RUK kurssi 120 Normandiassa 9.6-14.6.2013

Pj Olli Puntilan pyynnöstä asioita muistiin havaintojensa perusteella merkitsi yhdistyksen hallituksen jäsen

Heikki Seppälä.

Matkan suunnittelu perustui hallituksen puheenjohtajan ehdotukseen, jonka takana olivat hänen aiemmat

kokemuksensa ja kontaktinsa vastaavista matkoista ko. alueelle. Itse matkan suunnitteluun ja sittemmin

toteutukseen saimme mukaan parhaan mahdollisen asiantuntijan eversti Sampo Ahdon sekä matkan

käytännön järjestelyistä vastanneen VL-Matkojen toimitusjohtajan Jouni Lehtimäen. Molempia on kiittäminen

siitä, että matkasta tuli niin antoisa ja toimiva kokonaisuus kuin miksi ainakin itse sen koin.

Sisällöllisesti matka tarjosi useita mielenkiintoisia asiakokonaisuuksia:

Normandian maihinnousun paikat ja tapahtumat

Kokonaiskuva tapahtumien kulusta syntyi matkan edetessä.

Saksan haaste sodan jatkuessa kahdella rintamalla kasvoi

sitä mukaa kun vaikeudet idässä kasvoivat. Atlantin

murtamattomaksi kuvattu valli oli todellisuudessa niin

valtavan pitkä raja, ettei sen kunnolliseen miehittämiseen

eikä varustamiseen tarvittavia resursseja ollut. Niinpä

esimerkiksi Omaha Beachillä kuuden kilometrin kaistaa

puolusti kolmesataa miestä 35000 vahvuista

maihinnousuarmeijaa vastaan.

Esimerkkejä siitä, ettei suurikaan ylivoima aina tuonut

nopeaa voittoa tuli esiin toistuvasti. Useat taisteluihin

voimakkaastikin vaikuttaneista ratkaisuista tuntuvat nyt jälkikäteen ilmeisiltä virheiltä. Käytännössä ne

lähinnä kasvattivat maihinnousujoukkojen tappioita ja pidensivät sotaa.

Mainitsemani kokonaiskuvan ohella Sampon kertomat lukuisat yksityiskohdat ja henkilöihin liittyneet

tarinat tarjosivat Normandian tarinasta toisessa maailmansodassa rikkaan kuvan, jossa inhimilliset tarinat

sankareineen ja luusereineen elävöittivät isoa kokonaisuutta.

Ennen suurhyökkäyksen alkua sitä valmisteltiin pommittamalla Normandian rannikkoa laajalta alueelta jo

kauan ennen itse hyökkäyksen alkua. Tällä pidettiin huolta siitä, etteivät saksalaiset pystyneet

pommitusten perusteella ennakoimaan maihinnousun kohdealuetta eikä ajankohtaa. D-dayn alkaessa

pommituksia jatkettiin ja kohdistettiin kohdealueelle. Samalla lähetettiin laskuvarjojoukkoja sekä

hyökkäysjoukkoja strategisiin kohteisiin. Yksi niistä oli Orne-joen silta, jonka luona 42 hengen ryhmämme

pysähtyi matkan alkuvaiheessa.

Hyökkäys tapahtui yöllä 5/6.6.1944 liitolentokoneiden ja laskuvarjojoukkojen avulla. Sitä tukemaan

suunnitellut laskuvarjojoukot tosin pudotettiin yli kohteen, mutta liitokoneet rytisivät täsmälleen

kohteeseensa ja silta saatiin yllätetyilta saksalaisilta haltuun. Tämä oli sotilaallisesti tärkeää koska tämän

kautta suunniteltiin liittoutuneiden huollon jatkossa kulkevan. Tapahtuma oli myös

näyttävästi mukana vuonna -62 valmistuneessa, Oscar-palkitussa elokuvassa.

Postikortin kuva v. 1944 kuva elokuvasta Atlantin Valli murtuu RUK 120 Ornella 10.06.2013

Kirkot, niiden kulttuuritaustat ja arkkitehtuuri sekä muut nähtävyydet täydensivät matkamme kokonaisuutta

kertoen sekä kulttuurin että elämänkulun muutoksista alueella, joka on koko Euroopan kehityksessä ollut

tapahtumien keskeinen areena. Erityisesti Normandian historiaa värittävät sen monivaiheiset suhteet

Englantiin. Rikastava ja mielenkiintoinen lisä matkaamme.

Rouen-Courcelles-Arromanche-Bayeux-Mont St-Michel olivat mielenkiintoisia

kohteitamme matkapäiviemme aikana. Etäisemmän historian tapahtumien kulku sekä

arkkitehtuurien muutokset vuosisatojen kulun myötä piirtyivät nähtävyyksien ja

taustoja selventävien selostusten kautta.

Normandiassa kaatuneiden hautausmaat muodostivat osan matkaohjelmaamme. Kävimme

tutustumassa sekä kanadalaisten, amerikkalaisten että saksalaisten sodassa kaatuneiden

hautausmaihin. Kaikkien niiden voi sanoa olleen mittavan kokoisia, hyvin hoidettuja alueita. Ne olivat

massiivisuudessaan jopa vaikuttavia. Sekä kanadalaisten että amerikkalaisten suurten ristimerien

seasta saatoimme löytää myös suomalaisia nimiä. Risteihin kirjatut miesten kotipaikat kertoivat heidän

muuttaneen suuren veden toiselle puolelle jo ennen sotia ja lähteneen sieltä sitten mukaan tälle

kohtalokkaalle matkalle.

Amerikkalaisten muistolaatan viimeiset sanat: Saksalaisten muistolaatan viimeiset sanat:

They died for your freedom, Gott hat das letzte Wort

hold back your tears and keep silent

Matkan kokonaisuus toimi erinomisesti, viileä, osin sateinen sääkään ei suuremmin haitannut hienosti

hoidettua kokonaisuutta. Kuuluisasta ranskalaisesta kulinarismista saimme kohtuullisen osamme pääsemällä

tutustumaan tarjontaan useissa matkamme kohdekaupungeissa. Crêpesit ja galettet tulivat meren herkkujen

ja muiden alueen erikoisuuksien ohella monille tutuiksi. Siideri, Calva ja Pommeau eivät enää ole yhtä outoja

kuin ehkä ennen matkaamme. Näiltäkin osin siis matkailu avarsi.

Mainitsin jo aiemmin oppaamme esiintuomat kokonaisuuksia rikastaneet tapahtumat, joissa asiat eivät

menneet niin kuin Strömsössä on tapana. Vaikka suuren maihinnousun suunnitteluun ja valmisteluun olikin

käytetty valtavasti aikaa ja voimavaroja, silti kaikilta osin jutut eivät menneet niin kuin piti. Tätä taustaa

vastaan tuntuu melkein luontevalta se, ettei meidänkään kaikilta osin hyvin suunniteltu kierroksemme

ensimmäisellä yrityksellä osunut lentokentälle, vaan Disneylandiin! Kaiken sotkenut ja kaikki yllättänyt ruuhka

hyydytti etenemisemme ja aiheutti hankalan tilanteen, jonka matkan järjestäjänä toiminut Jouni Lehtimäki

kuitenkin joukkoineen sai loistavasti hoidettua löytämällä meille sekä majoitukset ja uudet lennot seuraavalle

aamulle. Kiitokset siitä matkan järjestäjille vielä kerran.

kiitos myös kaikille matkatovereille hienosta reissusta,

toivottavasti tapaamme jälleen esimerkiksi

suunnitelmissa olevilla Viipurin ja Murmanskin matkoilla.

17.6.2013 Heikki Seppälä

Ps. loppuun vielä kuva ”tositilanteesta”, jossa suuri osa ryhmästämme mukana. Samalla muistutan siitä, että

matkalla mukana olleiden toivotaan laittavan parhaita otoksiaan matkalta Kari T. Korhoselle, jonka kautta ne

saadaan kurssin sivuille valokuvapankkiin.