raha ja velka - talousdemokratiatalousdemokratia.fi/tiedostot/raha ja velka - kulosaaren yhteiskoulu...
TRANSCRIPT
Raha ja velka
Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014
Patrizio Lainà
Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja
Mitä raha on?
Yleisimmät vastaukset: – Vaihdon väline
– Arvon mitta
– Arvon säilyttäjä
Vähemmän yleiset vastaukset: – Vaihdon kohde
– Keinottelun väline
– Vallan työkalu
…mutta kaikki nämä vastaavat kysymykseen ”Mitä raha tekee?” ei siihen ”Mitä raha on?”
Raha eri aikoina Muinoin: Kauan aikaa sitten:
Vähän aikaa sitten: Nyt:
Miltä pankkitalletus näyttää?
Yleinen harhaluulo: Todellisuudessa ”raha” on kuitenkin suurimmaksi osaksi nykyään vain elektronisia merkintöjä pankkien tietojärjestelmissä:
Rahan luonti
• Pankkitalletukset syntyvät, kun pankki (Nordea, OP-Pohjola, S-Pankki jne.) myöntää lainan asiakkaalleen
• Suomen Pankki (keskuspankki) painaa setelit ja Suomen Rahapaja “takoo” kolikot
• Yli 90 % rahasta on pankkitalletuksia ja alle 10 % käteistä
• Raha on siis velkaa!
Raha on velkaa, mutta mistä?
Ennen: Nyt:
Ennen pankit loivat tositteita kullasta, jota ei oikeasti ollut olemassa.
Nyt pankit luovat tositteita käteisestä, jota ei oikeasti ole olemassa.
Rahahierarkia
Käteinen
Pankkitalletukset
Kaikki muut ”rahat” (esim. lounassetelit, liikuntasetelit,
kulttuurisetelit, bonuspisteet jne.)
(Virheellinen) rahakerrointeoria
• Rahakerrointeoria tunnustaa, että pankit luovat rahaa, mutta mekanismi esitetään väärin päin.
• Idea: Pankin reservivaatimus on 10 %. Matti tallettaa saamansa 100 € pankkiin Pankki lainaa tästä 90 € Maijalle Maija tallettaa 90 € pankkiin, josta pankki lainaa 81 € jollekin toiselle, joka tallettaa sen jälleen pankkiin jne.
• Tehtävä: Kuinka paljon rahaa pankki luo yhteensä? – Yleisen ratkaisun löytämiseksi käytä symboleita:
R = reservivaatimus X = alkuperäinen talletus
Tehtävän ratkaisu
• Rahan määrä kasvaa joka ”kierroksella” 1 – R kertaa (eli 0,9) edellisen talletuksen verran
Kyseessä siis geometrinen sarja, jonka yleinen ratkaisu on X/R
Rahan määrä lopussa: X/R = 100 / 0,10 = 1000 €
Pankki luo siis: X/R – X = 1000 – 100 = 900 €
Rahakerrointeoria graafisesti
Lähde: Federal Reserve Bank of Chicago (1992): Modern Money Mechanics
Sanottua
"Jos ihmiset ymmärtäisivät miten pankkijärjestelmämme oikeastaan toimii,
uskon, että vallankumous tapahtuisi ennen huomisaamua."
-- Henry Ford --
Rahan endogeenisuus
• Rahakerrointeoria ei voi pitää paikkaansa maailmassa, jossa keskuspankeilla on korkotavoite rahamäärätavoitteen sijasta.
• Moderni käsitys (endogeeninen rahanluominen): Pankki myöntää asiakkaalleen luoton, jonka jälkeen (tai samanaikaisesti) pankki lainaa keskuspankista tai muilta pankeilta tarvittavan määrän keskuspankkirahaa (=käteistä ja sen sähköistä vastinetta) vähimmäisvarantovelvoitteen täyttämiseksi.
• Modernin käsityksen mukaan luottojen kysyntä ja tarjonta siis määräävät kuinka paljon rahaa syntyy, eikä keskuspankkirahan tarjonta. Alla olevassa kaaviossa punaiset nuolet kuvaavat perinteistä näkemystä, kun taas siniset nuolet kuvaavat modernia käsitystä.
Keskuspankki Talletuspankki Asiakkaat
Rahan luominen taseiden näkökulmasta
Lähde: Talousdemokratia (2012): Pankkitoiminnan perusteet
TASE
VASTAAVAA (VARAT) VASTATTAVAA (VELAT)
Pankin omaisuus(konttorirakennukset, tietokoneet,
käteiskassa, valtion velkakirjat, muu finanssivarallisuus yms.)
+Muiden velat pankille
(lainat, asuntolainat, tilinylityksetyms.)
Kaikki pankin velat muille(tai toisille pankeille)
+Osakkeenomistajien ylijäämä
(oma pääoma)
Rahan luominen taseiden näkökulmasta (jatkuu)
NORDEAN TASE – LAINAT (1. VAIHE)
VASTAAVAA (VARAT)Pankin omaisuus + muiden velat pankille
VASTATTAVAA (VELAT)Kaikki pankin velat muille + oma pääoma
Laina Matille: 0 € Matin pankkitili: 0 €
NORDEAN TASE – LAINAT (2. VAIHE)
VASTAAVAA (VARAT)Pankin omaisuus + muiden velat pankille
VASTATTAVAA (VELAT)Kaikki pankin velat muille + oma pääoma
Laina Matille: 10 000 € Matin pankkitili: 10 000 €
Lähde: Talousdemokratia (2012): Pankkitoiminnan perusteet
Rahan luominen taseiden näkökulmasta (jatkuu)
Lähde: Talousdemokratia (2012): Pankkitoiminnan perusteet
SUOMEN PANKIN TASE – KESKUSPANKKIRAHAN LUOMINEN (1. VAIHE)
VASTAAVAA (VARAT)Pankin omaisuus + muiden velat pankille
VASTATTAVAA (VELAT)Kaikki pankin velat muille + oma pääoma
0 € Nordean keskuspankkitili: 0 €
SUOMEN PANKIN TASE – KESKUSPANKKIRAHAN LUOMINEN (2. VAIHE)
VASTAAVAA (VARAT)Pankin omaisuus + muiden velat pankille
VASTATTAVAA (VELAT)Kaikki pankin velat muille + oma pääoma
Matin laina vakuutena: 1 000 € Nordean keskuspankkitili: 1 000 €
Rahan vaikutusten teoretisointia
• M * V = P * Y – M = rahan määrä
– V = kiertonopeus
– P = hintataso
– Y = vaihtojen määrä eli taloudellinen aktiviteetti
• Yllä oleva yhtälö pätee aina eli se on identiteetti
• Kvantiteettiteoria olettaa virheellisesti rahan kiertonopeuden V ja taloudellisen aktiviteetin Y vakioiksi. Lisäksi se olettaa kausaalisuuden kulkevan vasemmalta oikealle, jolloin jäljelle jää M P, eli rahan määrä vaikuttaa ainoastaan hintatasoon.
Rahan vaikutusten teoretisointia (jatkuu)
• Todellisuus huomattavasti monimutkaisempi (jälkikeynesiläinen taloustiede)
• Rahan kieronopeus V hidastuu erityisesti lamoissa
• Rahan määrä voi vaikuttaa taloudelliseen aktiviteettiin Y
• Ennen kaikkea kuitenkin taloudellinen aktiviteetti vaikuttaa rahan määrään, jolloin kausaliteetti kulkeekin oikealta vasemmalle: M * V P * Y
Rahan määrä kasvanut eri nopeuksilla
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
19
81
19
82
19
84
19
85
19
87
19
88
19
90
19
92
19
93
19
95
19
96
19
98
20
00
20
01
20
03
20
04
20
06
20
07
20
09
20
11
20
12
%
M3 raha-aggregaatin kasvu Suomessa
Lähde: Suomen Pankki
Inflaatio ollut hyvin alhaalla jo pitkään
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
19
80
q1
19
82
q1
19
84
q1
19
86
q1
19
88
q1
19
90
q1
19
92
q1
19
94
q1
19
96
q1
19
98
q1
20
00
q1
20
02
q1
20
04
q1
20
06
q1
20
08
q1
20
10
q1
20
12
q1
%
Inflaatio Suomessa
Lähde: Tilastokeskus
Asuntojen hinnat romahtaneet lamoissa
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
50
19
80
19
82
19
84
19
86
19
88
19
90
19
92
19
94
19
96
19
98
20
00
20
02
20
04
20
06
20
08
20
10
20
12
%
Asuntohintojen kasvu Suomessa
Lähde: Tilastokeskus
Pankitko eivät aiheuta inflaatiota?
• Vuosina 1981–2013: – Rahan määrä kasvanut 1000 % (eli
kymmenkertaistunut) – Yleinen hintataso (inflaatio) kasvanut 300 % (eli
kolminkertaistunut) – Asuntojen hinnat kasvaneet 600 % (eli
kuusinkertaistuneet)
Inflaatiota ei ole esiintynyt reaalitaloudessa, vaan varallisuusmarkkinoilla! – Huomaa, että virallinen inflaatiolukema ei sisällä esim.
asuntohintoja tai osakekursseja
Mihin rahaa luodaan?
Kuplatalous
IMF:n mukaan viimeisen 25 vuoden aikana on maailmassa koettu 96 pankkikriisiä ja 176 finanssikriisiä!
Tavallisin syy spekulointi nousevilla hinnoilla
Kuplassa kasvu- ja puhkeamisvaiheet Hyman Minskyn ”Rahoitusmarkkinoiden
epävakaisuushypoteesi” selittää kehitystä hyvin
Pankit lisäävät lainanantoaan
Rahan määrä kasvaa
Omaisuuksien arvot kohoavat
Investoinnit lisääntyvät
Talous kasvaa
Työttömyys vähenee
Velkojen maksaminen
helppoa
Luottamus tulevaisuuteen
kasvaa
Kuplan kasvu
Pankit vähentävät
lainanantoaan
Rahan määrä
vähenee
Omaisuuksien arvot
romahtavat
Konkursseja
Talous heikkenee
Työttömyys kasvaa
Maksamattomat velat lisääntyvät
Luottamus tulevaisuuteen
heikkenee
Kuplan puhkeaminen
2008 2009 2010
Tasavallan presidentti 9 13 15
Valtioneuvoston kanslia 348 79 78
Eduskunta 111 125 122
Ympäristöministeriö 346 340 328
Oikeusministeriö 772 797 790
Ulkoasiainministeriö 1 117 1 176 1 188
Sisäasiainministeriö 1 157 1 188 1 267
Liikenne- ja viestintäministeriö 2 174 2 160 2 195
Valtionvelan korot 2 252 2 173 2 076
Työ- ja elinkeinoministeriö 2 257 2 684 4 222
Puolustusministeriö 2 468 2 778 2 704
Yhteiskunnalle kallis
Lähde: Valtiovarainministeriö
Suomen valtion budjetti
Demokratia?
Varallisuus siirtyy ylöspäin
Lähde (oik.): Kennedy, Margrit (1995): Inflation and Interest Free Money.
Velka ei ole valinta
Velkaantuminen ei seurausta huonosta taloudenhoidosta, vaan ehdoton edellytys rahan olemassaololle.
Pankkitilisi voi olla plussalla ainoastaan, jos jollain muulla on velkaa.
Suuren osan väestöstä on oltava velassa, jotta tarpeeksi rahaa voi olla olemassa.
Suomalaiset ovat velkaantuneet jatkuvasti enemmän ja enemmän
0
20
40
60
80
100
120
140
19
70
19
72
19
74
19
76
19
78
19
80
19
82
19
84
19
86
19
88
19
90
19
92
19
94
19
96
19
98
20
00
20
02
20
04
20
06
20
08
20
10
20
12
Kotitalouksien lainakanta
Lähde: Tilastokeskus.
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus
% käytettävissä olevista tuloista
Reformiehdotuksia
Raha on pelkkä ihmisten välinen sopimus ja sopimukset voidaan muuttaa
Velkaantumisen pankeille ei tulisi olla ehtona rahan olemassaololle
Rahan luomisen ei tulisi olla yksityistä liiketoimintaa
Rahaa ei tulisi luoda korollisena velkana
Rahan luominen tulee erottaa pankkien lainaustoiminnasta ja siirtää julkisen vallan alaisuuteen
Toteutus
Julkinen valta voi yksinkertaisesti laskea liikkeelle velatonta rahaa omasta keskuspankistaan (kuten kolikot nykyään).
Valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen mahdollistaminen on myös askel eteenpäin.
Kaupunkien ja kuntien olisi mahdollista perustaa omia pankkejaan, jotka huolehtisivat talousalueen lainojen tarpeesta nykyisten pankkien tavoin.
Myös erilaiset rinnakkaisrahat ja paikallisvaluutat ovat kannatettavia. Esimerkiksi aikapankki tai Sveitsin Wir-pankin kaltainen vertaisluototus olisi hyvin yksinkertaista ottaa käyttöön kansallisesti rinnakkaisvaluutaksi.
Seurauksia
• Vakaampi talous • Vähemmän julkista velkaa ja korkomenoja • Vähemmän yksityistä velkaa ja korkomenoja • Hyvinvointipalveluiden rahoitus helpompaa • Köyhyys vähenee • Tasa-arvoisuus ja demokratia lisääntyvät • Ei talouden kasvupakkoa ympäristön kustannuksella
Lisää tietoa
www.talousdemokratia.fi