rödl & partner · rödl & partner asianajotoimiston ja tilitoimisto satakerran yhteiset...
TRANSCRIPT
News 2/2016
Rödl & PartnerAsianajotoimiston jatilitoimisto Satakerta Rödl & Partnerin asiakas- ja sidosryhmälehti
Siirtohinnoittelunraportointi tiukkenee
Asiakkaan luottamusjuristin työn perusta
Some-markkinoillaon sääntönsä
Lenni-Kalle Taipaleviihdytti tupaantuliaisissa
2
PÄÄKIRJOITUS
Porttimaailmalle
Saksalainen perheyhtiö Rödl on nyt osakkaana niin tilitoimistossa kuin asianajotoimistossakin.
Olemme siis tätä nykyä erittäin onnellisessa asemassa.Molemmat toimistot ovat yhdessä saman katon alla, mutta
toimivat erillään. Asiakkaan luottamukselliset tiedot ovat lukkojen takana, joten tietoturvallisuus on sataprosenttinen.
Asiakaskuntamme on hyvin erilaista. On suomalaisia pk-yrityksiä, kansainvälisiä suuryhtiöitä, niiden suomalaisia tytäryrityksiä, vaikka mitä.
Kaikkia niitä on yhtä kiva palvella. Jokainen päivä on erilainen. Aamulla ei vielä välttämättä tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Joskus tietää, kun laaja verotarkastus, due diligence tai mittava oikeuden-käynti voivat viedä aikaa viikkoja, kuukausia tai vuosiakin, kuten asfalttikartellijutussa kävi.
Rödlin kattava toimistoverkko tekee meistä portin maailmalle. Tästä portista kuljetaan niin sisään kuin uloskin. Portista suoma-laiset yritykset lähtevät ulos maailmalle ja kansainväliset yritykset tulevat sisään Suomeen. Meillä kuullaan päivittäin englantia, saksaa ja ruotsia, usein myös ranskaa ja italiaa.
Valtaosa asiakaskunnastamme on ollut asiakkaana jo 1990-luvulta. Sukupolvikin on siinä sivussa saattanut meidän avustuksel-lamme vaihtua. Mutta tietenkin on myös uusia, ja he ovat hieno, arvokas ja toivottavasti pysyvä lisä asiakaskuntaamme.
Mutta ovat he sitten uusia tai vanhoja, kiitämme heitä tässä yhteydessä meihin kohdistetusta luottamuksesta ja toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan uusiin tiloihimme.
ARI MERTALAManaging Partner
3
Rödl & Partner Asianajotoimiston ja tilitoimisto Satakerran yhteiset tupaantuliaiset Helsingin keskustassa vetivät toimiston täyteen uusia ja vanhoja asiakkaita sekä muita vieraita syyskuun lopulla. Kuvassa Rödl & Partnerin Pohjoismaiden ja Baltian Managing Partner Jens Pastille (vas.), Rödl & Partnerin toimitusjohtaja Christian Rödl, Toimitusjohtaja Kati Jalojärvi Satakerta Rödl & Partnerista ja Managing Partner Ari Mertala Rödl & Partner Asianajotoimistosta.
Porttimaailmalle
Rödl & Partner Asianajotoimiston ja tilitoimisto Satakerta Rödl & Partnerin asiakas- ja sidosryhmälehti 2/2016
Julkaisija: Rödl & PartnerPäätoimittaja: Ari Mertala
Toimitus: Tiina RuulioTaitto: Elias KapiainenKannen kuva: Aija Lehtonen
Tilaukset ja osoitteenmuutokset:[email protected]
News
TÄSSÄ NUMEROSSA:
Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Siirtohinnoittelun ehdot tiukkenevat
Rödl & Partner ja Satakerta muuttivat: Palvelut saman katon alle
Kumpi malli parempi? Osakekauppa vai liiketoimintakauppa
Satakerran Kouvolan toimisto satsaa tiimityöhön
Case: Voitto energia-alan yritykselle
Luottamuksen arvoinen juristi
Markkinointi sosiaalisessa mediassa
Marknadsföring i sociala medier
Golf-tapahtuma Pickalassa
2
4
6
8
11
14
16
17
20
22
24
8
Asianajaja Tommi Koponen vertaa esimerkkien avulla, onko osake- tai liiketoiminta-kauppa kannattavampi vaih-toehto yrityskaupoissa. Kaup-pamallien välinen ero vero -
tuksessa voi olla jo muutaman miljoonan euron kaupassa satoja tuhansia euroja. Sivut 11–13.
11
Asianajaja Marja-Liisa Sutto-nin artikkeli kertoo uusista siir-tohinnoittelusäännöksistä, jotka tulevat näillä näkymin voimaan ensi vuoden alussa. Uusien säännösten myötä siir-
tohinnoittelun dokumentointi tiukkenee. Sivut 6–7.
6
OTM Anna Undén-Selander kirjoittaa siitä, miten some-markkinointia säädellään lailla ja säännöksillä. Some-markkinoinnin suunnittelu-prosessiin kannattaa ottaa
myös juristi mukaan kuluttajansuojaan ja henki-lötietorekisterilain soveltamiseen liittyvien asioi-den takia. Sivut 20–23.
20
4
AJANKOHTAISTA
RÖDL & PARTNER Asianajotoi-misto sponsoroi nyt kolmatta kertaa lokakuun alkupuolella järjestettyä Helsingin Pörssi-klubin Oktoberfestiä. Saksalai-sen olutkulttuurin ja -festivaa-lin tukeminen sopii hyvin toimis-tolle, joka kuuluu saksalainen Rödl & Partner -konserniin.
Asianajaja Timo Huhtala ker-toi tilaisuudessa toimiston uusim-mat kuulumiset ylipäätään ja erityi-
VEROTARKASTUKSESSA telepal-veluyrityksen oli katsottu harjoit-tavan liiketoimintaa Suomessa. Samalla sen entisen omistajan ajateltiin saaneen yhtiön tulot haltuunsa ja häntä verotettiin peitellystä osingonjaosta. Hen-kilön väitettiin ostaneen asun-non näillä niin sanotuilla pimeillä varoilla. Verottaja oli tehnyt yli-
Olutfestivaaleilla Pörssiklubilla
Jälkiverotus kumottiin
malkaisia tiedusteluja ulkomai-sen yhtiön omistuksesta eikä luottanut siihen, että henkilö oli myynyt yhtiön jo vuonna 2007.
Kaikkiaan verottaja vaati mak-settavaksi jälkiveroja useita satoja tuhansia euroja.
Todellisuudessa kyseinen hen-kilö oli lainannut rahat asun-non ostoon isältään ja vaimonsa
sesti suomalais-saksalaisen yhteis-työn tuloksia. Myös Norjan vas-taavan klubin edustaja toi tilai-suuteen oman tervehdyksensä.
Muuten Oktoberfestin ohjelmaoli perinteinen: oluen juontia ja makkaran syöntiä hyvässä seu-rassa saksalaisen humpan säes-tyksellä. Arvontakin järjestettiin.
Noin sadan hengen osallistu-jakunta oli hyvin miesvaltaista, sillä mukaan oli uskaltautunut
vain yksi nainen, Rödl & Partner Asianajotoimiston uusi lakimies Ella Aaltonen. Tarkoitus onkin, että ensi vuonna mukaan saa-taisiin enemmän myös naisia.
Ympäri maailmaa järjestet-tävät Oktoberfestit ovat lähtöi-sin Münchenin lähistöltä, jossa ne järjestettiin tänä syksynä 183. kerran. Kyseiseen kansan-juhlaan osallistui kahden viikon aikana 5,5 miljoonaa ihmistä.
Helsingin Pörssiklubin Oktoberfes-tissä kuultiin aitoa saksalaista humppaa.
Asianajaja Timo Huhtala piti tilai-suudessa pienen puheenvuoron ja Ella Aaltonen toimi arvonnan onnettarena.
isältä. Lainoista oli velkakirjat ja ne oli allekirjoitettu maistraa-tissa notaarin läsnäollessa. Vel-kakirjat oli myös leimattu.
Toimistomme teki verottajan pää-töksestä valituksen verotuksen oi-kaisulautakunnalle, joka ei kuiten-kaan muuttanut jälkiverotusta. Asia eteni hallinto-oikeuteen, jokapoisti lopulta jälkiverotuksen.
Verottaja teki lisäksi tutkinta-pyynnön ja väitti henkilön syyl-listyneen kirjanpitorikokseen ja veropetokseen. Rikosasia on tutkintavaiheessa ja odotamme, että esitutkinta päätetään nyt kun jälkiverotus on kumottu.
Asianosaisen ja hänen per-heensä harmillinen piina kesti yli kolme vuotta. ARI MERTALA
5
AJANKOHTAISTA
UUSI SUOMEN ja Espanjan väli-nen verosopimus tulee voimaan aikaisintaan vuonna 2018. Neu-voteltu sopimus on jo periaat-teessa valmis, mutta sitä ei ryh-dytä soveltamaan vielä ensi vuonna. Lykkääntyminen joh-tuu siitä, että Espanjalla ei ole ollut hallitusta, joka voisi hank-kia parlamentin hyväksynnän sopimukselle.
Suomessa verosopimus on siis jo hyväksytty lakitasolla.
Oikeusturvavakuutuksen muistilista
Suomen ja Espanjan välinenverosopimus lykkääntyy
Sen voimaantulon jälkeen Suo-messa voidaan verottaa lähes kaikki Espanjassa asuvalle hen-kilölle maksettavat eläkkeet. Uuteen sopimukseen liittyy kui-tenkin kolmen vuoden siirty-mäsäännös.
Kun Suomi ja Espanja molem-mat ovat saattaneet sopimuk-sen voimaan lailla, annetaan Suomessa vielä asetus, jossa säädetään tarkemmin siitä, koska sopimus tulee voimaan.
Antoni Gaudin arkkitehtuurista voi nauttia Barcelonassa Espanjassa.
HALLITUKSEN UUSI yrittäjyyspa-ketti sisältää kokeiluluonteisen mikro- ja pk-yrityksille suunna-tun innovaatiosetelin. Innovaa-tioseteliä voi käyttää innovaa-tiotoimintaan liittyvien asian-tuntijapalveluiden hankintaan ja ostaa näin uutta tietoa ja osaa-mista yritykselle.
Seteli on tarkoitettu erityi-sesti pk-yrityksille, jotka hyö-dyntävät ensimmäisen kerran innovaatiopalveluja. Sillä voi hankkia palveluja esimerkiksi yrityksiltä, yliopistoilta, ammat-tikorkeakouluilta ja tutkimusor-ganisaatioilta. Palvelutuottajilla tulee olla sellaista erityisosaa-mista ja asiantuntemusta, jota setelin saavalla pk-yrityksellä ei ole. Setelin arvo on 6 200 euroa (5 000 euroa + alv).
Innovaatiosetelitkäyttöön pk-yrityksille
Yritys voi käyttää innovaatiose-teliä esimerkiksi silloin, kun yritys haluaa nopeasti selvittää uuden tuotteen, palveluidean tai keksin-nön jatkokehityskelpoisuutta, käy-tettävyyttä tai markkinakelpoi-suutta esimerkiksi demojen, pro-totyyppien ja kokeilujen avulla. Setelin avulla voi hankkia myös tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyviä palveluja.
Setelin tarkoituksena on pois-taa yrittämisen esteitä, tukea eri kehitysvaiheessa olevia yrityk-siä ja parantaa niiden toiminta-edellytyksiä. Tekesiltä haettavien innovaatiosetelien haku alkoi 3.10.2016. Seteliä voi käyttää enintään kahden palveluntuotta-jan palveluihin. Se on voimassa puolen vuoden ajan myöntämis-päivästä.
TEK
ES
RÖDL & PARTNER ASIANAJOTOIMISTON uusi lakimieson Ella Aaltonen. Hän on aiemmin työskennellyt useas sa asianajotoimistossa erityisesti vero- ja yhtiöoikeuden sekä konkurssien ja yrityssaneerausten parissa.
Aaltonen neuvoo asiakkaita sopimus-, yhtiö- ja vero-oikeuteen liittyvissä toimeksiannoissa sekä riitojen ratkai-suissa. Hänen tavoitteenaan on kehittää laajasti amma-tillista osaamistaan ja auttaa asiakkaitaan saavuttamaan tavoitteensa. Seuraavaksi Aaltonen aikoo suorittaa asianajajatutkinnon.
Ella Aaltonen pitää erittäin paljon matkustelusta, hyvästä ruoasta sekä seurustelusta ystävien ja perheen seurassa. Hän urheilee säännöllisesti kuntosalilla ja ulkoilee meren läheisyydessä.
Kielitaidokseen hän mainitsee englannin, ranskan ja ruotsin.
Uusi lakimies
Ella Aaltonen.
LARI
JÄ
RNEF
ELT/
FELT
FO
TOG
RAFI
6
konserniSiirtohinnoittelun ehdot tiukkenevat
SUOMESSA SIIRTOHINNOITTELUN doku-mentointia koskevat säännökset ovat muuttumassa ja tiukentumassa. Uusia säännöksiä sovellettaisiin ensi vuoden alusta lähtien, jos hallituksen syyskuun puolivälissä antama esitys hyväksytään.
Nykyiset säännökset ovat tulleet voi-maan vuonna 2007. Uusia säännök-siä sovellettaisiin ensimmäisen kerran 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavalta vero-vuodelta toimitettavassa verotuksessa.
Säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin verotuksen maakohtaisiin raportteihin ensimmäisen kerran jo 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta annetta-viin tietoihin. Tämä tarkoittaa, että yri-tysten tulisi laatia uuden lain mukainen maakohtainen raportti jo ensi vuonna.
Siirtohinnoitteludokumentointi – Mitä se on?
Verotusmenettelylain mukaan verovel-vollisen on laadittava kirjallinen selvi-tys, ns. siirtohinnoitteludokumentointi, etuyhteydessä verovelvolliseen olevan ulkomaisen yrityksen kanssa verovuo-den aikana tekemistään liiketoimista. Dokumentointivelvollisuus koskee sekä konserniyhtiöiden välisiä liiketoimia että ulkomaisen yrityksen ja sen Suo-
messa sijaitsevan kiinteän toimipaikan välisiä liiketoimia.
Siirtohinnoitteludokumentoinnin tar-koituksena on osoittaa, että etuyhtey-dessä toisiinsa olevien yritysten väli-set liiketoimet ovat markkinaehtoisia. Verottaja arvioi dokumenttien pohjalta kaikkia etuyhteysyritysten välisiä liike-toimia, esimerkiksi tavaroiden ja palve-lujen kauppaa, korvausta aineettoman omaisuuden hyödyntämisestä sekä rahoitusta.
Dokumentointivelvollisuus koskee vain yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa tai joiden taseen loppusumma on yli 43 miljoonaa euroa. Velvollisuus koskee myös yrityk-siä, joiden palveluksessa on vähintään 250 henkilöä sekä yleensä myös kaikkia konserniin kuuluvia yrityksiä.
Uutuutena maakohtaisen raportin laatimisvelvollisuus
Hallituksen esityksen mukaan jatkossa yritysten on annettava verohallinnolle määrätyt tiedot sisältävä ns. maakoh-tainen raportti (Country-by-Country report). Mikäli yritys ei anna raporttia määräajassa tai on antanut sen olen-naisesti puutteellisena tai virheellisenä,
TEKSTI: MARJA-LIISA SUTTON
Suomessa siirtohinnoittelun dokumentointia koskevat säännökset ovat muuttumassa ja tiukentumassa. Uusia säännöksiä sovellettaisiin ensi vuoden alusta lähtien, jos hallituksen syyskuun puolivälissä antama esitys hyväksytään.
RAPORTTICountry-by-Country reportSIIRTOHINNOITTELUMaster File
7
konserni
Tel. +358 (0)9 696 222 16Mobile +358 (0)400 [email protected]
yritykselle voitaisiin määrätä enintään 25 000 euron veronkorotus.
Maakohtaisessa raportissa tulee antaa tiedot kaikista konserniin tai yri-tykseen kuuluvista osapuolista maakoh-taisesti eriteltyinä. Annettavat tiedot koskisivat taloudellisia seikkoja, muun muassa tuloja, veroja, omaa pääomaa ja harjoitettujen toimintojen luonnetta.
Konsernin ylin emoyritys antaa raportin. Edellytyksenä on, että konser-niin kuuluu vähintään yksi ulkomainen osapuoli. Myös ulkomailla sijaitseva kiinteä toimipaikka katsotaan ulkomai-seksi osapuoleksi. Raportti annetaan vain, mikäli konsernituloslaskelman mukainen liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa.
Maakohtaisen raportin antamisvel-vollisuus koskee lisäksi sellaista Suo-messa yleisesti verovelvollista yritystä, joka ei kuulu mihinkään konserniin, mutta jolla on kiinteä toimipaikka ulko-mailla. Edellytyksenä on, että kyseisen yrityksen liikevaihto on vähintään tuo 750 miljoonaa euroa.
Suomessa myös muut konserniin kuuluvat yhtiöt kuin emoyhtiö tai kon-serniin kuuluva kiinteä toimipaikka antaa maakohtaisen raportin, jos kon-sernin ulkomainen ylin emoyritys ei ole velvoitettu laatimaan kotimaansa lain mukaan tällaista raporttia.
Uutuutena konsernia koskeva raportti
Maakohtaisen raportin ohella siirtohin-noitteludokumentointiin on sisällytet-tävä tiedot konsernista tai sellaisesta konserniin kuulumattomasta ulkomai-sesta yrityksestä, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka (nk. Master File). Tätä ei ole vaadittu aiemmin.
Näitä tietoja olisivat organisaatiora-kenne, liiketoiminnan kuvaus, aineet-tomaan omaisuuteen liittyvä toiminta, rahoitustoiminta, tilinpäätöstä koskevat tiedot ja tiedot valtioiden rajat ylittävää tuloa koskevista ennakkoon annetuista
MARJA-LIISASUTTON
Tel. +358 (0)9 696 222 13Mobile +358 (0)50 400 [email protected]
Siirtohinnoitteludokumentoinnin tarkoituksenaon osoittaa, että etuyhteydessä toisiinsa olevien yritysten väliset
liiketoimet ovat markkinaehtoisia.
verotuksen kannanotoista ja sopimuk-sista.
Konsernia koskevia tietoja ei tarvitse antaa, jos verovelvollisen ja jokaisen lii-ketoimen osapuolen välillä tehtyjen lii-ketoimien yhteismäärä on verovuonna enintään 500 000 euroa.
Muut uudet raportoitavat tiedot
Uusia verovelvollisen itsestään annetta-via pakollisia tietoja olisi organisaatio- ja hallintorakenteen kuvaus ja tilinpää-töstä koskevat tiedot. Lisäksi annetaan tiedot sellaisista verovelvollisen etuyh-teysyritysten kanssa tekemien liiketoi-mien ennakkoon annetuista verotuksen kannanotoista ja sopimuksista, joita Suomi ei ole antanut tai joissa Suomi ei ole sopimusosapuolena.
Maakohtainen raportti voi johtaa verotarkastukseen
Verottaja tulisi käyttämään maakohtai-sen raportin tietoja arvioidessaan yri-tyksen verotukseen liittyviä riskejä. Arvioinnin jälkeen verottaja voi suorit-taa verotarkastuksen yrityksessä.
Tämän vuoksi maakohtaisen rapor-tin kuten muunkin siirtohinnoitteludo-kumentoinnin laatiminen kannattaa tehdä huolellisesti. Tarvittavat tiedot on esitettävä mahdollisimman asian-mukaisesti.
RAPORTTIMaster FileMaakohtaisen raportin kuten muunkin siirtohin-noitteludokumentoinnin laatiminen kannattaa tehdä huolellisesti, sillä verottaja voi suorittaa verotarkastuksen yrityksessä.
8
Rödl & Partner ja Satakerta muuttivat:
Palvelut saman katon altaRödl & Partner Asianajotoimiston ja tilitoimisto Satakerran yhteiset tupaantuliaiset Kalevankadulla Helsingin keskustassa vetivät vanhaan Suomi-taloon remontoidun toimiston täyteen uusia ja vanhoja asiakkaita ja muita vieraita syyskuun lopulla.
TEKSTI: TIINA RUULIOKUVAT: AIJA LEHTONEN
9
Saksan kieltä tarvitaan
Tupaantuliaisiin tullut Saksan Suomen-suurlähettiläs Dorothee Janetzke-Wenzel pitää hienona sitä, että sak-salaisen Rödl & Partnerin toimisto on päässyt nyt myös Suomen kartalle.
– Saksa on Suomen tärkein vientimaa. Toisaalta Suomeen on sijoittunut 300 saksalaista yritystä, joiden liikevaihto on yhteensä kahdeksan miljardia euroa.
Hän haluaisi, että Suomessa opiskel-taisiin enemmän saksaa.
– Saksan kielen taito avaa yhteyksiäEuroopan suurimpaan kansantalou-teen ja Suomen tärkeimpään kauppa-kumppaniin. Saksalaisten ja suomalais-ten välillä oli tiiviit kauppayhteydet jo keskiajalla.
Suurlähettiläs odotti innokkaasti myös Turun kirjamessuja, joiden eräs teema oli saksalainen kirjallisuus. Esille nousi myös maahanmuutto, ja monet messuille saapuneet kirjailijat olivatkin maahanmuuttajataustaisia.
– Haluamme luoda siltaa Suomen ja Saksan väliseen keskusteluun tästäkin näkökulmasta, suurlähettiläs kertoo.
Osa isoa strategiaa
Tupaantuliaisiin saapuneen Rödl & Part-nerin toimitusjohtaja Christian Rödlin mukaan Suomen toimiston avaaminen on ollut osa Rödl & Partnerin isompaa strategiaa saada uutta aktiivista jalansi-jaa Pohjois- ja Itä-Euroopassa.
– Suomella on merkittävä rooli meille myös sillanrakentajana suhteessa Venä-jään. Lopulta kuitenkin ihmisten ammat-titaito ja sitoutuminen vie meitä eteen-päin toimistona. Tutustuin viisi vuotta sitten aluksi Ari Mertalaan ja Timo Huhtalaan, ja olemme tänä päivänä todella hyviä partnereita täydennettynä Satakerran osaamisella, Rödl kertoo.
Uutta ilmettä myymälöihin
Riihimäkeläinen Seppo Waris on Miljö Center -nimisestä yrityksestä, joka tekee myymäläilmeiden toteutuksia. Warik-sen yritys on varsin uusi, ja sen rakenta-misessa auttoi asianajaja Tommi Kopo-nen.
– Toivoin, että yrityksen omistusra-kenteesta ja kokonaiskuviosta tulee heti alusta pitäen mahdollisimman sel-keä.
Seppo Waris sanoo, että varsinkin pari kolme vuotta tästä eteenpäin on
Saksan Suomen suurlähettiäs Dorothee Janetzke-Wenzel (vas.) ja Rödl & Partnerin juristi Timo Huhtala. Taustalla kartta, joka kertoo, missä kaikkialla Rödl & Parnter toimii.
Rödl & Partnerin toimitusjohtaja Christian Rödl piti tupaantuliaisissa pienen puheen.
Riihimäkeläinen Seppo Waris on myymäläilmei-den toteutuksia tekevästä Miljö Centeristä. Yrityksen kokonaiskuvion rakentamisessa auttoi asianajaja Tommi Koponen.
10
hyvin aktiivista aikaa myymäläilmeiden ratkaisumarkkinoilla. Esimerkkinä siitä hän mainitsee nykyisen tilanteen, jossa kaikki Siwat muuttuvat K-Marketeiksi.
Toisaalta kaupan keskittyminen mer-kitsee, että 2–3 kauppaketjun markki-noilla kilpailu myymäläilmeiden toteu-tuksista on kovaa.
Dataa ja psykologiaa
Kirjanpitäjä Emilia Rikberg keskuste-lee Elisa Nordlundin ja Mirka Ran-tasen kanssa tupaantuliaisissa musi-soineen pianisti Lenni-Kalle Taipa-leen flyygelin läheisyydessä. Nordlund ja Rantanen ovat töissä Asessio Finlan-dissa, joka on pohjoismaiden suurin työpsykologisia arvioita tekevä yritys.
Hedelmällistä yhteistyötä Rikbergin kanssa on tehty jo useita vuosia.
Työpsykologisissa arvioissa käytetään tätä nykyä sekä dataa että tutkimusta,
kertoo Senior Account Manager Elisa Nordlund. Vankan tietopohjan avulla pystytään Asession mukaan ennusta-maan, kuka suoriutuu ja sitoutuu tiet-tyyn työtehtävään tai rooliin.
Huomio Barentsin alueeseen
Rovaniemellä toimivan Barentskeskus Finlandin toimitusjohtaja Martti Hahl kertoo tupaantuliaisissa, että Barent-sin meren arktinen alue on Euroopan talouden varsinainen kasvualue.
– Se on kehittyvää markkinaa, jonne Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Luoteis-Venäjällä toimivat yritykset sijoittavat yhä aktiivisemmin.
Myös Suomella on paljon arktista osaamista, josta on hyötyä esimerkiksi Kiinan kuljetusreittien kehittämisessä.
– Rödl & Partner Asianajotoimisto on juuri sellainen globaali toimija, jolla voisi auttaa Barentsin alueelle pyrkiviä suomalaisia pk-yrityksiä.
Virtaa sähköautoihin
Toimitusjohtaja Jussi Palola tuli mie-lellään Rödl & Partnerin toimiston ava-jaisiin, sillä hänen johtamansa yritys Lii-kennevirta Oy on Satakerran asiakas.
– Toimimme valtakunnallisena sähkö-autojen latauspisteiden verkoston ope-raattorina. Koska liiketoiminta on uutta ja hyvin verkostoitunutta, vaatii se taloushallinnoltakin kunnianhimoista ja sinnikästä otetta. Uusia selviteltäviä asioita on ollut paljon esimerkiksi eri viranomaisten suuntaan.
Alun perin 17 suomalaisen energia-yhtiön perustama Liikennevirta on teh-nyt Virtapiste-konseptista myös vien-tituotteen. Se toimii tällä hetkellä vii-dessä eri maassa.
Esimerkiksi Virtapiste-mobiilisovel-luksen avulla voi nähdä virtapisteiden varaustilanteen reaaliajassa, käynnistää ja lopettaa latauksen sekä varata itsel-leen latauspisteen etänä. Sovellus toi-mii myös karttapalveluna.
Satakeran Emilia Rikberg (vas.) sekä Elisa Nord -lund ja Mirka Rantanen Asessio Finlandiasta nauttivat pianisti Lenni-Kalle Taipaleen musi-soinnista.
Barentskeskus Finlandin toimitusjohtaja Martti Hahl kertoo tupaantuliaisissa, että Rödl & PartnerAsianajotoimisto on juuri sellainen globaali toimija, jolla voisi auttaa Barentsin alueelle pyrkiviä suomalaisia pk-yrityksiä.
Jussi Palola on toimitusjohtajana Liikennevirta Oy:ssä, joka toimii valtakunnallisena sähköauto-jen latauspisteiden verkoston operaattorina. Hänkin viihtyi tupaantuliaisissa mainosti.
11
Osakekauppa vai liiketoimintakauppaKuluva vuosi on ollut yllättävän vilkas yrityskaupoissa. Niin pienille, muutaman miljoonan euron liikevaihdon yrityksille mutta myös suuremmille on kysyntää. Useiden yritysten strategiana vaikuttaa olevan kasvaminen yrityskauppojen kautta.
USEIN ASIAKKAAT kääntyvät toimistommepuoleen siinä vaiheessa, kun yrityskau-pan ensimmäinen tarjouskierros on käytyja kaupan ehdot alkavat hahmottua. Tässä vaiheessa kauppamallin valinta lii-ketoiminta- ja osakekaupan välillä on usein jo tehty, eikä kaupan rakenteen muuttaminen enää aina onnistu.
Yrityskauppaan lähdettäessä olisikin tärkeää tiedostaa liiketoimintakaupan ja osakekaupan keskeiset erot. Vero-vaikutus voi olla jo muutaman miljoo-
nan euron kaupassa satoja tuhansia euroja.
Käsittelen tässä kirjoituksessa tilannetta, jossa osakeyhtiö myy koko liiketoimintansa tai yksityishen-kilö myy omistamansa osakeyhtiön osakkeet. Tilanteissa, joissa osakeyh-tiö myy omistamiaan osakkeita, ovat esimerkiksi verovaikutukset hyvin erilaisia kuin jos myyjänä on yksityis-henkilö. Tästä enemmän tämän vuo-den ensimmäisessä Rödl & Partner
TEKSTI: TOMMI KOPONEN
Kumpi malli parempi?
12
Newsissä otsikolla Koska holdingyhtiö kannattaa perustaa.
Kuka myy?
Yksi keskeisimmistä eroista kauppa-mallien välillä on se, että niissä on eri myyjä.
Osakekaupassa osakkeet myy yhtiön osakkeenomistaja. Yhtiö ei myy kau-passa mitään omaisuuseriään, vaan yhtiö jatkaa liiketoimintaansa kuten ennenkin. Tämä tarkoittaa ostajan näkökulmasta sitä, että riski kaikista yhtiön veloista ja vastuista, piilevät vas-tuut mukaan lukien, siirtyy kaupan myötä kokonaisuudessaan ostajalle.
Liiketoimintakaupassa myyjänä on yhtiö. Useimmiten kaupassa siirtyvät yhtiön asiakas- ja sopimussuhteet sekä kaikki muut liiketoimintaa palvelevat omaisuuserät ja työntekijät. Sen sijaan velat ja vastuut jäävät myyjälle.
Liiketoimintakauppa on yhtiön sopi-muskumppaneiden näkökulmasta hyvin erilainen kuin osakekauppa.
Vanha sopimuskumppani saa liiketoi-mintakaupassa itselleen uuden sopi-muskumppanin liiketoiminnan osta-neesta yrityksestä, kun asiakassopimuk-set siirtyvät liiketoiminnan ostaneelle yritykselle. Useissa sopimuksissa on ehtoja, joiden mukaan asiakkaalla on oikeus irtisanoa tai purkaa asiakassopi-mus, mikäli sopimusosapuoli myy liike-toiminnan kolmannelle osapuolelle.
Liiketoimintakaupan vs. osakekaupan verotus
Liiketoimintakaupassa kauppahinta maksetaan yhtiölle, jolloin yhtiö on myös se, joka maksaa kaupasta veroa. Yhtiölle tuloutuu verotettavaa tuloa siitä määrästä, jonka kauppahinta ylittää myytävien omaisuuserien verotuksessa poistamatta olevan hankintamenon (usein tasearvo). Liiketoimintakaupoissa osa kauppahinnasta maksetaan usein ns. liikearvosta. Jos liikearvoa ei ole akti-voitu taseeseen, koko liikearvosta mak-settu kauppahinnan osuus tulee yhtiön
Osakekaupassa myydään usein suurempi varallisuusmassa, joten kauppahinta on korkeampi.
• Rahoituksen saaminen liiketoimintakaupalle voi edellä mainitusta syystä olla helpompaa kuin osakekaupalle.
• Osakekauppa johtaa myyjälle monesti kevyempään kokonaisvero-tukseen.
• Liiketoimintakaupassa kaupan kohdetta voidaan räätälöidä, kun-han liiketoiminnallinen kokonaisuus siirtyy.
• Liiketoimintakauppa on ns. piilevien vastuiden kannalta turvalli-sempi kuin osakekauppa.
• Liiketoimintakaupassa osakkeenomistajalle jää valmis yhtiö esimer-kiksi sijoitustoimintaa varten.
• Liiketoimintakauppa voi oikeuttaa sopijakumppanin päättämään sopimuksen uuden omistajan kanssa.
• Molemmissa malleissa voidaan sopia vastaavat kilpailukiellot.
Näkökulmia kauppamallin valintaan
13
Eräässä yrityskauppatoimeksiannossa oli alun perin tarkoitus tehdä 2,3 miljoonan euron liiketoimintakauppa. Kauppamalli muutettiin laskelmien jälkeen kuitenkin osakekaupaksi, ja kauppa tehtiin 3,1 miljoonalla eurolla.
Ottaen huomioon osakkeenomistajan alkuperäinen ajatus ja aika-taulu nostaa yhtiöstä sille maksettu liiketoiminnan kauppahinta, kokonaisverotus oli lopulta kevyem pi osakekaupassa kuin liiketoimin-takaupassa, vaikka kauppahinta nousi 800 000 eurolla. Suunnittelu kannattaa.
Kysymykseen ei ole yleispätevää vastausta. Valinta on tehtävä aina tapauskohtai-sesti ottamalla huomioon kauppahinta, kaupan ehdot, verotus ja myyjän tai osak-keenomistajan tulevaisuuden suunnitelmat ja rahantarve. Pohdinta kannattaa kui-tenkin aina tehdä.
Skenaario 1. • A on omistanut 2 500 euron minimiosakepääomalla perustamansa X Oy:n
osakkeet yli 10 vuotta.• Y haluaa ostaa X Oy:n liiketoiminnan 1 milj. eurolla.• Liiketoimintakaupassa siirtyisivät koneet ja kalusto, vaihto-omaisuus, myynti-
saamiset, asiakassuhteet ja henkilöstö, joiden verotuksessa poistamaton han-kintameno X Oy:n taseessa on 450 000 euroa.
• X Oy:n osakkeenomistaja A purkaa yhtiön heti kaupan jälkeen.• Yhtiölle liiketoimintakaupan jälkeen jääneiden varojen määrä on yhtä suuri
kuin velkojen määrä, kun liiketoimintakaupan kauppahintaa ei huomioida.
Skenaario 2.• A myy X:n osakekannan, 1 milj. euroa.• Lähtötiedot muilta osin kuten skenaario 1:ssä.
TOMMIKOPONEN
Tel. +358 (0)9 696 222 10Mobile +358 (0)40 520 [email protected]
1. Yhtiön tulovero(1.000.000 € - 450.000 €) * 20 %
110 000 € 0 €
2. A:n verotus1. Skenaarion purkuvoitto 890.000 € * 60 %(30.000 € * 30 % + 504.000 € * 34 %)
180 360 € -
2. Skenaarion myyntivoitto 1.000.000 € * 60 %(30.000 € * 30 % + 570.000 € * 34%)
- 202 800 €
Verot yhteensä 290 360 € 202 800 €
Kokonaisveroaste kauppahinnasta 29,04 % 20,28 %
Kumpi parempi?
verotettavaksi tuloksi. Yhtiö maksaa veroa verotettavasta tulostaan 20 %:n yhteisöverokannalla. Henkilöverotuk-sesta tuttuja hankintameno-olettamia ei yritysverotuksessa voida soveltaa.
Liiketoimintakaupassa maksetaan yrittäjän näkökulmasta veroa kahteen kertaan. Ensin yhtiö maksaa veroa saa-mastaan tulosta ja sitä maksaa myös osakkeenomistaja, kun hän nostaa lii-ketoimintakaupassa yhtiölle tuloutu-neita, jo kertaalleen verotettuja varoja itselleen esimerkiksi palkkana, osin-kona tai purkamalla yhtiön.
Osakekaupassa yhtiö ei maksa veroa. Veron maksaa myyjänä oleva osakkeen-omistaja. Myyjä maksaa luovutuksesta luovutusvoittoveroa siltä osin kuin kaup-pahinta ylittää myytävien osakkeiden hankintamenon. Luovutusvoittoveron määrä on 30 000 euron luovutusvoittoi-hin saakka 30 %:a ja tämän ylittävältä osalta 34 %:a luovutusvoiton määrästä.
Yksityishenkilön luovutusvoiton vero-tuksessa voidaan soveltaa hankinta-meno-olettamia, mikäli näiden sovel-taminen johtaa verovelvollisen kan-nalta kevyempään verotukseen. Alle 10 vuotta omistettuun omaisuuteen voi-daan soveltaa 20 %:n hankintameno-olettamaa ja vähintään 10 vuotta omis-tettuun omaisuuteen 40 %:n olettamaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että luovutusvoittovero saadaan kertomalla kauppahinta 80 tai 60 %:lla ja laske-malla näin saadusta määrästä vero.
1. LiiketoimintakauppaVerotus 2. Osakekauppa
14
SATAKERTA RÖDL & PARTNER
KOKONAISUUDEN HALLINTA ja tarkkuus ovat palkkahallinnon ydinasioita Kou-volan toimiston kahdelle palkkatiimille. Ja tietenkin aikataulut.
– Oikein lasketun palkan pitää yksin-kertaisesti olla ihmisten tilillä tiettynä päi -vänä, sanoo toimistopäällikkö Maarit Alapaholuoma.
Palkanlaskijan asiantuntijan rooli on lisäksi lisääntynyt työmarkkinoiden kan-sainvälistyessä.
Palkanlaskenta ei ole siis pelkkää rutiininomaista palkkasummien syöttä-mistä it-järjestelmään, kuten monesti on ajateltu. Erityisesti vuodenvaihe on erittäin vaativaa aikaa palkanlasken-nassa, kertoo Alapaholuoma. Verohal-linnolle ja muille osapuolille annetta-vien vuosi-ilmoitusten tekoon on vain kuukausi aikaa samalla kun tammikuun palkanlaskentaa hoidetaan aikataulu-jen mukaan.
Vuodenvaihteessa käydään läpi myös vuoden aikana hoidetut palkat ja maaliskuun loppuun mennessä loman-kertymisvuoden päätöstyöt.
OmaVero käynnistyy ensi vuonna
Syksyt ovat puolestaan useiden palkka-tilastojen antamisen aikaa. Niitä kerää-vät mm. EK ja Tilastokeskus.
– Vuodenvaihteessa tulevat kuvaan mukaan myös palkkahallintoon vai-kuttavat muutokset. Esimerkiksi tänä vuonna palkoista annetaan pääsään-töisesti vain yksi vuosi-ilmoitus, vaikka yrityksen käyttämä tilitoimisto olisikin vaihtunut kesken vuotta.
Vuoden 2017 alusta avautuvaOmaVero-palvelu muuttaa myös vuosi-ilmoi tuksen korjausmenettelyä. Aiem-mat verotiedot korjataan tarvittaessa uudella ilmoituksella, kun nykyisin kor-jaukset on tehty lisäilmoituksella.
Ennakonpidätykset ja sosiaalitur-vamaksut ilmoitetaan kuten ennen-kin, mutta vain OmaVero-palveluun. Samoin toimitaan arvonlisäveron suh-teen.
Tiimien merkitys suuri
Toimistopäällikkö Maarit Alapaholuomakorostaa tiimityöskentelyn merkitystä palkkahallinnossa. Tiimien työskente-lytapaa myös kehitetään kaiken aikaa kohti keskitetympää mallia, jotta palk-kahallinnon laatu pysyy tasaisen kor-kealla.
Kouvolassa on kolme PHT- koulutus-ohjelman suorittanutta palkanlaskijaa, joista kaksi toimii palkkatiimien vetä-jinä. He vastaavat omien tiimiensä palk-kojen oikeellisuudesta sekä koulutta-vat ammatillisesti nuorempia palkanlas-kijoita. Tiimit tekevät keskenään myös yhteistyötä.
Alapaholuoma itse uskoo tiimityös-kentelyn voimaan palkkahallinnossa. Se merkitsee hänelle työn parasta antia.
– Palkanlaskijan työ on jatkuvaa kouluttautumista ja ajan hermolla pysy-mistä. Tiimiläiset voivat tukea toisiaan myös tässä.
Kielitaidonkin merkitys korostuu yhä enemmän.
Kouvolan toimistouskoo tiimien voimaan
Satakerta Rödl & Partnerin Kouvolan toimisto keskittyy jatkossa yhä enemmän asiakkaiden palkkahallintoon. Syykin tähän on selvä: palkanlaskennasta on tullut yrityksille yhä monimutkaisempaa lakimuutoksissa mukana pysymisen ja sähköisen ilmoittamisen lisääntyessä sekä työehtosopimusten tulkinnan vuoksi.
TEKSTI: TIINA RUULIOKUVA: AIJA LEHTONEN
15
SATAKERTA RÖDL & PARTNER
Kaksi toimistoa
Palkanlaskentaohjelmistolla on moder-nissa palkkahallinnossa iso rooli. Siihen on Kouvolassa oma osaajansa, Tommi Järvinen, joka on myös toisen palk-katiimin vetäjä. Toisesta tiimistä vastaa puolestaan Maarit Mäkelä.
Satakerralla on yhteensä kaksi toi-mistoa, joista toinen sijaitsee Helsin-gissä ja toinen Kouvolassa. Kouvola on keskittynyt pitkälti palkkahallintoon ja palkanlaskentaan.
Helsingin toimitilat jaetaan yhdessä Rödl & Partner Asianajotoimiston kanssa.
Vuoden 2019 alussa mahdollisesti toteutuva Kansallinen tulorekisteri Katre merkitsee isoa muutosta myös palkkahallinnolle. Uudistuksessa kansalaisten tulotiedot siirtyvät sähköisesti suoraan tulorekisteriin kehitteillä olevan kansallisen palve-luväylän välityksellä.
Tiedot toimitetaan rekisteriin välittömästi kunkin maksutapahtu-man yhteydessä. Näin rekisteriin saataisiin ajantasainen tieto yksittäi-selle henkilölle maksetuista suori-tuksista. Jatkossa tulotietoja tarvit-sevat tahot hakevat ne suoraan tulorekisteristä.
Tulorekisteriä tulevat hyödyntä-mään kaikki nykyisinkin henkilöiden tulotietoja tarvitsevat viranomaiset, kuten Verohallinto ja Kela. Jatkossa kansalaisten ei siis tarvitse itse toimittaa tulotietojaan, vaan ne saadaan suoraan tulorekisteristä. Aluksi tulorekisteriin kerätään ainakin palkkatuloja koskevat ajantasaiset tiedot. Tulorekisteriä on tarkoitus hyödyntää jatkossa laa-jemminkin.
Palkkahallinnon asiantuntijarooli korostuu uudistuksen myötä. Palkkaohjelmistotkin muuttuvat, kun niihin saadaan palkkakoodisto, jonka avulla tulotiedot saadaan ohjattua oikeille tahoille.
Kansallinen tulorekisteri Katreon iso muutos
Palkanlaskenta ei olerutiininomaista palkkojen syöttämistä
it-järjestelmään.
Satakerta Rödl & Partnerin Kouvolan toimiston toimistopäällikkö Maarit Alapaholuoma.
TOIMISTOMME Rödl & Partner avusti voitokkaasti erästä keskisuomalaista energia-alan yritystä riidassa työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM) vastaan. Päätös julkaistiin syyskuussa korkeim-man hallinto-oikeuden internet-sivuilla ja vuosikirjassa. Päätös oli paitsi asiakkaallemme taloudellisesti hyvin merkittävä myös oikeudelli-sesti sekä periaatteellisesti tärkeä.
Päätöksessä linjattiin selkeästi se, että ministeriö on sidottu ja vas-tuussa siitä, että se pyytää tarpeelli-seksi katsomansa tiedot sekä infor-moi tuen hakijaa selkeästi viimeis-tään tukipäätöksessä tuen maksa-tuksen kannalta olennaisiksi kat-somistaan seikoista. Tuen hakijan ei tarvitsisi itse pohtia, mitä muita kuin pyydettyjä ja tukipäätöksessä mainittuja tietoja ministeriö voisi mahdollisesti asiassa tarvita. Kor-keimman hallinto-oikeuden omak-suma tulkintalinja oli johdonmukai-nen, ja tuen hakijan oikeusturvan kannalta myös ainoa mahdollinen.
Toimeksiannon ja asian taustan voi tiivistää lyhykäisyydessään seu-raavasti:
Asiakkaallemme oli myönnetty energiatukea hakkureiden han-kintaa varten. Asiakkaan hakiessa tukea maksatukseen TEM ilmoitti hylkäävänsä maksatushakemuksen vedoten useampiin tukihakemuk-sessa ilmenneisiin tiedonantopuut-
teisiin. Asiakkaamme vaati ensin ministeriöltä oikaisua virheelliseen päätökseen. Ministeriö ei tähän suostunut, vaan pitäytyi aiemmassa kannassaan ja sen perusteluissa.
TEM:n vetoamat tiedonantovaa-timukset eivät käyneet ilmi energia-tukipäätöksestä saati muusta tuki-hakemusta koskevasta aineistosta. Tiedot olivat myös sellaisia, ettei asi-akkaamme voinut käsittää kyseisillä tiedoilla olevan asian ratkaisemisen kannalta merkitystä.
Asiakkaamme antoi energiatuki-hakemuksen yhteydessä kaikki ne tiedot, joita hakemuksissa ja hake-musaineistossa suoraan edellytettiin.
Päätökseen pyydettiin ensin ministeriön itsensä oikaisua. Kun oikaisuvaatimukseen annettu pää-tös ei ollut tyydyttävä, valitettiin päätöksestä suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen hallinto-oikeu-den sijaan.
Teimme siis asiakkaamme puo-lesta valituksen korkeimmalle hal-linto-oikeudelle, jossa vaadimme valituksen alaisen päätöksen kumoamista lainvastaisena.
Korkein hallinto-oikeus antoi asiassa vuosikirjapäätöksen 29.9.2016, hieman yli kaksi vuotta vali-tuksen vireillepanon jälkeen. Kor-kein hallinto-oikeus kumosi TEM:in päätöksen lainvastaisena äänin 5–0. TOMMI KOPONEN
CASE: Voitto energia-alan yritykselle
16
17
TYYPILLISIMMILLÄÄN Rödl & Partnerin asianajajan Tommi Koposen asiakas on suomalainen pk-yrittäjä, jolle juristi hoitaa erilaisia sopimusprosesseja, yri-tyskauppoja tai oikeudenkäyntejä.
– On tavallista, että tunnen asiak-kaan jo vuosien takaa. Hyvin harvoin, jos koskaan, asiakas kävelee suoraan toimiston ovesta sisään. Tärkein ”mark-kinointitapa” meille on suosittelijuus eli joku vanha asiakas suosittelee meitä toiselle yrittäjälle.
Koponen on ollut samassa toimis-tossa töissä yli 8 vuotta. Hän sanoo, että juristin pitää osata mennä sisälle pk-yrittäjän liiketoimintaan ja sen reali-teetteihin, jotta hän pystyy käyttämään omaa asiantuntemustaan mahdollisim-man tehokkaasti.
– Pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat usein mutkattomia. Kommunikointi on rentoa, ja joistain asiakkaista voi tulla vuosien mittaan jopa ystäviä, Koponen kertoo.
Iso kuva on tärkeä
– Meillä on tärkeä rooli siinä, että autamme asiakasta ymmärtämään, mitä sopimukset tarkoittavat käytännössä ja minkälaisia vaihtoehtoja hänellä on. Lii-ketoimintaan liittyvät päätökset tekee luonnollisesti yrittäjä itse.
Koponen kertoo pyrkivänsä sopi-musten teossa siihen, että asiakas voi jalostaa niitä helposti jatkossa erilaisiin tarpeisiinsa.
– Koetan siis hoitaa asian niin, että asiakkaan ei tarvitse kääntyä juristin puoleen samasta asiasta toista kertaa ja että jatkossa sopimuksiin tehtävät muutokset olisivat keveitä.
Tämä säästää myös asiakkaan kus-tannuksia.
Asiakkaan reaalimaailmaan sukelta-minen on Tommi Koposelle luontevaa. Yksinkertaisimmillaan se tapahtuu hen-kilökohtaisen keskustelun kautta.
– Esimerkiksi toimitussopimuksissa on hyvin olennaista varautua riskien
hallintaan. Se ei onnistu, ellei juristi ymmärrä pk-yrittäjän toimintatapaa ja ongelmia selkeästi. Ison kuvan luo-minen itselle asiakkaan yrityksestä on tässä ammatissa hyvin olennaista. Pitää ymmärtää, mitä yritys tekee, jotta voi tarjota oikeita ratkaisuja.
Sopimuksista looginen jatkumo
Kirjallisen sopimisen kulttuuri on kehit-tynyt ja laajentunut Suomessa. Varsin-kin nuorempi yrittäjäsukupolvi osaa vaatia kirjallisia sopimuksia.
Monet suosivat valmiita sopimus-malleja.
– Niiden suurin ongelma on, että ne eivät ota huomioon kaikkia mahdollisia riskejä, joita esimerkiksi rakennuspro-jekteihin voi sisältyä.
Juristi joutuu aina tasapainoilemaan kaupallisen ja juridisen maailman väli-maastossa.
– Vain toisen osapuolen näkökul-mastakatsottuna täysin vedenpitävää sopi-musta ei yksinkertaisesti ole olemassa.
Ensimmäinen sopimusluonnos teh-dään usein nopeasti jo alkuneuvotte-lun jälkeen.
– Sen jälkeen alkaa dokumenttien fii-laus ja mahdollisesti testaus asiakkaan oman asiakaskunnan keskuudessa. Sieltä saadut reaktiot saattavat myös käynnistää tarkistuskierroksen.
Olennaista kuitenkin on, että tie-tyn tyyppisissä sopimuksissa toimitaan yhden yrityksen kanssa aina samalla logiikalla. Silloin sopimuksista muodos-tuu looginen jatkumo.
Juristiin pitää luottaa, mutta…
Pk-yrittäjä luottaa pääsääntöisesti juris-tiinsa hyvin.
– Yritän aina sanoa, että lukekaa sopimukset rauhassa läpi ja kysykää, jos että ymmärrä jotain kohtaa. Esi-merkiksi yrityskaupan tekeminen voi olla yrittäjälle ainutkertainen asia elä-
Luottamuksenarvoinen juristiRödl & Partnerin juristit Timo Huhtala ja Tommi Koponen kertovat haastattelussaan, miten luottamussuhde asiakkaaseen syntyy ja säilyy ja mitä kaikkea sopimusten tekeminen nykypäivänä pitää sisällään.
TEKSTI: TIINA RUULIOKUVA: AIJA LEHTONEN
18
Huhtala itse on opiskellut aikoinaan Saksassa. Vaimo Elena on puolestaan kotoisin Italiasta.
Kahteen suuntaan
Toimistossaan ”huolenpitäjän” kutsu-manimen saanut Huhtala kertoo, että ulkomaisten asiakkaiden toimeksiannot liittyvät usein heidän Suomen markki-noille tuloonsa tai sitten yksittäisiin pro-jekteihin täällä.
Tyypilliset ongelma-asiat liittyvät täl-löin verotukseen ja työntekijöiden palk-kaukseen. Mutta tämän lisäksi tule-vat tietenkin yhtiöiden perustamiseen liittyvät asiat mukaan kuvaan ja ensi vuonna muuttuva siirtohinnoitteludo-kumentointi.
Ulkomaisten yritysten Suomessa tekemät yritysostot ovat Huhtalan
ENNEN KAIKKEA saksalaisten, pohjois-maisten ja baltialaisten yritysten määrä on lisääntynyt Röld & Partnerin asia-kaskunnassa vuosi vuodelta. Kyseiset asiak kaat työllistävät juristi Timo Huh-talaa ja hänen tiimiään mitä moninai-simmilla tehtävillä.
Jokainen ihminen on tietenkin kieli- ja kulttuuritaustaan huolimatta yksilö, mutta siitä huolimatta Huhtala sanoo, että kansainvälisten asiakkaiden kanssa toimiessa on hyvä olla perusymmär-rys tietyistä kulttuurista johtuvista käy-tös- ja toimintatavoista. Asiaa tasoittaa tosin se, että asiakkaat ovat jo toimi-neet usein jopa vuosikymmeniä globaa-lissa ympäristössä.
– Suomalaisten ja vaikka saksalais-ten välillä ei siis lopulta hirveän isoja eroja ole, mutta emme me kyllä täysin samanlaisiakaan ole, Huhtala sanoo.
Kohti kansainvälistymistä
mässä, ja sopimus voi helposti sisältää sellaisia elementtejä, joita on hankala ymmärtää.
Yrityskauppojen määrä on lisään-tynyt Koposenkin työpöydällä viime aikoina.
– Toivoisin, että juristi pyydettäisiin mukaan prosessiin riittävän ajoissa, jol-loin neuvotteluvaraa vielä on esimer-kiksi toteutettavassa kauppamallissa.
Kaiken lisäksi neuvottelujen voima-suhde on nykyään usein ostajan puo-lella, kun pieniä pk-yrityksiä ostetaan erilaisiin ketjuihin ja pooleihin.
– Moni yritystään myyvä pk-yrittäjä pelkää kustannuksia eikä siksi käännyjuristin puoleen. Se on turhaa, sillä juristinpalkkio on marginaalikustannus.
Annamme myös etukäteen hinta-arvioita eri työvaiheille. Lisäksi asia-kas saa helposti yrityskaupasta suu-remman taloudellisen hyödyn juristin kanssa kuin ilman tätä.
Juristi uskoo sopimiseen
Koponen hoitaa myös oikeudenkäyn-tejä. Niihin sisältyy usein suuria tun-teita ja stressiäkin.
– Mikäli juttu on vaikea, kyllä juristi elää sitä läpi asiakkaansa kanssa.
Koponen myöntää, että hän saa oikeudenkäynnistä hyviä fiiliksiä, kun lopputulos on myönteinen. Saman-tyyppisiä tuntemuksia liittyy myös kaikkiin positiivisiin neuvottelutulok-siin, jotka liittyvät vaikkapa sukupol-venvaihdoksiin tai yrityskauppoihin.
– Sekin pitää voida sanoa asiak-kaalle aina joskus, että riitaa ei kan-nata jatkaa, jos sen voittaminen ei ole mahdollista. Uskon, että asiakas arvostaa rehellisyyttä.
Koponen uskoo riitajutuissakin sopimiseen.
– Ehkä kaksi kolmasosaa riitajutuis-tani päätyy sopimukseen. Monesti asian vakavuus konkretisoituu vas-tapuolelle kylläkin vasta sitten, kun oikeus prosessi käynnistetään.
Tommi Koponen, Rödl & Partner Asianajotoimisto
Ikä: syntynyt 1982.Asuu: omakotitalossa Espoossa.Harrastaa: kalastusta, vieheiden rakentelua.Töissä: opiskeluajan lopulta toimiston palveluksessa.
19
Rödl & Partnerin juristit Tommi Koponen (vas.) ja Timo Huhtala toimiston tupaantuliaisissa Helsin-gissä syyskuun lopussa.
mukaan myös parin viime vuoden aikana lisääntyneet huomattavasti.
Ja jos nämä asiat eivät vielä työllistä Huhtalaa tarpeeksi, ei hänen vastuualu-eensa suinkaan lopu ”pitämään huolta” ulkomaalaisista Suomessa. Hän hoitaa nimittäin myös asioita silloin kun suo-malaiset lähtevät ulkomaille:
– Vastaan lisäksi toimistomme kan-sainvälisen yhteistyön ja toiminnan kehittämisestä. Suomalaisillakin asiak-kaillamme on yhä enemmän toimintaa ulkomailla, ja me autamme heitä siellä kansainvälisten Rödl & Partnerin kolle-goidemme välityksellä.
Rohkeasti ulkomaille
Huhtala onkin sitä mieltä, että tässä suomalaisilla yrityksillä onkin vielä pal-jon kirittävää, jos haluamme päästä
taiseksi suhteeksi asianajajan ja asiak-kaan välille. Se syntyy tietenkin parhai-ten yhteisen työn ja hyvin hoidettujen toimeksiantojen kautta.
– Tulee ymmärtää asiakasta ja tar-kasti tuntea hänen kulloinenkin tilan-teensa. Asiakasta täytyy kuunnella her-källä korvalla. Ja tietenkään mitään luottamusta ei voi syntyä ilman molem-minpuolista täydellistä rehellisyyttä.
Sopimus on turvaverkko
Asianajajan työ mielletään usein liike-elämässä sopimusten viilaamiseksi. On jopa menty väittämään, että sopimuk-sia tehdään nykyisin jo liikaakin.
Timo Huhtala ei tätä väitettä hyväksy:
– Minusta tilanne on tasan päinvas-toin. Yrityksiä tulisi edelleen kannustaa tekemään kirjallisia sopimuksia. Totta on, ettei niitä kovin usein tarvitse kai-vaa esiin allekirjoituksen jälkeen, mutta entäpä sitten, jos sopimusosapuolten välillä tai muuten vain bisnesympäris-tössä tapahtuu joitain olennaisia muu-toksia. Näissä tilanteissa sopimus on hyvin tärkeä turvaverkko.
Siitä voi sitä vastoin Huhtalan mie-lestä hyvin keskustella, kuinka yksityis-kohtaiseksi sopimus on viisasta laatia. Se riippuu hänen nähdäkseen aina kul-loisestakin tilanteesta. Mutta missään tapauksessa sopimusta ei saa koskaan laatia vain ns. muodon vuoksi.
– Sopimuksessa täytyy aina olla mukana liiketaloudellista ajattelua. Kaikkia mahdollisia tilanteita ei sitä vastoin ole koskaan mahdollista ottaa sopimuksessa etukäteen huomioon.
Timo Huhtala, Rödl &Partner Asianajotoimisto
Ikä: syntynyt 1972.Asuu: hirsitalossa Itä-Helsingissä.Harrastaa: purjehdusta, lenkkeilyä ja musiikkia.Töissä: Käytännössä samassa toimistossa opiskeluajoista lähtien (1998–).
vaikkapa Saksan tai Ruotsin tasolle. Varsinkin pk-yrityksillä olisi hänen mie-lestään paljon petrattavaa, koska koti-markkinamme ovat kuitenkin melko rajalliset.
– Kansainvälistyminen on toki suuri investointi ja sisältää riskejäkin. Selke-ällä suunnitelmalla ja hyvällä paikal-lisasiantuntemuksella ei kyse ole kui-tenkaan loppujen lopuksi muusta kuin ihan normaalista liiketoiminnasta, Huh-tala rohkaisee empijöitä.
Niin ulkomaille lähdettäessä kuin kotimaassakin toimittaessa Timo Huh-tala painottaa luottamussuhteen suurta merkitystä.
– Ellei luottamussuhdetta ole, ei asia-kassuhteelle ole käytännössä mitään edellytyksiä.
Hienoimmillaan tällainen suhde on silloin, kun se on kasvanut henkilökoh-
20
MIELIKUVAT JA BRÄNDIT rakentuvat yhä vahvemmin kuluttajille sosiaali-sen median kuin perinteisten markki-nointikanavien kautta. Mainostaminen somessa on myös usein edullisempaa kuin esimerkiksi printtimediassa. Erilai-sia somekanavia syntyy koko ajan lisää, mutta niiden tehokas hyödyntäminen voi olla yrityksille haasteellista.
Somessa toteutettavan kampanjan suunnittelussa ja toteutuksessa kannat-taa kiinnittää huomiota muun muassa mainoksen kohdentamiseen. Instag-ram-kuvapalvelussa kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret naiset. LinkedIn-mai-nonta on taas enemmän B2B-tyyppistä.
Kuluttajansuojalaki määrittelee perustan
Markkinointiarpajaisia, eli arvontoja, yleisökilpailuja ja pelejä käytetään pal-jon myynnin edistämisessä. Yritykset tarjoavat kuluttajille mahdollisuutta osallistua erilaisiin arvontoihin, joissa voittaja valitaan useimmiten ainakin osittain sattumanvaraisesti.
Markkinointiarpajaisia säännellään muun muassa kuluttajansuojalain ja henkilötietolain säännöksillä. Markki-noinnissa annettavista tiedoista on käy-tävä selvästi ilmi arpajaisten tai kilpai-lujen kaupallinen tarkoitus sekä myös se, kenen lukuun markkinointi tehdään. Markkinointiin liittyvien arvonta- ja ylei-sökilpailun osallistumisehtojen tulee
myös olla selkeitä ja yksiselitteisiä sekä helposti kuluttajan saatavilla. Lisäksi kil-pailun yhteydessä kerättävistä henki-lötiedoista tulee laatia henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.
Arpajaiset tai kilpailu voidaan myös katsoa sopimattomaksi, jos markkinoin-tiviestinnän keskiössä on arpajaiset ja nii-den palkinto. Tämä tarkoittaa sitä, että kokonaisvaikutelmaa tulee hallita pää-hyödyke, joka on yrityksen myymä tuote.
Somekanavien säännöt otettava myös huomioon
Käytettävän sosiaalisen median palve-lun omat säännöt tulee ottaa markki-noinnissa huomioon. Joskus osallistu-
Markkinointisosiaalisessa mediassa
Sosiaalinen media, eli tuttavallisemmin some, tarjoaa monia uusia mahdollisuuksia viestintään, asiakaspalveluunja markkinointiin. Somemarkkinointia säädellään myös lailla ja somen omilla säännöillä.
Facebookin sääntöjen mukaan sen toimintoja (esimerkiksi kuvasta tykkäämistä tai sen jakamista) ei saa käyttää somekilpailuun
osallistumisen edellytyksenä
TEKSTI: ANNA UNDÉN-SELANDER
21
misehtona on esimerkiksi se, että yhtei-söpalvelussa kilpailuun osallistuakseen käyttäjän pitää julkaista tietty mainos-kuva omassa profiilissaan.
Facebook-kampanjat ovat usein tehokkaita, mutta Facebookin sääntö-jen mukaan Facebookin toimintoja (esi-merkiksi kuvasta tykkäämistä tai sen jakamista) ei saa käyttää kilpailuun osallistumisen edellytyksenä.
Käyttäjät voivat toki vapaaehtoisesti voivat tykätä kuvista tai julkaista niitä omassa profiilissaan. Tähän kilpailun järjestäjä saa kyllä kannustaa, mutta osallistumista ei tähän voida sitoa.
Kanavan toimintojen tunteminen tuo parhaan lopputuloksen
Sen lisäksi, että somemarkkinoi-jan pitää noudattaa sekä lain asetta-mia säännöksiä että kyseisen markki-nointikanavan omia sääntöjä, kannat-taa markkinoijan tuntea valittu markki-nointikanava ja sen anatomia. Kanavan käytännön toiminnot ja mahdollisuu-det kannattaa opetella, jotta markki-noinnista saa parhaan tuloksen irti.
Esimerkiksi Instagram-palvelussa käyttäjät voivat merkitä kuviaan tai videoitaan aihetunnisteilla. Aihetun-niste eli hashtag kokoaa samaa aihetta koskevat kuvat samaan paikkaan.
Sosiaalisessa mediassa voidaan luoda erilaisia kekseliäitä aihetunnis-teita, joita käyttämällä voidaan kerätä kaikki kilpailukuvat yhteen paikkaan.
ANNAUNDÉN-SELANDER
Tel +358 (0)9 696 22240Mobile +358 (0)40 5940 [email protected]
Instagramin käyttäjät voivat valita joko julkisen tai yksityisen profiilin. Käyttäjä, jolla on yksityinen profiili, voi tietenkin merkitä julkaisemansa kuvan kilpailuaihetunnisteella. Ongelmaksi muodostuu se, että kyseisen (aihe-tunnisteella merkityn) kuvan näkevät ainoas taan käyttäjän hyväksymät seu-raajat eikä lainkaan kilpailun järjestäjä. Näin ollen Instagramissa toteutetun kil-pailun säännöt kannattaa laatia niin, että kyseisen kanavat toiminnot ote-taan huomioon.
Myös esimerkiksi yhteystietojen saa-minen osallistujalta voi olla vaikeaa, jos kilpailun säännöissä ei esimerkiksi edellytetä, että kilpailija itse lähettää yhteys tietona kilpailun järjestäjälle.
Markkinointi onnistuu parhaiten, kun perehtyy käytettävään palveluun. Kuluttajansuojakysymysten ja hen-kilötietorekisterin suhteen kannattaa ottaa juristi mukaan suunnittelupro-sessiin.
Erilaisia sosiaalisen median kanavia syntyy koko ajan lisää, mutta niiden tehokas hyödyntäminen voi olla yrityksille haasteellista.
22
UPPFATTNINGAR OCH VARUMÄRKEN byggs allt kraftigare upp just genom marknadsföring i de sociala medi-erna än i de gamla och traditionella kanalerna. E-marknadsföring är även ofta billigare än marknadsföring i tryckt media. De olika sociala medier-nas kanaler blir ständigt flera och ett effektivt utnyttjande av sociala medier
i affärsverksamheten kan dock vara svårt för de flesta.
Då en kampanj för sociala medier planeras ska särskild noggrannhet fäs-tas vid att kampanjen riktas åt denrätta målgruppen. Genom till exempelInstagram-bildtjänsten når man bäst unga kvinnor medan LinkedIn-nätverket lämpar sig bäst för B2B-marknaderna.
Konsumentskyddlagen som grund och botten
Marknadsföringslotteri är ett gemen-samt namn för lottdragningar, tävlingar för allmänheten och spel som kan ord-
nas i samband med säljfrämjande av produkter. Vinnaren i dylika lotte-rier väljs ut oftast åtminstone delvis av slumpen.
Marknadsföringslotterier är reglerade bland annat av bestämmelser i konsu-mentskyddslagen och personuppgiftsla-gen. Ur marknadsföringsmaterialet bör det tydligt utgå lotteriets kommersiella
syfte samt det för vems räkning mark-nadsföringen utförs. Reglerna för del-tagande i lotterier och tävlingar för all-mänheten måste vara klara och enty-diga, samt lätt tillgängliga för konsu-menten. Därtill ska man i enlighet med personuppgiftslagen upprätta en regis-terbeskrivning om de personuppgifter som samlas i samband med lotteriet.
Lotterier eller tävlingar kan även ses som otillbörlig marknadsföring, om själva tävlingen och dess pris står i cen-trum. Detta betyder att det är företa-gets huvudprodukt, alltså den mark-nadsförda produkten som ska vara det dominerande elementet i tävlingen.
Marknadsföringi sociala medier
Sociala medier erbjuder många nya möjligheter när det kommer
till kommunikation, kundservice och marknadsföring. Aktiviteter
inom de sociala medierna regleras förutom av lagen, även av de
egna reglerna av de olika sociala mediernas kanaler.
TEXT: ANNA UNDÉN-SELANDER
Enligt reglerna för Facebook fårFacebooks egna funktioner (till exempelatt tycka om bilder eller publicera dem)
inte användas som förutsättningför deltagande i tävlingar.
23
Reglerna för sociala mediernas kanaler bör även iakttas
Kampanjer i sociala medier är popu-lära men då bör även den valda kana-lens egna regler tas i beaktande i mark-nadsföringen. En ibland använd för-utsättning för deltagande är att delta-garen ska publicera en reklambild i sin användarprofil.
Facebook-kampanjer är ofta effek-tiva men enligt reglerna för Facebook får Facebooks egna funktioner (till exempel att tycka om bilder eller pub-licera dem) inte användas som förut-sättning för deltagande i tävlingar.
Användarna kan naturligtvis tycka om bilderna eller publicera dem i sin egen profil av egen fri vilja. Marknads-föraren kan uppmuntra användarna till detta men det kan inte vara en förut-sättning för deltagandet.
Tillräcklig kunskap om den valda kanalens funktioner ger det bästa resultatet
Förutom att lagens bestämmelser och den valda kanalens egna regler måste följas, lönar det sig att behärska kanalen och dess anatomi. Det är viktigt att lära sig alla funktionerna i praktiken för att få det mesta ut av marknadsföringen.
I bildtjänsten Instagram kan använ-darna märka sina bilder och videon med så kallade hashtags. En hashtag samlar alla bilder med samma hashtag till samma ställe.
I de sociala medierna kan man skapa roliga eller originella hashtags som man ska använda för att samla ihop alla tävlingsbidrag.
ANNAUNDÉN-SELANDER
Tel +358 (0)9 696 22240Mobile +358 (0)40 5940 [email protected]
En Instagram-användare kan välja mellan att ha antingen en allmän eller privat profil på tjänsten. En använ-dare med privat profil kan naturligtvis märka sin bild med tävlingshashtagen. Problemet ligger dock däri att enbart de personer som användaren har accepterat som följare kan se tävlings-bidraget (som i och för sig är märkt med tävligshashtagen). Det går alltså att varken hitta eller se tävlingsbidraget via marknadsförarens Instagram-konto. Därför kräver en väl planerad tävling att den valda kanalens funktioner tas i beaktande då marknadsföraren gör upp reglerna.
Det kan också vara svårt att få del-tagarnas kontaktuppgifter om det inte står i tävlingsreglerna att deltagaren ska skicka dem åt organisatören.
Marknadsföringen lyckas bäst om man sätter sig in i den använda tjäns-ten. När det kommer till att säker-ställa att bestämmelserna i konsum-entskyddslagen och personuppgiftsla-gen följs lönar det sig att anlita en jurist redan i tävlingens planerings-skede.
Nya sociala mediers kanaler föds hela tiden men deras effektiva utnyttjande kan vara svårt för företag.
Rödl & Partner Asianajotoimisto ja tilitoimisto Satakerta Rödl & Partner järjestivät perinteikkään urheilu- ja verkostoitumistapahtuman tällä kertaa Siuntion Pickala Golfin upealla Forest-kentällä.
Syyskuun 1. päivä oli aurinkoinen ja lämmin, kuten myös tunnelma kentällä ja klubilla. Pickalan toimitusjohtaja Jari Hakkarainen esitteli monille ennestään tuntemattoman joukkuepelimuodon Scramble finnish flash.
Kannattaa tulla ensi vuonna mukaan, niin selviää, miten sitä pelataan.
Lähimmäs lippua -kisan voitti Matti Jousinen. Matin voittoa oli todistamassa Satakerran Kati Jalojärvi, joka vastaanotti kaikki ryhmät puolimatkan krouvissa eli yhdeksännen reiän jälkeen olevalla taukopaikalla. Pisimmän draivin pamautti Petri Kemppainen.
Parikilpailuna käydyn kisan voiton korjasivat Sonja Kallio ja Nisse Wasenius hui-malla 47 pisteen tuloksella. Toiseksi nousivat Jakke Tuliara ja Sami Salokoski ja kolmanneksi Emmi Krohn ja Matti Laine.
Ensi vuonna uudestaan!
Kati ja Ari
Golf-tapahtuma Pickalassa