taustamateriaali_vantaalainen tyottomyys ja tyopaikat

Vantaalainen työttömyys ja vantaalaiset työpaikat –kohtaanto-ongelmako ainoastaan

Kaupunginvaltuuston seminaari 19.–20.5.2011, taustamateriaaliHeidi Nygren, Katja Syvärinen, Anu Tirkkonen,Soile Huumonen, Anne Karjalainen, Harri Sinkko

18.5.2011Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2

Sisällysluettelo

1. Työttömyys tilastoina2. Työllistymisen esteet3. Työssäkäynti ja työpaikat pääkaupunkiseudulla ja

Vantaalla4. Kohtaanto-ongelma?5. Työllisyyspolitiikka6. Työllisyyden hoidon toimenpideohjelma Vantaalla

1. Työttömyys tilastoina


Työttömyysasteen kehitys kuukausittain Vantaalla, sisältäen lomautetut

(01/2005–02/2011)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11ty

öttö

myy

sast

e %

2000 2005 2010

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö


Työttömyys (%) Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Helsingin seutukunnassa (3/2011)

TYÖTTÖMYYS (%), MAALISKUU 2011

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

9,0

ESPOO HELSINKI VANTAA HELSINGIN SEUTUKUNTA YHT.

TYÖ

TTÖ

MYY

S (%

)

Lähde: Uudenmaan ELY-keskuksen tilannekatsaus 31.3.2011


TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT, PITK.AIKAISTYÖTT. JA AVOIMET TYÖPAIKAT MAALISKUU 2011

0

2500

5000

7500

10000

12500

15000

ESPOO HELSINKI VANTAA

TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJATPITKÄAIK.- TYÖTTÖMÄTAVOIMET TYÖPAIKAT

23116

Lähde: Uudenmaan ELY-keskuksen tilannekatsaus 31.3.2011

Työttömät työnhakijat, pitkäaikaistyöttömät ja avoimet työpaikat Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla (3/2011)


Rakennetyöttömyyden kehitys Vantaalla (3/2006–3/2011)

0

500

1000

1500

2000

250020

06 M

aalis

kuu

2006 S

yysk

uu

2006

Jouluk

uu

2007

Maa

lisku

u200

7 Syy

skuu

2007

Jouluk

uu

2008

Maa

lisku

u200

8 Syy

skuu

2008

Jouluk

uu

2009

Maa

lisku

u200

9 Syy

skuu

2009

Joulu

kuu

2010

Maa

lisku

u201

0 Syy

skuu

2010

Jouluk

uu

2011

Maa

lisku

u

PitkäaikaistyötönRinnasteinen pitkäaikaistyötönToimenpit. TyöttömäksiToimenpit. Toimenpiteille

TE-toimiston tilastointi on muuttunut 1/2011

Lähde: Vantaan TE-toimisto 8

Työttömät ikäryhmittäin; Vantaa, Espoo ja Helsinki (3/2011)

Työttömät alle-25 25-49-vuotiaat yli 50-vuotiaat YhteensäVantaa 849 4859 2997 8705Espoo 485 3736 2699 6920Helsinki 1937 13284 7895 23116

9,8 7,0 8,4

55,854,0 57,5

34,4 39,0 34,2

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

VANTAA ESPOO HELSINKI

yli 50-vuotiaat 25-49-vuotiaatalle 25-vuotiaat


Työttömät sukupuolen mukaan; Vantaa, Espoo ja Helsinki (3/2011)

59,8 58,6 59,3

40,2 41,4 40,7

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

VANTAA ESPOO HELSINKI

naiset

miehet

miehet naiset YhteensäVantaa 5205 3500 8705Espoo 4056 2864 6920 Helsinki 13 697 9419 23116


Pitkäaikaistyöttömät; Vantaa, Espoo ja Helsinki (3/2011)

Pitkäaikais-työttömät

Vantaa 2332 (26,8 %)Espoo 1504 (21,7 %)Helsinki 5306 (23 %)

26,8 21,7 23,0

73,2 78,3 77,0

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Vantaa Espoo Helsinki

Muut työttömätPitkäaikaistyöttömät


Työttömyys sukupuolittain, ikäryhmittäin sekä työttömyyden keston mukaan tarkasteltuna Vantaalla• Ikä: Nuorten, etenkin 21–24-vuotiaiden työttömyys on vähentynyt kaikista ikäryhmistä eniten• Sukupuoli: Viimeisen vuoden aikana miesten työllisyystilanne on parantunut naisten työllisyystilannetta enemmän kaikilla suuralueilla•Työttömyyden pituus: Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi Vantaan suuralueista eniten vuoden aikana Myyrmäessä ja toiseksi eniten Tikkurilassa. Muilla suuralueilla muutokset olivat selvästi pienemmät. Hakunilassa on edelleen eniten pitkäaikaistyöttömiä, mutta alueellinen eriytyminen on vähentynyt.

Lähde: Tiedote 2:2011/5.5.2011, Suuralueittaisia työttömyystietoja. Vantaan kaupungin tietopalvelu


Alle 25-vuotiaiden työttömät työnhakijoiden määrän kehitys Vantaalla (vv. 2009-2011)

Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2009tammi

huhti heinä loka 2010tammi

huhti heinä loka 2011tammi

Lähde: TE-tilastot 3/2011(1207, 6210) 13

Työttömät 25–49-v. miehet Vantaalla (3/2011)

• 25–49-vuotiaita miehiä työttömänä 2971 henkilöä, joista lomautettuja 256• Suomen kansalaisia 79 %

EU-kansalaiset 5 %, muut ulkomaalaiset 16 %

• 13 % vailla ammattia tai ammattia ei ole ilmoitettuammattitaidottomista 68 % suomalaisia, 30 % ulkomaalaisia EU:n ulkopuolelta

• 58 % työttömistä vaikeasti työllistyviävaikeasti työllistyvistä 15 % vailla ammattia tai sitä ei ole ilmoitettu


Vantaa - Työttömät ja lomautetut miehet 25-49 v. 20 yleisintä ammattia sekä pitkäaikaistyöttömien osuus prosentteina

37

39

42

43

52

53

55

55

56

57

59

61

66

69

82

98

106

124

191

394

35 %

15 %

60 %

65 %

63 %

47 %

56 %

58 %

61 %

65 %

51 %

52 %

52 %

61 %

51 %

61 %

71 %

39 %

63 %

65 %

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450

Myyntityötä johtavat

Tie- ja ratatyöntekijät

Levysepät

Elektr. autom. ja tietotekn.ins., tekn

Keittiö- ja ravintolatyöntekijät

Rakennusmaalarit

Suunnittelijat

Linja- ja henkilöautonkuljettajat

Koneen- ja moottorinkorjaajat

Putkityöntekijät

Sähköasentajat

Kokit, keittäjät ja kylmäköt

Tietoliikenne- ja elektroniikka-asent.

Myyjät

Kirvesmiehet

Talonrakennustyöntekijät

Rakennusalan sekatyöntekijät

Kuorma-auton- ja ajoneuvoyhd. kuljett.

Varastotyöntekijät

Ammattitaidoton tai ei ilmoitt. ammattia

työtön tai lomautettu (henkilömäärä) pitkäaikaistyöttömien osuus %


Työttömät 25–49-v. naiset Vantaalla (3/2011)

• 25–49-vuotiaita naisia työttömänä 1852 henkilöä, joista lomautettuja 27• 73 % Suomen kansalaisia

4 % EU-kansalaisia, 22 % muut ulkomaalaiset

• 20 % vailla ammattia tai ammattia ei ole ilmoitettuammattitaidottomista 52 % suomalaisia, 46 % ulkomaalaisia EU:n ulkopuolelta

• 54 % vaikeasti työllistyviävaikeasti työllistyvistä naisista 23 % vailla ammattia tai sitä ei ole ilmoitettu


Vantaa - työttömät ja lomautetut naiset 25-49 v.15 yleisintä ammattia sekä pitkäaikaistyöttömien osuus prosentteina

28

30

30

33

34

40

41

41

48

48

51

71

108

141

364

61 %

53 %

57 %

45 %

38 %

43 %

46 %

54 %

56 %

54 %

39 %

56 %

68 %

56 %

63 %

0 50 100 150 200 250 300 350 400

Varastotyöntekijät

Lasten päivähoidon työntekijät

Kampaajat ja kauneudenhoitajat

Kokit, keittäjät ja kylmäköt

Lastenhoitajat, päivähoito

Perushoit., lääkintävahtim. lähihoit.

Sosiaalialan hoitajat, henk.koht.avus

Hovimestarit ja tarjoilijat

Aineenopettajat ja lehtorit

Keittiö- ja ravintolatyöntekijät

Sihteerit

Siivoojat

Toimistotyöntekijät

Myyjät

Ammattitaidoton tai ei ilmoitt. ammattia

työtön tai lomautettu (henkilömäärä) pitkäaikaistyöttömien osuus %


Työttömät, lomautetut ja nuoret työttömät Vantaalla (vv. 2009–2011)

Työtön Lomautettu Alle 25-vuotiaat2009 tammikuu 6976 497 940kesäkuu 8735 634 1331

2010 tammi 9268 758 1411kesäkuu 9711 412 1434

2011 tammi 8836 505 1156maaliskuu 8243 489 850


Työttömät, lomautetut ja nuoret työttömät Vantaalla (vv. 2009–2011)

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

2009tammi

touko syys 2010tammi

touko syys 2011tammi

TyötönAlle 25-vuotiaatLomautettu


Työttömyysaste ja sen muutos 30.12.2009 - 31.03.2011 Vantaan suuralueilla (Muutos 03/10-03/11, %)

0

2

4

6

8

10

12

Vantaa(-0,6 %)

Myyrmäki (-0,3 %)

Kivistö (-0,6 %)

Aviapolis (-0,8 %)

Tikkurila (-0,6 %)

Koivukylä (0 %)

Korso (-1,1 %)

Hakunila (-1,1 %)

Työt

töm

yysa

ste

(%)

30.12.200931.3.201030.6.201030.9.201028.12.201031.3.2011

Lähde: Tiedote 2:2011/5.5.2011, Suuralueittaisia työttömyystietoja. Vantaan kaupungin tietopalvelu

2. Työllistymisen esteet


Helsingin Sanomat, 9.5.2011 pääkirjoitus: ”Eriytymiskehitykseen pitää puuttua nyt”


Työttömyyteen vaikuttavia tekijöitä Koulutus•1990-luvun laman jälkeen työttömiksi jäivät etenkin kouluttamattomat tai vähän koulutusta saaneet• 2008–2009 työttömäksi jääneistä vain kolmanneksella oli pelkkä perusasteen koulutus. Puolella työttömäksi jääneistä oli keskiasteen tutkinto ja lähes viidenneksellä korkeakoulututkinto.->työttömiksi joutuu edelleen paljon enemmän heikosti koulutettuja• Uusia työpaikkoja on viimeisten 20 vuoden aikana syntynyt vain koulutetuille. Perusasteen työpaikkojen määrä on vähentynyt.

Lähde: Pekka Myrskylä. Taantuma ja työttömyys. TEM tilastotutkimus 24.9.2010


Työttömyyteen vaikuttavia tekijöitä

Toimiala, jolla työskentelee• Työllisten määrä on vähentynyt 20 vuodessa maataloudessa 50 prosenttia ja teollisuudessa noin 20 prosenttia. Lisää työpaikkoja on tullut liike-elämän ja julkisen sektorin palveluihin• Suomessa työmarkkinat ovat voimakkaasti sukupuolittuneet. Suhdanneherkimpiä toimialoja ovat rakentaminen, teollisuus, kauppa ja liike-elämän palvelut. Miehiä työskentelee paljon esimerkiksi rakennustoiminnassa ja teollisuudessa, joten miestentyöttömyys reagoi herkemmin taloudelliseen tilanteeseen kuin naisten työttömyys.

• Työttömyyden pitkäaikaisseuraukset: enemmistö vuoden 1993 työttömistä ei koskaan palannut tutkimuksen mukaan takaisin vakinaisesti työelämään.

Lähde: Pekka Myrskylä. Taantuma ja työttömyys. TEM tilastotutkimus 24.9.2010


Työttömyyteen vaikuttavia tekijöitä

Terveys• Huono terveys ja etenkin mielenterveysongelmat ovat yhteydessä korkeampaan työttömyysriskiin ja pidempään työttömyyden kestoon.• Terveemmät työllistyvät nopeammin.• Ne, joilla on heikompi terveys, joutuvat todennäköisemmin työttömiksi.• Työttömyyden on tutkimuksissa osoitettu vaikuttavan haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin. • Kyseessä on itseään vahvistava kierre, mutta näiden ilmiöiden väliset yhteydet ovat usein monimutkaisia.

Lähde: Tarja Heponiemi, Mikael Wahlström,Marko Elovainio, Timo Sinervo, Anna-Mari Aaltoja Ilmo Keskimäki. Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. TEM 14/2008.


Syrjäytyminen ja ylisukupolvisuus

• THL:n meneillään olevan tutkimuksen mukaan kouluttamattomuus, mielenterveysongelmat sekä köyhyys kasautuvat• Tutkimuksessa on seurattu vuonna 1987 syntynyttä ikäluokkaa (n. 60 000 lasta) sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun.• Perusta aikuisiän hyvinvoinnille luodaan lapsuudessa. • Vanhempien koulutus, erityisesti äidin koulutus suojaa lapsia myöhemmässä elämässä: korkeammin koulutettujen äitien lapset kouluttautuvat useammin, käyttävät vähemmän mielenterveyspalveluita, eivätkä joudu turvautumaan toimeentulotukeen yhtä usein.Lähde: THL, Reija Paananen & Mika Gissler, 2011.

• N. 70 % työpajoilla olevista nuorista työttömistä on tutkimuksen mukaan kokenut vanhempien työttömyyden (vähintään 3 kk).• Vanhempien työttömyys pitkittää nuorten omaa työttömyyttä. • Jos nuori on koulun tai työelämän ulkopuolella, hänellä on yli kaksi kertaa todennäköisemmin työtön vanhempi kuin keskimäärin nuorilla.Lähde: Ismo Pohjantammi, Ylisukupolvinen työttömyys nuorten työpajoilla. Nuorisotutkimusverkosto, 2007.


Väestön koulutustaso Uudenmaan kunnissa (2009)


Koulutusrakenne Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Helsingin seutukunnassa (2009)

Koulutusrakenne (2009)

0

510

1520

25

3035

4045

50

Espoo Helsinki Vantaa Helsingin seutukunta

Pro

sent

tia 1

5 vu

otta

täyt

täne

istä

Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistäKorkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä

Lähde:THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 – 2011, *Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ylioppilastutkinnon suorittaneet ja ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet.


Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat, prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä (2009)

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2009)

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18


Pro

sent

tia 1

7–24

-vuo

tiais

ta

Lähde:THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 – 2011.


Vantaalaisten työttömien nuorten (alle 25-v.) koulutustausta sukupuolen mukaan (2011)

Koulutus Miehet, % Naiset, % Yht., %

Koulutusaste tuntematon 3,2 4,8 3,8

Ylempi korkeakouluaste 0,1 0,5 0,3

Alempi korkeakouluaste 1,1 2,1 1,5

Alin korkea-aste 1,7 2,3 1,9

Keskiaste 45 42 44

Peruskoulu 48 46 47

Peruskoulu kesken 1,6 2,3 1,9

Lähde: Petra-projekti, Vantaan kaupunki.


Helsingin Sanomat 7.5.2011: ”Vantaan koululaisten heikentynyt osaaminen yllätti tutkijatkin”


Helsingin Sanomat 26.4.2011: ”Alhainen koulutustaso pitkittää nuoren työttömyyttä”


Taloussanomat 8.5.2011: ”Näin lapsestasi tulee työtön”

• Linkki artikkeliin: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/05/08/nain-lapsestasi-tulee-tyoton/20116391/139 •Taloussanomien artikkelissa esitellään Noora Sipilän, Laura Kestilän ja professori Pekka Martikaisen tutkimus• Tulotaso vaikuttaa työuraan jopa enemmän kuin muut sosioekonomiset tekijät: alhaisen tulotason kodeista olevat nuoret jäävät työttömiksi lähes kolme kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin hyvätuloisten perheiden nuoret• Myös työttömyys heijastuu lähes yhtä suurena tekijänä, työttömyysriski on suurempi nuorilla, joiden vanhemmista molemmat ovat työttöminä tai heillä on vain peruskoulututkinto• Sosiaalipsykologi Katriina Järvinen toteaa: Vanhempien tulotaso ja koulutus muokkaavat nuoren minäkuvaa ja kouluasenteita päiväkodista lähtien. Koulusosiologit puhuvat ”koulunsiedosta”.

Lähde: Vantaan TE-toimisto

Vantaalaiset työttömät koulutuksen mukaan (3/2011)

1 ALEMPI PERUSASTE 975

2 YLEMPI PERUSASTE 2356

3 KESKIASTE 3170

5 ALIN KORKEA-ASTE 672

6 ALEMPI KORKEAKOULUASTE 546

7 YLEMPI KORKEAKOULUASTE 416

8 TUTKIJAKOULUTUSASTE 42

9 KOULUTUSASTE TUNTEMATON 555


Vantaalaiset työttömät ja lomautetut koulutuksen mukaan (3/2011)

Työttömät ml. lomautetut koulutuksen mukaan

11 %

27 %

37 %

8 %

6 %

5 %

0 %6 %

1 ALEMPI PERUSASTE

2 YLEMPI PERUSASTE

3 KESKIASTE

5 ALIN KORKEA-ASTE

6 ALEMPI KORKEAKOULUASTE

7 YLEMPI KORKEAKOULUASTE

8 TUTKIJAKOULUTUSASTE

9 KOULUTUSASTE TUNTEMATON


Toimeentulotukea saaneet Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Helsingin seutukunnassa (2009)

Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10


Pro

sent

tia



Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä (vv. 2000–2009)

Lähde: Vantaan kaupungin hyvinvointikatsaus 2010, lapset ja nuoret


Yleinen asumistuki Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Helsingin seutukunnassa (2009)

Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9


Pro

sent

tia



Ulosotot ja maksuhäiriömerkinnät Espoossa ja Vantaalla (2010)

Espoo VantaaVäestö n. 244 000 n. 198 000

Velallisia aktiivisessa perinnässä ei tiedossa 8 067

Varattomat ulosotossa olevat henkilöt 7 053 7 335

Henkilöt, joilla väh. 4 maksuhäiriömerkintää 7 460 8 250

• Metro-lehti 12.5.2011: pääkaupunkiseudulta Suomen Asiakastiedon maksuhäiriömerkintöjä on eniten Vantaalla, 4,9 %:lla täysi-ikäisistä. Espoossa luku on 3,7 %, Helsingissä 4,7 % ja Kauniaisissa 2 %.


Jätetyt velkajärjestelyhakemukset Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla (2009)

Jätetyt velkajärjestelyhakemukset, lkm

0

100

200

Espoo Helsinki Vantaa

Luku

mää

rä



Ikävakioitu sairastavuusindeksi suurissa kaupungeissa (vv. 2005–2009)

Lähde: Tilastokatsaus 3:2011, Vantaan kaupungin tietopalvelu


Ikävakioitu sairastavuusindeksi Vantaan osa-alueilla (2009)


3. Työssäkäynti ja työpaikat pääkaupunkiseudulla ja Vantaalla


Työmatkasukkuloinnin kehitys pääkaupunkiseudulla 1970 -

Lähde: HSY, seutu- ja ympäristötieto.


Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulle



Työmatkasukkulointi Vantaalle



Vantaalaisten työssäkäyntikunnat (2008)

• Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan noin 45 prosenttia. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain muussa kunnassa kuin Vantaalla.• Useampi kuin joka toinen Vantaalle syntyneistä työpaikoista koitui vantaalaisten työntekijöiden hyödyksi.• Helsinki oli vantaalaisille lähes yhtä suosittu työssäkäyntikunta kuin Vantaakin. Helsingissä työskenteli 40,5 prosenttia Vantaan työllisestä työvoimasta vuonna 2008.• Espoossa vantaalaisista työllisistä työskenteli 7,5 prosenttia.• Helsingin seudun kehyskunnissa* vantaalaisia kävi vuonna 2008 työssä 4,7 prosenttia työllisistä. Kehyskunnista suosituimpia vantaalaisten työssäkäyntikuntia olivat Tuusula ja Kerava.Lähde: Tilastokatsaus 12:2010, Vantaan kaupungin tietopalvelu

*Helsingin seudun kehyskunnat:Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Lisäksi laskelmissa on mukaan luettu myös Kauniainen.


Vantaalla työskentelevien kotikunta (2008)

• Vantaalla sijaitsevista työpaikoista 43,1 prosentissa oli vantaalainen työntekijä. • Helsingissä asuvien osuus Vantaalla työssäkäyvistä oli vajaa 24 prosenttia.• Kehyskunnissa asuvia työskenteli Vantaalla 16,5 prosenttia vuonna 2008. Useimmin työssäkävijöitä tuli Tuusulasta, Nurmijärveltä ja Keravalta.• Espoolaisia työskenteli Vantaalla 8,5 prosenttia.



Pääkaupunkiseudun työpaikat (2007)

• Vantaalla on suhteellisesti paljon tukku- ja vähittäiskaupan sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne alan työpaikkoja.

• Vantaalla on esim. Helsinkiin ja Espooseen verrattuna vähän kiinteistö- ja tutkimuspalvelujen, elinkeinoelämän palvelujen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, sekä koulutusalan palvelujen työpaikkoja.

Lähde: Tilastokeskus, Helsingin seudun aluesarjat, päivitetty 31.12.2010


Pääkaupunkiseudun työpaikat 2007 (1)

Teollisuustyöpaikat, % kaikista työpaikoista

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

Helsi

nki

Espo

o

Vant

aa

Kera

va

Tuus

ula Vihti

Kiinteistö- ja tutkimuspalvelut, elinkeinoelämän palvelut, % kaikista työpaikoista

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

Helsi

nki

Espo

o

Vant

aa

Kera

va

Tuus

ula Vihti



Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. työpaikat, % kaikista työpaikoista

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

Helsi

nki

Espo

o

Vant

aa

Kera

va

Tuus

ula Vihti

Tukku- ja vähittäiskaupan työpaikat, % kaikista työpaikoista

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

Helsi

nki

Espo

o

Vant

aa

Kera

va

Tuus

ula Vihti



Kuljetus, varastointi ja tietoliik. työpaikat, % kaikista työpaikoista

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

10 %

12 %

14 %

16 %

18 %

20 %

Helsi

nki

Espo

o

Vant

aa

Kera

va

Tuus

ula Vihti

Koulutusalan työpaikat, % kaikista työpaikoista

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

10 %

12 %

Helsi

nki

Espo

o

Vant

aa

Kera

va

Tuus

ula Vihti


Avoimet työpaikat ammattiryhmittäin Vantaalla (03/2011)

0

200

400

600

800

1000

1200

1 TERVEYDENHUOLT

O JA SOSIA

ALIALA

5 KULJ

ETUS JA LI

IKENNE

6 RAKENNUS- J

A KAIVOSALA

8 MUU TEOLL

ISUUS JA VARASTOALA

2010 Maaliskuu

2011 Helmikuu

2011 Maaliskuu

4. Kohtaanto-ongelma?


Kohtaanto-ongelma• Yleensä kohtaanto-ongelmalla tarkoitetaan sitä, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät vastaa toisiaan: Työnantajat eivät löydä avoimiin työpaikkoihin sopivia työntekijöitä, eivätkä työtä hakevat löydä sopivia työpaikkoja.• Suhteellisesti eniten vaikeasti täytettäviä työpaikkoja on syyskuussa 2010 ollut TEMin tietojen mukaan maa- ja metsätaloustyössä sekä kuljetus- ja liikennetyössä• Suomessa TEMin kymmenen ongelmallisimmin täytettyjen ammattien lista on pysynyt vuosia lähes muuttumattomana.• Syyskuussa 2010 ammattilistalla olivat kärjessä myyntineuvottelija, kokki, siivooja, parturi-kampaaja, sairaanhoitaja, henk.koht. avustaja, tarjoilija, mainosten jakaja, taksinkuljettaja ja lähihoitaja.

Lähde: Vaikeasti täytettävät työpaikat –raportti, syyskuu 2010.Työ- ja elinkeinoministeriö.


Kohtaanto-ongelma Vantaalla?

• Maaliskuussa 2011 Vantaalla oli kaupallisella alalla 900 työtöntä henkilöä• Samaan aikaan Vantaalla oli avoinna 972 kaupallisen alan työpaikkaa• Maaliskuussa 2011 muilla toimialoilla työttömiä oli enemmän kuin työpaikkoja oli TE-toimistossa avoinna

Lähde: Vantaan työllisyyskatsaus maaliskuu 2011. Vantaan TE-toimisto.


Vantaalainen kohtaanto-ongelma?

• Vantaalaisen työttömyyden syyt löytyvät asukkaiden sosio-ekonomisesta rakenteesta ja koulutustasosta sekä laajasta työssäkäyntialueesta• Kyseessä on pitkäaikainen alueellinen kehitys• Ilmiötä voidaan kutsua myös kohtaanto-ongelmaksi

5. Työllisyyspolitiikka


Työllisyyspolitiikka

- kunnan ja valtion työnjaon haasteet

- 1.1.2006 tehty työmarkkinatuki- ja toimeentulotukiuudistus:Työmarkkinatuen rahoitusta muutettiin siten, että työmarkkinatukea yli 500 päivää passiivisesti saaneiden henkilöiden työmarkkinatukikustannukset jaetaan tasan kuntien ja valtion kesken (passiivituen saajat). Uudistuksen mukaan kuntien kustannettavaksi tulee puolet tästä summasta. Aktiivitoimiin osallistuvan tuen saajan kustannuksista vastaa valtio.


Toimeentulotuki irrotettiin valtionosuusjärjestelmästä ja jaettiin perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen kustannukset jaetaan tasan valtion ja kuntien kesken.

Uudistuksella ei muuteta kuntien ja valtion välistä työnjakoa työttömien aktivointitoimien järjestämisessä. Työhallinto on edelleen vastuullinen järjestämään työttömien aktivoinnin.

Lähde: Kuntaliitto, yleiskirje 24/80/2005


Tulevaisuuden painopisteitä

Te-toimiston asiakassegmentointi ja Te-toimiston palveluverkkosuunnitelma.Te-toimistossa on käytössä seuraavat segmentit asiakkaista ja Vantaan TE-toimiston arvio asiakasmääristä:1. Suoraan työmarkkinoille suuntaavat (n. 30 %), 2. Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat (n. 55 %),3. Työmarkkinoille kuntoutuvat (n. 10 %),4. Etuusasiakkaat (n. 5%),

Kuntouttavan työtoiminnan tulevat linjaukset TYPin roolin vahvistaminen tulevaisuudessa


Vantaan kaupungin työllisyyspolitiikka

Vantaan kaupungin työllisyyspolitiikan painopistettä muutetaan vv. 2012-15 aikana ennalta ehkäisevään suuntaan nykyisen vahvasti korjaavan suuntauksen sijasta. (Ennalta ehkäisevää on kunnan näkökulmasta asiakkaat, jotka ovat olleet työttömänä 3 kk-499 pv) - asiakas passiivisesta työttömyydestä aktiiviseksi työnhakijaksi- kartoitetaan asiakkaat ja räätälöidään heille täsmäpalvelut, joista esimerkkinä työllisyyspalveluiden uutena innovaationa huhtikuussa 2011 alkanut maahanmuuttajille kohdennettu ohjauksellinen ryhmätoiminta kuntouttavana työtoimintana.- Työllisyyspalveluiden ydintoiminta, sopimuspohjainen (kunta, Te-toimisto ja Kela), asiakkaille vapaaehtoinen Työvoiman palvelukeskus (TYP) ja lakisääteinen kuntouttava työtoiminta- kuntouttavan työtoiminnan lisääminen ja sisällön kehittäminen, päämääränä asiakkaan työllistyminen- pajatoiminta osana asiakkaan palvelupolkua


- Nykyiset työllisyyspalveluiden toimenpiteet hyviä ja vaikuttavia, mutta mittasuhteiltaan vaatimattomia

- Työllisyysasiain neuvottelukunta- Pks. aiesopimus maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllisyyden edistämiseksi- Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä


Projektit, hankkeet ja oma pajatoiminta

•Työllisyyspalveluilla on ESR-rahoituksella toimivia mittavia ja laajoja projekteja, isoimpina PETRA- nuoret työhön ja kouluun –projektin ja työpajatoimintaa aikuisille tarjoava TARMO-projekti. • Lisäksi Työllisyyspalvelut on mukana monissa eri hankkeissa, mm. Askel-hanke, Koppi- kohti kuntouttavampia palveluja -hanke,European Good Practises in Inclusive Employment Policies –Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa -hanke, Lennätin-hanke.• Kuntouttavan työtoiminnan pajat sijaitsevat Tuupakassa(Visakoivu) ja Korsossa, Vantaan Valossa (Komeetta ja Topparoikka). Korsossa olevassa pajassa (Uusioverstas) on sekä kuntouttavan työtoiminnan että työelämävalmennuksessa olevia asiakkaita.


Projektit, hankkeet ja oma pajatoiminta

Nuorten työpajahankkeet• Vantaan nuorten työpajojen toiminnan kehittäminen• Kadonneet nuoret - etsivä nuorisotyö Vantaan nuortentyöpajojen tukena• Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä - Etsivä työ Vantaalla 2010-2013• Eteenpäin Opintiellä - perusopetus päätökseen-hanke(menolippu)


Työllisyyspalveluiden asiakasmäärät 1-3/2011

ei vielä saatavilla

35 000 e40TEV; Lennätin,Uusioverstas

122 488 e607 (uusia 165)PETRA-projekti


83 000 e56 (uusia)TARMO-projekti

39 000 e156Työhön-valmennus

130 000 e299 000 e274Kuntouttava Työtoiminta


256 000 e885TYP

Tulot1.1-31.3.2011

Menot1.1-31.3.2011

Asiakkaat 1.1-31.3.2011


Työllisyyspalveluiden asiakasmäärät 1-3/2011

105maahanmuutta-jataustaisia

141alle 25-v

167oppi-sopimuksessa

802 4032 099 438482Palkkatuella olevat (sis. kaikki ao.)

Tulot1.1-31.3.2011

Menot1.1-31.3.2011

Asiakkaat 1.1-31.3.2011


Työllisyyspalveluiden asiakasmäärät vuonna 2010

96 000 e194 000 e80TEV; Lennätin,Uusioverstas

0 e356 256 e442PETRA-projekti

295 000 e481 000 e107TARMO-projekti

155 000 e 241Työhön-valmennus

294 000 e916 000 e464Kuntouttava Työtoiminta

67 000 e772 000 e1207TYP

Tulot1.1-31.12.2010

Menot1.1-31.12.2010

Asiakkaat 1.1-31.12.2010


Työllisyyspalveluiden asiakasmäärät vuonna 2010

164Lisäksi toimeentuloasiakkaat

149maahanmuutta-jataustaisia

187alle 25-v

185oppi-sopimuksessa

2 876 904 e8 089 987 e739Uusia palkkatuella olevat (sis. kaikki ao.)

Tulot1.1-31.12.2010

Menot1.1-31.12.2010

Asiakkaat 1.1-31.12.2010


Nuorisopalveluiden asiakasmäärät vuonna 2010

(TP10) 12 825(TP10) 1 245 825

(TA10) 16 100(TA10) 1 249 742

726Yhteensä

132Ohjauskeskus kipinä- ja etsivätyö

Aloittaneita 396 (yht. 594)

Työpajatoiminta

Tulot1.1-31.12.2010

Menot1.1-31.12.2010

Asiakkaat 1.1-31.12.2010


Työllistettyjen palkat kuukausittain

0 €

200 000 €

400 000 €

600 000 €

800 000 €

1 000 000 €

1 200 000 €

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Kuukausi

Eur

oa

200920102011

Sisältää palkkatuella työllstetyt, työllistetyt oppisopimusopiskelijat ja toimeentuloasiakkaiden kesätyöllistämisen

Budjetti Toteuma

Vuosi 2009 6 000 000 6 711 833

Vuosi 2010 7 345 379 8 089 987

Vuosi 2011 7 345 379 9 050 277 (arvio)


Vantaan kaupungin henkilöstön rakenne (3/2011)

VANTAAN KAUPUNKI

79 %

18 %

3 %

Vakinaiset (9260)Määräaikaiset (2171)Työllistetyt (404)


Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat (vv. 2008–2011)

miehet naiset YhteensäAlle 25 v. 7 7 14yli 25 v. 112 70 182Yhteensä 119 77 196

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN PÄÄTÖS 2009

Alle 25 v. 19 10 29yli 25 v. 107 73 180Yhteensä 209

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN PÄÄTÖS 2010miehet naiset Yhteensä

Alle 25 v. 10 11 21yli 25 v. 265 178 443Yhteensä 275 189 464KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN PÄÄTÖS 2011 tammi-maaliskuu

miehet naiset YhteensäAlle 25 v.yli 25 v.Yhteensä 300

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN PÄÄTÖS 2008

Ennuste kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärästä vuonna 2011 n. 530 henkilöä


Johtopäätös

• Toimintamäärärahat kunnan työllisyyden hoidon ydintoiminnoissa, Työvoiman palvelukeskuksessa (TYP) ja kuntouttavassa työtoiminnassa, ovat yhteensä alle 2 me. • Asiakkaita v. 2010 TYPissä oli 1207 ja kuntouttavassa työtoiminnassa 464• Vuonna 2010 Kunnan maksama työmarkkinatuen kuntaosuus oli yli 6,2 me.

Johtopäätös: määrärahojen ja resurssien vähäisyydestä johtuen ydintoimintamme tulee pysymään vaatimattomana. (Uusista innovaatioista pääsee nauttimaan kerrallaan vain 16 tai 32 asiakasta, joka on pisara meressä.)

6. Työllisyyden hoidon toimenpiteet Vantaalla


Työllisyys-politiikka

Koulutus-politiikka

Sosiaali-politiikka

Elinkeino-politiikka

Henkilöstö-politiikka

Työllisyyspolitiikka Vantaalla

Terveys- ja hyvinvointipolitiikka


Sosiaalipolitiikka

- lisätään ennalta ehkäisevää alue-, perhe-, ja yksilötyötä- erilaiset ryhmätoiminnat, klubitalotoiminta, päivä-, työtoiminta - sosiaalityöntekijän ja asiakkaan tapaamisissa otetaan esille työ ja työllistymisen esteet. Työttömän asiakkaan ohjaus terveystarkastukseen terveysasemalle, hoitotahoihin, TYPpiin, eläkeselvittelyyn - asiakkaan talouden vahvistaminen (kuntoon laittaminen) täydentävän toimeentulotuen, sosiaalisen luototuksen ja talous- ja velkaneuvonnan avulla nykyistä aikaisemmin ja nopeammin


Terveys- ja hyvinvointipolitiikka

- terveystarkastukset (ja niistä syntyvä seuranta) työttömille terveysasemalle osana kunnan terveyspolitiikkaa- eläkemahdollisuuksien selvittely työkyvyttömille. Arjen hallintaa tukemaan vapaaehtoistyö, jota määrätietoisesti kasvatetaan ja siitä tiedotetaan järjestelmällisesti- nopeampi ohjaus ja ajansaanti A- ja H-klinikalle. Hoidon aikana kuntoutuselementti (päivätoiminta, työtoiminta, kuntouttava työtoiminta) mukaan tukemaan hoidon onnistumista


Henkilöstöpolitiikka

- palkkatukea käytetään kahdella eri tavalla, henkilöstöpoliittisesti rekrytointipolkuna kunnan työvoimapulasta kärsiville aloille sekä selkeästi työllistämistoimien palvelupolun jatkumona segmentoiduille asiakasryhmillemme - lisätään kunnan kesätyötekijöiden määrää


Koulutuspolitiikka

- ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä lisätään erityisopettaja-, koulunkäyntiavustajaresursseja ja ylipäätään erityisresursseja kouluun. Työttömyyteen johtavat ongelmat alkaa jo koulussa ellei jopa päivähoidossa. Juurrutetaan varhaisen puuttumisen malli- luodaan aikuisille työttömille positiivista kuvaa koulutuksesta ja kouluttautumisesta - kannustetaan ja tuetaan aikuisia työttömiä taloudellisesti tutkintoon johtavaan koulutukseen/uudelleen koulutukseen/päivittämään vanhentunutta koulutusta (vaikkapa tarjoamalla koulussa ilmainen lounas sekä täydentävän toimeentulotuen muodossa)


Koulutuspolitiikka

- kunnalla työllisyyspolitiikan linjauksena pääpaino saada kouluttamattomat, työttömät nuoret toisen asteen koulutukseen oppisopimusten sijasta. Oppisopimukset kohdennetaan aikuisille ammatinvaihtajille sekä kunnan työllistämistoimien jatkopolkuna ilman koulutusta oleville aikuisille työttömille- luodaan vahva kouluttajien ja yrittäjien verkosto, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat (työpaikkojen ja koulutuksen järjestäminen) yhteistyössä kunnan ja Te-toimiston kanssa


Elinkeinopolitiikka

- työhönvalmentajien vakiintunut toiminta työelämävalmennuksessa ja kunnalla palkkatuella oleville. Uutena toimintana kuntouttavassa työtoiminnassa ja yrityksiin voimakkaammin- tehostetaan yrittäjäyhteistyötä- kannustetaan yrittäjyyteen- hillitään asumisen kustannuksia. Kohtuuhintaisella ja monipuolisella asuntotuotannolla turvataan työntekijöiden asumismahdollisuudet ja estetään segregaatiota


• Työllisyyspalvelut, kaikki toimialat, yhteistyökumppaneina TE-toimisto, yritykset, 3. sektori, TEM, STM, OKM, THL, ELY ja muut toimijat.

Uudet avaukset• Avataan uusi asiakassegmentti: kohdennetaan palveluita 3 kk- 499 pv työttömänä olleille• Käynnistetään monialainen työllisyyttä, koulutusta ja kuntoutusta edistävä Lännen Valo - keskus• Vakinaistetaan Vantaan Valo• Vakinaistetaan starttiryhmätoiminta

• Työllisyyspalvelut, kaikki toimialat, yhteistyökumppaneina TE-toimisto, yritykset, 3. sektori, TEM, STM, OKM, THL, ELY ja muut toimijat.

Nykyiset toimenpiteet• Työvoiman palvelukeskus (TYP), kuntouttava työtoiminta (sis. starttiryhmätoiminnan), projektit ja hankkeet, pajatoiminta, työttömien palkkaaminen palkkatuella, avustukset yrityksille ja järjestöille

Vastuutaho ja yhteistyökumppanitTyöllisyyspolitiikka

Työllisyyden hoidon toimenpideohjelma Vantaalla


• Sosiaali- ja terveystoimi, työllisyyspalvelut, nuorisopalvelut, sivistystoimi, yhteistyökumppanit

Uudet avaukset• Lisätään jalkautuvaa alue-, perhe- ja yksilötyötä• Aloitetaan ylläpitävän toiminnan järjestäminen• Sosiaalityöntekijän ja asiakkaan tapaamisissa otetaan esille työ ja työllistymisen esteet • Otetaan käyttöön harkinnanvarainen toimeentulotuen alentaminen kieltäytyessä aktiivitoimenpiteestä• Lisätään sosiaalista luototusta sekä talous- ja velkaneuvontaa

• Työllisyyspalvelut, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisopalvelut, sivistystoimi, yhteistyökumppanit• Työllisyyspalvelut, sosiaali- ja terveystoimi, TE-toimisto, muut toimialat, ostopalvelut ja muut yhteistyökumppanit

Nykyiset toimenpiteet

• Sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvä toiminta • Kuntouttava työtoiminta, starttiryhmät, maahanmuuttajien ohjauksellinen ryhmätoiminta (aiesopimus)

Vastuutaho ja yhteistyökumppanitSosiaalipolitiikka



Vastuutaho ja yhteistyökumppanitTerveys- ja hyvinvointipolitiikka

• Sosiaali- ja terveystoimi, työllisyyspalvelut, nuorisopalvelut ja yhteistyökumppanit

Nykyiset toimenpiteet• Mahdollisuus käyttää oman terveysaseman palveluita•Työllisyyspalveluissa ja nuorisopalveluissa asiakkaiden terveydentilan selvittely

• Sosiaali- ja terveystoimi, työllisyyspalvelut, nuorisopalvelut• Sosiaali- ja terveystoimi• Sosiaali- ja terveystoimi• Sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi, työllisyyspalvelut, nuorisopalvelut • Vapaa-aika ja asukaspalvelut, sosiaali- ja terveystoimi, yhteistyökumppaneina mm. yhdistykset

Uudet avaukset• systemaattiset työttömien terveystarkastukset• perustetaan eläkeselvittely-yksikkö• omalääkäri pitkäaikaistyöttömille• tuetaan voimakkaammin nuorten päihteettömyyttä• aktiivinen vapaa-aika työttömille: liikuntaa ja kulttuuria kaikille



• Toimialat, henkilöstökeskus, työllisyyspalvelut



• Henkilöstökeskus, toimialat• Aikuisopisto

Uudet avaukset• Lisätään oppisopimuskoulutusreittejä työvoimapula-aloille• Palkkatuki rekrytointipolkuna työvoimapulasta kärsiville aloille• Palkkatukea käytetään työllistämistoimien palvelupolun jatkumona • Lisätään kunnan kesätyöntekijöiden määrää• Lisätään kielikoulutusta maahanmuuttajataustaisille työntekijöille (aiesopimus)

• Toimialat, henkilöstökeskus, työllisyyspalvelut• Henkilöstökeskus, toimialat

Nykyiset toimenpiteet• Oppisopimuskoulutukset työvoimapula-aloille• Palkataan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä vastaamaan väestöosuutta

Vastuutaho ja yhteistyökumppanitHenkilöstöpolitiikka



Vastuutaho ja yhteistyökumppanitKoulutuspolitiikka

• Sivistystoimi, työllisyyspalvelut, sosiaali- ja terveystoimi, aikuisopisto, koulutuksen järjestäjät, TE-toimisto ja muut toimijat

Uudet avaukset• Varhainen puuttuminen: lisää erityisresursseja kouluihin ja päiväkoteihin• Lisää koulutuspaikkoja pääkaupunkiseudulle• Peruskoulun rooli opiskelu- ja työelämäasenteiden edistäjänä • Kannustetaan ja tuetaan tutkintoon johtavissa koulutuksissa• Nuoret ensisijaisesti toisen asteen koulutukseen• Oppisopimukset aikuisille työttömille sekä ammatinvaihtajille • Koulutus kohdentuu tarkemmin työelämän tarpeisiin• Pajatoiminnan opinnollistaminen • Vantaasta yliopistokaupunki

• Työllisyyspalvelut, nuorisopalvelut• Sivistystoimi• Nuorisopalvelut

Nykyiset toimenpiteet• Korttikoulutukset• Suomen kielen opetus• Peruskoulun loppuunsaattaminen• Koulutus vastaa työelämän tarpeisiin



• Yrityspalvelut, työllisyyspalvelut, yritykset

• Yrityspalvelut, oppisopimustoimisto, TE-toimisto, yritykset, koulutusorganisaatiot• Työllisyyspalvelut, sivistystoimi, yrityspalvelut, TE-toimisto, yritykset, koulutusorganisaatiot

Uudet avaukset• Lisätään työhönvalmentajia ja laajennetaan heidän työnkuvaansa yhä enemmän yritysten käyttöön• Oppisopimuskoulutusta kohdennetaan yrityksiin• Vantaalaisten yritysten ja oppilaitoksista valmistuvien kohtaamiset, mm. valmistuville rekrymessut

• Yrityspalvelut, työllisyyspalvelut• Yrityspalvelut, TE-toimisto• Maankäytön- ja ympäristön toimiala, TE-toimisto• Työllisyyspalvelut, vantaalaiset yritykset• Työllisyyspalvelut, vantaalaiset yritykset

Nykyiset toimenpiteet• Yhteistyö yritysten kanssa• Yrittäjyyteen kannustaminen• Edistetään uusien työpaikkojen syntymistä• Avustus yrityksille palkatessa palkkatuella• Kesätyöseteli yrityksille

Vastuutaho ja yhteistyökumppanitElinkeinopolitiikka


taustamateriaali_vantaalainen tyottomyys ja tyopaikat

Documents