rexelle heinäkuu 2010
DESCRIPTION
Cornish Rex CRX ry:n jäsentiedoteTRANSCRIPT
Cornish Rex CRX ry:n jäsentiedote
Heinäkuu 2010
toimituksen tai yhdistyksen mielipit-eiden kanssa.
Ilmoitushinnat:
kaikki koot 10e/lehti, 20e 4 lehteä jäsenten ilmoitukset maksutta
Jäsenmaksut 2010
Varsinainen jäsen 12e
Perhejäsen 5e
Kasvattajan maksama pentujäsen (yksi vuosi) 5e
Ainaisjäsen 120e
Yhdistyksen tilinumero:
EKSP 410810-284761, viite 5005
Maksaessasi toisen henkilön tililtä, mainitse kenen jäsenmaksua asia koskee
Yhdistyksen nettisivut:
http://www.cornish-rex-finland.net
2
Hallitus ja toimihenkilöt
Puheenjohtaja, jäsenrekisterin pitäjä, Rexelle aineisto
Tuija Ahtikari-Alaoutinen
p. 040 4145 364
Sihteeri
Helena Ylönen
p.040 7164 623
Varapj, pentuvälitys
Virve Salminen
Taloudenhoitaja
Kirsi Koukku
p.044 2934 560
Jäsenet
Juha Ylönen
Marika Pesonen
Katriina Ijäs
Varajäsen
Marja Stigell
Hallituksen ulkopuoliset luottamushen-kilöt
www-sivujen päivitys,
DNA-yhdyshenkilö
Mika Viitanen
Rexellen taitto
Joel Haverinen
Rexelle ilmestyy sähköisenä 4 kertaa vuodessa
Kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omi-aan eivätkä välttämättä ole yhteneviä
Kansikuva: Tuiscalo`s Fancy Osiris
3
Hei taas kaikille!
Tampereen näyttelyssä 15.5.2010 pidettiin yhdistyksen kevätkokous, jossa tällä kertaa oli osanottoa ihan mukavasti. Yhdistyksel-lämme on ollut tapana pitää yksi esittelynäyt-tely vuodessa, mutta tänä vuonna päätimme, että näyttelyä ei järjestetä koska yhdistyk-sen taloudellinen tilanne ei sitä vaadi ja yh-distyksen aktiivijäsenet ovat kukin tahollaan hyvinkin kiireisiä. Ensi keväänä toivottavasti olemme jo hieman aikaan saavampia, joten ehdotuksia hyvälle näyttelyn pitopaikalle otetaan vastaan.
Erikoisnäyttely sen sijaan tekee tuloaan ja ilm-oittautumiset alkavat olla käynnissä. Runsas-ta osanottoa toivotaan. Kutsu löytyy www.kissaliitto.fi/näyttelyt. Varsinaisen näyttelyn järjestää RUROK.
Niin se vaan aika kiitää ja yhdistyksemme täyt-tää heinäkuussa kymmenen vuotta! Paljon on muutoksia matkalle kertynyt ja toivotaan että yhdistyskin kehittyy ajan vaatimuksissa. Laittakaa hyvät ihmiset kehitysideoita ja niitä lehden juttuja tulemaan!
Kesä painaa päälle ja kissojen on taas niin kiva metsästellä niitä öttiäisiä. Olkaamme jokai-nen varovaisia kissoinemme ja vietetään läm-min ja mukava kesä!
Tuija ja pesue
Puheenjohtajan palsta
Sisältö yFGHJK
2 HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT
3 PUHEENJOHTAJAN PALSTA
4 KEVÄTKOKOUS 2010
5-6 KISSAN ALLERGIA
6-7 KISSOJEN VERIRYHMÄT
8-9 KISSA VANHENEE
10-11 ERILAISIA KIIPEILYPUITA
12 VALMISTUNEET
13 KASVATTAJAT
4
Kevätkokous 20101. KOKOUKSEN AVAUS
• Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 15.02.
2. VALITAAN KOKOUKSELLE PUHEENJOHTAJA JA SIHTEERI, KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTA-JAA JA TARVITTAESSA KAKSI ÄÄNTENLASKIJAA
• Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tellervo Haapasalo-Koukku. Sihteerinä toimii Helena Ylönen.
• Pöytäkirjan tarkastajina sekä ääntenlaskijoina toimivat Marika Pesonen ja Kati Vesa.
3. TODETAAN KOKOUKSEN LAIL-LISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
• Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
4. HYVÄKSYTÄÄN KOKOUKSEN ESITYSLISTA
• Kokouksen esityslista hyväksyttiin.
5. ESITETÄÄN VUOSIKERTOMUS
• Vuosikertomus esitettiin ja hyväksyt-tiin .
6. ESITETÄÄN TILINPÄÄTÖS JA TIL-INTAKASTAJAN LAUSUNTO
• Rahastonhoitaja Kirsi Koukku esitti tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausun-non.
7. PÄÄTETÄÄN TILINPÄÄTÖKSEN VAH-VISTAMISESTA JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISESTÄ HALLITUKSELLE JA MUILLE VASTUUVELVOLLISILLE
• Tilinpäätös vahvistettiin ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus.
8. MUUT ASIAT
Yhdistys osallistuu Surexin järjestämään rexien erikoisnäyttelyyn 22.8.2010. Yh-distyksen häkit lainaan, jotain palkintoja osallistuville kissoille, yhdistyksen leikkimielinen kilpailu ja palkinto voit-tajalle.
9. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.16.
Puheenjohtaja
Tellervo Haapasalo-Koukku Sihteeri Helena Ylönen
Pöytäkirjantarkastaja Marika Pesonen Pöytäkirjantarkastaja Kati Vesa
Cornish rex CRX ryAika: 15.5.2010Paikka: Pirok:n näyttely Tam-pereen messu- ja urheilukeskus
Läsnä:Tellervo Haapasalo-KoukkuKirsi KoukkuHelena YlönenmJuha YlönenTuija Ahtikari-AlaoutinenSatu TurunenKati VesaMarika Pesonen i
Kortikosteroidit ovat tehokas lääke atopian
hoitoon
5
Allergisten lemmikkien omistajille seuraavanlaiset oireet ovat liiankin tuttuja: kutina, kuiva ja hilseilevä iho, kiilloton turkki. Eläinten allergiatutkimus on kuitenkin löytänyt uusia lupaavia keinoja, joiden avulla koirien ja kissojen - kuten myös omistajien - oloa voidaan edes hieman helpottaa. Kissojen ravitse-musta säätelemällä niiden vastustusky-kyä allergisia reaktioita vastaan voidaan parantaa solutasolla, jolloin päästään aivan ongelman ytimeen.
Perimmäiset syyt
Kissan immuunijärjestelmän tehtävä on suojata kissaa sairauksilta. Allergia on immuunijärjestelmän yliampuva reaktio aineelle, jota keho pitää vieraana. Jostakin syystä tietyt aineet provosoivat immuunijärjestelmän taistelemaan tunkeilijaa (allergeenia) vastaan hyvin tehokkaasti. Koska keho on hyvin herkkä kyseiselle aineelle, sanomme sen olevan yliherkkä tai reagoivan liiallisesti. Al-lergian laukaisee yhden tai useamman lisäallergeenin tunkeutuminen kehoon, jolloin seurauksena on tulehdus, nok-kosihottuma, ja karvanlähtö kissan ke-hon altistuneilta alueilta. Vaikka kissoilla ja koirilla esiintyy yleisesti monia erilaisia allergiaan liittyviä iho-ongelmia, suurimmassa osassa tapauksista on kyse kolmesta tietystä ongel-masta: kirpunpureman aiheuttama allerginen herkistyminen, hengi-tysilman mukana tulevan allergeenin aiheuttama herkistyminen (atopia) ja ruoka-aineallergiat.
Kirpunpuremista johtuva dermatiitti (Flea Bite Allergic Dermatitis, FBAD)
Yleisimmän kissoilla esiintyvän al-lergisen reaktion aiheuttavat kirpun-puremat. Kirpunpuremista johtuvaa dermatiittiä (FBAD) esiintyy molemmilla sukupuolilla ja kaikilla roduilla. Kaikki yli 6 kuukauden ikäiset kissat voivat allergisoitua kirpunpuremille, vaikka
yleisimmin vaiva ilmaantuukin kolmen ja viiden ikävuoden välillä. Eläimet, jotka ovat erityisen herkkiä hengitysilman mukana tuleville allergeeneille (esi-merkiksi siitepölylle), ovat usein erittäin herkkiä kirpunpuremille. FBAD:n vaivaa-milla lemmikeillä esiintyy oireina usein kutinaa, karvanlähtöä ja ihotulehduksia erityisesti alaselän ja reisien alueella. Kutina voi olla mietoa tai voimakasta, ja
usein sitä esiintyy kaulalla. FBAD on kausittaisesti yhteydessä kirp-pupopulaatioon. Alueilla, joilla talvet ovat pitkiä, kirppupopu-laatio pysyy tehokkaasti aisoissa, mutta se lisääntyy voimakkaasti lämpimien kevätsäiden tullessa. Eläimet, jotka ovat jatkuvasti alt-tiina kirpuille, eivät yhtä toden-näköisesti kärsi FBDA:sta kuin
eläimet, joiden kirppualtistus on kausit-taista. Tyypillisesti FBAD: ta hoidetaan pitämällä kirput kurissa ja antamalla potilaalle systeemistä kortisonihoitoa (kortikosteroidit), joka vähentää kutinaa tehokkaasti. Uusien tutkimustulosten perusteella on todettu, että lemmikin ruokavalion tasapainoinen rasvahap-pokoostumus vaikuttaa positiivisesti ja auttaa vähentämään tulehduksia.
Hengitysilman mukana tu-levien allergeenien aiheuttama yliherkkyys (atopia)
Hengitysilman mukana tulevien allergeenien, kuten siitepölyn aiheuttamat allergiset reaktiot ovat toiseksi yleisin allergiatyyppi kissoilla. Eläimet altistuvat aller-geeneille kahdella tavalla: haital-linen allergeeni tulee kehoon joko hengitysilman mukana tai ihon läpi. Ensimmäinen atopian oire on kutina. Se on myös muiden allergiatyyppien tärkein oire, joten perusteellinen eläinlääkärintutkimus on tarpeen kissan allergian syyn selvittämiseksi. Atopia pahenee usein iän myötä ellei sitä tunnisteta ja hoideta oikein. Kortikosteroidit ovat tehokas lääke atopian hoitoon. Toinen hoitomuoto on siedätyshoito (”allergiapiikit”), jotka lisäävät kehon sietokykyä anti-geenejä vastaan. Hoito viivyttää tai vähentää allergisia reaktioita ja sen on todettu tehoavan 50- 80 prosen-tissa tapauksista. Lisäksi, samoin kuin FBAD:n kohdalla, ruokavalion rasvahappokoostumuksen säätelystä voi myös olla hyötyä.
Ruokayliherkkyys
Ruokayliherkkyys aiheuttaa vähiten allergisia yliherkkyysreaktioita. Ruokayliherkkyyden todellista esiin-tymistiheyttä on vaikea arvioida. Miten sitten voi tietää, onko kissa allerginen ruualle? Yksinkertaisesti
Kissan allergia
6
siten, että epäilty ruoka-aine poistetaan ruokavaliosta ja tarkkaillaan, häviävätkö oireet. Koetta täydennetään kokeile-malla, ilmeneekö oireita uudelleen, kun poistettu ruoka-aine lisätään takaisin. Todellisissa ruoka-aineallergiatapauksis-sa tunnusmerkinomainen oire on kutina. Ainoa tehokas tapa hoitaa ruoka-aineal-lergiaa on välttää haitallisia allergeeneja. Koska useimmat allergeenit ruuassa ovat ruokavalion sisältämiä valkuaisaineita, ensimmäinen askel on vaihtaa kissan-ruokaa. Jos kissa on saanut reaktioita naudanlihapohjaisesta ruuasta, ruoka vaihdetaan kanapohjaiseksi. Jos ongel-man syynä on kanapohjainen ruoka, kokeillaan lampaanlihapohjaista ruokaa. Monet valmisruuat sisältävät erilaisia valkuaisaineita, joten kokeilua tarvitaan jonkin verran kissan yliherkkyysoireiden aiheuttajan löytämiseksi. Eri ruokien valmistusaineluetteloita kannattaa tutkia tarkoin.
Uudet käsitteet allergian hoi-dossa - Yksikään mainituista yliherkkyyssairauksista ei ole parannettavissa.
Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että oireita voidaan helpottaa kahden ruokavalioon liittyvän tekijän avulla: erit-täin hyvin sulava, uusi valkuaisainelähde vähentää allergisten reaktioiden toden-näköisyyttä ja ihanteellinen Omega-6:Omega-3 -rasvahapposuhde auttaa ihon allergisen tulehduksen hoidossa. Kissan ruokavalion muutos saattaa auttaa allergiaongelmien hoidossa ja jopa mahdollistaa lääkeannosten pienentämisen. Kun yhdistetään ihan-teellinen ruokavalio ja sopiva lääkitys, voidaan tehokkaasti lievittää kissan al-lergisia oireita. Eläinlääkäriltä kannattaa kysyä neuvoja käytössä olevista hoito-tavoista ja kliinisistä allergian hoitoon tarkoitetuista ruokavalioista.
lähde: http://www.eukanuba-eu.com/Suomi/cxallergies.htm
Varsin monet kissojen kasvattajat tietävät jo, että kissoilla on kolme veriryhmää. A, AB, ja B. Näistä yleisin on A-veriryhmä. Veriryhmä määräytyy perinnöllisesti, kuten kaikki muukin kaikissa elollisissa. Veriryhmistä A on val-litseva B:n nähden eli dominantti ja B on resessiivinen eli väistyvä. AB veriryhmä on hieman monimutkaisempi systeemi. Veriryhmät määritellään verikokeella, kuten ihmiselläkin. Toisaalta taas kuiten-kin ihmeen usein kuulee, etteivät jotkut kasvattajat ole koskaan kuulleetkaan kissojen veriryhmistä, saatikka että mitä ne merkitsevät. Ihmetellään vaan kun pentuja kuolee ja pannaan se kissojen syyksi ja jätetään pois jalostuksesta nämä ”huonot” naaraat.
Miksi sinun olisi hyvä tietää kis-sasi veriryhmä
Jos sinulla ei ole aikomusta ryhtyä kasvattajaksi tai siitosuroksen omista-jaksi, kissasi veriryhmän tietämisellä ei ole merkitystä sinänsä. Meidän kissal-assamme on alusta asti testattu myös kissojen veriryhmät. Molemmat meidän kantavanhempamme osoittautuivat olevan A veriryhmää. Siksi olimme hyvin hämmästyneitä kun yht’äkkiä eräs kasvattimme, uros, ilmeni B veriryh-mäiseksi. Otatin uuden testin, mutta tulos oli sama. Myöhemmin eräs toinen kasvattimme, naaras, oli myös B:tä. Tämä tarkoitti sitä, että kumpikin kantakis-soistamme olivat taulukossa olevan
alimman ryhmän kissoja A (Ab) X A (Ab). Sitä ei vaan pystynyt näkemään testistä.
Vaikka B veriryhmä on melko harvi-nainen, se kuuluu kuitenkin normaa-liin veriryhmien vaihteluun, eikä B veriryhmää pitäisi kasvatuksellis-esti yrittää karsia pois. Siinä saattaa hävitä mukana muita hyviä omi-naisuuksia. Lisäksi sen karsiminen on vaikeaa, koska kuten taulukosta näkyy, B veriryhmän kantajia on lähes aina mukana.
Jos olet hankkinut naaraskissan aikomuksena ryhtyä kasvatustoi-mintaan, sinun on syytä tarkistaa sen veriryhmä. Jos kissasi on A:ta, ei tulevien pentujen kanssa tule olemaan mitään ongelmia, vaikka uros olisi B -veriryhmää. A -veriryh-män naaras ei tuota vasta-aineita pentujaan kohtaan. Eli kysymyksessä on samantapainen tapahtuma kuin ihmisellä Rhesus-vasta-aine ilmiö. Kissalla vaan vasta-aineet eivät siirry istukan kautta pentuun, vaan ongelmat alkavat sitten, kun pennut alkavat imeä emoaan. Jos B -veriryh-män naaraan pentujen isä on A:ta, pennut saavat emonsa tuottamat vasta-aineet (anti-A -vasta-aineet) emonmaidosta suoliston kautta, jolloin kaikilla A- ja Ab -veriryhmän pennuilla alkaa punaisten verisolu-jen hajoaminen sekä verisuonistossa
Kissojen veriryhmät
7
Vanhemmat Jälkeläiset Suhde
B (bb) X B (bb)
B (bb) X A (AA)
B (bb) X A (Ab)
A (AA) X A (AA)
A (AA) X A (Ab)
A (Ab) X A (Ab)
B (bb)
A (Ab)
A (Ab) ja B (bb)
A (AA)
A (AA) ja A (Ab)
A (AA), A (Ab), B (bb)
1:1
1:1
1:2:1
Veriryhmien periytyminen i
että sen ulkopuolella. Tämä on yleisin vastasyntyneiden pentujen kuolinsyy.
Oireet alkavat muutaman tunnin kulut-tua syntymästä. Mitä aikaisemmin oireet todetaan, sitä vaikeammasta tapauksesta on kysymys. Ensimmäinen aste: Pentu voi kuolla äkillisesti ilman mitään oireita muutaman tunnin kuluttua imemisestä. Toinen aste: Pennut lopettavat imemisen kolmen ensimmäisen vuorokauden ku-luessa eivätkä kasva. Virtsan väri muut-tuu punaiseksi (hemoglobiinia virtsassa), pennuilla on anemiaa ja keltaisuutta ja ne kuolevat yleensä ensimmäisen viikon aikana. Lievemmissä tapauksissa pennun hännän päähä kehittyy kuolio 1-2 viikon kuluessa. Kolmas aste: Oireeton muoto. Hännän kärkeen kehittyy kuo-lio, mutta pennut jatkavat imemistä ilman muita oireita. Laboratoriokokeis-sa pystytään tote-amaan anemiaa ja ns. positiivinen Coombsin koe.
Pennut voidaan pelastaa ruokkimal-la ne aluksi käsin emonmaidonvas-tikkeella, nykytie-don mukaan riittää 16 tuntia ja sitten ne voidaan antaa emon ruokittavaksi. On myös mahdollista hankkia veriryhmätesti (RapidVetTM-H), jolla voidaan testata pentujen napaverestä niiden veriryhmä heti kun ne ovat syntyneet. Tällöin
voidaan B-veriryhmän pennut antaa emolle heti imemään. Erilläänolon ai-kana pentujen suolen toiminta muuttuu ja ne pystyvät imemään emoaan ilman edellä mainittuja ongelmia. Pienen-pieniä kissanpennuille sopivia tutteja on hankala löytää, meiltäkin niitä löytyy vain yhdestä eläintarvikekaupasta. Ap-teekeista saatavat ovat liian suuria jopa pienikokoisille koiranpen-nuille.
Olen keksinyt, että muovitarvikeliik-keistä, esim Etola, saa ohutta polk-upyörän venttiilikumiakin ohuempaa pehmeää letkua, joka pysyy hyvin pienen lääkeruiskun päässä ja on sopiva pennun suuhun. Siitä leikataan pieni pätkä ja laitetaan lääkeruiskun päähän.
Varotaan vaan ettei pentu imiessään vedä sitä liian syvälle kurkkuun. Toimii hyvin. Pelkkä lääkeruiskukin riittää, mutta se on hieman kova. Jos osaa letkuruokinnan aina parempi, mutta näilläkin pärjää. Ruokinta aloitetaan
varovasti pienellä määrällä esim. 2 ml:lla, pennun maha on pieni. Jos pentu tuntuu vielä nälkäiseltä voidaan antaa lisää. Emonmaidon-vastiketta annetaan 2-3 tunnin välein ja pitää muistaa myös pissittäminen. Eli pyyhitään pennun takamusta kohtalaisen napakasti esim. talous-paperilla, kuten emo tekisi. Emon voi antaa puhdistaa pentujaan, kunhan pitää sen varan, etteivät pennut pääse imemään ennen määräajan kulumista. Jos pennut ovat emon luona koko tämän ajan, pitää jonkun olla valvomassa, ettei emo pääse imettämään pentuja. Kun ne ovat kylläisiä, ne enimmäkseen nukkuvat.
Pennut kasvavat tämän jälkeen ihan normaalisti. Vieroitusaika on toinen mahdollinen kriisikohta. Pennut saat-tavat yht’äkkiä lopettaa syömisen kokonaan ja paino alkaa laskea. Sil-loin pitää pennut toimittaa pikaisesti eläinlääkärille, jonka pitää antaa niil-le Amovet antibioottipistos kolmena päivänä ja tarpeen vaatiessa myös nesteyttää ne. Antibiootin vaikutus on lähes välitön. Pennut alkavat syödä normaalisti. Antibiootin voi antaa myös tablettina tai liuoksena (5 vrk kuuri), mutta kestää hieman kauemmin ennen kuin ne alkavat syödä. Tällainen ilmiö saattaa tosin ilmetä myös emon koko ajan ruokki-milla pennuilla. En tiedä, mikä tämän aiheuttaa, ehkä kysymyksessä on se, että pennut eivät saaneet emoltaan ternimaitoa ja vastustuskyky on heikompi ulkoisia aineksia vastaan. Joka tapauksessa tämä tehoaa. Pentuja kannattaa siis pitää silmällä myös vieroitusvaiheessa, eikä pidä jäädä liian pitkään ihmettelemään, että mikä niitä vaivaa. Pennun kunto putoaa nopeasti.
Kun B veriryhmän emon pennut aikanaan aikuistuvat, ei niillä havain-tojemme mukaan ole sen enempää muita terveydellisiä ongelmia kuin A veriryhmän emon pennuillakaan. Yleinen terveys riippuu monesta muusta seikasta, kuten ruokinnasta ja muusta hoidosta.
Tellervo Seer’s kissalasta
Lähteet: osittaisia lainauksia Felina kissaklinikan tiedotteesta, loput
omakohtaisia kokemuksia.
8
Kissan vanhuus alkaa noin noin 10-15 vuoden ikäisenä, nykyään ei ole harvi-naista tavata yli 20-vuotiastakaan kissaa. Hyvä terveydenhoito elämän kaikissa vaiheissa ja lääketieteen voimakas kehit-tyminen ovat luoneet mahdollisuudet mahdollisimman pitkän elinkaaren toteutumiseen kissojenkin kohdalla.
Ikääntyminen on luonnollinen ta-pahtuma. Seurauksena on havittavissa muutoksia aistimisessa, lämmönsäätely-ssä, energia-aineenvaihdunnassa ja hormonitoiminnassa. Ikääntyneen kissan kaloritarve pienenee ja keskeisten välttämättömien amino- ja rasvahap-pojen tarve korostuu syödyn ruoka-määrän vähentyessä. Ikääntyvän kissan eri sisäelinten muutokset johtavat mm. hormonitoiminnan muutoksiin: herk-kyys mm. saada vanhuuteen liittyvä sokeritauti tai kilpirauhasen liikatoiminta tulevat esille. Samoin elinmuutokset ai-heuttavat mm muutoksia lääkeaineiden käyttäytymiseen elimistössä. Ikään-tyneen kissan reaktiot ulkomaailmaan muuttuvat, se ei näe yhtä hyvin kuin ennen, ei kuule, ei maista eikä haista. Aistimuutoksista johtuen kissa voi käyt-täytyä helpommin ärtyneesti, nukkua aikaisempaa enemmän, ja kadottaa ruokahaluaan. Kissan vanhuuteen liittyy myös infektiosairauksien vastustuskyvyn huononeminen. Jo 8 - 9-vuotias kissa on alttiimpi infektiotaudeille kuin nuorem-mat toverinsa.
Vanhan kissan hoito
Vanhan kissan hoitaminen edellyttää hoitajalta lisääntynyttä empaattisuutta, parempaa huomiokykyä ja nopeampaa reaktiovalmiutta. Ongelmien aikainen havaitseminen on tärkeää, koska kun-toutumisen edellytykset ovat huonom-mat ja hitaammat kuin nuoremmilla kissoilla.
Kissanvanhuksen ruokinnassa huomioi-daan monipuolisuus. Syöty ruokamäärä usein pienenee, koska kissavanhus nukkuu suuren osan päiväänsä. Vaarana saattaa olla laihtuminen. Asiaa voidaan korjata kasvattamalla ruoan kaloritiheyt-tä sopivasti proteiinin laatua ja rasvan määrää lisäämällä. Jos kissavanhuksella on munuaisten vajaatoimintaa, sokeri-tautia tai kilpirauhasen liikatoimintaa, on erityisruokavalio osa taudin hoitoa ja suunniteltava yhdessä eläinlääkärin kanssa. Joillakin kissanvanhuksilla on taipumusta ylipainoon. Ylipaino tulisi saada pois, koska se altistaa sokeritaudil-le, kuormittaa niveliä, rasittaa sydäntä ja altista kasvaimille. Ylipaino syntyy liiallisesta kalorimäärästä suhteessa kissan aktiivisuuteen. Laihduttavaa kissaa ei saa paastottaa, koska kissan maksan aineenvaihdunta kärsii ja johtaa hengenvaaralliseen maksasairauteen. Laihduttamisen tulee tapahtua hitaasti ja harkiten käyttäen tarkoitukseen suun-niteltuja dieettejä tai kotiruokaa vitamii-ni-ja hivenainelisäyksillä terästäen.
Kissavanhus ei usein siisti itseään yhtä säännöllisesti kuten nuorem-mat. Myös ihon kuivuessa karvaa alkaa irrota yhä enemmän. Vaarana on karvan joutuminen ruoansulatus-kanavaan ärsyttämän limakalvoja. Koska vanhan kissan ruoansula-tuskanavan peristalttinen liike on muutenkin hidastunut, on karvan tuottama ärsytys vain pahasta ja johtaa usein tukoksiin. Kissa tulisi harjata päivittäin huolellisesti, tällä estetään karvan joutumista maha-suolikanavaan, stimuloidaan ihon verenkiertoa ja piristetään kissaa psyykisesti. Ihon kasvaimet tai muut muutokset tulee näyttää mahdol-lisimman nopeasti eläinlääkärille hoitotilanteen arvioimiseksi.
Kissavanhuksen hampaat
Suu on varmasti kissan kotihoidossa unohdetuin paikka. Ravinnosta ja bakteeritoiminnasta syntyvä plakki mineralisoituu syljen suolojen avulla hammaskiveksi, joka tuhoaa ham-paan tukikudoksia ja johtaa ennenai-kaisiin hampaan menetyksiin. Tämä kaikki on estettävissä harjaamalla kissan hampaat päivittäin. Mitä ai-kaisemmin aloitetaan, sitä paremmat ovat hoitotulokset. Kissalle tarkoitet-tuja hammasharjoja ja tahnoja saa eläinlääkäriltä. Ihmisten hoitoväli-
Kissa vanhenee
9
neitä ei tule käyttää, koska tahnoja ei ole tarkoitettu nieltäviksi ja maku ärsyttää kissan kuolaamaan. Jos kissan suussa on hammaskiveä reilusti, aloitetaan kotihoi-to eläinlääkärissä käynnin jälkeen. Suun hoidon yhteydessä on suotavaa tarkas-tuttaa mm. ison verinäytteen munuaisar-vot. Munuaisten vajaatoiminta altistaa limakalvojen ongelmille mm suussa ja kotihoitoa tulee tehostaa.
Vanhan kissan terveyson-gelmista
Munuaisten vajaatoiminta on yleisin vanhaan kissan ongelmista. Varhais-oireina tavataan lisääntynyttä juomista, virtsaamista, huono ruokahalu, pahan-hajuinen hengitys, haavautumia suussa, ja satunnaista oksentelua. Sairaus etenee salakavalasti, noin 70 % munuaisten toimintakyvystä on mennyt. kun oireita voidaan havaita.
Munuaisten toimintakykyä ei voida palauttaa, mutta tukihoidolla sairauden etenemistä voidaan hidastaa ja saada jäljellä oleva toiminta käytetyksi mahdol-lisimman kudosta säästävällä tavalla. Hoitona käytetään mm. erikoisruoka-valioita, mahalaukun limakalvoja suojaa-via lääkkeitä, ja nesteytystä säännölllis-esti. Hyvää, raikasta vettä runsaasti tulee aina olla saatavilla.
Mahasuolikanavan ongelmista um-metus on vanhalle kissalle tyypillistä. Ummetuksen aiheuttaa mahasuolikana-van vähentynyt liike sekä mm karvan kertyminen suolen pinnalle. Ummetusta voidaan torjua nk massaa muodostavilla mahasuolikanavan ulostuslääkkeillä, joita sekoitetaan säännöllisesti ruokaan. Esimerkiksi 1 tl Metamucilia päivittäin aterioissa tai noin 1 ml Levolacia ruoassa helpottaa lievissä tapauksissa. Pahem-missa voidaan tukena käyttää mahasuo-likanavan peristalttista liikettä lisääviä lääkkeitä säännöllisesti.
Aineenvaihduntasairauksista kilpirau-hasen liikatoimintaa ja sokeritautia tavataan vanhoilla kissoilla useimmin. Kilpirauhasen liikatoimmiasta kärsivän kissan perusaineenvaihdunta on kiihty-nyt huomattavasti: kissa yleensä syö paljon, ulostaa ja virtsaa paljon (usein minne sattuu), juo reilusti, laihtuu, on käytökseltään odottamaton ja äksyilee. Sairautta ei kliinisesti voida erottaa
sokeritaudista, joten eläinlääkärin tut-kimuksissa verikokeet ovat keskeisessä asemassa. Sekä sokeritautia että kilpi-rauhasen liikatoimintaa voidaan hoitaa jopa useita vuosia menestyksekkäästi.
Maksa on elimistön keskuslaboratorio. Vanhan kissan maksan toimintaa uhkaa-vat kudoksen rappeutuminen ja erilaiset sairaudet. Maksataudin oireita ovat mm oksentelu, huono ruokahalu, väsyminen, keltaisuus, verenvuototaipumus, ja neurologiset muutokset. Monet maksan sairauksista eivät ole parannettavissa, mutta tukihoidolla oireita voidaan lievit-tää ja pitää kurissa.
Kissojen sydänsairaudet ilmenevät yleensä noin 6-8 vuodesta alkaen. Yleisin kissojen sydänsairaus on nk kardiomyopatia eli sydänlihaksen rappeutumissairaus. Sairauden seurauk-sena sydänlihas paksunee vieden tilaa kammioiden tilavuudelta ja huonontaa täten sydämen toimintaa. Sairaus voi olla itsenäinen tai seurausta kilpirau-hasen liikatoiminnasta tai munuaisten vajaatoiminnasta. Sydänsairauden oireet ovat harhaanjohtavia, koska ne eivät ole selviä vaan kuuluvat normaaliiin van-henemisoireisiin. Sydämen ikäseurantaa onkin oikeastaan mahdollista tehdä vain yhteistyössä eläinlääkärin kanssa, vuosit-taisella terveystarkastuksella ja rokotuk-silla kuunnella sydän, ja tarpeen mukaan tutkitaan röntgenissä tai ultraäänellä. Anemiaa esiintyy toisinaan vanhoilla kissoilla kroonisiin sairauksiin liittyen. Hoito on mahdollista syystä riippuen joko siten että elimistöä itse korjaa tilan-netta, siirrtetään verta tai stimuloidaan punasolutuotantoa lääkkeen voimin.
Ikääntyvän kissan iho kuivuu ja hilseilee, karva muuttuu elottomaksi, ohenee ja lähtee. Iholle saattaa ilmestyä kasvaimia. Ihon muutoksia voi hidastaa huolehti-malla välttämättömien rasvahappojen tarjonnasta ravinnon lisänä. Vanhem-miten myös limakalvojen ja muiden ku-dosten kunto heikkenee. Vanhemmiten kasvaa myös alttius saada tyriä, ym erilaisia haavautumia, jotka paranevat huonosti tai eivät ollenkaan.
Vanhenemiseen liitty myös riski saada huono puolustuksen takia leukemia-viruksen aiheuttama lymfosarkomak-asvain. Kasvaimen kehittyminen on salakavalaa, oireina tavataan anemiaa, kuumeilua, huonoa ruokahalua, oksen-
telua, laihtumista, ripulia ja umme-tusta. Lymfosarkomakasvain esiintyy joko imusolmukkeissa, munuaisssa tai suolistossa. Diagnoosiin päästään verikokein, röntgenin ja kudosleik-keiden avulla. Toinen vanhan kissan ongelmavirus on coronavirus. Ikään-tyvän kissan immuniteetti heikkenee ja mahdollistaa coronaviruksen mu-taation tappavaksi FIP:ksi suotuisissa olosuhteissa.
Ikääntyvä kissan tarvitsee eri-tyishuomiota, yksilöllistä hoitoa ja ravintoa, stressittömyyttä ja aikaa. Ikääntymisen muutoksia ei voi estää, mutta niitä voi hidastaa ja viivyttää oikeanlaisilla hoitotoimenpiteillä. Rakkautta on huomata ja saatella kissavanhusta hellästi elämän viime vuosina siihen saakka kunnes aika jättää.
ELT Suvi Pohjola-Stenroos
Felina Kissaklinikka
09-686 6560
10
Meillä on todellakin ollut kiipeilypuulle käyttöä.. :)))
Vähentää huomattavasti huonekalujen ja mattojen raapimista, kun kissoilla on oma paikka mihin saa raa pia. Kiipelipuita löytyy monen kokoisia alkaen yhdestä metristä ja isoimmat ulottuu kattoon asti ja hinnatkin pyörivät kymmenestä eurosta moneen sataan euroon. Mutta kannattaa vähän isompaa satsata, pienet sopiv-at vain pennuille. Aikuiselle kissalle pieni kiipeilypuu ei aja tarkoitustaan. Halvemmat puut ovat pahvirunkoisia ja yleensä kalliimmat ovat puu tai metalli runkoasia.
Sijoittaa se kannattaa sellaiseen pakkaan, josta kissa näkee mahdollisimman moneen suuntaan. Eli kiipei-lypuu joka piilotetaan jonnekin nurkkaan, muuten jää usein käyttämättä. Meillä mennään kyllä nukkumaan viimeisiinkin nurkkiin missä saa olla rauhassa, mutta varsinainen oleskelu ja ympäristön tarkkailu käy par-haiten olohuoneen keskeltä, mistä näkee makuuhu-oneeseen ja eteiseen. Myös ikkunan vieressä on hyvä paikka, siinä on kissan kiva katsella ulos ja pongata lintuja ja hyönteisiä.
Erilaisia kissan kiipeilypuita on tarjolla kissaperheille
http://www.tassutalli.com/
http://www.moderncat.net
http://www.moderncat.net
11
http://www.kissahuonekalut.fi/
http://www.parkettilehtonen.com/
http://www.catrix.nl/
http://shop.petfun.de/de
http://www.zooplus.fi/
http://www.ebay.de/
12
Onnea valmistuneille!
Tuiscalo`s Chi-Chi CRX g 23 valmistui
Premioriksi Hyvinkäällä 5.6.2010.
Omistaja: Marja Stigell
SpeedOn Beauty Belle, CRX g 03
Valmistui Championiksi Tampereella 15.5.2010.
Omistajat: SpeedOn kissala ja Satu Turunen
Lavender’s Hercules CRX e valmistui Championiksi
Helsingissä 10.1.2010.
Omistaja: Katriina Ijäs
13
FIN*Angelfalls www.angelfalls.fi Carita Haanperä ja Mika Tan-huanpää [email protected]öytyä puh. 0400 76 4580
FIN*Creolo Marja-Liisa Moisio Valtaojantie 14 20810 Turku puh. 02 23 54 288 tai 040 57 53 103
FIN*Felibiosis www.felibiosis.net Virpi Ruotsalainen [email protected] 1 D 30 80170 Joensuu puh. 040 56 18 442
FIN*Kolminniemen www.kolminniemi.vuodatus.netMirva Salminen-Kautto ja Pasi Kautto [email protected] puh. 050 59 29 668 /Mirva tai 050 56 90 897 /Pasi
FIN*Lavender’s http://personal.inet.fi/koti/juha. ylonen/ Helena ja Juha Ylönen [email protected] Vilhulantie 6 A 2 76850 Naarajärvi
puh. 040 71 64 623 tai 040 73 30 649
FIN*MiniMiun www.minimiun.suntuubi.com Tanja Lauronen Käpyläntie 54 as 21 00650 Helsinki puh. 045 26 81 311
FIN*Purrur’s www.purrurs.fi Lotta Sourander [email protected]äjäntie 3 A 20 02130 Espoo puh. 040 75 57 461
FIN*Scepters http://scepters.fi Pirkko ja Harri Miinalainen [email protected] Kouvola puh. 0500-633 356 tai 0500-910 604
FIN*Saca’s www.netikka.net/viirin/ Kirsi Rintapää ja Mika Viitanen [email protected] Böle 65610 Mustasaari puh. 040 55 44 682
FIN*Seer’s http://personal.inet.fi/koti/teller-vo.haapasalo-koukku/ Kirsi Koukku ja Tellervo Haapasa-lo-Koukku
Cornish Rex CRX ry:n kasvattajat
[email protected] [email protected] Omenapellontie 5 C 21 152100 Lahti puh. 044 29 34 560
FIN*SpeedOnIiris Leskineniiris.leskinen @ gmail.comKuopiopuh. 040 96 02 094
FIN*Tajomer www.mustaterrieri.com/TAJOMERMarja-Riitta ja Mirva Tapaninentajomer.cattery@mustaterrieri. com Hippoksentie 31 B 21 20520 Turku puh. 0400 61 1828
FIN*Tuiscalo’s www.edu.lahti.fi/~aleahtik/ Tuija Ahtikari-Alaoutinen [email protected] Uotilankatu 64 A 15840 Lahti puh. 040 41 45 364
FIN*VippeCat www.cornishrex.suntuubi.comVirve Salminen [email protected]
Hauskaa kesää!