sulautuvat oppimisympäristöt innostumisen ja onnistumisen lähteenä
DESCRIPTION
Sulautuvat oppimisympäristöt innostumisen ja onnistumisen lähteenä. Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian professori, varadekaani Käyttäytymistieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto sekä vieraileva professori, Karolinska Institutet. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
www.helsinki.fi/yliopisto
Sulautuvat oppimisympäristöt innostumisen ja onnistumisen
lähteenä-
Kirsti Lonka
Kasvatuspsykologian professori, varadekaani
Käyttäytymistieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto
sekä vieraileva professori, Karolinska Institutet
21.04.23
Professor Kirsti LonkaFaculty of Behavioral SciencesSulautuvan opetuksen seminaari 10.3.2011 1
www.helsinki.fi/yliopisto
Teknologia sulautuu osaksi tietokäytäntöjämme ja sosiaalista elämäämme…
www.helsinki.fi/yliopisto
Mutta oppimisen tilat eivät juuri muutu!
www.helsinki.fi/yliopisto
MIKSI NUORET VAIKUTTAVAT ”PASSIIVISILTA”?
- BULIMIA-OPPIMINEN? OPS-HÖLKÄN UHRI?
- Millainen on hyvä opiskelija tässä yhteydessä?
- Passiivinen meidän kanssamme, aktiivinen yksin tai kavereiden kanssa?
www.helsinki.fi/yliopisto
Millaisia ovat tulevaisuuden
oppimisen tilat ja visiot?
www.helsinki.fi/yliopisto
NYKYPÄIVÄN TYÖ MUISTUTTAA JAZZ-IMPROVISAATIOTA(Keith Sawyer, 2003)
• Ryhmä toisiaan täydentäviä osallistujia, jotka yhdessä tuottavat tietyn suorituksen
• Jokaisella on oma roolinsa ja vahvuutensa
• Kaikkien pitäisi pysyä samassa nuotissa, vaikka välillä sooloillaan!
• Periaatteet: ”Sinä olet tähti” ja ”Moka on lahja”
www.helsinki.fi/yliopisto
FYYSISESTI HAJAUTETTU ÄLYKKYYS
Älyllinen kuorma voidaan jakaa biologian ja teknologian välillä
Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa
Älylliset ”proteesit” tukevat oppimista
Diginatiivien oppiminen?
www.helsinki.fi/yliopisto
DIGITAL NATIVES, DIGITAL IMMIGRANTS (Marc Prensky, 2001)
• 1990-luvulla syntyneet ovat syntyperäisiä digikansalaisia, jotka ovat syntyneet Internetin ja mobiililaitteiden maailmaan
• Digikansalaisen aivot ovat kehittyneet yhdessä älyllisten proteesien kanssa ja muovautuneet yhdessä niiden kanssa: tyypillistä mm. tietokonepelit, monien asioiden tekeminen yhtä aikaa ja virtuaaliset yhteisöt
• Me olemme digimuukalaisia, joiden on vaikeaa samastua digikansalaisen ajattelutapaan ja tietokäytäntöihin
• ”Vain mummot käyttää sähköpostia…”
www.helsinki.fi/yliopisto
Yhteisöllinen oppiminen ja tiedollinen toimijuus yliopisto-opinnoissa Suomen Akatemian tutkimushanke 1116847 (2007-2010)
CASS
Metropolia
Prof. Kirsti Lonka, prof. Lasse Lipponen, Mukana: Topi Litmanen, Mikko Inkinen, Annamari Heikkilä, Juha Nieminen, Mika Tukiainen, Tuomas Carlberg, Elina Ketonen (OKL)
Prof. Kai Hakkarainen
Hanni Muukkonen, Kari Kosonen, Jenna Tuomainen
Psykologian laitos, Kasvatustieteen laitos (CRADLE)
Prof. Katariina Salmela-Arontutkimusryhmä
Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
www.helsinki.fi/yliopisto
Virtauskokemus (Flow, Csikszentmihalyi, 1993)
• Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen täydellisesti keskittyneenä niin, että hän hetkeksi unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa
• Ajantaju katoaa
• Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen
• Tapahtuu aivan arkisissa tilanteissa (ns. IT flow)
www.helsinki.fi/yliopisto
Virtauksen ulottuvuudet: Kuinka pystyväksi koet itsesi?Kuinka haastava tehtävä on?
KOETTU OSAAMINEN
- +
VIRTAUS
PITKÄSTYMINEN,RENTOUTUMINEN
AHDISTUS
APATIA
+
-
HA
AS
TE
Mitä opiskelijat
todellatuntevat ja kokevat
opiskelujensa aikana?
www.helsinki.fi/yliopisto
Kahvila
Luento
Opiskelijan virtauskokemus erilaisissa ympäristöissä
Pienryhmä
Kirjasto
www.helsinki.fi/yliopisto
AKTIVOIVAT JA OSALLISTAVAT TYÖTAVAT? (Lonka, 2010)
Sytytetään kiinnostus.Tiedostetaan ryhmän oppimisentai tuotoksen tarve, asetetaan tavoitteet ja käynnistetään prosessi
Ylläpidetään kiinnostusta.Oppimisen prosessi etenee(kasvokkain, verkossa, ym.). Ryhmä luo uutta tietoa tai uusia tapoja toimia
Mitä muutosta tapahtuu?Mitä uutta luotiin?Miten prosessi sujui?Mitä voidaan tehdä paremmin seuraavalla kierroksella?Kiinnostussyvenee.
Miten tavoite saavutettiin?
Diagnostinenarviointi,palaute
Alkutilan arviointi, palaute
www.helsinki.fi/yliopisto
Esimerkki: sosiaalinen media
Tiettyä moduulia voi käyttää diagnostisesti, prosessin tukemisena tai loppuarvioissa
Tapauspohjaisessa oppimisessa
Osana verkko-oppimista
Ongelmalähtöisessä oppimisessa
Ilmiölähtöisessä oppimisessa
Aktivoivalla luennolla
Arvioinnissa
ESIMERKKI: Special Study Module (SSM, Harden & Davies, 1995)
21.04.23Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 15
www.helsinki.fi/yliopisto
MITÄ ON KIINNOSTUS?
• Kiinnostuksen kokemus on psykologinen tila, jota luonnehtivat positiiviset tunteet sekä älyllinen keskittyminen (Hidi & Renninger, 2006)
• Syntyy vuorovaikutuksessa ihmisen ja oppimisympäristön välillä
• Aikaisempi tieto on positiivisesti yhteydessä kiinnostukseen (Alexander, Jetton & Kullikowich, 1995)
• Kiinnostusta kokevat opiskelijat ovat sinnikkäämpiä opiskelussaan ja myös muistavat opittavat asiat paremmin (Ainley, Hillman & Hidi, 2002)
www.helsinki.fi/yliopisto
MITEN KIINNOSTUS SYNTYY? Neljän vaiheen malli (Hidi & Renninger, 2006)
• Tilannesidonnainen kiinnostus (CATCH)
1. sytytetty
2. ylläpidetty
• Henkilökohtainen kiinnostus (HOLD)
3. kehkeytyvä
4. hyvin kehittynyt
www.helsinki.fi/yliopisto
• Stepwise regression analysis
• Criteria: Probability of F-to-enter <.05; to-remove >.10
Mitkä akateemiset tunteet ennustivat tenttimenestystäaktivoivalla luentokurssilla?
21.04.23Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 18
.47
.48
-.39
•Tämä malli selitti 29% varianssista; R2=0.29Ärtyneisyys, innostuneisuus, hermostuneisuus, päättäväisyys ja energisyys eivät lisänneet selitysosuutta eivätkä opiskelun ongelmat (Elina Ketonen, tekeillä)
www.helsinki.fi/yliopisto
- motivaatio
- vuorovaikutus
- teknologia
- autenttiset tilanteet
TIEDON LUOMISEN LABORATORIO TULEVAISUUDEN OPETTAJILLE
www.helsinki.fi/yliopisto
Sulautuvat kokonaisuudet, jotka muodostuvat mm:
Kirjoista, nettimateriaaleista, pienryhmätapaamisista, kosketusnäyttöön pohjautuvista laitteista, uusista mobiiliteknologioista, interaktiivisista valkotauluista (tai –seinistä), uudenlaisista työskentelytiloista, sosiaalisista medioista, avattarista, muistuttajista, videoista, äänitallenteista jne.
- Kaikki nämä yhdistyvät ympäristössä, joka on suunniteltu tukemaan oppimista
- Ratkaisut eivät skaalaudu ilman erilaisia teknologioita yhdistävää pedagogista käsikirjoitusta.
TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT?
21.04.23Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 20
www.helsinki.fi/yliopisto
ILTALUKEMISTA
• Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY. (Teoreettinen tausta)
• Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo Riikka & Lonka, K. (2005) Tutkiva oppiminen käytännössä. Opettajan matkaopas. WSOY. (Tutkivaa oppimista alakoulussa)
• Lonka, Hakkarainen, Ferchen, Lautso (2005-2010) psykologia! –sarja Lukion kurssit 1-5. WSOY
• Lonka, K., Hakkarainen, K., Paavola, S. ja Wirtanen, S. (2006) Kollektiivinen luovuus – and all that jazz. Teoksessa: J. Husu & R. Jyrhämä (toim.) Suoraa puhetta opetuksesta- kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. (s. 139-158). Juva: PS-kustannus.
• Saarinen, E. & Lonka, K. (2005). Muodonmuutos. Avauksia henkiseen kasvuun. Iisalmi: WSOY. 3. painos.