talousarvio 2016 - kimitoön...1.2 kemiönsaaren strategia kemiönsaaren kunnan strategia on...

TALOUSARVIO 2016 Taloussuunnitelma 2016–2018

Hyväksytty valtuustossa 8.12.2015

2

1. KUNNAN STRATEGIA .......................................................................................................................... 4

1.1 Ympäröivän maailman muutokset ................................................................................................... 4

1.2 Kemiönsaaren strategia .................................................................................................................... 4

1.3 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset .............................................................................. 7

1.4 Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset ................................................................. 7

1.5 Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi . 7

1.6 Ympäristötekijät ............................................................................................................................... 8

2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT ......................................................................................................... 8

2.1 Yleinen taloustilanne ja kuntatalous ............................................................................................... 8

2.2 Kemiönsaaren kunnan talous ja siinä tapahtuvat muutokset ...................................................... 11

2.3 Kemiönsaaren kunnan talousstrategia vuosille 2016–2018 ......................................................... 11

3 TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016–2018 ............................................................ 15

3.1 Toimintatavoitteet ......................................................................................................................... 15

3.2 Tuloperusteet.................................................................................................................................. 15

3.3 Menoperusteet ............................................................................................................................... 18

3.4 Henkilöstö ....................................................................................................................................... 19

3.5 Käyttötalousosa .............................................................................................................................. 22

3.6 Tuloslaskelma ................................................................................................................................. 28

3.7 Investoinnit ..................................................................................................................................... 29

3.8 Toiminnan rahoitus ........................................................................................................................ 31

3.9 Talousarviovalmistelu ja talouden tasapainottaminen ................................................................ 32

4 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA ........................................................... 32

4.1 Netto- ja bruttobudjetointi ............................................................................................................ 33

4.2 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus ......................................................................... 33

4.3 Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta ........................................................................ 33

5. KUNTAKONSERNI .............................................................................................................................. 34

5.1 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje ................................................................................................. 34

6. KÄYTTÖTALOUSOSA ......................................................................................................................... 35

6.1 Hallinto-osasto ................................................................................................................................ 36

6.2 Kehitysosasto .................................................................................................................................. 47

6.3 Sivistysosasto .................................................................................................................................. 66

6.4 Peruspalveluosasto ......................................................................................................................... 93

6.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto ...................................................................................................... 112

3

7. TULOSLASKELMAOSA ..................................................................................................................... 128

8. INVESTOINTIOSA ............................................................................................................................. 133

8.1 Hallinto-osasto .............................................................................................................................. 134

8.2 Kehitysosasto ................................................................................................................................ 134

8.3 Sivistysosasto ................................................................................................................................ 134

8.4 Peruspalveluosasto ....................................................................................................................... 135

8.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto ...................................................................................................... 136

9. RAHOITUSOSA ................................................................................................................................ 143

10. LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN ...................................................................... 147

11. Kemiönsaaren Vesi ....................................................................................................................... 150

4

1. KUNNAN STRATEGIA

1.1 Ympäröivän maailman muutokset

Kuntakentän epävarma tilanne jatkuu. Uudistukset ovat jatkuneet vuosista 2012–2013 saakka, jolloin kuntarakenneuudistus käynnistyi. Keväällä 2014 puolueet tekivät täyskäännöksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja loivat koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan mallin. Vuotta myöhemmin, keväällä 2015, pidettiin eduskuntavaalit, jolloin sote-uudistus sysättiin seuraavalle hallitukselle. Nykyinen hallitus on asettanut yhdeksi hallitusohjelman tavoitteeksi, että sote-uudistus toteutetaan kuluvan vaalikauden aikana.

Sote-uudistus Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Sen mukaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-alueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Sosiaali- ja terveysministeriö on lokakuussa käynnistänyt sote-uudistuksen uuden valmistelun. Sote-uudistuksen linjaukset tekee hallitus. Lokakuun aikana on tarkoitus linjata jatkovalmistelun pohjana käytettävä itsehallintoalueiden määrä. Hallitusohjelman mukaan alueita voi olla enintään 19. Tämän jälkeen kuntia kuullaan alueratkaisusta. STM:llä ja VM:llä on yhteinen virkamiesohjausryhmä ja projektiryhmä valmistelemassa sote-uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta. Ryhmien tehtävänä on valmistella ja toteuttaa sote-uudistus rahoitusratkaisuineen sekä siihen liittyvä itsehallintoalueiden perustaminen. Projektiryhmän alaisuudessa toimii eri asiakokonaisuuksia valmistelevia ryhmiä. Ne valmistelevat aluejakoja, järjestämis- ja voimaanpanolakia, itsehallintoaluelakia ja rahoitussäännöksiä. Eri toimijoita kutsutaan joustavasti mukaan eri valmisteluvaiheisiin. Valmisteluaikataulu on tiivis. Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2016. Uudet sote-alueet aloittavat toimintansa vuonna 2019. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettu 17.4.2014. Lain muutos ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan 1.1.2015. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille. Valtionosuuksiin tulee merkittäviä leikkauksia, jotka perus-tuvat aiemmille kehyspäätöksille. Yhdessä valtionosuusperusteiden uudistamisen vaikutusten kanssa nämä johtavat valtionosuuden merkittävään vähenemiseen useiden kuntien kohdalla. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Kemiönsaaren kunnan osalta valtionosuusjärjestelmän uudistus merkitsee 290 euron vähennystä asukasta kohden tai yhteensä kahta miljoonaa euroa.

1.2 Kemiönsaaren strategia

Kemiönsaaren kunnan strategia on voimassa vuodet 2011–2015. Uutta strategiaa ei ole alettu laatia, koska kuntauudistus ja sote-uudistus ovat olleet erittäin epävarmalla pohjalla. Uudistukset ovat olleet ajankohtaiset useaan otteeseen viime vuosina, ja joka kerta kustakin uudistuksesta on ilmoitettu nopealla aikataululla. Sekä kuntarakenneuudistus että sote-uudistus muuttaisivat olennaisesti kunnan toimintaedellytyksiä. Strategian päivittämisestä on keskusteltu valtuuston seminaareissa. Toistaiseksi on vallinnut yksimielisyys siitä, ettei uuden strategian laatiminen ole ollut järkevää näin epävarmoissa olosuhteissa. Epävarmuudesta huolimatta kunta tarvitsee strategian jatkossakin. Uuden kuntalain mukaan kunnilla on oltava kuntastrategia, joka on voimassa valtuuston toimikauden. Säännös on voimassa seuraavan valtuustokauden alusta eli 1.6.2017 alkaen. Kemiönsaaren kunta saa uuden kunnanjohtajan 1.1.2016 alkaen. Yksi uuden

5

kunnanjohtajan ensimmäisistä tehtävistä tulee olemaan uuden, kuntalain tavoitteet täyttävän strategian laatimisen aloittaminen yhdessä poliitikkojen kanssa.

VISIO

Kemiönsaari on itsenäinen, aktiivinen ja rohkea rannikkokunta, joka tietää mitä haluaa ja työskentelee määrätietoisesti sen saavuttamiseksi.

ARVOT

Avoimuus Haluamme, että kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi ja haluavat jäädä Kemiönsaarelle. Tiedotamme ja kommunikoimme suoraan ja avoimesti oikeaan aikaan kahdella kielellä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Avoimesti kahdella kielellä

Aktiivisuus Työskentelemme innokkaasti elääksemme aktiivisessa ja eteenpäin pyrkivässä kunnassa. Kuntalaisia ja henkilökuntaa inspiroidaan näkemään Kemiönsaaren parhaat puolet. Näin meistä kaikista tulee Kemiönsaari-lähettiläitä ja vahvistamme positiivista imagoamme – yhdessä. Eteenpäin – joka päivä

Uudistumiskykyisyys Löydämme tehokkaampia ratkaisuja ja keinoja arvioimalla ja muuttamalla palvelutuotantoa jatkuvasti sekä hakeutumalla yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Muutos – osa arkeamme

KUNNAN STRATEGIAN KÄYTTÖ KUNNAN ARKIPÄIVÄSSÄ

Kemiönsaarenstrategia

Strategia

Kulttuuri Kestävä kehitys Elinkeinoelämä…Ohjelma

Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste PainopisteTalousarviovuodenpainopistealueet

Aikataulu, budjetti, resurssit, vastuuhenkilö, ohjaus

6

TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET

Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa yli toimialojen. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö.

Talousarviovuoden 2016 aikana

1. Uusi kuntastrategia Mikä: Uuden kuntastrategian laatiminen. Kuntien on laadittava kuntalain mukainen

kuntastrategia viimeistään ensi valtuustokauden alkuun mennessä. Uusi kuntastrategia kokoaa kaikki alastrategiat ja ohjelmat yhdeksi kokonaisuudeksi.

Aikataulu: Vuonna 2016 Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja yhdessä osastojohtajien kanssa Arvioidut kustannukset: Ei suoraa kustannusvaikutusta 2. Peruspalveluosaston tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma Mikä: Peruspalveluosaston suunnitelman toteuttaminen. Toimitilat eivät täytä tämän päivän vaatimuksia; tilat ovat kuluneet ja paikoitellen liian pienet. Aikataulu: 2015–2020 Resurssit: Peruspalveluosasto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja Arvioidut kustannukset: Investointikustannukset ilmenevät suunnitelmasta. Huomattavat käyttötalouden säästöt. 3. Elinkeinoelämä Mikä: Elinkeinoelämän edellytysten kehittäminen sekä olemassa olevien että

perustettavien yritysten toimintaedellytysten helpottamiseksi. Kunnan tavoitteena on kuulua seudun elinkeinomyönteisimpiin kuntiin. Tämän saavuttamiseksi kunnan osastojen on tehtävä yhteistyötä, jotta kunta voisi tarjota muun muassa pitkän tähtäimen kiinteistöratkaisuja, sujuvaa palvelua yrityksille, koulutusta, yhteistyöverkostoja ja ennakoivaa rakennemuutostyötä.

Aikataulu: Jatkuva Resurssit: Kehitysosasto, tekninen osasto (kehitysjohtaja, tekninen johtaja,

matkailupäällikkö, infrapäällikkö, yritysneuvoja, elinkeinokehittäjä, projektipäällikkö).

Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja 4. Matkailuelinkeino Mikä: Matkailuelinkeinolla arvioidaan olevan suurin kasvupotentiaali kaikista

toimialoista alueellamme. Toimiala on erityinen kun otetaan huomioon, miten paljon se tukee muuta elinkeinoelämää matkailijoille tuotettujen palvelujen edellyttämien oheispalveluiden kautta. Kunta parantaa matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä toimintasuunnitelman mukaisesti työskentelemällä.

Aikataulu: 2014– Resurssit: Kehitysosasto (kehitysjohtaja, matkailupäällikkö, elinkeinokehittäjä,

projektipäällikkö) Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja 5. Pakolaisten vastaanotto Mikä: Kunta ottaa vastaan 20 kiintiöpakolaista kevättalvella 2016. Aikataulu: Talvi 2016 Vastuuhenkilö: Kotouttamista tukevia toimenpiteitä useilla toimialoilla. Pakolaiskoordinaattori

kuuluu sosiaaliyksikköön. Arvioidut kustannukset: Kustannusneutraali

7

1.3 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset

Kuntakentän epävarma tilanne jatkuu. Uudistukset ovat olleet käynnissä vuosista 2012–2013 saakka, jolloin kuntarakenneuudistus käynnistyi. Keväällä 2014 puolueet tekivät täyskäännöksen sosiaali- ja terveydenhuoltoasiassa ja loivat koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan mallin. Vuotta myöhemmin, keväällä 2015, pidettiin eduskuntavaalit, jolloin sote-uudistus sysättiin seuraavalle hallitukselle. Nykyinen hallitus on asettanut yhdeksi hallitusohjelman tavoitteeksi, että sote-uudistus toteutetaan kuluvan vaalikauden aikana.

Uudistuksia on kuvailtu lähemmin luvussa 1.1.

1.4 Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset

Kunnan organisaatio ja tulevaisuuden rooli riippuvat sote-uudistuksen muotoutumisesta. Muutos tuo mukanaan aivan uudenlaisia kuntia. Kirjoitushetkellä sote-uudistuksen muotoutuminen on jälleen täysin kirjoittamaton lehti. Uudet lait ovat tuoneet kunnalle joukon uusia tehtäviä viime vuosina. Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tulee voimaan asteittain 1.1.2015, 1.4.2015 ja 1.1.2016. Lain tarkoituksena on vahvistaa kuntien peruspalveluja ja vähentää sosiaalihuollon korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Pidemmällä aikavälillä tämän on määrä alentaa kuntien kustannuksia. Sosiaalihuollon painopiste siirtyy korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisevään työhön ja nk. matalan kynnyksen palveluihin. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös kunnan muilla toimialoilla. Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) edellyttää muutoksia vanhustenhuoltoyksikön ja sosiaaliyksikön asiakastietojen kirjaamisen työtapoihin. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluja koskevassa laissa (980/2012) on säädetty muun muassa ikäihmisten terveyspalveluista. Lain ohella kunnan tulee täyttää tiettyjä kansallisia laatutavoitteita. Sosiaalihuollon ja vanhustenhuollon uuden lainsäädännön lisäksi kuntien edellytetään myös löytävän uusia toimintamalleja työllisyyden lisäämiseksi. Kaikki nämä lakimuutokset edellyttävät lisää resursseja, niin rahan kuin työntekijöidenkin muodossa, jotta kunta voisi hoitaa niiden mukanaan tuomat uudet velvoitteet. Henkilöstöbudjetissa on havaittavissa selvä lisäys peruspalveluosaston henkilöstössä uusien lakisääteisten tehtävien seurauksena. Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu 2014 -hankkeessa ehdotetaan uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan kunnat vastaavat julkisen hallinnon yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustamisesta ja ylläpitämisestä. Yhteisissä palvelupisteissä tarjotaan kunnan omat asiakaspalvelut ja ne valtion viranomaisten palvelut, joissa käyntiasiointia on eniten. Lisäksi pisteissä tarjoavat sopimuksen perusteella palvelujaan Kansaneläkelaitos ja Maanmittauslaitos sekä muut valtion viranomaiset. Asiakasta palvellaan joko paikan päällä tai etäyhteydellä. Hankkeen myötä kaikki valtion paikallistason palvelut siirretään yhteisiin palvelupisteisiin. Aiempien suunnitelmien mukaan uudistuksen toteuttaminen Varsinais-Suomessa olisi tullut ajankohtaiseksi vuonna 2016.

Lakia on valmisteltu vuodesta 2012 saakka, mutta syksyllä 2015 tulleen tiedon mukaan hankkeen toteutuminen on nyt epävarmalla pohjalla.

1.5 Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi

Kemiönsaaren väestönkehitys on pidemmän aikaa ollut laskusuunnassa. Syyskuun lukujen perusteella vuodesta 2015 näyttäisi tulevan parempi vuosi kuin pitkään aikaan. 30.9. mennessä asukasmäärä on vuoden 2015 aikana laskenut 2 henkilöllä (vastaava luku oli viime vuonna –44 ja toissa vuonna –47 henkilöä). Syntyneiden enemmyys kunnassa on –47, eli ihmisiä on kuollut enemmän kuin syntynyt. Sen sijaan maan sisäinen nettomuutto on positiivista, +35 henkilöä, ja myös nettomaahanmuutto on positiivista, +10 henkilöä. Verotuloista ja niiden perusteista on viimeisen vuoden aikana muodostunut yksi suurimmista riskitekijöistä. Vuodesta 2009 vuoden 2015 ennusteeseen ja vuoden 2016 talousarvioon kunnallisverotasossa ei ole tapahtunut

8

ollenkaan nousua. Samaan aikaan kunta menettää valtionosuusjärjestelmän uudistuksen myötä kaksi miljoonaa euroa valtionosuuksia. Jotta kunta kykenisi selviämään näistä tosiasioista, on toiminnan laajuutta ja rakennetta arvioitava kokonaan uudelleen.

Päivittäinen toiminta sisältää joukon vaaratekijöitä, joita kunta pyrkii ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään määrätietoisilla panostuksilla. Korko- ja rahoitusriskejä tarkastellaan jatkuvasti. Kunnan lainasalkusta tehdään vuosittain riskianalyysi osana kunnan sisäistä riskienhallintaa. Lainasalkku muodostuu pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista, ja se on suojattu korkosuojauksella. Työsuojelu ja työterveyshuolto työskentelevät riskikartoitusten parissa, ja taloussuunnitelmakauden aikana ne tekevät vaiheittain kartoituksia eri työpaikoilla. Kunnassa on otettu käyttöön uusi ohjelma tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden raportointia varten. Omaisuusmassa on tarkistettu ja suojattu vakuutuksilla. Vakuutusmeklaripalveluista tehdään hankinta joka neljäs vuosi, ja kunnan vakuutukset ostetaan siten meklarin kautta. Kemiönsaaren kunnalla on tarkoitus kehittää riskianalyysia Kuntaliiton riskienarviointilomakkeen avulla. Riskienarviointilomakkeen tarkoituksena on tukea riskienarviointia ja -hallintaa johtamisessa ja jokapäiväisessä toiminnassa. Lomaketta ei siis tule käyttää sellaisenaan, vaan kunnan organisaation luonteen ja tarpeen mukaan muokattuna.

1.6 Ympäristötekijät

Kunta on vuonna 2010 laatinut kestävän kehityksen ohjelman ”Eko-loogista” vuosille 2010–2020. Talousarviokirjaan jokainen osasto on kirjannut 1–2 ympäristötavoitetta, jotka on sitovissa tavoitteissa merkitty omena-merkillä. Ympäristötavoitteita arvioidaan sittemmin tilinpäätöksessä värijärjestelmällä.

Koska Eko-loogista-ohjelma on määrä päivittää talousarviovuoden aikana ja ympäristötavoitteiden laatimistyö on kesken, valmistelijat ovat päättäneet jättää merkitsemättä ja seuraamatta ympäristötavoitteita erikseen vuoden 2016 talousarviossa.

2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT

2.1 Yleinen taloustilanne ja kuntatalous

Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain 0,2 %. Nettoviennin kontribuutio on siis positiivinen. Kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy prosentin. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin.

9

Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Paikallishallinnon alijäämä pysyy kuluvana vuonna viime vuoden tasolla. Kulutusmenojen kasvu on edelleen hidasta, sillä kustannusten kasvu jatkuu hyvin maltillisena. Kunnat jatkavat myös omia sopeutustoimiaan, mutta säästötoimien arvioidaan jäävän jonkin verran viime vuotta pienemmiksi. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi vuoden alussa kymmenyksellä 19,84 prosenttiin. Useat kunnat korottivat myös kiinteistöveroprosenttejaan. Lakisääteisistä ala- ja ylärajojen nostosta johtuva kiinteistöveron tuoton kasvu ei kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä se vähennetään kuntien valtionosuuksista. Valtion kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden yhteisvaikutus on kuntataloutta heikentävä. Suurin yksittäinen kuntatalouteen vaikuttava toimenpide on osana valtiontalouden sopeutustoimia toteutettu noin 190 milj. euron valtionosuusleikkaus. Kuntien verotulot kasvavat vuosina 2016–2019 maltillisesti. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen supistaa verotuloja v. 2016. Kuntien verotulot vahvistuvat kuitenkin jälleen tarkastelujakson loppupuolella työllisyystilanteen parantuessa. Laskelmassa on huomioitu hallitusohjelman mukainen kiinteistöveron korotus (100 milj. euroa vuoden 2019 tasolla). Lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa perushinnat sekä rahoitus tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia, kasvattaa kuntien valtionosuuksia v. 2016. Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle puolestaan alentaa kuntien valtiolta saamia siirtoja v. 2017. Paikallishallinnon nettoluotonantoon siirrolla ei juuri ole vaikutusta, sillä kuntien maksamat sosiaaliavustukset supistuvat vastaavasti. Täsmentymättä ovat edelleen erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmä, toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen. Myöskään valmisteilla olevaa toimenpideohjelmaa, jolla pyritään vähentämään kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla, ei ole vielä otettu huomioon. Lisäksi kehitysarviossa ei ole ennakoitu sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen vaikutuksia. Kuntien menot vuosina 2016–2017

Kesäkuussa saavutettiin kunta-alalle vuoden 2016 palkantarkistuksista neuvottelutulos. Neuvottelutulos ulottuu ajanjaksolle 1.1.2016–31.1.2017. Kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin tehdään pääsääntöisesti vain yleiskorotus, jonka kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 0,59 prosenttia. Kustannusvaikutus vaihtelee sopimusaloittain johtuen erilaisista palkkarakenteista ja palkkatasoista.

Kuntien tulot vuosina 2016–2017

Veroperustemuutokset 2016

Valtion vuoden 2016 talousarvioesityksen perusteella vuodelle 2016 esitetyt veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja. Kunnallisveron tuotto tulee jäämään veroperustemuutosten johdosta noin 262 miljoonaa euroa alhaisemmaksi. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen aiheuttaa noin 258 miljoonan laskun kuntien verotuloihin. Kiinteistöveroon esitetään muutoksia, jotka mahdollistavat verotulojen kasvun noin 28 miljoonalla eurolla, mutta edellyttävät kuntien omia päätöksiä.

Kunnallisverotukseen esitetyt muutokset

Valtion talousarvioesityksen mukaan tuloverotukseen on vuodelle 2016 tulossa pääasiassa verotusta keventäviä muutoksia. Budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät kuntien verotuloja noin 262 miljoonalla eurolla. Veroperustemuutosten vaikutukset on esitetty kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisänä.

10

Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja noin 218 miljoonalla eurolla.

Tämän lisäksi veroperusteiden indeksitarkistus ansiotulojen kasvua vastaavasti vähentää kunnallisveron tuottoa noin 49 miljoonalla eurolla. Muita verotuloja vähentäviä muutoksia ovat avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen (–13 milj. €) ja korkeakouluille annettujen lahjoitusten verovapaus (–1 milj. €). Kunnallisveron tuottoa taas lisäävät muutokset merityötulovähennyksen rakenteeseen (5 milj. €) ja asuntolainojen korkovähennyksen supistaminen siten, että koroista on vähennyskelpoista enää 60 % (14 milj. €).

Veromenetykset on esitetty kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisäyksenä. Arviot veroperustemuutosten vaikutuksista kuntien verotuloihin tarkentuvat budjettikäsittelyn edetessä ja eivät siten ole lopullisia.

Yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus päättyy

Yhteisöveron osalta ei tällä hetkellä ole tiedossa vireillä olevia lakimuutoksia, jotka vaikuttaisivat tulevina vuosina merkittävästi yhteisöverokertymään. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 258 miljoonaa alhaisemmaksi. Vaikutus ei näy jaksotussyistä kokonaisuudessaan kuntien verotulojen kertymässä vielä vuonna 2016. Vuoden 2016 tilitykset vähenevät muutoksen johdosta arviolta –222 miljoonalla eurolla.

Kiinteistöverotukseen esitetyt muutokset

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta on esitetty muutoksia vuosille 2016 ja 2017. Vuodelle 2016 kiinteistöverotukseen esitetään muutoksia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosten sekä rakentamattoman rakennusmaan veroprosenttien enimmäismäärään. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotettaisiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Nykyisin 171 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa. Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Nykyisin 64 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin, ja rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistettaisiin muun muassa rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta.

Valtionvarainministeriön arvion mukaan huomattavan moni kunta, joka tällä hetkellä soveltaa lain sallimia ylärajoja, käyttäisi hyväkseen mahdollisuutta korottaa kiinteistöveroprosenttia uusille ylärajoille. Tällä perusteella on arvioitu, että vuonna 2016 kunnille voisi kertyä lakimuutoksen mahdollistamien korotusten kautta noin 25 miljoonaa euroa lisää kiinteistöverotuloja. Vuonna 2017 kiinteistöverotulojen on tällä perusteella arvioitu kasvavan vielä noin 3 miljoonalla eurolla. Lakimuutos ei pakota kuntia korottamaan kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2016, joten lisätuottojen saaminen vaatii kuntien omia päätöksiä veroprosenttien korotuksista.

Vuodelle 2017 esitetään muutoksia yleisen sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80–1,55 prosentista 0,86–1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37–0,80 prosentista 0,39–0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Alarajojen korotuksien johdosta kunnille kertyisi noin 24,3 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotuksen osalta kertyisi lisää noin 17 miljoonaa euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta noin 7,3 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 60 kunnan olisi viimeistään vuonna 2017 korotettava yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 25 kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia.

Lähde: www.kunnat.net, valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, syksy 2015

11

2.2 Kemiönsaaren kunnan talous ja siinä tapahtuvat muutokset

Vuoden 2015 talousarvion toteutumisennusteen mukaan vuoden 2015 tuloksesta olisi tulossa hieman budjetoitua parempi. Yhdeksän kuukauden pohjalta tehdyn ennusteen perusteella tulos on painumassa 250 000 euroa miinuksen puolelle, kun talousarviossa alijäämäksi arvioitiin –870 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että talous on kääntymäisillään ylijäämäkaudesta alijäämäkauteen. Verotuloista ja niiden perusteista on viimeisen vuoden aikana muodostunut yksi suurimmista riskitekijöistä. Erityisesti kunnallisveron kehitys on erittäin heikkoa. Verotulojen kasvu 1,66 % vuosien 2015 ja 2016 talousarvioiden välillä, samalla kun toimintakatteen kasvu on 1,02 %. Tätä tasapainoa ei olisi, mikäli palkkakehitys ei olisi ollut maltillinen viime vuosina. Verokehitys on koko maassa heikko vuoteen 2016 mentäessä, kun työtulovähennyksen ja yhteisövero-osuuden korotukset vaikuttavat negatiivisesti verojen kasvuun. Uusi valtionosuusjärjestelmä merkitsee sitä, että Kemiönsaari saa kaksi miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia. Vähennys on 290 euroa asukasta kohden viisivuotisen siirtymäkauden aikana. Valtionosuuksien leikkaus yhdistettynä siihen, ettei kunnallisverotuloissa tapahdu kasvua, tarkoittaa sitä, että taloudessa ei ole minkäänlaista pelivaraa. Raju talouden heikkeneminen odottaa oven takana. Käyttömenot on sopeutettava vastaamaan näitä edellytyksiä. Samalla kunnan kiinteistömassan korjausvelka on suuri. Tulevien vuosien investointitarve on merkittävä. Koska verokehitys ei ole väliaikaista, vaan se perustuu pysyvään trendiin, täytyy käyttötalous voida sopeuttaa pienentyneisiin tuloihin. Käyttötaloudessa ei voida saavuttaa tarpeeksi suuria kustannusvähennyksiä säästöjen kautta, vaan tarvitaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia, joista on taloudellista hyötyä monen vuoden tähtäimellä.

2.3 Kemiönsaaren kunnan talousstrategia vuosille 2016–2018

Kemiönsaaren kunnan talous on vaakalaudalla. Viiden ylijäämäisen vuoden jälkeen vuoden 2015 tulos saattaa olla ensimmäistä kertaa miinus- tai nollatulos. Vuoden 2015 talousarvion toteutumisennusteen mukaan vuoden 2015 tuloksesta olisi tulossa hieman budjetoitua parempi. Yhdeksän kuukauden perusteella tehdyn ennusteen mukaan tulos olisi painumassa 250 000 euroa miinukselle, kun talousarviossa alijäämäksi arvioitiin –870 000 euroa. Ensimmäiset viisi vuotta olivat taloudellisesti menestyksekkäitä, ja ylijäämä oli vuosittain 1–2 miljoonaa euroa. Talousarviovuosina 2014–2015 on ollut havaittavissa selviä merkkejä siitä, että talouden suunta on kääntymässä. Toistaiseksi olemme kyenneet pitämään tilanteen hallinnassa ja siten välttyneet jyrkemmältä syöksyltä. Taloussuunnitelmakaudella on odotettavissa isompia haasteita. Verojen kehitys on edelleen heikkoa. Kemiönsaaren kunnan verojen kehitys on pysähtynyt, eikä siinä näy nousun merkkejä. Vuoden 2016 verotuloiksi arvioidaan 18,3 miljoonaa euroa, kun vuoden 2015 talousarviossa verotuloiksi on arvioitu 18,5 miljoonaa euroa, joten verojen odotetaan pysyvän suunnilleen kuluvan vuoden tasolla. Samanaikaisesti valtio on päättänyt leikata valtionosuuksia, ja Kemiönsaaren osalta leikkaus on 2 miljoonaa euroa vuosina 2015–2019. Leikkaukset jakautuvat viiden vuoden siirtymäjaksolle. Tämä tarkoittaa, että valtionosuuden leikkaukset suurenevat vuosi vuodelta. Valtionosuudet ovat olleet menestystekijä Kemiönsaaren kunnalle. Vuosina 2009–2014 valtionosuudet kasvoivat yhteensä 6,4 miljoonaa euroa, samanaikaisesti kun verotulot kasvoivat yhteensä vain 0,5 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa vuosittain noin miljoonan euron valtionosuuksien kasvua. Tämä kehitys on jo seisahtunut, ja vuoden 2015 ennusteessa kasvua on vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna vain parisataatuhatta.

12

Vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien 2017 ja 2018 taloussuunnitelmassa kunnalle on arvioitu noin 1 miljoonan euron vuosittainen alijäämä. Tämä tarkoittaa siirtymistä vuosittaisesta miljoonan euron ylijäämästä vuosittaiseen miljoonan euron alijäämään. Kustannukset nousevat yleisesti, ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousun syynä ovat kalliit rakenteet ja uudet lakisääteiset tehtävät. Uusi sosiaalihuoltolaki sekä vanhustenhuollon uusi lainsäädäntö ja uudet suositukset ovat ajaneet kunnat palkkaamaan uutta henkilökuntaa ja tuoneet aivan uusia tehtäviä. Investoinnit ja lainat Kunnan investointitaso on ollut kohtuullinen usean vuoden ajan. Tämä johtuu muun muassa siitä, että osa hankkeista (esim. uusi päiväkoti) on viivästynyt. Lähivuosina useita hankkeita tullaan toteuttamaan samanaikaisesti. Hankkeet ovat välttämättömiä, jotta toimintaa voitaisiin harjoittaa tarkoituksenmukaisissa ja ajanmukaisissa tiloissa. Taloussuunnitelmassa on noin 15 miljoonan euron investoinnit vuosille 2016–2018. Kaikki investoinnit on tarkoitus toteuttaa lainarahalla. Huolimatta siitä, että investointitasoon saatetaan tehdä tiettyjä tarkistuksia, edellyttää jo pelkästään rakennusten korjaaminen suurta investointisummaa lähivuosina.

-2 000 000-1 500 000-1 000 000

-500 0000

500 0001 000 0001 500 0002 000 0002 500 0003 000 000

Yli- / alijäämä vuosina 2009 - 2018

13

Analyysi Kuntien strateginen tilanne on tällä hetkellä hankala. Kukaan ei tiedä, mitä tuleman pitää, mutta kaikki tietävät, että jotain tulee tapahtumaan. Sote-uudistus muuttaa perusteellisesti kuntien taloutta ja toimintaedellytyksiä. Strategisten valintojen tekeminen on vaikeaa, kun tulevaisuudenkuva on niin epävarma kuin se maamme kunnissa tällä hetkellä on. Tästä huolimatta meidän on uskallettava tehdä aktiivisia päätöksiä. Ilman aktiivisia päätöksiä annamme Kemiönsaaren kunnan hyvän talouden hävitä ja surkastua. Vakaa talous sekä nykyaikainen ja taloudellisesti kestävä palvelurakenne tarjoavat parhaat eväät tuleviin uudistuksiin. Jo nyt on selvästi havaittavissa, että taloudellinen liikkumavara pienenee, minkä vuoksi meidän on oltava rohkeita - meidän on uskallettava ajatella uudella tavalla ja muuttaa rakenteita.

2 799 2 8422 320

2 0702 305

2 038

3 2723 655

4 099 4 087

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

Lainat € / asukas2009 - 2018

14

Talouden suuntaviivat

Valtuusto vahvistaa seuraavat kunnan talouden suuntaviivat vuosille 2016–2018:

1) Kunta myy jatkossakin aktiivisesti kiinteistöjä, jotka ovat toiminnan kannalta tarpeettomia.

2) Investointeja, jotka eivät sisälly taloussuunnitelmaan, tehdään ainoastaan erityisen perustelluista syistä. Peruspalvelun tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma toteutetaan. Näiden lisäksi kaikkien toimialojen tulee tarkastella toimintaansa.

3) Kunnan alijäämä on enintään 1,5 miljoona euroa vuonna 2017 ja vuonna 2018 talousarvion mukaan. Alijäämän mahdollistaa aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä.

4) Kunta selvittää sekä kunnallisveron että kiinteistöveron korottamista vuonna 2017. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Taso/tavoite Investoinnit 2016-2018 Velkataakka enintään 30 milj. Velkataakka Vuoden 2018 lopussa n. 4 300 euroa/asukas Ylijäämä/alijäämä Yhteensä enintään 3 miljoonaa v. 2016–18 Kassa Päivien määrä 18 päivää

41,00 42,2943,78

45,3947,25 48,08 49,01 49,44 49,98 50,83

21,07 20,98 21,47

20,71

22,59

21,67 22,19 22,01 22,15 22,83

15,9717,78 18,96

20,75

21,91

22,40 22,24 23,12 23,12 23,12

0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Ennuste2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018

Milj

. €Ulkoiset kustannukset, verotulot ja valtionosuudet

2009 - 2018

Kustannukset

Verotulot

Valtionosuudet

15

3 TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016–2018

3.1 Toimintatavoitteet

Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden toimintatavoitteet. Tavoitteet ovat sitovia kunnan elimille ja muodostavat osan siitä talousarviosta, jota kunnan tulee toiminnassaan ja taloudenpidossaan seurata. Kun valtuutetut päättävät talousarviosta, tulee siitä selvästi ilmetä mitkä toimintatavoitteet valtuusto on hyväksynyt sitoviksi tavoitteiksi.

Toimintatavoitteiden määrittelemiseen yksiköt ja osastot käyttävät määrällisiä, laadullisia, taloudellisia ja tuottavuuteen perustuvia tavoitteita. Tavoitteet pohjautuvat tulosajatteluun ja esitetään sanallisesti avainlukujen ja tulosmittausten avulla. Jokaiselle tavoitteelle on lisäksi ilmoitettava tavoiteltava taso ja seurantamenetelmät.

3.2 Tuloperusteet

Useita vuosia jatkunut yhteiskunnan epävarma taloustilanne jatkuu edelleen ja vaikuttaa myös Kemiönsaaren kuntaan. Tulevina vuosina Kemiönsaaren kunnan taloutta varjostavat useat epävarmuustekijät. Tulevan taloussuunnitelmakauden toimintaa, veroja ja valtionosuuksia on vaikea arvioida. Tämä johtuu yhteiskunnan heikosta talouskasvusta, työttömyyden lisääntymisestä sekä tulevan sote-uudistuksen aiheuttamasta epävarmuudesta. Uusi kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmän uudistus tulivat voimaan 1.1.2015. Uuden valtionosuusjärjestelmän myötä Kemiönsaari saa kaksi miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia viiden vuoden siirtymäkauden aikana.

Verotulot

Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu 19,75 prosentin tuloveroprosentin mukaan. Vuoden 2014 kunnallisverotulot olivat 18 miljoonaa euroa, ja vuoden 2015 kunnallisverotulojen ennustetaan nousevan 18,55 miljoonaan euroon. Vuoden 2016 kunnallisverotuloiksi arvioidaan 18,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 ei näin ollen ole odotettavissa kasvua, vaan päinvastoin kunnallisvero laskee kuluvan vuoden tasosta. Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on ehdotetulla työtulovähennyksen korotuksella, jonka seurauksena kuntien verotulot pienenevät noin 218 miljoonaa euroa. Myös muut ehdotetut veroperustemuutokset pienentävät kuntien verotuloja vuonna 2016. Valtion talousarvioesityksen seurauksena kuntien verotulot pienenevät noin 262 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon kaikki vuonna 2016 voimaan tulevat muutokset. Vaikutuksia kuntien talouteen on ehdotettu tasattavan suurentamalla valtionosuuksia. Kunnallisverotulojen heikon kasvun seurauksena tuloveroprosentin korotus saattaa tulla ajankohtaiseksi suunnitelmakaudella. Vuoden 2016 yhteisöverotuloiksi arvioidaan 600 000 euroa, mikä merkitsee merkittävää heikennystä Verohallinnon arvioimaan tämän vuoden jako-osuuteen, joka on 729 000 euroa. Heikennys johtuu yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen päättymisestä vuoden 2015 lopussa. Kuntien vuoden 2016 ryhmäosuus on 30,92 prosenttia. Vuodelle 2016 kiinteistöverotukseen esitetään muutoksia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosten sekä rakentamattoman rakennusmaan veroprosenttien enimmäismäärään. Nämä muutokset eivät koske Kemiönsaaren kuntaa. Vuodelle 2017 esitetään myös muutoksia kiinteistöveroon. Vuodelle 2017 esitetään muutoksia yleisen sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80–1,55 prosentista 0,86–1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37–0,80 prosentista 0,39–0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Kemiönsaaren kunnan osalta tämä tarkoittaa n. 143 000 euro lisää kiinteistöveroa.

Verotuloihin odotetaan vain pientä kasvua taloussuunnitelmakauden aikana.

16

Valtionosuudet

Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella.

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään.

Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus).

Verolaji TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014

MUUTETTU

TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018

1 000 €

Kunnallisvero 17 888 17 643 19 384 18 009 18 553 18 308 18 350 19 000

Yhteisövero 1 213 620 633 747 640 600 650 680

Kiinteistövero 2 372 2 449 2 573 2 911 3 000 3 100 3 150 3 150

Yhteensä 21 473 20 712 22 590 21 667 22 193 22 008 22 150 22 830

0

5 000 000

10 000 000

15 000 000

20 000 000

25 000 000

TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018

Verotulot 2012 - 2018

Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero

17

Valtionosuusuudistus

Valtionosuusuudistus tuli voimaan 1.1.2015. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty.

Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat: - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset - sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset

perusteet

Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta.

Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri.

Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat.

Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus.

Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille. Valtionosuuksiin tulee merkittäviä leikkauksia, jotka perus-tuvat aiemmille kehyspäätöksille. Yhdessä valtionosuusperusteiden uudistamisen vaikutusten kanssa nämä johtavat valtionosuuden merkittävään vähenemiseen useiden kuntien kohdalla. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Kemiönsaaren kunnan osalta valtionosuusjärjestelmän uudistus merkitsee 290 euron vähennystä asukasta kohden tai yhteensä kahta miljoonaa euroa vuosina 2015–2019. Leikkaukset jakautuvat viiden vuoden siirtymäjaksolle. Tämä tarkoittaa, että valtionosuuden leikkaukset kasvavat vuosi vuodelta.

Vuonna 2016 valtion ja kuntien välistä kustannusjakoa tarkistetaan, mikä vaikuttaa positiivisesti kuntien valtionosuuksiin. Myös tuloverotukseen tehdään muutoksia, jotka heikentävät kuntien verotulojen kasvua. Muun muassa työtulovähennykseen on tulossa korotus. Veromuutoksia kompensoidaan lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Kemiönsaaren kohdalla kompensaatio on n. 380 000 euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus vuodelle 2016

Talousarvioesityksen mukaan laskettu valtionosuusprosentti on 28,91 % ja kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus 298 euroa asukasta kohti. Kuten monien muiden kuntien kohdalla, tämä valtionosuus on Kemiönsaaren kunnalla negatiivinen.

Tiedot Kemiönsaaren kunnan vuoden 2016 valtionosuuksista perustuvat valtion talousarvioesitykseen ja Kuntaliiton tietoihin, ja ne on arvioitu 1.1.2015 voimaan tulevan lain mukaisesti.

Kemiönsaaren vuoden 2016 valtionosuuksiksi on arvioitu 22,0 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudella on huomioitu yhteensä 290 euron leikkaus asukasta kohden viiden vuoden siirtymäkauden aikana.

18

Toiminnan tuotot nousevat 2,5 prosentilla vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna. Tuloihin kuuluu sisäinen vuokra. Sisäinen vuokra sisältää mm. kunnan rakennusten pääomakustannukset. Vuodesta 2011 lähtien kunnalla on ollut 274 000 euron kunnossapitoerä, johon varataan rahaa tuleviin kunnostuksiin ja korjauksiin. Sisäinen vuokra tuloutetaan kiinteistöyksikön tuloihin, koska kiinteistöyksiköllä on kaikki kiinteistökulut. Kiinteistöyksikkö ei saa käyttää vuokratuloja toimintamenoihin, vaan tulot tulee varata mm. poistoihin.

Rahoitustuottojen arvioidaan olevan 14 000 euroa pienemmät kuin talousarviossa 2015. Alhaiset markkinakorot vaikuttavat myös peruspääoman korkotuloihin kuntayhtymiltä. Kunnan puolella rahoitustuottoihin kirjataan vesiliikelaitoksen korvaus peruspääomasta. Korvaus peruspääomasta lasketaan edeltävän vuoden 1. syyskuun 12 kuukauden euribor-noteerauksen mukaan. Vuoden 2016 tuotto nousee 4 840 euroon.

3.3 Menoperusteet

Toimintakate nousee 2,6 prosenttia vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon ja 0,7 prosenttia muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökulujen arvioidaan nousevan hieman tai 0,7 prosenttia, samalla kun ostopalvelujen arvioidaan nousevan 299 000 eurolla vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna.

Lainojen korot ovat jo pitkään olleet poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Ulkoisten korkokulujen määräksi arvioidaan 396 000 euroa vuonna 2016. Vesiliikelaitoksen kunnan sisäisten lainojen korkokuluiksi arvioidaan 31 000 euroa.

Vuosikate ei kata poistoja. Vuosikate on 2,46 miljoonaa euroa. Se ei riitä kattamaan 2,34 miljoonan euron lainanlyhennyksiä eikä 6,18 miljoonan euron nettoinvestointeja. Tämä tarkoittaa, että kunnan täytyy nostaa 5 miljoonaa euroa lainaa vuonna 2016. Velkataakan arvioidaan olevan yhteensä 25,38 miljoonaa euroa tai 3 655 euroa asukasta kohden vuoden 2016 lopussa. Summaan sisältyy Kemiönsaaren Vesi, jolla on 6,59 miljoonaa euroa ulkoista lainaa per 31.12.2016. Vesiliikelaitoksen sisäiset lainat kunnalta ovat 2,8 miljoonaa euroa per 31.12.2016.

18 959

20 746

21 90822 372 22 244

23 120 23 120 23 120

17 000

18 000

19 000

20 000

21 000

22 000

23 000

24 000

25 000

Valtionosuudettilinpäätös 2011 - taloussuunnitelma 2018

19

Vuoden 2015 muutetun talousarvion mukaan Kemiönsaaren kunnan tase on arviolta noin 12,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen 1.1.2016. Vuoden 2016 talousarviossa ylijäämä pienenee 945 493 eurolla.

3.4 Henkilöstö

Henkilöstöstrategia

Kemiönsaaren kunnan henkilöstöstrategiaa päivitettiin vuonna 2013, ja päivitetty strategia on voimassa vuodet 2013–2016. Yhteinen arvopohjamme perustuu avoimuuteen, aktiivisuuteen ja uudistumiskykyyn. Niin työntekijät, johtajat kuin poliitikotkin soveltavat näitä arvoja arkielämässään ja päätöksenteossa.

Kemiönsaaren kunnan henkilöstöpolitiikkaa ohjaa valtuuston hyväksymä henkilöstöstrategia. Strategia toimii apuvälineenä henkilöstöjohtamisessa sekä päätöksenteon pohjana henkilöstöä koskevissa kysymyksissä eri tasoilla.

Työterveyshuolto

Suurin yksittäinen henkilöstöinvestointi muodostuu Dalmed Oy:ltä ostettavista työterveyshuollon palveluista vuosina 2015–2016 sekä yhden lisävuoden optiosta. Palvelut kattavat laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuollon terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapia sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Työterveyshuollon kanssa tehtävän kehittämistyön painopiste on ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä.

05 000 000

10 000 00015 000 00020 000 00025 000 00030 000 00035 000 000

Lainaus

Lainaus

Lainakanta

20

Henkilöstömäärän kehitys

Henkilötyövuosien määrä nousee kahdeksalla 488:stä 496:een vuoden 2015 talousarviosta vuoden 2016 talousarvioon. Muutokset osastoittain:

Hallinto + 2,0 (projektityöntekijä +2) Kehitys – 2,0 Sivistys – 2,5 Peruspalvelu + 11,0 (suurimmat muutokset: sosiaalihuolto + 4,90, vanhustenhuolto + 6,99 ) YjT – 0,5

21

Tulevan viiden vuoden aikana, vuoteen 2020 mennessä, ennusteiden mukaan noin 100 henkilöä eli suunnilleen 15–20 prosenttia kunnan henkilöstöstä jää eläkkeelle. Jokaista eläkkeelle jäämistä ja mahdollisia uusia rekrytointeja täytyy tarkastella kriittisesti, toisaalta suhteessa tulevaan sote-uudistukseen, toisaalta suhteessa heikentyneeseen kuntatalouteen.

22

3.5 Käyttötalousosa

Käyttötalousosa kuvaa viiden toiminta-alueen käyttötuloja ja käyttökustannuksia.

Toiminnan tuotot kasvavat 383 000 eurolla vuoden 2015 talousarviosta. Suurin kasvu, 280 000 euroa, tulee myyntituloista. Maksuista kertyvät tulot kasvavat 107 000 euroa ja tuet ja avustukset 37 000 euroa vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna. Vuokratulot, joihin sisältyvät myös sisäiset vuokrat, kasvavat 164 000 euroa. Muut toimintatuotot pienenevät 205 000 euroa.

Hallinto4 %

Kehitys0 %

Sivistys 6 %

Peruspalvelu21 %

Ympäristö ja tekniikka

69 %

Toiminnan tulot

Hallinto5 %

Kehitys1 %

Sivistys25 %

Peruspalvelu51 %

Ympäristö ja tekniikka

18 %

Toiminnan menot

23

Vuonna 2016 käyttökustannukset kasvavat 2,3 miljoonaa euroa eli 4,2 prosenttia vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna ja 2,7 prosenttia tai 1,54 miljoonaa euroa vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna kasvu on 1,17 prosenttia tai 666 000 euroa vuonna 2016.

Henkilöstökustannukset pysyvät suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden 2015 muutetussa talousarviossa, lisäys on 0,6 prosenttia. Suurin kasvu on ostopalveluissa, jotka kasvavat 3,4 prosenttia vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja 1,4 prosenttia muutettuun talousarvioon verrattuna.

Vuoden 2016 talousarvion käyttökustannukset ovat 57,74 miljoonaa euroa ja käyttötulot 15,42 miljoonaa euroa. Toimintakate on –42,31 miljoonaa euroa, mikä on –6 094 euroa asukasta kohden. Vuonna 2015 toimintakate oli –5 932 euroa asukasta kohden.

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

Hallinto Kehitys Sivistys PeruspalveluYmpäristö jatekniikka (sis

vesi)

Toiminnan menot 2013 - 2016milj €

TP 2013

TP 2014

TA 2015

TA 2015

Henkilöstö-menot 46 %

Palvelut 38 %

Ostot 6 %

Avustukset 3 %

Vuokrat 7 % Muut 0 %

Menot

24

KÄYTTÖTALOUS 2016 TP 2014 TA 2015 TA-muutos Muutettu TA TA 2016 TS 2017 TS 20182015

HALLINTOYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 32 420 13 325 13 325 1 325 1 340 1 363

TOIMINTAMENOT -786 452 -846 720 -846 720 -825 820 -834 912 -849 102

TOIMINTAKATE -754 033 -833 395 -833 395 -824 495 -833 572 -847 739

HENKILÖSTÖYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 70 977 105 795 72 636 178 431 272 716 275 717 280 404

TOIMINTAMENOT -366 518 -554 444 -316 548 -870 992 -902 697 -912 632 -928 148

TOIMINTAKATE -295 541 -448 649 -243 912 -692 561 -629 981 -636 915 -647 744

TALOUSYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 9 007 1 325 1 325 6 325 6 395 6 504

TOIMINTAMENOT -519 563 -503 560 -503 560 -501 246 -506 760 -515 375

TOIMINTAKATE -510 556 -502 235 -502 235 -494 921 -500 365 -508 871

IKT-YKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 323 613 390 795 390 795 400 412 404 816 411 698

TOIMINTAMENOT -323 527 -389 046 -389 046 -399 068 -403 458 -410 315

TOIMINTAKATE 86 1 749 1 749 1 344 1 358 1 383

HALLINTO-OSASTO

TOIMINTATUOTOT 436 017 511 240 72 636 583 876 680 778 688 268 699 969

TOIMINTAMENOT -1 996 060 -2 293 770 -316 548 -2 610 318 -2 628 831 -2 657 762 -2 702 940

TOIMINTAKATE -1 560 043 -1 782 530 -243 912 -2 026 442 -1 948 053 -1 969 494 -2 002 971

KEHITYSOSASTON HALLINTO

TOIMINTATUOTOT 910 795 795 500 506 515

TOIMINTAMENOT -189 914 -207 367 -207 367 -192 714 -194 837 -198 149

TOIMINTAKATE -189 004 -206 572 -206 572 -192 214 -194 331 -197 634

SAARISTO

TOIMINTATUOTOT -9 124 -13 250 -13 250 -13 400 -13 549 -13 780

TOIMINTAMENOT -9 124 -13 250 -13 250 -13 400 -13 549 -13 780

TOIMINTAKATE

MATKAILU 26 795 4 535 4 535 9 875 9 984 10 154

TOIMINTATUOTOT -251 079 -232 786 -232 786 -209 154 -211 457 -215 053

TOIMINTAMENOT -224 284 -228 251 -228 251 -199 279 -201 473 -204 899

TOIMINTAKATE

MAASEUTU 1 878

TOIMINTATUOTOT -59 254 -71 895 -71 895 -66 705 -67 439 -68 586

TOIMINTAMENOT -57 376 -71 895 -71 895 -66 705 -67 439 -68 586

TOIMINTAKATE

MARKKINOINTI 220 265 265 5 250 5 308 5 398

TOIMINTATUOTOT -137 256 -115 180 -115 180 -115 044 -116 312 -118 290

TOIMINTAMENOT -137 036 -114 915 -114 915 -109 794 -111 004 -112 892

TOIMINTAKATE

ELINKEINOELÄMÄ 66 074 97 730 97 730 18 270 18 471 18 785

TOIMINTATUOTOT -102 640 -176 207 -176 207 -172 444 -174 343 -177 307

TOIMINTAMENOT -36 566 -78 477 -78 477 -154 174 -155 872 -158 522

TOIMINTAKATE

25


PROJEKTITOIMINTA

TOIMINTATUOTOT 226 856

TOIMINTAMENOT -343 114 -104 526 -104 526 -89 295 -90 277 -91 811

TOIMINTAKATE -116 258 -104 526 -104 526 -89 295 -90 277 -91 811

KEHITYSOSASTO

TOIMINTATUOTOT 322 734 103 325 103 325 33 895 34 269 34 852

TOIMINTAMENOT -1 092 380 -921 211 -921 211 -858 756 -868 214 -882 976

TOIMINTAKATE -769 646 -817 886 -817 886 -824 861 -833 945 -848 124

SIVISTYSOSASTON HALLINTO

TOIMINTATUOTOT 4 718 530 530 500 506 515

TOIMINTAMENOT -174 529 -220 124 -220 124 -223 362 -225 822 -229 659

TOIMINTAKATE -169 812 -219 594 -219 594 -222 862 -225 316 -229 144

LASTENHUOLTOYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 366 152 372 415 372 415 384 750 388 983 395 596

TOIMINTAMENOT -2 773 771 -2 910 278 -2 910 278 -3 013 830 -3 046 998 -3 098 798

TOIMINTAKATE -2 407 619 -2 537 863 -2 537 863 -2 629 080 -2 658 015 -2 703 202

OPETUSYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 432 467 256 075 256 075 254 050 256 849 261 214

TOIMINTAMENOT -9 049 046 -9 181 161 -9 181 161 -9 152 621 -9 253 334 -9 410 663

TOIMINTAKATE -8 616 580 -8 925 086 -8 925 086 -8 898 571 -8 996 485 -9 149 449

AIKUISOPISTOYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 56 211 61 530 61 530 51 500 52 067 52 952

TOIMINTAMENOT -356 349 -363 428 -363 428 -352 138 -356 014 -362 065

TOIMINTAKATE -300 137 -301 898 -301 898 -300 638 -303 947 -309 113

KIRJASTOYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 36 626 14 650 14 650 14 000 14 155 14 395

TOIMINTAMENOT -634 186 -660 956 -660 956 -664 299 -671 612 -683 032

TOIMINTAKATE -597 560 -646 306 -646 306 -650 299 -657 457 -668 637

VAPAA-AJAN YKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 134 347 123 350 123 350 156 015 157 735 160 416

TOIMINTAMENOT -798 494 -793 793 -793 793 -1 107 892 -1 120 082 -1 139 124

TOIMINTAKATE -664 148 -670 443 -670 443 -951 877 -962 347 -978 708

KULTTUURIYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 27 583 52 940 52 940

TOIMINTAMENOT -313 363 -341 352 -341 352

TOIMINTAKATE -285 779 -288 412 -288 412

SIVISTYSOSASTO

TOIMINTATUOTOT 1 058 104 881 490 881 490 860 815 870 295 885 088

TOIMINTAMENOT -14 099 738 -14 471 092 -14 471 092 -14 514 142 -14 673 862 -14 923 341

TOIMINTAKATE -13 041 634 -13 589 602 -13 589 602 -13 653 327 -13 803 567 -14 038 253

26


PERUSPALVELUHALLINTO

TOIMINTATUOTOT 57 282 8 978 8 978 1 500 1 516 1 542

TOIMINTAMENOT -364 001 -333 626 -333 626 -327 882 -331 489 -337 121

TOIMINTAKATE -306 720 -324 648 -324 648 -326 382 -329 973 -335 579

SOSIAALIYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 331 243 230 620 230 620 359 215 145 802 148 282

TOIMINTAMENOT -4 545 212 -4 032 785 -262 000 -4 294 785 -4 224 338 -3 866 403 -3 932 129

TOIMINTAKATE -4 213 969 -3 802 165 -262 000 -4 064 165 -3 865 123 -3 720 601 -3 783 847

VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 2 108 462 1 954 870 1 954 870 2 028 650 2 050 969 2 085 839

TOIMINTAMENOT -7 726 057 -8 245 404 -8 245 404 -8 414 803 -8 441 675 -8 585 182

TOIMINTAKATE -5 617 595 -6 290 534 -6 290 534 -6 386 153 -6 390 706 -6 499 343

TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 892 474 850 607 850 607 914 900 924 966 940 694

TOIMINTAMENOT -6 774 967 -7 169 072 -7 169 072 -7 294 369 -7 374 612 -7 499 982

TOIMINTAKATE -5 882 493 -6 318 465 -6 318 465 -6 379 469 -6 449 646 -6 559 288

ERIKOISSAIRAANHOITO

TOIMINTAMENOT -9 116 541 -8 379 829 -300 000 -8 679 829 -9 018 087 -9 109 198 -9 264 055

TOIMINTAKATE -9 116 541 -8 379 829 -300 000 -8 679 829 -9 018 087 -9 109 198 -9 264 055

PERUSPALVELUOSASTO

TOIMINTATUOTOT 3 389 461 3 045 075 3 045 075 3 304 265 3 123 253 3 176 357

TOIMINTAMENOT -28 526 779 -28 160 716 -562 000 -28 722 716 -29 279 479 -29 123 377 -29 618 469

TOIMINTAKATE -25 137 318 -25 115 641 -562 000 -25 677 641 -25 975 214 -26 000 124 -26 442 112

YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO

TOIMINTATUOTOT 392 026 411 530 411 530 241 250 243 904 248 050

TOIMINTAMENOT -1 059 292 -1 036 209 -1 036 209 -1 055 358 -1 066 971 -1 085 110

TOIMINTAKATE -667 266 -624 679 -624 679 -814 108 -823 067 -837 060

VALVONTAYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 179 714 203 855 203 855 203 750 205 992 209 494

TOIMINTAMENOT -401 030 -445 530 -445 530 -445 323 -450 223 -457 876

TOIMINTAKATE -221 316 -241 675 -241 675 -241 573 -244 231 -248 382

KIINTEISTÖYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 6 404 118 6 804 584 6 804 584 7 020 302 7 097 529 7 218 183

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 9 708

TOIMINTAMENOT -5 175 905 -5 548 098 -5 548 098 -5 530 538 -5 591 412 -5 686 464

TOIMINTAKATE 1 237 921 1 256 486 1 256 486 1 489 764 1 506 117 1 531 719

YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 664 486 740 875 740 875 776 460 785 002 798 347


TOIMINTAMENOT -1 522 866 -1 635 640 -1 635 640 -1 729 756 -1 748 791 -1 778 522

TOIMINTAKATE -781 727 -894 765 -894 765 -953 296 -963 789 -980 175

27


KAAVOITUSYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 144 233 49 530 49 530 26 250 26 539 26 990

TOIMINTAMENOT -397 331 -335 402 -335 402 -317 905 -321 405 -326 870

TOIMINTAKATE -253 098 -285 872 -285 872 -291 655 -294 866 -299 880

KEMIÖNSAAREN VESI

TOIMINTATUOTOT 1 988 010 2 215 250 2 215 250 2 275 000 2 308 300 2 341 634

TOIMINTAMENOT -1 143 286 -1 345 730 -1 345 730 -1 378 170 -1 391 952 -1 405 863

TOIMINTAKATE 844 724 869 520 869 520 896 830 916 348 935 771

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO

TOIMINTATUOTOT 9 782 588 10 425 624 10 425 624 10 543 012 10 667 266 10 842 698


TOIMINTAMENOT -9 699 710 -10 346 609 -10 346 609 -10 457 050 -10 570 754 -10 740 705

TOIMINTAKATE 169 239 79 015 79 015 85 962 96 512 101 993

KEMIÖNSAAREN KUNTA

TOIMINTATUOTOT 14 978 903 14 966 754 72 636 15 039 390 15 422 765 15 383 351 15 638 964


TOIMINTAMENOT -55 414 666 -56 193 398 -878 548 -57 071 946 -57 738 258 -57 893 969 -58 868 431

TOIMINTAKATE -40 349 403 -41 226 644 -805 912 -42 032 556 -42 315 493 -42 510 618 -43 229 467

28

3.6 Tuloslaskelma

Virallinen tuloslaskelma osoittaa vuosikatteeksi 2,46 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 3,57 miljoonaa euroa. Talousarviovuoden 2016 alijäämäksi jää 945 493 euroa.

Vuosikate on talouden pelivaran paras mittari. Vuosikatteen tulee kattaa poistot. Seuraavasta kaaviosta näkyy vuosikatteen kehitys viime vuosina.

TULOSLASKELMAUlkoinen / sisäinen TP 2013 TP 2014 TA 2015MUUTETTU TA TA 2016 TS 2017 TS 2018

2015

Toimintatuotot 15 021 784 14 978 903 14 966 754 15 039 390 15 422 765 15 383 351 15 638 964Valmistus omaan käyttöön 45 151 86 360Toimintakulut -54 759 255 -55 414 666 -56 193 398 -57 071 946 -57 738 258 -57 893 969 -58 868 431Toimintakate -39 692 320 -40 349 403 -41 226 644 -42 032 556 -42 315 493 -42 510 618 -43 229 467

Verotulot 22 590 423 21 667 135 21 640 000 22 193 010 22 008 000 22 150 000 22 830 000Valtionosuudet 21 908 134 22 372 187 22 000 000 22 243 912 23 120 000 23 120 000 23 120 000Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 13 660 39 633 35 000 35 000Muut rahoitustuotot 60 850 57 463 42 900 42 900 32 840 43 000 43 000Korkokulut -343 733 -321 315 -421 000 -421 000 -396 000 -480 800 -499 700Muut rahoituskulut -39 415 -33 825 -26 900 -26 900 -17 840 -25 000 -25 000

Vuosikate 4 497 599 3 431 875 2 043 356 2 034 366 2 462 507 2 338 582 2 277 433

Poistot ja arvonalentumiset -2 383 571 -2 557 314 -3 076 000 -3 076 000 -3 573 000 -3 623 600 -3 839 000Satunnaiset tulotSatunnaiset kulutTilikauden tulos 2 114 028 874 561 -1 032 644 -1 041 634 -1 110 493 -1 285 018 -1 561 567

Til inpäästös si irrot 166 828 165 454 170 000 170 000 165 000 165 000 165 000Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 280 857 1 040 015 -862 644 -871 634 -945 493 -1 120 018 -1 396 567

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

1.00

0 €

ÅR/VUOSI

ÅRSBIDRAG / AVSKRIVNINGARVUOSIKATE / POISTOT

Årsbidrag / Vuosikate

Avskrivningar / Poistot

29

3.7 Investoinnit

Kemiönsaaren kunnan kuuden ensimmäisen vuoden aikana investointitaso on ollut maltillinen ja investoinnit ovat olleet keskimäärin 3,84 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2015 muutetussa talousarviossa investointien kokonaissumma nousee 10,48 miljoonaan euroon, minkä jälkeen investointitaso laskee jälleen 6,177 miljoonaan euroon vuoden 2016 talousarviossa. Huomioitaessa investoinnit taloussuunnitelmaan 2018 saakka investointitasoksi tulee kymmenvuotisjakson aikana keskimäärin 4,6 miljoonaa euroa vuodessa.

Investoinnit kaudella 2009–2016 jakautuvat seuraavasti:

TP 2009 5,935 miljoonaa euroa TP 2010 3,179 miljoonaa euroa TP 2011 2,604 miljoonaa euroa TP 2012 3,644 miljoonaa euroa TP 2013 2,370 miljoonaa euroa TP 2014 5,282 miljoonaa euroa TA 2015 10,48 miljoonaa euroa TA 2016 6,177 miljoonaa euroa

Esitetyt summat ovat nettosummia, ts. mahdolliset avustukset on huomioitu. Summat sisältävät myös vesiliikelaitoksen investoinnit.

Kuluvan vuoden investointitarve on huomattava. Vuonna 2014 on käynnistetty useita hankkeita, jotka tullaan toteuttamaan samanaikaisesti lähivuosien aikana. Vuosina 2016–2017 investointitaso pysyy vuosittain noin 6 miljoonassa eurossa. Investointiehdotus vuodelle 2016 on 6,177 miljoonaa euroa.

Suurin yksittäinen investointi, joka on aloitettu vuonna 2014 ja jonka kustannukset ovat 2,1 miljoonaa euroa vuonna 2015, on Kemiön uuden päiväkodin rakentaminen sekä Amosparkens skolan peruskorjaus. Päiväkoti valmistuu marraskuun 2015 loppuun mennessä, minkä jälkeen aloitetaan koulun peruskorjaus. Koko hankkeen on tarkoitus valmistua kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan 5,75 miljoonaan euroon. Vuoden 2016 talousarviossa on varattu 1,1 miljoonaa euroa Amosparkens skolan peruskorjausta ja 175 000 euroa Amosparkens skolan koulunpihaa varten.

0

2 000 000

4 000 000

6 000 000

8 000 000

10 000 000

12 000 000

Investoinnit 2009 - 2018

Kunta Vesihuoltolaitos

30

Peruspalvelun kiinteistöjen investointitarve on huomattava tulevien vuosien aikana. Suurimman yksittäisen investoinnin vuonna 2016 muodostavat Kemiön terveysaseman laajennus, peruskorjaus ja automaattisen sammutusjärjestelmän asentaminen. Vuoden 2016 talousarviossa hankkeen toteuttamiseen on varattu 2,1 miljoonaa euroa ja vuoden 2017 taloussuunnitelmassa 2 miljoonaa euroa. Alma-kodin peruskorjauksesta ja automaattisesta sammutusjärjestelmästä laadittujen suunnitelmien päivittämiseen varataan 50 000 euroa vuodelle 2016. Toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan vuonna 2017, ja niiden hinnaksi arvioidaan 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 tehtävään Hanna-kodin toimenpiteiden suunnitteluun varataan 100 000 euroa, ja toimenpiteiden kustannuksiin varataan 600 000 euroa vuoden 2018 taloussuunnitelmassa. Vuoden 2015 talousarvioon sisältyy 100 000 euron suunnittelumääräraha Taalintehtaan terveysaseman peruskorjauksen teknistä suunnittelua varten.

Yhdyskuntatekniikan vuoden 2016 investointeihin varataan 1,05 miljoonaa euroa. Taalintehtaan Tyskaholmenin uuden sillan toteutukseen sekä ruoppausmassojen käsittelyyn varataan 350 000 euroa. Asemakaavateihin ja suunnitteluun varataan 240 000 euroa ja Tordalenin kuivatukseen 100 000 euroa. Tievalaisinten ja lamppujen uusiminen on jatkunut usean vuoden ajan, ja vuoden 2016 talousarviossa tähän varataan 100 000 euroa.

Peruspalveluosaston investointeihin on varattu 263 000 euroa, mihin sisältyvät vanhustenhuolto- ja terveydenhuoltoyksiköiden hoitotarvikkeiden hankinnat. Sivistysosasto investoi 70 000 euroa Amosparkens skolan ja Silva-päiväkodin kalusteisiin ja varusteisiin, ja Kemiön koulukeskuksen tenniskenttien siistimiseen on varattu 75 000 euroa. Hallinto-osasto investoi atk-laitteisiin ja ohjelmiin 92 500 euroa, kehitysosasto 5 000 euroa, sivistysosasto 105 000 euroa ja ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto 15 000 euroa. Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinnon puolella on budjetoitu maa-alueiden ja kiinteistöjen myyntiin 139 000 euroa, joka vastaa myytäväksi suunnitellun omaisuuden tasearvoa. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmaosaan.

Kemiönsaaren Vesi -liikelaitoksen kova investointitahti laantuu isojen hankkeiden valmistuessa. Talousarviovuoden tärkeimpiin toimenpiteisiin kuuluu Kemiönsaaren jätevesiverkoston jäljellä olevien osien yhdistäminen. Vuoden 2016 investoinnit ovat yhteensä 485 000 euroa.

Vuonna 2017 kunta suunnittelee 5,32 miljoonan ja Kemiönsaaren Vesi 630 000 euron investointeja, yhteensä 5,95 miljoonaa. Vuodelle 2018 suunnitellaan 2,53 miljoonan euron kokonaisinvestointeja, josta Kemiönsaaren Veden osuus on 460 000 euroa ja kunnan osuus 2,07 miljoonaa euroa.

31

3.8 Toiminnan rahoitus

Vuosikatteen, sen jälkeen kun toiminnasta saatavat tulot ja aiheutuvat menot sekä sijoitustoiminnan tulot ja menot on otettu huomioon, tulisi riittää sekä nettoinvestointien rahoitukseen että lainojen lyhentämiseen. Vuoden 2016 talousarviossa vuosikate on 2,46 miljoonaa euroa. Vuosikate on 6,06 miljoonaa euroa liian pieni kattaakseen investoinnit ja lainanlyhennykset. Erotus rahoitetaan lainalla.

Toiminnan kassavirran oikaisueriksi kirjataan käyttöomaisuuden myyntivoitot. Vuoden 2016 myyntivoittojen arvioidaan nousevan 195 750 euroon. Kunnan kokonaisinvestointimenot tulevat olemaan 6,18 miljoonaa euroa vuonna 2016, josta 5,69 miljoonaa euroa on kunnan ja 485 000 euroa vesiliikelaitoksen.

Vuoden aikana tehtävät lainanlyhennykset ovat 2,34 miljoonaa euroa. Velkataakka on kasvanut reilusti vuoden 2015 aikana, kun kunta on nostanut 10,5 miljoonaa euroa lainaa. Toiminnan ja investointien rahoittamiseksi kunta joutuu nostamaan lainaa 5 miljoonan euron edestä myös vuonna 2016 ja 5,5 miljoonan euron edestä vuonna 2017. Vuoden 2016 lopussa velkataakka on 25,38 miljoonaa euroa. Kassa vähenee 1 055 593 eurolla talousarviovuoden aikana ja on 3,96 miljoonaa euroa 31.12.2016. Kassan riittävyys on 22 päivää. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden ja kunnan strategian mukaan kassan riittävyyden tulee olla vähintään 18 päivää.

RAHOITUSLASKELMA

TP 2014 TA 2015 MUUT TA ENNUSTE TA 2016 TS 2017 TS 2018

2015 2015

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 431 875 2 043 356 2 034 366 2 417 291 2 462 507 2 338 582 2 277 433

Satunnaiset erät, netto

Tulorahoituksen korjauserät -269 538 -356 000 -356 000 -356 000 -195 750 -197 903 -201 267

Investointien rahavirta

Investointimenot -6 777 058 -10 053 000 -10 906 010 -10 676 010 -6 440 500 -6 065 500 -2 620 500

Rahoitusosuudet investointeihin 1 226 154 360 000 380 000 380 000 125 000 75 000 0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 538 615 402 000 402 000 402 000 334 750 242 903 290 267

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 849 952 -7 603 644 -8 445 644 -7 832 719 -3 713 993 -3 606 918 -254 067

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisen lisäykset liikelaitoskelle -973 115 0

Antolainasaamisten vähennykset 184 774 184 780 184 780 249 650 249 650 249 650 249 650

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 973 115 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 9 815 000 10 495 000 10 495 000 5 000 000 5 495 000 2 365 000

Päitkäaikaisten lainojen vähennykset kunnalta -184 774 -184 780 -184 780 -249 650 -249 650 -249 650 -249 650

Päitkäaikaisten lainojen vähennykset muilta -1 996 296 -2 050 800 -2 050 800 -1 924 135 -2 341 600 -2 413 830 -2 444 500

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset 1 273 713 0

Rahoituksen rahavirta -722 584 7 764 200 8 444 200 8 570 865 2 658 400 3 081 170 -79 500

Vaikutus maksuvalmiuteen -2 572 536 160 556 -1 444 738 146 -1 055 593 -525 748 -333 567

Rahavarat 31.12 4 274 051 3 344 193 4 272 607 5 012 197 3 956 604 3 430 856 3 097 289

Rahavarat 1.1 6 846 587 4 274 051 4 274 051 4 272 607 5 012 197 3 956 604 3 430 856

Tavoiteet ja tunnuslukujen tavoitearvot

Toiminnan ja investiointien rahavirran kertymä -1 849 952 -9 453 596 -10 295 596 -9 682 671 -13 396 664 -17 003 582 -17 257 649

Lainanhoitokate 1,62 1,00 0,99 1,21 1,04 0,97 0,94

Kassan riittävyys, pv 27 18 22 26 22 19 18

32

3.9 Talousarviovalmistelu ja talouden tasapainottaminen

Kunnanhallitus käsitteli elokuussa vuoden 2016 talousarviokehystä. Kehyksen vuosikate oli 2,39 miljoonaa euroa ja alijäämä 1 041 267 euroa. Investointikehys oli 5,5 miljoonaa euroa.

Tasapainoisen talousarvion aikaansaamiseksi kaikkien osastojen kanssa on keskusteltu talousarvioehdotuksista. Lautakuntien talousarvioehdotus ylittää talousarviokehyksen 351 226 eurolla. Kehitysosaston ylitys on 597 euroa, sivistysosaston ylitys on 7 181 euroa ja peruspalveluosaston ylitys on 521 577 euroa. Hallinto-osasto alitti kehyksen 95 521 eurolla ja ympäristö- ja tekniikkaosasto 82 608 eurolla. Vt. kunnanjohtajan talousarvioehdotukseen ei ole tehty leikkauksia.

Lautakuntien käsittelyn aikana osastojen talousarvioehdotuksiin on tehty seuraavat muutokset:

Peruspalvelulautakunta: Ehdotukseen lisätään 65 000 euron toiminta-avustus Kyrkosundsskärin eläkeläisasuntosäätiölle.

Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta: Lisäys taloussuunnitelmaan: Yksikkö Ekologisen ajattelun laajentaminen. Muutokset sisältyvät vt. kunnanjohtajan talousarvioehdotukseen.

Talousarvion valmistelun aikana valtionosuudet ovat lisääntyneet 420 000 eurolla ja poistot ovat vähentyneet 27 000 eurolla. Vt. kunnanjohtajan talousarvioehdotus on 945 493 euroa alijäämäinen.

Vt. kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa investointien määrä on 5,947 miljoonaa euroa, mikä ylittää kunnanhallituksen määrittelemän 5,5 miljoonan euron kehyksen 446 500 eurolla.

Kuntalain 110 §:ssä säädetään seuraavaa: Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kunnan vuoden 2014 taselaskelma näyttää 13,54 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää. Vuoden 2015 ennustettu tulos on negatiivinen, minkä seurauksena ylijäämä laskee meneillään olevan tilikauden jälkeen noin 13,3 miljoonaan euroon. Vuoden 2016 talousarviossa ylijäämä pienenee 945 493 eurolla.

4 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA

Kunnan talouden hoitoa ohjataan kahdelta taholta. Kuntalaki sisältää määräykset talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisesta. Kirjanpitolaki sisältää määräykset kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta.

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

33

Talousarvio ja taloussuunnitelma koostuvat toiminta- ja tuloslaskentaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Talousarvio esitetään näin sekä tuloslaskelman että rahoituksen näkökulmasta.

Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Siinä valtuusto esittää eri vastuualueiden toimintatavoitteet, osoittavat tarvittavat määrärahat näiden tavoitteiden saavuttamiseen sekä tekee tuloarviot valtuuston päättämien kokonaisuuksien hoitamiseksi. Toimintaosuus on jaettu viiteen vastuualueeseen; hallinto-osasto, kehitysosasto, sivistysosasto, peruspalveluosasto sekä ympäristö- ja tekniikkaosasto.

Tuloslaskelma osoittaa kuinka kunnan tilikaudelle tarkoitettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja omaisuuden kulumisen edellyttämiin, suunnitelmien mukaisiin, poistoihin.

Investointiosassa selvitetään investoinnit sekä talousarviovuodelle että suunnitelmakausille. Investointiosan määrärahat sekä tuloarviot kunnanvaltuusto hyväksyy joko hankeryhmittäin tai hankkeittain.

Rahoitusanalyysissä selvitetään, paljonko pääomarahoitusta tarvitaan sisäisten siirtojen lisäksi investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä se, miten rahoitustarve katetaan tai kuinka suuri rahoitusylijäämä on ja miten se tullaan käyttämään.

4.1 Netto- ja bruttobudjetointi

Käyttötalousosan viiden vastuualueen (hallinto-osasto, kehitysosasto, sivistysosasto, peruspalvelu-osasto ja ympäristö- ja tekniikkaosasto) toiminta-avustukset ovat sitovia valtuustoa kohden nk. nettokäytännön mukaan. Bruttobudjetointia sovelletaan kiinteistömyynnin voittoon/tappioon.

Investointiosan määrärahat on sidottu hankkeittain valtuustoon nettokäytännön mukaan.

4.2 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus

Valtuusto päättää siitä, miten talousarvio perusteineen sitoo kunnanhallitusta ja muita kunnan elimiä. Talousarvio koostuu toiminta-alueen määrärahoista, rahoitustuloista ja toimintatavoitteista, talousarvion yleisistä perusteista, avainluvuista ja tuloslaskennasta. Kuntalain mukaan toimintatavoitteet ovat kunnanvaltuustoa sitovia.

Tulosyksiköt velvoitetaan hankkimaan talousarvioon merkityt tulot. Mahdolliset poikkeamat tulee selvittää viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä tai tarvittaessa talousarviomuutoksen kautta, mikäli poikkeamat ovat huomattavia. Yksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomasta irtaimesta. Myyntitulot voidaan käyttää yksikön menojen kattamiseen.

Investointiosan määrärahat on sidottu projekteittain valtuustoon.

Talousarvion yleiset perusteet ovat tietoa, jonka ei katsota olevan sitova osa talousarviota. Vastuualueiden tulee seurata perusteissa ja niihin kirjatuissa pääpainopistealueissa esitettyjä toimintalinjoja. Talousarviossa on esitetty erilaisia avainlukuja, jotka eivät ole sitovia, mutta suuntaa antavia.

4.3 Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta

Talousarvion toiminnan ja talouden toteutumista seurataan lähtökohtana hyväksytty talousarvio ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset. Toiminnan tuloksen seurannalla tarkoitetaan sitä, että tulosyksiköt seuraavat esitettyjä toimintatavoitteita ja niiden toteutumista ja talouden seurannalla sitä, että tulosyksiköt seuraavat kustannuksia ja tuloja.

34

5. KUNTAKONSERNI

5.1 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje

Valtuusto hyväksyi vuonna 2011 konserniohjeen. Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöltä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen.

Konsernijohdon muodostaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Konsernijohto johtaa Kemiönsaaren kunnan kuntakonsernia, vastaa siitä, että yhteisöjen valvonta on kunnossa, antaa tarvittaessa yksityiskohtaisia ohjeita konserniohjeen lisäksi tai siirtää ohjeidenantovaltuuden, valitsee kunnan edustajat kunnan kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden yhtiökokouksiin (yhtiöiden, joista kunta omistaa 50 % tai vähemmän), antaa lausunnon yhteisöjen talousarvioista ja taloussuunnitelmista sekä muista tulevaisuutta koskevista suunnitelmista, antaa kuntalain 23 §:n mukaisesti ohjeita kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, tiedottaa valtuustolle toimintakertomuksen yhteydessä yhteisöjen toiminnasta sekä seuraa yhteisöjen toimintaa ja antaa tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta ja seurata konserninjohtamisen toteutumista sekä ilmoittaa kunnanhallitukselle havaitsemistaan epäkohdista.

Kuntakonsernin tulee toiminnassaan seurata kunnan strategiassa asetettuja tavoitteita.

Talousarviovuoden 2016 tavoitteet - Dalsbostäderin roolia ja strategiaa tarkastellaan toimitusjohtajan eläkkeelle jäämisen yhteydessä. Sulautumista Kimitobacken Kiinteistö Oy:n kanssa selvitellään. - Dragsfjärdin Teollisuuden tulevaisuuden ratkaisut riippuvat Taalintehtaan Valsverksholmenin omistussuhteiden muutoksista. Yhtiön rakennetta voidaan tarvittaessa muuttaa. - Dalmed Oy Ab:n tulevaa roolia ja toimintaedellytyksiä selvitetään. Selvityksessä huomioidaan kunnan vuonna 2016 tehtävän työterveyshuollon yhtiöittämisen asettamat vaatimukset ja sote-uudistuksen edellyttämä terveydenhuollon palvelujen organisointi ylipäänsä. - Faxellin roolia ja tulevaisuuden tehtäviä tarkastellaan. Yhtiöllä ei ole tuloja, ja kaikki kustannukset kuormittavat osakepääomaa. Vaihtoehtoina ovat yhtiön kehittäminen johonkin suuntaan, odotustila tai yhtiön lakkauttaminen. Taloussuunnitelmakauden 2017–2018 tavoitteet - Pienemmät kiinteistöyhtiöt ja osuudet kiinteistöyhtiöissä myydään. - Isoilta asuntoyhtiöiltä odotetaan aktiivisempaa profiloitumista yhteiskuntakehittäjinä ja toimijuutta asuntomarkkinoilla. - Kemiönsaaren Lämpö kehittää toimintaansa ja rakentaa lisäkapasiteettia Kemiön alueella.

35

6. KÄYTTÖTALOUSOSA

Hallinto-osasto Kehitysosasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö- ja tekniikkaosasto

36

6.1 Hallinto-osasto

• Hallintoyksikkö • Henkilöstöyksikkö • Talousyksikkö • IKT-yksikkö

42 %

32 %

25 %

0 %

Hallinto-osastotoimintakate yksiköittäin

Hallintoyksikkö

Henkilöstöyksikkö

Talousyksikkö

IKT-yksikkö

59 %

35 %

2 % 0 %4 % 0 %

Hallinto-osastoKustannuslaji prosenteissa

Henkilöstökulut

Ostopalvelut

Aineet, tarvikkeet jatavarat

Avustukset

Vuokrat

Muut toimintakulut

37

HALLINTO-OSASTO

TP 2014 TA 2015 Muutettu TA TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 392 852 462 000 462 000 490 162 495 554 503 978

Maksutuotot 1 890 0 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 29 614 49 240 121 876 185 616 187 659 190 850

Vuokratuotot 0 0 0 0 0 0

Muut toimintatuotot 11 661 0 0 5 000 5 055 5 141

TOIMINTATUOTOT 436 017 511 240 583 876 680 778 688 268 699 969muutos % 15 % 12 % 25 % 1 % 2 %

TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 788 726 969 018 1 248 918 1 235 647 1 249 239 1 270 476

Henkilöstösivukulut

Eläkekulut 222 357 271 943 277 033 249 767 252 514 256 806

Muut henkilöstösivukulut 38 925 60 110 62 040 56 263 56 882 57 849

Henkilöstösivukulut 261 281 332 053 339 073 306 030 309 396 314 655

Henkilöstökulut 1 050 007 1 301 071 1 587 991 1 541 677 1 558 635 1 585 131

Palvelujen ostot 799 222 850 122 856 622 912 062 922 106 937 782

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 20 713 22 220 22 220 47 021 47 542 48 349

Avustukset 21 991 13 000 13 000 13 000 13 143 13 366

Vuokrakulut 99 815 100 357 100 357 111 071 112 292 114 200

Muut toimintakulut 4 312 7 000 30 128 4 000 4 044 4 112

TOIMINTAKULUT 1 996 060 2 293 770 2 610 318 2 628 831 2 657 762 2 702 940muutos % 13 % 12 % 13 % 1 % 2 %

TOMINTAKATE -1 560 043 -1 782 530 -2 026 442 -1 948 053 -1 969 494 -2 002 971

SUUNNITELMAPOISTOT 40 342 58 375 58 375 73 995 72 130 90 000

TILIKAUDEN TULOS -1 600 385 -1 840 905 -2 084 817 -2 022 048 -2 041 624 -2 092 971

38

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja hallinto. Hallinnon tehtäviin kuuluvat valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2016–2018 Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015. Uusi kuntalaki tulee kuitenkin pääosin voimaan vasta 1.6.2017, valtuuston uuden toimikauden alkaessa. Uusi kuntalaki velvoittaa hallintosäännön uudistamiseen ja kuntastrategian laatimiseen. Kuntien arkistointikäytäntöihin on tiedossa suuria muutoksia lähivuosina. Arkistoinnin muuttaminen sähköiseksi etenee, ja muutos tarjoaa kunnille mahdollisuuden siirtyä kokonaan sähköisiin arkistoihin. Tähän on kuitenkin vielä pitkä matka, ja muutos vaatii suuren pohjatyön niin maanlaajuisesti kuin paikallistasolla. Kansallinen ohjeistus ei ole vielä yksiselitteinen, mikä vaikeuttaa työtä. Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2017, presidentinvaali tammikuussa 2018, eduskuntavaalit huhtikuussa 2019 ja europarlamenttivaalit kesäkuussa 2019. TALOUSSUUNNITELMA 2016–2018 Kuntalaiset haluavat yhä useammin hoitaa asioitaan sähköisesti. Läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa edellytetään yhä enemmän. Sähköinen asiakaspalvelu korvaa perinteiset palvelumuodot. Kemiönsaaren kunta ottaa asteittain käyttöön yhä enemmän internetin kautta toteutettavia sähköisiä asiakaspalvelumuotoja. Kunta priorisoi verkkosivuja yhtenä palvelumuotona. Kunnan verkkosivujen kokonaisuudistus on aloitettu vuonna 2015. Uudistaminen aloitetaan intranetistä, minkä jälkeen on vuorossa kunnan ulkoisten verkkosivujen uudistaminen, joka aloitetaan vuoden 2016 loppupuolella. Sähköisten palveluiden tarjontaa lisätään tekemällä yhteistyötä eri ohjelmatoimittajien kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Tavoitetaso / seuranta

Hallintosääntö on päivitetty ja tarkoituksenmukainen Hallintosääntöä päivitetään talousarviovuoden aikana niin,

että se täyttää uuden kuntalain vaatimukset. Päivityksen

pohjana käytetään Kuntaliiton mallisääntöä.

Uusi hallintosääntö hyväksytään syksyllä 2016.

Toimiva fyysinen arkisto vanhalle aineistolle Uuden arkistotilan suunnittelu tehdään vuoden aikana.

Suunnitteluun on varattu määrärahat investointibudjetista.

Toimiva sähköinen arkisto tulevalle aineistolle Henkilöstöresursseja jaetaan vuoden aikana niin, että

sähköistä arkistonmuodostusta voidaan kehittää aktiivisesti.

Kuntalais- ja käyttäjävaikuttamisen eri muotojen Eri malleja, joilla lisätään kuntalaisten ja käyttäjien

kokeilu mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä, selvitetään ja otetaan

pilottikäyttöön. Järjestetään 2 kuntalaiskokousta vuodessa.

39

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ TUNNUSLUVUTSuoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Kokousten määrä

Valtuusto 5 5 5 5 5

Kunnanhallitus 11 15 15 15 15

Tarkastuslautakunta 7 5 5 5 5

Keskusvaalilautakunta 3 4 4 4 4

Iltakouluja / seminaareja 5 4 4 4 4

Mittarit TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Asioita/kokous

Valtuusto 12 12 12 12 12

Kunnanhallitus 16 15 15 15 15

Tarkastuslautakunta 8 10 10 0 0

Keskusvaalilautakunta 8 5 5 5 5 HENKILÖSTÖBUDJETTIHenkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Kunnanjohtaja 1 1 1 1 1

Hallintojohtaja 0,95 1 1 1 1

Johdon sihteeri 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 1 1 1 1 1

Kielenkääntäjä 0,8 0,9 1 1 1

Yhteensä 4,75 4,9 5 5 5

MUUTOKSET TA15–TA16:

Vähentyneet kustannukset, sisäinen vuokra +10 000

HALLINTOYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 32 420 13 325 1 325 1 340 1 363

Henkilöstökulut -465 991 -499 397 -498 046 -503 526 -512 086

Palvelujen ostot -234 175 -250 147 -245 823 -248 533 -252 757

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 589 -12 420 -9 900 -10 010 -10 179

Avustukset -14 861 -13 000 -13 000 -13 143 -13 366

Muut toimintakulut -60 836 -71 756 -59 051 -59 700 -60 714

TOIMINTAKULUT -786 452 -846 720 -825 820 -834 912 -849 102

TOIMINTAKATE -754 033 -833 395 -824 495 -833 572 -847 739

40

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikkö vastaa palkanlaskennasta, kunnan henkilöstöasioiden koordinoinnista, yhteistyöstä ammattijärjestöjen edustajien kanssa, työterveyshuollosta, henkilöstön työkyvyn ylläpidosta sekä kesätyöntekijöiden koordinoinnista. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2016–2018 Sote-uudistus tulee vaikuttamaan kunnan kaikkiin tukitoimintoihin. Kaikissa vuosina lähivuosina ajankohtaiseksi tulevissa henkilöstöhallintokysymyksissä on arvioitava, miltä henkilöstöorganisaatio tulee näyttämään sote-uudistuksen jälkeen. Talousarviota laadittaessa kaikki sote-uudistuksen laajuuteen, aikatauluun ja toteuttamiseen liittyvä on hyvin epäselvää. TALOUSSUUNNITELMA 2016–2018 Manuaalisia työvaiheita vähennetään jatkuvasti, samalla kun sähköisen tiedonannon osuutta lisätään. Kunta ottaa käyttöön uusia ohjelmanosia, jotka mahdollistavat sähköisen tiedonkeruun ja tietojen muokkaamisen. Kunnan työsuojelupäällikkö valitaan, sillä nykyinen järjestely on väliaikainen ja päättyy 31.12.2015. Työsuojelupäällikön tehtävään on varattu puoli henkilöresurssia. 25 kunnan esimiestä osallistuvat vuosina 2016–2017 johtamisen erikoisammattitutkinnon koulutuskokonaisuuteen. Koulutus järjestetään räätälöidysti Kemiönsaaren kunnalle ja se rahoitetaan oppisopimuskoulutuksena, joten siitä ei aiheudu suoria kustannuksia, lukuun ottamatta osallistujien normaaleja palkkakustannuksia. SITOVAT TAVOITTEET 2016

Tavoite Tavoitetaso / seuranta

Henkilöstöhallinnossa otetaan käyttöön prosesseja 2016 otetaan käyttöön yksi sähköinen työkalu, esim. matkalasku-

helpottavia sähköisiä työkaluja järjestelmä. Selvitetään muita sähköisiä työkaluja esim. matkalaskuja,

sairauspoissaoloja ja lomia varten.

Työllistävän toiminnan kehittäminen Työkomppania-hankkeen avulla pyritään luomaan paikallisia

rakenteita työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi paikkakunnalla.

Hanke jatkuu vuodet 2015-2018 ja tavoitteena on osaksi luoda uusia

työllistymismalleja, osaksi saada parannettua Kemiönsaaren

työllisyysastetta.

Kelan tilastojen mukaan hankeajan työllisyysasteen tulee olla yli 40 %.

41


Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________

TUNNUSLUVUT

TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Sisäisiä palkkauksia 0 3 3 3 3

Ulkoisia palkkauksia 40 55 55 55 55

Yhteistyötoimikunnan kokouksia 4 4 4 4 4

Työllistettyjä henkilöitä 0 0 45 45 45

HENKILÖSTÖBUDJETTI

Henkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Palkanlaskija 3 3 2,5 2,5 2,5

Työsuojelupäälikkö 0,95 0,8 0,5 0,5 0,5

Yhteensä 3,95 3,8 3 3 3

Palkkakustannukset työajalta, jonka pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut käyttävät tehtäviensä

hoitamiseen, maksetaan henkilöstöhallinnosta.

Pääluottamusmiesten työaika


Juko ry 0,25 0,3 0,3 0,3 0,3

Kuntalalan Unioni ry 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35

Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1

SuPer ry 0,08 0,08 0 0 0,08

Yhteensä 0,78 0,83 0,75 0,75 0,83

Työsuojeluvaltuutettujen työaika


Kuntalalan Unioni ry 0,16 0,16 0,2 0,2 0,2

Super ry ja Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1

Yhteensä 0,26 0,26 0,3 0,3 0,3

42


Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________


Lisääntyneet kustannukset, Työkomppania-työllistämishanke, kuntaosuus –27 140

HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG-ändring Ändrad BG-15 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA-muutos Muut.TA-15 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 70 977 105 795 72 636 178 431 272 716 275 717 280 404

Henkilöstökulut -204 733 -387 581 -286 920 -674 501 -647 971 -655 098 -666 234

Palvelujen ostot -138 301 -153 128 -6 500 -159 628 -193 379 -195 510 -198 835

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 541 -4 800 -4 800 -32 121 -32 476 -33 029

Avustukset -7 000

Muut toimintakulut -10 943 -8 935 -23 128 -32 063 -29 226 -29 548 -30 050

TOIMINTAKULUT -366 518 -554 444 -316 548 -870 992 -902 697 -912 632 -928 148

TOIMINTAKATE -295 541 -448 649 -243 912 -692 561 -629 981 -636 915 -647 744

43

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Talousyksikkö vastaa talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnasta, juoksevasta kirjanpidosta, laskujen käsittelystä ja ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Lisäksi talousyksikkö avustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2016–2018 Talousprosesseja ohjaavat lait ja ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti. Kirjanpitolakiin tehtyjen muutosten lisäksi maksuliikennettä ohjaavat myös eurooppalaiset standardit. TALOUSSUUNNITELMA 2016–2018 Sähköisten prosessien käyttöönotto-, kehittämis- ja implementointityö jatkuu. SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Tavoitetaso / seuranta

Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi ja informatiivinen Yksiköillä kuukausittainen budjettiseuranta.

tilinpäätös. Lautakunnilla neljännesvuosittainen budjettiseuranta.

Jatkuva seuranta markkinatilanteen vaikutuksista kunnan

talouteen ja rahoitukseen.

Paperilaskujen määrän vähentäminen. Yli puolet ostolaskuista sähköisessä muodossa.

Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan asiakkaille aktiivisesti.

TUNNUSLUVUTSuoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Myyntilaskuja 33 442 19 000 33 000 33 000 33 000

Ostolaskuja 19 141 19 000 19 000 19 000 19 000

Sähköisten ostolaskujen osuus 50 % 45 % 55 % 60 % 65 %

44

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ HENKILÖSTÖBUDJETTIHenkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Controller 0,6 0,5 0,5 1 1

Taloussihteeri 1 1 1 1 1

Kirjanpitäjä 1 1 0,5 0,5 0,5

Reskontranhoitaja 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2

Yhteensä 4,8 4,7 4,2 4,7 4,7


Ei merkittäviä muutoksia.

TALOUSYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 9 007 1 325 6 325 6 395 6 504




Avustukset -130


TOIMINTAKULUT -519 563 -503 560 -501 246 -506 760 -515 375

TOIMINTAKATE -510 556 -502 235 -494 921 -500 365 -508 871

45

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT

Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö

TOIMINTA

IKT-yksikkö vastaa kunnan yhteisen tietoverkon, palvelinten, IKT-laitteiden, ohjelmien ja tietoturvan ylläpidosta ja kehittämisestä.

IKT-yksikön tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat mm. • palvelimien ja tietoverkon suunnittelu, ylläpito ja kehittäminen • puhelin- ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden koordinointi • tietosuojan turvaaminen • verkkoviestinnän kehittäminen • käyttöoikeuksien hallinnointi • tietokone-, telelaitteisto- ja ohjelmistohankintojen valmistelu yhteistyössä osastojen kanssa • käyttötuen ja koulutuksen tarjoaminen • IT-hallinnon kehittäminen ja kehittämishankkeisiin osallistuminen.

Käyttötuki ja ylläpitotyö on jaettu siten, että hallinnollinen verkko hoidetaan omin resurssein, kun taas terveydenhoidon ja koulujen ylläpito ja tuki hoidetaan sekä omin resurssein että ostopalveluin.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2016–2018

Tietojärjestelmien käyttö kunnan eri osastoilla ja yksiköissä lisääntyy koko ajan. Myös tietokoneiden, kevyiden asiakaspäätteiden, taulutietokoneiden ja älypuhelinten määrä yksiköissä lisääntyy samaa vauhtia. Kaikki tämä lisää tietoteknisen tuen ja ylläpidon tarvetta.

Samalla kun kunnan toiminnan riippuvuus tietojärjestelmistä kasvaa, myös ulkopuolisten uhkien, kuten kohdistettujen hyökkäysten, virusten ja roskapostin määrä kasvaa. Tämä puolestaan asettaa kovemmat vaatimukset IKT-osaston toiminnalle. Myös sähkö- ja tietoverkon katkokset aiheuttavat ongelmia toiminnalle.

TALOUSSUUNNITELMA 2016–2018

Taloussuunnitelmakaudella 2016–2018 IKT-yksikkö aikoo panostaa mm. kokonaisarkkitehtuurin huomioimiseen kunnan IKT-palveluissa, terveydenhuoltoyksikön eArkisto-järjestelmään, henkilöstöjohtamisjärjestelmän uudistamiseen sekä IKT-yksikön kriisivalmiuden parantamiseen.

SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Tavoitetaso / seurantaTietoturvan kehittäminen Tietoturvapolitiikan uudistaminen

Henkilökunnan IKT-koulutus Koko henkilökunnan IKT-osaamisen/-taitojen parantaminen

Uuden Office-version käyttöönotto Kaikki käyttäjät ovat ottaneet käyttöön uuden Office-version,

joka voi olla suljetun tai avoimen lähdekoodin tuote.

IKT-kriisivalmiuden kehittäminen IKT-kriisivalmiussuunnitelmien laatiminen

46

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT

Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö


Tietokoneiden määrä 683 640 700 725 750

Käyttäjien määrä 550 550 550 550 550

Oma henkilöstö 2 3 3 3 3

HENKILÖSTÖBUDJETTIHenkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

IT-käyttöpäällikkö 1 1 1 1 1

IT-kordinaattori 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9

IT-tuki 0,5 1 1 1 1

Yhteensä 2,4 2,9 2,9 2,9 2,9


IKT-YKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 323 613 390 795 400 412 404 816 411 698





TOIMINTAKULUT -323 527 -389 046 -399 068 -403 458 -410 315

TOIMINTAKATE 86 1 749 1 344 1 358 1 383

47

6.2 Kehitysosasto

• Kehitysosaston hallinto • Saaristo • Matkailu • Maaseutu • Markkinointi • Elinkeinoelämä • Projektitoiminta

23 %

2 %

24 %8 %

13 %

19 %

11 %

Kehitysosastotoimintakate yksiköittäin

Kehitysosaston hallinto

Saaristo

Matkailu

Maaseutu

Markkinointi

Elinkeinoelämä

Projektitoiminta

48 %

40 %

2 % 5 % 5 % 0 %

KehitysosastoKustannuslaji prosenteissa

Henkilöstökulut

Ostopalvelut


Avustukset

Vuokrat

Muut toimintakulut

48

KEHITYSOSASTO

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 79 139 66 700 26 700 26 994 27 453

Maksutuotot 60 3 600 3 300 3 336 3 393

Tuet ja avustukset 226 880 30 025 1 895 1 917 1 950

Vuokratuotot 0 0 0


TOIMINTATUOTOT 322 734 103 325 33 895 34 269 34 852muutos % -212 % -205 % 1 % 2 %


Palkat ja palkkiot 487 890 420 210 336 400 340 101 345 884


Eläkekulut 83 729 49 545 59 805 60 464 61 492

Muut henkilöstösivukulut 26 027 27 390 21 210 21 443 21 809

Henkilöstösivukulut 109 756 76 935 81 015 81 907 83 301

Henkilöstökulut 597 647 497 145 417 415 422 008 429 185

Palvelujen ostot 384 867 318 900 342 429 346 200 352 081

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 39 132 14 800 16 200 16 381 16 661

Avustukset 36 595 47 500 41 000 41 452 42 158

Vuokrakulut 30 538 40 566 39 962 40 403 41 090

Muut toimintakulut 3 602 2 300 1 750 1 770 1 801

TOIMINTAKULUT 1 092 380 921 211 858 756 868 214 882 976muutos % -19 % -7 % 1 % 2 %

TOMINTAKATE -769 646 -817 886 -824 861 -833 945 -848 124

SUUNNITELMAPOISTOT 16 092 17 890 14 950 13 779 15 445

TILIKAUDEN TULOS -785 738 -835 776 -839 811 -847 724 -863 569

49

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto

Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja

TOIMINTA

Kehitysosaston isot päätösasiat kuuluvat kunnanhallituksen alaisuuteen. Osaston hallintoyksikön tehtäviin kuuluvat toiminnan koordinointi, henkilöstövastuu, projektien hallinta, talousarvio ja tilinpäätös.

Kehitysosaston ensisijaiset työtehtävät olemassa olevan elinkeinoelämän sekä uusien yritysten edellytysten edistämiseksi ovat

• matkailuelinkeinon kehittäminen • työttömyyden vähentäminen • panostukset tulomuuton lisäämiseksi ja poismuuton vähentämiseksi • vapaa-ajan asutuksen lisääminen • saaristokysymykset • maaseudun kehittäminen • alueellinen ja alueiden välinen edunvalvonta • kunnan projektien hallinta.

Kehitysosaston markkinointiyksikkö muodostaa tärkeän tukitoiminnon näille vastuualueille ja tekee tiiviisti yhteistyötä muiden yksiköiden kanssa tukeakseen niitä markkinoinnissa, profiloinnissa sekä eri tapahtumien koordinoinnissa ja järjestämisessä.

Osasto vastaa myös kunnan strategiasta yhdessä kunnanjohtajan kanssa sekä yhteydenpidosta ystävyyskuntien kanssa.

Osasto on mukana maakunnan yhteistyöryhmässä MYR:issä, joka on lakisääteinen toimielin, sekä monissa muissa kansallisissa ja alueellisissa edunvalvontaa harjoittavissa toimielimissä. Edunvalvonta ja verkostointi ovat tärkeä osa työtä mm. kunnan ulkoisen rahoituksen sekä elinkeinoelämän tärkeiden panostusten kannalta. Ennakoiva rakennemuutostyö on tärkeä osa osaston elinkeinoelämän edistämiseksi tekemää työtä.

Kaiken kaikkiaan osasto tekee laaja-alaisesti töitä elinvoimaisuuden edistämiseksi Kemiönsaaren kunnassa.

Vuoden 2016 aikana osasto panostaa erityisesti uusien työpaikkojen luomiseen Kemiönsaarelle aktiivisen elinkeinoelämän otteen sekä kohdennetun markkinoinnin avulla. Vuonna 2016 jatketaan ja kehitetään edelleen kesätyösetelikäytäntöä, jolla tuetaan nuoria kesätyön saannissa.

Osasto seuraa kunnan strategiassa määriteltyjä suuntaviivoja. Kunnan arvot - aktiivisuus, avoimuus ja uudistumiskyky - heijastuvat osaston työskentelytapoihin.


Uusi rakennekausi käynnistyi vuonna 2014 ja jatkuu vuoteen 2020 saakka. Kemiönsaaren kunta jatkaa ulkopuolisen rahoituksen hakemista kunnan elinkeinoelämää, tulomuuttoa, vapaa-ajan asumista, asukkaiden hyvinvointia ja kunnan osastojen tavoitteiden toteutumista hyödyttäviin asioihin, kunnan strategiassa ja matkailuelinkeinon toimintasuunnitelmassa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti.

Maassamme on meneillään useita eri rakenteellisia muutoksia sekä lakimuutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi kuntien toimintaan. Muun muassa valtion asiakaspalvelu siirtyy kuntien hoidettavaksi, ja lisäksi saaristotuet sekä saaristo-oloihin vaikuttavien asioiden käsittelytapa muuttuvat. Osasto seuraa uudistuksia ja pyrkii edesauttamaan uusien joustavien ratkaisujen löytämistä sekä Kemiönsaaren palvelutason pitämistä hyvällä tasolla jatkossakin.

50



Varsinais-Suomen maakunnan ja koko maan elinkeinoelämän tilanne ja työttömyysluvut ovat huolestuttavat. Rakennemuutos leimaa lähes koko maata, ja ennakoiva rakennemuutostyö sekä kaukokatseinen elinkeinoelämän edellytysten kehittäminen on ensisijaisen tärkeää.


Osasto tekee määrätietoisesti töitä sen eteen, että yrityksiä koskevat asiat käsiteltäisiin kunnassa nopeasti, sujuvasti ja joustavasti. Osasto tukee elinkeinoelämää olemalla aktiivisesti yhteydessä yrittäjiin, erityisesti niillä aloilla, joilla on kasvuedellytyksiä ja siten mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja saarelle. Osasto aloittaa etsivän toiminnan kunnassa toimivien yritysten parissa, millä se pyrkii tunnistamaan kehitysmahdollisuuksia koskevia kynnyskysymyksiä ja suuntauksia. Kemiönsaari haluaa kuulua seutumme elinkeinomyönteisimpiin kuntiin ja tekee siksi aktiivisesti yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa ja toimii muutenkin aktiivisesti. Kemiönsaaren ulkopuolella toimivien yritysten houkutteleminen Kemiönsaarelle on yksi osa työtä.

Myönteinen, kekseliäs ja kustannustehokas markkinointi toimii matkailuelinkeinojen, elinkeinoelämän, tulomuuton ja vapaa-ajan asutuksen lisäämisen sekä poismuuton vähentämisen tukitoimintona. Markkinointisuunnitelmaa päivitetään vuosittain ja suunnitelmaa seurataan. Positiivinen imago edesauttaa yritysten perustamista paikkakunnalle. Tulomuuttajat toivotetaan edelleen tervetulleiksi tervetuliaiskirjeellä, vastasyntyneitä muistetaan lahjalla ja alueen myönteisistä tapahtumista tiedotetaan aktiivisesti yhteistyössä median kanssa.

On tärkeää osata ennakoida ja reagoida oikealla tavalla nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa tapahtuviin rakennemuutoksiin. Kantokykyinen ja kasvava elinkeinoelämä seuraa valppaasti muutoksia ja tarvitsee sellaiset toimintaedellytykset ja tiedot, jotka auttavat sitä oikeaan suuntaan. Tarvitaan ennakointia siitä, millä aloilla työttömyyttä syntyy sekä toimenpiteitä, joilla lievennetään ja vähennetään työttömyyden vaikutuksia. Kehitysosaston hallinto koordinoi osaston tekemää työtä aktiivisen elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi seudun eri toimielimissä tehtävän työn avulla. Osasto tekee myös omia tilastoseurantoja sekä tunnustelee olemassa olevien yritysten tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä tiiviin yhteistyön kautta. Kehitysosaston työhön kuuluu vaikutusten arviointi ja ennakoiva työtapa, jolla pyritään edesauttamaan kunnan kehittymisen edellytyksiä.

Vuosi 2015 oli viimeinen vuosi, jolloin Kemiönsaaren kunnalla oli äkillisen rakennemuutoskunnan status, jonka kunta sai FNsteelin vuonna 2012 tapahtuneen konkurssin seurauksena. Kemiönsaarella myönnettiin kahtena ensimmäisenä rakennemuutosvuonna monia eri tukitoimenpiteitä sekä ulkopuolista rahoitusta. Osaston ärm-kaudella tekemä työ saa jatkoa muun muassa lisääntyneen yhteistyön ja viestinnän sekä elinkeinoelämän parissa tehtävien käyntien muodossa. Matkailuelinkeinoon suunnattavan huomion lisäksi osasto ryhtyy toimenpiteisiin myös muilla tärkeillä aloilla tutkiakseen, suunnitellakseen ja toteuttaakseen kunnallisia toimenpiteitä.

Vapaa-ajan asutus on tärkeä tekijä Kemiönsaaren kunnalle, joka lukeutuukin kuntiin, joilla on eniten vapaa-ajan asukkaita asukasta kohden. Osaston tehtäviin kuuluu myös kunnan markkinoiminen ainutlaatuisena vapaa-ajan asumiskohteena ja yhteyksien luominen elinkeinoelämän ja olemassa olevien vapaa-ajan asukkaiden välille. Osasto ylläpitää ja kehittää edelleen yhteyksiä olemassa oleviin ja mahdollisiin uusiin vapaa-ajan asukkaisiin.

Osasto tekee myös yhteistyötä koulujen ja Kemiönsaaren nuorisoparlamentin kanssa. Osasto on mukana tukemassa Isla-parlamenttia, jonka tehtävänä on näyttää nuorille, miten päätöksenteko toimii sekä opettaa priorisointia ja argumentointia. Kesätyösetelikonseptia kehitetään edelleen.

51



SITOVAT TAVOITTEET 2016

Tavoite Tavoitetaso/seuranta

Elinkeinotyön kehittäminen Osasto aloittaa etsivän toiminnan yritysten parissa tarkoituksenaan tunnustella kynnyskysymyksiä, alan edellytyksiä ja tarpeita, joihin kunnan toiminta vaikuttaa. Tietoja hyödynnetään kunnan elinkeinotyön suunnittelussa, ja ne lisäävät kunnan ennakointi- ja reagointikykyä. Vuonna 2016 tehdään noin 20 käyntiä.

Kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa

Kylien ja kunnan vuorovaikutteinen neuvottelu

Kerran vuodessa / työntekijä.

Kunnan ja sen kylien välille on järjestettävä toimiva ja vuorovaikutteinen neuvottelu- ja sopimusmekanismi. Jolloin kunta yhdessä kylätoimikunnan, kylän tai yhdistyksen kanssa auttaa ja neuvoo eri hankkeiden eteenpäinviemistä ja avustaa eri rahoitusvaihtoehtojen etsimisessä.

Koordinointi kokousten kautta. Henkilöstön osastopalavereita pidetään kuukausittain.

Ympäristötavoitteet

Kemiönsaaren matkailuelinkeinojen edistäminen

Paperikopioiden määrän vähentäminen.

5.11.2015 jätetyn, Kemiönsaaren matkailuelinkeinoja koskevan valtuustoaloitteen mukaisesti, jonka 24/27 valtuuston jäsentä allekirjoitti, kunnanhallituksen pitäisi ohjata enemmän suoria määrärahoja kehitysosaston käytettäväksi matkailuelinkeinon nähtävyyksien, aktiviteettien ja käyntikohteiden kehittämiseen. Vuoden 2016 aikana Taalintehtaan hiiliuunit ja Westlaxin hiidenkirnut ovat kaksi tällaista ajankohtaista hanketta.

TUNNUSLUVUT

Suoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18 Käsitellyt pykälät, KH 15 15 15 15 15

Virkamiespäätösten määrä, kehitysjohtaja 50 30 30 30 30

Edunvalvontatehtävät 10 10 10 10 10

Kuntaan muuttaneiden määrä / vuosi 210 220 220 220 220

Kesätyösetelillä kesätyötä saaneiden 38 40 40 40 40 nuorten määrä Työttömyysprosentti pysyy alle 12:ssa koko vuoden. Osaston muut tehtäväkohtaiset tunnusluvut löytyvät yksikkökohtaisista tiedoista.

52




Henkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18 Kehitysjohtaja 1 1 1 1 1 Hankekoordinaattori 1 1 1 1 1 Toimistosihteeri 1 1 0 0 0

Yhteensä 3 3 2 2 2

MUUTOKSET TA15–TA16: - Toimistosihteerin jäädessä eläkkeelle tointa ei täytetty uudelleen, vaan työ muutettiin osaksi uuden elinkeinokehittäjän työtä. Palkkakustannukset tästä on siirretty elinkeinoelämän kustannuspaikkaan. Tämä yhdistettynä mediaseurannan ostotarpeeseen henkilöstöresurssien puuttuessa, vähentää kustannuspaikan vuoden 2016 tarvetta 22 000 eurolla.

KEHITYSOSASTON HALLINTO

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 910 795 500 506 515




Avustukset -800 -30 000 -30 000 -30 330 -30 846


TOIMINTAKULUT -189 914 -207 367 -192 714 -194 837 -198 149

TOIMINTAKATE -189 004 -206 572 -192 214 -194 331 -197 634

53

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo


TOIMINTA

Kunnan saaristolautakunta vastaa saaristoasioista kuntatasolla, elinkeinojen kehittämisestä, liikenteestä ja asumisesta saaristossa sekä toimii saariston monipuolisesta kehittämisestä niin asukkaiden elinolosuhteiden että saaristoluonnon osalta. Lautakunta vastaa myös saariston edunvalvonnasta.

Kemiönsaaren kunnan toiminta yhteisessä Turunmaan ulkosaariston neuvottelukunnassa hoidetaan Kemiönsaaren osalta saaristolautakunnan toimesta. Kuntaa edustaa neuvottelukunnassa kaksi jäsentä sekä yksi viranhaltija.

Saaristolautakunta vastaa kunnan saaristo-ohjelman laadinnasta ja seurannasta, nykyinen ohjelma hyväksyttiin vuonna 2011 ja tarkistettiin vuonna 2013.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2016–2018

Perinteisten saariston elinkeinojen merkitys vähenee jatkuvasti. Tilalle luodaan edellytyksiä uusille elinkeinoille jotka ovat sopusoinnussa saaristo-olojen kanssa. Erityisesti pitää lisääntyvän osa-aikaväestön ja matkailuvirtojen palveluntarpeet hyödyntää jotta voidaan luoda työpaikkoja sekä toimeentulomahdollisuuksia saaristossa, pyrkien näin säilyttämään jatkuva elinkelpoista asumista saaristossa.

Valtakunnan tasolla tapahtuvat negatiiviset toimenpiteet, kuten liikenteen ja postipalvelujen supistukset luo alati jatkuvan paineen saariston palveluihin.

Örön entisen varuskunnan käyttöönotto matkailukeskuksena tapahtui vuonna 2015, ja kehittämistyö tulee jatkumaan, mikä saanee aikaan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia saariston tulevaisuudelle.


Kunnan saaristo-ohjelmassa esitetään suunnitelma-aikana ajankohtaiset toimenpiteet ja hankkeet. Tärkeimpiä ovat saaristoliikenteen kehittäminen, elinkeinoelämän edistäminen, työmarkkinat sekä asuminen. Kaavoitus, asuntotuotanto sekä panostukset saariston luontoon ja ympäristöön kuuluvat tärkeimpiin asioihin.

54

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo


SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Tavoitetaso / seurantaSaaristo-ohjelmassa vahvistettujen Saaristolautakunta päivittää ohjelmaa vuosittain.

tavoitteiden toteuttaminen

Riittävien kulkuyhteyksien takaaminen Jokaiseen kylään päivittäinen yhteys, pienempiin asuttuihin

saariin riittävän tiheät yhteydet.

Asutuille saarille, joilta puuttuu kulkuyhteydet kokonaan, on

saatava organisoitua kelirikkoliikenne talveksi 2015-2016.

Jätevesiongelman ratkaiseminen Jätevesiosuuskuntien perustamistyö jatkuu.

Tyydyttävä hoivatyö sekä terveyden- ja sairaanhoito Palvelut säilytetään vähintään nykytasolla.

Saariston väestöpohjan turvaaminen Asuntotuotantoa tehostetaan.

TUNNUSLUVUTSuoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Kokousten määrä, saaristolautakunta 3 5 5 5 5

Nettokustannus/kokous 3 036 2 650 2 680 2 680 2 680

Kokousten määrä, ulkosaariston neuvotte 4 3 4 4 4

SAARISTOLAUTAKUNTA

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -71 -100 -100 -102 -104

Avustukset -4 899 -5 500 -5 500 -5 561 -5 656

Muut toimintakulut -258 -900 -900 -910 -926

TOIMINTAKULUT -9 124 -13 250 -13 400 -13 549 -13 780

TOIMINTAKATE -9 124 -13 250 -13 400 -13 549 -13 780

55

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu


TOIMINTA

Matkailuyksikkö vastaa matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämisestä kunnanhallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Alueen näkyvyyttä lisätään tekemällä yhteistyötä kansallisen ja kansainvälisen median kanssa, ylläpitämällä monikielistä, matkailijoille suunnattua verkkoportaalia sekä tekemällä yhteistyötä alueellisten ja valtakunnallisten matkailualan organisaatioiden kanssa. Paikallisille yrittäjille järjestetään matkailuelinkeinotapaamisia ja -koulutusta, jolla pyritään lisäämään vuorovaikutusta ja uusia näkemyksiä matkailun paketoinnista sekä edistämään uusien ja kasvavien kohderyhmien vastaanottamisen edellytyksiä. Matkailuyksikkö ylläpitää vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille suunnattua palveluneuvontaa viitenä päivänä viikossa ympäri vuoden sekä ympärivuotista matkailuneuvontapistettä Taalintehtaalla oman henkilöstön voimin ja Kemiössä ostopalveluna. Matkailuyksikkö hoitaa myös Kemiön, Taalintehtaan ja Västanfjärdin palveluneuvontaa. Matkailupäällikkö kehittää ja toteuttaa toimintasuunnitelmassa määriteltyjä toimintoja, pitää yhteyttä alueellisiin ja valtakunnallisiin matkailualan organisaatioihin ja alueen matkailuelinkeinoalan toimijoihin sekä hoitaa muita juoksevia asioita. Palveluneuvojat ovat matkailualan asiantuntijoita ja muodostavat tärkeän henkilökohtaisen kosketuspinnan kunnan palveluihin.


Matkailuelinkeinon osuus työmarkkinoista on valtakunnallisesti yli kuusi prosenttia, ja sillä on nykyään suurempi taloudellinen merkitys kuin esimerkiksi maa- ja metsätaloudella, pankkialalla tai elintarviketeollisuudella. Vuonna 2009 Suomeen saapui 50 prosenttia enemmän matkailijoita kuin vuonna 2000, ja sama suuntaus jatkuu edelleen. Venäläisten matkailijoiden määrä on kasvanut jo usean vuoden ajan. Venäläisten matkailu väheni kuitenkin rajusti vuonna 2015 Venäjän poliittisen ja erityisesti taloudellisen tilanteen seurauksena, mutta sen vaikutusastetta alueellamme on hyvin vaikeaa ennustaa. Suomeen matkustavien aasialaisten osuus sekä aasialaisten osuus, joilla ylipäänsä on vara matkustaa, on voimakkaassa kasvussa, huolimatta Kiinan taloudessa tapahtuvista tilapäisistä häiriöistä. Saksankielisten maiden kiinnostus saaristomme luontomatkailua kohtaan on pysynyt ennallaan, ja ostovoima on kasvanut hieman. Kotimaisten matkailijoiden määrässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Suomen matkailustrategiaa varten tehtyjen tutkimusten mukaan saaristo on Helsingin jälkeen ulkomaisten matkailijoiden mielestä vetovoimaisin alue, ennen Lappia. Kohderyhmät hakevat yhä helpommin saatavilla olevia, valmiita elämyspaketteja, ja näkyvyyden ohella tämä on suurin haasteemme.


Toimintakauden aikana pääpaino on toimintasuunnitelmassa määriteltyjen, runsaasti potentiaalia omaavien kohderyhmien saavuttamisessa. Lisäksi tarvitaan uusia, räätälöityjä palveluita, luontomatkailupaketteja ja elämyksiä. Aasia ja Saksa kuuluvat Ruotsin ja kotimaan lisäksi tärkeimpiin alueisiin, joihin pyritään luomaan uusia yhteyksiä. Alueen markkinoinnissa keskitytään pitkälti sosiaalisen median ja nettisivujen hyödyntämiseen. Muita toimintasuunnitelmassa lueteltuja osa-alueita, joihin panostetaan erityisesti:

- vuonna 2014 valmistuneen, tietokoneella, puhelimella ja taulutietokoneella toimivan matkailualan verkkoportaalin ylläpito. Vuonna 2015 verkkoportaali käännettiin mandariinikiinan kielelle, ja kaikkia viittä kieltä ylläpidetään nyt ilman lisäyksiä vuonna 2016.

- Kemiönsaaren profilointi kolmelle luonto-/aktiivimatkailun kohderyhmälle, jotka ovat hyvinvointi-, kulttuuri- ja maaseutumatkailijat. Konkreettisesti tämä tehdään rakentamalla ja nostamalla esiin tärkeimmille kohderyhmille suunnattuja palveluja ja matkailupaketteja yhteistyössä yritysten kanssa.

- Median ja bloggaajien kutsuminen alueelle näkyvyyden lisäämiseksi. - Taalintehtaan ja Kemiön palveluneuvonnan ja matkailuinfon ympärivuotinen ylläpito. - Matkailuyksikkö tekee aktiivisesti töitä julkisten liikenneyhteyksien ylläpitämiseksi.

56



- Osallistuminen messuille sekä matkailuelinkeinotapaamisten ja -koulutuksen järjestäminen. - Kunnanhallituksen hyväksymän matkailuelinkeinon toimintasuunnitelman mukaisesti alueen

matkailukohteiden markkinointiin panostetaan taloudellisesti aiempaa enemmän.



Matkailun verkkoportaali Portaalin responsiivisuuden (mukautuvuuden) ja turvallisuuden päivittäminen. Ylläpito viidellä kielellä. Alueen tapahtumakalenterin kehittäminen.

Näkyvyys: media ja messut Markkinointi sosiaalisen median ja lehtien kautta. Osallistuminen Matka 2016 -messuille Helsingissä. Osallistuminen saksankielisille messuille. Osallistuminen Tampereen kotimaan matkailumessuille. Aktiivinen osallistuminen katto-organisaatioiden strategiatyöhön.

Verkostoituminen Yhteistyö paikallisten yrittäjien sekä uusien matkailun pakettielämyksiä ja aktiviteetteja tarjoavien kanssa. Matkailuelinkeinotapaamisten järjestäminen saarella.

TUNNUSLUVUT

Suoritukset

TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Matkailuyrittäjätapaamisten osallistujamäärä 70 80 80 80 80

Matkamessut

1 1 3 2 2

Yritysten määrä matkailuportaalissa 50 60 60 65 65

HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä

TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Matkailun kehittäjä / matkailupäällikkö 1 1 1 1 1

Palveluneuvoja

2,5 2,5 1,3 1 1

57




Suurimmat erot vuosien 2015 ja 2016 talousarvioiden välillä koskevat palveluneuvonnan rakennemuutosta. Yhden palveluneuvojan jäädessä eläkkeelle osaston uusi elinkeinokehittäjä hoitaa yhdessä muiden osastojen kanssa Taalintehtaan palveluneuvontaa, minkä johdosta säästyy yhden henkilön palkkakustannus. Sen sijaan puhelinvaihteen ulkoisten palvelujen ostosta tulee samasta syystä lisäkustannus.

Henkilöstökustannukset –35 000 Ostopalvelut +16 500

MATKAILU

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 26 795 4 535 9 875 9 984 10 154




Avustukset -5 000 -5 000 -5 000 -5 055 -5 141


TOIMINTAKULUT -251 079 -232 786 -209 154 -211 457 -215 053

TOIMINTAKATE -224 284 -228 251 -199 279 -201 473 -204 899

58

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maaseutu

Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2016–2018 Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) on velvoittanut kunnat muodostamaan yhteistoiminta-alueita, joiden alueella toimii vähintään 800 maataloustukea hakenutta maatalousyrittäjää. Kemiönsaaren kunta on tehnyt sopimuksen Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungin sekä Sauvon kunnan kanssa yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Palvelujen järjestäjänä toimii Paimion kaupunki. Yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa 1.1.2013 ja maaseutusihteeri siirtyi Paimion kaupungin palvelukseen. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kustannukset jaettiin vuosina 2013 ja 2014 sopimuskuntien henkilökunnan sijoittumisen mukaan. Vuodesta 2015 lähtien kustannukset on jaettu kunnassa toimivien tilojen määrän mukaan. Kukin sopimuskunta vastaa omalta osaltaan palvelupisteiden kaikista kustannuksista kunnassa (esim. vuokrista).

MUUTOKSET TA15–TA16: Rahoitustarve vähenee hieman vuonna 2016 maaseutuhallinnon henkilöstövähennysten seurauksena. Vähennyksen odotetaan olevan hieman suurempi kuin budjetoitu ero (–2 000 euroa), mutta tämä summa on se, jonka kunta on saanut ennen talousarviota.

MAASEUTUYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018




Aineet, tarvikkeet ja tavarat -60

Avustukset -10 000

TOIMINTAKULUT -59 254 -71 895 -66 705 -67 439 -68 586

TOIMINTAKATE -57 376 -71 895 -66 705 -67 439 -68 586

59

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi


TOIMINTA

Kunnan markkinointia kehittää ja koordinoi markkinointiyksikkö. Markkinoija on aktiivisesti yhteydessä alan eri toimijoihin sekä tuottaa markkinointimateriaalia ja kotisivuilla julkaistavaa materiaalia, hoitaa messuosallistumisia, PR-toimintaa, koordinoi erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä kehittää kunnan kotisivuja yhteistyössä NettiNeuvon kanssa. Markkinointiyksikkö muodostaa tärkeän tukitoiminnon myös osaston muiden yksiköiden kanssa yhteistyössä suunniteltavalle ja toteutettavalle näkyvyydelle. Kunnan markkinointi on osa kunnan strategian toteutusta, joten se vaatii huolellista suunnittelua.


Kunnat kilpailevat kovasti uusista asukkaista ja matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden ja asukkaiden määrä kasvaa. Tiedonsaanti yksinkertaisten, nopeiden ja kätevien kanavien kautta on tänä päivänä tärkeää. Siksi on syytä miettiä tarkoin, miten ja millä tavoin kunta haluaa näkyvyyttä. Markkinointitoiminnan tulee pohjautua faktoihin ja sen tulee olla linjassa tarjonnan kanssa. Positiivinen imago on kaiken a ja o nykypäivän kovassa kilpailussa. Myös osallisuus on yhä tärkeämpää, ja se vaikuttaa myös Kemiönsaaren markkinointiin. Parhaiten kuntaa markkinoivat omat kuntalaiset ja tyytyväiset asiakkaat, jotka levittävät positiivista viestiä eteenpäin.


Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla kunta, joka tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti ja avoimesti, niin ulkopuolelle kuin sisäisestikin. Tämän tulee näkyä kaikessa toiminnassamme, ja lisäksi esimerkiksi nettisivuillamme, sosiaalisessa mediassa, markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa jne. Kemiönsaari työskentelee jatkossakin ahkerasti sen eteen, että Kemiönsaari näkyy ja pysyy ”kartalla”. Kunnan graafisessa ohjeistossa on määritelty markkinoinnissa käytettävä graafinen ilme, ja ohjeistomateriaalin kehittämistä jatketaan edelleen yhtenäisen kuvan luomiseksi kunnasta. Hyvä markkinointiviestintä on todenmukaista ja pitkäjänteistä.

SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Tavoitetaso / seurantaYhtenäinen markkinointiviestintä Graafinen manuaali toimii pohjana

kaikelle tuotettavalle materiaalille.

Jatkamme työtä yhteisen näkyvyyden eteen

sisäisesti kunnassa.

Aktiivisesti näkyvillä, Axel-Illan järjestäminen keväällä ja

tukien elinkeinoelämää September Open syksyllä.

Nettiportaalin kehittäminen, sosiaalinen media.

Sisäänmuutto & elinkeinoelämä Tukea elinkeinoelämää joka edistää sisäänmuutoa,

tapahtumien ja tilaisuuksien avulla.

Tällä tavoin haluamme myös antaa saarelle

myönteisen imagon.

60

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi


AVAINLUVUTSuoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Kävijämäärä kunnan nettisivuilla 180 000 200 000 200 000 220 000 220 000

(poislukien oma liikenne)

MittariMarkkinointi

euro/asukas 18 17 17 17 17

HENKILÖSTÖBUDJETTIHenkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Markkinoija 1 1 1 1 1

MUUTOKSET TA15 – TA16: Sisäisiä tuloja mainoslahjoista +5 000

MARKKINOINTI

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 220 265 5 250 5 308 5 398




Avustukset -7 486 -1 000 -500 -506 -515


TOIMINTAKULUT -137 256 -115 180 -115 044 -116 312 -118 290

TOIMINTAKATE -137 036 -114 915 -109 794 -111 004 -112 892

61

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä

Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________

TOIMINTA

Kunnan elinkeinotoimintaa edistävää toimintaa hoitaa kehitysosasto, yhteistyössä kunnan muiden osastojen kanssa. Elinkeinotoiminnan tukena on elinkeinotiimi, joka koostuu yrittäjistä ja virkamiehistä. Toiminta kattaa kaikki kunnan elinkeinotoiminnan osa-alueet, mutta keskittyy erityisesti infrastruktuuriin, kuten elinkeinotoiminnan yleisiin fyysisiin edellytyksiin eli fyysiseen suunnitteluun, yritystonttien ja -tilojen tarjontaan, yritysneuvontaan, rahoituskysymyksiin, tiedotukseen, kursseihin, hanketoimintaan sekä yritysverkoston luomiseen. Päätavoitteena on sekä nykyisen että uuden yritystoiminnan puitteiden kehittäminen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2016–2018 Maan huono taloudellinen tilanne näkyy myös Kemiönsaarella. Palvelujen ja tuotteiden kysyntä on yleisesti ottaen vähentynyt, on kuitenkin suuria eroja eri yritysten ja toimialojen välissä. Lähivuosien muutokset ovat vaikeasti ennustettavissa, mutta välitöntä ja nopeaa muutosta ei ole odotettavissa. Kehityksen muuttamiseen tarvitaan kauttaaltaan korkea laatu tuotteissa ja palveluissa ja näiden aktiivinen markkinointi. TALOUSSUUNNITELMA 2016–2018 Kemiönsaari panostaa elinkeinoelämän hankkeisiin. Kunta ylläpitää valmiutta käynnistää uusia hankkeita lyhyellä varoitusajalla, kun elinkeinoelämä tai yksittäiset alat niin vaativat. Erityisiä painopistealueita kauden aikana ovat kunnan eteläosien ja etenkin Taalintehtaan kehittäminen, eli Taalintehtaan keskusta ja siellä olevat yritykset ja työpaikat. FNsteelin tyhjien teollisuushallien saaminen tuotannolliseen toimintaan jatkuu periodin aikana. Taalintehtaan vierassatama sekä Kemiön infrastruktuuri ja liikenneratkaisut ovat erityisiä painopisteitä kunnan toiminnassa.

YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ

Kehitysosasto sekä ympäristö ja tekniikka koordinoivat toimintaansa elinkeinokysymyksissä, kunnan tytäryhtiö Dragsfjärdin teollisuus Oy vuokraa tiloja yrityksille. Lisäksi toimintaa tukee yritystiimi. Toiminta ja kustannukset hoidetaan näin useamman tahon kesken. Tavoitteena on kuitenkin toimia joustavasti yrittäjiä kohtaan niin, että yksi henkilö hoitaa pääsääntöisesti yhden yrityksen asioita alusta loppuun. Taantuma on jatkunut ja palautuminen on hidasta. Alueen yrityksille tämä vuosi on edelleen vaativa. Kunta edesauttaa talouden elpymistä ja kohdentaa systemaattisen työn erityisesti vahvoiksi arvioitujen alojen hyväksi.

62

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä

Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________

SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Tavoitetaso / seurantaYrityksille oleellista tietoa aina saatavilla Kunnan elinkeinosivut aina päivitetty

Järjestetään yrittäjätapaamisia/seminaareja Vähintään 10 tilaisuutta

Uusia työpaikkoja perustetaan Nettokasvu 20 paikkaa

Uusia yrityksiä Nettokasvu 10

Toimitiloja on tarjolla Vähintään yhdelle yritykselle on aina lyhyellä

varoitusajalla tarjolla tilaa

Järjestetään elinkeinofoorumi kerran vuodessa

Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyttä teemana kaikissa asteissa

FN-steel teollisuusalue Pysyvä ratkaisu haetaan



ElinkeinoElinkeinojohtaja 1 0,2 0 0 0Yritysneuvoja 1 1 1 1 1Elinkeinokehittäjä 1 1 1

Yhteensä 2 1,2 2 2 2

MUUTOKSET TA15 – TA16: Elinkeinojohtajan virka poistetaan, uutena elinkeinoelämän kehittäjä

* toiminnan tulot

-78 730

* henkilösötökulut

16 730

* palveluiden ostot

-10 780

ELINKEINOELÄMÄ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 66 074 97 730 18 270 18 471 18 785




Avustukset -8 410 -6 000

Muut toimintakulut -77 -2 707 -8 140 -8 230 -8 370

TOIMINTAKULUT -102 640 -176 207 -172 444 -174 343 -177 307

TOIMINTAKATE -36 566 -78 477 -154 174 -155 872 -158 522

63

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta


TOIMINTA

Hanketoiminnan odotetaan lisääntyvän jälleen vuonna 2016, ohjelmakauden 2014–2020 vaihtumisesta johtuneen hiljaisemman jakson jälkeen. Vuonna 2015 käynnistyi uusi ESR-rahoitteinen hanke, ja vuonna 2016 odotetaan käynnistettävän muutama alueellinen kehittämishanke, joissa Kemiönsaaren kunta on osallisena. Hankkeiden rahoitus tulee edelleenkin suurimmaksi osaksi viranomaisilta, kuten Varsinais-Suomen liitolta tai ELY-keskukselta.

Projektitoiminnan määrärahoihin sisältyvät kunnan omien päähankkeiden kuntaosuuksien lisäksi kunnan osallistumismaksu Leader-toimintaan (5 euroa/asukas) sekä kalatalousohjelman ja niiden mahdollisten hankkeiden kuntaosuudet, joihin Kemiönsaaren kunta osallistuu. Leaderin kautta osastolla on mahdollisuus osallistua enemmän paikallisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin tai toteuttaa niitä yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Kemiönsaaren päähankkeiden arvioidaan olevan:

- Työkomppania (ESR), kuntaosuudesta vastaa peruspalveluosasto (projektitoimintayksikölle ei arvioituja kustannuksia)

- Jatkoa yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa toteutetuille lähiruokahankkeille (yksikön arvioidut kustannukset 5 000 euroa/vuosi)

- Matkailuhanke Outdoor Archipelago, jonka teemana on luonto- ja kulttuuriaktiviteetit (arvioitu kustannus 4 500 euroa/vuosi)

- Elinkeinoelämän kehittämishanke (yksikön arvioidut kustannukset 15 000 euroa/vuosi) - Central Baltic -ohjelman kautta toteutettu kehittämishanke (15 000 euroa/vuosi) - Lisäksi useita Leader-hankkeita, joiden ei lasketa kuormittavan osastoa muuta kuin kunnan

osallistumismaksun osalta, joka on 5 euroa/asukas.

Kaiken kaikkiaan yksikön arvioidaan johtavan ja hallinnoivan neljää päähanketta vuonna 2016.


Vuonna 2016 Kemiönsaaren kunta ei muodollisesti ole enää äkillisen rakennemuutoksen kunta. Statuksen muuttuminen ei muuta merkittävästi mahdollisuuksia tukirahoituksen saamiseksi kärkihankkeisiin. Uusien taloudellisten tosiasioiden myötä projektitoiminnan on suunniteltava toimintaansa elinkeinoelämän ja työllisyyden tarpeiden pohjalta. Yleinen kehitys, erityisesti Suomen ja Kemiönsaaren pakolaistilanne huomioon ottaen, voi hyvinkin heijastua hanketoimintaan, erityisesti kotouttamistoimenpiteisiin ja muihin pakolaisasioihin liittyvien kehittämishankkeiden muodossa.


Hanketoiminnan odotetaan lisääntyvän vuodesta 2016 lähtien, kun ohjelmakauden uudet rahoitusmahdollisuudet selviävät ja niitä voidaan alkaa hyödyntää. Osasto auttaa kunnan muita osastoja toteuttamaan tarvittavia hankkeita.

64





Enemmän toimialahankkeita

Osasto tukee kunnan muiden osastojen

hanketoimintaa.

Hankeyhteistyön lisääminen yritysten ja 3:nnen sektorin toimijoiden kanssa

Osasto hakee hankkeisiin ulkopuolisia, paikallisia kumppaneita.

Aktiivinen ote alueen hankemahdollisuuksista. Uuden ohjelmakauden 2014–2020 rahoitushakemusten aktiivinen suunnittelu.

Osallistuminen Leader-hallitukseen.

Osallistuminen monisektorisiin työ- ja ohjausryhmiin.

TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Käsitellyt hankesuunnitelmat 10 20 25 25 25

Hyväksytyt hankehakemukset 1 8 8 8 8

Omat päähankkeet 5 4 4 4 4

Hankkeet, joihin osasto osallistuu 10 10 15 15 15 HENKILÖSTÖBUDJETTI

Henkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18 Hanketyöntekijät 3 4 4 4 4

65



MUUTOKSET TA15–TA16: +5 000 euroa, hanketoiminnan odotetaan lisääntyvän hieman vuonna 2016, mikä näkyy hankeosuuksien suurentumisena

PROJEKTITOIMINTA

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018


Henkilöstökulut -151 232


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 030


TOIMINTAKULUT -343 114 -104 526 -89 295 -90 277 -91 811

TOIMINTAKATE -116 258 -104 526 -89 295 -90 277 -91 811

66

6.3 Sivistysosasto

• Sivistysosaston hallinto • Lastenhuoltoyksikkö • Opetusyksikkö • Aikuisopisto • Kirjastoyksikkö • Vapaa-ajanyksikkö

2 %

19 %

65 %

2 %5 %

7 %

Sivistysosastotoimintakate yksiköittäin

Sivistysosaston hallinto

Lastenhuoltoyksikkö

Opetusyksikkö

Aikuisopetusyksikkö

Kirjastoyksikkö

Vapaa-ajanyksikkö

59 %20 %

3 %4 % 14 %

0 %

SivistysosastoKustannuslaji prosenteissa

Henkilöstökulut

Ostopalvelut


Avustukset

Vuokrat

Muut toimintakulut

67

SIVISTYSOSASTO

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 162 970 32 400 105 000 106 156 107 961

Maksutuotot 507 867 483 000 503 000 508 533 517 177


Vuokratuotot 25 684 13 500 18 500 18 704 19 022


TOIMINTATUOTOT 1 058 104 881 490 860 815 870 295 885 088muutos % -20 % -2 % 1 % 2 %

Valmistus omaan käyttöön 0


Palkat ja palkkiot 6 697 415 6 782 961 6 711 850 6 785 685 6 901 041


Eläkekulut 1 463 397 1 475 122 1 454 645 1 470 650 1 495 658


Henkilöstösivukulut 1 820 444 1 909 122 1 875 887 1 896 525 1 928 774

Henkilöstökulut 8 517 859 8 692 083 8 587 737 8 682 210 8 829 815

Palvelujen ostot 2 778 490 2 827 175 2 911 885 2 943 948 2 994 001

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 411 581 437 665 400 459 404 875 411 760

Avustukset 591 169 615 470 605 450 612 111 622 515

Vuokrakulut 1 739 047 1 866 769 1 978 111 1 999 873 2 033 874


TOIMINTAKULUT 14 099 738 14 471 092 14 514 142 14 673 862 14 923 341muutos % 3 % 0,3 % 1 % 2 %

TOMINTAKATE -13 041 634 -13 589 602 -13 653 327 -13 803 567 -14 038 253

SUUNNITELMAPOISTOT 130 700 133 365 146 095 161 848 161 408

TILIKAUDEN TULOS -13 172 335 -13 722 967 -13 799 422 -13 965 415 -14 199 661

68

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto

Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja

TOIMINTA

Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, sivistysosaston koulutusassistentti, it-pedagogi, toimistosihteeri, kulttuurisihteeri sekä aikuisopiston, lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhteensä 15 henkilöä.


Kuntien sivistystoimella on jatkuvasti suuria haasteita. Lähivuoden ajankohtaiset asiat:

- Valtionosuusuudistus merkitsee vähemmän rahaa kunnille.

- Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön esikoulusta lukioon 1.8.2016.

- Johtuen maamme huonosta taloudellisesta tilanteesta, työttömyys kasvaa kaikissa ikäryhmissä. Meidän pitää toiminnassamme tukea ja aktivoida asukkaat mielekkääseen toimintaan.

- Maailman tämänhetkiset levottomuudet vaikuttavat myös Suomeen ja Kemiönsaareen. Ihmiset pakenevat ja niistä pitää huolehtia.


Sivistysosaston yksiköt suunnittelevat miten kohdata ja käsitellä lisääntyvää nuorisotyöttömyyttä. Nuorisotyöpajatoiminnalla on tässä keskeinen rooli. Opetuspuolella on tärkeää seurata uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton sujumista. Aikuisopiston uutta toimintarakennetta työstetään ja kehitetään. Sivistysosasto tekee oman toiminta-alueensa puitteissa suunnitelman tulevien pakolaisten integroimisesta.


Tavoite Saavutettava taso / seuranta

Sivistysosaston toimistosta muodostuu Jokainen yksikkö tarkastaa ja analysoi toimintansa.

hyvin toimiva kokonaisuus. Toimintaa käydään läpi metodilla "missio, visio ja strategia".

Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan.

Kehitämme lapsiystävällistä asennettamme. Lapset ja nuoret (eli asiakkaamme) ovat keskipisteenä kun

tuotamme palveluita.

69



AVAINLUVUT

Suoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Kokousten lukumäärä

sivistyslautakunta 4 6 6 6 6

suomenkielinen koulujaosto 4 6 6 6 6

ruotsinkielinen koulujaosto 4 6 6 6 6



sivistysjohtaja 1 1 1 1 1

hallintojohtaja/koulutusass. 0,2 0,2 0,4 0 0

toimistosihteeri 1 1 1 1 1

SIVISTYSOSASTON HALLINTO

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 4 718 530 500 506 515





TOIMINTAKULUT -174 529 -220 124 -223 362 -225 822 -229 659

TOIMINTAKATE -169 812 -219 594 -222 862 -225 316 -229 144

70

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito

Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja

TOIMINTA

Päivähoitoyksikön tehtävänä on tarjota päivähoitopalveluita silloin, kun perhe niitä tarvitsee. Lapsella on oikeus päivähoitoon äitiysvapaan päätyttyä aina siihen saakka, kunnes koulu alkaa. Päivähoitopaikka järjestetään lapsen päivähoito- ja kasvatustarpeen pohjalta. Päivähoidon tehtävänä on yhteistyössä perheen kanssa edistää lapsen henkilökohtaista kehitystä.

Päivähoitoa järjestetään Hultan, Sofian, Furubon ja Silvan päiväkodeissa. Kotonaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on 15. Silvan päiväkodissa tarjotaan iltahoitoa, yöhoitoa ja viikonloppuhoitoa. Päivähoitotoiminnassa noudatetaan 0–6-vuotiaiden varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Päivähoidon piirissä on vuonna 2016 noin 273 lasta, joista noin 59 käy esikoulua.

Kotihoidon tukea maksetaan perheille, jotka itse järjestävät lapsensa päivähoidon.


Lasten päivähoidosta annetun lain nimike muutettiin ja lakia uudistettiin 1.8.2015. Nykyinen nimike on varhaiskasvatuslaki.

Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä oleva henkilöä vastaava määrä lapsia.

Jos ehdot hyväksytään, seuraavat ehdot otetaan käytäntöön 1.8.2016

- Yhdellä henkilökunnalla voi olla 8 lasta jotka ovat täyttäneet kolme vuotta, nykyinen tilanne 7 lasta / henkilökunta.

- Jos toinen vanhemmista on kotona, lapsella on oikeus päivähoitoon 20 h viikossa. Nykyinen tilanne on rajaton.


Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat varhaiskasvatuksen valtakunnallista toteutumista Suomessa. Kemiönsaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään taloussuunnitelman 2016. Kauden aikana panostetaan myös seuraaviin asioihin:

- Menetelmien löytäminen laadun takaamiseksi varhaiskasvatuksessa

- Mietitään mitä palveluita Kemiönsaaren päivähoidon tulisi tarjota ja miten ne toteutetaan.

- Toiminnan yleisarviointi – lapset, henkilöstö ja toiminnan sisältö.

- Päivähoidon toiminta Silvan päiväkodissa aloitetaan 7.12.2015. Kaikki kolme ryhmäperhekotia suljetaan Kemiössä 1.1.2016

71



SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Tavoitetaso / seurantaPanostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle.

Kehittää toimintaa ICDP-hengessä, päivähoidon Koko päivähoidon henkilökunta suorittaa 24h Kannustava

toiminassa vuorovaikutus / ICDP-koulutus

Koko kunnan päivähoidon toiminnan Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa kustannusten osalta.

läpikäynti ja suunnittelu Kemiönsaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään.

Henkilökunnan tulee tietoisesti työskennellä Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä,

lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. niin ulkona kuin sisällä.

72



AVAINLUVUTSuoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Päiväkodit 161 151 195 200 200

Pjonkis 69 73 120 123 123

Hulta dagheHulta 54 40 37 37 37

Sofia 18 18 18 20 20.

Furubo 20 15 20 20 20

Ryhmäperhepäiväkodit 32 32 0 0 0

Kottebo suljettu suljettu suljettu suljettu suljettu

Bullerbyn 12 12 suljettu suljettu suljettu

LillSaga 12 12 suljettu suljettu suljettu

Karusellen 8 8 suljettu suljettu suljettu

Perhepäivähoito 81 80 78 78 78

HenkilöstöPäiväkodit 23 23 33 33 33



Yhteensä 49 49 48 48 48

MittaritNettokustannus/lapsiPäiväkodit 6664 7115 7961 7762 7762



HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18HenkilötyövuodetPäivähoidon johtaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00

Pedagoginen ohjaaja /lastentarhanop. 1,25 2,25 2,00 2,00 2,00

Lastentarhaopettaja 4,75 5,50 6,75 6,75 6,75

Erityislastentarhaopettaja 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25

Latenhoitaja/lähihoitaja 19,00 17,00 19,00 19,00 19,00

Perhepäivähoitaja, ryhmäperhepäiväk. 6,00 6,00 5,00 5,00 5,00

Perhepäivähoitaja,kotona 17,00 18,00 15,00 15,00 15,00

Toimistosihteeri 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50Yhteensä 51,75 52,50 51,50 51,50 51,50

73



MUUTOKSET TA15 – TA16:

Pedagogisen ohjaajan palkkakustannus nousee 75 % Silvassa - 25 799

Silvan vuokrakustannukset nousevat - 49 940

LASTENHUOLTOYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 366 152 372 415 384 750 388 983 395 596

Henkilöstökulut -1 913 083 -1 963 219 -1 984 057 -2 005 883 -2 039 981



Avustukset -307 765 -312 500 -302 500 -305 828 -311 027


TOIMINTAKULUT -2 773 771 -2 910 278 -3 013 830 -3 046 998 -3 098 798

TOIMINTAKATE -2 407 619 -2 537 863 -2 629 080 -2 658 015 -2 703 202

74

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoidon yksikkö, esikoulu


TOIMINTA

Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ruotsinkieliset esikoulut ovat Hulta, Sofia, Pjånkis, Furubo ja Rosala. Suomenkieliset esikoulut ovat Hulta ja Pjonkis. Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän.


Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea kasvuun ja oppimiseen.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos on parhaillaan työn alla.

Yleinen kehitys maassamme on, että esikoulu ja koulu lähestyvät toisiaan.


Esikouluopetuksen tarkoitus on kehittää lapsen oppimiskykyä ja lisätä oppilaiden valmiuksia kouluun siirtymisessä. Kunta tarjoaa esikouluopetusta kaikille 6-vuotiaille sekä ruotsin että suomen kielellä. Esikoulutoiminta seuraa esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Kemiösaaren esikouluissa on vuonna 2016 noin 59 lasta. Erityistuen tarpeessa olevia lasten määrä on lisääntynyt ja yhä enemmän tukea tarvitaan esikoulun opetuksessa. Lisääntyvä maahanmuutto lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea ja apua suomen ja ruotsin kielessä. Yhteistyön lisääminen esikoulun ja koulun välillä.


Kehittää toimintaa ICDP-hengessä, päivähoidon Koko päivähoidon henkilökunta suorittaa 24h Kannustava


Koko kunnan päivähoidon toiminnan Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa kustannusten osalta.

läpikäynti ja suunnittelu Kemiönsaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään.

Henkilökunnan tulee tietoisesti työskennellä Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä,

lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. niin ulkona kuin sisällä.

Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelussa.

75

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoidon yksikkö, esikoulu


TUNNUSLUVUTSuoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Lapsia/kouluHultan ruotsink. 9 11 9 9 9

Hultan suomenk. 2 4 3,5. 3,5. 3,5.

Pjånkis ruotsink. 25 26,5. 23. 27. 26.

Pjonkis suomenk. 9 9,5 10 10 10

Furubo 4 4 5,5. 5,5. 5,5.

Hitis-Rosala 1 1,5 2 2 2

Sofia 6 5 5,5. 9 9

Lapsia yhteensä 56 61,5. 58,5 66 65

Nettokustannus/lapsi 10 266 10 314 11 060

76

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoidon yksikkö, aamu- ja iltapäivätoiminta


TOIMINTA

Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään peruskoulun 1. ja 2. luokan oppilaille ja sitä tarjotaan klo 7.00–17.00. Kemiönsaaren kunnan aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiön aamu- ja iltapäivähoitopaikoissa, jotka kaikki toimivat koulun yhteydessä.

Kaikissa toimipaikoissa on yksi toiminnasta vastaava työntekijä. Lisäksi niissä on resurssihenkilöitä erityistä apua tarvitseville lapsille sekä isoissa ryhmissä. Toiminta tehdään yhteistyössä koulun ja päivähoidon kanssa. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on toimintasuunnitelma, ja toiminta on valtionavun piirissä.

Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivätoiminnassa on vuonna 2016 noin 88 lasta.


Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjältä edellytetään yhä enemmän kokonaisvaltaista suunnittelua. Toiminta on osa oppilaan koulupäivää, ja sen toteutuksessa tulee huomioida sekä yksilölliset että yleiset tarpeet.


Vuosina 2016–2018 aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olemaan 75–80 lasta.

Kemiön aamu- ja iltapäivätoiminta muuttaa uuteen päiväkotiin vuoden 2016 joulukuun aikana. Uudessa päiväkodissa toimii sekä päiväkoti, esikoulu sekä koulu.

Aamu- sekä iltapäivätoiminta järjestetään yhteistyössä päivähoidon ja koulun kanssa.


Kehittää toimintaa ICDP-hengessä, eftiksen Koko eftiksen henkilökunta suorittaa 24h Kannustava


Koko kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa.

läpikäynti ja suunnittelu Yhteistyötä päivähoidon ja koulun kanssa

Uudet tilat Kemiön aamu- ja iltapäivätoiminalle Kemiön aamu- ja iltapäivätoiminta muuttaa Silvaan

joulukuussa 2015.


82 85 88 86 88

2 813 2 521 2 270

77

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö


TOIMINTA

Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat Amosparkens skola (vl 1–6), Västanfjärds skola (vl 1–6), Hitis-Rosala skola (vl 0–6), Dalsbruks skola (vl 1–9) ja Kimitonejdens skola (vl 7–9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 1–6) ja Kemiönsaaren keskuskoulu (vl 1–9). Opetusyksikkö vastaa myös lukiosta Kimitoöns gymnasium ja yhteistyöstä toisen asteen oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2016–2018

Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016. Uusi opetussuunnitelma tulee vaatimaan uusia työtapoja. Sen tavoite on lisätä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja näin saadaan parempi kokonaiskuva opettamisesta ja oppimisesta. Oppilaalle tulisi antaa mahdollisuus syventyä eri ainealueisiin omien edellytysten mukaan. Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen viedään loppuun suunnittelukauden aikana. Toisen asteen koulutuksen rakennetta tullaan uudistamaan. Koulutusyksikkökohtainen koulutustarjonta pienenee. TALOUSSUUNNITELMA 2016–2018 Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat uudistetaan 1.8.2016.

- Pisa-tutkimuksen tulokset ovat johtaneet opetuksen rutiineiden tarkastamiseen Suomessa. Kunnassamme tulisi painottaa äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opetusta. Meidän tulisi myös lisätä kiinnostusta matemaattisia aineita kohtaan. Suunnittelukauden aikana laaditaan näille aineille kehittämissuunnitelma.

- Uudet opetussuunnitelmat tulevat vaatimaan, että koulut muuttavat toimintakulttuurinsa. Laajempi

yhteistyö opettajien kesken ja opettajan ja oppilaan välillä on edellytys uuden opetussuunnitelman käyttöönotossa.

- Resurssien käyttöä tulisi optimoida. Vaikka tulot eivät lisäänny, koulua pitää kehittää.

78



SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Saavutettava taso / seurantaKoulujen toiminta on oppilasmyönteinen Oppilaat otetaan aktiivisesti mukaan

(lapsiystävällinen kunta) opetussuunnitelmaprosessiin.

Perusopetuksen opetussuunnitelma Opetussuunnitelma esikoulusta vuosiluokkaan 6otetaan käyttöön otetaan käyttöön 1.8.2016

Laadukkaan opetuksen taso saavutetaan Laatukorttien sisältö löytyy Wilmassa/Primuksessa.

käyttämällä laatukriteereita. Jokainen koulu käyttää kolme korttia lukuvuoden

arviointiin.

Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan.

Kemiönsaaren peruskoulut käyttävät aktiivisesti Digitaalisia apuvälineitä käytetään opetuksessa monipuolisesti

digitaalisia apuvälineitä opetuksessa. ja pedagogisesti. Saksan verkko opetusta arvoidaan.

Panostus kotimaisten kielten, matematiikan Suomen ja ruotsin kielen sekä matematiikan opetukseen

ja luonnontieteellisten aineiden opetukseen laaditaan uuden opetussuunnitelman mukaisen kehittämissuunnitelma.

äppelsymbo Kaikki koulut pyrkivät kestävään kehitykseen Kouluissa kestävää kehitystä pidetään yhtenä teemana.

79



TUNNUSLUVUTOppilastilasto TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Oppilaita yhteensä 638 620,5 605,0 592,0 592,0

oppilaita yhteensä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18keskiarvo/vuosiAmosparkens skola 142 143,0 151,5 145,0 139,0

Dalsbruk skola 193,5 182,0 170,0 165,0 165,0

Hitis-Rosala skola 10,5 10,0 9,5 9,0 9,0

Västanfjärd skola 47,5 48,0 40,0 36,5 38,0

Kimitonejdens skola 88,5 88,0 87,5 92,5 98,0

Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä 482,0 471,0 458,5 448,0 449,0

Oppilastilasto TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Kemiönsaaren keskuskoulu 123 119,0 116,0 112,0 111,0

Taalintehtaan koulu 33 30,5 30,5 32,0 32,0

Suomenkieliset oppilaat yhteensä 156,0 149,5 146,5 144,0 143,0

Erityisopetus TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18yksilöllisissä pienryhmissä 20 28 15 15 15

integroituna yleisopetukseen 28 65 30 30 30

*TP2014 oppilaat intensiivisella 80 80 80 80

tuella

Erityisopetus muutettu 1.8.2011

80



Päästötodistuksen saaneet/saavatDBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9

Oppilaita yhteensä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 1870 81 69 76 62

Kuljetusoppilaat TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Ruotsinkieliset 247 248 245 245 240

Suomenkieliset 89 90 85 85 85

Tuntikehys lv 13-14 lv 14-15 lv 15-16 lv 16-17 lv 17-18Ruotsinkielinen opetus 1136 1336 1098 1098 1098

Suomenkielinen opetus 392 392 380 380 380

KUSTANNUS / OPPILAS TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Ruotsinkielinen opetus 10712 11500 11754 12165 12591

koulukuljetus mukaanlukienAmosparkens skola 7537 8440 8808 9116 9435

Dalsbruk skola 10900 11410 11927 12344 12777

Hitis-Rosala skola 17723 17600 19113 19782 20474

Västanfjärd skola 10765 10200 11459 11860 12275

Kimitonejdens skola 11716 11780 12731 13177 13638

Erityisopetus 515 612 618 640 662

Suomenkielinen opetus 10420 10 900 11 664 12072 12495

koulukuljetus mukaanlukienKemiönsaaren keskuskoulu 9256 9 866 10 407 10771 11148

Taalintehtaan koulu 11232 12300 12291 12721 13166

Erityisopetus 749 784 838 867 898

VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA,Kemiönsaari 8753 9059 9376 9705 10044

VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA, yleinen 8042 8323 8615 8916 9228

KUSTANNUS / KULJETUSOPPILAS 1500 1944 2121 2100 2100

81

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus


TOIMINTA

Kimitoöns gymnasium on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio, joka antaa oppilaillensa valmiudet jatko-opintoihin. Lukiolla on myös oikeus toimia aikuislukiona.


Valtio tulee leikkaamaan toisen asteen opetuksen määrärahoja. Lopputulos lukiokoulutuksen osalta ei ole valmis mutta oppilasyksikköhinta tulee varmuudella laskemaan.

Kehitys jatkuu ja yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tulee mukaan opetukseen. Sähköistäminen tulee lisäämään kuntien investointi- ja huoltokustannuksia.

Lukion opetussuunnitelmaa uudistetaan viimeistään 1.8.2016 ja kunnat odottavat nyt uuden opetussuunnitelman perusteita.


Kimitoöns gymnasium pyrkii edelleenkin antamaan korkeatasoista koulutusta viihtyisässä oppimisympäristössä. Panostus digitaalisiin apuvälineisiin jatkuu vuosien 2016–2018 aikana. Suuri haaste kunnallemme tulee olemaan ratkaisun löytäminen lukiomme säilyttämiseen. Miten voimme pitää kurssitarjonnan tarpeeksi suurena kohtuulliseen hintaan? Yhteistyötä muiden lukioiden kanssa kehitetään, lähinnä Turun alueen ja Länsi-Uudenmaan lukioiden kanssa. Verkkopohjaisten kurssien tarjontaa ja laatua tulisi parantaa. Yhteistyö Axxell Brusabyn kanssa jatkuu. Koulu tulee edelleen markkinoimaan itseään vaihtoehtona oman saaremme sekä muiden ruotsinkielisten kuntien oppilaille. Taloussuunnitelman aikana tavoitteena on jatkaa mereen liittyvän kurssitarjonnan kehittämistä (veneenkuljettaja, meritekniikka) yhteistyössä aikuisopiston kanssa. Myös muu yhteistyö aikuisopiston kanssa kehitetään suunnittelukauden aikana. SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Saavutettava taso / seurantaKoulujen toiminta on oppilasmyönteinen Lukio ottaa opiskelijat mukaan uuden opetussuunnitelma-

(lapsiystävällinen kunta) prosessiiin

Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan

Kimitoöns gymansium on lukio joka käyttää Digitaalisia apuvälineitä käytetään opetuksessa monipuolisesti

opetuksessaan aktiivisesti digitaalisia apuvälineitä ja pedagogisesti. Kaikki opettajat ohjaavat opetusta sähköisten

ylioppilaskirjoitusten suuntaan.

Vaihtoehtoisten kurssien tarjonnan Kehitetään uutta mereen liittyvä kurssitarjontaamme (veneen-

kehittäminen. kuljettaja, meritekniikka). Lähempi yhteistyö aikuisopiston kanssa.

Lukion markkinoinnin lisääminen Markkinoinnin tehostus. Kimitoöns gymnasium tulisi

olla varteenotettava vaihtoehto saaremme ja muiden kuntien

oppilaille.

Kaikki koulut pyrkivät kestävään kehitykseen Kouluissa kestävää kehitystä pidetään yhtenä teemana

82

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus


TUNNUSLUVUTOppilastilasto BS 14 BG 15 BG 16 EP 17 EP 18Kimitoöns gymnasium 83,00 78,00 73,00 70,00 70,00

Brusaby oppilaita KÖG:ssa 25,00 20,00 20,00 20,00 20,00

Tuntikehys 201,00 192,00 192,00 190,00 190,00

kehys / oppilas 2,42 2,45 2,63 2,71 2,71

KUSTANNUS / OPPILAS 9922,00 11085,00 11959,00 12389,52 12835,55

VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA 8722,00 8772,00 8700,00 8900,00 9100,00 HENKILÖSTÖBUDJETTI, opetustoimi

Henkilötyövuosien määrä

Opetus TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Rehtori 8,00 8,00 8,00 8,00 8,00

Ruotsinkieliset opettajat 47,00 47,00 47,00 46,50 46,00

Suomenkieliset opettajat 15,50 15,50 15,50 15,00 15,00Koulunkäyntiavustajat 15,00 15,00 14,00 14,00 14,00

koulusihteeri 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50

Kuraattori, ped.ohj. 2,80 2,80 2,80 2,40 2,40

Esikouluopettajat 4,50 6,00 5,25 5,25 4,50Iltapäivätoiminnan ohjaajat 4,50 2,25 3,50 3,50 3,50

Koulunkäyntiavustajat, esikoulu 1,50 2,25 1,75 2,00 2,00

Yhteensä 100,30 100,30 99,30 98,15 96,90

OPETUSYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 432 467 256 075 254 050 256 849 261 214


Palvelujen ostot -2 060 012 -2 054 848 -2 101 557 -2 124 695 -2 160 824


Avustukset -345 -9 350 -9 350 -9 453 -9 612

Muut toimintakulut -1 265 335 -1 331 871 -1 413 191 -1 428 744 -1 453 036

TOIMINTAKULUT -9 049 046 -9 181 161 -9 152 621 -9 253 334 -9 410 663

TOIMINTAKATE -8 616 580 -8 925 086 -8 898 571 -8 996 485 -9 149 449

83

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kemiönsaaren aikuisopisto

Vastuuhenkilö: Rehtori

TOIMINTA

Kemiönsaaren aikuisopisto järjestää ensisijaisesti aikuisille suunnattuja kursseja koko kunnan alueella. Kurssien kesto vaihtelee lyhytkestoisista kursseista pidempiin kursseihin. Opisto järjestää muun muassa kuvataiteen perusopetusta, ruoanlaitto- ja tanssiopetusta lapsille (7–12-vuotiaille) ja nuorille, jatkokoulutuksia eri henkilöstöryhmille sekä tekee yhteistyötä eri hankkeissa. Lisäksi aikuisopisto järjestää yksittäisiä luentoja ajankohtaisista aiheista. Ennen kunkin syyskauden alkua toimisto laatii opiston kurssiohjelman, joka painetaan ja jaetaan koteihin Kemiönsaarella. Kurssiohjelma päivitetään vuodenvaihteessa. Myös päivitetty versio painetaan ja jaetaan koteihin.

Kemiönsaaren aikuisopisto tekee yhteistyötä Kimitoöns gymnasiumin kanssa ja pyrkii löytämään molempia yksiköitä hyödyttäviä ratkaisuja. Lukuvuonna 2016–2017 Aikuisopisto suunnittelee teoreettisten veneenkuljettajaopintojen järjestämistä yhteistyössä lukion kanssa. Opinnot järjestetään ostopalveluna, jossa Aikuisopisto toimii päämiehenä. Opinnot tarjoavat mahdollisuuden nk. kuljettajan lupakirjan suorittamiseen. Koska hallinnolliset virkatehtävät ovat muuttuneet vuoden 2015 aikana, virkarooleja kehitetään niin, että ne toimivat mahdollisimman hyvin.


Kemiönsaaren kunta vastaanottaa pakolaisia keväällä 2016. Kemiönsaaren aikuisopistolla tulee olla valmius vastata pakolaisten vastaanoton edellyttämään koulutustarpeeseen. Valtion mahdolliset säästötoimenpiteet luovat epävarmuutta ajanjaksolla. Aikuisopisto seuraa aktiivisesti muutoksia ja voi nopeasti toteuttaa kuntalaisten tarvitsemia ja toivomia kursseja ja luentoja.


Kursseja järjestetään noin 4 300–4 500 opetustunnin verran vuodessa.



Aikuisopintoihin keskittyvän, monipuolisen kurssitarjonnan säilyttäminen koko kunnan alueella

Säännöllinen sähköinen arviointi sekä analysointi

Pakolaisten vastaanoton edellyttämään koulutustarpeeseen vastaaminen

Tarvittavan kotoutumista edistävän koulutuksen järjestäminen nopealla aikataululla

Tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytäminen lukioyhteistyöhön

Molemman yksikön opintojen hyödyntäminen entistä suuremmassa määrin

Tarkoituksenmukaisten hallinnollisten käytäntöjen luominen usean työntekijän ollessa uusi

Käytäntöjen jatkuva arviointi

Henkilöstön hyvinvointi ja jatkokoulutus

Jatkokoulutusmahdollisuuksien tarjoaminen

Yhteistyö Turunmaan vapaan sivistystyön kanssa

Säännöllinen yhteydenpito yhteistyömuotojen löytämiseksi

84

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kemiönsaaren aikuisopisto

Vastuuhenkilö: Rehtori

TUNNUSLUVUT

Suoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18 Kurssilaiset 2 312 2 600 2 500 2 500 2 500

Tunnit

4 397 4 500 4 500 4 500 4 500

Nettokustannus/tunti 68 67 68 68 68

HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Rehtori

0,5 0,5/1 0,2 0,2 0,2

Kurssisuunnittelija

0,8 0,8 0,8

Kurssisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Suunnittelija/sihteeri 0,4 0,4/0 Yhteensä 1,9 1,9/2 2 2 2

AIKUISOPISTOYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 56 211 61 530 51 500 52 067 52 952





TOIMINTAKULUT -356 349 -363 428 -352 138 -356 014 -362 065

TOIMINTAKATE -300 137 -301 898 -300 638 -303 947 -309 113


85

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö

Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja

TOIMINTA

Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (406/2013). Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä.


Oppimisprosessit sekä tavat etsiä tietoa ja käyttää kirjastopalveluja muuttuvat. Kirjasto tilana on yhä enemmän kaikille avoin kohtaamis- ja ei-muodollinen oppimispaikka. Sukupolvien tiedolliset tarpeet ovat erilaisia, mutta kaikki tarvitsevat apua tasokkaan, itselle tärkeän tiedon löytämisessä informaatiotulvasta. Verkkoaineistojen kysyntä ja tarjonta lisääntyy. Kirjaston tehtävänä on valita ja tarjota asiakkaille laadukasta aineistoa.


Kehittää kirjaston virtuaalisia palveluja osallistumalla kansallisiin projekteihin, kehittää kirjaston tietoverkkopalveluja ja hankkia lisää verkkoaineistoja. Jatkaa yhteistyötä Paraisten kaupungin kanssa (Blanka-yhteistyö). Kemiönsaaren kirjasto tarjoaa asiakkaille laadukkaita, ajankohtaisia ja kiinnostavia aineistoja ja tapahtumia sekä kaikille avoimen kuntalaisen olohuoneen.

SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Tavoitetaso / seurantaOsallistuminen kirjastojen kansallisten Kehitetään Blanka-kirjastojen kanssa yhteisen tietokannan

verkkopalvelujen kehittämiseen sisältöä sekä valmistellaan sen yhtenäisyyttä muiden

kirjastoverkkojen ja kansallisten kirjastoprojektien kanssa

Kehitetään kirjaston ja koulujen yhteistyötä Luodaan suunnitelma perusopetuksen sekä toisen asteen

medialukutaidon edistämiseksi koulujen ja kirjaston yhteistyölle

Lukuinnon edistäminen Kemiönsaarella Järjestetään projektirahoituksella lukuintoa edistävää,

eri kohderyhmille suunnattua toimitaa kahdella kielellä

koko Kemiönsaaren alueella

86



TUNNUSLUVUTSuoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Kirjastojen lkm 4 4 4 4 4

Aukiolotunteja 5 518 5 600 5 600 5 600 5 400

Fyysiset käynnit 58 511 52 000 52 000 53 000 53 000

Kokonaislainaus 75 596 75 000 75 000 75 000 75 000

Lainaajia 2 576 2 900 2 900 2 900 2 900

Kokoelmat 70 972 80 000 80 000 78 000 75 000

Hankinnat 2 913 3 700 3 600 3 500 3 500

MittaritFyysiset käynnit/as 8,4 7,2 7,2 7,2 8,0

Kokonaislainaus/as 10,8 10,4 10,4 10,4 10,4

Lainaajia/as 36,8 % 40 % 40 % 40 % 40 %

Kokoelmat /as 10,1 11,1 11,3 11,1 10,7

Hankinnat /as 0,42 0,5 0,5 0,5 0,5

Toimintakulut/as 90,5 92,3 92,8 92,7 92,3

Kirjastoaineistokulut/as 11,6 11,4 11,4 11 11

HENKILÖSTÖBUDJETTIHenkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18kirjastotoimen johtaja 1 1 1 1 1

kirjastonhoitaja 2 2 2 2 3

kirjastovirkail i ja 5,62 5,72 5,72 5,72 4,22

Yhteensä 8,62 8,72 8,72 8,72 8,22

87




Sisäisten vuokrien nousu +9 300 Ostot -5 000

KIRJASTOYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 36 626 14 650 14 000 14 155 14 395





TOIMINTAKULUT -634 186 -660 956 -664 299 -671 612 -683 032

TOIMINTAKATE -597 560 -646 306 -650 299 -657 457 -668 637

88

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika

Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja

TOIMINTA

Vapaa-ajanyksikön tehtävänä on tukea, ohjata, kehittää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimintaa sekä luoda edellytykset niille. Lisäksi yksikölle kuuluu yhteistyön edistäminen eri seurojen ja järjestöjen sekä kunnassa toimivien luovien ammattien harjoittajien välillä. Yksikkö tukee vapaa-ajan toimintaa järjestäviä paikallisia seuroja.

Yksiköllä on seuraavat virat ja toimet: vapaa-aikatoimenjohtaja, kulttuurisihteeri, kaksi liikunnanohjaajaa, nuorisotyön koordinaattori, nuoriso-ohjaaja, liikuntapaikkahoitaja sekä kenttämestari. Isla+ -nuorisotyöpajassa on toiminnanjohtaja ja etsivä nuorisotyöntekijä, joilla on määräaikaiset työsopimukset. Yksikölle kuuluvat kunnan nuorisotilat ja liikuntapaikat sekä Bio Pony.


Koko väestö, etenkin lapset ja nuoret, viettävät yhä enemmän aikaa ruudun ääressä sen sijaan, että he osallistuisivat luovaan toimintaan tai fyysisiin aktiviteetteihin ja liikuntaan. Tämän seurauksena ihmisten fyysinen kunto laskee ja hyvinvointi heikentyy. Samalla kuitenkin tietoisuus taiteen ja kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia edistävästä vaikutuksesta lisääntyy yhteiskunnassa. Vapaa-ajanyksikkö kannustaa kuntalaisia, erityisesti lapsia ja nuoria, liikkumaan ”liikkuva koulu”-ohjelman kautta sekä harjoittamaan luovaa toimintaa itsetunnon, oppimisen ja viihtyvyyden edistämiseksi.

Liikuntaneuvontaa perustetaan ja vahvistetaan ajanjaksolla. Heikentyneen työllisyystilanteen seurauksena monilla nuorilla on eri syistä johtuen vaikea päästä työelämään. Nuorisotyöpaja Isla+:n toimintaa kehitetään ja muotoillaan ajanjakson aikana. Nuorisotyöpaja parantaa nuorten mahdollisuuksia löytää opiskelupaikka tai töitä. Taide ja kulttuuri koetaan voimavaroina, jotka lisäävät paikkakunnan vetovoimaa niin muutto- kuin matkailukohteenakin. Kulttuurimatkailun merkitys on kasvussa. Taalintehtaan kehittämisessä paikkakunnan arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennukset nähdään arvokkaana resurssina ja mahdollisuutena, jota vaalitaan ja hyödynnetään kulttuuritoiminnassa ja kulttuurimatkailussa. Kemiönsaarella on runsaasti kulttuurin ja luovien alojen osaamista. Luova talous tulee tulevaisuudessa olemaan entistäkin tärkeämpi osa Kemiönsaaren elinkeinoelämää.


Liikunta

Liikuntatoimen tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia liikuntatoimintaa harjoittavien seurojen tukena. Liikuntatoimi tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti urheiluseuroja, järjestämällä tapahtumia yhdessä urheiluseurojen kanssa sekä järjestämällä terveyttä edistävää toimintaa eri ikäryhmille.

Nuoriso

Nuorisotoimen tärkeimpiä tehtäviä ovat hyvien edellytysten luominen kunnan nuorisotoiminnalle sekä toimiminen nuorisotoimintaa harjoittavien seurojen ja yhdistysten tukena. Tämä tapahtuu ensisijaisesti tukemalla seuroja ja yhdistyksiä, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä nuorisotalojen toimintaa tarjoamalla vaihtoehdon alkoholille ja huumeille.

Kulttuuri

Kulttuuritoimen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että kemiönsaarelaisilla on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen kulttuuritarjontaan ja kulttuuriharrastuksiin. Tämä tapahtuu yhteistyössä niin vapaa-ajanyksikön ja kunnan muiden yksiköiden kuin ulkopuolisten toimijoiden ja luovien ammattien harjoittajien kanssa. Lasten kulttuuri asetetaan etusijalle. Kaikille lapsille tarjotaan mahdollisuus tutustua eri taidemuotoihin.

89



SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Tavoitetaso / seuranta

Lapsil la ja nuoril la vähintään 1 tunti l i ikuntaa/päivä Kaikki kunnan koulut osall istuvat Li ikkuva koulu -ohjelmaan

Tehostetaan tiedottamista l i ikunnan merkityksestä Liikuntaneuvonnassa 20 asiakasta vuodessa

Terveysli ikuntastrategia päivitetään

Nuorisotakuu 50 nuorta vuodessa nuorisotyöpajatoiminnan piirissä

Kuntalaisia kannustetaan kävelemään tai pyöräilemään töihin/kouluun vuoden aikana (kampanja)

Kulttuuria ikäihmisille Taideapteekkia ja kultturiystävätoimintaa kehitetään

Lasten ja nuorten kulttuurikasvatukseen panostaminen Yhteistyöhankkeita muiden toimijoiden, mm. koulujen ja

päiväkotien kanssa

Terveysli ikuntaa kehitetään

Ympäristötavoite (hyötyli ikunta)

90




Baana

Kävijämäärä 4300 4200 4200 4200 4200

Netto tilinpäätös 34200,00 34100,00 51000,00 50700,00 50700,00

Nettokustannus/käynti 7,95 8,11 12,14 12,07 12,07

Slaggis (nuorisotalo ja nuorisotyöpaja)

Kävijämäärä 4800 5200 5200 5200 5200


Nettokustannus/käyttäjä 7,72 7,13 7,11 7,11 7,11

LammisKävijämäärä 400 450 450 450 450


Nettokustannus/käynti 48,25 50,00 24,44 24,44 24,44

AmospuistoKäyttäjämäärä 40500 43000 43000 43000 43000



Koulukeskuksen liikuntapaikka, Kemiö

Käyttäjämäärä 7500 11000 25000 25000 25000



Taalintehtaan liikuntapuistoKäyttäjämäärä 14500 15000 15000 15000 15000



Ruukkihalli (kouluajan ulkopuolella)Käyttäjämäärä 14700 14500 14500 14500 14500



Björkbodan jalkapallokenttä

Käyttäjämäärä 1500 1200 1200 1200 1200



91



TUNNUSLUVUT KulttuuritoimintaSuoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Tapahtumat, omia/yhteistyössä 33 30 30 30 30

Elokuvaesityksiä, määrä 105 100 100 100 100

Elokuvaesityksiä, kävijämäärä 4 979 4 000 4 000 4 000 4 000

Lastenkulttuuritapahtumien määrä 12+8 12 40 40 40

HENKILÖSTÖBUDJETTIHenkilötyövuosien määrä

TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Vapaa-aikatoimenjohtaja 1 1 1 1 1

Liikunnanohjaaja 2 2 2 2 2

Kenttämestarri 1 1 1 1 1

Liikuntapaikkahoitaja 1 1 1 1 1

Nuorisotyön koordinaattori 1 1 1 1 1

Liikunta- ja nuoriso-ohjaaja 1 1 1 1 1

Nuorisotyöpajan toiminnanjohtaja 1 1 1 1 1

Etsivä nuorisotyöntekijä 1 1 1 1 1

Kulttuurisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Yhteensä 9,5 9,5 9,5 9,5 9,5

KULTTUURIYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 27 583 52 940

Henkilöstökulut -33 558 -38 967

Palvelujen ostot -35 238 -47 347

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 917 -7 700

Avustukset -211 123 -210 420

Muut toimintakulut -31 527 -36 918

TOIMINTAKULUT -313 363 -341 352

TOIMINTAKATE -285 779 -288 412

92



MUUTOKSET TA15–TA16: Aiemmin erillisenä yksikkönä toiminut kulttuuriyksikkö siirtyy vapaa-ajanyksikköön 1.1.2016 alkaen. Västanfjärdin nuorisotalotoiminta siirtyy kirjastosta (Lammis) Vårdkaseniin –11 000 € Vapaa-ajanyksikkö maksaa kokonaan nuorisotalo Baanan vuokran, kun iltapäiväkerhotoiminta muuttaa Silvaan +17 000 € Kiinteistötraktorin ja ruohonleikkurin leasingsopimukset päättyneet – 13 000 €

VAPAA-AJANYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 134 347 123 350 156 015 157 735 160 416




Avustukset -71 936 -83 200 -293 600 -296 830 -301 876


TOIMINTAKULUT -798 494 -793 793 -1 107 892 -1 120 082 -1 139 124

TOIMINTAKATE -664 148 -670 443 -951 877 -962 347 -978 708

93

6.4 Peruspalveluosasto

• Peruspalvelun hallinto • Sosiaaliyksikkö • Vanhustenhuollon yksikkö • Terveydenhuollon yksikkö • Erikoissairaanhoito

1 %

15 %

25 %

25 %

35 %

Peruspalveluosastotoimintakate yksiköittäin

Peruspalvelun hallinto

Sosiaaliyksikkö

Vanhustenhuollon yksikkö

Terveydenhuollon yksikkö

Erikoissairaanhoito

41 %

48 %

2 % 4 % 5 % 0 %

PeruspalveluosastoKustannuslaji prosenteissa

Henkilöstökulut

Ostopalvelut

Aineet, tarvikkeet jatavaratAvustukset

Vuokrat

Muut toimintakulut

94

PERUSPALVELUOSASTO

TP 2014 TA 2015MuutettuTA TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 903 083 852 300 852 300 876 100 885 737 900 796

Maksutuotot 1 848 202 1 656 000 1 656 000 1 766 200 1 785 630 1 815 986

Tuet ja avustukset 377 917 257 973 257 973 378 365 180 331 183 402

Vuokratuotot 136 804 175 002 175 002 183 700 185 721 188 879

Muut toimintatuotot 123 455 103 800 103 800 99 900 85 834 87 294

TOIMINTATUOTOT 3 389 461 3 045 075 3 045 075 3 304 265 3 123 253 3 176 357muutos % -11 % -11 % 8 % -6 % 2 %


Palkat ja palkkiot 7 928 875 8 706 440 8 752 040 9 093 805 9 193 838 9 350 132


Eläkekulut 2 232 422 2 330 754 2 338 594 2 335 561 2 361 254 2 401 396

Muut henkilöstösivukulut 419 892 567 957 570 517 573 190 579 497 589 348

Henkilöstösivukulut 2 652 314 2 898 711 2 909 111 2 908 751 2 940 751 2 990 744

Henkilöstökulut 10 581 189 11 605 151 11 661 151 12 002 556 12 134 589 12 340 876

Palvelujen ostot 14 856 206 13 399 818 13 819 818 13 955 260 14 108 787 14 348 638

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 678 673 654 100 656 700 666 250 673 585 685 031

Avustukset 947 808 927 050 1 007 050 1 057 108 590 535 600 576

Vuokrakulut 1 361 979 1 498 547 1 498 547 1 526 555 1 543 344 1 569 578


TOIMINTAKULUT 28 526 779 28 160 716 28 722 716 29 279 479 29 123 377 29 618 469muutos % -1 % 1 % 2 % -1 % 2 %

TOMINTAKATE -25 137 318 -25 115 641 -25 677 641 -25 975 214 -26 000 124 -26 442 112

SUUNNITELMAPOISTOT 155 377 264 690 264 690 306 465 329 310 332 538

TILIKAUDEN TULOS -25 292 695 -25 380 331 -25 942 331 -26 281 679 -26 329 434 -26 774 650

95

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto

Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja

TOIMINTA Peruspalveluosaston hallintoon kuuluvat peruspalvelulautakunta, peruspalvelun hallinto ja keskusvarasto. Hallinto sijaitsee Kemiössä. Peruspalvelulautakunta kokoontuu säännöllisesti. Lautakunta ottaa kantaa osaston kehittämislinjoihin käyttäen apunaan osaston talousarviota. Peruspalvelun hallinnon henkilökuntaan kuuluvat peruspalveluosaston hallintopäällikkö, toimistosihteeri, hoitokoordinaattori ja peruspalvelujohtaja. Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan muodostavat sosiaaliyksikkö, joka vastaa lastensuojelusta, lasten- ja perhehuollosta, vammaishuollosta ja päihdehuollosta, vanhustenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vanhusten laitoshoidosta, kotihoidosta ja asumispalveluista, sekä terveydenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. terveyskeskussairaalan, lääkärinvastaanottojen ja hammashuollon toiminnasta. Keskusvarasto hoitaa hoitotarvikkeiden ja materiaalin hankinnan ja jakelun kaikkiin osaston yksiköihin. Vuoden 2014 aikana on tultu siihen tulokseen, että osasto tulee jatkossakin tarvitsemaan oman keskusvaraston. Peruspalvelulautakunta nimittää vanhusneuvoston ja budjetoi toiminnan kulut. Kemiön terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelu tehdään pääosin ensi vuoden aikana. Valtuusto päätti 13.4.2015 noin 20 syyrialaisen kiintiöpakolaisen vastaanottamisesta kuntaan vuonna 2016. Tämä tuo uusia haasteita kunnan usealle eri toiminnolle, kuten lääkärinvastaanotoille, neuvolatoiminnalle ja sosiaalityölle. Sivistysosaston, kehitysosaston ja peruspalveluosaston edustajista koostuva työryhmä valmistelee syksyn 2015 aikana pakolaisten vastaanottoa. Pakolaisten tarkka saapumisaika ei vielä ole tiedossa. Ajankohta riippuu tekijöistä, joihin kunta ei voi vaikuttaa. Vuosina 2015–2017 kunta osallistuu kansalliseen hankkeeseen (”Kansa-koulu”), jonka toteuttamisesta vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia sähköisen arkistoinnin ja sosiaalitoimen muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa. Hankkeelle on myönnetty valtion rahoitus. Mikäli rahoitus myönnetään, kunta osallistuu myös ammattikorkeakoulu Novian kanssa toteutettavaan hankkeeseen vuosina 2016–2018. Hankkeen tavoitteena on aktivoida alle kouluikäisiä lapsia, joilla on poikkeava painokäyrä. Hanke toteutetaan yhteistyössä sivistysosaston kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2016–2018 Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut selvitysryhmän, jonka tehtävänä on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä tulevaisuudessa. Ryhmä ehdotti elokuussa 2015 julkaisemassaan selvityksessä, että Suomi jaettaisiin 9–12 itsenäiseen hallintoalueeseen. Ryhmä ei ole ottanut kantaa alueiden toiminnan sisältöön. Selvityksen on tarkoitus toimia tulevan poliittisen päätöksenteon pohjana. Uudistukset edellyttävät uutta lainsäädäntöä.

Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tulee voimaan asteittain 1.1.2015, 1.4.2015 ja 1.1.2016. Lain tarkoituksena on vahvistaa kuntien peruspalveluja ja vähentää sosiaalihuollon korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Pidemmällä aikavälillä tämän on määrä alentaa kuntien kustannuksia. Sosiaalihuollon painopiste siirtyy korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisevään työhön ja nk. matalan kynnyksen palveluihin. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös kunnan muilla toimialoilla.

Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) edellyttää muutoksia vanhustenhuoltoyksikön ja sosiaaliyksikön asiakastietojen kirjaamisen työtapoihin.

Uuden kuntalain (410/2015) mukaan kunnassa tulee myös olla kunnanhallituksen asettama vammaisneuvosto.

96



TALOUSSUUNNITELMA 2016–2018 Toimintaa johdetaan jo nyt lähivuosiksi suunnitellut sosiaali- ja terveydenhuollon suuret muutokset huomioon ottaen.

- Kun kunnan strategia on päivitetty, aloitetaan myös peruspalveluosaston toimintaohjelman päivittäminen.

- Peruspalveluosaston työtapojen ja organisaation kehittäminen jatkuu. Suuria organisaatiomuutoksia on jo tehty, mutta pienempiä on vielä tehtävä.

- Peruspalveluosaston tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma huomioidaan tulevien vuosien toimintaa suunniteltaessa. Kemiön terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelu tehdään pääosin ensi vuoden aikana.

- Syksyllä 2015 valmistuva lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma käsitellään ja hyväksytään kunnanhallituksessa ja valtuustossa.

- Vuosina 2015–2017 kunta osallistuu kansalliseen hankkeeseen (”Kansa-koulu”), jonka toteuttamisesta vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia sähköisen arkistoinnin ja muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa. Hankkeelle on myönnetty valtion rahoitus.

- Osa-aikainen hoitokoordinaattori tarvitaan lähinnä vuodeosaston ja vanhustenhuoltoyksikön potilasvirtojen koordinoimiseksi.

- Kiintiöpakolaisten vastaanottoa suunnitellaan ja toteutetaan vuonna 2016 toimialarajat ylittävänä yhteistyöhankkeena.

SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Tavoitetaso / seurantaPeruspalveluosasto panostaa ennaltaehkäisevään Kaikki toimintayksiköt kehittävät ennaltaehkäiseviä ja

ja terveyttä edistävään toimintaan. terveyttä edistäviä työtapoja.

Peruspalveluosasto pyrkii työllistämään Pitkäaikaistyöttömistä johtuvien kustannusten pienentäminen.

lisää pitkäaikaistyöttömiä.

Peruspalveluosaston rekrytointikeinoja ja Rekrytointitapoja ja -prosesseja käydään läpi eri henkilöstö-

-prosesseja tarkennetaan. ryhmien osalta.

Kannustetaan alueelliseen yhtestyöhön ja yhteis- Henkilökunta osallistuu kokouksiin ja koulutuksiin eri paikka-

työhön yli kuntarajojen. kunnilla ja tekee myös muuten yhteistyötä yli kuntarajojen.

Kaikki peruspalveluosaston toiminta- Kaikki toimintayksiköt lajittelevat paperi- ja kartonki-

yksiköt lajittelevat paperi- ja pahvijätteet. jäteet ja kiinnittävät huomiota lajitteluprosessiin.

AVAINLUVUTSuoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Peruspalvelulautakunta, kokoukset 6 9 9 9 9

Vanhusneuvosto, kokoukset 6 5 5 5 5 Mittari Kemiönsaaren peruspalvelu yhteensäNettokustannus, euroa/asukas 3623 3602 3732 3732 3732

97



HENKILÖSTÖBUDJETTIHenkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Peruspalvelujohtaja 1 1 1 1 1

Hallintopäällikkö 1 1 1 1 1


Varastonhoitaja 1 1 1 1 1

Hoitokoordinaattori 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Yhteensä 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1

MUUTOKSET TA15 – TA16: Pienentyneet tulot, valtion tuki kunnan keh. -7 398 € Pienentyneet henkilöstökulut +4 500 € Lisääntyneet kustannukset asiantuntijakonsultoinneista/-palveluista -2 000 € Pienentyneet kustannukset vakuutuksista +2 700 € Pienentyneet kustannukset laitteiden ja koneiden vuokrista +2 500 €

PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 57 282 8 978 1 500 1 516 1 542




Avustukset -88 -5 800 -4 000 -4 044 -4 113


TOIMINTAKULUT -364 001 -333 626 -327 882 -331 489 -337 121

TOIMINTAKATE -306 720 -324 648 -326 382 -329 973 -335 579

98

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö

Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö

TOIMINTA

Sosiaaliyksikkö vastaa sosiaalihuollosta, johon sisältyy lastensuojelu, perhepalvelut, lastenvalvonta, aikuissosiaalityö, pakolaisten ohjaaminen, päihdehuolto ja vammaishuolto. Sosiaaliyksikön pääasiallinen toimipiste sijaitsee Kemiön kunnankanslian toimipisteessä, mutta henkilöstön lisäyksen myötä on osalla henkilöstöstä kiinteä toimipiste Taalintehtaalla. Molemmat vastaanotot toimivat ajanvarauksella.


Valtakunnallisella tasolla on keskusteltu jo pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisvaltaisesta uudistamisesta. Vuonna 2015 astui voimaan useita uusia lakeja, joiden toteuttaminen on aloitettu ja se jatkuu tulevien vuosien aikana. Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2015) astui asteittain voimaan vuonna 2015 ja kunnissa luodaan uusia toimintamalleja lain toteuttamista varten. Sosiaaliyksikköön on muodostettu kolmesta henkilöstä koostuva perhepalvelutiimi. Tätä palvelumuotoa täytyy mahdollisesti tulevaisuudessa myös laajentaa. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) astui voimaan 1.1.2015. Minkä vuoksi tulee muodostaa työvoiman palvelukeskus, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos tekevät entistä tiiviimmin pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistävää yhteistyötä. Varsinais-Suomeen perustetaan 1-2 palvelukeskusta. Kemiönsaarelle ei ole suunnitteilla kiinteää palvelukeskusta, vaan palveluja saa liikkuvalta palvelutiimiltä, joka koostuu kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston ja KELA:n henkilöstöstä. Laki työttömien toimeentulotuesta muutettiin vuodenvaihteessa 2014/2015 siten, että kunnat maksavat puolet 300–999 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta ja 70% vähintään 1000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta. Aikaisemmin kunta on maksanut 50 % 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta. Tämän vuoksi tulee työllistämisellä olla koko kunnassa näkyvä rooli. Perustoimeentulotuki siirtyy KELA:lle 1.1.2017 alkaen. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta yhdistetään.


Sosiaaliyksikön toiminta jaetaan 2016 alkaen kahdelle esimiehelle. Toinen esimiehistä johtaa aikuisille suunnattuja palveluja (aikuissosiaalityö, pakolaisten ohjaaminen, päihdetyö, vammaishuolto ja lastensuojelu) ja toinen esimies johtaa lapsille suunnattuja palveluja (perhepalvelut ja lastensuojelu). Tähän sisältyy lisätyövoiman (0,5 sosiaaliohjaaja) palkkaamisen tarve, johon liittyvät myös pakolaistyön vaatimat lisäresurssit.

Kemiönsaaren kunta osallistui Kaste II, Hyvinvoivat lapset ja nuoret -ohjelmaan (1.8.2013–30.9.2015) ja työ jatkuu nyt osittain perhepalvelussa. Ohjelman tarkoituksena oli lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan ennaltaehkäisevän työn kehittäminen ja koordinointi Kemiönsaarella. Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen kaikilla lasten ja nuorten parissa työskentelevillä tahoilla on äärimmäisen tärkeää. Perhepalvelutoiminta on aloitettu vastaamaan uuden sosiaalihuoltolain tavoitteisiin; peruspalvelujen vahvistamiseen, korjaavien toimenpiteiden vähentämiseen ja asiakkaiden tasavertaisen kohtelun parantamiseen. Yhteiskunnassa on meneillään suuntaus, jossa lastensuojeluilmoitukset ja huostaanotot lisääntyvät. Lastensuojeluun kohdistuvien paineiden odotetaan vähenevän nyt, kun yhä useammat perheet saavat sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Aikuissosiaalityössä ja vammaispalveluissa toteutetaan myös uutta sosiaalihuoltolakia. Aikuissosiaalityössä keskitytään työllistymisen edistämiseen, mikä vaatii hyvää yhteistyötä terveydenhuollon, Työkomppania -projektin, nuorisopajan ja muiden kunnallisten sektoreiden kanssa, jotka voivat työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Kemiönsaaren kunta ottaa vuonna 2016 vastaan kiintiöpakolaisia ja palkkaa pakolaiskoordinaattorin. Jotta pakolaisten integrointi saadaan onnistuneesti alkuun, tehdään yhteistyötä TE-keskuksen, ELY-keskuksen, KELA:n, kaikkien asianomaisten kunnallisten viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Päihdetyöntekijän palvelut on ostettu syyskuusta 2014 alkaen kahtena päivänä viikossa A-klinikalta. Palvelu on toiminut hyvin ja tarve on lisääntynyt -vuodesta 2016 lähtien sitä varten budjetoidaan 2,5 päivää/viikko. Tämän myötä voidaan aloittaa päihderiippuvaisten henkilöiden sosiaalinen kuntoutustoiminta, mikä voi osaltaan vähentää niiden pitkäaikaistyöttömien määrää, joista kunta maksaa.

99



Tavoite

Pakolaisten vastaanottaminen Pakolaisten integrointi aloitetaan yhteistyössä muiden

kunnallisten ja valtiollisten viranomaisten kanssa.

Perhepalveluja kehitetään Perheillä on mahdollisuus saada sosiaalipalveluja jo ennen

lastensuojelullisten toimenpiteiden tarvetta.

Lastensuojeluilmoitusten määrä laskee.

Vähennetään niiden pitkäaikaistyöttömien määrää,

joiden työmarkkinatuesta osa tulee kunnan maksettavakkunnallisten ja valtiollisten viranomaisten kanssa sujuu hyvin.

Lastensuojelun henkilöstöllä on mahdollisuus työskenneOstopalvelujen määrä vähenee lastensuojelun avohoidossa.

tiiviisti lastensuojelun asikkaina olevien perheiden kanssa.

lujen osuus kasvaa verrattuna vammaispalvelulain

perusteella myönnettäviin kuljetuspalveluihin.


Tavoitetaso / seuranta

Hillitään kuljetuspalvelun kustannuksia. Sosiaalihuoltolain perusteella myönnettävien kuljetuspalve-

Vuosittaiset kustannukset laskevat. Yhteistyö keskeisten

TUNNUSLUVUT

Suoritukset TP 14 TA15 TA16 TS 17 TS 18

Lastensuojeluilmoitukset 168 150 120 110 90

Huostaanotetut lapset 31.12 10 11 5 5 5

Lapset jälkihoidossa 31.12 6 6 9 7 6

Kuljetuspalvelumatkat 12 543 12 000 11 500 11 100 10 850

Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalve 11 770 9 500 10 500 10 000 9 700

Sosiaalipalvelulain mukaiset kuljetuspalvelu 625 900 1 000 1 100 1 150

Toimeentulotukea saavat taloudet 164 170 170 60 60 HENKILÖSTÖBUDJETTI

Henkilötyövuosien määrä BS 14 BG 15 BG 16 EP 17 EP 18

Esimies 2 2 2

Sosiaalipäällikkö 0,88 1

Etuuskäsittelijä 1 1 1

Toimistosihteeri 1 1

Sosiaalityöntekijä 2 3 3,8 3,88 4

Lastenvalvoja 1 1

Perhetyöyntekijä 0,8 1 2 2 2

Perheavustaja 1,1 1,1 1,1

Sosiaaliohjaaja 1 1 2 1,92 1,8

Pakolaisohjaaja 1 1 1

Yhteensä 7,68 8 12,9 12,9 12,9

100



MUUTOKSET TA15 – TA16: Tuotot, toimeentulotuki +25 000 pakolaisvastaanotto +116 000 Palkat, perhepalvelut -150 000 pakolaisvastaanotto -87 000

sosiaaliohjaaja 0,5 -17 000 sosiaalipäivystys -30 000 Palvelujen ostot, Kårkulla, VSHEP +353 000 lastensuojelupalvelut +55 000 pakolaisvastaanotto -18 000 tukiperheet -20 000 kuljetuspalvelut -40 000 päihdehuoltopalvelut -48 000

(josta 6 625€ +0,5 päiväinen päihdetyöntekijä) asumispalvelut, mielenterveyshuolto -33 000 Tuet, toimeentulotuki -65 000 osuus työmarkkinatuesta -45 000

SOSIAALIYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 331 243 230 620 230 620 359 215 145 802 148 282

Henkilöstökulut -708 306 -471 401 -56 000 -527 401 -735 456 -743 545 -756 183

Palvelujen ostot -3 083 043 -2 885 073 -120 000 -3 005 073 -2 673 230 -2 702 634 -2 748 576

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 008 -4 200 -2 600 -6 800 -8 600 -8 694 -8 843

Avustukset -674 986 -593 350 -80 000 -673 350 -724 500 -328 071 -333 650

Muut toimintakulut -73 869 -78 761 -3 400 -82 161 -82 552 -83 459 -84 877

TOIMINTAKULUT -4 545 212 -4 032 785 -262 000 -4 294 785 -4 224 338 -3 866 403 -3 932 129

TOIMINTAKATE -4 213 969 -3 802 165 -262 000 -4 064 165 -3 865 123 -3 720 601 -3 783 847

101

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto

Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö

TOIMINTA

Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta. Kotihoito on jaettu kahteen alueeseen; eteläiseen alueeseen, johon sisältyy saaristo ja pohjoiseen alueeseen. Itäisen alueen kotihoito jaetaan näiden kahden alueen kesken ja asiakkaat Silverbackenin välittömässä läheisyydessä saavat kotihoitoa Silverbackenin henkilökunnalta. Tehostettua palveluasumista tarjotaan Kemiön Almakodissa (32 asumispaikkaa), Västanfjärdin Silverbackenissa (16 asumispaikkaa) ja Hannakodin palveluasumisyksikössä (18 asumispaikkaa). Hannakodissa on 28 + 3 laitoshoidon hoitopaikkaa. Kolme näistä paikoista on tarkoitettu intervallihoitoa varten. Hannakodin yhteydessä on myös kevyttä palveluasumista; Rauhala (10 asumispaikkaa). Kevyessä palveluasumisessa ei ole yöaikaan paikalla hoitohenkilökuntaa.


Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa 2013:15 ”Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi” määritellään valtakunnalliset tavoitteet vuodelle 2017. Kuntia kehotetaan tarkistamaan tavoitteet suhteessa kuntalaisten itsensä asettamiin tavoitteisiin ja kehittämisehdotuksiin.

75 vuotta täyttäneet (koko maa) 2005 2010 2011 2017

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 89,6 89,5 89,6 91,0-92,0

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat %

vastaavanikäisestä väestöstä 11,2 11,8 12,2 13,0-14,0

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana %

vastaavanikäisestä väestöstä 3,7 4,2 4,4 6,0-7,0

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat

31.12 % vastaavanikäisestä väestöstä 3,4 5,6 5,9 6,0-7,0

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat

75 vuotta täyttäneet 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä 6,8 4,7 4,4 2,0-3,0

Kemiönsaaren kunnan tulee pyrkiä siihen, että vuodelle 2017 asetetut valtakunnalliset tavoitteet saavutetaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi pitäisi oikeansuuntaista kehitystä tapahtua jo vuoden 2016 aikana. Alla olevasta taulukosta ilmenee samat asiat kuin taulukosta yllä, mutta Kemiönsaarta koskevin prosentuaalisin osuuksin. Aprikoosin väriset ruudut ovat kunnan omaa tilastointia, muut on otettu Tilastokeskuksen tiedoista. Vuoden 2016 tavoitteet on merkitty vihreällä pohjavärillä.

75 vuotta täyttäneet Kemiönsaarella 2010 2012 2013 2014 tav 2016 2017

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 89,7 90,5 90,6 91,0 91,0-92,0

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat %

vastaavanikäisestä väestöstä 11,3 12,3 14,6 14,6 14,0 13,0-14,0

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana %

vastaavanikäisestä väestöstä 1,9 1,2 1,5 2,5 4,3 6,0-7,0

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat

31.12 % vastaavanikäisestä väestöstä 3 3,1 3,6 5,4 6,0 6,0-7,0

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat

75 vuotta täyttäneet 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,9 5,7 3,6 3,6 2,9 2,0-3,0

Budjetin raameissa ei ole mahdollista omaishoidon osalta niin perusteelliseen panostukseen kuin kansallisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii.

Kemiönsaaren kunnanvaltuusto on hyväksynyt ”Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2014 - 2017 –Kemiönsaaren kunnan ikääntymispoliittisen ohjelman” maaliskuussa 2015. Vanhustenhuolto sitoutuu pyrkimään tavoitteisiin, edellyttäen että valtuusto myöntää tarvittavat määrärahat suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseksi.

102



Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi iäkkäille henkilöille. Lisäksi sillä on suuri merkitys henkilökunnan työhyvinvoinnin, työturvallisuuden, oikeusturvan ja työssä pysyvyyden kannalta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että henkilöstön määrän ohella erityisesti osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähiomainen ovat yhteydessä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Ne varmistavat iäkkäille asiakkaille palvelutarpeen mukaisen hoidon ja lisäävät asiakas- /potilasturvallisuutta.


Henkilökunnan ammattitaitoa on viime vuosien aikana kohotettu vahvasti ja tullaan jatkossakin kohottamaan eläkkeelle jäämisen yhteydessä vapautuvien virkojen/toimien pätevyysvaatimustason nostamisen kautta. Henkilöstömitoitus suhteessa potilaiden hoidon vaativuuteen ei ole ollut Hannakodissa riittävä, mikä on vaatinut henkilöstövahvuuden lisäämistä iltaisin ja viikonloppuisin.

SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Saavutettu taso / seurantaKotiin vietävä yöhoito Yöhoito alkaa 2 vuoden koeajalla tammikuussa 2016.

Omaiskeskustelujen arviointi Kotihoitodssa vuonna 2015 aloitetut omaiskeskustelut arvioidaan

ja niitä kehitetään.

Vajaaravitsemuksen tunnistaminen Seulontaa tehdään MNA -testin avulla.

Potilassiirtojen Ergonomiakortti® Työterveyslaitoksen koulutus, jossa on määritelty potilassiirtojen

turvalliseen hallintaan vaadittu tieto-taitotaso. Lisää riskinarvioitikykyä

ja edistää potilasturvallisuutta sekä hoidon laatua.

Pienillä teoilla täyttä elämää Päivittäisten aktiviteettien ja mielekkyyden jatkuva kehittäminen.

Varahenkilöstöjärjestelmä Hanna-kodissa Kaksi toistaiseksi palkattua pätevää lähihoitajaa hoitaa lomat koko

vuoden ajan.

Peruspalveluosaston parannettu ja yhtenäinen Jatkuva dokumentointikoulutus ja dokumentoinnin kehittäminen

dokumentointi. vanhustenhuollon yksiköissä.

Johtamisen jatkokoulutus esimiehille Johtajuuskoulutus kunnan tarjoaman ohjelman mukaisesti.

103



AVAINLUVUTSuoritukset TP 14 TA15 TA16 TS17 TS18Kotihoitokäynnit 56 207 50 000 55 000 55 000 55 000

Päiväkeskuskäynnit 2 291 3 000 3 000 3 000 3 000

Omaishoidon tuki asiakkaita/vuosi 54 70 85 90 90

Kevyt palveluasuminen, hoitovuorok. 2 873 3 400 3 400 2 550 1 700

Tehostettu palveluasuminen, hoitovuorok. 16 992 23 100 23 100 23 950 26 500

Laitoshoito, hoitovuorok. 16 292 10 850 10 850 10 850 10 850

Mittari TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Kotihoito euroa/käynti 26,49 32,44 31,78 31,78 31,78

Kevyt palveluasuminen euroa/asumispäivä 45,84 43,35 45,26 45,26 45,26

Tehostettu palveluasuminen

Almakoti euroa/asumispäivä 115,60 125,99 118,25 118,25 118,25

Tepa Hannakoti euroa/asumispäivä * 107,17 95,16 95,16 95,16

Tepa Silverbacken euroa/asumispäivä 104,28** 119,73** 117,13 ** 117,13** 117,13**

Laitoshoito

Almakoti euroa/hoitovuorokausi *** *** *** *** ***

Hannakoti euroa/hoitovuorokausi 92,86 120,43 107,74 107,74 107,74

*Hannakodissa ei tehostettua palveluasumista vuoteen 2014 asti

**sisältää Västanfjärdin päiväkeskuksen kulut

***Almakodissa ei laitoshoitoa vuodesta 2014 alkaen

HENKILÖSTÖBUDJETTIHenkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Vanhustenhuollon päällikkö 1 1 1 1 1

Kanslisti 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75

Esimies 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6

Vastuutyöntekijä 0 0,4 0,4 0,4 0,4

Vastaava sairaanhoitaja 3 3 3 3 3

Sairaanhoitaja/Terveydenhoitaja 11,4 12,5 13,9 13,9 13,9

Lähihoitaja/Perushoitaja 50,3 49,4275 60,7775 60,7775 60,7775

Mielenterveyshoitaja 1 1 1 1 1

Kuntohoitaja 1 1 1 1 1

Kotihoitaja 13,75 14,75 12 12 12

Kotiapulainen 1,55 1,55 1,55 1,55 1,55

Hoitoapulainen 9 9 6 6 6

Laitoshoitaja 3 3 3 3 3

Askarruttaja 1,78 1,78 1,78 1,78 1,78

Tekstiilihuoltaja 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274

Eresurssihenkilö 0 0,5 0,5 0,5 0,5

Yhteensä 103,757 105,885 112,885 112,885 112,885

104




Lisääntyneet henkilöstökulut kotihoidon yöhoidosta ja henkilöstövahvuuden lisäämisestä Hannakodissa - 115 650 € Lisääntyneet kustannukset yhteensä + 73 780 € Lisääntyneet kustannukset asiakaspalveluista (yli 65-vuotiaat, siirto sosiaaliyksiköstä)) - 20 100 € Pienentyneet kustannukset asiantuntijapalveluista (ohjaus) + 7 500 € Lisääntyneet kustannukset sisäisistä it-palveluista - 7 160 € Lisääntyneet kustannukset koneista ja laitteista (leasing) - 6 200 € Lisääntyneet kustannukset sänkyjen ja potilasnostimien vuositarkastuksesta - 5 500 € Lisääntyneet kustannukset henkilökunnan työterveydenhuollosta - 5 390 € Lisääntyneet sosiaali- ja terveyspalvelut (turvahälytykset) - 5 000 € Lisääntyneet sisäiset koulutuspalvelut (esim. aikuisopistosta) - 4 250 € Lisääntyneet kustannukset vakuutuksista - 3 350 € Lisääntyneet kustannukset materiaaleista (jaetut hoitotarvikkeet ja polttoaine) -2 750 € Lisääntyneet kustannukset ergonomiakoulutuksesta - 2 700 € Lisääntyneet kustannukset sisäisestä ruokapalvelusta - 2 480 € Lisääntyneet kustannukset sisäisistä vuokrista - 2 480 €

VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 2 108 462 1 954 870 2 028 650 2 050 969 2 085 839




Avustukset -265 908 -319 900 -320 608 -258 420 -262 813


TOIMINTAKULUT -7 726 057 -8 245 404 -8 414 803 -8 441 675 -8 585 182

TOIMINTAKATE -5 617 595 -6 290 534 -6 386 153 -6 390 706 -6 499 343

105

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto

Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri

TOIMINTA

Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, terveyskeskussairaalahoitona ja hammashuoltona. Terveysasemat sijaitsevat Kemiössä ja Taalintehtaalla. Hiittisissä on terveydenhoitajan vastaanotto, ja lisäksi terveydenhoitajien palveluita on saatavilla kouluissa ja opetusyksiköissä. Molemmilla terveysasemilla on lääkärin- ja sairaanhoitajavastaanotto, neuvola, työterveyshuolto ja terveyskeskussairaala. Kemiön terveysasema toimii pääterveysasemana. Siellä on myös terveyskeskuksen röntgen. Terveyskeskussairaalan Kemiön osastolla on vuodesta 2016 alkaen 25 ensihoitopaikkaa ja Taalintehtaan osastolla 20 kuntoutushoitopaikkaa. Toiminnan tukipalveluihin kuuluvat laboratorio- ja röntgentoiminta, fysioterapia, välinehuolto ja ensihoito.


Kansallisesta näkökulmasta katsottuna terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja. Perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavilla olevat terveyspalvelut. Suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa johdetaan ja uudistetaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) avulla. Ohjelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Lainsäädäntö ohjaa ja määrittää pitkälti terveydenhuollon toimintaa. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) on säädetty toiminnasta ja palveluiden järjestämisestä. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluja koskevassa laissa (980/2012) on säädetty muun muassa ikäihmisten terveyspalveluista. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on laatinut kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman. Omaishoidon asemaa on pyritty vahvistamaan myös eri lakiuudistuksilla. Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki vuonna 2016, joka korvaisi lain omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoitajien jaksamista on tuettava kehittämällä säännölliset terveystarkastukset kaikille omaishoitajille. Uudessa 1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain (410/2015) 150 §:ssä on työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen yhtiöittämistä koskeva siirtymäsäännös. Säännöksen myötä kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut vuoden 2016 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan lakiesitys.


Kunnanvaltuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarvekartoituksen ja kiinteistösuunnitelman marraskuussa 2014. Terveydenhuoltoyksikkö on lisätilojen tarpeessa, ja nykyiset toimitilat vaativat peruskorjausta. Lisäksi osaan tiloista on asennettava automaattinen sammutusjärjestelmä. Toimivat tilat tukevat ja vahvistavat toimintaa, kun taas niiden puute vaikeuttaa toiminnan kehittämistä. Nykyisten puutteiden vuoksi sekä potilasturvallisuus että henkilöstön turvallisuus vaarantuvat. Sote-uudistuksesta riippumatta, on toiminnan ja talouden kannalta välttämätöntä saada ajanmukaiset ja toimivat tilat Kemiönsaaren terveydenhuollolle. Kemiön terveysaseman ja terveyskeskussairaalan laajennuksen suunnittelu on käynnistynyt.

Lääkärien rekrytointi terveydenhuoltoalalla on edelleen haastavaa, vaikkakin neljä kuudesta lääkäristä on tällä hetkellä vakituisia. Tilanne on vastaava hammaslääkärien kohdalla, ja kolmesta hammaslääkärinvirasta vain yksi on täytetty vakinaisella viranhaltijalla. Vaarana on, että tilanne vaikeutuu huomattavasti vuonna 2016, ja suunnitteilla onkin lääkäri- ja hammaslääkäriresurssien kilpailuttaminen. Myös hoitohenkilön sijaisten sekä eri asiantuntijatehtäviin tarvittavan henkilöstön rekrytointi on osoittautunut vaikeaksi. Vuonna 2016 terveysasemien toimintaa supistetaan kesällä potilasturvallisen hoidon mahdollistamiseksi.

Neuvolat panostavat edelleenkin terveyttä edistäviin toimenpiteisiin kaikkien ikäryhmien kohdalla. Kaste II -ohjelman Hyvinvoiva lapsi ja nuori 2013–2015 -hankkeen puitteissa käynnistetyt toiminnot ja toimialojen rajat ylittävä yhteistyö otetaan käyttöön päivittäisessä toiminnassa. Kroonisten sairauksien esiintymien kartoitustyötä jatketaan.

106



Neuvolatoiminnan diabetesvastaanottoa on kehitetty ja tehostettu. Resurssit vaativat tarkistamista tulevaisuudessa, koska diabeetikkojen määrä on kasvussa koko maassa ja ennaltaehkäisevä hoito on erittäin tärkeää. Muistineuvontaa kehitetään seniorineuvonnan piirissä geriatrin avulla (ostopalveluna 1 päivä kuukaudessa) ja yhteistyössä Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen ja Åbonejdens Alzheimerförening -yhdistyksen kanssa. Lakimuutoksen vuoksi kunnan työterveyshuollon tulevaisuutta on suunniteltava vuoden 2016 aikana. Taloussuunnitelmakauden aikana selvitetään psykiatrisen sairaanhoitajan tarvetta terveyskeskuksen avohoidossa. Vuonna 2016 avohoidossa otetaan käyttöön henkilökohtaisista sairaanhoitokäynneistä hoitajan luona perittävä maksu.

Myös terveyskeskuksen toimintaterapiapalvelujen tarvetta selvitetään vuoden 2016 aikana varaamalla budjettivaroja ostopalveluita varten. Suunnitelmissa on toimintaterapeutin palkkaaminen vuonna 2017. Tavoitteena on vahvistaa kuntoutustiimiä ja samalla kannustaa potilaita omatoimisuuteen niin kotona kuin terveyskeskussairaalassa. Terveyskeskukseen suunnitellaan vahvaa välinehuoltoa yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Panostuksia tieteelliseen näyttöön perustuvaan hoitoon jatketaan, samoin kuin osallistumista sairaanhoitopiirin yhteistyöverkostoon, verkkokoulutuksia ja sairaanhoitopiirin verkkosivujen käyttöä. Potilasturvallisuusteema jatkuu vuosina 2016–2018.

Terveyskeskussairaalassa tunnistetaan potilaan ravitsemustila etenkin ikäihmisten aliravitsemuksen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Terveyskeskuksen ja kotihoidon hoitohenkilöstölle on suunnitteilla ravitsemuskoulutusta. Terveyskeskussairaalan potilaspaikkoja vähennetään vastaamaan paremmin tarpeita, Kemiössä 27:sta 25:een ja Taalintehtaalla 23:sta 20:een. 1.3.2016 voimaan tulevat pitkäaikaisen laitoshoidon maksut vahvistetaan samojen periaatteiden mukaan kuin kunnan vanhustenhuoltoyksikön maksut. Mainitusta ajankohdasta lähtien tuloista ei näin ollen enää vähennetä omasta asunnosta aiheutuvia kustannuksia pitkäaikaishoidon maksua laskettaessa ja määritettäessä. Vähennys on tehty pitkäaikaisen laitoshoidon kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta.

Kemiönsaaren kunta (valtuuston päätöksen mukaisesti) ottaa vastaan syyrialaisia kiintiöpakolaisia vuonna 2016. Kiintiöpakolaisten vastaanottamisen yhteydessä perusterveydenhuollon tehtäviin kuuluvat pakolaisten terveydentilan kartoittaminen, tartuntatautien seulonta, rokotesuojan tarkastaminen ja psyykkisen terveydentilan selvittäminen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Peruspalveluosasto varaa henkilöstöresursseja tähän.

Kemiönsaari on liittynyt kansalliseen KanTa-palveluiden eArkisto-palveluun vuonna 2015. Ensimmäisessä vaiheessa palvelun kautta välitettävä tietosisältö on rajoitettua. Toinen vaihe on kansallisen aikataulun mukaan tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana. eArkisto edellyttää muun muassa potilasasiakirjojen ja hoidon dokumentoinnin jäsenneltyä rekisteröintiä, ja liittymisen vuoksi terveydenhuoltohenkilöstö on saanut paljon lisäkoulutusta. Myös sote-uudistus tuo mukanaan muutoksia tietojenkäsittelyalalle, mutta vielä on liian aikaista sanoa, minkälaisista muutoksista on kyse ja millä aikataululla ne toteutetaan.

107



SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Tavoitetaso / seurantaTerveydenhuollon toimitiloja uusitaan toiminnan Kemiön terveysaseman ja terveyskeskussairaalan laajentamista

tarpeita vastaaviksi. jatketaan suunnitelman mukaisesti ja samalla suunnitellaan

Taalintehtaan terveysaseman muutostöitä.

Terveydenedistämistyötä kehitetään. ICDP-koulutusta (kannustava vuorovaikutus) jatketaan neuvola-

toiminnassa ja yhteistyötä perhepalveluyksikön kanssa kehitetään.

Päihdehuoltoon ja perheväkivaltaan liittyviä ennaltaehkäisevän työn

toimintasuunnitelmia laaditaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Diabetesvastaanottoa kehitetään edelleen, pääpainopistealueena

potilaiden kokonaishoito.

Aikuisten liikuntaneuvontaa (Lipake) jatketaan ja arvioidaan.

Suun ja hampaiden terveyttä edistävää tietoa viedään erilaisiin

järjestöihin ja esim. urheiluseuroihin yhteistyössä heidän kanssa.

Terveyskeskussairaalassa arvioidaan potilaiden ravitsemustilaa

kansallisten suositusten mukaisesti.

Seniorineuvontaa kehitetään. Seniorineuvontaan saa sosionomi AMK-resurssin (10 %). Muisti-

vastaanottoa kehitetään, erityisesti seurannan osalta, yhteis-

työssä geriatrin kanssa.

Omaishoitajien terveystarkastuksia tehdään seniorineuvolan

toiminnan puitteissa.

Kuntoutusta vahistetaan. Kartoitetaan lastenneuvoloiden ja kuntoutusyksikön ergo-

terapiapalveluiden tarpeita.

Terveyskeskussairaalan potilaille laaditaan aktiivisesti henkilö-

kohtaisia kuntoutussuunnitelmia.

Potilasturvallisuuden kehittämistä jatketaan. Jokaiselle toimipisteelle laaditaan "tarkistuslistat" ja

perehdyttämissuunnitelmat.

Jatketaan yhteistyötä sairaanhoitopiirin alueellisen potilas-

turvallisuusverkon kanssa.

Instrumenttihuollon laadunvarmistusta kehitetään.

Terveyskeskussairaala ottaa käyttöönsä THL:n potilasoppaan

koskien turvallista hoitoa.

Parannetaan hoidon laatua ja vahvistetaan hoito- Lisätään verkkokoulutuksiin osallistumista.

henkilöstön taitoja. Lääkärinvastaanottojen hoitohenkilökunta käyttää sairaanhoito-

piirin tietopankkia päätöksenteon tukena potilaiden hoito-

tarpeen arvioinnissa.

Kansallisen Terveysarkiston (Kanta-palveluiden) Kemiönsaari ottaa Kanta-palveluiden toisen vaiheen käyttöön

toisen vaiheen käyttöönotto. suunnitelman mukaisesti.

AVAINLUVUTSuoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Käyntimäärä, avohoito 29 796 30 800 30 000 30 000 30 000

Käyntimäärä, tukipalvelut 23 971 23 300 23 300 23 900 23 900

Käyntimäärä, hammashuolto 9 012 8 800 8 800 8 800 8 800

Hoitovuorokausien määrä, tk-sairaala Kemiö 7 939 7 330 7 330 7 330 7 330

Hoitovuorokausien määrä, tk-sairaalaTtehdas 6 202 6 235 6 235 6 235 6 235

108



Mittarit TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Käynnit/hoitohenkilökunta, avohoito 1 354 1 400 1 271 1 271 1 271

Käynnit/hoitohenkilökunta, tukipalvelut 4 340 4 219 4 219 3 664 3 664

Paikkaluku, tk-sairaala Kemiön osasto *) 27 27 25 25 25

Paikkaluku, tk-sairaala Taalintehtaan osasto *) 23 23 20 20 20

Hoitaja/potilas, tk-sairaala Kemiön osasto 0,61 0,61 0,64 0,64 0,64

Hoitaja/potilas, tk-sairaala Taalintehtaan os. 0,59 0,59 0,68 0,68 0,68

Euroa/käynti, avohoito ja tukipalvelut 45,68 49,85 52,19 52,19 52,19

Euroa/käynti, hammashuolto 90,23 95,47 90,17 90,17 90,17

Euroa/hoitovuorokausi, tk-sairaala Kemiön os. 181,87 209,14 210,24 210,24 210,24

Euroa/hoitovuorokausi, tk-sairaala Ttehtaan os. 209,57 220,78 223,51 223,51 223,51

Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista.

Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja.

*) Kesäkuukausina paikkaluku poikkeaa mainitusta luvusta.

HENKILÖSTÖBUDJETTIHenkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Johtava lääkäri 1 1 1 1 1

Hoitotyön päällikkö 1 1 1 1 1

Johtava hoitaja avohoito 0 1 0 0 0

Johtava hoitaja vuodeos. 0 1 0 0 0


Laitosapulainen 10,284 9,784 9,784 9,784 9,784

Lääkäri 5 5 5 5 5

Osastonhoitaja 2 1 2 2 2

Apul. osastonhoitaja 2 3 2 2 2

Sairaanhoitaja 16,5 16,7 18,1 18,1 18,1

Perushoitaja/Lähihoitaja 15 16 16 16 16

Vuodeos. hoitajaresurssi 1 0 0 0 0

Vastaanottoapulainen 3 3 3 2 2

Välinehuoltaja 2 2 2 2 2

Terveydenhoitaja 7 6 7 7 7

Terveydenhoitaja (Projektit Kaste, TTH) 0,5 0,5 0 0 0

Johtava terveydenhoitaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Sosionomi AMK 0 0 0,1 0,1 0,1

Psykologi 2 2 2 2 2

Puheterapeutti 1 1 1 1 1

Laboratoriohoitaja 2,523 2,523 2,523 2,523 2,523

Röntgenhoitaja 1 1 1 1 1

Fysioterapeutti 3 3 3 3 3

Ergoterapeutti 0 0 0 1 1

Hammaslääkäri 3 3,5 3,5 3,5 3,5

Suuhygienisti 1 1 2 2 2

Hammashoitaja 5 5 4 4 4

Osastosihteeri 1,307 1,307 1,307 1,307 1,307

Askarruttaja 0,784 0,284 0,284 0,284 0,284

Yhteensä 87,798 88,498 88,498 88,498 88,498

109



MUUTOKSET TA15–TA16: Lisääntyneet toimintatulot (myyntitulot, potilasmaksut) 64 293 € Lisääntyneet palkkakustannukset -36 900 € Lisääntyneet palkkasivukulut -7 205 € Lisääntyneet ostopalvelukulut -60 635 €

• Lisääntyneet kustannukset kuntalaisten käynneistä muissa terveyskeskuksissa -5 800 € • Lisääntyneet kustannukset fysioterapiapalveluista -5 000 € • Lisääntyneet kustannukset ergoterapiasta -10 000 € • Lisääntyneet kustannukset IT-palveluista -12 000 € • Lisääntyneet kustannukset äitiys-/lasten-/kouluterveydenhuollon

lääkäripalveluista sekä geriatrin palveluista -19 200 € • Lisääntyneet kustannukset kuljetuksista -2 500 € • Lisääntyneet kustannukset sisäisistä IT-palveluista -17 170 €

Lisääntyneet kustannukset materiaali- ja tavarahankinnoista -5 000 € • Elintarvikkeet -2 200 € • Hoitotarvikkeet -4 600 €

Lisääntyneet muut toimintakustannukset (mm. sisäiset vuokrat) -15 557 €

TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 892 474 850 607 914 900 924 966 940 694





TOIMINTAKULUT -6 774 967 -7 169 072 -7 294 369 -7 374 612 -7 499 982

TOIMINTAKATE -5 882 493 -6 318 465 -6 379 469 -6 449 646 -6 559 288

110

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito


TOIMINTA Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri • tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palveluja. • vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta. • huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrisista erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä palveluntuottajalta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2016–2018 Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut selvitysryhmän, jonka tehtävänä on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä tulevaisuudessa. Ryhmä ehdotti elokuussa 2015 julkaisemassaan selvityksessä, että Suomi jaettaisiin 9–12 itsenäiseen hallintoalueeseen. Ryhmä ei ole ottanut kantaa alueiden toiminnan sisältöön. Selvityksen on määrä toimia tulevan poliittisen päätöksenteon pohjana. Uudistukset edellyttävät uutta lainsäädäntöä.

On siis epäselvää, miten erikoissairaanhoito järjestetään tulevaisuudessa. Todennäköistä on, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa tapahdu olennaisia muutoksia kansallisella tasolla vuoden 2016 aikana, vaan että toiminta jatkuu nykyiseen tapaan. Tällä hetkellä kunnat vastaavat kuntalaisten erikoissairaanhoidon kustannuksista. Kirjoitushetkellä on kuitenkin epävarmaa, minkälainen rooli kunnilla on sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten osalta tulevaisuudessa. Edellä mainitun selvitysryhmän näkemyksen mukaan vuonna 2016 vedettäisiin tulevan rahoitusmallin suuntaviivat. Eräs ehdotus on, että valtio vastaisi sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen rahoituksesta.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hoitanut kiireellisen hoidon 1.1.2013 lähtien. Kunta ei siis enää vastaa sairaankuljetustoiminnasta, mutta se vastaa kuitenkin edelleen kustannuksista. Sairaanhoitopiirin talous on edelleen kireä. Kaikki kunnat ovat ottaneet käyttöön eArkistopalvelun vuonna 2014 tai viimeistään vuonna 2015. Tämän myötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilasasiakirjat ovat hoitopaikasta riippumatta aina saatavilla.

TALOUSSUUNNITELMA 2016–2018 On ensisijaisen tärkeää, että perusterveydenhuolto hoitaa oman osuutensa terveydenhuollosta tyydyttävällä tavalla. Potilaille annetaan asianmukainen hoito oikealla hoitotasolla. Kunta on toistaiseksi voinut ottaa vastaan erikoissairaanhoidossa hoidetut potilaat, minkä vuoksi kunta on välttynyt lähes kokonaan nk. sakkomaksuilta.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireillä on yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö, joka tukee kuntia koulutuksen, yhteistyön ja tutkimuksen muodossa. Perusterveydenhuollon yksikkö auttaa kuntia tekemään suunnitelman terveydenhuollon järjestämiseksi. Yksikkö auttaa myös erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen koordinoinnissa. Se pyrkii myös yhteisten hoito- ja kuntoutusketjujen kehittämiseen, väestöä koskevien seurantatietojen tarjoamiseen sekä terveydenhuollon henkilöstötarpeen kartoittamiseen. Tulevaisuudessa kunnalla on hyötyä perusterveydenhuollon yksikön tekemästä työstä esimerkiksi yhteisten hoitotyön suuntaviivojen muodossa.

Kunta osallistuu aktiivisesti keskusteluihin, joita käydään esimerkiksi koskien terveydenhuollon tukipalveluita ja tietohallintoa. Kunta tulee edelleen ostamaan lasten- ja nuorten psykiatrian palveluita yksityiseltä palveluntuottajalta.

Vuodesta 2016 alkaen kunta ei enää korvaa synnyttäjien osastonhoidosta aiheutuvia asiakasmaksuja.

111

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito



Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja. Potilaita voidaan vastaanottaa erikoissairaanhoidosta

niin, ettei sakkomaksuja synny.

AVAINLUVUTSuoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Avohoitokäyntien määrä

(Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) 13 156 12 731 12 731 12 731 12 731

Hoitojaksojen määrä

(Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri) 1 214 1 222 1 222 1 222 1 222

MUUTOKSET TA15 – TA16: Lisääntyneet kustannukset, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri -651 148 € Pienentyneet kustannukset, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (eläkemaksut) +12 890 €

ERIKOISSAIRAANHOITO



Henkilöstökulut -174 041 -166 165 -166 165 -144 260 -145 847 -148 327

Palvelujen ostot -8 935 673 -8 205 664 -300 000 -8 505 664 -8 865 827 -8 963 351 -9 115 728

Avustukset -6 827 -8 000 -8 000 -8 000

TOIMINTAKULUT -9 116 541 -8 379 829 -300 000 -8 679 829 -9 018 087 -9 109 198 -9 264 055

TOIMINTAKATE -9 116 541 -8 379 829 -300 000 -8 679 829 -9 018 087 -9 109 198 -9 264 055

112

6.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto

• Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto • Valvontayksikkö • Kiinteistöyksikkö • Yhdyskuntatekniikkayksikkö • Kaavoitusyksikkö

35 %

11 %

0 %

41 %

13 %

Ympäristö- ja tekniikkaosastotoimintakate yksiköittäin

(ilman sisäisen vuokran pääomaosuutta)

MoT hallinto

Valvontayksikkö

Kiinteistöyksikkö

Yhdyskuntatekniikka

Kaavoitus

39 %

31 %

23 %

2 % 4 % 0 %

Ympäristö- ja tekniikkaosastoKustannuslaji prosenteissa

Henkilöstökulut

Ostopalvelut


Avustukset

Vuokrat

Muut toimintakulut

113

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTOPoislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 3 658 536 3 886 048 3 973 449 4 017 157 4 085 447

Maksutuotot 321 367 251 000 228 000 230 508 234 427


Vuokratuotot 3 355 684 3 651 886 3 802 342 3 844 170 3 909 521


TOIMINTATUOTOT 7 784 578 8 210 374 8 268 012 8 358 966 8 501 064muutos % 5 % 1 % 1 % 2 %

Valmistus omaan käyttöön 86 360




Eläkekulut 664 337 701 602 712 440 720 276 732 520





Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 827 618 2 088 879 2 127 469 2 150 887 2 187 456

Avustukset 160 624 169 000 169 000 170 859 173 764

Vuokrakulut 400 483 422 367 386 890 391 148 397 797


TOIMINTAKULUT 8 556 424 9 000 879 9 078 880 9 178 802 9 334 842muutos % 5 % 1 % 1 % 2 %

TOMINTAKATE -685 485 -790 505 -810 868 -819 836 -833 778

SUUNNITELMAPOISTOT 1 517 141 1 623 480 1 972 395 2 225 533 2 439 608


114

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTOKemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018


Maksutuotot 321 367 251 000 228 000 230 508 234 427


Vuokratuotot 3 355 684 3 651 886 3 802 342 3 844 170 3 909 521


TOIMINTATUOTOT 9 772 588 10 425 624 10 543 012 10 667 266 10 842 698muutos % 6 % 1 % 1 % 2 %

Valmistus omaan käytöön 86 360




Eläkekulut 664 337 701 602 712 440 720 276 732 520






Avustukset 160 624 169 000 169 000 170 859 173 764

Vuokrakulut 400 483 422 367 386 890 391 148 397 797


TOIMINTAKULUT 9 699 710 10 346 609 10 457 050 10 570 754 10 740 705muutos % 6 % 1 % 1 % 2 %

TOMINTAKATE 159 239 79 015 85 962 96 512 101 993

SUUNNITELMAPOISTOT 2 214 804 2 601 680 3 031 495 3 046 533 3 239 608


115

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja

TOIMINTA

Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto vastaa teknisen lautakunnan päätösten valmistelusta ja pöytäkirjanpidosta. Lisäksi tehtäviin kuuluvat osaston henkilöstövastuu, talousarvio ja tilinpäätös. YjT:n hallinto hoitaa myös kunnan kaikkien liikennekysymysten, maa- ja metsätalouden, tontinmyynnin ja vuokrausten edunvalvonnan. Tonttituotanto, kokonaisvaltainen vastuu investoinneista ja kiinteistöjen myynnistä sekä strateginen suunnittelu kokonaisuudessaan muodostavat merkittävän osan työtehtävistä. Lisäksi YjT:n hallinto toimii yhteyselimenä ympäristöterveydenhuollossa ja eläinlääkäripalveluissa, jota hoitaa Liedon kunnan isännöimä yhteistyöalue sekä jätehuoltoyhteistyössä, jota hoitaa Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta sekä palo- ja pelastustoimessa, jossa Turun kaupunki on isäntäkunta. Tekninen johtaja toimii lisäksi valmiusasioiden koordinoijana.


Niin kutsuttu sote-uudistus ja sen tuomat muutokset kuntaan vaikuttavat myös ympäristö- ja tekniikkaosaston toimintaan. On olemassa useita kehitysskenaarioita, mutta todennäköisintä on, että kunnasta tulee vuokranantaja uuden sote-alueen aloittaessa toimintansa. Tämä voi vaikuttaa sekä henkilöstö- että tilantarpeeseen.

Joukkoliikenteessä on ryhdytty muutosprosessiin, joka vaikuttaa sekä seutulippuun että joukkoliikenteen ylläpitotapaan. Prosessi on vielä kesken, mutta lopputuloksena on todennäköisesti valtion tukitason pieneneminen niin seutulippujärjestelmän kuin tuetun joukkoliikenteen osalta. Todennäköisesti tämä tarkoittaa, että vastuuviranomainen eli ELY-keskus sekä kunta saavat suuremman vastuun Kemiönsaarelle ja Kemiönsaarelta kulkevan linja-autoliikenteen ylläpitämisestä.

Ilmasto- ja ympäristökeskustelu voimistuu entisestään, kun kansallisia tavoitteita aletaan soveltaa. Tämä tarkoittaa pidemmän päälle sitä, että kunnat yleensä, myös Kemiönsaaren kunta, joutuvat huomioimaan yhä tiukentuvat energia-, ympäristö- ja ilmastonormit tulevissa investoinneissa uusien direktiivien ja normien myötä.


Maa- ja asuntopoliittista ohjelmaa sovelletaan. Tämä merkitsee keskustelua ohjelmassa olevista työkaluista.

Asuntopoliittiset linjaukset, kuten osaomistusasunnot, rivitalotonttien markkinointi aluerakentajille ja kunnan tonttien markkinointi, ovat etusijalle asetettavia toimenpiteitä.

Myös kunnan kiinteistöjen myynnin jatkaminen on etusijalla. Kiinteistöjä, joista on tehty myyntipäätös, tulee markkinoida aktiivisesti välittäjien toimesta, mutta myös suora kunnallinen myynti on sopiva kanava.

Liikenteen/liikenneyhteyksien edunvalvontaa tulee tehostaa etenkin joukkoliikenteen osalta.

EKO-LOOGISTA-ohjelma päivitetään. Päätöksenteko ajoittuu todennäköisesti vuoden 2016 alkupuolelle. Yhtenä tavoitteena on, että ohjelmasta tulisi enemmän ilmastostrategian kaltainen.

Yksityinen tarjonta tulee todennäköisesti olemaan runsasta, ja siten alueita tullaan myös tarjoamaan myyntiin kunnalle. Tarjottavien kohteiden joukossa on todennäköisesti niin raakamaata, vesialueita kuin rakennettuja kiinteistöjä. Kunnan tulee yleensä ottaen aina olla kiinnostunut kunnan taajamien lähellä olevasta raakamaasta maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa tarkemmin kuvatulla tavalla. Rakennettujen kiinteistöjen kohdalla on pidettävä erittäin tiukkaa linjaa. Kunnan tulee harkita vain hankintoja, jotka voidaan perustella tilantarpeella tai jotka voivat edistää parempia kokonaisuuksia tulevaisuudessa.

Peltomaan ja metsätalouden vuokraamisen vastuualueella noudatetaan normaalilinjaa vuonna 2016.

116




Ekologisia ja i lmaston kannalta fiksuja valintoja tulee

käytännössä selvemmin tuoda päätöksentekoprosesseihin koko kunnass

Hankintoihin tulee sisällyttää ympäristöaspektin

Asuntopoliittisen ohjelman toteuttamine

edesautetaan

EKO-LOOGINEN-ohjelman päivittäminen Päätösprosessin viimeistely

EKO-LOOGISTA-ohjelman toteuttaminen

huomioiva valintakriteeri

Liikenneratkaisujen, aikataulujen ja valtion Aktiivinen keskustelu käyttäjien, ELY-keskuksen ja ratkaisujen valvonta saaristo- ja joukko- li ikennöitsijöiden kanssa

Uuden rivi- tai kerrostalon perustamista

l i ikenteessä

12 asuntotontin myynti

TUNNUSLUVUTSuoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18Teknisen lautakunnan kokoukset 11 11 11 11 11

Käsitellyt pykälät 227 250 250 250 250

Teknisen johtajan päätökset 43 50 50 50 50

Edunvalvontatehtävät 21 20 20 20 20

Myydyt tai vuokratut tontit 7 12 12 12 12

Muut kauppakirjat, asunnot, alueet 9 7 7 7 7


Tekninen johtaja 1 1 1 1 1Toimistosihteeri 0,6 0,5 0,65 0,65 0,65

Projektipäällikkö (Älykäs Kemiönsaari) 1

Henkilötyövuosia yhteensä 2,6 1,5 1,65 1,65 1,65

117



YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 392 026 411 530 241 250 243 904 248 050




Avustukset -1 000 -1 000 -1 011 -1 028


TOIMINTAKULUT -1 059 292 -1 036 209 -1 055 358 -1 066 971 -1 085 110

TOIMINTAKATE -667 266 -624 679 -814 108 -823 067 -837 060


118

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö

Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö

TOIMINTA

Valvontayksikkö vastaa rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan päätösten valmistelusta, pöytäkirjanpidosta ja päätösten täytäntöönpanosta. Vastuualue koskee niitä tehtäviä jotka kuuluvat kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asiat jotka koskevat maa-aineslakia, sekä hoitaa niihin kuuluvat lupa- ja valvonta-asiat.


Jatkuva tekninen kehitys ja yleiset vaatimukset sekä voimassaolevan lainsäädännön seuranta vaatii jatkuvaa seurantaa ja asettaa suuria vaatimuksia valvontayksikölle. Esimerkkinä voidaan mainita tiukentuvat energiamääräykset ja jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella suoritettavat hallintopakkomenettelyt kiinteistöjen liittämisestä vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesiverkostoon tulevat vaikuttamaan ympäristönsuojelun työmäärään.

Rakentamisen määrän arvioidaan olevan n. 400 rakennuslupaa/vuosi. Erityisesti tulee kuitenkin huomioida suunnitteilla olevat tuulivoimalahankkeet. Nämä hankkeet tulevat lähivuosina kuormittamaan rakennusvalvonnan toimintaa huomattavasti.


Valvontayksikön henkilökunta erikoistuu jatkuvasti seuraamalla valvontayksikön vastuulla olevien osa-alueiden kehitystä ja lainsäädäntöä. Yksikkö kehittää työmenetelmiä jotka helpottavat tekemään työrutiinit tehokkaammin.

SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Saavutettava taso / seuranta

Panostus henkilökunnan kehittämiseksi Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä

Vuosittaiset kehittämiskeskustelut

Rakennuslupakäsittely

Kehittää lupaprosessin ennakko-ohjausta ja näin edistää lupaprosessin sujuvuutta ja käsittelyaikoja.

Ympäristönsuojelu

Ympäristöasioiden laajempi tiedottaminen.

Yksikkö Ekoloogisen ajattelun laajentaminen. AVAINLUVUT


Rakennusvalvonta Rakennuslupia, toimenpidelupia ja ilmoituksia 356 400 400 400 400

Tehdyt katselmukset 573 550 550 550 550

119

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO

Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö

Ympäristönsuojelu Annetut lausunnot ja virkamiespäätökset 166 150 150 150 150

Tehdyt katselmukset 103 90 90 90 90 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18 Valvontapäällikkö 1 1 1 1 1 Rakennustarkastaja 2 2 2 2 2 Johtava ympäristösihteeri 1 1 1 1 1 Ympäristötarkastaja 1 1 1 1 1 Toimistosihteeri 1 1 1 1 1 Tekninen avustaja 1 1 1 1 1 7 7 7 7 7

MUUTOKSET TA15 – TA16: Tarkoituksena on, että valvontayksikössä ei tehdä mitään suurempia investointeja, ja muutoksia ei tehdä henkilökunnan määrässä toimintavuotena.

VALVONTAYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 179 714 203 855 203 750 205 992 209 494




Muut toimintakulut -1 243

TOIMINTAKULUT -401 030 -445 530 -445 323 -450 223 -457 876

TOIMINTAKATE -221 316 -241 675 -241 573 -244 231 -248 382

120

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö

Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö

TOIMINTA

Kiinteistöyksikön toiminta on jaettu kahteen osaan; kiinteistöihin sekä ruokahuolto- ja siivoustoimeen.

Kiinteistöjen osalta kiinteistöyksikkö hallinnoi, ylläpitää ja vuokraa kunnan rakennuskiinteistöjä. Kiinteistöjä vuokrataan pääasiassa sisäisille asiakkaille, eri osastojen yksiköille, mutta asuntoja sekä liike- ja talousrakennuksia vuokrataan myös ulkopuolisille asiakkaille. Kiinteistöjen päivittäisestä kunnossapidosta vastaavat käytännössä kiinteistötyönjohtaja sekä kiinteistönhoitajat. Isommat toimenpiteet hoidetaan ulkopuolisen työvoiman turvin.

Ruokahuolto- ja siivoustoimi hoitaa siivouksen kunnan omistamissa kiinteistöissä, joissa harjoitetaan kunnallista toimintaa, paitsi peruspalveluosaston hoitoa tuottavissa yksiköissä. Siivoushenkilökunnan työnjohtajana toimii siivoustyönjohtaja. Lisäksi ruokahuolto- ja siivoustoimi vastaa ruoan valmistuksesta kunnan vanhuksille, koululaisille, päiväkotilapsille sekä perhepäivähoidossa oleville lapsille. Kunkin keittiön esimiehenä toimii ruokalanhoitaja. Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö toimii koko keittiö- ja siivoushenkilökunnan esimiehenä.

FÖRÄNDRINGAR I OMVÄRLDEN 2016–2018

Koko maan taloudellinen tilanne on lyhyessä ajassa todettu olevan hyvin huono ja hallitus on nyt antanut toimenpide-ehdotuksia maan saattamiseksi jaloilleen. Julkisella sektorilla on, kuten muilla aloilla, edessään suuria muutoksia tulevaisuudessa. Sote-uudistus tulee varmasti jatkossakin heijastumaan myös mm. kuntien kiinteistönomistukseen. Mitä tapahtuu esimerkiksi peruspalvelun rakennuksille, kun toiminta siirtyy uusille sote-alueille? Kenelle jää vastuu niistä ja mitä resursseja niiden kunnossapidolle on? Näihin kysymyksiin olemme jo jonkin aikaa odottaneet vastauksia.

Eri toimintojen tehostamista joudutaan pohtimaan tulojen pienentyessä. Tämä koskee myös kiinteistönhoitoa sekä ruokahuolto- ja siivoustoimea. Osa valitsee varmasti toimintojen yksityistämisen, kun taas osa tehostaa toimintojaan sisäisesti.

Koska sisäilmaongelmat ovat jo usean vuoden ajan olleet asialistan kärkipäässä, asetetaan uudisrakennus- tai korjaushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville tahoille suuret vaatimukset osaamisen suhteen. Sisäilmaongelmat ovat monisyisiä, eivätkä ne rajoitu ainoastaan rakennusten homevaurioihin.

Ruoalla ja ravinnolla on nykyään suuri merkitys jokapäiväisessä elämässämme. Aihe on esillä mediassa ja sitä pohditaan monesta eri näkökulmasta. Uusia ruokavalioita esitellään tiuhaan tahtiin, ja ruoka-asiantuntijat ottavat kantaa niin puolesta kuin vastaan. Saamme vaikutteita eri maiden ruokakulttuureista. Televisiosta voi seurata jos jonkinlaisia ruokaohjelmia. On haastavaa ylläpitää tasapainoa julkisen ruokahuollon ateriaan kohdistuvien odotusten ja ruoan ravintosisältösuositusten välillä.

Siivousala on ottanut valtavia edistysaskelia viimeisten 15 vuoden aikana; nanotekniikka, siivous otsonivedellä sekä uudet ja tehokkaammat siivouslaitteet – mielenkiintoinen toimiala!


Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan jatkamaan yksiköiden toimintojen tehostamistyö, osittain ulkopuolisen konsultin toimesta ja osittain omana työnä. Tavoitteena on tunnistaa alueet, joiden toimintoja on mahdollista tehostaa, sekä keksiä tavat niiden tehostamiseksi. Yksityistäminen ei ole itsetarkoitus, vaan monia asioita voidaan tehdä tehokkaammalla tavalla myös oman organisaation sisällä.

Energian- ja vedenkulutuksen seuranta jatkuu tehostettuna. Uusinvestoinneissa ja peruskorjauksissa kiinnitetään enemmän huomiota energiaa ja vettä säästäviin ratkaisuihin.

121



Keittiötoiminnon Kotona tehty -ruokahanke on parantanut kouluruoan tasoa. Teemme myös jatkossa töitä tämän tason ylläpitämiseksi.

Vuoden 2016 aikana ruokahuolto- ja siivoustoimi tulee tekemään töitä kehittääkseen ruoan/ruoan laatua hoitolaitosten potilaille. Viisi henkilöä ruokahuolto- ja siivoustoimesta tulee osallistumaan esimieskoulutukseen vuosina 2016–2017. Koulutus antaa esimiehille paremmat edellytykset hoitaa esimiestehtäviään.



Kiinteistöt Energiatodistukset kiinteistöille.

Energiatodistukset laaditaan jokaiselle kunnalle keskeiselle kiinteistölle.

Selvitys, miten kiinteistönhoitoa voidaan tehostaa, jatkuu vuoden aikana.

Määrittää lopulta päätösehdotuksen siitä, hoidetaanko toiminta tulevaisuudessa omin voimin vai aletaanko valmistella kilpailutusta.

Ruokahuolto- ja siivoustoimi

Viisi henkilöä ruokahuolto- ja siivoustoimesta osallistuu esimieskoulutukseen.

Koulutus jatkuu koko vuoden 2016.

Henkilöstön kehityskeskustelut kerran vuodessa. Ottaa käyttöön tietokoneohjelma koulupuolen ruokaohje-, ravinto- ja kustannuslaskentaa varten sekä aloittaa sama työ hoitolaitosten keittiöiden osalta.

Kehityskeskustelu pidetään kunkin työntekijän kanssa kerran vuodessa.

Että ohjelmia käytetään päivittäisessä käytössä koulukeittiöissä.

Ympäristötavoitteet

Paperisten käsipyyhkeiden vaihtaminen kangaspyyhkeisiin. Käyttämään otsonivettä suuremmassa laajuudessa siivouksessa.

Otetaan käyttöön joissakin kouluissa, päiväkodeissa ja hallintorakennuksissa.

Otetaan käyttöön joissakin kouluissa, päiväkodeissa ja hallintorakennuksissa.

122



AVAINLUVUT


Kiinteistöjen kerrosala 47 018 46 734 45 638 45 136 43 569

Rakennusten määrä 39 39 35 34 32

Asuinhuoneistoja 22 18 10 9 8

Aterioiden määrä 386 530 407 694 449 177 449 177 449 177

Siivotut pinta-alat 21 074 20 817 21 717 21 717 21 717



Yksikön päällikkö 1 1 1 1 1

Rakennusinsinööri 1 0,2 0,2 1 1

Projekti-insinööri 1 1 1 - -

Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö 1 1 1 1 1


Kiinteistötyönjohtaja 1 1 1 1 1

Kiinteistönhoitaja 8 7,75 7 7 7

Siivoustyönjohtaja 0,5 1 0,5 0,5 0,5

Keittiöhenkilökunta 22,33 24,19 22,69 22 22

Siivoushenkilökunta 15,07 14,8 16,86 17 17

51,75 52,79 52,1 51,35 51,35

123



MUUTOKSET TA15 – TA16: Osa kiinteistöistä on laskettu myytävän vuoden aikana. Yksi kiinteistönhoitaja on jäänyt eläkkeelle, eikä ketään ole palkattu hänen tilalleen.

KIINTEISTÖYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 6 404 118 6 804 584 7 020 302 7 097 529 7 218 183




Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 541 897 -1 743 789 -1 735 979 -1 755 086 -1 784 925

Avustukset -16 051 -10 000 -10 000 -10 110 -10 282


TOIMINTAKULUT -5 175 905 -5 548 098 -5 530 538 -5 591 412 -5 686 464

TOIMINTAKATE 1 237 921 1 256 486 1 489 764 1 506 117 1 531 719

124

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö

TOIMINTA

Yhdyskuntatekninen yksikkö vastaa yhdyskuntakehityksestä, asemakaavojen toteutuksesta ja ylläpidosta, liikenne- ja tieasioista, yleisistä alueista ja viheralueista, osoitteista, vesihuollon kehittämisestä, ARA-kysymyksistä, laituri- ja satamatoiminnasta jne.

Yksikkö muodostuu neljästä päätoimialueesta:

1. Yhdyskuntatekniikan hallinto 2. Liikenneväylät 3. Puistot ja yleiset alueet 4. Satamatoiminta


Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy yhä nopeammin. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että kunnan toimintaedellytykset muuttuvat. Lainsäädäntö muuttuu. Asiakkaat ja kuntalaiset ovat aiempaa vaativampia, kunnan sisäinen muuttohalukkuus lisääntyy, asuntojen tarve kasvaa ja yrittäjät tekevät nopeita päätöksiä, mikä vaatii mm. monipuolista tonttitarjontaa. Asiakkaat haluavat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua.

Kaikki tämä asettaa korkeat vaatimukset yhdyskuntatekniselle yksikölle, jotta yksikkö voisi vastata asiakkaiden palveluntarpeeseen. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi yksikössä järjestetään säännöllisesti yksikköpalavereita ja henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen. Kunnassa on suuri määrä tietoa ja taitoa, jota tarvitaan päivittäisessä palvelutyössä. Tavoitteena on koota tiedot tietokantoihin ja rekistereihin, joita sitten ylläpidetään jatkuvasti. Tietokannat ja rekisterit helpottavat ja mahdollistavat ammattimaisemman asiakaspalvelun, samalla kun pieni organisaatiomme on vähemmän haavoittuvainen henkilöstövaihdoksille.

SITOVAT TAVOITTEET 2016Tavoite Tavoitetaso / seurantaTiealueiden, viheralueiden ja satama-alueiden lohkominen asemakaava-alueil la vuosina 2016-2018

Ensimmäinen edellytys asemakaavojen toteuttamiselle ja ylläpidolle

on, että kunta omistaa yleiset alueet. 3 asemakaavan tiealueen

lohkominen vuosittain.

Kunnan pienvenesatamien kehittäminen, hoito ja tuotto.

Kunnan pienvenesatamien tulee täyttää nykyiset vaatimukset, niillä

tulee olla kaikki tarvittavat luvat ja niiden tulee olla tuottavia.

Vaihtoehtoisesti laituritoiminta yksityistetään resurssien

vapauttamiseksi laitureiden yleiseen kehittämiseen.

Laiturikokonaisuuksien myynti tai vuokraus, satama-alueiden

vuokraus, yhtiöittäminen tai yhteinen yhtiö yksityisten kanssa. /

Kunta selvittää eri mahdollisuuksia laituritoiminnan hoitamiseksi

pienemmällä kunnallisella työpanoksella tulevaisuudessa.

Tavoitteena on, että laituritoiminta olisi tuottavaa.

125

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö

HENKILÖSTÖBUDJETTIHenkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Yksikön pääll ikkö 1 1 1 1 1

Asiantuntija 2 2 2 2 2Toimistosihteeri 2 2 2 2 2

Työnjohtaja 1 1 1 1 1

Huoltomiehet 8 8 8 8 8

YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 664 486 740 875 776 460 785 002 798 347





Avustukset -144 573 -158 000 -158 000 -159 738 -162 454


TOIMINTAKULUT -1 522 866 -1 635 640 -1 729 756 -1 748 791 -1 778 522

TOIMINTAKATE -781 727 -894 765 -953 296 -963 789 -980 175

MUUTOKSET TA15–TA16 Varhaiseläkkeelle jäämisten vuoksi varhaiseläkekustannukset nousevat 39 000 euroon.

126

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitus


TOIMINTA Kaavoitusyksikkö hoitaa kunnan maapolitiikan valmistelun. Ensisijaisesti kyseessä on osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus sekä poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelu. Yksikkö hoitaa myös kunnallisen päätöksenteon valmistelun koskien maanomistajien tekemiä ranta-asemakaavoja. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2016–2018

Kaavojen päivittämisen akuutti tarve Taalintehtaalla on toteutettu. Muita työn alla olevia tärkeitä kaavoja ovat Valsverksholmenin asemakaava, Kasnäsin asemakaava, Kemiön keskustan asemakaava II ja Brinkkullan asemakaava. Kaavoituksesta ja tasavälein vanhojen kaavojen päivityksestä tulee koko ajan yhä enemmän välttämättömyys yhteiskuntarakentamisessa. Asukkaat asettavat vaatimuksia kaavoitukseen, kamppailu asukkaista vaatii aktiivista kaavoitusta ja valtiolliset viranomaiset vaativat yleensä kaavoitusta jopa aivan pienille maankäyttöhankkeille.


Kemiön keskustan asemakaava II ja Valsverksholmenin asemakaava viedään päätökseen. Brinkkullan asemakaava asetetaan nähtäväksi ehdotuksena. Tavoitteena on saada Dragsfjärdin itäisen saariston ranta-osayleiskaava ja Kasnäsin asemakaava valmiiksi 2016 aikana.

SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta

Kemiön keskustan asemakaava II

Päätösprosessi saatetaan loppuun Brinkkullan asemakaava

Kaava asetetaan nähtäväksi ehdotuksena

Kasnäsin asemakaava

Kaava asetetaan nähtäväksi ehdotuksena Dragsfjärdin itäisen saariston

Päätösprosessi saatetaan loppuun

ranta-osayleiskaava

AVAINLUVUT Suoritukset TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Loppuunvietyjä yleiskaavoja tai 1 0 1 0 1 päivityksiä

Loppuunvietyjä pieniä yleiskaavojen päivityksiä

4 3 3 3 3

Loppuunvietyjä asemakaavoja tai muutoksia 1 2 3 2 2

Loppuunvietyjä ranta-asemakaavoja 2 7 2 2 2 Poikkeuslupia tai

suunnittelutarveratkaisuja 25 30 25 25 25

127

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitus


HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TA 15 TA 16 TS 17 TS 18

Kaavoitusarkkitehti 0,8 0,8 1 1 1

Kaavoittaja 0 1 1 1 1


Yhteensä

1,4 2,3 2,5 2,5 2,5


KAAVOITUSYKSIKKÖ

BS 2014 BG 2015 BG 2016 EP 2017 EP 2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

TOIMINTATUOTOT 144 233 49 530 26 250 26 539 26 990




Muut toimintakulut -235 -500 -500 -506 -515

TOIMINTAKULUT -397 331 -335 402 -317 905 -321 405 -326 870

TOIMINTAKATE -253 098 -285 872 -291 655 -294 866 -299 880

128

7. TULOSLASKELMAOSA

129

Tuloslaskelma osoittaa kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin.

Tuloslaskelmassa summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot – ja menot. Tuloslaskelmassa välituloksina esitetään seuraavat tiedot:

Toimintakate osoittaa, kuinka suuri osa käyttötalouden menoista tulee kattaa veroilla ja valtionosuuksilla.

Vuosikate osoittaa, paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen.

Tilikauden tulos osoittaa tilikauden tulojen ja menojen erotuksen.

Tuloslaskelmaosassa esitetään myös valtuuston nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot toimintakatetta seuraavien erien osalta: verotulot, valtionosuudet, korkotuotot ja -kulut sekä rahoitustuotot ja -kulut. Talousarvion tuloslaskelmaosaa otetaan myös tilikauden tuloksen käsittelyä koskeva suunnitelma. Poistoerotuksen, varausten ja rahastojen muutokset eivät ole määrärahoja tai arvioituja tuloja, koska ne eivät vaikuta rahoitukseen. Valtuusto hyväksyy kuitenkin suunnitelmat näille muutoksille hyväksyessään talousarvion tuloslaskelmaosan.

Vapaaehtoisen rahaston ja varauksen tarkoituksen on varata omaa pääomaa erityiseen tarkoitukseen ja ne ovat luonteeltaan tilikauden tuloksen käsittelyeriä. Kunnalla voi olla sekä vapaaehtoisia rahastoja ja lahjoitusrahastoja että pakollisia varauksia ja vapaaehtoisia varauksia. Rahastojen ja varausten muutokset vaikuttavat määrärahoihin talousarvoin investointiosassa. Rahastojen siirrot ja varaukset ovat pääasiassa mahdollisia vain, kun koko kunnan tulos on voitollinen. Negatiivinen tulos ei mahdollista varauksia tulevaisuudelle.

Talousarvion tuloslaskelmasta on selkeyden vuoksi tehty kaksi laskelmaa; varsinaisen talousarvion tuloslaskelma, joka sisältää sisäiset erät ja toinen, joka ei sisällä sisäisiä eriä. Tuloslaskelma on tehty sekä sisältäen vesiliikelaitoksen että ilman vesiliikelaitosta.

130

TULOSLASKELMA

Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien

2014 2015 2015 2016 2017 2018Ulkoinen / sisäinen TilinpäätösTalousarvio Muut.TA Talousarvio Taloussuun. Taloussuun.

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 6 921 795 7 134 698 7 134 698 7 414 411 7 504 598 7 628 635

Maksutuotot 2 679 386 2 393 600 2 393 600 2 500 500 2 528 007 2 570 983

Tuet ja avustukset 1 082 289 700 493 773 129 810 706 617 442 627 940

Vuokratuotot 3 518 172 3 840 388 3 840 388 4 004 542 4 048 595 4 117 422


TOIMINTATUOTOT 14 978 903 14 966 754 15 039 390 15 422 765 15 383 351 15 638 964Valmistus omaan käyttöön 86 360

TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut 24 060 384 25 589 618 25 932 538 26 103 553 26 390 717 26 839 368


Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 333 121 3 569 262 3 571 862 3 642 097 3 681 817 3 741 688

Avustukset 1 758 187 1 772 020 1 852 020 1 885 558 1 428 100 1 452 379

Vuokrakulut 3 631 861 3 928 606 3 928 606 4 042 589 4 087 060 4 156 539


TOIMINTAKULUT 55 414 666 56 193 398 57 071 946 57 738 258 57 893 969 58 868 431

TOIMINTAKATE -40 349 403 -41 226 644 -42 032 556 -42 315 493 -42 510 618 -43 229 467

VEROTULOTKunnallisvero 18 009 536 18 000 000 18 553 010 18 308 000 18 350 000 19 000 000

Yhteisövero 746 505 640 000 640 000 600 000 650 000 680 000

Kiinteistövero 2 911 094 3 000 000 3 000 000 3 100 000 3 150 000 3 150 000

VEROTULOT 21 667 135 21 640 000 22 193 010 22 008 000 22 150 000 22 830 000

VALTIONOSUUDET 22 372 187 22 000 000 22 243 912 23 120 000 23 120 000 23 120 000

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUTKorkotuotot 39 633 35 000 35 000 31 000 42 000 38 600

Muut rahoitustuotot 57 463 42 900 42 900 32 840 43 000 43 000

Korkokulut 321 315 421 000 421 000 396 000 480 800 499 700

Muut rahoituskulut 33 825 26 900 26 900 17 840 25 000 25 000

RAHOITUSTUOTOT JA -KU -258 044 -370 000 -370 000 -350 000 -420 800 -443 100

VUOSIKATE 3 431 875 2 043 356 2 034 366 2 462 507 2 338 582 2 277 433

POISTOT JA ARVONALENT 2 557 314 3 076 000 3 076 000 3 573 000 3 623 600 3 839 000

SATUNNAISET ERÄT

TILIKAUDEN TULOS 874 561 -1 032 644 -1 041 634 -1 110 493 -1 285 018 -1 561 567

POISTOERON LISÄYS(-) VÄHEN 165 454 170 000 170 000 165 000 165 000 165 000 ( ) ( )J ( ) ( )

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM 1 040 015 -862 644 -871 634 -945 493 -1 120 018 -1 396 567

131

TULOSLASKELMA

Poislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos

2014 2015 2015 2016 2017 2018Ulkoinen / Sisäinen TilinpäätösTalousarvio Muut.TA Talousarvio Taloussuun. Taloussuun.

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 5 196 579 5 299 448 5 299 448 5 471 411 5 531 598 5 625 635

Maksutuotot 2 679 386 2 393 600 2 393 600 2 500 500 2 528 007 2 570 983

Tuet ja avustukset 1 082 289 700 493 773 129 810 706 617 442 627 940

Vuokratuotot 3 518 172 3 840 388 3 840 388 4 004 542 4 048 595 4 117 422


TOIMINTATUOTOT 12 990 893 12 751 504 12 824 140 13 147 765 13 075 051 13 297 330Valmistus omaan käytöön 86 360

TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut 24 060 384 25 589 618 25 932 538 26 103 553 26 390 717 26 839 368


Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 977 717 3 217 664 3 220 264 3 257 399 3 293 270 3 349 257

Avustukset 1 758 187 1 772 020 1 852 020 1 885 558 1 428 100 1 452 379

Vuokrakulut 3 631 861 3 928 606 3 928 606 4 042 589 4 087 060 4 156 539


TOIMINTAKULUT 54 271 380 54 847 668 55 726 216 56 360 088 56 502 017 57 462 568

TOIMINTAKATE -41 194 127 -42 096 164 -42 902 076 -43 212 323 -43 426 966 -44 165 238

VEROTULOTKunnallisvero 18 009 536 18 000 000 18 553 010 18 308 000 18 350 000 19 000 000

Yhteisövero 746 505 640 000 640 000 600 000 650 000 680 000

Kiinteistövero 2 911 094 3 000 000 3 000 000 3 100 000 3 150 000 3 150 000

VEROTULOT 21 667 135 21 640 000 22 193 010 22 008 000 22 150 000 22 830 000

VALTIONOSUUDET 22 372 187 22 000 000 22 243 912 23 120 000 23 120 000 23 120 000

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUTKorkotuotot 39 393 35 000 35 000 31 000 42 000 38 600

Muut rahoitustuotot 46 316 36 900 36 900 26 840 37 000 37 000

Korkokulut 213 283 256 000 256 000 274 000 337 400 354 610

Muut rahoituskulut 17 210 14 034 14 034 13 000 10 000 10 000

RAHOITUSTUOTOT JA -KU -144 784 -198 134 -198 134 -229 160 -268 400 -289 010

VUOSIKATE 2 700 411 1 345 702 1 336 712 1 686 517 1 574 634 1 495 752

POISTOT JA ARVONALENT 1 859 652 2 097 800 2 097 800 2 513 900 2 802 600 3 039 000

SATUNNAISET ERÄT

TILIKAUDEN TULOS 840 759 -752 098 -761 088 -827 383 -1 227 966 -1 543 248

POISTOERON LISÄYS(-) VÄHEN 129 599 134 100 134 100 129 130 129 130 129 130 ( ) ( )J ( ) ( )

TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (A 970 358 -617 998 -626 988 -698 253 -1 098 836 -1 414 118

132

ULKOINEN TULOSLASKELMA

Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaanlukien 2013 2014 2015 2015 2016Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Muut TA Talousarvio


Maksutuotot 2 842 420 2 672 906 2 393 600 2 393 600 2 496 250

Tuet ja avustukset 936 825 1 082 289 700 493 773 129 810 706

Vuokratuotot 586 600 537 291 579 782 579 782 542 400


TOIMINTATUOTOT 7 517 497 7 625 037 6 909 531 6 982 167 7 128 033Valmistus omaan käyttöön 45 151 86 360




Eläkekulut 4 616 844 4 666 241 4 828 966 4 841 896 4 812 218

Muut henkilöstösivukulut 977 381 975 360 1 260 333 1 264 823 1 239 915

Henkilöstösivukulut 5 594 225 5 641 601 6 089 299 6 106 719 6 052 133




Avustukset 1 707 489 1 758 187 1 772 020 1 852 020 1 885 558

Vuokrakulut 678 525 650 979 668 000 668 000 593 430


TOIMINTAKULUT 47 254 968 48 076 785 48 136 175 49 014 723 49 443 526

TOIMINTAKATE -39 692 320 -40 365 387 -41 226 644 -42 032 556 -42 315 493

VEROTULOTKunnallisvero 19 384 472 18 009 536 18 000 000 18 553 010 18 308 000

Yhteisövero 632 819 746 505 640 000 640 000 600 000

Kiinteistövero 2 573 133 2 911 094 3 000 000 3 000 000 3 100 000

VEROTULOT 22 590 423 21 667 135 21 640 000 22 193 010 22 008 000

VALTIONOSUUDET 21 908 134 22 372 187 22 000 000 22 243 912 23 120 000

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUTKorkotuotot 1 426 26 059 0

Muut rahoitustuotot 36 861 40 930 30 034 30 034 28 000

Korkokulut 331 499 307 741 386 000 386 000 365 000

Muut rahoituskulut 15 426 17 292 14 034 14 034 13 000

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -308 638 -258 044 -370 000 -370 000 -350 000

VUOSIKATE 4 497 599 3 415 891 2 043 356 2 034 366 2 462 507

POISTOT JA ARVONALENTUMISET 2 383 571 2 557 314 3 076 000 3 076 000 3 573 000

TILIKAUDEN TULOS 2 114 028 858 577 -1 032 644 -1 041 634 -1 110 493

POISTOERON LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 166 828 165 454 170 000 170 000 165 000

TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (ALIJÄÄMÄ) 2 280 857 1 024 031 -862 644 -871 634 -945 493

TAVOITEET JA TUNNUSLUVUTToimintatulot / Toimintamenot, % 15,9 % 15,9 % 14,4 % 14,2 % 14,4 %

Vuosikate / Poistot, % 188,7 % 133,6 % 66,4 % 66,1 % 68,9 %

Vuosikate, euro/asukas 642 € 492 € 293 € 293 € 355 €

Kertynyt yli- / alijäämä 12 511 691 13 535 722 10 885 124 12 664 088 13 280 013

Asukasmäärä vuoden lopussa 7 005 6 943 6 965 6 943 6 943

133

8. INVESTOINTIOSA

8.1 Hallinto-osasto

8.2 Kehitysosasto

8.3 Sivistysosasto



134

8.1 Hallinto-osasto

Talousarviovuosi 2016 1. ATK-varusteet ja ohjelmat Hallinto-osaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat Henkilöstöhallinnon ohjelman uusiminen Investointi 2016: 7 500 € + 20 000 € (kunnan nettisivujen ja ekstranetin uudistaminen) 30 000 € (henkilöstöhallinnon ohjelma) 2. IKT-varusteet ja ohjelmat Palvelinjärjestelmä, varajärjestelmä ja tietoverkko Investointi 2016: 35 000 € Taloussuunnitelma 2017–2018 1. ATK-varusteet ja ohjelmat Investointi 2017: 7 500 € Investointi 2018: 7 500 € 2. ATK, ohjelmistot Investointi 2017: 45 000 € Investointi 2018: 0 € 3. IKT-varusteet ja ohjelmat Investointi 2017: 35 000 € Investointi 2018: 35 000 €

8.2 Kehitysosasto

Talousarviovuosi 2016

1. ATK-varusteet ja ohjelmat Kehitysosaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat Investointi 2016: 5 000 €

Taloussuunnitelma 2017–2018

1. ATK-varusteet ja ohjelmat Investointi 2017: 5 000 € Investointi 2018: 5 000 €

8.3 Sivistysosasto


1. IT-varustus ja ohjelmistolisenssit Sivistysosaston tavoitteena on olla edelläkävijänä informaatio- ja kommunikaatioteknologian käytössä opetuksessa. Tavoite vaatii panostusta sekä varustukseen (tietokoneet, lisävarusteet ja ohjelmistot) että opettajien jatkokoulutukseen. Askel tähän suuntaan on sivistysosaston pyrkimys uudistaa ja täydentää koulujen IT-varustusta.

135

Vuoden 2016 aikana panostetaan koulujen langattomien verkkojen parantamiseen. Taloudellisia voimavaroja tarvitaan myös ohjelmistolisensseille. Ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät vaiheittain syksystä 2016 alkaen ja siksi osa budjetoiduista määrärahoista suunnataan tulevien ylioppilaiden IT-varustukseen.

Koulut, esikoulut 75 000 € Lukion opiskelijat 15 000 € Sivistysosaston muut yksiköt 15 000 €

Taloussuunnitelma 2017: 105 000 € Taloussuunnitelma 2018: 105 000 €

2. Tulevaisuuden koulun kalusto ja varustus Amosparkens skolanin perusparannuksen investointi ei sisällä määrärahoja koulun uusien luokkahuoneiden, mediateekin tai muiden työhuoneiden varustukseen. Määräraha tarvitaan esim. tauluille ja huonekaluille. Tulevaisuuden koulun varustus tulisi olla joustava.

Investointi 2016: 70 000 € Investointi 2017: 30 000 €

3. Koulukeskuksen tenniskenttien siistiminen Tenniskenttäalue suunnitellaan koulukeskuksen oppilaiden yleistoiminta-alueeksi. Tavoitteena on, että alue käytetään fyysiseen aktiviteettiin väli- ja oppitunneilla. 75 000 euron määräraha riittää sekä suunnitteluun että sen toteuttamiseen.

Investointi 2016: 75 000 €



1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hardware) Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin. Investointi 2016: 30 000 €

2. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (software) Kansallisten Kanta-palveluiden käyttöönotto etenee vaiheittain, mikä tarkoittaa uusien tai päivitettyjen Abilita -ohjelmistokokonaisuuksien hankintaa. Lisäksi tarvitaan ohjelmistopäivityksiä ja -hankintoja jotka mahdollistavat parannuksia hoitotyön työ- ja päätösprosesseihin. Investointi 2016: 100 000 €

3. Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa

Hoitoirtaimistoa, mm. potilasvuoteita, geriatrisia tuoleja ja pyötätuoleja. Investointi 2016: 33 000 €

4. Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa

Hoitoirtaimistoa, mm. tutkimusvalaisin, ultraäänilaite, suihkutuoli ja –vaunu, ja sensori hammashuollon digitaaliseen röntgeniin. Investointi 2016: 90 000 €

5. Ilmalämpöpumppuja

Ilmalämpöpumppuja peruspalveluosaston eri yksiköihin. Investointi 2016: 10 000 €

Taloussuunnitelma 2017–2018

136

1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hardware) Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin. Investointi 2017: 30 000 € Investointi 2018: 30 000 €

2. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (software)

Kansallisten Kanta-palveluiden käyttöönotto etenee vaiheittain, mikä tarkoittaa uusien tai päivitettyjen Abilita -ohjelmistokokonaisuuksien hankintaa. Lisäksi tarvitaan ohjelmistopäivityksiä ja -hankintoja jotka mahdollistavat parannuksia hoitotyön työ- ja päätösprosesseihin. Investointi 2017: 100 000 € Investointi 2018: 100 000 €

3. Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa

Hoitoirtaimistoa, mm. potilasvuoteita ja -nosturi. Investointi 2017: 33 000 € Investointi 2018: 33 000 €

4. Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa

Hoitoirtaimistoa, esim. tutkimuspöytä, lääkekaappi, potilassängyt ja autoklaavi. Investointi 2017: 90 000 € Investointi 2018: 90 000 €

5. Ilmalämpöpumppuja

Ilmalämpöpumppuja eri toimintayksiköihin vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa. Investointi 2017: 10 000 € Investointi 2018: 10 000 €


Ympäristö ja tekniikka, hallinto Talousarviovuosi 2016

1. ATK-varusteet ja ohjelmat Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja uudet ohjelmat. Investointi 2016: 15 000 €

2. Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo Tasearvon korjaus kun maa-alueita myydään, myyntisuunnitelman mukaan. Talousarviovuosi 2016: –139 000 €

Taloussuunnitelma 20116 – 2018

1. ATK-varusteet ja ohjelmat Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja uudet ohjelmat. Investointi 2017: 15 000 € Investointi 2018: 15 000 €

2. Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo Tasearvon korjaus kun maa-alueita myydään, myyntisuunnitelman mukaan. Taloussuunnitelma 2017: –45 000 € Taloussuunnitelma 2018: –89 000 €

137

Kiinteistöt


1. Lapsikylä, uuden päiväkodin rakentaminen Kemiöön sekä Amosparkens skolan korjaus Kemiön uuden päiväkodin rakentaminen on aloitettu vuoden 2014 aikana. Päiväkoti valmistuu marraskuun loppuun mennessä 2015, jonka jälkeen koulun korjaus aloitetaan. Koko hanke tulee olemaan valmis kesäkuun loppuun mennessä 2016. Kokonaisinvestointi 5 750 000 €. Talousarvio 2016: 1 100 000 €

2. Amospuiston koulupiha Uuden päiväkodin rakentamisen takia, oppilaat Amosparkens skolanissa tarvitsevat uusia toiminnallisia vaihtoehtoja välitunneille sekä liikuntatunneille. Paikalla, johon uusi päiväkoti rakennetaan, oppilaat ovat aikaisemmin pystyneet pelaamaan sekä koripalloa että jalkapalloa. Miniareena, joka nyt on ollut oppilaiden käytössä välitunneilla, palvelee jatkossa enemmän päiväkodin lapsia kuin Amosparkens skolanin oppilaita. Amosparkens skolanin pihaa laajennetaan Turuntien suuntaan yleisurheilukentälle. Yleisurheilukentän puolikuu sekä osa nurmialueesta toimivat koulun pihana. Sekä yleisurheilukentän puolikuulle että nurmialueelle asennetaan tekonurmi. Puolikuuhun tulee minikoriskenttä, 5x30m juoksuratoja, korkeus- sekä seiväshypyn suorituspaikka. Nurmialueelle tulee monitoimikenttä 60mx45m joka voidaan käyttää monipuolisesti jalkapallon, salibandyn, pesäpallon, käsipallon ja tenniksen pelaamiseen. Talvella on mahdollista käyttää kenttää luistelukenttänä. Yleisurheilukenttää levennetään näillä toimenpiteillä, mikä tarkoittaa että myös juoksuratoja parannetaan uudella kuivatuksella sekä tiilimurskeella. Vanha paviljonki puretaan ja uusi varastorakennus wc-tiloineen rakennetaan. Pituushyppypaikka siirretään juoksuratojen ulkopuolelle Edvin Widentien suuntaan. Heittopaikat kuten kuulantyöntö, keihäs ja kiekko pysyvät jatkossakin samoilla paikoilla kuin tällä hetkellä, puolikuussa Turuntien päädyssä. Brutto Avustus Netto Talousarvio 2016: 250 000 € 75 000 € 175 000 € Talousarvio 2017: 250 000 € 75 000 € 175 000 €

3. Kemiön terveysasema, laajennuksen ja korjauksen suunnittelu Kemiön terveysasemalle on tehty kuntotarkastus, joka osoitti joukon vikoja ja puutteita kiinteistössä. Lisäksi peruspalveluosasto tarvitsee isommat tilat ja vuodeosasto on sprinklattava. Suunnitelmat Kemiön terveysaseman laajennukselle, sprinklaukselle ja korjaukselle tehtiin vuoden 2015 aikana. Tuleville vuosille varataan varoja suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Talousarvio 2016: Suunnittelu 130 000 € Toimenpiteitä: 2 100 000 € Talousarvio 2017: 2 000 000 €

4. Uuden arkistotilan suunnittelu Kunnan arkistotilat ovat tällä hetkellä hajallaan mm vanhoissa kunnantoimistoissa. Kaikki tilat eivät ole erityisen tarkoituksenmukaisia ja kaikki alkavat olla täynnä. Västanfjärdin kunnantoimisto on lisäksi myyntilistalla ja vaikka ei välttämättä tapahdu mitään lähitulevaisuudessa, niin myös Taalintehtaan kunnantoimisto sijaitsee alueella jonne on kaavailtu uusia liiketiloja. On tehtävä suunnitelmat uusille, riittäville ja tarkoituksenmukaisille tiloille. Talousarvio 2016: 50 000 €

5. Laitteita ruokahuolto- ja siivoustoimen tarpeisiin Investointimääräraha osittain suunnitelluille hankinnoille, osittain vuoden aikana syntyville tarpeille, uusia ruokahuolto- ja siivoustoimen koneita. Talousarvio 2016: 50 000 €

138

Talousarvio 2017: 20 000 € Talousarvio 2018: 20 000 €

6. Investointipotti Investointimääräraha äkillisille, pienemmille investointi- tai suunnittelutarpeille jotka syntyvät vuoden aikana. Tekninen lautakunta hallitsee määrärahan. Talousarvio 2015: 300 000 € Talousarvio 2016: 300 000 € Talousarvio 2017: 300 000 €

7. Taalintehtaan paloasema, lattian korjaaminen Taalintehtaan paloaseman lattia on vuosien saatossa painunut ja on huonossa kunnossa. Suunnitelma asian korjaamiseksi on tehty. Avustusta toimenpiteille voi ja tullaan hakemaan Palosuojelurahastolta. Brutto Avustus Netto Talousarvio 2016: 150 000 € 50 000 € 100 000 €

8. Almakoti, sprinklaus ja korjaus Vuoden 2016 aikana päivitetään vuonna 2012 tehtyjä korjaus- ja sprinklaussuunnitelmia Almakodin osalta. Sprinklaus ja korjaus aloitetaan vuoden 2017 aikana. Talousarvio 2016: 50 000 € Talousarvio 2017: 1 500 000 €

9. Taalintehtaan terveysasema, korjaustoimenpiteiden ja sprinklauksen suunnittelu Taalintehtaan terveysasemalle on tehty kuntotarkastus, joka osoitti joukon vikoja ja puutteita kiinteistössä. Korjauksesta tehdään tekninen suunnitelma vuoden 2016 aikana.

Talousarvio 2016: 100 000 €

Taloussunnitelma 2017–2018 Hannakoti Hannakodin sprinklauksen yhteydessä tehtiin myös muita sisäpuolisia parannustöitä rakennuksessa. On vielä olennaisia asioita jotka pitää korjata rakennuksessa. Vaadittavien toimenpiteiden suunnittelu tehdään vuoden 2017 aikana. Talousarvio 2017: 100 000 € Talousarvio 2018: 600 000 €

Yhdyskuntatekniikka


1. Tievalaistuksen ja kaapelointien uusiminen Tievalaisimien ja -lamppujen uusimiseen kuluu useita vuosia, mutta samalla nämä toimenpiteet vähentävät sähkönkulutusta. Tavoitteena on vastedes tehdä yhteistyötä muiden yhteiskuntatoimijoiden kanssa yhteisten kaapeliojien osalta. Talousarvio 2016 100 000 € Taloussuunnitelma 2017 50 000 € Taloussuunnitelma 2018 50 000 €

2. Asemakaavateiden asfaltointi Asemakaavateiden asfaltointi eri puolilla kuntaa.

Talousarvio 2016 40 000 € Taloussuunnitelma 2017 40 000 €

139

Taloussuunnitelma 2018 40 000 €

3. Maanhankinta Tulevan asemakaavoituksen helpottamiseksi, liikenneratkaisujen toteuttamiseksi. Talousarvio 2016 100 000 € Taloussuunnitelma 2017 100 000 € Taloussuunnitelma 2018 100 000 €

4. Asemakaavatiet Kunnalla on useita asemakaava-alueita ja monia katuja. Osa näistä on rakentamattomia ja osa on kipeästi perusparannuksen tarpeessa. Laadittujen maankäytön suunnittelusopimusten mukaan kunnalla on myös velvollisuus rakentaa tiettyjä katuja, kun maanomistajien tarve sitä vaatii. Hallinnollisen joustavuuden mahdollistamiseksi tällaisille toimenpiteille on tärkeä varata määrärahoja. Suurin yksittäinen tieinvestointi on Valssaamontien uudelleenrakentaminen Tyskaholmenin uuden sillan yhteyteen 2016 sekä Amosparkens skolalle johtavan Edvin Widen tien uusiminen. Talousarvio 2016 200 000 € Taloussuunnitelma 2017 250 000 € Taloussuunnitelma 2018 250 000 €

5. Taalintehtaan aallonmurtaja ja satama Taalintehtaan sataman kehittäminen asemakaavan ja satamakaavojen pohjalta. Talousarvio 2016 40 000 € Taloussuunnitelma 2017 200 000 € Taloussuunnitelma 2018 250 000 €

6. Kuivatuslinjat

Yleinen määräraha ojitus- ja kuivatuslinjoja varten. Talousarvio 2016 20 000 € Taloussuunnitelma 2017 20 000 € Taloussuunnitelma 2018 20 000 €

7. Laitureiden yleinen kunnossapito Laitureiden jatkuvan kunnossapidon helpottamiseksi tarvitaan yleinen määräraha mittavammalle kunnossapidolle. Talousarvio 2016 60 000 € Taloussuunnitelma 2017 60 000 € Taloussuunnitelma 2018 60 000 €

8. Tordalenin kuivatus

Tordalenin kuivatus uusitaan vuosina 2015–2016. Talousarvio 2016 100 000 €

9. Tyskaholmenin silta ja ruoppausmassojen käsittely

Taalintehtaan Tyskaholmeniin rakennetaan uusi silta 2015–2016. Talousarvio 2016 350 000 €

10. Pakettiauto Kunnalla on useita leasingautoja sekä omia autoja. Leasingsopimukset ovat ylipäänsäkin kalliita, koska 3–4 vuoden leasingsopimuksella auton hinta olisi periaatteessa maksettu. Siksi on perusteltua investoida muutamaan lisäautoon ja samalla luopua muutamasta voimassaolevasta leasingsopimuksesta. Talousarvio 2016 40 000 € Taloussuunnitelma 2017 40 000 € Taloussuunnitelma 2018 40 000 €

140

INVESTOINNIT 2016-2018

Talousarvio 2016 TS 2017 TS 2018 Yhteensä /

HALLINTO-OSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2016-2018

ATK-varusteet ja ohjelmat 7 500 7 500 7 500 22 500

Kunnan nettisivujen ja ekstranetin uudistaminen 20 000 20 000

ATK, ohjelmistot 30 000 45 000 0 75 000

IKT-varusteet ja ohjelmat 35 000 35 000 35 000 105 000

HALLINTO Yhteensä 92 500 87 500 42 500 222 500


KEHITYSOSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2016-2018


KEHITYS Yhteensä 5 000 5 000 5 000 15 000


SIVISTYSOSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2016-2018


Lukion opiskelijoiden tietokoneet 15 000 15 000 15 000 45 000

Tulevaisuuden koulun ja Silvan kalusto ja varustus:

(Amosparkens skola 2016, 2017 -2018 APS ja muut koulut) 70 000 30 000 100 000

Koulukeskuksen tenniskenttien siistiminen 75 000 75 000

SIVISTYS Yhteensä 250 000 135 000 105 000 490 000


PERUSPALVELUOSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2016-2018

ATK-varusteet ja ohjelmat, laitteistot 30 000 30 000 30 000 90 000

ATK-varusteet ja ohjelmat, ophjelmistot 100 000 100 000 100 000 300 000

Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa 33 000 33 000 33 000 99 000

Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa 90 000 90 000 90 000 270 000

Ilmalämpöpumput, 6 kpl 10 000 10 000 10 000 30 000

PERUSPALVELU Yhteensä 263 000 263 000 263 000 789 000

141


YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA, hallinto Brutto Myynti Netto Brutto Myynti Netto Brutto Myynti Netto hanke 2016-2018

ATK-varusteet ja ohjelmat, laitteistot 15 000 15 000 15 000 45 000

Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo 139 000 -139 000 45 000 -45 000 89 000 -89 000 -273 000

YjT, hallinto Yhteensä 139 000 -124 000 45 000 -30 000 89 000 -74 000 -228 000


YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA, kiinteistöt Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2016-2018

Uuden päiväkodin rakentaminen Kemiöön sekä Amosparkenin skolanin korjausAmosparkenin koulun korjaus 1 100 000 1 100 000

Amospuiston koulupiha 250 000 75 000 175 000 250 000 75 000 175 000 350 000

Kemiön terveysasema: 4 230 000

Suunnittelu 130 000

Laajennus, korjaus ja sprinklaus 2 100 000 2 000 000

Uuden arkistotilan suunnittelu 50 000 50 000

Laitteita ruokahuolto- ja siivoustoimen tarpeisiin 50 000 20 000 20 000 90 000

Investointipotti 300 000 300 000 300 000 900 000

Taalintehtaan paloasema, lattian korjaaminen 150 000 50 000 100 000 100 000

Almakoti: sprinklaus ja korjaus 1 550 000

Suunnittelu 50 000

Toimenpiteitä 1 500 000

Hannakoti: 700 000

Korjauksen suunnittelu 100 000

Toimenpiteitä 600 000

Taalintehtaan terveysasema: Korjauksen suunnittelu 100 000 100 000

Kiinteistöt Yhteensä 4 280 000 125 000 4 155 000 4 170 000 75 000 4 095 000 0 920 000 9 170 000

142


YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA, yhdyskuntatekniikka Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2016-2018

Tievalaistus 100 000 50 000 50 000 200 000

Asemakaavateiden asfaltointi 40 000 40 000 40 000 120 000

Maanhankinta 100 000 100 000 100 000 300 000

Asemakaavatiet ja suunnittelu 200 000 250 000 250 000 700 000

Taalintehtaan aallonmurtaja ja satama 40 000 200 000 250 000 490 000

Kuivatus 20 000 20 000 20 000 60 000

Yleinen laitureiden kunnossapito 60 000 60 000 60 000 180 000

Tordalenin kuivatus 100 000 100 000

Tyskaholmenin silta ja ruoppausmassojen käsittely 350 000 350 000

Pakettiauto 40 000 40 000 40 000 120 000

Yhdyskuntatekniikka Yhteensä 1 050 000 760 000 810 000 2 620 000


Kemiönsaaren kunta (ilman Kemiönsaaren Vesi) Brutto

Avustus/

myynti Netto Brutto

Avustus/

myynti Netto Brutto Myynti Netto hanke 2016-2018

YHTEENSÄ 5 955 500 264 000 5 691 500 5 435 500 120 000 5 315 500 2 160 500 89 000 2 071 500 13 078 500

143

9. RAHOITUSOSA

144

Rahoituslaskelma on keskeinen osa kunnan talousarviota. Toiminnan rahoitus esitetään talousarvion rahoitusosassa joka on osaa talousarviota yhdessä talouslaskelmaosan ja investointiosan kanssa.

Rahoitusosassa kunta osoittaa varsinaisen toiminnan ja siihen kuuluvien investointien nettokassavirran yli- tai alijäämän suuruus. Rahoitustoiminnan kassavirta osoittaa, millä tavalla nettokassavirran alijäämä on katettu tai millä tavalla ylijäämä on käytetty ja miten se on vaikuttanut rahoitustilanteeseen.

Rahoituslaskelmaan tuodaan tuloslaskelmasta vuosikate sekä ylimääräiset erät. Investointiosasta tuodaan käyttöomaisuuden hankintahinta, myös hankintameno tai sen osa, joka on katettu investointivarauksella tai rahastosta. Rahoituslaskelman tuloina osoitetaan investointiosaan kirjatut investointien rahoitusosuudet (mm. Valtionavustus) sekä käyttöomaisuuden myyntiutotot.

Tuloslaskelma- ja investointiosista siirtyvien erien lisäksi rahoituslaskelmassa arvioidaan anto- ja ottolainauksen muutokset. Näiden arviointien jälkeen saadaan arvio kassavarojen muutoksista.

Kunnanvaltuustolle ehdotetut rahoituslaskelman erät, jotka ovat sitovia:

- antolainauksen vähennys/lisäys - pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys

Rahoituslaskelman kohdassa pitkäaikaisten lainojen lisäys arvioidaan, kuinka paljon talousarviovuonna tarvitaan pitkäaikaista lainaa kattamaan rahoitustarvetta. Vastaavasti kohdassa lyhytaikaisten lainojen lisäys voidaan arvioida lyhytaikaisen rahoituksen tarve.

145

RAHOITUSLASKELMAKemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien 2014 2015 2015 2015 2016 2017 2018

Tilinpäätös Talousarvio Muutettu TA Ennuste Talousarvio Taloussunn. TaloussunnToiminnan rahavirta

Vuosikate 3 431 875 2 043 356 2 034 366 2 417 291 2 462 507 2 338 582 2 277 433

Satunnaiset erät


Toiminnan rahavirta 3 162 337 1 687 356 1 678 366 2 061 291 2 266 757 2 140 679 2 076 166

Investointien rahavirtaInvestointimenot -6 777 058 -10 053 000 -10 906 010 -10 676 010 -6 440 500 -6 065 500 -2 620 500

Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 226 154 360 000 380 000 380 000 125 000 75 000 0


Investointien rahavirta -5 012 289 -9 291 000 -10 124 010 -9 894 010 -5 980 750 -5 747 597 -2 330 233

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 849 952 -7 603 644 -8 445 644 -7 832 719 -3 713 993 -3 606 918 -254 067

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset Liikelaitokselle -973 115 0

Antolainasaamisten vähennykset 184 774 184 780 184 780 249 650 249 650 249 650 249 650

Antolainauksen muutokset -788 342 184 780 184 780 249 650 249 650 249 650 249 650


Pitkäaikaisten lainojen lisäys Kunnalta 973 115 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0 9 815 000 10 495 000 10 495 000 5 000 000 5 495 000 2 365 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -184 774 -184 780 -184 780 -249 650 -249 650 -249 650 -249 650

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -1 996 296 -2 050 800 -2 050 800 -1 924 135 -2 341 600 -2 413 830 -2 444 500

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0

Lainakannan muutokset -1 207 955 7 579 420 8 259 420 8 321 215 2 408 750 2 831 520 -329 150

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset 1 273 713

Rahoituksen rahavirta -722 584 7 764 200 8 444 200 8 570 865 2 658 400 3 081 170 -79 500

Rahavarojen muutos -2 572 536 160 556 -1 444 738 146 -1 055 593 -525 748 -333 567

Kassa 4 274 051 3 344 193 4 272 607 5 012 196 3 956 603 3 430 855 3 097 288

Lainakanta 14 148 426 23 812 627 22 592 626 22 719 291 25 377 691 28 458 861 28 379 361

Laina/asukas 2 038 3 426 3 254 3 272 3 655 4 099 4 087

Asukasluku 6 943 6 950 6 943 6 943 6 943 6 943 6 943

Kassan riittävyys, päivät 27 18 22 26 22 19 18

146

RAHOITUSLASKELMAPoislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos 2014 2015 2015 2015 2016 2017 2018

Tilinpäätös Talousarvio Muutettu ta Ennuste Talousarvio Taloussunn. Taloussuunn.

Toiminnan rahavirtaVuosikate 2 700 411 1 345 702 1 336 712 1 719 637 1 686 517 1 574 634 1 495 752

Satunnaiset erät 0


Toiminnan rahavirta 2 430 873 989 702 980 712 1 363 637 1 490 767 1 376 731 1 294 485

Investointien rahavirtaInvestointimenot -3 806 918 -7 973 000 -8 126 010 -7 896 010 -5 955 500 -5 435 500 -2 160 500

Rahoitusosuudet investointimenoihin 162 963 80 000 80 000 80 000 125 000


Investointien rahavirta -3 105 340 -7 491 000 -7 644 010 -7 414 010 -5 495 750 -5 117 597 -1 870 233

Toiminnan ja investointien rahavirta -674 467 -6 501 298 -6 663 298 -6 050 373 -4 004 983 -3 740 866 -575 748

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset liikelaitokselle -973 115 0 0 0

Antolainasaamisten vähennykset liikelaitokselle 184 774 184 780 184 780 249 650 249 650 249 650 249 650

Antolainauksen muutokset -788 342 184 780 184 780 249 650 249 650 249 650 249 650


Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0 0 0 0 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 7 691 474 7 691 474 7 695 000 4 240 000 4 600 000 1 700 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -1 309 380 -1 214 400 -1 214 400 -1 256 424 -1 544 000 -1 633 660 -1 708 680

Lyhytaikaisten lainojen muutos

Lainakannan muutokset -1 309 380 6 477 074 6 477 074 6 438 576 2 696 000 2 966 340 -8 680


Muut maksuvalmiuden muutokset 199 653

Rahoituksen rahavirta -1 898 069 6 661 854 6 661 854 6 688 226 2 945 650 3 215 990 240 970

Rahavarojen muutos -2 572 536 160 556 -1 444 637 853 -1 059 333 -524 876 -334 778

147

10. LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN

148

Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostukseen

Talousarvio 2016 Eliminoinnit Kokonaistarkastelu

Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Kunnan tuloslaskelmaosailman Vesiliikelait. ml. liikelaitos(ulkoinen/sisäinen) (ulkoinen/sisäinen) (ulkoinen/sisäinen)

ToimintatulotMyyntitulot, sis/ulk. Ilman VA 5 102 134 1 751 000 6 853 134

Myyntitulot, sisäiset VA 369 277 192 000 -369 277 1) -192 000 3) 0

Maksutulot 2 500 500 2 500 500

Tuet ja avustukset 810 706 810 706

Muut toimintatulot 4 365 148 0 0 1) 4 365 148

Toimintatulot 13 147 765 1 943 000 -369 277 -192 000 14 529 488

ToimintamenotHenkilöstömenot -26 103 553 -26 103 553

Palvelujen ostot, ulk./sis. Ilman VA -20 823 807 -251 000 -21 074 807

Palvelujen ostot, sisäiset VA -104 782 -725 470 104 782 3) 725 470 1) 0

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 194 374 0 63 025 3) -3 579 074

Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sis. VA -63 025 0

Avustukset -1 885 558 -17 000 -1 885 558

Muut toimintamenot, ulkoiset -4 184 989 -4 201 989

Muut toimintamenot, sisäiset 0

Toimintamenot -56 360 088 -993 470 167 807 725 470 -56 844 981

Toimintakate -43 212 323 949 530 -201 470 533 470 -42 315 493

Verotulot 22 008 000 22 008 000

Valtionosuudet 23 120 000 23 120 000

Rahoitustulot ja -menotKorkotulot 0

Korkotulot, sisäiset 31 000 -31 000 5) 0

Muut rahoitustulot, ulkoiset 22 000 6 000 28 000

Muut rahoitustulot, sisäiset 4 840 -4 840 4) 0

Korkomenot -274 000 -91 000 -365 000

Korkomenot, sisäiset 0 -31 000 0 31 000 5) 0

Muut rahoitusmenot -13 000 -13 000

Korvaus peruspääomasta 0 -4 840 4 840 4) 0

Rahoitustulot ja -menot -229 160 -120 840 -35 840 35 840 -350 000

Vuosikate 1 686 517 775 990 -237 310 237 310 2 462 507

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -2 513 900 -1 059 100 -3 573 000

Arvonalentumiset

Poistot ja arvonalentumiset -2 513 900 -1 059 100 -3 573 000Satunnaiset erät

Tilikauden tulos -827 383 -283 110 -237 310 237 310 -1 110 493

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 129 130 35 870 165 000

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0

Tilikauden ylijäämä -698 253 -247 240 -237 310 237 310 -945 493

Eliminoidaan:

1) Henkilöstöpalvelut, sisäinen myynti ja osto

2) Muu sisäinen myynti ja osto

3) Sisäisen veden/jäteveden osto/myynti

4) Korvaus peruspääomasta

5) Korko, sisäiset lainat

149

Liikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen

Talousarvio 2016 Eliminoinnit Kokonaistarkastelu

Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos kunnan rahoitusosa (ilman liikelait.) ml. liikelaitos

TulorahoitusVuosikate 1 686 517 775 990 -237 310 1) 237 310 1) 2 462 507

Satunnaiset erät 0 0 0

Tulorahoituksen korjauserät -195 750 0 -195 750

Tulorahoitus 1 490 767 775 990 -237 310 237 310 2 266 757

Investointien rahavirtaInvestointimenot -5 955 500 -485 000 -6 440 500

Rahoitusosuudet investointimenoihin 125 000 0 125 000

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutus-

tulot 334 750 334 750

Investointien rahavirta -5 495 750 -485 000 -5 980 750

Toiminnan ja investointien rahavirta -4 004 983 290 990 -237 310 237 310 -3 713 993

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten vähennys 249 650 -249 650 2)


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 240 000 760 000 5 000 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta 0 -249 650 249 650 2) 0

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -1 544 000 -797 600 -2 341 600



Muut maksuvalmiuden muutokset

Rahoituksen rahavirta 2 945 650 -287 250 -249 650 249 650 2 658 400

Vaikutus maksuvalmiuteen -1 059 333 3 740 -486 960 486 960 -1 055 593

Elimininoidaan:

1) Henkilöstöpalvelut, sisäinen myynti ja osto

2) Sisäisen lainan vähennys

150

11. Kemiönsaaren Vesi

151

KEMIÖNSAAREN VESI

Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja

TOIMINTA

Kemiönsaaren Veden tehtävänä on toimittaa vettä kuluttajille sopimuksessa mainittujen ehtojen mukaisesti sekä johtaa kiinteistöjen tuottamat jätevedet puhdistuslaitoksille puhdistettaviksi lupaehtojen mukaisesti.

Kemiönsaaren Veden toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa. Kemiönsaaren Vesi perii mm. vesimaksuja, jätevesimaksuja, perusmaksuja, lietteen vastaanottomaksuja ja liittymismaksuja voidakseen vastata kaikista käyttö- ja pääomakustannuksista. Kemiönsaaren Vesi muodostuu kolmesta yksiköstä:

1 Hallinto 2 Vesi 3 Jätevesi Nämä toimintayksiköt on jaettu useaan kustannuspaikkaan, jotta saataisiin konkreettinen ja läpinäkyvä talousarvio, josta ilmenevät todelliset kustannukset.


Talousarviovuoden tärkeimpiin tehtäviin kuuluu Kemiönsaaren jätevesiverkoston jäljellä olevien osien yhdistäminen.

Markkinakorkotaso on kasvava riski Kemiönsaaren Vedelle. Mahdollinen yhden prosenttiyksikön markkinakorkojen nousu tarkoittaisi käytännössä neljän prosentin nousua Kemiönsaaren Veden kokonaiskustannuksiin. Kasvavien poistokustannusten seurauksena taksaa täytyy korottaa 1.1.2016 alkaen. Jätevedenkäsittelyn keskittämistä ja vesihuollon turvaamista koskevia suuria linjauksia tehtäessä vuonna 2011 laskelmat perustuivat siihen, että taksaa on työn valmistuttua tarkistettava 0,5 eurolla/m³. Taksa on pysynyt samalla tasolla kolme vuotta ja Kemiönsaaren Vedelle on kertynyt pieni ylijäämä, mutta nousevat poistokustannukset edellyttävät nyt taksan tarkistamista. Tehdyn budjettielvytyksen mukaan taksan tarkistus +0,45 eurolla/m³ riittää. Taksan tarkistus on kuitenkin tehtävä vuosittain taloussuunnitelmakauden aikana, jotta lainoja olisi mahdollista lyhentää.

Käyttötalous on lähivuosina edelleen hyvin riippuvainen liittymismaksuista. Käyttötalouden täytyy kuitenkin taloussuunnitelmakauden lopussa olla vähemmän riippuvainen liittymismaksuista. Vuonna 2015 noin 250 toiminta-alueella sijaitsevaa, vesi- ja jätevesiverkostoon liittymätöntä kiinteistöä on siirretty valvontayksikön piiriin viranomaiskehotusta varten, liittymistahdin jouduttamiseksi toiminta-alueella. Kun nämä kiinteistöt on liitetty verkostoon, on Kemiönsaaren Vedellä hyvät mahdollisuudet alkaa lyhentää lainojaan huomattavasti nykyistä nopeammin.

Investointitalousarvion mukaan investointitahti hidastuu oleellisesti aiemmasta niin, että yhteenlasketut investoinnit muodostavat suunnilleen 50 % poistoista. Tämä mahdollistaa isommat lainanlyhennykset ja velkataakan pienentämisen vuodesta 2016 alkaen.

Tyskaholmenin puhdistamon ympäristöluvan mukaan Kemiönsaaren alueen jätevesiverkostosta on tehtävä vuotoselvitys.

Suunnitelmakauden aikana Kemiönsaaren Veden vesimittarit vaihdetaan asteittain etäluettaviin vesimittareihin. Toimenpide parantaa asiakaspalvelua sekä helpottaa ja nopeuttaa laskutusta.

152

SITOVAT TAVOITTEET 2015–2017


Jätevesiverkoston vuotovesiselvitys Jätevesiverkoston vuotoveden määrän vähentäminen.

Työ on aloitettu vuonna 2015.

Vähintään 150 kiinteistön liittäminen verkostoon (väh. 25–50 kiinteistöä/vuosi). Olemassa olevilla toiminta-alueilla sijaitsevia kiinteistöjä kehotetaan liittymään vesihuoltopalveluihin.

Mm. Östanån, Jordbron, Genbölen, Dahlbyn ja Lång- dalenin alueen liittämättömät kiinteistöt liitetään. Mainittujen alueiden kiinteistönomistajat saavat viranomaiskehotuksen liittymisestä.

Lainakannan pienentäminen Kertynyt alijäämä

Lainakanta alkaa laskea v. 2016 laaditun talousarvion ja -suunnitelman mukaan. Kemiönsaaren Vesi voi alkaa pienentää velkataakkaansa v. 2016 investointien vähenemisen ja taksan tarkistamisen ansiosta. Taloussuunnitelmakauden aikana ei synny lisää alijäämää, edellyttäen että yli 30 kiinteistöä saadaan liitettyä vuosittain, mikä on budjetoitua enemmän.

TUNNUSLUVUT


Asiakasmäärä 1 722 1 745 1 770 1 795 1 820

Veden hinta, €/m³ 1,7 1,7 1,85 1,85 1,85

Jäteveden hinta, €/m³ 2,8 2,8 3,1 3,1 3,1

Myyty vesi (1 000 m³) 193 225 225 230 230

Myyty jätevesi (1 000 m³) 215 240 240 245 245

153


Kertapoisto Lammalan jätevedenpuhdistamon sulkemisesta tammikuussa 2016 vuoden 2015 sijaan, n. 230 000 €. Toiminnan rahoittaminen edellyttää yli 25 kiinteistön liittämistä vuosittain. Käyttökustannukset laskevat yli 50 000 euroa vuonna 2016 jätevedenkäsittelyn keskittämisen seurauksena. Lietteenkäsittelykustannukset nousevat yli 50 000 € vuodessa vuodesta 2016 alkaen tiukentuneiden ympäristölupavaatimusten seurauksena. Lietteen vastaanottokustannukset nousevat noin 35 000 € vuodessa tai reilut 30 %. Nousua tasapainotetaan lietteen vastaanottotaksan tarkistuksella. Poistokustannukset nousevat vuonna 2016 siirtolinjojen ja puhdistamojen suurten investointien käyttöönoton seurauksena. Tätä tasapainotetaan taksan tarkistuksella 1.1.2016. MUUTOKSET TALOUSSUUNNITELMAKAUDEN AIKANA:

Investoinnit pidetään tasolla, joka muodostaa noin 50 % poistoista. Tämä mahdollistaa lainojen takaisinmaksun.

KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS

TULOSLASKELMA

2014 2015 2016 2017 2018Ulkoinen / sisäinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunn. Taloussuun.

LIIKEVAIHTOMyyntituotot 1 725 215 1 835 250 1 943 000 1 973 000 2 003 000

LIIKEVAIHTO 1 725 215 1 835 250 1 943 000 1 973 000 2 003 000

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 262 795 380 000 332 000 335 300 338 634

MATERIAALIT JA PALVELUTAineet, tarvikkeet ja tavarat 355 404 351 600 384 700 388 547 392 431

Palvelujen ostot 759 546 975 130 976 470 986 235 996 090

MATERIAALIT JA PALVELUT 1 114 950 1 326 730 1 361 170 1 374 782 1 388 521

POISTOT JA ARVONALENTUMISETSuunitelman mukaiset poistot -697 662 -978 200 -1 059 100 -821 000 -800 000

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -697 662 -978 200 -1 059 100 -821 000 -800 000

MUUT KULUT -28 336 -19 000 -17 000 -17 170 -17 342

LIIKEYLI-/ ALIJÄÄMÄ 147 061 -108 680 -162 270 95 348 135 771

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUTKorkotuotot 240Muut rahoitustuotot 11 147 6 000 6 000 6 000 6 000Korkokulut kunnalle -13 574 -35 000 -31 000 -42 000 -38 600

Korkokulut muille -94 458 -130 000 -91 000 -101 400 -106 490

Korvaus peruspääomasta -16 533 -12 866 -4 840 -15 000 -15 000

Muut rahoituskulut -82 0

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -113 260 -171 866 -120 840 -152 400 -154 090

TILIK. YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISET ER 33 801 -280 546 -283 110 -57 052 -18 319

TILIK. YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA 33 801 -280 546 -283 110 -57 052 -18 319

POISTOERON LISÄYS / VÄHENNYS 35 855 35 900 35 870 35 870 35 870

TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (ALIJÄÄMÄ) 69 656 -244 646 -247 240 -21 182 17 551

154

INVESTOINNIT 2016-2018


Kemiönsaaren Vesi Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2016-2018

Viemärilinjat ja liittymät toiminta-alueella 50 000 50 000 50 000 150 000

Vesilinjat ja liittymät toiminta-alueella 50 000 50 000 50 000 150 000

Kaukovalvontajärjestelmä 30 000 30 000 30 000 90 000

Tyskaholmenin puhdistamo 50 000 50 000

Lietteen vastaanottopiste, Kemiö 100 000 100 000

Siirrettävä vara-aggregaatti 20 000 20 000

Vesi Nivelax - Björkboda 50 000 50 000

Vesi Långön (ehdollinen, vähintään 15 liittymää) 20 000 80 000 100 000

Viemäri Långön (ehdollinen, vähintään 15 liittymää)) 40 000 160 000 200 000

Viemäri uusille asemakaava-alueille 15 000 100 000 150 000 265 000

Vesi uusille asemakaava-alueille 10 000 80 000 80 000 170 000

Puhdistuslaitos Kasnäsiin (osuus) 0

Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus 50 000 80 000 100 000 230 000

Kemiönsaaren Vesi Yhteensä 485 000 630 000 460 000 1 575 000

155

KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS

RAHOITUSLASKELMA2014 2015 2015 2016 2017 2018

Tilinpäätös Talousarvio Muutettu Talousarvio Taloussuun. Taloussun.talousarvio

Toiminnan rahavirtaLiikeyli-/alijäämä 147 061 -108 680 -108 680 -162 270 95 348 135 771

Poistot ja arvonalentumiset 697 662 978 200 978 200 1 059 100 821 000 800 000

Rahoitustuotot- ja kulut -113 260 -171 866 -171 866 -120 840 -152 400 -154 090

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät

Toiminnan rahavirta 731 464 697 654 697 654 775 990 763 948 781 681

Investointien rahavirtaInvestointimenot -2 970 140 -2 080 000 -2 780 000 -485 000 -630 000 -460 000

Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 063 191 280 000 300 000 0 0 0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Investointien rahavirta -1 906 949 -1 800 000 -2 480 000 -485 000 -630 000 -460 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 175 485 -1 102 346 -1 782 346 290 990 133 948 321 681

Rahoituksen rahavirtaLainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys, kunnalta 973 115 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0 2 123 526 2 803 526 760 000 895 000 665 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -184 774 -184 780 -184 780 -249 650 -249 650 -249 650

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -686 916 -836 400 -836 400 -797 600 -780 170 -735 820




Muut maksuvalmiuden muutokset 1 074 060

Rahoituksen rahavirta 1 175 485 1 102 346 1 782 346 -287 250 -134 820 -320 470

Rahavarojen muutos 0 0 0 3 740 -872 1 211

talousarvio 2016 - kimitoön...1.2 kemiönsaaren strategia kemiönsaaren kunnan strategia on...

Documents