suomen lehmän brändääminen - luonnonvarakeskus · miten brändäys alkoi ? brändejä...
TRANSCRIPT
Tuomo Tupasela
MTT Biotekniikka ja
Elintarviketutkimus
Jokioinen
Suomen Lehmän brändääminen
25.5.2012
Sisältö
• Brändi
• Suomen Lehmä Brändi hankkeista
• Esimerkkejä yrityksistä
• Yhteenveto
25.5.2012 2 © MTT Agrifood Research Finland
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 3
BRÄNDÄYS
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 4
Miten brändäys alkoi ?
Brändejä lähdettiin kehittämään, koska tuotteista
haluttiin tehdä tutumpia ja luotettavampia
kuluttajien silmissä.
Myöhemmin brändien rakentamisessa
on siirrytty yhä enemmän positiointiin,
jonka tavoitteena ei ole enää pelkästään
luotettavuuden ja tuttuuden lisääminen
vaan oman brändin tavoitteellinen
erottelu kilpailijoista.
Lähde: Wikipedia 2012
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 5
Mitä brändääminen on ?
Tietoisuutta omista vahvuuksista !
• tuote, viestintä, tila, tavat
Vahvuuksien esille tuomista !
• Siten, että muutkin alkavat
“myydä & luoda” brändiä
Lähde: L. Sounio 2009
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 6
Miksi brändätä ?
Kilpailuedun kehittäminen on kriittisen tärkeää
pk-yritysten selviytymiselle kilpailuympäristössä,
jossa vallitsee dynaamiset markkinatrendit.
Brändi tarjoaa merkittäviä hyötyjä sekä
yrityksen asiakkaille (ja muille sidosryhmille),
että brändin omistajalle.
Brändi siis luo lisäarvoa molemmille puolille
erottaen yrityksen sen kilpailijoista.
Lähde: J. Sandbacka 2010
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 7
Brändin hyöty asiakkaille
Tunnistaminen: brändi yksinkertaistaa
päätöksentekoa
Vastaa järki- ja tunneperäisiin tarpeisiin: • Riskien arviointi: brändi on takuu tasaisesta laadusta,
esimerkiksi yritysmarkkinoilla työntekijä on usein vastuussa
ostopäätöksestään esimiehelleen, jolloin vahva brändi toimii
päätöksen oikeuttajana
• Edustaminen: brändi kertoo siitä kuka asiakas on tai mihin hän
uskoo viestien esimerkiksi sosiaalisesta statuksesta
Lähde: J. Sandbacka 2010
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 8
Brändin hyöty omistajalle
• Parempi hinta: kasvattaa tuottoja
• Brändiuskollisuus: vähentää hintakilpailun
vaaraa
• Kasvu: edesauttaa uusien tuotteiden
lanseeraamista
• Markkinoille tulon este: kilpailijoiden vaikeampi
saada markkinaosuutta
Lähde: J. Sandbacka 2010
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 9
PK-yrityksen brändäyksen
sidosryhmät
Lähde: J. Sandbacka 2010, Dazzle Oy 2012
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 10
Brändi elää ajassa
• Nokia 1865 • Nykyinen Nokia
Lähde: J. Sandbacka 2010, www.nokiankaupunki.fi
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 11
Suomen Lehmän
brändääminen
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 12
Suomen Lehmä-Brändi: •
Itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan maitojen hyödyntäminen Erikoistuotteissa
2010 -
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 13
HANKEEN
RAHOITTAJAT
Suomen Kulttuurirahasto (Kantanen)
MMM Makera (Tupasela)
MTT strateginen (Tupasela & Kantanen)
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 14
HANKKEEN TOTEUTTAJAT JA NIIDEN TYÖNJAKO
MTT, Biotekniikka- ja elintarviketutkimus (BEL), Jokioinen
Hankkeen koordinaattorit:
• Juha Kantanen (BEL/GDI) maitoproteiinityypitykset, SNP- ja CNV-tyypitykset, tilastolliset analyysit
• Tuomo Tupasela (BEL/PRT), tutkimus kohdistuu tässä hankkeessa: erikoismaitojen hyödyntäminen uusissa
maitotuotteissa mm. juustot, prosessointikokeet, aistinvarainen arviointi
Muut tutkijat:
• Vesa Joutsjoki (BEL/MGE) mikrobigenomiikka, proteolyysi
• Anne Pihlanto (BEL/BEE) bioaktiiviset peptidit
• Menghua Li (BEL/EGE) maitoproteiinityypitykset, SNP- ja CNV-tyypitykset, tilastolliset analyysit
• Terhi Iso-Touru (BEL/EGE) maitoproteiinityypitykset, SNP- ja CNV-tyypitykset, tilastolliset analyysit
• Sari Mäkinen + Satu Örling + Maire Seutu (rasvahappokoostumus), proteiinikoostumus, proteolyysin erityispiirteet,
proteomiikka, terveysvaikutukset
• Marketta Rinne + Arja Seppälä, ruokintatutkimus
• Sirpa Kurppa + Merja Saarinen, tuotannon ekologinen kuorimittavuus
• Katriina Soini + Taina Lilja, alkuperäisrotuisten eläinten hyödyntäminen terapiassa
Ahlmanin ammattiopisto, Tampere
• Rehtori Tarja Hovila ja maatilamestari Harri Ala-Kapee. Tutkimusnäytteiden saanti Ahlmanin länsi- ja
itäsuomenkarjan elävästä geenipankista.
Kainuun ammattiopisto, Kajaani
• Koulutusjohtaja Leena Karjalainen, kotieläintuotannon opettaja Kaisu Korhonen ja karjamestari Arto Mäkeläinen.
Tutkimusnäytteiden saanti Kainuun ammattiopiston itäsuomenkarjan elävästä geenipankista. Oppilaitoksen opiskelijat
osallistuvat hankkeeseen avustaen näytteiden keruussa ja tehden opinnäytteitä tutkimuksen osa-alueista.
Pelson vankila, Vaala
• Tilanhoitaja Reijo Virkkunen ja työnjohtaja Ilkka Mehtälä. Tutkimusnäytteiden saanti Pelson vankilatilan
pohjoissuomenkarjan elävästä geenipankista.
Armasperhe yritys
• Keittiömestari Heikki Ahopelto osallistuu juustonvalmistusprosesseihin sekä tuotekehitykseen.
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 15
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
1) Kansainvälistä yhteistyötä tehdään NordForsk-verkoston kanssa. Tähän verkostoon kuuluvat
seuraavat yliopistot : University of Lund (Marie Paulsson), Lund, Ruotsi; University of Life
Sciences UMB (Gerd Vegarud), Ås, Norja; University of Iceland (Inga Thorsdottir), Reykjavik,
Islanti; University of Århus (Torben Ellebaek Petersen), Århus, Tanska; Kaunas University of
Technology (Daiva Leskauskaite), Kaunas, Liettua; Tallinn University of Technology (Toomas
Paalme), Tallinna, Viro; Swedish University of Agriculture Sciences (Anders Andrén), Uppsala,
Ruotsi; University of Copenhagen (Jeannette Otte), Kööpenhamina, Tanska.
2) Agroscope Liebefeld-Posieux-ALP Forschungsanstalt (Daniel Wechsler), Sveitsi. Yhteistyö
juustotutkimuksessa. (menetelmä- ja julkaisuyhteistyö), FEMS ”Determination of aspartase
activity in dairy Propionibacterium strains“ Lucia Blasco, Minna Kahala, Tuomo Tupasela & Vesa
Joutsjoki
3) NordGen – Pohjoismainen Geenivarakeskus, Ås, Norja. NordGenin yhtenä tavoitteena on edistää
pienimuotoisen elintarviketuotannon kehittämistä. Siten tutkimushankkeen tuloksilla on
laajempaa pohjoismaista merkitystä.
4) Beijing Genome Institute.Yhteistyö DNA-merkkiaineiston analysoinnissa.
5) Italia (Piacenza): Prof Paolo Ajmone Marsan ja Sveitsi (Lausanne): Stephane Joost
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 16
Genomi tutkimus
ajantasaisilla
tutkimusmenetelmillä
Millainen maito soveltuu
Juustonvalmistukseen.
Mikä on sen biokemiallinen
arvo. Juustonvalmistuksen
Optimointi. Tuotehitys
Rehun ja karjarodun optimointi
Ekologisen jalanjäljen
mittaaminen
Green Care
Suomen Lehmä Brändi hanketyö
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 17
Suomen lypsylehmärodut
holstein friisiläinen ayshire
pohjoissuomenkarja
l. lapinlehmä
itäsuomenkarja l. kyyttö länsisuomenkarja
Alkuperäisrodut
Valtakarja
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 18
Esimerkkejä yrityksistä
Pentti Ukkonen
Armasperhe
Saloniemen juustola
+
Miina Äkkijyrkkä
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 19
Esimerkki 1
Pentti Ukkonen, Itäsuomen karjanpitäjä
Pentillä ~ 22 Itäsuomen karjan eläintä Koivulinnan tila sijaitsee Jäminkipohjassa, Ruovedellä
Hänellä on ainostaan Itäsuomen karjaa 50% menee Armasperhe (yritys), 50% normaalimeijeriin
Lähitulevaisuudessa 100% Armasperhelle
Itäsuomen karjan sonneista saa tavallista parempaa lihanhintaa
http://tuottajatori.fi/tietoja/
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 20
Esimerkki 2
Armasperhe Heikki Ahopelto perusti yrityksen n. 7 v. sitten
Toiminut keittiömestarina Tampereen alueella (esim. Näsinneula)
Hän oli kiinnostunut lähiruuasta
Alkoi käyttää Itäsuomen karjan maitoa ruuan valmistuksessa
Nyt toimii ”vapaana miehenä”
Itäsuomen karjan maidosta tehdään: Juustot: kittijuusto, valkohome juusto, savujuusto
Hapanmaitotuotteet: smetana, rahka, jogurtti, viili
Jälkiruuat: jäätelö, sorbetti
Käyttää tutkimusta apuna tuotekehityksessä ja markkinoinnissa Yhteistyö MTT:n kanssa
Tutkimusyhteistyö
Käyttää tutkimuksen tuloksia tuotekehityksessä ja markkinoinnissa
Brändäys perustuu vanhaan ja uuteen tietoon
Avasi maitokaupan Tampereelle 22.6.2011
http://www.armasperhe.com/
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 21
Esimerkki 3
Saloniemen juustola Riitta Saloniemi perusti yrityksen ”1999”
Toimi tuolloin maatalouslomittajana Päätti ryhtyä maidontuottajaksi
Hänellä on nyt 150 vuohta, ~20 Itäsuomen karjan ~10 Länsisuomen karjan lehmää
Aloitti juustonvalmistuksen ominpäin Saanut myöhemmin opastusta Hämeenlinnan meijerikoululta ja MTT:ltä
On nyt ”päätoiminen maanviljelijä”
Tekee alkuperäiskarjan ja vuohien maidosta: Juustot: lehmän maito: gouda, feta tyyppinen juusto
Vuohenmaito:gouda, rahka, feta tyyppinen juusto
Muuta: Lehmän ja vuohen raakamaito
Käyttää tutkimusta apuna tuotekehityksessä ja markkinoinnissa Yhteistyö MTT:n kanssa
Tutkimusyhteistyö
Käyttää tutkimuksen tuloksia tuotekehityksessä ja markkinoinnissa
Brändäys perustuu vanhaan ja uuteen tietoon
http://www.lailanet.fi/saloniemenjuustola/
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 22
1976 Miina Äkkijyrkkä
1949 Riitta Loiva 2002 Liina Lång
Artisti Palavasieluinen itäsuomenkarjan puolestajapuhuja
Valmistunut Ypäjän Hevostalous- ja Maaninkan
Käytännöllis-Tietopuolisesta karjatalouskoulusta
Valmistunut Suomen Taideakatemian Koulusta
http://www.akkijyrkka.com/
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 23
YHTEENVETO
Mitä brändäys on
Mitä MTT:n Suomen Lehmä
brändäys hankkeissa tehdään
Suomenlehmiin perustuvia yritys
esimerkkejä
25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 24
Kiitos !