solmuja parisuhteessa -projektin 2006-2010 loppuraportti · solmuja parisuhteessa -loppuraportti 2...

Solmuja parisuhteessa -loppuraportti 1

SOLMUJA PARISUHTEESSA®

LOPPURAPORTTI 2006–2010

KATAJA - PARISUHDEKESKUS RY.

RAY:N TUELLA


ESIPUHE

Solmuja parisuhteessa -projekti muodostui vuosina 2006-2008 toteutetusta kehittämisprojektista sekä siihen liittyvästä jatkoprojektista, joka ajoittui vuosille 2009-2010.

Projektin aikana projektissa vaihtui projektityöntekijä useaan kertaan. Projektin raportointia ovat olleet toteuttamassa Sanna Jattu (2006–kesä 2007, 2009 syksy-helmikuu 2010), Riitta Ala-Luhtala (syksy 2007) ja Sanna Suomäki (2008– kesä 2009) ja Ilse-Maj Parviainen (helmi–joulukuu 2010). Projektin raportoinnissa on hyödynnetty projektin toimikautena tuotettua materiaalia. Keskeisiä projektiraportoinnissa hyödynnettyjä asiakirjoja ovat muiden muassa Solmuja parisuhteessa -toimintamallia varten kehitetyt ohjaajan, neuvojan ja kouluttajan kirjat sekä työkirjat.

Raportoinnin toteuttamiseen on vaadittu paljon projektissa mukana olleiden tahojen välistä yhteistyötä. Eri toimijoiden välinen viestintä ja tiedonkulku sekä hiljaisen tiedon välittäminen ja välittyminen ovat olleet projektiraportoinnin erityisiä haasteita. Tästä vuorovaikutuksesta huolehtimisessa on ollut olennaisessa roolissa Katajan muu henkilökunta: toiminnanjohtaja Raija Alhosaari (-2010) toiminnanjohtaja Kari Lankinen (2008), parisuhdekouluttaja Sari Liljeström, kurssi- ja koulutussihteeri Nina Autio sekä toiminnanjohtaja Liisa Välilä (2010-).


SISÄLLYSLUETTELO

ESIPUHE 2

SISÄLLYSLUETTELO 3

1. TIIVISTELMÄ 6

2. SOLMUJA PARISUHTEESSA –PROJEKTIN TAUSTA 8

2.1. Projektin perustelut 8

2.2. Projektin toteuttajana Kataja-Parisuhdekeskus ry 8

2.3. Toiminta-ajatukset Solmuja parisuhteessa® -mallin taustalla 9

2.3.1 Parisuhdetaitojen harjoitteleminen 9

2.3.2 Voimavarakeskeinen ajattelu 9

2.3.3 Luottamus pariskuntien mahdollisuuksiin 9

2.3.4 Luottamus työntekijöiden osaamiseen 10

2.3.5 Tukea vertaisilta 10

3. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -TOIMINTAMALLI 11

3.1 Solmuja parisuhteessa® -toimintamalli Kataja-Parisuhdekeskus ry:ssä 11

3.2 Solmuja parisuhteessa® -toimintamallin osa-alueet 13

3.3 Solmuja parisuhteessa® - strukturoitu menetelmä 14

3.3.1 Työskentelyn perusta 14

3.3.2 Työskentelyn periaatteet 16

3.3.3 Työskentelyn tavoitteet ja pelisäännöt 16

3.3.4 Työskentelyn eteneminen 17

3.3.5 Solmuja parisuhteessa® -tapaamisten rakenne 19

3.3.6 Työskentelytavat Solmuja parisuhteessa® -kurssilla ja -parineuvonnassa 20

3.3.7 Kohderyhmä 21

3.4 Solmuja parisuhteessa® -ohjaajien ja -neuvojien kouluttaminen 22

3.4.1 Koulutusten kohderyhmä 22

3.4.2 Kouluttajat 23

3.4.3 Koulutuksen esittely 23

3.4.4 Koulutusryhmän merkitys 24

3.4.5 Ohjaajakoulutus 25

3.4.6 Neuvojakoulutus 27

3.4.7 Muuntokoulutus 30

3.5 Solmuja parisuhteessa® - kirjallinen materiaali 32

3.5.1 Materiaalia eri kohderyhmille 32

3.5.2 Materiaali markkinointia ja tiedotusta varten 32

3.5.3 Solmu parisuhteessa® -kirjanen 32

3.5.4 Solmuja parisuhteessa® - työkirja 33

3.5.5 Solmuja parisuhteessa® -ohjaajan ja -neuvojan kirja 33

3.5.6 Solmuja parisuhteessa® -kouluttajan kirjat 34

4. SOLMUJA PARISUHTEESSA -PROJEKTIN TAVOITTEET 35

4.1 Määrälliset tavoitteet 35

4.2 Laadulliset tavoitteet 37

kuva on vuodelta 2009 Tampereen koulutusryhmän työskentelystä 5. PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN 39

5. PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN 40

5.1 Projektin toteuttaja 40

5.2 Tiedottaminen 41

5.3 Koulutustoiminta 42


5.4 Toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen 42

5.4.1 Kokeilu intensiivipaikkakunnista 42

5.4.2 Perhe-hanke 43

5.5. Resursointi 44

5.5.1 Rahoitus 44

5.5.2 Yhteistyö Kirkkohallituksen kanssa 44

5.5.3 Yhteistyö oppilaitosten ja tutkijoiden kanssa 44

5.6 Solmuja parisuhteessa® -toiminnan hyödyt ja hyödynsaajat 45

5.6.1 Kursseille ja neuvontoihin osallistuvat henkilöt 45

5.6.2 Työntekijät – parisuhdetyöosaaminen kasvaa 46

5.6.3 Kunnat, seurakunnat, järjestöt – kuntalaisten tarpeisiin voidaan vastata aiempaa

paremmin 46

5.6.4 Yhteiskunta – kustannukset pienenevät 46

6. PROJEKTIN ARVIOINTI JA SEURANTA 47

6.1 Projektin seuranta 47

6.1.1 Määrällinen seuranta 47

6.1.2 Laadullinen seuranta 48

6.2 Projektin arviointi 50

6.2.1. Arvioinnin kohteet 50

6.2.2 Määrällinen arviointi 50

6.2.3 Laadullinen arviointi 50

6.2.4 Vaikutusten arviointi 51

6.2.5 Onnistuneisuuden arviointi 53

6.2.6 Vaikuttavuuden ulkoinen arviointi 54

7. SOLMUJA PARISUHTEESSA -PROJEKTIN TULOKSET 56

7.1 Määrälliset tulokset – palveluiden levittäminen ja vakiinnuttaminen 56

7.2. Solmuja parisuhteessa® -ohjaajakoulutukset 56

7.2.1 Ohjaajakoulutusten määrä ja maantieteellinen kattavuus 56

7.2.2 Solmuja parisuhteessa® -ohjaajat 57

7.3. Solmuja parisuhteessa® –neuvojakoulutukset 58

7.3.1 Neuvojakoulutusten määrä ja maantieteellinen kattavuus 58

7.3.2. Muuntokoulutukset 58

7.3.2 Solmuja parisuhteessa® -neuvojat 59

7.4 Kurssit ja neuvonnat 59

7.4.1 Solmuja parisuhteessa® -kurssien määrä ja maantieteellinen kattavuus 59

7.4.2 Solmuja parisuhteessa® -kursseille osallistuneet 60

7.4.3 Solmuja parisuhteessa® -neuvontojen määrä ja osallistujat 61

7.5 Toiminnan vakiinnuttaminen 61

7.5.1 Kurssitoiminta 61

7.5.2 Parineuvonta 62

7.5.3 Informaation jakaminen 63

7.6 Laadulliset tulokset – palveluiden kehittäminen ja osallistujatyytyväisyys 64

7.6.1 Kehitystyö 64

7.6.2 Sovellukset 65

7.6.3 Ohjaajien ja neuvojien tukeminen 65

7.6.4 Kouluttajakoulutus 66

7.7 Osallistujatyytyväisyys 66

7.7.1 Kursseille osallistuneet olivat tyytyväisiä kurssiin 66

7.7.2 Vaikuttavuusarviointi: kysely ennen kurssille osallistumista 76

7.7.3 Vaikuttavuusarviointi: kysely noin 4 kk kurssille osallistumisen jälkeen 77

7.7.4 Neuvonta 78

7.7.5 Vaikuttavuusarviointi Solmuja parisuhteessa® –neuvonnasta 79

7.7.6 Ohjaajakoulutus 80


7.7.7 Neuvojakoulutus 91

8. SOLMUJA PARISUHTEESSA -PROJEKTIN JOHTOPÄÄTÖKSET 93

8.1 Päämäärä saavutettiin – pariskunnilla on aikaisempaa parempi mahdollisuus saada apua

kriisiinsä 93

9. LIITTEET 94

Liite 1. Solmukurssipalautelomake 94

Liite 2. Ohjaajakoulutuksen palautelomake 96

Liite 3. Muuntokoulutuksen palautelomake 100

Liite 4. Tiivistelmä Jaana Joutsiluoman opinnäytetyöstä 103

Liite 5. Vaikuttavuuskyselyn vastaukset ennen Solmuja parisuhteessa –kurssille osallistumista

104

Liite 6. Vaikuttavuuskyselyn vastaukset noin neljä kuukautta Solmuja parisuhteessa® -kurssille

osallistumisen jälkeen 109

Liite 7. Vaikuttavuuskyselyn vastaukset ennen Solmuja parisuhteessa® -neuvontaan

osallistumista 114

Liite 7. Vaikuttavuuskyselyn vastaukset ennen Solmuja parisuhteessa® -neuvontaan

osallistumista 114

Liite 8. Vaikuttavuuskyselyn vastaukset noin neljä kuukautta Solmuja parisuhteessa® -

neuvontaan osallistumisen jälkeen 119


1. TIIVISTELMÄ Solmuja parisuhteessa -projektin päämääränä oli, että kriisissä olevilla pariskunnilla on aikaisempaa parempi mahdollisuus saada apua kriisiinsä. Projektissa pyrittiin päämäärään kehittämällä Solmuja parisuhteessa -toimintamalli, joka on strukturoitu menetelmä parisuhdekriisissä olevien pariskuntien työskentelyn tueksi. Tarkoituksena oli täydentää maamme parisuhdepalveluita niin, että yhä useampaa kriisiparia voidaan auttaa ja niin, että yhä useammalla työntekijällä on mahdollisuus auttaa kriisiparia. Solmuja parisuhteessa projektilla oli sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita. Projektin määrälliset tavoitteet liittyivät palveluiden levittämiseen ja vakiinnuttamiseen ja laadulliset tavoitteet puolestaan palveluiden kehittämiseen ja osallistujatyytyväisyyteen. Solmuja parisuhteessa -projektin toteutti Kataja-Parisuhdekeskus ry. vuosina 2006–2008 ja siihen liittyvän jatkoprojektin vuosina 2009-2010. Projektin muita keskeisiä toimijoita olivat Solmuja parisuhteessa -toimintamallin ohjaajat ja neuvojat sekä kursseille ja neuvontoihin osallistuneet pariskunnat sekä kunnat, järjestöt ja seurakunnat. Tiedotuksesta vastasi pääasiallisesti Kataja-Parisuhdekeskus ry. Tiedotus piti sisällään projektista, toimintamallista, koulutuksista, kursseista sekä neuvonnoista tiedottamista. Solmuja parisuhteessa -toiminnasta tiedotettiin yhdistyksen kotisivuilla, erilaisissa tapahtumissa sekä markkinoimalla sähköisesti. Toimintamalliin liittyen julkaistiin myös muutamia artikkeleita ja haastatteluja. Projektista julkaistiin kaksi lehdistötiedotetta. Solmuja parisuhteessa -ohjaajat ja -neuvojat tiedottivat lisäksi tarjonnasta paikallisella tasolla. Toimintamallia varten luotiin ja kehitettiin materiaalia koko projektin ajan. Tuotettuja materiaaleja ovat printtijulkaisuna toteutetut Solmu parisuhteessa –kirjanen (Arja Kinnula 2006), Solmuja parisuhteessa –kurssin, -parineuvonnan ja –koulutuksen esitteet. Lisäksi projektin aikana tuotettiin sähköisinä materiaaleina neuvojan kirja, ohjaajan kirja, erilliset työkirjat sekä kurssille että neuvontaan osallistuville pariskunnille. Sähköisiä materiaaleja ovat lisäksi kouluttajan kirjat Solmuja parisuhteessa -ryhmänohjaajien, -neuvojien sekä muuntokoulutuksen tarpeisiin. Projektin aikana tuotettiin myös sähköinen materiaali kaikille avoimeksi tarkoitettua Solmuja parisuhteessa –yleisöluentoa varten. Toimintamallin koulutukset järjesti Kataja-Parisuhdekeskus ry. kouluttamalla Solmuja parisuhteessa -ryhmänohjaajia sekä -parisuhdeneuvojia. Vuoden 2010 loppuun mennessä ryhmänohjaajakoulutuksia oli järjestetty yhteensä 12 ja niihin osallistui 121 henkilöä. Parisuhdeneuvojien koulutuksia järjestettiin yhteenä neljä vuoden 2010 loppuun mennessä ja niihin osallistui 29 henkilöä. Lisäksi projektin aikana toteutettiin kaksi muuntokoulutusta, joissa jo ryhmänohjaajiksi kouluttautuneet pystyivät pätevöitymään parineuvojiksi. Muuntokoulutuksiin osallistui yhteensä 14 henkilöä. Solmuja parisuhteessa -kurssitoiminnan ja parisuhdeneuvonnan järjestäminen oli puolestaan ohjaajien ja neuvojien tehtävä. Kataja-Parisuhdekeskuksen työntekijät toteuttivat kursseja ja neuvontaprosesseja, jotta pystyivät samalla oman kokemuksensa kautta kehittämään toimintamallia. Konkreettinen kurssi- ja neuvontatyö tuki myös toimintamallin kouluttajana


toimimista, mutta työajalliset resurssit kurssi- ja neuvontatyöhön olivat työntekijöillä projektin aikana kuitenkin rajalliset. Toteutuneiden kurssien ja neuvontojen seurannassa on menetelty niin, että koulutusprosesien

aikana koulutettavia on edellytetty toimittamaan tiedot toteutuneista kursseista ja neuvonnoista sekä palautteet ja osallistujamäärät niihin liittyen. Valmistumisen jälkeen tietojen toimittamiseen on kannustettu ja osallistujille on lähetetty kyselyitä, mutta on katsottu, ettei valmistuneita ohjaajia ja neuvojia voida kuitenkaan velvoittaa tietojen toimittamiseen. Projektin laadullisessa seurannassa ja arvioinnissa palautteen kerääminen ja arviointijärjestelmän luominen ovat olleet keskeisiä toiminta-alueita. Palautteen keräämisessä on huomioita kaksi ryhmää: ryhmänohjaaja- ja parineuvojakoulutuksiin osallistuneet henkilöt sekä kursseille ja neuvontoihin osallistuneet pariskunnat. Koulutuksiin osallistuneilta kerättiin kirjallista palautetta koulutusten päättyessä ja pyrittiin mahdollistamaan avoin dialogi myös koulutusprosessien aikana. Koulutusten kehittämisessä käytettiin lisäksi pilottikoulutusperiaatetta, johon kuului palautteen kerääminen osallistujilta koko koulutusprosessien ajan esimerkiksi kustakin koulutuspäivästä erikseen. Lisäksi ohjaajia ja neuvojia on kannustettu antamaan palautetta myös valmistumisen jälkeen ja olemaan siten mukana toimintamallin kehitystyössä. Kursseille ja neuvontoihin osallistuneilta on kerätty palautetta viimeisellä kurssi- tai neuvontakerralla palautelomakkeen muodossa. Lisäksi vuosina 2009-2010 luotiin sähköinen arviointikysely, jossa osallistujilta kerätään tietoa kahteen otteeseen, ennen kurssin tai neuvonnan alkua ja noin 4 kuukautta sen päättymisen jälkeen. Arviointikyselyn luomisessa tehtiin yhteistyötä Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksen tutkija-koordinaattori Kaisa Malisen kanssa, joka avusti erityisesti sopivien mittareiden valinnassa. Lisäksi vuonna 2010 käynnistettin yhteistyö Itä-Suomen yliopiston Filosofisen tiedekunnan tutkimuslehtori dosentti Jouko Kiisken kanssa Solmuja parisuhteessa –kurssin vaikuttavuusarvioinnin osalta. Yhteistyö jatkuu myös projektin päättymisen jälkeen. Toimintamallia levitti Kataja-Parisuhdekeskus ry, osittain yhteistyössä Perhe-hankkeen kanssa. Projektin resurssit saatiin pääasiassa RAY-avustusten muodossa. Kunnat, seurakunnat ja järjestöt olivat toiminnan mahdollistajien roolissa. Toiminnan tuotot muodostivat osan projektin taloudellisista resursseista. Solmuja parisuhteessa -toimintamalli on projektin päättyessä käytössä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien yhtenä työmuotona niillä paikkakunnilla, joilla on koulutettuja ohjaajia ja neuvojia. Lisäksi Kataja-Parisuhdekeskus ry. ylläpitää toimintaa järjestämällä Solmuja parisuhteessa -kursseja ja tukee sen jatkumista sekä leviämistä mahdollistamalla www-sivujensa kautta toiminnasta tiedottamisen koulutuille ohjaajille ja neuvojille. Projektin aikana toimintamallista syntyi myös erityinen vankilasovellus. Koulutukseen osallistuneet kriminaalihuollon piirissä työskentelevät henkilöt käynnistivät Solmuja parisuhteessa -kurssit ja -neuvonnan vankilassa.


2. SOLMUJA PARISUHTEESSA –PROJEKTIN TAUSTA 2.1. Projektin perustelut Suomalaisessa yhteiskunnassa pariskuntien mahdollisuudet saada apua parisuhdekriiseihin ja tukea vaikeuksiinsa ovat tällä hetkellä heikot. Auttamispalvelujen ruuhkaisuuden vuoksi kriisiparien avun tarve ei tule kaikilta osin täytetyksi. Monilla pariskunnilla on tietoa jonojen pituudesta, minkä vuoksi he saattavat odottaa liian kauan ennen avun hakemista. Mitä pidempään avun hakemista odotetaan, sitä monimutkaisemmiksi vaikeudet saattavat muodostua. Yksityisiä palveluja on melko hyvin saatavilla, mutta kustannukset rajaavat osan apua tarvitsevista tuen ulkopuolelle. Usein myöskään avun tarve ja sen saatavuus eivät kohtaa. Väestöliiton Perhebarometrin mukaan ammattiauttajan tukea etsineistä naisista 23 % ja miehistä 29 % ei ollut löytänyt sopivaa auttajaa. (Paajanen 2003, Parisuhde koetuksella. Käsityksiä parisuhteesta ja sen purkautumisesta, 55) Jotta kysyntä ja tarjonta voisivat kohdata, on lisättävä yleistä tietoisuutta parisuhteen hoitamisen ja korjaamisen mahdollisuuksista. Tarvitaan lisää menetelmiä ja resursseja, joilla voidaan auttaa parisuhdevaikeuksien kanssa kamppailevia ihmisiä. Lisäksi tarvitaan sellaista koulutusta, joka antaa valmiuksia auttaa kriisipareja, mutta on sekä ajallisilta että rahallisilta kustannuksiltaan kohtuullinen. Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli mahdollistaa yhä useamman kriisissä olevan pariskunnan avun saanti. Solmuja parisuhteessa -kurssi tarjoaa puolisoille tilaisuuden työstää parisuhteensa tilannetta ja pohtia omaa tahtoaan parisuhteensa tulevaisuuden osalta turvallisesti strukturoidun menetelmän avulla. Projektin tavoitteena oli myös antaa työkaluja sellaiselle ammattihenkilöstölle, joka kohtaa työssään kriisissä olevia pariskuntia ja perheitä. Tämä mahdollistaa myös kokeneiden vapaaehtoisten parisuhdetyöntekijöiden ammattilista kasvua. Projektin kautta kehitetty Solmuja parisuhteessa -toimintamalli on matalan kynnyksen strukturoitu ja turvallinen menetelmä, jonka toteuttamiseen ei vaadita terapeutin pätevyyttä.

2.2. Projektin toteuttajana Kataja-Parisuhdekeskus ry Projektin toteuttaja, Kataja-Parisuhdekeskus ry. on vuonna 1994 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, joka syntyi tarpeesta koota yhteen parisuhde- ja avioliittotyön toimijoita. Vuoden 2010 lopulla yhdistyksessä oli noin 250 jäsentä, joista hieman alle 50 oli yhteisöjäseniä. Tässä projektiraportissa yhdistyksestä käytetään myös nimitystä Kataja.


Katajan tarkoituksena on toimia perheen ja sen yhteistyökyvyn tukemiseksi lisäämällä ihmisten itsetuntemusta, viestintätaitoja ja luovaa ongelmanratkaisua. Erityisesti yhdistys tukee parisuhdetta, joka on perheen ydinsuhde. Yhdistys tukee toiminnassaan naisen ja miehen toisiinsa sitoutunutta, tasavertaista ja vastavuoroista kumppanuutta. Kataja on toiminnassaan keskittynyt erityisesti vahvistavaan parisuhdetyöhön, parisuhdekurssien kehittämiseen, ja ohjaajien kouluttamiseen. Lisäksi yhdistys ylläpitää parisuhdekurssi- ja luentotoimintaa. Kataja kehittää ja luo parisuhdetyön toimintamalleja sekä kokoaa tietoa ja tiedottaa parisuhdetyöstä. Kataja tarjoaa myös parisuhdetyön täydennyskoulutusta ja valmennusta vapaaehtoistyöntekijöille sekä ammattihenkilöstölle. Katajan toiminnan keskeisiä lähtökohtia ovat ryhmätoiminta, vapaaehtoistyö ja voimavarakeskeinen ajattelu.

2.3. Toiminta-ajatukset Solmuja parisuhteessa® -mallin taustalla

2.3.1 Parisuhdetaitojen harjoitteleminen

Monet parisuhdetyytyväisyyttä parantavat taidot ovat opittavissa. Esimerkiksi kuuntelemisen ja puhumisen taidot, ristiriitojen ratkaiseminen ja tunteiden tunnistaminen ovat harjoittelun kautta omaksuttavia taitoja. Solmuja parisuhteessa -toiminnassa lisätään tietoisuutta parisuhdetaitojen harjoittelun erilaisista mahdollisuuksista ja otetaan taidot käyttöön. Samalla työntekijöille annetaan valmiuksia ohjata parien välistä dialogia ja opettaa toimivaa vuorovaikutusta.

2.3.2 Voimavarakeskeinen ajattelu

Parisuhdekriisissä kipeiden kokemusten alle hautautuu helposti kaikki se, mikä parisuhteen historiassa on koettu hyväksi ja toimivaksi. Kun omat voimavarat ovat koetuksella, usein myös nykyhetki on harmaa ja on vaikea nähdä niitä asioita, jotka parhaimmillaan antavat voimia. Solmuja parisuhteessa -toimintamallissa tuetaan näkemään myös omia voimavaroja ja elämän myönteisiä puolia. Parisuhteen historiaa tarkasteleminen tosiasioiden näkökulmasta auttaa panemaan merkille myös myönteiset muistot ja tapahtumat. Samalla annetaan kuitenkin tilaa käsitellä niitä kokemuksia, jotka ovat tuntuneet raskailta.

2.3.3 Luottamus pariskuntien mahdollisuuksiin Jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija ja samalla vastuullinen oman elämänsä eläjä. Vastuu parisuhteesta ei voi olla ulkopuolisella ammattilaisella eikä ainoastaan toisella kumppaneista. Sen sijaan molemmilla puolisoilla on mahdollisuus ponnistella parisuhteen


hyväksi. Joskus omien kykyjen käyttöönottaminen vaatii ulkopuolista tukea, apua ja rohkaisua. Avaimet muutoksiin ovat kuitenkin lopulta kunkin omissa käsissä. Solmuja parisuhteessa -kurssilla puolisoita kannustetaan omavastuisuuteen. Työskentelyssä on tarkoitus opetella puhumaan itsestä käsin ja jakamaan omaa sisäistä maailmaansa: tunteita, ajatuksia ja toiveita. Työskentely tukee osallistujia tulemaan tietoisiksi myös omista tarpeistaan sekä tahdostaan. Tahto on kunkin henkilökohtainen ilmaus. Työskentelyssä tähdätään siihen, että tietoon ja ymmärrykseen perustuva tahto parisuhteen jatkamisen tai päättämisen osalta löytyy. Tuleva toiminta suunnitellaan tämän tahdon pohjalta

2.3.4 Luottamus työntekijöiden osaamiseen Solmuja parisuhteessa -ohjaajiksi ja -neuvojiksi koulutetaan sellaista ammattihenkilöstöä ja kokeneita parisuhdealan vapaaehtoistyöntekijöitä, joilla on jo aiemman koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella valmiuksia työskennellä kriisissä olevien pariskuntien kanssa. Koulutukseen pääsemistä varten on erilliset kriteerit, jotka koskevat hakijan koulutusta ja työkokemusta (ks. 3.4.1). Työntekijöillä on valmiiksi paljon osaamista, jota voidaan vahvistaa koulutuksella. Solmuja parisuhteessa -toimintamallin koulutus antaa konkreettisen ja turvallisen strukturoidun työkalun pariskuntien kanssa työskentelyyn.

2.3.5 Tukea vertaisilta Samassa elämäntilanteessa olevat ymmärtävät toisiaan usein paremmin kuin ne, joilla ei ole kokemusta samanlaisesta tilanteesta tai jotka eivät sillä hetkellä elä siinä., Se, että voi kuulla muiden painivan samantyyppisten asioiden kanssa, vähentää yksinäisyyden kokemusta omien vaikeuksien keskellä. Solmuja parisuhteessa -kursseilla saa parhaimmillaan toisilta rohkeutta ja uusia näkökulmia omaan elämäänsä. Vertaistuella on mahdollisuuksia levitä myös Solmuja parisuhteessa -kurssien ulkopuolelle. Kun on tottunut jakamaan parisuhteeseen liittyviä kokemuksiaan ryhmässä, voi se lisätä avointa keskustelukulttuuria myös muutoin.


3. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -TOIMINTAMALLI

3.1 Solmuja parisuhteessa® -toimintamalli Kataja-Parisuhdekeskus ry:ssä

Kataja - Parisuhdekeskuksen perustehtävänä on lisätä perheen ja sen myötä koko yhteis-kunnan hyvinvointia tarjoamalla parisuhdetta vahvistavaa tietoa ja toimintamalleja. Kataja pyrkii tukemaan perhettä ja sen yhteistyökykyä lisäämällä ihmisten itsetuntemusta, viestintätaitoja ja luovaa ongelmanratkaisua. Erityisesti yhdistys tukee parisuhdetta, joka on perheen ydinsuhde.

Katajan keskeisiä toimialueita ovat vahvistavan parisuhdekurssitoiminnan kehittäminen ja järjestäminen, tiedostus, parisuhdealan vapaaehtoistyöntekijöiden kouluttaminen sekä ammattihenkilöstön puheeksiottamisen ja varhaisen puuttumisen koulutus.

Muiden Katajassa kehitettyjen toimintamallien keskittyessä parisuhteen vahvistamiseen ja mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisemiseen Solmuja parisuhteessa – toimintamallin lähtökohtana on olemassa olevien ongelmien ja kriisitilanteen selvittäminen ja purkaminen. Tältä osin Solmuja parisuhteessa -toimintamalli kuuluu enemmän korjaavan parisuhdetyön kenttään. Kuitenkin Solmuja parisuhteessa -toimintamallissa voidaan nähdä myös ennalta-ehkäisevän parisuhdetyön piirteitä. Toimintamallissa pyritään ennaltaehkäisemään niitä mahdollisia seurauksia, joita pitkään jatkunut parisuhdekriisi voi perheessä ja parisuhteessa aiheuttaa pyrkimällä antamaan apua tilanteen selvittämiseksi ja keskinäisen ymmärryksen löytymiseksi. Toimintamallin avulla on mahdollista, joko ehkäistä eroaminen tai tukea osapuolia erotilanteessa niin, että se kuormittaisi mahdollisimman vähän eroavia puolisoita ja heidän lapsiaan. Erotilanteessa toimintamallista pyritään siihen, että asiat voidaan hoitaa yhteistyössä ja pitää huolta siitä, että kaikki osapuolet tulevat kuulluksi. Katajassa havaittiin, että vahvistavan parisuhdetyön kursseille hakeutui pariskuntia, jotka tarvitsivat muunlaista apua kuin mitä parisuhdetta vahvistava kurssi saattoi tarjota. Ajatus uudenlaisesta tavasta auttaa kriisissä olevia pareja sai alkunsa jo vuonna 1999 Kataja ry:n entisen työntekijän Arja Kinnulan (nyk. Seppäsen) innostuksesta kehittää kriisissä oleville pareille tarkoitettua ryhmätoimintaa ja hyödyntää erittäin toimivaksi havaitsemaansa Luovaa ristiriitojen ratkaisumallia. (Miller, Miller, Nunnally & Wackman 1997: Suhdetaitoja elämänkumppaneille) Kinnula ohjasi tuolloin yhdessä työparin kanssa kahdelle paris-kunnalle ryhmän, mutta työskentely muistutti enemmän pariterapiaa kuin varsinaista ryhmätoimintaa. Kun Raija Alhosaari aloitti työn Katajassa, Kinnula sai itselleen työparin, joka tavoitti idean kriisiparien auttamisesta ryhmässä. Solmuja parisuhteessa -kurssia alettiin kehittää syksystä 2002 alkaen. Kehitystyö toteutettiin yhteistyössä Kirkkohallituksen Perheasioiden kanssa, jonne Arja Kinnula oli siirtynyt. Kurssimallia pilotoitiin useaan kertaan. Sitä vietiin eteenpäin saatujen kokemusten sekä palautteiden perusteella ja edelleen kehitettiin yhteistyössä Katajan työntekijöiden, Kirkon Perheasioiden perhekasvatussihteeri Arja Kinnulan sekä Helsingin seurakuntayhtymän


perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvojien Pirjo Valkeapään ja Pekka Vaaramon kesken. Solmuja parisuhteessa -projektin syntyhistoria kytkeytyy osin Katajassa vuonna 2004 alkaneeseen laajaan yhdistyksen toiminnan kehittämisprojektiin nimeltä Kataja: kaksin, tasa-

arvoisena jakamassa elämää. Projektin perusajatuksena oli havahduttaa kansalaiset huomaa-maan parisuhteen hoitamisen tärkeys ja tuoda esille erilaisia tapoja parisuhteen tukemiseksi ja parisidoksen vahvistamiseksi. Projekti toi esille myös pariskuntien suuren avuntarpeen. Ruuhkautuneisiin korjaavan parisuhdetyön palveluihin jonottaneet ihmiset toivoivat saavansa apua Katajan toiminnan kautta. Jo Kataja-projektin aikana, ennen Solmuja parisuhteessa -projektin alkamista, järjestettiin yhteensä 18 Solmuja parisuhteessa -kurssia, joihin osallistui 68 pariskuntaa. Kurssimalliin liittyen kehitettiin myös koulutus Solmuja parisuhteessa -ohjaajille. Kataja-projektin aikana koulutettiin 17 Solmuja parisuhteessa -kurssin ohjaajaa ja kehitystyössä mukana olleet toimivat myös Solmuja parisuhteessa -ohjaajina, jolloin ennen projektia Solmuja parisuhteessa ohjaajia oli jo 23. Lisäksi toimintamallin kehitystyöhön liittyi alusta asti keskeisesti toimintamallia tukevan kirjallisen materiaalin kehittäminen ja tuottaminen. Vuonna 2005 Kataja haki Raha-automaattiyhdistykseltä projektiavustusta kehittääkseen edelleen toimintamallin ohjaajakoulutusta ja levittääkseen Solmuja parisuhteessa kurssitoimintaa. Kuvatun prosessin tuloksena vuonna 2006 käynnistyi Kataja ry:n järjestyksessään viides projekti, Solmuja parisuhteessa. Vuosina 2006-2008 projektissa keskityttiin ryhmätoiminnan kehittämiseen, ohjaajien kouluttamiseen, tiedottamiseen sekä materiaalien luomiseen. Projekti osoitti, että kahden ryhmänohjaajan työpanoksen ja yhteensä kahdeksan kolmen tunnin työskentelykertaa vaativan työskentelyn toteuttaminen ei aina onnistu. Samalla koulututut ohjaajat kertoivat, kuinka he olivat ryhtyneet hyödyntämään solmutyöskentelyn menetelmiä paritapaamisissaan. Kentältä kuului myös, että monet auttamistyöntekijät, kuten papit ja diakonit, kaipasivat keinoja auttaa luokseen saapuvia kriisipareja. Heräsi kysymys siitä, että olisiko Solmuja parisuhteessa -kurssi mahdollista toteuttaa siten, että yksi työn-tekijä työskentelisi yhden pariskunnan kanssa samaa toimintamallia käyttäen. Kiinnostusta uudesta sovelluksesta esiintyi myös niiden keskuudessa, jotka olivat jo kouluttautuneet Solmuja parisuhteessa -ryhmänohjaajiksi. Kysynnän ja kiinnostuksen vuoksi Solmuja parisuhteessa -toimintamallista haluttiin kehittää myös edellä kuvatun kaltainen sovellus, joka nimettiin parineuvonnaksi. Tähän haettiin rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä vuonna 2008. Vuoden 2009 alussa käynnistyi kaksi-vuotinen jatkoprojekti, jonka aikana kehitettiin kyseinen toimintamallin sovellus ja aloitettiin Solmuja parisuhteessa - parineuvojien kouluttaminen.


3.2 Solmuja parisuhteessa® -toimintamallin osa-alueet Solmuja parisuhteessa -toimintamallin kehitystyö alkoi jo ennen varsinaisen Solmuja parisuhteessa -projektin alkamista. Toimintamallia voidaankin pitää paitsi projektin kehittämistuloksena myös sen lähtökohtana. Solmuja parisuhteessa -toimintamalliin sisältyy kolme toisiinsa nähden erottamatonta kokonaisuutta: strukturoitu menetelmä, ohjaajien ja neuvojien kouluttaminen sekä kirjallinen materiaali. Solmuja parisuhteessa -toimintamallin pariskunnille suunnatut työskentelyt ovat

• Solmuja parisuhteessa -kurssi eli ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä kriisissä oleville pareille

• Solmuja parisuhteessa -neuvonta yksittäisille pariskunnille.

Parisuhdetyön ammattilaisia ja kokeneita parisuhdealan vapaaehtoistyöntekijöitä koulutetaan toteuttamaan strukturoitua menetelmää eli toimimaan Solmuja parisuhteessa -ryhmänohjaajina ja -parisuhdeneuvojina.

KUVA 1. SOLMUJA PARISUHTEESSA –TOIMINTAMALLIN OSA-ALUEET


3.3 Solmuja parisuhteessa® - strukturoitu menetelmä

3.3.1 Työskentelyn perusta Solmuja parisuhteessa -työskentely pohjautuu pariviestinnän kursseilla käytettyyn ristiriitojen ratkaisumalliin, joka on esitelty tarkemmin teoksessa Suhdetaitoja elämän

kumppaneille, jotka haluavat päästää irti vanhasta ja oppia jotain parempaa (Miller, Sherod; Miller, Phyllis, Nunnally, Elam. W & Wackman, Daniel, B. 1997.) Pariviestinnän kurssin perus-työkaluista rakennettiin kriisissä olevia pariskuntia palveleva Solmuja parisuhteessa -kurssi. Millerin ja kumppaneiden kirjassa esitellystä tietoisuuden kehästä kehiteltiin tietoisuuden kartta -niminen työkalu, joka muodosti yhdessä Luovan ristiriitojen ratkaisu yhteistyömallin kanssa perustan, jolle Solmuja parisuhteessa -työskentely rakentuu. Tietoisuuden kartta on yksi tapa kuvata ihmisen sisäisen kokemuksen laaja-alaisuutta. Sen ymmärtäminen palvelee kokemuksen jäsentämisessä. ja vuorovaikutuksessa. Tietoisuuden kartan avulla on mahdollista puhua ja kuunnella jäsentyneemmin. Kartta koostuu tosi-asioista, tunteista, kehon reaktioista, ajatuksista, tahdosta ja tulevasta toiminnasta. Tosiasiat ovat tietoisuuden kartan niin sanottu neutraali osa. Siihen kuuluvat aistihavainnot sekä mitattavissa ja todennettavissa olevat asiat, kuten luvut, päivämäärät ja sanotut sanat. Tosiasioiden lisäksi tietoisuuden karttaan kuuluvat tunteet, kuten ilo, suru, viha, pelko. Kehon reaktioita kuuntelemalla voi ymmärtää omaa tietoisuuttaan omassa kehossa tapahtuvien reaktioiden avulla. Päätä särkee, kun elämäntilanne on kuormittava tai sydän hakkaa, kun tapahtuu jotain pelottavaa tai vetäydytään kauemmas, kun toisen kosketus ei tunnu hyvältä. Ajatusten alueelle kuuluvat johtopäätökset, arvostukset, toiveet, tulkinnat ja uskomukset. Tahto puolestaan on henkilökohtainen tahto jonkin tietyn asian osalta. Tahdon osalta kukin määrittelee oman tahdon perusratkaisunsa parisuhteessa. Tahtomme konkreettinen ja täsmällinen ilmaisu on tuleva toiminta. Luova yhteistyömalli ristiriitojen ratkaisemiseksi on tapa selvittää ristiriitaa niin, että kumpikin osapuoli tulee kuulluksi ja tilanne tarkastelluksi monipuolisesti. Yhteistyömallin perusaskeleet ovat:

1. Ristiriidan määrittäminen 2. Ristiriidan ymmärtäminen niin, että molempien osapuolten asiaan liittyvät tosiasiat,

tunteet ja kehon reaktiot sekä ajatukset tulevat kuulluksi 3. Toiveiden ja tahdon ilmaiseminen 4. Ratkaisuvaihtoehtojen tuottaminen 5. Toimintatavan valitseminen 6. Toiminnan arviointi


Solmuja parisuhteessa -työskentely on laaja sovellus yhteistyömallista, mutta sitä voi käyttää myös suppeammin erilaisten ristiriitojen ratkaisemiseen KUVA 2. TIETOISUUDEN KARTTA

KUVA 3. LUOVA YHTEISTYÖMALLI RISTIRIITOJEN RATKAISEMISEKSI

ME N N E I S Y Y S

T U L E V A I S U U S

Tuleva toiminta

Tosiasiat

Tietoisuuden kartta

Kehon reaktiot

Ajatukset

NYKYISYYS

Tahto Tunteet


3.3.2 Työskentelyn periaatteet Solmuja parisuhteessa -toimintamallissa parisuhde nähdään kahden aikuisen tasavertaisena, vastavuoroisena ja toisiinsa sitoutuneena kumppanuutena. Toimintamalli on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton eikä sitä saa käyttää uskonnollisten tai poliittisten tarkoitus-perien ajamiseen. Solmuja parisuhteessa -toimintamallia voidaan käyttää parisuhteen ristiriitojen ja kriisien ratkaisussa ja selvittämisessä silloin, kun ristiriita tai kriisi ilmenee erityisesti vuoro-vaikutustasolla. Sitä ei suositella käytettäväksi silloin, kun parisuhteessa esiintyy fyysistä tai henkistä väkivaltaa, jommallakummalla tai molemmilla puolisoilla on vaikea päihde- tai mielenterveyshäiriö tai jommallakummalla tai molemmilla kumppaneilla on meneillään oleva rinnakkaissuhde. Neuvontaan tai kurssille tulevien parien valinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että puolisoilla on henkisiä voimavaroja sitoutua työskentelyyn ja että työskentely on molempien puolisoiden kanssa turvallinen. Solmuja parisuhteessa -toimintamallissa kurssille tai neuvontaan osallistuva pariskunta on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Ryhmänohjaajan tai parineuvojan tehtävänä on auttaa puolisoita tilanteen jäsentämisessä, keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä tunnetaakkojen purkamisessa. Työskentelyn tavoitteena on selvittää kummankin puolison tahtoa oman parisuhteensa osalta. Solmuja parisuhteessa -toimintamallin tavoitteena on, että puolisot tekevät itsenäisesti päätökset siitä, mitä kumpikin haluaa oman parisuhteensa tulevaisuuden osalta. Toimintamalli, eikä sitä käyttävä työntekijä voi eikä saa ottaa kantaa siitä, tulisiko pariskunnan pysyä yhdessä vai erota. Toimintamallin kannalta tavoite on se, että kumpikin puoliso saa oman tahtonsa löydettyä ja ilmaistua eikä tahdon perusratkaisuja arvoteta. Toimintamallissa sekä parisuhteen jatkuminen että eroaminen ovat mahdollisia lopputuloksia. Ohjaajat ja neuvojat ovat vaitiolovelvollisia kaikesta siitä, mitä pariskunnista ja heidän tilanteestaan tulee työskentelyn aikana esille. Osallistujat sitoutuvat työskentelyn peli-sääntöinä luottamuksellisuuteen ja omavastuisuuteen. Lisäksi osallistujilta odotetaan sitoutumista työskentelyyn sekä pyrkimystä käyttää työskentelyssä opeteltavia kuuntelemisen ja puhumisen perustaitoja.

3.3.3 Työskentelyn tavoitteet ja pelisäännöt

Solmuja parisuhteessa -työskentelyn lähtökohtana on ongelman eli solmun määritteleminen. Solmuja parisuhteessa -työskentelyn tavoitteina on 1) lisätä ymmärrystä ja mahdollistaa empatian herääminen kumppaneiden välillä, 2) jäsentää solmutilannetta:, 3) käsitellä sekä solmun historiaan liittyviä että prosessin aikana syntyneitä tunteita, 4) tunnistaa oma tahtonsa, niin että parisuhteeseen liittyvät ratkaisut voidaan tehdä tietoisesti ja harkiten, 5) opetella puhumisen ja kuuntelemisen perustyökaluja. Näiden lisäksi kurssimuotoinen työskentely mahdollistaa vertaistuen toteutumisen.


Itsetuntemus on edellytys vuorovaikutukselle ja ymmärryksen lisääntymiselle: toiselle voi ilmaista tietoisesti vain sen, mitä itsestään tietää. Työskentelyn päämääränä on laajentaa osallistujien itsetuntemusta erityisesti solmutilanteesta ja helpottaa sen ilmaisemista kumppanille sekä tukea toisen kokemuksen vastaanottamisessa. Työskentelyn kautta on mahdollisuus syventää ymmärrystä omasta itsestään sekä kumppanin sisäisestä maailmasta. Tavoitteena on auttaa pariskuntia ymmärtämään molempien näkökannalta, mistä solmutilanteessa on kysymys. Miten solmu on syntynyt, mitä tunteita ja millaisia käsittelemättömiä asioita siihen liittyy? Kun molemmat ymmärtävät, mistä on kysymys, on selkeämpää miettiä, mitä kumpikin tahtoo tässä tilanteessa ja millainen toiminta auttaa pääsemään yhteisesti sovittavaan päämäärään. Ymmärryksen lisääminen synnyttää parhaimmillaan empatiaa. Kun katsoo asiaa toisen kannalta, mahdollisesti jotakin alkaa sulaa.

Työskentelyn tavoitteena on myös opetella vuorovaikutuksen perustyökaluja sekä ristiriitojen ratkaisutaitoja. Tähän työskentelyssä ohjaavat konkreettiset harjoitukset, joissa vuorotellen ollaan puhujan ja kuuntelijan rooleissa sekä opetellaan eritellysti puhumaan tosiasioista, tunteista, kehon reaktioista, ajatuksista ja omasta tahdosta. Työskentelyssä pyritään myös oppimisen arvostamiseen; pienet alut ja muutokset ovat merkittäviä ja niille kannustetaan antamaan arvoa. Työskentelykokonaisuus on prosessi: jotkut osallistujat kulkevat suunniteltuun tahtiin, toisille työskentely toimii ikään kuin ensiapuna kriisiytyneeseen ja tulehtuneeseen tilanteeseen.

3.3.4 Työskentelyn eteneminen Solmuja parisuhteessa -työskentely auttaa pariskuntia katsomaan solmuaan näkökulma kerrallaan. Kriisin keskellä turvallinen rakenne tuo selkeyttä omien kokemusten, tunteiden ja ajatusten jäsentämiseen. Työskentely tarjoaa kriisin selvittämiseen struktuurin, joka etenee vaiheittain menneisyydestä kohti tulevaisuutta. Matkan aikana katsotaan solmua eri vinkkeleistä ja pyritään muodostamaan kokonaisymmärrys tilanteesta. Solmuja parisuhteessa -työskentelyyn sisältyy kahdeksan tapaamiskertaa. Parineuvontasovelluksesta on tämän lisäksi mahdollista käyttää kahta lisäkertaa tarpeen vaatiessa. Työskentelyn alussa ensimmäisellä kerralla määritellään ristiriita eli solmu. Osallistujat tekevän solmun konkreettisesti ja antavat sille nimen. Määrittelyyn liittyy myös sen pohtiminen, miten solmu näkyy arjessa. Solmun määrittelemisen lisäksi ensimmäisellä kerralla on olennaista tutustua ja luoda hyvä yhteistyösuhde työskentelyn pohjaksi. Lisäksi osallistujat sanoittavat odotuksiaan ja tavoitteitaan. Menneisyys on keskipisteessä toisesta tapaamiskerrasta neljänteen. Menneisyyden aikaperspektiivinä työskentelyssä on parisuhteen historia. Työskentelyssä ei tarkastella parisuhdetta edeltänyttä aikaa, kuten aiempia parisuhteita tai lapsuutta. Tavoitteena on


ymmärtää, miten pariskunnan yhteinen historia liittyy solmuun. Päämääränä on ymmärtää itse paremmin solmun historiaa ja jakaa omaa ymmärrystä myös kumppanille. Toisella kerralla keskitytään tarkastelemaan pariskunnan yhteistä historiaa tosiasioiden näkökulmasta. Kolmannella kerralla pariskunnan yhteiseen historiaan liittyviä tunteita ja tunnetaakkoja. Tunnetaakoilla tarkoitetaan sellaisia tunteisiin, jotka ovat jääneet vaivaamaan mieltä. Niitä ei ehkä ole osattu ilmaista tai ne ovat jääneet kuulematta. Neljännellä kerralla tunnistetaan kehon viestejä ja seksuaalisuutta. Työskentelyssä otetaan huomioon myös seksuaalisuuden alueella syntyneet tunnetaakat. Viidennessä teemassa näkökulmana on nykyisyys. Solmua katsotaan tästä hetkestä käsin: Mikä näyttää vielä keskeneräiseltä menneisyydessä? Mikä on kummankin puolison ymmärrys siitä, missä tilanteessa parisuhde on nyt? Lisäksi hahmotetaan oman elämän tärkeitä asioita myös yleisemmin. Mitä tarpeita ja arvoja kumppanit tunnistavat? Miten ne toteutuvat arjessa ja parisuhteessa? Kuudennessa teemassa käännetään katse kohti tulevaisuutta. Osallistujat pohtivat omia unelmiaan, toiveitaan ja tahtoaan. Molemmat ilmaisevat oman tahdon perusratkaisunsa parisuhteen jatkon osalta. Pariskunta muodostaa yhteisen päämäärän. Yhteinen päämäärä on tärkeä myös siinä tapauksessa, että pariskunta haluaa erota. Silloin on tärkeää pitää huolta siitä, että eroaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa niin aikuisille kuin lapsille. Seitsemännellä kerralla etsitään erilaisia vaihtoehtoja, jotka vievät tavoitteen konkreettisen toiminnan tasolle. Yhteisen päämäärän ja konkreettisen toiminnan suunnittelun pohjalta pariskunta muodostaa yhteisen toimintasopimuksen. Työskentely on mahdollista rytmittää joko niin, että tapaamiskerrat pidetään yksittäisinä 1-3 viikon välein tai intensiivisemmin esimerkiksi toteuttamalla useamman tapaamiskerran työskentelyt viikonloppuisin. Työskentelyt on suunniteltu siten, että tapaamiskertojen välissä puolisot prosessoivat asioita kirjallisesti tai erilaisten yksilö- tai yhteistehtävien avulla. Suositus on, että seitsemännen ja kahdeksannen kerran välissä on pidempi, noin 1-2 kuukauden mittainen tauko, jotta päämäärän ja toimintasopimuksen käytäntöön viemiseen jää paremmin aikaa ja voidaan yhdessä arvioida työskentelystä saatuja eväitä. Kahdeksannella kerralla arvioidaan toiminnan onnistuneisuutta päämäärän saavuttamisen kannalta. Lisäksi arvioidaan omaa prosessia Solmuja parisuhteessa -työskentelyssä, kerrataan ja annetaan palautetta.


KUVA 4. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -TYÖSKENTELYN TAPAAMISKERTOJEN AIHEET

3.3.5 Solmuja parisuhteessa® -tapaamisten rakenne Kukin Solmuja parisuhteessa -tapaaminen noudattaa pääasiassa samaa rakennetta. Tuttu rakenne luo turvallisuutta sekä osallistujille että ohjaajille ja neuvojille. Rakenne on sama niin ryhmämuotoisessa työskentelyssä kuin parineuvonnassakin, mutta työskentelytavat poikkeavat sovelluksissa hieman toisistaan. Solmuja parisuhteessa -tapaamisten perusrakenteen muodostavat aloitus, virittävä tehtävä, teematyöskentely ja päätös. Tapaamiskertojen välissä niin ryhmässä kuin parineuvonnassa-kin osallistujat tekevät lisäksi kotitehtäviä ja työstävät niiden avulla sekä edellistä kertaa että virittäytyvät jo seuraavan kerran teemaan. Ryhmämuotoisessa kurssissa kokoontumiskerran aloitukseen kuuluu hiljainen miettimis-aika, jonka jälkeen ryhmäläiset jakavat kuulumisiaan. Hiljainen miettimisaika solmut käsissä mahdollistaa pysähtymisen arjen kiireistä solmun äärelle. Parineuvonnassa puolestaan hiljaista miettimisaikaa käytetään aloituksessa vain viimeisellä tapaamiskerralla, muutoin aloitus pitää sisällään kuulumisten vaihtoa. Virittävä tehtävä on ryhmämuotoisessa työskentelyssä olennainen työskentely, jonka tavoitteena on toisaalta lämmittää yhteiseen työskentelyyn ja toisaalta johdattaa tapaamisen teemaan. Parineuvonnassa virittäville tehtäville on ominaista niiden valinnaisuus; neuvoja voi itse päättää, käyttääkö hän niitä työskentelyssä vai ei. Virittävien tehtävien osalta keskeisiä huomioitavia seikkoja parineuvonnassa ovat toiminnallisuutta hyödyntävien


tehtävien tekemisen luontevuus niin neuvojan kuin pariskunnan näkökulmasta sekä ajankäyttö. Teematyöskentelyjen alussa Solmuja parisuhteessa -ryhmässä on usein ohjaajien lyhyt miniluento. Miniluennon tarkoituksena on antaa ryhmäläisille ne tiedot, joita he tarvitsevat kokoontumiskerran teeman ja tulevan harjoituksen kannalta. Parineuvonnassa teema-työskentely alkaa yleensä yhteisellä keskustelulla Solmu parisuhteessa -kirjasen tietyn alaluvun pohjalta. Neuvojien materiaalissa on koottuna keskeisiä näkökulmia kunkin kerran keskustelua varten ja itse keskustelu käydään vapaamuotoisesti. Pariskunnalla itsellään on samalla mahdollisuus nostaa esiin ennakkoon lukemastaan tekstistä itselle merkityksellisiä asioita. Teematyöskentelyt ovat kokoontumiskerran oleellisinta ydintä. On oleellista, että jokaisella kokoontumiskerralla tuetaan kumppaneiden itseymmärryksen laajenemista ja heidän kääntymistään toinen toisiaan kohti. Kokoontumiskerran päätös rakentuu useimmiten kotitehtävän ohjeistamisesta, matkapäiväkirjan kirjoittamiseen kannustamisesta ja palautteesta omalle kumppanille.

3.3.6 Työskentelytavat Solmuja parisuhteessa® -kurssilla ja -parineuvonnassa Solmuja parisuhteessa -tapaamisissa hyödynnetään omakohtaista prosessointia, keskinäistä vuorovaikutusta ja kokemuksellisuutta mahdollistavia työskentelytapoja. Jokaiseen Solmuja parisuhteessa -tapaamiseen kuuluu yksilötyöskentelyä. Yksilö-työskentelyjen tarkoituksena on antaa aikaa ja tilaa sille, että kukin pohtii teemoja omasta näkökulmastaan. Solmuja parisuhteessa -työskentelyssä on keskeistä auttaa pariskuntaa kääntymään toinen toistaan kohti sekä jakamaan tunteitaan, ajatuksiaan ja toiveitaan. Tälle pyritään antamaan tilaa käyttämällä parikeskusteluja, jotka ovat pääsääntöisesti pariskunnan keskinäistä keskustelua. Ryhmämuotoisessa työskentelyssä on myös sellaisia parikeskusteluja, joissa parina on joku muu kuin oma pari. Pariporinat ovat lyhyitä keskusteluja annetusta teemasta tai kysymyksestä ja niitä käytetään ryhmässä. Paridialogilla tarkoitetaan pariskunnan keskinäistä, usein ohjattua keskustelua toisten kuullen. Keskustelun on tarkoitus olla aihee-seen liittyvää, oman sisäisen maailman jakamiseen tähtäävää ja laaja-alaista puhetta, jossa kumppanit keskustelevat vastavuoroisesti olemalla vuorotellen puhujan ja kuuntelijan rooleissa. Lisäksi parineuvonnassa on neuvojan ja pariskunnan välistä keskustelua, joissa neuvojan tehtävänä on auttaa pariskuntaa tarkastelemaan teemaa laajemmasta näkökulmasta. Ryhmässä käytetään myös ryhmäkeskusteluja, joissa osallistujilla on mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan ja kuulla toisten tilanteista. Osa työskentelyistä on luonteeltaan toiminnallisia. Toiminnallisilla harjoituksilla lämmitellään työskentelyyn ja autetaan ilmaisemaan konkreettisemmin sellaista, mitä voi olla vaikea sanoittaa tai ilmaista rehellisesti. Toiminnallisuus mahdollistaa myös oman kehon kuuntelemisen.


Viimeistä kokoontumista lukuun ottamatta jokaisen kokoontumisen päätteeksi osallistujille annetaan kotitehtäviä. Kotitehtävien tarkoituksena on tukea prosessia myös kokoontumis-kertojen välissä. Työ solmutilanteen selvittämiseksi on tehtävä itse ja sitä työtä on tehtävä myös ryhmätapaamisten ulkopuolella. Lisäksi kirjoitetaan matkapäiväkirjaa.

3.3.7 Kohderyhmä Solmuja parisuhteessa -työskentelyyn voivat osallistua pariskunnat, joiden parisuhde on koetuksella ja haastavasta tilanteesta selviytyminen ilman ulkopuolista apua tuntuu raskaalta. Parisuhteessa voi olla esimerkiksi vaikeita ristiriitoja, uskottomuutta tai etääntymistä. Työskentely sopii myös sellaisille pariskunnille, jotka harkitsevat eroa. Tärkeää on, että suhteen molemmat osapuolet ovat motivoituneita tarkastelemaan suhdettaan. Merkittävää on kykenevyys työskentelyyn, ponnisteluun ja vuorovaikutukseen. Osallistumisen edellytyksenä on riittävä kyky kääntyä toisiaan vastaan. Keskeisintä on parin keskinäinen prosessi. Työskentelyssä tehdään töitä sen suhteen kanssa, jonka kanssa sinne on tultu eikä työskentelyn aikana ole mahdollisuutta tarkastella esimerkiksi nykyistä parisuhdetta edeltäneitä parisuhteita tai omaa lapsuutta. Solmuja parisuhteessa -työskentelyä ei suositella pareille, joiden suhteessa on väkivaltaa tai jommallakummalla puolisoista on vakava päihdeongelma tai mielenterveydenhäiriö. Väki-valta parisuhteessa luo yleensä parisuhteeseen sellaista turvattomuutta, joka ei mahdollista työskentelyn edellyttämää emotionaalista turvallisuutta. Päihde- ja mielen-terveysongelmien osalta työskentelyssä ei ole mahdollisuutta huomioida niiden edellyttämää tuen tarvetta. Jos kuitenkin päihde- tai mielenterveysongelmista kärsivällä puolisolla on riittäväksi katsottava tuki ja hoitokontakti yksilötasolla, on parisuhteeseen liittyvien asioiden työstämistä Solmuja parisuhteessa -työskentelyn avulla mahdollista harkita. Osallistumista on harkittava, jos pariskunnan elämässä on jokin muu kriisi, kuten vakava sairastuminen tai läheisen kuolema, koska Solmuja parisuhteessa -prosessi on intensiivinen ja vaatii jo itsessään henkisiä voimavaroja. Tarkoitus ei ole kuormittaa liikaa jo muutoinkin erityisen kuormittavassa elämäntilanteessa olevia. Solmuja parisuhteessa -työskentelyyn osallistumista ei suositella niille pareille, jotka työstävät suhdettaan samaan aikaan pari- tai perheterapiassa tai perheneuvonnassa. Päällek-käiset prosessit voivat haitata toisiaan. Lisäksi resurssien ollessa rajalliset on ensisijaista tarjota useammille mahdollisuus johonkin parisuhdepalveluun kuin harvemmille useampiin. Olennaista harkittaessa sitä, voidaanko pariskunta ottaa työskentelyyn, on pohtia, voiko tämän kaltainen työskentely auttaa kyseisiä ihmisiä pääsemään eteenpäin. Myös ryhmä-muotoisessa työskentelyssä on kiinnitettävä huomiota ryhmän kokonaisuuteen. Erityisesti jos jonkun pariskunnan tilanne ja ongelmat poikkeavat selkeästi muiden ryhmäläisten tilanteesta, voi se vahvistaa kriiseihin liittyvää ulkopuolisuuden kokemusta sekä aiheuttaa kokemuksen, että kenelläkään muulla ei ole tällaisia ongelmia. Myös ohjaajien ja neuvojien


on syytä omakohtaisesti miettiä omaa osaamistaan kunkin pariskunnan kohdalla ja tarvittaessa ohjata eteenpäin kokeneemmalle työntekijälle, jos työskentelyä edeltävässä haastatteluja valintaprosessissa herää epäilys menetelmän sopivuudesta tai omasta ammatillisesta osaamisesta.

3.4 Solmuja parisuhteessa® -ohjaajien ja -neuvojien kouluttaminen

3.4.1 Koulutusten kohderyhmä Solmuja parisuhteessa -koulutukset on suunnattu työssään kriisissä olevia pariskuntia kohtaavalle ammattihenkilöstölle sekä kokeneille parisuhdetyön vapaaehtoistyöntekijöille. Koulutuksen kohderyhmään kuuluvaksi ammattihenkilöstön edustajaksi katsotaan sellaiset seurakuntien, kuntien, järjestöjen sekä yksityisen sektorin ammattilaisille, jotka täyttävät seuraavat kriteerit:

- Koulutukseen hakeva kohtaa työssään pariskuntia tai perheitä.

- Koulutukseen hakevalla on sosiaali- ja terveysalan koulutus tai muu soveltuva tutkinto, jonka voidaan katsoa antavan eväitä asiakastyöhön sekä vaativissa ihmissuhteisiin liittyvissä tehtävissä toimimiseen.

- Koulutukseen hakevalla on vähintään kahden vuoden työkokemus ihmisten parissa työskentelystä tehtävissä, joiden toimenkuvaan on kuulunut ohjaus-, neuvonta-, hoito-, terapia-, diakonia- tai sielunhoitotyötä.

Lisäksi koulutukseen on mahdollista valita sellaisia parisuhdealan vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka täyttävät seuraavat kriteerit:

- Koulutukseen hakevalla on parisuhdealan vapaaehtoistyöhön tarkoitettu koulutus vapaaehtoistyön koulutus.

- Koulutukseen hakevalla on vähintään neljä vuotta kokemusta parisuhdealan vapaaehtoistyöstä.

- Koulutukseen hakevalla on vapaaehtoistyötä organisoivan tai järjestävän tahon suositus.

Koulutus soveltuu esimerkiksi papeille, diakoneille, sosiaalityöntekijöille, seksuaali- ja pariterapeuteille, perheneuvojille, terveydenhoitajille ja erilaisia parisuhderyhmiä ohjanneille henkilöille. Koulutukseen osallistumisen edellytyksenä on se, että koulutettavalla on mahdollisuus koulutuksen aikana ohjata Solmuja parisuhteessa -ryhmä tai toteuttaa Solmuja parisuhteessa


-neuvontaprosessi riippuen siitä, kumpaan koulutukseen hakijan on tarkoitus osallistua. Koulutukseen osallistuva vastaa itse ryhmän kokoamisesta ja sopivan pariskunnan etsimisestä sekä käytännön asioista, kuten sopivien tilojen hankkimisesta. Lisäksi ryhmän-ohjaajakoulutukseen osallistuvalla tulee olla pätevä tai saman aikaan koulutuksessa oleva ohjaajapari, jonka kanssa hän ohjaa koulutuksen aikana toteuttamansa ryhmän. Tarvittaessa Kataja-Parisuhdekeskus ry on auttanut kursseista ja neuvonnoista tiedottamisessa sekä ohjaajaparin löytymisessä. Solmuja parisuhteessa on strukturoitu menetelmä, johon kuuluvat tietyt teemat ja työskentelytavat ja -periaatteet, joihin koulutukseen osallistuvan odotetaan sitoutuvan. Työmenetelmän käytettävyyden kannalta on kuitenkin tärkeää, että sitä voi soveltaa erilaisissa työkonteksteissa ja että koulutukseen osallistuneen on mahdollista käyttää omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan työmenetelmää hyödyntäessään. Koulutuksiin osallistuneet ovatkin vieneet Solmuja parisuhteessa -toimintamallia erilaisiin työympäristöihin. Menetelmää on sovellettu mm. kriminaalihuollossa, päihdetyössä, lastensuojelussa, seurakunnissa ja maahanmuuttajien keskuudessa.

3.4.2 Kouluttajat Solmuja parisuhteessa -koulutuksista vastasivat Kataja – Parisuhdekeskus ry:n parisuhdekouluttajat sekä Katajan valtuuttamat freelancerkouluttajat. Kouluttajat olivat itse mukana toimintamallin kehitystyössä sekä osallistuivat materiaalien tuottamiseen. Kussakin koulutuksessa oli pääsääntöisesti kaksi kouluttajaa, jotka työskentelivät työparina.Yksittäisiä lähipäiviä oli mahdollista toteuttaa yhdellä kouluttajalla. Suosituksena oli myös, että kouluttajat työskentelevät koulutuksen ohessa myös toimintamallin mukaisesti pariskuntien kanssa, eli toteuttavat Solmuja parisuhteessa -ryhmiä tai Solmuja parisuhteessa -neuvontaa mahdollisuuksiensa mukaan. Kouluttajan roolina oli toimia sekä Solmuja parisuhteessa -toimintamallin kouluttajana että koulutusprosessiin kuuluvien opiskelijoiden toteuttamien Solmuja parisuhteessa -parineuvontaprosessien työnohjaajina. Työnohjaus toteutettiin pääsääntöisesti lähiopetus-päivien sisällä, mutta opiskelijoilla oli mahdollisuus tavoittaa kouluttaja myös lähiopetus-päivien välissä puhelimitse tai sähköpostitse. Kouluttajan tehtävänä on olla tarvittaessa koulutettavien tukena ja tavoitettavissa koulutukseen liittyvissä asioissa.

3.4.3 Koulutuksen esittely

Solmuja parisuhteessa -ryhmänohjaajien ja -parineuvojien koulutusten järjestäminen ja kehittäminen ovat olleet projektin keskeistä toimintaa. Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutukset ja -neuvojakoulutukset ovat reilun puoli vuotta kestäviä koulutuskokonaisuuksia, joissa lähiopetuspäivät ja oman ryhmän ohjaaminen tai neuvontaprosessin toteuttaminen kulkevat rinnakkain.


Koulutusten tavoitteena on, että osallistuja saa tiedollisesti ja kokemuksellisesti kokonais-käsityksen joko Solmuja parisuhteessa -kurssista tai -neuvonnasta sekä oppii käytännössä toteuttamaan kyseistä työmenetelmää. Koulutuksissa pyritään vahvistamaan ja laajentamaan osallistujan ymmärrystä parisuhteeseen liittyvistä kriiseistä sekä antamaan käytännön työvälineitä pariskuntien kanssa toimimiseen, mutta pääpaino on kuitenkin strukturoidun menetelmän haltuunotossa. Tämä vuoksi koulutettavien valinnassa pyritään kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että hakijalla on riittävästi sellaista tietotaitoa ja kokemusta parisuhde- tai perhetyöstä, jonka perusteella hän pystyy integroimaan uuden työvälineen osaksi aiempaa osaamistaan. Koulutuskokonaisuudet koostuvat oppimistehtävistä, lähiopetuspäivistä sekä työnohjauksen alaisuudessa toteutettavasta ryhmän tai parineuvonnan ohjaamisesta. Koulutuksen menetelminä käytetään muun muassa itsenäistä kirjallista työskentelyä, toiminnallisia harjoituksia, pienryhmätyöskentelyä, ohjausharjoitteluja ja työnohjausta. Keskeinen painoarvo on koulutusryhmien yhteisellä prosessilla ja kokemusten jakamisella. Koulutukset ovat laajuudeltaan 5 opintopistettä. Koulutus alkaa niin sanotulla starttipäivällä, jossa tutustutaan Solmuja parisuhteessa -toimintamalliin. Ensimmäisessä koulutuspäivässä annetaan tilaa koulutusryhmän ryhmäytymiselle ja yhteiselle tutustumiselle sekä jaetaan konkreettiset ohjeet koulutuksen aikana toteutettavan Solmuja parisuhteessa -ryhmän kokoamiseen tai -neuvontaparin etsimiseen. Starttipäivän jälkeen työparit kokoavat itselleen ryhmän ja neuvojakoulutuksessa olevat etsivät itselleen sopivan pariskunnan neuvontaprosessia varten. Starttipäivän ja seuraavien koulutuspäivien välissä on pidempi tauko, jotta ryhmän kokoamiselle tai pariskunnan etsimiselle jää riittävästi aikaa. Tarvittaessa kouluttajat ovat koulutukseen osallistuvan tukena esimerkiksi miettimässä yhdessä sitä, onko työmenetelmä soveltuva jollekin tietylle pariskunnalle. Starttipäivän jälkeiset koulutuspäivät ovat ensimmäistä ja viimeistä koulutuspäivää lukuun ottamatta kaksipäiväisiä. Ensimmäisessä koulutuspäivässä käydään työnohjauksellisesti läpi jo toteutuneita tapaamisia ja toisessa valmistaudutaan seuraaviin tapaamisiin.

3.4.4 Koulutusryhmän merkitys Solmuja parisuhteessa -koulutuksissa koulutusryhmän ryhmäprosessilla on keskeinen merkitys. Koulutuksen lähtökohtana on koulutukseen osallistuvien asiantuntijuuden arvostaminen sekä Solmuja parisuhteessa -toimintamallin integroiminen koulutukseen osallistuvan omaan työkontekstiin. Koulutusryhmät koostuvat seurakuntien, kuntien ja järjestöjen työntekijöistä, yrittäjistä sekä kokeneista vapaaehtoistyöntekijöistä. Ryhmässä itsessään on läsnä monenlaista työkokemusta sekä ammatillista koulutusta, jotka parhaimmillaan rikastavat koko ryhmän prosessia. Toisaalta taas Solmuja parisuhteessa -struktuuriin liittyy tiettyjen toiminta-periaatteiden noudattaminen, mikä sitoo myös toimintamallia käyttäviä henkilöitä. Osallistuessaan Solmuja parisuhteessa -koulutukseen osallistuja sitoutuu myös ryhmässä toimimiseen ja osallistumiseen. Osallistuja sitoutuu myös itse ryhmään. Poisjääminen


koulutuspäivistä vaikuttaa koko ryhmään. Mikäli koulutettava on poissa joltakin ryhmäkerralta, siitä tiedotetaan koko ryhmälle mahdollisuuksien mukaan etukäteen tai kyseisen kerran alussa. Poissaolot korvataan kirjallisella työskentelyllä. Projektin aikana koulutusryhmien koko vaihteli 6-14 osallistujan välillä. Projektin loppuvaiheessa todettiin, että koulutusryhmän suositeltava koko on 6-10 henkilöä, jotta ryhmäprosessille ja osallistujien työnohjauskysymysten käsittelylle jää riittävästi tilaa.

3.4.5 Ohjaajakoulutus Ensimmäiset Solmuja parisuhteessa -ohjaajat koulutettiin jo ennen varsinaisen projektin alkua ja ohjaajien koulutuksen kehittämistä jatkettiin projektin aikana. Projektin alkuun mennessä Solmuja parisuhteessa -ohjaajina oli työskennellyt jo 26 eri henkilöä ja kursseja järjestetty 18. Projektin päättyessä vuoden 2010 loppuun mennessä Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksia on järjestetty yhteensä 12 ja niihin osallistui 121 henkilöä. Katajalla on pitkäaikainen kokemus parisuhderyhmien ohjaajien kouluttamisesta. Suhteessa Katajan muihin ohjaajakoulutukseen Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksiin sisältyy useampi lähikoulutuspäivä ja toisaalta osallistujista suurin osa on ollut parisuhde- tai perhetyön ammattilaisia tai muuta ammattihenkilöstöä, joka on hakenut toimintamallista lisätyövälinettä omaan työhönsä. Koulutuksen keskeisenä lähtökohtana onkin ollut se, että osallistujilla on jo koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella osaamista, jota Solmuja parisuhteessa -toimintamallilla täydennetään. Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutus on koulutusprosessi, johon sisältyy seitsemän lähiopetuspäivää ja lähiopetuspäivien yhteydessä toteutettavan työnohjauksen alaisuudessa tapahtuva Solmuja parisuhteessa –ryhmän ohjaaminen (Kuva 4). Ryhmää ohjaa joko kaksi koulutuksessa olevaa ohjaajaa tai koulutettava jo valmistuneen Solmuja parisuhteessa -ohjaajan kanssa. Yhdeksän lähiopetuspäivän systeemi oli havaittu toimivaksi Solmuja parisuhteessa parineuvonnan koulutuksissa. Projektin päättyessä myös ryhmänohjaajakoulutuksen lähipäiviä lisättiin seitsemästä lähipäivästä yhdeksään. Solmuja parisuhteessa -ohjaajaksi pätevöitymisen edellytyksenä on kahden kirjallisen oppimistehtävän palauttaminen, osallistuminen kaikkiin lähiopetuspäiviin ja mahdollisten poissaolojen korvaaminen erillisillä kirjallisilla tehtävillä. Tämä lisäksi koulutukseen kuuluu Solmuja parisuhteessa -ryhmäprosessin ohjaaminen (ryhmän minimikoko 3 osallistuvaa paria) ja riittävän hyviksi katsottavien osallistujapalautteiden toimittaminen koulutus-prosessiin liittyvästä ryhmästä. Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksista on kerätty palautetta palautelomakkeen kautta viimeisessä koulutuspäivässä (Liite 3).


KUVA 5. SOLMUJA PARISUHTEESSA ®-OHJAAJAKOULUTUKSEN ETENEMINEN

1. koulutuspäivä

2. koulutuspäivä

3. koulutuspäivä

4. koulutuspäivä

5. koulutuspäivä

6. koulutuspäivä

7. koulutuspäivä

1. ryhmäkerta: Keitä me olemme?

2. ryhmäkerta: Miten tähän on tultu?

3. ryhmäkerta: Miltä tuntuu?

4. ryhmäkerta: Seksuaalisuus solmussa?

5. ryhmäkerta: Missä ollaan nyt?

6. ryhmäkerta: Mitä tahdon?

7. ryhmäkerta: Miten toimitaan?

8. ryhmäkerta: Mitä eväitä saatiin?


3.4.6 Neuvojakoulutus Solmuja parisuhteessa -neuvojien koulutukset aloitettiin jatkoprojektin myötä vuonna 2009. Projektin aikana järjestettiin yhteensä neljä neuvojakoulutusta, joihin osallistui 29 henkilöä. Solmuja parisuhteessa -ryhmään ja ryhmänohjaajakoulutukseen verrattuna neuvonta-sovellus ja sen haltuunottoon liittyvä neuvojakoulutus ovat huomattavasti lyhyemmässä ajassa kehitettyjä kokonaisuuksia. Myös ryhmätoimintaan ja vapaaehtoistyöntekijöiden kouluttamiseen erikoistuneen Katajan toimikentässä pääosin ammattihenkilöstöstä koostuvien parisuhdeneuvojien kouluttaminen on ollut uusi toiminta-alue. Neuvonta ja neuvojakoulutus rakentuivatkin selkeästi aiemman ryhmäsovelluksen pohjalle. Neuvontakoulutuksen erityisenä haasteena oli paitsi lyhyt kehittelyaika, myös se, että ensimmäisten neuvojakoulutusten alkaessa kouluttajilla oli hyvin vähän tai ei ollenkaan omaa kokemusta parineuvonnan toteuttamisesta. Tämä lisäksi heiltä puuttui kokemus siitä, millaista on työskennellä kokoonpanolla, jossa yksi työntekijä työskentelee yhden pariskunnan kanssa. Ensimmäisten neuvojakoulutusten myötä huomattiin, että parineuvojien ja ryhmänohjaajien rooli on erilainen ja myös koulutukselliset tarpeet ovat erilaisia. Kun Solmuja parisuhteessa -ryhmässä toteutuu vertaistuki sekä kokemusten ja ajatusten jakaminen ryhmän kesken, parineuvonnassa tämä ulottuvuus ei toteudu. Ryhmässä pariskunnat tekevät harjoituksia myös itsenäisemmin, kun vastaavasti parineuvonnassa neuvojan rooli harjoitusten ohjaajana on usein aktiivisempi. Lisäksi oli havaittavissa terminologista sekaannusta; vaikka Solmuja parisuhteessa -neuvonta ei ole terapiaa ja tätä painotetaan neuvontaprosessien alussa, havaittiin, että neuvontaan osallistuneilla pariskunnilla saattoivat mennä käsitteet neuvonta ja terapia sekaisin. Kahden ensimmäisen neuvojakoulutusten jälkeen koulutusta uudistettiin ja kouluttajapariksi tulivat henkilöt, joista toisella oli kokemusta parisuhderyhmien kanssa toimimisesta ja toisella kokemusta pari- ja perheneuvonnasta sekä terapiatyöstä. Kun ensimmäisissä koulutuksissa koulutukseen osallistuvilta velvoitettiin oman parisuhteensa prosessointia ja neuvontaan liittyvien harjoitusten tekemistä myös itsenäisesti tai oman puolison kanssa, tämä jätettiin seuraavissa koulutuksissa vapaaehtoiseksi mahdollisuudeksi. Oman parisuhteen prosessoinnin osalta katsottiin, että koulutuspäivien puitteissa ei ole mahdollista käsitellä oman prosessoinnin herättämiä asioita eikä koulutuksen järjestäjän puolelta järjestää riittävää tukea prosessointiin. Lisäksi katsottiin, ettei koulutukseen osallistumiseen voi olla omaan parisuhdetilanteeseen tai -historiaan liittyviä edellytyksiä vaan koulutukseen on mahdollista osallistua, vaikka ei olisi omakohtaista kokemusta parisuhteesta. Koulutussisällöistä erityisesti koulutuksen harjoittelut uudistettiin. Harjoittelussa otettiin käyttöön case-työskentelyt ja pyrittiin sitä kautta mahdollistamaan parisuhdekriisien tarkasteleminen eri näkökulmasta.


Solmuja parisuhteessa -neuvojakoulutus on koulutusprosessi, johon sisältyy yhdeksän lähiopetuspäivää ja lähiopetuspäivien yhteydessä toteutettavan työnohjauksen alaisuudessa tapahtuva Solmuja parisuhteessa -neuvontaprosessin ohjaaminen. Solmuja parisuhteessa -neuvojaksi valmistumiseen vaaditaan kahden kirjallisen oppimistehtävän palauttaminen, osallistuminen kaikkiin lähiopetuspäiviin ja mahdollisten poissaolojen korvaaminen erillisillä kirjallisilla tehtävillä. Tämä lisäksi edellytetään yhden Solmuja parisuhteessa -neuvontaprosessin toteuttaminen ja riittävän hyviksi katsottavien osallistujapalautteiden toimittaminen koulutusprosessiin liittyvästä neuvonnasta. Solmuja parisuhteessa -neuvojakoulutuksista on kerätty palautetta erillisen palaute-lomakkeen kautta viimeisessä koulutuspäivässä.

Kuva Solmuja parisuhteessa neuvojakoulutuksen kahvitauolta keväällä 2009.


KUVA 6. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -NEUVOJAKOULUTUKSEN ETENEMINEN

1. koulutuspäivä

2. koulutuspäivä

3. koulutuspäivä

4. koulutuspäivä

5. koulutuspäivä

7. koulutuspäivä

9. koulutuspäivä

1. kerta: Solmu parisuhteessa

2. kerta: Miten tähän on tultu?

3. kerta: Miltä tuntuu?

4. kerta: Seksuaalisuus solmussa?

5. kerta: Missä ollaan nyt?

6. kerta: Mitä tahdon?

7. kerta: Miten toimitaan?

8. kerta: Mitä eväitä saatiin?

6. koulutuspäivä

8. koulutuspäivä


3.4.7 Muuntokoulutus

Jo Solmuja parisuhteessa -ryhmänohjaajiksi tai -parineuvojaksi kouluttautuneet voivat saada pätevyyden myös toiseen toimintamallin sovellukseen muuntokoulutuksen kautta. Sekä ryhmänohjaajasta parineuvojaksi että parineuvojasta ryhmänohjaajaksi haluaville on omat, erilliset muuntokoulutuksensa. Projektin aikana muuntokoulutuksia järjestettiin kaksi. Ensimmäinen muuntokoulutus järjestettiin keväällä 2010 ja se oli luonteeltaan pilottikoulutus. Kyseisen muuntokoulutuksen myötä kahdeksan jo Solmuja parisuhteessa -ryhmänohjaajiksi kouluttautunutta pätevöityi parineuvojaksi. Koulutuksen pilottiluonne toteutui niin, että osallistujat sitoutuivat antamaan jokaisesta koulutuspäivästä erikseen kirjallista palautetta ja osallistuivat siten koulutusmallin kehittämiseen, mikä huomioitiin myös koulutuksen hinnassa. Seuraava koulutus toteutettiin Tampereella syksyllä 2010 ja sen kautta kuusi ryhmänohjaajaa kouluttautui parineuvojaksi. Muuntokoulutukset ovat prosesseina suunnilleen yhtä pitkiä kuin varsinaiset ohjaaja- ja neuvojakoulutuksetkin, koska myös niihin kuuluu joko Solmuja parisuhteessa -ryhmän tai -parineuvonnan toteuttaminen työnohjauksen alaisuudessa koulutuksen aikana. Lähiopetuspäiviä on kuitenkin vain neljä ja lähiopetuspäivien osalta muuntokoulutus onkin kevyempi koulutuskokonaisuus (Kuva 7). Muuntokoulutuksen kautta pätevöitymiseen vaaditaan osallistuminen kaikkiin lähiopetuspäiviin ja tarvittaessa mahdollisen poissaolon kirjallinen korvaaminen sekä joko ryhmä- tai neuvontaprosessin toteuttaminen ja riittävän hyviksi katsottavien osallistuja-palautteiden toimittaminen kyseisestä työskentelystä. Tavoitteet ja työskentelytavat ovat vastaavia kuin pidemmissä ohjaaja- ja neuvoja-koulutuksissa, mutta esimerkiksi oppimistehtävistä ja lähiopetuspäivien puitteissa toteutettavista harjoitteluista on muuntokoulutuksessa tingitty. Solmuja parisuhteessa -muuntokoulutuksista on kerätty palautetta erillisen palautelomakkeen kautta viimeisessä koulutuspäivässä (liite 3).


KUVA 7. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -MUUNTOKOULUTUKSEN ETENEMINEN

2. koulutuspäivä

3. koulutuspäivä

4. koulutuspäivä

1. tapaaminen: Solmu parisuhteessa

2. tapaaminen: Miten tähän on tultu?

3. tapaaminen: Miltä tuntuu?

4. tapaaminen: Seksuaalisuus solmussa?

5. tapaaminen: Missä ollaan nyt?

6. tapaaminen: Mitä tahdon?

7. tapaaminen: Miten toimitaan?

8. tapaaminen: Mitä eväitä saatiin?

1. koulutuspäivä


3.5 Solmuja parisuhteessa® - kirjallinen materiaali

3.5.1 Materiaalia eri kohderyhmille Solmuja parisuhteessa -kirjallisen materiaalin luomisessa on huomioitu monia kohderyhmiä. Materiaalia on luotu toimintamallista tiedottamista varten koulutusten kohderyhmälle ja kriisissä oleville pariskunnille. Ohjaaja-, neuvoja- ja muuntokoulutuksia varten on luotu materiaalia niin koulutuksiin osallistujille kuin kouluttajillekin. Luonnollisesti itse toiminta-mallin toteuttamiseen on myös omat materiaalinsa sekä työntekijälle että pariskunnalle. Erityisesti parisuhteessa oleville suunnattu Solmu parisuhteessa -kirjanen on puolestaan tietopaketti parisuhteen kriiseistä ja sitä voi käyttää joko Solmuja parisuhteessa työskentelyn tukena tai itsenäisenä aineistona. Lisäksi toimintamallin pohjalta on luotu materiaalia kaikille kiinnostuneille suunnattua yleisöluentoa varten. Solmuja parisuhteessa -materiaaliin sisältyy 1) esitteet Solmuja parisuhteessa -kurssista ja -parineuvonnasta sekä -ohjaajakoulutuksesta 2) Solmu parisuhteessa -kirjanen 3) Solmuja parisuhteessa -työkirjat kursseille ja parineuvontaan osallistuville pariskunnille 4) Solmuja parisuhteessa -ryhmänohjaajan ja -parineuvojan kirjat työntekijöille 5) Solmuja parisuhteessa -kouluttajan kirjat ohjaaja-, parineuvoja- ja muuntokoulutuksia varten 6) Solmuja parisuhteessa –yleisöluennon kalvot. 3.5.2 Materiaali markkinointia ja tiedotusta varten

Solmuja parisuhteessa -toimintamallin esittely- ja markkinointitarkoituksiin on luotu esitteet. Projektin aikana esitteitä on painotuotteena julkaistu yhteensä kolme: kurssiesite, neuvontaesite sekä esite ohjaajakoulutuksesta. Lisäksi parineuvonnasta on julkaistu sähköinen esite internetissä. Esitteiden tavoitteena on kertoa lyhyesti toimintamallista ja kohderyhmästä, jolle kurssi, neuvonta tai koulutus on suunnattu. Esitteitä on ollut saatavissa ilmaiseksi Kataja-Parisuhdekeskuksessa ja lisäksi niitä on ollut mahdollista myös tilata. Erityisesti koulutuksiin osallistuneet ohjaajat ja neuvojat ovat käyttäneet esitteitä toiminnasta tiedottamiseen ja heillä on ollut mahdollista lisätä omat yhteystietonsa esitteisiin.

3.5.3 Solmu parisuhteessa® -kirjanen Arja Kinnulan (nyk. Seppänen) kirjoittaman Solmu parisuhteessa -kirjan avulla on mahdollista selvittää parisuhteen vaikeaan tilanteeseen johtaneita tekijöitä ja löytää ratkaisuja tilanteesta selviämiseen.


Kirjanen toimii Solmuja parisuhteessa -ryhmissä ja -neuvonnoissa oheislukemistona. Kirjasen avulla osallistujat perehtyvät seuraavan kerran teemaan jo kotona. Ohjaajille ja neuvojille kirjanen on apuväline niin Solmuja parisuhteessa -toimintamalliin perehtymisessä kuin yksittäisten tapaamisten valmistelussa. Lisäksi kirja on vapaasti tilattavissa Katajasta ja sitä voivat ostaa myös muut aiheesta kiinnostuneet. Kirja on kirjoitettu niin, että siihen on mahdollista tutustua myös ilman Solmuja parisuhteessa -työskentelyyn osallistumista. Solmu parisuhteessa -kirjan teemat seuraavat Solmu parisuhteessa tapaamiskertojen teemoja. Kirjan alkupuolella puhutaan solmusta ilmaisuna parisuhteen ongelmasta sekä menneisyydestä, tunteista ja seksuaalisuudesta. Jälkimmäisen puoliskon alaluvuissa puhutaan parisuhteen nykyhetkestä ja sen mahdollisuuksista sekä tulevaisuudesta, tahdosta ja toiminnasta. Kirjasen lopussa on teksti liittyen lapsiin parisuhdekriisin keskellä sekä solmusta rakkauden mahdollisuutena.

3.5.4 Solmuja parisuhteessa® - työkirja Solmuja parisuhteessa -työskentelyn tueksi on luotu omat työkirjansa pariskuntien käyttöön. Sekä ryhmään että parineuvontaan osallistuville on omat työkirjansa, mutta ne ovat pitkälti samanlaiset. Työkirjan ensisijainen tehtävä on tukea omaa prosessointia sekä pariskunnan keskinäistä työskentelyä. Solmuja parisuhteessa -työkirjassa edetään kurssin tai neuvonnan teemojen ja tavoitteiden mukaisesti aina ensimmäisestä kerrasta viimeiseen saakka. Siihen on koottu johdannon-omaista aineistoa esim. puhumisen ja kuuntelemisen taidoista. Lisäksi työkirjassa on kunkin kokoontumisen tavoitteet, ohjeita työskentelyihin, pohdintakysymyksiä, kotitehtäviä ja matkapäiväkirja.

3.5.5 Solmuja parisuhteessa® -ohjaajan ja -neuvojan kirja

Solmuja parisuhteessa työskentelyä ohjaavalle työntekijälle on oma kirjansa. Ohjaajan kirja on suunnattu ryhmänohjaajille ja neuvojan kirja parineuvojille. Kirjan alussa kerrotaan perustietoa Solmuja parisuhteessa -toimintamallista, sen erilaisista toteuttamisvaihtoehdoista, toimintamallin toteuttamiseen liittyvistä käytännön asioista sekä tarpeellisista tarvikkeista ja materiaalista. Jotta toimintamalli tavoittaisi juuri ne pariskunnat, joille työskentely on suunnattu, on ennen työskentelyn alkua tärkeää selvittää toimintamallin soveltuvuus kiinnostuneille paris-kunnilla. Tätä varten ohjaajan ja neuvojan kirjassa on ohjeet siitä, kuinka pariskuntien kanssa ennen työskentelyn alkua menetellään. Esitietolomakkeiden avulla on mahdollista haasta-tella puolisot. Jos voidaan olettaa toimintamallin palvelevan pariskuntaa, voidaan proses-sissa edetä ja lähettää pariskunnalle täytettäväksi odotukset ja tavoitteet –lomakkeet, joiden avulla sekä tulevat osallistujat että työntekijä voi orientoitua työskentelyn alkamiseen.


Ohjaajan kirjassa on tarkat ohjeet työskentelylle ryhmässä sekä suositus kuhunkin työskentelyyn käytettävästä ajasta. Neuvojan kirjassa aikasuositukset on jätetty pois, ajankäytöstä mainitaan ainoastaan kunkin tapaamiskerran kokonaiskestosuositus. Kukin työskentelykerta sekä ryhmässä että parineuvonnassa rakentuu pääsääntöisesti aloituksesta, virittävästä tehtävästä, teematyöskentelystä ja päätöksestä. Materiaalissa on eritelty kullekin tapaamiskerralle omat tavoitteensa sekä rakenteen mukaisesti etenevät työskentelyt. Työskentelyt on pyritty kuvaamaan ja ohjeistamaan mahdollisimman selkeästi, jotta struktuuria olisi helppo seurata ja turvallista toteuttaa. Ohjaajan ja neuvojien kirjoista löytyvät myös ohjeet palautekeskustelun käymiseen sekä palautelomakkeet, joiden avulla työntekijä saa työskentelystä palautetta.

3.5.6 Solmuja parisuhteessa® -kouluttajan kirjat Solmuja parisuhteessa -ohjaaja, -neuvoja ja -muuntokoulutuksia varten on kehitetty oma erillinen materiaali kouluttajia varten. Kehitystyössä on käytetty apuna koulutuksiin osallistuneilta kerättyä materiaalia sekä Katajan luomaa aiempaa materiaalia parisuhdekurssien ja -ryhmien ohjaajien koulutusta ajatellen. Kouluttajien materiaaleista käytetään nimitystä kouluttajan kirjat ja kutakin koulutuskokonaisuutta varten on luotu omat kouluttajan kirjansa. Kouluttajina ovat toimineet Katajan omat parisuhdekouluttajat sekä Katajan valtuuttamat freelancerkouluttajat. Kouluttajat kirjat on tarkoitettu vain kouluttajien käyttöön. Solmuja parisuhteessa -koulutukset ovat strukturoitua koulutusta ja kouluttajan kirjoissa annetaan selkeä malli siitä, kuinka koulutus toteutetaan. Koulutuspäiviin kuuluu myös työnohjausta, mitä varten koulutuksiin osallistujat tuovat omia työnohjauskysymyksiään ja - teemojaan. Työnohjauksen osalta koulutuspäivät räätälöidään kutakin koulutuspäivää varten erikseen. Työnohjausteemoja pyydetään osallistujilta ennen kutakin koulutuspäivää jo ennakkoon, jotta kouluttajat voivat suunnitella työnohjauskysymysten käsittelytapoja. Kuitenkin myös koulutuspäivissä on mahdollisuus tuoda esille kysymyksiä ja teemoja, joita toivoo käsiteltävän. Kouluttajan kirjat alkavat perustietopaketilla toimintamallista sekä ennen koulutusta tarvittavista valmisteluista: markkinoinnista, tiedusteluihin vastaamisesta ja hakemuksista, ohjaajakoulutettavien valinnasta ja valinnasta tiedottamisesta. Tämän jälkeen kuvataan kunkin koulutuspäivän sisällöt ja työskentelyt ja ajankäyttösuositukset. Lisäksi kirjan loppuun on koottu materiaalipankki liittyen tavallisimpiin työnohjausteemoihin sekä lisämateriaalia kouluttajaa ja osallistujia ajatellen.


4. SOLMUJA PARISUHTEESSA -PROJEKTIN TAVOITTEET

4.1 Määrälliset tavoitteet Solmuja parisuhteessa -projekti koostui vuosina 2006-2008 toteutetusta projektista sekä siihen liittyvästä jatkoprojektista, joka ajoittui vuosille 2009-2010. Määrälliset tavoitteet liittyivät erityisesti vuoden 2008 loppuun päättyneessä projektissa. Jatkoprojektin keskeisiä tavoitteita olivat toiminnan vakiinnuttaminen ja parisuhdeneuvonta sovelluksen kehittäminen eikä siinä asetettu niin selkeitä numeerisia tavoitteita. Vuosina 2006-2008 toteutetun projektin tavoitteina kurssivolyymia ajatellen oli:

1) järjestää yhteensä 113 Solmuja parisuhteessa -kurssia 2) 822 henkilön osallistuminen kursseille

Projektin jatkuessa vuonna 2009 päämäärään pyrittiin entistä laajemmalla tarjonnalla. Tavoitteeksi muodostui Solmuja parisuhteessa -kurssi- ja neuvontatoiminnan levittäminen työntekijätasolta asiakastasolle markkinoimalla. Tarkoituksena oli levittää uutta palvelumuotoa vanhan rinnalla:

3) Neuvontatoiminnan levittäminen 4) Kurssitoiminnan edelleen levittäminen

Projektin alkaessa vuonna 2006 Katajalla oli kolme Solmuja parisuhteessa -ohjaajien kouluttajaa ja 26 ohjaajaa. Kurssien levittäminen edellytti kuitenkin ohjaajaresurssien ja ohjaajien kouluttaminen kouluttajaresurssien lisäämistä. Projektin koulutustavoitteina oli:

5) 28 Solmuja parisuhteessa -ohjaajien kouluttajan valmistuminen 6) pitää 10 ohjaajakoulutusta 7) 100 Solmuja parisuhteessa -kurssiohjaajan (50 työparin) valmistuminen

Projektin jatkuessa vuonna 2009 Katajan oli tarpeen kouluttaa Solmuja parisuhteessa -ohjaajien lisäksi myös neuvojia toteuttamaan Solmuja parisuhteessa -neuvontaa. Tavoitteena oli levittää uusia palvelumuotoja vanhan rinnalla:

8) Parisuhdeneuvojakoulutuksen levittäminen 9) Ryhmänohjaajakoulutuksen edelleen levittäminen 10) Parisuhdeneuvojan ja Ryhmänohjaajan muuntokoulutusten levittäminen

Kurssien ja ohjaajakoulutusten levittämisen perusajatuksena oli maantieteellisen laajuuden saavuttaminen. Tarkoituksena oli, että Solmuja parisuhteessa -kurssit eivät olisi ainoastaan pääkaupunkiseudulla asuvien mahdollisuus, vaan toimintaa, jota on ympäri Suomea.


Projektin tavoitteena olikin:

11) järjestää Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksia yhteensä 14 eri paikkakunnalla Projektissa ei haluttu tyytyä pelkästään toiminnan levittämiseen, vaan keskeisenä pidettiin myös pyrkimystä toiminnan vakiinnuttamiseen. Solmuja parisuhteessa -toiminnan vakiinnuttaminen edellyttää, että koulutetut ohjaajat järjestävät kursseja myös koulutuksen jälkeen. Projektin tavoitteena oli, että:

12) kukin ohjaajakoulutuksen käynyt ohjaa 2 Solmuja parisuhteessa -kurssia seuraavan kahden vuoden aikana

Solmuja parisuhteessa -toimintaa päätettiin levittää vahvasti kytköksissä paikallisten toimijoiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimintaan, koska paikallisten toimijoiden katsottiin olevan keskeisessä roolissa Solmuja parisuhteessa -toiminnan vakiinnuttamisen mahdollistajina. Projektin tavoitteina oli, että:

13) Solmuja parisuhteessa -toiminta laajenee kuntien, järjestöjen ja seurakuntien työmuodoksi

14) kussakin ohjaajien koulutusryhmässä yli puolet koulutettavista on kuntien, järjestöjen tai seurakuntien työntekijöitä

15) kunnat, järjestöt tai seurakunnat järjestävät 75 % kursseista Solmuja parisuhteessa -kurssitoiminnan vakiinnuttaminen osoittautui projektin alkuvuosien aikana haasteelliseksi. Kun projekti sai jatkoa vuonna 2009, katsottiinkin tarpeelliseksi alkaa kartoittaa Solmuja parisuhteessa -toiminnan vakiinnuttamisen haasteita toiminnan edelleen levittämistä varten. Projektin tavoitteina oli kartoittaa:

16) Ryhmänohjaamisen vakiinnuttamisen haasteet 17) Parisuhdeneuvonnan vakiinnuttamisen haasteet 18) Toiminnan levittämisen ja vakiinnuttamisen haasteet

Vakiinnuttamisen haasteiden kartoittamisen jälkeen tavoitteiksi otettiin Solmuja parisuhteessa -toiminnan vakiinnuttamisen haasteisiin vaikuttaminen toiminnan levittämisen tehostamiseksi, eli:

19) Kurssi- ja neuvontatoiminnan vakiinnuttamisen haasteisiin vaikuttaminen 20) Koulutustoiminnan vakiinnuttamisen haasteisiin vaikuttaminen

Tiedottamisen suhteen projektin kuluessa tavoitteina oli:

21) Järjestettävien kurssien ja koulutusten täyttyminen 22) Jakaa informaatiota Solmuja parisuhteessa -toimintamallista ja parisuhteen kriiseistä 23) Julkaista viisi lehdistötiedotetta


4.2 Laadulliset tavoitteet Kohti Solmuja parisuhteessa -projektin päämäärää, avun tarjoamista kriisissä oleville pareille, pyrittiin myös laadullisesti, eli kehittämällä toimintamuotoa sisällöllisesti ja kiinnittämällä huomiota osallistujatyytyväisyyteen. Solmuja parisuhteessa -kurssi ja -ohjaajakoulutus olivat hyvässä vaiheessa jo ennen projektin alkua, mutta niitä haluttiin hioa edelleen yhä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Projektin tavoitteina oli, että:

1) 80 % Solmuja parisuhteessa -kursseille osallistuneista kokee kurssin auttaneen heitä parisuhdekriisinsä selvittelyssä vähintään kohtuullisen hyvin

2) 80 % Ohjaajakoulutuksiin osallistuneista kokee koulutuksen täyttäneen vähintään kohtuullisesti sille asetetut tavoitteet

Kun Solmuja parisuhteessa -projekti sai jatkoa, toiminnan laadun arviointiin haluttiin tuoda myös toiminnan vaikutusten arvioinnin ulottuvuus. Solmuja parisuhteessa -toiminnan vaikutusten kartoittaminen päätettiin toteuttaa eri tavoin toimintaan osallisina olleilta kysymällä:

3) Kursseille ja parineuvontaan osallistuneilta kysyminen 4) Ohjaajilta ja neuvojilta kysyminen

Solmuja parisuhteessa -kurssi oli alun perin suunniteltu toteutettavaksi iltakurssina niin, että kokoontumisia on viikon ja kahden viikon välein. Projektin aikana kokeiltiin kuitenkin myös muita toteutusvaihtoehtoja, kuten viikonloppukursseja. Projektin kehittämistavoitteina oli kurssitoiminnan osalta:

5) Kurssin jälkitapaamisen merkityksen ja toimivuuden selvittäminen 6) Kurssin työskentelyjen ja harjoitusten kehittäminen edelleen

Ohjaajakoulutuksen osalta projektin kehittämistavoitteina oli:

7) Yhä paremman ohjaajakoulutusstruktuurin etsiminen, tavoitteena yhä parempi koulutuksen sisällön vastaavuus suhteessa osallistujien tarpeisiin

8) Etsiä malleja, joiden avulla ohjaajia voidaan tukea myös koulutuksen jälkeen kurssien ohjaamisessa

Projektin jatkuessa Solmuja parisuhteessa -toimintamallia haluttiin laajentaa. Solmuja parisuhteessa -kurssien ja -ohjaajakoulutusten kehittämisen rinnalle otettiin parikohtaisen Solmuja parisuhteessa -toimintamallin kehittäminen. Parikohtainen toimintamalli eroaa ryhmäkohtaisesta siten, että yksi parisuhdeneuvoja ohjaa yhtä asiakasparia kerrallaan, kun vertaisryhmässä ohjaajia on kaksi ja osallistujapareja neljä. Projektin tavoitteiksi asetettiin:

9) Parisuhdeneuvontamallin kehittäminen 10) Parisuhdeneuvojakoulutuksen kehittäminen


Projektin myötä valmistui sekä Solmuja parisuhteessa -ryhmänohjaajia että -parisuhdeneuvojia ja joillekin valmistuneista oli tarpeellista saada pätevyys molempiin toimintamuotoihin. Tästä syystä tavoitteeksi asetettiin muuntokoulutuksen kehittäminen kouluttautuneille ryhmänohjaajille ja parisuhdeneuvojille:

11) Parisuhdeneuvojan täydennyskoulutuksen kehittäminen ryhmänohjaajakoulutuksen käyneille

12) Ryhmänohjaajan täydennyskoulutuksen kehittäminen parisuhdeneuvojakoulutuksen käyneille

Solmuja parisuhteessa -toimintamalliin ei toistaiseksi kuulu kouluttajakoulutusta. Ohjaajien ja neuvojien kouluttaminen edellyttää kuitenkin myös kouluttajaresursseja. Tästä syystä projektissa haluttiin selvittää vaihtoehtoja kouluttajakysymyksen ratkaisemiseksi. Projektin kehittämistavoitteina kouluttajakoulutuksen osalta oli:

13) Selvittää, miten uusien kouluttajien tarve voidaan parhaiten täyttää 14) Selvittää, miten kouluttajia kannattaa kouluttaa 15) Luoda käytäntö, jolla voidaan kouluttaa ja perehdyttää tarvittavat uudet kouluttajat

Projektin edetessä koettiin, että Solmuja parisuhteessa -toiminnan tehokas edelleen levittäminen ja kehittäminen vaatii uudenlaisia toimenpiteitä, jottei asiakkaiden ja ammattilaisten kiinnostus alkaisi alkuinnostuksen jälkeen hiipua. Tavoitteeksi asetettiin Solmuja parisuhteessa -luentotoiminnan kehittäminen tiedotuksen ja markkinoinnin edistämisen näkökulmasta.

16) Kehitetään Solmuja parisuhteessa -luento edistämään Solmuja parisuhteessa –toiminnasta tiedottamista

17) Kehitetään parisuhteen kriisiin liittyvistä teemoista tiedotusta Oleellinen osa Solmuja parisuhteessa -toimintamallin kehittämistyötä oli kirjallisen materiaalin tuottaminen. Vuonna 2006 julkaistu Solmu parisuhteessa -kirja palvelee kaikkia projektin asiakasryhmiä. Projektin alun kehittämistavoitteina materiaalin suhteen oli yksilöidyn Solmuja parisuhteessa -toimintaa tukevan materiaalin tuottaminen:

18) Kurssilaisten työkirjan tuottaminen, joka sisältää kurssiin liittyviä tehtäviä 19) Ohjaajakoulutusesitteen tuottaminen ja ohjaajan kirjan kehittäminen 20) Kouluttajan kirjan tuottaminen

Projektin edetessä uudeksi tavoitekokonaisuudeksi muodostui Solmuja parisuhteessa -kirjallisen materiaalin kehittäminen parikohtaiseen Solmuja parisuhteessa -toimintaan:

21) Parisuhdeneuvontaan soveltuvan asiakkaan työkirjan kehittäminen 22) Parisuhdeneuvojalle soveltuvan neuvojan kirjan kehittäminen 23) Parisuhdekouluttajalle soveltuvan kouluttajan kirjan kehittäminen 24) Neuvonnan ja neuvojakoulutuksen esitteiden laatiminen


Toimintamallia ajatellen projektin kehittämistavoitteina oli:

25) Rakentaa valmiit mallit, joita voi projektin päätyttyä kehittää eteenpäin 26) Perehtyä siihen, millä tavalla toimintamallia kannattaa levittää 27) Kokeilla erilaisia ratkaisuja ohjaajakoulutusten sijoittamisen suhteen ja löytää

toimivin malli Projektin kehittämistavoitteena tiedotusta ajatellen oli:

28) Selvittää, miten lähestyä eri kohderyhmiä

kuva on vuodelta 2009 Tampereen koulutusryhmän työskentelystä


5. PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN

5.1 Projektin toteuttaja Solmuja parisuhteessa -projektin toteutti Kataja-Parisuhdekeskus ry. Projektissa työskenteli projektikoordinaattori sekä parisuhdekouluttaja. Projektikoordinaattori kantoi päävastuun projektihallinnasta sekä projektin seuranta- ja raportointityöstä ja parisuhdekouluttaja oli koordinaattorin työparina kehitys- ja koulutustyössä. Lisäksi erityisesti kehitys- ja tiedotustyöhön osallistuivat myös muut Katajan työntekijät. Projektista riippumattomista syistä projektin hallinnoinnista vastaava työntekijä vaihtui useampaan kertaan, mikä osaltaan lisäsi projektin haavoittuvuutta. Projektin muita keskeisiä toimijoita olivat Solmuja parisuhteessa -ohjaajat ja -neuvojat sekä työskentelyihin osallistuneet pariskunnat sekä kunnat, järjestöt ja seurakunnat. Projektin keskeiset toimijat ja heidän roolinsa projektissa on esitelty kootusti Solmuja parisuhteessa -projektin toteutustapaa kuvaavassa kuviossa.

KUVA 8. SOLMUJA PARISUHTEESSA -PROJEKTIN TOTEUTUSTAPA

Kriisissä

olevat

pariskunnat

Kurssit ja

neuvonnat

Tiedotus

Kataja –

Parisuhdekeskus

ry

Ohjaajat ja

neuvojat

Resurssit Kunnat,

järjestöt,

seurakunnat

Tiedotus Koulutus


5.2 Tiedottaminen Projektin tavoitteisiin pääsemisessä tiedotustyö oli oleellinen lähtökohta, jotta sekä pariskunnat että ammattilaiset ja vapaaehtoistyöntekijät löytäisivät toimintamallin. Projektin toteuttajataho kantoi päävastuun projektin tiedotustyöstä. Kataja-Parisuhdekeskus ry tiedotti toimintamallista sekä siihen liittyvistä koulutuksista, kursseista ja neuvonnoista kotisivuillaan osoitteessa www.katajary.fi. Lisäksi Kataja tuotti markkinointi- ja tiedotus-tarkoituksiin painettuja ja sähköisiä esitteitä sekä muuta materiaalia. Solmuja parisuhteessa -yleisöluento on tapa tiivistää toimintamallin oleellinen sisältö ja samalla tarjota tietoa parisuhdekriiseistä sekä kertoa toimintamalliin liittyvistä mahdollisuuksista. Projektin aikana yleisöluentoa varten luotiin omat kalvot. Toimintamallista tiedottamista ja markkinointia ovat palvelleet myös projektin aikana julkaistut lehdistötiedotteet sekä lehtiartikkelit. Lehdistötiedotteet julkaistiin vuosina 2005, 2006, 2007 ja 2009. Artikkeleita julkaistiin muun muassa Suomen Kasvatus- ja perhe-neuvontaliiton Kasper-lehdessä vuonna 2007 ja Mielenterveyden keskusliiton Käsi Kädessä -lehdessä sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonia- ja nuorisotyöntekijöiden yhteisessä Dino-lehdessä vuonna 2010. Solmuja parisuhteessa -projektista tiedotettiin koulutuspaikkakuntien kuntien, järjestöjen ja seurakuntien päättäjille ja johtajille. Heille lähetettiin projektikuvaus ja tietoa Solmuja parisuhteessa -toiminnasta. Projektista tiedotettiin myös Stakesiin, Kuntaliittoon ja Sosiaalialan kehittämiskeskuksiin. Tiedotusta hoidettiin myös henkilökohtaisin kontaktein lähettämällä esimerkiksi sähköpostitse tietoa tulevista koulutuksista kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työntekijöille. Lisäksi toimintamalliin liittyen pidettiin tietoiskuja ja alustuksia erilaisissa tilaisuuksissa. Solmuja parisuhteessa -toimintamallia esiteltiin Parisuhdepäivien kanavassa vuonna 2007. Parisuhteen palikat -työryhmälle toimintamallia esiteltiin myös vuonna 2009. Vuonna 2010 toimintamalli oli esillä Perhetutkimuspäivillä Jyväskylässä, kun projektikoordinaattori piti alustuksen päivillä järjestetyssä parisuhdetyöryhmässä. Tiedotustyössä ovat olleet mukana myös koulutetut ohjaajat ja neuvojat, jotka ovat käyttäneet kursseista ja neuvonnoista tiedottamiseen oman paikkakuntansa ja oman yhteisönsä markkinointiväyliä, esimerkiksi kohdennettua tiedotusta sopiville pareille tai lehti-ilmoituksia. Solmuja parisuhteessa -esitteet olivat myös maksutta ohjaajien saatavilla ja eteenpäin välitettävissä.


5.3 Koulutustoiminta Projektin keskeinen keino mahdollistaa apua pariskunnille toimintamallin kautta oli kouluttaa Solmuja parisuhteessa -ohjaajia ja -neuvojia käyttämään toimintamallia pariskuntien kanssa työskennellessä. Solmuja parisuhteessa -projektin toteuttajan suora kontakti olikin vahvin suhteessa työntekijöihin, jotka toimivat Solmuja parisuhteessa -neuvojina ja ohjaajina. Yhdessä ohjaajakoulutusryhmässä saattoi kouluttautua 8-14 ohjaajaa. Solmuja parisuhteessa -toiminnan vakiinnuttamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että koulutetut ohjaajat ja neuvojat järjestävät kursseja ja tarjoavat parisuhdeneuvontaa. Ohjaajia pyrittiinkin tukemaan pitämällä heihin yhteyttä kirjeitse, sähköpostitse ja puhelimitse. Solmuja parisuhteessa -kouluttajat olivat ohjaajien käytettävissä esimerkiksi ryhmän ohjaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämän lisäksi koulutetuille ohjaajille pyrittiin järjestämään mahdollisuuksia löytää työpareja vetämään kursseja tiedottamalla ohjaajaparia vailla olevista henkilöistä. Projektin aikana järjestettiin täydennyskoulutuspäivä tunnekeskeisestä pariterapiasta Solmuja parisuhteessa -ohjaajille ja neuvojille huhtikuussa 2009. Lisäksi viimeisenä projektivuonna suunniteltiin ja markkinointiin parisuhdekriisien erityisosa-alueisiin liittyvä seminaari, joka on suunnattu täydennyskoulutukseksi Solmuja parisuhteessa -ohjaajille ja neuvojille. Seminaari järjestetään tammikuussa 2010.

5.4 Toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen 5.4.1 Kokeilu intensiivipaikkakunnista

Projektin levittämisen tapoja kartoitettiin valitsemalla kaksi intensiivipaikkakuntaa, joilla oli kaksi ohjaajakoulutusta projektin aikana. Intensiivipaikkakuntien avulla oli tarkoitus selvittää, miten toiminnan vakiinnuttaminen onnistuu niillä paikkakunnilla, joilla on yksi Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutus verrattuna yhden koulutuksen paikkakuntiin. Solmuja parisuhteessa -toiminnasta pyrittiin muodostamaan erityisesti intensiivi-paikkakunnille jatkuva toimintamuoto. Yksittäisten koulutusten riskinä ajateltiin olevan, että Solmuja parisuhteessa -toiminta vakiintuu alueelle heikommin kuin niille paikkakunnille, joilla järjestetään useampi koulutus. Jos paikkakunnalla on vain vähäinen määrä ohjaajia, toiminnan keskeytymisen riski kasvaa esimerkiksi työntekijöiden vaihtumisen vuoksi. Intensiivipaikkakunniksi valittiin Jyväskylä ja Oulu. Jyväskylän valintaan vaikutti yhteys meneillään olevaan Perhe-hankkeeseen ja Oulu valittiin puolestaan intensiivipaikka-kunnaksi, koska Oulussa on jo melko vahvaa parisuhdetoimintaa. Kataja ry. on järjestänyt Oulun seudulla kaksi Rikasta minua! -kurssien ohjaajakoulutusta, kaksi seurakunta-koulutusta ja Oulun seurakunta-yhtymällä oli käynnissä Kotiinpäin-parisuhdeprojekti vuosina 2006–2007.


Niin sanottu intensiivipaikkakuntamenenettely ei kuitenkaan tuottanut tuloksia siinä mielessä kuin oli alun perin ajateltu. Siitä huolimatta, että Jyväskylässä pidettiin useampi Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutus, paikkakunnasta ei muodostunut varsinaista intensiivipaikkakuntaa Solmuja parisuhteessa -toiminnan harjoittamisen suhteen eikä toiminta vakiintunut sinne merkittävällä tavalla paremmin kuin muille Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuspaikkakunnille. Solmuja parisuhteessa -projektin alussa vuonna 2006 oli tavoitteena, että kullekin paikkakunnalle olisi saatu yhteyshenkilö, joka vakiinnuttaa Solmuja parisuhteessa -toimintaa alueellaan, tukee koulutuksen käytännön järjestelyissä ja koulutettavien löytämisessä. Yhteyshenkilöitä ajateltiin tavoitella sekä Solmuja parisuhteessa -ohjaajiksi valmistuvien parista että muilta tahoilta. Projektin alkutaipaleella kävi kuitenkin selväksi, että Solmuja parisuhteessa -ohjaajien keskuudesta ei löytynyt halukkuutta ryhtyä ohjaajan roolin lisäksi myös yhteyshenkilön rooliin. Ohjaajat kokivat olevansa tähän liian kiireisiä. Myöskään muilta, esimerkiksi parisuhdetoiminnan järjestäjätahojen edustajilta, ei löytynyt vielä tässä vaiheessa valmiutta sitoutua Solmuja parisuhteessa -toiminnan yhteyshenkilöiksi. Myös Solmuja parisuhteessa -yhteyshenkilöiden tavoittelusta jouduttiin luopumaan siinä muodossa kuin oli alkuun ajateltu.

5.4.2 Perhe-hanke Kaikilla projektiin valituilla koulutuspaikkakunnilla tai niiden lähikunnissa oli käynnissä Sosiaali- ja terveysministeriön Perhe-hankkeeseen kuuluva kumppanuushanke. Sekä Solmuja parisuhteessa -projektin että Perhe-hankkeen tavoitteena oli parantaa toimivan parisuhteen edellytyksiä. (Perhe-hanke, Perhepalvelujen kumppanuusohjelma 2005, 24). Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutusten sijoittelussa otettiin huomioon Perhe-hanke molemminpuolisen yhteistyön vuoksi. Koulutusten uskottiin täyttyvän varmemmin, kun alueella on jo valmiiksi painotuttu perheen ja parisuhteen kysymyksiin. Lisäksi toimintamuodot tukivat toisiaan myös hyvin konkreettisin tavoin. Esimerkiksi Jyväskylässä Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen projektipäällikkö ohjasi paljon kiinnostuneita mukaan paikalliseen Solmuja parisuhteessa -toimintaan.


5.5. Resursointi

5.5.1 Rahoitus Projekti rahoitettiin pääosin Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän projektiavustuksen turvin. Jonkun verran projektikuluja pystyttiin kattamaan myös koulutustuotoilla. RAY-avustuksen osuus projektin rahoituksesta esimerkiksi vuonna 2008 oli 76 %, muiden avustusten osuus 5 % ja yhdistyksen omien tuottojen osuus 19 %. Erityisesti Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutustuotoilla yhdistys pystyi omalta osaltaan kasvattamaan projektin budjettia ja tuottamaan kaivattuja tuloksia. Pääosa projektin rahoituksesta meni projektissa työskentelevien henkilöiden palkkoihin. Raha-automaattiyhdistyksen tuet projektille:

• vuonna 2006,60 000 € • vuosina 2007-2008, 90 000 €/ vuosi • vuosina 2009-2010, 110 000 € /vuosi

Projektissa on työskennellyt projektikoordinaattorin lisäksi 50 % toiminnanjohtaja ja 50 % kurssisihteeri. Vuonna 2006 toimistosihteeri työskenteli projektissa 25 % työajalla.

5.5.2 Yhteistyö Kirkkohallituksen kanssa

Solmuja parisuhteessa -toimintamallin kehittämistyö tapahtui yhteistyössä Kirkon Perheasioiden perhekasvatussihteeri Arja Seppäsen kanssa, joka oli kehitellyt ajatusta kriisipareille suunnatusta kurssitoiminnasta vuonna 1999 ollessaan vielä Katajan palveluksessa. Arja Seppänen toimi myös osittain freelancerkouluttajana ja oli mukana kouluttamassa Solmuja parisuhteessa -ohjaajia. Yhteistyö Arja Seppäsen kanssa oli merkittävä lisäresurssi projektin kehitys- ja koulutustyössä.

5.5.3 Yhteistyö oppilaitosten ja tutkijoiden kanssa Projektin seurannan ja arvioinnin toteuttamisessa ja kehittämisessä käytettiin tukena opiskelijoiden tekemiä opinnäytetöitä sekä tehtiin yhteistyötä tutkimusalan ammattilaisten kanssa. Sosiaali- ja terveysalan sekä kirkon työntekijöitä kouluttavan oppilaitoksen, Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa sovittiin Solmuja parisuhteessa -projektin alussa yhteistyöstä Solmuja parisuhteessa -projektin ulkoiseen arviointiin liittyen. Kolmen DIAK:in opiskelijan ja heidän ohjaajansa kanssa tehtiin yhteistyösopimukset siitä, että kyseiset opiskelijat laativat kaksi opinnäytetyötä, toinen yksilötyönä, toinen parityönä, Solmuja parisuhteessa -kurssi ja -ohjaajakoulutustoimintaan liittyen.


Yhteistyö DIAKin kanssa osoittautui kuitenkin projektin kuluessa haasteelliseksi. Opiskelijoilla oli pitkin matkaa vaikeuksia edetä töidensä suhteen sovitussa aikataulussa. Opiskelijat toimittivat opinnäytteensä Katajalle keväällä 2009. Satakunnan ammattikorkeakoulussa kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelmassa opiskeleva Jaana Joutsiluoma teki opinnäytetyönsä Solmuja parisuhteessa –neuvonnasta ennaltaehkäisevässä perhetyössä. Laadullisessa työssään Joutsiluoma käytti tapaustutkimusta (liite 4). Projektin aikana kehitettiin sähköiset kyselyt, joiden tavoitteena oli arvioida toimintamallin vaikutuksia osallistuneiden pariskuntien elämässä. Sähköisten kyselyiden luomisessa käytettiin psykologian alaan liittyviä mittareita. Mittareiden valintaan ja kyselyiden luomiseen saatiin konsultointitukea Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksessa työskentelevältä tutkija-koordinaattori Kaisa Maliselta. Lisäksi ulkoisen arvioinnin osalta käynnistettiin yhteistyö Turun yliopiston kasvatussosiologisen tutkimusyksikön kanssa (Research Unit for the Sociology of Education, RUSE). Yhteistyö kariutui kuitenkin ensimetreillä. Tähän vaikuttivat sekä RUSE:ssa että Kataja – Parisuhdekeskuksessa tapahtuneet henkilövaihdokset sekä rahoituksen puute. Vuonna 2010 projektissa aloitettiin yhteistyö Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan ja yliopiston lehtori Jouko Kiisken kanssa Solmuja parisuhteessa –kurssin vaikuttavuuden arvioinnissa. Yhteistyössä Jouko Kiisken kanssa luotiin lomakkeet, joilla kerätään tietoa kursseille osallistuneilta (Liite 8) sekä aloitettiin tutkimusaineiston kerääminen. Yhteistyö jatkuu projektin päättymisen jälkeen.

5.6 Solmuja parisuhteessa® -toiminnan hyödyt ja hyödynsaajat

5.6.1 Kursseille ja neuvontoihin osallistuvat henkilöt Solmuja parisuhteessa -projektin kokonaisuudessa oli useita eri kohderyhmiä, joita projekti pyrki palvelemaan. Projektin välittömiä hyödynsaajia ovat kriisissä olevat ja mahdollisesti eroa harkitsevat pariskunnat. Toimintamallin tavoitteena ei ole ehkäistä eroja, vaan antaa kriisissä oleville pariskunnille mahdollisuus työskentelyn kautta selvittää parisuhteensa tilannetta ja omaa tahtoaan parisuhteen jatkon osalta. Tämä voi yhtä lailla tarkoittaa sitä, että puolisot ovat motivoituneita jatkamaan yhdessä kuin sitä, että he päätyvät eroon. Erotilanteessa tavoitteena on niin sanottu hyvä ero, jossa käytännön asioita voidaan hoitaa yhteistyössä ja pyrkiä siihen, että ero olisi mahdollisimman vähän eri osapuolia satuttava. Kun Solmuja parisuhteessa -toiminta on levinnyt ympäri Suomea, kriisissä olevilla pariskunnilla on paremmin mahdollisuuksia saada apua tilanteeseensa. Parhaimmillaan


hyvinvointi perheissä lisääntyy, mikä vaikuttaa omalta osaltaan vanhemmuuteen ja sitä kautta lasten hyvinvointiin.

5.6.2 Työntekijät – parisuhdetyöosaaminen kasvaa Solmuja parisuhteessa -toiminta vaikuttaa toimintamallin koulutuksiin osallistuviin työntekijöihin. Projektin välittömiä hyödynsaajia ovatkin pariskuntien lisäksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä kirkon ja järjestöjen työntekijät sekä jossain määrin myös yksityiset palveluntarjoajat, yritykset ja yksityiset ammatinharjoittajat, joiden edustajia koulutuksiin osallistuu. Projektin myötä työntekijöillä on lisävalmiuksia auttaa parisuhdevaikeuksissa eläviä ihmisiä. He voivat järjestää Solmuja parisuhteessa -kursseja ja tarjota -parineuvontaa. Projekti palvelee kriisissä olevia pareja ja työntekijöitä myös tiedotuksen kautta. Projekti jakaa tietoa kriisissä olevasta parisuhteesta samalla, kun projektissa tiedotetaan kursseista ja ohjaajakoulutuksista. Tällä tavoin niin pariskuntien kuin työntekijöidenkin tietoisuus parisuhteen hoitamisen mahdollisuuksista kasvaa.

5.6.3 Kunnat, seurakunnat, järjestöt – kuntalaisten tarpeisiin voidaan vastata aiempaa

paremmin Projektin hyödynsaajia ovat myös sosiaali- ja tukipalvelujen tarjoajat eli kunnat, seurakunnat ja järjestöt. Heitä palvellaan pääasiassa välillisesti. Projektissa suunnattiin tiedotusta suoraan kuntien, järjestöjen ja seurakuntien päättäjille. Pääosa kuntien, järjestöjen ja seurakuntien saamasta annista välittyy heidän työntekijöidensä kautta. Koulutetut ohjaajat ja neuvojat ovat resurssi työnantajatahoille, kun ne pyrkivät vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin. Samaan aikaan kunnat, järjestöt ja seurakunnat ovat resurssi työntekijöilleen kustantaessaan työntekijöidensä lisäkoulutuksen. Kunnat, järjestöt ja seurakunnat hyötyvät Solmuja parisuhteessa -toiminnasta, koska heidän työntekijöillään on käytössään toimiva ja kustannustehokas menetelmä kriisiparien auttamiseksi. Olemassa olevat resurssit saadaan käyttöön niin, että yhä useampia kriisissä olevia pariskuntia voidaan auttaa. Solmuja parisuhteessa -toiminta ei ota hoidettavakseen kunnille kuuluvia tehtäviä. Sen sijaan se tarjoaa kuntien työntekijöille koulutusta, jonka avulla he voivat vastata kuntalaisten tarpeisiin aiempaa paremmin. Kun toimintaa tarjoavat tahoina on kuntien, järjestöjen ja seurakuntien työntekijöitä, pysyvät myös kustannukset kohtuullisina osallistujien kannalta.

5.6.4 Yhteiskunta – kustannukset pienenevät Solmuja parisuhteessa -toiminnan päämääränä on, että toiminnan levitessä ja vakiintuessa sen vaikutukset heijastuvat yhteiskunnassa yhä laajemmalle. Kun parisuhdekriiseihin


voidaan tarjota toimivaa ja kustannuksiltaan kohtuullista apua, yhteiskunta hyötyy lisääntyneestä hyvinvoinnista parisuhteissa ja perheissä.

6. PROJEKTIN ARVIOINTI JA SEURANTA

6.1 Projektin seuranta

6.1.1 Määrällinen seuranta Solmuja parisuhteessa -projektin seurannan tarkoituksena oli seurata projektin etenemistä suhteessa projektille asetettuihin tavoitteisiin. Solmuja parisuhteessa -projektin seuranta toteutettiin pääosin Kataja - Parisuhdekeskuksen sisäisin voimin. Seurannassa kiinnitettiin huomiota Solmuja parisuhteessa -toiminnan etenemisen määrällisiin että laadullisiin puoliin. Solmuja parisuhteessa -toimintamallin pariskunnille suunnatun tarjonnan osalta projektissa seurattiin järjestettyjen Solmuja parisuhteessa -kurssien ja -neuvontojen sekä osallistuneiden pariskuntien määrää sekä kurssien maantieteellistä kattavuutta. Solmuja parisuhteessa -kurssien ohjaamisen vakiintumisen osalta seurattiin Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksen jälkeen koulutuksen käyneiden toteuttamien kurssien ja neuvontojen määriä eli sitä missä määrin koulutetut jatkavat työskentelyä koulutuksen jälkeen. Lisäksi Solmuja parisuhteessa -toiminnan institutionaalisen vakiintumisen osalta seurattiin kuntien, seurakuntien ja järjestöjen osuutta Solmuja parisuhteessa -kurssijärjestäjinä. Solmuja parisuhteessa -ohjaajat ja - neuvojat olivat merkittävässä roolissa–määrällisessä seurannassa. Katajalla ei ollut resursseja seurata Solmuja parisuhteessa –kurssitoiminnan toteutusta muutoin kuin keräämällä tietoja kouluttamiltaan ohjaajilta ja neuvojilta. Solmuja parisuhteessa -ohjaajat ja -neuvojat tiedottivat järjestämiensä kurssien ja neuvontojen määristä, osallistuneiden pariskuntien määristä sekä kurssien järjestämispaikkakunnista ja konteksteista projektin työntekijälle. Solmuja parisuhteessa koulutuksiin osallistuneiden osalta projektissa seurattiin järjestettyjen koulutusten ja valmistuneiden Solmuja parisuhteessa -ohjaajien ja neuvojien määrää sekä ohjaajakoulutusten maantieteellistä kattavuutta. Solmuja parisuhteessa -koulutusseuranta oli huomattavasti helpompaa ja varmemmalla pohjalla toteutuksensa suhteen kuin Solmuja parisuhteessa -kurssien ja -neuvontojen seuranta, koska koulutusseurannassa voitiin hyödyntää suoraa kontaktia. Sen sijaan kurssien ja neuvontojen seuranta perustui siihen, mitä koulutetut ohjaajat ja neuvojat ilmoittivat ja ilmoittaminen puolestaan perustui vapaaehtoisuuteen. Projektin aikana toteutetuista


Solmuja parisuhteessa -kursseista ja -neuvonnoista ei ole mahdollista antaa tarkkaa lukua vaan lukemat perustuvat vapaaehtoisesti ilmoitettuihin tietoihin. Lisäksi määrällinen seuranta koski koulutuksiin, kursseille ja neuvontoihin hakemisia, kotisivujen kävijämääriä ja Solmuja parisuhteessa toimintamallin esiintymistä tiedotusvälineissä.

6.1.2 Laadullinen seuranta Solmuja parisuhteessa -toimintamallin kehittämisen osalta projektissa seurattiin Solmuja parisuhteessa -kurssin, -neuvonnan ja koulutusten kehittämistyön etenemistä sekä Solmuja parisuhteessa -materiaalin, koko toimintamallin ja toiminnasta tiedotuksen kehittämistyötä. Solmuja parisuhteessa -toimintamalli oli pitkälle kehitelty jo ennen Solmuja parisuhteessa -projektin alkua, mutta kehitystyö jatkui koko projektin ajan. Kehittämisseurannan keskeisenä työvälineenä käytettiin toiminnan dokumentointia. Yhdistyksessä dokumentoitiin muun muassa projektin edetessä tuotettua materiaalia, suunnitelmia ja keskinäistä vuorovaikutusta. Palautteen antamista varten projektissa luotiin omat palautelomakkeensa sekä kursseille, neuvontoihin että koulutuksiin osallistuvia varten. Osallistujatyytyväisyyden osalta projektissa seurattiin Solmuja parisuhteessa -kursseille ja -neuvontoihin sekä -koulutuksiin osallistuneiden tyytyväisyyttä Solmuja parisuhteessa -toimintaan. Tyytyväisyysseuranta oli paitsi arvokasta itsessään, myös yksi keskeisistä työkaluista Solmuja parisuhteessa -toiminnan kehittämistyössä. Solmuja parisuhteessa -ohjaajat ja -neuvojat toimittivat pariskunnilta viimeisillä tapaamiskerroilla keräämiään materiaaliin kuuluvia palautelomakkeita Katajaan ja olivat näin merkittävässä roolissa myös Solmuja parisuhteessa -tyytyväisyysseurannassa. Samalla ohjaajat ja neuvojat saivat itse palautetta pariskunnilta palautelomakkeiden kautta. Solmuja parisuhteessa -kouluttajat seurasivat puolestaan Solmuja parisuhteessa -ohjaajiksi ja -neuvojiksi kouluttautuneiden tyytyväisyyttä Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksiin. Kouluttajat keräsivät kaikilta ohjaajakoulutuksiin osallistuneilta palautetta.


KUVA 9. SOLMUJA PARISUHTEESSA -PROJEKTIN SEURANNAN MUODOT

Laadullinen Määrällinen

Kehittämisseuranta *kurssi- ja neuvontapalautteet

*koulutuspalautteet *kouluttajakoulutus

*materiaali *toimintamalli

*toiminnasta tiedottaminen

Tyytyväisyysseuranta *kursseille osallistuneet

*koulutuksiin osallistuneet

Vaikutusten arviointi *kursseille ja neuvontoihin

osallistuneet

Kurssi- ja neuvontaseuranta * kurssit ja neuvonnat

*osallistujat *maantieteellinen kattavuus

*ohjattujen kurssien ja neuvontojen määrä/ työntekijä

* kuntien, järjestöjen ja seurakuntien osuus kurssijärjestäjinä

Koulutusseuranta

*ohjaaja- ja neuvojakoulutukset *maantieteellinen kattavuus

*kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työntekijöiden osuus ohjaajista

Tiedotusseuranta

*kotisivujen kävijämäärät *ohjaajakoulutuksiin hakijat

*yhteydenotot *lehtijutut


6.2 Projektin arviointi

6.2.1. Arvioinnin kohteet Projektin arvioinnin tarkoituksena oli selvittää projektin onnistuneisuutta suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin sekä toimintamallin vaikuttavuutta. Arvioinnissa huomioitiin sekä määrällinen että laadullinen arviointi. Projektin arvioinnin tarkoituksena oli selvittää projektin onnistuneisuutta suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Solmuja parisuhteessa -projektin arviointia toteutettiin sekä määrällisesti että laadullisesti ja sekä sisäisesti että ulkoisesti.

6.2.2 Määrällinen arviointi Solmuja parisuhteessa -toiminnan levittämisen ja vakiinnuttamisen osalta projektissa arvioitiin Solmuja parisuhteessa –kurssien ja –neuvontojen sekä koulutus- ja -tiedotustoiminnan määrällisiä toteutumia suhteessa asetettuihin lähtötavoitteisiin. Tämän kaltaisessa numeerisessa arvioinnissa ideaalituloksina voidaan pitää sellaisia tapauksia, joissa toteutumat vastaavat täsmällisesti asetettuja tavoitteita. Mikäli asetetut tavoitteet on ylitetty huomattavalla tavalla, toteutumaa sinänsä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Tällöin voidaan toisaalta kuitenkin myös pohtia, olisiko tavoite pitänyt asettaa jo alun perin korkeammaksi. Mikäli asetetuista tavoitteista on puolestaan jääty huomattavalla tavalla, toteutumaa on pidettävä huonona tuloksena. Tällaisissa tapauksissa on syytä arvioida, oliko tavoitteenasettelu mahdollisesti jo alun alkaen epärealistinen ja / tai mitkä muut seikat ovat mahdollisesti vaikuttaneet tavoitteesta jäämiseen. Erikseen arvioitava asia on se, olivatko Solmuja parisuhteessa -projektissa asetetut määrälliset tavoitteet riittäviä suhteessa toiminnan tarpeeseen. Yhdistyksen oman arvion mukaan Solmuja parisuhteessa -projektin määrälliset tavoitteet olivat parisuhdepalveluiden kysyntään nähden vaatimattomia, mutta projektissa käytettävissä olleihin resursseihin nähden kunnianhimoisia. Solmuja parisuhteessa -projektin numeerista arviointia on suoritettu Kataja ry:n vuosittain ilmestyvissä toimintakertomuksissa, Raha-automaattiyhdistykselle toimitetuissa väliraporteissa 2006 ja 2007.

6.2.3 Laadullinen arviointi Solmuja parisuhteessa -projektin osallistujatyytyväisyyttä arvioitiin Solmuja parisuhteessa –kurssille ja –neuvontoihin osallistuneille sekä koulutuksiin osallistuneille suunnattujen palautekyselyjen avulla. Solmuja parisuhteessa -kursseille ja -neuvontoihin sekä -koulutuksiin osallistuneita pyydettiin antamaan palautelomakkeella ja suullisesti palautetta viimeisellä tapaamiskerralla tai koulutuspäivässä.


Solmuja parisuhteessa -kurssilaisille suunnatussa palautekyselyssä (ks. liite 1) selvitettiin, miten kurssin oli koettu auttaneen parisuhdekriisin selvittelyssä. Kysely koostui kolmesta eri osa-alueesta. Ensimmäisessä osiossa kurssilaisia pyydettiin antamaan arvionsa kurssikokonaisuudesta. Toisessa osiossa kurssilaisilta tiedusteltiin, kuinka he olivat kokeneet kurssin auttaneen heitä tavoitteidensa saavuttamisessa. Kyselyn kolmannessa osiossa selvitettiin vertaistoiminnasta saatua apua kriisissä. Solmuja parisuhteeessa –neuvontaan osallistuneille suunnattu kysely vastasi muutoin kurssille osallistuneille tarkoitettua kyselyä paitsi että siinä ei kysytty vertaistukeen liittyvistä asioista. Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksiin osallistuneille suunnatussa palautekyselyssä (ks. liite 2) selvitettiin, miten ohjaajakoulutuksen oli arvioitu täyttäneen sille asetetut tavoitteet. Kysely koostui neljästä eri osa-alueesta. Ensimmäisessä osiossa ohjaajia pyydettiin antamaan arvionsa koulutuskokonaisuudesta. Toisessa osiossa pyydettiin palautetta koulutuksessa käytetyistä työtavoista. Kyselyn kolmannessa osiossa ohjaajilta tiedusteltiin, kuinka he kokivat koulutuksen tavoitteiden tulleen saavutetuiksi. Neljänessä osiossa vastaajat antoivat palautetta koulutuksen käytännön järjestelyistä. Vastaavalla palautelomakkeella kerättiin palautetta myös neuvoja- ja muuntokoulutuksiin osallistuneilta. Solmuja parisuhteessa -projektin työntekijä kokosi palautteet ja raportoi tuloksista. Solmuja parisuhteessa -toiminnasta saaduista palautteista on raportoitu Katajan vuosittain ilmestyvissä toimintakertomuksissa sekä Raha-automaattiyhdistykselle toimitetuissa väliraporteissa 2006 ja 2007.

6.2.4 Vaikutusten arviointi Vuoden 2010 alussa aloitettiin vaikutusten arviointi sähköisten kyselyjen avulla ja Solmuja parisuhteessa –kursseille ja –neuvontaan osallistuvilta alkoi samalla tiedon kerääminen kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kursseille ja neuvontaan tulossa olevat puolisot saavat sähköiset kyselyt ennen työskentelyn alkua. Toisessa vaiheessa he täyttävät paperisen palautekyselyn viimeisellä tapaamiskerralla. Kolmannessa vaiheessa he saavat sähköisen kyselyn noin neljä kuukautta työskentelyn päättymisen jälkeen. Sähköisten kyselyn kehittämiseen saatiin konsultointitukea Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksesta. Kyselyn pohjaksi valittiin seuraavat mittarit: Hendrick 1988 RAS – Relationship Assessment Scale, Norton 1983 QMI – The Quality of Marriage Index ja Funk & Rogge, 2007 CSI – The Couples Satisfaction Index. Relationship Assessment Scale on sisältää itsessään kuusi osiota ja on kiinnostunut muun muassa seuraavista kysymyksistä:

- Miten hyvin puolisosi vastaa tarpeisiisi? - Miten tyytyväinen olet parisuhteeseesi kokonaisuutena? - Miten hyvä parisuhteesi on useimpiin muihin parisuhteisiin verrattuna? - Kuinka usein toivot, ettet olisi aloittanut tätä suhdetta?


- Missä määrin parisuhteesi täyttää alkuperäiset odotuksesi? - Kuinka paljon rakastat kumppaniasi? - Kuinka paljon ongelmia suhteessanne on?

The Quality of Marriage Index on laajasti käytetty mittari, joka mittaa puhtaasti parisuhteen laatua. Väittämät jakysymykset ovat esimerkiksi seuraavanlaisia:

- Meillä on hyvä avioliitto. - Olen usein pohtinut vakavasti parisuhteemme päättämistä. - Olemme kumppanini kanssa asenteiltamme samankaltaisia monissa asioissa. - Erimielisyydet suurissa ja pienissä asioissa. - Paljonko energiaa panostaa suhteeseensa verrattuna työhön ja muihin

aktiviteetteihin? CSI The Couples Satisfaction Index puolestaan on uudempi mittari, mutta sitä on käytetty esimerkiksi interventiotutkimuksissa. Mittarilla mitataan yksilön omaa kokemusta parisuhteessa. Kyselyssä mittaria on käytetty niin, että vastaajaa pyydetään sijoittamaan oma kokemuksensa kahden vastapoolin väliin:

- kiinnostava-tylsä - huono-hyvä - monipuolinen ja syvä -tyhjä - huono-hyvä - yksinäinen-ystävällinen - luja-hauras - lannistava-toiveikas - miellyttävä-surkea

Kyselyn osiot on otettu edellä mainituista ulkomaisista tutkimuksista, mutta eroa mittaavat kysymykset on kehitetty itse. Kysely on käytössä myös muilla Katajan parisuhdekursseilla. Taustatiedoista osallistujilta kerätään sukupuoli, ikä sekä parisuhdekurssi, jolle he osallistuvat antavat mahdollisuuksia analysoida vastauksia laajemmin kuin ilman niitä. Kyselyn puutteena voidaan pitää sitä, että sen avulla ei seurata yksittäisen kurssin vaikutuksia, koska ei tiedetä, mille tietylle kurssille vastaaja on osallistunut eikä myöskään voida seurata vaikutuksia tietyn vastaajan kohdalla, koska vastaukset ovat nimettömiä ja koodittomia. Haasteena kyselyssä voidaan pitää sitä, että kaikki kolme osiota ovat kukin ulkomaisesta tutkimuksesta otettuja eikä niitä ei ole alun perin tarkoitettu käytettäväksi kokonaisuutena. Jos lasketaan kokonaispistemäärä yksittäiselle vastaajalle, tietyt kysymykset saattavat saada liian voimakkaan painotuksen. Toistaiseksi ei tiedetä, miten hyvin valitut mittarien osat tuovat näkyviin parisuhdekursseilla tapahtuvaa muutosta. Kysely on myös melko lyhyt, joten se ei kartoita kaikkea mahdollista.


Vastaajia ei myöskään voida velvoittaa vastaamaan, joten vastausprosentit saattavat jäädä alhaisiksi. Kolmannen vaiheen vastaajat saattavat olla täysin eri henkilöitä kuin ensimmäisen vaiheen vastaajat eivätkä siinä mielessä ole verrannollisia keskenään.

Noin neljä kuukautta työskentelyn päättymisen jälkeen vastattavaksi tarkoitetussa kyselyssä kysytään myös sitä, päättyikö parisuhde eroon. Tämä on ongelmallista siinä mielessä, että kyselyn avulla ei saada selville, olivatko he jo lähtökohtaisesti muita tyytymättömämpiä parisuhteeseensa. Koska sähköisiin kyselyihin ja palautelomakkeisiin vastattiin nimettöminä eikä vastauksia koodattu, aineistosta ole mahdollista poimia tietyn vastaajan tai pariskunnan vastauksia. Projektin kokonaiskaaressa vaikuttavuusarviointi alkoi verrattain myöhään ja tähän vaikuttivat todennäköisesti monet syyt. Vahvempi pyrkimys vaikuttavuusarvioinnin toteuttamiseen tuli vasta jatkoprojektin myötä ja toisaalta projektissa tapahtui runsaasti henkilövaihdoksia, mikä vaikutti osaltaan arvioinnin kehittämis- ja käynnistämistyöhön. Projektin päätyttyä, vuoden 2010 loppuun, ennen kurssia täytettäväksi tarkoitettuun kyselyyn oli vastannut 56 Solmuja parisuhteessa –kurssille tulossa olevaa henkilöä ja ennen neuvontaa täytettäväksi tarkoitetun kyselyn oli täyttänyt 51 henkilöä. Noin neljä kuukautta Solmuja

parisuhteessa –kurssin jälkeen täytettäväksi tarkoitetun kyselyn oli täyttänyt 17 henkilöä ja noin neljä kuukautta Solmuja parisuhteessa -neuvonnan päättymisen jälkeen täytettäväksi tarkoitetun kyselyn oli täyttänyt puolestaan 8 henkilöä. Kuitenkin projektin päättyessä pelkästään Katajalle raportoiduille kursseille oli osallistunut lähes tuhat henkilöä ja Katajalle raportoituihin neuvontoihin puolestaan 180 henkilöä. Näin ollen projektin päättyessä sähköisiin arviointikyselyihin vastanneiden määrä oli hyvin pieni suhteessa kokonaisosallistujamäärään ja otannan merkittävyys kyseenalainen. Tässä raportissa esitetään Solmuja parisuhteessa –kurssin ja –neuvonnan vaikuttavuusarviokyselyyn annetut vastaukset, mutta tarkempaa analyysiä niiden perusteella ei raportissa ole tehty. Toimintamallin vaikuttavuutta ei ole asianmukaista arvioida minimaalisen otannan perusteella. Vaikuttavuuden arviointia onkin tarkoitus jatkaa resurssien mukaan myös projektin päättymisen jälkeen, jotta vaikuttavuutta on mahdollista arvioida luotettavammin.

6.2.5 Onnistuneisuuden arviointi Solmuja parisuhteessa -projektissa harjoitetun kehittämistoiminnan onnistuneisuutta arvioitiin projektissa kahdella eri tavalla koskien toisaalta koulutusten kehittämistyötä ja toisaalta koko projektissa harjoitettua kehittämistyötä. Solmuja parisuhteessa -kouluttajat suorittivat itsearviointia Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutusten onnistuneisuudesta kouluttajan päiväkirjan avulla. Solmuja parisuhteessa -projektin työntekijä piti projektipäiväkirjaa vuodesta 2006 kesään 2007 sekä syksyllä 2009.


Solmuja parisuhteessa -kouluttajien päiväkirjoihin koottiin Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutusten keskeisiä asioita, kuten onnistumisen kokemuksia, uusia oivalluksia, kehittämisideoita ja vaikeuksia. Koska Solmuja parisuhteessa -kouluttajia on niin vähän, heille ei tehty erityistä palautelomaketta. Solmuja parisuhteessa -projektipäiväkirjaan koottiin projektin työntekijän työtehtäviä ja työhön liittyvää pohdintaa. Tarkoituksena oli muodostaa kattava kuvaus Solmuja parisuhteessa -projektin kehittämistoiminnan vaiheista, oivalluksista ja kysymyksistä. Solmuja parisuhteessa -projektin kehittämistoiminnan onnistuneisuutta oli lisäksi alun perin tarkoitus arvioida myös Solmuja parisuhteessa -toimintaan osallistuvilta kunnilta, seurakunnilta ja järjestöiltä palautetta keräämällä. Ajatuksena oli, että kuntien, järjestöjen ja seurakuntien johtavassa asemassa oleville henkilöille suunnattaisiin kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan Solmuja parisuhteessa -toiminnan merkitystä ja toimivuutta omassa yhteisössään. Tällaista kyselyä ei kuitenkaan lopulta projektin puitteissa laadittu.

6.2.6 Vaikuttavuuden ulkoinen arviointi Solmuja parisuhteessa -kurssitoiminnan ja -ohjaajakoulutustoiminnan vaikuttavuuden arviointia suoritti opinnäytetyönään kolme Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Toinen opinnäytetöistä laadittiin yksilötyönä, toinen parityönä. Molemmat opinnäytetyöt valmistuivat keväällä 2009. Minttu Ahonen laati opinnäytetyönsä Solmuja parisuhteessa -kurssilaisia koskien ja selvitti miten Solmuja parisuhteessa -kurssi auttaa parisuhteen kriisin selvittämisessä. Ahonen keräsi Katajan välityksellä kursseille osallistuneilta aineistoa kyselyin vuonna 2007 kolmessa vaiheessa: kurssin alussa, kurssin lopussa ja jonkin aikaa kurssin päättymisen jälkeen. Tulokset Solmuja parisuhteessa -kurssitoiminnan vaikuttavuudesta ovat Ahosen tekemien havaintojen mukaan lupaavia. Taina Viherkari ja Noora Silvennoinen laativat opinnäytetyönsä Solmuja parisuhteessa -ohjaajiksi kouluttautuneista. Heidän aiheensa oli, miten Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutus antaa Solmuja parisuhteessa -ryhmien ohjaajille lisävalmiuksia parisuhdekriisissä olevien ihmisten auttamiseen. Viherkari ja Silvennoinen keräsivät ohjaajakoulutuksiin osallistuneilta aineistoa haastatteluin vuonna 2007. Vuonna 2007 arviointiyhteistyötä on käynnisteltiin myös Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksen Kaisa Malisen kanssa. Tarkoituksena oli saada toteutettua vähintään pro gradu -tasoinen tutkielma Solmuja parisuhteessa -kurssien vaikuttavuudesta. Yhteistyö kaventui kuitenkin Malisen konsultointiin vaikuttavuusarviointikyselyihin valittavien mittareiden osalta. Jaana Joutsiluoma teki Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuntoutusohjauksen ja –suunnittelun koulutusohjelmassa opinnäytetyönsä Solmuja parisuhteessa –neuvonnasta ennaltaehkäisevässä perhetyössä (ks. liite 4). Joutsiluoma totesi työskentelymenetelmän sekä


toimivaksi että tulokselliseksi. Työskentelyn avulla parisuhteen vuorovaikutus- sekä ongelmien ratkaisutaidot olivat parantuneet. Lisäksi puolison kokemusmaailman ymmärtäminen oli lisääntynyt ja omien tunteiden ja tahdon tunnistaminen, käsitteleminen sekä ilmaiseminen parantuneet. Työskentely oli opinnäytetyön mukaan vaikuttanut positiivisesti koko perheen hyvinvointiin ja Solmuja parisuhteessa –neuvonta nähtiin soveltuvaksi menetelmäksi ennaltaehkäisevässä perhetyössä. Turun yliopiston kasvatussosiologisen tutkimusyksikön RUSE:n piti jatkohankkeen hakemuksen mukaan tehdä väitöskirjatasoinen tutkimus Solmuja parisuhteessa -toiminnasta. Yhteistyö hiipui kuitenkin jo syksyllä 2009. Yhteistyön hiipumiseen vaikutti se, että suunnitteilla olevan väitöskirjan tekijä siirtyi pois RUSE:sta eikä tutkimushankkeelle järjestynyt erityistä rahoitusta. Viimeisenä projektivuonna 2010 käynnistyi tutkimusyhteistyö Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan ja yliopistonlehtori, perheterapeutti Jouko Kiisken kanssa. Kiiski tutkii Solmuja parisuhteessa –kurssin vaikuttavuutta. Vuoden 2010 aikana luotiin kyselylomakkeet, joilla kerätään tietoa osallistujilta kurssin alussa ja kurssin lopussa sekä satunnaisotoksella vielä myöhemmin. Kyselylomakkeet on toteutettu niin, että niistä pystyy poimimaan myös tietyn henkilön tai pariskunnan vastaukset kurssin alussa ja lopussa. Lisäksi vuonna 2010 alkoi tutkimusaineiston kerääminen, joka jatkuu projektin päättymisen jälkeen.


7. SOLMUJA PARISUHTEESSA -PROJEKTIN TULOKSET

7.1 Määrälliset tulokset – palveluiden levittäminen ja vakiinnuttaminen Solmuja parisuhteessa -projektin määrälliset tavoitteet liittyivät palveluiden levittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Projektille asetettua päämäärää ja määrällisiä tavoitteita kohti pyrittiin tarkoituksena levittää Solmuja parisuhteessa -kurssit ympäri Suomea toimivaksi ja vakiintuneeksi toimintamuodoksi.

7.2. Solmuja parisuhteessa® -ohjaajakoulutukset 7.2.1 Ohjaajakoulutusten määrä ja maantieteellinen kattavuus Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli pitää yhteensä 10 Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutusta maantieteellisesti kattavalla tavalla. Vuonna 2006 järjestettiin ensimmäiset kaksi Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutusta. Keväällä koulutus järjestettiin Jyväskylässä ja syksyllä Helsingissä. Vuonna 2007 järjestettiin puolestaan 5 Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutusta. Keväällä koulutukset järjestettiin Jyväskylässä ja Turussa. Syksyllä koulutuksia oli puolestaan yksi Oulussa ja kaksi Tampereella. Lisäksi vuoden 2008 keväällä järjestettiin vielä kaksi Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutusta, toinen Joensuussa ja toinen Helsingissä. Vuosille 2009-2010 ajoittuneen jatkohankkeen aikana järjestettiin yksi Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutus. Projektin aikana järjestettiin 10 Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutusta 6 eri paikkakunnalla ja projektin tavoitteet saavutettiin. Projektin tavoite ohjaajakoulutusten maantieteellisestä kattavuudesta toteutui ottaen huomioon koulutustavoitteen pienuuden ja halun järjestää parilla paikkakunnalla kaksi ohjaajakoulutusta kurssitoiminnan vakiintumisessa mahdollisesti tapahtuvien erojen vertailun vuoksi. Kahdet ohjaajakoulutukset järjestettiin sekä Jyväskylässä ja Tampereella ja Helsingissä järjestettiin kolme ohjaajakoulutusta. Oulussa, Joensuussa ja Turussa ohjaajakoulutuksia oli kussakin yksi. Ennen projektin alkua oli järjestetty jo kaksi ohjaajakoulutusta, molemmat Helsingistä. Näin ollen projektin päättymisen mennessä oli järjestetty yhteensä 12 ohjaajakoulutusta.


KUVA 10. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -OHJAAJAKOULUTUSPAIKKAKUNNAT

7.2.2 Solmuja parisuhteessa® -ohjaajat Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli 100 Solmuja parisuhteessa -ohjaajan eli 50 ohjaajaparin valmistuminen. Solmuja parisuhteessa -projektin aikana koulutuksiin osallistui 102 ja Solmuja parisuhteessa -ohjaajaa. Lisäksi ennen projektia 23 henkilöä oli pätevöitynyt Solmuja parisuhteessa –ohjaajaksi, joten ohjaajien kokonaismäärä projektin päättyessä oli koulutuksiin osallistuneiden määrää suurempi. Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksiin osallistuneista noin 80 % oli naisia. Miesedustuksen kasvattamista voidaan pitää jonkinlaisena tulevaisuuden haasteena Solmuja parisuhteessa -ohjaajien kouluttamisen kannalta. Solmuja parisuhteessa -kursseille osallistuvien pariskuntien vertaisuuden kokemuksen saamisen kannalta olisi toivottavaa, että ohjaajaparit koostuisivat kummankin sukupuolen edustajista. KUVA 11. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -OHJAAJAAJIEN SUKUPUOLIJAKAUMA (78 vastaajaa)

* HELSINKI

TURKU*

JYVÄSKYLÄ *

* JOENSUU

TAMPERE*

* OULU


Suurin osa Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksiin osallistuneista naisista oli 50–59-vuotiaita, lähes puolet vastaajista. Suurin osa ohjaajakoulutuksiin osallistuneista miehistä oli puolestaan 40–49-vuotiaita, hieman alle 40 % vastaajista. Miesosallistujien ikäjakauma oli tasaisempi kuin naisosallistujien ikäjakauma siten, että jakauman ääripäihin sijoittui enemmän miehiä kuin naisia ja vastaavasti jakauman keskellä miesedustus oli vähäisempää naisiin verrattuna. KUVA 12. SOLMUJA PARISUHTEESSA -OHJAAJIEN IKÄJAKAUMA Sukupuolittain tarkasteltuna (78 vastaajaa)

7.3. Solmuja parisuhteessa® –neuvojakoulutukset

7.3.1 Neuvojakoulutusten määrä ja maantieteellinen kattavuus Solmuja parisuhteessa –neuvojakoulutuksia järjestettiin jatkoprojektin aikana neljä: yksi Tampereella ja kolme Helsingissä. Koulutuksiin osallistui yhteensä 29 henkilöä. Huolimatta siitä, että koulutuksia järjestettiin vain kahdessa kaupungissa, osallistujat edustivat laajasti Suomea. Osallistujia neuvojakoulutuksissa oli Lapin, Oulun Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen lääneistä.

7.3.2. Muuntokoulutukset Vuonna 2010 yhteensä 14 Solmuja parisuhteessa –ohjaajaa pätevöityi muuntokoulutuksen kautta Solmuja parisuhteessa –neuvojiksi. Muuntokoulutuksia järjestettiin yhteensä kaksi: toinen keväällä 2010 Helsingissä ja toinen syksyllä 2010 Tampereella. Keväällä järjestetty koulutus toimi samalla pilottikoulutuksena, jonka myötä luotiin muuntokoulutuksen sisältö ja kouluttajan kirja. Muuntokoulutusten osallistujat tulivat Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Lapin lääneistä.


7.3.2 Solmuja parisuhteessa® -neuvojat Solmuja parisuhteessa -neuvojia oli projektin päättyessä koulutettu yhteensä 41, kun lasketaan yhteen neuvoja- ja muuntokoulutusten kautta pätevöityneet. Lisäksi muutamalla syyskauden 2010 koulutukseen osallistuneella oli vielä valmistumiseen vaadittavat pariskuntien palautteet toimittamatta ja heidän valmistumisensa on todennäköistä vuoden 2011 alussa. Neuvojat edustivat pääasiallisesti taustayhteisöjensä puolesta kuntia ja seurakuntia, mutta joukossa oli myös järjestöissä ja yksityisellä sektorilla työskenteleviä. Neuvojakoulutuksiin osallistuneista kolme henkilöä oli tullut koulutukseen sillä perusteella, että heillä katsottiin olevan parisuhdealan vapaaehtoistyöntekijän tausta, millä perusteella heidät oli valittu myös koulutukseen. Loput edustivat ammattihenkilöstöä ja hakivat koulutuksesta työvälinettä erityisesti palkkatyöhönsä.

7.4 Kurssit ja neuvonnat

7.4.1 Solmuja parisuhteessa® -kurssien määrä ja maantieteellinen kattavuus Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli järjestää projektin aikana yhteensä 113 Solmuja parisuhteessa -kurssia. Yhdistyksen saamien tietojen mukaan Solmuja parisuhteessa -kursseja järjestettiin projektivuosien 2006–2008 aikana yhteensä 97 kappaletta. Lisäksi kursseja järjestettiin hankkeen pilottivaiheessa, vuosina 2002–2005, 18 kappaletta. Vuosina 2009-2010 Katajan tietoon tuli yhteensä 45 Solmuja parisuhteessa –kurssia. Pariskuntien antamat palautteet näistä kursseista palautui Katajaan yhteensä 13 kurssin osalta. Kurssimäärä on siis ollut todellisuudessa jonkin verran korkeampi kuin se, mitä yhdistyksen tietoon saakka kantautunut määrä antaa ymmärtää. Mitään arviota tästä todellisesta määrästä ei kuitenkaan ole mahdollista antaa, koska muun muassa Kataja ry:n mediaseuranta ei ole ollut tätä tarkoitusta ajatellen riittävän kattavalla tasolla. Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli järjestää Solmuja parisuhteessa -kursseja yhteensä 14 eri paikkakunnalla. Pelkästään vuonna 2008 kursseja järjestettiin yhdistyksen tapahtumakalenterin mukaan 22 eri paikkakunnalla. Solmuja parisuhteessa -kurssipaikkakuntia olivat tuolloin ainakin: (Etelä-Suomen lääni) Espoo, Forssa, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Kerava, Nurmijärvi, Pori, Tuusula, Vantaa, (Länsi-Suomen lääni) Jyväskylä, Kullaa, Laihia, Lempäälä, Seinäjoki, Tampere, Ylöjärvi, (Itä-Suomen lääni) Joensuu, Mikkeli, Outokumpu, Pyhäselkä, (Oulun lääni) Kajaani. 14 eri kurssipaikkakunnan tavoite ylitettiin siis lähes puolella. Kurssit sijoittuivat neljään Suomen lääneistä.


KUVA 13. SOLMUJA PARISUHTEESSA –KURSSILÄÄNIT

7.4.2 Solmuja parisuhteessa® -kursseille osallistuneet

Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli 822 henkilön osallistuminen Solmuja parisuhteessa -kursseille. Solmuja parisuhteessa -kursseille osallistui projektin aikana, vuosina 2006–2008, kaiken kaikkiaan 776 henkilöä, eli 388 pariskuntaa. Vuosina 2009-2010 Katajaan palautui osallistujapalautteet yhteensä 75 kurssilaiselta. Tästä on pääteltävissä, että osallistujia oli ainakin 38 pariskuntaa. Kuitenkin kyseisinä vuosina pelkästään raportoituja kursseja oli yhteensä 45, mikä tarkoittaa sitä, että kursseille osallistuneiden määrän täytyy olla huomattavasti suurempi kuin se määrä, joka pystytään palautelomakkeiden perusteella todentamaan. Lisäksi kursseille osallistui hankkeen pilottivaiheessa, vuosina 2002–2005, 72 pariskuntaa, 144 henkilöä. Yhteensä Solmuja parisuhteessa -kursseille on siis osallistunut vähintään 995 henkilöä, 498 pariskuntaa. Suurin osa Solmuja parisuhteessa -kurssille osallistuneista oli 30–39-vuotiaita. Seuraavaksi yleisin ryhmä olivat 40–49-vuotiaat. 50–59-vuotiaita oli osallistujien joukossa alle viidesosa ja yli 60-vuotiaita sekä toisaalta alle 29-vuotiaita oli joukossa vähäisesti. KUVA 14. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KURSSILLE OSALLISTUNEIDEN IKÄ miehet ja naiset erikseen tarkasteltuna (366 vastaajaa)

LAPIN LÄÄNI OULUN LÄÄNI LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI ITÄ-SUOMEN LÄÄNI


Noin puolella Solmuja parisuhteessa -kursseille osallistuneista parisuhde oli kestänyt tyypillisimmin 10 vuotta tai vähemmän. KUVA 15. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KURSSILLE OSALLISTUNEIDEN PARISUHTEEN KESTO 10 vuoden välein tarkasteltuna (367 vastaajaa)

7.4.3 Solmuja parisuhteessa® -neuvontojen määrä ja osallistujat Solmuja parisuhteessa –neuvontoja raportointiin toimintavuonna 2009 yhteensä 43 ja niihin osallistui 86 henkilöä. Täsä määrästä palautelomakkeet palautettiin yhteensä 20 neuvontaprosessin osalta. Vuonna 2010 neuvontoja raportoitiin yhteensä 47 ja niistä palautelomakkeet toimitettiin Katajaan yhteensä 32 neuvontaprosessin osalta. Projektin aikana Solmuja parisuhteessa –neuvontoihin on osallistunut vähintään 180 henkilöä eli 90 pariskuntaa. Neuvontaan osallistuneet ovat edustaneet samoja maantieteellisiä alueita kuin neuvojatkin eli Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Lapin läänejä.

7.5 Toiminnan vakiinnuttaminen 7.5.1 Kurssitoiminta Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli, että Solmuja parisuhteessa -toiminta laajenee kuntien, järjestöjen ja seurakuntien työmuodoksi. Tavoitteina oli lisäksi, että kussakin Solmuja parisuhteessa -ohjaajien koulutusryhmässä yli 50 % koulutettavista on kuntien, järjestöjen tai seurakuntien työntekijöitä, ja että kunnat, järjestöt tai seurakunnat järjestävät 75 % Solmuja parisuhteessa -kursseista. Vuonna 2006 noin 90 % kursseista oli kuntien, järjestöjen tai seurakuntien järjestämiä. Vuonna 2007 reilu 80 % kursseista oli kuntien, järjestöjen tai seurakuntien järjestämiä.


Projektin tavoite siitä, että kunnat, järjestöt tai seurakunnat järjestävät 75 % kursseista, saavutettiin. Vuonna 2006 ohjaajakoulutettavista noin 40 % oli kuntien, seurakuntien tai järjestöjen työntekijöitä ja järjesti kursseja omassa työssään, joten tavoitteen toteutumiseen jäi vielä hiukan matkaa. Vuonna 2007 ohjaajakoulutettavista arviolta reilu 70 % prosenttia oli puolestaan em. tahojen työntekijöitä ja kyseiset työntekijät järjestivät kursseja omassa työssään, joten tavoite näiltä osin toteutui. Myös vuosina 2008 ja 2010 toteutetuissa ohjaajakoulutuksissa osallistujien taustayhteisöt olivat pääasiallisesti kuntia, järjestöjä tai seurakuntia. Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli järjestettävien Solmuja parisuhteessa -kurssien ja -koulutusten täyttyminen. Vuonna 2006 useimmille kursseille olisi ollut tulijoita enemmän kuin oli mahdollista ottaa, mutta kaksi kurssia jouduttiin myös perumaan osallistujien vähäisyyden vuoksi, molemmat Itä-Suomessa. Vuonna 2008 kursseja peruttiin yhdistyksen tietojen mukaan viisi kappaletta: yksi Kaarinassa, Laihialla ja Turussa sekä kaksi Helsingissä. Vuosina 2009-2010 Katajaan tuli viestejä, että kursseja oli paikoin vaikea saada toteutumaan. Toimintavuonna Etelä-Suomen läänissä raportoitiin kolmen kurssin peruuntuneen vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Erityisesti sellaisilla kursseilla, joissa kustannukset pyrittiin kattamaan täysin osallistujamaksuilla ja hinnat olivat suhteessa korkeammat kuin esimerkiksi kuntien ja seurakuntien tarjoamilla kursseilla, oli kursseja vaikea saada täyteen. Sama huomattiin myös Katajassa; ohjaajakoulutuksiin ei ollut tulijoita ja muutama koulutus jouduttiin perumaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Kurssitoiminnan leviämisen voidaan olettaa näin ollen projektin päättyessä osoittaneen hidastumisen merkkejä. Tähän mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä on kurssin vaatima kahden ohjaajan resurssointi, mikä vaatii ohjaajilta paitsi kalentereiden yhteensovittamista, myös työaikaa. Myös koulutukseen tullessa moni piti tärkeänä sitä, että ohjaajapari löytyi omasta työkontekstista tai –yhteisöstä ja jos sellaista ei ollut tarjolla, saatettiin koulutusilmoittautuminen perua. Lisäksi kurssitoiminta ei ole yksityiselle sektorille useinkaan taloudellisesti kannattavaa, mikä karsii ohjaajien joukosta niitä, jotka tekevät työtä yrittäjinä tai muutoin lisätyönä.

7.5.2 Parineuvonta Solmuja parisuhteessa -neuvontaa on toteutettu projektin päättyessä vasta kaksi vuotta. Jatkoprojektin aikana neuvojakoulutukset täyttyivät hyvin ja esimerkiksi vuoden 2010 neuvojakoulutukseen oli tulijoita niin paljon, että päädyttiin perustumaan toinen koulutusryhmä aiemmin markkinoidun tilalle. Solmuja parisuhteessa –neuvonnasta tuli Katajaan myös runsaasti kyselyjä pariskunnilta, jotka olivat kiinnostuneita osallistumaan neuvontaan. Ja syksyllä 2010 neuvojille tehty suullinen kysely paljasti, että neuvonnalle oli kysyntää enemmän kuin tarjontaa.


Parineuvonnan suosioon on todennäköisesti syynä työntekijöiden näkökulmasta erityisesti se, että sitä voi toteuttaa yksin ilman työparia, jolloin työajallinen resurssointi on pienempi. Pariskunnilta tullun palautteen perusteella taas kurssin ja neuvonnan väliltä moni valitsee neuvonnan mieluummin siksi, että parisuhteen ongelmista puhuminen ryhmässä koettiin vieraaksi. Neuvonta koettiin yksityisemmäksi ja emotionaalisesti turvallisemmaksi kuin ryhmään osallistuminen.

7.5.3 Informaation jakaminen Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli jakaa informaatiota Solmuja parisuhteessa -toimintamallista ja parisuhteen kriiseistä. Solmuja parisuhteessa -projektin tiedotuksen osalta keskeisessä asemassa olivat osoitteessa www.parisuhdekurssi.fi sijaitsevat Katajan kotisivut, jotka keräsivät esimerkiksi vuonna 2006 yli 50 000 kävijää ja vuonna 2007 lähes 70 000 kävijää. Kotisivujen kautta pariskunnat etsivät kursseja ja ammattilaiset tietoa ohjaajakoulutuksista. Kotisivuilla on tietoa kurssien ja koulutusten sisällöstä, kurssien ja koulutusten ajat ja paikat sekä esittelyteksti projektista. Solmuja parisuhteessa -toiminta oli esillä myös erilaisissa tapahtumissa. Vuonna 2006 Solmuja parisuhteessa -projektia esiteltiin Perheneuvojien neuvottelupäivillä Tampereella. Vuonna 2007 Sanna Jattu ja Maija Rosenqvist pitivät kanavatyöskentelyn Solmuja parisuhteessa -hankkeesta parisuhdetyön neuvottelupäivillä 8.-9.5.2007 Päiville osallistui n. 200 henkeä. Perhetyön tutkimuksen päivillä Jyväskylässä huhtikuussa 2010 Solmuja parisuhteessa –toimintamalli oli esillä parisuhdetyöryhmässä, kun projektikoordinaattori Ilse-Maj Parviainen piti alustuksen toimintamalliin liittyen. Ammattilaisia on tavoitettu myös Solmuja parisuhteessa –ohjaaja ja -neuvojakoulutusten markkinoinnin kautta. Koulutuksia on markkinoitu muun muassa seurakuntiin ja perheasiain neuvottelukeskuksiin. Satoja sähköposteja ja kirjeitä on lähetetty esimerkiksi perheneuvoloihin, seurakuntien diakonia- ja perhetyöhön, kuntien sosiaalijohtajille ja yksityisille terapeuteille. Solmuja parisuhteessa -toiminta on ollut esillä myös mediassa. Yhdistyksen tekemien havaintojen mukaan Solmuja parisuhteessa -toiminta on ollut esillä ainakin seuraavissa medioissa: Vuonna 2007 toimintamallia sivuttiin Satakunnan uutisissa, Helsingin Sanomien verkkosivuilla ja Kätilölehdessä sekä toimintamallia esiteltiin Kasper-lehdessä. 12.12.2009 julkaistiin tietoisku Solmuja parisuhteessa neuvonnasta Lapsiperheuutiset-internetsivustolla. Vuonna 2010 toimintamallista kerrottiin Dino- ja Käsi Kädessä -lehdissä. Syksyllä 2010 Vankiradiossa julkaistiin haastattelu pariskunnasta, joka oli osallistunut Solmuja parisuhteessa -neuvontaan kriminaalihuollon kautta. Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli julkaista viisi lehdistötiedotetta Solmuja parisuhteessa -toimintaan liittyen. Solmu parisuhteessa -kirjanen julkaistiin 22.11.2006 ja siitä julkaistiin samalla myös lehdistötiedote. Solmuja parisuhteessa -projektista julkaistiin


lehdistötiedote kesällä 2007. Parineuvonnasta julkaistiin lehdistötiedote joulukuussa 2009. Näin ollen lehdistötiedotteiden määrä jäi kolmeen.

7.6 Laadulliset tulokset – palveluiden kehittäminen ja osallistujatyytyväisyys Solmuja parisuhteessa -projektin laadulliset tavoitteet liittyivät palveluiden kehittämiseen ja osallistujatyytyväisyyteen. Projektin aikana luotiin ja kehitettiin Solmuja parisuhteessa® toimintamalli, johon liittyivät seuraavat osa-alueet:

- Solmuja parisuhteessa -kurssistruktuuri - Solmuja parisuhteessa -neuvontastruktuuri - Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutus - Solmuja parisuhteessa -neuvojakoulutus - Solmuja parisuhteessa -muuntokoulutus - Solmuja parisuhteessa -materiaalit

kurssille ja neuvontaan osallistuville parikunnille, ohjaajille, neuvojille, kouluttajille sekä lisäksi esittelymateriaali ja Solmu parisuhteessa kirjanen.

Keskeisiä kanavia arvioida osallistujatyytyväisyyttä ovat olleet palautelomakkeet, jotka ovat olleet käytössä niin kursseilla, neuvonnoissa kuin koulutuksissakin. Lisäksi vaikuttavuuden arviointiin on projektin aikana kehitetty oma sähköinen kyselynsä, jonka kautta tiedonkeruu käynnistyi viimeisenä projektivuonna 2010.

7.6.1 Kehitystyö Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli kurssin työskentelyjen ja harjoitusten kehittäminen edelleen sekä uuden parineuvontasovelluksen kehittäminen. Vuonna 2006 kurssin seksuaalisuuteen ja tahtoon liittyviä työskentelytapoja hiottiin vielä paremmin toimiviksi. Uudet työtavat ja näkemykset koottiin Solmuja parisuhteessa -ohjaajan kirjaan. Syksyllä 2006 ohjaajan kirjaan kirjoitettiin lisäksi johdanto-osa, jossa kuvataan kurssin yleisiä periaatteita, toteuttamistapoja ja käytännön asioita. Vuosina 2009-2010 luotiin ja kehitettiin Solmuja parisuhteessa –parineuvonta sekä siihen liittyvät osallistujan, neuvojan ja kouluttajan materiaalit. Neuvonnan kehittämisessä perustana käytettiin kurssisovellusta ja siihen liittyviä materiaaleja, mutta ensimmäisten neuvontojen ja koulutusten myötä huomattiin, että tarpeet ja lähtökohta ovat osin erilaiset kuin kurssilla. Neuvonnasta puuttui ryhmän mahdollistama jakaminen ja vertaistuki ja toisaalta neuvojan rooli oli erilainen suhteessa ohjaajan rooliin. Neuvontaan tulevat pariskunnat sekoittivat parineuvonnan myös usein terapiaan, mikä kertoo osaltaan myös parisuhdeneuvojan ja terapeutin roolien olevan lähempänä kuin kurssiohjaajan ja terapeutin. Solmuja parisuhteessa –neuvonta ei kuitenkaan ole terapiaa, vaan strukturoitu toimintamenetelmä, jonka käyttämiseen ei vaadita terapeutin pätevyyttä. Työskentelyn


ulkopuolelle rajataan parisuhdetta edeltäneet tapahtumat ja painotus on pariskunnan keskinäisessä työskentelyssä ja vuorovaikutuksessa. Neuvonnassa on kyse vahvasti myös vuorovaikutustaitojen ja ristiriitojen ratkaisutaitojen opettelusta.

7.6.2 Sovellukset Solmuja parisuhteessa –toimintamallia on sovellettu esimerkiksi sosiaalityössä, diakoniatyössä, vankiloissa ja päihdetyössä. Ensimmäinen merkittävä uusi sovellus Solmuja parisuhteessa -kurssille toteutettiin vuonna 2006 Vilppulan vankilan perheleirillä kahtena kolmipäiväisenä leirinä. Kurssilta kerätty palaute oli erinomaista. Kurssin ohjaajien mukaan vankilan Solmuja parisuhteessa -kurssilla vertaistuessa on myös toinen taso parisuhteen lisäksi. Perheillä on mahdollisuus jakaa kokemuksia myös elämäntilanteestaan. Syksyllä 2006 tehtiin Rikosseuraamusviraston kanssa sopimus, jossa sovittiin muun muassa Solmuja parisuhteessa -kurssien koulutuksesta ja kurssiaineistojen käytöstä. Tämän sopimuksen myötä toivotaan kurssitoiminnan laajenevan myös muihin vankiloihin. Ensimmäinen kurssi kansalaisopistossa järjestettiin puolestaan tammikuussa 2010 Espoossa. Solmuja parisuhteessa -kurssia on levitetty myös kansainvälisesti. Lähetystyöntekijät, parisuhderyhmien ohjaajat Anna-Kaarina ja Matti Palmu osallistuivat vuonna 2006 räätälöityyn Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutukseen. He ottivat Solmuja parisuhteessa -toimintamallin perustaksi lähtiessään kehittämään perheneuvontatyötä Etiopiassa. Palmut ovat aikaisemmin tehneet Etiopiassa vahvistavaa parisuhdetyötä. Vuonna 2010 Solmuja parisuhteessa neuvontaa ryhdyttiin soveltamaan myös kriminaali- ja päihdehuollossa. Kummassakin sovelluksessa työskentelyssä pyrittiin huomioimaan osallistujien kuormittava elämäntilanne ja tilanteeseen liittyvät erityispiirteet, kuten perhetapaamisajat sekä erilaiset lääkemuutokset ja vieroitukseen liittyvät asiat. Lisäksi sovelluksissa kiinnitettiin huomiota siihen, että puolisoilla oli myös muuta tukea parisuhdeneuvonnan lisäksi tarjolla.

7.6.3 Ohjaajien ja neuvojien tukeminen Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli etsiä malleja, joiden avulla ohjaajia ja neuvojia voidaan tukea myös koulutuksen jälkeen. Heihin on oltu yhteydessä kirjeitse, sähköpostitse ja yksittäisin puhelinkontaktein. Ohjaajia on kannustettu käynnistämään uusia Solmuja parisuhteessa -ryhmiä ja heille on lähetetty tietoa Solmuja parisuhteessa -projektin vaiheista. Vuonna 2007 kaikilta ohjaajilta kysyttiin lisäksi halukkuutta olla mukana Solmuja parisuhteessa -ohjaajien yhteistyöverkostossa. Verkoston avulla voi tiedustella itselleen mm. ohjaajaparia. Vuonna 2006 alettiin suunnitella ohjaajien jatkokoulutuspäivää. Keväällä 2007 järjestettiin jatkokoulutuspäivä, joihin osallistui 15 Solmuja parisuhteessa -ohjaajaa. Päivän erityisenä teemana oli uusperhe, josta alusti Pekka Larkela Suomen Uusperheellisten liitosta. Jatkokoulutuspäivän tuloksena sovittiin muun muassa pelisääntöjä Solmuja parisuhteessa -


kurssien ohjaamiseen liittyen. Sopimuksista keskeinen oli se, että ohjaajia on oltava aina kaksi. Kaikkien jatkokoulutuspäivään osallistuneiden mielestä koulutus vastasi heidän odotuksiaan hyvin tai erinomaisesti. Vuoden 2008 joulukuussa järjestettiin jatkokoulutuspäivä uudemman kerran. Vuonna 2009 tarjottiin tunteisiin liittyvää jatkokoulutuspäivää joulukuussa. Päivään oli vain 4 ilmoittautunutta, joten päivä jouduttiin perumaan. Vuoden 2010 huhtikuussa järjestettiin tunnetäydennyskoulutuspäivä. Alustajana toimi Hanna Pinomaa, joka on tunnekeskeisen pariterapian uranuurtajia Suomessa. Täydennyskoulutuspäivään osallistui 10 henkilöä ja he toivoivat vastaavia koulutuspäiviä myös tulevaisuudessa. Työnohjausta tarjottiin ohjaajille vuonna 2007, mutta sille ei ilmennyt tarvetta. Neuvojakoulutusten myötä työnohjaus nousi uudelleen keskusteluun ja vuonna 2010 alustavasti suunniteltiin työnohjausryhmän käynnistämistä Tampereella. Työnohjausryhmän oli tarkoitus käynnistyi niin, että Katajan parisuhdekouluttaja aloittaa ryhmän ja muutaman kouluttajajohtoisen tapaamiskerran jälkeen ryhmästä tulee itseohjautuva. Ryhmä ei kuitenkaan ollut käynnistynyt ainakaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Projektin päättymisen jälkeen seuraava Solmuja parisuhteessa –ohjaajille ja –neuvojille suunnattu koulutuspäivä järjestetään 25.1.2011 Vantaalla. Vuoden 2010 loppuun mennessä täydennyskoulutuspäivään on ilmoittautunut 25 ohjaajaa ja neuvojaa.

7.6.4 Kouluttajakoulutus Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteina oli selvittää, miten uusien kouluttajien tarve voidaan parhaiten täyttää, miten kouluttajia kannattaa kouluttaa ja luoda käytäntö, jolla voidaan kouluttaa ja perehdyttää tarvittavat uudet kouluttajat. Projektin aikana Solmuja parisuhteessa –kouluttajana on työskennellyt kahdeksan henkilöä. Koulutusvastuu on ollut Kataja – Parisuhdekeskuksella. Erillistä kouluttajakoulutusta ei haluttu lähteä kehittämään, vaan uudet kouluttajat katsottiin parhaaksi perehdyttää kouluttamiseen kokeneemman kouluttajan rinnalla.

7.7 Osallistujatyytyväisyys

7.7.1 Kursseille osallistuneet olivat tyytyväisiä kurssiin Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli, että 80 % Solmuja parisuhteessa -kursseille osallistuneista kokee kurssin auttaneen heitä parisuhdekriisinsä selvittelyssä vähintään kohtuullisen hyvin. Asetettu tavoite toteutui erinomaisesti. Kohtalaista alhaisemmat arviot


kurssin tarjoamasta avusta parisuhdekriisin selvittelyssä jäivät hyvin vähäisiksi. Ne olivat korkeimmillaankin yhteensä vain 10 % luokkaa annettujen arvioiden kokonaismäärästä. Solmuja parisuhteessa -kurssille osallistuneet olivat siis hyvin tyytyväisiä -kurssiin. Kurssityytyväisyys kipusi jokaisella palautekyselyn kolmesta pääsektorista lähelle määriteltyä maksimia. Tyytyväisimpiä kurssilaiset olivat vertaistoiminnan tarjoamaan apuun kriisissä. Kurssityytyväisyyttä mitattiin kyselylomakkeen (ks. liite 1.) avulla. Kyselyn kolmen pääosion mukainen kokonaiskeskiarvojen tarkastelu osoittaa, että kurssi kokonaisuutena koettiin hyväksi – erinomaiseksi ja kurssin tarjoama apu tavoitteiden saavuttamisessa kohtalaiseksi – hyväksi. Lisäksi lähes – täysin samaa mieltä oltiin siitä, että vertaistoiminnasta on apua kriisissä. Huomioitavaa osallistujatyytyväisyyden arvioinnissa on se, että vastaajia ohessa esitetyssä koosteessa on 371, kun projektin päättyessä kursseille osallistuneita on Katajan tietojen mukaan lähes tuhat. Palautelomakkeiden toimittamisessa koulutuksen päättymisen jälkeen on pidetty periaatteena vapaaehtoisuutta eivätkä läheskään kaikki ohjaajat ole palautteita Katajaan toimittaneet. KUVA 16. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KURSSITYYTYVÄISYYS Palautekyselyn kolmen pääosion mukaan tarkasteltuna (371 vastaajaa)

Solmuja parisuhteessa -kursseille osallistuneet pitivät Solmuja parisuhteessa -kurssikokonaisuutta erittäin hyvänä. Tyytyväisimpiä kurssikokonaisuudessa oltiin kurssin sisältöön ja rakenteeseen sekä ohjaajien työskentelyyn.


KUVA 17. SOLMUJA PARISUHTEESSA ® -YLEISARVIO KURSSISTA Palautekyse1yn 1. pääosio (371 vastaajaa)

Noin puolet, Solmuja parisuhteessa -kursseille osallistuneista arvioi kurssin hyväksi, noin puolet erinomaiseksi. Vain muutama vastaaja piti kurssia kohtalaisena. KUVA 17. SOLMUJA PARISUHTEESSA ® -YLEISARVIO KURSSISTA Yleisarvosana kurssista (366 vastaajaa)

Kurssin sisältöä ja rakennetta sekä työskentelymenetelmiä suurin osa kursseille osallistuneista piti hyvinä. Moni piti niitä jopa erinomaisina. Hieman alle 10 % vastaajista piti kurssin työskentelymenetelmiä kohtalaisina.


KUVA 18. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -YLEISARVIO KURSSISTA Kurssin sisältö ja rakenne sekä työskentelymenetelmät (371, 369 vastaajaa)

Ohjaajien työskentelystä ja ryhmän ilmapiiristä kurssilla tuli hyvää palautetta. Noin 65 % kurssilaisista mielsi ohjaajien työskentelyn kurssilla erinomaiseksi. Ryhmän ilmapiiriin oltiin vielä tätäkin tyytyväisempiä. Noin 66 % vastaajista piti sitä erinomaisena. KUVA 19. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -YLEISARVIO KURSSISTA Ohjaajien työskentely ja ryhmän ilmapiiri (364, 369 vastaajaa)

Kursseille osallistuneet kokivat kurssin auttaneen heitä tavoitteiden saavuttamisessa kohtalaisesti – hyvin. Annetut arvioit sijoittuivat välille 3,5-4,1. Kurssin tarjoamaan apuun apuun tavoitteiden saavuttamisessa ei oltu yhtä tyytyväisiä kuin esimerkiksi vertaistoiminnan tarjoamaan apuun kriisissä. Parhaiten kurssin koettiin auttaneen solmutilanteen jäsentämisessä.


KUVA 20. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KURSSIN TARJOAMA APU TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA palautekyse1yn 2. pääosio (371 vastaajaa)

Suurin osa vastaajista koki kurssin auttaneen heitä vähintään hyvin kumppanin ymmärtämisen lisäämisessä, mutta myös tyytymättömyyttä esiintyi. Noin neljäsosa vastaajista koki kurssin lisänneen kumppaninsa ymmärrystä itseään kohtaan kohtalaisesti. Kurssilaiset kokivat oman ymmärryksensä kumppaniaan kohtaan lisääntyneen enemmän kuin kumppaninsa ymmärryksen itseään kohtaan. KUVA 21. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KURSSIN TARJOAMA APU TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA Kumppanin ymmärtäminen (369, 370 vastaajaa)


Kurssilaisten näkemykset kurssin tarjoamasta avusta ajatusten, tunteiden ja tarpeiden ilmaisusta puolisolle olivat samansuuntaisia kuin ymmärryksen lisääntymisen kohdalla. Suurin osa vastaajista koki kurssin auttaneen heitä ajatusten, tunteiden ja tarpeiden ilmaisussa puolisolle vähintään hyvin, mutta tyytymättömyyttäkin esiintyi. Oman ilmaisun kehitys nähtiin jälleen suuremmaksi kuin kumppanin. KUVA 22. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KURSSIN TARJOAMA APU TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA Ajatusten, tunteiden ja tarpeiden ilmaiseminen (366, 360 vastaajaa)

Kumppanin kuuntelemisen kehittymisen osalta oltiin myös samoilla linjoilla, kuin edellä kuvattujen osatekijöiden kohdalla. Suurin osa vastaajista koki kurssin auttaneen heitä kumppanin kuuntelemisessa vähintään hyvin. Lähes kaikki vastaajat pitivät tavoitteiden saavuttamisen tasoa vähintään kohtalaisena. KUVA 23. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KURSSIN TARJOAMA APU TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA Kumppanin kuunteleminen (364, 367 vastaajaa)


Solmuja parisuhteessa -kursseille osallistuneet kokivat kurssin auttaneen heitä saavuttamaan solmutilanteen jäsentämisen, oman tahdon selvittämisen ja harkittujen päätösten tekemisen tavoitteet pääosin hyvin. Lähes kaikki vastaajat kokivat kyseisten tavoitteiden tulleen saavutetuiksi vähintään kohtalaisesti, muutama tyydyttävästi tai huonosti. KUVA 24. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KURSSIN TARJOAMA APU TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA Tilanteen jäsentäminen, tahdon selvittäminen, harkitut päätökset (366, 364, 362 vastaajaa)

Myös itsetuntemuksen lisääntyminen ja ryhmän tuki tavoitteiden saavuttamisessa koettiin pääsääntöisesti hyväksi tai erinomaiseksi. KUVA 25. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KURSSIN TARJOAMA APU TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA Itsetuntemus, ryhmän tuki (369, 368 vastaajaa)

Solmuja parisuhteessa -vertaistoiminnan tarjoamaan apuun kriisissä oltiin erittäin tyytyväisiä. Osio keräsi korkeimmat pisteet verrattuna kyselyn muihin osioihin. Kursseille osallistuneet olivat kautta linjan joko melko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä siitä, että


vertaistoiminta auttoi heitä kriisissä. Suurinta tyytyväisyyttä herättivät ryhmän ilmapiiri, ongelmien jakaminen ja huumori. KUVA 26. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -VERTAISTOIMINNAN TARJOAMA APU KRIISISSÄ palautekyse1yn 3. pääosio (371 vastaajaa)

Ryhmän ilmapiiri koettiin Solmuja parisuhteessa -kursseille osallistuneiden keskuudessa pääosin erittäin hyväksi. Jopa 85 % palautteen antaneista oli täysin samaa mieltä siitä, että ryhmän ilmapiiri oli salliva ja 77 %, että ryhmän ilmapiiri oli avoin, rehellinen ja turvallinen. Huumorin ja ilon sekä ymmärtäväisyyden ja hyväksyvän suhtautumisen läsnäolosta ryhmässä oltiin myös pääosin vähintään lähes samaa mieltä.


KUVA 27. SOLMUJA PARISUHTEESSA ® -VERTAISTOIMINNAN TARJOAMA APU KRIISISSÄ Ryhmän ilmapiiri ja suhtautuminen (371, 371, 367, 369 vastaajaa)

Noin 78 % vastaajista oli myös täysin samaa mieltä siitä, että Solmuja parisuhteessa -kurssi auttoi suhteuttamaan omia ongelmia. Samoin lähes 60 % vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että on ollut tärkeää huomata, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa. Ongelmien suhteuttamisen ja jakamisen katsottiin tarjonneen apua kriisissä. KUVA 28. SOLMUJA PARISUHTEESSA ®-VERTAISTOIMINNAN TARJOAMA APU KRIISISSÄ Ongelmien jakaminen ja suhteuttaminen (370 vastaajaa)


Muilta saatujen näkökulmien katsottiin myös olleen merkittävä osa Solmuja parisuhteessa -kurssin antia. Jopa 84 % palautteen antaneista oli täysin samaa mieltä siitä, että oli oppinut ja oivaltanut asioita kuuntelemalla muita. Pääosin täysin samaa mieltä oltiin myös siitä, että muut ryhmäläiset auttoivat näkemään omaa tilannetta uusin silmin. KUVA 29. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -VERTAISTOIMINNAN TARJOAMA APU KRIISISSÄ Uudet näkökulmat, vertaisilta oppiminen (370 vastaajaa)

Kursseille osallistuneet kokivat toiminnan yhteisen ideoinnin hyödylliseksi menettelytavaksi. Lähes kaikki vastaajat olivat asiasta vähintään lähes samaa mieltä. Samoin oli mielipiteiden jakautumisen laita toisten esimerkeistä rohkaistumisen suhteen. Yhteenkuuluvuuden kokeminen ryhmässä jakoi hieman mielipiteitä. Jokunen vastaaja ei muun muassa osannut sanoa sen suhteen kantaansa, joskin enemmistö koki sitä saaneensa.


KUVA 30. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -VERTAISTOIMINNAN TARJOAMA APU KRIISISSÄ Yhdessä ideoiminen, yhteenkuuluvuus, rohkaistuminen (365, 371, 366 vastaajaa)

7.7.2 Vaikuttavuusarviointi: kysely ennen kurssille osallistumista Vuonna 2010 aloitettiin vaikuttavuusarviointi sähköisen kyselyn avulla. Kysely toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen kysely lähetettiin ennen työskentelyyn osallistumista ja toinen noin neljä kuukautta kurssin päättymisen jälkeen. Kyselyt toteutettiin sähköisen Webropol-alustan kautta ja kyselyyn vastattiin nimettömänä. Linkki kyselyyn sekä saate kyselyyn liittyen lähetettiin kurssiohjaajille sähköpostitse ja pyydettiin heitä lähettämään ne sähköpostitse eteenpäin kurssille tulossa oleville henkilöille. Linkkiä ja saatetta lähetettiin useamman kerran vuoden 2010 aikana ohjaajille ja kannustettiin heitä lähettämään ne eteenpäin kurssille osallistuneille. Vuoden 2010 loppuun mennessä ennen Solmuja parisuhteessa –kurssia vastattavaksi tarkoitetun kyselyn oli täyttänyt 56 henkilöä. Suhteessa projektin koko aikana kursseille osallistuneiden määrään vastaajien määrä on erittäin pieni. Tähän on vaikuttanut todennäköisesti useampi seikka. Ensinnäkin vaikuttavuusarvioinnin käytännön toteutus eli vastausten kerääminen sähköisen kyselyn lähettäminen alkoi projektin loppuvaiheessa eikä keräämistyötä ole tehty vasta kuin viimeisenä projektivuonna. Toiseksi otoksen pienuuteen on vaikuttanut osaltaan keräämistapa. Kysely on ensi lähetetty Katajasta koulutetuille Solmuja parisuhteessa –ohjaajille sähköpostilinkkinä ja kannustettu heitä lähettämään kysely eteenpäin kursseille osallistuville, lähetys on ollut ohjaajille vapaaehtoista eivätkä kaikki kyselyä eteenpäin lähetä. Samoin vastaaminen on osallistujille vapaaehtoinen eivätkä kaikki kyselyn sähköpostitse saaneet ole välttämättä edes avanneet kyselylinkkiä. Myöskin järjestettyjen kurssien määrä on ollut rajallinen vuonna 2010. Otosta ei voi pitää merkittävänä. Tässä projektiraportissa ei tehdä vastausten perusteella analyysiä Solmuja parisuhteessa –


kurssitoiminnan vaikuttavuudesta, koska otoksen pienuuden vuoksi sitä ei pidetä asianmukaisena. Alustavasti vaikuttavuusarvioinnin tuloksista voidaan todeta, että tulokset ovat lupaavia ja kurssilla näyttäisi olevan myönteisiä vaikutuksia, jotka kantavat myös kurssin jälkeen. Vaikuttavuusarviointia on tarkoitus jatkaa projektin päättymisen jälkeen. Kyselyyn annetut vastaukset on esitetty liitteessä (liite 5).

7.7.3 Vaikuttavuusarviointi: kysely noin 4 kk kurssille osallistumisen jälkeen Noin neljä kuukautta kurssille osallistumisen jälkeen vastattavaksi tarkoitettu sähköinen kysely lähetettiin linkkinä saatteen kera kurssiohjaajille ja pyydettiin heitä lähettämään linkki ja saate eteenpäin kurssille osallistuneille. Linkkiä ja saatetta lähetettiin useamman kerran vuoden 2010 aikana ohjaajille ja kannustettiin heitä lähettämään ne eteenpäin kurssille osallistuneille. Vuoden 2010 loppuun mennessä kyselyyn oli vastannut yhteensä 17 henkilöä. Näistä kaksi ilmoitti kyselyssä parisuhteensa päättyneen eikä vastannut enää muihin parisuhdetta koskeviin kysymyksiin. 15 henkilöä oli jatkanut parisuhdetta saman henkilön kanssa, jonka kanssa tuli kurssille ja vastasi kaikkiin parisuhdetta koskeviin kysymyksiin. Vastaajien määrä on pieni paitsi ennen kurssia kyselyyn vastanneiden määrään, myös erittäin pieni suhteessa koko projektin aikana kursseille osallistuneiden määrään. Suhteessa ennen kurssia vastanneiden määrään ilmenevää eroa vastaajien määrässä selittää todennäköisesti osaltaan myös aika. Projektin päättyessä osa kursseista oli vielä kesken tai kurssista ei ollut kulunut vaadittua muutamaa kuukautta eivätkä kaikki ennen kurssia kyselyyn vastanneista olleet edes saaneet kyselyä. Otoksen pienuutta selittää osaltaan myös kyselyn vapaaehtoisuus, joka koskee paitsi ohjaajia sähköpostilinkkikyselyn edelleen lähettäjinä sekä kurssille osallistujia kyselyyn vastaajina. Otosta voi pitää merkittävänä ja tehdä sen perusteella analyysiä Solmuja parisuhteessa –kurssitoiminnan vaikuttavuudesta. Vaikuttavuusarviointia on tarkoitus kuitenkin jatkaa projektin päättymisen jälkeen resurssien mukaan. Kyselyyn annetut vastaukset on esitetty liitteessä (liite 6).


7.7.4 Neuvonta

Projektin päättyessä Solmuja parisuhteessa –neuvontaa oli toteutettu kahden vuoden ajan. Koulutettuja neuvojia oli yhteensä 41. Neuvontaprosesseja oli toteutettu vuosina 2009-2010 Katajaan toimitettujen tietojen mukaan 90. Kaikki koulutetut neuvojat eivät kuitenkaan raportoineet toteuttamiaan neuvontoja koulutukseen osallistumisensa jälkeen ja on todennäköistä, että toteutettuja neuvontoja on enemmän. Palautteet Katajaan toimitettiin yhteensä 52 neuvontaprosessin osalta. Muutama neuvoja raportoi Katajaan, että osa neuvontaprosesseista keskeytyi pariskunnan aloitteesta. Tähän esitettiin syyksi neuvonnan hintaa sekä sen vaativuutta osalllistujan näkökulmasta. Keskeytyksistä raportoineet olivat kaikki yksityisiä ammatinharjoittajia ja tekivät myös terapiatyötä. Jotkut neuvontaprosessit puolestaan muuttuivat kesken prosessia luonteeltaan terapiaksi ja struktuurista luovuttiin neuvojan aloitteesta. Jälkimmäisistä neuvonnan keskeytyksistä raportoivat olivat kaikki terapeutin pätevyyden omaavia ja he jatkoivat työskentelyä joko pari-, perhe- tai yksilöterapiana. Neuvontapalautteiden perusteella osallistujat vaikuttivat tyytyväisiltä työskentelyyn. Neuvonnasta annetun yleisarvion keskiarvot olivat 4,4-4,7 välillä, kun arvosana 1 tarkoitti huonoa ja 5 erinomaista. KUVA 31 . SOLMUJA PARISUHTEESSA® –NEUVONNAN PALAUTE (52 vastausta)


Solmuja parisuhteessa –neuvonnan koettiin vastaavan omiin tavoitteisiin hyvin. Palautelomakkeissa pyydettiin osallistujaa arvioimaan palautelomakkeissa asteikolla 1-5 sitä, miten neuvonta auttoi jäsentämään solmutilannetta, miten se lisäsi itsetuntemusta ja ymmärrystä kumppania kohtaan sekä kumppanin ymmärrystä vastaajaa kohtaan. Lisäksi palautteissa pyydettiin arvioimaan miten vastaajaa oppi ilmaisemaan omia ajatuksiaan, tunteitaan ja tarpeitaan kumppanille ja kumppani puolestaan vastaajalle. Samoin kysyttiin kuuntelemisesta sekä siitä, miten työskentely auttoi pääsemään selville omasta tahdosta ja tekemään harkittuja päätöksiä parisuhteen osalta. Vastausten keskiarvot vaihtelivat 3,9-4,3 välillä KUVA 32. PALAUTE SOLMUJA PARISUHTEESSA® –NEUVONNASTA (52 vastausta)

7.7.5 Vaikuttavuusarviointi Solmuja parisuhteessa® –neuvonnasta Vuonna 2010 aloitettiin vaikuttavuusarviointi sähköisen kyselyn avulla. Kysely toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen kysely lähetettiin ennen työskentelyyn osallistumista ja toinen noin neljä kuukautta neuvonnan päättymisen jälkeen. Kyselyt toteutettiin sähköisen Webropol-alustan kautta ja kyselyyn vastattiin nimettömänä. Linkki kyselyyn sekä saate kyselyyn liittyen lähetettiin parineuvojille sähköpostitse ja pyydettiin heitä lähettämään ne sähköpostitse eteenpäin neuvontaan tulossa oleville henkilöille. Linkkiä ja saatetta lähetettiin useamman kerran vuoden 2010 aikana neuvojille ja kannustettiin heitä lähettämään ne eteenpäin neuvonta-asiakkaille. Kyselyn lähettäminen eteenpäin neuvontaan tulossa oleville henkilöille tai siihen osallistuneille perustui neuvojien vapaaehtoisuuteen.


Vuoden 2010 loppuun mennessä ennen Solmuja parisuhteessa –neuvontaa vastattavaksi tarkoitetun kyselyn oli täyttänyt 51 henkilöä. Noin neljä kuukautta neuvonnan päättymisen jälkeen vastattavaksi tarkoitetun kyselyn oli puolestaan täyttänyt 8 henkilöä. Suhteessa projektin koko aikana neuvontaan osallistuneiden määrään vastaajien määrä on erittäin pieni erityisesti työskentelyn jälkeen täytettävän kyselyn osalta. Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että kyselyn eteenpäin lähettäminen ja siihen vastaaminen perustuivat vapaaehtoisuuteen. Myös se on vaikuttanut osaltaan, että osa neuvontaprosesseista keskeytyivät tai muuttuivat terapiaprosesseiksi kesken työskentelyn. Neljä kuukautta työskentelyn päättymisen jälkeen täytettyjen kyselyn pieni määrä johtui myös osaltaan siitä, että 18 neuvojista valmistui vasta joulukuussa 2010 eikä heillä näin ollen ollut sellaisia Solmuja parisuhteessa –neuvontoja, joista olisi kulunut vaadittavat neljä kuukautta. Otosta ei voi pitää merkittävänä ja tehdä sen perusteella analyysiä Solmuja parisuhteessa –kurssitoiminnan vaikuttavuudesta. Vaikuttavuusarviointia on tarkoitus jatkaa resurssien mukaan projektin päättymisen jälkeen. Tässä raportissa ei erikseen analysoida Solmuja parisuhteessa –neuvontaan liittyviä vastauksia otoksen pienuuden vuoksi, mutta ennen neuvontaa annetut vastaukset esitetään liitteissä (Liite 7 ennen neuvontaa ja liite 8 noin neljä kuukautta neuvonnan päättymisen jälkeen).

7.7.6 Ohjaajakoulutus Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli, että 80 % Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksiin osallistuneista kokee koulutuksen täyttäneen vähintään kohtuullisesti sille asetetut tavoitteet. Projektissa asetettu tavoite toteutui erinomaisesti. Kohtalaista alhaisemmat arviot ohjaajakoulutuksen tavoitteiden täyttymisestä jäivät hyvin vähäisiksi. Ne olivat korkeimmillaan yhteensä noin 20 % luokkaa annettujen arvioiden kokonaismäärästä ja koskivat erityisesti muutamaa ohjaajakoulutuksessa käytettyä työtapaa ja arvioita niiden opettavaisuudesta. Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutukseen osallistuneet olivat siis kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Koulutustyytyväisyys kipusi jokaisella palautekyselyn neljästä pääsektorista lähelle määriteltyä maksimia. Tyytyväisimpiä ohjaajat olivat koulutuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Ohjaajakoulutustyytyväisyyttä mitattiin kyselylomakkeen (ks. liite 2.) avulla. Kyselyn neljän pääosion mukainen kokonaiskeskiarvojen tarkastelu osoittaa, että koulutus kokonaisuutena koettiin hyväksi – erinomaiseksi, koulutuksessa käytettyjen työtapojen koettiin tarjonneen apua oppimisessa melko paljon – paljon, koulutuksen tavoitteiden saavuttamisesta oltiin melko – täysin samaa mieltä ja koulutuksen käytännönjärjestelyt koettiin hyviksi – erinomaisiksi.


KUVA 33. SOLMUJA PARISUHTEESSA® KOULUTUSPALAUTEpalautekyselyn neljän pääosion mukaan tarkasteltuna (82 vastaajaa)

Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksiin osallistuneet pitivät Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutusta kokonaisuudessaan pääosin hyvänä. Vain ajan riittävyys asioiden käsittelyyn koettiin kohtalaiseksi – hyväksi. Muut koulutuskokonaisuuteen listatut osatekijät, kuten koulutuksen sisällöllinen laajuus, sijoitettiin hyvän ja erinomaisen välimaastoon. Tyytyväisimpiä koulutuskokonaisuudessa oltiin kouluttajien työskentelyyn. KUVA 34. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -YLEISARVIO KOULUTUKSESTA palautekyse1yn 1. pääosio (82 vastaajaa)

Suurin osa 60 %, ohjaajista arvioi koulutuksen hyväksi ja lähes kaikki loput erinomaiseksi. Kukaan vastaajista ei pitänyt koulutusta kohtalaista huonompana.


KUVA 35. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -YLEISARVIO KOULUTUKSESTA yleisarvosana (80 vastaajaa)

Kouluttajien työskentely koulutuksessa oli arvostettu korkealle. Noin 99 % ohjaajista mielsi kouluttajien työskentelyn koulutuksessa vähintään hyväksi. Lähi- ja etäoppimisen suhteeseen oltiin myös tyytyväisiä. Suurin osa vastaajista piti suhdetta hyvänä. KUVA 36. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -YLEISARVIO KOULUTUKSESTA Kouluttajat ja lähi- ja etäoppiminen (80, 81 vastaajaa)

Koulutuksen sisällöllistä laajuutta pidettiin myös pääsääntöisesti hyvänä. Lähes 70 % vastaajista oli asiasta tätä mieltä. Samoin oli koulutuksen vaativuuden laita, joskin lähes joka viides ohjaajakoulutukseen osallistuneista oli toisaalta antanut koulutuksen vaativuudesta myös arvion kohtalainen.


KUVA 37. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -YLEISARVIO KOULUTUKSESTA Laajuus ja vaativuus (79, 80 vastaajaa)

Koulutuksen ajallisiin tekijöihin oltiin myöskin pääosin tyytyväisiä, joskin erinomaisina ajan riittävyyttä asioiden käsittelyyn ja koulutuksen etenemistahtia piti vain noin 15 % vastaajista. Suurin osa vastaajista oli antanut näille tekijöille arvion hyvä. Kohtalaisena ajan riittävyyttä asioiden käsittelyyn piti 30 % ohjaajista. KUVA 38. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -YLEISARVIO KOULUTUKSESTA Ajan riittävyys ja etenemistahti (79 vastaajaa)

Koulutuksessa käytettyjen työtapojen tarjoama apu oppimisessa arvioitiin myös osallistujien toimesta suhteellisen suureksi. Oman ryhmän ohjaamisen koettiin auttaneen oppimisessa selvästi eniten. Ylipäätään niin sanottu käytännön toiminta koettiin pääosin hieman paremmiksi kuin kirjalliset tehtävät. Esimerkiksi työnohjauksen koettiin auttaneen oppimisessa melko paljon – paljon. Sen sijaan esimerkiksi oppimistehtävän laatimisen Suhdetaitoja elämänkumppaneille, tai Solmuja parisuhteessa -kirjasta, ei koettu auttaneen niin paljoa.


KUVA 39. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -TYÖTAPOJEN ARVIOINTI palautekyse1yn 2. pääosio (82 vastaajaa)

Oman Solmuja parisuhteessa -ryhmän ohjaaminen koettiin kurssilla käytetyistä työtavoista parhaaksi. Jopa 85 % ohjaajakoulutukseen osallistuneista koki kyseisen työtavan auttaneen oppimistaan paljon. Myös työnohjaus oli koettu mielekkääksi työskentelymuodoksi. 90 % vastaajista koki työnohjauksesta olleen vähintään melko paljon apua oppimiselleen. KUVA 40. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -TYÖTAPOJEN TARJOAMA APU OPPIMISESSA Ryhmän ohjaus ja työnohjaus (79, 80 vastaajaa)

Toisten ohjausharjoitteluiden seuraamista pidettiin palautteiden kokonaiskuvaa tarkasteltaessa oppimisen kannalta hyödyllisempänä työtapana kuin omaa


ohjausharjoittelua. 63 % ohjaajista koki toisten ohjausharjoitteluiden seuraamisen auttaneen oppimistaan melko paljon. Useampi ohjaajista arvioi kuitenkin paljon apua oppimiselleen olleen nimenomaan omasta ohjausharjoittelusta. KUVA 41. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -TYÖTAPOJEN TARJOAMA APU OPPIMISESSA Ohjausharjoittelu ja ohjausharjoittelun seuraaminen (81, 80 vastaajaa)

Vuonna 2006 Solmuja parisuhteessa -kurssilla oli käytössä teos Suhdetaitoja elämänkumppaneille, vuosina 2007–2008 Solmu parisuhteessa -kirja. Teoksen lukemisen ohjaajat olivat kokeneet oppimisensa kannalta hyödyllisemmäksi kuin oppimistehtävän laatimisen. Jälleen suurin osa vastaajista oli näihinkin työtapoihin tyytyväisiä, mutta nyt myös tyytymättömyyttä ja toisaalta neutraalia suhtautumista ilmeni melko paljon. KUVA 42. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -TYÖTAPOJEN TARJOAMA APU OPPIMISESSA Tehtävät Solmu parisuhteessa tai Suhdetaitoja elämänkumppaneille kirjasta (78, 82 vastaajaa)

Kirjallinen raportointi teemasta oli käytössä työtapana vuoden 2006 ohjaajakoulutuksissa. Vuosina 2007-2008 perehdyttiin raportoinnin sijaan Ohjaajan kirjaan ja Työkirjaan. Oman parisuhteen prosessointia kotitehtävien kautta harjoitettiin vuosina 2006-2009. Sen sijaan vuonna 2010 oman parisuhteen prosessointi koulutuksissa muutettiin vapaaehtoiseksi, koska katsottiin, ettei koulutuspäivien sisällä ole mahdollisuutta antaa tilaa prosessin käsittelylle eikä toisaalta koulutukseen osallistuvilta voida edellyttää tiettyä parisuhdetilannetta saati koulutukseen osallistuvan oman puolison sitoutumista työskentelyyn. Myöskään


kouluttajien resurssit eivät välttämättä olisi olleet riittävät mahdollisten yksilöprosessien tukemiseen terapia- tai yksilötyönohjauksen avulla. Lisäksi osallistujilta tuli kriittistä palautetta siitä, että oman parisuhteen prosessointi oli tehtävien kautta pakollista, mutta tehtäviä ei kuitenkaan käsitelty koulutuspäivien puitteissa. KUVA 43. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -TYÖTAPOJEN TARJOAMA APU OPPIMISESSA Raportointi tai perehtyminen ja prosessointi (75, 81 vastaajaa)

Oppimistehtävä Ohjaajan kirjasta tehtiin pääsääntöisesti vuosina 2007–2008 uutena lisänä työtapojen kokonaisuutta. Oppimistehtävän oli koettu pääosin auttaneen oppimista. Poissaoloja korvattiin koulutuksissa melko vähän. Poissaolojen korvaamisen suhteen mielipiteet vaihtelivat kuitenkin runsaasti. Apua oppimiselleen niistä koki olleen alle 50 % ja toisaalta ei juuri apua yli 20 % vastaajista. KUVA 44. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -TYÖTAPOJEN TARJOAMA APU OPPIMISESSA Muut oppimistehtävät (49, 13 vastaajaa)

Koulutuksen tavoitteiden ohjaajakoulutuksiin osallistuneet kokivat tulleen saavutetuiksi lähes täysin. Palautteenantajat olivat melko – täysin samaa mieltä siitä, että jokainen koulutuksen tavoitteista oli tullut saavutetuksi. Arvioit sijoittuivat välille 4,4–4,9.


KUVA 45. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KOULUTUKSEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN palautekyse1yn 3. pääosio (82 vastaajaa)

Osallistujat kokivat koulutuksen jälkeen osaavansa ohjaamaan Solmuja parisuhteessa –ryhmää. Vain muutama osallistunut koki koulutuksen jälkeen epävarmuutta omasta osaamisestaan Solmuja parisuhteessa –kurssin ohjaamisessa. Lähes 70 prosenttia vastaajista koki lisäksi tietävänsä täysin, millaisessa roolissa on ohjaajana Solmuja parisuhteessa -kurssilla. KUVA 46. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KOULUTUKSEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Ohjaaminen ja ohjaajan rooli (82 vastaajaa)

Lähes kaikki ohjaajat kokivat saaneensa kokonaiskäsityksen solmuja parisuhteessa -kurssista sekä tiedollisesti että kokemuksellisesti. Suurin osa vastaajista oli täysin samaa mieltä


väittämien kanssa. Ohjaajat kokivat tiedollisen kokonaiskäsityksensä kurssista hieman paremmaksi kuin kokemuksellisen kokonaiskäsityksensä. KUVA 47. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KOULUTUKSEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Kokonaiskäsitys kurssista (82, 81 vastaajaa)

Ryhmänohjaustaitojen ja kriisissä olevan parisuhteen ymmärtämisen koettiin vahvistuneen ja syventyneen koulutuksen myötä. Ryhmänohjaustaitojen kehitykselle annettiin hieman korkeammat arviot. Jälleen suurin osa vastaajista oli väittämien kanssa vähintään melko samaa mieltä. Yksikään ei ollut väittämien kanssa eri mieltä. KUVA 48. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KOULUTUKSEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Ryhmänohjaustaidot ja parisuhdekriisiymmärrys (82 vastaajaa)

Vertaistuen toimivuus parisuhdekriisin selvittämisessä sai täyden tunnustuksen lähes 70 prosentilta ohjaajista. Lisäksi jopa 87 prosenttia ohjaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että oli saanut koulutuksessa työkaluja myös yksilö- ja parityöhön. Kukaan ei ollut näidenkään väittämien kohdalla erimielinen.


KUVA 50. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KOULUTUKSEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Vertaistuki ja yksilö- ja parityö (82 vastaajaa)

Palaute koulutuksen käytännön järjestelyistä sijoittui tasaisesti lähelle arvoa hyvä ja hieman sen

yläpuolelle. Esimerkiksi koulutuksen sisällön vastaavuus suhteessa ilmoitettuun nousi palautteissa

arvoon 4,4. Koulutuspaikka jäi arvioissa alimmalle sijalle. KUVA 51. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KOULUTUKSEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT palautekyse1yn 4. pääosio (82 vastaajaa)

Ohjaajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksesta annettuun tiedotukseen. Tiedotuksen koulutuksen aikana oli arvioitu onnistuneen hieman paremmin kuin tiedotuksen ennen koulutusta. Noin 90 % vastaajista piti tiedotusta


koulutuksen aikana vähintään hyvänä. Tiedotukseen ennen koulutusta ei oltu aivan yhtä tyytyväisiä. Noin joka viides vastaaja arvioi, että siinä oli onnistuttu kohtalaisesti. KUVA 52. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KOULUTUKSEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT Tiedotus koulutuksesta (82 vastaajaa)

Koulutuspaikkaan ja aikaan oltiin myös suurimmaksi osaksi tyytyväisiä. Koulutuksen ajankohtaa oli pitänyt vähintään hyvänä lähes 90 % vastaajista. Koulutuspaikkaan ei sen sijaan oltu yhtä tyytyväisiä, joskin suurin osa vastaajista, yli 70 %, piti jälleen koulutuspaikkaakin vähintään hyvänä ratkaisuna. KUVA 53. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KOULUTUKSEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT Koulutuksen paikka ja aika (82, 81 vastaajaa)

Ohjaajat arvioivat koulutuksen sisällön vastanneen ilmoitettua sisältöä. Yli puolet vastaajista arvioi tämän vastaavuussuhteen olleen erinomainen. Tyydyttävänä tai huonona koulutuksen sisällön vastaavuutta suhteessa ilmoitettuun ei pitänyt kukaan.


KUVA 54. SOLMUJA PARISUHTEESSA® -KOULUTUKSEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT Sisällön vastaavuus ilmoitettuun sisältöön (82 vastaajaa)

7.7.7 Neuvojakoulutus Projektin aikana järjestettiin yhteensä neljä Solmuja parisuhteessa –neuvojakoulutusta, joista vuoden 2010 loppuun mennessä oli pätevöitynyt 41 neuvojaa. Ensimmäiset parineuvojakoulutukset, jotka mukailivat rakenteensa puolesta

ohjaajakoulutusta, järjestettiin vuonna 2009. Ensimmäisen, keväällä 2009 toteutetun

koulutuksen perusteella havaittiin, että 7-päiväisenä koulutuksena aikaa ei riitä

työnohjauskysymysten käsittelyyn osallistujien ja kouluttajien toivomalla tavalla. Tämän

huomion perusteella toinen, syksyn koulutus toteutettiin 9-päiväisenä.

Parineuvojakoulutusta kehitettiin koulutuskokemusten karttuessa ja haettiin parineuvontaa

palvelevia työskentelytapoja. Verrattuna ryhmämuotoiseen työskentelyyn neuvonnassa

korostuvat niin neuvojan kuin asiakasparinkin osalta se, että mahdollisuuksia kokemusten

jakamiseen ja ryhmän kautta tulevaan moniäänisyyteen ei samalla tavalla ole. Ryhmää vetää

lähes poikkeuksetta kaksi ohjaajaa kun taas neuvontaa toteutetaan pääsääntöisesti yhden

neuvojan ja asiakasparin yhteisenä työskentelynä. Toisaalta taas neuvontaprosesseja voi

yhdellä neuvojalla olla meneillään useampia, mikä taas ei toteudu samalla tavalla

ryhmämuotoisessa työskentelyssä.

Ryhmä- ja neuvontatyöskentelyjen erityispiirteet huomioiden neuvojakoulutusta kehitettiin

edelleen vuonna 2010 ja uudistettiin samalla kouluttajan kirja parineuvojakoulutusta

koulutukseen osallistuvien palautteita hyödyntäen. Koulutuksessa kiinnitettiin erityistä

huomiota siihen, että koulutuspäivissä tulevilla neuvojilla on mahdollisuus jakaa

kokemuksia ja että työnohjauskysymyksille on tilaa enemmän kuin ohjaajakoulutuksessa.

Koulutuspalautteissa yleisarvio neuvojakoulutuksen eri osa-alueista vaihteli 3,5-4,4 välillä.


KUVA 55. PALAUTE NEUVOJAKOULUTUKSISTA


8. SOLMUJA PARISUHTEESSA -PROJEKTIN JOHTOPÄÄTÖKSET

8.1 Päämäärä saavutettiin – pariskunnilla on aikaisempaa parempi mahdollisuus saada apua kriisiinsä Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena oli, että kriisissä olevilla pariskunnilla olisi enemmän mahdollisuuksia saada apua ja että parisuhdekriisissä olevia henkilöitä voisivat auttaa ne ammattilaiset, jotka heitä muutoinkin kohtaavat – huolimatta siitä onko heillä terapiakoulutusta vai ei. Lisäksi pyrittiin mahdollistamaan se, että myös kokeneet parisuhdealan vapaaehtoistyöntekijät voivat ohjata kriisissä oleville pariskunnille suunnattua työskentelyä. Projektin päättyessä on kehitetty Solmuja parisuhteessa® -toimintamalli, joka pitää sisällään sekä ryhmämuotoisen kurssisovelluksen että yhden pariskunnan työskentelyksi tarkoitetun parineuvonnan. Toimintamallien käyttöönottoon on luotu omat ohjaaja-, neuvoja- sekä muuntokoulutuksensa ja koulutettuja henkilöitä on ympäri Suomea, projektin aikana valmistui 102 Solmuja parisuhteessa -ohjaajaa ja 41 Solmuja parisuhteessa -neuvojaa. Projektin päättymiseen mennessä Solmuja parisuhteessa -kurssille on osallistunut vähintään 995 henkilöä ja neuvontaan 180 henkilöä. Kurssit, neuvonnat ja koulutukset jatkuvat projektin päättymisen jälkeen – samoin vaikuttavuuden arviointi. Kriisissä olevilla pariskunnilla on entistä enemmän mahdollisuuksia saada apua kriisiinsä. Solmuja parisuhteessa -projektia haavoitti projektityöntekijöiden runsas vaihtuvuus ja keskeytykset työsuhteissa. Osa projektityössä mukana olleista siirtyi projektin aikana kokonaan uusiin työtehtäviin, osa oli äitiyslomalla ja hoitovapaalla tai lomautettuna. Tämä aiheutti haasteita ja katkoksia tiedonkulussa sekä yhteydenpidossa sekä yhteistyössä sekä projektin sisäisesti että ulkoisesti. Lisäksi kehittämisprojektin haavoittuvuus tuli esille seurannassa ja arvioinnissa. Järjestettyjen kurssien ja toteutettujen neuvontojen määrän seuraaminen oli koulutettujen ohjaajien ja neuvojien vapaaehtoisesti ilmoittamien tietojen varassa, samoin palautelomakkeiden saaminen toteutetuista kursseista ja neuvonnoista. Projektin ulkoinen arviointi ei toteutunut suunnitellulla tavalla, kun yhteistyö Turun yliopiston koulutussosiologisen (RUSE) tutkimuskeskuksen kanssa kariutui. Projektin loppuvaiheessa alkoi yhteistyö Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan kanssa Solmuja parisuhteessa -kurssien vaikuttavuuden osalta, mutta projektin päättymiseen mennessä aineiston keruu oli vasta alkanut eikä tuloksia vielä näköpiirissä. Myös projektissa kehitetty vaikutusten arvioinnin tapa sähköisten kyselylomakkeiden muodossa ajoittui projektin loppuvaiheeseen ja projektin päättymisen aikoihin saatuja vastauksia oli niin vähän ja niin lyhyeltä ajalta ettei niiden perusteella katsottu olevan asianmukaista tehdä tarkempaa analyysiä ja johtopäätöksiä Solmuja parisuhteessa –toimintamallin vaikutta-vuudesta. Vaikutusten arviointia on tarkoitus jatkaa projektin päättymisen jälkeen resurssien mukaan.


9. LIITTEET

Liite 1. Solmukurssipalautelomake Solmuja parisuhteessa -kurssin palaute Kurssin ohjaajat: ___________________________________________________________________________ Kurssin ajankohta: _____________________ Ikäsi: ________________________________ Ympyröi: Olen mies / nainen Parisuhteen ikä: ___________________________ Rastita tätä kurssia parhaiten kuvaava vaihtoehto: Erinomainen Hyvä Kohtalainen Tyydyttävä Huono Yleisarvosana kurssista Kurssin sisältö ja rakenne Työskentelymenetelmät Ohjaajien työskentely Ryhmän ilmapiiri Kuinka kurssi auttoi sinua omien tavoitteidesi saavuttamisessa? E

rin

omai

sest

i

Hyv

in

Koh

tala

ises

ti

Tyy

dyt

tävä

sti

Hu

onos

ti

kurssi auttoi minua jäsentämään solmutilannetta: miten ja miksi olemme joutuneet siihen

kurssi lisäsi itsetuntemustani kurssi lisäsi ymmärrystäni kumppaniani kohtaan kurssi lisäsi kumppanini ymmärrystä minua kohtaan opin ilmaisemaan ajatuksiani, tunteitani ja tarpeitani puolisolleni kumppanini oppi ilmaisemaan ajatuksiaan, tunteitaan ja tarpeitaan minulle

opin kuuntelemaan puolisoani kumppanini oppi kuuntelemaan minua kurssi auttoi minua pääsemään selville, mitä tahdon parisuhteeni suhteen

kurssi auttoi minua harkittujen päätösten tekemisessä parisuhteeni suhteen

ryhmän tuki edesauttoi tavoitteideni saavuttamista


Rastita ajatuksiasi parhaiten kuvaava vaihtoehto

Täy

sin

sam

aa m

ielt

ä

Läh

es s

amaa

mie

ltä

En

osa

a sa

noa

Läh

es e

ri m

ielt

ä

Täy

sin

eri

mie

ltä

ryhmässä oli avoin, rehellinen ja turvallinen ilmapiiri on ollut tärkeää huomata, että emme ole yksin omien ongelmiemme kanssa, vaan muilla on samantapaisia ongelmia

kurssi on auttanut suhteuttamaan omia ongelmia muiden ryhmäläisten näkökulmat ovat auttaneet minua näkemään omaa tilannettamme uusista näkökulmista

ryhmässä on saanut kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden parien kanssa

ryhmässä on ollut salliva ilmapiiri ryhmäläiset ovat suhtautuneet ymmärtävästi ja hyväksyvästi kertomiini asioihin

ryhmässä on ollut iloa ja hyvää huumoria olen oppinut ja oivaltanut asioita kuuntelemalla muita olen saanut rohkeutta toisten esimerkeistä rohkeutta omaan elämääni aivoriihityöskentely yhteisen toiminnan ideoimiseksi oli hyödyllistä 1. Mikä asia on toisin elämässäsi tämän kurssin jälkeen? ___________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 2. Miten haluaisit muuttaa Solmuja suhteessa -kurssia? ____________________________________________ ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 3. Haluan vielä sanoa, että ___________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kiitos palautteestasi


Liite 2. Ohjaajakoulutuksen palautelomake PALAUTE SOLMUJA PARISUHTEESSA -OHJAAJAKOULUTUKSESTA TAUSTATIEDOT Koulutuksen ajankohta ______________________________ Koulutuspaikkakunta ______________

Kouluttajat ______________________________________________________________________________

Sukupuoli: mies nainen Ikä ______ v. Ammattikoulutukseni ______________

Lisäkoulutukseni _________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________

Kokemukseni parisuhdetyöstä (kesto ja työtavat) _______________________________________________

________________________________________________________________________________________

Kokemukseni ryhmien ohjaamisesta (kesto ja työtavat) __________________________________________

________________________________________________________________________________________

YLEISARVIO KOULUTUKSESTA

Ympyröi parhaiten mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto 1 = huono, 2 = tyydyttävä, 3 = kohtalainen, 4 = hyvä, 5 = erinomainen Yleisarvosana koulutuksesta 1 2 3 4 5

Kouluttajien työskentely 1 2 3 4 5

Lähi- ja etäoppimisen suhde 1 2 3 4 5

Jos vastasit tyydyttävä (2) tai huono (1), oliko etäoppimista

liikaa

liian vähän

Koulutuksen sisällöllinen laajuus 1 2 3 4 5

Jos vastasit tyydyttävä (2) tai huono (1), oliko koulutus

liian laaja

liian suppea

Koulutuksen vaativuus 1 2 3 4 5


liian vaativa

liian helppo

Ajan riittävyys asioiden käsittelyyn 1 2 3 4 5

Jos vastasit tyydyttävä (2) tai huono (1), oliko aikaa

liikaa

liian vähän

Koulutuksen etenemisvauhti 1 2 3 4 5

Jos vastasit tyydyttävä (2) tai huono (1), oliko etenemisvauhti

liian nopea

liian hidas


MITEN PALJON ARVIOIT SEURAAVIEN KOULUTUKSESSA KÄYTETTYJEN TYÖTAPOJEN AUTTANEEN SINUA OPPIMISESSA?

Ympyröi parhaiten mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto 1 = ei ollenkaan, 2 = melko vähän, 3 = ei vähän eikä paljon, 4 = melko paljon, 5 = paljon

Solmu parisuhteessa -kirjan lukeminen

1 2 3 4 5

Oppimistehtävä Solmu parisuhteessa -kirjasta

1 2 3 4 5

Oppimistehtävä Ohjaajan kirjasta (vastaa ainoastaan, jos koulutusryhmässänne on käytetty tätä oppimistehtävää)

1 2 3 4 5

Oman Solmuja parisuhteessa -ryhmän ohjaaminen 1 2 3 4 5

Oma ohjausharjoittelu 1 2 3 4 5

Toisten ohjausharjoitteluiden seuraaminen 1 2 3 4 5

Työnohjaus 1 2 3 4 5

Oman parisuhteen prosessointi kotitehtävien kautta

1 2 3 4 5

Oma perehtyminen Ohjaajan kirjaan ja Työkirjaan

1 2 3 4 5

Poissaolojen korvaaminen (vastaa ainoastaan, jos olet ollut poissa jostakin lähiopetuspäivästä)

1 2 3 4 5

Mikä auttoi sinua oppimaan eniten?

__________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________

Mikä vaikeutti oppimistasi?

_________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________

Miten arvioit omaa työskentelyäsi koulutuksessa?

______________________________________________

_________________________________________________________________________________________


KOULUTUKSEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN

Ympyröi parhaiten mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto 1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = ei samaa eikä eri mieltä, 4 = melko samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä Koen osaavani ohjata Solmuja parisuhteessa -ryhmää.

1 2 3 4 5

Olen saanut kokonaiskäsityksen Solmuja parisuhteessa -kurssista tiedollisesti.

1 2 3 4 5

Olen saanut kokonaiskäsityksen Solmuja parisuhteessa -kurssista kokemuksellisesti.

1 2 3 4 5

Taitoni ryhmänohjaajana ovat vahvistuneet.

1 2 3 4 5

Tiedän, millaisessa roolissa olen ohjaajana Solmuja parisuhteessa -kurssilla.

1

2

3

4

5

Ymmärrän laajemmin ja syvemmin kriisissä olevaa parisuhdetta.

1 2 3 4 5

Mielestäni vertaistuki auttaa pareja kriisin selvittämisessä.

1 2 3 4 5

Olen saanut koulutuksessa työkaluja, joita voin soveltaa myös yksilö- ja parityössä.

1 2 3 4 5

Mikä oli koulutuksen paras anti sinulle?

______________________________________________________

_________________________________________________________________________________________

Millaista antia jäit kaipaamaan?

_____________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________

Miten aiot tulevaisuudessa käyttää tästä koulutuksesta saamaasi osaamista?

________________________

_________________________________________________________________________________________


KOULUTUKSEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT

Ympyröi parhaiten mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto 1 = huono, 2 = tyydyttävä, 3 = kohtalainen, 4 = hyvä, 5 = erinomainen

Tiedotus koulutuksesta ennen koulutuksen alkua 1 2 3 4 5

Koulutuksen sisällön vastaavuus suhteessa ilmoitettuun 1 2 3 4 5

Tiedotus koulutuksen aikana 1 2 3 4 5

Koulutuspaikka 1 2 3 4 5

Koulutuksen ajankohta 1 2 3 4 5

Mistä pidit koulutuksessa erityisesti?

_________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________

Miten kehittäisit koulutusta?

________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________

Mitä muuta haluaisit vielä sanoa?

____________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________

Kiitos palautteestasi


Liite 3. Muuntokoulutuksen palautelomake TAUSTATIEDOT Koulutuksen ajankohta Koulutuspaikkakunta

Kouluttajat

YLEISARVIO KOULUTUKSESTA


Yleisarvosana koulutuksesta 1 2 3 4 5

Kouluttajien työskentely 1 2 3 4 5

Koulutuksen sisällöllinen laajuus 1 2 3 4 5


liian laaja

liian suppea

Koulutuksen vaativuus 1 2 3 4 5


liian vaativa

liian helppo

Ajan riittävyys asioiden käsittelyyn

1 2 3 4 5

Jos vastasit tyydyttävä (2) tai huono (1), oliko aikaa liikaa

liian vähän

Koulutuksen etenemisvauhti 1 2 3 4 5

Jos vastasit tyydyttävä (2) tai huono (1), oliko etenemisvauhti

liian nopea

liian hidas


KOULUTUKSEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN

Ympyröi parhaiten mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto 1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = ei samaa eikä eri mieltä, 4 = melko samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä

Koen osaavani ohjata Solmuja parisuhteessa -neuvontaa.

1 2 3 4 5

Olen saanut kokonaiskäsityksen Solmuja parisuhteessa -neuvonnasta tiedollisesti.

1 2 3 4 5

Olen saanut kokonaiskäsityksen Solmuja parisuhteessa -neuvonnasta kokemuksellisesti.

1 2 3 4 5

Tiedän, millaisessa roolissa olen neuvojana Solmuja parisuhteessa -työskentelymallissa.

1

2

3

4

5

Ymmärrän laajemmin ja syvemmin kriisissä olevaa parisuhdetta.

1 2 3 4 5

Olen saanut koulutuksessa työkaluja, joita voin soveltaa muussakin yksilö- ja parityössä.

1 2 3 4 5

MITEN PALJON ARVIOIT SEURAAVIEN KOULUTUKSESSA KÄYTETTYJEN TYÖ-TAPOJEN AUTTANEEN SINUA OPPIMISESSA?

Ympyröi parhaiten mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto 1 = ei ollenkaan, 2 = melko vähän, 3 = ei vähän eikä paljon, 4 = melko paljon, 5 = paljon

Oman Solmuja parisuhteessa -neuvonnan ohjaaminen 1 2 3 4 5

Työnohjaus 1 2 3 4 5

Edellisten Solmuja parisuhteessa – neuvontapaamisten reflektointi koulutuspäivissä

1 2 3 4 5

Seuraavien Solmuja parisuhteessa – neuvontapaamisten läpikäynti koulutuspäivissä

1 2 3 4 5


KOULUTUKSEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT


Tiedotus koulutuksesta ennen koulutuksen alkua 1 2 3 4 5

Koulutuksen sisällön vastaavuus suhteessa ilmoitettuun 1 2 3 4 5

Tiedotus koulutuksen aikana 1 2 3 4 5

Koulutuspaikka 1 2 3 4 5

Koulutuksen ajankohta 1 2 3 4 5

Mikä Sinulle oli merkityksellisintä koulutusprosessissa?

Mitä jäit kaipaamaan?

Mikä vaikeutti oppimistasi?

Kuinka arvioisit koulutusta suhteessa aiemmin käymääsi

Solmuja parisuhteessa – ryhmänohjaajakoulutukseen?

Mitä muuta haluaisit vielä sanoa?

Kiitos palautteestasi!


Liite 4. Tiivistelmä Jaana Joutsiluoman opinnäytetyöstä SOLMUJA PARISUHTEESSA – NEUVONTA ENNALTAEHKÄISEVÄSSÄ PERHETYÖSSÄ, PERHEEN KOKEMUS TAPAUSTUTKIMUKSESSA Joutsiluoma, Jaana Satakunnan ammattikorkeakoulu Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma Toukokuu 2010 Ohjaaja: Saaristo, Sirpa ja Sallinen, Merja Sivumäärä: 48 Liitteitä: 3 Asiasanat: kuntoutus, vuorovaikutus, syrjäytyminen ____________________________________________________________________ Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Solmuja Parisuhteessa – neuvonnasta saatuja kokemuksia sekä sen soveltuvuutta ennaltaehkäisevän perhetyön työmenetelmäksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa subjektiivista, mutta kokemuksellisesti yleistettävää tietoa Solmuja Parisuhteessa – neuvonnan vaikutuksista pariskuntien työstäessä parisuhdekriisiään. Tutkimus oli laadullinen ja metodisena lähestymistapana oli yksittäistapaustutkimus. Tutkimuksen kohderyhmäksi oli valittu kaksi ennaltaehkäisevän perhetyön asiakas- perhettä. Opinnäytetyön aineisto koostuu näiden kahden perheen esitietolomakkeista sekä nauhoitetuista teemahaastatteluista. Aineisto kerättiin tammikuussa 2010. Tutkimusaineiston analyysissä käytettiin laadullisen aineiston teemoittelua. Tutkimuksen mukaan perheet olivat kokeneet neuvonnan rakenteen selkeänä. Työskentelymenetelmä oli toimiva sekä tuloksellinen. Työskentelyn avulla parisuhteen vuorovaikutus- sekä ongelmien ratkaisutaidot olivat parantuneet. Puolison kokemusmaailman ymmärtäminen oli lisääntynyt sekä omien tunteiden ja tahdon tunnistaminen, käsitteleminen sekä ilmaiseminen olivat parantuneet. Työskentely oli vaikuttanut positiivisesti koko perheen hyvinvointiin, joten Solmuja parisuhteessa – työskentelyn nähtiin soveltuvan hyvin ennaltaehkäisevän perhetyön työmenetelmäksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta Solmuja Parisuhteessa – neuvonnan lisänneen parisuhdetyytyväisyyttä. Kommunikaatiotaidot sekä tunteiden käsittelyn parantuminen olivat lisänneet koko perheen hyvinvointia. Solmuja Parisuhteessa – neuvonnan antamien valmiuksien ja uusien toimintamallien voidaan katsoa auttaneen pariskuntia selviämään parisuhdekriisistään. Perheillä oli myös uusia ehdotuksia työskentelyn parantamiseksi. Parannusehdotukset koskivat menneisyystyöskentelyä ja lasten kanssa työskentelyä sekä tapaamisväliä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää perhe- ja parisuhdetyön suunnittelu- ja kehittämistehtävissä sekä osana lasten- ja perhekuntoutuksen suunnittelua. Jatkotutkimuksena voitaisiin tarkastella laajemmin parisuhdetyön merkitystä koko perheen ja elämänhallinnan näkökulmasta.


Liite 5. Vaikuttavuuskyselyn vastaukset ennen Solmuja parisuhteessa –kurssille osallistumista

56 vastausta

Olen

Ikäni


Vastaa seuraaviin parisuhdettanne koskeviin kysymyksiin oman kokemuksesi mukaan


Arvioi seuraavissa kysymyksissä sitä, miten sinä ja kumppanisi panostatte

parisuhteeseenne


Valitse seuraavista vaihtoehdoista se, joka parhaten kuvaa sitä, miten sinä koet

parisuhteenne


Liite 6. Vaikuttavuuskyselyn vastaukset noin neljä kuukautta Solmuja parisuhteessa® -kurssille osallistumisen jälkeen

17 vastausta

Olen

Ikäni

Parisuhteen jatkuminen Solmuja parisuhteessa –kurssille osallistumisen jälkeen


Vastaa seuraaviin parisuhdettanne koskeviin kysymyksiin oman kokemuksesi mukaan



parisuhteeseenne


Valitse seuraavista vaihtoehdoista se, joka parhaiten kuvaa sitä, miten sinä koet

parisuhteenne


Parisuhteemme päättyi eroon

Vastaa seuraaviin parisuhteenne päättymistä koskeviin kysymyksiin oman

kokemuksesi mukaan


Liite 7. Vaikuttavuuskyselyn vastaukset ennen Solmuja parisuhteessa® -neuvontaan osallistumista

51 vastausta

Olen

Ikäni


Vastaa seuraaviin parisuhdettanne koskeviin kysymyksiin oman kokemuksesi

mukaan



parisuhteeseenne



parisuhteenne


Liite 8. Vaikuttavuuskyselyn vastaukset noin neljä kuukautta Solmuja parisuhteessa® -neuvontaan osallistumisen jälkeen

Vastausten määrä 8

Olen

Ikäni

Solmuja parisuhteessa -neuvonnan jälkeen


Vastaa seuraaviin parisuhdettanne koskeviin kysymyksiin oman kokemuksesi

mukaan



parisuhteeseenne



parisuhteenne


Parisuhteemme päättyi eroon (1 vastaus)

Vastaa seuraaviin parisuhteenne päättymistä koskeviin kysymyksiin oman

kokemuksesi mukaan

solmuja parisuhteessa -projektin 2006-2010 loppuraportti · solmuja parisuhteessa -loppuraportti 2...

Documents