Sosiaali- ja terveyspalvelujen uusi Pohjois-Savon malliOsa maakuntayhteisön hyvinvointipolitiikkaa

Sosiaali- ja terveyspalvelujenuusi Pohjois-Savon malli

1. Uusi maakunta ja sote mahdollisuutena -miten siihen Pohjois-Savossa vastaamme?

2. Tulevan maakuntaohjelman hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet

Strateginen näkökulma - alueellinen kilpailukyky

• Alueen kyky tarjota houkutteleva (halutuin ☺) ja kestävä(kestävän kehityksen mukainen) toimintaympäristöyrityksille ja asukkaille eloon ja työhön

• Regional competitiveness is the ability of a region to offer an attractive and sustainable environment for firms and residents to live and work.

Dijkstra et al., 2011

RCI* - Mittarit

Peruspilarit• Instituutiot ja niiden

toiminta

• Makrotalouden stabiilius

• Infrastruktuuri

• Terveys

Tehokkuuspilarit• Koulutus ja harjoittelu sekä elinikäinen oppiminen• Työmarkkinoiden toimivuus• Markkinoiden koko

Innovatiivisuuspilarit• Teknologiset valmiudet• Liiketoiminnan kehittyneisyys• Innovaatiot

*Regional competitive index

EU:n koheesiopolitiikka

Investoidaan terveyteen, joka on alueelliseen kehitykseen ja kilpailukykyyn vaikuttava avaintekijä. Tavoitteena on vähentää taloudellisia ja sosiaalisia eroja.

Investoinnit voidaan kohdistaa erilaisiin osa-alueisiin, kuten Euroopan väestön vanhenemiseen, terveydenhuollon infrastruktuuriin ja kestäviin järjestelmiin, sähköisiin terveyspalveluihin, terveydenhuollon kattavuuteen sekä terveyden edistämisohjelmiin.

RCI – mittarit - TERVEYS

Indikaattori Yksikkö

Tieliikennekuolemat Menehtyneet/1 milj. asukasta

Terveiden elinvuosien odote

Odotettavissa olevien terveiden elinvuosien lukumäärä

Imeväiskuolleisuus Alle 1-vuotiaana kuolleet/ko. vuonna syntyneet

Syöpäkuolemat Syöpäkuolleisuus alle 65-vuotiailla

Sydänkuolemat Sydäntautikuolleisuus alle 65-vuotiailla

Itsemurhakuolemat Itsemurhakuolleisuus alle 65-vuotiailla

Alueellinen kilpailukyky – missä mennään?

Alueellinen kilpailukyky –missä mennään?

Miesten (vasemmalla) ja naisten (oikealla) menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25–80 v./100 000 vastaavanikäistäkuolinsyyryhmittäin ja maakunnittain ajanjaksolla 2012–2014.

Tuloryhmien (alin tuloviidennes vs. ylin 40 %) väliset erot menetetyissä elinvuosissa (PYLL) kuolemansyittäin ikävälillä 25–80 v. /100 000 vastaavanikäistä maakunnittain jaksolla 2012–2014.

Tietoa terveyskäyttäytymisestä, hoidon laadusta, väestön terveydestä ja sosiaalisista oikeuksista

• WHO European Health Information Gateway

• Health at Glance: Europe 2016

• EU:n sosiaalisten oikeuksien pilari

• www.terveytemme.fi

Havaintoja tilastoista Suomea/Itä-Suomea/Pohjois-Savoa koskien

• Pitkäaikaissairauksien esiintyvyydessä on merkittäviä eroja koulutusasteen mukaan, erityisesti miehillä

• 15-vuotiaiden poikien tupakointi yleistynyt ja on miltei EU:n kärkeä – aikuisten tupakointi sen sijaan vähentynyt

• 13-v pojista vain 45% pesee hampaansa enemmän kuin kerran päivässä

• 12-v. tytöistä 20% ja pojista 25% on ylipainoisia, aikuisilla ylipainoisia matalan koulutusasteen henkilöistä 22% vs. 15% korkeimman asteen henkilöistä

• Hedelmien ja vihannesten syönti: pojat 15-v. 12-15% (EU:n heikoin), tytöt 30-36%

Havaintoja tilastoista Suomea/Itä-Suomea/Pohjois-Savoa koskien

• Aikuisilla hedelmät ja vihannekset (>4/vko) matala koulutustaso 8% ja korkea 17% (vrt. Tanska 18% vs. 33%)

• Liikunta 11- ja 15-v. Suomi EU:n 1., eli eniten päivittäistä liikuntaa

• Puhdas ilma – Suomessa EU:n paras tilanne

• Suomessa määrätään vanhuksille vähiten EU:ssa bentsodiatsepiineja

• Syövän, sydäninfaktin ja aivohalvauksen hoitotulokset Suomessa huippuluokkaa

Havaintoja tilastoista Suomea/Itä-Suomea/Pohjois-Savoa koskien

• Lasten rokotuskattavuus on lähtenyt Suomessa laskuun

• > 65-v. n. 41% rokottautuu influenssaa vastaan

• Suomessa koetussa hoitoonpääsyssä ei ole merkittäviä tuloluokittaisia eroja

• Lääkärimäärä Suomessa EU:n keskiarvoa (n. 3/1000 as.), hoitajamäärä EU:n kärkeä (n. 14/1000 as.) => h/l=4,7, EU:n 1.

Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen

• Elintavat 40 %

• Perintötekijät 30 %

• Sosiaaliset olosuhteet 15 %

• Terveydenhuolto 10 %

• Fyysiset ympäristöaltisteet 5 %

McGinnis 2004

Mitä on terveys?

Henkilön kyky sopeutua, pärjätä ja toimia kohdattaessa sosiaalisia, fysikaalisia ja emotionaalisia haasteita

Huber ym. BMJ 2011

Suomessa riskitekijöitä, jotka aiheuttavat eniten kuo-lemia ja sairauksien kanssa elettyjä elinvuosia, olivat

• kohonnut verenpaine

• ravitsemukseen liittyvät riskitekijät

• alkoholi ja huumeet

• tupakointi

• ylipaino/lihavuus

• kohonnut verensokeri

• kohonnut kokonaiskolesteroli

• vähäinen fyysinen aktiivisuus.

Suomessa riskitekijöitä, jotka aiheuttavat eniten kuo-lemia ja sairauksien kanssa elettyjä elinvuosia, olivat

• kohonnut verenpaine

• ravitsemukseen liittyvät riskitekijät

• alkoholi ja huumeet

• tupakointi

• ylipaino/lihavuus

• kohonnut verensokeri

• kohonnut kokonaiskolesteroli

• vähäinen fyysinen aktiivisuus.

Mielen sairaus ja mielen terveys– kaksi eri käsitettä

• Mielen sairaus on lääketieteellinen käsite

• Mielen sairauksista voidaan tehdä diagnoosi ja niitä voidaan hoitaa lääketieteen keinoin

• Mielen terveys on elämäntaidollinen käsite

• Mielenterveys on voimavara, joka vahvistaa toimintakykyä ja luo vastustus-/toipumiskykyä elämän kolhuja vastaan

Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä

• Kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus

• Kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun

• Kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan

• Vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi, ahdistuksen riittävä hallinta, menestysten sietäminen ja valmius elämän muutoksiin

• Todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa oman ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressin keskellä

• Sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti ja yksilöllinen luovuus

Lönnqvist ym.

Mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä

• Rakenteelliset

Turvallinen ympäristö, asuminen, opinnot/työ, taloudellinen toimeentulo, liikkuminen, koulutus, kulttuuri ja poliittisen vaikuttamisen rakenteet

• Yhteisölliset

Tunne yhteenkuulumisesta, sosiaalinen tuki, kansalaisuus, osallisuus, läheiset ihmiset

• Yksilölliset

Kyky käsitellä ajatuksia ja tunteita, elämänhallinta, pärjääminen ja kyky selviytyä stressistä ja vaikeista elämäntapahtumista

Mielenterveysongelmat sosiaaliset ongelmat

Hosman 2011

MielenterveysMielenterveysongelmat

aggressiivisuus

riippuvuudet

terveyserot

yksinäisyysylipaino

somaattiset sairaudet

Tuotannon menetys

työstressi

lähisuhdeväkivalta

kiusaaminenvanhemmuus

lasten kaltoinkohtelu

Opintojen keskeyttäminen

elämänlaatuköyhyys

liikunta

Lepo ja uni

Terveys kaikissa politiikoissa

Yhteisölliset ja ympäristölliset ’lääkkeet’

• Osallisuuden ja yhteisöön kuulumisen kokemukset

• ’Naapuriavun’ uudet muodot – vertaisohjatut jumppa- ja harrasteryhmät, Arkeen voimaa – toimintamalli yms.

• Luonto liikuttaa – Moved by nature

• Opetellaan pesemään hampaat

Luonnon terveyshyödyt ja annosvaikutukset

Grafiikka: Samantha Menzies

Kansainvälisyys – aktiivisesti mukaan verkostoihin vaikuttamaan ja oppimaan

Terve yhteisö

Uusi sote-rakenne

• Hallituksen esitys

• SOTE-keskus

• Liikelaitoksen hallinnollinen malli ja toiminta

• Päätöksenteon ja järjestämisen johtamisen mallit ja rakenteet

• Valinnanvapauden pilottimaakunnaksi?

Maakuntajärjestäjä

Liikelaitos

Sairaala- ja viranomaistoimintaAsiakassetelit ja henk.koht. budjetti

Resurssibudjetti’könttä’ €

Maakunnan erityispalvelut Oy

M sote-keskus Oy

J sote-keskus OyY sote-keskus Oy

Riskikorjattu kapitaatiorahoitus +

bonus €

Sote-keskuksen ’ydin’Hoitajan, sosiaalialan ammattilaisen ja lääkärin

vastaanottotoimintaPääurakoitsija - kokonaisvastuu

Sk:n oma tuotanto

asiakasseteli ja/tai sopimukset

AliurakoitsijatNeuvolatyö, fysioterapeutteja, psykologeja, jalkojenhoitajia, perhevalmentajia,

sosiaalityöntekijöitä, päihdeammattilaisia, farmaseutteja, erikoislääkäreitä , tthjne.

Sote-asema Sote-asema

Lähete

Tukee sote-keskuksiatuottamalla

aliurakointia€

Tulevan maakuntaohjelman hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet?

Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus hyvinvoinnin ja terveyden

edistämisessä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet

Elämäntavat ja kansansairauksien

ennaltaehkäisy

B1) Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt

• Yritykset ja järjestöt täydentävät julkista palvelutuotantoa, tätä toteuttavat strategiat ja palvelutuottajien yhteistyö

• Paikallista yrittäjyyttä tukevat kilpailutus- ja hankintakäytännöt

• Yrittäjyysosaaminen

B2) Palveluprosessit ja ohjaus• SOTE-palveluprosessien

koordinointi asiakaskeskeisyydellä, digitaalisoinnilla ja saumattomilla hoitoketjuilla

• Yhteensopivat tietojärjestelmät ja sähköiset palvelut (eHealth)

• Omassa kodissa asumisen tukeminen

• Lähipalvelujen turvaaminen mm. liikkuvat palvelut

• Oma- ja etähoito

C1) Perusterveydenhuollon vahvistaminen• Perusterveydenhuollon ,

erikoissairaanhoidon ja soveltuvan sosiaalihuollon integraatio

• Vahvat terveyskeskukset • Julkisten palvelujen tuotteistaminen ja

hintavertailu

C2) Hyvinvointiosaamisen vahvistaminen • Kuopio huippuosaajana

hyvinvointipalvelujen kehittäjänä• Hyvinvointiteknologian ja

palveluinnovaatioiden kehittäminen• Tutkimustiedon jalkauttaminen

A1) Varhainen puuttuminen

• Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä perhetyö

• Ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukeminen

• Matalan kynnyksen palvelut

A2) Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt• Liikunta, kulttuuri, monipuolinen

ravitsemus • Tupakoinnin ja alkoholin

kulutuksen vähentäminen• Kuntoutus• Kansalaisyhteiskunnan ja

osallisuuden vahvistaminen• yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus,

infrastruktuuri, palvelutC3) Henkilöstön riittävyys ja hyvä organisaatiojohtaminen• Henkilöstörakenteen

tarkoituksenmukaisuus• Työolojen kehittäminen, työhyvinvointi• Maahanmuuttajien erityistarpeet,

monikulttuurisuus

MielenterveysEriarvoisuusSosiaalinen pääomaTyö- ja toimintakykyOma- ja itsehoitoTieto

Maakunnan vahva rooliToimintapolitiikat ja painopisteet

Terveys kaikissa politiikoissaKansainvälisyysKestävä kehitys

KetteryysTieto

Maakunnan ohjausPalvelujärjestelmän ylösajo

SOTE-palvelujen sisäinen missioTuki muille sektoreille

Palvelujen tuloksellisuusMaakuntien yhteistyö

Tieto

Kiitos!