rimpelä 21.2.2011

43
Lapsista ’hyviä ja hyödyllisiä aikuisia - miten voisimme tehokkaasti vähentää nuorten hyvinvointivajetta ? Matti Rimpelä [email protected] Lähde - voimaa matkalle –hanke Aloitusseminaari/21.2.2011 Kuopio 26.06.2022 1

Category:

Documents


2 download

DESCRIPTION

Lähde-voimaa matkalle hankkeen avausseminaarissa Kuopiossa Matti Rimpelä piti luentoa aiheenaan "Lapsista ´hyviä ja hyödyllisiä aikuisia´-miten voisimme tehokkaasti vähentää nuorten hyvinvointitarvetta?"

TRANSCRIPT

Page 1: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 1

Lapsista ’hyviä ja hyödyllisiä’ aikuisia

- miten voisimme tehokkaasti vähentää nuorten hyvinvointivajetta?

Matti Rimpelä[email protected]

Lähde - voimaa matkalle –hankeAloitusseminaari/21.2.2011 Kuopio

Page 2: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 2

Esitykseni teemoista• Olen lähettänyt viestini kirjallisena• Aluksi: Miten ymmärrämme

• lapset ja nuoret• lapsuuden, nuoruuden• kasvun, kehityksen aikuistumisen • hyvinvointivajeen ja sen vähentämisen?

– Mitä tulisi tehdä?• Keskityn julkisen vallan, erityisesti kunnan, toimiin– Julkinen valta on muutoksen aikaansaamisessa

ratkaisevassa asemassa– Lasten ja nuorten tuen/palveluiden liikevaihto on useita

miljardeja euroja vuodessa – onko tehokkaasti käytetty???

Page 3: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 3

Olennaista on ”yhteinen tulkintakehys”

• Olisiko mahdollista esittää lasten kehityksestä aikuiseksi sellainen tulkintakehys, jonka voisimme kaikki yhdessä hyväksyä?

• Vanhemmat, lapset, nuoret ???• Lapsiperheiden/lasten/nuorten tuessa toimivat

ammatilliset osaajat ???• Valtio/kunnat, ministeriöt/hallintokunnat ???• Jopa yhteiskunnallisia valintoja ohjaavat ideologiat???

• Seuraavassa luonnostelen yhden mahdollisen tulkintakehyksen

Page 4: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 4

Virikkeeksi:

Mikä uhkaa nuorten tulevaisuutta Suomessa eniten?

Page 5: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 5

”Aivohyvinvointi vs. -pahoinvointi”• Jatkuva informaatiokuorman kasvaminen– Lepo vähenee– Rentoutumisen osaaminen/mahdollisuus

• ”Mielialakemia” yleistyy– Energiajuomat, lääkkeet, päihteet, huumeet

Pysyvätkö nuorten aivot toimintakykyisinä • ikääntymiseen saakka vai• ”nitkahtavatko ne kuin Koskelan akselin

selkä” jo varhaisessa keski-iässä?

Page 6: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 6

Aikuistuvatko lapset yhä nuorempina?

• Biologinen kasvu ja kehitys varhaistunut• Kasvupyrähdys, kuukautiset, siemensyöksyt• Aikuisen fyysinen ulkonäkö aikaisemmin

Psyykkinen ja sosiaalinen aikuistuminen suhteessa ympäristöön on hidastunut• Aikuisten maailma on yhä vaativampi• Fyysinen aikuisuus ei enää riitä työhön

Yksilöiden välinen vaihteluaikuistumisessa lisääntynyt

Page 7: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 7

Milloin lapsuus muuttuu nuoruudeksi, aikuisuudeksi???

• Lapsuus ->12/13->… ->18 (->21)• Nuoruus ->21 ->29• Aikuisuus 21-> (30 ->)

• ”varhaisnuoret”• ”nuoret aikuiset”

• Kriittisiä vaiheita, erityisen tuen tarvetta:• Noin 4 – 8/9 v• Noin 10/11 -> 14/15• Noin 16-17 -> 20/21

Page 8: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 8

Hyvinvointia/pahoinvointia rakennetaan koko lapsuuden ja nuoruuden ajan

• Jokainen ikäluokka kantaa mukanaan aikaisempaa historiaansa/kokemustaan– Syntymästä alkaen

• Seurantatutkimukset osoittavat kasautumisen– Syntymärekisteriseuranta– Poikien kohortit • neuvolakäyntien laiminlyönti vakava riskitekijä)

– Lasten mielenterveystutkimus 1995 ( 8-vuotiaat->)

Page 9: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 9

Mikä on tärkeintä lapsen kehittyessä aikuiseksi?

Page 10: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 10

Oppiminen, erityisesti hyvinvointioppiminen

• Vuorovaikutus, sosiaaliset taidot• Liikkuminen• Arjen rytmit• Mielen ja ruumiin viestit• Itsehoito• Osallistuva kansalaisuus• …

Hyvinvointioppimisen kriittiset vuodet varhaislapsuudessa,

jatkuu koko elämän

Page 11: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 11

Oppiminen ratkaisee paljolti lapsen ja nuoren tulevaisuuden,

myös hyvinvoinnin

• ”Tieto- ja osaamisyhteiskunta”– Oppimaan oppiminen– Työ vaatii osaamista, elinikäinen oppiminen

• Oppimisen/koulutuksen ja hyvinvoinnin välillä erittäin vahva yhteys

Page 12: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 Matti Rimpelä: Perhe, hyvinvointi ja oppiminen/Eduskunnan naisverkoston seminaari

12

Keskivaikea/vaikea masentuneisuus8.-9.luokat, 14-16-vuotiaat

-6,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9,0-0

10

20

30

40

50

60

Series1Series2

Page 13: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 13

Ekologinen tulkinta:Mitä tarkoittaa kehitysyhteisö?

Lapset/nuoret ovat oppivat yhteisönsä jäseninä– Perhe, koti, asunto– Asuinalue– Varhaiskasvatus/päiväkoti– Koulu/oppilaitos– Harrastus– Media– Katu

Kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuus

Page 14: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 14

Mitä tarkoittavat lasten ja nuorten palvelut ?

• Palvelun ydin on asiakkuus/asiakassuhde– asiakkaan suhde palvelun tuottajaan– hyvin/pahoinvoinnin ammatillinen osaaja

• Palvelut useimmiten ongelmasuuntautuneita– ammatilliset osaajat ongelmien asiantuntijoita

• Palveluissa yhdistyy lähes aina ongelma- ja asiakassuuntautuneisuus

Page 15: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 15

Milloin lapset/nuoret ovat kypsiä asiakkaiksi/kuluttajiksi?

• Hyvinvointi/pahoinvointipalveluissa asiakkuuden perinteet ja osaaminen ovat yksilökeskeisiä– ”Vahva ja valitseva” asiakas = kuluttaja

• Lasten (ja nuorten) asiakkuus on erilaistakuin aikuisten asiakkuus• Ydinkysymys :

Onko ”asiakas” lapsi vai hänen kehitysyhteisönsä?

Page 16: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 16

Miten palvelut suuntautuvat?1. Yksilösuuntautuneilla palveluilla korjataan

kehitysyhteisöjen ja niiden heikon kasvatuskumppanuu-den tuottamia ongelmia• ”Varhainen toteaminen”• Tuki ja hoito asiakassuhteissa

2. Ammatillisen erityisosaamisen päätavoite kehitys-yhteisöjen ja niiden kasvatuskumppanuuden vahvistaminen• Lapset ja nuoret oppivat selviämään

hyvinvointihaasteistaan omissa yhteisöissään• Yksilöiden tuki ja auttaminen asiakassuhteessa myös

tärkeää, mutta tarve minimoidaan

Page 17: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 17

Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoitteena voisi olla

vahvistaa lasten ja nuorten kehitysyhteisöjä ja niiden

kasvatuskumppanuutta niin, että asiakkuuteen perustuva

pahoinvointipalvelujen tarve on mahdollisimman pieni

Page 18: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 18

Olennaista jatkuvuus

• Lapsilla ja nuorilla on oikeus jatkuvuuteen:– Paikan,– aikuisten ja– moraalin jatkuvuus.

• Esimerkkinä yläkoulu/toisen asteen koulutus:– Toteutuuko jatkuvuus?

Page 19: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 19

Erityisvaatimuksia julkiselle vallalle• Läpinäkyvyys– Veronmaksajille, kuntalaisilla, vanhemmilla,

lapsilla ja nuorilla oikeus saada avoimesti vertailukelpoista tietoa kaikesta toiminnasta ja sen suhteesta hyviin käytäntöihin

– Ks. www.teaviisari.fi• Tilivelvollisuus– Julkisen vallan ja kunnan on järjestettävä

tiedonhallinta niin, että toiminnan tehokkuutta ja vaikutuksia jatkuvasti seurataan ja arvioidaan

Page 20: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 20

Haasteena tiedonhallinta• Lapsen/nuoren ja hänen perheensä tiedot

yhdessä tietojärjestelmässä• Tietosuoja varmistetaan käyttöoikeuksilla• Esim ”lapsiperhenäkym䔕 Ydintiedot vertailukelpoisia, ajantasainen raportointi• ”Varastokirjanpito” lasten/nuorten ja lapsiperheiden

voinnista, seuranta ainakin 21. ikävuoteen

• Tuotetaan paikallisesti tarve-, toiminta- ja vaikutustietoa

• Mahdollistettava vaikutusten jatkuva arviointi• Ydintiedot avoimessa käyttöliittymässä

Page 21: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 21

Mitä tämä voisi olla käytännössä?Esimerkkinä nuoret 16 – 20 v.:• Valtion tuki kunnille määräytyy ensin tämän

ikäisten nuorten lukumäärän, seuraavaksi paikallisen tarpeen mukaan.

• Kunnan koulutustakuu 21. ikävuoteen: Kaikille mahdollisuus/velvollisuus yleisivistävään/ ammatilliseen oppimiseen tai vähintään työhön oppimiseen

• Kunnan palvelut kaikille, painotetaan tarpeen mukaan

Page 22: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 22

”Hyvinvointineuvola”Imatran tulkinta

• Hyvinvointineuvolapalveluilla tarkoitetaan äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa sekä neuvolan perhetyöntekijöiden palveluja

• Kolmannen sektorin mukaantulo:”Vauva tulee kotiin” – hanke, Etelä-Karjalan Martat ry

Page 23: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 23

Imatran kaupunki: Lasten ”häiriöpalvelukustannukset”2005-2010

(Hyvinvointineuvola 14.4.2009 alkaen)

Page 24: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 24

Miten olemme Suomessa onnistuneet nuorten

hyvinvoinnin edistämisessä???

Page 25: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 25

j

Page 26: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 26

1900-luku hyvinvoinnin menestystarinaa Suomessa

• ”Väestöpoliittinen intressi” 1860->1970• 1920-30 –luvuilla lasten ja nuorten terveys oli

edelleen ”kehitysmaatasoa” - sitten loistavia tuloksia

• Kansallinen projekti 1940-1960 –luvuilla• Julkisen vallan, kansalaistoiminnan ja liike-elämän

konsensus• Neuvolat, kouluterveydenhuolto, terveyssisaret ja kätilöt• Tulonsiirrot, ym• Oppivelvollisuuskoulu rakensi osaltaan menestystarinaa

Page 27: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 27

Päättyikö menestystarina 1990-luvulla?

1985-> yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta

• 1980-luku tyytyväisyyden aikaa, mutta…. • 1995-> uusia huolia:

•Mielenterveyspalvelujen ja erityisopetuksen kuormitus kasvoi yli kaksinkertaiseksi 1995 -> 2009.• Lastensuojeluun 2011 noin 500 milj. €

enemmän kuin 1900-luvulla

Page 28: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 28

Lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle 1991-2007

Page 29: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 29

Nuorten ”eläkepommi”

• maksaa 6,6 miljardia € hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina, jos nuoret eläkeläiset eivät palaa työelämään

Page 30: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 30

Maailman terveimmistä lapsista olisi voinut kasvaa maailman terveimpiä

nuoria!!!

• 1985-1990 –syntyneet nyt 20-25 –vuotiaita– Tänään 15-16 –vuotiaat ovat 2020 noin 24-25 -

vuotiaita

• Enemmistö voi hyvin, mutta…• kasvava vähemmistö voi huonosti ja

ennuste heikkenee!!!

Page 31: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 31

Lasten ja nuorten hyvinvointivaje uhkaa kansantaloutta!

• Väestön vanhentuessa edessä työvoimapula– Työvoima uusiutuu viiveellä• Tänään syntyvät työvoimaa 2030-luvulla

• Menetämme vuosittain kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia hyvinvointivajeen vuoksi

• Kaksoismenetys: Ei työvoimaa, mutta sote-asiakkaita!

• Pyritään korvaan työvoimatuonnilla• Kansallinen konsensus lasten hyvinvoinnin

väestöterveyden edistämisestä murtunut!!!!– Tulkitaan käyttömenoiksi, ei investoinneiksi

Page 32: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 32

Menestystarina on muuttunut

vakavaksi epäonnistumiseksi!

• Olemme seuranneet hyvinvointivajeen kasvua 2000->– Lukuisia ohjelmia/strategioita– Satoja miljoonia uusia euroja häiriötukeen– Pahoinvointi yleistyy ja ennuste heikkenee

Page 33: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 Matti Rimpelä Oppiminen ja lasten hyvinvointi 2000-luvulla: Yhteinen haaste

33

Villakoiran ydin?Tuotamme palveluja lapsiasiakkaille -

kun pitäisi tukea lapsiperheitä!

• Lasten/nuorten palvelut jakautuvat lukuisiin sektoreihin/ammattikuntiin

• Jokainen vastaa "siilossaan" haasteisiin• Omat tulkinnat tuen tarpeesta ja

perhekeskeisyydestä

• ”Omien ongelmien" korostaminen tuo asiakkaita - jonoja – resurssikasvua

• Asiakkuudesta on tehty ratkaisu

Page 34: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 34

Väitän, että• lukuisilla hankkeilla yritetään korjata

julkisen vallan/kunnan toiminnan vanhentuneisuutta

• vanhentuneet valtarakenteet yrittävät sopeutua– Verkostoituminen– Moniammatillisuus– Hallintorajojen ylittäminen

Page 35: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 35

Tiivistäen:

• Valtio/kunnat käyttävät vuosittain miljardeja euroja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen – Yli 200 000€/yksi lapsi 0-18 v. aikana

• Nuorten hyvinvointivajeen kasvun suurin yksittäinen aiheuttaja on julkisen vallan – valtion ja kunnan – toimintojen kyvyttömyys uudistua vastaamaan 2000-luvun haasteisiin

Page 36: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 36

Ensin yhteinen tulkintakehys:• Hyvinvointioppiminen• lKehitysyhteisöt ja niiden kasvatuskumppa-

nuuden vahvistaminen: Opitaan selviytymään hyvinvointihaasteistaan omissa yhteisöissään

• Lasten ja nuorten palvelut vahvistamaan kehitysyhteisöjä: Asiakkuutta vaativan selvittelyn ja tuen tarve minimoidaan

• Jatkuvuuden mahdollistaminen: Paikan, aikuisten ja moraalin jatkuvuus

Page 37: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 37

Toimenpide-ehdotuksia

• Valtion/kunnan järjestämän tuen ja toiminnan eriytyminen – lukuisiin asiakas- ja ongelmasuuntautuneisiin

yksikköihin – ammattiryhmiin ja– Tietojärjestelmiin

ei vastaa 2000-luvulle ominaisiin lasten, nuorten eikä lapsiperheiden hyvinvointihaasteisiin.

Page 38: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 38

Toimenpide-ehdotuksia

• Asiakas- ja ongelmasuuntautuneista palveluista painopisteen tulisi siirtyä kehitysyhteisöjen ja niiden kasvatuskumppanuuden vahvistamiseen.

• Tavoitteeksi lasten ja nuorten oppiminen selviytymään hyvinvointihaasteistaan ensisijaisesti arjen kehitysyhteisöissä ja vasta toissijaisesti asiakassuhteeseen perustuvissa palveluissa.

Page 39: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 39

Toimenpide-ehdotuksia

• Asiakas- ja ongelmasuuntautuneet palvelut ovat välttämättömiä, mutta niiden tulisi

• ensisijaisesti suuntautua kehitysyhteisöjen vahvistamiseen ja

• vasta toissijaisesta lasten ja nuorten ongelmien hoitoon yksilökeskeisenä tukena

Page 40: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 Matti Rimpelä

40

Mitä tekisin jos olisimme1960-luvulla ja olisin Kekkonen? Esimerkkejä:

• Perhetyöntekijät terveydenhoitajien työpareiksi lapsiperheiden hyvinvointineuvoloihin

• Varhaiskasvatus ja perusopetus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi

• Vahvistetaan kouluja oppilaitosten sisäistä mielenterveys/sosiaalityötä

• Koulutustakuu ja opiskeluhuolto kaikille 21. ikävuoteen saakka

• Päätoimiset lääkärit neuvoloihin ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon

Page 41: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 41

Miksi näin paljon julkisesta vallasta?

• Nuorten hyvinvointivajeen juuret varhaislapsuudessa– Julkisen kasvava tehottomuus

• Nuorten auttaminen välttämätöntä,…– mutta hankkeet voivat myös hidastaa välttämättömiä

rakenteellisia uudistuksia• Kunnan toiminnoista tehtävä tulosvastuinen

kokonaisuus ainakin 21. ikävuoteen saakka– Läpinäkyvyys, tilivelvollisuus, jatkuva vaikutusten

seuranta

Page 42: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 42

Investointi lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin =

Suomen kansantalouden tulevaisuuden rakentamista

1. Maksimoidaan työvoiman uusintamisen (”hyviä ja hyödyllisiä aikuisia”)

2. Minimoidaan väestöterveysvajeen korjaamiseen sitoutuvat voimavarat• Julkiset ja yksityiset• Mahdollisimman pini osa lapsista/nuorista oppii asiakkaaksi

3. Vapautetaan häiriöpalveluista henkilöstöä + muita voimavaroja muuhun tuotantoon

Page 43: Rimpelä  21.2.2011

10.04.2023 43

Tärkein viestini on

vanhemmuuden ja isovanhemmuuden ilo

ja onni!