1 

 

 

SUKUPUU nykypäivästä taaksepäin; yhdessä kohtaa edetään jopa vuoteen 1560  

tekijä: Saila Karvinen 

Tiedot löydetty kirkonkirjoista ja netistä sekä sukulaisilta 

Merkkien selitykset: * = sukukokoontuminen, väri kertoo sukuhaaraan, suluissa lapsi, joka kuoli lapsena 

Alueina Pirkanmaa, Etelä‐ ja Pohjois‐Pohjanmaa sekä Keski‐Suomi   Taulu 1 I  Saila Marjatta Karvinen o.s. Seppo , s.1959 Kouvola; Lapset Ilmari, Juhani, Viljami; Puoliso 1981 (eronnut 2004)  vanhemmat II Esa Eino Martti Seppo, taulu 2  Leila Sisko Marjatta Seppo o.s. Vuorenoja, taulu 3  Vuoden 1970‐alusta siirryttiin koulujärjestelmässä 9‐vuotiseen peruskouluun, josta voitiin siirtyä lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Ihmiset kävivät ensi kertaa kuussa 1969, Neuvostoliitto hajosi 1991, Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1994.  Taulu 2 II Taiteilija, kauppapuutarhuri Esa Eino Martti Seppo, s. 30.7.1934 Oulu; vihitty 27.6.1958 Iitti; Lapset Saila Marjatta1959 Kouvola ks. taulu 1, Elina Riitta 1961 Vammala, Leena Maria 2.8.1969 Vammala( k. 18.1.2010 Espoo) 

vanhemmat III Eino Eliel Seppo, taulu 4   Saima Kaisa Seppo o.s. Muilu, taulu 5  Taulu 3 II Leila Sisko Marjatta Seppo o.s. Vuorenoja, s. 1.2.1935 Tyrvää; Lapset ks. taulu 2  vanhemmat III Toivo Johannes Vuorenoja, taulu 6  Sylvi Maria Vuorenoja o.s. Kursi, taulu 7  1939–1940 Talvisota. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja uskoi, että valtaisi maan muutamassa viikossa. Käytiin mm. Raatteen tien  ja Kollaan taistelu. Merkittävistä torjuntavoitoista huolimatta Suomen voimat ehtyivät ylivoimaa vastaan käydyssä kamppailussa. Moskovan rauhassa Suomi menetti suuria alueita: Karjalan sekä Sallan ja Kuusamon itäosat. Lisäksi Hanko vuokrattiin Neuvostoliitolle.  1941–1944 Jatkosota. Se oli suomalaisten näkökulmasta talvisodan jatke, jossa suomalaiset lähtivät valtaamaan Neuvostoliitolta takaisin talvisodassa menetettyjä alueita. Sota alkoi Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon. Neuvostoliitto piti Suomea Saksan liittolaisena, koska Suomessa oli saksalaisia joukkoja ja Suomen ilmatilaa käytettiin saksalaisiin pommituslentoihin. Neuvostoliitto iski pommikonein Suomeen, minkä jälkeen Suomi julisti sodan.  Myös Iso‐Britannia, sekä Australia, Kanada ja Uusi‐Seelanti toimittivat sodanjulistuksen Suomelle. Aluksi suomalaisten onnistui edetä menetetyille alueille ja vanhan rajan ylikin. 1944 kesällä Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Karjalankannaksella. Moskovan rauhan rajojen lisäksi menetettiin Petsamo sekä Porkkala vuokralle 50 vuodeksi.  Sukunimien suuri suomennoskampanja oli 1906‐1907 Piiat ja rengit olivat yleisiä suuremmissa maataloissa vielä 1950‐ ja 1960‐luvuilla.  Taulu 4  III A Taulu 5  III A Vuoden 1898 annetun asetuksen mukaan kunta oli jaettava koulupiireihin niin, että kenenkään koulumatka ei ollut viittä kilometriä pidempi. 1920 eduskunta hyväksyi oppivelvollisuuslain. Koulunkäyntivelvollisuus oli 7‐13 vuotiailla. Oppikoulu‐

2 

 

 

uudistuksen perusteella lapset saattoivat pyrkiä oppikouluun 4 kansakouluvuoden jälkeen. Oppikoulu oli 8‐vuotinen. 1943 säädettiin, että kouluissa tulee tarjota ilmainen ateria päivässä.  Säätyvaltiopäivät lakkautettiin 1906. Tilalle tuli eduskuntalaitos. Viimeiset muodollisesti voimassa olleet säätyerioikeudet lakkautettiin 1995. Säädyt olivat aatelisto, papisto, porvaristo sekä Suomessa ja Pohjoismaissa talonpojat. Kaksi kolmasosaa väestöstä oli säätyjen ulkopuolella ja ilman oikeutta vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tilattoman väestön yläkerrosta olivat torpparit. Kansa puhui suomea ja säätyläiset ruotsia.  Kyläsepät tekivät koko kylän isännille tarvittavia rautatarvikkeita ja korjasivat niitä. Seppä kuului käsityöläisiin.   Taulu 6 III  Kyläseppä  Toivo  Johannes Vuorenoja,  s.  13.6.1905  Tyrvää,  vihitty  16.10.1932  Tyrvää,  k.  22.4.1997  Vammala;  Lapset Terttu Anneli 1933 Tyrvää (k. 2005 Vammala syöpään), Leila Sisko Marjatta 1935 ks. taulu 3, Teuvo Tapani 1937, kaksoset Seppo Johannes ja Ritva Maria 1940, Eero Olavi 1944, Timo Ensio 1946 Tyrvää   vanhemmat IV Nestori Vilhelm Vuorenoja, taulu 12 Hilda Kristiina Vuorenoja o.s. Ossberg,  taulu 13  Taulu 7 III  Sylvi Maria Vuorenoja o.s. Kursi, (Sylvi Maria Idantytär Lepistö) s. 8.1.1910 Vesilahti, muutti äitinsä kanssa 24.12.1911 Tyrväälle, palasi perheen mukana Vesilahdelle 17.12.1914,  vihitty 16.10.1932 Tyrvää,  k. 27.9.1997 Vammala;  Lapset ks. taulu 6.  vanhemmat IV Väinö Edward Santalahti, Edvard V. Sands, taulu 14 Ida Lahja Lepistö, taulu 15       1914–1918 Ensimmäinen maailmansota. Suomen alueella ei ollut sotatoimia ennen kevättä 1918 (Suomen sisällissota), mutta yhteensä noin 2 500 suomalaista osallistui sotaan joko Venäjän tai Saksan armeijassa (jääkäriliike). Sisäinen valtataistelu aiheutti lopulta sisällissodan Etelä‐Suomea hallinneiden punaisten (Suomen kansanvaltuuskunta) sekä Keski‐ ja Pohjois‐Suomea hallinneiden valkoisten (Vaasan senaatti) välillä, 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Tampereen taistelu maalis‐huhtikuussa 1918 oli sisällissodan ratkaiseva yhteenotto, joka päättyi valkoisten voittoon. Neuvosto‐Venäjä tuki punaisia sotajoukoin ja asein. Valkoiset voittivat sodan keisarillisen Saksan tuella. Saksan armeija miehitti eteläisimmän Suomen tärkeitä keskuksia. Sodan aikana molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sota vaati 37 000 uhria  Vuoden 1842 asetus velvoitti perustamaan yleissivistävää opetusta antavia sunnuntaikouluja ammattiopissa oleville nuorille. 1843 suomen kieli tuli ensimmäistä kertaa oppiaineeksi oppikouluihin. Tyttökoulujakin perustettiin. Kaupunkeihin perustettiin 1880‐luvulla valmistavia kouluja ja yksityisiä kansakouluja. Joskus vanhemmat palkkasivat kotiopettajan.  Suomen kielen yliopisto‐opetus alkoi 1828 ja ensimmäinen professuuri perustettiin 1850 keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon (1828–1919) vastaperustetussa Helsingissä. Taulu 8 H*  IV A             Taulu 9 H    IV  A Taulu 10 H  IV A Taulu 11 H  IV A  Oma raha, markka, otettiin käyttöön 1860 ja metrijärjestelmään siirryttiin vuonna 1887.   Taulu 12 H IV Nahkuri,  suutari, maanviljelijä,  tilan omistaja Nestori Vilhelm Vuorenoja  s.  22.12.1877 Tyrvää,  vihitty  ?,  k.  19.9.1955 Tyrvää 78‐vuotiaana; Lapset Eero Nestori 1901, (Hilja Severiina 1903), Toivo Johannes 13.6.1905 Tyrvää ks. taulu 6, Taimi Elisabet 1908, Aino Esteri 1910, Elsa Inkeri 1913, Erkki Vilho Paavali 1916, Helvi Helena 1919, Alli Toini Kyllikki 1923  vanhemmat V Juho Maurits Vuorenoja, taulu 24 Vilhelmiina Vuorenoja, taulu 25  

3 

 

 

Taulu 13 H IV  Hilda Kristiina Ossberg s. 5.9. 1877 Tyrvää,  k. 12.2.1964 Tyrvää 87‐vuotiaana: Lapset ks. taulu 12  vanhemmat V Paul (Paavo) Heikki Ossberg, taulu 26                               Eeva Kristiina Villentytär, taulu 27                                 Talonpoikaissäädyllä  oli  oikeus  valita  edustajansa  valtiopäiville.  Kunkin  tuomiokunnan  edustaja  valittiin  talollisten  ja muiden maanomistajien keskuudessa valitsijamiesmenettelyssä. Suomen autonomian aikana talonpoikaissäädyn asema ja merkitys korostuivat 1800‐luvun lopun valtiopäivillä, jolloin mitään asiaa ei voitu päättää ilman säädyn suostumista.  Kunta ja seurakunta sekä päätöksenteko ja toimeenpano erotettiin toisistaan 1865. Toimeenpanovalta annettiin kunnallishallitukselle, jonka jäsenten toimikausi oli kolme vuotta. Kuntakokouksiin sai osallistua jokainen veronsa maksanut,  joka ei ollut toisen palveluksessa. Aviovaimot eivät saaneet, mutta leskivaimot saivat osallistua kokouksiin.   1800‐luvulla pitäjät kantoivat köyhäinhoitomaksuja, joista kehittyi kunnallisverotus. Jokaiseen pitäjään perustettiin 1826 kirkkoneuvosto. Seurakunnat jakoivat pitäjät köyhäinhoitopiireihin. Tilalliset, tilojen vuokraajat ja käsityöläiset saivat toimia luottamustoimissa. 1852 jokaisen suomalaisen oli henkikirjoituttava jonkun palvelukseen, jotta häntä ei kohdeltaisi ja rangaistaisi irtolaisena. Taulu 14 H IV A  Taulu 15 H IV  A 1853–1856 oli Krimin sota, jossa Suomi oli sivunäyttämönä. Oolannin sodassa Englannin ja Ranskan laivastot hyökkäilivät Suomen rannikoille. Muistetaan Bomarsundin taistelu ja Viaporin pommitus. Kokkolassa englantilainen maihinnousu torjuttiin (Halkokarin kahakka). Taulu 16 H J V  A Taulu 17 H L V  A Muonamies eli muonatorppari tarkoitti torpparijärjestelmän aikaan tilatonta, mutta omillaan asuvaa henkilöä, joka tekee päivätöitä maanomistajalle. Muonamies on "talon ruoassa" eli osan hänen palkastaan muodostaa työnantajan tarjoama ruoka. Muonamiehet olivat osa‐aikaista työvoimaa, jotka tekivät talolle esimerkiksi 2–4 työpäivää viikossa. Muonamiehet kuuluivat alempiin luokkiin, mutta heidän asemansa oli kuitenkin parempi kuin esimerkiksi loisilla.  Lampuoti on maanviljelyyn tarkoitetun koko tilan vuokraaja. Tässä suhteessa lampuodit erosivat torppareista, jotka olivat vuokranneet vain osan vuokranantajan tilasta työvastiketta, taksvärkkiä vastaan. Mäkitupalaiset puolestaan olivat vuokranneet vain asuntotontin, eivät viljelymaata. Taulu 18 H H V  A Taulu 19 H K V A Nälkävuodet, 1866‐1868, olivat tuhoisa väestökatastrofi, sillä silloin kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä. 1862 Pohjanmaalta ja Savosta lähteneet nälkiintyneet kerjäläislaumat saivat ruokaa Keski‐ ja Etelä‐Suomesta. 1865 elokuun 23.päivän halla tuhosi tuulentumattoman viljan laajoilla alueilla. Jotkut muuttivat Ruotsiin ja Norjaan.  Lavantauti, punatauti ja hinkuyskä koituivat turmaksi lähinnä paikoilleen asettuneille ihmisille. 1866 peruna ja juurekset mätänivät peltoon ja talvi oli pitkä ja ankara. Viljaa yritettiin saada ulkomailta ja kansalle jaettiin tietoa sienten käytöstä, hätäleivän valmistuksesta ja karjalle sopivasta hätäleivästä. 1867 sama jatkui ja syksyllä ihmisiä kuoli tuhansittain. Satakunta, Häme, Pohjanmaa ja Pohjois‐Karjala menettivät väestöstään 20%. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat nälkiintyneitä ihmisiä laumoittain. Nälänhätä oli suurimmillaan 1868. Nälkävuosien jälkeen karjatalouden asemaa parannettiin, kulkuyhteyksiä parannettiin (rautatiet) ja teollisuutta kehitettiin.   Taulu 20 H* J V A Taulu 21 H M V A Uusi kansakoulu erotettiin 1866 asetuksella kirkosta. Alkeisopetuksen hoiti edelleen lukkarikoulu. Kiertokouluopetus säilyi 

4 

 

 

joillakin seuduilla 1930‐luvulle asti.  Taulu 22 H M V A Taulu 23 H V V A Vuoteen 1864 saakka kosijan piti saada avioliittolupa morsiamen isältä. Siitä vuodesta alkaen 21 vuotta täyttänyt nainen sai mennä avioliittoon ilman vanhempien suostumustakin. Käden pyytämistä naisen isältä jatkettiin kuitenkin kohteliaisuudesta 1900‐luvun puolelle. Pappi tarkasti oliko parin lukutaito ja kristinopin tuntemus riittävä kuulutuksia varten. Palkaksi pappi sai rahaa ja sukat.  Talonpoikainen tapa oli mennä mielitietyn kanssa markkinoille ja ostaa sieltä kihlat, kun yhteiset varat riittivät avioliittoon. Sukupuolielämä aloitettiin, kun sormus oli sormessa ja asia kaikkien tiedossa. Kun morsian tuli raskaaksi, mentiin naimisiin.  Taulu 24 H JM V torppari Johan (Juho) Maurits Mäenpää, s. 6.12.1838 Tyrvään Vatajan Haukka, asui 1860‐(1872) Nätkinmäen torpassa, k. 22.1.1893 Tyrvää Vuorenojalla 55‐vuotiaana; Lapset:  Serafiina Vilhelmiina 1860, Juho Herman (1862, myöh. nahkuri Vammalassa Herman Jokinen), Matilda Karoliina 1865, (Karl August 1870), (Karl August 1875), Nestori Vilhelm 22.12.1877  ks. taulu 12   vanhemmat VI Torppari Juha Matinpoika Mäenpää, taulu 48 Maria Elisabet Juhantytär Virri, taulu 49  Taulu 25 H V V Vilhelmiina Tuomaantytär Vuorenoja o.s. Harjanen s. 11.6.1837 Tyrvää Lummaja Harjanen k. 2.4.1919 Tyrvää Leiniälä, Vuorenoja 82‐vuotiaana; Lapset ks. taulu 24; Mentyään naimisiin ‐60 muutti Ekojärven Nätkinmäen torppaan, josta myöhemmin Leiniälän Juurijoen torppaan. Jouduttuaan jättämään tämän torpan saivat he vastikemaata Leiniälän Haunian talosta, jonne rakensivat uuden torpan, Vuorenojan torpan, jota Vilhelmiina hoiti miehensä kuoleman jälkeen yhdessä nuorimman poikansa kanssa 1919 saakka.   vanhemmat VI Tuomas Johanneksenpoika Ikola, taulu 50 Kaisa (Katariina) Stenberg, taulu 51  1830–1831 Puolan kapina: Suomen Kaarti on mukana kukistamassa puolalaisten kansannousua Venäjän valtaa vastaan. Raskaat tappiot kärsinyt kaarti saa tunnustuksena Pyhän Yrjön ritarikunnan lipun.  Taulu 26 H P V  Torppari Paul (Paavo) Henrik (Heikki) Ossberg (myöh. Koivu), s. 7.8.1852 Tyrvää, vihitty 15.6.1876 Tyrvää, k. 26.8.1943 Tyrvää 91‐vuotiaana; Lapset: Hilda Kristiina 5.9. 1877 Tyrvää  ks. taulu 13, Vilho (Ville) Heikki 1879, Kaarle (Kaarlo) Johannes 24.6.1880 Tyrvää (Leiniälä), Frans Herman 1.8.1882 Tyrvää, Sem (Semmi) Paavali 1.12.1884 Tyrvää (seppä, joka opetti Toivolle  (taulu 6) sepän taidot), Erkki Viktor (Vihtori) 27.3.1887 Tyrvää, Konrad Johannes 12.12.1889 Tyrvää   vanhemmat VI Torppari Henrik Henriksson, taulu 52 Maria Andersdotter, taulu 53  Taulu 27 H E V  Eeva Kristiina Villentytär, s. 9.7. 1857 Tyrvää, vihitty 15.6.1876 Tyrvää,  k. 9.6.1896 Tyrvää 39‐vuotiaana sokeritautiin; lapset ks. taulu 26  vanhemmat VI Torppari Wilhelm Andersinpoika Myllyntausta, taulu 54 Maria Kristiina Matintytär, taulu 55  

5 

 

 

Torppari oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta. Torpan vuokra maksettiin maanomistajille tyypillisesti tekemällä päivätöitä eli taksvärkkiä omistajan tilalla. Vuokraa maksettiin myös torpan tuotteilla. Torpparikysymys nousi merkittäväksi yhteiskunnalliseksi kiistaksi 1800‐luvun lopussa ja 1900‐luvun alussa. Torpparisopimuksen ehdot saattoivat olla kohtuuttomat ja suulliset. Torpparilla ei ollut suojaa häädön varalle. Kun torpista oli kysyntää yli tarjonnan ja vaatimus päivätöistä muutenkin kasvoi, se johti sopimusehtojen kiristymiseen ja torppareiden tyytymättömyyteen. 1800‐luvun puolivälistä oli tyytymättömyyden ilmauksia. Kuuluisiksi muodostuivat Laukon kartanon häädöt 1907. 1909 säädettiin laki kirjallisista sopimuksista ja 50 vuoden minimivuokra‐ajasta. Torppareiden toivomaa mahdollisuutta tilaksiostamisesta ei tullut, mutta se säädettiin  1918.   Taulu 28 H* V V  A Taulu 29 H M V  A Suutari oli käsityöläinen, joka korjasi ja valmisti kenkiä. Suutari kuului yleensä jokaiseen kylään, sillä sopivia kenkiä ei kaupoissa ollut. Jotkut suutarit valmistivat kenkänahat itse. Kenkää tehtäessä nahka vedettiin puusta valmistetun ”jalkamuotin”, ns. lestin päälle ja neulottiin kokoon erityisellä suutarin kaksisilmäisellä neulalla, jolla voidaan neuloa kaksisuuntaisesti. Myös pohjat tehtiin nahasta ja kiinnitettiin neulomalla. Nahka piti rei´ittää ennen neulomista erityisellä terävällä piikillä ns. naskalilla. Neulomiseen käytettiin pikilankaa.  Räätäli varmisti vaatteita. Pyhävaatteet kuten tumma puku teetätettiin räätälillä. Isojen talojen isäntien, kauppiaiden, kirkon ja virkamiesten puvut olivat lähes aina räätälin työtä. Taulu 30 H HE V A  Taulu 31 H HI V A 1809 Suomi siirtyi Venäjän hallintaan ja siitä tuli suurherttuakunta. Venäjän vallan aikana paikallishallinto, koululaitos, kulkuyhteydet, teollistuminen ja kaupungistuminen kehittyivät.  Monesti merimiehet maalasivat tauluja ollessaan maissa. Matkoillaan he ostivat tarveaineita.  Taulu 32 H J VI  A Taulu 33 H J VI A Mäkitupa (1700‐luvun lopusta 1900‐luvun alkupuolelle) tarkoittaa jonkin maatilan alueella olevaa vuokrattua pikku tupaa, johon yleensä kuulu vain hieman viljelypinta‐alaa. Mäkitupalaiset olivat palkollisina ulkopuolisissa töissä ja muodostivat maaseudun työvoimareservin. Lainsäädäntöön mäkituvat tulivat 1762, jolloin talonisännät velvoitettiin rakentamaan naimisissa oleville (tai aikoville) palkollisilleen mäkitupia. Tarkoitus oli edistää syntyvyyttä ja työvoiman saatavuutta. Mäkitupalaiset miellettiin osaksi alempia yhteiskuntaluokkia. Asumismuoto määritti yhteiskunnallista asemaa. Taulu 34 H L VI  A Taulu 35 H L VI  A Taulu 36 H H VI A Taulu 37 H H VI A Taulu 38 H K VI  A Taulu 39 H K VI A                     Köyhäinhoito oli kirkon vastuulla, kunnes se 1860‐luvulle siirrettiin juuri perustetun kunnanhallinnon alaisuuteen. Köyhäinhoitoasiakkaat olivat varattomia tai holhouksen alaisia pitäjän vakituisia asukkaita. Vuonna 1698 Turun hiippakunnan synodaalikokouksessa oli päätetty, että niissä pitäjissä, joihin ei haluttu perustaa köyhäintaloja, pitäjänkokouksen tehtävänä oli jakaa talot ruotuihin. Ruodun tuli ottaa huoltaakseen yksi köyhä vanhus, orvoksi jäänyt lapsi tai henkilö, joka ei kyennyt huolehtimaan itsestään. Pysyvästi köyhät olivat ruotuvaivaisia ja tilapäisen avun 

6 

 

 

tarpeessa olevat kirkonvaivaisia, joita avustettiin kirkon köyhäinkassasta. Ruotujärjestelmän valvojaksi tuli nimittää ruotumestari. Lapset huolehtivat vanhempiensa toimeentulosta. Mikäli lapsista ei siihen ollut, köyhät asuivat omissa mökeissään ja heille annettiin avustusta kirkon köyhäinkassasta.  Taulu 40 H J VI  A Taulu 41 H J VI A Vuonna 1831 perustettiin kaupunkeihin ja maalla kihlakuntiin koleratoimikunnat. 1830‐luvun monien vaikeiden kulkutautien johdosta määrättiin 1834, että seurakuntiin on perustettava terveystoimikunnat kulkutautien esiintymisen ajaksi. Näin terveydenhoidon valvonta oli siirtymässä pitäjien luottamushenkilöille Taulu 42 H M VI A Taulu 43 H M VI  A Tieteen varmuus kyseenalaistettiin 1800‐luvulla. Moni kokeellinen tiede syntyi vasta 1800‐ tai 1900‐luvulla. Esimerkiksi psykologia erkaantui filosofiasta kokeelliseksi tieteeksi. Isaac Newton toi matematiikan ja luonnonlakien esittämisen yhtälöinä tieteelliseen paradigmaan, ja 1900‐luvun alussa Albert Einsteinin ajatukset siivittivät modernin fysiikan käyntiin. Kvanttifysiikka on muokannut länsimaisten ihmisten käsitystä tieteestä.  Syytinki eli kiinteistöeläke oli kiinteistön kaupan yhteydessä toteutettu sopimus asumisoikeudesta. Syytinki takasi myyjälle oikeuden jäädä asumaan tilalle. Usein maatilan omistaja luovutti tilan lapselleen ja tämän puolisolle ja pidätti itselleen ja puolisolleen elinaikaisen elatuksen eläkkeenä kiinteistöstä. Taulu 44 H M VI A Taulu 45 H M VI A Taulu 46 H V VI A Taulu 47 H V VI A Piika tarkoitti maataloon tai kartanoon palkattua naista tai tyttöä. Piiat tekivät myös raskaita pelto‐ ja navettatöitä. Piiaksi lähdettiin tavallisesti 15‐vuoden iässä. Yleensä piian ura päättyi avioliittoon. Yksin elävät piiat saattoivat jatkaa palveluksessa koko ikänsä.  Postimerkit otettiin käyttöön Suomessa 1856, mutta ne syrjäyttivät (aluksi ilmaiset) arvoleimaiset kuoret hitaasti. Vielä 1830‐luvun lopulla postin kulku kesti pohjoisen kautta Pietarista Tukholmaan kolme viikkoa.  Taulu 48 H JM VI  Torppari  Johan Mattson Mäenpää,  s.  26.10.1813  Tyrvää,  vihitty  3.4.1836  Tyrvää,  k.  7.12  1878  Tyrvää  65‐vuotiaana; Lapset (Johan Wilhelm 7.7.1836), Johan Mauritz 6.12.1838 ks. taulu 24, Carolina Wilhelmina 1841, Carl Benjamin 1842, (Maria Christina 1845‐50), (Amanda Amalia 1847‐49), David Herman 1849, Gustaf Hesekiel 1854; Asuivat aluksi Wirrillä, sitten 1838 Watajan Haukalla ja myöhemmin 1842 Mäenpään torpassa   vanhemmat VII torppari Mats Jacobsson Niemi, taulu 96 Anna Gabrielsdotter Packala, taulu 97  Taulu 49 H JM VI  Tilallisen tytär Maria Elisabet Juhantytär Virri,  s. 21.9.1815 Tyrvää Isojärvi Virri, vihitty 3.4.1836 Tyrvää, k. 23.1.1898 83‐vuotiaana Vuorenojan torpassa Tyrvää.   vanhemmat VII  Tilallinen Johan Johanson Wirri, taulu 98 Anna Carlsdotter, taulu 99  1823‐63 "virkavaltaisuuden aika". Valtiopäiviä ei kutsuttu koolle. 

7 

 

 

 Taulu 50 H* V VI Torppari Tuomas Johanneksenpoika Ikola, 8.1. 1805 Ikola Tyrvään Stormi, vihitty 28.9.1834 Tyrvää, k. 12.11. 1883 Harjanen Lummajan kylässä 78‐vuotiaana; Lapset: Kustaa Vilhelm  28.3.1835, Vilhelmiina 11.6.1837 ks. taulu 25, Karl Herman 1840, Helena Karoliina 1843, Johan 1846  vanhemmat VII Tilallinen Johannes Juhonpoika, taulu 100 Elisabet Juhantytär Pakula, taulu 101  Taulu 51 H V VI Kaisa (Katariina) Stenberg, s. 18.9.1808 Tyrvää Liuhalan kylä, vihitty 28.9.1834, k. 7.7.1867 Harjasten torpan emäntänä 59‐vuotiaana: Lapset ks. taulu 48  vanhemmat VII seppä Johan Stenberg, taulu 102 ratsutilallisen tytär Valpuri Heikintytär Suikki, taulu 103  Taulu 52 H P VI Torppari Henrik Henriksson Ossberg  s. 9.12.1814 Tyrvää Leiniälä (Sänsi); Vihitty 6.1.1839 Tyrvää, k. 24.11. 1885 71‐vuotiaana; Lapset: Maria Vilhelmina 2.10.1939, Johanna Carolina 1842, Eva Catharina 1843, Josefina 1847, Hilma 1849 (Josefina ja Hilma Kataran piioiksi), Paul Henrik 1852 ks. taulu 26, Matilda 1855, Wilhelm 21.12.1856, Herman 20.1. 1861  Eli leskenä vuonna 1882 yhdessä lastensa Hilman ja Hermanin sekä Paavo Heikin  ja tämän perheen (vaimo ja kolme lasta) kanssa. Ville muutti muualle asumaan 1878.  vanhemmat VII Torppari Henric Sänsi, taulu 104 Maria Bertilsdotter, taulu 105  Taulu 53 H P VI Kataran talon piika Maria Christina Andersdotter, s. 17.1.1818 Tyrvää, vihitty 6.1.1839 Tyrvää, k. 24.12.1868 Tyrvää 50‐vuotiaana;  Lapset ks. taulu 52  vanhemmat VII Torppari Anders Busk, taulu 106 Maria Henriksdotter, taulu 107 

Puustelli oli Ruotsin kruunun ruotujakolaitoksen sotapäällystölle luovuttama palkkatila. Oli myös papiston virkataloja, joista myös saatettiin käyttää nimitystä puustelli. Kuningas Kaarle XI uudisti ruotujakolaitosta 1679–1680, eikä virkatalon haltijalla ollut enää perintöoikeutta tilaan. Samoihin aikoihin toimeenpantiin aatelille luovutettujen tilojen peruuttaminen kruunulle, mikä lisäsi kruununtilojen lukumäärää. Usein puustellin haltija antoi tilan vuokralle vuokraviljelijälle eli lampuodille ja asui itse muualla. Virkatalovelvollisuus lakkasi Venäjän vallan alla (1809‐). Talojen silloiset haltijat saivat asua niissä kuolemaansa saakka. Puustelleja on ollut kaikkiaan noin 840. 

Taulu 54 H E VI Torppari Vilhon Antinpoika Kankaansyrjä, Wilhelm Andersinpoika Myllyntausta, s. 22.4.1831 Tyrvää, vihitty 11.8.1856, k. 6.3.1905 Tyrvää vanhuuteen 74‐vuotiaana: Lapset  Eeva Kristiina 9.7. 1857 Tyrvää ks. taulu 27, (Paul 10.1.1859), (Karl 15.8.1861), kaksoset (Johan Wilhelm 28.4.1864), (Maria Wilhelmina 28.4.1864 – 3.7.1875), (Hilma Karolina 13.11.1867). Asui 1873‐1882 Kankaansyrjän eli Myllyntaustan torppaa Ojansuun puustellin alla.  vanhemmat VII Torppari Anders Andersson Myllyntausta, taulu 108 Justina Johansdotter, taulu109  

8 

 

 

Taulu 55 H E VI Maria Kristiina Matintytär, s. 5.1.1823 Tyrvää, vihitty 11.8.1856 Tyrvää, k. 12.10.1892 Tyrvää 69‐vuotiaana ahdistukseen, lapset ks. taulu 54  vanhemmat VII Torppari Mats Mattila, taulu 110   Maria Johansdotter, taulu 111  Taulu 56 H V VI A Taulu 57 H V VI A Taulu 58 H M VI A Taulu 59 H M VI A Taulu 60 H HE VI A Taulu 61 H HE VI A Taulu 62 H HI VI A Epäsäätyisiä avioliittoja vastustettiin. Esiaviolliset ja avioliiton ulkopuoliset suhteet olivat tavallisia, mutta kirkko kontrolloi niitä ja määräsi niistä sakkorangaistuksia. 1800‐luvulla yhteiselämä oli ehdottomasti sallittua vain avioliitossa. Naimattomista naisista tuli yhteiskunnan köyhimpiä väestönosia. Taulu 63 H HI VI A Suuri osa aviottomista raskauksista päättyi kuolleen lapsen syntymään. Tämä johtui odottavan äidin nälästä ja usein asunnottomuudesta. Toisinaan lehtolapsen piti elättää itseään seitsenvuotiaasta asti. Taulu  64 H J VII  A Taulu 65 H J VII  A Perinteisesti avioliitossa mies vastasi vaimonsa puolesta. Tosin vaimon suku sai valvoa vaimon oikeuksia. Jos vaimo toi mukanaan myötäjäismaata, mies ei voinut sitä vähentää. Naisen vanhin oikeus omaisuuteen tuli huomenlahjan muodossa. Siitä sovittiin häiden yhteydessä. Vihkiminen tuli pakolliseksi 1734. Naisleskellä oli oikeus elää jakamattomassa pesässä ja jatkaa lastensa kasvattamista ja perheen omaisuuden hoitoa. Tilan isännän velvollisuuksiin kuului valvoa talonväen kirkossakäyntiä. Taulu 66 H J VII A Taulu 67 H J VII A Taulu 68 H L VII  A Taulu  69 H L VII A Taulu 70 H L VII A Taulu 71 H L VII A Taulu 72 H H VII A Taulu 73 H H VII A Taulu 74 H H VII A 

9 

 

 

Taulu 75 H H VII A Taulu 76 H K VII A Taulu 77 H K VII A Taulu 78 H K VII A Taulu 79 H K VII   Talontarkastussääntö vuodelta 1681 määräsi, että yhden manttaalin (1600‐luvun verotusyksikkö) kokoisilla talonpoikaistiloilla miespihaan kuului tupa kamareineen, isoissa taloissa vierastupa sekä ruoka‐ ja jauhoaitta, kärryvaja, porttiliiteri ja käymälä. Karjapihaan tuli sijoittaa talli, navetta, lammasnavetta, sikala ja ladot. Saunat ja kuivatushuoneet piti tehdä tulipalovaaran vuoksi kokonaan ydinpihan ulkopuolelle.  Sisäänkäynnin molemmin puolin oli isot huoneet, joista toinen oli kylmä varastohuone. Myöhemmin molemmat saattoivat olla lämmitettäviä. Eri kokoisilla taloilla huoneiden käyttö vaihteli: vaatimattomalla torpalla oli saman katon alla tupa ja sauna. Taulu 80 H J VII  A Taulu 81 H J VII A Taulu 82 H J VII A Taulu 83 H J VII A Taulu 84 H M VII A 1762 määrättiin pitäjät palkkaamaan opettajan. Pitäjänkoulun opettajaa kutsuttiin koulumestariksi. Kirkko järjesti lukkarinkouluja, kinkereitä ja kiertokouluja. Vanhempia, joiden lapsi ei käynyt kiertokoulua, saatettiin sakottaa. kiertokoulu viipyi kussakin kylässä 5‐8 viikkoa ja kokoontui jossakin suuren talon tuvassa. Testamenttien avulla perustettiin rouvasväen köyhäinkoulu, ruukinkoulu, kartanonokoulu jne.  Taulu 85 H M VII A Taulu 86 H M VII A Taulu 87 H M VII A Taulu 88 H M VII A Taulu 89 H M VII A Taulu 90 H M VII A Taulu 91 H M VII A Taulu 92 H V VII A Taulu 93 H V VII A Taulu 94 H V VII A Taulu 95 H V VII A   Taulu 96 H JM 

10 

 

 

VII torppari Mats Jacobsson Niemi (entinen merimies Mats Forsman), s. 1.2.1763 Isojoki (Forsby), vihitty 25.3.1794 Isojoki, muutti perheen kanssa Tyrväälle helmikuu 1800 ja syyskuu 1801 välillä, k. 26.10.1829 Tyrvää punatautiin 66‐vuotiaana;  Lapset  (Johannes  15.12.1794  Isojoki),  (Elias  1796), Maria  4.2.1798  Isojoki,  Anna  Helena  13.2.1800  Isojoki,  (Mats  1801 Tyrvää), (Mats 1802 Tyrvää), Justiina 1804 Tyrvää, Elias 1806, Mats 1808, Lisa 1811, Johan 26.10.1813 Tyrvää ks. taulu 48  vanhemmat VIII Tilallinen Jacob Henriksson (Bötom, Brosis),  taulu 156 Tilallisen tytär Lisa Michelsdotter (Forsby) , taulu 157  Taulu 97 H JM VII  Anna  Gabrielsdotter,  s.  9.12.1769  Isojoki,  vihitty  25.3.1794  Isojoki,  k.  24.2.1834  Tyrvää  64‐vuotiana  kuumeeseen, lapset ks taulu 96  vanhemmat VIII Gabriel Samuelsson, taulu 158 Lena Henriksdotter, taulu 159  Isojoella oli 1700‐luvun alussa noin 200 asukasta. 1700‐luvun alussa suuri pohjansota eli isoviha tuntui, 1713 syys‐talvella Isojokea hävitettiin pahoin. Kaikesta huolimatta uudisasutustakin esiintyi, vaikka köyhä seutu ei juuri ulko‐puolisia houkutellut vanhoillekaan tiloille. 1770 annettu asetus lisäsi uudisasutusta yhteismaille. 1775 isojakoasetus, jota täydennettiin 1777, nostivat kasvun ennennäkemättömiin mittoihin. Kruununtilojen muuttaminen perintötiloiksi oli Etelä‐Pohjanmaalla eräänlainen kunnia‐asia. Torpat alkoivat lisääntyä 1760‐luvulta lähtien. Lapsikuolleisuus oli suurta. 1700‐luvun lopulla kieliraja jyrkkeni.  Vähemmistöt sulautuivat nopeasti puolin ja toisin, tai muuttivat muualle.  Taulu 98 HHH VII Perintötilallinen Johan Johanson Wirri, s. 28.4.1771 Tyrvää, vihitty 7.10.1792 Tottijärvi, perintötilan isäntä 1793‐1837, k. 5.12.1840 keuhkokuumeeseen 69‐vuotiaana; Lapset: (Johan 1793 Tyrvää), (Maria1795), (Anna 1797), Thomas 9.8.1799, Anna 1801, Johan 1803, Carl 4.12.1805 ks. taulu 56, (Maria 1808‐09), (Anders 1810‐23), Henric 24.1.1813 ks. taulu 60, Maija Lisa 21.9.1815 ks. taulu 49, Gustaf 1818  vanhemmat VIII Tilallinen Johan Johansson Wirri, taulu 160 Maria Pehrsdotter, taulu 161  Taulu 99 HHH VII Anna Carlsdotter Wirri, s. 25.9.1776 Tottijärvi, vihitty 7.10.1792 Tottijärvi, k. 14.2.1835 Tyrvää kuumeeseen 59‐vuotiaana; Lapset ks. taulu 98  Vanhemmat VIII Carl Mattsson Humaloja, taulu 162 Caisa Matintytär, taulu 163  Perintötila on perintönä kulkeva tila, josta oli maksettava veroa. Vanhinta poikaa suosivan perintöjärjestelmän vuoksi monien nuorukaisten ainoa mahdollisuus päästä avioliittoon oli naida rahaa. Rikas leskirouva saattoi päättää avioitumisestaan varsin itsenäisesti.  Taulu 100 H V VII Perintötila Yli‐Ikolan isäntä Johannes Juhonpoika s. 21.11.1763 Tyrvää, vihitty 31.5.1784, perintötilan isäntä 1788‐1835, k. 13.9. 1842 Tyrvää 79‐vuotiaana; Lapset Johan 14.12. 1785‐1833, (Maria 1790‐91), Maria 1791 (kotonaan vielä 1817), Valpuri 1794‐1875 avioitui talollisen kanssa, Liisa 1796‐1869, (Matti 1799), Matti 1802‐1881 (Yli‐Ikolan isäntä 1836‐1857), Tuomas 8.1. 1805 Tyrvää ks. taulu 50  vanhemmat VIII Tilallinen Johan Michelinpoika, taulu 164 Anna Tuomaksentytär Teinilä, taulu 165 Tyrväällä Teinilä Laukula  perintötila tunnetaan vuodesta 1507 

11 

 

 

Tyrväällä Yli‐Ikola Stormi perintötila tunnetaan vuodesta 1788 Tyrväällä Ikola Stormi kruunutila tunnetaan vuodesta 1481  Taulu 101 H V VII Perintötilan tytär Elisabet Juhantytär Pakula, s. 15.11.1763 Tyrvää, vihitty 1784 molemmat kotoisin Stormin kylästä, k. 25.7.1831 68‐vuotiaana; Lapset ks. taulu 100  vanhemmat VIII Talon isäntä Johan Jöransson Pakula, taulu 166 Lisa Johansdotter Houttu, taulu 167  Pakula Stormi perintötila tunnetaan vuodesta 1677   Rustholli eli ratsutilan tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaan. Vastapalveluksi rustholli sai verohelpotuksia. Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista. Ruotuväkiarmeija lakkautettiin Suomen siirtyessä osaksi Venäjän valtakuntaa. Ratsutilat nousivat usein tavallisten maatilojen ja ruotujakolaitokseen osallistuneiden tilojen yläpuolelle ja ne muodostivat talonpoikaisen eliitin. Ne olivat uudistusten edelläkävijöitä.  Taulu 102 H V VII  Seppä Johan Andersson Stenberg s. 30.3.1773 Tyrvää, vihitty 31.12.1798 Karkku (Wihtilä), k. 28.1.1846 Harjanen  73‐vuotiaana: Lapset: Johan 6.8.1800 Karkku, Maria 1802 Karkku, Anders 1805 Karkku(Wihtilä), Johan Kristian 1807 Tyrvää, Kaisa 18.9.1808 Tyrvää ks. taulu 51, (Lena 1811 Tyrvää), (Thomas 1814 Tyrvää)  vanhemmat VIII Ratsutilallinen Antti Antinpoika Harsu, taulu 168 Valpuri Antintytär Kuutti, taulu169  Kuutti Sammaljoki ratsutila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540 Harsu Kaltsila ratsutila tunnetaaan Tyrväässä vuodesta 1540  Taulu 103 H V VII  ratsutilallisen tytär Valpuri Heikintytär Suikki s. 18.5 1772 Karkun karkunkylän Suikilla  k. 8.9.1846 Harjanen 74‐vuotiaana; Lapset ks. taulu 102  vanhemmat VIII Rusthollari Henrik Henrikinpoika (Eerola) Suicki, taulu 170 Maria Antintytär Perttula, taulu 171   (Valpurin isoveli: Rusthollari Henrik Henrikinpoika Suicki, s. 1748 Pirkkala, vihitty 31.10.1773 Karkku yhteen rusthollarintyttären Lisa Antintytär Nurkan kanssa (s.1750), k. 3.4.1810 Karkku; Lapset Lisa 1778, Anders 1781, Anna 1784, Henrik 1787, Matts 1789; Suikin talossa eli 1700‐luvun lopussa Heikin ja Lisan perhe, sekä isä‐Heikki, äiti‐Maria ja heidän lapsensa Matti s.1762 ja Valpuri s. 1772  Suikki Karkunkylä ratsutila tunnetaan vuodesta 1752  Taulu 104 H P VII  Tilallinen, torppari Henric Johansson Sänsi, s. 5.1.1775 Karkku (Kärppälä), vihitty 28.5.1798 Tyrvää, Vähä‐Komero eli Sänsi Komerola perintötilan isäntä 1831, k. 14.1.1857 Tyrvää 81‐vuotiaana; Lapset (Maria 1800), (Anna 1802), Ewa Caisa 1804, Maria 1806, (Ulrica 1809), (Stina 1812‐1826), Henric 9.12.1814 Tyrvää ks. taulu  52, Ulrica Juliana 1818, (Benjamin 1821); solmi toisen avioliiton vaimon kuoleman jälkeen 1827 tilallisen Maria Matsdotterin (s. 1.9.1782 Tyrvää, k. 13.1.1849 Tyrvää) kanssa. Maria Matsdotter oli aiemmin naimisissa (15.6.1802) tilallinen Thomas Johanssonin  (11.11.1775‐4.7.1823) kanssa, jonka ensimmäinen vaimo oli Henrikin vaimon sisar Anna (1771‐1797). Henrikin ja Maria Matsdotterin kanssa asuivat Henrik, Ulrica Juliana sekä Marian lapsista Anders Wilhelm 1817, Benjamin 1819, Mats 1822. Marialla oli myös Thomas 1805 ja Johan 1808.  vanhemmatVIII 

12 

 

 

Tilallinen Johan Mickelsson Aittomäki, taulu 172 Beata Ehrsdotter, taulu 173  Kärppälä Kärppälä  lb. tila tunnetaan Karkussa vuosina 1755‐1775  Taulu 105 H P VII Torpparin vaimo, tilallisen tytär Maria Bertilsdotter, s. 3.9. 1778 Tyrvää, vihitty 28.5.1798 Tyrvää, k. 14.9.1826 49‐vuotiaana kihtiin, luuvaloon;   lapset ks. taulu 104  vanhemmat VIII Tilallinen Bertil Johansson Sanso Vähä Komero, taulu 174 Beata Henriksdotter Jaatsi, taulu 175  Vähä‐Komero l. Sänsi Komerola  perintötila Tyrväällä tunnetaan vuodesta 1540.  Taulu 106 H P VII Torppari (entinen sotilas) Anders Johansson Busk (Busk on annettu sotilasnimi), s. 31.3.1785 Kiikka, vihitty 19.1.1817 Tyrvää, k. 22.3.1832 Tyrvää pistokseen 47‐vuotiaana; Lapset:  Maria Christina 17.1.1818 Tyrvää ks. taulu, Lisa 1820, Eva Caisa 1822, (Johanna 1825‐1826), Anders 1827, (Johan Wilhelm 1830‐1832); Maria Christinan toisena kummina oli Uotila Soinila perintötilan isäntä Matts Uotila ja rouva Lisa Johanneksentytär (Andersin sisar).   Vanhemmat VIII Rakuuna Johan Johansson Uotila, taulu 176 Tilallisen tytär Anna Andersdotter Inkilä, taulu 177  Tyrväällä Uotila Soinila perintötila tunnetaan vuodesta 1540 Tyrväällä Inkilä Vihattula  perintötila tunnetaan vuodesta 1460  Taulu 107 H P VII Tilallisen tytär Maria Henriksdotter, s. 25.6.1787 Tyrvää, lapset ks. taulu 106, solmi miehensä kuoleman jälkeen 8.4.1833 avioliiton tilallisen(Karapi Ulfi kruunutial) poika Carl Anderssonin (s.3.1.1809 Kiikka, elossa 1880) kanssa, k. 2.3.1875 Tyrvää 88‐vuotiaana.   Vanhemmat VIII Tilallinen Henrik Jacobson Vähä‐Iivari , taulu 178 Tilallisen tytär Brita Johansdotter Mulli , taulu 179   Mulli Karimäki –tila tunnetaan Karkussa vuodesta 1688 Vähä‐Iivari Laukula  perintötila Tyrväällä tunnetaan 1750‐luvulta        Taulu 108 H E VII Torppari Anders Andersson Myllyntausta, s. 4.3.1797 Tyrvää, vihitty 10.8.1823 Tyrvää (Ojansuu, Myllyntausta); Lapset: (Esaias 1823), Eva Stina 1824, Wilhelm 22.4.1831 Tyrvää ks. taulu 54, Anders Gustaf 1833, Maria Carolina 1837, Carl Gustaf 1840; k. hukkumalla 43‐vuotiaana 10.5.1841  vanhemmat VIII torppari Anders Myllyntausta, taulu 180 Caisa Jakobsdotter  Taulu 109 H E VII  Justina Johansdotter, s. 27.11.1797 Tyrvää, k. 6.6.1856 Tyrvää 58‐vuotiaana hengenahdistukseen; lapset ks. taulu 108, meni uusiin naimisiin 10.8.1843Tyrvää toisen torpparilesken Anders Eriksonin (s. 2.8.1775 Tyrvää, k. vesipöhöön 20.12.1847) kanssa.    vanhemmat VIII 

13 

 

 

Sotilas Johan Matsson Snäll, taulu 181 Leena Henrikintytär, taulu 182  Renki on tilallisen maanviljelijän apulainen. Tavallisesti renki asui talon mailla ja he olivat talon ruoassa ja vaatteessa. Renki saattoi olla kausirenki eli heinänteon tai viljankorjuun ajan. Säästeliäs ja uurastava renki saattoi naida talon tyttären tai leskiemännän tai ostaa omilla säästöillään talon.  Taulu 110 H E VII Ilomäki torppari Matthias Matsson Mattila, s. 29.8.1772 Tyrvää, vihitty 19.6.1814 Tyrvää, k. 15.6.1853 81‐vuotiaana Tyrvää; Lapset Isaac Wilhelm 1817,  Christian 1820, Maria Kristiina 5.1.1823 Tyrvää ks. taulu 55, Eva 12.11.1825, Mats Adolf 1829,                                                 vanhemmat VIII Tilallinen Matts Eriksson Nurcki, taulu 183 Maria Johansdotter Nurkki, taulu 184  Nurkki Laukula perintötila Tyrväällä vuodesta 1524   Taulu 111 H E VII torpparin rouva, tilallisen tytär Maria Kristina Johansdotter s. 4.6.1797 Tyrvää, vihitty 19.6.1814 Tyrvää, k. 9.10.1831 34‐vuotiaana kuumeeseen, lapset ks. taulu 110  vanhemmat VIII tilallinen (Äijälä Laukulan isäntä) Johan Michelinpoika Iso‐Iivari, taulu 185 tilanomistajan tytär Wallborg Johansdotter Äijälä, taulu 186  Äijälä Laukula  perintötila tunnetaan vuodesta 1518  Taulu 112 HHH kuten taulu 98 VII A Taulu 113 HHH kuten taulu 99 VII A Taulu 114 H V VII A Taulu 115 H V VII A Taulu 116 H M VII  A Taulu117 H M VII  A Taulu 118 H M VII A Taulu 119 H M VII A Taulu 120 HHH kuten taulu 98 ja 112 VII A Taulu 121 HHH kuten taulu 99 VII A Taulu 122 H HE VII A Taulu 123 H HE VII A Taulu 124 H HI VII  A Taulu 125 H HI VII A Taulu 126 H HI VII A Taulu 127 H HI VII  A Itsellinen oli perinteisessä maaseutuyhteisössä henkilö joka asui vuokralla toisen omistamassa asunnossa ja maksoi asumisestaan joko rahalla tai työnteolla. Pääansionsa itsellinen sai tekemällä muuta kuin maatöitä, esimerkiksi toimimalla käsityöläisenä. Itsellisellä saattoi olla myös omaa pientä viljelystä ja muutamia kotieläimiäkin.  qp tarkoittaa, että on rangaistu salavuoteudesta, inh tarkoittaa loinen, itsellinen, koturi  

14 

 

 

Isoviha (1713‐1721) ja sitä edeltäneet vaikeat ajat olivat aiheuttaneet huomattavia muutoksia talonpoikaistilojen omistussuhteissa. Kun aikaisemmin niitten valtaosan olivat muodostaneet n.s. perintö‐ ja verotilat ts. talot, joihin omistajilla oli täysi omistusoikeus, niin verojen maksamatta jättäminen oli muuttanut ne kruununtiloiksi. Näihin viljelijöillä oli ainoastaan käyttöoikeus, sillä kruunu katsottiin tilojen oikeaksi omistajaksi.Kruununtiloihin luettiin luonnollisesti myös ne tilat, mistä aateliset olivat joutuneet luopumaan reduktiossa 1600‐luvun lopussa. Kruununtilat annettiin talonpoikien käyttöön. Halukkaan täytyi ensin järjestää takuumiehet, joiden kelpoisuus tarkastettiin käräjillä ja tämän jälkeen maaherra asetti hänet kruununtilan haltijaksi. Jos tilaa hoidettiin huonosti, verot jäivät maksamatta ja rästejä kertyi, saattoi esivalta ilman muuta erottaa viljelijän ja ottaa hänen tilalleen toisen. Isonvihan jälkeen ruvettiin kruununtiloja myymään perintötiloiksi ja Tukholmassa sijaitseva Kamarikollegio antoi n.s. perintökirjan. Autonomian aikana siitä huolehti senaatti. Näiden perintö‐ ja kruununtilojen lisäksi oli entiseen tapaan myös rälssitiloja aikoinaan aatelin haltuun joutuneita perintömaita sekä läänitys‐ ja lahjoitusmaista syntyneitä tiloja.  Taulu 156 H JM VIII Tilallinen Jacob Henriksson, s. 1726 Karijoki, vihitty 2.2.1748 Isojoki, lapset Johannes 7.5.1749, Jacobus 1751, Andreas 1753, Elisabetha 1757, Sigfridus 1760, Mathias 1763, k. 16.3.1795 Isojoki 69‐vuotiaana katarriseen kuumeeseen  Taulu 157 H JM VIII Lisa Michelsdotter, s. 1723 Isojoki, vihitty 2.2.1748 Isojoki, lapset ks taulu 156, k. 4.12.1800 77‐vuotiaana vanhuuteen  Taulu 158 H JM VIII Gabriel Samuelson, kastettu 12.7.1747 Isojoki (Talvitie), vihitty 27.3.1769 Isojoki, lapset Anna 9.12.1769 Isojoki ks taulu 97, (Elisabetha 1772), (kaksoset Helena ja Maria  1773), (Elias 1775), Brita 8.3.1777, (Joel 1783) Hedvig 27.3.1784, Maria Kristina 21.3.1786, Catharina 16.8.1787, Ulrika 16.10.1789 Isojoki (Honganiemi)  vanhemmat IX itsellinen Samuel Matson, vihitty 6.4.1746, lapset Gabriel 12.7.1747 ks yllä, Abrahamus 1749, Susanna 1753 Kerstin Jacobsdotter  Taulu 159 H JM VIII Lena Henriksdotter, kastettu 25.12.1748 Isojoki (Honganniemi), vihitty 27.3.1769 Isojoki, ks lapset taulu 158  vanhemmat IX tilallinen Henrik Eerikinpoika, vihitty 28.12.1739 Isojoki  tilallisen tytär Marja Bengtsdotter  Taulu 160 HHH VIII Tilallinen Johan Johansson Wirri,  s. 27.9.1739 Tyrvää,  vihitty 21.10.1764, perintötilan isäntänä 1772‐1792, k. 31.1.1805 Tyrvää 66‐vuotiaana; Lapset: Maria 22.2.1766 Tyrvää ks. taulu 161, Johan  28.4.1771 Tyrvää ks. taulu 98, Lisa 24.2.1779 Tyrvää (k.12.2.1823 Tyrvää(Isojärvi) 44 ‐vuotiaana)  vanhemmat IX Johan Simonsson Wirri, taulu 357 Carin Josephsdotter, taulu 358  Taulu 161 HHH VIII Maria Pehrsdotter, s. 26.1.1739 Tyrvää, vihitty 21.10.1764 Tyrvää, lapset ks. taulu 160, kuoli 30.8.1809 Tyrvää 70‐vuotiaana  Taulu 162 HHH VIII Carl Mattsson Humaloja, s. 15.3.1746 Hämeenkyrö, vihitty 26.12.1773 Tottijärvi, yksi lapsi Anna 25.9.1776 ks taulu 99, haudattiin 19.11.1809 kruununmaan asukkaana Carlbergissä vesitautiin 63‐vuotiaana kuolleena  vanhemmat IX Sotilas Mats Blom Margetha Henriksdotter  

15 

 

 

Taulu 163 HHH VIII Caisa Matintytär, s. 18.12.1751 Hämeenkyrö, vihitty 26.12.1773 Tottijärvi, haudattiin 8.8.1824 suomalaissyntyneenä rouvana, verovapaassa Carlbergissä asuneena ja keuhkotautiin kuolleena lähes 75‐vuotiaana  vanhemmat IX Mats Heikkilä Margeta Matsdotter       Taulu 164 H V VIII Kruunutila Ikolan isäntä Johan Michelinpoika, s. 2.12.1735 Tyrvää, vihitty 8.6.1760 Tyrvää, kruunutilan isäntänä 1771‐1785; haudattu 30.1.1785 Tyrvää, k. 50‐vuotiaana; Lapset Elisabet 1.9.1760, Johannes 21.11.1763 ks. taulu 100  vanhemmat IX Michel Andersson Haro, taulu 359 Rusthollarin tytär Maria Johannesdotter Rosila, taulu 360  Haro Haroinen puustelli tunnetaan Karkussa vuodesta 1666  Taulu  165 H V VIII Anna Tuomaksentytär Teinilä, s. 13.9.1736 Tyrvää, k.15.1.1788 Tyrvää 52‐vuotiaana, lapset ks. taulu 164  vanhemmat IX Thomas Henrics Setälä, taulu 361 Wallborg Johansdotter, taulu 362  Taulu 166 H V VIII Talon isäntä Johan Jöransson Pakula, s. 28.5.1728 Tyrvää, vihitty 29.9.1751 Kiikka, perintötilan isäntänä 1752‐1784, kuoli 15.4.1797 Tyrvää 69‐vuotiaana; Lapset: Johan 2.9.1752 Tyrvää, Maria 1754, Michel 1756, Anna 158, Matthias 1761, Elisabet 15.11.1763 ks. taulu 101, (Andreas 1768, k. 11.1.1792Tyrvää)  vanhemmat IX  Brof Jöran Michelsson, taulu 363 Lisbeth Ragvaldsdotter, taulu 364  Taulu 167 H V VIII Lisa Johansdotter Houttu, s. 8.1.1731 Kiikka, vihitty 29.9.1752 Kiikka, k.15.4.1797 Tyrvää 66‐vuotiaana; lapset ks. taulu 166  vanhemmatI IX Johan Houttu, taulu 365 Lisa Andersdotter, taulu 366  Taulu 168 H V VIII Ratsutilallinen Antti Antinpoika Harsu, s.11.4.1734 Tyrvää, vihitty 4.6.1759 Tyrvää, ratsutilan isäntänä 1758‐1789,k. 29.6.1791 57‐vuotiaana; Lapset Walborg 19.4.1760, (Anders 1761), Andreas 1764, Thomas 1765, Maria 1771, Johannes 30.3.1773 ks taulu 102, kaksoset Matts ja Henric 19.12.1778  vanhemmat IX Tilallinen Anders Göransson Harsu, taulu 367 Tilallisen tytär Carin Johansson Arkila, taulu 368      Taulu 169 H V 

16 

 

 

VIII Valpuri Antintytär Kuutti, s. 7.11.1739 Tyrvää, vihitty 4.6.1759, k. 16.4.1796 Tyrvää 56‐vuotiaana, ks. lapset taulu 168  vanhemmat IX Tilallinen, rusthollari Anders Hindrichsson Cuuti, taulu 369 Wallborg Hindrichdotter Jonkka, taulu 370  Vampulassa tunnetaan perintötila Jonkka vuodesta 1540  Taulu 170 H V VIII Rusthollari Henrik Henrikinpoika (Eerola) Suicki, s.1713 Pirkkala, vihitty 25.3.1748 Pirkkala, Suikki Karkunkylä ratsutilan ensimmäinen isäntä 1752‐1775, kuoli 5.1.1798 Karkku 84‐vuotiaana vanhuuteen; Lapset Henrik 1748 Pirkkala,.., (1757 Maria), Andreas 1758, Maria 1761, Mathias 1762, Georgius 1765, Wallborg 18.5.1772 Karkku ks. taulu 103  vanhemmat IX Tilallinen Henrik Jöransson Eerola (s. 1686 Pirkkala, vihitty 1705, Eerola Partola Pirkkala tilan isäntä 1709‐1737, k. 1756 Pirkkala)(tila ollut suvulla lähes alusta asti, Anders Henrikson s. 1706 jatkoi tilan isännyyttä 1738‐1761) Wallborg Jacobsdotter (s.1684, vihitty 1705, k.1766 Pirkkala)  Eerola Partola Pirkkala tila tunnetaan Pirkkalassa vuodesta 1540  Taulu 171 H V VIII Maria Antintytär Perttula, s. 1725 Pirkkala, vihitty 25.3.1748 Pirkkala, k. 8.11.1801 Karkku 72‐vuotiaana vanhuuteen, lapset ks. taulu 170  vanhemmat IX Tilallinen Anders Grelsson Perttula (s. 1697 Pirkkala, Perttula Nuoliala Pirkkala ‐tilan isäntä 1726‐1747,  k.1761 Pirkkala)(tila ollut suvussa ainakin vuodesta 1634) Margareta (s. 1700, k. 1751 Pirkkala)  Perttula Nuoliala Pirkkala tila tunnetaan Pirkkalassa vuodesta 1540   Taulu 172 H P VIII Tilallinen Johan Mickelsson Aittomäki, 17.3.1749 Karkku, vihitty 26.10.1772 Karkku (Kärppälä),  lapset Maria 1772 Karkku, Henrik 5.1.1775 Karkku ks taulu 104, Johannes 1777 Tyrvää, Anna 1779, Michel 1785, Lisa 1788, Caisa 1791. Hän oli tilallinen vuosina 1772‐75 (Kärppälä Kärppälä  lb.tila, Karkku, mutta torppari Tyrväässä, Johanneksen syntyessä Aittomäen torppari, Annan ja Michelin syntyessä Haunian torppari, Lisan syntyessä Kataran torppari ja Caisan syntyessä itsellinen Komeron kylässä talossa Pippa.  Kuoli 25.10.1807 Ylöjärvi 58‐vuotiaana  vanhemmat IX Tilallinen Mickel Jaksson, taulu 371 Margareta Henriksson   Taulu 173 H P VIII Beata Ehrsdotter s. 13.2.1752 Karkku, vihitty 26.10.1772 Karkku (Kärppälä), k. 18.4.1830 Nokia 78‐vuotiaana, lapset ks taulu 172  vanhemmat IX Erik Andersson (s. 26.3.1728 Karkku, vihitty 18.11.1750 Karkku, lapsi Beata 13.2.1752 Karkku) Anna Johansdotter Keisari, taulu 372   Keisari Kutala tila tunnetaan Karkussa vuodesta 1670     Taulu 174 H P 

17 

 

 

VIII Tilallinen Bertil Johansson Sanso Vähä Komero s. 12.8.1745 Tyrvää, vihitty 19.5.1766 Tyrvää, k.21.11. 1797 Tyrvää 52‐vuotiaana,  Lapset:  (Maria 1769), Anna 1771‐1797, Mats 1775‐1796, Maria 3.9.1778 Tyrvää ks taulu 105, isä uudestaan avioon 1789 Anna Andersdotterin (s.11.12.1756 Tyrvää‐k.6.10.1829 Tyrvää) kanssa:  (Johannes 1790), Christina 1792, Lisa 1797  vanhemmat IX Tilallinen Johan Bertilsson Lillcomero, taulu 373 Anna Ehrsdotter Suutari,  taulu 374  Suutari Siivikkala perintötila tunnetaan Vampulassa vuodesta 1540 Jaatsi Nuupala perintötila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540  Taulu 175 H P VIII Beata Henriksdotter Jaatsi s. 20.8.1740 Tyrvää, vihitty 19.5.1766 Tyrvää, kuoli 48 vuotiaana 13.4.1788, Lapset:  (Maria 1769), Anna 1771‐1797, Mats 1775‐1796, Maria 3.9.1778 Tyrvää taulu 105  vanhemmat IX Tilallisen poika Hindrich Johansson Jaatsi, taulu 375  Anna Mårthensdotter   Taulu 176 H P VIII Rakuuna Johan Johansson Fors, s.3.12.1741Tyrvää (entinen Soinila Uotila‐tilan isäntä), vihitty 21.5.1771 Tyrvää, k. 1790 Kiikka 49‐vuotiaana, lapset: Johannes 22.8.1771 Kiikka(Jamala, rustholli), (Maria 20.3.1773), Catharina 28.9. 1774, Henric 18.6.1776 Kiikka, Lisa  14.9.1776 Kiikka (Uotila‐Soinilan emännäksi), Helena 26.7.1780 Kiikka, Walborg 21.2.1783 Kiikka, Anders 31.3.1785 Kiikka ks taulu 106  vanhemmat IX Tilallinen Johan Matsson Uotila, taulu 376 Beata Henrichsdotter Houhala, taulu 377  Taulu 177 H P VIII Tilallisen tytär Anna Andersdotter Inkilä, s.1.12.1747 Tyrvää, vihitty 21.5.1771 Tyrvää, k.28.11.1800 Kiikka 53‐vuotiaana keuhkotautiin;  ks.lapset taulu 176  vanhemmat IX Tilallinen Anders Eriksson Inkilä, taulu 378 Valborg Andersdotter Mikola, taulu 379  Rakuuna oli sotilas, joka taisteli jalan, mutta liikkui ratsastaen. Rakuunoiden aseistuksena oli tyypillisesti lyhyet musketetit tai karbiinit. Rakuunoiden koulutus oli helpompaa ja nopeampaa, koska hevosia ei käytetty taistelussa ja joukkojen perustaminen ja huolto oli halvempaa, koska hevosten ei tarvinnut olla varsinaisesti sotahevosia. Rakuunoiden perinneasu on luurankotakki  Taulu 178 H P VIII Tilallinen Henrik Jacobson Vähä‐Iivari, s. 2.1.1754 Tyrvää, vihitty 1780 Karkku, k. 31.8.1828 Tyrvää 74‐vuotiaana; lapset (Maria 30.10.1781), Lisa 1784, Maria 25.6.1787 ks taulu 107, Johannes 1790, Valborg 1793  vanhemmat IX Tilallinen Jacob Jöransson Tussu, taulu 380 Lisa Henriksson Villi, taulu 381  Villi Vehmaankylä  perintötila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540    Taulu 179 H P 

18 

 

 

VIII Brita Johansdotter Mulli,s. 15.9.1753 Karkku, vihitty 1780 Karkku, k. 9.4.1824 Tyrvää 71‐vuotiaana, lapset ks taulu 178  vanhemmat IX Tilallinen Johan Jakobsson Mulli (s. 1732, vihitty 1752 Karkku, Mulli Karimäki tilan isäntä 1758‐1778, k. 8.11.1794 Karkku) Brita Jakobsdotter, taulu 382  Mulli Karimäki tila tunnetaan Karkussa vuodesta 1688  Taulu 180 H E VIII torppari Anders Myllyntausta, s. 1756 Tyrvää, Lapset Maria 1794, Anders 4.3.1797 ks. taulu 108, k. 4.7.1816 60‐vuotiaana  Isoviha on suuren Pohjan sodan (1700‐1721) aiheuttama miehitys Suomessa vuosina 1713‐1721. Eniten venäläisiä sotilaita oli koko isonvihan aikana Länsi‐Suomessa. Venäläiset suunnittelivat hyökkäystä Ruotsiin.  Myllärin tehtävä on jauhaa viljanjyvät jauhoksi. Myllärit hienonsivat myös muita materiaaleja, joista oli tarpeen tehdä hienoa, jauhomaista ainetta, kuten värijauhetta. Myllärin ammatti on yksi ihmiskunnan vanhimmista ja on esiintynyt joka puolella maapalloa. Mylläreillä oli tärkeä osuus maanviljelyn kehittymisessä. Jyvien jauhaminen on tarpeellista ruoanlaiton helpottamiseksi ja jauhetun viljan ravintoaineet imeytyvät paremmin. Ennen vesi‐ ja tuulimyllyjä myllärit jauhoivat käsivoimin, pyörittämällä leveää, tasapintaista, pyöreää ja litteää jauhinkiveä vastaavanlaista aluskiveä vasten, jolloin materiaali hienontui liikkuvien kivien välissä.  Taulu 181 H E VIII Sotilas Johan Snäll, s.26.3.1768 Tyrvää, vihitty 11.4.1790 Tyrvää, k?  lapset: (Johan 1791‐1809), Henric 1793, (Christina 1796), Justiina 27.11.1797 Tyrvää ks taulu 109, Matts 1801, Thomas 1803 Tyrvää  vanhemmat IX Inh Mats Andersson (lapset Johannes 26.3.1768 Tyrvää, Andreas 1770, Maria 1773, Elias 1775, Anna 1779, Walburg 1781, Caisa 1783, Lisa 1787) Maria Henriksdotter  Taulu 182 H E VIII Leena Henrikintytär, s. 19.10.1762 Tyrvää, vihitty 11.4.1790 Tyrvää, k. 5.6.1809 Tyrvää 46‐vuotiaana kuumeeseen  vanhemmat IX sotilas Henrik Friskfelt (lapset Helena 19.10.1762 Tyrvää, Anna 1764, Henric 1767, Johannes 1769, Maria 1771, Lisa 1774, k. 8.11.1828 Tyrvää 59‐vuotiaana) Kristina Matsdotter (haudattu 21.9.1806, k. 65‐vuotiaana )  Ruotsin valtakunnassa tuli voimaan kahvinkieltolaki vuonna 1756. Se olla voimassa vuoteen 1761. Kahvi kiellettiin Ruotsissa toisen kerran vuonna 1767, ollen voimassa tällä kertaa kolme vuotta. Kahvi kiellettiin kolmannen ja viimeisen kerran vuonna 1794. Kieltolaki oli voimassa, kunnes kuningas Kustaa IV Aadolf kumosi sen vuonna 1802. Kieltolain perustana olivat merkantilistiset kauppapoliittiset tavoitteet, koska kahvintuonti ulkomailta verotti raskaasti maan valuuttavarantoja.  Taulu 183 H E VIII Tilallinen Matts Eriksson Nurcki (ent Kylly), s. 1724 Huittinen, vihitty 6.6.1759 Huittinen, lapset Johannes 22.3.1760 Tyrvää, Andreas 1762, Anna 1765, Maria 1769, Matts 29.8.1772 Tyrvää ks. taulu 110, Lena 1779, k. 11.6.1790 Tyrvää 66‐vuotiaana  vanhemmat IX Tilallinen Erik Simonsson Kylli, taulu 383 Anna Matsdotter Toikko, taulu 384   Taulu 184 H E 

19 

 

 

VIII Maria Johansdotter Nurkki, s. 23.2.1738 Tyrvää, vihitty 6.6.1759 Huittinen, k. 4.12.1809 Tyrvää 71‐vuotiaana  vanhemmat IX Tilallinen Johan Johansson Nurkki, taulu 385 Maria Jaakobintytär Ränki, taulu 386  Kylly Sampu perintötila tunnetaan Huittisissa vuodesta 1540 Ränki Vinkkilä perintötila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540  Taulu 185 H E VIII tilallinen (Äijälä Laukulan isäntä) Johan Michelinpoika Iso‐Iivari, s. 3.4.1772 Tyrvää, vihitty 24.6.1790, k. 10.3.1809 37‐vuotiaana; Lapset Johan 20.2.1790, (Thomas 1794), Maria Kristiina 4.6.1797 Tyrvää ks. taulu 111, Caisa Lisa 1800, Andreas 1802, Eva Johanna 1805, (Thomas 1808),   vanhemmat IX vanhemmat Tilallinen Michel Ericsson  Iso‐Iivari, taulu 387 tilallisen tytär Caisa Johansdotter Priiki, taulu 388  Taulu 186 H E VIII tilanomistajan tytär Wallborg Johansdotter Äijälä, s. 26.4.1770 Tyrvää, k. 17.2.1809 39‐vuotiaana, ks. lapset taulu 184  vanhemmat IX Tilallinen Johan Matsson Äijälä, taulu 389 Maria Johansdotter Punto, taulu 390  Taulu 187 H M VIII A Taulu 188 H M VIII A Taulu 189 H HE VIII A Taulu 190 H HE VIII A Taulu 191 H HI VIII A Taulu 192 H HI VIII A  Kuudennusmies (ruots. sexman) valittiin pitäjänkokouksessa, jonka paikkana oli yleensä kirkkohuone ja aika jumalanpalveluksen jälkeen, kirkkoherra ja pitäjäläiset valitsivat yhdessä kirkkopitäjän kuudennusmiehet, joita oli aina useampi samanaikaisesti. Kuudennusmiehiksi valittiin usein vakavaraisia ja vaikutusvaltaisia seurakunnan jäseniä. Yhdessä kirkonisännän kanssa he muodostivat eräänlaisen kunnanvaltuuston. Heidän tuli kantaa myös kirkollisista rikkomuksista langetetut sakot, he toimeenpanivat ulosottoja, ja heillä oli joskus jopa oikeus maan pakkolunastukseen, he huolehtia että asukkaat suorittivat yhteiset velvollisuutensa, elivät herran nuhteessa ja tottelivat annettuja käskyjä. Keskeistä oli myös huolehtiminen papiston kymmenysten ja verojen maksamisesta. Heidän piti ilmoittaa papistolle, jos ilmaantui tarttuvia tauteja, ja he toimittivat sairaanhoitoa tarvitsevat seurakuntalaiset hospitaaleihin. Lisäksi viranomaiset kääntyivät kuudennusmiesten puoleen, kun he tarvitsivat tietoja pitäjän väestöstä ja sen asemasta. Tärkeä tehtävä oli myös kirkonarkun avaimen säilyttäminen. Seurakunnat olivat suuria rakennuttajia ja he kutsuivat talonpojat koolle kirkkoon ja jakoivat jokaiselle työosuuden, ja he myös valvoivat oman alueensa töiden suorittamista osuuksien mukaisesti. Omassa kinkerikunnassaan kuudennusmies oli yleinen hyvien tapojen ja moraalin vartija; järjestivät kyläläisten kellonsoittovuorot ja valvoivat tehtävän suorittamista.  Taulu 357 HHH IX Johan Simonsson Wirri, s. 14.2.1710 Tyrvää,  vihitty 11.9.1724Tyrvää, k. 20.9.1776 52‐vuotiaana, Lapset Maria 11.5.1728 (Mustala Eko –tilan emännäksi 1765, k.14.5.1799), Carin 5.6.1734 (Piukku Isojärvi perintötilan emännäksi 1759, k. 17.6.1807), (Lisa 1737), Johan 27.9.1739 Tyrvää ks. taulu 160, Anna 1743   vanhemmat X Simon Mårthsson, ehkä synt 1663, k. huhtikuussa 1712,  lapset Johan 14.2.1710 ks yllä, maria 1712 Walborg Thomasdotter  

20 

 

 

Taulu 358 HHH IX Carin Josephsdotter, s.8.9.1705 Tyrvää, vihitty 11.9.1724 Tyrvää, k. 1756 Tyrvää 51‐vuotiaana  vanhemmat X Ratsumies Joseph Ehrsson Lisa Jörensdotter  Vammalassa Virrin perintötila Isojärvi, josta on tietoja ainakin vuodesta 1540  Taulu 359 H V IX Michel Andersson Haro (Buondi), s. 29.9.1710 Karkku, vihitty 20.1.1735 Tyrvää, k.8.3.1773 Tyrvää 63‐vuotiaana; lapset: Johannes 2.12.1735 ks taulu 164, Carin 1737, (Maria 1745), Maria 1746, Anna 1750, Beata 1753, Helena 1758  vanhemmat X Tilallinen Anders Jöransson Haro (s. 1669 Karkku, vihitty 1699, haudattu 24.7.1743 Tyrvää (uusikylä(Buondi)) Brita Pehrsdotter (s.1664, vihitty 1699, k. 25.5.1750 Tyrvää (Uusikylä(Buondi))  Taulu 360 H V IX Maria Johannesdotter Rosila, s. 15.8.1714 Tyrvää, vihitty 20.1.1735 Tyrvää, k. 31.10.1776 Tyrvää  62‐vuotiaana; lapset ks. taulu 359  vanhemmat X Rusthollari Johan Eriksson Rosila (s. 12.12.1678 Tyrvää, vihitty 7.6.1709 Tyrvää, k. 4.4.1714 Tyrvää) Caisa Johansdotter (s. 1684 Tyrvää, 1.kerta 7.6.1709, 2.kerta 12.12.1718 Tyrvää, k. 26.1.1752 Tyrvää)  Tyrväällä Rosila Kaltsila ratsutila tunnetaan vuodesta 1477  Taulu 361  H V IX Tilallinen Thomas Henrics Setälä, s.22.11.1707 Kiikka, Vehkakorpi (Setälä), vihitty 1729, k. 23.3.1760 Tyrvää 53‐vuotiaana, lapset Caisa 4.10.1732 (jäi pitämään tilaa), Anna 13.9.1736 ks. taulu 165, Brita 13.9.1742  vanhemmat X Tilallinen Henrik Jörensson (kastettu 23.1.1675 Tyrvää, haudattu 1727 52‐vuotiaana) Wallborg  Thomasdotter Kylväjä (kastettu 5.1.1681 Tyrvää, k. 1758 77‐vuotiaana)  Kylväjä Nevo ratsutila 1 Kiikassa tunnetaan vuodesta 1580  Setälä Vehkakorpi perintötila Kiikassa tunnetaan vuodesta 1540  Taulu 362 H VIX Walborg Johansdotter, s. 28.3.1710 Tyrvää, vihitty 1729, k. 24.4.1768 Tyrvää 58‐vuotiaana, lapset ks. taulu 361  1686 kirkko hyväksyi lain, jonka mukaan voitiin määrätä määräaikainen vuode‐ero (asumusero).  Puolisoita voitiin sakottaa keskinäisen epäsovun perusteella.  Taulu 363 H  IX Brofogd Jöran Michelsson, s. 14.4.1692 Tyrvää, vihitty 26.12.1725, k. haudattu 24.4.1780 87‐vuotiaana; Lapset Catharina 23.12.1726, Johan 28.5.1728 Tyrvää ks. taulu 166, Michael 1730, Maria 1733, Anders 1735, Margetha 1738, Ericus 1740, Elisabeth 1742  vanhemmat X Michel  1600‐luvun loppu ja 1700‐luvun alku toivat koettelemuksia toisensa perään. Alkua olivat 1690‐luvun puolivälin suuret nälkävuodet: 1697 arviolta 25–30 prosenttia väestöstä kuoli. Suuri Pohjan sota oli jo alkanut. Verotaakka kasvoi, väkeä joutui sotaan ja sotaväen majoituksesta koitui lisäkuluja. 

21 

 

 

1700–1721 Suuri Pohjan sota: Saksin, Tanskan ja Venäjän yhteinen hyökkäys Ruotsin kimppuun. Aluksi Ruotsi tyrmäsi kaikki hyökkääjät yksi kerrallaan (esim. Narvan taistelu), mutta Kaarle XII:n johtama armeija kohtasi tuhonsa Ukrainassa. Pietari Suuren Venäjä miehitti Suomen vuosina 1713–1714 ja nousi Itämeren hallitsevaksi suurvallaksi. Uudenkaupungin rauha vuonna 1721 lopetti Ruotsin suurvalta‐aseman. Suomi oli sodan ja miehityksen jäljiltä köyhtynyt ja ränsistynyt.  Taulu 364 H V IX Lisbet Ragnaldsdotter, s. 1.2.1705 Tyrvää, k. haudattu 12.5.1776 Tyrvää (Pakula) 71‐vuotiaana; lapset ks. taulu 363  vanhemmat X Rytt. Sexman Ragvald Hansson Lippu, vihitty 1.1.1702, k. haudattu 17.9.1727; lapset Hans 30.6.1703, Elisabetha 1.2.1705 Tyrvää ks. yllä Maria 1706, Anna 1711, Walborg 1713, Jacob 1715, Carin 1717, Thomas 6.12.1724 Tyrvää  Margetha Ehrsdotter, s. 1682, kastettu 16.8.1682 Tyrvää(Kijka), avioton, isä Erich, k. haudattu 7.2.1748 Tyrvää (Laukula(Lippu)) 69‐vuotiaana  Tuomas Ragvaldinpoika (14.3.1804, Loimaa) oli suomalainen virsirunoilija ja arkkiveisujen tekijä. Hän oli aikansa merkittävin talonpoikais‐ ja arkkivirsirunoilija. Hän sepitti henkilö‐, hää‐ ja hautajaisrunoja sekä kruunajais‐ ja matkatoivotusrunoja kuninkaallisille. Tuomas Ragvaldinpoika kärsi synnynnäisestä huuli‐ ja kitalakihalkiosta ja tämä vamma teki hänen puheestaan honottavaa ja vaikeasti ymmärrettävää sekä turmeli hänen ulkonäköään. Hän rampautui nuorena kuumesairauden takia eikä kyennyt ruumiilliseen työhön. Vuonna 1763 Tuomas Ragvaldinpoika lähti Turkuun jossa hänen huulihalkionsa leikattiin onnistuneesti. Tuomas laati tästä tapauksesta 50‐säkeistöisen arkkiveisun Sen Wielä wirhellisen Ilo‐Weisu. Tämä arkkiveisu oli ensimmäinen Suomessa julkaistu ei‐hengellinen arkkiveisu. Tuomas Ragvaldinpoika keksi myös nimen arkkiveisu painetuille runoille ja virsille. Tuomas Ragvaldinpoika joutui hankkimaan elantonsa kirjoittamalla ja hän julkaisi elämänsä aikana 60 lehtistä jotka sisälsivät noin 150 virttä.   Taulu 365 H V IX Bd Johan Houttu, s.11.7.1698 Kiikka, vihitty 23.2.1719 Kiikka, k. haudattu 4.8.1765 Kiikka 67‐vuotiaana; Lapset Andreas 25.4. Kiikka, Johannes 1722, Ericus 5.3.1724 Kiikka, Maria 1726, Mathias 1728, Lijsa 8.1.1731 Kiikka ks taulu 167, Michael 1733, Thomas 1735, Jacobus 1737, Carin 1739  vanhemmat X Tilallinen Johan Houtu Margeta Johansdotter  Taulu 366 H IX Lisa Andersdotter, s.20.1.1699 Tyrvää, vihitty 23.2.1719 Kiikka, k. haudattu 10.1.1748 Kiikka 49‐vuotiaana; lapset ks taulu 365  vanhemmat X Tilallinen Anders Michelsson, taulu 500 En gl. kyrckf. Chirstin Henricsdotter, taulu 501  Taulu 367 H V IX Rusthollari Anders Göransson Harsu, s. 25.10.1708 Tyrvää, vihitty 14.5.1733 Mouhijärvi, ratsutilan isäntänä 1737‐1755, k.1756 Tyrvää 48‐vuotiaana; lapset Anders 11.4.1734 Tyrvää ks taulu 168, Thomas 1736, Ericus 1738, Johannes 1739, kaksoset Thomas ja Mats 23.10.1742 Tyrvää, Anna 1745, Wallborg 1748, Henric 1753 Tyrvää  vanhemmat X Jöran Andersson Harsu, taulu 502 Anna Eriksdotter Veto, taulu 503  Taulu 368 H V IX Tilallisen tytär Caisa Johansson Arkila, s. 23.10.1712 Mouhijärvi, vihitty 14.5.1733 Mouhijärvi, haudattu 3.2.1795 Tyrvää 83‐vuotiaana: lapset ks taulu 367 

22 

 

 

 vanhemmat X Tilallinen Johan Andersson Sara (Caerla Arickala) (vihitty 4.9.1710 Mouhijärvi, lapset Maria 16.6.1711 Mouhjärvi, Carin 23.10.1712 Mouhijärvi, Wallborg 1715, Johan 1718 Mouhijärvi, Johan k. 27.3.1715 Mouhijärvi 62‐vuotiaana) Margeta Jacobsdotter Arickala (ks. yllä, k. 12.6.1763 Mouhijärvi 84‐vuotiaana) Taulu 369 H V IX Tilallinen, rusthollari Anders Hindrichsson Cuuti, s.9.11.1701 Tyrvää, vihitty 29.12.1728 Vampula, ratsutilan isäntä 1726‐1758, k.18.8.1785 Tyrvää 84‐vuotiaana; Lapset Maria 5.11.1729 Tyrvää, Anders 24.2.1735, Anna 1737, Wallborg 7.11.1739 Tyrvää ks taulu 169, Jacob 1743, Catharina 1745, Johannes 1748, Ericus 1751 

vanhemmat X Henrik Stefansson Kuutti (s. 1673 Tyrvää, ratsutilan isäntänä 1703‐1725, haudattiin 7.12.1735 Tyrvää)(Ratsutila Kuutti Sammaljoki oli suvun hallinassa ainakin vuodesta 1600) Brita Eriksdotter (s.1675, haudattiin 28.4.1751 Tyrvää)  Taulu 370 H V IX Wallborg Hindrichdotter Jonkka, s. 8.5.1710 Vampula, vihitty 29.12.1728 Vampula, haudattu 19.12.1779 Tyrvää 69‐vuotiaana  vanhemmat X Henrik Matsson Jonkka (s. 1671 Vampula, vihitty 28.12.1694 Vampula, tilan isäntä 1701‐1741, k. 24.2.1761 Vampula 62‐vuotiaana)(Jonkka‐tila suvulla ainakin vuodesta 1620) Anna Henriksdotter (s. 1677 Vampula, vihitty 28.12.1694, k.5.4.1758 Vampula 81‐vuotiaana)  Suomessa muotokuvamaalaus yleistyi 1600 ‐ 1700. ‐luvuilla, mutta tilausmuotokuvia ei enää 1800‐luvulla arvostettu taiteena. Itämeren alueen kauppaa 1600 ‐ 1700 ‐luvuilla on osuvasti kutsuttu "kaiken kaupankäynnin äidiksi".      Taulu 371 H P Tilallinen Mickel Jaksson, s. 14.9.1721 Mouhijärvi, vihitty 13.3.1744 Mouhijärvi, lapset Maria 13.3.1744 Mouhijärvi, Henrikus 1747 Karkku, Johan 17.3.1749 Karkku ks taulu 172, Simon 1752 Karkku  vanhemmat X Rusthollari Jacob Matsson (s. 1660, vihitty 29.9.1702 Tammela, Tiisala Tiisala Mouhijärvi –ratsutilan isäntä 1705‐1722, haudattu25.11.1750 Mouhijärvi) Lisa Ericsdotter (s. 1681, vihitty 29.9.1702 Tammela, haudattu 16.2.1752 Mouhijärvi)  Tiisala Tiisala Mouhijärvi ratsutila tunnetaan Mouhijärvellä vuodesta 1630  Taulu 372 H P IX Anna Johansdotter Keisari, s. 28.10.1729 Karkku, vihitty 18.11.1750 Karkku, lapsi Beata 13.2.1752 Karkku ks taulu 173  vanhemmat X Johan Jöransson (s.1705, vihitty 10.11.1723 Karkku, Keisari Kutala tilan isäntänä 1724‐1756, haudattu 26.1.1765 Karkku 60‐vuotiaana Walborg Andersdotter Iso‐Ropo (s.1705 Karkku, vihitty 10.11.1723 Karkku, haudattu 24.11.1774 Karkku 69‐vuotiaana)  Karkussa tunnetaan ainakin vuodesta 1644 Iso‐Ropo Kutala tila     Taulu 373 H P IX Tilallinen Johan Bertilsson Lillcomero, s. 13.6.1710 Tyrvää, vihitty 28.5.1738 Tyrvää, Vähä Komero eli Sänsi Komerola perintötilan isäntä 1731‐1767, haudattu 3.10.1785 Tyrvää 75‐vuotiaana; lapset Walborg 14.4.1739 Tyrvää, Andreas 1740, Bertil 12.8.1745 Tyrvää ks taulu 174 

23 

 

 

 vanhemmat X BertilJohansson Houhala, taulu 504 Beata Johansdotter Vilppala, taulu 505  Houhala Hanhijärvi ratsutila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540 Vilppala Roismala Perintötila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540  Taulu 374 H P IX Anna Ehrsdotter Suutari, s. 11.8.1716 Vampula, vihitty 28.5.1738 Tyrvää, haudattu 18.1.1789 Tyrvää 73‐vuotiaana: lapset ks taulu 373  vanhemmat X Erik Eriksson Tokara (s. 20.1.1690 Vampula, vihitty 17.5.1714 Huittinen, Suutari Siivikkala perintötilan isäntä 1723‐1741, k. 13.2.1769 Vampula)(Caisa –tyttären s. 25.11.1714 Vampula mies jatkoi tilan isännyyttä) Catarina Johansdotter Lilius (s. 28.11.1690 Vampula, vihitty 17.5.1714 Huittinen, k. 14.2.1768 Vampula)     Taulu 375 H P IX Tilallisen poika Hindrich Johansson Jaatsi, s.28.12.1717 Tyrvää, vihitty 2.12.1739 Tyrvää, haudattu 10.6.1787 Tyrvää  70‐vuotiaana; lapset Beata 20.8.1740 Tyrvää ks taulu 175, Johan 1743, Maria 1746, (Brita 1748), Brita 1752, Helena 1759, (1763 tyttö), (Walborg 1764)  vanhemmat X Tilallinen Johan (s.1681, vihitty 23.5.1707 Tyrvää, Jaatsi Nuupala perintötilan isäntänä 1712‐1731, haudattu 8.5.1737 Tyrvää 56‐vuotiaana; Lapset Michael 1711, Johan 1713, Henrik 28.12.1717 Tyrvää ks taulu 375)(tilaa jatkoi Michael 1733‐1761) Carin Michelsdotter Jaatsi, taulu 506  Kysymystä ylellisyydestä käsiteltiin laajasti 1700‐luvulla. Koko Euroopassa käytiin 1600‐luvun lopulta keskustelua siitä, mikä oli kohtuutta, tai mikä oli liiallisuutta ja mikä välttämättömyyttä. Keskustelussa painottui useimmiten joko ajatus ihmisten moraalista tai huoli valtion hyvinvoinnista. Ylellisyyden määritelmään vaikutti myös sääty. Joillekuille ylellisyys oli pelkkää pahaa ja moraalitonta ylenpalttisuutta, mutta toiset näkivät siinä etujakin: kaupankäynti ja tuotanto kukoistivat ja synnyttivät uusia työpaikkoja. Ylellisyyttä pidettiin myös osoituksena hyvän maun kehittymisestä ja ajanmukaisuudesta.   Ylellisyys ei edusta ainoastaan harvinaista ja turhaa, vaan myös yhteiskunnallista, sosiaalista ja taloudellista menestystä, jossa aiemmin harvinaisista asioista, esineistä tai tuotteista tulee lopulta niin tavallisia, että ne menettävät hohtonsa ja arkipäiväistyvät. Siitä mikä oli ollut luksusta kaksisataa vuotta aiemmin, oli 1700‐luvun puolivälissä muodostunut monelle jokapäiväinen välttämättömyys – tällaisia olivat vaalea leipä, kynttilät tai lusikat.  Taulu 376 H P IX Tilallinen Johan Matsson Uotila, s.3.7.1708 Tyrvää, vihitty 1.kerta 24.2.1731 Tyrvää ja 2.kerta 6.12.1752 Huittinen (Anna Henriksson Perttula s.20.8.1725 Huittinen), Uotila Soinila perintötilan isäntänä 1733‐1757, haudattu 26.10.1784 Tyrvää, k. 76‐vuotiaana (Uotila Soinila perintötila suvulla ainakin vuodesta 1540)Lapset Abraham 30.6.1733, Hindrich 1735, Anna 1737, Andreas 1739, Johan 3.12.1741 Tyrvää ks taulu 176, Maria 1745, Mathias 1748  vanhemmat X Mats Simonsson Ruutikka, taulu 507 Brita Matsdotter (s.1666, vihitty 18.3.1683 Kiikka)     Taulu 377 H P IX Beata Henrichsdotter Houhala, s.24.7.1703 Tyrvää, s. 24.7.1703 Tyrvää, vihitty 24.2.1731 Tyrvää, haudattu 1750 Tyrvää 47‐vuotiaana  

24 

 

 

vanhemmat X Tilallinen Henric Mattson Houhala , taulu 508 Margareta Johansdotter Perttuli, taulu 509  Perttuli eli Lusikka Sammaljoki perintötila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540  Antiikin lääketieteellinen tieto ohjasi länsimaista lääketiedettä 1700‐luvun alkupuolelle saakka. Ajattelu perustui oppiin neljästä ruumiinnesteestä, joita olivat keltainen sappi, musta sappi, veri ja lima. Lääkärit pyrkivät rohdoin ja ruokavaliolla palauttamaan näiden tasapainon. 1700‐luvulla kirurgian ja lääketieteen oppialat alkoivat yhdistyä, kun kirurgian harjoittaminen siirtyi välskäreiltä lääkäreiden hoitoon. Keksittiin ensimmäinen rokotus, kun isorokkoa vastaan rokotettiin lehmänrokkovirusta sisältäneellä uutteella.  Taulu 378 H P IX Tilallinen Anders Eriksson Inkilä, s. 30.6.1713 Tyrvää, vihitty 1.kerran (Lisa Thomasdotter Finskan kanssa s. 11.1.1713 Tyrvää, haudattu 12.10.1740 Tyrvää) lapset Maria 29.1.1735, Anders 1737 Tyrvää, 2. avioliitto 25.10.1741 Tyrvää, Inkilä Vihattula perintötilan isäntä 1731‐1763, lapset Carin 20.9.1742 Tyrvää, Jacob 1745, Annicka 1.12.1747 Tyrvää ks taulu 177, Henric 1754, k. 15.7.1763 Tyrvää 50‐vuotiaana; Anders‐poika s.1737 jatkoi tilaa  vanhemmat X ErikThomasson Inkilä ( s.1673Tyrvää, vihitty 17.5.1711 Tyrvää, Inkilä Vihattula perintötilan isäntä 1727‐1729, haudattu 6.3.1737 Tyrvää 64‐vuotiaana)(Tila ollut suvun hallussa ainakin vuodesta 1684) Maria Lucasdotter Nikkilä (s.24.8.1674 Tyrvää, vihitty 17.5.1711 Tyrvää, haudattu 4.7.1742 Tyrvää 68‐vuotiaana)  Inkilä Vihattula perintötila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1460  Taulu 379 H P IX Valborg Andersdotter Mikola, s. 17.3.1718 Huittinen, vihitty 25.10.1741 Huittinen,  k. 19.5.1778 Kiikka Anna‐tyttärensä perheen luona 60‐vuotiaana  vanhemmat X Tilallinen Anders Olofsson (s.1678, vihitty 28.12.1705 Huittinen, Mikola Suttila tilan isäntä 1710‐1739, k. 18.12.1739 Huittinen 61‐vuotiaana) (Tila suvun halussa ainakin vuodesta 1590) Maria Johandsdotter Kukola (s.29.4.1688 Huittinen, vihitty 28.12.1705 Huittinen, k. 31.7.1767 Huittinen 79‐vuotiaana)  Mikola Suttila tila tunnetaan Huittisissa vuodesta 1540  Taulu 380 H P IX Tilallinen Jacob Jöransson Tussu, s.6.7.1729 Tyrvää, vihitty 12.5.1751 Tyrvää,  Vähä‐Iivari Laukula perintötilan isäntä 1752‐1798; k. 31.1.1810 Tyrvää 81‐vuotiaana; lapset Henrik 2.1.1754 Tyrvää ks taulu 178, Elisabet 1757, Helena 1759, Maria 1761, Johannes 1763, Jacob 1765, Anna 1767, Abraham 1769, Lena 1771  vanhemmat X Tilallinen Jöran Marcusson Törmä (s.9.4.1699 Tyrvää, vihitty 26.11.1762 Tyrvää, lapset Henrich 3.2.1718 Tyrvää, Walborg 1725, Mats 1728, Jacob 6.7.1729 Tyrvää ks. yllä)( Tussu Laukula‐tilan isäntä 1722‐1742, Henrik jatkoi tilan isännyyttä) Maria Andersdotter Tussu (s.1688 Tyrvää, vihitty 26.11.1762 Tyrvää, k.13.9.1760 Tyrvää 72‐vuotiaana)      Tussu eli Mattila eli Keskinen Laukula tila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1524      Taulu 381 H P IX Lisa Henriksson Villi, s. 10.11.1732 Tyrvää, vihitty 12.5.1751 Tyrvää, haudattu 19.3.1805 Tyrvää 73‐vuotiaana  vanhemmat X 

25 

 

 

TilallinenHenrik Henriksson (s. 1701, vihitty 28.12.1725 Tyrvää, Villi Vehmaankylä perintötilan  isäntä 1725‐1746, haudattu 6.7.1746 Tyrvää 45‐vuotiaana) Anna Johansdotter Mulli (s. 9.12.1700 Tyrvää, vihitty 28.12.1725 Tyrvää, haudattu 22.9.1780 Tyrvää 80‐vuotiaana)  Taulu 382 H P IX Brita Jakobsdotter Mulli, s. 21.9.1726 Karkku, vihitty 1752 Karkku, k. 21.4.1792 Karkku 66‐vuotiaana; lapset: Brita 15.9.1753 Karkku ks taulu 179, Johannes 1756, Simon 1761, Mathias 1762, Andrea 1765 Karkku, Maria 1768 Karkku    vanhemmat X Jakob Henriksdotter Grön (s.1699, 9.2.1724 Karkku, Mulli Karimäki tilan isäntä 1734‐1757, haudattu 5.3.1757 Karkku 33‐vuotiaana)  Maria Jakobsdotter (s. 1696, vihitty 9.2.1724 Karkku, k. 29.3.1760 Karkku 64‐vuotiaana)  Taulu 383 H E IX Tilallinen Erik Simonsson Kylli, s.16.5.1696 Huittinen, vihitty 1718 Huittinen, Kylly Sampu perintötilan isäntä 1721‐1756, k. 15.12.1768 Huittinen 72‐vuotiaana; lapset Mats 1724 ks taulu 183, …  vanhemmat X Tilallinen Simon Escilsson Kontti (s.1663 Huittinen, vihitty 1.kerta 28.12.1688 Huittinen, 2.kerta 9.10.1710 Huittinen (Walborg Michaelsdotter Raska s. 25.2.1678 Huittinen),  Kylly Sampu perintötilan isäntä 1700‐1720, haudattu 30.5.1725 Huittinen) Walborg Mattsdotter Mikola (s. 17.2.1667 Huittinen, vihitty 28.12.1688 Huittinen, haudattu 17.4.1710 Huittinen)  Taulu 384 H E  IX Anna Matsdotter Toikko, s.13.12.1693 Huittinen, vihitty 1718 Huittinen, k. 22.6.1771 Huittinen 78‐vuotiaana  vanhemmat X Tilallinen Matts Henricsson Toikko (s.5.8.1666 Huittinen, vihitty 5.3.1693 Huittinen, Toikko Rieskala tilan isäntä 1696‐1712, k. 16.5.1742 Huittinen 76‐vuotiaana) Maria Cnudsdotter Kouvo (s. 1663 Punkalaidun, vihitty 5.3.1693 Huittinen, k. 5.9.1754 Huittinen 91‐vuotiaana)  Toikko Rieskala tila tunnetaan Huittisissa vuodesta 1540  Taulu 385 H E IX Tilallinen Johan Johansson Nurkki, s. 20.10.1710 Tyrvää, vihitty 26.12.1734 Tyrvää, Nurkki Laukula perintötilan isäntä 1734‐1762, k. 11.11.1792 Tyrvää 82‐vuotiaana; Lapset Anna 13.11.1735 Tyrvää, Maria 23.2.1738 Tyrvää ks taulu 184 (peri tilan), Brita 1740, (Wallborg 1744), Walborg 1748, Eric 1751, Jacob 1754 Tyrvää  vanhemmat X Tilallinen Johan Matsson Nikkilä (s.25.10.1685 Tyrvää, vihitty 1.kerta 2.1.1710 Tyrvää, 2.kerta Anna Persdotterin s.1694 kanssa (k.1725), 3.kerta 25.12.1726 Tyrvää (Caisa Jakobsdotter k. 1726) 4. kerta 17.2.1730 Tyrvää (Maria Henriksdotter s. 1676 Huittinen, haudattu 2.1.1763 Tyrvää),  Nurkki Laukula perintötilan isäntä 1710‐1733, haudattu 24.11.1754 Tyrvää Tilallisen tytär Anna Sigfridsdotter Iso‐Komero (s. 1676 Tyrvää, vihitty 2.1.1710 Tyrvää, haudattu 28.10.1716 Tyrvää)          Taulu 386 H E  IX Maria Jacobsdotter Ränki, s. 10.6.1711 Tyrvää, vihitty 26.12.1734 Tyrvää, haudattu 10.7.1768 Tyrvää 57‐vuotiaana; Lapset ks taulu 385  

26 

 

 

vanhemmat X Tilallinen Jacob Johansson Ränki (s. 4.10.1682 Tyrvää, vihitty 1704, Ränki Vinkkilä perintötilan isäntä 1701‐1742, haudattu 24.2.1745 Tyrvää 63‐vuotiaana)(Ränki Vinkkilä tila ollut suvulla ainakin vuodesta 1670, Jacobin jälkeen isännyyttä jatkoi Johan‐poika s. 1720) Maria Johansdotter (s. 1683, vihitty 1704, haudattu 26.4.1751 Tyrvää 68‐vuotiaana)  Taulu 387 H E IX Tilallinen Michel Iso‐Iivari Stormberg, s. 11.8.1740 Tyrvää, vihitty 16.6.1771 Tyrvää, k. 7.5.1809 Tyrvää 69‐vuotiaana; Lapset Johan 3.4.1772 Tyrvää taulu 185, Michel 1774 (jatkoi Iso‐Iivari Laukulan perintötilan isännyyttä), Maria 1777, Christiina 1785;  Iso‐Iivari Laukula perintötila tunnetaan vuodesta 1752  Taulu 388 H E IX tilallisen tytär Caisa Johansdotter Priiki, s. 12.10.1745 Tyrvää, vihitty 16.6.1771 Tyrvää, k. 29.7.1816 Tyrvää 71‐vuotiaana, ks lapset taulu 387  vanhemmat X Uusikylä Priikin perintötilan isäntä 1744‐62 Johan Thomasson Priiki, taulu 510 tilallisen tytär Wallborg Hindricdotter, taulu 511  Tyrväällä Junnila Eko perintötila tunnetaan vuodesta 1477 Tyrväällä Rosila Kaltsila ratsutila tunnetaan vuodesta 1477 Tyrväällä Uusikylä Priikin perintötila tunnetaan vuodesta 1540 Tyrväällä Lomma Kaltsila perintötila tunnetaan vuodesta 1540  Taulu 389 H E IX Tilallinen Johan Matsson Äijälä, s.13.12.1747 Tyrvää,  vihitty 28.5.1769 Tyrvää, Äijälä Laukula perintötilan isäntä 1776‐1791, haudattu 12.7.1801 Tyrvää 54‐vuotiaana: Lapset Walborg 26.4.1770 Tyrvää ks taulu 186, Caisa 1776 Tyrvää  vanhemmat X Tilallinen Matts Mattson Äijälä , taulu 512 Caisa Eriksdotter Inkilä, taulu 513  Taulu 390 H E IX Maria Johansdotter Punto, s. 2.6.1748 Tyrvää, vihitty 28.5.1769 Tyrvää, k. 16.2.1809 Tyrvää 61‐vuotiaana  vanhemmat X Tilallinen Johan Johansson Ikola, taulu 514 Anna Andersdotter Keikko, taulu 515  Keikko Eko perintötila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540 Punto eli Puonti Uusikylä perintötila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540  Ruotsissa 1765–1766 valtiopäivillä säädettiin ankaran ylellisyysasetuksen lisäksi Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisen vapaamielinen painovapausasetus.  Taulu 500 H V X Tilallinen Anders Michelsson, s. kastettu 3.3. 1668 Tyrvää(Wehmais), vihitty 11.6.1693 Tyrvää, k. haudattu 19.5.1737 Tyrvää 69‐vuotiaana;  Lapset Elisabet 20.1.1699 ks. taulu 366   Taulu 501 H X En gl. kyrckf. Chirstin Henricsdotter, s. 1669, kastettu 6.5.1669 Tyrvää, vihitty 11.6.1693 Tyrvää, k. haudattu 13.12.1730 61‐vuotiaana, lapset ks taulu 500 

27 

 

 

 vanhemmat XI Henrich Jöransson Ryyppä,  taulu 700 Walborg Johansd Perso, taulu 701  Taulu 502 H V X Jöran Andersson Harsu, s. 7.3.1680 Tyrvää, vihitty 19.2.1712 Tyrvää, isäntä ratsutilalla 1709‐1736, haudattu 24.6.1748 Tyrvää 68‐vuotiaana; lapset Anders 25.10.1708 Tyrvää ks taulu 367, Henrich 1712, Thomas 1713, Anicka 1721  vanhemmat XI Andersson Persson Harsu (s. 1635 Tyrvää, isäntä 1656‐1679, haudattu 10.2.1713 Tyrvää; Ratsutilallinen isänsä jälkeen, Harsun ratsutila suvulla vuodesta 1540) Margeta Paulsdotter (s. 1630, haudattu 19.12.1706 Tyrvää)  Taulu 503 H V X Anna Eriksdotter Veto, s. 17.12.1679 Tyrvää, vihitty 19.2.1712 Tyrvää, haudattu 4.3.1750 Tyrvää 71‐vuotiaana  vanhemmat XI Veto lummaja tilallinen Erik Eriksson Veto (s. 1651, vihitty 1683, haudattu 6.1.1738 Tyrvää 87‐vuotiaana) Margareta Bertilsdotter (s.1651, vihitty 1683)  Taulu 504 H P X Bertil Johansson Houhala, s. 1662 Tyrvää, vihitty 12.11.1699 Tyrvää, Iso Komero Komerola perintötilan isäntänä 1699‐1716, haudattu 25.11.1716 Tyrvää 54‐vuotiaana, Lapset Catharina 16.9.1700 Tyrvää, Walborg 1702, Maria 1704, Ericus 1707, Bertil 13.6.1710 Tyrvää ks taulu 373  vanhemmat XI Johan Hansson (s.1620, vihitty toiseen avioliittonsa Maria Clemetsdotter Rosilan (s.1642) kanssa, Houhala Houhajärvi ratsutilan isäntä 1656‐1682, haudattu 26.2.1711 Tyrvää 91‐vuotiaana; Mats s. 1650 jatkoi tilan pitämistä) Walborg Henriksdotter (haudattu 12.5.1667 Tyrvää)    Taulu 505 H P  X Beata Johansdotter Vilppala, s. 23.9.1677 Tyrvää, vihitty 12.11.1699 Tyrvää, haudattu 7.10.1753 Tyrvää 76‐vuotiaana; lapset ks taulu 504  vanhemmat XI Johan Eriksson Vilppala (s. 1635, vihitty toiseen avioliittoon 30.3.1692 Tyrvää Christina Bertilsdotter Naparin s. 20.2.1666, kanssa, Vilppala Roismala perintötilan isäntä 1671‐1721, haudattu 5.11.1732 Tyrvää 97‐vuotiaana Anna Jacobsdotter (s.1649 Kiikka, vihitty 1670 Kiikka, haudattu 14.12.1690 Tyrvää 41‐vuotiaana)  Taulu 506 H P X Carin Michelsdotter Jaatsi, s.5.8.1679 Tyrvää, vihitty 23.5.1707 Tyrvää, k.1755 Tyrvää 76‐vuotiaana, Lapset Michael 1711, Johan 1713, Henrik 28.12.1717 Tyrvää ks taulu 375  vanhemmat XI Michel Henriksson Jaatsi (s. 1647 Tyrvää, vihitty 1.5.1668 Tyrvää, Jaatsi Nuupala perintötilan isäntä 1668‐1710, haudattu 11.9.1710 Tyrvää  63‐vuotiaana; lapset Lisbetha 1675, Caisa 5.8.1679 Tyrvää) (Jaatsi Nuupala perintötila suvulla ainakin vuodesta 1635) Gertrud Mattsdotter (s. 1645, vihitty 1.5.1668 Tyrvää, haudattu 23.12.1719 Tyrvää 74‐vuotiaana)     Taulu 507  H P 

28 

 

 

X Mats Simonsson Ruutikka s. 1661 Tyrvää, vihitty 18.3.1683 Kiikka, Ruutikka Soinila perintötilan isäntä 1697‐1726, haudattu 17.1.1731 Tyrvää 70‐vuotiaana; Lapset Ericus 8.4.1699 Tyrvää, Mathias 1702, Johan 3.7.1708 Tyrvää ks taulu 376 (Erik toimi 1727‐1755 perintötilan isäntänä)  vanhemmat XI Simon Sigfridsson (s.1621, vihitty 1650, Ruutikka Soinila perintötilan isäntä 1656‐1696, haudattu 30.4.1705 Tyrvää 84‐vuotiaana Gertrud Johansdotter (s.1623, vihitty 1650, k. 8.5.1700 Tyrvää 77‐vuotiaana)  Taulu 508 H P X Tilallinen Henric Mattson Houhala s.1676 Tyrvää, vihitty 26.3.1693 Tyrvää, Houhala Houhajärvi ratsutilan isäntä 1709‐1729, haudattu 9.12.1753 Tyrvää 77‐vuotiaana; lapset Elisabet 2.3.1699 Tyrvää, Anna 9.11.1700, Beata 24.7.1703 Tyrvää ks taulu 377, Henricus 4.3.1707 Tyrvää  vanhemmat XI Tilallinen Matts Johansson Houhala (s.1650, vihitty 1672, Houhala Houhajärvi ratsutilan isäntä 1684‐1688, k. 23.5.1714 Tyrvää 64‐vuotiaana Dorotea Clemetsdotter (s.1652 Tyrvää, vihitty 1672, k. 25.3.1705 Tyrvää 53‐vuotiaana    Taulu 509 H P X Margareta Johansdotter Perttuli s.30.1.1673 Tyrvää, vihitty 26.3.1693 Tyrvää, k. 21.6.1763 Tyrvää 90‐vuotiaana  vanhemmat XI Tilallinen Johan Henriksson Kuutti (s. 1643 Tyrvää, vihitty 1671, Perttuli eli Lusikka Sammaljoki perintötilan isäntä 1671‐1697, haudattu 10.10.1697 Tyrvää 54‐vuotiaana: lapset Margareta 30.1.1673 Tyrvää ks yllä, Anders 1674 (jatkoi tilan isännyyttä), Maria 1678 Tyrvää Brita Eriksdotter (s. 1638, vihitty 1671, haudattu 5.9.1725 Tyrvää 87‐vuotiaana)  Taulu 510 H E X Uusikylä Priikin perintötilan isäntä 1744‐62 Johan Thomasson Priiki, s.12.6.1715 Tyrvää, vihitty 28.5.1738 Tyrvää, k.11.12.1784Tyrvää  69‐vuotiaana, Lapset :  4.9.1738 Margetha (jatkoi uusikylä Priikin tilaa miehensä kanssa), Catharina 12.10.1745 Tyrvää ks. taulu 388, Johan 1748, Thomas 1752  vanhemmat XI Lomma Kaltsila perintötilan 1703‐18 isäntä Thomas Phersson Lomma (s. 8.3.1674 Tyrvää, vihitty 1697, k. 21.12.1718 Tyrvää 44‐vuotiaana; lapsensa 21.4.1698 Walborg, 1702 Maria, 1708 Thomas (isäntä Lomma Kaltsila perintötilalle), 12.6.1715 Johannes ks. yllä) Rusthollarin tytär Brita Eriksdotter Rosila (s. 1678, vihitty 1697, k. 19.11.1749 Tyrvää 71‐vuotiaana)  Taulu 511 H E X Tilallisen tytär Wallborg Hindricsdotter Junnila, s.31.1.1712 Tyrvää, vihitty 28.5.1738 Tyrvää, k. 1.6.1781 Tyrvää 69‐vuotiaana; lapset ks taulu 500  vanhemmat XI Tilallinen Henrik Johansson (s. 1670, vihitty 1.kerta 21.9.1703 Tyrvää, k. 1756 Tyrvää 86‐vuotiaana, lapset: Maria 12.7.1705 (jäi miehensä kanssa hoitamaan tilaa), Kirstin 1709, kaksoset 31.1.1712 Hendrich ja Walborg  ks yllä, Henricus 1713, Jacob 1724, Gustaf 1729, Abraham 1734) Tilallisen tytär Maria Jörensson Keikko (s. 30.9.1682 Tyrvää, vihitty 21.9.1703 tyrvää, haudattu 5.8.1733 Tyrvää 51‐vuotiaana; Marian vanhemmat Jöran Sigfridsson Törmä s. 1656 Tryvää ja Brita Johansdotter 1652)      Taulu 512 H E 

29 

 

 

X Tilallinen Matts Mattson Äijälä (s.7.2.1723 Tyrvää, vihitty 1.kerran 17.3.1742 Tyrvää (Maria Henriksdotter Inki s. 9.4.1722(Inki Laukula perintötila), haudattu 6.2.1743 Tyrvää), 2. kerran 13.10.1745 Tyrvää, Äijälä Laukula perintötilan isäntä 1752‐1775, k. 16.9.1795 Tyrvää 72‐vuotiaana; Lapset Johan 13.12.1747 Tyrvää ks taulu 389, Brita 1748, Maria 1749  vanhemmat XI Tilallinen Mats Persson (s. 28.7.1700 Tyrvää, Äijälä Laukula perintötilan isäntä 1722‐1750, k.10.11.1770 Tyrvää 70‐vuotiaana) Caisa  Mattsdotter Nappari (s. 16.11.1694 Tyrvää, haudattu 17.5.1769 Tyrvää 75‐vuotiaana)  Taulu 513 H E X Caisa Eriksdotter Inkilä (s. 7.10.1718 Tyrvää, vihitty 13.10.1745 Tyrvää, k. 7.7.1791 Tyrvää 73‐vuotiaana)  vanhemmat XI Eric Thomasson Inkilä (s.1673 Tyrvää, vihitty 17.5.1711 Tyrvää, Inkilä Vihattula perintötilan isäntä 1727‐1729, haudattu 6.3.1737 Tyrvää) Maria Lucasdotter Nikkilä (s. 24.8.1674 Tyrvää, vihitty 17.5.1711 Tyrvää, haudattu 4.7.1742 Tyrvää 68‐vuotiaana) 

Noitavainot Ruotsin valtakunnassa sijoittuvat pääsääntöisesti 1660‐80‐lukuihin. Aikalaiset uskoivat olevansa itse noitien vainoamia. Noituudesta syytetty oli tuottanut heille haittaa toistuvilla vahingonteoilla. Näitä epäilyksiään he yleensä laveasti esittelivät oikeudelle. Oleellista noitasyytöksen läpimenolle oli noitumisen motiivin löytyminen. Mikäli sellaista ei löydetty, syyte saatettiin hylätä. Pitkään jatkuneita naapurusten riitoja, joihin oli liitetty noituusepäilyjä, käsiteltiin oikeudessa kuin mitä tahansa riita‐ tai rikosjuttuja. 1600‐luvulla talonpoikaisväestö, jonka jäsenistä pelkästään Ruotsin valtakunnassa teloitettiin yli 400 henkeä, ei pitänyt noitavainoja esivallan harjoittamana hirmuvaltana. Kansa vaati teloituksia hallitsijoita aktiivisemmin.  

Taulu 514 H E X Tilallinen Johan Johansson Ikola, s. 21.2.1726 Tyrvää, vihitty 1.kerran 5.10.1746 Tyrvää, 2.kerran 26.11.1793 Tyrvää (Walborg Eliasdotter Koskelo s.1757 Tyrvää), Ikola Stormi kruunutilan isäntänä 1750‐1759, Punto eli Puonti Uusikylä perintötilan isäntä 1760‐1786, k. 8.6.1807 Tyrvää 81‐vuotiaana; lapset Maria 2.6.1748 Tyrvää ks taulu 390, Johan 1750, Andreas 1751, Anna 1753, Elisabet 1770 Tyrvää  vanhemmat XI Tilallinen Johan Johansson Lippu (s. 1694, vihitty 26.10.1718 Tyrvää, Ikola Stormi kruunutilan isäntä 1715‐1749, haudattu 2.1.1785 Tyrvää 91‐vuotiaana Lisa Andersdotter (s. 28.7.1690 Tyrvää, vihitty 26.10.1718 Tyrvää, haudattu 20.4.1753 Tyrvää 63‐vuotiaana)  Taulu 515 H E X Anna Andersdotter Keikko, kastettu 10.12.1711 Tyrvää, vihitty 5.10.1746 Tyrvää, haudattu 14.5.1793 Tyrvää 82‐vuotiaana  vanhemmat XI Anders Jöransson Keikko (s.5.7.1690 Tyrvää, vihitty 1.kerta 22.12.1707, 2. kerta 24.6.1746 Tyrvää, Keikko Eko perintötilan isäntä 1709‐1740, k. 4.5.1765 Tyrvää 75‐vuotiaana: lapset Maria 15.2.1709 Tyrvää, Anna kastettu 10.12.1711 Tyrvää ks yllä, Carin 1716, Jacobus 1722 (tilan isännyys), Georgius 1725Tyrvää)(Keikko Eko perintötila oli suvun hallussa ainakin vuodesta 1695) Caisa Sigfridsdotter (s.1678, vihitty 22.12.1707 Tyrvää, haudattu 9.6.1745 Tyrvää 67‐vuotiaana) 

1618–1648 Kolmikymmenvuotinen sota: Saksaa runteleva suursota koostuu useista erillisistä sodista ja päättyy lopullisesti Westfalenin rauhaan 1648. Ruotsi liittyy sotaan 1630. Suomalaiset hakkapeliitat hävittävät Saksaa ja Böömiä. Ruotsi nousee suurvallaksi ja saa hallintaansa alueita Saksassa. Tanskaa vastaan taistellaan. Sodat rasittavat pahoin Suomen ja Ruotsin väestöä. 

 Taulu 700 H V 

30 

 

 

XI Henrich Jöransson Ryyppä, s. 1645 Tyrvää, vihitty 1.kerta 28.10.1666 Tyrvää, Ryypän tilan isäntä 1666‐1704 Tyrvään Lousajassa. Lautamies ja kirkkoväärti. Anders Lizeliuksen isoisä. 2.kerta vihitty 10.1.1714 Karkku (Agneta Andersdotter Rajalenius, s. 1649, haudattu 21.2.1725 Tyrvää). Haudattu 29.9.1717 Karkku 72‐vuotiaana. Lapset Simon 18.9.1667 Tyrvää (Villin tilan isäntä 1707‐21, k. 13.3.1743 Pöytyä), Kirsti 1669 Tyrvää ks. taulu 501, Maria 1674, Bertil 1676  vanhemmat XII Jöran Henriksson, taulu 901 Brita Mårtensdotter (s. noin 1620, haudattu 27.4.1673 Tyrvää)  Taulu 701H V XI Walborg Johansdotter Perso, s. 1627, vihitty 28.10.1666 Tyrvää, haudattu 24.11.1707 Tyrvää 80­vuotiaana, lapset ks taulu 700   vanhemmat XII Matts Johansson (Person tilan isäntä 1585‐1606 Tyrvään Lousajassa), hänen isänsä Johan Larsson Person tilan isäntä 1551‐84 ja hänen isänsä Lars isäntä 1541‐50.  (Kirstin veli Simo Henrikinpoika ja Kaisa Kristianintytär : Wallborg 1688, Anna 21.5.1691, Kaisa, Liisa, Bertil, Anders Lizelius s. 12.10.1708) 

Antti Lizelius (k. 15. 10. 1795 Mynämäki) oli suomalainen pappi ja kirjallisuusmies. Hän toimi Mynämäen kirkkoherrana vuodesta 1769. Hän oli ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Suomenkielisten Tieto‐Sanomien, julkaisija lehden ilmestyessä vuosina 1775–1776 sekä kahden raamatunpainoksen kielentarkastaja. Lizeliuksen tarkastama Raamattu (Biblia) oli Suomen kirkossa käytössä 1930‐luvulle asti ja eräät herätysliikkeet käyttävät niitä edelleen. Lizelius otti ortografiassa käyttöön c:n sijasta k:n.  

Taulu 901 H V XII Jöran Henriksson, s. noin 1615, Ryypän tilan isäntä 1637‐64 Tyrvään Lousajassa, 2. puoliso (Margareta Mattsdotter s. 1621, k. 3.4.1691 76‐vuotiaana); lapset Henrik 1645 Tyrvää ks taulu 700, …  vanhemmat XIII Tilallinen Henric Escilsson (s. noin 1560 Tyrvää, Ryypän talon isäntä 1585‐1629 Tyrvään Lousajassa) 

1611‐1613 Kalmarin sota. Etelä‐Ruotsin alueella käyty tappiollinen sota Tanskaa vastaan. Suomalaisia mukana. Älvsborgin lunnaat. 

1599 Ruotsin valtionhoitaja, Kaarle‐herttua, kukistaa syrjäytettyä Sigismund‐kuningasta kannattaneen Suomen aatelin aseellisen vastarinnan. Marttilan taistelu. 

1596–1597 Nuijasota: Ruotsin sisäisen valtataistelun yhteydessä pohjalaiset, hämäläiset ja savolaiset talonpojat nousevat kapinaan verotusta, riistoa ja sotilasterroria vastaan. Suuri määrä talonpoikia tapetaan ja kapinajohtaja Jaakko Ilkka mestataan sodan päätteeksi. 

1563 Kuningas Erik XIV ja Suomen herttua Juhana ajautuvat aseelliseen välienselvittelyyn: Turun linna valloitetaan ja herttua viedään vankina Ruotsiin. 

 

31 

 

 

 Sukupolvi  VIII 

11+26+125 VII 126 

VI 62 

V 30 

IV 14 

III 6 

II 2 

jäseniä  128 (26)  64    32  16  8  4  2 keskim. syntymisvuosiluku    1773  1808  1840  1873  1904  1934,5 alin vuosiluku    1731  1777  1818  1854  1900  1934 ylin vuosiluku    1805  1839  1861  1888  1910  1935 mediaanielinikä    62  58  69  74  74  ‐ mediaanilapsiluku    7  7  7,5  10,5  5  3                   vihtori elina vilho maria nestori hilda väinö ida vihtori elina vilho maria nestori hilda väinö ida ka,elinikä 70 64 med,elinikä 68 69 miehet,ka 70 70 naiset,ka 70 59 vanhin 83 91 nuorin 55 34 yli 70 7 7 kaksosia 3 2  

Suvun talot Pirkanmaalla näkyvät tarkemmin Lasse Iso‐Iivarin tekemistä talonhaltijaluetteloista: http://users.utu.fi/isoi/talot/