sielunhoitoterapia · tavoitteena on per-soonan eheys ja kimmoisuus, jos- ... arvostamaan itseään...

SIELUNHOITOTERAPIA 1

2018

SIELUNHOITOTERAPIA

Terapeuttisen sielunhoidon koulutukset

Anteeksianto

Erityisherkkyys

Suomen sielunhoitoterapeutit ry

SIELUNHOITOTERAPIA2

3

4

14

18

21

24

29

31

SisällysSisällys

Suomen sielunhoito-terapeutit ry:n hallitus

LEHTI & JULKAISIJA

Puheenjohtajalta

Koulutusten esittelyt

Erityisherkkyys voimavaraksi

Herkkyys voimavarana ja lahjana asiakastyöhön

Elämäntapana anteeksiantamus

Anteeksianto osana toipumista vakavasti traumatisoituneen ihmisen elämässä

Alue-esittelyt

Henkilökuva

Hanna IkonenPuheenjohtajaTampere

SIELUNHOITOTERAPIA2

Mervi SalminenVarasihteeriTuusula

Maria KultanenVaranettivastaavaLappeenranta

Aila LyytikäinenRahastonhoitajaHämeenlinna

Sirkku HammarénRuokolahti

Anja KuhnoJäsenasiatSaarijärvi

Pekka SaukkolaNettivastaavaPolvijärvi

Kari HietalaJuva

Satu VeijonenSihteeriPetäjävesi

Merja KarjalainenVarapuheenjohtajaTampere

Suomen sielunhoitoterapeutit rywww.suomensielunhoitoterapeutit.fi puh. 050 535 9264Vastaava päätoimittaja: Hanna IkonenToimittajat: Anja Kuhno ja Maria Kultanen

Ulkoasu ja taitto: Iiris KallunkiKannen kuva: Anja KuhnoPainopaikka: Grano Oy, Vaasa 2017ISSN 1799-9715

Varajäsenet

Tykkää meistä Facebookissa! Suomen sielunhoitoterapeutit ry

SIELUNHOITOTERAPIA 3SSSISISS EELLUNUNNHHOHOHOH ITITITTI OOTOTTERERERE APAPAPPIAIAIAAIA

Puheenjohtajalta

Aiemmissa lehdissäm-me on kerrottu sielun-hoitoterapian histo-riasta Suomessa – tällä

kertaa kurkistan tulevaan: miltä sielunhoitoterapia voisi näyttää kymmenen vuoden kuluttua Suo-messa?

Tulevaisuusikkunastani näen sielunhoitoterapian vakiinnutta-neen asemansa suomalaisessa yh-teiskunnassa:

Toimenkuvassaan sielunhoi-toterapeutit asettuvat sielunhoi-tajien ja psykoterapeuttien väli-maastoon. Yhteiskunta tunnustaa tarvitsevansa sielunhoitotera-peutteja samalla tavoin kuin sai-raanhoitajia tarvitaan lähihoita-jien ja lääkärien lisäksi.

• Esimerkit eritasoisista koulutuksista

- lähihoitaja – sairaanhoitaja – lääkäri

- sielunhoitaja – sielunhoito-terapeutti – psykoterapeutti

Terveyskeskuksissa sielunhoito-terapeutit ovat osana mielenter-veysasiakkaita vastaanottavaa organisaatiota. Mielenterveyden alueen ongelmissa sielunhoitote-rapeutit, psykoterapeutit ja psy-kiatrit työskentelevät tiimeissä, jokainen omalla osaamisalueel-laan. Sielunhoitoterapeutit anta-

vat merkittävän panoksen ihmis-ten kohtaamisessa ja kuuntele-misessa, ja ihmisten avunsaanti helpottuu tehokkaan tiimityös-kentelyn avulla.

Laajennetussa tiimityöskente-lyssä sielunhoitoterapeutit teke-vät yhteistyötä lääkärin, sosiaa-lityöntekijän ja pastorin kanssa asiakkaan kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. Tällaisessa tiimis-sä sielunhoitoterapeutit toimi-vat yhteyshenkilönä asiakkaan ja tiimin välillä. Sielunhoitote-rapeutti on koulutettu kohtaa-maan ihmistä arvostavasti ja kuuntelemaan ihmistä siten, että voi löytää ongelmatilantei-den kytköksiä. Tiimityön avulla ihmistä voidaan auttaa elämän eri osa-alueilla turvallisesti ja te-hokkaasti juoksuttamatta ihmis-tä luukulta toiselle.

Seurakunnissa sielunhoitote-rapeuteilla on laaja toimiala. He vetävät sielunhoidollisia pien-ryhmiä, kuten sukupuu-, elämän-kaari-, hengellinen elämänkaari-, suru-, häpeä-, masennus-, avio-pari-, rukous- ym. ryhmiä kukin oman osaamisensa mukaan. He kuuntelevat ja kohtaavat seura-kuntalaisia kahdenkeskisissä ta-paamisissa sekä kouluttavat lä-himmäisen kohtaamisen taitoja muille. Seurakunnan sielunhoi-

toterapeutit päivystävät paitsi seurakunnan tiloissa myös kou-luilla ja nuorisotiloissa, ostoskes-kuksissa. Sielunhoitoterapeuteilla on merkittävä rooli yhteiskunnas-sa: he vähentävät erikoisosaajien taakkaa ja lisäävät avuntarvitsi-joiden kohdatuksi- ja autetuksi-tulemisen mahdollisuuksia. Sie-lunhoitoterapeuteilla on oma paikkansa, ja heidän osaamistaan arvostetaan laajalti.

Hyvältä näyttää! Edetään tuo-ta näkymää kohti! Siihen meitä osaltaan luotsaavat lehdessämme esitellyt terapeuttisen sielunhoi-don koulutukset sekä sielunhoi-toterapeutit eri puolilla Suomea ja heidän alueellinen toimintansa. Lehtemme erikoisteemat anteek-sianto ja erityisherkkys antakoot evästä matkallemme.

Ole siunattu tämän lehden äärel-lä ja kaikessa työssäsi ja olemi-sessasi!

Hanna IkonenSuomen sielunhoitoterapeutit ry:n puheenjohtajaRE-sielunhoitoterapeutti, FM, yrittäjä

Rukouksemme on, että Isä vaikuttaa meissä yksimieli-syyttä ja johdattaa yhdistystämme ha-luamaansa suuntaan.


SIELUNHOITOTERAPIA4

Mallin tavoitteena on auttaa asiakasta mah-dollisimman hyvään, merkitykselliseen elä-mään, jonka Jumala on hänelle tarkoittanut.

Sovintoon elämän kanssa -terapeuttisen sielunhoidon koulutus (SEK)

SEK pohjautuu Rikotus-ta eheä -terapeuttisen sielunhoidon koulutuk-seen, jota on toteutettu

vuodes ta 2000 lähtien. Se oli en-simmäinen terapeuttisen sielun-hoidon koulutus Suomessa ja sai vuonna 2012 Suomen ACC:n akk-reditoinnin. Vuonna 2016 koulu-tusta päivitettiin ja uudistettiin sosiaalipsykologi, psykoterapeutti Saara Kinnusen johdolla, ja sen ni-meksi tuli Sovintoon elämän kans-sa -terapeuttisen sielunhoidon koulutus (SEK). Saara Kinnunen on ollut yhdessä RE-sielunhoito-terapeutti, MMM Leena Junnilan kanssa luomassa koulutuksen uut-

ta sielunhoitoterapiamallia, jonka sielunhoitonäkemykseen on saa-tu pohjaa kanadalaisen Institute of Biblical Counselling Internatio-nalin raamatullisen sielunhoidon koulutuksesta. Saara Kinnunen

on yksi SEK-koulutuksen pääkou-luttajista ja hän toimii myös sen mentorina. SEK -malli rakentuu kristilliselle ihmiskäsitykselle, ja sitä johdattelee Raamatun ilmoi-tus luomisesta, lankeemuksesta ja lunastuksesta. Psykologisena teoriapohjana ovat Eriksonin psy-kososiaalisen kehityksen teoria, Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria, trauma- ja kriisipsykologian sekä kognitiivis-behavioraalisen, voi-mavarakeskeisen ja narratiivisen terapian ajattelutapa.

Mallin tavoitteena on auttaa asi-akasta mahdollisimman hyvään, merkitykselliseen elämään, jonka Jumala on hänelle tarkoittanut. Asiakkaan ja terapeutin välisen turvallisen työskentelysuhteen ra-kentumisessa asiakkaan tarinan arvostava kuunteleminen sekä Jumalan läsnäolo ovat oleellisim-pia tekijöitä. Prosessissa paneu-dutaan autettavan nykyhetken ongelmiin ja edelleen niiden taus-talla vaikuttaviin aikaisempiin, ki-peisiin elämänkokemuksiin. Yh-dessä arvioidaan, miten elämän pettymykset ovat vaikuttaneet us-komuksiin itsestä, muista ja Ju-malasta sekä keinoihin selvitä elämästä, luoda ja hoitaa ihmis-suhteita. Tiedostamisen kautta

asiakasta autetaan muuttamaan vääristyneitä uskomuksiaan ja ih-missuhdetyylejään, jotta hän voi-si vapautua aidompaan elämään ja yhteyteen. Jatkuva anteeksian-taminen ja uhrista vastuulliseksi toimijaksi kasvaminen kuuluvat olennaisesti toipumisprosessiin. Pyrkimyksenä on omien tavoit-teiden ja rajojen vahvistuminen, voimavarojen löytäminen ja mer-kityksellinen elämä Jumalan rak-kauteen, Hänen asettamiinsa ra-joihin ja huolenpitoon luottaen.

SEK on kaksivuotinen monimuo-tokoulutus (65 op), johon kuuluu 14 lähiopetusjaksoa, etätehtäviä, työnohjattua asiakasharjoittelua (150 t), intensiivinen elämänkaari-työskentely (5 pv), ryhmänohjauk-sen harjoittelua sekä oma terapia (40 t). Opetus rakentuu klassisen kristinuskon perustalle ja on kirk-kokuntiin sitoutumaton. Koulu-tuksen organisoi RE koulutus ry ja uutena, puitteiltaan erinomai-sena koulutuspaikkana toimii Ka-lajoen Kristillinen Opisto. Koulu-tuksen käytännön toteutuksesta vastaa kolmen henkilön koulutus-

Koulutusten esittelytKoulutusten esittelyt


Lähtökohtana on asiakkaan aktiivinen, hyväksyvä kuuntele-minen ja kuuleminen hänen tilanteessaan.

tiimi, jonka jäsenet ovat aina mu-kana lähijaksoilla. Tämä mahdol-listaa opetuksen kokonaisuuden hallinnan, opiskelijoiden oppi-misprosessin ohjaamisen ja lähei-sen yhteistyön koko koulutuksen ajan. Luennoista vastaavat psyko-logian, teologian, psykiatrian, psy-koterapian ja sielunhoitoterapian erityisasiantuntijat. Koulutuksessa panostetaan opetuksen korkeaan laatuun. Työtaitoharjoituksissa käytetään istuntojen videointe-ja, joiden avulla opiskelijoiden on itse mahdollista tutkia ja havain-noida edistymistään. Tavoittee-na on nivoa yhteen opiskelijoiden

oma kasvu, yhdessä oppiminen sekä tiedollinen ja kokemukselli-nen oppiminen. Opiskelun oleel-linen osa on opiskelijoiden hen-gellisen elämän vahvistuminen, jota tukevat Raamatun tutkiske-lut, yhteiset rukoushetket ja erilai-set hengelliset harjoitukset. Tera-peuttisen sielunhoidon koulutus pyrkiikin antamaan valmiudet ih-misten auttamiseen kokonaisval-taisesti kristillisen elämänkatso-muksen pohjalta.

Leena JunnilaRE- sielunhoitoterapeutti (ACC), MMM, kouluttaja

Perheniemen opiston Lähellä ihmistä -terapeuttisen sielunhoidon koulutus

Perheniemen opiston Lä-hellä ihmistä, LI -tera-peuttisen sielunhoidon koulutus pohjautuu Lä-

hellä ihmistä –sielunhoitoterapia-malliin. Norjalaisen professorin Tor Johan Grevbon sielunhoi-don luokittelun mukaan LI –sie-lunhoitoterapiamallin pohjana on Lähimmäiskeskeinen terapeutti-nen sielunhoito. Lähtökohtana on asiakkaan aktiivinen, hyväk-syvä kuunteleminen ja kuulemi-nen hänen tilanteessaan. Ihmisen paranemisprosessin tukemisessa yhdistetään ja sovelletaan psyko-logista sekä hengellistä tietoa ja ymmärrystä.

Lähellä ihmistä -sielunhoito-terapiaprosessi pohjautuu kes-keisten psykologisten lainalai-suuksien ymmärtämiseen (mm.

psyykkinen kriisi vaiheineen, Erik H. Erikssonin psykososiaa-linen kehitysteoria) sekä narra-tiivisen ja logoterapeuttisen lä-hestymistavan hyödyntämiseen. Kristillisyys toteutuu sielunhoi-toterapiatyöskentelyssä Jumalan läsnäolossa olemisen ja Jumalan armon ja läsnäolon välittämisen kautta. Sielunhoitoterapiassa voi-daan käyttää asiakkaan tarpeen mukaan hengellisiä elementtejä kuten rukous, hengelliset lahjat, rippi ja öljyllä voiteleminen.

PERHENIEMEN OPISTON LÄHELLÄ IHMISTÄ -SIELUNHOITOTERAPIA -MALLIN RAKENNE

Vastaanotto ja hyväksyvä kohtaa-minen. Ihminen kokemuksineen otetaan vastaan sellaisena kuin hän on. Ensitavoitteena on yhteyden syntyminen ja aito kohtaaminen. Asiakastyöskentelyn tässä vaihees-sa on hengellisesti kyse Jumalan ehdottoman armon ja rakkauden sekä läsnäolon välittämisestä.

Turvan kokemuksen tukemi-nen ja tilanteen arvioiminen. Asiakkaan aktiivinen kuunte-lu ja hyväksyvä vuorovaikutus luovat perustan turvallisuudel-le ja sen myötä terapeuttiselle suhteelle. Asiakkaan nykyistä elämäntilannetta arvioidaan ja

Marjatta Ollikainen SEK:n kouluttaja, Suomen ACC:n puheenjohtaja

nen lli-

eel-enn-enn, kee-lai-raa-tuusihh-

valal-soo-

Kuva

: Liis

a Ho

vi

SIELUNHOITOTERAPIA6

työskentelyssä pyritään vahvis-tamaan asiakkaan voimavaroja sekä turvallisuuden kokemus-taan, mikä on esim. traumojen kohtaamisen ja läpikäymisen eh-doton edellytys.

Minuuden tukeminen ja elä-mänhallinnan vahvistaminen. Liikkeelle lähdetään asiakkaan re-aaliaikaisten elämänhaasteiden kohtaamisesta sekä tasapainoisen itsetunnon ja identiteetin rakentu-misen tukemisesta. Turvallisuuden lisäännyttyä mahdollistuu mennei-syyden keskenjääneiden kriisien käynnistyminen ja läpikäyminen. Korvaavien kokemusten lisäksi tätä usein tukee keskenjääneiden kehityskriisien, sekä niihin liitty-vien ihmissuhteiden riittävä koh-taaminen ja käsittely. Minuuden juuritekijöitä tuetaan sekä yksilön elämänhistoriaa että ainutlaatuisia mahdollisuuksia huomioiden.

Tasapainoisen ja vastuullisen aikuisuuden edistäminen. Armol-linen kohtaaminen mahdollis-taa sen, että ihminen voi nähdä omat kipupisteensä ja kasvuhaas-teensa sekä löytää voimavaransa ja rikkautensa. Asiakkaan omien löytöjen, arviointien ja valintojen merkitys korostuu sielunhoitotera-peuttisen suhteen tässä vaiheessa. Tavoitteena on tukea asiakasta ot-tamaan vastuu omasta elämästään. Työskentelyssä tuetaan hänen omien henkilökohtaisten rajojen-sa lujittumista. Tavoitteena on per-soonan eheys ja kimmoisuus, jos-sa henkilö kykenee arvostamaan itseään ja huolehtimaan tarpeis-taan sekä ottamaan huomioon toi-set ihmiset entistä joustavammal-la tavalla.

Mielekkyyden ja tarkoituk-sen kokemuksen vahvistaminen. Asiakasta ohjataan löytämään elä-mänsä mielekkyys suhteessa Ju-malaan, itseen ja omaan elämän-historiaansa sekä lähimmäiseen. Usko omaan selviytymiseen sekä omien lahjojen löytäminen syn-nyttää toivoa ja rohkaisee ihmis-tä tarttumaan tulevaisuuden haas-teisiin.

LÄHELLÄ IHMISTÄ -TERAPEUTTISEN SIELUNHOIDON KOULUTUKSEN RAKENNE

LI-terapeuttisen sielunhoidon koulutus on rakennettu Suomen ACC:n koulutuskriteerien mu-kaan ja sille on myönnetty ACC:n akkreditointi. Koulutus sisältää myös psykoterapiakoulutuksen edellyttämät lisäopinnot. LI-te-rapeuttisen sielunhoidon koulu-tuksen laajuus on 80 op. Ensim-mäinen lukuvuosi toteutetaan kokopäiväisenä lähiopetuksena. Sitä seuraaviin syventäviin opin-toihin sisältyy viisi lähijaksoa viikonloppuisin. Koulutukseen sisältyy 150 tuntia työnohjattua asiakasharjoittelua. Ensimmäi-sen lukuvuoden aikana yksi päi-

vä viikossa on varattu harjoittelua varten. Koulutukseen sisältyy 40 tuntia omaa sielunhoitoterapiaa.

Opetusmenetelmät nousevat sisällöllisistä tavoitteista. Lähi-opetus sisältää erilaisia ryhmä-työmenetelmiä (esim. elämän-kaari- ja sukupuuryhmät), joiden kautta oppimista tapahtuu sekä mallintaen että sosiaalisessa vuo-rovaikutuksessa ryhmän muiden jäsenten kanssa. Case- eli tapaus-opetuksessa opiskelijat käsittele-vät esimerkkitapauksia ja sovel-tavat niihin koulutuksen aikana opittuja tietoja ja taitoja, sekä ai-kaisempia kokemuksiaan työnoh-jattuina.

Lähellä ihmistä -terapeuttisen sielunhoidon koulutus on mat-ka, jonka aikana opiskelija saa omaksua tiedollisia ja taidollisia valmiuksia toimia sielunhoitote-rapeuttina sekä kasvaa ihmisenä.

Koulutuksen laadusta ja kehit-tämisestä vastaa kehittämistyö-ryhmä.

Koulutuksen koko ajalle on mahdollista anoa Kelan opinto-tukea. Omasta työtehtävästä riip-puen myös aikuiskoulutustuen saaminen on mahdollista.

Aila LankinenKoulutuspäällikkö

Perheniemi, Lähellä ihmistä – Lähelle Jumalaa.

Kuva

: San

na L

eino


Rauhan Majatalosta valmistunut 200 sielunhoitoterapeuttia!

Matkalla uuteen –sielunhoitotera-peuttikoulutukset Kajaanissa alkoi-

vat vuonna 2003 ja huhtikuus-sa 2018 päättyy yhdestoista kak-sivuotinen koulutus. Koulutetut ovat olleet eri puolilta Suomea Ivalosta Helsinkiin. Rauhan Ma-jatalo on kauniissa kainuulaisessa järvenrantamaisemassa toimiva yksityinen koulutusta järjestävä taho, jonka kautta tähän mennes-sä koulutuksen on läpikäynyt jo yli 200 sielunhoidosta kiinnostu-nutta opiskelijaa. Koulutuspaik-ka on pieni, intensiivinen, per-heenomainen keskus, jossa alle 20 opiskelijan ryhmäprosessi an-taa oivan mahdollisuuden työstää niin oman kasvun kohtia kuin sie-lunhoidollisten valmiuksienkin saamista.

Koulutuksen vetäjinä ovat vuo-sien kuluessa toimineet perhe- ja parisuhdeterapeutti, ErO, sielun-hoitoterapeutti Maiju Kuhanen;

psykologi, ErO, sielunhoitotera-peutti Outi Kärnä; psykiatrinen sairaanhoitaja, sielunhoitotera-peutti Riitta Moilanen; TM, sie-lunhoitoterapeutti Ilmi Rautiai-nen; pastori, sielunhoitoterapeutti Risto Kujala; pastori, EH-sielun-hoitoterapeutti Andrew Cham-bers; kirjailija, terapeutti Salme Blomster; pastori, kirjailija Juhani Karvinen; diakoni, sielunhoito-terapeutti Jaana Parviainen; sai-raanhoitaja, sielunhoito- ja psy-koterapeutti Raija-Elina Kauppila ja diakoni, sielunhoitoterapeutti Marita Karvinen. Rauhan Maja-talon toiminnanjohtaja, KM, ErO, biblio- ja psykodraamaohjaaja, sielunhoitoterapeutti, työnohjaa-ja Evelyn Hynynen on toiminut koulutuksen johtajana. Koulutus on yhteiskristillistä ja koulutuk-sessa on ollut edustus kahdeksas-ta eri seurakuntakodista.

Matkalla uuteen –koulutusohjel-ma on 65 opintopisteen kaksivuo-tinen intensiivinen ryhmäproses-

si, jossa oman kasvun tavoitteiden ja omalla paikkakunnalla tapahtu-van henkilökohtaisen sielunhoi-don lisäksi saa ohjausta ja har-joittelua sielunhoitoterapeuttina työskentelemiseen. Kirjat ja nii-den refl ektointi omaan kasvuun peilaten kuuluvat koulutukseen sekä opinnäytetyö oman sielun-hoidollisen kiinnostuksen alueel-ta. Eräs koulutettavamme sanoi, että hänen käymänsä psykotera-peuttiopinnot olivat lasten leikkiä tämän koulutuksen vaatimusta-soon nähden. Jokainen valmistu-nut on todella ansainnut lopputo-distuksensa!

Koulutusohjelmaan kuuluu 14 intensiivijaksoa. Niissä käsi-tellään eri aihekokonaisuuksia.

Koulutuspaikka on pieni, intensiivinen, perheenomainen keskus.

Innostava, rakentava, varustava

Käy katsomassa alkavat koulutukset:

www.perheniemi.com

PERHENIEMENOPISTO

SIELUNHOITOTERAPIA8

Bibliodraama ja Raamatun elä-mänhistoriat ovat osa koulutus-kokonaisuutta. Niiden avulla tutkitaan Raamattua ja sen elä-mänhistorioita monikerroksisesti sielunhoidolliselta näkökulmalta. Rukoustyö ja armolahjojen käytön harjoittelu on osa koulutusohjel-maa. Sielunhoitoviikoilla koulu-tettavat suorittavat myös ryhmäs-sä tapahtuvan harjoittelun. Tämän lisäksi koulutukseen kuuluu mm. sielunhoidollisen tapahtuman jär-jestäminen omalla paikkakunnal-la. Monet koulutusryhmät ovat tehneet kurssimatkan. Kohteina on useita kertoja ollut Israel ja

muutamia kertoja myös Tukhol-man Arkenin parantumispäivät.

Kajaanin Rauhan Majatalos-sa on koulutettu sielunhoitote-rapeutteja 14 vuoden ajan. Noin 200 Matkalla uuteen -sielunhoi-toterapeuttia palvelee erilaisis-sa sielunhoidollisissa tehtävissä ympäri maata. He ovat upea re-surssi seurakunnille silloin, kun erilaisissa elämäntilanteissa tar-vitaan kuuntelijaa, kriisiapua tai sielunhoitoterapiaa. Seuraava sielunhoitoterapeutin koulutus Rauhan Majatalossa alkaa maa-liskuussa 2018, hakuaika päättyy 5.3.2018.

”Sain koulutuksesta paljon! Hengelliseltä puolen avautui uu-sia asioita. Sain taitoa kohdata ja nähdä lähimmäinen eri taval-la. Haastavinta koulutuksessa oli käydä omia kipuja läpi ja kohdata itsessään kipuja.” Arja kertoo ko-kemuksistaan. ”Ilman tätä koulua en ihmisenä olisi sitä, mitä tänä päivänä olen! Samana ihmisenä ei tule takaisin, millaisena tähän koulutukseen menee, se on var-maa!”, totesi Anita, yksi valmistu-neista kurssilaisista.

Evelyn HynynenRauhan Majatalon toiminnanjohtaja

Rauhan Majatalon koulutusryhmän kurssimatka Israeliin 2014.

Tiina VälimäkiTmi Kyynelhelmi

Sielunhoitoterapiaa jaerityisherkkien ryhmiä

SielunhoitoterapeuttiDiakoni, Sosionomi

Helsinki ja EspooPuh. 040-752 6445

[email protected]© Ville Huuri


Terapeuttisen sielunhoidon malli, TESIKO

sekä erillinen komero. Erilliseen komeroon ihminen kokoaa ne asiat, joita hän ei ole valmis kä-sittelemään tai näyttämään toi-sille. Huoneissa vietetyn ajan pi-täisi olla tasapainossa keskenään, jotta ihminen voisi hyvin. Näitä huoneita ja komeroa tarkastel-taessa ihmisen itsehavainnointi kasvaa. Itsehavainnoinnin kasva-misen myötä ihminen tulee tie-toisemmaksi omista ja Jumalan mahdollisuuksista vaikuttaa ny-kyiseen tilanteeseen. Mallin tar-koitus onkin auttaa asiakas oman ongelmansa subjektiksi eli toimi-jaksi. Tavoitteena on, että asiakas alkaa itse vaikuttaan omaan on-gelmaansa, eikä enää ole ongel-man ohjattavissa.

Tasapainoinen suhtautuminen itseensä, edellyttää oman elämän tulkinnan taitoja. Mallissa pyri-tään antamaan asiakkaalle Raa-matun teksteihin perustuva poh-ja oman itsensä tulkitsemiseen,

omien havainnointikeinojen li-säämisen rinnalla.

Koulutuksen aikana käydään läpi joitakin terapeuttisia mene-telmiä. Mutta niiden käytön so-veltuvuus ratkaistaan jokai sessa terapeuttisessa sielunhoitotilan-teessa erikseen. Sielunhoitajan on ymmärrettävä oma osaamisensa kyseiseen menetelmään ja mene-telmän mahdolliset haitat asiak-kaan tilanteeseen. Sielunhoitajan tulee esimerkiksi tunnistaa mene-telmän tilanteeseen tuoma suoja-muurien äkkinäisen poistumisen mahdollisuus. Liian varhainen

1 Leiman, M. 2012. Psykoterapioiden yhteinen perusprosessi. Kirjassa Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita. Eronen & Lahti-Nuuttila (toim.). Helsinki: Edita. 2 Dahlen, U. 2015. Hoitava seurakunta. Hoitava sielunhoito. Keuruu: Aikamedia.

Terapeuttisen sielunhoi-don malli on kehitetty IK-opistossa. Malli on kehitetty psykologi-

an professori Mikael Leimanin1

esittelemän psykoterapeuttisen metamallin ja fi losofi an tohtori terapeuttisen sielunhoidon kou-lutuksen ja ohjauksen ohjelmas-ta (Regent University USA) Ulla Dahlenin2 sielunhoitomallin poh-jalta. Dahlen toimii myös yhtenä opettajana IK-opistossa. Sielun-hoitomalli perustuu raamatulli-sille kulmakiville eli luomisen, lankeemuksen, lunastuksen ja py-hityksen ymmärtämiselle.

Terapeuttisen sielunhoidon mallissa ihminen tulee sielunhoi-toterapeutin luokse tietyn ilmi-ongelman kanssa. Ilmiongelmal-la tarkoitetaan asiaa, jota asiakas sillä hetkellä pitää keskeisenä on-gelmana. Ongelmana voi olla esi-merkiksi se, että lapsi kiukuttelee, minkä vuoksi äiti ei jaksa.

Sielunhoitoterapeutti auttaa asiakasta havainnoimaan omaa itseään. Tämän havainnoinnin kautta häntä tuetaan löytämään omat todelliset kipukohtansa ja mahdollisuutensa vaikuttaa nii-hin. Dahlenin mukaan sisäisen ihmisen tutkiminen johtaa tä-mänkaltaisen havaitsijaposition syntymiseen.

Dahlen hahmottaa ihmissydä-men Jumalan asuntona - talona, jossa on perustus, huoneita ja komerotilaa. Sydämen keskeiset huoneet ovat ajatusten, tahdon päätösten ja tunteiden huoneet

Ilmiongelmalla tarkoite-taan asiaa, jota asiakas sillä hetkellä pitää kes-keisenä ongelmana.

Mukaeltu Dahlen, IK-opisto, sielunhoitokurssin dia; Leiman, 2012, 83, kuva.

SIELUNHOITOTERAPIA1010

suojamuurien rikkominen voi al-tistaa asiakkaan mielenterveyden häiriöille. Siksi sielunhoitajan tu-lee tunnistaa asiakkaan tarve tur-vallisuuteen. Jos opiskelija haluaa käyttää psykoterapian erityisme-netelmiä, häntä ohjataan hankki-maan lisäkoulutusta kyseisestä menetelmästä.

Hengelliset menetelmät ovat aina osa terapeuttista sielunhoi-toa. Kristuksen sovitustyö on koko terapeuttisen sielunhoidon perusta. Armo ja armahtavaisuus ovat mukana kaikessa terapeutti-sessa sielunhoitotyössä. Armo ja armahtavaisuus ovatkin yhteis-työsuhteen perusta. Anteeksian-

taminen ja -saaminen ovat osana parantavaa toimintaa. Rukous ja armolahjojen käyttö luovat puo-lestaan pohjan Jumalan ja ihmi-sen väliselle kanssakäymiselle.

Eeva VainioMA in Ministerial Studie

Samaria Akatemia ja CHC ry töissä ja hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Ratkaisukeskeiset työme-netelmät toimivat erilaisissa tilan-teissa ja niitä voi soveltaa hyvin niin kristillisissä toimintaympä-ristöissä ja lähes missä tahan-sa työelämän asiakastilanteissa.

Koulutusta on annettu eri toi-mintapisteissä (Porvoo, Loimaa, Lempäälä ja Vaasa). Koulutus-paikkoja avataan tarpeen mukaan eri puolille Suomea. Koulutus ver-kostoituu eri koululaitosten kans-sa Suomessa ja ulkomailla, jol-loin yhteistyökumppaneina ovat kansanopistot, yliopistot, am-mattikorkeakoulut, sekä Raamat-tukoulut ja kurssikeskukset. Täl-lä hetkellä koulutukset pyörivät Lempäälässä, Porvoossa ja Vaa-sassa, joissa on yhteensä n. 110 opiskelijaa, joista noin 15% on äi-dinkieleltään ruotsinkielisiä.

Koulutusta annetaan pääasias-sa suomeksi ja ruotsiksi. Pääope-tuskieli on suomi, mutta materi-aali ja pienryhmäharjoitteet voi kaikki tehdä kukin omalla äidin-kielellään, eli myös ruotsiksi.

Samaria Group kouluttaa omaa henkilöstöään Ratkaisukeskeisen kristillisen terapeutti –koulutuk-

sen kautta. Ensimmäisessä Por-voon erässä on ollut kymmenen esimiestä. Seuraavilla kursseilla pääsevät seuraavat kymmenen henkilöstön jäsentä mukaan kou-lutukseen. Samarian ideologiana on toimia myös niin, että osa kou-lutuksen varoista käytetään nii-den ihmisten hyväksi, joilla ei ole varaa kouluttaa itseänsä.

Koulutus kä sittä ä 80 op mo-nimuoto-opiskelua, josta lä hi-opetusta 400 h, asiakastyö n-harjoittelua 160 h, oma terapia/työ nohjaus/koulutuskonsultaa-tio opiskelijan oman valinnan mukaan 50 h, loput opetukses-ta koostuu kirjallisuustehtä vistä , pienryhmä työ skentelystä , muis-ta vä litehtä vistä ja lopputyö stä . Koulutuksen lä hijaksoissa toteu-tetaan tuntimä ä rä ä n sisä ltyneenä uutena elementtinä ratkaisukes-keinen koulutusterapia (yhteen-sä 40h). Koulutuksen voi suorittaa A-, B-, ja –C tasoisesti. A –taso on korkeakoulutaso.

Samaria Akatemian koulu-tusnäky ja toiminta-ajatus on sielun parantuminen.

Samaria Akatemian eettinen pohja perustuu Raamat-tuun ja klassiseen kristinuskoon ja sen mukaiseen ihmiskuvaan. Samaria Akatemia on yhteiskris-tillinen sosiaalis-eettistä koulu-tusta antava ammatillinen koulu-tusorganisaatio.

Koulutuksissa on nykyisin hy-vin vahva ratkaisukeskeinen toi-mintamalli. Ratkaisukeskeisyys perustuu voimavaraistavaan ja positiiviseen tulevaisuuden nä-kökulmaan ihmisen elämässä ja sosiaalisissa suhteissa eri yhtei-söissä. Koulutuksen tavoitteena on pyrkiä kouluttamaan kristittyjä terapeutteja, jotka pystyvät toimi-maan erilaisissa toimintaympäris-

Samaria Akatemian eettinen pohja perustuu Raamattuun ja klassiseen kristinuskoon ja sen mu-kaiseen ihmiskuvaan.


Koulutuksen yhteistyökumppa-nina toimii Kristillinen Tervehty-miskeskus - CHC ry, joka on vuo-desta 1991 toiminut kristillisenä terapeuttiorganisaationa sekä sielunhoitoa ja -koulutusta tarjo-avana järjestönä. CHC ry tekee yhteistyötä eri järjestöjen ja seura-kuntien kanssa ja haluamme mah-dollistaa kaikille mahdollisuuden saada laadukasta apua, myös sil-loin kun asiakkaalla ei ole varaa terapiamaksuun.

Terapeuttiorganisaationa val-vomme terapeuttiemme toimin-taa sekä tarjoamme heille ver-taistukea, omaa ammattitaitoa

syventäviä koulutuksia ja työn-ohjausta.

CHC:n erillinen akkreditoin-tilautakunta myöntää hakemuk-sesta terapeuteille ammattini-mikkeet: Ratkaisukeskeinen kristillinen terapeutti ja/tai Sie-lunhoitoterapeutti.

Samaria Akatemian keskeinen kouluttajatiimi:

Mikko Takala: kasv.tri, opin-to-ohjaaja, työnohjaaja, psykotera-peutti (erityistaso, ylempi erityis-taso ja vaativa erityistaso)

Outi Takala: kasv.maist, psykote-rapian maist. psykoterapeutti, (eri-

tyistaso, ylempi erityistaso), per-heterapeutti, seksuaaliterapeutti

Elisabet Elo: sairaanhoitaja, psy-koterapian maist. psykoterapeut-ti, (erityistaso, ylempi erityistaso), (lähetystyöntekijäkoulutukset ja kokemus siellä 20 vuotta)

Tor Spiik: sielunhoitoterapeutti, uusperheneuvoja, 25 vuotta kris-tillinen terapeuttikokemus (pi-sin ura Suomessa yhtäjaksoisesti kristillistä terapiaa työkseen teh-nyt terapeutti).

Mikko Takala

Resona ry:n järjestämä sielunhoitoterapeuttikoulutus

la. Ratkaisukeskeisen työtavan hengessä opiskellaan, miten yk-silön vahvuuksia ja voimavaroja tukemalla, Raamatun sanaan ja sen lupauksiin nojautuen, toivoa synnyttäen, yksilön hyvinvointia voidaan tukea, terapiaprosessia rukouksin kannatellen yhdessä asiakkaan kanssa.

Perheterapeutit avaavat koulu-tuksessa seksuaalisuuden, avio-liiton ja perheen vuorovaikutus-

dynamiikkaa ja perheterapiaan liittyviä aiheita. Perehdytään myös päihde- ja muihin riippu-vuuksiin sekä niiden synnyttä-miin lieveilmiöihin yksilön ja perheen dynamiikassa. Perhete-rapian osuus sielunhoitoterapia-koulutuksessa näkyy siten, että asiakasta tarkastellaan osana hä-nen sosiaalista kontekstiaan ja hänen hyvin- tai pahoinvointin-sa syitä etsitään vuorovaikutuk-sen haasteista. Ratkaisukeskeinen työmenetelmä pyrkii vapautta-maan syyllisten etsimisestä ja sen sijaan keskitytään voimava-rojen etsimiseen terapiaproses-sissa, unohtamatta haasteellisek-si koettuja asioita.

Koulutus on tuoreen yhdistyksen ensim-mäinen koulutus ja lähiopintopäivät pi-

detään Oulussa. Opintokokonai-suus on laajudeltaan 70 op. Sie-lunhoitoterapian viitekehys on ratkaisukeskeinen, taideterapeut-tinen sekä Green Care -ideolo-giaan perustuva.

Teoriaosuudessa opiskellaan perusteet sielunhoidosta, etiikas-ta, teologiasta, psykologiasta sie-lunhoitoon liittyvin osin. Lisäksi perehdytään mielenterveyden ja -sairauden perusteisiin mielen-terveyden ammattilaisten opas-tuksella. Koulutuksessa perehdy-tään myös siihen, miten kriisit ja traumat muokkaavat ihmistä ja hänen toimintaansa yksilön omi-naisuuksien myötävaikutuksel-

Sielunhoitoterapian viitekehys on rat-kaisu keskeinen, tai-deterapeuttinen sekä Green Care -ideolo-giaan perustuva.


Koulutuksessa perehdytään ratkaisukeskeisyyteen ja sen työ-tapoihin sekä harjoitellaan rat-kaisukeskeistä työtapaa asia-kastyössä. Taideterapeuttisina menetelminä opiskellaan ja har-joitellaan sekä opintopäivillä että asiakastyössä valokuvaterapiaa sekä keho-orientoitunutta työs-kentelyä mm. tanssi ja tietoinen hengittäminen. Myös Green Care -ideologia eli eläin- ja luontoavus-teisuus ja tämän työtavan mah-dollisuudet sielunhoitoterapias-sa, ovat koulutuksen ajan mukana kulkeva työtapa.

Kouluttajina on vuosia terapia-työtä tehneitä mielenterveys- ja sosiaalialan ammattilaisia sekä eri seurakunnissa palvelleita pas-toreita. Koulutuksen päämääränä on valmistaa koulutettavia palve-lemaan eri seurakunnissa tai yk-sityisinä palveluntuottajina, ym-märtäen sielunhoidon eettiset rajat, asiakasta kunnioittaen sekä ymmärtäen myös mielentervey-den perusteita ja näin ollen olla tietoinen siitä, milloin on eetti-sesti oikein ohjata asiakasta jul-kisten mielenterveyspalveluiden asiakkuuteen ja milloin sielunhoi-

toterapia on asiakkaalle riittävä ja oikea apu. Tavoitteena tarjota sie-lunhoitoterapeuteille erilaisia työ-menetelmiä, joiden avulla asiakas-ta voidaan auttaa rentoutumaan ja kytkeytymään omiin tunteisiin ja kokemuksiin paremmin. Menetel-mien avulla myös sielunhoitotera-peutin omaa jaksamista voidaan turvata ja ennaltaehkäistä autta-jan uupumista sekä ylläpitää jaksa-mista ja auttamisen mielekkyyttä.

Ritva HuuskoPsykoterapeutti, perheterapeutti, YET, MSC, psykiatrinen sairaan-hoitaja, valokuvaaja

Rauhan Majatalokristillinen keskus

Rauhan MajataloMyötärinteentie 45187500 Kajaanip. 040 5185 954

SIELUNHOITO – KIINNOSTAAKO ?Kajaanin Rauhan Majatalossa

Matkalla uuteen -sielunhoitoterapeutin koulutusohjelma 2018-20192-vuotinen ryhmäprosessi, joka antaa valmiuksia niin omaan kasvuun kuin sie-lunhoitajuuteenkin. Hakuaika päättyy 5. .2018. Kysy hakupaperit!

Oman kasvun polku 2018Vuoden kokonaisuus, jossa saat pysähtyä oman elämäsi äärelle, tyhjentää rep-pua ja löytää uutta yhteydessä itseen, toisiin ja Jumalaan. Ilmoittaudu mukaan!

Tied. [email protected] / 040-5185 954ks.lisää: www.rauhanmajatalo.fi

Tämä runokirjani Elämänleipä on

syntynyt Perheniemessä opiskellessani

terapeuttista sielunhoitoa. Kirjan voi

tilata verkkokaupoista tai osoitteesta

[email protected] /

Hannele Alatalo 040 4428863

Suositut tunnetaitokoulutukset nyt videoluentoina:www.paiviniemi.net/videot"

Päivi Niemi/ Tampereen NNKYterapeutti, Psyk.EAT, työnohjaaja, seksuaalineuvoja

terapiatyö ja luennotp. 0400 [email protected]

Päivi Niemi


Elämän tuskaohittaa joskus ylinopeutta

ja ajaa ulos tieltäsieltä sitten kömmitäänkuka missäkin kunnossapusikostapää kainalossaontuenPääasia että tullaan

RunojaRunojaHannele Alatalo, kuva: Selma Obali

Tässä on paikkasille tyhjälle

ja olemattomallejoka ei löydä itseäänpimeässä

Väsymyksen partaallalevähdän

annan luvanrakastaaälä kerro minulleollaan vaan ihan hiljaaole vierellänitotuttelenottamaan vastaan

Sinustajoka kuljit lävitseni

sinustatuli tärkein opettajanimiten pieniksi palasiksi voi tullaja siltiolla olemassa

Onko minusta sinulle avuksiniin raskaita ovat painot

niin hyvässä muistissavisusti suojattunasydämeen pakattunaarvokkaana minulle ojennetaankallein arvotavara

Mitä sille teenmitä tahdottiedätkö mitä olet antamassaSinun tähtesi on Jeesus kuollutsinulle Hän tahtoo antaa valtakunnanOn armoa jos se saa tapahtua kauttaniHänen yhteydessään sinun kanssasi


Erityisherkkyys voimavaraksi

MITÄ ON ERITYISHERKKYYS?

Erityisherkkä on neutraali kuvaus ihmisestä, jolla on tavallista her-kemmin reagoiva ja aistiärsyk-keitä syvällisemmin prosessoiva hermojärjestelmä. Se on synnyn-näinen, luultavasti perinnöllinen temperamentin piirre, jota esiin-tyy eriasteisena yhtä paljon niin naisilla kuin miehilläkin. Herk-kyys ei ole siis mikään heikkous, vamma tai diagnoosi.

Noin viidesosalla väestöstä esiintyy eriasteista erityisherk-kyyttä. Vaikka erityisherkillä ih-misillä on yhteisiä, vähemmän herkästä enemmistöstä erottuvia ominaispiirteitä, herkkyys ilme-nee eri tavoin eri ihmisillä. Jo-kainen erityisherkkä ihminen on omalla ainutlaatuisella tavallaan herkkä. Synnynnäiset piirteet ja kasvuympäristö vaikuttavat sii-hen, kuinka voimakkaana piirteet ilmenevät. Samallakin ihmisellä tuntemusten voimakkuus vaihte-lee eri elämän vaiheissa ja kuor-mituksen tason mukaan.

Erityisherkkyys voi ilmetä mo-nella elämän osa-alueella kuten fyysisenä aistiherkkyytenä, so-siaalisena herkkyytenä vuorovai-kutustilanteissa, psyykkisenä tun-neherkkyytenä sekä luovuutena ja

henkisenä tai hengellisenä intui-tiivisuutena.

Erityisherkällä ihmisellä voi olla tavallista tarkempi kyky teh-dä poikkeuksellisen hienovaraisia havaintoja ympäristöstään, yhdel-lä tai useammalla aistilla. Fyysi-nen herkkyys voi ilmetä esimer-kiksi herkkyytenä koville äänille, kirkkaille valoille ja voimakkaille hajuille tai ihona joka on erityi-sen kosketusherkkä. Ärsykkeiden runsauden vuoksi erityisherkkä uupuu nopeammin ja stressaan-tuu helpommin paikoissa, joissa on paljon ärsykkeitä, esimerkiksi väkijoukon keskellä.

Sosiaalinen herkkyys tekee vuorovaikutustilanteista antoi-sia, sillä sosiaalisesti herkkä myö-täelää voimakkaasti toisten tun-teita, niin iloja kuin surujakin. Hän tulkitsee tarkasti sanatonta viestintää ja vaistoaa ilmaisemat-ta jätettyjä tunteita ja tunnelmia tiedostamattaankin. Hän saattaa tuntea itsensä vaivaantuneeksi,

”Mikähän minua vaivaa, kun olen niin uupunut aina kauppareis-

sun jälkeen? Kahvilassa ystävän kanssa ollessa joudun pinnistele-mään, että keskityn kuuntelemaan vastapäätä olevan ystäväni puhet-ta, kun ympärillä kuuluvat äänet ja musiikki häiritsevät kuulemista ja keskittymistä. Olen usein aivan puhki tapaamisten jälkeen.”

”Työpaikan palavereissa koen usein, että ajatukset katoavat päästäni enkä osaakaan sanoa mitään järkevää, kun minulta ky-sytään. Tuntuu kuin pää olisi toi-saalta aivan tyhjä ja toisaalta liian täynnä ajatuksia.”

”Kun olen tavannut ystävääni, jolla on isoja vaikeuksia elämäs-sään, huomaan olevani itsekin tapaamisen jälkeen aivan ahdis-tunut ja toivoton, vaikka minun omat asiani ovat tällä hetkellä ihan hyvin.”

Herkkyys ei ole mikään heikkous, vamma tai diagnoosi.

Teksti: Tiina Välimäki RE-sielunhoitoterapeutti, diakoni, sosionomi


jos aistii ristiriitoja ihmisten välil-lä. Sosiaalinen herkkyys ilmenee myös voimakkaana empatiakyky-nä ja tunneälynä. Tämä herkempi emotionaalinen reaktiokyky tekee erityisherkästä ihmisestä tunneta-solla haavoittuvaisemman, mikä voi altistaa hänet myötätuntouu-pumukselle.

Tunneherkällä ihmisellä on sy-vät ja kokonaisvaltaiset tunnere-aktiot niin myönteisiin kuin kiel-teisiinkin tunteisiin, jolloin omien tunteiden rationaalinen hallinta voi olla haastavampaa. Mielialat saattavat vaihdella hyvinkin no-peasti riemusta alakuloon. Tun-neherkkä ihminen voi esimerkik-si järkyttyä syvästi väkivallasta, ja tällaisesta voimakkaasta tunnere-aktiosta palautuminen voi kestää pitkään.

Erityisherkkyyteen liittyy usein taipumus käsitellä tietoa syvälli-sesti ja tavallista enemmän, sekä pohtia asioita monesta näkökul-masta. Tietoisten päätösten teke-minen saattaa olla erityisherkälle hidasta, koska hän pohtii vaih-toehtoja syvällisesti ja tarkkaan. Tiedostamattoman tietojen käsit-telykykynsä ansiosta erityisher-kät ovat kuitenkin usein tavallis-ta intuitiivisempia ja vaistoavat asioita tietämättään itsekään, miten sen tekevät. Erityisherkät ihmiset ovat usein intuitiivisuu-tensa vuoksi kiinnostuneita hen-gellisistä ja henkisistä asioista, sekä herkkiä kokemaan Jumalan ohjausta ja läsnäoloa elämässään.

Elämän vaikeiden kokemus-ten myötä voi myös herkistyä tie-tyille ärsykkeille, esimerkiksi tul-la pelokkaaksi joitain tilanteita kohtaan. Kun tällaista asiaa pää-see työstämään ja kohtaamaan,

herkkyys tälle asialle lieventyy. On tärkeää huomata, että tämä on eri asia kuin erityisherkkyys, joka on synnynnäistä ja josta ei tarvit-se eikä voi oppia pois tai parantua.

HERKKYYDEN HAASTEITA

Erityisherkkyyden ominaispiir-teet tuovat mukanaan monia kuormittavia haasteita. Oma ja toisten ihmisten suhtautuminen näihin piirteisiin vaikuttaa siihen, kokeeko ihminen herkkyytensä haasteena vai voimavarana. Mi-käli erityisherkkä ihminen on saa-nut lapsuudessaan positiivisia ko-kemuksia herkkyydestään ja hän on varttunut turvallisessa kiin-tymyssuhteessa, hän on oppinut tiedostamaan omat voimavaran-sa ja löytämään keinoja käsitel-lä liiallista ärsykemäärää. Tällöin herkkyydestä on voinut muodos-tua vahvuus ja voimavara. Usein kuitenkaan erityisherkän ihmisen tilanne ei ole ollut näin suotuisa, vaan hänen tapansa elää on ollut enemmän ei-herkkien ehdoilla ta-pahtuvaa, jolloin hänen omat tar-peensa ovat jääneet tunnistamat-ta ja hän uupuu helposti.

Herkkyyden kääntöpuolena on taipumus ylivirittyä herkem-min, koska erityisherkkä hermos-to imee ympäristöstään valtavan määrän vaikutelmia ja ärsykkei-tä. Herkän ihmisen aistiessa mui-ta tarkemmin ympäristöään, hän saattaa kuormittua sellaisessa il-mapiirissä, joka useimpien mie-lestä on aivan kelvollinen. Voisi sanoa, että erityisherkän ihmisen hermosto voi olla jatkuvassa hä-lytystilassa liiallisten ärsykkei-den takia. Ylikuormittuminen voi

näkyä väsymisenä, ärtyneisyytenä ja vetäytymisenä sekä pitkäkes-toinen kuormittuminen kireyte-nä ja stressinä. Usein ylikuormit-tumista seuraa syvä alivireystila, joka ilmenee lamaantuneisuutena ja aikaansaamattomuutena.

Herkille ihmisille on tavan-omaista vetäytyä ajoittain syrjään, koska yksinolo ja oman tilan ot-taminen auttavat säätelemään kuormittumista ja jäsentämään omia havaintoja. Koska suurim-malla osalla väestöstä ei ole tällai-sia piirteitä eikä niin voimakasta tarvetta yksinoloon ja palautumi-seen, herkkää ihmistä saatetaan pitää arkana, ujona, heikkona tai epäsosiaalisena, vaikka siitä ei olisikaan kyse. Jos herkkään ih-miseen on suhtauduttu negatiivi-sesti, hän voi alkaa kokea itsensä oudoksi, vialliseksi, erilaiseksi tai ulkopuoliseksi.

Herkät ihmiset saattavat häve-tä korostunutta herkkyyttään ja luulevat, että heidän tulisi muut-tua toisenlaiseksi. Mikäli ihmi-nen ei ole oppinut arvostamaan eikä huomioimaan omaa herk-kyyttään, suojakeinoiksi on voi-nut tulla vetäytyminen tai itsen-sä kovettaminen, jolloin herkkyys jää piiloon ja koteloituu.

Stressi ja ylivirittävät tilanteet saa aikaan kokemuksia, joissa aja-tukset katoavat päästä, tulee ns. blackout. Ajatusten katoaminen päästä ja ahdistava ymmällään oleminen voi saada herkän tun-temaan itsensä tyhmäksi, mut-ta se ei johdu älyllisestä vajavai-suudesta tai ajattelun hitaudesta, vaan hetkellisesti liian suureksi kasvaneesta tietotulvasta.

SIELUNHOITOTERAPIA16 SIELELUNUNHOHOITTITOTOTOTERERERAPAPAPIAIAIA

HERKKYYDESTÄ VOIMAVARA MYÖTÄTUNNOLLA JA HYVINVOINTITAIDOILLA

Herkkyyden ja sen tuomien haas-teiden kanssa voi oppia elämään opettelemalla keinoja, joilla voi huomioida itseään ja herkkyyt-tään niin, että jaksaa paremmin haasteista huolimatta.

Herkkyydessä on kattava mää-rä vahvuuksia, joita käsitellään enemmän toisaalla tässä lehdes-sä. Jotta herkkyydessä piilevät vahvuudet pääsisivät etusijalle ja jotta herkkyydestä voisi tulla taakan sijaan voimavara, erityis-herkkä ihminen tarvitsee usein remonttia elämäntapoihinsa ja asenteisiinsa. Erityisherkän tuli-si alkaa kiinnittämään huomiota omaan jaksamiseensa ja opetella pikkuhiljaa sellaisia elämänhal-linnan taitoja, jotka tuovat tasa-painoa omaan elämään, sekä vah-vistavat hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan arjen haasteiden keskellä.

Jo pelkkä erityisherkkyyden tie-dostaminen voi olla monelle her-källe merkittävä, omaa elämän-historiaa selittävä ja itsetuntoa vahvistava ahaa-elämys, joka voi tuoda suurta apua ja helpotus-ta elämään. Itsetuntemuksen li-sääntyessä ja ymmärryksen kas-vaessa, erityisherkkä voi alkaa ymmärtää ja hyväksyä itseään ja omaa käytöstään paremmin. Tie-don lisääntymisen kautta voi saa-da myös kokemuksen siitä, että ei olekaan yksin ja saa ehkä ensim-mäistä kertaa kokea kuuluvansa joukkoon.

Erityisherkän tulisi järjestää ar-keaan uudella tavalla, jotta voi-si jaksaa paremmin herkkyyden

tuomien haasteiden kanssa. Muu-tos voi vaatia hyväksymään ja va-litsemaan itselleen uudenlaisen, hitaamman tavan ja tahdin elää, kuin mitä ympäristö vaatii.

Erityisherkän ihmisen rajat ovat hauraammat. Hän päästää her-kemmin sisäänsä ympäristössä olevia tunteita, tunneilmastoa ja aistimuksia, lähtien kantamaan niitä ajatuksissaan, tunnemaa-ilmassaan ja kehossaan. Hänel-le voi olla vaikea tunnistaa, mit-

kä tunteet ovat lähtöisin hänestä itsestään ja mitkä ympäristöstä. Tämän vuoksi erityisherkille on tärkeää opetella rajojensa vahvis-tamista, asettamista ja puolusta-mista. Tärkeä taito on oppia sa-nomaan ei, silloin kun ei jaksa tai ei halua. Hyvä on myös rajata ja vähentää ympäristön ärsykkei-tä, mikäli mahdollista, tai ainakin opetella valmistautumaan erityi-sen virittäviin ja ärsykerikkaisiin tilanteisiin.

Myös havainnointiaan ja analy-sointiaan voi opetella rajaamaan. Tämä voi tuntua ensin vaikealta, koska herkkä ihminen on koko ajan niin tietoinen ympäristös-tään. Tärkeänä apukeinona voi-vat toimia kognitiivisen terapian keinot, kuten ajatusten hallintaan tähtäävät harjoitukset ja mieliku-vaharjoitukset.

Erityisherkän on tärkeää olla lempeä, armollinen ja myötätun-toinen itselleen. Moni vaikeuk-sia aiheuttanut tilanne voi saada aivan uuden merkityksen, kun

alkaa ymmärtää reagoineensa herkkyytensä vuoksi tietyllä ta-valla. Uudelleentulkinta voi vah-vistaa merkittävästi omanarvon tuntoa ja myötätuntoa niin it-seään kuin niitä ihmisiä kohtaan, joiden taholta on tullut väärinym-märretyksi.

Koska erityisherkkyys ilme-nee usein kehollisena aistien ja hermoston kuormittumisena, on tärkeää opetella arvostamaan ja hyväksymään oman kehon tar-

peita. On tarpeen löytää itselleen sopivia keinoja palautua ja pur-kaa päivittäistä kuormittumis-ta, kuunnellen oman kehon vies-tejä ja olemaan tietoisesti läsnä omassa kehossaan. Kehon kuun-telemiseen hyvänä apuna voivat olla hengitys- ja rentoutumishar-joitukset. Erityisherkät tarvitsevat paljon lepoa, aikaa rentoutumi-seen ja päivän tapahtumien pohti-miseen. Toisaalta, hyvää vastapai-noa erityisherkän syvällisyyteen tuo antautuminen leikkisyyteen ja tilan antaminen luovuudelle.

Ylivirittyneisyyttä voi oppia jossain määrin hallitsemaan ja ehkäisemään. Hyviä keinoja sii-hen ovat muun muassa itsensä rauhoittaminen, ennalta valmis-tautuminen virittäviin tilantei-siin, riittävät tauot, hengitys- ja rentoutusharjoitukset, rukous-hetket, ulos luontoon lähteminen, hiljaisuus tai rauhallinen liikunta. Jokaisen on tärkeää löytää omat yksilölliset tavat hallita kuormit-tumista. On tärkeää ottaa huo-

Erityisherkän on tärkeää olla lempeä, armollinen ja myötä tuntoinen itselleen.


mioon aikataulujen suunnittelus-sa, että kuormittavista tilanteista palautumiseen ja toipumiseen jää riittävästi aikaa.

LOPPUSANAT

Erityisherkkyys on suhteellisen yleinen, neutraali ominaisuus. Koska kuitenkin erityisherkkyys voi tuoda arkeen monenlaisia haasteita, herkät ihmiset voivat olla niistä taakoittuneita ja ovat

siksi keskimääräistä useammin edustettuina terapeuttien asiakas-kunnassa. Siksi on tärkeää tunnis-taa ja ymmärtää erityisherkkyys niin itsessään kuin asiakkaissaan. Löytämällä arkeen uusia toimin-tatapoja herkkyyden tueksi eri-tyisherkkyydestä voi kasvaa taa-kan sijasta voimavara.

Ymmärryksen ja tiedon lisään-tyminen erityisherkkyyttä ja sii-hen liittyviä haasteita kohtaan voi mahdollistaa paremmin sen, että erityisen herkät, terapiaa tar-vitsevat asiakkaat voivat saada asianmukaista apua. Kun erityis-herkkä ihminen voi löytää keinoja selvitä sellaisissa arjen tilanteis-sa, jotka herkkyytensä vuoksi hän kokee haastavina, hän voi saada

herkkyydestään itselleen voima-varan ja voi myös sopeutua yh-teiskuntaan paremmin.

Niin terapeutin kuin herkän asiak kaankin on tärkeää muistaa, että vaikka erityisherkkyys selit-täisikin erittäin paljon elämän haasteista, se ei oikeuta erityis-kohteluun eikä anna lupaa luo-vuttaa. Se on yksi moninaisista elämää rikastuttavista persoonal-lisuuden puolista, joka tulee koh-data ja ymmärtää, ja jonka kanssa voi erittäin hyvin oppia elämään.

Tiina Välimäki on sielunhoito-terapeutti, joka järjestää ryhmiä erityisherkille naisille ja pitää yksilöasiakkaille vastaanottoa pää-kaupunkiseudulla.

Erityisherkkyys on suhteellisen yleinen, neutraali ominaisuus.

Miika-Markus JärveläPalvelut Tampereella:- sielunhoitoterapeutti ACC- skeematerapeutti- työnohjaaja STOry

Yhteystiedot:- mmjsupport.fi- 044-7777788- [email protected]

Marjatta Kanth-Ruusunen

LI-sielunhoitoterapeutti (ACC)

p. 0400-883 482

[email protected]

www.safed94.com

Kristillistä sielunhoitoterapiaa Päijät-Hämeessä


Herkkyys voimavarana ja lahjana asiakastyöhön

heittäytymistä omiin luovuuden ilmenemismuotoihin. Erityisherk-kä hahmottaa isoja kokonaisuuk-sia ja hänellä on kyky tarkastella asioita monesta eri näkökulmasta. Hän on tarkka huomaamaan yksi-tyiskohdat, vivahteet, ristiriidat ja virheet asioissa, henkilöissä, ilmi-öissä tai ilmapiireissä. Hän kyke-nee arvioimaan riskejä, ja omasta turvallisuus- tai elämyshakuisuu-destaan riippuen on joko helpos-ti aloitteellinen tai arka ottamaan riskejä, eli harkitsevainen valin-toja tehdessään. Monet erityis-herkät ovat erittäin tunnollisia ja kantavat vastuunsa asioiden lop-puun saattamisessa. He paneu-tuvat yleensä intohimoisesti ja tiiviillä keskittymiskyvyllä heitä innostaviin ja motivoiviin asioi-hin. Tämän keskittymiskyvyn ja kiinnostuksesta uutta tietoa koh-

taan johdosta heillä on hyvä op-pimiskyky, ja monet erityisherkät toteuttavatkin elinikäistä oppi-misteemaa refl ektoiden jatkuvasti uutta oppimaansa aiemmin opi-tun kanssa - osin tiedostamattaan.

Tunnealue on yksi vahvimmis-ta aisteista mitä erityisherkkä ko-kee syvästi ja analysoi tarkasti. Tämä tarkoittaa erityisesti empa-tiakyvyn vahvuutta, innostumi-sen ja peräti riemastumisenky-kyä, intuition käyttöä, ilmapiirin ja toisten tarpeiden vaistoamis-ta ja niihin vastaamista. Oikeu-denmukaisuus ja eettisyys ovat vahvoina arvoina erityisherkällä valintoja tehdessään. Koska eri-tyisherkällä on kyky tuntea sy-västi ja nauttia ”pienistä” asiois-ta, hän löytää aistien maailmasta nautintoa mm. musiikki-, taide-, tuoksu-, tunto- tai makuelämysten muodossa. Toisaalta, vaikka eri-tyisherkän sisäinen tunne- ja ko-kemusmaailma on valtavan rikas, hän voi kuitenkin olemuksellaan

”Sinä päivänä, kun Luo-ja teki sinut, Hän ei muuta tehnytkään. Heräs aikaisin, otti

kynän käteen ja alkoi siinä piirtä-mään. Se kuva oli kaunis, oi ihme suorastaan, muodon jumalaisen sait. Kuvan viereen Hän merk-kas, ettei suhun päde kuolevais-ten lait.”

Tämän Psalmista 139 johdetun laulun sanat johdattavat mietti-mään Luojan luomistyön erityi-syyttä; Jumalan kuvaksi luotua ihmistä, ainutlaatuista persoo-naa, joka kaiken kaikkiaan on ihme, suuri ihme, niin kuin Psal-missa sanoitetaan. Tämän sisäis-tämisestä mielestäni syntyy sie-lunhoitoterapeutin sensitiivinen lähestymiskulma ensin itsensä, ja sen seurauksena jokaisen asiak-kaansa kohtaamiseen.

ERITYISHERKKYYS VOIMAVARANA JA LAHJANA

Erityisherkkyys ominaisuute-na antaa monenlaisia kykyjä ja peräti lahjakkuuksia verrattuna suhteessa ei niin herkkiin lähim-mäisiin. Erityisherkkyyteen si-sältyy valtavasti luovuutta, mieli-kuvitusrikkautta ja innostunutta

Teksti: Kaisa HeikkiläSosionomi (AMK), AmO, työnohjaaja, sielunhoitoterapeutti

Erityisherkkä hahmottaa isoja kokonaisuuksia ja hänellä on kyky tarkastella asioita monesta eri näkökulmasta.

Kuva

: Liis

a Ho

vi


heijastaa ympäristöönsä tyyneyt-tä ja täten muita rauhoittavaa läs-näoloa.

Sosiaalisesti erityisherkkä aistii vuorovaikutustilanteista paljon. Hän tunnistaa sanomatta jätetyt asiat, lukee ”rivien välistä” ja tun-nistaa valehtelun, kokee toisten tunteet ja mielialat, havaitsee il-meet ja eleet tarkasti, vaistoaa toi-sesta onko hän aito vai herättääkö toinen ristiriitaa viestinnällään. Hänelle on luontevaa puolustaa toisia ja hän kokee tarvetta teh-dä tilanteista miellyttäviä toisil-le: kykynsä olla hienotunteinen, hyvä kuuntelemaan ja olemaan läsnä, ymmärtää laajasti ja moni-puolisesti toista, tekee erityisher-kästä luonnollisesti miellyttävän ja pidetyn henkilön. Hänen so-siaaliseen verkostoonsa voi kuu-lua ihmisiä monista yhteiskunta-luokista, koska hän muodostaa mielipiteen toisesta ihmisestä sisimmän, ei niinkään ulkoisten statusten ja saavutusten mukaan.

Tyypillisesti erityisherkillä on selkeä ja voimakas moraalikä-sitys ja oikeudentunto. He ovat kiinnostuneita henkisistä ja hen-gellisistä asioista keskimäärin enemmän kuin ei niin herkät, ja sen myötä erityisherkän arvoja monesti ovat: inhimillisyys, kau-neus, aitous, rehellisyys, kiitolli-suus, luonnon arvostus, Pyhän kunnioitus.

Näiden voimavarojen ilme-nemisessä erityisherkässä vai-kuttaa myös hänen luontainen temperamenttisuutensa ja luon-teensa. Osa edellä kerrotuista eri-tyisherkkyyden vahvuuksista pai-nottuu enemmän introverteilla ja osa niistä tulee näkyviin ekstro-vertin elämässä ja toiminnassa.

ERITYISEN HERKKÄ TERAPEUTTI

Herkkyyden suomat mahdolli-suudet laadukkaaseen ja koko-naisvaltaiseen asiakastyöhön ovat mielestäni kiistattomat; erityisen sensitiivinen terapeutti aistii asiak-kaan tunne- ja olotiloja syvemmin kuin ei niin herkkä kollegansa. Hä-nen sisimmässään resonoivat ne tunneviestit, joita asiakas tiedos-tamattaankin viestii. Hänellä on laaja-alainen kyky havainnoida ja refl ektoida sisällään asiakkaan senhetkistä viestintää, nonverbaa-lista sekä verbaalista, ja näistä kä-sin pohtia asiakkaan kanssa hänen tarpeitaan yksittäisenkin terapia-tapaamisen suhteen. Hänen tar-kan havaintokykynsä johdosta hänen on mahdollista kysymysten avulla peilata ja pohtia asiakkaan kanssa sellaistakin, mitä tämä ei vielä ole ääneen sanonut. Erityis-herkkä terapeutti monesti on myös ulkoiselta vuorovaikutukseltaan ja käytökseltään sensitiivinen, mikä mahdollistaa asiakaskohtaami-sesta miellyttävän, myönteisen ja asiakaslähtöisen.

Erityisherkän ihmisen erityi-nen kyky empatian ja myötätun-non kokemiseen ja välittämiseen on erityisherkän terapeutin todel-linen talentti. Uskon, ettei asiakas ensisijaisesti kaipaa neuvoja an-tavaa asiantuntijaa vaan vierelle asettuvaa läsnä olevaa kuunteli-jaa, joka terapiatapaamisen ajan on hänen asioidensa, tunnetilo-jensa ja kokemustensa aktiivinen vastaanottaja, samalla kannatel-len ja refl ektoiden hänen kans-saan saamaansa informaatiota kenties helpommin siedettäväm-pään ja hallittavaan muotoon, asi-

akkaan aiemmin asettamien tera-pian tavoitteiden suuntaan.

Kristityllä erityisherkällä tera-peutilla on edellisten lisäksi mah-dollisuus aistia oman sisimpänsä kautta se välittäminen, lohdutus, myötätunto ja hoiva, jota Taivaal-linen Isä Pyhän Henkensä avulla tahtoo viestiä asiakkaalle. Tämän on mahdollista välittyä terapeutin käyttämien sanojen lisäksi esimer-kiksi hänen katseestaan, ilmeis-tään, eleistään, äänenpainostaan, rauhallisuudestaan ja rukoukses-taan asiakkaan puolesta. Toinen kristityn terapeutin erityinen mah-dollisuus on toimia Pyhän Hengen antamien armolahjojen välityksel-lä (1Kor.12:8-11), jotka herkkä tera-peutti voinee aistia – ei niin herk-kää kollegaansa tarkemmin.

ERITYISHERKKÄ ASIAKKAANA

Yksi piirre mistä asiakkaan saat-taa tunnistaa erityisherkäksi on se, että hänen viestintänsä sisältää huomattavasti enemmän tunnesi-sältöä kuin pelkkää tosiasioiden kerrontaa. Hän ilmaisee itseään usein vastaamalla kysymyksiin miltä tilanteet tuntuivat, miltä ne näyttivät, miltä ne kuulostivat, mitä tuoksuja hän havaitsi tai mi-ten hän koki ne, sen sijaan, että hän vain kertoisi mitä tapahtui. Hän tyypillisesti kertoo enemmän subjektiivisesta kokemuksestaan ilmapiirin tai ihmisten käyttäy-tymisen suhteen, kuin itse ta-pahtuman faktoista. Ilmapiirin ja tunnelmien vaikutus erityisherk-kään ihmiseen on niin keskeinen ja herkän hermoston takia välitön, että sen ilmentäviä negatiivisia ja psyykeä kuormittavia vaikutuksia


ymmärrettävästi on tarve käsitel-lä terapiatapaamisissa, näin asia-kas saisi niihin etäisyyttä ja oppi-si ajan ja itsetuntemuksen kasvun myötä rajaamaan vastaanottoalt-tiuttaan niihin.

Oman kokemukseni mukaan erityisherkän asiakkaan kohdalla on tyypillistä itsetunnon haurau-teen, tunteiden ja omien rajojen säätelyyn ja hallintaan, tulevai-suuden hahmottamiseen ja vi-sioimiseen, sekä jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvät problema-tiikat. Moni erityisherkkä on ko-

kenut lapsesta asti olevansa joten-kin outo ja erilainen kuin muut, ja onkin tämän takia voinut olla ”pakotettu” elämään ulkoaohjau-tuvasti toisten hänelle määritte-lemää elämäntapaa ja -tyyliä. Tä-män takia onkin erityisen tärkeää ja asiakaslähtöistä, että terapeut-ti kiinnittäisi asiakaskohtaami-siin huomiota; olisi seesteinen, avoin ja myönteisellä tavalla läs-nä asiakkaalle. Varsinkin ensi-kohtaaminen erityisherkän asiak -kaan kanssa on ratkaisevan tär-keä terapiasuhteen jatkumisen kannalta, tämän autonomisen

hermostonsa niin automaattisen herkästä havainnointiominaisuu-destaan johtuen. On tärkeää, että terapeutti viestii hyväksyntää ja aitoa välittämistä juuri tätä asia-kasta ja hänen elämänkokemuk-siaan kohtaan. Saattaa olla, että terapeutti on ensimmäinen ihmi-nen, joka oikeasti kuulee ja uskoo mitä ja miten herkkä on sisimmäs-sään menneen elämänsä kokenut ja mitä kantaa siitä mukanaan. On tärkeää, ettei terapeutti vähättele asiakkaan kokemuksia vaikkapa kuormittumisesta, koska kuormit-tumisen aste ja siihen tarvittava palautumisaika on subjektiivises-ti koettua henkilökohtaista kykyä, johon vaikuttaa koko ihmisen his-toria, hänen perimänsä ja hänen nykyinen elinpiirinsä voimavaroi-neen ja kuormittavine tekijöineen, psyykeen kehitysaste ja henkilö-kohtaiset valmiudet olla läsnä ja auki nykyhetkessä.

Tyypillinen terapiaprosessi eri-tyisherkän asiakkaan kanssa saat-taisi mennä hänen elämäntarinan eheytymisen, itsetunnon ja oman persoonansa löytymisen ja vahvis-tumisen kautta kohti omannäköis-tä ja -tuntuista elämää, häntä henki-lökohtaisesti kuormittavia tekijöitä rajaten ja elämään voi maantumi-sen tunnetta ja iloa tuovien ele-menttien lisäämisen kautta vaik-kapa kutsumuksen löytymiseen ja

sitä kohti vievien askelmerkkien ja tavoitteiden hahmottamiseen ja toteutuksen tukemiseen. Mie-lestäni on erityisen tärkeää löytää yhdessä erityisherkän asiakkaan kanssa juuri hänen vahvuutensa ja voimavaransa, ja miettiä yhdes-sä miten hän saisi koko tuon re-surssinsa palvelemaan omaa arjen hallintaansa ja kokemaansa elämä-niloa ja tarkoitusta omalle elämäl-leen. Tässä kristityllä terapeutilla on mahdollisuus koko sielullaan, voimallaan, tarmollaan ja amma-tillisuudellaan olla tukemassa asia-kasta sen elämäntarkoituksen löy-tymiseen, minkä hän on luomisen yhteydessä Luojaltaan saanut.

Lähteet erityisherkkyys-artikkeleihin:Aron, Elaine. Erityisherkkä ihminen.Heiskanen, Heli. Herkkyyden voima.

Opas omannäköiseen elämään.Löhken, Sylvia. Introt ja ekstrot. Vasta-

parista voimapariksi. Manninen, Sylvi-Sanni. Outolintu, erilai-

nen -Tutkimus yliherkästä väri-ihmi-sestä muotojen yhteiskunnassa.

Satri, Janna. Sisäinen lepatus. Herkän ih-misen tietokirja.

Heiskanen, Heli. Herkkyytesi voima -kurssi keväällä 2015 Helsingissä.

Heikkilä, Kaisa. Erityisherkkyys voima-varana -luento. Suomen sieluhoitote-rapeutit ry. seminaari keväällä 2017 Ki-ponniemessä.

Välimäki, Tiina. Erityisherkkyys – Taa-kasta voimavaraksi. Opinnäytetyö.

www.hspelamaa.netwww.erityisherkat.wix.com

Moni erityisherkkä on ko-kenut lapsesta asti olevansa jotenkin outo ja erilainen.

Marjatta Ollikainen sielunhoitoterapeutti, sh, th

Jyväskylä

p.050 377 0167www.helmimaria.net

Etsitkö kristittyä terapeuttia?

sielunhoitoterapeutti sensorimotorinen psykoterapia,


Elämäntapana anteeksiantamus

elämän jollakin tasolla vaikeaksi. Joissakin tilanteissa voi tuntua lä-hes mahdottomalta antaa anteek-si. Jollekin toiselle sama asia ei olisi saattanut satuttaa ollenkaan tai vain vähäisessä määrin. Josta-kin syystä nuoli osui maaliin.

VAPAUDEN LÄHTÖKOHTA ON ANTEEKSIANTAMUS

Haavoittumisen jälkeen ihminen itse joutuu valitsemaan tietoisella tasolla, suostuuko anteeksianta-misprosessiin. Se on aina tietoi-nen valinta. Anteeksiantamiseen ei ajauduta. Katkeruus ja anteek-siantamattomuus sen sijaan hiipi-vät elämään pikku hiljaa, ihminen ikään kuin ajautuu anteeksianta-mattomaan mielentilaan, jos ei ole tehnyt tietoista valintaa an-taa anteeksi tultuaan satutetuksi.

Jeesus oli hyvin yksiselitteinen anteeksiantamuksen suhteen. Hän asetti tämän kysymyksen jopa taivaaseen pääsyn ehdok-si. Matt.6:14-15 tekstissä Jeesus sanoo, ettei Taivaallinen Isäm-me anna meille anteeksi, jos me emme puoleltamme anna anteek-si niille, jotka ovat rikkoneet mei-tä vastaan. Se on erittäin vakava painotus hänen opetuksissaan.

Toiseksi menetämme sisäisen vapautemme. Matt.18:32-35 kertoo

siitä, kuinka anteeksiantamatto-muus johtaa aina siihen, että jou-dumme vanginvartijain käsiin. Tämä vankila onkin siitä erikoinen, että ovea ei pysty avaamaan ku-kaan muu kuin me itse! Kahva on oven sisäpuolella, ja kahvan nimi on valita antaa anteeksi ja jättää asia kaikkivaltiaan Jumalan käsiin.

Jeesuksen opetuksen mukaan meidän kuuluu antaa jatkuvas-ti anteeksi, 70x7 kertaa. Silloin anteeksiantamus on elämänta-pa. Siinä ei kyseenalaisteta sitä, mitä on kokenut ja minkä suuruis-ta kipua on joutunut kantamaan.

On vain valittava antaa anteeksi. Jumala itse silloin vastaa siitä, että jonain päivänä myös koem-me tunnetasolla täyden vapauden asian suhteen. Joskus se tapah-tuu nopeasti. Useimmiten joutuu käymään pitkän prosessin, jonka kuluessa uudelleen ja uudelleen joutuu tekemään valinnan elää anteeksiantamuselämäntapaa. Anteeksi antaminen ei ole kos-kaan inhimilliselle itselle help-poa. Mutta lopputuloksen tähden se kannattaa! Sisäinen vapaus on valtava voimavara elämässä!

Jokaisella ihmisellä on ti-lanteita, jolloin tulee lou-katuksi jopa niin syvästi,

että anteeksiantaminen on lähes mahdotonta. Anteeksiantami-nen on kuitenkin Jumalan laina-laisuus, joka mahdollistaa meille hyvinvointia ja on myös ainoita kohtia Raamatussa, jossa iankaik-kisuusosuutemme voi olla vaaka-laudalla. Anteeksiantaminen ei ole koskaan helppoa. Anteeksian-tamattomuus puolestaan tuo kat-keruuden sydämeen ja se jäytää ihmistä kuin syöpä, leviten koko ajan erilaisten etäpesäkkeiden kautta eteenpäin. Anteeksianta-mus ei ole vain hetkellinen valin-ta tietyssä vaikeassa tilanteessa, vaan sen tulee olla jatkuva elä-mäntapa.

Äitini sanoi usein, että katkera ihminen häviää aina, vaikka olisi-kin oikeassa. Asiat, joista ihminen kantaa anteeksiantamattomuutta ovat aina hänelle itselleen oikei-ta. On tapahtunut jotain, mikä on henkilökohtaisesti haavoittanut, satuttanut, loukannut tai tehnyt

Teksti: Evelyn Hynynen KM, ErO, psyko- ja bibliodraamaohjaa-ja, työnohjaaja, sielunhoitoterapeutti

Anteeksi antaminen ei ole koskaan inhimilliselle itselle helppoa.


HAAVOITTAVAN KOKEMUKSEN JÄLKEEN IHMINEN ITSE VALITSEE SEN SEURAUKSET

Haavoittumisen jälkeen ihminen voi valita tietoisella tasolla antaa anteeksi. Silloin hän itse saa sydä-meensä ilon, voiman, vapauden, rauhan ja luovuuden. Taakka siir-tyy Jeesuksen harteille ja Jumala lähtee taistelemaan asian puoles-ta. Jonain päivänä, viimeistään tai-vaassa, saa nähdä lopputuloksen. Matkan varrella saa nukkua yön-sä hyvin, olla tarvitseva, kykenee yhteyteen ja läheisyyteen sekä voi rakastaa ja vastaanottaa rakkaut-ta. Anteeksiantaminen on tärkeää niin itselle, toisille kuin Jumalal-lekin. Anteeksiantamus on vapau-den ja palvelemisen edellytys.

Jos taas ei anna anteeksi haa-voituttuaan, ihminen saa kannet-tavakseen raskaan taakan vihaa, katkeruutta, anteeksiantamatto-muutta ja erilaisia valoja. Tämän jälkeen katkeruuden sappi myr-kyttää sekä omaa elämää että kaikkia läheisiä. Seurauksena on sisäinen orjuus, vankeus, ilotto-muus, yksinäisyys, luottamuspu-la, yhteydettömyys, alttius uusille loukkauksille ja kyvyttömyys luo-da uutta. Anteeksiantamattomuus estää hengellisen palvelutyön me-nestymisen, koska se sulkee Py-hän Hengen vapaan virtaamisen.

JOOSEF ELI ANTEEKSI-ANTAMUKSESSA

Joosef sai armollisen varhaislap-suuden: hän oli sekä isän että äi-din hartaasti odottama lapsi ja sai kokea olevansa todellinen silmäte-rä. Hänet vuorattiin vanhempien

rakkaudella. Lisäksi Jumala oli kä-sitellyt Jaakobin ennen kuin hän sai alkaa kasvattaa Joosefi a. Hä-nestä tuli Jumalaa tarvitseva ja oikealla tavalla Jumalaa pelkäävä isä. Hän opetti myös poikansa elä-mään valkeudessa, ehdottomassa rehellisyydessä ja tietoisuudessa siitä, ettei voi piilottaa Jumalalta mitään.

Nuorukaisena Joosef sai ko-kea myös henkilökohtaisesti sen, että Jumala puhui hänelle unien kautta, jotka olivat merkitykselli-siä niin hänelle itselleen kuin lähi-piirillekin. Itselle niistä tuli kanto-voima tuleville päiville, kun taas veljille kateuden ja syvän anteek-siantamattomuuden lähde yhdis-tyneenä siihen, että itse oli jou-tunut jäämään vaille sitä isän rakkautta ja silmäteränä olemis-ta, joka oikeasti olisi kuulunut myös heille.

Katkeruus muuttui pian teoiksi: Joosef heitettiin kaivoon, josta sit-ten myytiin orjaksi Egyptiin sillä seurauksella, että moneksi vuosi-kymmeneksi jokainen veljistä jou-tui elämään kaksoiselämää eläen valheessa, yksinäisyydessä, yhte-ydettömyydessä, häpeässä ja syyl-lisyydessä. Joosef kaikesta päätel-len valitsi antaa anteeksi, vaikka oli menettänyt kodin, vanhemmat, sisarukset, tutun kasvuympäris-tön, ymmärrettävän kielen ja ase-mansa silmäteränä. Orjana hän jat-koi toimintaansa Jumalaa peläten ja ihmisiä sydämellään palvellen.

Joosef oli komea, terve nuo-ri mies, joka kaipasi perhettään, varmasti myös läheisyyttä ja rak-kautta naisen taholta. Potifarin vaimon viettely-yritysten kes-kellä Joosef halusi säilyttää puh-tautensa inhimillisesti todella

haastavassa tilanteessa. Palkaksi talon emäntä petti hänet ja näiden valheiden vuoksi vankila elämä oli vuosikaudet hänen kotinsa. Joo-sef ei katkeroitunut, vaan luotti edelleen asiansa Herran käsiin ja palveli sydämellään myös vanki-na ollessaan.

Jumalan mielisuosion vuok-si Joosefi n käsiin annettiin koko vankilan hoito. Käytännössä hä-nestä tuli vankilan johtaja! Ju-mala ajoi hänen asiansa myös vankilassa, kun hän ei antanut katkeruudelle sijaa elämässään. Kuinka ollakaan, Jumalan anta-ma lahja selittää unia nosti sy-vän toivon hänen sydämeensä. Juomanlaskija lähti vankilasta mukanaan viesti faaraolle. Mutta viestinviejä unohti Joosefi n saa-tuaan omat asiansa kuntoon. Kak-si pitkää vuotta Joosef joutui vielä palvelemaan tietämättä, loppuu-ko tämä kakku koskaan. Hän va-litsi silti antaa anteeksi.

Noin 30-vuotiaana Joosef pää-si koko Egyptin pääministeriksi Jumalan antaman unien selittä-misen ja viisauden sanojen myö-tä. Hän joutui elämään jatkuvan kateuden ja vihamielisyyden kohteena, koska hän oli maahan-muuttaja, joka oli nostettu van-gista muiden viranhaltijoiden esimieheksi. Hänen koulutuk-sensa tähän tehtävään oli alka-nut jo lapsuuden kodissa! Mutta Jumala hoiti hänen vuosikym-menten kipunsa ja antoi hänel-le kaksi poikaa, oman perheen ja kokemuksen siitä, että hän saa unohtaa kärsimyksensä, unohtaa kaikki vaivansa ja isänsä kodin (1.Mo os.41:50-52).


HAAVOITTAJIEN KOHTAAMINEN

Kun Jumala vie työn päätökseen anteeksiantamuksen alueella, Hän usein saattaa meidät tilan-teeseen, jossa saamme mahdol-lisuuden kohdata kasvotusten ne, joiden kautta elämäämme on tullut haavoittuminen. Joosefi n edessä kumartuneena oli kym-menen veljeä. Hän joutui ehkä elämänsä kovimpaan kohtaan.

Hänellä olisi nyt ollut valta antaa samalla mitalla takaisin, jos sy-dämessä olisi ollut pienikin ripe katkeruutta jäljellä. Mutta hän ei toiminut niin. Hän kyllä halusi nähdä, ovatko veljet muuttuneet ja koetteli, mitä heidän sydämes-sään on. Vasta sen jälkeen hän oli valmis paljastamaan, kuka hän on.

Joosefi n sydämen vapaudesta kertoo se, mitä hän ensimmäisek-si sanoi veljilleen: ”Älkää nyt olko murheissanne älkääkä pahoitel-ko sitä, että olette myyneet minut tänne, sillä Jumala on minut lähet-tänyt teidän edellänne pitääkseen teidät hengissä." (1.Moos. 45:5) Mikä asenne! Hänestä oli tullut kaikkien anteeksiantamistilantei-den kautta johtaja, jonka sydän oli taivaassa ja jalat maan päällä. Hä-nestä oli kasvanut veli, joka antoi rakkauden täyttää haavansa eikä halunnut velkoa haavoittajiaan. Hän luotti siihen, että kaikki yh-dessä vaikuttaa hänen ja hänen koko perhekuntansa parhaaksi!

Kun Jumala taistelee puoles-tamme, Hän vie myös haavoitta-jamme prosessiin! Hän vie heidät-kin tilanteeseen, jossa on mentävä itseensä. Jumala kukkonsa kynii! Nyt oli veljien vuoro lähteä an-tamaan anteeksi itselleen ja ri-kostovereille, muille veljille. Oli mentävä itseensä ja myös kerrot-tava totuus isälle. Valheissa elämi-sen aika oli ohitse. Mikä vapaus! Kaksoiselämä päättyi. Häpeä, yh-teydettömyys, yksinäisyys ja pu-humattomuus päättyivät. Ilo, per-heyhteys ja sovitus tulivat tilalle. Tuli perhekuntasiunaus.

JUMALA EI SIUNAA KULISSEJA!

Jumala rakastaa meitä niin paljon, ettei Hän suostu siunaamaan ku-lissejamme! Mutta totuuden ja an-teeksiantamisen tielle Hän antaa välittömästi oman yliluonnollisen parantavan voimansa niin, että se syvä yhteyden kaipuu, jonka Hän itse on ihmiseen laittanut, saa jol-lakin tavalla täyttymyksen arjessa.

Jumala on Jumala. Hänen unel-mansa on se, että Hän saa taistel-la puolestamme kaikissa tilan-teissa ja me saamme olla Hänen lapsiaan, jotka ovat oikeutettu-ja elämään ilossa, vapaudessa,

anteeksiantamisessa ja yhteydes-sä sekä itseen, toisiin että kaikki-valtiaaseen Jumalaan.

KOSKAAN EI OLE LIIAN MYÖHÄISTÄ ANTAA ANTEEKSI!

Joskus elämässä tapahtuu niin, ettei huomaa jääneensä anteeksi-antamattomuuteen kiinni. Ilotto-muus ja raskaus vaan valtaa sydä-men, muttei löydä sylttytehtaalle. Pyhä Henki onneksi tuntee koko historiamme ja meidät läpikotai-sin ja on aina valmis saattamaan meidät kaikkeen totuuteen, kun itse olemme siihen halukkaat. Hän voi nostaa asioita vuosikymmen-ten takaa esiin ja saamme mahdol-lisuuden päästää irti katkeruudes-ta, antaa anteeksi, luovuttaa asian Jumalan taisteltavaksi. Samalla päästämme haavoittaneen hen-kilön siihen, että Jumala itse ot-taa hänet työpöydälleen ja saattaa oman hyvän työnsä päätökseen myös hänen elämässään.

Jumala on rakkaus. Rakkaudes-saan Hän kutsuu meitä elämään anteeksiantamuselämäntapaa, jotta Hän saa laskea elämäämme oman mielisuosionsa, ja osoittaa niin meille, kuin meidän kauttam-me rakkautta.

Kun Jumala taistelee puolestamme, Hän vie myös haavoitta-jamme prosessiin!

SIELUNHOITOTERAPIA

INKERI TOIVANEN

p. 040 555 8452

shterapia.com


Anteeksianto osana toipumista vakavasti traumatisoituneen ihmisen elämässä

Teksti: Tarja VilppolaMaster of Psychotherapy (IPSICC/IATA), seksuaaliterapeutti, sielunhoitoterapeutti (ACC)

samme on tapahtunut ja tapahtuu traumatisoitumisen seurauksena.

Ongelman syvyyttä lisää se, että varsinkaan pieni lapsi ei voi nähdä laiminlyövää tai kal-toinkohtelevaa huolenpitäjäänsä sekä hyvänä että pahana. Siksi tuo jako tapahtuu itsessä. Tällöin ne tunteet ja olot, jotka eivät tulleet kohdatuiksi, tulkitaan huonoiksi, jopa kielletyiksi, ja äärimmillään ne täytyy lohkoa tai oikeastaan ne lohkoutuvat vaistomaisesti lapsen tietoisuudesta pois. Kun lapselle merkittävät aikuiset ei-vät lohdutuksellaan tee lapsen pahaa oloa lapselle itselleen ym-märretyksi, lapsessa syntyy usko-mus, että hänessä on jotain vikaa ja että häntä ei voi rakastaa. Haa-voittuneisuutensa seurauksena hän on tavallaan pudonnut ehyen yhteyden kokemuksesta suhtees-saan Jumalaan, toisiin ihmisiin, mutta myös suhteessa itseensä. Todentumatonta kärsimystä ei nimittäin ole mahdollista omis-taa omaksi kokemukseksi.

Koska traumatisoituminen on särkenyt ihmisen yhteyden it-seensä, omaan kehoonsa, tuntei-siinsa ja tarinaansa, ihmisen suh-de-, ajattelu- ja uskomusmallit ovat trauman myötä vääristyneet.

Yli- ja alivireystilojen vuoksi ih-misen historian varjo ulottuu kehokokemuksina, traumapoh-jaisina uskomuksina ja käyttäy-tymismalleina hänen tämän päi-vän elämäänsä. Käytännössä se voi näkyä esimerkiksi haavoitta-viin ihmissuhteisiin hakeutumi-sena kuormitustilanteissa. Tällöin ihminen saattaa toistamispakos-saan kokea, kuin joku vastusta-maton magneetti vetäisi häntä kohti ihmissuhteita, joissa var-masti tulee kohdelluksi huonosti. Yli- ja alivireystilojen vuoristora-dalla ihmisen historia ei pysy his-toriana, vaan hän elää uudelleen historiansa kauhuja kokiessaan vanhat olotilansa ja suhdemal-linsa yhä uudelleen. Tähän liittyy usein syvä häpeän (koska yhteys ja ymmärrys itseen sekä omaan toimintaan on katkennut), yksi-näisyyden ja toivottomuuden ko-kemus, sillä ylivireyden aiheutta-missa ylivoimaisissa tunteissaan

Ihmisen haavoittuvuus syn-tyy vaille jäämisen tai muun-laisen väärinkohtelun seu-rauksena. Sairaudet, elämän

vaikeudet ja kriisit, myös elämän kulkuun luonnollisina kuuluvat kehityskriisit, tekevät ihmisen alt-tiiksi haavoittuvuudelle, ja suvun kohtaamattomien traumojen tun-nekuormat siirtyvät vääjäämättä seuraaville sukupolville.

Lapsi tarvitsee fyysisesti ja psyykkisesti läsnäolevan aikuisen elämäänsä, jotta hän voisi kehittyä tasapainoisesti. Kaikkinainen lap-sen tarpeiden ja hoivan laiminlyö-minen, varhaisen kiintymyssuh-teen ja vuorovaikutussuhteiden turvattomuus, lapsen tunteiden kohtaamisen tai itsesäätelykyvyn tukemisen puute, sekä esimerkiksi perheväkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön myötä tapahtuva ylisukupolvinen traumatisoitumi-nen aiheuttavat haavoittumista ja lapsen putoamisen ehyestä suh-dekokemuksesta. Tämä aiheut-taa hänen kehossaan pitkäaikai-sen stressin, joka näkyy erityisesti hänen tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermostonsa sää-telyn häiriytymisenä. Traumasta voidaankin sanoa, että trauma ei ole tarina, vaan se mitä kehos-

Kuva

: Lau

ra V

isapä

ä


tai alivireyden synnyttämässä uh-riuden kokemuksessaan ihminen kokee olevansa turvaton ja yksin, aivan kuten alkuperäisessä trau-makokemuksessaan.

Traumatisoituneen ihmisen au-tonomisen hermoston säätely ei toimi tarkoituksenmukaisesti. Stressitilanteissa kehon toiminta ei vastaa tämän hetken haasteita, vaan sen reaktioiden voima kum-pu aa ihmisen traumahistoriasta. Epätarkoituksenmukaisesti toi-mivan stressivasteen vuoksi hä-nen traumaattisia tunnemuisto-ja taltioinut mantelitumakkeensa toimii yliaktiivisesti. Lisääntynyt aktiivisuus mantelitumakkeessa jarruttaa aivokuoren etuotsaloh-kon verenkiertoa ja toimintaa, jol-loin yhteys ajatuksiin ja ymmär-rykseen heikentyy tai jopa katkeaa, samanaikaisesti kun autonomisen hermoston sympaattinen haara eli stressihermosto valmistaa adrena-liinieritysryöpyn siivittämänä ke-

hoa taistelemaan, pakenemaan tai jähmettymään.

Traumatisoituneella ihmisellä ihmisen autonomisen hermoston reaktiivisuuden kalibrointi on siis häiriintynyt. Stressitilanteessa tai tiettyjen traumamuistuttajien laukaisemina nykyhetken koke-mukset yhdistyvät alkuperäisten traumojen kokemusmaailmaan. Tällöin ylivireyden synnyttämät olot, kehotallenteet ja trauma-pohjaiset uskomukset ikään kuin kumuloituvat epätarkoituksen-mukaisen voimakkaina. Esimer-kiksi, tietynlainen henkilödyna-miikka aiheuttaa tilanteeseen nähden liian suurta puolustautu-mista ja ylimitoitetun tunnereak-tion. Tai tietty haju laukaisee va-ruillaanolon, pelon, kauhun tai kuvotuksen jo ennen kuin ihmi-nen on edes ehtinyt ajatella ole-vansa vaarassa.

Ylivireystila kuormittaa elimis-töä, eikä rauhoittuminen ylivi-

reydestä voi tapahtua itsestään ilman aktiivista kehon rauhoitta-mista. Mikäli ihminen ei kykene rauhoittamaan kehoaan, elimis-tö alkaa laittaa kampoihin tuot-tamalla runsaasti toista lisämu-nuaisperäistä stressihormonia, kortisolia, jonka seurauksena ih-misen autonomisen hermoston toiminta lopulta romahtaa ylivi-reydestä suoraan alivireyteen. Au-tonomisen hermoston alivireys-tilassa puolestaan ihminen on vetämätön, lysähtänyt, turta, ja hänen ajatuksensa ovat puuroutu-neet. Alivireystilan väsymyksessä tuntuu kuin pyörät ruopisivat sa-vessa, eteenpäin pääseminen on mahdotonta. Ihminen on jumissa ja turtunut, alistunut, uhriutunut ja voimaton. Lepo ei korjaa tilan-netta. Alivireydessä aktivoituvat ihmisen alkuperäiseen trauma-kokemukseen linkittyvät voimat-tomuuden ja uhriuden olot sekä traumapohjaiset uskomukset. Esi-merkiksi toivottomuus siitä, että tämä tilanne ei koskaan muutu.

Traumatisoituneen ihmisen on usein vaikea edes itse ymmärtää traumapohjaisia, yli- tai alimitoi-tettuja reaktioitaan, välttelykäyt-täytymistään, mutkikkaita ja pul-mallisia ihmissuhteitaan sekä ongelmakeskeisiä selviytymiskei-nojaan ja toimintamallejaan osa-na pahoinvointiaan. Tämä lisää edelleen trauman synnyttämää häpeäkokemusta. Osa tätä häpeän ilmenemistä on alamittaisuuden, riittämättömyyden sekä alivirey-teen linkittyvä voimattomuuden ja uhriuden kokemuksen toistu-minen ihmisen elämässä, jonka vuoksi hänen on vaikea selvitä jo-kapäiväisen elämänsä haasteista.

Uhrioloon liittyy usein muser-tava syyllisyyden kokemus, joka


pohjautuu alkuperäiseen trauma-kokemukseen. Nimittäin mikä-li väärinkohtelija ei ota vastuuta teoistaan, syyllisyys ei jää leiju-maan ilmaan vaan uhri jää kanta-maan väärinkohtelijansa tekojen synnyttämää syyllisyyttä. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi niin, että uhriolossaan ihmisen on mahdo-tonta hakea nykypäivänkään ti-lanteisiinsa apua, sillä hän kokee

liian syvää syyllisyyttä, huonout-ta ja yksinäisyyttä kääntyäkseen toisten puoleen. Toisaalta hän syyllistyy helposti ja kokee tois-ten syyllistävän itseään erityisesti ollessaan kuormittavissa tilanteis-sa. Pulmallista on se, että mikään synnin tunnustaminen tai malli-kelpoisen elämän eläminen ei vie pois tuota syyllistä oloa, sillä kuin-ka sellaista voisi hyvittää tai saada edes anteeksi, mikä ei koskaan ole edes ollut omalla vastuulla.

PARANEMISPROSESSISTA

Kaikki se mikä on särkynyt suh-teessa, paranee nimenomaan suh-teessa. Turvallinen terapiaprosessi voi mahdollistaa traumatisoitu-neelle ihmiselle syvän paranemi-sen; läsnäolevan ihmisen kanssa keho ja mieli rauhoittuvat, enää ei kivussa ja hätäännyksessä tar-vitsekaan selvitä yksin. Parane-misprosessin myötä traumapoh-jaiset ajattelu- ja uskomusmallit, selviytymisstrategiat sekä koke-mus uhriudesta tulevat tiedoste-tuiksi, järkeenkäyviksi, uteliaisuu-della pohdittaviksi ja ajallaan jopa

kyseenalaistettaviksi. Lisääntyvät vaikutusmahdollisuudet omassa elämässä rohkaisevat ja vievät ava-rammalle, ja ihminen alkaa vähitel-len saada kiinni elämänsä mahdol-lisuuksista. Koska ihmisen minuus syntyy suhteessa toiseen ihmi-seen, ja koska so siaalinen liittymi-nen toiseen ihmiseen rauhoittaa ja tukee muutosta, kasvua tukeva ympäristö, matkakumppani erilli-senä peilinä ja terapeuttinen tuki voivat merkittävällä tavalla vahvis-taa muutos- ja paranemisprosessia.

Trauman paraneminen on kas-vun esteiden voittamista. Kun trau-man synnyttämät jumit poistuvat, Jumalan luoma normaali kasvu-potentiaali vapautuu ihmisen elä-mässä. Kaikkia kiviä historiassam-me ei tarvitse kääntää, Jeesus itse antoi tämän mallin koskettamalla kohtaamiaan ihmisiä parantavalla läsnäolollaan heidän nykyhetkes-sään. Näin Jumala toimii edelleen-kin. Kun historian kivussa ihminen joutui selviytymään yksin, nyt toi-pumisprosessissa tulee mahdolli-seksi pyytää ja vastaanottaa apua, tukea ja myötätuntoa.

Paraneminen palauttaa meidät elämään elämäämme tässä päiväs-sä ja tänään, samalla traumojen vä-rittämä historia jää konkreettises-ti historiaan. Paranemisen myötä meistä tulee eläviä ja olevia. Reaa-liajassa elävä, ”minä olen se, joka minä olen” –ihminen, on koske-tuksissa omaan itseensä, tuntei-siinsa ja tahtoonsa. Hän voi elää ja reagoida oikea-aikaisesti, kokea eheyttä ja mielihyvää ja hyvinvoin-tia. Hän kykenee luomaan ja yllä-pitämään vastavuoroisia suhteita, olemaan suhteessa itsensä, toisten ja Jumalan kanssa. Hän on koske-tuksissa historiaansa ja hänellä on tulevaisuuden suunnitelmia. Hän

käsittää oman paikkansa Jumalan valtakunnassa ja paranemispro-sessissaan kykenee kokemaan ti-lanteensa niin inhimillisestä kuin hengellisestäkin näkökulmasta. Kärsimys synnyttää hänessä kas-vua, lisääntyvää inhimillisyyttä ja kykyä lohduttaa toisia kärsimyk-sessä kamppailevia.

Kriisissä kokemamme myötä-tunto vahvistaa meissä rauhaa ja turvallisuuden kokemusta. Sen myötä saamme kiinni sisäisistä itsesäätelykyvyistämme ja kyke-nemme rauhoittamaan itseämme myös omalla huolenpidollamme. Muutos ja kasvu tapahtuvat aina levossa ja rauhassa eli kehon op-timaalisessa vireystilassa. Tämä konkretisoituu aivan solutasol-la. Niin kuin traumatisoitumisen aiheuttamat yli- tai alivireystilat ovat aktivoineet traumaperäisten ajattelun ja uskomusten pohjalla olevat hermoverkot, kehon rauha puolestaan mahdollistaa uusien hermoverkkojen syntymisen ja niiden myötä uudenlaisten ajatus-ten, oivallusten ja ratkaisumallien löytymisen ihmisen elämässä.

ANTEEKSIANTO OSANA MUUTOS- JA PARANEMISPROSESSIA

Anteeksiannosta voidaan sanoa, että se ei ole niinkään teko, vaan elämän ja Jumalan mielenmukai-sen suunnan valitsemista omassa paranemisprosessissa. Anteeksi-antaminen on ihmisen sisäinen prosessi, joka järjestää uudelleen ihmisen traumakokemuksiin pe-rustuvan kuvan itsestään uhrina, tuhottuna, haavoitettuna, hylätty-nä ja syrjäytyneenä. Tilalle muo-dostuu Jumalan armon ja Pyhän

Trauman paraneminen on kasvun esteiden voittamista.


alkuperäinen Jumalan kuvaksi luotu ”minä olen se, joka minä olen”- ihminen. Anteeksianto ei ole ehto paranemisellemme, vaan vääjäämätön seuraus siitä muutosprosessista, jonka koem-me eläessämme Jumalaa lähel-lä, kasvaessamme hänen tunte-misessaan, kaivatessamme yhä lähemmäs häntä ja eläessämme hänessä. Uppoutuessamme hä-nen armoonsa, häneen ja hänessä.

Itse asiassa on täysin absurdi ajatus, että voisimme olla muut-tumatta tullessamme läpikotaisin rakastetuiksi kaikkivaltiaan ja ar-mollisen Jumalan, siis anteeksian-non ruumiillistuman, Jeesuksen Kristuksen läsnäolon täyteydes-sä. Eikö juuri tästä ole kyse eläes-sämme jokapäiväistä elämäämme uutta luovan Jumalan kaikenkatta-van ja kaiken mahdollistavan kirk-kauden läsnäolossa intiimissä rak-kaussuhteessamme Jumalaamme?

Ihmisen läpikäymä paranemis- ja kasvuprosessi muuttaa koko

Hengen voimasta kokonaisek-si tehty uniikiksi luotu ihminen. Anteeksiantoa ei tulisikaan näh-dä yksinkertaisena tehtävänä tai tavoitteena traumatisoituneen ih-misen toipumisprosessissa, vaan pitkän aikavälin eheytymisen osa-na paranemisessa, kasvussa ja ih-misen kokonaisvaltaisessa restau-raatioprosessissa.

Anteeksianto (forgiveness = ”letting go”) on monitahoinen, asteittainen paranemis-, ennal-leensaattamis- ja restauraatiopro-sessi. Psykologisesti anteeksianto on ylipääsemistä haitallisista aja-tusvääristymistä suhteessa itseen ja väärinkohtelijaan sekä häpeän, syyllisyyden, vihan, katkeruuden tunteiden voittamista. Hengelli-sesti anteeksianto on haavoittu-neisuuden realiteetin todentumis-ta, jolloin identiteetin määrittelyn perustana ei enää olekaan omien tai toisten syntien aiheuttamat haavat, vaan osallisuus Jeesuksen sovitustyön ja armon omistami-sesta. Ihmissuhteissa anteeksian-taminen näkyy siinä, että vahin-golliset ihmissuhteet eivät aina uudistu, mutta ennalleenasetta-misprosessi muuttaa sitä, miten ihminen havainnoi väärinkohteli-jaansa. Lopulta anteeksianto mah-dollistaa tuosta väärinkohtelijas-ta irti päästämisen. Anteeksianto vapauttaa uudenlaiselta pohjalta syntyneisiin suhteisiin kiinnitty-misen, yhä syvenevän intiimiy-den ja rakkauden vastaanottami-sen sekä ilmaisemisen.

Anteeksianto toisaalta helpot-taa paranemisprosessia, ja toi-saalta se on lopputulos ja seuraus paranemisesta. Kun olen saanut syntini anteeksi Jumalalta, minut on samalla vapautettu antamaan anteeksi niille, jotka ovat minua vastaan rikkoneet.

Kokonaisvaltainen anteeksian-to on kuitenkin mahdollista vas-ta, kun ihminen on paranemispro-sessissaan nykypäivässä. Yli- ja alivireyden aktivoimat trauma-heijasteet kertovat ihmisen ke-hokokemusten kumpuavan vielä hänen historiastaan. Katkoviivai-sena hän on edelleen uhrin ase-massa. Niin kauan, kun trauma-historiasta nousevat takaumat vyöryvät valtoimenaan tähän päi-vään, ihmisen haavoittuneisuut-ta kantavat persoonan osat elävät osin vielä historiassa eikä anteek-siantoprosessin loppuunsaatta-minen ole vielä mahdollista.

Uhri ei voi antaa anteeksi, eikä Jumala sitä häneltä edes odota. Uhri on uhri, koska hän on alistei-sessa asemassa kaltoinkohtelijaan-sa nähden. Anteeksiannon vaati-muksen ilmaiseminen traumoista paranemisen tai jopa Jumalan rak-kauden ja avun edellytykseksi, on vahingollista ja rajoja ylittävää us-konnollista ja henkistä väkivaltaa. Ajattele Jeesusta kärsimässä uh-rikuolemaansa ristiinnaulittuna, häpäistynä, hakattuna ja totaali-sen kaltoinkohdeltuna. Edes hän ei vakuuttanut itse anteeksiantoaan hänet ristiinnaulinneille ihmisille, vaan kääntyi Isän puoleen ja osoit-ti sanoillaan Isää: ”Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät.” Isällä oli valta, Jeesus oli kuolemassa uhrikuolemaa. Ja Jeesus oli sentään Jumala.

Anteeksianto on osa parane-misprosessiamme ja muotoilee uudelleen sen, kuinka näemme itsemme. Määrittely uhrina kor-vataan Jumalan rakkauden sy-vällä ennalleen asettavalla koke-muksella. Tällöin identiteettimme lähteenä ei enää ole traumamme tai haavamme vaan todellinen,


hänen identiteettinsä, sillä ehey-den kokemuksen myötä trauma-pohjainen kokemus itsestä muut-tuu realistiseksi kokemukseksi todellisesta omasta itsestä, hy-vine ja huonoine puolineen, rik-kauksineen ja kasvuhaasteineen. Kun ydinuskomus itsestä pahana, syyllisenä ja väärinkohtelijana on

kääntynyt ylösalaisin, hänen tulee mahdol-liseksi nähdä itsen-sä väärinkohdeltuna ja historiansa tapah-tumien uhrina. Tulee mahdolliseksi omis-taa omat kokemuk-sensa osaksi omaa elämäänsä. Kun ihmi-nen löytää oman nä-kökulmansa elämän-

sä tapahtumiin, hän voi surra, olla pettynyt tai vihainen, kohdata tun-teensa ja päästä kasvussaan eteen-päin. Totuus tekee vapaaksi ja on mahdollista antaa anteeksi.

Uudesta minuuden kokemuk-sesta käsin uudenlainen, reaali-ajasta kumpuava tunteiden ilmai-seminen ja reagointi tulee niin ikään mahdolliseksi. Menetysten kohtaaminen ja sureminen mah-dollistavat myös positiivisten tun-teiden ja asioiden esiinmarssin, yllätyksetkin, ihmisen elämässä ja hänen ihmissuhteissaan.

Post-traumatic personal growth on tärkeä osa tätä uudelleeninte-graatiota, Jumalan avulla tapah-tunutta selviämistä ja siitä nouse-vaa trauman jälkeistä kasvua. Se mikä ihmisessä on ollut hajallaan, se on koottu yhdeksi. Hän on tul-lut katkoviivaisesta kokonaisek-si, päässyt orjuudesta vapaaksi. Konkreettisesti muutos tapahtuu optimaalisen vireystilan mahdol-listamana uusien hermoverkkojen

syntymisenä ihmisen aivoissa. Ihmisen arjen todellisuudessa näkyvänä tämä kasvu mahdol-listaa ainakin seuraavat muutok-set: Uusien, läpi eletyn trauman synnyttämien mahdollisuuksien löytämisen elämässä, vastavuo-roiset, elämää rikastuttavat ihmis-suhteet, persoonallisten vahvuuk-sien löytymisen ja vahvistumisen, elämän arvostamisen ja uskon sekä Jumalasuhteen syvenemi-sen. Metamorphosis eli perhosen toukan kotelosta murtautuminen vapauteen, kuulauteen, kirkkau-teen, korkeuteen ja siivet avoinna Jumalan tuulten kannattelemak-si kuvaa kauniilla tavalla uudel-leenintegroitumisen vaihetta.

ANTEEKSIANNOSTA JA SOVINNOSTA

Sanotaan, että ihminen kykenee anteeksiantoon yksin, sovinnon synnyttämiseen sen sijaan tarvi-taan aina kaksi. Joskus tarvitaan ensin etäisyyttä, että molemmat osapuolet voivat rauhoittaa itsen-sä ja saavat itsestään, tunteistaan ja sanoistaan kiinni. Uskaltaisit-ko ottaa ensimmäisen askeleen, olla aloitteentekijänä ja sanoa sen sanan, joka pyrkii huulillesi? Us-kaltaisitko luottaa, että sanojen sillalla syntyy toinenkin sana, ja lopulta ehkä yhteys?

Erillisyyteen liittyvät konfl ik-tit palvelevat kasvuamme aikui-suuteen, eheyteen ja samalla ter-veeseen rajallisuuteen. Jumala on luvannut auttaa meitä tällä kas-vumatkallamme. Yhteyden syn-nyttämiseksi tai ennalleen aset-tamiseksi voimme siis ottaa vain oman askeleemme. Jotta yhteys voi syntyä tarvitaan myös toi-nen, joka vastaanottaa sanamme, ja joka puolestaan ottaa vastuun omasta askeleestaan. Ja kun hän ottaa sanasi todesta, voitte yh-dessä liittyä dialogiin, ja kokea kuinka Jumala kannattelee tuota jälleenrakennustyötä. Aina sovin-toa ei synny yrityksistä huolimat-ta. Myös silloin Jumala siunaa sil-lanrakentajaa – Armo riittää.

Lähteet:Pat Ogden, Kekuni Minton, and Clare

Pain. 2009. Trauma ja keho: Sensori-motorinen psykoterapia. Traumatera-piakeskus.

Rotschild, Babette. 2000. The Body Re-members. The Psychophysiology of Trauma and Trauma Treatment. W.W. Norton & Company, New York.

Schmutzer, Andrew J. 2011. The Long Journey Home. Understanding and Ministering to the Sexually Abused. WIPF STOCK Eugene, Oregon. Läh-teenäni olen käyttänyt erityisesti Jim Sellesin ja Emily G. Herveyn kirjoitta-maa lukua: Forgiveness in Sexual Abu-se – Defi ning Our Identity in the Jour-ney Towards Wholeness.

Vilppola, Tarja. 2017. Läsnäolossa – Kat-koviivaisesta kokonaiseksi. Päivä Oy.


Hämeenlinnan alue-esittely

Tervehdys Itä-Suomen alueelta

Jokin muukin yhdessä sovit-tu ohjelma on myös mahdollista. Esimerkiksi keväällä toin terveiset sieluhoitoterapia ry:n koulutus-ja vuosikokoustapahtumasta. Tapah-tuma järjestettiin Jyväskylän lähel-lä toimivassa Kiponniemen toimin-takeskuksessa.

Viime tapaamisessamme ehdo-tin, että seuraavan kerran aiheena voisi olla esimerkiksi tammikuussa 2018 Lahdessa järjestettävä ACC:n koulutus- ja konferenssipäivien kuulumisia.

Tätä tekstiä kirjoittaessani, lo-kakuun viimeisenä päivänä, iloit-sen kiitollisena tänään olleesta yhteisestä antoisasta tapaami-sestamme. Teemana oli tällä ker-

O len Aila Lyytikäinen, Hä-meenlinnan alueen Suomen

sieluhoitoterapia ry:n yhteyshenkilö ja koolle kutsuja. Valmistuin seitse-män vuotta sitten sielunhoitotera-peutiksi Perheniemen evankelises-ta opistosta. Päästyäni eläkkeelle sairaanhoitajan työstä, minulla on ollut hyvää aikaa palvella lähim-mäisiäni sielunhoitoterapian avulla.

Vuosien aikana Hämeenlinnan seudulla on ollut ja toiminut useita kristillisen terapiakoulutuksen käy-neitä sielunhoitoterapeutteja. Muu-tamia vuosia sitten aluetoiminta oli kohtuullisen vireää, mutta vähitel-len se kuitenkin hiipui ja loppui. Tä-män vuoden alussa lähetin jälleen kutsut paikkakunnalla oleville sie-

lunhoitoterapeuteille. Ilokseni ja hieman yllätyksekseni aluetoiminta elpyi. Tapaamisiin on tullut yhteen-sä kuusi henkilöä. Kokoonnumme Hämeenlinnan kristillisen kaupan yhteydessä olevassa viihtyisässä terapiatilassa.

Lokakuun lopulla meillä oli neljäs kokoontuminen. Kohtaamisemme alkaa pienellä tarjoilulla, ja kestää ennalta sopimamme ajan, eli tar-kalleen puolitoista tuntia. Päätim-me yhdessä, että tapaamisemme voi toimia muun muassa vertais-tukiryhmänä. Jokainen saa vuo-rollaan tuoda esille itseään as-karruttavia asioita. Kuuntelemme, keskustelemme ja rukoilemme esiin tulleiden asioiden puolesta.

Alue-esittelytAlue-esittelyt

vien sielunhoitopalveluun alueen sielunhoitoterapeutteina. Olemme samalla saaneet mahdollisuuden esittäytyä, sekä kertoa pienen infon sielunhoitoterapiasta. Tämä palve-lumuoto on otettu lämpimästi vas-taan, ja näistä sielunhoidollisista keskustelukohtaamisista olemme saaneet myös kiitollista palautetta.

Aluetapaamiset ovat olleet tär-keä tuki identiteetille sielunhoitote-rapeuttina toimiessamme erilaisis-sa työ- ja vapaaehtoistehtävissä omilla asuinalueilla, joissa mo-nesti työskentelemme yksin, kos-ka alueemme on maantieteellisesti laaja. Toki kutsumme uusiakin osal-listujia mukaan; siispä lämpimästi tervetuloa alueelliseen itäsuoma-laiseen yhteyteemme! Yhteydessä saamme ja jaamme rikkautta, joka tukee arvokasta työtämme, sekä myös toisiamme arjen elämässä..

Siunaavin terveisin, Tiina Strengell

I tä-Suomessa meillä on pit-kä perinne aluetapaamisissa.

Iloksemme joukossamme on ih-misiä jo ensimmäisiltä RE - tera-peuttisen sielunhoidon koulutus-kursseilta. Aluetapaamiset ovatkin olleet meillä käynnissä 2000-lu-vun puolivälistä asti, jolloin nämä ensimmäiset sielunhoitoterapeutit ovat valmistuneet.

Koulutusten lisääntyessä joukko on laajentunut. Nykyään kokoon-numme pääsääntöisesti syksyisin ja keväisin lounaan merkeissä vir-kistymään yhteydestä, kuulemaan kuulumisia ja suunnittelemaan yh-teistä toimintaa. Kesälahti on va-kiintunut meille itäsuomalaisille keskeisimmäksi paikaksi kohdata, koska alueellisesti asumme Lap-peenranta-Joensuu –akselilla, ja sinne on ollut hyvä saapua kaikis-ta suunnista.

Viime vuosina olemme kerran tai kaksi vuodessa osallistuneet Sär-kisalmella Oronmyllyn Naistenpäi-

taa vertaistukikohtaaminen. Lisäk-si laadimme ryhmällemme oman WhatsApp-tilin, jonka kautta voim-me helposti tiedottaa ja vaikkapa jakaa ajankohtaisia rukousaiheita.

Olemme suunnitelleet, että jat-kossa kokoonnumme aluetapaa-miseen noin parin kuukauden vä-lein. Yhdessä olemme enemmän!

Hetkiä elämästä - illat, luennointi, ryhmät

trengellS TiinaRE-sielunhoitoterapeuttisairaanhoitaja, kätilöPuh. 050 - 574 [email protected]

Vastaanotto Lappeenranta ja Mikkeli

t llStTTT

Itä-Suomen aluetapaaminen Kesälahdella 25.11.2017.


Keski-Suomen alue-esittely

Pirkanmaan seudun sielunhoitoterapeutitkoilleet toistemme ja sydämillämme olevien asioiden puolesta.

Olemme myös järjestäneet yh-dessä sielunhoidollisia iltoja, joihin on kutsuttu ihmisiä mukaan omis-ta tuttavapiireistämme. Pari yhteis-tä esitettäkin Pirkanmaan seudun sielunhoitoterapeuteista olemme tehneet.

Vaikka kokoontumiset ovat viime aikoina jääneet vähemmälle, olem-me voineet olla yhteyksissä säh-köpostin välityksellä. Tarjolla ole-vista koulutuksista ja tapahtumista

Pohjanmaan ensimmäinen aluetapaaminen

P irkanmaan seudun sielun-hoitoterapeutit ovat pitäneet

yhtä jo vuodesta 2010. Kokoontu-misia on ollut vaihtelevaan tahtiin, enimmillään kerran kuussa. Vii-memmäksi olemme kokoontuneet Seurakuntien talolla Tampereen keskustassa.

Kokoontumisissamme joku meis-tä on pitänyt alustuksen valitsemas-taan aiheesta, josta sitten olemme keskustelleet. Kahvia ja teetä on nautittu nyyttärimeiningillä. Kuulu-miset on vaihdettu, ja olemme ru-

O len Tuula Pitkänen, Keski - Suomen sielunhoitotera-

peuttien yhteyshenkilö. Ryhdyin tähän tehtävään Sielunhoitotera-peuttien talviseminaarissa 2017 Ki-ponniemessä. Olen koulutukseltani sosionomi (Yamk) ja työskentelen varhaisen tuen perheohjaajana sekä perhekeskus koordinaattorina Muu-ramessa. Sielunhoitoterapeutiksi valmistuin Rikotusta Eheä sielun-hoitokoulutuksesta vuonna 2003.

Keski-Suomen sielunhoitotera-peutit ovat kokoontuneet pari kertaa vuodessa, jo useamman vuoden

ajan. Ryhmän koko on vaihdellut ti-lanteen ja aikataulujen yhteen so-pimisen mukaan. Parhaimmillaan saman pöydän ääreen on kokoon-tunut 20 sielunhoitoterapeuttia eri koulutustaustoista. Kokoontumis-paikkoina ovat olleet eri seurakun-tien ja yhdistysten toimisto- tai ko-koontumistilat. Kiponniemen sijainti on mahdollistanut kokoontumisen myös siellä arki-iltana. Tapaamis-ten päätarkoituksena on ollut yh-teyden kokeminen ja tutustuminen eri puolilla Keski-Suomea toimivien sielunhoitoterapeuttien kanssa. Il-

tojen sisältönä on ollut ruokailun, rukouksen ja kuulumisten vaihdon lisäksi toistemme siunaaminen pienissä ryhmissä. Keski-Suomen keskussairaalassa pidettävät Valo-viikot, sairaalasielunhoidon kuulu-miset, koulutuksista tiedottamiset ja yrittäjinä toimivien sielunhoitote-rapeuttien ajanvaraustilanne, ovat olleet viimeisimpien kokousten ai-heita. Suunnitelmissa on kartoittaa mitä osaamista ja millaisia eri pai-notuksia Keski-Suomen sielunhoi-toterapeutit omaavat toteuttaes-saan kutsumustaan.

Rukousaiheena lienee kuinka voisimme toimia SOTE-uudistuk-sessa varteenotettavina terapeut-teina maassamme lisääntyvän henkisen pahoinvoinnin keskellä. Näihin haasteisiin Taivaallinen Isä suokoon viisautta toimia oikein.

Keski-Suomen alueen sielunhoito-terapeutit koolla Jyväskylässä.

Alue-esittelytAlue-esittelyt

on pyritty lähettämään tietoa säh-köpostilistalaisille; nimiä postitus-listallamme on tällä hetkellä vajaa neljäkymmentä!

Jos olet valmistunut sielunhoi-toterapeutiksi ja asut Pirkanmaan seudulla, niin olet lämpimästi ter-vetullut mukaan joukkoomme. Lai-ta vain postia osoitteeseen hanna.ikonen@sielunhoitote rapia.net, niin olemme yhteyksissä sinuun päin.

Yhteistyöterveisin, Hanna Ikonen

Pohjanmaan sielunhoitotera-peuttien ensimmäinen alue-

tapaaminen pidettiin lauantaina 26.8.2017 Vaasassa. Kovasti oli yhteistä tapahtumaa jo odotet-tukin. Iloisin mielin kokoonnuim-me Vaasan kristillisen terapiakes-kuksen kauniissa tiloissa, jotka oli saatu käyttöön keväällä 2017. Ilahduttavan moni oli myös pääs-

syt Pohjanmaan alueelta osallis-tumaan, kun 13 henkeä oli paikalla yhteisen pöydän ympärille. Aloi-timme kahvilla ja rennolla tutustu-miskierroksella, jonka jälkeen Eli-na Pajunen kertoi meille Vaasan kristillisen terapiakeskuksen alku-taipaleesta ja keskuksen toimin-nasta. Vaasassa on useammalla terapeutilla käytössä yhteiset työ-

tilat - tällä hetkellä varattavissa on kaksi huonetta. Toiminnassa on so-piva, joustava kevyt rakenne. Ajat sovitellaan yhteisen Google-ka-lenterin välityksellä. Vuokramaksut jaetaan ja hoidetaan tilojen käytön mukaan. Itse kullakin terapeutilla on joko toiminimi tai työsuhde. Li-säksi tiloissa käy opiskelijoita, jotka ottavat vastaan koulutusasiakkai-

taan. Keskuksen alkutaival oli kiin-nostavaa kuultavaa meille kaikille ja erityisesti niille, joiden mieles-sä on haaveita toiminnan aloitta-misesta oman yrittäjyyden kautta. Anne Sui, myös Vaasan kristillises-tä terapiakeskuksesta, oli varannut meille toiminnallisia tehtäviä. Tähti-hetkellä aloitettiin. Lisäksi pohdis-kelimme itseämme, unelmiamme,


Sielunhoitoterapeuttiopiskelija Sinikka Lehtonen

lutukseen, mutta sitten Jumala al-koi ihmeellisesti järjestää palapelin palasia kohdilleen.

Mitä asioita koulutus on avannut?Koulutus on vahvistanut kutsu-musta, mutta samalla se on aset-tanut pienelle paikalle. Se on an-tanut myös paljon tietoa ja paljon erilaisia näkökulmia asioihin. Opet-tajat ja kouluttajat ovat avoimesti jakaneet omia kokemuksiaan, ei-vät vain pelkkää tietoa, ja se on ol-lut arvokasta. Parasta antia olivat ihmiset ja ryhmä, jonka kanssa on saanut jakaa, kokea, oppia, tukea ja kokea yhteyttä. Oppimista kaik-ki sekin. Kaiken tämän keskellä on saanut prosessoida oman elämän-sä kuvioita. Oma suhde Jumalaan on myös saanut hoitoa, vahvistus-ta, ja syventynyt näissä opinnoissa.

Mikä sielunhoitoterapiassa on mielestäsi tärkeintä?Tärkeintä on rukous ja kuuntelemi-nen - sekä asiakkaan että Jumalan. Kyselen mielessäni niissä terapia-tilanteissa, että mitä sinä, Jumala, ajattelet tämän ihmisen kohdalla ja mitä puhua hänelle. Minä itses-

säni en voi auttaa, mutta Jumala voi. Tässä työssä vaaditaan alttiut-ta palvella Jumalaa ja lähimmäis-tä. Tätä työtä ei voi tehdä kevyesti vasemmalla kädellä, vaan se vaatii itsensä likoon laittamista.

Mitä haasteita olet kohdannut?Vaativinta on ollut ajan jakamisen kanssa. Välillä opiskelu on ollut niin intensiivistä, että se on vienyt mennessään. Toisinaan on pitänyt havahtua huolehtimaan muistakin asioista, perheestä ja muista ih-missuhteista.

Kuka olet?

O len Sinikka Lehtonen Kes-ki-Suomesta, Lievestuoreel-

ta, kahden aikuisen lapsen äiti ja yhden miehen vaimo. Koen olevani nainen parhaassa iässä. Ammatil-tani olen lastentarhanopettaja.

Mitä teet?Tällä hetkellä opiskelen sielunhoi-toterapeutiksi Perheniemen opis-tolla ja tavoitteena on valmistua joulukuussa 2017.

Mistä tuli ajatus lähteä opiskelemaan juuri tätä alaa?Omassa elämässäni on tullut vas-taan kipukohtia, joissa on ollut ko-villa ja joita on joutunut käymään läpi. Siinä kriisin ja vähän kaaok-senkin keskellä on tullut mieleen, että näistä kokemuksista voisi olla jaettavaksi jollekin toiselle samal-la matkalla kulkijalle. Kävin ensin kriisiterapian- ja sielunhoitokou-lutuksen Perheniemessä, ja siel-lä tutustuin sielunhoitoterapeut-tiopiskelijoihin. Innostuin itsekin, että voisikohan omasta auttami-sen haaveesta myös tulla totta tätä kautta. Pitkään näytti mah-dottomalta lähteä tällaiseen kou-

HenkilökuvaHenkilökuva

elämäämme ja tunteitamme pien-ten esineitten ja kivien avustuksel-la. Tehtävää läpi käydessä meille nousi yhteiseksi rohkaisuksi esiin kotka ja tutut Raamatun sanat: ”Ne, jotka Herraa odottavat, saa-vat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. ” Jesaja 40:31. Jaetut kokemukset olivat innosta-via ja jotain vastaavaa on luvassa

myös tuleville kerroille. Kokoontu-minen päätettiin yhteiseen rukouk-seen. Yhteyshenkilöiksi valittiin An-ne-Leena Lahtinen ja Liisa Hovi ja seuraava tapaaminen päätettiin pi-tää jo 4.11.2017, jotta saisimme toi-minnan vakiintumaan.”.

Terveisin, Liisa Hovi Pohjanmaan alue

Pohjanmaan alueen ensimmäinen aluetapaaminen Seinäjoella.

Miltä tulevaisuus näyttää?Jännityksellä odotan, mitä tule-vaisuus tuo tullessaan. Toivon ja odotan, että voisin tehdä tätä työ-tä tavalla ja toisella. Tarvettahan selkeästi on. Rukoilen ja kyselen johdatusta tähän.

Haastattelija Anja Kuhno

Sielunhoitoterapeutti,

ESH, ThM, opettaja,

työnohjaaja

Puh. 0503706247

Maarit Jakobsson


[email protected] | 014 751 4411 | ikopisto.fi/tesiko

Terapeuttisen sielunhoidon malli antaa psyko-

logiaan ja Raamatun teksteihin pohjautuvan

perustan oman itsensä havainnoimiseen. Asia-

kasta ohjataan tasapainoiseen suhtautumiseen

itsensä, Jumalan ja lähimmäisen kanssa.

Koulutus koostuu 16:sta lähiopetusviikonlo-

pusta, etäopetuksesta, omasta sielunhoitote-

rapiasta, asiakastyöskentelystä ja työnohjauk-

sesta.

Kysy lisää [email protected]

Tämän 80 op laajuisen kokonaisuuden voi suorittaa työn ohessa.

TerapeuttisenSIELUNHOIDON KOULUTUS

Kokeneet ja

ammattitaitoiset

opettajat!

sielunhoitoterapia · tavoitteena on per-soonan eheys ja kimmoisuus, jos- ... arvostamaan itseään...

Documents