Talkookoordinoijan työnkuvan kehittäminen

Turvapaikanhakijoille suunnatun tuetun talkootyömallin kehittäminen ESIKOTO -hankkeessa

ESIKOTO -hanke

Manninen Marjo Leena

Opinnäytetyö

Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala Sosiaalialan koulutus

Sosionomi (AMK)

2018

Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala Sosiaalialan tutkinto Sosionomi (AMK)

Opinnäytetyön tiivistelmä

Tekijä Marjo Leena Manninen Vuosi 2018 Ohjaaja(t) Leena Seppälä, Raimo Vähänikkilä Toimeksiantaja Oulun diakonissalaitoksen säätiö Työn nimi Talkookoordinoijan työnkuvan kehittäminen Sivu- ja liitesivumäärä 37 + 20

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena on arvioida ja kehittää ESIKO-TO -hankkeen vapaaehtoistoimintaan osallistuvan koordinoijan työnkuvaa, teh-dä siitä selkeämpää ja tehdä vapaaehtoistoiminnasta laadukkaampaa. Opinnäy-tetyö oli kehittämishanke, joka toteutettiin yhteistyössä ESIKOTO -hankkeen kanssa. ESIKOTO -hanke tarkoittaa esikotouttamisen kehittämishanketta Poh-jois-Pohjanmaalla. Opinnäytetyötä varten toteutettiin kvalitatiivista tutkimusta. Tietoa, ajatuksia ja mielipiteitä kerättiin turvapaikanhakijoille ja koordinoijille jär-jestettyjen työpajojen ja aktiivisen havainnoinnin avulla sekä haastattelemalla hankkeen työntekijöitä. Opinnäytetyön tietoperustassa on avattu turvapaikanha-kijan, talkootyön, osallisuuden ja esikotouttamisen käsitteitä. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus jakautuu toiminnan suunnitteluun, toteutuk-seen ja toteutuksen arviointiin. Toimintaan osallistumisen tarkoituksena oli ha-vainnoida ja lopuksi työpajoissa arvioida kuinka tuettu talkootyö sujuu nykyisel-lään, miten talkoita voisi kehittää, millainen koordinoijan rooli on ja koota näistä havainnoista ja työpajojen tuloksista koordinoijan käsikirja. Turvapaikanhakijoi-den talkoisiin osallistumisen tavoitteena on vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhteisöllisyyttään, tutustuttaa heitä asuinpaikkakuntaansa ja suomalaiseen kult-tuuriin sekä edistää kaksisuuntaista kotoutumista. Opinnäytetyön tärkeimpänä lopputuotoksena syntyi koordinoijan käsikirja, sillä koordinoijan rooli tuetussa talkootyössä osoittautui merkittäväksi. Käsikirja sisäl-tää tietoa muun muassa tuetusta talkootyömallista ja konkreettisia ohjeita, kuin-ka koordinoijan tulee toimia talkoissa. Käsikirja toimii hankkeen vapaaehtoistoi-mintaan osallistuvan tuetun talkootyön koordinoijan apuna talkoisiin valmistau-tumisessa ja talkoolaisten tukemisessa talkootöissä. Käsikirjan lisäksi olen tuo-nut opinnäytetyössäni esille työpajoissa ilmi tulleita turvapaikanhakijoiden osal-lisuuden kokemuksia ja muita talkoisiin liittyviä asioita, joita voisi kehittää tule-vaisuudessa. Avainsanat esikotouttaminen, osallisuus, tuettu talkootyö, turvapai- kanhakija

School of Social Services, Health and Sport Degree Programme of Social Services Bachelor of Social Services

Abstract of Thesis

Author Marjo Leena Manninen Year 2018 Supervisor Leena Seppälä, Raimo Vähänikkilä Commissioned by Oulun diakonissalaitoksen säätiö Subject of thesis Developing the job description of volunteer work coordinator Number of pages 37 + 20

The aim on this practice-based thesis is to evaluate and improve the job de-scription of a coordinator who attends the voluntary work in ESIKOTO project to make it more clear and add the quality of the volunteer work. The thesis is a development project which was executed in co-operation with ESIKOTO pro-ject. The ESIKOTO project means The Pre-integration Project of Asylum Seek-ers in Northern Ostrobothnia. A qualitative study was made for the thesis. Knowledge, thoughts and opinions were gathered from workshops that were held for the asylum seekers and the coordinators as well as from active obser-vation and by interviewing the employees of the project. The theoretical frame-work deals with the consepts of asylum seeker, volunteer work, participation and pre-integration. The practice-based part of the thesis is divided in planning, execution and eval-uation. The purpose of participating in the activity of the project was to observe and in the end in the workshops evaluate how supported volunteer work runs now, what is the role of a coordinator, how to improve the volunteer work and then compose a coordinator’s handbook from these observations and the re-sults of the workshops. The aim of the asylum seekers to participate in volun-teer work is to strengthen their participation and communality, get them to know the place of their residence and the Finnish culture and help the progress of two-way integration. The most important end product of the thesis is the coordinator’s handbook be-cause the role of a coordinator in the supported volunteer work turned out to be remarkable. The handbook contains information for example about the volun-teer work model, concrete instructions of how the coordinator should act in the volunteer work. The handbook works as a help for the coordinator who attends the project’s volunteer work to prepare for the volunteer work and to support the volutary workers in volunteer work. In addition of the handbook for the thesis I have brought forth participation experiences of the asylum seeker’s revealed in the workshops, and other things related to volunteer work that could be im-proved in the future.

Key words pre-integration, participation, supported voluntary work, asylum seeker

SISÄLLYS

1 JOHDANTO .................................................................................................... 6

1.1 Opinnäytetyön tausta ............................................................................. 6

1.2 Opinnäytetyön tavoitteet ........................................................................ 7

2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTINEN VIITEKEHYS JA LÄHTÖKOHDAT ..... 9

2.1 Turvapaikanhakijat Suomessa ............................................................... 9

2.2 Osallisuus ............................................................................................ 10

2.3 Kotouttaminen ja esikotouttaminen ...................................................... 12

2.4 ESIKOTO -hanke ................................................................................. 14

2.5 Talkootyö ............................................................................................. 16

2.6 Tuettu talkootyö ESIKOTO -hankkeessa ............................................. 18

3 KEHITTÄMISTYÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS ................................... 19

3.1 Kehittämistehtävän määrittely .............................................................. 19

3.2 Toiminnan suunnittelu ja toteutus ........................................................ 20

3.2.1 Ennen toimintaa ............................................................................ 20

3.2.2 Havainnointi .................................................................................. 21

3.2.3 Työpajat ........................................................................................ 23

4 KEHITTÄMISTYÖN TUOTOKSET ............................................................... 26

4.1 Koordinoijan rooli ................................................................................. 26

4.2 Turvapaikanhakijoiden osallisuuden kokemuksia ................................ 28

4.3 Talkootyön haasteita ja kehittämisideat ............................................... 30

5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA ARVIOINTI ............................................................ 32

5.1 Opinnäytetyön prosessin arviointi ........................................................ 32

LÄHTEET .......................................................................................................... 34

LIITTEET .......................................................................................................... 37

5

ALKUSANAT

Haluan kiittää opinnäytetyön tilaajaa Oulun diakonissalaitoksen säätiön, Vuolle

Setlementin, Oulun diakonia ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen yhteistä

ESIKOTO –hanketta yhteistyöstä. Sain hankkeelta arvokasta tietoa opinnäyte-

työhöni ja käytännön kokemusta.

Erityisesti haluan kiittää projektityöntekijää Anu Ylisaukko-ojaa ja projektipääl-

likköä Päivi Vatkaa, joiden tiivistä yhteistyötä, apua, tukea ja ohjeistusta ilman

tämä opinnäytetyö ei olisi syntynyt.

6

1 JOHDANTO

1.1 Opinnäytetyön tausta

Turvapaikanhakijat ovat edelleen ajankohtainen aihe syksyllä 2015 turvapai-

kanhakijamäärien kohottua melkein kymmenkertaiseksi edelliseen vuoteen ver-

rattuna (Vuosittainen maahanmuutto- ja turvapaikkaraportti – Suomi 2016).

Vaikka turvapaikanhakijamäärät ovat laskeneet lähes normaalille tasolle (Migri

2017), on maahanmuutto, tapahtui se syystä tai toisesta, edelleen laajalti kes-

kusteltu sekä kiistelty aihe tämänkin hetken yhteiskunnassamme. Siksi haluan

tutustua paremmin esikotouttamiseen ja turvapaikanhakijoiden osallisuuden

tukemiseen. Tutkimuksen avulla saatu tieto voi muun muassa auttaa vapautu-

maan perinteisistä ajattelutottumuksista, monipuolistaa arkitiedon luomaa kuvaa

asioista ja lisätä harkintaa omissa ratkaisuissa (Hirsjärvi, Remes, & Sajavaara

2016, 20).

Esikotouttaminen on kuin kotouttamista, joka on kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka

tukevat maahanmuuttajien elämää uudessa kotimaassaan (Gothóni, R. & Siirto,

U. 2016, 14). Turvapaikanhakijoiden yhteydessä ei puhuta vielä kotouttamises-

ta, joka lain puitteissa tarkoittaa eri asiaa kuin esikotouttaminen. Esikotouttami-

nen on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät ole vielä saaneet oleskelulupaa ja näin

ollen eivät kuulu kotouttamislain piiriin. (Vatka 2017.) Mielekäs tekeminen ja

hyvinvointia sekä työllistymistä tukevat palvelut, joita esimerkiksi opinnäytetyöni

toimeksiantaja ESIKOTO–hanke tarjoaa, osallistaa turvapaikanhakijoita yhteis-

kuntaan, parantaa heidän hyvinvointiaan ja ennaltaehkäisee heidän syrjäytymis-

tään.

Turvapaikanhakijat aiheena kiinnostaa minua, sillä olen tehnyt harjoittelun vas-

taanottokeskuksen alaikäisyksikössä eli alaikäisinä ilman vanhempia Suomeen

tulleiden turvapaikanhakijoiden asumisyksikössä. Näin kuinka turhautuneita

nuoret ovat odottaessaan oman turvapaikkaprosessinsa etenemistä. Suureen

turvapaikanhakijamäärään ei osattu Suomessa varautua, jonka vuoksi turva-

paikkapäätöksen odotusaika saattaa olla erittäin pitkä, useista kuukausista jopa

useaan vuoteen. Odottaminen on henkisesti raskasta, sillä oma tulevaisuus

näyttää kovin epävarmalta ja elämää on hankala alkaa rakentamaan uuteen

7

maahan. Haluan selvittää, miten turvapaikanhakijoita voisi saada mukaan yh-

teiskuntaan jo ennen kuin he ovat saaneet oleskeluluvan tai turvapaikan ja jo

ennen kuin varsinainen lainmukainen kotouttaminen alkaa.

1.2 Opinnäytetyön tavoitteet

Opinnäytetyöni tilaajana toimii ESIKOTO–hanke eli esikotouttamisen kehittä-

mishanke Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeen projektipäällikön kanssa käytyjen

keskustelujen tuloksena opinnäytetyöni aiheeksi valikoitui talkookoordinoijan

toimenkuvan kehittäminen turvapaikanhakijoiden tuetussa talkootyömallissa

ESIKOTO–hankkeessa. Tärkeimpänä lopputuotoksena on tarkoitus luoda tal-

kookoordinoijan käsikirja, joka toimii hankkeen vapaaehtoistoimintaan osallistu-

vien vapaaehtoisten perehdytyksen pohjana. Lisäksi nostan esille turvapaikan-

hakijoiden osallisuuden kokemuksia ja käytännön jatkokehitysideoita talkootyön

sujuvoittamiseksi.

Kehittämistyön tavoitteena on selkeyttää itselleni esikotouttamisen käsitettä ja

sen merkitystä. Hankkeelle selkeytetään talkookoordinoijan roolia sekä luodaan

talkookoordinoijan käsikirja. Tavoitteena on myös kuulla talkootyöntekijöiden eli

tässä tapauksessa turvapaikanhakijoiden ajatuksia siitä, miten talkootyöt ovat

sujuneet ja mikä motivoi heitä osallistumaan ja tällä tavalla parantaa heille tar-

jottavia toimintoja. Kehittämistyötä ohjaavat kysymykset:

1. Millainen talkookoordinoijan rooli on tuetussa talkootyössä?

2. Miten talkootöihin osallistuminen edistää turvapaikanhakijoiden esikotoutu-

mista?

Kehittämisaineiston keräämiseen käytän osallistuvaa havainnointia sekä työpa-

jatyöskentelyä, sillä hankkeeseen on jo tehty paljon haastattelututkimuksia, mi-

kä olisi ollut ensimmäinen vaihtoehtoni kehittämismenetelmäksi. Osallistun itse

talkootyötapahtumiin talkookoordinoijan roolissa ja havainnoin sekä kirjoitan

talkoopäiväkirjaa havainnoistani. Talkootapahtumien jälkeen järjestän työpajat

koordinoijille ja turvapaikanhakijoille, joissa pohdimme yhdessä talkoiden suju-

vuutta, kehityskohteita ja koordinoijan roolin merkitystä.

8

Tutkimukseni teoreettisina viitekehyksinä toimivat talkootyö, turvapaikanhakijat,

osallisuus ja esikotouttaminen. Opinnäytetyön näkökulma on turvapaikanhaki-

joiden kanssa työskentelevän työntekijän, vaikka tuonkin opinnäytteessä myös

turvapaikanhakijoiden näkökulmaa esille. Turvapaikanhakijoiden näkökulma on

esillä, jotta työntekijät osaavat kehittää työtään oikeaan suuntaan ja jotta järjes-

tettävä toiminta on perusteltua.

9

2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTINEN VIITEKEHYS JA LÄHTÖKOHDAT

2.1 Turvapaikanhakijat Suomessa

Turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen vasta suhteellisen vähän aikaa. 1980-

ja 1990–lukujen taitteessa Suomeen tuli ensimmäiset turvapaikanhakijat ja

maahanmuuttopolitiikassa alettiin miettiä laajemmin oleskeluoikeutta maas-

samme (Gothóni & Siirto 2016, 9). Vuonna 2015 kohtasimme pakolaiskriisin,

jollaista emme olleet kohdanneet sitten toisen maailmansodan. Näiden seikko-

jen vuoksi tarvitsemme edelleen tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamista eteen-

päin.

Vuonna 2016 kansainvälistä suojelua koskevia päätöksiä tehtiin yhteensä yli 28

000 kappaletta. Kansainvälistä suojelua myönnettiin 6 375 turvapaikanhakijalle

eli noin neljännekselle kaikista päätöksistä, mikä oli yli nelinkertainen määrä

edellisen vuoteen verrattaessa. Määrän moninkertaistumisesta huolimatta kan-

sainvälisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat muodostivat alle nel-

jänneksen kaikista Suomeen myönnetyistä ensimmäisistä oleskeluluvista. Mikäli

EU-kansalaisten rekisteröinnit otetaan huomioon, Suomeen tulleista ulkomaa-

laisista alle viidennes saapui kansainvälisen suojelun perusteella. (Vuosittainen

maahanmuutto- ja turvapaikkaraportti – Suomi 2016.)

Turvapaikanhakija on ulkomaalainen henkilö, joka hakee kansainvälistä suoje-

lua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanhakijat lähtevät kotimaas-

taan, esimerkiksi pakoon sotaa, vainoa tai turvattomuutta. (Sisäministeriö

2018c.) Turvapaikkaa tulee hakea kohdemaasta paikan päältä. Maahan saavut-

tua ilmoitetaan heti poliisille tai rajatarkistusviranomaiselle, että ollaan hake-

massa turvapaikkaa. Viranomaiset rekisteröivät henkilön turvapaikanhakijaksi,

kirjaavat hakijan perustiedot, ottavat sormenjäljet, allekirjoituksen ja valokuvan.

Kun turvapaikkahakemus on otettu vastaan, henkilö ohjataan vastaanottokes-

kukseen odottamaan Maahanmuuttovirastolta tulevaa kutsua turvapaikkapuhut-

teluun. (Migri 2018c.)

Turvapaikkapuhuttelun jälkeen hakemus siirtyy käsittelyjonoon ja myöhemmin

päätöksen käsittelijän käsiteltäväksi. Käsittelyajan arvion voi laskea maahan-

10

muuttoviraston nettisivuilta löytyvällä käsittelyaikalaskurilla. Käsittelyaika vaihte-

lee hakijasta riippuen. (Migri 2018a.)

Maahanmuuttovirasto, usein käytetty nimitystä Migri, toimii sisäministeriön alai-

suudessa. Se myöntää ensimmäiset oleskeluluvat, käsittelee turvapaikkahake-

mukset, ohjaa vastaanottokeskusten toimintaa, päättää käännyttämisestä ja

karkottamisesta, vastaa kansalaisuushakemusten käsittelystä ja muukalaispas-

sien myöntämisestä. (Sisäministeriö 2018a.)

Myönteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan turvapaikanhakija saa pakolais-

aseman (Migri 2018b). Myönteisen turvapaikkapäätöksen eli oleskeluluvan

saaneet halutaan mahdollisimman nopeasti kuntiin, kouluun ja työhön, sillä pa-

kolaisten asuttaminen vastaanottokeskuksissa ei ole kenenkään edun mukaista

ja se on kallista valtiolle (Wikman 2016). Esikotouttavat toiminnot valmistavat

turvapaikanhakijoita turvapaikkapäätöksen jälkeiseen aikaan ja antaa heille hy-

vän pohjan päästä nopeasti kiinni yhteiskunnan toimintaan mukaan.

2.2 Osallisuus

Osallisuudella on monia määritelmiä. Usein se käsitetään tunteena, joka syntyy

kun ihminen on osallisena jossakin yhteisössä, esimerkiksi koulussa, työssä tai

harrastuksessa. Yhteisössä osallisuus ilmenee mahdollisuutena vaikuttaa, jä-

senten keskinäisenä arvostuksena, luottamuksena ja tasavertaisuutena. Yhteis-

kunnassa osallisuus tarkoittaa mahdollisuutta terveyteen, työhön, toimeentu-

loon, koulutukseen, asuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Osallisuus on siis demo-

kratian perusrakenneosa, joka mahdollistaa jokaisen kansalaisen tasavertaisen

oikeuden osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin sekä yhteiskunnan

kehitykseen. (THL 2017.)

Osallisuus on yksi tärkeimpiä asioita, joiden vuoksi ESIKOTO -hanke on ole-

massa ja tekee työtänsä. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa turvapaikanha-

kijoiden aktiivinen osallisuus. Tavoitteena on myös tarjota heille mielekästä te-

kemistä, joka edistää yhteiskuntaan kiinnittymistä ja ehkäisee laitostumista

(ODL hyvinvointihankkeet 2017). Osallisuutta edistämällä vähennetään eriar-

voisuutta sekä ehkäistään syrjäytymistä ja köyhyyttä (THL 2017).

11

Turvapaikanhakijoiden pitkä odotusaika vaikuttaa negatiivisesti heidän hyvin-

vointiinsa. Anna-Maria Isolan (2016) mukaan osallisuus on yhteyttä hyvinvoin-

ninlähteisiin. Aineellisia hyvinvoinnilähteitä ovat esimerkiksi toimeentulo tai

asunto. Aineettomia hyvinvoinnin lähteitä ovat luottamus, yhteiset kokemukset

ja yhteiset merkitykset, jotka muotoutuvat yhteisessä olemisessa. Lisäksi on

hyvinvoinnin lähteitä, jotka ovat aineettoman ja aineellisen välimaastossa, kuten

kulttuuri ja luonto.

Isola (2016) jatkaa tarpeiden olevan inhimillisen toiminnan potentiaalia ja näin

ollen tärkeä osa osallisuutta. Ihminen saa potentiaalinsa käyttöön, kun hän saa

kokea autonomisuutta, kyvykkyyttä ja yhteisyyttä. Tähän tarvitaan erilaisia ih-

missuhteita. Tärkeä tekijä oman potentiaalin käyttöönotossa on se, että saa pa-

nostaa yhteiseen hyvään tai tehdä hyvää muille. Kaikkein tärkeintä ihmiselle on

se, että hän kokee merkityksellisyyttä elämässään. Tarpeellista on, että luodaan

siis sellaisia olosuhteita ja toimintaa, joissa ihminen voi kokea näitä asioita ja

joissa normaalielämän hierarkiat murtuu ja rakentuu uudestaan. Se, mihin tur-

vapaikanhakijoille järjestettävä tuettu talkootyö voi vaikuttaa, ovat aineettomat

hyvinvoinninlähteet ja siten tuettu talkootyö on perusteltu toiminta, jota turvapai-

kanhakijoille kannattaa järjestää.

Vaikka osallisuus merkitsee yhtenäisyyden kokemusta, on hyvä muistaa, että

turvapaikanhakijoiden kohdalla on hyvinvoinnin kannalta hyvä pyrkiä integraati-

oon. Kahden tai useamman kulttuurin kohdatessa ihmisten on sopeuduttava

muutoksiin, jolloin käynnistyy muutosprosessi, jota kutsutaan akkulturaatiopro-

sessiksi. Akkulturaatio prosessina tarkoittaa ajan myötä tapahtuvia muutoksia

toisen kulttuurin kanssa vuorovaikutuksessa olevien henkilöiden asenteissa,

tunteissa, uskomuksissa, käyttäytymisessä ja arvoissa. (Liebkind 2000, 13.)

Akkulturaatio tarkoittaa sitä, kun maahanmuuttajaryhmät, etniset tai kulttuuriset,

valitsevat osia toisesta mukana olevasta tai hallitsevasta kulttuurista. Osia, jotka

sopivat heidän alkuperäiseen maailmankatsomukseensa ja samalla he pyrkivät

säilyttämään jäännöksiä heidän perinteisestä kulttuuristaan. John W. Berry ke-

hitti akkulturaation määritelmän, joka sisältää ryhmien välisen kontaktin, konflik-

tin ja sopeutumisen. Hän väitti, että akkulturaatio voidaan nähdä kaksitasoisena

ilmiönä sisältäen ryhmän ja yksilön. Berryn painotus yksilön sopeutumisesta sai

12

hänet käsitteellistämään vuorovaikutuksen psykologisena akkulturaationa. Ber-

ryn mukaan psykologinen akkulturaatio tuottaa neljä sopeutumisen tyyppiä: in-

tegraatio, assimilaatio, separaatio ja marginalisaatio. (Chun, Organista & Marín

2003, 7.)

Integraatiossa eli sopeutumisessa oma kulttuuri säilytetään ainakin osittain sa-

malla, kun pyritään osallistumaan yhteiskuntaelämään. Assimilaatiossa eli su-

lautumisessa omaa kulttuuria ei haluta säilyttää osallistuttaessa uuden maan

yhteiskuntaelämään. Separaatiossa eli eristäytymisessä maahanmuuttaja halu-

aa pitää kiinni alkuperäisestä kulttuuristaan, mutta ei halua osallistua yhteiskun-

taelämään. Marginalisaatiossa eli syrjäytymisessä maahanmuuttaja ei halua tai

hänellä ei ole mahdollisuutta säilyttää omaa kulttuuriaan eikä hän myöskään

osallistu yhteiskuntaelämään. (Liebkind 2000, 20.)

2.3 Kotouttaminen ja esikotouttaminen

Opinnäytetyöni keskiössä esiintyvän esikotouttamisen ajatusmaailma pohjautuu

edellisessä kappaleessa mainittuun osallisuuden mahdollistamiseen ja integraa-

tioon, mutta myös maahanmuuttopolitiikkaan ja solmittuihin sopimuksiin, joiden

mukaan Suomessa järjestetään lain mukaista kotouttamista. Esikotouttaminen

on ikään kuin kotouttamisen esimuoto turvapaikanhakijoille, jotka eivät ole vielä

saaneet oleskelulupaa ja eivät kuulu kotouttamislain piiriin.

Maahanmuuttopolitiikka ohjaa kaikkea maahanmuuttoa valtion sisällä. Sillä

edistetään sellaista työvoiman maahanmuuttoa, joka auttaa Suomea, esimer-

kiksi väestön ikääntymisen haasteessa. Lisäksi politiikalla pidetään maahan-

muutto Suomeen hallittuna ottaen huomioon kansainväliset velvoitteet, ulko-

maalaisen oikeusaseman turvaaminen, yhteiskunnan kestokyky sekä turvalli-

suus. (Sisäministeriö 2018b.)

Suomen maahanmuuttopolitiikka ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelu

perustuvat hallituksen linjaamiin tavoitteisiin, EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja

turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin. Sopimuksista tärkeim-

piä ovat Euroopan ihmisoikeussopimus, kidutuksen vastainen yleissopimus,

lapsen oikeuksien sopimus ja Geneven pakolaissopimus. (Sisäministeriö

2018b.) Geneven pakolaissopimus velvoittaa sopimusvaltioita suojelemaan pa-

13

kolaisia. Sopimuksessa myös määritellään valtioiden velvollisuudet turvapai-

kanhakijoita kohtaan sekä turvapaikkaa hakevien ihmisten oikeudet. (Gothóni,

R. & Siirto, U. 2016, 11.)

Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, jonka tavoit-

teena on osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla oma kieli ja

kulttuuri säilyttäen. Kotouttaminen taas on viranomaisten järjestämiä kotoutta-

mista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. (Laki maahanmuuttajien kotoutta-

misesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 1:2 §.) Jos Suomessa

ei kotouteta, on resurssitarve lähitulevaisuudessa paljon suurempi kasvavina

työttömyys- ja toimeentulotukimenoina sekä syrjäytymisen hoitona (Wikman

2016).

Kotouttamispolitiikka tukee maahanmuuttajien työllistymistä, yhteiskunnallista

yhteenkuuluvuutta ja kotoutumisen kaksisuuntaisuutta (TEM 2018b). Lain, ko-

toutumisen edistämisestä, tarkoituksena on edistää maahanmuuttajien mahdol-

lisuutta osallistua yhteiskuntaan. Laissa määritellään heille kuuluvat palvelut ja

toimenpiteet, kuten suomen tai ruotsin kielen opetus, tiedottaminen yhteiskun-

nasta ja kulttuurista sekä työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksista. Lain

tavoitteena on myös edistää heidän mahdollisuuttaan saavuttaa muun väestön

kanssa tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa. (Kotouttaminen.fi 2018.) Kotout-

tamisen ja työllistymisen myötä maahanmuuttajat voivat lopulta osallistua yh-

teiskunnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kotouttamistoimet ovat niin sano-

tusti investointi alkuvaiheessa, mutta maksaa itsensä takaisin lisääntyvinä vero-

tuloina, nuorempana väestörakenteena ja kulutuskysynnän kasvuna. (TEM

2018a.)

Esikotouttamisen käsitteellä viitataan siihen, kun turvapaikanhakijat eivät vielä

kuulu kotouttamislain piiriin. Kotouttamisen palvelut kuuluvat turvapaikan tai

oleskeluluvan saaneille ulkomaan kansalaisille, jotka ovat kuntalaisia. Kunnan

vastuulla on kunnan alueella järjestää tarvittavassa laajuudessa kotouttamis-

toimia ja -toimenpiteitä. Laissa sanotaan, että kotouttaminen on viranomaisten

ja kaikkien muidenkin toimijoiden tehtävä. Esikotouttamista on tehty jossakin

määrin vastaanottokeskuksissa aikaisemminkin, mutta syksyn 2015 jälkeen ai-

he on noussut enemmän esille. Yleisessä puheessa ihmisten kanssa, jotka ei-

14

vät ole tehneet töitä maahanmuuttajien kanssa, tuli sekaannuksia termien kans-

sa ja siksi kehiteltiin tällainen uusi termi kuin esikotouttaminen. Asiat haluttiin

pitää erillään, sillä kun puhutaan turvapaikanhakijoista, niin ei puhuta vielä hei-

dän yhteydessään kotouttamisesta, joka lakien mukaan tarkoittaa eri asiaa.

(Vatka 2017.)

Suomen hallitus on edellyttänyt lokakuussa 2015, että kotouttamista tehoste-

taan poikkihallinnollisesti. Esikotoutumisen vaihe on tärkeä valmistauduttaessa

turvapaikkapäätöksen jälkeiseen vaiheeseen. Toimijaverkosto on aikaisemmin

ollut hajanainen, pohjautunut suurimmaksi osaksi vapaaehtoistoimintaan ja

kolmanteen sektorin toimijoihin eikä toimijoiden kokemus, työkalut, osaaminen

ja työnjako olleet riittäviä suuren ihmismäärän esikotouttamiseksi. Vastaanotto-

keskusten resurssit ovat niukat, vaikka suurimmat haasteet, kuten järkevän te-

kemisen puutteesta ja tilanahtaudesta syntynyt levoton ilmapiiri, ovat siellä.

(Hankehakemus 2016.)

ESIKOTO -hankkeen tuloksena turvapaikanhakijat pääsevät heti aktiivisen toi-

mijan rooliin suomalaisessa yhteiskunnassa. He pääsevät tutuiksi suomalaisen

yhteiskunnan rakenteen ja sen toiminnan, palvelujärjestelmän ja arvopohjan

kanssa. Suomen kieli, arjen taidot ja osallistumisen mahdollisuudet kehittyvät

sekä hankkeen kohderyhmän ja kantaväestön välille muodostuu luontevaa

kanssakäymistä. Onnistunut esikotouttaminen luo hyvän pohjan kotouttamiselle.

(Hankehakemus 2016.)

2.4 ESIKOTO -hanke

Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja viiteen kuuluvassa esikotouttamisen

kehittämishankkeessa Pohjois-Pohjanmaalla on tavoitteena luoda esikotoutta-

misen ja esikotoutumisen hyvä malli, joka mahdollistaa turvapaikanhakijoiden

aktiivisen osallisuuden ja jossa toimijoilla, erityisesti järjestöillä, on selkeät roolit

ja tarvittava osaaminen sekä työkalut esikotouttavaan työhön. Tavoitteena on

tuottaa ja kehittää turvapaikanhakijoille ja juuri oleskeluluvan saaneille henkilöil-

le mielekästä toimintaa, joka edistää yhteiskuntaan kiinnittymistä ja ehkäisee

laitostumista. Hankkeessa kootaan kolmannen sektorin toimijoista verkosto,

15

jossa yhteistä osaamista, työkaluja, menetelmiä ja materiaaleja kehitetään ja

jaetaan. (ODL hyvinvointihankkeet 2017.)

Hankkeella on neljä toteuttajaa. Päätoteuttajana on Oulun diakonissalaitoksen

säätiö (ODL) ja osatoteuttajina Vuolle Setlementti, Metsähallituksen luontopal-

velut ja diakonia ammattikorkeakoulu (DIAK). Hanketta alettiin suunnitella syk-

syllä 2015 ODL:n ja Vuolle setlementin kanssa, mutta huomattiin, että Metsä-

hallituksella ja DIAK:illa oli samantapaisia suunnitelmia, joten järkevintä oli to-

teuttaa hanke yhdessä. Toteuttajajoukko on mielenkiintoinen, sillä mukana on

laaja kattaus toimijoita eli säätiö, kansalaisjärjestö, oppilaitos ja valtion virasto.

Hanke alkoi toimia elokuussa 2016 ja hankkeen päättymisajankohta 30.4.2018,

johon saatiin kuitenkin jatkoaikaa elokuun 2018 loppuun saakka. (Vatka 2017.)

Hankkeen toiminta-aluetta ovat Oulu, Kempele, Muhos, Pudasjärvi ja Kuusamo.

Alue syntyy siitä, että nämä kunnat rahoittavat tätä hanketta ja ovat omissa toi-

mielimissään päättäneet, että osallistuvatko vai eivät. Hankkeen rahoitus tulee

pääsääntöisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), sosiaaliseen osallisuuteen

ja köyhyyden torjuntaan liittyvän toimintalinjan puolesta. Toimintalinja viiden

rahoitus tarkoittaa sitä, että hankkeen tavoitteina eivät ole niin vahvasti koulutus

ja työllistyminen vaan enemmän ihmisten aktivointiin, toimintakyvyn parantami-

seen ja osallisuuden vahvistamisen liittyvät tavoitteet. (Vatka 2017.)

Hankkeessa on kaksi kohderyhmää: työluvan saaneet työikäiset turvapaikanha-

kijat ja juuri oleskeluluvan saaneet henkilöt sekä järjestöt, vapaaehtoiset ja yri-

tykset. Hankkeeseen osallistujat ovat työikäisiä työn tekoon oikeutettuja, koska

rahoitus tulee työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Välillisenä kohderyhmänä toi-

mivat alaikäiset ja ikääntyneet turvapaikanhakijat. Viranomaiset eivät ole hank-

keen verkostoissa vahvasti mukana, koska hankkeessa keskitytään järjestö-

kenttään ja asiakkaat ovat turvapaikanhakijoita, jotka eivät vielä ole kuntalaisia.

(Vatka 2017.)

Keskeisimmät tavoitteet ovat 1) esikotouttamisen ja – kotoutumisen mallin kehit-

täminen, 2) järjestötoimijoiden osaamisen kehittäminen, johon sisältyy yhteisesti

osaamisen jakaminen, 3) turvapaikanhakijoiden osallisuuden ja hyvinvoinnin

vahvistaminen toimintojen kautta sekä 4) kaksisuuntainen kotoutuminen, joka

tapahtuisi parhaiten siten, että turvapaikanhakijat osallistuvat toimintoihin ja ta-

16

pahtumiin, joissa on suomalaisia jo valmiiksi eikä tarvitsisi luoda uutta toimintaa.

Kaksisuuntainen kotouttaminen on kohtaamisia ja kanssakäymistä, joista seu-

raa positiivisia kohtaamisia ja positiivinen ilmapiiri. (Vatka 2017.)

Hanke järjestää yhteistyössä järjestöjen kanssa aktivoivaa, matalan kynnyksen,

mielekästä toimintaa turvapaikanhakijoille, jolla pyritään ehkäisemään toiminta-

kyvyn laskua ja laitostumista sekä vahvistamaan osallisuutta. Turvapaikanhaki-

joiden aktivointia toteutetaan sillä, että kysytään heiltä itseltään ideoita toimin-

noille, joita he olisivat itse toteuttamassa ja järjestämässä riippuen siitä millai-

nen toiminta on kyseessä. Hanke siis järjestää toimintaa, mutta tavoitteena on

saada turvapaikanhakijoita mukaan jo olemassa oleviin toimintoihin. Yksi hank-

keen tehtävä on myös etsiä yhteistyökumppaneita järjestökentältä, joiden kans-

sa järjestetään toimintoja. (Vatka 2017.)

2.5 Talkootyö

Suomi on yleisesti ajateltu olevan vapaaehtoistoiminnan ja talkootyön maa. Va-

paaehtoistyö on eri kulttuurien määritelmien mukaisesti palkatonta ja vapaaeh-

toisuuteen perustuvaa toimintaa, jota tehdään toisten ihmisten ja yhteisön hy-

väksi (Hakkarainen 2003, 14). Useampi kuin joka kolmas suomalainen on jos-

kus tehnyt vapaaehtoistyötä jossain järjestössä, liikkeessä tai puolueessa (Kar-

reinen, Halonen & Tennilä 2017, 5). Käsite vapaaehtoistyö ymmärretään yksi-

löiden tai ryhmien konkreettiseksi toiminnaksi ja vapaaehtoistoiminta on toimin-

taa organisoivien järjestöjen toimintaa (Eskola & Kurki 2001, 16). Vapaaehtois-

työ opettaa toimimaan yhdessä erilaisten ihmisten kanssa sekä kehittää sosiaa-

lisia taitoja, erilaisuuden kuuntelua ja erojen hyväksymistä (Eskola & Kurki

2001, 51). Vapaaehtoistyö toimii kaksisuuntaisen kotoutumisen keinona, kun

suomalaiset ja turvapaikanhakijat työskentelevät yhdessä. Kaikki oppivat toisis-

taan ja toistensa kulttuurista, mikä edistää sopeutumista puolin ja toisin yhteis-

kuntamme väestörakenteen monimuotoistuessa.

Tunne omasta tarpeellisuudesta, omista vaikutusmahdollisuuksista ja mahdolli-

suus tulla kuulluksi ovat tarpeita, joiden toteutuminen lisää jokaisen jaksamista

ja sitoutumista. Sitoutuminen vapaaehtoistoimintaan edellyttää tunnetta siitä,

17

että toiminta on järkevää ja mielekästä, siinä saa toteuttaa itseään ja nähdä

toiminnan seuraukset. (Hakkarainen 2003, 33.)

Talkoilla on suomalaisessa yhteiskunnassa vuosisataiset perinteet. Ennen van-

haan talkoilla autettiin vähäosaisia ja pulaan joutuneita koko yhteisön voimalla.

Naapureita autettiin työtä tekemällä ja sitä kutsuttiin naapuriavuksi. Talkootöillä

tehtiin monia henkilöitä vaativia maataloustöitä, kuten sadonkorjuuta. Talkoilla

tehtiin myös koko kyläyhteisöä hyödyttäviä töitä, kuten rakennettiin seurantalo,

teitä, aitoja tai kalapatoja. Talkoisiin kuului, että talosta saatiin ruoka ja juoma

tarjoilu sekä vastavuoroisuuden periaate. (Pukkila 2007, 9.)

Nykyään talkoilla järjestetään hääjuhlia, koulujen myyjäisiä, taloyhtiön pihatal-

koita, seurojen varainhankintaa ja suuria urheilu- ja kulttuuritapahtumia. Talkoo-

työ on osoittanut voimansa tärkeänä henkisenä voimavarana ja terveyttä ylläpi-

tävänä tekijänä. Talkootyö voi tarjota antoisia sosiaalisia suhteita ja monet har-

rastavatkin erilaista yhdistystoimintaa tai muuta talkootoimintaa. (Pukkila 2007,

21, 85.)

Suomessa järjestetään vuosittain valtava määrä erilaisia tapahtumia, jotka to-

teutetaan pääosin tai kokonaan talkoilla. Tilaisuus voi olla pienimuotoinen, mut-

ta usein kyseessä on monipäiväinen festivaali, jolla on oma palkattu johto ja

jonka ohjelmaa pyörittävät talkootyöntekijät. Työhön lupautuneilla talkoolaisilla

on vastuu ja velvollisuus hoitaa oma työnsä hyvin, sillä he ovat tapahtuman

edustajia yleisön silmissä. Onnistuneissa talkoissa syntyy yhteenkuuluvuuden

tunne talkoolaisten välille. Talkoolaiset luovat uusia suhteita ja verkostoja, saa-

vat työkokemusta ja oppivat uusia taitoja. (Pukkila 2007, 85.)

Verohallinnon (2013) määritelmän mukaan talkootyöllä tarkoitetaan yleensä

toisen lukuun korvauksetta ja satunnaisesti tehtävää työtä. Talkoilla tehtävä työ

on luonteeltaan niin sanottua ”jokamiehentyötä”, joka ei yleensä edellytä erityis-

tä pätevyyttä. Myös henkilö, jolla on erityistä pätevyyttä voi osallistua talkoisiin

ja tehdä tällaisia työsuorituksia ilman vastiketta osana talkootyötä. Perinteisen

talkootyön perusteella ei myöskään synny työsuhdetta. Talkootyön luonne ei

siten rajoita kenenkään osallistumista talkoisiin. Talkootyössä on kyse useam-

man henkilön tai porukan yhdessä suorittamasta työstä.

18

2.6 Tuettu talkootyö ESIKOTO -hankkeessa

ESIKOTO -hankkeessa on kehitetty talkootyömallia turvapaikanhakijoille ja juuri

oleskeluluvan saaneille henkilöille. Talkootyömallin tarkoituksena on aktivoida

turvapaikanhakijoita lähtemään mukaan vapaaehtois- ja talkootyöhön, luoda

turvapaikanhakijoille kohtaamisia kantaväestön kanssa ja siten kehittää heidän

kielitaitoaan, lisätä heidän työkokemustaan, mahdollistaa uusien ystävyyssuh-

teiden syntymistä sekä saada turvapaikanhakija kokemaan itsensä merkityksel-

liseksi.

Tuetulla talkootyöllä hankkeessa tarkoitetaan toimintaa, jossa henkilö osallistuu

talkootyöhön ohjattuna eli toinen henkilö on tukemassa hänen työtään. Tuettu

talkootyömalli on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät itse pysty täysin ymmärtä-

mään talkootyötilaajan ohjeistuksia työtehtäviin, ohjautumaan itsenäisesti työ-

tehtäviin tai jäsentelemään talkootyöpäivän kulkua. Talkoolaisen ymmärtämi-

nen, itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus voivat olla heikkoa, esimerkiksi heikon

kielitaidon tai suomalaisen työkulttuurin ymmärtämättömyyden vuoksi.

Tuetussa talkootyömallissa on hankkeen aikana toiminut palkattu projektityön-

tekijä sekä pääosin kaksi suomalaista vapaaehtoista koordinoijaa. Koordinoijat

ovat toimineet talkoolaisten ohjaajina talkootyöpaikalla. Projektityöntekijä ja

koordinoijat on koettu erittäin tarpeellisiksi turvapaikanhakijoiden osallistami-

sessa ja aktivoimisessa. Turvapaikanhakijoilla on valtava halu auttaa ja olla osa

suomalaista yhteiskuntaa. Heidän tietoisuutensa talkootyömahdollisuuksista on

usein heikkoa, kielitaito voi olla riittämätön ja kynnys lähteä vastaanottokeskuk-

sesta on korkealla. Hankkeessa saatujen kokemusten mukaan turvapaikanhaki-

jan on helpompi lähteä talkoisiin ja toimia talkoissa tuetusti osana suurempaa

joukkoa.

19

3 KEHITTÄMISTYÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

3.1 Kehittämistehtävän määrittely

Turvapaikanhakijoiden esikotouttamisesta on alettu puhua syksyn 2015 pako-

laiskriisin aikoihin. Turvapaikanhakijat, joilla ei ole vielä oleskelulupaa eivät kuu-

lu kunnan järjestämän kotouttamisen piiriin. (Vatka 2017.) Turvapaikkaprosessi

voi venyä luvattoman pitkäksi, jolloin päätöksen odottaminen turhauttaa turva-

paikanhakijaa ja heikentää hänen hyvinvointiaan. Avuksi polkaistiin käyntiin esi-

kotouttamisen kehittämishanke Pohjois-Pohjanmaalla. ESIKOTO -hankkeen

vapaaehtoistoiminta aktivoi ja osallistaa turvapaikanhakijoita heidän odotusai-

kanaan. Hankeen järjestämä talkootyötoiminta tarvitsi kuitenkin kehittämistä ja

selkeyttämistä. Hankkeen projektipäällikön ja projektityöntekijän kanssa sovim-

me, että minun tehtäväni on luoda tuetun talkootyötoiminnan koordinoijan käsi-

kirja.

Käsikirja on tarpeellinen uusille koordinoijille, joita tarvitaan, jotta hanke voisi

vastata paremmin suureen määrään talkootyötilauskyselyjä. Aikaisempaan ko-

kemukseen pohjaten projektityöntekijä oli sitä mieltä, että talkootyötapahtumaan

tarvitaan joku tukihenkilö, joka ohjaa talkoolaisia, jakaa tehtävät ja tietää ketä on

mukana. (Ylisaukko-oja 2017.)

Opinnäytetyöni on toiminnallinen. Toiminnallinen opinnäytetyö on työelämän

kehittämistyö, joka tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan

kehittämistä, ohjeistamista, järjestämistä tai järkeistämistä. Toiminnallisella

opinnäytetyöllä on yleensä toimeksiantaja tai tilaaja. Toteutustapana voi olla

kohderyhmän mukaan esimerkiksi kirja, opas, cd-rom, messuosasto, näyttely,

kehittämissuunnitelma tai jokin muu tuotos/tuote/produkti tai projekti (Virtuaali

ammattikorkeakoulu 2018.) Aineistonkeruumenetelminä voi olla tutkimusryhmää

osallistavat menetelmät, kuten ”Learning Café”, erilaiset työpajat, tapahtuman

kohderyhmän haastattelut tai havainnoinnit sekä erilaiset palautteet. (JAMK

2018.)

Yli puolen vuoden ajan olin tiiviisti mukana hankkeen vapaaehtoistoiminnoissa

ja tapasin säännöllisesti vapaaehtoistoiminnasta vastaavaa projektityöntekijää.

20

Opinnäytetyöprosessini aikana osallistuin itse talkootyötapahtumiin ja kirjoitin

havainnoistani talkoopäiväkirjaa sekä keräsin aineistoa koordinoijilta ja talkoo-

työntekijöinä toimineilta turvapaikanhakijoilta työpajatyöskentelyn avulla. Käyte-

tyt aineiston keräysmenetelmät olivat osallistuva havainnointi sekä workshop eli

työpaja.

Kehittämistyön tarkoituksena on selvittää mikä talkoissa toimii ja mikä ei, mitä

talkoissa voisi kehittää, miten talkootyötoiminta esikotouttaa turvapaikanhakijoi-

ta ja erityisesti millainen rooli ja työtehtävä koordinoijalla on tuetussa talkoo-

työssä. Tietoa talkoolaisilta tarvitaan, kun yritetään ymmärretään mitä turvapai-

kanhakijat tarvitsevat ja mikä heidän mielestään toimii, niin voidaan kehittää ja

tuottaa palveluita paremmin heidän tarpeitaan vastaaviksi.

Kehittämistyön näkökulma on turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevän

henkilön ja tämän tueksi opinnäytetyössä on myös selvitetty turvapaikanhakijoi-

den mielipiteitä ja näkemyksiä. Näkökulma on sen takia työntekijän, sillä tärkein

tuotokseni on koordinoijan käsikirja. Viitekehykset työlleni ovat talkootyö ja tur-

vapaikanhakijoiden osallisuus. Kehittämistyötäni ohjaavat kysymykset:

1. Millainen talkookoordinoijan rooli on tuetussa talkootyössä?

2. Miten talkootöihin osallistuminen edistää turvapaikanhakijoiden esikotoutu-

mista?

3.2 Toiminnan suunnittelu ja toteutus

3.2.1 Ennen toimintaa

Opinnäytetyöprosessini ja samalla vapaaehtoistyö ESIKOTO -hankkeessa ta-

pahtui aikavälillä 27.10.2017 - 13.6.2018. Tapasin projektityöntekijää melkein

viikoittain ja talkootyöviikoilla useammin. Osallistuin vapaaehtoisena ESIKOTO -

hankkeen muihinkin toimintoihin kuin talkootyöhön, esimerkiksi Minä luen sinul-

le -hetkiin, hyvinvointitoreihin vastaanottokeskuksissa Pudasjärvellä ja Oulussa,

vastaanottokeskuksen naisille järjestettyyn äitienpäiväjuhlaan, vanhusten ulkoi-

luttamiseen ja laskiaisriehaan sekä Nenäpäivän hyväntekeväisyystapahtumaan

Superparkissa.

21

Seurasin projektityöntekijän työntekoa ja hän kertoi minulle työstään. Tapasin

myös muutamia kertoja hankkeen projektipäällikköä, joka sanoi aina viimeisen

sanan päätöksiä tehtäessä tai talkoita tai opinnäytetyötä suunniteltaessa. Osal-

listuin kaiken kaikkiaan kuuteen eri talkootyötapahtumaan. Talkootyötapahtumat

sijoittuivat tammikuun ja maaliskuun väliin vuonna 2018. Talkoot, joihin osallis-

tuin olivat Polar Bear Pitching, Baltic Snow Call, Porokarnevaalit, Finice jääkii-

peilykisat 2018, Tervahiihto 2018 ja maalaustalkoot. Talkootapahtumiin osallis-

tuminen hankkeena tapahtuu yleensä siten, että tapahtuman järjestäjä ottaa

yhteyttä Esikoto-hankkeen talkootyöstä vastaavaan projektityöntekijään ja ker-

too tarvitsemiensa talkoolaisten määrän, millaisia tehtäviä talkoolaisille on ja

millainen aikataulu on. Myös projektityöntekijä voi itse ottaa yhteyttä tapahtu-

man järjestäjiin ja kysyä, että onko heillä tarvetta talkoolaisille.

Ennen talkoita vastaanottokeskuksessa järjestettiin hyvinvointitori, jonka yhtey-

dessä esittelimme darin, arabian ja tigrinjan tulkkien kanssa tulevia talkootyöta-

pahtumia. Tein itse mainokset (Liite 1) hyvinvointitorilla esiteltäviksi. Otimme

halukkaiden talkootyöntekijöiden nimet ja yhteystiedot ylös jokaisen tapahtuman

omalle ilmoittautumispaperille. Kun tapahtuma alkoi lähestyä, otimme talkoolai-

siin yhteyttä tekstiviestitse ja ilmoitimme tulevasta info-tilaisuudesta vastaanot-

tokeskuksen tiloissa. Info-tilaisuudessa kerroimme tulevasta tapahtumasta, työ-

tehtävistä, aikatauluista ja asioista joita on hyvä muistaa, kuten riittävä pukeu-

tuminen. Tein myös info-tilaisuuteen PowerPoint-esityksen (Liite 2) tärkeimmis-

tä muistettavista asioista.

3.2.2 Havainnointi

Keräsin tutkimusaineistoa havainnoimalla, joka tapahtuu osallistuvalla havain-

noinnilla tai tarkkailemalla ihmisten toimintaa jossakin tilanteessa. Havainnointi-

tapaan vaikuttaa, ollaanko havainnoimassa ihmisten toimintaa vai ihmisten tuot-

tamia kulttuurituotteita, kuten esineitä. Havainnointi vastaa kysymykseen mitä

ihmiset tekevät, joten tutkimus ei vastaa siihen, miksi ihmiset tekevät niin kuin

tekevät. Tähän miksi kysymykseen saadaan vastaus esimerkiksi tutkimuksen

aihepiiriin liittyvästä lähdekirjallisuudesta. Osallistuva havainnointi on hyvä tapa

saada tietoa tutkittavasta yksilönä, yhteisönsä jäsenenä ja suhteessa tutkijaan.

22

Tässä havainnointi tavassa tutkijalla on rooli, jonka avulla hän tekee havaintoja

tutkittavasti ilmiöstä vuorovaikutuksessa tutkittavan kanssa. Osallistuvaa ha-

vainnointia voi tehostaa järjestelmällisen ennalta suunnitellun ja kohdistetun

havainnoinnin avulla. Myös tutkimuksen lähestymistavat ja teoreettinen viiteke-

hys voivat kohdistaa havainnointia. (Vilkka 2015, 142 -143.)

Minun roolini tutkijana oli koordinoijan rooli. Tarkkailin omaa ja toisen koordinoi-

jan vuorovaikutusta talkoolaisten kanssa. Koordinoijan käsikirja on opas uusille

koordinoijille siitä, mitä talkoissa tapahtuu, mutta ei vastaa kysymykseen miksi

talkoissa tapahtuu niin tai näin.

Tutkimusaineiston keräämisen metodina osallistuva havainnointi on toimiva,

kun tutkittavasta yhteisöstä on ennestään vähän tietoa tai tieto ilmenee hiljaise-

na tietona. Hiljainen tieto tarkoittaa tietoa, joka on hankittu aistimalla, tekemällä

ja harjaannuttamalla käytännöllistä tietoa ja taitoa. Tieto ja taito muodostuvat

esimerkiksi seuraamalla toisten tekemistä. Toiminnan tunnistaminen sisältää

aina erehtymisen ja epävarmuuden (Vilkka 2015, 144.)

Jos tutkija kuuluu jo johonkin yhteisöön, jota aikoo tutkia, tutkittavat joko luotta-

vat tai eivät luota tuttuun henkilöön tutkijan roolissa sekä hänen kykyynsä pysyä

vaiti ulkopuolisille yksilöitä ja yhteisöä koskevista havainnoistaan. Suurissa yh-

teisöissä riskit ovat aina pienemmät. Virhelähteenä täytyy ottaa myös huomi-

oon, että tutkittava saattaa muuttaa käyttäytymistään, kun hän tietää, että on

havainnoinnin kohteena (Vilkka 2015, 145.)

Minä tutkijana olin jo suurimmalle osalle talkoolaisista tuttu. Olin osallistunut

hankkeen toimintoihin jo ennen talkoiden alkamista. Olimme jo luoneet jonkin-

laisen luottamussuhteen pohjan ennen talkoita. Talkoiden aikana luottamussuh-

teemme lujittui ja näin minulla oli luottavainen olo työpajojen onnistumisesta.

Päätökset siitä, mitä havainnoidaan ja miten tehdään ennen havainnointia.

Asiarungon voi tehdä haastattelulomakkeen muotoon. Muistiinpanojen tekemi-

nen tulee suunnitella etukäteen. Havainnointia ohjaavat kysymykset mitä, miten

ja missä (Vilkka 2015, 149.)

23

Valmistelimme projektityöntekijän kanssa yhteistyössä kysymyksiä, joita olisi

hyvä havainnoida talkoiden aikana. Kirjoitin jokaisen talkootyötapahtuman jäl-

keen itselle muistiinpanot kysymysten pohjalta talkootyöpäiväkirjan muotoon.

Nämä muistiinpanot myös pohjustivat valmistautumista koordinoijien työpajaan.

Kysymykset olivat seuraavanlaisia: 1. Mikä talkoissa meni käytännössä hyvin?

2. Mitä talkoissa olisi voinut tehdä erilailla? 3. Millaisia olivat haastavat tilanteet

talkoissa? 4. Mitkä olivat hyviä onnistumisia talkoissa? 5. Millaista palautetta

talkoolaiset antoivat? 6. Olivatko talkootyötehtävät selkeitä ja mielekkäitä? 7.

Miten itse koordinoijana suoriuduit? 8. Oliko jotain muuta huomioitavaa?

Kehittämistyötä tehdessä havainnoin noin neljääkymmentäviittä turvapaikanha-

kijaa työssään kuudessa eri talkootyötapahtumassa, kahdessa Minä luen sinulle

-hetkessä, kahdessa Hyvinvointitori -tapahtumassa ja Laskiaisriksarieha -

tapahtumassa. He tiesivät, että teen hankkeelle opinnäytetyötä, koska esittelin

itseni, mutta en pyytänyt heitä käyttäytymään mitenkään eri tavalla tai antanut

heille tehtäväksi tarkkailla talkootyön sujumista.

3.2.3 Työpajat

Työpaja eli workshop valikoitui tutkimusmenetelmäksi hankkeen ehdotuksesta,

sillä hankkeeseen on tehty jo paljon haastattelututkimusta, joka olisi ollut ensisi-

jainen vaihtoehtoni opinnäytetyöni menetelmäksi, ja he toivoivat toisenlaista

tiedonkeruumenetelmää. Omien kokemusteni perusteella keskustelutilanne,

jossa on mukana monia ihmisiä, ja jossa saa muiden kanssa jakaa omia koke-

muksia on hyvä ja tehokas tapa ideoida ja luoda jotain uutta. Workshopin aika-

na omat ajatukset voivat kehittyä eteenpäin ja osallistuja näkee laajemman nä-

kökulman, jolloin osallistujalla voi tulla mieleen asioita, jotka eivät olisi muuten

tulleet tai jotka hän olisi unohtanut mainita.

Ahtinen (2014, 7) on tutkinut opinnäytetyössään workshopin käsitettä ja laatinut

aiheesta kyselyn sellaisille henkilöille, jotka ovat workshopeja vetäneet. Tällaisia

kiteytyksiä hän on koonnut käsitteestä workshop; toimintaa, joka tapahtuu ryh-

mässä yhdessä ideoiden, voidaan kutsua workshopiksi. Workshopin tavoitteena

24

on ratkaista ongelmia ja lujittaa yhteishenkeä. Workshop on seminaari, joka

osallistaa ryhmän kehittämään ennalta määrättyä aihetta. Workshop on aivorii-

hi, jossa projektin tekemiseen osallistuvat henkilöt jakavat ideoitaan ja ajatuksi-

aan toteutusta varten. Tiivistettynä se on ryhmän kokoontumista, yhdessä luo-

mista ja uuden kehittämistä ryhmän kesken. Näiden määritelmien tutkimisen

myötä päätin, että workshop eli työpaja on hyvä menetelmä kerätä tietoa ja ke-

hittää ESIKOTO -hankkeen talkootyötoimintaa.

Workshop toimii myös aika samalla tavalla kuin ryhmähaastattelu, jossa osallis-

tujien vastaukset vain kerätään yhteisesti kaikkien nähtävissä olevalle isolle pa-

perille. Ryhmähaastattelua voidaan pitää keskusteluna, joka on vapaamuotoi-

nen. Osallistujat kommentoivat spontaanisti, tekevät huomioita ja tuottavat mo-

nipuolista tietoa tutkittavasta ilmiöstä. (Hirsjärvi & Hurme 2009, 61.) Käyttämäs-

täni menetelmästä voisi käyttää nimitystä työpajamuotoinen ryhmähaastattelu.

Koordinoijille suunniteltuun työpajaan kutsuttiin yhteensä neljä koordinoijaa,

jotka toimivat vapaaehtoisena ESIKOTO -hankkeessa sekä lisäksi projektityön-

tekijä, joka osallistuu koordinoijana melkein kaikkiin talkoisiin. Neljästä kutsutus-

ta vain kaksi koordinoijaa pääsi osallistumaan työpajaan ja toinen heistä olin

opin-näytetyön tekijänä minä itse, koska osallistuin koordinoijana jokaisiin tal-

koisiin opinnäytetyöprosessin aikana. Koordinoijien työpajan kysymykset löyty-

vät liitteistä (Liite 4).

Työpajat koordinoijille ja talkoisiin osallistuneille turvapaikanhakijoille suunnitel-

tiin yhteistyössä projektityöntekijän kanssa. Talkoolaisten valinta työpajatyös-

kentelyyn oli helppoa. Talkoolaisia oli paljon enkä halunnut karsia tai valikoida

vastaajia, joten kutsuin kaikki mukaan työpajatyöskentelyyn. Kaikkiaan neljästä-

kymmenestäviidestä talkoisiin osallistuneista talkoolaiset työpajatyöskentelyyn

osallistui vain kolmetoista ja lisäksi projektityöntekijä ja tutkijana minä itse. Työ-

pajaan osallistujat olivat suurimmaksi osaksi kaikista sitoutuneimmat talkoolai-

set, jotka olivat osallistuneet moniin talkoisiin.

Suunnittelimme, että työpajan aluksi olisi hyvä vähän viritellä osallistujia aihee-

seen, esimerkiksi esittämällä kuvia talkoista ja kertomalla vähän kustakin tal-

25

kootyötapahtumasta. Loin itse talven talkootyötapahtumista PowerPoint – esi-

tyksen. Vastaukset päätettiin kerätä isoille papereille mindmap – tyylisesti (Liite

3), jotta jokaisen vastaus näkyisi kaikille tilassa oleville. Mindmap tuntui rennolta

ja hauskalta tavalta kerätä tietoa niin, että jokainen jaksoi keskittyä koko työpa-

jan ajan. Halusin, että työpaja on rento ja mukava, jotta osallistujille tulisi myös

sellainen mukava olo, jolloin heidän on helpompi kertoa avoimesti mielipiteitään.

Talkoolaisille esitetyt kysymykset löytyvät liitteistä (Liite 4).

Työpajan alkuun kerroin kaikille, että tämä työpaja on järjestetty siksi, että minä

teen opinnäytetyötä ja haluan kehittää talkootyömallia hankkeessa ja tarvitsen

heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan, jotta voin kehittämistyöni toteuttaa. Kaikille

vaikutti olevan selvää se, miksi työpaja järjestettiin. Pidimme kolme tuntia kes-

tävän työpajan puolen välin jälkeen tauon, jolloin napostelimme projektityönteki-

jän kanssa hankkimiamme eväitä, kuuntelimme musiikkia ja juttelimme kuulu-

misia. Halusin, että työpaja on mukava kokemus kaikille ja että siellä voi kertoa

avoimesti omat mielipiteensä.

Työpajan jälkeen minulle tuli varmuus siitä, että olin saanut hyvin aineistoa ka-

saan. Työpajoihin osallistuneet talkoolaiset ovat olleet monissa talkoissa yhtä

aikaa ja tuntevat jo hyvin toisensa enkä sen vuoksi epäillyt, että jotakuta ujostut-

ti sanoa oma mielipiteensä. Kokosimme projektityöntekijän kanssa työpajoista

saatuja ideoita ja mielipiteitä Word-dokumentille. Työpajojen jälkeen sovimme

vielä yhteisen virkistäytymisen talkoolaisten ja koordinoijien kesken. Kävimme

pelaamassa Megazone -pelikeskuksessa laserasepeliä ja ruokailemassa. Tal-

koolaisten mukaan kiittäminen ja yhteinen virkistäytyminen motivoivat osallistu-

maan talkoisiin jatkossakin.

26

4 KEHITTÄMISTYÖN TUOTOKSET

Tämän otsikon alla olen käsitellyt koordinoijan käsikirjan (Liite 5) tutkimuskysy-

mysteni kannalta tärkeimpiä sisältöjä perustuen havaintoihini ja työpajoihin sekä

talkootyön kehittämisideoita tulevaisuutta varten.

4.1 Koordinoijan rooli

Aineistostani selvisi, että koordinoijalla on iso rooli talkootöiden sujumisen kan-

nalta. Hän on talkoissa turvapaikanhakijoiden tukihenkilö eli henkinen tuki, oh-

jeiden antaja, innostaja sekä kannustaja. Koordinoijan persoonalla ja työotteella

on merkitystä siihen, miten talkoot sujuvat ja kuinka moni haluaa osallistua tal-

koisiin uudestaan. Monet talkoolaiset ovat luoneet luottamussuhteen projekti-

työntekijän kanssa ja haluavat osoittaa uskollisuuttaan ja kiitollisuuttaan hänelle

osallistumalla talkoisiin. Myös talkoisiin tullaan uudelleen, kun tiedetään, että

projektityöntekijä on siellä. Projektityöntekijä on luonteelta todella sosiaalinen ja

positiivinen innostaja, reipas ja rohkea ohjaaja, mutta myös empaattinen ja ym-

märtäväinen kuuntelija. Muun muassa näiden ominaisuuksien pohjalta kirjoitan

koordinoijan käsikirjaan luvun ”Mihin koordinoijaa tarvitaan ja mitä häneltä odo-

tetaan”.

Talkoolaisten mielestä koordinoijan tulisi olla älykäs, sisukas, vastuuntuntoinen,

tunnollinen, kohtelias ja hänen pitäisi antaa energiaa talkoolaisille. Talkoolaiset

arvostivat sitä, että koordinoijat kiittivät heitä tehdystä työstä. Kiitokseksi järjes-

tetty virkistäytyminen keräsi myös kehuja. Talkoolaisten mielestä koordinoijat

ovat johtaneet talkoita hyvin ja olleet aidosti kiinnostuneita kuinka talkoolaiset

voivat ja huolehtineet hyvin tauoista ja ruokailuista. Lisäksi hyvän kokemuksen

on jättänyt talkoiden jälkeen kysytty palaute, mikä antaa talkoolaisille mahdolli-

suuden kertoa mielipiteen ja mahdollisuuden kokea tulleensa kuulluksi. He

myös arvostavat sitä, että haluamme kehittää toimintaa. Myös työpaja sai tal-

koolaisilta kiitosta ja he kommentoitavat työpajan olleen mukava kokemus ja oli

hauska yhdessä katsoa taaksepäin, että mitä kaikkea olemme saaneet aikai-

seksi.

27

Koordinoijan roolin nähdään tärkeänä, sillä koordinoijat eivät kokeneet, että tur-

vapaikanhakijat osaisivat itse kasata porukan ennen talkootyöpaikalle siirtymis-

tä, selviytyä paikalle omin avuin ja ajoissa, ja että eri kansalaisuudet lähtisivät

yhdessä talkoisiin. Koordinoijan tarpeellisuus nähtiin myös tehtävän annossa ja

tehtävän jaossa. Koordinoija nähdään yhteentuojana ja koordinoijan tehtävä

onkin saada eri kansalaisuudet toimimaan keskenään ja kantamaan kortensa

yhteisen kekoon.

Koordinoija auttaa myös sosiaalisen tuen vahvistamisessa niin, että turvapai-

kanhakija tulee kohdatuksi yksilönä ja kokonaisvaltaisena yhteisön jäsenenä.

Turvapaikanhakija tutustuu koordinoijaan sekä talkootyöporukkaan, jolloin syn-

tyy luottamussuhde ja tämän takia hänen on helpompi sitoutua talkootoimintaan

ja lähteä mukaan. Turvapaikanhakijoiden tietoisuus talkootyömahdollisuuksista

on usein heikkoa, kielitaito voi olla riittämätön ja kynnys lähteä vastaanottokes-

kuksesta on korkealla. Hankkeessa saatujen kokemusten mukaan turvapaikan-

hakijan on helpompi lähteä talkoisiin ja toimia talkoissa tuetusti osana suurem-

paa joukkoa.

Koordinoijana pääsee mukaan erilaisiin tapahtumiin, saa talkootyökokemusta,

uusia kokemuksia, uusia kontakteja, uusia kavereita, tilaisuuden tutustua erilai-

siin kulttuureihin, auttaa turvapaikanhakijoita ja samalla yhteisöä sekä yhteis-

kuntaa. Eli koordinoija saa myös itse aivan samanlaisia antoisia osallisuuden ja

merkityksellisyyden kokemusia kuin turvapaikanhakijat.

Koordinoijan tehtäväkuvaus löytyy koordinoijan käsikirjasta (Liite 5) tarkemmin,

mutta nostan esille muutamia asioita. Koordinoijan tehtävänä on aluksi tilauksen

tullessa soittaa talkootyötilaajalle ja sopia tarkka aikataulu, keskustella työtehtä-

vistä, arvioida talkoolaisten määrä, sopia ruokailusta yli neljä tuntia kestävillä

talkookeikoilla ja välipalasta alle neljä tuntia kestävillä keikoilla ja mahdollisesta

kuljetuksesta. Ruokailu ja kuljetus on hyvä varmistaa vielä muutama päivä en-

nen talkoita.

Seuraavaksi koordinoija on yhteydessä turvapaikanhakijoihin ja kysyy, että ketä

kiinnostaisi kyseessä olevat tehtävät. Hanke myös järjestää säännöllisin vä-

28

liajoin vastaanottokeskuksen aulassa office of activities – hetken, jossa tulevia

talkoita voi mainostaa ja esitellä kiinnostuneille.

Koordinoijan on hyvä perehtyä mahdollisuuksien mukaan hieman talkoolaisten

elämäntilanteisiin, jotta hän osaa ottaa huomioon eikä hätkähdä yhtäkkisiä pe-

ruuntumisia, mielialojen vaihteluita tai alakuloisuutta. Koordinoija ymmärtää

myös helpommin myöhästymisiä tai hankalia aamuheräämisiä, kun tietää, että

turvapaikanhakijoiden päivärytmit ovat usein päälaellaan eli yöllä valvotaan ja

päivällä nukutaan.

Muutama päivä ennen talkoita koordinoija käy pitämässä tulevista talkoista in-

fon, jossa käsitellään tehtävät, aikataulu, kuljetukset tai siirtymiset linja-autolla ja

tarvittavat vaatetus. Jos talkootyötapahtuma on pieni, voi jokaiseen talkoolai-

seen olla yhteydessä puhelimitse ja antaa infon sitä kautta.

Talkootyöpäivänä koordinoija huolehtii, että jokainen talkoolainen pääsee tal-

kootyöpaikalle. Koordinoija voi käyttää myös omaa autoa kuljetuksiin, josta hä-

nen on mahdollista saada kulukorvaukset. Talkootyöpaikalla koordinoija jakaa

talkoolaisille tehtävät, tukee ja auttaa, on välikätenä talkoolaisten ja talkootyöti-

laajan välillä, huolehtii tauoista ja jokaisen jaksamisesta. Lopuksi koordinoijan

tulee kerätä suullinen palaute talkoista ja niiden sujumisesta.

Jos talkoolainen joutuu olemaan poissa koulusta talkoiden vuoksi, tulee hänen

itse selvittää asia opettajan kanssa. Koordinoija voi kirjoittaa virallisemmin la-

pun, josta käy ilmi, että talkoolainen on todistettavasti ollut mukana talkoissa.

4.2 Turvapaikanhakijoiden osallisuuden kokemuksia

”On ihana nähdä miten iloiseksi ihmiset tulevat, kun tarjoamme lämmintä juota-

vaa” – talkoolainen

Turvapaikanhakijat ovat kokeneet, että talkoissa he ovat oppineet paljon uusia

taitoja ja tietoja. He ovat päässeet tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja ta-

poihin, mutta myös muiden maiden kulttuureihin moninaisen talkootyöporukan

kautta. He ovat oppineet itsestään uusia asioita, kuten uusia tunteita ja käyttäy-

29

tymistapoja sekä nähneet omia vahvuuksiaan. He ovat oppineet kohtaamaan

ihmisiä uudella tavalla sekä toimimaan ryhmässä. He ovat saaneet oman yhtei-

sön, johon kuulua, sillä he kokivat yhteisöllisyyttä hankkeen talkoolaisten ryh-

mää kohtaan. Jotkut ovat saaneet myös uusia ystäviä. Muitakin uusia kontakte-

ja on luotu ja he uskovat tämän auttavan myös tulevaisuudessa ja työelämään

pyrkiessä.

Talkoissa turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus näyttää oma osaaminen ja

hyödyntää omia taitoja. He saavat työkokemusta ja muutenkin uudenlaisia ko-

kemuksia elämäänsä. Eräs talkoolainen kommentoi, että ennen kuin hän teki

vapaaehtoistyötä, hän ei tiennyt kuinka hyvä olo siitä tulee.

”Voisin tehdä talkootöitä vaikka joka päivä” – talkoolainen

Tärkeimmät syyt, joiden vuoksi turvapaikanhakijat osallistuvat talkoisiin, ja jotka

nousivat esille työpajan aikana olivat tekemisen puute, oman tekemisen tärke-

äksi kokeminen ja suomen kielen puhumisen harjoitus. Turvapaikanhakijoilla on

paljon ylimääräistä aikaa heidän odottaessaan turvapaikkapäätöstä ja tekemät-

tömyys turhauttaa, joten he ovat onnellisia saadessaan jotakin tekemistä, jonka

avulla kuluttaa aikaa. Työn tekeminen koettiin tärkeäksi itselle, mutta myös te-

kemisen kohteelle. Turvapaikanhakijoille kokivat itsensä tärkeäksi, kun he sai-

vat auttaa ja he saivat kiitosta tekemisestään. Kiitoksen saaminen myös osoitti

sen, että turvapaikanhakijoiden tekemä työ on ollut merkityksellistä myös työn

vastaanottajalle. He kokevat, että tuettuun talkootyöhön osallistuminen on aut-

tanut heitä esikotoutumisessa.

Turvapaikanhakijoiden mukaan, kun kerran lähtee mukaan talkoisiin, on hel-

pompi lähteä myös uudestaan ja osallistua myös muihin toimintoihin, joista kuu-

lee talkoiden yhteydessä. Talkoisiin lähtemisessä auttoi myös se, että turvapai-

kanhakijoille oli mahdollisuus tarjota lämmin työvaatetus talvipakkasilla. Turva-

paikanhakijoiden tietoisuus eri toiminnoista lisääntyi talkoiden aikana ja kynnys

osallistua toimintoihin madaltui.

30

Koordinoijien työpajassa esille tulleita asioita, joiden vuoksi talkoot ovat heidän

mielestään hyvä tapa esikotouttaa turvapaikanhakijoita, ovat yhteiskunnan ääri-

päiden mahdollinen lähentyminen ja mahdollisuus molemmille osapuolille näkö-

kulman vaihtamiseen. Koordinoijien mielestä epätietoisuus luo usein pelkoa eli

kun molemmat osapuolet kohtaavat positiivisissa merkeissä, on silloin mahdolli-

suus luoda parempi suhde ja positiivinen ilmapiiri. Talkoista voi seurata ystä-

vyyttä yli maa rajojen ja jopa mahdollisuuksia solmia työsuhteita.

4.3 Talkootyön haasteita ja kehittämisideat

Kehittämisideoita pohdimme enemmän koordinoijille suunnatussa työpajassa,

sillä talkoolaisten työpajassa ideoita ei oikeastaan syntynyt ollenkaan. Talkoo-

laisten mielestä talkoot sujuivat nyt ihan hyvin eivätkä he osanneet sanoa, miten

sujuvuutta voisi edistää.

Olisi todella suuri apu, jos kaukana kaupungin keskustasta sijaitsevan vastaan-

ottokeskuksen henkilökunta pystyisi auttamaan turvapaikanhakijoiden kuljetuk-

sissa talkootyöpaikalle. Toinen vaihtoehto on, että talkootyötilaaja voisi auttaa

enemmän mahdollisuuksien mukaan. Paljo lisätyötä tuotti, kun hankkeen pro-

jektityöntekijä tai koordinoija joutui aikaisin alkaviin talkoisiin ensin itse mene-

mään vastaanottokeskukseen ja kokoamaan porukan ja sitten lähtemään vasta

tapahtumapaikalle, yleensä yleisellä joukkoliikenteellä. Haasteita tuotti myös se,

jos talkoolainen kulki yksin linja-autolla talkootapahtumapaikalle: ei ole kuljettu

linja-autolla aikaisemmin, outo sijainti, linja-auton vaihtaminen voi olla haasteel-

lista, puhelimessa ei välttämättä ole nettiyhteyttä, linja-autosta myöhästyminen

ja linja-auton huonosti yhteensopivat aikataulut.

Kuljetuksen lisäksi vastaanottokeskus voisi myös tiedottaa ja ohjata uusia asi-

akkaitaan mukaan hankkeen toimintaan. Hankkeen kohderyhmää ei nimittäin

ole vaikea löytää, mutta heidät tietoiseksi saattaminen on vaikeampaa. Jos vas-

taanottokeskuksessa voisi mainostaa tai kertoa toiminnoista, olisi se jokaisen

etu.

31

Haasteena näimme yhdessä turvapaikanhakijoiden kanssa väärinymmärrykset

kielimuurista johtuen. Talkootyöpaikalla ei ehkä ymmärretä ohjeita, ei ole ym-

märretty minkälaisiin talkoisiin ollaan tulossa eli mielikuvat ja todellisuus talkoo-

tehtävistä eivät kohtaakaan. Turvapaikanhakijat eivät ehkä uskalla myös myön-

tää, että eivät ymmärtäneet ohjeistusta, jolloin se hankaloittaa talkoiden suorit-

tamista.

Koordinoijan olisi hyvä käydä puhelinkeskustelu talkootyötilaajan kanssa siitä,

että millaisia talkootyötehtävät ovat ja miettiä yhdessä kuinka paljon työn teke-

miseen oikeasti tarvitaan talkoolaisia. Ei ole kenenkään edun mukaista tulla tal-

koisiin vain seisomaan tai varata aikaa kolme tuntia, kun työ kestääkin kaksi

tuntia.

Talkoolaisten terveydentila tulisi selvittää ennen kuin he lähtevät tekemään ras-

kaita talkootöitä. Esimerkiksi mahdolliset sydän- tai selkäongelmat täytyy olla

koordinoijan tiedossa, jotta hän voi ohjata sellaiset henkilöt kevyempiin töihin tai

ei ota tällaisia henkilöitä ollenkaan mukaan, sillä terveysongelmissa on turvalli-

suusriskinsä.

Talkootyöpaikalle saavuttaessa olisi tärkeää, että kaikki jotka tekevät yhdessä

töitä esittelisivät itsensä. Tässä yhteydessä talkootyötilaaja voisi kertoa yhtei-

sesti mahdollisimman tarkasti kaikki tehtävät, jotka tulisi suorittaa. Viimeistään

tässä vaiheessa myös puhelinnumeroiden vaihtaminen koordinoijan ja talkoo-

laisten välillä olisi hyvä, esimerkiksi, jos joku eksyy suurella talkootyöpaikalla.

Tässä vaiheessa, kun yhteystietoja vaihdetaan, olisi mielestäni tärkeää, että

koordinoijalla olisi niin sanottu työpuhelin tai työnumero, jotta hänen ei tarvitse

jakaa henkilökohtaista numeroaan yksityisyyden suojan takia. Ehkä jonkunlai-

nen työsähköposti olisi myös kätevä väline yhteydenpidossa talkootyötilaajiin

32

5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA ARVIOINTI

5.1 Opinnäytetyön prosessin arviointi

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutustua esikotouttamiseen ja kehittää

ESIKOTO -hankkeen tuettua talkootyömallia ja lopputuotoksena luoda koor-

dinoijan käsikirja toimeksiantajan käyttöön. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi

koordinoijan käsikirja ja esikotouttamisen käsite on tuttu, joten tavoite saavutet-

tiin. Käsikirja sisältää tietoa, tukea ja ohjeita vapaaehtoistoimintaan osallistuval-

le talkootyön koordinoijille. Käsikirjaa voidaan käyttää vapaaehtoistyön markki-

nointiin, sillä se sisältää innostavan kappaleen ”Miksi koordinoijaksi?”, sekä

koordinoijien perehdyttämiseen ja siitä voi olla apua sovellettaessa muihin asia-

kasryhmiin sosiaalialalla.

Opinnäytetyön aiheena turvapaikanhakijat ovat ajankohtainen, minua itseäni

kiinnostava ja yhteiskunnassa puhuttava aihe. Turvapaikanhakijoiden esikotout-

taminen on melko uusi asia ja uskon sen tämän opinnäytetyön myötä olevan

selkeämpi tämän työn lukijoille. Esikotouttaminen on paljastunut opinnäytetyön

aikana, ei pelkästään turvapaikanhakijoita, vaan koko yhteiskuntaa palvelevana

toimintana. Opinnäytetyö myös avasi vapaaehtoistyön ja talkootyön mahdolli-

suuksia edistää kaksisuuntaista kotoutumista.

Halusin tehdä toiminnallisen opinnäytetyön, jossa pääsen itse osallistumaan

toimintaan ja pystyisin syvemmin ymmärtämään mitä minun tulisi talkootyössä

kehittää ja mihin suuntaan. Halusin, että opinnäytetyöstäni on hyötyä ja uskoi-

sin, että opinnäytetyössäni avaamani turvapaikanhakijoiden osallisuuden koke-

mukset ja koordinoijan roolin selkeyttäminen auttavat myös muita alalla työs-

kenteleviä ja he voivat soveltaa käsikirjaa joiltain osin omaan asiakasryhmään-

sä, esimerkiksi vammaistyössä.

Opinnäytetyön myötä hanke sai selkeytettyä tuettua talkootyömallia ja koor-

dinoijan roolia siinä. Hankkeen vapaaehtoistoiminnasta tuli laadukkaampaa ja

vapaaehtoistoimintaan osallistuva vapaaehtoinen voi turvautua koordinoijan

käsikirjaan aloittaessaan vapaaehtoistyön tekemisen tai kerrata käsikirjasta oh-

jeita ja neuvoja talkootyötapahtumassa toimimiseen. Koordinoija koetaan tär-

33

keänä osana turvapaikanhakijoiden talkootöihin osallistumisen onnistumista.

Turvapaikanhakijoiden mielestä talkootyö on heille merkittävä tekijä heidän esi-

kotoutumisessaan uudelle kotipaikkakunnalle. He ovat oppineet runsaasti uusia

taitoja sekä ominaisuuksia itsestään ja kokeneet osallisuutta.

Opinnäytetyön prosessin aikataulu hieman venyi odotettua pidemmäksi, sillä

suunnitelmana oli sen valmistuminen toukokuussa 2018. Kuitenkin kaikki tal-

koot, joihin pääsin osallistumaan ja havainnoimaan sattuivatkin olemaan helmi-

maaliskuun aikana 2018 ja työpajat voitiin järjestää vasta maaliskuun lopussa,

jolloin minulle ei jäänyt tarpeeksi aikaa raportointiin ja opinnäytetyö valmistui

vasta elokuussa 2018. Myös opinnäytetyön suunnitelma valmistui kokonaisuu-

dessaan ja selkiytyi vasta, kun talkoot olivat jo ohitse, mutta pystyin silti toteut-

tamaan opinnäytetyön juuri sellaisena kuin halusin ja olen siihen tyytyväinen.

Opinnäytetyöprosessissa tekisin toisin sen, että aloittaisin ensin siitä, että kes-

kustelisimme projektipäällikön kanssa tarkemmin millaiset tavoitteet hänen mie-

lestään opinnäytetyölläni on. Lisäksi lukisin enemmän teoriakirjallisuutta ennen

suunnittelun tai prosessin aloitusta ja etsiessäni relevanttia teoriakirjallisuutta

keskittyisin tarkemmin rajaamaani aiheeseen.

Ilmiön tutkiminen eli tässä opinnäytteessä koordinoijan ja talkoolaisten välisen

suhteen tutkiminen havainnoimalla sisältää aina erehdyksen mahdollisuuden.

Tämä opinnäyte on luotu enimmäkseen minun omasta näkökulmastani, mutta

myös muiden koordinoijien kertomien näkökulmien, havaintojen ja mielipiteiden

näkökulmasta. Lisäksi lopputuotokseen vaikuttaa myös työpajoissa ilmi tulleet

talkoolaisten näkökulmat ja mielipiteet. Työpajat onnistuivat hyvin, mutta kieli-

muuri saattoi vaikeuttaa joidenkin osallistujien vastaamista. Mielestäni kuitenkin

opinnäytetyöni on monipuolinen näkökulmiltaan ja eettisesti kestävä kehittämis-

työ.

34

LÄHTEET

Ahtinen, P 2014. Workshopin fasilitointi. Opinnäytetyö. Savonia ammattikorkea-koulu. Viitattu 15.8.2018 http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/71803/Ahtinen_Pilvi.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Chun, K. M. , Organista, P. B. & Marín G. 2003. Acculturation: Advances in Theory, Measurement, and Applied Research. Washington, DC: American Psy-chological Association.

Eskola, A. & Kurki L. (toim.) 2001. Vapaaehtoistyö auttamisena ja oppimisena. Tampere: Vastapaino.

Gothóni, R. & Siirto, U. 2016. Johdanto: Pakolaisuus muuttuvassa maailmassa. Teoksessa Gothóni, R. & Siirto, U. (toim.). Pakolaisuudesta kotiin. Helsinki: Gaudeamus.

Hakkarainen, P. (toim.). 2003. Tukea ja mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnal-le. Helsinki: Kansalaisareena ry.

Hankehakemus 2016. ESIKOTO–hankkeen hankehakemus kirjattu 16.5.2016.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2016. Tutki ja kirjoita. Tammi: Porvoo.

Hirsjärvi, S. & Hurme H. 2009. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus: Helsinki.

Isola 2016. Mitä osallisuus on ja miten sitä edistetään? Tutkimuspäällikkä Anna-Maria Isolan video. 30.6.2016. Viitattu 15.8.2018 https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/mita-sosiaalinen-osallisuus-on-

JAMK 2018. Opinnäytetyön toteutusvaihe. Viitattu 10.4.2018 https://oppimateriaalit.jamk.fi/yamk-kasikirja/opinnaytetyo-prosessina/opinnaytetyon-toteutusvaihe/

Karreinen, L., Halonen, M. & Tennilä M. (toim.). 2017. 10 askelta parempaan vapaaehtoistoimintaan. 3.painos. Helsinki: Vihreä sivistysliitto ry.

Kotouttaminen.fi 2018. Laki kotoutumisen edistämisestä. Viitattu 7.5.2018 http://kotouttaminen.fi/laki-kotoutumisen-edistamisesta

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotta-misesta. 9.4.1999/493.

Liebkind, K. 2000. Kun kulttuurit kohtaavat. Teoksessa Liebkind, K. (toim.) Mo-nikulttuurinen Suomi. Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Tampere: Tammer-Paino Oy.

35

Migri 2017. Tilastot. Turvapaikkahakemukset. Viitattu 20.4.2018 http://tilastot.migri.fi/#decisions/23330/49?start=564&end=575

Migri 2018a. Päätöksen odottaminen. Viitattu 4.5.2018 http://migri.fi/paatoksen-odottaminen

Migri 2018b. Turvapaikka. Viitattu 4.5.2018 http://migri.fi/turvapaikka

Migri 2018c. Turvapaikan hakeminen. Viitattu 4.5.2018 https://migri.fi/turvapaikan-hakeminen

ODL hyvinvointihankkeet 2017. ESIKOTO – Esikotouttamisen kehittämishanke Pohjois-Pohjanmaalla. Viitattu 27.9.2017 https://www.odl.fi/fi/odl_saatio/odl_liikuntaklinikka/hyvinvointihankkeet/esikoto_-_esikotouttamisen_kehittamishanke_pohjois-pohjanmaalla/

Pukkila, H. 2007. Tehdään yhdessä! – Opas onnistuneisiin talkoisiin. Helsinki: Helmi Kustannus.

Sisäministeriö 2018a. Maahanmuuton toimijat ja vastuut. Viitattu 9.5.2018 http://intermin.fi/maahanmuutto/toimijat-ja-vastuut

Sisäministeriö 2018b. Maahanmuuttopolitiikka. Viitattu 19.4.2018 http://intermin.fi/maahanmuutto/maahanmuuttopolitiikka

Sisäministeriö 2018c. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset. Viitattu 18.4.2018 http://intermin.fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat-ja-pakolaiset

TEM 2018a. Kotouttaminen kannattaa. Viitattu 7.4.2018 http://tem.fi/kotouttaminen-kannattaa

TEM 2018b. Kotouttamispolitiikka. Viitattu 4.5.2018 http://tem.fi/kotouttamispolitiikka

THL 2017. Osallisuus. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 4.6.2018 https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus#Mit%C3%A4%20tarkoitetaan?

Vatka, P. 2017. ESIKOTO –hanke. Projektipäällikön haastattelu. 07.11.2017.

Verohallinto 2013. Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu-, ja vaih-totyön verotus. Viitattu 8.5.2018 https://www.vero.fi/syventavat-veroohjeet/ohje-hakusivu/48423/luonnollisen_henkilon_tekeman_talkoo_na/

Vilkka, H. 2015. Tutki ja kehitä. Helsinki: Tammi. Virtuaali ammattikorkeakoulu 2018. Monimuotoinen/Toiminnalinen opinnäyte-työ. Opinnäytetyön ohjausprosessi. Viitattu 10.4.2018 http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030906/1113558655385/1154602577913/1154670359399/1154756862024.html

36

Vuosittainen maahanmuutto- ja turvapaikkaraportti – Suomi 2016. 2017. Rapor-tit. Uusimmat raportit. Euroopan muuttoliikeverkosto. Viitattu 13.4.2018 http://www.emn.fi/files/1522/Politiikkaraportti_FI_EN_final.pdf

Wikman, A. 2016. Kotouttaminen kannattaa resursseja tarvitaan. Viitattu 4.5.2018 https://kuntalehti.fi/blogit/kotouttaminen-kannattaa-resursseja-tarvitaan/

Ylisaukko-oja, A. 2017. ESIKOTO –hanke. Projektityöntekijän haastattelu. 07.11.2017.

37

LIITTEET

Liite 1. Mainos talkootyötapahtumista

Liite 2. Info talkoista talkoolaisille

Liite 3. Työpajojen kysymykset

Liite 4. Mindmap – tyylisesti kerätyt vastaukset talkoolaisten työpajassa,

esimerkki kuva

Liite 5. Koordinoijan käsikirja

38

Liite 1

39

Liite 2

40

Liite 3 Talkoolaisille esitettyjä kysymyksiä:

1. Mikä talkootyössä onnistuu hyvin? Miksi?

2. Talkootyön haasteet?

3. Mitä sait/opit talkootyöstä?

4. Miksi haluat tehdä vapaaehtoistyötä?

5. Mikä on paras muistosi talkoista?

6. Onko koordinoija tarpeellinen? Millainen on hyvä koordinoija?

7. Kehitysideoita?

Koordinoijille esitettyjä kysymyksiä:

1. Miksi olet mukana talkootyössä? Miksi olet koordinoija?

2. Mitä sinä saat talkootyöstä?

3. Talkootyön tarjoamat mahdollisuudet?

4. Mikä talkoissa toimii?

5. Talkootyön haasteet?

8. Miten talkootyötä voidaan parantaa? Kehitysideat?

9. Millaisia asioita koordinoijan olisi hyvä tietää ennen talkootöitä?

10. Millainen koordinoijan perehdytyksen tulisi olla?

11. Millaista tukea koordinoija tarvitsee projektityöntekijältä?

12. Mitä talkootyöntekijältä vaaditaan?

13. Mitä koordinoijalta vaaditaan?

41

Liite 4

42

Liite 5 1(16)

TUETTU TALKOOTYÖTOIMINTA

KOORDINOIJAN KÄSIKIRJA

43

Liite 5 2(16)

Hyvä lukija,

Käsissäsi on ESIKOTO -hankkeen tuettuun talkootyötoimintaan osallistuvan vapaaeh-

toisen koordinoijan käsikirja. Opas on suunnattu turvapaikanhakijoiden kanssa talkoo-

työtä tekeville. Tämä opas on tehty opinnäytetyön tuotoksena yhteistyössä turvapai-

kanhakijoiden, talkootyötilaajien, talkookoordinoijien ja projektityöntekijöiden kanssa

helpottamaan koordinoijan tehtävien ja roolin omaksumista.

Opas sisältää tietoa siitä, miksi kannattaa ryhtyä koordinoijaksi, mitä on tuettu talkoo-

työ, mihin koordinoijaa tarvitaan, mitä koordinoijalta odotetaan, mitä oikeuksia hänel-

lä on sekä millaiset ovat talkoiden yhteiset pelisäännöt. Lisäksi oppaassa on kuvailtu

koordinoijan konkreettiset työtehtävät ennen talkoita, talkootyöpäivänä ja sen jälkeen.

Oppaan lopusta löytyy vielä neljällä eri kielellä pieni sanastopaketti, joka voi olla koor-

dinoijalle avuksi talkootöitä tehtäessä.

Tässä hankkeessa koordinoijien tukena on toiminut palkattu projektityöntekijä, mutta

jos talkootyökoordinoijan roolia haluaa soveltaa toiminnassa, jossa ei ole palkattua

työntekijää, siirtyvät projektityöntekijän tehtävät silloin vapaaehtoiselle koordinoijalle.

Antoisia lukuhetkiä!

44

Liite 5 3(16)

SISÄLLYS

SISÄLLYS ............................................................................................................................. 3

MIKSI KOORDINOIJAKSI? ..................................................................................................... 4

MITÄ ON TALKOOTYÖ JA TUETTU TALKOOTYÖ? ................................................................... 5

MIHIN KOORDINOIJAA TARVITAAN? .................................................................................... 7

MITÄ KOORDINOIJALTA ODOTETAAN JA MITÄ OIKEUKSIA KOORDINOIJALLA ON? ................ 7

TALKOOTYÖN PELISÄÄNNÖT ............................................................................................... 9

KOORDINOIJAN TYÖNKUVA .............................................................................................. 10

LÄHTEET ........................................................................................................................... 13

SANASTOPAKETIT.............................................................................................................. 55

45

Liite 5 4(16)

MIKSI KOORDINOIJAKSI?

Kaipaatko merkityksellistä sisältöä vapaa-aikaasi? Haluaisitko auttaa ihmisiä? Kiinnos-

taako sinua osallistua mielenkiintoisiin paikallisiin tapahtumiin? Tai kiinnostaako perin-

teisemmät lehtien haravointi, lumitöiden tekeminen tai seinien maalaaminen? Tah-

toisitko nauraa vedet silmissä tai tuntea ilon ja onnistumisen hetkiä? Haluaisitko toimia

monikulttuurisessa ympäristössä?

Jos vastasit kyllä, niin lähde mukaan koordinoijaksi!

Koordinoija on talkoissa talkoolaisten tuttu ja turvallinen tukihenkilö, joka ohjaa työn-

tekoa, motivoi talkoolaisia työtehtävien tekoon ja huolehtii jokaisen talkoolaisen jak-

samisesta.

Koordinoijaksi kannattaa ryhtyä, jos sinulla on pyyteetön halu auttaa. Koordinoijana

pääset mukaan mielenkiintoisiin erilaisiin tapahtumiin, tutustumaan uusiin ihmisiin

sekä kulttuureihin ja opit uusia kieliä. Turvapaikanhakijoiden kanssa toimiminen on

erityisen mielenkiintoista, koska he ovat lähtöisin eri maista ja erilaisista kulttuureista,

joista voit oppia uutta ja avartaa samalla omaa maailmankatsomustasi. Pääset luo-

maan uusia ihmissuhteita, kontakteja ja verkostoja. Koordinoijana pääset myös oppi-

maan uusia tietoja ja taitoja, kehittymään ammatillisesti ja saat talkootyökokemusta

hyvin erilaisista tehtävistä.

Yksi parhaista kokemuksista koordinoijan roolissa on nähdä ja kokea se, kun erilaiset

ihmiset työskentelevät yhteisen päämäärän eteen. Ryhmähenki ja yhteisöllisyys, jotka

talkooporukan välille syntyvät ovat ainutlaatuisia eikä sydäntä lämmittäviltä kohtaami-

silta tai hauskoilta kommelluksilta vältytä. Yhdessä tekemisessä on voimaa!

46

Liite 5 5(16)

MITÄ ON TALKOOTYÖ JA TUETTU TALKOOTYÖ?

TALKOOTYÖ

Vapaaehtoistyö on palkatonta, vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa toisten ihmis-

ten ja yhteisön hyväksi. Talkootyö on yksi vapaaehtoistyön muoto. Siinä on kyse use-

amman henkilön yhdessä suorittamasta työstä. Talkootyöllä tarkoitetaan toiselle ilman

korvausta ja satunnaisesti tehtävää työtä. Talkootyö on luonteeltaan niin sanottua ”jo-

kamiehentyötä”, joka ei edellytä erityistä pätevyyttä tai taitoja. Talkootöihin voivat

siten osallistua ihan kaikki.

Talkoilla on suomalaisessa yhteiskunnassa vuosisataiset perinteet. Talkoilla autettiin

naapureita sekä vähäosaisia ja pulaan joutuneita koko yhteisön voimalla. Talkootöillä

tehtiin monien henkilöiden työvoimaa vaativia maataloustöitä, kuten heinätyöt ja

elonkorjuu. Talkoilla tehtiin lisäksi koko kyläyhteisöä hyödyttäviä töitä, kuten rakennet-

tiin seurantaloja, teitä, aitoja tai kalapatoja. Talkoiden perinteeseen kuului talosta saa-

tava ruoka- ja juomatarjoilu sekä vastavuoroisuuden periaate.

Nykyään talkoilla järjestetään hääjuhlia, koulujen myyjäisiä, taloyhtiön pihatalkoita,

teatteriesityksiä, seurojen varainhankintaa ja suuria urheilu- ja kulttuuritapahtumia.

Talkootyö on osoittanut voimansa tärkeänä henkisenä voimavarana ja terveyttä ylläpi-

tävänä tekijänä. Se voi tarjota antoisia sosiaalisia suhteita ja monet harrastavatkin eri-

laista yhdistystoimintaa tai muuta talkootoimintaa.

Suomessa järjestetään vuosittain valtava määrä erilaisia tapahtumia, jotka toteutetaan

pääosin tai kokonaan talkoilla. Tilaisuus voi olla pienimuotoinenkin, mutta usein ky-

seessä on monipäiväinen festivaali, jota johtamassa ovat palkatut työntekijät ja ohjel-

maa pyörittävät talkootyöntekijät. Työhön lupautuneilla talkoolaisilla on vastuu ja vel-

vollisuus hoitaa oma työnsä hyvin, sillä he ovat tapahtuman edustajia yleisön silmissä.

Onnistuneissa talkoissa syntyy yhteenkuuluvuuden tunne talkoolaisten välille. Talkoo-

laiset luovat uusia suhteita ja verkostoja, saavat työkokemusta ja oppivat uusia taitoja.

47

Liite 5 6(16)

TUETTU TALKOOTYÖ

Tuetulla talkootyöllä hankkeessa tarkoitamme toimintaa, jossa henkilö osallistuu tal-

kootyöhön ohjattuna eli toinen henkilö on tukemassa hänen työtään. Tuettu talkoo-

työmalli on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät itse pysty täysin ymmärtämään talkoo-

työtilaajan ohjeistuksia työtehtäviin, ohjautumaan itsenäisesti työtehtäviin tai jäsente-

lemään talkootyöpäivän kulkua. Talkoolaisen ymmärtäminen, itseohjautuvuus ja oma-

aloitteisuus voivat olla heikkoa, esimerkiksi heikon kielitaidon tai suomalaisen työkult-

tuurin ymmärtämättömyyden vuoksi.

ESIKOTO -hankkeessa on kehitetty tuettua talkootyömallia turvapaikanhakijoille ja juu-

ri oleskeluluvan saaneille henkilöille. Talkootyömallin tarkoituksena on aktivoida tur-

vapaikanhakijoita lähtemään mukaan vapaaehtois- ja talkootyöhön, luoda turvapai-

kanhakijoille kohtaamisia kantaväestön kanssa ja siten kehittää heidän kielitaitoaan,

lisätä turvapaikanhakijoiden työkokemusta, mahdollistaa uusien ystävyyssuhteiden

syntymistä sekä saada turvapaikanhakija kokemaan itsensä merkitykselliseksi.

Talkootyömallissa on hankkeen aikana toiminut palkattu projektityöntekijä sekä kaksi

suomalaista vapaaehtoista koordinoijaa. Koordinoijat ovat toimineet talkoolaisten oh-

jaajina. Projektityöntekijä ja koordinoijat on koettu erittäin tarpeellisiksi turvapaikan-

hakijoiden osallistamisessa ja aktivoimisessa. Turvapaikanhakijoilla on valtava halu

auttaa ja olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Heidän tietoisuutensa talkootyömahdolli-

suuksista on usein heikkoa, kielitaito voi olla riittämätön ja kynnys lähteä vastaanotto-

keskuksesta on korkealla. Hankkeessa saatujen kokemusten mukaan turvapaikanhaki-

jan on helpompi lähteä talkoisiin ja toimia talkoissa tuetusti osana suurempaa joukkoa.

48

Liite 5 7(16)

MIHIN KOORDINOIJAA TARVITAAN?

Talkootöiden koordinoijalla on erittäin tärkeä rooli talkootöiden onnistumisen kannal-

ta, sillä turvapaikanhakijat tarvitsevat tukea talkoissa toimimiseen. Talkoolaisina toimi-

vat turvapaikanhakijat eivät välttämättä osaa vielä kieltä, kulttuuria ja tapoja. He eivät

ehkä tiedä missä talkootapahtumapaikka sijaitsee ja miten sinne pääsee. He tarvitsevat

tukea työtehtävien ymmärtämisessä ja jakamisessa tasapuolisesti, aikataulun ja tauko-

jen noudattamisessa, talkooporukan kokoon saamisessa sekä yhteistyön tekemisessä

eri kansallisuutta olevien ihmisten kanssa.

Koordinoija on talkootyötilaajan ja talkoolaisen välissä oleva tukihenkilö, johon kumpi-

kin osapuoli voi tukeutua tarvittaessa. Koordinoija on talkootapahtumassa työnohjaaja

talkoolaisille, sillä talkootyötilaajalla, joka usein on tapahtuman järjestäjä, ei välttämät-

tä ole siihen aikaa. Talkootyötilaajan on helpompi kertoa talkootyötehtävät yhdelle

henkilölle eli koordinoijalle, joka välittää ohjeet eteenpäin talkoolaisille, ohjaa jokaisen

talkoolaisen toimintaan ja seuraa tiiviisti talkootöiden etenemistä ja onnistumista.

MITÄ KOORDINOIJALTA ODOTETAAN JA MITÄ OIKE-

UKSIA KOORDINOIJALLA ON?

MITÄ KOORDINOIJALTA ODOTETAAN?

Ennen kaikkea talkootyön koordinoijalta odotetaan sitoutumista vapaaehtoistyöhön,

sillä talkookoordinoijan tehtävä ei ole kertaluontoinen. Työskenneltäessä turvapaikan-

hakijoiden kanssa tutustuminen ja luottamuksen rakentuminen vaativat aikaa. Lisäksi

koordinoijan tehtävään perehdytetään huolellisesti ja tehtävän sisäistäminen ja oppi-

minen kestävät hetken. Koordinoijan tehtävän suorittamisessa auttaa, jos koordinoija

on ollut mukana talkootyössä

49

Liite 5 8(16)

ennenkin, perehtynyt tehtäväänsä hyvin ja on jo luonut luottamussuhteita talkoisiin

osallistuvien turvapaikanhakijoiden kanssa.

Koordinoijalla tulee olla ryhmän ohjaamisen taitoja, sillä talkoissa usein ohjataan isoa-

kin porukkaa, jaetaan tehtäviä sekä seurataan tehtävien suorittamista. Koordinoijan

tulee olla oma-aloitteinen ja huomata itsenäisesti, jos jossakin tehtävässä voisi auttaa

toisia. Koordinoijalla on vastuu talkootyön suorittamisesta kokonaisuudessaan.

Koordinoijan täytyy olla pitkäjänteinen, jämäkkä ja vastuuntuntoinen ja kieltää rohke-

asti tarvittaessa, erityisesti tilanteissa, joissa pelisääntöjä ei noudateta. Koordinoija ei

kuitenkaan ole turvapaikanhakijoiden yläpuolella oleva käskyttäjä, vaan hän ohjeistaa

heitä oikeaan suuntaan ja myös itse osallistuu toimintaan. Koordinoijan tulee kohdella

kaikkia talkoolaisia tasavertaisesti.

Samanaikaisesti koordinoijan tulee käyttäytyä ystävällisesti, jotta turvapaikanhakijat

kokisivat koordinoijan helposti lähestyttäväksi ja he loisivat keskinäisen luottamussuh-

teen, mikä helpottaa talkoissa toimimista. Hänen tulisi myös olla innostava, positiivi-

nen ja sosiaalinen, sillä hän antaa omalla olemuksellaan energiaa talkoolaisille tarvitta-

essa. Kannustamisen, ohjaamisen ja toiminnan avulla tuetaan talkoolaisen itseluotta-

musta, mikä on tärkeää tulevaisuuden ja kotoutumisen kannalta.

KOORDINOIJAN OIKEUDET

Hankkeen koordinoija on ODL:n vapaaehtoinen ja hänelle kuuluu seuraavat oikeudet:

Koordinoija vapaaehtoinen

haastatellaan ennen tehtävän alkua

jolloin henkilöllisyys varmennetaan ja tausta selvitetään

tekee sopimuksen vapaaehtoistoiminnastaan (sisältää vaitiolovelvollisuusasiat)

saa perehdytyksen vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin ja omaan tehtäväänsä

on vakuutettu ODL:n puolesta

saa ODL:n yhteisötoiminnan koordinaattorin tuen ja ohjauksen

saa kutsuja ODL:n vapaaehtoisille järjestettyihin koulutus- ja virkistäytymistilaisuuksiin

50

Liite 5 9(16)

TALKOOTYÖN PELISÄÄNNÖT

Talkootyön pelisäännöt ovat käyttäytymisohjeita ja periaatteita talkootyötä tehtäessä.

Nämä säännöt esitetään turvapaikanhakijoille ennen talkoita pidettävässä talkooinfo-

tilaisuudessa. Säännöt koskevat kaikkia toimintaan osallistuvia ja koordinoija valvoo,

että sääntöjä noudatetaan.

PELISÄÄNNÖT

Kaikki talkoisiin osallistuvat henkilöt ovat samanarvoisia. Ketään ei saa kiusata sanoin

tai teoin eikä syrjiä jättämällä porukan ulkopuolelle tai kieltäytymällä yhteistyöstä,

esimerkiksi sen takia, että toinen on lähtöisin eri maasta.

Vapaaehtoistyössä toimitaan, kuten oikeallakin työpaikalla eli paikalla ollaan ajoissa ja

päivän aikatauluihin sitoudutaan, tehtävät hoidetaan kunnolla, puhelinta ei selata töitä

tehdessä, koordinoijan kanssa sovitaan, jos talkootyöpaikalta joudutaan käymään jos-

sakin. Talkootyöpäivän aikana ei voi poistua talkootyöpaikalta hoitamaan omia asioita.

Ohjeita ja varsinkin turvallisuuteen liittyviä ohjeita tulee ehdottomasti noudattaa.

Koordinoijalta voi aina kysyä, jos jokin asia mietityttää.

1. Kohtele kaikkia samanarvoisesti

2. Älä kiusaa ketään teoin tai sanoin

3. Noudata annettuja ohjeita

4. Ole ajoissa sovitussa paikassa

5. Älä käytä puhelinta talkootöitä

tehdessäsi

6. Kerro, jos poistut paikalta

7. Sitoudu aikatauluihin

8. Lähesty koordinoijaa sinua

askarruttavissa asioissa

51

Liite 5 10(16)

KOORDINOIJAN TYÖNKUVA

ENNEN TALKOITA

Ennen talkoita koordinoija käy projektityöntekijän kanssa läpi millainen talkootyöteh-

tävä on kyseessä, montako talkoolaista tarvitaan, mikä on talkoiden aikataulu sekä

miten talkoolaisten kuljetukset ja ruokailu hoidetaan. Nämä asiat projektityöntekijä on

sopinut talkootyötilaajan kanssa jo aikaisemmin. Lisäksi koordinoija ja projektityönteki-

jä keskustelevat talkoolaisista, jotka projektityöntekijä jo tuntee tai tietää entuudes-

taan. Tärkeää on käydä läpi talkoolaisten ominaisuuksia sekä mahdollisia työntekoa

rajoittavia tekijöitä, jotta talkoot sujuvat turvallisesti ja ongelmitta.

Koordinoija ottaa yhteyttä tilaajaan ja esittelee itsensä ja käy läpi jo sovitut asiat. Tämä

tulee tehdä pari päivää ennen talkoita.

Jos tapahtuma on suuri ja siitä pidetään etukäteen info-tilaisuus turvapaikanhakijoille,

koordinoija menee projektityöntekijän mukaan pitämään talkootyöinfoa talkoolaisille.

Pienistä tapahtumista tarvittava informaatio voidaan antaa talkoolaisille puhelimitse.

Jos talkoisiin tarvitaan mukaan varusteita, kuten talvivaatteita, koordinoija käy nouta-

massa ne projektityöntekijän toimistolta ennen talkoita.

TALKOOTYÖPÄIVÄNÄ

Koordinoija kerää talkoolaiset yhteen ennen talkoita. Hän sopii talkoolaisten kanssa

tapaamispaikan ja kulkee talkootyöpaikalle heidän kanssaan samaa matkaa julkisilla

kulkuneuvoilla tai mahdollisella muulla kyydityksellä.

Jos turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksessa koordinoija menee sinne ja soit-

taa talkoolaisille tai käy hakemassa talkoolaiset aulaan. Tässä vaiheessa on hyvä tarkis-

taa, että kaikilla on asiaankuuluva vaatetus. Kun kaikki ovat paikalla, siirrytään talkoo-

työpaikalle yhdessä.

52

Liite 5 11(16)

Talkoopaikalle saavuttaessa kaikki esittelevät itsensä, kertovat mistä ovat kotoisin,

mitä kieltä puhuvat ja missä roolissa ovat talkoissa. Varsinkin koordinoijan on hyvä

kertoa talkoolaisille omasta roolistaan, jotta kaikki tietävät kenen puoleen kääntyä

tarvittaessa.

Talkootyöpaikalla koordinoija kertaa ja selventää tarkemmat työtehtävät talkootyöti-

laajan kanssa. Koordinoija opastaa talkoolaiset työtehtäviin ja jakaa kaikille sopivan tai

mielenkiintoisen tehtävän. Koordinoija tekee myös itse talkootyötehtäviä, mutta hän

seuraa samalla myös talkoolaisten toimintaa. Hän huolehtii, että jokainen talkoolainen

pääsee tauolle tarvittaessa ja järjestelee ruokatauolla kävijät kyselemällä talkoolaisilta

jaksamista ja ruokahalua. Hän kannustaa ja motivoi talkoolaisia työtehtävien aikana

juttelemalla iloiseen ja innostuneeseen äänensävyyn sekä näyttämällä omalla positiivi-

sella asenteella ja reippaalla toiminnalla esimerkkiä talkoolaisille. Välillä talkootöistä

voi yhdessä pitää pieniä taukoja, esimerkiksi nauttimalla eväitä, pitämällä tanssituoki-

oita tai muulla koordinoijalle luontevalla tavalla.

Kun talkootyötehtävät on tehty, koordinoija kokoaa talkoolaiset yhteen ja kerää heiltä

palautteen talkootyöstä sekä antaa itse palautetta talkoolaisille. Koordinoija voi luo-

vuuttaan käyttäen hyödyntää erilaisia palautteen keruumuotoja ajan sallimissa rajois-

sa, huolehtien, että jokainen talkoolainen tulee kuulluksi. Myös talkootyötilaaja voi

käydä kertomassa talkoolaisille palautteen tehtävien onnistumisesta, mikäli hänellä on

aikaa. Koordinoija kirjaa palautteet paperille ja palauttaa paperin projektityöntekijälle.

Kun talkootyöpaikalta poistutaan, talkoolaiset saavat päättää miten poistuvat ja minne

poistuvat. Koordinoijan ei tarvitse enää lähteä talkoolaisten mukana takaisin vastaan-

ottokeskukseen.

53

Liite 5 12(16)

TALKOIDEN JÄLKEEN

Projektityöntekijä lähettää talkootyötilaajalle sähköisen palautekyselyn, jossa pyyde-

tään tilaajan näkemys talkoiden sujumisesta, koordinoijan ja talkoolaisten toiminnasta

sekä talkootyötoiminnan kehittämisestä.

Talkoiden jälkeen koordinoija palauttaa mahdolliset lainatut varusteet ja käy projekti-

työntekijän kanssa läpi talkoolaisilta ja talkootyötilaajilta saadut suulliset ja kirjalliset

palautteet talkootyöstä. Koordinoija antaa oman palautteen projektityöntekijälle siitä,

mikä talkoissa sujui ja mikä ei.

Huomaa:

Mikäli talkootöitä tehdään pelkästään vapaaehtoisvoimin ilman palkattua

työntekijää, projektityöntekijän tehtävät siirtyvät koordinoijalle. Tällöin koor-

dinoijille on esimerkiksi hyvä olla olemassa yhteinen sähköpostiosoite, jo-

hon talkootyötilaukset tulevat. Koordinoijat ottavat itse suoraan yhteyttä tal-

kootyötilaajaan ja sopivat tilaajan kanssa alusta alkaen kaikki talkoisiin liit-

tyvät asiat, joista osa on hankkeessa ollut projektityöntekijän vastuulla. Täl-

löin koordinoijat käyvät myös pitämässä talkootyöinfon ja ovat tiiviisti yhte-

yksissä talkoolaisiin ennen talkoita. Talkoiden jälkeen koordinoijan vastuulla

on huolehtia kokonaisuudessaan palautteen keräämisestä ja hyödyntämi-

sestä.

54

Liite 5 13(16)

LÄHTEET

Hakkarainen, P. (toim.) 2003. Tukea ja mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnalle. Helsin-

ki: Kansalaisareena ry.

Pukkila, H. 2007. Tehdään yhdessä! – Opas onnistuneisiin talkoisiin. Helsinki: Helmi

Kustannus.

Verohallinto 2013. Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu-, ja vaihtotyön

verotus. Viitattu 8.5.2018 https://www.vero.fi/syventavat-veroohjeet/ohje-

hakusivu/48423/luonnollisen_henkilon_tekeman_talkoo_na/

55

Liite 5 14(16)

SANASTOPAKETIT

Talkoita sujuvoittamaan oppaan loppuun on kerätty pieni sanasto paketti valtakielillä,

jotka hankkeen talkootöissä usein esiintyvät.

DARI Hei! = Salam! Minun nimeni on… = Name man hast… Mikä sinun nimesi on? = Name shoma chi hast? Mitä kuuluu? = Chitor hasti? Hyvää kuuluu = Khobam Kiitos! = Tashakoor! Kyllä = Bale Ei = Na Onko kaikki hyvin? = Aya hama chiz khob hast? Onko nälkä? = Gorosna hasti? Väsyttääkö? = Khasta hasti? Miten tämä päivä meni? = Emroz chitor gozasht? ARABIA Hei! = Marhaba! Minun nimeni on… = Äna esmi… Mikä sinun nimesi on? = Mähwa esmok? Mitä kuuluu? = Keiffahälek? Hyvää kuuluu = Ana biher Mennään = Jalla jalla Kiitos! = Sukran! Kyllä = Naam Ei = Laa Onko kaikki hyvin? = Hel kulishe alama joram? Onko nälkä? = Hel ente gae? Väsyttääkö? = Hel enta taepaan? Miten tämä päivä meni? = Keiffe kanah häledium? SOMALIA Hei! = Haye! Minun nimeni on… = Magaceyga waa… Mikä sinun nimesi on? = Adiga magacaa? Mitä kuuluu? = Sedeetahay? Hyvää kuuluu = Waan fiicanahay Kiitos! = Mahadsanit! Kyllä = Haye Ei = Maya Onko kaikki hyvin? = Arimahaaga dhan beelo miyaa?

56

Liite 5 15(16)

Onko nälkä? = Miyaad baahantahay? Väsyttääkö? = Miyaad daallantahay? Miten tämä päivä meni? = Maalinta sideekuu aheet? ERITREA, tigrinja Hei! = Kemey! Minun nimeni on… = Ane simey…. Mikä sinun nimesi on? = Men simka? Mitä kuuluu? = Kemey ke? Hyvää kuuluu = Xubuk Kiitos! = Yekeniyeley! Kyllä = Ewe Ei = Aykonen Onko kaikki hyvin? = Kulu selam du? Onko nälkä? = Temika aleka dika? Väsyttääkö? = Dekimka dika? Miten tämä päivä meni? = Kemey mealti halifu?

57

Liite 5 16(16)

Lisätietoa:

www.odl.fi/talkootyot