SÄHKÖNMYYJÄN RAPORTTI ASIAKKAAN ENERGIANKÄYTÖSTÄ

Virve Rouhiainen 9.6.2010

2

1 Johdanto ................................................................................................................................................... 4 2 Hankkeen tavoitteet ja toteutus................................................................................................................. 5

2.1 Hankkeen tavoitteet.......................................................................................................................... 5 2.2 Hankkeen toteutus ........................................................................................................................... 6

3 Käyttöraporttia koskevat asiakastarpeet................................................................................................... 8 4 Raporttivaihtoehdot................................................................................................................................. 10

4.1 Esimerkkiraportit............................................................................................................................. 10 4.1.1 Perusraportit .......................................................................................................................... 10 4.1.2 Asiakaskohtainen raportti ...................................................................................................... 11

4.2 Raportoinnin kehityssuunnista ....................................................................................................... 11 5 Vertailutiedon tuottaminen ...................................................................................................................... 13

5.1 Vertailutiedon tuottaminen alkuvaiheessa ..................................................................................... 13 5.1.1 Luokittelut .............................................................................................................................. 13 5.1.2 Lämpötilakorjaus ................................................................................................................... 13

5.2 Vertailutiedon tuottaminen jatkossa – vaihtoehdot, suositus ......................................................... 13 6 Suositukset ja tarvittavat käytännön toimenpiteet................................................................................... 15

6.1 Suositukset..................................................................................................................................... 15 6.2 Käytännön toimenpiteet.................................................................................................................. 15

7 Lähteet .................................................................................................................................................... 16 LIITE 1. Perusraportit LIITE 2. Asiakaskohtaiset raportit LIITE 3. Yleisen vertailutiedon luokitukset ja liitteen 2 taulukkojen käyttö LIITE 4. Vertailutiedon taulukot LIITE 5. Lämpötilakorjauksen lisätiedot

3

Alkusanat Tämä hanke suunniteltiin Energiateollisuus ry:n, Motiva Oy:n ja Työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. Projektin rahoittavat Työ- ja elinkeinoministeriö ja Energiateollisuus ry. Motiva Oy tilasi hankkeen projektikoordinaattoriksi valitulta Adato Energia Oy:ltä, joka vastasi myös vertailutiedon tuottamisen kuvauksesta. Adato käytti alihankkijoina Kuluttajatutkimuskeskusta ja Mainostoimisto Lainetta. Projektikoordinaattorina toimi Virve Rouhiainen Adato Energiasta. Kuluttajatutkimuskeskuksessa projektiin osallistuivat Eva Heiskanen, Petteri Repo ja Mika Saastamoinen. Hankkeen ohjausryhmällä oli merkittävä rooli projektin läpiviemisessä. Ohjausryhmä kommentoi tuotettua aineistoa aktiivisesti usein hyvinkin tiukalla aikataululla. Ohjausryhmän kokoonpano vaihteli jonkin verran projektin aikana. Ohjausryhmätyössä olivat mukana Pentti Puhakka (Työ- ja elinkeinoministeriö), Antti Kokkonen (Motiva Oy), Pertti Koski (Motiva Oy), Lea Gynther (Motiva Oy), Eva Heiskanen (Kuluttajatutkimuskeskus), Mika Saastamoinen (Kuluttajatutkimuskeskus), Riina Heinimäki (Energiateollisuus ry), Sirpa Leino (Energiateollisuus ry), Päivi Alaoja (Energiapolar Oy), Jari Rusanen (E.ON Kainuu Oy), Rauno Tolonen (Helsingin Energia), Sami Sikanen (Lappeenrannan Energia), Heikki Kekäläinen (Savon Voima Oy), Risto Argillander (Turku Energia), Leena Merikanto (Vantaan Energia), Hanna Heinonen (Vattenfall Oy) ja Juhani Kalevi (Adato Energia Oy). Projektikoordinaattori toimi ohjausryhmän sihteerinä. Yhteistyö projektissa oli antoisaa ja tuloksellista. Kiitos kaikille projektiin eri tavoin osallistuneille.

4

1 Johdanto Energiapalveludirektiivi (2006/32/EY) on Suomessa pääosin pantu täytäntöön vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla. Sen ohella annettiin laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista (HE 111/2009 vp), joka tuli voimaan 1.1.2010. Laki täydentää elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmää. Energiatehokkuussopimuksen energiapalvelujen toimenpideohjelmaan liittyneet yritykset ovat sitoutuneet kehittämään asiakkaille annettavaa palautetta ja muita energiatehokkuuspalveluita jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti koko sopimuskauden ajan. Energiatehokkuussopimuksiin kirjatut ja niissä edellytetyt toimenpiteet energiayhtiöille ovat pääsääntöisesti yhteneväiset tai vaativammat kuin laista energiayhtiöille aiheutuvat velvoitteet. Laissa esitetty taso määrittää ns. minimivaatimukset, joilla turvataan kaikkien loppuasiakkaiden oikeus energiatehokkuuspalveluihin. Laki edellyttää energian vähittäismyynti-yrityksen toimittavan loppukäyttäjille vähintään kerran vuodessa raportin energian käytöstä. Raportti on toimitettava loppukäyttäjille ensimmäisen kerran viimeistään vuonna 2011. Raportin edellytetään sisältävän energiankäytön raportin ajanjaksolta ja sitä edeltäneeltä kolmelta vuodelta kuitenkin enintään siltä ajalta kuin asiakassuhde on kestänyt. Raporttiin tulee sisältyä myös vertailutietoja loppukäyttäjän energiankäytöstä verrattuna muihin vastaaviin loppukäyttäjiin. Vertailutieto on oltava raportissa viimeistään vuonna 2012. Laissa tai sopimusjärjestelmässä ei ole tarkemmin määritelty palautetiedon antamistapaa tai esitysmuotoa, mutta siitä voidaan tarvittaessa antaa asetus. Käyttöraportin tietosisältö ja vertailutiedon määrittely ja ylläpito nähtiin tarkoituksenmukaiseksi kehittää alan toimijoiden ja viranomaisten yhteistyönä. Tässä hankkeessa se toteutetaan kotitalouksille sähkön osalta. Kaukolämmön raportoinnista on käynnissä oma hanke. Tavoitteena on määritellä vaikuttava ja tarkoituksenmukainen käyttöraportin tietosisältö ja tarvittavan vertailutiedon tuottaminen ja ylläpito. Hanke on rajattu kotitalouksille annettavaan sähkön käyttöraporttiin ja siihen liittyvään vertailutietoon, vaikka raportointivelvoite koskee myös muita asiakasryhmiä. Peruste valinnalle on asiakasryhmän suuruus ja homogeenisuus. Kotitaloudet ovat lukumäärältään selvästi suurin yksittäinen asiakasryhmä. Asiakkaan käyttötietojen raportointimalleja voidaan soveltuvin osin käyttää myös muihin pienasiakasryhmiin, mutta vertailutieto on asiakasryhmäkohtaista. Kotitalouksien kaltaiselle suurelle suhteellisen samankaltaiselle ryhmällä tällaisen tiedon tuottaminen on mahdollista kohtuullisin kustannuksin esimerkiksi otantatutkimuksen avulla. Sen sijaan muille ryhmille vastaavan tiedon tuottaminen on huomattavasti vaikeampaa ja vaatii vaihtoehtojen tarkempaan selvittämistä ja kustannusten suhteuttamista tiedon asiakkaalle tuottamiin hyötyihin. Esimerkiksi palvelusektoria koskevissa sähkönkäyttöä koskevissa selvityksissä on käynyt ilmi, ettei sähkönkäyttöä ole helppo kohdentaa tietylle yritykselle, koska yhden mittauksen takana voi olla useamman yrityksen toimintaa. Siksi tässä käytetty vertailutiedon tuottamisen metodi ei ole suoraan sovellettavissa palvelusektorilla. Kokemukset kotitalouksille tarjotusta vertailutiedosta niin tiedon tuottamisen kuin itse raportoinnin järjestämisen osalta parantavat kykyä arvioida kustannuksia. Jo tässä ehdotetun raportoinnin toteuttaminen vaatii energiayhtiöitä tekemään täydennyksiä tai muutoksia asiakastietojärjestelmiin.

5

2 Hankkeen tavoitteet ja toteutus

2.1 Hankkeen tavoitteet Hankkeelle asetettiin kaksi tavoitetta: määritellä vaikuttavan ja tarkoituksenmukaisen kotitalouksille sähkönkäytöstä annettavan raportin tietosisältö ja selvittää raportissa edellytettävän vertailutiedon tuottaminen. Tietosisällön osalta tavoitteena on kuvata lain ja energiatehokkuussopimusten vaatimukset täyttävä raportti. Jo lain vaatimusten täyttäminen edellyttää järjestelmäkehitystä ja siinä yhteydessä tehtävää vaihtoehtojen arvioimista kustannusnäkökulmasta. Jottei tämä jäisi ainoaksi näkökulmaksi, haluttiin raporttivaihtoehtoja tarkastella myös kuluttajan näkökulmasta. Samalla haluttiin saada tietoa, jonka pohjalta sähkönmyyjät voivat edelleen kehittää raportteja. Palautetiedon vaikuttavuutta on selvitetty useissa tutkimuksissa ja sen merkityksestä ja siihen liittyvistä tarpeista on yleiskuva. Tämä näkyy myös siinä, että lain palautetietoa koskevat vaatimukset ovat varsin yksityiskohtaiset. Laki edellyttää raportin sisältävän

1. Energiankäyttö tulee esittää raportin ajanjaksolta ja sitä edeltäneeltä kolmelta vuodelta kuitenkin enintään siltä ajalta kuin asiakassuhde on kestänyt.

2. Raporttiin tulee sisältyä myös vertailutietoja loppukäyttäjän energiankäytöstä verrattuna muihin vastaaviin loppukäyttäjiin.

3. Raporttiin tulee liittää myös tietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä ja 4. sellaisten tahojen yhteystietoja, joilta saa lisätietoa energiatehokkuutta parantavista

toimenpiteistä. Sähkönkäyttöraportit eivät ole uusi asia. Suomessa noin kolmannes sähköyhtiöistä antaa jo palautetietoa asiakkailleen ja näin asiasta on myös käytännön kokemusta. Kuluttaja-asiakkaiden yleisistä palautetta koskevista toiveista on tuore selvitys. Motivan Elvari-hankkeen toimeksiannosta Innolink Research Oy [1] selvitti laajalla kyselytutkimuksella (1000 vastaajaa) kuluttajien näkemyksiä yleisluontoisista palautteeseen liittyvistä kysymyksistä. Yleisselvitykselle kuluttajien näkemyksistä ei siten ollut tarvetta. Tehdyn selvityksen yksi keskeisistä tuloksista on kotitalouksien vähäinen tieto oman energiankäytön määrästä. Kilowattitunnit osasi arvioida vain vajaa kolmannes eikä tilanne ollut paljon parempi sähkölaskun euromäärän suhteen. Omakotiasujat ja erityisesti sähkölämmittäjät tiesivät sähkönkäyttönsä useammin kuin kerrostaloissa asuvat. Asiakkaan tyytyväisyys palautteeseen ja tieto sähkönkäytön tasosta eivät näytä korreloivan keskenään. Kysymykseen mieluisimmasta sähkönkäyttöön liittyvän neuvonnan antajasta useimmat vastaajat valitsivat vaihtoehdon sähköyhtiö. Selvityksen mukaan raportti omasta sähkönkäytöstä halutaan mieluiten sähkölaskun liitteenä. Lisätietoa taas haetaan mieluiten netistä. Nuoret kokevat saamansa tiedon vähemmän hyödylliseksi kuin iäkkäämmät. Tarkkuus, jolla kotitaloudet haluaisivat seurata energiankäyttöään, on yleisimmin kuukausi. Tämä vastaa mm. Saksassa saatua tulosta [2].

Hankkeessa kuluttajien näkemysten selvittämisessä lähestymistavaksi valittiin ryhmäkeskustelut. Se on laajasti vakiintunut menetelmä niin markkinatutkimuksessa kuin akateemisessakin kulutustutkimuksessa. Sen avulla selvitetään kuluttajien mielipiteiden ja näkemysten taustalla vaikuttavia tekijöitä. Ryhmäkeskustelun sosiaalinen vuorovaikutus auttaa tarttumaan uusiin ja outoihinkin asioihin. Kuluttajat voivat osallistua kehittämiseen tuomalla esiin omia ehdotuksiaan ja ideoitaan. Lähestymistapa tuottaa kvalitatiivista – ei kvantitatiivista – tutkimustietoa. Se vastaa kysymyksiin

• miten uusia asioita lähestytään • miten järkeillään, minkälaisia päättelysääntöjä kehitetään • mihin perustuen tietoja pidetään luotettavina • millä perustein erilaisia asioita arvotetaan

Sen avulla päästään käsitteiden taakse. Lähestymistapa on työintensiivistä ja siksi aineistot ovat yleensä pienet. Luotettavuutta lisää erilaisten kuluttajien ottaminen mukaan (ikä, sukupuoli, asumismuoto…) ja tutkimuksen huolellinen suunnittelu ja dokumentointi Ryhmäkeskustelujen jälkeen hankkeen toisessa vaiheessa tarkennettiin sidosryhmäkeskustelujen avulla nykyisten käytäntöjen muodostamat rajoitteet kuluttajapalautteen pohjalta muodostettujen mallien toteuttamiselle.

6

Käyttöraporttien tietosisältöä ja antamiseen liittyviä toimintatapoja ollaan määrittelemässä tilanteessa, jossa toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti:

• Toimiala on siirtymässä vuosimittauksesta tuntimittaukseen. Samalla verkonhaltijoille tulee vuonna 2014 velvoite toimittaa tuntimittaustieto asiakkaan saataville. Energiapalvelulain mukaan energian vähittäismyyntiyrityksen on myös suoritettava sähköä koskeva todelliseen energiakulutukseen perustuva laskutus vähintään kolme kertaa vuodessa viimeistään 1.1.2014 lukien ja siihen saakka todelliseen energiankulutukseen perustuva laskutus olisi suoritettava vähintään kerran vuodessa.

• Yhä useammat palvelut muuttuvat sähköisiksi. • EU:n markkinoiden yhtenäistämiskehitys muuttaa myös toimintatapoja. Esimerkiksi nykyinen

suoraveloitus jää pois käytöstä vuonna 2013, kun pankkien maksujärjestelmiä yhtenäistetään. • Myös pohjoismaisten sähkön vähittäismarkkinoiden yhdentämistä suunnitellaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykykäytäntöihin niin sähkömarkkinoiden toimijoiden välisessä tiedonvaihdossa kuin laskutuksessa on tulossa mahdollisesti isojakin muutoksia. Raportoinnin kehittämiseen liittyvät isot muutostyöt on luontevinta tehdä näiden muutosten yhteydessä, muuten otetaan riski, että investoidaan lyhytaikaiseen ratkaisuun.

2.2 Hankkeen toteutus Hanke toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa marras-joulukuussa 2009 selvitettiin kuluttajien tarpeita kuluttajapaneelissa. Se toteutettiin yhteistyössä Kuluttajatutkimuskeskuksen kanssa. Vaiheen tarkoitus on saada kuluttajien palautteeseen perustuva pohja, jolta muodostaa perusmallit raportoinnille ja hahmotella tulevaa kehitystä. Testattavien raporttien laadinnassa lähtökohdaksi otettiin lain vaatimukset käyttöraportille. Raporttien sisällön lisäksi ohjausryhmä otti kantaa myös panelistiryhmiin ja vertailutiedon tuottamisessa käytettyihin jaotteluihin. Työn tukena käytettiin kaukolämpötoimialan teettämä selvitystä käyttöraporteista /3/ ja kuluttajatutkimuskeskuksen aikaisempia selvityksiä /4/. Ideoita haettiin myös muutamista jo käytössä olevista raporteista. Kotitalousasiakkaat on luonteva jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, onko taloudella sähkölämmitys vai ei. Lämmitystapa vaikuttaa kulutuksen suuruuden lisäksi myös mittausratkaisuun. Sähkölämmittäjillä perinteinen mittausratkaisu on usein kaksiaikainen(yö/päivä- tai kausijako), kun muilla kotitalousasiakkailla on tavallisesti yksiaikainen mittaus (yleistariffi). Lisäksi lämmityskulutuksen osalta on otettava kantaa siihen, miten asiakkaalle kerrotaan lämmitystarpeen vaihtelusta. Yksi mahdollisuus on tehdä kulutuksille lämpötilakorjaus, kuten kaukolämmön raporttimalliselvityksessä on ehdotettu. Lain vaatimukset täyttävä raportti voidaan toteuttaa hyvin monella tavalla. Asiakkaan sähkönkäyttö ja käyttöhistoria voidaan esittää numeroina tai kuvina. Numerot taas voivat olla absoluuttisia tai suhteellisia. Myös käytettävissä oleva käyttötiedon määrää vaihtelee mittauksen toteutuksen mukaan. Perinteinen mittaus voi olla yksi- tai kaksiaikainen. Tuntimittaus taas mahdollistaa hyvinkin monenlaiset aikajaot. Käytännön toteutukseen liittyy useita ratkaistavia asioita. Perinteisten sähkömittarien luentaväli on kotitalouksissa tällä hetkellä vuosi ja mittari pyritään lukemaan liukuvasti suunnilleen samaan aikaan joka vuosi. Käytännön syistä luenta ei kaikilla käyttöpaikoilla voi ajoittua juuri kalenterivuoden vaihteeseen. Mittari on asuntokohtainen, joten esimerkiksi asiakkaan muutto vaikuttaa luentarytmiin ja kahden luennan väli voi käytännössä olla 365 päivän sijasta esimerkiksi 250 tai 450 päivää. Perättäisten sähkönkäyttöjen vertailtavuuden takaamiseksi, käyttötieto on syytä muuntaa vuosikulutuksiksi. Useimmat myyjät tekevät tällaisen muunnoksen jo nyt. Mittausjaksottaisen käyttöraportoinnin vaihtoehto on kalenterivuosittainen raportointi. Vertailutieto muista vastaavista loppukäyttäjistä sisältää sekin useita ulottuvuuksia. Ensinnäkin on määriteltävä, mitä tarkoittaa muu vastaava loppukäyttäjä. Loppukäyttäjäluokittelu voidaan esittää asiakkaalle kokonaisuutena tai jos asiakkaan luokka on tiedossa, hänelle voidaan esittää vain oman luokan tiedot. Lain edellyttämän keskiarvotiedon lisäksi voidaan antaa muutakin vertailutietoa. Esimerkiksi voidaan kertoa, kuinka suuri osa ryhmän kuluttajista käyttää enemmän sähköä kuin kyseessä oleva asiakas. Toinen mahdollisuus on antaa tieto matalasta tai säästäväisestä käyttötasosta. Tämä voi olla esimerkiksi olla luku,

7

jota vähemmän käyttää neljännes vertailuryhmän talouksista. Ajatuksena on, että tämä säästäväinen käyttötaso toimisi tavoitetasona, jota kohden kotitalous voisi pyrkiä. Lain edellyttämät tiedot energiatehokkuutta edistävistä toimenpiteistä samoin kuin energiatehokkuusneuvontaa antavien tahojen yhteystiedot voidaan nekin antaa monella tavalla. Käytännössä kuluttajat pystyvät ryhmäkeskustelussa ottamaan kantaa kolmeen tai neljään vaihtoehtoon. Kuhunkin vaihtoehtoon voi sisältyä korkeintaan yhdestä kahteen keskeistä elementtiä, joiden suhteen se on erilainen kuin muut vaihtoehdot. Ohjausryhmässä oli siten määritettävä ne asiat, joihin kuluttajien näkemystä kaivattiin eniten. Testattavat raporttiesimerkit laadittiin Kuluttajatutkimuskeskuksen ja projektin ohjausryhmän yhteistyönä. Ensimmäinen ehdotus käytiin läpi jo projektin aloituskokouksessa. Tältä pohjalta syntyneistä vaihtoehdoista keskusteltiin projektikokouksessa ja päätettiin kolmesta testattavasta vaihtoehdosta kahdelle eri kuluttajaryhmälle. Ulkoasun viimeistelemiseksi vaihtoehdot taitettiin mainostoimistossa. Asiakkaiden jako kahteen lämmitystavan suhteen oli luonnollinen valinta. Ohjausryhmä otti kantaa myös vertailuryhmien muodostamiseen. Itse luvut laskettiin Kotitalouksien sähkökäyttö tutkimuksen noin 3000 kuluttajan edustavasta aineistosta. Kuluttajilta haettiin kantaa raportoitavan tiedon määrään, palautteen antamisen tapaan ja sähkölämmittäjien osalta lämpötilakorjauksen toteutukseen. Tehdyn asiakassegmentoinnin pohjalta päätettiin valita panelistit siten, että kaksi kolmesta kymmenen hengen ryhmästä olisi pientaloasukkaita – mielellään sähkölämmittäjiä - ja yksi koostuisi kerrostaloasukkaista. Toinen sähkölämmittäjäryhmä olisi Joensuun seudulta ja toinen pääkaupunkiseudulta. Kerrostaloasukkaat valittiin pääkaupunkiseudulta. Muilta osin panelisteiksi haettiin mahdollisimman tasaisesti miehiä ja naisia sekä eri ikäryhmiä. Lisäksi Kuluttajatutkimuskeskus teki koepaneelin oman henkilöstön kerrostaloasukkaille. Kolmekymmentä panelistia valittiin Kuluttajatutkimuskeskuksen ylläpitämästä rekisteristä. Se koostuu 727 vapaaehtoisesta, aktiivisesta kuluttajasta (2009 tilanne). Kaiken kaikkiaan paneeliin osallistui 29 kuluttajaa. Paneelissa iäkkäämpi väestö oli jonkin verran yliedustettu, muuten paneelissa oli erilaisia talouksia ja tasaisesti kumpaankin sukupuolta. Keskustelussa tuli esiin, että yhden panelistin osallistumismotiivi oli iso vanha talo. Kuluttajapaneelin tuloksista on Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoittama erillinen loppuraportti [5]. Tässä raportissa esitetään tulosten pohjalta tunnistetut asiakastarpeet. Raporttien yksityiskohtia koskeva palaute on otettu huomioon myös raporttimallien määrittelyssä. Kuluttajapaneelin tulosten pohjalta ohjausryhmä muodosti tavoitemallit raportoinnille. Sähkön käyttöraportin tietosisällön määrittelyssä on otettava huomioon myös sähkömarkkinan rakenne. Sähkömarkkinalla verkonhaltija vastaa sähkön mittauksesta ja käyttötietojen välittämisestä muille osapuolille. Vapaaseen sähkömarkkinaan kuuluu myös se piirre, että aktiiviset myyjät toimivat usean eri verkonhaltijan alueella, joten toimijoiden välinen tiedonvaihto on yksi keskeinen toimivan raportoinnin teknisistä reunaehdoista. Työn lähtökohtana oli, että raporttimallit pyritään rakentamaan niin, että ne ovat toteutettavissa nykyisin tiedonvaihtomenettelyin. Tämän jälkeen niiden toteutettavuus arvioitiin mm. teknisen ryhmän kanssa käytyjen keskustelun pohjalta. Lisäksi selvitettiin vertailutiedon tuottamisen tapa ja vaihtoehdot. Valinnat ja suositukset on tehty keskustelujen pohjalta. Raportissa esitetään neljä malliraporttia. Nämä mallit on ensisijaisesti tarkoitettu havainnollistamaan käyttöraportin tietosisältöä, ei graafista ilmettä. Toisaalta asiakaspaneeleilta saatu palaute on raporteissa otettu huomioon ja valintojen taustaa on selitetty tekstissä. Malliraportit eivät siis ole sitovia suosituksia. Saman tiedon voi esittää hyvin myös monella muulla tavalla. Sen lisäksi on hahmoteltu raporttien ja asiakastarpeiden kehityssuuntia. Hankkeen aikana on myös pidetty yhteyttä kaukolämmön vastaavaan projektiin.

8

3 Käyttöraporttia koskevat asiakastarpeet Kuluttajilta haettiin näkemystä kolmeen asiaan: raportoitavan tiedon määrään, vertailutiedon esittämiseen ja sähkölämmittäjien osalta lämpötilakorjauksen tekotapaan ja tarpeellisuuteen. Tämän lisäksi kuluttajat antoivat yleisiä kehitysideoita ja kommentoivat raporttimallien yksityiskohtia. Tähän lukuun on koottu keskeiset tulokset asiakastarpeista ja saaduista kehitysideoista. Raporttimallien yksityiskohtia koskevat kommentit ja parannusehdotukset on otettu huomioon seuraavassa luvussa esiteltävissä varsinaisissa raporttimalleissa. Testatuissa mallivaihtoehdoissa raportoitavan tiedon määrä vaihteli siten, että yksinkertaisin raportti sisälsi vain vuosikulutukset ja kyseisen asiakkaan vertailuryhmän käyttötiedot. Laajin raportti sisälsi vuosikäyttöjen lisäksi kuukausikulutukset kahdelta vuodelta. Lisäksi yhdessä raportissa vertailutieto ei ollut asiakaskohtaista vaan asiakkaan edellytettiin itse etsivän oman vertailuryhmänsä raportissa olevista taulukoista. Tämä luonnollisesti lisäsi raportissa olevan tiedon määrää. Kummassakin asiakasryhmässä suosituin oli tietomäärältään kevein raporttivaihtoehto. Puolet kerrostaloasukkaista piti kuukausittaista tietoa sähkönkäytöstä turhana. Sen sijaan sähkölämmittäjät kokivat tämän tiedon hyödylliseksi varsinkin, kun siihen oli yhdistetty lämpötilan merkitys selittävänä tekijänä. Vertailutiedon esittämisessä oli useita ulottuvuuksia. Kaikissa raporteissa esitettiin kuluttajan oman käyttöhistorian lisäksi kuluttajan vertailuryhmästä kaksi käyttötietoa: keskikäyttö ja tavoitekäyttö. Lisäksi yhdessä vaihtoehdossa esitettiin sanallisesti prosenttipisteen avulla, miten kuluttajan oma käyttö suhtautuu vertailuryhmään. Toisessa vaihtoehdossa vertailutiedot esitettiin kaikille vertailuryhmille, koska todellisuudessa valtaosalla sähköyhtiöistä ei ole tietoa, joiden perusteella asiakkaat voitaisiin sijoittaa ehdotettuihin vertailuryhmiin. Vertailutiedon osalta panelistit toivoivat omaa tilannettaan vastaavaa vertailutietoa. Osa ei edes ymmärtänyt annetun taulukkotiedon yhteyttä omaan kulutukseensa. Raportista oli jäänyt huomaamatta teksti käännä ja kehotus etsiä omaa taloutta kuvaavat vertailutiedot taulukosta. Panelisteilta kysyttiin valmiudesta antaa omaa taloutta koskevia tietoa tarkemman palautteen saamiseksi. Tietojen antamiseen oli halukkuutta, mikä vastaa myös Elvarissa saatua tulosta. Asiasta käydyssä keskustelussa tuli ilmi, etteivät panelistit täysin ymmärtäneet, ettei sähköyhtiö tiedä asiakkaasta riittävästi asiakaskohtaisen palautteen antamiseksi. Keskustelussa tuli ilmi, että asiakkaat olettivat sähköyhtiön kirjanneen sopimuksen tekovaiheessa käyttöarviota varten kysytyt tiedot (mm. laitekanta) talteen. Lisäksi katsottiin yhtiöiden voivan päätellä asunnon tyypin (kerrostalo, rivitalo, omakotitalo) ja ehdotettiin myös tietojen keräämistä muista rekistereistä. Muita kuluttajia koskeva vertailutieto herätti paljon kysymyksiä. Ensimmäinen kysymys liittyi viite- eli vertailuryhmän osuvuuteen. Panelistit epäilivät, ettei vertailuryhmä ole oikeasti samanlainen kuin heidän kotitaloutensa. Esimerkiksi panelistit miettivät laitekannan samankaltaisuutta ja kaipaisivat tarkempaa tietoa vertailuryhmän muodostamisen taustaksi. Toinen kysymys liittyi tavoitekulutukseen. Tavoitekulutukseksi oli määritelty luku, jota vähemmän kulutti neljännes vertailuryhmän talouksista. Termin tavoitekulutus käyttö valinta herätti kysymyksiä ja jopa vastustusta, vaikka tieto sinänsä herätti keskustelua säästöstä. Joensuun panelistit olivat sitä mieltä, että omaa käyttöä selvästi alhaisempi vertailuryhmän käyttö kannustaisi säästämään. Pääkaupunkiseudun asukkaat suhtautuivat tavoitteeseen skeptisemmin, mutta tässäkin ryhmässä siitä keskusteleminen herätti ajatuksia säästämisestä ja pientaloasukkaat toivoivat personoituja omaan kulutukseen perustuvia vinkkejä siitä, miten pieneen kulutukseen voi päästä. Vertailutiedon ryhmien muodostaminen ja käytetyt tietolähteet on kerrottava raportoinnin aloittamisen yhteydessä kuluttajille. Tämä otettiin huomioon lisäämällä tietolähde malliraportteihin. Ajatuksena on, että tietolähteen olisi hyvä olla virallinen taho kuten Motiva tai perustettava energiatehokkuuskeskus, vaikka tiedot tuotettaisiinkin yhteistyössä alan kanssa. Tavoitekulutus termistä on syytä luopua ja käyttää sen tilalla vähemmän normatiivista ilmaisua kuten matala käyttö tai säästäväinen käyttö.

9

Energiayhtiön rooli säästövinkkien antajana ja palautemalliin sisältyvät uudet asiat (vertailuryhmä, lämpötilakorjaus) herättävät niin paljon kysymyksiä, että mallien käyttöönoton yhteydessä on syytä miettiä viestin läpimenoa tukevaa erillistä asiakasviestintää. Sähkölämmittäjän käyttöraportissa käyttöluvut esitettiin myös lämpötilakorjattuina. Korjaus oli tehty raportointijakson lämpötilaan. Lämpötilakorjaus osoittautui vaikeaksi asiaksi ymmärtää. Kun sen merkitys oli keskustelussa saatu selvitettyä, se nähtiin tarpeelliseksi. Lämmöntarvelukujen esittämisen osalta mieluisin esitystapa panelisteista oli kuukausien välisen lämmitystarve-eron esittäminen symboleilla lumihiutale ja aurinko. Lämmöntarvekorjauksen vaihtoehto on antaa tietoa lämpötiloista. Tämä ei kuitenkaan kerro asiakkaalle selittääkö lämpötila koko muutoksen. Panelisteilta saadun palautteen voinee tulkita siten, että mieluisin vaihtoehto on lämpötilakorjaus. Vinkkiosiota koskevissa kommenteissa heijastuu tiedon tason vaihtelu. Osalla panelisteista ei ollut käsitystä, mitkä laitteet vievät paljon sähköä. Sen sijaan osa piti esitettyjä vinkkejä itsestään selvinä. Keskustelussa päädyttiin siihen, että konkreettiset säästövinkit ovat hyvä ratkaisu erityisesti paperiraportissa, koska harva viitsii lähteä hakemaan lisätietoa internet-linkeistä. Vinkkien pitäisi olla tuoreita ja niiden pitäisi liittyä olennaisesti sähkönkulutukseen liittyviin asioihin. Lisäksi eri laitteiden vaikutuksesta energiankulutukseen kaivattiin tietoja. Myös tottumus sähköisten palveluiden käytössä vaikutti vinkkeihin liittyviin toiveisiin. Pääkaupunkiseudun asukkaat (joista moni käytti sujuvasti erilaisia sähköisiä palveluja) toivoivat personoituja vinkkejä. Heidän mukaansa ”yleistiedot löytyvät sähköyhtiön asiakaslehdestä”. Esimerkkinä personoidusta vinkistä esitettiin, että ”jos hankit uuden laitteen, säästät noin paljon” tai että personoidun vinkin pitäisi olla kohdistettu mieluiten esimerkiksi pattereiden tai ikkunoiden kunnostukseen. Osallistujat toivoivat reaaliaikaista kulutusseurantaa ja laskutusta. Myös reaaliaikaista palautetta tarjoavien kotitalouksiin sijoitettavien mittareiden odotettiin yleistyvän ja tarjoavan entistä yksilöllisempää palautetta. Monilapsisissa perheissä ehdotettiin mm. huonekohtaista laskutusta. Tietoa omasta sähkönkulutuksesta toivottiin sekä paperisessa että sähköisessä muodossa. Osalle riittää sähköisenä tuleva kulutusraportti ja jotkut heistä haluavat jalostaa sitä edelleen sähköisessä muodossa (mm. Excel-taulukoiden avulla). Paperisen laskun etuna tuotiin esille se, että siitä tulee keskusteltua paremmin koko perheen kesken.

10

4 Raporttivaihtoehdot

4.1 Esimerkkiraportit Kuluttajapaneelissa testattiin kolmea erilaista raporttia. Ne oli määritelty kahdelle asiakastyypille ja jaon perusteena oli sähkölämmitys, joka vaikuttaa usealla tavalla raportin sisältöön. Saadun palautteen ja raporttien toteuttamiseen liittyvät käytännön rajoituksen huomioon ottaen seuraavassa esitetään kaksi raporttia kahdelle kuvitteelliselle asiakasryhmän edustajalle. Näistä raporteista käytetään nimiä perusraportti ja asiakaskohtainen raportti. Raporttimallit ovat esimerkkejä tavoista esittää lain mukaisen käyttöraportin sisältö eivätkä ne kata kaikkia mahdollisia hyviä tapoja. Raporttiin voi sisällyttää myös muuta kuluttajaa kiinnostavaa lisätietoa, esimerkiksi sähkön alkuperätiedon. Samalla on kuitenkin syytä varoa, ettei raportin tietomäärä kasva liian suureksi. Raportoitavan jakson osalta päädyttiin siihen, että alkuvaiheessa raportoidaan vuoden mittaista jaksoa. Kalenterivuosiraportointi on siis mahdollinen, mutta sen suosittamista ei nähty aiheelliseksi kahdesta syystä. Ensinnäkin normaalikäytäntö on noin vuoden pituinen luentaväli ja poikkeamat siitä on tarkoitus käsitellä laskennallisesti. Suuri osa sähköyhtiöistä laskee jo nykyisellään mittarilukemista vuosikulutuksen, joten tarvittava laskenta on olemassa. Sen sijaan vuosikulutuksen laskeminen kalenterivuosittain edellyttäisi tarvittavan laskentamenettelyn kehittämistä. Tämä ei ole mielekästä tilanteessa, jossa etämittauksen myötä tarve laskennalle katoaa. Toiseksi tasauslaskurytmissä toteutettava raportointi tasoittaa asiakaspalveluun raportin käyttöönottovaiheessa kohdistuvaa kyselymäärää. Perusraportti on määritelty siten, että se on toteutettavissa annetussa aikataulussa lain edellyttämässä paperimuodossa. Perusraportti on ns. minimiraportti. Asiakaskohtainen malli on paperiraportin toivottu kehityssuuntana, jossa asiakkaan vertailuryhmä on myyjän tiedossa ja asiakkaalle annetaan vain oman ryhmän vertailutiedot.

4.1.1 Perusraportit Perusraportti (liite 1) on toteutettu mustavalkoisena. Säästöön kannustavassa raportissa on luontevaa käyttää painokustannuksiltaan edullisempaa mustavalkoista kuin värillistä ratkaisua. Tämä näkökulma nousi esiin niin paneelissa kuin ohjausryhmässä. Perusraportin etusivulla esitetään asiakkaan kulutukset graafisesti. Yksiaikaisesta tuotteesta annetaan kokonaiskäyttö ja kaksiaikaisesta tuotteesta tämän lisäksi käytöt tuotekomponenteittain. Raportissa on oletuksena, että asiakassuhde on jatkunut neljä vuotta. Jos asiakassuhde on tätä lyhyempi, aikaisemmat käytöt esitetään siltä ajalta kuin asiakassuhde kestänyt. Kuvan alla on lyhyen selitystekstin lisäksi viittaus kääntösivun vertailutaulukoihin. Viimeisin käyttötieto on raportissa korostettuna. Vinkit ja lisätiedon lähteet on sijoitettu etusivulle, jolloin asiakas saa yhdellä silmäyksellä olennaisimmat tiedot. Vinkki- ja lisätieto-osio on esimerkin omainen ja sen yksityiskohtainen sisältö jää myyjän päätettäväksi. Raportin kääntösivulla on kaikkien kuluttajaryhmien vertailutiedot. Tässä yhteydessä selitetään käytetyt käsitteet keskimääräinen käyttö ja säästäväinen käyttö. Tietojen yhteydessä on myös linkki perustettavaan Motivan nettisivuun, jolla kerrotaan aineistosta ja luokittelujen perusteista. Syventävän tiedon tarjoamisen lisäksi tavoitteena on parantaa vertailutiedon uskottavuutta asiakkaiden silmissä. Tarkoitus on, että asiakas hakee kyseisistä taulukoista omaa talouttaan kuvaavat vertailutiedot. Asiakkaan käyttöpaikan sijainti vaikuttaa sähkölämmitteisten talouksien vertailutietoihin. Ne on korjattu käyttöpaikan normaalilämpötilaan ja siksi esimerkkien sähkölämmitystaulukkojen luvut ovat erilaiset. Paperiraporttiin ei ole mahdollista rakentaa kyselyä, jolla selvitetään kuluttajan vertailuryhmä eikä annetussa aikataulussa ole mahdollista toteuttaa asiakasryhmään liittyvää tiedonkeruuta. Tätä selvitetään tarkemmin kohdassa 5.2. Vertailuryhmien muodostamista ja lämpötilakorjausta koskeva lisätietolinkki esitetään taulukoiden yhteydessä.

11

4.1.2 Asiakaskohtainen raportti Asiakaskohtainen raporttimalli (liite 2) on laadittu panelistien antaman palautteen pohjalta ja siten se vastaa perusmallia paremmin asiakastarpeita. Sen toteuttaminen edellyttää, että sähkön myyjällä on tieto asiakkaan vertailuryhmästä. Alkuvaiheessa malli on helpointa toteuttaa sähköisenä, jolloin tieto vertailuryhmästä voidaan kysyä asiakkaalta. Laissa myyjälle on varattu mahdollisuus tarjota asiakkaalle sähköinen raportti paperiraportin sijaan. Se kuitenkin edellyttää, että asiakas antaa tähän suostumuksen Jatkossa myyjät voivat kerätä asiakkailta tiedon vertailuryhmästä ja käyttää tätä mallia myös paperiraportoinnissa. Tätä raporttimallia voi siis pitää sähköisen raportoinnin minimimallina ja paperiraportin toivottuna kehityssuuntana. Asiakaskohtainen malli on toteutettu värillisenä. Tämä on sähköisessä raportissa luonteva ratkaisu. Jos raporttimalli lähetetään postitse, mustavalkoinen toteutus on myös mahdollinen. Samoin kuin perusraportista tästä raportista esitetään kaksi vaihtoehtoa. Asiakkaasta kuitenkin tiedetään tässä enemmän kuin perusraporteissa, vaikka esimerkit sinänsä ovat samoja. Perusraportissa myyjä tietää Sari Sinkusta vain sen, että hänellä on yksiaikainen mittaus. Asiakaskohtaisessa raportissa myyjä on kerännyt asiakkaistaan luokittelussa tarvittavat tiedot ja tietää, ettei Sari Sinkun kerrostaloasunnossa ole sähkölämmitystä ja että Sari asuu yksin. Vastaavasti kaksiaikaisen tuotteen perusraportissa myyjä tietää vain mittaustavan, mutta asiakaskohtaisessa raportissa myyjä tietää Seppo Sähkömiehen asuvan sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jonka pinta-ala on 121-140 m2. Asiakaskohtaisten raporttien perusero on sähkölämmitys. Sari Sinkun asiakaskohtainen raportti on malli kaikille ei-sähkölämmitteisille asunnoille. Samoin kuin perusraportissa ensimmäisessä kuvassa esitetään asiakkaan kulutukset graafisesti. Vertailutiedot samantyyppisen asiakkaan sähkön keskikäytöstä ja säästäväisestä käytöstä esitetään myös graafisesti ja vertailtavat kuvat ovat vierekkäin. Vertailutietojen kuvatekstissä kerrotaan, miten asiakkaan sähkönkäyttö suhtautuu muiden samantyyppisten asiakkaiden sähkönkäyttöön sekä selitetään käytetyt käsitteet lyhyesti. Lisäksi kerrotaan, missä omat taustatiedot voi päivittää ja mistä löytyy lisätietoja vertailusta. Tyhjäksi jäävälle takasivulle voi, jos tämä raportti toteutetaan paperisena, tulostaa tietoa sähkölaitteiden tavanomaisesta kulutuksesta asiakkaan taloustyypissä tai muuta vastaavaa asiakasta mahdollisesti kiinnostavaa tietoa. Sähkölämmitteisessä asunnossa asuvan asiakkaan asiakaskohtainen raportti on kaksisivuinen, koska mitattujen vuosikäyttöjen lisäksi raportissa esitetään lämpötilakorjatut vuosikulutukset ja kuukausikulutuksen kahdelta vuodelta. Kuukausikäyttöjen esittäminen edellyttää, että asiakkaalla on sellainen mittausratkaisu (etämittaus), että tiedot ovat saatavissa. Kuukausikulutukset on tässä laitettu sähkölämmittäjän raporttiin, koska tämä asiakasryhmä oli selvästi kiinnostunein tästä tiedosta. Kerrostaloasukkaat eivät pitäneet tätä tietoa läheskään yhtä hyödyllisenä. Luonnollisesti tämän tiedon voi tarjota myös muille asiakasryhmille. Sähköisessä raportissa vaihtoehto voi olla valinnainen. Sähkölämmittäjän vertailutiedot on lämpötilakorjattu paikkakunnan tai alueen normaalilämpötilaan niin perus- kuin asiakaskohtaisessa raportissa. Vertailtavuus edellyttää, että myös mitatuille sähkönkäytöille tehdään lämpötilakorjaus paikkakunnan tai alueen normaalilämpötilaan. Vertailutietokuva esitetään lämpötilakorjattujen sähkönkäyttöjen vieressä, jotta asiakas vertailisi oikeita asioita. Raporttien teksteissä kerrotaan perusteet vertailuryhmien muodostamista ja linkki, josta voi hakea lisätietoa. Sähkölämmittäjälle kerrotaan myös lämpötilakorjauksen perusteet.

4.2 Raportoinnin kehityssuunnista Raportoinnin tulevaan kehitykseen vaikuttavat useat tekijät. Yhteiskunnan yleisten trendien pohjalta on helppo päätellä, että sähköisten viestintäkanavien merkitys kasvaa ja että ne vähitellen sivuuttavat perinteiset kanavat. Tiedossa on myös joitakin lainsäädännöllisiä ja sopimuksellisten velvoitteita, joilla on merkitystä arvioitaessa kehitystä. Tuntimittauksen osalta ala on sitoutunut siihen, että vuoteen 2014 mennessä tuntimittaus on käytössä vähintään 80 %:ssa käyttöpaikoista kunkin verkonhaltijan alueella. Energiapalvelujen toimenpideohjelma edellyttää, että energiatehokkuussopimukseen sitoutuneet yritykset kehittävät asiakkailleen raportointia ja raportointitiheyttä niin, että asiakkailla on riittävä tieto kulutuksen ajoittumista energiatehokkuustoimien toteuttamiseksi. Raportointimuotoja ja –sisältöä tulee kehittää niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin eri asiakasryhmien tarpeita. Yritys sitoutuu myös kehittämään

12

sopimuskauden aikana järjestelmiään niin, että todettuun kulutukseen perustuva (2–12 kertaa vuodessa) laskutus mahdollistuu. Velvoitteet koskevat sekä sähkönmyyjiä että verkkoyhtiöitä. Myös lainsäädännössä on velvoitteita, jotka vaikuttavat raportointiin. Energiapalvelulaki edellyttää, että vuodesta 2014 eteenpäin laskutus tehdään kolme kertaa vuodessa todetun kulutuksen perusteella.1 Verkonhaltijalle on tulossa velvoite antaa tuntimittaustiedot asiakkaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Näiden tekijöiden lisäksi myös suunnitteilla oleva pohjoismaisten markkinoiden harmonisointi todennäköisesti vaikuttaa raportoinnin reunaehtoihin ja sitä kautta raportoinnin kehittymiseen, mutta tämän kehityksen käytännön vaikutusten ennakointi on vaikeaa. Lähiajan kehityssuuntia on luonnollisesti helpointa hahmottaa. Etämittauksen myötä yhtiöt todennäköisesti siirtyvät raportoinnissaan käyttämään kalenterivuotta ja näin käytäntö kaukolämmön raporttien kanssa yhtenäistyy. Kehitys kulkee tähän suuntaan, koska asiakkaat todennäköisesti suosivat sähköisiä palveluja, joissa tieto on jatkuvasti saatavilla. Tällöin postituskulujen pienentäminen raportoinnin ja laskutuksen samanaikaisella toteutuksella menettää merkitystään. Toinen kehitystä edesauttava tekijä on laskutus tiheyden kasvu. Laskutuksen kehittämisen yhteydessä on luonteva toteuttaa myös lisäraportointia ja tässä yhteydessä on mahdollista harkita erillisen kuukausiraportin toimittamista esimerkiksi kaukolämmön raporttimallien mukaisesti. Kehitys kulkee todennäköisesti siten, että ratkaisut kehitetään ensin sähköisiin järjestelmiin ja siten tilanteen mukaan toteutetaan niille asiakkaille, jotka haluavat käyttää perinteisiä paperilaskuja ja -raportteja.2 Palvelun vähittäinen laajentaminen on asiakaspalvelun kannalta helpompi ratkaisu kuin uuden palvelun toteuttaminen koko asiakaskunnalle kertarysäyksellä. Toinen keskeinen kysymys on verkonhaltijoiden ja myyjien välisen työnjaon kehittyminen raportoinnissa. Energiapalvelulaki asettaa energian vähittäismyyntiyritykselle velvoitteen toimittaa loppukäyttäjille raportin energian käytöstä vähintään kerran vuodessa viimeistään vuonna 2011. Verkonhaltijoille on tulossa velvoite antaa tuntimittaustiedot asiakkaiden käyttöön vuoden 2014 alusta. Sekä verkonhaltijoilla että sähkön myyjillä on siis jatkossa lainsäädännöllisiä velvoitteita tiedon antamiseen ja on vaikea ennakoida, millaisiksi toimintamallit kehittyvät.

1 Mittausasetuksen mukaan muu sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteisto kuin tuntimittauslaitteisto tulee lukea vähintään kolme kertaa vuodessa. Vähintään yksi luentakerta vuodessa kuuluu jakeluverkonhaltijan vastuulle.. 2 Energiatehokkuus sopimuksiin liittyneet yhtiöt ovat sitoutuneet kehittämään raportointiaan ja lisäämään raportointitiheyttä. Tiheyteen vaikuttaa käyttöpaikan arvioitu energiansäästöpotentiaali. Muotoilujen tarkoitus on välttää tarpeettomat kustannukset. Esimerkiksi käy vanha sähköistetty tukkikämppä, joka voi olla ilman käyttöä koko vuoden. Tällaisessa käyttöpaikassa riittää lainsäädännön edellyttämä minimiraportointi.

13

5 Vertailutiedon tuottaminen

5.1 Vertailutiedon tuottaminen alkuvaiheessa

5.1.1 Luokittelut Vertailuryhmät on muodostettu seuraavasti:

• Muiden kuin sähkölämmitteisten asuntojen vertailuluokitus perustuu talotyyppiin ja perhekokoon. • Sähkölämmitteisten talojen vertailuluokitus perustuu talotyyppiin ja asunnon pinta-alaan. • Vapaa-ajan asuntojen luokittelussa otetaan huomioon lämmitystapa, vapaa-ajan asunnon koko

ja käyttö. Luokittelujen tarkempi kuvaus on liitteessä 3. Luokittelevat tekijät on valittu siten, että ne ovat luontevia selittäjiä kotitalouksien sähkönkäytön vaihtelulle, mikä lisännee myös vertailun hyväksyttävyyttä asiakkaiden silmissä.

5.1.2 Lämpötilakorjaus Sähkölämmitteisten asuntojen lämmityssähkön lämpötilakorjaus voidaan tehdä joko sovittuun normivuoteen tai asiakkaan käyttöjakson lämpötilaan. Jos vertailutaulukot korjataan raportoitavan käyttöjakson lämpötilaan, asiakkaalla on mahdollisuus verrata omaa käyttöään suoraan vertailutaulukon lukuihin. Jos korjaus tehdään normivuoteen, pitää myös asiakkaan käyttö korjata normivuoteen. Lämpötilakorjauksen toteuttaminen vertailutaulukkoihin kuukausittain on kuitenkin sen verran työlästä, että kustannusten arvioitiin nousevan turhan korkeiksi. Lisäksi normivuoteen korjaamisen etuna on korjatun tiedon pysyminen samana peräkkäisissä raporteissa. Lämpötilakorjauksessa normivuoteen käytetään Ilmatieteen laitoksen lukuja ja käsitteitä. Vertailutaulukot lasketaan Jyväskylään ja neljälle alueelle. Lämpötilakorjauksen toteuttamista niin vertailutaulukoille kuin asiakaan kulutukselle kuvataan tarkemmin liitteessä 3.

5.2 Vertailutiedon tuottaminen jatkossa – vaihtoehdot, suositus Vertailutiedon tuottamista jatkossa tarkastellaan kolmen perusvaihtoehdon kautta. Nämä ovat puhdas otospohjainen malli, keskitetty verkonhaltioiden rekistereihin perustuva malli ja usean asiakasrekisterin malli.

1. Vaihtoehdoista ensimmäinen, otospohjainen malli, tarkoittaa tässä hankkeessa käyttöön otetun vertailutiedon tuottamistavan jatkamista tulevaisuudessa. Vertailutietoa pidettäisiin yllä säännöllisesti tehtävän otantatutkimuksen pohjalta. Sopiva päivitysvälin olisi noin kolme vuotta.

2. Rekisteripohjainen ratkaisu taas perustuu siihen, että asiakasrekistereihin kerätään asiakkaista

tarvittavat luokittelutiedot ja vertailutieto ylläpidetään rekisteritiedon pohjalta. Keskitetyssä ratkaisussa kaikista asiakkaista kerätään luokittelun pohjaksi samat tiedot

3. Kolmas vaihtoehto vertailutiedon tuottamiseen on koordinoimaton usean asiakasrekisterin

vaihtoehto. Tämä on ns. nollavaihtoehto, joka syntyy vastaamaan raportointivelvoitteen tuomaan tietotarpeeseen, jos tarvetta ei muulla tavalla täytetä.

Kolmannessa vaihtoehdossa jokainen toimija voi päättää keräämänsä taustatiedot ja tuottaa ne sopivaksi katsomallaan tavalla. Tässä ratkaisussa asiakkaan vertailuryhmä vaihtelisi myyjittäin ja palaute kulutuksen suuruudesta saattaisi olla keskenään ristiriitaista. Esimerkiksi sama käyttö olisi toisen myyjän mukaan suuri ja toisen pieni, vaikka kulutuksessa tai olosuhteissa ei olisi tapahtunut muutoksia. Kuluttajapaneelissa nousikin esiin kysymys siitä, mistä sähköyhtiöt vertailuryhmät muodostavat ja mikä on niiden peruste. Oletus tästä toimintamallista on todennäköisesti kuluttajapaneelin esittämän kritiikin taustalla eivätkä kuluttajat kokeneet tätä toimintamallia vakuuttavana. Rekisteripohjainen ratkaisu olisi monessa suhteessa hyvä. Se perustuisi muutenkin ylläpidettävään tietoon ja sillä olisi synergiaetuja yleiseen tilastointiin. Lisäksi, jos tiedonvaihto saataisiin järjestettyä, se tukisi palautetiedon personointia. Tällä hetkellä rekistereissä ei ole tarvittavia tietoja, joten ratkaisu olisi luotava, mihin luonnollisesti liittyy kustannuksia. Luontevinta olisi tehdä tietojen täydennys muista rekistereistä.

14

Asiakkaan kannalta helpointa olisi, jos nämä tiedot voitaisiin hakea esimerkiksi väestörekisterikeskuksen tietokannoista, mutta tämä ei ainakaan kaiken tiedon osalta ole mahdollista. Ensinnäkin henkilörekisterilain mukaan myyjä saa pitää yllä rekisteritietoja vain niistä asiakkaista, joihin sillä on voimassa oleva asiakassuhde. Laki myös rajoittaa kerättävän tiedon määrä. Verkonhaltijan osalta asiakassuhde käyttöpaikkaan on pysyvä ja siten sillä on peruste olla tuhoamatta sijaintipaikkaan liittyviä tietoja. Toisaalta nämä tiedot eivät riitä palautetiedon antamiseen, joten osa tiedoista olisi joka tapauksessa pidettävä yllä myyjän rekisterissä. Käytettävissä olevan tiedon valossa keskitettyä rekisteripohjaista ratkaisua tarvittavine tiedonvaihtoineen ja tietokantapäivityksineen ei ole mahdollista toteuttaa lähitulevaisuudessa. Käytännössä vertailutiedon tuottamista on järkevintä jatkaa otospohjaisena. Maanlaajuinen yhtenäinen käytäntö helpompi pitää asiakkaiden silmissä uskottavana eikä myyjän vaihto yleensä johda muutoksiin palautetiedossa. Rekisteripohjaiseen lähestymistapaan verrattuna otospohjaisen lähestymistavan hyviä puolia on toteutuksen nopeus, mahdollisuus kerätä taustatietoa laajemmin kuin rekisteripohjaisessa ratkaisussa ja kohtuulliset kustannukset. Otantatutkimuksessa erilaisten muutosten tuomiin tarpeisiin on myös helpompi vastata kuin rekisteripohjaisissa ratkaisuissa. Otantapohjaisessa ratkaisussa on siis myös etuja rekisteripohjaiseen ratkaisuun verrattuna. Suomessa on suunnitteilla kansalaisten energiatehokkuusneuvontaa koordinoiva energiakeskus. Sen perustamisen tavoitteena on nimenomaan välttää tilanne, jossa kansalaisille tarjotaan keskenään ristiriitaista tietoa. Keskuksen tehtäviin kuuluu tiedon tuottaminen ja keskus on osa julkista sektoria. Pääosa julkisen sektorin tietotuotannosta on Tilastokeskuksen vastuulla. On nähtävissä, että tämän alueen tiedon tuotannossa on synergiaetuja mm. Eurostatin vaatimaan energiasektorin tilastointiin. Tilastokeskuksessa on juuri käynnistynyt projekti, jossa selvitetään, miten uusiin eurooppalaisiin tilastotietovaatimuksiin vastataan. Tilastoinnin näkökulma on kuitenkin toinen kuin asiakasneuvonnan ja vaikka tiedonkeruussa on saavutettavissa synergiaetuja, tiedon sopivin käsittelytapa ei yleensä ole sama [6]. Luontevinta olisi, että samalla, kun suunnitellaan virallista tilastotuotantoa, mietittäisiin myös, miten energianeuvonnan tietotarpeet voidaan tiedonkeruussa ottaa huomioon ja mahdolliset synergiaedut hyödyntää.

15

6 Suositukset ja tarvittavat käytännön toimenpiteet

6.1 Suositukset Työryhmä on laatinut lain vaatimusten pohjalta kaksi vaihtoehtoista tapaa toteuttaa sähkönmyyjän kuluttaja-asiakkaan energiankäyttöraportti. Kummastakin tavasta on laadittu kaksi esimerkkiä. Näiden sisältöä ja tehtyjä valintoja ja niiden taustoja on selitetty tässä raportissa. Asiakkaiden tarpeita on yksityiskohtaisemmin selvitetty Kuluttajatutkimuskeskuksen raportissa. Työryhmä suosittaa tehdyn taustatyön ja laadittujen mallien hyödyntämistä sähkönmyyjien toteuttaessa omia raporttiratkaisujaan. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, että raporteissa käytettäisiin alan sisällä yhtenäistä terminologiaa. Työryhmä näkee erityisen tärkeäksi, että kuluttaja-asiakkaiden saamat, samantyyppisten asiakkaiden sähkönkäyttöä koskevat vertailutiedot perustuvat yhtenäiseen tietopohjaan ja kestävät kriittisen ulkopuolisen tarkastelun. Ensivaiheessa vertailutieto tuotetaan otospohjaisesta aineistosta ja työryhmä suosittaa tämän käytännön jatkamista siten, että tieto tuotetaan samalta pohjalta kuin tulevan julkisen energianeuvonnan tieto ja viralliset tilastot. Työryhmä suosittaa harkittavaksi rekisteripohjaisen tiedontuotantovaihtoehdon tarkempaa selvittämistä, koska se mahdollistaisi paremman asiakaspalvelun muita käyttäjiä koskevan vertailutiedon kohdentamisen osalta. Työryhmä ei pidä tätä ensisijaisen vaihtoehtona, koska hankkeen toteuttamiskustannuksista ei ole minkäänlaista käsitystä.

6.2 Käytännön toimenpiteet Raporttien käyttöönottoon liittyy joukko toimenpiteitä. Työryhmä ehdottaa, että näiden seuranta ja mahdollinen ohjeistus siirtyy Energiapalvelujen toimenpideohjelman ohjausryhmälle, jossa on Energiateollisuus ry:n, Motiva Oy:n, Työ- ja elinkeinoministeriön sekä energiayhtiöiden edustus. Työryhmä on tunnistanut ja tehnyt ehdotuksen seuraavista välttämättömistä käytännön toimenpiteistä:

1. Perusraportin osalta tietojärjestelmiä varten on määriteltävä: • Vertailutiedon formaatti ja tiedon ylläpitotapa on sovittava. Lähtötiedot ovat liitteessä 4. • Lämpötilakorjausta varten on määriteltävä eri käyttöpaikkojen kuuluminen viidelle

lämpötilavyöhykkeelle, jotka vastaavat vanhaa läänijakoa. Työryhmä ehdottaa, että tämä tehdään postinumeron perusteella. Jaottelu on kuvattu liitteen 5 taulukossa 1.

• Lämpötilakorjauksen kuntakohtaiset peruskertoimet ovat liitteen 5 taulukossa 4 [7]. 2. Asiakaskohtaisen vertailutiedon tarjoamista varten on liitteessä 3 määritelty

• palautetiedon antamista varten kuvattava asiakkaasta kerättävät tiedot, • prosenttipisteen laskeminen, • milloin tulee lumihiutale milloin aurinko ja • vertailutaulukkojen lämpötilakorjauksen ja asiakkaan mitatun kulutuksen lämpötilakorjauksen

peruskaavat. Sanomaliikenteeseen ei ehdoteta muutoksia. Työryhmä on tunnistanut lisäksi seuraavat hyödylliset käytännön toimenpiteet ja ehdottaa niiden toteuttamista:

1. Raporttien käyttöönottoon liittyvä viestintä • Motivan nettisivun www.motiva/käyttöraportti kehittäminen, sivu sisältää vertailutiedon luokittelut

ja perusteet sekä tietoa lämpötilakorjauksesta • yhtiöiden asiakaslehtiin ja verkkosivuille sekä asiakaspalveluun käsitteitä ja luokitteluja avaavia

juttuja • mahdollisuuksien mukaan nettiin myös valmiita vastauksia asiakaspaneelissa esiin nousseisiin

kysymyksiin (miksi ei raportoida kalenteri vuotta, miksi raportointi katkeaa myyjän vaihtuessa, jne,)

2. Raporttien käyttöönottoon liittyvä koulutus • Asiakaspalvelukoulutukset • Energiapalvelujen toimenpideohjelma vuosiseminaari

16

• Sähkökauppapäivä • jne.

7 Lähteet [1] Innolink Research: Kyselytutkimus kulutustiedon ja energiansäästöneuvojen antamisesta 2009. [2] Gölz & alia: Smart Metering – a means to promote sustainable energy consumption? EEDAL09 esitelmä. [3] Kaukolämmön kulutuspalautemallit, raportti 2009 (TTY) [4] Eva Heiskanen: Informative billing and metering - kooste eri laskutuspalautejärjestelmien vaikuttavuudesta tehdyistä havainnoista, Kuluttajatutkimuskeskus, EUPOPP project. [5] Eva Heiskanen ja Mika Saastamoinen: Kuluttajien palautetta sähkönkulutusraporteista Kuluttajatutkimuskeskus 29.1.2010 [6] Rouhiainen: Decomposing Electricity Use of Finnish Households to Appliance Categories, EEDAL09 papers. [7] Verkkodokumentti http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiankayton_tehostaminen/kiinteistojen _energianhallinta/kulutuksen_normitus/vertailupaikkakunnat_korjauskertoimet_ja_lammitystarveluvut/

Perusmalli (yksiaikainen tuote)

VUOSIRAPORTTI10.6.2009

Asiakas Sari Sinkku

Käyttöpaikan osoite Isokatu 8 d 6000200 Stadi

Käyttöpaikkatunnus 987654321

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

Sähkönvuosikäytöt

06/2005-05/2006 06/2006-05/2007 06/2007-05/2008 06/2008-05/2009

kWh/vuosi

1 9421 790

1 8311 956

Kuvassa on esitetty taloutenne vuosittainen sähkönkäyttö jaksolta 06/2005-05/2009.

Voitte verrata sähkönkäyttöänne muihin käyttäjiin etsimällä samantyyppisen kotitalouden kääntöpuolenvertailutaulukoista. Ne on muodostettu usean tuhannen sähkönkäyttäjän tiedoista.

Lisätietoja vertailusta löydätte nettisivulta www.motiva.fi/kayttoraportti/.

Käännä sivua

!Vinkit

Kodin elektroniikan pitäminen koko ajanpäällä voi yllättää. Esimerkiksi aina päällläoleva pöytätietokone voi viedä 1000 kWhsähköä vuodessa. Se on yhtä paljon kuinsähkökiukaan vuosikulutusomakotitalossa.

! Lisätietoa

Seuraavilta sivuilta saat lisätietoatehokkaasta energiankäytöstä

www.vinkkilista.fiwww.energianeuvoja.fi

Vertailutaulukot - ETSI TALOUTTASI VASTAAVA RYHMÄ

Muut kuin sähkölämmitteiset asunnot - vertailuluvut

Sähkölämmitteiset asunnot - vertailuluvut

Asunnon pinta-ala m alle 40 41-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250Asunnon tyyppi

Omakoti tai paritalosäästäväinen käyttö 2 657 5 245 8 694 11 736 13 475 14 779 16 083 17 822 19 517 22 070 24 639keskimääräinen käyttö 4 872 7 431 10 867 13 910 16 083 17 822 19 560 21 299 23 420 25 965 28 529

Rivi- tai kerrostalosäästäväinen käyttö 2 168 5 000 8 600 11 700 13 300 14 400 15 500 17 100 18 700 21 000 23 500 keskimääräinen käyttö 4 426 7 500 11 100 14 200 16 300 17 900 19 500 21 100 23 200 25 500 28 000

SÄHKÖISTETTY, EI SÄHKÖLÄMMITYSTÄ SÄHKÖLÄMMITYSVapaa-ajan asunnon pinta-ala m alle 60 61-100 101-140 yli 140 alle 60 61-100 101-140 yli 140Vapaa-ajan asunnon käyttö

Kesäkausi 250 500 1 000 1 500 500 1 000 2 000 3 000

Puoli vuotta 500 1 000 2 000 2 500 2 000 4 000 8 000 9 000

Jatkuvasti 1 000 2 000 4 000 4 500 4 000 8 000 16 000 18 000

Vapaa-ajan asunnot

kWh/vuosi

kWh/vuosi

kWh/vuosi

2

2

Asukkaiden lukumäärä 1 2 3 4 5 6Asunnon tyyppi

Omakoti tai säästäväinen käyttö 3 500 4 500 5 600 6 600 7 600 8 600paritalo keskimääräinen käyttö 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000

Rivitalo säästäväinen käyttö 1 730 2 700 3 200 3 700 4 000 4 200 keskimääräinen käyttö 2 400 3 700 4 200 4 700 5 000 5 200

Kerrostalo säästäväinen käyttö 1 090 2 000 2 500 3 000 3 500 3 700 keskimääräinen käyttö 1 500 2 500 3 000 3 500 4 000 4 200

Sähkön keskimääräinen vuosikäyttö kertoo tavanomaisen sähkönkäytön kussakin ryhmässä.Säästäväinen käyttö on luku, jota vähemmän käyttää neljännes kunkin ryhmän talouksista.

Vapaa-ajan asunnoista annetaan vain keskimääräinen vuosikäyttö.

Lämmitykseen käytetyn sähkön määrä riippuu voimakkaasti lämmitystarpeesta, joka vaihtelee vuodestaja paikkakunnasta toiseen. Sähkölämmitteisten asuntojen vertailuluvut on korjattu käyttöpaikkanne

sijainnin mukaiseen normaalivuoden lämpötilaan. Se lasketaan keskiarvona 30 vuoden toteutuneistalämpötiloista. Lisätietoja lämpötilakorjauksesta löydätte nettisivulta www.motiva.fi/kayttoraportti/.

Kuvassa on esitetty taloutenne vuosittainen sähkönkäyttö jaksolta 06/2005-05/2009.

Voitte verrata sähkönkäyttöänne muihin käyttäjiin etsimällä samantyyppisen kotitalouden kääntöpuolenvertailutaulukoista. Ne on muodostettu usean tuhannen sähkönkäyttäjän tiedoista.

Lisätietoja vertailusta löydätte nettisivulta www.motiva.fi/kayttoraportti/.

Käännä sivua

!Vinkit

Kodin elektroniikan pitäminen koko ajanpäällä voi yllättää. Esimerkiksi aina päällläoleva pöytätietokone voi viedä 1000 kWhsähköä vuodessa. Se on yhtä paljon kuinsähkökiukaan vuosikulutusomakotitalossa.

! Lisätietoa

Seuraavilta sivuilta saat lisätietoatehokkaasta energiankäytöstä

www.vinkkilista.fiwww.energianeuvoja.fi

Perusmalli (kaksiaikainen tuote)

VUOSIRAPORTTI10.6.2009

Asiakas Seppo Sähkömies

Käyttöpaikan osoite Muuntamotie 286000 Oulunkiepe

Käyttöpaikkatunnus 12345689

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

0

Sähkönvuosikäytöt

06/2005-05/2006 06/2006-05/2007 06/2007-05/2008 06/2008-05/2009

kWh/vuosi

20 902 21 294 20 82922 173

Päivä11 078

Yö9 824

Päivä11 179

Yö10 115

Päivä10 831

Yö9 998

Päivä11 419

Yö10 754

Vertailutaulukot - ETSI TALOUTTASI VASTAAVA RYHMÄ

Muut kuin sähkölämmitteiset asunnot - vertailuluvut

Sähkölämmitteiset asunnot - vertailuluvut

Asunnon pinta-ala m alle 40 41-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250Asunnon tyyppi

Omakoti tai paritalosäästäväinen käyttö 3 113 6 249 10 431 14 082 16 168 17 732 19 297 21 383 23 484 26 631 29 773keskimääräinen käyttö 5 707 8 853 13 039 16 689 19 297 21 383 23 469 25 556 28 181 31 331 34 474

Rivi- tai kerrostalosäästäväinen käyttö 2 477 5 191 8 957 12 185 13 852 14 997 16 143 17 809 19 476 21 871 24 475 keskimääräinen käyttö 5 056 7 787 11 561 14 789 16 976 18 643 20 309 21 975 24 163 26 558 29 162

SÄHKÖISTETTY, EI SÄHKÖLÄMMITYSTÄ SÄHKÖLÄMMITYSVapaa-ajan asunnon pinta-ala m alle 60 61-100 101-140 yli 140 alle 60 61-100 101-140 yli 140Vapaa-ajan asunnon käyttö

Kesäkausi 250 500 1 000 1 500 500 1 000 2 000 3 000

Puoli vuotta 500 1 000 2 000 2 500 2 000 4 000 8 000 9 000

Jatkuvasti 1 000 2 000 4 000 4 500 4 000 8 000 16 000 18 000

Vapaa-ajan asunnot

kWh/vuosi

kWh/vuosi

kWh/vuosi

2

2

Asukkaiden lukumäärä 1 2 3 4 5 6Asunnon tyyppi

Omakoti tai säästäväinen käyttö 3 500 4 500 5 600 6 600 7 600 8 600paritalo keskimääräinen käyttö 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000

Rivitalo säästäväinen käyttö 1 730 2 700 3 200 3 700 4 000 4 200 keskimääräinen käyttö 2 400 3 700 4 200 4 700 5 000 5 200

Kerrostalo säästäväinen käyttö 1 090 2 000 2 500 3 000 3 500 3 700 keskimääräinen käyttö 1 500 2 500 3 000 3 500 4 000 4 200

Sähkön keskimääräinen vuosikäyttö kertoo tavanomaisen sähkönkäytön kussakin ryhmässä.Säästäväinen käyttö on luku, jota vähemmän käyttää neljännes kunkin ryhmän talouksista.

Vapaa-ajan asunnoista annetaan vain keskimääräinen vuosikäyttö.

Lämmitykseen käytetyn sähkön määrä riippuu voimakkaasti lämmitystarpeesta, joka vaihtelee vuodestaja paikkakunnasta toiseen. Sähkölämmitteisten asuntojen vertailuluvut on korjattu käyttöpaikkanne

sijainnin mukaiseen normaalivuoden lämpötilaan. Se lasketaan keskiarvona 30 vuoden toteutuneistalämpötiloista. Lisätietoja lämpötilakorjauksesta löydätte nettisivulta www.motiva.fi/kayttoraportti/.

Asiakaskohtainen malli(yksi asukas kerrostalossa)

VUOSIRAPORTTI10.6.2009

Asiakas Sari Sinkku

Käyttöpaikan osoite Isokatu 8 d 6000200 Stadi

Käyttöpaikkatunnus 987654321

2 500

2 000

1 500

1 000

500

006/2005-05/2006 06/2006-05/2007 06/2007-05/2008 06/2008-05/2009

kWh/vuosi

1 9421 790 1 831

1 956

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

kWh/vuosi

1 500

1 090

Keskikäyttö Säästäväinen käyttö

Vertailuluvut kuvaavat sähkönkäyttöä yhdenasukkaan kerrostaloasunnossa. Ryhmäntalouksista 65 % käyttää vähemmän sähköäkuin taloutenne. Jos asuinmuoto ja/taitalouden koko eivät kuvaa tilannettanne,voitte päivittää tietonne tästä linkistäwww.sahkoyhtio.fi/kayttopalaute/.

Yllä olevasta kuvasta näette vertailu-ryhmänne vuosikäytöt. Keskimääräinenkäyttö kuvaa tavanomaista sähkönkäyttöäyhden asukkaan kerrostaloasunnossa.Säästäväinen käyttö on luku, jota vähemmänkäyttää neljännes ryhmän talouksista.

Lisätietoa talouksien tyypittelystä löydättesivulta www.motiva.fi/kayttoraportti/.

Yllä olevassa kuvassa on esitetty taloutennesähkönvuosikäytöt jaksolta 06/2005-05/2009.

Sähkönvuosikäytöt Sähkönvertailukäytöt

VinkitKodin elektroniikan pitäminen koko ajan päällä voiyllättää. Esimerkiksi aina päälllä oleva pöytätietokonevoi viedä 1000 kWh sähköä vuodessa. Se on yhtäpaljon kuin sähkökiukaan vuosikulutus omakotitalossa.

!

LisätietoaSeuraavilta sivuilta saat lisätietoa tehokkaastaenergiankäytöstä

www.vinkkilista.fiwww.energianeuvoja.fi

Asiakaskohtainen malli (sähkölämmitteinen pientalo)

VUOSIRAPORTTI10.6.2009

Asiakas Seppo Sähkömies

Käyttöpaikan osoite Muuntamotie 286000 Oulunkiepe

Käyttöpaikkatunnus 12345689

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

006/2005-05/2006 06/2006-05/2007 06/2007-05/2008 06/2008-05/2009

kWh/vuosi

Yllä olevassa kuvassa on esitetty taloutennesähkönvuosikäytöt jaksolta 06/2005-05/2009.

Sähkönvuosikäytöt

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

0

kWh/vuosi

23 469

19 297

Keskimääräinenkäyttö

Säästäväinenkäyttö

Alla olevat vertailuluvut kuvaavat sähkön-käyttöä sähkölämmitteissä pientalossa, jonkapinta-ala on 141-160 m2 . Ryhmän talouk-sista 43 % käyttää vähemmän sähköä kuintaloutenne. Jos vertailun perusteena olevattiedot eivät vastaa asuntonne kokoa tailämmitystapaa, voitte päivittää tietonne tästälinkistä www.sahkoyhtio.fi/kayttopalaute/.

Vertailuluvut annetaan käyttöpaikkannesijainnin mukaisessa normaalivuodenlämpötilassa ja ne ovat vertailukelpoisialämpötilakorjattujen sähkönvuosikäyttöjenkanssa. Keskimääräinen käyttö kuvaatavanomaista sähkönkäyttöä tämänkokoisessa sähkölämmitteisessä talossa.Säästäväinen käyttö on luku, jota vähemmänkuluttaa neljännes ryhmän talouksista.Lisätietoa vertailuryhmien muodostamisestalöydätte www.motiva.fi/kayttoraportti/.

Lämpötilakorjatutsähkönvertailukäytöt

20 902 21 294 20 82922 173

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

006/2005-05/2006 06/2006-05/2007 06/2007-05/2008 06/2008-05/2009

22 695

Tässä pylvässarjassa sähkönvuosikäytöt esitetään lämpötilakorjattuna.Lämpötilakorjaus on tehty käyttöpaikkanne sijainnin mukaiseen normaalivuodenlämpötilaan. Se lasketaan 30 vuoden toteutuneista lämpötiloista. Lämmitykseenkäytetyn sähkön määrä riippuu voimakkaasti lämmitystarpeesta eliulkolämpötilasta. Lämpötilakorjauksen tarkoitus on tehdä vuotuisetsähkönkäytöt paremmin vertailukelpoisiksi. Lisätietoja lämpötilakorjauksestalöydätte osoitteesta www.motiva.fi/kayttoraportti/.

21 75822 719 22 673

Käännä sivua

Päivä11 078

Yö9 824

Päivä11 179

Yö10 115

Päivä10 831

Yö9 998

Päivä11 419

Yö10 754

kWh/vuosi

Lämpötilakorjatut sähkönvuosikäytöt

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

Kahden viimeisen vuoden kuukausikäytöt

kesä

758

1126

heinä

962

1359

elo

913

1078

syys

1222

1277

loka

1541

1600

marras

2294

2090

joulu

2524

2560

tammi

2648

2965

helmi

2318

2580

maalis

2474

2416

huhti

1782

1873

touko

1393

1249

Kuukausikäyttöedellinen vuosi

Kuukausikäyttötämä vuosi

kWh/kk � � �

-

Lumihiutale kuvaa, että tämän vuoden kuukausi on kylmempi kuin vastaava edellisen vuoden kuukausi.

Aurinko kuvaa, että tämän vuoden kuukausi on lämpimämpi kuin vastaava edellisen vuoden kuukausi.

!Vinkit

Kodin elektroniikan pitäminen koko ajanpäällä voi yllättää. Esimerkiksi aina päällläoleva pöytätietokone voi viedä 1000 kWhsähköä vuodessa. Se on yhtä paljon kuinsähkökiukaan vuosikulutusomakotitalossa.

! Lisätietoa

Seuraavilta sivuilta saat lisätietoatehokkaasta energiankäytöstä

www.vinkkilista.fiwww.energianeuvoja.fi

1

Liite 3

Yleisen vertailutiedon luokitukset ja liitteen 4 ja 5 taulukkojen käyttö

Vertailutiedon perusmäärittelyt pysyvät ennallaan Vertailutieto on laadittu samoilla perusmäärittelyillä (luokituksilla) kuin vuonna 2010. Ensimmäinen jaottelu tehdään vakituisesti asuttujen ja vapaa-ajan asuntojen välillä. Loma-asuntojen aineisto ei riitä jakauman arviointiin, joten vertailuluvuista on laadittu vain yksi yleistaulukko. Vakituisesti asutut asunnot jaetaan edelleen sähkölämmitteisiin ja muihin kuin sähkölämmitteisiin asuntoihin. Muut kuin sähkölämmitteiset asunnot jaetaan edelleen kolmeen talotyyppiin: pientaloihin, rivitaloihin ja kerrostaloihin. Luokituksessa paritalot ja omakotitalot luetaan pientaloihin. Toinen luokittava tekijä on talouden koko. Luokkia on kuusi ja viimeinen luokka on silloin 6 talouden jäsentä tai enemmän. Sähkölämmitteisten talojen vertailuluokitus perustuu talotyyppiin ja asunnon pinta-alaan. Talotyyppejä on kaksi. Pientaloihin kuuluvat omakotitalot ja paritalot. Kerros- ja rivitalot ovat oma luokkansa. Kerrostalot on otettu tähän luokkaan, koska aineiston perusteella sähkölämmitteiset kerrostaloasunnot muistuttavat rivitaloasuntoja. Havaintoaineisto on kuitenkin hyvin suppea, koska Suomessa ei juuri ole sähkölämmitteisiä kerrostaloasuntoja. Toinen sähkölämmitteisiä asuntoja luokittava tekijä on asunnon lämmitetty pinta-ala. Luokkia on yksitoista. Luokitus on

• alle 40 m2 • 40 - 60 m2 • 61 - 80 m2 • 81 - 100 m2 • 101 - 120 m2 • 121 -140 m2 • 141 - 160 m2 • 161 -180 m2 • 181 - 200 m2 • 201 - 250 m2 • yli 250 m2

Rivitalojen osalta viisi ylintä luokkaa (141 m2:stä ylöspäin) on aineiston puutteen vuoksi jouduttu arvioimaan. Myös pientaloissa ylimpien luokkien jakaumaan sisältyy enemmän epävarmuutta kuin keskiluokkien jakaumaan. Vertailutieto kattaa Manner-Suomen. Aineistoa ei ole kerätty Ahvenmaalta eikä aineiston yleistettävyyttä ole tältä osin arvioitu.

Lämpötilakorjaus ja sähkölämmitteisten asuntojen taulukkorakenne muuttuu Vertailuaineistoihin on tehty kaksi muutosta, jotka molemmat vaikuttavat sähkölämmitteisten asuntojen vertailulukujen laskentaan:

1. Lämpötilakorjaus on tehty uuteen vertailujaksoon eli vuosiin 1981-2010 (aiemmin 1971-2000). 2. Sähkölämmitteisten asuntojen vertailuaineistojen muodostusta on muutettu siten, että puunkäytön

alueelliset erot voidaan ottaa huomioon. Vertailuaineistoja laadittaessa aineistosta havaittiin, että sähkölämmitteisissä asunnoissa puunkäytössä on niin merkittäviä alueellisia eroja, ettei sähkölämmitteisille pientaloille ja rivitaloille ole mielekästä tehdä samanlaista valtakunnantason taulukkoa kuin edellisellä kerralla tehtiin. Tämä tarkoittaa, että sähkölämmitteisten asuntojen vertailulukujen käyttö muuttuu merkittävästi aiemmasta. Lisäksi se tarkoittaa, että aiemmin määritelty sähkölämmitteisten asuntojen kuntakohtainen lämpötilakorjaus sisältää joukon epävarmuustekijöitä. Raportoinnin jatkuvuuden turvaamiseksi kuntatason korjaukselle on määritelty uusi laskentamenettely. Käytön laajuuden ja siten olemassa olevan kehittämistarpeen arvioimiseksi tähän ja lämpötilakorjaukseen yleensä liittyvät laskentatiedot sisältävää liitettä 5 ei julkaista suoraan, vaan se on

2

erikseen pyydettävä Adato Energiasta. Yhteyshenkilö on Virve Rouhiainen (virve.rouhiainen@energia.fi). Kirjoita sähköpostin otsikkoon ”Liite 5 lämpötilakorjauksen tiedot”. Liitteissä on noudatettu periaatteetta, että valmiiksi laskettu ja sen käytössä tarvittava tieto on kerätty liitteeseen 4 ja lämpökorjaukseen tarvittavat tiedot on kerätty liitteeseen 5. Liite 4 sisältää jatkossa seuraavat tiedot:

• Välilehdellä ”prosenttipistetaulukot 2011” on 13 vertailutietotaulukkoa. Näistä 10 on sähkölämmitteisten asuntojen vertailutaulukkoja, jotka aiemmin löytyivät liitteestä 6. Valtakunnallista Jyväskylän normaalivuoden lämpötilaan korjattua vertailutaulukkoa sähkölämmitteisille pien- ja rivitaloille ei enää tehdä.

• Välilehdellä ”perustaulukko 2011” on käyttöraportin perusmallin taulukot valmiiksi kerättynä. • Välilehdellä ”sijaintitiedot” on määritelty kuntien sijainti eri alueilla. Ensimmäinen jaottelu perustuu

postinumeroon. Toinen jaottelu perustuu kunnan nimeen. Tämän taulukon avulla voi päätellä mitä taulukkoa tietylle kunnalle tai postinumerolle käytetään.

Liite 5 sisältää jatkossa seuraavat tiedot:

• Välilehdellä ”pientalot Jyväskylä” ovat pientalojen prosenttipistetaulukot korjattuna Jyväskylän normaalivuoden lämpötilaan vertailujaksolla 1981-2010 alueilla Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Oulu ja Lappi.

• Välilehdellä ”rivitalot Jyväskylä” ovat rivitaloasuntojen prosenttipistetaulukot korjattuna Jyväskylän normaalivuoden lämpötilaan vertailujaksolla 1981-2010 alueilla Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Oulu ja Lappi.

• Välilehdellä ”kuntakohtaiset tiedot” on kunnan sijaintialue ja kunnan vertailupaikkakunta, vertailupaikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku ja kunnan korjauskerroin Jyväskylään.

• Välilehdellä ”aluekertoimet” on käyttäjän kulutuksen alueellisessa korjauksessa tarvittavat korjauskertoimet.

• Välilehdellä ”osuusmatriisit” on tieto käyttäjien lämpötilakorjattavan kulutuksen osuudesta.

Liitteen 4 taulukkojen käyttö Perusmalli Käyttöraportista on laadittu kaksi versiota. Ns. perusmalli (raportin liite 1) sisältää asiakkaan sähkönkäytöt ja vertailuryhmien sähkönkäytöt taulukoituna. Jokaiselle vertailuryhmälle annetaan kaksi lukua säästäväinen käyttö, joka on vertailuryhmän 25:s prosenttipiste (P25) ja keskimääräinen käyttö, joka on vertailuryhmän 50:s prosenttipiste (P50). Perusraportissa sähkölämmitteisten asuntojen taulukko annetaan käyttöpaikan alueelta käyttäen normaalivuoden lämpötilaan korjattuja lukuja. Perusraportin taulukot on laadittu liitteeseen 4 välilehdelle Perustaulukot 2011. Liitteen 4 välilehdellä ”sijaintitiedot” annetaan postinumeroiden ja kuntien sijainti alueilla. Muissa kuin vapaa-ajan asuntojen taulukoissa sähkökäytön jakauma on annettu prosenttipisteiden avulla. Perusraportin taulukot muodostetaan siten, että säästäväinen käyttö on rivi P25 ja keskimääräinen käyttö rivi P50. Asiakaskohtainen malli Asiakkaan kulutuksen korjaaminen Asiakaskohtaisessa mallissa asiakkaan kulutukset korjataan vertailua varten normaalivuoden lämpötilaan. Tarkemmat ohjeet ovat kohdassa liitteen 5 taulukoiden käyttö. Laskennassa tarvittavat tiedot sisältävän liitteen 5 saa pyytämällä Adato Energiasta. Yhteyshenkilö on Virve Rouhiainen (virve.rouhiainen@energia.fi). Kirjoita sähköpostin otsikkoon ”Liite 5 lämpötilakorjauksen tiedot”. Prosenttipiste Asiakaskohtaisessa palautteessa tarvittava prosenttipisteen laskemisen lähtökohta on asiakkaan käyttöpaikan vertailualueen normaalivuoden lämpötilaan korjattu vertailutaulukko. Vertailuluku haetaan taulukosta joko pyöristäen valitsemalla lähin annettu prosenttipiste tai arvioimalla prosenttipiste lineaarisella interpoloinnilla.

3

Esimerkki 1. Prosenttipisteen pyöristäminen Savonlinnassa sijaitsevan sähkölämmitteisen 90 m2 rivitalon normaalivuoden lämpötilaan korjattu kulutus on 14535 kWh. Vertailuluku katsotaan esimerkissä 3 muunnetun taulukon sarakkeesta 81-100 m2 . Kulutus sijoittuu väliin P35(14040 kWh) ja P40(14600 kWh). Erotukset ovat 14535 kWh – 14040 kWh = 495 kWh ja 14600 kWh – 14535 kWh = 65 kWh. Koska luku on lähempänä P40:tä, valitaan 40 prosenttipisteeksi. Esimerkki 2. Lineaarinen interpolointi Edellisen esimerkin rivitalolle prosenttipiste lasketaan interpoloiden seuraavasti. Määritetään ensi prosenttipisteväli, johon kulutus kuluu eli P35(14040 kWh) ja P40(14600 kWh). Lisätään alarajaan lineaarisen suoran avulla muodostettu arvio lisäyksestä eli p = 35 + (14535-14040)/(14600-14040)*5 = 35 + 4,42 ≈ 39

Liitteen 5 taulukkojen käyttö Kuntatason vertailutaulukon muodostaminen Sähkölämmitteisten asuntojen vertailutaulukot on laskettu valmiiksi liitteeseen 4 viidelle määritellylle alueelle. Niin perusmallissa kuin asiakaskohtaisessa mallissa vertailutieto voidaan laskea myös käyttöpaikan sijaintikunnan mukaisesti. Uudistetussa laskennassa tämä tehdään seuraavasti:

1. Valitaan kunnan sijainnin mukainen alueellinen taulukko. Kunnan sijainti löytyy liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot.

2. Jokainen vertailutaulukon kulutus korjataan käyttäen kaavaa

2,, /**)1( kKulutusosuusKulutusosuusKulutus AlkuppaPAlkuppaPKorj +−= , jossa lämpötilakorjattava kulutuksen osuus kullekin taulukon solulle annetaan liitteen 5 välilehdellä lämmityssähkön osuus. Osuus siis riippuu asunnon pinta-alasta ja prosenttipisteestä.

Esimerkki 3. Kuntatason vertailutaulukon laskeminen Halutaan muodostaa kuntatason vertailutaulukko rivitaloille Savonlinnassa. Savonlinna sijaitsee alueella Itä-Suomi. Tämän näkee liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. Laskennan lähtökohdaksi otetaan siis Itä-Suomen Jyväskylän normaalilämpötilassa annettu sähkölämmitteisten rivitalojen taulukko liitteen 5 välilehdeltä Rivitalot Jyväskylä. Lähtötietotaulukko on siis:

Asunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250 P5 5550 6060 6670 7860 11380 13490 14240 14550 14700 14860 14980 P10 6190 6660 7740 9130 14710 15570 15810 17050 17850 19300 20330 P15 6970 7460 8650 10520 16560 17130 17290 19250 20350 22240 23600 P20 7350 8090 9540 11830 17550 19010 19390 21310 22620 25040 26760 P25 7630 8630 10230 12730 18020 19990 20500 22670 24410 27740 30120 P30 7880 8980 10910 13550 18320 20840 21490 23750 25500 28830 31200 P35 8020 9370 11510 14250 18540 21310 22020 24490 26290 29670 32080 P40 8130 9690 12130 14830 18760 22040 22870 25250 27080 30570 33060 P45 8210 10060 12680 15520 19250 22490 23320 25990 28110 32140 35030 P50 8480 10530 13350 16100 19930 22900 23660 27030 29230 33240 36100 P55 8970 10960 13950 16890 20850 23320 23960 27860 30010 33730 36390 P60 9900 11430 14470 17460 22080 23870 24330 28590 30770 34440 37070 P65 10510 12000 15090 18060 24250 25580 25920 29450 31730 35870 38830 P70 11020 12760 16080 18580 28130 28310 28370 30510 32620 36810 39810 P75 11580 13830 17600 19590 32070 33120 33390 35670 37730 41750 44630 P80 11880 14950 19550 20990 35580 36930 37270 37910 39340 42480 44720 P85 12050 16160 22070 23540 38300 40990 41670 41960 42780 44590 45880 P90 12250 16900 23650 25400 39600 42690 43520 44810 47010 51690 55040 P95 12700 17730 24490 26730 40210 44380 45430 45930 48800 55330 60000

4

Jokaiselle solulle määritellään korjauskaava seuraavasti: • Haetaan Savonlinnalle muunnoskerroin k2 = 1,03 liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. • Tämän jälkeen haetaan rivitalojen lämmityssähkön kulutusosuuksien matriisi liitteen 5 välilehdeltä

lämmityssähkön kulutusosuudet.

Lämmitettävä pinta-ala Prosenttipiste alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250

P5 0,34 0,35 0,40 0,43 0,45 0,46 0,47 0,47 0,49 0,50 0,50 P10 0,36 0,37 0,42 0,44 0,47 0,48 0,48 0,49 0,50 0,52 0,52 P15 0,37 0,38 0,43 0,46 0,48 0,49 0,50 0,50 0,52 0,53 0,53 P20 0,39 0,40 0,45 0,47 0,50 0,51 0,51 0,52 0,53 0,55 0,55 P25 0,40 0,41 0,46 0,49 0,51 0,52 0,53 0,53 0,55 0,56 0,56 P30 0,42 0,43 0,48 0,50 0,53 0,54 0,54 0,55 0,56 0,58 0,58 P35 0,43 0,44 0,49 0,52 0,54 0,55 0,56 0,56 0,58 0,60 0,60 P40 0,45 0,46 0,51 0,53 0,56 0,57 0,57 0,58 0,59 0,61 0,61 P45 0,46 0,47 0,52 0,55 0,57 0,58 0,59 0,59 0,61 0,63 0,63 P50 0,48 0,49 0,54 0,56 0,59 0,60 0,60 0,61 0,62 0,64 0,64 P55 0,49 0,50 0,55 0,58 0,60 0,61 0,62 0,62 0,64 0,66 0,66 P60 0,51 0,52 0,57 0,59 0,62 0,63 0,63 0,64 0,66 0,68 0,68 P65 0,52 0,53 0,58 0,61 0,63 0,64 0,65 0,65 0,67 0,69 0,69 P70 0,54 0,55 0,60 0,62 0,65 0,66 0,66 0,67 0,69 0,71 0,71 P75 0,55 0,56 0,61 0,64 0,66 0,67 0,68 0,68 0,70 0,72 0,72 P80 0,57 0,58 0,63 0,65 0,68 0,69 0,69 0,70 0,72 0,74 0,74 P85 0,58 0,59 0,64 0,67 0,69 0,70 0,71 0,71 0,73 0,76 0,76 P90 0,60 0,61 0,66 0,68 0,71 0,72 0,72 0,73 0,75 0,77 0,77 P95 0,61 0,62 0,67 0,70 0,72 0,73 0,74 0,74 0,76 0,79 0,79 Solun P50, 61-80 muunnoskaavaksi saadaan 131401314203,1/13350*54,013350*)54,01( ≈=+−=KorjKulutus ja koko taulukko muunnettuna ja pyöristettynä 10 kilowattitunnin tarkkuuteen on Sähkölämmitteisten rivitalot, Savonlinnan normaalivuoden lämpötila vertailukausi 1981-2010

Lämmitettävä pinta-ala

Prosenttipiste alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250

P5 5 500 6 000 6 590 7 760 11 230 13 310 14 050 14 350 14 490 14 640 14 760

P10 6 130 6 590 7 650 9 010 14 510 15 350 15 590 16 810 17 590 19 010 20 020

P15 6 890 7 380 8 540 10 380 16 330 16 890 17 040 18 970 20 040 21 900 23 230

P20 7 270 8 000 9 420 11 670 17 300 18 730 19 100 20 990 22 270 24 640 26 330

P25 7 540 8 530 10 090 12 550 17 750 19 690 20 190 22 320 24 020 27 280 29 630

P30 7 780 8 870 10 760 13 350 18 040 20 520 21 150 23 370 25 080 28 340 30 670

P35 7 920 9 250 11 350 14 040 18 250 20 970 21 660 24 090 25 850 29 150 31 520

P40 8 020 9 560 11 950 14 600 18 460 21 680 22 490 24 830 26 610 30 030 32 470

P45 8 100 9 920 12 490 15 270 18 930 22 110 22 920 25 540 27 610 31 550 34 390

P50 8 360 10 380 13 140 15 840 19 590 22 500 23 250 26 550 28 700 32 620 35 420

P55 8 840 10 800 13 730 16 610 20 490 22 910 23 530 27 360 29 450 33 080 35 690

P60 9 750 11 260 14 230 17 160 21 680 23 440 23 880 28 060 30 180 33 760 36 340

P65 10 350 11 810 14 840 17 740 23 810 25 100 25 430 28 890 31 110 35 150 38 050

P70 10 850 12 560 15 800 18 240 27 600 27 770 27 820 29 920 31 970 36 050 38 990

P75 11 390 13 600 17 290 19 230 31 450 32 470 32 730 34 960 36 960 40 870 43 690

P80 11 680 14 700 19 190 20 590 34 880 36 190 36 520 37 140 38 520 41 560 43 760

P85 11 850 15 880 21 660 23 080 37 530 40 150 40 810 41 090 41 870 43 610 44 870

P90 12 040 16 600 23 200 24 900 38 790 41 800 42 610 43 860 45 990 50 530 53 800

P95 12 470 17 410 24 010 26 190 39 370 43 440 44 460 44 940 47 710 54 060 58 620

5

Lämpötilakorjaus asiakkaan kulutukselle asiakaskohtaisessa raportissa Asiakaskohtaisessa raportissa asiakkaan sähkönkäytöt lämpötila korjataan normaalivuoteen ja niitä verrataan vertailutaulukon lukuihin. Valmiiksi lasketut vertailutaulukot ovat alueellisia. Niihin tehtävää vertailua varten asiakkaan kulutus korjataan vastaamaan kulusta kyseisen alueen normaalivuoden lämpötilassa. Vertailu voidaan tehdä myös kuntakohtaiseen taulukkoon (muunnos määritelty edellä) ja tällöin kulutus tietysti korjataan kuntakohtaiseen normaalivuoden lämpötilaan. Lämpötilakorjaus asiakkaan kulutukselle edellyttää, että asiakkaan käyttöpaikasta on käytettävissä tarvittavat tiedot. Toisin sanoen tiedetään, että kyseessä on sähkölämmitteinen asunto, asunnon tyyppi (pientalo tai rivi-/kerrostalo) ja lämmitettävä pinta-ala. Lisäksi korjaukseen tarvitaan tieto korjattavaan jaksoon liittyvästä lämmitystarveluvusta. Vertailujakson 1981-2010 normaalivuoden lämmitystarveluvut vertailupaikkakunnilta löytyvät liitteen 5 välilehdeltä kuntatiedot. Asiakkaan kulutuksen korjaaminen alueelliseen normaalilämpötilaan Alueellisessa lämpötilakorjauksessa käytetty aluejako vastaa vanhaa läänijakoa. Asiakkaan alue päätellään liitteen 4 välilehden sijaintitietojen perusteella joko kunnan tai postinumeron perusteella. Liitteen 5 välilehdellä kuntakohtaiset tiedot on myös kunnan sijaintialue. Lämmitystarveluvut tarvitaan Jyväskylästä. Vertailujakson 1981-2010 normaalivuoden lämmitystarveluvut löytyvät liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. Ilmatieteen laitoksen nettisivulta on ladattavissa vertailupaikkakuntien toteutuneet lämmöntarveluvut kuukausitasolla. Alueelliseen lämpötilakorjauksen kaava on

AKKltlukultlukuAsKulosuusAsKulosuusAsKul tvvpnvvpAlkupAlkupKorj //***)1( +−= , jossa AsKulKorj on asukkaan korjattu kulutus, AsKulAlkup on asukkaan alkuperäinen kulutus, AKK on liitteen 5 välilehden aluekertoimet taulukosta löytyvä kerroin ja osuus katsotaan liitteen 5 välilehdeltä ”osuusmatriisit ”, josta osuus saadaan korjattavan kulutuksen prosenttipisteen ja pinta-alaluokan avulla. Ltlukunvvp on lämmitystarveluku Jyväskylässä normaalivuotena ja ltlukutvvp on lämmitystarveluku Jyväskylässä tarkasteluvuotena. Esimerkki 4. Asiakkaan kulutuksen korjaaminen alueelliseen normaalilämpötilaan Savonlinnan sijaitsevan sähkölämmitteisen 90 m2 rivitaloasunnon mitattu vuosikulutus vuonna 2014 on 14616 kWh. Kyseisenä vuonna Jyväskylä lämmitystarveluku on 4349. Jyväskylän normaalivuoden lämmitystarveluku on 4832. Korjattavan kulutuksen osuus saadaan liitteen 5 taulukosta 2. Itä-Suomen alueella 14616 kWh kuluttavan rivitalon prosenttipiste on noin 40, joten katsotaan kulutus osuus matriisin riviltä P40 ja sarakkeesta 81-100 m2 . Osuudeksi saadaan 0,53. Itä-Suomen korjauskerroin on 0,99. Korjatuksi kulutukseksi tulee

1539299,0/4349/4832*14455*53,014455*)53,01( =+−=KorjAsKul kWh Asiakkaan kulutuksen korjaaminen kuntakohtaista vertailua varten Kuntakohtaisessa vertailussa lämpötilakorjaus tehdään käyttöpaikan sijaintikunnan mukaan ja lämmitystarveluvut haetaan kunnan vertailupaikkakunnalta. Tieto vertailupaikkakunnasta ja kyseisen vertailupaikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku vertailukaudella 1981-2010 löytyvät liitteen 5 kuntakohtaiset tiedot välilehdeltä. Korjattavan jakson lämmöntarveluku on ladattavissa ilmatieteenlaitoksen nettisivulta. Kulutusosuus katsotaan liitteen 5 välilehdeltä ”osuusmatriisit”, josta osuus saadaan korjattavan kulutuksen prosenttipisteen ja pinta-alaluokan avulla. Kuntakohtaisen lämpötilakorjauksen kaava on

tvvpnvvpAlkupAlkupKorj ltlukultlukuAsKulosuusAsKulosuusAsKul /***)1( +−= , jossa AsKulKorj on asukkaan korjattu kulutus, AsKulAlkup on asukkaan alkuperäinen kulutus ja osuus katsotaan liitteen 5 välilehden osuusmatriisit ”, josta osuus saadaan korjattavan kulutuksen prosenttipisteen ja pinta-alaluokan avulla. Ltlukunvvp on lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla normaalivuotena ja ltlukutvvp on lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla tarkasteluvuotena. Vertailupaikkakunta ja sen normaalivuoden lämmitystarveluku löytyy liitteen 5 välilehdeltä ”kuntakohtaiset tiedot”.

6

Esimerkki 5. Asiakkaan kulutuksen korjaaminen kuntakohtaista vertailua varten Savonlinnan sijaitsevan sähkölämmitteisen 90 m2 rivitaloasunnon mitattu vuosikulutus vuonna 2014 on 14616 kWh. Kyseisenä vuonna Savonlinnan vertailupaikkakunnan Joensuun lämmitystarveluku on 4465. Joensuun normaalivuoden lämmitystarveluku on 4512. Korjattavan kulutuksen osuus saadaan liitteen 5 taulukosta 2. Itä-Suomen alueella 14616 kWh kuluttavan rivitalon prosenttipiste on noin 40, joten katsotaan kulutus osuus matriisin riviltä P40 ja sarakkeesta 81-100 m2 . Osuudeksi saadaan 0,53. Korjatuksi kulutukseksi tulee

145354465/4512*14455*53,014455*)53,01( =+−=KorjAsKul kWh

Säästäväinen ja keskimääräinen käyttö vertailutalouksissa 2011 aineistoEi sähkölämmitteiset omakotitalot

Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Oulu ja Lappi - kaikilla alueilla sama taulukko

Talouden koko 1 2 3 4 5 6Säästäväinen käyttö 3200 4500 5500 6000 6500 7100Keskimääräinen käyttö 5200 6100 7800 8700 10000 10900

Ei sähkölämmitteiset rivitalot

Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Oulu ja Lappi - kaikilla alueilla sama taulukko

Talouden koko 1 2 3 4 5 6Säästäväinen käyttö 1700 2700 3400 4000 4500 4700Keskimääräinen käyttö 2400 3700 4300 4900 5200 5300

Ei sähkölämmitteiset kerrostalot

Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Oulu ja Lappi - kaikilla alueilla sama taulukko

Talouden koko 1 2 3 4 5 6Säästäväinen käyttö 1000 1700 2200 2600 3000 3500Keskimääräinen käyttö 1500 2500 2950 3500 4000 4500

Sähkölämmitteiset omakotitalot - lämpötilakorjattu vertailukauteen 1980-2010

Etelä-SuomiAsunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250Säästäväinen käyttö 9 300 11 900 14 500 16 600 16 900 20 300 21 900 22 800 23 700 25 200 27 400Keskimääräinen käyttö 10 700 13 700 16 700 18 600 20 700 23 400 25 400 27 100 28 800 31 600 35 600

Länsi-SuomiAsunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250Säästäväinen käyttö 6 000 8 600 11 200 13 600 16 000 18 200 19 700 20 900 22 100 24 300 27 500Keskimääräinen käyttö 7 500 10 500 13 500 17 600 20 000 22 300 23 900 25 200 26 600 29 000 32 400

Itä-SuomiAsunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250Säästäväinen käyttö 5 100 6 400 7 700 10 200 11 500 13 500 14 300 14 800 15 200 17 300 20 300Keskimääräinen käyttö 8 000 9 500 11 000 11 900 14 900 17 000 18 000 18 700 19 300 21 400 24 400

OuluAsunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250Säästäväinen käyttö 5 900 7 600 9 400 8 600 13 600 14 800 18 200 22 300 26 500 28 200 30 700Keskimääräinen käyttö 8 600 10 600 12 600 12 900 18 500 20 600 23 400 26 400 29 500 31 600 34 600

LappiAsunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250Säästäväinen käyttö 7 600 9 300 11 100 12 800 16 000 18 000 20 000 22 000 24 000 25 800 28 300Keskimääräinen käyttö 9 800 11 800 13 800 17 100 20 400 22 800 24 800 26 600 28 500 30 600 33 600

Sähkölämmitteiset rivitalot - lämpötilakorjattu vertailukauteen 1980-2010

Etelä-SuomiAsunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250Säästäväinen käyttö 7 500 8 500 10 100 12 500 17 700 19 600 20 100 22 200 23 900 27 200 29 500Keskimääräinen käyttö 8 300 10 300 13 100 15 800 19 500 22 400 23 100 26 400 28 600 32 500 35 300

Länsi-SuomiAsunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250Säästäväinen käyttö 7 600 8 600 10 100 12 600 17 800 19 800 20 300 22 400 24 200 27 500 29 800Keskimääräinen käyttö 8 400 10 400 13 200 15 900 19 700 22 600 23 400 26 700 28 900 32 800 35 700

Itä-SuomiAsunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250Säästäväinen käyttö 7 700 8 700 10 300 12 800 18 100 20 100 20 600 22 800 24 500 27 900 30 300Keskimääräinen käyttö 8 500 10 600 13 400 16 200 20 000 23 000 23 800 27 200 29 400 33 400 36 300

OuluAsunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250Säästäväinen käyttö 7 700 8 700 10 400 12 900 18 300 20 300 20 800 23 000 24 800 28 200 30 600Keskimääräinen käyttö 8 600 10 700 13 600 16 400 20 300 23 300 24 100 27 500 29 800 33 900 36 800

Lappi

Asunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250Säästäväinen käyttö 7 800 8 900 10 500 13 100 18 600 20 600 21 200 23 400 25 200 28 700 31 100Keskimääräinen käyttö 8 700 10 900 13 800 16 700 20 600 23 800 24 500 28 100 30 300 34 500 37 500

VAPAA-AJAN ASUNNOT - kWh/vuosi

Loma-asunnon pinta-ala m2 alle 60 61-100 100-140 yli 140 alle 60 61-100 100-140 yli 140Loma-asunnon käyttöKesäkausi 250 500 1000 1500 500 1000 2000 3000Puoli vuotta 500 1000 2000 2500 2000 4000 8000 9000Jatkuvasti 1000 2000 4000 4500 4000 8000 16000 18000

SÄHKÖLÄMMITYSSÄHKÖISTETTY, EI SÄHKÖLÄMMITYSTÄ

LIITE 4 - Päivitys 2011

Ei sähkölämmitteiset omakotitalotTalouden koko 1 2 3 4 5 6P5 2100 3000 3500 4000 4500 5000P10 2500 3600 4000 4700 5100 5500P15 2800 4000 4500 5100 5600 6000P20 2900 4300 5000 5700 6100 6600P25 3200 4500 5500 6000 6500 7100P30 3400 4900 6300 6600 7000 7500P35 3800 5200 6800 7000 7700 8200P40 4100 5500 7200 7500 8500 9000P45 4800 5800 7600 8000 9000 10000P50 5200 6100 7800 8700 10000 10900P55 5600 6400 8500 9100 11000 11900P60 6100 6900 9100 10000 11600 12700P65 6900 7400 9900 10800 12600 13500P70 7700 8300 11200 12000 13700 14500P75 8500 9300 12300 13200 14700 15500P80 9400 10200 13500 14200 16000 16500P85 11000 11600 15300 16000 17600 18000P90 12700 13900 16800 17900 19000 20000P95 16000 17600 20200 21200 22400 23500

Ei sähkölämmitteiset rivitalotTalouden koko 1 2 3 4 5 6P5 900 1800 2200 2400 2600 2800P10 1100 2000 2500 2800 3000 3200P15 1300 2300 2800 3300 3500 3700P20 1500 2500 3000 3500 4000 4100P25 1700 2700 3400 4000 4500 4700P30 1800 2900 3600 4200 4700 4800P35 1900 3100 3700 4400 4900 5000P40 2000 3300 3900 4600 5000 5100P45 2200 3500 4100 4800 5100 5200P50 2400 3700 4300 4900 5200 5300P55 2500 3900 4500 5100 5400 5500P60 2700 4100 4700 5300 5700 5900P65 3000 4300 4900 5600 6000 6200P70 3200 4500 5300 6000 6400 6600P75 3500 4700 5600 6400 6900 7000P80 3800 5000 6000 7000 7300 7500P85 4000 5500 6800 8000 8000 8000P90 4500 6500 7600 9500 9500 9500P95 6000 8000 9500 11000 11000 11000

KerrostalotTalouden koko 1 2 3 4 5 6P5 500 1100 1500 1800 2300 2800P10 700 1300 1700 2000 2450 2900P15 850 1400 1900 2300 2600 3000P20 950 1500 2000 2400 2800 3200P25 1000 1700 2200 2600 3000 3500P30 1100 1800 2300 2800 3200 3700P35 1200 2000 2400 2900 3400 3900P40 1300 2100 2550 3000 3600 4100P45 1400 2300 2750 3300 3800 4300P50 1500 2500 2950 3500 4000 4500P55 1600 2600 3100 3700 4300 4700

P60 1750 2750 3300 3950 4500 4900P65 1900 2900 3500 4150 4750 5100P70 2100 3050 3750 4300 4900 5300P75 2250 3200 4000 4500 5100 5500P80 2500 3400 4400 4900 5400 5800P85 2750 3850 5100 5400 5700 6000P90 3100 4700 5800 6100 6500 6800P95 4500 6200 7500 8500 8700 9000

Sähkölämmitteiset pientalot - Alueen Etelä-Suomi normaalivuoden lämpötila vertailukausi 1981-2010

Asunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160P5 5900 8200 10400 11500 12400 13500 14100P10 7200 9500 11800 13300 13800 16100 16900P15 8000 10400 12800 15000 15000 18100 19100P20 8900 11400 13900 16100 15900 19400 20800P25 9300 11900 14500 16600 16900 20300 21900P30 9600 12300 15000 16800 17700 21000 22600P35 9900 12700 15500 17100 18400 21600 23300P40 10300 13100 16000 17600 19100 22100 23900P45 10400 13400 16400 18100 19900 22800 24600P50 10700 13700 16700 18600 20700 23400 25400P55 11000 14100 17200 19100 21500 24000 26000P60 11300 14500 17700 19600 22300 24700 26800P65 11500 14900 18300 20500 23300 25800 27700P70 11500 15100 18600 21900 24300 27700 29400P75 11600 15300 19000 23100 25400 29500 31000P80 11900 15700 19600 24600 26900 32100 33500P85 12700 16700 20700 26700 29500 35400 37000P90 13900 18000 22100 29600 33000 39300 41000P95 15300 19600 23900 34200 36900 42700 44300

Sähkölämmitteiset pientalot 2011 aineisto - Alueen Länsi-Suomi normaalivuoden lämpötila vertailukausi 1981-2

Asunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160P5 3300 5600 7800 9100 10200 12300 13700P10 4000 6400 8700 10300 11900 14000 15500P15 5000 7400 9800 11600 13600 15700 17200P20 5500 8100 10600 12600 15000 17000 18500P25 6000 8600 11200 13600 16000 18200 19700P30 6300 9000 11700 14400 16900 19200 20700P35 6600 9400 12200 15300 17600 20000 21500P40 6900 9800 12700 16100 18400 20700 22300P45 7100 10100 13100 16900 19100 21500 23100P50 7500 10500 13500 17600 20000 22300 23900P55 7800 10900 14000 18300 20900 23100 24700P60 8400 11600 14900 19100 21900 24000 25800P65 8900 12300 15700 20300 23000 25000 27000P70 9600 13200 16700 21500 24200 26200 28400P75 10700 14400 18100 23200 25700 27800 30100P80 12300 16200 20000 25700 28100 30100 32200P85 13400 17400 21400 30200 31200 33600 35700P90 14600 18700 22900 34700 35400 38300 39700P95 15800 20100 24400 39200 40000 43000 44400

Sähkölämmitteiset pientalot 2011 aineisto - Alueen Itä-Suomi normaalivuoden lämpötila vertailukausi 1981-201

Asunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160P5 2800 3900 5100 7000 7400 8400 10000

P10 3000 4200 5300 8000 8800 9700 11100P15 3400 4600 5800 9100 9900 11000 12300P20 4200 5400 6700 9800 10700 12300 13300P25 5100 6400 7700 10200 11500 13500 14300P30 6100 7500 8800 10500 12200 14400 15200P35 6900 8300 9700 10800 13000 15300 15900P40 7500 8900 10300 11100 13600 15800 16500P45 7800 9300 10700 11500 14200 16400 17100P50 8000 9500 11000 11900 14900 17000 18000P55 8100 9600 11200 12700 15800 17600 18900P60 8300 9900 11600 13500 16600 18200 19700P65 8800 10500 12200 14400 17500 19000 20500P70 9700 11400 13200 15100 18600 19800 21500P75 10500 12300 14100 15800 19800 20800 22400P80 11200 13100 15000 16900 21100 21900 23400P85 12000 14000 16000 18800 23300 23400 24700P90 13300 15300 17400 21400 25300 25800 27200P95 14700 16800 19000 24200 28200 29600 31100

Sähkölämmitteiset pientalot 2011 aineisto - Alueen Oulu normaalivuoden lämpötila vertailukausi 1981-2010

Asunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160P5 3200 4700 6200 7000 8300 8400 11800P10 3900 5400 7000 6900 10000 10500 14000P15 4600 6200 7800 7100 11600 12000 15500P20 5200 6900 8500 7700 12700 13700 17200P25 5900 7600 9400 8600 13600 14800 18200P30 6500 8300 10100 9600 14500 15900 19200P35 7100 9000 10900 10800 15400 17100 20200P40 7700 9600 11500 11600 16300 18400 21400P45 8100 10100 12100 12300 17500 19500 22400P50 8600 10600 12600 12900 18500 20600 23400P55 8900 11000 13100 13500 19300 21400 24200P60 9300 11400 13600 14100 20200 22200 25000P65 9700 12000 14200 14600 21100 23000 25700P70 10400 12700 15100 15400 22600 23900 26900P75 11500 14000 16400 16300 24100 24700 28000P80 13100 15700 18200 17300 26000 26200 30500P85 15600 18200 20900 19300 28800 28900 33800P90 17200 19900 22700 22000 32100 33300 38200P95 18600 21400 24300 26500 36000 37300 41900

Sähkölämmitteiset pientalot 2011 aineisto - Alueen Lappi normaalivuoden lämpötila vertailukausi 1981-2010

Asunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160P5 4600 6100 7600 8800 10000 11700 13700P10 5400 7000 8500 9800 11800 13600 15700P15 6400 8000 9600 10800 13600 15300 17400P20 7000 8700 10400 11800 14900 16800 18800P25 7600 9300 11100 12800 16000 18000 20000P30 8100 9900 11700 13700 16900 19100 21100P35 8500 10400 12300 14700 17700 20000 22100P40 9000 10900 12800 15600 18600 21000 23000P45 9300 11300 13300 16400 19500 21900 23900P50 9800 11800 13800 17100 20400 22800 24800P55 10200 12300 14300 17800 21400 23700 25700P60 10800 13000 15100 18600 22500 24600 26800P65 11400 13700 16000 19700 23500 25600 27900P70 12300 14700 17000 20900 24900 26900 29300

P75 13500 16000 18400 22400 26500 28300 31000P80 15300 17900 20500 24800 28900 30600 33400P85 16900 19600 22200 28800 32100 34100 37000P90 18400 21100 23900 33100 36300 38900 41400P95 19800 22600 25500 37900 41100 43800 46100

Sähkölämmitteiset rivitalot - Alueen Etelä-Suomi normaalivuoden lämpötila vertailukausi 1981-2010

alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160P5 5500 6000 6600 7700 11200 13300 14000P10 6100 6600 7600 9000 14500 15300 15500P15 6900 7300 8500 10300 16300 16800 17000P20 7200 8000 9400 11600 17200 18700 19000P25 7500 8500 10100 12500 17700 19600 20100P30 7800 8800 10700 13300 18000 20400 21100P35 7900 9200 11300 14000 18200 20900 21600P40 8000 9500 11900 14500 18400 21600 22400P45 8100 9900 12400 15200 18800 22000 22800P50 8300 10300 13100 15800 19500 22400 23100P55 8800 10800 13700 16500 20400 22800 23400P60 9700 11200 14200 17100 21600 23300 23800P65 10300 11800 14800 17700 23700 25000 25300P70 10800 12500 15700 18200 27500 27600 27700P75 11300 13500 17200 19100 31300 32300 32500P80 11600 14600 19100 20500 34700 36000 36300P85 11800 15800 21600 23000 37300 39900 40600P90 12000 16500 23100 24800 38600 41500 42300P95 12400 17300 23900 26000 39100 43200 44200

Sähkölämmitteiset rivitalot - AlueenLänsi-Suomi normaalivuoden lämpötila vertailukausi 1981-2010

alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160P5 5500 6000 6600 7800 11300 13400 14100P10 6100 6600 7700 9100 14600 15400 15700P15 6900 7400 8600 10400 16400 17000 17100P20 7300 8000 9500 11700 17400 18800 19200P25 7600 8600 10100 12600 17800 19800 20300P30 7800 8900 10800 13400 18100 20600 21300P35 8000 9300 11400 14100 18400 21100 21800P40 8100 9600 12000 14700 18600 21800 22600P45 8100 10000 12600 15400 19000 22200 23100P50 8400 10400 13200 15900 19700 22600 23400P55 8900 10900 13800 16700 20600 23000 23700P60 9800 11300 14300 17300 21800 23600 24000P65 10400 11900 14900 17900 24000 25300 25600P70 10900 12600 15900 18400 27800 28000 28000P75 11500 13700 17400 19400 31700 32700 33000P80 11700 14800 19300 20700 35100 36400 36800P85 11900 16000 21800 23200 37800 40400 41100P90 12100 16700 23400 25100 39100 42100 42900P95 12600 17500 24200 26400 39700 43800 44800

Sähkölämmitteiset rivitalot - Alueen Itä-Suomi normaalivuoden lämpötila vertailukausi 1981-2010

alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160P5 5600 6100 6700 7900 11400 13500 14300P10 6200 6700 7800 9200 14800 15600 15900P15 7000 7500 8700 10600 16600 17200 17400P20 7400 8100 9600 11900 17600 19100 19500

P25 7700 8700 10300 12800 18100 20100 20600P30 7900 9000 11000 13600 18400 21000 21600P35 8100 9400 11600 14300 18600 21400 22100P40 8200 9700 12200 14900 18900 22200 23000P45 8200 10100 12700 15600 19400 22600 23500P50 8500 10600 13400 16200 20000 23000 23800P55 9000 11000 14000 17000 21000 23500 24100P60 10000 11500 14500 17600 22200 24000 24500P65 10600 12100 15200 18200 24400 25700 26100P70 11100 12800 16200 18700 28300 28500 28600P75 11600 13900 17700 19700 32300 33300 33600P80 11900 15000 19700 21100 35800 37200 37500P85 12100 16300 22200 23700 38600 41300 42000P90 12300 17000 23800 25600 39900 43000 43800P95 12800 17800 24600 26900 40500 44700 45800

Sähkölämmitteiset rivitalot - Alueen Oulu normaalivuoden lämpötila vertailukausi 1981-2010

alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160P5 5600 6100 6700 8000 11500 13700 14400P10 6300 6700 7800 9200 14900 15800 16000P15 7000 7500 8800 10700 16800 17400 17500P20 7400 8200 9700 12000 17800 19300 19700P25 7700 8700 10400 12900 18300 20300 20800P30 8000 9100 11100 13700 18600 21200 21800P35 8100 9500 11700 14500 18800 21700 22400P40 8200 9800 12300 15100 19100 22400 23300P45 8300 10200 12900 15800 19600 22900 23700P50 8600 10700 13600 16400 20300 23300 24100P55 9100 11100 14200 17200 21200 23800 24400P60 10100 11600 14700 17800 22500 24300 24800P65 10700 12200 15400 18400 24700 26100 26400P70 11200 13000 16400 18900 28700 28900 28900P75 11800 14100 17900 20000 32700 33800 34100P80 12100 15200 19900 21400 36300 37700 38100P85 12300 16500 22500 24000 39100 41900 42600P90 12500 17200 24100 25900 40400 43600 44500P95 12900 18100 25000 27300 41100 45400 46400

Sähkölämmitteiset rivitalot - Alueen Lappi normaalivuoden lämpötila vertailukausi 1981-2010

alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160P5 5700 6200 6800 8100 11700 13900 14700P10 6300 6800 7900 9400 15100 16000 16300P15 7100 7600 8900 10800 17000 17600 17800P20 7500 8300 9800 12200 18100 19600 20000P25 7800 8900 10500 13100 18600 20600 21200P30 8100 9200 11200 14000 18900 21500 22200P35 8200 9600 11800 14700 19100 22000 22800P40 8400 10000 12500 15300 19400 22800 23700P45 8500 10400 13100 16000 19900 23300 24200P50 8700 10900 13800 16700 20600 23800 24500P55 9300 11300 14400 17500 21600 24200 24900P60 10200 11800 15000 18100 22900 24800 25300P65 10900 12400 15600 18700 25200 26600 27000P70 11400 13200 16700 19300 29200 29500 29500P75 12000 14300 18300 20300 33400 34500 34800P80 12300 15500 20300 21800 37100 38500 38900P85 12500 16800 22900 24500 39900 42800 43500

P90 12700 17500 24600 26500 41300 44600 45500P95 13200 18400 25500 27900 42000 46400 47500

161-180 181-200 201-250 yli 25014500 14900 15500 1620017200 17500 18200 1930019400 19800 20800 2230021400 22100 23400 2520022800 23700 25200 2740023800 24900 26700 2930024500 25800 27800 3070025300 26600 28900 3220026000 27400 30000 3370027100 28800 31600 3560027900 29900 32500 3620028700 30700 33100 3660029500 31300 33600 3680030500 31700 33900 3720031800 32500 34800 3800033600 33700 35700 3840036700 36800 37700 3890039900 40000 40900 4210044400 44600 45500 46700

2010

161-180 181-200 201-250 yli 25014900 16100 18200 2120016900 18200 20300 2340018500 19800 22000 2510019700 21000 23200 2630020900 22100 24300 2750021900 23100 25400 2860022800 24100 26400 2970023600 24900 27300 3060024400 25700 28000 3140025200 26600 29000 3240026200 27700 30300 3400027600 29400 32200 3620029100 31100 34000 3820030600 32800 35900 4040032500 34900 38200 4290034400 36600 40000 4500037500 39300 42300 4650040800 41800 44200 4760045300 46200 48100 50800

10

161-180 181-200 201-250 yli 25011800 13700 15800 18800

12700 14300 16400 1940013600 14800 16900 1990014200 15100 17200 2020014800 15200 17300 2030015200 15400 17500 2050015600 15800 17900 2090016300 16600 18700 2170017300 17500 19600 2260018700 19300 21400 2440020000 21100 23200 2620021200 22600 24700 2770022100 23700 26500 3050023200 24900 27700 3170024200 26000 28800 3280025200 26900 29700 3370026400 28100 30900 3490028900 30500 33300 3730032500 34000 36800 40800

161-180 181-200 201-250 yli 25016200 20600 21600 2310018500 23000 24200 2590020200 24800 26200 2820021400 25700 27300 2950022300 26500 28200 3070023000 26900 28800 3160023800 27300 29400 3240024700 28000 30100 3310025500 28600 30700 3370026400 29500 31600 3460027200 30300 32400 3540028000 31000 33100 3610028800 31900 34000 3700030400 33900 36000 3900032300 36600 38400 4090036000 41600 43000 4500040200 46600 47700 4920044500 50700 51400 5240047500 53100 53500 54000

161-180 181-200 201-250 yli 25015700 17700 18800 2030017800 20000 21300 2300019600 21800 23200 2520020900 23000 24500 2680022000 24000 25800 2830023000 25000 26900 2970024000 25900 28000 3100024900 26700 28800 3180025700 27500 29600 3260026600 28500 30600 3360027600 29600 31700 3470029000 31200 33300 3630030300 32800 34900 3790032000 34700 36800 39800

34000 37000 38800 4130036500 39700 41100 4310040100 43200 44300 4580043800 46200 46900 4790048300 50400 50800 51300

161-180 181-200 201-250 yli 25014300 14400 14600 1470016700 17500 18900 2000018900 20000 21800 2310020900 22200 24500 2620022200 23900 27200 2950023300 25000 28200 3050024000 25700 29000 3140024700 26500 29900 3230025400 27500 31400 3420026400 28600 32500 3530027200 29300 32900 3550027900 30000 33600 3620028700 30900 35000 3790029700 31800 35900 3880034800 36800 40700 4350036900 38300 41300 4350040800 41600 43400 4460043600 45700 50300 5350044600 47400 53800 58300

161-180 181-200 201-250 yli 25014400 14600 14700 1480016900 17700 19100 2010019100 20100 22000 2340021100 22400 24800 2650022400 24200 27500 2980023500 25200 28500 3090024200 26000 29300 3170025000 26800 30200 3270025700 27800 31800 3460026700 28900 32800 3570027500 29700 33300 3590028200 30400 34000 3660029100 31300 35400 3830030100 32200 36300 3930035200 37200 41200 4400037400 38800 41900 4410041400 42200 44000 4520044200 46300 51000 5430045300 48100 54500 59100

161-180 181-200 201-250 yli 25014600 14800 14900 1510017100 17900 19400 2040019300 20400 22400 2370021400 22700 25200 26900

22800 24500 27900 3030023900 25600 29000 3140024600 26400 29800 3230025400 27200 30700 3330026100 28300 32300 3520027200 29400 33400 3630028000 30200 33900 3660028800 31000 34700 3730029600 31900 36100 3910030700 32800 37100 4010035900 38000 42000 4490038200 39600 42800 4500042300 43100 44900 4620045100 47300 52100 5540046300 49200 55700 60400

161-180 181-200 201-250 yli 25014800 14900 15100 1520017300 18100 19600 2060019500 20700 22600 2400021600 23000 25400 2720023000 24800 28200 3060024100 25900 29300 3170024900 26700 30200 3260025700 27600 31100 3360026500 28600 32700 3570027500 29800 33900 3680028400 30600 34400 3710029100 31400 35100 3780030000 32400 36600 3960031100 33300 37600 4060036400 38500 42600 4560038700 40200 43400 4570042900 43700 45600 4690045800 48100 52800 5630047000 49900 56600 61400

161-180 181-200 201-250 yli 25015000 15100 15300 1540017600 18400 19900 2100019900 21000 22900 2440022000 23400 25900 2760023400 25200 28700 3110024600 26400 29800 3230025300 27200 30700 3320026200 28100 31700 3430027000 29200 33300 3630028100 30300 34500 3750028900 31200 35100 3780029700 32000 35800 3860030600 33000 37400 4040031800 34000 38400 4150037200 39300 43600 4660039600 41100 44400 4670043800 44700 46600 48000

46800 49200 54100 5760048100 51100 57900 62800

Taulukko 1. Postinumeroalueet ja lämmitysvyöhyke

Postinumeron kaksi ensimmäistä numeroa Alue

0 - 10 Etelä-Suomi20 - 29 Etelä-Suomi11-19 Länsi-Suomi30-39 Länsi-Suomi45-69 Länsi-Suomi40-44 Itä-Suomi70-93 Oulu94-99 Lappi

Taulukko 2. Kunta ja alue

Kunta AlueBrändö AhvenanmaaEckerö AhvenanmaaFinström AhvenanmaaFöglö AhvenanmaaGeta AhvenanmaaHammarland AhvenanmaaJomala AhvenanmaaKumlinge AhvenanmaaKökar AhvenanmaaLemland AhvenanmaaLumparland AhvenanmaaMaarianhamina AhvenanmaaSaltvik AhvenanmaaSottunga AhvenanmaaSund AhvenanmaaVårdö AhvenanmaaEspoo Etelä-SuomiHanko Etelä-SuomiHelsinki Etelä-SuomiInkoo Etelä-SuomiKauniainen Etelä-SuomiKirkkonummi Etelä-SuomiRaasepori Etelä-SuomiHamina Etelä-SuomiJärvenpää Etelä-SuomiKerava Etelä-SuomiKotka Etelä-SuomiLapinjärvi Etelä-SuomiLohja Etelä-SuomiLoviisa Etelä-SuomiNurmijärvi Etelä-SuomiPornainen Etelä-SuomiPorvoo Etelä-SuomiPyhtää Etelä-SuomiSipoo Etelä-SuomiSiuntio Etelä-SuomiTuusula Etelä-SuomiVantaa Etelä-SuomiVihti Etelä-SuomiAsikkala Etelä-SuomiAskola Etelä-SuomiForssa Etelä-Suomi

Hartola Etelä-SuomiHattula Etelä-SuomiHausjärvi Etelä-SuomiHeinola Etelä-SuomiHollola Etelä-SuomiHumppila Etelä-SuomiHyvinkää Etelä-SuomiHämeenkoski Etelä-SuomiHämeenlinna Etelä-SuomiIitti Etelä-SuomiJanakkala Etelä-SuomiJokioinen Etelä-SuomiKarkkila Etelä-SuomiKouvola Etelä-SuomiKärkölä Etelä-SuomiLahti Etelä-SuomiLoppi Etelä-SuomiMyrskylä Etelä-SuomiMäntsälä Etelä-SuomiNastola Etelä-SuomiOrimattila Etelä-SuomiPadasjoki Etelä-SuomiPukkila Etelä-SuomiRiihimäki Etelä-SuomiSysmä Etelä-SuomiTammela Etelä-SuomiYpäjä Etelä-SuomiImatra Etelä-SuomiLappeenranta Etelä-SuomiLemi Etelä-SuomiLuumäki Etelä-SuomiMiehikkälä Etelä-SuomiParikkala Etelä-SuomiRautjärvi Etelä-SuomiRuokolahti Etelä-SuomiSavitaipale Etelä-SuomiTaipalsaari Etelä-SuomiVirolahti Etelä-SuomiEnonkoski Itä-SuomiHeinävesi Itä-SuomiIlomantsi Itä-SuomiJoensuu Itä-SuomiJuuka Itä-SuomiKitee Itä-SuomiKontiolahti Itä-SuomiLiperi Itä-SuomiOutokumpu Itä-SuomiPolvijärvi Itä-SuomiRääkkylä Itä-SuomiSavonlinna Itä-SuomiTohmajärvi Itä-SuomiKangasniemi Itä-SuomiVesanto Itä-SuomiKiuruvesi Itä-SuomiLieksa Itä-SuomiNurmes Itä-SuomiRautavaara Itä-SuomiSonkajärvi Itä-SuomiValtimo Itä-Suomi

Vieremä Itä-SuomiIisalmi Itä-SuomiJoroinen Itä-SuomiJuankoski Itä-SuomiKaavi Itä-SuomiKeitele Itä-SuomiKuopio Itä-SuomiLapinlahti Itä-SuomiLeppävirta Itä-SuomiMaaninka Itä-SuomiPieksämäki Itä-SuomiPielavesi Itä-SuomiRantasalmi Itä-SuomiRautalampi Itä-SuomiSiilinjärvi Itä-SuomiSuonenjoki Itä-SuomiTervo Itä-SuomiTuusniemi Itä-SuomiVarkaus Itä-SuomiHirvensalmi Itä-SuomiJuva Itä-SuomiMikkeli Itä-SuomiMäntyharju Itä-SuomiPertunmaa Itä-SuomiPuumala Itä-SuomiSulkava Itä-SuomiEnontekiö LappiInari LappiUtsjoki LappiKemi LappiKeminmaa LappiSimo LappiTervola LappiTornio LappiKemijärvi LappiKittilä LappiKolari LappiMuonio LappiPelkosenniemi LappiPello LappiPosio LappiRanua LappiRovaniemi LappiSalla LappiSavukoski LappiSodankylä LappiYlitornio LappiAlajärvi Länsi-SuomiAlavus Länsi-SuomiEvijärvi Länsi-SuomiHalsua Länsi-SuomiHankasalmi Länsi-SuomiJoutsa Länsi-SuomiJyväskylä Länsi-SuomiJämsä Länsi-SuomiKannonkoski Länsi-SuomiKarstula Länsi-SuomiKauhava Länsi-SuomiKaustinen Länsi-Suomi

Keuruu Länsi-SuomiKinnula Länsi-SuomiKivijärvi Länsi-SuomiKonnevesi Länsi-SuomiKuortane Länsi-SuomiKyyjärvi Länsi-SuomiLappajärvi Länsi-SuomiLapua Länsi-SuomiLaukaa Länsi-SuomiLestijärvi Länsi-SuomiLuhanka Länsi-SuomiMultia Länsi-SuomiMuurame Länsi-SuomiMänttä-Vilppula Länsi-SuomiPerho Länsi-SuomiPetäjävesi Länsi-SuomiSaarijärvi Länsi-SuomiSoini Länsi-SuomiToholampi Länsi-SuomiToivakka Länsi-SuomiUurainen Länsi-SuomiVeteli Länsi-SuomiViitasaari Länsi-SuomiVimpeli Länsi-SuomiVirrat Länsi-SuomiÄhtäri Länsi-SuomiÄänekoski Länsi-SuomiPihtipudas Länsi-SuomiSomero Länsi-SuomiKemiönsaari Länsi-SuomiParainen Länsi-SuomiKannus Länsi-SuomiEura Länsi-SuomiEurajoki Länsi-SuomiHarjavalta Länsi-SuomiKokemäki Länsi-SuomiKöyliö Länsi-SuomiLuvia Länsi-SuomiMerikarvia Länsi-SuomiNakkila Länsi-SuomiPori Länsi-SuomiRauma Länsi-SuomiSäkylä Länsi-SuomiUlvila Länsi-SuomiAkaa Länsi-SuomiHonkajoki Länsi-SuomiHuittinen Länsi-SuomiHämeenkyrö Länsi-SuomiIkaalinen Länsi-SuomiIlmajoki Länsi-SuomiIsojoki Länsi-SuomiJalasjärvi Länsi-SuomiJuupajoki Länsi-SuomiJämijärvi Länsi-SuomiKangasala Länsi-SuomiKankaanpää Länsi-SuomiKarvia Länsi-SuomiKauhajoki Länsi-SuomiKihniö Länsi-Suomi

Kuhmoinen Länsi-SuomiLavia Länsi-SuomiLempäälä Länsi-SuomiLoimaa Länsi-SuomiNokia Länsi-SuomiOrivesi Länsi-SuomiParkano Länsi-SuomiPirkkala Länsi-SuomiPomarkku Länsi-SuomiPunkalaidun Länsi-SuomiPälkäne Länsi-SuomiRuovesi Länsi-SuomiSastamala Länsi-SuomiSeinäjoki Länsi-SuomiSiikainen Länsi-SuomiTampere Länsi-SuomiUrjala Länsi-SuomiValkeakoski Länsi-SuomiVesilahti Länsi-SuomiYlöjärvi Länsi-SuomiAura Länsi-SuomiKaarina Länsi-SuomiKoski Tl Länsi-SuomiKustavi Länsi-SuomiLaitila Länsi-SuomiLieto Länsi-SuomiMarttila Länsi-SuomiMasku Länsi-SuomiMynämäki Länsi-SuomiNaantali Länsi-SuomiNousiainen Länsi-SuomiOripää Länsi-SuomiPaimio Länsi-SuomiPyhäranta Länsi-SuomiPöytyä Länsi-SuomiRaisio Länsi-SuomiRusko Länsi-SuomiSalo Länsi-SuomiSauvo Länsi-SuomiTaivassalo Länsi-SuomiTarvasjoki Länsi-SuomiTurku Länsi-SuomiUusikaupunki Länsi-SuomiVehmaa Länsi-SuomiIsokyrö Länsi-SuomiKarijoki Länsi-SuomiKaskinen Länsi-SuomiKokkola Länsi-SuomiKorsnäs Länsi-SuomiKristiinankaupunki Länsi-SuomiKruunupyy Länsi-SuomiKurikka Länsi-SuomiLaihia Länsi-SuomiLuoto Länsi-SuomiMaalahti Länsi-SuomiMustasaari Länsi-SuomiNärpiö Länsi-SuomiPedersören kunta Länsi-SuomiPietarsaari Länsi-Suomi

Teuva Länsi-SuomiUusikaarlepyy Länsi-SuomiVaasa Länsi-SuomiVöyri Länsi-SuomiNivala OuluReisjärvi OuluSievi OuluHaapajärvi OuluHyrynsalmi OuluKajaani OuluKuhmo OuluKärsämäki OuluPaltamo OuluPudasjärvi OuluPuolanka OuluPyhäjärvi OuluPyhäntä OuluRistijärvi OuluSotkamo OuluSuomussalmi OuluTaivalkoski OuluUtajärvi OuluVaala OuluAlavieska OuluHaapavesi OuluHailuoto OuluIi OuluKalajoki OuluKempele OuluLiminka OuluLumijoki OuluMerijärvi OuluMuhos OuluOulainen OuluOulu OuluPyhäjoki OuluRaahe OuluSiikajoki OuluSiikalatva OuluTyrnävä OuluYlivieska OuluKuusamo Oulu

1

Liite 3

Yleisen vertailutiedon luokitukset ja liitteen 4 ja 5 taulukkojen käyttö

Vertailutiedon perusmäärittelyt pysyvät ennallaan Vertailutieto on laadittu samoilla perusmäärittelyillä (luokituksilla) kuin vuonna 2010. Ensimmäinen jaottelu tehdään vakituisesti asuttujen ja vapaa-ajan asuntojen välillä. Loma-asuntojen aineisto ei riitä jakauman arviointiin, joten vertailuluvuista on laadittu vain yksi yleistaulukko. Vakituisesti asutut asunnot jaetaan edelleen sähkölämmitteisiin ja muihin kuin sähkölämmitteisiin asuntoihin. Muut kuin sähkölämmitteiset asunnot jaetaan edelleen kolmeen talotyyppiin: pientaloihin, rivitaloihin ja kerrostaloihin. Luokituksessa paritalot ja omakotitalot luetaan pientaloihin. Toinen luokittava tekijä on talouden koko. Luokkia on kuusi ja viimeinen luokka on silloin 6 talouden jäsentä tai enemmän. Sähkölämmitteisten talojen vertailuluokitus perustuu talotyyppiin ja asunnon pinta-alaan. Talotyyppejä on kaksi. Pientaloihin kuuluvat omakotitalot ja paritalot. Kerros- ja rivitalot ovat oma luokkansa. Kerrostalot on otettu tähän luokkaan, koska aineiston perusteella sähkölämmitteiset kerrostaloasunnot muistuttavat rivitaloasuntoja. Havaintoaineisto on kuitenkin hyvin suppea, koska Suomessa ei juuri ole sähkölämmitteisiä kerrostaloasuntoja. Toinen sähkölämmitteisiä asuntoja luokittava tekijä on asunnon lämmitetty pinta-ala. Luokkia on yksitoista. Luokitus on

• alle 40 m2 • 40 - 60 m2 • 61 - 80 m2 • 81 - 100 m2 • 101 - 120 m2 • 121 -140 m2 • 141 - 160 m2 • 161 -180 m2 • 181 - 200 m2 • 201 - 250 m2 • yli 250 m2

Rivitalojen osalta viisi ylintä luokkaa (141 m2:stä ylöspäin) on aineiston puutteen vuoksi jouduttu arvioimaan. Myös pientaloissa ylimpien luokkien jakaumaan sisältyy enemmän epävarmuutta kuin keskiluokkien jakaumaan. Vertailutieto kattaa Manner-Suomen. Aineistoa ei ole kerätty Ahvenmaalta eikä aineiston yleistettävyyttä ole tältä osin arvioitu.

Lämpötilakorjaus ja sähkölämmitteisten asuntojen taulukkorakenne muuttuu Vertailuaineistoihin on tehty kaksi muutosta, jotka molemmat vaikuttavat sähkölämmitteisten asuntojen vertailulukujen laskentaan:

1. Lämpötilakorjaus on tehty uuteen vertailujaksoon eli vuosiin 1981-2010 (aiemmin 1971-2000). 2. Sähkölämmitteisten asuntojen vertailuaineistojen muodostusta on muutettu siten, että puunkäytön

alueelliset erot voidaan ottaa huomioon. Vertailuaineistoja laadittaessa aineistosta havaittiin, että sähkölämmitteisissä asunnoissa puunkäytössä on niin merkittäviä alueellisia eroja, ettei sähkölämmitteisille pientaloille ja rivitaloille ole mielekästä tehdä samanlaista valtakunnantason taulukkoa kuin edellisellä kerralla tehtiin. Tämä tarkoittaa, että sähkölämmitteisten asuntojen vertailulukujen käyttö muuttuu merkittävästi aiemmasta. Lisäksi se tarkoittaa, että aiemmin määritelty sähkölämmitteisten asuntojen kuntakohtainen lämpötilakorjaus sisältää joukon epävarmuustekijöitä. Raportoinnin jatkuvuuden turvaamiseksi kuntatason korjaukselle on määritelty uusi laskentamenettely. Käytön laajuuden ja siten olemassa olevan kehittämistarpeen arvioimiseksi tähän ja lämpötilakorjaukseen yleensä liittyvät laskentatiedot sisältävää liitettä 5 ei julkaista suoraan, vaan se on

2

erikseen pyydettävä Adato Energiasta. Yhteyshenkilö on Virve Rouhiainen (virve.rouhiainen@energia.fi). Kirjoita sähköpostin otsikkoon ”Liite 5 lämpötilakorjauksen tiedot”. Liitteissä on noudatettu periaatteetta, että valmiiksi laskettu ja sen käytössä tarvittava tieto on kerätty liitteeseen 4 ja lämpökorjaukseen tarvittavat tiedot on kerätty liitteeseen 5. Liite 4 sisältää jatkossa seuraavat tiedot:

• Välilehdellä ”prosenttipistetaulukot 2011” on 13 vertailutietotaulukkoa. Näistä 10 on sähkölämmitteisten asuntojen vertailutaulukkoja, jotka aiemmin löytyivät liitteestä 6. Valtakunnallista Jyväskylän normaalivuoden lämpötilaan korjattua vertailutaulukkoa sähkölämmitteisille pien- ja rivitaloille ei enää tehdä.

• Välilehdellä ”perustaulukko 2011” on käyttöraportin perusmallin taulukot valmiiksi kerättynä. • Välilehdellä ”sijaintitiedot” on määritelty kuntien sijainti eri alueilla. Ensimmäinen jaottelu perustuu

postinumeroon. Toinen jaottelu perustuu kunnan nimeen. Tämän taulukon avulla voi päätellä mitä taulukkoa tietylle kunnalle tai postinumerolle käytetään.

Liite 5 sisältää jatkossa seuraavat tiedot:

• Välilehdellä ”pientalot Jyväskylä” ovat pientalojen prosenttipistetaulukot korjattuna Jyväskylän normaalivuoden lämpötilaan vertailujaksolla 1981-2010 alueilla Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Oulu ja Lappi.

• Välilehdellä ”rivitalot Jyväskylä” ovat rivitaloasuntojen prosenttipistetaulukot korjattuna Jyväskylän normaalivuoden lämpötilaan vertailujaksolla 1981-2010 alueilla Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Oulu ja Lappi.

• Välilehdellä ”kuntakohtaiset tiedot” on kunnan sijaintialue ja kunnan vertailupaikkakunta, vertailupaikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku ja kunnan korjauskerroin Jyväskylään.

• Välilehdellä ”aluekertoimet” on käyttäjän kulutuksen alueellisessa korjauksessa tarvittavat korjauskertoimet.

• Välilehdellä ”osuusmatriisit” on tieto käyttäjien lämpötilakorjattavan kulutuksen osuudesta.

Liitteen 4 taulukkojen käyttö Perusmalli Käyttöraportista on laadittu kaksi versiota. Ns. perusmalli (raportin liite 1) sisältää asiakkaan sähkönkäytöt ja vertailuryhmien sähkönkäytöt taulukoituna. Jokaiselle vertailuryhmälle annetaan kaksi lukua säästäväinen käyttö, joka on vertailuryhmän 25:s prosenttipiste (P25) ja keskimääräinen käyttö, joka on vertailuryhmän 50:s prosenttipiste (P50). Perusraportissa sähkölämmitteisten asuntojen taulukko annetaan käyttöpaikan alueelta käyttäen normaalivuoden lämpötilaan korjattuja lukuja. Perusraportin taulukot on laadittu liitteeseen 4 välilehdelle Perustaulukot 2011. Liitteen 4 välilehdellä ”sijaintitiedot” annetaan postinumeroiden ja kuntien sijainti alueilla. Muissa kuin vapaa-ajan asuntojen taulukoissa sähkökäytön jakauma on annettu prosenttipisteiden avulla. Perusraportin taulukot muodostetaan siten, että säästäväinen käyttö on rivi P25 ja keskimääräinen käyttö rivi P50. Asiakaskohtainen malli Asiakkaan kulutuksen korjaaminen Asiakaskohtaisessa mallissa asiakkaan kulutukset korjataan vertailua varten normaalivuoden lämpötilaan. Tarkemmat ohjeet ovat kohdassa liitteen 5 taulukoiden käyttö. Laskennassa tarvittavat tiedot sisältävän liitteen 5 saa pyytämällä Adato Energiasta. Yhteyshenkilö on Virve Rouhiainen (virve.rouhiainen@energia.fi). Kirjoita sähköpostin otsikkoon ”Liite 5 lämpötilakorjauksen tiedot”. Prosenttipiste Asiakaskohtaisessa palautteessa tarvittava prosenttipisteen laskemisen lähtökohta on asiakkaan käyttöpaikan vertailualueen normaalivuoden lämpötilaan korjattu vertailutaulukko. Vertailuluku haetaan taulukosta joko pyöristäen valitsemalla lähin annettu prosenttipiste tai arvioimalla prosenttipiste lineaarisella interpoloinnilla.

3

Esimerkki 1. Prosenttipisteen pyöristäminen Savonlinnassa sijaitsevan sähkölämmitteisen 90 m2 rivitalon normaalivuoden lämpötilaan korjattu kulutus on 14535 kWh. Vertailuluku katsotaan esimerkissä 3 muunnetun taulukon sarakkeesta 81-100 m2 . Kulutus sijoittuu väliin P35(14040 kWh) ja P40(14600 kWh). Erotukset ovat 14535 kWh – 14040 kWh = 495 kWh ja 14600 kWh – 14535 kWh = 65 kWh. Koska luku on lähempänä P40:tä, valitaan 40 prosenttipisteeksi. Esimerkki 2. Lineaarinen interpolointi Edellisen esimerkin rivitalolle prosenttipiste lasketaan interpoloiden seuraavasti. Määritetään ensi prosenttipisteväli, johon kulutus kuluu eli P35(14040 kWh) ja P40(14600 kWh). Lisätään alarajaan lineaarisen suoran avulla muodostettu arvio lisäyksestä eli p = 35 + (14535-14040)/(14600-14040)*5 = 35 + 4,42 ≈ 39

Liitteen 5 taulukkojen käyttö Kuntatason vertailutaulukon muodostaminen Sähkölämmitteisten asuntojen vertailutaulukot on laskettu valmiiksi liitteeseen 4 viidelle määritellylle alueelle. Niin perusmallissa kuin asiakaskohtaisessa mallissa vertailutieto voidaan laskea myös käyttöpaikan sijaintikunnan mukaisesti. Uudistetussa laskennassa tämä tehdään seuraavasti:

1. Valitaan kunnan sijainnin mukainen alueellinen taulukko. Kunnan sijainti löytyy liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot.

2. Jokainen vertailutaulukon kulutus korjataan käyttäen kaavaa

2,, /**)1( kKulutusosuusKulutusosuusKulutus AlkuppaPAlkuppaPKorj +−= , jossa lämpötilakorjattava kulutuksen osuus kullekin taulukon solulle annetaan liitteen 5 välilehdellä lämmityssähkön osuus. Osuus siis riippuu asunnon pinta-alasta ja prosenttipisteestä.

Esimerkki 3. Kuntatason vertailutaulukon laskeminen Halutaan muodostaa kuntatason vertailutaulukko rivitaloille Savonlinnassa. Savonlinna sijaitsee alueella Itä-Suomi. Tämän näkee liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. Laskennan lähtökohdaksi otetaan siis Itä-Suomen Jyväskylän normaalilämpötilassa annettu sähkölämmitteisten rivitalojen taulukko liitteen 5 välilehdeltä Rivitalot Jyväskylä. Lähtötietotaulukko on siis:

Asunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250 P5 5550 6060 6670 7860 11380 13490 14240 14550 14700 14860 14980 P10 6190 6660 7740 9130 14710 15570 15810 17050 17850 19300 20330 P15 6970 7460 8650 10520 16560 17130 17290 19250 20350 22240 23600 P20 7350 8090 9540 11830 17550 19010 19390 21310 22620 25040 26760 P25 7630 8630 10230 12730 18020 19990 20500 22670 24410 27740 30120 P30 7880 8980 10910 13550 18320 20840 21490 23750 25500 28830 31200 P35 8020 9370 11510 14250 18540 21310 22020 24490 26290 29670 32080 P40 8130 9690 12130 14830 18760 22040 22870 25250 27080 30570 33060 P45 8210 10060 12680 15520 19250 22490 23320 25990 28110 32140 35030 P50 8480 10530 13350 16100 19930 22900 23660 27030 29230 33240 36100 P55 8970 10960 13950 16890 20850 23320 23960 27860 30010 33730 36390 P60 9900 11430 14470 17460 22080 23870 24330 28590 30770 34440 37070 P65 10510 12000 15090 18060 24250 25580 25920 29450 31730 35870 38830 P70 11020 12760 16080 18580 28130 28310 28370 30510 32620 36810 39810 P75 11580 13830 17600 19590 32070 33120 33390 35670 37730 41750 44630 P80 11880 14950 19550 20990 35580 36930 37270 37910 39340 42480 44720 P85 12050 16160 22070 23540 38300 40990 41670 41960 42780 44590 45880 P90 12250 16900 23650 25400 39600 42690 43520 44810 47010 51690 55040 P95 12700 17730 24490 26730 40210 44380 45430 45930 48800 55330 60000

4

Jokaiselle solulle määritellään korjauskaava seuraavasti: • Haetaan Savonlinnalle muunnoskerroin k2 = 1,03 liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. • Tämän jälkeen haetaan rivitalojen lämmityssähkön kulutusosuuksien matriisi liitteen 5 välilehdeltä

lämmityssähkön kulutusosuudet.

Lämmitettävä pinta-ala Prosenttipiste alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250

P5 0,34 0,35 0,40 0,43 0,45 0,46 0,47 0,47 0,49 0,50 0,50 P10 0,36 0,37 0,42 0,44 0,47 0,48 0,48 0,49 0,50 0,52 0,52 P15 0,37 0,38 0,43 0,46 0,48 0,49 0,50 0,50 0,52 0,53 0,53 P20 0,39 0,40 0,45 0,47 0,50 0,51 0,51 0,52 0,53 0,55 0,55 P25 0,40 0,41 0,46 0,49 0,51 0,52 0,53 0,53 0,55 0,56 0,56 P30 0,42 0,43 0,48 0,50 0,53 0,54 0,54 0,55 0,56 0,58 0,58 P35 0,43 0,44 0,49 0,52 0,54 0,55 0,56 0,56 0,58 0,60 0,60 P40 0,45 0,46 0,51 0,53 0,56 0,57 0,57 0,58 0,59 0,61 0,61 P45 0,46 0,47 0,52 0,55 0,57 0,58 0,59 0,59 0,61 0,63 0,63 P50 0,48 0,49 0,54 0,56 0,59 0,60 0,60 0,61 0,62 0,64 0,64 P55 0,49 0,50 0,55 0,58 0,60 0,61 0,62 0,62 0,64 0,66 0,66 P60 0,51 0,52 0,57 0,59 0,62 0,63 0,63 0,64 0,66 0,68 0,68 P65 0,52 0,53 0,58 0,61 0,63 0,64 0,65 0,65 0,67 0,69 0,69 P70 0,54 0,55 0,60 0,62 0,65 0,66 0,66 0,67 0,69 0,71 0,71 P75 0,55 0,56 0,61 0,64 0,66 0,67 0,68 0,68 0,70 0,72 0,72 P80 0,57 0,58 0,63 0,65 0,68 0,69 0,69 0,70 0,72 0,74 0,74 P85 0,58 0,59 0,64 0,67 0,69 0,70 0,71 0,71 0,73 0,76 0,76 P90 0,60 0,61 0,66 0,68 0,71 0,72 0,72 0,73 0,75 0,77 0,77 P95 0,61 0,62 0,67 0,70 0,72 0,73 0,74 0,74 0,76 0,79 0,79 Solun P50, 61-80 muunnoskaavaksi saadaan 131401314203,1/13350*54,013350*)54,01( ≈=+−=KorjKulutus ja koko taulukko muunnettuna ja pyöristettynä 10 kilowattitunnin tarkkuuteen on Sähkölämmitteisten rivitalot, Savonlinnan normaalivuoden lämpötila vertailukausi 1981-2010

Lämmitettävä pinta-ala

Prosenttipiste alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250

P5 5 500 6 000 6 590 7 760 11 230 13 310 14 050 14 350 14 490 14 640 14 760

P10 6 130 6 590 7 650 9 010 14 510 15 350 15 590 16 810 17 590 19 010 20 020

P15 6 890 7 380 8 540 10 380 16 330 16 890 17 040 18 970 20 040 21 900 23 230

P20 7 270 8 000 9 420 11 670 17 300 18 730 19 100 20 990 22 270 24 640 26 330

P25 7 540 8 530 10 090 12 550 17 750 19 690 20 190 22 320 24 020 27 280 29 630

P30 7 780 8 870 10 760 13 350 18 040 20 520 21 150 23 370 25 080 28 340 30 670

P35 7 920 9 250 11 350 14 040 18 250 20 970 21 660 24 090 25 850 29 150 31 520

P40 8 020 9 560 11 950 14 600 18 460 21 680 22 490 24 830 26 610 30 030 32 470

P45 8 100 9 920 12 490 15 270 18 930 22 110 22 920 25 540 27 610 31 550 34 390

P50 8 360 10 380 13 140 15 840 19 590 22 500 23 250 26 550 28 700 32 620 35 420

P55 8 840 10 800 13 730 16 610 20 490 22 910 23 530 27 360 29 450 33 080 35 690

P60 9 750 11 260 14 230 17 160 21 680 23 440 23 880 28 060 30 180 33 760 36 340

P65 10 350 11 810 14 840 17 740 23 810 25 100 25 430 28 890 31 110 35 150 38 050

P70 10 850 12 560 15 800 18 240 27 600 27 770 27 820 29 920 31 970 36 050 38 990

P75 11 390 13 600 17 290 19 230 31 450 32 470 32 730 34 960 36 960 40 870 43 690

P80 11 680 14 700 19 190 20 590 34 880 36 190 36 520 37 140 38 520 41 560 43 760

P85 11 850 15 880 21 660 23 080 37 530 40 150 40 810 41 090 41 870 43 610 44 870

P90 12 040 16 600 23 200 24 900 38 790 41 800 42 610 43 860 45 990 50 530 53 800

P95 12 470 17 410 24 010 26 190 39 370 43 440 44 460 44 940 47 710 54 060 58 620

5

Lämpötilakorjaus asiakkaan kulutukselle asiakaskohtaisessa raportissa Asiakaskohtaisessa raportissa asiakkaan sähkönkäytöt lämpötila korjataan normaalivuoteen ja niitä verrataan vertailutaulukon lukuihin. Valmiiksi lasketut vertailutaulukot ovat alueellisia. Niihin tehtävää vertailua varten asiakkaan kulutus korjataan vastaamaan kulusta kyseisen alueen normaalivuoden lämpötilassa. Vertailu voidaan tehdä myös kuntakohtaiseen taulukkoon (muunnos määritelty edellä) ja tällöin kulutus tietysti korjataan kuntakohtaiseen normaalivuoden lämpötilaan. Lämpötilakorjaus asiakkaan kulutukselle edellyttää, että asiakkaan käyttöpaikasta on käytettävissä tarvittavat tiedot. Toisin sanoen tiedetään, että kyseessä on sähkölämmitteinen asunto, asunnon tyyppi (pientalo tai rivi-/kerrostalo) ja lämmitettävä pinta-ala. Lisäksi korjaukseen tarvitaan tieto korjattavaan jaksoon liittyvästä lämmitystarveluvusta. Vertailujakson 1981-2010 normaalivuoden lämmitystarveluvut vertailupaikkakunnilta löytyvät liitteen 5 välilehdeltä kuntatiedot. Asiakkaan kulutuksen korjaaminen alueelliseen normaalilämpötilaan Alueellisessa lämpötilakorjauksessa käytetty aluejako vastaa vanhaa läänijakoa. Asiakkaan alue päätellään liitteen 4 välilehden sijaintitietojen perusteella joko kunnan tai postinumeron perusteella. Liitteen 5 välilehdellä kuntakohtaiset tiedot on myös kunnan sijaintialue. Lämmitystarveluvut tarvitaan Jyväskylästä. Vertailujakson 1981-2010 normaalivuoden lämmitystarveluvut löytyvät liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. Ilmatieteen laitoksen nettisivulta on ladattavissa vertailupaikkakuntien toteutuneet lämmöntarveluvut kuukausitasolla. Alueelliseen lämpötilakorjauksen kaava on

AKKltlukultlukuAsKulosuusAsKulosuusAsKul tvvpnvvpAlkupAlkupKorj //***)1( +−= , jossa AsKulKorj on asukkaan korjattu kulutus, AsKulAlkup on asukkaan alkuperäinen kulutus, AKK on liitteen 5 välilehden aluekertoimet taulukosta löytyvä kerroin ja osuus katsotaan liitteen 5 välilehdeltä ”osuusmatriisit ”, josta osuus saadaan korjattavan kulutuksen prosenttipisteen ja pinta-alaluokan avulla. Ltlukunvvp on lämmitystarveluku Jyväskylässä normaalivuotena ja ltlukutvvp on lämmitystarveluku Jyväskylässä tarkasteluvuotena. Esimerkki 4. Asiakkaan kulutuksen korjaaminen alueelliseen normaalilämpötilaan Savonlinnan sijaitsevan sähkölämmitteisen 90 m2 rivitaloasunnon mitattu vuosikulutus vuonna 2014 on 14616 kWh. Kyseisenä vuonna Jyväskylä lämmitystarveluku on 4349. Jyväskylän normaalivuoden lämmitystarveluku on 4832. Korjattavan kulutuksen osuus saadaan liitteen 5 taulukosta 2. Itä-Suomen alueella 14616 kWh kuluttavan rivitalon prosenttipiste on noin 40, joten katsotaan kulutus osuus matriisin riviltä P40 ja sarakkeesta 81-100 m2 . Osuudeksi saadaan 0,53. Itä-Suomen korjauskerroin on 0,99. Korjatuksi kulutukseksi tulee

1539299,0/4349/4832*14455*53,014455*)53,01( =+−=KorjAsKul kWh Asiakkaan kulutuksen korjaaminen kuntakohtaista vertailua varten Kuntakohtaisessa vertailussa lämpötilakorjaus tehdään käyttöpaikan sijaintikunnan mukaan ja lämmitystarveluvut haetaan kunnan vertailupaikkakunnalta. Tieto vertailupaikkakunnasta ja kyseisen vertailupaikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku vertailukaudella 1981-2010 löytyvät liitteen 5 kuntakohtaiset tiedot välilehdeltä. Korjattavan jakson lämmöntarveluku on ladattavissa ilmatieteenlaitoksen nettisivulta. Kulutusosuus katsotaan liitteen 5 välilehdeltä ”osuusmatriisit”, josta osuus saadaan korjattavan kulutuksen prosenttipisteen ja pinta-alaluokan avulla. Kuntakohtaisen lämpötilakorjauksen kaava on

tvvpnvvpAlkupAlkupKorj ltlukultlukuAsKulosuusAsKulosuusAsKul /***)1( +−= , jossa AsKulKorj on asukkaan korjattu kulutus, AsKulAlkup on asukkaan alkuperäinen kulutus ja osuus katsotaan liitteen 5 välilehden osuusmatriisit ”, josta osuus saadaan korjattavan kulutuksen prosenttipisteen ja pinta-alaluokan avulla. Ltlukunvvp on lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla normaalivuotena ja ltlukutvvp on lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla tarkasteluvuotena. Vertailupaikkakunta ja sen normaalivuoden lämmitystarveluku löytyy liitteen 5 välilehdeltä ”kuntakohtaiset tiedot”.

6

Esimerkki 5. Asiakkaan kulutuksen korjaaminen kuntakohtaista vertailua varten Savonlinnan sijaitsevan sähkölämmitteisen 90 m2 rivitaloasunnon mitattu vuosikulutus vuonna 2014 on 14616 kWh. Kyseisenä vuonna Savonlinnan vertailupaikkakunnan Joensuun lämmitystarveluku on 4465. Joensuun normaalivuoden lämmitystarveluku on 4512. Korjattavan kulutuksen osuus saadaan liitteen 5 taulukosta 2. Itä-Suomen alueella 14616 kWh kuluttavan rivitalon prosenttipiste on noin 40, joten katsotaan kulutus osuus matriisin riviltä P40 ja sarakkeesta 81-100 m2 . Osuudeksi saadaan 0,53. Korjatuksi kulutukseksi tulee

145354465/4512*14455*53,014455*)53,01( =+−=KorjAsKul kWh