1VILKKU 1 | 2018

1 | 2018TAMPEREEN KAUPUNGIN

HENKILÖSTÖLEHTI

Tunnetko tori-valvojan työkalun? Uusi sarja alkaa

19

Vakuutuskassan korvaustavat muuttuivat

Sote-henkilöstö tarvitsee rokotuksia3 5

2 VILKKU 1 | 2018

NÄIN SEN NÄIN

SISÄLTÖ

Yli sata työntekijääharjoitteli sammutusta

Marika käyttäätyöaikajoustoja

KU

VA

T:

HA

NN

A L

EP

PÄN

EN

Antti toi kadonneetkaunottaret Vapriikkiin

Kohti talouden tasapainoa

Tamperelaisille tarjottavat päivittäiset palvelut ovat vieneet enemmän va-

roja kuin kaupungin tulot olisivat mahdollistaneet. Kaupunginvaltuusto

linjasi vuoden 2018 talousarviossa, että talous laitetaan tällä valtuusto-

kaudella kuntoon ja laaditaan koko kaupunkia koskeva erillinen talouden

tasapainottamisohjelma.

Perusperiaatteena tasapainottamisessa on, että kuntalaisten lakisää-

teiset palvelut hoidetaan. Sopeut tamisessa tarkastellaan tuloja ja menoja,

ja sopeuttamistoimenpiteet koskevat kaikkia kau-

pungin palveluita. Tavoitteena on tasapainottaa

talous vuoteen 2021 mennessä. Tarkemmat ta-

voitteet esimerkiksi meno jen kasvulle, tulojen ta-

solle, tilikauden tulokselle sekä investointien ja

lainamäärän tasolle täsmentyvät työn edetessä.

Aina silloin tällöin on esitetty monimutkaisten

talousongelmien ratkaise miseksi investointien ra-

dikaalia vähentämistä. Investointien leikkaaminen

tai vaikka niiden täydellinen lopettaminen eivät ratkaise kaupungin talous-

ongelmia, sillä näin ei palveluiden rahoittamiseen saada kuitenkaan yhtään

lisää liikkumavaraa. Investointien vähentäminen hidastaisi kyllä velkaan-

tumista, mutta ei silti poistaisi käyttötalouden sopeutustarvetta.

Joskus on esitetty, että siirretään joihinkin suuriin investointeihin

varatut rahat palvelutuotantoon esimerkiksi hoitajien palkkaa-

miseksi. Tällöin kaupunki velkaantuisi rahoittaakseen pysyviä

käyttömenoja ja ajautuisi nopeasti taloudelliseen umpikujaan.

Tampereen kaupungin talousvaikeuksien taustalla on

useampia tekijöitä. Kaupunki on lisännyt palveluita, valtion-

osuusjärjestelmään tehdyt muutokset ovat syöneet kaupungin

rahoituspohjasta vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa,

valtionosuusleikkaukset ovat vähentäneet kaupungin

tulopohjaa vuositasolla yli 100 miljoonaa euroa

ja yhteisöverojen kehitys on ollut vaimeaa No-

kian mahtivuosien jälkeen. Myös investointien

taso suhteessa tulorahoitukseen on ollut korkea.

Kaupunginvaltuusto käsittelee talouden ta-

sapainottamisohjelmaa huhtikuussa. Säästö-

toimet jaksotetaan vuosille 2018–2021, ja

vuoden 2019 talousarvio valmistellaan ta-

sapainottamisohjelman linjausten mukaan.

Kaupungin talouden tervehdyttämisessä on

tärkeää löytää yhteinen näkemys, ja sääs-

tötoimissa tarvitaan jokaisen työpanosta.

Jukka MännikköTalousjohtaja

Säästötoimissa tarvitaan jokaisen työpanosta.

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 54. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tam pereen kau punki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi • VILKKU INTER NETISSÄ tam pere.fi /vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere • ISSN-L 0357-1777 • ILMESTYMINEN Vilkku ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Vilkku jaetaan toukokuussa 2018. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 2.5.2018 mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentä miseen. • KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Vilkun uuden sarjan aloitusosassa voi arvailla torivalvoja Janne Saksalan työkalun käyttötarkoitusta. • OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskenta tiimille. • PAINOSMÄÄRÄ 14 100 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.

12

16

10

33333VILKKU 1 | 2018

Tampereen kaupunkikonser-

nin vakuutuskassan kor-

vauskäytännöt muut-

tuivat vuodenvaihteessa.

Sääntöjä yksinkertais-

tettiin niin, että henki-

löstölle maksetaan joko

kaikki tai puolet kustan-

nuksista.

– Nyt säännöt on hel-

pompi ymmärtää. Halusim-

me myös helpottaa hakemista

ja jat kamme tätä tietä. Korvauk-

sia voi hakea eri tavoin: käymällä

toimistossamme, sähköisel lä hakemuksella

omasairaus kassa.fi :n kautta tai perinteisel-

lä ja sisäisellä postilla, kertoo kassanjohtaja

Virpi Tenhunen.

Kokonaan korvataan ne sairauskulut,

joihin itse ei voi millään tavalla vaikuttaa.

Näitä ovat sairaalan hoitopäivämaksut, poli-

klinikka-, sarjahoito- ja päiväkirurgiamaksut

sekä julkisen puolen B-lausunnosta perimä

maksu, joka on uusi etuus.

Kaupungin työntekijöille korvataan

edelleen erikoislääkärin perimästä käynti-

tai toimenpide palkkiosta 22 eu-

roa käyntikerralta viisi kertaa

kalenterivuodessa.

Paljon etuja 450 euroon saakkaSuurin muutos käytän-

töihin on se, että vakuu-

tuskassa korvaa 50 pro-

senttia monista eduista,

joiden maksettava yhteis-

määrä voi olla enintään 450

euroa kalenterivuodessa. Jäsen

saa käyttää vuoden aikana yhtä tai

useam paa etuutta.

Näitä ovat esimerkiksi lääkärin määrää-

mät tuki- ja liikuntaelinvaivojen sidokset ja

tuet, perinteinen lihashieronta, silmälasit

tai piilolinssit sekä hammaslääkärin tai suu-

hygienistin maksu. Lisätietoja eduista löytyy

vakuutuskassan verkkosivuilta.

– Työntekijä voi vaikuttaa siihen , mitä

etuuksia käyttää. Jos tänä vuonna vaikka pa

teettää ison hammasremontin, niin kannattaa

harkita, ostaako silmälasit vasta seuraavan

vuoden puolella, Tenhunen sanoo.

Aiemmin kaupungin työntekijät saattoivat

kritisoida sitä, ettei korvausten maksaminen

ollut tasapuolista. Esimerkiksi silmälasitto-

mia harmitti lasikorvauksen mahdollisuus,

josta ei itse hyötynyt mitään.

– Monen asiakkaan ensimmäinen reaktio

on ollut, että uudistus on huono. Kun selvi-

tämme asiaa enemmän ja kerromme esimerk-

kejä, mieli muuttuu lähes kaikilla positiivisek-

si, sanoo etuus käsittelijä Pirjo Laukkanen.

Vuodenvaihteen jälkeen ei ole enää mak-

settu korvauksia synnytys- ja sarjahoitomat-

koista, terveyskeskusmaksusta sekä osteopaa-

tin, nap rapaatin ja kiropraktikon hoidoista.

Suurin osa tuloistakertyy jäsenmaksuistaKassan taloustilanne vaikutti osaltaan muu-

toksiin. Vakuutuskassa jakoi vuosina 2016–

2017 aikaisempien vuosien positiivista tulosta

jäsenille korotetuilla etuuksilla, ja toiminta

muuttui tappiolliseksi.

– Kassan tarkoituksena ei ole kerätä voittoa,

mutta se ei saisi myöskään tuottaa tappiota.

Oli siis pakko tehdä jotakin kassan toimin-

taedellytysten turvaamiseksi, selvittää Virpi

Tenhunen.

Sääntömuutoksista päätettiin vakuutus-

kassan kassankokouksessa viime marraskuus-

sa. Vakuutuskassan tuloista 73 prosenttia saa-

daan jäsenmak suista, jota peritään kaupungin

työntekijöiden palkoista 0,5 prosenttia. Kau-

punki työnantajana tukee kassan toimintaa

vuosittain noin viidesosalla sen menoista.

– Julkisen puolen työnantajan tuki on to-

della hienoa ja harvinaista, mitä etua ei juuri

muissa kaupungeissa ole, kehuvat Tenhunen

ja Laukkanen Tamperetta. •

tampereenvakuutuskassa.fi

vakuutuskassa@tampere.fi

uusi puhelinnumero 044 753 4101

avoinna ti–pe kello 9–15,

lisäksi ajanvarauksella

Vakuutuskassa korvaa kaikki tai puolet kuluista

TEKSTI Tuuli Oinonen

KUVA Hanna Leppänen

Essi uudistui helmikuun alussa

LOMIEN hakemiseen ja muiden palve-

lu s suhteiden poissaolojen käsittelyyn

käy tettävä sovellus Essi (Personec F ESS)

päivitettiin uuteen versioon helmikuun

alussa. Versionvaihdossa Essi sai uuden

ul koasun ja nykyistä helppokäyttöi sem-

män käyttöliittymän. Lisäksi esimerkiksi

poissaolojen peruminen helpot tui. Uuden

version ansiosta Essiä voi käyttää myös

älypuhelimilla.

Essin käyttöohjeet on julkaistu

Tas kussa. Lisäksi uuden version käyttöä

havainnollistavat video-ohjeet löytyvät

Essistä kohdasta ”Ohjeet”. •

– Suurin muutos

vakuutuskassan maksu-

käytäntöihin on 50 prosentin

korvaus monista eduista, joiden

maksettava yhteismäärä voi olla

enintään 450 euroa vuodessa,

kertovat etuuskäsittelijä

Pirjo Laukkanen ja kassan-

johtaja Virpi Tenhunen.

Tasku > Työn tueksi > Tieto tekniikka

> Ohjelmistot ja käyttöohjeet

ess@tampere.fi

4 VILKKU 1 | 2018

TAPETILLA

Henkilöstökassa lakkautetaan vuoden lopussa

KAUPUNGIN henkilöstökassan toiminta

päättyy tämän vuoden lopussa. Kassan

asiak kaiden kannattaa siirtää asiointinsa

pankkiin ja lopettaa tilinsä viimeistään

kesällä. Näin vältetään asiakaspalvelun

ruuh kautuminen loppuvuonna.

Ennen tilin lopettamista pitää huoleh-

tia henkilöstökassan tilille tulevien pal-

kan, etuuksien tai eläkkeiden siirrosta.

Myös vastikkeet, vuokrat ja sähköyhtiön

suoramaksut on lopetettava ennen tilin

sulkemista.

Henkilöstökassan tilin voi sulkea il-

moittamalla kirjallisesti henkilöstökassaan

pankkiyhteystiedot saldon siirtämistä var-

ten tai käymällä palvelupisteessä, jolloin

toistuvien maksujen ja tulevien tulojen

siirrot pitää olla tehtynä.

Asiakaspalvelupiste on muuttanut Puu-

tarhakadulta Frenckellin palvelupisteeseen

osoitteeseen Frenckellinaukio 2 B ja pal-

velee arkisin kello 8.30–15.45.

Henkilöstökassan lakkauttamisesta

päätettiin Tampereen kaupunginvaltuus-

tossa kesäkuussa 2016. •

Henkilöstökassa

03 5656 6457

040 196 4547

henkilostokassa@tampere

TAMPEREEN kaupungin ja Pirkanmaan

maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon

palveluja varten aiotaan perustaa yhtiö.

Suunnitelman mukaan kaupunki hankkii

vuoden 2019 alusta alkaen osan talous- ja

henkilöstöhallinnon palveluista uudelta

yhtiöltä, jonka omistavat kaupunki, Pirkan-

maan sairaanhoitopiiri ja Monetra Oy.

Muutoksen toteutuessa konsernipalve-

luyksikkö Kopparista uuteen yhtiöön siirtyy

noin 120 henkilötyövuotta. Henkilöstömää-

rä täsmentyy myöhemmin. Koppariin jää

vielä noin 150 henkilötyövuoden verran

henkilöstöä. Muutoksia varten on aloitettu

kaksi projektia, joissa otetaan huomioon jo

vuonna 2019 yhtiöön siirtyvät toiminnot

ja vuoden 2020 jälkeen kaupungille jäävät

toiminnot.

– Tahe Pirkanmaa -projektin tavoit-

teena on toteuttaa yhtiön perustamiseksi

ja toiminnan aloittamiseksi vaadittavat

toimenpiteet ja määritellä yhtiön tuotta-

mat palvelut. Projekti koskee Tampereen

kaupungin osalta ainoastaan Kopparin

talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita

sekä niihin liittyviä ict-palveluita, sanoo

projektipäällikkö Eero Karppinen.

Konsernipalveluiden tulevaisuus -pro-

jektin tavoitteena on selvittää, mitä palvelu-

ja konsernipalveluissa tarjotaan muutoksen

jälkeen ja miten palvelujen tuottaminen

on organisoitu.

– Tavoitteena on uudistaa konsernipal-

velut vastaamaan kaupungin tarvetta vuo-

den 2020 jälkeen ja löytää ne ratkaisut,

joiden avulla asiakkaiden toimintaan ja

kehittämiseen saadaan tukipalveluilla li-

säarvoa. Projekti koskee konsernipalveluita,

jotka jäävät Tahe Pirkanmaa -projektin to-

teutuksen ja maakuntauudistuksen jälkeen

kaupungin organisaatioon, toteaa projek-

tista vastaava hallintojohtaja Heli Hirvelä.

Tulevaisuusprojekti selvittää lisäksi kon-

sernipalvelujen ja muiden sidosryhmien

välistä yhteistyötä. Suunnitteluun on kut-

suttu mukaan myös konsernihallinnon ja

palvelualueiden henkilöstöä.

– Molempien projektien etenemisestä

viestitään säännöllisesti Kopparin hen ki-

lös tölle ja muille sidosryhmille. Henki lös-

tön kanssa on käsitelty yhteistoiminta me-

nettelyn mukaisesti muutoksen valmis telua

vaihtoehtoineen. Lisätietoja projekteista

saa muun muassa niiden omilta sivuilta

Taskusta, kertovat Karppinen ja Hirvelä.

Monetra Oy on tuottaa talous- ja henki-

löstöhallinnon palveluja sekä muita tuki-

palveluja kuntatoimijoille. •

Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita varten perustetaan yhtiö

Työterveyden yhteystiedot

verkkosivut: www.pirte.fi

sähköposti: etunimi.sukunimi@pirte.fi

ajanvaraus:

https://pirte.mbooking.fi /ajanvaraus

videovastaanotto: https://omapirte.fi /

sosiaalisesta mediasta työterveyden

löytää hakusanalla Pirte

TULLINKULMAN Työterveyden nimi vaihtui tammikuun

puolivälissä Pirteksi. Muutos vaikutti kaikkiin verkko-osoit-

teisiin, mutta entiset säilyvät rinnalla ainakin jonkin aikaa

ja niistä ohjataan suoraan Pirten sivuille.

Nimen halutaan kuvastavan yhtiön positiivista vaiku-

tusta asiakkaiden hy vinvointiin ja edustavan sen arvoja:

rohkeus, rehtiys, kump panuus ja vahvuus. Tavoitteena on

jättää iloinen muisti jälki.

Työterveyden päätoi mipiste muuttaa 24. huhtikuuta

uuteen Ratinan kauppakeskuk seen nykyisistä tiloistaan

Hammarenin ka dulta. Työterveyden vastaanotoille pääsee

kauppakeskuksen neljännestä kerroksesta.

Kauppi Sport Centerissä on juuri aloittanut toimintansa

Pirte Sport, joka tarjoaa erilaisia liikun ta mahdolli suuksia

ja esimerkiksi avokuntoutus kursseja. Kauppiin voi myös

varata aikoja työterveyslääkärille ja työfysioterapeu tille. •

Työterveyden nimi muuttui Pirteksi

Henkilöstöasiat > Työterveys

Pirten nimi on jo tullut

vastaan Hammarenin-

kadulla julisteissa.

Ratinaan avattavissa

tiloissa uusi ilme

näkyy laajemmin.

Tasku

5

Maaliskuun alusta alkaen suurella

osalla sosiaali- ja terveyshuollon

henkilöstöstä pitää olla joko roko-

tuksen tai sairastetun taudin antama suoja

tuhka- ja vesirokkoa sekä kausi-infl uenssaa

vastaan. Lisäksi imeväisikäisiä hoitavien

täytyy uusia hinkuyskärokote viiden vuo-

den välein.

Tampereen kaupungin tartuntatautien

asiantuntijat selvittivät yhdessä Pirkan-

maan sairaanhoitopiirin kanssa, mitä työ-

tiloja ja -tehtäviä sekä ammattinimikkeitä

uuden tartuntatautilain määräys koskee.

Tautisuojaa edellytetään kaupungin 2 600

työntekijältä esimerkiksi terveysasemilla,

pelastuslaitoksella, sairaaloissa, neuvolois-

sa, vanhainkodeissa ja palveluasumisen

yksiköissä. Laki koskee myös sijaisia ja

opiskelijoita.

– Hoitohenkilökunnan rokottamisella

suojataan tartunnoilta paitsi potilaita myös

työntekijää ja hänen läheisiään, muistuttaa

epidemiologi Sirpa Räsänen.

Tartuntatautilain tavoitteena on ehkäistä

tartuntatauteja ja niiden leviämistä. Lain

mukaan tiloissa, joissa hoidetaan tartun-

tatautien vakaville seuraamuksille alttii-

ta asiakkaita tai potilaita, henkilöstöllä

on oltava joko rokotuksen tai sairastetun

taudin antama suoja. Tällaisia potilaita ovat

esimerkiksi henkilöt, joiden vastustuskyky

on alentunut vakavan perussairauden tai

sen hoidon vuoksi, imeväisikäiset ja hyvin

iäkkäät potilaat.

– Suhtautumalla myönteisesti rokotuk-

siin saavutamme riittävän rokotuskattavuu-

den emmekä levitä infektioita varsinkaan

riskiryhmään kuuluville, toteaa Räsänen.

Esimiehen huolehdittavariittävästä tautisuojastaEsimiehen pitää huolehtia, että yksikön

henkilöstöllä on riittävä tautisuoja. Selvi-

tykseksi riittää työntekijän oma ilmoitus.

– Koppari lähetti tammikuun lopussa

sähköisen kyselylomakkeen kaikille, joita

suojausvelvoite koskee. Lomakkeessa kysyt-

tiin omaa arviota soveltuvuudesta työhön.

Todistusta ei tarvita, vaan työntekijän sa-

naan luotetaan. Uudet työntekijät antavat

selvityksen ennen työsuhteen alkua, kertoo

työhyvinvointipäällikkö Sami Uusitalo.

Henkilöstöltä ei kerätä kyselyssä tervey-

dentilaan tai sairaushistoriaan liittyviä tie-

toja. Työntekijän on arvioitava lomakkeen

vastauksissa oma soveltuvuutensa työhön

tautisuojan osalta. Jos työntekijältä puut-

tuu riittävä tautisuoja, hänet täytyy ohjata

työterveyshuoltoon riittävän suojan tai so-

veltuvuusarvion hankkimiseksi.

Selvityksen antaminen ja rokotteiden

ottaminen on vapaaehtoista. Työntekijä ei

kuitenkaan voi työskennellä missään lain

piiriin määritellyssä yksikössä maaliskuun

alun jälkeen, mikäli ei ole antanut selvitystä

tai tautisuoja on puutteellinen.

Puuttuvat rokotteetsaa työterveydestäNe sosiaali- ja terveyspalvelujen työnte-

kijät, joilla ei ole tartuntalain edellyttämää

suojaa, saavat rokotukset maksutta työ-

terveyshuollossa.

Erityistapauksissa tautisuojaa ei vaadita.

Sellainen voi olla esimer kik si tilanne, jossa

joudutaan nopeasti palkkaamaan sijaisia tai

ammattitaitoista työvoimaa ei ole saatavilla.

– Terveydellinen syy, kuten yliherkkyys

rokotteelle, oikeuttaa myös poikkeamaan

säännöstä. Satunnaisesti tiloissa kävijöiltä

tautisuojaa ei edellytetä, mutta esimerkiksi

pitkään kestävän remontin tekijöiltä sitä

ehkä harkittaisiin, sanoo Sami Uusitalo.

Jos on epävarma, onko itsellä kaikki tar-

vittavat rokotteet, tai tietää jonkin rokotteen

puuttuvan, rokotteet annetaan työtervey-

destä. Lisätietoa asiasta saa Taskusta.

Kattava rokotesuoja on tehokkain keino

vähentää väestön infektiotauteja ja torjua

tartuntataudeista syntyviä epidemioita.

Korkea rokotuskattavuus tarjoaa lauma-

suojaa niille, joita ei ole rokotettu. •

Henkilöstöasiat > Työterveys >

Tartuntatautilaki

555

Henkilöstö tarvitsee rokotuksiapotilaan ja itsensä suojaamiseksi

TEKSTI Jaana Kalliomäki, Marika Haapala ja Tuuli Oinonen

KUVA Hanna Leppänen

6 VILKKU 1 | 20186666

Kun Hatanpään sairaala ja Tampereen yli-

opistollinen sairaala Tays yhdistyivät

vuodenvaihteessa, kaupungilta siirtyi

1 100 työntekijää Pirkanmaan sairaanhoito-

piirin palvelukseen. Hatanpään sairaala-alue

ei kuitenkaan tyhjentynyt kaupungin työnte-

kijöistä, sillä kantasairaalan, puistosairaalan,

huvilan ja M-talon tiloissa työskentelee yhä

250 kaupungin työntekijää. Maahanmuutta-

januorten perheryhmäkoti Satakieli on myös

alueella omassa tiilirakennuksessaan ja Pir-

tin tiloissa.

Puistosairaalassa on kaupungin psyko-

geriatrian palvelut, ja keväällä siellä aloittaa

uusi syömishäiriöyksikkö. Huvila toimii

eräiden kotiin tehtävän työn työntekijöiden

tukikohtana, ja lisäksi huvilassa ja M-talossa

työskentelee hallintohenkilöstöä. Kantasairaa-

lassa toimii edelleen Hatanpään terveysase-

ma, ja sairaalan ravintolassa ruokaa laittavat

Voimian kokit.

Ennen Taysiin yhdistymistä Hatanpään

sairaalan toiminnot kuuluivat sairaala- ja

kuntoutuspalveluihin.

− Sairaala- ja kuntoutuspalveluista kau-

pungille jäivät puistosairaalan psykogeri-

atrian palvelut, gerontologinen sosiaalityö,

Rauhaniemen sairaalan kuntoutusosastot ja

Oriveden terveysaseman vuodeosasto. Näis-

sä yksiköissä työskentelevät 300 työntekijää

siirtyivät avo- ja asumispalveluihin, kertoo

hallintopäällikkö Tuula Haapio.

Yhteistyötä yli rajojenHatanpään sairaala-alue on mielenkiintoinen

yhdistelmä erikoissairaanhoitoa ja peruster-

veydenhuoltoa sekä kahden työnantajan pal-

veluksessa työskentelevää henkilöstöä. Poti-

laan hyvän hoidon takaamiseksi Hatanpäälle

on perustettu kampusjohtoryhmä, jossa on

edustajia kaupungilta ja sairaanhoitopiiristä.

− Vaikka perusterveydenhuollon ja eri-

koissairaanhoidon näkökulma on erilainen,

lopputuloksen ratkaisee koko hoitoketjun

toimivuus. Meidän tehtävänämme on var-

mistaa, että hoitoketjut ovat sujuvia , ja että

hyviä toimintatapoja jatketaan sekä luodaan

uusia. Tämä on myös hyvä paikka oppia tu-

levaa sotea varten, kertoo kampusjohtoryh-

mää vetävä hallintoylilääkäri Arto Lemmetty

Tampereen kaupungilta.

Kaupunki omistaa Hatanpään sairaalan ti-

lat, joissa sairaanhoitopiiri on vuokralaisena.

Lemmetyn mukaan yhteisen tekemisen ilma-

piiri on ollut koko yhdistymisvaiheen hyvä ja

kaikki toimijat ovat aidosti halunneet ratkaista

eteen tulevat ongelmat.

Psykogeriatrian osastolla työskentelevä

apulaisosastonhoitaja Asta Halme kokee yh-

teistyön Hatanpään osastojen ja henkilökunnan

välillä olevan on yhtä toimivaa kuin ennenkin.

− Muutokset näkyvät jonkin verran erilai-

sissa tietoteknisissä sovelluksissa ja sisäisen

tiedotuksen kanavissa. Lisäksi tietenkin pe-

rehdymme uuden organisaatiomme raken-

teisiin ja tutustumme sen jäseniin, kuten

johtoportaaseen, kertoo Halme.

46 toimintatavan muutostaHatanpään sairaalan ja Taysin yhdistymisen

takia moni toimintatapa muuttui kaupungilla-

kin. Tietohallintokoordinaattori Marja-Leena

Airaksinen ja projektipäällikkö Marko Kanala

kokosivat syksyllä listan, johon lopulta tuli 46

toimintatavan muutosta. Keskeisin muutos

oli Hatanpään sairaalan siirtyminen sairaan-

hoitopiirin potilastietojärjestelmään.

− Hatanpään erikoissairaanhoidossa lää-

kityksiin tehdyt muutokset näkyvät kyllä

ristiinkatselu-ominaisuuden avulla, mutta

eivät enää päivity automaattisesti Pegasoksen

lääkitys- ja Marevan-korteille. Muutoksia on

tullut myös lähetekäytäntöihin ja Hatanpään

yksiköiden läheteosoitteisiin, kertoo Kanala.

Perusteellinen varautuminen on kan-

nattanut. Kanalan mukaan sairaaloiden

yhdistyminen onnistui hyvin.

− Toki uudet asiat vaativat opettelua niin

Hatanpäällä kuin perusterveydenhuollon-

kin puolella, mutta isommilta yllätyksiltä

on vältytty, iloitsee Kanala. •

TAPETILLA

Hatanpään sairaala-alueella ahkeroi

250 kaupungin työntekijää

TEKSTI Marika Haapala

KUVA Hanna Leppänen

Psykogeriatrian

osaston apulaisosaston-

hoitaja Asta Halmeen mukaan

yhteistyö Hatanpään osastojen

välillä toimii yhtä hyvin kuin

ennenkin, vaikka iso osa saman

rakennuksen työntekijöistä on

nyt sairaanhoitopiirin

palveluksessa.

7VILKKU 1 | 2018

Tampereen uutta strategiaa toteute-

taan arjen työssä ja toiminnassa yh-

dessä asukkaiden ja sidosryhmien

kanssa. Kevään aikana käytävissä tavoite-

ja kehityskeskusteluissa strategiasta joh-

detaan jokaisen työntekijän tavoitteet.

– Esimiesten tulisi varmistaa, että

työyhteisöissä tunnetaan kaupungin

strategia ja tunnistetaan sen merkitys

omassa työssä, muistuttaa strategiapääl-

likkö Lotta Perämaa.

Taskuun on avattu sivu, jonne on

koottu strategian konkretisoimista ja

työhön soveltamista tukevaa materiaalia.

Taskusta löytyy myös strategiaa esittelevä

diapaketti ja sen keskeisistä viesteistä on

tehty video.

– Tutustukaa työyhteisöissä uuteen

strategiaan ja jakakaa muillekin omia

esimerkkejänne ja kokemuksianne sii-

tä, miten strategia elää arjen työssänne,

kehottaa Perämaa.

Kokemuksia voi myös lähettää säh-

köpostiin strategiatiimi@tampere.fi ja

niitä julkaistaan Taskun strategiasivulla.

Johtamisjärjestelmästrategian tukena Kaupungin johtamisjärjestelmän kuvaus

on päivitetty uuden strategian mukaisek-

si. Kuvaukseen voi tutustua Taskussa tai

tampere.fi -verkkosivuilla.

Johtamisjärjestelmä on väline kunnan

perustehtävien hoitamiselle ja strategian

toteuttamiselle. Järjestelmän kuvaukses-

sa käydään läpi Tampereen toimintamal-

lia ja -tapoja, johtamisen periaatteita sekä

kaupunkiorganisaation eri osien tehtäviä.

Johtamisjärjestelmän kuvaus on kaik-

kien kaupungin työntekijöiden käytettä-

vissä. Sitä voi hyödyntää muun muassa

tiedonhaussa, kaupungin toiminnan

esittelyssä tai uusien työntekijöiden

pe rehdytyksessä. •

Työn tueksi > Strategia

Strategian toteutu-

mista tuetaan

toimimalla yhdessä ,

vastuulli sesti sekä

avoimesti ja rohkeas-

ti. Tampereen strate-

gian sisällöt jakaantuvat

neljään painopisteeseen:

yhdessä tekevä ja inhimillinen,

koulutuksen ja osaamisen kärjessä,

luova ja innovatiivinen sekä urbaani ja

kestävästi kasvava.

1 Yhdessä tekevä ja inhimillinen

Tampere panostaa osallisuuteen ja

aktiivisuuteen, yhdenvertaisuuteen

ja varhaiseen tukeen sekä yksilöllisiin ja

vaikuttaviin palveluihin.

2 Koulutuksen ja osaamisen Tampere

panostaa laadukkaaseen ja yhtei söl -

li seen oppimiseen, työhön johtavaan

koulu tukseen ja osaamiseen sekä

osaavan työvoiman houkutteluun ja

juurruttamiseen .

3 Luova ja innovatiivinen Tampere

pa nostaa vaikuttavaan elinkeino-

ja inno vaatiopolitiikkaan, innovaatio -

ympäristöihin ja -alustoihin sekä

kansainvälisen tason kulttuuri- ja

tapahtumatarjontaan.

4 Urbaani ja kestävästi kasvava

Tampere panostaa kaupungin

kasvuun, elävyy teen, omaleimaisuuteen

ja kaupunkimaiseen ympäristöön sekä

älykkyyteen ja kestävyyteen. •

Oman työn suuntaviivat

uudesta

TEKSTIT Raija Lindell

PIIRROS Pirita Tolvanen

Tasku

strategiasta

Strategiatyössä

tiiviisti mukana

oleva Lotta Perämaa

kertoo, mitä mieltä

hän on kaupungin

uudesta strategiasta.

1 Mihin uutta strategiaa

tarvitaan?

Jotkut väittävät, että strategioiden aika

on ohi. Uskallan olla eri mieltä. Nyt

jos koskaan meillä pitää olla yhteinen

näkemys siitä, millaiseksi haluamme

Tampereen kehittyvän. Uusi strategia

on sopiva sekoitus uusia tulevaisuuden

näkymiä ja vanhoja, hyviksi osoittautu-

neita valintoja. Näitä sitten arvioidaan

jatkuvasti ja tehdään korjausliikkeitä, jos

tarve vaatii.

2 Miksi strategia voi

vaikuttaa vaikealta asialta?

Strategiat jäävät liian usein kaukaisiksi ja

paperinmakuisiksi ja voivat siksi tuntua

vaikeilta. Strategiaa pitää pureskella.

Keskustelu ja pohdinta työyhteisössä

auttavat löytämään sen merkityksen

omaan työhön. Oman roolin löytäminen

kokonaiskuvassa on palkitseva kokemus.

3Mikä uudessa strategiassa

on mielestäsi parasta?

Uudessa strategiassa korostuu entistä

enemmän se, että kaupunki on yhtä kuin

sen asukkaat. Olemme asukkailla

töissä ja teemme asioita yhdessä. Pidän

myös siitä visiosta, millaisena näemme

Tampe reen vuonna 2030. Kaupunki on

elinvoimainen ja kasvaa menettämättä sitä

Tampereen henkeä, jossa kaikki pidetään

porukassa mukana. •

Yhdessä, vastuullisesti ja

avoimesti

”Strategiaa pitää

pureskella”

8 VILKKU 1 | 2018

Värikkäästi sisustettu kulmahuone täyt-

tyy pikkuvesseleistä ja heidän vanhem-

mistaan. Perheiden talossa alkaa Man-

nerheimin lastensuojeluliiton perhekahvila.

Perheiden talon viikko-ohjelmaan kuuluvat

myös palveluohjaajan vastaanotto, mukulapy-

säkki, perhekerhot, käsikynkkäryhmät, neu-

volakioski ja vertaisryhmät.

Tamperelaiset ovat onnekkaassa asemassa,

sillä vain harvassa kunnassa tarjotaan näin

kattavia maksuttomia palveluja lapsiperheille.

Perheiden talon toimintaa koordinoi kaupun-

gin perhepalvelut. Lankoja pitää käsissään

palveluohjaaja Kirsi Koponen, joka iloitsee

virkeästä kohtaamispaikasta.

– Kaikki alkoi jo vuosia sitten, kun suun-

nitelmat toiminnasta nostettiin pöydälle.

Vaikka toteutus eteni hitaasti, talo on ollut

odotuksen arvoinen, Koponen sanoo.

Asiakkaat ovat löytäneet tiensä Perheiden

talon vertaisryhmiin, joiden määrä on kas-

vanut jatkuvasti. Esimerkiksi viikoittaisessa

perhekahvilassa vierailee parhaimmillaan lä-

hes 20 vanhempaa lapsineen.

Aktiivisia toimijoitajonoksi astiPerheiden talossa työskentelee lapsiperhei-

den palveluohjaajia, kuusi Perhepiste Nopean

työntekijää ja perhetyönohjaaja, tukihenki-

lö- ja tukiperhetoiminnan sosiaalityönteki-

jät sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluiden

erityistyöntekijä.

Lisäksi talossa on työpisteitä, joita käyttävät

muista kaupungin yksiköistä Perheiden taloon

säännöllisesti jalkautuvat työntekijät. Esimer-

kiksi mukulapysäkkiä saapuvat järjestämään

kaupungin perhetyöntekijät yhdessä Tredun

lähihoitajaopiskelijoiden kanssa.

Viikoittaisten ryhmien lisäksi Perheiden

talossa tapahtuu toisinaan myös iltaisin. Kevät

tuo tullessaan vertaiskahviloita sijoitettujen

lasten läheisille ja erilaisiin teemoihin liit-

tyviä vanhempainiltoja, jotka järjestetään

Tammelan lähitorin salissa. Kerran kuussa

Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan

ehkäisyverkosto järjestää neuvontapisteen

lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille.

– Osan ohjelmasta suunnittelemme ja to-

teutamme itse, osan järjestävät kaupungin eri

yksiköiden työntekijät, järjestöt tai seurakun-

ta. Saamme paljon yhteydenottoja pienistä-

kin yhdistyksistä, jotka ovat kiinnostuneita

järjestämään toimintaansa Perheiden talon

tiloissa, Koponen kertoo.

Perheiden talon väen yhteistyökumppa-

neina ovat kaupungin yksiköistä muun muas-

Yhteistyö kukoistaa Perheiden

TEKSTIT Päivi Pajula

KUVAT Hanna LeppänenYHTEISTYÖSSÄKirsi Koponen

ja Päivi Lackman ovat

saaneet tamperelaisper-

heiltä hyvää palautetta

monipuolisesta Perheiden

talon toiminnasta.

9VILKKU 1 | 2018

Perheiden talo

• avoin lapsiperheiden kohtauspaikka

• tarjoaa vertaistukea ja ohjausta

yhteistyössä kaupungin muiden

palvelujen, Tammelan lähitorin,

seurakuntien ja järjestöjen kanssa

• sijaitsee Itsenäisyydenkadulla

Tammelakeskuksessa

• toiminta alkoi syksyllä 2016

• tampere.fi /perheidentalo

PERHEPISTE Nopean keskustan toi-

mipiste muutti vuodenvaihteessa Per-

heiden taloon. Se tarjoaa maksutonta

tukea ja ohjausta perheille, joissa on

13–17-vuotias nuori.

– Edellisen kiinteistön asiakas-

tapaamistilat Kelan talossa olivat

ahtaat, ja niiden äänieristyksessä oli

puutteita. Tarjoamme apua perheiden

arjen pulmiin asiakaskäyntien lisäksi

puhelimitse ja nykyään myös kahtena

päivänä viikossa chatin välityksellä,

vastaava ohjaaja Mika Harinen sanoo.

Uudet remontoidut työtilat Per-

heiden talossa ovat mainiot, vaikka

alkukommelluksilta ei ole vältytty.

Perheiden talossa sattui vesivahinko

Perhepiste Nopean muuttopäivänä,

minkä takia tapaamishuoneet ovat

olleet väliaikaisesti pois käytöstä.

– Saamme onneksi lainata sovittui-

hin asiakastapaamisiimme Tammelan

lähitorin huoneita, kunnes vesivahin-

gon aiheuttamat vauriot on korjattu,

Harinen kertoo.

Perhepiste Nopean henkilökunnan

yhteinen avotyötila on otettu vastaan

hyvillä mielin.

– Olemme puheliasta porukkaa,

joten avokonttori helpottaa vuoro-

vaikutusta.

Esi- ja alakouluikäisten perheitä

palvellaan edelleen Nopean palvelu-

pisteissä itäisellä, eteläisellä ja länti-

sellä palvelualueella. •talossasa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, lasten ja

nuorten terveyspalvelut, perusopetus, mielen-

terveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaali-

työ. Vaikka yhteistyökumppaneita on kym-

meniä, toimintaan liittyvä byrokratia ei ole

muodostunut esteeksi.

– Yhteistyö on sujunut saumattomasti,

vaikka rahastakin pitää välillä keskustella,

Koponen sanoo.

Valttina vankkatyökokemusTalon tiloihin kuuluvat kulmahuoneen lisäksi

neuvolakioskia varten varustettu terveyden-

hoitajan työhuone ja palveluohjaajien huo-

neet, joissa kohdataan yksittäisiä perheitä

henkilökohtaisesti.

Palveluohjaaja Päivi Lackman neuvoo

vanhempia perheen arkeen liittyvissä asioissa

puhelimitse ja voi tavata perheitä myös kas-

votusten. Vanhempia askarruttavat esimer-

kiksi parisuhde- ja talousasiat, lastenhoito

sekä jaksaminen.

Toisinaan asiakkaat tulevat Perheiden ta-

loon, mutta palveluohjaajat käyvät mielellään

myös asiakkaidensa kotona.

– Tarvittaessa olemme olleet asiakkaan tu-

kena esimerkiksi hänen henkilökohtaisella

asiointikäynnillään, Lackman kertoo.

Perheiden talon vahvuus on työntekijöi-

den vankka kokemus. Palveluohjaajilla on

vuosien työhistoria Tampereen kaupungin

sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sen ansiosta

heidän verkostonsa alueen eri toimijoihin

ovat erityisen laajat. •

Kirsi Koposen,

Päivi Lackmanin ja

Mika Harisen mielestä

saman katon alla työsken-

nellessä on helppo vaihtaa

ajatuksia ja hyödyntää

toisten asiantunte-

musta.

Perhepiste Nopea löysi talosta paikkansa

10 VILKKU 1 | 2018

TEKSTI Tuuli Oinonen

KUVA Hanna Leppänen

Marika Korpinurmi

lähtee töistä kotiin yleensä

jo iltapäivällä ja vie lapsiaan

harrastuksiin. Illalla lasten

mentyä nukkumaan hän jää

lastenhuoneiden lähelle aulaan

tekemään digiohjelman

projektipäällikön

töitään.

1Millaisia työaikajoustoja

kaupungilla on?

– Perinteisesti työaikajoustoina aja-

tellaan liukuvaa työaikaa ja etätyötä. Jous-

toja ovat lisäksi mahdollisuus suunnitella

vuosilomia tai porrastaa työaikaa, pidem-

pi työajan tasoittumisjakso, osa-aikatyö

sekä vuorottelu-, opinto- tai perhevapaa

tai muu harkinnanvarainen työ- ja virka-

vapaa. Joustoa työaikaan voi saada myös

työaikapankin avulla.

2Minkälaisissa tehtävissä

joustoja voidaan käyttää?

– Erilaisiin tehtäviin sopivat erilaiset

joustomahdollisuudet. Työajan porrasta-

minen sopii erityisesti tehtäviin, joissa ei

ole mahdollisuutta ottaa käyttöön liuku-

vaa työaikaa. Tällöin päivittäinen työajan

porrastus voi tarjota joustoa esimerkiksi

pitkään auki olevissa asiakaspalvelupis-

teissä. Työyhteisössä voidaan sopia tulo- ja

lähtöajat sekä asiakaspalveluvaatimusten

että henkilöstön omien tarpeiden mukaan.

– Liukuva työaika ja sen mahdollistamat

saldovapaat antavat joustoa henkilöstölle,

jonka työaika voidaan järjestää liukuvak-

si. Työntekijä pystyy yleensä liukumilla

valitsemaan työhöntulonsa ja sieltä läh-

tönsä ottaen kuitenkin huomioon kiinteän

työajan rajat.

3Millaisia kokeiluja ja uudistuksia

kaupungilla on menossa?

– Yksiköitä kannustetaan pohti-

maan, millaisia joustoja omissa työteh-

tävissä on mahdollista käyttää. Liukuva

työaika on otettu käyttöön esimerkiksi

yleistyöaikaa tekevien useissa tehtävissä.

– Vuoden alusta KVTES:n mukaiseen

taukokäytäntöön siirtyneet voivat sopia

paikallisesti pidemmästä liukumasaldosta

ja työaikapankista. Lisäksi työaikajoustoa

lisäävät liukuvaan työaikaan kuuluvat etäty-

ön ja saldovapaaohjeen uudistukset. Tarkoi-

tuksena on ollut se, että esimiehen kanssa

voidaan sopia joustavasti työajan käytöstä.

4Millaisia sopimuksia joustojen

käytöstä voidaan tehdä?

– Työaikapankista ja pidemmästä

liukumasaldosta sovitaan erillisillä pai-

kallisilla sopimuksilla niiden yksiköiden

osalta, joissa on tarvetta työaikajoustoista

sopimiseen. Paikallisessa sopimuksessa

osapuolina ovat henkilöstöyksikkö ja

pääluottamusmies, mutta aloite tulee

aina yksiköltä.

– KVTES:n mukaan myös kuuden vii-

kon–vuoden mittaisesta tasoittumisjak-

sosta sovitaan paikallisesti henkilöstöjär-

jestöjen kanssa. Liukuvan työajan käyttöön

ottamisesta pitää sopia jokaisen kanssa

henkilökohtaisesti, ja se voidaan ottaa

käyttöön yksikön esityksestä neuvottelu-

päällikön päätöksellä. Muissa joustoissa,

kuten etätyössä, sopimus tehdään esimie-

hen ja työntekijän välillä. •

Työ liuTAMPEREEN TEKIJÖILLE

Digiohjelman projektipäällikkö

Marika Korpinurmi käyttää

työaikajoustoja lähes jokainen

arkipäivä. Hän lähtee työpaikaltaan

usein iltapäivisin hyvissä ajoin, jotta

ehtii viedä lapsiaan harrastuksiin. Il-

lalla, kun lapset menevät nukkumaan,

äiti lukee iltasadun ja jää lastenhuo-

neiden lähelle tekemään töitä.

–Lasten nukuttamisen aikaan teen

yleensä töitä tunnin tai puolitoista.

Koska lapset ovat pieniä, työaikajous-

tot ovat minulle hyvä tapa säädellä

työaikaa.

Työaikajoustoista sovitaan henkilöstön kanssa

Työaikajoustojen tavoitteena on tukea työn ja muun elämän yhteen sovittamista sekä työssä jaksamista. Joustot perustuvat yleensä henkilöstön toiveisiin. Ne ovat vapaa ehtoisia, ja niis-tä sovitaan henki löstön kanssa . Henkilöstösuunnittelija VARPU WIDJESKOG kertoo kaupungin työaikajoustoista.

Työaikajoustot

• ylläpitävät työkykyä ja helpottavat

työn kuormittavuuden sääntelyä

• helpottavat työn ja muun elämän

yhteensovittamista

• vähentävät sairauspoissaoloja

• alentavat riskiä siirtyä työkyvyttömyys-

eläkkeelle

• lisäävät työn tuloksellisuutta ja

tehokkuutta

Henkilöstöasiat > Työsuhde ja

palkkaus >Työaika

11VILKKU 1 | 2018

kuu ja joustaa 24/5aika on heilläkin kaupungin normaali-

käytäntöjen mukainen vähintään kello

9.30–14.30. Loput työtunnit voi tehdä

parhaaksi katsomaansa aikaan, mutta

kello 23:n ja aamukuuden välillä saa

työskennellä vain tilapäisesti.

Yksikön henkilöstön liukuvan työ-

ajan saldorajaa suurennettiin -10 ja +40

tunnin väliin.

– Yksikössämme on totuttu teke-

mään töitä joustavasti ja etänä, joten

henkilöstö oli valmis myös näihin

muutoksiin viime syksynä. Meillä ei

tarvitse valvoa, hoitavatko kaikki työn-

sä, vaan pikemmin sitä, ettei kukaan

tee liikaa töitä ja uuvu, korostaa stra-

tegiajohtaja Reija Linnamaa.

– Vapaus tuo myös vastuuta. Vas-

tuuta on hyvä kantaa siitäkin, ettei

tee liikaa töitä. Tavalliset työaikarajat

auttavat työn oikein rytmittämisessä,

Marika Korpinurmi lisää.

Joustot tukevatjaksamistaTyöaikajoustoja hyödyntää noin 40

strategia- ja kehittämisyksikön työn-

tekijää, eli käytännössä kaikki, joille se

on mahdollista. Jousto koskee toimis-

totyöajan taukokäytännössä mukana

olevia. Jokainen on allekirjoittanut

sopimuksen joustoista.

Moni on halunnut myös erillisen

etätyösopimuksen, eli he voivat teh-

dä useamman kuin yhden etäpäivän

viikossa.

– Sopimus ja sen ehdot on suunni-

teltu henkilöstöyksikön kanssa. Arvi-

oimme työaikajoustojen toimivuutta

säännöllisesti yhdessä henkilöstön

kanssa, sanoo Reija Linnamaa.

Koko yksikön yhteisenä tavoittee-

na on hallita työpaineita, mikä nousi

yksikön yhdeksi kehittämiskohteeksi

Kunta 10 -tutkimuksessa.

– Myös työaikajoustojen toivotaan

helpottavan paineita. Tarkoituksena on

huolehtia henkilöstömme jaksamises-

ta, muistuttaa Linnamaa.

Strategia- ja kehittämisyksikön

käytössä oli vuoden loppuun saakka

mobiilikäyttöinen fi ilismittari, jonka

avulla sai klikata nopeasti tilanteen

mukaisen fi iliksen ja halutessaan

kertoa sanallista palautetta.

– Myönteistä palautetta kertyi pal-

jon, Linnamaa sanoo.

Tärkeää on, etteivät joustot haittaa

omaa, kollegoiden tai yhteistyötaho-

jen työn sujuvuutta, vaan päinvastoin

parantavat sitä.

Onnistuneen kokeilun ansiosta

mallin mukaan on ryhdytty työsken-

telemään myös muualla.

Yhteistyö Thaimaahanonnistuu joustojen ansiostaMarika Korpinurmi on kehittänyt di-

giohjelmassa muun muassa Helmi-

järjestelmän mobiiliversiota, joka on

juuri saatu tamperelaiskoulujen käyt-

töön. Mobiiliversiota voivat käyttää

sekä huoltajat että oppilaat koulun

kanssa viestiessään. Korpinurmi tekee

paljon yhteistyötä yritysten kanssa.

– Työajan ja -paikan täytyy joustaa

kaupungilla samoin kuin yrityksissä.

Lähin yhteistyökumppanini asuu Thai-

maassa, ja olimme yhteyksissä tiiviisti

kaksi vuotta ennen kuin tapasimme

ensimmäistä kertaa.

– Esimerkiksi ohjelmatestaus-

vaiheessa työhön kannattaa käyttää

enemmän aikaa. Sen jälkeen tunteja

voi tehdä välillä vähemmän.

Reija Linnamaa on tyytyväinen,

että työnantaja ottaa joustojen avulla

huomioon työn luonteen.

– Tämä palvelee ihmisten tarpeita,

hän toteaa.

– Työn ja perhe-elämän voi näin

yhdistää paremmin, iloitsee myös

Marika Korpinurmi.

Linnamaan mukaan työaikajoustot

sopivat nykyiseen työelämään.

– Kaikki perustuu luottamukseen.

Työaikajoustoja voi tarjota, kun jokai-

nen hoitaa työnsä fi ksusti. •

– Työn imu voi välillä viedä muka-

naan ja saatan unohtua koneelle liian

pitkäksi aikaa. Yksikkömme työnteki-

jät seuraavat omaa työaikaansa teks-

tiviestileimauksin matkapuhelimilla.

Tämä auttaa minuakin siinä, etteivät

työpäivät veny liikaa.

Yötöitä voi tehdävain tilapäisestiStrategia- ja kehittämisyksikön työnte-

kijät ovat voineet työskennellä syksystä

alkaen 24/5 eli viitenä päivänä viikossa

ja usein myös iltaisin. Päivittäinen työ-

12 VILKKU 1 | 2018

TAMPEREEN kaupunki toteutti

viime vuonna johtamisosaamisen

arvioinnin jokaiselle kaupungin

esimiehelle.

Johtamisen toteutumisen osaa -

misvaatimusten keskiarvo oli esi -

miesten omien esimiesten ja heidän

alaistensa arvioiden mukaan 3,09

asteikolla 1−4, jossa 1 on heikoin ja

4 paras arvosana . Esimiesten itsearvi-

oiden mukaan osaamisvaatimusten

keskiarvo oli 3,14. Johtamisen osaa-

misvaatimuksista asiakaskeskeisyys

saa parhaimmat arviot.

– Esimiesarviointi tehdään tästä

lähtien vuosittain. Ensimmäisestä

toteutuksesta saadun palautteen pe-

rusteella kehitetään myös arviointia

ja sen väittämiä, kertoo henkilöstö-

johtaja Niina Pietikäinen.

Arvioinnin päätyttyä jokainen

esimies sai raportin omasta ar vi os-

taan, jossa näkyi yhteenveto hänen

alaistensa ja oman esimiehen arvi-

oinneista sekä itsearvioinnista. Kyse-

lyssä saatiin selville arvio nykytilas ta,

ja tuloksia suositellaan hyödyntä-

mään tavoite- ja kehityskeskusteluissa.

– Nyt saatu nykytila-arvio toimii

osaamisen kehittämisen suunnitte-

lun pohjana ja sen mukaisesti tulem-

me kehittämään johtoa ja esimiehiä,

sanoo Pietikäinen.

Sähköisenä kyselynä toteute tussa

arvioinnissa jokainen esimies arvioi

sen hetkistä omaa johtamisosaamis-

taan peilautuen kaupungin osaamis-

vaatimuksiin.

Esimiesarviointi pohjautuu kau -

pungin johtamisperiaatteisiin ja

niistä johdettuihin osaamisvaa ti -

muk siin, joita ovat strateginen joh-

taminen, uudistumisen johta minen,

tuloshakuisuus, valmentava jämäkkä

johtajuus, kumppanuuksien johta-

minen ja asiakaskeskeisyys.

Toteutettuun arviointiin tuli vas-

tauksia yhteensä 8755. Arviointikut-

sun saaneista henkilöistä kyselyyn

vastasi 52 prosenttia. •

PAPPILANPUISTON asumispalveluiden

palveluntuottaja valittiin tammikuussa

kilpailutuksen kautta kolmeksi vuodek-

si. Kilpailutuksessa otettiin huomioon

ryhmäkodin asukkaiden ja heidän läheis-

tensä mielipiteet ja toiveet, joita kerättiin

työpajoissa.

Pappilanpuiston ryhmäkodissa

Takahuhdissa asuu 15 kehitys vam mais-

ta, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista

tukea. L ähtökohtana on tarjota asukkaille

hyvä ja kodinomainen elämä Pappilan-

puistossa.

– Kykenimme määrittelemään kilpai-

lutuksen laatukriteerit tarkasti työpajojen

ansiosta. Nyt myöskään palvelun han-

kintahinta ei noussut, kertoo suunnit-

telupäällikkö Päivi Mattila hyvinvoin-

tipalveluista.

– Aina kun kilpailutetaan sosiaali-

palveluita, laadulla on suuri merkitys.

Pappilanpuiston kilpailutuksessa hinta–

laatu-suhde oli 40–60. Voi hyvin sanoa,

että laatu ratkaisi, Mattila lisää.

Tarjouspyynnössä palveluntarjoajal-

le esitettiin avokysymyksiä. Yksi niistä

liittyi asukkaiden hyvään elämään ja

osallistamiseen. Vastauksia käsiteltiin

palvelulupauksina, joiden toteutumis-

ta seuraavat tilaaja, asukkaat ja heidän

läheisensä.

– Tilaaja arvioi myös toiminta tapoja,

joilla palveluntuottaja pitää yllä henki-

löstön tyytyväisyyttä, koska tällä on suu-

ri merkitys asukkaiden hyvinvointiin.

Lisäksi tilaaja arvioi tapoja, joilla pal-

veluntuottaja ylläpitää ja edistää vuo-

rovaikutusta asukkaiden, läheisten ja

palveluntuottajan välillä, sanoo suun-

nittelija Eija Uurtamo.

Ympärivuorokautisessa asumispalve-

lussa on aluehallintoviraston määritte-

lemät henkilöstöä koskevat vähimmäis-

vaatimukset, joita on noudatettava. Viime

vuonna voimaan tullut hankintalaki edel-

lyttää asumispalvelujen kilpailutusta.

Kilpailun voitti KVPS Tukena Oy, joka

toimii nykyisinkin palvelutuottajana. •

Kehitysvammaisten palvelut kilpailutettiin asukkaita kuunnellen

Esimiesarviointi toimii kehittämisen pohjana

Työntekijät taltuttivat

tulta

TEKSTI Tuuli Oinonen

KUVAT Hanna Leppänen

13VILKKU 1 | 2018

asema toimii Wivi Lönnin suunnittelemassa

rakennuksessa. Kaupunginarkkitehti Bertel

Strömmer vastasi puolestaan paloaseman ko-

rotusosan suunnittelusta. Keskuspaloaseman

suuri avoin hallitila olikin aikaansa edellä.

– Hallissa päivystää Suomen vilkkaimmin

liikennöity paloauto 101, jolla tehdään kes-

kimäärin seitsemän keikkaa vuorokaudessa.

Työpaikoilla on hyvä tietää, että automaatti-

sen palohälytyksen tullessa on tärkeää soittaa

myös hätänumeroon 112 ja kertoa tilanteesta

lisätietoa, sanoi koulutussuunnittelija Ulla-

stiina Hankala.

Hevosellakin päästiinnopeasti liikkeellePelastuslaitokseen historiaan tutustuttiin

kierroksella hallin valokuvia ihaillen ja palo-

museon esineitä kummastellen.

– Pelastuslaitos sai ensimmäiset autot käyt-

töön 1920-luvulla. Sitä ennen palomiehet läh-

tivät palopaikalle hevoskyydillä. Parhaimmil-

laan matkaan päästiin alle minuutissa, mutta

silloin taisi hevosilla olla jo valmiina suitset

suussa, kertoili vahtimestari Juha Nevala.

– Viime vuosina keskuspaloaseman hyvästä

sijainnista on ollut runsaasti hyötyä. Keskus-

tassa on sattunut isoja tulipaloja, Nevala jutteli

kierroksella kävijöiden kanssa.

Pirkanmaan pelastuslaitos järjestää jat-

kuvasti turvallisuuskoulutusta, esittelyjä ja

vierailuja. Paloturvallisuus-teemapäivä oli

osa kaupungin turvallisuusviikkoa. Viikon

materiaaliin voi tutustua Taskussa. •

Liekit loimusivat Keskuspaloasemalla nel-

jässä paikassa, ja kaupungin työnteki jät

yrittivät sammuttaa tulta vuorotellen

vedellä, jauhesammuttimilla ja sammutuspeit-

teillä. Liekit saatiin nujerrettua pelastuslai-

toksen työntekijöiden varmassa ohjauksessa.

Paloturvallisuus-teemapäivän osallistui

tammikuussa 114 kaupungin työntekijää. He

pääsivät harjoittelemaan Keskuspaloasemalla

alkusammutusta ja tutustuivat pelastuslai-

toksen toimintaan.

Sairaanhoitajat Elisa Närhi ja Anu André-

sen pitivät sammutusharjoituksia ja saamaan-

sa tietoa hyödyllisinä.

– Asiat pitää vain tietää, eivät ne vaikeita

ole. Kun sammutusta harjoittelee, osaa sitten

toimia oikeassa tilanteessa, sanoivat Tam-

melakeskuksen terveysaseman turvallisuus-

vastaavina toimivat naiset.

Kehitysvammaisten ohjaaja Riku Karppi-

nen on joutunut työpaikallaan kerran lä heltä

piti -tilanteeseen. Hän työskenteli silloin

kehitysvammaisten asumisyksikössä, jossa

yöhoitaja oli keittänyt valmiiksi puuroa.

Aamuvuoroon tullut Karppinen ei huoman-

nut minkään olevan pielessä ennen kuin

haistoi savun.

– Muovialusta oli palanut kiinni kattilan

pohjaan. Tämän tapauksen jälkeen olen aina

varonut kuumia kattiloita, kertoi Karppinen,

jonka työpaikka on nykyisin kehitysvammais-

ten toimintakeskus Wärjäämössä.

Pelastuslaitos juhliikahta merkkivuottaPirkanmaan pelastuslaitos viet-

tää 120-vuotisjuhlavuottaan,

mikä oli yhtenä pontimena

järjestää kaupungin työnte-

kijöille useita tutustumis-

kierroksia päivän aikana.

Toinen syy erikoisohjel-

maan on Keskuspaloaseman

110-vuotisjuhlavuosi. Palo-

Työn tueksi > Turvallisuus ja riskien-

hallinta > Turvallisuuden teemaviikko

Kehitysvammaisten

ohjaaja Riku Karppinen

innostui harjoittelun tuok-

sinassa ideoimaan toimintakes-

kus Wärjäämön asiakkaille oman

koulutuksen järjestämistä.

Liekkien sammumista seurasi

palotarkastaja Aleksi

Mertsalmi.

Sairaanhoitaja

Anu Andrésen sammutti

palavaa kattilaa ja sairaan-

hoitaja Elisa Närhi odotteli

taustalla vuoroaan. Työ-

kaveruksia opasti palo-

mies Unto Selin.

14 VILKKU 1 | 2018VILKKU 1 | 20181114414

Tipotien ja Linnainmaan terveysase-

mien ajanvarauskäytännöt muuttui-

vat viime elokuussa. Siitä lähtien kii-

reetöntä hoitoa vaativissa asioissa asiak-

kaat ovat olleet yhteydessä suoraan terve-

ysasemille joko sähköisen yhteydenotto-

lomakkeen välityksellä tai puhelimitse.

Työntekijöiden piti sopeutua uuteen

toimintamalliin. Henkilöstö jaettiin tii-

meihin, jotka työskentelevät vuorotellen

puoli päivää tiimihuoneessa käsitellen

asiakkaiden yhteydenottoja.

Osaa asiakkaista pystytään palvelemaan

sähköisesti ja puhelimitse ja näin välty-

tään turhilta asiakaskäynneiltä. Jonoja

pyritään lyhentämään myös yhteyshen-

kilöiden avulla.

– Hoidon tarpeen arvioinnissa asiak-

kaalle osoitetaan hoitohenkilökunnasta

oma yhteyshenkilö, johon he voivat olla

jatkossa suoraan yhteydessä, kertoo yleis-

lääketieteen erikoislääkäri Riina Liuha

Linnainmaan terveysasemalta.

Asiakkaiden toivotaan ottavan yhteyttä

Tipotien ja Linnainmaan terveysasemille

ensisijaisesti sähköisen yhteydenottolo-

makkeen kautta. Siihen luvataan vastaus

kahden vuorokauden kuluessa. Vastaan-

ottotoiminnan apulaisylilääkärin Jukka

Karjalaisen mukaan noin 10 prosenttia

yhteydenotoista tulee tällä hetkellä säh-

köisesti.

Alussa olihämmennysKun Linnainmaan terveysaseman työnte-

kijät palasivat viime kesän jälkeen lomil-

taan, oli vastassa suuri myllerrys.

– Saimme tehtäväksi tutustua uusiin

toimintaohjeisiin lukemalla Loorassa ole-

van käsikirjan. Kesän aikana työjonoon

oli tullut asiakkailta noin 800 yhteyden-

ottopyyntöä, joten lomien jälkeiset viikot

menivät niiden purkamiseen. Se oli aika-

moinen kaaos, Riina Liuha kertoo.

Terveysasemien

uusi ajanvarausmalli mullisti työtavat

– Toimintatavan

muutoksessa henkilöstöllä

on ollut paljon uutta opetelta-

vaa, kertovat sairaanhoitaja

Outi Keränen ja lääkäri

Riina Liuha.

TIESITKÖ?

15VILKKU 1 | 2018

TEKSTI Päivi Pajula

KUVA Hanna Leppänen

HA

NN

A L

EP

PÄN

EN

Ensimmäiset omat sivustot julkaistiin TaskussaTASKUUN julkaistaan vaiheittain palvelualueiden, palveluryhmien, yksiköiden ja eri

ammattiryhmien omia sivustoja. Ensimmäiset omat sivustot julkaistiin tammikuussa.

Loputkin omat sivustot sekä ekstranet pyritään saamaan julkaisuvalmiiksi lähi-

kuukausien aikana, jonka jälkeen Loorasta luovutaan kokonaan. Kun Looran käyttö

lopetetaan, kaikki siellä olevat sisällöt häviävät.

Omat sivustot ovat kaikkien Taskun käyttäjien hyödynnettävissä . Voit valita itsel-

lesi näkyviin minkä tahansa oman sivuston Taskun oikeassa laidassa olevaan omat

sivustot -valikkoon. Valinnan pystyt tekemään omissa asetuksissa, joihin pääset

klikkaamalla omaa nimeäsi Taskun yläreunassa. Sieltä voit tilata myös uutisia tai

tapahtumia omaan sähköpostiisi. •

Kysy Taskusta: tasku@tampere.fi

Ohjeet Taskun käyttöön: Tasku > Työn tueksi > Viestintä

Etutaskusta löytyy vilkkumaisia juttuja

TASKUN Etutasku-sivustolta voi lukea

lisää Vilkun haastattelujen ja muiden

pitkien juttujen tapaisia artikkeleita.

Tekstit on jaettu Valokeilassa- ja Jutun

paikka -nimisille palstoille.

Valokeilassa-palstalla julkaistaan

haastatteluja ja Jutun paikka -palstalla

muita tekstejä, jossa kerrotaan esimer-

kiksi kaupungin työntekijöiden yhteisistä

60-vuotisjuhlista ja Ruskon kokoelmakes-

kuksen harvinaisista tekstiileistä, jotka

on suojattu tulipalon varalta.

Juttuvinkkejä Vilkkuun ja Etu -

taskuun voi lähettää viestintä-

yksikköön Tuuli Oinoselle:

tuuli.oinonen@tampere.fi

tai soittaa numeroon

040 801 2587. •

TASKU

Pikkuhiljaa uudet toimintatavat tuli-

vat tutuiksi. Liuhan ja sairaanhoitaja Outi

Keräsen mielestä parasta on ollut tiimi-

työskentely. Tiimiin kuuluvat useimmiten

lääkäri, sairaanhoitaja ja fysioterapeutti.

Hoidon tarpeen arvioinnissa neuvoa voi-

daan kysyä myös esimerkiksi psykiatriselta

sairaanhoitajalta.

Henkilöstön välinen vuorovaikutus

neuvonantotilanteissa sujuu näppäräs-

ti, ja asiakas saadaan ohjattua nopeasti

oikealle ammattilaiselle.

Syksyllä moni Linnainmaan työnteki-

jöistä väsyi työtaakkaan. Työnantaja on

tarjonnut psykologin keskusteluapua

muutoksesta selviämiseen.

JatkokehitystäkaivataanOsa asiakkaista on kiitellyt sitä, että yh-

teyden terveysasemalle on saanut nope-

asti. Toisaalta osa asiakkaista on ollut

tyytymättömiä, jos esimerkiksi heidän

yhteyshenkilönsä ei ole heti ehtinytkään

vastaamaan. Myös terveysasemalle aikaa

varaamaan tulleet ihmiset ovat olleet nä-

reissään, koska vastaanottoaikaa ei saa

enää suoraan luukulta.

Jukka Karjalainen kertoo, että uuden

toimintamallin ansiosta kiireettömään

hoitoon pääsy on nopeutunut selvästi.

Riina Liuha ja Outi Keränen kuitenkin

muistuttavat, että yhteyshenkilöille tulee

päivittäin lukuisia puheluita ja viestejä,

jotka eivät näy terveysaseman yhteisessä

potilasjonossa.

– Välillä tuntuu, ettei aika riitä itselle

merkittyjen asiakkaiden yhteydenotto-

pyyntöjen purkamiseen. Jotta potilaat

saadaan hoidettua, monille lääkäreille

kertyy ylityötunteja, Liuha sanoo.

Henkilökunnan poissaolot tuntuvat

heti arjessa. Kun työntekijä on vuosi- tai

sairauslomalla, hänelle suoraan tulleet

yhteydenottopyynnöt siirtyvät tiimin kä-

siteltäväksi. Tiimeissä ei tunneta potilaan

historiaa, joten työaikaa voi kulua paljon

sen selvittämiseen.

Tipotien ja Linnainmaan terveysasemi-

en ajanvarausmalli ei ole ainakaan vielä

tulossa käyttöön muilla terveysasemilla.

Sen kehitystyötä jatketaan.

– Tarkka työn suunnittelu ja henki-

lökunnan riittävyys ovat avainasemassa

tiimityön onnistumisessa, Keränen kertoo.

– Ei tämä malli vielä täydellinen ole,

mutta parempi kuin entinen, Liuha sa-

noo. •

Tredupositiivariksi

valitun Tiina Huovilan työtä

koulutussuunnittelijana esitel-

lään Etutaskun Valokeilassa-

palstalla. Jutussa kerrotaan

myös hänen erikoisesta har-

rastuksestaan: uinti-

vaelluksesta järvissä

ja meressä.

16 VILKKU 1 | 2018

Upea Sumeliuksen

palatsi sijaitsi kosken

varrella nykyisen Tempon talon

kohdalla. Uusrenessanssi-

tyylisen rakennuksen oli

suunnitellut ensimmäinen

kaupunginarkkitehti

F.L.Calonius.

varrella nykyisen Tempon talon

kohdalla. Uusrenessanssi-

tyylisen rakennuksen oli

suunnitellut ensimmäinen

kaupunginarkkitehti

F.L.Calonius.

TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen

KUVAT Hanna LeppänenLÄHIKUVASSA

Onpa Tampereella ollut paljon kauniita

rakennuksia – kivitalojen lisäksi myös

koristeellisia upeita puutaloja. Vap-

riikin Kadonneet kaunottaret -näyttely kertoo

näistä jo puretuista tai hävinneistä taloista ta-

rinoin, kuvin, esinein ja nykytekniikankin kei-

noin. Näyttely kertoo myös tekijöiden palosta

aiheeseen. Muistoja ja tietoja on kerätty lisäk-

si kaupunkilaisilta.

– Näyttely on suunniteltu siten, että kävi-

jöillä on mahdollisimman paljon nähtävää

ja koettavaa. Usein museoväki satsaa siihen,

että näyttely näyttää mahdollisimman hie-

nolta, mutta kävijät odottavat enemmän,

sanoo projektipäällikkö Antti Liuttunen

Vapriikin kuva-arkistosta.

– Yhteistyö Aamulehden kanssa oli suun-

nitteluvaiheessa tiivistä ja hyödyllistä. Lehti

antoi paljon tilaa teemalle, ja saimme sitä

kautta myös aikalaisten muistoja taloista,

lisää Liuttunen.

Näyttelyn työstämiseen osallistui myös

kuva-arkiston Iris Toivola. Taiteilija Hen-

rietta Lehtonen vastasi näyttelyn arkkiteh-

tuurista ja grafiikasta.

Istahda vesikioskien tuolilletai käy rukoushuoneessaNäyttelyssä riittää ammennettavaa usealle

käyntikerralle. Ahnehtimatta kaikkea voi

pysähtyä mielenkiintoisen rakennuksen tai

teeman kohdalle.

Välillä voi istahtaa vaikka Selinin vesikios-

kien alkuperäisille tuoleille tai astua luteri-

laisen rukoushuoneen sisään 3D-animaation

avulla.

Katukuvasta kadonneet

kauniit talot heräävät henkiin Vapriikissa

Myös Tempon talon kohdalta puretusta

Sumeliuksen palatsista on teetetty hieno 3D-

tulostus valokuvien ja rakennuspiirustusten

perusteella. Vanhojen talojen rakennuspii-

rustuksia on Tampereella jäljellä yhä paljon.

Yksi näyttelyn teemoista on Tampereella

vaikuttaneet arkkitehdit. Tekijät ovat halun-

neet nostaa esiin myös vähemmän tunnet-

tuja, luovia ja tuotteliaita arkkitehtejä.

– Suosikkejani on omaperäisestä ja mieli-

kuvitusrikkaasta tyylistään tunnettu August

Krook. Häneltä on Tampereella säilynyt yksi

rakennus, ruotsalainen yhteiskoulu. Krook

oli suunnitellut myös Tammelassa sijain-

neen Tukku- ja vähittäiskauppahuoneen.

Asunto-osakeyhtiö oli satavuotta sitten edelläkävijäTamperelainen asuntokanta ja asumismuo-

to on Liuttusen mukaan muuttunut täysin

sadassa vuodessa.

– Sata vuotta sitten Tampereen 45  000

asukasta asuivat taloissa, joista suurin osa

oli puurakennuksia ja joita ei juuri ole enää

jäljellä. Vain kourallinen säästyi. Koristeel-

lisia uusrenessanssirakennuksia hävitettiin

eniten. Jugendia kohdeltiin helläkätisem-

min. Jugend-tyylisiä puurakennuksia oli

eniten Tammelassa, Liuttunen selvittää.

Upea koristeellisen tyylin edustaja oli

Hämeenpuisto 23:ssa sijainnut Berndt

Blomin suunnittelema Koison talo. Puutalo

oli iso monien muiden tuon ajan puutalo-

jen tapaan. Liuttunen arvelee, ettei tämän

tuotteliaan suunnittelijan puutaloja enää

löydy Tampereelta.

17VILKKU 1 | 2018

– Asunto Oy Koti puolestaan on esimerkki

asumismuodosta, joka oli sata vuotta sitten

harvinainen ja nyt yleinen. Asuntoyhtiöitä

ei tuolloin juuri ollut, ja 90 prosenttia tam-

perelaisista asui vuokralla, Liuttunen kertoo.

Asunto Oy Koti sijaitsee Satamakatu 6:ssa.

Vanhat rakennukset, kivi- ja puutalo, purettiin

vuonna 1970. Asuntoyhtiön tontti oli kaupun-

gin suurimpia. Talojen korttelipiha oli laaja,

vehreä ja viihtyisä.

Taloja jäi hyvinvointivaltionrakentamisen jalkoihinTaloja tuhoutui tulipaloissa, sodissa ja so-

tien jälkeisessä modernisaatiossa. Vuonna

1865 Tampereella riehui megaluokan tuli-

palo. Vuoden 1918 sota vaurioitti erityisesti

Tammelaa ja talvisota Etelä-Kyttälää. Sotien

jälkeinen modernisaatio puolestaan hävitti

puu-Amurin kymmenessä vuodessa, ja ti-

lalle tuli lähiö.

– Keski-Euroopassa vanhaa rakennus-

kantaa pyrittiin säilyttämään ja sodassa

tuhoutuneita korvattiin entisen näköisillä

taloilla. Modernisaatiossa Suomessa otettiin

mallia Ruotsista, jossa rakennettiin hyvin-

vointivaltiota ja samalla hävitettiin vanhoja

rakennuksia.

Modernisaation hävitysvimman riehues-

sa pahimmillaan soraääniä ei juuri kuulu-

nut. Ensimmäisen suojelukiistan synnytti

Verkatehtaan purkaminen.

– Kuvitellaanpa, että kauppakeskus olisi

rakennettu Verkatehtaan sisään. Se olisi ai-

nutlaatuinen kauppakeskus, jota turistitkin

ihailisivat. Vanhan rakennuksen säästö ja

kunnostus voisi olla samanlainen investoin-

ti tulevaisuuteen kuin tunnelin tai ratikan

rakentaminen, Liuttunen pohtii. •

> Sokoksen kohdalla

sijainneesta Pulla-Helinin

talosta on säästynyt pariovi.

– Oven ikkunat kääntyvät sisäänpäin,

joten tästä olisi kerrostalokyttääjän

hyvä pitää vahtia, naurahtaa

Antti Liuttunen. Uusrenessanssi-

ja jugendtyyliä edustanut

rakennus purettiin

vuonna 1972.

Sumeliuksen

palatsista on säilynyt

rautaportti. Vakipaikal-

laan se on ripustettuna

Keskustori 1:n seinään

sisäpihan puolella.

Kadonneet kaunottaret -näyttely on esillä Vapriikissa 8.4. saakka.

18 VILKKU 1 | 2018

YKSI MEISTÄ

arno Vesala, 40, on maailmalla mainetta

niittävä kuvataitelija. Hänen töitään on

näytteillä metropoleissa, mutta useim-

miten miehen löytää kotoaan Nokialta

tai työpaikaltaan Tampereelta, sillä hän on

ollut vuodesta 2005 yksi kaupungin kulttuu-

ripalvelujen kulttuurituottajista.

– Tiesin, että taiteeni ei elättäisi minua,

sillä teokseni ovat pääosin paikkasidonnai sia

eikä niitä voi siirtää. Pääsinkin heti val mis -

tuttuani tänne graafi seksi suunnit te li jaksi,

olin Viikinsaaressa ja hoidin näyt te ly ri pus-

tuk sia, ensin yhdistelmätuella, sitten määrä-

aikaisena ja lopulta vakituisena, Jarno Vesala

kertoo.

Päivätyö tuo Vesalan elämään muutakin

vakautta kuin säännölliset tulot.

– Työssäni on taiteen tekemiseen ver-

rattuna selkeä rytmi, ja se stressaa vähem-

män. Meillä on hyvä työympäristö ja -poruk-

ka. Taiteilijan työ on epäsosiaalista, ketään

ei näe.

Taiteilija osaa työskennellätoisten taiteilijoiden kanssaNykyisin Vesalan työhön kuuluu näyttely- ja

residenssitoimintaa sekä graafi sta suunnit-

telua.

– Kun Vanhan kirjastotalon perusparannus

valmistuu, avautuu kaksi näytelytilaa: Stu-

diossa on mahdollisuus nähdä ammattilais-

ten tasokasta nykytaidetta, galleria palvelee

ryhmiä, yhdistyksiä ja tapahtumia. Lisäksi

kulttuuritalo Laikun tiloihin tulee yleisön

nähtäville runsas määrä teoksia Tampereen

taidemuseon kokoelmista.

Näyttelyiden järjestäminen on miehelle

tuttua ja mieluista jo pitkältä ajalta, sillä

hän on kuratoinut alusta saakka Haiharan

taidekeskuksen teemanäyttelyitä, ensi ke-

sänä 12. kerran.

– Aluksi Haiharan näyttelyt olivat pirkan-

maalaisille taiteilijoille, mutta ne ovat va-

kiintuneet valtakunnallisiksi ja tasokkaiksi.

Haihara on myös kaupungin residenssi-

toiminnan eli ulkomaisen taiteilijavaihdon

tukikohta. Vesala on itse ollut residensseissä

New Yorkissa, Berliinissä, Kreikassa ja Düs-

seldorfi ssa. Vesala hoitaa taitelijavaihtoa nyt

työkseen.

– Residenssiin pääsy merkitsee paljon

taitelijan kehitykselle ja uralle. Sinä aikana

näkee taidetta, verkostoituu, tutustuu kol-

legoihin ja saa pitää näyttelyn.

Vuoden nuori taiteilijaosaa auttaa seuraajiaanMyös teatteri lavastuksineen ja valaistuksi-

neen kiinnosti nuorta Jarno Vesalaa. Niiden

pariin hän ajautuikin opiskellessaan ammat-

tikorkeakoulussa Tampereella.

– Olin ympäristötaiteen linjalla, mutta

minua pyydettiin mukaan viestinnän pro-

jekteihin tekemään lavastuksia. Opiskelin

kuvanveistoa, jota pidän edelleen

minulle omimpana, vaikka olen-

kin myöhemmin paneutunut

videotaiteeseen.

Vesalan työt ovat

kolmiulotteisia in s tal -

laatioita, jotka koos-

tuvat usein ihmis-

mäisistä veistoksista, äänestä ja liikkuvasta

kuvasta.

– Haluan antaa katsojalle visuaalisia ja ko-

konaisvaltaisia kokemuksia, joissa hän löytää

itsestään jotakin – koskettavan muiston tai

kokemuksesta pintaan nousevan ajatuksen.

Juuri sellaisen teoksen Vesala loi viime

kesän Greetings from Suomi -yhteisnäytte-

lyssä Fiskarsissa. Työstä tuli hänelle itselleen

tärkeä.

Tammikuussa Vesala oli yksi kuudesta

kutsutusta suomalaisesta Lontoon pohjois-

maisten taiteilijoiden Nordic DeLights -valo-

festivaalilla. Hän valitsi videoinstallaatiol-

leen erikoisen paikan, arkkitehti Christopher

Wrenin 1600-luvun lopulla suunnitteleman

St. Annen kirkon pyöreän ikkunan.

– Teos on kiinnostavampi, kun katsoja

löytää sen itse. Pelkäsin, meneekö toivee-

ni läpi, mutta isä Simon ja kirkon päättäjät

innostuivat ideasta.

Vesalan saamat lukuisat palkinnot ovat

auttaneet uralla eteenpäin tuoden näkyvyyt-

tä. Sellainen oli Vuoden nuori taiteilija -ni-

mitys vuonna 2013. Valinta takaa taiteilijalle

stipendin lisäksi yksityisnäyttelyn Tampe-

reen taidemuseoon ja näyttelyluettelon.

– Myöhemmin olen voinut tar jota seuraa-

ville nuorille taiteilijoille olka-

päätä, neuvoja ja tukea, kun

tiedän ko kemuksesta,

mitä kova vuosi tuo

tullessaan. Nyt en

tekisi kaikkea

itse, vaan pyy-

täisin apua. •

TEKSTI Tuija Heikkilä

KUVAT Teemu Keskinen ja Jarno Vesala

Taiteilija kaupungin leivissä

Jarno Vesala valitsi alkuvuonna

Lontoossa videoinstallaationsa

paikaksi kirkon pyöreän ikkunan.

Hänen mukaansa teos on kiin-

nostavampi, kun katsoja

löytää sen itse.

J

19VILKKU 1 | 2018

HANNA LEPPÄNEN

SYDÄMELLINEN kiitos työ-

tovereille ja esimiehilleni 27

vuoden taipaleelta jäädessä-

ni eläkkeelle.

Liisa Rantanen

ISO, iso kiitos eläkejuhlista

ja muistamisista. Teitte niis-

tä ikimuistoiset ja ihanat.

Liisa Ehrukainen

TYÖNOHJAAJAKOULUTUS

13.3.2018 – 19.2.2020laajuus 60 op haku 23.2.2018 mennessä

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTUS

4.10.2018 – 5.4.2019laajuus 15 op haku 20.9.2018 mennessä

LISÄTIETOJA JA HAKEMINEN

Innostu opiskelemaan!

hrukainen

Vielä ehdit hakea

kehittäjäpalkintoaTAMPEREEN kaupungin eri yksiköissä

tehdään jatkuvasti kehitystyötä. Kehit-

täjäpalkinnon yhtenä tarkoituksena on

tuoda esille ja palkita näitä ideoita, in-

novatiivisia ajatuksia ja hyväksi koettuja

uusia työmenetelmiä.

Erityisesti toivotaan arjen ideoita

asiakaslähtöisyyden sekä työhyvinvoin-

nin ja työturvallisuuden kehittämisestä.

Palkintojen yhteissumma on 20 000 euroa

Ehdit osallistua Kehittäjäpalkinto 2018

-kilpailuun maanantaihin 26. helmikuu-

ta saakka.

Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut >

Kehittäjäpalkinto

JOS TAMPERELAISILTA kysytään,

Janne Saksala on se kaveri, joka

valvoo toreilla yleistä järjestystä,

tekee torikauppiaiden rahastus-

kierrokset ja ottaa vastaan suoraa

kansalaispalautetta.

– Minua on ilmeisesti helppo

lähestyä kaikenlaisissa kaupungin

asioissa, ja ihmiset tykkäävät, kun

pääsevät puhumaan niistä, torival-

voja Saksala naurahtaa.

Usein asukkaita askarruttaa

yleisten paikkojen siisteys tai

harmittaa sen puute, mutta Saksala

saa vinkkejä ja ehdotuksia myös

monista sellaisista asioista, jotka

eivät suoranaisesti kuulu hänen

toimeensa. Saksala pystyy silti tar-

vittaessa laittamaan niistä viestiä

eteenpäin, sillä noin kymmenen

työvuoden jälkeen hän tietää, mi-

hin ja keneen mistäkin aiheesta

kannattaa olla yhteydessä.

Työ kuljettaaympäri kaupunkiaJanne Saksalan työkenttä on laa-

jempi kuin useimmat osaavat ku-

vitella: tapahtumavalmisteluja,

huoltojen tilauksia, laskujen tar-

Torivalvojan kevään avain

TUNNETKO TYÖKALUN?

TEKSTI Päivi Stenroos

Tunnetko työkalun?

Teetkö sinä töitä työvälineel-

lä, jonka käyttötarkoitusta

kaikki eivät ensisilmäyksellä

arvaa? Ilmianna sen käyttäjä

Vilkun uuteen juttusarjaan

sähköpostitse tuuli.oino-

nen@tampere.fi tai nume-

roon 040 801 2587.

kastamista, toripaikkahakemusten

käsittelyä ja tulevien suunnittelua.

– Parasta tässä hommassa on

juuri monipuolisuus ja se, että saa

itse päättää päivänsä järjestyksen.

Saksalan toimisto on Tammelan-

torilla, mutta läheskään aina häntä

ei tavoita niiltä kulmilta. Työ vie

hänet kaupungin eri toreille, puis-

toihin, kauppahalliin ja kaikkialle,

missä järjestetään ulkoilmatapah-

tumia.

Kevään merkkitorikauden alussaTammelantorin toimistossa säily-

tetään myös juttumme työkalua.

Janne Saksala tarvitsee sitä erityi-

sesti pari kertaa vuodessa: keväällä

torikausi ei toden teolla ala ilman

sitä, ja syksyllä kapinetta käytetään,

kun vilkkain kausi toreilla päättyy.

Muuten Saksalalla on sille vain sa-

tunnaista tarvetta.

– Työkalu on vesihanan aukai-

sukanki, jota myös vesiavaimeksi

kutsutaan, Saksala paljastaa.

Vesiavaimessa on terä, jolla

kai von kannen saa kätevästi vään-

nettyä auki, ja sen toinen pää sopii

kaivossa olevaan vesipisteen vent-

tiiliin. Kevään tullen Saksala ottaa

vesiavaimen ja käy vääntämässä

auki Keskustorin yhteisen vesi-

pisteen sekä Tammelantorin ja

Laukontorin kojujen vedet.

– Etenkin Laukontorilla se on

selvä kevään ja torikauden alkami-

sen merkki, koska siellä ei talvella

juuri tehdä torikauppaa. Vesipisteet

auki ja kahvit tippumaan myynti-

kojuissa, siitä se kevät lähtee. •

Vastaava

torivalvoja Janne

Saksala tarvitsee

tätä työkalua

etenkin keväisin

ja syksyisin.

20 VILKKU 1 | 2018

1 Millaista työsi on?

– Sairaanhoitajan vastaanottotyö

on terveysasemalla itsenäistä.

Teen haava- ja palovammahoitoja sekä

korvahuuhteluita. Pistän rokotuksia ja

injektioita, poistan ompeleita, ohjaan

erilaisia tilanteita, pidän verenpaine-

vastaanottoa, teen hoidon tarpeen

arviota ja toimin päivystävänä sairaan-

hoitajana.

2 Miten päädyit työhösi ja

mitkä asiat ovat työssäsi

ajan kohtaisia?

– Olen tullut kaupungin palvelukseen

vuonna 1989 lähetiksi Hatanpään

sairaalaan. Kaupunki koulutti minut

1990-luvun alussa oppisopimuksella

perushoitajaksi, ja sen jälkeen tein

töitä esimerkiksi Hatanpään sairaalan

eri osastoilla, kotihoidossa ja terveys-

asemilla. Opiskelin lastensairaan-

hoitajaksi ja valmistuin vuonna 1999.

Palasin kaupungille töihin 13 vuoden

tauon jälkeen elokuussa 2013 Tipotien

terveysasemalle sairaanhoitajaksi.

Kaukajärvelle siirryin kolme vuotta

sitten.

– Yleistyöaika on heikentänyt työ-

yhteisömme työhyvinvointia ja

jaksamista. Työaika lisääntyi omalla

ajalla syömisen ja kilpailukyky-

sopimuksen vuoksi viikossa kolmella

tunnilla, mikä on omalla kohdallani

aina perheeltä pois. Työ on muuttunut

joustamattomaksi, ja yhteistyö lääkä-

reiden kanssa kärsii, koska heidän

lounastaukonsa sisältyy työaikaan.

Nopean konsultaation mahdollisuutta

ei ruokatunneilla enää ole.

3 Mitä teet vapaa-aikanasi?

– Olen asunut pitkään kuntara-

jalla Kangasalan puolella, mutta

nyt olemme muuttaneet vastaraken-

nettuun omakotitaloon Vehmaisiin, eli

meistä on tullut tamperelaisia. Vapaa-

aikaa ovat täyttäneet talon suunnitte-

luun ja rakentamiseen liittyvät asiat.

Ensi kevät ja kesä menevät pihan

suunnittelussa ja sen tekemisessä.

– Perheessämme on neljä lasta. Vapaa-

aika sujuu suurimmaksi osaksi lasten

kanssa touhuten. •

VILKKUVAT

Sairaanhoitaja MARJUKKA PIETILÄ työskentelee Kaukajärven terveys-asemalla. Hän pitää vastaanottoa, avustaa lääkäreitä, toimii terveys-aseman Oda- ja digihoitajana sekä vastaa sähköisistä palveluista.

Marjukka hoitaa Kaukajärven asukkaita

HA

NN

A L

EP

PÄN

EN

Kaukajärven terveysasemalla

osastonhoitaja

terveyden-hoitaja

väestövastuualueen koko

asukasta

62

11

sairaan-hoitajaa

terveyskeskus-avustajaa

160007lääkäriä