talouselämä 28 2015

| 7,90€ | www.talouselama.finro 28 | 28.8.2015

28NORDEAN CASPER VON KOSKULL

Ruotsi pani asiansa kuntoon – Suomi vasta puhuuS. 24

VALTAVIRTA

Juha Sipilän hallitus selkosuomen kurssilleS. 18

NC

Ra–pS

V

JhskS

Nokian lapset

MARKKINAT

Fed pelkää korkovirhettäS. 29

ELINTARVIKKEET

Anu Ora kääntää perunat kannattavaksiS. 45

KESKON MIKKO HELANDER

Johtajien populismi poisS. 12

Suomeen syntyi Nokian tuella yli 400 yritystä. Kuinka moni jäi henkiin?

▼

S. 31

Myynnin johtaminen digiajassa 201526.11.2015Pörssitalo, Helsinki

Kuinka hyödyntää dataa relevanttien liidien löytämisessä?Uudet työkalut tehostavat myyntiprosessia ja tuovat joustavuutta asiakkaiden palvelemiseen. Päivän aikana keskustelemme monipuolisesti myyntitiimin osaamisen johtamisesta muuttuneessa B2B-ympäristössä.

Vauhdita myyntiädigitaalisinkeinoin!

CASE:Kuinka myyntiä johdetaan digiaikana?Johan Flykt, Director B2B sales, DNA Oy

Ilmoittaudu mukaan: talentumevents.fi/myyntidigiajassa

Talouselämä 28/2015 3

KAUPPOJEN AUKIOLON vapauttaminen on hal-litukselta hyvä päätös. Seuraavaksi kannattaa muuttaa arkipyhät tavallisiksi työpäiviksi.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM vastustaa luonnollisesti kauppojen aukiolon vapauttamista. Lii-ton puheenjohtaja Ann Se-lin on sitä mieltä, että asi-akkaat eivät kaipaa nykyistä väljempää sääntelyä. Jos Selin on oikeassa, kauppo-jen aukioloajat eivät muu-tu, vaikka laki muuttuu. Ei kauppias niin tyhmä ole, että hän pitäisi liikkeen-sä auki turhaan ja tappiolla vain siksi, että se on viimeinkin mahdollista.

KUN AY-LIIKE torjui työajan pidennyksen yhteis-kuntasopimusneuvotteluissa, hallituksen on seu-raavaksi syytä tehdä se lakeja muuttamalla. Lop-piaisen ja helatorstain muuttaminen työpäiviksi pidentäisi vuotuista työaikaa ja vähentäisi rikko-naisten työviikkojen määrää.

Arvostelijoiden mukaan muutoksesta ei olisi mitään hyötyä, koska a) kysyntää ei ole, b) työt-tömiä on ennestäänkin paljon, c) muutos lisäisi kustannuksia mm. julkisessa liikenteessä, d) kil-pailukyky ei paranisi ja e) vaarinhousut.

Jos yritys voi ottaa investoinneistaan tehoja irti kaksi päivää vuodessa enemmän, se ilman muu-ta parantaa yrityksen kilpailukykyä. Jos julkisel-

la sektorilla tehdään kaksi päivää enemmän töitä vuodessa ilman, että sitä varten pitää investoi-da lisää kiinteistöihin ja koneisiin, se on jokai-sen Suomessa asuvan etu. Vai onko joku ehkä sitä mieltä, että esimerkiksi terveysasemilla on

jo niin lyhyet jonot, että au-kioloa pidentämällä ei voitai-si lainkaan parantaa palve-lutasoa?

MUUTOS EI OLE nopea. En-sin pitää muuttaa työ-aikalakia. Sen jälkeen täytyy sopia asiasta tes-

neuvotteluissa. Valmista tulee aikaisintaan 2017, jos silloinkaan.

Se ei ole syy jättää muutos käynnistämät-tä. Nyt on käännettävä jokainen kivi. ■

PÄÄKIRJOITUS

POMO & VÄISÄNEN

© P

ERTT

I HÄ

MÄ

LÄIN

EN –

PEK

KA S

EPPÄ

NEN

KOMMENTTI

REIJO RUOKANENpäätoimittaja

”JOS SELIN ON OIKEASSA,

KAUPPOJEN AUKIOLOAJAT EIVÄT

MUUTU.”

Seuraavaksi arkipyhien kimppuun

040 [email protected]@reijoruokanen

KULUTTAJAN ONNI ON BUSSISSAKILPAILU ON ihmeellistä. Matka Turusta Helsinkiin maksaa nyt Expressbussissa 2–31 euroa. Murroksen toi OnniBus.com, joka tar-joaa samaa matkaa 3,5–8,5 eurolla. Kisa kiristyy, sillä OnniBus.com on tilannut 13 uutta bussia, jolloin armada kasvaa 48 autoon.

Sopii kuluttajalle, mutta bussiyhtiöillä on edessä lentoliiken-teestä tuttu pudotuspeli. Kilpailu hyödyttää lähinnä kaupunki-laisia. Bussiyhtiöillä ei ole velvoitetta ajaa syrjäseuduilla. Bussit kulkevat siellä, missä se kannattaa. Isoin raha liikkuu silti lähi- liikenteessä.

PEKKA LÄHTEENMÄKI

Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Työsuhteen päättäminen individuaaliperusteella 22.10. Helsinki

Yksilöperusteinen irtisanominen – hallitsetko menettelyt?

Työtehtävien laiminlyönti, poissaolot,

epäasiallinen käytös...

Alisuoriutuminen, työtehtävien laiminlyönti, poissaolot, epärehellisyys tai epäasiallinen käytös voivat johtaa siihen, että työnantaja haluaa irtisanoa työntekijän. Lain mukaan työntekijä voidaan irtisanoa hänestä itsestään tai hänen henkilöönsä liittyvästä asiallisesta ja painavasta syystä, mutta lain tulkinta ja kokonaistilanteen arviointi on usein hankalaa. Milloin ja miten työnantaja voi irtisanoa työntekijän? Mitkä ovat lainmukaisia irtisanomisperusteita? Milloin alisuoriu-tuminen tai epäasiallinen käytös oikeuttaa purkamaan tai

irtisanomaan työsopimuksen? Voiko sairaus olla päättämis-peruste? Mitä työsopimuksen laiton päättäminen maksaa työnantajalle?Seminaarissa asianajaja Anu Waaralinna ja työmarkkina-johtaja Anna Lavikkala käsittelevät sitä, mitä tarkoitetaan irtisanomisperusteen kokonaisharkinnalla sekä sitä, miten lain säännöksiä ja työehtosopimusten määräyksiä käytän-nössä sovelletaan.

Julkinen sektori ja Lakimiesliiton jäsenet 547,50 € + alv 24 % (norm. 730 € + alv 24 %)

Asianajaja ANU WAARALINNA, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy

Työmarkkinajohtaja ANNA LAVIKKALA, Kaupan liitto ry


Sisällys28. ELOKUUTA 2015 | ILMESTYY PERJANTAISIN | 45 NUMEROA VUODESSA | IRTONUMERO 7,50 EUROA | WWW.TALOUSELAMA.FI

UutisetKiina kouraisee 6Ymmärrys auttaa 7Yleissitovuudelle uhkaa tulla loppu 8Suomi verottaa myös jääpaloja 9”Yhteinen talletussuoja kuuluu pankkiunioniin” 10

HAASTATTELU”Suomesta on tulossa pahoinvointivaltio”, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander 12

Katsastajien pudotuspeli alkoi 14

TALOUSARVIOHetki ennen koomaa 16

Lukion alku on läppärikaupan joulu 17

VALTAVIRTAHallitus selkokurssille 18

YRITYSKAUPAT JA KASVUYRITYKSETPörhö valtaa pohjoista 19Viafin saa tutut omistajat 20Accountor tekee ison liikkeen Ruotsissa 21Joogastudio sai rahaa lähteä maailmalle 22

TEKNIIKKALAJIKoiran vuosia somessa 23

Keskellä”Menetämmekö toisen vuosikymmenen?”, kysyy Nordean konsernijohtajaksi nouseva Casper von Koskull 24Markkinat kiehuvat Fedin koronnoston edellä 29Mitä tapahtui Nokian lapsille? 31

SijoituselämäKiinalainen juttu 38Amer on hyvä, mutta ei halpa 40Korkopiikki iski Varmaan 41Pörssiviikko 42

UratieKeskellä ruokaympyrää 45Heppahullua puri ravikärpänen 47Digivelho kipuaa toimitusjohtajaksi 48Hissipuhe: Kasvu keski-ikäisistä 49Verkosto vahvistaa työminää 50Viimeinen mohikaani lähtee kohta 51

TebattiSuomalaiset startupit, ajatelkaa ISOMMIN! 53Muutoksen onnistuminen on kaikkien vastuulla 55Tuuli ja aurinko – sekundaenergiaa 55Pallo on hukassa hallitukselta, ja varsinkin ay-liikkeeltä 56

KIRJAT 57

PELIN HENKI 58

YHTEISEEN TALLETUSSUOJAAN. Pankki- unioni syventyy, uskoo EU:n kriisinratkaisu-neuvoston varapuheenjohtaja Timo Löytty-niemi. S. 10

RUOTSISTA MALLIA. Eurooppaa uhkaa toi-nen menetetty vuosikymmen. ”Ruotsissa on tehty niitä asioita, joista Suomessa vasta pu-hutaan”, sanoo Nordean uusi konsernijohtaja Casper von Koskull. S. 24

PORKKANAT KANNATTAVIKSI. Apetitin ruokaliiketoiminnan johtajan Anu Oran tehtä-vä on kääntää ruokaympyrän kasvikset ja juurekset tuottavaksi liiketoiminnaksi. S. 45

Uutiset Uutispäällikkö Merja Saarinen

6 Talouselämä 28/20156 Talouselämä 28/2015

PAIKAN PÄÄLLÄ. Suomalaiset kone-

pajayhtiöt ovat korvan-neet vientiä Kiinassa teh-tävillä tuotteilla. Asentaja Liu Hejan kasaa nosturia

Konecranesin omistamalla Sanman nosturiteh- taalla Jingjiangissa.

QIL

AI S

HEN

Kiina kouraiseeSuomella on paljon menetettävää, jos Kiinan kasvu hyytyy, sillä suuryritysten kasvu on ollut Kiinan varassa. Jopa Äänekosken sellutehdashanke perustuu Kiinan kysyntään.

Teksti Ismo Virta

OSAKEMARKKINAT ovat koko viikon pani-koineet Kiinan vuoksi. Romahdus on ollut jyrkin Kiinan ohuilla ja omituisilla osake-markkinoilla, mutta myös länsipörsseissä kurssit ovat sahanneet harvinaisen rajus-ti. Länsisijoittajat pelkäävät Kiinan kasvun hyytymistä ja kaikkea, mitä siitä seuraa. Monet yritykset ovat pystyneet kasvamaan kunnolla vain Aasiassa.

Jos kasvu Kiinassa tyrehtyy, siitä voi seurata paljon pahaa myös suomalaisyh-tiöille.

Mutta onko Kiinassa kyse vain markki-nakuohunnasta vai onko myös reaalitalous todella ongelmissa?

”Elokuun ostopäälliköiden indeksi ja esimerkiksi asuinrakentamisen kasvun painuminen jo lähelle nollaa sekä tuonnin väheneminen kertovat siitä, että reaalita-louden kasvu Kiinassa on heikentynyt voi-makkaammin kuin virallinen tilasto antaa ymmärtää”, sanoo Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas.

KIINAN KASVU pelasti Suomen konepa-jayhtiöt finanssikriisissä ja sen jälkeen.

Suomalaiset tekevät investointitavaroita, joille riitti kasvutaloudessa kysyntää. Sik-si Suomessa Kiinan-viennin osuus on ol-lut suurempi kuin EU-maissa keskimäärin.

Konepajat ovat perustaneet tai ostaneet viime vuosina Kiinassa paljon tytäryhti-öitä. Vielä 1990-luvun lopulla teknologia-teollisuuden vienti Suomesta Kiinaan kas-voi kovaa, mutta sen jälkeen tuotantoa on siirretty Kiinaan. Tänä vuonna vienti Kii-naan on vähentynyt lähes 10 prosenttia, Kiinan osuus koko alan viennistä on va-jaat viisi prosenttia.

Teknologiateollisuuden kiinalaisissa ty-

TEOLLISUUS


KIINA on ostovoimakorjattuna maailman suurin talous. Se ohitti viime vuonna USA:n.BKT/ASUKAS on kuitenkin melko pieni, 12 900 dollaria vuodessa.KIINAN OSUUS maailmantalouden kasvusta on ollut noin kolmannes, osuus viennistä noin 10 prosenttia.

SYNTYVYYDEN säännöstelyn vuoksi Kiina on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä kansakunnista.HUONON SOSIAALITURVAN vuoksi säästämis- aste on korkea ja kansalaiset kuluttavat vähän.TALOUDESSA on valtava velkakupla, joka on paisuttanut niin osakkeiden kuin kiinteistöjen hintoja. Tällä viikolla kupla on puhjennut ainakin osittain.

LÄHDE: CIA

täryhtiöissä on töissä 45�000 ihmistä. Seu-raavaksi eniten on henkilöstöä Intiassa, 28�000 työntekijää. Esimerkiksi Kone on Kiinan hissimarkkinoiden markkinajohta-ja ja sillä on Kiinassa väkeä enemmän kuin missään muussa maassa.

Vientimarkkinana suurin on Saksa. Mut-ta myös Saksan kysynnälle Kiina on tärkeä. Jos Kiinan kasvu tökkää, vaikutus välittyy myös Suomen Saksan-vientiin. Kiinalais-tunut tuotanto ei siis tarkoita, että suoma-lainen tuotanto olisi turvassa Kiinan ky-synnän pienenemiseltä.

”Saksan koneteollisuuden vientitilauk-set ovat alkuvuonna supistuneet”, Palo-kangas sanoo.

Kiinan markkinoiden kysynnän hidastu-minen lisää painetta muille markkinoille. Jos Kiinan kasvava terästuotanto ei mah-du Kiinaan, yrittävät kiinalaiset myydä sitä länsimarkkinoille. Ei ole sattumaa, että te-räsyhtiöt Outokumpu ja SSAB ovat saaneet viime päivien pörssimyllerryksessä erityi-sen pahasti turpiinsa.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN lisäksi Kiina on tärkeä myös metsäteollisuudelle. Pape-riteollisuuskin on konepajojen tapaan ra-kentanut tuotantoa Kiinaan, mutta kuidus-ta Kiinan markkinoilla on krooninen pula. Sitä siis tuodaan myös Suomesta. Vuosi-kymmenen alussa Kiina kuului metsäteol-lisuuden vientitilastossa kohtaan ”muut”. Viime vuonna Kiina oli alan kolmannek-si isoin vientimaa, sen osuus oli 5,4 pro-senttia.

”Kiinaan viedään myös sahatavaraa, mutta se on selluun verrattuna aika pien-tä”, sanoo Metsäteollisuus ry:n kauppa-politiikasta vastaava päällikkö Jukka Ha-lonen.

Kiinan kova kysyntä oli yksi peruste myös Äänekosken uuden sellutehtaan in-vestointipäätökselle. Metsä Groupin pää-

johtaja Kari Jordan sanoi viime syksynä Talouselämän haastattelussa, että Kiinan kasvun hidastuminen ei pelota.

”Kohteet, joihin meidän tuotteitamme Kiinassa ennen kaikkea menee, ovat pak-kaaminen ja pehmopaperituotanto. Peh-mopaperituotanto on vakaata kaikkina aikoina, kotitalouksien kysyntä on suh-danteista riippumatta aika tasaista myös Kiinassa”, perusteli Jordan.

UPM:llä on Kiinassa useita paperikonei-ta. UPM:n Aasian papereiden liikevaihto euroissa kasvoi hiukan valuuttamuutos-ten ansiosta, mutta toimitukset vähenivät niukasti ja liikevoitto selvästi. Hienopape-rin kysyntä on tasoittumassa ja toimistopa-pereiden kysynnän kasvu jatkuu.

”Kilpailu alueella on edelleen kovaa, sil-lä kaikissa paperilajeissa on ylikapasiteet-tia”, kertoi UPM:n osavuosikatsaus. Tämä-kin on yksi todiste siitä, että reaalitalous yskii enemmän kuin virallinen tilasto ker-too. Kiinan taloushan kasvoi virallisesti al-kuvuonnakin nopeasti.

Kiinan hidastuva kasvu välittyy myös muun maailman paperimarkkinoille, hin-takisa kovenee.

”Kiina on ollut paperimarkkinoilla aiem-minkin hankala ja kovaotteinen”, sanoo Jukka Halonen. EU on myös määrännyt rankaisutulleja kiinalaispapereille.

MITEN KIINAN uhkiin sitten pitäisi Suo-messa varautua?

”Jos negatiivinen kierre maailmalla jat-kuu, tilanne Suomessa on todella hanka-la”, sanoo Jukka Palokangas.

Hänen mukaansa Suomen ongelma ei ole kysyntäongelma vaan kilpailukykyon-gelma, koska Saksa ja Ruotsi ovat kyenneet lisäämään vientiään melko samanlaisella viennin rakenteella.

”Suomi ei ole päässyt mukaan. Ammat-tiyhdistysliikekin voisi herätä tähän.” ■

TOIMITTAJAN KOMMENTTI

Ymmärrys auttaa

KOKO VIIKON ekonomistit ja analyytikot ovat arvailleet, mihin Kiinan talousjäris-tys johtaa. Optimistit näkevät ohimenevän markkinahäiriön, pessimistit povaavat lähes maailmanloppua. Toistaiseksi kaikki ovat yhtä oikeassa, kukaan ei voi tietää varmasti.

Yritysjohtajien ja poliitikkojen viestit ovat yleensä rauhoittelevia, koska kummatkaan eivät halua lietsoa markkinoiden paniikkia. Yritysjohtajat tuntuvat luottavan lujasti Kii-nan kommunistisen puolueen johtoon ja sen kykyyn korjata Kiinan talous taas kunnon kasvuun. Toivottavasti he ovat oikeassa.

Kun finanssikriisi vyöryi päälle viime vuo-sikymmenellä, silloinen valtiovarainministe-ri Jyrki Katainen (kok) ei uskonut sen juuri Suomeen asti yltävän. Nyt poliitikotkaan ei-vät ihan yhtä hölmöjä puhu.

VAIKKA YRITYSJOHTAJAT eivät suostu spekuloimaan julkisesti, jokainen varautuu myös huonoimpiin vaihtoehtoihin.

Suomalaisista konepajayhtiöistä suuri ja mahtava Kone on siitä erikoinen, että se näyttää menestyvän Kiinassa aina, markki-naoloista riippumatta. Sijoittajat tosin ovat muuttuneet hiukan epäluuloisiksi, pitkä ja raju osakkeen nousuputki oli katkennut jo ennen tämän viikon rytinää.

Koneella on yksinkertaiselta kuulostava re-septi, jolla se on ainakin toistaiseksi selättä-nyt uhat Kiinassa ja muuallakin: markkinat on ymmärrettävä mahdollisimman hienoja-koisesti. Kiina on valtavan iso markkina-alue, jossa on paremmin ja huonommin kehittyviä maantieteellisiä tai tuotealueita. Kiinalaisit-tain pienikin alue voi olla meikäläisestä näkö-kulmasta valtava. Yrityksen kannattaa panna paukut niihin paremmin kehittyviin alueisiin. Se vaatii oikeaa analyysiä ja ymmärrystä.

Ei ole yhtenäinen markkina-alue Euroop-pakaan. Saman euroalueen sisällä on esi-merkiksi Saksa ja Suomi. Näiden maiden ta-loudet ovat aika eri tilassa, valitettavasti. ■

Ismo VirtaJÄTTILÄISEN TALOUSONGELMIA

Uutiset


MITÄ NYT

MARJA-LEENA RINKINEVAElinkeinojohtaja, Helsingin kaupunki

”Työlupien saanti EU:n ulkopuo- lelta tuleville kestää edelleen kohtuuttomasti, yli puoli vuotta. Olemme esittäneet elinkei- noministeri Olli Rehnille (kesk),

VAIKEASTI TÄYTETTÄVIEN työpaikkojen määrä kasvoi toisella vuosineljänneksellä. Avoimista työ-paikoista oli työnantajien mukaan jopa 43 prosent-tia vaikeasti täytettäviä.

Mistä kiikastaa, kun työttömyyskin on samanai-kaisesti korkealla? Minkä tyyppisistä osaajista on pulaa työmarkkinoilla?

KIMMO LUNDÉN

LÖYTYYKÖ OIKEAA TYÖVOIMAA?

että otettaisiin käyttöön nopeu-tettu viisumien käsittely, mikä olisi startupien kannalta tar-peen. Yrityskiihdyttämössämme toimivat yritykset tarvitsevat osaamista ulkomailta. Avointen työpaikkojen määrä Helsingin kaupungin alueella on kasvanut, vaikka työttömyysaste onkin korkea, heinäkuussa 13,7 pro-senttia.”

SAKA

RI P

IIPPO

Teksti Matti Virtanen

HALLITUS HALUAA edistää paikallista sopi-mista työpaikoilla. Se voi tarkoittaa yleis-sitovuuden romuttamista. Hallitus ei ole täsmentänyt aikeitaan, mutta selvyyt-tä odotetaan syyskuun lopulla. Tuolloin pääministeri Juha Sipilän (kesk) on mää-rä antaa eduskunnalle tiedonanto työelä-män uudistamisesta.

Yleissitovuuden romuttamista on ehdottanut muun muassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaja Juhana Vartiainen, joka va-littiin keväällä kokoomuksen listoil-ta eduskuntaan. Hän on toiminut myös valtiovarainministeri Alexander Stubbin neuvonantajana. Vartiaisen mielestä yleis-sitovuus on aikansa elänyt systeemi, joka rajoittaa paikallista sopimista.

Jos yleissitovuudesta luovutaan, liipa-simella on myös suomalainen erikoisuus, työehtosopimuksen yleissitovuuden vah-vistamislautakunta.

TYÖOIKEUDEN EMERITUSPROFESSORI Kari-Pekka Tiitinen, 70, muistelee pohti-neensa vuosituhannen vaihteessa, miten suomalaista sopimusjärjestelmää voisi ke-

Paikallisen sopimisen lisääminen voi merkitä loppua työehtosopimusten yleissitovuudelle. Kuorma-autoalaa voi uhata ”sota, meteli ja kapina”.

Yleissitovuudelle uhkaa tulla loppu

TYÖMARKKINAT

hittää niin, että työehtosopimukset olisi-vat niin pitäviä kuin mahdollista.

Vielä 1990-luvulla työmarkkinajärjestöt ja yritykset joutuivat riitelemään käräjil-lä siitä, mitkä työehtosopimukset ovat ns. normaalisitovia eli vain allekirjoittajia kos-kevia ja mitkä yleissitovia eli kaikkia vel-voittavia.

Tiitisen idea oli, että yleissitovuuden voisi ratkaista työmarkkinaosapuolista riippumattomien asiantuntijoiden muo-dostama elin. Sen päätöksiin olisi kaikkien

tyytyminen.”Siitä se lähti – ihan itse sen keksin”, Tii-

tinen muistelee innovaatiotaan. Laki työ-ehtosopimusten yleissitovuuden vahvista-misesta hyväksyttiin vuonna 2001, ja sen nojalla perustettu vahvistamislautakunta on nyt toiminut 14 vuotta sosiaali- ja ter-veysministeriön alaisena.

Lautakunta on vakiinnuttanut asemansa. Kritiikkiäkin on kuultu alusta asti. Jo lain valmisteluvaiheessa pienyritysten Suo-men Yrittäjät oli ajatusta vastaan, mutta

elä-

-yös

ODOTTELUA. Hallitus lupasi

maanantaina kertoa työelämän uudistuk-

sista syyskuun lopussa.


TERO HEIKKILÄToimitusjohtaja, Isännöintiliitto

”Pitää paikkansa, isännöitsijä-tehtävät kuuluvat vaikeasti täy-tettäviin työpaikkoihin. Kaikki paikat ovat toki täyttyneet, on-gelma on ollut suurempi pää-

TAIJA PAAVOLAViestintä- päällikkö, SOL Palvelut Oy

”Siivouspalveluala on ollut tie-tyllä tavalla epäsuosittu, ja olemme halunneet puuttua vää-riin uskomuksiin tuomalla työstä esille positiivisia asioita. Onhan

tämä haasteellista, mutta aina olemme saaneet hyviä työnteki-jöitä. Turvallisuuspuolelle on tu-lijoita. Palkkaamme yhteistyössä TE-keskusten kanssa. Siivous-työ voi olla myös monipuolista, ja uralla voi edetä. Yrityskult-tuurilla voi vaikuttaa siihen, että työ on mielekästä.”

kaupunkiseudulla kuin maa-kunnissa. Tarvitsemme 200 ammattilaista joka vuosi, ja alal-la työskentelevien keski-ikä on yli 50 vuotta. Ala kouluttaa itse, ja siihen se ongelma kiteytyy, kun isännöintialalle ei ole val-mista koulutusta. Jotta hakijat ja alan yritykset kohtaisivat pa-remmin, olemme perustaneet isännöintialalle.fi-sivuston.”

Teksti Matti Kankare

SALOLAISEN JÄÄPALATEHTAAN Bloksin omistaja Arto Manninen on tuskastunut.

Jääpalayrittäjän bisneksestä valtaosa va-luu sananmukaisesti valtion kukkaroon, kun yrittäjä maksaa normaalin arvonlisä-veron lisäksi jokaisesta jääpalalitrasta ma-keisveroa 11 senttiä litralta valtiolle.

”Tämä ei ole suurin ongelma. Suurin ongelma on se, että jääpaloilla ei ole tul-linimikkeissä omaa nimeä, vaan ne ovat ns. vettä.”

”Tämä tarkoittaa sitä, että verotukselli-sesti jääpalat ovat automaattisesti juoma. Ja suurin hulluus tulee tässä: koska teem-me ns. juomaa, jota ei ole pakattu pantil-liseen pulloon, tölkkiin tai nestekarton-kipakkaukseen, jokaista tuotettua litraa kohden lätkäistään 51 sentin juomapak-kausvero.”

”Minulla menee tuote samanlaiseen pakkauspussiin kuin leipomot pakkaa-vat leipää miljoonia kiloja vuodessa, mut-ta minä maksan jokaisesta pakkauksesta erillisen pakkausveron.”

KYSYMYS ON merkittävästä summasta pa-rinsadantuhannen euron liikevaihtoa teke-

Jääpalayrittäjä joutuu maksamaan jääpaloista paitsi makeis- myös rankaisuveroa siitä, että jääpaloja ei myydä pulloissa.

Suomi verottaa myös jääpaloja

VEROT

välle pienyrittäjälle.Bloksin 1,5 kilon jääpalapussin hinnas-

sa on pelkkiä valmisteveroja 93 senttiä. Kaupassa jääpalapussi maksaa vajaat nel-jä euroa, mutta siinä hinnassa on jo arvon-lisävero sekä kaupan että yrittäjän kate mukana.

”Voin sanoa, että lähes puolet jääpalo-jen tehtaan hinnasta menee näihin välit- tömiin veroihin. Se on painajaismaista, jonka lisäksi byrokratia on uskomatonta. Vähintään neljän arkipäivän välein rapor-toimme tuotantoluvut, maksamme verot 10 päivän maksuajalla ja saamme rahat kaupalta 40 päivän maksuajalla”, Manni-nen sanoo.

Manninen heittää nyt pallon Juha Sipi-län (kesk) hallitukselle, joka on puheissa luvannut purkaa yrittämisen esteitä ja tur-haa byrokratiaa.

”Olen keskustellut asiasta valtiovarain-ministeriön virkamiehen hallitusneuvos Merja Sandellin kanssa, joka on myös myöntänyt, että tilanne ei ole oikein. Mi-nisteriössä odotetaan kuitenkin poliittista ohjausta siitä, muutetaanko tätä jään ve-rottamista, vai eikö muuteta.”

Mannisen mukaan Suomi on ainoa Eu-roopan maa, joka kohtelee jäätä juomana. ■

YLEISSITOVUUSLAUTA-KUNNAN RATKAISUJATIETOTEKNIIKKA-ALALLA oli viisi osittain päällekkäistä sopimusta, ja lautakunta hyl-käsi kaikkien yleissitovuuden. Ratkaisu muuttui, kun sopimukset myöhemmin yh-distettiin.KULJETUSALALLA noin 44 prosenttia työn-tekijöistä oli sopimuksen piirissä, mutta yleissitovuus vahvistettiin, koska 66 pro-senttia työntekijöistä oli järjestäytyneitä.

elinkeinoelämän keskusjärjestö EK on so-peutunut lautakunnan valtaan hyvin.

LAUTAKUNTA on noudattanut työehtoso-pimuslain säädöstä, että yleissitovuus vah-vistetaan, jos yli puolet alan työntekijöistä on sopimuksen piirissä. Käytännössä vä-hempikin riittää, jos lautakunta keksii mui-ta yleissitovuutta tukevia seikkoja. Niitä ovat muun muassa alan työntekijäpuolen korkea järjestäytymisaste ja alan sopimuk-sen pitkäkestoisuus.

Yksi tulkinnanvaraisimpia on kuorma-autoalan työehtosopimus. Lautakunta on vahvistanut sen toistuvasti yleissitovaksi, vaikka vain hieman yli 40 prosenttia työn-tekijöistä on paikallistettu sopimuksen pii-riin kuuluviksi.

Lautakunnan työtä tunteva lähde vah-vistaa, että lakkoherkän Auto- ja kuljetus-alan työntekijäliitto AKT:n uhkauksilla on merkitystä. Jos kuorma-autoalan sopimus poistettaisiin yleissitovien luettelosta, niin ”siitä voipi tulla sota, meteli ja kapina”.

MITÄ JOS yleissitovuudesta luovuttaisiin?Tiitisen mukaan ”se aiheuttaisi aikamoi-

sen sotkun ja riitoja, jotka maksavat paljon ja vievät kaikilta puhtia”. ■

Uutiset

LUISTAA


KARO

LIIN

A P

AAV

ILA

INEN

ABB:LLE JÄTTIKAUPPA ABU DHABIINSUOMEN ABB sai lähes 30 miljoonan euron tilauksen erikoismuuntajien toimittamisesta öljyn- ja kaasuntuo-tantoon Arabiemiraatteihin. Kauppa on Vaasan tehtaan suurin ja osa ABB:n ja Hyundai Heavy Industriesin isompaa kauppaa.

JÄTEROBOTTEJA JAPANIINZENROBOTICS TOIMITTAA jätteenlajittelujärjestelmiä japanilaiselle Sun Earthille. Kaupan myötä yhtiön tämän vuoden toimitusajat ovat täynnä. Sun Earth on Japa-nin jätealan johtavia laitetoi-mittajia.

JOUTSEN AVAA UUDEN TEHTAANUNTUVATUOTEVALMISTAJA Joutsen avaa uuden vuode-vaatteita valmistavan tehtaan Riihimäelle. Investoinnin on tarkoitus pitää tuotanto kilpai-lukykyisenä kotimaassa. Inves-toinnin arvo on kaksi miljoonaa euroa.

Teksti Pekka Lähteenmäki

KIINAN OSAKEMARKKINOIDEN lasku ja sii-tä seurannut markkinamyllerrys ei aiheuta välittömiä ongelmia Euroopan pankkisek-torille, uskoo EU:n kriisinratkaisuneuvos-ton varapuheenjohtaja Timo Löyttyniemi.

”En näe tällä merkittäviä suoria tai vä-lillisiä vaikutuksia Euroopan pankkijärjes-telmälle”, sanoo Löyttyniemi, joka siirtyi alkuvuonna EU-virkaan Valtion eläkera-haston johdosta.

Hänen mukaansa Kiinan kuohunta vai-kuttaa Euroopan pankkeihin, jos se alkaa aiheuttaa ongelmia maanosan vientiyrityk-sille ja kansantalouksille.

Euroopan pankit ovat Löyttyniemen päänvaiva, sillä vuodenvaihteesta alkaen hän on päättämässä, kuinka pankkikriisit ratkaistaan.

Löyttyniemi ja muut kriisinratkaisuneu-voston eli Single Resolution Boardin (SRB) viisi hallitusjäsentä päättävät, pilkotaanko ongelmapankki ja millaisia tappioita omis-tajat, sijoittajat ja suurtallettajat kärsivät.

Kriisinratkaisuneuvosto voi käyttää mil-jardirahastoaan pankkien pääomittamiseen. Pankeilta – eli viime kädessä pankkiasiak-kailta – myös Suomessa kerättävä rahasto

Pankkiunioni tulee syvenemään, uskoo EU:n kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja Timo Löyttyniemi. Hän pääsee pian päättämään, mitä ongelmapankeille tehdään.

”Yhteinen talletussuoja kuuluu pankkiunioniin”

PANKIT

IKÄ PAINAA. ”Uskon, että Euroopan

heikon talouskasvun ta-kana on suuressa määrin väestön ikääntyminen”, sanoo EU:n kriisinratkai-

suneuvoston varapuheenjohtaja Timo

Löyttyniemi.

paisuu vuoteen 2023 mennessä 55 miljar-diin euroon. Brysselissä sijaitsevan kriisin-ratkaisuelimen toimivaltuudet alkavat vuo-den vaihteessa.

”EUROOPPALAINEN pankkijärjestelmä on nyt vakaammalla pohjalla kuin ennen fi-nanssikriisiä”, Löyttyniemi sanoo.

Pankkiunioniin kuuluu Euroopan kes-kuspankin vastuulla oleva yhteinen pank-kivalvonta. Toinen pilari on kriisinratkai-

TIMO LÖYTTYNIEMI, 54TYÖ EU:n kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtajaURA Johtotehtävissä Merita-pankissa ja Mandatumissa, toimitusjohtajana Norvestiassa ja Valtion eläke-rahastossa KOULUTUS kauppatieteiden tohtori

KUKA

LIPSUU


TYÖTTÖMYYSLUVUT RUMENIVAT

TYÖTTÖMYYSASTE NOUSI heinä-kuussa 8,4 prosenttiin vuodenta-kaisesta 7,0 prosentista. Työttömiä oli 232 000 eli 38 000 enemmän. Yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikais-työttömien määrä kasvoi.

LUVASSA NELJÄS TAANTUMAVUOSI

SEKÄ OP että Aktia ovat synken-täneet näkymiään ja ennustavat Suomelle neljättä taantumavuot-ta. Aktia ennakoi bruttokansan-tuotteen supistuvan tänä vuonna 0,5 prosenttia ja OP 0,3 prosent-tia. Ensi vuodelle ne ennustavat 0,5 ja 0,8 prosentin kasvua.

SIJOITTAJAT JA PANKIT MAKSAMAAN

sumekanismi, jonka keskeinen osa on Löyttyniemen edustama neuvosto.

Kolmas osa on yhteinen talletussuojara-hasto, joka on toistaiseksi jäissä. Se tarkoit-taisi, että suomalaisten keräämillä rahoilla voitaisiin korvata tallettajien menetyksiä muissa euromaissa ja päinvastoin.

”Yhteinen talletussuoja kuuluu pank-kiunioniin yhtenä osana. Uskon, että se jonakin päivänä toteutuu”, Löyttyniemi sanoo.

Ensin pitää osoittaa epäileville maille, että pankkiunioni toimii.

”Kyse on aikatauluista. On luonnollista, että halutaan nähdä, että valvonta toimii ja vakavaraisuudet asettuvat korkeammalle tasolle”, Löyttyniemi sanoo.

Hallitus painotti ohjelmassaan, että jo-kainen jäsenmaa vastaa itse veloistaan. Ra-hasto on juuri tätä hallituksen karsastamaa yhteisvastuuta.

RAHAT LÖYTTYNIEMEN ja hänen kollego-jensa työkaluun eli kriisinratkaisurahas-toon kerätään vähitellen.

”Ensi vuodesta alkaen keräämme 6–7 miljardin euron vuosimaksun kahdeksan vuoden ajan”, Löyttyniemi sanoo.

Suomen osuus on 150 miljoonaa euroa

vuosittain. Tavoitesumma eli 55 miljardia euroa on prosentti taatuista talletuksista euroalueella.

Euroopanlaajuisen pankkikriisin hoito vaatisi eri arvioiden mukaan yli kymmen-kertaisen summan. Rahaston kokoa on pe-rusteltu sillä, että jatkossa pankkikriisien kustannukset lankeavat entistä vahvem-min pankkien omistajille, sijoittajille ja suurtallettajille.

Kun pankki on ongelmissa, EKP pankki-valvojana päättää, että se on otettava krii-sinratkaisuneuvoston käsittelyyn. Myös neuvosto voi itse päättää ottaa pankin kä-sittelyyn.

Mutta hyväksyykö vaikkapa Ranska oman suurpankkinsa ottamisen alasajet-tavaksi?

”Lähden siitä, että jos pankki on ongel-missa, niin valtiokin on sitä mieltä, että kriisinratkaisu on kaikkien edun mukais-ta”, Löyttyniemi sanoo.

Monimutkaisessa päätöksenteossa ovat mukana myös EU:n komissio ja EU:n neu-vosto eli jäsenmaat. Vasta ensimmäinen kriisi osoittaa järjestelmän toimivuuden.

OSANA KREIKAN uusinta tukipakettia eu-romaat ja EKP pääomittavat Kreikan pank-

keja 10–25 miljardilla eurolla. Mutta Kreikan pankkien tukeminen

tehdäänkin ennen uusia sääntöjä, joten kriisinratkaisurahastoa ei käytetä eivät-kä pankkien omistajat ja tallettajat mene-tä varojaan. Eivät menetä, koska talletus- paon jälkeen pankkeihin on jäänyt lähin-nä pk-yritysten varoja. Niiden leikkaami-nen pahentaisi Kreikan talousahdinkoa.

Vuodenvaihteen jälkeen Kreikan pank-kien ongelmat hoitaa Löyttyniemi kolle-goineen.

”Kreikkahan hyväksyi juuri BRRD-di-rektiivin, joka tuo paljon työkaluja, joi-ta voi käyttää kriisitilanteissa”, Löyttynie-mi sanoo.

Direktiivin mukaan sijoittajat ja talletta-jat joutuvat maksumiehiksi Kreikassakin.

”Varsinainen kriisinratkaisutoimintam-me käynnistyy tammikuussa. Kaikkiin eu-roalueen suurimpiin 130 pankkiin teemme jo kriisinratkaisusuunnitelmia”, Löytty-niemi sanoo.

Miljardien kysymys kuuluu, missä kun-nossa Kreikan pankit nyt ovat?

”Sanoisin, että pankkijärjestelmä, talous-kasvu ja valtion kunto kaikki nivoutuvat toisiinsa. Toivottavasti kaikissa euromais-sa pystytään tekemään oikeita ratkaisuja.” ■

YHTEINEN kriisinratkaisumekanismi koos-tuu neuvostosta ja -rahastosta. Kriisinrat-kaisuneuvosto työllistää nyt 70 henkeä ja kasvaa ensi vuonna noin 250 henkeen. Se voi mm. leikata kriisipankkien velkakirjojen ja suurten talletusten arvoa, asettaa pankin konkurssiin, perustaa roskapankin ja pää-omittaa pankkia.

NEUVOSTON puheenjohtaja on saksalainen Elke König ja varapuheenjohtaja Timo Löyt-tyniemi, jäseniä on neljä.MEKANISMISSA ovat mukana kaikki euromaat ja se käsittelee jäsenmaiden 130 suurinta pankkia EKP:n esityksestä. Suomessa valvottavia ovat Nordea Pank-ki Suomi Oyj, OP-Pohjola-ryhmä ja Dans-

ke Bank Oyj. Loput ovat kansallisten valvo-jien vastuulla. RAHASTOON kerätään 55 miljardia euroa pankeilta vuoteen 2023 mennessä. Suo- men pankkien osuus rahastosta on 1,2 mil-jardia euroa. Siitä 170 miljoonaa on kerät-ty pankkiverolla ja loput kerätään vakaus-maksulla.

ROVIO JAKAA POTKUJA

PELIYHTIÖ ROVIO aloittaa yt-neu-vottelut, jotka voivat johtaa jopa 260 irtisanomiseen maailmanlaajuisesti. Suomessa vähennystarve on enintään 230. Roviolla on 700 työntekijää. Yh-tiö harkitsee toimintojen karsimista, yhdistämistä ja ulkoistamista keskit-tyäkseen ydintoimintoihin.

Uutiset

12 Talouselämä 28/2015

KUKA

MIKKO HELANDER, 55TYÖ Keskon pääjohtaja vuoden 2015 alusta lähtienURA Metsä Boardin toimitusjohtaja ja sitä ennen Metsä Tissuen toimitusjohtaja, aloitti uransa paperikone-yhtiö Valmetissa, jossa työskenteli myös Italiassa ja Isossa-Britanniassa.KOULUTUS Diplomi-insinööriPERHE Vaimo ja kaksi tytärtäHARRASTUKSET Hyötyliikunta, ulkoilu, mökkeily

YHTEINEN SÄVEL PUUTTUU24.8.

UUSI YRITYS.

Hallitus ilmoittaa etsivänsä itse

keinot kilpailukyvyn parantamiseen ja

lupaa kertoa niistä syyskuun lopussa.

21.8.

NO DEAL. Työmarkkinajärjestöt eivät pääse sopimuk-

seen yhteiskunta- sopimusneuvotteluista.

Kantona kaskessa on työajan pidentäminen.

9.8.

TALKOISIIN. EK:n Matti Alahuhta,

OP-ryhmän Reijo Karhinen ja suuromistaja Antti Herlin kehottavat yritysjohtajia tinkimään

palkastaan.

29.7.

LÄHTIJÄT. Tunnelma kiristyy, kun HS

kertoo, että kolme eläköitynyttä johtajaa – mm. Keskon

ex-pääjohtaja Matti Halmesmäki – on siirtynyt kirjoille Portugaliin,

jossa eläkkeitä ei veroteta.

27.5.

TAVOITE. Juha Sipilän uusi hallitus julistaa, että vientiteolli-suuden kilpailukykyä on

parannettava yhteis- kuntasopimuksella, mm.

työaikaa on pidennettävä.

2015


Maan hallitus yritti saada läpi yhteiskunta-sopimuksen ja työajan pidentämisen, mutta ei onnistunut. Miksi ei, Keskon pääjohtaja Mikko Helander?”Kyse oli Suomen kilpailukyvyn paranta-misesta. Mutta toisin kuin Ruotsissa tai Saksassa, emme kykene tekemään muu-toksia ilman, että olemme kriisissä. On kyse johtajuusvajeesta.”

Missä johtajuusvaje näkyy?”Sitä löytyy monesta paikasta. Itse kunkin, joka on johtotehtävissä, on tervettä välillä tehdä itsetutkiskelua.”

”Suomi tarvitsee uudistumista. Meidän johtajien tehtävä on kertoa asioista kan-santajuisesti ja näin edistää muutoksia. Tässä ajassa varsinkaan johtajien populis-mille ei ole sijaa.”

Missä näette populismia?”On turha lähteä ketään sormella osoitta-maan. Mutta suomalainen yhteiskunta ja työmarkkinat eivät ole kyenneet uudis-tumaan toisin kuin kilpailijamme Saksa ja Ruotsi.”

”Ruotsi on tehnyt kymmenen viime vuoden aikana isot muutokset diskutee-raamalla, ilman mitään älämölöä. Siellä johtotehtävissä olevat ihmiset ovat vä-hemmän alttiita populismille.”

”Olen ollut sopimassa Saksassa ja Ruot-sissa isojen tehtaiden järjestelyistä. Työn-tekijäpuoli on ymmärtänyt, että kaikki voittavat joustamalla. Kokonaisia tehtaita on pelastettu. Tällaista ei usein näe Suo-messa.”

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) peräänkuu-lutti talkoohenkeä. Keneltä sitä puuttuu?”Suurimmalta osalta suomalaisista talkoo-

henkeä löytyy. Ongelma on, että meillä on työmarkkinaosapuolia, joiden johdossa ei ollut sitä talkoohenkeä. On syytä pohtia, että toteutuiko tässä jäsenistön ja sitä kaut-ta myös Suomen etu.”

Puuttuuko talkoohenkeä myös niiltä vuorineuvoksilta, jotka siirtyvät Portuga-liin suurine eläkkeineen?”EU:n keskeisiä periaatteita on kansalais-ten vapaa liikkuvuus. Mutta ymmärrän myös moraaliset näkökulmat. Siitä olen yllättynyt, että tämä ei ole herättänyt kes-kustelua Suomen verotuksesta – siitä, mik-si menestyneet yrittäjät ja palkkatyöllä hy-vin pärjänneet lähtevät ulkomaille.”

Jopa tasavallan presidentti paheksui Portugalin eläkeläisiä.”Ymmärrän keskustelun, mutta toivon, että tarkasteltaisiin syvällisemmin lähdön syitä. Onko meillä veroratkaisuja, jotka ei-vät enää tuo rahaa yhteiskunnan kassaan vaan pienentävät yhteiskunnan tuloja?”

Vienti on vaikeuksissa ja kotimarkkinat kituvat. Millaisessa liemessä Suomi oikeastaan on?”Kyllä Suomi on aikamoisessa sopassa. Tämä on pitkään jatkuneen kehityksen tu-los. Suomesta on tulossa korkean verotuk-sen, yltiöpäisen sääntelyn ja järjettömän joustamattomien työmarkkinoiden seu-rauksena ensimmäinen pohjoismainen pa-hoinvointivaltio maailmassa.”

”Välillä tuntuu, että suurin liikkeelle pa-neva voima on kateus. Kun joku yrittämi-sellä tai työllään pärjää, niin verotuksel-la ja lisäsääntelyllä pyritään leikkaamaan tätä menestystä.”

”Kannustammeko nuoria opiskele-

maan? Innostammeko ihmisiä tekemään kymmeniä vuosia töitä ja vaurastumaan? Tästä on kyse.”

Yksi maan hallituksen seuraavista rasteista on paikallisen sopimisen lisäämi-nen työpaikoilla. Kuinka tärkeää tämä on?”Tärkeäähän se on. Ruotsissa ja Saksas-sa paikallisen sopimisen kulttuuri on vie-ty pitkälle. He pystyvät huomioimaan yri-tyskohtaiset erot kilpailutilanteessa, jopa tehdas- ja yksikkökohtaiset erot.”

Miksi Suomessa ei ole tällaista?”Työntekijä- ja työnantajapuoli varsinkin yläpäässä on vuosien saatossa kaivautunut niin syvälle poteroihin, että enää ei vasta-puolta näy, mutta kova ääni kuuluu kum-maltakin puolelta.”

”Monista muista Länsi-Euroopan mais-ta tämä vastakkainasettelu puuttuu. Myös Suomessa itse työpaikoilla vastakkainaset-telua on vähemmän – sitä on enemmän näillä foorumeilla missä päätöksiä teh-dään.”

”Ruotsissa ja Saksassa työntekijöiden edustajat ovat olleet jo kauan aktiivisesti mukana yritysten hallinnossa. Siksi myös työntekijöiden ymmärrys yritysten toi-minnasta ja kriisitietoisuus ovat parem-malla tasolla kuin Suomessa. ”

Teillä on mökki sekä Mikkelissä että Rivieralla Ranskassa. Kummassa paikassa aiotte itse viettää eläkepäivänne?”Minä olen vielä nuori! Vietämme paljon aikaa Mikkelissä. Mutta kovin mielellään olemme myös Ranskan Rivieralla – olem-me perheen kanssa eläneet kymmenen vuotta ulkomailla ja sinne on rakentunut vahvat siteet.” ■

Suomalaiset johtajat sortuvat populismiin sen sijaan että selittäisivät kansalle, että nyt asioiden on pakko muuttua, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander.

”Suomesta on tulossa pahoinvointivaltio”

HAASTATELTAVANA MIKKO HELANDER

Teksti Mirva Heiskanen Kuva Arttu Laitala

Uutiset


TIM

O P

YLV

ÄN

ÄIN

EN

Teksti Ismo Virta

VIIME VIIKOLLA A-Katsastus ilmoitti aloit-tavansa rajut yt-neuvottelut, jotka voivat leikata jopa 290 työpaikkaa ja samalla osa toimipaikoista uhkaa kadota.

Kaukana ovat ajat, jolloin yksityistetty viranomaistoiminta antoi entiselle mono-polille ja harvoille muille yrittäjille mah-dollisuuden tehdä muhkeita voittoja.

Viime vuosina alalle on tullut runsaasti uusia yrityksiä, hintakisa on kovaa ja kat-sastusten keskihinnat laskevat. Markkina-johtaja A-katsastus on menettänyt nopeas-ti markkinaosuuttaan.

”Vuonna 2008 A-Katsastuksen markki-naosuus oli 64 prosenttia, tällä hetkellä se on 37 prosenttia. Yrittäjävetoisten katsas-tusasemien markkinaosuus on vastaavasti noussut jo 47,6 prosenttiin” kuvaa markki-noiden uusjakoa Yksityisten Katsastustoi-mipaikkojen Liiton toiminnanjohtaja Jyr-ki Hautaviita.

A-Katsastuksen liikevaihto on sukelta-nut 113 miljoonaan euroon ja yhtiö teki 15 miljoonan liikearvopoiston jälkeen 10 mil-joonan euron tappion viime vuonna.

”Eivät nämä ole pelkät väenvähennys-talkoot. Organisaatio ja toimintatavat me-nevät muutenkin uusiksi”, sanoo A-Kat-sastuksen toimitusjohtaja Kari Kivikoski. Hän vakuuttaa, että toimet riittävät oikai-semaan yrityksen.

A-KATSASTUKSEN suurin omistaja on brit-tiläinen pääomasijoitusyhtiö Bridgepoint rahastojensa kautta. Myös markkinakak-kosen paikkaa 14 prosentin osuudella hallussaan pitävä K1-katsastajat on ulko-maalaisomistuksessa, sen omistaa espan-jalainen Applus.

Uusista yksityisistä suurimmiksi ovat kasvaneet Q-Katsastus, E. Valjakka ja Plus Katsastus, mutta ne ovat vielä pieniä. Q-katsastuksella on yli 15 asemaa, kun A-kat-sastuksella on 182 palvelupistettä ja K1-

Markkinajohtaja A-katsastus on menettänyt roimasti markkinaosuutta alan pienille yrityksille. Katsastusten hinnat ovat taipuneet laskuun.

Katsastajien pudotuspeli alkoi

KATSASTUS

Katsastajillakin 50 aseman verkosto.Mutta pienet ja tehokkaat yrittä-

jävetoiset asemat ajavat isoja ah-taalle, vaikka helppoa ei ole kel-lään. Uusista asemista vahvimpia ovat ne, jotka ovat jo vakiinnutta-

neet asemansa. Uusimpia yrittä-jiä rasittavat investoinnit. Yksikään

yrittäjä ei ole ajautunut konkurssiin. ”Jos 2–3 ammatti-ihmistä pistää hynt-

tyyt yhteen, ovat kulut pieniä verrattuna isoihin ketjuihin”, Hautaviita sanoo. Ase-mainvestoinnit maksavat kaikille, mutta yrittäjät ovat joustavia.

KUN KATSASTUSTOIMINNAN yksityistämi-sestä vuonna 2003 seurasi hintojen raju nousu, autoilijat raivostuivat ja viran-omaisetkin alkoivat syynätä tarkkaan hin-toja. Viime vuoden heinäkuussa astui voi-maan laki, joka helpotti katsastusasemien perustamista ja antoi myös merkkihuol-loille luvan perustaa katsastusasemia. Ai-emmin katsastajilta vaadittiin tiukkaa riip-pumattomuutta.

Uuden lain oli tarkoitus varmistaa kilpai-lu. Epäluuloja tosin herätti merkkikorjaa-moiden oma katsastustoiminta.

Merkkiliikkeitä ei ole kuitenkaan katsas-taminen paljon kiinnostanut. Uuden lain aikana on perustettu 58 uutta katsastus-toimipaikkaa, joista vain 11 on niin sanot-tuja korjaamokatsastajia, kertoo liikenteen turvallisuusvirasto Trafin erityisasiantun-tija Markku Kärkkäinen.

”Kun merkkiliikkeet ovat laskeskelleet katsastusvolyymeja, tarvittavia investoin-teja ja työvoimakustannuksia, ei katsasta-minen olekaan näyttänyt niin hyvältä bis-nekseltä”, Kärkkäinen arvioi.

”Uusi laki mahdollistaa myös meille pal-velujen monipuolistamisen”, sanoo A-Kat-sastuksen Kari Kivikoski. A-Katsastus on jo aloittanut tarvikemyynnin. ■

Kat

jyr

SYYNISSÄ. Katsastusinsinööri

Juha Pekka Mannonen katsastaa Toyotan

Helsingissä. Trafi taas valvoo katsastuksen

laatua pistokokeilla ja hylkäystilastojen

perusteella.

HINNAT KURIIINVIIME VUODEN heinäkuussa astui voimaan laki, joka helpotti uuden katsastusaseman perustamista.UUDEN LAIN aikana on perustettu 58 uutta katsastustoimipaikkaa. Merkki-liikkeiden perustamia näistä on vain 11.


LYHYET

KAUPPOJEN AUKIOLO VAPAAKSIHALLITUS AIKOO vapaut-taa kaupan aukiolon. Jatkos-sa kaupat ja parturiliikkeet saavat päättää täysin vapaas-ti aukiolostaan. Lausuntokier-roksella olevassa laissa taa-taan myös kauppakeskusten pienyrittäjille yksi vapaapäi-vä viikossa.

HIAB MYI 1 200 NOSTURIA INTIAANCARGOTECIIN KUULUVA Hiab toimittaa tänä ja ensi vuonna yli 1 200 Hiab 088 -kuormaus-nosturia Tata Motorsille Intiaan. Se asentaa nosturit armeijalle toimitettaviin kuor-ma-autoihin ja nosturit muo-kataan armeijan vaatimusten mukaisiksi. Toimitukset alkavat tämän vuoden lopussa.

CAVERIONILTA TALOTEKNIIKKAA SAKSAANCAVERION TOIMITTAA 14,2 miljoonan euron arvoiset talo-tekniikkaratkaisut Dorotheen-kortteliin Stuttgartissa, Saksas-sa. Sopimus kattaa lämmitys-, vesi- ja viemäri-, ilmanvaihto- ja ilmastointi-, turvallisuus-, jäähdytys- ja automaatiojärjes-telmät. Asennustyöt alkavat lokakuussa 2015.

BRUCE ORECK OPETTAJAKSI AALTOONYHDYSVALTAIN entinen Suo-men-suurlähettiläs Bruce Oreck on nimitetty opettajaksi Aalto-yliopistoon. Oreck alkaa opettaa markkinointia, asiakaskokemuk-sen huomiointia ja tarinankerron-taa sekä kasvuyrittäjyysohjelmas-sa että kauppakorkean executive in residence -tehtävässä. Oreck on koulutukseltaan juristi.

S I J O I T A S U O R A A N

H U I P U L L E.Tervetuloa rakentamaan tulevaisuuden kivijalkaa.

S R V: N M E R K I N TÄO I K E U S A N T I 2 5 . 8 – 8 . 9 . 2 0 1 5Lisätietoja saat osoitteesta www.srv.fi/sijoittajat


NYT ON UUDEN tilannearvion paikka. Arviota talou-den kehityksestä tekevät niin yritykset kuin maan hal-litus. Vielä on toivoa, että pohdintojen tuloksena syn-tyvät toimet eivät iske koko kansakuntaa koomaan.

Epävarmuus on kesän aikana kasvanut kotimaassa ja maailmalla. Kansantalouden kasvuluvut pettivät jälleen, vaikka ennusteet olivat äärimaltillisia. Uusi vallitseva näkemys on, ettei kasvua tänä vuonna tule eikä oikein ensi vuonnakaan. Sitä pidemmälle on tur-ha edes arvioida, koska kaksi kuukauttakin toi yllä-tyksen ennusteisiin.

Kiinan kasvava keskiluokka on ahtanut mahansa täyteen terästä ja muita metalleja. Tästä kannattaa huolestua enemmän kuin pörssien syöksyilystä.

Moni kaivoshanke siirtyy, ja halpa öljy vähentää öl-jyteollisuuden investointeja. Moni suomalainen yri-tys on suoraan tai mutkan kautta kiinni kaivoksissa ja öljykentissä. Näitä ovat esimerkiksi Kemira, Outo-tec, Metso ja Rolls Royce.

Pikku hiljaa muodostuu myös käsitys valtavien Eu-rooppaan tulevien pakolaisvirtojen vaatimista toimis-ta. Eikä Venäjän ja Ukrainan pattitilanne ole min-nekään kadonnut. Suomen talous ei saa vetoapua itänaapurista.

TÄRKEIN KYSYMYS juuri nyt on tämä: Kuinka monta Sanomaa ja Postia meillä vielä on Suomessa? Kuinka monen yrityksen uusi toimintaympäristö ei enää kan-nattele vanhaa kulurakennetta? Jos näitä yrityksiä on kymmenittäin tai kokonaisia toimialoja vielä monta, työttömyys ryöpsähtää karkuun.

Toimialoista epäiltyjen penkillä on kauppa. Se on kyllä tehostanut toimintaansa, mutta uudet yt-kier-rokset ovat todennäköisiä. Kaupan alalla monet työ-

suhteet tosin joustavat jo roimasti, sillä osa-aikais-ten määrä on suuri. Työtunteja voi teettää aiempaa vähemmän.

Järjestöissä väki vähenee kun valtion, kuntien ja rahapelimonopolien avustukset vähenevät. Aatteel-linen maailmanparannus ei ole tämän hallituksen mielestä valtion ydintoimintaa. Tämä linjaus näkyy potkujen aaltona erilaisissa sosiaali-, kehitys- ja tu-kijärjestöissä.

Julkisella puolella karsinta näkyy tutkimuslaitoksis-sa satojen työntekijöiden yt-kierroksina. Verotulojaan menettävät kunnat ovat perinteisesti karsineet meno-jaan lomautuksin. Ne uskovat yhä vankasti, että suh-danteet kääntyvät ja vanhat hyvät ajat palaavat. Kun-tapäättäjien itsepetosta auttaa se, että puolet kuntien väestä siirtyy joka tapauksessa sote-uudistuksessa uu-den työnantajan huoleksi.

JUHA SIPILÄN (kesk) hallitus laati hallitusohjelmansa synkissä tunnelmissa. Uusi tilannearvio vie valtion budjetinlaadinnasta lopunkin toiveikkuuden.

Samaan aikaan kansakunta varautuu uusiin leikka-uksiin, kun yhteiskuntasopimusta ei syntynytkään. Pelko vähentää tuotteiden ja palvelujen kysyntää en-tisestään, mikä heikentää erityisesti kaupan näky-miä. Ja kauppahan työllistää toimialana eniten väkeä.

Ekonomistien arvioilla on yritysten tilannearvioi-den teossa merkitystä. Kansalaisten jarrutus näkyy myynnin vähenemisenä, ja rahaan uskovat kaikki yri-tysjohtajat. Eivät nämä yt-kierrokset teollisuuden ra-kennemuutokseen ja Microsoftiin päättyneet. ■

Hetki ennen koomaa Teksti Seija Holtari

TALOUSARVIO

TIM

O P

YLV

ÄN

ÄIN

EN

Teksti Juha-Matti Mäntylä

”OLISKO SE sitten tämmöinen?”Perheenisä kurottaa Verkkokauppa.comin

Jätkäsaaren tavaratalossa kohti ruskeaa pahvilaatikkoa. Poika aloittaa lukion ja sin-ne vaaditaan oma kannettava – tässä röyk-kiössä niitä nyt olisi 299,90 euron kap-palehintaan.

”Ääh”, nuorimies murjottaa. Ilme kertoo, että hän ottaisi mieluusti hie-nomman ja kalliimman tietokoneen. Päätös on tehtävä pian, mutta tällä ker-taa kaksikko poistuu vielä tyhjin käsin.

Elo-syyskuu on tietokonekaupassa vuoden huippukohta – toinen joulu, ku-ten Gigantin tuotepäällikkö Anssi Saari sa-noo. Mainoslehtiset täyttyvät tarjouksista, mutta valinta ei ole helppo. Hinnat vaihte-levat 230 euron halpalaitteista tuhansien eurojen koneisiin, ja niiden erot ymmär-tääkseen on tulkittava teknistä siansaksaa.

”Kannettavan ostaminen on perehty-mättömälle hankalaa. Erityisen hankalaa se on alle 500 euron opiskelijabudjetilla. Sillä rahalla ei saa liikuteltavuutta ja teho-ja, pitää valita jompikumpi”, Verkkokaup-pa.comin tietokonemyynnistä vastaava Vesa Järveläinen sanoo.

Järveläinen tarkoittaa, että edullisessa koneessa on aina heikkouksia. Kone on joko fyysisesti iso ja raskas, sen akku ku-luu nopeasti loppuun tai sitten se hidaste-lee tehokäytössä. Yli 800 euron koneissa vastaavia kompromisseja ei tarvitse tehdä.

Useimmat opiskelijat eivät kuitenkaan niin paljon maksa. Verkkokauppa.com onkin nostanut kouluunpaluu-tiskeilleen esiin erityisesti 300–400 euron koneita.

SUURIN OSA Suomen uusista lukiolaisis-ta maksaa tietokoneensa itse, mutta As-kolan kunta jakaa opiskelijoille 350 euron stipendit. Rehtori Esa Honkaniemen mu-

Epäselvät vaatimukset hämmentävät lukiolaisten tietokone- hankintoja. Osa kouluista tarjoaa oppilaille leasing-koneita.

Lukion alku on läppärikaupan joulu

TIETOKONEKAUPPA OMALLA VASTUULLAYLIOPPILASKOE muuttuu sähköiseksi vaiheittain vuosina 2016–2019, ja jokaisella kokelaalla on oltava käytössä henkilökohtainen päätelaite.YLIOPPILASLAUTAKUNTA päivitti viimeksi kesäkuussa koneille asetet- tuja vaatimuksia.VASTUU koneen toimivuudesta ylioppilaskirjoituksissa on opiskelijalla itsellään.

öyk-p-

sa

LUKIOON. Töölön Yhteiskoulun

lukion aloittanut Maana Arkko osti

650 euroa maksaneen sylimikronsa suoma-

laisesta verkko- kaupasta.

kaan summalla saa riittävän kannettavan.”Todella heikkolaatuinenkin kone kel-

paa. Ei siinä tarvita hirveästi muistia tai laskentatehoa”, hän sanoo.

Askolan lukio jakoi oppilaille ostamisen avuksi ylioppilastutkintolautakunnan ke-sällä päivittämän ohjeistuksen: vähintään yksiytiminen kahden gigahertsin x86-pro-sessori, kahden gigatavun keskusmuisti, 1024x768 pisteen näyttöresoluutio... Pe-lottavaa teknologiakieltä, joka ei edes ra-jaa sopivien valikoimaa. Markkinoilla ei nimittäin juuri ole koneita, jotka eivät ylit-täisi tuota vaatimustasoa.

Toisaalta on hyvä uutinen, ettei abso-luuttisen väärää valintaa voi oikeastaan edes tehdä – kunhan ostaa tavallisen Win-dows-, Linux- tai Apple Macintosh -tieto-koneen eikä esimerkiksi tablet-laitetta tai Chromebookia.

VALKEAKOSKEN Tietotien lukiossa oppi-laat säästyivät konevalinnan tuskalta. Kou-

lu teki leasing-sopimuksen HP:n läppäreis-tä ja laskuttaa kultakin oppilaalta reilun kympin kuukaudessa.

”Meidän 133 uudesta oppilaastamme lä-hes 60 prosenttia otti leasing-vaihtoehdon. Osasyy on varmasti se, että siihen kuuluu myös tietohallinnon tuki ja viruspäivityk-set”, sanoo rehtori Jaana Leppä.

Aikaisemmin koulun oppilaat liisasi-vat iPadeja. Kannettaviin tietokoneisiin siirryttiin, koska niitä käytetään ylioppi-laskirjoituksissa. Lepän mukaan pieni 13 tuuman näytöllä varustettu laite on ”mah-dollisimman mobiili”.

Moni muukin haluaa pienen ja reppuun sopivan koneen. Edulliset 15-tuumaiset johtavat yhä koulujen alkaessa myyntiti-lastoja, mutta Gigantissa pienikokoisten kannettavien myynti on kaksinkertaistu-nut viime vuodesta. Verkkokauppa.comis-sa muutama 13-tuumainen malli on pääs-syt loppumaan. ■



VALTIONEUVOSTON VIESTINTÄOSASTO lähetti viime viikolla tiedotusvälineille Valtion taloudellisen tutki-muskeskuksen VATTin tiedotteen. Siinä kerrottiin il-mastopolitiikan ja päästökaupan vaikuttaneen yritys-ten kilpailukykyyn ”korkeintaan lievästi”.

Tiedotteen mukaan ilmastopolitiikan ”lievät” vaiku-tukset oli havaittu ”arvioimalla kansainvälisiä tutki-muksia, joiden mukaan päästökauppa ei ole erityisem-min haitannut säädeltyjen yritysten kilpailukykyä”.

Siis selvitykseen oli valikoitu tutkimuksia, joiden mukaan päästökauppa ei ole erityisemmin haitannut. Lopputulos tästä harjoituksesta oli, että päästökaup-pa ei ole erityisemmin haitannut.

Asiasta kysyttäessä VATTin edustaja myönsi reilus-ti, että tiedotteeseen oli lipsahtanut ”kämmi”, vaikka ”puolenkymmentä virkamiestä ja tiedottamisen am-mattilaista on sitä käsitellyt”.

TÄLLÄ VIIKOLLA valtioneuvoston viestintäosasto lä-hestyi mediaa tiedotteella, jonka mukaan ”EU:n il-masto- ja energiapolitiikan lisäkustannukset ovat pie-niä”. Tällä kertaa selvityksen oli tehnyt Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Tiedote kertoi, että EU-komissio on esittänyt vuo-den 2030 tavoitteeksi 40 prosentin vähennystä kasvi-huonekaasupäästöihin vuoden 1990 tasoon verrattuna.

”Tähän pyritään päästövähennysten lisäksi ener-giatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäämisel-lä”, tiedote valaisi.

Siis tavoitteena on vähentää päästöjä ensisijaisesti päästövähennyksillä.

Omituinen lause kuvastaa EU:n ilmastopolitiikan sekavuutta: tavoitteena ei ole vain päästöjen vähen-täminen vaan ”uusiutuvien” käytön lisääminen, vaik-ka se aiheuttaisi jopa lisäpäästöjä.

Sanavalinnoilla onnistutaan kätkemään myös se, että muista EU-maista poiketen Suomi vähentää päästöjä ydinvoimalla. Sanaa ”ydinvoima” on kuiten-kin turha etsiä tiedotteesta. Pitää ymmärtää,

että sana päästövähennykset tarkoittaa käytännössä ydinvoimaa.

Lukija jää ihmettelemään valtion tiedotuksen lo-giikkaa: asioita ei sanota suoraan, vaan lukijan pi-tää tulkita tekstin merkityksiä suurennuslasin avulla.

MAANANTAINA HALLITUKSEN johtokolmikko – Juha Sipilä (kesk), Alexander Stubb (kok) ja Timo Soi-ni (ps) –�kutsui tiedotusvälineet valtioneuvoston lin-naan kuulemaan, mitä yhteiskuntasopimuksen kaa-tumisesta seuraa.

Hallituksella oli ollut kolme vuorokautta aikaa miet-tiä, miten se aikoo edistää Suomen kilpailukykyä. Kaikki tietävät, että hallituksen käytettävissä on usei-ta keinoja. Yksi niistä on ”paikallisen sopimisen edis-täminen”, joka on mainittu myös hallitusohjelmassa.

Hallitusohjelman mukaan yrityksissä pitäisi voida sopia nykyistä laajemmin muun muassa työsuhteen ehdoista kuten palkoista ja työajoista. Mutta miten-käs sovit, jos alalla on yleissitova työehtosopimus?

Yleissitovuudesta ei kuitenkaan ole hallituksessa keskusteltu, ministerit vakuuttivat. Uskokoon ken haluaa.

Sipilän hallitus ja valtioneuvoston viestintä ovat siirtyneet vaarallisille vesille: asioista puhutaan sala-kielellä, jossa tärkeimmät sanat on korvattu kiertoil-mauksilla. Talouselämä suosittelee koko valtioneuvoston väelle tutustumismat-kaa Ylen selkouutisten toimitukseen.

Selkouutisten mukaan yhteiskun-tasopimus ”kaatui riitaan työn hin-nan alentamisesta”. Ei sanaakaan mistään kilpailukyky- tai tuotta-vuusloikasta. ■


Hallitus selkokurssille Teksti Matti Virtanen

VALTAVIRTA

[email protected]: @MVirtanen


Yrityskaupat & kasvuyritykset Toimittanut Olli Harma

AUTOKAUPPA

Pörhö valtaa pohjoistaPerheyhtiö Pörhö ostaa Laakkosen autoliikkeet Kajaanissa ja Iisalmessa. Ketju saa Volkswagenin, Škodan, Madzan ja Peugeotin edustukset. Niiden huolto tuo leivän.

Teksti Saara Koho

AUTOKAUPAN MATOKUURI on saanut ket-jut pohtimaan reviirejään. Oululaiselle Pörhön Autoliikkeelle se on tuonut oston paikkoja yhtiön kotikentällä Pohjois-Suo-messa.

Alkuvuonna 59-vuotias perheyhtiö osti Delta Auton liiketoiminnan Rovaniemel-lä, Keminmaalla ja Kajaanissa. Nyt vuoros-sa ovat etelään keskittyvän Laakkosen Ka-jaanin ja Iisalmen toiminnot.

Kaupassa yhtiö saa itselleen Volkswage-nin, Škodan, Mazdan ja Peugeotin edus-

tukset. Ostetut toimipisteet ovat myyneet vuosittain noin 2�000 uutta ja käytettyä au-toa. Niiden liikevaihto on ollut noin 30 mil-joonaa euroa.

”Strategiamme on, että meillä on jokai-sessa kaupungissa Volkswagen-toiminnot. Škoda ja Peugeot ovat myös tärkeitä edus-tuksia”, toimitusjohtaja Matti Pörhö ker-too.

Autokaupassa liikevaihto syntyy uusien autojen kaupasta, mutta kate tulee käyte-tyistä autoista ja huoltotoiminnasta. Pörhön mukaan automerkin arvo kauppiaalle syn-tyy siitä, kuinka vahva autokanta sillä on.

”Pienen autokannan merkillä on vähem-män peltoa, jota niittää. Autokaupan tulot tulevat pääosin huollosta ja korjauksesta.”

Pörhön Autoliikkeen liikevaihto oli vii-me tilikaudella 145 miljoonan euroa, ja se teki miljoonan euron nettotuloksen. Mat-ti Pörhön mukaan yhtiön kotikenttää on Jyväskylän pohjoispuolinen Suomi. Ketju toimii yhdeksällä paikkakunnalla. Pörhön mukaan sillä on noin 25 prosentin markki-naosuus alueen autokaupasta.

”Aika on nyt ajanut siihen, että osa toi-mijoista haluaa keskittyä Etelä-Suomeen. Me taas haluamme kasvaa pohjoisessa.”

JUH

A S

ARK

KIN

EN

LISÄÄ MYYNTIÄ. Kauppaneuvos Matti

Pörhö odottaa autokaupan virkoamista. ”Euroopassa kauppa on käynyt hyvin. Suomen tilanne on poik-

keuksellinen. Kulutta- jat ovat hyvin varovai-

sia”, hän sanoo.

Yrityskaupat

VIIKON KAUPAT


AUTOKAUPPA ON elänyt hiljaiseloa vuo-desta 2008 lähtien. Suomessa myydään 100�000–110�000 henkilöautoa vuodessa. Suurin syy alakuloon on yleinen talous-tilanne.

Tänä vuonna pientä piristystä voi tulla romutuspalkkiokokeilusta ja hallituksen lupaamasta autoveron alennuksesta, joka hellii erityisesti hybridiautojen ostajia.

”Autoveron alennus ei ole euroissa iso asia, mutta päätös rauhoittaa spekulaatiot siitä, että jotain verohuojennusta on tulos-sa. Epävarmuus on jarruttanut kauppaa.”

Pörhö sanoo, että edellytykset kaupan käymiselle ovat kohdallaan: autot ovat nyt halvimmillaan, korkotaso on matala ja polttoaineen hintakin on laskenut. Samal-la Suomen autokanta vanhenee.

”Odotan, että viimeistään parin kolmen vuoden päästä kauppa lähtee käyntiin. Ti-lanne ei voi olla se, että autokanta vain ra-pistuu käsiin emmekä pääse normaaliin päiväjärjestykseen.”

Pörhö Kiinteistöt osti nyt tehdyssä kau-passa Laakkosen Iisalmen ja Kajaanin toi-mitilat.

”Olemme siinä mielessä oman tiemme kulkija, että pidämme kiinteistöt erillises-sä yhtiössä. Autokauppa vaatii isot tilat, ja kiinteistöinvestoinnit ovat hyvin raskaita.”

Aikooko Pörhö laajentua vielä lisää poh-joisessa?

”Jos jotain kiintoisaa tulee kohdalle, olemme tietysti valmiita keskustelemaan. Mutta on tämä niin vaativa ostos meille, että sen sulattelemiseen menee hetki.” ■

Teksti Saara Koho

KONEPAJAYHTIÖ VIAFININ toimitusjoh-tajalla Marko Sipolalla on uskoa suoma-laiseen työhön. Hän ja yrityksen projek-tijohtaja Pekka Luhtala ostavat yhdessä suomalaisten piensijoit-tajien kanssa Viafinin koko osa-kekannan.

Yhtiön enemmistöomistaja on vuodesta 2006 lähtien ollut Vaaka Partners. Pääomasijoitta-ja pääsee nyt irtautumaan sijoituk-sestaan.

”Me ostajat näimme tässä mielenkiintoi-sen mahdollisuuden. Viafin on pärjännyt vaikeassa taloustilanteessa hyvin”, Sipola kertoo. Hän on ollut Viafinin toimitusjoh-taja vuodesta 2008.

Vielä vuonna vuonna 2010 yhtiö teki noin 12 miljoonan euron liikevaihdon. Tuoreimmalla tilikaudella liikevaihto nou-si 55 miljoonaan euroon.

Viafinin asiakkaat ovat raskaassa pro-sessi- ja energiateollisuudessa. Yhtiö val-mistaa paineastioita, säiliöitä, massator-neja, keittimiä ja prosessiputkistoja. Sen konepajat sijaitsevat Lappeenrannassa ja Teuvalla.

”Uskomme, että suomalainen yritys voi yhä pärjätä, kunhan pu-

hallamme kaikki yhteen hiileen.”Sipolan mukaan biotuote- ja selluteol-

lisuuden investoinnit ovat yhtiölle tärkeä mahdollisuus. Isoja hankkeita on käynnis-sä Suomessa, Ruotsissa ja Brasiliassa.

”Asiakkaat ja henkilöstö ovat suhtautu-neet myönteisesti omistajavaihdokseen. Toimintamme jatkuu ja kehittyy pitkäjän-teisesti.”

Suomen kilpailukykyvajeen Sipola nä-kee haasteena. Viafinin toimialalla kilpai-lee kymmenkunta yritystä.

”Useita yrityksiä tai niiden osia on sul-jettu viimeisen kahden vuoden aikana Suomessa ja Ruotsissa. Viafinille se on tar-jonnut mahdollisuuden kasvaa, mutta on harmi, että Suomesta katoaa osaamista.” ■

Viafinin johto kasvattaa omistustaan, kun Vaaka Partners irtautuu teuvalaisesta konepajayhtiöstä.

Viafin saa tutut omistajat

KONEPAJAT

JYNETILLE KASVUPANOSSÄHKÖ-, VESI- ja kaukolämpörakenta- miseen erikoistunut jyväskyläläinen Jynet saa kasvurahoitusta pääomasijoitta-jilta Midinvestiltä ja Reef Rescuelta. Kasvu-mahdollisuuksia yhtiö näkee putkiremon-teissa sekä sähköyhtiöiden investoinneissa keskijänniteverkkojen siirtämiseksi sähkö-pylväistä maan alaisiin kaapeleihin.

VÄYRYNEN OSTAA VIROSTAEUROPARLAMENTAARIKKO Paavo Väyrynen (kesk) ostaa Inge Villa -hotellin Pärnusta ja myy Ranualla sijaitsevaa Leirikeskus Portimoa. Väyrysillä on lisäksi hotelli Pohjan-ranta Keminmaalla sekä lastenkoti-yhtiö Temakodit. Inge Villan ja Poh-janrannan yhteenlaskettu liikevaihto nousee vajaaseen miljoonaan euroon.

PAINOT YHTEENOSIN KESKISUOMALAISEN omistaman ESA Printin Porvoon paperiarkkipaino yhdistyy Keskisuomalaisen kokonaan omistamaan Kir-japaino Uusimaahan. Fuu-sioyhtiö toimii toistaiseksi ESA Printin nimellä.

Paavo Väyrynen

vat -

-k

yh ll

RASKASTA. Viafinin paine-

säiliöiden järeys panee kuljetus-

kaluston koetuk-selle.

Perustettu yhtiö: Viafin Group Oy (Marko Sipola 18� %, Pekka

Luhtala 14 �% ja piensijoittajia)

0 100 Viafin Oy, massatornien, säiliöiden ja

prosessiputkistojen valmistus, Teuva

55 300 Vaaka Partnersin rahasto

58� %, Pekka Luhtala 9 �%, Mar-

ko Sipola 7�% ja piensijoittajia

Pörhön Autoliike Oy (Matti

Pörhö yli 50 �%, Riitta Poikajärvi,

Merja Tuomi-Nikula, Johannes

Hanhirova, Nea Liikamaa)

- - Autotalo Laakkonen Oy:n ja Veljekset Laakkonen Oy:n Kajaanin ja Iisalmen

autokauppaliiketoiminta, Kajaani ja Iisalmi

32 64 Autotalo Laakkonen Oy

(Jyrki, Reetta ja Yrjö Laakko-

nen) ja Veljekset Laakkonen Oy (Laakkoset)

Accountor Oy (Sponsor Capi-

talin rahasto 45 �%, Asko Schrey

25 �% ja yksityishenkilöitä)

0 100 Matrisen AB, taloushallinnon palvelut, Ruotsi 18 200 Robert Szabo, Ruotsi

Oral Hammaslääkärit Oyj - - PlusTerveys Oy:n hammaslääkäriaseman City-

Hammaslääkäreiden liiketoiminta, hammashoito,

Helsinki

6 50 PlusTerveys Oy (yli 300

yhtiössä työskentelevää

henkilöä)

Accountor Oy (Sponsor Capita-

lin rahasto 45� %, Asko Schrey

25� % ja yksityishenkilöitä)

0 51 Globben A/S, taloushallinnon palvelut, Norja 5 60 Jon Gimmelstadt

ESA Print Oy (Mediatalo ESA

Oy / Kivekkään suku 75� %,

Keskisuomalainen Oyj 25 �%)

- - SLY-Lehtipainot Oy:n Porvoon kirjapainon

liiketoiminta, arkkipaino, Porvoo

4 50 SLY-Lehtipainot Oy (Keski-

suomalainen Oyj), joka saa

suunnatussa annissa 60� %

ESA Printin osakkeista

Bright Group Oy (CapManin

rahasto sekä yksityishenkilöitä)

0 100 Noretron Audio Oy, ammattimaisten

audiolaitteiden maahantuonti ja myynti, Helsinki

3 5 Jyrki Mäkinen sekä Veli-

Heikki Auvinen ja perheet

Caruna Oy (First State Invest-

ments 40�� % Australia, Borealis

Infrastructure Management 40 �%

Kanada, Keva 13� % ja Elo 8� %)

0 100 Lapin Sähköverkko Oy ja sen operoima

sähkönsiirtoverkko, suurjänniteverkko Lapissa,

Rovaniemi

2 - Kemijoki Oy (Suomen

valtio 50� %, Fortum Power

and Heat Oy 18� % sekä

pienosakkaita)

Stella Oy (Intera Partnesin ra-

hasto yli 50 �%, Suomen Teolli-

suussijoitus Oy ja toimiva johto)

- - Pilvis Oy:n liiketoiminta ja Lähiapu Sillä Siisti Oy,

kodinhoitopalvelut, Helsinki ja Vihti

1 25 Pilvis Oy (Pilvi Ala-Huikku)

ja Lähiapu Sillä Siisti Oy

(Pilvi Ala-Huikku)

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYTOSTAJA OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

LIIKEVAIHTO, MILJ. E.

HENKI-LÖSTÖ MYYJÄ

Midinvest Oy sekä Reef Rescue Oy (Mika Kaukonen)

0 45 Jynet Oy, sähkö-, vesi ja kaukolämpöverkostojen

rakentaminen ja ylläpito, Jyväskylä

18 100 Seppo Auvinen 42� %, Pentti

Laaksonen 42 �%, Mika Pent-

tinen 16 �%, suunnattu anti

Scandinavian Business Design Oy (Marketing Clinic Oy / Catha-

rina Stackelberg 51� %, Antti Ujai-

nen 25� %, Micke Nordman 25� %)

0 19 Proper Digital Marketing Agency Helsinki Oy,

digitaalinen reaaliaikainen markkinointi, Helsinki

2 11 Anssi Peltokangas, Tuomas

Tarvajärvi, Henri Mattila ja

Marjo Himanen

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYTOSTAJA OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

LIIKEVAIHTO, MILJ. E.

HENKI-LÖSTÖ MYYJÄ

9 ENEMMISTÖKAUPPAA

2 VÄHEMMISTÖKAUPPAA

Kerro yrityskaupasta: [email protected] VIIKON KAUPAT


Asko Schrey

Accountor tekee ison liikkeen RuotsissaYli sata yritysostoa 2000-luvulla toteuttanut taloushallinnon yritys Accountor kasvaa Ruotsissa 18 miljoonalla eurolla.


Kasvuyritykset

KASVUYRITYSSIJOITUKSET

Nokia Growth Partners, Inventure Oy,

Sanoma Ventures ja Point Nine Capital (Saksa)

2,7 Yoogaia Oy, nettijoogasali, Espoo,

2013

0,1 12 Mikko Petäjä ja muu henkilökunta

KSV Finland Oy, Vladimir Ashurkov,

Sasha Markvo, Otto Hilska, Timo Kiravuo,

BuildIt (Viro)

1,2 Solu Oy, teknologiakehitys, Helsinki,

2014

- 12 Kristoffer Lawson, Javier Reyes, Pekka

Nikander, Sonja London, Jyrki Kasvi,

Taneli Tikka, Kaj Arnö, BuildIt

Timo Ketonen, Rausanne Oy,

Leena Niemistö, Tuomo Meretniemi

0,76 Plantui Oy, kasvatusmenetelmä yrttien

ja kasvien sisäviljelyyn, Turku, 2012

0,18 10 Mankala Holding (Janne Loiske)

Mati Holding (Timo Hänninen),

Suprakraft Oy (Kari Vuorinen),

Luka Holding (Harri Lukander)

Högen Oy (Timo Ketonen)

RAHOITUS, SIJOITUSKOHDE, TOIMIALA, LIIKEVAIHTO HENKI- SIJOITTAJA MILJ. E. KOTIPAIKKA, PER. VUOSI 2014, MILJ. E. LÖSTÖ OMISTAJAT

AN

TTI M

AN

NER

MA

A

Teksti Elina Lappalainen

IDEA TUNTUU niin yksinkertai-selta, että on kumma, ettei siihen tarttunut aiemmin kukaan muu. Nettijoogastudio Yoogaian palve-lussa asiakkaat pääsevät virtuaalisil-le ryhmäliikuntatunneille: myös ohjaa-ja näkee asiakkaansa esimerkiksi läppärin kameran kautta ja voi antaa yksilöllistä oh-jausta tunnin aikana.

”Moni joogaohjaaja on kokeillut Sky-peä omien tuntiensa vetämisessä. Netis-tä löytyy myös erilaisia videoarkistoja, joi-den mukaan voi tehdä kotona harjoituksia. Mutta aidosti kaksisuuntaisessa yhteydes-sä olevaa brändättyä ja laadukasta palve-lua ei ole ollut”, Yoogaian perustaja Mik-ko Petäjä sanoo.

Liiketoiminta on vielä pientä, mutta hyvässä alussa. Yoogaia tavoittaa 50�000 käyttäjää yli 50 maassa. Yhtiö avasi aiem-min tänä vuonna ensimmäiset studionsa Lontoossa ja Hongkongissa. Syyskuussa Yoogaia alkaa tarjota joogatunteja saksak-si.

Kansainvälisen kasvunsa vauhdittami-seen Yoogaia keräsi juuri 2,7 miljoonan eu-ron pääomarahoituksen. Sijoittajina ovat

Nokia Growth Partners, Inventure, Sano-maVentures ja Point Nine Capital.

”Yoogaialla on paljon yhteistyömah-dollisuuksia Sanoman lifestyle-brändien kanssa Suomessa ja muissa Sanoman toi-mintamaissa”, SanomaVenturesin sijoitus-johtaja Jussi Kallasvuo sanoo.

YOOGAIA KÄYTTÄÄ osan rahoituksesta mobiilikehitykseen. Yhtiö on julkaisemas-sa pian sovellukset sekä Applen iOS-jär-jestelmän laitteille että Android-laitteille.

”Tälle vuodelle toivomme miljoonan liikevaihtoa, mutta kausivaihtelu on niin voimakasta että tarkka arviointi on mah-

dotonta. Kasvu on ollut moninkertaista vii-me vuoteen nähden”, Petäjä kertoo.

Hän on muuttanut perheineen Lontoo-seen tukemaan palvelun lanseerausta siellä.

”Suomesta ei ole viety maailmalle ko-vin monia kuluttajapalveluita. Se on kiin-nostavaa, mutta oikeanlaisen osaamisen löytäminen Suomesta on hankalampaa. Myös hyvien koodarien löytäminen on ol-lut kimurantimpaa kuin ajattelimme”, Pe-täjä kertoo.

Varhaisessa kasvuvaiheessa Yoogaia ei edes tavoittele vielä kannattavuutta. Yh-tiön liikevaihdosta vielä noin puolet tulee kotimaasta. ■

Virtuaalisia ryhmäliikuntatunteja tarjoava Yoogaia pääsee Sanoman siivellä lifestyle-brändien kylkeen.

Joogastudio sai rahaa lähteä maailmalle

PÄÄOMASIJOITUKSET

YOOGAIANETTIJOOGASTUDIO Yoogaia on perustet-tu vuonna 2013.LIIKEVAIHTO vuonna 2014 oli 104 000 eu-roa ja tappio 384 000 euroa.YHTIÖLLÄ on 12 työntekijää.YOOGAIA oli yksi Talouselämän kuumim- pien startup-yritysten listalle nostamista 20 yrityksestä tänä vuonna.

il-

JOOGAA. Yoogaia-yhtiön

Katja Wickström, Tomi Mickelsson,

Mikko Petäjä, Hen-riikka Raussi ja Piia Maaranen.

Talouselämä 28/2015 23 Talouselämä 28/2015 23

VIIKON LUKUVIIKON SITAATTI

VIIKON QR

500

SUUNNITTELETKO KOSKAAN some-päivitystesi aiheita tai sanamuotoja etukäteen? Mietitkö kesken hauskaa tapahtumaa, että tästä on saatava kuva Facebookiin?

Tällainen käytös on tuoreen väitöstutkimuksen mu-kaan kolmas ja viimeinen vaihe niin kutsutun elämä-julkaisemisen omaksumisessa.

Digitaalisen kulttuurin tutkija Sari Östman selvit-ti, kuinka bloggaaminen ja Facebookin käyttäminen muuttavat ihmisten identiteettiä ja käytöstä.

Östman havaitsi, että ensimmäisessä vaiheessa ih-miset harjoittelevat uuden palvelun teknistä käyttöä ja miettivät, miten ja mistä haluavat puhua. Kirjoit-tajat eivät vielä määritä itseään päivitystensä kautta.

Syvenevän omaksumisen vaiheessa somettaja alkaa pohtia, millaisia rajoja muut käyttäjät ovat itselleen asettaneet. Missä omat yksityisyyden rajat kulkevat?

Kun päivittämisestä tulee syvästi omaksuttua, ih-miselle on itsestään selvää mistä asioista hän kertoo ja miten. Omat säännöt tulevat selkärangasta. Päivi-tysten halutaan usein olevan nokkelia tai hauskoja.

Somettaja alkaa myös miettiä elämäänsä julkaise-misen kautta: millaisen päivityksen tästä tilantees-ta saisi?

TUTKIJA Lisa Nakamuran mukaan internet vanhenee seitsemän kertaa nopeammin kuin fyysinen maailma. Tietotulva on niin valtava, että tämän päivän uutinen tai statuspäivitys on huomenna jo painunut unholaan.

Facebookissa viettämäni seitsemän vuotta vastai-sivat siis 49:ää vuotta analogisessa maailmassa. Tätä 11-vuotias kummityttöni ehkä tarkoitti sanoessaan,

että Facebookia käyttävät vain ”tosi vanhat ihmiset”.Östman olettaa, että vaikka nuoret omaksuvat so-

me-identiteettinsä nopeammin, he käyvät kuitenkin läpi samat omaksumisen vaiheet kuin vanhempi so-me-kansa.

Ei oikeastaan ole ihme, että teinit pakenevat aikui-sia Instagramiin ja Snapchatiin. Varhaisten Facebook-käyttäjienkin suurin pelko oli omalta äidiltä tai esi-mieheltä tuleva kaveripyyntö. Östmanin tutkimuksen mukaan pelko kuitenkin laimeni sitä mukaa kun äidit ja pomot oikeasti liittyivät palveluun.

KUN SOME-MINÄSTÄ on tullut osa identiteettiä, pää-seekö siitä koskaan eroon? Kaikilla trendeillä on vas-tailmiönsä, joten alammeko kohta vetäytyä oman elä-mämme mikrojulkisuudesta?

Östmanin mukaan elämäjulkaisijan identiteetti näyttää tällä hetkellä niin vahvalta, että ilmiö tuskin katoaa. Hänen tutkittavansa eivät vuosina 2008–2014 lopettaneet päivittämistä, mutta se muutti muotoaan: blogeja lopetettiin ja uusia perustettiin, teemat vaihte-livat ja käyttäjät siirtyivät uusiin palveluihin.

Kyynikkona ajattelen joskus, että historioitsijat muistavat 2010-luvun siitä, että julkkikseksi pääsi ker-tomalla lempijogurtistaan Youtubessa, ihmiset kuoli-vat ottaessaan selfieitä vaarallisissa paikoissa ja Kim Kardashianin takapuoli sai internetin sekaisin.

Mutta ei minunkaan käteni hapuile aamutuimaan venäläisiä klassikkoromaaneja. Se löytää kännykästä tutun sinivalkoisen f-painikkeen. ■

KAUHUJEN TYÖPAIKKA. ”Minä en tunnista tätä lehdissä kuvail-

tua sielutonta Amazonia ja toivon todella paljon, ettette tekään”, verkkokauppajätin toimitusjoh-

taja Jeff Bezos kirjoitti Amazonin työntekijöille. Julkisuuteen vuo-

taneiden tietojen mukaan yhtiössä on julma työkulttuuri,

johon kuuluu valtavasti ylitöitä ja kilpailua.

Koiran vuosia somessa Teksti Saara Koho

TEKNIIKKALAJI

TIETOSUOJA KOETUKSELLA. Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

kesätyöntekijän epäillään katsoneen ilman lupaa yli 500 henkilön poti-

lastietoja. Eksote on tehnyt poliisille tutkintapyynnön tapauksesta.

MAINOKSET SYYNIIN. EU syventää Google-tutkintaansa. Euroopan komissio epäilee, että

hakukonejätti väärinkäyttää määräävää markki-na-asemaansa. Skannaa koodi puhelimellasi tai

lue juttu osoitteessa bit.ly/Tekniikkalaji28


LÄHDE EHTYI. ”Nokia oli meidän öljy ja sitten se loppuikin. Meil-lä on ollut vähän huonoa onnea ja sen alla on ra-

kennemuutos”, Nordean tuleva konsernijohtaja

Casper von Koskull sanoo.


Teksti Pekka Lähteenmäki Kuvat Antti Mannermaa

Euroopassa ei ole pelkoa pankkikriisistä vaan toisesta menetetystä vuosikymmenestä, sanoo Nordean uusi konsernijohtaja Casper von Koskull. ”Ruotsissa on tehty niitä asioita, joista Suomessa vasta puhutaan”, hän sanoo.

”Menetämmekö toisen VUOSIKYMMENEN?”

Pohjoismaiden mahtavin pankinjohtaja Casper von Koskull astuu laukkuineen sisään Nordean Suomen pääkonttorin ovesta puoli yhdeksältä. Von Koskull on ottanut aamulennon asemapaikastaan Tukholmasta. Konsernin pääkonttorissa

Ruotsissa von Koskull myös pysyy, kun hänestä tulee Nordean konsernijohtaja marraskuun alussa. Siihen saakka von Koskull vastaa Nordean suurasiakkaista.

”Iloinen ja innostunut. Ripaus ylpeyttä, mutta pal-jon nöyryyttä”, von Koskull kuvailee tunteitaan.

Valinnassa paljon valtaa oli Nordean hallituksen pu-heenjohtajalla Björn Wahlroosilla. Pian syntyy harvi-nainen tilanne, kun Pohjoismaiden suurimman pan-kin ylimpinä johtajina on kaksi suomalaista. En finne igen!

Von Koskull saa johtaakseen vakavaraisen ja ennä-tystuloksia tekevän pankin. Silti Euroopan ja eten-kin Suomen talous saa leppoisan pankkiirin synkäksi.

”On kasvu lähivuodet mikä tahansa, niin todennä-köisesti Suomen kansantuote on vuonna 2017 alem-malla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Moni va-roitti, että meillä on edessä menetetty vuosikymmen. Nyt sitä ei tarvitse enää arvailla. Yksi vuosikymmen tässä menee”, von Koskull sanoo.

Hän neuvoo poliitikkoja kysymään saman kysymyk-sen, kuin yritysjohtajat: mitä jos.

”Entä, jos kasvua ei tule? Jos Kiina ei enää toimi-kaan samalla tavalla veturina kuin viimeisen 10–15 vuoden aikana. Ja Amerikka yskii jotenkin eteenpäin. Tämä ei ole minun ennusteeni, mutta mitä jos?”, Kos-kull sanoo.

Silloin säästöt ja sopeutukset, joita Suomen hallitus yrittää saada aikaan, eivät riitä alkuunkaan. Ehkä ne eivät nytkään riitä.

”Jos joku tekisi raa’an analyysin, niin voi olla, et-tei kilpailukyvyn parantamisen tarve olisi 5 prosent-tia, vaan 10–15 prosenttia. Ja sen jälkeen pitää kysyä, mitä on tehtävä, jos kasvu ei alakaan.”

Hänen mielestään ei pitäisi luottaa siihen, että las-kukautta seuraa nousu, kuten ennenkin.

”Menetimme vuosikymmenen, mutta menetäm-mekö kaksi? Japani on menettänyt kaksi”, von Kos-kull sanoo.

PANKKIKRIISIN RISKI ON OHIUsein sanotaan, ettei pankilla voi mennä paremmin kuin sen asiakkailla. Nordea on kuitenkin parantanut tulostaan ja nostanut osinkojaan matalasuhdantees-sa vuosi vuodelta. Samaan aikaan pankki on vahvis-tanut vakavaraisuuttaan.

Tulos on tullut säästämällä. Tuorein tehostuskier-ros vähensi Suomessa vuosi sitten noin sata työpaik-kaa. Samalla uusi puhelinpalvelukeskus toi noin 60


CASPER VON KOSKULL, 54TYÖ Nordean suurasiakkaista vastaava johta-ja. Aloittaa marraskuun alussa Nordean kon-sernijohtajana.URA Citibankin johtajana Helsingissä, Lon-toossa, New Yorkissa ja Frankfurtissa 1984-1994, UBS:n investointipankin johtajana Poh-joismaissa, Goldman Sachsilla 1998-2010 Pohjoismaiden investointipankkitoiminnan johtajana ja osakkaana KOULUTUS Ekonomi Helsingin kauppakorkea-koulustaHARRASTUKSET Purjehdus ja golfPERHE Vaimo ja kaksi aikuista lasta

KUKA

PÄÄTTÄKÄÄ, PÄÄTTÄJÄT.

”Toimenpiteet, joi-ta hallitus on kuulutta-nut ovat oikeita, mutta

pystytäänkö ne aja-maan läpi”, Casper von

Koskull sanoo.


työpaikkaa. Työn alla on nyt miljardin maksava it-ve-toinen hanke Simplification, jolla Nordean toimintaa pitäisi yhä tehostaa.

Nordean tuloksen ja yleisen taloustilanteen epäsuh-ta saa von Koskullin mietteliääksi. Hän selittää tilan-teen sillä, että Nordean asiakkaiden talous on taantu-masta huolimatta hyvässä kunnossa.

”Suomalaiset yritykset ja kotitaloudet ovat hoita-neet asiansa hyvin. Yritykset ovat vakavaraisia, ta-seet ovat hyvässä kunnossa ja kannattavuus on hyvä.” 1990-luvun laman opetukset ovat pitäneet kotitalou-det varovaisina.

”Se mikä ei ole kunnossa, on valtiontalous.” Von Koskullin toinen huolenaihe on, että yrityksiltä puut-tuu kasvu. ”Ei ole luotu uutta.”

Finanssikriisistä lähtien Euroopassa on pelätty pankkikriisiä.

Nyt markkinaepävarmuus on takana. Von Koskul-lin mukaan enää ei ole pelkoa eurooppalaisesta pank-kikriisistä.

”Eurooppalainen pankkisektori on paljon terveem-mällä pohjalla. Se kriisi ja riski on ohi.” Pankit ovat vahvistaneet pääomiaan ja taseitaan. Euroopassa on nyt myös sovitut työkalut ja menettelyt kriisipankki-en pääomittamiseen ja alasajoon.

”Turvamekanismit ovat olemassa. Voi olla vielä pankkeja, jotka tarvitsevat siivousta ja lisää pääomaa, mutta pankit ovat paremmassa kunnossa.”

”KOROT NOUSEVAT AIKAISINTAAN 2017”Von Koskull on tällä reissulla Helsingissä kaksi vuoro-kautta. Suomessa hän on tavallisesti kaksi työpäivää kuukaudessa. Maiden vertaaminen on tuttua. Semi-naarissa neljä vuotta sitten von Koskull arvioi, että Ruotsi voittaa Suomen talousmaaottelussa 5–0. Ti-lanne on yhä sama.

Kyse ei ole vain siitä, että Ruotsin teollinen pohja on vahvempi. Von Koskull muistuttaa, että Ruotsin talous oli vuosikymmeniä sitten Kreikan tiellä.

”Sen jälkeen he ovat tehneet työmarkkina- ja eläke-uudistukset. Väestön ikärakenne on parempi ja lisäk-si heillä on enemmän maahanmuuttoa. Ruotsissa on tehty niitä asioita, joista Suomessa vasta puhutaan.”

Myös yrittäjyyteen kannustaminen on Ruotsissa vahvaa. ”Sitä nostetaan esille ja kunnioitetaan.”

Jotkut uskovat myös, että Ruotsilla menee Suomea paremmin oman valuutan ansiosta.

”Siihen en usko. Vuosien 2007–2008 kriisin jälkeen siitä oli hyötyä, mutta sen jälkeen Ruotsin kruunu on ollut aika vahva ja tulee varmaan olemaankin”, von Koskull sanoo. Elintasossa hän uskoo Suomen jäävän yhä enemmän Ruotsista jälkeen.

Pankkiasiakkaiden suhtautuminen asuntolainaan

NORDEAPOHJOISMAIDEN ja Itämeren alueen suurin finanssi- palvelukonserni. HENKILÖSTÖ noin 29 700KONSERNIJOHTAJA tanskalainen Christian Clausen, marraskuun alusta lähtien Casper von KoskullSUURIN OMISTAJA vakuutusyhtiö Sampo 20 pro-sentin osuudella

2012 2013 2014

Liiikevaihto, milj. euroa 17 �550 15 �902 15 �694

Tilikauden tulos, milj. euroa 3� 126 3� 116 3 �332

MIKÄ

on hyvin erilainen Pohjanlahden vastarannoilla. Ruot-sissa lainaa ei lyhennetä juuri ollenkaan. Suomalaiset ovat von Koskullin mukaan liiankin innokkaita lainan-maksajia. ”Oikea tasapaino on jossakin siellä välissä.”

Suomessa Nordean kilpailija OP-ryhmä alkoi kan-nustaa asiakkaita lyhennysvapaaseen. Von Koskull ei arvostele kilpailijan avausta.

”Mutta ellei lainaa lyhennä, pitäisi säästää. Jos pel-kästään lyhentää, on kaikki varallisuus asunnossa.”

Suomalaisten omistusasuminen heikentää jopa työ-voiman liikkuvuutta. ”Meillä on paljon varallisuutta seinissä ja alueilla, joissa tulevaisuudessa työmahdol-lisuudet voivat olla heikkoja. Työpaikat siirtyvät kes-kuksiin ja silloin oma kyky liikkua heikkenee.”

Suomalaisten asuntovelkaisten pelkona on korko-jen nousu. Ennustaminen on vaikeaa, mutta silti: Mil-loin nousu alkaa?

”Korot nousevat aikaisintaan loppuvuonna 2017. Ehkä jopa 2018 saakka menee, ennen kuin korot läh-tevät nousuun.”

Yleensä korot nousevat, kun talous alkaa kasvaa ja inflaatio kiihtyy.

”On vaikea nähdä, että saamme sellaista kasvua ja inflaatiopainetta Euroopassa ja euroalueella ensi tai jopa seuraavan vuoden aikana. Moni tekijä voi lykätä korkojen nousua vielä pidemmälle.”

”BALKANISOITUUKO PANKKISÄÄNTELY?Nordea ilmoitti kesällä, että se aikoo muuttaa Suo-men Nordean ja muutkin maayhtiöt Ruotsin sivuliik-keeksi. Nordea haluaa yksinkertaistaa rakennettaan.

”Nykyinen juridinen muoto lisää hallinnollista by-rokratiaa. Kun pääsemme todelliseen pohjoismaiseen rakenteeseen, asiakas hyötyy”, von Koskull sanoo.

Tämä johtaa siihen, että Nordean pääasialliseksi


sääntelijäksi tulee Ruotsin Finanssivalvonta. Nordea ei siis enää kuuluisi EU:n yhteiseen pankkivalvontaan. Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen arvioi Helsingin Sanomille, että Nordean muutos heikentää pankkivalvontaa Euroopassa ja Suomessa.

Von Koskull torjuu epäilyn, että Nordea olisi halun-nut eroon EKP:n valvonnasta. Itse asiassa von Kos-kull toivoo, että Ruotsi ja Tanskakin menisivät mu-kaan pankkiunioniin, jolloin sääntely yhtenäistyisi.

”Tottakai. Yhteiset pelisäännöt, yhteinen tapa teh-dä. Aina kun avoimilla markkinoilla syntyy erityyp-pisiä sääntöjä, se vääristää kilpailua. Se ei ole hyvä”, hän sanoo.

Von Koskullin mukaan pankkisäätelyn ”balkanisoi-tuminen”, eli hajanaistuminen olisi vaarallista. Norde-an säästö ei tule siitä, että Ruotsin valvonta olisi hel-pompaa, vaan siitä, että valvojien määrä ylipäätään vähenee.

”Meillä on nyt neljä valvojaa. Olemme jo nyt Ruot-sin valvojan alla. Olisi helpompaa, jos olisi yksi valvo-ja ja yhteiset pelisäännöt”, hän sanoo.

Nordea on ollut Suomen valtiolle hyvä veronmaksa-ja, mutta onko jatkossa?

”Veronmaksuun ja työpaikkoihin muutoksella ei ole merkitystä”, von Koskull sanoo.

Ruotsinkaan sääntelyn noudattaminen ei ole ollut Nordealle mutkatonta. Nordea sai keväällä Ruotsin Fi-nanssivalvonnalta 5,4 miljoonan euron sakon, koska pankki noudatti puutteellisesti rahanpesun estämis-tä koskevia vaatimuksia. Puutteet ovat olleet ”mer-kittäviä”.

”Vuoden 2013 jälkeen olemme tehneet paljon, mut-ta olemme toimialana aliarvioineet sen monimutkai-suuden, jota uudet säännöt tuovat tullessaan”, von Koskull sanoo.

Erikoisemmaksi asian tekee se, että Nordea sai Ruot-sissa sakot rahanpesun estämisen puutteista jo vuon-na 2013. Kuka tästä kantaa vastuun?

”Otamme tämän erittäin vakavasti. Sääntelyn vaa-timuksiin vastaaminen on uuden hatun alla yksi iso-ja vastuitani”, von Koskull sanoo.

RAHAT MIELUUMMIN OMISTAJILLE Nordean ongelmana on kasvun puute. Pankkien tär-keä tulonlähde, korkokate, on pitkään ollut ohut. Tu-losparannukset ovat perustuneet säästöihin. Von Kos-kull ei aio väkisin etsiä kasvua.

”Ellei kasvu tule talouden ja asiakkaiden kysynnän kasvusta, silloin se on helkkarin vaarallista, koska sil-loin usein mennään uusille aloille ja usein lisätään ris-kinottoa huonommilla tuotoilla. Pankit ovat tehneet tätä historiassa”, von Koskull sanoo.

Toukokuussa Nordea korotti osingonjakotavoittei-taan. Nordean tavoitteena on vuosina 2016–2018 ja-kaa osinkoa vähintään 75 prosenttia tuloksesta. Aiem-min tavoite oli 70. Von Koskull jakaakin mieluummin rahat omistajille kuin käyttää ne jännittäviin kasvu-hankkeisiin.

”On tärkeää, että emme hae kasvua kasvun takia. Jos pankilla on ylimääräistä pääomaa, se joko käyttää sen kasvuun tai palauttaa omistajille. Jos käytät sen sellaiseen, joka ei ole ydintoimintaa eikä palvele asi-akkaita, niin silloin käy yleensä huonosti. Jos kysyntää ei ole, silloin palautamme sen pääoman”, hän sanoo.

Tällainen puhe sopii Nordean hallituksen puheen-johtajalle Björn Wahlroosille, joka itsekin omistaa Nordeaa Sammon kautta ja myös suoraan.

Nyt Casper von Koskullin täytyy trimmata Nordea sellaiseen kuntoon, että osingot virtaavat myös kitu-kasvuisessa mitä jos -maailmassa. ■

Von KonstailematonNORDEAN UUSI konsernijohtaja Casper von Koskull vaikuttaa maanläheiseltä, virolaisperäisestä aatelissuku-nimestä huolimatta.

”Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä”, von Kos-kull sanoo.

Vaikka kokoushuoneen astiastot ovat nyt hopeaa, ei von Koskull varsinaisesti syntynyt hopealusikka suussa. Isä työskenteli teollisuudessa. ”Isä oli diplomi-insinöö-ri, asuimme Karkkilassa, Tervakoskella ja Tampereel-la”, hän sanoo ja lisää saaneensa kotoa hyvän tuen. Von Koskullin hyvin tunteva johtaja kuvaa tätä hyväksi ih-misjohtajaksi ja tiiminrakentajaksi.

Von Koskullin kyvyistä selvä näyttö on menestykse-käs ura Lontoossa investointipankki Goldman Sachsilla , jossa hän kohosi osakkaaksi. Pankista ovat huipputehtä-viin ponnistaneet muun muassa EKP:n pääjohtaja Mario

Draghi ja Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth.Von Koskull toimi Goldman Sachissa neuvonantajana

pohjoismaisissa yritysjärjestelyissä, kenties Björn Wahl-roosinkin kaupoissa. Julkisuudesta hän silti pysyi visusti poissa Goldman Sachsin vuosina. Poikkeus oli esiintymi-nen Boardmanin seminaarissa vuonna 2004.

”Moni, moni, moni suomalaisyhtiö siirtyy vielä ulko-maalaisomistukseen... Suomalaiset yritykset ovat haa-voittuvaisia, koska ne ovat aliarvostettuja. Älkää antako niiden mennä halvalla hinnalla”, von Koskull varoitteli Talouselämän mukaan.

Nordeaan von Koskull siirtyi vuonna 2010 vastaa-maan suurasiakkaista. Björn Wahlroos sanoi Helsingin Sanomille, että von Koskull on rakentanut Nordeasta Pohjoismaiden ylivoimaisesti vahvimman investointi- ja yrityspankin.


Toistettu hokema kuuluu näin: Yhdysvaltain talous elpyy nopeammin kuin muut suuret länsitaloudet, talouden kasvupohja laajenee ja dollari vahvistuu.

Todellisuudessa markkinat kuohuvat, kun keskus-pankki Federal Reserve valmistautuu ensimmäisiin koronnostoihinsa vuosikymmeneen. Tästä kertoo osa-kekurssien lasku Wall Streetillä. Myös markkinoiden pelkoja heijasteleva Vix-indeksi on tuplaantunut pa-rissa viikossa ja ylitti maanantaina 40 pistettä.

Länsimainen media löysi kurssipudotuksen synti-pukiksi Kiinan. Pekingin kasvumallin muutos etenee

kuitenkin jokseenkin odotetusti. Sekä talouskasvun hidastuminen että pörssikiehunta kuuluvat asiaan – joskin vielä alkuviikolla jatkunut paniikki vaikuttaa myös Yhdysvaltain ja muun maailman osakemark-kinoihin.

Wall Street on kuitenkin jo odottanut korjausta. Osakekurssit ovat olleet korkeita suhteessa talouden fundamentteihin. Pörssin hinnoissa eivät juuri ole nä-kyneet öljynhinnan romahdus, Euroopan ja Japanin stagnaatio, kehittyvien talouksien kasvukivut, lähi-idän kuohunta tai Venäjän sanktiot.

Yhdysvaltain talous on jo viitisen vuotta nautti-

Teksti Dan Steinbock

Kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed valmistautuu nostamaan korkoja syksyllä, maailmantaloudessa alkaa pääomavirtojen suurin muutos

puoleen vuosikymmeneen. Kuohunta on jo alkanut.

Markkinat kiehuvat Fedin koronnoston edellä

KURSSIEN LIIKUTTAJA.

Fedin pääjohtaja Janet Yellenin korkopäätöksiin vaikuttaa myös Yhdys-valtain julkinen velka, jota on jo yli 18 biljoo-

naa dollaria.

WIN

MCN

AM

EE


nut alhaisista koroista ja liki 4,5 biljoonan dollarin ar-voisesta rahapolitiikan määrällisestä keventämisestä. Siksi osakkeet ovat olleet kalliita jo pitkään. Suhdan-teisiin mukautettu voittokerroin (p/e-luku) on ollut yli 26, eli reippaasti yli historiallisen keskiarvonsa, joka on 15.

Wall Streetin osakehintojen laskuun on kotoisiakin syitä: nihkeä kasvu, hidas palkkakehitys ja kiristy-vän rahapolitiikan odotus. Ja kun keskuspankin vies-tit ovat ristiriitaisia, sijoittajat eivät tiedä, mitä heidän kannattaisi tehdä.

FEDIN VUORISTORATAJanet Yellenin johtamassa Fedissä mieliala on kulu-vana vuonna muuttunut ainakin kolmesti ja joka ker-ta natisten – aivan kuin vaunujen suunta Coney Islan-din vanhoilla vuoristoradoilla.

Alkuvuonna sijoittajat odottivat, että Fed nostai-si korkoja jo syyskuussa. Nämä odotukset kuitenkin haihtuivat nihkeän alkuvuoden jälkeen.

Huhti–kesäkuussa Yhdysvaltain talouskasvu ylitti 2,3 prosenttia ja seuraaville neljänneksille ennustajat povasivat jo 3,5 prosentin kasvua. Jälleen kerran mark-kinoiden odotukset syyskuussa tapahtuvasta koron-nostosta kasvoivat –� kunnes Fedin johto julkisti hei-näkuun lopulla käymänsä keskustelut. Niiden mukaan talouskasvu vahvistuu, mutta ajatus korkojen koro-tuksista olemattoman inflaation aikaan jakoi mielipi-teet Fedin johtokunnan sisällä.

Päätöksen sanelee Fedin maltillisten enemmistö, erityisesti pääjohtaja Janet Yellen ja hänen oikea kä-tensä Stanley Fischer, sekä heidän tukijansa: William Dudley, Lael Brainard ja Daniel Tarullo. Johtokunnas-sa yksi kyyhky, Charles Evans, siirtäisi rahapolitiikan kiristyksen ensi vuoteen. Vastavoimana ovat Fedin haukat: Jeffrey Lacker, Dennis Lockhart, mahdolli-sesti myös Jerome Powell ja John Williams.

Korotus nyt vai myöhemmin? Vielä viisi vuotta sit-ten maailmantaloudessa oli vahvoja puskureita takais-kujen varalta. Nyt on toisin.

Ennen viime päivien markkinakuohuntaa Fedin us-kottiin aloittavan korotukset syyskuussa. Nyt tulevai-suus on sumuisempi. Silti Fedin tehtävänä on tehdä päätöksensä ensisijassa työmarkkinoiden ja hintojen kehitykseen perustuen.

NOUSEVA TYÖLLISYYS, OLEMATON INFLAATIOElokuun työllisyysraportti kertoi Yhdysvaltain talou-den kasvun vahvistumisesta ja 215 000 uudesta työ-paikasta. Työttömyys oli alhaisimmillaan seitsemään vuoteen, 5,3 prosentissa.

Työhönosallistumisen aste on yhä alle 63 prosent-tia, eli 1970-luvun lopun tasolla. Tilannetta pahentaa pitkäaikaistyöttömyys, joka on viimeksi ollut näin

korkea 1940-luvulla. Yksin New Yorkissa kodittomi-en määrä on kaksinkertaistunut puolessa vuosikym-menessä yli 60 000:een.

Fedin inflaatiotavoite on 2 prosenttia. Mutta alku-neljänneksellä inflaatio oli vielä olematonta ja pysy-nee 0,1–1 prosentin tienoilla. Loppuvuoden inflaatiota hillinnee vahvistuva dollari ja energiahintojen lasku.

Fedin suuri huoli on, että se nostaa korkoja liian varhain kuten tapahtui euroalueella, Ruotsissa, Bra-siliassa ja Australiassa. Tämä johtaisi uusiin koron-laskuihin. Tällainen heilunta murtaisi keskuspankin uskottavuutta.

Myös valuuttamarkkinoiden kiehunta hillitsee Fe-din strategisia siirtoja. Heinäkuussa Englannin keskus-pankin kuvernööri Mark Carney lupaili rahapolitiikan kiristämistä, mutta kun vahvistuva punta uhkasi pi-tää inflaation alhaisena odotettua pidempään, suun-nitelmat siirtyivät.

Fed ja erityisesti sen haukat seuraavat tarkkaan myös Yhdysvaltain velkadebattia. Suuri julkinen vel-ka rajoittaa keskuspankin strategista liikkumavaraa.

Yhdysvaltain velka on nykyisin liki 18,4 biljoonaa dollaria ja ylittää kansantalouden koon. Tilanteeseen ei odoteta olennaista muutosta lähivuosina.

Jos kongressi ei pääse yksimielisyyteen velkarat-kaisusta syyskuun puoliväliin mennessä, liittovalti-on ovet joudutaan taas sulkemaan väliaikaisesti – ja tätä riskiä ei Fed voi sivuuttaa.

Jos Fed aloittaa koronnostot syksyllä, sen uskotaan etenevän hitaasti ja varovaisesti. Tällöin Yhdysvaltain korot nousisivat vuonna 2016 liki 2 prosenttiin. Ko-rotukset voivat myös päättyä alemmalle tasolle kuin mitä ne olivat ennen finanssikriisiä, jolloin korko oli 4 prosentissa.

Jos Fed ajoittaa ja mitoittaa korotukset oikein, ne vahvistavat markkinoita. Jos ajoitus tai mitoitus epä-onnistuu, markkinoiden uskotaan vajoavan. Silloin korkoja on taas kevennettävä – missä tapauksessa kes-kuspankin liikkumavara on vähäinen. ■

Kirjoittaja dosentti Dan Steinbock on tutkimus-johtaja Intia, Kiina ja Amerikka -instituutissa Yhdysvalloissa ja toimii Shanghain kansainvälisten opintojen instituutissa sekä Singaporen EU-keskuksessa.

WWW.TALOUSELAMA.FILue verkosta Dan Steinbockin kommentti: Valkoisen talon maraton lähtee käyntiin

YKSIN NEW YORKISSA KODITTOMIEN MÄÄRÄ ON KAKSINKERTAISTUNUT YLI 60 000:EEN.


Teksti Juha-Matti Mäntylä Kuvat Vesa-Matti Väärä

Nokian Bridge-ohjelma synnytti Suomeen yli 400 yritystä. Kuinka moni niistä jäi henkiin?

Mitä tapahtui Nokian lapsille?

KAHVILA- YRITTÄJÄ.

”En tainnut edes harki-ta sitä vaihtoehtoa, että

lähtisimme Salosta”, Cafe Makun perustaja Tiina

Leikko–Lahtinen sanoo. Taustalla aviomies ja

yhtiökumppani Marco Lahtinen.


”Neljätoista, viisitoista, kuusitoista...”

Talvella 2012 Marco Lahtinen ja Tiina Leikko-Lahtinen istuivat au-tossa salolaisen kauppakadun var-rella ja laskivat ohi kulkevia ihmi-

siä. Koulun penkiltä alkanut ura Nokiassa oli taakse jäänyttä elämää. Nyt kaksikko selvitti, missä kau-pungin ihmiset liikkuvat ja mihin kannattaisi perus-taa kahvila.

Aviopari teki markkinatutkimusta nokialaisella pe-rinpohjaisuudella. He uskoivat ideaan sinisen meren strategiasta – vain erilainen pärjää.

”Kantavana ajatuksena meillä oli kahvila, jossa ei olisi vitriiniä. Tekisimme ruoan vasta tilauksesta ja tarjoilisimme sen pöytiin. Kyse ei ole vain palvelus-ta, vaan myös hävikin minimoinnista”, Tiina Leikko-Lahtinen sanoo.

Oma kahvila ei ollut hetken päähänpisto. Ensimmäi-sen liiketoimintasuunnitelmansa aviopari oli kirjoitta-nut jo vuonna 2007.

Silloin rohkeus ei vielä riittänyt. Samoihin aikoihin perheeseen syntyi myös toinen lapsi.

”Sitten tuli vuosi 2011 ja Stephen Elopin visiot uu-desta Nokiasta. Meille kerrottiin kolmesta mahdol-lisuudesta – voisimme lähteä opiskelemaan jotain, hakea paikkaa Nokialta tai ryhtyä yrittäjäksi. Ajatte-limme, että nyt on se sauma. Ilmoitin esimiehelle, että en ole kiinnostunut vaikka tulisikin uusia tehtäviä”, Marco Lahtinen sanoo.

Lahtinen ja Leikko-Lahtinen ilmoittautuivat Noki-an Bridge-ohjelman yrittäjäputkeen. Ravintolan avaa-

ANKARAT VUODET

2011 2012 20142013

ULOS. Nokia aloittaa massiiviset

irtisanomiset. Nokia Bridge-ohjelma aloittaa.

APUA. Bridge-ohjelman ilmoit-

tautuneiden huippuvuosi. Cafe Maku avaa ovensa.

ALKUJA. Aalto Yliopiston Pienyritys-

keskuksen tutkimus: Suomeen syntynyt 400 uutta yritystä,

90 prosenttia yrityksistä jatkaa.

OHJELMA PÄÄTTYY. HRM Partnersin mukaan 80 prosenttia ex-nokia-laista on töissä, yrittäjinä

tai opiskelemassa.

mista edeltänyt puoli vuotta opetti aiemmin projekti-päällikkönä ja controllerina toimineelle pariskunnalle enemmän stressinhallinnasta ja priorisoinnista kuin koko edeltävä Nokia-ura.

Asiakkaat kävelivät sisään Cafe Makun ovesta loka-kuun kymmenentenä vuonna 2012.

Raskaat alkuinvestoinnit painoivat kahvilan ensim-mäisen tilikauden sata tuhatta euroa tappiolle. Ilman Nokiaa tällainen riskinotto ei olisi ollut mahdollista.

PEHMEÄ PAKETTIMarco Lahtinen ja Tiina Leikko-Lahtinen ovat niiden 500 entisen nokialaisen joukossa, jotka vuosina 2011–2014 ryhtyivät yrittäjiksi. Kaiken kaikkiaan yrityksiä syntyi yli 400. Luvut ovat Nokian ja Aalto-yliopiston laskemia.

Suuria henkilöstövähennyksiä näinä vuosina tehnyt Nokia tuki yrittäjäksi ryhtyviä työntekijöitään 10�000–25�000 euron Nokia Grant -avustuksella, joka oli kor-keintaan 100�000 euroa kutakin uutta yritystä kohden. Nokia takasi myös kymmenien tuhansien eurojen lai-noja. Yrittäjiksi lähtevien päivittäinen toimeentulo oli turvattu, sillä Nokia maksoi työsuhteen pituudes-ta riippuen jopa 15 kuukauden erorahan.

Verottaja kohteli tukia ansiotulona. Kahdella pit-kän linjan nokialaisella saattoi silti olla käytössään yli 150�000 euroa elämiseen ja yritystoiminnan aloit-tamiseen.

Cafe Makun yrittäjät eivät saamaansa rahasummaa paljasta. ”Saimme lähes täyden avustuksen ja taka-uksen. Olimme todella tyytyväisiä. Emme olisi uskal-

YRITTÄJIÄ TULOSSA. Microsoft jatkaa Nokian tiellä ja irtisanoo Salossa jopa tuhat henkilöä. Kunnanisät pelkäävät työttömyysasteen nousevan 20 prosentin tuntumaan.


YRITTÄJÄTTiina Leikko-Lahtinen, 44 ja Marco Lahtinen, 43, omistavat Cafe Maku -kahvilan sekä Ademor-konsulttitoimiston.

Leikko-Lahtisella on tietojenkäsittelyn AMK-tutkinto sekä yliopisto-opintoja, Lahtinen on viittä vaille valmis diplomi-insinööri.

Molemmat aloittivat työt Nokiassa opiskelu-jen jälkeen 1990-luvun puolivälissä. Perheeseen kuuluvat pian 8- ja 12-vuotiaat pojat.

taneet lähteä tähän, jos Nokia ei olisi lähtenyt tuke-maan”, Tiina Leikko-Lahtinen kiittelee.

Hän kertoo olleensa aina ylpeä työpaikastaan, ja ole-vansa sitä yhä. ”En sulata sitä, kun ihmiset täällä väit-tävät, ettei Nokia kanna yhteiskuntavastuuta. En tiedä yhtään toista yritystä, joka olisi näin paljon työnteki-jöitään tukenut.”

Leikko-Lahtinen on oikeassa, Nokia Bridge oli poik-keuksellinen yritysvastuuohjelma, joka herätti kan-sainvälistä huomiota. Nokia-lähtöisiä startup-yhtiöi-tä ovat ihastelleet ainakin BBC, Wall Street Journal ja New York Times. Poikkeuksellisia olivat Nokian vä-hennyksetkin, vuosien 2010–2013 välillä yhtiö vähensi pelkästään Suomessa noin 7�500 työntekijää.

Suomessa Bridge on myös vertailukohta, kun No-kian puhelinliiketoiminnat ostanut Microsoft valmis-tautuu joukkoirtisanomisiinsa. Valtioneuvoston kans-lian vetämä työryhmä on keväästä lähtien pohtinut, miten Nokian kokemuksia voitaisiin jalostaa muiden irtisanojien käyttöön.

Työnantajat pitävät Bridgestä, koska se on työnan-tajalle vapaaehtoinen. Työntekijäliitot tykkäävät sii-tä, koska tukien taso oli niin korkea. Ja media odottaa uusia tähtiyhtiöitä.

Nokian Bridge-ohjelmasta on tullut malliesimerkki siitä, miten tulee toimia.

Miten ex-nokialaisten perustamille yli 400 yrityk-selle lopulta on käynyt? Jos yritysidea ei kanna, Noki-an antamat tuet ovat lopussa viimeistään tänä syksy-nä. Kuinka monesta tuli elinkelpoinen yritys, kuinka moni on kolmen vuoden kuluessa luovuttanut?

MONI ON TIETÄVINÄÄNElinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Hä-kämies totesi kesällä Taloussanomissa, että Bridge-ohjelman synnyttämästä 400:sta yrityksestä vain nel-jä on lopettanut.

ANALYTIIKKAA. Kassalaskenta, raaka-ainetilaukset ja työvuorosuunnittelu tehdään Cafe Makussa Googlen ilmaispalveluilla. ”Yrittäjät vihaavat pii-lokuluja – vähän tulee tietysti ikävä Nokian liiketoimintajärjestelmiä, joilla tietoja saattoi pyöritellä monessa ulottuvuudessa”, Marco Lahtinen sanoo.

KUKA


Tämä ei pidä paikkaansa. Aalto-yliopiston tutki-muksen mukaan kymmenesosa yrityksistä oli lopet-tanut toimintansa jo toukokuuhun 2013 mennessä. Sekin on hyvä tulos. On normaalia, että iso osa aloit-televista yrityksistä kaatuu jo ensivuosinaan.

Ohjelmistoyrittäjien puheenjohtaja Rasmus Roiha on laskenut, kuinka pitkään yritys voi elää Nokian tu-kipaketeilla ja Tekes-tuilla. Hän povaa Nokia Bridge-yritysten joukkokuolemaa tänä syksynä.

”Laskimme pari vuotta sitten, että mikäli liiketoi-minta ei vedä, viimeistään vuoden 2015 syksyllä po-rukalta on fyrkat loppu.”

MIKÄ

SILTA YLI TUMMAN VEENENNEN KUIN Nokia myi kännykkätoiminton-sa Microsoftille, yhtiö ehti kolmessa vuodes-sa – 2010–2013 – vähentää Suomessa noin 7 500 työntekijää. Nokia Bridge oli yritysvas-tuuohjelma, joka tuki irtisanomisuhan alla olevia työntekijöitä. Nokia tarjosi tukea ja koulutusta muun muassa työ- ja opiskelupai-kan valintaan sekä yrittäjyyteen.

Nokia tuki yrittäjäksi lähteviä 10 000–25 000 euron Nokia Grant -avustuksilla, joi-ta myönnettiin korkeintaan neljälle henkilöl-le per yritys. Keskimääräinen tuki oli 15 000 euroa, jota verotettiin ansiotulona. Yritykset olivat oikeutettuja myös Nokian lainatakauk-seen. Lisäksi yrittäjiksi lähtevillä oli käytettä-vissään työsuhteen pituudesta riippuen jopa 15 kuukauden irtisanomispaketti.

Nokia Bridge -ohjelmaan oli oikeutettu yh-teensä 18 000 yhtiön työntekijää, joista Suo-messa oli 5 000. Suomessa syntyi yli 400 uutta yritystä.

Nokia-yrittäjät toimialoittainTieto- ja viestintä-tekniikkaAsiantuntijapalvelutMuut

Nokia-yrittäjät alueittainPääkaupunkiseutuOulun seutuTampereen seutuSalon seutu

37� %

25� %

21� %

17� %

40� %

30� %

30� %

LÄHDE: AALTO-YLIOPISTON PIENYRITYSKESKUS

Roiha kertoo seuranneensa it-alan nousevia start-up-yrityksiä ja havainneensa hyvin vähän Nokian Bridgestä ponnistaneita menestystarinoita. Sen si-jaan hän kertoo tuntevansa monia ex-nokialaisia, jotka perustivat yrityksen saadakseen tuet sekä aikaa miet-tiä seuraavaa urasiirtoa. Tämäkin on arvokasta, mutta Bridge-toimintamalli ei ole Roihan mukaan mikään ih-melääke kasvuyhtiöiden synnyttämiseen.

”Malli toimii hyvin, jos halutaan antaa ihmisille ai-kaa löytää uusi työ tai opetella vaikka uusi ohjelmoin-tikieli. Mutta luodaanko tällä tavoin yritysjoukko, joka viiden vuoden kuluttua on palkannut 10�000 ihmistä ja kasvaa kohisten? Toistaiseksi havainnot eivät tue tätä väitettä”, Roiha sanoo.

TUTKIMUKSET VANHENIVATAalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen mukaan Noki-an Bridge oli menestys. Aallon tutkimukseen vastan-neista parista sadasta yrittäjästä peräti 90 prosenttia jatkoi toukokuussa 2013 liiketoimintaansa.

Tutkimukseen vastanneet, yrittäjäksi ryhtyneet en-tiset nokialaiset odottivat liiketoimintansa kukoista-van. He arvioivat, että keskimääräinen työntekijämää-rä kasvaisi vuoden 2015 loppuun mennessä hieman yli kahdesta seitsemään, ja yrityksen liikevaihto 132�000 eurosta 1,2 miljoonaan euroon. Jos yrityksiä on 400 kappaletta, tämä tarkoittaisi 2�500 työpaikkaa ja 420 miljoonan euron liikevaihtoa.

Aalto-yliopisto keräsi lähdemateriaalinsa yli kaksi vuotta sitten, jolloin suurin osa yrityksistä oli vuoden tai kahden ikäisiä. Sitä ei Aalto-yliopistossakaan tiede-tä, mitä tälle yritysjoukolle kuuluu nyt.

”Tässä uhkaa käydä niin kuin hyville tutkimuksil-le lähes aina, seuranta unohtuu. Jatkotutkimus pitäisi ilman muuta tehdä”, tutkija Pertti Kiuru sanoo. Kiu-ru uskoo valtaosan yrityksistä jatkavan yhä toimin-taansa. Pienyrityskeskukselta puuttuu rahoitus, jolla

VALMIINA PÄIVÄÄN. Cafe Makun lounashittejä ovat kuumat leivät, crêpesit ja vohvelit.


asian voisi varmistaa. Tutkimuksen tekeminen kes-täisi Kiurun mukaan muutaman kuukauden ja mak-saisi 30�000 euroa.

Toinen Bridge-ohjelmaa tutkinut taho on konsult-tiyhtiö HRM Partners. Sen kyselyyn vastanneista 75 Nokia-taustaisesta yrittäjästä kaksi kolmasosaa ker-toi liiketoimintasuunnitelmansa toteutuneen melko tai erittäin hyvin.

”Se on selkeästi positiivinen merkki”, sanoo HRM Partnersin johtaja Elina Palmroth-Leino.

Tästäkin selvityksestä on jo puolitoista vuotta. ”Vai-kea sitä lopullista totuutta on perata – yrityksiähän ei oikeasti lopeteta, ne vain lopettavat toimintansa. Mi-näkin tunnen monta, jotka ovat menneet muualle töi-

hin tai siirtyneet sivutoimisiksi yrittäjiksi”, Palmroth-Leino sanoo.

YRITYKSET OMILLAANNokialla Bridge-ohjelmaa vetänyt Pekka Pesonen jou-tuu yhä vastailemaan Bridge-kyselyihin, vaikka ka-lenteri täyttyy Nokian yrityskulttuurin kehittämisel-lä ja Alcatel-Lucentin integraatiolla. Yhtiöllä ei hänen mukaansa ole lisätietoa Bridge-yritysten tilanteesta.

Lista yrityksistä ei Pesosen mukaan ole julkinen. Siitä hän on kuitenkin varma, ettei suurta lopetusaal-toa ole tulossa.

”Nokia maksoi avustusta suhteessa investointitar-peisiin. Jos kassavirtaa ei ole syntynyt, tukirahat

”MITÄ SAISI OLLA?” Tiina Leikko-Lahtinen kirjaa Anna-Maija ja Timo Hammarin tilaukset iPadilleen.

MILJOONAN EURON PIENI BRIDGE-KERHONokian Bridge -ohjelmasta alkunsa saaneita, yli miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä suomalaisyrityksiä

YRITYS KOTIPAIKKA PERUSTAMIS- MITÄ TEKEE/TOIMIALA TOIMITUSJOHTAJA LIIKEVAIHTO LIIKETULOS HENKI- VUOSI 2014, 2014, LÖSTÖ MILJ. EUROA MILJ. EUROA 2015

Haltian Oulu 2012 Langattomat laitteet Pasi Leipälä 7,8 0,6 80

Jolla Helsinki 2011 Käyttöjärjestelmäkehittäjä Antti Saarnio 4,1 -10,8 130

Creoir Oulu 2012 Langattomat laitteet Pekka Väyrynen 2,2 0,3 13

Intopalo Tampere 2012 Teollisuusohjelmistot Juha Latvala 1,1 0,1 31

Bigdatapump Turku 2012 Liiketoiminta-analytiikkaa Martti Reilander 1,1 0,04 16

AntCore Oulu 2012 Antennisuunnittelua Tatu Karvinen 1,0 0,3 9

Talouselämä löysi

kymmeniä Bridge-

yhtiöitä, joista

miljoonan euron

liikevaihtoon

ylsi vain kuusi.

Jos yrityksesi

kuuluu listalle, ota

yhteyttä: juha-

matti.mantyla@

talentum.com


Intiasta on turha soitella”OLEN NUKKUNUT paljon paremmin, kun saan mureh-tia omista asioistani”, oululaisen Creoirin toimitusjoh-taja Pekka Väyrynen sanoo.

Useimmat Nokian Bridge-ohjelman synnyttämät uu-det yhtiöt ovat liiketoimintansa alkumetreillä. Joukossa on kuitenkin muutamia useamman miljoonan euron lii-kevaihtoon yltäneitä. Oululainen Creoir on yksi niistä.

Vuonna 2012 perustettu yhtiö teki viime vuonna 2,2 miljoonan euron liikevaihdolla 260�000 euron tulok-sen. Yhtiössä on 15 työntekijää.

”Porukka on pitkälti samaa, joka työskenteli No-kian tuotteistamisyksikössä täällä Oulussa”, Väyry-nen sanoo.

Tuotteistamisyksikkö oli kuin yritys yrityksen si-sällä. Siellä koottiin kaikki valmiiseen älypuhelimeen vaadittavat palaset. Tuoteohjelmien vetäjänä Väyry-nen vastasi muun muassa markkinoinnista, tuoteke-hityksestä, komponenttien hintaneuvotteluista ja ser-tifikaateista.

Väyrysen viimeinen tuote Nokialla oli Meego-puhe-lin N9. Se projekti jatkui myöhemmin omassa yrityk-sessä, sillä Creoirin ensimmäinen asiakas oli Meegon pohjalta ponnistava Jolla. Myös Jolla on yksi Nokia

Bridge-rahoitusta saaneista yhtiöistä.”Tärkeintä oli, että pääsimme heti vuoden 2013

alussa tekemään Jollan puhelinta. Jos uusien yrittä- jien liiketoiminta ei lähde liikkeelle nopeasti, usko lop-puu”, Väyrynen sanoo.

Tänään itseluottamus on Creoirissa korkealla. Väy-rysen käsissä on ruotsalaisen Zound Industriesin ti-laama Marshall-älypuhelin.

Marshall on tuttu vahvistinmerkki jokaiselle säh-kökitaran soittajalle. Puhelimen suunnittelussa on-kin kiinnitetty erityishuomiota äänipiiriin. Siinä on esimerkiksi yhden kuulokeliitännän sijasta kaksi ää-nilähtöä.

Pieni Creoir ei aio kasvattaa henkilöstöään holtit-tomasti. Yhtiö luottaa oululaiseen yritysverkostoon.

”Nokian tuotteistamisporukasta syntyi Oulun seu-dulle pieniä firmoja, joiden osaamista yhdistelemäl-lä voit tehdä mitä vain langattomia laitteita piirustus-pöydältä tuotantoon asti”, Väyrynen sanoo.

”Minullekin soitellaan viikoittain ja tarjotaan intia-laista osaamista. Mutta jos tarvitset vaikka käyttöjär-jestelmän kernelin puukottamista, täältä löytyvät sii-hen maailman parhaat kaverit.”

VAUHDIKAS LÄHTÖ. Creoirin Pekka Väyrynen (vasemmalta), Markku Heiskari ja Timo Kolehmainen toteuttivat ruotsalaisasiakkaan tilaaman Marshall London -älypuhelimen.

VES

A R

AN

TA


ovat loppuneet jo kauan sitten”, hän sanoo.Vaikka Nokia ei entisten työntekijöidensä yritys-

toimintaa seuraakaan, eräs mittari Pesosella kuiten-kin on. Nokia takasi noin 150 yrityksen luotot, ja näis-tä luotoista vain kymmenkunta on palannut Nokian maksettavaksi. Loput yrityksistä hoitavat velkaansa.

”Se on rohkaisevaa. Varmasti useampi kuin neljä yritystä on lopettanut. Mutta uskon, että toimintaa jat-kavat yritykset työllistävät tänään reilusti enemmän kuin mitä tämä yritysjoukko työllisti perustamisvai-heessa”, Pesonen sanoo.

Pesonen arvioi, että todennäköisimmin yrittäjyy-destä ovat luopuneet ne, jotka suuntasivat asiantun-tijapalveluihin. Erilaisia konsultteja oli kaikista yrittä-jistä lähes kolmannes.

”Moni asiantuntijapalveluilla itsensä elättänyt on myöhemmin siirtynyt tavalliseen palkkatyöhön. Mut-ta jos väliajan elätti itsensä freelancerina, niin silloin-kin Bridge-ohjelma teki tehtävänsä ja auttoi yksilöä.”

Nokian yritysvastuun ja irtisanottavan työntekijän kannalta tilanne on juuri kuten Pesonen kuvaa. Tär-keintä on se, että ihmisellä on töitä. Yhteiskunnan kannalta on myös arvokasta, että yritys tukee irtisa-nottavia koulutuksella ja erilaisilla paketeilla. Irtisa-nomispaketin saanut ei nosta työttömyyskorvausta.

Mutta ajatus siitä, että Nokia Bridge -ohjelman avul-la Suomeen on syntymässä kymmenien kansainväli-seen menestykseen ponnistavia kasvurakettien jouk-

ko, on ylioptimistinen. Sivun 35 taulukkoon on koottu julkisuuteen tulleita Bridge-yrityksiä suuruusjärjes-tyksessä. Kasvuraketit ovat harvassa.

KATKERUUDELLE EI SIJAANokian runteleman Salon kaupunkikuvaan ilmestyi Cafe Makun lisäksi kaksi entisten nokialaisten perus-tamaa vaatekauppaa. Toinen on juuri sulkemassa ovi-aan kannattamattomana. LinkedIn-palvelun mukaan perustaja sai työpaikan Ericssonilta.

Kahvilayrittäjät eivät ole luovuttamassa.Marco Lahtisen mukaan menestys edellyttää toimin-

nan jatkuvaa kehittämistä. Cafe Makussa otetaan tila-ukset vastaan Applen iPadeilla, raportoidaan hankin-nat, kassanlaskenta sekä työvuorot Googlen ilmaisilla verkkosovelluksilla ja keittiökin toimii japanilaisen lean -periaatteen mukaan. Iltapäivän hiljaisiin tunteihin yrittäjät lanseerasivat iltapäiväteen – ja parin viikon kuluttua esitellään uusi kahvijuomaperhe.

Tällä asenteella yritys yltää kolmannella tilikau-dellaan vähintään nollatulokseen. Perustajien lisäksi Cafe Maku työllistää tällä hetkellä kaksi työntekijää.

Lounasaika lähestyy, ja Tiina Leikko-Lehtinen kan-taa terassikalusteita ulos.

”Kertaakaan näitä ovia avatessa ei ole harmittanut”, hän sanoo. ”Kun näen, että asiakas tulee tänne, tiedän tehneeni jotain oikein. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Se on niin erilaista kuin powerpointtien tekeminen.” ■

Tilaa nyt: talentumshop.fi

Opi hallitsemaan stressiä.Marja-Liisa MankaStressikirja Mistä virtaa

Stressi tarttuu ihmisestä toiseen. Siksi johdon ja esimiesten kannattaa kiinnittää huomiota positiiviseen ilmapiiriin. Ja myös siksi, että hyvinvoiva ihminen on onnellisempi ja terveempi. Kirja kertoo, miten stressi vaikuttaa elämääsi. Saat konkreettisia keinoja stressin selättämiseksi ja opit ammentamaan voimaa pysähtymisestä ja palautumisesta: raivaamaan aikaa itsellesi.2015, 242 sivua, sh. 55 €

Toimittanut Merja SaarinenSijoituselämä


JERO

ME

FAV

RE

MARKKINAT

Kiinalainen juttuKurssit rytisivät alas ja ylös, kun sijoittajat justeerasivat Kiinan kasvuodotuksensa uudestaan. Mutta onko sykli kääntynyt?

Teksti Emilia Kullas

HITAAMMAT SIJOITTAJAT hieraisivat sil-miään maanantaina, kun Helsingin pörssi sukelsi muiden pörssien vanavedessä vii-den prosentin alamäessä. Kiinasta ja Hong-kongista viikko sitten alkanut markkina-myllerrys liikkui osakemarkkinoilla kuin taifuuni, sulattaen muutamissa tunneis-sa globaalien osakemarkkinoiden arvosta 2�700�miljardia dollaria.

Tiistaina Kiinan valtio reagoi liukkaas-ti ja alensi saman tien ohjauskorkoaan 0,25 prosenttia. Helsingissä, Lontoossa

ja New Yorkissa kurssit ottivat jo tiistai-na lähes kokonaan kiinni maanantain ra-jun laskun.

Mitä oikein tapahtui? Oliko rytinä esima-kua Kiinan talouskasvun hidastumisesta vai korjausliike?

”Sehän se onkin miljoonan taalan kysy-mys. Kreikan kriisi kesällä oli tähän ver-rattuna pelkkää sanahelinää. Kiina vastaa noin 40 prosentin osuudesta maailman markkinoiden kasvusta. Jos tämä kasvun moottori yskii, se on systeeminen riski”, eläkeyhtiö Veritaksen sijoitusjohtaja Nii-na Bergring sanoo.

KIINAN TALOUS on kasvanut viime vuon-na 7–8 prosenttia. Tuore talousdata, esi-merkiksi heinäkuun ostopäällikköindek-si, osoitti selvästi hiipuvaa toimeliaisuutta. Ongelma on, että kukaan ei tiedä, mihin kasvu asettuu.

”Kiinan hallitus haluaa viedä maan teollisuuspainotteista taloutta palvelu-vetoiseen suuntaan, mutta osa palveluis-ta ei näy virallisissa kansantuoteluvuis-sa. Katveisiin jää paljon nyansseja”, sanoo Hongkongissa vuoden vaihteesta asunut eläkeyhtiö Ilmarisen salkunhoitaja Anna Hyrske.

MARKKINOIDEN ARMOILLA.

Volatiliteetti kasvaa, kun Kiinan keskus-

johto koettaa koron-laskulla rauhoittaa

sijoittajia.


TOIMITTAJAN KOMMENTTI

OMX Helsinki -indeksi25.8.2014–24.8.2015

2014 2015

10 000

9 000

8 000

7 000

6 000

CBOE Market Volatility -indeksi24.8.2007–24.8.2015

2008 20112009 20122010 2013 2014 2015

80

60

40

20

0

S&P 500 -indeksi25.8.2014–24.8.2015

2014 2015

USD

2 200

2 100

2 000

1 900

1 800

ZENILÄISEN TYYNESTIEKONOMISTI Hyman Minsky uskoi markkinoiden olevan pohjim- miltaan epävakaita. Mitä pidempään kurssit nousevat, sitä enemmän sijoittajat iskevät niihin velkarahaa kiinni. Kun pudotus alkaa, jälki on rumaa. Mitä pidempi nousu, sitä karmeampi krapula.

Markkinamekanismien digitalisaatio eli velkasijoituksia ohjaavat algoritmit kärjistävät kurssien liikkeitä. Kun sijoittajien käyttämät riskimallit kehottavat yhtä aikaa keventämään tai lisäämään osakeriskiä, myynti- ja ostopiikit terävöityvät. Pitkäjänteisen sijoittajan ainut suoja on riittävä hajautus. Puskuria pitää olla niin, että pakkoraossa ei tarvitse myydä.

Osakemarkkinoilla on kommunistisessa jättimaassa omat erikoispiirteensä, jotka osaltaan selittävät kurssien rajuja heilah-teluja. Shanghain ja Hongkongin pörssit lä-hes kaksinkertaistuivat alkuvuodesta läh-tien ilman kunnon perusteita.

Markkinoilla olevien sijoittajien määrä aaltoilee, mutta heistä noin 80 prosenttia on piensijoittajia. Isoja, vakaammin liikku-via institutionaalisia sijoittajia on vähän. Ulkomaalaiset sijoittavat kiinalaisyhtiöi-hin joko Shanghain tai Hongkongin pörs-sien kautta. Moni kiinalaisyhtiö on myös listautunut suoraan Yhdysvaltoihin, joko Nasdaqin tai Dow Jonesin listoille.

”Saman yhtiön osake voi olla listattu-na sekä Manner-Kiinassa A-osakkeena että Hongkongin pörssissä H-osakkeena. Mut-ta näiden osakkeiden välinen hintaero voi olla useita kymmeniä prosentteja”, Hyrs-ke sanoo.

MANNER-KIINASSA OSAKKEEN arvo voi päivän aikana nousta tai laskea maksimis-saan 10 prosenttia suuntaansa, Hongkon-gissa osakkeen hinta määräytyy vapaasti. Hongkongissa kaupankäyntiaika on myös pidempi. Manner-Kiinassa osakkeiden päi-väkauppa tai shorttaus eli lyhyeksi myynti velaksi ei ole mahdollista.

Kaupankäynnin keskeytykset ovat hy-vin tavallisia. Kauppa yhtiön osakkeella voi olla vuodenkin keskeytettynä, jos esi-merkiksi yritysjärjestelyt ovat kesken.

Markkinapsykologialla on iso merkitys, kun piensijoittajat hamuavat maksimituot-toa maksimiriskillä.

”Kiinan markkinat eivät ole fundament-ti- vaan sentimenttivetoiset. Piensijoitta-jat haluavat halpoja osakkeita, mutta eivät suhteellisesti halpoja vaan absoluuttises-ti halpoja. Senttiosakkeet ovat suosittuja. Osa isoista valtionyhtiöistä splittaa osak-keensa, jotta hinta pysyy tarpeeksi piene-

nä”, Hyrske sanoo.Säästäväisten kiinalaisten silmissä sijoi-

tusasunnot ovat suosittuja, mutta asun-tolainan saanti ja käsirahan suuruus on tarkkaan määritelty asuinpaikkakunnan mukaan. Useamman sijoitusasunnon osto vaatii tukevia säästöjä, koska kolmanteen asuntoon lainaa ei saa lainkaan.

”Periaatteessa yhdenkään pörssisijoitta-jan kodin ei pitäisi olla liipasimella, vaikka kurssit laskevatkin”, Hyrske sanoo.

KIINAN MYLLERRYS pompautti sijoittajien pelkokertoimena tunnetun Vix-indek-sin neljän vuoden huippuunsa.

”Nyt on nähty terävä väristys, mutta tämä ei ole yhtä vaarallinen tilanne kuin fi-nanssikriisin aikaan vuosina 2007 ja 2008. Silloin kukaan ei tiennyt, mitä tapahtuu. Nyt ei ole sitä vaaraa, että pankit kaatuisi-vat. Markkinat vain hinnoittelevat Kiinan heikentyneet kasvunäkymät uudestaan”, sijoituspalveluyritys IndexHelsingin toimi-tusjohtaja Esko Immonen sanoo.

Yhdysvaltain keskuspankin Federal Re-serven koronnosto-odotukset ovat siirty-neet syksystä talveen. Se tukee osakemark-kinoita.

Mutta Helsingin isoille pörssiyhtiöille

Kiinan kasvun hidastuminen on ongelma, jota raaka-aineiden ja energian halventu-nut hinta ei ratkaise.

”Yleensä näin isoissa liikkeissä mietin, onko kyseessä niin iso muutos, että riskita-soa pitää dramaattisesti laskea ja pudottaa osakepainoa. Onko tämä Minsky moment, jossa Kiinan velkakupla puhkeaa? Jos on, riski pois. Jos ei, jäitä hattuun”, Veritaksen Niina Bergring pohdiskelee. ■

EMILIA KULLAS

PELKOPIIKKI POMPAHTI, OSAKEINDEKSIT SUKELSIVAT

LÄHDE: FACTSET2014 2015

Hongkongin Hang Seng -indeksi25.8.2014–24.8.2015 29 000

27 000

25 000

23 000

20 000

Sijoituselämä


Teksti Tommi Melender

AMER SPORTSIN osake on menestynyt Hel-singin pörssin suurista yhtiöistä parhaiten viimeksi kuluneen vuoden aikana. Ton-nin sijoitus on nyt runsaan 1�600 euron ar-voinen.

Osakkeen suosio ei yllätä. Toisin kuin useimmat suomalaisfirmat, Amer ei ole tehnyt tulosta kustannuksia karsimalla, vaan on pystynyt myös kasvamaan. Fact-setin konsensusennuste odottaa ylimmän rivin tukevoituvan tänä vuonna kaksinu-meroisin luvuin. Osaltaan Ameria vauh-dittaa dollarin vahvistuminen.

Orgaanista kasvua täydentävät yritys-ostot. Amerin tuorein hankinta on paisu-valle fitness-harrastajien joukolle voima-harjoitteluvälineitä valmistava Queenax.

Amer ei ole tehnyt tulosta vain säästämällä – se on myös kasvanut. Lähes kaikki hyvä on jo osakkeen hinnassa.

Amer on hyvä, mutta ei halpa

VIIKON OSAKE

Aiemmin haaviin tarttui baseball-mailois-taan tunnettu Louisville Slugger.

TAKAVUOSINA SIJOITTAJAT tottuivat pitä-mään Ameria kroonisena alisuorittajana, mutta suunta muuttui viisi vuotta sitten, kun Heikki Takala tuli toimitusjohtajak-si Procter & Gamblesta. Hänen johdollaan yhtiö alkoi laajentaa välinepainotteista lii-ketoimintaansa asusteisiin ja jalkineisiin.

Perinteisissä ydintuotteissaan Amerin brändeillä on vahvat markkina-asemat. Talviurheiluvälineissä Salomonin ja Ato-micin markkinaosuudet liikkuvat 25 pro-sentissa. Tennismailoissa ja -palloissa Wilsonilla on 30 prosentin siivut ja ame-rikkalaisessa jalkapallossa jopa 70 prosent-tia markkinoista. Golfvälineissä Wilsonin osuudet yltävät globaalisti noin viiteen

prosenttiin, koripalloissa pariin-kymmeneen.Asusteiden ja jalkineiden mark-

kinat ovat sirpaleisemmat, joten Ame-rin siivut jäävät pienemmiksi kuin väli-nepuolella. Positiivisesti ilmaistuna se tarkoittaa, että kasvunvaraa riittää. Ame-rin liikevaihdosta asusteet ja jalkineet tuo-vat yli kolmanneksen.

HEINÄKUUN LOPUSSA julkaistu toisen vuo-sineljänneksen tulosraportti ylitti analyy-tikoiden konsensusodotukset. Seuraukse-na oli tulosennusteiden ja tavoitehintojen nostoja.

Alkuvuoden myönteisimpänä yksityis-kohtana nousee esiin Pallopelit-liiketoi-minnan tuloksen paraneminen. Pitkälti Wilsonista muodostuva Pallopelit on ol-lut Amerin murheenkryyni, sillä kasvu on ollut tiukassa ja kilpailu kovaa. Uusi joh-to on saanut yksikköön eloa ankaralla te-hostamisella.

Vastedes sijoittajat vahtivat tarkasti, on-nistuuko Amer hilaamaan liikevoittomar-ginaalinsa kohti kymmentä prosenttia. Viime vuosina se on liikkunut seitsemän tienoilla, tältä vuodelta konsensusennus-teet odottavat yli kahdeksaa.

Osake hinnoittelee Amerille positiivis-ta tuloskehitystä, sillä p/e-luku kurkottaa 20:n yläpuolelle. Historiallisesti osakkeen voittokerroin on ollut 15:n pinnassa, jo-ten skeptinen sijoittaja voisi uumoilla, että vahvistuneet odotukset on leivottu kurs-siin sisään jo täysimääräisesti. ■

ISO TEKIJÄ. Amerikkalaisessa

jalkapallossa Amerin Wilsonilla

on peräti 70 prosen-tin markkina-

osuus.

TOM

PEN

NIN

GTO

N

LÄHDE: FACTSET

AMER SPORTS21.8.2012–21.8.2015

2013 2014 2015

euroa

Liikevaihto, milj. euroa 376 461

Tulos/osake, euroa -0,16 -0,11

Oma pääoma/osake, euroa 6,10 6,85

TUNNUSLUVUT 4–6/2014 4–6/2015

28

23

18

13

8


LYHYET

Teksti Mikko Laitila

KEVÄTKUUKAUDET eivät olleet hyvää ai-kaa eläkesijoittajille. Alkuvuoteen verrat-tuna sijoitustoiminnan nettotuotot ropi-sivat roimasti alas kaikilla muilla paitsi Veritaksella.

Veritas onnistui toisella neljänneksellä sekä korko- että osakesijoituksissaan, ja myös yhtiön kiinteistösijoitukset tuotti-vat keskimääräistä paremmin.

Toisen neljänneksen kurjin oli Valtion Eläkerahasto (VER), jonka sijoitukset tuot-tivat 1,9 prosenttia tappiota.

Pahiten eläkeyhtiöiden tuottoja painoi-vat korkosijoitukset, joiden tuotto valahti toisen vuosineljänneksen aikana.

Raskaimman iskun koki Varma. Yhtiön saama tuotto julkisyhteisöjen velkakirjois-ta, eli valtioiden lainapapereista, painui koko alkuvuodelta 1,3 prosenttia negatii-viseksi. Varman korkosijoitukset tuottivat kuudessa kuukaudessa vaivaiset 0,3 pro-senttia, kun vielä maaliskuun lopussa tuot-to oli 2,0 prosenttia.

Mikä tämän selittää, Varman sijoitusjoh-taja Reima Rytsölä?

”Mitä pidempi duraatio (kassavirroilla painotettu korkosijoituksen takaisinmak-

Eläkeyhtiöiden alkuvuoden tuotot painuivat toisella vuosineljänneksellä. Rohkea korkonäkemys tuli Varmalle kalliiksi.

Korkopiikki iski Varmaan

ELÄKEYHTIÖT

suaika) korkosalkussa on, sitä herkempi salkku on korkotason liikkeille. Meillä on ollut kilpailijoita pidempi duraatio toisel-lä neljänneksellä, minkä johdosta korko-jen nousun negatiivinen vaikutus on ol-lut suurempi.”

KEVÄÄLLÄ EUROOPAN keskuspankin vel-kakirjojen osto-ohjelma painoi valtionlai-nojen korkoja ja suunta näytti olevan alas. Kun korkotaso laskee, pitkien korkopape-reiden tuotto paranee ja päinvastoin. Var-man sijoitusjohto päätteli, että korko las-kee edelleen ja painotti salkussaan pitkiä korkoja.

Sitten tapahtui jotakin ikävää. Valtion-lainojen äkillinen nousu saattoi tuntua keväällä pieneltä uutiselta, mutta suoma-lainen eläkejärjestelmä menetti sen seu-

rauksena satoja miljoonia euroja. Varman koko 42 miljardin sijoitusvaral-

lisuudesta korkosalkun osuus on kolman-nes, joten korkotuoton romahdus nirhaisi yli 200 miljoonan euron tuotot. Myös Var-man osakesijoitukset tuottivat selvästi elä-keyhtiöiden keskiarvoa heikommin.

Varman korkotuotto retkahti pahiten, toisaalta kaikilla muilla eläkeyhtiöillä kor-kojen osuus koko salkusta on selvästi kor-keampi, Ilmarisella liki 50 prosenttia. Kor-kotappioita tuli valtionlainoista kaikille, vain Etera selvisi liki kuivin jaloin.

Eteran korkosalkussa valtionlainojen paino on kevyempi kuin kilpailijoilla, ja ne ovat lähes kokonaan euroalueen ulko-puolelta. Eteran strategian ydin on mui-den yhteisöjen joukkolainoissa, kuten yri-tyslainoissa. ■

AN

TTI M

AN

NER

MA

A

ELÄKEYHTIÖIDEN KOVA KEVÄT Elo Etera Ilmarinen Varma Veritas Keva VER

Sijoitustoiminnan nettotuotto 5,3 4,0 7,1 5,3 5,5 7,5 7,4

1-3/2015, %

Sijoitustoiminnan nettotuotto 4,9 3,7 6,2 4,3 5,8 6,6 5,5

1-6/2015, %

LÄHTEET: TELA JA VER

TAKKIIN TULI. Sijoitusjohtaja Reima

Rytsölä kaitsee Varman salkkua, jos-

ta korkojen osuus on kolmannes.

ROMAHDUS TOI OSTOPAIKANKIINA SÄIKÄYTTI osakemark-kinat, mutta FIMin mielestä musta maanantai avasi hyviä ostopaikkoja. Etenkin yhtiöt, joiden liikevaihdosta valta-osa tulee länsimaista, laskivat pankin mielestä liikaa. Tällai-sia ovat Aktia, Nordea, Neste, Sampo, Suominen ja Tieto.

CITYCONIN KRUUNU- VELKA KELPASIKIINTEISTÖSIJOITTAMINEN on velkarahalla pelaamista. Citycon sai uusimman eränsä kunnialla päätök-seen myymällä muutamassa tunnissa 2,65 miljardin Norjan kruunun eli noin 280 miljoonan euron joukkovel-kakirjalainat. Varat kauppakiinteis-töihin erikoistunut Citycon käyttää Sektor-yrityskaupan rahoitukseen.

PÖRSSIIN RIITTÄÄ TULIJOITANASDAQIN pohjoismaisiin pörsseihin listautui alkuvuon-na 37 yhtiötä. Helsingissä uusia pörssiyhtiöitä on tänä vuonna kertynyt yhdeksän. Ne keräsi-vät anneillaan lähes 400 miljoonaa euroa. Suomessa listautu-mista ovat ilmoittaneet harkitsevansa ainakin Vincit, Tokman-ni, Laitilan virvoitusjuomatehdas, GF Money, Elite Varainhoito, Cityvarasto ja jo muutaman vuoden takaa Mawson Resources.

Sijoituselämä

Affecto 2,85 -17 -10 -2 8 9 8 7 5,9 6,9 1,0 64

Ahlstrom 7,44 -4 -5 -10 29 23 13 14 4,1 4,1 1,1 347

Aktia 10,00 -8 2 53 54 63 13 11 6,3 7,3 1,1 696

Alma Media 2,78 -7 -4 15 16 18 14 12 5,2 6,1 2,2 210

Amer Sports 22,52 -11 52 55 131 ▼ 169 ▼ 20 16 2,4 2,9 3,2 2 669

Apetit 13,30 -5 -20 -8 2 7 43 13 4,3 5,5 0,7 84

Aspo 6,37 -17 1 18 20 19 11 10 6,4 6,7 1,8 197

Atria 8,10 -11 15 26 22 25 11 9 4,9 5,5 0,6 229

Basware 39,20 -13 18 3 4 15 122 37 0,3 0,6 4,0 557

Bittium 4,61 -2 66 12 7 9 .. 66 0,3 0,5 6,6 611

Capman 0,99 -5 -4 3 6 8 17 12 7,3 7,8 1,3 85

Cargotec 27,51 -14 -1 72 156 184 11 10 3,6 4,2 1,5 1 780

Caverion 8,41 -8 42 28 59 ▼ 86 ▼ 18 12 3,8 5,0 4,5 1 056

Citycon 2,20 -10 -8 88 132 156 13 12 6,8 6,8 0,9 1 958

Comptel 1,07 -20 73 5 6 8 21 14 2,3 2,8 3,4 115

Cramo 18,08 -4 32 16 57 66 14 12 3,3 3,8 1,7 805

Digia 4,80 8 28 3 5 8 19 12 2,1 2,1 2,7 100

Elisa 27,40 -10 32 225 238 246 19 18 4,9 5,1 5,0 4 585

Etteplan 3,80 -7 18 5 6 7 12 12 4,2 4,5 2,7 77

Finnair 2,74 -4 9 -83 19 51 ▲ 31 7 0,0 0,0 0,7 351

Fiskars 17,85 -13 17 773 101 ▼ 77 ▲ 17 19 4,0 4,0 1,3 1 462

Fortum 13,81 -11 -29 3 154 5 148 743 16 17 9,3 7,8 1,1 12 268

F-Secure 2,28 -30 -13 16 17 17 21 20 3,4 4,3 4,6 362

HKScan 4,08 -21 19 57 17 20 13 11 3,6 4,8 0,5 225

Huhtamäki 27,73 -11 37 137 149 188 17 15 2,7 2,9 3,3 2 988

Kemira 10,17 -13 -5 90 104 129 14 12 5,1 5,2 1,4 1 580

Kesko 30,58 -12 9 96 145 210 17 14 6,3 5,7 1,4 3 008

Kone 34,12 -9 7 756 934 983 19 18 4,0 4,2 8,8 17 927

Konecranes 27,16 -4 12 75 81 110 18 14 4,0 4,3 3,6 1 718

Lassila&Tikanoja 16,60 -7 22 18 42 45 15 15 5,1 5,6 3,1 644

Lemminkäinen 11,90 0 -6 -16 14 29 18 9 1,2 2,5 0,7 276

Marimekko 9,20 -5 -8 4 4 ▼ 5 ▼ 21 16 3,8 4,6 2,6 74

Metso 21,63 -11 -31 189 464 233 15 14 5,0 5,3 2,7 3 252

Metsä Board 5,96 -1 81 69 145 151 16 14 2,3 2,7 2,4 2 113

Munksjö 8,20 -7 1 8 34 47 12 9 4,3 5,5 1,0 419

Neste 22,05 -13 50 57 536 536 11 11 3,4 3,6 2,2 5 654

Nokia 5,11 -18 -18 1 149 1 168 1 248 17 15 3,1 3,3 2,2 18 778

Nokian Renkaat 22,85 -18 -9 208 307 234 15 13 6,2 6,5 2,6 3 078

Nordea 9,75 -14 -3 3 334 3 884 ▲ 3 798 ▲ 10 11 7,1 7,7 1,3 39 487

Okmetic 6,50 -10 54 5 8 9 14 13 5,5 6,1 1,8 112

Olvi 23,50 -11 -6 33 27 35 19 14 3,1 3,3 2,6 488

Oriola-KD 4,21 -6 95 46 43 ▲ 48 ▼ 18 16 2,9 3,5 7,0 753

Orion 33,95 -10 16 211 214 ▲ 204 ▲ 23 24 3,8 3,6 9,4 4 793

Outokumpu 3,34 -17 -45 -438 -161 ▼ 127 ▼ .. 11 0,0 0,0 0,7 1 388

Outotec 5,11 -17 -25 0 29 53 25 18 1,9 2,9 2,1 936

HINTA, KURSSIMUUTOS, NETTOTULOS, HINTA/TULOS OSINKOTUOTTO, HINTA/ MARKKINA- EUROA % MILJ. EUROA (P/E) % TASE- ARVO, 1KK 1V 2014 2015E 2016E 2015E 2016E 2015E 2016E ARVO MILJ. EUROA

Talouselämän pörssitaulukon luvut pohjautuvat mediaani-lukuihin, jotka tietopalveluyritys Factset on laskenut kymmeniltä eurooppalaisilta pankkiiriliikkeiltä keräämistään luvuista. ▲ = ennuste nousi▼ = ennuste laski

OSAKKEET 24.8.2015


Nordea 39 487 -14

Sampo 22 792 -10

TeliaSonera 20 236 -16

Nokia 18 778 -18

Kone 17 927 -9

Fortum 12 268 -11

UPM 7 606 -11

Wärtsilä 7 124 -13

Stora Enso 5 969 -10

Neste 5 654 -13

Orion 4 793 -10

Elisa 4 585 -10

Metso 3 252 -11

Nokian Renkaat 3 078 -18

Kesko 3 008 -12

Huhtamäki 2 988 -11

Amer Sports 2 669 -11

Metsä Board 2 113 -1

Citycon 1 958 -10

SSAB 1 822 -19

Cargotec 1 780 -14

Konecranes 1 718 -4

Kemira 1 580 -13

Tieto 1 529 -13

Fiskars 1 462 -13

Outokumpu 1 388 -17

Valmet 1 355 -11

Caverion 1 056 -8

Sponda 991 -3

Uponor 975 -7

ARVOKKAIMMAT MARKKINA- KURSSI- ARVO, MUUTOS MILJ. EUROA 1KK, %

LÄHDE: FACTSET

Nokian Renkaiden kurssi on painunut kuukaudessa jo 18 prosenttia. Venäjän markkina arveluttaa, mutta yhtiön myynti Pohjoismaihin ja Pohjois-Amerikkaan kasvaa.

Nokian Renkaita saa nyt halvalla

PÖRSSIVIIKKO

YIT -31

F-Secure -30

HKScan -21

Comptel -20

QPR Software -19

SSAB -19

Tecnotree -18

Aspocomp -18

Nokia -18

Nokian Renkaat -18

PKC 17,12 -13 -11 -29 19 38 17 10 4,0 4,5 2,7 412

Ponsse 14,31 -3 17 30 35 36 12 11 3,4 4,1 4,7 401

Pöyry 3,55 -7 -1 -24 5 10 88 20 0,0 1,4 2,1 212

Raisio 4,19 0 7 6 36 ▲ 38 ▲ 18 16 3,6 3,9 2,0 687

Ramirent 7,06 -3 4 32 44 53 18 14 5,7 6,4 2,3 767

Rapala 4,76 -10 -5 9 11 14 17 13 4,5 4,9 1,5 186

Raute 12,64 -5 62 4 5 5 9 11 5,6 5,6 2,1 51

Restamax 4,00 -10 -13 3 5 6 13 10 5,8 5,5 1,6 66

Revenio Group 20,99 3 46 2 5 7 34 25 2,4 3,0 14,1 167

Sampo 40,70 -10 9 1 540 1 699 ▼ 1 621 ▼ 14 14 5,2 5,5 2,1 22 792

Sanoma 3,46 -3 -42 55 11 55 19 11 4,1 5,5 0,7 563

Sponda 3,50 -3 -10 83 102 106 10 9 5,4 5,7 0,7 991

SRV Yhtiöt 2,70 -13 -16 11 6 ▼ 18 ▼ 21 8 2,2 4,7 0,6 165

SSAB 3,50 -19 -50 -139 66 ▲ 162 ▼ 24 11 1,5 3,2 0,4 1 822

Stockmann 7,40 14 -24 -100 -50 -2 .. .. 0,0 0,0 0,7 530

Stora Enso 7,52 -10 16 99 500 562 12 11 4,0 4,6 1,2 5 969

Talentum 1,10 -7 -4 3 4 5 11 10 5,5 6,4 2,4 49

Technopolis 3,51 -8 -16 -10 44 ▼ 51 ▲ 8 8 4,5 4,5 0,7 374

Teleste 7,54 1 68 8 11 13 13 11 3,0 3,7 2,0 143

TeliaSonera 4,67 -16 -16 1 531 1 650 ▼ 1 757 ▼ 12 12 6,5 6,7 1,8 20 236

Tieto 20,67 -13 -1 35 86 ▼ 111 ▲ 14 13 6,1 6,3 3,3 1 529

Tikkurila 15,34 -11 -15 48 47 48 15 14 5,1 5,3 3,6 677

UPM 14,25 -11 28 512 649 676 12 11 5,1 5,4 1,0 7 606

Uponor 13,32 -7 15 37 47 62 21 16 3,8 4,5 4,2 975

Vaisala 23,26 -3 -3 22 21 27 19 16 4,0 4,3 2,5 424

Valmet 9,04 -11 7 46 99 115 12 11 3,8 4,0 1,7 1 355

Verkkokauppa.com 5,60 9 10 5 3 ▼ 11 ▼ 36 22 2,6 2,6 6,8 252

Wärtsilä 36,12 -13 -4 371 466 498 15 14 3,3 3,6 3,7 7 124

YIT 4,69 -31 -36 56 44 62 14 10 3,7 4,7 1,1 596

HINTA, KURSSIMUUTOS, NETTOTULOS, HINTA/TULOS OSINKOTUOTTO, HINTA/ MARKKINA- EUROA % MILJ. EUROA (P/E) % TASE- ARVO, 1KK 1V 2014 2015E 2016E 2015E 2016E 2015E 2016E ARVO MILJ. EUROA

LÄHDE: FACTSET

NOUSIJAT

LASKIJAT

LÄHDE: FACTSET

KURSSIMUUTOS 1 KK, %

KURSSIMUUTOS 1 KK, %

Incap 38

Afarak Group 31

Stockmann 14

Nexstim 11

Verkkokauppa.com 9

Yleiselektroniikka 8

Digia 8

Turvatiimi 7

Sievi Capital 6

Siili 5

LYHYET


FIM NAITTAA SUOMISTAFIMIN MUKAAN yritysjärjestelyak-tiviteetti on noussut Suomessa tänä vuonna. Pankin listalla todennä- köisimpiin yritysjärjestelykohteisiin kuuluvat Suominen, Wärtsilä ja Caverion. Kolmikosta parhaat pisteet saa Suominen, joka on hyvissä asemis-sa niche-markkinassa sektorilla, jossa on myös erittäin isoja kilpailijoita.

SANOMA. Mediajätti uhmasi muuta osakemarkkinaa ja nousi Kiina-lähtöisen myyntirynnäkön ravistellessa Helsingin pörssiä. Yhtiön bisnekset tuottavat kuitenkin yhä tuskaa, minkä tuore tulos-raportti vahvisti. Sijoittajat eivät yllättyneet, kun Sanoma kertoi uudesta 50 miljoonan euron säästöohjelmasta ja enintään 280 ihmisen irtisanomisesta Suomen-liiketoiminnoissa.

NESTE. Yhtiö on saanut uu-sia patentteja omaan tuoteke-hitykseen perustuvalle Nexbtl-tekniikalleen Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Neste valmistaa Nexbtl-tekniikalla dieselöljyä kasviöljyistä ja jäterasvoista jalostamoillaan Porvoossa, Rotterdamissa Hollannissa ja Singaporessa.

BITTIUM OSTAA MELKEIN KAIKKI OSAKKEENSABITTIUMIN eli entisen Elektrobitin yhtiökokous päättänee ostaa 595 miljoonalla eurolla omia osakkeitaan vapaaehtoisella julkisella ostotarjouk- sella. Automotive-liiketoiminnan myynnistä saatu kassa riittää 94 prosenttiin osakekannasta ja mark kina-arvosta. Ostot estävät Bittiumin osaketta vajoamasta senttiluokkaan.

HONKARAKENNE LOMAUTTAAHIRSITALOVALMISTAJA aloittaa yt-neuvottelut kotimaan työntekijöiden lomauttamiseksi enintään 90 päiväksi. Tavoitteena on tur-vata kilpailukyky. Honkara-kenteen liikevaihto laski alkuvuonna 14 prosenttia ja tilauskanta oli kesäkuun lopussa 12 prosenttia vuodentakaista pienempi.

a öisen ingin t tulos-

Lue uusi Arvopaperi

Omistatko Wärtsilää tai Metsoa? Jos omistat, varaudu pahimpaan.

Kiinan energia-alan ja teollisuuden investointikysyntä hiipuu.

Tutustu Arvopaperiin

- Osta Lehtipisteistä

- Tilaa lehti www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa

- Lue digitaalisesti osoitteessa summa.arvopaperi.fi

Uratie Toimittanut Ninni Myllyoja


Keskellä ruokaympyrääAnu Oran tehtävä on kääntää herneet, potut ja porkkanat kunnolla kannattaviksi.Teksti Seija Holtari Kuvat Karoliina Paavilainen

TYÖ JA HARRASTUS.

Kasvikset ja kala täyttävät Anu Oran työpäivät, vapaa-ai-kana hän harrastaa

viljelyä.

Uratie

2 3 4 5

KUKA


ANU ORA hypistelee ohrantähkiä Tuoma-rinkylän kartanon liepeillä Espoossa. Toi-sella puolella tietä kasvaa herneitä. Nämä ja monet muut kasvit täyttävät nyt hänen työpäivänsä.

”Säkylässä alkoi pari viikkoa sitten her-neenpuinti. Herneen matka pellolta pakas-teeksi kestää kaksi tuntia. Tämä oli ensim-mäisiä asioita, joita olen uudessa työssäni oppinut”, hän kertoo.

Anu Ora aloitti elokuun puolivälissä Apetit-pörssiyhtiön ruokaliiketoiminnas-ta vastaavana johtajana. Keväällä yhtiön toimitusjohtajaksi tullut Juha Vanhainen halusi ruuan yhden johtajan vastuulle.

Apetit kerää liikevaihtonsa kasvis- ja ruokapakasteista, kalasta, tuoreista hedel-mä- ja vihannestuotteista, viljakaupasta ja kasviöljyistä. Kalakauppa on viime vuo-det kangerrellut pahasti, ja pakastekaapis-sa vyöryvät päälle tuontitavara ja kaupan omat merkit.

”Kannattavuus pitää ensin saada kun-toon, sitten vuorossa on kasvu. Tuoretuot-teiden kysyntä kasvaa, se on yksi vahvoista ruokatrendeistä”, Anu Ora sanoo.

ANU ORA, 41TYÖ Apetitin ruokaliiketoiminnan johtajaURA Apetit, Suomen Lähikauppa, Boston Consulting GroupKOULUTUS Kauppatieteiden maisteriPERHE Mies ja 10-, 8- ja 6-vuotiaat lapsetHARRASTUKSET Pienen maatilan hoitaminen Korialla, mökkeily Kemiön saaristossa, lukeminen, lenkkeily

ANU ORAN TAVAT OTTAA HALTUUN UUDET TEHTÄVÄT

TAPAA JA KUUNTELE. ”Työntekijöillä on aina valtavasti tietoa liike-

toiminnasta. Kannattaa kuunnella ja oppia.”

KAIVA LUVUT ESIIN. ”Olennaiset luvut

pitää omaksua. Keksi uusia lukuja

ja mittareita.”

TEE SYNTEESI. ”Tapaamisista ja nume-roista syntyy ymmärrys toiminnan vahvuuksis-

ta ja heikkouksista.”

POHDI YHDESSÄ. ”Olettamuksia, suuntia

ja ideoita pitää työs-tää yhdessä. Näin syn-tyy luottamus ja sitou-

tuminen.”

PRIORISOI VOIMAT. ”Valikoi kohteet, joissa

on hyvä tuottojen ja panosten suhde. Mitä isompi mittakaava sen

parempi.”

Ora on Helsingin kauppakorkeakou-lun kasvatti, joka työskenteli aluksi kym-menen vuotta vuotta konsulttina Boston Consulting Groupissa. Hän kävi läpi neli-senkymmentä liiketoiminnan kehityshan-ketta. Asiakkaina oli myös paljon kulutus-tavarayhtiöitä.

Viisi viime vuotta Anu Ora toimi Suomen Lähikaupassa eri tehtävissä. Hän vasta-si kaupan vuosinaan esimerkiksi 800 mil-joonan euron vuotuisista ostoista, hinnoit-telusta ja esillepanosta, tuotehallinnasta, markkinoinnista ja logistiikasta. Tutuiksi tulivat tulosvastuu ja työ johtoryhmässä.

Apetitissa ruokaliiketoiminnan liike-vaihto oli viime vuonna 171 miljoonaa eu-roa. Apetitin tarjous loikasta ruokateol-lisuuteen tuli otolliseen aikaan. ”Nuorin lapsi aloitti elokuussa koulun. Oma va-pausaste kasvoi”, hän kuvaa elämänvai-hettaan.

ANU ORA paljastaa olevansa pienimuo-toinen viljelijä. Isovanhemmat tulivat

evakkoina Karjalasta ja asettuivat Kouvo-

lan kylkeen Kori-alle. Suvun perua on pieni maatila,

jossa hän kasvattaa heinää ja ohraa.Tässähän meillä on juuri oikea henkilö

vastaamaan kiivailuun, kuka on ruokaket-jun roisto! Tätä nokittelua käyvät tulojaan menettäneet tuottajat ja kuluttajahintoja laskenut kauppa.

”Jokaisen osan ruokaketjussa pitää pys-tyä toimimaan terveesti. Taantuma on pu-ristanut mehuja pois tuottajilta ja teol-lisuudesta. Tilallisilta ei voi enää lisää puristaa, teollisuus pystyy vielä kehittä-mään toimintansa tehokkuutta”, Ora ar-vioi.

Tuottajien asemaa heikentävät euroop-palainen ylituotanto ja Venäjän tuonti-kiellot. Teollisuuden raaka-aineissa suo-malainen tuotanto kamppailee usein halpatuonnin kanssa. Suuri osa kulutta-jista on hurahtanut halpoihin hintoihin.

Kauppa on Oran mukaan jo toteuttanut helpot tehostukset. Lisää tehoa löytyisi esimerkiksi varastoinnista ja keräilystä. Automatisointi vaatii kuitenkin lisää in-vestointeja.

”Olennaista on sinnikäs ja pitkäkestoi-nen kehittäminen. Se tuo kaikessa liiketoi-minnassa aina tulosta. Yleisestä talousti-lanteesta ei lähivuosina paljon apuja tule”, Ora korostaa.

SUOMALAISET OVAT kuluttajina yllättävän hitaita muutoksille. Monissa muissa Eu-roopan maissa kuluttajat ostavat vihan-neksensa valmiiksi pilkottuina ja sopivik-si yhdistelmiksi pakkaukseen koottuina. Suomalaiset haluavat pottunsa pesemät-töminä ja kuorimattomina.

Kotimaisuus on valttia ruokakaupassa, mutta kuluttajan huomio vaatii päällekäy-vän selviä merkintöjä. Niinpä Apetitin pak-kaukset julistavat nykyään kotimaisuut-ta isosti.

uoretuotvahvoista o.

ohtajajjooohhthttatajjjaaoohhhtttajjjaaBostonBBoosstttooonnBBoosstttooonnnB t

erieeerrieeeriii

toinen viljelijä. Isovanhemmat tulevakkoina Karjala

ja asettuivat Koulan kylkeen K

alle. Suvun peon pieni maa

+


Teksti Mari Karjalainen

MIKSI LÄHDIT Tapiola-ryhmästä vuoden 2012 alussa?”Henkilökohtaisista syistä. Mieheni sairas-tui vakavasti ja jäin hänen avukseen hoita-maan hänen konsulttiyritystään.”Sinulla oli Tapiolassa vastuualueina eläin-vakuutukset ja vastuullinen yritystoiminta. Antoiko työ eväitä Vermon johtajaksi?”Sain johtamiskokemusta, opin rekrytoin-nista ja liiketoiminnan kehittämisestä ja tein yhteistyötä eläinalan järjestöjen kans-sa. Sain koko hevosalan tuntemusta.”Tulit raviradan johtajaksi alan ulkopuolel-ta. Miten valinta tapahtui?”Tein Tapiolassa paljon yhteistyötä alan järjestöjen kanssa, kiersin isoimmat ravita-pahtumat ja tunsin ravipuoltakin. Uskon, että ulkopuolisen silmin näkee vähän eri asioita ja sen, missä on kehittämistä. Head-hunter otti minuun yhteyttä.”Vermon Raviradan liikevaihto oli viime vuonna 7 miljoonaa euroa ja Toto-myynti 21 miljoonaa euroa. Mitä raviradan johtajan työhön kuuluu?”Toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen myynnin, markkinoinnin, talous- ja henki-löstöhallinnon sekä kiinteistöhuollon lisäk-si. Hoidan yhteistyökumppaniyhteydet alan järjestöjen, muiden raviratojen sekä Espoon ja Helsingin kaupungin kanssa. Lisäksi peli-toiminnan, ravitapahtumien ja muiden ta-pahtumien kehittäminen.”Raviurheilu on pienten intohimoisten piirien harrastus. Miten nuoriso on kiinnos-tunut siitä?”Se on jääkiekon jälkeen seuratuin laji Suo-messa. Seuraajia on noin 700�000. Näköpii-rissä on, että pikkuhiljaa nuoretkin rupea-vat heräämään. Ravitapahtumista täytyy saada houkuttelevampia myös lajin ulko-puolelta tuleville.”Olet itsekin intohimoinen ratsastaja. Kerro

Pia Blom-Johansson aikoo herätellä nuoria raviurheiluun.

Heppahullua puri ravikärpänen

NIMITYS

KATA

RIIN

A S

ALM

I

PIA BLOM-JOHANSSON, 50TYÖ Vermon Raviradan toimitusjohtajaURA Tapiola, InnostaffKOULUTUS KTMHARRASTAA Ratsastus, tanssi, veneily, lukeminenPERHE 16-vuotias poika ja 22-vuotias tytär sekä hevonen

KUKA

harrastuksestasi?”Olen ratsastanut pienestä pitäen. Olen myös pienimuotoisesti kasvattanut hevo-sia ja minulla on oma pieni talli. Tällä het-kellä minulla on vain yksi oma kasvatti. Olen vuosia sitten kokeillut ravihevosen ohjastamista ja Vermossa pääsin ajamaan kaikki harjoituslenkit läpi sekä hiittisuoral-la että varsinaisella raviradalla. Innostuin niin, että aion jatkaa sitä.” ■

KAKSI PÄIVÄÄ. Suomessa on 43 ravi-rataa. ”Vain jouluaat-tona ja joulupäivänä

Suomessa ei ajeta raveja”, Pia Blom- Johansson sanoo.

SATA PÄIVÄÄ RIITTÄÄ. ”Tässä ajassa ehtii syn-tyä kuva, mihin pitää

ensiksi tarttua ja keskit-tyä muutoksessa.”

”Vielä enemmän pitää nostaa esiin kas-visten terveellisyyttä ja maukkautta. Pak-kausten pitää olla oikean kokoisia ja os-tajalle pitää tarjota myös reseptejä. Pitää saada viestiä perille, että tässä on helppo ja terveellinen ratkaisu”, Ora sanoo.

Osa haastetta on kuluttajakunnan sir-paloituminen. On paljon yhden henki-lön talouksia, mutta myös suurperheitä. Osa hakee vain halpaa hintaa, toiset hake-vat ennen muuta loistavaa laatua. Arkena ruuan pitää olla helppoa, viikonloppuna saisi olla kokille haastetta.

”Tässä on paljon mahdollisuuksia. Ape-tit on ruokaympyrän keskiössä, ja ravit-semussuositukset kehottavat syömään enemmän vihanneksia.”

KONSULTTIAJAN PERUA on systemaatti-nen tapa tutustua liiketoimintaan. Pitää tavata ja kuunnella ihmisiä ja poimia heil-tä tietoa ja ideoita, joita raportit eivät vä-litä. Myös numerot on otettava haltuun.

”Helppoja ja nopeita muutoksia löytyy aina – näitä matalalla roikkuvia hedelmiä. Uusi ihminen näkee usein parhaiten itses-täänselvyydet”, Anu Ora sanoo.

Ora piirtää myös laatikkoja, nuolia ja karttoja. Niiden avulla hän hahmottaa syitä ja seurauksia. Hän kirjaa hypotee-sejaan etupainotteisesti, sillä ne edistä-vät ja kohdistavat keskustelua.

Liian kauan ei piirrosten ja oletusten äärellä kannata kuitenkaan viihtyä. Sata päivää riittää, sitten pitää jo panna toi-meksi.

”Minuun on vahvasti juurtunut pa-nos–tuotos-ajattelu, joka suhteuttaa in-vestoinnin ja siitä syntyvät tuotot. Kaik-kien kehitysideoiden toteuttamiseen ei ole millään yrityksellä rahaa eikä resurs-seja.” ■

Uratie

LYHYET


Teksti Mari Karjalainen

PÄÄMÄÄRÄTIETOISESTI URAANSA raken-tanut DNA:n online-johtaja Kati Riikonen siirtyy lokakuun alussa digitoimisto Iso-bar Finlandin toimitusjohtajaksi. Isobar Finland on strategiseen, luovaan suun-nitteluun ja tuotantoon erikoistunut digitoimisto, ja se on osa globaalia Dentsu Aegis Network -konsernia.

Asiakkuuksina Isobarilla on muun muassa RAY, Coca-Cola, XXL ja Saa-rioinen. Isobarin edellinen toimitus-johtaja Outi Ellilä taas siirtyy Anttilan markkinointi- ja verkkokauppajohtajaksi syyskuun alussa.

”Mitään erityistä syytä lähteä DNA:lta minulla ei ole, mutta haluan monipuo-lisempia toimialoja ja siirtyä toimitus-johtajatasoisiin tehtäviin. Minua motivoi johtaminen, kaupallisuus, myyminen ja yritysten sekä brändien kanssa yhteistyös-sä toimiminen. Isobarissa pääsen toteutta-maan näitä asioita”, Riikonen sanoo.

Riikonen on tehnyt pitkän uran markki-noinnin parissa ensin Nokiassa, Motorolas-sa ja sitten DNA:ssa. DNA:ssa hän oli ensin markkinointijohtajan ja myöhemmin onli-ne-johtajan pestissä. Motorolan ja DNA:n

välissä hän toimi myös viisi vuotta yksi-tyisyrittäjänä, jolloin hän konsultoi yrityk-siä digitaalisissa palveluissa.

”Olen aina ollut ennakkoluuloton ja ha-lukas oppimaan uutta.”

Digitaalisten palveluiden kanssa Riiko-nen kertoo olleensa tekemisissä niin kauan kuin niitä on ollut olemassa. Merkittävim-pänä saavutuksenaan hän pitää DNA:ssa juuri online-myynnin ja -markkinoinnin kehitystä.

Riikonen uskoo, että digitaalisuuden myötä myynnin, it-kehityksen ja markki-noinnin raja-aidat häviävät.

”Tarvitaan monipuolisia osaajia ja vä-hemmän siiloja. Isobarkin pyrkii jatkos-sa palvelemaan niin, että brändit pysty-vät it:n, myynnin ja markkinoinnin välissä kasvattamaan liiketoimintaa”, hän sanoo.

Uudessa työssä Riikosen agendalla on Isobarin kasvustrategia, henkilöstön inno-vatiivisuuden jatkuva ruokkiminen ja asi-akkaiden palveleminen.

”Toimitusjohtajan työ on ennen kaikkea palveluammatti. Toiminnan ydin on asiak-kaan tilanne, haasteet, toiveet, tarpeet ja se, kuinka asiakkaille voidaan räätälöidä erilaisia ratkaisuja.” ■

Online-johtaja Kati Riikonen jättää DNA:n ja siirtyy Isobar Finlandin johtoon.

Digivelho kipuaa toimitusjohtajaksi

UUSI TYÖ

KATA

RIIN

A S

ALM

I

KATI RIIKONEN, 44TYÖ Aloittaa Isobar Finlandin toimitusjohtajana.URA DNA, Motorola, NokiaKOULUTUS Kauppatieteiden maisteriPERHE Puoliso ja kaksi kouluikäistä tytärtäHARRASTUKSET Monipuolinen urheilu ja lasten harrastusten tukeminen

KUKA

sobar n-t

-an jaksi

OHJENUORA. ”Sanon aina tyttäril-

leni, että tytöt ja pojat voivat tehdä täysin sa-moja asioita. Jokainen

nainen ja mies voisi muistuttaa itseään sa-

masta asiasta,” Kati Riikonen sanoo.

LISÄÄ JOUSTAVUUTTA FINANSSIALALLEETÄTYÖ YLEISTYY merkittävästi finanssialalla. Tämä selviää Finanssialan keskuslii-ton Muuttuva työ finanssialalla -kyselystä. Etätyöhön uskovat erityisesti esimiehet ja vakuutusalalla työskentelevät. Myös jous-tavien työaikojen yleistymiseen uskoo lähes kaikki alan työntekijät.

Yli puolet on sitä mieltä, että joustavuus

ja kyky reagoida muutoksiin ovat tärkeim-mät työelämätaidot tulevaisuudessa.

Finanssialan henkilöstöltä kysyttiin myös millaisia uusia tehtä-vänimikkeitä tai toi-menkuvia he arvelevat pankki- ja vakuutus-alalle syntyvän seu-raavan kymmenen vuoden aikana. Teh-tävänimikkeiksi eh-

dotettiin muun muassa moniosaajaa, inno-vaattoria, omapankkiiria, nettipankkiiria, virtuaaliyhteyshenkilöä, varallisuus-/talous-

valmentajaa, kybervahin-kotutkijaa ja mobiiliasian-tuntijaa.

Kyselyyn osallistui 17 finanssialan yhtiötä ja sii-hen vastasi 3 019 finanssialalla työskentelevää työntekijää.


HISSIPUHE

Kasvu keski-ikäisistäMiten yli kolmekymppiset saadaan kuuntelemaan musiikkia digitaalisesti?

”Alle 27-vuotiaat kuluttavat 60 prosenttia kai-kesta musiikista Spotifyn kaltaisissa suoratois-topalveluissa. Telflon Brothersin Pämppää -kap-

paletta on kuunneltu Spotifyssa 5,4 miljoonaa kertaa. Jari Sillanpään uuden levyn isointa hittiä Sinä ansait-set kultaa on kuunneltu 2,4 miljoonaa kertaa. Univer-salissa olemme muuttaneet koko toimintatapamme. Tarjoamme nuorille hittibiisejä sellaisissa jakeluteissä, joita nuoret käyttävät.

Emme enää välttämättä tee artistin kanssa sopi-musta albumista, jonka jokainen raita maksaa tuhan-sia euroja. Teemme yksittäisiä hittejä, joiden luo-miseen ja markkinointiin voimme sijoittaa entistä enemmän rahaa. Digitaalisessa jakelussa biisien ja ar-tistien suosiota on helppo testata suoraan kuluttajil-

la. Suuret tuotanto-päätökset perustuvat enemmän dataan kuin näkemykseen.

Suomen Universal Musicin liikevaihto on lähes 20 miljoonaa euroa ja liikevoitto on noin 20 prosenttia. On hienoa, että sisällöil-lä voi tehdä bisnes-tä myös digitaalisessa maailmassa.

Suuri haasteemme on saada yli 27-vuo-tiaat kuluttamaan ku-

ten nuoret. Siellä on valtava kasvupotentiaali. Face-book osoitti, että vanhempien ihmisten tottumukset muuttuvat vaikka se viekin vähän pidempään.

Applen puhelimia ja tabletteja on Suomessa valta-vasti. Kun Apple saa oman musiikkipalvelunsa kun-toon ja ryhtyy sitä markkinoimaan, on sillä suuri merkitys. Suoratoiston kautta myös kaupallisesti vai-keammalla musiikilla, kuten klassisella ja jazzilla, on loistavat mahdollisuudet löytää uusia kuuntelijoita.”

ILKKA JAUHIAINEN

KIMMO VALTANEN, 47TYÖ Universal Musicin toimitusjohtajaURA Sony Music, Elisa Viihde, markkinointijohtaja Universal MusicillaKOULUTUS KTM Helsingin KauppakorkeakoulustaPERHE Vaimo, kaksi lastaHARRASTUKSET Triathlon, painonnosto ja populaari- kulttuuri

KARO

LIIN

A P

AAV

ILA

INEN

KUKA

Uratie


Teksti Tiina Torppa

LEIKKIÄ JA hyppyytystä. Sellaisia ryhmiä on kosolti tarjolla vauvaa tai taaperoa ko-tona hoitavalle. Maiju Palokangas kävi erilaisessa ryhmässä. Sinnekin sai ottaa vauvan mukaan. Toisinaan pienten huu-tokuoro peitti alleen luennoitsijan puheen. Silti Mothers in Business -kokoontumisis-sa pääroolin saa äidin työelämä.

Diplomi-insinööri Palokangas työsken-telee tuotepäällikkönä kansainvälises-sä Thermo Fisher Scientific -yrityksessä. Perheen tytär syntyi vuonna 2013, ja Palo-kangas hoiti häntä vuoden kotona. Perhe-vapaallaan Palokangas kävi neljässä Mot-hers in Business -tapaamisessa, Espoossa ja Helsingissä. Yksi tapahtuma käsitteli ar-kisirkusta eli työn ja arjen yhdistämistä, josta puhui monilapsisen perheen uraäi-ti. Kerran aiheena olivat naisten suoritus-paineet.

”Keskustellessa huomasimme, että mo-net paineet ovat itse luotuja. Kukaan ul-kopuolinen ei aseta tavoitetta täydellisyy-teen kotona tai työssä”, Palokangas sanoo.

Palokangas palasi töihin tämän vuoden alussa. Ennen sitä hän mietti, kuinka suo-riutuu arjesta pienen lapsen äitinä.

Mothers in Business kokoaa yhteen äitejä, jotka eivät perhevapaalla halua unohtaa työuraansa.

Verkosto vahvistaa työminää

TÄNÄÄN TÖISSÄ

PIKKULAPSEN VANHEMPI, HOIDA ITSEÄSI

”Verkoston tapaamisissa sain purettua pelkojani työhönpaluusta. Sain kannustusta ja luotin, että onnistun”, Palo-kangas sanoo.

Paluu työelämään su-jui hyvin. Tosin monikan-sallinen tiimi pitää usein palaverit kello 16–18. Huo-no aika perheelliselle!

”Olen välillä sanonut, et-tei aika sovi, koska minun tarvitsee olla kotona”, Palo-kangas sanoo.

Tiimi on löytänyt ratkaisuja, ja palaveri on voinut siirtyä kello yh-deksän jälkeen illalla, jolloin lapsi nuk-kuu.

”Yhdysvaltalainen pomoni, kahden pie-nen lapsen äiti, on ymmärtänyt hyvin ti-lannettani, vaikka siellä perhevapaat ovat kovin erilaisia”, Palokangas sanoo.

MOTHERS IN Business sai alkunsa kesäl-lä 2014. Espoolainen diplomi-insinöö-ri Emma Tullila oli puolivuotiaan vau-van äiti. Hän viihtyi kotona mutta jotakin puuttui.

� PYSÄHDY. Vanhempainvapaa on mahdollisuus tutkailla omia odotuksia ja toiveita työelämältä.� HAE RYHMÄT. Verkostoidu urasuuntau-tuneiden vanhempien kanssa.� KEKSI KÄYTÄNNÖN ratkaisuja. Monet keinot ovat pieniä ja ratkaisut räätälöitä-vissä: valmiit ostoslistat, vastavuoroinen lastenhoito ystävien kanssa, työajan jous-

tot, lasten hoitoon hakemisen ja viemisen suunnittelu etukäteen puolison kanssa.� VAADI ITSELLESI parasta ruuhkavuosi-na! Älä tuudittaudu siihen, että perheelli-senä työpaikkasi saa olla vähemmän pal-kitseva tai vaativa.� NAPPAA ILO irti elämän ruuhkavuosis-ta. Ne ovat ainutlaatuinen, täyteläinen ja henkisesti rikas elämänvaihe.

”Kesän tullen muskarit ja muut päät-tyivät. Mietin, kaipaavatko toisetkin äi-dit omaa ammatti-identiteettiä ylläpitävää verkostoa, jonka tapahtumiin voisi ottaa lapsen mukaan”, Tullila kertoo.

Hän päätti kokeilla ja haki lapsen kanssa kotona olevia naisia Tekniikan Akateemis-ten Liiton naisverkoston, Napolin kautta.

Kuusi äitiä, Satu Manner, Maria Puoti-niemi, Laura Sepponen, Heidi Roto, Ma-ria Bregenhoj ja Riina Korpi, lähti kehittä-mään ideaa Tullilan kanssa. He järjestivät pääkaupunkiseudulle äiti-lapsitilaisuuk-sia, joita markkinoivat perustamassaan Mothers in Business -ryhmässä Faceboo-kissa.

Nyt vuoden päästä ryhmän jäsenmää-rä lähenee neljääsataa ja ryhmä vetää mu-

ka a.

amisissa janin

u-an-sein

Huo-

ut, et-minun ”, Palo-

tkaisuja, ja tyä kello yh--olloin lapsi nukkkkkkkkkkkkkkkk---

omoni, kahden pie-mmärtänyt hyvin ti-

lä perhevapaat ovat angas sanoo.

s sai alkunsa kesäl

TOM

I MA

LKKI


kaansa äitejä muultakin Suomesta. Isätkin ovat tervetulleita MiB-tapaamisiin. Pääasi-assa porukka on kuitenkin naisia. Verkos-to on avoin urahenkisille äideille. Joukossa on diplomi-insinöörejä, kauppatieteilijöi-tä, juristeja, pappi, eläinlääkäri ja muita ammatteja.

MiB toimi ensin Aalto Women in Busi-ness -alumniverkostossa. Toiminnan va-kiinnuttua naiset perustivat toukokuussa 2015 oman yhdistyksen, Mothers in Busi-ness ry:n.

”Saamme viralliset raamit ja yhdistys voi hakea rahoitusta ja yhteistyökumppaneita, jotta saa maksettua tilavuokria tilaisuuk-sistaan”, sanoo Tullila, josta tuli yhdistyk-sen puheenjohtaja.

TYÖ, PERHE, tulevaisuus, toiveet. Moni miettii näiden neljän yhdistämistä van-hempainvapaalla.

”Katsoin etäämmältä uraani ja rohkais-tuin tekemään päätöksen, johon MiB-ver-kostokin vaikutti”, sanoo Tullila. Hän pe-rusti yrityksen, Hajime Solutionsin, joka auttaa japanilaisia teknologiayrityksiä.

Vieläkin joku voi leimata pikkulasten vanhempien, etenkin äitien, uratietoisuu-den itsekkyydeksi. Tullila sanoo, että äi-din mahdollisuus nauttia ja iloita omasta työstään on tärkeää koko perheen hyvin-voinnille.

Maiju Palokankaalle nykyinen työnanta-ja on juuri nyt se oikea.

”Jaksan hyvin keskittyä työntekoon ja teen töitä sata lasissa. Yt-neuvottelut läpi-käyneenä jo ennen lapsen syntymää tun-tuu, että suurin terä pelkästä työn paina-misesta hävisi. Ei elämä kaadu työpaikan menettämiseen. Lapsi ja perhe on tärkein-tä, mutta työ tuo vastapainoa, on oma paikka haastaa itsensä ja työelämässä saan erilaisia saavuttamisen tunteita”, Palokan-gas sanoo. ■

KUKA

Teksti Eeva-Riitta Seies

SÄHKÖTARVIKETOIMITTAJA SLO:n myyn-tipäällikkö Kalevi Lepistö, olet työskennel-lyt samassa työpaikassa 50 vuotta. Miten se on mahdollista?”Tulin 16-vuotiaana töihin SLO:hon. En-simmäiset vuodet työskentelin konttorissa ja varaosamyynnissä. Armeijassa ilmeises-ti kunnostauduin, koska sen jälkeen tuli kutsu valaisinosastolle. 45 vuotta olen-kin ollut siellä ja mukana toteuttamassa valaistusta tuhansiin rakennuksiin. Koko ajan Suomea on rakennettu.”

”Työnantajan vaihtamisesta en ole kes-kustellut vakavasti. Joskus joku kilpailijan edustaja on sanonut, ettei viitsi sellaista edes ehdottaa, koska tietää minun olevan niin omistautunut SLO:lle.”Miten juhlit merkkipäivää?”Koko yhtiön johto tuli aamukahveille, ar-vostin sitä kovasti. Sain 50-vuotismitalin ja palvelusvuosiraha tulee pankkiin. Meillä palkitaan palvelusvuosista ihan kohtuul-lisella tavalla. Olen viimeinen mohikaa-ni, viimeinen 1960-luvulla taloon tullut ja olen ollut töissä kaikkien toimitusjohtajien aikana. Keskustelimme siitä, miten firma on kasvanut. Tavarantoi-mittajatkin haluavat muistaa, on tulossa muutamia kokka-reita. Melkoinen potti se on,

mitä heidän tuotteitaan olen myynyt.”Mikä on saanut viihtymään samassa työ-paikassa näin pitkään?”Tämä on helppo kysymys. Meillä on mah-tava työilmapiiri ja yhteishenki. Työtäni on arvostettu, ja se on antanut uskoa, että kannattaa jatkaa. On ollut paljon itsenäis-tä ja mielekästä työtä. Bonusjärjestelmä on ihan hyvä, mutta hyvä työilmapiiri välttä-mätön, ettei tarvitse olla kuuppa kireällä.”Milloin aiot jäädä eläkkeelle?”Vuoden vaihteessa lopetan. Täytyy saa-da nuorempia hommiin. En aio vain ve-tää henkeä. Minulla on talo, jota pidän kunnossa, jos ei muuta niin vaihdan va-laistusta. Osallistun sähkö- ja radiomies-kerhon toimintaan ja matkustelemme. Is-lannin lammaskoira Roopen kanssa teen pitkiä kävelylenkkejä. Se on sellainen pi-dempikarvainen ja punaruskea, tyylikäs ja mukava.” ■

Kalevi Lepistö arvostaa sitä, että koko yhtiön johto tuli mukaan juhliin.

Viimeinen mohikaani lähtee kohta

OIKEASSA IÄSSÄ

KAROLIINA PAAVILAINEN

KALEVI LEPISTÖ, 66TYÖ SLO:n myyntipäällikköURA 50 vuotta SLO:ssaKOULUTUS KeskikouluPERHE Seurustelee vakavasti, aikuinen poikaHARRASTUKSET Talon kunnossapito, matkailu, keilailu

miten i- ESIMERKKI

ERITYISESTÄ. ”Lokakuussa valmistuva Kansalliskirjaston sanee- raus on valaistuksen eri-

koisprojekti. Kaikilla valaisimilla ei ollut edes maahantuojaa”, Kalevi

Lepistö kertoo.

KAUPUNGINJOHTAJAAKaupunginjohtajan tehtävänä on johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa, taloutta sekä kaupungin henkilökunnan ja kaupunkikonsernin toimintaa.

Tehtävään valittavalla tulee olla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä käytännön kokemus kunnallishallinnosta sekä suomen ja ruotsin kielen erinomainen

suullinen ja kirjallinen taito.

Kaupunginjohtajalta edellytetään hyvää strategista kehittämisotetta sekä kokemusta vastuunkantamisesta ja johtamisesta. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen vaatii

hyviä yhteistyö-, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja. Arvostamme lisäksi laajaa verkostoa ja elinkeinoelämän tuntemusta.

Kaupunginjohtajana johdat mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa olevaa kokoaan suurempaa viihtyisää Kauniaista.

CV ja hakemus palkkatoivomuksineen tulee toimittaa viimeistään 15.9.2015 joko sähköpostitse [email protected] tai osoitteella Kauniaisten kaupunki, Kauniaistentie 10, 02700

Kauniainen. Lisätietoja tehtävästä antavat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Finn Berg, puh. 0400 434 788 ja seniorikonsultti Ari Pekka Kivinen, puh. 0207 420 545.

Kaupunginjohtajan viran vapautuessa vuoden vaihteessa haemme Kauniaisiin

Kauniainen on pääkaupunkiseutuun kuuluva 9200 asukkaan viihtyisä kaksikielinen huvilakaupunki, joka itse ja yhteistyössä naapurikuntiensa kanssa järjestää asukkailleen ajanmukaiset julkiset palvelut yhteisöllisessä toimintaympäristössä. Kaupungin vuosittaiset menot ovat noin 80 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on noin 650 henkilöä.

”YRITTÄJÄ. ELÄKKEELLÄ?”

Olemme Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja.Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Elon vakuutukset saat myös kumppa-niemme LähiTapiolan, Fennian ja Turvan kautta. Katso lisää www.elo.fi.

Soita numeroon 020 694 730tai käy osoitteessa www.elo.fi/kysy

Koska yrittäjällä on vähän aikaa ja paljon kysymyksiä, ehdotamme, että sinäteet sitä mitä parhaiten osaat ja me huolehdimme tulevaisuuden turvastasi.Kysy yrittäjän työeläkevakuuttamisesta – vastaamme tutkitusti erittäin ripeästi!

Tebatti Toimittanut Juha Ruonala

MA

XIM

USI

K


Teksti Sampo Parkkinen

TESLA, UBER, SpaceX, AirBnB, PayPal. Mikä yhdistää näitä startupeja? Mikä on johtanut siihen, että nämä yritykset ovat kasvaneet, laajentuneet ja menestyneet?

Pitää haluta muuttaa maailmaa. Ei pidä tyytyä mukautumaan tulevaisuuden maailmaan.

Suomalaiset startupit, ajatelkaa ISOMMIN!

Paitsi että nämä yritykset ovat kaikki lähtöisin Yhdysvalloista, jokainen niistä halusi alusta lähtien muuttaa maailmaa, ei ainoastaan mukautua mahdolliseen tu-levaisuuden maailmaan.

Aloittaessaan toimintaansa näiden startupien perustajat eivät miettineet, miltä tulevaisuus näyttää, eivätkä pyrki-neet muokkaamaan yritystään mahdolli-sen tulevaisuuden pohjalta. Päinvastoin, näiden yritysten perustajat päättivät itse toteuttaa sen tulevaisuuden, jonka ha-

Tebatti


luavat nähdä toteutuvan.Samalla nämä yritykset muuttivat oman toimi-

alansa rakenteen. Aivan kuten elektroniikkayhtiö Fairchild Semiconductor aikoinaan muutti käsityk-semme tietokoneiden virtapiireistä, transistoreista ja niiden mahdollisuuksista.

NÄIDEN YRITYSTEN perustajat päättivät olla parhai-ta. He päättivät muokata toimialastaan ja maailmas-ta sellaisen kuin itse halusivat. Vastapainoksi he sai-vat aluksi vihaa ja hyljeksintää.

Heitä ei kuunneltu, eikä heihin sijoitettu. Heidän luultiin olevan hulluja. Se ei kuitenkaan lannista-nut heitä, koska he olivat päättäneet millaisen tu-levaisuuden he haluavat itse rakentaa ja tiesivät ra-kentavansa sen. He eivät koskaan ajatelleet sanal-la ”jos”, vaan aina sanal-la ”kun”.

Edellä mainitut esimer-kit eivät ole ainutlaatui-sia. Niiden syntymisessä eivät vallinneet ainutlaa-tuiset olosuhteet, joita on mahdotonta toistaa. Noi-den yritysten kasvu ei vaatinut keskimääräistä enem-pää onnea tai sattumaa, eivätkä yrittäjät yritysten takana olleet neroja syntyessään.

Nämä yritykset ovat yksinkertaisuudessaan ai-kamme versioita Fairchild Semiconductorista, Inte-listä tai myöhemmin Amazonista. Yrityksistä, jotka on rakennettu systemaattisesti alusta alkaen ”go big or go home” -ajattelumallilla, kompromisseja kartta-en ja katsomosta huutelijoista välittämättä.

MEISTÄ SUOMALAISISTA tuollainen ajattelutapa voi tuntua röyhkeältä. Kuinka me voisimme olla parhai-ta, olla niitä, jotka muuttavat maailmaa mieleisek-semme, sen sijaan että pyrkisimme mukautumaan tuleviin muutoksiin ja ennakoimaan niitä. Juuri tämä erottaa suomalaiset startup-yritykset amerikkalaisis-ta. Eikä ero valitettavasti ole meidän eduksemme.

Liian usein suomalaiset startupit nyhräävät omaa paikallista versiotaan jo olemassa olevasta, muual-la maailmassa toimivasta palvelusta tai takertuvat ajatuksissaan tuotteensa testaamiseen kotimarkki-noilla. Ajatellaan vaatimattomasti, että parannetaan toimialan X toimivuutta hieman. Uskotaan harha-

luuloon, että sillä olisi arvoa. Täysin turhaa sekä hy-vin turhauttavaa.

Juuri tämä vääristynyt ajattelutapa on johtanut sii-hen, ettei meille kasva miljardiluokan startupeja, eikä New Yorkin pörssissä näy suomalaisia start-up-me-nestystarinoita. Juuri tämä ajattelumatapa on johta-nut siihen, että Series A -rahoituskierroksen kokoon saavia startupeja on Suomessa valitettavan vähän.

Paikallisille enkelisijoittajille voi saada myytyä pie-nen tai paikallisen ajattelumallin, mutta kansainväli-siä pääomasijoittajia se ei kiinnosta. He ovat nähneet mistä menestystarinat koostuvat.

On kovin vaikeaa yrittää myydä visiota 10 prosen-tin tehokkuusparannuksesta kanta-asiakasjärjestel-

män toimivuuteen sellaiselle pääomasijoittajalle, joka on ostanut vision globaalin va-luuttajärjestelmän täydelli-sestä mullistamisesta.

TARVITSEMME LISÄÄ ”go big or go home” -ajattelua. Tar-vitsemme startup-yrittäjiä, jotka eivät tyydy olemassa-

olevan toimialan sisäiseen hienosäätöön ja pieneen tehokkuusparannukseen vaan yrittäjiä, jotka päät-tävät miltä toimiala ja maailma näyttää viiden vuo-den päästä.

Tarvitsemme lisää yrittäjiä, jotka eivät koe koti-markkinoikseen Suomea vaan maailman. Tarvitsem-me lisää ajattelua, jossa ainoa hyväksyttävä tavoi-te on parantaa olemassaolevaa kymmenkertaisesti, kuten maksujenvälitysjärjestelmä PayPalin perus-taja Peter Thiel sanoo. Tai että ainoat toiminnan ra-joitteet perustuvat fysiikan lakeihin, kuten kanto-rakettien ja sähköautoyhtiö Teslan kehittäjä Elon Musk toteaa.

Ainoa keino, jolla koskaan saamme aikaan yhteis-kunnallisesti merkittäviä tuloksia startupien avulla, on muuttaa ajattelutapaamme. Lopputulokset, joi-hin pääsemme nykyisellä ajattelutavallamme voi-vat olla yksilön ja pienen sijoittajajoukon kannalta hyviä, mutta samalla yhteiskunnallisesti täysin mer-kityksettömiä.

Jos startupisi päämääränä on kasvaa paikalliseksi Uberiksi tai Grouponiksi ja parantaa olemassaolevan palvelun toimivuutta hieman, lopeta se mitä olet te-kemässä ja aloita alusta. ■

Kirjoittaja Sampo Parkkinen on Chicagossa Yhdysvalloissa asuva yrittäjä, joka mentoroi suomalaisia ja amerikkalaisia startup-yrityksiä. Hänen perustamansa RapidBlue Solutions myytiin 2013 Yhdysvaltoihin.

HEITÄ EI KUUNNELTU, EIKÄ HEIHIN SIJOITETTU.

HEIDÄN LUULTIIN OLEVAN HULLUJA.


”MUUTOS EI synny pintaremontilla” otsi-koivat Tebatti-kirjoituksensa (Talouselä-mä 26/2015) tutkijat Tea Lempiälä, Jaana Näsänen ja Outi Vanharanta Aalto-yli-opiston Tuotantotalouden laitokselta. Ansiokkaassa kirjoituksessaan he pureu-tuvat yrityksissä tarvittavan muutoksen syvyyteen ja merkitykseen.

Globalisaatio ja digitalisoituminen ra-vistelevat nyt monen magnitudin voi-malla suomalaisia yrityksiä. Organisaati-ot hakevat vimmaisesti uutta suhteessa asiakkaisiin, toimintatapoihin ja henki-löstöön.

Kirjoittajat toteavat, että organisaatio-rakenteen muutoksilla, uusilla tapeteilla ja istumajärjestyksellä ei saavuteta riittä-vää muutosta. He kritisoivat nyt pinnalla olevaa ”Hei, me muututaan dynaamisek-si yritykseksi” -ajattelua. Perustellusti he tiivistävät kirjoituksensa kysymykseen: mikä muuttuu, miten ja kenen näkökul-masta?

VASTAUS ydinkysymykseen ”kenen nä-kökulmasta?” on selkeä: asiakkaiden (ja niiden sidosryhmien, jotka vaikuttavat organisaation taloudelliseen ja sosiaali-

seen menestykseen). Tämän määrittelyn jälkeen pitäisi vastata kysymyksiin ”mikä muuttuu ja miten muuttuu?”, sillä viisa-us löytyy asiakkuuksista.

Kirjoituksen ydin on, että uuden stra-tegian on myös tunnuttava ja näyttävä yrityksen arjessa. Tämä ”muutoksen nä-kyminen” on tutkimusten mukaan seik-ka, jossa ei yleensä onnistuta. Usein jopa johtoryhmässä on erilaisia tulkintoja yri-tyksen strategiasta.

Keskijohdon aseman heikkeneminen yrityksissä siirtää paineita operatiiviselle tasolle. Tämä korostaa entisestään strate-giaa, jossa on oltava syvyyttä ja relevant-tiutta siirtää se arkeen: käytäville ja työ-

maille. Strategia on strategia vasta kun se näkyy ja tuntuu yrityksen toiminnas-sa kaikilla tasoilla.

KIRJOITTAJAT PENÄÄVÄT pysyvien ja kestävien ratkaisujen perään. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan tulevaisuuden työn tekemisessä korostuvat uudenop-piminen, vuorovaikutteisuus ja luovuus.

Nyt kun olemme siirtymässä teollisen työn aikakaudesta tietotyön aikakau-teen, tuotanto- ja tuotelähtöisestä ajat-telusta markkinaorientaation suuntaan, on yhteispelin ja tiimityön kehittäminen keskeistä. Markkinoinnin, myynnin ja viestinnän näkökulma on yrityksen me-nestyksen kannalta keskeinen tekijä.

Yritykset ovat uusien haasteiden, mut-ta samalla myös uusien mahdollisuuksien edessä. Valtaosa yrityksistä myllää orga-nisaatioitaan uusiksi. Siinä onnistumises-sa on kauaskantoiset vaikutukset, viime kädessä kyse on myös hyvinvointivaltion hyvinvoinnista.

MARKKU VIERULAtietokirjailija, konsultti,

Vierula Consulting Oy

STRATEGIA ON STRATEGIA VASTA

KUN SE NÄKYY JA TUNTUU

YRITYKSEN TOIMINNASSA KAIKILLA TASOILLA.

Muutoksessa onnistuminen on kaikkien vastuulla

TALOUSELÄMÄN JUTTU ”Auringon va-raan” (TE 24/2015) vahvisti käsitykseni aurinkosähköstä tuulivoiman tapaisena kalliina, tehottomana ja väärään aikaan tarjolla olevana energiantuotantomuoto-na Suomen oloissa.

Monista hyvistä syistä Suomessa tarvi-taan varmaa ja hinnaltaan edullista ener-giaa. Minusta on myös epärealistista las-keskella aurinkosähkön tuotto-odotuksia vuosikymmeniksi nollakorolla paneelien ja sähkön merkittävien hintamuutosten varaan. Mahtavatko paneelit edes pysyä

ilman huoltokustannuksia toimintakun-toisina vuosikymmeniä?

Sekundaenergialle (tuuli, aurinko) on kyllä omat sopivat kohteensa. Sekunda-energian suurisuuntainen tuotanto käy kuitenkin satunnaisen luonteensa vuok-si kalliiksi.

Tilanne voi muuttua vasta kun sähkön varastoinnin ongelmaan keksitään luotet-tava ja edullinen ratkaisu. Sitä odotellessa onkin parempi jos ainakin näillä leveysas-teilla aurinkosähkö pidetään harrastukse-na. Harrastuksestahan ei yleensä talou-

dellisia tuottoja odoteta.Tavallisen energiankuluttajan paras

investointi on villasukat eli sisälämpö-tilan lasku. Lämmintä vettäkin voi sääs-tää. Isommista energiainvestoinneista kannattavin on maalämpö, siellä missä lämmönjakojärjestelmä sen sallii. Sen ta-kaisinmaksuaika on vain viitisen vuotta, ja energiaa tulee tasaisesti tyynellä ja tuu-lella, satoi tai paistoi.

HANNU UUSIKARTANOValkeakoski

Tuuli ja aurinko – sekundaenergiaa

Tebatti

TILAUKSETSähköposti [email protected] 020 442 41001

Osoite PL 920, 00101 HelsinkiKestotilaus 297 euroa (12 kk)2

Määräaikaistilaus 319 euroa (12 kk)2

OSOITTEENMUUTOKSETTilaajat [email protected],020 442 41001 Jäsentilaajat SEFE 020 693 200, TEK ry. 09 229 12291Sopimusasiointi 030 514 100 (8,8 snt/min sis alv 24 %)PAINO Punamusta, 2015 KUSTANTAJA Talentum Media OyISSN 0356-5106 1 Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17

snt/min. Ulkomailta yritysnumeroon soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori. 2 Tilaushinta sisältää alv:n. Hinta on voimassa 31.12.2015 asti ja koskee vain kotimaan toimituksia. Ulkomaille postimaksulisä. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaaja voi halutessaan kieltää käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Talentum Media Oy:n asiakaspalveluun. Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- ja jakelutavoista.

www.talouselama.fiYHTEYSTIEDOTKäyntiosoite Itämerenkatu 23, Helsinki Postiosoite PL 920, 00101 HelsinkiPuhelin 020 442 40 (vaihde) Sähköposti [email protected] tai [email protected] JA TIETOPALVELUTJohtaja Pirjo ValpasILMOITUSMYYNTIMyyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333ILMOITUSVARAUKSETInternet mediamyynti.talentum.fi Mediasuunnittelija Marja Saulo 020 442 4361

Päätoimittaja Reijo RuokanenToimituspäällikkö Emilia KullasUutispäälliköt Mirva Heiskanen, Risto Malin, Henrik Muukkonen (Markkinointi&Mainonta), Ninni Myllyoja (Fakta), Merja SaarinenUlkoasupäällikkö Laura KorkalainenToimitussihteeri Eija Pöysä Yritystutkijat Erkka Felt, Anne Vanhanen Toimittajat Elina Hakola, Olli Harma, Seija Holtari, Ilkka Jauhiainen, Matti Kankare, Mari Karjalainen, Saara Koho, Elina Lappalainen, Kimmo Lundén, Pekka Lähteenmäki, Antti Mikkonen, Juha-Matti Mäntylä, Sami Rainisto, Irmeli Salo, Eeva-Riitta Seies, Taru Taipale, Ismo Virta, Matti Virtanen, Jonna VuokolaTietoanalyytikko Marjut NousiainenGraafikot Tiina Haavistola, Matti Lyytikkä / Faktor Oy Valokuvaajat Arttu Laitala, Antti Mannermaa, Karoliina Paavilainen Kuvatoimittaja Timo PylvänäinenKuvankäsittely Faktor Oy


TALOUSELÄMÄSSÄ 27/2015 olleessa artik-kelissa MTV:n tulevasta toimitusjohtajas-ta oli nimivirheitä. Romaanin 1Q84 on kir-joittanut Haruki Murakami. Albumin 1989 on tehnyt Taylor Swift.

TOIMITUS

Oikaisu

JYRKI KATAISEN (kok) ja Alexander Stub-bin (kok) hallitukset eivät tehneet oikeas-taan mitään julkisen talouden saneeraa-miseksi ja kansantalouden kääntämiseksi kasvukurssille. Pääpaino oli tulonjaon hienosäädössä ja uusien verotulolähtei-den etsinnässä. Uudelle hallitukselle on ladattu paljon toiveita��–��ehkä vihdoinkin alkaa tapahtua.

Ensimmäiset konkreettiset askeleet ei-vät kuitenkaan oikein vakuuta. Valtion ensi vuoden budjetti on yhtä suuri kuin kuluvana vuonna ja yhtä alijäämäinen.

Valtiovarainministeriö kutsuu budjettiesi-tystään tiukaksi. Voiko budjettia todella-kin kutsua tiukaksi, jos menot ovat 10 pro-senttia suuremmat kuin tulot?

Onko sellainen kotitalous tiukka talou-denpitäjä, joka kuluttaa vuodesta toiseen enemmän kuin tienaa? Ensi vuoden luvut perustuvat kaiken lisäksi VM:n vakioen-nusteeseen, 1,4 prosentin bkt:n kasvuun. Se on viimeiset viisi vuotta osunut har-haan. Asiaa ei paljoa auta se, että joskus tämäkin kasvuskenaario toteutuu.

MIKSI KASVUA ei synny? Siihen on yksin-kertainen vastaus: vienti ei vedä. Kun Suo-men kaltaisessa maassa vienti ei vedä, ei vedä mikään mukaan. Ei vientiä voi kor-vata kasvattamalla virkamieskuntaa tai ja-kamalla tuloja uudelleen. On vain yksi tapa saada vienti kasvamaan: laskea kus-tannustasoa.

Toki kirjaviisailta löytyy monta muuta-kin ratkaisua: keksitään uusia tuotteita, panostetaan luomuun, keskitytään high tech -tuotteisiin, korvataan huonot yritys-johtajat hyvillä, parannetaan tuottavuutta ja koulutusta. Kukaan ei kerro, mitkä ovat ne uudet tuotteet ja kuka ne keksii.

Kustannuksia on mahdotonta ajaa alas niin kauan kuin meillä on maailman suu-rin julkinen sektori –��lähes 60 prosent-tia suhteessa kokonaistuotannon arvoon. Maailman suurin julkinen sektorin mer-kitsee pitkän päälle maailman ankarin-ta verotusta. Ylisuuri julkinen sektori syö myös työmarkkinoilla liikkumatilan yksi-tyiseltä (vienti)sektorilta.

ASIAA EI yhtään avita se, että työmarkki-noilla valta on ammattiliitoilla, jotka ovat ottaneet asiakseen päättää paitsi palkois-ta, myös työttömyysturvasta, eläkejärjes-telmästä ja työsuhteita koskevasta lain-säädännöstä. Jotain mätää on siinä, että suomalaisiin yrityksiin ei synny työpaik-koja.

HAKANIEMESSÄ EI OLE HUOMATTU

EDES SUOMEN OLEVAN LAMASSA.

Pallo on hukassa hallitukselta, ja varsinkin ay-liikkeeltä

OECD:n mukaan reilusti yli kolmannes suomalaista yrityksistä ei koskaan kasva yhtä työntekijää suuremmaksi. Tulos on ennätyksellisen heikko OECD-maiden jou-kossa. Pienyritykselle työntekijän palkkaa-minen on liian kallista ja riskaabelia.

Neuvotelkoot työmarkkinaosapuolet kaikessa rauhassa palkoista. Useimmat muut asiat ovat kuitenkin sellaisia, että niistä päättäminen kuuluu hallitukselle. Turha on odottaa, että ammattiliitot suos-tuisivat mihinkään joustoihin työmarkki-noilla. Oli turhaa odottaa että niin sanottu yhteiskuntasopimus olisi mennyt ammat-tiliitoille kaupaksi, jos Hakaniemessä ei ole huomattu edes Suomen olevan lamassa.

On korkea aika panna piste talouspo-litiikan ulkoistamiselle keskusjärjestöille. Nyt, ja nimenomaan nyt, tarvitaan päätök-siä. Suunnitelmia on tehty jo viisi vuotta.

MATTI VIREN taloustieteen professori,

Turun yliopisto


Kirjat

Teksti Irmeli Salo

STOCKMANNIN MYYMÄLÄETSIVÄNÄ 18 vuotta työskennellyt Antto Terras kokosi kokemuksensa teokseen, joka raastaa re-hellisen, kassan kautta kulkevan asiakkaan ja osakkeenomistajan sydäntä.

Kyynisen myymäläkytän silmissä Stock-mannilla mellastavat varkaat. Pitkäkyntiset edustavat useita kansalaisuuksia, he ovat kaikenikäisiä, taviksia ja julkkiksia, mais-tereita ja duunareita. Jotkut ovat kuin Ro-bin Hoodeja, joille arvotavaraa täynnä ole-va tavaratalo edustaa pahaa kapitalismia.

Voroja eivät pidättele turvakamerat tai hälytyslaitteet. Itäeurooppalaiset ryövärit tunkevat tavaraa foliokasseihin.

Tavarataloa tukkukauppana pitävät te-kevät tilaustyötä isommille roistoille.

Usein kiinniotto menee kilpajuoksuksi ja päätyy painiotteluun. Vain joka kahdes-kymmenes jää nalkkiin. Vaikka myymälä-etsivä saisi varkaan kiinni rysän päältä ja varastettu omaisuus liiveissään, se ei mer-kitse, että lain koura heilahtaisi.

Voro vetoaa diplomaattistatukseensa, sukulaisuussuhteeseen tai koulukaveruu-teen johdon tai hallituksen jäsenen kans-sa. Näpistyksen arvo on liian pieni ja rosvo liian vanha tai sitten koko episodi on niin nolo, että asia on paras painaa villaisella.

Varkaiden lisäksi kassavirtaa syövät pa-lautuksilla pelaavat petostentekijät ja il-kivallan tekijät. Jonkun mielestä on hyvä idea viillellä nahkatakkeja ja minkkiturk-keja tai pissata Herkun hedelmälaariin.

Samoilla kyynisillä silmillä Terras tar-kastelee Stockmannia kokonaisuudessaan ja talon johtoa erityisesti. Laiskuuttaan tai julkisuuden pelossa johto ummistaa silmi-ään rötöstelyltä tai tekee sen päätöksillään entistä houkuttelevammaksi.

Likaako Terras omaa pesäänsä? Toisaal-ta velmuileva kirjoitustyyli à la Reijo Mäki heittää teoksen fiktion puolelle. ■

Stockmann YardAntto TerrasLike 2015285 sivua, 25 euroa

Kauppa kaukana paratiisista

Teksti Elina Lappalainen

LINDA LIUKAS on tehnyt lapsille kirjan koo-daamisesta. Tärkeästä aiheesta tehty kir-ja on yksi vuoden parhaista lastentieto-kirjoista.

Liukas sai Kickstarter-kampanjalla lä-hes 400�000 dollaria kirjan ennakkotilauk-sia. Hello Ruby -kirjalla on jo julkaisusopi-mukset muun muassa Ruotsiin, Hollantiin, Australiaan, Koreaan ja Japaniin. Yhdys-valloissa Hello Ruby ilmestyy 6. lokakuuta.

Tarina kertoo uteliaasta ja seikkailuhen-kisestä Ruby-tytöstä, joka kohtaa arteenet-sintäretkellään Django-pojan, pingviinejä, lumileopardin, robotteja ja kettuja. Hah-mot kuvaavat oivaltavasti eri ohjelmoin-tikieliä ja käyttöjärjestelmiä. Esimerkiksi Android-järjestelmää kuvaavia robotteja on paljon, ne tykkäävät tehdä asioita yh-dessä mutta ne ovat vähän sotkuisia.

Tarinassa Ruby kohtaa ongelmia ja löy-tää ystäviä, jotka auttavat häntä niiden ratkaisemisessa. Kirjan ydin ovat kuiten-kin tehtävät, joihin päästään käsiksi sadun jälkeen. Epäilin etukäteen, miten ohjel-mointiin liittyviä asioita voi opettaa ala-kouluikäisille lapsille painetussa kirjas-sa. Eikö siihen tarvita interaktiivisuutta ja joku opetuspeli? Mutta Liukkaan suunnit-telemat tehtävät toimivat yllättävän hyvin ja läpäisivät myös perheemme oikean koo-darin hyväksynnän.

Liukas korostaa, että kirja ei opeta mi-tään tiettyä ohjelmointikieltä, vaan se avaa ohjelmoinnissakin tarvittavaa loo-gista ajattelua. Tehtävissä täytyy esimer-kiksi rakentaa merkkijonoja (löytää kir-jainjoukosta sanoja) ja oppia miten vaikka hampaiden harjauksen voi pilkkoa tehtä-väjonoksi (mene vessaan, ota hammashar-ja käteen, laita siihen tahnaa...). Tehtäviä on hyvä tehdä yhdessä aikuisen kanssa.

Liukas on tehnyt itse myös kirjan haus-kat ja värikylläiset kuvitukset. ■

Hello RubyLinda Liukas. Suom. Kirsikka Myllyrinne. Otava 2015111 sivua, 25 euroa

Maailman paras koodisatukirja

Teksti Petri Kajander

MILJARDÖÖRI ja yli 60 miljardin dollarin varallisuutta hallinnoivan yrityksen toimi-tusjohtaja Kenneth (Ken) Fisher on ollut talouslehti Forbesin kolumnisti 30 vuot-ta. Nyt hän avaa sijoittamisen saloja toi-sinajattelijan näkökulmasta.

Benjamin Grahamin jalanjäljissä kulke-va Fisher muistuttaa markkinoiden lyhyt-aikaisesta epäjohdonmukaisuudesta, mut-ta pidemmän aikavälin arviointikyvystä. Tosin markkinoiden aikahorisontti yltää hänen mukaansa vain seuraavaan 30 kuu-kauteen asti.

Fisherin tärkein ohje sijoittajalle on muistaa, että jos useimmat odottavat jo-tain tapahtuvan markkinoilla, toisinajatte-lija uskoo jotain muuta tapahtuvan. Ei kui-tenkaan välttämättä päinvastaista.

Kukaan ei ole aina oikeassa. Jo 70 pro-sentin osumatarkkuudella sijoittaja pää-see gurujen joukkoon.

Fisher käy läpi paljon toistettuja uhka-kuvia ja myyttejä, jotka faktojen valossa eivät kuitenkaan näytä vaikuttavan osa-kemarkkinoihin.

Kovaa kritiikkiä hän antaa Yhdysvaltain keskuspankin FEDin entiselle pääjohtajal-le Ben Bernankelle. Fed painoi poikkeuk-sellisesti pitkät korot alas ja esti samalla pankkien perusbisneksen eli antolainauk-sen pitkä- ja lyhytaikaisten korkojen mar-ginaalilla.

Pääosa uutisista ja politiikasta on sijoit-tajan näkökulmasta irrelevanttia. Joko ne keskittyvät aivan lähihetkeen tai todella pitkälle aikavälille. Oma joukkokäyttäyty-minen ja tunteiden kurissa pitäminen ovat sijoittajan suurin haaste.

Toisinajattelijan salaisia aseita ovat loo-ginen ajattelu ja median kohinasta irtautu-minen. Fisher uskoo kokemuksen voimaan yrityksen ja erehdyksen kautta teoreettis-ten spekulointien sijaan. ■

Beat the CrowdKen Fisher, Elisabeth DellingerWiley 2015303 sivua, 27 euroa

Kokemus on voimaa sijoittamisessa

HYVÄÄ. Jatkoa löytyy www.helloruby.fi -sivustolta.HUONOA. Verkosta löytyvät lisätehtävät ovat vain englanniksi.

HYVÄÄ. Ken Fisher kannustaa sijoittajia omaan ajatteluun.

HYVÄÄ. Vauhdikasta kerrontaa. HUONOA. Tosi ja taru sekoittuvat.

Toimittanut Eija Pöysä


MONET SUOMALAISET toivovat, että meillä olisi oma valuutta, jota voisimme devalvoida. Samaa suositte-lemme Kreikalle.

Vihdoin devalvaatio tapahtui, mutta väärässä va-luutassa. Kiina yrittää kasvattaa vientiään heiken-tämällä valuuttaansa pikkuisen, ja se sai markkinat suunniltaan.

Nytkö Kiinan talous sitten romahtaa ja sen muka-na kaikki muukin? Moni panikoi, joten pelko voi to-teuttaa itsensä.

Finanssikriisin, eurokriisin ja Venäjä-kriisin jälkeen saamme kenties Kiinan kriisin. China crises sointuu hyvin myös englanniksi, joten varautukaa pahimpaan.

Kiinan romahdusta oli povattu jo niin monta kertaa, että pelko katosi. Kommunistinen markkinadiktatuu-ri on ollut talousennusteissaan tarkka kuin Nokia ai-koinaan, mikä on huolestuttavaa.

Kiina on pitänyt maailmantaloutta pystyssä, kun läntinen markkinatalous on tarponut kriisistä kriisiin.

Kiinan kasvun syy ja seuraus on kaikki nurkissa lo-juva halpa tavara. Elvytysvaraa ei ole, sillä enää ei tule mieleen tuotetta, jonka valmistuksen voisi siir-tää Kiinaan.

KRIISI LAUKAISEE ihmisissä ja markkinoissa stressiti-lan, niin sanotun taistele tai pakene -reaktion. Sydän hakkaa ja hengitys kiihtyy.

Jatkuvaa stressiä ei kestä ihminen eikä talousjärjes-telmä, mutta kriisi silloin tällöin pitää markkinat sopi-vasti epätasapainossa.

Talousjärjestelmän kriisissä kaupankäynti kiihtyy, kurssit laskevat ja varallisuus jaetaan uusiksi. Pelok-kaina ja varuillaan toimitusjohtajat, kuluttajat ja kes-kuspankkiirit ovat tuottavia ja kekseliäitä. Adrena-liiniruiske saa kansantalouden kehräämään ja EKP:n elvyttämään.

Organisaation saa stressitilaan tulosvaroitus tai yt-neuvottelut. Osa työntekijöistä pakenee eli alkaa lä-hettää työhakemuksia ja päivittää cv:tään. Loput jää-vät taistelemaan hupenevista töistä. Kun osa taistelee ja osa pakenee, organisaatiouudistus toteutuu mel-kein itsestään.

PITÄISIKÖ KIINAN kriisiä paeta vai kannattaako tais-tella?

Venäjän kohdalla olemme valinneet taistelun. Polii-tikot ovat langettaneet itänaapurille sanktioita ja yri-tykset ovat taistelleet kutistuvista itämarkkinoista.

Kreikan kohdalla strategiana on ollut paeta todelli-suutta. On luotu monimutkaisia lainajärjestelyjä, joi-den avulla kriisiä on paettu kuukausi, vuosi ja laina-erä kerrallaan.

Kiina on niin suuri maa, että pakeneminen on hyö-dytöntä. On pakko taistella.

Jos Kiinan talous sakkaa, suomalaisyritykset valit-sevat saman strategian kuin Venäjällä. Pysytään Kii-nassa, ja jos muut yrittävät paeta, vallataan markki-naosuuksia.

Globaali markkinatalous on tullut Kiinasta riippu-vaiseksi. Seuraavaksi edessä voi olla romahdus. Ehkä se on kommunismin kosto markkinoille. ■

Kirjoittaja esittää asiantuntijaa, vaikkei ikinä ole Kiinassa käynytkään.

Kommunismin kosto Teksti Pekka Lähteenmäki

PELIN HENKI

Yli 80 vuotta ilmassa”DC-3 suunniteltiin 1930-luvulla uudentyyppiseksi, mukavaksi matkustajakoneeksi. Se on osoittautunut myös erittäin sitkeähenkiseksi: yli 80-vuotiaita koneita on edelleen lentokuntoisina useita satoja.”

Lähde: Tekniikan Historia 4/2015

Tekniikan Historia -lehti kertoo keksintöjen kiehtovat ja jopa ällistyttävät syntytarinat Suomesta ja maailmalta ja siitä, miten koneet ja laitteet ovat muokanneet ihmisten elämää. Tilaa nyt 3 numeroa vain 19,90 €

Ällisty tekniikan historiasta– tilaa lehti!tilaa.tekniikanhistoria.fi/lento

talouselämä 28 2015

Documents