suomen golfliiton harrastaja- ja terveysprofiili · liittokokouspäivät 9-11.3.2012...

SUOMEN GOLFLIITON HARRASTAJA- JA TERVEYSPROFIILI

Liittokokouspäivät 9-11.3.2012

Kuntoutussäätiö, arviointi- ja koulutusyksikkö yhteistyössä Suomen Golfliiton kanssa

Tuomas Koskela & Outi Linnolahti

2

Väyliä parempaan elämään

Suomen Golfin strategiassa 2020 golf on kaikenikäisten urheilu- ja liikuntamuoto, jonka terveysvaikutukset

on tunnustettu. Golfliiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin

periaatteet. Lajiin kuuluu toisten huomioon ottaminen, terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin

edistäminen, luonnon kunnioittaminen ja kestävään kehitykseen pyrkiminen.

Golfliiton jäsenmäärän voimakkaan nousun myötä 1990-luvulla Golfliiton Senioreiden vuonna 1995

perustama Kuntogolf–toimikunta keskittyi aluksi seniori-ikäisten golfareiden kunnon ja toimintakyvyn

kehittämiseen ja kuntoilun edistämiseen ympärivuotisesti, myös golfkauden ulkopuolella. Toiminta laajeni

ja suunnattiin nuorempiin ja toimikunnan vetovastuu siirtyi lopulta kokonaan Golfliitolle. Toimikunnan

puheenjohtajana aloitti Hilkka Böhling seuraajinaan Kaarlo Hartiala, Pentti Valkama ja Lisa Forss.

Toimikunta laati seuroille materiaaleja, suunnitteli ja teki kunto- ja liikkuvuustestejä, järjesti seminaareja ja

koulutusta sekä antoi käytännön opastusta kuntogolftoimintaan seuroissa. UKK-instituutissa kurssitettiin

Kuntogolf-ohjaajia yhteensä lähes 70 seuraan. Kuntogolftoimikunnan alaisuuteen tuli myös erityisgolf.

Vuonna 1998 Golfliiton Kuntogolf sai Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) -projektin innovaatiopalkinnon. Kuntogolf-

toimikunnassa vuodesta 1996 mukana olleen Jari Parkkarin työryhmineen kesällä 1999 tekemä laaja

vertailututkimus sai kansainvälistä tunnustusta ja innosti jatkamaan toimintaa.

Hyvinvointi, terveys ja golf –teemaan kuntogolfissa liitettiin liiton uuden 2010 strategian myötä

vuosituhannen vaihteessa golfpelin kehittäminen, sääntötietous, golfkulttuuri, ja –perinteet sekä

seuratoiminta. Nimeksi tuli Ruotsin malliin Parempaa Golfia –toimikunta ja tavoitteeksi saada golfarit

pelaamaan kuntonsa vuoksi enemmän ja mielihyvänsä vuoksi paremmin. Uudistunutta toimintaa esiteltiin

laajalti ja sitä varten kehitettiin monipuolisesti erilaisia toimenpiteitä ja tuotteita.

Golfliiton 2020 strategia painottaa golfin terveysvaikutuksista ja tutkimuksista viestimistä.

Kuntoliikuntaliiton vetämä kansainvälinen Sports Club for Health –hanke tähtää aikuisten harrasteliikunnan

seuratoiminnan kehittämiseen yhteiskuntavastuun kannalta. Syksyllä 2011 päätimme lähteä mukaan

Kuntoliikuntaliiton terveysprofiiliprojektiin ja teettää siihen liittyvän laajan harrastajakyselyn saadaksemme

golfin parissa toimijoille ajankohtaisen ja päivitetyn työkalun toiminnan ja palvelujen suunnitteluun.

Golfliiton jäsenmäärä on jatkanut yhtäjaksoisesti kasvuaan jo 54 vuotta. Mikä vie golfin pariin ja jaksaa

houkuttaa jatkamaan harrastusta läpi elämän? Entä mikä saa lopettamaan alkuinnostuksen tai jo lupaavan

pitkään jatkuneen golfaamisen? Mitkä ovat golfin harrastajakirjon motivaation taustat? Näihin ja moniin

muihin kysymyksiin Golfliitossa ja seuroissa on haettu vastauksia toiminnan suunnittelun pohjaksi ja

palvelujen parantamisen työkaluiksi. Kädessäsi on nyt tutkimusraportti, joka kertoo mitä golfin nykyiset

harrastajat ovat ajatelleet edellä mainituista ja muista kysymyksistä vuonna 2011.

Parhaat kiitokset harrastajakyselyyn vastanneille, terveysprofiilin toteuttajille Kuntoutussäätiössä,

Parempaa Golfia –toimikunnan jäsenille ja Golfliiton toimistossa projektiin osallistuneille,

Kuntoliikuntaliitolle ja kaikille, jotka ovat yhteistyössä tätä tehneet.

Petri Peltoniemi Teija Laitto

Golfliiton toiminnanjohtaja Golfliiton varapuheenjohtaja 2006-2011

3

Yhteenveto

Suomen Golfliitto teetti loppuvuodesta 2011 jäsenistönsä keskuudessa kyselyn, jonka avulla kartoitettiin

lajin harrastajien peli- ja harjoittelumääriä, harrastamisen syitä ja esteitä, rahankäyttöä lajiin, tunnetiloja

golfkierroksen aikana, liikuntatottumuksia yleisesti sekä arvioita omasta terveydestään. Kyselyyn vastasi

1261 henkilöä. Kyselyn tulokset on koottu tähän raporttiin. Lisäksi raportissa on vedetty yhteen golfin

terveysvaikutuksia koskevien tutkimusten tulokset. Työ kytkeytyy osaksi Suomen Kuntoliikuntaliiton Sports

Club for Health –hanketta.

Kyselytulosten perusteella aktiiviharrastajat pelaavat vuodessa noin 30 kierrosta golfia, kun mukaan

lasketaan myös yhdeksän reiän kierrokset. Kotikentällä pelataan selvästi enemmän kuin vieraskentällä tai

ulkomailla. Keskimäärin golfin harrastajat osallistuvat yhteen kilpailuun vuodessa.

Yli 60 % kyselyyn vastanneista harjoittelee lajia harvemmin kuin kerran viikossa pelikauden aikana. Hieman

alle puolet ei harjoittele talvikauden aikana lajia lainkaan. Vain 3 % vastanneista käyttää

valmennuspalveluita (kuten pron tunnit tai kurssit) säännöllisesti ympäri vuoden.

Kyselytulosten perusteella ulkoilu, omasta kunnosta huolehtiminen, onnistumisen kokemukset sekä

luonnosta ja maisemista nauttiminen ovat keskeisimmät motiivit golfin harrastamiseen. Naisten

vastauksissa ulkoilu, omasta kunnosta huolehtiminen, luonnosta ja maisemista nauttiminen, uusien

lajitaitojen oppiminen sekä ajanvietto perheen kanssa korostuivat voimakkaammin suhteessa miehiin.

Ajanpuute ja greenfee-pelaamisen hinnoittelu ovat asioita, joiden koetaan haittaavan eniten golfin

harrastamista.

Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta ilmoitti aikovansa ”ehdottomasti” jatkaa harrastusta ja viidennes

”todennäköisesti” vielä kahden vuoden päästä. Hieman alle puolet vastanneista aikoo ”ehdottomasti”

jatkaa jäsenenä nykyisessä kotiseurassaan kahden vuoden päästä.

Golfia pelataan ulkoilmassa ja sen on todettu vaikuttavan ihmisen mieleen positiivisesti. Kenttien

suunnittelussa otetaan huomioon aina myös maisemallinen sekä visuaalinen elementti haastavuuden

lisäksi. Golfin parissa kulutettu aika ja lajiin uppoutuminen mahdollistavat lepohetken vaativasta työstä tai

muuten rasittavasta elämäntilanteesta.

Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista piti kierroksen aikana syntyviä tunnetiloja voimakkaampina

suhteessa muihin heidän harrastamiin lajeihin. Yhtä suuri osa kokee olevansa golfkierroksen aikana joko

”jossain määrin” tai ”ehdottomasti” keskimääräistä jännittyneempi. Näistä vastaajista kaksi kolmasosaa piti

kierroksen aikana syntynyttä jännittyneisyyttä hyvänä asiana. Hieman alle puolet sen sijaan kokee, että liian

hidas pelaaminen golfkentällä stressaa heitä ”aina silloin tällöin” ja alle kymmenes että ”säännöllisesti”.

Noin neljännes ilmoitti, että muiden vauhdissa pysyminen golfkierroksen aikana stressaa heitä ”aina silloin

tällöin” ja muutama prosentti että ”säännöllisesti”.

Hieman alle kolmannes kyselyyn vastanneista arvioi käyttäneensä harrastukseensa rahaa kuluneen vuoden

aikana alle 600 euroa tai 1000-1999. Noin viidennes arvioin käyttäneensä 600-900 euroa tai vähintään 2000

euroa. Noin 40 % vastanneista pitää golfia jokseenkin kalliina harrastuksena suhteessa muihin harrastuksiin.

Säännöllisen golfin pelaamisen on todettu saavan aikaan myönteisiä terveysvaikutuksia. Pitkäkestoista ja

matalla teholla suoritettua golf-kierrosta 2-3 kertaa viikossa voidaan pitää hyvänä terveysliikuntana. Viiden

kuukauden mittainen golf-kausi saa aikaan merkittäviä muutoksia keski-ikäisen henkilön terveydessä ja

4

hyvinvoinnissa. Pelaaja kävelee kierroksen aikana keskimäärin 8,2 kilometriä ja kuluttaa energiaa 1200–

2000 kilokaloria. 2-3 kierrosta viikossa pelaavien golfareiden kestävyyskunto paranee pelikauden aikana

huomattavasti ja keskimääräinen sydämen syke laskee viisi lyöntiä minuutissa. Hyvä kestävyyskunto

vähentää henkilön riskiä sairastua mm. sepelvaltimotautiin, diabetekseen ja aivohalvaukseen.

Kestävyyskunnolla on myös yhteyksiä tuki- ja liikuntaelimistön terveyteen ja vammariskiin.

Tutkimusten mukaan säännöllinen golfin peluu saa aikaan myös myönteisiä muutoksia

kehonkoostumuksessa. Esimerkiksi 2-3 kierrosta viikossa pelaavien golfareiden vyötärön ja olkavarren

rasvapoimut ohenivat lähes kymmeneksen kesän aikana. Myöskin pelaajan elimistö tarvitsi aiempaa

vähemmän happea tavanomaisessa arkisessa rasituksessa eikä siten väsynyt yhtä helposti kuin liikuntaa

harrastamattomalla. Kävelyn golfkentällä on todettu vaikuttavan positiivisesti myös golfareiden

verenpaineeseen ja veren rasvakoostumukseen. Kesän mittaan kohentuva kunto ja saavutetut

terveysvaikutukset eivät kuitenkaan kestä talven yli kevääseen ilman säännöllistä liikuntaa seitsemän

talvikuukauden aikana. Tämän vuoksi golfareiden tulisikin kiinnittää huomiota säännölliseen liikuntaan

myös talvikauden aikana.

Golf on suomalaisen tutkimuksen mukaan myös käytännöllisesti katsoen riskitöntä. Tuhatta pelituntia

kohden todettiin vain 0,3 loukkaantumista, kun vastaava luku esimerkiksi jalkapallossa on 7,8 ja

sulkapallossa ja tenniksessä lähes 5. Vammoja ja loukkaantumisriskiä voidaan vähentää lämmittelyllä ennen

golfkierroksen aloittamista. Hieman yli kolmannes kyselyyn vastanneista ilmoitti lämmittelevänsä ja

venyttelevänsä säännöllisesti ennen golfkierroksen aloittamista.

Kyselyyn vastanneista golfin harrastajista tupakoi säännöllisesti alle 8 %. Hieman yli viidennes vastanneista

arvioi oman terveydentilansa erittäin hyväksi ja noin puolet melko hyväksi suhteessa muihin ikäisiinsä. 97 %

vastanneista uskoo ”melko varmasti” kykenevänsä harrastamaan golfia terveydentilansa puolesta kahden

vuoden kuluttua. Noin viidennes ilmoitti, että heillä on jokin sairaus, vamma tai vika, mikä haittaa golfin

pelaamista. Noin 70 % ei käytä lainkaan golfautoa pelatessaan golfia. 1,5 % ilmoitti, että heillä on jokin

sairaus, vamma tai vika, minkä takia he joutuvat käyttämään golfautoa kierroksen aikana.

Golfarit ovat hyvin aktiivisia liikunnan harrastajia. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta ilmoitti, että golfin

harrastaminen myös motivoi heitä liikkumaan sekä huolehtimaan yleisesti omasta kunnostaan. Hieman alle

puolet ilmoitti harrastavansa talvella hengästymiseen asti johtavaa liikuntaa 2-3 kertaa viikossa. Pelikauden

aikana 2-3 kertaa liikuntaa harrastavien osuus on hieman pienempi. Kun mukaan lasketaan lajit, joita

golfarit ilmoittivat harrastavansa vähintään kaksi kertaa viikossa, pelikauden aikana eniten harrastetut lajit

ovat kävelylenkkeily, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Talvella hiihto on varsin suosittua golfareiden

keskuudessa.

5

Sisällys

1 Taustaa ........................................................................................................................................................... 6

2 Golfin harrastaminen ...................................................................................................................................... 8

2.1 Pelimäärät ja harjoittelu .......................................................................................................................... 8

2.2 Harrastamisen motiivit .......................................................................................................................... 11

2.3 Harrastamisen esteet ja jatkaminen...................................................................................................... 13

2.4 Golf ja tunnetilat .................................................................................................................................... 15

2.5 Rahankäyttö harrastukseen ................................................................................................................... 18

2.6 Harrastajaprofiilit................................................................................................................................... 20

3 Golf ja terveys ............................................................................................................................................... 23

3.1 Loukkaantumis- ja terveysriskit ............................................................................................................. 24

3.2 Tupakointi ja arviot omasta terveydentilasta ........................................................................................ 25

3.3 Golfauton käyttö kierroksen aikana ...................................................................................................... 26

4 Golfin harrastajien liikuntatottumukset ....................................................................................................... 27

Lähteet ............................................................................................................................................................. 29

6

1 Taustaa

Yleisesti

Suomen Golfliitto teetti loppuvuodesta 2011 laajan kyselyn jäsenistönsä keskuudessa. Kyselyn avulla

kartoitettiin harrastajien peli- ja harjoittelumääriä, harrastamisen syitä ja esteitä, rahankäyttöä lajiin sekä

koettuja tunnetiloja golfkierroksen aikana. Lisäksi kyselyn avulla selvitettiin golfin harrastajien arvioita

omasta terveydestään sekä liikuntatottumuksia.

Kyselyn tulokset on koottu tähän raporttiin. Lisäksi raportissa vedetään tiivistetysti yhteen golfin

terveysvaikutuksia koskevien tutkimusten tulokset. Kyselyn toteuttamisesta ja raportin kirjoittamisesta on

vastannut Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö. Suomen Golfliitto on ollut aktiivisesti mukana

suunnittelemassa ja tukemassa työtä sekä toimittanut Kuntoutussäätiölle kyselyn toteuttamista varten

tarvittavat sähköpostiosoitteet jäsenrekisteristään.

Työ kytkeytyy osaksi Suomen Kuntoliikuntaliiton Sports Club for Healt –hanketta1.

Kyselyn toteuttamisesta

Kyselyn toteuttamista varten poimittiin 3000 henkilön otos satunnaisotannalla Golfliiton jäsenrekisteristä.

Otokseen poimittiin vähintään 18-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat antaneet Golfliitolle suostumuksensa

lähettää sähköpostia. Otos vastasi Golfliiton jäsenten todellista sukupuolijakaumaa (miehiä 69,2 %, naisia

30,8 %).

Kyselyyn vastasi 1261 henkilöä vastausprosentin ollessa 42 %.2 Kyselytulosten voidaan sanoa edustavan

varsin kattavasti aktiivisten suomalaisten golfin harrastajien näkemyksiä ja arvioita omasta

harrastuksestaan, liikuntatottumuksistaan sekä terveydentilastaan. Taulukoissa 1-5 on esitetty

kyselyvastaajien taustatiedot.

Taulukko 1. Vastaajat sukupuolen mukaan

Sukupuoli Lukumäärä (N) Prosenttia (%)

Mies 846 67,8

Nainen 402 32,2

Taulukko 2. Vastaajat ikäluokittain

Ikä Lukumäärä (N) Prosenttia (%)

Alle 30 vuotta 110 8,7

30-40 vuotta 232 18,4

41-50 vuotta 309 24,5

51-64 vuotta 445 35,3

Yli 64 vuotta 165 13,1

1 Lisätietoja hankkeesta http://www.kunto.fi/urheiluseuroihin/seurakehittaminen/sports_club_for_health/

2 Todellisuudessa kyselyyn vastasi 1274 henkilöä. Lopullisessa analyysivaiheessa aineistosta poistettiin alle 18-vuotiaat

henkilöt, jotka olivat syystä tai toisesta vastanneet kyselyyn.

http://www.kunto.fi/urheiluseuroihin/seurakehittaminen/sports_club_for_health/

7

Taulukko 3. Vastaajat elämäntilanteen mukaan

Elämäntilanne Lukumäärä (N) Prosenttia (%)

Opiskelija 45 3,6

Varusmies/siviilipalveluksessa 5 0,4

Kokopäivätyössä 762 60,5

Osa-aikatyössä 27 2,1

Työtön tai lomautettu 21 1,7

Hoitamassa omaa kotitaloutta tai

perheenjäsentä

9 0,7

Yrittäjä 158 12,5

Eläkeläinen 232 18,4

Taulukko 4. Vastaajat talouden koon mukaan

Talouden koko Lukumäärä (N) Prosenttia (%)

1 henkilö 231 18,5

2 henkilöä 561 44,9

3-4 henkilöä 368 29,5

5 tai useampi henkilö 89 7,1

Taulukko 5. Vastaajat talouden tulotason mukaan

Talouden vuositulot yhteensä Lukumäärä (N) Prosenttia (%)

Alle 30 000 € 116 9,5

30 000 – 69 999 € 471 38,4

70 000 – 99 999 € 350 28,5

100 000 € tai enemmän 289 23,6

8

2 Golfin harrastaminen

Vuonna 2011 Suomessa oli yli 140 000 golfin harrastajaa ja 130 jäsenseuraa. Harrastajien määrä on

kasvanut jatkuvasti koko liiton 54-vuotisen historian ajan. Golf on harrastajamäärältään 15. suosituin

liikuntalaji 19-65-vuotiaiden keskuudessa (noin 100 000 harrastajaa), mutta suosituin seuroissa harrastettu

aikuisten liikuntalaji. On myös arvioitu, että golfilla on 60 000 potentiaalista harrastajaa 19-65-vuotiaiden

keskuudessa.3

Suomalaisessa golfissa on ollut kaksi suurta kasvukautta: toinen 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa ja toinen

2000-luvulla. Näiden kasvukausien seurauksena korkeammalla tasoituksella pelaavien osuus jäsenistöstä on

kasvanut merkittävästi. Lisäksi iältään nuorempien aloittelijoiden ja naisten suhteellinen määrä on

lisääntynyt. Vuonna 2011 Green Cardin suorittaneiden keski-ikä oli 35 vuotta. Näistä vajaa viidennes oli

juniori-ikäisiä (alle 21 v).

2.1 Pelimäärät ja harjoittelu

Kyselyyn vastanneista hieman yli puolella tasoitus on alle 26,5. Miehissä on suhteessa enemmän

alhaisemman tasoituksen omaavia kuin naisten joukossa. Miehistä yli 40 %:lla on tasoitus alle 18,5. Naisten

osalla vastaava luku on hieman alle 10 %. Naisista hieman alle 40 %:lla tasoitus on 37 tai enemmän. Hieman

alle 40 % vastanneista on harrastanut golfia yli 10 vuotta. Miehissä yli 10 vuotta lajia harrastaneita on

suhteessa enemmän kuin naisten joukossa. Vastaavasti naisissa on kolme vuotta tai vähemmän lajia

harrastaneita suhteessa enemmän kuin miesten joukossa.

Kuvio 1. Vastaajien tasoitus sukupuolen mukaan

3 Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010

22,3 %

22,4 %

24,2 %

21,2 %

9,9 %

38,2 %

28,4 %

24,2 %

6,7 %

2,5 %

14,8 %

19,5 %

24,2 %

28,0 %

13,5 %

0% 20% 40% 60%

37 tai enemmän

26,5 - 36

18,5 - 26,4

11,5 - 18,4

Alle 11,5

Miehet Naiset Yhteensä

9

Kuvio 2. Golfharrastuksen kesto sukupuolen mukaan

Kyselyyn vastanneet aktiiviharrastajat pelaavat vuodessa noin 30 kierrosta (mediaani) golfia, kun mukaan

lasketaan myös yhdeksän reiän kierrokset. Vastausten perusteella kotikentällä pelataan selvästi enemmän

kuin vieraskentällä tai ulkomailla. Yli 64-vuotiaat pelaavat yleisesti enemmän kuin nuoremmat ikäluokat,

mutta eivät vieraskentällä. Miehet sen sijaan pelaavat hieman naisia enemmän vieraskentällä. Vastausten

perusteella pelivuosien suurempi määrä ja alhaisempi tasoitus ovat yhteydessä pelattujen kierrosten

korkeampaan määrään. Esimerkiksi tasoituksella 37 ja yli pelaavien vuosittaiset kierrosmäärät ovat

huomattavasti vähäisemmät kuin alhaisemmalla tasoituksella pelaavilla. Myös talouden vuositulot

näyttäisivät olevan yhteydessä kotikentällä pelattujen kierrosten määrään: mitä korkeammat talouden

vuositulot ovat, sitä vähemmän vastaajat pelaavat omalla kotikentällään. Keskimäärin kyselyyn vastanneet

osallistuvat yhteen kilpailuun vuodessa4.

Kuvio 3. Pelattujen kierrosten määrä vuodessa, vastausten mediaani ja keskiarvo

4 Mediaani 1; Keskiarvo 3,94

38,8 %

33,0 %

28,2 %

29,4 %

36,2 %

34,4 %

43,3 %

31,4 %

25,3 %

0% 20% 40% 60%

Yli 10 vuotta

4 - 10 vuotta

3 vuotta tai alle


38,8

3,7

10,7

24,8

30,0

0,0

7,0

18,0

0 20 40 60

Yhteensä

Ulkomailla

Vieraskentällä

Kotikentällä

Mediaani Keskiarvo

10

Suurin osa kyselyyn vastanneista harjoittelee lajia pelikauden aikana harvemmin kuin kerran viikossa.

Hieman yli neljännes harjoittelee 1-3 kertaa viikossa.

Pelikauden aikana alle 30-vuotiaat harjoittelevat hieman useammin kuin vanhemmat ikäluokat.

Alle kolme vuotta golfia harrastaneista reilu kolmannes (35,7 %) harjoittelee pelikauden aikana 1-3

kertaa viikossa lajia. Pidempään pelanneiden osalla vastaava luku on 25,6 %.

Hieman alle puolet kyselyyn vastanneista ei harjoittele talvella lainkaan lajia.

Alle 37 tasoituksella pelaavien osalla vastaava luku on 41,5 % ja korkeammalla tasoituksella

pelaavien osalla 60 %.

Talvikauden aikana miehet harjoittelevat hieman naisia useammin ja yli 64-vuotiaat useammin kuin

nuoremmat ikäluokat.

Alle 11,5 tasoituksella pelaavat harjoittelevat enemmän kuin korkeamman tasoituksen omaavat

sekä pelikauden aikana että talvella.

Kuvio 4. Lajiharjoittelun määrät pelikauden aikana ja talvella

Vain 3 % aktiiviharrastajista ilmoitti kyselyssä käyttävänsä valmennuspalveluita (esim. pron tunnit tai

kurssit) säännöllisesti joko pelikauden aikana tai talvella. Vastaajat jakautuivat tasaisesti

valmennuspalveluita pelikauden aikana aina silloin tällöin, erittäin harvoin tai ei lainkaan käyttäviin.

Naiset käyttävät valmennuspalveluita pelikauden aikana hieman miehiä useammin.

Alle 30-vuotiaista hieman yli puolet ja 30-40-vuotiaista hieman alle 40 % ei käytä lainkaan

valmennuspalveluita (vrt. muut ikäluokat alle 30 %) pelikauden aikana.

Noin 70 % kyselyyn vastanneista ei käytä lainkaan valmennuspalveluita talvikauden aikana.

40-vuotiaista tai nuoremmista noin 80 % ei käytä palveluita lainkaan. Sama pätee myös yli 40

kierrosta vuodessa pelaaviin ja 3 vuotta tai vähemmän aikaa lajia harrastaneisiin.

1,4 %

28,4 %

66,5 %

3,8 %

0,3 %

7,9 %

46,1 %

45,7 %

0% 20% 40% 60% 80%

Vähintään 4 kertaa viikossa

1-3 kertaa viikossa

Harvemmin kuin kerran viikossa

Ei lainkaan

Talvella Pelikauden aikana

11

Alle 37 tasoituksella pelaavista kaksi kolmannesta (64,7 %) ei käytä vastausten perusteella

valmennuspalveluita lainkaan talvikauden aikana. Korkeamman tasoituksen pelaajilla vastaava luku

oli 81,7 %.

2.2 Harrastamisen motiivit

Motivaation voidaan ajatella syntyvän yksilön sisäisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Sisäisiä tekijöitä ovat yksilön ajatukset, arvot ja uskomukset ja sosiaalisia tekijöitä vastaavasti erilaiset

vuorovaikutustilanteet. Myös yksilön aikaisemmilla kokemuksilla, elämäntilanteella, tavoitteilla, odotuksilla,

arvoilla, vaadittavilla panostuksilla, onnistumisen todennäköisyydellä, kannuksella, sosiaalisella

painostuksella sekä palkkiolla ja niiden arvolla on yhteys motivaatioon. Ihmisten liikuntakäyttäytymiseen

liittyvä motivaatio voidaan pilkkoa yleis- ja tilannemotivaatioon. Yleismotivaatiossa korostuu

käyttäytymisen pysyvyys ja se voidaan nähdä asenteen synonyyminä. Tilannemotivaatiossa puolestaan

korostuvat päätökset, joita henkilö tekee kussakin tilanteessa. Se, lähteekö ihminen tietyssä tilanteessa

harrastamaan liikuntaa, riippuu hänen yleisestä kiinnostuksestaan liikuntaa kohtaan, mutta myös

tilannetekijöistä kuten säätila, välineiden saatavuus ja harrastuspaikan etäisyys tai läheisyys.5

Vuonna 2009 toteutetun Eurobarometrin mukaan 73 % suomalaisista piti terveyden edistämistä

tärkeimpänä syynä liikunnan harrastamiselle. Myös kunnon kehittäminen (68 %), rentoutuminen (58 %),

fyysisen suorituskyvyn kehittäminen (43 %), painon tarkkailu (41 %) sekä ystävien kanssa oleminen (34 %)

olivat keskeisiä syitä liikunnan harrastamiselle.6 Myös golfin harrastamiselle on olemassa useita eri syitä ja

ne vaihtelevat hyvin yksilöllisesti. Usein kuulee korostettavan golfin terveydellisiä, sosiaalisia ja henkisiä

vaikutuksia. Golfin terveydellisiä vaikutuksia käsitellään myöhempänä tässä raportissa.

Golfia voidaan pitää sosiaalisena harrastuksena, vaikka kyseessä ei ole joukkuepeli. Golfissa pelataan

kenttää tai itseään vastaan, useimmiten ryhmissä. Lisäksi tasoitusjärjestelmä antaa eritasoisille pelaajille

mahdollisuuden kilpailla tasavertaisesti keskenään. Ryhmän jäsenten keskinäisen kannustuksen on todettu

lisäävän mm. pelinautintoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Harrastusmuotona golf soveltuu hyvin myös

yksinäisille ihmisille, sillä golfkierroksen voi varata ja pelata yksin tai liittyä ennalta tuntemattomien

pelaajien seuraan ja samalla tutustua uusiin ihmisiin. Erityisesti Yhdysvalloissa golf ymmärretään usein liike-

elämän edustajien urheilulajina. Monet liike-elämän päätökset toteutuvat golfkentillä. 7

Golfin henkisistä vaikutuksista puhuttaessa on korostettu, että golfia pelataan ulkoilmassa ja sen on todettu

vaikuttavan ihmisen mieleen positiivisesti. Golfkenttien suunnittelussa otetaan kentän haastavuuden lisäksi

huomioon aina myös maisemallinen ja visuaalinen elementti. Yhdistämällä nämä elementit on mahdollista

luoda toimintaympäristö, joka luo pelaajalle positiivisia tunnetiloja. Luonnon terapeuttinen merkitys

ihmisen toimintaympäristönä on tunnustettu yleisesti. Golfkentältä puuttuva taustahäly ja muut ärsykkeet

edesauttavat mielihyvän tunteen saavuttamista. Lisäksi eri yhteyksissä kuule korostettavan, että golfin

parissa kulutettu aika ja lajiin uppoutuminen mahdollistaa lepohetken vaativasta työstä tai muuten

rasittavasta elämäntilanteesta. Hyvän golfkierroksen aikana ja sen jälkeen syntyvä tunne pelin hallinnasta

luo mielihyvää pelaajalle.8

5 Mäntylä 2011; Alkuperäislähteet: (Jaakkola 2002, 101.); (Roberts 2001.) (Ruohotie 1998, 41; Telama 1986.)

6 Eurobarometer 72.3 Results for Finland: Sport and Physical Activity

7 Ala-Leppilampi & Kiiski 2009; Alkuperäislähde (Matikka & Ojanen 2007, 3.); (Luthovski. Golf’s Social Benefits)

8 Ala-Leppilampi & Kiiski 2009; Alkuperäislähde (Matikka & Ojanen 2007, 3.); (Frantsi 2005, 17–18.)

12

Loppuvuodesta 2011 kerätyn kyselyaineiston valossa ulkoilu, omasta kunnosta huolehtiminen,

onnistumisen kokemukset sekä luonnosta ja maisemista nauttiminen ovat asioita, joiden golfin harrastajat

kokevat vaikuttavan eniten golfin harrastamiseen.

Naisten vastauksissa ulkoilu, omasta kunnosta huolehtiminen, luonnosta ja maisemista

nauttiminen, uusien lajitaitojen oppiminen sekä ajanvietto perheen kanssa korostuivat

voimakkaammin suhteessa miehiin.

Vastaavasti miesten vastauksissa korostui naisia voimakkaammin halu nähdä ja kokea uusia

golfkenttiä, kilpaileminen sekä panoksesta pelaaminen.

Kokonaisuutena katsottuna kilpailemisella tai panoksesta pelaamisella koetaan aktiiviharrastajien

keskuudessa olevan vain hyvin vähäinen vaikutus golfin harrastamiselle.

Kuvio 5. Eri tekijöiden koettu vaikutus golfin harrastamiseen sukupuolittain, vastausten keskiarvot9

Alle 37 tasoituksella pelaavien vastauksissa korostuivat elämysten saaminen, halu nähdä ja kokea

uusia golfkenttiä, kilpaileminen, omasta kotikentästä nauttiminen, omasta kunnosta

9 Keskiarvot asteikolla 1-4; 1=Ei lainkaan, 2=Vähän, 3, Jonkin verran, 4=Paljon

1,48

1,78

1,98

2,11

2,45

2,54

2,65

2,74

2,98

3,07

3,1

3,17

3,39

3,41

3,42

3,65

1,52

1,47

1,65

2,17

2,97

2,56

2,64

2,61

3,11

3,07

3,19

3,17

3,58

3,41

3,54

3,79

1,45

1,92

2,13

2,08

2,2

2,53

2,65

2,81

2,91

3,07

3,06

3,17

3,3

3,41

3,36

3,58

1 2 3 4

Jokin muu

Pelaan panoksesta ystävien tai pelitovereiden kanssa

Kilpaileminen

Yhteisöllisyys (seuratoiminta)

Voin viettää aikaa perheeni kanssa

Painonhallinta

Saan omaa aikaa

Haluan nähdä ja kokea uusia goflkenttiä

Uusien lajitaitojen oppiminen

Elämysten saaminen

Pääsen irti työ-, opiskelu- tai arkikiireistä

Voin tavata ystäviä

Nautin luonnosta ja maisemista

Onnistumisen kokemukset

Omasta kunnosta huolehtiminen

Ulkoilu


13

huolehtiminen, onnistumisen kokemukset, painon hallinta, panoksesta pelaaminen, ulkoilu,

mahdollisuus tavata ystäviä sekä yhteisöllisyys hieman voimakkaammin suhteessa korkeamman

tasoituksen pelaajiin.

Kysytyistä asioista vain uusien lajitaitojen oppiminen nähdään tasoituksella 37 ja yli pelaavien

keskuudessa merkittävämpänä syynä harrastamiselle kuin alhaisemmalla tasoituksella pelaavien

keskuudessa.

Kolme vuotta tai vähemmän aikaa lajia harrastaneiden vastauksissa korostuivat työ-, opiskelu- tai

arkikiireistä irtipääsemisen sekä oman ajan saamisen merkitys hieman voimakkaammin suhteessa

pidempään lajia harrastaneisiin.

Yli kolme vuotta golfia pelanneiden vastauksissa sen sijaan korostuivat halu nähdä ja kokea uusia

kenttiä, kilpaileminen, kotikentästä nauttiminen, omasta kunnosta huolehtiminen, painonhallinta,

ulkoilu, uusien lajitaitojen oppiminen, seuratoiminta (yhteisöllisyys) sekä panoksesta pelaaminen

hieman voimakkaammin kuin vähemmän aikaa pelanneilla.

2.3 Harrastamisen esteet ja jatkaminen

Vuonna 2009 tehdyn Eurobarometrin mukaan keskeisin syy liikunnan harrastamattomuuteen tai

harrastamista haittaava tekijä suomalaisten keskuudessa oli ajanpuute (33 %). Toiseksi yleisin syy oli jokin

vamma tai sairaus (16 %) ja kolmanneksi yleisin ”ettei pidä kilpailullisista aktiviteeteistä”. Mitkä tekijät tai

asiat sitten haittaavat golfin harrastamista?

Syksyllä 2011 tehdyn kyselyn perusteella ajanpuutteen ja greenfee-pelaamisen hinnoittelun koetaan

haittaavan aktiiviharrastajien keskuudessa eniten lajin harrastamista. Yksittäinen golfkierros greenfee-

maksulla pelattuna maksaa aikuiselta muutamasta kymmenestä eurosta yli 100:n euroon asti kentästä

riippuen. Sen sijaan seuran tai kotikentän huonoa ilmapiiriä tai kentälle kulkemista ei kovin moni pitänyt

negatiivisesti harrastamiseen vaikuttavana tekijänä.

Taulukko 6. Golfin harrastamista haittaavat tekijät, vastausten %-osuudet ja keskiarvo

Ei lainkaan

(%)

Vähän

(%)

Jonkin

verran (%)

Paljon

(%)

Keskiarvo

Ajanpuute 12,6 % 18,0 % 35,0 % 34,5 % 2,91

Greenfee –pelaamisen hinnoittelu 21,5 % 31,8 % 30,5 % 16,2 % 2,41

En koe kehittyväni lajissa 41,6 % 35,6 % 20,5 % 2,3 % 1,83

Rahan puute 52,8 % 31,9 % 12,4 % 2,9 % 1,65

Kotikentällä ei ole tilaa/riittävästi

vapaita peliaikoja

62,3 % 24,8 % 10,7 % 2,2 % 1,53

Jokin sairaus, vamma tai vika 71,5 % 17,8 % 7,7 % 3,1 % 1,42

Kentälle on vaikea kulkea 75,4 % 17,9 % 5,0 % 1,7 % 1,33

Jokin muu 84,4 % 4,6 % 5,4 % 5,6 % 1,32

Seurassa/kotikentällä on huono

ilmapiiri

85,5 % 10,6 % 3,1 % 0,8 % 1,19

Hieman alle puolet (47,5 %) yli 36 tasoituksella pelaavista ilmoitti, että ajanpuute haittaa paljon

heidän golf-harrastustaan. Alhaisemmalla tasoituksella pelaavien osalla vastaava luku oli 30,7 %.

14

Naisten osalla korostuivat ”en koe kehittyväni lajissa” -vastaukset hieman enemmän suhteessa

miehiin.

Yli 64-vuotiaat eivät koe ajanpuutetta yhtä suurena ongelmana kuin nuorempien ikäluokkien

edustajat. Vastaavasti sairaudet, vammat ja viat korostuvat heillä voimakkaammin suhteessa

nuorempiin.

Alle 30-vuotiailla harrastusta haittaavina tekijöinä korostuvat rahan puute sekä kentälle kulkemisen

vaikeus hieman muita ikäryhmiä enemmän.

Talouden vuosituloilla on vastausten perusteella yhteys ajanpuutteeseen: Mitä korkeammat

talouden vuositulot ovat, sitä enemmän ajanpuutteen koetaan haittaavan harrastamista.

Vastaavasti mitä alhaisemmat talouden vuositulot ovat, sitä enemmän rahan puutteen koetaan

haittaavan golfin harrastamista.

Kyselyssä tiedusteltiin myös, miten todennäköisesti aktiiviharrastajat aikovat jatkaa golfin pelaamista vielä

kahden vuoden päästä. Vastaajista 75,6 % ilmoitti aikovansa jatkaa harrastusta ehdottomasti ja 21,8 %

todennäköisesti.

Alle 37 tasoituksella pelaavista 81,5 % ja yli kolme vuotta golfia pelanneista 79,8 % vastasi

jatkavansa harrastusta ehdottomasti.

37 tai korkeammalla tasoituksella pelaavien osalla vastaava luku oli 59,1 % ja kolme vuotta tai

vähemmän pelanneilla 68,4 %.

Hieman alle puolet (46,4 %) kaikista vastanneista aikoo jatkaa jäsenenä nykyisessä kotiseurassaan

ehdottomasti ja 38,3 % todennäköisesti seuraavan kahden vuoden ajan. 12,6 % ei osannut sanoa ja 2,7 %

ilmoitti, ettei aio jatkaa jäsenenä nykyisessä seurassaan. Suurin syy (41,2 %) vaihtaa kotiseuraa oli pitkä

matka kotikentälle. Seuraa vaihtavien vastauksissa nousi esiin myös tyytymättömyys nykyisen seuran

toimintaan, palveluihin ja etuihin.

Alle 37 tasoituksella pelaavista noin puolet (50,5 %) aikoo jatkaa jäsenenä nykyisessä

kotiseurassaan ehdottomasti ja reilu kolmannes (35,8 %) todennäköisesti seuraavan kahden

vuoden ajan.

37 tai korkeammalla tasoituksella pelaavien osalla nykyisessä kotiseurassaan ehdottomasti jatkavia

on hieman alle kolmannes (31,9 %) ja todennäköisesti jatkavia hieman alle puolet (46,8 %).

Yli kolme vuotta golfia pelanneista noin puolet (51,1 %) ilmoitti jatkavansa ehdottomasti jäsenenä

nykyisessä kotiseurassaan ja hieman yli kolmannes (35,9 %) todennäköisesti.

Kolme vuotta tai vähemmän pelanneiden osalla ehdottomasti jatkavia on noin kolmannes (34,1 %)

ja todennäköisesti jatkavia 44,2 %.

Kuviosta 6 voidaan havaita, että mitä vanhemmista lajin harrastajista on kyse, sitä todennäköisemmin he

jatkavat jäsenenä nykyisessä kotiseurassaan seuraavan kahden vuoden ajan.

15

Kuvio 6. Ikäluokittain vastaukset kysymykseen: Aiotko jatkaa jäsenenä nykyisessä kotiseurassasi

seuraavan kahden vuoden ajan?

2.4 Golf ja tunnetilat

Golfin pelaamisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia myös ihmisen henkiselle hyvinvoinnille. Golfia

harjoitellessa uuden oppiminen ja pelatessa lyöntien suunnittelu vaativat aivojen käyttöä. Liikunnalla on

suuri merkitys aivoille. Suomalaisen tutkimuksen mukaan keski-iässä toteutettu säännöllinen liikunta kaksi

kertaa viikossa pienentää dementiaan sairastumisen riskiä peräti 50 %.10

Kuten jo edellä tuotiin esille, golfkentältä puuttuva taustahäly ja muut ärsykkeet edesauttavat mielihyvän

tunteen saavuttamista. Golfkierros mahdollistaa lepohetken työstä tai muuten rasittavasta

elämäntilanteesta. Lisäksi hyvän golfkierroksen aikana ja sen jälkeen syntyy tunne pelin hallinnasta, joka luo

mielihyvää pelaajalle.11

Loppuvuodesta 2011 toteutetussa kyselyssä golfin harrastajia pyydettiin vertaamaan kierroksen aikana

syntyneitä tunnetiloja muihin heidän harrastamiinsa lajeihin. Hieman yli puolet vastanneista piti kierroksen

aikana syntyviä tunnetiloja voimakkaampina verrattuna muihin lajeihin. Kolmannes vastanneista koki, ettei

tunnetiloissa ole eroja ja vain murto-osa, että golfkierroksen aikana syntyneet tunnetilat ovat laimeampia

kuin muissa lajeissa.

Naisista hieman suurempi osa piti golfkierroksen aikana syntyneitä tunnetiloja voimakkaampina

kuin muissa lajeissa suhteessa miehiin.

10

Parkkari J. Golfarit elävät pidempään 11

Ala-Leppilampi & Kiiski 2009; Alkuperäislähde (Matikka & Ojanen 2007, 3.); (Frantsi 2005, 17–18.)

2,7 %

1,2 %

1,8 %

2,3 %

5,2 %

4,5 %

12,6 %

6,1 %

8,3 %

11,4 %

19,5 %

29,1 %

38,3 %

29,1 %

36,2 %

43,1 %

41,6 %

40,0 %

46,4 %

63,6 %

53,7 %

43,1 %

33,8 %

26,4 %

0% 20% 40% 60% 80%

Yhteensä

Yli 64 v

51-64 v

41-54 v

30-40 v

Alle 30 v

Ehdottomasti Todennäköisesti En osaa sanoa En/Ei

16

Kuvio 7. Arviot golfkierroksen aikana syntyneiden tunnetilojen voimakkuudesta sukupuolittain

Kyselyssä selvitettiin myös koettua jännittyneisyyden astetta golfkierroksen aikana. Hieman alle puolet

kaikista kyselyyn vastanneista ei koe olevansa keskimääräistä jännittyneempi golfkierroksen aikana.

Alle kolme vuotta lajia harrastaneiden osalla vastaava luku on 37,5 % ja pidempään pelanneiden

osalla 51,3 %.

Alle 37 tasoituksella pelaavista puolet (50,2 %) ja korkeammalla tasoituksella pelaavista 37,9 % ei

koe olevansa golfkierroksen aikana keskimääräistä jännittyneempi.

Myöskään suurin osa (58,9 %) vähintään 2000 euroa vuodessa golfharrastukseen käyttävistä ei koe

olevansa keskimääräistä jännittyneempi kierroksen aikana.

Vain 5,1 % koki olevansa golfkierroksen aikana ehdottomasti keskimääräistä jännittyneempi. Kuviosta 8

voidaan havaita, että vastaajan ikä on yhteydessä koettuun jännittyneisyyden tunteeseen: Mitä

vanhemmista golfareista on kyse, sitä pienempi osa heistä kokee olevansa keskimääräistä jännittyneempiä

kierroksen aikana.

Kuvio 8. Ikäluokittain vastaukset kysymykseen: Koetko olevasi keskimääräistä jännittyneempi kierroksen

aikana?

6,2 %

33,3 %

5,6 %

54,9 %

6,3 %

36,2 %

5,8 %

51,7 %

6,0 %

27,1 %

5,2 %

61,7 %

0% 20% 40% 60% 80%

En osaa sanoa

Tunnetiloissa ei ole eroja

Laimeampia kuin muissa lajeissa

Voimakkaampia kuin muissa lajeissa

Naiset Miehet Yhteensä

47,4 %

54,9 %

53,7 %

48,7 %

38,0 %

27,3 %

47,4 %

44,5 %

43,6 %

46,1 %

55,0 %

55,5 %

5,1 %

0,6 %

2,7 %

5,2 %

7,0 %

17,3 %

0% 20% 40% 60%

Yhteensä

Yli 64 v

51-64 v

41-54 v

30-40 v

Alle 30 v

Kyllä, ehdottomasti Kyllä, jossain määrin En

17

Kierroksen aikana syntynyttä jännittyneisyyttä piti hyvänä asiana 73 % niistä vastaajista, jotka kokivat

olevan keskimääräistä jännittyneempiä kierroksen aikana (miehistä 78 %, naisista 63 %).

Viime vuosina golfin harrastajien sekä seurojen edustajien keskuudessa on keskusteltu paljon pelaamiseen

käytetystä ajasta ja ennen kaikkea hitaasta pelaamisesta golfkentällä. Keskustelun sävy on ollut sen

suuntainen, että hitaaseen pelaamiseen tulee puuttua, tavalla tai toisella. Kyselyssä selvitettiin

aktiiviharrastajien mielipiteitä hitaaseen pelaamiseen liittyen. Hieman alle puolet (49,1 %) vastanneista

kokee, että liian hidas pelaaminen golfkentällä stressaa heitä aina silloin tällöin ja 7,3 % että säännöllisesti.

Noin 10 % kaikista vastanneista kokee, ettei hidas pelaaminen stressaa heitä lainkaan.

Alle 37 tasoituksella pelaavista 52,9 % ilmoitti, että liian hidas pelaaminen golfkentällä stressaa

heitä aina silloin tällöin ja 8,4 % että säännöllisesti.

Korkeammalla tasoituksella pelaavien osalla vastaavat luvut olivat 24,1 % (aina silloin tällöin) ja 2,8

% (säännöllisesti).

Kuviosta 9 voidaan havaita, että kolme vuotta tai vähemmän aikaa golfia harrastaneita hidas pelaaminen ei

stressaa niin usein kuin kauemmin lajia harrastaneita.

Kuvio 9. Harrastamisen keston mukaan vastaukset kysymykseen: Stressaako sinua liian hidas pelaaminen

golfkentällä?

Noin neljännes kyselyyn vastanneista kokee, että muiden vauhdissa pysyminen golfkierroksen aikana

stressaa heitä aina silloin tällöin ja muutama prosentti että säännöllisesti.

Naisista noin kolmannes (32,1 %) kokee muiden vauhdissa pysymisen stressaavan aina silloin tällöin

ja 6 % säännöllisesti. Miesten osalla vastaavat luvut olivat 18,8 % (aina silloin tällöin) ja 0,7 %

(säännöllisesti).

Alle 37 tasoituksella pelaavista 18 % kokee muiden vauhdissa pysymisen stressaavan aina silloin

tällöin ja 1,2 % säännöllisesti. Korkeammalla tasoituksella pelaavien osalla vastaavat luvut olivat

40,4 % % (aina silloin tällöin) ja 6,4 % (säännöllisesti).

11,0 %

35,4 %

46,5 %

7,2 %

20,1 %

42,1 %

34,5 %

3,4 %

10,7 %

33,7 %

50,8 %

4,8 %

4,7 %

32,0 %

51,4 %

11,8 %

0% 20% 40% 60%

Ei lainkaan

Erittäin harvoin

Aina silloin tällöin

Säännöllisesti

Yli 10 vuotta pelanneet 4-10 vuotta pelanneet

3 vuotta tai vähemmän pelanneet Yhteensä

18

Harrastajan ikä on vastausten perusteella yhteydessä koettuun stressiin, joka aiheutuu muiden

vauhdissa pysymisestä: Mitä vanhemmista golfareista on kyse, sitä vähemmän heidän joukossaan

on edustajia, jotka kokevat muiden vauhdissa pysymisen stressaavan aina silloin tällöin tai

säännöllisesti.

Kuviosta 10 voidaan puolestaan havaita, että suhteessa pidempään lajia harrastaneisiin, kolme vuotta tai

vähemmän aikaa golfia pelanneista selvästi pienempi osa kokee, ettei muiden vauhdissa pysyminen

stressaa lainkaan.

Kuvio 10. Harrastamisen keston mukaan vastaukset kysymykseen: Stressaako sinua muiden vauhdissa

pysyminen golfkierroksen aikana?

2.5 Rahankäyttö harrastukseen

Golfia on pidetty erityisesti lajia harrastamattomien keskuudessa kalliina ja pitkään jopa hyvin elitistisenä

harrastuksena. Suurimmalla osalla Suomen golfkentistä pelaamisen edellytyksenä on Green Card sekä

jäsenyys Golfliiton jäsenseurassa, mistä aiheutuu kustannuksia harrastajille. Tämän lisäksi harrastajalta

kuluu rahaa mm. pelimaksuihin, välineisiin ja varusteisiin sekä matkustamiseen golfkentille. Jäsen- ja

pelimaksuissa on hyvin suuria seurakohtaisia eroja. Harrastamisen alkuun pääsee kuitenkin vuokratuilla tai

omilla välineillä, joita saa hankittua esimerkiksi käytettyinä noin 100 eurosta ylöspäin. Välineisiin voi toki

sijoittaa jopa useita tuhansia euroja tarpeen, kokeilunhalun ja maksukyvyn mukaan.

Kyselyssä golfin harrastajia pyydettiin arvioimaan, minkä verran he ovat käyttäneet harrastukseensa rahaa

kuluneen 12 kuukauden aikana. Hieman alle kolmannes vastanneista arvioi käyttäneensä alle 600 euroa ja

noin viidennes 600-900 euroa. 1000-1999 euroa arvioi käyttäneensä alle kolmannes vastaajista ja 2000

euroa tai enemmän alle viidennes vastanneista.

Yli kolme vuotta golfia harrastaneet käyttävät vastausten perusteella harrastaukseen rahaa selvästi

enemmän kuin vähemmän aikaa pelanneet.

Samoin alle 37 tasoituksella pelaavat käyttävät enemmän rahaa kuin korkeammalla tasoituksella

pelaavat.

38,3 %

36,3 %

23,1 %

2,4 %

22,3 %

36,7 %

36,7 %

4,2 %

38,6 %

37,7 %

21,3 %

2,4 %

49,4 %

34,8 %

14,8 %

1,0 %

0% 20% 40% 60%

Ei lainkaan

Erittäin harvoin

Aina silloin tällöin

Säännöllisesti

Yli 10 vuotta pelanneet 4-10 vuotta pelanneet

3 vuotta tai vähemmän pelanneet Yhteensä

19

Kuviosta 11 voidaan havaita, että 40-vuotiaissa ja nuoremmissa harrastajissa on selvästi enemmän alle 600

euroa vuodessa lajiin käyttäneitä kuin vanhempien ikäluokkien edustajissa.

Kuvio 11. Arvioitu rahankäyttö golfharrastukseen vuodessa ikäluokittain

Kattavaa ja luotettavaa vertailua eri harrastusten kustannusten välillä ei ole tehty. Vertailun tekemistä

vaikeuttavat mm. alueelliset erot esim. eri seurojen tai yhdistysten jäsenmaksuissa sekä joissain

harrastuksissa hyvin satunnaiset, mutta kustannuksiltaan kalliit varuste- ja välinehankinnat. Loppusyksystä

2011 tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin, miten edullisena (euromääräisesti mitattuna) harrastuksena

aktiiviharrastajat pitävät golfia suhteessa muihin harrastuksiin. Hieman yli 40 % vastanneista pitää golfia

jokseenkin kalliina harrastuksena. Hieman alle 40 % kokee, ettei golfin harrastaminen eroa

kustannuksiltaan muista lajeista. Alle 4 % vastanneista pitää golfia erittäin kalliina harrastuksena suhteessa

muihin harrastuksiin. Kuviosta 12 voidaan havaita, että naiset pitävät golfia yleisesti ottaen kalliimpana

harrastuksena kuin miehet.

17,8 %

30,5 %

24,1 %

13,6 %

8,2 %

5,5 %

29,7 %

33,5 %

33,6 %

28,8 %

25,0 %

20,9 %

21,0 %

18,9 %

17,3 %

28,5 %

19,8 %

20,9 %

31,5 %

17,1 %

25,0 %

29,1 %

47,0 %

52,7 %

0% 20% 40% 60%

Yhteensä

Yli 64 v

51-64 v

41-54 v

30-40 v

Alle 30 v

Alle 600 € 600 - 999 € 1000 - 1999 € 2000 € tai yli

20

Kuvio 12. Sukupuolen mukaan vastaukset kysymykseen: Miten edullisena (euromääräisesti mitattuna)

harrastuksena pidät golfia suhteessa muihin harrastuksiisi?

2.6 Harrastajaprofiilit

Kyselyyn vastanneet golfin harrastajat jaettiin tasoituksen perusteella kolmeen luokkaan. Tasoitukseen

perustuva luokittelu ja profilointi arvioitiin yhteistyössä Golfliiton kanssa tarkoituksenmukaisimmaksi

ottaen huomioon lajin erityispiirteet. Monet lajin harrastamiseen liittyvät kokemukset ja valinnat ovat

yhteydessä juuri pelaajan tasoitukseen.

Alle 27-tasoituksella pelaavat

Kyselyyn vastasi yhteensä 698 alle 27 tasoituksella pelaavaa henkilöä, joista/joille:

Miehiä on 81 % ja naisia 19 %.

Alle 30-vuotiaita on 8 %, 30-40-vuotiaita 17 %, 41-54-vuotiaita 23 %, 51-64-vuotiaita 38 % ja yli 64-

vuotiaita 16 %.

Suurin osa (59 %) on pelannut golfia yli 10 vuotta, reilu kolmannes (35 %) 4-10 vuotta ja 7 % kolme

vuotta tai vähemmän.

Pelaa keskimäärin 46 kierrosta vuodessa. Kotikentällä noin 30 kierrosta, vieraskentällä noin 10

kierosta ja ulkomailla noin 2 kierrosta.12

Osallistuu keskimäärin neljään13 (keskiarvo 6,28) kilpailuun vuodessa.

Noin neljännes (27 %) arvioi käyttäneensä vuoden aikana rahaa harrastukseensa vähintään 2000 €.

35 % arvioi käyttäneensä rahaa 1000 – alle 2000 €, 21 % 600 – 900 € ja 17 % alle 600 €.

64 % harjoittelee pelikauden aikana lajia harvemmin kuin kerran viikossa ja 31 % 1-3 kertaa

viikossa.

11 % harjoittelee talvikauden aikana lajia 1-3 kertaa viikossa, 52 % harvemmin kuin kerran viikossa

ja 37 % ei harjoittele lainkaan lajia talvikauden aikana.

12

Vastausten mediaani-luvut 13

Mediaani

3,5 %

43,6 %

37,9 %

13,6 %

1,3 %

4,8 %

54,4 %

32,2 %

8,3 %

0,3 %

3,0 %

38,6 %

40,6 %

16,1 %

1,8 %

0% 20% 40% 60%

Erittäin kallis

Jokseenkin kallis

Siltä väliltä, ei eroa

Jokseenkin edullinen

Erittäin edullinen


21

Keskeisimmät motiivit golfin harrastamiselle ovat ulkoilu (ka 3,66), omasta kunnosta huolehtiminen

(ka 3,49), onnistumisen kokemukset (ka 3,48), luonnosta ja maisemista nauttiminen (ka 3,38) sekä

mahdollisuus tavata ystäviä (ka 3,25).

27 % kokee, että ajanpuute haittaa lajin harrastamista ”paljon” ja 38 % että ”jonkin verran”

86 % aikoo ”ehdottomasti” jatkaa lajin harrastamista kahden vuoden päästä ja 14 %

”todennäköisesti”.

54 % aikoo ”ehdottomasti” jatkaa jäsenenä nykyisessä kotiseurassaan seuraavan kahden vuoden

ajan ja 33 % ”todennäköisesti”.

Tasoituksella 27-36 pelaavat

Kyselyyn vastasi yhteensä 280 tasoituksella 27 - 36 pelaavaa henkilöä, joista/joille:



vuotiaita 15 %.

37 % on harrastanut golfia kolme vuotta tai vähemmän aikaa, 38 % 4-10 vuotta ja 25 % yli 10

vuotta.


kierosta ja ulkomailla ei lainkaan (ulkomailla pelattujen kierrosten ka 2,24, mediaani 0).14

Ei osallistu juurikaan kilpailuihin (keskiarvo 1,72 kilpailua, mediaani 0).

Noin kolmannes (35 %) arvioi käyttäneensä vuoden aikana rahaa harrastukseensa alle 600 euroa,

23 % 600-900 euroa, 31 % 1000-1999 euroa ja 11 % vähintään 2000 euroa.


viikossa.

4 % harjoittelee talvikauden aikana lajia 1-3 kertaa viikossa, 43 % harvemmin kuin kerran viikossa ja

53 % ei harjoittele lainkaan lajia talvikauden aikana.

Keskeisimmät motiivit golfin harrastamiselle ovat ulkoilu (ka 3,68), luonnosta ja maisemista

nauttiminen (ka 3,46) omasta kunnosta huolehtiminen (ka 3,42), onnistumisen kokemukset (ka

3,37) sekä mahdollisuus tavata ystäviä (ka 3,16).





ajan ja yhtä suuri osa ”todennäköisesti”.

Seuratasoituksella (37-54) pelaavat

Kyselyyn vastasi yhteensä 282 tasoituksella 37 - 54 pelaavaa henkilöä, joista/joille:



vuotiaita 5 %.

Suurin osa (73 %) on pelannut golfia kolme vuotta tai vähemmän aikaa. 23 % on pelannut golfia 4-

10 vuotta ja 5 % yli 10 vuotta.

14

Vastausten mediaani-luvut

22


kierosta eikä ulkomailla lainkaan (ulkomailla pelattujen kierrosten ka 0,67, mediaani 0 ). 15

Ei osallistu juurikaan kilpailuihin (keskiarvo 0,25 kilpailua, mediaani 0).

Suurin osa (63 %) arvioi käyttäneensä vuoden aikana rahaa harrastukseensa alle 600 euroa, 19 %

600-900 euroa, 15 % 1000-1999 euroa ja 2 % vähintään 2000 euroa.


viikossa.

4 % harjoittelee talvikauden aikana lajia 1-3 kertaa viikossa, 36 % harvemmin kuin kerran viikossa ja

60 % ei harjoittele lainkaan lajia talvikauden aikana.

Keskeisimmät motiivit golfin harrastamiselle ovat ulkoilu (ka 3,58), luonnosta ja maisemista

nauttiminen (ka 3,32), onnistumisen kokemukset (ka 3,29), omasta kunnosta huolehtiminen (ka

3,24) sekä uusien lajitaitojen oppiminen (ka 3,12).





ajan ja 47 % ”todennäköisesti”.

15

Vastausten mediaani-luvut

23

3 Golf ja terveys

Yleisesti on tiedossa, että liikunta ylläpitää fyysistä ja henkistä terveyttä samalla tavalla kuten laadukas

ravitsemus. Liikunnan on todettu vähentävän ennenaikaista kuolleisuutta sekä ylläpitävän ja kehittävän

fyysistä kuntoa sekä toimintakykyä ikääntyessä. Säännöllisesti liikkuvilla ihmisillä on osoitettu olevan

pienempi riski sairastua yli 20 sairauteen tai sairauden esiasteeseen kuin fyysisesti passiivisilla ihmisillä.

Liikkuvalla ihmisellä on pienempi todennäköisyys sairastua esimerkiksi masennukseen, osteoporoosiin ja

kaatumisesta johtuviin luunmurtumiin, metaboliseen oireyhtymään ja kakkostyypin diabetekseen,

korkeaan verenpaineeseen, veritulppaan, verenpaine- ja sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen tai

paksusuolisyöpään. Liikunta myös ehkäisee ja hoitaa useita sydänsairauksien riskitekijöitä kuten

kohonnutta verenpainetta, kolesterolia tai verensokeriarvoja. Näin ollen liikunta näyttäytyy tärkeänä myös

kansanterveyden näkökulmasta sairauksien ehkäisyssä sekä oireiden lieventämisessä. Terveysliikunnaksi

voidaan nimittää liikuntaa joka edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä hyvällä hyötysuhteella ja

vähäisin vaaroin, riippumatta toiminnan tavoitteista ja toteuttamistavoista.16 17 18

Säännöllisen golfin pelaamisen on todettu saavan aikaan myönteisiä terveysvaikutuksia. Pitkäkestoista ja

matalla teholla suoritettua golf-kierrosta 2-3 kertaa viikossa voidaankin pitää hyvänä terveysliikuntaa. UKK-

instituutissa tehdyn tutkimuksen19 mukaan viiden kuukauden mittainen golfkausi saa aikaan merkittäviä

muutoksia keski-ikäisen henkilön terveydessä ja hyvinvoinnissa. Pelaaja kävelee kierroksen aikana

keskimäärin 8,2 kilometriä ja kuluttaa energiaa 1200–2000 kilokaloria. Sydämen syke pelin aikana on

keskimäärin 104 lyöntiä/min. Tämä vastaa 60 prosenttia koehenkilöiden maksimisykkeestä, joka puolestaan

vastaa nykyistä terveysliikunnan suositustasoa. Tutkimusten mukaan liikkuminen, joka kuluttaa 1000

kilokaloria viikossa, pienentää ennenaikaista kuolemanriskiä 30 %. 2-3 kierrosta viikossa pelaavien

golfareiden kestävyyskunto paranee pelikauden aikana huomattavasti ja keskimääräinen sydämen syke

laskee viisi lyöntiä minuutissa.20 Hyvä kestävyyskunto vähentää henkilön riskiä sairastua mm.

sepelvaltimotautiin, diabetekseen ja aivohalvaukseen. Kestävyyskunnolla on myös yhteyksiä tuki- ja liikunta

elimistön terveyteen ja vammariskiin. 21 Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan yli kolme tuntia viikossa

liikuntaa harrastaneiden yli 50-vuotiaiden miesten kuoleman riski oli 32 % alhaisempi kuin liikunnallisesti

passiivisten henkiöiden. Liikunnan terveyshyödyt näkyivät myös vielä yli 50-vuotiaana liikunnan

aloittaneiden keskuudessa, jolloin liikunnan aloittaminen vastasi terveyshyödyiltään tupakoinnin

lopettamista.

Säännöllinen golfin peluu saa aikaan myös myönteisiä muutoksia kehonkoostumuksessa. Esimerkiksi 2–3

kierrosta viikossa pelaavien golfareiden vyötärön ja olkavarren rasvapoimut ohenivat lähes kymmeneksen

kesän aikana. Myöskin pelaajan elimistö tarvitsi aiempaa vähemmän happea tavanomaisessa arkisessa

rasituksessa eikä siten väsynyt yhtä helposti kuin liikuntaa harrastamattomalla. Kävely golfkentällä vaikutti

myös positiivisesti golfareiden verenpaineeseen ja veren rasvakoostumukseen. Hyvä HDL- kolesteroli

lisääntyi viisi prosenttia ja huono LDL-kolesteroli sekä triglyseridit vähenivät melkein saman verran. Selän

16

Vuori I. Tehokas ja turvallinen terveysliikunta 17

Vuori I. Liikunnan vaikutustapa 18

THL: Tietoa terveydestä – elintavat – liikunta 19

Parkkari J. ym. A Controlled Trial of the Health Benefits of Regular Walking on a Golf Course 20

Parkkari J. Hyvinvointi, terveys ja golf 21

Suni J. & Vasankari T. Terveyskunto ja fyysinen toimintakyky

24

lihaskestävyys parani myös merkitsevästi. Selän staattinen pito parani golfkauden aikana eri pelaajilla 2–24

sekuntia. Tämä muutos edistää selän asennon hallintaa sekä selän terveyden ja toimintakyvyn säilymistä.22

Kuitenkaan kesän mittaan kohentunut kunto ja saavutetut terveysvaikutukset eivät kestä talven yli

kevääseen ilman säännöllistä liikuntaa myös seitsemän talvikuukauden aikana. Tämän vuoksi golffareiden

tulisikin kiinnittää huomiota säännölliseen liikuntaan myös talvikauden aikana.23

Ruotsalaisen tutkimuksen24 mukaan golfareiden (iällä, sukupuolella ja sosioekonomisella taustalla vakioitu)

kuolleisuus oli 40 % muuta väestöä alhaisempi. Matalimpaan sosiaaliluokkaan kuuluvan golfin harrastajan

riski kuolla oli 51 % alhaisempi, ja korkeimpaan sosiaaliluokkaan kuuluvan pelaajan riski kuolla oli 27 %

alhaisempi verratessa muuhun väestöön. Tutkijoiden laskelmien mukaan nämä muutokset vastaavat 5

vuoden eliniän pidennystä. Kuoleman riskin laskulle todennäköisin selitys liittyy golfkentällä tapahtuvaan

matalatehoiseen kävelyliikuntaan, ja tämän aiheuttamiin myönteisiin muutoksiin eri sairauksien

riskitekijöissä. Golfin myönteisiä terveysvaikutuksia tukee myös se että eniten golfia pelanneiden

(paremman tasoituksen omaavien) riski kuolla oli 47 % alhaisempi, ja vähiten pelanneiden 32 % alhaisempi

kuin muulla väestöllä. Eli mitä enemmän henkilö on liikkunut kentällä, sitä pienempi oli hänen riskinsä

kuolla.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsii moni suomalainen. Yli puolet 30-vuotiaista suomalaisista on kärsinyt

vähintään viisi selkäkipujaksoa elämänsä aikana ja noin neljännes myönnettävistä työkyvyttömyyseläkkeistä

johtuu selkäsairauksista. Lähes viidennes suomalaisista aikuisista kärsii alaselän pitkäaikaisista

oireyhtymistä, joskin suurin osa heistä kuuluu pienempituloisten tai vähemmän kouluttautuneiden

ryhmään.25 Suomalaisen tutkimuksen mukaan golfin alkuasento, jossa pelaaja seisoo etukumarassa pallon

päällä kehittää staattista pitoa alaselän ja vatsan alueella. Tulosten perusteella alkuasennon toisto paransi

merkittävästi selän lihaskestävyyttä.26

3.1 Loukkaantumis- ja terveysriskit

Golf on suomalaisen tutkimuksen mukaan myös käytännöllisesti katsoen riskitöntä. Tuhatta pelituntia

kohden todettiin vain 0,3 loukkaantumista, kun vastaava luku esimerkiksi jalkapallossa on 7,8 ja

sulkapallossa ja tenniksessä lähes 5. Golfin todettiin olevan turvallista myös sydämen ja keuhkojen

kannalta, koska se on liikuntana kevyttä tai kohtuullisen kuormittavaa. Sydäninfarktin tai rasitusastman

kehittymisen riski on siis golfia pelatessa pieni. 27 28

Amerikkalaisessa tutkimuksessa tutkittiin ja verrattiin golfin terveyshyötyjä ja siitä aiheutuvia

loukkaantumisia vanhempien pelaajien keskuudessa. Tutkimuksen mukaan golfin todettiin olevan

terveydelle hyväksi, mutta samalla ikääntymisen tuomien muutosten lisäävän loukkaantumisriskiä.

Keskeinen havainto oli, että oikeilla toimenpiteillä golfvammojen vakavuutta voidaan oleellisesti vähentää.

Näitä olivat fyysiset harjoitteet, jotka tukevat pelin vaatimia fyysisiä ominaisuuksia. Tutkimuksessa

selvitettiin myös vanhempien pelaajien lämmittelyrutiineja ennen golfkierrosta. Tulosten perusteella 3/4

22

Parkkari J. ym. A Controlled Trial of the Health Benefits of Regular Walking on a Golf Course 23

Parkkari J. Hyvinvointi, terveys ja golf 24

Farahmand B. ym. Golf: a game of life and death – reduced mortality in Swedish golf players 25

Ala-Leppilampi & Kiiski 2009; Alkuperäislähde Tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Kansanterveyslaitos 2010. 26

Ala-Leppilampi & Kiiski 2009; Alkuperäislähde Parkkari 2005, 10 27

Parkkari J. ym. Active Living & Injury Risk 28

Parkkari J. Hyvinvointi, terveys ja golf

25

pelaajista lämmitteli alle 5 minuuttia ja jopa kolmannes alle minuutin ennen varsinaisen pelin alkua.

Australialaisille amatööripelaajille suunnatun kyselyn tulokset olivat samansuuntaiset. Tulosten perusteella

vain 10 % pelaajista lämmitteli ennen pelin alkua ja suurin osa teki vain pari harjoitusswingiä ennen

varsinaista lyöntiä. Tutkimuksessa nousi myös esille, että oikeanlaisella lämmittelyllä on mahdollista

parantaa peliä oleellisesti muun muassa voimakkaammalla mailanpään nopeudella. Lämmittelyn todettiin

vammojen ehkäisemisen lisäksi myös lisäävän pelinautintoa.29

Loppuvuodesta 2011 toteutetussa kyselyssä hieman yli kolmannes (36,1 %) vastaajista ilmoitti

lämmittelevänsä ja venyttelevänsä säännöllisesti ennen golfkierroksen aloittamista ja 43,5 % aina silloin

tällöin. Alle viidennes (17,9 %) lämmittelee ja venyttelee erittäin harvoin ja 2,9 % ei lämmittele lainkaan

ennen pelikierrosta.

Yli 64-vuotiaiden keskuudessa on säännöllisesti lämmitteleviä (24,8 %) suhteessa vähemmän kuin

nuorempien ikäluokkien edustajien keskuudessa (35,1 % - 42,4 %).

3.2 Tupakointi ja arviot omasta terveydentilasta

Vuonna 2007 valmistuneen Finriski-tutkimuksen mukaan noin joka viidennes 25-74-vuotias suomalainen

tupakoi. Miehillä tupakointi on hieman yleisempää kuin naisilla.30 On esitetty arvioita, että noin joka toinen

tupakoija kuolee tupakointinsa aiheuttamaan tautiin, ellei kykene lopettamaan ajoissa. On myös tutkittua

tietoa siitä, että tupakansavun jatkuva hengittäminen on myös kiistaton terveysriski tupakoimattomille. Ns.

passiivisen tupakoinnin on arvioitu lisäävän sydän- ja verisuonitautiriskiä noin 30 prosenttia.31

Kyselyyn vastanneista golfin harrastajista tupakoi säännöllisesti vain 7,7 % (miehistä 9,5 % ja naisista 3,8 %).

77,9 % kaikista vastanneista ei tupakoi lainkaan (miehistä 72,9 % ja naisista 88,5 %).

Yli 64-vuotiaista 90,9 % ei tupakoi lainkaan, alle 30-vuotiaiden osalla vastaava luku on 66,4 %.

Kyselyssä golfin harrastajia pyydettiin myös arvioimaan heidän omaa terveydentilaansa suhteessa muihin

heidän ikäisiinsä. Hieman yli viidennes vastanneista arvioi oman terveydentilansa erittäin hyväksi ja noin

puolet melko hyväksi suhteessa muihin ikäisiinsä. Kuviosta 13 voidaan havaita, että naisista hieman

suurempi osa kuin miehistä arvioi oman terveydentilansa erittäin hyväksi. Jonkinlaista vertailukuvaa

tuloksille antaa se, että vuonna 2007 valmistuneen Finriski-tutkimuksen mukaan 30–59-vuotiaista miehistä

49 % ja samanikäisistä naisista 51 % arvioi oman fyysisen kuntonsa erittäin tai melko hyväksi.32

29

Ala-Leppilampi & Kiiski 2009; Alkuperäislähde (Cann, Lindsay & Vandervoort 2005, 90–91.) 30

Kansallinen Finriski 2007-terveystutkimus 31

Puska P. 1999. Savuttomuus etenee Suomessa ja maailmalla 32

Kansallinen Finriski 200-terveystutkimus

26

Kuvio 13. Sukupuolen mukaan arviot omasta terveydentilasta suhteessa muihin saman ikäisiin

97 % kyselyyn vastanneista uskoo melko varmasti kykenevänsä harrastamaan golfia terveydentilansa

puolesta kahden vuoden kuluttua.

Yli 64-vuotiaiden osalla luku (90,1 %) oli hieman alhaisempi kuin nuoremmilla ikäluokilla.

Noin viidennes (21 %) kyselyyn vastanneista ilmoitti, että heillä on jokin sairaus, vamma tai vika, mikä

haittaa golfin pelaamista.

Yli 64-vuotiaiden osalla vastaava luku (34 %) oli korkeampi kuin nuoremmilla ikäluokilla. Vain 0,1

%:lla on vastausten perusteella jokin sairaus, vamma tai vika, mikä estää golfin pelaamisen

kokonaan.

3.3 Golfauton käyttö kierroksen aikana

Tutkimustulosten mukaan golfaaja saavuttaa riittävän fyysisen rasituksen, mikäli hän ei käytä golfautoa

kierroksensa aikana. Amerikkalaistutkimuksen mukaan golfautoa käytettäessä keskimääräinen syke oli 49,4

% maksimisykkeestä, mikä jää alle terveysliikunnan suoritustason.33 Loppuvuodesta 2011 tehdyssä

kyselyssä tiedusteltiin, miten usein suomalaiset golfin harrastajat käyttävät golfautoa pelatessaan golfia.

Säännöllisesti golfautoa käyttää pelatessaan vain 1 % vastanneista.

69 % vastanneista ei käytä lainkaan golfautoa (miehistä 65 % ja naisista 78 %; yli 64-vuotiaista 60 %,

yli 40 kierrosta vuodessa pelaavista 83 %).

1,5 %:lla vastanneista on jokin sairaus, vamma tai vika, minkä takia he joutuvat käyttämään golfautoa (yli

64-vuotiasta 6 %:lla).

33

Ala-Leppilampi & Kiiski 2009; Alkuperäislähde (Timothy C. Sell, John P. Abt, Scott M. Lephart, 129–132.)

0,3 %

1,6 %

27,2 %

49,1 %

21,8 %

0,2 %

1,3 %

29,3 %

50,7 %

18,5 %

0,5 %

2,3 %

22,8 %

45,6 %

28,8 %

0% 20% 40% 60%

Erittäin huono

Melko huono

Keskinkertainen

Melko hyvä

Erittäin hyvä

Naiset Miehet Yhteensä

27

4 Golfin harrastajien liikuntatottumukset

Suomalaisten on todettu olevan aktiivisia liikkujia ja kuten edellä todettiin, merkittävä osa suomalaisista

liikkuu nimenomaan terveyttä edistääkseen. Vuonna 2010 julkaistun Eurobarometrin mukaan 72 %

suomalaisista harrastaa liikuntaa säännöllisesti (kerran tai useammin / viikko), kun EU:n keskiarvo on 40 %.

Suomalaiset liikkuvat keskimääräistä EU-kansalaista enemmän luonnossa.34 Kansallisen Liikuntatutkimus

2009-2010:n mukaan 19-65-vuotiaista suomalaisista 55 % harrastaa liikuntaa vähintään neljä kertaa

viikossa. 2-3 kertaa viikossa liikuntaa harrastavien osuus on 35 % ja harvemmin liikuntaa harrastavien osuus

8 %. Vain 2 % 19-65-vuotiaista suomalaisista ei harrasta liikuntaa lainkaan.35

Loppuvuodesta 2011 tehdyssä kyselyssä selvitettiin, miten usein golfarit harrastavat hengästymiseen asti

johtavaa liikuntaa (golfia ei lasketa mukaan). Hieman alle puolet vastanneista ilmoitti harrastavansa talvella

hengästymiseen asti johtavaa liikuntaa 2-3 kertaa viikossa (kuvio 14). Pelikauden aikana (kesällä) 2-3 kertaa

liikuntaa harrastavien osuus oli hieman pienempi. Talvella kerran viikossa hengästymiseen asti johtavaa

liikuntaa ilmoitti harrastavansa hieman alle neljännes ja pelikauden aikana hieman yli neljännes

vastanneista.

Kuvio 14. Hengästymiseen asti johtavan liikunnan harrastaminen

Alle 30-vuotiaat liikkuvat vastausten perusteella (hengästymiseen asti) hieman useammin kuin vanhemmat

ikäluokat sekä pelikauden aikana että talvella. Kolme vuotta tai vähemmän aikaa golfia harrasteet liikkuvat

(hengästymiseen asti) pelikauden aikana hieman useammin kuin lajia pidempään harrastaneet.

Suurin osa (78 %) kyselyyn vastanneista ilmoitti, että golfin harrastaminen motivoi heitä liikkumaan sekä

huolehtimaan yleisesti omasta kunnostaan. Loppuvuodesta 2011 tehdyn kyselyn avulla haettiin myös

vastausta siihen, mitä muita lajeja tai liikuntamuotoja golfarit harrastavat. Kun mukaan lasketaan lajit, joita

golfarit ilmoittivat harrastavansa vähintään kaksi kertaa viikossa, pelikauden aikana eniten harrastetut lajit

ovat kävelylenkkeily, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Talvella hiihto on varsin suosittua. Vastaajilla oli

34

OKM tiedote 15.4.2010. Kulttuuri- ja urheiluministeri Wallin: EU:n liikuntatutkimus tukee suomalaista liikuntapolitiikkaa. 35

Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010

8,8 %

32,7 %

29,4 %

24,7 %

3,7 %

0,6 %

16,1 %

45,1 %

22,5 %

13,5 %

2,2 %

0,6 %

0% 20% 40% 60% 80%

Vähintään 4 kertaa viikossa

2-3 kertaa viikossa

Kerran viikossa

Harvemmin

En koskaan

EOS


28

mahdollisuus valita myös ”jokin muu” -vaihtoehto. Näissä vastauksissa nostettiin esille, niin peli- kuin

talvikaudenkin aikana, muun muassa mailapelit, kuten tennis ja squash, sekä voimaa ja liikkuvuutta

kehittävät jooga ja pilates.

Kuvio 15. Yleisimmät vähintään kaksi kertaa viikossa harrastetut lajit/liikuntamuodot

Vastausten perusteella naiset ovat miehiä aktiivisempia liikunnan harrastajia. Naiset harrastavat hieman

miehiä useammin juoksu- ja kävelylenkkeilyä, sauvakävelyä sekä aerobicia/voimistelua niin talvella kuin

pelikauden aikanakin. Miehet sen sijaan harrastavat naisia useammin kuntosalilla käyntiä sekä

joukkuelajeja (salibandya, jääkiekkoa ja jalkapalloa).

Henkilön ikä näyttäisi olevan selvästi yhteydessä kävelyn, hiihdon ja sauvakävelyn ja uinnin harrastamiseen:

Mitä vanhemmista golfin harrastajista on kyse, sitä useammin he käyvät ympäri vuoden kävelylenkillä,

sauvakävelyllä, uimassa tai hiihtämässä talvella.

Esimeriksi yli 64-vuotiaista noin puolet käy kävelylenkillä vähintään kaksi kertaa viikossa pelikauden

aikana ja alle 30-vuotiaista vain viidennes.

Noin kolmannes yli 64-vuotiaista golfin harrastajista harrastaa hiihtoa vähintään kaksi kertaa

viikossa talvella. Alle 30-vuotiailla vastaava luku oli 5,5 %.

Alle 30-vuotiaat harrastavat sen sijaan vanhempia ikäluokkia useammin ympäri vuoden juoksua,

joukkuelajeja (jääkiekko ja salibandy), kuntosalilla käyntiä ja talvella pyöräilyä.

Yli 64-vuotiasta noin viidennes käy kuntosalilla vähintään kaksi kertaa viikossa talvikauden aikana ja

11,5 % pelikauden aikana.

4,4 %

4,4 %

6,7 %

8,7 %

10,0 %

13,5 %

16,1 %

34,3 %

7,1 %

3,0 %

7,0 %

8,1 %

7,9 %

19,7 %

3,6 %

31,6 %

22,7 %

0% 20% 40% 60% 80%

Aerobic/voimistelu

Uinti

Sauvakävely

Jokin muu

Juoksulenkkeily

Kuntosaliharjoittelu

Pyöräily

Kävelylenkkeily

Hiihto


29

Lähteet

Ala-Leppilampi, T. & Kiiski, J-M. 2011. Suomen Golfliiton yhteiskuntavastuuraportti 2009.

Byberg, L., Melhus, H., Gedeborg, R., Sundström, J., Ahlbom, A., Zethelius, B., Berglund, L.G., Wolk, A. &

Michaëlsson, K. 2009. Total mortality after changes in leisure time physical activity in 50 year old men: 35

year follow-up of population based cohort. BMJ 2009;338:b688. Luettavissa:

http://www.bmj.com/content/338/bmj.b688.abstract (viitattu 3.2.2012)

Eurobarometer 72.3 Results for Finland. Sport and Physical Activity. Luettavissa:

http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/380-Sport_and_Activity_Finland.pdf

Farahmand, B., Broman, G., de Faire, U., Vågerö, D. & Ahlbom, A. Golf: a game of life and death – reduced

mortality in Swedish golf players. Scandinavian Journal of Medicine & Science in sports 19(3), Jun 2009,

419–24

Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010. Aikuisliikunta. Luettavissa:

http://www.slu.fi/@Bin/2548606/Liikuntatutkimus_aikuisliikunta_2009-2010.pdf

Mäntylä, K. 2011. MIKSI LIIKKUMAAN? – Laadullinen tutkimus yhdeksäsluokkalaisten liikunnan

harrastamismotiiveista ja liikkumattomuuden syistä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu –

tutkielma. Luettavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/27105/URN:NBN:fi:jyu-

2011053110947.pdf?sequence=1

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kulttuuri- ja urheiluministeri Wallin: EU:n liikuntatutkimus tukee suomalaista

liikuntapolitiikkaa. Tiedote 15.04.2010. Luettavissa:

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2010/04/terveysliikunta.html?lang=fi

Parkkari, J. Golfarit elävät pidempään. Suomen Golflehti.

Parkkari, J. Hyvinvointi, terveys ja golf. Suomen Golflehti.

Parkkari, J., Kannus, P., Natri, A., Lapinleimu, I., Palvanen, M., Heiskanen, M., Vuori, I. & Järvinen, M. Active

Living & Injury Risk International journal of sports medicine 25(3), Apr 2004, 209-216.

Parkkari, J., Natri, A., Kannus, P., Mänttäri, A., Laukkanen, R., Haapasalo, H., Nenonen, A., Pasanen, M., Oja,

P. & Vuori, I. 2000. A Controlled Trial of the health Benefits of Regular Walking on a Golf Course. The

American Journal of Medicine. 2000;109:102–108.

Peltonen, M., Harald, K., Männistö, S., Saarikoski, L., Peltomäki, P., Lund, L., Sundvall, J., Juolevi, A.,

Laatikainen, T., Aldén-Nieminen, H., Luoto, R., Jousilahti, P., Salomaa, V., Taimi, M. & Vartiainen, E.

Kansallinen FINRISKI 2007-terveystutkimus. Tutkimuksen toteutus ja tulokset. Kansanterveyslaitoksen

julkaisuja B34/2008. Luettavissa: http://www.ktl.fi/attachments/finriski/2008b34.pdf

Puska, P. 1999. Savuttomuus etenee Suomessa ja maailmalla. THL: Kansanterveyslehti 4/1999. Luettavissa:

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1999/4_1999/savuttomuus_etenee_s

uomessa_ja_maailmalla/

http://www.bmj.com/content/338/bmj.b688.abstract

http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/380-Sport_and_Activity_Finland.pdf

http://www.slu.fi/@Bin/2548606/Liikuntatutkimus_aikuisliikunta_2009-2010.pdf

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/27105/URN:NBN:fi:jyu-2011053110947.pdf?sequence=1

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/27105/URN:NBN:fi:jyu-2011053110947.pdf?sequence=1

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2010/04/terveysliikunta.html?lang=fi

http://www.ktl.fi/attachments/finriski/2008b34.pdf

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1999/4_1999/savuttomuus_etenee_suomessa_ja_maailmalla/

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1999/4_1999/savuttomuus_etenee_suomessa_ja_maailmalla/

30

Suni, J. & Vasankari, T. 2011. Terveyskunto ja fyysinen toimintakyky. Teoksessa M. Fogelholm, I. Vuori & T.

Vasankari (toim.) Terveysliikunta. Helsinki:Duodecim, 32–42.

THL: Tietoa terveydestä – elintavat – liikunta. Luettavissa:

http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/liikunta

Vuori, I. 1996. Tehokas ja turvallinen terveysliikunta. Teoksessa E. Ruuskanen (toim.) Terveysliikunnan opas.

Forssan kirjapaino.

Vuori, I. 2011. Liikunnan vaikutustapa. Teoksessa M. Fogelholm, I. Vuori & T. Vasankari. (toim.)

Terveysliikunta. Helsinki:Duodecim, 12–19.

Alkuperäislähteet:

Cann, Lindsay & Vandervoort 2005. Optimizing the Benefits versus Risks of Golf Participation by Older

People. Luettavissa: http://www.geriatricspt.org/members/pubs/journal/2005/december/JGPT-cann.pdf

Frantsi, P. 2005. Parempaa golfia. Kustannusosakeyhtiö Avain.

Jaakkola, T. 2002. Changes in students´ exercise motivation, goal orientation and sport competence as a

result of modificatioins in school physical education teaching practices. University of Jyväskylä. Studies in

Sport, Physical education and Health 131.

Luthovski. Golf’s Social Benefits. Luettavissa:

http://www.articlecontentprovider.com/articlesubmit/Article/Golf-s-Social-Benefits/2444.

Ojanen, M. & Matikka, L. 2007. Liikunnan vaikutukset mielenterveyteen. Terveysliikunta ja terapiagolf –

seminaari 13.4.2007 Swingi 2007 Wanha Satama Helsinki.

Parkkari, J. 2005. Terveysliikunnan tutkimusuutiset. Luettavissa: www.ukkinstituutti.fi/filebank/196-

liikehallinta.pdf

Roberts, G. C. 2001. Understanding the dynamics of motivation in physical activity: The influence of

achievement goals, personal agency beliefs, and the motivational cli-mate. Teoksessa G.C. Roberts (toim.)

Advances in motivation in sport and exercise. Champaign, IL: Human Kinetics, 1−50.

Ruohotie, P. 1998. Motivaatio, tahto ja oppiminen. Helsinki: Edita.

Sell, T.C., Abt, J.P. & Lephart, S.M. 2008. Physical Activity-Related Benefits of Walking during Golf.

Luettavissa: http://www.pitt.edu/~neurolab/publications/2008/Sell_WSCG_2008_Physical%20Activity-

Related%20Benefits%20of%20Walking%20During%20Golf.pdf

Telama, R. 1986. Mikä liikunnassa kiinnostaa – liikuntamotivaatio. Teoksessa L. Laakso, R. Telama & P.

Vuolle (toim.) Näin suomalaiset liikkuvat. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 50. Helsinki: Valtion

painatuskeskus, 149-176.

THL 2010. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Luettavissa:

http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/tuki-_ja_liikuntaelinsairaudet

http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/liikunta

http://www.geriatricspt.org/members/pubs/journal/2005/december/JGPT-cann.pdf

http://www.articlecontentprovider.com/articlesubmit/Article/Golf-s-Social-Benefits/2444

http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/196-liikehallinta.pdf

http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/196-liikehallinta.pdf

http://www.pitt.edu/~neurolab/publications/2008/Sell_WSCG_2008_Physical%20Activity-Related%20Benefits%20of%20Walking%20During%20Golf.pdf

http://www.pitt.edu/~neurolab/publications/2008/Sell_WSCG_2008_Physical%20Activity-Related%20Benefits%20of%20Walking%20During%20Golf.pdf

http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/tuki-_ja_liikuntaelinsairaudet

suomen golfliiton harrastaja- ja terveysprofiili · liittokokouspäivät 9-11.3.2012...

Documents