tampere 27.32017

03.05.2023 1Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Muutokset työpajakentässä vuosikymmenten saatossa

Reflektio 30 vuotta Erik Häggman ja Jaana

Walldén27.3.2017


Eräänlainen ajankuva taustaksi

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 20160

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

90000

100000

45762

77835

9769792213

80510

68552

53908

4686144267

393323655535370

35250 3499330530

2644922221 22374

36165 3456230036

3208038718

433134708645880

Työttömät nuoret vuosikeskiarvo 1991 - 2016


Mikään ei synny eikä kasva tyhjiössä

Työpajatoiminta ei kuitenkaan rakennu sosiaalisessa tyhjiössä, vaan se sijoittuu aina tiettyyn aikaan ja paikkaan, erilaisten historiallisten tapahtumien, kulttuuristen arvojen ja nuorten elämässä tapahtuneiden muutosten muokatessa ja rajatessa sitä sekä rakentaessa sille merkityksiä. Konstruktivistisen näkökulman mukaan näitä merkityksiä rakennetaan jatkuvasti uudelleen ja niistä käydään eri toimijoiden välillä neuvotteluja ja jopa kamppailuja.Katja Komonen Puhuttu paikka (2007)


Vuorovaikutuksen kautta kehittymistä

Olen nähnyt koko ajan työpajatoiminnan nuorisopolitiikan muutoksen airuena

On koko ajan ollut dialogia pajat, aluehallinto, ministeriöt, TPY ja epäsuorasti valmentautujat

Dialogin, tarpeen, yhteiskuntatilanteen, nuorten tilanteen mukaan on reivattu kurssia ja menty eteenpäin

Enemmän on oltu reaktiivisia kuin preaktiviisia Miten tulevaisuus ?


Ensimmäiset pajat – 90 luvun räjähdys- Nyt

1983 Helsinki, Jyväskylä ja Tampere ( 1980 Helsingissä 3 pajaa Kuntaliiton mukaan)

Kotka, Turku, Pori, Suomussalmi, Vaasa jne Nuorisotyön kokeneita visionääreja, jolla kova tahto 1987 34 pajaa, 1992 54 pajaa, 1995 100 pajaa, 1996 237

pajaa ja 1990 lopulla 350 pajaa. 2004 noin 200 ja 2016 200 – HUOM ! laskentatapa muuttunut

Pajatoiminta kattaa tällä hetkellä 93 % Suomen kunnista


Aluehallinnon pajatoiminnassa 1 1991 Polunlöytäjät -projekti Vasan lääninhallitus Ruotsin Urkraft-järjestön toiminnan esittely läänin

nuorisotyöpäivillä 1998- 2000 luvulle kv.-hankkeet Tanska , Saksan IB,

Ruotsi jne. 1999 Paja 2000 - vaihtoehtoinen, yksilöllinen ja

yhteisöllinen tie… Vaasan lääninhallitus kirjoittajina Merja Melametsä ja Erik Häggman, mukana mm. Saila Aho-Mantila, Tarja Palosaari jne. Kirja 3 kielellä

ESR-hankkeiden jälkeinen innostus pajat, ammatillinen koulutus, syrjäytymisen ehkäisyn hankkeet


Kohti 2000-luvun pajaa ja nuorisopolitikkaa

Nuorten työpajatoimintaan ja sen tuloksiin on viime vuosina oltu syystäkin tyytyväisiä. Työpajat ovat olleet Suomalaisen nuorisopolitiikan menestystarina. Toiminnalle asetettuihin työllistämistavoitteisiin on päästy ja monilta osin ne on myös reilusti ylitetty. Nuoret itse ovat olleet tyytyväisiä pajatoiminnan tuomiin mahdollisuuksiin. Hyvät tulokset eivät kuitenkaan anna oikeutta pysähtyä paikoilleen: paja ei ole vielä valmis, sitä se ei saa koskaan ollakaan. Se, mikä toimi eilen, ei välttämättä toimi enää tänään - pajan ainoa olemassaolon oikeutus syntyy siitä, että se säilyttää tuoreutensa kohdatessaan nuoria yksilöitä.

Paja 2000 esittelylehti


Keskusteluavaus Työpajatoiminnasta saadut kokemukset ja hyvät käytännöt on jalostettava

vastaamaan 2000 luvun nuorten elinolojen parantamisen vaatimuksia. Tähänastiset kokemukset ovat osoittaneet, että tarvitsemme entistä pitkäjänteisempää toimintaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, tarvitsemme entistä toimivampaa turvaverkkoa ja laaja-alaisempaa toimintajärjestelmää. Toimintajärjestelmän tulisi perustua yhteisesti sovittuun nuorisopoliittiseen tai nuorten hyvinvointi ohjelmaan. Tällä tavoin nuorille voitaisiin luoda tietynlainen ”kehittymistakuuu”

Paja 2000 on keskustelun avaus ja kuvaus siitä minkälainen voisi olla 2000-luvun

nuorten hyvinvoinnin toimintajärjestelmä. Miten työpajatoimintaa jalostamalla ja laajentamalla luodaan yhteiskunnallinen turvaverkosto joka pystyy tarjoamaan nuorelle yksilöllisen, vaihtoehtoisen ja yhteisöllisen tien yhteisöön.

Paja 2000 esittelylehti


Paja 2000 sisällysluettelosta 4. TYÖPAJOJEN VISIOT 4.1 TOIMINTAJÄRJESTELMÄ SYRJÄYTYMISEN JA TYÖTTÖMYYDEN

EHKÄISEMISEKSI- SEINÄTÖN PAJA 4.2 TYÖPAJA OSANA ALUEIDEN JA SEUTUKUNTIEN KEHITTÄMISOHJELMIA 4.3 MONEN TOTUUDEN TURVAVERKKO 4.4 TOIMINNAN KOHDERYHMÄ JA TAVOITE: SYRJÄYTYMISEN AREENOILTA

MENESTYMISEN KILPAKENTILLE 4.5 NUORTEN TYÖPAJA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 4.5.1 Pajakoulut kehittyvät ja kehittävät peruskoulussa ja ammattioppilaitoksessa 4.5.2 Moderni ohjaava koulutus 2000-luvun nuorille 4.6 TYÖPAJAOHJAAJAT LUOVAT TULEVAISUUDEN 4.7 TYÖPAJAT JA KANSAINVÄLISYYS 4.8 TYÖPAJAN TOIMINTAFILOSOFIA 4.8.1 PAJA 2000 muutoksen agenttina ja menestyksen järjestäjä 4.8.2 Tekemällä oppiminen , oivalluksien välähdyksiä ja vaikuttavia kokemuksia 4.8.3 Toisen ihmisen tuki, ryhmätoiminta ja vuorovaikutusta 4.8.4 Maailman muuttaminen


Paja 2000Toimintajärjestelmä


Aluehallinto pajatoiminnassa 2 Työpajatoiminnan vakinaistamisryhmä 2003 ja läänin

nuorisoasianneuvoston kannanotto (OKM 2004) 2004 – 2006 ALU toiminta asiakasanalyysit Polarisaatiomuistio elokuu 2007 Paja 2010 selvitys, strategia ja koulutusohjelma Länsi-

Suomen ESR projekti Sopimus OSKU hankkeen kehittämästä järjestelmästä

PAR 2010 levittämisestä 2010 luvulla myös pajakordinaattorit tukemaan alu-

toimintaa


Valtion rooli 1 1985 Nuorisovuoden seurauksena , ensimmäinen

työryhmä 1987, mietintö joulukuu 1987. Tavoite tietopaketti työpajojen perustamisesta

Nuorten ongelmat työelämään siirtymisessä 10 000 nuorta jatkovalintojen kannalta ongelma näistä kolmasosalla riski luisua työmarkkinoiden ulkopuolelle

Moniammatillisuus tuli raportissa esille Mm elinkeinotoiminta ja siirtymävaihe mainittiin Kohderyhmä ammatillisen koulutuksen ja työelämän

ulkopuolelle jääneet


Lex Leppänen/Rinne 275/1987

17 §Nuoren työ- tai harjoittelupaikkaAlle 20-vuotiaalle nuorelle, jolle työvoimaviranomaiset eivät ole kolmen kuukauden kuluessa hänen ilmoittautumisestaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi voineet osoittaa työtä tai työnsaantia edistävää koulutusta, on sen kunnan, jossa nuorella on kotipaikka, järjestettävä työssäkäyntialueella työ- tai harjoittelupaikka kuuden kuukauden ajaksi.


Valtion rooli 2 Harkinnanvaraisia tukia vuodesta 1983 ja 1992 lisäraha

10 milj. markkaa Nuorisokansliapäällikkö työryhmä 1993-94 –

pajatoiminnan laajentaminen koko maahan ja lisäraha ESR 1995 – 1999 ja 2000 – 2006 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2001 Vanhasen hallituksen (2002 – 2007) politiikkaohjelma Vakinaistamistyöryhmän muistio 2004 Nuorten yhteiskuntatakuu 2005


Valtion rooli 3

EU:n nuoriso-ohjelma 2005 Etsivä nuorisotyö 2008 -> lakiin 2011 Ohjaus- ja palveluverkostot 2010 Nuorisotakuu 2013 - Ohjaamot 2016 Uusi nuorisolain voimaan 2017: työpajat lakiin


Vakuuttavin muutos - ammattilaistuminen Suurin muutos on ollut valmentajien koulutuksessa ja

osaamisessa 1996 selvityksen mukaan pajaohjaat 42 eri nimikkeellä,

yleisin oli työsunnittelija, määräaikaisia suurin osa 2 vuoden pestejä

2000-luvun alussa Liekeissä ollut TPY käynnisti keskustelun nimikkeistä syntyi työ- ja yksilövalmentajat

2003 Länsi-Suomen lääninhallitus päätti keskittää valtionavustukset (yksilö)valmentajien palkkakuluihin

Heikki Takkunen 2003 Pajaohjaajien opetussunnitelma (Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu)


Ammattimaisuus jatkuu Vakinaisten määrä kasvoi hitaasti 2000 luvun alusta Yksilövalmentajien osuus LS läänissä 2005 29 %

vakinaisia 50 % Balanssiakatemia ja muut koulutukset vahvistivat

valmentajien osaamista TPY:n rooli on ollut valtava 890 htv valmentajaa vuonna 2000, nyt 1858 htv Tänä päivänä moniammattilisuus lisää ennestään työn

laatua ja jaksamista on työvalmentajia, yksilövalmentajia, starttivalmentajia, uravalmentajia, etsiviä jne.

Ammattimaisuuden varjopuolia?


Taistelu imagosta – mainettaan parempiEsko Elsilä 1998 humoristinen ”hyvästijättö” 1990 luvun pajatoiminalle


ImagostaVehviläinen (1999, 208–211) arvelee hyvän viihtymisen syyksi myös työpajojen tietoista rakentamista houkutteleviksi – työpajoilla voi korjata autoja, soittaa rokkia tai näytellä. Samoin työpajoilla tunnutaan katsottavan nuoren epäonnistumisia, poissaoloja ja työelämän pelisääntöjen rikkomuksia ”sormien läpi” kauemmin kuin esimerkiksi työharjoittelupaikoissa. Osalle nuorista työ- pajakokemukset ovatkin harrastuspajakokemuksia. Harrastuspajasta on kysymys silloin, kun nuori menee pajalle ammattisuunnitelmien puutteessa ja perustelee valintaansa ”kivalla” tekemisellä, jota ei kuitenkaan ajatella ammatiksi.

03.05.2023 20

Valmentautujat - Pajanuoret 80-luvulla peruskoulun jälkeen työelämän ja koulutuksen

ulkopuolelle tippuneet nuoret pohdiskeli tulevaisuutta 1990 luvun alussa työttömien nuorten osuus pajoissa 96

% Työttömyyden laskiessa 1990 luvun lopulla esille tuli

”kova ydin”, kasautuminen työttömyys, koulutuksellinen syrjäytyminen ja elämänhallinnan ongelmat

2000-luku ulkopuolisuuden riskit, kuntoutus, yksilöllisten ongelmien tunnistaminen

2010-luku mielenterveydelliset ongelmat

Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman


Valmentautujat – nuoret 2 Nyt ja tulevaisuudessa: kiristyvä kilpailu opiskelu- ja

työpaikoista, opiskelun, oppimisen ja työelämän muutokset (epätyypilliset työsuhteet jne.) syrjäytymisvaarassa tulevat muualta kuin tähän asti….

Kokonaisvaltaisen tuen tarve kasvuun, palveluihin pääsemisen kitka, vertaistuki ja lähimmäiset entistä tärkeämmät

Mikä on kehityksen suunta? mitkä taidot tarvitaan? 8 614 (6 206 nuorta) valmentautujaa vuonna 2004 25 449 (14 773 nuorta) vuonna 2015 koko maassa


Autonomisuudesta verkostoihin Pajat ovat alkuaikoina hyvin ”autonomisia”. Se korostui

”me ja muut”; ei edes ylläpitäjän kanssa kovasti tunaroitu, Autonomisuus rajasi vaikuttamismahdollisuuksia, 2000- luvun alussa syntyi sitten ALU-verkostot hitaasti ja

ne edistivät vertaiskehittämistä, 2010-luvulla verkostot partnerina eri neuvotteluissa ja

vaikuttajana esim. te-hallintoon päin, aveihin, okm, jne.


”Klubiaskin kannesta – Par-järjestelmään” Dokumentaatio arviointi ja seuranta on ollut keskeisiä

keskustelun ja ristiriidan elementtejä koko pajahistorian ajan.

Työpajakyselyt 1990 – luvulla aluksi dokumentaatio ja tiedonsaanti oli tosi hankalaa. Autonomisuus yksi tekijä, fiskaalipelko yksi tekijä. Ei tietoa oli paljon

Menty rajusti eteenpäin koko ajan tänään näet 2015 tulokset netissä ja voit vertailla tulokset eri tasoilla

Oli erittäin tärkeä tieto edunvalvonnassa kehittämisessä ja nykyisten pajapäivien yksi syy

Seuraavaksi tuli Sovari-järjestelmä ja lisää TARINOITA


Vakinaistaminen - Laki On ollut tapetilla koko ajan, mutta sitten on tullut jokin

muu asia, johon ollaan innolla tartuttu. Monialaisuus – alusta alkaen tärkeämpää löytää yhteinen

kieli 2002 Seppälä lakiesitys Rahoituksen monikanavaisuus on ollut tärkeä 2004 Vakinaistamismietintö – seurasi uusi tapa katsoa

pajatoiminnan vakinaisuutta, 2006 yli 86 % vakinaisluontoisia 2016 pajat nuorisolakiin


KIITOS

Tulevaisuudessa turva on osaamisessa ja taidoissa - ei pysyvyydessä

KIITOS JA TULEVAISUUDEUSKOA

tampere 27.32017

Education