Uusi YVA-laki • Ekskursio Länsimetroon • CORE-hanke käynnistyi

Retki Huippuvuorille

LEHTI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTAYVA RY

1·2017

PÄÄKIRJOITUS

Uusi YVA-laki on astunut voimaan toukokuussa 2017. YVA-lainsäädännön uusiminen on hyvä asia ja edistää keskittymistä merkittävimpien ympäristövaikutusten arviointiin. Lisäksi lakimuutoksen myötä on saatu käyt-töön uusia keinoja ja välineitä, jotka nopeuttavat hank-keiden etenemistä ja mahdollistavat hankkeiden suju-vamman ja paremman suunnittelun.

YVA:n yhteydessä tehdään sosiaalisten vaikutusten ar-viointi eli SVA, jossa arvioidaan hankkeen vaikutuk-set ihmisten ja yhteisöjen elinoloihin ja viihtyvyyteen. SVA on koko YVA-lain ajan ollut eräänlainen kumma-jainen, joka on jakanut arvioinnin osapuolten suhtautu-mista SVA:n merkitykseen, laajuuteen ja painoarvoon.Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin ja siihen liittyvän vuorovaikutteisen keskustelun tarve on Suomessa vii-me vuosina vahvistunut. Tähän on vaikuttanut etenkin suurten kaivos- ja energiahankkeiden aiheuttama ylei-sen huolestumisen, epätietoisuuden ja epäluottamuk-sen kasvu.

Merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavien suurten teollisten hankkeiden yhteydessä on Suomessa alettu yhä painokkaammin edellyttää paitsi tiukkojen ympä-ristönormien noudattamista, myös hankkeen sosiaalista hyväksyttävyyttä, eli ns. sosiaalista toimilupaa. Saman-aikaisesti on lisääntynyt julkinen aktivoituminen, mie-lipiteen ilmaiseminen ja vaatimukset erilaisen vuorovai-kutteisen osallistumisen suhteen. YVA:n osallistumisen kanavat ja keinot eivät kuitenkaan ole kehittyneet ky-synnän kasvun mukana.

YVA:n toimintamalli tarjoaa kyllä osallisille foorumin, jossa kyselyiden ja keskustelujen avulla etsitään kaikki-en edut mahdollisimman hyvin huomioivaa lopputulos-ta. Osallistumisen vaikutukset jäävät kuitenkin helposti irrallisiksi ja YVA:n jälkeen hankevastaavan vapaaehtoi-sen sitoutumisen varaan.

Omien SVA:sta saamie-ni kokemusten myötä olen havainnut, etteivät kaikki arviointiin osal-listuvat tahot luota sii-hen, että pelkkä osallis-tuminen YVA:ssa tarjot-tavaan vuoropuheluun on riittävä keino omi-en intressien ajamiseen. Osallisryhmät kyseen-alaistavat YVA:n objek-tiivisuuden ja YVA näh-dään hankkeesta vas-taavan puolestapuhuja-na. Osalliset eivät luo-ta todellisiin vaikutus-mahdollisuuksiinsa, jol-loin omille näkemyksille etsitään lisää huomiota ja pai-noarvoa toimimalla samanaikaisesti YVA:n ulkopuolella mediajulkisuudessa.

Osallistumisen myötä syntyy kuitenkin monipuolis-ta tietoa, joka parantaa hankkeen laatua ja antaa mo-nipuoliset eväät ja ehdot hankkeen jatkosuunnittelul-le. Siksi käytännön arviointityössä on perusteltua kana-voida vuorovaikutteinen keskustelu juuri YVA-proses-siin, jossa samalla muutkin hankkeen vaikutukset arvi-oidaan.

Voidaankin siis kysyä, onko YVA nykyisellään kykene-vä foorumi erilaisten intressien yhteensovittamisen vä-lineenä, ja voidaanko sen puitteissa toteuttaa vuorovai-kutteista suunnittelua. Jos tähän pyritään, tulee vuoro-puhelun tavoitteeksi asettaa hankkeen sosiaalinen hy-väksyttävyys ja hankevastaavan sitoutuminen sosiaali-sen toimiluvan tavoitteluun.

SISÄLTÖ 1/20172 Uusi YVA-laki ja sosiaalisten vaikutusten arvointi3 Puheenjohtajan palsta4 Uusi YVA-laki voimaan, oletko valmis7 YVA:ssa matala kynnys huippuvuorilla10 IAIA:n konferessissa nostettiin ilmastonmuutos

keskiöön

11 Ympäristöpäätöksentekoa uudistava CORE-hanke käynnistyi

12 YVA ry:n ekskursio Länsimetroon14 Vallisaaren kesäretki16 YVA-päivän 2017 esitelmät21 Kuinka yhdistää YVA ja muut lakisääteiset

ympäristömenettelyt?

25 YVA-julkaisut

JULKAISIJA YVA RY PÄÄTOIMITTAJA KALLE REINIKAINEN KALLE.REINIKAINEN@POYRY.COM TOIMITUSNEUVOSTO YVA RY:N HALLITUS TAITTO MARIA VUORMA: VUORMA.FI PAINOSMÄÄRÄ 240 PAINOPAIKKA KOPIO NIINI OY: KOPIONIINI.FI

Uusi YVA-laki ja sosiaalisten vaikutusten arviointi

K ALLE REINIK AINEN

2 impakti 1·2017

Puheenjohtajan palsta ERKKI IK ÄHEIMO

Toimintavuosi 2017 on Yva ry:ssä osittain erilai-nen kuin aikaisemmat toimintavuodet. Tämä johtuu kahdesta erillises-tä hankkeesta: Ensim-mäinen hanke on EIA-LAW 2018 kansainväli-nen konferenssi, jonka toinen pääjärjestäjä Yva ry on. Toinen on CORE-hanke, jonka toteuttami-nen alkaa vuoden 2017 lopulla.

Aiemmin Yva ry ei ole ol-lut mukana kansainväli-sen konferenssin järjes-tämisessä – tämä on sii-nä suhteessa mielenkiin-toinen ovenavaus. Kehi-tyshankkeiden toteut-tamisessa, kuten CORE-hanke on, on Yva ry ollut aikaisemminkin. Muuta-ma vuosi sitten olimme mukana toteuttamassa Imperia-hanketta, jos-sa kehitettiin YVA-pro-sessia.

EIALAW-hanke on Suomen akatemian rahoittama han-ke, jossa päätoteuttajana on Itä-Suomen yliopisto ja hankkeen vetäjä on ympäristöoikeuden professori Ismo Pölönen. Hankkeen virallinen nimi on Environmental Impact Assessment Law in Transition – Keys for Smart Re-design and Implementation (EIALAW). Hankkeessa kehitetään konkreettisia käytännön malleja YVA-lain-säädännön uudistamiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi hanke tarjoaa neuvoja ja ohjausta sektorin toimijoille.

Hankkeen toteutusaika on 2016 – 2018. Muut hank-keen toteuttajat ovat ympäristöministeriö, alueelliset YVA-viranomaiset, Yva ry sekä YVA-keskukset Isossa-Britanniassa, Tanskassa ja Kanadassa. Hankkeeseen

liittyvä kansainvälinen konferenssi on 23.3.2018, mikä on heti YVA-päivän jälkeinen päivä.

CORE-hanke on viralli-selta nimeltään Collabo-rative remedies for frag-mented societies – Faci-litating the collaborati-ve turn in environmental decision-making (CORE). Hankkeen kärki on ym-päristöön liittyvissä pää-töksissä, joita ovat lupa-prosessit, YVAt, kaavat, lain valmistelu ja myös yritysten ympäristövas-tuisiin liittyvät toimet. eri sektoreilla ja alueta-soilla. Hankkeesta kerro-taan enemmän artikke-lissa tämän lehden sisä-sivuilla.

Molemmat näistä hank-keista on alun perin tuo-nut Yva ry:hyn yhdistyk-sen edellinen puheenjoh-taja Päivi A. Karvinen.

Joten kiitoksia Päiville näiden hankkeiden tuomisesta yhdistykseen. Mutta en kiitä Päiviä ainoastaan näistä, vaan myös koko hänen erinomaisesta kolmevuotisesta puheenjohtajakaudestaan.

Näistä kahdesta kiinnostavasta hankkeesta huoli-matta on YVA-päivä kuitenkin yhä Yva ry:n tärkein toimintatapa palvella jäsenistöään – Impakti-lehden ohella. Muita aktiviteetteja ovat ainakin retket ja pik-kujoulut.

Erkki Ikäheimo, Yva ry:n puheenjohtaja

Kannen mosaiikin suunnittelu ja toteutus Maria Vuorma. Alkuperäiset kuvat ovat ottaneet Lauri Erävuori, Sonja Oksman ja Taina Klinga.

31·2017 impakti

Uusi YVA –laki voimaan- oletko valmis

TEKSTI JA KUVAT: SEIJA RANTAK ALLIO, NEUVOT TELEVA VIRK AMIES, YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Pitkään valmisteltu YVA-lakipaketti astui voimaan toukokuun puolessavälissä. Uuden lain soveltaminen ottaa parhaillaan ensiaskelia. Ympäristöhallinto on valmistautunut lain soveltamiseen kouluttamalla YVA-yhteysviranomaiset ELYssä ja TEMissä sekä informoimalla sidosryhmiä. ELYt puolestaan ovat kouluttaneet oman alueensa YVA-toimijoita eri puolilla Suomea. Nyt sitten vain soveltamaan.

YVA-lain muutosta koskenut la-kipaketti uudisti ympäristö-vaikutusten arviointimenet-

telyä koskevat sännökset. YVA-lain lisäksi muutettiin 13 lupalain sään-nöksiä ja lisäksi luonnonsuojelula-kia. Muutoksella pantiin täytäntöön YVA-direktiivin muutos (2014/52/EU) ja hallitusohjelman kirjaukset YVAsta, joiden tavoitteena oli suju-voittaa ympäristöllisiä menettelyjä.

Lain ja asetuksen muutoksetUusi YVA-laki on jäsennelty seitse-mään lukuun. Yleiset säännökset on koottu yhteen lain alkuun ja erinäi-set säännökset lain loppuun. YVA-menettelyn soveltaminen yksittäis-tapauksessa on saanut oman lukunsa, samoin YVAn huomioon ottaminen lupamenettelyssä ja luvassa.

YVA-menettelyä ja valtioiden ra-jat ylittäviä ympäristövaikutuksia koskevat luvut ovat vanhan lain ta-voin omissa luvuissaan. Hankeluet-teloa ei löydäkään enää asetuksesta, ei myöskään yksittäistapauspäätök-senteon tekijöitä, sillä ne on siirretty lain liitteiksi. Ne ovat keskeiset so-veltamisalaa määräävät tekijät ja ny-kykäytännön mukaisesti lain tasolla

säädettäviä. YVA-asetus on lyhenty-nyt huomattavasti. Soveltamisalaa koskevien pykälien siirtymisen ohel-la myös viranomaisten tehtävät on kaikki siirretty lakiin.

Tarkka lukija on varmaan huoman-nut, että Suomen ympäristökeskuk-selle (SYKE) ei ole enää osoitettu la-kisääteisiä tehtäviä. Tämä johtuu siitä, että SYKEn tehtävistä osa on siirtynyt ympäristöministeriölle, ku-ten koulutus ja osa tehtävistä on ajan myötä käynyt tarpeettomaksi, kuten arviointiasiakirjojen tallettaminen.

Nettisivujen kautta asiakirjat ovat pitkään yleisesti saatavilla ja on yh-teysviranomaisen tehtävä säilyttää tarvittavat kappaleet omassa arkis-tossaan. Ympäristöministeriö voi tu-losohjauksen kautta edelleen osoit-taa YVA-tehtäviä SYKElle.

Merkittävät vaikutukset korostuvatDirektiivissä terävöitettiin todennä-köisesti merkittävien ympäristövai-kutusten tunnistamista, arvioimista ja kuvaamista ja YVAn lopputulokse-na pitää jatkossa olla aiempaa koros-tetummin näkemys hankkeen mer-kittävistä vaikutuksista. Arviointiin

tulee lisäksi sisällyttää sellaiset vai-kutukset, joiden merkittävyydestä ei ole selvyyttä ja edellyttävät siksi tar-kempaa selvittämistä.

Vähäiset vaikutukset voidaan pe-rustellusti ehdottaa arviointiohjel-massa jätettäväksi arvioinnin ulko-puolelle. Arviointiohjelman rooli on näin ollen tärkeä, koska sen avulla voidaan tehdä rajauksia ja sujuvoit-taa vaikutusten arviointia.

Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmäKun yhteysviranomainen ennen an-toi lausunnon arviointiselostukses-ta ja sen riittävyydestä, laatii se jat-kossa lisäksi perustellun päätelmän hankkeen merkittävistä ympäristö-vaikutuksista.

YVA-lakiin on vuosien varrella kohdennettu kritiikkiä siitä, että hankkeesta vastaavan oma arvioin-ti voisi olla puolueellinen. Uuden lain mukaan yhteysviranomainen toden-taa hankkeesta vastaavan arvioin-nin ja voi päätyä erilaiseen lopputu-lokseen merkittävistä vaikutuksista kuin hankkeesta vastaava.

Uusi laki mahdollistaa arviointise-lostuksen täydentämisen silloin, kun

4 impakti 1·2017

selostus on niin puutteellinen, ettei yhteysviranomainen voi tehdä perus-teltua päätelmää hankkeen merkittä-vistä ympäristövaikutuksista. Puut-teellisuuskynnys on määritelty kor-keaksi. Jos hankkeesta vastaava nou-dattaa yhteysviranomaisen arvioin-tiohjelmasta antamaa lausuntoa ja ohjausta, ei tällaiseen täydentämi-seen ole tarvetta.

Jatkossa lupaviranomaisen on var-mistettava, että perusteltu päätelmä on ajan tasalla lupa-asiaa ratkaista-essa. Lupaviranomaisen tulee osoit-taa, miten se on ottanut YVAn tulok-set huomioon ja miten merkittävät vaikutukset tulevat lievennetyiksi tai kokonaan poistetuiksi.

Ympäristövaikutusten arviointiJatkossa ympäristövaikutusten ar-viointi voidaan tehdä erillisen YVA-menettelyn sijaan kaavoituksen yh-teydessä yhteismenettelynä. Toise-na vaihtoehtona YVA-menettelyn ja kaavoituksen integroinnista on kuu-lemisvaiheiden yhdistäminen, muu-toin menettelyt olisivatkin itsenäiset.

Jos kumpikaan tapa ei tunnu so-veltuvan hankkeeseen, on kolman-tena vaihtoehtona tehdä menettelyt

täysin erillisinä. Hankkeesta vas-taava voi tehdä aloitteen yhteisme-nettelystä yhteysviranomaiselle. Tä-män jälkeen yhteysviranomainen ja kaavoitusviranomainen sopivat yh-teismenettelyn käytöstä. Mikäli yh-teistä näkemystä ei syntyisi, sovel-letaan tavallista YVA-lain mukaista menettelyä.

Yhteismenettelyä ei kuitenkaan voida soveltaa tilanteissa, joissa hankekaavan laatimisesta vastaa-va kunta on itse hankkeesta vastaa-va. Säännös on tarpeen viranomai-sen riippumattomuuden varmista-miseksi YVA-direktiivissä edellyte-tyllä tavalla.

Yhteismenettelyn aluksi on suo-siteltavaa pitää ennakkoneuvottelu. Yhteismenettelyssä kaavoitusviran-omainen on prosessin vetäjä, joka huolehtii kuulemisista ja hankkees-ta vastaavan tuottamien YVA-asia-kirjojen liikenteestä.

Arviointiselostus on yhteismenet-telyssä samanniminen kuin ”nor-miYVAssa”, mutta arviointiohjelma on nimetty maankäyttö- ja raken-nuslaissa suunnitelmaksi siitä, mi-ten hankkeen ympäristövaikutuk-set arvioidaan. Suunnitelman arvi-ointiselostuksen sisältövaatimukset

määräytyvät kuitenkin YVA-lainsää-dännön mukaisesti. Kuten tavallises-sa YVAssa, yhteysviranomainen an-taa hankkeesta vastaavalle lausun-tonsa YVA-suunnitelmasta ja perus-tellun päätelmän arviointiselostuk-sesta. Molemmissa vaiheissa yhteys-viranomaisella on kirjoitusvaiheessa käytössään muiden osallisten anta-ma palaute.

Sujuvoittamista on, että kaavoi-tuksen vuorovaikutusmenettelyssä hoituu osallisten kuuleminen ja vi-ranomaisten kantojen hankkiminen niin kaavoitukseen kuin YVAankin.

YVAn ja Natura-arvioinnin uusi suhdeLuonnonsuojelulain mukaisen Na-tura-arvioinnin ja YVAn välistä suh-detta on vahvistettu. Jos YVA-han-ke edellyttää Natura-arviointia, teh-dään se pääsääntöisesti YVAn yhte-ydessä.

Natura-lausuntojen määräajat nou-dattavat YVA-laissä säädettyjä mää-räaikoja, mikä tarkoittaa Natura-lau-sunnon antamisajan lyhentymistä kuudesta kuukaudesta 3-4 kuukau-teen.

Uuden lain mukainen YVA-menettely. Arviointiohjelmasta kuuleminen lyheni 30 päivään, erityisestä syystä aikaa voidaan pidentää 60 päivään. Uutta on myös yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä arviointiselostuksesta.

51·2017 impakti