seurat, tuusulanjärvi, ulkoilumaastot ja kaupungin ... › jarvenpaa › attachments ›...

Kaupungin tiedotuslehti syksy 2010E L I N V O I M A I N E N K U L T T U U R I K A U P U N K I

Järvenpään syksy kutsuu liikkumaanSeurat, Tuusulanjärvi, ulkoilumaastot ja kaupungin liikuntapalvelut takaavat sen, että jokainen löytää syksyn liikuntatarjonnasta oman lajinsa.

Sivu 3

Kaupungin toimintaa kehitetään asiakkaan parhaaksiPitkäjänteinen kehittämistyö kantaa jo hedelmää: Järvenpään Vesi ja Resina saivat julkista tunnustusta hyvästä toiminnastaan. Johtamisjärjestelmän ja palvelukokonaisuuksien työstämistä jatketaan nyt yhteistyössä Sitran kanssa.

Sivut 2, 11–13

Ota talteen Kaavoituskatsaus 2010!Sivut 7–10

Tulossa vilkas tapahtumasyksySivut 15–16

Perhekeskus Maahinen aloitti toimintansaSivu 11

PÄÄKI RJ OITUS

Päätoimittaja:Anju Asunta puh. (09) 2719 3511Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää[email protected]

Taitto: Innocorp Oy

Toimituskunta:Tuula AlkulaLiisa DahlstedtJohanna HuotariSatu HänninenRiitta MurtokareTaru SalonenAnu Savonne

Kannen kuvat:Kia KämäräinenTimo Saarinen (Järvenpään teatteri, Munaako herra ministeri)

Painos: 18 000 kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: 1797-1403

Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, syksy 2010

Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen talouteen, jossa ei ole ilmaisjakelujen jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta.

T ässä lehdessä käsitellään muun muassa kaavoitusta, jolla ohjataan kau-pungin maankäyttöä. Hyvän kaavoituksen tavoitteena on muodostaa ta-loudellisesti ja toiminnallisesti hyvä yhdyskuntarakenne ja korkeatasoi-

nen kaupunkiympäristö.Kaavoitus on osa maapolitiikkaa, joka kostuu maanhankinnasta, maanluovu-

tuksista ja maankäyttöön liittyvistä sopimuksista. Vaikuttavin asia maanhankin-nassa on se, että saamme raakamaata kaupungin omistukseen riittävän aikaisessa vaiheessa, oikealla hinnalla ja oikeilta alueilta.

Järvenpäässä maanhankintaa on ollut vaikea toteuttaa, koska yksityiset maan-omistajat ovat haluttomia myymään maitaan asumiseen ja yritystoimintaan, mi-hin ne on yleiskaavassa osoitettu.

Myös valtio oli haluton tekemään kauppoja oikeaan hintaan, ja valtion mai-den hankkimisessa jouduttiin käyttämään viimeisenä keinona lunastusta. Näin valtion maat saatiin käyttöön oikeaan hintaan, mistä hyötyvät kaupungin ve-ronmaksajat. Lepolan peltojen kadut, viemärit, vesijohdot ja puistot saadaan nyt maksetuksi raakamaan ja kaavoitetun maan välisellä hinnanerolla, eli maan-myyntivoitolla. Parhaillaan ympäristöministeriössä on vireillä yksi lunastushake-mus, joka koskee yksityisen maanomistajan maita.

On toivottavaa, että meneillään olevat neuvottelut raakamaan hankkimisek-si kaupungin omistukseen onnistuvat. Neuvotteluja käydään syksyn aikana noin 30 maanomistajan kanssa. Jotta kaupungin kehitys saadaan turvatuksi, kaupun-gin haltuun pitää saada satoja hehtaareja maata.

Kaupunki saa maanmyynnistä tuloja tänä vuonna lähes yhden veroprosentin verran, eli näiden tulojen mer-

kitys on suuri kaupungin taloudessa. Merkittävä osa näistä tuloista tulee Lepolan kaavoitetun alu-

een myyntivoitoista.Tässä lehdessä kerrotaan myös liikunnas-

ta kaupungissamme. Liikunnalla on monia merkityksiä. Liikunnalla voidaan edistää hy-vinvointia, koska sillä voidaan ennaltaeh-käistä vaivojen ja sairauksien syntymistä. Järvenpäässä liikuntapalvelut luovat edel-lytyksiä monipuoliseen liikunnan harras-tamiseen niin yksityisille ihmisille kuin seuroillekin. Hyvin arvokasta työtä teke-vät seurat, nimenomaan lasten ja nuor-ten keskuudessa. Tunnettuahan on, et-tä lapsuudessa opitut liikkumisen tavat ja taidot säilyvät aikuisiälle.

Liikunnallista ja hyvää syksyä kaikille!

Erkki KukkonenKaupunginjohtaja

Hyvät lukijat!

Teksti Anju Asunta

Kaupunki asiakkaan asialla

Järvenpään kaupungin esimieskunta ja työntekijät ovat jo muutaman vuoden puurtaneet johtamisjärjestelmän kehittä-miseksi. Tähän asti hanke on näkynyt lä-hinnä työpöytien ääressä sisäisissä säännöis-sä ja työtavoissa. Tavoitteena on kuitenkin luoda edistyksellinen toimintatapa, jossa ei kompastuta hallintokuntarajoihin ja asiakas saa sujuvaa palvelua. Myös hanketta tukemaan lähtenyt Sitra odottaa hankkeel-ta paljon – Järvenpäästä ollaan työstämässä mallia koko kuntakentälle.

Muutosta tarvitaan, koska kuntien toi-mintaympäristö muuttuu: väestö ikääntyy ja palveluodotukset kasvavat. Hyvinvointi, terveys ja kouluttautuminen sekä toisaal-ta pahoinvointi, sairaus ja syrjäytyminen tuppaavat kasaantumaan. Moniosaajien tarve korostuu ja kunnat kamppailevat ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden kanssa. Järvenpäässäkään ei yksinkertaises-ti voida jatkaa nykyisellä toimintamallilla, koska rahat, henkilöstö ja osaaminen eivät riitä tulevien tarpeiden täyttämiseen.

Kolmitasoinen uudistuminenJärvenpään tavoitteena on asiakaslähtöi-seen prosesseja tukevaan toimintamalliin siirtyminen vaiheittain. Suunnitelmien mukaan vuonna 2013 päästään aloitta-maan uuden kaupunginvaltuuston oh-jauksessa uudistetulla toimintamallilla. Muutosta toteutetaan kolmella tasolla: • uudistetaan johtamisjärjestelmää lauta-

kunta- ja organisaatiorakenteineen se-kä johto- ja hallintosääntöineen

• muodostetaan toimivia palvelukoko- naisuuksia asiakkaiden tarpeisiin sekä toimintaa tukevia keskitettyjä voimavarapalveluita

• varmistetaan, että arjen toimintapro-sessit ovat tehokkaita ja asiakaslähtöisiä.– Muutoksemme on kunnianhimoi-

nen ja vaativa hanke, mutta meillä on vah-

va draivi päällä. Sen osoittavat Resinan ja Järvenpään Veden saamat tunnustukset-kin*, kertoo hankkeen vetäjä, kehitysjoh-taja Minna Karhunen.

– Jotta onnistumme, panostamme hen-kilöstön muutosvalmiuksien ja osaamisen vahvistamiseen. Meillä monissa työyksiköis-sä muun muassa kehitetään työprosesseja tähän asiaan erikoistuneiden omien työn-kehittäjien, kunkin työyksikön työnteki-jöiden ja esimiesten yhteistyönä. Pyrimme kannustamaan työntekijöitä tuomaan esiin mielipiteitään ja ideoitaan, sillä asiakkaiden kanssa toimivat työntekijät tuntevat usein esimiehiä paremmin toimintamme heik-koudet, Karhunen kuvailee.

Sitra yhteistyökumppaninaSitran Julkishallinnon johtamisohjelman tavoitteena on luoda ihmiskeskeisempää ja tehokkaampaa julkista hallintoa joh-tajuutta kehittämällä. Olikin siis luon-tevaa, että juuri Sitra lähti Järvenpään kumppaniksi uudenlaista prosessimais-ta toimintatapaa rakentamaan. Sitran mu-kanaolo mahdollistaa ulkopuolisen asian-tuntemuksen laajemman hyödyntämisen ja turvaa näin tarvittavia kehittämisresurs-seja. Sitra myös levittää hankkeesta saatuja tuloksia myös muiden kuntatoimijoiden hyödynnettäväksi.

– Odotamme, että hankkeen myö-tä saadaan esimerkkejä toimivista tavoista ottaa kansalaiset mukaan palveluiden ke-hittämiseen. Tärkeää on myös löytää kei-noja, joilla voidaan kehittää suoraan ar-jen toimintaan liittyvää johtamista, mikä näkyy parempana tuottavuutena, asiakas-tyytyväisyytenä ja henkilökunnan osal-listumisena, Sitran Julkishallinnon johta-misohjelman johtava asiantuntija Marja Pirttivaara toteaa.

*) Ks. sivut 11 ja 13

2 Järvenpää • syksy 2010

Uusi toim

intatapa

täysimääräisesti toim

innassa

Muutoksen suunniteltu aikataulu

2010 2011 2012 2013

Johtamisjärjestelmä

Asiakkaita tukevat palvelukokonaisuudet ja niiden tueksi sisäiset voimavarapalvelut

Asiakaslähtöiset toimintaprosessit

Organisaatio- ja lautakuntarakenne Sääntömuutokset

Palvelukokonaisuuksien avainprosessit

Palvelukokonaisuuksien sisältö

Voimavarojen nimeäminen

Hallinnon keskittäminen

Prosessien kuvaaminen ja kehittäminen

3Järvenpää • syksy 2010

Liikkuminen on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ajateltuna tarpeellinen harrastus. Kun on pohjakuntoa, arkikin maistuu pa-remmalta. Liikuntaharrastus tuo myös iloa vapaa-aikaan, joukkue- ja seuralajit sekä ryhmäliikunta ovat mukavaa sosiaalista te-kemistä, joissa kehon lisäksi virkistyy mieli.

– En usko, että kaikki edes tietävät kuinka vilkas liikuntakenttä Järvenpääs-sä on, kertoo Tiina Inkinen liikunta-palveluista.

Pelkästään kaupungin liikuntapalvelut järjestää yli 80 ryhmäliikuntatuntia viikos-sa erityistuntien, kuten Flexibarin ja hyd-rospinningin muodossa sekä omia ryh-miään erityisryhmille ja ikääntyneille. Kaupungin liikuntatoiminnan tarkoituk-sena on täydentää kaupungin muuta tar-jontaa, myös yhteistyössä alan erikoisosaa-jien kanssa. Esimerkiksi erityisryhmien ratsastusta liikuntapalveluiden olisi vaikea järjestää yksin.

– Yhteistyö muiden kanssa on tärkeää, Inkinen korostaa.

Vilkas seurasyksyLiikuntaseurat ovat suomalaisen lii-kuntakentän perinteinen kulmaki-vi, joiden kautta on mahdollista harras-taa niin yleisurheilua, taistelulajeja kuin perinteisiä joukkuelajeja, tanssia kuin voimisteluakin.

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yleis-urheiluharrastuksen järjestää nyt sama taho. Keravan urheilijoiden yleisurheilujaosto, Järvenpään Palon Yleisurheilu ja Tuusulan-järven urheilijat muodostivat Keski-Uu-denmaan Yleisurheilu ry:n. Lisätietoja seu-ran toiminnasta löytyy sen verkkosivuilta http://kuy.sporttisaitti.com.

Taistelulajirintamalla on tarjolla run-saasti vaihtoehtoja aikidosta, judosta ja karatesta aina nyrkkeilyyn. Perinteisten liikuntalajien ystävä löytää omansa jump-patuntien, voimistelun, tanssin, salibandyn ja monen muun parista.

Tarkka lista Järvenpäässä toimivista seuroista yhteystietoineen löytyy kaupun-gin verkkosivuilta valitsemalla etusivul-ta kohdan Liikunta ja urheilu, alavalikosta urheilu sekä sieltä urheiluseurat.

Ulkoilmaa kohtiTuusulanjärvi tarjoaa mainiot puitteet lii-kunnan harrastamiseen ulkona. Myös kau-pungin ylläpitämät liikuntapaikat, kuten kuntoradat ja tekojääkentät ovat vapaas-ti kuntalaisten käytettävissä. Seurarintamal-la ulkoilmatoimintaa tarjoavat muun muas-sa Järvenpään Latu, Järvenpään melojat sekä Järvenpään retkeilijät. Retkeilijät ovat jär-jestäneet perinteisesti viikonloppuvaelluksia sekä lyhyempiä retkiä lähialueille ja Lappiin.

Tuusulanjärven ympäri kulkee toimiva kevyen liikenteen reitti, joka palvelee niin pyöräilijöitä, lenkkeilijöitä kuin rullaluis-telijoitakin. Järvenpään, Keravan ja Tuusu-lan yhteinen pyöräilykartta on ladattavissa Keravan kaupungin kotisivuilta.

Lihaskuntoa kasvattamaanKun vettä vihmoo taivaan täydeltä, on vaikeaa löytää motivaatiota lenkkeilyyn. Järvenpäässä on runsaasti vaihtoehtoja si-sätilaliikunnalle ja kuntosaleille. Lady Li-ne, Kinnari Gym, Kuntokeskus Fortius ja Kuntokeskus Salus palvelevat kuntosalin ja erilaisten jumppien merkeissä. Myös ui-mahallin kuntosali palvelee liikkujia.

Liikunnassa tärkeintä on löytää liikun-nan ilo. Tiina Inkisen mukaan ei pidä aja-tella, että pitäisi osata jo jotain etukäteen.

– Liikunta kaipaa avointa mieltä ja rohkeutta kokeilla. On aina parempi, jos

on liikuntakaveri – silloin on joku, joka kannustaa liikkumaan, hän sanoo.

Elämäntilanteet tulee kuitenkin ottaa liikunnassa huomioon. Lapsiperheen ar-jesta on vaikea irrottaa aikaa mihinkään. Silloin yhdessä puuhailun ja hyötyliikun-nan merkitykset korostuvat. Terveyslii-kunnan trendi kasvaa koko ajan.

– Kouluissa ja mediassa puhutaan pal-jon esimerkiksi lasten liikkumattomuu-desta, ja monet haluavat, että lapset liikku-vat enemmän. Seniori-ikäisillä esimerkiksi ryhmässä tekeminen on tärkeää, ja liikun-tahetkestä tulee myös sosiaalinen tapahtu-ma, Inkinen mainitsee.

Hyötyliikunta tärkeääJärvenpään kaupungin teettämä kuntalais- sekä seura- ja yhdistyskysely kertoo, että hyötyliikunta on iso osa arjen liikuntaa. Hyötyliikuntaa harrastaa lähes 65 prosent-tia kyselyyn vastanneista. Seuraavaksi suo-situimpia lajeja olivat uinti ja sauvakävely. Liikuntapaikoista ylivoimaisesti suosituin oli uimahalli 74 prosentin osuudella.

Liikunnan harrastamiseen kannustivat kyselyn mukaan siitä seuraava hyvä kun-to sekä hyvän olon tunne. Kolmanneksi tärkein näkökulma oli liikunnan psykolo-giset vaikutukset, se lisää stressin sietoky-kyä, parantaa itseluottamusta ja sosiaalista kanssakäymistä. n

Teksti ja kuvat Jenni Jusslin

Järvenpään syksy

kutsuu liikkumaanSeurat, Tuusulanjärvi, ulkoilumaastot ja kaupungin liikuntapalvelut takaavat sen, että jokainen löytää syksyn liikuntatarjonnasta oman lajinsa.

Teksti ja kuvat Jenni Jusslin

Järvenpää on liikkuva kaupunkiJärvenpään liikuntatarjonta saa kaupunkilaiset hymyilemään, vaikka lisätoiveitakin löytyy. Kysyimme neljältä järvenpääläiseltä heidän näkemyksiään liikunnasta.

1. Harrastatko liikuntaa Järvenpäässä?

2. Mikä liikuntaharrastus kiinnostaa nyt?

3. Millaisia liikuntaharrastus- vaihtoehtoja toivoisit lisää?

Eija Männistö1. Käyn uimassa, lenk-

keilen, kävelen ja käyn kuntosalilla. Uima- halli on hyvä, sitä käytän paljonkin.

2. Mietin, josko löytäisi jonkun jumppa- ryhmän, johon mennä mukaan.

3. Järvenpää on aika monipuolinen. Harrastan sauvakävelyä, ja toivee-na olisi, että löytyisi vähän enemmän lenkkipolkuja, nykyisin on lähinnä Terhola ja Paavonpolku.

Laura Kokkonen1. Harrastan cheer-

leadingia. Siihen mukaan kuuluu lenkkeilyä ja venyt- telyä viikkoharjoitus-ten lisäksi.

2. Tämä yksi harrastus riittää toistaiseksi, siinä on paljon tekemistä.

3. Olisi hyvä saada lisää liikuntatilo-ja, siis sellaisia, joissa pystyisi harjoit-telemaan montaa eri lajia yhtä ai-kaa. Nyt lajit ovat hajaantuneena eri puolille Järvenpäätä.

Tomi Saari1. Harrastan aikidoa ja

motorcrossia. 2. Tällä hetkellä kiinnos-

tavat lasten liikunta-harrastukset. Kotona mietitään, että mitä voisi tehdä, ja minkä ikäisinä lapset voisi-vat harrastuksen aloittaa. Taitavat olla toistaiseksi vielä vähän pieniä.

3. Moottoriurheilupaikat ovat vähissä Järvenpäässä, ja itse käynkin Hyvin-kään puolella harrastamassa moto-crossia. Muuten täällä on aika moni-puolisesti mahdollisuuksia.

Sanni Leimu1. Tällä hetkellä en

harrasta.2. Haluaisin löytää itsel-

leni jonkun jumpan, joka olisi vähintään kerran viikossa.

3. Täällä on kaikkea ihan hyvin.

Judossa aloittelijat harjoittelevat yhdessä kokeneempien harjoittelijoiden kanssa. Kuvassa Akagi-seuran harrastajia.

Pirjo Åhs ja Tiina Inkinen Järvenpään kaupungin liikuntapalveluista kannustavat kuntalaisia liikunnan pariin.


Terveiset Unkarista leiriltä!

Meidän ”kotikaupunki” on Jäken ystävyyskaupunki Vác. Olemme

tehneet retkiä, nähty pusta-show, melottu Tonavalla, tutustuttu

parlamenttitaloon, tavattu pormestari, kesäkelkkailtu ja uitu. Ja paljon

muuta! Onneksi emme joutuneet pitkille museokierroksille, toki

museoitakin on nähty. Viikonloppuna täällä oli Váci világi vigalom-

nimiset ”festarit”, joissa oli musiikkia ja muita esityksiä! Festareiden aikana

täällä oli paljon kojuja, joista voi ostaa vaikka mitä... rahat on loppu.

Eilen ohjaajat kyseli mitä on jäänyt mieleen leiristä. Tässä meidän

ajatuksia: hauskaa, todella ihanaa, kaikki on erilaista, poskipusut!, hyvä

ruoka, hyvät tyypit, hyvä leiri, the best.

Yövymme koulun asuntolassa 2–5 hengen huoneissa. Meitä on leirillä

yhteensä 20 (16 nuorta ja 3 ohjaajaa + tulkki). Kiva porukka!

Alkaa väsyttää, on ollut paljon ohjelmaa eikä ole maltettu nukkua

paljoa… (Ohjaajat alkaa näyttää väsyneiltä, mutta ne onkin vanhoja).

Terveisin: Leiriläiset ja ohjaajat

Vastaanottaja:

Järvenpääläiset

Järvenpää, Suomi - Finland

15.10.–17.10.2010 Upea TYRSKYPURJEHDUS -leiri, yläkoululaisille Lisätietoja Maarit Laurell, p. 040 315 2032

Pe 22.10. klo19–22.30Syyslomadisco yläkoululaisille Loimulla

Pe 12.11.2010 klo 21.00 Välittämisen viikko (vko 45)NORSUPALLOTURNAUS Fortum-hallilla Lisätietoja Tommi Lappi, p. 040 315 3691

NuorisotalotNuorisotaloilla nuoret voivat tavata toisi-aan, osallistua talon toimintaan, retkiin, ta-pahtumiin ja saada myös tarvittaessa neu-vontaa ja tukea. Nuorisotaloilla työskentelee joka ilta kaksi aikuista ohjaajaa, jotka koh-taavat nuoria, koordinoivat ja järjestävät avointa toimintaa ja tapahtumia seiskaluok-kalaisille–17-vuotiaille nuorille. Nuorisota-lo toimii alueen toimintakeskuksena, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia myös nuorisojärjestöille.

Varnuille eli peruskoulun 5.–6.-luokkalai-sille on nuorisotalolla varattu omia toiminta-aikoja. Luvassa on hauskaa yhdessäoloa, pelailua, kokkausta, askartelua, retkiä ja kai-kenlaista mukavaa puuhastelua, mitä ikinä keksitäänkin!

Nuorisotalojen aukioloajat

Haarajoen nuorisotaloPihlajatie 2, Pizzeria Maku:n alakertama ja ke 15.30–17.30 / Varnut 18–21 / 13–17-vuotiaatpe 19–23 / 13–17-vuotiaat

Jampan nuorisotaloOksapolku 2, Jampan ostarima ja ke 15.30–17.30 / Varnutma–to 18–21 / 13–17-vuotiaatpe 19–23 / 13–17-vuotiaatla 18–22 / 13–17-vuotiaat– aloittaa toimintansa syksyn aikana, seuraa ilmoittelua!

Myllytie 3 nuorisotaloMyllytie 3ke ja to 15.30–17.30 / Varnutti–to 18–21 / 13–17-vuotiaatpe 19–23 / 13–17-vuotiaatla 18–22 / 13–17-vuotiaat

Kyrölän nuorisotalo LOIMUPuistotie 27 B, yläkertama ja ke 15.30–17.30 / Varnutma–to 18–21 / 13–17-vuotiaatpe 19–23 / 13–17-vuotiaat

Mankalan nuorisotaloKytötie 73, Mankalan koulun piharakennusti ja to 18–21 / 13–17-vuotiaat– aloittaa toimintansa syksyn aikana, seuraa ilmoittelua

BänditoimintaNuorisobändeille löytyy treenitilaa Dahlin bän-ditalosta tai Rokkihotellista. Lisäksi nuoriso-palvelut järjestävät bänditapahtumia Loimun nuorisotalolla, joten esiintymäänkin pääsee!

Lisätietoja treeniksen hakemisesta ja bän-ditoiminnasta antaa Jari Ahola, p. 040 315 2208

Muista mennä lomalle!

Koulujen työ- ja loma-ajat

Syyskausi 2010ti 10.8.–ti 21.12.2010 • syysloma 25.–31.10.2010 (vko 43) • joululoma 22.12.2010–9.1.2011

Kevätkausi 2011ma 10.1.–la 4.6.2011 • talviloma 21.–27.2.2011 (vko 8)

90-luvun laman halvaannut-tamaa koulun kerhotoimin-taa elvytetään valtakunnalli-sen kehittämishankkeen avulla. Hanke jatkuu kolmatta vuotta.

Järvenpää pääsi mukaan 2008 alka-neeseen kerhotoiminnan kehittämisen hankkeeseen, joka on osa Peruskoulu paremmaksi (POP) -ohjelmaa. Hank-keessa pyritään laajentamaan koulujen kerhotoimintaa, kehittämään kerhojen laatua ja vakiinnuttamaan kerhotoimin-nan asemaa. Kehittämistyöhön on vuo-sittain aina vuoden 2011 loppuun as-ti saatu rahoitusta Opetushallituksen myöntämänä valtion erityisavustuksena. Avustuksella toteutetaan koulun kerho-toimintaa Järvenpään kaikilla perusope-tuksen kouluilla ja tähän mennessä toi-mintaan on osallistunut vuosittain noin 450 lasta noin 30 eri kerhossa.

Kerhoihin osallistuminen on lapsil-le maksutonta ja vapaaehtoista. Kerho-ja ohjaavat pääsääntöisesti opettajat, mutta oman panoksensa antavat myös koulun-käyntiavustajat ja eri alojen harrastu-neet tuntijat. Toiminnan suunnittelussa ovat mukana niin oppilaat oppilaskuntien kautta kuin huoltajatkin vanhempainyh-distysten välityksellä. Lisäksi yhteistyötä tehdään muun muassa oppilashuollon ja kolmannen sektorin kanssa.

Lukuvuonna 2010–2011 toimintaa pyritään edelleen laajentamaan. Kouluil-la alkaa syksyllä arviolta 45 kerhoa, joi-hin odotetaan osallistuvan noin 650 lasta. Teemoiltaan tarjonta on sangen moni-puolista: esimerkiksi keramiikka-, mu-siikki-, luonnontieteen-, englannin-, säh-ly- , tekstiilityö- ja tähtikerho kokoavat asiasta kiinnostuneita yhteen viikoittain.

Oman koulun kerhotoiminnasta saa lisää tietoja koululta. n

Teksti Anne Peltola

Koulujen kerhotoimintaa kehittämässä

Järvenpääläiset 13–18-vuotiaat nuoret pääsevät vaaliuurnille käyttämään äänioi-keuttaan 21.10.2010. Kaupunkiin valitaan tuolloin seuraavaksi kahdeksi vuodek-si uusi nuorisoparlamentti. Luottamus-elimeen valitaan 15 varsinaista ja 10 va-rajäsentä henkilökohtaisten äänimäärien perusteella. Nuoret voivat käyttää ää-nioikeuttaan koulupäivän aikana omal-la koululla tai koulupäivän jälkeen Jär-venpää-talolla klo 17–19. Koulukohtaiset vaalilautakunnat vastaavat käytännön jär-jestelyistä äänestyspäivänä.

Järvenpään nuorisoparlamentti toimii kaupunginhallituksen alaisena työryhmä-nä. Sen tehtävänä on tehdä aloitteita ja esi-tyksiä nuorison elämään liittyvissä asioissa. Nuoret voivat myös järjestää tapahtumia ja tilaisuuksia. Lisäksi nuorisoparlamentti ni-meää keskuudestaan kaksi jäsentä kaupun-

gin lautakuntiin sekä erilaisiin Järvenpäässä toimiviin projekteihin ja työryhmiin.

– Meillä on ollut todella aktiivisia nuo-risoparlamentteja. Ne ovat tehneet kau-punginhallitukselle aloitteita esimerkiksi liikennejärjestelyistä koulujen lähialueilla, nuorisotilojen saamisesta Mankala–Pel-lonkulman alueelle, Jäähallin skeittipuis-ton rakentamisesta ja valaistuksen saamises-ta Nummenkylän kentälle. Viimeisin aloite on polkupyöräilyturvallisuudesta Jannel-la. Lisäksi parlamenttilaiset ovat ottaneet kantaa moniin nuorille tärkeisiin asioi-hin kuten Rantapuiston kehittämiseen ja kaupungin liikuntaohjelmaan, nuorisotoi-menjohtaja Jari Ahola kehaisee.

– Nuoret ovat myös itse olleet mu-kana monien rockkonserttien, näyttelyi-den ja muiden tapahtumien järjestelyissä ja hoitaneet esimerkillisesti muun muas-

Teksti Riitta Murtokare

Nuoret äänestämään ja vaikuttamaan!Nuorisoparlamenttivaalit Järvenpäässä 21.10.2010

Nuorisoparlamentilla merkittävä rooli• Toiminut vuodesta 2001 alkaen• Nykyinen toimintakausi päättyy

31.12.2010 • Mukana Järvenpään Lasten ja

Nuorten Ääni -toimintamallin toteutuksessa ja monessa muussa

• Lisätietoja: Järvenpään nuorisotoimistosta sekä www. jarvenpaa.fi > Nuoret > Nuorisoparlamentti

sa tiedottamiseen liittyviä asioita. Samalla on voitu näppärästi jakaa tietoa nuorten vaikuttamismahdollisuuksista Järvenpääs-sä, Ahola muistuttaa. n

Sami Hyökki


Mankalan IP:ssä liikutaan paljon – milloin liikuntasalissa, milloin lähiympäristön aarteita tutkimassa.

Mankalan koulun pihapiirissä sijaitsevassa nuorisotilassa käy iltapäivällä melkoinen kuhina. Neljänkymmenen lapsen eka- ja tokaluokkalaisten joukko on levittäytynyt leikkimään, askartelemaan ja tekemään läksyjä.

Muista mennä lomalle!

Teksti Veijo Meisalo

Lukiossa perinteinen senioripäivä lokakuussaJärvenpään lukiossa on koulun 80-vuotisjuhlan jälkeen käynnisty-nyt sarja vuosittaisia Järvenpään kult-tuurihistoriaan liittyviä symposiumei-ta. Tänä vuonna teemahenkilönä on Järvenpään yhteiskoulun aikajärjes-tyksessä toinen rehtori Väinö Ky-rölä viimevuotisen Raevuori-sym-posiumin tapaan. Kyrölä-symposium järjestetään lauantaina 16.10.2010 Jär-venpään lukion auditoriossa, Lukion-katu 1, klo 13–16.30.

Symposiumia edeltää klo 12–13 pi-dettävä Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry:n vuosikokous, jonka yhteydessä kuullaan yhdistyk-sen toimintakertomus edelliseltä vuo-delta ja hallitus esittelee myös toimin-tasuunnitelman seuraavalle vuodelle. Kokouksessa valitaan myös uusia jäse-niä hallitukseen ja toimintaan voi il-moittautua mukaan.

Symposiumissa koulun nykyinen rehtori Atso Taipale alustaa keskus-telua Väinö Kyrölän toiminnasta Jär-venpään yhteiskoulun pitkäaikaisena rehtorina, paikallisena vaikuttajana se-kä kotiseutuperinteen vaalijana. Koska Väinö Kyrölä oli ansiokas liivin kielen tutkija, Tampereen yliopiston viron kielen ja kulttuurin lehtori Lembit Vaba on kutsuttu pitämään esitys ai-heesta Väinö Kyrölä ja liivin kielen nykytilanne. Emeritusprofessori Veijo Meisalo esittelee Väinö Kyrölän sota-ajan päiväkirjoja ja hanketta niiden saattamisesta painatuskuntoon. Oh-jelmassa on myös muisteloja yhdessä Kyrölän suvun kanssa.

Symposium on vapaa kaikille sen teemasta kiinnostuneille. Ilmoittau-tuminen ei ole välttämätöntä, mut-ta suositeltavaa kahvituksen järjes-tämiseksi sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

Symposiumin jälkeen muutamat luokat pitävät luokkakokouksiaan ja ilmoittavat niiden tarkemmasta ajasta ja paikasta itse.

Tervetuloa mukaan!Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry.Järvenpää-Seura

Järvenpäässä vietetään jälleen Välittämisen viikkoa 8.–14.11.2010. Viikko on ajoitet-tu valtakunnallisen päihdetyön viikon yh-teyteen, mutta paikallisen viikkomme ta-voitteena on ollut tuoda esille välittämistä sen laajassa merkityksessään. Tavoitteena on saada aikaan yhteistyössä eri toimijoi-den kesken tapahtumakokonaisuus, jossa korostuvat toisesta välittäminen ja yhdes-sä tekeminen.

Tänä vuonna Järvenpään Vanhempain- verkosto vastaa yhteisestä tiedottamises-ta ja tapahtumatietojen keräämisestä. Vii-kon toteuttajina aiempien vuosien tapaan ovat myös kaupunki ja nuorisopalvelut. Mukaan on kutsuttu myös seurakunta, koulut ja monet muut paikalliset toimijat. Kaikki halukkaat toimijat ovat tervetul-leita suunnittelupalaveriin 13.10. klo 16 Järvenpää-talolle.

Esimerkiksi Nuorisopalvelut järjestävät viikolla Norsupalloturnauksen Fortum-hallilla ja Järvenpään Leijonat saattavat vanhuksia kirkkokäynneillä.

Tervetuloa välittämään yhdessä!Tarja Satuli-KukkonenpuheenjohtajaJärvenpään Vanhempainverkosto

Välitetään ja toimitaan yhdessä Järvenpään Vanhempainverkosto haastaa järvenpääläiset yhdistykset, päiväkodit, koulut, vanhempainyhdistykset, seurakunnan, yksityishenkilöt ja muut paikalliset toimijat mukaan viettämään Välittämisen viikkoa. Tehdään viikosta yhteisöllinen teemakokonaisuus, jolloin pidetään esillä tervettä elämäntapaa, yhdessä tekemistä ja toisesta välittämistä.

Kukin toimija voi Välittämisen viikol-la tuoda esille oman toimintansa tai eril-listempausten kautta yhdessä tekemisen ja lähimmäisestä välittämisen teemaa. Sa-malla on hyvä tilaisuus tehdä järvenpää-läisille omaa toimintaa muutenkin tutuksi.

Kerro tapahtumista ja ideoista!Vanhempainverkosto markkinoi kaik-kia viikon tilaisuuksia yhteisilmoituk-silla. Yhteydenotot ja tapahtumatie-dot Järvenpään Vanhempainverkoston vpj. Katja Revolle, p. 040 7684 754 [email protected].

– Suuren joukon tutustuttaminen ja ryh-mäyttäminen ovat vieneet aikaa, mutta nyt yhteiset puuhat alkavat sujua, totea-vat IP-ryhmän ohjaajat Kirsi ja Johanna. Saman huomion ovat tehneet myös muut ryhmässä ohjaajina vuorottelevat koulun-käyntiavustajat Tiina, Kati, Birgitta ja Teija.

– Kivointa on, kun on juhlittu jonkun synttäreitä ja syöty herkkuja, toteavat lap-set yhteen ääneen.

Myös liikuntatuokiot remontoidus-sa liikuntasalissa ovat lasten mieleen. Poi- kien suosikkeja ovat erityisesti pallopelit

ja metsäleikit, kun taas tytöt löytyvät hyp-pelemästä narua tai piirtämästä.

Lapsi saa liikkuaMankalassa on keskitytty, lasten toiveesta, liikkumiseen ja ulkoiluun. Lisää ideoita ja sisältöä liikkumiseen ovat tuoneet kaikis-sa kaupungin iltapäivätoiminnan ryhmis-sä kiertävän liikunnanohjaaja Tommin järjestämät temppuradat, liikuntaleikit ja kisailut.

– Lasten rohkaiseminen liikkumaan on yksi iltapäivätoiminnan tärkeimmistä teh-tävistä. Itse yritän innostaa lapsia kokeile-

maan erilaisia liikuntamuotoja sirkustem-puista lipunryöstöön, kertoo Tommi.

Oinaskadun koululla 19 poikaa ja 5 tyt-töä viettävät iltapäivää ohjaaja Tanjan ja vuorottelevien Annen ja Johannan seurassa.

– Tänä syksynä olemme aloittaneet toi-minnan tutustumisleikeillä. Lapset myös leikkivät mielellään pienissä ryhmissä, jois-sa seikkailevat monenmoiset mielikuvi-tushahmot. Olemme myös esimerkiksi as-karrelleet mitä ihmeellisimpiä eliöitä kiviä maalaten ja päällystäen, kertovat ohjaajat.

– Lähetämme vanhemmille kuulumi-sia iltapäivätoiminnasta Helmi-järjestel-män avulla. Parhaillaan muistuttelemme heitä huolehtimaan, että lapsilla on ulkoi-luun sopivat vaatteet ja varavaatteita repun pohjalla, jatkaa ohjaaja Tanja.

Tämä onkin tärkeää, sillä kaikissa IP-ryhmissä ulkoillaan päivittäin noin tun-nin verran ja onhan paljon mukavampaa, jos päällä on säähän sopivat vaatteet. Pie-net sateet ja tuulet eivät näitä energisiä lap-sia haittaa. n

Teksti Johanna Pajuniemi ja Anne Peltola

Leikkikavereita ja muutenkin kivaa

Johanna Pajuniemi

IP-toimintaa joka koululla• liki 400 järvenpääläistä

1.–2.-luokkalaista osallistuu toimintaan

• IP-toimintaa 17 toimipaikassa kaupungin ja muidenkin toimijoiden järjestämänä

• IP-toiminta maksullista, 80–90 €/kk toiminta-ajan pituudesta riippuen

• Lisätietoa: www.jarvenpaa.fi > Lapset > Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä IP -koordinaattori Anne Peltola, puh. 040 315 3554


Jääajan puutteeseen uusi harjoitushalliNykyisen jäähallin viereen on suunnit-teilla uusi harjoitushalli. Jääajasta on ollut pulaa tekojääratojen siirryttyä luonnon-jääkäyttöön vuonna 2009. Harjoitushal-li parantaa jääurheilun, tanssiliikunnan ja kehäkamppailulajien ympärivuotisia har-rastusmahdollisuuksia. Harjoitushalliin saadaan myös yleisöluisteluaikoja lisää ja koulut ja päiväkodit pääsevät aiempaa pa-remmin käyttämään jää- ja liikuntatiloja. Samalla mahdollistuu kokonaan uuden la-jin, curlingin, harrastaminen Järvenpäässä.

Halliin (noin 3 320 m2) tulee noin 100 hengen parvikatsomolla varustettu jäähal-liosa ja kaksikerroksinen aputilaosa, jon-ka molempiin kerroksiin on suunniteltu liikuntasalitiloja. Pääosa aputiloista tulee kenttätasoon. Toiseen kerrokseen on si-

joitettu liikuntasaleja palvelevat pukutilat, parvikatsomo ja hallit yhdistävä käytävä jo olemassa olevaan kahvioon. Nykyisen jää-hallin hyvän katsomon ansiosta siellä pi-detään edelleen kaikki kilpailut, ottelut ja näytösluontoiset tapahtumat.

Harjoitushallin asemakaavamuutos ase-tetaan nähtäville vuorovaikutusta var-ten 2010 syksyllä ja lainvoiman kaava saa-nee keväällä 2011. Hallin rakennuttajana ja ylläpitäjänä on Järvenpään Harjoitushalli Oy. Tavoitteena olisi aloittaa rakentaminen normaalin lupamenettelyn myötä touko-kuussa 2011, jolloin halli otettaisiin käyt-töön vuoden 2012 alussa.

Ruohokattoiselle liikuntahallille tilavaraus LepolassaLepola I -asemakaavassa on osoitettu kaava-alueen pohjoisosaan urheilu- ja vir-

kistyspalveluiden alue, johon on varat-tu mahdollisuus myös liikuntahallille. Jär-venpään kaavoitus ja liikuntapalvelut ovat yhteistyössä teettäneet alueelle maisemaan sopeuttaen Juholanmäen liikuntahallin alustavan tila- ja aluesuunnitelman havain-tokuvineen arkkitehtitoimisto Jukka Tur-tianen Oy:llä.

Suunnitelmassa kaarevan ruohokaton peittämä liikuntahalli (5000 kerrosneliötä) on upotettu pääosin maan sisään. Sisään-käynti halliin olisi noin 3 metriä nykyistä maanpintaa alempana. Sinne sijoittuisivat kahvio, valvomo sekä kuntosali pukutiloi-neen. Välitasolle sijoitettaisiin pukuhuo-neiden lisäksi monitoimitiloja ja mahdol-lisesti seuroille vuokrattavia toimisto- ja varastotiloja. Pelikenttätasolla olisivat ken-tät ainakin salibandylle ja koripallolle sekä yleisurheilun ja telinevoimistelun alueet.

Teksti Satu Hänninen

Uusia liikuntatiloja suunnitteilla Järvenpäässä on jo nyt liikuntatiloja moneen lähtöön, mutta asukkaiden lisääntyessä ja liikuntatarpeiden monipuolistuessa uusiakin tiloja tarvitaan. Jos suunnitelmat toteutuvat, on Järvenpäässä muutamien vuosien päästä paitsi uusi harjoitushalli, mahdollisesti myös mielenkiintoinen liikuntahalli Lepolassa.

Alimmalle tasolle tulisi pukuhuoneiden lisäksi monitoimisia salitiloja esimerkiksi voimistelijoille ja painijoille. Alimpaan ta-soon on suunniteltu myös väestösuoja, jo-ta voidaan käyttää pelikenttien varastotila-na rauhan aikana.

– Tilat ovat hyvin monikäyttöisiä. Nii-tä voitaisiin käyttää liikunnan lisäksi eri-laisten näyttelyiden järjestämiseen sekä esimerkiksi konsertteihin, kertoo työryh-mässä mukana ollut liikuntatoimenjohta-ja Marko Enberg.

Ulkokentät ja ulkoliikunta-alueet si-joittuisivat Lepolanväylän varteen alueen pohjoisosaan. Eteläosaan tulisi runsaat 100 autopaikkaa. Pääosa alueesta jäisi nurmi-alueeksi ja suunnittelussa pidetään huoli siitä, ettei näkymä radan suunnasta Tuusu-lanjärvelle katkeaisi. n

Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy

Ruohokattoinen liikuntahalli monine harrastusmahdollisuuksineen piiloutuisi hyvin ympäröivään maisemaan.

Entinen valssimylly Pajalan alueella on osoitettu asemakaavassa säilytettäväk-si ja tarkoituksena oli alun perin muuttaa se asuinkäyttöön. Siilojen kunnostaminen on kuitenkin osoittautunut ongelmallisek-si. Nyt tutkitaan kaavamuutoksen mahdol-lisuuksia rakentaa vanhojen siilojen tilalle kokonaan uusi rakennus, joka vastaisi mit-tasuhteiltaan nykyisiä siiloja. NCC Raken-nus Oy on teettänyt alustavia suunnitelmia, joissa purettavien siilojen paikalle on sijoi-tettu uusi pyöreäkulmainen asuinkerrostalo.

– Olemme jo käynnistäneet alueella kahden 7-kerroksisen asuinkerrostalon ja autohallin rakentamisen, jossa tilaajana on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, kertoo projektipäällikkö Matias Seini.

– Lisäksi valmistelemme kolman-nen 7-kerroksisen talon käynnistämistä NCC:n omatuotantona ensi vuoden puo-lella. Asuntoja tähän taloon tulee 38 kpl ja ne tulevat myyntiin NCC:n asuntomyyn-nin kautta. Siilojen osalta odottelemme vielä kaavaprosessin valmistumista.

Valssimyllyn alueen asemakaavan muu-tosehdotus on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville vuorovaikutusta varten vuoden 2010 syksyllä. Tavoitteena on, että kaupun-ginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muu-toksen vuoden 2010 loppuun mennessä.

Lepolassa rakennetaan teitä ja vesihuoltoaLepolan alueen rakennustyöt kaupunki-tekniikan osalta edistyvät hyvin. Katujen pohjia on rakennettu ja omakotitonttien ajoyhteydet ovat valmiina. Mannilan-tien ja Sipoontien tuleva kiertoliittymä-kin päällystetään vielä tämän syksyn ai-kana. Vesihuoltolinjoja on valmiina noin 900 metriä.


Seuraava omakotialue suunnitteilla PajalaanOmakotirakentajille suunnitellaan uutta pientaloaluetta nykyisen Sähkön asuin-alueen ja Pohjoisväylän väliin. Alue ulottuu etelässä Pajalantiehen, jon-ka reunaan rakennetaan pysäköintialue. Pohjoisessa alue rajoittuu Mittarikatuun sekä vanhan Valtatien alikulkuun. Lii-kenne alueelle ohjataan etelästä Paja-lantieltä Vanhaa valtatietä pitkin. Alueen eteläosa tulee jäämään puistoksi.

Alueesta on tulossa tiivis ja mata-la; sinne mahtunee 45–50 pienehköä omakotitonttia ja 1–2 yhtiömuotois-ta pientalotonttia. Sen suunnittelussa otetaan huomioon myös liikennemelu sekä alueen hulevesijärjestelyt sade- ja sulamisvesiongelmien ehkäisemiseksi.

Alueesta saataneen kaavaluonnos nähtäville vielä tämän vuoden puo-lella ja tämän yhteydessä järjestetään kaupunkilaisille myös yleisötilaisuus. Aineistoa laitetaan myös kaupungin verkkosivuille. n


Pajalan ja Lepolan rakentaminen käynnissä– Alueen kaukolämpö-, sähkö- ja alueura-kat ovat samanaikaisesti käynnissä ja ete-nevät sopimusten mukaisissa aikatauluis-sa, toteaa kaupunkitekniikassa elokuussa aloittanut työpäällikkö Mika Sironen.

– Alue alkaa rakentua vielä tämän vuo-den puolella, ensimmäiset omakotitalojen rakennusluvat on jo myönnetty ja lisää on tulossa, lupailee johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki. n

Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy

Valssimyllyn tilalle suunniteltu uudisrakennus olisi purettavien siilojen tapaan pyöreäkulmainen ja se toteutuisi joko 9+1 tai 10+1 -kerroksisena.

Uudessa harjoitusjäähallissa voidaan tulevina vuosina harrastaa muun muassa curlingia.

Shutterstock


Järvenpään kaavoituskatsaus 2010

l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l

Kunnalla on yksinoikeus kaavoituk-sessa omalla alueellaan. Maankäyt-töä, rakentamista ja muita ympäris-tönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala.

Järvenpään kaavoituksesta ja liikenne-suunnittelusta vastaa teknisen toimialan kaavoituksen ja mittauksen vastuualu-een kaavoitusyksikkö. Kaavoitus on hal-linnollisesti teknisen lautakunnan alainen, mutta sen valmistelemat yleis- ja asema-kaava-asiat käsitellään suoraan kaupungin-hallituksessa. Kaavat hyväksyy kaupungin-valtuusto. Liikennesuunnitteluun liittyvät erilliset asiat ja vihersuunnittelukysymyk-set käsitellään teknisessä lautakunnassa.

Kaavat tulee laatia vuorovaikutteises-ti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioi-da. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistumismahdolli-suudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireillä ole-vista ja lähiaikoina vireille tulevista mer-kittävistä kaava-asioista (MRL 7 §).

Järvenpään kaavoitusohjelma ja -katsaus vuodelle 2010 on hyväksytty kaupungin-hallituksessa (31.5.2010 § 168). Tässä ly-hennelmässä esitetään merkittävät vireillä olevat kaavat sekä lähiaikoina mahdollises-ti vireille tulevat hankkeet. Näiden lisäksi vuoden mittaan saattaa käynnistyä muitakin kaavahankkeita, joista tiedotetaan erikseen.

Järvenpään kaavoitustilanneMaakuntakaavaMaakuntakaava on luonteeltaan seudul-linen rakennesuunnitelma, joka laaditaan Uudenmaan liitossa. Maakuntakaava sisäl-tää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Sen tär-keimpiä tehtäviä on osoittaa, miten muutto-liikkeen ja syntyvyyden aiheuttama suuri vä-estönkasvu voidaan sijoittaa Uudellemaalle.

YleiskaavatYleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suun-nitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Järvenpään yleiskaavaa 2020 täydentää kulttuuriympä-ristön hoitosuunnitelma. Keskustan osayleis-kaava on voimassa rinnakkain koko kaupun-gin yleiskaavan kanssa. Lepolan osayleiskaava sai lainvoiman 2010. Tällä hetkellä valmistel-tavana on Pietilän–Haarajoen osayleiskaava. Ristinummen ja Wärtsilän–Purolan osayleis-kaavat tulevat lähivuosina vireille.

Asemakaavat Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia ra-kentamista ja muuta maankäyttöä säätele-viä suunnitelmia. Järvenpään maa-alueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoi-tettu. Tällä hetkellä on vireillä 14 asema-kaavahanketta, ja yhtä moni hanke saattaa käynnistyä lähiaikoina. Kaavoituskatsauk-sessa esitellään lisäksi 40 odottavaa, vuosi-na 2010–2014 mahdollisesti vireille tule-vaa asemakaavahanketta.

Vireillä olevat yleiskaavatyötKoko kaupungin yleiskaavan tarkistus (toteuttamisohjelma)Yleiskaavan toteuttamisohjelmaan liit-tyvien hankkeistusohjelmien ja toteu-tusasiakirjojen tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkota-voitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitii-kan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurs-sit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun ja muun ohjelmoinnin pohjaksi.

Keskustan osayleiskaava (toteuttamisohjelma)Osayleiskaava liittyy osaprojektina keskus-tan kehittämiskokonaisuuteen ja sen tar-koituksena on selvittää ja järjestää keskus-tassa tarvittavien asemakaavamuutosten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet.

Pietilän–Haarajoen osayleiskaavaPietilän–Haarajoen alueelle on ryhdytty valmistelemaan osayleiskaavaa asemakaa-van ulkopuolisten alueiden kehittämisek-si. Tavoitteet ja lähtökohdat pyritään saa-maan käsittelyyn vuoden 2010 aikana.

Vireillä olevat ja vuonna 2010 todennäköisesti vireille tulevat asemakaavatKeskusKasino (tontti 162-1)*KOy Kasinokuja 1:ssä suunniteltu ra-vintolatoimen laajeneminen vaatisi lisä-autopaikkoja, minkä vuoksi on tutkittu mahdollisuutta laajentaa pysäköintiä Ran-tapuiston alueelle. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä tammikuussa 2003, mutta kaupungin omistaman vuokratontin tule-vaisuutta on selvitettävä tarkemmin.

Osa Rantapuistoa (kahvila-ravintola Huili)Rantapuiston kahvila-ravintolayrittäjä on pyytänyt asemakaavan muutosta raken-nuksen laajentamista varten. Ravintolan terasseja on tarkoitus muuttaa osittain tai kokonaan lämpimiksi tiloiksi ja keittiön laajentamiseen on tarkoitus varautua.

KinnariTataarikujan alue (osa korttelista 527, tontti 539-4 ja Tataarikuja) Islamilainen seurakunta omistaa kaksi ti-laa Tataarikujan ja Pykälistöntien välissä, jonne on suunniteltu asuntorakentamis-ta. Alueella on useita kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan sisältyviä rakennuk-sia. Myös Tataarikujan liittymäjärjestelyjä tulisi tutkia.

Torpantie 33 (tontti 562-1)Entiselle kaupungin nuorisotoimiston tontille on tarkoitus rakentaa asuinkerros-talo. Asemakaavaluonnos tulee nähtäville vuoden 2010 aikana.

PöytäalhoVilla Enckell (tontit 644-7 ja 8) Kaupungin omistama, Lars Sonckin suun-nittelema Villa Enckell (Cooperin huvila)

on valtakunnallisesti arvokas suojeltu ra-kennus. Rakennus ympäristöineen on tar-koitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuuri-käytössä. Myös viereisen ns. nukkakuto-mon tontin käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Kaavan aikataulu on vielä avoin.

PajalaHarjoitusjäähalli ja Seutulantalo (tontit 712-6 ja 7)Jäähallia on tarkoitus laajentaa. Kaava-muutoksessa tutkitaan myös Seutulanta-lon tontin lisärakentamismahdollisuudet ja alueen pysäköintijärjestelyt. Asemakaa-valuonnos asetetaan nähtäväksi vuoden 2010 aikana.

ValssimyllyMyllyrakennus siiloineen on osoitettu asemakaavassa säilytettäväksi. Rakennus-teknisten tutkimusten mukaan siilot ovat odotettua huonompikuntoisia. Museovi-ranomaisten kanssa on neuvoteltu siilo-jen korvaamisesta vastaavanlaisella uudis-rakennuksella. Asemakaavaehdotus tulee nähtäville vuoden 2010 aikana.

Pajalan teollisuusalueen pohjoisosatKiinteistönomistajien ja rakennusliike YIT:n kanssa on laadittu puite- ja aieso-pimusehdotukset asemakaavanmuutoksen käynnistämiseksi Alun tontilla ja viereisil-lä kaupungin omistamilla alueilla. Alueel-le on tarkoitus toteuttaa asuinkerrostalo-ja ja kaupunkipuisto. Asemakaavanmuutos edellyttää maankäyttösopimusta.

Pajalan asuntoalueen pohjoisosat/ PajalanpihaUusien asuinkerrostalojen ja rivitalo-jen sijoittamista Pohjoisväylän varrelle on tutkittu aikaisemmin (ns. Pajalan nau-ha ja Pajalanpiha), mutta nämä hankkeet eivät ole edenneet. Yleiskaavan perus-teella Rampakan metsä säilyy virkistys-alueena, mutta Pohjoisväylän varteen kaa-voitetaan pientaloja. Alueelle on tarkoitus suunnitella omakotitontteja, jotka tulisivat myyntiin vuosina 2011–2012. Asemakaa-valuonnos asetetaan nähtäväksi vuoden 2010 aikana.

Järvenpään Mestariasunnot, Sauvakatu 6–8 (tontit 784-1,8 ja 9)Järvenpään Mestariasuntojen Sauvakadun kerrostalojen peruskorjauksen yhteydes-sä tutkitaan mahdollisuutta korottaa yhtä rakennusta yhdellä tai kahdella kerroksel-la tai sen korvaamista uudella, korkeam-malla talolla.

JamppaLevysepänkaari (Rudus Oy)Kiinteistönomistaja on pyytänyt katualu-een osan liittämistä yritystonttiin. Alue on jo nyt vuokrattu varastointi- ja liikenne-käyttöön. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet kevyen liiken-teen väylän rakentamiseen Levysepänkaa-ren varteen.

Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoliJäppilänkadun ja Pietolankadun liitty-mä tulisi liikenneturvallisuussyistä muut-taa kiertoliittymäksi, mutta se edellyttää kaavamuutosta. Viereinen kaavoittamaton alue olisi edullinen ottaa asuntorakentami-sen kohteeksi. Alueelle on laadittu alusta-via maankäyttöluonnoksia, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt.

WärtsiläMetson itä- ja pohjoispuoliset alueet (kortteli 1001) Primula Oy:n ja kaupungin väliseen kiinteistökauppaan sisältyy velvoite kort-telin 1001 asemakaavan muuttamises-ta mm. katuyhteyksien osalta. Kaupun-gin omistamat rakentamattomat alueet korttelissa 1001 sopivat yritystoimintaan. Asemakaavan tarkistuksen yhteydessä tutkitaan, miten Metson nykyisen ton-tin itäosaan saataisiin uusia yritystontte-ja. Kaavaa varten on tehty selvityksiä ka-tujärjestelyistä. Kaavahanke voi edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia katujen toteutuksista.

NummenkyläReservikomppanian alue ja SorapuistoReservikomppanian alueen asemakaa-va suojelee pääosan vanhoista raken-nuksista ja pihamiljööstä (entinen nais-vankila), mutta kaavamerkinnät vaativat tarkistamista. Yleiskaavassa rakennusryh-mä pihoineen on merkitty valtakunnal-lisesti arvokkaaksi kohteeksi ja alue on osoitettu pientaloasumiseen. Myös asun-torakentamisesta alueen länsiosaan on neuvoteltu rakennusliikkeen kanssa. Ton-tin 1144-1 rajaa tarkistetaan tontinomis-tajan pyynnöstä siten, että viereisessä So-rapuistossa oleva sorakuoppa ei ulottuisi tontille. Hankkeista laaditaan maankäyttö-sopimuksia. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä syksyllä 2008.

Ruukkukatu 18–20 (tontti 1143-3)Nummikadun ja Hahlakadun välinen kaupungin omistama kerros- ja rivitalo-tontti muutetaan omakotitonteiksi. Ase-makaavaehdotus tulee nähtäville vuoden 2010 aikana.

Tuottajankatu 10 (tontit 1110-1, 2 ja 3)Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdolli-suuksia liittää viereinen kaukolämpölai-toksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Asemakaavaluonnos tulee nähtä-väksi vuoden 2010 aikana.

PeltolaOhratie 14 (tontti 1266-2)KOy Järvenpään Ohratie tontin omista-jana on anonut tontin käyttötarkoituk-sen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Kaavaluonnos asetetaan nähtäväksi vuoden 2010 aikana.

*) Kasinon palo on muuttanut tilannetta kaavoituskatsauksen hyväksymisen jälkeen.



IsokytöTammelantie 4 (tontti 1356-7 ja katualue)Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katu- alueen levennysosan liittämistä tonttiin pysäköintitilan lisäämistä varten. Kaava-muutos edellyttää sopimusta kiinteistön-omistajan kanssa.

TerholaRousun alueLallan alueeseen liittyy Terholassa kortte-lien 1804 ja 1812 pohjoispuolella laajahko alue, joka soveltuu asuntorakentamiseen. Alueen kaavoitus on käynnistetty aloi-tuskyselyllä ja kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäväksi vuonna 2010.

Alhotie, tontit 1907-2 ja 3Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omistamat ns. varikkotontit on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Ta-voitteena on kaavoittaa kohteeseen teho-kas ja laadukas kerrostalokohde soveltaen laatupainotteista tontinluovutuskilpailua.

LepolaLepola II, Seurakuntaopiston pelto (kortteli 2204)Seurakuntaopiston säätiön maille Poikki-tien eteläpuolelle suunnitellaan uusi asun-toalue Lepolan osayleiskaavan pohjalta. Ta-voitteena on monipuolinen rakennuskanta ja asukasrakenne. Asemakaavanmuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta.

Lepola III, Maatalousnormaalikoulun alue**Kaupunki on solminut Senaatti-kiinteistö-jen kanssa Maatalousnormaalikoulun alu-een kaavoitusta ja maakauppoja koskevan aiesopimuksen ja koulurakennukset omis-tavan Hyvinkään koulukiinteistöt Oy:n os-taminen kaupungille on vireillä. Alueen kehittämismahdollisuuksia on tutkittu ark-kitehtikilpailussa ja Lepolan osayleiskaa-vassa. Alueella on useita valtakunnallises-ti merkittäviä rakennuksia ja miljöitä, jotka säilytetään. Alueelle voidaan toteuttaa myös uusia asuinrakennuksia ja palveluja. Kaa-vamuutos edellyttää maankäyttösopimusta

Senaatti-kiinteistöjen omistukseen jäävien alueiden osalta.

VanhakyläVanhankylänniemiVanhankylänniemen alueella on arvokas-ta rakennuskantaa ja ympäristöä, jotka tu-lisi suojella asemakaavalla. Vanhankylän-niemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Matkailu-keskuksen toiminnat on vuokrattu vuon-na 2008. Asemakaavaluonnos tulee nähtä-väksi vuonna 2010.

Vireilletulevia yleiskaavatöitäRistinummen osayleiskaava tai muu yleissuunnitelma Ristinummen pientaloalueiden jatko-suunnittelun ja asemakaavoituksen poh-jaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonais-suunnitelma. Osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman laatimistapa ratkaistaan yleiskaavan lähtökohtien ja aluetavoit-teiden mukaisesti. Alueella on järjestetty

nuorille arkkitehdeille tarkoitettu Euro-pan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinum-men länsiosan uudelle pientalovaltaisel-le asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä eko-logisesti kestävää, vähähiilistä yhdyskunta-kehitystä tukevaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan sekä tii-vistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Kilpailu on ratkaistu tam-mikuussa 2010.

Wärtsilän–Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikatau-lu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asunto-alueiden kysynnästä. Kaupungin omista-mat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritys-ten sijoituspaikoiksi. Metson alueen itä-osan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja sen lähellä sijaitsevan ase-makaavan ulkopuolisen asutusalueen ke-hittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä.

KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resursointiMikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maan-käytön yhteistyöhön, on kuntien varau-duttava yhteisen yleiskaavan tai osa-alu-eiden yleiskaavojen laatimiseen. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä.

Mahdollisesti vireilletulevia asemakaavojaJärvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alu-eet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä koh-teiden omistajien kanssa (toimenpideluok-ka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laa-tia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaava-muutos tulee muusta syystä vireille.

Pääradan lisäraidePääradan länsipuolelle tullaan rakenta-maan lisäraide, mikä saattaa edellyttää ra-danvarsialueen asemakaavan tarkistamista Saunakalliossa, Loutissa, Kinnarissa ja Ris-tinummella. Liikennevirasto laatii päära-dan lisäraiteiden yleissuunnitelmaa.

KeskusKeskustan alueen asemakaavan muutoksetKeskustarakenne uudistuu erityisesti Sibe-liuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Kä-velykeskustan kehittäminen, liike- ym. toi-mintatilojen muutokset ja laajennukset se-kä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Yksittäisten lii-kekiinteistöjen muutokset ovat mahdolli-sia jo vireilläolevien ja tulevien hankkeiden (mm. Pajalan teollisuusalue, Perhelän kort-teli, Sampo-talo, Erkomaan talo) lisäksi.

Kassatalo (tontit 130-4 ja 129-2) Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämäs-sä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa ja ker-roksissa, hoivakotitilojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämis-tä. Mannilantien ja Helsingintien kulmas-sa halutaan varautua katutason liiketilojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaava-luonnos on ollut nähtävänä marras–joulu-kuussa 2004. Kaavamuutos edellyttää pui-tesopimusta ja maankäyttösopimusta.

**) Hyvinkään koulukiinteistöt Oy siirtynyt Järvenpään kaupungin omistukseen kaavoituskatsauksen hyväksymisen jälkeen.



Perhelän kortteli (kortteli 131)Järvenpään liiketalo Oy, Kiinteistö Oy Si-beliuksenkatu 12 ja As.Oy Helsingintie 16 ovat pyytäneet korttelin 131 asemakaavan-muutosten edellytysten selvittämistä. Ra-kennusten kaupallinen elinkaari on loppu-vaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Perhelän liikera-kennuksen vanhin julkisivuosa sisältyy kult-tuuriympäristön hoitosuunnitelmaan. Per-helän hankkeeseen liittyy Sibeliuksenkadun pysäköintitalon toteuttaminen ja vähäinen asemakaavanmuutos korttelin 147 pysä-köintivyöhykkeellä (ns. Vahteriston tontti).

Erkomaan talo (tontit 139-8 ja 9)Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo sisältyy kulttuuriympäristön hoi-tosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuri-ympäristökohteita koskevien asemakaava-töiden luetteloon.

AsemanmäkiAsemakaavan muuttamisesta asemanmä-en rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite. Asemanmäellä on VR-yhtymän omistamia maita, joiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Valtakunnallisesti arvo-kas rautatieasema tullaan säilyttämään.

Sampo-talo (tontti 132-9)Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajan-kohtaista tutkia Sampo-talon kehittämis-mahdollisuudet keskustan osayleiskaavan pohjalta.

Tervanokantie, kortteli 103Valtaosa vanhan puhdistamoalueen ton-tista muutetaan puistoksi nykyisen käy-tön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa kor-kealuokkainen julkinen kohde.

St1 / Esso (tontti 114-4)Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyy-tänyt asemakaavan muutosta asuinker-rostalon rakentamiseksi huoltamon tilal-le. Asemakaavaa laadittaessa on arvioitava muutoksen vaikutukset laajemmin kes-kustan alueella. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.

LouttiAlankotie 28 (tontti 242-8)Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo sisäl-tyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitel-maan ja kiireellisten kulttuuriympäris-tökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon.

Harjutie 17 (tontti 252- 7)Asemakaavan muutoksessa tutkitaan jul-kisten rakennusten tontin muuttamista asuinrakentamiseen.

Tupalantie 17 (tontti 212-1) Kaupunki omistaa keskustassa pienen ker-rostalotontin, jonka toteuttaminen saattaa edellyttää asemakaavan muutosta.

SaunakallioVihtakatu, kortteli 308 ja HakapuistoVihtakadun varressa sijaitsevan korttelin 308 tontin 11 omistajat ovat anoneet ase-makaavan muuttamista siten, että heidän tontilleen puistoon varattu ajoyhteys lii-tettäisiin tonttiin.

KyröläTanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo (tontti 403-12)Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo sisältyy kult-tuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon.

Ristikkipolku, kortteli 443Lumikellonkadun ja Neilikkakadun vä-lillä on asemakaavassa kevyen liikenteen väylä, jonka poistamista viereisten tont-tien omistajat ovat pyytäneet. Kevyen lii-kenteen väylällä ei ole merkitystä kul-kuyhteytenä, joten aluevaraus voitaisiin liittää tontteihin.

KinnariTorpantie, Mankisen talo (tontti 562-4)Torpantien varressa sijaitseva Mankisen

talo sisältyy kulttuuriympäristön hoito-suunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuri-ympäristökohteita koskevien asemakaava-töiden luetteloon.

Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1)Torpantien varressa sijaitseva Pekka Har-juvaaran talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kult-tuuriympäristökohteita koskevien asema-kaavatöiden luetteloon.

Keskitalontie, kortteli 560Islamilainen seurakunta omistaa Keskita-lontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskei-ja tullaan säilyttämään ja asuinrakentamis-mahdollisuuksia alueelle tutkitaan.

1 Perhelän kortteli2 Erkomaan talo, tontit 139-8 ja 93 Asemanmäki4 Sampotalo, kortteli 1325 Tervanokantie, kortteli 1036 Sibeliuksenväylä, tontti 114-4 (Esso)7 Alankotie 28, tontti 242-88 Harjutie, tontti 252-79 Tupalantie, tontti 212-110 Pääradan lisäraide11 Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto12 Harjanteen/ Kaurasen talo,

tontti 403-1213 Ristikkipolku

14 Mankisen talo, tontti 562-415 Pekka Harjuvaaran talo, tontti 563-116 Keskitalontie, kortteli 56017 Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa18 Laaksokatu, korttelin 648 pohjoisosa19 Helsingintie–Pohjoisväylä20 Välskärinkatu, korttelit 724 ja 76221 Korttelin 765 tontti 122 Pajala, tontit 704-10 ja 1223 Pajalan teollisuusalue24 Metson alueen luoteispuoli25 Itä-Nummenkylän alue26 Halkiantien alue27 Pietilän yritysalue

28 Haarajoki, osa tilasta 11:12529 Leppätien pohjoispuoli30 Haarajoen asuntoalueet31 Haapatie, tontti 1505-132 Mikonkorven yritysalue33 Terholan osa-alueet34 Sipoontien yritysalue35 Ristinummen asemakaava36 Ristinummi, Tuomonpolku ja

Ernonkatu37 Pietilän huvila, tila 402-3:2538 Poikkitien yritysalue39 Ristinummentien alue (Europan)40 Kaakkolan ranta



Yhteystietoja

Kaavoituksen ja mittausasioiden yleisneu-vontaa annetaan teknisen keskuksen pal-velupisteessä Seutulantalolla, Seutulantie 12 (09) 2719 2880.

Muusta kaavoitusta ja liikennesuunnittelua koskevasta asiakaspalvelusta vastaa yleissuun-nittelu- ja asemakaavoitusyksiköiden henkilö-kunta. Näissä asioissa voidaan ottaa yhteyttä seuraaviin henkilöihin:

Asema- ja yleiskaavojen valmistelu- ja vuorovaikutusasiat Kaavavalmistelija Arja Heyno (09) 2719 2009Asemakaavoitus, poikkeaminen Kaavasuunnittelija Riitta Vihanto (09) 2719 2224

Asemakaavoitus, verkkosivut Kaavasuunnittelija Jaana Pohjola (09) 2719 2630Asema- ja yleiskaavoitus, verkkosivut Arkkitehti Pilvi Nummi (09) 2719 2291Asemakaavoitus, rekisteriasiat Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe (09) 2719 2723Liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Liikenneinsinööri Veli-Pekka Saresma (09) 2719 2432Yleis- ja asemakaavoitus, suunnittelutarve Arkkitehti Niina Ahlfors, sijainen Katri Peltoniemi 12.4.2011 saakka

Asemakaavoituksen johto, keskustasuunnittelu Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio (09) 2719 2353Kaavoituksen ja mittauksen vastuualueen ja yleissuunnittelun johto, yleiskaavoitus ja kuntayhteistyö Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila (09) 2719 2455Kaavoihin liittyvät maankäyttösopimuksetKaupungingeodeetti Jukka Laitila (09) 2719 2447Tonttijaot Mittausteknikko Suvi Lehtinen (09) 2719 2442

Kiinteistönmuodostus Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi (09) 2719 2445PaikkatietoasiatPaikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen (09) 2719 2450 Katu-, vesihuolto-, ympäristö- ja vihersuunnitteluSuunnittelupäällikkö Kaarina Laine (09) 2719 2647

Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa: [email protected]

Tietoja kaavoituksesta ja liikenteestä löytyy Järvenpään kaupungin verkkosivuilta www.jarvenpaa.fi

PöytäalhoLaaksokatu, korttelin 639 pohjoisosaLaaksokadun varressa olevalle omakotita-loalueelle on tavoitteena kaavoittaa teho-kas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyi-siä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla.

Laaksokatu, tontit 648-2 ja 4 sekä tila 5:207Laaksokadun varren kiinteistönomista-jat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on omakotialuetta, jonka tiivistämi-nen olisi mahdollista. Kaavamuutos edel-lyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.

Helsingintien–Pohjoisväylän alueTerveystalon asemakaavan muutoksen yh-teydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa on tut-kittu Helsingintien varren korttelien tii-vistämismahdollisuuksia asuntoja liike-rakentamisella. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.

PajalaPajalan teollisuusaluePajalan teollisuusalueen parasta käyttö-tapaa on tutkittu keskustan osayleiskaa-van ja koko kaupungin yleiskaavan yh-teydessä. Kiinteistönomistajien kanssa käynnistetyssä Pajala-projektissa on sel-vitetty alueen maaperän saasteet ja tehty puhdistamisilmoitus ympäristökeskuksel-le, järjestetty suunnittelun pohjaksi ylei-nen ideatasoinen arkkitehtikilpailu ja laa-dittu kaavarunkosuunnitelma. Hanke edellyttää maankäyttösopimuksia.

Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja puistoalueVälskärinkadun varressa oleva kaupun-gin omistama vanhustentalotontti 762-3 on tarkoitus muuttaa asuntoalueeksi. Ta-voitteena on tehokas ja laadukas kerrostalokohde.

Auertie, tontti 765-1Nykyisen talousrakennuksen paikalle ha-luttaisiin rakentaa asuintilaa. Tontin raken-nusoikeus ja rakennusala eivät vastaa ny-kyisiä rakennuksia.

Seutulantien ja Kaskitien kulma (tontit 704-10 ja 12)Tontit 704-12 ja 704-10 on määrätty ra-kennuskieltoon asemakaavan muutta-mista varten kesäkuuhun 2011 saakka. Alueen asemakaavan muutos tullaan laa-timaan Pajalan kaavarungon antamista lähtökohdista.

Wärtsilä Metson luoteispuoliset alueetMetson alueen kaavamuutos laaditaan kahdessa osassa. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laa-jennuksesta alueensa luoteispuolelle.

NummenkyläItä-Nummenkylän alueItä-Nummenkylän asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia. Asemakaava-valmiuksia voidaan lisätä Pietilän–Haara-joen osayleiskaavan avulla.

PietiläHalkiantien alueHalkiantien alueen asemakaava on tar-peen mm. pohjavesialueen viemäröinti-ongelmien vuoksi. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän–Haarajoen osayleis-kaavan avulla.

Pietilän yritysalueHaarajoen moottoritieliittymään ja oiko-radan asemaan tukeutuvan uuden yritys-alueen asemakaavoitusvalmiuksia ediste-tään Haarajoen–Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavan laadinta tulee ajan-kohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hanki-tuksi riittävästi maa-alueita omistukseensa.

HaarajokiHaarajoen asemakaava-alueen laajennus Kaavamuutos perustuu kaupunginhalli-tuksen päätökseen 21.8.1995 § 422 kos-kien Haarajoen kyläalueen asemakaavaa. Siinä sitouduttiin täyttämään tielaitok-sen ehdot meluvallin maa-alueen maan-käytössä ja omistuksessa.

Leppätien pohjoispuoliHaarajoen Leppätien varressa sijaitse-va kaavoittamaton tila on tarkoitus osoit-taa asuinrakentamiseen. Koko Leppätien alueen asemakaavan tarve on osoitettu yleiskaavassa.

Haarajoen asuntoalueNykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haa-rajoen asemaan tukeutuvien uusien asun-toalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Haarajoen–Pietilän osayleis-kaavatyön avulla. Asemakaavan laatiminen aloitetaan, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa.

MikonkorpiMikonkorven yritysalueMikonkorven yritysaluetta on tarkoitus laajentaa etelään yleiskaavan mukaisesti.

Asemakaavan laatiminen aloitetaan, mi-käli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa.

TerholaTerholan osa-alueet (korttelit 541, 545-547, 564-566, 1929, 1940 ym.)Alue on pääosin rakennettu, mutta ase-makaava kaipaa uudistamista. Terholan ur-heilupuiston kehittämistä on selvitetty yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä.

Ahotie (tontti 566-5)Ahotien varrella sijaitsevan omakotikiin-teistön omistaja on pyytänyt asemakaa-van muutosta tonttinsa rakennusoikeuden nostamiseksi.

SatukallioSipoontien yritysalueYleiskaavassa on osoitettu uusi yritys-alue Sipoontien eteläpuolelle. Asemakaa-van laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mi-käli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa.

RistinummiRistinummen asemakaavaKaupunginvaltuusto on päättänyt asema-kaavan laatimisesta laajalle alueelle Risti-nummen kaupunginosassa vuonna 1989. Alueella oli useita vuosia voimassa raken-nuskielto asemakaavan laatimista varten. Kaavoitus edennee osayleiskaavan ja pie-nempien alueiden asemakaavojen kautta.

Tuomonpolku ja ErnonkatuAjoneuvojen läpikulku Tuomonpolulla haluttaisiin sallia ja Ernonkatua haluttai-siin jatkaa Tuomalantielle. Kaupunginval-tuusto on käsitellyt vuonna 2002 kau-punginhallituksen ehdotusta hankkeen hylkäämisestä. Valtuusto palautti asian uu-delleen valmisteluun Ernonkadun jatka-misen osalta.

Heikinkatu, Pietilän huvila (korttelin 2128 tila 3:25)Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila sisältyy kulttuuriympäristön hoi-tosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuri-ympäristökohteita koskevien asemakaava-töiden luetteloon.

Ristinummentien alue (Europan)Kaupunki on hankkinut Ristinummen-tien varresta maata, jolle on mahdol-lista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittymistä Ristinummen koko-naisuuteen ja Kyrölän asemaan selvite-

tään Ristinummen osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisäl-tyy kansainvälisen Europan -arkkitehti-kilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpai-lun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa.

Poikkitien yritysalueYleiskaavassa on osoitettu uusi yritys-alue Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moottoritieliittymän tuntumaan. Kau-punki on anonut ympäristöministeriöl-tä maa-alueen lunastuslupaa. Yritysalueen asemakaavan laatiminen aloitetaan, mi-käli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa.

LepolaLepola IV, Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelitLepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seu-raavassa Lepolanväylään liittyvässä pihaka-tusaarekkeessa ja Poikkitiehen liittyvässä saarekkeessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Alueelle suun-nitellaan pientalovaltaista asuinrakenta-mista ja omatonttisten omakotitalojen ra-kentamismahdollisuuksia tutkitaan. Radan varteen suunnitellaan kerrostaloja aloitus-kortteleiden tapaan.

KaakkolaVanhankyläntie, tontti 2518-4Kiinteistöyhtiön omistajat haluaisivat ra-kentaa asuintilaa. Tontilla on toimistora-kennus ja se on asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja liikekäyttöön.

Kaakkolan ulkoilureittiAsemakaavamuutos mahdollistaa ul-koilureitin toteuttamisen keskustasta Vanhankylänniemeen.

Asemakaavoja varten on perustettu virallisia osallistumistapoja täyden-tävä yleinen verkkokeskustelupalsta kaupungin Internet-sivuille osoittee-seen www.jarvenpaa.fi > Keskustelu. Kaavoituksen henkilökunta seuraa keskustelua ja vastaa tarvittaessa myös esiin tulleisiin kysymyksiin.


Suomen kuntatekniikan yhdistys myön-si 4.6.2010 Järvenpään Vedelle kunniamai-ninnan Suomen Kuntatekniikan saa-vutus 2010 -kilpailussa. Kunniamaininta myönnettiin toimista, joilla aloitettiin mää-rätietoinen vesihuoltoverkostojen korjaus-velan hoitaminen. Korjausten aloittami-sen lisäksi Järvenpään Vesi on päätöksillään pyrkinyt turvaamaan riittävän rahoituksen korjaustoimintaan.

Korjausvelan hoitamiseen pitkäjänteisyyttäJärvenpään Veden toimitusjohtaja Ari Kau-nisto kertoo, että Järvenpään kaupungissa päivitettiin vuonna 2009 kaupungin vesi-huollon kehittämissuunnitelma ja laadittiin kaupungin palveluverkkosuunnitelma.

– Näiden suunnitelmien perusteella Järvenpään Vedessä jatkettiin investointien toteuttamiseen ja talouden hallintaan liit-

tyvää kehittämissuunnittelua, jonka lop-putuloksena Järvenpään Vedelle saatiin valmiiksi taksatarkastelu, tulevien vuosien investointien taso ja taksapäätökset. Suun-nitelmassa on huomioitu uusien kaava-alueiden ja korvausinvestointien toteutta-minen sekä kaava-alueiden ulkopuolisten alueiden liittäminen vesihuoltoverkostoi-hin. Järvenpään Veden johtokunnan eri-tyisenä tavoitteena on saada korjausvelkaa vähenemään vesihuollon putkistoja sa-neeraamalla ja kohdentamalla määrärahoja korvausinvestointeihin, kertoo Kaunisto.

Investointimäärärahojen tarve kasvaa, joten Järvenpään Veden johtokunta päät-ti taksatarkastelun pohjalta korottaa liitty-mismaksuja sekä käyttö- ja perusmaksuja. Tavoitteena on tulevaisuudessa hoitaa kor-jausvelat vesimaksuilla ilman velkataakkaa.

– Olen tyytyväinen johtokunnan pää-töksiin. Vesimaksuja tulee kerätä riittä-västi, jotta voimme turvata laadukkaan vesihuollon järvenpääläisille. Vesi on ko-rotusten jälkeenkin edelleen halpaa. Tär-keintä on, että putkisto ei pääse samanlai-seen kuntoon kuin esimerkiksi Helsingin muutamat viimeaikaiset tapaukset ovat osoittaneet, Kaunisto toteaa.

Saneerausohjelmat korjausvelan hoitamiseenKorjausvelan hoitamisen merkittävänä osana ovat syksyn 2010 aikana valmistuvat Järvenpään vesihuoltoverkostojen pitkän- ja lyhyen tähtäimen saneerausohjelmat.

– Saneerausohjelmien pohjaksi on tehty verkostojen vuotovesitutkimuksia, video-kuvauksia sekä kerätty verkostojen korjaus- ja kunnossapitotietoa, jotta toimenpiteet saadaan kohdennettua kiireellisimpiin ja tärkeämpiin kohteisiin. Samalla huomioi-daan kaupungin katujen peruskorjaukseen liittyvät tarpeet. Kun saneerauskohteet ovat ennakolta selvillä, on helpompi hoitaa kor-jausvelkaa suunnitelmallisesti ja taloudelli-sesti, Kaunisto kertoo. n

Teksti Ari Kaunisto ja Satu Hänninen

Järvenpään vedelle kuntatekniikan kunniamaininta

Toimitusjohtaja Ari Kaunisto on tyytyväinen siitä, että Järvenpään Vedessä tehdylle hyvälle työlle on annettu julkista tunnustustakin.

Putkiurakkaa riittää, kun maan alle asennetaan omat putket niin puhtaille, likaisille kuin hulevesillekin. Kuvassa vesijohdon kombi-venttiilin asennustyö meneillään.

Ari Kaunisto

Satu Hänninen

meitä eteenpäin, kunhan vain huomaam-me käyttää niitä, Salokangas muistuttaa.

Valmiiksi ei tulla koskaanKun kyse on hoito- ja sosiaalityön am-mattilaisista, ei voida jäädä vain mietti-mään kehittämistä, vaan arkiset työt, poti-laat ja muut asiakkaat hoidetaan tietenkin joka päivä. Yksittäisiä puutteita voidaan paikata nopeastikin, yksinkertaisesti vain muuttamalla toimintatapaa.

Suuremman toimintatavan muutos-ta kirittää suunnitteilla oleva ja vuonna 2013 avattava uusi terveyskeskus. Toisin kuin nyt, terveyskeskukseen keskitetään olennaisimmat terveys- ja sosiaalipalve-lut saman katon alle, mikä mahdollistaa

eri ammattiryhmien lähemmän yhteis-työn. Talossa tulee olemaan muun muas-sa avosairaanhoidon vastaanottotoimintaa, päivystysvastaanotto, akuuttivuodeosasto, suun terveydenhuoltoa, mielenterveys- ja päihdetyötä ja laboratoriopalveluita.

– Uusi sosiaali- ja terveyskeskus (Ter-veystalo) tulee tarjoamaan meille ensi-luokkaiset puitteet laadukkaaseen toi-mintaan. Tärkeää on myös onnistua asenteidemme ja työtapojemme muu-toksessa niin, että niin asiakas kuin me-kin voimme olla tyytyväisiä palvelun lopputulemaan. Valmiita emme ole kos-kaan, mutta tavoite on tulla vuosi vuo-delta paremmaksi, ehkä jopa Suomen parhaiksi, Salokangas visioi. n

Teksti Anju Asunta

Järvenpäähän Suomen paras sosiaali- ja terveyskeskus?”Puhtaat hampaat, raikas suu, hammaspeikko lannistuu” ja muut iskulauseet on otettu uusiokäyttöön, kun Järvenpään kaupungin terveyspalvelujen ja aikuissosiaalityön palvelualue haastoi henkilökuntansa mukaan työn kehittämiseen. Tavoitteen asettamisessa ei ole kainosteltu: pyrkimys on tulla Suomen parhaaksi ja kansainvälisestikin tunnustetuksi sosiaali- ja terveyskeskukseksi.

Entinen sosiaali- ja terveystoimiala organi-saatioineen ja toimintatapoineen oli muo-dostunut pitkän ajan kuluessa. Hiljalleen oli ajauduttu tilanteeseen, jossa työtä teh-tiin osittain organisaation eikä asiakkaiden hyväksi. 1.4.2010 vanha sosiaali- ja ter-veystoimiala purettiin ja tilalle perustettiin kolme erilaisiin asiakastarpeisiin keskitty-vää palvelualuetta. Yksi näistä on terveys-palvelujen ja aikuissosiaalityön palvelualue, jonka perustehtävänä on tarjota järven-pääläisille elämänhallintaa, terveyden yllä-pitämistä, sairauksien ehkäisemistä ja hyvää hoitoa tukevia palveluita.

– Entinen tapamme toimia on liian or-ganisaatio- ja professiolähtöinen vastaa-maan nykypäivän tarpeisiin. Olisimme kyenneet toimimaan varmaan viikkoja il-man asiakkaita, palvelualueen johtaja, yli-lääkäri Tuula Salokangas hymähtää.

Tavoitteena hyödylliset palvelutTilanteen parantamiseksi Salokangas esi-kuntineen päätti tuulettaa pölyttyneitä toimintatapoja ja käynnisti sisäisen kehit-

tämisen kampanjan. Henkilöstölle teh-tiin tsemppihenkeä kohottava esite ja ke-sän korvilla järjestettiin tapaamisia, jossa hankkeesta kerrottiin koko porukalle. Henkilöstö otettiin kirjaimellisesti mu-kaan peliin ja rantapalloilla pelaten herä-tettiin iloista mieltä ja joukkuehenkeä.

– Jokainen meistä haluaisi mennä työ-päivän päätteeksi kotiin hyvillä mielin ja ylpeänä työstään, mutta ei se kyllä oikeassa elämässä niin aina mene. Koetamme haas-taa koko henkilökuntaamme kyseenalais-tamaan toimintaamme: tarjoammeko oi-keasti niitä palveluita, joista on eniten hyötyä – vai niitä, mitä on historiassa to-tuttu tarjoamaan, Salokangas pohtii.

Asiakaslähtöisyys ja hyvä vuorovai-kutus ovat kehittämisen keskiössä. Mie-lipiteitä tullaan kysymään asiakkailtakin, mutta tässä vaiheessa työtä tehdään palve-lualueen henkilöstön omassa piirissä.

– Meillä jokaisella on epäonnistunei-ta palvelukohtaamisia esimerkiksi pankis-sa, kaupan kassalla tai autokorjaamossa. Jo niiden kokemuksien hyödyntäminen vie

Shutterstock


Yhdessä ollaan viisaampiaVanhemmat – mummit ja kummitkin – voivat tulla lapsineen Maahisen avoimeen toimintaan ihan vain juttelemaan ja leik-kimään toisten perheiden kanssa. Toisaal-ta Maahisessa on läsnä lapsi- ja perhetyön ammattilaisten kirjo neuvolatoimintaa, lastensuojelua ja terapeuttista tukea myö-ten, jolloin neuvoa voi helposti kysyä sitä tarvittaessa. Ammattilaiset voivat työparei-na lyödä viisaat päänsä yhteen perheel-le parhaan ratkaisun löytämiseksi. Eri toimintaryhmissä voidaan taas syventyä lapsen kasvun erityiskysymyksiin.

Perhekeskus Maahisen tuore johtaja Juha Särkkä näkee lapsi- ja perhetyön arjessa paitsi iloisesti puuhaavia lapsia myös mo-nenlaisia lapsen kehityksen pulmia ja per-heiden huonovointisuutta.

– Kun joku menee pieleen, sanotaan usein ”Olisi pitänyt huomata ja puuttua asiaan jo aiemmin”. Me olemme pyrki-neet pääsemään tämän ajatuksen lähteille ja todella miettineet, miten voisimme ol-la perheiden tukena ja ilona ajoissa, ker-too Särkkä.

– Sekä ennaltaehkäisevä että korjaava työ on välttämätöntä. Jos kykenemme eh-

käisemään perheen haasteiden kasvamisen vanhempien toimintakykyä suuremmik-si ja ongelmien kertautumisen, tilanteesta tulee perheelle paljon kevyempi kantaa ja kustannuksia säästyy. Siksi tarvitsemme täl-laisia toimivia, yhteisöllisiä tiloja ja mutka-tonta ammatillista osaamista, Särkkä perus-telee kaupungin merkittävää investointia.

Vaikuta toimintaanPerhekeskus Maahisen toiminnanohjaajat toimivat työpareina muiden ammattilais-ten kanssa lapsi- ja perhetyön monissa eri toimintamuodoissa ja -paikoissa. Avoimen toiminnan lisäksi Maahisessa järjestetään muun muassa varhaiskasvatuskerhoja sekä 2- että 3–5-vuotiaille. Loppusyksyllä aloi-tetaan vauvaperhetoiminta sekä toiminto-ja vanhemman ja lapsen varhaisen vuoro-vaikutuksen edistämiseksi. Keväällä 2011 alkavaksi on suunniteltu perhekoulu.

Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös ohjattua leikkipuistotoimintaa tarjoava Ju-hani Ahon leikkipuisto sekä varhaiskas-

Teksti Anju Asunta

Maahisesta järvenpääläisten perheiden yhteinen olohuone

Jampassa Naavatiellä avattiin syyskuussa viihtyisä Perhekeskus Maahinen, missä tarjolla on koko Lapsi- ja perhetyön palvelualueen toimintapaletti. Maahisen toiminta ilmentää hyvin Järvenpään kaupungin johtamisjärjestelmän muutosta; tavoitteena yhdistää toimintoja asiakkaan kannalta toimiviksi kokonaisuuksiksi.

vatuksen kerhot Närekadun päiväkodin kerhotilassa Haarajoella. Ostopalveluna kaupunki tarjoaa avointa toimintaa lap-siperheille myös avoimessa päiväkodissa MLL:n Keltasirkussa Myllytiellä.

– Olemme jättäneet osan toiminta-suunnitelmista vielä auki, sillä haluam-me kuulostella Maahisessa myös per-heiden omia toiveita ja tarpeita. Lisäksi odotamme jännityksellä, millaista tuule-tusta Perhekeskus Maahisen Facebook-sivuille syntyy, Särkkä toteaa perheitä kannustaen. n

Maahisen toimintaa suunnittelee lapsi- ja perhetyön moniammatillinen konkarijoukko. ”Yhteisöllisyys, avoimuus, hyvinvointi, vertaistuki, perheiden kohtaamispaikka”, latelevat tiimin jäsenet kilvan Maahista kuvaavia sanoja.

Perhekeskus Maahisen uusi toimitalo laskettiin moduleina perustuksilleen kesäkuussa. Piha-alueelle rakentuva leikkipuisto on vielä keskeneräinen, sisällä toiminta on jo käynnistynyt.

Kia Kämäräinen

Kia Kämäräinen

Porukalla Maahiseen!• Avoinna perheille arkisin

klo 9–18:30• www.jarvenpaa.fi > Lapset >

Perhekeskus Maahinen• Facebookissa Perhekeskus

Maahinen

Kiireettömän hoidon tarpeen arviointia ja toteuttamista säädetään hoitotakuulail-la. Hoidon tarpeen arviointi on hoitopro-sessin ensimmäinen vaihe. Siinä selvitetään muun muassa yhteydenoton syy, sairauden oireet ja vakavuus. Jos hoitoon puhelimit-se ei saada riittävästi tietoa, hoitaja kutsuu

potilaan vastaanotolleen arvioinnin to-teuttamiseksi. Hoidon tarpeen arvioinnin tulos voi olla myös, että hoitoa ei tarvita.

– Sairaanhoitajien puhelinajat ovat aa-mu- ja iltapäivisin. Mikäli asia ei ole kii-reellinen, kannattaa soittaa mieluimmin iltapäivällä. Puheluihin vastataan mah-dollisimman nopeasti tällä hetkellä käy-tettävissä olevalla tekniikalla ja henkilös-töresursseilla. Puhelinkeskustelun aikana sairaanhoitaja kirjaa samalla ylös sairau-teen liittyviä asioita ja hoidon tarpeen arvioinnin tuloksen potilastietojärjes-telmään, mikä vie oman aikansa, kertoo hoitotyön johtaja Minna Karjalainen.

Vanhankylänniemen ja Myllytien ter-veysasemilla työskentelee yhteensä 18 sai-raanhoitaja–lääkäri-työparia. Väestövastuu- sairaanhoitajan vastaanotolla sairaanhoitaja haastattelee potilaan ja arvioi hoidon kii-reellisyyden. Sairaanhoitaja tekee sovitut vuosikontrollit, ikäkausitarkastukset, ohjaa omahoitoa sekä tekee tarvittaessa toimen-

piteitä, esimerkiksi hoitaa haavoja ja antaa lääkeinjektioita. Hän voi myös kirjoittaa työnantajalle todistuksen työntekijän pois-saolosta sairauden vuoksi infektiotaudeissa 1–5 päivän ajalle. Tarvittaessa potilas ohja-taan edelleen lääkärin vastaanotolle.

– Potilaat ovat olleet tyytyväisiä työpa-rimalliin väestövastuutyössä. Sairaanhoita-ja on terveydenhuollon ammattilainen ja hänen hoitoonsa luotetaan. Tällöin lääkä-rit voivat keskittyä varsinaista lääkärin hoi-toa tarvitsevien potilaiden hoitoon. Poti-lasta tuetaan myös itsehoitoon ja vastuun ottamiseen omasta terveydestään. Tämä on ensisijaisesti kuntalaisten, mutta myös ter-veydenhuollon edun mukaista, toteaa avosairaanhoidon ylilääkäri Jarja Ijäs.

Sairaanhoitajalle aika netin kauttaKuntalainen voi tehdä sähköisen asioin-tisopimuksen terveyskeskuksessa. eTer-veyspalvelujen kautta voi varata sairaan-hoitajalle puhelin- tai vastaanottoaikoja

sekä vastaanottaa laboratoriovastauksia ja hoito-ohjeita tekstiviestinä matkapuheli-meen tai Internetin viestipalvelun kautta. Nykyisin eTerveyspalveluilla on jo noin 500 käyttäjää. n

Sairaanhoitajan apua saatavilla• Ajanvaraus ma–pe klo 8.15–9.45

ja 13–13.30• Päivystysvastaanotolle

ilmoittautuminen ma–pe klo 10–11.45 mennessä

• ks. omahoitajien puh.nrot www.jarvenpaa.fi

• Neuvontapuhelin puh. 2719 3380 • Vanhankylänniemen päivystys

klo 8–22, ohjeellinen ajanvaraus, puh. 2719 3360

Sairaanhoitaja Tea Kokki vastaa terveyskeskuksen neuvontapuhelimeen. Neuvonta- puhelin on auki arkisin terveyskeskuksen aukioloaikoina klo 10 alkaen.

Kun järvenpääläisellä on terveysongelma ja hän soittaa terveyskeskukseen, puhelimeen vastaa terveydenhuollon ammatti-lainen, sairaanhoitaja tai lähi-/perushoitaja. Hoidon tarpeen arviointi tehdään yhteistyössä potilaan kanssa, ohjaten potilas eteenpäin joko omahoitoon tai sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

Teksti ja kuva Tuula Alkula

Asiantuntevaa hoidon tarpeen arviointia


Resina-henkilöstöpalvelut on voitta-nut pääkaupunkiseudun aluepalkinnon Tuottava Idea -kilpailussa. Resina palkit-tiin sijaisvälitys- ja rekrytointipalveluiden toiminnan kehittämisestä. Sijaisvälitystoi-minta pitää sisällään henkilöstön rekry-toinnin, alkuperehdytyksen, työn välityk-sen ja palkanmaksun. Kilpailussa palkittiin 10 aluevoittajaa, joista Resina voitti pää-kaupunkiseudun yhteiskuntasarjan. Kil-pailun järjesti Suomen Nuorkauppa-kamarit ry yhteistyökumppaneineen. Tuottava Idea -kilpailun tavoitteena on edistää innovointia sekä nostaa esiin uu-sia liikeideoita ja tulevaisuuden tekijöitä.

Resinalle uusia yhteistyökumppaneita Tämän vuoden aikana Resina on saanut uusia yhteistyökumppaneita. Resina välit-tää sijaisia Etevan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan yksiköi-hin. Sijaisuudet ovat ohjaajan, sairaan-

Päiväkodissa lapset aloittavat lounaan omassa tahdissaan, silloin kun heillä on nälkä. He pukevat itse ja tekevät päivän mittaan monenlaisia pieniä päätöksiä. Ylä-koululla seiskalaiset puolestaan viettävät kasviskeittopäivää, joka yhdistää fysiikan, kemian ja kotitalouden tunnit. Ei kuulosta yrittäjyyskasvatukselta ensi alkuun, mutta sitä ne kuitenkin ovat.

Muutoksia koulujen toimintakulttuuriinJos yrittäjyyskasvatus oli ennen sitä, et-tä asiasta sattumoisin kiinnostunut opetta-ja pyysi paikallisen yrittäjän käymään kou-lussa puhumassa yrittämisestä, niin aihetta katsotaan nyt kokonaan toisesta vinkkelistä.

Ensinnäkään enää ei yrittäjyysasioiden esiin nostaminen ole sattumanvaraisesti opettajan kiinnostuksen varassa, vaan ai-heeseen tarjotaan selkeitä työkaluja vuo-den vaihteessa starttaavan YES-keskuk-sen sekä ns. kunnallisen ja koulukohtaisen vastuuopettajien verkoston puitteissa.

Ja toisekseen: opettaja ei ole enää se, joka kaataa yrittäjyystietoa oppilaan pää-hän, vaan paremminkin ohjaava ja opas-tava vierellä kulkija. Niin sanotusta sirpa-

leoppimisesta eli perinteisistä 45 minuutin mittaisista, toisiaan seuraavista eri oppi-tunneista ollaan siirtymässä kokonaiseen uudenlaiseen koulun toimintakulttuuriin; tehdään tiimeissä ja projekteissa asioita yhdessä ja siirretään fokus tiedon omak-sumisesta erilaisten taitojen hankkimiseen.

– Yrittäjyyskasvatus on tuonut ainakin meidän kouluumme kokonaan uudenlai-set tavat toimia, sanoo Tuula Ilvonen, Mäntsälän Riihenmäen koulun rehto-ri ja yksi KUUMA-alueen yrittäjyyskas-vatuksen tavoite- ja toimenpideohjelman koordinaattoreista.

Yrittäjyyskasvatuksesta tulossa systemaattistaKUUMA-kuntien alueella yrittäjyyskas-vatus on jatkossa entistä koordinoidum-paa, sillä Uudenmaan YES-keskuksen toi-minta vakinaistunee vuoden vaihteesta lukien. Keskukseen ollaan myös palkkaa-massa henkilöstöä. Keskus toimii jatkossa Keudan tiloissa Järvenpäässä.

– Joitakin asioita on vielä kesken, ku-ten rahoituksen varmistuminen, kertoo hankkeessa mukana oleva Keudan projek-tipäällikkö Anneli Manninen.

Hänen mukaansa uusi alueellinen YES-keskus tarjoaa vuoden 2011 alusta yrittä-jyysaiheista oppimateriaalia, koulutusta, tutorointia – sekä ennen kaikkea hienon verkoston kaikille KUUMA-kunnille.

– YES-keskus toimii jakelukanavana esimerkiksi Nuori Yrittäjyys -järjestön ma-teriaaleille ja koulutuksille eli yrittäjyys- ja

kuluttajakasvatusta tukevalle opinto-ohjel-mien polulle. Materiaalia on tarjolla niin perusopetukseen kuin toisen asteen ja am-mattikorkeakoulujen käyttöön.

Paikallisen yrittäjäyhdistyksen rooli on aina merkittävä kaikessa yrittäjyyskas-

Teksti ja kuva Minna Vuorio

Koulujen ovet auki yrittäjyydelle

Yrittäjyyskasvatuksen roolia vahvistetaan KUUMA-kunnissaKäytännön asioita ratkaisemalla ja kokonaisuuksien hallinnan avulla opetellaan tärkeitä yrittäjän

ominaisuuksia, kuten oma-aloitteisuutta, rohkeutta, päätöksentekokykyä ja yhteistyötaitoja.

– Yrittäjyysluokka kiinnostaa etenkin sellaisia nuoria, jotka haluavat oppia tekemällä ja kokeilemalla, kertoo Tuula Ilvonen. Viimeksi Mäntsälän Riihenmäen koulussa yrittäjyysluokalle hyväksyttiin 20 oppilasta 49 hakijasta.

Järvenpääläinen Sari Hämäläinen on kävelevä esimerkki siitä, millaisia tuloksia aktiivinen yrittäjäjärjestö saa aikaan pai-kallisella tasolla. Hän on viime vuosina ol-lut Järvenpään Yrittäjien kautta mukana monenlaisissa yrittäjyyskasvatusta tukevis-

vatuksessa. Innostunut, aktiivinen yhdis-tys pystyy tukemaan yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita monin keinoin. Jo nyt erilaisia yhteistyön muotoja on KUUMA-kuntien alueella lukuisia, kuten koulujen yrittäjäil-toja tai -tapaamisia. n

sa hankkeissa. Aktiivisuus palkittiin syys-kuussa Uudenmaan Yrittäjien Yrittäjyys-kasvatusrahaston stipendillä.

Nuoret ja heidän asiansa ovat Hämäläi-sen sydäntä lähellä. Hän on ollut puuhaa-massa Järvenpäässä muun muassa Duuni Buumi -hanketta, jonka avulla noin 120 nuorta on saanut harjoittelupaikan. Duuni Buumin jatkona Järvenpäässäkin on täl-lä hetkellä käynnissä niin sanottu Sanssi-korttihanke, jonka avulla työllistetään alle 30-vuotiaita nuoria.

Sari Hämäläinen painottaakin paikal-lisen yrittäjäyhdistyksen merkitystä juuri verkostojen luomisessa sekä erilaisten rat-kaisujen löytämisessä.

– Nuorten eteen tehtävä työ kannat-taa aina: sen tulokset näkyvät usein vasta vuosien päästä, mutta jos työllistämisen avulla ehkäistään yksikin syrjäytymi-nen, niin sanoisin että se on sen arvoista, miettii Hämäläinen. n

hoitajan ja avustajan tehtäviä. Eteva-kun-tayhtymä on Suomen suurin vammais- ja asiantuntijapalveluja tuottava kuntayhty-mä. Syksyn aikana on myös aloitettu si-jaisten välitys Keskisen Uudenmaan Mu-siikkiopistoon. Lisäksi Resina välittää lyhytaikaisia sijaisia KUUMA-kuntiin Järvenpäähän, Keravalle, Mäntsälään ja Pornaisiin. Resinan listoilla on tällä het-kellä 870 keikkalaista.

Resinan kautta on ammattilaisten se-kä alan opiskelijoiden mahdollista saada vaihtelevia ja mielenkiintoisia työtehtä-viä. Mikäli olet kiinnostunut sijaisuuksis-ta, voit jättää hakemuksen Resinan netti-sivuilla www.resina.fi. n

Teksti ja kuva Minna Vuorio

Verkosto-osaaminen ja työ nuorten puolesta palkittiin

Teksti Tuula Alkula

Resina palkittiin Tuottava Idea -kilpailussa


Järvenpään työväenopiston nimi muutet-tiin 1.8.2010 Järvenpään Opistoksi. Opis-ton toiminta ja tehtävät ovat vuosikymme-nien aikana muuttuneet merkittävästi. Uusi vapaan sivistystyön laki määrittää opiston toiminnan entistä laaja-alaisemmin kunta-laisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjäk-si. Laki korostaa myös monikulttuurisuuden

Sormet syyhyävät neule-töihin, mutta eikö oikein muistu mieleen, miten se kantapää tehtiinkään?

Järvenpään kaupunginkirjastossa voi lauantaina 16.10.2010 klo 10–15 harjoitella neulomista. Paikalla on Marttoja neuvo-massa muun muassa miten sukkaan teh-dään kantapää. Mukaan voi ottaa muitakin käsitöitä, jotka ovat jääneet jonkin ongel-makohdan takia kesken ja joiden kanssa tuntee tarvitsevansa apua. Päivän aikana voi seurata myös erilaisten neulontatekniikoi-den työnäytöksiä.

Esillä on kirjaston neule- ja käsityö-aiheisia kirjoja ja lehtiä, joita voi lainata ja joista voi löytää uusia ideoita. Käsityötapah-tumassa on myös mahdollisuus ostaa lanko-ja, tarvikkeita ja valmiita käsitöitä. Martto-jen emännöimässä buffetissa on tarjolla sekä suolaista että makeaa purtavaa, kahvia, teetä ja mehua pientä maksua vastaan.

Tapahtumaan liittyvä käsityöaiheinen näyttely on esillä 4.–16.10. kirjaston auki-

oloaikoina. Kirjasto on haastanut yläkou-lulaiset neulomaan pipoja, joita on myös nähtävillä.

Kantapään kautta kirjastoon -käsityö-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Jär-

venpään kaupunginkirjasto, Järvenpään Opisto, Järvenpään käsintekijät, Taito Uu-simaa ry - Järvenpään käsityökeskus, Jär-venpään Martat, Oranssi Uni ja Riitta Liski. n

Teksti Riitta Kallio

Rohkea ja luova suunnannäyttäjä!

Työväenopistosta Järvenpään Opistoksi

ja kansainvälisyyden edistämistä. Opistot ovatkin nykyisin paikallisia ja alueellisia si-vistystarpeita palvelevia oppilaitoksia. Työ- väenopisto rajaa sanana kävijöistä esimer-kiksi työttömät ja eläkeläiset, jotka ovat jo nyt merkittävä asiakasryhmä ja heidän osuutensa tulee edelleen kasvamaan. Samoin osa nuorista vierastaa työväenopisto-nimeä.

Uusi nimi on otettu hyvin vastaan ja epä-selvyyksiltä on vältytty. Aikaisemmat ja uudet opiskelijat ovat löytäneet opiskelu-paikkansa Järvenpään Opistosta.

Järvenpään Opisto tarjoaa mielenkiin-toisia, maksuttomia luentoja ja monipuo-lisen valikoiman kursseja. Valitse omasi! n

Anna Airaksinen

Kevään kurssilla valmistettiin suolaisia juustokakkuja.

Teksti Anja Kähönen

Kantapään kautta kirjastoonNovita

Kantapää ja muut käsitöiden pulmapaikat voidaan ottaa yhdessä haltuun kirjastossa lauantaina 16.10.2010 klo 10–15.

Luennoissa valittavissa esimerkiksi • Sotahistorian historiaa• Ravitsemustietoutta ikääntyneille• Kaupunkipolku• Itsensä johtamisella onnellisempaan

elämään

Uusia kursseja esimerkiksi seuraavilla nimikkeillä• Musiikin historiaa vuosituhanten takaa• Tanssin siemen• Akvarellimaalaus lyhyesti• Kokeileva grafiikka• Korut kierrätysmateriaaleista• Yhteinen metallityökurssi lapsille ja

vanhemmille• Hopeariipus valamalla• Asuinhuoneen remontointi• Digikuvat kuvakirjaksi• Syksyinen suklaailta• Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi• Hätäensiavun kertaus• Suomi - Finnish for beginners

Lisätietoja: www.jarvenpaa.fi/jarvenpaanopisto, puh. (09) 2719 2498

Teksti Marja-Liisa Lehtiniemi

Aikuislukio vastaa joustavasti erilaisiin opiskelu- tarpeisiin

Järvenpään lukion aikuislinja aloitti toi-mintansa syksyllä 2005 samoissa mo-derneissa tiloissa kuin nuorten lukio-koulutus. Opettajat ovat osin yhteiset päivälukion kanssa.

Aikuislukion opiskelijaksi voivat tul-la kaikki täysi-ikäiset perusopetuksen tai vastaavan oppimäärän suorittaneet. Eri-tyisestä syystä voidaan ottaa alle 18-vuo-tias. Aikuislukio onkin eri-ikäisten ja -taustaisten opiskelijoiden kohtauspaik-ka. Opiskelijana on työssäkäyviä, työttö-miä, ammatillisen tutkinnon suorittanei-ta, lukio-opinnot aiemmin keskeyttäneitä ja eläkeläisiä. Koska opiskelijoiden lähtö-kohdat ovat erilaiset, jokaiselle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

Aikuislukiossa voi olla tutkinto-opiskelijana, jolloin yleensä tavoittee-na on lukion päättötodistus ja ylioppi-lastutkinto tai aineopiskelijana, jolloin opiskellaan oppiaineiden yksittäisiä kursseja ilman tutkintotavoitetta. Ai-neopiskelijana on mahdollisuus esimer-kiksi kehittää työelämässä tarvittavia taitoja ja kerrata tai täydentää aiempia lukio-opintoja. Tutkinto-opiskelijoille opiskelu on ilmaista ja aineopiskelijoille kurssimaksu on 34 euroa/jakso, kuiten-kin enintään 102 euroa koko lukuvuo-si. Työttömien ja opiskelijoiden maksut ovat puolet perusmaksusta.

Kursseja voi opiskella englannissa, ruotsissa, äidinkielessä ja kirjallisuudes-sa, matematiikassa, luonnontieteissä ja humanistisissa aineissa. Lähiopetus jär-jestetään iltaisin maanantaista torstaihin klo 17.30–20.20. Lukuvuosi on jaettu viiteen seitsemän viikon jaksoon. Li-säksi kursseja on mahdollista suorittaa itsenäisesti ja verkko-opiskeluna.

Ylioppilastutkintoon ilman lukio-opintojakinAmmatillisen tutkinnon suorittaneen ei välttämättä tarvitse suorittaa lain-kaan lukio-opintoja, jos haluaa suo-rittaa ylioppilastutkinnon. Vähintään 2½-vuotisen ammatillisen perustutkin-non suorittaminen antaa suoraan osal-listumisoikeuden ylioppilastutkintoon. Alle 2½-vuotisen ammatillisen tut-kinnon suorittaneelta edellytetään li-säopintoja, mutta ei koko lukion op-pimäärää. Käytännössä moni opiskelee kuitenkin niitä aineita, joihin osallistuu ylioppilastutkinnossa.

Varsinaiset ilmoittautumispäivät ovat elokuussa, mutta ilmoittautumisia ote-taan vastaan myös lukuvuoden aikana. Opinnot alkavat tällöin aina seuraavan jakson alussa. n

LisätietojaJärvenpään lukion aikuislinjaLukionkatu 104410 Järvenpää(09) 2719 2509email: [email protected]/veraja/jarvenpaa/aikuislinja


Kaarisola-Kulo opiskeli alun perin viu-lunsoittoa, musiikin teoriaa ja musiikki-kasvatusta. Päästyään Sibelius-Akatemiassa Anita Välkin laululuokalle, laulu vei nuo-ren opiskelijan mukanaan.

– Lied on ensirakkauteni laulutaitees-sa. Eräällä laulukurssilla sain lähes uskon-nollisen elämyksen Robert Schumannin Mondnacht-laulusta, Satu Kaarisola-Kulo muistelee.

Lied on Saksassa 1800-luvun alussa syntynyt taidemusiikin laji. Teokset ovat sävellyksinä oopperamusiikkia yksinker-taisempia ja laulullisempia, vaikka toisaalta yksittäinen lied saattaa pitää sisällään ko-konaisen draaman. Lied on myös tekni-sesti vaativa laji, joka edellyttää herkkien

sävyjen, nopeiden voimakkuuksien vaih-teluiden ja hengitystekniikan hallintaa.

Taiteilija, pedagogi ja Värinää-aktiiviSatu Kaarisola-Kulo on opettanut Kes-kisen Uudenmaan musiikkiopistossa 1980-luvun lopulta lähtien. Osa hänen oppilaistaan on sittemmin jatkanut laulu-opintojaan ammatiksi asti.

– Toivon, että työ lahjakkaiden nuor-ten kanssa on kehittänyt ja kehittää minua edelleen niin taiteilijana kuin pedagogina. Näitä kahta puolta ei voi erottaa toisistaan.

Järvenpäässä Satu Kaarisola-Kulo on näkynyt ja kuulunut myös paikallisen Vä-rinää-taiteilijayhteisön riveissä, hän on yhteisön perustajajäseniä.

– Värinää-yhteisö merkitsee ennen kaik-kea ystävyyttä suurenmoisten taiteilijoi-den ja muusikoiden kanssa. Olen kokenut uskomattomia elämyksiä niin valmistus-prosessien aikana kuin konserteissa. Jaam-me myös toistemme huolia ja iloja, hän kertoo.

Pianisti on tärkeä kumppaniSatumaista Liediä -konsertissa Satu Kaa-risola-Kulon kanssa esiintyy pianisti Ka-ri Syväniemi, jonka kanssa syntyi myös An die Musik -levytys viitisen vuotta sit-ten. Laulajan ja pianistin saumaton yh-teispeli antaa teokselle sen sielun, mi-tä Kaarisola-Kulo on opettanut monissa lied-seminaareissakin.

Satumaista Liediä -konsertti alkaa ve-näläisen Modest Mussorgskyn Djetska-ja - Lastenkamarisarjalla. Lisäksi ohjelmis-tossa on Robert Schumannin ja Enrique Granadoksen lauluja. Ranskalaisen Ernest Chaussonin Chanson perpetuelle -teok-sessa laulajan ja pianistin seuraksi liittyy Värinää-jousikvartetti, jossa soittavat avio-mies Heikki Kulon lisäksi Erja Unka-ri, Marja Jukkola ja Tiina Aho-Ero-la. Konsertti huipentuu Richard Straussin neljään lauluun.

– Straussia en olisi voinut mitenkään jättää konsertistani pois. Olen laulanut näitä lauluja paljon viime vuosina, ihan vaan omaksi terapiakseni, rauhoittaakseni lepattavaa sydäntäni.

Sosiaalista vastuuta musiikin kauttaSatu Kaarisola-Kulo lahjoittaa puolet kon-sertin lipputuloista Kirkon Ulkomaan- avun Naisten Pankille ja edistää siten ke-hitysmaiden naisten yrittäjyyttä.

– Naisena ja äitinä minua koskettaa ke-hitysmaiden naisten asema. Tukemalla hei-tä tuen samalla heidän lapsiaan ja kokonai-sia perheitä, Kaarisola-Kulo pohtii. n

Teksti Johanna Kojola

Intohimosta liediinSopraano Satu Kaarisola-Kulo juhlii 50-vuotispäiväänsä konsertoimalla

Minulle syntyi lauluun intohimoinen suhde, joka muuttuu sitä herkemmäksi ja rikkaammaksi, mitä enemmän vuosia kertyy, Satu Kaarisola-Kulo kertoo.

Ahti Kulo

Jo yli sata vuotta junat ovat kuljettaneet järvenpääläisiä säveltäjiä Helsinkiin, alkaen Jean Sibeliuksesta ja jatkuen mm. Joonas Kokkosella, Paavo Heinisellä ja Harri Vuorella. Yksi uskollisimpia junamatkustajia on ollut Juhani Haapasalo, järvenpääläinen urkuri, säveltäjä, pedagogi ja Järvenpään Sibeliusviikkojen Vuoden säveltäjä 2010.

Haapasalon opetustyö Sibelius-Akatemi-assa alkoi heti hänen valmistuttua 1972 ja on jatkunut siitä pitäen huimat jo lähes 40 vuotta! Järvenpäähän Haapasalo muutti perheineen 1975, kun hänet valittiin Jär-venpään seurakunnan kanttoriurkuriksi. Seurakuntatyö jatkui kahdeksan vuoden ajan vaihtuen sittemmin Sibelius-Akate-mian täysiaikaisiin opetushommiin.

– Kun Järvenpäästä tuli viisihenkisen perheemme yhteinen koti, emme ole mi-tenkään osanneet täältä muuallekaan haa-

veilla, vaikka oma työni vaihtui, Haa-pasalo kertoo.

Sibelius-Akatemiassa Haapasalo on pääosin opettanut liturgisen musiikin ja urkujen soittoa. Näihin erikoisaloihin keskittyy valtaosin myös Haapasalon sä-vellystyö: hän säveltänyt muun muassa lu-kuisia koraalialkusoittoja, liturgisia lauluja ja muuta messumusiikkia.

Sysäyksen Juhani Haapasalon valintaan vuoden säveltäjäksi antoi hänen 60-vuo-tispäivänsä alkusyksystä 2010. Juhlakon-sertin järjestelyissä ovat mukana Järven-pään Sibeliusviikkojen lisäksi Järvenpään seurakunta ja Sibelius-Akatemian kirkko-musiikkiosasto. Konsertti kajahtaa Aleksis Kiven päivänä, sunnuntaina 10.10.2010 klo 18 Järvenpään kirkossa.

Esiintymässä on suuri joukko maam-me huipputaiteilijoihin kuuluvia Haapa-salon ystäviä. Ohjelmassa ovat laulusar-jat L. Onervan ja Anna Haavan runoihin,

koraalikantaatti ”Vater unser”, kaksi raa-matuntekstikonserttoa laulajalle ja uruille sekä psalmit 100 ja 118. Kantaesityksenä Susanne Kujala soittaa uruilla kolme me-ditaatiota uruille.

Juhani Haapasalon juhlakonserttiin on vapaa pääsy. Lisätietoa tästä ja muista Sibe-liusviikkojen tapahtumista on ohessa. n

Järvenpääläinen sopraano, laulunopettaja Satu Kaarisola-Kulo valmistautuu Sibelius-viikoilla kuultavaan Satumaista Liediä -konserttiinsa herkällä ja vakavalla mielellä.

Teksti Juhani Airas

Juhani Haapasalo Sibeliusviikkojen vuoden säveltäjäksi

Järvenpään Sibeliusviikot 2010

Su 10.10. klo 18 Järvenpään kirkko. Vapaa pääsyVUODEN SÄVELTÄJÄ JUHANI HAAPASALO (1950–)Nicholas Söderlund, Tuula Hällström, Aulikki Eerola, Pertti Eerola, Erkki Rajamäki, Canzonetta Nova -kuoro, Markku Hietaharju, Susanne Kujala ja Kari Vuola

To 21.10. ja pe 22.10. klo 18.30 Sibelius-Sali (15/10 €)Uutta sirkusta Järvenpäässä!Circo Aereo & Rinneradio: Ruostetta iholla Su 24.10. klo 19 Sibelius-sali (20/10 €) Sopraano Satu Kaarisola-Kulo 50 vuottaKari Syväniemi (piano) ja Värinää-jousikvartettiMussorgsky, Schumann, Granados, Chausson, R.Strauss Puolet tuloista Ugandan Naisten Pankille

Ke 3.11. klo 19 Järvenpään taidemuseo (10/5 €) Karhea – Esa Pietilä, tenorisaksofoniEnnakko: Järvenpään taidemuseo

Su 14.11. klo 18 Sibelius-sali (15/10/5 €)Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteriJohtaja Petri KomulainenSolisti Linda Bärlund, Kuopion viulukilpailun 2010 voittajaSchumann, Sibelius, Schumann

Ke 17.11. klo 19.30 Sibelius-sali (25 €) Vauhdikasta, suurta viihdemusiikkia James Bond-elokuvistaMY NAME IS BONDVantaan ViihdeorkesteriJohtaja Nick Davies, solisti Johanna Försti

Su 28.11. klo 18 Järvenpään kirkkoJ.S. BACH: JOULUORATORIO, kantaatit I–IIICanzonetta Nova, valm. Erkki Rajamäkiorkesteri, solistit, johtaja Aino Koskela

Ma 29.11. klo 18.30 Sibelius-sali (12 €)Koko perheen konsertti RISTO RÄPPÄÄJÄPaavo Kerosuo, Musikaaliseurue Kapsäkki & yhtye

Ke 8.12. klo 19 AinolaSIBELIUKSEN SYNTYMÄPÄIVÄN KONSERTTI

Lippujen ennakkomyynti: Lippupalvelu. Hintoihin lisätään palvelumaksut.Lisätietoja: www.jarvenpaa.fi/sibeliusviikot

Syks

y 20

10 •

kultt

uuri

& v

apaa

-aik

a

NÄYTTELYITÄJärvenpään taidemuseo

13.10.2010–30.1.2011 SKjL 2010 – Suomen kuvataidejärjestöjen liiton vuosinäyttely

13.10.2010–30.1.2011 Tuomas von Boehm – piirustusakatemia

Helmi–toukokuussa 2011

Susanna Autio ja Kaisu Koivisto taidemuseon vieraina

Taidemuseon tapahtumia

Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13

20.10. klo 18 Seiniä vai sisältöä? Nykytaidekeskustelu, vetäjänä Veikko Halmetoja

27.10. klo 18 Von Boehm -luento

3.11. klo 19 KARHEA. Esa Pietilä, tenorisaksofoni. Jazz-konsertti taidemuseolla.Konserttivieraille opastus taidemuseon näyttelyyn klo 18

13.11. klo 12 SYÖTÄVÄN IHANAT VÄRIT! Vauvojen värikylpy -työpaja

14.11. klo 13 Isänpäivä-teemaopastus. Isille vapaa pääsy

27.11. klo 12 GRAFIIKKAA LAPSILLE. Kokeiluja sormiväreillä ja kohopainomenetelmällä

5.12. klo 13 Kulttuurikuntopäivän teemaopastus

22.1. klo 14 Kerro, kerro kuvastin - Muotokuvatyöpaja


7.–20.3. Värinää-viikot. Tapahtumapäivät varmistuvat myöhemmin.


Muutokset mahdollisia. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Tuomas Ravea, puh. 040 315 2908

MUITA NÄYTTELYITÄPrisman rantagalleria

1.9.–30.9.2010 Jenni Forssen, kuvataidetta

1.10.–24.10.2010 Riitta Morri + muita veistoksia ja maalauksia

25.10.–14.11.2010 Pirkko Korpela ja Terttu Niinikoski, keramiikkaa ja posliinitöitä

15.11.–5.12.2010 Majavanpaja, taide ja taidekäsityö

06.12.–31.12.2010 Henna Nirvanpää-Ampuja, taidekäsitöitä (käyttökeramiikkaa)

MUITA NÄYTTELYITÄJärvenpää-talon näyttelytila Järnätti

23.9.–14.10.2010 Terisäätiö, evakkonäyttely

15.10.–07.11.2010 Mia-Maija Hyvönen, maalauksia

08.11.–30.11.2010 Järvenpään Taideseura ry, syysnäyttely

1.12.–22.12.2010 Hanne Lindström ja Marjo Poijärvi, piirustuksia ja tekstiilitaidetta

Järvenpään taidetalo

22.9.–13.10. Maija Manninen, maalauksia

17.10.–10.11. Maarit Kareno ja Raija Lyytinen, maalauksia

14.11.–5.12. Hutri, Lantunen, Pelkonen, Saarela, maalauksia

8.12.–22.12. Eija Tuomela-Lehti, maalauksia

Villa Cooper

20.11.–23.12. Käsintekijöiden joulupuoti ma–pe klo 15–18 ja la–su klo 10–16

TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA20.11. Joulukadun avajaiset

Joulukojut Jannella lauantaisin 20.11., 27.11., 4.12. ja 11.12. sekä 13.12.–23.12. päivittäin.

19.12. Joulumarkkinat

JÄRVENPÄÄ-TALON KONSERTTEJA JA TAPAHTUMIATulossa mm. Kari Tapio, Jari Sillanpää, Katri Helena ja Risto Räppääjä, ks. www.jarvenpaatalo.fi > Tapahtumat

JÄRVENPÄÄN TEATTERIN OHJELMISTOATarpeettomia ihmisiä, ensi-ilta 15.10.

Munaako herra ministeri

Yleisön pyynnöstä – Mulle lovee Ravintola Svengissä 20.11., 25.11. ja 26.11.

Tulossa Loppiaisena 2011 Amadeus

Esitykset: www.jarvenpaanteatteri.fi

Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisätietoja: www.jarvenpaa.fi/tapahtumat

Järvenpäässä tapahtuu

FM Kalle Jämsen aloitti työnsä Järven-pään kulttuurijohta-jana syyskuussa. Työl-le perspektiiviä antaa edellinen pesti Brys-selissä, missä Jämsen johti Suomen kult-tuurivientiä ja tie-dettä edistävää Bene-lux-instituuttia. Hyppy 25 miljoonan asukkaan vaikutusalueesta tänne 39 000 asukkaan kaupunkiin ei Jämseniä pelo-ta, päinvastoin.

– Järvenpää on kokonaisuutena kulttuurisesti minusta aina ollut oikein mielenkiintoinen. Sillä on merkittävä kulttuurihistoria ja nykypäivässäkin sillä on kiintoisa profiili erilaisine tapahtu-mineen ja paikkoineen. On kiva päästä nyt paikallistasolla konkreettiseen teke-miseen käsiksi, Jämsen kertoo.

– Olisi kiva tarjota järvenpääläisille jotain sellaista, mitä ei vielä osata halu-takaan. Haluaisin aikaansaada positiivi-sen kierteen ylöspäin, niin että yllättävät kulttuurikokemukset loisivat elämyksiä, jotka toisivat ihmisen kulttuuritarjon-nan piiriin yhä uudelleen, hän visioi tu-levasta kulttuuritarjonnasta.

– Upean elämyksen voisi juuri nyt saada Circo Aereon ja Rinneradion Ruostetta iholla -esityksestä Järven-pää-talossa lokakuussa. Circo Aereo oli kuuma nimi Belgiassakin ja nyt saamme heidät tänne Järvenpäähän – sitä ei kan-nata missata! n

Teksti ja kuva Anju Asunta

Kalle Jämsen luotsaamaan kulttuuripalveluita

SKjL 2010 -vuosinäyttely 13.10.2010–30.1.2011Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton (SKjL) jokavuotinen, kaikille avoin vuosi-näyttely pidetään syksyllä 2010 ensim-mäistä kertaa Järvenpään taidemuseossa. Vuosinäyttelyyn tarjoaa teoksiaan vuosit-tain noin 400 taiteilijaa. Järvenpään taide-museolla järjestettävän näyttelyn taiteilijat ja teokset valittiin kaksivaiheisella jurytyk-sellä; ensin teoskuvien ja sitten itse teos-

ten perusteella. Näyttelyn juryyn kuului-vat puheenjohtaja Petri Eskelinen, Tuija Arminen ja Hannu Lindholm sekä varalla Ismo Hyvärinen. Näyttelysih-teerinä toimii SKjL:n pääsihteeri Harri Hirvonen. Ensi vaiheessa vuosinäytte-lyyn hyväksyttiin noin 50 nykytaiteilijan teoksia vuosilta 2008–2010.

Tuomas von Boehm – piirustusakatemia 13.10.2010–30.1.2011Järvenpään taidemuseo on saanut kokoel-miinsa Tuomas von Boehmin (1916–2000) teoksia lahjoituksena taiteilijan perikunnalta. Tuomas von Boehm oli yk-si keskeisistä suomalaisen modernismin edustajista, jonka teoksia on säännöllises-ti ollut esillä aina vuodesta 1945. Tuomas von Boehmin taiteelle tunnusomaista on äärimmilleen viety harmoninen sommit-telu. Siinä esitetyn aiheen – henkilön, esi-neen tai maiseman – tilalliset suhteet ovat yhtä merkittäviä kuin esitetyt aiheet itse.

Von Boehmille piirtäminen oli keskeistä. Hän osallistui aktiivisesti Suomen taideyh-distyksen elävän mallin piirustusiltoihin, joissa Järvenpään taidemuseoon lahjoitetut teokset ovat syntyneet. Croquis-piirustus ja piirustusillat olivat osa taiteellista luomistyö-tä, taiteen perustaa, mutta myös taiteilijakol-legoiden luonteva tapaamispaikka.

Yhdessä von Boehmin teosten kanssa on esillä Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin mallipiirroksia ja -maalauk-sia. Molemmille taiteilijoille piirtäminen oli

keskeistä ja Järvenpään taidemuseon koko- elmiin kuuluu lukuisia teoksia, joihin on kuvattu henkilöitä sekä taiteilijoiden lähi-piiristä että kouluajan malleja. n

Teksti Hanna Nikander

Uusinta uutta x 2 taidemuseolla!Järvenpään taidemuseon syksyn näyttelyt esittelevät sekä suomalaisen taiteen että museon kokoelmien uusinta uutta.

Tervetuloa taidemuseoon• Kirjastokatu 8, 04400 Järvenpää

puh. (09) 2719 2827• [email protected]

www.jarvenpaa.fi/taidemuseo• Avoinna syksyllä 2010 ke 14–20,

to–su 11–18• Opastukset ryhmille 15 euroa

Tuomas Hallivuo, ”Sisällä ulkona”, 2009, etsaus, akvatinta, carborundum, kuivaneula.

Tuomas Hallivuo

Tuomas von Boehm, Alastonmalli, luonnos, 1980-luvun loppu -1990-luku, pastelli.

Hanna Nikander/Järvenpään taidemuseo

seurat, tuusulanjärvi, ulkoilumaastot ja kaupungin ... › jarvenpaa › attachments ›...

Documents