rimpelä 21.2.2011
Upload: laehde-voimaa-matkalle-esr-hanke-hallinnoiva-kunta-siilinjaervi
Post on 14-Dec-2014
560 views
DESCRIPTION
Lähde-voimaa matkalle hankkeen avausseminaarissa Kuopiossa Matti Rimpelä piti luentoa aiheenaan "Lapsista ´hyviä ja hyödyllisiä aikuisia´-miten voisimme tehokkaasti vähentää nuorten hyvinvointitarvetta?"TRANSCRIPT
10.04.2023 1
Lapsista ’hyviä ja hyödyllisiä’ aikuisia
- miten voisimme tehokkaasti vähentää nuorten hyvinvointivajetta?
Matti Rimpelä[email protected]
Lähde - voimaa matkalle –hankeAloitusseminaari/21.2.2011 Kuopio
10.04.2023 2
Esitykseni teemoista• Olen lähettänyt viestini kirjallisena• Aluksi: Miten ymmärrämme
• lapset ja nuoret• lapsuuden, nuoruuden• kasvun, kehityksen aikuistumisen • hyvinvointivajeen ja sen vähentämisen?
– Mitä tulisi tehdä?• Keskityn julkisen vallan, erityisesti kunnan, toimiin– Julkinen valta on muutoksen aikaansaamisessa
ratkaisevassa asemassa– Lasten ja nuorten tuen/palveluiden liikevaihto on useita
miljardeja euroja vuodessa – onko tehokkaasti käytetty???
10.04.2023 3
Olennaista on ”yhteinen tulkintakehys”
• Olisiko mahdollista esittää lasten kehityksestä aikuiseksi sellainen tulkintakehys, jonka voisimme kaikki yhdessä hyväksyä?
• Vanhemmat, lapset, nuoret ???• Lapsiperheiden/lasten/nuorten tuessa toimivat
ammatilliset osaajat ???• Valtio/kunnat, ministeriöt/hallintokunnat ???• Jopa yhteiskunnallisia valintoja ohjaavat ideologiat???
• Seuraavassa luonnostelen yhden mahdollisen tulkintakehyksen
10.04.2023 4
Virikkeeksi:
Mikä uhkaa nuorten tulevaisuutta Suomessa eniten?
10.04.2023 5
”Aivohyvinvointi vs. -pahoinvointi”• Jatkuva informaatiokuorman kasvaminen– Lepo vähenee– Rentoutumisen osaaminen/mahdollisuus
• ”Mielialakemia” yleistyy– Energiajuomat, lääkkeet, päihteet, huumeet
Pysyvätkö nuorten aivot toimintakykyisinä • ikääntymiseen saakka vai• ”nitkahtavatko ne kuin Koskelan akselin
selkä” jo varhaisessa keski-iässä?
10.04.2023 6
Aikuistuvatko lapset yhä nuorempina?
• Biologinen kasvu ja kehitys varhaistunut• Kasvupyrähdys, kuukautiset, siemensyöksyt• Aikuisen fyysinen ulkonäkö aikaisemmin
Psyykkinen ja sosiaalinen aikuistuminen suhteessa ympäristöön on hidastunut• Aikuisten maailma on yhä vaativampi• Fyysinen aikuisuus ei enää riitä työhön
Yksilöiden välinen vaihteluaikuistumisessa lisääntynyt
10.04.2023 7
Milloin lapsuus muuttuu nuoruudeksi, aikuisuudeksi???
• Lapsuus ->12/13->… ->18 (->21)• Nuoruus ->21 ->29• Aikuisuus 21-> (30 ->)
• ”varhaisnuoret”• ”nuoret aikuiset”
• Kriittisiä vaiheita, erityisen tuen tarvetta:• Noin 4 – 8/9 v• Noin 10/11 -> 14/15• Noin 16-17 -> 20/21
10.04.2023 8
Hyvinvointia/pahoinvointia rakennetaan koko lapsuuden ja nuoruuden ajan
• Jokainen ikäluokka kantaa mukanaan aikaisempaa historiaansa/kokemustaan– Syntymästä alkaen
• Seurantatutkimukset osoittavat kasautumisen– Syntymärekisteriseuranta– Poikien kohortit • neuvolakäyntien laiminlyönti vakava riskitekijä)
– Lasten mielenterveystutkimus 1995 ( 8-vuotiaat->)
10.04.2023 9
Mikä on tärkeintä lapsen kehittyessä aikuiseksi?
10.04.2023 10
Oppiminen, erityisesti hyvinvointioppiminen
• Vuorovaikutus, sosiaaliset taidot• Liikkuminen• Arjen rytmit• Mielen ja ruumiin viestit• Itsehoito• Osallistuva kansalaisuus• …
Hyvinvointioppimisen kriittiset vuodet varhaislapsuudessa,
jatkuu koko elämän
10.04.2023 11
Oppiminen ratkaisee paljolti lapsen ja nuoren tulevaisuuden,
myös hyvinvoinnin
• ”Tieto- ja osaamisyhteiskunta”– Oppimaan oppiminen– Työ vaatii osaamista, elinikäinen oppiminen
• Oppimisen/koulutuksen ja hyvinvoinnin välillä erittäin vahva yhteys
10.04.2023 Matti Rimpelä: Perhe, hyvinvointi ja oppiminen/Eduskunnan naisverkoston seminaari
12
Keskivaikea/vaikea masentuneisuus8.-9.luokat, 14-16-vuotiaat
-6,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9,0-0
10
20
30
40
50
60
Series1Series2
10.04.2023 13
Ekologinen tulkinta:Mitä tarkoittaa kehitysyhteisö?
Lapset/nuoret ovat oppivat yhteisönsä jäseninä– Perhe, koti, asunto– Asuinalue– Varhaiskasvatus/päiväkoti– Koulu/oppilaitos– Harrastus– Media– Katu
Kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuus
10.04.2023 14
Mitä tarkoittavat lasten ja nuorten palvelut ?
• Palvelun ydin on asiakkuus/asiakassuhde– asiakkaan suhde palvelun tuottajaan– hyvin/pahoinvoinnin ammatillinen osaaja
• Palvelut useimmiten ongelmasuuntautuneita– ammatilliset osaajat ongelmien asiantuntijoita
• Palveluissa yhdistyy lähes aina ongelma- ja asiakassuuntautuneisuus
10.04.2023 15
Milloin lapset/nuoret ovat kypsiä asiakkaiksi/kuluttajiksi?
• Hyvinvointi/pahoinvointipalveluissa asiakkuuden perinteet ja osaaminen ovat yksilökeskeisiä– ”Vahva ja valitseva” asiakas = kuluttaja
• Lasten (ja nuorten) asiakkuus on erilaistakuin aikuisten asiakkuus• Ydinkysymys :
Onko ”asiakas” lapsi vai hänen kehitysyhteisönsä?
10.04.2023 16
Miten palvelut suuntautuvat?1. Yksilösuuntautuneilla palveluilla korjataan
kehitysyhteisöjen ja niiden heikon kasvatuskumppanuu-den tuottamia ongelmia• ”Varhainen toteaminen”• Tuki ja hoito asiakassuhteissa
2. Ammatillisen erityisosaamisen päätavoite kehitys-yhteisöjen ja niiden kasvatuskumppanuuden vahvistaminen• Lapset ja nuoret oppivat selviämään
hyvinvointihaasteistaan omissa yhteisöissään• Yksilöiden tuki ja auttaminen asiakassuhteessa myös
tärkeää, mutta tarve minimoidaan
10.04.2023 17
Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoitteena voisi olla
vahvistaa lasten ja nuorten kehitysyhteisöjä ja niiden
kasvatuskumppanuutta niin, että asiakkuuteen perustuva
pahoinvointipalvelujen tarve on mahdollisimman pieni
10.04.2023 18
Olennaista jatkuvuus
• Lapsilla ja nuorilla on oikeus jatkuvuuteen:– Paikan,– aikuisten ja– moraalin jatkuvuus.
• Esimerkkinä yläkoulu/toisen asteen koulutus:– Toteutuuko jatkuvuus?
10.04.2023 19
Erityisvaatimuksia julkiselle vallalle• Läpinäkyvyys– Veronmaksajille, kuntalaisilla, vanhemmilla,
lapsilla ja nuorilla oikeus saada avoimesti vertailukelpoista tietoa kaikesta toiminnasta ja sen suhteesta hyviin käytäntöihin
– Ks. www.teaviisari.fi• Tilivelvollisuus– Julkisen vallan ja kunnan on järjestettävä
tiedonhallinta niin, että toiminnan tehokkuutta ja vaikutuksia jatkuvasti seurataan ja arvioidaan
10.04.2023 20
Haasteena tiedonhallinta• Lapsen/nuoren ja hänen perheensä tiedot
yhdessä tietojärjestelmässä• Tietosuoja varmistetaan käyttöoikeuksilla• Esim ”lapsiperhenäkym䔕 Ydintiedot vertailukelpoisia, ajantasainen raportointi• ”Varastokirjanpito” lasten/nuorten ja lapsiperheiden
voinnista, seuranta ainakin 21. ikävuoteen
• Tuotetaan paikallisesti tarve-, toiminta- ja vaikutustietoa
• Mahdollistettava vaikutusten jatkuva arviointi• Ydintiedot avoimessa käyttöliittymässä
10.04.2023 21
Mitä tämä voisi olla käytännössä?Esimerkkinä nuoret 16 – 20 v.:• Valtion tuki kunnille määräytyy ensin tämän
ikäisten nuorten lukumäärän, seuraavaksi paikallisen tarpeen mukaan.
• Kunnan koulutustakuu 21. ikävuoteen: Kaikille mahdollisuus/velvollisuus yleisivistävään/ ammatilliseen oppimiseen tai vähintään työhön oppimiseen
• Kunnan palvelut kaikille, painotetaan tarpeen mukaan
10.04.2023 22
”Hyvinvointineuvola”Imatran tulkinta
• Hyvinvointineuvolapalveluilla tarkoitetaan äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa sekä neuvolan perhetyöntekijöiden palveluja
• Kolmannen sektorin mukaantulo:”Vauva tulee kotiin” – hanke, Etelä-Karjalan Martat ry
10.04.2023 23
Imatran kaupunki: Lasten ”häiriöpalvelukustannukset”2005-2010
(Hyvinvointineuvola 14.4.2009 alkaen)
10.04.2023 24
Miten olemme Suomessa onnistuneet nuorten
hyvinvoinnin edistämisessä???
10.04.2023 25
j
10.04.2023 26
1900-luku hyvinvoinnin menestystarinaa Suomessa
• ”Väestöpoliittinen intressi” 1860->1970• 1920-30 –luvuilla lasten ja nuorten terveys oli
edelleen ”kehitysmaatasoa” - sitten loistavia tuloksia
• Kansallinen projekti 1940-1960 –luvuilla• Julkisen vallan, kansalaistoiminnan ja liike-elämän
konsensus• Neuvolat, kouluterveydenhuolto, terveyssisaret ja kätilöt• Tulonsiirrot, ym• Oppivelvollisuuskoulu rakensi osaltaan menestystarinaa
10.04.2023 27
Päättyikö menestystarina 1990-luvulla?
1985-> yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta
• 1980-luku tyytyväisyyden aikaa, mutta…. • 1995-> uusia huolia:
•Mielenterveyspalvelujen ja erityisopetuksen kuormitus kasvoi yli kaksinkertaiseksi 1995 -> 2009.• Lastensuojeluun 2011 noin 500 milj. €
enemmän kuin 1900-luvulla
10.04.2023 28
Lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle 1991-2007
10.04.2023 29
Nuorten ”eläkepommi”
• maksaa 6,6 miljardia € hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina, jos nuoret eläkeläiset eivät palaa työelämään
10.04.2023 30
Maailman terveimmistä lapsista olisi voinut kasvaa maailman terveimpiä
nuoria!!!
• 1985-1990 –syntyneet nyt 20-25 –vuotiaita– Tänään 15-16 –vuotiaat ovat 2020 noin 24-25 -
vuotiaita
• Enemmistö voi hyvin, mutta…• kasvava vähemmistö voi huonosti ja
ennuste heikkenee!!!
10.04.2023 31
Lasten ja nuorten hyvinvointivaje uhkaa kansantaloutta!
• Väestön vanhentuessa edessä työvoimapula– Työvoima uusiutuu viiveellä• Tänään syntyvät työvoimaa 2030-luvulla
• Menetämme vuosittain kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia hyvinvointivajeen vuoksi
• Kaksoismenetys: Ei työvoimaa, mutta sote-asiakkaita!
• Pyritään korvaan työvoimatuonnilla• Kansallinen konsensus lasten hyvinvoinnin
väestöterveyden edistämisestä murtunut!!!!– Tulkitaan käyttömenoiksi, ei investoinneiksi
10.04.2023 32
Menestystarina on muuttunut
vakavaksi epäonnistumiseksi!
• Olemme seuranneet hyvinvointivajeen kasvua 2000->– Lukuisia ohjelmia/strategioita– Satoja miljoonia uusia euroja häiriötukeen– Pahoinvointi yleistyy ja ennuste heikkenee
10.04.2023 Matti Rimpelä Oppiminen ja lasten hyvinvointi 2000-luvulla: Yhteinen haaste
33
Villakoiran ydin?Tuotamme palveluja lapsiasiakkaille -
kun pitäisi tukea lapsiperheitä!
• Lasten/nuorten palvelut jakautuvat lukuisiin sektoreihin/ammattikuntiin
• Jokainen vastaa "siilossaan" haasteisiin• Omat tulkinnat tuen tarpeesta ja
perhekeskeisyydestä
• ”Omien ongelmien" korostaminen tuo asiakkaita - jonoja – resurssikasvua
• Asiakkuudesta on tehty ratkaisu
10.04.2023 34
Väitän, että• lukuisilla hankkeilla yritetään korjata
julkisen vallan/kunnan toiminnan vanhentuneisuutta
• vanhentuneet valtarakenteet yrittävät sopeutua– Verkostoituminen– Moniammatillisuus– Hallintorajojen ylittäminen
10.04.2023 35
Tiivistäen:
• Valtio/kunnat käyttävät vuosittain miljardeja euroja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen – Yli 200 000€/yksi lapsi 0-18 v. aikana
• Nuorten hyvinvointivajeen kasvun suurin yksittäinen aiheuttaja on julkisen vallan – valtion ja kunnan – toimintojen kyvyttömyys uudistua vastaamaan 2000-luvun haasteisiin
10.04.2023 36
Ensin yhteinen tulkintakehys:• Hyvinvointioppiminen• lKehitysyhteisöt ja niiden kasvatuskumppa-
nuuden vahvistaminen: Opitaan selviytymään hyvinvointihaasteistaan omissa yhteisöissään
• Lasten ja nuorten palvelut vahvistamaan kehitysyhteisöjä: Asiakkuutta vaativan selvittelyn ja tuen tarve minimoidaan
• Jatkuvuuden mahdollistaminen: Paikan, aikuisten ja moraalin jatkuvuus
10.04.2023 37
Toimenpide-ehdotuksia
• Valtion/kunnan järjestämän tuen ja toiminnan eriytyminen – lukuisiin asiakas- ja ongelmasuuntautuneisiin
yksikköihin – ammattiryhmiin ja– Tietojärjestelmiin
ei vastaa 2000-luvulle ominaisiin lasten, nuorten eikä lapsiperheiden hyvinvointihaasteisiin.
10.04.2023 38
Toimenpide-ehdotuksia
• Asiakas- ja ongelmasuuntautuneista palveluista painopisteen tulisi siirtyä kehitysyhteisöjen ja niiden kasvatuskumppanuuden vahvistamiseen.
• Tavoitteeksi lasten ja nuorten oppiminen selviytymään hyvinvointihaasteistaan ensisijaisesti arjen kehitysyhteisöissä ja vasta toissijaisesti asiakassuhteeseen perustuvissa palveluissa.
10.04.2023 39
Toimenpide-ehdotuksia
• Asiakas- ja ongelmasuuntautuneet palvelut ovat välttämättömiä, mutta niiden tulisi
• ensisijaisesti suuntautua kehitysyhteisöjen vahvistamiseen ja
• vasta toissijaisesta lasten ja nuorten ongelmien hoitoon yksilökeskeisenä tukena
10.04.2023 Matti Rimpelä
40
Mitä tekisin jos olisimme1960-luvulla ja olisin Kekkonen? Esimerkkejä:
• Perhetyöntekijät terveydenhoitajien työpareiksi lapsiperheiden hyvinvointineuvoloihin
• Varhaiskasvatus ja perusopetus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi
• Vahvistetaan kouluja oppilaitosten sisäistä mielenterveys/sosiaalityötä
• Koulutustakuu ja opiskeluhuolto kaikille 21. ikävuoteen saakka
• Päätoimiset lääkärit neuvoloihin ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon
10.04.2023 41
Miksi näin paljon julkisesta vallasta?
• Nuorten hyvinvointivajeen juuret varhaislapsuudessa– Julkisen kasvava tehottomuus
• Nuorten auttaminen välttämätöntä,…– mutta hankkeet voivat myös hidastaa välttämättömiä
rakenteellisia uudistuksia• Kunnan toiminnoista tehtävä tulosvastuinen
kokonaisuus ainakin 21. ikävuoteen saakka– Läpinäkyvyys, tilivelvollisuus, jatkuva vaikutusten
seuranta
10.04.2023 42
Investointi lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin =
Suomen kansantalouden tulevaisuuden rakentamista
1. Maksimoidaan työvoiman uusintamisen (”hyviä ja hyödyllisiä aikuisia”)
2. Minimoidaan väestöterveysvajeen korjaamiseen sitoutuvat voimavarat• Julkiset ja yksityiset• Mahdollisimman pini osa lapsista/nuorista oppii asiakkaaksi
3. Vapautetaan häiriöpalveluista henkilöstöä + muita voimavaroja muuhun tuotantoon
10.04.2023 43
Tärkein viestini on
vanhemmuuden ja isovanhemmuuden ilo
ja onni!