sataedun oppilaitoturvallisuusseminaari 2014, rehtori matti waitinen
TRANSCRIPT
Turvallisuuskävely koulutusmenetelmänä turvallisuuskulttuurin kehittämisessä
Vihreä risti oppilaitoksen turvallisuustyökaluna
Lyhyt esittely : MWTyöskennellyt Helsingissä luokanopettajana ja rehtorina 1985 - 1999 ja aikuiskasvatuksessa 1991-
Pelastuskoulun pedagoginen asiantuntija 1999-2001
Pelastuskoulun rehtori 2001- , FT, KM, Master of Security, TJK7, yms. Vuoden palomies 2011, PSR palkinto 2013
Helsingin pelastuslaitoksen henkilöstönkehittämispäällikkö 1.1.2014 –
Suomen tietokirjailijayhdistyksen jäsen 2003 -
Pelastuslaitosten valtakunnallisen turvallisuusviestintätyöryhmän jäsen 2010 –2013
OKM turvallisuusalan koulutustoimikunnan jäsen 2014 -
Oppilaitosten turvallisuuskulttuurin kehittämisverkoston (Optuke) perustajajäsen 2010 -
Sppl:n Opetusalan turvallisuuspalkintotyöryhmän pj. 2005 -
Luennoitsija: Aalto Pro, Lapin yliopisto, PeO, Turun AMK, Haus, Haaga-Helia, Lapin urheiluopisto, Sppl, Palmenia, Centria ym
Turvallisuus käsitteenä
- vaarojen, uhkien, riskien ja onnettomuuksien
puuttumista
- Van Steen:” Kun kaikki vaarat ovat poissa…”
- turvallisuuden tunne on kokemusta em.
asioiden poissaolosta
- turvattomuuden tunne ilmenee pelkoina ja
epävarmuutena
- turvallisuuspoikkeamat: riski, läheltä piti –
tilanne, vaaratilanne, vakava vaaratilanne,
onnettomuus, suuronnettomuus, katastrofi,
hätätila
Turvallisuuspoikkeamien vakavuusasteet
Turvallisuuden osa-alueet
EK:n mallin mukaanYksinkertainen turvallisuuden hallintajärjestelmän
Herbert Heinrich
Ns. Heinrichin suhdemalli 1931
Turvallisuuskulttuuri
käsitteenä
Toimintakulttuuri?
Organisaatiokulttuuri?
Ammattikulttuuri?
Turvallisuuskulttuuri?
Kulttuurien sekamelskaa….
·Kulttuurien kohtaaminen….
Toimintakulttuuri on organisaation
omaksuma tapa toimia suhteessa
tiettyihin asioihin, turvallisuuskulttuuri
on organisaatiokulttuurin
turvallisuuteen painottunut osa,
ammattikulttuuri todentaa ammatissa
tärkeinä pidettyjä asioita….
Organisaatiokulttuurissa erotetaan usein kolme syvyystasoa
Organisaatiokulttuurin tasot (mukaillen Reiman, 2009, 10 ja Schein 1991, 32).
Turvallisuuskulttuuri
Turvallisuuskulttuuri voidaan nähdä myös organisaatiokulttuurin alakulttuurina, joka pitää sisällään yksilöt, työn ja organisaation kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat työn terveellisyyteen ja
turvallisuuteen
Toimintakulttuuri
Kulttuuri voi olla organisaatiolle vahvuus ja kilpailuvaltti, mutta yhtä hyvin myös heikkous ja jonkinlainen verho, joka estää näkemästä asioita
oikeassa valossa.
Harhainen turvallisuus, harhainen turvattomuus vai objektiivinen turvallisuustaso?
(Riskit hallinnassa, torjuttavissa tai siedettävissä!)
Ammattikulttuuri
Ammattikulttuurin keskeinen sisältö on ideologioissa, joilla tarkoitetaan ammattiryhmän näkemyksiä ja käsityksiä siitä, mihin työssä tulee
sitoutua, mikä on sallittua ja mikä väärää toimintaa.
Suomalaisen opettajuuteen ei perinteisesti ole sisältynyt koulun turvallisuudesta
huolehtiminen!
Haloo! Kuuleeko opettajankoulutus?
Turvallisuusasiat eivät ole vaikeita, mutta elleivät ne ole mukana opettajankoulutuksessa,
niin ne eivät ole ammatille tärkeitä ja arvokkaita!
Huonon turvallisuustietoisuus heijastuu tätä kautta kaikkiin ammattiryhmiin.
Turvallisuuden arvostus tulisi kasvattaa jo pienenä…
Palomies auttaa -korttisarja on tarkoitettu esi- ja alkuopetuksessa leikinomaisesti käytettäväksi 6 - 8-
vuotiaiden lasten turvallisuuskasvatukseen. Korttisarja sisältää viisi sarjaa, joissa kussakin on 5 - 6
korttia. Sarjojen aihealueet ovat:
- Palomies on ystäväsi
- Aikuisten tavarat ja lasten tavarat
- Pysähdy, pudottaudu ja pyöriskele
- Ryömi äkkiä ulos savuisesta huoneesta
- Jos käytävässä on savua
·
26.4.1986 loi pohja käsitteen synnylle…
Neuvostoliitto tiedotti tipoittain siitä, mitä ja miksi tapahtui Tšernobylin ydinvoimalassa lauantaina 26.4.1986 klo 01.23.04 ja
muutaman minuutin aikana sen jälkeen. Onnettomuuden syy kerrottiin vasta lähes neljä kuukautta tapahtuman jälkeen.
ACSNI, HSC 1993
·
Herää kysymys: ”Unohtuuko tässä ihmisen osuus?”
·
Turvallisuusjohtamiseen painottuva näkemys turvallisuuskulttuurista
Herää kysymys: ”Unohtuuko tässä ihmisen osuus?”
Turvallisuuskulttuurin osa-alueet
johtamislähtöisessä mallissa
Turvallisuuskulttuurin osa-
alueet johtamislähtöisen
ajattelun mukaan
http://www.tyosuojelu.fi/fi/turvallisuusjohtaminen
Ihminen!!!!
Turvallisuuskulttuuri käsitteenäTurvallisuuskulttuurin kehittäminen oppilaitoksissaTurvallisuuskulttuurin kehittäminen oppilaitoksissaTurvallisuuskulttuurin kehittäminen oppilaitoksissaTurvallisuuskulttuurin kehittäminen oppilaitoksissa
Spekulatiivinen turvallisuuskulttuuri???Hudson; Edvards: Turvallisuuskulttuurin tasot
Weick, K., (2001) Making Sense of the Organisation
”Täytyy käydä pirusti kouluja, että uskaltaa tehdä
yksinkertaisia päätöksiä. Muuten rupeaa keksimään
kaikenlaisia monimutkaisia juttuja. Kaikki sotahommat
ovat niin yksinkertaisia. Etummainen rivimies käy sodan.
Ei sodassa pärjää kuin aivan yksinkertaisella käskyllä.
Pitää ylhäältä antaa sellainen käsky, jonka etummaisessa
poterossa oleva rivimieskin ymmärtää. Kaikki on
mahdollisimman yksinkertaista. Sen seikan tajuamiseksi
on käytävä kovasti kouluja.”
Aksel Fredrik Airo
Homma alkoi mennä melko vaikeaksi…
Mistä palaminen koostuu?
Mistä sammuttaminen koostuu??
Mitä tarvitaan onnettomuuteen??
Riittävästi
viinaa
Ihan mitä vain
Suomalainen
mies
Esim. Reiman, Oedewald : Turvallisuuskriittiset organisaatiot
Malli Teikari:
Malli Teikari:
Tavoitteet Onnistum.
ennakointiEm-
ootioMotivaatioTavoitteet
Emootio
Onnistu-
misen
mahdol-
lisuudet
MotivaatioX X =
Malli: Maija-Riitta Ollila
Malli Waitinen:
Usein asenne ratkaisee!
Eagly, Chaiken 1993, Yksinkertainen asennemalli
Kun huono asenne ja
tietämättömyys
kohtaavat…
Kun huono asenne ja
tietämättömyys
kohtaavat…
Havahtuminen! Learning by Shock!
Waitinen 2012: Turvallinen koulu – Helsinkiläisten perusopetuksen koulujen turvallisuuskulttuurista….
Kaikenlainen kulttuurinen oppiminen heijastelee joltakulta peräisin olevia
arvoja, jotka kertovat lähinnä siitä, miten asioiden tulisi olla. Arvoista
syntyy uskomuksia ja oletuksia. Arvot liittyvät läheisesti asenteisiin. Arvot
ovat syvemmin sisäistettyjä ja siksi pysyvämpiä kuin asenteet. Asenteet
ovat kapea-alaisempia ja pinnallisempia ja siksi myös helpommin
muuttuvia. Asennetta voidaan pitää omaksuttuna valmiutena reagoida
johonkin tilanteeseen, asiaan tai henkilöön. Usein ihmisten
turvallisuustietoisuus ja arvostus heräävät yhteiskunnassa tai lähipiirissä
tapahtuneen vakavan tai koskettavan onnettomuuden tai muun
turvallisuuspoikkeaman jälkeen. Havahtuminen turvallisuuden
arvostamiseen lienee eräänlainen ydinkäsite pyrittäessä
turvallisuusasenteiden ja turvallisuuskulttuurin todelliseen
edistymiseen.
Henkilökohtainen havahtuminen
- Työtapaturma tai läheltä piti -tilanne
- Tulipalo tai palon alku
- Vesivahinko
- Fyysinen väkivalta
- Liikenneonnettomuus
- Ryöstö, varkaus, murtovarkaus
- Autovarkaus
- Sähkökatko, veden jakelun katkos
- Luonnonvoimat
Koettu oman reviirin loukkaus aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa
saman asian toistumisesta. Riskitietoisuus kasvaa, mutta usein
vain tämän asian osalta. Tapahtuman vakavuus on suoraan
verrannollinen vaikutuksen kestoon.
TEM Työolobarometri syksy 2013
Oulu, Myllykallio 2013, 4 puukotettua Orivesi 2012, vakava uhkatilanne
Imatra 2012, 1 puukotettu
Miespolvemme havahduttavia tapahtumia yhteiskunnassamme
Ruoppaaja Nostaja 1972, 16 uhria Virtain vanhainkoti 1979, 27 uhriaPihtipudas 1969, 4 uhria
Jokela 1996, 4 uhria, 75
loukkaantui
Jyväskylä 1998, 10 uhria, 94
loukkaantui
Myyrmanni 2002, 7 uhria, yli
100 loukkaantui
Konginkangas 2004, 23 uhria
Estonia 1994, 852 uhria
Copterline 2005, 14 uhria
!
Havahtuminen onnettomuustutkinnan kautta?
”Onnettomuustutkinta voi lisätä turvallisuuden tunnetta,
kun yleisesti nähdään, että onnettomuudet tutkintaan perusteellisesti ja
niistä mahdollisesti opitaan jotain. Voidaanko turvallisuuden tunnetta pitää
turvallisuuden mittarina, vaikka mitään konkreettista ei turvallisuuden
parantamiselle olisi tehty?”
”Onnettomuustutkinnassa jo laissakin määritelty ensisijainen tavoite on
turvallisuuden lisääminen. Siten myös mittaamisen tulisi ensi sijassa
pyrkiä selvittämään onnettomuustutkinnan vaikuttavuutta yleiseen
turvallisuuteen.”
Kai Valonen 2010: Onnettomuustutkinnan vaikuttavuuden mittaaminen
Suuren organisaation havahtuminen
- 90 - luvun palomieslakot
- ”Kahdessa viikossa Helsinki on kuin
Sarajevo…”
- Miten kävi?
- Mikä oli vaikuttamassa?
- Millainen mekanismi oli taustalla?
- Miten voisimme toistaa tai monistaa
ilmiön?
Ilmiö on ollut J-P Laaksosen (DI, 2L Oy tj) mielenkiinnon ja
jatko-opintojen aiheena Lundin yliopistossa viime vuodet.
Suuren organisaation havahtuminenDid it really happen?
Helsinki City fire department has collected and analyzed
accident data during firefighters strikes 1995 and 1997-
1998. According to analyzes incoming calls to dispatch
center decreased about 20 – 30 % during 4-5
first weeks in both strikes. People had altered their
behavior somehow (Accident database ONTI,
Accident database PRONTO).
In both strikes there was a pattern in how amount of
accidents behaved. In the beginning of both strikes
the accident rate went down by 20 – 40 %, lasted 4 -5
weeks and came back to a normal level. In the
second strike an attempt was made to restart the effect by
an information campaign and it seemed to work
at least at some extend. There was another 4 weeks
period of decreased accident rate. In both strikes the
effect vanished almost completely very soon after strike
ended (Kohvakka et al. 2000).
Suuren organisaation havahtuminen
Heightening Risk Appraisals had more consistent effects
on intentions than on behavior (Sheeran et al
2014, p.530). This finding is consistent with Webb and
Sheeran study (Webb and Sheeran 2006), in which
medium-to-large sized change in intention engendered
only small-to-medium sized change in behavior.
Intention have less impact on behavior when participants
lack control of behavior, when there is potential
to social reaction and when circumstances of the
performance are conductive to habit formation (Webb
and Sheeran 2006, p. 262). One possible explanation is
also that if intervention effects decay over time,
then effect on behavior would be smaller (see also Webb
and Sheeran 2006, p.258).
What makes people to follow the authorities?
Are they more prone to do that only when they live
under uncertainty?
Havainnosta toimintaan
Shheran et al 2004: Does heightening Risk Appraisals Change People’s Intentions and Behavior?Hall and Fong 2007: Temporal self-regulation theory
Turvallisuuskulttuuri käsitteenä
”Turvallinen koulu?Helsinkiläisten peruskoulujen
turvallisuuskulttuurista ja siihen
vaikuttavista tekijöistä”
Väitöstutkimus vuodelta 2011
Turvallisuuskulttuuri käsitteenäTurvallisuuskulttuurin kehittäminen oppilaitoksissaTurvallisuuskulttuurin kehittäminen oppilaia
Turvallisuuskulttuurin
kehittäminen
organisaatiossa
Turvallisuuspoikkeamien vakavuusasteet
Turvallisuuden osa-alueet
EK:n mallin mukaanYksinkertainen turvallisuuden hallintajärjestelmän
·
Apua turvallisuustyöhön!
Turvallisuuskävely:
riskitietouden lisääminen
Vihreä risti:
tilannekuvatyökalu
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
Vihreä Risti - oppilaitosten
turvallisuuskulttuuria kehittävä työkalu
14. marraskuuta 2014
VIITEKEHYS
”Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen koulupäivään”
VIHREÄ RISTI - TAVOITTEET
• Vihreä Risti on oppilaitosten turvallisuuskulttuuria kehittävä työkalu, jonka tavoitteena on– Ennaltaehkäistä tapaturmien ja
ongelmatilanteita syntyä
– Synnyttää ruohonjuuritasolta parannustoimenpiteitäturvallisuustilanteen kehittämiseksi
– Tehdä turvallisuudesta läpinäkyvä kehityskohde koko organisaatiolle
– Parantaa tiedonkulkua koulun ja kunnan sisällä turvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä tukea turvallisuusjohtamista
VIHREÄ RISTI -TOIMINTAPERIAATE
• Selainpohjaisella työkalulla käsitellään haitta- ja läheltä piti –tapahtumia, jotka vaikuttavat oppilaiden, lasten, henkilökunnan tai koko yhteisön turvallisuuteen. Näitä ovat esimerkiksi:
– vaaratilanteet kouluissa ja koulumatkoilla
– tapaturmat ja onnettomuudet
– ilkivalta
– sisäilmaongelmat
– koulukiusaaminen
– väkivaltatilanteet
– prosessiongelmat
– …
VIHREÄ RISTI -TOIMINTAPERIAATE
• Käsittelyn vaiheet ovat
– Pikakirjaus (tapahtuman havainnut henkilö)
– Perimmäisten syiden analysointi (turvallisuustiimi)
– Parannustoimenpiteiden luonti (turvallisuustiimi / henkilöstö)
– Seuranta ja raportointi (turvallisuusjohtaminen päättäjätasolla)
Yksikön kuukauden turvallisuustilanne visualisoidaan koko henkilökunnan nähtäväksi Vihreä Risti -mittariin
VIHREÄ RISTI - PIKAKIRJAUS
• Tapahtuman havainnut taho (henkilökunnan jäsen) kirjaa tapahtuman lyhyesti
• Kesto n. 2-3 minuuttia – helppoa ja nopeaa
• Perustiedot:1. Tapahtuman nimi ja kuvaus
2. Tapahtuman kohde
3. Tapahtuman luonne
4. Tapahtumapaikka
5. Kuvan liittäminen (tulossa)
VIHREÄ RISTI - TAPAHTUMAN ANALYSOINTI
• Tapahtuma pilkotaan osiin ja siihen vaikuttaneet tekijät analysoidaan ohjatun prosessin keinoin
Työtavat ja menetelmät
Ihmiset
Laitteet ja välineet
Ympäristö
Materiaalit
Tieto
VIHREÄ RISTI - PERIMMÄISET SYYT
• Syiden analysoinnissa etsitään tapahtumien perimmäisiä syitä
Suoritetaan Miksi-analyysi tunnistetuille tekijöille
Miksi järjestelmämme mahdollisti tapahtuman?
• Yhteisölliseen prosessiin voidaan tarvittaessa osallistaa muut hallinnon alat (esim. sosiaalitoimi), vanhemmat tai oppilas
VIHREÄ RISTI -PARANNUSTOIMENPITEET
• Parannustoimenpiteet valtuutetaan yhdelle henkilölle tai ryhmälle
– Yksinkertaisten näkymien avulla toimenpiteiden valvonta ja niiden seuranta on helppoa
• Kertyvän datan avulla voidaan kunnassa tai laajemmallakin alueella kerätä parhaita käytänteitä ja näin ennaltaehkäistä uusia ongelmatilanteita
VIHREÄ RISTI - SEURANTA JA RAPORTOINTI
• Synnytetään turvallisuustietovarasto,jonka avulla voidaan– Seurata yksiköiden
turvallisuustilanteen kehittymistä pidemmällä aikavälillä
– Pureutua keskeisimpiin turvallisuushaasteisiin
– Perustella turvallisuusinvestointeja
– Hoitaa päivittäistä turvallisuusjohtamista
Ratkaisu tarjoaa monipuolisen raporttigeneraattorin: tietoa voidaan suodattaa esim. kohteen, luokittelun, aikavälin, avainsanan tai muiden kriteerien perusteella
VIHREÄ RISTI - HYÖDYTOPETTAJALLE PÄÄTTÄJÄLLE
Ruohonjuuritason työkalu oman työympäristön turvallisuuden kehittämiseen
Kokonaisratkaisu opetustoiminnan sekä varhaiskasvatuksen turvallisuusjohtamiseen
Keino tuoda omat turvallisuuteen liittyvät huolet esiin
Mahdollistaa mittavan turvallisuustietovaraston syntymisen
Opettaa yhteisöllistä ongelmanratkaisua ja tukee organisatorista oppimista
Ennaltaehkäisee tapaturmia ja vakavia ongelmatilanteita –tuo kustannussäästöjä
Helppo käyttää arjessa – 3 min. pikakirjaus
Prosessien ja toimintatapojen kehitys ja parhaiden käytänteiden jakaminen
Vihreä Risti – yksikön tilanteen visualisoiva turvallisuusmittari
Monimuotoiset raportit ja pidemmän aikavälin seuranta turvallisuustilanteen kehittymisestä
Apua vastuuseen lasten turvallisuudesta Auttaa vastaamaan opetuksen ja kasvatuksen järjestämisen velvoitteisiin
Turvallisempi oppimis- ja opetusympäristö.
Mielenkiinnostanne kiittäen
Matti Waitinen
Rehtori, FT, KM, Master of Security
Helsingin Pelastuskoulu
Gsm: 050 3645 374
E-mail: [email protected]