Kansalliskonservatiivinen aikakauslehti

1-2 / 2014

Manneken Pis -pronssipatsas Brysselin vanhassa keskustassa.

Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Kansakuntien vai kuppikuntien Eurooppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4-6

Isänmaallisuus on perusrakkautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Sotea auttamassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Saksasta löytyy vihdoin vaihtoehto: Alternative fur Deutschland . . . . . 10-11

Eksotiikkaa ja politiikka Bamgladeshissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12-13

Kirja-, peli- ja baariarvostelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14-15

Kolumni: Muutama sana suvaitsevaisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Ilouutisia Etelä-Savosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

EU:n manalan hirviöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18-19

Mielipidepalsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Vieraskynä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

”Älyttömät sitaatit” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Perussuomalaisten nuorten kannanotto ja järjestöasiat . . . . . . . . . . . . 22

Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

JulkaisijaPerussuomalaiset Nuoret ryYrjönkatu 8-10 B 25, 6. krs00120 Helsinkiwww.ps-nuoret.fi

ISSN2323-6078

PäätoimittajaSimon Elo

AvustajatSebastian TynkkynenToni AhvaSakari LindenRoger KulmalaSanna AntikainenMatias KvistSuvi Karhu

Art DirectorJanne Turunen

KuvatLehtikuvaRoger KulmalaSuvi Karhu

KansikuvaJanne Turunen

PainopaikkaTammerprint Oy

3/2014Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa.Ilmoitusvaraukset- ja hinnat:Suvi Karhu, sihteeri@ps-nuoret.fi, 040 6532960

SiSältö

PääKirjoituS

Hyvä luKija,

Eurovaalit on ovella . Minulta usein kysytään, että miksi pitäisi äänestää eurovaaleissa ja nimenomaan perussuomalaista eurovaali-ehdokasta . Voin sanoa viisi hyvää syytä, joista osa kuvaa Euroopan unionin lajaa vaikutusta elämäämme .

1. Eu on etäinen, mutta läsnä. Bryssel on kaukana Suomesta, mutta EU on vuodesta 1990 lähtien tuottanut sääntelyä 112 000 asiakirjan edestä . EU:sta tulee noin 70 prosenttia elinkeinoelämän ja yhteiskunnan sääntelystä . Perussuomalaiset edistää suomalaista työtä ja yrittäjyyttä purkamalla sääntelyä ja vähentämällä uuden sääntelyn luomista .

2. Europarlamentti vaikuttaa. Suomen kolmetoista europarlamen-taarikkoa eli meppiä (Member of the European Parliament) työskentelevät Belgian Brysselissä ja Ranskan Strasbourgissa . Yhden vaalikauden aikana meppi pääsee osallistumaan jopa 50 000 äänestykseen . Esimerkiksi kaksi perussuomalaista meppiä lisää tarkoittaa 100 000 uutta ääntä kriittiseen suuntaan ja mahdollisuutta seurata tarkemmin päätöksentekoa europarlamentissa ja valiokunnissa .

3. Perussuomalaiset on muutosvoima. Europarlamentisssa avoimesti liittovaltion puolesta . Kokoomus ja kristillisdemokraatit istuvat EPP-ryhmässä, jonka puheenjohtaja Joseph Daul on sanonut seuraavasti: ”[ . . .] uudistan vetoomukseni poliittisesti integroituneesta Euroopasta hallitusten välisen Euroopan sijaan .” Suomeksi käännettynä Daul haluaa siirtää päätösvaltaa Suomen eduskunnalta europarlamentille . Europarlamentissa vuonna 2005 pitämässään puheenvuorossa Kokoomuksen Alexander Stubb kertoi suoraan olevansa federalisti eli liittovaltion kannattaja . Keskusta ja Rkp istuvat liberaaliryhmäs-sä, jonka puheenjohtaja Guy Verhofstadt on sanonut seuraavasti: ”Tarvitsemme Euroopalle kansallisvaltioiden jälkeisen tulevaisuu-den . Emme tarvitse kansallisvaltioiden liittoa, vaan Euroopan kansalaisten liittovaltion .” Perussuomalaiset kannattaa kauppaliittoa, mutta liittovaltiossa pieni maa kuten Suomi jäisi isojen jalkoihin . Liittovaltio tarkoittaa suomalaisen kansanvallan kuolemaa . Muut puolueet jättävät tietoisesti nostamatta liittovaltiokehitystä keskusteluun . Perussuo-malaiset on ainoa voima joka voi pysäyttää liittovaltiokehityksen .

4. vaalivoitto edistää useita tavoitteita. Haluatko antaa epäluotta-muslauseen Kataisen hallitukselle? Haluatko että Suomi lopettaa tukipakettipolitiikan Kreikkaan ja muihin euromaihin? Haluatko että Suomessa järjestetään EU-kansanäänestys? Esimerkiksi näitä tavoitteita voi edistää eurovaaleissa äänestämällä perussuomalaista . Puheenjohtaja Timo Soini on todennut että Perussuomalaiset kannattaa Britannian pääministerin David Cameronin esittämää linjaa EU-kansanäänestyksestä . Jotta kansanäänestys voidaan pyrkiä toteuttamaan, on oltava pääministeripuolue . Eurovaalivoitto voi antaa ratkaisevan paukun voittaa eduskuntavaalit . Samalla voidaan lopettaa taloudellisesti ja eettisesti tuhoisa tukipakettipolitiikka .

5. valtava muutos on mahdollinen. Alhaisen äänestysprosentin (noin 40 prosenttia) takia europarlamentti edustaa heikosti keskivertoeurooppalaista . Tällä hetkellä parlamentissa viisi ryhmää seitsemästä kannattaa liittovaltiota . On merkkejä, että äänestyprosentti nousee ja muutoksen tuulet puhaltavat . Suomen tulevaisuus on kiinni sinusta .

Simon EloPäätoimittaja, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajasimon.elo@ps-nuoret.fi

3

Ra

hv

as

1-2

/201

4

4

Ra

hv

as

1-2

/201

4

laiset eivät halua hylätä kansallisval-tiotaan . Euroopan rauhan takasivat kyl-män sodan aikana kahden ei-eu-rooppalaisen supervallan ydinaseet . Taustalla oli pelko molemminpuoli-sesta täystuhosta, joka on saanut ni-men kauhun tasapaino . Toinen mer-

kittävä tekijä oli Nato, joka toimi itäisen vaikutusvallan vastavoimana . Väite nykyisestä EU:sta rauhan-projektina on liittovaltiomielisten eli federalistien propagandaa, jolla pe-rustellaan kansalaisille kansallisvalti-oiden alasajo . Nobel-komitean pää-tös on ennen muuta poliittinen .

Nobel-komitean olisi pi-tänyt palkita postuu-misti vanhan kunnon Hiili- ja teräsyhteisö,

joka oli luomassa Saksan ja Rans-kan välistä yhteisymmärrystä toisen maailmansodan jälkeen . Hiili- ja te-räsyhteisö loi rauhaa Eurooppaan . Nykyisellä liittovaltion suuntaan ke-hittyvällä Euroopan unionilla ei ole mitään tekemistä rauhan ja vakau-den kanssa . EU ajaa vallanhimossaan ja suu-ruudenhulluudessaan jäsenmaitaan kohti sisäisiä konflikteja . Kreikas-sa yli puolet nuorista on vailla työ-tä ja uusnatsipuolue marssii kaduilla ja istuu paikallisessa parlamentissa . Espanjan liittovaltio natisee liitok-sistaan, kun katalonialaiset haluavat saada itsenäisyyden . Missään kansa-

Sillä haluttiin osoittaa tukea Euroo-pan unionin nykyiselle linjalle . Romanialaisprofessorit ehdottivat vuonna 1948, että Nobelin rauhan-palkinto olisi tullut myöntää Neuvos-toliiton ulkoministerille Vjatsheslav Molotoville . Perusteluina professorit esittivät "Molotovin pyrkimykset tur-vata rauha ja demokratia toisen maa-ilmansodan aikana ja jälkeen" . Nobel-komitean mukaan pal-kinto myönnettiin EU:lle sen his-toriallisesta roolista maailmansodan jälkeisen Euroopan yhdistämises-sä ja rauhan rakentamisesta kylmän sodan jälkeen . Miltähän professori-en perustelu olisi kuulostanut Balti-assa ja Itä-Euroopassa vuonna 1948? Miltähän Nobel-komitean peruste-lu kuulosti Kreikassa ja Espanjassa vuonna 2012?

Euroopan unioni sai muutama vuosi sitten Nobelin rauhanpalkinnon. Niin sai aiemmin myös

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama. Palkittuja yhdistää vähäiset ellei olemattomat näytöt rauhantyössä,

suuret näytöt asemyynnissä ja ja asema poliittisen eliitin kultapoikina.

KANSAKuNtIeN vAI KuPPIKuNtIeN eurooPPA?

Teksti: Simon Elo & Sebastian Tynkkynen • Kuvat: Lehtikuva, Matias Turkkila, Wikimedia Commons

talouskomissaari olli rehn (kesk) on toiminut eu:n äänitorvena.

5

Ra

hv

as

1-2

/201

4

Onko EU jo liittovaltio?

Pitääkö EU:n yhdentymiskehitys pysäyttää?

Ulos EU-jäsenyydestä?

Huolella valmisteltu ero eurosta on Suomen tie?

EU noudattaa sopimuksiaan?

EU on tärkeä rauhanprojekti?

EU:n panostettava yhteiseen puolustusyhteistyöhön?

Suomen jäsenyyden ehdot neuvoteltava uusiksi?

Turkki EU:n jäseneksi?

EU:n yhteiset pelisäännöt maahanmuuttopolitiikkaan?

Mennään metsään ja pahasti

EU:ssa on omat ongelmansa, mutta todellinen murheenkryyni on yhteis-valuutta euro . Kreikan velkatilanne on niin lohduton, että sen ongelmi-en ratkaisemiseksi maan on suosi-teltu eroavan euroalueesta, jolloin se voisi devalvoida kansallisen rahayk-sikkönsä ja saada taloutensa uuteen kasvuun . Kreikkaa on EU:n tur-ha elvyttää . Potilas kun on kuollut . Kuolinsyytutkimuksissa selviää, että onko kyseessä murha vai luonnolli-nen kuolema . Useiden poliitikkojen jakama unelma yhteisestä Euroopasta kieltää kuitenkin tunnustamasta tosiasioi-ta ja hajottamasta euroaluetta . Kävin viime vuoden kesällä kolmen viikon reissulla Yhdysvalloissa, josta katsot-tuna Euroopan ongelmat tuntuivat kovin kaukaisilta . Yhdysvaltoihin liit-

tovaltio on juurtunut luonnolliseksi osaksi perusamerikkalaisten elämää . Euroopassa liittovaltio olisi pe-ruseurooppalaisten arjesta irrallinen, eliitin ajama valtapoliittinen han-ke . Kalifornialaisella on enemmän yhteistä coloradolaisen kanssa kuin suomalaisella on kreikkalaisen kans-sa . Saksa ja Ranska eivät historian saatossa kyenneet valloittamaan Eu-rooppaa sodan korppikotkalla, joten nyt yritetään rauhankyyhkyn siivin . Useat talousviisaat pitävät ai-noina jäljellä olevina vaihtoehtoina juuri hajottaa euroalue tai muodos-taa siitä liittovaltio, jonka kanssa sa-maan pakettiin kuuluisivat yhteinen velka eurobondeilla, yhteiset talle-tussuojat ja olemassaolevien velkojen yhteisvastuullistaminen . Jos liittoval-tiomalli halutaan eurokriisin ratkai-semiseksi ottaa Yhdysvalloista, men-nään metsään ja pahasti .

Huvittavinta on se ylimielisyys, jolla lempilasta tuputetaan . Ateenas-sa tänä vuonna puhunut komission puheenjohtaja José Manuel Barroso sanoi, että EU käyttää viestinnässään hyväksi ensimmäisen maailmanso-dan alkamisen satavuotisjuhlavuotta . Tarkoituksena on väittää, että EU-kriittiset voimat syöksevät maanosan tuhon partaalle .

Kansanvaltaa ei voi olla ilman kansaa

Perussuomalaiset ovat oikeutetus-ti syyttäneet muita puolueita kaksilla rattailla ajamisesta ja vaatineet niitä paljastamaan korttinsa liittovaltioky-symyksessä . Ilahduttavasti Vihreiden nuorisojärjestö ViNO on tullut ulos kaapista vaatimalla EU-liittovaltiota . Perusteena kannalleen järjestön pu-heenjohtaja, eurovaaliehdokas Maria

Ohisalo kertoi, että ”vahva liittoval-tio pystyy puuttumaan esimerkiksi ympäristö- ja ihmisoikeusongelmiin tehokkaammin kuin yksittäinen jä-senmaa” . Vasemmistonuorten puheenjoh-taja ja eurovaaliehdokas Li Anders-son on painottanut että on tärkeää tietää, millainen Euroopan liittoval-tio on kyseessä . Andersson myön-tää kannattavansa ”sosialistista liitto-valtiota” . Vasemmisto haluaa levittää liittovaltiolla sosialismia . Vihreitä pi-detään milloin Kokoomuksen puis-to-osastona, milloin entisten taisto-laisten majapaikkana . Haluavatko myös vihreät nuoret sosialistisen liit-tovaltion? Voimansa tunnossa vihreät nuo-ret asettivat liittovaltiolle ehdon, joka on ”demokraattisempi päätök-senteko” . Perussuomalaisten euro-parlamentaarikko Sampo Terho on istunut parlamentissa kolme vuotta . Sinä aikana hän on valiokunnissa ja täysistunnossa äänestänyt kymmeniä tuhansia kertoja . Terhon mukaan ”useimmissa europarlamentin ryhmissä mepeil-le jaetaan valmiit äänestyslistat, jot-ka noudattavat ryhmän yhteistä lin-jaa . Äänestystilanteessa vielä ryhmän 'piiskuri' näyttää jokaisen äänestyk-sen kohdalla peukaloa ylös tai alas sen mukaan, tuleeko ryhmän ää-nestää puolesta vai vastaan . Mepin ei siis välttämättä tarvitse edes käy-dä listaa läpi, eikä siis tietää äänestä-mästään asiasta yhtään mitään .”

EOS

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

Kyllä

Kyllä

EOS

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Kyllä

Kyllä

EOS

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

EOS

Ei

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

EOS

Ei

EOS

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Moni kokenut eu-virkamies tienaa yli 18 000 euroa kuussa. enemmän kuin Suomen pääministeri.

Juho Eerola

Jussi Halla-aho

Simon Elo

Erkki Havansi

Laura Huhtasaari

Toimi Kankaanniemi

Kimmo Kivelä

Jani Kolehmainen

6

Ra

hv

as

1-2

/201

4

Poliittisten nuorisojärjestöjen teh-tävänä on terävöittää suomalais-ta politiikkaa ja hakea nuorille suoria vastauksia päivän poliitti-siin kysymyksiin. Rahvaan toimi-tus päätti lähteä ottamaan sel-vää Perussuomalaisten euro-vaaliehdokkaiden kannoista.

Kymmeneen tiukkaan kysymyk-seen annettiin vastausvaihtoeh-doiksi EI, KYLLÄ ja EOS (ei osaa sanoa) ja siinä pysyttiin. Vasta-ukset saatiin 16:sta ehdokkaalta. Tutustu vastauksiin ja käy ää-nestämässä ennakkoon 14.20.5. tai varsinaisena vaalipäivänä 25.5. Kysymyksiin vastanneiden lisäksi ehdolla ovat Kimmo Kive-lä, Marko Kulpakko, Pirkko Mattila sekä Sampo Terho.

Vihreillä on kova savotta edess-sään, jos kuvittelevat mammutti-maisen liittovaltion kykenevän vie-lä demokratiaan sellaisena kuin me suomalaiset sen käsitämme . EU:n demokratian kehittämisestä on pu-huttu siitä lähtien kun Suomi siihen liittyi . Tulokset puhuvat puolestaan . Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa . EU:ssa ei voi olla riittävää kansan-valtaa, koska ei olemassa EU-kansaa . Kukaan ei voi taata hyvää tar-koittavalle vihernuorisolle, että mah-dollinen liittovaltio olisi heidän ihanteidensa kaltainen . Yhtä hyvin tai jopa ennemmin se voi olla jo-tain aivan muuta . Ehkä EU-liitto-valtio keskittyisi ilmastonmuutoksen torjumiseen yhtä vähäisellä tarmolla kuin Yhdysvallat, maailman suurin liittovaltio .

virallista puhetta

Liittovaltiopuheet eivät Euroopassa rajoitu vain suomalaisiin nuorisopo-

liitikkoihin . Euroopan liittovaltiol-la on nyt monta rakentajaa . Ympäri Eurooppaa on vähintään rivien välis-tä tullut esille vallan keskittämiseen perinteisesti mieltyneiden uuslibera-listien ja sosialistien kiinnostus viedä federalistien vuosikymmeniä vanha unelma päätepisteeseensä . Uusliberalistit haluavat mitä il-meisimmin luoda monikansalli-sille yrityksille ennustettavamman toimintaympäristön eli suomeksi sa-nottuna suuremmat voitot . Sosia-listit taas haluavat parantaa ammat-tijärjestöjen asemaa ja nyt vihreät haluavat vielä tuoda mukaan ihmis-oikeudet ja ilmastonmuutoksen vas-tustamisen . Euroopan unionin komission varapuheenjohtaja, komissaari Vivia-ne Reding vaatii Telegraph-lehden mukaan ”Euroopan Yhdysvaltoja” . Toisin sanoen Reding vaatii Euroo-pan liittovaltiota . Reding on yksi ko-koomuksen ja kristillisdemokraatti-en viiteryhmän EPP:n ehdokkaista

komission puheenjohtajaksi . ”Meidän täytyy luoda Euroopan Yhdysvallat, jossa komissio on hal-litus ja jossa on ylä- ja alahuoneet - Euroopan parlamentti ja jäsenvalti-oiden senaatti,” Reding vaatii . Telegraphin mukaan Redin-gin vaatimus muuttaisi EU:n her-raksi talossa, jolle siirtyisi Suomen ja muiden maiden hallitusten ja par-lamenttien valta . Komissio määräisi kansallisille hallituksille kaapin pai-kan ja kansanedustajien itsemäärää-misoikeus siirtyisi europarlamentaa-rikoille . Reding on vaatinut myös kansallisten tuomioistuimien vallan-siirtoa EU:n tuomioistuimille .Kansalliset johtajat, jotka tapaavat Euroopan neuvostossa, saisivat vain keskustelevan ja neuvoa-antavan roolin esimerkiksi Britannian ylä-huoneen, House of Lordsin, tapaan .

Mikään ei estä väistämätöntä

Kaksi vuotta ennen Neuvostoliiton romahdusta Paavo Väyrynen kirjoitti väitöskirjassaan, että Neuvostoliitto ei hajoa ja että Euroopan kahtiajako on pysyvä . Nelisen vuotta sitten Ale-xander Stubb totesi Kreikan ensim-mäisen apupaketin jälkeen, että ”nyt asiat niin Kreikassa kuin muuallakin ovat kunnossa . On pölhöpopulismia väittää muuta” . Vaikka neuvostojohtajat kuinka lisäsivät sosialismia, mikään ei estä-nyt väistämätöntä . Neuvostoliitto oli

taloudellisesti ja henkisesti läpimä-tä . Kuten Sampo Terho osuvasti kir-joittanut, ”sosialismi on vakaampaa, koska siinä on ikuinen lama, niin henkinen kuin taloudellinen” . Vaikka eurojohtajat kuinka sy-ventävät integraatiota, mikään ei estä väistämätöntä . Euroopan unioni ja euro ovat nykymuodossaan taloudel-lisesti ja henkisesti mätiä . Perussuo-malaiset eivät osoita uskollisuutta si-niselle tähtilipulle, joka nykymenolla tuhoaa rakastamamme Euroopan . Viimeistään eurovaaleissa on aika näyttää eliitille, että Suomen it-senäisyys ei ole kauppatavaraa sen paremmin uusliberaaleille, sosialisti-sille kuin vihreille kuppikunnille .

EOS

Kyllä

Ei

EOS

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Ei

EOS

Kyllä

EOS

EOS

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

EOS

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

EOS

Kyllä

Ei

EOS

Ei

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

EOS

Kyllä

Ei

EOS

Ei

Kyllä

EOS

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Kovapalkkaiset eu-virkamiehet maksavat vain 25 prosentin tuloveroa.

Maria Lohela

Marko Kulpakko

Anne Louhelainen

Ilkka Matinpalo

Piritta Poikonen

Pirkko Mattila

Pirkko Ruohonen-Lerner

Sakari Puisto

Sampo Terho

Juha Väätäinen

Mauno Vanhala

Maria Tolppanen

7

Ra

hv

as

1-2

/201

4

Tämän huomasin Suomen suurimman työväenpuolu-een eurovaalistartissa, jos-sa lopuksi kajahti komeasti

Maamme-laulu . Tästä puolueesta in-toa isänmaata kohtaan löytyy . Ja pal-jon . Peräti yhtä paljon kuin Kokoo-musnuorilla on intoa heittää lapsilisät ja opintotuet roskakoriin . Eipä kyllä taida kovin monen muun puolueen tilaisuuksissa Maam-me-laulu soida . Tuntuu siltä, että isänmaallisuus on katoavaa kansanpe-rinnettä . Tilalle on tullut Suvivirsifo-bia, astridthorsilainen maahanmuut-topolitiikka sekä verkkosukka- ja sateenkaarilippuministereitä .Mitä oikeastaan isänmaallisuus käy-

tännössä on? Kyynel, jonka valui silmästäsi, kun Suomen jääkiekkojoukkue voitti maailmanmestaruuden . Tunne, joka valtasi sinut, kun kuulit Maamme-laulun . Turvallisuus, jota tunsit, kun astuit Suomen maakamaralle lento-koneesta pitkän ulkomaanmatkan jälkeen . Kiitollisuus, joka nousi mie-leesi, kun mietit tuhansia isänmaansa puolesta sodissa menehtyneitä . Isänmaallisuus on perusrakkautta . Rakkautta Suomea, suomalaisia ja suomen kieltä kohtaan . Juuri tässä kohtaa Dan Koivu-laakso tai joku muu kompostikom-munisti keskeyttäisi minut, jos luki-sin tätä pakinaa ääneen . Hän toteaisi

ISäNMAAllISuuS oN PeruSrAKKAuttA

kiihkeällä, värisevällä ja aggressiivisel-la äänellään, miten olen razisti, fazisti ja natzi, kun väheksyn muita kansoja . Höpöhöpö, rakas Dan . Jos ra-kastan yli kaiken maksalaatikkoa, ei se tarkoita sitä, että vihaisin kaikkia muita ruokia . Monesti kysytään, mikä Perus-suomalaisia yhdistää . Eihän meil-lä ole ryhmäkuria eikä kukaan päätä meidän puolesta, mitä mieltä mistä-kin asiasta olemme . Perusrakkaus eli isänmaallisuus yhdistää meitä kaik-kia . Perusrakkaus on voimakkaampi kuin mikään poliittinen ideologia – oikeistolainen tai vasemmistolainen . Se on positiivinen, terve ja yhteisölli-nen voima .

Isänmaallisuus on poliitikolla hyvä ominaisuus . Se tarkoittaa sitä, että poliitikko on todella sitoutu-nut parantamaan isänmaansa asioi-ta . Adolf Ehrnrooth sanoi sen jo ai-kanaan: ”Suomi on hyvä maa . Se on paras maa meille suomalaisille . Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa .” Nyt meidän takapajuinen rä-meikkömme tarvitsee puolustajan-sa Euroopan parlamentissa . Eiköhän äänestetä parlamenttiin vähän suo-malaista perusrakkautta ja levitetään perusrakkauden ilosanomaa ympäri Suomen maata!

”Suomi on takapajuinen, jumalan selän takana sijaitseva rämeikkö.”

Näin tylysti jokaisen koululaisen esseen lähdeaineisto Hikipedia määrittelee isänmaamme.

Silti meitä, jotka rakastamme tuota takapajuista rämeikköä, on paljon.

Teksti: Toni Ahva • Kuva: janne turunen

8

Ra

hv

as

1-2

/201

4

Oli mukavaa saada pyyntö kirjoit-taa Rahvas-lehteen, perussuomalais-ten nuorten omaan aviisiin . Suos-tuin ilomielin . Siitä on aikaa kun olen itse ollut nuori, mutta ikähän on vain numero . Henkisesti olen silloin tällöin jopa lap-sen tasolla(eikö se olekin miehille si-säänrakennettu ominaisuus?) . Tätä kirjoittaessani on juuri tul-lut ulos sote-sopu ja kehysriihen tu-loksia odotellaan . Sotesta aikaiseksi saatu ratkaisu ei ollut helppo . Mutta jos nyt käytän tässä yhteydessä kli-seetä, kansakunnan etu meni puo-lueiden edun edelle, niin se oli tässä ratkaisevaa . Kaikki joutuivat otta-maan ihan uuden asennon ja asen-teen tähän hankalaan asiaan . Hal-litus joutui nöyrtymään sen faktan edessä, että uudistus ei edennyt . Perussuomalaiset olivat valmiita varsin nopealla aikataululla vastuun kantamiseen ja tulivat omalta osal-taan vastaan varsin paljon . Olisim-me toki voineet jättäytyä ulkopuo-lelle ja jättää hallituksen ahdinkoon, mutta olisiko se ollut viisasta kansa-laisten kannalta? Mielestäni ei . Piti nähdä puoluepolitikoinnin ylitse . Yhteinen etu vaati päätöksiä ja

nyt niitä tehtiin, vihdoinkin . Täy-dellistä sote-mallia on ole olemassa-kaan . Ei edes tämä uusi ratkaisu ole ongelmaton . Se vaatii vielä valtavas-ti työtä ja neuvotteluja . Nyt se kui-tenkin tapahtuu haluamallamme ta-valla, parlamentaarisesti . Kun ihan kaikkea ei voi saada, on pakko jous-taa jostain . Nyt niin tapahtui kaikki-en puolueiden osalta ja se on todella merkittävä tapaus suomalaisessa po-litiikassa . Jos siis kritiikkiä antaa, pitää sa-malla pystyä kertomaan se, millä muulla tavoin tämä sotku olisi pys-tytty aukaisemaan . Ja niin, että rat-kaisu kestää vuosien päähän riip-pumatta kulloisenkin hallituksen kokoonpanosta . Itse en muuta kei-noa siihen keksi .

SoteA AuttAMASSA

Jari LindströmPerussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Kehysriihen vääntäminen ei ole help-poa . Jokainen vaatii jotain ja kuiten-kin kaikkien pitäisi kyetä myös jousta-maan . Näiden näkemyksien yhteen-sovittamisessa kuuden puolueen halli-tuksessa on varmuudella hankalaa . Siksi veikkaan tulokseksi melkoisen omituisiakin kompromissejä . Voi olla,että hallituksen kasassa pysyminenkään ei ole itsestään selvää . Onhan tämä hallituksen viimeinen paikka viedä hallitusohjelman tavoitteitaan maaliin . Tämänkin takia ei pidä lainkaan vähätellä opposition antamaa ”kiri-apua” sotesotkun selvittämisessä . Pe-russuomalaiset eivät sitä tosin anta-neet hallituksen kasassa pysymisen vuoksi vaan yhteisen edun . Joskus on nimittäin hyvä olla nöyrä, mutta ei nöyristellä .

9

Ra

hv

as

1-2

/201

4

KoluM Ni

10

Ra

hv

as

1-2

/201

4

Eurokriisin tyrskyissä kaikkein tyynimmissä vesissä seilannut Saksa koki keväällä 2013 järkytyksen, kun Euroopan unionin yhä syvenevää yhdentymistä ajavat valtapuolueet saivat haastajan.

Vaihtoehto Saksalle -puolue (Alternative für Deutschland) veti huomion itseensä ilmoittamalla, että sen tavoitteena on euroalueen hallittu alasajo ja paluu kansallisiin valuuttoihin.

Viime aikoina yhden asian puolueena aloittanut Vaihtoehto Saksalle on tehnyt uuden aluevaltauksen ajamalla Saksaan tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Eurokriisistä on muodos-tunut viime vuosina Eu-roopan unionin normaali olotila . Osana sitä valtioi-

ta on ajautunut konkurssin partaalle ja satojen miljardien eurojen tukipa-ketteja on kasattu suurten pankkien kaatumisen estämiseksi . Saksan teol-lisuuden vienti kuitenkin vetää, sen valtiontalous on tasapainossa ja työt-tömyys pysynyt matalana . Saksaa on syytetty jopa liiallisen taloudellisen ylijäämän keräämisestä, mikä ei hyö-dytä ongelmissa olevia alijäämämaita . Saksalla siis tuntuu menevän kaikin puolin hyvin . Sen vuoksi on-kin yllättävää, että sieltä on noussut maan pitkään hallinneita valtapuo-lueita haastamaan uusi puolue, joka aitoa muutosta EU-politiikkaan .

Selvät sävelet euroalueen tulevaisuudesta

Alternative für Deutschlandin perus-tajajäsen ja puolueen ensimmäisek-si puheenjohtajaksi valitun Bernd Lucken mukaan mukaan euro tu-hoaa Euroopan repimällä sen kah-tia taloudellisesti epäonnistuneeseen etelään ja paremmin onnistunee-seen Keski- ja Pohjois-Eurooppaan . Hänen mukaansa euroalueen poh-joisosa hyötyy eteläosan ahdingosta, koska raha virtaa eteläisestä Euroo-pasta taloudellisesti vahvempiin val-tioihin . Lucken mukaan Euroopan unionin poliittiset jännitteet johtu-vat juuri siitä, että euroalueen poh-joisten maiden talous kohentuu ete-läisten maiden kustannuksella . AfD:n mukaan euroalueesta on jo muodostunut tulonsiirtounio-

ni, josta valtiot eivät pääse irti niin kauan kuin ne pysyvät eurossa . Puo-lue ajaakin kansallisten valuuttojen käyttöönottoa vaihe vaiheelta . Tar-koituksena on, että eteläisen Euroo-pan maat jättävät euron ensin, ja sitten loput euroalueen maat hajo-tetaan pienempiin valuutta-alueisiin tai maihin, joista jokaisella on oma kansallinen valuutta . Alternative für Deutschlandin vahva totutuista valtapuolueista ero-ava retoriikka herätti heti vastare-aktion . Saksan liittokansleri Angela Merkelin puolue Kristillisdemokraa-tit onkin kutsunut AfD:tä pelonliet-sojiksi ja populisteiksi . Hyökkäykset eivät jääneet myöskään vain sanal-liselle tasolle . Joukko veitsin ja kyy-nel- ja pippurikaasupulloin varus-tautuneita huppupäisiä miehiä hyökkäsi elokuussa 2013 AfD:n kannattajia ja puheenjohtaja Luckea vastaan Bremenissä pidetyssä vaali-tilaisuudessa . Yksi puolueen kam-panjatyöntekijä loukkaantui veit-seniskusta ja useat saivat kaasuista hengitysvaikeuksia . AfD:n nousu onkin ollut kova paikka Saksassa juuri maan historian ja saksalaisista yhä löytyvän toisesta

maailmansodasta johtuvan syyllisyy-dentunteen vuoksi . Yhteentörmäys-tä aikaisempaan vaihtoehdottomam-paan poliittiseen todellisuuteen on kuitenkin pehmentänyt puolueen imago, joka on hyvin akateeminen . Puoluetta tukevatkin monet profes-sorit ja yrittäjät . Puheenjohtaja Lucke on itsekin taloustieteen professori . Toisen maailmansodan aaveiden vuoksi AfD on joutunut varjelemaan mainettaan monin tavoin . Puolueen on pelätty vetävän puoleensa äärioi-keistoa ja uusnatseja, minkä vuoksi puheenjohtaja Luckelta onkin perätty aktiivisia toimia uusnatsien torjumi-seksi . Lucken mukaan on kuitenkin vanhojen puolueiden propagandaa . – Totta kai vanhat puolueet yrittävät halventaa meitä, ja esit-tää meidät äänestäjille jotenkin vas-tuuttomina . He tekevät niin, koska pelkäävät menettävänsä meille ääniä, Lucke sanoi Business Insider -lehden haastattelussa maaliskuussa 2013 .

Perussuomalaisten kanssa kimppaan?

Bernd Lucke sanoi Ylen elokuus-sa tekemässä haastattelussa kadehti-

vansa perussuomalaisten kannatusta Suomessa . Saksan syyskuun liitto-päivävaalien tuloksellaan, 4,7 pro-senttia annetuista äänistä, AfD:llä on vielä kirittävää Perussuomalai-siin nähden . Tulos jäi täpärästi vaali-en äänikynnyksestä eikä se siten riit-tänyt yhteenkään edustajapaikkaan liittopäivillä . Puolueelta on kuiten-kin odotettavissa tulevaisuudessa enemmän . AfD valmistautuu Euroopan parlamentin vaaleihin . Mielipide-tiedustelujen mukaan puolue olisi saamassa yli kuusi prosenttia äänis-tä, mikä riittäisi kuuteen euroedus-tajaan . Se olisi suuri askel eteenpäin nuorelle puolueelle ja merkittävä asia myös koko EU-kriittisen liik-keen kannalta . AfD:n tulevaisuuden haasteisiin kuuluneekin järjestäytyminen Eu-roopan parlamentissa muiden euro-kriittisten kanssa, mahdollisesti sa-massa ryhmässä Perussuomalaisten kanssa . Saksan politiikan suurena haasteena puolueella on kuitenkin saada monipuolistettua poliittisia ta-voitteitaan . Keskeisenä aiheena lie-nee maahanmuutto, sillä Bernd Lucke on jo puhunut tarpeesta luo-da Saksaan maahanmuuttolaki, joka perustuu maahanmuuttajien päte-vyyteen ja kotiutumisvalmiuteen ja joka estää sosiaaliturvajärjestelmään kohdistuvan hyväksikäytön . Nähtäväksi jää, miten hysteeri-sesti Saksassa tulevaisuudessa suh-taudutaan AfD:n pyrkimyksiin kas-vaa . Nähtäväksi jää myös, ovatko Saksa ja Eurooppa valmiit puolueen viitoittamalle vaihtoehtoiselle tielle .

SaKSaSta löytyy vi H doi N vai HtoE Hto

Teksti: Sakari Linden

Puheenjohtaja Bernd luckella on aihetta hymyyn.

11

Ra

hv

as

1-2

/201

4

12

Ra

hv

as

1-2

/201

4

Eksotiikkaa ja politiikkaa Bangladeshissa

sä kylässä riisipeltojen keskellä . Siellä oli oikein leppoisaa ja mukavaa . Vie-railimme myös bengalin kielen juh-lassa, joka on kansallisesti erittäin tärkeä juhla . Oli outoa kuulla, että bangladeshilaiset oivat huolissaan kielensä tulevaisuudessa . Ymmär-rän että suomalaiset ovat huolissaan kielestään, meitä on viisi miljoonaa, mutta bangladeshilaisia on sentään yli 160 miljoonaa . Toisaalta englan-ti on maassa hyvin vahvassa asemas-sa siirtomaahistorian takia . Yhteenvetona matkasta totean, että se oli hyvin eksoottinen koke-mus . Kulttuuri on hyvin erilainen kuin Euroopassa, mutta ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja ruoka oli aasia-laiseen tapaan herkullista .

deshin yhteiskuntakehitykseen . Hä-nen mukaansa maassa ei ole saman-laista kastilaitosta kuin hindulaisessa Intiassa, koska islam korostaa ih-misten tasa-arvoa . En tiedä pitääkö teoria paikkansa, mutta kyllä kasti-laitoksen puuttuminen vaikuttaa po-sitiivisesti yhteiskuntaan . Naisten asema vaikuttaa risti-riitaiselta . Maan pääministeri, par-lamentin puhemies ja pääopposi-tiojohtaja ovat naisia ja naisten ei tarvitse käyttää huivia . Toisaalta nai-set eivät ajaneet maassa ollenkaan autoja . Heillä olisi siihen kuulemma oikeus, mutta en kuitenkaan nähdyt koko matkan aikana yhtään naiskus-kia . Meille kerrottiinkin, että val-

Maan pääkaupunki Dhaka on tyy-pillinen kehitysmaan pääkaupunki: täynnä nopeasti rakennettuja beto-nikerrostaloja, slummeja ja muuta-ma pilvenpiirtäjä . Dhakassa liiken-ne on kaoottista ja vietimme todella monta tuntia liikenneruuhkissa . Kaupunkien ulkopuolella liikenne ei ole yhtä ruuhkaista, mutta sitäkin hurjempaa . Kun kuski vaihtaa vas-taantulevien kaistalle ohittaakseen viisi autoa mutkassa pimeällä, niin alkaa jo toivoa, että autossa olisi tur-vavyöt . Ei ole yllättävää, että maan liikennekuolleisuus on korkea . Pääsimme myös vierailemaan maaseudulla, joka on Bangladeshissa kaunista seutua . Yövyimme pienes-

olin helmikuun puolessa välissä Demo Finlandin järjestämällä ja rahoit-tamalla tutustumismat-

kalla Bangladeshissa Perussuoma-laisten Nuorten edustajana . Demo Finland ry on eduskuntapuolueiden yhteinen järjestö, jonka tarkoitus on tehdä demokratia-yhteistyötä kehit-tyvien maiden poliittisten toimijoi-den kanssa . Järjestö on siis erään-lainen maailmanparannusjärjestö, mutta järkevimmästä päästä . Se ei perustu rahan lapioimiseen, vaan eri maiden ihmisten kohtaamiseen ja demokratia-tietotaidon jakamiseen . Tietysti tämänkin lystin maksaa ve-ronmaksajat .

lassa olevat naiset ovat keulakuvia, jotka ovat päässeet asemaansa mer-kittävien aviomiesten tai sukulaisten ansiosta . Kaikki poliisit, virkamie-het ja muut tärkeässä asemassa ole-vat ihmiset olivat miehiä . Naiset kel-pasivat vain lentokentällä tekemään ruumiintarkastuksia naisille, kos-ka miehet eivät niitä voi tehdä sää-dyllisyyssyistä . Bangladeshilaiset ih-misoikeusaktivistit ovat kuitenkin innokkaita edistämään naisten ase-maa ja oikeuksia . Me osallistuimme-kin naisten oikeuksia käsittelevään seminaariin ja ihmisoikeusaktivistien joukossa oli monta rohkeaa nuorta naista . Bangladesh on köyhä maa, vaik-ka siellä onkin tekstiiliteollisuutta .

asukkaista on muslimeja . Alkoho-li ja sianliha ovat maassa kiellettyjä . Maassa on myös hinduvähemmistö, ja pääkaupungissa Dhakassa islam ei juurikaan näy . Miehet pukeutuvat pääsääntöi-sesti länsimaalaisesti ja vain osal-la naisista on huivit . Bangladeshissa poliittisella islamismilla on kuiten-kin merkittävä jalansija ja uskonnol-liset ja poliittiset ristiriidat aiheutta-vat paljon levottomuutta . En tiedä miksi, mutta islamismi ei tullut esil-le isäntinämme toimineiden ihmis-oikeusaktivistien puheissa . En to-sin osannut kysyä asiaa . Tapasimme erään marxilaisen gurun ja hänel-lä oli mielenkiintoinen teoria siitä, miten islam on vaikuttanut Bangla-

Tutustumismatka Bangladeshis-sa oli juuri demokratia-yhteistyö-tä . Suomesta olivat lisäkseni Kokoo-musnuorten puheenjohtaja Susanna Koski, Henrik Wickström Svensk Ungdomista ja Iiris Suomela Vih-reistä nuorista ja opiskelijoista . Matkan aikana tapasimme bang-ladeshilaisia ihmisoikeusaktivisteja ja toimittajia . Paikalle oli myös len-nätetty meidän suomalaisten lisäk-si nepalilaisia nuorisopoliitikkoja ja slovenialaisia nuorisotyöntekijöi-tä . Bangladeshilaisten ja nepalilais-ten tapaaminen oli aikamoinen ko-kemus, sillä he tekevät politiikkaa hyvin erilaisissa olosuhteissa kuin me suomalaiset . Bangladeshissa hal-litus yrittää lakkauttaa demokratian ja hallitusta arvostelevat poliitikot ja ihmisoikeusaktivistit ovat jatkuvassa vaarassa joutua vankilaan tai äärim-mäisessä tapauksessa tulla tapetuksi . Nepalissa on ollut pitkä sisällis-sota ja on saavutus, että erilaisia po-liittisia puolueita edustavat voivat edes olla samassa huoneessa . Suo-messa on hieno tilanne, kun voim-me harjoittaa politiikkaa ilman sen-suuria ja pelkoa väkivallasta . Sitä kannattaa arvostaa .

Bangladesh sijaitsee Intian kaina-lossa Etelä-Aasiassa ja siellä asuu yli 160 miljoona asukasta . Maan pin-ta-ala on kuitenkin alle puolet Suo-men pinta-alasta . Maa on viral-lisesti kansantasavalta . Islam on virallinen uskonto ja 90 prosenttia

Teksti ja kuvat: Roger Kulmala

13

Ra

hv

as

1-2

/201

4

Kalifiksi kalifin paikalleTeksti: Simon Elo

Kuinka opit puhumaan ja saat muut puolellesi

Teksti: Sanna antikainen

Kirjat

P olitiikan monitoimimies lasse lehtinen (sd) on kirjoittanut yh-

dessä politiikan toimittaja Sanna uk-kolan kanssa kirjan Suomen yhdestä värikkäimmistä poliitikosta, Paavo väyrysestä. Hän on keskustan kun-niapuheenjohtaja ja moninkertainen presidentinvaaliehdokas, jota joko viha-taan tai rakastetaan. Vastarannan kiiski ei sisällä yllätyk-siä politiikkaa seuraaville, mutta kirjaan on koottu mielenkiintoisia yksityiskoh-tia Väyrysen uran varrelta. Sekä vas-tustajat että kannattajat pitävät Väy-rystä älykkäänä, lahjakkaana ja aikaan-saavana poliitikkona. Kompastuskivinä

t eologian tohtorin Juhana torkin Puhevalta on onnistunut teos, jos-

sa käydään kattavasti läpi keinoja, joil-la laaditaan ja pidetään hyvä puhe. Pu-heenpitäminen ja sen valmistelu ovat poliitikoille ja yhteiskunnallisille vaikut-tajille tärkeä taito osata. ”Puhe on sie-lujen johdattamista sanojen avulla”, ker-toi jo Platon. Kirjassa mukana on elävän elämän esimerkkejä hyvistä ja huonoista pu-heista, ja Torkki analysoikin niitä tarkas-

ti. Hyvät puheet ja niiden tehokeinot on syytä painaa muistiin ja huonot muis-taa varoittavina esimerkkeinä. Mitä yh-teistä on Bill Clintonilla ja tony Hal-meella? Kuinka entinen pääministeri Matti vanhanen on onnistunut pu-heissaan? Muun muassa näihin saa-daan Puhevallassa vastaus. Torkki kritisoi voimakkaasti nyky-ajan Suomea: meitä vaivaa puheanemia eikä meillä ole retoriikan tajua. Olen Tor-kin kanssa samaa mieltä, joskin poik-

ovat olleet Väyrysen vallanhimo ja itse-rakkaus. Hän kertoi jo koulutovereille havittelevansa tasavallan presidentin paikkaa. Puoluetoveri Keijo Korhonen muistelee kiusallisia tilanteita kuten New Yorkin matkaa, jossa Väyrynen kertoi Israelin pääministerille Yitzhak Shamirille, kuinka Lähi-idän konflikti tulee ratkaista. Kaikesta huolimatta Väyrynen nousi kansanedustajaksi vuonna 1970 vain 24-vuotiaana ja mi-nisteriksi 27-vuotiaana, mikä jaksoi ih-metyttää neuvostoliittolaisia keskuste-lukumppaneita. Väyrynen onkin ollut ehdolla peräti 17 valtiollisissa vaaleissa.

keuksena ovat aiemmin mainittu edes-mennyt Tony Halme ja muutama muu Perussuomalainen poliitikko, kuten timo Soini. Torkki kysyykin kirjassaan varovasti: ”Onko itse asiassa niin, ettei

Suomessa ole paljon hyviä puhujia?” Perussuomalaisten Nuorten so-pii tehdä vastaisku puheanemialle; ope-telkaamme kaikki loistaviksi puhujiksi ja argumentoijiksi. Sille on tilausta. Jos olet luottamustoimessa, tässä oiva apu valtuustopuheiden pitämiseen. Erotut varmasti joukosta. Lopuksi lainaan erästä maineikasta puhujaa, Winston Churchillia: ”Kaikista ihmisille annetuista lahjoista on puhe-taito kaikkein arvokkain.”

torkki kertoo, mikä yhdistää hyviä puhujia

torkki, Juhana: Puhevaltaotava 2006288 sivua

Ministerinä ja presidenttiehdokkaa-na kunnostautunut elisabeth rehn (rkp) toteaa, että Väyrystä on kannat-taa pelätä eniten silloin, kun hän on mukavimmillaan. Näin lienee ollut vuo-den 2012 presidentinvaaleissa, joissa

Väyrynen yllätti joviaalilla käytöksel-lään. Väyrynen itse on kutsunut Vasta-rannan kiiskiä ”fiktiiviseksi teokseksi, jossa minut kuvataan suomalaisen po-litiikan Ahmed Ahneeksi, mieheksi, joka keinoja kaihtamatta pyrkii kalifiksi kali-fin paikalle”.

Vaihdetaan sana ”fiktiivinen” vain ”to-tuudenmukaiseksi”, ja sopiva luonneh-dinta on valmis. Seuraavaksi Väyrynen pyrkii europarlamenttiin ja sieltä suo-raan eduskuntavaalien kautta kansan-edustajaksi ja ulkoministeriksi. Sillä minkä seepra raidoilleen mahtaa.

lehtinen, lasse ja ukkola, Sanna: vastarannan kiiski: Paavo väyrysen ihmeellinen elämäWSoY 2013448 sivua.

14

Ra

hv

as

1-2

/201

4

Oliver’s Corner • Rovaniemi

Rovaniemen keskustassa avattiin pari vuotta sitten irlantilaistyylinen ravintola, joka

kantaa nimeä Oliver’s Corner. Ravintolan yläkerrassa on pubi nimeltä Oliver’s Pub ja

alakerrassa sijaitsee yökerho nimeltä Oliver’s Night Club. Saman ketjun kuppila

löytyy myös Leviltä.

Oliver’s Pubin selvä vahvuus on pitkä hanarivistö Koskikadun tasolla. Hanarivistös-

sä on 16 erilaista olutta särmässä rivissä, muun muassa Kilkennyä ja Guinnessia

löytyy, kuten kunnon irkkupaikasta kuuluukin. Pubin valikoiman lisäksi Oliver’s

Corners on penkkiurheilijan unelma. Mitäpä voisi urheilun ystävä enempää toivoa

kuin hyvää juotavaa sekä urheilua isoilta näytöiltä laajalla kanavavalikoimalla.

Alakerran yöklubi palvelee keskiviikosta lauantaihin aina aamuneljään saakka, mutta

alakerran viihtyisyyttä häiritsevät ahtaat tilat. Perjantaisin Oliver’s Night Clubissa

vietetään bändi-iltaa ja muina päivinä lauleskellaan karaokea. Alakerrassa on myös

mahdollisuudet biljardin pelaamiseen, mutta tilan ahtauden vuoksi sekin on

haasteellista.

Kaiken kaikkiaan Oliver’s on leppoisa oleskelupaikka, jossa voi kannustaa joukku-

eensa voittoon hyvän juoman kanssa. Kesäisin kävelykadun terassi sopii mitä

parhaiten seurusteluun ja Lapin pääkaupungista nauttimiseen. Alakerran klubiin ei

kuitenkaan kannata eksyä, jos ei halua tulla tallotuksi.

tunturipersu

Paapan Kapakka • Koskikatu 9, Tampere

Suomalaiseen ravitsemusliikeperinteeseen on olennaisena osana kuulunut

ankeutusviraston määrittelemät erityispiirteensä, kuten annoskokojen rajoitus,

juoma-astian siirron rajoittaminen pöytien välillä tai kaasukammioon. Tuplatohto-

rinne on sen verran nuori, ettei muista, onko elävän musiikin esittäminenkin ollut

rajoitettua. Ainakin se lienee vaatinut huviluvan ammoisina aikoina. Suuren

90-luvun laman aikana koki kevyeen musiikkiin erikoistunut Paappas Group

puutetta esiintymistilaisuuksista ja hetken ongelmaa palasteltuaan päätyi

perustamaan kapakan, jossa voisi esiintyä. Syntyi Paapan Kapakka Tampereen

sydämeen.

Keskeinen sijainti ja asialleen omistautuneen house-bändin luoma tunnelma ovat

keränneet maksavan yleisön arvostusta ja Paapan Kapakka onkin saanut laajentua

alkuperäisestä miljööstään kolminkertaiseksi ja kaksikerroksiseksi. Välitön ja

mutkaton paikka jazz-diggareille, satunnaisille ohikulkijoille tai pikkuvanhoille

illanviettäjille, mutta oluen nauttija saa paremmat antimet jostain muualta. Paapan

Kapakan juttu ei ole juomasta nauttiminen, vaan seurasta ja tunnelmasta.

Aivan erikoista Paapan Kapakassa on jokaisena päivänä tarjottu elävä musiikki,

jollaista allekirjoittanut ei muista nähneensä turistikeskusten ulkopuolella. Vaikka

makunystyrät jäävätkin huomiotta, on joskus nautinnollista ihan vain olla ja aistia

muin aistein; kuulo – check! näkö – check! tunto – hmmm…

DDr. elias F. Ström

Kymmenen vuotta sitten Xboxille julkaistun Fablen ehdoton valtti on tinkimätön persoonallisuus . Sympaattisen ulkoasun alla piilee seikkailu, joka on tosissaan mutta ei silti ota itseään liian vakavasti . Alun pienen pojan kasvutarinaan mahtuu monta valintaa ja tarinaa, jotka jaksavat kiehtoa . Tämä kaikki oli uutta vuosikymmen sitten, ja nyt Anniversary-painoksessa seikkailu saa Xbox 360:lla uuden maalipinnan .

Fablessa valinnoilla ja teoilla on seurauksensa . Albionin valtakunta suhtautuu pelaajaan sen mukaan onko kyseessä sankari vai pahis . Taloja voi ostaa ja vuokrata pitkin maailmaa, naimisiin voi mennä ja seurusteleminen onnistuu samaan aikaan vaikka kolmen eri henkilön kanssa . Kaikenlaista pientä hassua tekemistä riittää . Maailmasta on saatu todella elävä ja ihmisillä on omat elämänsä: lapset heräävät aamulla kouluun ja leikkivät iltaisin pihoilla, aikuiset nousevat kukonlaulun aikaan töihin avaamaan kauppoja ja päivän päätteeksi palaavat kotiin nukkumaan .

Mukaan on paketoitu myös The Lost Chapters –lisäosa, joten Fable-kokemus ei ole koskaan ollut parempi . Ainoa ongelma on, että käännös on varsin suoraviivainen, mikä tarkoittaa sitä, että alueet ovat nykystandardeilla pieniä ja lataustaukoja riittää .

Fable on ehdottomasti lempipelejäni, mutta varauksettomasti sitä ei voi suositella, jos ei ole pelannut alkuperäistä . Muutoin kokemus voi tuntua vanhahtavalta uudistetusta ulkoasusta huolimatta .

Plus: Peruspeli on yhä viihdyttävä…Miinus: …animaatio vanhentunuttaPelikoneet: Xbox 360 (testattu)Arvosana: 8/10elinikä: KeskipitkäPeGI-symbolit: 16+, Väkivalta

BaaritPElit

Fable: anniversaryTeksti: Simon Elo

15

Ra

hv

as

1-2

/201

4

u NESCO:n yleiskokouksesta 1995 pe-räisin olevassa julistuksessa ”suvaitse-vaisuuden periaatteista” löytyy kaikille meille tuttuja asioita aina erilaisten kulttuuritaustojen kunnioittamisesta mielipiteen-vapauteen, toisen mielipiteen kunnioittamiseen ja vapauteen olla sellainen kuin on . Kuitenkin esi-merkiksi perussuomalaisista kuulee joskus sanotta-van, että puolue ei kunnioita suvaitsevaisuuden pe-riaatteita . Kysyn näitä väitteitä esittäviltä henki-löiltä, mitä näistä asioista Perussuomalaiset ei allekirjoita?

Yksittäistapauksilla koko porukan syyttäminen su-vaitsemattomaksi on törkeää . Sen varmasti jokai-nen pystyy ymmärtämään, että vahva aate houkut-telee puoleensa niin aatteella ratsastajia kuin myös politiikan ääripäitä . Ei tarvitse mennä kauaksi his-toriaan, kun useat nykyiset suvaitsevaiset vannoivat vielä kommunismin nimeen .

UNESCO:n julistuksesta löytyy seuraavanlainen lause: ”Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaat-teen mukaisesti suvaitsevaisuuden osoittaminen ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuu-den sietämistä, eikä omasta va-kaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä .” Voidaanko tämä peräti tulkita niin, että myös suo-malaisilla on oikeus pitää kiinni kulttuuristaan ja tavoistaan? Jos näin on, eikö silloin valtiolla, jos-sa suomalaiset ovat vielä enem-mistönä, myös ole lupa pitää

Muutama sana suvaitsevaisuudesta

KoluM Ni

kiinni omista perinteistään? Suomen lait ovat myös yksi tärkeä osa suomalaista identiteettiä, joten nii-den muuttaminen sen takia, että vain joku vähem-mistö sitä vaatii, on suvaitsemattomuutta .

Niin kuin edellä mainitut suvaitsevaisuuden peri-aatteet kertovat, suvaitsevaisuus ei ole oman kult-tuurin muuttamista . Niin kauan kuin Suomen lait katsovat, että oman uskonnon tai kulttuurin harras-taminen ei riko Suomen valtion (eli siis kansan) moraalisääntöjä (eli lakeja), jokaisella tulee olla sii-hen oikeus .

Vihervasemmisto on luonut täysin oman suvaitse-vaisuutensa . Heidän suvaitsevaisuutensa tavoittelee yhteiskuntaa, jossa vähemmistöt nostetaan jalustalle ja enemmistö näkemys tukahdutetaan . Aina kun joku puolustaa vähemmistökulttuuria, hän kuulem-ma puolustaa suvaitsevaisuutta . Kun joku puolustaa suomalaista kulttuuria, hän on rasisti, suvaitsema-ton tai ennakkoluulojen vallassa .

Valtio muodostuu ihmisistä, jolloin valtion kult-tuurin tulee heijastaa sen enemmistöä . Suvaitsevai-suus ei tarkoita sitä, että enemmistön pitää muuttaa omaansa ja samalla valtion kult-tuuria . Yleinen suvaitsevaisuus on muiden kulttuurien kunnioitta-mista niin kauan kuin toiminta pysyy maan lakien rajoissa, ilman pakkoa muuttaa omaa kulttuuria .

Teksti: Matias Kvist

16

Ra

hv

as

1-2

/201

4

Avaussanojen jälkeen päästimme vieraamme kansanedustaja Turusen vauhtiin . Ensinnä hän ilmaisi tyy-tyväisyytensä nuorten piirin perus-tamiseen ja kehui askelta tärkeäk-si lähtölaukaukseksi kohti aktiivista toimintaa . Puheessaan hän valai-si kuulijoitaan Etelä-Savon maakun-nan poliittisesta tilanteesta ja siirtyi kertomaan työskentelystään talous-valiokunnassa ja ajatuksistaan Suo-men talouden elvyttämiseksi . Turunen toi esille ehdotuksiaan leikkauskohteista, joita olivat mm . te-hottomien yritystukien katkaisu, so-siaaliturvan järkeistäminen ja kehitys-avun leikkaaminen ja avun valvonta . Hän korosti kuitenkin, ettei taloutta hoideta vain leikkaus-elvytys -linjalla, vaan kyseessä on huomattavasti mo-

nimutkaisempi järjestelmä . Elvytys-keinoiksi Turunen ehdotti ensimmäi-sen työntekijän palkkakustannusten alv-vähennyskelpoisuutta . Yhteisöve-ron pudotus on hyödyntänyt aino-astaan isoja toimijoita, ja lukuisten pienyrittäjien, joista monet yrittävät toiminimellä, ahdinko on säilynyt ja jopa pahentunut . Turunen kehui Vi-ron mallia, jossa yritys maksaa veroja vasta yrityksestä ulos nostetuista osin-goista ja piti tärkeänä, että myös Pe-russuomalaiset Nuoret ovat ajaneet tätä vaihtoehtoa . Kritiikkiä Turunen antoi nykyi-sille byrokraattisille ja monimutkai-sille palkkatukijärjestelmille, jotka eivät hyödytä kaikkia pienyrittäjiä . Hankaluuksia on aiheuttanut myös yritysrahoituksen muutokset, sillä

tällä hetkellä monet pankit vaativat yrityksiltä takaukseksi lainaa vastaa-van summan, joka on lopettanut ra-hoituksen täysin . Lisäksi huutia sai myös kolmikanta-malli, jossa teh-dään todella isoja ja merkittäviä pää-töksiä ilman pk-yrittäjien edustusta . Etelä-Savon PS-Nuoret koki päi-vänvalon jo päivän taittuessa iltaan . Toimintaa lähtee pyörittämään pai-kallinen mikkeliläinen aktiivi Raimo Jämsén . Perustamiskirja allekirjoitet-tiin juhlallisissa tunnelmissa ja piiril-le vahvistettiin omat säännöt . Jämsén oli kiitollinen saamastaan luottamuk-sesta ja hän ryhtyy tekemään työ-tä kerätäkseen paikallisia yhdistyksen jäseniä mukaan toimintaan . Kaik-ki kiinnostuneet voivat ottaa häneen yhteyttä: etela-savo@ps-nuoret .fi .

Helmikuisena lauantaina Mikkeliin kokoontui pieni joukko Perussuomalaisia Nuo-

ria. Tapaamisella oli historiallinen agenda – Etelä-Savoon perustettiin 15. piiriyh-

distys ja nyt järjestöllä on piiritoimintaa koko maassa. Perussuomalaiset Nuoret

ry toimii kattojärjestönä joka puolella Suomea toimiville piiriyhdistyksille. Jokai-

nen kattojärjestön jäsen on myös asuinpaikkansa piiriyhdistyksen jäsen.

Piiriyhdistykset järjestävät pääsääntöisesti alueellisen toiminnan. Helsingistä Ro-

vaniemelle järjestetään erilaisia jäseniltoja ja tapahtumia, jotka ovat vapaamuo-

toisesta keskustelukerhosta aktiiviseen toimintaan. Piirit ovat tarjonneet jäsenil-

leen mm. leffailtoja, keilausta sekä seminaareja.

IlouutIsIa EtElä-savosta

Onko aktiivinen toiminta sittenkin sinun juttusi, vaikka vähän ujostuttaisi? Jokai-

nen jäsen on lämpimästi tervetullut kaikkeen toimintaan, mitä piiriyhdistykset

sekä kattojärjestö järjestävät. Etsimme myös toiminnastamme innostuneita hen-

kilöitä, joilla on halua ja tahtoa tehdä itse alueellaan perussuomalaisille nuorille

suunnattua toimintaa. Tietoa ja taitoa me annamme ja opetamme mielellämme.

Jos sinulla on hyvä idea tai ajatus, mitä alueellasi voisimme järjestää, katso netti-

sivuiltamme alueesi piiriyhdistyksen yhteystiedot ja ota rohkeasti yhteyttä piiriisi

tai kattojärjestön toiminnanjohtajaan Sebastian Tynkkyseen:

sebastian.tynkkynen@ps-nuoret.fi

VäiTämme, eTTä aKTiiVinen yhdisTys KOOsTuu aKTiiVisisTa jäsenisTä! tule mukaan tapahtumiimme ja ylläty!

Teksti ja kuva: Suvi Karhu

Mikkelissä perustettiin Etelä-Savon Perussuoma- laiset Nuoret helmikuun 22 . päivä . Paikalle ke-rääntyi joukko innokkaita jäseniä, jotka tekivät yhdessä historiaa; vii-meinen puuttunut piirijärjestö saa-tiin perustettua . Mukana oli paikal-lisen jäsenen lisäksi myös tukijoukkoja Pohjois-Savosta sekä pääkaupunkiseu-dulta . Arvovaltaisena vieraana läsnä oli kansanedustaja Kaj Turunen . Tilaisuuden avasi PS-Nuorten 1 . varapuheenjohtaja ja Pohjois-Sa-von PS-Nuorten piirin puheenjohta-ja Samuli Voutila, kuka puheessaan korosti tapahtuman ainutlaatuisuut-ta ja historiallisuutta sekä antoi täy-den tukensa uudelle piirille pohjois-savolaisten heimoveljiensä puolesta .

17

Ra

hv

as

1-2

/201

4

Syyt EU-kriittisyyteen piilevät Euroopan

unionissa itsessään. Byrokraattisissa rakenteissa,

epädemokraattisuudessa ja sekavassa

tukipakettipolitiikassa. Useat eivät tiedä,

että viime vuonna oli kahdeksastoista

kerta, kun tilitarkastajat eivät

hyväksyneet EU:n tilinpäätöstä.

Teksti: Sanna antikainen

18

Ra

hv

as

1-2

/201

4

Mitä EU:n manalassa luotu kolmi-päinen hirviökoira Kerberos, jota myös vakautusmekanismeiksi kut-sutaan (ERVM, ERVV, EVM), käy-tännössä tarkoittavat? Mikä on EU:n oma kyklooppi (TARGET2 ja LTRO), josta ei liiemmin puhu-ta? Millaiset riskit Suomella on mu-himassa? Totuus on taruakin ihmeel-lisempää .

Sekasotku auttaa liittovaltion luomista

Tässä vaiheessa Maija ja Matti Mei-käläiset ovat jo aivan sekaisin . Voim-me toki tuudittautua hyväuskoi-suuteen ja uskotella itsellemme: ”Eiväthän ne ole kuin takauksia”, kuten demarit toteavat . Takauk-set tosin voivat tulla maksuun ja ris-ki siihen on olemassa varsinkin Krei-kan osalta . Yleisesti ottaen demarien näkemys kertoo suurimman ongel-mamme: vakava ymmärtämättö-myys euron kiemuroista . Ymmärryksen puute ei ole mi-kään ihme, sillä eurouskovaisia aut-taa koko EU:ta vaivaava sekasotkui-suus . Asiat ovat niin mahdottoman suuria ja vaikeaselkoisia, tahallisesti ja tahattomasti, että tavallisen ihmi-sen on niitä vaikea ymmärtää . Ehkä helpompi olisi vain tuudittautua us-komaan, että kyllä ”viisaammat” hoitavat, vaan entä jos näillä ”vii-saammilla” ei olekaan Suomen etu mielessään? Suomessa Katainen ja Kokoomus petailevat eliitin ykkös-joukkueessa itselleen mukavia pes-tejä . Jutta ”Täti Tiukka” Urpilainen koki mahalaskun ja muuttui ”Täti Niukaksi” . Niukasti ajetaan kansal-lista etua .

Syntyy Kerberos Eu-manalassa

Kerberos on kreikkalaisen mytolo-gian kolmipäinen hirviökoira ja se vartion manalan porttia . EU:n oma Kerberos vartioi, että liittovaltiota kannattavien eli federalistien luoma poliittinen valuutta, euro, ei luhistu . Ensimmäinen Kerberos-hirviö-koiran päistä on Euroopan rahoi-tuksenvakautusmekanismi ERVM .

Syntymäajankohta toukokuu 2010 . ERVM:llä ”hoidettiin” Irlanti ja Por-tugal . Euroopan komissio hank-ki varat markkinoilta ja laittoi ne ra-hastoon, josta autettiin vaikeuksiin joutuneita maita . Vakuutena toimi unionin budjetti, jossa on mukana jä-senmaa Suomi . Tästä Suomen las-kennallinen enimmäisosuus on val-tiovarainministeriön mukaan 1,6 prosenttia eli euroissa 960 miljoonaa . ERVV eli Euroopan rahoitus-vakausväline syntyi jo kesäkuussa 2010 . ERVV on Luxemburgilainen osakeyhtiö . EU kiersi omia säädök-siään: euromaiden suora tukemi-nen kun on kielletty . ERVV:n loivat euromaat mukaan luettuna Suomi, jota johti keskustalainen pääminis-teri . Takausvastuut euromailla ovat 780 miljardia ja Suomen laskennal-linen osuus on 1,80 prosenttia eli 17,2 miljardia euroa korkoineen . ERVV laskee markkinoille joukko-lainoja ja lainoittaa näin vaikeuksiin joutuneita euromaita . Suomi on ol-lut mukana takaamassa näitä jouk-kolainoja . Kolmas Kerberoksen päistä on Euroopan vakausmekanismi eli EVM, joka on jälleen kerran Lu-xemburgiin perustettu osakeyhtiö . Suomen eduskunta hyväksyi EVM-sopimuksen 21 . kesäkuuta 2013 eduskunnan määräenemmistöllä . Viimeinen pää, joka kesäkuun 2013 jälkeen hoitaa myös muiden päiden tehtävät, on kooltaan huimat 700 miljardia . EVM:lle on maksettu 80 miljardin euron osakepääoma ja sille on vaadittaessa maksettava lisää pääomaa 620 miljardin euron verran . Maksajina toimivat eurooppalaiset veronmaksajat . Suomalaisten veron-maksajien laskennallinen osuus on noin 1,8 prosenttia eli 12 miljardia . Hirviömäisin piirre EVM:ssä on se, ettei sitä voida haastaa oikeuteen . Sen työntekijät ovat koskemattomia eikä tämän osakeyhtiön asiakirjoja tai arkistoja voi altistaan tutkinnalle .

Kyklooppi vaanii

Kykloopit ovat kreikkalaisessa my-tologiassa raakoja ja villejä . Sellai-nen on Target 2 -järjestelmä, joka

välittää Euroopan keskuspankin si-sällä tilisiirtoja . Se yhdistää toisiin-sa luottolaitoksia, pankkeja ja pörs-sejä . Miten tämä liittyy eurokriisiin? Kun kriisimaan pankit tarvitsevat lainaa, ottaa kyseisen maan keskus-pankki lainaa Euroopan keskuspan-kilta (EKP) . Tällöin kyseisen maan Target-saldo muuttuu negatiiviseksi . Ongelmallista on, että eräät kriisi-maat ovat antaneet maidensa pank-kien tehdä suorituksia ilman, että heillä on ollut saman verran omia euroja takataskussa . Vastaavasti Suo-men kaltaisilla mailla on tämän ta-kia saamisia järjestelmästä eli positii-vinen Target-saldo . LTRO-luototus on EKP:n oh-jelma, jossa EKP tarjosi pankeille sa-toja miljardeja euroja halpaa lainaa . Vanhoja velkoja on yksinkertaisesti maksettu uusilla veloilla . Moraalika-to on todellinen . Mikä tässä kaikessa voisi olla mahdollisesti räjähdysherkkä? En-tinen europarlamentaarikko Esko Seppänen kuvailee TARGET2-jär-jestelmän ongelmia Emumunaus-kirjassaan näin: ”Target2-saldot eivät ole ongelma niin kauan kuin Euroo-pan rahaunioni ei kaadu . Jos kui-tenkin koko EMU tilttaa, syntyy ongelma, jonka suuruus riippuu jär-jestelmän sisäisistä saldoista .” EU:ssa ja eurossa on kaksi mer-kittävää ongelmaa: vakava moraa-likato ja erittäin vakava demokra-tiavaje, joista jälkimmäisestä kertoo EVM:n koskemattomuus . LTRO ja Target 2 kertovat moraalikadosta . Eurokriisi olisi voitu hoitaa myös toisella tavalla . Kansantalous-tieteen professori Vesa Kanniaisen mukaan EU:lla olisi ollut vaihtoeh-toja; se olisi voinut erottaa kriisi-maat eurosta, laittaa ne velkasanee-rauksen ja devalvoida . EU valitsi moraalikadon ja epä-demokratian tien . Jos näin mer-kittävä poliittinen elin kärsii näis-tä kahdesta poliittiseksi perisynniksi rinnastettavasta ongelmasta, sitä voi hyvällä syyllä kutsua pimeyden yti-meksi .

19

Ra

hv

as

1-2

/201

4

Mielipiteet

Haluatko kirjoittaa mielipidekirjoituksen? Lähetä kirjoituksesi sihteeri@ps-nuoret.fi. Kirjoituksen ohessa on oltava nimi, kotiosoite ja mahdollinen puhelinnumero. Mielipidekirjoituksia julkaistaan nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset sekä otsikoi, muokkaa ja tarvittaessa lyhentää niitä. Kirjoituksen maksimimerkkimäärä on 3000.

”eu:n ääni kuuluu suomessa. Se kuuluu joka päivä . Se komentaa meitä joka päivä . Nyt on aika Suomen äänen kuulua myös EU:ssa . Ja jos se ääni on kriittinen, niin on vain yksi vaihtoeh-to . Nämä ovat kaksipuoluevaalit – on Perussuo-malaisten kriittinen linja ja on muiden puoluei-den liittovaltiolinja . Me tulemme olemaan ainoat EU-kriittiset . Me olemme tulossa . Ja me olem-me odottaneet tätä muutosta pitkään, ja nyt se on käden ulottuvilla . Hetki on nyt, tilaisuus on nyt . Historia tarjoaa harvoin tällaista tilaisuutta vaikut-taa koko mantereen kehitykseen ja tulevaisuuteen . Meidän aikamme on tullut .” Näin puhui Sampo Terho Finlandia-talolla eu-rovaaliavauksessa . Olin hyvin vaikuttunut . Nämä lauseet tiivistävät kaiken sen, jonka eteen me teemme työtä perussuomalaisina . Nämä ovat his-torialliset vaalit jos ”superjytky” tulee toukokuus-sa . Ja sitä toivon koko sydämestäni . Kaikki voimme vaikuttaa tulevaan menestyk-seen kertomalla lähimmäisille ja kansalaisille Suomen turuilla ja toreilla, kuinka tärkeää on antaa äänensä eurovaaleissa . On pakko herättää nukkuvat joita tuntuu eurovaaleissa olevan aina vain enemmän ja enemmän . Muistuttakaa ihmisiä, että äänestämättä jättäminen on hiljainen hyväksyntä nykyiselle poliittiselle linjalle . Aktivoitukaa ja lähtekää mukaan tekemään historiaa! Lopuksi haluan lainata kirjailija Dante Alighieria ja heittäytyä dramaattiseksi: ”Helvetin pimeimmät paikat on varattu niille, jotka pysyvät puolueettomina moraalisten kriisien aikoina”

Jenni LastuvuoriUudenmaan Perussuomalaisten Nuorten hallituksen jäsen

Olen huolissani työpaikkojen ja teollisuuden säilymisestä Suomessa . Täällä Vaasassa työllisyys-tilanne on parempi kuin Suomessa keskimäärin ja alueella on vahva keskittymä energia-alan teolli-suutta, mutta silti korviini kantautuu kovin huo-lestuttavia merkkejä . Vaasan alueen suurimmat teknologia-alan työnantajat ovat molemmat ilmoittaneet irtisano-misista . Irtisanomiset ja lomautukset ovat kosket-taneet monia henkilökohtaisesti . Ne, jotka vielä saivat pitää työpaikkansa, joutuvat tekemään yli-töitä ja venymään, sillä työmäärä pysyy vaikka te-kijöitä vähennetään . Kahvikeskusteluissa kuulee miten erilaiset säästötoimenpiteet ovat yrityksissä käytössä . Matkustaminen, koulutukset, virkistys-toiminta, uudet investoinnit, messut, sponsoroin-ti . Kaikkea rajoitetaan . Se ei tunnu työntekijästä kivalta, mutta sentään yritykset ja useat työpaikat ovat vielä olemassa . Jos yritykset hoitaisivat talout-taan kuten hallituksemme, ne olisivat aikoja sitten menneet nurin . Julkisen sektorin pitäisikin ottaa mallia näistä yrityksistä talouden tasapainottamisessa . Jos ei ole varaa sirkushuveihin, niin sitten ei ole . Tärkein-tä on, että ydintoiminnot säilyvät . Tuskin kukaan kannattaakaan koulujen tai sairaaloiden sulkemis-ta, mutta keinovalikoimasta riittääkin sitten kes-kustelua . Verojen nostaminen ei saisi olla valikoi-massa, ei eduskunnassa eikä kunnanvaltuustoissa . Euron korkea kurssi yhdistettynä työn verottami-seen Suomessa ajavat tehokkaasti kaiken sen työn Suomesta pois mikä vain on mahdollista . Kohta varmaan siivouskin toteutetaan siten, että siivous-robottia ohjaa joku jostain halvemman työn maas-ta etänä . Hallitus on kiristänyt verotusta useilla mil-jardeilla ja kasvattanut valtion velan ennätysluke-miin . Minusta pitäisi keskittyä sen sijaan menojen hillintään . Kun yksityisellä henkilöllä käyvät rahat vähiin, hän lopettaa tuhlaamisen, ja keskittyy ruu-an ja vuokran maksuun . Kun hallitukselta loppu-vat rahat, syy on veronmaksajan, piiskaa lisää!Toivon, että seuraavat eduskuntavaalit tuovat eduskuntaan lisää sellaisia päättäjiä, joille Suomen etu on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä . Eikä esimerkiksi Kreikan, saksalaisten pankkien tai ke-hitysmaiden diktaattorien etu .

Lauri KarppiKaupunginvaltuutettuVaasa

nopea, tehokas ja laadukas. Näillä sanoil-la kuvailee Kataisen hallitusohjelma korkeakou-lutuksen uudistusta tällä vaalikaudella . Ammat-tikorkeakoulu-uudistus jyllää koko maassa, mikä tarkoittaa, että tulevaisuudessa rahoitusvastuu tulee olemaan pelkästään valtiolla . Ja että rahoitus tulee perustumaan pelkästään opiskelijoiden tuloksiin . Yliopistoilla tämänsuuntainen rahoitusmalli on jo käytössä . Opetus- ja kulttuuriministeriössä poh-ditaan myös samantapaisia uudistuksia lukioihin ja ammattikouluihin . Nopeus, tehokkuus ja laa-dukkuus ovat kauniita ajatuksia, nuorenhan pitää päästä mahdollisimman nopeasti työelämään, mut-ta mikä tässä yhtälössä mättää? Todellisuus . Pikaisesti suoritettu tutkinto ei voi olla yhtä aikaa laadukas . Miten käy esimer-kiksi arvostelulle? Yhä useampi reputtaja pääste-tään pälkähästä, koska määräajassa pitää valmis-tua koulun rahoituksen turvaamiseksi . Opintojen valinnaisuuksista ja vaihto-opiskelumahdollisuuk-sista varmasti karsitaan, koska ne eivät edistä tut-kinnon etenemistä tehokkaasti . Ennen kaikkea, miten käy opiskelijalle? Koulun tuoma paine val-mistua varjostaa kantapäillä, kun opiskelijarukka yrittää samalla pitää itseään hengissä . Opiskelun aikana työnteko on rangaistava teko opintotukien takaisinmaksamisen uhalla, vaikka opinnot eteni-sivätkin määräajassa . Opiskelijan pitäisi kuitenkin olla tehokas, mekaanisesti suorittava ja ilmeisesti elää Pyhästä Hengestä . Mikä on tämän nopean opintopolun tulos? Pahimmassa tapauksessa noin 22-vuotias lop-puun palanut ”ammattilainen” vailla minkäänlais-ta työnhaku- ja työkokemusta . Tällaisia ”ammatti-laisiako” me tarvitsemme Suomeen? Työssäoloaikaa yritetään pidentää molemmis-ta päistä, sekä alusta että eläkeikien noustessa lopus-ta . Huomio on aivan väärissä asioissa . Työttömänä on tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 221 000 henkilöä, piilotyöttömänä lisäksi 153 000 henki-löä . Eikö nämä lähemmäs 400 000 työtöntä kan-nattaisi pyrkiä ohjaamaan työelämään sen sijaan, että rangaistaan opiskelijoita? Ja eikö hyvästä kou-lutuksestaan tunnetun Suomen kannattaisi tulevai-suudessakin satsata nimenomaan laadukkuuteen, ei nopeuteen? Opiskelijan osa yhteiskunnassamme vain pienenee; opiskelijan euro kun on kohta vain 50 senttiä ja vuosi 180 päivää .

Minna PartanenOulun ja Kainuun Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja

Ylös, ulos ja äänestämään! Työpaikkojen tulevaisuusOpiskelijan osa jää yhä vain pienemmäksi

20

Ra

hv

as

1-2

/201

4

maatansa ja ovat isänmaan asialla . Silti ei ole sama, mitä puoluetta äänestää . Vaaleis-sa ratkaistaan, halutaanko olla edistämässä Suomen teollisuuden kilpailukykyä vai tu-hoamassa yrittämisen edellytyksiä tiukin ra-joituksin . Samalla ratkaistaan, uskotaanko edelleen kansalliseen kykyyn tehdä päätöksiä vai ajetaanko unioni liittovaltiomuotoon . On ollut ilo huomata, että perussuoma-laisia ja keskustalaisia yhdistää paikallisten päätöksentekijöiden kunnioittaminen . Pää-tökset pitää tehdä lähellä niitä ihmisiä, joi-ta ne koskettavat . Toivotan arvoiselle kilpakumppanil-le kohtuullista menestystä, erityisesti Pe-russuomalaisten Nuorten puheenjohtajal-le Simon Elolle . Meidän nuorten, jotka olemme suurimman osan elämästämme unionissa eläneet, tehtävänä on osoittaa EU:n valuviat ja miten ne korjataan . Par-lamentti ei ole vain pitkän uran tehneiden, entisten ministereiden ja kansanedustaji-en, paikka . Siellä tarvitaan vanhaa ja nuor-ta, naista ja miestä . Sekä mahdollisimman monta keskustalaista .

Jouni OvaskaEurovaaliehdokasKeskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja

pahtumia on lähestyttävä käytännönlähei-sesti . Suomi on osa yhteisöä, jossa tapahtuu nopeitakin muutoksia . Unioni on osoittanut toimimattomuu-tensa monella sektorilla . Ihmisten viesti, olipa kyse palkansaajasta tai yrittäjästä, on sama: EU sotkeutuu arkeemme liikaa . Tätä kehitystä vastaan myös keskusta haluaa tais-tella . Jo liittymisen yhteydessä moni suoma-lainen oli huolissaan, että päätösvalta valuu Brysseliin . He eivät erehtyneet . Nyt on pa-lautettava paikallinen päätöksenteko kun-niaan ja luotettava päättäjiin myös täällä Suomessa . Kunnanvaltuutetulle ja kansan-edustajalle on jatkossakin oltava töitä palk-kionsa eteen . Brysselin tehtävänä ei ole mää-ritellä, mikä hiekka keinujen alle kuuluu . Alue- ja maatalouspolitiikka on Kes-kustan ydinosaamista . Ruokaturva, elin-tarviketurvallisuus ja yritystoiminnan ke-hittäminen vaativat osaavia henkilöitä puolustamaan Suomen ja unionin asemaa Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välisissä vapaakauppaneuvotteluissa . Emme saa jää-dä jenkkien jalkoihin . EU-vaaliohjelmassaan keskusta perään-kuuluttaa kotiasioiden kuntoon laittamis-ta ja tuuletusta Eurooppaan . Myös Suomen on täytettävä ne talouspolitiikan vaatimuk-set, joita olemme asettaneet ja vaatineet myös muilta . Valtio ja kunnat velkaantuvat niin, että Suomi ylittää tänä vuonna ennus-teen mukaisesti yhteisesti sovitun suhteelli-sen velkaantumisen rajan . Myös Euroopan unioni tarvitsee reipas-ta tuuletusta . Eurooppalaista yhteistyötä on tehtävä käytännönläheisesti, olennaiseen keskittyen . Eurooppa-politiikka ei mielestäni ole puoluepolitiikkaa . Mepit edustavat koti-

Suomen Keskustan ja Euroopan unionin suhde on ainutlaatuinen . Äärettömän kriit-tisesti unioniin suhtautuneesta puolueesta on tullut vahva eurooppalainen toimija . Kaikki sai alkunsa vuonna 1994, kun pääministeri-puoluejohtaja Esko Aho pani itsensä likoon ja vetosi keskustan kriittiseen puoluekokousväkeen, jotta tämä kääntyi-si unionille myönteiseksi . Näin tapahtui ja Suomestakin tulikin pian osa eurooppalais-ta yhteisöä . Toinen merkkipaalu sattui keskus-tan oppositiovuosille, jolloin ylimääräinen puoluekokous asettui vastustamaan Suo-men liittymistä euroalueeseen, kun Tanska ja Ruotsi olivat jäämässä sen ulkopuolelle . Kuitenkin Paavo Lipponen ja Sauli Nii-nistö veivät Suomen euroon, ja lähemmäk-si Euroopan ydintä . Vuoden 2003 eduskuntavaalivoitto ja sen jatko vuonna 2007 tekivät keskustasta pääministeripuolueena Suomen Eurooppa-politiikan suunnannäyttäjän . Puolueesta, joka kovan paineen alla oli kääntynyt tu-kemaan jäsenyyttä ja vastustanut yhteisva-luuttaan liittymistä, tuli yksi eurooppalais-ten areenoiden tärkeimmistä pelaajista . Keskustaa myönteisemmin unioniin suhtautuneet puolueet olivat vuorollaan oppositiossa . Keskusta joutui myös euron pelastajan rooliin, kun talouden myrsky-aallot löivät jo Itämerellä asti . Kriisimaiden tukipaketit söivät monen kannattajan luot-tamusta keskustaan, kun hulttiomaiden ra-hankäytön ongelmat paljastuivat yhteisön jäsenille . Vuoden 2011 Perussuomalaisten jytkyn myötä puoluetta kutsui oppositio . Nämä lähtökohdat on syytä tiedostaa, kun puhutaan keskustan Eurooppa-politii-kasta . Lähes 20-vuotisen EU-taipaleen ta-

Rakentavan kriittinen

Vieraskynä

21

Ra

hv

as

1-2

/201

4

Kataisen hallitus on kituuttanut pian kolme vuotta ilman mainittavia saavu-tuksia . Pääministerin lähtö ja todennäköinen valtiovarainministerin vaihdos ovat viimeiset naulat hallituksen arkkuun .

Perussuomalaisten Nuorten mielestä Suomea ei voi johtaa ensi kevääseen asti hallitus, jonka keskeisten ministerien nimet eivät ole vielä kenenkään tiedossa ja jonka kaikki uskovat hajoavan heti, kun vihreä puhuri puhaltaa .

- Suomi velkaantuu vauhdilla ja Euroopan vakaus järkkyy suurvaltojen valtapelissä . Jyrki Kataisen komissaarihalut eivät saa vaarantaa isänmaan taloutta ja turvallisuutta, sanoo Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Simon Elo.

Kataisen seuraajan on pääministerinä välittömästi käynnistettävä prosessi ennenaikaisten eduskuntavaalien järjestämiseksi .

- Seuraava Kokoomuksen puheenjohtaja voi halutessaan päästä historian lehdille suomalaista kansanvaltaa edistävällä päätöksellä, huomauttaa Perussuomalaisten Nuorten hallituksen jäsen Roger Kulmala.

Perussuomalaisten Nuorten perinteiset Kesäpäivät järjestetään jälleen tänä vuonna Lomakeskus Rauhalassa, Saarijärvellä . Rauhala on perinteikäs paikka, sillä Perussuomalainen puolue syntyi lomakeskuksen rauhassa vuonna 1995 . Kesäpäivien aikana luvassa on rentoa yhdessäoloa, koulutusta, saunomista, pelejä ja uimista . Tarkempi aika ja ilmoittautuminen tulee myöhemmin . Seu-raa Perussuomalaisten Nuorten nettisivuja .

”Olen rakentanut kauniin kahvilan Kaivopuiston rantaan ja itkenyt

televisiossa. Seuraavaksi haluan Euroopalle uuden vision.” -Eurovaalieh-

dokas Antero Vartian (vihr) mainos

”Hän jatkaa ikuisesti. Meillä on maailman paras kokoomuksen

puheenjohtaja.”

Henna Virkkunen Jyrki Kataisesta vuonna 2009

”Tehtäisiinkö tasa-arvoisesta avioliittolaista todella tasa-arvoinen? [...]

Monesti kuulee ikävän sävyisiä kommentteja siitä, kuinka homojen

avioliitto-oikeutta seuraa pian vaatimus moniavioisuudesta. Minulle se ei

ole mikään uhkakuva, vaan ihan aito tarve.”

Vihreiden nuorten Rönsy-lehden kirjoitus 14.2.2014

”Totta kai romanialaiset asettuvat Britanniaan jos he saavat tällaista

rahaa. Se on kuin kävelisi kadulla ja näkisi pudonneen säkin täynnä rahaa,

nostaisi sen ylös eikä kertoisi kenellekään mitään. […] Tietysti me

haluamme olla täällä. Lähden vasta kun maanne alkaa upota ihmisten

painosta, joka tapahtuu jonain päivänä.”

Romanian romani Rudi Ion, 28, kommentoi Daily Mailille Iso-Britannian sosiaalietuuksia 14.2.2014

”Valtiovarainministeri Urpilainen ilmoitti kesäkuussa 2011, että leikkauksia

ei tarvita, sillä talouskasvu hoitaa ongelmat. Kesäkuussa 2013 hän kertoi

olleensa hallituksessa ainoa, joka ymmärsi leikkausten tarpeen. Kahdessa

vuodessa ihminen kypsyy yllättävän paljon.”

Tuntematon

”Suomalainen joulu osoittautuukin pikaisella tarkastelulla perin moni-

kulttuuriseksi. […] Joulusaunakaan ei ole suomalainen. […] Joulukukat

ovat vielä kauempaa […] Oikeasti vain lanttulaatikko on suomalainen.

Lanttulaatikko on kuin mämmi: ulkomaalaisten mielestä poikkeuksetta

epäilyttävä ulkonäöltään ja hämmentävä hajultaan.

Yle Uutiset kokee suomalaisen joulun epäilyttäväksi ja hämmentäväksi 21.12.2013

”Wahlroosin lähtö ei saa johtaa kiihtyvään verokilpailuun ja hyvinvointi-

valtion rahoituksen rapautumiseen. Se on estettävä, ja siksi on välttämä-

töntä yhtenäistää Euroopassa verotuksen periaatteita ja säätää myös

vähimmäisverotasoja.”

Annika Lapintie (vas), 10.4.2014 ...jos Suomessa menee heikosti, niin muuallakin täytyy mennä heikosti

”Sammuin tai väsähdin.”

Silloinen urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas) protestoi Sotshin olympialaisia ottamalla hieman happea

”Jos lapsilisät laitettaisiin verolle, toisi se valtiolle peräti satojen miljoonien

lisätulot. Tuotto olisi niin iso, että osa lisätulosta voitaisiin käyttää

lapsilisän korottamiseen. Valtio jäisi silti selvästi voitolle. Korotus

helpottaisi poliittista päätöstä siirtää lapsilisät verotettavaksi.”

Helsingin Sanomat 24.3.2013 ...sarjassamme ”mitä minä juuri luin”

älyttöMät Sitaatit

Kataisen seuraajan on järjestettävä ennenaikaiset

eduskuntavaalit

Kesäpäivät lomakeskus rauhalassa

Perussuomalaisten Nuorten hallituksen kannanotto

22

Ra

hv

as

1-2

/201

4

SukuNiMi

iRROiTa TäyTETTy lOMakE. SulJE (Mikäli NäiN HaluaT) Ja laiTa POSTiiN, POSTiMakSu ON MakSETTu PuOlESTaSi.

SukuNiMi

ETuNiMET

ETuNiMi

läHiOSOiTE

läHiOSOiTE

läHiOSOiTE

POSTiNuMERO Ja -TOiMiPaikka

POSTiNuMERO Ja -TOiMiPaikka

POSTiNuMERO Ja -TOiMiPaikka

SyNTyMäaika

aMMaTTi / TOiMi / kOuluTuS

PuHEliN

PäiväyS Ja allEkiRJOiTuS

SäHköPOSTi

kOTikuNTa

Haluan liittyä Perussuomalaiset nuoret ry:n jäseneksi

Haluan tilata ainoastaan rahvas-lehden:Vuositilaus (4 numeroa) 19 euroa

Lahjatilaus (maksajan tiedot alle) tai jäsenhankkijan tiedot:

Ilmainen näytenumero

Ei jäsenmaksua. Jäsenyys ei edellytä puolueeseen liittymistä.

Voit täyttää jäsenhakemuksen myös osoitteesssa www.ps-nuoret.fi/jasenyys

PalvEluKortti

osoitteenmuutos (vanhat tiedot)

HAllItuS vuoDelle 2014

PuheenjohtajaSimon EloEspoosimon.elo@ps-nuoret.fiwww.simonelo.fi0400 988960

PääsihteeriSuvi KarhuEspoosihteeri@ps-nuoret.fiwww.suvikarhu.fi040 6532960

1. varapuheenjohtajaSamuli VoutilaKuopiosamuli.voutila@ps-nuoret.fiwww.samulivoutila.com

2. varapuheenjohtajaAleksi HernesniemiKannusaleksi.hernesniemi@ps-nuoret.fi

Pohjois-Savon Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pohjois-savo

Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pohjois-karjala

etelä-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/etela-pohjanmaa

Keski-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/keski-suomi

oulun ja Kainuun Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/oulu

lapin Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/lappi

PIIrIJärJeStÖt

Helsingin Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/helsinki

uudenmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/uusimaa

varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/varsinais-suomi

Satakunnan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/satakunta

Hämeen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/hame

Pirkanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pirkanmaa

Kymen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/kymi

etelä-Savon Perussuomalaiset Nuoretwww.ps-nuoret.fi/etela-savo

toiminnanjohtajaSebastian TynkkynenOulusebastian.tynkkynen@ps-nuoret.fiwww.sebastiantynkkynen.com

Jarmo KetoHelsinkijarmo.keto@ps-nuoret.fi

Heidi MäntyläRovaniemiheidi.mantyla@ps-nuoret.fi

Matti PinolaMerijärvimatti.pinola@ps-nuoret.fi

Matias KvistVaasamatias.kvist@ps-nuoret.fi

roger KulmalaHelsinkiroger.kulmala@ps-nuoret.fi

vilhelm JunnilaNaantalivilhelm.junnila@ps-nuoret.fi

KeSKuStoIMISto

Perussuomalaiset Nuoret ry • Yrjönkatu 8-10 B 25, 6. krs • 00120 Helsinkiwww.ps-nuoret.fi • facebook.com/perussuomalaiset.nuoret • twitter.com/PS_Nuoret

23

Ra

hv

as

1-2

/201

4

iRROiTa TäyTETTy lOMakE. SulJE (Mikäli NäiN HaluaT) Ja laiTa POSTiiN, POSTiMakSu ON MakSETTu PuOlESTaSi.

TaiT

a T

äS

Tä

Ja

Nid

O k

iiN

Ni

Perussuomalainen

Tunnus 500 9637

00003 Vastauslähetys

Postimaksu

maksettu

Suomen Perusta -ajatuspaja tarjoaa tutkittua

tietoa ja perusteltuja mielipiteitä sekä

eurooppalaisista että kotimaisista yhteis-

kunnallisista kysymyksistä.

Kaikki ajatuspajan julkaisut ovat

luettavissa internetsivuillamme.

www.suomenperusta.fi/julkaisut

Mit

en

eu

ro

al

ue

ke

hit

ty

y?

Pasi Holm • Janne Huovari • Markus Lahtinen

Suomen PeruSta -ajatuSPajaSuomen Perusta -ajatuspajan tarkoituksena on suomalaista kansanvaltaista yhteiskuntaa kehittävän yhteiskunnallisen tutkimuksen, keskustelun ja päätöksenteon edistäminen

Ajatuspaja harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa Ajatuspaja järjestää keskustelutilaisuuksia ja seminaareja

Ajatuspaja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomalla esiin uusia mielipiteitä, näkökulmia ja ratkaisuja

Suomen Perusta -ajatuspajaYrjönkatu 10 B 2500120 HELSINKI

www.suomenperusta.fi

Miten

euroalue

kehittyy?

mit

en

eu

ro

al

ue

ke

hit

ty

y?

Su

om

EN

PE

ru

StA

Euro vai ei?Esko sEppänEn • stEfan törnqvist • kaj turunEn • Matti virén •

antti pEsonEn • juhani huopainEn • Matti putkonEn • toiMi kankaanniEMi • hEnri MyllyniEMi • saMpo tErho

suoMEn pErusta

Eurokriisi ja suoMEn vaihtoEhdot

Kohti parempaaeurooppaa

Sampo terho

Suomen PeruSta

M i t e n e u r o a l u e k e h i t t y y ? M i t e n e u : n l i i t t o va lt i o k e h i t y s e t e n e e ?