MaastotarkastusohjeSuomen metsäkeskus 2015

Maastotarkastusohjeen on laatinut Suomen metsäkeskuksen metsätieto- ja tarkastuspalveluiden työryhmä: Jani Leivo puheenjohtaja sekä Jarkko Partanen, Veikko Kaikkonen, Timo Nieminen, Jyrki Vuorenmaa, Heikki Kuoppala ja Simo Rahkola

Ohje on hyväksytty käyttöön 15.6.2015

Anna Rakemaa, metsäjohtaja

OhOhOhOhOOOOhOhOhOhOhOOOOOOhOhOOOOO jejejejejejejejejejeejeeeejjj oooooooooooooooon n n n nn nnnnnn nn hyhyhyhyhyhyhyhhyyhyhyhyvävävävävävävävävävävääkskskskskskskskskskkk ytytytytytytytytytyytytyyttyytytttttytytytytytytytyttytytytytytyy kkkkkkkkkkkkkkkkäyäyäyäyäyäyäyäyäyäyäyäyäyäyäyytttttttttttttttttttttttööööööööööööööööööööööööööö nnnnnnnnnnn 15151515155155151515155.........

2 

Suomen metsäkeskuksen maastotarkastusohje 2015 ....................................................................................... 1 

1 Yleistä .............................................................................................................................................................. 5 

2 Kohdevalinta .................................................................................................................................................... 5 

2.1 Kohdevalinnan suorittaminen .................................................................................................................. 5 

2.2 Perusjoukot ............................................................................................................................................... 6 

2.3 Tarkastusten ajoittaminen ....................................................................................................................... 8 

2.4 Laadunvalvonta ........................................................................................................................................ 9 

2.4.1 Kantoon / Virtaan tallennetut tiedot ................................................................................................. 9 

2.4.2 Metsäkeskuksen tarkastustoiminnan laadun valvonta ..................................................................... 9 

3 Maastotarkastusten yleisohjeet ...................................................................................................................... 9 

3.1 Käytettävät mittausvälineet ja tallennin .................................................................................................. 9 

3.2 Tarkastusmenettely ja mittaukset kohteella ............................................................................................ 9 

3.3 Arvosteluasteikko ................................................................................................................................... 10 

3.4 Määrän tarkastaminen ja jakaminen osiin ............................................................................................. 10 

3.5 Koealojen mittaus ................................................................................................................................... 10 

3.5.1 Tasaikäisrakenteiset hakkuut ja kemera ......................................................................................... 10 

3.5.2 Eri‐ikäishakkuu ................................................................................................................................. 12 

3.6 Arvokkaat elinympäristöt ....................................................................................................................... 12 

3.7 Dokumentointi ja raportointi ................................................................................................................. 14 

3.8 Metsävaratietokantaan kerättävä tieto ................................................................................................. 14 

4 Metsälain tarkastukset .................................................................................................................................. 14 

4.1 Metsänkäyttöilmoituksen ja hakkuun tarkastus .................................................................................... 14 

4.1.1 Metsänkäyttöilmoitusten, uudistushakkuiden ja tasaikäisrakenteisten kasvatushakkuiden 

tarkastukset .............................................................................................................................................. 14 

4.1.1.1 Maankäyttömuodon muutoshakkuut .......................................................................................... 16 

4.1.1.2 Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntien tarkastukset ............................................................... 16 

4.1.2. Eri‐ikäisrakenteisten kasvatushakkuiden tarkastukset .................................................................. 17 

4.2 Korjuujäljen laadunseuranta .................................................................................................................. 17 

4.2.1 Tasaikäisrakenteisen metsätalouden hakkuiden tarkastus ............................................................. 17 

4.2.2 Eri‐ikäisrakenteisen metsätalouden hakkuiden korjuujäljen tarkastus .......................................... 26 

4.3 Metsän uudistaminen ja uuden puuston aikaansaaminen .................................................................... 26 

5 Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain sekä kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten 

hakemusten suunnitelmien ja toteutusten tarkastus ...................................................................................... 31 

5.1 Kemera‐töiden tarkastusten yleisohjeet ................................................................................................ 31 

5.2 Tositteiden tarkastus: tarkastettavat asiakirjat ja todelliset kustannukset ........................................... 32 

5.2.1 Tositetarkastuksen tarkoitus ........................................................................................................... 32 

3  

5.2.2 Tarkastettavia asiakirjoja ................................................................................................................. 32 

5.2.3 Tositetarkastuksen suorittaminen ................................................................................................... 32 

5.2.3.1 Toteutusselvitysten ja/tai toteutusilmoitusten perusteella tarkastettavat tositteet .................. 33 

5.2.3.2 Tarkastettavat hankelajit .............................................................................................................. 33 

5.3 Hoito‐ ja kunnossapitovelvollisuuden tarkastus ........................................................................................ 34 

5.4 Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito ......................................................................................... 35 

5.5 Ilmoitustarkkuus ......................................................................................................................................... 35 

5.6 Metsän uudistaminen ................................................................................................................................. 38 

5.6.1 Toteutuksen tarkastus ......................................................................................................................... 38 

5.7 Juurikäävän torjunta ................................................................................................................................... 38 

5.8 Metsän terveyslannoitus ............................................................................................................................ 41 

5.9 Ympäristötuki ............................................................................................................................................. 42 

5.10 Metsäluonnon hoitohanke ....................................................................................................................... 43 

5.11 Suometsän hoito‐ ja kunnostusojitushankkeiden laadun tarkastus ........................................................ 43 

5.11.1 Suunnitelman tarkastus ..................................................................................................................... 43 

5.11.2 Toteutuksen tarkastus ....................................................................................................................... 44 

1/3 Yleisarvio kunnostusojituksen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta ........................................... 44 

2/3 Vesiensuojelu ..................................................................................................................................... 44 

3/3 Kunnostusojituksen työn laadun arviointi ......................................................................................... 46 

5.12 Tiehankkeiden laadun arviointi ................................................................................................................ 47 

5.12.1 Suunnitelman tarkastus ..................................................................................................................... 47 

5.12.2 Toteutuksen tarkastus ................................................................................................................... 48 

1/5 Toteutuksen laatu ja kustannukset .................................................................................................... 49 

2/5 Tien rakentaminen ............................................................................................................................. 50 

3/5. Tien mitoitus ja liikennetekniikka ..................................................................................................... 52 

4/5. Liikenneturvallisuus .......................................................................................................................... 57 

5/5. Yleisarvio hankkeen toteutuksesta ja taloudellisuudesta ................................................................. 57 

6 Metsätuholain noudattamisen tarkastukset ................................................................................................. 58 

6.1 Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) .......................................................................................... 58 

6.2 Uusien kirjanpainajatuhojen kartoitus ja tarkastus................................................................................ 59 

6.3 Hyönteistuhohakkuista annettavien metsänkäyttöilmoitusten seuranta ............................................. 59 

7 Metsänhoitoyhdistyslain valvonta ................................................................................................................ 59 

7.1 Metsänhoitoyhdistyslain valvonnan toteuttamisesta tiedottaminen .................................................... 59 

7.2 Valvonnan toteuttaminen ...................................................................................................................... 60 

I Metsänhoitomaksuvarojen käytön valvonta .............................................................................................. 61 

4  

LIITE 1 ............................................................................................................................................................... 62 

Arvostelun syykoodit Virta, poistuvat Maaston ollessa käytössä ................................................................ 64 

LIITE 2 ............................................................................................................................................................... 68 

Nuoren metsän hoito (Kemera): Suhteellinen pinta‐alavähennys ............................................................... 68 

LIITE 3 ............................................................................................................................................................... 69 

LIITE 4 ............................................................................................................................................................... 70 

LIITE 5 ............................................................................................................................................................... 72 

LIITE 6 ............................................................................................................................................................... 73 

Maaston pikaohje ............................................................................................................................................. 73 

LÄHTEET ............................................................................................................................................................ 90 

Metsälaki ...................................................................................................................................................... 90 

Rahoituslaki .................................................................................................................................................. 90 

Muut lait ....................................................................................................................................................... 90 

Tarkastusmääräys ja ‐suunnitelma ............................................................................................................... 90 

Tukimateriaali, johon viitataan säädöksissä ................................................................................................. 91 

Muu tukimateriaali ....................................................................................................................................... 91 

 

   

5  

1 Yleistä

Tämä on maa- ja metsätalousministeriön tarkastusmääräyksessä nro 6/15 ja 7/15 (13.2.2015) sekä 16/15

(4.6.2015) tarkoitettu tekninen tarkastusohje, jonka ministeriö on hyväksynyt. Ohje sisältää metsälain,

kestävän metsätalouden rahoituslain, kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (jäljempänä

edellä mainitut rahoituslaki, Kemera-laki tai KMRahL), metsätuhojen torjunnasta annetun lain (jäljempänä

metsätuholaki) ja metsänhoitoyhdistyslain edellyttämät tarkastukset. Tässä ohjeessa käyttöohjeosuuksissa

on viitattu kahteen eri järjestelmään Virtaan (käytöstä poistuva järjestelmä). Sekä Maasto Metsäkeskuksen

uusi järjestelmä, jolla maastotarkastukset tehdään. Maasto järjestelmä otetaan käyttöön kesällä 2015.

Virtaan tehdään kuitenkin päättyneen rahoituslain mukaiset tarkastukset.

Ohjeessa on punaisella värillä 2015 tulleet muutokset, sinisellä värillä näkyvät vuonna 2014 ohjeeseen tulleet muutokset. Vihreällä värillä on esitetty määräaikaisen rahoituslain ja tallennusohjeiden kesken kautta tulleet muutokset.

Tarkastusten tarkoituksena on todeta, täyttävätkö kohteilla tehdyt toimenpiteet Metsäkeskuksen valvomien

lakien sekä niiden noudattamisesta annettujen alempien säädösten asettamat vaatimukset. Lisäksi

selvitetään, täyttävätkö toimenpiteet metsänhoitosuositusten tms. ohjeiden asettamat työ- ja

laatuvaatimukset.

Jäljempänä esitetään tarkastuksia koskevat vähimmäisvaatimukset. Alueyksikkö voi erityistapauksissa

käyttää tarkastusohjeesta poikkeavia mittausmenetelmiä.

2 Kohdevalinta

2.1 Kohdevalinnan suorittaminen

Maastossa tarkastettavat kohteet valitaan joko satunnaisotannan tai harkinnan perusteella. Perusjoukoissa

käytettäviä tarkastusprosentteja määritettäessä on otettava huomioon tarkastusmääräyksen ja

-suunnitelman vaatimukset.

Rahoituslain tarkastuksissa Metsäkeskuksen palvelualueet voivat poiketa tarkastusten perusjoukottaisista

vähimmäismääristä, mikäli harkinnan perusteella tarkastuksia on kohdistettava joihinkin työlajeihin selvästi

vähimmäismäärää enemmän ja kaikkien perusjoukkojen yhteenlaskettu tarkastusmäärä ylittää

tarkastussuunnitelmassa määrätyn tarkastusprosentin. Perusjoukottaisesta vähimmäismäärästä

poikkeaminen ei koske nuoren metsän hoidon ja energiapuun korjuun tarkastuksia.

HARKINNAN KRITEERIT

Harkintatarkastusten kohdistamisessa otetaan huomioon voimassa olevassa tarkastussuunnitelmassa

määritetyt harkinnan perusteet. Harkinnan perusteella suoritettavia tarkastuksia voidaan kohdistaa myös

alueittain etukäteen laadittujen kriteerien perusteella määritettyihin riskihankkeisiin.

SATUNNAISOTANTA

Kemeran satunnaisotanta tapahtuu Riihi-tietojärjestelmässä automaattisesti sinne määritettyjen

otantaprosenttien perusteella. Harkinnan perusteella kohdevalinta tehdään vasta sen jälkeen, kun kohde on

osallistunut satunnaisotantaan eli tallennettu järjestelmään. Metsälain mukaisissa tarkastuksissa voidaan

tarvittaessa määritellä otantaprosentti kanto-järjestelmään.

6  

Mikäli automaattinen otanta joudutaan keskeyttämään teknisen tms. ongelman vuoksi, on otantaa jatkettava

manuaalisena satunnaisotantana siten, että otanta säilyy aukottomana. Jos joudutaan käyttämään

manuaalista otantaa, otannan suorittajien tulee dokumentoida otannan suoritustapa. Myös automaattisesta

otannasta on dokumentoitava käytetyt otantaprosentit. Mikäli otantaprosentteja jostain syystä muutetaan, on

dokumentoitava myös muutosten ajankohdat sekä perustelut muutoksille.

Hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen kohdistuvat tarkastukset suoritetaan toisistaan riippumatta.

Hankkeen suunnitteluosan tarkastaminen ei ole peruste sille, että toteutuksen tarkastus jätetään tekemättä.

2.2 Perusjoukot

METSÄLAIN JA KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUSLAIN TARKASTUKSET

Metsälain tarkastusten perusjoukot muodostuvat Metsäkeskukseen tulevista metsänkäyttöilmoituksista.

Päättäessään perusjoukoissa käytettävistä tarkastusprosenteista, Metsäkeskuksen on huomioitava

voimassa olevan tarkastusmääräyksen ja -suunnitelman vaatimukset.

Tarkastus Tarkastuksen kohde Perusjoukot

Metsälaki: (ainoastaan korjuujäljen tarkastuksissa edellytetään otantaa)

Metsänkäyttöilmoitukset

(Tarkastus-kentän koodi 1).

Metsänkäyttöilmoitusten

laiminlyöntien tarkastukset.

Maankäyttömuodon muutos.

Hakkuiden tarkastus.

Kalenterivuoden aikana tulevat

metsänkäyttöilmoitukset.

Metsävaratietokannan aukeat kuviot,

joihin ei kohdistu

metsänkäyttöilmoitusta. Kuvion koko

yli 1 ha.

Vuonna 2009 saapuneet

metsänkäyttöilmoituskuviot, joiden

hakkuutapa on A, P tai M.

1) Ilmoitetut metsälain 5 §:n hakkuut ja

2) Erityisen tärkeisiin elinympäristöihin

kohdistuvat hakkuut.

Kaikki tulevat

metsänkäyttöilmoitukset

muodostavat yhden perusjoukon.

Perusjoukko muodostuu

metsävaratietokannassa tehtävän

paikkatietoanalyysin perusteella

syntyvästä kuviojoukosta.

Vuonna 2009 saapuneet

metsänkäyttöilmoitukset, vähintään

2 %

Kalenterivuoden aikana saapuneet

metsänkäyttöilmoitukset. Vähintään

1 % maastossa pääsääntöisesti

ennen hakkuuta. Kriteerit

tarkennettuna

tarkastussuunnitelmassa.

Korjuujälki (koodi 1 tai 4). Korjuujäljen laadun tarkastusmäärät

vahvistetaan tarkastussuunnitelmassa.

Perusjoukon muodostavat

pääasiassa tarkastettavaa vuotta

edeltävän vuoden aikana saapuneet

metsänkäyttöilmoitukset.

Perustamistoimenpiteet ja

metsänuudistamisvelvoitteen

tarkastukset (koodi 2).

Masto järjestelmässä A-, K-, R- tai I-

tilaiset vuoden 2010 uudistushakkuista

2015 kohdistetussa

maastoinventoinnissa havaituista alle

800 kpl/ha runkoluvun omaavista

Määrä 1 prosentti vuonna 2010

saapuneiden

metsänkäyttöilmoitusten

uudistamishakkuukuvioista

jakautuen Tarkastuksen kohde -

sarakkeessa mainittuihin kohtiin.

7  

kehitysluokkiin A0, SO, T1, T2 tai 05

kuuluvista metsävarakuvioista

riippumatta metsänkäyttöilmoituksen-

saapumisvuodesta.

2012 ja 2013 saapuneista

perustamisilmoituksista kuviot joilla

maanmuokkaus ja ojitusmätästetyt,

naveromätästetyt tai kannon nostoalat,

jotka sijaitsevat 200 metrin etäisyydellä

maastotietokannan virta- tai

vakavesistä. 30 kpl/ palvelualue.

Energiapuun korjuun laadun

tarkastukset (koodi 1 tai 4)

Korjuujäljen laatu mitataan

tarkastussuunnitelman mukaisesti

valitulta koneellisen energiapuun

korjuun hankkeelta.

Perusjoukon muodostavat

energiapuun korjuun Kemera-

hankkeet. Tarkastuksen kohteena

on 1.7.2014 – 17.4.2015 välisenä

aikana saapuneet hankkeet.

Tarkastusmäärä vahvistetaan

tarkastussuunnitelmassa.

Kestävän metsätalouden rahoituslaki, Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki: (Ainoastaan

työlajeilla 30 ja 35 edellytetään otantaa).

Määräaikaisen rahoituslain loppuun toteutetuista hankkeista tarkastetaan perusjoukoittain vähintään 4,5 %.

Perusjoukoista poikkeaminen ei koske taimikon varhaishoidon, nuorenmetsänhoidon tai metsätiehankkeiden

tarkastuksia.

Hakemusten,

hankesuunnitelmien ja

toteutettujen töiden

tarkastukset.

Tarkastusmääräyksen tarkoittaman

tarkastettavan vuoden aikana

Metsäkeskukselle rahoitettavaksi

esitetyt suunnitelmat ja toteutetuksi

ilmoitetut työt.

Vuonna 2015 saapuvista

omavalvontatiedon sisältämistä

toteutusilmoituksista tarkastetaan 4,5

%.

Perusjoukkoja muodostettaessa

sekä suunnittelu- että

toteutustarkastukset jaetaan työlajin

mukaisesti.

Hoito- ja kunnossapitovelvoitteen

perusjoukot muodostavat metsän

uudistamishankkeissa vuonna 2009

ja kunnostusojitus- sekä

metsätiehankkeissa vuonna 2007

päätetyt hankkeet. Lisäksi suoritetaan hoito- ja

kunnossapitovelvoitteen tarkastuksia

metsän uudistamis, kunnostusojitus- ja

metsätiehankkeissa.

8  

Juurikäävän torjunnan

työnaikaiset tarkastukset.

Hakkuukoneen työnjälki kuviolla. Metsäkeskuksen ylläpitämä luettelo

kantokäsittelylaitteistolla

varustetuista hakkuukoneista ja

puunhankkijoista. Näistä

tarkastetaan kauden aikana

vähintään 10 %:a, torjuntakauden

alkua painottaen.

 

RAHOITUSLAIN TARKASTUKSET

Tarkastuksia suoritetaan kaikissa työlajeissa, joille myönnetään Kestävän metsätalouden rahoituslain

mukaista tukea. Riihi -tietojärjestelmä jakaa rahoituslain hankkeiden tarkastukset automaattisesti

perusjoukkoihin. Perusjoukko määräytyy työlajin ja sen perusteella, onko kyseessä hankkeen suunnittelun

vai toteutuksen tarkastus.

2.3 Tarkastusten ajoittaminen

RAHOITUSLAIN TARKASTUKSET

Kemera-hankkeiden suunnitelmien ja toteutusten tarkastukset on pääsääntöisesti ajoitettava suunnitelman

tai toteutuksen valmistumisen jälkeen, mutta ennen viimeistä maksatusta. Poikkeuksena tästä ovat hoito- ja

kunnossapitovelvollisuuden tarkastukset.

Tarkastus voidaan yleensä suorittaa välittömästi sen jälkeen, kun tarkastuksen tiedot on Riiheen tallennettu.

Erityisestä syystä tarkastus voidaan suorittaa ennen kuin tarkastuksen tiedot näkyvät Riihi-järjestelmässä,

jolloin tietojen tallennus Riiheen tapahtuu myöhemmin.

Periaatteena on, että tarkastusmääräyksen tarkastuksia ei kohdisteta keskeneräisiin suunnitelmiin tai

toteutuksiin.

Hankkeita ei yleensä saa laittaa maksatukseen ennen kuin hankkeen maastotarkastus on suoritettu.

TAIMIKON PERUSTAMISTOIMENPITEIDEN JA UUDISTAMISVELVOITTEEN TÄYTTÄMISEN

TARKASTUKSET

Metsävaratiedon keruun kohdennetun maastoinventoinnin alueilla metsälain valvonnassa tarpeelliset

maastotarkastukset tehdään kohdennetun maastoinventoinnin maastotietojen keruun jälkeen. Tarkastukset

kohdennetaan Suomen metsäkeskuksen tarkastussuunnitelman mukaisesti.

METSÄNKÄYTTÖILMOITUSTEN JA HAKKUIDEN TARKASTUKSET

Metsänkäyttöilmoitukset tarkastetaan ennen hakkuuta. Tarkastukset kohdennetaan Suomen

metsäkeskuksen tarkastussuunnitelman mukaisiin kohteisiin.

Myös hakkuiden tarkastukset kohdennetaan tarkastussuunnitelman mukaisesti.

9  

2.4 Laadunvalvonta 2.4.1 Kantoon / Virtaan tallennetut tiedot

Palvelualueittain tarkastetaan Virta- tai kanto- ja riihijärjestelmiin tallennettujen tietojen loogisuus ja

täydellisyys ennen tietojen luovuttamista tarkastusasiantuntijan ja maa- ja metsätalousministeriön käyttöön.

Tarkastus tehdään annetun ohjeistuksen ja maastotarkastusohjeen mukaisesti 26.6.2015, 30.9.2015 ja

15.1.2016 mennessä.

2.4.2 Metsäkeskuksen tarkastustoiminnan laadun valvonta

Maaseutuvirasto suorittaa vuosittain Metsäkeskuksen tarkastusmenettelyä koskevaa laadunvalvontaa.

3 Maastotarkastusten yleisohjeet

3.1 Käytettävät mittausvälineet ja tallennin

Tarkastuksissa käytettäviä yleisimpiä välineitä ovat tallmeter, mittasakset, mittakaulain, hypsometri,

energiapuukasojen mittakeppi, koealamitat (3,99 m ja 5,64 m), ikäkaira, relaskooppi, lankamittalaite,

mittanauha (30 m/50 m) ja maastotallennin.

Mittavälineiden kunto tarkastetaan maastokauden alussa ja tarpeen mukaan maastokauden aikana.

3.2 Tarkastusmenettely ja mittaukset kohteella

Tarkastaja kirjaa kohteella vallitsevan tilanteen tarkastushetken mukaisesti. Mikäli muuta ei ole mainittu, niin

puustotunnuksia mitattaessa mukaan ei lueta kasvatettavaan jaksoon selvästi kuulumattomia esim. siemen-

tai säästöpuita. Kaikkien tarkastuksien tulokset dokumentoidaan ja raportoidaan. Kaikista korjaavista

toimenpiteistä, hylkäämisestä, takaisinperinnästä, oikeustoimista tms. tehdään lopullinen päätös virallisen

esittelymenettelyn kautta.

Ohjeiden mukaisen mittaustavan käyttö on erityisen tärkeää rajatapauksissa, joissa säädösten täyttyminen

on tulkinnanvaraista tai kohde saattaa olla säädösten vastainen.

Tarkastettavan kohteen eri osilla voidaan tarvittaessa käyttää erilaisia tarkastustapoja.

Tarkastustapa kentän koodit ovat

1 = systemaattiseen koealaotantaan perustuva mittaus,

2 = edustaviin kohtiin sijoitettaviin koealoihin perustuva mittaus,

3 = silmävarainen arvio ja

4 = ei tarkastushavaintoja.

Koealat mitataan relaskooppi- tai ympyräkoealoina, ja koealan keskipiste merkitään esim. kepillä ja

kuitunauhalla. Keskipisteen merkitseminen auttaa linjan suuntaamisessa, tulosten tarkistamisessa ja

täydentävien linjojen sijoittelussa.

Rahoituslain otantatarkastuksissa kaikki kuviot tarkastetaan vähintään silmävaraisesti.

Harkintatarkastuksissa tarkastetaan vain kuviot, joiden osalta rahoituslain kriteerien mukaisuutta on syytä

epäillä. Systemaattinen mittaus suoritetaan aina, kun kohde on tulkinnallinen rajatapaus, jossa on syytä

epäillä rahoitus- tai metsälain ehtojen täyttymistä tai hakemuksessa ilmoitettujen tietojen oikeellisuutta.

10  

Koealojen mittaus- ja arviointitavat on esitetty kohdassa 3.5. Yksityiskohtaisemmat maastotarkastusohjeet

löytyvät tarkastettavan lain ja kyseessä olevan työlajin kohdalta.

3.3 Arvosteluasteikko

Jollei erikseen ole mainittu, käytetään Kemera-hankkeiden ja korjuujäljen arvostelua lukuun ottamatta

tarkastuksen kohteen tai sen osan arvostelussa kolmiportaista asteikkoa. Kemera-hankkeiden arvostelu on

kuvattu luvussa 5.1 ja korjuujäljen arvostelu luvussa 4.2.

1. Hyvä/metsänhoitosuositusten mukainen:

Metsäkeskuksen valvoman lainsäädännön ja suositusten sekä työ- ja laatuvaatimusten mukainen.

2. Hyväksytty/huomautettava:

Metsänhoitosuosituksista tai suunnittelu- ja toteutusohjeista poikkeava, mutta täyttää valvottavan

lainsäädännön vaatimukset.

3. Puutteellinen/virheellinen/korjattava:

Ei täytä valvottavan lainsäädännön vaatimuksia.

Lisätiedot: Lisätietoja-kohtaa käytetään yksilöityjen perusteiden, mittaustapojen ja huomautusten ym. syiden

tarkentamiseen. Lisätietokenttään tulee laittaa aina arvostelua selventäviä tietoja kun arvosteluna on muu

kuin hyvä.

3.4 Määrän tarkastaminen ja jakaminen osiin

Kuvioiden pinta-alojen lisäksi teiden ja ojien pituuksien sekä rahoitettujen materiaalien määrän oikeellisuus

tarkastetaan kunkin työlajin ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa mittaukset suoritetaan GPS -laitteella.

Jos yhtenä kokonaisuutena ilmoitetun kuvion puustotunnukset, puuston käsittely tai muu oleellinen tekijä

vaihtelee kuvion eri osissa, jaetaan kuvio ominaisuuksiltaan yhteneväisiksi osakuvioiksi. Myös liikaa

ilmoitettu ja ilmoittamatta jätetty määrä kirjataan omaksi osakseen. Osakuviot tarkastetaan ja raportoidaan

omina osakuvioinaan. Työlajikohtaisesti on tarvittaessa annettu lisäohjeita osakuvioinnista.

ARVOSTELUIDEN SUMMATIEDOT

Arvosteluiden summatietoihin merkitään eri arvostelun (hyvä, huom., virh. ja hyväks. ei tarkast.) saaneiden

osien määrien summat koko hankkeelta sekä kaikkien osien määrien summa (määrä yht.). Osien summa voi

olla suurempi tai yhtä suuri kuin ilmoitettujen määrien summa ja ilmoitettu pinta-ala tai pituus.

3.5 Koealojen mittaus 3.5.1 Tasaikäisrakenteiset hakkuut ja kemera

Tarkastusohjeen mukainen perusmittaustapa on systemaattinen koealojen mittaus. Muita mittaustapoja

käytetään vain erityistapauksissa ja selkeissä kohteissa. Ennen mittauksen aloittamista kuvio on tarvittaessa

jaettava osakuvioihin kohdassa 3.4 esitetyllä tavalla. Jos osakuvioinnin jälkeen yksittäinen mitattava koeala

sattuu paikkaan, joka huonosti kuvaa kohdetta, esimerkiksi avokalliolle tai pienkosteikkoon, siirretään

11  

koealaa niin paljon eteenpäin, että kokonaisen koealan mittaaminen on mahdollista edustavammasta

kohdasta tai koeala jätetään mittaamatta.

1. SYSTEMAATTINEN KOEALOJEN MITTAUS

Mittaus aloitetaan määrittämällä mitattavan alueen pisimmän halkaisijan muodostama keskilinja, jolta koealat

mitataan. Linjan suunta määritetään kartasta tai ilmakuvasta. Linja suunnataan maastoon esim.

maastotallentimen koealaverkkoruudukko toiminnolla (säännöllinen tai satunnainen ruudukko) tai

kompassilla. Koealaväli (tarvittaessa myös linjaväli) määritetään kuvion pinta-alan perusteella taulukosta 1.

Mitattavien koealojen määrä on kuitenkin aina vähintään viisi (5) kappaletta. Minimi tulee käytettäväksi vain

pienillä kuvioilla.

Ensimmäinen koeala sijoitetaan puolen koealavälin päähän linjan lähtöpisteestä. Kun keskilinjan koealat on

mitattu, voidaan mittaus lopettaa, jos mittaustulos on selkeä ja riittävän luotettava säädösten tulkinnan

kannalta.

Koealamittauksia jatketaan, mikäli keskilinjan koealamittausten perusteella on syytä epäillä, että valvottavien

lakien edellytykset eivät toteudu ja mittaustulos on ns. rajatapaus. Tällöin keskilinjalta arvotaan koeala, jonka

kohdalta mitataan toinen koealalinja kohtisuoraan kuvion läpi. Myös kohtisuoran linjan koealoista arvotaan

yksi, jonka kohdalta mitataan keskilinjan suuntainen koealalinja. Lisälinjoja mitataan niin pitkään, että

mittaustulos vakioituu joko hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Tarvittaessa mittauksia jatketaan niin pitkään,

että keskilinjan jokaisen koealan kohdalta mitataan kohtisuora koealalinja eli syntyy tasavälinen

koealaverkosto. Menetelmä on esitetty kuvassa 1.

Koealojen paikat määritetään ensisijaisesti maastotallentimen GPS:llä. Koealavälin mittaus voidaan tehdä

myös askelmittauksena tai soveltuvalla mittalaitteella. Mikäli käytettävä koealaväli havaitaan oleellisesti

virheelliseksi esim. osittelun tai karttavirheen vuoksi, siirrytään käyttämään oikeaa koealaväliä välittömästi

kun virhe on havaittu.

 

Kuva 1. Kuvassa on pitkä keskilinja vasemmalta oikealle sekä arvotut täydentävät koealalinjat.

12  

Kuvion koko, ha Linja- ja koealaväli, m

< 1.0 25

1,0 - 2,0 30

2,1 - 3,0 35

3,1 - 4,0 40

4,1 - 6,0 45

> 6,0 50

Taulukko 1. Koealojen ja linjojen väliset etäisyydet

2. KOEALOJEN SIJOITTAMINEN EDUSTAVIIN KOHTIIN

Mikäli kohteen systemaattinen mittaus ei ole tarpeen tarkastettavan lain edellytysten määrittämiseksi (ei

rajatapaus), voidaan kuvion tiedot määrittää mittaamalla riittävä määrä koealoja edustavista kohdista

tarvittavien puustotunnusten selvittämiseksi.

3. SILMÄVARAINEN ARVIOINTI

Jos kohde täyttää varmasti tarkastettavan lain edellytykset (ei rajatapaus) ja puustotunnukset pystytään

arvioimaan riittävän luotettavasti, voidaan kohteella suorittaa silmävarainen arviointi. Myös kokonaan

tekemättä jäänyt työ voidaan arvioida silmävaraisesti. Mikäli lain ehtojen täyttymistä on syytä epäillä tai

kohde on säädösten vastainen, tulee tarkastustuloksen perusteeksi suorittaa riittävä määrä kohdan 1 tai

poikkeustapauksessa kohdan 2 mukaisia mittauksia.

4. EI TARKASTUSHAVAINTOJA

Mikäli tarkastetun hankkeen yksittäisistä kuvioista ei ole lainkaan tarkastushavaintoja, merkitään kuvion

tarkastustavaksi 4.

3.5.2 Eri-ikäishakkuu Eri-ikäisrakenteisten hakkuiden tarkastukset toteutetaan normaaleina kuvioittaisina arviointeina edustavasti

sijoitetuilta koealoilta. Menetelmä on esitetty kohdassa 4.1.2.

3.6 Arvokkaat elinympäristöt

Tarkastuksissa arvioidaan metsälain 10 §:n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen sekä muiden

arvokkaiden luontokohteiden säilyminen. Luontokohteiden ominaispiirteiden säilyminen arvioidaan kaikissa

kohteissa, jotka sijaitsevat hankealueella, rajoittuvat siihen tai joiden ominaispiirteiden säilymiseen

tarkastettavat toimenpiteet ovat vaikuttaneet (esim. metsätie- tai kunnostusojitushanke). Luontokohteista

merkitään kartalle alue, jonka tilaa toimenpide on heikentänyt. Säilyneitä kohteita ei merkitä karttaan, jos

kohteen sijainnista on olemassa ennakkotiedot. Elinympäristöjen tunnistamisessa käytetään tarvittaessa

apuna mm. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisua Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (1995)

ja toimintajärjestelmän metsälain 10 § tulkintasuositusta.

13  

Tallennus ohjeet viittaavat Virta järjestelmään. Ohjeet tarkentuvat Maasto sovelluksen käyttöönoton

edetessä.

ELINYMPÄRISTÖISTÄ MERKITÄÄN SEURAAVAT TIEDOT:

1. Kuvion numero, jolla kohde sijaitsee, johon se rajoittuu tai jolla suoritetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet

elinympäristön säilymiseen.

2. Osan numero, jolla kohde sijaitsee tai johon se rajoittuu tai jolla suoritetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet

elinympäristön säilymiseen.

3. Kohteen sijainti kuvion ja osan suhteen:

1 = sisältyy kuvioon,

2 = rajoittuu kuvioon tai

3 = muu

eli toimenpiteet ovat vaikuttaneet elinympäristön ominaispiirteisiin, vaikka kohde sijaitsee kuvion

ulkopuolella (esim. puutavaran kuljetus, kuivatus yms.).

4. Kohteen koodi lomakkeella olevan luokituksen mukaisesti sekä kohteen selite eli sanallinen kuvaus

elinympäristöstä (esim. letto, puronvarsilehto).

5. Kohteen luonne:

1 = luonnonsuojelulain mukainen elinympäristö,

2 = metsälain 10 §:n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö,

3 = muut Suomen metsäsertifiointijärjestelmän arvokkaat elinympäristöt tai

4 = muut huomioon otettavat luontokohteet.

Luokan 3 kohteissa sovelletaan voimassa olevaa metsäsertifioinnin määrittelyä.

6. Arvioidaan elinympäristön säilyminen pinta-aloina 0,1 hehtaarin tarkkuudella:

• säilynyt: merkitään elinympäristön säilynyt pinta-ala.

Säilynyt tarkoittaa, että kuviota ei ole hakattu tai kohteen ominaispiirteet ovat säilyneet hakkuussa (oletus:

ympäristötukisopimus sisältää ennalta sovittuja hakkuita).

• ei säilynyt: pinta-ala, joka ei ole säilynyt.

Jos kuviota ei ole hakattu, on tämä kenttä jätettävä ehdottomasti tyhjäksi. Mikäli hakkuu on

suoritettu, ja kohde on säilynyt kokonaisuudessaan, merkitään kenttään nolla (0).

Ei säilynyt tarkoittaa, että käsittelyllä on ollut selvästi epäedullinen vaikutus kohteen ominaispiirteisiin tai

ominaispiirteet ovat olennaisilta osin tuhoutuneet.

Ominaispiirteiden palautuminen kestää pitkän ajan (esim. yli 10 vuotta).

7. Merkitään koodi 1 kohtaan poikkeuslupa, jos kohteen käsittelyyn on myönnetty metsälain 11 §:n

mukainen poikkeuslupa.

Lisätietoihin kirjataan poikkeusluvan myöntöpäivämäärä tai vastaava tunniste.

14  

3.7 Dokumentointi ja raportointi

Tarkastustulokset tallennetaan maastotallentimelle ja tiedot siirretään Kanto tai Riihijärjestelmään,

tarpeelliset raportit tulostetaan joko Riihestä tai Kannosta.

Metsäneuvoja toimittaa tarkastukseen liittyvät asiakirjat tarvittaessa viranomaisasioista annettujen ohjeiden

mukaisesti esiteltäväksi. Lisäksi tarkastusraportti toimitetaan maanomistajalle ja tilanteen mukaan myös

toimijalle.

Kaikki tarkastusasiakirjat arkistoidaan arkistosäännön (Dnro 1571/621/2002) mukaisesti siten, että ne

löytyvät tarvittaessa.

3.8 Metsävaratietokantaan kerättävä tieto

Tarkastuskohteilta kerätty metsävaratieto tallennetaan Metsäkeskuksessa käytössä olevaan

metsävaratietojärjestelmään. Myöhemmin tietojen siirto tapahtuu Maasto sovelluksella.

Metsävaratietokantaan tallennetaan seuraavat tiedot:

Kuvion kasvupaikkatiedot:

- Pääryhmä, Alaryhmä, Kasvupaikkaluokka, Maalaji, Kuivatustilanne, Ojitusvuosi, Kehitysluokka,

Metsikön laatu, Pääpuulaji, Kuvion saavutettavuus, Hakkuun rajoitus ja Mh-työn rajoitus, jos

kyseessä on METE-kohde.

Puusto-osite:

- Puustojakso, Puulaji, Pohjapinta-ala (kun lpm>8 cm), Runkoluku (kun lpm<8 cm), Iät puulajeittain,

Keskiläpimitat puulajeittain, Keskipituus puulajeittain, Taimikon keskitunnukset (ikä, lpm, pituus

puulajeittain mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu->jos kasvatettava, muu havupuu, muu lehtipuu)

Hakkuut ja metsänhoitotyöt:

- 10-vuotisjakson tarpeelliset toimenpiteet, toimenpiteen toteutusvuosi -ehdotus (vuoden tarkkuudella),

Yksi ensisijainen kuviolle ehdotettu työketju. Ehdotettava työ voi olla joko hakkuuseen liittyvä tai

liittymätön

Osa edellä mainituista tiedoista kerätään tarkastukseen liittyen jäljempänä esitettyjen työlajikohtaisten

ohjeiden mukaisesti. Tarkastuksiin kuulumattomat tiedot arvioidaan metsävaratiedon keruun ohjeistuksen

mukaisesti. Tiedot on mahdollista tallentaa meti-prosessin käyttämällä maastotallenninohjelmalla tai erilliselle

lomakkeelle.

4 Metsälain tarkastukset

4.1 Metsänkäyttöilmoituksen ja hakkuun tarkastus 4.1.1 Metsänkäyttöilmoitusten, uudistushakkuiden ja tasaikäisrakenteisten kasvatushakkuiden tarkastukset

Kaikki ne metsänkäyttöilmoituksen kuviot, joilla on ennakkoon syytä epäillä poikkeamaa metsälaista tai joilla

toimenpiteet rajoittuvat erityiskohteeseen eikä erityiskohteen vaatimuksia ole käytettävissä olevien tietojen

perusteella otettu asianmukaisesti huomioon, tarkastetaan maastossa. Kuviot tarkastetaan kappaleen 3.5.

ohjeen mukaisesti. Hakkaamattomilla kuvioilla tarkastetaan metsänkäyttöilmoituksen oikeellisuus. Lisäksi

15  

arvioidaan suoritettujen toimenpiteiden oikeellisuus kuvioilla, joilla on suoritettu hakkuita. Tarkastustapa

valitaan ja kuviot ositetaan kohdan 3. ohjeiden mukaan.

Metsänkäyttöilmoitusten tasaikäisrakenteisia kasvatushakkuukuvioita tarkastetaan maastossa alueellisen

harkinnan mukaan ainoastaan silloin, kun hakkuu rajoittuu erityiskohteeseen (esim. metsälain 10 §:n

mukainen erityisen tärkeä elinympäristö) tai Metsäkeskuksella on jokin muu syy epäillä poikkeamista

metsälain noudattamisesta.

Tallennus ohjeet viittaavat Virta järjestelmään. Ohjeet tarkentuvat Maasto sovelluksen käyttöönoton

edetessä.

ILMOITUSKOHTAISET TIEDOT

Ilmoituskohtaisesti arvostellaan lomakkeelle ilmoituksen jättö, pinta-alan ja kartan oikeellisuus, muut

ilmoitetut asiat sekä hakkuuseen liittyen ilmoituskuvion ulkopuolelle aiheutetut puusto- ja maastovauriot.

ELINYMPÄRISTÖT

Kaikilta tarkastetuilta kuvioilta arvioidaan elinympäristöjen olemassaolo. Elinympäristöt määritetään

toimintajärjestelmään hyväksytyn metsälain 10 §:n tulkintasuosituksen mukaisesti. Elinympäristöjen

ilmoittamisen oikeellisuus arvioidaan lain ja alempien säädösten perusteella ja merkitään Elinymp. ilm/Ely -

kenttään.

Mikäli ennen hakkuun suorittamista tarkastettuun kuvioon liittyvää elinympäristökohdetta ei ole merkitty

metsänkäyttöilmoitukseen, on syytä ottaa yhteyttä maanomistajaan tai hakkuuoikeuden haltijaan, jotta kohde

osataan huomioida hakkuussa. Metsälainsäädännössä on säädetty maanomistajan ilmoittamisvelvollisuus

ainoastaan metsälain 10 §:n luontokohteista, joilla aiotaan tehdä toimenpiteitä. Tästä huolimatta myös

muiden arvokkaiden luontokohteiden säilyttämistä tulee edistää Metsäkeskuksen ja maanomistajan välisellä

yhteistyöllä.

Sekä ilmoituskuvioihin sisältyvien että niihin rajoittuvien elinympäristöjen tiedot merkitään maastotallentimelle

”Arvokkaat elinympäristöt” -tauluun kohdan 3.6 ohjeiden mukaisesti.

HAKKUUTAPA

Hakkuutavaksi merkitään ennen hakkuuta tarkastettaessa ilmoitettu hakkuutapa ja hakkuun jälkeen

tarkastettaessa toteutunut hakkuutapa.

TOIMENPITEEN PVM

Toteutetun hakkuun päättymispäivämäärä arvioidaan lomakkeelle, mutta mikäli hakkuuvuosikaan ei ole

tiedossa, jätetään kohta tyhjäksi.

TILA

Hakkaamaton osa / kuvio merkitään koodilla 1 = ei aloitettu. Jos hakkuu on käynnissä, tilaksi merkitään 2 =

kesken ja hakattu osa / kuvio merkitään koodilla 3 = valmis.

16  

ARVIOITAVAT TUNNUKSET

Tarkastetuilta kuvioilta arvioidaan jäljempänä kohdissa 1-4 mainitut tunnukset. Osaa arvioitavista tunnuksista

käytetään hyväksi metsävaratiedon päivittämisessä.

Jäljempänä kerrotut ilmoitetut ja suoritetut toimenpiteet arvostellaan sarakkeissa Arv. 1 ja Arv. 2. Kunkin

arvostelun viereen voidaan merkitä arvostelun perusteena käytetty syy.

1) Hakkaamattomat uudistushakkuukuviot (Tila 1= ei aloitettu)

Hakkuun edellytykset arvioidaan sarakkeeseen Arv. 1 ja esitetyt uudistamistoimenpiteet sarakkeeseen Arv.

2.

2) Hakkaamattomat kasvatushakkuukuviot (Tila 1 = ei aloitettu)

Hakkuun edellytykset arvioidaan sarakkeeseen Arv. 1. Lisäksi mitataan tai arvioidaan kohdan 3.8 mukaiset

tunnukset. Nuorissa kasvatusmetsissä voidaan mitata myös havainto 1 (runkoluku kpl/ha).

3) Hakatut uudistushakkuukuviot (Tila 3 = valmis)

Hakkuun edellytykset arvioidaan sarakkeeseen Arv. 1 ja esitetyt uudistamistoimenpiteet sarakkeeseen Arv.

2. Lisäksi mitataan tai arvioidaan kohdan 3.8 mukaiset tunnukset.

4) Hakatut kasvatushakkuukuviot (Tila 3 = valmis)

Hakkuun edellytykset arvostellaan sarakkeeseen Arv. 1 ja toimenpiteen toteutuksen laatu sarakkeeseen Arv.

2. Jollei varsinaista korjuujäljen tarkastusta tehdä, mitataan tai arvioidaan lisäksi kohdan 3.8 mukaiset

tunnukset. Nuorissa kasvatusmetsissä voidaan mitata myös havainto 1 (runkoluku kpl/ha).

4.1.1.1 Maankäyttömuodon muutoshakkuut

Maankäyttömuodon muutoksena ilmoitetuista hakkuista tarkastetaan, onko hakatun kohteen

maankäyttömuoto muuttunut ja onko kohde poistunut metsätalouskäytöstä. Tarkastettavat kohteet valitaan

Suomen metsäkeskuksen tarkastussuunnitelman mukaisesti.

Tarkastukset tallennetaan maastotallentimelle ja Virta / Maasto järjestelmään metsänkäyttöilmoituksen

toteutuksen tarkastuksena. Lisätietokenttään tulee lisätä maininta Maankäyttömuodon muutoksen tarkastus,

jonka perusteella tarkastetut kappaleet pystyy hakemaan järjestelmästä.

Maankäyttömuodon muutoshakkuun tarkastusalueelta, jolla maankäyttömuoto ei ole muuttunut, täytyy

selvittää kappaleen 4.3. mukaisesti, onko alueella huolehdittu uuden puuston aikaansaamisesta. Uuden

puuston aikaansaamisen tarkastamisen tallentamista varten kohteelta on tehtävä tekninen

perustamisilmoitus.

4.1.1.2 Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntien tarkastukset

Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnin maastotarkastuksessa selvitetään hakatun alueen pinta-ala ja onko

hakatulla alueella erityisiä huomioitavia kohteita, kuten esimerkiksi luontokohteita.

17  

Kohteesta luodaan Kantoon lainvalvontatapaus, joka siirretään maastoon. Lainvalvontatapaus voidaan myös

luoda suoraan maastosovelluksella, josta se tarkastuksen jälkeen siirretään kantoon.

Lisätietokenttään tulee lisätä maininta Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnin tarkastus, jonka perusteella

tarkastetut kappaleet pystyy hakemaan järjestelmästä.

Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnin tarkastusalueelta täytyy uudistushakkuun kyseessä ollessa selvittää

kappaleen 4.3. mukaisesti, onko alueella huolehdittu uuden puuston aikaansaamisesta. Uuden puuston

aikaansaamisen tarkastamisen tallentamista varten kohteelta on tehtävä lainvalvontatapaus.

4.1.2. Eri-ikäisrakenteisten kasvatushakkuiden tarkastukset

Tarkastukset tehdään Maasto-sovelluksella yksityiskohdat täydentyvät myöhemmin.

Eri-ikäisrakenteiset hakkuut mitataan normaalina kuvioittaisena (=käsittelyalue) arviointina. Käsittelyalueelta

valitaan edustava koealaotos (4-8 koealaa/käsittelyalue), jotta puusto-ositteet voidaan arvioida riittävällä

tarkkuudella. Puusto ositellaan puulajeittain kolmeen ositteeseen (mänty/kuusi/lehtipuu) ja läpimitoittain

kolmeen ositteeseen (alle 7 cm, 7-16 cm ja yli 16 cm). Alle 7 cm läpimitan ositteesta mitataan puuston

runkoluku 5,64 metrin koealalta ja vähintään 7 cm läpimitan ositteista mitataan puuston pohjapinta-ala

käyttäen relaskooppikerrointa 1.

Jos yllä olevalla menetelmällä vähintään 7 cm puiden pohjapinta-ala jää alle valtioneuvoston asetuksen

1308/2013 liitetaulukon minimipohjapinta-alan, tehdään alueella tarkempi pohjapinta-alan mittaus sen

selvittämiseksi, onko alueelle syntynyt uudistamisvelvollisuus. Mittauksessa käsittelyalueelta mitataan

maastotallentimen satunnaisiin pisteisiin sijoittamilta koealoilta (40-60 koealaa/käsittelyala), joilta mitataan

relaskooppikerrointa 2 käyttäen läpimitaltaan vähintään 7 cm puuston pohjapinta-ala uudistamisvelvoitteen

arvioimista varten.

JUURIKÄÄVÄN TORJUNTA

Aina kun tiedetään, että juurikäävän torjunta on suoritettu tai on varma tieto, että torjuntaa ei ole tehty, se

merkitään. Tieto kirjataan ylös ristiintarkastuksia varten.

4.2 Korjuujäljen laadunseuranta 4.2.1 Tasaikäisrakenteisen metsätalouden hakkuiden tarkastus

Korjuujäljen laatua mitataan perinteisissä ainespuuharvennuksissa ja koneellisesti korjatuissa

energiapuuharvennuksissa. Tarkastusta tehdään pääsääntöisesti kehitysluokaltaan nuorissa ja sitä

varttuneemmissa kasvatusmetsissä. Tarkastukseen valitaan kuvioita, joiden pinta-ala on vähintään yksi (1)

hehtaari ja joiden muoto mahdollistaisi normaalin ajouraverkoston luomisen.

Arvioitava harvennusala on metsikkökuvio tai käsittelyalue. Metsälain perusteella tehtävässä

harvennushakkuiden korjuujäljen arvioinnissa kohdevalinta tapahtuu määrävälisenä satunnaisotantana ja

rahoituslain perusteella tehtävän energiapuun korjuujäljen tarkastuksen kohdevalinta tapahtuu harkinnalla

tarkastussuunnitelman mukaisesti.

Merkitään ylös, onko korjuujälkitarkastuksen luokittelussa kyse harvennushakkuun (1) vai

energiapuuharvennushakkuun (3) korjuujäljen tarkastuksesta. Ainespuuhakkuissa on korjattu vain

ainespuuta. Energiapuuhakkuut voivat olla puhtaita energiapuun korjuukohteita tai integroituja aines- ja

energiapuuharvennuksia.

18  

TARKASTETTAVILTA KOHTEILTA ILMOITETAAN PERUSTUNNUSTEN LISÄKSI AINA SEURAAVAT

KOHDAT:

1. Hakkuun ja otannan yleistiedot:

• hakkuutapa

• kone-/metsurihakkuu

• ennakkoraivaus

• hakkuun tila

• kuljetusajankohta

• juurikäävän torjunta

2. Kuvion yleistiedot:

• pääryhmä

• kasvupaikka

• kuivatustilanne (kiv. maat. 1–3; turvemaat 6–9)

• kehitysluokka

• pääpuulaji

• mäntyjen, kuusten, koivujen osuus

• metsikön laatu

3. Mitattavat korjuujälkitunnukset:

• runkoluku (r/ha)

• pohjapinta-ala (m2/ha)

• poistuma (r/ha)

• runkovauriot (kpl/ha)

• juurivauriot (kpl/ha)

• keskiläpimitta (cm)

• valtapituus (m)

• ajouraväli (m)

• ajouraleveys (m)

• ajourapainumat (m)

Turvemailla:

• ojalinjaleveys (m)

PUUSTOTUNNUSTEN MITTAAMINEN

Korjuujäljen tarkastuksessa puustotunnukset mitataan aina systemaattisesti sijoitetuilta koealoilta kappaleen

3.5 ohjeen mukaan. Ympyräkoealan säde on 5,64 metriä, mutta ensiharvennuksissa ympyräkoealan säteenä

voidaan vaihtoehtoisesti käyttää 3,99 metriä. Kuvion koealat tulee mitata samaa sädettä käyttäen.

Tarkennuksia koealojen sijoitteluun

• Metsäojat ja ojalinjat kuuluvat tarkastettavaan kuvioon eikä koealoja tule jättää mittaamatta tai siirtää,

vaikka koeala menisikin niiden päälle.

• Jos keskilinjan mittauksen yhteydessä havaitaan, että mitattava alue on osittelun tai karttavirheen vuoksi

selvästi oletettua pienempi eli on käytetty liian suurta koealaväliä, mitataan täydentävät kohtisuorat linjat

ohjeiden mukaisesti, jotta saadaan riittävä koealamäärä.

19  

• Jos koealan reuna menee kuvion rajan ulkopuolelle, siirretään koealaa mahdollisimman lyhyt matka siten,

että koeala mahtuu kokonaisuudessaan mitattavalle kuviolle (vain ne koealat mitataan, joiden keskipiste

osuu kuvion sisälle).

• Jos mitattavan alueen rajalta ohjeiden mukaisesti siirrettävä koeala menisi siirron jälkeen päällekkäin

toisen koealan kanssa, niin siirrettävä koeala jätetään mittaamatta.

• Koealamittauksia jatketaan, mikäli metsänhoitosuositusten tai metsälain asettamien vaatimusten

toteutumisesta ei saada keskilinjan perusteella varmuutta.

• Koealalinja sijoitetaan niin, että se ei kulje ajourien pääosan suuntaisesti vaan niitä vastaan.

• Turvemailla koealalinja sijoitetaan niin, että se ei kulje sarkaojien suuntaisesti vaan niitä vastaan.

Ympyrä- ja relaskooppikoeala jätetään mittaamatta, jos se osuu

• kohtaan, joka luokitellaan kitu- tai joutomaaksi

• vähintään aarin suuruiseen luontaiseen aukkoon, josta ei ole tullut poistumaa

• tasaikäisissä metsissä kohtaan, jossa puuston kokorakenne eroaa kasvupaikan tai puuston

käsittelyhistorian erojen vuoksi huomattavasti kuvion keskimääräisestä puuston kokorakenteesta.

RUNKOLUKU

Runkoluku lasketaan mittaamalla ympyräkoealoilta rinnankorkeusläpimitaltaan (d1,3) vähintään 7 cm

paksujen kasvatuskelpoisten ja vaurioituneiden puiden lukumäärä. Rinnankorkeuden mittauksen

lähtöpisteenä on puun syntypiste. Runkolukuun luettavan puun tulee olla elinvoimainen ja pituudeltaan

vähintään puolet vallitsevan jakson pituudesta.

Kuvion runkoluku (r/ha) = ympyräkoealojen tulosten keskiarvo * koealakerroin. Kasvatuskelpoisten puiden

runkoluku lasketaan vaurioprosentin avulla.

POHJAPINTA-ALA

Pohjapinta-ala määritetään maastotallenninta käytettäessä ensisijaisesti lukemalla kaikkien puiden

läpimitat koealalta. Puuston pohjapinta-ala voidaan mitata myös relaskoopilla ympyräkoealojen

keskipisteestä. Mitattavalla kuviolla käytetään aina samaa relaskooppikerrointa (1 tai 2). Pohjapinta-alaan luetaan sekä kasvatuskelpoiset että vaurioituneet puut. Pohjapinta-alaan lasketaan pääsääntöisesti puut,

joiden pituus on vähintään puolet vallitsevan jakson pituudesta. Rinnankorkeusläpimitaltaan alle 7 cm puita

ei lasketa.

Mikäli kaikki relaskooppikoealaan mukaan luettavat puut eivät sijaitse tarkastettavalla kuviolla,

relaskooppikoeala mitataan puolikkaana. Jos tämä ei ole mahdollista, niin relaskooppikoeala jätetään

kokonaan mittaamatta.

Kuvion pohjapinta-ala (m2) = koealojen pohjapinta-alojen keskiarvo.

Jäävän puuston arvostelu: kasvatuskelpoisten puiden ppa vaurioprosentin avulla

POISTUMA

Poistuma lasketaan mittaamalla ympyräkoealoilta aines- tai energiapuuksi korjattujen eläneiden puiden

kantojen lukumäärä. Mitattavien kantojen läpimitta kuoren päältä on

• nuoren metsän hoidossa ja ensiharvennuskohteilla 3 cm

• myöhemmissä harvennuksissa vähintään 11 cm.

Raivauksessa kaadettuja puita ei lasketa poistumaan.

20  

VALTAPITUUS

Puuston valtapituus hehtaarilla on sadan paksuimman puun pituuden aritmeettinen keskiarvo. Valtapituuden

määrittämiseksi kultakin 5,64 m:n ympyräkoealalta mitataan paksuimman puun pituus ja niistä lasketaan

keskiarvo. Määräaikaisen rahoituslain mukaisissa tarkastuksissa mitataan keskipituutta. Kuten myös

metsävaratietokannan päivityksessä.

KESKILÄPIMITTA

Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta saadaan maastotallenninta käytettäessä pohjapinta-alan

määrittämisen yhteydessä, kun koealalta luetaan kaikkien puiden läpimitta. Keskiläpimitta voidaan määrittää

myös pohjapinta-alaa painottaen, jolloin mitataan rinnankorkeusläpimitat ympyräkoealan toiseksi

paksuimmasta ja toiseksi ohuimmasta kasvatettavasta puusta. Koealakohtainen keskiläpimitan estimaatti

saadaan mitatuista läpimitoista maastotallentimelta tai liitteen 3 taulukosta. Keskiläpimitan estimaattina

voidaan käyttää myös relaskooppikoealan mediaanipuuta.

PUUSTOVAURIOT

Puustovauriot jaotellaan korjuujälkitarkastuksessa runko- ja juurivaurioihin. Juurenniskan eli oletetun

katkaisukohdan yläpuolelle syntyneet vauriot ovat runkovaurioita ja muut juurivaurioita. Puuston

vaurioprosentti lasketaan vaurioituneiden puiden ja kaikkien runkolukuun luettujen puiden suhteena.

Puu katsotaan korjuun seurauksena vaurioituneeksi, kun

1) puuaines on rikkoontunut tai latva on poikki tai

2) puun kuori on vaurioitunut (koivulla pintatuohi rikkoutunut) nilakerrokseen saakka yhdestä tai

useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm2:n laajuudelta tai

3) puun kuori on vaurioitunut koko rungon alueelta yhteensä 30 cm2 laajuudelta

Juurissa otetaan huomioon vain vauriot, jotka ovat enintään yhden (1) metrin päässä rungon keskipisteestä.

Alle 2 cm paksujen juurten vaurioita ei kirjata. Juurivaurion muu tunnusmerkistö on sama kuin

runkovauriossa.

Jos puussa on sekä runko- että juurivaurioita, se kirjataan luokkaan, jossa puustovaurio on pahempi.

Puustovaurioiden arvioinnissa voidaan käyttää apuna soveltuvin osin Metsätehon opasta Korjuujälki

harvennushakkuissa (2003).

AJOURATUNNUSTEN MITTAAMINEN

Ajoura on puutavaran kuljetusta varten metsään tehtävä kulku-ura, jota käyttävät sekä hakkuukone että

metsätraktori tai näiden yhdistelmä. Hakkuu-ura on hakkuukoneen ajourien välissä palstalla liikkumiseen ja

työskentelyyn käyttämä ajouraa kapeampi ajoreitti. Hakkuu-uria ei huomioida ajouratunnuksia

määritettäessä, vaan tunnukset mitataan ainoastaan ajourista.

Ajouraväli ja ajouraleveys mitataan kohteilta, joissa runkoluku on yli 600 runkoa/ha tai sen olisi käytettävän

harvennusmallin mukaan tullut olla yli sen.

21  

Jos runkoluku on alle 600 runkoa/hehtaari, on selvitettävä salliiko pohjapinta-alaan perustuva harvennusmalli

hakata kyseisellä kohteella (pääpuulaji, kasvupaikka, valtapituus, keskiläpimitta) puuston alle 600 rungon

hehtaaritiheyteen.

Jos metsänhoitosuosituksen mukainen runkoluku voi jäädä alle 600 kpl/ha:

• ei tallenneta uramittauksia, jos mitattu runkoluku on < 600 kpl/ha

• tallennetaan, jos mitattu runkoluku on > 600 kpl/ha

Jos metsänhoitosuosituksen mukainen runkoluku ei voi jäädä alle 600 kpl/ha:

• tallennetaan uramittaukset, vaikka mitattu runkoluku on < 600 kpl/ha

Lisäksi ajouraverkoston tulee olla osittain tai kokonaan uusi. Ajouraväli mitataan vain sellaisilta kuvioilta,

joiden pinta-ala on vähintään yksi (1) hehtaari ja kuvion muoto mahdollistaisi normaalin ajouraverkoston

luomisen.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksissa on taulukko, jossa pohjapinta-

ala muutetaan runkoluvuksi keskiläpimitan avulla. Taulukko on matemaattinen muunnoskaavio, joten se

sopii käytettäväksi kaikkialla.( Liite 1)

Ajourapainumat mitataan kohteilta aina.

 

Kuva 2. Puuston ja ajourien mittauspisteiden sijoitteluperiaate (kuva: Metsäteho).

AJOURAVÄLI

Ajouraväli on kahden rinnakkaisen ajouran keskilinjan etäisyys toisistaan.

Kultakin koealalta mitataan lyhin koealan keskipisteen kautta kulkeva suora koealan molemmin puolin

kulkevien lähimpien ajourien raiteiden keskikohtien välille (kuva 2). Uraväli mitataan soveltuvalla

mittavälineellä esim. metsurinmitalla. Mittaustuloksista lasketaan keskiarvot.

22  

Erikoistapauksia:

• Leimikon muodosta johtuvia ajouraverkoston kapeikkokohtia ei oteta huomioon ajouraväliä

määritettäessä.

• Jos koealan keskipiste osuu reunimmaisen ajouran ja kuvion rajan välille, uraväliä ei mitata.

Tarkennukset mittaukseen ojitetuilla turvemailla

• Suositusta (>20 m) kapeampi ajouraväli voidaan hyväksyä, jos uraverkosto on suunniteltu kuitenkin niin,

että se vastaa kohteen sarkaleveydelle suositeltua ajourasijoittelua.

• Myös ojien päälle tai viereen avatut ajourat otetaan huomioon ajouravälin mittauksessa.

• Ajouraväli mitataan ojitetuilla turvemaakohteilla, jotka ovat muodoltaan tai ojaverkostoltaan

epäsäännöllisiä. Säännöllisen ojaverkoston mukaisilla kohteilla ajouraväli voidaan laskea jakamalla

kuvion leveys ajourien määrällä.

AJOURALEVEYS

Ajouraleveys on ajouraa reunustavien lähimpien puiden kylkien kohtisuora yhteenlaskettu etäisyys uran

keskelle.

Yksittäisen uramittauksen lähtöpisteenä on koealan keskipistettä lähimpänä sijaitsevan ajouran raiteiden

keskikohta. Rajatulta 10 metrin jaksolta mitataan uran oikealta ja vasemmalta puolelta lähimmän puun kyljen

kohtisuora etäisyys uran raiteiden keskelle (kuva 2) ja lasketaan yhteen nämä kaksi etäisyyttä.

Uraleveyden mittausjakson osuessa luontaiseen aukkoon sitä ei mitata. Jos ajourassa on risteys

tarkastelujaksolla, jatketaan uratunnuksen mittausta risteyksen siinä haarassa, jonka suunta on lähinnä sen

uran suuntaa, jolta mittaus aloitettiin.

Tarkennukset mittaukseen ojitetuilla turvemaille

- Ajouraleveyttä ei mitata ajourilta, joka ovat ojan päällä. Jos ajoura on ojan vieressä, niin tällöin

ajouraleveys määritetään laskemalla yhteen kahden saran puolelta uraa reunustavan puun kohtisuora

etäisyys uran keskiviivaan (kuva 4).

AJOURAPAINUMAT

Maastovauriot mitataan koealan lähimmästä ajourasta. Lähtöpisteenä pidetään koealan keskipistettä

lähimpänä sijaitsevaa ajouran raiteiden keskikohtaa (kuva 2).

Määritellyltä 30 metrin matkalta arvioidaan yli 10 cm syvien urapainumien pituus metreinä (kuva 3). Tällöin

riittää, että jompikumpi raiteista on yli 10 cm syvä. Painumaksi lasketaan yli metrin mittainen painuma.

Tarkennukset mittaukseen turvemaille

• Turvemailla 20 cm:n painumalla tarkoitetaan turpeeseen leikkautunutta painumaa.

• Ajourapainumia ei mitata ajourilta, jotka on sijoitettu ojan päälle. Ojan vieressä olevilta ajourilta

maastovauriot mitataan, mutta vain saran puoleisen raiteen painumat otetaan huomioon.

23  

Kuva 3. Ajourapainumien mittaaminen

 

MUUT MITATTAVAT TAI ARVIOITAVAT TUNNUKSET

ENNAKKORAIVAUS (Maasto sovelluksessa merkitään kohtaan osakuvion arvostelu)

Ennakkoraivaustarpeen määrityksessä voidaan soveltaa ohjeena Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion

metsänhoitokortiston korttia Ennakkoraivaus (kortti nro 04–017).

Käytettävät koodit:

tyhjä = Ennakkoraivausta ei ole tehty eikä siihen ole ollut tarvetta.

1 = Ennakkoraivausta ei ole tehty, vaikka siihen olisi ollut tarvetta tai työ on toteutettu puutteellisesti.

2 = Ennakkoraivaus on tehty suositusten mukaisesti.

OJALINJALEVEYS (turvemaat)

Ojalinjaleveys arvioidaan turvemaiden korjuujälkitarkastusten yhteydessä, jos ojalinjat on hakattu auki

kunnostusojitusta varten. Suositeltava ojalinjaleveys kunnostusojitettavilla kohteilla on 5–6 metriä. Jos

ojalinjaleveys on suositeltua leveämpi ja jäävän puuston määrä on tästä syystä alhainen, on tästä mainittava

lisätietokentässä jäävän puuston määrää selittävänä tekijänä.

Ojalinjaleveyttä ei tarvitse tallentaa Virtaan eikä maastoon. (maastoon mahdollisesti myöhemmin ohjeistus

tarkentuu)

Jos ajoura on avattu ojan viereen, niin ajouraleveys lasketaan kuvan 4 tapaan, jolloin leveydestä

vähennetään ojalinjan vaikutus.

24  

Kuva 4. Ajouraleveyden ja ojalinjaleveyden mittaaminen, jos ajoura on avattu sarkaojan viereen.

KORJUUJÄLJEN KOKONAISARVOSTELU

Korjuujäljen kokonaisarvio määritetään arvostelusapluunan perusteella. Arvostelun syykoodeja voi liittää vain

hakkuun arvosteluun ja jäävän puuston arvosteluun. Jäävän puuston kohdassa arvostellaan puuston määrä

hakkuun jälkeen, puuston runkovauriot ja puuston juurivauriot. Syykoodilla ilmaistaan pääsyy esim. jos

harvennettu liian harvaksi syykoodiksi 704 = hakattu liian harvaksi. Jos jäävä puusto riittävä, mutta puusto-

tai maastovaurioita on liikaa, syykoodiksi laitetaan sopivin.

Korjuujäljen kokonaisarvostelu tehdään arvostelusapluunan mukaisesti.

Tarkennuksia korjuujäljen arvosteluun

• Hyvään kokonaisarvosanaan vaaditaan, että kaikki arvostelusapluunan tunnukset ovat hyviä.

• Jos kokonaisarvostelu on huomautettavaa tai virheellinen

Ja kokonaisarvostelun huomautettavuus/virheellisyys aiheutuu ajouratunnuksista

huomautettavuuden tai virheellisyyden tarkempi syy on kirjattava kuvion lisätietokenttään.

Muutoin hakkuun arvostelun tai jäävän puuston arvostelun on oltava myös huomautettava tai

virheellinen ja arvosteluun on liityttävä syykoodi sekä tarkempi sanallinen selostus.

• Mitattua puuston tiheyttä verrataan pääpuulajin, kasvupaikan ja lämpösummavyöhykkeen mukaiseen

hyvän metsänhoidon suositusten harvennusmalliin ja lakirajaan. Normaaleissa hoidetuissa

kasvatusmetsissä tiheyttä arvioidaan ensisijaisesti pohjapinta-alan perusteella. Hoitamattomissa ja

ylitiheissä kohteissa sekä valtapituudeltaan alle 12 metrin kohteilla jäävän puuston tiheys arvostellaan

pääsääntöisesti runkoluvun pohjalta.

25  

JÄÄVÄN PUUSTON ARVOSTELU

Jos runkoluku ja pohjapinta-ala ovat alle suositusten, mutta lähtöpuusto on ollut selvästi ryhmittäistä ja

luontaisesti aukkoista, arvostelu voi olla hyvä, jos toteutettu hakkuu on ryhmissä suositusten mukainen.

Tämä on merkittävä lisätietoon.

Turvemailla

• Hoitamatonta turvemaakohdetta voidaan puuston tiheyden osalta pitää hyvänä, vaikka puuston määrä

jäisi suositus- ja lakirajan väliin. Hoitamattomalla kohteella tarkoitetaan, että kohteen puusto on

ryhmittäistä ja luontaisesti aukkoista. Lisäksi puuston rakenteesta huomattava osa on ollut

kehityskelvotonta hieskoivua.

Hoitamattomuudella ei tarkoiteta tässä tapauksessa lähtötilanteeltaan ylitiheitä kohteita. Lisätietoon on

merkittävä: hoitamaton, ryhmittäinen, aukkoinen.

• Suosituksesta poikkeava (5–6 m) ojalinjaleveys ei vaikuta korjuujäljen kokonaisarvosanaan. Jos linjat on

avattu liian leveiksi, näkyy tämä kuitenkin todennäköisesti jäävän puuston kokonaistiheydessä.

Arvosana Pohjapinta-ala/runkoluku

Ajoura-väli

Ajoura-leveys

Puusto-vauriot

Maasto-vauriot

Kokonaisarvostelu

Hyvä Harvennusmallin mukainen

19 m tai enemmän

Alle 46 dm (turvemailla alle 51 dm)

Enintään 5 %

Enintään 5 %

(turvemailla enintään10

%)

Kaikki tunnukset hyviä

Huomautettava Suositustiheyden ylärajaa tiheämpi

tai alarajaa harvempi

Alle 19 m Yli 46 dm (turvemailla yli 51 dm)

Yli 5 % Yli 5 % (turvemailla

yli 10 %)

Huomautettavaa yhdessä tai

useammassa tunnuksessa

Virheellinen Alle lakirajan - - Yli 15 % Yli 20 % (turvemailla

25 %)

Puuston tiheys alle lakirajan tai

puustovaurioita liikaa tai

maastovaurioita liikaa

Huomioi lievennys (uratunnukset) suosituksiin verrattuna ja rajat turvemailla.

Taulukko 2. Korjuujäljen arvostelusapluuna

SYYKOODIT KOODIT VIITTAAVAT VIRTA JÄRJESTELMÄÄN POISTUVAT MAASTON TULLESSA

KÄYTTÖÖN

Yhteenvetoraportteja varten syykoodia käytetään aina, kun korjuujäljen arvosana on huomautettava tai

virheellinen. Syykoodi kertoo karkeasti, missä korjuujäljen tunnuksessa havaitut puutteet ensisijaisesti ovat.

Korjuujäljen arvioinnissa ensisijaisesti käytettävät syykoodit (kohta Syy 2):

Ajourastoon liittyviä syitä ei aina voi tallentaa kohtaan Syy 2, koska maanomistajalle menevässä

tarkastusselvityksessä Syy 2 tulostuu kohtaan puuston määrän arvostelu.

Puuston määrä voi olla suositusten mukainen, vaikka uravälissä tai -leveydessä olisi huomautettavaa.

Puuston määrä ei välttämättä ole virheellinen, vaikka kuviolla olisi runsaasti maastovaurioita. Uratietoihin

liittyvät syykoodit pitäisi olla mahdollista esittää kokonaisarvostelussa.

Jos puuston määrä on alle suositusten/lakirajan ajouravälin tai -leveyden vuoksi, syy voidaan tallentaa

kohtaan syy 2. Muuten ajourastoon liittyvät syyt on kirjoitettava lisätietoon.

26  

4.2.2 Eri-ikäisrakenteisen metsätalouden hakkuiden korjuujäljen tarkastus

Tulee oma erillinen ohje.

4.3 Metsän uudistaminen ja uuden puuston aikaansaaminen

Tarkastuksissa valvotaan pääasiassa metsälain noudattamista, mutta samalla kerätään tietoa toimenpiteiden

ja taimikoiden laadusta. Mittaukset tehdään kappaleen 3.5 ohjeen mukaisesti. Kerättyä tietoa jaetaan

toimijoiden käyttöön heidän oman laatutyönsä tarpeisiin. Tarkastettavilta kuvioilta tai osakuvioilta kerätyt

tiedot tallennetaan tallentimelle ja tietojärjestelmään.

Mikäli tarkastettavalla kohteella ei ole perustamisilmoitustietoja, laaditaan tekninen perustamisilmoitus, jolle

tarkastustiedot kohdennetaan. Saapumispäiväksi merkitään 01.01.2015 ja lisätietoja kohtaan maininta ML

8§:n mukainen tarkastus.

Kantoon ei voi tehdä teknisiä perustamisilmoituksia, vaan tarkastukset kohdennetaan

metsänkäyttöilmoituksiin. Jos kohteesta ei ole tehty metsänkäyttöilmoitusta, luodaan kohteesta Kantoon

lainvalvontatapaus.

ARVOSTELUT

Uud. ilmoitus -kohdassa arvostellaan, kuinka hyvin metsänkäyttöilmoituksessa tai perustamisilmoituksessa

ilmoitettu uudistamisketju vastaa toteutusta. Uud. toteutus -kohdassa arvostellaan uudistamistoimenpiteiden

toteutus. Metsänuudistamisen osien arvostelu ja uudistamisen yleisarvostelu tehdään taulukon 3 mukaisesti.

Jos perustamistöitä ei ole tehty, mutta alueelle on syntynyt luontaisesti hyväksyttävä taimikko, tehdään

alueesta seuraavat merkinnät:

Tila = aloittamaton

Uud. ilmoitus = virheellinen

Uud. toteutus = hyvä

KOEALAKOKO

Taimien ja muokkauskohtien lukumäärä mitataan ympyräkoealalta, jonka säde on 3,99 m (kerroin 200).

Kylvön ja luontaisen uudistamisen kohteilla taimien lukumäärä voidaan mitata pienemmiltä koealoilta (esim.

säde 2,52 m, kerroin 500). Suurempaa koealakokoa käytetään tarvittaessa.

MAANMUOKKAUS

Tarkastettavan alueen vesitaloutta ei arvioida tässä kohdassa, vaan se merkitään kokonaisuudessaan

maastotallentimella kohtaan vesiensuojelu. (Täytetään vesiensuojelu taulut.)

Muokkausmenetelmä ja muokkauksen riittävyys

Kohdassa arvostellaan kohteella käytetty muokkausmenetelmä kuvioittain metsänhoitosuositusten

mukaisesti.

Muokkauksen riittävyydellä tarkoitetaan, että kelvollisia muokkauskohtia on viljelytiheyden vaatima määrä.

Muokkauskohdat lasketaan koealoittain ja tallennetaan Virrassa kohtaan Puuluokka 8 (kannot). Maasto

27  

sovelluksessa arvostellaan maanmuokkaus osakuvion koealojen tarkastustiedot kohdassa maanmuokkaus

kpl/ha. Koealakohtaisesti tieto kirjataan koealan tarkastustiedot kentässä.

Kelvolliseksi mättääksi katsotaan laakea tai pitkänomainen, 10-20 cm:n paksuinen kohouma. Mätäs tehdään

niin matalaksi, että taimen paakun alareuna yltää mättään alla olevaan humukseen.

Koodit:

0 = ei tehty eikä tarvetta

1 = hyvä

2 = huom.

3 = virh.

4 = ei tehty vaikka tarvetta

VESIENSUOJELU

Vesiensuojelun onnistumista arvioidaan kohteella käytetyn maanmuokkausmenetelmän ja kohteen

ominaisuuksien mukaan. Vesiensuojelutoimenpiteet on tehtävä pääsääntöisesti uudistamiskuvion

sisäpuolella. Vesiensuojelu arvostellaan hyväksi, jos kohteella tehdyt toimenpiteet ovat alla olevan mukaiset.

Muissa tapauksissa arvostelu on huomautettava. Vesiensuojelun toteutus arvostellaan Virrassa

Uudistamisen toteutus -kohdassa Syy-koodilla 514; puutteellinen vesiensuojelu. Samalla on kirjattava

lisäselvitys vesiensuojelun puutteista lisätietokenttään. Jos muokkausalan vedet on johdettu suoraan ojiin tai

vesistöihin ilman laskeutusaltaita tai kaivukatkoja, on siitä aina mainittava lisätietokentässä. Maasto

sovelluksella vesiensuojelussa täytetään osakuvion vesiensuojelu taulut.

Äestyksessä tulee äestysvakoihin jättää veden virtausta vähentäviä muokkauskatkoja, etenkin kaltevilla

mailla. Rinteissä äestys tehdään poikkisuuntaan rinteen laskusuuntaan nähden.

Laikutuksessa, laikku- tai kääntömätästyksessä muodostuu harvoin vettä johtavia yhtenäisiä kanavia,

joten menetelmien haittariski vesiensuojelun näkökulmasta on vähäinen.

Maanmuokkausmenetelmistä suurimmat kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumat aiheutuvat ojitus- ja

naveromätästyksestä. Naveromätästystä käytetään pintavesien ohjaamiseen, mutta tavoitteena ei ole

alueen kuivattaminen kuten ojitusmätästyksessä.

Navero- ja ojitusmätästyskohteilla sekä aurauskohteilla on suositeltavaa jättää naveroihin ja ojiin

kaivukatkoja ja tehdä lietekuoppia vähintään 50 metrin välein. Naveroita ja ojia ei saa yhdistää suoraan

toimiviin laskuojiin, jokiin, puroihin tai muihin vesistöihin. Naveroihin ja ojiin on suositeltavaa jättää veden

virtausta hiljentäviä kiviä tai muita vastaavia esteitä. Muokkausalalla olevien ojien tarpeetonta perkausta ja

tarpeettoman syvien ojien kaivua tulee välttää. Ojien kaivusyvyyteen on kiinnitettävä huomiota. Vedet

johdetaan uudistusalalta pois joko laskeutusaltaiden tai pintavalutuskenttien kautta. Ojitusmätästyskohteilla

vesien johtaminen alueelta on suositeltavinta tehdä pintavalutuskenttien kautta.

TAIMIEN LUKEMINEN KOEALOILTA

Yhdellä koealalla voidaan katsoa kehityskelpoisiksi taimiksi enintään 3 000 kpl/ha. Arvio siitä, täyttääkö

mitattu taimikko lain minimivaatimusten lisäksi myös metsänhoitosuositusten taimimäärän, voi perustua

mittaukseen tai silmävaraiseen arvioon (ks. kohta 3.4).

Koealoilta luettavien taimien tulee olla metsälain 8 a §:n ja valtioneuvoston asetuksen 1308/2013

tarkoittamia kyseiselle kasvupaikalle sopivia tai täydentäviä taimia. Alle 0,5 metrin etäisyydellä toisistaan

olevista taimista vain yksi lasketaan mukaan koealan taimimäärään.

28  

Taimien ensisijaisuusjärjestystä määritettäessä tulisi taimien ominaisuuksia ja uudistusalan olosuhteita

arvioida metsänhoitosuositusten perusteella. Yleensä taimet luetaan puulajeittain. Mittaus lopetetaan, kun

koealalta on luettu kaikki tai 15 sopivinta kehityskelpoista tainta. Jos koealalla on metsänhoitosuosituksien

perusteella kehityskelpoisia taimia yli 15 kpl, metsäneuvoja arvioi mitkä taimista jätetään ensisijaisesti

kasvamaan taimikonhoidossa ja lukee ko. taimet. Täydentävät taimet luetaan koealan taimimääriin yleensä

viimeisinä. Lisäksi arvioidaan runkolukuun mukaan laskettujen taimien mediaanipituus (eli pituutensa

suhteen keskimmäinen taimi arvioidaan).

Viljelytaimia/kylvökohtia

Kehityskelpoiset viljelytaimet tai kylvökohdat lasketaan puulajeittain koealalla. Jos kylvökohdat eivät ole vielä

taimettuneet, arvioidaan onko riittävät maanmuokkaus- ja kylvötoimenpiteet suoritettu.

Kokonaismäärän lisäksi lasketaan koealoittain istutuspaikaltaan oikein valittuihin kohtiin, oikeaan asentoon ja

syvyyteen istutetut taimet. Viljelytaimen paikka muokkauskohdassa arvostellaan metsänhoitosuositusten

mukaisesti. Oikein istutetut taimet lasketaan koealoittain ja kappalemäärä tallennetaan Virrassa kohtaan

Puuluokka 9 (siemenpuut). Istutustyön laatu arvioidaan sanallisesti tekstikenttään. Maasto sovelluksessa

istutustyö arvostellaan osakuvion koealojen tarkastustiedot kohdassa istutuslaatu (oikein istutetut taimet

kpl/ha). Koealakohtaisesti tieto kirjataan koealan tarkastustiedot kentässä.

Luonnontaimia

Lasketaan kasvatuskelpoisten puulajien luonnontaimien määrä kpl/ha. Alle 10 cm pitkiä luonnontaimia

pidetään vaihtuvana taimiaineksena eikä niitä normaalisti lueta mukaan taimimääriin. Metsäneuvoja voi

olosuhteet huomioon ottaen hyväksyä myös alle 10 cm:n pituisia elinvoimaisia luonnontaimia taimimäärään.

Sirkkataimia ei kuitenkaan lueta kasvatuskelpoisten taimien määrään.

Täydentävien puulajien taimet

Lasketaan valtioneuvoston asetuksessa 1308/2013 tarkoitettujen täydentävien puulajien kehityskelpoisten

taimien määrä koealalla. Täydentäviä taimia voidaan lukea mukaan ensisijaisesti kasvatettavien taimien

lisäksi kunnes taimien enimmäismäärä (3 000 kpl/ha) koealalla täyttyy. Täydentävien taimien

enimmäismäärä on normaalisti enintään 20 %, mutta Metsäkeskuksen Lapin alueella hieskoivuja voidaan

lukea mukaan 50 %. Täydentävien taimien osuus lasketaan koko kuvion (tai osakuvion) taimien

kokonaismäärästä (ei koealakohtaisista määristä). Maastotallentimelle ja tietojärjestelmään täydentäviä

taimia ei merkitä enempää kuin valtioneuvoston asetuksen 1308/2013 mukaan on sallittua.

Kuolleet tai kehityskelvottomat viljelytaimet

Lasketaan sellaisten viljelytaimien tai kylvökohtien määrä, jotka eivät ole kehityskelpoisia. Kun tuloksia

lasketaan tietojärjestelmään syöttämistä varten, on kaikilla puulajeilla koealakohtainen maksimi 3 000 kpl/ha.

Taimet lasketaan siten, että ominaisuuksiltaan uudistusalan olosuhteisiin parhaiten soveltuvat taimet luetaan

ensisijaisesti taimimääriin.

HEINÄN JA VESAKON TORJUNTA

Käsittelyn laatua arvioidaan tarvittaessa koealoittain. Koealakohtaisten havaintojen perusteella tehdään

päätös keskimääräisestä tuloksesta tarkastettavalla alueella, ja se merkitään osatietoihin tallentimelle. Mikäli

toimenpide on tehty vain osalla kuviota, kuvio ositetaan.

ELINYMPÄRISTÖT

Jos metsän uudistamista koskevan tarkastuksen yhteydessä havaitaan, että elinympäristö on tuhoutunut jo

hakkuun yhteydessä, on tästä tehtävä merkintä kyseessä olevan metsänkäyttöilmoituksen tarkastuksen

29  

tietueelle. Mikäli metsänkäyttöilmoitusta ei em. tapauksessa ole aiemmin tarkastettu, merkitään

kohdevalinnaksi harkinta. Elinympäristötiedot täytetään kohdan 3.5 ohjeen mukaan.

 

30  

 

Taulukko 3. Metsänuudistamisen yleisarvostelu.

31  

5 Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain sekä kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten hakemusten suunnitelmien ja toteutusten tarkastus Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain ja kestävän metsätalouden rahoituslain (vanha

kemeralaki) tarkastukset tehdään samoilla periaatteilla. Rahoitusehdot voivat joissain kohtia olla erilaiset.

5.1 Kemera-töiden tarkastusten yleisohjeet

Tarkastettavilta kuvioilta selvitetään metsävaratiedon tallentamista varten tarvittavat tunnukset.

Otantaan perustuvissa tarkastuksissa tarkastetaan koko hanke, ellei tarkastettavan työlajin kohdalla muuta

mainita. Harkintatarkastuksissa tarkastetaan ne kuviot, jotka ovat tilanteen selvittämisen kannalta tarpeen.

Otanta ja harkintatarkastuksissa mitataan samat tunnukset. Mittaustapaa valittaessa tulee ottaa huomioon,

mitä on ohjeistettu luvun 3 kohdissa 3.2 - 3.5.

MÄÄRÄN TARKASTAMINEN

Jos maastossa havaittu hankkeen koko on pienempi kuin ilmoitettu määrä, merkitään erotus omana osana.

Mittausmenetelmien erilaisuudesta johtuva pinta-ala ero voi olla maksimissaan 10 % pinta-alasta.

Selkeästi erotettavat rajausvirheet kuitenkin korjataan aina.

Tarkastuksessa arvioidaan myös rahoitettujen materiaalien määrät. Kun tukea maksetaan todellisten

kustannusten perusteella, tositteet tarkastetaan kohdan 5.2 ohjeen mukaan.

ARVOSTELU KEMERA-TARKASTUKSISSA

Rahoituslain mukaan töiden on oltava taloudellisesti sekä metsäluonnon- ja ympäristönhoidon kannalta

tarkoituksenmukaisia. Näin ollen kohteiden arvostelussa huomioidaan sekä toimenpiteen metsänhoidollinen

laatu että rahoituskelpoisuus. Metsänhoidollisesti hyvä työ voi olla rahoituskelvoton, mutta rahoituskelpoinen

työ ei voi olla metsänhoidollisesti puutteellinen. Työn laatu on metsänhoidollisesti hyvä (kohdat 1-3) tai

puutteellinen (kohta 5):

1. Hyvä Työ on rahoituskelpoinen ja työn laatu on metsänhoidollisesti hyvä (metsänhoitosuositusten mukainen).

Arvostelu voi olla hyvä myös niissä tapauksissa, joissa kohteen laatu on työn jälkeen heikentynyt, mutta se

ei ole johtunut toteuttajien virheestä tai laiminlyönnistä (esim. hirvi- tai muu luonnontuho).

2. Rahoitusta muutettava

Työ on rahoituskelpoinen, mutta toteutettu työ poikkeaa hakemuksessa esitetystä siten, että maksettavaa

rahoitusta on muutettava

3. Virheellinen

Työ ei täytä rahoitusehtoja, mutta työn laatu on metsänhoidollisesti hyvä (metsänhoitosuositusten

mukainen).

4. Ei tarkastushavaintoja

5. Virheellinen ja metsänhoidossa puutteita

Työ ei täytä rahoitusehtoja eikä työn laatu ole metsänhoidollisesti hyvä.

32  

5.2 Tositteiden tarkastus: tarkastettavat asiakirjat ja todelliset kustannukset 5.2.1 Tositetarkastuksen tarkoitus

Tositetarkastuksella selvitetään, että Metsäkeskukselle tuen maksamisen perusteeksi esitetyt hankkeen

kustannukset ovat säädösten ja rahoituspäätöksen ehtojen mukaisia, ajallisesti ja asiallisesti hankkeelle

kuuluvia sekä tuensaajan (metsänomistajan ja/tai hankkeen toteuttajan) maksamia hankkeelle kuuluvia

menoja.

5.2.2 Tarkastettavia asiakirjoja

Suunnitelman tarkastuksessa tarkastetaan hankesuunnitelman sisältö, rahoitushakemus liitteineen,

kustannusarvio, Riihi-järjestelmän hankeselvitys.

Toteutuksen tarkastuksessa tarkastetaan toteutuksen rahoitushakemus liitteineen, toteutusselvitys/-ilmoitus,

Riihi-järjestelmän hankeselvitys, alustava rahoituspäätös ja hankkeeseen liittyvät tositteet. Toteutuksen

tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös suunnitelma (ks. suunnitelman tarkastus edellä).

5.2.3 Tositetarkastuksen suorittaminen

Tositteiden tarkastaminen aloitetaan keräämällä hankkeen tuensaajan/toteuttajan Metsäkeskukseen

lähettämät hankkeen toteutusselvitykset/-ilmoitukset (toteutusselvityksillä/-ilmoituksilla tuensaaja/toteuttaja

esittää hankkeelle syntyneet kustannukset tuen maksamisen perusteeksi).

Toteutusselvityksellä/-ilmoituksella esitettyjä kustannuksia vastaavat tuensaajan/toteuttajan maksamat

alkuperäiset menotositteet tai muut vastaavat tuenmaksamisen perusteet tarkastetaan.

Tositteiden keruun ja sisällön tarkastuksen voi suorittaa joko metsäneuvoja tai hankesihteeri. Metsäneuvoja

kuitenkin arvioi kustannusten oikeellisuuden suhteessa maastossa tehtyihin toimenpiteisiin.

Hankkeista, joille maksetaan tukea todellisten kustannusten perusteella, tarkastetaan kustannusten

perusteena olevat alkuperäiset tositteet tai kopiot tositteista tai osa niistä, ja verrataan kustannuksia

toteutusilmoituksen/-selvityksen tietoihin. Jäljempänä tässä luvussa on määritelty tarkemmin, mitä tositteita

eri työlajeissa tarkastetaan. Tässä esitetyt ohjeet ovat vähimmäisvaatimuksia todellisten kustannusten

selvittämiseksi. Mikäli kustannusten oikeellisuutta on syytä epäillä, tarkastetaan hankkeesta kaikki

alkuperäiset kirjanpidon tositteet kustannuslajista riippumatta.

Tarkastetuista tositteista, hinnastoista ja muistiotositteista ja muista kustannuksia selvittävistä asiakirjoista

(esim. toteutussopimus) otetaan kopiot, jotka liitetään tarkastusasiakirjoihin.

Tositteiden ja hinnastojen tietoja verrataan hankkeelle ilmoitettuihin kustannuksiin, maastotarkastuksen

havaintoihin ja rahoituslain ehtoihin, joiden perusteella arvioidaan kustannusten oikeellisuus ja

tarkoituksenmukaisuus. Lisäksi arvioidaan, vastaavatko hankkeen kustannukset yleistä kustannustasoa.

Mikäli tarkastuksessa havaitaan tukikelvottomia kustannuksia, ne dokumentoidaan mahdollisimman

yksilöidysti (kuten tositteittain) jatkotoimenpiteitä varten.

33  

5.2.3.1 Toteutusselvitysten ja/tai toteutusilmoitusten perusteella tarkastettavat tositteet

Tuensaajan maksamat alkuperäiset laskut

Metsänomistajan ja/tai hankkeen toteuttajan maksamat urakoitsija- ja materiaalilaskut

Taimihinnasto Palvelualueen hyväksymä hinnasto metsän uudistamismateriaalista. (Koskee vanhan rahoituslain mukaan

tulleita hankkeita).

Toteuttajan palveluhinnasto

Hankkeen toteuttajan hinnasto, jonka perusteella metsänomistajaa laskutetaan mm. erilaisista

työsuorituksista (esim. raivaaminen, istuttaminen jne.) sekä yleiskustannuksista (työnjohto, hallinto).

Hinnastosta voidaan selvittää hankkeen yleiskuluja, jos ne eivät sisälly hankkeen muihin kustannuslajeihin.

Muistiotositteet

Mikäli hankkeelle kohdennetaan tässä mainitsemattomia muita yleisiä kustannuksia (ei koske työnjohtoa,

hallintoa), ne tarkastetaan muistiotositteista. Myös eri hankkeiden välillä tapahtuneiden kustannuksien

kirjaamisvirheiden korjaukset voidaan tarkastaa muistiotositteista.

Muuta huomioitavaa

Jos metsäneuvojan käytössä ei ole edellä mainittuja hinnastoja tai kustannukset eivät sisälly niihin,

kustannukset tarkastetaan aina alkuperäisistä tuensaajan (metsänomistaja ja/tai hankkeen toteuttaja)

maksamista laskuista.

5.2.3.2 Tarkastettavat hankelajit

METSÄN UUDISTAMINEN VAIN 17.4.2015 MENNESSÄ TULLEET VANHAN RAHOITUSLAIN MUKAISET

HANKKEET

Kaikki tuensaajan (metsänomistaja ja/tai hankkeen toteuttaja) maksamat hankkeelle kuuluvat laskut

tarkastetaan, ja tämän lisäksi tarkastetaan kaikki uudistamismateriaaleja koskevat kustannukset (esim.

taimet, siemenet, suojat ja torjunta-aineet) taimihinnastosta tai alkuperäisistä laskuista.

Muut kustannukset (esim. raivaus- ja istutustyö) tarkastetaan metsänomistajan maksamasta laskusta, ja

niiden oikeellisuus arvioidaan maastohavaintojen ja toteutusselvityksen tietojen perusteella. Jos tiedot eivät

täsmää, tarkastetaan tarvittaessa alkuperäiset tositteet (esim. palkkaerittelyt) kustannusten selvittämiseksi.

YHTEISHANKKEET (esim. suometsän hoito, tiet, luonnonhoito)

Otannan tai harkinnan perusteella tarkastetaan tuensaajan (metsänomistaja ja/tai hankkeen toteuttaja)

maksamia hankkeelle kuuluvia laskuja niin, että ne kattavat vähintään 50 % hankkeen

kokonaiskustannuksista.

Tarkastettavaksi voidaan valita esimerkiksi euromäärältään suuret laskut tai muutoin keskeiset erät (esim.

hankkeen loppuvaiheen laskut). Yleiskustannukset (työnjohto, hallinto) voidaan tarkastaa esim. hankkeen

toteutussopimuksesta (tai allekirjoitetusta luovutuspöytäkirjasta) tai tositteista.

Muut kustannukset tarkastetaan alkuperäisistä tuensaajan (metsänomistaja ja/tai hankkeen toteuttaja)

maksamista urakoitsija-/materiaalilaskuista tai palkkaerittelyistä. Tositteiden tarkastuksessa voi käyttää

apuna hankeen laskulistaa, mutta se ei korvaa alkuperäisten tositteiden tarkastamista.

34  

MUUT TYÖLAJIT

Metsänterveyslannoitus

Ravinneanalyysistä ja lannoitusaineesta aiheutuneet kustannukset tarkastetaan kokonaan tuensaajan

(metsänomistaja ja/tai hankkeen toteuttaja) maksamasta laskusta.

Juurikäävän torjunta

Torjunta-aineesta aiheutuneet kustannukset tarkastetaan maksetusta laskusta. Jos hanke on osa

suurempaa torjuntakokonaisuutta, arvioidaan, ovatko tarkastettavalle hankkeelle osoitetut kustannukset

kohtuullisia ja kohdistettu hankkeelle oikein. Jos Metsäkeskus edellyttää poikkeuksetta, että torjunta-

ainelaskut ovat rahoitushakemuksen liitteinä, tositteiden tarkastus maastotarkastuksen yhteydessä ei ole

tarpeen.

Muissa tapauksissa kustannukset tarkastetaan edellä olevia ohjeita soveltaen.

5.3 Hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden tarkastus

Tarkastuksessa arvioidaan, onko rahoitettu toimenpide menettänyt tai vaarassa menettää merkityksensä.

Metsän uudistamiseen, metsätien tekemiseen ja kunnostusojitukseen liittyvää hoito- ja

kunnossapitovelvollisuutta arvioidaan rahoituslain ja siihen liittyvien säädösten perusteella.

Hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden täyttymistä tulee arvioida myös tavanomaisten tarkastusten

yhteydessä. Mikäli tarkastuksessa todetaan, että rahoitettu toimenpide on menettänyt tai vaarassa menettää

merkityksensä, metsänomistajaa edellytetään ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin rahoituksen

takaisinperinnän uhalla (rahoituslain 15 §). Suoritetaan aina seurantatarkastus, jolla varmistetaan että

vaaditut toimenpiteet on tehty.

METSÄN UUDISTAMINEN

Tarkastetaan, onko taimikko kehityskelpoinen ja onko tarvittavat työt taimikon alkukehityksen turvaamiseksi

suoritettu (mm. heinän- ja vesakontorjunta, kuivatustoimenpiteet).

METSÄTIET

Arvioidaan, onko tie säilyttänyt käyttökelpoisuutensa. Tiessä tulee olla selvä kulutuskerros (sorastus riittävä)

ja ajoradan pinnan tulee olla riittävän tasainen (tietä on lanattu). Tienvarsialueiden ja kääntöpaikkojen tulee

olla raivattuja, kuivatusojien ja rumpujen tulee toimia eikä tien käyttö saa olla rajoittunut esim. vettymisen,

penkkojen sortumisen tai runkovaurioiden takia.

SUOMETSÄN HOITO

Veden virtauksen tulee olla ojissa esteetön, ja ojien ylityspaikkojen tulee olla käyttökelpoisia, myös rumpujen

tulee toimia moitteettomasti. Puuston tulee olla pääosin hoidettua, jotta puusto hyötyy kuivatustoimenpiteistä.

Etenkin taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoidon laatuun tulee kiinnittää huomiota.

Vesiensuojelurakenteiden tulee toimia niiden edellyttämällä tavalla ja lietealtaissa tulee olla lietetilavuutta

jäljellä. Mikäli hankealueella havaitaan vesistöön ulottuva tai sitä välittömästi uhkaava haitta, edellytetään

aina korjaavia toimenpiteitä.

35  

5.4 Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito TAIMIKON VARHAISHOIDON RAHOITUSEHDOT MÄÄRÄAIKAISESSA RAHOITUSLAISSA Taimikon varhaishoidon kohteen pinta-alan tulee olla vähintään 1 hehtaari. Kohde voi myös koostua useasta

eri kuviosta niin, että pienimmän kuvion koko on vähintään 0,5 hehtaaria.

Kasvatettavan taimikon keskipituuden tulee työn jälkeen olla vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä.

Taimikon varhaishoidossa kohteelta tulee poistaa vähintään 3000 runkoa hehtaarilta. Pohjois-Suomessa

tulee poistaa vähintään 2000 runkoa hehtaarilta.

Ensisijaisesti kuvio pyritään tarkastuksessa jakamaan osakuvioiksi. Jos taimikko on aukkoinen ja

epätasainen, tuki myönnetään tehoalan mukaisena. Epätasaisuudeksi ei katsota riistatiheikköjen

perkaamatta jättämistä. Perkaamattomia riistatiheikköjä voidaan hyväksyä alle 10 %:a kuvion pinta-alasta.

Taimikon varhaishoidon jälkeen kasvatettavan puuston määrä saa olla enintään 5000 runkoa hehtaaria

kohden. Varhaishoidon jälkeen ei saa olla välitöntä hoitotarvetta seuraavan viiden vuoden aikana.

NUOREN METSÄN HOIDON RAHOITUSEHDOT MÄÄRÄAIKAISESSA RAHOITUSLAISSA

Nuoren metsän hoitokohteen pinta-alan tulee olla vähintään 2 hehtaaria. Kohde voi koostua useasta

kuviosta niin, että pienimmän kuvion koko on vähintään 0,5 hehtaaria.

Kasvatuskelpoisen puuston keskipituuden tulee olla tehdyn työn jälkeen yli 3 metriä ja pohjapinta-alalla

punnittu rinnankorkeusläpimitta alle 16 cm.

Kohteelta tulee kaataa vähintään 1000 kappaletta kantoläpimitaltaan vähintään 3 cm runkoa hehtaarilta.

Pohjois-Suomessa luku on vähintään 800 kappaletta kantoläpimitaltaan vähintään 3 cm runkoa

hehtaarilta.

Tehdyn työn jälkeen kasvatettavan puuston määrä saa olla enintään 3000 runkoa hehtaaria kohden. Jos

kuvio on aukkoinen ja epätasainen, tuki myönnetään tehoalan mukaisena. Epätasaisuudeksi ei katsota

riistatiheikköjen perkaamatta jättämistä. Perkaamattomia riistatiheikköjä voidaan hyväksyä alle 10 %:a

kuvion pinta-alasta.

Tehdyn työn jälkeen ei saa olla välitöntä hoitotarvetta seuraavan viiden vuoden aikana.

Hankkeet joissa on omavalvontatieto hakemuksessa. Maastotarkastuksessa tulee mittauksessa huomioida

myös toimijan ohjeistus. MITTAUSAJANKOHTA

Mittaukset pyritään tekemään mahdollisimman pian hakemuksen saapumisen jälkeen. Mikäli hakemuksen

saapumisen ja mittaushetken väliin jää kasvukausi, vähennetään kasvun vaikutus mittaustuloksista.

5.5 Ilmoitustarkkuus Taimikon varhaishoidon ja nuorenmetsän hoidon toteutuksentarkastuksissa on jäävän puuston määrä

ilmoitettava 200 rungon tarkkuudella, keskipituus 10cm:in ja läpimitta 1cm:in tarkkuudella. Rahoitusehtojen

36  

täyttyessä näissä merkittävä heitto ilmoitetuissa tunnuksissa, ei tee hankkeesta virheellistä. (Yli 20% ero

kirjataan ylös ja ilmoitetaan tarkastuksen lisätietokentässä)

KOEALAT

Taimikon varhaishoidossa ja Nuoren metsän hoidossa tunnukset määritellään yleensä 3,99 metrin säteisiltä

ympyräkoealoilta. Taimikon varhaishoidossa runkoluku ja poistuma, voidaan määrittää käyttämällä

pienempää ympyräkoealaa (esim. säde 1,78 m, kerroin 1 000)

Mikäli lumi haittaa poistuman arvioimista, on poistuman määrä ja laatu pystyttävä arvioimaan luotettavasti

kasvamaan jätetyn puuston runkoluvun ja toimenpidettä edeltäneen runkolukutiedon (esim. luotettava

metsävaratieto) perusteella. Tarkastusselvitykseen kirjataan tiedot, joiden perusteella poistuma on arvioitu

riittäväksi ja arvio poistuman määrästä. Jos poistumaa ei pystytä arvioimaan tarpeeksi luotettavasti muuten

kuin mittaamalla, tarkastus on siirrettävä kevääseen.

OSAKUVIOINTI, MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN JA SUHTEELLINEN PINTA-ALAVÄHENNYS

Ensisijaisesti kuviot ositellaan koko Suomessa kohdan 3.4 ohjeen mukaan.

Liikaa ilmoitettu, toteutuksen tarkastuksessa tekemätön tai rahoitettavaan kuvioon ominaisuuksiltaan (esim.

nuoren metsän hoitohankkeella lpm yli 16 cm) selvästi kuulumaton kuvion osa ilmoitetaan aina omana

osakuviona.

Jos toimenpide on kokonaisuutena rahoituskelpoinen, mutta puuston kehitysluokka kuviolla vaihtuu (esim.

pieni taimikko-osa nuoressa kasvatusmetsässä), pienimpänä erotettavana osakuviona voidaan pitää alle 2

hehtaarin kuvioilla 0,2 hehtaaria ja vähintään 2 hehtaarin kuvioilla 10 % kuvion pinta-alasta, mutta enintään

0,5 hehtaaria.

Epätasaisissa metsiköissä, kun osakuviointi ei ole puuston luontaisen pienaukkoisuuden tai epätasaisuuden

takia mahdollista, voidaan rahoituskelpoisuuden arvioinnissa käyttää normaalista menettelystä poikkeavaa,

yksittäisten koealojen perusteella tehtävää suhteellista pinta-alavähennystä (jäljempänä prosenttivähennys).

Vähennys tehdään niiden koealojen, joiden poistuman määrä ei täytä rahoitusehtoja, suhteellisena osuutena

systemaattisesti mitattujen koealojen lukumäärästä siihen asti, että kuvion keskimääräinen poistuma täyttää

rahoitusehdot (liite 2). Prosenttivähennys voi olla enintään 35 % kuvion kokonaispinta-alasta. Muussa

tapauksessa hylättävän alueen tulee muodostaa yhtenäinen, muusta kuviosta erotettavissa oleva osakuvio

tai kuvio hylätään kokonaan.

Prosenttivähennystä voidaan käyttää vain, jos

1) kasvatettava puulaji on kasvupaikalle soveltuva metsälain ja valtioneuvoston asetuksen 1308/2013

mukaisesti

2) hyväksyttävän pinta-alan kasvatettavan puuston tunnuksien tulee täyttää rahoituslain ehdot ja

3) vähennettävän koealan kasvatettavan puuston runkoluku ei saa ylittää metsänhoitosuositusten mukaista

runkoluvun ylärajaa ja

4) kuviolla mitataan tarpeeksi kattava ja tasainen systemaattinen koealaverkosto.

RUNKOLUKU

Runkoluku lasketaan koealojen runkolukujen aritmeettisena keskiarvona. Runkolukuun lasketaan

kasvatettavan jakson elävät puut, joiden pituus on vähintään puolet kasvatettavan taimikon pituudesta.

37  

Kun jäävän puuston runkoluku on kasvatuskelpoisuuden alarajalla, kasvatettavaan runkolukuun lasketaan

vain 0,5 metrin etäisyydellä toisistaan olevista rungoista vain yksi jäävään runkolukuun. Muulloin lasketaan

kaikki rungot. Säästöpuita ei lueta mukaan runkolukuun.

Työt tulee tehdä metsäalan hyvän ammattikäytännön mukaisesti. Lain perustelujen mukaan hyvän

ammattikäytännön perustana voitaisiin pitää hyvän metsänhoidon suosituksia, metsäteiden

rakentamisohjeita ja metsäalan ammattimaisten toimijoiden toiminta- ja laatujärjestelmiä.

Jos jäävän puuston tiheys ylittää selvästi metsänhoitosuositukset ja ylitystä perustellaan tuhoriskillä, lisätään

tarkastuskertomukseen arvioitu riskitekijä perusteluineen. Mikäli runkolukua perustellaan sillä, että puustoa

on kasvatettu liian tiheänä, puustossa tulee olla merkkejä riukuuntumisesta tai elävän latvuksen

supistumisesta.

Jos perusteena on jokin muu tuhoriskitekijä, tulee tuhon esiintymiselle olla perusteet (esim. kohteella tai

lähialueella merkkejä luonnontuhoista, hirvituhoista tai kohde sijaitsee jyrkässä rinteessä).

Jos epäillään metsälakirikkomusta, mitataan myös puuston pohjapinta-ala, kun puuston pituus on

yli 12 m.

KESKIPITUUDEN MITTAUS

Kemera tarkastuksissa taimikosta valitaan kasvatettavan pääpuulajin mediaanipuu, niiden runkojen joiden

pituus on vähintään puolet kasvatettavan taimikon pituudesta. Keskipituus määritetään pääpuulajin mukaan.

Jos on epäselvyyttä kemeraehtojen täyttymisestä toimitaan seuraavan ohjeen mukaan:

Taimikossa mitataan 5:den koealan keskipistettä lähimmän kasvatettavan pääpuulajin taimen pituus.

Kasvatettavalla puulla tarkoitetaan kasvupaikalle sopivaa puulajia ja kasvatettavaan jaksoon kuuluvaa,

joiden pituus on vähintään puolet kasvatettavan taimikon pituudesta. Keskipituus määritetään pääpuulajin

mukaan. Pituuden mittauksessa taimien välin on oltava 0,5 m.

Nuoren metsän hoidossa yli 3 metrisissä kohteissa keskipituus määritetään mediaanipuun mukaan

puulajikohtaisesti. Kasvatettavan pääpuulajin tulee kuitenkin kuviokohtaisesti erottua. Jos kohde on

kemeraehtojen mukaan rajatapaus, menetellään taimikkokohtaisen tarkemman mittausohjeen mukaan.

Metsävaratiedon päivityksen vuoksi keskipituus määritellään myös muille puulajeille.

Puulajiositteina taimikossa ovat mänty, kuusi ja lehtipuu. Pituus kirjataan kuviokohtaisesti ylös ositteittain

mediaanipuista. Lehtipuun mediaanipuuksi valitaan selkeästi vallitsevimman tai metsätaloudellisesti

merkittävimmän lehtipuulajin puu, joka myös tallennetaan puulajin oikealla koodilla.

KESKILÄPIMITTA

Pohjapinta-alalla painotetun keskiläpimitan systemaattisessa mittauksessa mitataan ympyräkoealan toiseksi

paksuin ja toiseksi ohuin kasvatettava runko (d1,3) millimetrin tarkkuudella. Koealakohtainen keskiläpimitan

estimaatti saadaan mitatuista läpimitoista maastotallentimelta tai liitteen 11 taulukosta.

Tarkempaa tulosta tarvittaessa voidaan lukea kaikkien koealojen runkojen läpimitat millimetrin tarkkuudella,

jolloin maastotallennin laskee pohjapinta-alalla painotetun keskiläpimitan.

38  

ARVOSTELU

Nuoren metsän hoidon arvostelussa ovat käytössä Kemera-hankkeiden arvostelukoodit, jotka on esitelty

kohdassa 5.1. Jos jollain osalla nuoren metsän hoidon tuen kustannuslaji muuttuu, se huomioidaan

arvostelussa, ja siitä tehdään merkintä. Havainto merkitään myös tarkastusselvityksen lisätietoihin.

PIENPUUN KORJUU

Jos nuoren metsän hoidon hankkeella on ilmoitettu Kemera-tuella rahoitettua pienpuun korjuuta,

tarkastetaan että kaikilta ilmoitetuilta kuvioilta pienpuuta on kerätty ja että vähimmäismäärä täyttyy.

Pienpuuta tulisi olla kerättynä suuriltakin kuvioilta tasaisesti koko alueelta. Tarvittaessa suoritetaan kuvioiden

jako osakuvioihin.

Tarkastukseen pyydetään myös mittaustodistus puumäärästä. Mittaustodistukseksi hyväksytään mm.

motolista, kuormavaakatuloste tai pinomitat.

5.6 Metsän uudistaminen KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUSLAIN MUKAISET HANKKEET

5.6.1 Toteutuksen tarkastus

Tarkastuksessa arvioidaan, onko hanke toteutettu hyväksytyn suunnitelman ja toteutusselvityksessä

ilmoitettujen tietojen mukaisesti, ja vastaako toteutus rahoituslain ehtoja ja metsänhoitosuosituksia.

Rahoituslain mukaiset tarkastukset suoritetaan mittausteknisesti samalla tavalla kuin metsälain mukaiset

metsän uudistamista koskevat tarkastukset.

TOSITTEIDEN TARKASTAMINEN

Hankkeen todelliset kustannukset tarkastetaan kohdan 5.2 ohjeen mukaisesti.

ARVOSTELU

Arvostelun kannalta on oleellista, että viljelytoimenpiteet ja taimien määrät vastaavat ilmoitettuja ja

suunnitelmassa hyväksyttyjä määriä. Koealojen mittauksen yhteydessä on syytä tehdä havaintoja myös

muista mahdollisista rahoitetuista seikoista, kuten esim. taimisuojista. Arvostelun 5-portainen luokitus on

esitetty kohdassa 5.1.

5.7 Juurikäävän torjunta

TOTEUTUKSEN JÄLKEEN TEHTÄVÄT MAASTOTARKASTUKSET

Juurikäävän torjunta-aineella käsiteltyjen kuvioiden tarkastaminen jälkikäteen on aineen häviämisen vuoksi

lähes mahdotonta, mutta muita rahoitukseen liittyviä asioita voidaan tarkastaa. Metsänkäyttöilmoitusten

tarkastusten yhteydessä tehdään aina merkintä mahdollisesta juurikäävän torjunnasta. Työnaikaiset

juurikäävän torjunnan tarkastukset on ohjeistettu jäljempänä.

Juurikäävän torjunnan toteutuksen jälkeen tehtävissä maastotarkastuksissa tarkastettavat kuviot

paikallistetaan hakemuspapereiden, toteutusilmoitusten ja metsänkäyttöilmoitusten perusteella. Tarvittaessa

paikkatiedot kysytään toteuttajalta. Tarkastuksessa kirjataan ylös tarkastettujen kohteiden eli kuvioiden

39  

ilmoitetut pinta-alat sekä tarkastuksessa havaitut pinta-alat. Toteutusilmoituksessa kantokäsittelynpinta-ala

on ilmoitettava 0,1 ha:n tarkkuudella.

Kuvioiden tai niiden osien rahoituslain mukaisuus arvioidaan voimassa olevien säädösten ja määräysten

perusteella. Juurikäävän torjunta-aineesta tarkastetaan tositteet. Kun Metsäkeskus suorittaa metsälain

valvontaa, tarkastusasiakirjoihin merkitään, jos kohteella tehdään tai on tehty juurikäävän torjunta.

Tarkastettavaa kuviota tai sen osaa arvosteltaessa pyritään tarkistamaan ainakin seuraavat asiat:

1. Hakkuu on toteutettu, ja hakkuutapa on vastannut hakemusta (päätehakkuu/kasvatushakkuu)

2. Toteutettu hakkuu on ollut puulajisuhteiltaan rahoituskelpoinen (havupuuta on ollut ennen hakkuuta

vähintään 50 %)

3. Hakkuu on suoritettu riskialueella kivennäismaalla

4. Hakkuu on suoritettu 1.5. - 30.11. rahoituskelpoisen ajanjakson aikana

5. Työ on tehty ennakkoon tehdyn hakemuksen mukaisesti

Tietojen (1-5) selvittämisessä voidaan hyödyntää myös aiemmin tehtyjä hakemuksia, toteutusilmoituksia,

metsänkäyttöilmoitusten tarkastuksia sekä korjuujäljentarkastuksia. Toisaalta juurikäävän torjuntaa

tarkastettaessa voidaan tehdä myös harkinnanvaraisia metsänkäyttöilmoitusten tarkastuksia.

Jos havaitaan, että hakattu puutavaramäärä poikkeaa ilmoitetusta, tai se on jakautunut ilmoituksesta

poiketen harvennus- ja päätehakkuisiin, havainnot merkitään myös lisätietoihin. Lisätietoihin merkitään myös

tieto siitä, oliko juurikäävän torjunta-aineen väri vielä havaittavissa.

Luonnonvarakeskus (LUKE) entinen (METLA) tulee tekemään tarkempia analyyseja

juurikääväntorjuntahankkeista, jotka saattavat kohdistua hankkeisiin, jotka Metsäkeskus on jo tarkastanut.

Tätä varten Metsäkeskuksen tulee antaa paikkatietoja juurikääväntorjuntahankkeista LUKElle. LUKEa varten

tehtävässä kohdevalinnassa voidaan hyödyntää automaattista otantaa.

Kantokäsittelyssä Metsäkeskuksen tulee myös seurata, miten torjunta-aineen menekki hehtaaria tai kuutiota

kohden kehittyy, ja miten määrät vaihtelevat esim. eri toimijoiden välillä. Mikäli juurikäävän torjunnassa

käytetään ureaa, voidaan se hyväksyä valtion varoin tuettavaksi vain, jos urea-valmiste on rekisteröity ja

hyväksytty torjunta-aineena.

KANTOKÄSITTELYN RISTIINTARKASTUKSET

Metsäkeskus ristiin tarkastaa noin 3-5 % hakemuksissa mainituista tiloista. Ristiin tarkastuksessa

selvitetään, että juurikäävän torjuntakuvioista on tehty metsänkäyttöilmoitus siten kuin se metsälain mukaan

on tehtävä. Rahoitusta ei saa myöntää metsälain vastaiseen toimintaan (rahoituslain 14 § 2 mom.).

Metsänkäyttöilmoituksesta tarkistetaan, että hakkuutapa vastaa haettua rahoitusta. Lisäksi varmistetaan,

että kantokäsiteltyjen kuvioiden puulajisuhteet ja maalaji (kivennäis-/turvemaa) ovat rahoituslain ehtojen

mukaiset.

KANTOKÄSITTELYN TYÖNAIKAISTEN TARKASTUSTEN VALMISTELU

Valvontaa varten Metsäkeskus pyytää vuosittain puunhankkijoilta tiedot alueellaan toimivista

hakkuukoneista, joissa on kantokäsittelylaitteisto. Metsäkeskus tarkastaa kerran kauden aikana maastossa

ja hakkuun yhteydessä noin 10 % jokaisen puunhankkijan käyttämistä koneista. Koneen työnjälki arvioidaan

yhdellä kuviolla. Jokaiselta puunhankkijalta tarkastetaan vähintään yksi kone. Alueen

metsänhoitoyhdistykset voidaan ryhmitellä yhdeksi puunhankkijaksi.

40  

Tarkastukset tulee aloittaa heti kantokäsittelykauden alussa ja niiden tulee kattaa koko kantokäsittelykausi.

Metsäkeskus selvittää aikaisintaan tarkastusta edeltävänä päivänä työnjohdolta tai tarkastuspäivänä koneen

kuljettajalta, missä tietty kone työskentelee ja suorittaako se yksityismailla kantokäsittelyä. Tarkoituksena on,

että työn toteuttaja ei saa tietoa suoritettavasta tarkastuksesta etukäteen. Jos kone suorittaa kantokäsittelyä

yksityismailla, mennään kohteelle suorittamaan työnaikainen maastotarkastus.

Mikäli koneet eivät työskentelykuvioillaan suorita kantokäsittelyä, tehdään siitäkin merkintä mahdollisia ristiin

tarkastuksia varten. Metsäkeskuksen suorittaman maastotarkastuksen tuloksen liitteeksi pyydetään

tarkastettavan koneen edellinen, omatoimisesti tehdyn valvonnan mittaustulos, jotta tuloksia voidaan verrata

toisiinsa.

KANTOKÄSITTELYN MAASTOTARKASTUKSEN SUORITTAMINEN

Juurikäävän torjunnan kantokäsittelyn maastotarkastuksen yhteydessä suoritetaan metsänkäyttöilmoituksen

harkintatarkastus ja tehdään metsänkäyttöilmoituksen tarkastuksen merkintä juurikäävän torjunnan

toteuttamisesta. Kohteen kuviotiedoista merkitään metsänkäyttöilmoituksen tarkastuslomakkeelle ainakin

ajankohta, hakkuutapa ja puulajisuhteet.

Puumääristä pyydetään tiedot koneen kuljettajalta, mikäli mahdollista. Tarkastettava kuvio voidaan jakaa

kahteen osaan, valmis ja hakkaamatta. Näin voidaan syöttää arviot puustosta ennen ja jälkeen hakkuun.

Jos kuvio arvioidaan torjuntatyönaikaisessa tarkastuksessa yhtenä kokonaisuutena, merkitään se

keskeneräiseksi ja puuston määräksi merkitään arvio ennen hakkuuta vallinneesta tilanteesta.

Juurikäävän torjuntatyön jäljen mittaus suoritetaan Metsätehon oppaan Kantokäsittelyn toteutus (2001)

menetelmän mukaisesti, käyttäen tämän ohjeen liitteenä olevaa Metsätehon lomaketta. Mikäli torjunta-

aineen leviämisessä on puutteita, annetaan korjauskehotus.

Työn jälki katsotaan virheelliseksi/kelvottomaksi silloin, kun alle 85 %:sesti peittyneitä kantoja on 30 % tai

enemmän. Jos vajausprosentti on 0–9, tulos on hyvä, 10–29 tyydyttävä/huomautettava ja 30–100

kelvoton/virheellinen. Jos työn laatu todetaan virheelliseksi/kelvottomaksi, ei kohteelle makseta tukea, ja

koneyrittäjän on tehtävä levityslaitteeseen tarvittavat korjaukset ja/tai muutettava työmenetelmää, ennen kuin

aletaan maksaa seuraavista kohteista tukea.

Kun koneyrittäjä on ilmoittanut työjäljen parantuneen, työnjohto tai yrittäjä voi tehdä uusintamittauksen ja

toimittaa tuloksen Metsäkeskukseen tai Metsäkeskus tekee uusintamittauksen. Mikäli levitysjäljen

mittaustulos on edelleen kelvoton, kyseisellä koneella ei ole syytä jatkaa kantokäsittelyä. Jatkossa koneella

tehdylle kantokäsittelylle ei tule maksaa tukea, kunnes työjäljen osoitetaan parantuneen hyväksyttäväksi

(alle 85 %:sesti peittyneitä kantoja on alle 30 %).

Pakkausten ja työohjeiden edelleen kehittämiseksi Metsäkeskuksen on tarkkailtava, jääkö käytettyihin

torjunta-ainepusseihin ainetta. Mikäli ainetta jää jäljelle, on siitä tehtävä huomautus tarkastuslomakkeen

lisätietoihin.

Metsäkeskus lähettää tarkastustuloksen tiedoksi koneen kuljettajalle ja koneyrittäjälle, työnjohdolle sekä

metsänomistajalle. Tarkastustulokset on koottava ja säilytettävä siten, että niitä voidaan tarvittaessa

hyödyntää menetelmien kehittämisessä ja juurikäävän torjunnan vaikuttavuuden tutkimuksissa.

Tositteiden tarkastus suoritetaan kohdan 5.2 ohjeen mukaan.

41  

5.8 Metsän terveyslannoitus

Metsän terveyslannoituskohteet tarkastetaan pääasiassa jo suunnitelmavaiheessa. Kestävän metsätalouden

määräaikaisen rahoituslain ehtojen mukaan, lannoitusalueen pinta-alan tulee olla vähintään 2,0 ha. Kohde

voi koostua useasta eri kuviosta kuitenkin niin että kuvion pinta-ala on vähintään 0,5 ha. Puuston kasvun

tulee olla taantunut ravinne-epätasapainon tai hyönteistuhon johdosta. Puuston tulee olla pääosin hoidettua

havupuuvaltaista 1-3 kehitysluokan metsää, joka sijaitsee joko turve- tai kangasmaalla.

Jos terveyslannoitus tehdään taimikossa, kohteella ei saa olla taimikonvarhaishoidon tarvetta. Sekä taimikon

keskipituuden on oltava vähintään 0,7 metriä.

Lehtipuuvaltaisia alueita voidaan rahoittaa vain entisillä peltoalueilla. Turvemailla kohteen tulee olla

ravinteisuustasoltaan vähintään suursaraista suota. Kivennäismailla tyypillisimpiä lannoituskohteita ovat

alueet, joiden maaperä on happamoitunut tai maaperässä esiintyy ravinne-epätasapaino (esim. metsitetyt

pellot ja kaskialueet). Toisinaan terveyslannoitus on tarpeen myös teollisuusalueiden, teiden ja isojen

asutusalueiden lähimetsissä sekä hyönteis- tai sienituhojen vaurioittamissa metsissä.

Ravinne-epätasapaino määritetään kasvuhäiriöiden, väri- tai muotovikojen tai neulasvuosikertojen vähyyden

perusteella joko silmävaraisesti tai ravinneanalyysillä. Silmävaraisessa arvioinnissa voi käyttää apuna esim.

Metsänterveysopasta (1988). Lisäksi arvioidaan, onko käytettävä lannoitusaine soveltuva kohteeseen,

lisääkö tai onko lannoitus lisännyt puuston kasvua ja onko alueen vesitalous kunnossa tai onko alueelle

laadittu kunnostusojitussuunnitelma. Myös lannoituksen toteutusmenetelmät, toteutuksen ajoittuminen ja

suunniteltujen vesiensuojelutoimenpiteiden riittävyys arvioidaan.

Turvemailla lannoituskohteet ovat pääasiassa paksuturpeisia (yli 40 cm), ruohoisista ja saraisista soista

(VSR, VSN, RhSR, VSK ja RhSK) syntyneitä puolukka-, mustikka- tai ruohoturvekankaita, joissa on

runsaasti typpeä.

Neulasten perusravinteiden pitoisuuksien ohjearvoja terveyslannoitustarpeen määrittämisen tueksi (Metlan

tiedonantoja 688):

Turvemaat

Mänty

Ravinne Selvä puutos Sopiva

N, % alle 1,2 yli 1,5

P, g/kg alle 1,3 yli 1,6

K, g/kg alle 4,0 yli 4,5

B, mg/kg alle 5,0 yli 10,0

Kuusi

Ravinne Selvä puutos Sopiva

N, % alle 1,3 yli 1,5

P, g/kg alle 1,4 yli 1,4

K, g/kg alle 4,5 yli 6,0

B, mg/kg alle 5,0 yli 8,0

42  

Kangasmaat

Kuusi

Ravinne Selvä puutos Sopiva

N, % alle 1,15 yli 1,45

P, g/kg alle 1,7 yli 2,3

K, g/kg alle 5,0 yli 6,0

B, mg/kg alle 7,0 yli 10,0

Mikäli lannoitteena on käytetty tai käytetään tuhkaa, turpeen ja tuhkan sekoitusta tai tuhkan ja teollisuuden

biolietteen sekoituksia, varmistetaan, että niiden koostumus ja soveltuvuus lannoituskäyttöön on selvitetty

ennen levitystä.

VESIENSUOJELUTOIMENPITEET

Tärkeillä pohjavesialueilla ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla (I-luokka) ja muilla

vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla (II-luokka) olevia alueita ei lannoiteta. Lannoitteet levitetään

ainoastaan sulan maan aikana tuhkaa lukuun ottamatta. Nitraattityppeä sisältävät lannoitteet levitetään

kevätkesällä.

Maakone- ja lentolevityksessä on huolehdittava, ettei lannoitetta levitetä vesistöihin. Purojen ja lähteiden

läheisyydessä on huomioitava pintavesien purkautumissuunta ja maaston kaltevuus. Lentolevityksessä

levitysajankohdan tuuliolosuhteiden pitää olla sellaiset, ettei lannoitetta joudu levityksessä vesistöön.

Lentolevitys tehdään ojien suunnan mukaisesti. Sivutuuli on huomioitava erityisesti ojien suuntaisissa

levityksissä.

Viite: Tapio VESIENSUOJELU Työopas 2013

Ohjeellisia määrämittoja ovat:

Purojen reunoille pintavesien purkautumissuunnista ja maaston kaltevuudesta riippuen 10-15m

Muiden vesistöjen reunoille maakonelevityksessä vähintään 30m ja tuhkalla 50m

Lentolevityksessä vesistöjen reunoilla vähintään 50m

Ojien reunaan 5m

Monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet 10-20m

Mitat eivät perustu mihinkään viralliseen määräykseen vaan ovat suosituksia ja avuksi tarkastustyötä

tekeville.

Toteutetusta lannoituksesta tarkastetaan tositteet kohdan 5.2 ohjeen mukaan. Arvioinnissa huomioidaan

käytetty lannoitteen määrä ja laatu. Käytetyn terveyslannoitteen määrän oikeellisuutta arvioidaan esim.

ravinneanalyysin tulosten tai metsähoitosuosituksien (Tapio 2014) liitteen 6.2 mukaisesti.

5.9 Ympäristötuki

Uusia, Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön valmistelemia vuonna 2015 solmittavia

ympäristötukisopimuksia valvotaan sisäisen valvonnan ohjeistuksen mukaan. Valvonnasta vastaa kunkin

palvelualueen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö.

43  

Sekä toimijoiden että Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön valmistelemia ympäristötukisopimuksia

tarkastetaan kumpiakin vähintään 4,5 %.

Tarkastettavista kohteista laaditaan keskitetysti paikkatietoanalyysi. Ympäristötukisopimusten

noudattamisten valvonnassa hyödynnetään ilmakuvia.

Solmittujen ympäristötukisopimusten noudattamista valvotaan vuosittain harkinnan perusteella valituissa

kohteissa (toteutuksen tarkastus). Vuonna 2015 tarkastetaan maastossa 5 % vuonna 2007 solmituista

sopimuksista.

Tarkastuksessa selvitetään, onko sopimusta noudatettu ja onko omistajamuutoksia tapahtunut.

Luontokohteiden tiedot ja pinta-alat täytetään lomakkeelle ja tallennetaan Virtaan jälkihoitovelvoitteen

tarkastuksena.

5.10 Metsäluonnon hoitohanke

Metsäluonnon hoitohankkeen suunnitelman tarkastuksessa selvitetään, onko suunnitelma

tarkoituksenmukainen ja tehtävät toimenpiteet säädösten mukaan luonnonhoitohankkeena rahoitettavia töitä.

Jos hanke perustuu hankehakumenettelyyn, selvitetään lisäksi, että hankesuunnitelma on

hankehakumenettelyssä hyväksytyn mukainen.

Toteutuksen tarkastuksessa selvitetään, onko toteutus tehty suunnitelman mukaisesti sekä kustannusten

oikeellisuus. Tositteet tarkastetaan kohdan 5.2 mukaan. Lisäksi selvitetään, että hankkeelle ei ole myönnetty

muuta julkista rahoitusta kuin tarkastuksen perusteena oleva rahoitus.

Jos hankkeen pinta-ala on määritettävissä, merkitään se ylös ja arvostellaan osatiedoissa. Arvioitaessa

hankkeita ja niiden rahoituskelpoisuutta, on arvioille saatavissa tukea Metsäkeskuksen, Metsätalouden

kehittämiskeskus Tapion ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä laatimasta oppaasta Metsäluonnon

hoitohankkeet 18.4.2000 tai uudemmasta versiosta.

5.11 Suometsän hoito- ja kunnostusojitushankkeiden laadun tarkastus

Maastotarkastusten tavoitteina on seurata yhtenäisellä arviointimenetelmällä kunnostusojituksen laatua ja

lainmukaisuutta. Lisäksi seurataan hankkeen kustannusten oikeellisuutta ja toimenpiteiden

tarkoituksenmukaisuutta ja saadaan tietoa kunnostusojitushankkeiden suunnittelun ja toteutuksen laadusta,

vesiensuojelun onnistumisesta sekä kunnostusojitushankkeiden ympäristövaikutuksista.

5.11.1 Suunnitelman tarkastus

Suunnitelman tarkastuksessa arvioidaan ne asiat, jotka ovat oleellisia hankkeen toteutuksen aloittamisen

kannalta. Maastotarkastuksessa tarkastetaan mm. onko alueen kuivatukselle tarvetta, onko puuston kasvu

elpynyt aikaisemman ojituksen jälkeen, maaperän ominaisuudet, onko puuston metsänhoidollinen tila

alueella (tai puusto suunnitellaan käsiteltäväksi ojituksen yhteydessä) vähintään tyydyttävä ja täyttääkö

hankealue muut kunnostusojitukselle asetetut kriteerit (mm. ravinteisuustaso).

Lisäksi tulee kiinnittää huomiota ojien suuntaukseen ja syvyyteen, ojien tarpeellisuuteen, kuivatusvesien

purkukohtiin, suojakaistojen riittävyyteen sekä arvioida toimenpiteiden vaikutusta alueella esiintyviin

arvokkaisiin elinympäristöihin. Vesiensuojelurakenteiden soveltuvuutta ja sijaintia arvioidaan soveltuvin osin

toteutuksen tarkastusohjetta noudattaen. Suunnitelman tarkastuksessa erityistä huomiota on kiinnitettävä

44  

siihen, ovatko kunnostusojitussuunnitelmassa käytettäväksi esitetyt vesiensuojelutoimenpiteet parhaita

käytettävissä olevia menetelmiä. Arvio tehdään tarkastushetkellä voimassa olevien suositusten (esim.

metsänhoitosuositukset ja Metsätalouden vesiensuojelu 2013) mukaisesti. Suunnitelman tarkastuksessa on

arvioitava sekä ojakohtaiset että koko hanketta koskevat vesiensuojelutoimenpiteet. Suunnitelmien

tarkastuksessa tulee käyttää hyväksi uoma-analyyysityökalua niillä alueilla, joilla analyysin aineistot ovat

käytettävissä.

5.11.2 Toteutuksen tarkastus

Maastossa tarkastettavilla hankkeilla pyritään tekemään havaintoja hankkeen kaikilta maantieteellisiltä osa-

alueilta. Hankkeelta arvioidaan keskeisimmät vesiensuojelutoimenpiteet sekä työnlaatu, metsänhoidollinen

tila ja ojituskelpoisuus pääosalla aluetta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kuivatusvesien laskupaikkoihin,

suunniteltuihin ja toteutettuihin vesiensuojelutoimenpiteisiin sekä ojituskelvottomiksi epäiltyjen kuvioiden

tarkastamiseen. Tarkastusta voidaan suunnata myös uoma-analyysin osoittamiin kriittisiin kohtiin.

ARVOKKAIDEN ELINYMPÄRISTÖJEN ARVIOINTI KUNNOSTUSOJITUSHANKKEESSA

Arvokkaat luontokohteet tarkastetaan aina, jos ne rajoittuvat hankealueeseen tai sijaitsevat sellaisella

etäisyydellä hankkeesta, että kuivatustoimenpiteet ovat saattaneet vaikuttaa kohteen ominaispiirteisiin.

Kohdetta ei tarvitse tarkastaa kokonaan, jos lähimpänä hankealuetta olevissa osissa ei havaita

ominaispiirteiden muutoksia (esim. kilometrin pituinen puro). Kohteen säilyminen arvioidaan kohdan 3.5

ohjeen mukaan.

TOTEUTUKSEN TEKNISEN LAADUN ARVIOIMINEN 1/3 Yleisarvio kunnostusojituksen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta Kohdassa arvioidaan, onko hankealue ollut ojituskelpoista metsämaata (esim. suo-/turvekangastyyppi ja

metsä-/kitu-/joutomaa), onko puuston kasvu elpynyt aikaisemman ojituksen jälkeen, onko kuivatus

onnistunut ja ovatko vesistö- ja ympäristöhaitat jääneet mahdollisimman vähäisiksi. Taloudellisuutta

arvioidaan ojametrikohtaisten kokonaiskustannuksien perusteella, ja kustannuksien kohtuullisuutta

arvioidaan toteutuksen onnistumisen ja työn laadun perusteella.

Arvosteluasteikko on hyvä, hyväksytty/huomautettavaa ja korjattava/virheellinen.

SUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN

Tarkastuksessa arvioidaan, onko hanke toteutettu suunnitelman mukaisesti. Jos toteutus poikkeaa

suunnitelmasta, havainnot merkitään tarkastusselvityksen lisätietoihin.

TYÖN JÄLKI JA KULKUYHTEYDET

Arvioidaan työskentelyn huolellisuutta hankkeella: mm. kaivujälki, onko kaivumaat sijoitettu katkonaisesti

sekä puusto poistettu riittävän kauas ojan penkasta. Kulkuyhteyksien järjestely arvioidaan kokonaisuutena

tarkastetulla alueella. Arvioinnin perusteena ovat esim. piennartiet, rummut, luiskaukset, kannasten

jättäminen ja päisteet.

2/3 Vesiensuojelu

Kunnostusojitushankkeen hallinnollisessa tarkastuksessa arvioidaan vesiensuojelusuunnitelman sisältö sekä

vesiensuojelurakenteiden mitoitusperusteet ja mitoituksen riittävyys suhteessa valuma-alueen kokoon tai

45  

valumavesien määrään ja hankkeen vaikutukset purkuvesistöön. Maastotarkastuksessa kiinnitetään

huomiota ensisijaisesti siihen, onko vesiensuojelurakenteet toteutettu ja mitoitettu

vesiensuojelusuunnitelman mukaisesti, ovatko rakenteet kohteeseen sopivia ja riittävän tehokkaita sekä

arvioidaan mahdollinen rakenteiden kunnostuksen tarve.

Purkuvesistöt-kohtaan kirjataan niiden vesilain mukaisten vesistöjen nimet, joihin kunnostusojitusalueen

vedet pääosin laskevat. Lisäksi arvioidaan hankealueen etäisyys edellä mainittuihin vesilain mukaisiin

vesistöihin.

VESIENSUOJELURAKENTEET

a) Mitoitus

Mitoituksen riittävyyttä verrataan viimeisimpiin hankkeen vesiensuojelusuunnitelman laatimishetkellä

voimassa oleviin mitoitussuosituksiin esim. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metsätalouden

vesiensuojelu (2013). Tarkastuksessa arvioidaan mittaamalla mm. laskeutusaltaiden lietetilavuus (m3) ja

lietetilavuuden täyttymisaste, kaivu-/perkauskatkojen pituus, pohjapatojen/porrastusten kokonaispituus (ojan

pituussuunnassa), pintavalutuskenttien pinta-ala, suojavyöhykkeiden koko sekä arvioidaan kuivatusojien

lietekuoppien toteutus (kpl/tarkastettu oja). Muut vesiensuojelurakenteet mitataan niiden ominaisuuksiin

soveltuvalla tavalla.

Hyvä

Vesiensuojelutoimenpiteen mitoitus perustuu valumavesien määrään tai valuma-alueen pinta-alaan. Myös

muut mitoitukseen vaikuttavat tekijät, kuten esim. maaperän eroosioherkkyys, on otettu huomioon.

Hyväksytty/huomautettavaa

Vesiensuojelutoimenpiteen mitoitus ei perustu valumavesien määrään tai valuma-alueen pinta-alaan ja

mitoitus poikkeaa lievästi suosituksista. Alueella esiintyy muita lieviä puutteita, esim. vähäisiä merkkejä

eroosiosta.

Korjattava/virheellinen

Vesiensuojelutoimenpiteen mitoitus ei perustu valumavesien määrään tai valuma-alueen pinta-alaan tai

muita mitoitukseen vaikuttavia vesiensuojelutekijöitä ei ole otettu huomioon. Mikäli vesiensuojelurakenteita ei

ole toteutettu suunnitelman mukaisesti eivätkä rakenteet täytä suosituksia tai suojavyöhyke vesistöön tai

metsälain 10 §:n mukaiseen elinympäristöön puuttuu, hanke todetaan virheelliseksi.

b) Toimivuus

Hyvä

Vesiensuojelutoimenpiteellä on pystytty ehkäisemään lietteiden kulkeutuminen toimenpiteen alapuolelle.

Vesiensuojeluratkaisu on valittu oikein, kun otetaan huomioon ojitusalueen maalaji, kaltevuus ja vesimäärät.

Toimenpiteen alapuolella olevan ojaston kuivatusteho on hyvä.

Hyväksytty/huomautettavaa

Vesiensuojelutoimenpide on pidättänyt valuma-alueelta tulevan kiintoaineen, mutta rakenteessa on

kunnostuksen tarve tai jokin muu vesiensuojelurakenne soveltuisi kohteeseen paremmin esim. alueen

eroosioherkkyyden takia.

Korjattava/virheellinen

Vesiensuojelutoimenpide ei ole toiminut lainkaan tai toiminta on heikentynyt oleellisesti (esim.

laskeutusaltaasta puuttuu veden virtausta hidastava kynnys tai lietetilavuus on täyttynyt, jonka seurauksena

46  

kiintoaines kulkeutuu altaan läpi). Jos alueella on vakava eroosio-ongelma, joka uhkaa oleellisesti heikentää

vesistön tilaa tai ulottuu vesistöön asti, vesiensuojelutoimenpide todetaan aina virheelliseksi ja korjattavaksi.

Kokonaisarvio vesiensuojelun onnistumisesta hankkeella tehdään edellä arvioitujen havaintojen perusteella:

Hyvä: Toimii erinomaisesti, ei vaadi huoltotoimenpiteitä.

Hyväksytty/huomautettavaa: Toimii, mutta vaatii yhden (1) vuoden sisällä huoltoa. Lisätiedoissa on mainittava arvostelun syy.

Korjattava/virheellinen: Ei toimi enää, vaatii välittömän kunnostuksen tai toimenpide on ollut kohteeseen huonosti soveltuva.

Lisätiedoissa on mainittava arvostelun syy.

3/3 Kunnostusojituksen työn laadun arviointi

Tarkka työn laadun arviointi tehdään vain kuvioilla, joilla rahoitusehtojen täyttyminen on silmävaraisen arvion

perusteella epävarmaa. Tarkastettavasta kuviosta määritetään kasvupaikkatekijät (turvekangastyyppi) ja

mitataan puustotunnukset silloin, kun ne ovat rahoituksen vastaisia tai lähellä sitä. Muussa tapauksessa

kuviot arvioidaan silmävaraisesti. Silmävaraisista havainnoista merkitään turvekangastyyppi, puuston

kehitysluokka ja pääpuulaji (puulajijakauma).

Jos puuston kasvu ei ole elpynyt tai alue on kitu- tai joutomaata, puustosta mitataan ne tunnukset, joiden

perusteella rahoituksen vastaisuus on perusteltavissa (esim. runkoluku, pohjapinta-ala, tilavuus). Lisäksi

määritellään metsikön laatu ja kuivatustila. Tarkastusasiakirjoihin liitetään kartta, josta ilmenee kuvioiden

sijainti. Kuvion kuivatustila merkitään vain, jos kyseessä on alueeseen rajoittuva ennestään ojittamaton suo

tai puuston kasvu ei ole elpynyt.

Maaperätiedot (turpeen paksuus ja kivennäismaalaji) ja ojien kunto arvioidaan tarkastettujen ojien varsilta.

Kivennäismaalaji arvioidaan vain, jos sillä on merkitystä vesiensuojelun tai ojien toimivuuden kannalta (esim.

eroosioherkät alueet).

Kunnostusojituskelpoisuus määritetään puustotietoihin ja kasvupaikan olosuhteisiin perustuen

kuviokohtaisesti. Olosuhteita verrataan hankkeen suunnittelun aikana voimassa olleisiin maa- ja

metsätalousministeriön määräyksiin. Arvostelu:

1 = kunnostusojituskelpoinen

2 = ei kunnostusojituskelpoinen

Arvioitaessa kuivatuksen onnistumista, otetaan huomioon muun muassa ojien asettelu, kaltevuustekijät sekä

sarkaleveyden valinta.

Ojituksen suunnittelua arvioitaessa tarkastellaan hanketta tai sen osia laajempana kokonaisuutena:

1 = hyvä

2 = hyväksytty/huomautettavaa

3 = korjattava/virheellinen

47  

Ojien kunto

Ojan syvyys mitataan pohjasta maanpinnan tasoon.

Ojan kunto on

1 = Hyvä

Oja on lähes vastakaivetun veroinen. Kuivatusteho on erinomainen ja ojan pohjalla on vain vähän veden

kulkua haittaavia, vesiensuojelurakenteisiin kuulumattomia esteitä (esim. hakkuutähteitä).

2 = Hyväksytty/huomautettavaa Ojassa on jonkin verran veden kulkua haittaavia esteitä tai lietettä, mutta kuivatusteho ei ole heikentynyt

oleellisesti. Oja on mataloitunut lievästi esim. eroosion seurauksena.

3 = Korjattava/virheellinen Oja on eroosion tai liettymisen takia mataloitunut pahoin tai umpeutunut kokonaan ja ojan kuivatusteho on

oleellisesti heikentynyt. Mikäli oja on syöpynyt pahoin eroosion seurauksensa, se todetaan virheelliseksi

ja/tai korjattavaksi (hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden perusteella).

Kaivutyön laatu

1 = Hyvä:

Kaivutyön jälki on siistiä: ojan koko on sopiva ja kaivumassat on sijoitettu siten, että saralta valuvilla

pintavesillä on kulkuyhteys ojaan. Ojan ja kaivumassan väliin on jätetty rikkomaton väylä, ja kaivumaat on

sijoitettu katkonaisesti, riittävän kauas ojasta. Ojalinjat on avattu riittävän leveiksi, eikä kaivutyö ole

aiheuttanut ojalinjan läheisyydessä puiden kolhiintumista.

2 = Hyväksytty/huomautettavaa

Kaivutyön jälki on kohtalaista, ojan mitoitus täyttää oleellisilta osiltaan yleiset metsätaloutta koskevat

suositukset, ojalinjat on avattu puutteellisesti ja kaivutyöstä on aiheutunut jossakin määrin puiden

kolhiintumista ojalinjan läheisyydessä. Kaivumassojen sijoittelu on toteutettu tyydyttävästi.

3 = Huono kaivutyön jälki on huolimatonta; kaivumassat sijoitettu korkeaksi yhtenäiseksi valliksi ojan reunaan ja/ tai

ojien muoto on heikko. Ojien mitoitus poikkeaa oleellisesti yleisistä metsätaloutta koskevista suosituksista

ilman maastossa havaittavia perusteluja. Ojalinjojen avaaminen on ollut puutteellista, jonka seurauksena

puusto jäänyt osittain tai kokonaan koneen telojen tai kaivumassojen alle. Ojalinjan läheisyydessä

sijaitsevissa kasvatuskelpoisissa puissa on runsaasti vaurioita.

5.12 Tiehankkeiden laadun arviointi

Tavoitteena on arvioida metsäteiden laatua, ympäristövaikutuksia, hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta ja

kustannuksiin perustuvan rahoituksen oikeellisuutta. Tien teknistä suunnittelua ja toteutusta arvioidaan

Metsätehon Metsätieohjeistoa (2001) soveltaen.

5.12.1 Suunnitelman tarkastus

Suunnitelmien tarkastuksessa arvioidaan ne asiat, jotka ovat hankkeen toteutuksen kannalta oleellisia.

Maastotarkastuksessa kiinnitettään huomiota mm. tien mitoitukseen ja liikennetekniikkaan (kohta

toteutuksen tarkastus 3/5) ja liikenneturvallisuuteen (kohta toteutuksen tarkastus 4/5) sekä taloudellisuuteen.

48  

Tarkastuksessa arvioidaan myös, onko hankealueella kuivatuksen tarve ja onko kuivatus otettu

suunnittelussa riittävästi huomioon.

Lisäksi tulee arvioida toimenpiteiden vaikutus alueella esiintyviin arvokkaisiin elinympäristöihin, ja onko

tarvetta vesiensuojelutoimenpiteille. Perusparannettavien teiden tarkastuksissa arvioidaan edellä olevan

lisäksi, täyttääkö tien kunto tarkastushetkellä sille asetetut vaatimukset (maa- ja metsätalousministeriön

asetus nro 594/2015 21 §).

TIEN SUUNTAUS JA TIELUOKAN VALINTA

Arvioidaan, onko tie suunnattu parhaan toteutuskelpoisen vaihtoehdon mukaisesti ja onko tieluokan valinta

oikein. Kriteereinä ovat metsätalouden kuljetustarpeet ja tien suuntaus suhteessa vesistöihin ja muihin

maastoesteisiin, ympäristöarvot ja maa-ainesten ottopaikat sekä taloudellisuus. Mikäli maastoesteitä ei ole,

tie pyritään linjaamaan vaikutusalueen keskelle siten, että se palvelee kaikkia osakastiloja. Mikäli tien

vaikutusalueella on jotain erityisarvoja, kuten virkistysalueita, luonnonsuojelualueita yms., ne merkitään

tarkastustietoihin.

Runkotie Rakennetaan isojen metsäalueiden toimintoja varten, joka kerää liikennettä alue- ja varsiteiltä. Pääasiallinen

käyttömuoto on metsätalous, mutta sille ohjautuu myös yleistä liikennettä. Tien tulee kestää myös

kelirikkojen aikaiset raskaat kuljetukset.

Aluetie on suurehkon alueen päätie, joka kerää liikennettä varsiteiltä. Se liittyy usein runkotiehen tai yleiseen tiehen.

Rakennetaan yleensä kestämään myös kelirikkojen aikaiset raskaat kuljetukset.

Varsitie palvelee lähinnä leimikko- tai tilakohtaista puutavaran kuljetusta ja muuta metsätalouskäyttöä. Rakennetaan

raskaan liikenteen kestäväksi muulloin paitsi kelirikon aikaan (vain erityisin perustein kelirikon kestäväksi).

Tien linjauksen onnistumisessa arvioidaan ajettavuutta ja liikenneturvallisuutta. Arvioidaan, myötäileekö tie

maiseman ja maaston muotoja, onko harjujen lakia ja rantavyöhykkeitä vältetty, onko arvokkaat

luontokohteet kierretty riittävän kaukaa ja onko heikosti kantavia pohjamaita, suuria leikkauksia,

pengerryksiä ja turhaa kaarteisuutta vältetty.

Mutkan jälkeen suoraa tietä tulee olla vähintään kaksi (2) auton mittaa. Mäkeen tultaessa ja notkopaikoissa

tien tulee olla linjattu suoraan ja kaartaa samaan suuntaan mäen harjan molemmin puolin. Täytemaalla

täytettävillä alueilla tie tehdään mahdollisimman suoraksi. Jos metsätieltä on jyrkkä nousu teiden liittymään,

liittymää ennen tulee olla lepotasanne.

Pohjamaan kantavuutta ja tien päällysrakennetta arvioidaan kohdan 2/5 ohjetta soveltaen.

5.12.2 Toteutuksen tarkastus

Perusparannetun ja uuden tien tulee täyttää rahoituslain mukaan samat kriteerit toteutuksen jälkeen.

Toteutuksen tarkastuksessa arvioidaan ensisijaisesti, onko hanke toteutettu suunnitelman ja

metsätieohjeiston mukaan. Tarvittaessa arvioidaan suunnitelman sisältöä kohdan 5.12.1 ohjetta soveltaen.

49  

Metsäkeskuksen on kiinnitettävä huomiota määräaikaisen rahoituslain 39§ 2 momentissa säädetyn yhdenmukaiseen soveltamiseen.

Metsäkeskuksen tulee antaa tuensaajalle mahdollisuus maastotarkastuksessa todettujen puutteiden

korjaamiseen, jos puutteet ovat vähäisiä ja kohtuullisen helposti korjattavissa. Jos metsätien virkistyskäytön

sallimisvelvollisuuden laiminlyönti on vähäinen, metsäkeskuksen tulee neuvoa maanomistajaa mainitun

velvollisuuden sisällöstä ja antaa maanomistajalle mahdollisuus laiminlyönnin korjaamiseen.

Metsäkeskuksen tulee tällöin asettaa määräaika puutteiden tai laiminlyönnin korjaamiseen.

Jos tarkastuksessa esitetään korjaavia toimenpiteitä, suoritetaan aina seurantatarkastus, jolla varmistetaan

että vaaditut toimenpiteet on tehty.

ARVOKKAIDEN ELINYMPÄRISTÖJEN ARVIOINTI TIEHANKKEISSA

Arvokkaat luontokohteet tarkastetaan aina, jos ne rajoittuvat tiealueeseen tai sijaitsevat sellaisella

etäisyydellä tiestä, että tien rakentaminen on saattanut vaikuttaa kohteen ominaispiirteisiin. Kohdetta ei

tarvitse tarkastaa kokonaan, jos lähinnä tietä olevissa osissa ei havaita ominaispiirteiden muutoksia (esim.

kilometrin pituinen puro). Kohteen säilyminen arvioidaan kohdan 3.5 ohjeen mukaan.

METSÄTIEHANKKEEN TEKNISEN LAADUNARVIOINTI

1/5 Toteutuksen laatu ja kustannukset

Työn laadun arvioinnissa käytettävät kriteerit perustuvat Metsätehon Metsätieohjeistoon (2001). Kriteerit

esitetään pääpiirteittäin tässä ohjeessa. Muita tarkastuksen kannalta oleellisia tekijöitä arvioidaan

tapauskohtaisesti Metsätieohjeistoa apuna käyttäen.

Arvioinnissa käytetään asteikkoa

Hyvä Arvioitavan työn laatu on sekä Metsätieohjeistossa kuvatun hyvän suunnittelu- ja rakentamistavan että

metsä- ja rahoitussäädösten mukainen. Lisäksi työn toteutuksessa on otettu huomioon ympäristönhoito ja

maisema.

Hyväksyttävä/huomautettavaa

Työn laadussa on puutteita tai vähäisiä virheitä, jotka voivat esim. lisätä tien kunnossapitokustannuksia.

Puutteet tai virheet ovat sen luonteisia, ettei niiden välitön korjaaminen ole välttämätöntä tai puutteet

normeihin verrattuina ovat vähäiset, esim. sorastuksen leveys on korjattavissa kunnossapitolanauksen

yhteydessä.

Korjattava/virheellinen

Työn laadussa on olennaisia puutteita tai virheitä, jotka on korjattava ennen hankkeen luovuttamista. Hanke

on osittain tai kokonaan rahoitussäädösten vastainen.

KUSTANNUKSET

Tiehankkeen keskeiset kustannukset ja tekniset tiedot merkitään tieluokittain taulukkoon. Kustannusten ja

päällysrakenteiden määrän erittely tehdään tieluokittain, jos eri tieluokkia on enemmän kuin yksi (1) kilometri.

Muussa tapauksessa tieluokat yhdistetään ja merkitään tiedot siihen luokkaan, jota hankkeessa on eniten.

Todelliset kustannukset tarkastetaan kohdan 5.2 ohjeen mukaan.

50  

2/5 Tien rakentaminen

PERUSTÖIDEN TEKNINEN LAATU

Arvioidaan, onko hankkeen toteutus suunnitelman ja Metsätehon Metsätieohjeiston (2001) mukainen. Koska

pohjamaan koostumuksessa voi olla suurtakin vaihtelua, sen täsmällinen luokittelu saattaa olla vaikeaa

(taulukko 2). Pohjamaan ominaisuuksia arvioidaan mm. tien ja ojien penkoista sekä pohjamaan laadun

(turvemaa/kivennäismaa) ja tien pinnan painumisen perusteella. Arvio tehdään silmävaraisesti.

POHJAMAAN KANTAVUUS

Pohjamaan luokka Maa-aines

A Kallio, louhe

Routimaton

Murske, murskesora

B Sora

C Routimaton soramoreeni

Karkea hiekka

D Routimaton keskikarkea hiekka

Routimaton hieno hiekka (kostea)

E

Routiva soramoreeni

Routiva

Routiva hiekkamoreeni (kostea)

Routiva hieno hiekka (kostea)

F

Routiva hiekkamoreeni (märkä)

Routiva hieno hiekka (märkä)

Siltti ja silttimoreeni (kostea)

G

Siltti ja silttimoreeni (kostea)

Pehmeä savi

Turve ja lieju

Taulukko 4. Pohjamaan luokitus.

51  

Maalajin routivuusarvostelu rakeisuuden perusteella. Maalajit, joiden rakeisuuskäyrä on alueella 1, ovat

routivia. Maalaji, jonka rakeisuuskäyrä kulkee alueella 2, 3 tai 4, on routimaton, jos käyrän alapää ei pääty

ko. alueen vasemmanpuoleisen rajakäyrän yläpuolelle. Ks. Metsätehon Metsätieohjeisto (2001).

PÄÄLLYSRAKENNE

Arvioinnin kriteereinä käytetään Metsätieohjeiston pohjamaan kantavuusluokitukseen perustuvia

päällysrakennetaulukoita (taulukko 3). Päällysrakenteen laatua ja määrää arvioidaan suhteessa pohjamaan

kantavuuteen. Pintamateriaalin määrä (laatu) voi vaihdella tien eri osissa (esim. pehmeämpiä kohtia

vahvistettu enemmän), mutta sen tulee olla koko tien pituudella keskimäärin riittävä. Hienojakoisilla ja

kosteilla mailla kannattaa käyttää kuitukangasta jakamaan kulutuskerros pohjamaasta.

Päällysrakennetöiden laatua arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, että sora/murske on levitetty

tasaisesti, mutta tarvittaessa heikompia kohtia vahvistaen, ja että lanausjälki on hyvä. Lisäksi kiinnitetään

huomiota maanottopaikan valintaan, mahdollisiin ympäristövaikutuksiin sekä maanoton jälkeiseen

maisemointiin. Jos hankkeella ei ole maanottopaikkoja, tämä kohta jätetään tyhjäksi.

Päällysrakenneluokka 3: Aluetiet

Tavoitekantavuus kesällä 60-70 Mpa (20-40 puutavara-autoa), luokissa E ja F ei raskasta liikennettä

kelirikkoaikaan. Metsätehon Metsätieohjeisto (2001), taulukko 24.

Pohjamaan

kantavuus-

luokka

A—F A B C D E F

Sorastuskerros cm 15 0—5 5 10 20 45 30

(soramurske, 0

- 32..55 mm)

i-3/jm 1 0—0,3 0,3 0,6 1,2 3,0 2,0

Eristys-

/suodatinkerros cm — — — — — — 15

(routimaton

hiekka) i-m3/jm — — — — — — 1,2

Kuitukangas tyyppi — — — — (KL3) (KL3) (KL3)

Yhteensä

cm 15 0—5 5 10 20 45 45

i-m3/jm 1 0 — 0,3 0,3 0,6 1,2 3,0 3,0

Kantavuus tien kevät 245 200 105 65 40 35 35

pinnassa, Mpa kesä 255 245 135 85 65 65 60

Mikäli aluetiellä on runsaasti kevyttä liikennettä, voidaan sorastuskerroksen päälle lisätä varsinainen

kulutuskerros (murske, 0—16..25 mm). Metsätehon Metsätieohjeisto (2001).

Metsätehon Metsätieohjeisto (2001)

52  

Päällysrakenneluokka 4: Varsitiet

Tavoitekantavuus kesällä 50-60 Mpa (10—20 puutavara-autoa), luokissa E ja F ei raskasta

liikennettä kelirikkoaikaan. Metsätehon Metsätieohjeisto (2001): taulukko 25.

Pohjamaan

kantavuus-

luokka A—F A B C D E F

Sorastuskerros cm 10 0 0—5 5 15 35 20

(soramurske, 0 -

32..55 mm) i-3/jm 1,6 0 0—0,3 0,3 1 2,3 1,3

Eristys-

/suodatinkerros cm — — — — — — 25

(routimaton

hiekka) i-m3/jm — — — — — — 1,6

Kuitukangas tyyppi — — — — (KL3) (KL3) (KL3)

Yhteensä

cm 10 0 0—5 5 15 35 45

i-m3/jm 0,6 0 0—0,3 0,3 1 2,3 3,0

Kantavuus tien kevät 265 200 105 55 35 30 30

pinnassa, Mpa kesä 275 240 130 75 55 55 60

Metsätehon Metsätieohjeisto (2001)

Taulukot 5 ja 6. Päällysrakenneluokat.

Huomioitavaa Runkoteiden ja kevätkelirikon aikaan raskaan liikenteen kestävän aluetien (päällysrakenneluokat 1 ja 2)

päällysrakenteen mitoitustaulukot löytyvät Metsätieohjeistosta (2001): luku 4, Suunnittelu, s. 52, taulukot 22

ja 23.

VESIENSUOJELU JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Vesiensuojelutoimenpiteitä arvioitaessa kiinnitetään huomiota vesien johtamisen erityisesti vesistöjen ja

pienvesien läheisyydessä, mäkisissä maastoissa ja eroosioherkillä alueilla. Jos tien rakentamisesta ei ole

vaaraa vesistöille/pienvesille, kohta jätetään tyhjäksi. Hankkeen muita ympäristövaikutuksia arvioidaan mm.

seuraavien julkaisujen avulla: Metsähallituksen Metsätalouden ympäristöopas (1997) Metsätalouden

kehittämiskeskus Tapion Metsätiet ja metsäluonto (1995) ja Metsätalouden vesiensuojelu (2013).

Vaikutukset metsälain tarkoittamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin arvioidaan kohdan 3.5 ohjeen

mukaan.

3/5. Tien mitoitus ja liikennetekniikka

a) Tien mitoitus

Ajoradan ja rungon leveyden arvioimiseksi tehdään riittävä määrä mittauksia satunnaisesti valituista kohdista

(kuva 5). Leveys mitataan suoralta tienosalta, ei mutkassa tai levennyksen kohdalta. Leveydeksi merkitään

53  

mittaustulosten keskiarvo. Keskimääräisen leveyden lisäksi kiinnitetään huomiota kapeikkoihin, tien penkan

sortumiin ja muihin ongelmakohtiin. Niistä tehdään merkintä, vaikka tien keskimääräinen leveys olisikin

riittävä. Mikäli normit alittuvat oleellisesti, edellytetään ensisijaisesti työn jatkamista.

AJORADAN LEVEYS

Ajoradan leveys on päällysrakenteen (sorastuksen) pinnan leveys (kuva 5). Ajoradan leveys tulee olla

runkoteillä vähintään 4,0 m. Myös alue- ja varsiteillä leveyssuositus on 4,0 m, mutta minimileveydeksi

hyväksytään tien suorilla osuuksilla poikkeuksellisesti 3,6 metriä. Ajoradan leveys mitataan

poikkileikkauskuvaajan mukaisesti. Leveys mitataan päällysmateriaalin keskimääräisenä tasoitusleveytenä

10 metrin matkalta mittauspisteen molemmilta puolilta.

RUNGON TASOITUSLEVEYS

Tien alusrakenteen (rungon) tasoitusleveys tulee olla 4,2 m - 5,8 m pohjamaan kantavuudesta riippuen (kuva

5). Rungon leveys mitataan poikkileikkauskuvaajan mukaisesti ja arvostellaan kantavuusluokkien normien

perusteella (Metsätieohjeisto, 2001). Leveys mitataan pohjamaan keskimääräisenä tasoitusleveytenä 10

metrin matkalta mittauspisteen molemmilta puolilta.

b) Liikennetekniikka

Näkemät, taitteiden ja kaarteiden säteet sekä kaarrelevitykset on esitetty taulukossa 4.

PITUUS- JA SIVUKALTEVUUS

Tien pituuskaltevuus saa olla enintään 10 % (poikkeustapauksissa 12 %). Kaltevuus voi olla tätä suurempi

vain, jos rakentamiskustannukset muodostuisivat kohtuuttoman korkeiksi. Arvioinnissa otetaan huomioon,

että ajoneuvo pystyy ottamaan riittävästi vauhtia mäkeen tullessaan. Normaalisti sivukaltevuus on

kaksipuolinen suoralla tienosalla sekä kaarteessa. Sivukaltevuuden tulee olla 5 %. Kaltevuus arvioidaan

silmävaraisesti.

LIITTYMÄT

Liittymä pyritään tekemään kohtisuoraan liittyvään tiehen. Liittymäkulma saa vaihdella 72o - 108o. Mikäli

tiessä on jyrkkä nousu liittymään tultaessa, liittymässä tulee olla lepotasanne. Liittymien mitoituksessa

noudatetaan joko liittymisluvan tai Metsätieohjeiston mitoituksia.

POIKKILEIKKAUS: KANTAVUUSLUOKAT B, C JA D

54  

Kantavuus-

luokka R A

(m) (m)

B 10 4,2

0-tasauksessa puuston poistoleveys on 10-14 m, leikkauksen

kohdalla puuston poistoleveys on leikkauksen leveys + 4 m C 10 4,5

D 10 5

E 14 - 18 5,8 0-tasauksessa tai matalassa penkereessä puuston

poistoleveys on 14-18 m, leikkauksen kohdalla leikkauksen

leveys + 4 m. F 14 - 18 5,8

Kuva 5. Tien poikkileikkaus, kantavuusluokat ja tien mitoitus.

Yksikaistaisten teiden vähimmäismitoitukset

Kaarteiden levitys

Kohtaamisnäkemä 60 m Kaarresäde

(m)

Levitys

(m)

Taitteiden pyöristyssäde 400 m 20 3

Kaarresäde 100 m 30 2

40 - 50 1,5

Suurempia etäisyyksiä ja säteitä käytetään

aina, kun siitä ei aiheudu merkittäviä

lisäkustannuksia.

60 - 90 1

100 - 110 0,5

> 120 0

Metsätieohjeisto (2001)

Taulukko 7. Näkemät ja kaarrelevitykset.

KOHTAAMISPAIKAT

Kohtaamispaikkoja tulee metsätienormien mukaan olla näköetäisyyden päässä toisistaan, mutta vähintään

600 metrin välein. Kohtaamispaikat mitoitetaan tien käyttötarpeiden mukaan (kuva 6). Täysperävaunullisen

kuorma-auton kohtaamispaikkoja rakennetaan yleensä vain siinä tapauksessa, että raskaan liikenteen

kohtaaminen tiellä on tavanomaista todennäköisempää esim. maanottopaikan takia. Kohtaamispaikat

sijoitetaan kuormattujen ajoneuvojen kulkusuuntaan nähden vasemmalle, kaarteissa ulkoreunaan.

55  

Kohtaamispaikat

Mitoitusajoneuvona täysperävaunullinen kuorma-auto

Mitoitusajoneuvona henkilöauto

Metsätieohjeisto (2001)

Kuva 6. Kohtaamispaikkojen mitoitus.

KÄÄNTYMISPAIKAT

Arvioidaan kääntymispaikkojen riittävyys (lukumäärä), muoto ja koko (kuva 7). Kääntymispaikkoja tulee olla

1 000—2 000 metrin välein maasto-olosuhteet huomioiden. Kääntymispaikan koko arvioidaan riittävin

mittauksin ja tuloksia verrataan kääntöpaikan muodon perusteella määräytyviin normeihin. Mikäli normit

alittuvat oleellisesti, edellytetään ensisijaisesti työn jatkamista.

56  

Kääntymispaikat

Metsätieohjeisto (2001)

Kuva 7. Kääntymispaikkojen muoto ja mitoitus.

METSÄLIITTYMÄT JA VARASTOINTI

Arvioidaan metsäliittymien riittävyys ja laatu. Metsäliittymiä rakennetaan alue- ja varsiteillä joka tilalle ja/tai

noin 200 metrin välein. Liittymät sijoitetaan ensisijaisesti luontaisiin paikkoihin, kuten vedenjakajakohtiin

(kaivukatko) tai kääntymispaikoille.

57  

4/5. Liikenneturvallisuus

LIITTYMÄT

Tieliittymien liikenneturvallisuus arvioidaan kuvan 8 suositusnormien mukaisesti.

NÄKEMÄALUEET METSÄTEIDEN TASOLIITTYMISSÄ

Liittyvältä tieltä tulevalla on väistämisvelvollisuus:

Etuajo-

oikeutetun

tien luokka

Liittymisnäkemä Li (m)

Suositeltava

vähimmäis-

pituus

Poikkeuksellinen

vähimmäispituus

At 35 30

Rt 55 - 80 45 - 60

Runkoteillä liittymisnäkemän pituus harkitaan liikennemäärän mukaan.

Tiet ovat etuajo-oikeussuhteiltaan samanarvoiset:

Runkoteiden risteys Muiden metsäteiden risteys

Metsätieohjeisto (Metsäteho 2001)

Kuva 8. Tieliittymien liikenneturvallisuus ja mitoitus.

MUU LIIKENNETURVALLISUUS

Arvioidaan tien liikenneturvallisuutta varsinkin tien geometrian, näkemien, pituuskaltevuuden ja

erityiskohteiden kuten vesistöjen ja rumpupaikkojen ym. osalta. Puutteet kirjataan tarkastuslomakkeelle.

5/5. Yleisarvio hankkeen toteutuksesta ja taloudellisuudesta Hankkeen tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan teknisen toteutuksen, tien käyttökelpoisuuden ja hankkeen

kokonaiskustannuksien perusteella.

58  

6 Metsätuholain noudattamisen tarkastukset

6.1 Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013)

Lakia valvotaan Suomen metsäkeskuksen metsätuhojen torjunnasta annetun lain valvontasuunnitelman

mukaisesti. Valvonta perustuu tarkastukseen valitun toimijan omavalvontasuunnitelman systemaattiseen

läpikäyntiin ja puutavaravarastojen varastokirjanpidon tarkastamiseen. Varastokirjanpidon tarkastuksessa

tehtyjen havaintojen perusteella tarkastetaan harkinnan mukaan maastossa varastot, joiden arvioidaan

olevan varastoidun metsätuholain säädösten vastaisesti.

Männyn osalta pinoksi katsotaan välivarastossa sijaitseva yksittäinen puutavara- tai energiapuupino jonka

tilavuus on vähintään 20 kiintokuutiometriä. Pino katsotaan yksittäiseksi, jos se sijaitsee vähintään 200

metrin päässä muista vastaavista pinoista.

Mäntypuutavara luokitellaan hakkuuajankohdan mukaan ryhmiin seuraavasti:

vanha = tarkastusvuotta edeltävänä vuonna ennen 1.9. hakattu

tuore = hakattu 1.9. - 31.5., ja

vastakaadettu = tarkastusvuoden 31.5. jälkeen hakattu

Kuusipuutavara luokitellaan hakkuuajankohdan mukaan ryhmiin seuraavasti:

vanha = tarkastusvuotta edeltävänä vuonna ennen 1.9. hakattu

tuore = hakattu 1.9. – 31.5., ja

vastakaadettu = tarkastusvuonna 1.6. – 31.8. välillä kaadettu

tyhjä = tarkastusvuonna 31.8. jälkeen hakattu

Epäselvissä tapauksissa tulee ottaa yhteys puutavaran omistajaan tai metsänhoitoyhdistykseen.

Puutavaran suojauksessa on luokitus metsätuholaissa (1087/2013) ja sen nojalla annetussa maa- ja

metsätalousministeriön asetuksessa (6/2014) mainittuihin tapoihin. Mäntypuutavaraa ei tarvitse kuljettaa

pois, jos varastosta on vähintään seuraavat etäisyydet samaa puulajia olevaan metsikköön:

Varaston koko Siemen- tai suojuspuumetsikkö tai

nuori kasvatusmetsikkö

Muu metsikkö

enintään 100 m3 200 m 100 m

yli 100 m3 400 m 200 m

Varastoinnin säädöstenmukaisuutta arvioitaessa on huomattava, että havupuutavaran välivarastointia

koskevat määräykset koskevat puutavaralajeiksi valmistettua tyviläpimitaltaan yli 10 cm puuta rungon osasta

ja käyttötarkoituksesta riippumatta. Mäntypuutavaran pitää lisäksi olla kaarnoittunutta, eli pituudesta

vähintään yksi neljäsosa on hilseilemättömän, kovan kaarnan peitossa.

Puutavaran omistaja selvitetään pinossa olevien omistajamerkkien avulla. Kauppatapa ja muut tiedot

selvitetään tarvittaessa jälkikäteen.

Palvelualueet koostavat oman alueensa kaikkien maastolomakkeiden tiedot ja toimittavat tulokset

keskusyksikköön vuosittain ohjeistettavalla tavalla. Palvelualueet arkistoivat omat tarkastustietonsa ja

keskusyksikkö tekee tuloksista yhteenvedon.

59  

Muu valvonta ja toimenpiteet

Muiden tarkastusten yhteydessä havaituista lain vastaisista puutavaravarastoista kerätään edellä mainitut

tiedot ja lisäksi kohteen koordinaattitiedot. Tiedot on toimitettava tarkastusasiantuntijalle keskitetysti

palvelualueittain viimeistään 14.8.2015.

Palvelualueen tulee ryhtyä toimenpiteisiin havaitsemiensa laiminlyöntien korjaamiseksi. Jos kyseessä on

vähäinen laiminlyönti, suositeltava menettelytapa on suullinen tai kirjallinen huomautus sekä toimenpide-

esitys. Huomautuksen tulee sisältää velvoite ilmoittaa palvelualueelle, mihin toimenpiteisiin ja milloin

tilanteen korjaamiseksi on ryhdytty. Jos on syytä epäillä, että pelkkä huomautus ei riitä tai mikäli kyseessä on

selkeä ja laajamittainen määräysten laiminlyönti, tulee käyttää metsätuholain mukaisia pakkokeinoja.

Päätöksessä edellytettyjen toimenpiteiden suorittamisesta tulee varmistua tekemällä tarkastuskäyntejä

tarpeellisessa laajuudessa.

6.2 Uusien kirjanpainajatuhojen kartoitus ja tarkastus

Palvelualueet kartoittavat ja tarkastavat otannalla maastossa kohteita, joissa kirjanpainajan iskeymät ovat

todennäköisiä. Otannan perusjoukko määritetään keskitetyllä paikkatietoanalyysillä tarkastussuunnitelman

ohjeiden mukaan, aineisto on alueiden käytössä 3.4.2015 mennessä. Maastotarkastus tehdään liitteenä 4

olevan Luken 4.3.2015 laatiman ohjeen mukaisesti. Tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon maanomistajalle.

Maastotarkastukset tulee tehdä 15.6 - 30.6.2015 välisenä aikana.

Jos iskeymiä löydetään, maanomistajalle neuvotaan toimenpiteet, joilla tuhojen laajeneminen voidaan estää.

Kirjanpainajat lentävät touko-kesäkuussa ilman lämpötilan ylitettyä + 20 astetta ja maan lämpötilan kohottua

+ 9-12 asteeseen. Tämän jälkeen kirjanpainajat iskeytyvät kuusen paksun kaarnan alle. Edellä mainitut

tarkastukset ja yhteydenotot on tehtävä riittävän ajoissa, jotta puut, joihin kirjanpainaja on iskeytynyt,

ehditään poistamaan metsästä (ennen kuin hyönteiset lentävät pois puista, mutta viimeistään metsätuholain

mukaisiin aikarajoihin mennessä).

Maastotarkastusten tulokset on raportoitava maastotarkastusohjeen mukana liitteenä (Liite 5) olevalla

lomakkeella tarkastusasiantuntijalle keskitetysti palvelualueittain viimeistään 3.7.2015. Sen liitteenä tulee

toimittaa kuviokartta pdf -tiedostoina kultakin kohteelta. Kartasta tulee ilmetä tarkastetun kuvion koordinaatit.

6.3 Hyönteistuhohakkuista annettavien metsänkäyttöilmoitusten seuranta

Metsäkeskuksen Masto myöhemmin Kanto-tietojärjestelmässä on hakkuutapakoodit hyönteistuhoista

johtuville kasvatus- ja uudistushakkuille. Palvelualueiden on seurattava tehostetusti hyönteistuhoista johtuvia

hakkuita sisältävien metsänkäyttöilmoitusten saapumista. Jos niitä tulee, on viipymättä kartoitettava tuhon

laajuus ja tarvittaessa tiedotettava asiasta alueen toimijoille ja maanomistajille tuhoja rajaavien, riittävän

laajojen hakkuiden käynnistämiseksi.

7 Metsänhoitoyhdistyslain valvonta 7.1 Metsänhoitoyhdistyslain valvonnan toteuttamisesta tiedottaminen

Metsänhoitoyhdistyslain muutossäännöksen (1090/2013) mukaan lain muutoksen voimaan tullessa

voimassa olleiden säännösten perusteella metsänhoitoyhdistykselle tilitettyjen metsänhoitomaksujen

60  

käyttöön ja käytön valvontaan sovelletaan kumotun lain 12 §:n 1, 2 ja 4 momentin sekä 16, 21 ja 22 §:n

säännöksiä 31 päivään joulukuuta 2015 asti.

Valvonnasta tiedottamisen lähtökohtana on avoimuus. Valvonnasta tulisi pyrkiä tiedottamaan avoimesti

metsänhoitoyhdistyksille. Tiedottamisella tulisi pyrkiä ennaltaehkäisevään toimintaan, jolloin myös

vaikuttavuus lisääntyy.

VALVONNASSA SAATUJEN TIETOJEN LUOTTAMUKSELLISUUS Metsänhoitoyhdistyksen valvontaa varten saatuja tietoja ei saa kumotun lain 22 §:n mukaan ilmaista

sivulliselle eikä käyttää muuhun tarkoitukseen ilman metsänhoitoyhdistyksen lupaa.

• Tarkastuksesta laadittu muistio toimitetaan tiedoksi ao. metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajalle ja

hallitukselle.

• Valvonnan tuloksista tiedotetaan edistämismielessä yleisellä tasolla mm. alueneuvottelukunnalle ja muille

metsänhoitoyhdistyksille siltä osin kuin se on mahdollista ottaen huomioon kumotun lain 22 §:n.

Valvonnassa saatujen tietojen suojaus tulee järjestää Metsäkeskuksessa asianmukaisesti.

METSÄNHOITOYHDISTYSLAIN VALVONTA

Kullakin palvelualueella tarkistetaan yksi metsänhoitoyhdistys.

7.2 Valvonnan toteuttaminen

ETUKÄTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSELTÄ PYYDETTÄVÄT TIEDOT JA ASIAKIRJAT

Tarkastuksen nopeuttamiseksi metsänhoitoyhdistykseltä kannattaa pyytää etukäteen helposti saataville

seuraavat tiedot ja asiakirjat:

• Edellisvuonna voimassa olleet ja tällä hetkellä voimassaolevat työajan kirjaamisohjeet toimihenkilöille.

• Selvitys siitä, miten työajan kirjausten oikeellisuuden seuranta on järjestetty metsänhoitoyhdistyksessä.

• Työajankäytön erittely toimihenkilöittäin edellisvuodelta.

• Kahden edellisen vuoden tilintarkastuksista mahdollisesti laaditut tilintarkastajien muistiot.

Metsänhoitoyhdistykselle tulee varata kohtuullinen aika, vähintään kaksi viikkoa, asiakirjojen ja tietojen

toimittamista varten.

PALVELUALUEILLA OLEVAT ASIAKIRJAT

Tarkastuksen nopeuttamiseksi kannattaa perehtyä seuraaviin metsänhoitoyhdistyksen viranomaistoiminnolle

toimittamiin kahden edellisvuoden asiakirjoihin ja tietoihin:

• Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja toimintakertomus.

• Tilinpäätöksestä tai sen liitetiedosta ilmi käyviin tietoihin siitä, miten metsänhoitomaksuvarat on käytetty.

Asetus metsänhoitoyhdistyksistä 2 § ja 9 §.

61  

I Metsänhoitomaksuvarojen käytön valvonta

Selvitetään, ettei metsänhoitomaksuvaroja ole käytetty liiketoiminnan rahoittamiseen. Käydään läpi

tuloslaskelmat kahdelta edelliseltä vuodelta:

• jos liiketoiminta on alijäämäistä, selvitetään, millä liiketoiminnan alijäämä on katettu esim. varsinaisen

toiminnan tuotolla ja/tai vapaalla omalla pääomalla.

• Selvitetään yhdistyksessä käytettävät työajan kirjaamisohjeet ja kirjaamiskäytäntö

o miten työaika kirjataan: päivittäin, kuukausittain

o milloin metsäsuunnittelu tehdään metsänhoitomaksuvaroilla

o miten paljon metsänhoitomaksuvaroja on käytetty keskimääräistä huomattavasti korkeampien

yleiskustannusten tasaamiseen ns. pienialaisten kuvioiden osalta

o miten kirjaamisen oikeellisuus varmistetaan

o ovatko muut kuin metsänhoitoyhdistyksistä annetun asetuksen 2 §:ssä mainitut henkilöt kirjanneet

työaikaa hallinnollisiin tehtäviin ja millaisiin hallinnollisiin tehtäviin metsänhoitomaksuvaroja on

käytetty.

Selvitetään, onko kerätyt metsänhoitomaksuvarat käytetty laissa osoitettuun tarkoitukseen. Varsinaisen

toiminnan kulut eivät saa useana vuonna jäädä huomattavasti pienemmäksi kuin metsänhoitomaksukertymä

samoilta vuosilta.

Tarkastellaan metsänhoitomaksukertymää kahdelta edelliseltä vuodelta ja verrataan niitä vastaavien vuosien

varsinaisen toiminnan kuluihin.

Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 12 § 1 ja 2 momentit, metsänhoitoyhdistyksistä annetun asetuksen 2

§ 1 ja 2 momentit, metsänhoitoyhdistyksen tililuettelo, kirjaus- ja tilinpäätössuositus 1.1.2000 alkaen mm.

sivu 29.

 

62  

LIITE 1

63  

Esimerkki: KVK mänty, valtapituus 12 m, ppa 12 m2

1) keskiläpimitta 17 cm, mitattu runkoluku 580 kpl/ha

• Puuston valtapituus on 12 m, tällöin suositeltava pohjapinta-ala on 10,5–13 m2/ha, mikä 17 cm:n

keskiläpimitalla vastaa runkolukua 520 - 640 runkoa/ha.

• Suosituksen mukaan runkoluku voi siis jäädä < 600 kpl/ha

uramittauksia ei tallenneta, koska mitattu runkoluku on alle 600 kpl

2) keskiläpimitta 17 cm, mitattu runkoluku 680 kpl/ha

• Suosituksen mukaan (520 - 640 kpl/ha) runkoluku voi jäädä < 600 kpl/ha, mutta koska mitattu

runkoluku on yli 600 kpl/ha

uramittaukset tallennetaan

3) keskiläpimitta 15 cm, mitattu runkoluku 580 kpl/ha

• Puuston valtapituus on 12 m, tällöin suositeltava pohjapinta-ala on 10,5–13 m2/ha, mikä 15 cm:n

keskiläpimitalla vastaa runkolukua 690 - 840 kpl/ha.

• Suosituksen mukaan runkoluku ei siis voi jäädä < 600 kpl/ha

uramittaukset tallennetaan, vaikka mitattu runkoluku on < 600 kpl/ha

Pohjois-Suomen suosituksissa harvennusmalleihin liittyvä muunnosohje (jäävä pohjapinta-ala runkoluvuksi

valtapituuden avulla) ei toimi varsinkaan lyhyissä järeissä puustoissa, koska runkoluvut on laskettu

keskimääräisellä järeydellä.  

64  

Arvostelun syykoodit Virta, poistuvat Maaston ollessa käytössä

Syykoodia käytetään aina, kun arvostelu poikkeaa arvosta 1 (= Hyvä).

Huomautuksen tai virheellisyyden tarkempi perustelu voidaan kirjoittaa lisätietoihin. Syykoodia 999 käytetään

vain poikkeustapauksissa, jos koodiluettelosta ei löydy huomautuksen tai virheellisyyden aihetta kuvaavaa

syykoodia.

Metsälaki

Yleiset

103 = vesitalous ei kunnossa

108 = kartta merkinnät väärin

111 = liikaa ilmoitettu määrä

199 = pinta-ala ilmoitettua suurempi

514 = puutteellinen vesiensuojelu

603 = puutteellinen ympäristönsuojelu

721 = elinympäristöä käsitelty liian voimakkaasti

723 = elinympäristöä ei riittävästi huomioitu esitetyssä hakkuussa

999 = muu syy – katso lisätieto

Kasvatushakkuu

Hakkuun edellytykset

715 = ylispuiden alla ei ole riittävästi taimia

702 = ei ole harvennuksen tarvetta (metsänhoitosuositukset)

724 = vain ryhmittäinen harvennus mahdollista

750 = ei hakattavaa (metsälaki)

751 = esitetty väärä hakkuutapa

922 = jätepuuston raivaus tekemättä (= ennakkoraivaus)

Jäävän puuston määrä (hakkuun jälkeen)

704 = hakattu liian harvaksi

705 = poistettu liikaa ylimpien latvuskerrosten puita

952 = taimimäärä ei täytä metsälain vaatimuksia

951 = taimimäärä ei täytä metsänhoitosuosituksia

718 = runsaasti puustovaurioita

719 = runsaasti maastovaurioita

922 = jätepuuston raivaus tekemättä (=ennakkoraivaus)

Korjuujälki

704 = hakattu liian harvaksi

705 = poistettu liikaa ylimpien latvuskerrosten puita

718 = runsaasti puustovaurioita

719 = runsaasti maastovaurioita

922 = jätepuuston raivaus tekemättä (=ennakkoraivaus)

Uudistushakkuu

Hakkuun edellytykset

701 = puusto ei ole uudistuskypsää

65  

710 = ei luontaisen uudistamisen edellytyksiä

751 = esitetty väärä hakkuutapa

Esitetty uudistamismenetelmä

852 = uudistusalan raivaus pitää tehdä

853 = uudistusalan muokkaus pitää tehdä

854 = uudistusalan raivaus ja muokkaus pitää tehdä

859 = pitää uudistaa viljelemällä

209 = väärä uudistamispuulaji

861 = istutus kylvön tilalle

862 = kylvö istutuksen tilalle

863 = voisi uudistaa luontaisesti

864 = taimettunut luontaisesti

865 = täydennysviljely riittää

866 = kemiallinen heinäntorjunta tarpeellinen

Uudistamisen tarkastukset

Ilmoituksen arvostelu (perustamisilmoitus)

902 = ilmoitettua viljelyä ei ole tehty

209 = väärä uudistamispuulaji

907 = ilmoitettu ala hakkaamatta

Toteutuksen arvostelu (perustamisilmoitus, hakkuusta yli 5 v, luont. uudist. taimettuminen, perustamisen

jälkihoito)

204 = puutteellinen raivaus

205 = puutteellinen heinäntorjunta

206 = puutteellinen muokkaus

209 = väärä uudistamispuulaji

917 = taimettunut luontaisesti, viljely tarpeeton

919 = viljelytyön laatu heikko

921 = täydennysviljely tarpeen (ML 8.3 §)

923 = taimikon perkaus tarpeellinen

925 = maanpinnan muokkaus olisi pitänyt tehdä

951 = taimimäärä ei täytä metsänhoitosuosituksia

952 = taimimäärä ei täytä metsälain vaatimuksia

Elinymp. ilm/Ely -kentän koodisto

1 = kohteita ei ole eikä niitä ole ilmoitettu,

2 = kohteita on ja ne on ilmoitettu oikein,

3 = oikeat kohteet ilmoitettu, mutta koodeissa virhe

4 = kohteita ei ole, vaikka on ilmoitettu

5 = jätetty osittain ilmoittamatta

6 = ilmoitettu oikein ja tarpeettomasti sekä jätetty ilmoittamatta

7 = ilmoitettu tarpeettomasti sekä jätetty ilmoittamatta

8 = jätetty ilmoittamatta tai

9 = olemassa olevat kohteet ilmoitettu muulla tavoin virheellisesti.

Ajourastoon liittyvät

719 = runsaasti maastovaurioita

999 = muu syy, ajourien leveyteen ja väleihin liittyvä syy kerrotaan lisätiedoissa

66  

Puustoon liittyvät

704 = hakattu liian harvaksi

705 = poistettu liikaa ylimpien latvuskerrosten puita

718 = runsaasti puustovaurioita

999 = muu syy

KEMERA (sisältää hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden tarkastukset)

Yleiset

101 = työ tekemättä

102 = kitu- tai joutomaa

103 = vesitalous ei kunnossa

104 = kehitysluokka väärin

105 = pinta-ala alle rahoitusehtojen

106 = toteutettu ennen suunnitelman hyväksymistä

108 = karttamerkinnät väärin

109 = rahoitettu aikaisemmin

111 = liikaa ilmoitettu määrä (ha)

514 = puutteellinen vesiensuojelu

603 = puutteellinen ympäristönsuojelu

721 = elinympäristöä käsitelty liian voimakkaasti

723 = elinympäristöä ei riittävästi huomioitu esitetyssä hakkuussa

199 = pinta-ala ilmoitettua suurempi

999 = muu syy – katso lisätieto

Metsänuudistaminen

201 = liian suuri kantorahatulo

202 = uusintaviljely ei tarpeen

203 = metsittynyt luontaisesti

204 = puutteellinen raivaus

205 = puutteellinen heinäntorjunta

206 = puutteellinen muokkaus

208 = väärä uudistamismenetelmä

210 = taimitiheys liian pieni

710 = ei luontaisen uudistamisen edellytyksiä

913 = uusintaviljely tarpeen

921 = täydennysviljely tarpeen

923 = taimikon perkaus tarpeellinen

Kulotus

851 = uudistamisketju virheellinen

Nuoren metsän hoito ja energiapuun korjuu

301 = kustannuslaji väärin

302 = liian pieni taimikko

303 = keskiläpimitta liian suuri

304 = poistuma liian pieni

306 = jäänyt harvaksi

307 = jäänyt tiheäksi

308 = tehty vain raivausta

67  

309 = verhopuusto poistamatta

310 = energiapuuta liian vähän

312 = energiapuu maastossa

313 = puuta ei ole luovutettu energiakäyttöön

314 = valtapituus yli rahoitusehtojen

718 = runsaasti puustovaurioita

719 = runsaasti maastovaurioita

922 = jätepuuston raivaus tekemättä (=ennakkoraivaus)

Pystykarsinta

401 = keskiläpimitta liian suuri

402 = hyväksyttävästi karsittuja puita liian vähän

403 = karsintakorkeus liian pieni

404 = jäänyt oksantynkiä

405 = puusto laadultaan heikkoa

506 = puustossa kasvuhäiriöitä

Metsänterveyslannoitus

501 = liian huono suotyyppi

502 = liian alhainen lämpösumma

504 = metsänhoitotyöt pääosin tekemättä

Kunnostusojitus

501 = liian huonosuotyyppi

502 = liian alhainen lämpösumma

503 = edellinen rahoituskerta liian nuori

504 = metsänhoitotyöt pääosin tekemättä

506 = puustossa kasvuhäiriöitä

509 = liian pieni ojatiheys

510 = liian suuri ojatiheys

511 = liian pieni ojakoko

512 = liian suusi ojakoko

513 = kulkuyhteydet hoitamatta

604 = liian huono hinta/laatu-suhde

718 = runsaasti puustovaurioita

719 = runsaasti maastovaurioita

Metsätien tekeminen ja perusparannus

601 = metsätalouskäyttö alle 50 %

602 = tienormit eivät täyty

604 = liian huono hinta/laatu-suhde

606 = liian suuri tietiheys

607 = tie on liian lyhyt

608 = liian nuori perusparannettavaksi

609 = tieoikeudet perustamatta

68  

LIITE 2 Nuoren metsän hoito (Kemera): Suhteellinen pinta-alavähennys

Taulukko 1. Esimerkki tarkastustuloksesta

Nuoren metsän hoitokohteena 2. khlk:n männikkö, kuvion kokonaispinta-ala 6,0 ha

Koeala nro Kasvatettavan

puuston runko-

luku (kpl/ha)

Poistuma

(kpl/ha)

1 1400 1000 Tarkastustuloksen perusteella

laskettu prosenttivähennys pinta-

alaan: 4 koealaa / 18 koealaa = 22 %

2 200 0 vähennettävä

koealatieto

3 1200 1200 Rahoitus myönnetään (1-0,22) * 6,0

ha = 4,7 ha:lle.

4 1200 1600

5 600 0 vähennettävä

koealatieto

6 1200 1400

7 1000 200

8 1000 1400

9 1200 0 vähennettävä

koealatieto

10 1400 1000

11 800 1600

12 1200 200

13 1000 1600

14 200 0 vähennettävä

koealatieto

15 800 1400

16 1200 1000

17 800 0 hyväksyttävä

koealatieto

18 800 1200

18 koealaa 956 kpl/ha 822 kpl/ha keskiarvo

14 koealaa 1071 kpl/ha 1057 kpl/ha keskiarvo

69  

LIITE 3

 

70  

LIITE 4 Kirjanpainajan iskeytymien havainnointi riskikohteiden* tarkastuksessa Seppo Neuvonen / Luke; 4.3.2015 * Riskikohteilla tarkoitetaan erikseen määriteltyjen kriteerien§ perusteella valittuja kuusikoiden reunoja viimeaikaisten hyönteistuhohakkuiden tai luonnonsuojelualueiden lähistöllä. Mikäli alueella on useampia kriteerit täyttäviä kuvioita, tarkastellaan eniten auringonvalon vaikutuksessa olevia kuusikoiden kaakkois-etelä-länsi-suunnalle aukeavia reunoja, ja valitaan näistä se, joka on lähimpänä aiemmin ilmoitettua tuhohakkuuta. § Arvioitaessa sitä, millä alueilla kirjanpainajien iskeytymien riski on kohonnut, on syytä ottaa huomioon edellisen kesän hyönteistuhojen (ilmoitukset hyönteistuhohakkuista elokuusta eteenpäin) lisäksi kirjanpainajatuhoriskiä lisäävinä tekijöinä vanhojen kuusikoiden yleisyys alueella ja sellaiset alueet, joilla kirjanpainaja on edellisenä kesänä päässyt lisääntymään korjaamatta jääneissä vaurioituneissa kuusissa. Tulevan kesän kannalta tällaisia alueita löytyy todennäköisimmin alueilta, joita loppuvuoden 2013 myrskyt (Eino, Oskari, Seija) runtelivat pahiten. § Edelliseen kohtaan liittyen riskikohteiden tarkastuksia on syytä kohdentaa myös alueille, joissa maanomistaja on ilmoittanut Suomen metsäkeskukselle vahingoittuneiden puiden poistamatta jättämisestä, kuten laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013; 6 §) määrää: ”Poiketen siitä, mitä 1—3 momentissa säädetään, maanomistaja voi metsälain 10 §:ssä tarkoitetulla erityisen tärkeällä elinympäristöllä ja metsälain soveltamisalaan kuuluvalla Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella, jolla lahopuun lisääminen voi olla tarkoituksenmukaista, jättää alueelle vahingoittuneita puita enemmän kuin mainittujen lainkohtien mukaan on sallittu. Maanomistajan tulee ilmoittaa vahingoittuneiden puiden poistamatta jättämisestä Suomen metsäkeskukselle. Suomen metsäkeskuksen on seurattava elinympäristöjä ja alueita, joille vahingoittuneita puita jätetään, niiden lahopuumääriä sekä alueelta mahdollisesti leviäviä metsätuhoja.” Tarkastettavaksi alueeksi valitaan 100 metrin pituinen varttuneen kuusikon reuna (tuore hakkuuaukea mieluiten reunan kaakkois-etelä-länsi–puolella), jonka syvyys on 15 m (alueen pinta-ala on siis 0,15 ha). Varttuneiden kuusikoiden auringonpaisteiset reunat ovat altteimpia kirjanpainajan iskeytymille, ja valtaosa kirjanpainajan valtaamista kuusista on yleensä enintään 15 metrin etäisyydellä aukon reunasta. Edellä mainitulta alueelta tarkastetaan vähintään 15 cm (rinnankorkeus)läpimittaiset kuuset etsien kirjanpainajan valtaamia kuusia (kirjataan ylös näiden ja tarkastettujen kuusien lukumäärä sekä muut lomakkeella kysytyt tiedot). Yksittäisen kuusen tarkastamiseen pitäisi kulua vain noin puoli minuuttia. Kirjanpainajan valtaamat kuuset voi tunnistaa ruskeasta purusta rungon tyvellä tai pinnalla pienten (läpimitta 1,5-2 mm) iskeytymäreikien ympärillä (Kuva 1; purua voi olla myös kaarnan raoissa tai tarttuneena hämähäkin seitteihin). Myös pihkavuodot voivat olla merkkinä kirjanpainajien iskeytymistä. Syömäkuvioiden perusteella on varmistettava, että kyseessä on kirjanpainaja (Kuva 2) eikä esim. kuusentähtikirjaaja (Kuva 3) tai kuusijäärä (Kuva 4); samassa puussa voi kuitenkin olla useamman lajin iskeytymiä. Kirjanpainajan tänä vuonna (2015) valtaamat kuuset merkitään maalitäplällä, jotta niitä ei tule laskettua kahteen kertaan, ja myös siksi, että ne olisi myöhemmin nopeasti löydettävissä. Mikäli tarkastettavalla alueella tai sen lähistöllä (<100 m) on tuulen kaatamia tai katkenneita kuusia**, myös nämä tarkastetaan kirjanpainajan iskeytymien varalta, ja nämä tiedot§§ merkitään erikseen ylös. ** tässä tarkoitetaan vain tuulenkaatoja, jotka ovat riittävän tuoreita kirjanpainajan lisääntymismateriaaliksi (neulaset vielä vihreitä ja nila valkeaa, ei ruskettunutta) §§ tuulen kaatamista kuusista kirjattavat tiedot:

71  

- tuulen kaatamien kuusten lukumäärä tarkastettavalla alueella (100 m * 15 m) - monessako näistä on kirjanpainajan iskeytymiä - tuulenkaatokuusten keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta - onko tuulen kaatamia kuusia em. alueen lähistöllä (<100 m) – Kyllä/Ei

 

Kuva 1. Kirjanpainajan tuottamaa ruskeaa purua rungolla iskeytymäreiän ympärillä (vasemmalla) sekä rungon tyvellä (oikealla). 

Kuvat ovat peräisin julkaisusta: Björklund, N. & Schroeder, M. (2009) Utvärdering av "Sök och plock - sommar" – Slutrapport. Institutionen för Ekologi, SLU.

http://www.skogsstyrelsen.se/Global/aga‐och‐

bruka/Skogsbruk/Insektsbekampning/2010/Dokument/Forskningsrapporter/Forskningsrapporter%202009/  

Utv%C3%A4rdering%20av%20S%C3%B6k%20%20Plock%20sommar%20‐%20Slutrapport2.pdf 

 

                                                                                                    Kuva: Erkki Annila/Metla                                                     Kuva: Ari Nikula/Metla 

 

Kuva 2. Kirjanpainajan pystysuuntaiset syömäkuviot ovat kuusen paksun kaarnan alla. Emokäytäviä on tavallisesti 2, joskus 3 tai 4. Ks. myös: http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/iptypo‐n.htm  

Kuva 3. Kuusentähtikirjaajan tähtimäisessä syömäkuviossa on 4‐8 emokäytävää (yleensä ohuemman kaarnan alueella). Kuusentähti‐kirjaajan iskeytymäreikä on läpimitaltaan vain noin 0,5 mm. Ks. myös: http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/pichal‐n.htm  

Kuva 4. Kuusijäärän n. 5 mm:n levyisiä loivareunaisia, ruskean purun täyttämiä mutkittelevia toukkakäytäviä kuusen 

tyvellä. Ks. myös: http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/tetspp‐n.htm

72  

LIITE 5

73  

LIITE 6 Maaston pikaohje

1. Aseta maastotarkastukseen Kannossa

2. Avaa Maasto ja hae aineisto maastotyöhön

74  

3. Valitse hakutapa ja mitä haet Karttarajauksella haetaan, jos Kannossa mki:ta ei ole asetettu tarkastukseen.

4. Hae metsänkäyttöilmoitus siirtoerään

5. Valitse mki ja lisää siirtoerään

Siirtoerään voi hakea ja lisätä useita ilmoituksia ja lainvalvontatehtäviä.

75  

Valitaan tässä tapauksessa tämä yksi mki.

6. Anna siirtoerälle nimi ja tallenna

76  

Tähänkin kysymykseen kannattaa vastata yes.

Näin avautuu suoraan siirtoerälista.

Muuten on mentävä valikon kautta.

Valitse siirtoerälistalta haluttu (täppä) ja klikkaa ”Siirrä maastolaitteelle”. Jos kohde on jonkun toisen toimialueella, niin ohjelma kysyy ”jatketaanko siirtoa”? Vastaa yes.

77  

Tähänkin kysymykseen kannattaa vastata yes.

7. Valitse ja avaa siirtoerä

Offline-tilassa tulee näkyviin tarkastusvalikko. Kaikki valikot voidaan sulkea tai avata klikkaamalla ”väkäsiä”.

78  

8. Avaa tunnistetiedot ja valitse tarkastuslaji

Koodit löytyvät alasvetovalikoista.

9. Merkitse tarkastuksesta ilmoittaminen tai tarkastuksessa mukanaolo tähän lisätietokenttään. Myös asianosaisten kuuleminen tallennetaan tähän.

79  

10. Valitse tarkastettava kuvio.

Tässä metsänkäyttöilmoituksessa on vain yksi kuvio, mutta sekin pitää valita. Klikkaa sitten ”Tarkasta kuvio”, joka luo osakuvion. Mki-kuviot tarkastetaan osakuvioiden avulla. Tavallisesti osakuvio on sama kuin mki-kuvio, mutta usein kuvio on jaettava osiin erilaisten ominaisuuksien perusteella. Mki-kuviota ei tarvitse ”täyttää” osakuvioilla, vaan siitä voidaan tarkastaa vain osa. Ensimmäisen osakuvion jälkeen uudet osakuviot luodaan digitointityökaluilla.

11. Tee koealaruudukko

Säännöllisen koealaruudukon Linja- ja koealaväli valitaan kuvion koon perusteella maastotarkastusohjeen mukaan. Satunnainen ruudukko sopii eri-ikäisrakenteisten sekä pienaukko- ja poimintahakkuiden tarkastamiseen. Ruudukko tehdään digitoimalla selkälinja (alku- ja loppupiste) ja klikkaamalla ”Luo ruudukko”.

80  

Koealaehdokkaat tulevat näkyviin. Koealoille navigoidaan maasto-pc:n gps:n avulla. Siirry siten, että gps-kohdistin tulee haluamasi koealaehdokkaan päälle ja anna kohdistimen rauhoittua paikalleen. Klikkaa ”Uusi koeala” ja sijainti lukittuu. Tallennuksen jälkeen koealan sijainti ja tiedot ovat paikkatietoa. Koealaehdokkaat eivät tallennu.

81  

12. Aloita tarkastus

Tarkastus aloitetaan ”Uusi koeala” –painikkeella

Tämän jälkeen suunnistetaan gps:n avulla koealalle ja klikataan ”Avaa” ja saadaan koealojen ominaisuustietokenttä auki. Koealan valita myös maasto-pc:n kynällä.

Jos tarkastus edellyttää tarkkaa mittaamista, niin avataan uusi puusto-osite ja puutaso.

82  

Puutasolla on oletuksena annettu vallitseva jakso, pääpuulaji (mänty), puuluokka (normaali) ja lukumäärä (1). Jos koealalta syötetään toiseksi ohuimman ja toiseksi paksuimman rungon läpimitta, niin pohjapinta-alaa ei lasketa, koska ohjelma laskee tässä tapauksessa ppa:lla painotetun läpimitan. Jos ppa halutaan laskea, niin joka puun läpimitta koealalla mitataan tai käytetään koealan keskimääräisen puun läpimittaa. Jos tarkastus ei edellytä tarkkaa mittaamista, niin tiedot voi syöttää suoraan koealalle tai puusto-ositteelle. Puusto-ositteella tiedot ovat hehtaarikohtaisia.

13. Tallenna korjuujäljen tai uudistamisen tarkastuksessa tarvittavat tiedot ”Koealojen tarkastustiedot” –tauluun

Runko- ja juurivaurioituneet puut sekä kannot (kannoille ei läpimittaa) tallennetaan normaalisti puuluokkina. Samoin tallennetaan uudistamisen tarkastuksessa eri taimiluokat.

83  

Kun kaikki koealat on mitattu, niin älä paina ”Valmis”. Tallentaa voi joka vaiheessa ja oikeastaan pitääkin. Koealataulu suljetaan ”Sulje” painikkeella.

14. Avaa osakuvion tiedot

Osakuviolla tarkastuslaji valitaan vielä kerran (tulevissa versioissa toivottavasti valitaan vain tässä). Tässä oleva lisätietokenttä on tarkoitettu osakuvion lisätiedoille.

84  

Kun tarkastuslajina on perustamisilmoitus (koodeja muokataan vielä voimassa olevia säädöksiä vastaaviksi), osakuvion lisätiedoissa avautuu tarvittavat valikoin varustetut arvostelukentät. Osakuvion arvostelutaulussa otsikko ”Maanmuokkaus” muuttuu ”Istutuspaikkoja kpl/ha” ja ”Istutustyön laatu” muuttuu ”Oikein istutettu kpl/ha”. Arvot näihin tulevat ”Koealojen tarkastustiedot” –taulusta.

Korjuujäljen arvostelu toimii samaan tapaan.

85  

15. Arvostele elinympäristön ilmoittaminen tässä.

ja elinympäristön tiedot tässä.

Elinympäristöjä voidaan lisätä tarvittaessa useita.

16. Lisää arvostelu ja mittaustapa

86  

S. mit = systemaattinen mittaus

N. mit = noin mittaus (esim. mitattu koealoja edustavista kohdista)

Arvio = silmävarainen arvio

17. Käytä käsittelyaluetta eri-ikäisrakenteisten hakkuiden tarkastukseen

18. Klikkaa ”valmis” vasta sitten, kun tarkastus on valmis

Jonka jälkeen ohjelma kysyy mv-kuvioiden päivitystä. Tässä aineistossa ei ole mv-tietoja, joten niitä ei voi valita. Muuten valittavana olisi kuvio tai kuviot joiden päälle osakuvio(t) olisi sattunut. Nyt vain suljetaan taulu.

87  

Toimistolle lähdettäessä voit valita ”Tiedosto” –valikosta ”Lopeta”, jolloin siirtoerä on avattava uudelleen tai mennä toimistolle heti ja valita ”Palauta maastoaineisto”.

Ohjelma varmistaa vielä, että olet tosissasi.

88  

Yleensä kannattaa olla tosissaan. ja vastata ”Yes”. Ohjelma ilmoittaa onnistuneesta siirrosta ja siirtymisestä toimistotilaan.

Kuittaa OK.

Tila näkyy täältä (Online). ”Siirry toimistotilaan” ja ”Palauta maastoaineisto” eivät ole aktiivisena.

.

Voit sulkea ohjelman ”Lopeta”.

Ohjelma kysyy ”Tallennetaanko työtila”. Jos haluat tallentaa työtilan, niin ohjelma tallentaa käyttämäsi asetukset.

19. Avaa Kanto ja tulosta raportti

Maastotarkastuksen tila näkyy tästä.

89  

Klikkaa ”Näytä tarkastustiedot” ja saat ne näkyviin.

Taulun yläreunassa on kuvake, josta saadaan tulostettua tarkastusraportti tiedostoon. Ominaisuustietoja voi tarkastella klikkailemalla auki tietokenttiä. Koealojen ominaisuustietoihin pääsee klikkaamalla koealariviä ja puutietoihin ositeriviä. Jos tarkastuksia on useita, niiden välillä liikutaan yläreunan ”väkäsillä”.

20. Asiatarkasta metsänkäyttöilmoitus.

90  

LÄHTEET

Metsälaki

Metsälaki 12.12.1996/1093 (muutettu 30.12.1998/1224, 10.9.2010/822 ja 27.12.2013/1085)

Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 31.12.2013/1308

Maa- ja metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta 31.12.2013/1320

Rahoituslaki

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (34/2015)

Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta 12.12.1996/1094 (muutettu 30.12.2011/1521)

Asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta 30.12.1996/1311

Laki kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä

tarkoitettuun toimenpiteeseen 30.12.1996/1349

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla

tehtävän suunnittelun ja puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtävien töiden rahoituksesta

19.12.2001 Nro 97/01 (muutettu 7.2.2008/411)

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla tapahtuva suunnittelu 23.4.1999/MMM:n

määräykset Nro 50/99

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla

puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtävistä töistä 15.5.2001 Nro 44/01

Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsätalouden ympäristötuesta 11.2.2000/144 (muutettu

15.12.2003/1252 ja 6.2.2012 125/2012)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus metsätalouden ympäristötuen laskennassa käytettävästä

puukuutiometrin keskikantohinnasta 27.6.2013/530

Työministeriön asetus työllisyystyönä teetettävästä nuoren metsän hoidosta 3.5.2001/359

Maa- ja metsätalousministeriön asetus juurikäävän torjunnan tuesta 28.11.2003/989

Muut lait

Laki metsätuhojen torjunnasta 20.12.2013/1097

Valtioneuvoston asetus puutavaran poiskuljettamista koskevasta aluejaosta 30.12.2013/1309

Maa- ja metsätalousministeriön asetus puutavaran poistamisen vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja

omavalvontailmoituksesta 14.12.2014/6

Euroopan unionin puutavara-asetus 2013

Hallintolaki 6.6.2003/434

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 10.7.1998/534

Asetus metsänhoitoyhdistyksistä 30.12.1998/1227

Tarkastusmääräys ja -suunnitelma

Maa- ja metsätalousministeriön määräys Suomen metsäkeskuksen ja Maaseutuviraston

suorittamasta metsälain ja puutavara-asetuksen valvonta- ja tarkastustoiminnasta sekä

tarkastustulosten raportoinnista 13.2.2015 / Nro 6

Maa- ja metsätalousministeriön määräys Suomen metsäkeskuksen suorittamasta kestävän

metsätalouden rahoituksesta annetun lain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain sekä

metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain valvonta- ja tarkastustoiminnasta sekä tarkastustulosten

raportoinnista 13.2.2015 / Nro 7

91  

Maa- ja metsätalousministeriön määräys Suomen metsäkeskuksen suorittamasta kestävän

metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, sekä tarkastustulosten raportoinnista 4.6.2015 / Nro 16

Suomen metsäkeskuksen tarkastussuunnitelma 2015

Tukimateriaali, johon viitataan säädöksissä

Hyvän metsänhoidon suositukset, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2014

Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio,

2010

Käsikirja yksityisteiden tienpidon osittelusta, Maanmittauslaitoksen julkaisuja 92, 2010

Metsätieohjeisto, Metsäteho, 2001

Metsätiet ja metsäluonto, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2003

Muu tukimateriaali

Arkistosääntö Dnro 1571/621/2002

Hyvän metsänhoidon suositukset turvemaille, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2007

Kantokäsittelyn toteutus, Metsäteho, 2001

Korjuujälki harvennushakkuussa, Metsäteho, 2003

Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 1998

Metsäluonnon hoitohankkeet -opas, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio & Maa- ja

metsätalousministeriö, 2003

Metsänhoitokortisto, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Metsäsuunnittelun maastotyöopas, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2009

Metsätalouden vesiensuojelu, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2013

Metsätalouden ympäristöopas, Metsähallitus, 2011

Metsänterveysopas, Samerka, 1988

Suotyypit ja niiden tunnistaminen, Metsäkustannus, 2008

VIRTA –järjestelmän käyttöohje, 2009

MAASTO –järjestelmän käyttöohje, 2015

PÄÄTÖS 196368 1 (1)

iii n’i m.Fi 23.6.2015 Dnro769/15/2015

Suomen metsäkeskus

SUOMEN METSÄKESKUKSEN MAASTOTARKASTUSOHJEEN 2015 HYVÄKSYMINEN TEKNISEKSI TARKASTUSOJEEKSI

Suomen metsäkeskuksella on metsälakiin, kestävän metsätalouden määräaikaiseen rahoituslakiin, kestävänmetsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin, metsätuhojen torjunnasta annettuun lakiin sekä metsänhoitoyhdistyksistä annettuun lakiin perustuvia valvonta ja tarkastustehtäviä. Maa-ja metsätalousministeriön määräyksillä 6/15 (Dnro 248/14/2015), 7/15 (Dnro 249/14/2015) ja 16/15 (Dnro 905/14/2015) on määrätty tarkastusten vähimmäismäärät, tarkastettavien kohteiden valintaperusteet sekä tarkastusmenettelyt pääpiirteissään.Määräyksissä edellytetään, että metsäkeskuksen on valvonta- ja tarkastustoiminnassa noudatettava maa-jametsätalousministeriön hyväksymiä teknisiä tarkastusohjeita. Niillä tarkoitetaan metsäkeskuksen valmistelemia maastotarkastusohjeita, jotka päivitetään metsäkeskuksenja maa-ja metsätalousministeriön kesken erikseen sovittavalla tavalla.

Maa-ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 30.4.2015 Suomen metsäkeskuksen laatirnan maastotarkastusohjeen maastokaudelle 2015. Suomen metsäkeskus on päivittänyt maastotarkastusohjeen sisältöä kestävänmetsätalouden määräaikaisen rahoituslain voimaantulon johdosta.

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy Suomen metsäkeskuksen maastotarkastusohj een 2015 käytettäväksimaastokaudella 2015 maa-ja metsätalousministeriön määräyksissä 6/15, 7/15 ja 16/15 tarkoitettuna teknisenätarkastusohj eena.

(

Metsäneuvos MqiHilska-\altonen

(/f

Ylitarkastaja Niina Riissanen

Liite: Suomen metsäkeskuksen maastotarkastusohje 2015

Å MAA-JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JORD- OCH SKOCSBRUKSMINISTERIET Å MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRYPL 30, 00023 VALT1ONEUVOSTO (Helsinki) P8 30, 00023 STATSRÅDET (Helsingfors) P0 Box 30, Fl—00023 GOVERNMENT, Finland (Helsinki)puh. 0295 16OO] faksi(09) 16054202 tfn 0295 16001 fax(09) 160 54202 tel. +358 295 16001 fax +3S8 916054202