TYKSin ERITYISVASTUUALUEENOPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA

Strategisen tason suunnitelmavuosille 2016–2018

SISÄLTÖ1 JOHDANTO 3

2 OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN TAVOITTEET 4

3 OSAAMISEN VARMISTAMINEN UUDISTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 5

3.1 Perus- ja jatkokoulutus 53.1.1 Tiivis opetus- ja koulutusyhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa 63.1.2 Laadukas opetus ja ohjaus moniammatillisissa oppimisympäristöissä 73.1.3 Riittävät perus- ja jatkokoulutuksen resurssit 83.1.4 Systemaattinen perehdytys 9

3.2 Henkilökunnan osaamisen kehittäminen 103.2.1 Osaamisen johtaminen 113.2.2 Täydennyskoulutuksen resurssit 123.2.3 Johtamisosaamisen kehittyminen 12

3.3 Tieteellinen jatkokoulutus ja tutkimustyö 13

1 JOHDANTO 3

2 OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN TAVOITTEET 4

3 OSAAMISEN VARMISTAMINEN UUDISTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 5

3.1 Perus- ja jatkokoulutus 53.1.1 Tiivis opetus- ja koulutusyhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa 63.1.2 Laadukas opetus ja ohjaus moniammatillisissa oppimisympäristöissä 73.1.3 Riittävät perus- ja jatkokoulutuksen resurssit 83.1.4 Systemaattinen perehdytys 9

3.2 Henkilökunnan osaamisen kehittäminen 103.2.1 Osaamisen johtaminen 113.2.2 Täydennyskoulutuksen resurssit 123.2.3 Johtamisosaamisen kehittyminen 12

3.3 Tieteellinen jatkokoulutus ja tutkimustyö 13

1 JOHDANTOSosiaali- ja terveydenhuolto on erilaisten muutos- ja kehitys- haasteiden edessä tulevina vuosina. Sosiaali- ja terveysminis-teriön mukaan uudistus on välttämätön, jotta voidaan turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut koko maassa. Tavoitteena on myös terveyserojen kaventaminen ja palveluiden kustannusten hallinta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tulee tulevaisuudessa toimia joustavasti yli organisaatiorajojen asiakastarpeiden mukaan. Uudistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjes- telmät edellyttävät eri toimijoiden verkostoitumista ja tiivistä yhteistoimintaa. Digitalisaatiota hyödynnetään entistä laajemmin ja tietojärjestelmiä sovitetaan yhteen.

Terveyden edistäminen ja asiakaslähtöiset palvelut ovat osa kaikkea sosiaali- ja terveyspalvelua. Osaamiskeskusten perus- tamisella yhdenmukaistetaan potilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon laatua sekä koordinoidaan hoitoa sekä tutkimusta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamisen ja potilashoidon laatu on varmistettava muutoksessa koko alueen laajuisesti. Tervey-denhuollon henkilöstön osaaminen perustuu jatkuvasti uusiutuvaan, laaja-alaiseen: ja monitieteiseen tietoperustaan. Perus- ja jatkokoulu- tuksen jälkeen täydennyskoulutus tukee henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Tulevaisuudessa on tärkeää panostaa asiakaslähtöisyyteen, muutosvalmiuteen, moniammatillisuuteen, substanssialan osaamiseen, prosessiosaamiseen, talousosaamiseen, digitalisaatio-osaamiseen ja urakehitysmahdollisuuksiin.

Potilashoidon laadun varmistamiseksi vahvistetaan ja kehitetään lääke- ja hoitotieteellistä tietoperustaa tieteellisen tutkimuksen avulla. Tutkimustoiminta Tyksin erityisvastuualueella on suunnitelmallista. Tutkimuksen painopistealueet ovat sairauksien ymmärtäminen, ehkäisy ja varhainen tunnistaminen, yksilöllinen terveyden edistä- minen ja sairaanhoito, potilaslähtöiset palvelut ja potilaan voimavarat, hoitohenkilöstön voimavarat ja palvelujärjestelmä.

Uudistusten onnistunut toteutus pohjautuu hyvään johtamiseen. Sillä varmistetaan uusien toimintamallien käyttöönotto ja luodaan uusi yhteinen työkulttuuri. Tässä tarvitaan henkilöstön mukaan ottamista ja sitoutumista. Muutos antaa mahdollisuuden siihen, että uudet asiakas- lähtöiset ja vaikuttavammat palvelut antavat lisää välineitä tehdä työtä hyvin ja kokea se merkitykselliseksi.

Kansallinen ja kansainvälinen rekrytointi nähdään voimavarana ja mahdollisuutena. Työnantaja tarjoaa erityistä tukea esimerkiksi kieli- ja työelämätaitojen kehittämiseksi. Ruotsinkieliselle väestölle turva- taan palvelut heidän omalla äidinkielellään. 3

Tyksin erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan avulla varmistetaan

• tiivis yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja koulutusorganisaatioiden kesken

• osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa

• henkilöstön riittävyys ja työtyytyväisyys vaikuttamalla henkilökunnan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen, työhyvinvointiin sekä työoloihin

• johtamisosaamisen kehittyminen uudistuvassa toimintaympäristössä

• tieteellisen jatkokoulutuksen ja tutkimustyön edellytyksien turvaaminen.

Opetus- ja koulutuspolitiikan sisältö konkretisoidaan kunkin organisaation ja alueen kehittämissuunnitelmissa, henkilöstöohjelmissa ja vastaavissa asia-kirjoissa.

2 OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN TAVOITTEET

4

3.1 Perus- ja jatkokoulutus

Opetus- ja koulutustoiminnassa huomioidaan jatkuvasti muuttuva toiminta- ympäristö sekä Tyksin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien asettamat strategiset tavoitteet sekä henkilöstötarpeen ennakointiraporteista saatavat tiedot. Ammatillinen osaaminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ymmärtämistä sekä hoito- ja palveluketjujen hahmotta- mista. Organisaation tarpeiden mukainen opetus- ja koulutusyhteistyö toteutuu tiiviissä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa.

Turun yliopiston lääketieteellisellä tiedekunnalla ja Turun yliopistollisella keskussairaalalla on vahva sitoutuminen koko Länsirannikon miljoona- piirin lääkärikoulutuksen toteuttamiseen ottamalla huomioon kaikkien kolmen sairaanhoitopiirin mahdollisuudet koulutuspaikkoina sekä tarpeet lääketieteen osaajien rekrytoinnissa unohtamatta ruotsinkielisten palvelujen välttämättö-myyttä sekä koulutuksessa että potilashoidossa.

3 OSAAMISEN VARMISTAMINEN UUDISTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ

5

3.1.1 Tiivis opetus- ja koulutusyhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa

Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppi- laitosten kanssa luodaan toimivat alueelliset yhteistyö- verkostot. Tiiviin yhteistoiminnan avulla varmistetaan Tyksin erityisvastuualueen vetovoimaisuus koulutus-, harjoittelu- ja työpaikkana. Alueellisen yhteistyön kohteina ovat:

• työvoiman saatavuuden ja riittävyyden sekä alueellisen tasaisen jakautumisen turvaaminen ja seuranta

• työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi yhdessä maakuntaliittojen kanssa

• työvoiman kysynnän ja tarjonnan vastaavuuden turvaaminen

• aloituspaikkojen suuntaaminen ennakoidun työvoima- tarpeen mukaan

• perustutkintoihin johtavan koulutuksen ja jatko- ja erikois- tumiskoulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen

• potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun varmistaminen

• koulutukseen sisältyvien harjoittelujen rakenteiden ja opettajien työelämäosaamisen ylläpito ja kehittäminen.

• ruotsinkielisen väestön palveluiden turvaaminen heidän omalla äidinkielellään.

Sairaanhoitopiirien edustajat toimivat aktiivisesti koulutus- organisaatioiden toimintaa ohjaavissa neuvottelukunnissa ja opetussuunnitelmia laativissa ammatillisissa työryhmissä varmistaen opetuksen työelämälähtöisyyden. Myös sairaan-hoitopiirien omissa työryhmissä huomioidaan koulutus- organisaatioiden edustus.

Erityisvastuualueella vaikutetaan aktiivisesti siihen, että tutkintoon johtava koulutus on laaja-alaista ja se antaa perusvalmiuksia toimia sosiaali- ja terveydenhuollon mo-niammatillisessa työyhteisössä. Kehitetään ja ylläpidetään yliopistollisen koulutuksen harjoittelun rakenteita. Tervey-salan opettajakoulutuksen osalta mahdollistetaan ope-tusharjoittelu työelämässä, esimerkiksi moniammatillisena yhteistyönä lääkärikoulutuksen kanssa.

6

Sairaanhoitopiirien toimintaan kuuluu keskeisenä osana opiskelijoiden opettaminen ja ohjaaminen. Opetuksen ja ohjauksen sisältö, toteutus ja laatu vastaavat opetussuun-nitelman tavoitteita. Näyttöön perustuva opetus ja ohjaus tapahtuvat sekä alakohtaisissa että moniammatillisissa oppimisympäristöissä. Opetus- ja ohjaustehtävien vastuut on määritelty ja vastuuhenkilöt nimetty. Opiskelijaohjauk-sen toimivilla rakenteilla ja yhteistyöverkostoilla edistetään ohjauksen laatua ja arviointia.

Syksyllä 2015 on käynnistynyt moniammatillisen sotealan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämishanke (Monelle) Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun kesken. Mukana ovat Turun yliopiston psykologian, logo- pedian, sosiaalityön oppiaineet, lääketieteellinen tiedekunta (ml. hoitotiede ja hammaslääketiede), Åbo Akademin psykologian oppiaine ja Turun ammattikorkeakoulun Terveys ja hyvinvointi -tulosalueen useita koulutusohjelmia (mm. kuntoutus, sosiaaliala, hoitotyö). Hankkeen tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoiden ja ammatti- laisten moniammatillista ajattelua, yhteistyötapoja ja konsultatiivista työotetta, ja tarjota heille valmiudet toimia

3.1.2 Laadukas opetus ja ohjaus moniammatillisissa oppimisympäristöissä

kokonaisvaltaisen ja asiakaslähtöisen hoidon, tutkimuksen ja kuntoutuksen asiantuntijana. Hankkeen vaikuttavuutta eri toimijoiden näkökulmasta selvitetään tutkimuksen avulla. Hankkeen tuloksilla alueen sote-organisaatiot kehittävät moniammatillista ja asiakaslähtöistä osaamistaan. Tyksin erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan seuranta-ryhmä tukee hanketta ja implementoi soveltuvin osin sen tuottamia opetusmenetelmiä.

Harjoittelun ja työssä oppimisen keskeisenä tavoitteena on varmistaa osaavien ammattilaisten saaminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Harjoittelu ja työssä oppi-minen sekä opetus- ja oppimismenetelmät ovat uudistuvien toimintamallien mukaisia. Harjoittelussa hyödynnetään innovatiivisia oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä sekä uuden teknologian suomia mahdollisuuksia.

Koulutus- ja harjoittelupaikat hajautetaan organisoidusti koko erityisvastuualueella ja harjoittelupaikkojen riittävyys turvataan. Opetukselle varmistetaan asianmukaiset tilat, työvälineet ja riittävä opetushenkilöstön resursointi sekä opetus- ja ohjausosaaminen.

7

Opetuksen ja koulutuksen rahoitusmallin mukaan opetuk-seen ja koulutukseen osoitetaan vuosittain määräraha, jonka suuruus vahvistetaan budjetin yhteydessä ja joka jaetaan yhteisesti sovituilla jakoperusteilla. Lääkärien ja hammaslääkärien koulutuksen EVO-rahoituksella varmis- tetaan peruskoulutuksen sairaalaharjoittelu (amanuenssi-palvelu) ja jatkokoulutus (erikoistuminen) systemaattisiksi koulutusjaksoiksi opiskelijamäärään nähden riittävillä resursseilla.

Jatkokoulutuksen osalta Tyksin erityisvastuualueella toimi- taan Turun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan amma- tillisen jatkokoulutuksen strategian mukaisin periaattein. Strategiassa on linjattu jo vuodesta 2012, että opetuksen erityisvaltionosuuden (EVO) osuutta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen palkkamenoihin pienen-netään nykyisestä 50%:sta 25%:iin ja erotus käytetään opetuksen kehittämiseen (mm. tenttiin lukuloman rahoitus, opettajien järjestelmällinen koulutus jne.) ja asetuksessa määriteltäviin koulutusmaksuihin yliopistolle sekä laadi-taan vuosittain EVO-käyttösuunnitelmat. Tästä rahoituk-sesta korvataan myös perusopiskelijoiden hajautetut koulutusjaksot (ervan eri toimipisteissä) sekä muita opiskelun kannalta tärkeitä menoeriä, kuten opetus-

3.1.3 Riittävät perus- ja jatkokoulutuksen resurssit

hoitajien palkat ja sähköisten lehtien lukuoikeus. Myös muut mahdolliset rahoituslähteet ja niiden osuus opetuksen ja koulutuksen rahoituksessa sovitaan.

Kaikkien koulutusasteiden harjoitteluiden resurssit turvataan. Sairaanhoitopiirien sekä ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen välisissä koulutussopimuksissa sovitut koulutuskorvaukset kohdentuvat läpinäkyvästi opis-kelijaohjauksen laadunvarmistukseen ja kehittämiseen.

8

Henkilökunnan osaamisen kehittä- minen alkaa jo opiskelijoiden harjoit- teluvaiheessa, ja se jatkuu suunni- telmallisessa perehdytyksessä ja koulutuksessa läpi koko työuran. Hyvällä perehdyttämisellä varmistetaan henkilöstön rekrytointi ja työpaikkaan sitoutuminen. Perehdytykseen osoitetaan ajallisia ja muita tarpeellisia resursseja. Perehdytyksestä vastaavat nimetyt henkilöt ja sen toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

3.1.4 Systemaattinen perehdytys

9

3.2 Henkilökunnan osaamisen kehittäminen

Tyksin erityisvastuualueella henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat sairaanhoitopiirien strategiat ja organisaatiolähtöiset ja alueelliseen yhteistoimintaan pohjautuvat kehit-tämistarpeet. Osaamisen kehittäminen perustuu yksikön toiminta- ja koulutus-suunnitelmiin sekä kehityskeskuste-luihin ja yksilöllisiin kehittymissuun-nitelmiin.

10

3.2.1 Osaamisen johtaminen

Osaamisen johtaminen sairaanhoitopiireissä on suunnitelmallista. Osaamisen johtamiseen sisältyy osaamisen tunnistaminen sekä strategia- ja tarvelähtöisen osaamisen kehittämisen suunnittelu, toteutus ja seuranta. Osaaminen ja kehittymissuunni- telmat ja niiden toteutuminen dokumentoidaan osaamisen hallinnan tietojärjestelmään.

Kehittämistarpeiden pohjalta laaditaan vuosittain suunnitelma organisaatio- ja yksikkötasolla toteutet-tavista koulutuksista ja muista osaamisen kehittämisen toimenpiteistä. Suunnitelma sisältää säännöllisesti toteutettavia koulutuksia sekä ajankohtaisiin ja tule-vaisuuden osaamistarpeisiin vastaavia osaamisen kehittämisen toimenpiteitä. Yksilön osaamisen kehitty-mistä seurataan vuosittain kehityskeskusteluissa.

Osaamisen kehittämisessä käytetään monipuolisia oppimismenetelmiä hyödyntäen mm. verkko-oppimista, työkiertoa ja muita työssä oppimisen keinoja. Organi- saation osaamisen kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa työelämän tarpeita vastaamaan. Täydennyskoulutuksen laatua arvioidaan systemaattisen palautteen perusteella ja osaamisen kehittymisen seuraamisella. 11

3.2.2 Täydennyskoulutuksen resurssit

Sairaanhoitopiirien sisällä on yhteisesti sovitut koulutus- periaatteet. Periaatteet sisältävät määrittelyt vastuusta, velvollisuuksista, eduista ja oikeuksista niin henkilöstön oman kouluttautumisen kuin kouluttajina toimimisenkin osalta. Kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin osal-listumiseen ja yhteistyöhön varataan riittävät resurs-sit. Koulutuksen rahoitusmallin mukaan opetukseen ja koulutukseen osoitetaan vuosittain määräraha, jonka suuruus vahvistetaan budjetin yhteydessä ja joka jaetaan yhteisesti sovituilla jakoperusteilla. Myös muut mahdolliset rahoituslähteet ja niiden osuus koulutuksen rahoituksessa sovitaan.

Sairaanhoitopiirien sisäistä koulutusta koordinoidaan sairaanhoitopiirien koulutusyksiköistä käsin huomioiden eri ammattiryhmien osaamistarpeet. Koulutusyksikön toiminta linjataan suhteessa koulutusorganisaatioihin ja niiden tarjoamiin koulutuspalveluihin. Erityisvastuualueella tehdään yhteistyötä hyvien käytäntöjen kehittämiseksi ja täydennyskoulutusten järjestämisessä.

3.2.3 Johtamisosaamisen kehittyminen

Johtamisosaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Esimiestehtävissä tarvittava osaaminen tunnistetaan ja kuvataan. Johtamisosaaminen varmis- tetaan rekrytointivaiheessa. Johtamiskoulutusta järjeste- tään yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa alueel-lisesti ja erityisvastuualueella. Koulutusten tavoitteena ovat organisaation kehittäminen ja henkilökohtaisen johtamis- osaamisen kehittyminen. Johtamistaitoja arvioidaan sään-nöllisesti. Johtamisen tueksi kehitettyjä sähköisiä tieto-järjestelmiä hyödynnetään johtamisessa. Esimies- asemassa olevat verkostoituvat alueellisesti ja kansalli- sesti.

12

Tyksin erityisvastuualueen tutkimustoimintaa ohjaavat Tyksin erityisvastuualueen tiede- ja tutkimusstrategia 2013-2018 ja Tyksin erityisvastuualueen hoitotieteellinen tutkimusohjelma 2016-2018. Tyksin erityisvastuualueella tehdään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa yhteisissä tutkimushankkeissa ja edistetään monitieteistä, tieteiden- välistä ja asiakaslähtöistä tutkimustyötä sekä tohtori- koulutusta. Tutkimustyön tulokset hyödynnetään ja niistä kerrotaan henkilökunnalle ja asiakkaille.

Tieteelliseen jatkokoulutukseen ja tutkimustyöhön varataan tarvittavat henkilöstö-, tila- ja tekniset resurs-sit. Tyksin erityisvastuualueen oma rahoitus turvataan ja etsitään uusia ulkopuolisia rahoitusmahdollisuuksia.

Erikoistuville lääkäreille ja hammaslääkäreille tarjotaan mahdollisuuksia ns. kaksoiskoulutukseen, jolloin jatko- koulutusvaiheessa on mahdollisuus tehdä myös tohtori-tutkinto. Eri tohtoriohjelmia (hoitotieteen, kliinisen lääke- tieteen, biolääketieteen, hammaslääketieteen ja farma-kologian tohtoriohjelmat) tuetaan ja niiden resursointi turvataan.

13

3.3 Tieteellinen jatkokoulutus ja tutkimustyö

Tieteellinen jatkokoulutus ja tutkimustyö koskevat koko Tyksin erityisvastuualueen henkilökuntaa. Siihen kannustetaan ja sitä tuetaan tarpeiden mukaan. Hoidon laadun varmista-miseksi vahvistetaan ja kehitetään tietoperustaa tieteellisen tutkimuksen avulla. Tutkimustyö on tärkeä korkean osaa- misen voimavarana.

PT

51s

– P

rince

ps 1

2.20

15

Puhelin: 02 313 0000 (vaihde) Kiinamyllynkatu 4-8, 20520 Turkuvsshp.fi

Puhelin: 02 627 71 (vaihde)Sairaalantie 3, 28500 Pori satshp.fi

Puhelin: 06 213 1111 (vaihde) Hietalahdenkatu 2–4, 65130 Vaasavshp.fi