talousarvio 2017 taloussuunnitelma 2018 - 2019 · tejä. sopimukseen liittyvät veronalennukset...
TRANSCRIPT
Talousarvio 2017
Taloussuunnitelma 2018 - 2019
Kaupunginvaltuusto 7.12.2016
1
Sisällysluettelo 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUOSIEN 2017 – 2019 .................................................. 2 KEHITYSNÄKYMIIN ....................................................................................................................... 2 2. TALOUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ............................................................................ 3
2.1. Suhdannenäkymät ............................................................................................................ 3 2.2. Kilpailukykysopimuksen vaikutus juliseen talouteen .......................................................... 4 2.3. Kuntatalouden kehitysnäkymät ......................................................................................... 4
2.3.1. Maakunta- ja sote-uudistus ........................................................................................ 7 2.4. Varsinais-Suomen työllisyyskehitys .................................................................................. 7 2.5. Väestön kehitysennusteet ................................................................................................. 8
3. SOMERON KAUPUNGIN STRATEGIA 2025 ........................................................................ 10 4. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA ........................................................................ 13
4.1. Talousarvion laadinnan lähtökohdat ................................................................................ 13 4.2. Talousarvion sitovuus ..................................................................................................... 14 4.3. Vuoden 2017 talousarvio ................................................................................................ 15 4.4. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma .................................................................................. 18 4.5. Taloussuunnitelma 2017 – 2019 ..................................................................................... 19
5. TYTÄRYHTEISÖT ................................................................................................................. 24 6. KÄYTTÖTALOUDEN PALVELUSUUNNITELMAT, MÄÄRÄRAHAT, TULOARVIOT JA TAVOITTEET TEHTÄVÄALUEITTAIN .......................................................................................... 27 7. INVESTOINTIOSA ................................................................................................................. 80 8. RAHOITUSOSA ..................................................................................................................... 84
Liitteet: Tuloslaskelma (sisäiset ja ulkoiset) ……………………………………………………....................... 86 Talousarvioasetelma ……………………………………………………………………………………. 87
2
1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUOSIEN 2017 – 2019 KEHITYSNÄKYMIIN Someron kaupungilla on takanaan useita peräkkäisiä positiivisia tilinpäätösvuosia. Myös vuosi 2016 on toteutumassa selvästi talousarviossa ennakoitua parempana. Vuoden 2017 talousarvioehdotus on kuitenkin painunut selvästi alijäämäiseksi. Yhtenä osatekijänä tässä on, että vuoden 2015 alusta voimaan tullut valtionosuusuudistus laskee kaupungin valtion-osuuksia ennakkotietojen mukaan noin 300 000 € vuoteen 2016 verrattuna. Toiminnan uudistami-nen onkin edellytys sille, että edellisten vuosien tapaan negatiivinen talousarvio saadaan käännet-tyä positiiviseksi tilinpäätökseksi. Kuluvaa taloussuunnitelmakautta rasittaa erityisesti merkittävästi lisääntyvä lainamäärä, joka ai-heutuu etupäässä Kiiruun uuden koulun rakentamishankkeesta, joka heijastuu monella tapaa myös käyttötalouden menoihin. Myös vuonna 2017 työttömyydestä suoraan kunnille koituvat kulut py-synevät korkeina, vaikka elinkeinoelämän elpymisestä näkyykin jo välähdyksiä. Voimassa olevaa kaupunkistrategiaa noudatetaan nyt kolmatta vuotta. Strategian johtolankoina ovat palvelurakenteiden uudistaminen toimialarajat ylittävillä ratkaisuilla, työyhteisökulttuurin kehit-täminen edellä mainitun palvelurakenneuudistuksen mahdollistamiseksi sekä maankäyttö- ja elin-keinopolitiikan tehostaminen uusien resurssien (työpaikat ja asukkaat) saamiseksi alueelle. Strategian mukaisissa palvelurakenneuudistuksissa ollaan hyvässä vauhdissa vuoden 2016 lop-pupuolella. Raskas laitoshoito vähenee terveyskeskuksen osastomuutoksella, ja syksyllä kaupun-kikonsernin osaksi siirtyneessä Lamminniemen Hyvinvointikeskuksessa on jo aloitettu tehostettua palveluasumista kevyempi palveluasumistarjonta. Myös kouluverkkosuunnitelman toteutus on saa-tu valmiiksi, toki Kiiruun koulukeskuksen keskeneräisyys huomioiden. Ruunalan uuden yritysalueen kaavaehdotus on loppusuoralla siten, että alueen myynti, kuten myös Valimontien jatkeen omakotitaloalueen myynti, päästäneen aloittamaan vuonna 2017. Nämä, ke-väisen muuttajatutkimuksen hyvät palvelutasotulokset ja jo mainitut elinkeinoelämässä näkyvät myönteiset merkit tukevat sitä, että kaupungilla on hyvät edellytykset säilyttää asemansa muutto-voittokuntana kolmen edeltävän vuoden 2014 - 2016 tapaan. Valtakunnallinen maakuntauudistus ja siinä keskeinen sote-uudistus ovat sisällöiltään tarkentuneet kuntiin lausuttavaksi annetuissa lakiluonnoksissa. Vaikka moni asia on vielä käytännössä epäsel-vää, tulee vuoden 2017 suurena haasteena olemaan kaupungin tulevan henkilöstö- ja hallintora-kenteen suunnittelu sitä silmällä pitäen, että uudistukset lakiluonnosten mukaisesti astuvat voi-maan vuonna 2019. Käsittelyssä oleva talousarvioehdotus takaa sen, että Someron kaupungin palvelut antavat some-rolaisille erinomaiset puitteet ja edellytykset hyvään elämään, hyvinkin kohtuullisella kunnallisvero-rasituksella. Näistä lähtökohdista on hyvä suunnata kohti juhlavuotta 2017, jona Someron kunnal-lishallinto täyttää 150 vuotta ja Suomen itsenäisyys 100 vuotta. 9.11.2016 Sami Suikkanen kaupunginjohtaja
3
2. TALOUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Suhdannenäkymät Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,1 % vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heik-kona. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Yksityinen kulutus lisääntyy 1,2 prosentilla viimevuotisesta johtuen lähinnä kotitalouksien suotuisasta reaalitulojen kehityksestä ja työmarkkinoilla tapahtuneesta käänteestä parempaan. Kotitalouksien velkaantumisessa ei tapahdu suurta muutosta ja säästämisaste alenee hiukan. Yksityisten investointien ennustetaan kasvavan 4,3 % ja kasvu on laajapohjaista. Maailmantalouden ja –kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viime aikoina. Maailmankaupan kasvu jää tänä vuonna vain 2 prosenttiin ollen prosenttiyksikön alhaisempaa kuin maailmantalou-den kasvu. Maailmakaupan ennustetaan hieman piristyvän, mutta ennustepriodin lopussakin kasvu jää 4 prosenttiin. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6 prosenttiin vuonna 2018. Kiinan talouskasvun hidastuminen heijastuu muiden kehittyvien maiden talousnäkymiin erityisesti aiempaa hitaamman raaka-aineiden kysynnän johdosta. Euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy kumulatiivisesti noin 4 % ennusteperiodin aikana. Iso-Britannian eroaminen EU:sta on ensisijaisesti maata itseään koskettava negatiivinen shokki. Iso-Britannian talouskasvu tulee selvästi hidastumaan lähitulevaisuudessa ja siten sillä on myös jossain määrin vaikutusta kauppakumppanien taloudelliseen kehitykseen. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on kasvua tukevaa. Euroopan Keskuspankki on edel-leen laajentanut poikkeuksellisia rahapoliittisia operaatioita ja tulee myös pitämään ohjauskorot historiallisen alhaisina koko ennustejakson ajan. Lyhyet korot pysyvät negatiivisina koko ennuste-jakson ajan ja kymmenen vuoden keskimääräinen korko vuonna 2018 jää yhteen prosenttiin. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään. Julkisyhteisöjen velka ylitti viime vuonna EU:n perussopimuksen mukaisen 60 %:n rajan ja velkasuhde pysyy tämän rajan yläpuolella vuosikymmenen loppuun saakka.
Keskeisiä ennustelukuja
2013 2014 2015 2016 2017 2018
määrän muutos, prosenttia
BKT markkinahintaan -0,8 -0,7 0,2 1,1 0,9 1,1
Tavaroiden ja palveluiden tuonti 0,5 -0,2 1,9 2,0 2,9 3,6
Tavaroiden ja palveluiden vienti 1,1 -1,7 -0,2 1,0 3,0 3,8
Yksityinen kulutus -0,5 0,6 1,5 1,2 0,7 0,6
Yksityiset investoinnit -6,6 -3,4 2,2 4,3 3,9 2,9
Työllisyysaste, % 68,5 68,3 68,1 68,5 68,8 69,3
Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 9,0 8,8 8,5
Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,5 1,0 -0,2 0,4 1,1 1,3
Ansiotasoindeksi, muutos, % 2,1 1,4 1,3 1,2 0,8 1,2
Lyhyet korot (euribor 3 kk), % 0,2 0,2 0,0 -0,3 -0,3 -0,1
Ansiotason kehityksellä on merkityksensä kilpailukyvyn kannalta ja se vaikuttaa myös kotimaiseen kustannuskehitykseen. Nimellisansiot nousevat kuluvana vuonna hiukan yli prosentin vauhtia, mutta ensi vuonna kilpailukykysopimuksen myötä ansiotasoindeksin nousu jää alle prosenttiin ja työnantajien sosiaaliturvamaksut alenevat noin 7 %. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei
4
ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ikääntymisen aiheuttaessa automaattista menojen kasvupainetta. Lähde: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus syyskuu 2016, tiivistelmä.
2.2. Kilpailukykysopimuksen vaikutus juliseen talouteen Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen 14.6.2016. Sopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä ja lisätä tätä kautta vientiä ja työllisyyttä. Sopimus pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla, leikkaa julkisen sektorin lomarahoja sekä alentaa työnantajan sosiaaliturvamaksuja ja siirtää niitä osittain palkansaajien maksettavaksi. Osana sopimusta voimassa olevia työ- ja virkaehtosopimuksia jatketaan vuodella ilman palkankorotuksia. Sopimus alentaa tuotannon yksikkötyökustannuksia noin 4 %. Lisäksi hallitus tukee sopimusta veronkevennyksin. Kilpailukykysopimuskokonaisuuden arvioidaan, veronalennukset huomioiden, voivan lisätä työllisyyttä n. 40 000 hengellä pidemällä aikavälillä. Vaikutukset riippuvat paljolti siitä, kuinka Suomen työvoimakustannukset kehittyvät suhteessa kilpailijamaihin vuoden 2017 jälkeen, ja toisaalta yleisemmin kansainvälisestä talouskehityksestä. Valtiovaranministeriön kansantalous-osaston ennusteessa oletetaan, että työvoimakustannusten aleneminen ei lisää työllisyyttä vielä vuonna 2017. Vuonna 2018 sopimuksen suotuisat vaikutukset työvoiman kysyntään alkavat näkyä, työllisyyden kasvu nopeutuu ja jatkuu myös vuosina 2019-2020. Kilpailukykysopimukseen sisältyy sekä julkista taloutta vahvistavia että sitä heikentäviä element-tejä. Sopimukseen liittyvät veronalennukset heikentävät julkisen talouden rahoitusasemaa vuosina 2017-2019 hieman yli miljardilla eurolla ja vuodesta 2020 eteenpäin runsaalla 800 milj. eurolla ilman työllisyyden kohenemisen tuomia positiivisia vaikutuksia. Kilpailukykysopimus vähentää julkisen talouden tuloja lyhyellä aikavälillä. Sopimus leikkaa työnan-tajien ja palkansaajien maksamia yhteenlaskettuja sosiaalivakuutusmaksuja ja keventää välitöntä verotusta. Lisäksi sopimus hidastaa palkkasumman ja siitä perittävien verojen ja maksujen kasvua lyhyellä aikavälillä. Toisaalta sopimus vähentää myös julkisen talouden toimintamenoja, kun julki-sen työnantajan sivukulut alenevat ja lomarahoja leikataan eikä palkkoja koroteta. Sopimus pie-nentää myös julkisen sektorin työvoimatarvetta pidemmällä aikavälillä.
2.3. Kuntatalouden kehitysnäkymät Tilastokeskuksen keräämien vuoden 2015 tilinpäätöstietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu toi-mintakate heikkeni edellisvuodesta 3,6 %. Heikkenemiseen vaikutti erityisesti myyntituottojen vä-hentyminen 25,1 prosentilla. Toimintakulut laskivat 0,3 prosenttia. Toimintakuluista eniten väheni-vät aineet, tarvikkeet ja tavarat, joiden kulut laskivat edellisvuodesta 23 %. Muutoksia selittävät vuonna 2014 toteutuneet kuntien liiketoimintojen yhtiöittämiset. Kuntien yhtiöitetty toiminta jää kun-tien tilinpäätöstietojen ulkopuolelle, mutta sisältyy kuntakonsernien tilinpäätöstietoihin. Kuntien verorahoitus, joka koostuu verotuloista ja valtionosuuksista, kasvoi 2,1 %. Kasvanut vero-rahoitus ei kuitenkaan kattanut toimintatuottojen laskua ja vuosikate heikkeni 14 prosenttia. Vuosikate oli negatiivinen 16 kunnalla ja 8 kuntayhtymällä vuonna 2015. Yhteenlaskettujen tilin-päätösten mukaan vuosikate kattoi poistoista kunnissa 91 prosenttia. Edellisvuonna vastaava luku oli 107 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi edellisvuodesta 5,6 prosentilla eli 818 milj. eurolla. Kunti-en lainakanta asukasta kohden oli 2 835 euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2 694 euroa. Kuntien
5
omavaraisuusaste eli oman pääoman suhde koko pääomaan oli 60,2 prosenttia. Suhdeluku laski hieman edellisvuodesta, jolloin se oli 61,1 prosenttia. Vuonna 2015 kuntien nettoinvestoinnit olivat 2,5 mrd. euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 60,1 %, mutta summa on edelleen pienempi kuin vuoden 2013 vastaava luku. Kuntakonsernien vuosikate oli 4,5 mrd. euroa eli 2,6 mrd. euroa kuntien yhteenlaskettua vuosika-tetta parempi. Vuosikate ei ollut negatiivinen yhdelläkään kuntakonsernilla. Konsernien lainakanta asukasta kohden oli 5 987 euroa, kun se edellisenä vuonna oli 5 775 euroa. Kunnallisella yleisellä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan KVTES:n soveltamisalalla työ-markkinajärjestöjen ns. kilpailukykysopimus. Sopimus alentaa kunnallisten työnantajien työvoima-kustannuksia, mutta vaikutukset kuntatalouteen ovat lyhyellä aikavälillä kiristäviä, sillä sopimuksen mukaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnanta-jille aiheutuvilla säästöillä. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin lomarahojen vähentämisestä 30 prosentilla 1.2.2017 – 30.9.2019 välisellä ajanjaksolla. Työaika pitenee myös sopimuksen mukaisesti keskimäärin 24 tun-tia vuodessa ansiotasoa muuttamatta. Palkansaajien osuutta sosiaalivakuutusmaksuista kasvatetaan asteittain. Muutokset koskevat työt-tömyysvakuutus- ja työeläkemaksuja. Vuodesta 2018 alkaen työnantajan keskimääräinen työttö-myysvakuutusmaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ovat yhtä suuret. Vuodelle 2017 palkansaajan maksua korotetaan 0,45 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2018 korotus on 0,4 prosent-tiyksikköä. Vastaava alennus työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun on 0,85 prosenttiyksikköä. Työntekijän eläkemaksu nousee vuonna 2017 arviolta 0,45 prosenttiyksikköä. Tästä muutoksesta kilpailukykysopimuksen osuus on 0,20 %-yksikköä ja eläkeuudistusta koskevan sopimuksen osuus 0,20 %-yksikköä. Vastaavasti työnantajan palkkaperusteinen maksu laskee vuonna 2017 n. 0,05 %-yksikköä. Mikäli kilpailukykysopimusta ei olisi syntynyt, työnantajanpalkkaperusteinen maksu olisi noussut 0,15 %-yksikköä. Työnantajan sairausvakuutusmaksua alennetaan vuoden 2017 alussa 0,94 %-yksikköä, seuraava-na vuonna 1,00 %-yksikköä ja 1,04 %-yksikköä vuonna 2019. Pysyväksi alennukseksi jää vuodes-ta 2020 eteenpäin 0,58 %-yksikköä. Valtiovarainministeriön mukaan kuntatalouden näkymät vuosille 2016 -2020 ovat aikaisempia las-kelmia selvästi myönteisemmät, sillä tilikauden tulos jopa vahvistuu hieman 2016-2017. Kuntien velkaantuminen jatkuu yhä, mutta suhteessa bruttokansantuotteeseen velkaantuminen ei enää nouse. Kuntatalouden näkymien vahvistuminen johtuu siitä, että kuntatalouden kokonaismenojen ja –tulojen arvioidaan kehittyvän historiaan nähden vaimeammin. Menojen kasvua hidastaa mm. kilpailukykysopimuksen päätökset, vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus, kunnallisten liike-laitosten yhtiöittäminen, perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan ja lukuisat muut hallituk-sen käynnistämät lakiesitykset kuntien tehtävien ja menojen karsimiseksi. Näiden seurauksena kunta-alan henkilöstön määrän arvioidaan kehitysarviossa laskevan vuoden 2015 tasosta noin 7 000 hengellä seuraavien viiden vuoden aikana. Kaikista näistä menojen kasvun hallintaan täh-täävistä toimista huolimatta kuntatalouden näkymät ovat yhä hyvin haastavat. Kilpailukykysopimuksesta aiheutuu huomattavat vaikutukset myös kuntien tulopuolelle, sillä sopi-muksessa päätetty palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen korotus merkitsee kunnille suuria ve-rotulomenetyksiä. Kuntien tuloverojen arvioidaan ensi vuonna laskevan peräti 1,6 prosenttia. Osittain tilannetta tasoittaa se, että hallituksen päättämät tuloverokevennykset kompensoidaan kunnille valtionosuuksien lisäyksinä. Se tuo kunnille ensi vuonna noin 395 milj. euroa kompensaa-tiota valtionosuuspuolelle, mutta kokonaan kikysopimuksesta tullutta aukkoa kompensaatiot eivät
6
kata. Valtiovarainministeriön mukaan kikysopimus heikentää kuntien veropohjaa nettona yhteensä 394 milj. euroa vuonna 2017. Sen lisäksi kuntien tulopohjaa leikataan valtionosuusleikkauksilla yh-teensä 379 milj. euroa. Leikkausten taustalla ovat kuntatalouteen syntyvät hyödyt lomarahaleikka-uksista ja työajan pidennyksestä. Verotulot Kilpailukykysopimuksen tukemiseksi työtulojen verotusta kevennetään yhteensä 423 milj. eurolla vuonna 2017. Kevennys vähentää kunnallisveron tuottoa 211 milj. eurolla. Eläketulon verotusta kevennetään yhteensä 136 milj. eurolla, josta kunnallisveron osuus on 62 milj. euroa. Muiden kun-nallisveroa vähentävien veroperustemuutosten vaikutus on lisäksi n. 117 milj. euroa. Yhteensä ve-roperustemuutokset alentavat kunnalliseron tuottoa nettomääräisesti 390 milj. eurolla. Valtion-osuuksiin tehdään vastaavansuuruinen lisäys kompensaationa. Hallitus ei ole esittänyt yhteisöveroon uusia muutoksia. Tämän hetkisessä ennusteessa kuntien yh-teisöverotilitykset heikkenevät vuonna 2017. Laskua kuluvasta vuodesta olisi n. prosentin verran. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat vuodelle 2017. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,93-1,80 ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,41 – 0,90. Muiden kuin va-kituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti saa vuonna 2016 olla maksimissaan 1,00 pro-senttiyksikköä vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia korkeampi. Vuonna 2017 kytkös näiden veroprosenttien välillä poistuu ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä vapaasti välillä 0,93 – 1,80. Rakentamattoman rakennuspaikan osalta vaihteluvälin ala- ja ylärajoja korotetaan 2,00 – 6,00 prosenttiin. Kiinteistöveroprosenttien alarajojen muutoksista johtuen kaikkiaan 89 kunnan on korotettava yleis-tä kiinteistöveroprosenttia ja 56 kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia. Alarajojen ko-rotuksien johdosta kunnille kertyy noin 60 milj. euroa lisää verotuloja. Yleisen kiinteistöveroprosen-tin alarajan korotuksen osalta kertyisi lisää noin 45 milj. euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta noin 15 milj. euroa. Korotuksia on suunnitteilla myös vuosien 2018 ja 2019 kiinteistöverotuksiin. Nämä korotukset on tarkoitus toteuttaa kiinteistöjen verotusarvojen päivittämisen yhteydessä. Valtionosuudet Kuntien valtionapuihin osoitetaan 10,3 mrd. euroa vuonna 2017. Valtionavut alenevat vuodelle 2016 budjetoidusta 7 %. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät ovat perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto kunnilta Kelalle sekä kilpailukykysopi-muksen perusteella tehtävät valtionosuuden vähennykset. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain ja vuoden 2014 tietojen perusteella tehtävä tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 34,5 milj. eurolla. Vuonna 2017 peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan indeksisidonnaisten menojen lisäsäästö, 75 milj. eu-roa. Valtionosuutta alentaa edellisellä vaalikaudella päätetty valtionosuusleikkaus, 50 milj. euroa. Valtionosuusjärjestelmän kautta tehtävät veroperustemuutostenkompensaatiot puolestaan kasva-vat 390 milj. eurolla. Valtionosuuksien indeksitarkistus on -0,7 % vuonna 2017, mikä vähentää pe-ruspalvelujen valtionosuutta n. 50 milj. eurolla. Vuonna 2017 otetaan käyttöön yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien kertaluonteinen eläketuki. Muutos vähentää kuntien kustannuksia työmarkkinatuesta arviolta noin 33 milj. eurolla, ja perus-palvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavan suuruinen vähennys.
7
2.3.1. Maakunta- ja sote-uudistus Kunnat ovat lausuneet marraskuun 2016 alkupuoleen mennessä sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön niille lähettämistä sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistusta kos-kevan hallituksen esitysluonnoksista. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi maakuntalaki, laki so-siaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki. Lisäksi esityk-sessä on maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen edellyttämät muutokset muuhun lainsäädäntöön. Esityksessä on tämän mukaisesti ehdotus maakuntien rahoituslaiksi sekä ehdo-tukset kuntien rahoitusta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, maakuntien ja kuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 alkaen ja säätää niiden hallinnosta ja talou-desta. Lisäksi tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilta maakunnille 1.1.2019 sekä säätää maakuntien rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperus-teista, uudesta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta ja omaisuusjärjestelyistä. Maakuntauudistuksessa noin 400 eri kunnallisen tai valtion viranomaisen tehtäviä kootaan 18 maakunnalle, joilla on asukkaiden suoraan vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto ja itsehallinto. Uudistuksen tarkoituksena on sujuvoittaa hallinnon palveluita ja vahvistaa demokratiaa. Tavoittee-na on toimintatapojen muutos, jolla saadaan aikaan asiakkaan näkökulmasta toimivammat palvelut ja parempi kustannustehokkuus. Someron kaupungin näkökulmasta uudistus uhkaa ainakin lyhyellä tähtäimellä heikentää kaupun-gin taloudellista asemaa. Toiminnallisesta näkökulmasta keskeistä on sote-tehtävien ja sitä hoitavan henkilöstön maakun-taan siirtymisen lisäksi mm. maaseutuhallinnon ja (nyt Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän tuottaman) ympäristöterveydenhuollon siirtyminen maakunnan järjestämäksi. Muutoksilla on suuria vaikutuksia myös em. toimintoihin nykyään kytkeytyvien hallinnon tukipalvelujen järjestämiseen tu-levaisuudessa.
2.4. Varsinais-Suomen työllisyyskehitys ELY-keskuksen lokakuussa julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan syyskuun lopussa työttömi-en osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 12,4 % eli 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuot-ta aiemmin. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun lopussa 28 200 työtöntä työnhakijaa. Viime vuoden syyskuusta määrä väheni 600 henkilöllä eli 2,1 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä väheni 2,3 prosentilla. Syyskuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 3 600, mikä on 3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 50-vuotiaita oli työttömänä 10 100 eli saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Yli 55-vuotiaita oli työttömänä 7 000, eli hieman vähemmän kuin vuosi sitten. työttömyyden kasvu oli pitkään voimakkainta 25-34 –vuotiaiden ryhmässä, mutta maaliskuussa tapahtui käänne las-kusuuntaan tässäkin ryhmässä ja aleneminen jatkui edelleen syyskuussa. Työttömien määrä väheni viime vuodesta Varsinais-Suomen seutukunnista Loimaan, Salon ja Tu-run seuduilla. Loimaan seudulla työttömien määrä väheni 6 prosentilla, kun Vakka-Suomessa se kasvoi 4 prosentilla. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (14,4 %) ja Turun kaupun-gissa (15,9 %). Avoimia työpaikkoja oli tarjolla syyskuun lopussa alueen työ- ja elinkeinotoimistois-sa 2 300 kappaletta eli 40 % enemmän kuin vuosi sitten. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä oli syyskuussa vilkkaampaa useimmilla aloilla. Rakentamisessa kysyntä oli erityisen vireä-
8
tä. Lisäksi teollisuudessa, myyntitehtävissä, hoitoalalla, siivouksessa ja monissa muissa palvelu-alan tehtävissä oli työtä tarjolla enemmän kuin aikoihin. Somerolla työttömänä (ml. lomautetut) oli syyskuun lopussa 445 henkilöä. Vuotta aiemmin luku oli 424 henkilöä. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 50 ja yli 50-vuotiaita 210. Yli vuoden työttömänä oli 147 henkilöä. Työttömyysaste oli 11,2 %, kun se vuotta aiemmin oli 10,6 %. Avoimia työpaikkoja oli Somerolla 14. Työttömiä ulkomaan kansalaisia oli Varsinais-Suomessa syyskuun lopussa 3 036henkilöä. Laskua edelliseen vuoteen oli 2,3 % eli 71 henkilöä. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoi-misia opiskelijoita ei. Lähde: Varsinais- Suomen työllisyyskatsaus
2.5. Väestön kehitysennusteet Tilastokeskuksen 30.10.2015 julkaiseman väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2020 65 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia henkilöitä 22,6 % väestöstä. Vuonna 2030 heitä olisi jo yli neljännes eli 25,6 %. Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä 882 000. Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän vuonna 1894. Vielä 1980-luvun alussa joka viides suomalainen oli alle 15-vuotias. Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenisi 14 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Suurin syy nuorten määrän vähenemiseen on riittämättömällä tasolla oleva syntyvyys. Työikäisen (15-64 –vuotiaiden) väestön määrä oli suurimmillaan vuonna 2009, jolloin heitä oli maassamme 3,55 milj. henkilöä. Vuosien 2010-2014 välisenä aikana työikäisten määrä on vähen-tynyt 69 000 henkilöllä. Vuoden 2015 väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenisi nykyi-sestä 3,48 miljoonasta 3,41 miljoonaan eli 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä 64 prosentista 59 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Niin sanottu omavaraisennuste kuvaa tilannetta, jossa maahan- ja maastamuuttoja ei olisi lainkaan ja väestön määrään ja ikärakenteeseen vaikuttaisivat vain syntyvyys ja kuolleisuus. Tällöin työikäi-sen väestön määrä vähenisi nykyisestä vuoteen 2030 mennessä 300 000 henkilöllä ja vuoteen 2050 mennessä runsaalla 550 000 henkilöllä. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeläisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitule-vaisuudessa. Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2014 lopussa 57,1. Ennusteen mukaan 60 huol-lettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuoteen 2032 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi 76. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat menneeseen kehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lä-hinnä sen, mihin väestökehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Väestön kehitys Somerolla Someron asukasluku 31.12.2015 oli 9 093 henkeä, joista miehiä 4499 ja naisia 4 594. Alle 15-vuotiaita oli 1 326 henkeä eli 14,6 % ja 65 vuotta täyttäneitä 2 648 eli 29,1 %. Väestöstä suomen-
9
kielisiä oli 8 793, ruotsinkielisiä 49 ja muut kielet yhteensä 251. Ulkomaan kansalaisia oli 210 eli 2,3 %. Vieraskielisten osuus väestöstä oli 2,8 %. Someron väkiluku oli vielä 80-luvulla yli 10 000 asukasta, mutta on sen jälkeen laskenut muutamaa vuotta lukuun ottamatta. Syntyvyys on selvästi kuolleisuutta pienempi ja aika usein myös lähtö-muutto tulomuuttoa suurempi. Varsinkin alkusyksystä lähtömuutto on selvästi suurempaa opiskeli-joiden muuttaessa opiskelupaikkakunnalle. Someron työikäisen väestön määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 56 prosentista 50 prosenttiin. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan 29 prosen-tista 38 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä
Vuosi
Synt.
Kuoll.
Tulo-
muutto
Lähtö- muutto
Netto
muutto
Väkil. muutos
(sis.korj.)
Väkiluku 31.12.
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2015
92 115 96 106 96 81 70 75 76 85 72 62
122 165 144 161 112 109 136 127 134 148 114 -150
237 276 289 295 358 354 296 358 327 309 323 348
276 250 241 282 362 413 324 396 332 338 281 -337
-39 +26 +48 +13 -4 -59 -28 -38 -5 -29 +42 +11
-60 -18 18 -38 -10 -78 -72 -62 -39 -83 27 -80
10 289 10 015 10 002 9 894 9 789 9 606 9 330 9 268 9 229 9 146 9 173 9 093
* 2020 2025 2030 2040
61 55 52 51
137 136 138 150
337 337 337 338
298 284 270 252
+39 +53 +67 +86
8 896 8 732 8 621 8 454
Ikäryhmä Vuosi
0 – 14 vuotiaat 15 – 64 vuotiaat yli 65 -vuotiaat Huolto- suhde
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 2014 2015
1681 16,3 % 1605 16,0 % 1706 17,1 % 1709 17,3 % 1609 16,4 % 1535 16,0 % 1397 15,0 % 1355 14,8 % 1343 14,6 % 1326 14,6 %
6723 65,4 % 6558 65,5 % 6381 63,8 % 6117 61,8 % 6035 61,7 % 5747 59,8 % 5508 59,0 % 5255 57,5 % 5209 56,8 % 5119 56,3 %
1885 18,3 % 1852 18,5 % 1915 19,1 % 2068 20,9 % 2145 21,9 % 2324 24,2 % 2425 26,0 % 2536 27,7 % 2621 28,6 % 2648 29,1 %
53,0 52,7 56,8 61,8 62,2 67,2 69,4 74,0 76,1 77,6
2020 2025 2030 2040
1181 13,3 % 1096 12,6 % 1010 11,7 % 934 11,0 %
4825 54,2 % 4551 52,1 % 4354 50,5 % 4133 48,9 %
2890 32,5 % 3085 35,3 % 3257 37,8 % 3387 40,1 %
84,4 91,9 98,0 104,5
Lähde: Tilastokeskus väestöennuste 2015
Väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2015 Somerolla 77,6, kun se koko maassa oli 58,2. Väestö-ennusteen mukaan Somerolla 100 huollettavan raja ylittyisi jo 2032, jolloin huoltosuhde olisi 101,3.
10
Someron toteutunut väestö 2014 – 2016 sekä tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2035
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2015
3. SOMERON KAUPUNGIN STRATEGIA 2025 Strategiaan kirjatuilla kehittämistoimenpiteillä vastataan erityisesti valtuustokaudella 2013 – 2017 konkretisoituviin taloudellisiin haasteisiin kuitenkin siten, että strategian pohjavisio säilyy kauempa-na tulevaisuudessa. Strategian johtolankoina ovat palvelurakenteiden uudistaminen toimialarajat ylittävillä ratkaisuilla, työyhteisökulttuurin kehittäminen edellä mainitun palvelurakenneuudistuksen mahdollistamiseksi sekä maankäyttö- ja elinkeinopolitiikan tehostaminen uusien resurssien (työ-paikat ja asukkaat) saamiseksi alueelle. Käynnissä olevat valtakunnalliset palvelurakennehankkeet ja kuntalain uudistus ovat osatekijöitä, jotka aiheuttavat tarvetta tarkastella strategian ajanmukai-suutta jälleen lähitulevaisuudessa. Strategian lisäksi kaikilla toimialoilla toteutetaan vuonna 2015 hyväksyttyä ilmasto-ohjelmaa, jonka toteutusta seurataan vuosittain.
SOMERON KAUPUNGIN STRATEGIA 2025
Toiminta-ajatus
Kaupungin tehtävänä on huolehtia väestönsä peruspalveluista. Lisäksi sen tulee tarjota asukkailleen turvallinen ympäristö, hyvät olosuhteet asumiseen ja vapaa-ajantoimintoihin sekä luoda kilpailukykyiset edellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle.
Visio 2025 Somero on vireä, vehreä ja turvallinen terveen väestön maaseutukaupunki, jonka kehityksen voimavaroina ovat yhteisöllisyys sekä monipuoliset asumisen, yrittämisen ja työnte-on mahdollisuudet. Paikallisiin luonnonvaroihin perustuvia voimistuvia työllistäjiä ovat lähienergia ja elintarviketuotanto. Somero tunnetaan vahvasta ja monipuolisesta kulttuu-rista sekä kuntakokoonsa nähden poikkeuksellisista palveluista ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista.
Kuntaorganisaationa Someron kaupunki tunnetaan esimerkillisestä työyhteisökulttuurista, yritysystävällisyydestä ja kuntalaislähtöisistä palveluista.
Palvelutuotanto Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Elinkeinopolitiikka Alueellinen yhteistyö ja edunvalvonta
Kunta-tason lin-jaukset
Peruspalvelujen kustannustehokkuuden ja laadun lisääminen asukaslähtöisesti toimi-alojen välisillä uusilla ratkaisuilla.
Käyttökustannuksiltaan tehokkaan palvelu-rakenteen (koulutus, varhaiskasvatus, asu-mispalvelut) toteutusta tukeva maankäytön suunnittelu ja kunnallistekniikaltaan kus-tannustehokas yhdyskuntarakenne.
Nykyisten yritysten pysyvyyttä ja kas-vumahdollisuuksia sekä uusien yritysten syntyä edistävät tukitoimenpiteet ja riittävien sijoittumismahdollisuuksien tarjonta uusille yrityksille.
Someron kaupungin itsenäistä asemaa ja lähipalvelutarjonnan pysyvyyttä tukeva kuntayhteistyö.
Kriittiset kehittämiskohteet Kriittiset kehittämiskohteet Kriittiset kehittämiskohteet Kriittiset kehittämiskohteet
Hallinto ja talous:
1. Organisaation toiminnan tehostaminen työyhteisökulttuuria ja henkilöstön työ-hyvinvointia kehittämällä *
2. Toimialat ylittävän strategisen johtami-sen kehittäminen koko organisaatiossa tehottomuutta aiheuttavien toimialara-jojen purkamiseksi *
3. Kuntalaislähtöisten toimialarajat ylittä-vien palveluprosessien uudistaminen
4. Organisaation sopimus- ja hankintaosaa-misen kehittäminen sekä sopimusyhteis-työn edistäminen konserniyhtiöiden ja muiden konsernin ulkopuolisten palvelu-tuottajien kanssa
*) Perustana henkilöstöstrategia ja -suunnitelma
1. Taajamarakenteen tiivistäminen ja ra-kentamisen vauhdittaminen yksityisten omistamilla asemakaavatonteilla
2. Maanhankinta/kaavoitus Ihamäen, Pappi-lan, Rankkulan ja Jokioistentien tuntu-masta Ruunalan alueilta nykyistä asema-kaava-aluetta tiivistävästi/siihen kytkey-tyen
3. Jaatilan teollisuusalueen laajentaminen uusien silta- ja tiejärjestelyjen hyödyn-tämiseksi
4. Tupalan alueen tulevaisuuden hyödyn-tämisedellytyksien turvaaminen
5. Palveluverkkoa hyödyntävän rakennus-paikkatarjonnan lisäys Oinasjärven ja Pitkäjärven alueilla ensisijaisesti asema-kaavoitusta kevyemmillä menetelmillä
1. KT 52:n välittömään läheisyyteen (Salon ja Jokioisten suunnat) sijoit-tuvan yritystonttitarjonnan turvaa-minen
2. Elinkeinopoliittisen tukijärjestelmän täydentäminen:
paikallinen perusyritysneuvonta-palvelu ja täydentävä erityispal-velu
vastaantuloratkaisut; työllistä-mis- ja rakentamisperusteinen tonttihinnoittelu
3. Someron yritysilmapiirin parantami-nen elinkeinoelämän ja kaupungin uusilla yhteistoimintamuodoilla
1. Someron maantieteellistä asemaa pa-rantavien väylähankkeiden toteutta-miseen tähtäävä edunvalvonta:
Forssaan johtavan MT 282:n pa-rantaminen
Varsinais-Suomen uloin kehätie (Uusikaupunki-Loimaa-Somero-Helsinki); ns. Palikkalan oikaisu ja liikennöintinopeuden nosto
2. Elinkeinopalvelujen perusyritysneu-vontaa tukevien erityispalvelujen jär-jestäminen yhteistyössä ensisijaisesti Salon seutukunnan sisällä sekä Joki-oisten luonnonvarakeskusta hyödyn-täen
3. Yhteispalvelupisteen perustaminen valtion hallintopalvelujen järjestämi-seksi Somerolla (Kela, TE-palvelut, poliisin lupahallinto)
Perusturva
1. Asiakastarpeeseen nähden oikea-aikaiset palvelut ja ennaltaehkäisevien palvelu-jen harkittu painotus kaikissa ikäryhmis-sä
(syrjäytymisen, lastensuojelun ja raskai-den palvelutarpeiden yms. ehkäisy yh-
1. Lähipalvelujärjestelmän täydentäminen hyödyntämällä kouluverkkoon ja var-haiskasvatuksen toimipisteisiin kytket-tyjen tukipalvelujen mahdollisuuksia
2. Haja-asutusalueen kotihoitopalvelujen
1. Monituottajamallin laajentaminen erillisessä palvelutuotantostrategias-sa tehtävien linjausten perusteella, keinona mm. palvelusetelin käytön lisääminen
2. Someron senioripalvelukeskittymän
1. Lähipalvelujen turvaaminen uudessa sote-järjestelmässä
2. Työterveyshuollon ulkoistaminen (mahdollisuuksina kuntaomisteiset yhtiöt tai yksityinen palveluhankinta)
12
teistyössä sivistystoimialan kanssa)
2. Hyvinvointipalvelujen teknologisten mahdollisuuksien hyödyntäminen erityi-sesti kotihoidossa
3. Yhteistyön kehittäminen kolmannen sek-torin kanssa
4. Palveluasumisen vaihtoehtojen edistämi-nen (esim. ryhmä- ja perheasuminen)
kehittäminen
kehittymisedellytysten edistäminen
(Mm. päivätoiminta kohdennettuna kotihoidon ja omaishoidon asiakkai-siin tehostetun palveluasumisen tar-peen vähentämiseksi.)
Sivistys
1. Koulutus- ja kasvatuspalvelujen keskit-täminen itä-keskusta-länsi alueille (Pit-käjärvi, keskusta, Oinasjärvi) kouluverk-kosuunnitelman mukaisesti
2. Tieto- ja viestintätekniikan hallittu käyt-töönotto yhteistyössä tietohallinnon kanssa sekä etä- ja verkko-opetuksen te-hokas hyödyntäminen (esim. lukio-opetuksen, Somero-opiston ja kirjaston tarpeisiin)
3. Terveys- ja hyvinvointivaikutuksia edis-tävät, erityisryhmiin ja väestörakenteen muutokseen kohdennetut kirjaston, So-mero-opiston, Musiikkiopiston, Someron kulttuuri ry:n ja Someron liikunta ry:n kautta tuotetut palvelut.
1. Koulukeskuksen uudisrakentaminen olemassa olevalle tontille keskustan pal-velurakenne ja liikenteelliset yhteydet huomioiden
2. Oinasjärven ja Pitkäjärven koulukiin-teistöjen kehittäminen
1. Yrittäjyyskasvatuksen vakiinnuttami-nen lukion ja perusasteen opetus-suunnitelmaan
2. Ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestäminen yrittäjille (Somero-opisto yhteistyössä alueellisten kou-lutusorganisaatioiden kanssa)
3. Luonnontieteiden/biotalouden pai-nottaminen lukion kurssitarjonnassa
4. Yksityisen ja kuntarajat ylittävän päivähoidon kehittäminen
1. Lukion kurssi-/projektiyhteistyö lähi-kuntien lukioiden kanssa kustannus- ja imago-hyötyjen saamiseksi
2. Sähköisten oppimisympäristöjen yh-teiskäyttö lähikuntien kanssa
3. Yrittäjyyskasvatuksessa yhteistyö maakunnallisten toimijoiden kanssa
4. Toisen asteen, aikuiskoulutuksen ja AMK-koulutuksen koulutusorganisaa-tiot Salon ja Forssan seuduilla
5. Somero-opiston palvelutarjonta Kos-kelle sekä kirjastoauto- ja uimahalli-palvelujen markkinointi/tuottaminen kuntarajojen ulkopuolelle.
Tekninen
1. Oman keittiöverkon karsinta ja kehittä-minen kahdeksasta valmistuskeittiöstä kolmeen (Joensuun koulu, terveyskeskus, Oinasjärvi)
2. Kiinteistöjen kunnossapidon ja käyttöas-teen lisääminen sekä tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen, perustana erikseen laadittava kiinteistöstrategia (myös konsernitasolla, sis. vuokra-asunnot)
3. Teknologian monipuolinen hyödyntämi-nen toimialoilla, ylikunnalliset mahdolli-suudet huomioiden
4. Energiansäästö ja kotimaisten lähiener-giamuotojen käytön suhteellinen lisää-minen.
1. Kaavoituksen tehostaminen kuntatason linjauksessa esitettyjen tavoitteiden mu-kaisesti (mm. keskustan osayleiskaava)
2. Asumisen ja pienyritystoiminnan yhdistä-vän puurakentamisen pilottialueen kehit-täminen olemassa olevan taajamaraken-teen yhteyteen (esim. Kultela tai Oinas-järvi)
3. Kevyen liikenteen väylästön kehittämi-nen turvallisuuden ja hyvinvointivaiku-tusten lisäämiseksi sekä koulukuljetus-kustannusten ehkäisemiseksi
4. Jätevesiverkoston kunnosta huolehtimi-nen ja hulevesien eriyttäminen jätevesis-tä.
1. Teollisuusalueiden ja yritystilojen houkuttelevuuden lisääminen
2. Elinkeinoelämän kehittämistarpeita ja yrittäjyysmyönteistä kuntakuvaa tukevan asiakaspalvelumallin vahvis-taminen yhteistyössä keskushallinnon kanssa
3. Toimistohotellipalvelun perustami-nen soveltuviin kiinteistöihin (esim. Kiiruun kulma).
1. Teknisten toimien yhteistyö, mm. ra-kennusvalvontayhteistyö - Forssan seutu/Salon seutu.
13
4. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA
4.1. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Someron kaupungin tilinpäätös vuodelta 2015 oli hyvä. Vuosikate oli 3,56 milj. euroa, kun se vuotta aiemmin oli 3,9 milj. euroa. Poistot olivat 2,4 milj. euroa. Vuosikate riitti poistojen kattamiseen sekä lainojen lyhennyksiin. Tilikauden ylijäämäksi jäi 1,1 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarviossa (ilman lisämäärärahoja) vuosikate on 0,6 milj. euroa. Käyttötalousme-not ovat n. 60 milj. euroa ja menojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 %. Tilikauden tulos on poistojen jälkeen 2,2 milj. euroa alijäämäinen. Someron kaupungin taseessa ei ole katettavia alijäämiä. Edellisten vuosien ylijäämiä on 24,7 milj. euroa. Verotuloja kertyi vuonna 2015 kaikkiaan 27,2 milj. euroa, josta tuloveroja 24,4 milj. euroa, kiinteis-töveroja 1,6 milj. euroa ja yhteisöveroa 1,2 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvioon verotuloja on budjetoitu 26,3 milj. euroa, josta tuloveroja 23,7 milj. euroa. Lokakuun loppuun mennessä tulovero-ja on kertynyt 21,8 milj. euroa eli 92 %. Marraskuun maksuunpanotilityksessä takaisinperittävä määrä on 2,2 milj. euroa eli n. 0,8 milj. euroa viime vuotta suurempi. Mikäli loppuvuoden tilitykset ovat viime vuoden tasolla, tulee tuloverokohta toteutumaan. Yhteisöveroja on budjetoitu 1,0 milj. euroa ja lokakuun loppuun mennessä veroja on kertynyt jo yli milj. euroa. Arvio koko vuoden toteu-tumisesta on n. 1,1 – 1,2 milj. euroa. Kiinteistöveroja on maksuunpantu 1,6 milj. euroa. Someron kaupungin tuloveroprosentti nostettiin vuodelle 2014 19,5 %:iin. Koko maan keskiarvo vuonna 2016 on 19,87 %. Somerolla tuloveroprosentin korotus 0,5 %:lla lisää verotuloja n. 0,6 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2016 vahvistaa vuoden 2017 tuloveroprosentiksi edelleen 19,50. Vuodelle 2017 kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja korotettiin. Somero on niiden kuntien joukossa, jonka on nostettava kiinteistöveroprosentit uusille alarajoille. Alarajojen korotusten vaikutus on n. 190 000 euroa. vaihteluväli Kiinteistöveroprosentit 2017 Yleinen 0,93 – 1,80 0,93 Vakituinen asuinrakennus 0,41 – 0,90 0,41 Muu asuinrakennus 0,93 – 1,80 0,93 Valtionosuudet olivat tilinpäätöksessä 24,7 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarviossa valtinosuudet ovat 25,8 milj. euroa, joka on valtionosuuspäätöstä vain hieman pienempi. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleen valtionosuusuudistuksen on laskettu vähentävän Someron kaupungin valtion-osuuksia yhteensä n. 2,3 milj. euroa viiden vuoden siirtymäkauden aikana eli 248 euroa/asukas. Vähennyksen laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin on n. 2 prosenttiyksikköä. Kahtena en-simmäisenä vuotena muutos rajoitetaan 50 euroon/asukas. Muutoin siirtymäajan vaikutus on seu-raava: 1. vuosi: 50 euroa/asukas 2. vuosi: 50 euroa/asukas (ja kokonaismuutos 100 euroa/asukas) 3. vuosi: 80 euroa/asukas (ja kokonaismuutos 180 euroa/asukas) 4. vuosi: 80 euroa/asukas (ja kokonaismuutos 260 euroa/asukas) 5. vuosi: 120 euroa/asukas (ja kokonaismuutos 380 euroa/asukas)
14
Kaupunginhallitus antoi kesäkuussa raamin vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018 – 2019 ta-loussuunnitelman laadintaa varten. Raamin pohjana oli vuoden 2015 tilinpäätöksen henkilöstökulut ja toimintatuotot. Menot on arvioitu vuoden 2016 talousarvion pohjalta. Raamiin tehtiin lisäksi joita-kin tarkistuksia mm. kertaluonteisten erien osalta ja alkuvuoden tilanteen pohjalta. Raamissa tulo-verot on arvioitu vuoden 2015 tilinpäätöksen tasolle, joka on 0,6 milj. euroa vuoden 2016 talousar-viota suurempi. Valtionosuudet arvioitiin käytettävissä olleiden Kuntaliiton ennakkolaskelmien mu-kaan.
4.2. Talousarvion sitovuus Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio sekä taloussuunnitel-ma. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunni-telmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. Samalla valtuusto hyväksyy myös eri tehtäväalueita koskevat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalousosan budjetti hyväksytään tehtäväalueittain. Hyväksyttävät tulo- ja menomäärärahat on esitetty tuloslaskelmakaavan mukaisesti menoina ja tuloina. Palkkamenoista on vähennetty sai-rausvakuutuskorvaukset. Käyttötalousosan määrärahat ovat valtuustoa sitovia tehtäväaluetasolla bruttoperiaatteen mukaan. Sitovia ovat vain ulkoiset meno- ja tulomäärärahat. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai han-keryhmille suunnitteluvuosille jaksotettuina. Hanke voi olla rakennuskohde tai laajemmin esim. tei-den kestopäällystys. Investoinnit sitovat valtuustoa hankkeittain. Alle 10 000 euroa maksavat han-kinnat kirjataan vuosikuluiksi käyttötalousosassa, ellei kyseessä ole kiinteistön ensikertainen kalus-taminen. Rahoitusosassa sitovia määrärahoja ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja –kulut. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ovat antolainojen lisäykset ja vä-hennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset. Talousarvion vahvistamisen jälkeen toimielinten tulee vahvistaa käyttösuunnitelmat. Suunnitelmas-sa tulee vahvistaa määrärahojen jako toimielimen alaisille vastuualueille ja kustannuspaikoille. Toimielin päättää määrärahoista tehtäväaluetta alemmalla tasolla. Toimielimen on hyväksyttävä vi-ranhaltijan oikeus päättää käyttösuunnitelmasta. Talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin tehtävistä muutoksista päättää kaupungin-valtuusto. Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenten lisäksi kaupun-ginjohtaja, toimialajohtajat sekä ne johtavassa asemassa olevat virkamiehet, jotka on määrätty kaupungin toimielinten esittelijöiksi tai vastaavat tehtäväalueella itsenäisestä tehtäväkokonaisuu-desta. Vahvistaessaan talousarvion kaupunginvaltuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvolliset on mainittu kunkin tehtäväalueen palvelusuunnitelman alussa. Tuloslaskelmaosa on kunnan kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulora-hoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Talousarvion rahoituslas-kelmassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Välisummana esitetään toi-minnan ja investointien rahavirta. Ylijäämäinen välisumma osoittaa, että investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja omaisuuden myynnillä. Negatiivinen välisumma osoittaa määrän, joka on rahoitettava pääomarahoituksella. Talousarvion tuloihin ja menoihin sisältyvät myös sisäiseen laskutukseen perustuvat erät. Sisäiset tulot ja menot eivät ole valtuustoon nähden sitovia määrärahoja. Suunnitelman mukaiset poistot
15
ovat tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Poistot eivät ole sitovia mää-rärahoja, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia.
4.3. Vuoden 2017 talousarvio Vuoden 2017 talousarvion toimintamenojen raami oli 59,9 milj. euroa. Lautakuntien esityksissä menojen yhteissumma oli 61,2 milj. euroa. Ylitystä annettuun raamiin oli näin ollen 1,2 milj. euroa. Lautakuntien esityksissä oli kasvua vuoden 2016 talousarvioon verrattuna n. 1,2 milj. euroa eli 2,1 %. Tulot olivat lautakuntien esityksissä n. 8,3 milj. euroa, jossa oli laskua kuluvan vuoden talousar-vioon n. 0,2 milj. euroa eli 1,9 %. Tulot olivat myös n. 0,5 milj. euroa annettua raamia pienemmät. Lautakuntien esitysten jälkeen vuosikate jäi n. 0,2 milj. euroa miinukselle. Talousarvioesityksiin on tehty yhteensä n. 1 milj. euron menojen vähennykset ja n. 0,1 milj. euron tulojen lisäykset. Toimintamenot ovat muutosten jälkeen 60,2 milj. euroa ja tulot n. 8,3 milj. euroa. Kiinteistöverotuloihin on tehty vielä 0,1 milj. euron korotus alarajamuutoksista johtuen. Raamissa oli korotusta laskettu 0,1 milj. euroa. Kiinteistöverotuottoihin on myös lisätty 35 000 euroa kiinteis-tötarkastuksista odotettavissa olevan lisätulon vuoksi. Valtionosuuksiin merkityt 25,9 milj. euroa pe-rustuvat Kuntaliiton ennakkolaskelmiin. Raamissa em. valtionosuus oli pidetty kuluvan vuoden pää-töksen mukaisena. Talousarvioehdotus on n. 0,2 milj. euroa eli 0,4 % kuluvan vuoden talousarviota suurempi. Tulot ovat hieman (-1 %) kuluvan vuoden talousarviota pienemmät. Vuosikatteeksi jäi 660 400 euroa. Poistojen jälkeen tilikauden tulos jää vielä 2,2 milj. euroa alijäämäiseksi. Perusturvalautakunnan menot ovat 58 % talousarviosta ja menojen kasvu on n. 0,6 milj. euroa eli 1,7 %. Sivistyslautakunnan osuus on 22 % ja menoissa on laskua 2,5 %. Teknisen lautakunnan osuus talousarviomenoista on 15 % ja menoissa on laskua 0,5 %. Muiden lautakuntien osuus on 5 % ja menoissa on kasvua 2,2 %. Henkilöstökulujen osuus toimintamenoista on n. 26,1 milj. euroa eli n. 43 %, palvelujen ostojen 25,9 milj. euroa eli 43 %. Muiden menoerien osuus on 8,1 milj. euroa eli 14 %. Varsinaisissa palk-kamenoissa on kasvua vuoden 2016 talousarvioon verrattuna n. 0,3 milj. euroa eli 1,4 %. Kasvua on vakinaisten ja määräaikaisten palkoissa yhteensä n. 0,2 milj. euroa. Loppuosa koostuu sijaisten palkoista sekä työaika- ja erilliskorvausmäärärahoista. Em. määrärahoista siirrettiin n. 0,1 milj. eu-roa vakinaisen henkilökunnan palkkoihin (kolmen hoitajan vakinaistaminen). Henkilösivukuluissa on laskua vuoden 2016 talousarvioon verrattuna 10,5 % eli 0,68 milj. euroa. Lautakuntien esityksistä on vähennetty henkilösivukuluja on 0,56 milj. euroa. Vähennys johtuu suu-rimmaksi osaksi henkilösivukuluprosenttien alenemisesta n. 2,6 prosentilla. Sivukuluprosenttien alenemisesta johtuvaa vähennystä on 0,52 milj. euroa ja n. 30 000 euroa on palkkakulujen vähen-tämisen seurauksena syntyvää laskua. Loppuosa on muusta korjauksesta ja pyöristyksestä johtu-vaa laskua. Palvelujen ostoja on talousarvioon merkitty 25,9 milj. euroa. Tästä yli puolet eli 13,4 milj. euroa on asiakaspalvelujen ostoja kuntayhtymiltä, josta suurin on erikoissairaanhoidon menojen osuus 12,8 milj. euroa. Asiakaspalvelujen ostot muilta ovat 5,6 milj. euroa, rakentamis- ja kunnossapitopalvelut n. 1,2 milj. euroa sekä matkustus- ja kuljetuspalvelut 1,2 milj. euroa. Muut yhteistoimintaosuudet (pelastustoi-mi 0,65 milj. euroa, eläinlääkintähuolto 0,22 milj. euroa, terveysvalvonta 0,15 milj. euroa, muut 0,1 milj. euroa) n. 1,2 milj. euroa. Aineiden ja tarvikkeiden osuus on n. 3,8 milj. euroa, erilaisten avus-tusten 2,9 milj. euroa ja muiden kulujen n. 1,3 milj. euroa.
16
Toimintatuottoja on budjetoitu 1 % kuluvaa vuotta vähemmän (85 600 euroa). Maksutuottojen osuus on n. 4 milj. euroa ja myyntituottojen n. 2 milj. euroa. Muut tuotot 2,1 milj. euroa ovat pää-asiassa erilaisia vuokratuottoja. Tukien ja avustusten osuus on n. 0,38 milj. euroa. Verotuloja on budjetoitu 26,6 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2016 talousarvioon 1,3 % eli 0,3 milj. euroa. Tuloveron tuottoa on laskettu vuoden 2016 talousarviosta 0,2 milj. euroa. Kiinteistöveroja on koro-tettu 0,2 milj. euroa ja yhteisöveroa 0,3 milj. euroa vuoteen 2016 verrattuna. Valtionosuuksiin on arvioitu 25,9 milj. euroa. Lopulliset valtionosuuspäätökset saadaan alkuvuodesta. Toimintatuotoilla katetaan toimintamenoista n. 14 %. Loput katetaan verotuloilla (44 %) ja valtionosuuksilla (43 %). Rahoituskuluihin sisältyy lainojen korkokuluja 0,12 milj. euroa ja muita rahoituskuluja 19 700 euroa. Rahoitustuottoihin sisältyy korkotuottojen lisäksi osinkotuloja n. 50 000 euroa, peruspääoman kor-kotuloja 14 500 euroa sekä muita rahoitustuloja 31 500 euroa. Lainojen lyhennyksiin on rahoitus-laskelmaan merkitty n. 1,4 milj. euroa. Uutta lainaa on varauduttu ottamaan 10 milj. euroa. Muita rahoituslaskelmaan merkittyjä rahoitustuottoja ovat Vesihuolto Oy:n kauppahintasaamisten lyhennyserä 130 700 euroa. Vuoden 2017 talousarvioon sisältyvät uudet henkilöstömuutokset Sivistyslautakunta: Perhepäivähoitaja varhaiskasvatukseen Perusturvalautakunta: Perhetyöntekijä neuvolaan, palkataan perintövaroin (aloittanut jo vuoden 2016 puolella) Kolmen hoitajan vakinaistaminen. Tekninen lautakunta: Rakennusmestari (noin 20 % työpanoksesta ja kuluista kohdennetaan
ympäristölautakunnan tehtäväalueelle) Sisäiset määrärahat eriteltyinä: Talousarvioon sisältyy lautakuntien keskinäisiä menoja ja tuloja. Näitä kutsutaan sisäisiksi eriksi. Sisäiset menot ja tulot tulee olla yhtä suuret. Menot kirjataan eri yksiköille ja tulot kirjataan koko-naisuudessaan laskuttavan yksikön tuloksi. Rakennusten ja huoneistojen sisäiset vuokrat 4 883 700 € Ruokahuollon palvelut 1 725 900 € Siivouskustannukset 1 072 900 € Taloushallinnon kustannukset 350 700 € Tietohallinnon kustannukset 894 100 € Pesulapalvelut 174 200 € Työterveyshuollon kustannukset 101 900 € Muut sisäiset (valokopiot, kuljetukset ym.) 103 500 € Yhteensä 9 306 900 €
17
YHTEENVETO TOIMIELIMITTÄIN
Toimielin TP 2015 TA 2016 RAAMI LTK:n Raamin TA Muut.%
2017 esitys ylitys- 2017 TA 17/16
alitus+
Keskusvaaliltk Tuotot 15 454 0 0 0 0 0 0,0
Kulut -15 895 0 -28 000 -21 530 6 470 -21 320 0,0
Netto -441 0 -28 000 -21 530 6 470 -21 320 0,0
Tarkastusltk Kulut -12 578 -15 710 -15 200 -15 520 -320 -15 490 -1,4
Netto -12 578 -15 710 -15 200 -15 520 -320 -15 490 -1,4
Kaupunginhall. Tuotot 101 040 45 850 50 000 49 000 1 000 49 000 6,9
Kulut -1 303 502 -1 444 160 -1 451 400 -1 487 890 -36 490 -1 476 280 2,2
Netto -1 202 462 -1 398 310 -1 401 400 -1 438 890 -37 490 -1 427 280 2,1
Elinkeinoltk Tuotot 35 900 39 800 36 500 39 700 -3 200 39 800 0,0
Kulut -215 028 -242 740 -271 300 -271 300 0 -268 940 10,8
Netto -179 128 -202 940 -234 800 -231 600 3 200 -229 140 12,9
Maaseutultk Tuotot 427 797 609 800 609 300 609 288 12 609 300 -0,1
Kulut -497 511 -507 520 -511 500 -521 721 -10 221 -515 740 1,6
Netto -69 714 102 280 97 800 87 567 10 233 93 560 -8,5
Perusturvaltk Tuotot 4 976 088 4 681 800 4 866 800 4 706 238 160 562 4 722 100 0,9
Kulut -33 428 085 -34 421 490 -34 208 800 -35 422 844 -1 214 044 -34 993 440 1,7
Netto -28 451 997 -29 739 690 -29 342 000 -30 716 606 -1 374 606 -30 271 340 1,8
Sivistysltk Tuotot 1 439 788 1 424 000 1 505 500 1 543 602 -38 102 1 550 100 8,9
Kulut -12 861 072 -13 258 090 -13 240 600 -13 179 804 60 796 -12 922 690 -2,5
Netto -11 421 284 -11 834 090 -11 735 100 -11 636 202 98 898 -11 372 590 -3,9
Tekninen ltk Tuotot 1 554 475 1 523 700 1 648 700 1 247 191 401 509 1 288 800 -15,4
Kulut -8 156 199 -9 283 840 -9 480 000 -9 518 277 -38 277 -9 237 940 -0,5
Netto -6 601 724 -7 760 140 -7 831 300 -8 271 086 -439 786 -7 949 140 2,4
Ympäristöltk Tuotot 86 048 109 700 80 400 74 900 5 500 89 900 -18,0
Kulut -626 101 -755 700 -730 900 -731 170 -270 -733 060 -3,0
Netto -540 053 -646 000 -650 500 -656 270 -5 770 -643 160 -0,4
YHTEENSÄ Tuotot 8 636 590 8 434 650 8 797 200 8 269 919 527 281 8 349 000 -1,0
Kulut -57 115 971 -59 929 250 -59 937 700 -61 170 056 -1 232 356 -60 184 900 0,4
Netto -48 479 381 -51 494 600 -51 140 500 -52 900 137 -1 759 637 -51 835 900 0,7
18
4.4. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma
TULOSLASKELMA (ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017/LTK TA 2017
Toimintatuotot:
Myyntituotot 1 924 608 1 998 400 1 906 603 1 951 500
Maksutuotot 3 826 193 3 591 000 3 921 700 3 912 900
Tuet ja avustukset 586 537 567 050 382 350 385 000
Muut toimintatuotot 2 299 252 2 278 200 2 059 266 2 099 600
Toimintatuotot yhteensä 8 636 591 8 434 650 8 269 919 8 349 000
Toimintakulut:
Henkilöstökulut -25 469 528 -26 531 920 -26 806 491 -26 138 270
Palkat ja palkkiot -19 429 817 -20 020 800 -20 418 560 -20 309 250
Henkilösivukulut -6 039 710 -6 511 120 -6 387 931 -5 829 020
Palvelujen ostot -24 006 374 -25 013 950 -26 144 380 -25 947 410
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 674 570 -4 045 130 -3 907 480 -3 852 980
Avustukset -3 119 270 -3 316 800 -2 966 900 -2 905 900
Muut toimintakulut -846 228 -1 021 450 -1 344 805 -1 340 340
Toimintakulut yhteensä -57 115 971 -59 929 250 -61 170 056 -60 184 900
TOIMINTAKATE -48 479 380 -51 494 600 -52 900 137 -51 835 900
Verotulot 27 248 743 26 300 000 27 200 000 26 635 000
Valtionosuudet 24 761 389 25 800 000 25 500 000 25 900 000
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 6 912 8 000 7 000 7 000
Muut rahoitustuotot 158 987 163 300 96 000 96 000
Korkokulut -121 788 -153 000 -122 000 -122 000
Muut rahoituskulut -12 513 -20 600 -19 700 -19 700
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 31 598 -2 300 -38 700 -38 700
VUOSIKATE 3 562 350 603 100 -238 837 660 400
Suunnitelman mukaiset poistot -2 444 702 -2 804 000 -2 900 000 -2 900 000
TILIKAUDEN TULOS 1 117 648 -2 200 900 -3 138 837 -2 239 600
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 117 648 -2 200 900 -3 138 837 -2 239 600
RAHOITUSLASKELMA TP 2015 TA 2016 TA 2017/LTK TA 2017
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 3 562 350 603 100 -238 837 660 400
Tulorahoituksen korjauserät -44 694 0 0 0
Toiminnan rahavirta 3 517 656 603 100 -238 837 660 400
Investointien rahavirta
Investointimenot -4 722 320 -9 171 000 -10 698 000 -10 576 000
Rahoitusosuudet investointimenoihin 4 800 1 228 000 45 000 45 000
Pys.vast.hyödykkeiden luovutustulot 156 911 150 000 250 000 250 000
Investoinnit netto -4 560 609 -7 793 000 -10 403 000 -10 281 000
Toiminnan ja investointien rahavirta -1 042 953 -7 189 900 -10 641 837 -9 620 600
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0
Antolainasaamisten vähennykset 187 000 10 000 10 000 10 000
Lainakannan muutokset
Pitkäaik. lainojen lisäys 0 8 000 000 10 000 000 10 000 000
Pitkäaik. lainojen vähennys -1 041 354 -1 100 000 -1 400 000 -1 400 000
Muut maksuvalmiuden muutokset 1 873 407 230 000 130 000 130 000
Vaikutus maksuvalmiuteen -23 899 -49 900 -1 901 837 -880 600
19
4.5. Taloussuunnitelma 2017 – 2019
Tehtäväalue TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €
Vaalit
Toimintatuotot 16 0 0 30 46
Toimintakulut -16 0 -21 -30 -46
Toimintakate 0 0 -21 0 0
Tilintarkastus
Toimintatuotot 0 0 0 0 0
Toimintakulut -13 -16 -16 -16 -15
Toimintakate -13 -16 -16 -16 -15
Yleishallinto
Toimintatuotot 99 44 47 47 47
Toimintakulut -1 205 -1 317 -1 346 -1 346 -1 346
Toimintakate -1 106 -1 273 -1 299 -1 299 -1 299
Henkilöstöhallinto
Toimintatuotot 2 2 2 2 2
Toimintakulut -98 -127 -130 -130 -130
Toimintakate -96 -125 -128 -128 -128
Elinkeinoelämän kehittäminen
Toimintatuotot 36 40 40 40 40
Toimintakulut -215 -243 -269 -269 -269
Toimintakate -179 -203 -229 -229 -229
Maataloustoimi
Toimintatuotot 138 140 140 140 140
Toimintakulut -343 -339 -347 -347 -347
Toimintakate -205 -199 -207 -207 -207
Lomatoimi
Toimintatuotot 0 0 0 0 0
Toimintakulut 10 -4 -4 -4 -4
Toimintakate 10 -4 -4 -4 -4
Maa- ja metsätilat
Toimintatuotot 290 469 469 469 469
Toimintakulut -165 -164 -165 -165 -165
Toimintakate 125 305 304 304 304
Perusturvat. hallinto ja huolto
Toimintatuotot 68 58 65 65 65
Toimintakulut -927 -923 -1 198 -1 198 -1 198
Toimintakate -859 -865 -1 133 -1 133 -1 133
Ympäristöterveydenhuolto
Toimintatuotot 0 0 0 0 0
Toimintakulut -340 -368 -373 -373 -373
Toimintakate -340 -368 -373 -373 -373
20
Tehtäväalue TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €
Kansanterveystyö
Toimintatuotot 897 870 904 904 904
Toimintakulut -4 641 -4 983 -5 002 -5 002 -5 002
Toimintakate -3 744 -4 113 -4 098 -4 098 -4 098
Erikoissairaanhoito
Toimintatuotot 0 0 0 0 0
Toimintakulut -12 585 -12 855 -13 010 -13 010 -13 010
Toimintakate -12 585 -12 855 -13 010 -13 010 -13 010
Sosiaalityö
Toimintatuotot 743 735 533 488 488
Toimintakulut -4 072 -4 343 -4 281 -4 190 -4 190
Toimintakate -3 329 -3 608 -3 748 -3 702 -3 702
Vanhustyö
Toimintatuotot 3 060 2 816 3 019 3 019 3 019
Toimintakulut -9 380 -9 490 -9 670 -9 670 -9 670
Toimintakate -6 320 -6 674 -6 651 -6 651 -6 651
Kehitysvammatyö
Toimintatuotot 208 203 201 201 201
Toimintakulut -1 482 -1 460 -1 459 -1 459 -1 459
Toimintakate -1 274 -1 257 -1 258 -1 258 -1 258
Sivistystoimen hallinto
Toimintatuotot 0 0 0 0 0
Toimintakulut -270 -277 -276 -276 -276
Toimintakate -270 -277 -276 -276 -276
Peruskoulutus
Toimintatuotot 573 512 591 591 591
Toimintakulut -6 088 -6 199 -6 063 -6 063 -6 063
Toimintakate -5 515 -5 687 -5 472 -5 472 -5 472
Toisen asteen koulutus
Toimintatuotot 11 8 11 11 11
Toimintakulut -975 -1 013 -970 -970 -970
Toimintakate -964 -1 005 -959 -959 -959
Vapaa sivistystyö
Toimintatuotot 94 94 94 94 94
Toimintakulut -369 -378 -370 -370 -370
Toimintakate -275 -284 -276 -276 -276
Kirjastotoimi
Toimintatuotot 11 13 12 12 12
Toimintakulut -493 -503 -477 -477 -477
Toimintakate -482 -490 -465 -465 -465
21
Tehtäväalue TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €
Vapaa-aikatoimi
Toimintatuotot 262 274 281 281 281
Toimintakulut -1 110 -1 163 -1 131 -1 131 -1 131
Toimintakate -848 -889 -850 -850 -850
Varhaiskasvatus
Toimintatuotot 489 523 561 561 561
Toimintakulut -3 556 -3 724 -3 636 -3 636 -3 636
Toimintakate -3 067 -3 201 -3 075 -3 075 -3 075
Tekninen hallinto
Toimintatuotot 1 33 5 5 5
Toimintakulut -1 173 -1 317 -1 489 -1 489 -1 489
Toimintakate -1 172 -1 284 -1 484 -1 484 -1 484
Tilahallinto
Toimintatuotot 1 472 1 469 1 240 1 240 1 240
Toimintakulut -5 874 -6 727 -6 489 -6 489 -6 489
Toimintakate -4 402 -5 258 -5 249 -5 249 -5 249
Liikennealueet ja yl. alueet
Toimintatuotot 60 15 34 34 34
Toimintakulut -454 -566 -598 -598 -598
Toimintakate -394 -551 -564 -564 -564
Liikelaitokset
Toimintatuotot 2 0 2 2 2
Toimintakulut 0 0 -9 -9 -9
Toimintakate 2 0 -7 -7 -7
Suojelutoimi
Toimintatuotot 20 8 8 8 8
Toimintakulut -656 -674 -653 -653 -653
Toimintakate -636 -666 -645 -645 -645
Tietoimi
Toimintatuotot 0 0 0 0 0
Toimintakulut -189 -225 -225 -225 -225
Toimintakate -189 -225 -225 -225 -225
Rakennusvalvonta
Toimintatuotot 81 78 82 82 82
Toimintakulut -141 -145 -165 -165 -165
Toimintakate -60 -67 -83 -83 -83
Ympäristönsuojelu
Toimintatuotot 1 23 1 1 1
Toimintakulut -93 -118 -92 -92 -92
Toimintakate -92 -95 -91 -91 -91
Yhdyskuntasuunnittelu
Toimintatuotot 4 8 7 7 7
Toimintakulut -203 -268 -251 -251 -251
Toimintakate -199 -260 -244 -244 -244
KAIKKI YHTEENSÄ
Toimintatuotot 8 636 8 435 8 349 8 334 8 350
Toimintakulut -57 116 -59 929 -60 185 -60 103 -60 118
Toimintakate -48 480 -51 494 -51 836 -51 769 -51 768
22
TULOSLASKELMA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot:
Myyntituotot 1 925 1 999 1 951 1 951 1 951
Maksutuotot 3 826 3 591 3 913 3 913 3 913
Tuet ja avustukset 587 567 385 370 386
Muut toimintatuotot 2 299 2 278 2 100 2 100 2 100
Toimintatuotot yhteensä 8 637 8 435 8 349 8 334 8 350
Toimintakulut:
Henkilöstökulut -25 470 -26 532 -26 138 -26 129 -26 129
Palvelujen ostot -24 006 -25 014 -25 948 -25 943 -25 943
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 675 -4 045 -3 853 -3 862 -3 862
Avustukset -3 119 -3 317 -2 906 -2 815 -2 815
Muut toimintakulut -846 -1 021 -1 340 -1 354 -1 369
Toimintakulut yhteensä -57 116 -59 929 -60 185 -60 103 -60 118
TOIMINTAKATE -48 479 -51 494 -51 836 -51 769 -51 768
Verotulot 27 249 26 300 26 635 26 700 26 700
Valtionosuudet 24 761 25 800 25 900 25 900 25 900
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 7 8 7 7 7
Muut rahoitustuotot 159 163 96 96 96
Korkokulut -122 -153 -122 -178 -211
Muut rahoituskulut -13 -21 -20 -20 -20
VUOSIKATE 3 562 603 660 736 704
Poistot ja arvonalentumiset -2 445 -2 804 -2 900 -3 500 -3 600
TILIKAUDEN TULOS 1 117 -2 201 -2 240 -2 764 -2 896
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 117 -2 201 -2 240 -2 764 -2 896
RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 3 562 603 660 736 704
Tulorahoituksen korjauserät -45 0 0 0 0
Toiminnan rahavirta yhteensä 3 517 603 660 736 704
Investointien rahavirta
Investointimenot -4 722 -9 171 -10 576 -5 631 -3 275
Rahoitusosuudet inv.menoihin 5 1 228 45 25 165
Pys. vast. hyödykk. luovutustulot 157 150 250 100 100
Investoinnit netto -4 560 -7 793 -10 281 -5 506 -3 010
Toiminnan ja investointien rahavirta -1 043 -7 190 -9 621 -4 770 -2 306
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0 0
Antolainasaamisten vähennykset 187 10 10 10 10
Lainakannan muutokset
Pitkäaik. lainojen lisäys 0 8 000 10 000 6 000 4 000
Pitkäaik. lainojen vähennys -1 041 -1 100 -1 400 -1 996 -2 270
Muut maksuvalmiuden muutokset 1 873 230 130 130 130
Rahoituksen rahavirta 1 019 7 140 8 740 4 144 1 870
Rahavarojen muutos -24 -50 -881 -626 -436
Lainakanta 31.12. 11 263 17 297 25 897 29 901 31 631
Lainat euroa/asukas 1 239 1 911 2 854 3 286 3 466
Taseen kertynyt ylijäämä 24 734 22 533 20 293 17 529 14 633
Lainanhoitokate 3,2 0,6 0,5 0,4 0,4
Asukasmäärä 9 093 9 050 9 075 9 100 9 125
23
Vuoden 2017 talousarvion lisäksi valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Sote- ja maakuntauudistus on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2019 lähtien. Muutokseen liitty-viä lakeja ei ehditä hyväksyä vuoden 2016 aikana. Lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voi-da tehdä päätöksiä, vaan on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Siksi Kuntaliitto suo-sittelee nykyisten ohjeiden perusteella, että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuoden 2019 talous-suunnitelmansa siten, että sen luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta. Suunnitelmavuosien menot ja tulot on pidetty talousarviovuoden tasolla. Poikkeuksen keskusvaali-lautakunta, jonka menoissa ja tuloissa on huomioitu vuoden 2018 presidentinvaalit ja vuoden 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaalit. Toimeentulotuen maksatuksen siirtyminen 1.4.2017 Kelalle on huomioitu suunnitelmassa. Tuloveroihin ei ole laskettu kasvua. Kiinteistöveroja on korotettu hieman johtuen suunnitteilla ole-vista korotuksista vuosille 2018 ja 2019. Korotukset on tarkoitus toteuttaa verotusarvojen päivittä-misen yhteydessä. Tuloveroprosenttiin ei ole otettu kantaa sote-uudistuksesta johtuen.
2012 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Kunnallisvero 18,50 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50
Kiinteistöverot
yleinen kiinteistövero 0,60 0,70 0,70 0,80 0,80 0,93 0,93 0,93
vakituinen asuinrakennus 0,32 0,32 0,32 0,37 0,37 0,41 0,41 0,41
muu asuinrakennus 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,93 0,93 0,93
Someron kaupungin veroprosentit
Valtionosuusuudistuksen vaikutuksen on arvioitu vähentävän valtionosuuksia vuosittain n. 0,4 milj. euroa. Hallitusohjelmaan sisältyy kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistoimenpiteitä, jotka vaikuttavat siten myös valtionosuuksia vähentävästi. Näistä ei vielä tässä vaiheessa ole yksityis-kohtaisempia tietoja suunnitteluvuosien osalta. Investoinnit ovat suurimmillaan vuonna 2017 ollen 10,6 milj. euroa. Suunnitelmakauden merkittävin investointi on Kiiruun koulun uudisrakennus 16,4 milj. euroa. Vuodelle 2017 on varattu 6,5 milj. eu-roa. Valmistumisvuoden 2018 kustannuksiksi arvioidaan n. 3 milj. euroa. Muita suunnittelukauden suurempia investointeja ovat monitoimihallin peruskorjaus ja monikäyttöisyyden edistäminen sekä kaupungintalon peruskorjaus ja keskusurheilukentän saneeraus. Viimeksi mainittu edellyttää valti-onavustusta. Suunnitelmakaudella rakennetaan edelleen teitä. Kevyenliikenteenväyliä rakennetaan mm. Jänis-tie, Raadelmantie, Rankkulantie – Rautela, Hirvitie, Ihamäki – Vanha Torrontie. Osalle kevyenlii-kenteenväylistä haetaan myös valtionosuutta. Katuvalaistuksia laajennetaan ja lamppuja vaihde-taan led- valaisimiksi. Vuonna 2017 on varattu Ruunalan teollisuusalueen kunnallistekniikan suun-nitteluun ja toteutukseen 480 000 euroa ja Kohnamäen kunnallistekniikkaan 450 000 euroa. Kulte-lan kaavatiet toteutetaan alueen viemäröinnin yhteydessä vuosina 2018 – 2020. Lisäksi on vuosit-tain varaus puistojen rakentamiseen ja uimarantojen peruskorjaukseen. Hulevesijärjestelmiä pa-rannetaan ja laajennetaan 370 000 eurolla. Irtaimiston hankintaan on varattu vuonna 2017 yhteensä 0,6 milj. euroa. Hankinnoista suurin osa on tietohallinnon ohjelmia ja laitteita. Lisäksi hankitaan auto kuntouttavaan työtoimintaan. Sähköis-tä kokouskäytäntöä laajennetaan lautakuntiin ja valtuustoon. Lainanottoon on varauduttu 6 milj. eurolla vuonna 2018 ja 4 milj. eurolla vuonna 2019. Lyhennyksiä talousarvioon merkityllä lainamäärällä tulisi n. 2 milj. euroa vuonna 2018 ja 2,3 milj. euroa vuonna 2019. Vuoden 2016 talousarvioon on merkitty lainanottoon 8,0 milj. euroa. Vuoden aikana tehtiin
24
päätös 5 milj. euron lainan nostamisesta. Lokakuun loppuun mennessä lainasta on nostettu 3 milj. euroa ja on mahdollista, että loput 2 milj. euroa nostetaan vasta tammikuussa. Olettaen, että suun-nitelmavuosille varatut lainat jouduttaisiin kokonaisuudessaan nostamaan, tulisi Someron kaupun-gin lainamäärä asukasta kohti kasvamaan vuonna 2017 n. 2 800 euroon, vuonna 2018 n. 3 200 euroon ja 3 400 euroon vuonna 2019. Mikäli 3 milj. euroa jää kuluvan vuoden lainanotoksi, laina-määrä vuoden 2016 lopussa olisi n. 1 360 euroa asukasta kohti, mikä on vuoden 2016 talousarvi-oon laskettua 1 900 euroa pienempi. Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulee olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella. Investoinnin omarahoitustavoitteen toteutuminen on osoitettavissa ra-hoitusosan Toiminnan ja investointien rahavirta –välituloksen kertymän avulla. Kertymän kehitystä tarkastellaan vuosittain lähtien talousarvion laadintavuotta edeltävän tilinpäätösvuoden rahavirras-ta, johon lisätään tai josta vähennetään arvioidut vuosittaiset rahavirrat. Suunnittelukauden lopussa kertymän tulisi olla vähintään 0 tai positiivinen. Tällöin tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksel-la toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Jos mainittuihin vuosiin sisältyy määrältään poikke-uksellisen suuria satunnaisia tuloja tai menoja taikka tavanomaista suurempia investointeja, on kertymäkautta perusteltua pidentää. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muo-dostua pysyvästi negatiiviseksi. Someron kaupungin taloussuunnitelmassa Toiminnan ja investoin-tien rahavirta on kaikkina vuosina negatiivinen, joskin pienenee suunnittelukauden loppua kohti. Lainanhoitokykyä arvioidaan siten, että kunnan normaali tulorahoitus on olennaisesti lainanhoito-menoja suurempi. Arvioinnissa käytetään lainanhoitokatetta, joka kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyydestä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainanhoitokyky on hyvä, jos tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää al-le yhden. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä lainanhoitokate oli 3,2. Arvio vuoden 2017 tilinpäätökses-sä on alle 1. Suunnitelmavuosien lainanhoitokate jää selvästi alle yhden.
5. TYTÄRYHTEISÖT Someron kaupungin konserniin kuuluu 9 tytäryhteisöä ja 5 kuntayhtymää. Kaupunki omistaa koko-naisuudessaan Someron Lämpö Oy:n, Kiinteistö Oy Someron Törmän sekä Kiinteistö Oy Somer-asunnot. Lähes kokonaisuudessaan omistetaan Someron Vesihuolto Oy. Kiinteistö Oy Jukolanties-tä kaupunki omistaa 90,6 % ja Someron Talkkari Oy:stä suoraan 43,1 % ja välillisesti Someron Lämpö Oy:n kautta 15,5 %. Kaupunginvaltuusto on 22.6.2016 hyväksynyt periaatepäätöksen, että Someron Kuntokotiyhdistyk-sen omistamat toiminnot (Kiinteistö Oy Someron Lamminniemi, Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy ja Kiinteistö Oy Lamminniemen Satumaa) siirtyvät yhdistyksen sääntöjen mukaisesti Someron kaupungille. Näin ollen em. 3 yhtiötä otetaan mukaan vuoden 2016 konsernitilinpäätökseen. Tytäryhteisöjen tavoitteet
Someron Talkkari Oy
1. Hankkia uusia asiakkaita laajentamalla palveluiden tarjontaa myös paikallisille yrityksille ja yhteisöille.
2. Luoda tehokkaammat kohdekortit hoidettavista kohteista, jotta pystytään parantamaan toiminnan laatua ja kehittämään palveluita.
3. Muuttaa mobiilisovellukset tehokkaammiksi ja helppokäyttöisemmiksi.
4. Maksaa omistajilleen osinkoa 25 % tilikauden tuloksesta.
25
Someron Vesihuolto Oy 1. Myytävän veden hinta pidetään valtakunnallista keskihintaa alemmalla tasolla ja jäteve-
den korkeintaan 10 % yli VVY:n keskihinnan niin, että kokonaishinta on +/- 5 % Suomen keskihinnasta.
2. Viemärilaitoksen talouden tasapainottaminen niin, että yhtiö saavuttaa nollatuloksen seuraavan kahden vuoden aikana myös jätevesitoimintojen osalta.
3. Riskienhallintasuunnitelman päivittäminen ja toteuttaminen tarvittavilta osin.
4. Tehdään yhteistyössä kaupungin kanssa suunnitelma jätevesi- ja hulevesijärjestelmien kehittämisestä ja kunnostamisesta. Suunnitelman pitkäaikaisena tavoitteena on puhdistamolle tulevan hulevesimäärän puolittami-nen vuoteen 2025 mennessä.
5. Maksetaan 25 % osinkoa tuloksesta.
Someron Lämpö Oy 1. Raskaan polttoöljyn käyttö loppuu 1.1.2018. Muutoksen hoitaminen hallitusti.
2. Tuotetaan kaukolämpöä asiakkaille edullisesti (=alle valtakunnan keskihinnan) ja pide-
tään yhtiön kassavirta positiivisena. Valtakunnan keskihinta 72 €/MWh (alv 24 %) vuonna 2016 Someron energiamaksu 65 €/MWH (alv 24 %) vuonna 2017
3. Verkostoa laajennetaan kaupungin maankäytön kehittämissuunnitelmien mukaisille alu-eille ja saneerataan niin, että öljyn käyttö voidaan minimoida.
4. Maksaa omistajilleen osinko 25 % tilikauden tuloksesta.
Kiinteistö Oy Jukolantie 1. Talouden vakaana pitäminen.
2. Hyväksytyn PT -suunnitelman noudattamien ja päivittäminen.
3. Energiatehokkuuden parantaminen.
Kiinteistö Oy Somerasunnot 1. PT -suunnitelman toteuttaminen
Kiinteistö Oy Someron Törmä 2. Kattaa vuokratuloilla taloyhtiön menot
3. PT –suunnitelmien toteuttaminen. Lisäksi edellytetään, että tytäryhteisöt huomioivat kaupungin ilmasto-ohjelman mukaiset tavoitteet toiminnassaan.
26
Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy 1. Tilat ovat tehokkaassa ja kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisessa käytössä.
Mittari: Käyttöaste.
2. Hyvä työtyytyväisyys. Toteutetaan työtyytyväisyyskysely syksyllä 2017. Mittari: Työtyytyväisyyskyselyn tulokset.
3. Sairauspoissaolojen väheneminen. Tavoitteena alle 10 sairauspoissaolopäi-vää/työntekijä.
Mittari: Sairauspoissaolojen määrä.
4. Laadukas toiminta. Ei vakavia poikkeamia ulkoisessa auditoinnissa keväällä 2017. Tyy-tyväiset yhteistyökumppanit (asukkaat, asiakkaat, omaiset, kunnat). Mittari: Poikkeamien määrä ja tyytyväisyyskyselyt.
5. Maksaa osinkona omistajalle 25 % voitosta käytettäväksi vanhustenhuollon kehittämi-seen.
Kiinteistö Oy Someron Lamminniemi 1. Kiinteistön ylläpidon pitkäaikaissuunnitelman päivittäminen ja laatiminen.
Mittari: Suunnitelman mukainen kiinteistön kunnon ylläpitäminen ja vuosibudjetissa pysymi-nen.
2. Kiinteistön juoksevien kulujen sekä vaadittavien korjaustöiden kattaminen hoitovastike-
tuloilla. Mittari: Tulojen/menojen seuranta, jotta pystytään turvaamaan maksuvalmiudet.
3. Kiinteistön piha-alueiden viihtyisyyden ja kunnon ylläpitäminen.
Mittari: Kuntoarviossa esitetyt poikkeamat ja niiden korjausaikataulutukset sekä kiinteistön yl-lättävien muutos-/korjaustöiden havainnointi ja tarvittavat korjaustyöt.
Kiinteistö Oy Lamminniemen Satumaa 1. Kiinteistö Oy Lamminniemen Satumaan tilanteen säilyminen muuttumattomana.
27
6. KÄYTTÖTALOUDEN PALVELUSUUNNITELMAT, MÄÄRÄRAHAT,
TULOARVIOT JA TAVOITTEET TEHTÄVÄALUEITTAIN Palvelusuunnitelmat ja niihin sisältyvät tehtäväalueisiin liittyvät suoritteet ja mittarit eivät ole sitovia tavoitteita, vaan ne toimivat talousarviomäärärahojen perusteluina. Kaikissa tunnusluvuissa ei ole vielä arvoja, mutta ne täydentyvät tulevien vuosien aikana.
Keskusvaalilautakunta
Vaalit Kunnan keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Sen päätehtävänä on val-tiollisissa vaaleissa suorittaa vaalien toimittamiseksi tarpeelliset valmistelutoimenpiteet, järjestää ennakkoäänestys ja siihen tarvittava henkilökunta, tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat, suorittaa vaalilautakuntien ja vaalitoimitsijoiden koulutus ja järjestää alustava äänten laskenta. Kunnallisvaaleissa keskusvaalilautakunnan tehtävänä on edellä mainittujen lisäksi ehdokashake-musten käsittely, ehdokaslistojen yhdistelmän laadinta, vaalien tuloslaskennan suorittaminen ja vaalien tuloksen vahvistaminen.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehd. 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset kulut
15 454 -15 895 -441 -62
0 0 0 0
0 -21 530 -21 530 0
0 -21 320 -21 320 50
Vuoden 2017 kunnallisvaalit toimitetaan sunnuntaina 9.4.2017. Ennakkoäänestys kotimaassa on 29.3.-4.4.2017 ja ulkomailla 29.3.-1.4.2017. Vuoden 2017 kuntavaalit ovat ensimmäiset uuden kuntalain 15 §:n mukaiset vaalit. Vaaleissa valit-tavien valtuustojen toimikausi alkaa 1.6.2017 ja kestää vuoden 2021 toukokuun loppuun. Seuraavat säännönmukaiset vaalit ovat presidentinvaali vuonna 2018 ja eduskuntavaalit 2019.
Tarkastuslautakunta
Tilintarkastus
Kustannuspaikka: 2011 Tilivelvolliset: Kaupunginkamreeri
Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on järjestää hallinnon ja talouden tarkastus sekä huolehtia kuntakonsernin hallinnon ja talouden yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungissa ja konsernissa toteu-tuneet, ja laatii arviointikertomuksen.
28
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehd. 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset kulut
0 -12 578 -12 578 -419
0 -15 710 -15 710 -300
0 -15 520 -15 520 -400
0 -15 490 -15 490 -400
Kaupunginhallitus
Yleishallinto
Toiminnan painopisteet Tarkastuslautakunta seuraa hallintoa, kuulee eri tehtäväalueiden johtavia viranhaltijoita sekä kaupungin johtoa. Tilinpäätöksen ja kuulemisten pohjalta laaditaan arviointikertomus sekä tar-vittaessa väliraportteja.
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 3011 - 3416 Tilivelvolliset: kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, kaupunginkamreeri
Toiminta-ajatus Kaupunginhallitus johtaa ja ohjaa kaupungin hallintoa sekä vastaa kaupungin kehittämisestä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi.
Haasteet ja epävarmuustekijät Kaupungin palvelutuotantorakenteen sopeuttaminen kuntalaisten hyväksymällä tavalla talou-delliseen liikkumavaraan tilanteessa, jossa
1.1.2015 voimaan tullut ja portaittain etenevä valtionosuusuudistus vähentää merkittä-västi palvelujen rahoituspohjaa
kaupungin vaikutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämi-seen ja niiden kustannuksiin heikkenevät merkittävästi valtakunnallisessa sote-uudistuksessa ja
investointiohjelma lisää merkittävästi kaupungin velkaantumista
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Kaupunkikonsernin toiminnan ohjaaminen uuden strategian mukaisesti siten, että
palvelutuotantorakennetta uudistetaan toimialarajat läpäisten ja sote- ja muun maakun-tahallintouudistuksen vaikutukset huomioiden
elinvoimaisuutta lisätään yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämisellä yritysten menestymisedellytysten ja kaupungin asukasvetovoiman kasvattamiseksi.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Ei palvelutuotantosuoritteita.
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma
2017 2018 2019
Tunnusluvut Tulomuutto (kuntien välinen ja siirtolaisuus) Nettomuutto (kuntien välinen ja siirtolaisuus)
348 +11
350 +70
375 +70
375 +70
375 +70
29
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Konsernirakenteen kehittäminen siten, että se tukee Someron kaupungin toiminnallista
ja taloudellista asemaa sote- ja maakuntauudistuksessa.
2. Kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen; tonttimyynnin aloittaminen Ruunalan uudella yritysalueella ja Valimontien uudella asuntoalueella sekä asemakaavoituksen käynnistys yhdellä uudella/laajennettavalla pientaloalueella.
3. Kaupungin omistuksien realisointi kiinteistö- ja toimitilastrategioiden pohjalta.
4. Hallintosääntöuudistus (käyttöön 1.6.2017)
TP 2015
TA 2016
Kh:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset tuotot Sisäiset kulut
98 895 -1 204 981 -1 106 086 -39 820 372 378 -155 693
43 950 -1 317 250 -1 273 300 -41 800 384 500 -158 900
46 950 -1 356 750 -1 309 800 -50 500 373 100 -158 000
46 950 -1 346 110 -1 299 160 -50 500 373 100 -158 000
Henkilöstöhallinto
Kustannuspaikat: 3511 - 3515 Tilivelvolliset: kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, kaupunginkamreeri
Toiminta-ajatus Henkilöstöhallinnon tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että koko organisaatiossa noudatetaan yhdenmukaista henkilöstöpolitiikkaa sekä luoda ja kehittää yhdessä esimiesten kanssa henki-löstövoimavarojen tarkoituksenmukaista kohdentamista ja toimia esimiesten tukena esimies-työssä.
Haasteet ja epävarmuustekijät Sote- ja maakuntauudistuksen osalta avoinna olevat asiat ja vaikeasti ennakoitavat vaikutuk-set hankaloittavat muutokseen valmistautumista ja aiheuttavat epävarmuutta työntekijöissä. Sote- ja maakuntauudistuksesta seuraava henkilöstön väheneminen aiheuttaa tarpeen so-peuttaa jäljelle jääviä toimintoja ja saattaa lisätä organisaation haavoittuvaisuutta esim. hallin-non tukipalvelujen osalta. Runsas eläköityminen: tiedon siirto eläköityviltä nuoremmille, tarve tehtävien uudelleen-järjestelylle sekä osaavan ja sitoutuneen henkilökunnan rekrytointi. Tietyillä kunnan toiminnan kannalta kriittisillä sektoreilla pätevän henkilökunnan saaminen on erityisen vaikeaa. Henkilökunnan korkea keski-ikä ja siitä johtuvat työkykyrajoitteet aiheuttavat tarvetta töiden uudelleenjärjestelylle/helpottamiselle, mikä jossain työyksiköissä kuormittaa muuta henkilö-kuntaa.
30
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Sähköisen HR-järjestelmän käyttöönotto henkilöstöhallinnon työaikaresurssien vapaut-
tamiseksi, henkilöstösuunnittelun ja päätöksenteon tietopohjan parantamiseksi, rapor-toinnin helpottamiseksi sekä henkilöstöä koskevan tiedon systemaattiseksi tallentami-seksi ja sitä kautta jatkuvuuden turvaamiseksi.
2. Maakunta- ja soteuudistukseen valmistautuminen ja tarvittavien sopeuttamistoimien suunnitteleminen yhteistyössä toimialojen ja konsernin kanssa. (Ml. selvitys konsernin yhteisestä tukipalveluyksiköstä.)
3. Tehokkaampi puuttuminen sairauspoissaoloihin.
TP 2015
TA 2016
Kh:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset kulut
2 146 -98 521 -96 376 -2 972
1 900 -126 910 -125 010 -2 500
2 050 -131 140 -129 090 -2 500
2 050 -130 170 -128 120 -2 500
Niukka taloustilanne hidastaa ja vaikeuttaa kehittämistoimenpiteitä esimerkiksi palkkauksen osalta. Hallintojohtajan monimuotoinen työnkuva lisää henkilöstöhallinnon pitkäjänteisen ja suunni-telmallisen kehittämistyön haastavuutta.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Sähköisen HR-järjestelmän käyttöönotto ja tehokas hyödyntäminen, maakunta- ja sote-uudistukseen valmistautuminen sekä työhyvinvoinnin ja työyhteisökulttuurin edelleen kehittä-minen ja sairauspoissaolojen vähentäminen.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Sairauspoissaolopäiviä/työntekijä (kpl)
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma
2017 2018 2019
9,5 8,5 8,0 7,5 7,0
Mittarit Sairauspoissaolopäivän hinta, €/työpäivä Sairauspoissaolojen palkkakustannukset (1000 €)
108 630
Muutokset palvelutuotantorakenteissa ja henkilöstöresursseissa Ei määrällisiä resurssimuutoksia.
31
Elinkeinolautakunta Hallintosäännössä hyväksytyn linjauksen mukaan lautakunta lakkaa kuluvan valtuustokauden jäl-keen, jolloin sen tehtäväalueet yhdistetään suoraan kaupunginhallituksen alaisuuteen.
Elinkeinoelämän kehittäminen
Kustannuspaikat: 3711 - 3712 Tilivelvolliset: kehittämisasiantuntija ja elinkeinoasiantuntija
Toiminta-ajatus Elinkeinotoimen tehtäviin kuuluvat elinkeinoelämän kehittäminen, yritysneuvonta ja kaupungin markkinointi. Elinkeinoelämän kehittämisellä luodaan yrityksille elinvoimainen toimintaympäris-tö, jossa niiden on mahdollista kehittyä ja kasvaa. Elinvoimainen kasvuympäristö houkuttaa ja kannustaa uusien yritysten syntyyn sekä tukee nykyisten palvelujen pysymistä kaupungin alu-eella. Kaupungin markkinoinnin tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaisuutta ja näin kasvattaa asukkaiden, yritysten sekä matkailijoiden määrää. Lisäksi markkinointiviestinnällä kehitetään paikallista asukas- ja yritysilmapiiriä sekä suhteita sidosryhmiin ja verkostoihin. Elinkeinolautakunnan toiminta lakkaa keväällä 2017 elinkeinotoimen siirtyessä kaupunginhalli-tuksen alaisuuteen.
Haasteet ja epävarmuustekijät Elinkeinoelämän kehittäminen ja yritysneuvonta: Elinkeinoelämän kehittämisen tärkeimpänä tavoitteena on uusien työpaikkojen syntyminen se-kä nykyisten työpaikkojen säilyminen. Työpaikkoja syntyy uusien yritysten myötä sekä nykyis-ten yritysten kasvaessa. Yritysneuvontaa tarvitaan pääasiassa yritystoimintaa käynnistettäessä sekä investointi- ja ke-hittämistukia haettaessa. Yritysneuvojilta pyydetään apua myös tuotanto- ja liiketiloja etsittä-essä. Kasvuhakuisten yritysten tavoittaminen ja saaminen tarjolla olevien avustus-, koulutus- ja kehittämispalvelujen piiriin on osoittautunut vaikeaksi, vaikka em. palvelut olisivat maksut-tomia. Monipuolisen kaupungin ja yrittäjien välisen vuorovaikutuksen, yrittäjyyskasvatuksen sekä imagomarkkinoinnin avulla kehitetään yritystoimintaan liittyvää asennoitumista positiivisem-maksi, vähennetään yrittämiseen kohdistuvia kielteisiä asenteita, kannustetaan oman yrityk-sen perustamiseen ja näin luodaan edellytyksiä uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiselle alueellemme. Someron liikenteellinen sijainti sivussa kansallisista pääliikenneväylistä vaikeuttaa uusien tuo-tannollisten yritysten saamista Somerolle. Tästä johtuen elinkeinotoimen tulee löytää erityisesti sellaisia tuotanto- ja toimialoja, jotka pohjautuvat Someron tarjoamiin luontaisiin mahdollisuuk-siin ja tulevaisuuden kasvunäkymiin. Someron suurehko työttömyysaste rasittaa kaupungin taloutta. Heinäkuussa 2016 Someron työttömyysaste oli 12,10 %, kun vuotta aiemmin se oli 12,70 % (Varsinais-Suomen työllisyys-katsaus Heinäkuu 2016, Varsinais-Suomen ELY-keskus). Kun pitkäaikaistyöttömyys rasittaa yhä enemmän kaupungin taloutta, on entistä tärkeämpää löytää uusia työpaikkoja uusista ja nykyisistä yrityksistä sekä säilyttää nykyiset työpaikat tukemalla ja auttamalla työnantajia. Sa-moin on kyettävä antamaan yrittäjille kattavaa informaatiota työkokeilujen ja palkkatuetun työn mahdollisuuksista.
32
Koska maaseutuyrittäminen on luonteeltaan merkittävästi lähestynyt ns. perinteistä yritystoi-mintaa, on kaupungin elinkeino- ja maaseututoimialojen edelleen tiivistettävä yhteistyötään, jotta kaikkia asiakasryhmiä voidaan palvella mahdollisimman laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Kaupungin markkinointi: Kaupungin markkinointiviestinnän kokonaisvaltainen hallinta on haastavaa toimintakentän ol-lessa pirstaloitunut ja monisäikeinen (segmenttejä ja sidosryhmiä on lukuisia). Rajalliset re-surssit on tästä syystä järjestetty niin, että painopiste on ulkoisessa viestinnässä sekä yleis-markkinoinnissa. Esimerkiksi sisäistä viestintää sekä organisaation sisäisten yksiköiden mark-kinointia kehitetään/toteutetaan, mikäli aikaa muilta toimenpiteiltä jää. Tarkkojen numeeristen mittareiden ja tavoitteiden asettaminen markkinoinnille on vaikeaa, sil-lä valittuihin tunnuslukuihin, esimerkiksi asukaslukumäärän nettomuutokseen vaikuttavat markkinoinnin lisäksi monet muut asiat, kuten tässä tapauksessa kuolleisuus/syntyvyys, palve-luiden taso, työpaikat sekä asunto- ja tonttivalikoima.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Elinkeinotoiminnan kehittäminen ja yritysneuvonta: Elinkeinotoiminnan kehittämiseksi panostetaan uusien yritysten toiminnan syntymiseen ja olemassa olevien yritysten tukemiseen niiden tarvitsemissa investointi- ym. toimissa. Maa- ja kotieläintalouden sekä metsä- ja puuteollisuuden hankkeet tulevat olemaan jatkossakin elin-keinotoimen huomion keskeisenä osana. Someron kaupunki on mukana SEUTU –ohjelmahankkeessa. Kehittämisasiantuntija osallis-tuu hankkeen tapaamisiin tuoden kaupungin tavoitteita esille sekä kartoittaa muiden kaupun-kien onnistumisia. Tämän hankkeen positiiviset kokemukset tuodaan aktiivisesti kaupungin tie-toisuuteen ja hyödynnetään niitä. Someron painopistealueena tässä hankkeessa on kiertota-lous, jonka toimintoja edistetään yhteistyössä muiden sektorien, maaseutuyksikön ja myös yrittäjien kanssa. Yrityksiä aktivoidaan hyödyntämään olemassa olevia kehittämis- ja rahoitusinstrumentteja ku-ten maaseutuohjelman investointitukea sekä Ely-keskuksen tarjoamia Yrityksen kehittämispal-veluita. Lisäksi jatketaan hanketoiminnan mahdollisuuksien hyödyntämistä paikallisen elinkei-noelämän tukemiseksi kaupunkistrategian, elinkeinopoliittisen ohjelman ja palvelusuunnitel-man painopisteiden mukaisesti. Yritysilmapiirin parantamiseksi tullaan lisäämään ja monipuolistamaan kaupungin, kaupungis-sa toimivien yrittäjäyhdistysten sekä yksittäisten yritysten välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on järjestää yrittäjäyhdistysten ja kaupungin elinkeinotoiminnasta vastaavien viranhaltijoiden välisiä säännöllisiä tapaamisia yritysilmapiirin parantamiseksi sekä yrittäjien ja kaupungin vuo-rovaikutuksen monipuolistamiseksi. Lisäksi pidetään aktiivisesti yhteyttä kaupungissa toimiviin yrityksiin tekemällä mm. yritysvierailuja. Kannustetaan yhdessä yrittäjäyhdistysten kanssa kaupungissa toimivia yrittäjiä vastaamaan yritysilmapiiriä kartoittaviin kyselyihin vastaajamää-rän korottamiseksi. Lisäksi jatketaan hyväksi todettua poikkihallinnollista yhteistyötä muiden kaupungin toimialojen ja yksiköiden kanssa. Sivistystoimen kanssa yhteistyössä toteutettavaan yrittäjyyskasvatuk-seen panostamalla elinkeinotoimella on mahdollisuus vaikuttaa nykyiseen yritysilmapiiriin sekä yrittäjyyteen liittyviin mielikuviin, asenteisiin ja käsitteisiin. Yrittäjyyskasvatuksen työkaluilla myös kannustetaan nuoria työllistämään itsensä ja näin tuomaan Somerolle uusia palveluita ja työpaikkoja. Yhteistyössä perusturvatoimen kanssa työttömyysastetta pienennetään vuonna 2016 laaditun Työllisyyden edistämisen toimenpideohjelman mukaisesti. Ohjelmassa elinkeinotoimen rooli
33
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Tuetaan yrityksiä ja edistetään yrittäjyyttä monipuolisesti.
Mittari: Yritysneuvonnan lukumäärät tilastoidaan neuvonnan kohdentamiseksi. Mittari: Edistetään kiertotalouden mahdollisuuksia järjestämällä infotilaisuus SEUTU-
ohjelmasta. Infotilaisuuteen saadaan mukaan viisi kiertotaloudesta kiinnostunutta elinkeinotoimijaa.
2. Elinkeinoelämän kehitystä ja myönteistä yritysilmapiiriä lisäävä sidosryhmäyhteistyö
järjestämällä yrittäjäyhdistysten ja kaupungin elinkeinotoimen välisiä säännöllisiä tapaamisia (n. kuusi kertaa vuodessa)
järjestämällä Yrittäjänpäivän seminaari, työllistämisseminaari, SEUTU-ohjelman info-tilaisuus ja kaksi infotilaisuutta uuden yrityksen perustamiseen liittyen
järjestämällä elinkeinotoimen ja maaseutuyksikön yhteisiä palavereja ajankohtaisista aiheista kuusi kertaa vuodessa elinkeinotoimen ja maaseutuyksikön yhteistyön li-säämiseksi.
Luomalla vaihtoehto yritysvaikutusten arviointimenettelyksi vuonna 2017 alkavalle uudelle valtuustokaudelle.
on toimia elinkeinoelämän ja työllisyyspalveluiden linkkinä, tukea uusien työpaikkojen synty-mistä sekä auttaa työnantajia säilyttämään nykyiset työpaikkansa. Elinkeinotoimi tuo työllistä-miseen liittyvää kattavaa informaatiota yrittäjille. Toimialat ylittävän yhteistyön lisäämiseksi panostetaan myös elinkeinotoimen, ympäristötoi-men ja teknisen toimen vuorovaikutukseen järjestämällä yhteisiä suunnittelupalavereita. Li-säksi edellä mainittujen asioiden eteenpäin viemiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä kaupungin maaseutuyksikön, alan oppi- ja tutkimuslaitosten sekä kaupungissa toimivien yrittäjien kanssa. Kaupungin markkinointi: Kaupungin markkinoinnissa jatketaan Someron ja VisitSomeron brändäystyötä keskittyen uu-sien asukkaiden sekä kotimaan matkailijoiden hankintaan. Yritysmarkkinoinnissa keskitytään yritysalueiden markkinointiin sekä Someron yritysilmapiirin kehittämiseen. Lisäksi kehitetään elinkeinotoimen ulkoista viestintää niin että yritykset ovat tietoisempia kaupungin tarjoamista yrityspalveluista sekä tilaisuuksista ja koulutuksista, joita kaupunki tarjoaa yhdessä sidosryh-miensä kanssa. Vuonna 2017 tärkeimmät markkinointiviestinnän kehittämistoimet liittyvät mat-kailun kansainvälistymiseen sekä kaupungin ulkoiseen viestintään.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Yritysneuvontakerrat Yrityskoulutustilaisuudet Yritysverkostotapaamiset
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma 2017 2018 2019
152 4 25
80 3 10
80 3 10
90 5 15
100 5 20
Mittarit
Neuvonta- ja aktivointitoimenpiteiden piirissä olleiden yri-tysten määrä Yritysten investointi- ja kehittämistukihankkeet Yritysmäärän nettomuutos (Yritysten kokonaismäärä) Asukasmäärä: nettomuutto vuositasolla Työttömyysaste (%)
232 3 23 +11 13,5
100 13 21 +70 10,5
100 13 21 +70 11,0
200 8 22 +70 10,5
250 10 23 +70 10,5
Muutokset palvelutuotantorakenteissa ja henkilöstöresursseissa Kehittämisasiantuntijan virka 1.9.2016 – 31.12.2018.
34
Mittarit: Em. asioiden toteutuminen ja Suomen Yrittäjät ry:n teettämän Yritysten ilmapiirimit-
tauksen tulokset (kaupunki kannustaa yhdessä yrittäjäyhdistysten kanssa somero-laisia yrityksiä vastaamaan kyselyyn) sekä muut täydentävät ilmapiiriselvitykset
3. Aktiivista ja näkyvää markkinointia
Panostamalla Ruunalan ja Harjun yritysalueiden sekä Valimontien uuden asuinalu-een tonttien markkinointiin luomalla niille omat materiaalit (mm. tienvarsimainokset, havainnekuvat) sekä toteuttamalla oma markkinointikampanja.
Selvittämällä kaupungin strategian mukainen työllistämis- ja rakentamisperusteisen tonttihinnoittelun käyttöönottovaihtoehdot.
tekemällä Someron matkailumarkkinointimateriaaleista englanninkieliset versiot matkailun kansainvälistämiseksi.
Mittari: Em. asioiden toteutuminen ja neuvonta- ja aktivointitoimenpiteiden piirissä olevien yri-
tysten määrän kasvu.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset kulut
35 900 -215 028 -179 129 -105 956
39 800 -242 740 -202 940 -109 000
39 700 -271 300 -231 600 0
39 800 -268 940 -229 140 108 400
Maaseutulautakunta Someron, Forssan ja Tammelan maaseutuhallinnot toimivat yhdessä. Isäntäkuntana toimii Some-ro. Palveluja tuotetaan kaikissa kolmessa kunnassa. Hallintosäännössä hyväksytyn linjauksen mukaan lautakunta lakkaa kuluvan valtuustokauden jäl-keen, jolloin sen tehtäväalueet yhdistetään suoraan kaupunginhallituksen alaisuuteen.
Maataloustoimi
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 4011 Tilivelvolliset: Maaseutuyksikön päällikkö
Toiminta-ajatus Maataloustoimen keskeisenä tehtävänä on huolehtia maaseutuyrittäjien EU- ja kansallisten tukien, sekä muita maaseutuelinkeinoja koskevien hallintotehtävien toteuttamisesta Someron maaseutuyksikön alueella. Palvelupisteiden tehtävänä on maatalousyrittäjien ja muiden sidos-ryhmien palveleminen mm. maataloustukiin, hirvi- ja petoeläinvahinkoihin sekä hukkakauraan liittyvissä asioissa.
Haasteet ja epävarmuustekijät Maataloustukijärjestelmien muuttuminen sähköisiksi lisää edelleen neuvonnan tarpeita ja vaa-tii koulutusta henkilöstölle ja viljelijöille. Uuden ohjelmakauden muutokset tukiin vuodesta 2015 lähtien vaativat viljelijäkoulutusta jatkuvasti erilaisten toimenpiteiden noudattamiseksi. Maa-seutuhallinnon sijoittuminen uuteen maakuntahallintoon vuodesta 2019.
35
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Tavoitteena on sähköisten maataloustukihakemusten lisääminen.
Mittari: Sähköisten hakemusten määrä.
2. Kylien omaehtoisten kehittämistoimenpiteiden aktivointi ja tukeminen.
Mittari: Kannustinkäytännön luominen ja käyttöönotto.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset kulut
137 471 -342 880 -205 409 -12 346
140 300 -339 020 -198 720 -13 500
140 288 -353 221 -212 933 0
140 300 -347 240 -206 940 13 900
Avustuksiin yksityisille esitetään varattavaksi 14 000 €. Koskee vain somerolaisia maatiloja, eikä tätä kustannuserää huomioida maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen kustannusjaossa.
1 000 € osallistumismaksu viljelijöiden koulutushankkeeseen (2,00€/tila) 2 500 € tukihakemusten täyttöön, 30 €/tila 2 500 € visu ja /tai lohkokohtainen kirjanpito, 35 €/tila 8 000 € hukkakauran torjuntaan, 15 €/ha*, enintään 400 €/tila * Tilan pitää olla kunnan hukkakaurarekisterissä ja lautakunnan on täytynyt todeta kemialli-sen torjunnan tarpeellisuus. Tukea maksetaan enintään käyttösuosituksen mukaiselle heh-taarimäärälle.
Maatalouspuolen avustukset maksetaan hakemusjärjestyksessä niin kauan, kuin määrärahaa riit-tää. Eri kohteisiin varatut summat ovat viitteellisiä. Avustuksiin yhteisöille on varattu 11 000 euroa, joka sisältää Someron Ruokava -tapahtuman toi-minta-avustuksen 6 000 euroa ja Someron alueen kylien kehittämisrahaa 5 000 euroa.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Sähköisten hakemusten tukeminen ja lisääminen neuvonnan ja koulutuksen avulla. Lisäksi 2015 alkaneen ohjelmakauden tukihakemuskoulutusten järjestäminen. Maaseutuyksikön toi-minnan tehostamiseksi olisi myös tarkoituksenmukaista saada yhteistoimisto kolmen palvelu-pisteen tilalle.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Paperiset hakemukset (kpl) Sähköiset hakemukset (kpl)
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma 2017 2018 2019
123 667
83
681
5 %
95 %
0 %
100 %
0 %
100 %
Muutokset palvelutuotantorakenteissa ja henkilöstöresursseissa Jatketaan uutena toimintana 2015 käynnistettyä kylien omaehtoisten kehittämistoimenpiteiden tukemiseen tähtäävää toimintaa, johon on varattu 5 000 euron määräraha. Ruokava -tapahtuman järjestää ulkopuolinen taho, toiminta-avustukseen varataan 6 000 eu-roa.
36
Lomatoimi Kustannuspaikka: 4111 Tilivelvollinen: Maaseutuyksikön päällikkö
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset kulut
0 -10 316 -10 316 -2 508
0 -4 000 -4 000 -2 500
0 -4 000 -4 000 0
0 -4 000 -4 000 -2 600
Someron kaupunki ylläpitää lomatoimen vastaanottopistettä Somerolla. Ypäjän kanssa on sovittu, että Somerolla on vastaanottopäivä kerran viikossa. Kulut syntyvät toimipisteen yhtiövastikkeista. Sisäisissä kuluissa on tilojen siivouskustannukset.
Maa- ja metsätilat
Kustannuspaikka: 4211 Tilivelvolliset: Maaseutuyksikön päällikkö
Toiminta-ajatus Kaupungin metsien hoitaminen asiantuntevasti niin, että se on tehokasta ja taloudellista, otta-en huomioon metsien moninaiskäyttömuodot, luonnonsuojelu ja työllisyysnäkökohdat.
Haasteet ja epävarmuustekijät Metsien hoidolle asettavat haasteita erilaiset luonnonolosuhteet, tuholaiset ja ilmasto. Haastei-ta ovat myös puun oston / jatkojalostuksen muuttuminen / siirtyminen muualle (ostoskäyttäy-tyminen) ja lakien ja rajoitusten muuttuminen.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Tehokas ja kannattava puuntuotanto, sekä monikäyttö ja virkistysmahdollisuudet. Kehittämistarpeina yhteistyön luominen / parantaminen paikallisten (yritysten / laitosten) kans-sa. Myös puunkäytön lisääminen joko raaka-aineena (rakennusfirmat, polttopuuyrittäjät, tms) tai mahdollinen jatkojalostaminen (ikkunat, sahaus, tarve-esineet, taide-esineet) voisivat tulla kysymykseen.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet
Vuokrattu peltoala, ha Pellonvuokratulot, (1000 €) Puunmyyntitulot, (1000 €)
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma 2017 2018 2019
75,21
29 261
75,21
29 440
75,21
32 440
75,21
29 150
75,21
29 150
Mittarit Osuus kaupungin omistamasta viljelyskelpoisesta pelto-alasta, % Arvio metsänmyyntipotentiaalin hyödyntämisestä tehok-kaan ja taloudellisen hoidon näkökulmasta (MHY Salo-metsän arvio), %
100
70
100
100
100
100
100
100
100
100
Muutokset palvelutuotantorakenteissa ja henkilöstöresursseissa Kaupungin metsiä hoitaa metsänhoitoyhdistys Salometsä.
37
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Kaupungin omistamien metsien tehokas ja taloudellinen hoito.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate
290 326 -164 948 125 378
469 500 -164 500 305 000
469 000 -164 500 304 500
469 000 -164 500 304 500
Perusturvalautakunta
Perusturvatoimen hallinto ja huolto
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Talousseurannan ja toiminnan taloudellisten reunaehtojen tiedostaminen perusturvassa.
Tulosyksiköiden vastuunalaisten esimiesten toteuttama talousseuranta ja säännöllinen raportointi oman tulosyksikkönsä käyttömenojen kehityksestä perusturvajohtajalle 6 ker-taa vuodessa.
Mittari: Raportointikertojen määrä.
2. Organisaation sisäisen tiedonkulun parantaminen. Tiedotuksessa jatketaan perusturva-toimen kuukausikatsauksen käyttöä (11 kpl/vuosi). Lisäksi järjestetään koko henkilöstöl-le avoimia tilaisuuksia, joissa esitellään perusturvatoimen eri toimintoja.
Mittari: Julkaisukertojen määrä.
Kustannuspaikat tai vastuualueet: Perusturvatoimen hallinto ja huolto, kaikki tehtäväalueet Tilivelvollinen: perusturvajohtaja
Toiminta-ajatus Perusturvan hallinnon tehtävänä on johtaa toimialan palveluiden tuottamista laadukkaasti ja taloudellisesti Someron kaupungin linjausten mukaisesti.
Haasteet ja epävarmuustekijät - Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus, laadukkaiden palveluiden turvaaminen
muutoksessa - Tasapuolisten palveluiden turvaaminen huomioiden mm. väestörakenne ja valtion-
osuusuudistus
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Perusturvatoimen tehtävänä on palvella kuntalaisia tarjoamalla somerolaisille toimialaansa kuuluvat lakisääteiset tehtävät laadukkaasti. Perusturvatoimi kehittää edelleen palveluidensa laadukkuutta panostamalla esimiestyön kehittämiseen ja työntekijöidensä työhyvinvoinnin tu-kemiseen. Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Poikkihallinnollisen ja kuntien välisen yhteistyön kehittäminen. Siirretty Tervaskannon vuosilomansijaisten palkoista kolmen henkilön palkka varahenkilöstön palkkoihin.
38
3. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja alennetaan 1.1.2017 alkaen 15 %:lla, pois
lukien peruuttamattomien käyntien sakkomaksut sekä lastensuojelun kuukausimaksut, jotka pidetään vuoden 2016 tasolla.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset tuotot Sisäiset kulut
68 306 -927 416 -859 109 -149 210 520 -76 877
57 800 -923 250 -865 450 -6 400 49 200 -65 550
64 850 -1 106 910 -1 042 060 0 0 0
65 300 -1 197 760 -1 132 460 0 174 200 -71 150
Ympäristöterveydenhuolto
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset kulut
0 -339 948 -339 948 -5 600 -428
0 -367 800 -367 800 -3 300 0
0 -373 000 -373 000 0 0
0 -373 000 -373 000 0 0
Kansanterveystyö
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 5311 – 5312 Tilivelvollinen: perusturvajohtaja
Toiminta-ajatus Ympäristöterveydenhuollon palvelut Someron kaupunki tuottaa ostopalveluna Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymältä. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä maksaa Somerolla olevis-ta tiloista vuokraa. Vuokratulo sisältyy tilahallinnon tuloihin.
Kustannuspaikat tai vastuualueet: Sairaanhoidon vastaanottotoiminta, laboratorio, röntgen ja suun terveydenhuolto Tilivelvolliset: Johtava lääkäri, vastaava hammaslääkäri, sairaanhoidon vastaanoton osastonhoitaja, Vastaava terveydenhoitaja, terveysneuvonta, Kotihoidon osastonhoitaja, mielenterveystyö
Toiminta-ajatus Terveyskeskuksen perustehtävänä on tukea alueensa väestön terveyttä, ehkäistä sairauksien
39
syntyä ja järjestää sairauksien tutkimus ja hoito tarkoituksenmukaisella tavalla. Sairaanhoidon vastaanotto panostaa laaja-alaiseen perushoitoon ja hyvään erityisosaamiseen edistämällä henkilöstön vahvaa ammattitaitoa ja moniammatillista tiimityötä. Neuvola ja kouluterveydenhuolto toteutetaan lain-, asetusten ja valtakunnallisten ohjeistusten mukaisesti. Asiakasryhmänä ovat lapset ja nuoret perheineen sekä lasta odottavat perheet. Ennaltaehkäisevällä työotteella tuetaan terveyden ja mielenterveyden edistämistä, erityisen tuen tarpeen tunnistamista ja tuen oikea-aikaista järjestämistä. Perustehtävän toteuttaminen edellyttää määrältään riittävää ja ammattitaitoista henkilöstöä, jonka johtaminen toteutetaan laadukkaasti. Haasteena on lapsiperheiden ongelmien lisääntyminen, ongelmien kasaantuminen ja ongel-mien moninaisuus. Paikallisesti saatavilla olevat tukimuodot ovat olleet perheille matalalla kynnyksellä tavoitettavia. Näitä tukimuotoja ovat olleet sosiaalityön lapsiperhepsykologin ja puhe- ja toimintaterapian palvelut. Lääkäriresurssien tarve on kouluterveydenhuollossa kasvanut. Syntyvyys Somerolla on ollut pienoisessa laskussa. Ilmiö on valtakunnallinen. Vuosi syntyneitä 2011 75 2012 77 2013 86 2014 74 2015 62 Vuoden 2016 alusta aloitettiin Somerolla 75 vuotta täyttävien ikätarkastukset. Tarkastuksiin kutsutaan kirjeellä ja pyydetään varaamaan aika neuvolasta. Tarvittaessa on voitu ohjata labo-ratoriotutkimuksiin sekä lääkäriin. Kutsuttuja on ollut kesäkuun loppuun mennessä 67 ikäih-mistä, joista tarkastuksiin on saapunut 32. Ikätarkastukset ovat osa vanhusneuvolatoimintaa. Perintövaroin palkattu ennaltaehkäisevän perhetyön perhetyöntekijä on aloittanut alkuvuodes-ta. Perhetyöntekijän työpiste on neuvolassa. Neuvolan perhetyö on matalan kynnyksen maksuton, perheen omista tarpeista lähtevä palve-lumuoto. Perhetyö täydentää neuvolan toimintaa ja sitä tehdään yhteistyössä äitiys- ja lasten-neuvolan terveydenhoitajien sekä lääkäreiden kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat puhe- ja toimintaterapia, lasten päivähoito, esikoulu ja joissakin tapauksissa koulut. Useimmiten per-heet hakeutuvat perhetyön piiriin neuvolan terveydenhoitajien tai varhaiskasvatuksen suositel-tua palvelua perheille. Työterveyshuolto tarjoaa sopimuksen tehneiden yritysten työntekijöille, sopimuksen tehneille yrittäjille ja maatalousyrittäjille laadukkaita työterveyspalveluja, joiden sisältö sovitaan asia-kasyritysten kanssa yksilöllisesti työterveyshuoltosopimusta laadittaessa. Noudattaa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteita. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työpaik-kaselvitykset (työolojen selvittäminen, suositusten antaminen ja seuranta), tietojen antaminen ja ohjaus, suojaintarpeen ja ensiapuvalmiuden arviointi, terveystarkastukset ja työkyvyn arvi-oinnit.
Haasteet ja epävarmuustekijät - Lakisääteisten tehtävien toteuttaminen tiukentuvassa taloustilanteessa - henkilökunnan saatavuuden turvaaminen - sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus – vaikutukset lähipalveluihin - lääkäriresurssivaje (työterveyshuolto)
40
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Laaditaan mittarit joilla voidaan seurata somerolaisen väestön terveyskäyttäytymistä.
Sovitaan avoterveydenhuollon ja terveysneuvonnan vastaanottokäynnit, joiden yhtey-dessä kartoitetaan tupakointi, alkoholinkäyttö, ylipaino ja masennus. Tehdään puolivuo-sittain ja suunnitelma jatkotoimenpiteistä seurantamittareista saatujen tulosten perus-teella. Vastuuhenkilöinä johtava lääkäri, vastaanoton osastonhoitaja sekä terveysneu-vonnan vastaava terveydenhoitaja.
Mittari: Mittarit käytössä/ei käytössä.
2. Hoitosuunnitelmien laadinta (sairaanhoidon vastaanotto)
Mittari: Hoitosuunnitelman kattavuus 100 %:a yli kuusi kertaa vuodessa käyvien asiakkaiden kohdalla. On laadittu/ei ole laadittu.
3. Terveellisiin ravintotottumuksiin ja ennaltaehkäisevään hoito-otteeseen ohjaavat vierai-
lukäynnit kouluissa, kehitysvammaisten asumisyksiköissä/työpisteessä sekä pitkäai-kaishoidon yksiköissä. (suun terveydenhuolto)
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Terveyskäyttäytymisen seurantamittarien laadinta. Laatukäsikirjan käyttöönottaminen työterveyshuollossa.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Sairaanhoidon vastaanotto/ käynnit
Lääkäri Hoitaja Neuvola/ käynnit
Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Lastenneuvola Muu terveydenhuolto (aik. rokotukset, kausi-infl. rok.) Perhesuunnittelu-/ehkäisy Äitiysneuvola Seulonnat ja muut Avosairaanhoito (spirometriat, kuulokäyrät) Kotikäynnit Suun terveydenhuolto/ käynnit
Hammaslääkärikäynnit Suuhygienistikäynnit Hammashoitajakäynnit Mielenterveystyö/ käynnit
Mielenterveystyö Päihdetyö Työterveyshuolto
Yrittäjien/työnantajien lkm (sopimus) Asiakkaiden lkm Sopimukseen kuuluu sairaanhoito, työnantajien lkm
TP 2015
TA 2016 1-7 kk
Taloussuunnitelma 2017 2018 2019
18 200 10 082 6 910
2 084 108 1 429 1 500 499 654 147 298 191
9 691
7 150 2 489 52
2 421
2 346 75
350 1 600 10
12 039 10 265 2 942
1 212 73 738 276 465 64 114
5 778
4 207 1 490 81
1 322
1 322
22 106 16 350 6 680
2 000 120 1 300 1 500 500 650 150 280 180
9 905
7 212 2 554 139
2 500
2 500
Käynti lääkärin luona nettokustannushinta, €/käynti
120,66
138,04
Muutokset palvelutuotantorakenteissa ja henkilöstöresursseissa. Työterveyslääkärin ja –fysioterapeutin palveluiden ostaminen.
41
4. Esimiesosaamisen kehittäminen.
Mittari: Esimiestyön kehittämissuunnitelma laadittu. 5. Asiakasosallisuuden lisääminen palvelun kehittämisessä.
Mittari: Asiakastyytyväisyyskysely tehty/ei tehty.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset tuotot Sisäiset kulut
896 519 -4 640 785 -3 744 266 -78 961 101 016 -614 961
869 900 -4 982 570 -4 112 670 -121 500 97 900 -602 800
921 257 -5 066 540 -4 145 283 -136 200 0 0
903 500 -5 001 750 -4 098 250 -136 200 102 900 -782 400
Erikoissairaanhoito
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 5511 Tilivelvolliset: Johtava lääkäri
Toiminta-ajatus Somerolaisten tarpeiden mukaisen erikoissairaanhoidon palveluiden hankkiminen tiiviissä yh-teistyössä perusterveydenhuollon kanssa.
Haasteet ja epävarmuustekijät Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat vuosittain kasvaneet. Vuoden 2016 osalta kustannuk-set ovat edelleen kasvussa.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Asiakkaan hoitoketjuprosessin toimivuus. Asiakas hoidetaan oikeassa paikassa oikeaan ai-kaan ja kaupungin oma palvelutuotanto pystyy vastaamaan asiakkaan tarpeisiin siten, että eri-koissairaanhoidon jonopäiviä ja siirtoviivemaksuja ei synny. Erikoissairaanhoidon osaamisen jalkauttaminen perusterveydenhuoltoon (erityisalojen, kuten psykiatrian tai geriatrian vastaan-otot terveyskeskuksessa).
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma
2017 2018 2019
kpl 1000 €
kpl 1000 €
kpl 1000 €
kpl 1000 €
kpl 1000 €
Avokäynnit TYKS (v. 2015 sis. Salo, Loimaa ja Vakka-Suomi) Psykiatrian erikoisala Turunmaan sairaala
6 kk 13 311 3 922
7 040 2 096
14 080 4 193
1 789 419
1 131 258
2 260 516
43 11
27 12
54 24
1 300 661 1 320
42
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate
0 -12 584 983 -12 584 983
0 -12 855 000 -12 855 000
0 -13 110 000 -13 110 000
0 -13 010 000 -13 010 000
Sosiaalityö
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri avokäynnit yhteensä
Forssan seudun hyvinvointiky
erikoissairaanhoito, avohoito Yleisterveydenhuolto, avohoidon kiireelliset Kiireellinen ensiapu, yhteispäivystys Hoitojaksot
TYKS (v. 2015 sis. Salo, Loimaa ja Vakka-Suomi) Psykiatrian erikoisala Turunmaan sairaala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri hoitojaksot yhteensä Forssan seudun hyvinvointiky
erikoissairaanhoito, hoitojaksot
682 325 649
16 443 5 034
8 859 2 691
17 714 5 382
1 384 409
682 139
1 364 278
215 251
114 13
228 26
516 62
266 35
532 69
1 422 5 571
657 2 653
1 314 5 306
45 385
31 219
62 439
0 0 0
1 467 5 956
688 2 872
1 376 5 746
384 408
178 282
356 564
Kustannuspaikat: 5521 - 5642 Tilivelvolliset: sosiaalityön johtaja
Toiminta-ajatus Sosiaalityön toiminta-ajatuksena on ylläpitää ja edistää yksilöiden, perheiden sekä yhteisöjen toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä parantaa asiakkaiden elämänhallintaa erilaisin sosiaalityön keinoin. Sosiaalityön keinoja ovat lasten ja aikuisten turvallisten ihmissuhteiden tukeminen, suotuisiin kasvuoloihin vaikuttaminen ja asiakkaiden omien voimavarojen ja itse-näisyyden tukeminen. Sosiaalityön päämääränä on yksilön ja yhteisön tukeminen niin sosiaalisia ongelmia ennakoi-vassa kuin korjaavassakin mielessä.
Haasteet ja epävarmuustekijät Sosiaalityön asiakkaat ovat yhä useammin moniongelmaisia. Haasteena on vastata asiakkai-den moninaiseen palvelutarpeeseen ja sosiaalisten ongelmien siirtymisen vähentämiseen ja pysäyttämiseen sekä erityisesti ennaltaehkäisyyn. Muualta muuttavien sosiaalihuollon palve-luiden tarpeessa olevien asiakkaiden tilanteet ovat yhä enenevissä määrin haastavampia. To-dettavissa on, että paljon muuttavien palveluiden tarve, etenkin korjaavien palveluiden tarve
43
on entistä suurempaa. Heikon taloudellisen tilanteen myötä työttömyyden kasvu voi aiheuttaa monenlaisten sosiaalis-ten ongelmien lisääntymistä. Toimeentulotuki siirtyy kelan maksettavaksi 1.1.2017 alkaen. Sosiaalihuollon tarpeessa olevi-en asiakkaiden ohjautuminen kelasta aikuissosiaalityöhön sekä täydentävän toimeentulotuen hakemisen periaatteet ovat vielä epäselvät. Siirtymävaihe vaatii tiivistä yhteistyötä kelan ja ai-kuissosiaalityön kesken. Henkilöstöresurssien suhteen suurena haasteena on pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytoi-minen. 1.3.2016 tulleen lakimuutoksen myötä sosiaalityöntekijöiden rekrytoiminen on vaikeu-tunut entisestään, kun lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtäviin edes epäpäteväksi ei voi enää palkata sosionomia. Kesän 2016 aikana yksi sosiaalityöntekijän kolmesta virasta on muutettu sosiaaliohjaajan viraksi, koska työryhmän tehtäviä on lakimuutoksesta johtuen uudel-leenorganisoitu.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Sosiaalityön painopistettä tulee edelleen suunnata ennaltaehkäisyyn. Tarkoituksena on on-gelmien parempi tunnistaminen jo varhaisessa vaiheessa minkä myötä turvataan varhainen tuki ja puuttuminen. Yhteistyötä neuvolan, päivähoidon, koulun sekä muiden yhteistyötahojen kanssa tulee kehittää ja tiivistää. Vuoden 2016 aikana on palkattu ennaltaehkäisevään lasten-suojeluun saaduin perintövaroin neuvolan perhetyöntekijä, joka tekee hyvin matalan kynnyk-sen ennaltaehkäisevää perhetyötä lapsiperheissä. Toimintaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2017 saatujen kokemusten perusteella. Isyyden tunnustamisen on voinut 1.1.2016 alkaen tehdä neuvolassa, joten pääasiassa isyyden tunnustamiset otetaan tulevaisuudessa vastaan neuvo-lan toimesta ja enemmän selvitystä vaativat tai asiakkaan toiveen mukaiset tunnustamiset tehdään sosiaalitoimistossa. Vuonna 2016 työtoiminnan työryhmään palkatun sosiaaliohjaajan (ns. eläkeneuvoja) työtehtä-vää esitetään jatkettavan vuonna 2017. Lakimuutos työmarkkinatuen kuntaosuuden laajentamisesta 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin on merkinnyt ns. sakkomaksujen kasvua. Sosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan työryhmien on kyettävä huomattavasti innovatiivisempaan yhteistyöhön asiakasmäärän kas-vaessa. Sosiaalitoimiston, kuntouttavan työtoiminnan työryhmän, hallintokuntien ja yhdistysten välisen yhteistyön ja kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen etenkin asiakasohjauksen osalta on vuoden 2017 kehittämisen painopistealue. Perustoimeentulotuen kelaan siirtymisen myötä 1.1.2017 on mahdollista keskittyä aikuissosiaalityössä entistä suunnitelmallisempaan työot-teeseen ja kehittää aikuissosiaalityön sisältöjä sekä kokonaisuutta.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Lastensuojelun sijoitukset (voimassa olevat yht.) Lastensuojelun sijoitukset vuoden aikana yht. Lastensuojeluilmoitukset Sosiaalihuoltolain mukaiset yhteydenotot ja ilmoitukset Isyyden tunnustaminen Elatussopimukset Huoltosopimukset Toimeentulotuki/ taloudet -joista pitkäaikaisia (yli 6 kk) Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat Sakkomaksut/ hlöä
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma
2017 2018 2019
18 23 191 3 34 103 70 323 76 101 98
14 20 150 30 10 90 60 320 75 110 98
15 20 150 40 10 90 60 120 60
44
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Painopisteen vakauttaminen ennaltaehkäiseviin palveluihin (varhaisen puuttumisen toi-
minnan tehostaminen, jolloin lastensuojelun ns. raskaiden toimenpiteiden osuuden las-kusuunta jatkuu).
Mittari: Talousseuranta (kustannusten ja suoritemäärän kasvun hidastuminen)
2. Työttömien aktivointitoimenpiteiden kehittäminen.
Mittarit: Kuntouttavassa työtoiminnassa vähintään 120 asiakasta.
3. Työttömien terveydenhuollon toimintamallin luominen ja terveystarkastusten säännön-mukaistaminen sekä vakiinnuttaminen.
Mittari: Toimintamalli valmis ja terveystarkastukset aloitettu.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset tuotot Sisäiset kulut
742 908 -4 072 168 -3 329 260 -1 034 49 130 -167 291
734 700 -4 342 850 -3 608 150 -3 000 44 100 -168 200
493 265 -4 362 071 -3 868 806 5 500 0 0
533 300 -4 281 230 -3 747 930 -5 500 44 100 -174 600
Vanhustyö
Kustannuspaikat: 5711 - 5751 Tilivelvolliset: kotihoidon esimies, terveyskeskuksen osaston osastonhoitaja, palveluasumisen esimies
Toiminta-ajatus Toiminnan tarkoituksena on turvata kunnan järjestämisvastuulle kuuluvat ikäihmisten palvelut laa-dukkaasti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on yhtenäistää palveluiden pääsyyn ja palveluiden toteutukseen liittyvät toimintakäytännöt. Kotihoidossa antaa Someron kaupungin kotihoidon palveluita niitä eniten tarvitseville. Someron kaupungin kotihoidon palveluja järjestetään asiakkaille laadukkaasti ja oikeudenmukaisesti. Terveyskeskuksen osastoilla pyritään ihmisläheiseen, toimintakykyä ja kuntoutusta tukevaan työskentelyyn. Palveluasuminen tarjoaa kodin ikääntyneelle, joka tarvitsee apua selviytyäkseen päivittäisistä toimistaan, mutta hoidontarve ei ole ympärivuorokautista. Perusturvatoimi tarjoaa palveluasumista Lamminniemessä. Palveluasumisessa kotihoidon henkilökunta auttaa asukkaita aamusta iltaan ja yöaikainen palvelu käsittää turvahälytykset. Palveluasumisen hakemukset käsittelee SAS-työryhmä.
45
Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoi-toa ja valvontaa, eivätkä enää selviydy kotona omaisten ja/tai kotihoidon ja sen tukipalvelujen tur-vin, eikä heidän terveydentilansa edellytä laitoshoitotasoista hoitoa. Tehostettu palveluasuminen perustuu yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, jossa asiakkaan jäljellä olevia voimavaroja tuetaan ja häntä kannustetaan omatoimisuuteen.
Haasteet ja epävarmuustekijät Someron asukasluku pienenee jatkuvasti. Vanhustyön alueella koulutetun työvoiman saatavuus on heikentynyt varsinkin lyhytaikaisten sijaisuuksien kohdalla. Vanhustyön alueella työntekijöiden sairaslomien määrä on huomattava ja yksilön lisäksi sairauspoissaolot kuormittavat työyhteisöä. Kotihoito:
Asiakkaiden palvelutarpeen kasvu/ asiakaskohtaiset kotikäyntimäärät kasvaneet edelleen
Someron maantieteellinen laajuus - palvelun tarjoaminen haja-asutusalueille taajama-alueen mukaisena erittäin vaikeaa nykyisten resurssien puitteissa
Erikoissairaanhoidosta tulevien asiakkaiden tarpeen arviointi vaikeaa (esim. dialyysi).
Koulutettujen sijaisten rekrytointi vaikeutuu koko ajan. Terveyskeskuksen osasto:
Erikoissairaanhoidosta tulevien asiakkaiden jonopäivien ennakoimattomuus
Potilaiden kotiuttaminen.
Sijaisten ja vakinaisen henkilöstön rekrytointi vaikeutunut Tehostettu palveluasuminen:
Koulutettujen työntekijöiden saatavuus.
Sairauspoissaolot.
Palvelutarpeen kasvu
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Ikäihmisten palvelutarpeeseen edellyttää kykyä joustavuuteen, uusien toimintojen ja teknologian käyttöön. Henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen kehittäminen ovat keskeisiä kehittämiskoh-teita. Työyhteisöissä järjestetään kohdennettua, työhyvinvoinnin tukemiseen tähtäävää koulutusta. Työyhteisöt opastetaan autonomiseen työvuorosuunnitteluun. Kotihoito:
Painopiste päivittäistä tai viikoittaista hoivaa ja apua tarvitsevissa asiakkaissa.
Optimoinnin keskittäminen ja sitä kautta tiimivastaavien työajan vapauttaminen asiakastyöhön.
Haja-asutusalueiden palvelujen saatavuuden kehittäminen. Terveyskeskuksen osasto:
Erikoissairaanhoidosta siirtyvien potilaiden hoitoprosessin saumattomuuden kehittäminen.
Potilaan kuntoutumisprosessin tehostaminen.
Yhteistyön kehittäminen kotihoidon ja palveluasumisen kanssa. Tehostettu palveluasuminen:
Kehittyminen asukkaiden kodiksi (irti laitoshoidon kulttuurista)
Omahoitajajärjestelmän kehittäminen
Asiakaspalautteen kerääminen säännöllisesti
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet
Kotihoidon käyntimäärä Omaishoito, yli 65-vuotiaat
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma
2017 2018 2019
116 435 21 + 38
125 000 16 + 23
135 000 16 + 24
46
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 Vanhustyön yhteinen tavoite 1. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen.
Mittari: Kotona asuvien yli 80 -vuotiaiden suhteellinen määrä ei laske. 2. Tasapuolisuuden kokemuksen ja työhyvinvoinnin lisääminen työvuorosuunnittelussa.
Mittari: Autonominen ja ergonominen työvuorosuunnittelu, toimintatapojen vakiinnuttaminen. 3. Palveluasumisen kehittäminen.
Mittari: Palveluasumisen vakiinnuttaminen palvelukenttään. 4. Vanhustyön kehittäminen asiakastyytyväisyyskyselyjen tulosten perusteella.
Mittari: Asiakastyytyväisyyskyselyjen tulosten perusteella laadittu kehittämisohjelma. Kotihoito 5. Haja-asutusalueiden palvelutarpeen jatkokartoittaminen.
Mittari: Jatkokartoitus tehty. 6. Ilta- ja viikonlopputyön tarpeen jatkokartoitus.
Mittari: Jatkokartoitus tehty. 7. Kuntouttavan päivätoiminnan aloittaminen palvelutalo Tervaskannossa.
Mittari: Toiminta alkanut/ei alkanut. 8. Omaishoidettavien päivätoiminnan kehittäminen.
Mittari: Omaishoidettavien oma päivätoimintaryhmä alkanut/ei alkanut.
Akuuttipaikat + hoivapaikat Tehostetun palveluasumisen paikat, oma tuotanto (kpl) Katajakoti Perhehoito Palveluasuminen
26 + 20 72 40 5
26 + 20 72 42 6
26 + 18 90 60 7 10
90 60 7
90 60 7
Muutokset palvelutuotantorakenteissa ja henkilöstöresursseissa Kotihoito: Asiakkaiden palvelujen tarve ja toimintakyky edellyttävät ilta- ja viikonloppuvuorojen henkilöstö-määrän kasvattamista. Kotihoitoon vuonna 2016 2,5 työntekijän resurssilisäys, kuntouttavaan päi-vätoimintaan yhden työntekijän resursointi. Vuonna 2017 palveluasuminen on vanhuspalveluiden palveluvalikossa. Tervaskannon vuosilomansijaistarve on ympäri vuoden kolme henkeä. Siirretty Tervaskannon vuosilomansijaisten palkoista kolmen henkilön palkkaa vastaava summa varahenki-löstön palkkoihin. Tehostettu palveluasuminen: Terveyskeskuksen osaston alakerta tehostetun palveluasumisen yksikkö.
47
Terveyskeskuksen osasto 9. Hoitojaksojen lyheneminen.
Mittari: Hoitojaksojen pituus 2017. Tehostettu palveluasuminen: 10. Palveluasumisen toimintakulttuurin vakiinnuttaminen yhtenäiseksi vähintään neljä ker-
taa vuodessa järjestettävien yksiköiden henkilöstön yhteisten kehittämispalaverien poh-jalta
Mittari: Arvio toimintakulttuurin yhtenäisyydestä
11. Hoidon ja palvelun suunnittelun ja kirjaamisen parantaminen.
Mittari: Hoito- ja hoivahenkilöstö koulutettu Effica-hoitokertomuksen käyttämiseen. Palvelu-asumisen yksiköiden ajantasaiset hoitosuunnitelmat laadittuina yhteisen työkalun avulla.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset kulut
3 060 375 -9 380 375 -6 320 000 -9 909 -2 549 455
2 816 000 -9 490 010 -6 674 010 -19 100 -2 475 750
3 025 681 -9 930 681 -6 905 000 -35 200 0
3 018 800 -9 670 500 -6 651 700 -35 200 -2 779 700
Kehitysvammatyö
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 5615, 5811 - 5813 Tilivelvolliset: vammaistyön johtaja
Toiminta-ajatus Vammaispalvelujen tehtävänä on järjestää vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaiset palvelut ja tukitoimet. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edel-lytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vammasta tai sairaudesta johtuen on pitkäaikaisesti eri-tyisiä vaikeuksia suoriutua arjen toiminnoista. Vammaistyön tavoitteena on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä. Vam-maistyöhön voi ottaa yhteyttä, jos vamma tai sairaus aiheuttaa vaikeuksia esim. asumisessa, liikkumisessa tai kotona selviytymisessä. Kehitysvammatyön tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön sopeutumista yhteis-kuntaan sekä turvata yksilöllisesti hänen tarvitsemansa kuntoutus, hoito ja huolenpito. Some-ron toimintakeskus järjestää työ- ja päivätoimintaa ensisijaisesti aikuisille kehitysvammaisille. Toimintamuotoja ovat avotyö, alihankinta- ja käsityöt sekä päivätoiminta. Tuulentuvan ryhmäkodissa tarjotaan ympärivuorokautista asumista tukien kehitysvammaisen
48
asiakkaan arjen toimintaa. Tuulentupa tarjoaa myös tilapäishoitoa kotona asuville sekä itse-näistä elämää harjoitteleville kehitysvammahuollon asiakkaille. Tuulentuvan ryhmäkodissa on 14 asuntoa. Tuulentuvan lisäksi asumista tarjotaan myös ohjatussa asumisessa. Ohjatussa asumisessa asiakkaat asuvat yksin tai yhdessä tavallisissa kerrostalo- tai rivitaloasunnoissa, joihin ohjatun asumisen työntekijät antavat yksilöllisen tarpeen mukaisia ohjaus- ja tukipalvelu-ja.
Haasteet ja epävarmuustekijät Vammaispalvelun asiakkaiden palvelun tarpeen ennustaminen on epävarmaa, koska asiak-kaan palveluntarve voi tulla ajankohtaiseksi yllättäen vammautumisen myötä, tällöin isojakin ennakoimattomia kuluja voi aiheuttaa asunnonmuutostyöt, runsas henkilökohtaisen avun tarve tai palveluasuminen. Toisaalta vammaispalvelun piirissä jo olevien asiakkaiden tarpeita voi-daan ennustaa pidemmällä aikavälillä. Haasteena vammaistyössä on ollut hankaluus löytää ti-lapäistä asumista asiakkaille mm. omaishoidon vapaiden ajalle. Someron kaupungin palve-luissa ei ole tarjolla tilapäistä tai pitkäaikaista asumista vaikeavammaisille asiakkaille, jolloin nämä palvelut joudutaan ostamaan ulkopuolelta. Kehitysvammahuollon haasteena lähivuosien aikana on ratkaista lisääntyvä asumispalvelujen tarve. Kehitysvammahuollon ohjatun asumisen piirissä on ikääntyviä asiakkaita, joiden fyysi-nen ja psyykkinen toimintakyky heikentyy eikä asuminen nykyisen tuen turvin, nykyisillä re-sursseilla ole enää mahdollista. Ryhmäkoti Tuulentuvan asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet entistä haastavammiksi ja ohjaustyö vaatii entistä enemmän aikaa ja resursseja. Opiskelun päättäneitä nuoria aikuisia kehitysvammaisia asiakkaita asuu edelleen lapsuuden kodeissaan, koska heille ei ole Somerolla tarjolla sopivaa asumismuotoa. Kehitysvammaisten tukena olevi-en omaisten ikääntyminen aiheuttaa myös haasteita kotona selviytymiselle. Toimintakeskuk-sessa heikentyvä toimintakyky asettaa haasteita toiminnan muokkaamiselle niin, että asiak-kaille kyetään edelleen tarjoamaan nykyisten resurssien puitteissa mielekästä päivätoimintaa avun tarpeen lisääntymisestä huolimatta. Kehitysvammahuollossa haasteita asettaa myös au-tismikuntoutus, johon ei tällä hetkellä ole riittävää osaamista eikä resursseja. Autististen kehi-tysvammaisten henkilöiden asuminen ja kuntoutus ostetaan pääasiassa Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriltä.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Toiminnan painopiste vammaispalveluissa on vammaispalvelulain mukaisten palveluiden tuot-taminen. Kehittämistarpeena on löytää toimiva malli vaikeavammaisten tilapäisen asumisen / intervallihoidon tarpeisiin vastaamiseen ja palvelutarpeen arvioimisen kehittäminen yhteistyös-sä kotihoidon kanssa. Kehitysvammahuollossa painopisteenä on asiakkaiden toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus. Toimintakeskuksessa kehittämistarpeena on myös toiminnan muuttaminen niin, että toiminta-kyvyltään heikentyneille asiakkaille kyetään tarjoamaan mielekästä päivätoimintaa kun työtoi-minnassa toimiminen ei enää ole tarkoituksenmukaista. Asumisessa kehittämistarpeena on toiminnan vakiinnuttaminen. Tuulentuvassa ja ohjatussa asumisessa työn kehittäminen niin, että se vastaa paremmin asiakkaiden lisääntyneeseen avun tarpeeseen, kuitenkin huomioiden asiakkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Vammaispalvelu
Kuljetuspalveluasiakkaat (kpl) Henkilökohtaisen avun saajat (päätös kpl) Vammaisille annetut avustukset (1000 €) Kuljetusavustukset (1000 €) Asiakaspalveluiden ostot muilta (1000 €) Vammaisten perhehoito (kpl) Omaishoidontuki, alle 65-vuotiaat (kpl)
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma
2017 2018 2019
156 25 338 257 19 1 25
150 40 306 247 55 1 30
150 50 306 200 55 2 30
49
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Vammaispalvelulain mukaisten palveluiden ja tukitoimien järjestämisessä erityinen huo-
mio harkinnanvaraisten tukitoimien tarpeellisuuden arvioimiseen.
Mittari: Kustannukset 2016 - 2017.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset tuotot Sisäiset kulut
207 980 -1 482 409 -1 274 430 -4 798 5 735 -279 863
203 400 -1 460 010 -1 256 610 -4 800 1 500 -277 900
201 185 -1 473 642 -1 272 457 -4 400 0 0
201 200 -1 459 200 -1 258 000 -4 400 1 500 -292 900
Olennaiset toiminnan muutokset suunnittelukaudella
Olennaisin toiminnanmuutos koskee asumista. Vuonna 2014 ohjattua asumista ryhdyttiin ohjaa-maan enemmän yhteistyöhön Tuulentuvan ryhmäkodin kanssa. Samalla kehitettiin mallia, jossa ohjatun asiakkaiden tukipisteenä toimii Tuulentuvan ryhmäkoti, josta asiakkaat saavat tarvittaessa tukea ympärivuorokautisesti. Aikaisemmin ohjatussa asumisessa työskenteli yksi ohjaaja ja asiak-kaat turvautuivat ohjaajan poissa ollessa toimintakeskuksen ohjaajiin. Toimintakeskus on avoinna vain arkisin klo 8-16 välillä. Nyt ohjatun asumisen ohjaaja tekee työvuoroja myös Tuulentuvan ryhmäkodissa ja Tuulentuvan ryhmäkodista muutama ohjaaja tekee työvuoroja myös ohjatussa asumisessa. Näin varmistetaan asiakkaiden kannalta tarpeeksi joustava työvuorosuunnittelu ohjat-tuun asumiseen, ohjaajan läsnäolo kaikkina päivinä, sekä kaikille asiakkaille riittävä tuki ja ohjaus. Em. toimintamallin ja Tuulentuvan ja toimintakeskuksen yhteistyön tiivistäminen ja edelleen kehit-täminen ovat myös tulevan suunnitelmakauden keskeisiä toiminnallisia kehittämiskohteita.
Kehitysvammahuolto
Autetun asumisen paikat, ryhmäkoti (kpl) Ohjatun asumisen asiakkaat (kpl) Toimintakeskus, asiakasmäärä (kpl) Muu kehitysvammatyö
Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä (1000 €) Asiakaspalvelujen ostot muilta (1000 €)
14 14 43 405 183
14 17 45 390 197
14 17 48 395 198
Muutokset palvelutuotantorakenteissa ja henkilöstöresursseissa Tuulentuvan henkilöstöresurssia tulee arvioida vuoden 2017 aikana. Tuulentuvan ryhmäkodin asuinpaikat eivät riitä tulevaan palveluntarpeeseen, joten arvioitava on myös, miten tulevai-suudessa pystytään turvaamaan tällä hetkellä vanhempiensa luona tai itsenäisesti asuvien enenevissä määrin palveluita tarvitsevien asumispalvelut.
50
Sivistyslautakunta
Sivistystoimen hallinto
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 60 sivistystoimi Tilivelvolliset: Sivistysjohtaja
Toiminta-ajatus Sivistystoimialan yhteisenä tavoitteena on tarjota laadukkaita palveluita kuntalaisille. Oman toiminnan jatkuva suunnitelmallinen kehittäminen ja tehostaminen ovat keskeisiä toimintaperi-aatteita. Sivistystoimen kaikissa yksiköissä henkilökunnan pätevyysaste on korkea. Sivistystoimiston tehtävänä on huolehtia sivistystoimialan palvelujen järjestämiseen ja toteut-tamiseen liittyvistä tehtävistä sekä sivistyslautakunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta.
Haasteet ja epävarmuustekijät Sivistystoimialan keskeisenä haasteena ovat valtionosuusjärjestelmän uudistukset sekä val-tioavustusten leikkaukset ja rahoituspohjan muutokset. Haasteena on palvelurakenteen tarkoituksenmukaisen resurssoinnin suunnittelu pitkällä täh-täimellä. Lasten ikäluokkien on ennustettu laskevan tulevina vuosina Somerolla (n. 100-120:stä 70-75:een). Kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen lapsimäärät ja koulujen oppilas-määrät tulevat pysymään suunnitelmakaudella pitkälti nykyisellä tasolla. Lukuvuonna 2017-2018 yläkoulun oppilasmäärä nousee. Erityisenä haasteena on Someron sivistystoimialan vastaaminen palveluissaan digitalisaatioon (kts. toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet). Erityisesti tämä koskee varhaiskasvatusta, kouluja ja kirjastoa. Uuden opetussuunnitelman toteutuminen käytännön tasolla edellyttää riit-tävää laitekantaa, toimivia yhteyksiä sekä henkilöstön koulutusta. Uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen esi- ja perusopetuksessa sekä lukiossa, mutta myös Kiiruun tulevan oppimiskeskuksen toimintakulttuurin luominen, haastavat johtamista ja henkilöstön kouluttamista (kts. toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet). Sivistystoimiala selvittää parhaillaan tulevaa liikuntapalveluiden järjestämisen mallia. Uusi pal-velumalli on tarkoitus ottaa käyttöön 1.1.2018. Nykyinen yhdistyspohjainen toteutusmalli on ol-lut käytössä 1980-luvulta, ja se on ainoa yhdistyspohjalla toimiva kuntien liikuntapalveluiden järjestämismalli Pohjoismaissa. Sivistystoimessa toimitilat, erityisesti varhaiskasvatuksessa, ovat asettaneet haasteita toimin-nalle.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimialalle 1.1.2015. Varhaiskasvatuksen organisaation kehit-täminen osana sivistystoimea ja synergiaetujen saavuttaminen ovat keskeisenä toiminnan ta-voitteena suunnitelmakaudella. Sivistystoimen keskeisenä tavoitteena on jatkaa vuonna 2016 alkanutta Kuntakesun eli kehit-tämissuunnitelman työstämistä koskien varhaiskasvatusta, perusopetusta ja lukiota. Paikalli-nen koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma eli Kuntakesu yhdistää kunnan omat kehit-tämistarpeet valtakunnallisiin kehittämislinjauksiin. Someron kaupunginvaltuusto hyväksyi syk-syllä 2014 kaupunkistrategian vuodelle 2025 asti. Sivistystoimen kehittämissuunnitelma poh-jautuu kaupunkistrategiaan.
51
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Kuntakesu eli kehittämissuunnitelma (varhaiskasvatus, perusopetus ja lukio)
jatketaan vuonna 2016 alkanutta valmistelua
mm. Kaupunkistrategiaan 2025 vastaaminen sivistystoimialalla varhaiskasvatus osana sivistys-toimea
johtamisen/esimiestyön kehittäminen
yksiköiden välisen yhteistyön tiivistäminen
Mittari: Kuntakesu valmis loppuvuonna 2017. 2. Digitalisaatioon vastaaminen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa
tvt-strategian käyttöönotto
Mittari: Yksiköiden toimintakertomukset, laitemäärät/oppilas, täydennyskoulutustilaisuuksiin osallistuminen
3. Kiiruun koulurakennukseen/oppimiskeskukseen liittyvä valmistelu (yläkoulu, lukio, So-
mero-opisto, nuorisotoimi)
toimintakulttuuri sekä kalustesuunnitteluun ja kilpailutukseen osallistuminen
Kehittämissuunnitelmaan sisältyy muun muassa sivistystoimialan esimiestyön/johtamisen ke-hittäminen (yhteisöllinen johtaminen). Johtamisen tukeminen on erittäin tärkeää uusien ope-tussuunnitelmien käyttöönotossa. Johtamisen rooli on merkittävä myös muun muassa työhy-vinvoinnissa, johon sivistystoimiala panostaa suunnitelmakaudella. Kehittämissuunnitelmaan linkittyy myös tvt-strategian käyttöönotto. Sivistystoimen it-ryhmä valmistelee vuoden 2016 loppuun mennessä yhdessä tietohallinnon kanssa tvt-strategian var-haiskasvatukseen, perusopetukseen ja lukioon. Perusopetuksessa 1.8.2016 käyttöön otetussa opetussuunnitelmassa paikallisena painopistealueena on tieto- ja viestintäteknologia. Merkit-tävänä kehittämiskohteena on pystyä vastaamaan uuden opetussuunnitelman yhteen keskei-simmistä tavoitteista – tieto- ja viestintäteknologian osaamiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee sisällyttää opetussuunnitelman mukaisesti monipuolisesti oppilaan oppimiseen. Jotta ta-voitteeseen päästään, varhaiskasvatuksessa ja kouluilla tulee olla riittävä laitekanta ja toimivat yhteydet. Lukiolla tulee olla riittävät valmiudet sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteuttamiseen. Tarvitaan myös uusien toimintamallien kehittämistä opetusteknologian ja digitaalisten oppima-teriaalien käyttöönottoon opetushenkilöstöä kouluttamalla. Tavoitteena on oman henkilöstön osaamisen hyödyntäminen (muun muassa pedagogisina tukihenkilöinä). Tietoteknisten laittei-den, laitemäärien, yhteyksien ja ohjelmien saattaminen ajan tasalle on suunnitelmakauden toinen tärkeimmistä investointikohteista. Merkittävin investointikohde suunnitelmakaudella on Kiiruun oppimiskeskuksen uudisrakenta-minen. Tulevan Kiiruun oppimiskeskuksen suunnittelu, kalustekilpailutus, valmistelutyö ja kou-lun käyttöönotto on merkittävimpiä painopisteitä sivistystoimessa suunnitelmakaudella. Investointikohteena on myös varhaiskasvatuksessa mobiilitallennuksen käyttöönotto. Liikuntapalveluiden uuden järjestämismallin valmistelu on keskeisenä sivistystoimialan tavoit-teena. Uusi järjestämismalli on määrä ottaa käyttöön 1.1.2018.
Muutokset palvelutuotantorakenteissa ja henkilöstöresursseissa Taloussuunnitelmakaudella liikuntapalveluiden järjestäminen vuodesta 2018 lähtien saattaa sisältää muutoksia palvelutuotantorakenteessa sekä henkilöstöresursseissa.
52
Mittari: Kalustekilpailutus valmis keväällä 2017.
4. Liikuntapalveluiden järjestämismallin valmistelu
liikuntapalveluiden järjestämismallista päätetään viimeistään alkuvuonna 2017, jonka myötä valmistellaan uusi toimintamalli alkamaan vuoden 2018 alusta
Mittari: Liikuntapalveluiden järjestämismalli voidaan ottaa käyttöön 1.1.2018.
5. Koulukuljetusten optimointi siten, että koulumatka-ajat ovat kohtuullisia. Mittari: enintään n. 2 h/päivä.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset kulut
404 -291 349 -290 945 -21 522
0 -300 810 -300 810 -23 400
147 -281 498 -281 351 0
100 -276 460 -276 360 29 900
Peruskoulutus
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 6100 Peruskoulutus Tilivelvolliset: Rehtorit/koulunjohtajat, sivistysjohtaja
Toiminta-ajatus Somerolla annetaan laadukasta perusopetusta. Perusopetusta annetaan 1-6 luokilla neljässä alakoulussa ja 7-9 luokilla Kiiruun yläkoulussa.
Haasteet ja epävarmuustekijät Uuden opetussuunnitelman oppimiskäsityksen ja tavoitteiden saattaminen käytäntöön koulujen arjessa, toimintakulttuurissa (mm. laaja-alaiset ja monialaiset kokonaisuudet, ilmiöpohjainen oppiminen). Uusi opetussuunnitelma haastaa toimintasuunnitelmien entistä parempaan suun-nitteluun. Yhteistyön tekeminen sekä oppilaiden osallistaminen korostuvat entisestään. Valtionavustusten leikkaukset vaikuttanevat perusopetuksen järjestämiseen tuntuvasti tulevina lukuvuosina. Valtionavustusten omarahoitusosuudet ovat kasvamassa. Somerolla lastensuojelun kautta tulevien sijoituslasten määrä on opetustoimessa kasvanut vuosi vuodelta, mikä näkyy myös tehostetun ja erityisen tuen tarpeen kasvuna. Myös maahan-muuttajataustaisten oppilaiden määrä on Somerolla lisääntynyt, minkä johdosta S2-kielen ope-tustuntien määrä on noussut. Ikäluokat pienenevät n. 100 - 120:stä n. 70 - 75:een lähivuosina. Ennusteet ovat suuntaa-antavia.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Uudet paikalliset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkavan lukuvuoden alusta luki-en. Painopisteenä perusopetuksessa on uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen koulujen arkeen. Keskeisenä kehittämistarpeena on koulujen toimintakulttuurin vastaaminen ops:n op-pimiskäsitykseen ja tavoitteisiin. Ops-prosessissa keskeistä on pedagogisen johtajuuden tuke-minen. Sivistystoimiala panostaa ja tulee edelleen panostamaan esimieskoulutukseen tulevina vuosina (kts. sivistystoimi – toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet).
53
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen
uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2016
painopistealueena tieto- ja viestintäteknologia sekä yrittäjyyskasvatus
koulupäivän liikunnallistaminen
Mittari: Koulujen toimintakertomukset. 2. Opetuksen digitalisaatio
tvt-strategian käyttöönotto kouluissa
kaupungin pedagogisen tvt-tiimin toimintamallin vahvistaminen
koulutuksien järjestäminen henkilöstölle
sähköisten oppimateriaalien käyttöönotto opetuksessa Mittari: Koulujen toimintakertomukset
Perusopetuksessa panostetaan opetuksen digitalisaatioon. Perusopetuksessa otetaan käyt-töön vuonna 2016 laadittava tvt-strategiaa (kts. sivistystoimen hallinto). Lisäksi paikallisena painotuksena opetussuunnitelmassa on tieto- ja viestintäteknologia. Toinen paikallinen paino-piste on yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyyskasvatuksen opetusta kehitetään yhdessä elinkeinotoi-men, nuorisotoimen, 4H-yhdistyksen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Koulupäivän lii-kunnallistaminen on myös merkittävänä kehittämiskohteena kouluissa. Kiiruun tulevaan oppimiskeskukseen liittyvä suunnittelu ja käyttöönoton valmistelutyö ovat pe-rusopetuksen keskeisiä toiminnan painopisteitä vuonna 2017. Suunnittelutyöhön sisältyy muun muassa koulun av- ja tvt-laitteiden sekä kaluston suunnittelu. Tärkeää on valmistella uuteen ra-kennukseen toimiva toimintakulttuuri.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Perusopetuksen oppilasmäärä (kpl)
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma 2017 2018 2019
901 881 851 833 791
Mittarit
Suoritetavoitteet: Peruskoulun päättäneistä jatkopaikan saaneet oppilaat Toiminnan laajuus/ Oppilasmäärät Alakoulut Yläkoulut Henkilöstö tehtäväalueittain
Rehtorit/koulunjohtajat ja opettajat *(Resurssiopettaja ja osa-aikainen erityisopettaja hankerahoituksella) Kuraattori ja koulupsykologi Koulunkäynninohjaajat Koulunkäynninohjaaja hankerahoituksella (osalla ohjaajista palkka laskutetaan kotikunnilta) Toimistohenkilöstö
103/102
611 290
75
2 24
0,60
86/86
556 325
75/68
*
2 23 1
0,60
518 333
68 *
2 24
0,60
517 316
0,60
494 297
0,60
Muutokset palvelutuotantorakenteissa ja henkilöstöresursseissa Valtuuston vuonna 2013 hyväksymä kouluverkkosuunnitelma on toteutettu lakkauttamalla vii-meisimpinä Ollilan ja Terttilän koulut. Henkilöstön osalta Ollilan koulun lakkauttamisen myötä kaksi luokanopettajan virkaa lakkautetaan. Terttilän koulun henkilöstö uudelleensijoitettiin sisäi-sin järjestelyin.
54
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset tuotot Sisäiset kulut
572 300 -6 087 754 -5 515 454 0 1 260 -2 316 916
511 800 -6 199 350 -5 687 550 -8 000 0 -2 141 500
591 161 -6 196 951 -5 605 790 -38 000 0 0
591 100 -6 062 850 -5 471 750 -38 000 0 -2 093 900
Olennaiset toiminnan muutokset suunnittelukaudella ja perustelut määrärahojen muutoksil-le.
Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016, mikä on huomioitu talousarviossa. Uuden opetussuunnitelman myötä uutena oppiaineena on 6. luokilta alkanut ruotsin kielen opetus, koulu-jen oppikirjasarjoja joudutaan uusimaan sekä hankkimaan s-oppikirjoja ja opetusohjelmia (esim. koodaus). Henkilöstö tarvitsee myös täydennyskoulutusta. Talousarviossa on huomioitu myös ope-tuksen digitalisaatio ja sähköisten oppimisympäristöjen käyttöönotto, mitkä linkittyvät myös keskei-sesti opetussuunnitelman tavoitteisiin (sivistystoimialan investoinnit). Opetussuunnitelmassa pai-kallisena painopisteenä ovat tieto- ja viestintäteknologia sekä yrittäjyyskasvatus. Talousarviossa on varattu omarahoitusosuutta Liikkuva koulu –hankkeelle 10.000 €. Koulupäivän liikunnallistaminen on yksi keskeisiä lukuvuoden tavoitteita kouluissa.
Henkilöstökuluissa on huomioitu tuntikehyksen lisäys yläkoulun osalta, sillä oppilasmäärä on nous-sut tuntuvasti yläkoulussa kuluneella lukuvuodella (+32 oppilasta). Oppilasmäärä nousee entises-tään ensi lukuvuonna 2017-2018 (+10 oppilasta). Yläkoulun oppilasmäärän nousu heijastuu myös erityisopetuksen lisääntyneeseen tarpeeseen. Someron kaupungilla on myönnetty tasa-arvohanke-rahoitusta osa-aikaisen erityisopettajan palkkaamiseen vuodelle 2017. Palkkakulut sisältävät 30 %:n omarahoitusosuuden.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on noussut viime vuosina Somerolla, ja S2-kielen opetuksen tarve on kasvanut. Talousarvioon on sisällytetty S2-kielen opettajan palkkakulut. Val-tuusto päätti sivistyslautakunnan esityksestä sisällyttää talousarvioon 2016 Joensuun koulun re-surssiopettajan palkkakulut Ollilan ja Terttilän koulujen lakkautusten myötä. Resurssiopettajan palkkakulut on sisällytetty talousarvioon 2017 kevätlukukaudelle. Toimintaa voidaan jatkaa syksyllä 2017 hankerahoituksella.
Asiakaspalveluiden ostokulut muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä ovat kasvaneet. Nämä kustannukset sisältävät muun muassa sairaalakoulukustannukset ja somerolaisten sijoitettujen oppilaiden koulu-kustannuksia. Koulukuljetukset kilpailutettiin talvella 2015 ja 2016. Kilpailutusten myötä kustannuk-set ovat nousseet.
55
Toisen asteen koulutus
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen
Mittari: Lukion toimintakertomus, uusien kurssien suorittaminen, esim. teemaopinnot
2. Opiskelijoiden ja opettajien tvt-taitojen parantaminen sekä opetuskäytön lisääminen
Mittari: Lukion toimintakertomus, (tvt-strategian käyttöönotto) 3. Yrittäjyyskasvatus
Mittari: Tapahtumat
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 6211 Lukio Tilivelvolliset: Lukion rehtori
Toiminta-ajatus Someron lukiossa annetaan laadukasta opetusta.
Haasteet ja epävarmuustekijät Lukion oppilasmäärä pysynee vakaana pienistä vuosittaisista vaihteluista huolimatta. Haas-teena valtion rahoituksen pieneneminen. Väistötiloissa toimiminen vaikeuttaa myös toimintaa jonkin verran. Vaikeuksia aiheuttavat esimerkiksi luokkatilojen äänieristysongelmat sekä useat toimipisteet.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen valmistautuminen ja sähköisten oppimisympäristöjen moni-puolinen käyttöönotto. Teknologian opetuskäytön kehittäminen siten, että eri oppiaineissa voi-daan käyttää entistä monipuolisempia opetusmenetelmiä. Opiskelijoiden valmiuksien lisäämi-nen uutta yo-tutkintoa varten. Yhteistyö lähilukioiden kanssa liittyen sähköisen yo-tutkinnon ja etäopetuksen järjestämiseen. Toiminnan kehittäminen uuden opetussuunnitelman mukaiseksi. Kiiruun koulurakennukseen liittyvä suunnittelu ja valmistelutyö.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Toiminnan laajuus/lukion oppilasmäärä
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma 2017 2018 2019
149 141 140 147 164
Mittarit Toiminnan laajuus Lukiolaisten määrä (kts. edellä) Henkilöstö Suoritetavoitteet Ylioppilaiden määrä/hylätyt Lukion keskeyttäneet
149 10
44/0 8
141 10
42/0 5
140 10
147 10
164 10
56
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset kulut
11 046 -975 268 -964 222 -11 666 -333 492
8 300 -1 012 610 -1 004 310 -11 700 -298 400
11 046 -986 910 -975 864 -11 700 0
11 100 -969 450 -958 350 -11 700 -294 900
Vapaa sivistystyö
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 6511 Somero-opisto Tilivelvolliset: Sivistysjohtaja, kurssisihteeri
Toiminta-ajatus Somero-opistossa järjestetään lähipalveluna monipuolista vapaan sivistystyön lain mukaista toimintaa, avointa yliopisto-opetusta ja taiteen perusopetusta sekä tuotetaan elämänpituisen oppimisen mahdollistavia palveluita paikallisen (Somero ja Koski Tl) historian ja kulttuurin läh-tökohdista tulevaisuuteen suunnaten
Haasteet ja epävarmuustekijät
väestön vanheneminen
pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen
valtion rahoitusjärjestelmän muutokset
pedagogisesti pätevien tuntiopettajien rekrytointiongelmat
tuntiopettajien pätkätyöt ja työyhteisöön sitoutuminen
väliaikaisissa tiloissa toimiminen – uusiin tiloihin siirtyminen
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet
ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistäminen ja terveyttä ja hyvinvointia edistävän kou-lutuksen kehittäminen
pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien syrjäytymisen ehkäiseminen ja työelämä-valmiuksia edistävän koulutuksen kehittäminen
lapsille ja nuorille suunnatun kädentaitojen opetuksen kehittäminen (motorisia valmiuk-sia tukevat kurssit)
visuaalisen taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman uudistaminen
tuntiopettajien pedagogisen osaamisen ja erilaisten opetusmenetelmien ja –taitojen kehittäminen ja hyödyntäminen (esim. verkko-opetus)
yhteistyön kehittäminen paikallisten ja alueellisten toimijoiden, kuten Someron ja Kos-ken hallintokuntien, alueen muiden oppilaitosten sekä yhdistysten ja järjestöjen kans-sa, erityisenä kehittämiskohteena yhteistyö Someron ja Kosken lukioiden kanssa
uusiin opetustiloihin siirtymisen valmistelu ja toteutus sekä toimintakulttuurin luominen
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet
Opetustuntimäärä Taiteen perusopetuksen opetustuntimäärä (sisältyy kokonaisopetustuntimäärään) Opiskelijamäärä Taiteen perusopetuksen opiskelijamäärä
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma 2017 2018 2019
5100 312 1404 68
5000 360 1350 65
5000 360 1400 65
5000 360 1400 65
5000 360 1400 65
57
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Lapsille suunnattujen motorisia valmiuksia tukevien kurssien kehittäminen ja järjestämi-
nen
Mittari: Järjestetään vähintään 3 kurssia / 100 tuntia opetusta 2. Lisätään ikääntyneille suunnattua terveyttä ja hyvinvointia edistävää koulutusta sekä
selvitetään mahdollisuus järjestää ikääntyneille suunnattuja kursseja päivisin Lammin-niemen hyvinvointikeskuksessa ja uuden Kiiruun koulun liikuntasalissa.
Mittari: Järjestetään vähintään kuusi ikääntyneille suunnattua kuntosali/hyvinvointikurssia
(vuonna 2016 järjestetään neljä kurssia). Ratkaisu ikääntyneille suunnattujen liikunnan päiväkurssien järjestämispaikoista tety.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset tuotot Sisäiset kulut
93 921 -368 867 -274 947 1 561 -48 314
93 500 -378 480 -284 980 0 -54 600
94 000 -376 814 -282 814 0 0
94 000 -370 200 -276 200 0 -55 400
Olennaiset toiminnan muutokset suunnittelukaudella ja perustelut määrärahojen muutoksil-le: Vuonna 2015 ja 2016 suunnittelijaopettaja teki osan vuotta osa-aikatyötä, josta johtuen kyseisinä vuosina vakinaisten henkilökunnan palkkameno jäi tavanomaista pienemmäksi.
Kirjastotoimi
Mittarit
Nettokulut €/opetustunti (kuntien maksuosuus) Bruttokulut €/opetustunti Eläkeläisten osuus opiskelijoista (%) Työttömien osuus opiskelijoista (%) Alle 16-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1-5)
32,32 81,80 29,70 6,0 21,10 4,5
34,00 85,20 30,00 6,5 20,5 4,5
34,00 85,00 30,00 6,5 20,5 4,5
34,00 85,00 30,50 6,5 20,5 4,6
34,00 85,00 30,50 6,5 20,5 4,6
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 6611 Kirjasto Tilivelvolliset: Kirjastonjohtaja
Toiminta-ajatus Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mah-dollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kir-jastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalve-lujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. (Kirjastolaki 1998, 2 §).
58
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Laadukas kirjastotoiminta
Mittari: Valtakunnalliset vertailuluvut 2. Kouluyhteistyön kehittäminen
Kirjasto tarjoaa jokaiselle perusopetuksen luokka-asteelle sekä varhaiskasvatukselle kulle-kin ikäryhmälle sopivaksi räätälöityä ohjelmaa. Uusi OPS otetaan huomioon ohjelman suunnittelussa. Opettajille suunnattua tiedotusta kirjaston tarjonnasta tehostetaan.
Mittari: Tarjottu ja toteutunut ohjelma
3. Kirjaston verkkopalvelun uudistaminen
Käytössä oleva verkkokirjasto ei vastaa verkkopalveluihin kohdistuvia nopeasti muuttuvia vaatimuksia ja sekä kirjaston henkilökunta että asiakkaat ovat tyytymättömiä siihen. Nyky-aikaisempi, laadukkaampi, toimintavarmempi ja edullisempi vaihtoehto on Kansalliskirjaston kehittämä Finna.
Mittari: Finna-verkkokirjaston käyttöönoton toteutuminen: oman Finna-näkymän suunnittelu
ja käyttöönotto, tiedottaminen sekä henkilökunnan ja asiakkaiden perehdytys.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset kulut
11 295 -493 264 -481 970 -224 567
13 400 -503 020 -489 620 -223 300
12 030 -492 996 -480 966 0
12 000 -476 490 -464 490 -230 000
Haasteet ja epävarmuustekijät Valtion- ja kuntatalouden muutokset (rahoitus); kirjastolain muutos; työn, opiskelun ja vapaa-ajan käyttömuotojen muutosten ja informaatioteknologian kehityksen vaikutukset kirjaston käyttöön.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Painopisteet: laadukkaat kokoelmat ja palvelut, riittävä ja koulutettu henkilöstö, yhteistyöver-kostot. Kehittämistarpeet: esillepanon kehittäminen, sähköinen aineisto, osaamisen jakaminen, työs-kentelyprosessien ja työvälineiden käytön tehostaminen.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Kokoelman koko (1000 kpl) Lainaukset (1000 kpl) Fyysiset käynnit (1000 kpl) Verkkokäynnit (1000 kpl) Oheistoiminnat kpl (käyttäjäkoulutukset, näyttelyt, tapah-tumat)
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma 2017 2018 2019
105 154 120 21 139
107 160 125 23 150
105 160 125 25 150
105 160 125 30 155
105 160 125 30 155
Mittarit
Hankinnat/asukasluku/1000 Lainaus/asukas Käynnit/asukas Lainan hinta Taloudellisuus (=henkilöstökulut + aineistoku-lut)/(käynnit+lainaus)
526 16,8 13,1 4,3 1,5
545 18 13 4 1,5
545 18 13 4,5 1,5
545 18,3 14 4,5 1,5
545 18,5 14 4,5 1,5
59
Vapaa-aikatoimi
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 6711, 6811, 6812, 6813, 6911 Tilivelvolliset: Someron Liikunta ry, nuoriso-ohjaajat, etsivä nuorisotyöntekijä, sivistysjohtaja, (Someron Kulttuuri ry)
Toiminta-ajatus Liikuntatoimi Jokaisella somerolaisella on mahdollisuus liikkua ja harrastaa parhaassa liikuntaympäristössä. Nuorisotoimi Nuorisotyö tarjoaa somerolaisille nuorille (alle 29-vuotiaat) laadukkaita ja monipuolisia vapaa-ajanpalveluja. Erityisnuorisotyö tukee ja auttaa erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria opiskeluun tai arjen hallintaan liittyvissä asioissa. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, joka tavoittaa palveluiden ulkopuolelle jäävät alle 29-vuotiaat nuoret auttaen tulevaisuuden suunnittelussa ja arjenhallinnassa sekä ohjaa tarvittavi-en palveluiden piiriin. Kulttuuritoimi Someron Kulttuuri ry on yhdessä Someron kaupungin kanssa perustettu kulttuuriharrastami-sen kattojärjestö. Sen tehtävänä on edistää kulttuuriharrastusta ja tuottaa kulttuuripalveluja toiminta-alueellaan yhteistyössä jäsenyhdistystensä sekä alueen muiden toimijoiden kanssa.
Haasteet ja epävarmuustekijät Liikuntatoimi Korkeatasoisen palvelun turvaaminen kustannustehokkaasti myös tulevaisuudessa. Haasteena vähän liikkuvien liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja vapaaehtoistoimijoiden mää-rän riittävyys seuratoiminnassa. Nuorisotoimi Haasteena on aktivoida nuoret nuorisotoimen tarjoamien palvelujen pariin. Haasteena on ollut viime vuosina henkilöstön vaihtuvuus, mikä peilautuu toiminnan pitkäjänteisessä suunnittelus-sa ja kehittämisessä. Kulttuuritoimi Liikunta- ja kulttuuripalvelujen ulkoistamisen myötä yhteistyön merkitys Someron Kulttuuri ry:n ja Someron Liikunta ry:n sekä muiden toimijoiden välillä korostuu. Myös uusien vapaaehtois-ten löytäminen on tärkeää. Tulevina vuosina on keskityttävä toiminnan sopeuttamiseen, myös ulkoisissa palveluissa, kiristyvä taloustilanne huomioiden. Kulttuuri ry on vakinaistanut paik-kansa ja tavoitteena on toimia alueen suurimpana kulttuuripalveluiden tuottajana jatkossakin.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Liikuntatoimi Painopisteinä ovat liikuntapaikkojen hoito ja ylläpito, liikuntapalvelujen tuottaminen sekä seu-rayhteistyö. Yhdistyksen oman varainhankinnan suhteellisen osuuden lisääminen. Ulkoilureittien kehittäminen. Mm. työttömien, erityisryhmien, ikääntyneiden ja nuorten matalankynnyksen liikuntamahdolli-suudet Salivuorojen määrän riittävyys urheiluseuroille ja muille toimijoille.
60
Nuorisotoimi Nuorisotoimessa valmistuu syksyllä 2016 kehittämissuunnitelma, mikä raamittaa toimintaa tu-levina vuosina. Suunnitelma sisältää muun muassa yhteistyön kehittämisen ja nykyisten toi-mintojen vakiinnuttamisen kentän muiden toimijoiden kanssa (esim. koulut, sosiaalitoimi, va-paa-ajan toimijat). Keskeistä on erityisnuorisotyön ja talotyön kehittäminen vastaamaan nuor-ten tarpeita yhdessä nuorten kanssa esim. nuorisovaltuusto ja oppilaskunnat. Nuorisotoimi jatkaa toimintansa kehittämistä nuorten keskuudessa vetovoimaiseksi ja kilpailu-kykyiseksi harrastus- ja ajanviettopaikaksi yhdessä Somero-opiston, liikunta-, kirjasto- ja kult-tuuritoimen sekä alueellisten muiden toimijoiden kanssa. Kouluissa toteutettava nuorisotyö on osoittautunut hedelmälliseksi ja sitä jatketaan. Nuorisotoimi panostaa palvelujen tunnettavuu-den lisäämiseen tehostamalla markkinointia nuorten keskuudessa. Oppilaskunnat ja nuoriso-valtuusto ovat tärkeitä elimiä tuomaan esille nuorten mielipiteitä. Sosiaalista mediaa hyödyn-netään myös nuorisotoimessa. Nuorisotoimi osallistuu Kiiruun oppimiskeskuksen tilojen ja toimintojen suunnitteluun nuoriso-työn osalta. Kulttuuritoimi Someron Kulttuuri ry kehittää kaupungin kulttuuritoimintaa monipuolisten ja kaikkia ikäryhmiä palvelevien tapahtumien avulla. Yksittäisten tapahtumien lisäksi yhdistys järjestää kerho-, kou-lutus- ja kurssitoimintaa. Yhdistys järjestää tapahtumia itsenäisesti, mutta pääasiassa yhteis-työkumppaniensa kanssa. Yhteistyötä paikkakunnan toimijoiden kanssa on kehitetty viime vuosina onnistuneesti ja saavutettuja kumppanuuksia ylläpidetään samalla, kun uusia syner-giaetuja haetaan.
Someron Kulttuuri ry järjestää vuosittain vähintään 15 tapahtumaa yhteistyökumppaneineen tai itsenäisesti. Vuonna 2017 keskitytään kulttuuristrategian jalkauttamiseen, Suomi 100 v -juhlavuoden juhlien järjestämiseen sekä jatketaan perustoimintojen ylläpitämistä. Myös Some-ro 150 v ja Badding 70 v -juhlavuodet vievät paljon huomiota.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Liikuntatoimi Lipputulot:
Uimahalli (1000 €) Kuntosali (1000 €) Ohjatut ryhmät (1000 €) Kulttuuritoimi
Järjestettyjen tapahtumien lukumäärä
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma 2017 2018 2019
190 38 35 25
196 35 40 20
200 35 40 20
20
20
Mittarit: Liikuntatoimi Kävijämäärät:
Uimahalli (1000 henkeä) Kuntosali (1000 henkeä) Ohjatut ryhmät (1000 henkeä) Asiakastyytyväisyyskysely (<3,7) Nuorisotyö
Talotyön käyttäjämäärien kasvu (hlö/nuorten ilta) Kulttuuritoimi
Tapahtumien kävijämäärät
78 22 4,6 7000
80 22 <3,7 0-8 7000
80 21 <3,7 10-15
15-20
Muutokset palvelutuotantorakenteissa ja henkilöstöresursseissa Liikuntatoimi: Yhdistyksen palvelutuotantorakenteisiin ja henkilöstöresursseihin ei ole suunniteltu merkittäviä muutoksia vuonna 2017. Liikuntapalveluiden tuleva, 1.1.2018 käyttöön otettava, järjestämis-malli on valmistelussa.
61
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 Liikuntatoimi (Someron Liikunta ry.) 1. Terveyttä edistävän liikunnan lisääminen
Mittarit: Ohjattujen liikuntaryhmien kävijämäärät, liikunnan terveysvaikutuksista ja paikallisista
liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen 2. Luontoliikunnan ja ulkoliikunnan olosuhteiden parantaminen
Mittarit: Opasteiden ja reittimerkintöjen uusiminen, ulkoliikuntatapahtumien järjestäminen 3. Liikuntasalien käyttövuorojen uudelleen organisoiminen
Mittarit: Salivuorojen korkea käyttöaste urheiluseurojen tarpeet huomioiden 4. Liikuntakerhojen organisoiminen lapsille ja nuorille yhteistyössä seurojen kanssa
Mittarit: Liikuntakerhojen määrä. 5. Liikuntapalveluiden järjestämismallin suunnittelu (kts. sivistystoimen hallinto)
Mittari: Uusi järjestämismalli voidaan ottaa käyttöön 1.1.2018. Nuorisotoimi 1. Kehittämissuunnitelman jalkauttaminen
oman toiminnan jatkuva suunnitelmallinen tehostaminen ja kehittäminen
kehittämissuunnitelman käytäntöön pano
markkinoinnin kehittäminen (nettisivujen ylläpito, nuorille suunnattujen markkinointiväylien ajan tasalla pitäminen) Mittari: Kysely nuorille syksyllä 2017, mitä verrataan syksyn 2016 kyselyyn
Kulttuuritoimi: Yhdistyksellä on palkattu kokopäiväinen kulttuurituottaja, jonka tehtävänä on johtokunnan pää-tösten toimeenpano ja operatiivinen toiminta. Yhdistys tarjoaa myös harjoittelupaikkoja kulttuu-rialasta kiinnostuneille. Määräaikaisia työntekijöitä palkataan projektikohtaisesti. Palvelutuo-tantorakenteissa ja henkilöstöresursseissa ei ole tarpeen tehdä muutoksia, mutta toimintaa py-ritään sopeuttamaan vallitsevan taloustilanteen ja nykykehityksen mukaan. Vastuualue TP 2015 TA 2016 Ltk:n ehdotus KH 2017
Liikuntatoimi - Tulot - Menot - Netto
Nuorisotoimi - Tulot - Menot - Netto
Kulttuuritoimi - Tulot - Menot - Netto
229 573 -930 462 -700 889 31 981 -115 273 -83 292 81 -64 434 -64 353
250 000 -954 900 -704 900 23 100 -142 550 -119 450 800 -65 200 -64 400
250 000 -949 700 -699 700 23 902 -137 863 -113 961 81 -65 700 -65 619
256 500 -929 700 -673 200 23 900 -135 630 -111 730 100 -65 700 -65 600
62
2. Talotyön kehittäminen yhdessä nuorten kanssa
nuorison tavoittaminen oikeiden foorumien kautta
tutustuminen vastaavan kokoisen kunnan talotoimintaan
talotoiminnan suunnittelu/kehittäminen
Mittari: Kävijämäärän kasvu talotoiminnassa (käyttäjälistojen pito) 3. Etsivän nuorisotyön kehittäminen
Mittari: Toimenpiteiden piirissä olevien suhteellinen määrä.
Kulttuuritoimi (Someron Kulttuuriyhdistys ry.) 1. Yhteistoiminnan lisääminen
Pitkäkestoisen yhteistyön lisääminen
Mittari: Jäsenyhdistysten välisten yhteistyötapahtumien/-hankkeiden määrä
2. Kulttuurin tavoitettavuus
Kulttuuriummikkojen tutustuttaminen kulttuuriin
Mittari: Uudet kävijät retkillä tai tapahtumissa
3. Kulttuuristrategian jalkauttaminen
Tehdään tarvittavat toimenpiteet ensimmäisten tavoitteiden saavuttamiseksi
Mittari: Toimintakertomus.
4. Suomi 100 v ja Somero 150 v – juhlatilaisuuksien suunnittelu
yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Mittari: Tilaisuuksien määrä.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset kulut
261 635 -1 110 170 -848 534 -8 824 -883 265
273 900 -1 162 650 -888 750 -6 000 -877 950
273 983 -1 153 263 -879 280 0 0
280 500 -1 131 030 -850 530 0 -947 600
63
Varhaiskasvatus
Kustannuspaikat: 6931, 6941 – 6944, 6951, 6971 Tilivelvolliset: Kasvatuspäällikkö
Toiminta-ajatus Lakisääteisten varhaiskasvatuspalvelujen tarjoaminen asiakaslähtöisesti ja kustannustehok-kaasti.
Haasteet ja epävarmuustekijät Osaavan ja pätevän henkilöstön saatavuus ja pysyvyys. Vaihtelevaan päivähoidon tarpeeseen vastaaminen.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Esimiestoiminnan ja pedagogisen johtajuuden kehittäminen. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen. Pienryhmätoiminnan kehittäminen. Lasten osallisuuden vahvistaminen.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Päiväkotihoito
lapsia
läsnäolopäiviä (1000 kpl) Perhepäivähoito
lapsia
läsnäolopäiviä (1000 kpl) Esiopetus
lapsia
läsnäolopäiviä (1000 kpl) Kotihoidon tuen hakijat
lapsia Osittaista / joustavaa hoitorahaa hakeneet
lapsia Yksityisenhoidontuen hakijat
lapsia Kotihoidontuen kuntalisän hakijat
lapsia Henkilöstö tehtäväalueittain
kasvatuspäällikkö, päiväkodin johtaja
osastonsihteeri
varhaiskasvatuksen erityisopettaja
lastentarhanopettaja
lastenhoitaja, päivähoitaja, kiertävä hoitaja
erityisavustaja
perhepäivähoitaja
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma
2017 2018 2019
136 32 76 11 68 15 91 150 24 24 4 6 71 124
146 34 77 13 78 17 94 194 24 24 3 4 71 122 3 1 1 18 26 6 17
146 35 80 13 88 19 94 194 24 24 4 6 71 122 3 1 2 18 27 6 18
146 35 80 13 78 17 94 194 24 24 4 6 71 122 3 1 2 18 27 6 19
146 35 80 13 87 19 94 194 24 24 4 6 71 122 3 1 2 18 27 6 20
Mittarit
Täyttöaste ( %) Käyttöaste (%) Kotihoidontukea saavien
- perheiden määrä - lasten määrä
Osittaista / joustavaa hoitorahaa hakeneet - lapsia
Kuntalisää saavien - perheiden määrä - lasten määrä
Yksityisen hoidon tuen saajien määrä - lasten määrä
100 85 91 150 24 24 71 122 4 6
100 85
94 194 24 24
71 122 3 4
100 85
94 194 24 24
71 122 5 5
100 85
94 194 24 24
71 122 5 5
100 85
94 194 24 24
71 122 5 5
64
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman valmistuminen ja käyttöönotto
Uusi kaupungintason varhaiskasvatussuunnitelman valmistelu ja käyttöönotto. Mittari: Uusi varhaiskasvatussuunnitelma käytössä syksystä 2017 alkaen
2. Sähköisten palveluiden kehittäminen
Mobiilitallennuksen käyttöönotto koko varhaiskasvatuksessa
Sähköisten lomakkeiden kehittäminen
Mittari: Mobiilitallennus käytössä syksystä 2017 alkaen. Sähköisiä lomakkeita käytössä syksystä 2017.
3. Varhaiskasvatukselle testamentattujen varojen suunnittelu ja käyttö
Pitkän aikavälin suunnitelma testamentilla saatujen varojen käytöstä.
Mittari: Suunnitelma valmiina keväällä 2017 ja varojen käyttöönotto syksyllä 2017.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset tuotot Sisäiset kulut
489 187 -3 555 921 -3 066 735 0 3 742 -800 926
523 100 -3 724 570 -3 201 470 -16 700 0 -806 100
561 235 -3 691 372 -3 130 137 0 15 000 -858 350
561 300 -3 636 210 -3 074 910 0 15 000 -876 600
Olennaiset toiminnan muutokset suunnittelukaudella ja perustelut määrärahojen muutoksil-le.
Varhaiskasvatuspalvelut osana lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmää tuottaa päivähoitoa ja esiopetusta. Esiopetusta tarjotaan päiväkodeissa. Päivähoitoa tarjotaan sekä päiväkodeissa että perhepäivähoidossa.
Syksyllä 2016 on otettu käyttöön keväällä valmistunut Someron esiopetuksen opetussuunnitelma. Esiopetuksen opetussuunnitelman jalkauttamiseen on panostettu koko päiväkotihenkilöstön koulu-tuksella elokuussa 2016.
Opetushallituksen tavoitteena on laatia valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet lo-kakuun 2016 loppuun mennessä. Kevään 2017 aikana laaditaan Somerolla uusien varhaiskasva-tussuunnitelman perusteiden mukaisesti paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma, joka otetaan käyttöön 1.8.2017. Esiopetuksen opetussuunnitelma nivotaan yhteen varhaiskasvatussuunnitel-man kanssa ja yhdessä nämä muodostavat jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen sekä
Muutokset palvelutuotantorakenteissa ja henkilöstöresursseissa
Päivähoidon lisääntyvän kysynnän takia on perustettu määräaikainen erillinen osapäiväinen ryhmä maksuttomaan esiopetukseen osallistuville lapsille, jotta kokopäivähoitopaikkoja on saatu lisää niitä tarvitseville lapsille. Uuden ryhmän takia on kaksi perhepäivähoitajan vakanssia muutettu päivähoitajan vakans-seiksi, jotta lakisääteinen henkilöstömitoitus toteutuu.
65
edelleen perusopetukseen. Sekä esiopetuksen opetussuunnitelman jalkauttamiseen että varhais-kasvatussuunnitelmaan laadintaan järjestetään vuonna 2017 koko henkilöstöä koskevia koulutuk-sia. Koulutuksia varten on koulutus- ja kulttuuripalveluihin on varattu talousarviossa noin 175 €/ työntekijä.
Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on ollut nousujohteinen vuodesta 2015, jolloin oli jo tarpeen perustaa määräaikainen ryhmäperhepäiväkoti. Lasten määrä varhaiskasvatuksessa on edelleen nousussa ja syksyllä 2016 perustettiin erillinen esiopetusryhmä maksuttomaan esiopetuk-seen osallistuville lapsille, jotta kokopäivähoitopaikkoja oli mahdollisuus sitä tarvitseville lapsille.
Vuoden 2017 talousarvion henkilöstökulujen raamin pohjaksi on otettu vuoden 2015 tilinpäätöksen palkkamenot. Talousarvion suunnittelussa vuodelle 2017 tulee huomioida henkilöstön määrän li-sääntyminen erillisestä esiopetusryhmästä johtuen sekä avoinna olleen varhaiskasvatuksen eri-tyisopettajan tehtävän täyttämiseen.
Tekninen lautakunta
Tekninen hallinto
Kustannuspaikat: 8011 ja 8021 Tilivelvolliset: Tekninen johtaja (Tietohallintopäällikkö)
Toiminta-ajatus Tekniseen hallintoon kuuluu tietohallinto, toimihenkilöiden palkkoja ja erilaisia asiantuntipalve-luja. Teknisen hallinnon tehtävänä on hallinnollisten palvelujen tuottaminen teknisen toimen palvelujen ja asiakaspalvelun toiminnan varmistamiseksi. Tietohallinnon tehtävänä on välittää, tuottaa ja ylläpitää tietotekniikkaan liittyviä palveluja So-meron kaupungin eri toimialoille.
Haasteet ja epävarmuustekijät Edelleen taloudellisia haasteita muodostavat ohjelmistojen hankinta-, ylläpito- ja tukikustan-nusten nousu, toimialojen hankkimat uudet ohjelmistot, sekä valtionohjauksessa olevien hank-keiden ja projektien myötä syntyvät uudet velvoitteet ja toimintamallit. Esimerkkejä kansallisis-ta hankkeista ovat KanTa- ja KanSa -projektit. Myös tietohallinnon palveluiden käytettävyyteen liittyvät haasteet kasvavat järjestelmien ja laitteiden lukumäärän lisääntyessä. Nämä seikat vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti tuleviin menoihin.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Toiminnan painopistettä kiinnitetään edelleen tuleviin hankintoihin varautumiseen ja niiden selvittämiseen yhteistyössä toimialojen ja toimittajien kanssa. Lisäksi pyritään tarpeellisilla kei-noilla varmistamaan tietohallinto itse, sekä toimittajien ylläpitämille palveluille paras mahdolli-nen käytettävyysaste (yli 95 %) nykyisillä resursseilla.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Työasemien lukumäärä lautakunnittain (kpl) Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta (ei sisällä oppilaskoneita) Elinkeinolautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma
2017 2018 2019
14 5
187 307
2 30 12
13 5
165 136
2 28 12
13 5
165 550
2 28 12
13 5
165 550
2 28 12
13 5
165 650
2 28 12
Mittarit Kustannus /työasema lautakunnittain (€): Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta Perusturvalautakunta
119 87 149
155 135 230
155 135 230
165 148 247
167 150 249
66
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Otetaan käyttöön poikkeamien hallinnan työkalu. 2. Kaikessa toiminnassa ja toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon kaupungin ilmas-
to-ohjelman tavoitteet. Tietohallinto: 1. Jatketaan asiakaspalvelukyselyjä ja dokumentoidaan tulokset 2. Kehitetään sähköisiä asiointi- ja hakemuspalveluja (esim. asuntohakemukset)
3. Kehitetään sähköistä kokousportaalia tuomalla myös vuotta vanhemmat pöytäkirjat käy-
tettäväksi
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset tuotot Sisäiset kulut
828 -1 172 701 -1 171 873 -7 429 837 144 -53 854
32 600 -1 317 400 -1 284 800 0 792 000 -57 200
5 100 -1 454 080 -1 448 980 0 0 0
5 100 -1 489 230 -1 484 130 0 894 100 -56 300
Tilahallinto
Sivistyslautakunta Elinkeinolautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta
78 87 156 168
186 156 208 215
196 156 208 215
196 167 221 231
197 168 222 232
Kustannuspaikat: 8111 - 8151 Tilivelvolliset: Tilakeskuksen päällikkö
Toiminta-ajatus Tilahallinnon tulosyksikköinä toimivat kiinteistöjen ylläpito ja vuokraus, tilakeskuksen hallinto, ruokahuolto- ja siivouspalvelut sekä rakennuttamispalvelut. Toiminnassa ja toiminnan suunnit-telussa huomioidaan Someron kaupungin ilmasto-ohjelma. Tilahallinto ja kiinteistöjen kunnossapito Tilahallinnon toiminta-ajatuksena on järjestää kaupungin toimielinten käyttöön tarkoituksen-mukaiset ja hyvätasoiset toimitilat tontteineen kilpailukykyiseen hintaan ja huolehtia kaupungin rakennusomaisuuden arvon säilyvyydestä ja tuottavuudesta. Vuokra-asuntojen osalta tilakeskuksen tarkoituksena on luoda ja ylläpitää tarvetta vastaava huoneistotyyppijakautumaltaan tarkoituksenmukainen asuntokanta huomioiden, että vanhuk-
67
silla ja liikuntarajoitteisilla on mahdollisuus käyttää osaa asunnoista. Kartoitetaan olemassa olevien kiinteistöjen muutosmahdollisuuksia esteettömyysvaatimusten mukaisesti
Toiminta-ajatustaan tilahallinto toteuttaa ostamalla, myymällä, rakennuttamalla ja vuokraamal-la kiinteistöjä ja huoneistoja tilantarpeiden tyydyttämiseksi mahdollisuuksiensa mukaan. Tilo-jen hankinta nykyisen tilanteen mukaan painottuu olemassa olevien tilojen uudistamiseen ja saneeraamiseen niin, että kyetään toteuttamaan muun toimialan palvelun tuottajalle mahdolli-simman toimivat alakohtaiset tilaratkaisut. Lisäksi tilahallinto tuottaa erillispalveluina ruoka- ja siivouspalveluja. Ruokahuolto Ruokapalvelujen toiminta on lailla säädettyä. Ruoan tarjoamisen tarkoituksena on edistää asi-akkaiden hyvinvointia ja tarjota asiakasryhmille ravitsevaa sekä mieluisaa ruokaa. Päiväko-deissa ja kouluissa ruoan lisäksi ruokakasvatus on olennainen osa oppimista. Ikääntyville ruo-ka on päivän kohokohta auttaen paranemaan sairauksista. Ruokapalveluilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin, terveyden, arjessa jaksamisen, kasvatuksen ja elämysten luomisessa. Raaka-aineiden hankinnassa etusija on turvallisilla, kotimaisella ja lähialueella tuotetuilla elintarvik-keilla.
Siivouspalvelut Siivouspalvelujen toiminta-ajatuksena on luoda omalta osaltaan toimintaedellytykset kaupun-gin tiloissa työskenteleville ja toimiville asiakkaille. Siivouspalvelut ylläpitävät ja parantavat tilo-jen puhtaus- ja hygieniatasoa vaikuttaen terveyteen, hyvinvointiin sekä toimintaympäristön viihtyvyyteen.
Haasteet ja epävarmuustekijät Tilahallinto ja kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kasvava korjausvelka. Someron kaupungin, tilahallinnolle siirtyvien uusien tilojen kartoittaminen, sekä tehokas ja hal-littu käyttöönotto. Lisäksi olemassa olevien kiinteistöjen, jotka eivät enää palvele käyttäjiään, kokonaistaloudellinen realisointi. Ruokahuolto Terveyskeskuksen keittiön peruskorjauksen ja laajennuksen valmistumisen myötä, haasteena on saada uudistettu keittiö täysimittaisesti käyttöön, tarkoittaen myös uusia toimintatapoja. Ikääntyvien osalta hoitosuunnitelmissa ravitsemuksen tarve ja siihen liittyvät toimenpiteet tulee ottaa huomioon. Kaupungin talouden heikkeneminen aiheuttaa haastetta toiminnan suunnittelemiseen. Talou-den heiketessä voidaan helposti ajatella kustannussäästöjä vain operatiivisella tasolla. Tärke-ää on ymmärtää, että vain asiakaslähtöisyys on lääke tuloksellisuuden parantamiseen. Siihen tulee panostaa: toimialat, ruokapalvelu sekä asiakkaat on otettava mukaan toiminnan suunnit-telemiseen ja toiminnan laadun ylläpitämiseen. Siivouspalvelut Työntekijöiden ikääntyminen ja pätevän motivoituneen työvoiman saaminen on haasteellista.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet 1. Huolehtia omistajan intressistä kaupungin omistamissa, sekä kaupungin omistukseen tule-
vissa kiinteistöissä niin, että ne säilyttävät arvonsa teknisesti ja toiminnallisesti sekä ovat turvallisia käyttää.
2. Luoda järjestelmä, jonka avulla hallitaan kiinteistöomaisuutta ja sen käyttöä sekä vuokra-usta niin, että kaupunginvaltuuston/-hallituksen asettama tuottovaatimus saavutetaan.
3. Luoda kannustava sisäinen vuokrausjärjestelmä, joka tuo esiin kiinteistöjen todelliset käyt-tökustannukset ja samalla ohjaa vuokralaisia tilojen tarkoituksenmukaiseen ja taloudelli-
68
seen käyttöön. 4. Huolehtia ammattitaitoisen kiinteistönhoitohenkilöstön ja palveluyrittäjien avulla kiinteistö-
jen hoitoon liittyvistä tehtävistä. 5. Huolehtia ammattitaitoisen kunnossapitohenkilöstön ja palveluyrittäjien avulla rakennusten
kunnossapitotöistä, joilla rakennuksista poistetaan vikoja ja kuluneisuutta. 6. Tuottaa ammattitaitoisen ruokapalveluhenkilöstön avulla taloudellisesti terveellistä, mau-
kasta ja vaihtelevaa ruokaa ottaen huomioon asiakasryhmien erityistarpeet. 7. Tuottaa ammattitaitoisen siivouspalveluhenkilöstön avulla taloudellisesti laadukkaita sii-
vouspalveluita siten, että kiinteistöjen kunto säilyy hyvänä mahdollisimman pitkään ja puh-taustaso vastaa toimintojen edellyttämää tasoa.
8. Keskittää tilakeskukseen johtamis- ja osaamisresurssit huolehtimaan kaikesta kiinteistö-omaisuuteen liittyvistä kysymyksistä; hankeselvitykset, suunnittelu, rakennuttaminen, isän-nöinti, vuokraus sekä ruoka- ja siivouspalvelu.
9. Vuokra-asunnot ja asuinalueet tehdään sosiaalisesti heterogeenisiksi ja asuinympäristöt viihtyisiksi sekä lapsiystävällisiksi mm. varaamalla pihoihin riittävän laajat viheralueet ja leikkipaikat. Asukkaiden omatoimisuutta asuinympäristön kehittämisessä tuetaan mm. huolehtimalla siitä, että asuntoalueille tulevat riittävät tilat yhteisiä toimintoja varten.
Ruokahuolto 10. Kotimaisen ja lähiruoan käyttämisen edistäminen hintakilpailusta huolimatta. 11. Keittiöverkon ja ruokatuotannon suunnittelu järkevästi (Terveyskeskuksen uuden keittiön
antamat mahdollisuudet). Siivouspalvelut Toiminnan painopistealueena on toimiminen yhteistyössä eri toimialojen kanssa toimialakoh-taisten vaatimusten mukaisesti.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Kiinteistöjen kerrosalaneliöt (m2)
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma
2017 2018 2019
65 255
65 255
69 272
69 272
69 272
Mittarit Kiinteistöjen k-pitomenot (€/m
2)
Kiinteistöjen hyödykemenot (€/m2)
Kouluaterian hinta/oppilas (€) Perusturvan aterian hinta/henkilö (€) Lähiruokapäivät (kpl/kk) Jäteruoan määrä (%) / terveyskeskus
16,22 22,90 2,98 3,65 4
20,03 23,79 3,07 3,76 4
20,25 23,95 3,16 3,87 5 (syksy)
20,35 24,20 3,25 3,98 5
20,45 24,50 3,34 4,09 5
Muutokset palvelutuotantorakenteissa ja henkilöstöresursseissa Tilapalvelut Tilapalveluiden vastuualueella on ollut henkilöstöä 1.1.2000 yhteensä 5,5 + 10 henkilöä ja vuoden 2015 lopussa 6 henkilöä. Keväällä 2017 palkataan kiinteistöjen kunnossapitoon lisä-henkilö, jonka tehtäväkuvaukseen sisällytetään keväällä ympäristölautakunnan alaisuudesta poistuvan rakennusneuvojan tehtävät.
Tällä hetkellä tilapalveluissa hankitaan ostopalveluina mm. osittain vuokrien perintä, osa kiin-teistönhoito- ja kunnossapitopalveluista. Muut vastuualueen tehtävät pyritään hoitamaan oma-na työnä, sekä tarvittaessa ostopalveluna.
Rakennuttamispalvelut Rakennuttamispalvelut, sekä hankesuunnittelut hoidetaan samalla organisaatiolla ja ostopal-veluna. Palkkakustannukset kohdennetaan lähes kokonaan investointikohteille, joten ne eivät rasita käyttötalousmenoja. Kustannusarviot hoidetaan osittain omana työnä kohteen laajuu-desta riippuen, eli laajemmissa kohteissa rajallisten resurssien vuoksi käytetään ostopalvelua.
69
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 Kiinteistöjen kunnossapito: 1. Kiinteistöjen kuntoa ylläpidetään suunnitelmallisella korjaus- ja huoltotoiminnalla ja
kiinteistöjen arvoa ja kehittymistä seurataan mm. järjestämällä kiinteistössä vähintään yhden (1) kerran vuodessa kiinteistökatselmus yhteistyössä käyttäjien kanssa.
Mittari: Käsitellään toimialojen kanssa hyödykemenojen sisältöä, sekä pohditaan menetelmiä
toimialakohtaisesti hyödykemenojen pienentämiseen.
2. Huoltokirjan käyttöä parannetaan.
Mittari: Kaikki kunnossapidon toimenpiteet kirjataan huoltokirjaan
3. Kiinteistöille tehtyjen kuntokartoitusten pohjalta laaditaan kiinteistöstrategia.
Mittari: PTS laaditaan toimitiloille.
4. Luovutaan määrätietoisesti kaupungin kannalta tarpeettomista kiinteistöistä myymällä niitä, käyttämällä maanvaihdossa ja viime kädessä purkamalla niitä.
Mittari: Listataan ja arvotetaan kaikki kaupungin kiinteistöt ja osakehuoneistot sekä myydään
tarpeettomat (kiinteistöstrategian pohjalta). 5. Kiinteistöstrategiaan laaditaan energiatehokkuussuunnitelma (osa-alueina: kiinteistöjen
energiakäyttö (lämpö, sähkö, vesi), laitesähkö ja muu energiankäyttö (koneet). Tavoit-teena on energian kokonaiskulutuksen vähentäminen 25 % vuoteen 2018 mennessä vuoden 2012 tasoon verrattuna
Siivous: 6. Seurataan siivouksen suoritteiden arvoja
7. Tehdään asiakastyytyväisyyskysely Ruokahuolto: 8. Vähennetään jäteruoan määrää.
Erikoissuunnittelu ja -urakointi hoidetaan vain ostopalveluina. Ruokahuolto Uudistettu terveyskeskuksen keittiö uusine laitteineen antaa mahdollisuuksia toiminnan tehos-tamiseen ja mahdollisesti sitä kautta henkilöstömäärän tarkentamiseen. Lisäksi toiminnan laa-dun tasaisuuteen pyritään panostamaan tarkemmin palautteen kautta. Siivouspalvelut Toimitilamuutokset tuovat mukanaan myös muutoksia siivouspalveluihin. Terveyskeskuksessa toimivat laitoshuoltajat ovat siirtyneet tilahallinnon piiriin, tehdään tehtä-väkenttien kartoitusta ja myös tarkastelua ostopalvelujen vähentämismahdollisuuksista.
70
9. Lähiruokapäiviä neljä kertaa kuukaudessa, 1.8.2017 alkaen 5 päivää kuukaudessa. 10. Seurataan ruokahuollon suoritteiden arvoja ja erikseen lähiruokapäivien suoritteiden ar-
voja.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset tuotot Sisäiset kulut
1 471 947 -5 874 016 -4 402 069 -1 615 806 7 400 226 -218 512
1 468 700 -6 726 870 -5 258 170 -1 686 000 7 328 150 -221 700
1 198 231 -6 770 987 -5 572 756 -1 628 000 7 000 -3 200
1 239 800 -6 488 730 -5 248 930 -1 628 000 7 702 000 -221 800
Liikennealueet ja yleiset alueet
Kustannuspaikat: 8211 -8511 Tilivelvolliset: Tekninen johtaja
Toiminta-ajatus Katujen kunnossapidossa huolehditaan katuverkoston rakenteellisesta kunnosta, talvi- ja ke-säkunnossapidosta ja pyritään siten parantamaan liikenneturvallisuutta. Katuvalaistuksessa ylläpidetään ja uusitaan olemassa olevaa katuvaloverkkoa sekä rakenne-taan uutta. Puistoalueilla tarjotaan kaupungin asukkaille mahdollisuuksia ulkoiluun ja lisätään viihtyvyyttä asuinalueilla. Leikkipaikoilla lisätään puistojen käyttöastetta ja tarjotaan kasvaville lapsille virikkeitä fyysi-seen aktiviteettiin. Tori tarjoaa paikan paikallisten tapahtumien pitopaikkana sekä toimii säännöllisenä myynti-paikkana pientuottajille. Muut yleiset alueet (esim. matonpesupaikat, pulkkamäet) tarjoavat kuntalaisille mahdollisuu-den omatoimiseen aktiviteettiin. Jätehuollossa vanhojen kaatopaikkojen sekä maankaatopaikkojen näytteidenotot ja tilan seu-ranta.
Haasteet ja epävarmuustekijät Kaupungin alueella on tiestöä, jonka rakennekerrokset on rakennettu 40 – 50 vuotta tai jopa sitä vanhemman ajan liikennemäärien ja ajoneuvopainojen mukaan. Elohopealamppuja ei enää valmisteta, vaan ne tulee korvata muilla valaisintyypeillä. Valaisimia on n. 2 000 kpl, joista elohopeavalaisimia on n. 1 300 kpl. Leikkipaikkojen leikkivälineiden hankintaan on panostettu viime vuosina. Haasteena on keski-pitkällä aikavälillä jatkaa välineiden uusimista tasaisesti.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Katujen osalta lisätään liikenneturvallisuutta rakentamalla kevytväyliä. Puistojen ja kiinteistöjen piha-alueiden suunnitelmallisempaa kohentamista ja toteutusta var-ten on palkattu puutarhuri 2018 maaliskuun loppuun asti. Puutarhuri toimii myös työllistämisen eri tehtävissä.
71
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 Katujen kunnossapito: 1. Huolehditaan katuverkostosta, sen rakenteellisesta kunnosta sekä liikenneturvallisuu-
desta ja selvitetään katuverkoston rakenteellinen kunto.
2. Seurataan katujen kunnossapitomenoja
3. Kehitetään kevyenliikenteen väylästöä (investointisuunnitelman mukaan).
Puistot ja leikkipaikat: 4. Huolehditaan kaikkien puistojen siisteydestä, sekä leikkipaikkojen turvallisuusasiat
huomioidaan (leikkikenttien turvatarkastukset).
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset kulut
60 134 -453 762 -393 628 -648 743 -36 652
14 600 -565 870 -551 270 -869 600 -34 700
34 100 -600 410 -566 310 -984 700 0
34 100 -597 980 -563 880 -984 700 -32 100
Katuvaloverkoston kohdalla tullaan poistamaan vanhoja elohopeavalaisimia ja uusissa raken-nuskohteissa käytetään energiatehokkaampia ja toimintavarmempia ratkaisuja (LED-teknologia). Kulttuuri ry:n kautta ja sen avustuksella lisätään erilaisten tapahtumien organisointia torilla. Leikkivälineitä uusitaan pienissä erissä jatkuvasti, jolloin vältytään ”kerta rysäykseltä.”
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Kunnossapidettävät kaavatiet (km) kevyen liikenteen väylät (km) puistot (ha) katuvalaistuspisteet (kpl)
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma
2017 2018 2019
55 19,5 29 2040
56 20 29 2060
56 21 29 2080
56 21,5 29 2100
56 22 29 2100
Mittarit Katujen kunnossapitomenot (€/km) Puistojen ylläpitokustannukset (€/ha)
3800 4800
3800 4800
3800 4800
3800 4800
3800 4800
72
Liikelaitokset
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset kulut
1 760 0 1 760 -3 629 -1 992
0 0 0 -3 300 -2 400
1 760 -9 000 -7 240 -3 000 0
1 800 -9 000 -7 200 -3 000 -2 500
Vesihuoltolaitos perii kunnalta vesihuoltolain 19 a §:n mukaisesti korvauksen yleisten alueiden hu-leveden viemäröinnistä.
Suojelutoimi
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate
19 807 -655 720 -635 913
7 800 -673 700 -665 900
8 000 -683 800 -675 800
8 000 -653 000 -645 000
Ympäristölautakunta
Tietoimi
Kustannuspaikat: 8811 Tilivelvolliset: tekninen johtaja
Toiminta-ajatus Alueellisen pelastustoimen järjestäminen yhteistyössä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa.
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 9011 Tilivelvolliset: Maankäyttöinsinööri
Toiminta-ajatus Tietoimessa valmistellaan järjestäytyneiden yksityisteiden kunnossapito- ja perusparan-nusavustushakemukset sekä seurataan yksityistieverkon kuntoa ja annetaan tiekunnille ja yk-sityisteiden käyttäjille yksityisteihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Tietoimeen sisältyvät myös tielautakunnan lakisääteiset tehtävät.
73
*) Yksityistiet jaettu luokkiin 1-5 ja luokkakohtainen avustus pienenee luokan alentuessa.
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Järjestäytyneiden yksityisteiden kunnossapitoavustushakemukset valmistellaan päätet-
täväksi voimassa olevien avustusperiaatteiden mukaisesti.
2. Täydellisenä jätetyt perusparannusavustushakemukset valmistellaan päätettäväksi kuu-
den kuukauden kuluessa siitä kun kaikki hakemuksen käsittelyssä tarvittavat asiakirjat liitteineen on jätetty kaupungille. Mittari: Hakemusten käsittelyaika.
3. Seurataan yksityistieverkon kuntoa pääosin vuotuisin tarkastuksin sekä tarvittaessa il-
moitusten perusteella.
4. Tiekunnille ja yksityisteiden käyttäjille annetaan ohjausta ja neuvontaa ympäri vuoden.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset kulut
0 -189 473 -189 473 -714
300 -225 510 -225 210 -1 000
200 -225 200 -225 000 0
200 -225 200 -225 000 -700
Haasteet ja epävarmuustekijät Tiekuntien haasteena on toiminnan jatkuvuus. Tietoimen haasteena on omalta osaltaan vasta-ta tiekuntien mahdolliseen kasvavaan ohjaus- ja neuvontatarpeeseen.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Tietoimessa pyritään ensisijaisesti ohjeistuksella ja neuvonnalla motivoimaan ja kannusta-maan tiekuntia jatkuvaan hyvään tienpitoon ja yksityisteitä koskevan lainsäädännön noudat-tamiseen. Pysyvän asutuksen harventuessa yhä useamman yksityistien varressa tulee etsiä keinoja, jotta tiekunnille turvattaisiin toimintaedellytysten säilyminen ja siten tiestön hyvä kunto ja laatu.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Avustettavat yksityistiekilometrit (km)
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma
2017 2018 2019
515 515 516 516 516
Mittarit Avustusten piirissä oleva osuus yksityisteistä, % Avustus/avustettava km, * 1. luokan tie n. €
67 490
67 490
65 490
65 490
65 490
74
Rakennusvalvonta
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Rakennuslupahakemukset käsitellään neljän viikon aikana siitä, kun hakemus on täydel-
lisenä liiteasiakirjoineen jätetty rakennustoimistoon ja pyydetyt katselmukset suorite-taan viikon kuluessa katselmuksen tilaamisesta lukien.
2. Rakentamisen yleistä ohjausta ja neuvontaa annetaan kahtena päivänä viikossa osan päivästä.
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 9111 Tilivelvolliset: Rakennustarkastaja
Toiminta-ajatus Rakennusvalvonnan tavoitteena on turvata hyvän ja viihtyisän rakennetun ympäristön säilymi-nen sekä edistää hyvää rakennustapaa ja ympäristöönsä sopivan rakennuskannan syntymis-tä. Rakennusvalvonnan toimintaa säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus, Suomen ra-kentamismääräyskokoelma ja kunnan rakennusjärjestys. Rakennetun ympäristön ja maise-man suojelua koskevat myös esimerkiksi rakennussuojelulaki ja luonnonsuojelulaki. Somerolla rakennusvalvontaviranomaisena toimii kaupungin ympäristölautakunta. Sen alaise-na toimii rakennusvalvontatoimisto.
Haasteet ja epävarmuustekijät Haasteena on jatkuvasti muuttuva lainsäädäntö. Yhden viranhaltijan on hallittava päätöksen-tekoon liittyvä juridiikka kokonaisuudessaan päätöksenteon oikeudenmukaisuuden varmista-miseksi. Organisaatiosta puuttuu erityislainsäädännön lakimies, josta johtuen päätöksentekoon liittyvä juridiikka on hallittava kokonaisuudessaan päätöksenteon oikeudenmukaisuuden varmistami-seksi.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Rakennusvalvonnan palvelutaso ja asiakastyytyväisyys pyritään säilyttämään. Muuttuvan normiston ja lainsäädännön osalta päivitetään tietoja. Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Rakennuslupahakemukset, kpl Toimenpidelupahakemukset, kpl Rakentamiseen johtavat ilmoitukset, kpl Rakentamiseen liittyvät katselmukset, kpl
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma
2017 2018 2019
84 26 65 310
120 50 50 400
100 40 60 350
110 40 60 350
120 40 60 350
Mittarit Rakennusluvan keskimääräinen käsittelyaika, pv Toimenpideluvan keskimääräinen käsittelyaika, pv Rakentamiseen johtavan ilmoituksen keskimääräi-nen käsittelyaika, pv
13 7 4
21 - -
21 21 14
21 21 14
21 21 14
Muutokset palvelutuotantorakenteissa ja henkilöstöresursseissa Rakennusvalvonnan henkilökunnasta osa-aikainen rakennusneuvoja on jäämässä eläkkeelle alkuvuodesta 2017.
75
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset tuotot Sisäiset kulut
81 229 -140 829 -59 600 130 -24 176
78 400 -144 650 -66 250 0 -25 700
66 800 -143 470 -76 670 0 -29 700
81 800 -164 880 -83 080 0 -25 600
Olennaiset toiminnan muutokset suunnittelukaudella ja perustelut määrärahojen muutoksil-le Rakennuslupien määrät tulevat aikaisemmasta taloussuunnitelmasta poiketen vähenemään, johtu-en esim. kaupungin asuintonttitarjonnan vähäisyydestä/puutteesta ja maatalouden rakennusten ra-kentamisen vähäisestä määrästä. Myös yleisesti lisääntynyt rakentamisen määrä Suomessa ei ole nähtävissä Someron rakentami-sen määrässä. Rakennuslupien ja rakentamisen aloittamisen kuutiomäärien lisäystä ei ole vielä Somerolla havaittavissa.
Ympäristönsuojelu
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 9211, 9213 Tilivelvolliset: Ympäristönsuojelusihteeri
Toiminta-ajatus Ympäristölautakunta toimii kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena, jonka tehtävänä on huolehtia eri lainsäädännössä sille määrätyistä tehtävistä. Lisäksi sen tulee mm. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä, ympäristön tilan seuran-nasta ja siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista ja ympäristönsuojelua koskevasta tiedot-tamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta. Sen tulee osallistua ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen, antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita muille viranomaisille ja edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa.
Haasteet ja epävarmuustekijät Ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö on jatkuvassa muutostilassa. Aluehallintovirastolta on siirretty joitakin ympäristölupa-asioita kunnille ja kehitys saattaa jatkua. Ely-keskusten hen-kilöstön vähentäminen saattaa myös lisätä kuntien ympäristönsuojelutehtäviä ja heikentää Ely-keskuksilta saatavaa neuvontaa. Uusittu YSL edellyttää ympäristöluvanvaraisia laitoksia kos-kevan valvontaohjelman laatimista ja kyseisten laitosten järjestelmällistä valvontaa. Ympäristönsuojelullinen näkökulma on huomioitava kaikilla toimialoilla, koska useimmat kau-punkia koskevat ympäristökysymykset, kuten esim. kaavoitus, rakentaminen, kaupungin met-sien käsittely, viemäröinti, hankinnat jne. ratkaistaan muualla kuin ympäristötoimen alla.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Ympäristönsuojelun erityslaeissa määrätyt lupa- ja valvontatehtävät säilyvät toiminnan ensisi-jaisena painopisteenä. Someron kaupungin voima on arvokkaassa ympäristössä: luonnossa, vesistöissä ja pohjave-sissä ja ympäristön viihtyvyys on tärkeää esim. markkinoitaessa Someroa uusille asukkaille. Meidän tulee ottaa huomioon luontoarvot ja kehittää luonnonsuojelua kaupungin omilla mailla,
76
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 1. Ympäristölupahakemukset käsitellään rutiininomaisissa tapauksissa kolmen kuukauden
kuluessa hakemusten jättämisestä.
2. Ympäristölautakunnan alainen viranhaltija on omalla työpanoksellaan mukana edistä-mässä ympäristönsuojeluun tehtävää toimintaa toimimalla yhteistyössä Paimionjoki-yhdistyksen, mahdollisten jätevesiosuuskuntien, Valonian, Varsinais-Suomen –ELY-keskuksen, järvien hoitoyhdistysten ja vastaavien sekä kaupungin oman organisaation kanssa.
3. Toteutetaan kaupungin ilmasto-ohjelmassa ympäristönsuojelun osalle määrätyt vuotta 2017 koskevat toimenpiteet.
kannustaa järvien rannoilla asuvia ja lomailevia työhön järviensä vesienlaadun parantamiseksi ja varmistaa, että pohjavesiä ei pilata. Luontoa on myös suojeltava liialliselta pohjaveden ot-tamiselta Paimionjoki on keskeinen vesistöalue Somerolla ja sen vesiensuojelullista tilaa ja virkistyskäyt-töä tullaan edelleen edistämään yhteistyössä Paimionjoki-yhdistyksen kanssa. Jätehuollossa olisi runsaasti kehittämistarvetta ja tavoitteena tulee olla jätemäärän vähentämi-nen ja jätteen kierrätysmahdollisuuksien parantaminen. Viemäröimättömillä alueilla olevien vanhojen asuinkiinteistöjen jätevesien käsittelyä on vielä voimassa olevan lainsäädännön mukaan tehostettava muutaman vuoden kuluessa. Velvoittei-ta ilmeisesti helpotetaan, mutta tämä tuskin koskee vesiensuojelun kannalta kriittisiä alueita, kuten järven rantoja ja pohjavesialueita. Valvonnan kannalta jätevesijärjestelmien uusimisvel-voite on merkityksellinen. Paras ratkaisu olisi mahdollisuuksien mukaan johtaa jätevedet kau-pungin puhdistamolle, mutta esimerkiksi Länsi-Someron jätevesiosuuskunnan kohdalla viemä-rin rakentaminen on osoittautunut mahdottomaksi. Viemärin laajentaminen myös Somernie-men suuntaan olisi tarpeellista. Kaupungin roolia viemäriverkon rakentamisessa tulee uudel-leen harkita. Toisaalta kaupungin viemäriverkostoon pääsee runsaasti sade- ja sulamisvesiä, jotka aiheuttavat ylivuotoja ja heikentävät puhdistamon toimivuutta sekä lisäävät ohijuoksutus-ta. Verkosto on saatava kuntoon ja tarkoituksella viemäriverkostoon kiinteistöiltä johdetut sa-devedet on saatava johdetuksi muualle. Ilmastonmuutos on koko maapallolla keskeinen ongelma ja kaikkien tulee tehdä voitavansa sen hallitsemiseksi. Someron kaupungin ilmasto-ohjelma on hyväksytty. Ympäristönsuojelussa, samoin kuin kaupungin kaikkien hallintokuntien, tulee ottaa huomioon vuoden 2017 toiminnassa toimenpiteet, jotka ilmasto-ohjelmaan on merkitty.
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Ympäristöluvat ja lupaehtojen tarkistaminen, (kpl) Valvonta- ym. käynnit erilaisissa kohteissa, kpl
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma
2017 2018 2019
4 60
7 70
7 70
7 70
7 70
Mittarit Ympäristöluvan keskimääräinen käsittelyaika, kk
>3
3
3
3
3
77
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset kulut
1 281 -92 659 -91 378 -9 476
22 800 -117 780 -94 980 -11 100
1 300 -92 810 -91 510 -11 100
1 300 -91 850 -90 550 -11 000
Varsinais-Suomen Ely-keskuksessa on laadittu Paimionjoen yläosan hydraulinen mallinnus, jolla on selvitetty mahdollisuuksia vähentää vesistön yläosan säännöstelystä aiheutuvia haittoja. Sään-nöstelyn kehittämistä koskevissa neuvotteluissa, joissa ovat olleet mukana mm. Paimionjoki-yhdistyksen ja Someron kaupungin edustajat, on päädytty em. mallinnuksen pohjalta seuraaviin pitkän tähtäimen toimenpiteisiin: Hovirinnan säännöstelypadon korvaaminen pohjapadolla, pohja-pato Painion luusuaan, Hovirinnankosken – Karjakosken välisen jokiuoman kunnostus ja Pajulan-joen valuma-alueen valumavesien pidättäminen. Ennen toteuttamista on tehtävä tarkempia suunni-telmia ja haettava patohankkeille aluehallintoviraston luvat. Varsinais-Suomen ELY-keskus on lu-pautunut maksamaan kustannuksista pääosan, mutta myös Someron kaupungin on kustannuksiin osallistuttava. Lupahakemusta on alettu laatia tänä vuonna ja lupaprosessi tulee kestämään aina-kin vuoden 2017. Tarkkoja kaupungille tulevia kustannuksia ei voida tässä vaiheessa vuoden 2017 osalle arvioida, mutta talousarvioon on esitetty 12 000 euron määrärahaa, josta mahdollisuuksien mukaan ja oletettavasti jää jonkin verran käytettäväksi myös joihinkin muihinkin välttämättömiin asiantuntijapalveluihin.
Yhdyskuntasuunnittelu
Kustannuspaikat tai vastuualueet: 9311, 9312, 9315 Tilivelvolliset: Maankäyttöinsinööri
Toiminta-ajatus Kaavoitus Kaavoituksessa tuotetaan toimivaa, taloudellista ja ympäristöön sopivaa yhdyskuntarakenteen suunnittelua Someron kaupungin, sekä maankäyttösopimuksiin perustuvin järjestelyin myös yksityisten maanomistajien tarpeisiin. Lisäksi annetaan kaavoitukseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta sekä hoidetaan kaavoitukseen liittyviä viranomaistehtäviä. Mittaus- ja kiinteistötoimi Mittaus- ja kiinteistötoimessa tuotetaan ja ylläpidetään kartta- ja paikkatietoaineistoja sekä toimitetaan edellä mainittuja aineistoja kaupungin oman organisaation ohella muidenkin tar-peisiin. Lisäksi toimitaan kaupungin edunvalvojana Maanmittauslaitoksen suorittamissa maanmittaustoimituksissa sekä annetaan yleistä neuvontaa ja ohjausta kiinteistöihin liittyvissä maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Maa-ainesvalvonta Maa-ainesvalvontaan sisältyvät erilaiset maa-aineslain mukaiset maa-ainesten ottoon liittyvät viranomaistehtävät, kuten lupien ja ilmoitusten käsittely ja valmistelu sekä ainestenoton val-vonta. Lupiin liittyvää valvontaa suoritetaan ensisijaisesti vuotuisin tarkastuskierroksin. Muuta maa-ainesten ottamiseen liittyvää valvontaa suoritetaan saatujen ilmoitusten ja muiden maas-tokäyntien yhteydessä tehtävien havaintojen perusteella.
78
Haasteet ja epävarmuustekijät Kaavoitus Suurimmat haasteet kohdistuvat useita ristiriitoja sisältävien kaavahankkeiden eteenpäin vie-miseen. Toisena haasteena on asemakaavojen ajanmukaisuus. Kunnan on lain mukaan jat-kuvasti suoritettava asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointia ja tarvittaessa kunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi, mikäli kaava on merkittävältä osalta toteuttamatta. Mittaus- ja kiinteistötoimi Suuria paineita kohdistuu asemakaavassa yhteiseen käyttöön osoitettujen, mutta yksityisomis-tuksessa olevien yleisten alueiden lunastamiseen kaupungille. Lunastustarve koskee erityises-ti katualueita. Tarvittavien toimenpiteiden aiheuttama työmäärä sekä niiden edellyttämät talou-delliset ja henkilöresurssit huomioiden asian kuntoon saattaminen kestää vuosia. Maa-ainesvalvonta Suurena haasteena on laajemmassa kuvassa mm. maa-ainesresurssien järkevän ja kestävän käytön ohjaaminen ja maa-ainesten oton jälkeisten ennallistamistöiden onnistuminen. Maa-ainesten oton lupakohteita on Somerolla ollut viime aikoina vajaat parisenkymmentä ja kotitar-veottoilmoitukseen perustuvia kohteita lähes yhtä paljon, joten erityisesti jälkimmäisten kattava ja säännöllinen valvonta ei nykyresurssein ole mahdollista.
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Kaavoitus Tulevina vuosina kaavoituksen kärkihankkeena on keskustaajaman osayleiskaavoitus, johon varaudutaan lisäpanostuksin myös kaavoitustoimen vuosittaisessa budjetoinnissa. Hankkeen yhteydessä selvitetään samalla asemakaavamuutosten tarpeita. Muita kaavahankkeita vie-dään eteenpäin tarpeiden ja kulloinkin käytettävissä olevien resurssien mukaan. Someron kaupungin kaavoituksen tulevien vuosien toinen tärkeä tehtävä on kaupungin asuin- ja teollisuuskäyttöön tarkoitetun tonttivarannon turvaaminen. Painopiste tulevassa yritysaluei-den kaavoittamisessa tulee nimenomaan olla kaavoitettavan alueen sopivuudella käyttötarkoi-tukseensa maan rakennusominaisuuksien, kulkuyhteyksien ja sijainnin kannalta. Yhtenä tulevaisuuden kehittämistehtävänä on haja-asutusalueen järkevän maankäytön tur-vaaminen. Maankäytön suunnittelun keinoin tulee tarvittaessa pyrkiä ohjaamaan pysyvää asu-tusta hallitusti toimiviin kylätaajamiin. Mittaus- ja kiinteistötoimi Jatkuvasti ylläpidettävä, nykyaikainen mittauskalusto ja sen monipuolisen käytön hallitseva ammattihenkilö mahdollistavat maastomittausten tuottamisen tehokkaasti. Mittaustoimen tule-vaisuuden haasteet liittyvät olemassa olevien kaupungin tuottamien kartta-aineiston päivittä-miseen ja ylläpitämiseen, kaupungin ulkopuolelta tulevien velvoitteiden ja tehtävien hoitami-seen, sekä tarvittavien resurssien ohjaamiseen mainittuihin tehtäviin. Maa-ainesvalvonta Maa-aineslupiin liittyvistä haasteista lähitulevaisuudessa korostuvat ottoalueiden määrittely ja ottamistoimintaa koskevaan suunnitteluun kohdistuvien vaatimusten kasvu. Someron alueella tulevat harkittavaksi käytettävien maa-ainesresurssien paikantaminen ja luokittelu lupaharkin-nan ja valvonnan toimintaedellytyksien turvaamiseksi sekä olemassa olevien maa-aines-resurssien taloudellisen ja järkevän käytön varmistamiseksi - luonnonarvoja ja kestävää kehi-tystä kunnioittaen. Myös kotitarveottamiseen kohdistuva ohjeistuksen ja ohjauksen tarve saat-taa tulevaisuudessa lisääntyä, jotta ottaminen saataisiin kohdistumaan siihen parhaiten sovel-tuviin alueisiin.
79
* Lukumäärään sisältyvät luvat, jotka olleet edes osan vuotta voimassa. ** Kaikki eivät ole kaavassa. Luvuissa eivät ole mukana Somerniemen määräalat.
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 Kaavoitus 1. Tavanomaista rakentamista koskevat ja täydellisenä jätetyt suunnittelutarveratkaisuha-
kemukset valmistellaan päätettäväksi kahden kuukauden kuluessa siitä kun kaikki ha-kemuksen käsittelyssä tarvittavat asiakirjat liitteineen on jätetty kaupungille.
2. Osayleiskaavoitus ja kaupunginhallituksen antamien kaavoitustavoitteiden toteutus.
Mittaus- ja kiinteistöpalvelut 3. Kaupungin omat mittaustarpeet täytetään. Maa-ainesvalvonta 4. Maa-aineslupahakemusten päätöksenteko yhdeksän kuukauden kuluessa hakemuksen
jättämisestä. Mittari: Käsittelyaika.
5. Dokumentoidaan maa-aineslupahakemusten käsittelyvaiheet.
TP 2015
TA 2016
Ltk:n ehdotus 2017
TA 2017
Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Sisäiset kulut
3 538 -203 140 -199 602 -8 335 -39 632
8 200 -267 760 -259 560 -2 800 -41 400
6 600 -269 690 -263 090 -2 800 0
6 600 -251 130 -244 530 -2 800 -42 000
Tehtäväalueen keskeisimmät suoritteet Kaavoitetut uudet rakennuspaikat, kpl Valmisteltavat kirjaamisasiat (lainhuudot jne), kpl Voimassa olevat maa-ainesluvat, kpl*
TP 2015
TA 2016
Taloussuunnitelma
2017 2018 2019
- 5 16
40 10 18
10 10 20
30 5 20
30 5 20
Mittarit ja tunnusluvut Kaupungin vapaa kaavatonttivaranto**
- omakotitontit, kpl - rivitalotontit, kpl - kerrostalotontit, kpl - teollisuustontit, kpl
Vireillä olevat maa-aineslupahakemukset 31.12., kpl (vain lyhyen aikavälin seuranta)
14 6 - 7 4
30 10 - 10 4
40 8 - 18 7
- - - - -
- - - - -
80
7. INVESTOINTIOSA Käyttö TA LTK TA 2015 2016 2017 2017 KIINTEÄ OMAISUUS Kaupunginhallitus Maa-alueiden/rakennusten myynti 156 911 50 000 150 000 150 000 Maa-alueiden/rakennusten osto -32 670 -80 000 -80 000 -80 000 Netto 124 241 -30 000 70 000 70 000 AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS Kaupunginhallitus Osakkeiden myynti 0 100 000 100 000 100 000 Osakkeiden osto 0 -50 000 -100 000 -100 000 Netto 0 50 000 0 0 IRTAIN OMAISUUS (Liite) Perusturvalautakunta Menot yhteensä -292 255 -66 000 -243 000 -123 000 Tekninen lautakunta Menot yhteensä -157 896 -622 000 -438 000 -438 000 Ympäristölautakunta Menot yhteensä -13 900 0 0 0 Nettomenot yhteensä -464 051 -688 000 -681 000 -561 000 TALONRAKENNUS (Liite) Tekninen lautakunta Tulot yhteensä 0 1 125 000 0 0 Menot yhteensä -2 506 588 -6 184 000 -7 137 000 -7 170 000 Netto -2 506 588 -5 059 000 -7 137 000 -7 170 000 JULKINEN KÄYTÖOMAISUUS (Liite) Tekninen lautakunta Tulot yhteensä 4 800 103 000 45 000 45 000 Menot yhteensä -1 719 011 -2 169 000 -2 700 000 -2 665 000 Netto -1 714 211 -2 066 000 -2 655 000 -2 620 000 TULOT YHTEENSÄ 161 711 1 378 000 295 000 295 000 MENOT YHTEENSÄ -4 722 320 -9 171 000 -10 698 000 -10 576 000 NETTO -4 560 609 -7 793 000 -10 403 000 -10 281 000
81
IRTAIMISTON HANKINTAOHJELMA 2017 – 2019
PERUSTURVALAUTAKUNTA
Hammashuoltoyksikkö 26 000 26 000
EKG-ohjelma laboratorioon (laitteet + liittyminen) 22 000
Kuntouttava työtoiminnan auto 15 000
Uuden yksikön kalustaminen (sos.tsto + palveluasuminen) 30 000
Kuntouttava päivätoiminta, kalusto/kuntolaitteet 30 000
Yhteensä 123 000 26 000
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Tietohallinto
Effica, vuosijulkaisut 20 000
Lifecare 1.0 (Effican korvaava uusi käyttöliittymä) +
Lääkitys 70 000
Suun terveyd.huollon uusi versio 35 000
Lifecare 2.0 30 000
eArkisto 2. vaihe 25 000
eResepti muutokset 13 000
Titania web-versio 15 000
Päivähoidon mobiili (siv.ltk 50 000 euroa) 50 000
Taloushallinto -ohjelmisto 115 000
Palkkahallinto -ohjelmisto 85 000
Henkilöstöhallinto -ohjelmisto 35 000
Sopimustenhallintajärjestelmä 10 000
Sähköinen arkistointi 60 000 60 000
Toiminnanohjausjärjestelmä, poikkeamien hallinta 30 000
Opetuksen digitalisaatio 50 000
Kunnallistekniset palvelut
Ruohonleikkuri 25 000
Yhteensä 438 000 290 000 0
IRTAIMISTO YHTEENSÄ 561 000 316 000 0
2017 2018 2019
82
Kust.arvio Käyttö 2017 2018 2019 2020-21 Lisäinformaatio
MENOT alv 0 %
Kiiruun koulu 16 400 000 6 850 000 6 500 000 3 050 000 Yläkoulun ja lukion uudisrakentaminen
Joensuun koulu 35 000 35 000 Keittiölaitteiden uusiminen
Oinasjärven koulu 50 000 50 000 LVI-saneeraus
Pitkäjärven koulu 730 000 30 000 700 000 Peruskorjaus suunn. *)
Oinasjärven päiväkoti 275 000 25 000 250 000 Oinasjärven koulun yhteyteen *)
Tervaskanto/Terveyskeskus 50 000 50 000 Piha-alueiden perusparannus.
Palvelutalo Tervaskanto 365 000 15 000 350 000 Perustusrakenteiden korjaus
Palvelutalo Tervaskanto 30 000 30 000 Palvelutoimintojen muutostyöt.
Kaupungintalo 930 000 30 000 900 000 K-talo varavoima ja peruskorjaus (suunnittelu, rak., IV, putki, sähkö)
Alustava kust.arvio laajuudesta riippuen 900 - 1500 t€
Ahola 120 000 120 000 Katto-, ikkuna- ja iv- peruskorjaus
Nuppulinna 90 000 90 000 Vesikaton uusiminen
Monitoimihalli 1 530 000 30 000 800 000 700 000 Peruskorjaus ja monikäyttöisyyden edistäminen
Urheilukenttä 1 520 000 1 520 000 Keskusurheilukentän saneeraus ***)
Sairaalatien rivitalot 165 000 165 000 Esteettömyys ja vesikattoremontti (D ja E -talot)
Kiint. kulunvalv./työajanseur./hoivakutsujärj. 240 000 120 000 60 000 60 000 TK, Tervaskanto, päiväkodit
Esteettömyyskorjaukset 70 000 35 000 35 000 Kiinteistöjen esteettömyyselvitysten pohjalta tehtävät muutostyöt.
Kiinteistöjen muut korjaukset 400 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Varaus (ennalta-arvaamaton)
YHTEENSÄ 23 000 000 7 170 000 3 395 000 1 415 000 4 170 000
TULOT
Monitoimihalli peruskorjaus 165 000 0 165 000 165 000 Valtionavustus
YHTEENSÄ 165 000 0 165 000 165 000
*) sisältää selvityksen lukion väistötilan jatkokäytöstä
***) edellyttää valtionavustusta
TALONRAKENNUSINVESTOINNIT 2017 - 2021
83
MENOT
Kaavateiden kestopäällystys 70 000 90 000 90 000 90 000 Teiden päällystystä
Teiden rakentaminen ja peruskorjaus 180 000 180 000 180 000 180 000 Teiden rakentaminen, peruskorjaus, liikenneturv. parant.
Kevyenliikenteenväylät 580 000 350000 420 000 850 000 Klv suunnittelu ja toteutus
Keskustaajaman liikenneturvallisuuden parant. 100 000
Katuvalaistus 200 000 200 000 200 000 200 000 Laajentamista ja uudistamista
Puistot 30 000 30 000 30 000 30 000 Puistojen rakentaminen, suunnittelu. Mm. Harju, Ihamäki
Uimarantojen peruskorjaus 10 000 10 000 10 000 10 000
Ruunalan teollisuusalue kunnallistekniikka 480 000 Suunnittelu ja toteutus
Kohnamäki kunnallistekniikka 450 000 Suunnittelu ja toteutus
Kyyräntien jatke 195 000
Kultelan kaavatiet 850 000 800 000 730 000 Toteutetaan alueen viemäröinnin yhteydessä
Hulevesi 370 000 80 000 Kaislaranta, Turuntie, Jaatilantie, Mäntytie
Paimionjoen yläosan säännöstelyn kehitt./toteutus 30 000 30 000 30 000
Yhteensä 2 665 000 1 820 000 1 760 000 2 120 000
TULOT
Turuntien klv (Rankkulantie - Rautela) 40 000 25 000 Valtionosuus
Hämeen Härkätie klv (Ihamäki-Vanha Torrontie) 5 000 50 000 Valtionosuus
YHTEENSÄ 45 000 25 000 0 50 000
JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS 2017 - 2020
2017 2018 2019 2020 Lisäinformaatio
84
8. RAHOITUSOSA TP 2015 TA 2016 TA 2017 Verotulot Tulovero 24 377 951 23 700 000 23 500 000 Kiinteistövero 1 629 009 1 600 000 1 835 000 Osuus yhteisöveron tuotosta 1 241 783 1 000 000 1 300 000 Verotulot yhteensä 27 248 743 26 300 000 26 635 000 Valtionosuudet yhteensä 24 761 389 25 800 000 25 900 000 Rahoitustuotot ja –kulut Korkotuotot 6 912 8 000 7 000 Muut rahoitustuotot 158 987 163 300 96 000 Rahoitustuotot yhteensä 165 899 171 300 103 000 Korkokulut -121 788 -153 000 -122 000 Muut rahoituskulut -12 513 -20 600 -19 700 Rahoituskulut yhteensä -134 301 -173 600 -141 700 RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ 52 176 031 52 271 300 52 638 000 RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ -134 301 -173 600 -141 700 NETTO 52 041 730 52 097 700 52 496 300 Tavoitteet Vuosikate/asukas 392 € 66 € 73 € Lainat/asukas 1 239 € 1 900 € 2 854 € Vuoden 2016 lopussa lainamäärä/asukas tullee olemaan n. 1 360 euroa. Vuodelle 2016 oli merkit-ty talousarviolainaa nostettavaksi 8 milj. euroa. Lainaa on nostettu vuoden aikana 3 milj. euroa.
85
TULOSLASKELMA TP 2015 TA 2016 TA 2017
(sisäiset ja ulkoiset erät)
Toimintatuotot:
Myyntituotot 5 161 533 5 186 150 5 110 700
Maksutuotot 4 047 351 3 641 700 4 103 600
Tuet ja avustukset 586 537 567 050 385 400
Muut toimintatuotot 7 824 010 7 737 100 8 056 200
Toimintatuotot yhteensä 17 619 431 17 132 000 17 655 900
Toimintakulut:
Henkilöstökulut -25 469 528 -26 531 920 -26 138 270
Palkat ja palkkiot -19 429 817 -20 020 800 -20 309 250
Henkilösivukulut -6 039 710 -6 511 120 -5 829 020
Palvelujen ostot -27 459 858 -28 252 400 -29 297 710
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 675 451 -4 045 130 -3 852 980
Avustukset -3 121 267 -3 316 800 -2 905 900
Muut toimintakulut -6 372 707 -6 480 350 -7 296 940
Toimintakulut yhteensä -66 098 811 -68 626 600 -69 491 800
TOIMINTAKATE -48 479 380 -51 494 600 -51 835 900
Verotulot 27 248 743 26 300 000 26 635 000
Valtionosuudet 24 761 389 25 800 000 25 900 000
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 6 912 8 000 7 000
Muut rahoitustuotot 158 987 163 300 96 000
Korkokulut -121 788 -153 000 -122 000
Muut rahoituskulut -12 513 -20 600 -19 700
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 31 598 -2 300 -38 700
VUOSIKATE 3 562 350 603 100 660 400
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -2 444 702 -2 804 000 -2 900 000
Satunnaiset tuotot 0
TILIKAUDEN TULOS 1 117 648 -2 200 900 -2 239 600
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 117 648 -2 200 900 -2 239 600
RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 3 562 350 603 100 660 400
Satunnaiset tuotot 0 0 0
Tulorahoituksen korjauserät -44 694 0 0
Toiminnan rahavirta yhteensä 3 517 656 603 100 660 400
Investointien rahavirta
Investointimenot -4 722 320 -9 171 000 -10 576 000
Rahoitusosuudet inv.menoihin 4 800 1 228 000 45 000
Pys.vast. hyödykk. luovutustulot 156 911 150 000 250 000
Investoinnit netto -4 560 609 -7 793 000 -10 281 000
Toiminnan ja investointien rahavirta -1 042 953 -7 189 900 -9 620 600
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0
Antolainasaamisten vähennykset 187 000 10 000 10 000
Lainakannan muutokset
Pitkäaik. lainojen lisäys 0 8 000 000 10 000 000
Pitkäaik. lainojen vähennys -1 041 354 -1 100 000 -1 400 000
Muut maksuvalmiuden muutokset 1 873 407 230 000 130 000
Vaikutus maksuvalmiuteen -23 899 -49 900 -880 600
86
Toimielin Tehtäväalue (Kvalt) Vastuualue (Ltk) Tulosyksikkö (Viranhalt.) Kustannuspaikka
10 Keskusvaaliltk 100 Vaalit 1000 Valtiolliset vaalit 1010 Valtiolliset vaalit 1011 Eduskuntavaalit
1011 Valtiolliset vaalit 1012 Presidentinvaalit
1012 Valtiolliset vaalit 1013 Eu-vaalit
1100 Kunnallisvaalit 1110 Kunnallisvaalit 1111 Kunnallisvaalit
20 Tarkastuslautakunta 200 Tilintarkastus 2000 Tilintarkastus 2010 Tilintarkastus 2011 Tilintarkastus
30 Kaupunginhallitus 300 Yleishallinto 3000 Keskushallinto 3010 Keskushallinto 3011 Kaupunginvaltuusto
3012 Kaupunginhallitus
3013 Toimikunnat
3100 Käyttövarausmäärärahat 3110 Käyttövarausmäärärahat 3111 Kaupunginvaltuuston kvmr
3112 Kaupunginhallituksen kvmr
3113 Kaupunginjohtajan kvmr
3120 Työllisyysmäärärahat 3121 Valtion työllisyysmäärärahat
3122 Kaupungin työllisyysmäärärahat
3200 Toimistopalvelut 3210 Toimistopalvelut 3211 Keskustoimisto
3212 Monistamo
3300 Taloushallinto 3310 Taloushallinto 3311 Taloustoimisto
3400 Muu yleishallinto 3410 Muu yleishallinto 3411 Verotus
3412 Velkaneuvonta
3414 Joukkoliikenne
3416 Muu Toiminta
310 Henkilöstöhallinto 3500 Henkilöstöhallinto 3510 Henkilöstöhallinto 3511 Henkilöstön yhteistyöryhmä
3512 Työsuojelujaos
TALOUSARVIOASETELMA 2017
87
Toimielin Tehtäväalue (Kvalt) Vastuualue (Ltk) Tulosyksikkö (Viranhalt.) Kustannuspaikka
3513 Yhteistyötoimikunta
3514 TYHY-toiminta
3515 Muu henkilöstöhallinto
37 Elinkeinolautak. 370 Elinkeinoelämän kehittäminen 3700 Elinkeinotoimi 3710 Elinkeinotoimi 3711 Elinkeinotoimi
3712 EU-projektit
40 Maaseutulautak. 400 Maataloustoimi 4000 Maataloustoimi 4010 Maataloustoimi 4011 Maataloustoimi
4012 Ruokava
410 Lomatoimi 4100 Lomatoimi 4110 Lomatoimi 4111 Lomatoimen hallinto
420 Maa- ja metsätilat 4200 Maa- ja metsätilat 4210 Maa- ja metsätilat 4211 Maa- ja metsätilat
50 Peusturvalautak. 500 Perusturvat. hallinto ja huolto 5100 Perusturvatoimen hallinto 5110 Perusturvalautakunta ja toimisto 5111 Perusturvalautak. ja -toimisto
5112 Projektit
5113 Varahenkilöstö
5115 Edunvalvonta
5200 Perusturvatoimen huolto 5210 Perusturvatoimen huolto 5211 Vaatehuolto
5212 Kiinteistöhuolto
510 Ympäristöterveydenhuolto 5300 Ympäristöterveydenhuolto 5310 Ympäristöterveydenhuolto 5311 Terveysvalvonta
5312 Eläinlääkintähuolto
520 Kansanterveystyö 5350 Avohoito 5320 Avohoito 5321 Terveysneuvonta
5322 Työterveyshuolto
5323 Sairaanhoidon vastaanottotoiminta
5324 Mielenterveystyö
5325 Suun terveydenhuolto
5450 Täydentävät palvelut 5420 Täydentävät palvelut 5421 Laboratorio
5422 Röntgen
5423 Kuntoutus
5424 Sairaankuljetus
88
Toimielin Tehtäväalue (Kvalt) Vastuualue (Ltk) Tulosyksikkö (Viranhalt.) Kustannuspaikka
5425 Erityistyöntekijät
530 Erikoissairaanhoito 5500 Erikoissairaanhoito 5510 Erikoissairaanhoito 5511 Erikoissairaanhoito
540 Sosiaalityö 5550 Sosiaalitoimisto 5520 Sosiaalitoimisto 5521 Sosiaalitoimisto
5600 Sosiaalipalvelut 5610 Sosiaalipalvelut 5611 Perhepalvelut
5612 Lastensuojelu
5613 Päihdehuolto
5614 Asumispalvelut
5615 Vammaispalvelut
5620 Kuntouttava työtoiminta 5621 Kuntouttava työtoiminta
5630 Palveluliikenne 5631 Palveluliikenne
5600 Toimeentuloturva 5640 Toimeentuloturva 5641 Toimeentulotuki
5642 Elatustuki
550 Vanhustyö 5700 Vanhustyö 5710 Kotihoito 5711 Kotihoito
5712 Omaishoidon tuki
5730 Ryhmäkodit 5731 Rauhankallion ryhmäkoti
5733 Palvelutalo Tervaskanto
5734 Yksityiset asumispalvelut
5735 Perhehoito
5736 Katajakoti
5737 Tk:n alakerta
5738 Palveluasuminen Lamminniemi
5740 Vuodeosastot 5741 Terveyskeskuksen osasto
89
Toimielin Tehtäväalue (Kvalt) Vastuualue (Ltk) Tulosyksikkö (Viranhalt.) Kustannuspaikka
5750 Päiväkuntoutus 5751 Kuntouttava päivätoiminta
560 Kehitysvammatyö 5800 Kehitysvammatyö 5810 Kehitysvammatyö 5811 Toimintakeskus
5812 Autettu asuminen/Tuulentupa
5813 Muu kehitysvammatyö
60 Sivistyslautakunta 600 Sivistystoimen hallinto 6000 Sivistystoimen hallinto 6010 Sivistystoimen hallinto 6011 Sivistystoimen hallinto
6012 Psykologi ja kuraattori
610 Peruskoulutus 6100 Peruskoulut 6110 Peruskoulut 6112 Joensuu
6113 Kirkonmäki
6114 Oinasjärvi
6117 Pitkäjärvi
6119 Yläkoulu
6120 Koulut yhteisesti
620 Toisen asteen koulutus 6200 Toisen asteen koulutus 6210 Lukio 6211 Someron lukio
6300 Ammatillinen koulutus 6310 Ammatillinen koulutus 6311 Ammatillinen koulutus
6400 Musiikkikoulutus 6410 Musiikkikoulutus 6411 Musiikkikoulutus
630 Vapaa sivistystyö 6500 Kansalaisopisto 6510 Kansalaisopisto 6511 Somero-opisto
640 Kirjastotoimi 6600 Kirjastotoimi 6610 Kirjastotoimi 6611 Kirjasto
650 Vapaa-aikatoimi 6700 Liikuntatoimi 6710 Liikuntatoimi 6711 Liikuntatoimi
6800 Nuorisotoimi 6810 Nuorisotoimi 6811 Nuorisotoimi
6812 Nuorisovaltuusto
6813 Etsivä nuorisotyö
6900 Kulttuuritoimi 6910 Kulttuuritoimi 6911 Kulttuuritoimi
90
Toimielin Tehtäväalue (Kvalt) Vastuualue (Ltk) Tulosyksikkö (Viranhalt.) Kustannuspaikka
660 Varhaiskasvatus 6910 Varhaiskasvatus 6930 Päivähoitotoimisto 6931 Päivähoitotoimisto
6940 Päiväkodit 6941 Leivonpesä
6942 Leppäkerttu
6943 Sammalniitty
6944 Tuulihattu
6960 Esiopetus 6961 Esiopetus
6970 Kotihoidon tuki 6971 Lasten kotihoidon tuki
80 Tekninen ltk. 800 Tekninen hallinto 8000 Tekninen hallinto 8010 Tekninen hallinto 8011 Tekninen hallinto
8021 Tietohallinto
810 Tilahallinto 8100 Tilahallinto 8110 Tilakeskuksen hallinto 8111 Tilakeskuksen hallinto
8120 Kiinteistöjen kunnossapito 8121 Kiinteistöjen kunnossapito
8130 Siivouspalvelut 8131 Siivous
8140 Ruokahuolto 8141 Ruokahuolto
8150 Laskutettavat työt 8151 Laskutettavat työt
820 Liikennealueet ja yleiset alueet 8200 Liikennealueet 8210 Kunnossapito 8211 Kunnossapito
8212 Ulkovalaistus
8300 Puistot ja leikkipaikat 8310 Puistot ja leikkipaikat 8311 Puistot ja leikkipaikat
8400 Torit ja muut yl. alueet 8410 Torit ja muut yl. alueet 8411 Torit ja muut yl. alueet
8500 Jätehuolto 8510 Jätehuolto 8511 Jätehuolto
840 Suojelutoimi 8800 Suojelutoimi 8810 Palo- ja pelastustoimi 8811 Palo- ja pelastustoimi
90 Ympäristöltk. 900 Tietoimi 9000 Tietoimi 9010 Tietoimi 9011 Tietoimi
91
Toimielin Tehtäväalue (Kvalt) Vastuualue (Ltk) Tulosyksikkö (Viranhalt.) Kustannuspaikka
910 Rakennusvalvonta 9100 Rakennusvalvonta 9110 Rakennusvalvonta 9111 Rakennusvalvonta
920 Ympäristönsuojelu 9200 Ympäristönsuojelu 9210 Ympäristönsuojelu 9211 Ympäristönsuojelu
9213 Projektit
930 Yhdyskuntasuunnittelu 9300 Yhdyskuntasuunnittelu 9310 Yhdyskuntasuunnittelu 9311 Kaavoitus
9312 Mittaus ja kiinteistötietop.
9315 Maa-ainesvalvonta