seo-r emotionaalisen kehityksen asteikko kehitysvammaisia...
TRANSCRIPT
SEO-R2
Emotionaalisenkehityksenasteikkokehitysvammaisiavarten–Tarkistettuversio2Arviointityökalu
TämänjulkaisunovattuottaneetyhteistyössäSEN-SteunpuntExpertisenetwerkenvzwsekäGentinammattikorkeakoulunosaamiskeskusE-QUAL.
SteunpuntExpertisenetwerkenvzw(SENvzw)koordinoijaedistäävammaisuuteenliittyvänasiantuntemuksenkehittämistä,yhdistämistäjalevittämistä.SitenSENonmukanaedistämässähelposti
saatavan,laadukkaanjakattavanmonialaisenvammaistuentarjontaa.SENtoimiilinkkinävammaistyönerisektoreillatyöskenteleviensosiaalialanammattilaistenvälilläpäämääränäänasiantuntemuksenjakaminen
javaihtaminen.
SENvzwonFlanderinvammaisviranomaisenVAPH:nhyväksymäjatukemavoittoa
tavoittelematonyhteisö.
HoGentonjulkisoikeudellinenammattikorkeakoulu,jokapanostaaopetukseen,tutkimukseen,palveluihinjataiteidenharjoittamiseen.HenkilökuntansajavalmistuneidenopiskelijoidensaasiantuntemuksensekätutkimuksensaarvouttamisenkauttaHoGenthaluaaollamukanarakentamassakriittistä,luovaajaavointayhteiskuntaa.IhminenjaHyvinvointi-tiedekuntaonyhteiskunnallisestiosallistuvaHoGentinyksikkö,jonka
painopisteonterveydenhuollossa,psykososiaalisessatyössäjaopettajankoulutuksessa.Tiedekuntahaluaaerottautuavahvallasuhteellatyökenttään,innokkaallatutkimusasenteella,
suuntautumallamonialaisuuteensekäantamallatilaainnovatiivisuudellejaluovuudelle.
www.hogent.be/[email protected]
Kirjoittajatovatpyrkineetparhaansamukaanesittämääntässäkirjassamahdollisimmanpaikkansapitäviäjaajankohtaisiatietoja.Kirjoittajiataikustantajaaeivoidaasettaavastuuseenmahdollisistahaitoista,joitakirjanmahdollisetepätäydellisettiedotsaattavataiheuttaalukijoille.
FilipMorisse&AntonDošen(Toim.)
Emotionaalisenkehityksenasteikkokehitysvammaisiavarten
Arviointityökalu
SEO-R2
Tarkistettuversio2
VersionSEO-R2(2015)ovattarkistaneetFilipMorisse,AntonDošen,ClaraDeRuysscher,LeenDeNeve,LeoAudenaert,HildeZevenbergen,SoetkinRoskam,LienClaes,LeenPoppe,
StijnVandevelde&ClaudiaClaes(toimitusneuvosto).YhteistyössämukanaolivatJolandaVonk,TanjaSappok,JosMaet,MoniqueVandeVijver,GardVanGastel,KarenVandebuerie,OliviaDeKeyser,HilkeJespers,Sabrine
RoelandtjaAnneliesVerellen.
VersioSEO-R(2012)perustuiAntonDošeninkehittämäänSEO-kaavioon,jonkatyöstivätAntonDošeninvalvonnassaLienClaesjaAnneVerduyn(toim.)(2012).
YhteistyössämukanaolivatSoetkinRoskam,JoDeRidder,ThierryDooms,EvyHeyvaert,JosMaet,EllenRogge,KarineUyttersprot,JokeVanderPoten,MoniqueVandeVijver,GardVan
Gastel,KarenVandebuerie,IngeborgVermoesenjaIngeWillem.
SEO-mallin(1990)kehittiAntonDošen.
FilipMorisse&AntonDošen(toim.)SEO-R2:Emotionaalisenkehityksenasteikkokehitysvammaisiavarten–Tarkistettuversio2
Antwerpen-ApeldoornGarant2016
Kannensuunnittelu:DanniElskens|Koloriet
Kuvitus:PhilippeBossensSuomennos:SannavanLeeuwen
©SteunpuntExpertisenetwerkenv.z.w.,HogeschoolGent&Garant-Uitgeversnv
Kaikkioikeudetpidätetään.Laissanimenomaisestimäärättyjäpoikkeuksialukuunottamattamitäänosiatästäjulkaisustaeisaamonistaa,tallentaaautomatisoituihin
tietojärjestelmiintaijulkaistamillääntavallailmankirjoittajienjakustantajannimenomaista,etukäteenkirjallisenaantamaalupaa.
Garant
Somersstraat13-15,B-2018AntwerpenKoninginnelaan96,NL-7315EBApeldoorn
www.garant-uitgevers.be [email protected] [email protected]
SISÄLLYS
Alkusanat 7
Johdanto 9
Kaavio 11
1. Asteikonkehittäminen 15
2. Kohderyhmä 19
3. Tavoitteet 21
4. Asteikonrakenne 294.1. Osa-alueet 294.2. Näkökulmat 33
5. Asteikonkäyttö 355.1. Yleisiähuomautuksia 355.2. Ohjeitaarviointiin 36
5.2.1. Yleistä 365.2.2. Perusedellytykset 365.2.3. Arviointilomakkeenluettavuus 375.2.4. Työvälineet 375.2.5. Ennenarviointia 385.2.6. Arvioinninaikana 385.2.7. Arvioinninjälkeen 40
6. Psykometrisetominaisuudet 476.1. TutkimusSEO:npsykometrisistäominaisuuksista 47
6.1.1. SEO:njaVABS:nsisäinenkonsistenssijakonvergenttivaliditeetti 476.2. TutkimusSEO-R:npsykometrisistäominaisuuksista 48
6.2.1. Sisäinenkonsistenssijaarvioitsijoidenvälinenluotettavuus 48
6 SISÄLLYS
6.2.2. Sisäinenkonsistenssi,konvergenttivaliditeettijaasiantuntijavaliditeetti496.3. TutkimusSEO-R²:nkonseptiversion
psykometrisistäominaisuuksista 50
Arviointilomake 53
Käsiteluettelo 105
Lopuksi 121
Kirjallisuus 123
ALKUSANAT
Kiinnostukseni kehitysvammaisten emotionaalista kehitystasoa kohtaan heräsi, kun olinlastenpsykiatrinamukanamonialaisessatiimissähoitamassakehitysvammaisialapsia,joillaesiintyi käyttäytymishäiriöitä ja psyykkisiä ongelmia. Kun yritin päästä sisään lastensisäiseenkokemusmaailmaanjaselittääjaymmärtääheidänkäyttäytymistään,huomasin,että kognitiivisen kehityksen lisäksi merkittävässä roolissa oli myös emotionaalinenkehitys.Totesin,ettänäillä lapsilla tunne-elämäsaattoiollakehittynytkognitiivista tasoaheikommin. Emotionaalisen kehitystason arvioinnista oli hyötyä sekädiagnosointiprosessissa että lasten hoitostrategian suunnittelussa (Došen 1983). Lastenemotionaalisen kehityksen taso määräsi usein, millaista adaptiivista ja maladaptiivistakäyttäytymistä ja psyykkisiä oireita lapsella esiintyi. Näiden huomioiden pohjalta syntyiSEO,malliemotionaalisenkehitystasonarviointiavarten(Došen1990).
Jo pian saatiin huomata, että kun emotionaalisen kehityksen taso otettiin huomioon,kehitysvammaisten käyttäytymisongelmaisten lasten ja aikuisten tutkimukseen,diagnostiikkaan ja hoitoon avautui uusi ulottuvuus. Aihetta käsittelevien julkaisujen,seminaarien jakurssienmyötäkäyttäytymisenasiantuntijoidenkiinnostusemotionaalistakehitystasoa ja SEO-kaavion soveltamista kohtaan kasvoi nopeasti. Sitä mukaa kunemotionaalinen kehitys ja SEO kasvattivat merkitystään kehitysvammaisten hoidossa,meiltä alettiin pyytää yhä useammin ohjeita ja yksityiskohtaisempaa selitystä SEO:nperusajatuksista. Siksi käynnistimme Belgiassa SEN-SEO-projektin (SEN - SteunpuntExpertiseNetwerken), jonka tavoitteena oli mm. parantaa SEO-mallin käytettävyyttäkäytännössä.YksiprojektintuloksistaoliSEO-R(lyhennesanoista"SchaalvoorEmotioneleOntwikkeling–Revised",emotionaalisenkehityksenasteikko–tarkistettuversio).
8 ALKUSANAT
SEO-Rsisälsimuutoksia ja lisäyksiä, joitaolivatteoriapohja,käyttöohjesekäkuvaus,mitäkullakinosa-alueellajaväittämällätarkoitettiin.AlkuperäiseenSEO-malliintehdytlisäyksetperustuivat eri alojen asiantuntijoiden kokemuksiin SEO:sta käytännön työssä. Nyt kunSEOonollutkäytössäjokaksikymmentävuottajaparantunutentisestäänSEO-R:nmyötä,luulen, että se voi jättää kokeiluvaiheen taakseen ja sitä voidaan kutsua mallin sijastaasteikoksi. Myös sen luotettavuus ja validius on tutkittu ja hyviksi havaittu, ja olemmeedenneet uuteen ja täysin tarkistettuun versioon, SEO-R²:een. Asteikon ei edelleenkäänole tarkoitus olla diagnosointityökalu, vaan se on apuväline keskustelua ja yhteistyössätapahtuvaaemotionaalisenkehitystasonarviointiavarten.
MonetihmisetovattehneetlujastityötäSEO-R²:neteen.Olentoimitusneuvostonjäsenillejakaikillemuilletyöpanoksensaantaneillehyvinkiitollinenkaikestatehdystätyöstä.
Prof.em.dr.AntonDošenHelvoirtissalokakuussa2015
JOHDANTO
Tämäohjekirjanenon tarkoitettu apuvälineeksi ammattilaisille SEO-R²:n (Emotionaalisenkehityksen asteikko kehitysvammaisia varten, tarkistettu versio 2) oikeaa tulkitsemistavarten.Kirjasisältääseuraavatluvut:1. Asteikonkehittäminen2. Kohderyhmä3. Tavoitteet4. Asteikonrakenne5. Asteikonkäyttö6. Psykometrisetominaisuudet
"Emotionaalisen kehityksen asteikko – tarkistettu versio 2" on työkalu, joka auttaaarvioimaan kehitysvammaisen henkilön emotionaalista kehitystä. Koska kohderyhmäätulee lähestyä integratiivisesti, on paikallaan muistaa, että ihminen kehittyy myösbiologisesti,kognitiivisesti,sosiaalisesti,kulttuurillisesti,kielellisestijaniinedelleen.Myöshenkilön "elämänkokemus" vaikuttaa suuresti integratiiviseen kuvaan, joka hänestävoidaanhahmotella.SEO-R²-arvioinnintavoiteonsaadakäsityshenkilönemotionaalisestakehityksestä. Siitä saatavan tiedon perusteella voidaan määrittää lähtökohdat, jottakehitysvammaiselle henkilölle annettava tuki voidaan suunnitella oikein emotionaalisetperustarpeethuomioonottaen.Arvioitsijakeskusteleepuolistrukturoidunhaastattelunpohjaltaeri ihmistenkanssa, joillaon kyseisen kehitysvammaisen henkilön tilanteesta erittäin hyvä käsitys. Haastattelu onjaoteltu kolmeentoista osa-alueeseen, joista kukin käsittelee tiettyä emotionaalisenkehityksenaluetta.Tämäontärkeäaspektiyleiskuvanmuodostamisessa,diagnosoinnissajaannettavassatuessa.Asteikon perustana on ihmisen normaali kehitys siten kuin se on kuvattu tärkeimmissäkehitystäselittävissäteorioissa.Useimpienkirjoittajienmukaanseeteneevaiheittain(ks.Došen 2014, s. 58). Kehitysvammaisilla kehitys etenee yleensä hitaammin ja pysähtyy
10 JOHDANTO
kehitysvamman vakavuudesta riippuen 0–12-vuotiaan tasolle. Normaalisti kehitystietenkin jatkuu senkin jälkeen. Ihmiset kehittyvät läpi koko elämänsä. Psykologisen jafysiologisen kehittymisen perusteella ihmiselämä voidaan jakaa tiettyihin vaiheisiinsyntymästä kuolemaan saakka. Kehitysvammaisten tutkimusta ja diagnostiikkaa vartenasteikko on tehty 12 vuoden kehitysikään asti. "Normaalisti" kehittyvillä lapsilla tunne-elämän kehitys kulkee yleensä rinnakkain kognitiivisen ja sosiaalisen kehityksen kanssa.Kehitysvammaisella lapsella nämä psykososiaaliset alueet kehittyvät usein eri tahtia(Došen2005,Sappokym.2013).
KAAVIO
Kaavio.SEO-R:synteesi
osa-alue1 2 3 4 5 6 7
taso
ADAPTAATIO0–6kk
Löytääomankehonjakäsitteleeärsykkeitä.
Onkontaktissalähiaistienkautta.
Oppiisäätelemäänsisäisiäjännitteitä.
Käsitteleeympäristöäpuhtaastiaistienkautta:mitäeinäy,sitäeiole.
Osoittaa,kuntietytärsykkeet(ulkoisetjasisäiset)tekevätolonepämukavaksi.
Eiosoitaluonnostaanhuomiota"vertaisilleen".
Eikiinnostuesineistä.
SOSIAALIS-TUMISEN1.VAIHE6–18kk
Löytääympäristönomankehonkautta.
Hakeekontaktialähi-jakaukoaistienkautta.
Hakeekontaktiaympäristönkanssa"tärkeänihmisen"turvistakäsin.
Esinepysyvyyskehittyy.
Pelkääeroa"tärkeästäihmisestä".
Onkiinnostunut/alkaakiinnostua"vertaisistaan".
Käsitteleesaatavillaoleviaesineitä.
YKSILÖLLIS-TYMISEN1.VAIHE18–36kk
Ontavoitteellisestiyhteydessäympäristöönomankehonkautta.
Hakeekontaktiapääasiassakaukoaistien,esineidenjapuheenkautta.
Omatahtokehittyy,taisteleeautonomiastaan,"minä"kehittyy.
Käyttääsiirtymäobjektia. Pelkääautonomianmenettämistä.
Alkaapyrkiävuoro-vaikutukseen"vertaistensa"kanssa.
Tutkiiesineitä.
MINÄ-TIETOISUUS3–7vuotta
Näkeeomankehonmaailmankeskipisteenä.
Hakeekontaktiapuheenjaluovuuden(leikki,mielikuvitus)kautta.
Tekeealoitteitatoistenihmistenjatoimintojensuuntaan.
Voitunteaolonsaturvalliseksitutussaympäristössäilmantuttuaihmistä/toimintaa.
Pelkäämenettävänsä"tärkeänihmisen"hyväksynnän.Pelkääepäonnistumista.
Antaasisältöäyhdessäololle"vertaisensa"kanssa.
Tekeeuusiaesineitä(luovuus,kekseliäisyys).
REALITEETTI-TAJUNKEHITTYMI-NEN7–12vuotta
Suhtautuurealistisestiomaankehoon.
Hakeekontaktiasosiaalistenjakognitiivistensuoritustenkautta.
Hakeeomaapaikkaajarooliasosiaalisessaympäristössä.
Voitunteaolonsaturvalliseksituntemattomassaympäristössä/tuntemattomienihmistenkanssa.
Pelkää,etteitulehyväksytyksi.
Kykeneeyhteistyöhön"vertaistensa"kanssa.
Käyttääesineitätarkoituksellisestipäämääränsaavuttamiseksi.
Suhtautuminenomaankehoon
Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin"
Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa
Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys
Pelot Suhtautuminen"vertaisiinsa"
Suhtautuminenesineisiin
osa-alue8 9 10 11 12 13
taso Kommunikaatio Tunteideneriytyminen Aggressionsäätely Vapaanajan käyttö–leikin
kehittyminen
Moraalinkehittyminen Tunteidensäätely
ADAPTAATIO0–6kk
Sääteleesisäisiäjännitteitäemotionaalisillasignaaleilla.
Osoittaakiihtymystäjarentoutumista.
Reagoivälittömästijakiivaasti,josärsykkeitäonliikaatailiianvähän.
Kokeetoiminnanaistienvälityksellä.
Omatuntoeiolevieläkehittynyt.
Säätelytapahtuuautonomisenhermostonkautta,pääasiassavireystilanpohjalta.
SOSIAALIS-TUMISEN1.VAIHE6–18kk
Kommunikoisaadakseenkontaktin.
Osoittaaselvästieronhyvänjaepämukavanolonvälillä.
Onkontrolloimattomastiaggressiivinen/destruktiivinenympäristöäkohtaan,pääasiassa"tärkeääihmistä"kohtaan.
Leikkiihyvinyksinkertaisiakontaktileikkejä.
Omaaomatuntoaeiole,mutta"tärkeänihmisen"fyysinenläsnäoloedustaasääntöjä.
Säätelytapahtuupääasiassavuorovaikutuksessa"tärkeänihmisen"kanssa.
YKSILÖLLIS-TYMISEN1.VAIHE18–36kk
Kommunikoikertoakseenjotakin.
Osoittaapääasiassaminäkeskeisiätunteita:mielihyvän,kiukun,pelonlisäksinytmyösylpeyttä,mustasukkaisuutta,surua.
Onkontrolloimattomastiaggressiivinen/destruktiivinenympäristöäkohtaan,pääasiassa"tärkeääihmistä"kohtaan.
Hakeeleikissärajoja. Ulkoinenomatuntokehittyy.
Säätelytapahtuuitsemääräämisenjaulkoisensäätelyntasapainonkautta.
MINÄ-TIETOISUUS3–7vuotta
Haluaajaosaakertoaomiatarinoita/omistakokemuksistaan.Käyttäämielikuvitustakommunikoidessaan.
Näyttäätunteitanytmyössuhteessatoisiinihmisiin:tyytyväisyyttä,onnellisuutta,orastavaaempatiakykyä,orastavaahäpeäntunnetta,epäonnistumisenpelkoa,syyllisyyttä.
Onkontrolloidustiaggressiivinenfrustraationaiheuttanuttahenkilöäkohtaan.
Leikkiimielikuvitusleikkejä.
Omatuntokehittyyulkoisestasisäiseksi.Sosiaalistennormientajujaempatiakykyalkavatkehittyä.
Säätelytapahtuukasvavienego-aspektienkautta.Osaajopaljonitse,muttatarvitseemoneenasiaanvielätoisia(esim.rauhoittaminen,innostaminen,rajoittaminenjne.).
REALITEETTI-TAJUNKEHITTYMI-NEN7–12vuotta
Keskusteleetodellisistaaiheista.
Osoittaanytmyösempatiaa,omanarvontajua,sosiaalistapelkoa,häpeää.
Kykeneejokontrolloimaanjatukahduttamaanaggressioitaparemmin.
Ryhmässäleikitäänyhäenemmänyhdessä.
Sisäinenomatuntokehittyy.
Säätelytapahtuupikemminitsekontrollinkautta.
1.ASTEIKONKEHITTÄMINEN
Anton Došen julkaisi vuonna 1990 "apuvälineen emotionaalisen kehitystasonmäärittämiseksi verrattuna muuhun kehitykseen" (Došen 1990, s. 93). Kysymyslomakekäsitti seitsemän tunne-elämän osa-aluetta, joista kunkin sisällä erotettiin kolmekehitystasoa.Vuonna2007mallialaajennettiinkymmeneenosa-alueeseen,jotkaolijaettuviiteenkehitystasoon.Kullekintasollemääriteltiinkolmeerityisominaisuutta(Došen2007).Kehitystasojenerityispiirteitäluonnehdittiinapukysymystenavulla.Kymmenenosa-aluettaolivat:1. Suhtautuminenomaankehoon2. Suhtautuminenaikuisiin3. Omanitsensäkokeminen4. Esinepysyvyys5. Pelot6. Suhtautuminenikätovereihin7. Suhtautuminenesineisiin8. Kielellinenviestintä9. Tunteidenilmaisuneriytyminen10. Aggressionsäätely
Emotionaalisenkehityksenviisitasoajaniihinliittyvätapukysymyksetonesitettyseuraavassataulukossa.
Taso Apukysymys
1.Adaptaatio Tasapainovs.epävakaus
2.Sosiaalistumisen1.vaihe Luottamusvs.epäluottamus
3.Yksilöllistymisen1.vaihe Autonomiavs.riippuvuus
4.Minätietoisuus Oma-aloitteisuusvs.varautuneisuus
5.Realiteettitajunkehittyminen Itseluottamusvs.huonommuudentunne
16 ASTEIKONKEHITTÄMINEN
Tämän kyselylomakkeen pohjalta kehitettiin "Schaal voor Emiotionele Ontwikkeling -Revised(SEO-R)"("Emotionaalisenkehityksenarviointiasteikko–tarkistettuversio")(Claes& Verduyn 2012). SEO-R:n tavoite oli olla helppotajuisempi ja käyttäjäystävällisempikeskustelutyökalu kehitysvammaisten emotionaalisen kehityksen arvioinnissa. Niinkutsuttuun SEN-SEO-projektiin (katsowww.sen-seo.be) osallistui tiiviissä yhteistyössä 15asiantuntijanydinryhmä,jollaolilaajateoreettinentaustajakäytännönkokemustaSEO:nkäytöstä.
Muokkausprojektiavartenkoottiintoisaaltaasiantuntijoidenkliinisiäkokemuksia,toisaaltainventoitiin olemassa olevaa kehityspsykologian ja erityispedagogiikanammattikirjallisuuttajatyökaluja.TärkeimmätinspiraationlähteetolivatFEAS(FunctionalEmotional Assessment Scale, Greenspan 2001), Kohnstammin (2002) ja Verhofstadt-Denèven ym. (2003) kehityspsykologinen kirjallisuus, Timmers-Huigensin teos (1998),ComVoor (Voorlopers in Communicatie, Verpoorten ym. 2007) sekä ESSEON(Experimentele Schaal voor de beoordeling van het Sociaal-EmotioneleOntwikkelingsNiveau, Hoekman ym. 2007). Ydinryhmässä (vähintään) yhden jäsenenvastuullaolikäydäläpiyhdentekijänkirjallisuustaitiettytyökaluSEO:nolemassaolevienkohtien testaamiseksi jauusien lisäämiseksi.Arvioinnissaolivat kriteereinämerkittävyys,relevanssi, selkeys, konkreettisuus ja arvioitavuus. Tämän jälkeen muokattu asteikkoannettiin arvioitavaksi palauteryhmälle, johon kuuluvat "ulkopuoliset" asiantuntijat eivätolleet mukana SEO-R:n muokkausprosessissa mutta olivat periaatteessa ilmaisseethalukkuutensa osallistua SEN-SEO-projektiin. Arviointi tapahtui fokusryhmien pohjalta.Lopuksi asteikon pilottiversiota kokeiltiin erilaisissa kehityvammaistyötä tekevissäorganisaatioissa. Käyttökokemusten perusteella tehtiin vielä muutamia muokkauksia,ennen kuin SEO-R:n lopullinen versio syntyi. Muokkaustyötä valvoi tiiviissä yhteistyössäprof.em.dr.AntonDošen.
SEO-R-versiossaemotionaalisenkehityksenviisitasoasäilytettiin,muttakyselylomakkeenkymmenenosa-aluettamuokattiin täysin uusiksi. Kehitystasojen tyypilliset ominaisuudetkorvattiin osa-alueittain suuremmalla määrällä väittämiä kehitystasolle ominaisestakäyttäytymisestä,janejaettiinkolmenerinäkökulmanmukaan:ydin,kehitysjaesimerkit(tarkemmin jäljempänä tässä oppaassa). Lisäksi mukaan tuli kolme uutta osa-aluetta:"vapaan ajan käyttö ja leikin kehittyminen", "moraalin kehittyminen" sekä "tunteidensäätely".
Lopulta kuusi osa-aluetta sai tässä versiossa uuden nimen. Toista osa-aluetta("suhtautuminen aikuisiin") laajennettiin suhtautumiseksi "emotionaalisesti tärkeisiinihmisiin".
17ASTEIKONKEHITTÄMINEN
Neljäs osa-alue ("esinepysyvyys") ei käsittele ainoastaan esinepysyvyyden kehittymistä,vaan sitä laajennettiin käsittämään myös suhtautuminen muuttuvaan ympäristöön.Kuudennesta osa-alueesta ("suhtautuminen ikätovereihin") tuli "suhtautuminen'vertaisiinsa'". Kahdeksatta osa-aluetta ("kielellinen viestintä") laajennettiin yleisesti"kommunikaatioksi",jottamyösei-kielellinenviestintäsaatiinmukaan.Yhdeksännelläosa-alueella"tunteidenilmaisuneriytyminen"vaihtui"tunteideneriytymiseksi".
Vaikka SEO-R kartoittaa pääasiassa emotionaalista kehitystä, tietyillä osa-alueilla onemotionaalisen ulottuvuuden lisäksimyös kognitiivinen ja sosiaalinenulottuvuus (Došen2015).Tätähavainnollistaaseuraavataulukko.
Ulottuvuus Osa-alue
Emotionaalinenkehitys 1,3,5,9,13
Kognitiivistenjaemotionaalistenjärjestelmienintegraatio 4,8,11
Sosiaalinenkehitys 2,6,7,10,12
Periaatteessa voidaan yleistää, että käytännössä kaikilla osa-alueilla kahdellaensimmäisellä kehitystasolla tunnistettavimpia ovat emotionaalisen kehityksen piirteet,kun myöhemmillä tasoilla kognitiiviset ja sosiaaliset näkökulmat lisääntyvät.
SEO-Rkattaaseuraavat13emotionaalisenkehityksenosa-aluetta:1. Suhtautuminenomaankehoon2. Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin"3. Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa4. Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys5. Pelot6. Suhtautuminen"vertaisiinsa"7. Suhtautuminenesineisiin8. Kommunikaatio9. Tunteideneriytyminen10. Aggressionsäätely11. Vapaanajankäyttö–leikinkehittyminen12. Moraalinkehittyminen13. Tunteidensäätely
18 ASTEIKONKEHITTÄMINEN
Vuosina 2011–12 tehtiin tieteellinen tutkimus SEO-R:n reliabiliteetista arvioitsijoidenvälillä (ks. luku VI), mikä antoi sysäyksen osa-alueiden 9 ("tunteiden eriytyminen"), 10("aggression säätely") ja 13 ("tunteiden säätely") perusteelliseen tarkistamiseen. Tämätoimi pohjana SEO-R²-versiolle, jossa samat kolmetoista osa-aluetta säilyttiin. Lisäksiasiantuntijaryhmä haastatteli SEO-R:n käyttäjiä Belgiassa ja Alankomaissa. Psykologit jaerityispedagogit, joilla oli SEO-R:n käytöstä runsaasti kliinistä kokemusta, esittiväthuomautuksia,lisäyksiäjakriittisiäkysymyksiä.SEO-R:ntarkistuksentuloksenasyntyiSEO-R2,jonkavaliditeettiapuolestaantutkittiinvuonna2015(ks.lukuVI).
MitenSEO-R²jaSEO-Reroavattoisistaan?− Osa-alueet9,10en13tarkistettiinperusteellisesti.− Arviointiasteikkotarkistettiinperusteellisestikäyttäjienhaastattelujenperusteella.− Asteikostapyrittiintekemäänkäyttäjäystävällisempitarkistamallaja
laajentamallakäyttöohjettatuloksenmäärittämisenjaprofiilientulkinnanosalta.− Käyttöohjeeseenlisättiinkuvauksettieteellisistätutkimuksista,jotkatehtiin
SEO-R:npsykometrisistäominaisuuksista(luotettavuus)jaSEO-R²:nvaliditeetista(ks.lukuVI).
− Verkkoversioonsaatavillaosoitteessawww.sen-seo.be
2. KOHDERYHMÄ
Asteikko on tarkoitettu kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten emotionaalisenkehityksenarviointiin.Asteikonperustanaonlapsen"normaali"emotionaalinenkehitys0ja 12 ikävuoden välillä. Voidaan olettaa, että kehitysvammaiset käyvät läpi samatemotionaalisenkehityksenvaiheetkuinkaikkimuutkinihmiset.Kuitenkin,kutenedelläjoonmainittu,kehityseteneeheillähitaamminjapäättyyaikaisemmin.
Arviointimenetelmän laajempi soveltaminen myös muihin kohderyhmiin kuinkehitysvammaisiin on erittäin kiinnostava mahdollisuus, mutta tällöin asteikkoa olisilaajennettava12–18 ikävuodenkehitysikäänsaakka(Došen2005;Vonk&Hosmar2009).Käyttöalueen laajentaminen saa meiltä kannatusta, koska uskomme, että tunne-elämäkehittyy samalla tavalla kaikilla ihmisillä, oli heillä kehitysvammaa tai ei (Sroufe 2005,Izard,Youngstromym.2006).Tässäyhteydessäsovellammekuvattuaasteikkoakuitenkinvainkehitysvammaisiin.
Käyttäytyminen saattaa joskus olla hyvin rasittavaa, mutta silti normaalia tietyllekehitysvaiheelle (adaptiivinen käyttäytyminen). Joskus kehitysvaiheeseen kuuluva käyt-täytyminen voidaan katsoa sopeutumattomaksi (maladaptiivinen käyttäytyminen), jos seon voimakasta, toistuvaa ja pitkäkestoista niin että vuorovaikutus ympäristön kanssahäiriintyy jaelämänlaatuvaarantuu.Psykiatrisestahäiriöstäpuhutaanvastakunonkysepysyvämmästäsopeutumattomastakäyttäytymisestä,jokaeiliityvaintiettyihinarkipäiväntilanteisiin. Käyttäytymisen jatkumo ulottuu adaptiivisesta käyttäytymisestä sopeu-tumishäiriön kautta käyttäytymishäiriöön (Došen 2014). Tämä asteikko kartoittaapääasiassa adaptiivista käyttäytymistä. Esimerkit, joita jokaisen osa-alueen jakehitysvaiheen yhteydessä annetaan, kuvaavat kehitysvammaisen nuoren ja aikuisennormaaliakäyttäytymistä.
Motorisia, sensorisia taipsyykkisiä/psykiatrisiaongelmiaeiotetaarvioinnissa lukuun.Onkuitenkin hyvä tietää, että tällaiset lisävammat saattavat värittää emotionaalistakehitysprofiiliajatehdäarvioinnista(vielä)vaativampaa.
20 KOHDERYHMÄ
Koska asteikolle on kysyntää myös muiden kohderyhmien osalta, Belgiassa jaAlankomaissaonaloitettuvarovaisiakokeilujaasteikonsoveltamiseksiaivovauriopotilaille,autismikirjonhäiriöstäkärsivillenormaalilahjakkaillehenkilöille, lastensuojelunasiakkaillejne.Periaatteessatälleeioleestettä,muttatutkimuksiaaiheestaeiolevielätehty.
3. TAVOITTEET
Arviointiasteikko auttaa ammattilaista sovittamaan tuen asiakkaan tarpeita vastaavaksi.Kokonaiskuva asiakkaasta ja diagnostiikka kulkevat jatkuvasti käsi kädessä hänelletarjottavan tuen ja hoidon kanssa. Sillä tavoin tuki saadaan vastaamaan paremminasiakkaan senhetkisiä emotionaalisia tarpeita psyykkisen terveyden ja elämänlaadunparantamiseksi.
Sopivintukimuotovoidaantoteuttaakussakinkehitysvaiheessaseuraavistalähtökohdistakäsin(DeNeve&MarrecauteoksessaClaesym.2012):− Läheisyys− Rutiinitjarajat− Toiminta− Kommunikaatio− Ongelmakäyttäytyminen
Seuraavakaavioantaayleiskuvankaikistaviidestäkehitystasostanäidenlähtökohtienpohjalta(Claesym.2012,s.70–71):
Arviointiasteikolleonasetettuseuraavattavoitteet(Došen2014):− Määrittääemotionaalisetperustarpeet,jottaniihinvoidaanvastataajoissaja
asianmukaisellatavalla− Yhdenmukaistaavanhempienjaerivammaistyöntekijöidenreagointitapaa− Ohjatavanhempiajavammaistyöntekijöitätukemaanpsykososiaalistakehitystä− Parantaaarviointia,diagnosointiajahoidontarpeenmäärittämistä− Kehittääkäyttäytymishäiriöidenjatunne-elämänongelmienkuntoutusmalleja− Parantaavammaisillehenkilöilleannettavantuenjasenmyötäheidänelämänsä
laatua− Edistäätieteellistätutkimusta
TASO1Adaptaatio(0–6kk)
TASO2Sosiaalistumi-sen1.vaihe(6–18kk)
TASO3Yksilöllistymisen1.vaihe(18–36kk)
TASO4Minä-tietoisuus(3–7vuotta)
TASO5Realiteettitajunkehittyminen(7–12vuotta)
Apu-
kysymys
Tasapainovs.
epävakaus
Luottamusvs.
epäluottamus
Autonomiavs.
riippuvuus
Oma-aloitteisuusvs.
varautuneisuus
Itsevarmuusvs.
huonommuudentunne
Etäisyysjalähe
isyys
WE-dentityEhdoittaarvostava/tasavertainensuhdeLäheisyysjaresponsiivisuusSaatavillaoleminenYhdessäOLEMINENTunneperäinensynkroniaValppaustahdin,signaaliensuhteenSäätelyvähimmäistasapainonlöytämiseksi
WE-dentityEmotionaalinensaatavillaoleminen"Luotettavuussuhde"emotionaaliseentankkaukseenLäheisyysetäämpääLuovillakeinoillaapuaetäisyydensietämiseenSiirtymäobjekti"Holdingandcontainment"
AlkavaI-dentityTilaaonnistuajaepäonnistuaDiplomatiajaneuvotteluKompromissiTilaakokeilla,oppiakokemuksestaHuomiotaonnistumisenkokemuksilleTurvallinentukeutumispohja:läheisyysetäämpääemotionaalistatankkaustavartenKohtiluottamussuhdetta
I-dentitySuurempivastuuLaajempiitsemäärääminenOhjaajaesimerkkiasemassa,roolimallinaPositiivisenpalautteenantaminenVirikkeidenantaminenjakannustaminenOnnistumiskokemustenhuomioiminenLuottamussuhde
I-dentityEdellytystenluominenEtäämpänä,muttatukeutumispohjasaatavillaTuenjaoivallustenantaminenTilanantaminenystävienmielipiteilleLuottamussuhde
Ru
tiinitjarajat
Perusturvallisuudenluominenajanjatilanrutiineilla:ennakoitavuusjatunnistettavuusSäännönmukaisuusSelkeysRajoittaminenpuuttu-mallatilanteeseen,fyysiselläläheisyydelläjne.
Johdonmukainen,ennakoi-tavaohjaajakiinnekohtanaSelkeysjarajojenkertaaminenTukeajaapuasiirtymätilanteissaEnnaltaehkäisevätyöSelkeäjajohdonmukainenrajoittaminenpuuttumallatilanteeseen,viemälläpoistilanteestajne.
SelkeätsäännötjaseurauksetkiinnekohtinaOdotettavissarajojenylityksiäNeuvotteleminenHienovarainenohjausMahdollisuudenantaminenkäyttäytymisenkorjaamiseenSelkeäjakonsekventtirajoittaminen
Selventäminen,miksirajojaonSelittäminenjaneuvotteleminenAnkkurikohdatkiinnekohtina
Tilanantaminenneuvottelemiselle,samanarvoinenkumppaniKeskusteleminen"siitämiksi"Huomiota"kultaisillesäännöille"Mahdollisuudenantaminenryhmässäoppimiselle
22TAVO
ITTEET
TASO1Adaptaatio(0–6kk)
TASO2Sosiaalistumi-sen1.vaihe(6–18kk)
TASO3Yksilöllistymi-sen1.vaihe(18–36kk)
TASO4Minä-tietoisuus(3–7vuotta)
TASO5Realiteettitajunkehittyminen(7–12vuotta)
To
iminta
Ärsykkeidenannostelu(vähentäminen≠tyhjyys)TiivistarkkailuYmpäristönsopeuttaminenJoustavatasapainorauhan/rentoutumisenjajännittyneisyydenvälilläYHDESSÄOLEMINEN>YKSINTEKEMINEN
YksinkertaisuusToistuvuusPainoihmissuhteessaYHDESSÄOLEMINEN>YKSINTEKEMINEN
ITSETEKEMINENturvallisissapuitteissa,tukeutumispohjasaatavilla(Osa)vastuullisuusJoustavapuuttuminentilanteeseen(kunjokineionnistu)jasenjälkeenvastuunpalauttaminenasiakkaalle
OmanarvontunnonvahvistaminenPositiivinenpalauteasiakkaan"omiensaavutusten"pohjaltaSellaistenasioidenetsiminen,joissaasiakasvoi"loistaa"Yhteispelintukeminen
SuurempivastuuTukiselvänroolinottamisessa(paikkaympäristössä)Edellytystenluominenharjoittelullekilpailun,produktiivisuudenjaluovuudenkautta
Ko
mmun
ikaatio
Ei-kielellisetsignaalitLähiaistitTässäjanytHuomaa:kielellistensignaalienyliarviointiLäheisyydentarve
IhmissuhteenvarmistaminenHuomaa:kielellistensignaalienyliarviointiTässäjanytYHDESSÄTEKEMINEN>YHDESSÄPUHUMINEN
PuhuminenorastavastaMINÄstäSelkeysYksinkertainenhuumoritoimii
Huomiotatavallisillearkipäiväisillekeskusteluille,joihinasiakkaallaonhyvämahdollisuusosallistuaaktiivisestiKonfliktienpohtimisenaloittaminenRauhajaturvallisuus,kunpelottaa/todellisuusjamielikuvatsekoittuvat
PohdintajaanalysointiMahdollisuusryhmäkeskusteluunHuomiotanegatiivisestikoettujentilanteidenuudelleentulkinnalle
23TAVO
ITTEET
VAIHE1Adaptaatio(0–6kk)
TASO2Sosiaalistu-misen1.vaihe(6–18kk)
TASO3Yksilöllistymi-sen1.vaihe(18–36kk)
TASO4Minä-tietoisuus(3–7vuotta)
TASO5Realiteettitajunkehittyminen(7–12vuotta)
Ong
elmakäyttäytyminen
=joutuminentäysintolaltaan,raiteiltaanEhdotonhyväksyminenEmotionaalinenneutraaliusRajoittaminenTurvallisuudentarjoaminenMahdollisestilääkitys
=pelko,ihmissuhteenkestävyydenkoettelu:"oletkoluotettava?"EhdotonhyväksyminenEmotionaalinenneutraaliusRauhallinenjavarmatoimintaRajoittaminenjaturvaaminenTietoinensuhtautuminensplittaamiseenAsiakkaanterapeuttinentukeminenjamahdollisestilääkitys
=omantahdonläpivieminenväkisin,taisteleminenautonomiastaRajanylitystentakanapelkoDialektiikankäyttö:tilanantaminenjarajoittaminenTietoinensuhtautuminen"huomionhakemiseen",konflikteihinIhmissuhteenvarmistaminenVäkivallaton,hillittyperusasenneRauhallinenjavarmarajoittaminenAsiakkaanterapeuttinentukeminenjamahdollisestilääkitys
=konfliktitauktoriteetinkanssa,sääntöjennoudattamattajättäminenniidensisällöntakiaOhjausjapsykoedukaatioSelkeät,luotettavatrajatErityisetterapiamuodotjamahdollisestilääkitys
TukiaggressionsäätelyssäjatunteidenilmaisussaSelkeidenrajojenasettaminenOhjausjapsykoedukaatioErityisetterapeuttisetinterventiotjamahdollisestilääkitys
24TAVO
ITTEET
25TAVOITTEET
SEO-R²:nkäytössäovattärkeitämyösseuraavatnäkökohdat:
− Asteikko on keskustelutyökalu. Sen tarkoituksena on herättää keskusteluaammattilaisten tai perheenjäsenten kesken kehitysvammaisen henkilönemotionaalisesta kehityksestä. Päämääränä on muodostaa yhteinen arvioemotionaalisesta toimintakyvystä.Asteikonavulla tiimiarvioi kehitystä laadullisesti janäkemyksiä jakaen. Se ei ole "rasti ruutuun -lista", jossa tietyt kohdat antavatautomaattisestitietyntuloksen.Tiiminkliinisiätaitojatarvitaan.
− Asteikko ei ole luokitteleva diagnostiikkatyökalu. Se on apuväline annettavan tuensovittamiseksiasiakkaanemotionaalisiinperustarpeisiin.
− Tarkoituksena on löytää havaitun käyttäytymisen takana piilevät perustarpeet jamotivaatiot,joidenpohjaltaemotionaalinenkehityspyritäänarvioimaan.Havaittavissaolevakäyttäytyminenonsiisuseidentaustallapiilevientekijöidentulosta.Samanlaistakäyttäytymistä voi esiintyä tunne-elämäneri tasoilla. Kun saadaan käsitys tarpeista jamotivaatioista,henkilönkäyttäytymistäjapsyykkistätilaavoidaanymmärtääjaselittää.Tätä väitettä selventää NBD-malli (Neuro-Behavioral Developmental), jossa esitetäänteorialuonnos"protokäyttäytymisen"syntymekanismista(Došen2014):
Toistamme, että emotionaalisen kehitystason määräävät taustalla piilevät tarpeet jamotivaatiot,ei(välttämättä)käyttäytyminen.Jottavoisimmeymmärtääkäyttäytymistä,seonasetettavahenkilönhenkilökohtaistenkokemustenjaympäristönkokemisenkehyksiin.Meidän on siis ensin luettava, tulkittava ja ymmärrettävä tunteita, jotta pystyisimmearvioimaanniitä.
− Perustarveaiheuttaatietyntunnetilan(perustunne),esim.vauvallanälkätuntuukipuna,javauvatuleevihaiseksi.
− Perustarvejasiitäjohtuvatunnetilasaavataikaanperusmotivaation(sen,mitähenkilötekeesäädelläkseenautonomisenhermostonvireystilaa:nälkäjakiukkusaavatvauvankiihtyneeksijamotorisestilevottomaksi,sekäänteleepäätäjaetsiiäidinrintaa).
− Tästämotivaatiostapalkitseminentairankaiseminenjohtaaemotionaalisiinkokemuksiin(esim.syömisestävauvatuleerauhalliseksijatyytyväiseksi,muttaruoanpuutevoiaiheuttaavoimakastakiihtymystä,myöhemmässävaiheessamyösestoja,välttämistä,pelkoa,vihaajne.).Emotionaalisetkokemuksetvoivattullasisäisistäjaulkoisistaärsykkeistä,ollapositiivisiajanegatiivisia(esim.rauha,jännitysjne.)janevaikuttavatoleellisestisiihen,millaisenakäyttäytyminenilmenee(adaptiivisenavaimaladaptiivisena).
− Tietynlaisenkäyttäytymisentoistaminenjohtaaneuronaalistenpiirientaiverkostojenmuodostumiseen:aivosolujenvälillesyntyyyhteyksiätoistuvienkokemusten(emotionaaliset,kognitiivisetjne.)myötä.
− Näinsyntyypysyviäkäyttäytymismalleja:neovattarpeiden,tunteidenjamotivaatioidennäkyviä,havaittavissaoleviaseurauksia.
26 TAVOITTEET
Tämä voi vaikuttaa hyvin subjektiiviselta arviointitavalta. Toisaalta eri näkemyksistäkoostettava yhteinen käsitys henkilöstä on mielestämme ainoa toimiva lähestymistapa,jottasiitäolisihyötyämyöstukeaantavienhenkilöidentoiminnanohjaamisessa.
Seuraavassa annetaan muutamia konkreettisia esimerkkejä, jotka selventävät tätä eroatoisaalta käyttäytymisen ja toisaalta taustalla piilevien motivaatioiden, tunteiden jatarpeidenvälillä:
Esimerkki1
Havaittava
käyttäyty-
minen
Tommi on uimahallissa. Tunnin polskuttelun ja hauskanpidon jälkeen isäsanoo: "Nyt riittää. Tulehan pois vedestä, niin lähdetään kotiin." Isä uireunallejanouseeylösaltaasta.Tommisuuttuu,alkaahuutaajaräiskiävettä.Häneitulepoisaltaasta.
Motivaatio
t
UiminenjauimahallinmonetärsykkeetvaativatTommiltapaljon.Isänläheisyysonhyvintärkeäävarsinkinsiinävaiheessa,kuntoimintaaonkestänytjojonkinaikaa.KunTommiltayhtäkkiävaaditaanjotain,seaiheuttaaliiansuurtajännitettä.Häneiymmärrä,mitätapahtuu,jakaipaakiinnekohtaa.
Tommieihaluamenettääkontrolliajakoettaanostaaomantahtonsatoisenihmisentahdonyläpuolelle.Tommitahtoopäättääitse,milloinhännouseealtaasta.Häneihyväksysitä,ettähauskatekeminenloppuuyhtäkkiä.
Perus-
tuntee
t Hätääntyminen,hänmeneetäysinpoistolaltaan,onneuvoton,hänelläeiolekiinnekohtaa
Vihaisuus
Tarpee
t
Turvallisuudentunne,hänhaluaakuvaannollisesti,ettähäntä"kannetaan",hänkaipaakiinnekohtaa,ennakoitavuutta
Halumäärätä,autonomiantarve
Taso
TASO1 TASO3
27TAVOITTEET
Esimerkki2
Havaittava
käyttäytym
i-ne
n
Tommillaonaikahammaslääkärille.Kunhänenpitäisipukeatakkipäälle,hänsanoo:"Ei!"Tommijuokseepois.Jäätyksinovelle,vaikkaonjokiire.
Motivaatio
t Jännityksenpurkaminen,pääsypoistilanteesta,kieltäytyminen,karkaaminen.
Halunostaaomantahtotoisenihmisentahdonyläpuolelle,eihaluamenettääkontrollia.
Perus-
tuntee
t Pelko(vihaisuus) Vihaisuus(pelko)
Tarpee
t Kiinnekohta,turvallisuus,luotettavuus
Halumäärätä,autonomia
Taso
TASO2 TASO3
Esimerkki3
Havaittava
käyttäyty-
minen
Tommi on ikätovereittensa kanssa leikkipuistossa. Hän odottaa, ettäkaikki tulevathänenkanssaan leikkitelineelle.Kukaaneikuitenkaantule.Tommivetäytyyistumaanyksinpuistonlaidalle.
Motivaatio
t Hänhaluaaviedäomantahtonsaläpivertaistensaseurassa.
Hänhaluaahyväksyntäävertaisiltaan.
Perus-
tuntee
t Vihaisuus Suru
Tarpee
t Tarvesaadakontrolloidaleikinkulkua,halumäärätä
Sosiaalisenarvostuksentarve
Taso
TASO3 TASO5
4. ASTEIKONRAKENNE
Seuraavassa tarkastelemme SEO-R2-asteikon rakennetta. Ensin esittelemmeemotionaalisenkehityksenkolmetoistaosa-aluettasisällöllisesti.Senjälkeenkäsittelemmekolmeanäkökulmaa,jotkaovatjokaisellaosa-alueellaSEO-R2-arvioinninlähtökohdat.
4.1. Osa-alueet
SEO-R² käsittää kolmetoista kehityksen osa-aluetta, joilla kullakin erotetaan viisikehitystasoa. Kukin osa-alue kuvaa tiettyä emotionaalisen kehityksen aspektia japersoonallisuudenosaa.
Osa-alueet, joilla tarkastellaanomankehon jaoman itsensäkokemista, liittyvätsisäiseenkuvaan itsestä sekä sisäisenpsykologisen ja fysiologisen tasapainon rakentamiseen.Osa-alueet"Suhtautuminenemotionaalisesti tärkeisiin ihmisiin" ja"Suhtautuminenesineisiin"liittyvät sisäiseen kuvaan toisista ihmisistä ja materiaalisesta maailmasta. Osa-alueet"Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys","Suhtautuminenvertaisiinsa"sekä "Kommunikaatio" liittyvät kognitiivisten ja emotionaalisten järjestelmienintegraatioon. Ne liittyvät myös kiintymyssuhteen yleistämiseen sekä kykyyn ajatellaabstraktisti ja symbolisesti. Osa-alueet "Pelot", "Tunteiden eriytyminen" ja "Aggressionsäätely" liittyvät intersubjektiivisiin suhteisiin jamentalisaatioprosesseihin (oman itsensäja "tärkeiden ihmisten" mentaalisten prosessien ymmärtämiseen) sekä tunteidensäätelyyn.
SEO-R2:n avulla seurataan, kuinka asiakkaan käyttäytyminen kehittyy kolmellatoista osa-alueella viiden kehitystason läpi. Seuraavassa käsittelemme lyhyesti kunkin osa-alueensisältöä.
Osa-alue1:Suhtautuminenomaankehoon
Ensimmäisellä osa-alueella luodataan motoristen ja aistiperäisten kokemustenoppimisvaikutusta.Teemailmeneeesim.henkilökohtaisestahygieniastahuolehtimisena.
30 ASTEIKONRAKENNE
Osa-alue2:Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin"
Tällä osa-alueella käsitellään sitä, miten henkilö suhtautuu "emotionaalisesti tärkeisinihmisiin" sekäomastaaloitteestaanettä reaktiona toisenaloitteeseen. "Emotionaalisestitärkeitä ihmisiä" ovat kiintymyshahmot, vanhemmat, ohjaajat. Heitä voivat olla myöstärkeätsisarukset jamuutsukulaiset,naapurit jne.Osa-alueellakuvataan,miten jamiksihenkilö hakee kontaktia heihin. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, millaisen asemanhenkilöottaaitselleensuhteessa"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin".
Osa-alue3:Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa
Tälläosa-alueellakuvataan,kuinkahenkilökokee"itsensä"suhteessa"toiseen ihmiseen"(laajemminkuinvain"tärkeätihmiset") jaympäristöön(ihmiset,esineetjatila).Tämäonvälttämätöntä"minän"kehityksenkannalta(ego-kehitys).
Osa-alue4:Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys
Tämäosa-alueluotaaperusturvallisuutta/-kiintymystäjatapaa,kuinkahenkilösuhtautuu(jatkuvasti laajenevaanjamuuttuvaan)ympäristöön.Muistinkehittymisenmyötähenkilökykenee säilyttämään sisäisen kuvan esineistä tai ihmisistä, vaikka ne häviäisivät hänenhavaintokentästään (esinepysyvyys). Muistin kehittyminen huolehtii siitä, ettäkiintymyksen kokemukset integroituvat ja siirtyvät uusiin ympäristöihin ja henkilöihin.Osa-alue4käsitteleetätäkehitystäjasenseurauksia,toisaaltasuhtautumistaesineisiinjahenkilöihin, jotka häviävät havaintokentästä, ja toisaalta suhtautumista "tärkeisiinihmisiin"taivieraisiinhenkilöihintutussataivieraassaympäristössä.
Osa-alue5:Pelot
Tälläosa-alueellatutkitaanalueita,joillapelkojaesiintyy,japelkojentasoja.Pelkojensyytjaniitäherättävättekijätvaihtelevatkehitysvaiheidenkuluessa.Onmahdollista,ettäpelonilmaisupuuttuu.Pelkovoiilmetämyösepätyypillisellätavalla,minkävuoksisitäonvaikeatulkita(esim.apatia,jähmettyminen,vetäytyminenjne.).
Osa-alue6:Suhtautuminen"vertaisiinsa"
Kuudes osa-alue käsittelee tapaa, kuinka henkilö suhtautuu "vertaisiinsa" ihmisiin sekäomasta aloitteestaan että reaktiona toisen aloitteeseen. "Suhtautuminen" tarkoittaakontaktin hakemista, kontaktissa olemista, yhdessä tekemistä. "Vertaisilla" tarkoitetaanhenkilöitä, jotka ovat vastaavalla kognitiivisella tai emotionaalisella kehitystasolla
31ASTEIKONRAKENNE
asiakkaan kanssa. Heillä ei tarkoiteta "emotionaalisesti tärkeitä ihmisiä" tai ikätovereita(ks. osa-alue 2), vaan esimerkiksi luokkatovereita, ikätovereita, ryhmätovereita,asuintovereita,työtovereita,sukulaisia(lapsia),henkilöitäjärjestötoiminnastajne.
Osa-alue7:Suhtautuminenesineisiin
Tällä osa-alueella tarkkaillaan, osoittaako henkilö kiinnostusta esineitä kohtaan, millätavallahänsuhtautuuniihin(käsitteleminen,tutkiminen,keräily,luominenjne.)jamillaisiamateriaalejajaesineitähänkäsittelee(tavarat,karkeamateriaali,hiekkajavesi,leikkikalutjne.). Kyseessä ei ole materiaalien käsittely tehtävätilanteissa, vaan spontaaneissa,vapaissatilanteissa.
Osa-alue8:Kommunikaatio
Tällä osa-alueella tutkitaan tapaa, miten henkilö kommunikoi ja solmii kontakteja(sosiaalinenjaemotionaalinenvuorovaikutus),sekä intentiotakommunikaationtaustalla.Samanlainen ilmaisu voidaan liittää eri kehitysvaiheisiin riippuen siitä, mikämerkitys/tarkoitus/motivaatio/tarve sen taustalla on. Kommunikaatio on kielellisiäaspektejalaajempikäsite:kommunikoidavoimyösei-kielellisesti.
Osa-alue9:Tunteideneriytyminen
Tämä osa-alue tutkii tunteiden eriytymistä emotionaalisen kehityksen eri vaiheissa.Havaittavaa käyttäytymistä tulkitaan perustarpeiden ja motivaatioiden kehyksessä.Syntymästä saakka ihmisellä on neljä perustunnetta: ilo, viha, pelko ja sosiaalinenmielenkiinto. Ensimmäisinä elinkuukausina ne on kuitenkin vaikea erottaa toisistaan.Aluksi tunteiden ilmaisu vaikuttaa mustavalkoiselta (yleensä ainoastaan kiihtymys –rentoutuminen). Vähitellen vivahteita tulee enemmän, ja eri tunteita nähdään laajempipaletti. Vauvan itkua ei siten tulkita aina suruksi, vaan epämukavuuden, kivun,turhautumisen tms. ilmaisuksi. Sama käyttäytyminen ja samanlaiset tunteet voivat siisviitataerikehitystasoihinriippuensiitä,mitäperustarpeitajamotivaatioitataustallaon.
Osa-alue10:Aggressionsäätely
Aggressio on käyttäytymistä, joka aiheuttaa vahinkoa toisille ihmisille, esineille taihenkilölleitselleen.Vahinkotarkoittaatässäjotakin,mikätuntuuepämukavalta,herättääpelkoataituntuuuhkaavalta.Aggressioonsinänsävälttämätöntäeloonjäämisenkannaltaja siten normaali, stressireaktioon kuuluva adaptiivinen ilmiö. Jos aggressio onlyhytkestoinen eikä herätä aggressiota muissa ihmisissä, se on suojelun, coping-mekanismien,elossapysymisenmuoto.
32 ASTEIKONRAKENNE
Aggression säätely on autonomisen hermoston vireystilan (arousal) säätelyä ruumiillisentoiminnan avulla. Se osoittaa, missä määrin henkilö kontrolloi ja ohjaa aggressiivistakäyttäytymistään.Tämä osa-alue kuvaa aggression muotoja eri kehitysvaiheissa ja sitä, kuinka henkilösääteleeaggressiivistakäyttäytymistään.Tutkitaan:− aggressionsyitäjasitäaiheuttaviatekijöitä:ärsykkeet,epämukavaolo,pelko,
turhautuminen,omantahdonrajoittaminen− mitenaggressioilmenee:fyysisenä,verbaalisena...− keneentaimihinaggressiokohdistuu(itseen,ympäristöön,"tärkeisiinihmisiin",
"vertaisiinsa",esineisiin...)− missämäärinhenkilösääteleeaggressiota.
Aggression säätely asettuu jatkumolle tunneperäinen – tavoitteellinen. Kahdellaensimmäisellä kehitystasolla aggressio on puhtaasti tunneperäistä, mutta kolmanneltatasolta lähtien se voi olla yhä enemmän tavoitteellista. Aggression säätely kehittyykontrolloimattomasta reaktiostakontrolloituun,myös turhautumisenollessavoimakasta.Aggressiivista käyttäytymistä on tulkittava perustarpeiden tyydyttämisen jamotivaatioidenkehyksessä.Vaikkakäyttäytyminensiisolisikuinkahäiritsevää,sevoiolla"normaalia"tietylletunne-elämänkehitystasolle.
Osa-alue11:Vapaanajankäyttö–leikinkehittyminen
Tällä osa-alueella tutkitaan,mitä henkilö tekee strukturoimattomina vapaina hetkinä (eitehtävätilanteessa).Millainentoiminta tuottaahänelle iloa taivoisi tuottaa, joshänsaisisiihen mahdollisuuden? Tässä tarkastellaan, minkä tyyppisiä aktiviteetteja ja leikkejähenkilöllä on (aistimuspohjainen ja sensomotorinen, imitatiivinen, symbolinen, luova,interaktiivinen jne.). Otetaan myös selvää, mitä tarkoitusta aktiviteetti/leikki palvelee(oppiminen,kontaktinluominenjne.).
Osa-alue12:Moraalinkehittyminen
Tämä osa-alue keskittyy omantunnon kehittymiseen ja aspekteihin kuten empatia,normitaju ja moraalinen tietoisuus. Tutkitaan, onko omatunto ulkoista (esim. säännöt,auktoriteetit)vai sisäistä,osaakohenkilöpitääkiinniarvoista,normeista ja säännöistä jaosaakohännähdäasioitatoisenihmisennäkökulmasta.Tässätehdääneroopitunmuttaeivielä omaksutun sosiaalisesti toivottavan käyttäytymisen (=ulkoinen omatunto) jaomaksutunkäyttäytymisen(=sisäinenomatunto)välillä.
33ASTEIKONRAKENNE
Osa-alue13:Tunteidensäätely
Viimeinen osa-alue kuvaa sekä pitkäaikaisten, pääasiassa negatiivisten tunteidenvoimakkuuden säätelyä että autonomisen hermoston vireystilan (arousal) ja tunteidenilmaisun säätelyä. Tunteiden säätely käsittää sekä itsesäätelyn että yhteissäätelyn(vastavuoroinen tai interaktiivinen säätely) yhdessä "tärkeän ihmisen"kanssa.Tunteidensäätely on tärkeää autonomisen hermoston vireystilan (jännitteen) muuttamiseksi niin,ettähenkilöpystyyhallitsemaanitseäänjakäyttäytymäänhyväksyttävällätavalla.Säätelyontärkeää:− fysiologistentoimintojenhyväntoiminnankannalta(esim.autonomisenhermoston
toimintakutenuni,ruoansulatusjne.)− emotionaalistenkokemusten(tunteiden)kannalta− vuorovaikutukselleympäristönkanssa.
Säätelytapahtuueritavallajokaisessaemotionaalisenkehityksenvaiheessa.
4.2. Näkökulmat
Jokainenkehitysvaihekuvataankolmestanäkökulmasta, joitatarkastellaanyhdessä.Ydinon eräänlainen yhdistävä nimittäjä, joka kertoo kunkin kehitystason tärkeimmänkehitysaskeleen kullakin osa-alueella. Kehitys käsittelee ja kuvailee tarkemminemotionaalisenkehityksen"tavanomaista"kulkuakullakintasolla.Sevalaiseejatarkentaa"ytimen" sisältöä. Esimerkit kuvaavat, millaista käyttäytymistä saattaa esiintyä (eikuitenkaan välttämättä esiinny) kehitysvammaisilla henkilöillä. Tietynlaisenkäyttäytymisenmerkitys riippuuaina tarpeista jamotivaatioista (ks. esimerkit s. 13–14).Onmahdollista,että tietytkehitysaspektit taiesimerkitvaikuttavat ristiriitaisilta toisiinsatai ytimeen nähden,mutta se johtuu emotionaalisen kehityksenmonimutkaisuudesta jauseinvaikeastitulkittavastakehityksestä.Reaktiotsamaanärsykkeeseenvoivatollahyvinerilaisia. Esimerkki: henkilö saattaapaetauhkaavasta tilanteesta,muttamyös jähmettyäpaikoilleen. Tämän vuoksi henkilön kehitystaso on arvioitava kokonaisuutena osa-alueittain eikä vain yhden kohdan perusteella. Kuva saattaa selkiytyä vasta kun kaikkiaspektitasetetaanrinnakkain.
Yleisemmin sanottuna kultakin osa-alueelta siis "valitaan" henkilöön parhaiten sopivakehitystaso, kun kaikki aspektit/väittämät on käyty läpi keskustellen. Tulos ei oleautomaattisestisekehitystaso,jostaontunnistettavissamäärällisestienitenpiirteitä.Ainaonpalattavatarpeisiinjamotivaatioihin,jotkapiilevätkäyttäytymisentakana.
Jos arvioitsijat epäröivät useamman kehitystason välillä, etusijainen valinta on alempitaso. Keskeistä on dynamiikka, joka saavutetaan kuvailemalla ensin ydin ja normaalikehitys ja käymällä sitten läpi esimerkkejä kehitysvammaisilla esiintyvästäkäyttäytymisestä.
5. ASTEIKONKÄYTTÖ
Seuraavassa käsittelemme muutamia yleisiä asteikon käyttöön liittyviä lähtökohtia. Senjälkeen annamme joitakin konkreettisia ohjeita, joista on hyötyä SEO-R2-arvioinnissa,ennenarviointiajasenjälkeen.
5.1. Yleisiähuomautuksia
− Asteikko luotaa henkilön emotionaalista kehitystä. Ihminen kehittyy myöskognitiivisesti, sosiaalisesti, fyysisesti janiinedelleen. Emotionaalinenkehittymineneitapahdu tyhjiössä. Emotionaalisen ja kognitiivisen kehityksen päällekkäisyys näkyyasteikon joillakin osa-alueilla selvemmin kuin toisilla (esim. leikin kehittyminen,kommunikaatiojne.,ks.myöss.17).
− Kuten johdannossa mainittiin, henkilön toimintakyvystä on arvokasta saadakokonaisvaltainen käsitys. Voi siis olla järkevää kartoittaa ensin kognitiivinentoimintakyky, sillä joskus suhteellisen korkea kognitiivinen kehitystaso saattaapeittääalleen sen, että emotionaalinen taso on alhaisempi. Sen vuoksi henkilönemotionaalinen taso saatetaan yliarvioida. Voi esimerkiksi olla, että omin avuinpärjääminen ja hyvät verbaaliset taidot luovat liian suuria odotuksia emotionaalisenkehityksensuhteen.
− Arvioitsija arvioi vain sitä, minkä konkreettisesti voi havaita: mitä asiakas tekee taimillaista käyttäytymistä hän osoittaa. Arvioita ei anneta epämääräisten lausumienpohjalta,kuten"häntekisinäin,jos...".
− Muutamilla osa-alueilla väittämiä on vaikeampi soveltaa aikuisiin. Mitä tuleesuhtautumiseen esineisiin, on tunnettua, ettämonet kehitysvammaiset aikuiset eivätjuurikaan käytä materiaaleja tutkimisen tai rakentamisen kannalta, vaan lähinnätoiminnallisesti.Vapaanajankäytönjaleikinkehittymisensarallatiedetään,ettähyvinmonet kehitysvammaiset aikuiset ovat pikemminkin epäaktiivisia, esimerkiksi vainkatsovatpassiivisestitelevisiota.Asteikkoavartenonjouduttutekemäänvalintoja,jottasiitäonsaatusopivasekälapsille,nuorilleettäaikuisillekaikillakehitystasoilla.Vaikeusnäkyymyöskommunikaationosa-alueellaei-kielellisestiviestivienasiakkaidenkohdalla.Voimmeantaaneuvoksivain,ettähenkilönkäyttäytymistäonyritettävä"lukea",jajosjonkin osa-alueen piirteitä ilmenee henkilöllä aivan liian vähän, osa-alue jätetäänarvioinninulkopuolelle.
36 ASTEIKONKÄYTTÖ
− Se,ettänuoritaiaikuinenonemotionaalisestilapsenkehitystasolla,eitarkoitasitä,ettämeidän olisi pidettävä häntä lapsena tai suhtauduttava häneen niin kuin samallakehitystasollaolevaan lapseen:henkilön iällä jaelämänkokemuksellaonehdottomastimerkitystä.Tietytkehitysvaiheetvoivatkestäätoisilla ihmisilläkauemminkuintoisilla,joskus joko koko eliniän. On tärkeää nähdä arvio emotionaalisesta kehityksestä"tuokiokuvana". Kehityksen lisäksi joskus saatetaan todetamyöspaikallaanpysymistätaitaantumista.
− Mitä kehityksessä on saavutettu, on periaatteessa pysyvää. Sen vuoksi tietyt piirteetsaattavat tuntua epätyypillisiltä tietylle kehitystasolle, koska ne näkyvät vielämyöhemmissäkinkehitysvaiheissa.
− Yleinenohjeonperustaaarvioviimeksikuluneidenkuudenkuukaudenajalle.Arviointiaei ole suositeltavaa tehdä "kriisikausina", voimakkaan taantuman tai masennuksenaikanataipsykoottisessatilassa.Josarviokuitenkintehdäänepävakaanakautena,seonhyvätehdäuudelleen,kunhenkilöonjälleenvakaammassatilassa.
− Ihminensaattaakehittyätiettyynvaiheeseensaakkaoptimaalisissaolosuhteissa,muttaerilaisista syistä (esim. stressitilanne) taantua takaisin edeltävään vaiheeseen(regressio). Henkilöillä, joilla tunteet heilahtelevat usein, on suositeltavaa arvioidasamalla kertaamolemmat vaiheet ("huipputaso ja stressitaso"). Kun tukihenkilö osaalukea henkilön jännitetasoa ja sovittaa omat odotuksensa ja antamansa tuen siihen,hänehkäosaavastataparemminavustettavansasenhetkisiintarpeisiin.Samaanaikaanontärkeääottaaselvää,miksitoimintakykyvaihtelee(mistäsyystä,milloin?).Kunsiitäsaadaankäsitys,sitäonmahdollistamyösennakoida,ehkäistäennalta, jasovittaatukiparemminhenkilöllesopivaksi.
5.2. Ohjeitaarviointiin
5.2.1. Yleistä
Emotionaalisen kehitystason määrittää kokenut arvioitsija haastattelemalla asiakkaanläheisiätaiasiakkaanmuutenhyvintunteviahenkilöitä.
5.2.2. Perusedellytykset
− On tärkeää, että arvion tekevällä henkilöllä on riittävät taustatiedot "emotionaalisenkehityksen" ulottuvuudesta, prof. em. dr. Anton Došenin kehitysdynaamisestakehyksestä(2014)sekäkehityspsykologiasta.Perehdytystaustallaolevaankehykseenja
37ASTEIKONKÄYTTÖ
SEO-R2-arviointiinonsiisvälttämätön.LisäksiontarpeentehdäSEO-R2-arviointimuutamiakertojaharjoituksena,ennenkuinsitäaletaankäyttäätyökalunatodellisessatilanteessa.
− Arvioitsijalla on vastuu selittää ja selvittää arviointia haastateltaville henkilöille.Jonkinasteinenperehdytysemotionaaliseenkehitykseenonpaikallaanmyösohjaajille.Josarvioitsijaonepävarmajostakinväittämästätaiosa-alueesta,onpalattavaDošeninmallinvastaaviintasoihinjaniihinliitettyihinapukysymyksiin(ks.myöskaavios.15).
− On tärkeää, että yksittäiset arviot yhdistetään laajempaan kokonaisnäkemykseenemotionaalisesta kehityksestä. Katsomyös luku "Evaluatie-instrument. Een kader omde dimensie emotionele ontwikkeling te verankeren in de organisatie" julkaisussaEmotioneleontwikkelingbijmensenmeteenverstandelijkebeperking(Claesym.,2012).
5.2.3. Arviointilomakkeenluettavuus
− Arvioitavastahenkilöstäkäytetäänkolmannenpersoonanyksikkömuotoa"hän".− Luettavuuden parantamiseksi "tärkeät ihmiset" ja "vertaiset" on pantu
lainausmerkkeihin.− "Tärkeilläihmisillä"ymmärretäänaina"emotionaalisestitärkeitäihmisiä".− Täydelliset virkkeet eivät aina palvele luettavuutta,mutta niitä käytetään, jotta omat
tulkinnatjäisivätmahdollisimmanvähäisiksi.
5.2.4. Työvälineet
Asteikonlisäksionolemassamuutamiamuitatyövälineitä,joitavoidaankäyttääapunaSEO-R2-arvioinnissa.− Arviointilomake käsittää varsinaisen SEO-R²-asteikon, ja samaa asiakirjaa voidaan
käyttääuseissaarvioinneissa.− Erillisissäarvioinneissavoidaankäyttääonline-lomaketta (tai itse laadittua lomaketta)
merkinnöille,kysymyksille,huomautuksillejalopullisentuloksenmäärittämiseen.− Käsiteluettelossa kuvataan muutamien hankalien tai tulkintaa vaativien käsitteiden
merkitys. Luettelossa kuvattu merkitys pätee annetussa SEO-R²:n kontekstissa.Käsiteluettelon tarkoitus on, että jokainen tulkitsee käytetyt termit samalla tavalla.Kaavioesitteleeytimet(tärkeimmätelementit)kehitysvaiheittainjaosa-alueittain.
− Arviointi- ja täyttölomakkeista on saatavana verkkoversio (hollanninkielisen)käyttöoppaan ostaneille ammattilaisille (tällä hetkellä vain hollannin kielellä). Online-asiakirjat ovat saatavilla verkkosivustolla www.sen-seo.be. Voit kirjautua sivustollelatauskoodilla,jonkalöydätsivulta2.
38 ASTEIKONKÄYTTÖ
5.2.5. Ennenarviointia
− Vähintääntarvitaan:arviointilomake,täyttölomake,käsitteidenselitykset.− Haastateltaviinhenkilöihinotetaanyhteyttä.Arvioinnissaonoltavamukanavähintään
kaksi haastateltavaa, jotka tuntevat henkilön mieluiten eri asiayhteyksistä.Mahdollisia haastateltavia ovat henkilöt asiakkaan luontaisesta verkostosta (esim.perhe, tuttavat) ja ammatillisesta verkostosta (esim. asumisen, työn ohjaajat).Tilanteesta riippuen henkilöt voidaan tavata yhdessä saman pöydän ääressä taierillisissäkeskusteluissa.Heidäntuleeollatuntenutasiakasvähintäänkuusikuukautta.
− Arvioitsija aloittaa yleisellä johdannolla, jossa hän kertoo Došenin kehyksestä, tunne-elämänkehityksenvaiheistasekäSEO-R2:ntarkoituksestajatoimintatavasta.Varsinkinsilloin, kun asteikkoa käytetään ensimäistä kertaa, tähän on tärkeää varata runsaastiaikaa. Mahdollisesti asteikko voidaan antaa haastateltaville tutustuttavaksi joetukäteen. On suositeltavaa antaa arvioinnin ajaksi kaikille läsnäolijoille kopioarviointilomakkeesta.
− On tärkeää, että arvioitsija on perehtynyt asteikkoon perusteellisesti ja ettähaastateltavattuntevatasiakkaanhyvin.
5.2.6. Arvioinninaikana
− Jotta eri kohtien kielellinen asu jättäisi mahdollisimman vähän tulkinnan varaa,arvioitsijapitääkäsiteluettelonesillä.
− Aloittelevaarvioitsija lukeeosa-alueittaineri kehitystasoja koskevat väittämätääneenja kyselee, mitkä piirteet sopivat arvioinnin kohteena olevaan henkilöön tai voidaantunnistaa hänestä. Arvioitsijan tehtävä on etsiä konkreettisia esimerkkejä asiakkaankäyttäytymisestä ja johtaa keskustelu oikeille urille. Sitä mukaa kun arvioitsija saaenemmän kokemusta, puolistrukturoidusta haastattelusta tulee enemmändialogimuotoinen haastattelu. On tärkeää esittää riittävästi lisäkysymyksiä ja löytääyhteydeterikehitystasoihinliittyviintarpeisiin/motivaatioihinjaapukysymyksiin.
− Vaikka henkilöllä ei esiintyisikään kaikkia tietyn kehitystason kohdalla mainittujapiirteitä, tulokseksi voidaan silti määrittää kyseinen taso. Keskeistä on edelleenkindynamiikka. Hyvä esimerkki on: "Hän oppii käymään wc:ssä." Tämä on tyypillinenesimerkki tasosta 3. On mahdollista, että asiakas on tällä osa-alueella muuten vastatasolla1,muttaonjooppinutkäymäänwc:ssä.Päinvastoinjokutoinenvoiollamuutoinjotasolla4tai5,muttaeivieläoleoppinutkuivaksi.
− Jos arvioinnissa tulee ilmi eri kehitystasoihin liittyviä piirteitä, arvioitsijan tulee etsiäaspekteja, jotka ovat henkilölle tunnusomaisimpia. Jos on epävarmaa, minkä tasontunnuspiirteet sopivat henkilöön parhaiten, tulokseksi on suositeltavaa valitaalhaisempitaso.
39ASTEIKONKÄYTTÖ
− Arvioitsija (siiseiväthaastateltavat)määrittääkehitystasonosa-alueittain jamerkitsee
senrastillakaavioontaiprofiiliin.Keskustelussaesiintulleetoleellisetseikatmerkitäänmyös johdonmukaisesti muistiin: tärkeämpää kuin se, mihin kehitystasoon lopultapäädytään,onse,miksijuurisetasovalitaan.
− Joskusarvioitavahenkilöosoittaamerkkejäuseiltaerikehitystasoilta.Useinkyseessäonasiakas, joka on juuri kahden tason siirtymäkohdassa. Arvioinnissa valitaan tällöinalempi taso. Perusohje on "valita" kunkin osa-alueen osalta vain yksi taso. Siitähuolimattakentälläkäytetäänkaikenlaisia luoviamuunnelmiataisovelluksia(ks.myösesimerkki 4 sivulla 45): esimerkiksi rasti saatetaan piirtää kahden tasonleikkauskohtaan,sepiirretäänlähemmäsruudunylä-taialareunaaeikäkeskelleruutua,tai jollekin osa-alueelle piirretään rastit kahden tason kohdalle. Tekijöinä haluammesuoda arvioitsijoille tämän vapauden, mutta tässä käyttöoppaassa pitäydymmevakiokäytännössä.
− Josyksiselitteistätulostaeilöydy,syitäsiihenvoiollauseita.1. Tietynlaista käyttäytymistä, esim. aggressiota tai pelkoja, ei ole havaittavissa. Jos
aiheestaonkeskusteltuperinpohjaisesti ja kyseinenkohtaon todellakinmahdotonarvioida,tämänosa-alueenvoinollatajajättääsiislopputuloksenulkopuolelle.Tämävaikuttaakokonaistuloksenlaskemiseen(ks.5.2.7).
2. Käyttäytyminen on erilaista eri tilanteissa, esim. ammattimaisesti ohjatussaoleskeluympäristössä erilaista kuin vanhempien luona kotona, tai asumisyksikössäerilaistakuinpäivätoiminnassa.Arvioitsijantehtäväontutkia,onkokäyttäytymisessätodellakin eroa, vai onko kyseessä tulkintaero. Jos käyttäytymistä on tulkittu eritavoilla,yritetäänpäästäyhteisymmärrykseen.Joskäyttäytyminentodellavaihtelee,on mahdollista tehdä kaksi profiilia. Arvioitsijan tulee selventää tilanne hyvinraportissaan,kutenmyösse,mitensevaikuttaalähestymistapaan.
3. Käyttäytyminen vaihtelee kausittain. Toisiaan seuraavat kaudet voivat olla pitkiäkinajanjaksoja (viikkoja, kuukausia). Tätä tapahtuu esimerkiksi asiakkailla, joilla onpsykiatrisia lisäongelmia. Näillekin asiakkaille saattaa olla tarkoituksenmukaistatehdäkaksiprofiilia,koskaasiakasvaatiierikausinaerilaista lähestymistä.Kyseessävoivat myös olla säännöllisesti ilmenevät "taantumuksen" hetket, joita esiintyymahdollisesti vain muutamissa arviointikohdissa. Esimerkiksi asiakas arvioidaankohdassa "pelot" tai "aggression säätely" yleensä tasolle 3, mutta hän joutuusäännöllisesti paniikkiin ja osoittaa tasolle 1 tyypillistä käyttäytymistä. Tässätapauksessa rasti laitetaan sen tason kohdalle, joka pätee henkilöön useimmin,muttamukaanliitetäänhuomautus,ettämyösmuuntasonmukaistakäyttäytymistäesiintyytoisinaan.
4. Haastateltavat voivat olla erimielisiä jostain asiasta. Tällöin osa-alue voidaan jättäähetkeksiväliin.Joskuskäyniin,ettäkunkaikistaosa-alueistaonkeskusteltu, lopultapäädytäänkin yksiselitteiseen tulokseen, koska kyseinen osa-alue nähdään silloin
40 ASTEIKONKÄYTTÖ
osanasuurempaakokonaisuutta.Jokaiseltaosa-alueeltaonlopultaarvioitavasopivinkehitystaso.Arvioitsijallaontässäviimeinensana.
− Eri käyttäytymispiirteitä tarkastellaan aina kulloisenkin osa-alueen ja kehitystasonkontekstissa. Kun esille tuleemuihin osa-alueisiin liittyviä tietoja, arvioitsija liittää nenäidenosa-alueidenarviointiin.
− Arviointi kestää noin kaksi tuntia. Aika riippuu tietenkin haastateltavien henkilöidenmäärästä, arvioinnin monimutkaisuudesta ja sekä haastateltavien että arvioitsijanarviointikokemuksesta.
5.2.7. Arvioinninjälkeen
Tuloksenmäärittäminen− Keskustelunpohjaltaarvioidaan, sopiikokukinväittämäarvioitavaanhenkilöön.Kohta
rastitetaan, jos piirre on henkilössä useimmiten tunnistettava. Ollakseen merkittäväpiirteeneiolepakkoollaolemassatainäkyvissäainataijokahetki.
− Valitseseitsemänosa-aluetta,joillatulokseksionsaatualhaisinkehitystaso.− Kun jollakin tasolla rasteja on eniten, voidaan tehdä johtopäätös: "Emotionaalinen
kehitystasoonkorkeintaanvaiheessa..."− Asiakas saattaa juuri olla kahden kehitystason siirtymäkohdassa, kehittyyhän tunne-
elämädynaamisellaasteikolla.Jostilanneontämä,ensisijaisestivalitaanalempitaso.− Jostulossaadaanvähemmältäkuinkolmeltatoistaosa-alueelta(esim.josaggressiotaei
voidahavainnoida),kokonaistulosmääräytyysiten,ettämukaanlasketaanpuoletosa-alueista(taipuolet+½,jososa-alueitaonparitonmäärä).Kolmestatoistaosa-alueestamukaan kokonaistulokseen otetaan siis seitsemän, joilla määritetty kehitystaso onalhaisin(6½+½),kahdestatoistaosa-alueestakuusijayhdestätoistakuusi(5½+½).
Tulkinta− Kirjoittaessasiraporttiapidäjatkuvastimielessäsipäämäärä:miksikirjoitat,jakenelle?− Kysymyksenasettelunlähtökohtavoiollatasonmäärittäminen(mikäonemotionaalinen
kehitystaso?), mutta tavoitteena voi myös olla asiakkaan parempi ymmärtäminen jaohjaaminen.
− Tuloksen tulkitsee asiantuntija, jolla on riittävä tietämys emotionaalisen kehityksenvaiheistajajokaosaasijoittaatuloksenasiakkaankokonaiskuvankontekstiin.
− Emotionaalinenkehitystasoantaasuuntaahenkilöntukemistavarten,muttasitäeivoieikä saa käsittää ehdottomana sääntönä. Koska sekä kehittyminen että taantuminenovat mahdollisia, emotionaalista kehitystä on pidettävä silmällä jatkuvasti ja arviotapäivitettäväsäännöllisesti.
41ASTEIKONKÄYTTÖ
− Erityinenvarovaisuus jahuolellisuusovatpaikallaan, joskehitysprofiilionepätasainenja ristiriitainen. Tasaisesta profiilista puhutaan, kun vähintään kahdeksan osa-aluettakolmestatoista arvoidaan samalle kehitystasolle, tai kun vähintään viisi osa-aluettaarvioidaan samaan kehitystasolle ja kaikki muut joko sitä edeltävälle tai seuraavallekehitystasolle (Sappok ym. 2013). Epätasaisessa profiilissa (jossa näkyy useita erikehitystasoja)johtopäätösmuotoillaanmyössanoin"kehitysonkorkeintaantasolla...".Esimerkiksi: kun seitsemällä osa-alueella kehitys on ensimmäisellä tai toisella tasolla,johtopäätös on, että emotionaalinen kehitys on korkeintaan tasolla 2 (18 kuukaudenkehitysikä). Ristiriitaisesta profiilista voidaan puhua, kun henkilön emotionaalinenkehitysonpaljonalhaisemmallatasollakuinkognitiivinenkehitys.
− Toistaiseksi kenelläkään (kehitysvammaisella) ihmisellä ei ole havaittu, ettäemotionaalinenkehitystasoolisiälyllistäkehitystasoakorkeampi.
− Tarkastele aina koko kehitysprofiilin kokonaiskuvaa. Katso, milläkehitystasolla/-tasoilla henkilön toimintakyky (pääasiassa) on. Etsi, millä osa-alueillailmenee jonkin toisen kehitystason piirteitä. Huomioi mahdolliset erityispiirteet.Kokonaiskuva on tärkeä henkilön ymmärtämiseksi ja tulkitsemiseksi ja tuensovittamiseksi hänen tarpeitaan vastaavaksi. Itse asiassa on epäoikeudenmukaistaarvioidahenkilöäpelkästäänkokonaistuloksenmukaan.Perusohjeonsiis työskennelläaina13osa-alueenkokokehitysprofiilinpohjalta!
− Tärkeämpää kuin rastit ja kooste on tarina profiilin taustalla, dynamiikka, rastienmerkitys. Mukaan on liitettävä aina tulkinta ("profiilin lukeminen") jatoimintasuuntautuneitaneuvoja.
EsimerkkiprofiilejaSeuraavassaannetaanmuutamiaesimerkkiprofiileja.
42 ASTEIKONKÄYTTÖ
Esimerkki1:tasainenprofiili
Taso1 Taso2 Taso3 Taso4 Taso5
1.Suhtautuminenomaankehoon
X
2.Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin"
X
3.Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa
X
4.Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys
X
5.Pelot X
6.Suhtautuminen"vertaisiinsa"
X
7.Suhtautuminenesineisiin
X
8.Kommunikaatio X
9.Tunteideneriytyminen X
10.Aggressionsäätely
X
11.Vapaanajankäyttö–leikinkehittyminen
X
12.Moraalinkehittyminen
X
13.Tunteidensäätely X
Johtopäätös:Tämänhenkilönemotionaalinenkehitystasovastaatämänarvioinninhetkelläkorkeintaan6kuukaudenkehitysikää.
43ASTEIKONKÄYTTÖ
Esimerkki2:Mikko,kalenteri-ikä6vuotta,kognitiivinenkehitysnoin3-vuotiaantasolla
Taso1 Taso2 Taso3 Taso4 Taso5
1.Suhtautuminenomaankehoon
X
2.Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin"
X
3.Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa
X
4.Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys
X
5.Pelot X
6.Suhtautuminen"vertaisiinsa"
X
7.Suhtautuminenesineisiin
X
8.Kommunikaatio X
9.Tunteideneriytyminen X
10.Aggressionsäätely
X
11.Vapaanajankäyttö–leikinkehittyminen
X
12.Moraalinkehittyminen
X
13.Tunteidensäätely X
Johtopäätös:Mikonemotionaalinenkehitysvastaa18–36kuukaudenkehitysikää.Hänonvaiheessa, jossa "minä" kehittyy. Edeltävä vaihe ei kuitenkaan ole vielä kokonaanpäättynyt, vaan Mikko kaipaa vielä vahvasti "tärkeän ihmisen" antamaaperusturvallisuutta.
44 ASTEIKONKÄYTTÖ
Esimerkki3:Linda,kalenteri-ikä27vuotta,kognitiivinenkehitysnoin1,5-vuotiaantasolla
Taso1 Taso2 Taso3 Taso4 Taso5
1.Suhtautuminenomaankehoon
X
2.Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin"
X
3.Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa
X
4.Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys
X
5.Pelot – –
6.Suhtautuminen"vertaisiinsa"
X
7.Suhtautuminenesineisiin
X
8.Kommunikaatio X
9.Tunteideneriytyminen X
10.Aggressionsäätely X
11.Vapaanajankäyttö–leikinkehittyminen
X
12.Moraalinkehittyminen
X
13.Tunteidensäätely
X
Johtopäätös:Lindaonnainen,jonkaemotionaalinenkehitysikäonhyvinalhainen:hänentoimintakykynsä on pääasiallisesti ensimmäisellä, 0–6 kuukauden ikää vastaavallakehitystasolla.Hänelläeivoihavaitapelonilmauksia.Kontaktissatuttujenihmistenkanssahänosoittaajoitakintason2tunnusmerkkejä.
45ASTEIKONKÄYTTÖ
Esimerkki4:Perttu,41vuotta,Prader-Willinoireyhtymä,kognitiivinenkehitys5–6-vuotiaantasolla
Taso1 Taso2 Taso3 Taso4 Taso5
1.Suhtautuminenomaankehoon
*
X
2.Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin"
*
X
3.Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa
X
4.Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys
X
5.Pelot X
6.Suhtautuminen"vertaisiinsa"
X
7.Suhtautuminenesineisiin
X
8.Kommunikaatio X
9.Tunteideneriytyminen X
10.Aggressionsäätely * X
11.Vapaanajankäyttö–leikinkehittyminen
X
12.Moraalinkehittyminen
X
13.Tunteidensäätely * X
Johtopäätös: Pertun emotionaalinen kehitys on kolmannella ja neljännellä tasolla.Toisaalta hän on vaiheessa, jossa "minä" kehittyy, toisaalta myös minätietoisuudenkehittymistä on havaittavissa. Jälkimmäinen taso vastaa myös hänen kognitiivistakehitystasoaan. Joskus Pertulla esiintyy ensimmäiselle tasolle tyypillisiä hallitsemattomiaimpulsseja:impulsiivistareagointiaärsykkeisiin,jotkakoetaanmukavinataiepämukavina.Pertulla nämä reaktiot liittyvät etenkin syömiseen, mutta häntä saattavat vaivatamyösmuut"sokeat"pakkoajatuksettai"sokea"raivo.TämäkuuluuPrader-Willinoireyhtymään.
46 ASTEIKONKÄYTTÖ
KOOSTE:SEO-R²-ARVIOINNINTYÖTAPA PerusedellytyksetArvioinnissatuleeollamukanavähintäänkaksihaastateltavaa,jotkatuntevatasiakkaanerittäinhyvin,sekäarvioitsija,jokahallitseeasteikonperusteellisesti.
Tarvitaan− SEO-R²-asteikkopaperillataisähköisenä− Itsekoostettulomaketaionline-täyttölomake,jossaonkoosteosa-alueittainsekä
koontilehti− Käsiteluettelo− TekstiVaninschattingnaarondersteuning(DeNeve&Marrecau2012).
Työtapa− Luejokainenosa-aluehuolellisestiläpi.− HuomioiennenkaikkeaYDIN-ruutujenlauseet.− Määritäjokaosa-alueenosaltasopivinkehitystaso.− Kirjoitaylös,mitkäväittämätkohdista"kehitys"ja"esimerkit"ovatvaikuttaneet
enitenpäätökseesi.− Siirrärastitkoontilehdelle.− Määritäkokonaiskehitystasojatäytäsekoontilehdenalalaitaan.− Josprofiiliontasainen,ohjaustyylinvoivalitajotässävaiheessa.− Jospäätöstäsopivastaohjaustyylistäonvaikeatehdä,koskakolmentoistaosa-
alueentuloksetovatliiankaukanatoisistaan,sopikaasiinätapauksessa,mihinonparastakiinnittäähuomiotaensimmäisenä,jottahenkilönemotionaalisettarpeettulisivattäytettyäparemmin.
Tuensovittaminen− OtaesilletekstiVaninschattingnaarondersteuning(DeNeve&Marrecau2012).− Tutki,minkätasonohjaustyylisopiiasiakkaalle.− Käytätävartenläpiseuraavatlähtökohdatkyseisenkehitystasonosalta:
− Läheisyys− Rutiinitjarajat− Toiminta− Kommunikaatio− (Mahdollinen)ongelmakäyttäytyminen
− Valitsetuensuunnitteluavartennoinkolmekohtaa,joihinkiinnitetäänerityistähuomiota.Mainitsenämäkohdatraportinlopussa.Sijoitatämätuloskokonaiskuvaanjateeintegratiivinendiagnoosi.
− Kirjoitaylös,milloinevaluointitehdään.
6. PSYKOMETRISETOMINAISUUDET
48 PSYKOMETRISETOMINAISUUDET
SEO-R²:n ja sen aikaisempien versioiden (SEO, SEO-R) psykometristen ominaisuuksientutkimus on ollut toistaiseksi rajallista, vaikkakin ensimmäisinä vuosina eri Euroopanmaissa (Italia, Saksa ja Belgia) tehtiin joitakin tutkimuksia, joissa käytettiin SEO:ta jamyöhempiä versioita ja joissa tutkittiin muutamia psykometrisiä ominaisuuksia(päätutkimuskysymyksenä tai osatutkimuskysymyksenä). Seuraavassa tekstissätiivistämme lyhyesti näiden tutkimusten tulokset. Mikäli lukija on kiinnostunuttutkimusten tuloksista yksityiskohtaisemmin, suosittelemme lähdeluettelossa mainittujaraporttejajatieteellisiäartikkeleita.
Koskatutkimuksetperustuvatasteikoneriversioihin,päätimmeesittäänekronologisessajärjestyksessä käytetyn version mukaan. Koska käytetyt versiot ovat olleet erilaisia, eritutkimustentuloksiaeiolesuoraltakädeltämahdollistaverratakeskenään.
6.1. SEO:npsykometristenominaisuuksientutkimus
6.1.1. SEO:njaVABS:nsisäinenkonsistenssijakonvergenttivaliditeetti
La Malfa työtovereineen (2009) tutki korrelaatiota SEO:n italialaisella versiolla mitatunemotionaalisenkehityksenjaVinelandAdaptiveBehaviorScales-asteikon(VABS,Sparrowym.1984)italialaisellaversiollamitattujenadaptiivistentaitojenvälillä.Tutkimuksessaolimukana 33 kehitysvammaista henkilöä, joilla ei ollut käytöksellisiä tai psykiatrisialisäongelmia ja jotka asuivat asuntolassa. SEO:n (10 osa-aluetta) sisäinen konsistenssiosoittautuikorkeaksi (CronbachAlpha:0.958).Emotionaalisen jakognitiivisenkehityksenodotettu suhde ilmeni tilastollisesti merkittävästä positiivisesta korrelaatiosta yleistenSEO- ja VABS-kokonaistulosten välillä (Pearson r: 0.512). Kun käytettiin keskimääräistäSEO-tulosta,korrelaatioolikorkeampi(Pearsonr:0.657).LaMalfatyötovereineenraportoimyös positiivisesta korrelaatiosta SEO:n sekä VABS:n alakohtien "kommunikaatio","sosiaalistuminen"ja"jokapäiväisettaidot"välillä.SEO:nsekäVABS:n"motorisettaidot"-kohdanvälilläeiolluttilastollisestimerkittävääsuhdetta(muttasuhdeeimyöskäänollutodotettavissa) (La Malfa 2009). SEO- ja VABS-tulosten yhteneväisyydet voidaan nähdäkonvergentinvaliditeetinmuotona, jossaverrataankahdella,keskenäänvertailukelpoistakonseptia mittaavalla työkalulla saatuja tuloksia (Riské 2014). La Malfan tutkimuksessa(2009) viitataan lopuksi Cohenin kappa-arvoon 0.75, mitä tulee arvioitsijoiden väliseenluotettavuuteen(ks.myösSappokym.2013).
49PSYKOMETRISETOMINAISUUDET
6.2. SEO-R:npsykometristenominaisuuksientutkimus
6.2.1. Sisäinenkonsistenssijaarvioitsijoidenvälinenluotettavuus
Vuonna 2012 Gentin ammattikorkeakoulun osaamiskeskus E-QUAL, Steunpunt ExpertiseNetwerken (SENvzw)sekämuutamathenkilötkäytännöntyöelämästä tutkivatFlanderinvammaisviranomaisen VAPH:n rahoittaman SEN-SEO-projektin puitteissa SEO-R:narvioitsijoiden välistä luotettavuutta (Claes ym. 2012; Vandevelde ym., painossa).Tutkimus tehtiin 67 kehitysvammaisella henkilöllä, jotka saivat erilaista tukea (avo-/asumispalvelut). Tutkimukseen osallistuvista asiakkaista osalla oli psykiatrisialisäongelmia. SEO-R:n (13 osa-aluetta) sisäinen konsistenssi osoittautui tässätutkimuksessakorkeaksi(CronbachAlpha:0.95).Arvioitsijoidenvälinenluotettavuus(ICC:0.73) on hyvä, mitä tulee SEO-R:n kokonaistulokseen. Kymmenellä kolmestatoista osa-alueestaarvioitsijoidenvälinenluotettavuusonmelkohyvätaihyvä,kolmellaosa-alueella("Tunteideneriytyminen","Aggressionsäätely"ja"Tunteidensäätely")ICConalhainen(ks.ICC-arvot taulukosta 1) (Vandevelde ym., painossa). Tätä havainnollistaa seuraavataulukko (arvioitsijoiden välinen luotettavuus on ilmaistu sisäkorrelaationa (intraclasscorrelationcoefficient,ICC)(Vandeveldeym.,painossa).
Yhteneväisyys
Osa-alue ICC
Suhtautuminenomaankehoon 0.62
Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin" 0.54
Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa 0.61
Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys 0.59
Pelot 0.56
Suhtautuminen"vertaisiinsa" 0.73
Suhtautuminenesineisiin 0.69
Kommunikaatio 0.66
Tunteideneriytyminen 0.36
Aggressionsäätely 0.30
Vapaanajankäyttö–leikinkehittyminen 0.55
Moraalinkehittyminen 0.52
Tunteidensäätely 0.35
Kokonaistulos 0.73
50 PSYKOMETRISETOMINAISUUDET
6.2.2. Sisäinenkonsistenssi,konvergenttivaliditeettijaasiantuntijavaliditeetti
La Malfaa ym. (2009, cf. supra) seuraten Riské (2014) tutki maisterintyössään SEO-R:nkonvergenttia (samanaikais-)validiteettia ja samanaikaista kriteerivaliditeettia(asiantuntija-arvio) (rajoitetulla) 24 asiakkaan pistokokeella. Merkittävää korrelaatiotaesiintyi SEO-R:n kokonaistuloksen ja Vineland Adaptive Behavior Scalesin (Vineland-II,Sparrowym.2008)AdaptiveBehaviorCompositen(jotavoidaanpitääkokonaistuloksena)välillä (Spearmanin rho: 0.485). Henkilöillä, joilla ei ollut psykiatrisia tai käytöksellisiälisäongelmia (n=16) Spearmanin rho oli 0.564 (henkilöillä, joilla oli psykiatrisia taikäytöksellisiä lisäongelmia, järjestyskorrelaatiokerroin oli alhainen eikä tilastollisestimerkittävä, mutta kuten sanottua, pistokoe oli hyvin rajallinen, n=8). Kuten myös LaMalfan (2009) tutkimuksessa, korrelaatiot laskettiin myös SEO-R-kokonaistuloksen sekäVineland II -alaosioiden "Kommunikaatio", "Sosiaalistuminen", "Jokapäiväiset taidot" ja"Motoriset taidot" väliltä. Vain pistokokeessa henkilöillä, joilla ei ollut psykiatrisia taikäytöksellisiä lisäongelmia, löytyimerkittäväyhteys,erityisestiSEO-R-kokonaistuloksenjaVABS-II:nosion"Sosiaalistuminen"välillä(rho:0.586).YhteneväisyyttätutkittiinmyösSEO-R-kokonaistuloksen ja asiantuntija-ammattiauttajien emotionaalisesta kehityksestätekemän kliinisen arvion välillä, ja se osoittautui kohtalaiseksi (ICC: 0.588). Tässäkinyhteneväisyys oli suurempi pistokokeessa henkilöillä ilman psykiatrisia tai käytöksellisiäongelmia (ICC: 0.646). Henkilöillä, joilla oli psykiatrisia tai käytöksellisiä lisäongelmia,yhteneväisyysolialhaineneikätilastollisestimerkittävä(Riské2014).
6.3 SEO-R²:nkonseptiversionpsykometristenominaisuuksientutkimus
Gentin ammattikorkeakoulun osaamiskeskus E-QUALin, SEN vzw:n, Tilburgin yliopistonTranzo-tiedekeskuksen sekä Gentin yliopiston meneillään olevan projektimaisentieteellisen tutkimusprojektin Tutkimus tukimenetelmien suunnittelustakehitysvammaisten, psyykkisesti terveysongelmaisten henkilöiden ohjaajille (2014–2016)puitteissaontutkittu–linjassaLaMalfantutkimuksenjaLoreRiskén(2014)maisterintyönkanssa–SEO-R²:nensimmäisenversionjaVinelandII:nkonvergenttiavaliditeettiajaSEO-R²:n tämän version samanaikaista kriteerivaliditeettia (asiantuntija-arvio) 62 asiakkaanpistokokeessa.64,5%:llaheistäolipsykiatrisiataikäytöksellisiälisäongelmia.Kutenedellämainituissakin tutkimuksissa, SEO-R²:n ensimmäisen version (13 osa-aluetta) sisäinenkonsistenssiosoittautuitässätutkimuksessakorkeaksi(CronbachAlpha:0.98).
51PSYKOMETRISETOMINAISUUDET
Merkittävää korrelaatiota esiintyi SEO-R²:n tämän version kokonaistuloksen ja VinelandII:n Adaptive Behavior Compositen (jota voidaan pitää kokonaistuloksena) välillä(Spearmanin rho: 0.768). Kuten myös La Malfan (2009) tutkimuksessa, korrelaatiotlaskettiin myös SEO-R-kokonaistuloksen sekä alaosioiden "Kommunikaatio","Sosiaalistuminen", "Jokapäiväiset taidot" ja "Motoriset taidot" väliltä, ja ne kaikkiosoittautuivat tilastollisesti merkittäviksi (Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimetsamassajärjestyksessä:0.732;0.771;0.623ja0.492).YhteneväisyyttätutkittiinmyösSEO-R²-kokonaistuloksen ja asiantuntija-ammattiauttajien emotionaalisesta kehityksestätekemänkliinisenarvionvälillä.Tämäosoittautuikohtalaiseksi(ICC:0.6),muttaodotettuaalhaisemmaksi.
Koska tutkimus on tähän mennessä ollut rajallista sekä tutkimusten lukumäärän ettämetodien osalta (esim. pienet pistokokeet, menettelytavat asiantuntija-arvionmuodostamiseksi jne.) ja on kohdistunut SEO:n eri versioihin (SEO, SEO-R ja SEO-R²:nkonseptiversio), minkä vuoksi tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia,lisätutkimuksia tarvitaan, ja varsinkin SEO-R²:n lopullisesta versiosta. Yllä mainittujentutkimustenpohjaltavoidaanvarovastitodeta,ettäkorkeastasisäisestäkonsistenssistaonviitteitä,samoinkuinhyvästäarvioitsijoidenvälisestäluotettavuudesta,ainakinmitätuleekokonaistulokseen. Lisätutkimukset muun muassa konvergentista ja divergentistavaliditeetista suuremmilla ja edustavilla pistokokeilla ovat tarpeen, jotta SEO-R²:nluotettavuudestajavaliditeetistavoidaantehdäyleisiäpäätelmiä.
ARVIOINTILOMAKE:SEO-R²
OSA-ALUE1
SUHTAUTUMINENOMAANKEHOON
Ensimmäiselläosa-alueellaluodataanmotoristenjaaistiperäistenkokemustenoppimisvaikutusta.Teemailmeneemm.henkilökohtaisestahygieniastahuolehtimisena.
Taso1 0–6kk
YDIN Löytääomankehonjakäsitteleeaistitietoa1.
KEHITYS
a. Hänkohtaajatkuvastierilaisiaomankehonjaympäristöntuottamiaärsykkeitäjatuntemuksia(esim.nälkä,jano,väsymys,kipujne).Päätehtäväonvastaanottaaärsykkeetaistienvälitykselläjareagoidaniihin.
b. Alussahänonherkkäaistiärsykkeille.Nevoivathelpostiylikuormittaajakiihottaahäntäliikaa.Tällöinhänkiihtyytaituleepelokkaaksi.Vähitellenhänoppiirauhoittumaansuuntaamallaaistitulkomaailmaakohti.Näinhänoppiikäsittelemäänepämukaviajanautinnollisiatuntemuksia.Häntekeehavaintojajamuokkaanekokemuksiksi.
c. Tututäänet,kasvot,hajut,maut,kosketuksetsaavathänettuntemaanolonsaturvalliseksijasuojatuksi.
d. Tarttumalla,tunnustelemalla,imemällä(sormia)jne.hänoppiisattumaltatuntemaanomatruumiinosansa(kädet,jalat,varpaat,sukuelimetjne.).
e. Sukuelintenkosketusaiheuttaaruumiillistakiihtymystäjaerektioitaesiintyy,muttahäneiliitäniihin(seksuaalista)merkitystä.
ESIM
ERKK
EJÄ
f. Hännauttiipassiivisestiaistiärsykkeistä,hoitamisesta,multisensorisistaelämyksistä,ihokosketuksesta–taipäinvastoinsuhtautuuniihintorjuvasti.
g. Fyysisenreagoinnintasovaihteleealireagoimisesta(=passiivinen)ylireagointiin.h. Lyhyitä,hetkellisiäfyysisiäpurkauksiasaattaaesiintyä,taisuhtautuminen
kehoonvoiollastereotyyppistä2:tic-oireet,käsienheiluttaminen,kiljahdukset,päänhakkaaminen,itsensäkeinuttaminenjne.
i. Hänkosketteleeitseäänhyvänolontuottamiseksi(itsestimulaatio).j. Mahdollinenitseävahingoittavakäyttäytyminenvaihteleeitsensänipistelystä
todelliseenvahingoittamiseen(esim.päänhakkaaminenseinään,itsensäpureminen,itsensälyöminenjne.).
k. Hänsuojautuuliiallisiltaärsykkeiltätyöntämälläsormetkorviin,tuottamallaitseääntä,katsomallapoispäinjne.
l. Häntarttuu(sattumalta)omiinsukuelimiinsä,kunintiimialueitapestään.
56 ARVIOINTILOMAKE
Taso2 6–18kk
YDIN Löytääympäristön3omankehonkautta.
KEHITYS
a. Hänoppii,ettävoivaikuttaaympäristöön3omaakehoaankäyttämällä:ottamallavastaan,koskettamalla,käsittelemällä4esineitä.Alussasetapahtuutäysinsattumalta,vähitellenhänoppiikokemaan5vaikutuksen.
b. Viestintävälineenäkäytetäänkehoa,mahdollisestiääntentuella.c. Suuonedelleentärkeälöytämisenväline(esim.syöminen,tavaroiden
laittaminensuuhun,peukalonimeminen).d. Alussahäntarttuusukuelimiinsätiedostamattomasti.Hänhuomaa,että
kosketusjohonkinpaikkaantuntuumukavammaltakuintoiseen.Myöhemminhäntarttuusukuelimiinsätietoisemminjatavoitteellisemmin.Ruumiillistakiihottumistajaerektioitaesiintyy.
ESIM
ERKK
EJÄ
e. Hännauttiihoitamisestajamultisensorisistaelämyksistä.f. Hänmatkii6"tärkeääihmistä"7fyysisesti(esim.tapaaliikkua,toimiajne.).g. Hänkosketteleeuseinomiaruumiinosiaanjakäsitteleeesineitä.i. Sotkemistaomillaruumiineritteillä(uloste,sylki,siemennestejne.)saattaa
esiintyä.j. Hänkiihottaaitseäänkoskettelemallasukuelimiä.Sekäsisäinenettäulkoinen
ärsykevoiantaasysäyksenitsestimulaatioon.
Taso3 18kk–3vuotta
YDIN Ontavoitteellisestiyhteydessäympäristöönomankehonkautta.
KEHITYS
a. Hänkäyttääoperationaalisesti8omaaympäristöään(henkilö,esine,tila)omantahdontoteuttamiseksi(esim.käyttäätuoliaylettyäkseenkeksipakettiin).
b. Viestintävälineenäkäytetäänkieltä,mahdollisestieleidentukemana.c. Hänoppiikäymäänwc:ssä.d. Hännäytteleeomaakehoaanjaonmielelläänalasti.
ESIM
ERKK
EJÄ
e. Hänhaluaatehdäkaikenitse,omastahalustaan(hoito,syöminenjne.).f. Hännäkeeihmisissäerojaruumiillisella,ulkoistentuntomerkkientasolla(esim.
sukupuoli,kokojne.).g. Hänosoittaatyytymättömyydenaiheuttamiafyysisiäoireita.h. Hänimitoi9"tärkeääihmistä"7fyysisesti.i. Hänprovosoi(esim.riisuutuu,käyttäärumiasanoja)saadakseenaikaan
reaktion.j. Häntyydyttääitseäänoma-aloitteisemmin.
57ARVIOINTILOMAKE
Taso4 3–7vuotta
YDIN Näkeeomankehonmaailmankeskipisteenä
KEHITYS
a. Häntunteeitsensäkaikkivoipaiseksi,fantasoijasamastuu10"emotionaalisestitärkeäänihmiseen"7.
b. Hänoppiiyrityksenjaerehdyksenkauttaarvioimaanomankehonsamahdollisuuksiajarajoituksia.
c. Sukuelimiinliittyvähäpeäntunnealkaavähitellenkehittyä.d. Hänihastuu(useisiinihmisiinsamanaikaisesti,esim.äitiin,opettajaan,
ohjaajaan,luokkatoveriinjne),hänelläontyttö-/poikakaveri,jolleannetaansuukkoja.
e. Hänoivaltaasukupuoli-identiteetin11.
ESIM
ERKK
EJÄ
f. Hänestäonhyvintärkeäänäyttäähyvältäjahänpyrkiikinsiihenaktiivisesti.g. Hänjäljittelee"tärkeänhenkilön"ulkoisiaominaisuuksia,esim.kampausta,
meikkiä,työvaatteita,koruja,urheiluvaatteitajne.h. Hänpelkääfyysistäloukkaantumista.i. Häneivieläainaotaomiafyysisiärajoituksiaanriittävästihuomioon.
Taso5 7–12vuotta
YDIN Suhtautuurealistisestiomaankehoon.
KEHITYS
a. Hänhaluaaosoittaakykynsäfyysisilläsuorituksillajaerottautuaniilläryhmässä.
b. Hänoppiiarvioimaanomanfyysisensuorituskykynsä.c. Häntunteeseksuaalisuuteenliittyväähäpeää.d. Hänvoiollaomastakehostaanjaulkonäöstäänepävarmamuttasamaan
aikaanylpeä.
ESIM
ERKK
EJÄ
e. Hänpohtiirealistisesti,kuinkamuutnäkeväthänetfyysisesti.f. Ulkonäköjasuosittuusaskarruttavathäntä.g. Hänonkilpailuhenkinenjahaluaamitellävoimiaantoistenkanssa.h. Hänottaahuomioonomatfyysisetrajoituksensa.i. Hänpelkäärealistisesti,ettähäntäpilkataanulkonäöntakia.
OSA-ALUE2
SUHTAUTUMINEN"EMOTIONAALISESTITÄRKEISIINIHMISIIN"
Tämä osa-alue käsittelee sitä, miten henkilö suhtautuu "emotionaalisesti tärkeisinihmisiin"1sekäomastaaloitteestaanettäreaktionatoisenaloitteeseen."Emotionaalisestitärkeitä ihmisiä" ovat kiintymyshahmot, vanhemmat, ohjaajat. Heitä voivat olla myöstärkeätsisarukset jamuutsukulaiset,naapurit jne.Osa-alueellakuvataan,miten jamiksihenkilö hakee kontaktia heihin. Lisäksi kiinnitetään huomiota asemaan, jonka henkilöottaaitselleensuhteessa"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin".
Johdantokysymys:Ketkäovathänelle"emotionaalisestitärkeitäihmisiä"1?
Taso1 0–6kk
YDIN Onkontaktissalähiaistien2kautta.
KEHITYS a. Sosiaalinenvuorovaikutuspalveleeprimaaristentarpeiden3tyydyttämistä.
b. "Tärkeäthenkilöt"ovatvaihdettavissa.
ESIM
ERKK
EJÄ
c. Reagointifyysiseenkontaktiinvaihteleeylireagoinnistaalireagointiin:ylikiihtyminen/yliherkkyys,torjuvuus,tyyntyminen,nautinto,mielipahakontaktinkatketessa,välinpitämättömyysjne.
d. Joutuessaantolaltaanhäntarvitseekontaktia"tärkeänhenkilön"kanssa.Läheisyysjafyysinenkontaktirauhoittavathäntä.
e. Hännauttiikosketuksestajahänestäonihanaasaadaaktiivistafyysistähuolenpitoa.
f. Kunkontaktikatkeaa,hänprotestoi,joutuutolaltaanjatuleepelokkaaksi.g. Häntorjuu"tärkeänihmisen"fyysisenhuolenpidon.
ARVIOINTILOMAKE 59
Taso2 6–18kk
YDIN Hakeekontaktialähiaistien2jakaukoaistien4kautta.
KEHITYS
a. Hänestätuleesosiaalisemminsuuntautunutjahänosoittaakiintymystä.Alkaaesiintyävastavuoroisuutta5.
b. Hänpaneeläheisetaikuisetemotionaaliseenarvojärjestykseen6."Tärkeäihminen"eienääolevaihdettavissa.
c. Hänammentaaperusturvallisuudentunnettakontaktista"tärkeäänihmiseen".Hänhakeutuukinaktiivisestitämänläheisyyteen.Hännauttiiyhdessäolostatutussaelinympäristössä.
d. Hänkäyttääesineitäkanssakäymisessä"tärkeänihmisen"kanssa.Aluksiesineetsattuvatkäsilletainiitäannetaan,jahänhakeekontaktiapikemminsattumalta.Vähitellenhänalkaaetsiäesineitäitsejakäyttääniitäkontaktinluomiseen.
ESIM
ERKK
EJÄ
e. Hänalkaaselvästisuosia"tärkeitäihmisiä"f. Hänprotestoi,kunkontakti"tärkeäänihmiseen"katkeaa.Hänseuraa"tärkeää
ihmistä"kuinvarjo.g. Hänmatkii7"tärkeänihmisen"yksinkertaisiatoimia.h. Hänpyytääuseinjatoistuvastivarmistusta8"tärkeältäihmiseltä"(kontaktin
ylläpitämiseksi).i. Häneipystyjakamaan"tärkeänihmisen"huomiota,koskakaipaaturvaa.
60 ARVIOINTILOMAKE
Taso3 18kk–3vuotta
YDIN Hakeekontaktiapääasiassakaukoaistien4,esineidenjakielenkautta.
KEHITYS
a. Hänlöytääoman"minän"kanssakäymisessä"tärkeänihmisen"kanssa.b. Omatahtokehittyy,jahänyrittäävoimakastahtoisesti9saadasenläpi.c. Hänyrittäämyöskapinoida"tärkeääihmistä"(jatämäntahtoa)vastaan.Hän
pyrkiiirtautumaan"tärkeästäihmisestä",muttapelkäämenettävänsätämän.d. Hänvetoaajatkuvasti"tärkeäänihmiseen"."Tärkeäihminen"voikokeatämän
tukahduttavanajakuluttavana.
ESIM
ERKK
EJÄ
e. Hänhaluaatehdäkaikenitse,vaikuttaaasioihin,jaympäristönonotettavahänethuomioon.
f. Hänvaatii"tärkeänihmisen"huomiota(minäkeskeisyys).Hänhaluaajatkuvastitehdäkaikenlaistayhdessä"tärkeänihmisen"kanssa.
g. Häneiosaajakaamuidenkanssasyömistä,tavaroita,huomiotajne.h. Hän"auttaa"oma-aloitteisestiomanetunsatakia.i. Hänestätuntuu,etteihänsaahuomiotajaettähänelletehdäänvääryyttä.j. Kanssakäymisessäauktoriteettienkanssahänvastustaavastustamisenvuoksi
taionpassiivineneikänousevastarintaan.l. Hänimitoi10"tärkeääihmistä".
Taso4 3–7vuotta
YDIN Hakeekontaktiakielenjaluovuuden(leikki,mielikuvitus)kautta.
KEHITYS
a. Hänhaluaa"tärkeänihmisen"roolin.b. Hänalkaavähitellensamastua11"tärkeäänihmiseen"yhäenemmän,myös
silloinkuntämäeioleläsnä.c. Hänkysyyjaarvostaa"tärkeänihmisen"mielipidettä12.d. Hänalkaaollavähemmänriippuvainen"tärkeidenihmisten"valvonnasta.e. Muutkinihmisetkuinpääasiallinenhuoltaja/kiintymyshahmovoivat
saada"tärkeänihmisen"roolin.
ESIM
ERKK
EJÄ f. Häntestaa,ajatteleeko,tunteekojatekeekö"tärkeäihminen"samoin.
61ARVIOINTILOMAKE
Taso5 7–12vuotta
YDIN Hakeekontaktiasosiaalistenjakognitiivistensuoritustenkautta.
KEHITYS
a. "Tärkeäihminen"eienääoleainoakeskushahmo.Muutihmisetlaajemmastaympäristöstänousevatetualalle.
b. Hänyrittääparhaansa–omastaaloitteestaanjaempatiasta–täyttääkseenodotukset,hänhaluaaollahyödyksi13.
c. Hänalkaavähitellenottaavastuuta.
ESIM
ERKK
EJÄ d.Hänauttaa"tärkeääihmistä",kuntälläonpaljontekemistä.
OSA-ALUE3
OMANITSENSÄKOKEMINENVUOROVAIKUTUKSESSAYMPÄRISTÖNKANSSA
Tämä osa-alue kuvaa, kuinka henkilö kokee "itsensä" suhteessa "toiseen ihmiseen"(laajemmassamerkityksessäkuin"tärkeäänihmiseen")jaympäristöön1(ihmiset,esineetjatila).Tämäonvälttämätöntä"minän"kehityksenkannalta(ego-kehitys).
Taso1 0–6kk
YDIN Oppiisäätelemäänsisäisiäjännitteitä2.
KEHITYS
a. Häneikoeitseäänirralliseksi"tärkeästäihmisestä"3,eitunnistakehonrajojaeikäteeeroaitsensäjaympäristönvälillä.
b. Hänenpääasiallistatoimintaansaonsisäisten4jaulkoisten5ärsykkeidenkäsitteleminen.
c. Keskeisessäasemassaovataistihavainnot.
ESIM
ERKK
EJÄ
d. Hänonyliherkkäärsykkeille,rauhattomuudelle.e. Hänetsiivahvojaärsykkeitä.f. Hänonfiksoitunuttiettyihinärsykkeisiin.g. Hänhaistelee,tunnusteleekaikkea.Hänmuodostaaääniä.h. Suhtautuminenympäristöäkohtaanontorjuva6.i. Hänonvetäytynytomaanmaailmaansa.j. Muutoksetaiheuttavatpaniikkia.k. Hänmyötäileeympäristönilmapiiriä,positiivisestijanegatiivisesti.
ARVIOINTILOMAKE 63
Taso2 6–18kk
YDIN Hakeekontaktiaympäristönkanssa"tärkeänihmisen"turvistakäsin.
KEHITYS
a. "Tärkeänihmisen"läheisyysantaaemotionaalistaturvallisuutta,suojaa,perusluottamustajakiinnekohdan.
b. Ymmärrysesineidenjaihmistenolemassaolostakasvaa.c. Hänhakeutuuaktiivisesti"tärkeänihmisen"läheisyyteen.d. Henkilönmielialariippuu"tärkeänihmisen"läsnäolosta.
ESIM
ERKK
EJÄ
e. Vieraassaympäristössähänpysytteleehyvinlähellä"tärkeääihmistä".f. Hänhakeekontaktia"tärkeäänihmiseen"antamallakäden,pysyttelemällä
kontaktissajne.g. Eroaminen"tärkeästäihmisestä"onvaikeaa.h. Hänomaksuu"tärkeänihmisen"tunteet.i. Hänkäyttäytyyomistavasti"tärkeänihmisen"suhteen.j. Hänelläonsymbioottinensuhde7"tärkeäänihmiseen".k. Hänseuraa"tärkeänihmisen"kintereilläkuinvarjo.l. Hänsanoo"ei",koskatunteeolonsaturvattomaksi.
Taso3 18kk–3vuotta
YDIN Omatahtokehittyy,taisteleeautonomiastaan8,"minä"kehittyy.
KEHITYS
a. Häntuleetietoisemmaksiomastaitsestään,hänelläonomatahtojahänajatteleeminäkeskeisesti9.
b. Häntekeeselvemmäneron"minän"jatoisenvälillä(vrt.yksilöllistyminen).c. Hänpyytääimplisiittisestiohjausta,muttairtautuuvähitellen"tärkeästä
ihmisestä".d. Hänkäyttääsanaa"minä".e. Hänsanoo"ei",koskahaluaamäärätäitse.
ESIM
ERKK
EJÄ
f. Hänvaatii,ettähänentoiveitaanjamieltymyksiäännoudatetaan,ottamattaympäristöähuomioon.
g. Hänhaluaatehdäkaikenitse.h. Hänyrittääimpulsiivisestityydyttääomiatoiveitaan.i. Häntottelee,joshänelläontunne,ettähänsaapäättääitse.
64 ARVIOINTILOMAKE
Taso4 3–7vuotta
YDIN Tekeealoitteitatoistenihmistenjatoimintojensuuntaan.
KEHITYS
a. Hänalkaavähitellentunteavoimakkaammin,ettähänvoihallitaympäristöäjavaikuttaasiihen.
b. Hänhaluaaprofiloituaitsenäisenäyksilönä,jokakokeilee,tutkiijafantasoiomiaominaisuuksiaan.
c. Häntekeeyhäenemmänaloitteita,tekeevalintojajaottaaniissäympäristönhuomioonyhäenemmän.
d. Vuorovaikutuksessaympäristönkanssahänsamastuu"tärkeäänihmiseen".e. Hänhyväksyysosiaalisenkäyttäytymisensäännöt.
ESIM
ERKK
EJÄ
f. Hänontottelevainen,koskaalkaaymmärtääarvojajanormeja.g. Hänyliarvioiitsensä.h. Hänesittäytyypoikana/tyttönä,miehenä/naisena.Toiminnassahänhaluaa
itseäänlähestyttävänsenmukaisesti.i. Hänosoittaayltiöpäistäkäyttäytymistä.j. Hänhakeejännitystä(yhävahvemmin,yhäkorkeammalle,yhätuhmemmin...).
Taso5 7–12vuotta
YDIN Hakeeomaapaikkaajarooliasosiaalisessaympäristössä.
KEHITYS
a. Hänhaluaaosoittaapätevyytensäjavahvistaaitseluottamustaanoma-aloitteisuuden,valintojen,suoritustenjne.kautta.
b. Hänomaksuusosiaalisenkäyttäytymisensäännötentistälaajemmassaympäristössä.
ESIM
ERKK
EJÄ c. Hänhaluaaosoittaakykynsäomiensuoritustensaperusteella.
d. Hänhaluaaollajollakinalueellaparas,onkilpailuhenkinen.e. Hänhäpeääomiapuutteitaan10.f. Hänhaluaakuuluaryhmään.
OSA-ALUE4
SUHTAUTUMINENMUUTTUVAANYMPÄRISTÖÖN–ESINEPYSYVYYS
Tämäosa-alue luotaaperusturvallisuutta/-kiintymystä ja tapaa,mitenhenkilö suhtautuu(jatkuvasti laajenevaan ja muuttuvaan) ympäristöön. Muistin kehittymisen myötä hänkykenee säilyttämään mentaalisen kuvan esineistä tai ihmisistä, vaikka ne häviäisiväthänen havaintokentästään (esinepysyvyys1). Muistin kehittyminen huolehtii siitä, ettäkiintymyksen kokemukset integroituvat ja siirtyvät mukana uusiin ympäristöihin jahenkilöihin.Osa-alue4käsitteleetätäkehitystäjasenseurauksia,toisaaltasuhtautumistaesineisiin ja henkilöihin, jotka häviävät havaintokentästä, ja toisaalta suhtautumista"tärkeisiinhenkilöihin"taivieraisiinihmisiintutussataivieraassaympäristössä.
Johdantokysymys:Onkohänelläsiirtymäobjektia2?
Taso1 0–6kk
YDIN Käsitteleeympäristöä3puhtaastiaistienkautta:mitäeinäy,sitäeiole.
KEHITYS
a. Hänonkaikessariippuvainensuorastaaistihavainnosta.b. Häneikäsitä,ettäesineetjaihmisetovatolemassasilloinkinkunniitäeinäy,
sillä"mitäeinäy,sitäeiole".c. Häneikohdistahuomiotaesineisiintaihenkilöihin,joitaeivoihavaita.Hänei
osaamuodostaamentaalistakuvaa4esineistätaihenkilöistä.
ESIM
ERKK
EJÄ d. Häneietsiesinettätaihenkilöä,jokaonviety/mennytpois.
e. Häneitunnistatuttujaesineitätaiihmisiä,jotkaovatmuuttuneet,esim.erivärinenpallo,uusikampausjne.
f. Häneläätässäjanyt.
66 ARVIOINTILOMAKE
Taso2 6–18kk
YDIN Esinepysyvyys1kehittyy.
KEHITYS
a. Aluksiperusturvallisuudentunneonvielätäysinriippuvainen"tärkeänihmisen"havaittavastaläsnäolosta.
b. Hänalkaatunteahylätyksitulemisenpelkoa/mielipahaa,kun"tärkeäihminen"onlähdössä(vrt.eroahdistus5).
c. Hänoppiivähitellen,ettäesineet/ihmiset(myös"tärkeätihmiset")ovatolemassasilloinkin,kunniitäeivoihavaitaaistein.Kuvitelma"mitäeinäy,sitäeiole"häviäävähitellen.
d. Hänkehittäämentaalisenkuvan4.
ESIM
ERKK
EJÄ
e. Siirtymähetketovatvaikeita.f. Hänpitääkurkistusleikeistäjaleikkiimielelläänpiilosta.g. Hänetsiilyhyenaikaaesinettätaihenkilöä,jokaonviety/mennytpois.h. Hänjoutuupaniikkiin,joseilöydäjotakinheti.i. Hänonlevoton/pelokas,josrituaalit,tottumuksetkeskeytyvät.j. Hänkyseleeliioitellunusein"tärkeänihmisen"perään,milloinpääsee"kotiin"
jne.Apujärjestelmätoimiiriittämättömästi.
Taso3 18kk–3vuotta
YDIN Käyttääsiirtymäobjektia2.
KEHITYS
a. Hänkäsittää,ettäesineetjaihmisetovatolemassa,vaikkaniitäeivoihavaitaaistein.
b. Hänetsiiaktiivisestijaomastatahdostaanesineitäjaihmisiä,joitaeivoienäähavaita.
c. Kun"tärkeäihminen"lähteepois,hänpysyytähänyhteydessä(=yhteysvälimatkanpäästä).
d. Elottomatkohteet(tavarat,toiminta,kieli)voivattoimiajatkeenakiintymykselle,yhteydelle"tärkeänhenkilön"kanssa,jatarjoavatsiksiturvaa.
ESIM
ERKK
EJÄ
e. Hänonlevoton/joutuupaniikkiinmenettäessäänsiirtymäobjektin2.f. Kunerokestääpitkään,hänvoisuuttua"tärkeälleihmiselle".g. Hänetsiijalöytääesineitä/ihmisiä,kunneovatpiilossa,ilmanettähänon
nähnytpiilottamista.h. Siirtymäobjekteja2voivatollaesim.kännykkä,käsilaukku,kalenterijne.i. Hänmeneetuntemattomaantilanteeseenarvioimattatilannettataiomia
mahdollisuuksiaan.j. Soittoohjaajallevoiantaaturvallisuudentunnetta.
67ARVIOINTILOMAKE
Taso4 3–7vuotta
YDIN Voitunteaolonsaturvalliseksitutussaympäristössäilmantuttuaihmistä/toimintaa.
KEHITYS
a. Hänuskaltaairtaantuasiirtymäobjektistatutussaympäristössä.b. Hänvoiviihtyävieraassaympäristössä,jostuttuihminen/siirtymäobjektion
läsnä.c. Hänvoiviihtyävieraassaympäristössä,jostoimintaontuttua.
ESIM
ERKK
EJÄ d. Häneitiedämitätehdävieraassaympäristössä,jos"tärkeäihminen"eiole
paikalla.e. Tuttuympäristölaajenee(esim.koti,päivätoiminta,koulu,vapaa-aikajne).
Hänpystyykäsittelemääneronasuin-jatyöympäristönvälillä.
Taso5 7–12vuotta
YDIN Voitunteaolonsaturvalliseksituntemattomassaympäristössä/tuntemattomienihmistenkanssa.
KEHITYS
a. Hänuskaltaamennäoma-aloitteisestituntemattomaanympäristöönjatutkiasitä.
b. Hänosaaosoittaakykynsämyöstutunympäristönulkopuolella.c. Hänsopeutuumuuttuviinolosuhteisiin(esim.työaikataulunmuutos,sovitut
asiatjne.).
ESIM
ERKK
EJÄ d.Hänsuunnitteleejasopiitoimintaaoma-aloitteisesti(esim.vierailut,ohjaus,
retket,leiritjne).
OSA-ALUE5
PELOT
Tällä osa-alueella pohditaan, millä elämänalueilla pelkoja esiintyy, ja pelkojenvoimakkuusasteita. Pelkojen syyt ja niitä herättävät tekijät vaihtelevat kehitysvaiheidenkuluessa.Onmahdollista, että pelon ilmaukset puuttuvat. Pelkoa voidaan ilmaistamyösepätyypillisellä tavalla,minkä vuoksi sitä on vaikea tulkita (esim. apatia, jähmettyminen,vetäytyminenjne.).
Johdantokysymys:Mitäpelkoja1hänelläon?
Taso1 0–6kk
YDIN Osoittaa,kuntietytärsykkeet(ulkoisetjasisäiset)aiheuttavatepämukavanolon.
KEHITYS
a. Tietytsensorisetärsykkeetsaavathänetosoittamaanpelkoa,kiukkua,vetäytymäänsyrjään.
b. Kehitysvaiheenalussatietytuudettaivoimakkaatärsykkeetsaavathänettuntemaanolonsaepämukavaksi.Neovathänelleliikaa/ylikuormittavia.Vähitellenhäntottuuärsykkeisiinparemmin.
ESIM
ERKK
EJÄ
c. Pelokasreagoiminenärsykkeisiinvoiollavoimakkuudeltaanepätyypillistäjavaihdellaylireagoinnistaalireagointiin(esim.jähmettyminen2).
d. Kovapuheäänitaimuutvoimakkaatärsykkeetsaavathänetpelkäämääntorumistatairiitoja.
e. Hänpakeneeylikuormittavastatilanteesta(esim.rauhaton,epäselvätms.tilanne).Hänsulkeeaistejasulkeakseenärsykkeitäulkopuolelle:esim.piteleekorviaan,puhuukovempaametelinyläpuolelle,keinuttaaitseäänjne.(=itsesuojelevakäyttäytyminen).
f. Muitamahdollisiareaktioitaärsykkeisiinovatitku,huutaminen,raivoaminen,huitominen,kontrolloimatonaggressiivinen3käyttäytyminenitseäänjaympäristöäkohtaan,jne.
ARVIOINTILOMAKE 69
Taso2 6–18kk
YDIN Pelkääeroa4"tärkeästäihmisestä".
KEHITYS
a. Hänalkaatunteahylätyksitulemisenpelkoa,kun"tärkeäihminen"5onlähdössäpois.Vähitellenhylkäämisenpelkolievenee.
b. Hänosoittaakiukkuajoutuessaaneroamaan"tärkeästäihmisestä".
ESIM
ERKK
EJÄ
c. Reaktio"tärkeänihmisen"poislähtemiseenvoivaihdellavoimakkuudeltaanylireagoinnistaalireagointiin(esim.jähmettyminen2).
d. Hänpelkäävierastaympäristöä,vieraitaihmisiä,muutoksia,siirtymävaiheita.e. Hänonpelokasja/taivihainen(=itku,takertuminen,aggressio"tärkeää
ihmistä"kohtaanjne.),kun"tärkeäihminen"lähteehänenluotaan.f. Hänonpelokasherätessäänyöllä.g. Nukkumaanmenoonarkaaihehylätyksitulemisenpelontakia.h. Hänprotestoi,kun"tärkeäihminen"jättäähänetyksinvieraanihmisen
kanssa.i. Epätyypillisiäpelonilmaisukeinojaovatesimerkiksiyliluonteva
suhtautuminenihmisiin,tilanteisiintaimuutoksiin,reagoimattomuus(apatia)"tärkeänihmisen"lähtiessäpois.
Taso3 18kk–3vuotta
YDIN Pelkääomanautonomian6menettämistä.
KEHITYS
a. Hänpelkääautonomian6menettämistä.Siksihänvastustaavoimakkaasti"tärkeänihmisen"tahtoa.
b. Omantahdonrajoittaminenjapakkotehdäjotain,mitäeiitsehalua,johtaapelkoon,paniikkiin,turhautumiseenja/taikiukkukohtauksiin.Nämäovatjoskusniinvoimakkaita,ettähänpelästyyniitäitsekin:hänpelkäävihaistapuhetta,torjutuksitulemistaja"tärkeänihmisen"menettämistä.
ESIM
ERKK
EJÄ
c. Häntekeetäysinpäinvastoinkuin"tärkeäihminen"haluaa.d. Häntuleepelokkaaksi,josjokineitapahduhänenhaluamallaantavalla.e. Hänonpelokasjavihainen,josjokineitapahdutotutullatavalla,koskasilloin
hänmenettääkontrollin.f. Hänonpelokas/paniikissa,kunhänloukkaaitsensäfyysisesti.g. Hänpelkääulostamistataivirtsaamista.h. Epätyypillisiäpelonilmaisukeinojaovatesim.alistunutreaktiosiihen,että
hänetpakotetaantekemäänjotain,mitähäneiitsehalua.
70 ARVIOINTILOMAKE
Taso4 3–7vuotta
YDIN Pelkäämenettävänsä"tärkeänihmisen"hyväksynnän.Pelkääepäonnistumista7.
KEHITYS
a. Hän saattaa yhtäkkiä taas pelätä yksin jäämistä ja takertua "tärkeäänihmiseen" tämän ollessa lähdössä. Hän pelkää menettävänsä "tärkeänihmisen"(muutenkinkuinvaineronhetkellä).
b. Hänpelkääepäonnistuvansatehtävissä.
ESIM
ERKK
EJÄ
c. Hänkieltäytyytekemästäjotakin,koskaeiolevarma,onnistuukosehäneltä.d. Hänpelkääriitojataihuomautuksia,koskanevoivatkiristääsuhdetta.e. Jonkintapauksenvuoksihänvoialkaapelätä,ettäjotainpahaatapahtuu
hänelleitselleen,"tärkeälleihmiselle"jne.f. Häntäpelottaamennänukkumaanesim.ristiriitatilanteenjälkeen,omien
kuvitelmiensatakia(esim.hirviötsängynalla).g. Hänyrittäävälttääfyysistäloukkaantumistajonkinsellaisentakia,mitäon
kokenuttainähnyttaikuvitellut(esim.lentokoneonnettomuus,kuolemajne.).
Taso5 7–12vuotta
YDIN Pelkää,etteitulehyväksytyksi.
KEHITYS
a. Hänpelkää,etteisaaarvostusta"vertaisiltaan"8:sosiaalinenpelko9.b. Hänpelkääjoutuvansa"vertaistensa"ryhmänulkopuolelle.
ESIM
ERKK
EJÄ
c. Hänpelkääpuhumista,tulemistayksinjohonkinryhmäänjne.d. Hänelläonrealistisiapelkoja10.e. Hänyrittäävälttääfyysistäloukkaantumista,vaikkahänelläeiolisisiitä
konkreettistakokemusta.f. Hänelläon"mitäjos"-pelkoja.
OSA-ALUE6
SUHTAUTUMINEN"VERTAISIINSA"
Kuudes osa-alue käsittelee tapaa, kuinka henkilö suhtautuu "vertaisiinsa" ihmisiin sekäomasta aloitteestaan että reaktiona toisen aloitteeseen. "Suhtautuminen" tarkoittaakontaktin hakemista, kontaktissa olemista, yhdessä tekemistä. "Vertaisilla" tarkoitetaanhenkilöitä, jotka ovat vastaavalla kognitiivisella tai emotionaalisella kehitystasollaasiakkaan kanssa. Tässä ei tarkoiteta "emotionaalisesti tärkeitä ihmisiä" (ks. osa-alue 2),vaan esimerkiksi luokkatovereita, ikätovereita, ryhmätovereita, asuintovereita,työtovereita,sukulaisia(lapsia),henkilöitäjärjestötoiminnastajne.
Johdantokysymys: Keitä hän pitää "vertaisinaan"1 ihmisinä? Aihetta voi olla hyvätarkastellaeriympäristöjenosalta.
Taso1 0–6kk
YDIN Eiosoitaluonnostaanhuomiota"vertaisilleen"1.
KEHITYS
a. Hänontäysinsuuntautunutitseensäeikäosoitahuomiota"vertaisilleen".Suorastakontaktista"vertaistensa"kanssaeivoidapuhua.
b. Tarkoituksellistakanssakäymistä"vertaistensa"kanssaeiole,satunnaistakorkeintaan.
ESIM
ERKK
EJÄ c. Kanssakäymisessähännäkeetoisenihmisenobjektina,eihenkilönä(aktio–
reaktio)d. Hänenkäyttäytymisensäaiheuttaa"hänenvertaisessaan"henkilössäreaktion
(aktio–reaktio).
72 ARVIOINTILOMAKE
Taso2 6–18kk
YDIN Onkiinnostunut/osoittaaalkavaakiinnostusta"vertaisiaan"kohtaan.
KEHITYS
a.Hänpuuhaileeuseinyksin,muttakontaktinhakuajauteliaisuutta"vertaisiaan"kohtaanalkaaesiintyä.
b. Hänkatselee"vertaistaan"uteliaana,kuuntelee,koskettaajatutustuueleillä,katseillajakosketuksilla.
c. Hänvoipuuhailla"vertaistensa"kanssa"tärkeänihmisen"läsnäollessa.d. Hänvoipuuhailla"vertaistensa"kanssa,joskokeesenitsemyönteisenä.e. Häntekeesamaakuin"vertaisensa",muttaitsenäisesti,vierekkäin(vrt.
rinnakkainleikki).Yhteistyöstäjonkintavoitteensaavuttamiseksieivielävoidapuhua.
f. Kontaktissa"vertaistensa"kanssahänalkaamatkia2"vertaisiaan"tai(tärkeitä)muitahenkilöitä(puhetta,tekemistä).
g. Häntekeevainvähänaloitteita"vertaistensa"suuntaan.h. Koskatälläkehitystasollaeivielävoidapuhuaempatiasta3,
(seksuaalinen)suhdevoiollaomistava,ailahteleva,vapaa,imitoivataisidoksissarituaaleihin.Ansa:ympäristöantaasilleuseinsyvemmänmerkityksen!
Taso3 18kk–3vuotta
YDIN Alkaapyrkiävuorovaikutukseen"vertaistensa"kanssa.
KEHITYS
a. Alkavavuorovaikutus"vertaisten"kanssakäynnistyypääasiassaomastatarpeesta.
b. Hänleikkiiomaaleikkiään"vertaistensa"vierellä.c. Hänhaluaaviedäomantahtonsaläpikanssakäymisessä"vertaistensa"kanssa.d. Puuhaillessaan"vertaistensa"kanssahäneiotahuomioontoisen
("vertaisensa")tahtoa.e. Hänonmustasukkainen"vertaisilleen".
ESIM
ERKK
EJÄ
f. Hänvoiollamääräileväkanssakäymisessä"vertaistensa"kanssa.g. Häntutustuu"vertaisiinsa",muttaeivieläystävysty.h. Minäkeskeisyydestäjohtuenhänosoittaakäyttäytymistä,jonka"hänen
vertaisensa"kokeehäiritsevänä.i. Hänenonvaikeajakaatavaroitataiomasuuttaan"vertaistensa"kanssa.
73ARVIOINTILOMAKE
Taso4 3–7vuotta
YDIN Antaasisältöäpuuhailulle"vertaisensa"kanssa.
KEHITYS
a. Hänsuuntautuuyhäenemmän"vertaisiaan"kohtijaonheihinmyössäännöllisemminyhteydessä.
b. Hänonaktiivinen"vertaistensa"suhteenjakäynnistääitsetoimintaa.c. Hänestäonmukavapuuhastellayhdessä"vertaistensa"kanssajapuuhailu
onyhäenemmänoikeaayhteistyötä,vaikkapäämääränäonkinvieläensisijaisestiomientoiveidentäyttäminen.
d. Orastaviaystävyyssuhteitasyntyy.e. Hänjäljitteleeperhetilannettayhdessä"vertaistensa"kanssa.f. Hänelläonkavereita,hänihastuu(useisiinihmisiinsamanaikaisesti),hänellä
ontyttö-/poikakaveri,jolleannetaansuukkoja.g. Häntutkiiseksuaali-identiteettiään(esim.lääkärileikit).
ESIM
ERKK
EJÄ
h. Hänjäljitteleeohjaajaakanssakäymisessä"vertaistensa"kanssa.i. Hänjakaatietoisestitavaroitajaomaisuuttaanilmanettäsitäpyydetään
erikseen.j. Hänpystyypuuhailemaanyhdessä"vertaistensa"kanssavähintään
neljännestunninilman"tärkeänihmisen"ohjausta.k. Voidaanpuhuaorastavastaempatiasta4:toistentunteetosataanjo
tunnistaa,muttaniihinreagoiminenlähteevieläpääasiassaomastatunnemaailmasta.Omatärkeysjärjestysonselvästietusijalla.
l. Hänostaa/tekeelahjoja"vertaiselleen"ihmiselle,muttaenemmänsenpohjalta,mistäitsepitää.
74 ARVIOINTILOMAKE
Taso5 7–12vuotta
YDIN Kykeneeyhteistyöhön5"vertaistensa"kanssa.
KEHITYS
a. Hänhaluaahyväksyntää"vertaisiltaan".b. Ihmissuhteetjaystävyyssuhteet6"vertaisten"kanssaovatyhätärkeämpiä,
vahvempia,tiiviimpiäjasyvempiä.c. Hänkilpailee"vertaistensa"kanssa.d. Empatiakyky6kehittyyedelleen.e. Eroihastumisenjaystävyydenvälilläselkenee.f. Hänpyrkiierottautumaanvastakkaisestasukupuolesta(varsinkinryhmässä).
ESIM
ERKK
EJÄ
g. Hänkiusaa"vertaisiaan"(koskatajuaaomatherkätkohtansajaheikkoutensa).h. Hänhuomaa"vertaisensa"herkätkohdat,vahvuudet,heikkoudetjne.ja
tietää,mistä"hänenvertaisensa"henkilöpitäätaitekeemielellään.i. Hänonhyvinlojaali7ystävilleenjalöytääryhmässäselvänpaikan.j. Arvostusjasuosio"vertaisten"keskuudessaonhänelletärkeää.Joukkoon
kuuluminenontärkeää.k. Hänosaaneuvotellaratkaisuunpääsemiseksi.l. Empaattinen6aspektionjouseamminmääräävä.Hänosaajoparemmin
antaaomientarpeidenodottaa.
OSA-ALUE7
SUHTAUTUMINENESINEISIIN
Tällä osa-alueella tarkkaillaan, osoittaako henkilö kiinnostusta esineitä kohtaan, millätavalla hän suhtautuu niihin (käsitteleminen, tutkiminen, keräily, luominen jne.) jamillaistaainestahänkäsittelee(tavarat,karkeamateriaali,hiekkajavesi,leikkikalutjne.).Kyseessä ei ole materiaalien käsittely tehtävätilanteissa, vaan spontaaneissa, vapaissatilanteissa.
Johdantokysymys:Millaisetesineet/materiaalitkiinnostavathäntä?
Taso1 0–6kk
YDIN Eiolekiinnostunutesineistä.
KEHITYS
a. Häneietsiesineitäaktiivisesti.b. Vähitellenhänalkaakiinnittäähuomiotahyvinsilmiinpistäviin(värikkäät,
kirkkaat,liikkuvat,ääniäpäästävätjne.)esineisiin,koskanestimuloivataisteja.c. Hänlöytääesineitäkorkeintaansattumalta.
ESIM
ERKK
EJÄ
d. Hänkeräilee1satunnaisesti:hänottaaesineitämukaanaistiärsykkeentakia,eitavoitteellisesti,valikoimatta,sitoutumattaesineeseen.
e. Häneiolekiinnostunutesineistä,taikiinnostusonvastaorastavaa.f. Hänvoikäsitellästereotyyppisesti2jotainesinettä.g. Hänsuhtautuutiettyihinesineisiinäärimmäisenaistipainotteisesti,esim.
haistelu,maistelu,koskettelu,nuoleminenjne.Yksiaisteistaonensisijainen.
76 ARVIOINTILOMAKE
Taso2 6–18kk
YDIN Käsittelee3käsilläoleviaesineitä.
KEHITYS
a. Hänosoittaajoenemmänmielenkiintoaesineitäkohtaan(vaihtelevuusontärkeää).
b. Häntutkiiaineenmuotoa,ääntä,rakennetta(esim.hiekka,vesi).c. Vähitellenhänalkaakäyttääesineitä/aineitasiihen,mihinneontarkoitettu.
ESIM
ERKK
EJÄ
d. Hänkeräilee1mahdollisimmanpaljonomistaakseentavaroita,koskasetuoturvallisuudentunnetta.
e. Hänsuuntautuusellaisiaesineitäkohti,jotkapystyyhavaitsemaanaistein.f. Häntäkiehtooesineidenkäsitteleminen3jahänsuhtautuuaineeseen
pääasiassakäsittelemisenkautta.Esimerkiksi:heittää,pitelee,siirtelee,nosteleelaatikkoonjasieltäpoisjne.
g. Hänostaaostamisenvuoksi.Tärkeääeioletavaravaan"saaminen".
Taso3 18kk–3vuotta
YDIN Tutkiiesineitä.
KEHITYS
a. Hänetsiiesineidenrajoja(mekanismia,toimintaa).b. Hänosoittaamielenkiintoasymboliesineitä4kohtaan.c. Symbolileikki5alkaasaadatärkeänaseman.Siihenantaasysäyksenkäsillä
olevamateriaali.
ESIM
ERKK
EJÄ
d. Hän"keräilee"materiaalia,koskaymmärtääomistamisenmerkityksen("minun").
e. Häntutkiimateriaaleja,hänkokeilee6,hänrikkootavaroitakokeilunvuoksi.f. Hänreagoivoimakkaasti,kunesineotetaanhäneltäpois.g. Häneiosaajakaatavaroitamuidenkanssa.h. Suhtautumisessaesineisiinesiintyyvainvähänvaihtelua:hänmatkii,
jäljentääpiirustuksia,tekeeainasamaajne.
77ARVIOINTILOMAKE
Taso4 3–7vuotta
YDIN Tekeeuusiaesineitä(luovuus7,kekseliäisyys).
KEHITYS
a. Tässävaiheessahänalkaaarvostaatavaroita.Hänhuolehtiiniistä.b. Vähitellenvaihteluatuleeenemmän(esim.väreissäjamuodoissajne.).Hän
osoittaaluovuuttajamielikuvitustasuhtautumisessaesineisiin.c. Luovassa7puuhastelussakeskeisintäonprosessi8.d. Hänkäyttääesineitäsymbolisesti,esim.laatikkoaautona.Hänetsii
tarkoitukseensopivaamateriaaliaeikäoleenääriippuvainenkäsilläolevistaesineistä.
ESIM
ERKK
EJÄ
e. Hänkeräileeomistamisenhalusta,mielenkiinnosta,taikoskaontehnytesineetitse.Kokoelmaonlaaja,eijärjestelmällinen.
f. Hänpiirtää,värittää,rakentaajakokoaa,toimintaonluovaa.g. Hänonkiinnostunutteknisistäleluista/materiaalista9.h. Hänkäyttäämateriaalialuovastilopputuloksestavälittämättä.j. Hänsaattaasuojellaomaisuuttaanmäärätietoisesti,ennaltaehkäisevästi.k. Hänhaluaakännykänstatuksentakiataikuuluakseenjoukkoon.
Taso5 7–12vuotta
YDIN Käyttääesineitätarkoituksellisestipäämääränsaavuttamiseksi.
KEHITYS
a. Hänelleonyhätärkeämpää,ettäympäristöarvostaalopputuotetta.b. Hänelläonkäsitysprosessista8jatuotteenmielekkyydestä.c. Lopputulosonmerkityksellinen:häntekeeloppuunsen,minkäonaloittanut
(myösvastentahtoaan).d. Hänonproduktiivinen10.
ESIM
ERKK
EJÄ e.Hänjärjestääkokoelmiaan(esim.aiheen,värin,päivämääränjne.mukaan).
Kokoelma(=lopputuote)onarvokasjahyväksyttävä.
OSA-ALUE8
KOMMUNIKAATIO
Tällä osa-alueella tutkitaan tapaa, kuinka henkilö kommunikoi ja solmii kontakteja(sosiaalinen ja emotionaalinen vuorovaikutus), sekä intentiota kommunikaation1 takana.Sama ilmaisukeino voidaan liittää useisiin kehitysvaiheisiin riippuen siitä, mikämerkitys/tarkoitussentaustallaon.Kommunikaatio1onkielellistäaspektialaajempikäsite:kommunikoidavoimyösei-kielellisesti2.
Taso1 0–6kk
YDIN Sääteleesisäisiäjännitteitä3emotionaalisillasignaaleilla.
KEHITYS
a. Ilmaisutapahtuukokokeholla.b. Ilmaisulähteefysiologiseltapohjaltaeikäoletietoista.c. Hänelläeiolekielitajuaeikähänkäytäkieltä.
ESIM
ERKK
EJÄ
d. Emotionaalistensignaalienlähettämistapavaihteleejavoiesiintyäitkuna,epävakautena4,kirkumisena,ohjaajaantakertumisena,hermostuneenavaeltelunajne.,jokelteluna,sanojentoistelemisena,tyhjänä/merkityksettömänä5puheenajne.
e. Hänkäyttäästereotyyppisiä6ilmauksiataisanoja.f. Hänmatkii7kasvojenilmeitä,äänteitä,sanojajne.g. Tapa,mitenasiatsanotaan(esim.intonaatio),ontärkeämpikuinsisältö.
ARVIOINTILOMAKE 79
Vaihe2 6–18kk
YDIN Kommunikoisaadakseenkontaktin.
KEHITYS
a. Hänonjososiaalisemminsuuntautunut.Vähitellenhänalkaavaihtaainformaatiotaaktiivisemminjakommunikoidaoma-aloitteisesti.
b. Alkaaesiintyävastavuoroisuutta.Positiivisenkokemuksenjälkeenhäntoistaasamaakommunikaatioketjua,negatiivisenkokemuksenjälkeenhänetsiiuudentavan.
c. Hänhakeeuseinjatoistuvasti8kontaktia"tärkeänihmisen"kanssa(saadakseenturvaa,varmuutta,selkeyttä).
d. Kehoakäytetäänviestintävälineenä,mahdollisestiäänentuella.e. Hänymmärtääjakäyttääjoenemmänsanoja.f. Hänmatkii7äänteitäjasanoja.g. Hänhakeekontaktiaosoittamalla9.
ESIM
ERKK
EJÄ
h. Häntoistaalauseitayhäuudelleenjaesittäätoistuvasti8kysymyksiäkontaktinjaturvansaamiseksi.
i. Hänkäyttäätyhjää/merkityksetöntäpuhetta5kontaktinsaamiseksi.j. Hänkäyttääreagoimiseenjakommunikointiinilmeitä,tekoja,äänteitä,kieltä,
elekieltäjne.k. Hänpyytääkontaktiaruumiillisestijakielellisesti:esim.roikkuutaikiertelee
"tärkeänihmisen"ympärillä,koskettaa,äännähtelee,huutaa,kutsuunimeltäjne.
80 ARVIOINTILOMAKE
Taso3 18kk–3vuotta
YDIN Kommunikoikertoakseenjotakin.
KEHITYS
a. Kommunikaatioonkonkreettistajaliittyypääasiassasenhetkiseenaikaanjapaikkaan.
b. Keskustelutovatsisällöltäänyksinkertaisiajauseintoistavia.c. Hänkommunikoikertoakseenjotaintaiilmaistakseentoiveensa,halunsa,
tarkoituksensa,tunteensajne.d. Viestintävälineenäkäytetäänkieltä,mahdollisestieleidentuella.e. Kommunikaatioontavoitteellista.
ESIM
ERKK
EJÄ
f. Hänkommunikoivainomistaaiheistaan.g. Hänkertooasioitaottamattahuomioonsosiaalistatilannetta.h. Hänsanoousein"ei",joseisaaomiahalujaan,toiveitaanjatahtoaanläpi.i. Hänalkaakäyttää"ei"-sanaatestatakseenomaatahtoaan.j. Aluksihänkäyttäävieläomaanimeäänpuhuessaanitsestään.Vähitellenhän
alkaakäyttää"minä"-sanaa.k. Hänimitoi10äänteitä,sanoja,lauseita.l. Hänsanoo("rumia")sanojajalauseitasaadakseenaikaanreaktion.m. Hänosoittaaitseään,kunasiakoskeehäntä.
81ARVIOINTILOMAKE
Taso4 3–7vuotta
YDIN Haluaajaosaakertoaomantarinan/omistakokemuksistaan.Käyttääkommunikoidessaanmielikuvitusta.
KEHITYS
a. Hänosaaosallistuaaktiivisestikeskusteluun,jokaliittyyhänenelämismaailmaansa,esittämälläkysymyksiäjaantamallainformaatiota.
b. Hänosaanimetätunteitayksinkertaisellatavalla.c. Hänonkiinnostunutjakysyytoistenkertomuksista,ajatuksistajatunteista.d. Kommunikaatiossahänalkaavähitellensuuntautuamuitakinkuinvain"tärkeää
ihmistä"kohti.e. Hänosaaastuakommunikaatiossasenhetkisenajanjapaikanulkopuolelle.f. Hänesittääjatkuvastimiksi-kysymyksiä.
ESIM
ERKK
EJÄ
g. Hänosaakertoayksinkertaisiavitsejä.h. Hänosaakertoayksinkertaisellatavalla,miksionvihainen,iloinen,
loukkaantunutjne.i. Hänosaasovittaapuheensakuulijanmukaan(esim.vauvalle).j. Hänkertoo,mitenpäiväonmennyt.k. Hänkommunikoiluovasti11:esim.riimit,itsekeksitytsanatjne.l. Hänesittääjatkuvasti(miksi-)kysymyksiä.m. Hänaloittaakeskeltätarinaajakuvitteleetoisentajuavan,mistäonkysymys.n. Hänsaattaahypätäkertomuksessaanmielikuvitukseentaitoiveisiinmutta
kertoaniistäkuinneolisivattotta.
Taso5 7–12vuotta
YDIN Käydialogia12todellisistaaiheista.
KEHITYS a. Keskeistäonrealiteettitaju13.
b. Kommunikaatio"vertaisten"kanssatuleetärkeämmäksi.
ESIM
ERKK
EJÄ
c. Hänesittääkäytännöllisiä,tosiasioihinpainottuviasyy–seuraus-japohdintakysymyksiä.
d. Hänosaakeskustella14,perustella.e. Hänosaakertoaomistatunteistaan(laajemminkuinvainnimetäne).f. Hänosaakertoaheikoistajavahvoistakohdistaan.g. Hänetsiiratkaisuajaalkaavähitellenottaasiinätoisethuomioon.h. Hänosaailmaistaitseäänkriittisesti.
OSA-ALUE9
TUNTEIDENERIYTYMINEN
Tämä osa-alue tutkii tunteiden eriytymistä emotionaalisen kehityksen eri vaiheissa.Havaittavaa käyttäytymistä tulkitaan perustarpeiden ja motivaatioiden kehyksessä.Syntymästä saakka ihmisellä on neljä perustunnetta: ilo, viha, pelko ja sosiaalinenmielenkiinto. Ensimmäisinä elinkuukausina ne on kuitenkin vaikea erottaa toisistaan.Aluksikaikkionvielämelkomustavalkoista(eksitaatio–relaksaatio).Vähitellennyanssejatulee enemmän, ja eri tunteita nähdään laajempi paletti. Tällöin vauvan itkua ei tulkitaesimerkiksi suruksi, vaan epämukavuuden, kivun, turhautumisen tms. ilmaisuksi. Samakäyttäytyminenjasamanlaisettunteetvoivatsiisviitataerikehitysvaiheisiinriippuensiitä,mitäperustarpeitajamotivaatioitaniidentaustallaon.
Johdantokysymykset:Mitätunteitahänestävoihavaita?Mitenhänilmaiseenäitätunteita?Mistänekumpuavat?
ARVIOINTILOMAKE 83
Taso1 0–6kk
YDIN Osoittaakiihtymystäjarentoutumista.Useinonvaikeaarvioida,onkokiihtymyspositiivista(mielihyvä)vainegatiivista(epämukavaolo).
KEHITYS
a. Ulkoisetjasisäisetärsykkeetvaikuttavathäneenäärimmäisenvahvasti.Tunteetvaihtelevatnopeasti.
b. Vihajapelkoeiväterotutoisistaanselvästi.c. Vihaa(pelkoa)ilmaistaankiljumallajamotorisellalevottomuudella.Seon
reaktionegatiivisiinsisäisiinjaulkoisiinärsykkeisiin.Negatiivisiatunteitaherättäviäsisäisiäärsykkeitäovatkipu,nälkä,vilu,virikkeidenpuute.Ulkoisiaärsykkeitäovathajut,maut,kosketusjaliiketunto1.Ärsykkeettulevataistikanaviapitkinjavoivatherättääjokomiellyttäviätaiepämiellyttäviätuntemuksia.
d. Vähitellenhänoppiikäsittelemään2aistitietoaparemminjasaavuttaaparemmantasapainon.
e. Toiminnantuottamailo(hymy,rentoutuminen,nauru,katsekontakti,ilmeidenimitoiminen)onmerkki(alkavasta)kiintymyskäyttäytymisestä3.
f. Suruaeivielävoihavaita,itkuataiapatiaakyllä.
ESIM
ERKK
EJÄ
g. Hänosoittaaäärimmäisiätunteita,einyansseja:esim.onapaattinen,voimakkaastikiihtynytjne.
h. Ilmekielionyleensävähäistä,ilmeetstereotyyppisiä4.Kasvoistatunteitaonvaikealukea.
i. Mielentilailmaistaankokokeholla.j. Hänsaattaareagoidamitättömääntapaukseenäärimmäisen,kohtuuttoman
voimakkaasti.k. Emotionaalisestihänsoljuuympäristönmukana.l. Hänosoittaakiivaitareaktioitaaistiärsykkeisiin(hajut,maut,äänetjne.).
84 ARVIOINTILOMAKE
Taso2 6–18kk
YDIN Osoittaaselvästieronhyvänjaepämukavanolon5välillä.
KEHITYS
a. Hänosoittaapositiivisempiareaktioita"tärkeilleihmisille"6.b. Hänonpelokasja/taivihainen(=itku,takertuminen,aggressio"tärkeää
ihmistä"kohtaanjne.),kun"tärkeäihminen"lähteepoishänenluotaan(eroahdistus).
c. Hänosoittaakiintymystä,hellyyttä"tärkeälleihmiselle".d. Ilo(voimakkaampi/aktiivisempikuintasolla1),rakkaus7,vihajapelko
erottuvattoisistaan.e. Vihaonreaktiotiettyihinhenkilöihinjatilanteisiinlähiympäristössä.f. Ensimmäinenreaktioonusein"ei",mikäjuontuupelostaja/tai
turvattomuudentunteesta.g. Mielihyväsyntyytoiminnasta"tärkeänihmisen"kanssa:hänpitääsiitäkiinnija
protestoi,kunseloppuu.
ESIM
ERKK
EJÄ
h. Hänpelkäävieraita/"erilaisen"näköisiäihmisiä.Pelkosyntyyuseimmiten8kuukaudeniänjälkeen.Senjälkeenherääeroahdistusjapelkooudoissatilanteissa.
i. Hänjäljitteleetiedostamattaan"tärkeänihmisen"tunteita.Seontässävaiheessa"tärkeänihmisen"myötäilyä,eivieläempatiaa.
j. Hänosoittaamielipahaa,koskakaipaa"tärkeänihmisen"läheisyyttä,eikyseistätoimintaa.
85ARVIOINTILOMAKE
Taso3 18kk–3vuotta
YDIN Osoittaapääasiassaminäkeskeisiätunteita:ilon,vihan,pelonlisäksinytmyösylpeyttä8,mustasukkaisuutta9,surua.
KEHITYS
a. "Tärkeänihmisen"vaikutushänenkokemiinsatunteisiinkasvaa.b. Hänhaluaa,että"tärkeäihminen"ottaahuomioonvainhänet
(mustasukkaisuus).c. Vihaonreaktioomantahdonrajoittamiseen.Kiukkukohtauksiaesiintyy
säännöllisesti,jajoskusniitämyöskäytetääntavoitteellisesti(jonkinsaamiseksi,omantahdonläpiviemiseksi).
d. Ensimmäinenreaktioonusein"ei"pelkän"ein"vuoksi(protestiksi,oman"minän"korostamiseksi,eivälttämättäsiksi,ettätoimintaonepämieluisaa).
e. Mielihyväätuottaavuorovaikutustoistenkanssa.f. Suruatuottaailoatuovantoiminnanmenetys"tärkeidenihmisten"kanssa
(havaittavissavasta2vuodeniästälähtien).g. Hänalkaailmaistatunteitakielellisesti.h. Itsekeskeisettarpeetliittyvät"minään"javoivatollamateriaalisiajafyysisiä
(syöminen,halaaminen,kädestäpitäminenjne.).i. Tunteidenhallintaonalkuvaiheessa.
ESIM
ERKK
EJÄ
j. Häntunnistaatoistenvihaisuudenjailon,muttaeiosaaerottaateeskenneltyjäjaoikeitatunteita.
k. Hänonmustasukkainen,kuneisaaollakeskipisteenätaijääpaitsijostaintoiminnasta.
l. Hänonylpeäsaadessaankehuja.m. Hänalkaapelätätaisuuttuu,joshänelleannetaanliikaaautonomiaa10tai
häneltäviedäänliikaaautonomiaa.n. Eroahdistuksestatuleeabstraktimpaa:hänpelkäärakkaudenmenettämistä
("josolentuhma,'tärkeäihminen'eienäärakastaminua").o. Hänpyytäävarmistusta,koskakaipaahuomiotajapelkää,etteihäntäenää
rakasteta.
86 ARVIOINTILOMAKE
Taso4 3–7vuotta
YDIN Näyttäätunteitanytmyössuhteessatoisiinihmisiin:tyytyväisyyttä,onnellisuutta,orastavaaempatiaa11,orastavaahäpeäntunnetta12,epäonnistumisenpelkoa13,syyllisyyttä.
KEHITYS
a. Tunteitakuvataanentistäenemmänsanoin(keneennekohdistuvat,jne.).b. Empatiakyky14alkaakehittyä.c. Joshänetyllätetäänjostakinkielletystä,hänantaavedota
syyllisyydentunteisiinsa15.d. Hänpelkääepäonnistuvansatehtävissä.e. Viha/vihaisuusonsuuntautunutenemmänesineisiin(esim."tärkeänihmisen"
televisioon).f. Iloasyntyysekäitsekseenettäympäristönkanssa."Tärkeäihminen"ontässä
keskeisempihenkilökuinkaverit.g. Suruliittyyristiriitoihin"tärkeidenihmisten"kanssataivälillä,häviämiseen
(myöspelissä,taijosidentifikaatiohahmohäviää),mielikuvitukseen.
ESIM
ERKK
EJÄ
h. Häpeäntunnettaalkaaesiintyä:häpeääitsestä,toistentarkkailemista,ruumiillistahäpeää.
i. Häntunnistaatoistentunteetjasuhtautuuniihinoikein(esim.lohduttaa,auttaajne.).Tämäonjolaajempaakuinimitoiminen,kaikukäyttäytyminen,tunteidenulkoinenilmaisu.
j. Hänosaaomastakokemuksestaanmyötäeläätoisentunteita.
Taso5 7–12vuotta
YDIN Osoittaanytmyösempatiaa14,omanarvontajua,sosiaalistapelkoa16,häpeää.
KEHITYS
a. Hänosaailmaistatunteetjaniidensyytentistäparemminkielellisesti.b. Hänontietoinenomistamahdollisuuksistaanjarajoitteistaan.Hänprofiloituu
"vertaistensa"17joukossakäyttämällähyväkseenmahdollisuuksiaan.c. Hänpelkää,etteivät"hänenvertaisensa"hyväksyhäntä(sosiaalinenpelko16).d. Hänhäpeääomiarajallisiamahdollisuuksiaantaisitä,etteitäytänormeja.
ESIM
ERKK
EJÄ
e. Hänosaamyötäeläätoisentunteitairrallaanomistakokemuksistaan.f. Hänosaaselittääomiatunteitaan:ymmärtääjapuhuutunteidensyistä
(itsereflektio).g. Ilo,viha,pettymys,häpeäjne.liittyvätosaltaanmyöskilpailuhenkisyyteen.h. "Tärkeidenihmisten"lisäksimyös"hänenvertaisillaan"onsuurempivaikutus
tunteisiin.
OSA-ALUE10
AGGRESSIONSÄÄTELY
Aggressionähdäänkäyttäytymisenä,jokaaiheuttaavahinkoatoisilleihmisille,esineilletaihenkilölleitselleen.Vahinkotarkoittaatässäjotakin,mikätuntuuepämukavalta,herättääpelkoataituntuuuhkaavalta.Aggressiosinänsäonvälttämätöntäeloonjäämisenkannaltaja siten normaali, stressireaktioon kuuluva adaptiivinen ilmiö. Jos aggressio onlyhytkestoinen eikä herätä aggressiota ulkoa päin, se on suojelun, coping-mekanismien1,elossapysymisenmuoto.Aggression säätelyonautonomisenhermostonvireystilan (arousal)2 säätelyä ruumiillisentoiminnan avulla. Se määrää, missä määrin henkilö kontrolloi ja ohjaa aggressiivistakäyttäytymistään.
Tämä osa-alue kuvaa aggression muotoja eri kehitysvaiheissa ja kuinka tällaistakäyttäytymistäsäädellään.Tutkitaan:− mitäsyitäjaaiheuttaviatekijöitäon:ärsykkeet,epämukavaolo,pelko,turhautuminen,
omantahdonrajoittaminen...− mitenaggressioilmenee:fyysisenä,verbaalisena...− keneentaimihinaggressiokohdistuu(itseen,ympäristöön,"tärkeisiinihmisiin",
"vertaisiin",esineisiin...)− onkosekontrolloitua.
Aggression säätely asettuu jatkumolle tunneperäinen3 – tavoitteellinen4. Kahdellaensimmäisellä kehitystasolla aggressio on puhtaasti tunneperäistä, mutta kolmanneltatasoltalähtiensevoiollayhäenemmäntavoitteellista.
Aggressiivista käyttäytymistä on tulkittava perustarpeiden tyydyttämisen jamotivaatioidenkehyksessä.Vaikkakäyttäytyminensiisolisikuinkahäiritsevää,sevoiolla"normaalia"tietylletunne-elämänkehitystasolle.
Johdantokysymykset:Mitenhänilmaiseeaggressioitaan?
Mistänekumpuavat?
88 ARVIOINTILOMAKE
Taso1 0–6kk
YDIN Reagoivälittömästijakiivaasti,josärsykkeitäonliikaatailiianvähän.
KEHITYS
a. Voimakkaallekiihtymykselle(esim.rajuitku,liikehtiminenkokokehollajne.)onsisäinensyytaiseonvahvareaktioärsykkeisiin/epämukavaanoloon.
b. Häntoimiikontrolloimattomasti:suuntautuenensisijaisestiitseensä,joskusympäristöön.
ESIM
ERKK
EJÄ
c. Suuntaamattomanaggressiontavoiteeioleloukatatoistavaanmadaltaaomanautonomisenhermostonaktiivisuutta.
d. Hänkäyttäytyyitseäänvahingoittavasti5luodakseenvähemmänmuttavoimakkaampiaärsykkeitätaiärsykkeidenpuutteesta.
e. Ärsykkeetylikuormittavathäntä.f. Rauhattomassatilanteessataituntiessaanfyysistäkipua(esim.korvakipua)hän
lyöpäätäänseinääntaikiskoohiuksiaan.
Taso2 6–18kk
YDIN Onkontrolloimattomastiaggressiivinen/destruktiivinenympäristöä6kohtaan,pääasiassa"tärkeäähenkilöä"kohtaan.
KEHITYS
a. Hänonaggressiivinentuntiessaanturhautumistasosiaalisessakanssakäymisessä(tunneperäinenaggressio3),muttaeivälttämättäsaavuttaakseenjotakin.
b. Aggressiivisuuttasynnyttääuseinpelkotaiviha(spontaanitpurkaukset).c. Aggressiivisuuttasynnyttävätedelleenuseinmyösepämiellyttävät
aistiärsykkeet.d. Hänonaggressiivinen"tärkeääihmistä"kohtaan.Koskahänonriippuvainen
"tärkeästäihmisestä",onmyös"tärkeänihmisen"tehtävähyvittäätilanne.e. Hänonaggressiivinen"tärkeääihmistä"kohtaan,koskahäneensattuu,hänen
onnälkäjne.f. Hänonaggressiivinen,koskahäneisaasitämitätarvitsee(esim.turvaa,
rauhaa,läheisyyttä,rutiinejajne.).
ESIM
ERKK
EJÄ
g. Hänvahingoittaaitseäänollessaanerityisenturhautunut.h. Hänenreaktionsaovatkiivaampia"tärkeääihmistä"kohtaan.i. Hänonvihainen,kun"tärkeäihminen"lähteepoishänenluotaan.j. Häntönäiseehenkilöä,jokaonhäntälähimpänä(aggressioeisuuntaudu
nimenomaisestitähänhenkilöön).k. Hänsuuttuujollekulle,jollaeioletilanteenkanssamitääntekemistä.l. Hänrikkooesineitä,myösomiatavaroitaan,jotkanormaalistiovathänelle
hyvintärkeitä.Seeitapahdutarkoituksellisestivaansiksi,ettäesineetsattuvatolemaankäsillä.
89ARVIOINTILOMAKE
Taso3 18kk–3vuotta
YDIN Onkontrolloimattomastiaggressiivinenfrustraationaiheuttanuttahenkilöäkohtaan.
KEHITYS
a. Aggressioonvieläpääasiassatunneperäistä3,muttasevoimyösalkaaollatavoitteellista4.
b. Häneiosaapuhuaomanaggressiivisenkäyttäytymisensäsyistäjaseurauksista.c. Aggressiotuleepintaan,kunomaatahtoarajoitetaan"tärkeänihmisen"
säännöillä.d. Hänprotestoifyysisestitaikielellisesti("ei").e. Hänodottaa"tärkeänhenkilön"ottavanpoiskielteisettunteet(siiseivain
ratkaisevankonkreettistaongelmaa).f. Aggressioontavoitteellisempaa:omantahdonläpiviemiseksi,reaktion
aikaansaamiseksi,vastareaktioksijne.g. Aggressioliittyyenemmänihmissuhteeseenjasilläkokeillaanrajoja.
ESIM
ERKK
EJÄ i. Hänsaaraivokohtauksen,joseisaahaluamaansa.
j. Hänkasteleetaashousunsa,lakkaapuhumastajne.,koskaonvihainen.
Taso4 3–7vuotta
YDIN Onkontrolloidustiaggressiivinenfrustraationaiheuttanuttahenkilöäkohtaan.
KEHITYS
a. Aggressiovoiyhäollatunneperäistä3,muttaseonyhäenemmäntavoitteellista4.
b. Hänonaggressiivinenennenkaikkea"vertaisiaan"7kohtaan.c. Aggressionsyyonnytenemmänihmissuhteessa.d. "Tärkeänihmisen"vaatimuksestajatuellahänosaamiettiäoman
aggressiivisenkäyttäytymisensäsyytäjaseuraustajapuhuasiitä.e. Hänosaamiettiäjälkeenpäin,mikäontaieioleoikeintaihyväksyttävääja
puhuasiitä.Tämäosuuyksiinomantunnonkehittymisenkanssa.f. Aggressionlähdeonyhäuseamminpettymys.g. Hänrikkooesineitä,jotkasymboloivathänelletiettyähenkilöä.
ESIM
ERKK
EJÄ
g. Hänonvihainenkilpailutilanteenvuoksi,koskaeihaluahävitä"vertaisilleen".h. Hänonaggressiivinenkielellisesti,riippumattasiitä,tietääköhäntoisenherkkiä
kohtia.i. Hänalkaaosoittaakatumustajahyvittäätekojaan,muttauseinsiksi,ettähän
onoppinutsenolevansosiaalisestitoivottavaa.j. Hänpotkii,heitteleejotakintarkoituksenaanloukatajotakuta(fyysisestitai
psyykkisesti).
90 ARVIOINTILOMAKE
Taso5 7–12vuotta
YDIN Kykeneejokontrolloimaanjatukahduttamaanaggressioitaparemmin.
KEHITYS
a. Aggressiotaaiheuttaavoimakasturhautuminen,sosiaalinenpelko8jatunne,ettäjoutuuuhatuksitaikohdelluksiepäoikeudenmukaisesti.
b. Aggressiotailmaistaanpääasiassakielellisesti.c. Aggressiosuuntautuujoskusaineellistaympäristöäkohtaan.d. Hänonvihainenjaaggressiivinen,koskaonpettynyt.e. Hänonvihainenjaaggressiivinenkilpailuhenkisyydestätoisiakohtaan.f. Aggressiotasublimoidaan9yhäenemmän,mikävoijohtaatiettyyn
käyttäytymismalliin(esim.valehteleminen,varastaminen,karkaaminen,tulipalojensytyttäminenjne.).
ESIM
ERKK
EJÄ g. Hänosaapohtiaitse,mitäontehnytoikeintaiväärin.
h. Hänonkielellisestiaggressiivinenjatietää,ettätoinenonsilleherkkä.
OSA-ALUE11
VAPAANAJANKÄYTTÖ–LEIKINKEHITTYMINEN
Tällä osa-alueella tutkitaan,mitä henkilö tekee strukturoimattomina vapaina hetkinä (eitehtävätilanteessa).Millainentoiminta tuottaahänelle iloa taivoisi tuottaa, joshänsaisisiihen mahdollisuuden? Tässä tarkastellaan, minkä tyyppisiä aktiviteetteja ja leikkejähenkilöllä on (aistimuksellinen ja sensomotorinen, imitatiivinen, symbolinen, luova,interaktiivinen jne). Otetaan myös selvää, mitä tarkoitusta aktiviteetti/leikki palvelee(oppiminen,kontaktinluominen...).
Huomautus:"leikki"tarkoittaatästäeteenpäin"leikkiätaiaktiviteettia".
Johdantokysymys:Mitähäntekeestrukturoimattominavapainahetkinään?
Taso1 0–6kk
YDIN Kokeetoiminnanaistienvälityksellä.
KEHITYS
a. Keskeiselläsijallaovatomakeho,omataistitjaperusvireys1.b. Hänkokeeaistimuksellisestijasensomotorisesti3sen,minkävoihavaita
suoraan(nähdä,kuulla,haistaa,maistaajatuntea).c. Hänlöytääomankehonsasattumalta.d. Toiminnantarkoituseiolepäästävuorovaikutukseenympäristönkanssa.e. Hänpitäätoistuvastatoiminnasta,liikkeidentoistamisesta.f. Toiminnankauttahänharjoitteleetiedostamattaanaistihavaintojajamotorisia
mahdollisuuksia.
ESIM
ERKK
EJÄ
g. Hänpitääyksinkertaisistaaisteihinliittyvistätoiminnoista:ääntelystä,materiaalientunnustelusta,istumisestaulkonatuulessataiauringossa,keinumisesta,kiikuttelustajne.
h. Hännauttiivärinälattiasta,lämpimästälattiasta,vesipatjasta,cocooning-rentoutuksesta,snoezelen-elämyksistäjne.
i. Hännauttiipassiivisestisiitä,mitähavainnoiympäristössä(katselee,kuunteleejne.).
j. Tietokonepeleissätaitelevisionkatselussapääosassaovatvaloefektit,värit,liikkeet,äänetjne.
92 ARVIOINTILOMAKE
Taso2 6–18kk
YDIN Leikkiihyvinyksinkertaisiakontaktileikkejä.
KEHITYS
a. Hänkäsittelee4kaikkeakädenulottuvillaolevaa.Häntunnusteleeesineitä,heiluttaaniitätaihakkaaniillä.
b. Hänmeneehakemaanleikkimateriaalia,jokaonhänenhavaintokentässään.c. Hänleikkiikurkistusleikkiä,yksinkertaistamatkimisleikkiä,hyvinyksinkertaista
liikuntaleikkiä5jne.d. Leikintarkoituksenaonpäästävuorovaikutukseenulkomaailmankanssa.e. Toiminnassakeskeistäonkontakti"tärkeänihmisen"kanssa:hänhaluaa
puuhaillatämänhenkilönkanssa.f. Tavaranantaminen,heittäminentaipudottaminenjasentakaisinsaaminenon
hänestähauskaa.
ESIM
ERKK
EJÄ g. Hänpitääsanojenmatkimisesta,kielileikeistä(esim.rytmissäpuhumisesta),
sisällöttömästävuorovaikutuksestajne.h. Hänpiirtäätaikirjoittaaainaympyröitä.i. Hänpelaatietokonepelejä,joissaaktio–reaktioonkeskeiselläsijalla
(aktiivisuuskeskus).
Taso3 18kk–3vuotta
YDIN Hakeeleikissärajoja.
KEHITYS
a. Hänleikkiivapaamuotoisesti(esim.selaileekirjaakatselemattasisältöä,piteleepalikoita,repiivihkojajne.).
b. Hänsuorittaatoimintoja,jotkavaativathienompaamotoriikkaajavaativampiamotorisiatoimia:liimaaminen,leikkaaminen,järjestely,pujottaminen,pinoaminen,muovailujne.
c. Hänkäyttääuseinsamaamateriaalia.d. Hänpäättääitse,mitähaluaatehdä,japyytäätoisiavaativastiosallistumaan
siihen.e. Hänleikkiiyksinkertaistaesittämisleikkiä,määräämisleikkiä6,jäljittelyleikkiä7
(osallistuenitse),rakentamisleikkiä,joopas-eipäs-leikkiä.f. Puuhaileminenitsessäänontärkeintä,eilopputulos(häneisäilytä
piirustuksiaan).
ESIM
ERKK
EJÄ
g. Hänleikkiialkuvaiheensymbolileikkiä8,johonantaasysäyksenkäsilläolevamateriaali.
h. Häntekee(helppoja)palapelejä.i. Hänpitäävärittämisestä:häneiluoitse.j. Hänetsiikuvia.k. Hänpelaatietokonepelejä,joissavoitehdäperässä:laittaavärejäoikeaan
järjestykseen,jäljentääsanoja.l. Häneiosaavieläkeskittyäpitkäksiaikaasamaantekemiseen,vaanhyppii
yhdestäasiastatoiseen.
93ARVIOINTILOMAKE
Taso4 3–7vuotta
YDIN Leikkiimielikuvitusleikkejä.
KEHITYS
a. Tälläkehitystasollahänsaakontaktia"vertaisiinsa"9leikinkautta.b. Hänkäyttäätodellisenmaailmankokemuksiaanesittämisleikissä(esim.miten
suhteitasolmitaan,mitenkompromissejatehdäänjne.)japäinvastoin(esim.käyttäämyöstosielämässäsanoja,joitakuuleetoistenkäyttävänleikissä).
c. Hänleikkiimotorisialeikkejä,luovia10leikkejä,vuorovaikutusleikkejä11,symbolileikkejä(esim.käyttääbanaaniapyssynä),mielikuvitusleikkejä,roolileikkejä(esim.kotia,lääkäriä,koulua,rosvoajne.),ilmaisuleikkejä(omientunteidenesittäminen)jne.
d. Leikkimateriaalivaihteleeenemmän.e. Lopputulosonetusijalla,muttahänestäkaikkituotoksetovathyviä(esim.hän
säästääkaikkipiirustukset).f. Aluksileikitäänvieläassosiatiivisesti,muttarinnakkain.Leikkijätmatkivat
toistensaleikkimistäjakäyttävättoistensatavaroita.g. Vähitellenhänoppiinoudattamaanpelisääntöjä(esim.odottamaanomaa
vuoroa)tilanteessa,jossahänhaluaavoittaa.
ESIM
ERKK
EJÄ
h. Hänpelaayksinkertaisiaseurapelejä(esim.muistipeliä)ilman"tärkeänihmisen"ohjausta.
i. Hänpiirtää,valitseeitseaiheen.j. Hänpelaatietokonepelejä,jotkaovatmotivoivia,palkitsevia(esim.aplodittai
ilotulitus,kuntehtäväonnistuu)javaativatassosiatiivistaajattelua12.Hänleikkiileikkejä/pelaapelejä,joissaontehtävävalintoja:kielileikit,piirtäminen,sokkelot,Tetrisjne.
94 ARVIOINTILOMAKE
Taso5 7–12vuotta
YDIN Ryhmässäleikitäänyhäenemmänyhdessä.
KEHITYS
a. Leikkionkilpailuhenkistä,konstruktiivista13,luovaa10,produktiivista14,sosiaalista15,yhteistyöhaluista16.
b. Lopputulosonetusijalla,hänestävainnorminmukaisettuotoksetovathyviä(esim.säästäävainhienotpiirustukset).
c. Häntekeeasioitatullakseenparemmaksi:tästäsyntyyjoskusfiksaatiotiettyyntoimintaan.
d. Hänharrastaaurheilua,meneeurheiluseuraan.
ESIM
ERKK
EJÄ
e. Oikeayhteisleikkionmahdollista:lelujenlainaaminen,roolienjakaminenjne.f. Joukkuepelitovatmahdollisia:hänpystyyuhrautumaanryhmänedunhyväksi
siltäpohjalta,ettänäkeerealistisestiomatmahdollisuutensa.g. Hänleikkiiryhmäleikkejä:meidänryhmämmetoistavastaan(esim.tytöt
vastaanpojat).h. Hänpelaatietokonepelejä,joissakilpailuonkeskeiselläsijalla(tietokonettatai
toistapelaajaavastaan).Hänosaavalitarealistisenpelitason.
OSA-ALUE12
MORAALINKEHITTYMINEN
Tämäosa-aluekeskittyyomantunnon1kehitykseenjaaspekteihinkutenempatia2,normientajujamoraalintaju3.Tutkitaan:− onkoomatuntoulkoista(esim.säännöt,auktoriteetit)vaisisäistä− osaakohänpitääkiinniarvoista,normeistajasäännöistä− osaakohännähdäasioitatoisenihmisennäkökulmasta.
Huomautus: tässä tehdääneroopitunmuttaeivieläomaksutunsosiaalisesti toivottavankäyttäytymisen(=ulkoinenomatunto)jaomaksutunkäyttäytymisen(=sisäinenomatunto)välillä.
Taso1 0–6kk
YDIN Omatunto1eiolevieläkehittynyt.
KEHITYS
a. Hänonsuuntautunuttäysinitseensäeikäteeeroaitsensäjatoisenvälillä.b. Hänelläeioleempatiakykyä2,normientajuaeikämoraalintajua3.
ESIM
ERKK
EJÄ c. Edes"tärkeänihmisen"4fyysinenläsnäoloeiestähäntätekemästäväärin.
d. Häntävoiestäätekemästäväärinvainfyysisesti(esim.huolehtimalla,ettäesineonulottumattomissa).
e. Hänsatuttaatoisiasattumalta.
96 ARVIOINTILOMAKE
Taso2 6–18kk
YDIN Omaaomatuntoaeiole,mutta"tärkeänihmisen"fyysinenläsnäoloedustaasääntöjä.
KEHITYS
a. Hänsovittaakäyttäytymisensä"tärkeänihmisen"välittömänhyväksynnän/paheksunnanmukaan.
b. Hänoppiihyväksynnänjapaheksunnaneron.c. Hänoppiihyväksymään"tärkeänihmisen"asettamatrajatjaauktoriteetin.d. Hänelläeioleempatiakykyä2,normientajuaeikämoraalintajua3.
ESIM
ERKK
EJÄ e. "Tärkeänihmisen"fyysinenläsnäoloontarpeenrajojenasettamiseksi.
f. Häneipystysiirtämäänsääntöjäuuteentilanteeseen/henkilöön.g. Häntestaa(uuden)henkilönreaktioita,koskahakeeturvaajaluotettavuutta.h. "Tärkeänihmisen"onkerrattavasääntöjäjatkuvasti.
Taso3 18kk–3vuotta
YDIN Ulkoinenomatuntokehittyy.
KEHITYS
a. Sisäistäomatuntoataisyyllisyydentunnettaeivieläole,korkeintaanhänkäsittää,ettätekeejotainväärin.
b. Häntietää,mikäon"tärkeänihmisen"mielestäoikein,muttavainsilloin,kuntämäonlähettyvillä.
c. Häntarvitseetoistaihmistätietääkseen,mikäonoikeintaiväärin.d. Normikäyttäytymineneiolesisäistettyä:sääntöjenjanormien
noudattamiseenonulkoinenmotivaatio5.e. Häneiosaaasettuatoisenihmisenasemaan(eiempatiakykyä).f. Sääntöjensiirtäminenonnistuuparemmin,josneovatyhteydessä
auktoriteettiin6.g. Hyvääonse,mitähänhaluaajatoivoo.Hänvastustaaauktoriteettia.
ESIM
ERKK
EJÄ
h. Hänenonvielävaikeamuistaa,mitäsaajaeisaatehdä.Joshäntekeejotainkiellettyä,seeiuseinoletarkoituksellista.Halutehdäitsejaomantahtonsamukaanonvahvempikuin"tärkeänihmisen"4taiauktoriteetin6tahto(vrt.teeensin,mietivastasitten).
i. Ulkoinenkontrollionedelleenerittäintärkeää.j. Häntunteesäännöt,muttaeinoudataniitäomaehtoisesti.Hänoppii
noudattamaanniitä,kunniitätoistetaanusein.k. Häntestaa(uuden)henkilönreaktioitaomantahtonsapohjalta.l. Häneinäeomaaosuuttaantoisenihmisenreaktioon.m. Hänestäsyynormejatairajojarikkovaankäyttäytymiseenonhänenitsensä
ulkopuolella.
97ARVIOINTILOMAKE
Taso4 3–7vuotta
YDIN Omatuntokehittyyulkoisestasisäiseksi.Normientajujaempatiakyky7alkavatorastavastikehittyä.
KEHITYS
a. Aluksihänonvielähyvinriippuvainen("emotionaalisestitärkeän")toisenihmisenläsnäolostakäyttäytyäkseensääntöjenjanormienmukaisesti.
b. Vähitellensisäinenomatuntoalkaakehittyä.Ulkoinenjasisäinenomatuntoovatjonkinaikaaolemassarinnakkain.
c. Sääntöjenjanormientajuonjoparempijahänosaanoudattaaniitäyhäuseamminmyössilloin,kun"tärkeäihminen"eiolelähettyvillä.Mutta:moraalionvielähyvinkirjaimellista,autoritaarista,vivahteetonta,mustavalkoista(esim.missääntapauksessaeisaaajaapäinkeltaisiaja/taipunaisia).
d. Ilmanauktoriteettiahoukutusonsuuritehdäjotainkiellettyä.e. Hänosoittaavähitellensuurempaanormientajuajaempatiakykyä2,muttaei
osaavielätäysinnähdäasioitatoisennäkökulmasta.f. Hänoppiivähitellenottamaanparemminhuomioontunteetjamotivaatiot,
jotkaovattoistenihmistenkäyttäytymisentaustalla.g. Sääntöjensiirtäminenonnistuumyösilmanauktoriteetinläsnäoloa.h. Sääntöontuttujasitänoudatetaanuseammin,jossilläonmyönteisiä
seurauksiataiseestääkielteisenseurauksen.Vähitellenkehittyysisäinenmotivaatio8.
ESIM
ERKK
EJÄ
i. Hänesittääkysymyksiäsääntöjensyistä("miksi-kysymyksiä").j. Hänpystyyrajallisestijättämäänomantahtonsataka-alalle/odottamaan(esim.
ottamaanhuomioontoisenihmisenvaaratilanteessa).k. Hänarvioitilanteetyhäulkoisenlopputuloksen(seurauksen)perusteella.l. Hänosaapitääsalaisuudenlyhyenaikaa.m. Hänpystyymyöntämäänjonkinverranomastasyystääntaiosallisuudestaan
ristiriitatilanteeseen(muttayleensäkieltääensin).n. Hänalkaanähdäomanosuutensatoisenihmisenkäyttäytymiseen.
98 ARVIOINTILOMAKE
Taso5 7–12vuotta
YDIN Sisäinenomatuntokehittyy.
KEHITYS
a. Sisäinenomatuntoilmeneeyhäenemmänsisäisenäarvo-janormijärjestelmänä9jahienostuneempanasyynjaseurauksentajuna.
b. Hänalkaatajuta,ettäteoillajatunteillaonseurauksia.Hänalkaamiettiäsitäjaasettuatoisenihmisentunteisiinjaasemaan.
c. Hänomaksuuvähitellensosiaalisetsäännötjaalkaakäsittääkatumuksen,häpeän,vastuullisuuden/vastuuttomuuden,(epä-)oikeudenmukaisuudenja(epä-)rehellisyydenmerkityksen.
d. Hänosaajoottaaparemminhuomioontunteetjamotivaatiot,jotkaovattoistenihmistenkäyttäytymisentaustalla.
e. Hänosaanoudattaasääntöjä,joidensisältönäon"oikein–väärin"ja"hyvä–paha".Hännoudattaasääntöjävälttääkseenrangaistuksen,saadakseenpalkkiontaisuosiota,taisäännönmäärääjänfyysisenvallantaiauktoriteetintakia(esim.univormu).
f. Tämänkehitysvaiheenloppupuolellavoidaanyhäenemmänpuhuaintrospektiosta10jareflektiosta11.
ESIM
ERKK
EJÄ
g. Tämänkehitysvaiheenloppuunmennessähänoppiiymmärtämäänjatottelemaansääntöjä.Hänkäsittää,ettäsääntöjävoidaansoveltaa,josenemmistöonsitämieltätaiasiayhteyssensallii(esim.ajaminenpäinkeltaistavaloavaaratilanteen/kolarinvälttämiseksi).
h. Hänpystyyottamaanparemminhuomioontietynlaisenkäyttäytymisenmotivaatiot,ulkoinentulosonvähemmäntärkeä.
i. Hänpitääyleistämoraalia12jonakin,mikäonhänenitsensäulkopuolella,jonakinsellaisena,minkätärkeätihmiset(esim.poliisi)määräävät.
j. Käyttäytymistäarvioidaanenimmäkseenintentionmukaan.Hyvätarkoitusjaystävällisyystoisiakohtaanovattärkeintä.
k. Ryhmänpainesaattaahorjuttaaarvo-janormijärjestelmää(esim.hänosallistuukiusaamiseenkuuluakseenjoukkoon,vaikkatietää,etteiniinsaatehdä).
99ARVIOINTILOMAKE
OSA-ALUE13
TUNTEIDENSÄÄTELY
Viimeinen osa-alue kuvaa sekä pitkäaikaisten, pääasiassa negatiivisten tunteiden1
voimakkuuden säätelyä että autonomisen hermoston vireystilan2 ja tunnetilan3 säätelyä.Tunteiden säätely käsittää sekä itsesäätelyn4 että yhteissäätelyn5 (vastavuoroinen taiinteraktiivinen säätely) yhdessä "tärkeän ihmisen" kanssa. Tunteiden säätely on tärkeääautonomisenhermostonvireystilan(jännitteen)muuttamiseksi,niinettähenkilökykeneekäyttämääncoping-mekanismeja6jakäyttäytymäänhyväksyttävällätavalla.
Säätelyontärkeää:− fysiologistentoimintojen(esim.autonomisenhermostontoimintakutenuni,
ruoansulatusjne)hyväntoiminnankannalta− emotionaalistenkokemusten(tunteiden)kannalta− vuorovaikutukselleympäristön7kanssa.
Säätelytapahtuueritavallajokaisessaemotionaalisenkehityksenvaiheessa.
Johdantokysymykset:Mistähuomaa,ettähänonjännittynyt/stressaantunut?Kuinkahänpyrkiilievittämäänsisäisiäjännitteitä,toimimaanylikuormitustilanteissa,sekäyksinettävuorovaikutuksessatoistenkanssa?
100 ARVIOINTILOMAKE
Taso1 0–6kk
YDIN Säätelytapahtuuautonomisenhermoston8kautta,pääasiassasenvireystilan2pohjalta.
KEHITYS
a. Autonomisenhermostonvireys2nouseenopeasti,jolloinhänelläesiintyylisääntyväämotoristaaktiivisuutta,itkuajakiljumista,fysiologistentoimintojenmuutoksia(esim.syömisessä,nukkumisessa,ruoansulatuksessa,ulostamisessa),apatiaa.
b. Autonomisenhermostonvireystilan2säätelytapahtuufyysisessäkontaktissajaasento-jaliiketuntemusten9kautta(keinuttelu),itsestimulaationkautta(imeminen,heijaaminen10)jasiten,ettätoisetpoistavatstressinaiheuttajan.
c. Eipystyvieläemotionaaliseenitseapuun11.Häneivieläpystyitsevaikuttamaanemotionaaliseenhyvinvointiinsa,vaanonriippuvainenulkoisestaärsykkeidensäätelystä.
d. Impulssikontrollieiolevieläkehittynyt.
ESIM
ERKK
EJÄ
e. Joillakuillaesiintyystereotyyppisiä12liikkeitätaiitsestimulaatiota:heijaamista,käsienheiluttamista,itsensäkeinuttamista13,päänhakkaamista.Nevoidaannähdäsäätelevinäpakkotoimintoina.
f. Sisäisiäjännitteitävoidaanlieventääkeinuttelemalla,hieronnalla,fyysiselläkontaktilla.
g. Itseävahingoittavaakäyttäytymistävoiesiintyä(esim.päänhakkaaminenseinään,itsensäpureminen,itsensälyöminenjne.).
101ARVIOINTILOMAKE
Taso2 6–18kk
YDIN Säätelytapahtuupääasiassavuorovaikutuksessa"tärkeänihmisen"14kanssa.
KEHITYS
a. Frustraatiosynnyttääkohtuutontavihaisuuttataikiukkua,jahänelläesiintyymotoristalevottomuutta,kirkumista,päänhakkaamista,aggressiivisuutta"tärkeääihmistä"kohtaan,tavaroidenheittelemistä,ongelmiasyömisessäjanukkumisessa.
b. Tunteidensäätelytapahtuusiten,ettätoisetpoistavatstressinaiheen,"tärkeäihminen"ottaahänetturviinsajaosoittaahuomiotaviemällähänenajatuksensamuualle,ehdottamallamieluistatoimintaa,luomallaselkeitärutiineja,olemallafyysisestilähellä.
c. Häneipystyvieläemotionaaliseenitseapuun11.Emotionaalinenhyvinvointiontäysinriippuvainen"tärkeästäihmisestä".
d. Orastavaaimpulssikontrolliaon,mikäli"tärkeäihminen"onlähistöllätaisääteleejaohjaaulkopuolelta.
ESIM
ERKK
EJÄ
e. Stereotyyppisetliikkeetjatoiminnotvoivatauttaasäätelyssä,esim.heijaaminen,itsensäkeinuttaminen,kääntyily,nakuttaminenjne.
f. Hänonvihainen"tärkeälleihmiselle".g. Hänantaa"tärkeänihmisen"lohduttaataihakeetämänluotasuojaa.h. Puhuminenme-muodossaedistääkontaktia.i. Hänhaluaatarpeittensatyydyttyvänhetieikäkestäviivytystä.j. Stressinlisääntyessähänvetäytyytäysinsyrjääntaisuuntautuuenemmän
vieraita("kaikkienkaveri")kuin"tärkeitäihmisiä"kohti.k. Hänvahingoittaaitseäänvain,kunfrustraatioonerityisenvoimakas.
102 ARVIOINTILOMAKE
Taso3 18kk–3vuotta
YDIN Säätelytapahtuuitsemääräämisenjaulkoisensäätelyntasapainonkautta.
KEHITYS
a. Frustraatioaiheuttaahänessämotoristalevottomuutta,raivonpurkauksia,uhmakasta15käyttäytymistäjaitsepäisyyttä.
b. Säätelytapahtuusiten,että"tärkeäihminen"poistaafrustraation,pukeesensanoiksi,vahvistaahänenautonomiaansa,tekeehänenkanssaanjotakinmukavaa,viehänenajatuksensatoisaalle,antaahuomiotajaläheisyyttä(kuulo-)matkanpäästä.
c. Häneipystyvieläemotionaaliseenitseapuun11.Emotionaalinenhyvinvointiriippuutasapainonsaavuttamisestaitsemääräämisenjaohjauksenvälillä.
d. Hänalkaakontrolloidaimpulssejaanlyhyitäaikoja,jos"tärkeäihminen"antaahuomiotajamotivoi16häntäsiihen.
ESIM
ERKK
EJÄ e. Yhteistyötäedistääse,ettähänenannetaanvalitakahdestavaihtoehdosta.
f. Eteenpäinpäästäänvastakunhänenannetaanraivotaloppuun,purkaahöyryjä,jäähtyä.
g. Palkkionontultavaheti.
103ARVIOINTILOMAKE
Taso4 3–7vuotta
YDIN Säätelytapahtuuvoimistuvienego-aspektienkautta.Hänosaajopaljonitse,muttatarvitseevielämoneenasiaanmuitaihmisiä(esim.rauhoittamiseen,innostamiseen,rajoittamiseen...).
KEHITYS
a. Frustraatio kasvattaa motorista levottomuutta, hän ilmaisee vihaisuuttaanprotestoimalla kielellisesti, hän saattaa käyttäytyä aggressiivisesti jadestruktiivisesti frustraation aiheuttajaa kohtaan, vetäytyä syrjään ja/tailopettaatoiminnan.
b. Säätely tapahtuu kielellisen ilmaisun kautta, väittämällä olevansa itseoikeassa ja korostamalla itseään, oppimalla aikaisemmista kokemuksista,"tärkeän ihmisen" tuen ja hyväksynnän kautta, hyvittämällä tekonsa.Säätelystätuleekognitiivisempaajasosiaalisempaa.
c. Hän alkaa pystyä emotionaaliseen itseapuun11. Emotionaalinen hyvinvointiriippuusiitä,mitenhänkokeesuhteen"tärkeäänihmiseen".
d. Hänpystyykontrolloimaanimpulsseja,vaikkapalkkiotuleemyöhemminjaonvähemmänkonkreettinen,taikeskustelemalla"tärkeänihmisen"kanssa.
ESIM
ERKK
EJÄ
e. Hävittyäänpelinhänkieltäytyyuudestaerästä.f. Josjokinmeneepieleen,impulsiivisetpurkauksetovatvielämahdollisia.g. Säätelyvoitapahtuavierittämälläsyytoistenniskoille.h. Tästälähtienvoialkaatotutellasiihen,ettäpalkkioseuraamyöhemmin.
Taso5 7–12vuotta
YDIN Säätelytapahtuuitsemääräämisenkautta.
KEHITYS
a. Frustraatioaiheuttaavihanilmaisemistavalittamallataisyyttämällä,aggressiivisuutta,destruktiivisuutta,fyysisiäoireita,pakenemista(eiopittua,myösennaltaehkäisevästi,myösuhkaavassatilanteessa).
b. Säätelytapahtuuilmaisemallatunteitasanoinjapohtimallaniitä,nimeämällätarpeita,etsimälläitseratkaisujataitukearyhmästä,hakemallaapua"tärkeältäihmiseltä",pyytämälläanteeksi,mielikuvituskertomuksilla.Säätelyonkognitiivisempaajasosiaalisempaa.
c. Hänkäyttääjoenemmänemotionaalistaitseapua11.Emotionaalinenhyvinvointiriippuusiitä,mitenhänkokeesuhteen"vertaisiinsa"."Hänenvertaistensa"roolituleetärkeämmäksi.
d. Impulssejatukahdutetaanseuraustentairangaistuksenpelostataisyyllisyydentunteesta.
ESIM
ERKK
EJÄ e. Syytöksissäesiintyysanoja"aina","eikoskaan","kaikkimuut"jne.
f. Hänpakeneekunuhkaahävitäpelin,muunmuassalievittääkseenstressiä,välttääkseenaggressiivisenpurkauksen,välttääkseennegatiivisiaseurauksia...
g. Empaattinen17aspektionjouseamminmääräävä.Hänosaajoparemminantaaomientarpeidenodottaa.
104 ARVIOINTILOMAKE
Vaihe1Adap-taatio(0–6kk)
Vaihe2Sosiaa-listumi-sen1.vaihe(6–18kk)
Vaihe3Yksilöl-listymi-sen1.vaihe(18–36kk)
Vaihe4Minä-tietoisuus(3–7vuotta)
Vaihe5Realiteetti-tajunkehittyminen(7–12vuotta)
1.Suhtautuminenomaankehoon
2.Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin"
3.Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa
4.Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys
5.Pelot
6.Suhtautuminen"vertaisiinsa"
7.Suhtautuminenesineisiin
8.Kommunikaatio
9.Tunteideneriytyminen
10.Aggressionsäätely
11.Vapaanajankäyttö–leikinkehittyminen
12.Moraalinkehittyminen
13.Tunteidensäätely
KÄSITELUETTELO
KäsiteluettelossakuvaillaanmuutamientermienmerkityksetsitenkuinneonkäsitettäväSEO-R2:n kontekstissa. Kyseessä ei ole selittävä käsiteluettelo vaan SEO-R2-arvioinnissakäytettävä työkalu. Käsitteiden selitykset eivät siis ole virallisia määritelmiä, vaanselitämme omin sanoin, mitä tarkoitamme tietyillä käsitteillä SEO-R2:n yhteydessä.KäytimmetoisinaanapunaWikipediaa(https://nl.wikipedia.org)sekäkahtasanakirjaa:− VanderPloeg,P.(2007).Encyclopedischwoordenboekvandepsychologie.Antwerpen/
Apeldoorn:Garant.− DenBoon,C.A.&Geeraerts,D.(2005).VanDale.Grootwoordenboekvande
Nederlandsetaal,14eeditie.Utrecht:VanDale.
Tarkoituksenaon,ettäarvioitsijaosaaselventäätermienmerkityksethaastateltavillesitenkuinneonkäsitettäväSEO-R2:nkontekstissa.
106 KÄSITELUETTELO
Osa-alue1 Suhtautuminenomaankehoon
No Käsite Kuvaus Taso
1 Aistitiedonkäsittely(sensorinenintegraatio)
=ärsykkeidenvastaanottaminen,tunnistaminen,valikointi,niihinreagoiminenjaniidenjärjestäminen.
1
2 Stereotyyppinen =ainasamanlainen,toistava,toistuva. 1
3 Ympäristö =ihmiset,esineetjatila. 2
4 Käsitellä(jotakin) =tarttua,koskettaa,siirtäätms.jotakinvahingossa,muttaeikäyttääsitämihinkääntarkoitukseen.
2
5 Kokea =kokeaomakohtaisesti,integroidakokemus.Tässätarkoitetaantiedostamatontaoppimista.
2
6 Matkia =jäljitelläyksinkertaisiatoimintojakirjaimellisestiymmärtämättäjuurikaan,missäyhteydessä(jamiksi)niintehdään,toiminnanolemattaoikeastifunktionaalista.Toimintatapahtuusamanaikaisesti,matkittavankohteenollessaläsnä.
2
7 Emotionaalisestitärkeätihmiset
=kiintymyshahmot,vanhemmat,ohjaajat.Heitävoivatollamyöstärkeätsisaruksetjamuutsukulaiset,naapuritjne.
2,3&4
8 Operationaalinenkäyttö
=sarjatoimintoja/työvaiheitapäämääränsaavuttamiseksi.
3
9 Imitoiminen =toiminnanjäljitteleminentoisellahetkellä,toisessaasiayhteydessä,ilmansuoraaesimerkkiä.
3
10 Samastuminen =itsensäsamastaminentoiseenihmiseenniin,ettäajattelee,tunteejatoimiihänenlaillaan.Tähänsisältyymyöstoisenhenkilönpersoonallisuuspiirteiden,arvojenjaroolienomaksuminenitselleen.Tämätapahtuutietoisestijaedellyttääminäkuvaa.
4
11 Sukupuoli =sukupuolisosiaalistenjakulttuurillistentunnusmerkkiensäkokonaisuutena.
4
108 KÄSITELUETTELO
Osa-alue2 Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin"
No Käsite Kuvaus Taso
1 Emotionaalisestitärkeätihmiset
=kiintymyshahmot,vanhemmat,ohjaajat.Heitävoivatollamyöstärkeätsisaruksetjamuutsukulaiset,naapuritjne.
2 Lähiaistit =haju,tunto,maku(proksimaalisetaistit). 1&2
3 Primaarisettarpeet =syöminen,juominen,uni,lämpö,sukupuolivietti,asuntojne.
1
4 Kaukoaistit =näkö,kuulo(distaalisetaistit). 2
5 Vastavuoroinenkontakti,vastavuoroisuus
=kaksisuuntainenkontaktijakommunikaatio:ottaminenjaantaminen
2
6 Emotionaalinenarvojärjestys
=tärkeidenihmistenarvojärjestysemotionaalisensitoutumisenperusteella(tärkeämmistävähemmäntärkeämpiinihmisiin).
2
7 Matkia =jäljitelläyksinkertaisiatoimintojakirjaimellisestiymmärtämättäjuurikaan,missäyhteydessä(jamiksi)niintehdään,toiminnanolemattaoikeastifunktionaalista.Toimintatapahtuusamanaikaisesti,matkittavankohteenollessaläsnä.
2
8 Varmistaminen =kysyminenuseinjatoistuvasti,onkojokinasiatoisenmielestähyvintaioikein(eisamakuinmielipiteenkysyminen).Vahvistus=myöntäminen.
2
9 Voimakastahtoisuus =omastatahdostakiinnipitäminenjasenseurauksenaomantahdonläpivieminenväkisinkontaktissaympäristönkanssa(eisamakuintorjuminen).
3
10 Imitoiminen =toiminnanjäljitteleminentoisellahetkellä,toisessaasiayhteydessä,ilmansuoraaesimerkkiä.
3
11 Samastuminen =itsensäsamastaminentoiseenihmiseenniin,että ajattelee, tuntee ja toimii hänenlaillaan. Tähän sisältyy toisen henkilönpersoonallisuuspiirteiden, arvojen jaroolien omaksuminen. Tämä tapahtuutietoisestijaedellyttääminäkuvaa.
4
108 KÄSITELUETTELO
12 Mielipiteenkysyminen =pyytäätoisenihmisenmielipidettä,jokavoiollajokomyönteinentaikielteinen(eisamakuinvarmistaminen).
4
13 Ollahyödyksi =auttaaoma-aloitteisesti,empatiastatoistakohtaan.Ollatoisenkäytettävissä.
5
Osa-alue3 Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa
No Käsite Kuvaus Taso
1 Ympäristö = ihmiset,esineetjatila.
2 Sisäisetjännitteet = jännitteet(esim.nälkä,kipujne.),jotkatulevatomastakehostajaliittyvätprimaarisiintarpeisiin(ravinto,lämpöjne.).
1
3 Tärkeätihmiset = kiintymyshahmot,vanhemmat,ohjaajat.Heitävoivatollamyöstärkeätsisaruksetjamuutsukulaiset,naapuritjne.
1
4 Sisäisetärsykkeet = omastakehostatulevatärsykkeet:nälkä,jano,kipujne.
1
5 Ulkoisetärsykkeet = ympäristöstätulevatärsykkeet:äänet,valo,tärinäjne.
1
6 Torjuminen = kaikenulkopuoleltatulevantorjuminen,siitäkieltäytyminen(eisamakuinvoimakastahtoisuus).
1
7 Symbioosi = kahdenhenkilöntäydellinenemotionaalinensulautuminen.
2
8 Autonomia = emotionaalinenriippumattomuus,itsenäisyys.
3
9 Minäkeskeisyys = omaminäonainaajatustenkeskipisteenä.
3
10 (Omat)puutteet = kykenemättömyystäyttääoletettuanormia.
5
109KÄSITELUETTELO
Osa-alue4 Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys
No Käsite Kuvaus Taso
1 Esinepysyvyys =mentaalisenkuvansäilyttäminenkohteesta,jokahäviäähavaintokentästä.
2 Siirtymäobjekti =esine,tekotaiääni,jollaon"tärkeääihmistä"edustavaemotionaalinenarvo.Henkilöulkoistaasiihenkiintymyksensä,siteensätärkeääihmistäkohtaan(esim.valokuva,iltasuukko,pehmolelu).
3 Ympäristö =ihmiset,esineetjatila. 1
4 Mentaalinenkuva =sisäinenmielikuvajostakustataijostakin. 1&2
5 Eroahdistus =hylätyksitulemisenpelkosillähetkellä,kunjoutuueroamaantärkeästäihmisestä.
2
110 KÄSITELUETTELO
Osa-alue5 Pelot
No Käsite Kuvaus Taso
1 Pelko =voimakastunne,jokavalmistaataistelemaantaipakenemaan("fight&flight")taisaajähmettymäänpaikoilleen.
2 Jähmettyminen =pelonaiheuttamavaistonvarainenreaktioollaliikkumatta,lamaantuminenpelosta.Onautomatisoitureaktio,kutentaisteleminentaipakeneminenkin."Fight–flight–freeze"-reaktiotvoidaannähdäepätyypillisinäpelonjastressinilmauksina.
1
3 Kontrolloimatonaggressiivisuus
=suuntaamaton,kontrolloimatonaggressiivinenpurkaus,jokaeiolesuhteessasyyhyn.
1
4 Eroahdistus =hylätyksitulemisenpelkosillähetkellä,kunjoutuueroamaan"tärkeästäihmisestä".
2
5 Tärkeätihmiset =kiintymyshahmot,vanhemmat,ohjaajat.Heitävoivatollamyöstärkeätsisaruksetjamuutsukulaiset,naapuritjne.
2
6 Autonomia =emotionaalinenriippumattomuus,itsenäisyys.
3
7 Epäonnistumisenpelko
=epäonnistumisenpelko,jonkataustallaonepävarmuusomistamahdollisuuksistajarajoituksista,niinettäsuorituksetkärsivätsiitäpahasti.
4
8 Vertaiset =henkilöt,jotkaovatvastaavallakognitiivisellataiemotionaalisellakehitystasolla:asuintoverit,luokkatoverit,ryhmätoverit,ikätoverit,ystävät,työtoverit,sukulaiset(lapset),tuttavatjärjestötoiminnassajne.
5
9 Sosiaalinenpelko =pelko,ettämenettääkasvonsaepäonnistuessaan.Juontuuomienmahdollisuuksienjarajoitustentuntemuksistapohjautuenaikaisempiinkokemuksiin.
5
10 Realistisetpelot =mahdollisten,todellistenuhkienpelko. 5
111KÄSITELUETTELO
Osa-alue6 Suhtautuminen"vertaisiinsa"
No Käsite Kuvaus Taso
1 Vertaiset =henkilöt,jotkaovatvastaavallakognitiivisellataiemotionaalisellakehitystasolla:asuintoverit,luokkatoverit,ryhmätoverit,ikätoverit,ystävät,työtoverit,sukulaiset(lapset),tuttavatjärjestötoiminnassajne.
2 Matkia =jäljitelläyksinkertaisiatoimintojakirjaimellisestiymmärtämättäjuurikaan,missäyhteydessä(jamiksi)niintehdään,toiminnanolemattaoikeastifunktionaalista.Toimintatapahtuusamanaikaisesti,matkittavankohteenollessaläsnä.
2
3 Orastavaempatiakyky =toistentunteetosataanjotunnistaa,muttareaktioniihinlähteevieläpääasiassaomastatunnemaailmasta.
4
4 Yhteistyö =asioidentekeminenyhdessätoisiaankunnioittaen,toisenherkätkohdat,mahdollisuudet,toiveethuomioonottaen.
5
5 Ystävyys =vastavuoroinenempaattinensuhde,läheinenluottamus-taitunnesuhdekahdentaiuseammantoisistaanpitävänhenkilönvälillä.
5
6 Empatia,empatiakyky
=kykyasettuatoisenajatus-jatunnemaailmaan.
5
7 Lojaalius =ehdotonuskollisuushenkilölletaiidealle. 5
112 KÄSITELUETTELO
Osa-alue7 Suhtautuminenesineisiin
No Käsite Kuvaus Taso
1 Keräillä = ottaaesineitämukaanilmantarkoitustamuodostaaniistävarsinaistakokoelmaa.
1&2
2 Stereotyyppinen = ainasamanlainen,toistava,toistuva. 1
3 Käsitellä(jotakin) = tarttua,koskettaa,siirtäätms.jotakinvahingossa,muttaeikäyttääsitämihinkääntarkoitukseen.
2
4 Symboliesine = tavarasaatoisenmerkityksen(esim.nukkeakutsutaanäidiksi,kynääkäytetäänpyssynäjne.)
3
5 Symbolileikki = jonkintilanteenjäljittelemistäkäyttäenvälineenämateriaalia,jokasaauudenmerkityksen(esim.banaaniakäytetäänrevolverina).
3
6 Kokeilla = kokeillajotainpäämäärätietoisesti.Tähänsisältyymyöskokeiluntuloksistaoppiminen.
3
7 Luova = kekseliäs,uudistava,uuttatekevä–eitarkoitatässätaiteellista.
4
8 Prosessi = osavaiheidensarja. 4
9 Tekninenleikkikalu/materiaali
= pienoismallit,rakennussarjat,legot,työkalut,koneet,tietokoneet,kännykkäjne.
4
10 Produktiivinen = osaamiettiälopputulostajatoiminnallisuutta.
5
113KÄSITELUETTELO
Osa-alue8 Kommunikaatio
No Käsite Kuvaus Taso
1 Kommunikaatio = viestienvälittämistähenkilöltätoiselle.
2 Ei-kielellinenviestintä = tiedon,tunteiden,toiveidenjne.välittäminenkieltäkäyttämättä,muillakeinoillakuinkielenavulla.
3 Sisäisetjännitteet = jännitteet(esim.nälkä,kipujne.),jotkatulevatomastakehostajaliittyvätperustarpeisiin.
1
4 Epävakaus = raiteiltaanjoutuminen,tasapainontaisopusoinnunrikkoutuminen,ylikuormittuminen.
1
5 Tyhjä/merkityksetönpuhe
= päällepäinsisällötönpuhe,jokaonmuiltaomaksuttuajajonkaainoatarkoitusontäyttääkontaktihetki.
1&2
6 Stereotyyppinen = ainasamanlainen,toistava,toistuva. 1
7 Matkia = jäljitelläyksinkertaisiatoimintojakirjaimellisestiymmärtämättäjuurikaan,missäyhteydessä(jamiksi)niintehdään,toiminnanolemattaoikeastifunktionaalista.Toimintatapahtuusamanaikaisesti,matkittavankohteenollessaläsnä.
1&2
8 Toistuva = ainauudelleenkertautuva. 2
9 Viestiminenosoittamalla
= kommunikoiminenosoittamisenkeinoin. 2
10 Imitoiminen = toiminnanjäljitteleminentoisellahetkellä,toisessaasiayhteydessä,ilmansuoraaesimerkkiä.
3
11 Luova = kekseliäs,uudistava,uuttatekevä–eitarkoitatässätaiteellista.
4
12 Dialogi = keskustelu. 5
13 Realiteettitaju = todellisuudentestaus,kuvitelmienhylkääminen.
5
14 Keskustella = vaihtaaajatuksia,mielipiteitä,näkemyksiä. 5
114 KÄSITELUETTELO
Osa-alue9 Tunteideneriytyminen
No Käsite Kuvaus Taso
1 Liiketunto(proprioseptio)
=elimistönkykyhavaitaomankehonjaruumiinosienasemajaliike.Esimerkiksitunne,jokasyntyysiitä,ettäraajojaliikuttaajokumuu.
1
2 Aistitiedonkäsittely =ärsykkeidenvastaanottaminenaisteilla,tunnistaminen,valikointi,niihinreagoiminenjaniidenjärjestäminen.
1
3 Kiintymys =kestävätunnepitoinensuhdelapsenjayhdentaiuseammanhuoltajanvälillä.
1
4 Stereotyyppinen =ainasamanlainen,toistava,toistuva. 1
5 Hyvä/epämukavaolo =positiivisiajanegatiivisiatunteita,joissakuitenkinonvainvähäneriytymistäjavivahteita.
2
6 Tärkeätihmiset =kiintymyshahmot,vanhemmat,ohjaajat.Heitävoivatollamyöstärkeätsisaruksetjamuutsukulaiset,naapuritjne.
2
7 Rakkaus =syväkiintymysjotakutakohtaan. 2
8 Ylpeys =tunne, jokaantaahalunnäyttää,ettäontehnyt jotain hyvin tai omistaa jotainhienoa. Myös tunne, että on itsearvokkaampikuinjokutoinen.
3
9 Mustasukkaisuus =mielentilataitunne,ettähaluaasaadajotain,minkäjokutoinenkinonsaanut,taitoivoo,etteitoisellaolisisitä.Tämävoikohdistuaniintavaraan,ominaisuuksiinkuinihmissuhteisiinkin.
3
10 Autonomia =emotionaalinenriippumattomuus,itsenäisyys.
3
11 Orastavaempatiakyky =toistentunteetosataanjotunnistaa,muttareaktioniihinlähteevieläpääasiassaomastatunnemaailmasta.
4
12 Orastavahäpeä =kainous,jokajuontuuitsensävertaamisestatoisiin.Myösorastavahäpeäntunneomastakehosta.Häpeäonyhteydessäsosiaalisiinjakulttuurisiinsääntöihin.
4
115KÄSITELUETTELO
No Käsite Kuvaus Taso
13 Epäonnistumisenpelko
=epäonnistumisenpelko,jonkataustallaonepävarmuusomistamahdollisuuksista jarajoituksista.Suorituksetsaattavatkärsiätästä pahasti. Tätä ei saa sekoittaamuutoksen,tuntemattomanpelkoon.
4
14 Empatia =kykyasettuatoisenajatus-jatunnemaailmaan.
5
15 Syyllisyyden-tunteisiinvetoaminen
=enemmänkuinvainanteeksipyytäminenmahdollisenrangaistuksenpelossataikoskasekuuluuasiaan.Syyllisyydentunne=epämukavatunnejonkintehdyntaitekemättäjätetynasiantakia.
16 Sosiaalinenpelko =pelko,ettämenettääkasvonsaepäonnistuessaan.Juontuuomienmahdollisuuksienjarajoitustentuntemuksistapohjautuenaikaisempiinkokemuksiin.Sosiaalinenpelkojuontuupelostanäyttäytyäheikkonatoistensilmissä.
5
17 Vertaiset =henkilöt,jotkaovatvastaavallakognitiivisellataiemotionaalisellakehitystasolla:asuintoverit,luokkatoverit,ryhmätoverit,ikätoverit,ystävät,työtoverit,sukulaiset(lapset),tuttavatjärjestötoiminnassajne.
5
116 KÄSITELUETTELO
Osa-alue10 Aggressionsäätely
No Käsite Kuvaus Vaihe
1 Coping-mekanismit =toimintamalliselvitäelämässäeteentulevistaongelmista.Coping-mekanismitliittyvätmm.kykyynkäsitellätunteitajahallitatunnereaktioita.
2 Vireystila(arousal) =keskushermostonjaautonomisenhermostonaktivoitumistila,aivojenaktivoituminentietoisuudentaihuomiokyvynterävöittämiseksi,tila,jossaaistitovatavoinnaulkoisillevaikutteille.
3 Tunneperäinenaggressio
=frustraatiosta(turhautumisesta)lähteväaggressio
2,3,4&5
4 Tavoitteellinenaggressio
=aggressio,jollaonpäämäärä,jollahalutaansaavuttaajotain.
3,4&5
5 Itseävahingoittavakäyttäytyminen
=käyttäytyminen,jokavahingoittaatahallisestiomaakehoafyysisestitaipsyykkisesti.
1
6 Ympäristö =ihmiset,esineetjatila. 2
7 Vertaiset =henkilöt,jotkaovatvastaavallakognitiivisellataiemotionaalisellakehitystasolla:asuintoverit,luokkatoverit,ryhmätoverit,ikätoverit,ystävät,työtoverit,sukulaiset(lapset),tuttavatjärjestötoiminnassajne.
4
8 Sosiaalinenpelko =pelko,ettämenettääkasvonsaepäonnistuessaan.Juontuuomienmahdollisuuksienjarajoitustentuntemuksistapohjautuenaikaisempiinkokemuksiin.
5
9 Sublimointi =torjuntamekanismi,jokamuuntaaperusvietitsosiaalisestitaiyhteiskunnallisestihyväksytympiinilmaisumuotoihin(esim.työ,taide,harrastukset).Tässätapauksessafyysisenaggressionvoikorvatatoinenaggressionmuoto(esim.valehtelu,varastaminen,karkaaminenjne.).
5
118 KÄSITELUETTELO
Osa-alue11 Vapaanajankäyttö–leikinkehittyminen
No Käsite Kuvaus Taso
1 Perusvireys = aktivoituminenaistienkautta. 1
2 Aistimuksellinen,aistimuspohjainen
= toimintaperustuutuntoaistiin,kokemiseen,jatapahtuumuotoilemattomillamateriaaleilla.Leikinvälineetovatsuoraanhavaittavissa.
1
3 Sensomotorinen = toimintaliittyyaistitiedonjaliikeärsykkeidenyhteyksienkehittymiseen(esim.keinuminen).
1
4 Käsitellä(jotakin) = tarttua,koskettaa,siirtäätms.jotakinvahingossa,muttaeikäyttääsitämihinkääntarkoitukseen.
2
5 Yksinkertainenliikuntaleikki
= juokseminentaikäveleminenleikkikentänympäritms.
2
6 Määräämisleikki = leikki,jossahaluaamäärätäitse,mitäleikitään,mitenleikkipäättyy,kukaonvuorossa.
3
7 Osallistuvajäljittelyleikki
= imitaatio,johonyhdistyyomaosuus,eienääpelkkääkirjaimellistajäljittelyä.
3
8 Symbolileikki = jonkintilanteenjäljittelemistäkäyttäenvälineenämateriaalia,jokasaauudenmerkityksen(esim.banaaniakäytetäänrevolverina).
3
9 Vertaiset = henkilöt,jotkaovatvastaavallakognitiivisellataiemotionaalisellakehitystasolla:asuintoverit,luokkatoverit,ryhmätoverit,ikätoverit,ystävät,työtoverit,sukulaiset(lapset),tuttavatjärjestötoiminnassajne.
4
10 Luova = kekseliäs,uudistava,uuttatekevä–eitarkoitatässätaiteellista.
4
11 Vuorovaikutusleikki = tarkoituksenaonmuodostaakontaktieriosapuoltenvälillä:toiminnanyhteensovittamista,toisiinsareagoimistaasiaankuuluvasti.
4
12 Assosiatiivinenajattelu
= ajattelu,jossaluodaanyhteyksiäasioidenvälille.
4
13 Konstruktiivinen = rakentava. 5
14 Produktiivinen = osaamiettiälopputulostajatoiminnallisuutta.
5
118 KÄSITELUETTELO
15 Sosiaalinenleikki = leikki,jossakoetaanjailmaistaansosiaalisiavuorovaikutustilanteita.
5
16 Yhteistyöhaluinen = yhteistyöhönpyrkivä. 5
Osa-alue12 Moraalinkehittyminen
No Käsite Kuvaus Taso
1 Omatunto = sisäinenkäsityshyvästäjapahasta.
2 Empatia = kykyasettuatoisenajatus-jatunnemaailmaan.
3 Moraalintaju = kykykäsittää,mitäyleisestipidetäänoikeana.
4 Tärkeätihmiset = kiintymyshahmot,vanhemmat,ohjaajat.Heitävoivatollamyöstärkeätsisaruksetjamuutsukulaiset,naapuritjne.
1
5 Ulkoinenmotivaatio = motivaatio,jokalähteehenkilönulkopuolelta.
3
6 Auktoriteetti = henkilö,jollaonvaltuustehdäpäätöksiä,käyttäämääräysvaltaa.
3
7 Orastavaempatiakyky = toistentunteetosataanjotunnistaa,muttaniihinreagoiminenlähteevieläpääasiassaomastatunnemaailmasta.Omatärkeysjärjestysonvieläetusijalla.
7
8 Sisäinenmotivaatio = henkilöstäitsestäänlähtevämotivaatio. 4
9 Sisäinenarvo-janormijärjestelmä
= sisäinen,omaksuttu,opittu–eriasiakuinhenkilökohtainenarvo-janormijärjestelmä,jokakehittyyvastamurrosiästäalkaen.
5
10 Introspektio = sisäinenitsensähavainnointi. 5
11 Reflektio = tarkastelu,pohtiminen,punnitseminen. 5
12 Yleinenmoraali = yleisestivallitsevathyvättavatjakäytännöt.
5
119KÄSITELUETTELO
Osa-alue13 Tunteidensäätely
No Käsite Kuvaus Taso
1 Negatiivisettunteet =tunteet,jotkaestävätnormaalintoimimisen.
2 Vireystila(arousal) =keskushermostonjaautonomisenhermostonaktivoitumistila,aivojenaktivoituminentietoisuudentaihuomiokyvynterävöittämiseksi,tila,jossaaistitovatavoinnaulkoisillevaikutteille.
3 Tunnetila(affect) =tunne,emootio.
4 Itsesäätely =omantunneilmaisunsääteleminentarkoituksenmukaisesti,esim.itku.
5 Yhteissäätely =vastavuoroinentaiinteraktiivinensäätely.
6 Coping-mekanismit =toimintamalliselvitäelämässäeteentulevistaongelmista.Coping-mekanismitliittyvätmm.kykyynkäsitellätunteitajahallitatunnereaktioita.
7 Ympäristö =ihmiset,esineetjatila.
8 Autonominenhermosto
=sääteleeautomaattisestiläheskaikkiatiedostamattomiatoimintojajaprosessejakehossa,kutenhengitystä,sydämensykettä,verenpainetta,energiantuotantoa,ruoansulatustajaaineenvaihduntaa.Näitätoimintojaeitarvitsemiettiä.Autonomisenhermostontoimintaeiriipuomastatahdosta.Siihenvoivaikuttaavainepäsuorasti.
1
9 Asento-jaliiketuntemus
=tunne,jokasyntyysiitä,ettäjokintaijokumuuliikuttaaomaakehoa.
1
10 Heijaaminen =vartalonliikutteleminenhiljaaedestakaisin. 1
11 Emotionaalinenitseapu
=toimintaemotionaalisenhyvinvoinninsaavuttamiseksitaiylläpitämiseksi
1,2,3,4&5
12 Stereotyyppinen =ainasamanlainen,toistava,toistuva. 1
13 Itsensäkeinuttaminen =toistava,monotoninen,rytmikäsvartalonliike(rocking,bodyrocking).Itsensäkeinuttaminenonvoimakkaampiliikekuinheijaaminen.
1
120 KÄSITELUETTELO
No Käsite Kuvaus Taso
14 Tärkeätihmiset =kiintymyshahmot,vanhemmat,ohjaajat.Heitävoivatollamyöstärkeätsisaruksetjamuutsukulaiset,naapuritjne.
2
15 Uhmakas =kapinoiva 3
16 Motivoida =jaohjatahenkilönkäyttäytymistäulkopuolelta/ympäristöstätulevillatekijöillä,houkuttimillajavaikuttimilla(esim.palkitseminenjne.).
3
17 Empatia =kykyasettuatoisenajatus-jatunnemaailmaan.
5
LOPUKSI
Haluamme kehittää SEO-R2:sta luotettavan ja validin arviointityökalun, jolla on suurikliininen arvo. Ensisijaisesti sitä ei edelleenkään ole tarkoitettu luokittelevaksidiagnosointityökaluksi vaanpohjaksi vammaistuen suunnittelulle,niinettäympäristövoiottaaasiakkaidenemotionaalisetperustarpeethuomioonentistäparemmin.Siinäehkäonsyy,miksi työkalua sovelletaan jo niin laajalti Belgiassa ja Alankomaissa. Psykometrinentutkimus on todistanut, että SEO-R² on riittävän käyttökelpoinen, ymmärrettävä jarelevantti (Vandervelde ym., painossa). Arviointiasteikon tekijät haluavat yhdessä SEN-SEO-ryhmän (SENvzw)sekäGentinammattikorkeakoulun jayliopistonkanssaoptimoidaarviointityökalua edelleen, mm. keräämällä mahdollisimman monta anonyymia SEO-R²-profiilia (ks. www.sen-seo.be) ja tutkimalla niitä kohdistetusti. SEO-R2:n kehittäjät ovatmukanamyös lupaavassaeurooppalaisessa tutkimusprojektissa, jonkakohteenaonSED-Short (Scale forEmotionalDevelopment -Short) (Sappok,Morisse,Claes,Poppe,Došen,Vandevelde2015), SEO-R2:n lyhennetty versio. Tämä työkalu, jota kehitetäänennemminobjektiivista arviointia, klassifiointia, diagnosointia ja tieteellistä tutkimusta varten, tuleetäydentämäänSEO-R2:ta.
KIRJALLISUUS
Audenaert, L. (2015). Emotionele ontwikkeling en de integratieve benadering van Anton Došen.Teoksessa:Flanderinopetusneuvosto(toim.),Evenopademkomen?Eenbredeenpraktischekijkoptime-outinhetbuitengewoonbasisonderwijs(s.36–47).Leuven-DenHaag:Acco.
Claes, C., Claes, L., Declercq, K., Jonckheere, B., Morisse, F., Poppe, L., & Vandevelde, S. (2012).OnderzoeknaardeinterbeoordelaarsbetrouwbaarheidvandeSchaalvoorEmotioneleOntwikkeling–Revised.Julkaisematontutkimusraportti.EQUAL,Gentinammattikorkeakoulu,SENVZW,VAPH.
Claes,L.,Declercq,K.,DeNeve,L.,Jonckheere,B.,Marrecau,J.,Morisse,F.,Ronsse,E.,Vangansbeke,T.(Toim.)(2012).Emotioneleontwikkelingbijmensenmeteenverstandelijkebeperking(SEN-julkaisut,no4).Antwerpen-Apeldoorn:Garant.
Claes,L.&Verduyn,A. (Toim.) (2012),SEO-R-SchaalvoorEmotioneleOntwikkelingbijmensenmeteenverstandelijkebeperking-Revised(SEN-julkaisutno5).Antwerpen-Apeldoorn:Garant.
Došen,A.(1983).Psychischestoornissenbijzwakzinnigekinderen.Swets&Zeitlinger.Došen,A.(1990).Psychischeengedragsstoornissenbijzwakzinningen.Eenontwikkelingsdynamische
benadering.Amsterdam:Boom,Meppel.Došen, A. (2005). Psychische stoornissen, gedragsproblemen en verstandelijke handicap. Een
integratievebenaderingbijkinderenenvolwassenen.Assen:KoninklijkeVanGorcum.Došen,A. (2014).Psychische stoornissen,probleemgedragen verstandelijkebeperking.Assen:Van
Gorcum.Došen, A. (2015). Emotionele ontwikkeling als een basis van de persoonlijkheidsontwikkeling.
Painossa.Greenspan,S.I.,DeGangi,G.&Wieder,S.(2001).Thefunctionalemotionalassessmentscale(FEAS)
forinfancyandearlychildhood.BethesdaMD:TheInterdisciplinaryCouncilonDevelopmentandLearningDisorder.
Hoekman, J., Miedema, A., Otten, B. & Gielen, J. (2007). ESSEON-R. Schaal voor het sociaal-emotioneelontwikkelingsniveau.Amsterdam:Hogrefe.
Izard,C.,Youngstrom,E.ym. (2006).Emotionsanddevelopmentalpsychopathology.Teoksessa:D.Cicchetti & D. Cohen (Toim.):Developmental psychopathology (s. 244–292).New Jersey: JohnWileyandSons.
Kohnstamm,R.(2002).Kleineontwikkelingspsychologie.Houten:SpringerMediaBV.
124 KIRJALLISUUS
La Malfa, G., Lassi, S., Bertelli, M., Albertini, G. & Došen, A. (2009) Emotional development andadaptiveabilities inadultswith intellectualdisability.AcorrelationstudybetweentheSchemeofAppraisal of Emotional Development (SAED) and Vineland Adaptive Behaviour Scale (VABS),ResearchinDevelopmentalDisabilities30(6):1406–1412.
MFC Sint Jozef. (2015). Handleiding voor het bepalen van de emotionele ontwikkeling met de seo(schaalvooremotioneleontwikkeling)enhetbepalenvandebegeleidingsstijl.Gent.
Riské, L. (2014). De validiteit van de Schaal voor Emotionele Ontwikkeling bij mensen met eenverstandelijke beperking – Revised (SEO-R). Onderzoek naar de soortgenootvaliditeit en degelijktijdige criteriumvaliditeit van de SEO-R. Julkaisematon opinnäytetyö Master of Science-oppiarvoa varten Gentin yliopiston kasvatustieteiden laitoksella, erityispedagogiikankoulutusohjelmassa.
Sappok, T., Budczies, J., Böllte, S., Dziobek, I., Dosen, A., & Diefenbacher, A. (2013). EmotionalDevelopment inAdultswithAutismandIntellectualDisabilities:ARetrospective,ClinicalAnalysis.PLoSONE8(9):e74036.doi:10.1371/journal.pone.0074036
Sappok,T.,Morisse, F.,Claes,C.,Poppe, L.,Došen,A.&Vandevelde, S. (2015).SED-Short (Scale forEmotionalDevelopment-Short).Valmisteilla.
Sparrow, S., Balla, D. & Cicchetti, D. (1984). Vineland Adaptive Behavior Scales. Circle Pines,Minnesota:AmericanGuidanceService.
Sparrow,S.,Balla,D.&Cicchetti,D.(2008).VinelandAdaptiveBehaviorScales(SecondEdition).ExpandedInterviewFormManual.UK:Pearson.Sroufe, A. (2005). Attachment and development: A prospective, longitudinal study from birth to
adulthood;Attachment&HumanDevelopment7(4):349–367.Timmers-Huigens,D. (1998).Mogelijkhedenvoorverstandelijkgehandicapten.Maarssen:Elsevier/de
Tijdstroom.Vandevelde,S.,Morisse,F.,Došen,A.,Poppe,L.,Jonckheere,B.,VanHove,G.,Maes,B.,vanLoon,J.&
Claes,C.(painossa).TheScaleforEmotionalDevelopment-Revised(SED-R)forpersonswithintellectualdisabilitiesandmentalhealthproblems:Development,description,andreliability.AcceptedforpublicationinInternationalJournalofDevelopmentalDisabilities.
Verhofstadt-Denève,L.,Vijt,A.&VanGeert,P.(2003).HandboekvoorOntwikkelingspsychologie.Grondslagenentheorieën.Houten:BohnStafleuVanLoghum.
Verpoorten,R.,NoensI.&vanBerckelaer-Onnes,I.(2007).VoorlopersinCommunicatie(ComVoor).Leiden:Pits.
Vonk, J.&Hosmar,A. (2009).Emotioneleontwikkelingbijmensenmeteenbeperking.Eendenk-enhandelingskadervoordepraktijk.Leuven:Acco.