rexel aurinko- sähköjärjestelmät · pdf filedaan suojattua vaihtosuuntaaja...

REXEL AURINKO-SÄHKÖJÄRJESTELMÄT

Helpot aurinkosähköratkaisut kiinteistöihin

REXEL AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT

2

Rexel Finland Oy

Rexel Finland Oy on Suomen johtavia sähkötukkuliikkeitä. Tuomme maahan, myymme ja markkinoimme sähköasennus-tarvikkeita, valaisimia, kaapeleita, sähkö-ja televerkkotarvikkeita, teletuotteita, antenneja, teollisuuden komponentteja ja lämpötuotteita.

Myyntiohjelmassamme on 73 000 tuotetta, 500 toimittajalta ympäri maailmaa. Laajan tuoterepertuaarin lisäksi tarjoamme tehokkaan toimitusprosessin sekä kattavan valikoiman erilaisia energiatehokkuutta tehostavia palveluratkaisuja.

Asiakkaitamme ovat muun muassa sähköurakoitsijat, teollisuusyritykset sekä sähkö- ja televerkkoyhtiöt. Asiakaskuntaam-me palvelee 24 myymälää ympäri Suomea, joista suurin osa on sopimusasiakkaille auki 24/7. Tämän lisäksi seitsemän itsepalveumyymälää mahdollistaa sähköteknisten tuotteiden noudon ja oston sopimusasiakkaille kellon ympäri viikon jokaisena päivänä.

Tytäryhtiömme operoivat Venäjällä ja Eestissä.


3

1 Mitä on aurinkosähkö ja kuinka se toimii?

2 Aurinkopaneelit

3 Invertterit

4 Kytkentäkaavio

5 Kiinnitysratkaisut

6 Valmiit aurinkosähköjärjestelmät

7 Usein kysytyt kysymykset

4

8

9

10

11

12

13

Sisällysluettelo


4

Energiaa auringostaAurinko tarjoaa ehtymättömän ja puhtaan energialähteen valona ja lämpönä. Auringon vuosittain säteilemä energiamäärä on 8000 kertaa suurempi kuin maapallon kokonaisenergiankulutus. Tämä ilmainen energia saadaan talteen käyttämällä aurinkosähköpaneeleita. Jos olet suunnitellut asentavasi aurinkosähköä, on tämä opas sinua varten.

YmpäristöystävällisyysAurinkosähkö on valinta puhtaamman ympäristön puolesta. Järjestelmän asennuksen jälkeen pystytään tuottamaan puh-dasta energiaa ilman CO2-päästöjä. Kun ottaa tuotannossa syntyvät päästöt huomioon, aurinkosähköjärjestelmä mak-saa päästöissä itsensä takaisin noin kahdessa vuodessa käyttöönotosta. Yksi asennettu kilowatti säästää vuosittain CO2-päästöjä noin 0,7-1,3 tonnia.

Kuinka aurinkosähkö toimii?Auringon valo, tai oikeastaan päivänvalo, muunnetaan aurinkokennon puolijohdinmateriaalissa sähkövirraksi. Päivänvalon osuessa kennon puolijohteisiin elektronit lähtevät liikkeelle synnyttäen tasasähköä (DC). Kennot kytketään keskenään sähköisesti sarjaan, josta muodostuu aurinkopaneeli. Sarjaan kytkettyjen kennojen ympärille laitetaan lasi- ja muovilevyt suojaamaan kennoja. Tämä yhdistelmä kehystetään tyypillisesti alumiinisella kehyksellä. Näin saadaan paneeli, joka kes-tää muuttuvat sääolosuhteet ja mekaanisen rasituksen.

1 Mitä on aurinkosähkö ja kuinka se toimii?


5

Aurinkopaneelit ketjutetaan sarjaan ja paneelien tuottama tasasähkö johdetaan kaapeleita pitkin vaihtosuuntaajalle eli invertterille. Invertteri muuntaa tasasähkön sähköverkkoomme soveltuvaksi vaihtosähköksi (AC). Invertteriltä sähkö siirretään kaapelia pitkin sähkökeskukseen, josta se saadaan käyttöön tukemaan kiinteistön sähkönkulutusta. Aurinko-sähköjärjestelmän koosta riippuen aurinkopaneelien tuottamalla sähköllä on mahdollista korvata isokin osa kiinteistön sähkönkulutuksesta.

Mitä tarkoittaa kWp ja kWh?Aurinkosähkön yhteydessä tehosta puhutaan kWp:nä eli kilowattipeakinä. Tällä tarkoitetaan huipputehoa, joka saadaan parhaimmillaan tuotettua. Huipputeho eli kWp riippuu järjestelmän koosta. Vuotuista sähköntuottoa mitataan kWh:na eli kilowattitunteina. Tämä ilmoittaa, kuinka paljon asennettu järjestelmä vuosittain tuottaa sähköä. Tyypillisesti jokainen asennettu kWp tuottaa vuosittain noin 800–850 kWh:a sähköä. Esimerkkinä voidaan käyttää tyypillistä sähkölämmitteistä omakotitaloa, jonka vuotuinen sähkönkulutus on noin 20 000 kWh:a. Tällöin 2 kWp:n järjestelmällä saadaan tuotettua noin 9 % sähkönkulutuksesta.

MonipuolisuusAurinkopaneelit ovat tyypillisesti kooltansa noin 1 m x 1,7 m. Aurinkosähkö sopii kaikenlaisiin ja kaikenkokoisiin raken-nuksiin - omakotitaloista kouluihin, toimistoihin, kauppakeskuksiin sekä teollisuuskiinteistöihin. Paneeleita voidaan ase-tella pystyyn tai vaakaan katon muotojen mukaisesti. Järjestelmän koko voi vaihdella omakotitalon muutaman paneelin järjestelmästä aina tuhansien paneeleiden voimalaitoksiin. Kiinnitysratkaisuja löytyy erilaisille kattomateriaaleille niin tasa- kuin harjakatoille.

SovelluksetAurinkosähköstä puhuttaessa ajatellaan usein, että aurinkosähköä käytetään vain paikoissa, missä yleistä sähköverk-koa ei ole, kuten kesämökeillä. Tänä päivänä aurinkosähkö on kuitenkin toimiva ratkaisu tukemaan ja pienentämään kiinteistön sähkönkulutusta. Yksinkertaistetusti aurinkosähkö voidaan jakaa kahteen kategoriaan: off-grid- ja on-grid -järjestelmiin.

Off-gridOff-grid -järjestelmät ovat yleisestä sähköverkosta irrallaan olevia järjestelmiä. Käyttökohteet ovat usein kesämökeillä ja järjestelmät pieniä, tyypillisesti yksi tai kaksi noin 130 W:n paneelia, lataussäädin, vaihtosuuntaaja sekä akut. Jär-jestelmän tarkoituksena on useimmiten saada kiinteistöön valoa, televisio näkymään sekä puhelin ladattua.

On-gridOn-grid -järjestelmät toimivat yleisen sähköverkon rinnalla. Paneelit ovat usein teholtaan 250 W tai sitä suurempia. Käyttökohteesta ja tarpeesta riippuen paneelien määrät alkavat kuudesta kappaleesta aina tuhansiin paneeleihin saakka. Järjestelmät toimivat ilman akkuja ja tuottavat osan kiinteistön kuluttamasta sähköstä. Mikäli järjestelmä tuottaa ylimääräistä sähköä, syötetään se valtakunnan sähköverkkoon.


6

Auringon säteily SuomessaVastoin yleistä käsitystä aurinko paistaa Suomessa lähes Keski-Euroopan tapaan. Eteläisen Suomen vuosittainen säteilyn määrä vastaa Pohjois-Saksan säteilyn määrää. Auringosta saadaan energiaa aina pohjoisinta Suomen myöten.

Säteilyn määrä kuitenkin vaihtelee kuukausitasolla voimakkaasti. Joulukuusta helmikuuhun säteilyn määrä on vain murto-osan kesäkuukausien säteilyn määrästä. Etelä-Suomessa maaliskuun ja syyskuun välisenä aikana säteilyenergi-asta saadaan noin 90 %. Paneelien pinnalle säteilevään päivän valoon vaikuttaa, mihin ilmansuuntaan paneelit asenne-taan sekä paneelien asennuskulma.

kWh

Vantaa (n. 4200 kWh/a)

Jyväskylä (n. 4000 kWh/a)

Rovaniemi (n. 3800 kWh/a)

Esimerkki 5 kWp:n järjestelmän sähköntuotosta.

800

700

600

500

400

300

200

100

0


7

Etelä 100 %

Pohjoinen 63 % Itä 81 %

Länsi 82 %

Tuottoarvio Etelä-Suomen alueellaPaneelien teho: 1 kWp = 1 000 Wp. Paneelien asettelukulma/kattokulma 25°. Tuoton keskiarvot:Itä: 738 kWh/kWp = 81 %Etelä: 907 kWh/kWp = 100 %

Länsi: 747 kWh/kWp = 82 %Pohjoinen: 568 kWh/kWp = 63 %

Paneelien asetteluParas vaihtoehto on sijoittaa paneelit osoittamaan etelään ja asentaa ne 30–50 asteen kulmaan. Paneelit voidaan käytännössä asentaa mihin tahansa suuntaan ja kulmaan, mutta sähköntuotto heikkenee, kun poiketaan optimiolo-suhteista. Pohjoisen suuntaan paneeleita ei suositella asennettavaksi. Kun tiedetään asennuksen ilmansuunta ja asennuskulma, voidaan laskea arvioitu vuotuinen sähköntuotto. Alla olevasta kuvasta selviää tyypillisen omakotita-lon sähköntuotto eri ilmansuuntiin.

VarjostuksetKaikki varjot yksittäisen paneelin pinnalla vaikuttavat koko järjestelmän sähköntuotantoon. Sarjaan kytkettyjen paneelien kokonaistuotto määräytyy heikoimmin tuottavan paneelin mukaan. Näin ollen paneelit pitäisi asentaa siten, että paneelien pinnalle ei syntyisi varjoja.

Järjestelmä ei tarvitse suoraa auringonpaistetta, vaan järjestelmä tuottaa sähköä myös pilvisinä päivinä. Pilvisenä päivänä sähköntuotto on noin kolmasosan siitä määrästä, mikä tuotettaisiin aurinkoisena päivänä.


8

2 Aurinkopaneelit

Aurinkopaneeli muodostuu sarjaankytketyistä piikennoista, johtimista sekä eristävästä muovipinnasta. Paneelia suojaa lasi ja alumiiniset kehykset.

Yksikiteiset paneelit (monokristalli)Yksikiteisten paneelien hyötysuhde on tällä hetkellä noin 13–17 %. Yksikiteiset paneelit ovat hieman kalliimpia johtuen valmistustavasta. Ne ovat väriltään mustia ja sopivat näin ollen hyvin tyypillisille tummille tai punaisille katoille. Yhtä kilo-wattia kohden vaadittu asennuspinta-ala on noin 6–8 m².

Monikiteiset paneelit (polykristalli)Monikiteisten paneelien hyötysuhde on tällä hetkellä noin 11–15 %. Väriltään ne ovat sinisiä. Aurinkosähköjärjestel-missä on useimmiten käytössä monikiteiset paneelit, sillä ne ovat hinnaltaan edullisempia kuin yksikiteiset paneelit. Edullisemman hinnan vuoksi kynnys ryhtyä aurinkosähkön pientuottajaksi on pieni. Yhtä kilowattia kohden vaadittu asennuspinta-ala on noin 7–9 m².


9

Aurinkopaneelien tuottama tasasähkö ei sellaisenaan kelpaa yleiseen sähköverkkoon. Tasasähkö tulee muuttaa vaih-tosähköksi. Tähän käytetään vaihtosuuntaajaa eli invertteriä. Invertterin koko määräytyy paneelien yhteistehon mukaan. Invertterin teho pyritään mitoittamaan vastaamaan paneelien tuottamaa maksimitehoa. Näin hyötykäyttöalue saadaan maksimoitua ja järjestelmä tuottaa parhaalla mahdollisella tavalla sähköä. Invertteriin on mahdollista lisätä etälukulaitteita, jolloin järjestelmän toimintaa pystytään seuraamaan esimerkiksi tietokoneella tai tabletilla.

Käyttöönoton jälkeen invertterille ei tarvitse tehdä juuri mitään. Sähkökatkojen jälkeen invertterit kytkeytyvät automaat-tisesti tuottamaan sähköä. Invertterissä on näyttö, jolta voi nähdä perustiedot, kuten sähkön hetkellinen tuotto, sähkön kokonaistuotanto käyttöönotosta alkaen, invertterin tila sekä mahdolliset vikakoodit. Ainoa huoltotoimenpide, joka invert-terille täytyy tehdä, on pitää laite puhtaana. Tähän riittää ulkopintojen imurointi ja pyyhkiminen kostealla liinalla.

Sähköisen kytkennän tai suojakansien irrottaminen on ehdottomasti kiellettyä. Mikäli vikakoodeja ilmenee, on käyttäjän otettava aina yhteys järjestelmän asentaneeseen urakoitsijaan. Urakoitsija ohjeistaa vikakoodista riippuen, miten tilan-teessa kuuluu toimia.

3 Invertterit


10

4 Kytkentäkaavio

Aurinkosähköjärjestelmän suojausSähköverkkoon kytkettävän aurinkosähköjärjestelmän suojauksen suunnittelussa järjestelmää, vaihtosuuntajaa ja pa-neeleita pidetään kuormituksena ja yleistä sähköverkkoa tehonlähteenä. Paneelit eivät tuota suurta vikavirtaa, mutta ulkoiset tekijät, kuten salamat, voivat tuottaa suurtakin vikavirtaa. Ylivirtasuojat tarvitaan suojaamaan järjestelmää ylei-sestä sähköverkosta tulevilta ylivirroilta ja muilta vikatilanteilta. Yleisesti ottaen sähköverkon vikatilanteita varten pää- ja/tai ryhmäkeskuksesta löytyy tarvittavat suojalaitteet. Asianmukaisella ylivirta- ja ylijännitesuojauksella saadaan turvattua aurinkosähköjärjestelmän osat (vaihtosuuntaaja ja paneelit) sähköverkossa sattuvilta vikatilanteilta.

AC-puolen suojausMikäli pää-/ryhmäkeskuksessa ei ole T2-luokan ylijännitesuojia, voidaan niitä suositella asennettavaksi. Tällä keinoin saa-daan suojattua vaihtosuuntaaja sähköverkosta päin tulevilta ylijänniteiltä. Tässä yhteydessä on huomioitava vaihtosuun-taajan ja keskuksen välisen kaapeloinnin välimatka. Välimatkan ylittäessä 10 m suositellaan T2-luokan suojia asennetta-vaksi myös vaihtosuuntaajan läheisyyteen.

Vaihtosähköpuolella on myös muistettava, että aurinkosähköjärjestelmä on oltava irtikytkettävissä yleisestä sähköverkos-ta. Suositeltavaa on asentaa asianmukainen lukittava turvakytkin.

DC-puolen suojausMikäli kaapelin jatkuva virtakestoisuus on vähintään 1,25-kertainen oikosulkuvirtaan nähden, voidaan ylivirtasuojaus jät-tää pois. DC-puolella ylijännitesuojausta voidaan suositella turvaamaan vaihtosuuntaajaa.

Sähköinen irtikytkentä on oltava mahdollinen myös DC-puolella. Useissa vaihtosuuntaajissa on itsessään DC-kytkin, mutta tilanteessa, jossa vaihtosuuntaaja ei ole paneelien välittömässä läheisyydessä, voidaan suositella asennettavaksi turvakytkin myös tasasähköpuolelle paneeliketjun välittömään läheisyyteen.

Ylivirta- ja ylijännitesuojattarvittaessa

Aurinkopaneeli

Liitäntäkotelo

Tasajännite-pääkaapeli

Pääpotentiaalin tasauskisko

L1L2L3NPE

ACDC

Pääkeskus/ryhmäkeskus

L1NPE

Ylivirtasuoja

Turvakytkin

T2-luokan ylijännitesuoja tarvittaessa

Turvakytkin

T2-luokan ylijännitesuoja tarvittaessa


11

5 Kiinnitysratkaisut

Minne kiinnitän järjestelmän?Luonnollinen sijoituspaikka aurinkopaneeleille on rakennuksen katolla. Katolla on yleensä vapaata tilaa, puut eivät var-josta kattoa eikä sinne keräänny likaa.

Paneelit asennetaan katolle käyttäen alumiinisia kiinnityskiskoja. Harjakatolle paneelit sijoitetaan useimmiten katon suuntaisesti, tasakatoille käytetään muovista tai alumiinista valmistettua kiinnitysratkaisua, jolla saadaan tehtyä haluttu asennuskulma.

Kiinnitys harjakattoonHarjakatolle paneeleita kiinnittäessä asennus on hyvin samankaltainen kuin lumiesteiden asennusten kanssa. Kiinni-tyspiste katon ja paneelien alla kulkevien alumiinikiskojen välillä vaihtelee katon materiaalista riippuen. Kiinnityspistei-den määrään vaikuttaa paneelien lukumäärä.

Paneelien asennuksen kulma vaikuttaa sähköntuottoon. Useimmiten omakotitalojen kattokulma vaihtelee noin 18 ja 38 asteen välillä. Siitä huolimatta paneelit asennetaan katon suuntaisesti. Optimikulmaa pienempi asennuskulma on sähköntuoton kannalta parempi vaihtoehto kuin liian jyrkkä kulma.

Kiinnitys tasakatolleAsennettaessa paneeleita tasakatolle asennusvaihtoehtoja on useita. Ratkaisut voivat olla kattorakenteisiin kiinnitettä-viä tai rakenteiden päällä lisäpainojen avulla vapaasti kelluvia.

Vapaasti kelluvan ratkaisun etuna voidaan pitää sitä, että vesikatetta ei tarvitse läpäistä, vaan katto pysyy ehjänä. Tämä tarkoittaa usein kuitenkin sitä, että asennustelineet tarvitsevat lisäpainoja. Lisäpainojen määrään vaikuttaa rakennuk-sen korkeus sekä tuulta estävät elementit. Lisäpainojen tarve on tyypillisesti muutamista kymmenistä kiloista aina 150 kiloon paneelia kohti. Vapaasti kelluva järjestelmä on helppo lisätä jo olemassa olevaan rakennukseen, mikäli katon rakenteet ovat riittävän vahvat.

Rakenteisiin kiinnitettävät ratkaisut ovat useammiten kevyempiä. Uuden rakennuksen tai katon kohdalla olisi syytä huomioida mahdolliset paneelien jälkiasennukset. Katolle voidaan laittaa valmiit kiinnityspisteet aurinkopaneeleita var-ten, vaikka järjestelmää ei vielä asennettaisikaan.

Yhteistä tasakattojen asennustelineille on niiden muodostama kulma, joka on usein 15 ja 30 asteen välillä. Näin saadaan optimoitua käytössä oleva tila sähköntuottoon. Paneelit voidaan sijoittaa lähekkäin ilman, että ne varjostavat toisiaan.


12

Järjestelmä Teho W Pinta-ala m² Arvioitu vuosi-tuotto kWh

6 paneelia 1 500 10 1 250

9 paneelia 2 250 15 1 900

12 paneelia 3 000 20 2 500

18 paneelia 4 500 30 3 800

24 paneelia 6 000 40 5 000

Kuluttajan näkökulmasta aurinkosähköjärjestelmän hankkiminen on hyvin helppoa. Yhdestä paikasta on saatavissa kaikki tarvittavat tarvikkeet, asennus sekä asiantunteva ja ammattitaitoinen apu järjestelmän käyttöön.

Valmiit järjestelmät on suunniteltu sopimaan kaiken kokoisten kiinteistöjen käyttötarpeeseen. Pienin järjestelmä on kool-tansa 6 paneelia, ja järjestelmää voidaan kasvattaa siitä aina satojen paneelien pienvoimalaitoksiin. Näin olleen kiinteistön perussähkönkulutus pystytään kattamaan osittain tai kokonaan aurinkosähköllä. Vakiovaihtoehdoista löytyy järjestelmät suurempaankin kulutukseen, jolloin voidaan tuottaa jopa koko kiinteistön tarvitsema sähkönkulutus.

Rexel Finland Oy tarjoaa paketeissaan kiinnitysratkaisut erilaisille kattomateriaaleille: niin harja- kuin tasakatoille. Valmiit tuotepaketit sisältävät kaiken, mitä tarvitset aloittaaksesi sähkön pientuotannon! Tuotteet ovat keskenään yhteen sopivia ja soveltuvat Suomen olosuhteisiin vuoden ajasta riippumatta. Lisäksi Rexelin kautta hoituu järjestelmän ylimääräinen suojaus salamoiden aiheuttamiin ylijännitteisiin.

6 Valmiit aurinkosähköjärjestelmät

Esimerkkejä valmiista aurinkosähköjärjestelmistä:


13

1. Mitä on aurinkosähkö?

Aurinkosähkö on uusiutuvaa energiaa, joka on tuotettu useimmiten katoille asennetuilla aurinkopaneeleilla, jotka muuttavat päivänvalon sähköksi. Aurinkopaneelikennot on valmistettu puolijohtavasta materiaalista (usein kitei-sestä piistä), joka tuottaa sähköisen varauksen suorassa tai heijastuvassa päivänvalossa.

2. Miten aurinkosähkö eroaa muista aurinkoenergiamuodoista?

Aurinkoenergiasta puhuttaessa on olemassa neljä pääaluetta:

1. Aurinkosähköjärjestelmät, jotka muuntavat päivänvalon suoraan sähköksi käyttäen puolijohtavasta materiaalista valmistettuja paneeleja.

2. Keskitetty aurinkoenergiajärjestelmä, jossa auringon valo heijastetaan tuottamaan lämpöä, joka muutetaan sähköksi.

3. Aurinkolämpöjärjestelmät, joissa käytetään aurinkokeräimiä, jotka lämmittävät joko suoraan vettä tai putkissa kiertävää nestettä, joka lämmittää säiliössä olevan veden.

4. Aurinkokeräimet tai -seinät, joilla voidaan esilämmittää rakennuksen tuloilma.

3. Miten aurinkosähkö toimii?

Aurinkopaneelissa päivänvalon energia muunnetaan sähköksi ja syötetään invertterille. Invertteri muuntaa tasa-sähkön vaihtosähköksi, jotta se voidaan yhdistää kiinteistön sähköjärjestelmään. Kun järjestelmä tuottaa enem-män sähköä kuin kiinteistö kuluttaa, viedään ylimääräinen sähkö verkkoon. Yöllä kiinteistö ottaa sähkön normaa-listi sähköverkosta.

4. Mitkä ovat aurinkosähkön hyödyt?

Kun järjestelmä on asennettu ja kytketty, on sinulla oma sähkönsyöttöjärjestelmä, jolla saat tuotettua ilmaista energiaa. Rahan säästämisen lisäksi säästät myös ympäristöä, sillä järjestelmän tuottamasta sähköstä ei synny CO2-päästöjä. Tuotat siis useiden vuosien ajan puhdasta energiaa. Aurinkosähköjärjestelmät ovat myös äänettö-miä, sillä ne eivät sisällä liikkuvia osia. Järjestelmän käyttöikä on pitkä ja se vaati vain vähän huoltoa.

5. Mihin voin asentaa aurinkopaneelit?

Useimmiten aurinkopaneelit asennetaan kiinteistön katolle, mutta paneelit voidaan asentaa myös maahan erilli-sellä asennustelineellä. Lisäksi aurinkopaneelien oikea suuntaaminen on erittäin tärkeää. Maksimitehon kannalta paneelien tulisi vastaanottaa mahdollisimman paljon päivänvaloa, joten paneeleja ei kannata sijoittaa varjostavien rakennusten tai puiden alle. Asennuskulma määräytyy maantieteellisen sijainnin mukaan, Suomessa kulma on 30–50°. Harjakatoille paneelit asennetaan usein lappeen kulman mukaan, jolloin julkisivu ei juurikaan muutu.

7 Usein kysytyt kysymykset


14

6. Miten paneelien eri asennot vaikuttavat energian tuottoon?

Jos optimikulmaa ei saavuteta, voidaan yli 90 % maksimaalisesta vuosittaisesta energiasta saavuttaa 10–50° kulmassa. Etelään päin olevat pystyseinät tuottavat noin 70 % maksimista.

7. Mikä vaikutus on varjoilla?

Pienetkin varjot voivat aiheuttaa merkittäviä pudotuksia energian tuotossa. Sarjaan kytkettyjen aurinkopaneelien tuottama kokonaisteho määräytyy vähiten tuottavan paneelin mukaan. Esimerkiksi kuuden 250 W paneelin järjestel-män maksimituotto on 1500 W. Jos yksi paneeleista on varjossa ja tuottaa vain kolmasosan tehosta, noin 80 W, on järjestelmän kokonaistuotto vain 480 W.

8. Mitä huoltoa ja puhdistusta aurinkosähköjärjestelmä vaatii?

Järjestelmä vaatii vain vähän huoltoa. Yleisesti paneelit pysyvät puhtaana itsestään, mikäli paneelien kulma on vähintään 15 astetta. Pelkkä sade riittää pitämään paneelit puhtaana, mutta kertynyt lika voi vaikuttaa järjestelmän suorituskykyyn. Paikasta riippuen likaa voi toki kertyä enemmän. Äärimmäisissä tapauksissa runsas pöly voi pie-nentää järjestelmän tehoa noin 10 %. Paneelit voidaan pestä tarpeen vaatiessa joko vesiletkulla tai saippuavedellä pehmeää harjaa käyttäen. Lisäksi järjestelmän kiinnitykset on syytä tarkistaa vuosittain.

9. Minkä kokoisen järjestelmän tarvitsen?

Kysymykseen ei ole yhtä vastausta. Järjestelmän koko riippuu investoinnin määrän lisäksi siitä, kuinka paljon säh-köä halutaan tuottaa tai kuinka paljon paneeleille on tilaa. Ei ole välttämätöntä tuottaa kaikkea sähköä aurinkosäh-köjärjestelmällä, kun kiinteistö on edelleen kytkettynä kantaverkkoon. Mikäli aurinkosähköjärjestelmä tuottaa puolet kiinteistösi sähkönkulutuksesta, on vaikutus hiilijalanjälkeen huomattava.

10. Kuinka paljon energiaa tarvitsen?

Sähkönkulutus riippuu kiinteistöstä. Kannattaa käydä läpi edellisiä sähkölaskuja, joista selviää keskimääräinen säh-könkulutuksesi. Paneelien määrällä vaikutetaan sähköntuottoon.

11. Mitä jos tuotan sähköä enemmän kuin kulutan?

Kun järjestelmän sähköntuotanto on enemmän kuin kiinteistön kulutus, siirtyy ylimääräinen sähkö kantaverkkoon. Tällä hetkellä Suomessa ei ole käytössä yleistä takaisinmaksutariffia, mutta asiasta kannattaa keskustella paikallisen sähköyhtiön kanssa.


15

12. Tarvitseeko aurinkosähköjärjestelmä akut?

Ei. Rexelin aurinkosähköjärjestelmät ovat kiinteistön yleiseen sähköverkkoon kytkettäviä. Kun järjestelmä ei tuota sähköä, kiinteistösi ottaa sähkön normaalisti kantaverkosta. Jos järjestelmä tuottaa sähköä enemmän kuin kulut-taa, siirtyy ylimääräinen sähkö kantaverkkoon.

13. Mitä tapahtuu, kun kantaverkossa on sähkökatko?

Aurinkosähköjärjestelmä kytkeytyy turvallisuussyistä pois käytöstä. Näin varmistetaan, ettei kantaverkkoon synny takajännitettä josta voi aiheutua vaaratilanne kantaverkossa työskenteleville asentajille.

14. Kuinka pitkään aurinkosähköjärjestelmä toimii?

Aurinkopaneelien käyttöikä on pitkä, jopa yli 30 vuotta. Invertterien käyttöikä on paneeleita pienempi, mutta kuitenkin keskimäärin noin 15-20 vuotta. Järjestelmän toiminta-ajan aikana tuotat ilmaista sähköä ja samalla olet pienentänyt hiilijalanjälkeäsi huomattavasti!

15. Kuinka pitkään asennus kestää?

Kuuden paneelin asentamiseen on syytä varata noin työpäivä. Asennusaikaan vaikuttavat katon materiaali ja kulma sekä se, onko kyseessä tasakatto vai harjakatto.

16. Heijastaako paneelien lasi valon pois paneelista?

Ei. Aurinkopaneelit on rakennettu niin, että edessä olevassa lasissa on kaksi ominaisuutta, jotka vähentävät heijastumista. Optimaalisen sähkön saannin vuoksi lasi on käsitelty heijastumista ehkäisevällä päällysteellä, joka parantaa valon läpipääsyä aurinkokennoihin. Lisäksi lasin ulkopinnalla on rakeinen koostumus, jonka ansiosta lasissa on mattapinnan kaltainen viimeistely. Nämä kaksi ominaisuutta vähentävät huomattavasti heijastumista verrattuna perinteiseen lasitukseen.

17. Heikkeneekö aurinkopaneelien tehontuotto vuosien myötä?

Aurinkopaneelien tehontuotto heikkenee vuosien myötä. Se, kuinka paljon, riippuu paneelien laadusta. Laaduk-kailla paneeleilla tehonalenema on vain 0,6 % luokka vuositasolla. Paneelivalmistajien täytyy kuitenkin luvata että 25 vuoden jälkeen paneelit tuottavat luvatusta tehosta vähintään 80 %.

Varastokatu 9, (PL 360), 05801 Hyvinkää, puh. 010 5093 11, fax 010 5093 222Valtakunnallinen Contact Center, puh. 010 5093 [email protected]@rexel.fi24h-päivystyspalvelu puh. 010 5093 255

EspooMartinsillantie 202270 Espoopuh. 010 5093 250

Helsinki (Hermanni)Kyläsaarenkatu 9 D00580 Helsinkip. 010 5093 418

Helsinki (Pasila)Asemapäällikönkatu 700520 Helsinkipuh. 010 5093 400

HyvinkääMetsäkaari 305460 Hyvinkääpuh. 010 5093 660

JoensuuTeollisuuskatu 2380100 Joensuupuh. 010 5093

JyväskyläAlasinkatu 1-340320 Jyväskyläpuh. 010 5093 640

KotkaTakojantie 4 B48220 Kotkapuh. 010 5093 460

KuopioLeväsentie 270700 Kuopiopuh. 010 5093 800

LahtiAlavankatu 215610 Lahtipuh. 010 5093 440

LappeenrantaMäntysuonkatu 653550 Lappeenrantapuh. 010 5093 480

NokiaKolmenkulmantie 137150 NokiaPuhelin: 050 5093 612

OuluJääsalontie 1090400 Oulupuh. 010 5093 850

PoriHevoshaankatu 7 C28600 Poripuh. 010 5093 780

RaaheAntinkankaantie 2892130 Raahepuh. 010 5093 885

RaumaIsometsäntie 926100 Raumapuh. 010 5093 740

RovaniemiTeollisuustie 1596320 Rovaniemipuh. 010 5093 870

SeinäjokiMestarintie 860100 Seinäjokipuh. 010 5093 750

TampereSammon valtatie 9233560 Tamperepuh. 010 5093 600

TurkuLouhimontie 421280 Raisiopuh. 010 5093 700

VaasaVarastokatu 865100 Vaasapuh. 010 5093 670

Vantaa (Vapaala)Torpantie 201650 Vantaapuh. 010 5093 570

Vantaa (Virkamies)Virkatie 701510 Vantaapuh. 010 5093 500

ITSEPALVELUMYYMÄLÄT

PALVELUMYYMÄLÄT

ForssaKutomokuja 2 C 130100 Forssapuh. 010 5093 730

HaminaTeollisuuskatu 1649400 HaminaPuhelin: 010 5093 541

HämeenlinnaLuukkaankatu 213110 HämeenlinnaPuhelin: 050 5093 669

KaarinaHallimestarinkatu 1720780 Kaarinapuh. 010 5093 799

KeravaJäspilänkatu 1804250 Keravap. 010 5093 539

KouvolaKaitilankatu 1745130 Kouvolapuh. 010 5093 590

KuusamoOravantie 393600 Kuusamopuh. 010 5093 691830

ValkeakoskiSammonkatu 337600 Valkeakoskipuh. 010 5093 616

YhteystiedotRexelin valtakunnallinen myymäläverkosto palvelee asiakkaitaan 24/7.

24/7 24/7

24/7 24/7

24/724/7

24/7

24/7

24/7 24/7

24/7

24/724/7

24/7

24/7 24/7

24/7 24/7

24/7

24/7

24/7

24/7

rexel aurinko- sähköjärjestelmät · pdf filedaan suojattua vaihtosuuntaaja...

Documents