rural growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

18
Ulla Peräkorpi, Savonlinnan Hankekehitys Oy Ideoinnin tuloksia syksyltä: tästä lähdemme jatkamaan 2.7.2017 Puumala

Upload: matkailufoorumi

Post on 22-Jan-2018

188 views

Category:

Economy & Finance


2 download

TRANSCRIPT

Page 1: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

Ulla Peräkorpi, Savonlinnan Hankekehitys Oy

Ideoinnin tuloksia syksyltä: tästä

lähdemme jatkamaan

2.7.2017 Puumala

Page 2: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

2

Ensimmäinen

toimijaryhmän kokous

Juvalla 20.9.2016

Page 3: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

3

Tunnistetut ongelmat

Toimijaryhmän ratkaisuja

ja tavoitteita

Uudenlaisia yrityksiä ei perusteta

Yrityksen toimintojen laajentaminen on vaikeaa

Uutta teknologiaa ei hyödynnetä

Uusia asikastarpeita ja –segmenttejä ei tunnisteta

Verkostoja ei hyödynnetä

Testausta ja villejä kokeiluja ei tehdä

Pinetä ajattelua, paino tuotteissa, ei tuottavuudessa

Luodaan paikkoja idoinnille ja yhteistyölle

Avarretaan käsitettä “maaseutu”

Rohkaistaan kokeiluja ja hyväksytään epäonnistumiset

Vahvistetaan maaseudun sosiaalisia verkostoja

Tuetaan yhteistyötä ja joukkoistamista

Otetaan käyttöön uutta teknologiaa

Käytetään sosiaalista mediaa markkinoinnissa

Madalletaan rahoitusinstrumenttien rajoja

Vaikutetaan lainsäätäjiin

Page 4: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

4

Etelä-Savon

osuus Suomesta

Huoltosuhde

Väestö 3 %

Maa-alue 5 %

Kesämökkejä10 %

Etelä-Savo 1,8 Suomi 1,3

Page 5: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

5

Etelä-Savon

vetovoimatekijät

Luonto ja järvet

Puhdas ja turvallinen ympäristö

Kulttuuritapahtumat

Ainutlaatuinen kohde ja elämykset

Korkealaatuiset tuotteet ja hyvä palvelu

Page 6: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

6

Page 7: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

7

Kysely yrityksille tammikuussa

2017 Other:

• majoitus ja

ravintolapalvelut

• Taloushallinto

• Sote

• konsultointi

• Matkailupalvelut

• kulttuuri

• Kiinteistöjen vuokraus

• terveyspalvelut (yms. terveysmatkailu)

• Suunnittelutoimisto

• kauppa, ohjelmatuotanto

• Asiantuntiapalvelut

• Terveys ja hyvinvointi

• Sosiaaliala

• infra

Page 8: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

8

Page 9: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

9

Toimintaympäristön kilpailutekijät: • Tunnettuus, läheisyys

• Ikääntynyt väestö

• Vahva ydinosaaminen biotalouden laitepuolella

• Vakaa omistaja

• Keskussairaalan hyvät toimitilat ja osaava henkilökunta

• Halvempi toimintaympäristö

• Jos saa investointi rahaa

• Vanheneva asukaskunta

• Paikallisuus hintakilpailukyky

• rakentaminen, saneeraus

• oma henkinen pääoma

Omat kilpailutekijät: • Oma osaaminen

• Ei juuri kilpailua

• Osassa liiketoimintaa ainoa, jota kiinnostaa tarjota ko. palveluita

• Kielitaito

Page 10: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

10

Mitä kilpailutekijöitä pitäisi eniten kehittää?

• laajempi asiakaskunta/ostajien löytäminen

• Laatu/palvelun taso

• Henkilöresursseja

• (Venäjältä/ulkomailta saapuvat asiakkaat). Lisää yhteistyötä keskussairaalan

kanssa

• Alueellinen yhteistyö muiden matkailuyritysten kanssa. Asiakasmäärän

kasvattaminen

• advertising

• tuotteiden konseptointi

• Saatavuus

• Alueen tunnettavuutta ja liikenneyhteyksiä

• Paikalliset työmaat paikallisille yrittäjille, pisteytykseen tästä 30%, rehellistä peliä

pitäisi olla joka sektorilla!!!Kilpailutuksella pitäisi tehdä kaikki pienet työt näin tulisi

säästöä kunnille/kaupungeille

• Uusien tuotteiden markkinoille saaminen

Page 11: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

11

Page 12: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

12

Page 13: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

13

Page 14: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

14

Mitkä ovat mielestäsi hanketoiminnan miinukset? • Byrokratia ja hakemisen vaikeus

• Hanketoiminta ei koskaan ole taloudellisesti kannattavaa vaan sitoo pääomia.

• hitaus, negatiivinen maine (tiedottamisessa parantamisen varaa), jossakin määrin teoreettisuus ja yhteisen maalin löytämisen vaikeus

• Melko raskas byrokratia ja monesti erittäin epäkäytännöllisesti rajattu käyttötarkoitus

• Liian vaikea byrokratia ja se että hanke pitää ensin rahoittaa kokonaan itse ja vasta sen jälkeen saa vähäisen osan kustannuksista takaisin.

• Jatkot vaikeita.

• time

• Byrokraattisuus, vaikkakin se on vähentynyt osin.

• Rahaa menee - ne jotka osaavat ja viitsivät hakea, saavat

• Työllistää tukienhakijoita

• Hankerahaa voi käyttää ja käytetään vääriin asioihin. Suurin osa rahasta menee itse hankkeen pyörittämiseen ja hallinnointiin. Hanke loppuu, kaikki loppuu,

• ei hyötyä Infra alalla yrityksille joissa 1-5 työntekijää

• Olin mukana hankkeessa, mutta hanketoiminnasta vastaavat eivät olleet minuun missään yhteydessä, mitään kutsuja ei tullut mihinkään tilaisuuksiin vaikka tietääkseni jotain he järjestivät. Käytännössä en siis ollutkaan mukana hankkeessa, vaikka näin piti olla. Mitään uusia yhteyksiä en saanut luotua XXX suuntaan, vaikka hanke oli juuri sitä varten luotu. Käsitykseni mukaan hankkeessa ilman kilpailutusta tai hakumenettelyä valittu koordinaattori hyödynsi hanketta oman liiketoimintansa kehittämiseen ja uusien asiakkaiden hankkimiseen. Ikävä kyllä sama jatkuu edelleen hankkeen jatkohankkeessa, jossa sama, edelleen ilman kilpailutusta tai hakumenettelyä valittu henkilö voi buustata omia bisneksiään veronmaksajien rahoilla. Joku voisi näihin joskus puuttua.

Mitkä ovat mielestäsi hanketoiminnan plussat? • Osaamisen kehittäminen ja uusien

tuotteiden löytäminen

• Lisäresursseja toimintaan

• Verkostoituminen, kehittämisen investointiresurssi

• ilmaista rahaa paikkakunnalle

• Resurssit edullisemmin

• Rahoitusmahdollisuus

• Rahoituskuviot alkuvaiheessa onnistuivat

• Cooperation and networking

• Hankkeet edistävät ainakin systemaattista asioiden käsittelyä ja suunnittelua. Verkottumishankkeissa saa tietoa ja kokemusta myös toisilta mukana olijoilta.

• Verkostoitumismahdollisuudet

• Rahaa tulee

• Työllistää hankettajia

• Verkostoituminen

• Varmuus mikäli hyväksytään mukaan

Page 15: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

15

Page 16: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

16

Toimijaryhmän kehittämisideoita

•Pop-up-lupia erilaisiin tarpeisiin

•Joustavammat säädökset/ ei vaadittavia lupia

•Helppoja tapoja vakuuttaa

• Koulutusta, tukea ja virallista tunnus- tusta uusille yrittäjyyden muodoille

•Tuke sektorit ylittäville innovaatioille ja kumppanuuksille

• Pienyritysten kansainvälistymisen tukeminen

•Tukea ideoinnille ja kumppnuuksien luomiselle

•Vapaus testata ideoita / tukea uusien teknologioiden

käyttöönotolle

• Kyläyhteisöihin vaikuttaminen

•Sosiaalisen median käyttöönotto / uusia

markkinoinnin tapoja

•Joukkoistaminen

•Vapaasti valittavat partnerit

•Rahoittajien yhteistyö / monenlaisia toimintoja yhdellä instrumentilla

•Rahan käyttö siihen mihin tarvitaan / useammalaisia tukia

•Nopea prosessi ja päätökset

Joustava rahoitus

Verkostot, kokeilut ja innvoaatiot

Helpot lupakäy-tännöt

Mahdollisuuk-sia pienille yrityksille

Page 17: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

17

Rahoitusinstrumentti, johon

halutaan vaikuttaa

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 –

2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-

OHJELMA

Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR)

Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR)

Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR)

Page 18: Rural Growth - sidosryhmätyöskentely 2.7. 2017

Kiitos!