1RYÖPPY

RYÖPPYOULUN MERENKÄVIJÄT RY:N JÄSENLEHTI 1/2011

Hallitus 2011, s. 6 Tuleeko motoristista purjehtija?, s. 16

Ranta-Toppilan kaavoitus, s. 18 Telakkasäätiölle strategia, s. 20

2 RYÖPPY

3 Suomen Purjehdus ja Veneilyn toimitusjohtajaksi Jussi Ojutkangas

4 Ruorin takaa

6 Hallitus 2011

10 2011 toimintasuunnitelma

12 Varalan leirin kuulumisia

13 Purjehdusleirillä Varalassa 28.–30.1.

14 Kisaslangin ABC

16 Tuleeko motoristista purjehtija?

18 Ranta-Toppilan kaavoitus

19 Carinan pentteristä

20 Telakkasäätiölle strategia

22 Pulpahduksia venemessuilta

24 Petteri pauhaa

25 Sihteeri ryöpyttää

26 Pullopostia

27 Toimintakortti 2011

28 Tulevia tapahtumia

Ω sisältö – ryöppy 1/2011,helmikuu 2011

Kansikuva: Lomapurjehdusta Liberty 2:lla kesällä 2010. Kuva Juha Vola.

Ryöppy 1/2011

postiosoite. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . PL 37, 90101 Oulupankkiyhteys . . . . . . . . . Nordea Oulu, 205018-125927 FIBANkotisivu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .www.oulunmerenkavijat.fihallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . hallitus oulunmerenkavijat.fi

ryöpyn toimitus . . . . . . . . . . . . ryoppy oulunmerenkavijat.fisähköpostilista . . . . . . . . . . . . jasenet oulunmerenkavijat.fi venerekisteri . . . . . . . . . . . . . venerekisteri oulunmerenkavijat.fiosoitteenmuutokset . . . . . . jasenrekisteri oulunmerenkavijat.fi

Oulun Merenkävijät ry

3RYÖPPY

J ussi ojutkangas keskittyy kokoamaan liitto-organisaation rivit. Purjehdus ja Veneily ry:n uusi toimitusjohtaja BBA Jussi Ojutkangas (38) aloittaa 1. helmikuuta. Hän siirtyy tehtävään UNICEFin yritysyhteistyöpäällikön tehtävistä

Genevestä, Sveitsistä. Ojutkankaan tavoite on koota henkilökunta ja luottamustoimissa olevat henkilöt yhteen rintamaan toteuttamaan uuden liiton strategi-set linjaukset.

– Tartun asioihin tärkeysjärjestyksessä. Henki-lökunta ja liitto tulee saada yhdistymisen jälkeen toimimaan. Toimenkuvat ja raportointivastuut täsmennetään, strategia kiteytetään ja jalkautetaan, jotta saamme liiton toiminnan vastaamaan uutta stra-tegiaa parhaalla mahdollisella tavalla. Koen hienona haasteena olla mukana rakentamassa uutta liittoa, Ojutkangas toteaa.

UNICEFillä Jussi Ojutkangas johti kansainvälistä yritysyhteistyötiimiä, jonka vastuualueina olivat mm. kansainväliset, strategiset yritysyhteistyökumppanuu-det. Lisäksi hänen johtamansa tiimin tehtäviin kuului myös noin 180 eri maan paikallistoimistojen tukemi-nen yritysvarainhankintatehtävissä.

Kokemustaustansa takia Ojutkangas kertoo tun-tevansa päätöksenteoltaan pirstaloituneen organisaa-tion haasteet ja tunnistaa katto-organisaation tehtä-väksi kannustaa kenttää yhteisen toimintakulttuurin edistämiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Tärkeintä on saada ihmiset mukaan puhalta-maan yhteen hiileen. Tämä tarkoittaa liiton paikallis-organisaatioiden yhteistyötä ja osallistamista. Erilaiset näkökulmat ovat rikkautta ja saavat asiat kehittymään uusille urille. Vapaaehtoistyö on organisaation selkä-ranka, siitä on pidettävä huolta. Lajin parissa on jo suuri joukko vapaaehtoisia kehittämässä lajia, mikä kertoo siitä, kuinka tärkeänä he asian kokevat ja ovat valmiita antamaan aikaansa organisaation hyväksi, toimitusjohtaja sanoo.

Ojutkangas on aktiivinen veneilijä ja purjeh-tii NF30-venettä. Jäsenenä hän on Näsijärven Purjehdus seurassa. Suomessa oloaikana hän purjehti mm. Koivusaaren Pursiseuran tiistaikisoissa ja muis-sa avomerikisoissa. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.

Suomen Purjehdus ja Veneilyn tehtävä on tukea toimin-nallaan seuroja ja luokkaliittoja, jotka tuottavat laaduk-kaita ja monipuolisia palveluja veneilyn ja yhteis kunnan hyväksi – veneilyturvallisuutta ja ympäristö asioita edis-täen. Liitto huolehtii veneurheilun ja veneilyn harjoitta-mis- ja kehittämisedellytyksistä Suomessa sekä osallistuu niiden kehittämiseen kansainvälisissä järjestöissä . Purjeh-dus ja Veneily kuuluu kymmenen suurimman lajiliiton joukkoon Suomessa.

suomen purjehdus ja veneily

suomen purjehdus ja veneilyn

Toimitusjohtajaksi Jussi Ojutkangas

4 RYÖPPY

Ω kommodori – matti ruokonen

Lumesta ja pakkasesta viis; kevät on tullut, kun venemessut avaavat ovensa. Sinne on päästävä vuodesta toiseen.

Ruorin takaaVenemessut – varmin kevään merkki!Jokakeväiset venemessut avaa veneilijän kevään. Kävin päiväseltään messuilla fiilistelemässä; suurin osa esillä olevista veneistä on hinnaltaan tavoitta-mattomissa, mutta tuleehan sieltä ostettua ainakin metrilakua ja muuta pikkupurtavaa.Veneitä ja vene-tarvikkeita oli tarjolla hallit pullollaan, joten tarjon-nan perusteella voisi arvella, että veneily elää vahvaa nousukautta.

Tällä messureissulla minulle selvisi punaisten housujen arvoitus, kun kävin kuuntelemassa matka-kertomusta Rosinanten (Swan 371) Atlantin ylityksestä vuoden 2007 ARC -rallissa. Nyt tiedän, että minulla-kin on oikeus pitää punaisia housuja niin halutessani

– tosin garderobistani ei löydy yksiäkään punaisia housuja, mutta housujen hankkiminen lienee monin verroin helpompaa kuin saada oikeus niiden pitä-miseen :) Esitys oli hieno ja siitä löytyi useita yhte-nevyyksiä omaan reissuumme 2006, mm. spinnun hajoaminen tuhannen päreiksi ja Karibiaa lähestyes-sämme squalssien eli voimakkaiden ukkospuuskien riepoteltavaksi joutuminen.

Kierreltyäni koko päivän messuilla jalat olivat aivan lituskoina, Claes Ohlssonin paperikassi täynnä esitteitä ja maha pullollaan metrilakua. Mietin, josko nyt olisi aika pitää messuilussa muutaman vuoden tauko. Pelkkä tavaroiden hipistely alkoi hieman tur-ruttaa ja tarvikkeiden hinnat pitävät huolen siitä, ettei mitään heräteostoksia tule tehtyä. Tosin samankal-taisen messuillakäymättömyyspäätöksen taisin tehdä myös viime vuonna – siispä vannomatta paras.

Purjelaiva Ouluun myös ensi kesänäViime kesänä venäläinen purjelaiva Sedov teki menes-tyksekkään vierailun Ouluun. Ensi kesänä saamme sitten vieraaksemme purjelaiva Kruzenshternin. Laiva vierailee Oulussa 17.–19.6.2011 eli perjantai- illasta sunnuntaihin. Kruzenshtern on vain kolme metriä lyhyempi kuin Sedov, mutta laivan jo nähneiden mielestä paljon kauniimpi, siis todellinen kaunotar.

Kruzenshtern on venäläinen koululaiva, pituutta kaunottarella on 114,5 m, leveyttä 14,02 m ja syväystä

5RYÖPPY

Ω kommodori – matti ruokonen

6,7 m eli tämäkään paatti ei pääse Toppilaan, vaan sen on kiinnityttävä Oritkarin syväsatamaan.

Edustan Oulun seudun veneilijöitä Kenakkalan.Timon.nimittämässä toimikunnassa, ja olemme jo ehtineet pitää asian tiimoilta kaksi kokousta. Asia, joka on noussut molemmissa kokouksissa esille, on se, että laivalle tulevien vierailijoiden jonotusaikaa olisi saatava lyhennettyä tai ainakin pitäisi järjestää odotusajaksi oheistoimintaa. Sedovia kävi katsomassa noin 12 000 vierailijaa ja jonotusajat laivalle venyivät pisimmillään yli kahteen tuntiin. Yhtenä syynä oli se, ettei laivalle eikä laivasta ollut kuin yksi kulkusilta. Luulisin, ettei Kruzenshterniinkaan ole saatavissa kuin yksi kulkusilta, joten jotain muuta pitää keksiä. Satama-alueelle on tarkoitus järjestää monenlaisia oheistapahtumia viihdykkeeksi ja ohjata paremmin laivassa vierailevia, jottei tungosta syntyisi.

STO (Sailing Team Oulu) järjesti viime vuonna onnistuneesti tapahtuman lipunmyynnin ja sai työstä sievoisen summan euroja harrastustoimintansa tuke-

miseen. Myös tänä vuonna junioreillemme ja heidän vanhemmilleen tarjotaan lipunmyynnin organisointia tapahtuman ajaksi.

Kruzenshternin kippari on kertonut, että laivalla opiskelevat nuoret merikadetit, joita lienee kuutisen-kymmentä, haluaisivat erittäin mielellään tutustua Ouluun ja oululaisiin. Kaupunki onkin jo mm. varannut kaksi kenttää Heinäpäästä jalkapallo-ottelua ”Merikadetit vs. Oulun hurjat” varten ja lupasin, että eiköhän me saada kokoon juniori/teini -osas-toltamme ainakin yksi joukkueellinen innokkaita palloilijoita, jotta voimme tarjota kunnon vastuksen kadeteille. Jos vain keksitte jotain muuta mukavaa, mitä voisimme järjestää vieraileville kadeteille, niin pistäkää tulemaan vinkkiä minulle niin vien asiaa eteenpäin.

Itsestäänselväähän on, että me veneilijät lähdem-me perjantaina 17.6. iltapäivällä purjelaivaa vastaan, kuten teimme viime vuonnakin, mutta nyt vielä isom-malla joukolla. Siitä tarkemmin sitten keväämmällä.

Kruzenshtern. Kuva: www.wikipedia.org

6 RYÖPPY

Mitä purjehdus/veneily merkitsee sinulle? Mitä odotat tulevalta veneilykaudelta?

Mitä odotat vuoden 2011 hallitustyöskentelyltä?

7RYÖPPY

kommodori

Matti Ruokonen 040 480 9955, kommodori oulunmerenkavijat.f i

Ω Purjehdus merkitsee minulle vapautta, irtautumista työkiireistä ja en-nen kaikkea rentoutumista. Lomareissut veneellä perheen kanssa ovat harrastuksen parasta antia. Harrastan myös jonkin verran kilpailemis-ta tiimimme kanssa; sillä saan tyydytettyä kilpailuviettiä ja saan aika ajoin mukavasti adrenaliinia vereen.

Ω Tiimimme on lähdössä ensi kesänä Gotlant Runttiin. Alkukesä menee tiukasti reissusuunnitteluun ja kisaan valmistautumiseen. Odotan parempaa menestystä nyt, kun vene on tiimillemme tutumpi kuin pari vuotta sitten samaisessa kisassa. Tuolloin menestys ei ollut mitenkään mairitteleva.

Ω Päätapahtuma kesälle on kuitenkin lomailu perheen kanssa Runtin jäl-keen. Tuntuu melkein rikolliselta odottaa yhtä hyviä ilmoja kuin viime kesänä lomaillessamme kaksi viikkoa Saaristomerellä ja Tallinnassa paahtavassa helteessä.

Ω Seuramme toiminta on vireää ja jäsenmäärä on hienossa kasvussa, kun viime vuonna saimme seuraamme useita kymmeniä uusia innokkaita harrastajia. Kuluva vuosi ja erityisesti kesä tulee olemaan toiminnan osalta hyvin kiireinen. Odotan ja toivon itseltäni ja hallitukselta intoa ja voimia, jotta pystyisimme pitämään seuran toiminnan yhtä aktiivisena ja monipuolisena ja voisimme osaltamme huolehtia, että OM pysyy edelleenkin Perämeren ”hauskimpana” seurana. On hienoa olla Oulun Merenkävijät ry:n toiminnassa mukana.

i varakommodori

Jukka Santala040 844 3517, jukka.santala oulunmerenkavijat.f i

Ω Purjehdus on monipuolinen ulkoliikuntamuoto vauvasta vaariin. Kilpa-purjehdus on urheilulaji, jota voi harrastaa ikään ja sukupuoleen katso-matta, tiimissä tai yksikseen hyvässä seurassa. Omia tai tiimin taitoja ja kisakuntoa voi mitata aina tiistiksistä olympialaisiin – kaikilla tasoilla.

Ω Hyviä Melges 24 -treenejä ja -kisoja. Kauden kohokohtana Melges 24 -EM-kilpailut Tanskan Århusissa. Mielenkiintoisia kokemuksia 29er-tiimin valmennuksen parissa.

Ω Uusia ideoita ja toimia Suomen parhaan purjehdus(urheilu)seuran kehittämiseksi luodun strategian ohjaamana.

ii varakommodori

Jorma "Jore" Kinnunen 040 809 7999, jore oulunmerenkavijat.f i

Ω Intohimoni on kilpapurjehtiminen hyvien ystävieni ja tiimikaverieni kanssa. Hallitustyössä saan olla mukana päättämässä harrastukseeni liittyvissä asioissa ja edistämässä lajia.

Ω Odotan innolla luokkamme kilpailuja kotimaassa ja ulkomailla, toivon että menestyisimme entistä paremmin. Seuratasolla odotan junioritoi-mintamme tuottavan uusia kansallisen tason kilpapurjehtijoita. Koti-vesillä odotan osallistujamäärien kasvamista alueen eri kilpailuissa.

Ω Hallituksella on hyviä hankkeita menossa seuratoiminnan kehittämi-seksi. Uskon että saamme tänä vuonna seuralaisille entistä parempia palveluja ja mahdollisuuksia lajin harrastamiseen.

8 RYÖPPY

jäsen

Marika Eklund 0400 795 021, marika.eklund oulunmerenkavijat.f i

Ω Yhdessäoloa ja retkeilyä perheen ja ystävien kanssa kotivesillä ja vähän kauempanakin.

Ω Kesälomalla suuntaamme Gotlantiin ja jo jonkin verran tuttuun Tuk-holman saaristoon. Uusia paikkoja on aina yhtä kiva nähdä ja kokea. Röytässä pääsemme vierailemaan varmaankin vasta elokuussa.

Ω Odotan edelleen toimeliasta ja asioita eteenpäin vievää työskentelyä, jota hallitus on tehnyt koko sen ajan mitä olen hallituksessa ollut (2 v). Hallitus yksin ei pysty toimimaan vaan tarvitsee jäsenten aktiivis-ta mukanaoloa ja tekemistä.

kilpailupäällikkö

Juhani Lämsä 040 536 7982, juhani.lamsa oulunmerenkavijat.f i

Ω Pois pääsyä liian kiireen vaivaamasta kaupungista ja lataamaan akkuja tulevaa varten!

Ω Että saisimme RTO:n ja seurojen yhteistyön toimimaan hyvin Oulussa ja ympäristössä!

Ω Yhteisiä hyviä päätöksiä merenkävijöiden toiminnan turvaamiseksi myös taloudellisesti jäsenistön hyväksi!

taloudenhoitaja & webmaster

Petteri Parhi 040 531 8123, petteri.parhi oulunmerenkavijat.f i

Ω Purjehdus on minulle ennen kaikkea hauska harrastus. Kuten moni muukin asia, sitä enemmän se antaa mitä enemmän siihen panostaa. Tulevalta kesältä odotan erityisesti kisakulttuurin virkistymistä.

Ω Tänä vuonna omana hallitustyön tavoitteena on viedä eteenpäin jo aloitettuja hankkeita. Esimerkkinä on vaikkapa seuran verkkosivusto, jota tulisi hieman ajanmukaistaa. Uusia ideoita otetaan luonnollisesti vastaan.

Ω Yksi tärkeä yksittäinen tavoite on perehdyttää seuralle uusi talou-denhoitaja. Olen tehtävää hoitanut neljän vuoden ajan ja koen, että minulla ei siihen ole enää uutta annettavaa. Seuran talous on hyvissä kantimissa, joten tehtävä ei ole epäkiitollinen. Uskon kuitenkin, että kokenut ja erilaista näkemystä omaava uusi henkilö voisi entisestään-kin vahvistaa yhtä seuramme toiminnan kivijaloista.

Mitä purjehdus/veneily merkitsee sinulle? Mitä odotat tulevalta veneilykaudelta? Mitä odotat vuoden 2011 hallitustyöskentelyltä?

9RYÖPPY

sihteeri

Leila Rannanjärvi 050 355 0504, sihteeri oulunmerenkavijat.f i

Ω Purjehdus on minulle latautumista ja ulkoilua. Sisällä istumisen jälkeen on ihana päästä merelle raikkaaseen tuuleen. Erityisen mukavaa on työ-päivän jälkeen iltapurjehduksella sammuttaa moottori ja antaa purjeiden vetää. Oleellisia ovat myös kohtaamiset laiturilla, telakalla tai saaressa.

Ω Tulevalta veneilykaudelta odotan purjehduskoulun läpivientiä, pur-jehduksen opettajakoulutusta, iltapyrähdyksiä, viikonloppuretkiä ja kesälomapurjehdusta. Kesälomalla Otiumissa on (toivottavasti) toimiva jäähdytys (kylmäboxi), lämmitys ja riittävästi sähköä (aurinkopaneeli)! Pohjanlahtea suolaisempikin meri kiinnostaa…

Ω Tänä vuonna hallitus miettii tosissaan, miten Johteenpookia voisi elävoittää ja onko meillä mahdollisuus palkata purjehduksen ohjaaja kesäksi. Myös Ranta-Toppilan suunnittelussa ja Röytän kuvioissa ollaan mukana. Omalla salaisella agendallani on uuden sihteerin etsintä – kerrothan minulle mahdollisista vapaaehtoisista?

jäsen

Eeva Saukkonen 050 487 3299, eeva.saukkonen oulunmerenkavijat.fi

Ω Kilpapurjehdus on ylivoimaisesti ihanin harrastukseni eikä ihastus siihen ole laantunut vuosien myötä, päinvastoin. Jännittävintä on löytää uusia luokkia ja toki edelleen koluta vanhoja (aloitin H-veneellä 1991 ja noin 10 vuoden tauon jälkeen seelaan taas H:ta). Viime vuonna pääsin osallistu-maan Louhi-luokassa muutamaan kilpailuun ja se oli ihana kokemus. Samoin Melges 24 on ollut jännittävä tuttavuus. Retkipurjehdusta kaipaan ihan hirveästi, se alue on jäänyt viime vuosina vähemmälle.

Ω Tällä hetkellä minulla on kahdet isot kilpailut ensi kesän ohjelmas-sa: Melges 24 PM (gastina) ja H-vene MM. Niiden lisäksi ajan Louhi luokassa muutaman kilpailun Välimerellä ja Portugalissa. Oulussa olisi kiva myös osallistua paikallisiin kilpailuihin. Toiveenani on, että vesillä oloa tulee mahdollisimman paljon ja oppia eri fliiteistä ja mahdollisesti myös retkeilyä.

Ω Osallistua ja antaa oma panokseni jotta retki-, matka- ja junior purjeh-dus olisi kaikille jäsenille antoisaa.

jäsen

Ari-Pekka Taskila 040 563 0171, ap.taskila oulunmerenkavijat.f i

Ω Ennen kaikkea vapaata liikkumista luonnon helmassa ja täydellistä irtautumista oravanpyörästä. Köydet irti ja katse horisonttiin..

Ω Suotuisia ilmoja lomapurjehduksille. Ω Aktivoivaa, innostavaa ja rivijäsentä kiinnostavaa toimintaa.

Mitä purjehdus/veneily merkitsee sinulle? Mitä odotat tulevalta veneilykaudelta? Mitä odotat vuoden 2011 hallitustyöskentelyltä?

10 RYÖPPY

2011 TOIMINTA­SUUNNITELMAToiminnan tavoitteetSeuran strategiassa määritellään seuran missio, visio sekä toiminnan painopistealueet. Strategian mukaan seura edistää toiminnassaan purjehdus- ja veneily-kulttuuria sekä tavoittelee tehokkaan ja tuloksia tuot-tavan toimintansa kautta Pohjanlahden hauskimman purjehdusseuran asemaa. Seuran päätoimintamuoto-ja ovat juniori- ja kilpailutoiminta, matkapurjehdus ja moottoriveneily.

Seuran strategiassa ja säännöissä on määritelty toiminnan painopistealueet, joita ovat purjehdus- ja veneilykulttuurin vaaliminen, juniorivalmennus, kilpa- ja matkapurjehdus sekä moottoriveneily. Seura luo mahdollisimman hyvät edellytykset kaikille näille toiminnoille.

Junioritoiminta Viime vuosina virkistynyttä junioritoimintaa kehite-tään edelleen aktiivisessa yhteistyössä Oulun seudun seurojen kanssa. Näin täytetään edelleen Sailing Team Oululle (STO) myönnetyn sinetin edellyttämät laatuvaatimukset. Junioritoiminnan volyymiä eli viikottain toimivien juniorijäsenten määrää lisätään. STOn myötä junioreille tarjotaan laadukasta val-mennusta eri tasoryhmissä sekä turvataan tarvittavat resurssit (kalusto, valmentajat). Oulun Merenkävijät parantaa junioritoiminnan olosuhteita Hietasaaren veneilykeskuksessa yhdessä Oulun Purjehdusseuran ja Telakkasäätiön kanssa

KilpailutoimintaKilpailutoiminnassa seuralla on kaksi vahvaa linjaa; aktiivisten kilpapurjehtijoiden – erityisesti nuorten ja aloittelevien – tukeminen ja kannustaminen sekä purjehduskilpailujen järjestäminen ja kilpailuihin

osallistumisen aktivointi. RTO (Racing Team Oulu) huolehtii kilpailukalenteriin merkittyjen kilpailujen järjestämisestä. Kilpailulautakunnan toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi koulutetaan jäsenistöä kilpailutuomareiksi, kilpailunjärjestäjiksi sekä kilpai-lulautakunnan jäseniksi.

Jäseniä kannustetaan kilpapurjehduksen pariin mm. tiistaipurjehduksella. Perämeren seurojen kes-ken sovittua kilpailulisenssikäytäntöä jatketaan, koska se vähentää seurojen välistä laskutusta.

RetkiveneilySeura on mukana retkipurjehdusten tai eskaaderien järjestämisessä erityisesti useiden seurojen yhteisissä hankkeissa. Järjestetään ensieskaaderi kesäkauden talkoisiin. Retkiveneilyyn haetaan uusia ideoita ja toimijoita.

PurjehduskoulutusSPV ry:n auktorisoima OM:n purjehduskoulu järjestää Purjehtijakurssin harrastusta aloitteleville toukokuussa vähintään entisessä laajuudessa (noin 25 kurssilaista). Purjehtijakurssin lisäksi järjestetään myös purjehduksen ohjaaja- ja opettajakoulutusta, perämieskurssi, käytännön kilpapurjehduskoulutusta sekä teemailtoja.

Seuran kouluveneen (Albin Express, S/Y Omppu) käyttöä aktivoidaan ja veneellä järjestetään räätälöityä koulutusta purjehduksen eri aihealueista. Kipparei-ta valmennetaan ja osallistujajoukkoa kasvatetaan. Kouluveneen käyttömahdollisuuksia markkinoidaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun urheilujärjestöille. Selvitetään mahdollisuuksia palkata esim. osapäiväi-nen purjehduksen ohjaaja/kouluttaja.

Yrityspurjehdukset hoidetaan kipparipoolin veneillä.

syyskokouksessa hyväksytty vuoden

11RYÖPPY

HuvitoimintaHuvitoimikunta järjestää jäsenistölle tapahtumia kilpailujen yhteydessä. Keväällä järjestetään Venei-lijöiden kevättori yhdessä OPS:n kanssa ja talvella pikkujoulut. Lisäksi kauden veneilytapahtumissa järjestetään oheisohjelmaa tapauskohtaisesti. Huvitoi-mikuntaan värvätään lisää jäseniä.

Turvallisuustoiminta Turvallisuustoiminnan keskeisin muoto on veneiden katsastus. Katsastuksen kattavuus pidetään korkealla tasolla (90 %); jäseniä aktivoidaan katsastamaan ve-neensä. Yksi kevään teemailloista liittyy veneturvalli-suuteen. Seuralle työstetään turvallisuussuunnitelma.

KalustoSeura ylläpitää ja tarvittaessa uusii kalustoa juniori- ja kilpailutoiminnan tarpeisiin.

Ω E-jolla Ω 2.4mR Ω 6 kpl optimistijollaa Ω 4 kpl Zoom8 Ω Albin Express, S/Y Omppu + Suzuki 5–6 hv perä-moottori (kouluvene)

Ω Ryöppy 4, Minor 800 (kilpailulautakunnan vene) Ω Perämoottori 15 hv Ω Ryöppy 6 (RIB Brigg F500S) + Evinrude 50 perä-moottori + Traileri AKU 450

KiinteistötRöytän majan ylläpidosta ja tarvittavista kunnostuk-sista huolehditaan. OM-hallin vapaita talvisäilytys-paikkoja vuokrataan.

Seuran toimintajärjestelmän kehittäminenSeuran toiminnan pyörittämisessä hallituksen apuna ja sen ohella huolehtivat jaokset. Jaosten toiminnan suunnitelmallisuutta pyritään parantamaan ja niiden käytettävissä olevia henkilöresursseja lisäämään hyödyntämällä seuran jäsenistöllä olevaa laajaa ja monipuolista asiantuntemusta. Järjestetään jaos-ten suunnittelupäivä. Uudet jäsenet perehdytetään mentor–tutor-toiminnalla.

Seura vuokraa Johteenpookin tiloja edelleen juhla-, koulutus- ja virkistyskäyttöön vuokraisäntäkauden puitteissa. Tavoitteena on saada tilavuokran ja kiin-teistön käyttökulujen lisäksi tuloa seuran toimintame-nojen kattamiseen.

YhteistyöSeuran etuja ajetaan yhteistyössä Iin Röytän toimijat ry:n, telakkasäätiön, Oulun kaupungin liikuntatoi-men, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n ja Perämeren purjehdusseurojen kanssa. Juniori- ja kilpailutoimin-nassa hyödynnetään paikallisten seurojen yhteisiä resursseja (Sailing Team Oulu, Racing Team Oulu). Edistämme mahdollisuuksien mukaan myös eri ve-siurheilulajien yhteisen toimintakeskuksen rakenta-mista Ranta-Toppilaan.

TiedotusSeuran kotisivut uusitaan ja sisällön tuottajien lu-kumäärää laajennetaan (kouluttamalla mm. jaosten vetäjiä). Sähköpostilistan sijasta käytetään seuran uutiskirjettä, joka lähetetään keskimäärin kerran kuukaudessa. Uuden ilmeen saanut OM:n jäsenlehti Ryöppy ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

sto, sailing team oulu. Oulun seudulla toimivien veneily-seurojen yhteistyömuoto, joka tarjo-aa paikallisille junioreille laadukasta valmennusta yhteisillä resursseilla. Mukana ovat Oulun Merenkävi-jät (OM), Oulun Purjehdusseura (OPS), Oulun Työväen Pursiseura (OTPS) ja Haukiputaan Pursiseura (HAPS).

rto, racing team oulu järjestää purjehduskilpailuja ja kilpapurjehdusvalmennusta Oulun alueella hyödyntäen paikallisten seurojen kalustoa ja kilpailujen järjestäjiä. Mukana ovat Oulun Merenkävijät (OM), Oulun Purjeh-dusseura (OPS), Oulun Työväen Pursiseura (OTPS) ja Haukiputaan Pursiseura (HAPS).

spv, suomen purjehdus ja veneily ry. Vuoden 2011 alusta toimintansa aloittava yhdistynyt liitto, jonka jäsenistön muodos-tavat Suomen purjehtijaliiton (SPL) ja Suomen veneilyliiton (SVel) jäsenistö.

2011 TOIMINTA­SUUNNITELMA

12 RYÖPPY

perinteisen tampereen varalan urheiluopis-ton juniori- ja vanhempainleiriin 28.–30.1. osallistui yhteensä 100 purjehtijaa; 30 vanhempaa aktiivia ja 70 junioria. Junioreiden määrä kaksinkertaistui viime-vuotisesta. Oulustakin osallistui STO-purjehtijoita puolet enemmän kuin aiemmin. Leirillä oli molem-mille ryhmille omat houkuttimet. Lapset saivat ihan omissa oloissa ja ohjauksessa osallistua ohjelmaansa. Vanhemmille oli ohjelmassa enemmän tietopainot-teista ja kokemusten vaihtoa. Itse näin juniorileiriläi-sen perjantai-iltana iltapalalla ja sitten kun lähdettiin kotiin. Onneksi tekstarit toimivat.

Tänä vuonna poikkeuksellisesti vanhemmat ja lapset olivat omissa huoneissaan, kun osallistujia oli niin paljon. Vanhemmatkin pääsivät osallisiksi leirihengestä, kun olimme kolmen hengen huoneissa toisten vanhempien kanssa. Vanhemmille oli luentoja urheilun arvoista, kokonaisliikunnan merkityksestä purjehtijalle, tekniikan opettamisesta harjoituksis-sa, hyvistä malleista seuratyössä ja monipuolisesta juniorityöstä. Koska oltiin urheiluleirillä vanhemmil-lekin oli järjestetty harjoitukset kuntonyrkkeilystä, ketteryys- ja koordinaatioharjoitteita ja esimerkkejä lämmittely/jäähdyttelystä harjoituksissa. Meille ei ollut järjestetty kuitenkaan aamuisin yhteislenkkejä kuten junioreille.

OM-STO pääsi lavalle monipuolisessa seuratoi-minta -osuudessa, jossa kerroin Omppu- ja Napero-toiminnasta. Junioriputken molemmissa päissä on toimintaa, joilla heidät saadaan lajin pariin ja miten heidät saadaan pidettyä toiminnassa mukana. Useita seuroja kiinnosti Omppu-toimintamalli, koska se tarjoaa junioreille yhden mahdollisuuden jatkaa pur-

jehduksen parissa jollapurjehduksen jälkeen.Kaikkinensa viikonloppu oli onnistunut kiireisestä

ohjelmasta huolimatta. Sinetti-seura palaverissa kotiin viemisenä oli tuleva auditointi, johon täytyy valmistau-tua huolellisesti, jotta saadaan jatkaa Sinetti-seurana. STO-toiminnan voidaan sanoa olevan jopa edistyk-sellistä, koska olemme jo nyt kolmen seuran kanssa tehneet yhteistyötä vuosien ajan. Useat muutkin seu-rat ovat huomanneet mitä mahdollisuuksia junioritoi-minnan yhdistäminen tuo, koska harvalla seuralla on riittävästi omia junioreita, jotta voidaan palkata oma koulutettu valmentaja. Tästä ovat poikkeuksia muuta-mat Helsingin tai Espoon suuremmat seurat. STO:n toiminta on myös yhteisöllistä, kun jaetaan yhteinen päämäärä, resurssit, kalusto ja osaaminen.

Tulevan kesän STO-toiminta alkaa kevätleirillä Virpiniemessä 25.–27.3. Tällöin on myös vanhemmille omaa ohjelmaa. Leirillä toimii valmentajana Pauliina.Ajanko Suomen Purjehtija- ja Veneilyliitosta ja mei-dän omat valmentajat. Ohjelmassa on purjehdukseen liittyviä harjoituksia ja teoriaa, liikuntaa ja mukavaa yhdessä oloa. Seuraa sähköpostia.

Kevätkauden avaus järjestetään huhtikuussa. Har-joitukset alkavat toukokuun alussa. Perinteiset aloitteli-joiden kesäleirit ovat heti koulun loppumisen jälkeen.

Muista ilmoittautua Google-postituslistalle ja seuraa sähköpostia! Jos haluat mukaan toimintaa tai on jotain kysyttävää, niin otathan yhteyttä. Seuraaval-la sivulla on kahden junioripurjehtijan kokemuksia Varalasta.

anri kivimäki, junioripäällikkö

junioripaallikko oulunmerenkavijat.fi

Varalan leirin kuulumisia ja ennakkotietoa junioreiden kesäntoiminnasta

13RYÖPPY

leirillä oli neljä eri tasoista ryhmää ja Juho ja Vilma olivat eri ryhmissä.

Juho Tilanto kertoo leiristä:Se leiri oli Varalassa. Siellä piti tehdä kuntotesti. Sen jälkeen oli paikat ihan kipeänä. Siellä oli kans kaks kuntopiiriä. Toinen oli joku 1 000 kuntopiiri, jossa jokaista liikettä oli tarkotus tehdä sata. Joka aamu piti herätä 7.00. Niin aikasin ei ois millään jaksanu herätä. Heti kun oli kunnolla heränny, piti mennä aamulenkille. Aamulenkki alkoi aina 7.30. Sukset olisi pitänyt olla mukana, mutta minulla ei ollut. Siksi jouduin juoksemaan aina kun muut meni hiihtä-mään. Lauantaina käytiin uima-altaalla ajamassa Micro Magic -kauko-ohjattavilla purjeveneillä. Niiden ohjaaminen oli aika helppoa. Ruokailu oli neljä kertaa päivässä. Ruoka oli ihan hyvää. Siellä tehtiin kans treenikseen profiilit. Sinne sitten lisättiin kaikki liikuntajutut, joita oli leirin aikana tehty.

juho tilanto

Vilma Saukkonen kertoo leiristä:Menin perjantai aamuna kouluun yhdeksi tunniksi. Koulun jälkeen pakkasin tavarat ja lähdimme samalla taksilla Lili ja Jyri.Kotilaisen ja oman isäni kanssa juna-asemalle. Junassa tapasimme Ronja.ja.Sampo.Valjuksen,.Anri.Kivimäen.ja.Juho.Tilannon. Juna mat-ka kesti neljä ja puolituntia. Kun olimme Tampereella ajoimme taksilla Varalan urheiluopistolle. Opistolla saimme huoneet ja veimme sukset suksi huoneeseen

ja lähdimme halli ykköseen jossa meidät jaettiin ryh-miin. Pääsin Lilin ja Ronjan kanssa samaan ryhmään jonka nimi oli Spultit. Saimme ohjelman jossa oli kaikki mitä viikon loppuna tekisimme. Meillä oli per-jantaina sisäliikuntaa, jonka jälkeen söimme iltapalan. Nukkumaan piti mennä puoli kymmeneltä. Aamulla meidän piti herätä aikaisin, syödä aamupala ja lähteä ulos. Siellä meitä odotti raskas aamulenkki ja lämmit-tely tulevaa päivää varten. Sitten meillä oli nuijapalloa ja curlinkia. Lounaalla sai vähän levähtää. Lounaan jälkeen oli hiihtoa. Ladut olivat liukkaat, joten kaatuili helposti. Sen jälkeen meillä oli Micro Magic -veneillä purjehdusta uima-altaalla ja sääntöpeliä luentosali kolmosessa. Sitten oli vuorossa sisäliikuntaa ja päi-vällinen. Päivällisen jälkeen meillä oli vielä syboba-voimistelua. Sen jälkeen iltapala ja nukkumaan.

Sunnuntaiaamuna piti myös herätä aikaisin ja lähteä aamupalalle. Sitten oli taas ulkoliikuntaa. Ulko-liikunnan jälkeen oli luentosali kolmosessa Puhtain purjein -luento jossa piti lukea sellainen vihko ja kirjoittaa siitä paperille. Sen jälkeen siivottiin huoneet ja vietiin kortit vastaanotolle. Sitten syötiin lounas ja mentiin halli ykköseen. Siellä oli junnukisat, josta voitti heijastimen. Olin kasi joukkueessa ja tultiin tokaksi tai ekaksi. Sitten ohjaajat piti vielä pikku puheen, jonka jälkeen pystyi lähtemään kotiin. Odo-timme kahvilassa tunnin ja lähdimme juna-asemalle. Junamatka meni nopeasti vaikka juna oli parikym-mentä minuuttia myöhässä aikataulusta. Aion mennä seuraavana vuonna uudestaan.

vilma saukkonen, 10 v

fin-858 om

Purjehdusleirillä Varalassa 28.– 30.1.

14 RYÖPPY

K ilpapurjehtijoiden käyttämä kieli on täynnä vierasperäisiä sanoja. Keskustelu heidän kanssaan olisi huomattavasti helpompaa, mikäli näiden sanojen merkityksen olisi joku kertonut. Ensi kesänä on luvassa taas paljon kisoja ja niiden perään entistä parempia jälkipelejä. Jälkipeleissä on helppo harjoitella tätä kisaslangia. Jälkipelien ja yleisen uskottavuuden vuoksi

kannattaa ainakin nämä sanat pitää mielessä.

apparentti, suhteellinen tuulikulma, joka saadaan laskemalla yhteen (vektorilaskenta) tosituuli ja vauhtituuli.

assy, epäsymmetrinen myötätuulipurje, joka on kiinnitetty tuulenpuolelta spinnupuomiin.

barberhauler (barberi), köyden päässä oleva ploki, jonka läpi on vedety skuutti, jotta skuuttauspistettä voidaan säätää helposti ja nopeasti. Barberit ovat useimmiten käytössä spinnuskuuteissa ja joskus keulapurjeen skuuteissa.

balanssi, veneen tasapaino. Vene on balanssissa, kun se kulkee suoraan, vaikka pinnaan tai rattiin ei kosketa.

barduuna, useimmiten osatakilaveneissä käytetty säädettävä molempiin veneen takakulmiin tuleva vaijeri, joka kiinnittyy mastossa samalle korkeudelle kuin keulaharus. Barduuna vaikuttaa tehokkaasti keulaharuksen kireyteen. Barduuna vaatii jokaisessa käännöksessä säätämistä ja nykyaikaisissa veneissä niitä ei juuri ole.

broachi (broutsi), veneen riistäytyminen hallinnasta. Tapahtuu yleisemmin kovalla tuulella spinnulla sivutuuleen purjehtiessa, kun vene kallistuu liikaa ja kääntyy tuuleen. Broachi voi tapahtua myös genualla. Jos vene kääntyy hallitsemattomasti myötätuuleen, puhutaan kiinalaisesta broachista.

code 0, sivutuulipurje, joka muistuttaa muodoltaan genuaa, mutta ei ole kiinni keulaharuksessa.

douplehanded, kilpailu, jossa saa olla vain kaksi henkilöä kussakin veneessä.express, Albinin valmistama suosittu yksityyppiluokka.falli, purjeen nostin.fallata, sellainen veneen epätoivottu tasapaino, jossa keula pyrkii kääntymään pois

tuulesta.fokka, keulapurje, joka ulottuu maston kohdalle.genaakkeri, avotuulipurje, joka kiinnittyy halssikulmasta (etukulmasta) veneen

keskilinjalle.

Kisa - slanginABC

15RYÖPPY

genua, suurikokoinen kevyen tuulen luovipurje.hengata, roikkua mahdollisimman ulkona veneen tuulen puolen laidalla oikaisevan

voiman ja nopeuden lisäämiseksi sekä kallistuksen pienentämiseksi.isopurje (iso), maston takana oleva puomiin kiinnittyvä purje.jiippi, myötäkäännös. kevlar, luja kuitu, jota käytetään mm purjeissa ja rungoissa.kryssi, veneen purjehtiminen niin ylös tuuleen kuin mahdollista.layline (leilain), pääsylinja. Lähin paikka, josta on mahdollista kiertää merkki ilman,

että tarvitsee tehdä käännös.lee, veneen suojanpuoli.lenssi, myötätuuli.levittäjä, ratakilpailuissa käytetty ylämerkin jälkeinen sivutuulessa oleva merkki.

Levittäjän tarkoitus on helpottaa ylämerkkitilanteita.luu (luuvartti), veneen tuulen puoli.match race, kilpailumuoto, jossa purjehtii lyhyellä radalla kerrallaan kaksi venettä

toisiaan vastaan.nostaa, kääntää venettä tuulta päin.nostattaa, ohitustilanteessa edellä oleva vene purjehtii normaalia ylemmäksi, jotta

ohitus tuulen puolelta ei onnistuisi.omppu, Oulun Merenkävijöiden perehdytyspursi, tyypiltään Albin Express.paapuuri (paara), veneen vasen puoli.paskat, toisen (muiden) veneen aiheuttama häiriö tuulessa.polaarit, graafisesti esitetty veneen laskennallinen nopeus eri tuulen nopeuksilla

jokaiseen tuulen suuntaan. prööti, rungosta eteenpäin työntyvä keulapuu, johon yleisimmin genaakkeri kiinnittyy.quantum, purjevalmistaja.reivata, pienentää isopurjeen pinta-alaa.regatta, suuri, monipäiväinen kilpapurjehdustapahtuma, joka kerää sankoin joukoin

osallistujia myös kauempaa. Regattaa liittyy illanvietto jälkipeleineen.shifti, tuulen suunnan lyhytaikainen muuttuminen.skuutti, köysi, jolla säädetään purjeen kulmaa tuulen nähden.slööri, sivutuuli.spinnu (spinaakkeri), symmetrinen myötätuulipurje, joka on kiinnitetty

spinnupuomiin tuulen puolelta.strategia, suunnitelma radan purjehtimiseksi mahdollisimman nopeasti, kun muita

kilpailijoita ei huomioida.styyrbuur (styyra), veneen oikea puoli.taktiikka, suunnitelma (toimenpiteet), jonka tarkoituksena on sijoittuminen

edulliseen asemaan muihin kilpailijoihin nähden.trimmi, purjeiden ja takilan säätöjen kulloinenkin tila.twisti, purjeen kiertymä.ukkonen, etenkin kilpapurjehduksessa vaikea sää, koska tuuli voimistuu ja muuttaa

suuntaa nopeasti.venda, vastakäännös.venevauhti, olennainen asia kilpailussa menestymiselle.windex, maston huipussa oleva tuulensuunnanosoitin.x-yacht, kilpapurjeveneitä tekevä tanskalainen veneveistämö.ykstyyppiluokka, kilpailumuoto, jossa kaikki veneet ovat samanlaisia.zoom-8, junioreiden purjejolla.åland, Ahvenanmaa, ruotsinkielinen saaristoinen maakunta.öl, hyvän makuinen janojuoma jälkipeleissä toisella kotimaisella.

jussi ponkala

TULEEKO MOTORISTISTA PURJEHTIJA?Kun mies on keikkunut moottoripyörien päällä 700 000 km, ei uskoisi minkään harrastuksen enää saavan hirveästi tilaa, puhumattakaan että ottaisi pääroolin vapaa-ajan vietossa. Mutta näin siinä on päässyt käymään.

17RYÖPPY

T ässä vaiheessa pitäisi siteerata Turun laulavien veljesten sanoitusta – kaiken takana on nainen. Neljä vuotta siten ta-pahtumat alkoivat edetä sitä kohden että minusta tulisi gasti. Tutustuin alkutal-

vesta Tanjaan ja jo muutama viikko ensitapaamisesta olin 28-jalkaisen pitkäkölisen purjeveneen esittelyssä Hietasaaren hallilla. Talvi meni, kevät saapui ja minä vahaamassa samaisen veneen kylkiä. Olin myös tutustunut alan kirjallisuuteen jonkin verran. Veneily-sanasto alkoi hiljalleen jäädä mieleen. Huomasin jonkin ”nykivän” minun pikkurilliä.

Kun vihdoin tuli vesillelaskun aika, huomasin odottavani malttamattomana ensimmäistä kokemusta purjehtia venettä. Kun se sitten tapahtui, ajattelin: Tää on siistii! Enkä huomannut, että minulta oli viety tässä vaiheessa koko käsi, eikä pelkästään pikkurilliä. Kun sitten vietimme kesälomaa viisi viikkoa Pohjan-lahdella purjehtien, ei enää ollut paluuta. Siitäkään huolimatta, että oppirahoina sain oikean pakaran tummansiniseksi. Aalto nimittäin pääsi yllättämään ja lensin kankku edellä päin vastapuolen penkinkul-maa. Sitä seuranneen puolen minuutin sanallinen jakso ei ole julkaisukelpoista. Reissun jälkeen huo-masin, kuinka perusteellisesti työasiat olivat pysyneet pois mielestä. Seikka, joka entisestään lisäsi lajin ar-vostusta. Eikä lajin arvostus hiipunut seuraavinakaan kesinä. Erityisesti nautin siitä kun rantaviiva häipyy näkyvistä, ja olo on pelkkää mielenrauhaa.

moottoripyöräilyssä ja purjehduksessa kokee paljon samoja fiiliksiä. No, tietenkin on nämä kyl-myys ja kosteus. Mutta minulle se vapauden tunne on molemmissa ykkösjuttu. Purjehtiessa tuo seikka korostuu aivan omalla tavalla. Yhtäläisyyksiä on myös matkanteon muodoissa. Joskus mennään rauhaisaa matkavauhtia ja toisinaan etenkin pyörällä reippaam-min, radalla eritoten. Veneessä vauhdin hurmaa ja adrenaliiniä saa niillä ”kuoppaisilla” legeillä. Kovem-massa kelissä eteneminen haastaa miehistön. Molem-mat suoritukset vaativat osaamista ja oppiminen ei koskaan lopu. Hieno juttu.

Niin minulta oli viety käsi. Seuraavassa siirrossa meni sitten loputkin miehestä. Olimme jonkin aikaa keskustelleet veneen päivittämisestä hieman isom-paan. Asiat alkoivat edetä talvella 2010 kun Tanja myi veneensä tamperelaiselle pariskunnalle. Tuon jälkeen

kiertelimme Etelä-Suomessa katselemassa tilalle meille sopivaa ”jahtia”. Eli nyt olin jo ostamassa puo-likasta purjevenettä. Kukapa olisi uskonut muutama vuosi aiemmin.

Huomattiin, ettei hankinta olekaan ihan simppeli. Tarjontaa kyllä oli, muttei mieluisaa tahtonut löytyä. Ajattelimme jopa pitää välivuoden. No, se välivuo-si kesti noin puolitoista kuukautta. Olimme kyllä bonganneet jo talvella mielenkiintoisen klassikon ja kävimme keväällä katsomassa venettä lähemmin. Tuolloin hinta oli vielä hieman yli asettamamme ylärajan. Koeajosta kuitenkin sovittiin, kun vene on laskettu vesille. Kun sitten tämä koeajo suoritettiin +4 asteen keväthelteessä, olin sen verran säpinöissä, että Tanjan piti jo vähän toppuutella kokenutta kauppa-miestä, jotten näyttäisi liian innokkaalta. Neuvotteluja jatkettiin ja toukokuussa 2010 meistä tuli 37-jalkaisen upean veneen omistajia!

lähtö ensimmäiselle legille alkoi juhannusaat-tona lomatunnelmissa. Purjehdimme Helsingistä jussin viettoon Porkkalaan. Sieltä matka jatkui kohti Ahvenanmaata. Aluksi kesäloma ensimmäisellä omalla purjeveneellä tuntui hieman hämmentävältä. Hämmennys kyllä haihtui kun oikein alettiin tutustua veneen ominaisuuksiin. Oli siinä hieman päässyt unohtumaan sekin, että minulla oli se gastin tehtävä. Nopeasti tuli selväksi myöskin seuraavana talvena tehtävät fyysiset harjoitteet. Hauisten härnäämistä ainakin, jotta kesällä jaksaa pyörittää vinssejä. Tiu-haan kun tehtiin vendoja, meni gastin kädet hapoille turhan nopeasti.

Vuosi on jälleen vaihtunut ja päivät pitenee. Uusia hankintoja on tehty talven aikana. Isopurje on tilattu ja Ykspihlajassa ammattimiehet fiksaa venettä entistä ehommaksi. Vielä hetki odotusta ja olemme jälleen vesillä.

juha "jiivee" vola

p.s. Vaikka purjehdus oli saanut pauloihinsa, ei moottori pyöräily kokonaan jäänyt huomiotta. Heti ensimmäisen kesän jälkeen tehtiin diili, että kun Tanja opettaa minua purjehtimaan, niin minä vastaavasti opetan hänet ajamaan moottoripyörällä. Ja matka jatkuu maalla ja merellä...

TULEEKO MOTORISTISTA PURJEHTIJA?

Vasemmalta oikealle: Sumujen saari. Uuteen veneeseen (Liberty II) tutustumassa. Alkukesän keveissä tuulissa. Norppako se siellä?

18 RYÖPPY

toppilansalmen ranta-alueiden maankäytön muutos on käynyt mahdolliseksi satamatoimintojen ja teollisuuden siirtymisen myötä. Toppilansaari sekä Toppilan voimalan eteläpuolinen alue (Toppilansalmi) on jo asemakaavoitettu ja niiden rakentaminen on käynnissä. Ranta-Toppilan alue siis sijaitsee Toppi-lansalmen pohjoispuolella, asuntomessualuetta ja Toppilan salmen merenpuoleista päätä vastapäätä. Purjehtijoita ja veneilijöitähän alue kiinnostaa tieten-kin hyvän sijaintinsa ja periaatteessa jo osin valmii-den satamarakenteiden vuoksi.

Yleiskaavan 2020 mukaisesti Ranta-Toppilan alueelle asemakaavoitetaan Toppilan aluekokonai-suutta täydentävä merellinen asuntoalue, joka erottuu viereisistä alueista mm. niitä pienemmällä mittakaa-vallaan. Tälle alueelle olisi tulossa n. 500 asuntoa ja n. 1 000 asukasta. Lisäksi alueelle ollaan kaavoittamassa ns. Merikeskusta, joka sisältäisi myös pienvenesata-

man palveluineen. Kaavaa valmistellaan tällä hetkellä ja tavoitteena on että kaava olisi hyväksyttynä vuoden 2012 loppupuolella.

Ranta-Toppilan alueen kaavaa valmisteltaessa kuul-laan myös purjehdus- ja veneilyväkeä. OM on ollut aktiivisesti mukana kaupungin toimesta kutsutun työryhmän toiminnassa ja on ollut keräämässä ideoita ja ajatuksia ns. vesiliikuntakeksuksen perustamisek-si kaavoitettavalle alueelle. Vesiliikuntakeskuksella tarkoitetaan väljästi sitä, että kaupungissa toimivat erilaiset vesiurheiluharrastukset voitaisiin keskittää kaluston säilyttämisen, harjoittelun, koulutuksen, erilaisten tapahtumien ja kilpailutoiminnan osalta yhteen paikkaan. OM:n toiminnassa tämä varmaan-kin tarkoittaisi juniori-, kevytvene- ja kilpailutoimin-nan mahdollista keskittämistä saaren ns. paremmalle puolelle.

Lisäksi hankkeeseen liittyy luonnollisesti myös

Ranta-Toppilan kaavoitus

Carinan pentteristäcarinan ruokapolitiikka on äkkiä esitelty: tavoitteena on helppous. Fiinimpikin ruoka varmasti kelpaisi, mutta useimmiten miehistön laiskuus menee edelle ja säilykepurkin kansi narahtaa. Mikäpä siinä, meri-ilmassa maistuu eväs kuin eväs.

Carinassa ei ole jääkaappia (eikä kuulemma tule). Niinpä retkelle lähtiessä eväät ja tuoreruoka pakataan kylmäkalleilla vuorattuun kylmälaukkuun. Pakkasen-kestävät tuoreruuat voi pakastaa lisäkalleiksi. Kylmäyk-sikkö säilyttää ominaisuutensa noin kaksi päivää.

Lisäksi pyrimme pitämään (kipparin veistämässä komeassa) pentterissä kylliksi hernekeitto-, tonnika-la-, lihapulla-, jne. purkkeja sekä kuivaliha- ja pasta-ateriatyyppistä kuivamuonaa. Täytyy tunnustaa, että koskemattomaksi jääneen ravinnon määrä (ja paino) on joka syksy yllättänyt.

Lämpimät ruuat valmistamme mieluiten kotona tai laiturissa. Päiväpurjehdukselle ladataan ruokatermos, johon mahtuu kahden hengen satsi, meillä näköjään monesti kana- tai jauhelihapastaa. Jälkiruoaksi vara-taan termospullokahvit ja suklaata, pullalla ei ole niin väliä.

Oma tapauksensa ovat nämä matkapurjehduskil-pailut, joissa kipparin mielestä ei tule syödä lainkaan. Olen silti ottanut tavaksi kaiken kiireen keskellä tukkia kyseisen herran suuhun suklaata tai banaanin, mikäli äänensävy on alkanut käydä ikäväksi verensokerin hu-vetessa. Banaani on muutenkin aivan nappi retkieväs.

Eräänä viimekesäisenä laituripäivänä, tuulen puhal-lellessa kovempaa kuin miehistölle on mieluisaa, alkoi ajatus eines- ja säilykeruuasta tökkiä. Niinpä kävimme ostamassa kunnollisen (pienen) paistinpannun – kattiloita jo olikin – valmiiksi pippuroidut sisäfilepihvit, uusia perunoita ja kastikepurkin. Ja joitakin vihreyksiä. Ateria valmistui puolessa tunnissa – helppoa ja hyvää!

Mikäli hernekeitto tuppaa kyllästyttämään, voi vaihteeksi kokeilla vaikka tätä:

Äkkiä valmis tuorejuusto-savuporokeitto1 pakkaus juuressosetta1 pakkaus kylmäsavupororouhetta0,5–1 pakkausta tuorejuustoavettämustapippuria

Pursota juuressose kattilaan ja lisää loraus vettä. Kuumenna. Lisää tuorejuusto ja hämmentele kunnes se on sulanut. Lisää pororouhe ja kiehauta. Säätele viskositeettia vedellä. Mausta mustapippurilla.

mervi asikainen

venesataman/vierasvenesataman rakentaminen alueelle.

Hankkeeseen sisältyy myös ns. Merikeskus, johon ollaan hahmottelmassa erilaisia merelliseen Ouluun liittyviä toimintoja kuten esimerkiksi merimuseota, kalaravintolaa, puuvenekeskusta, veneilytarvike-ja venemyymälöiden tiloja sekä näyttely- ja esiintymis-tiloja.

OM:n edustajina työryhmässä toimivat.Jukka.Santala, joka on satamaa ja vesiliikuntakeskusta hahmottelevan työryhmän puheenjohtaja, sekä Jorma Kinnunen ja Reino.Aula, jotka edustavat seuraamme ja telakkasäätiötämme. Mukaan on kutsuttu myös muiden purjehdus- ja vesiliikuntaseurojen edustajia.

Tarkempia tietoja hankkeesta löytyy oulun kaupun-gin nettisivuilta www.ouka.f i/tekninen/rantatoppila/

jorma kinnunen

Kuva: Oulun kaupunki.

20 RYÖPPY

R yöpyn viime vuoden viimeisessä numerossa oli kirjoitus Telakkasäätiön strategian valmistelusta, jonka Säätiön hallitus käynnisti viime keväänä. Kirjoi-tuksessani valotin Telakkasäätiön ja Hie-

tasaaren Veneilykeskuksen historiaa ja strategiatyön taustoja, sekä kerroin strategiaryhmän kokoonpanos-ta ja ryhmän työskentelystä. En aio toistaa edellisessä kirjoituksessani ollutta vaan menen suoraan asiaan – strategiaryhmän työn tuloksiin.

Telakkasäätiön strategiaStrategia muodostuu kolmesta osasta:

Ω missiosta, Ω visiosta vuosille 2011–2015, sekä Ω toimintasuunnitelmasta vuosille 2011–2015.

MissioKorkealaatuisten ja kustannustehokkaiden veneily-palvelujen tuottaminen OM:n ja OPS:n jäsenille.

Visio 2011–2015 Ω Telakkasäätiöllä on tarjolla riittävä määrä laituri- ja talvitelakointipaikkoja seurojen jäsenistön tarpeisiin

Ω Nykyinen satama-alue (noin 10 uutta venepaikkaa per vuosi)

Ω Telakka-alueella on kaksi kylmää venehallia. Toisen hallin päädyssä lämmin venehalli sekä huoltohalli.

Ω Johteenpooki-rakennus on aktiivisessa käytössä (vuokrattu tai myyty)

Ω Toppilan vesiliikuntakeskus palvelee seurojen kilpa- juniori ja valmennustoimintaa sekä tarjoaa tarvittavan määrän laituripaikkoja seurojen jäsenten tarpeisiin.

Ω Juniori- ja kilpailutoiminnan vaatimat fasiliteetit Ω Toppilan satama-alue (50 laituripaikka)

Telakkasäätiölle strategia

21RYÖPPY

Toimintasuunnitelma vuosille 2011–2015Nykyisen.telakka-alueen.kehittäminen

Ω Laituri-infrastruktuuri Ω 50 uutta laituripaikkaa Hietasaaren veneily-keskuksessa 10 uutta paikkaa per vuosi

Ω Vanhojen laitureiden ylläpito ja kunnostus (uusiminen)

Ω Kaudella 2011–2015 uusitaan yksi laituri Ω Ensisijainen talvitelakka

Ω Uusi venehalli (2012) Ω Kylmä venehalli (x paikkaa) Ω Lämmin venehalli (y paikkaa) Ω Lämmin huoltohalli (1 hallipaikka)

Johteenpookin.vaihtoehtoja1) Johteenpooki tarjotaan myyntiin tai vuokrattavaksi

Ω Julkiselle yhteisölle ”yleishyödylliseen käyttöön”2) Oulun kaupunki vuokraa Johteenpookin vieras-

venekohteeksi Ω Laituri, sosiaalitilat (sauna), yms. Ω Ravintola

3) Johteenpooki telakkasäätiöllä Ω Kesäaikaan ravintolayrittäjä Ω Tavoitettavuus – yhteistyö Oulun kaupungin kanssa (Potnapekka, vesibussi, CityBussi...)

Ranta-Toppilan.venesatama.ja.merikeskus50 uutta laituripaikkaa Toppilan merikeskuksessa (suunnitelmien mukaan)

Ranta-Toppilan.(merikeskuksen).vesiliikuntakeskus Ω Kilpailutoiminta (RTO) ja Junioritoiminta (STO) Ω Vesiurheilijoiden vaatimat fasiliteetit

Ω Purjehdus, melonta, soutu, vesikoiraurheilu, talviuinti, jne.

Ω Kaluston ja tarvikkeiden säilytystilat Ω Huoltotilat

Ω Laituripaikat Ω Köliveneet Ω Kilpaveneet

Ω Vaikuttaminen Ranta-Toppilan kaavoitukseen ja suunnitteluun

Strategian toteuttaminenSäätiön uusi strategia ei merkitse mullistusta Hieta-saaren veneilykeskuksen kehittämisessä. Pikem-minkin siihen on kirjattu luonnollisen kehityksen

ja hyvän asiakaspalvelun mukainen toimintojen kehittäminen. Johteenpookin tulevaisuuden suhteen strategiassa on hyvinkin radikaaleilta kuulostavia vaihtoehtoja. Johteenpookin tulevaisuuden pohtimi-sessa kirittäjänä on ollut Pookin nykyinen tilanne. Talohan on jo vuosia ollut hyvinkin vajaassa käytössä. Luonnollisimman käyttäjäkuntansa – OM:n ja OPS:n – jäsenten osalta Pookin käyttö on ollut minimaalista. Mitä nyt muutamia kokouksia, tapahtumia ja teemail-toja vuoden mittaan. Muulloin talon ovet ovat olleet etupäässä lukittuna.

Strategiassa mainittu Johteenpookin myynti tai vuokraaminen ulkopuolisille voisi tarkoittaa lievim-millään sitä, että Johteenpookin kapasiteettia vuok-rattaisiin ulkopuolisille käyttäjille siten, että seurojen ja säätiön nykymuotoinen käyttö säilyisi kutakuinkin ennallaan. Talon myynti tai vuokraaminen kokonai-suudessaan ulkopuoliselle voisi tarkoittaa sitä, että Johteenpookin tilalle rakennettaisiin (todennäköisesti satamakentälle) tarkoituksenmukaiset korvaavat tilat seurojen ja niiden jäsenten käyttöön. Tällä tietoa tämän vaihtoehdon toteutuminen ei ole kovin toden-näköistä.

Strategiassa olevassa kolmannessa (ja todennä-köisimmältä vaikuttavassa) vaihtoehdossa pyritään Johteenpookin käyttöä tehostamaan erityisesti seuro-jen ja niiden jäsenten tarpeisiin. Tähän pääsemiseksi Johteenpookiin pitäisi saada tarjolle ainakin kesäajak-si ravintolapalveluja. Myös ulkopuolisten asiakkai-den kiinnostusta Johteenpookia kohtaan tulisi sada lisätyksi strategiassa mainittuja keinoja käyttämällä.

Kokonaan uutena asiana strategiassa on Ranta-Toppilan (Toppilansalmen pohjoisrannan) kaavoitus ja siihen sisältyvä suunnitelma venesatamasta ja merikeskuksesta. Strategiaryhmä näki Toppilansal-men suuhun suunnitellun venesataman erityisesti sijainniltaan erinomaisena paikkana juniori- sekä kilpailutoiminnalle. Myös alueelle kaavailtu merikes-kus – jonka muotoa kaupunki ja sidosryhmät vielä hakevat – on mielenkiintoinen hanke, joka toteutues-saan tukee kaikkea merellistä toimintaa alueella ja laajemminkin. Siksi strategiaan kirjattiin kohta, jonka mukaan telakkasäätiö (ja seurat) seuraavat tarkkaan Ranta-Toppilan kaavoituksen edistymistä ja muuta alueen suunnittelua ja pyrkivät vaikuttamaan siihen, että venesatamaa ja vesiliikuntakeskusta koskevat tavoitteet toteutuvat.

reino aula, puheenjohtaja

ops:n ja om:n telakkasäätiö

22 RYÖPPY

PULPAHDUKSIA VENEMESSUILTA

www.rokotepalvelu.fi puutiaiset eli punkit levittävät kahta vaarallista taudinaiheuttajaa eli borrelia-bakteereita ja puutiaisai-vokuumevirusta (TBEV, tick-borne encephalitis virus). Borreliaa esiintyy koko maassa Oulu–Joensuu-linjan eteläpuolella ja arviolta 10–30 % puutiaisista on bakteerin kantajia. Borreliaa vastaan ei ole saatavilla rokotet-ta, vaan tautiin sairastuneet potilaat hoidetaan antibiooteilla.

Rokotteen tarpeellisuus on syytä harkita tapauskohtaisesti. Rokotustarvetta puoltaa ulkoilu ja urheilu luonnossa ja ulkoilmassa. Erityisesti, jos luonnossa liikkuminen tapahtuu Ahvenanmaalla, Turun saaristossa, Balttian maissa tai Itävallan ympärillä olevissa maissa.

Koska vain TBE-tautiin on olemassa tehokas rokote, on borreliariskin takia päivittäin tehtävä punkkitar-kastus tarpeen myös rokotetuilla henkilöillä. Puutiaisten puremia voi myös yrittää välttää suojaavalla pukeu-tumisella ja karttamalla pitkässä heinikossa liikkumista.

Luukusta putkahtava keulapotkuriMuutaman purjeveneen keulassa oli keulapotkuri. Tavallisimmin se on asennettu rungon sisälle ”lä-pivientiin”, mutta nyt näkyi toisenlaisiakin ratkai-suja; keulapotkuri tulee tarvittaessa esiin ikiomasta lokerostaan. Ehkä pohjan muoto on optimaalisempi tällä tavoin, mutta minua kyllä tuommoinen ”luukku” pohjassa epäilyttää. Kuka takaa, että se menee merellä kiinni, eikä haraa vastaan purjehdittaessa?

VOR-simulaattoriMoottoriveneosaston rajamailla oli Volvo Ocear Race -simulaattori, jonka kylkeen oli maalattu tulevan VOR-kisan vuodet 2012–2013. Halusin tietenkin kokeilla uutta simulaattoria. Penkillä istuessani havaitsin olevani kuitenkin Paul.Gayardin kyydissä Pirates of

Hyödyllisten ostosten (mm. joustava aurinkopaneeli) lisäksi ehdin kierrellä hetken venemessuilla. Tässä joitain messuhavaintojani.

PunkkipiikkiSaaristolääkärien matkailuauto tarjosi mahdollisuu-den viimeistellä punkkipiikkien rokotussarja, olinhan ottanut ensimmäisen piikin vuosi sitten venemes-suilla ja välipiikin työterveyshuollossa. Messuilla ei rokotukseen turhaa aikaa tuhrautunut; vain esitieto-lomake piti täyttää ja maksukorttia (42 €) vilauttaa en-nen tuikkausta. Rokote (Ticovac tai Ecepur) ei suojaa borrelioosilta, mutta puutiaisaivokuumeelta pitäisi täyden sarjan jälkeen olla vuosia turvassa.

Majallamme Röytässä on havaittu punkkeja, jotka mitä ilmeisimmin ovat olleet terveitä. Minä en ainakaan tiedä, että yksikään jäsenistämme olisi sairastunut sen enempää puutiaisaivokuumeeseen kuin borreolioosiinkaan. Punkkeja on kuitenkin ma-jalla irrotettu ja sitä varten majalla on punkkipihdit. Toisaalta – Simossa oli toissakesänä rokotuskampanja kaikille asukkaille ja mökkiläisile.

23RYÖPPY

PULPAHDUKSIA VENEMESSUILTA

Bangkok, jonka mausteiset värit tuovat esiin kaukaisten maiden arvoituksellisuuden. Itämaista mystiikkaa korostavat tummat väriyhdistelmät. Veera Nisula, Proboat-projekti.

tekes-rahoitteisessa Proaboat-hankkeessa kehitettiin ja tutkittiin uusien vaihtoehtoisten tuotekonseptien, ympäristöystävällisten mate-riaalien ja valmistusprosessien soveltamismah-dollisuuksia venealalla. Hankkeessa keskityttiin veneiden sisustuksen ja osakomponenttien kehittämiseen. Tutkimustyö tehtiin viidessä eri osaprojektissa jotka ovat; sisäverhoilu, vene-kuomut, kaiteet, sisustuspuuosat sekä tyynyt ja pehmusteet. www.proboat.org centria.cou.fi/Tiedote.aspx?news=622

Caribean -veneellä Etelämerellä, kuten venemessuilla kaksi vuotta sitten. No ei se kauan harmittanut, sillä simulaattorissa tukka hulmusi, vettä pärskyi päälle ja kaiteesta sai oikeasti pitää kiinni, että pysyi penkillä.

Erilaisia veneiden sisustusvaihtoehtojaKokkolan tekstiililaboratorio koukutti näyttävillä ve-neen sisustusvaihtoehdoilla. Seinällä oli epätyypilliset värikonseptit veneiden sisustussuunnittelun pohjaksi. Kairon ja Bangkokin värimaailmat olivat mausteiset ja tummat. Palman ja Miamin väreissä hehkuvat loistokkaat, menneet vuosikymmenet ja romantiikka. Moderni New York ja klassinen Hanko ovat värityk-seltään raikkaita ja ajattomia. Tekstiililaboratorio oli tietenkin myös väriehdotusten lisäksi testannut ja valinnut kuhunkin kohteeseen parhaat mahdolliset materiaalit.

Perheraaseri?Tavallisten messuveneiden lisäksi näytillä oli kevyt ruotsalainen kilpapurjehtijan perhevene, HP 1030, jota esitteli ensimmäisen suomalaisen yksilön ylpeä omis-taja. Sisustuksen laadusta oli karsittu (mm. materiaalin vahvuudessa), mutta kaikki oleellinen myös perheve-neilyyn löytyi sisältä. Siis kuusi täysimittaista punkkaa, seurustelu- ja ruokailutilat kuudelle aikuiselle, täysiko-koinen uuniliesi-pentry, makeavesijärjestelmä, tilava suihkulla varustettu WC ja erillinen karttapöytä.

Itse en luottaisi näin ohueen kymmenmetriseen ja moderniin muotoiluun, koska kesälomapurjehtijana haluan löytää uusia satamia Pohjanlahden perukoilta, joissa saattaa olla sekä matalaa että kivistä. Tämän veneen syväys oli 2,08 m. Toisaalta; omistaja kertoi veneen nousevan plaaniin ja vauhdin jopa 15 sol-muun. Yksityyppiluokan kisoja (ja kilpakumppaneita) taitaa tämän yksilön omistaja joutua hetken odotte-lemaan. Joka tapauksessa tämä oli mielenkiintoinen tutustumiskohde. hp1030-f inland.blogspot.com, www.hpyachts.se

messuilla seikkaili leila rannanjärvi

24 RYÖPPY

merenkävijöiden digitaalinen kuvagalleria on avattu osoitteeseen oulunmerenkavijat.kuvat.f i. Palveluun on varattu 50 gigatavua tilaa seuran jäsen-ten kuvia varten. Galleria on luonteeltaan avoin, eli kuka tahansa voi tutustua kuviin ja käydä niitä myös kommentoimassa. Tavoitteena on saada kerätä talteen yhteistä historiaa ja saada sitä jaettua kaikkien seuran jäsenten iloksi. Kotisivuilla oleva nykyinen galleria ajetaan alas seuraavassa sivuston päivityksessä.

Onko sinulla omia (digitaalisia) kuvakokoelmia, jotka haluaisit liittää osaksi Oulun Merenkävijöiden kuvakokoelmaa? Ota yhteyttä webmaster oulun-merenkavijat.f i ja katsotaan, miten kuvat saadaan osaksi kokoelmaa.

Joko sinulle tulee merenkävijöiden uutiskirje?merenkävijöiden uutiskirje lähetetään 1–2 kertaa kuukaudessa jäsenistölle. Uutiskirjeen saat kätevimmin ilmoittamalla seuran jäsenrekisteriin oman ajantasaisen sähköpostiosoitteesi. Uutiskirjeen tilauksen voi halutessaan lopettaa uutiskirjeessä olevan linkin kautta.

Seuraa merenkävijöitä Facebookissa! www.facebook.com/oulunmerenkavijat

Merenkävijöiden kuvahistoriaa uudessa verkkopalvelussa

Kevätkokous 2011aika: 17.3.2010 klo 18paikka: Hietasaari, Kansankentänkatu 2, Johteenpooki

1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys5 Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto6 Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7 Päätetään uusista kunniajäsenistä8 Muut asiat9 Kokouksen päättäminen

Tervetuloa!

Ω sihteeri ryöpyttää – leila rannanjärvi, sihteeri oulunmerenkavijat.fi Ω petteri pauhaa – petteri parhi, webmaster oulunmerenkavijat.fi

25RYÖPPY

tämän lehden takakanteen on integroitu alkaneen vuoden toimintakortti. Ota esille sakset ja leikkaa toi-minta kortti irti, taittele neljään osaan ja pistä talteen lompakkoosi tai kalenterin väliin. Toimintakortista löydät vuoden aikana monen yhteyshenkilön nimen sekä toimintasuunnitelman että kilpailukalenterin.

Jäsenmaksuttaloudenhoitaja lähettää tuota pikaa kaikille jäsenille jäsenmaksun. Jäsenmaksuja ei syyskoko-uksessa korotettu, eli ne ovat edelleen vuosijäseneltä 40 €, perhejäseneltä 20 € ja juniorilta 10 €. Ainaisjä-senet saavat (aikaisempien vuosien tapaan) mahdol-lisuuden maksaa lehtimaksun 15 €, joka takaa heille yhdistyneen liiton lehden, Nautic.

Ovathan yhteystietosi ajan tasalla?uuden tietojärjestelmän ansiosta venerekiste-rimme alkaa olla lähes ajantasainen. Jäsen voi itse päivittää omia yhteystietojaan, täydentää olemassa olevan veneen tietoja tai poistaa oman veneensä (esim. myynnin jälkeen). Rekisterimme löytyy osoit-teesta rekisteri.oulunmerenkavijat.f i. Mahdollisesti unohtuneen salasanan saat menemällä kirjautumis-sivulle ja kertomalla jäsennumerosi tai vaihtoehtoi-sesti jäsenrekisterinhoitajalta jasenrekisterinhoitaja

oulunmerenkavijat.f i. Käyttäjätunnuksena on jäsenen Sukunimi Etunimi. Huolehdi yhteystieto jesi oikeellisuudesta, jotta saat jäsenlehden ja/tai sähköi-set uutiskirjeemme.

Lunasta kilpailulisenssikilpailulisenssi on oman purjehdusseuran ja purjehtijan välinen sopimus, jonka purjehtija lunas-taa omasta seurasta kesäkuun viimeiseen päivään mennessä. Merenkävijöillä lisenssin hinta on 50 € köliveneeltä. Lisenssillä saa purjehtia kaikki pohjoi-sen alueen kilpailut maksamatta erikseen jokaisen kilpailun osallistumismaksua. Lisenssi ei kata MM, PM, SM ja näiden rankingeita. Tiistaipurjehdukset ovat edelleenkin kaikille maksuttomia.

Seuraava Ryöppyseuraava ryöppy ilmestyy kesällä 2011. Siihen tulevat jutut ja kuvat tulee toimittaa Ryöpyn toimi-tukseen ryoppy oulunmerenkavijat.f i viimeistään toukokuussa 2011.

Uusia jäseniäseuramme uusiksi vuosijäseniksi on hallituksen kokouksissa hyväksytty Juha.Karinen,.Laura.Kunze,.Nina.Lindholm,.Sanna.Meriläinen,.Teija.Rantala ja Timo.Räinä. OM toivottaa uudet jäsenet sydämelli-sesti tervetulleeksi seuraamme!

Leila.Rannanjärvi, puhelin 050 355 0504 (iltaisin), sihteeri oulunmerenkavijat.f i.

Toimintakortti

Ω sihteeri ryöpyttää – leila rannanjärvi, sihteeri oulunmerenkavijat.fi

26 RYÖPPY

Ω pullopostia – kuulumisia maalta ja mereltä

metsähallituksen Rajaton meri -hanke päättyi vuoden vaihteessa. Keväällä odotetaan rahoituspäätös-tä uudesta kolmivuotisesta Perämeren matkailun ja virkistyskäyttöön keskittyvästä projektista. Aiemmas-sa REDI-hankkeessa laadittu Perämeren matkailun ja virkistyskäytön kehittämissuunnitelma on nyt löydettävissä Metsähallituksen nettisivuilta. Samaisel-la nettisivulla on myös muuta kehittämissuunnitel-maan liittyvää aineistoa, muun muassa tiivis kuvaus hankkeessa kierrettyjen satamien varustuksesta. Käykääpä katsomassa! Osoite on: http://www.metsa.f i / SIVUSTOT/METSA/FI/HANKKEET/REDI/Sivut/Peramerenmatkailu.aspx

Kiitokset kaikille Perämeren kehittämisessä tänä vuonna mukana olleille, keskustelut ovat olleet antoi-sia ja vieneet työtä eteenpäin. Jatkukoon tämä myös ensi vuonna!

mirva leppälä rajaton meri -projektin projekti päällikkö, metsähallitus, pohjanmaan luontopalvelut

Suwenan blogistasuwenan miehistö on puuhannut omaksi ja bloginsa lukijoiden iloksi viestilippuoppaan, joka on tulostettavissa mukaan omaan veneeseen. Opas löytyy Suwena-blogin kirjastosta eli osoitteesta www.suwena.net/kirjasto.

Blogin mukaan Evelle ja Andrukselle on tulossa kesäksi ihan uusi vene, Nauticat 441.

Kahdenkymmenen vuoden päästä sinua harmittaa enemmän se, mitä et tehnyt, kuin se, mitä teit. Irrota siis köydet. Purjehdi pois turvallisesta satamasta. Anna pasaatituulen tarttua purjeisiisi. Tutki. Unelmoi. Löydä.

– Mark Twain

Kaksi purjehtijaa syntyy maailman-ympäripurjehduksella

ruotsinkielen-taitoisille on ilmestynyt kirja, joka kertoo aloitte-lijoiden maailmanympä-ripurjehduksesta! Kirjaa ei (vielä) ole käännetty suomen kielelle.

Harriet.Jossfolk-Furu: Två seglare föds - Jorden runt med Felissa

Resa jorden runt? Ja, vem skulle inte vilja det.

Men med egen segelbåt och nästan utan erfarenheter på sjön? Våghalsigt, javisst. Men också fullt möjligt. Pia och Göran.Granbacka i Terjärv är ett levande ex-empel på det.

Resandet har alltid funnits i blodet hos dem. Först gällde det enbart motorcykelfärder ned till Europa under sommarsemestrarna. Sedan vågade de sig på ett halvår med husbil i Australien. Så fick plötsligt Gö-ran för sig att han ville segla i Medelhavet. Han gick en grundkurs i segling och Pia började läsa böcker om långfärdsseglatser. De köpte båt och började för-bereda sig för en världsomsegling som förverkliga-des åren 1999–2002. Sedan dess är de seglingsfrälsta och har hittat en livsstil i att jobba i längre perioder för att sedan vara lediga längre än en vanlig sommarsemes-ter och fortsätta upptäcka världen i en segel-båt.

Nu har Pia och Görans världsomsegling blivit bok! Läs om deras möten med delfiner, apor och pirater. Och om hur Pia får erbjudande om giftermål i Indonesien och om Görans raseriutbrott under en seglings-etapp på 44 dygn – ett utbrott hans långvari-ga partner aldrig tidigare skådat.

isbn 978-952-9505-77-7

Perämeren matkailun ja virkistys-käytön kehittämissuunnitelma

Ω pullopostia – kuulumisia maalta ja mereltä

John Nurmisen Säätiön uutuusteos tekee kunniaa saksalaissyntyiselle meritaiteen mestarille Adolf Bockille

saksalaissyntyinen merimaalauksen mestari Adolf.Bock (1890–1968) on pohjoisen meren ikuista-jana ainutlaatuinen. Adolf Bockin maalaukset ovat arvokkaita historiallisia dokumentteja jälkipolville laivoista, kauppamerenku-lusta, rahti- ja matkusta-jaliikenteestä, merisodan-

käynnistä ja huvipurjehduksesta. Ne kuvaavat aikaa, joka olisi jo jäämässä unholaan ilman hänen moni-puolista omistautumistaan 1900-luvun merellisen maailman ikuistamiseen. Tämän meritaiteen mesta-rin vaiheikas elämäntie kulki läpi Euroopan suurten käännekohtien, jotka eivät voineet olla vaikuttamatta häneen myös taiteilijana. Adolf Bock on itse sanonut taiteestaan: Meri vaihtaa kasvojaan jokainen sekunti. Aurinko ja varjot tekevät taikojaan yhdessä veden kanssa, tuuli saa sen elämään ja minä haluan maalata liikettä, sen kulkua yhdistettynä karuun realismiin, joka odottaa jokaisessa uudessa aallossa

Taidehistorioitsija Tuija.Peltomaa on tutkinut ja koonnut Adolf Bockin elämänvaiheet Saksassa, Ruot-sissa ja Suomessa ansiokkaasti yhteen. Tämä elämän-tarina herättää monenlaisia ajatuksia, mutta se tarjoaa myös erinomaisen tilaisuuden kurkistaa lähihistori-aamme ja pohtia maailman tapahtumien vaikutusta yksittäisen ihmisen elämään. Samalla kirjan loiste-lias meren ja laivojen maailmaan keskittynyt Adolf Bockin tuotannon esittely – ensimmäisen kerran näin runsaana – tarjoaa lukijoille mieleenpainuvan me-rellisen luku- ja katseluelämyksen. Tuija Peltomaan teos on kunnianosoitus Adolf Bockin elämäntyölle.

Suomalaisille meritaiteen ystäville Adolf Bock on tuttu nimi, sillä hän maalasi ahkerasti Suomessa. Tästä kertoo myös se, että kun John Nurmisen Säätiö etsintäkuulutti Adolf Bockin teoksia lehdissä viime keväänä, tuli yhteydenottoja yli 150. Adolf Bock -teok-sen julkaisun lisäksi John Nurmisen Säätiö toi Bockin meritaiteen näyttävästi esille Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2010.

isbn 978-952-9745-30-2

toim

inta

2011

kevät Jaospalaveri

17.3. K

evätkokous7.5.

Lipunnosto ja kevättori11.–12.6

. Kesäkauden avajaiset ja siivous-

talkoot Röytässä

30.7.

Hailuoto W

eekend6

.8. N

autilus cup ja Elojuhlat Röytässä

17.9.

Valojuhlat Röytässä

1.10.

OM

:n, OP

S:n ja OT

PS:n yhteinen

palkintojenjakotilaisuus klo 16

Johteenpookissa1.10

. Lipunlasku klo 18

10.11.

Syyskokous10

.12. Pikkujoulu

nä

iden

lisäk

si:•

Maalis–huhtikuussatalkoo-,hiihto-,

luistelu-, potkukelkka- ja pyöräilyretkiä R

öyttään•

ToukokuussaPurjehtijakurssi•

Touko–syyskuussatiistaipurjehdustakaa-ajolähtönä

jun

iorito

imin

ta 20

11•

Kevätleiri25.–27.3.V

irpiniemi

Huhtikuu:

•Junnujenavovesikauden/kesänavajaiset

Toukokuu•

Junnuvanhempienkoulutuspäivä

•K

esäleirituusillejunnuilleviikot22–25Touko–syyskuu•

Valmennustasoryhm

ittäin•

Viikkokilpailut

•H

aastajasarja•

Zoom

8-alueleiri10.–11.6

.•

SPLalueleiri

•Yhteisetkisam

atkatJoulukuu•

Pikkujoulut

ka

ikille a

voim

et purjeh

du

ksen

ja

veneilyn

teema

illat

Johteenpookissa keskiviikkoisin klo 18–21.•

19.1.K

ilpailujenjärjestäminen

•16

.2.Veneenhankinta

•16

.3.Kilpapurjehdustaktiikka

•20

.4.Purjeveneidenkäyntisatamat

kilpa

iluk

alen

teri 2011

8.6.

OT

PS

Ranking 1

15.6.

OM

R

anking 218.–19

.6.

OM

M

elges 24 -ranking18.–19

.6.

OT

PS

Zoom

8-ranking18.6

. O

PS

Keskiyön auringon

purjehdus2.7.

OT

PS

Ruorikilpailu

27.7. O

PS

Ranking 3

30.7.

OM

H

ailuoto Weekend

31.7. O

M

Marjaniem

i–Oulu

6.8.

OM

N

autilus-cup6

.–7.8. H

aPS

Kello O

pen13.–14.8.

OP

S O

ulun Regatta

19.8.

OT

PS

Yökilpailu21.8.

OT

PS

Mäkelinin purjehdus

27.8. O

PS

Varjakka purjehdus

3.9.

OM

Edea O

cean Race

10.9

. O

M

My W

ay Runt

17.9.

OM

R

äntärace

Tarkista luokat, merialue, kilpailum

aksu ja ilm

oittautumispaikka kilpailu kalenterista

ww

w.purjehtim

aan.fi/index.php?sivu=34520

Kilpailulisenssi on om

an purjehdus-seuran ja purjehtijan välinen sopim

us, jonka purjehtija lunastaa om

asta seurasta kesäkuun viim

eiseen päivään mennessä.

Merenkävijöillä lisenssin hinta on 50

€ köliveneeltä. Lisenssillä saa purjehtia kaik-ki pohjoisen alueen kilpailut m

aksamatta

erikseen jokaisen kilpailun osallistumis-

maksua. Lisenssi ei kata M

M, P

M, SM

ja näiden rankingeita. Tiistaipurjehdukset ovat m

aksuttomia.

Peräliput voi ostaa Pohmarinista liikkeen

aukioloaikoina. Kaarnatie 20

, Alppila.

OU

LUN

MER

ENK

ÄV

IJÄT R

YTO

IMIN

TAK

OR

TTI 2011

Leikkaa toimintakortti irti katkoviivaa pitkin.

OULUN MERENKÄVIJÄT RYPL 37, 90101 OULU

.Y83

Tulevia tapahtumia

Teemaillat keskiviikkoisin Johteenpookissa klo 18

Ω 16.3. Kilpapurjehdustaktiikka Ω 20.4. Purjeveneiden käyntisatamat

Kevätkokous 17.3. Johteenpookissa klo 18kevätkokouksessa hyväksytään menneen vuoden toimintakertomus sekä tilinpäätös. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Kahvitarjoilu. Tarkempi esityslista löytyy sivulta 24.

Kevättori 7.5. lipunnostopäivänälipunnostopäivänä järjestetään myös veneili-jöiden kevättori, jolloin rannassa on sammuttimen huoltomahdollisuuden lisäksi muutakin yhteistä meininkiä.

Purjehduksen ohjaaja- ja opettajakoulutus toteutettaneen joko Röytässä tai Pookissa 10.–12.6. Kysy lisää purjehduskoulun rehtorilta, kommodoril-tamme.

Kesäkauden avajaiset ja siivoustalkoot Röytässä 11.–12.6.kesän alussa mennään yhdessä Röyttään laitetaan maja porukalla kuntoon!

postio

soite: P

L 37, 90

101 O

ulu

pan

kk

iyhteys: N

ordea Oulu, 20

5018-

125927

ko

tisivu: w

ww

.oulunmerenkavijat.fi

ko

mm

od

ori: M

atti Ruokonen, 0

40 480

9

955, kom

modori

oulunmerenkavijat.fi

vara

ko

mm

od

orit: I Jukka Santala,

040

844 3517, jukka.santala oulunm

eren-kavijat.fi • II Jorm

a Kinnunen, 0

40 80

9

799

9, jore

oulunmerenkavijat.fi

sihteeri: Leila R

annanjärvi, 050

355 0

504, sihteeri

oulunmerenkavijat.fi

talo

ud

enh

oita

ja: Petteri Parhi, 0

40

531 8123, taloudenhoitaja oulunm

eren-kavijat.fi

mu

ut h

allitu

ksen

jäsen

et: Marika

Eklund, 040

0 79

5 021 m

arika.eklund

oulunmerenkavijat.fi • Juhani Läm

sä, 040

536

7982, juhani.lam

sa oulunm

eren-kavijat.fi•EevaSaukkonen,0

50487

3299

. eeva.saukkonen oulunm

eren kavijat.fi•A

ri-PekkaTaskila,040

5630

171,ap.taskila

oulunmerenkavijat.fi

ku

nn

iak

om

mo

do

ri: Olli K

auppi

ku

nn

iajä

senet: M

atti Pehkonen, 050

322 6

412

ka

lusto

mesta

rit: Jorma Läm

sä 040

0

844 236, Juhani Läm

sä, Jukka Santala

ryöppy iv: Juhani Läm

sä

ryöppy vi: Jorm

a Lämsä

ka

tsasta

min

en: K

atsastuspäällikkö, R

isto Laitila, 0456

519430

, katsastajat

oulunmerenkavijat.fi•JariH

einonen040

5532827•H

eikkiKoivurova,0

504125872

•JormaLäm

sä,040

0844236

•JuhaniLäm

sä,PekkaNiiranen,0

4006

87646

•Tim

oPukari,040

0384438•JuhaR

anta,050

4140905•A

ri-PekkaTaskila•JuhaniLäm

sä

ko

ulu

vene: Jussi Ponkala, 0

40 56

53 50

9, jussi.ponkala

wspgroup.fi • A

ntti G

ärding, 040

867 6

394, antti.garding

iki.fi•K

ariLukkarila,040

06

799

09,kari.

lukkarila vene.suom

i.net•OtsoR

antanen,0

400

368 746

, otso.rantanen gm

ail.com

kilpa

ilujen

järjestä

min

en: kilpailu-

päällikkö Juhani Lämsä, kilpailut

oulunm

erenkavijat.fi•HeikkiK

oivurova•Jorm

aLämsä•R

istoVittaniem

i•JarkkoJuntunen•M

erviAsikainen•M

erviPajala

kilpa

purjeh

du

s: JormaK

innunen•K

ariLukkarila•HenriW

iik(Melges24

-laivueen vetäjä), 040

0 555 485, henri.w

iik gm

ail.com

ha

llivasta

ava

: Hannu O

rell (OM

:n halli)

hu

vitoim

inta

:MarikaEklund•Petteri

Parhi

jun

iorito

imin

ta: Junioripäällikkö:

Anri K

ivimäki, 0

40 50

1 06

86, juniori-

paallikko oulunm

erenkavijat.fi•EevaSaukkonen•LauraSantala,0

5052126

97,

lausan luukku.com

joh

teenpo

ok

in isä

nn

ät: R

eino Aula,

044 26

0 376

8, johteenpooki oulunm

eren-kavijat.fi•IlkkaW

allenius•JuhaniLämsä

na

viga

atio

kerh

o: Jussi Ponkala

oso

itteenm

uu

tok

set: Mervi A

sikai-nen, jasenrekisteri

oulunmerenkavijat.fi

pienven

eily: Kim

mo R

undström, 0

41 441 4439

, kimm

o.rundstrom

mail.suom

i.net•R

oyMattson,0

40835259

8,roy.m

attson ouka.fi

purjeh

du

sko

ulu

tus: R

ehtori Matti

Ruokonen•JukkaSantala•JukkaEklund

(yrityspurjehdukset), 040

0 6

93 30

5

röytä

n m

aja

isän

tä: Seppo Parhi, 0

44 328 0

650

, maja

oulunmerenkavijat.fi

seura

n ed

usta

jat tela

kk

asä

ätiö

n

ha

llituk

sessa: Puheenjohtaja R

eino A

ula•MattiR

uokonen(varallaJuhaR

anta)•EeroKarhunen(IlkkaW

allenius)•JuhaK

innunen(Anne-M

ariaWallenius)

ja Pekka Aho (Jussi Ponkala).

tiedo

tus:PetteriParhi(w

ebmaster)•

Leila Rannanjärvi (R

yöppy)

telak

oin

ti: Jarkko Juntunen, 044 59

3 1280

•JormaLäm

sä

venerek

isteri: Juha Kinnunen, 0

40 771

6486

, venerekisteri oulunm

erenkavijat.fi

Leikkaa toimintakortti irti katkoviivaa pitkin.