Sosiaaliasiamiesten selvitykset 2015

Anne Korpelainen ja Ritva Liukonen16.3.2016

Esityksen rakenne

• Yleistä sosiaaliasiamiehen selvityksestä• Yhteydenotot 2015• Kuntakyselyn tulokset• Sosiaaliasiamiehen huomiot• Keskustelu ja osallistujien huomioit

Saa keskeyttää

Miksi sosiaaliasiamies tekee selvityksen?

Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on:1) neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa;2) avustaa asiakasta 23 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa;3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista;4) toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä5) seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 24 §

Mitä aluetta selvitys koskee?• Sosiaaliasiamiehet

– VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen• Toimipisteet

– Lahti: Saimaankatu 18 B ja Porvoo: Mannerheiminkatu 23• Toiminta-alueella n. 310 000 asukasta

– Aavan 7 kuntaa: Hartola, Iitti, Myrskylä, (Nastola), Orimattila, Pukkila, Sysmä (1.3.08 lukien)

– Oivan 5 kuntaa: Asikkala, Hollola, (Hämeenkoski), Kärkölä, Padasjoki (1.3.08 lukien)

– Askola ja Sipoo (1.1.2009 lukien)– Lahti ja Heinola (1.7.2010 lukien)– Porvoo (1.6.2011 lukien)– Loviisa ja Lapinjärvi (1.8.2012 lukien)– Askolan potilasasiamiestoiminta (1.11.2015 lukien)

Yhteydenotot sosiaaliasiamieheenKunta

2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 Kunnan asukasluku*)

Vertailuluku

Yhteydenottoja/

1000asAsikkala 6 17 14 17 18 29 8293 0,7 (2,0) Hollola 13 12 38 25 18 10 21826 0,6 (0,5)Hämeenkoski 2 0 3 2 1 0 2107 0,9 (0)Kärkölä 5 2 6 3 4 1 4610 1,1 (0,4) Padasjoki 1 3 3 2 2 3 3142 0,3 (0,9)Oiva yhteensä 27 34 64 49 43 43 47 39978 0,7 (0,8)Hartola 5 8 7 5 8 3 2983 1,7 (2,6)Iitti 4 2 1 2 11 7 6913 0,6 (0,3)Myrskylä 1 0 2 3 2 1 1971 0,5 (0)Nastola 23 15 12 13 16 22 14835 1,6 (0,8)Orimattila 15 15 25 22 34 23 16336 0,9 (0,9)Pukkila 4 2 1 4 7 1 1969 2 (1)Sysmä 0 2 7 4 4 6 4039 0 (0,5)Aava yhteensä 52 44 55 53 82 64 43 49046 1,1 (0,9)Lahti 125 111 146 118 140 68 ** 103938 1,2 (1,1)Sipoo 26 29 35 24 22 12 33 19411 1,3 (1,5)Askola 14 9 12 5 7 5 4 5102 2,7 (1,8)Heinola 34 16 14 29 32 7 ** 19589 1,7 (0,8)Porvoo 27 27 33 37 23 ** 49988 0,5 (0,5)Loviisa ja Lapinjärvi

38 29 19 25 18090 2,1 (1,6)

Yhteensä 343 300 383 340 349 199 127 305142 1,1 (1)

Yhteydenottojen tehtäväalueet

Yhteydenottojen syyt

Sosiaaliasiamiesten toiminta

Muistutukset ja kantelut

Kunta/kunta-yhtymä

Muistutuk-sia

Kanteluita Aviin

Kanteluita eduskunnan oikeusasia-miehelle

Aava 17 (4) 13 (5) 1Askola - - -

Heinola 18 (7) 3 (4) 1Lahti 41 (36) 11 (21) 3

Loviisa/Lapinjärvi 9 (4) 1 (1) 2Oiva 6 (5) 3 (4) 1Porvoo 6 (6) 4 (3) 1

Sipoo 12 (7) 4 (2) 0

Muistutus: Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta annetun lain mukaan asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kokemastaan huonosta kohtelusta toimintayksikön vastuuhenkilölle. Vuodesta 2015 lukien Aluehallintovirasto on voinut palauttaa sinne toimitetun kantelun kuntaan käsiteltäväksi muistutuksena.

Esimerkkejä asiakkaan kokemasta huonosta kohtelusta:

•Ei saa yhteyttä•Työntekijä ei ymmärrä tai kuuntele•Työntekijä on tyly ja arvostelee valintoja•Työntekijä on ollut piittaamaton hygieniasta ja myös nostotilanteessa oli epävarmuutta

Kuntakysely 2015

• Toteutettiin pienimuotoinen kysely alkuvuodesta 2016 monipuolistamaan yhteydenottojen kautta saatua kuvaa asiakkaan asemasta

• Teemaksi valittiin sosiaalihuoltolain toimeenpanon seuranta

• Osa kysymyksistä yhteisiä muiden alueiden sosiaaliasiamiesten kanssa

• Osa kunnista antoi yhden vastauksen/kunta, osa vastasi sektoreittain

Lapsiperheiden kotipalvelu• Lapsiperheille kotiin annettavat palvelut ovat tavoitteellista,

suunnitelmallista ja määräaikaista perheen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen.

• Kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn (mm. sairaus, synnytys tai vamma) tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen (esimerkiksi vanhempien erotilanne) perusteella.

• Lapsiperheiden kotipalvelu pitää sisällään asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.

Lapsiperheiden kotipalvelu

Lapsiperheiden kotipalveluun varatut määrärahat ovat riittäneet 100 %:sti kaikissa kunnissa.

Tiedottamisessa asiakkaan kannalta olennaista:onko palvelu tarkoitettu minulle? (kuvaus kriteereistä ja sisällöstä)mitä maksaa? (konkreettiset hinnat näkyviin ja maininta mahd.

maksuttomuudesta)mitä pitää tehdä, että sitä saa? (sosiaalihuollon prosessi; yksinkertainen yhteydenotto, palvelutarpeen arvio, päätös palvelusta)

Palvelun saatavuus kaikkina vuorokauden aikoina siinä laajuudessa kun tarve edellyttää

41 § Monialainen yhteistyö

Palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen.

Sosiaalihuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten, että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin sekä tarvittaessa henkilön omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin siten kuin tässä laissa tarkemmin säädetään.

Tietojen antamisesta ilman asiakkaan suostumusta ja asiakastietojen kirjaamisesta monialaisessa yhteistyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa sekä sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta saada laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa.

Mitä on tehty monialaisen yhteistyön parantamiseksi?

Miten asiakkaan suostumus yhteistyöhön selvitetään?

Monialaisen yhteistyön toimivuus

YHTEISTYÖTAHO 1 2 3 4 5 yhteensä

keskiarvo

Kunnan omien sosiaalipalvelujen kesken 0 2 2 19 2 25 3,84

Opetustoimen kanssa 0 0 7 14 0 21 3,67

Perusterveydenhuollon kanssa 0 1 9 12 3 25 3,68

Erikoissairaanhoidon kanssa 0 4 11 9 0 24 3,21

Lasten psykiatrian kanssa 0 2 5 11 0 18 3,5

Aikuispsykiatrian kanssa 1 5 10 8 0 24 3,04

TE-toimiston kanssa 0 1 10 6 1 18 3,39

KELA:n kanssa 1 2 10 9 1 23 3,3

Poliisin kanssa 0 1 6 13 3 23 3,78

Sosiaalipäivystyksen kanssa 0 0 4 13 5 22 4,05

Joku muu, mikä? (seurakunta) 0 2 0 0 0 2 2

Yhteensä 2 20 74 114 15 225 3,41

Erityisen tuen tarpeessa olevat henkilöt

3) erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä ja asiakkaalla henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi ja jonka tuen tarve ei liity korkeaan ikään siten kuin vanhuspalvelulain

3 §:ssä säädetään ja 6) erityistä tukea tarvitsevalla lapsella lasta, jonka kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai joka itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai joka on erityisen tuen tarpeessa 3 kohdassa mainituista syistä.

42 § Omatyöntekijä Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Työntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

Omatyöntekijällä on oltava asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun asiakkaan omatyöntekijällä tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevällä työntekijällä on oltava mainitun lain 3 §:n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus.

Erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat

Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ongelmallisinta työikäisten ja ikääntyneiden joukossa

Sosiaalityöntekijä löytyy vastuutyöntekijäksi parhaiten alaikäisten osalta. Ikäihmisten palveluissa ei ole yhtään omia vakansseja, mutta vastuutyöntekijä löytyy yhteistyöllä muiden sektoreiden kanssa

Pätevien sosiaalityöntekijöiden osuudet 2016

Sektorit Päijät-Häme

Itäinen Uusimaa

Aikuissosiaalityö 46 % 78 %

Lastensuojelu 38 % 70 %

Vammaispalvelut 33 % 82 %

Terveyssosiaalityö 75 % -

Erityispalvelut (päihde, mamu, lastenvalvojat, penesosiaalipäivystys, lähijohto)

- 95 %

Summa 47 % 81 %

Lähde: Verson kysely alkuvuodesta 2016

Asiakkaiden osallisuus kehittämisessä

Yleisiä huomioita• Asiakkaat ovat edelleen sitä mieltä, että työntekijöitä on vaikea saa kiinni. Kunnat

ovat tehneet tähän hyviä käytäntöjä, joiden kautta tilanne hiljalleen paranee. Ikäihmisten palveluissa on palveluohjausyksiköitä (mm. Siiri, Pauli ja Ruori), joihin on yksi numero ja sitä kautta asiakas pääsee asiassaan eteenpäin. Aavassa on myös muiden kuin ikäihmisten osalta otettu käyttöön vastaava malli, POLKU. Siinä asiakas saa yhden puhelinnumeron kautta yhteyttä palveluohjaajaan, joka voi ohjata asian joko omalle työntekijälle tai vastata kyselyyn suoraan. Mukana palvelussa ovat aikuissosiaalityö, lapsiperheiden sosiaalityö, päihde- ja mielenterveyspalvelut ja vammaisten palvelut. Palveluohjaus Polussa on käytössä takaisinsoittopalvelu. Vastaavien palvelujen kehittämistä voi lämpimästi suositella, myös pienempiin kuntiin.

• Epäpätevien sosiaalityöntekijöiden määrä on Päijät-Hämeessä edelleen liian suuri suhteessa uuden sosiaalihuoltolain tavoitteisiin. Itäisellä Uudellamaalla tilanne on nyt hyvä, mutta sosiaalihuoltolain vaatimukset ja toisaalla ammattihenkilölaki tuovat tilanteeseen haasteita.

• Monialaisen yhteistyön esteenä on teknisiä asioita; tietojärjestelmien käyttöoikeudet, asiakkaan suostumuksen selvittämisen yhdenmukainen tapa ja yhteydenpidon välineiden puutteet kuten suojatun sähköpostin puuttuminen.

Huomioita, aikuissosiaalityö• Asumisen ongelmat ovat suuria edelleen, eikä toimeentulotuen Kela siirto tule

vähentämään tarvetta asiakkaiden asumisen turvaamiselle ja myös erityisryhmien asuttamiselle. Yhteistyö kiinteistöyhtiöiden kanssa olisi välttämätöntä, mutta siihen tarvitaan myös muiden kuin sosiaalitoimen painostusta.

• Erityisen tuen tarpeen huomioimiseen on kiinnitettävä huomiota, sillä sen tunnistaminen aikuisväestössä on vaikeaa. On myös mahdollista, ettei näitä asiakkaita tavoiteta tämän hetken työtavoilla vaan tarvittaisiin jalkautuvampaa työotetta.

• Oikeasti kokonaisvaltainen tuki ja itsemääräämisen tukeminen ovat asiakkaiden näkemyksen mukaan toimeentulotukeen sitoutuneessa työssä vaikeaa.

• Käsittelyajat ja toimeentulotuen soveltamisen kehittäminen pitää muistaa vuoden 2016 loppuun asti, vaikka toimeentulotuki on siirtymässä Kelan hoitoon.

• Terveydenhuoltokustannukset ovat kasvussa ja se näkyy mm. eläkeläisten rahaongelmina, oman sairaanhoidon karsimisena ja lääkkeistä tinkimisenä.

Huomioita, perheiden palvelut• Perheiden auttaminen taloudellisesti pelkän toimeentulotuen keinoin on monesti mahdotonta

perheiden monimutkaisten taloudellisten ongelmien vuoksi. Rinnalle voisi kehittää uudenlaista yhteistyötä talous- ja velkaneuvonnan kanssa.

• Lapsiperheiden kotipalvelu on lakisääteinen palvelu, jonka asettuminen palveluvalikoimaan etsii vielä paikkaansa. Toistaiseksi kuntien tiedotus asiasta on vaihtelevaa ja palvelun ehdot kuten maksut ja prosessi kaipaavat terävöittämistä. Myös rajaus arkipäiviin on ristiriidassa sosiaalihuoltolain soveltamisoppaan tulkinnan kanssa.

• Vanhempien epäluottamus sijaishuoltoon näkyy yhteydenotoissa sekä laitoshoidon että perhehoidon osalta. Ongelma kertoo sopeutumisen ongelmista ja vanhempien vaikeudesta hyväksyä sijaishuoltoa kasvatuskumppanuuteen. Perhehoidon osalta mietityttää riittääkö sijaisperheiden saama tuki oireilevan lapsen ja hänen synnyinperheensä kanssa.

• Asiakkaat kokevat puolueellisuutta kahden vanhemman välillä. Ongelma ei ole täysin poistettavissa, mutta hyviä kokemuksia on saatu konkreettisella tasolla avoimesta kirjaamisesta.

• Asiakkaat ovat tuoneet esiin vaikeutta ymmärtää lastensuojelun syitä ja seurauksia. He eivät ymmärrä puuttumisen perusteita eivätkä sitä, mitä pitäisi tapahtua, jotta lapset voisivat taas palata kotiin tai huoli lastensuojelusta hälvenisi. Asiakkaan sanoin huolipuheesta pitäisi päästä konkretiaan.

Huomioita, vammaispalvelu• Mitä tehdä kuljetuspalvelun suhteen, kun julkinen liikenne puuttuu?

Asiakas selviäisi sen turvin, mutta sen puuttuessa kulkeminen onkin täysin mahdottomuus. Välimatkat palveluihin eivät ole lyhenemään päin, kun syrjäseuduilta julkiset ja yksityiset palvelut keskitetään isompiin yksiköihin ja keskuskuntiin.

• Itsemäärääminen ja läheisten kanssa toimiminen asumispalveluissa ovat aiheita, joissa ajaudutaan ajoittain ongelmatilanteisiin. Se, että asioista uskalletaan puhua ja niitä selvitetään, on hyvä asia. Henkilökunnan ja esimiesten asenne on avain asioiden selvittelyyn, mutta myös toimivien käytäntöjen jakaminen voisi helpottaa.

Huomioita, ikääntyneiden palvelut• Miten taataan sosiaalityöntekijä erityisen tuen tarpeessa oleville ikäihmisille, kun

geriatrista sosiaalityötä ei Verson alueen kunnissa ole tarjolla? Voisiko vastauksena olla yhteistyön tiivistäminen aikuissosiaalityön, vammaispalvelujen tai päihde- ja mielenterveyspalveluiden sosiaalityöntekijöiden kanssa? Myös terveyssosiaalityöntekijöiden roolia voisi pohtia osana ikäihmisten palveluita.

• Asiakasyhteydenottojen perusteella palvelujen saamisen kriteerit koetaan epäselvinä ja kynnys palvelujen piiriin kovana. Samoin palvelujen maksut koetaan epäselvinä ja liian korkeina. Ikääntyneiden menot kasvavat nyt monella rintamalla, kun Kela on nostanut lääkkeiden ja matkakulujen omavastuita ja monet kunnat ovat nostaneet asiakasmaksuja. Yhteydenottajat ovat kertoneet jättävänsä välttämättömiä lääkkeitä, hoitoja ja palveluita ottamatta taloudellisen tilanteensa takia.

Mitä selvitykselle nyt tapahtuu?

• Useimmat kunnat vievät selvityksen ensin lautakunnan käsittelyyn ja osa lautakunnista on pyytänyt sosiaaliasiamiehiä kuultavaksi

• Kunnan/kaupunginhallitus saa selvityksen tiedoksi • Selvitys on julkinen asiakirja ja löytyy Verson

nettisivuilta lähiviikkoina• Toivottavasti selvitystä pystytään hyödyntämään

kehittämisen tukena

Sosiaaliasiamiehet tavoittaa parhaiten puhelimitse ma – to klo 9 - 12Anne 044 729 7989Ritva 044 729 7987Tai sähköpostillaSosiaaliasiamies@phsotey.fi

Sosiaaliasiamiehet järjestävät koulutuksia asiakaslain ja asiakkaiden kertoman pohjalta; seuraavat syksyllä 2016 Lahti/Porvoo sekä sopimuksen mukaan muissa kunnissa

KIITOS MIELENKIINNOSTA JA HYVÄÄ KEVÄTTÄ!