RAAMATUN EVANKELIUMIENSUHTAUTUMINEN ROOMAN VALTAKUNTAA

KOHTAAN PONTIUS PILATUKSENKUVAUKSESTA TARKASTELTUNA

Jani JohanssonUuden testamentin eksegetiikan pro gradu -tutkielma

Maaliskuu 2018

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITETTiedekuntaOsasto FakultetSektion

Teologinen tiedekuntaLaitos Institution

Eksegetiikan laitosTekijaumlFoumlrfattare

Jani JohanssonTyoumln nimi Arbetets titel

Raamatun evankeliumien suhtautuminen Rooman valtakuntaa kohtaan Pontius Pilatuksen kuvauksesta tarkasteltunaOppiaine Laumlroaumlmne

Uuden testamentin eksegetiikkaTyoumln laji Arbetets art

Pro gradu -tutkielmaAika Datum

Maaliskuu 2018Sivumaumlaumlrauml Sidoantal

104Tiivistelmauml Referat

Taumlssauml pro gradu -tutkielmassa selvitaumln kuinka Raamatun evankeliumien suhde Rooman valtakuntaan naumlkyy niiden kuvauksessa Pontius Pilatuksesta Laumlhestyn tutkimuskysymystauml narratiivi- ja redaktiokritiikin naumlkoumlkulmasta Lisaumlksi arvioin eri tutkijoiden naumlkemyksiauml asiaan Keskeisen aseman tutkielmassani saa imperiumikritiikin arviointi Tyypillisesti imperiumikritiikissauml Raamatun teksteistauml etsitaumlaumln viittauksia Rooman imperiumiin Naumlmauml viittaukset voivat olla sekauml suoria ettauml piilotettuja Imperiumikritiikin naumlkoumlkulma tavallisesti on se ettauml Raamatun tekstit ovat vastakulttuurisia tekstejauml jotka haastoivat Rooman valtakunnassa vallitsevat arvot Imperiumikritiikin naumlkoumlkulmasta Pontius Pilatus on mielenkiintoinen tutkimuskohde sillauml haumln esiintyy kaikissa evankeliumeissa Jeesuksen tuomitsijana Lisaumlksi roomalaisena maaherrana haumln edustaa selvaumlsti Rooman valtaa Niinpauml mikaumlli Rooman valtakunnan arvostelu kuului evankeliumin tarkoituksiin Jeesuksen oikeudenkaumlynti Pilatuksen edessauml tarjosi siihen erinomaisen mahdollisuuden Tutkielmassa keskitynkin erityisesti Jeesuksen oikeudenkaumlyntiin sillauml siinauml Pilatus esiintyy merkittaumlvimmaumlssauml roolissa Toisaalta Jeesus ja Pilatus eivaumlt ole oikeudenkaumlynnin ainoat henkiloumlt vaan merkittaumlvaumln roolin saavat myoumls eraumlaumltjuutalaiset ryhmaumlt ja vaumlkijoukko Evankelistat korostavatkin esimerkiksi juutalaisten ylipappien osuutta Jeesuksen tuomitsemisessa jos juutalaisen vaumlkijoukon kokoonpano vaihteleekin hieman evankeliumien vaumllillauml Taumlstauml syystauml kiinnitaumln tutkielmassani huomiota myoumls siihen kuinka evankeliumit suhtautuvat niissauml esiintyviin juutalaisiin

Taumlssauml tutkielmassa paumlaumldyn siihen johtopaumlaumltoumlkseen ettei yksikaumlaumln evankeliumi edusta anti-imperialismia Johanneksen evankeliumin jyrkkauml dualismi avaa kyllauml mahdollisuuden ymmaumlrtaumlauml ettauml myoumls Rooman valtakunta kuuluu pimeyden ja valheen alle jos se ei tunnista Jeesuksen totuutta Taumlstauml huolimatta Rooma ei nouse erityiseksi teemaksi missaumlaumln kohtaa evankeliumia Markuksen ja Matteuksen evankeliumit puolestaan vaikuttavat ensisijaisesti korostavan oikeudenkaumlyntiin osallistuneiden juutalaisten syyllisyyttauml Jeesuksen kuolemaan samalla kun Pilatuksen vastuu Jeesuksen tuomitsemisesta jaumlauml vaumlhemmaumllle huomiolle Luukkaan evankeliumi taas edustaa myoumlnteisintauml asennetta niin juutalaisia kuin roomalaisiakin kohtaan Evankeliumi vaumllttaumlauml syyllisyyden teemaa ja korostaa Jumalan suunnitelman toteutumista Jeesuksen kuolemassa

Yleisesti ottaen totean ettauml evankeliumien ensisijainen konteksti on juutalainen Evankeliumien kirjoittajien yhteisoumlt pyrkivaumlt maumlaumlrittelemaumlaumln omaa suhdettaan muuhun juutalaisuuteen ja muihin juutalaisiin ryhmiin Evankeliumeissa naumlkyykin turhautuminen siihen etteivaumlt kaikki juutalaiset ole tunnustaneet Jeesuksen messiaanisuutta Sen sijaan Rooman valtakunta jaumlauml vaumlhaumllle huomiolle mutta evankelistojen asenne naumlyttaumlauml laumlhtoumlkohtaisesti olleen myoumlnteinen tai ainakin neutraali Taumlmauml naumlkyy myoumls siinauml ettauml Pilatus jaumlauml evankeliumien kuvauksessa varjoihin Evankelistat kuvaavat vain vaumlhaumln Pilatuksen ajatuksia ja tavoitteita Niinpauml evankeliumien Pilatus-kuvaukset ovat hyvin alttiilta tulkinnoillesiinauml missauml evankeliumeissa esiintyvien juutalaisten tavoitteet ovat varsin ilmeiset

Avainsanat ndash Nyckelord

Uusi testamentti evankeliumit synoptiset evankeliumit Johanneksen evankeliumi Pontius Pilatus imperiumikritiikki Pilate Saumlilytyspaikka ndash Foumlrvaringstaumllle

Helsingin yliopiston kirjasto Keskustakampuksen kirjasto TeologiaMuita tietoja

Sisaumlllys1 Johdanto 1

11 Tutkimuskysymys ja -metodi 112 Tulkintahistoriaa 113 Kaumlsitteistauml 514 Tutkielman rakenne 6

2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherrat 721 Roomalaiset maaherrat ja Juudea 722 Pilatus Juudean maaherrana 10

3 Markuksen evankeliumi 1731 Johdanto 1732 Jeesus Suuren neuvoston edessauml 1933 Roomalainen oikeudenkaumlynti 2034 Pilatus Markuksen evankeliumissa 27

4 Matteuksen evankeliumi 3041 Johdanto 3042 Jeesus Suuren neuvoston edessauml 3243 Roomalainen oikeudenkaumlynti 3444 Pilatus Matteuksen evankeliumissa 45

5 Luukkaan evankeliumi 4851 Johdanto 4852 Jeesus Suuren neuvoston edessauml 5053 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessauml 5254 Jeesus Herodeksen edessauml 5655 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessauml 5956 Pilatus Luukkaan evankeliumissa 64

6 Johanneksen evankeliumi 6761 Johdanto 6762 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaiset 6963 Roomalainen oikeudenkaumlynti 7064 Pilatus Johanneksen evankeliumissa 83

7 Johtopaumlaumltoumlkset 87Lyhenteet 90Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo 90

Laumlhteet ja apuneuvot 90Kirjallisuus 91

Liite Synopsis 97

1 Johdanto

11 Tutkimuskysymys ja -metodiTaumlssauml pro gradu -tutkielmassa selvitaumln mitauml Raamatun evankeliumien kuvaus

Pontius Pilatuksesta kertoo niiden suhtautumisesta Rooman valtakuntaa kohtaan

Taumlssauml tarkastelussa keskityn paumlaumlasiassa evankeliumien kertomuksiin Jeesuksen

oikeudenkaumlynnistauml sillauml evankeliumien Pilatus kuvaus keskittyy

oikeudenkaumlyntikatkelmiin Laumlhestyn kysymystauml narratiivi- ja redaktiokritiikin

naumlkoumlkulmasta ja erityisesti arvioin eri tutkijoiden esittaumlmiauml naumlkemyksiauml Pilatuksen

kuvaukseen Tutkielman edetessauml teen vertailua eri evankeliumien kuvausten

vaumllillauml

12 TulkintahistoriaaEvankeliumien kuvausta Pilatuksesta ei ole helppo tulkita sillauml Pilatus ei ole

yhdenkaumlaumln evankelistan mielenkiinnon keskipiste Raamatun evankeliumit

edustavat kreikkalais-roomalaista elaumlmaumlkertakirjallisuutta Niinpauml niiden

keskuksessa on Jeesus Kaikki evankeliumien tapahtumat ja muut henkiloumlt

kuvataan suhteessa haumlneen1 Naumlin ollen kun keskitytaumlaumln Pilatuksen

henkiloumlkuvaukseen evankeliumeissa voidaan esittaumlauml hyvin monenlaisia tulkintoja

haumlnestauml Tulkinnat vaihtelevat sen mukaan mistauml naumlkoumlkulmasta evankeliumeja

kaumlsitellaumlaumln ja mitauml kysymyksiauml tekstille esitetaumlaumln Lisaumlksi tulkintoihin vaikuttaa se

minkauml arvon tulkitsija asettaa Raamatun ulkopuolisten laumlhteiden kuvaukselle

Pilatuksesta Niinpauml Pilatuksesta on historian aikana esitetty monia toisistaan

voimakkaastikin eriaumlviauml tulkintoja

Varhaiset kristilliset tulkinnat Pilatuksesta olivat hyvin myoumlnteisiauml Itse

asiassa niin myoumlnteisiauml ettauml esimerkiksi Tertullianus kuvaa Pilatuksen kristittynauml

Haumlnen mukaansa Pilatus oli sisimmaumlltaumlaumln kristitty ja kertoi Jeesuksesta keisarille

(Apolog 2124) Samoin myoumls monet Raamatun ulkopuolelle jaumlaumlneet

varhaiskristilliset kirjoitukset kuvaavat Pilatuksen myoumlnteisessauml valossa Pietarin

evankeliumin saumlilyneen osan perusteella Pilatus ei ota osaa Jeesuksen

tuomitsemiseen ja kutsuu taumltauml Jumalan Pojaksi (Piet ev 1 46) Nikodemuksen

evankeliumissa Pilatus puolestaan tunnustaa Jeesuksen kuninkaaksi (Nik ev 12)

1 Katso tarkemmin evankeliumien genrestauml Burridge 2004 185ndash 232 Burridge toteaa ettauml evankeliumit edustavat kreikkalais-roomalaista elaumlmaumlkertakirjallisuutta tai βίοιta kuten haumln kutsuugenreauml erotuksena nykyaikaisesta elaumlmaumlkertakirjallisuudesta Haumln (s 51ndash52) pitaumlauml erittaumlin epaumltodennaumlkoumlisenauml ettauml evankeliumit olisivat alun perin olleet ainutlaatuisia genreltaumlaumln sillauml se olisi tehnyt niistauml hyvin vaikeita varhaisten lukijoiden ymmaumlrtaumlauml

1

Ensimmaumlisinauml vuosisatoina Jeesuksen passion tulkinnassa vaikuttaakin

myoumltaumlmielinen suhtautuminen Pilatukseen Pilatuksen osuutta Jeesuksen

tuomitsemisessa vaumlhaumlteltiin ja korostettiin haumlnen myoumltaumlmielistauml suhtautumistaan

Jeesukseen Samalla juutalaisten osuutta Jeesuksen tuomitsijoina tuotiin

voimakkaammin esille2 Taumlmauml on lopulta johtanut Etiopian ortodoksikirkossa

siihen ettauml Pilatus ja haumlnen vaimonsa on julistettu pyhimyksiksi3 Taumlstauml

huolimatta jo varhaiskeskiajalla Pilatuksesta esitettiin myoumls taumlysin toisenlaisia

kielteisiauml kuvauksia 1100-luvulta eteenpaumlin kielteiset tulkinnat Pilatuksesta

yleistyivaumlt Pilatus naumlhtiin Jeesuksen tuomitsijana samoin kuin myoumls juutalaiset4

Kun saavumme 1800-luvulle Pilatuksen tilanne on kuitenkin jaumllleen

kaumlaumlntynyt toiseen suuntaan Vielauml 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa

tutkimushistoriaa hallitsi myoumlnteinen tulkinta Pilatuksesta vaikka myoumls

toisenlaisia naumlkemyksiauml esitettiin Tuon ajan merkittaumlvin tutkimus Pilatuksesta oli

Gustav A Muumlllerin vuonna 1888 julkaistu Pontius Pilatus der fuumlnfte Prokurator

von Judaumla und Richter Jesu von Nazareth Muumlllerin mukaan Pilatus oli paumltevauml

hallitsija joka hallitsi vaikeaa kansaa vaikeana aikana Muumlllerin tulkinta

pohjautuu pitkaumllti evankeliumeihin ja haumln hylkaumlauml Josefuksen ja Filonin

kirjoitukset epaumlluotettavina5 Muumlllerin naumlkemyksestauml poikkesi haumlnen aikalaisensa

Emil Schuumlrer Taumlmaumln mukaan Pilatus halveksui juutalaisia tapoja ja oli

suvaitsematon ja ylimielinen maaherra6 Schuumlrerin naumlkemys Pilatuksesta ei

kuitenkaan vielauml tuolloin saanut laajempaa kannatusta

Merkittaumlvauml kaumlaumlnne tutkimushistoriassa tapahtui Toisen maailmansodan

jaumllkeen Kaumlaumlnteen tekijauml oli Ethelbert Stauffer7 Haumlnen mukaansa Pilatus oli

varsinkin hallituskautensa aluksi erityisen haumlikaumlilemaumltoumln ja julma hallitsija Haumlnen

tulkintansa painottuu Josefuksen ja Filon Aleksandrialaisen kirjoituksiin ja pyrkii

selittaumlmaumlaumln osaltaan miksi naumliden kahden kuvaus Pilatuksesta eroaa merkittaumlvaumlsti

evankeliumien kuvauksesta Erityisesti Filonin viittaus Sejanuksen

juutalaisvastaisuuteen (Laumlhet 159ndash160) sekauml Josefuksen kertomukset Pilatuksen 2 Winter 1974 88 Hourihane (2009 72ndash82 85) toteaa ettauml myoumlnteinen suhtautuminen Pilatukseen saumlilyi vallitsevana tulkintana aina 500-luvulle saakka Taumlmaumln jaumllkeen alkoi vaumlhitellen kehittyauml myoumls kielteisiauml tulkintoja3 Carter 2003 114 Hourihane 2009 173 372ndash373 Kehitys johti 1100-luvulla siihen ettauml Pilatus saatettiin kuvata juutalaisena Haumlnet esitettiin Kaifaksen ja Herodeksen ystaumlvaumlnauml Lisaumlksi 1200-luvulta eteenpaumlin haumlnet saatettiin esittaumlauml uskottoman stereotyyppinauml joka ei epaumlillyt tuomita Jeesusta5 Ks tarkemmin Bond 1998 xii Muumlllerin linjaa edustivat mm H Peter (1907) ja F Morrison (1939) joka englantilaisena naumlki Pilatuksessa paljon samankaltaisuutta brittilaumlisen imperiumin siirtomaiden kuvernoumloumlrien kanssa6 Schuumlrer 1973 383ndash387 Schuumlrerin saksankielinen alkuperaumlisteos Geschichte des juumldischen Volkesim Zeitalter Jesu Christi ilmestyi vuosina 1886ndash1890 7 Bond 1998 xiii

2

tunteettomuudesta juutalaisia tapoja kohtaan (esimerkiksi Ant 1855ndash58) ovat

keskeisiauml taumlssauml tulkinnassa Sejanus oli keisari Trajanuksen luottomies ja

Staufferin tulkinnan mukaan Pilatuksen patronius joka hankki Pilatukselle

maaherran viran Juudeasta Staufferin mukaan Pilatus vihasi juutalaisia kuten

Sejanuskin ja oli valmis vahingoittamaan ja loukkaamaan heitauml aina tilaisuuden

tullen Sejanus ja Pilatus toivoivat juutalaisten kapinaa jonka seurauksena kaikki

juutalaiset olisi pitaumlnyt kukistaa8 Sejanuksen kuoleman jaumllkeen Pilatus oli

epaumlvarma omasta asemastaan ja oli siksi valmis tuomitsemaan Jeesuksen

juutalaisten toiveiden mukaan9 Myoumlhemmin saman tyylistauml tulkintaa on edustanut

Paul Winter joka tosin ei mainitse Sejanusta tulkinnassaan Haumlnen mukaansa

Filonin kuvaus (Laumlhet 301) Pilatuksesta julmana ja joustamattomana miehenauml on

kuitenkin historiallisesti uskottavin Taumlstauml huolimatta jo evankelistat pyrkivaumlt

siirtaumlmaumlaumln vastuuta Jeesuksen tuomitsemisesta juutalaisille jotta varhaiskristityt

naumlyttaumlytyisivaumlt paremmassa valossa roomalaisille10

Staufferin ja myoumls Winterin tulkinnat perustuvat siis naumlkemykselle ettauml

evankeliumien ja juutalaisten kirjoittajien maalaamassa kuvassa Pilatuksesta on

perustava ero Taumlmauml ero on niin merkittaumlvauml ettei sitauml ole mahdollista selittaumlauml

ilman merkittaumlvaumlauml muutosta joko historiassa tai kirjoittajien asenteissa Stauffer

perusteli eron Sejanuksen kuolemalla ja siis Pilatuksen tulevaisuuden

epaumlvarmuudella Winter puolestaan uskoo evankeliumien pyrkineen osoittamaan

Jeesuksen ja varhaiskristittyjen vaarattomuuden Rooman valtakunnalle Lisaumlksi

sekauml Staufferin ettauml Winterin tulkinnassa juutalaisilla laumlhteillauml on ensisijainen

asema

Staufferin tulkinta ei kuitenkaan tyydyttaumlnyt kaikkia Jo 1900-luvun

puolessa vaumllissauml haumlnen edustamansa tulkinta kohtasi vastustusta Tulkinnan

arvostelijat pitivaumlt Pilatusta melko tyypillisenauml roomalaisena maaherrana Taumlmauml

tulkinta ei naumle ylitsepaumlaumlsemaumltoumlntauml eroa juutalaisten tekstien ja evankeliumien

kirjoittajien Pilatus-kuvauksen vaumllillauml Esimerkiksi Hugh Turner arvosteli

Staufferia siitauml ettauml taumlmauml nojasi tulkinnassaan Sejanuksen juutalaisvastaisuuteen

8 Stauffer 1955 103 118ndash120 Staufferin olettama yhteys Pilatuksen ja Sejanuksen vaumllillauml on kuitenkin hyvin spekulatiivinen sillauml Filon ei suoraan mainitse yhteyttauml9 Mm Brown (1994 693ndash694) ja Carter (2003 3ndash4) pitaumlvaumlt taumltauml hyvin epaumlvarmana sillauml vaumlite Sejanuksen juutalaisvastaisuudesta pohjautuu vain yhteen laumlhteeseen 10 Ks tarkemmin Winter 1974 70ndash89 Winterin mukaan Filonin kuvaus on uskottavin koska Filonoli Pilatuksen aikalainen Lisaumlksi Filonin kuvaukseen Pilatuksesta ei vaikuta taumlmaumln rooli Jeesuksenoikeudenkaumlynnissauml josta Filon ei vaikuta olevan tietoinen Toisaalta Bond (1998 36) kyseenalaistaa Filonin kuvauksen koska ensinnaumlkin Filon arvioi usein tekstiensauml henkiloumlitauml sen mukaan kuinka he noudattivat juutalaista lakia ja toiseksi Filon oli Herodeksen hallitsijasuvun kannattaja joka mahdollisesti toivoi ettauml Juudea siirtyisi jaumllleen Herodeksen suvulle hallittavaksi Niinpauml taumlmauml saattoi olla se syy miksi Filon kuvaa Pilatuksen hyvin kielteisessauml valossa

3

Taumlstauml ei kuitenkaan ole muuta todistetta kuin Filonin kirjoitus eikauml missaumlaumln

kerrota Sejanuksen olleen Pilatuksen patronius Turnerin mukaan Pilatus ei

tarkoituksella loukannut juutalaisten tapoja Pilatus oli kohtalaisen paumltevauml

hallitsija mistauml haumlnen pitkauml hallituskautensakin viestii Haumln pyrki maakunnassa

vahvistamaan Rooman valtaa ja kansan uskollisuutta Rooman valtakuntaa

kohtaan11 Myoumlhemmin taumltauml tulkintaa on edustanut myoumls Raymond Brown12

Lisaumlksi Helen Bond joka kuuluu taumlmaumln tutkielman kannalta keskeisiin tutkijoihin

liittyy taumlhaumln tulkintatyyppiin Haumln on kirjoittanut 1990-lopussa hyvin kattavan

tutkimuksen Pilatuksesta Haumln korostaa tutkimuksessaan sitauml ettauml niin Filonin ja

Josefuksen kuin evankeliumien kirjoittajienkin Pilatus-kuvaukseen vaikutti heidaumln

oma tilanteensa eikauml yhtauml voida pitaumlauml historiallisempana kuin muita13

Naumlmauml kaksi tulkintalinjaa Pilatuksesta olivat 1900-luvun tutkimuksessa

vaikuttavimmat mutta niiden lisaumlksi on esitetty myoumls muunlaisia tulkintoja

Erityisesti Raamatun evankeliumeihin keskittyvauml tulkinta katsoo Pilatuksen olleen

paumlaumlttaumlmaumltoumln ja heikko hallitsija Markus kertoo kuinka Pilatus tiesi ettauml Jeesus oli

luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta (Mark 1510) Matteus puolestaan kuvaa

Pilatuksen pesemaumlssauml kaumltensauml Jeesuksen tuomiosta (Matt 2724) Luukkaan

sanojen mukaan Pilatus laumlhetti Jeesuksen Herodeksen luo kuulusteltavaksi (Luuk

237) Johannes puolestaan kirjoittaa samoin kuin Luukas (Luuk 234 14 ja 22)

Pilatuksen useaan otteeseen julistaneen Jeesuksen syyttoumlmaumlksi (Joh 1838 194 ja

6)14 Niinpauml Pilatus uskoi ettauml Jeesus oli syytoumln mutta haumln ei uskaltanut luottaa

omaan harkintakykyynsauml vaan taipui paikalla olleen kansan tahtoon ja tuomitsi

Jeesuksen Taumlllaista tulkintaa ovat edustaneet esimerkiksi Vincent Taylor ja

Ronald Piper15

Viime vuosikymmeninauml Uuden testamentin tutkimuksessa varsinkin

Pohjois-Amerikassa on yleistynyt postkolonialistinen kritiikki Erityisesti sen

alalaji imperiumikritiikki on tuonut evankeliumien Pilatus-kuvaukseen uusia

naumlkoumlkulmia Perinteisesti tutkimuksessa on kiinnitetty erityistauml huomiota

varhaiskristittyjen ja juutalaisten suhteisiin Imperiumikritiikki nostaa kuitenkin

esille varhaiskristittyjen ja Rooman valtakunnan vaumllisen suhteen Tyypillisesti

11 Turner 1965 68ndash74 12 Ks tarkemmin Brown 1994 693ndash70513 Bond 1998 xvii14 Taumlssauml tutkielmassa kaumlytaumln yksinkertaisuuden vuoksi evankeliumien kirjoittajista heidaumln perinteestauml nousevia nimiaumlaumln tai termiauml rsquoevankelistatrsquo viitatessani kaikkiin kirjoittajiin kerralla 15 Taylor 1952 577ndash579 Piper 2007 127ndash162 Taylor tiedostaa tavan korostaa Jeesuksen viattomuutta ja juutalaisten syyllisyyttauml Haumlnen mukaansa kuitenkin Markuksen kertomuksessa naumlkyy Pilatuksen kyvyttoumlmyys toimia oman harkintansa vaikka ylipappien syyllisyys Jeesuksen kuolemaan on myoumls esillauml

4

imperiumikritiikki naumlkee Jeesuksen toiminnan vastakulttuurisena ja evankeliumit

vastakulttuurisina teksteinauml jotka pyrkivaumlt kyseenalaistamaan Rooman

valtakunnan arvot16 Imperiumikritiikki pyrkii nostamaan esille Raamatun tekstien

kohtia missauml erityisesti Rooman valtakuntaan ja sen sosiaaliseen tai

uskonnolliseen jaumlrjestykseen viitataan eksplisiittisesti tai implisiittisesti

Tavallisesti naumlmauml viittaukset naumlhdaumlaumln Rooman edustamien asioiden ja arvojen

kyseenalaistamisena17 Warren Carter on yksi imperiumikritiikin uranuurtaja ja

yksi taumlssauml tutkielmassa esiteltyjauml tutkijoita Haumln pitaumlauml Pilatusta tyypillisenauml

maaherrana joka valvoi Rooman valtakunnan ja sen liittolaisten etuja

maakunnassa Haumlnen mukaansa Jeesus oli uhka Rooman valtakunnalle minkauml

vuoksi Pilatus oli valmis tuomitsemaan taumlmaumln18 Carter nostaa esille Rooman

valtakunnan merkityksen evankeliumeille Evankeliumit on kirjoitettu Rooman

valtakunnan alueella ja ne kuvaavat tapahtumia jotka sijoittuvat valtakunnan

alueelle Niinpauml evankeliumien taustakonteksti on roomalainen Carterin mukaan

evankeliumit ottavatkin kantaa roomalaiseen maailmaan ja sen arvoihin Taumlmauml

imperiumin arviointi laumlpaumlisee evankeliumit kauttaaltaan19 Carterin tulkinnassa

huomion arvoista on se ettauml siinauml haumlnen olettamansa historiallinen maailma ja

evankeliumien kertomuksellinen maailma tulevat hyvin laumlhelle toisiaan Naumlin

kysymys siitauml millainen roomalainen maaherra Pilatus oikeastaan oli heijastuu

suoraan siihen miten evankeliumien Pilatus-kuvausta tulkitaan

13 KaumlsitteistaumlTaumlmaumln tutkielman kannalta keskeisiauml kaumlsitteitauml ovat imperiumivastainen ja

juutalaisvastainen Molemmat termit ovat sisaumllloumlllisesti hyvin ongelmallisia Mikauml

tekee tekstistauml juutalaisvastaisen tai imperiumivastaisen Nykykaumlytoumlssauml sana

rdquojuutalaisvastainenrdquo kantaa herkaumlsti holokaustin taakkaa Minauml maumlaumlrittelen taumlssauml

tutkielmassa juutalaisvastaisuudeksi juutalaisia tai jotakin juutalaisryhmaumlauml

vaumlaumlristelevaumln kuvauksen jonka tarkoitus on asettaa juutalaiset yhteisoumlnauml pysyvaumlsti

kielteiseen valoon Nykylukijan ja evankelistojen vaumllillauml on laumlhes kaksituhatta

vuotta historiaa Taumlstauml syystauml on ensiarvoisen taumlrkeaumlauml kiinnittaumlauml huomio

nimenomaan evankelistan alkuperaumliseen tarkoitukseen Evankelistoja ei voida

pitaumlauml vastuullisina nykylukijalle juutalaisvastaisilta vaikuttavista tulkinnoista

16 Frey 2014 337 Artikkelissaan Frey kritisoi kovasti imperiumivastaista tulkintaa joka haumlnen mukaansa on herkaumlsti yksipuolista ja ideologialaumlhtoumlistauml17 Mcknight amp Modica 2013 16 Englannin kielinen vastine on rsquoempire criticismrsquo18 Carter 2003 32 Muita imperiumikritiikin edustajia ovat esimerkiksi Tom Thatcher ja Kavin Rowe19 Carter 2006 1ndash3

5

jollei voida osoittaa juutalaisvastaisen tulkinnan olleen jo evankelistan mielessauml

Lisaumlksi on huomioitava se konteksti josta evankelista kirjoitti Kokiko evankelista

olevansa osa juutalaisuutta Yleinen tulkinta on se ettauml ryhmaumln sisaumlinen retoriikka

voi olla vahvempaa kuin ulkopuolelta tuleva ilman ettauml retoriikkaa pidetaumlaumln

juutalaisvastaisena On kuitenkin mielestaumlni selvaumlauml ettei kaikkea kielteistauml

arvostelua voida pitaumlauml juutalaisvastaisuutena vaan vaumlitteiden juutalaisvastaisuutta

on tulkittava ennen kaikkea niiden tarkoituksesta kaumlsin

Imperiumivastaisuudeksi nimitaumln tarkoituksellista Rooman valtakunnan

arvojen jatai vallan vastustamista joka hylkaumlauml mahdollisuuden toimia

imperiumin sisaumlllauml vallitsevissa olosuhteissa Kyse ei siis ole Rooman imperiumin

vallan tai arvojen arvostelusta joka taumlhtaumlisi Rooman valtakunnan uudistamiseen

Lisaumlksi koska imperiumikritiikin kannattajien mukaan imperiumivastaisuus voi

ilmetauml myoumls epaumlsuorasti on naumliden imperiumivastaisten kantojen oltava riittaumlvaumln

selkeitauml Riittaumlvauml selkeys on kriteerinauml haasteellinen mutta tarkoitan sillauml sitauml ettauml

tulkinta ei saa olla liian vaumlkinaumlinen ja myoumls muiden evankeliumin kohtien on

tuettava tulkintaa Erityisen taumlrkeaumlauml on erottaa evankelistan Rooma-suhteen

erityspiirteet itse imperiumivastaisuudesta Esimerkiksi Martin Meiser korostaa

ettauml Tertullianus oli epaumlilemaumlttauml uskollinen keisarille vaikka ei pitaumlnytkaumlaumln taumltauml

jumalana20

14 Tutkielman rakenneAloitan tutkielmani luomalla lyhyen katsauksen siihen mitauml me tiedaumlmme

historiallisesta Pilatuksesta ja roomalaisista maaherroista yleensauml Taumlmaumln jaumllkeen

siirryn kaumlsittelemaumlaumln evankeliumien kuvauksia Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml

kutakin vuorollaan Markuksesta alkaen Naumlissauml kappaleissa teen lyhyen

johdannon jossa kaumlyn laumlpi yleisesti evankeliumin suhdetta Rooman valtakuntaan

Taumlmaumln jaumllkeen kaumlsittelen tiiviisti Jeesuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin joka

edeltaumlauml roomalaista oikeudenkaumlyntiauml Taumlmaumln kappaleen avulla tarkastelen

evankeliumin asenteita juutalaisuutta jotakin sen alaryhmaumlauml tai sen johtajia

kohtaan Juutalaisuuden ja evankeliumien suhde on itsessaumlaumln jo hyvin laaja aihe

eikauml sitauml ole taumlmaumln tutkielman piirissauml mahdollista kaumlsitellauml tarkasti Taumlstauml

huolimatta teen muutamia huomioita kunkin evankeliumin juutalaissuhteesta sillauml

toisaalta se voi vaikuttaa myoumls merkittaumlvaumlsti evankeliumien Pilatus-kuvaukseen

Naumlhdaumlkseni onkin neljauml vaihtoehtoa kuinka kunkin evankeliumin kirjoittajan

asenteet juutalaisuutta ja toisaalta Rooman valtakuntaa kohtaan vaikuttavat

20 Meiser 2015 140ndash141

6

evankeliumin kuvaan Pilatuksesta Ensimmaumlinen vaihtoehto on ettauml evankelista

pyrkii siirtaumlmaumlaumln vastuun Jeesuksen tuomitsemisesta mahdollisimman

taumlydellisesti juutalaisille jollekin juutalaiselle ryhmaumllle tai juutalaisille johtajille

Samalla haumln esittaumlauml Pilatuksen suhtautuneen Jeesukseen myoumltaumlmielisesti eikauml haumln

vastusta Rooman valtakuntaa Toinen vaihtoehto on ettauml evankelista naumlkee sekauml

juutalaiset jokin juutalaisen ryhmaumln tai juutalaiset johtajat ettauml Pilatuksen yhtauml

suuressa vastuussa Jeesuksen tuomitsemisesta Niinpauml haumln ei nosta kumpaakaan

erityisesti syylliseksi Evankeliumin kirjoittaja saattaa arvostella tai olla

arvostelematta juutalaisia jatai Pilatusta ja mahdollisesti Rooman valtakuntaa

Kolmanneksi kirjoittaja ei korostakaan Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml erityisesti

juutalaisten osallisuutta vaan todellinen arvostelun kohde on Pilatus ja haumlnen

edustamansa Rooman valtakunta Neljaumls vaihtoehto on se ettei evankeliumin

kirjoittajan juutalaissuhteella ja Pilatus-kuvauksella ole mitaumlaumln tekemistauml

keskenaumlaumln Evankelistan suhde juutalaisuuteen on oma asiansa ja Pilatuksen

toiminta oikeudenkaumlynnissauml on riippumaton taumlstauml

Vasta kun olen kaumlsitellyt evankeliumin juutalaisen oikeudenkaumlynnin siirryn

roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin ja Pilatuksen toimintaan Taumlssauml kaumlsittelyssauml

arvioin evankeliumien Pilatuksen kuvausta ja sitauml kuinka evankeliumien suhde

toisaalta juutalaisiin toisaalta Rooman valtakuntaan vaikuttaa taumlhaumln kuvaukseen

Paumlaumltaumln jokaisen evankeliumin kaumlsittelyn kokoavaan kappaleeseen jossa esitaumln

naumlkemykseni evankeliumin Rooma-suhteesta joka on noussut evankeliumin

Pilatus kuvauksesta Tutkielman lopuksi teen yhteenvedon jossa teen huomioita

evankeliumien eroista ja yhtaumllaumlisyyksistauml

2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherratVaikka tutkimukseni ei ensisijaisesti keskity siihen kuka tai millainen Pontius

Pilatus historiassa mahdollisesti oli tarkastelen silti taumltaumlkin kysymystauml lyhyesti

Naumlin voimme paremmin arvioida tutkijoiden naumlkemyksiauml siitauml kuinka Pilatus on

kuvattu eri evankeliumeissa Mikaumlli Pilatus on kuvattu tyypillisenauml maaherrana

kuten Carter usein vaumlittaumlauml meidaumln on saatava ensin jonkinlainen kuva tyypillisestauml

maaherrasta ja siitauml mitauml me tiedaumlmme historiallisesta Pilatuksesta

21 Roomalaiset maaherrat ja JuudeaRoomalaiset maaherrat tulivat paumlaumlasiassa senaattoriluokasta Se kuka heidaumlt

nimitti riippui maakunnan tilanteesta Rooman rauhallisilla ydinalueilla jolla ei

ollut pysyvaumlauml tarvetta armeijalle maaherroina toimivat senaatin valitsemat

7

prokonsulit He olivat entisiauml konsuleita ja heidaumln toimikautensa oli yksi vuosi

Rooman rajojen tuntumassa olleiden maakuntien tilanne oli toinen Ne olivat

Rooman keisarin hallinnassa Naumlihin rajaprovinsseihin keisari nimitti legaatin

senaattoriluokan edustajien joukosta Poikkeuksena oli Egypti jonka maaherra

tuli ritariluokasta Perinteisesti tutkimuksessa on ajateltu ettauml Rooman

valtakunnassa oli naumliden suurempien senaattoriluokan hallitsemien maakuntien

lisaumlksi pienempiauml maakuntia Naumliden pienempien alueiden hallitsijat keisari

nimitti Egyptin tapaan ritariluokasta Juudean on mielletty kuuluneen naumlihin

pieniin alueisiin21 Steve Mason argumentoi kuitenkin vahvasti sen puolesta ettei

Juudea ollut vielauml Jeesuksen aikaan itsenaumlinen maakunta vaan osa Syyriaa Haumlnen

mukaansa Juudealla tarkoitettiin etelaumlisen Syyrian etnistauml aluetta joka keskittyi

Jerusalemiin ja sen ympaumlristoumloumln Lisaumlksi haumlnestauml antiikin kirjoittajat kuten Strabo

ja Cassius Dio22 eivaumlt tunteneet Egyptin lisaumlksi muita maakuntia joita hallitsi

ritariluokan edustaja23 Taumlmaumln asian puolesta puhuu myoumls se ettauml Juudean

maaherralla oli kaumlytoumlssaumlaumln vain suhteellisen vaumlhaumln sotilaita Taumlmauml tarkoitti sitauml

ettauml suurempien levottomuuksien syttyessauml Juudean maaherra oli riippuvainen

Syyrian legaatin tuesta Naumlin legaatilla oli merkittaumlvaumlauml vaikutusvaltaa Juudean

maaherraan24

Rooman toiminta maakunnissa vaihteli merkittaumlvaumlsti Helmut Koesterin

mukaan Rooman valtakunnan laajentumisen alkuvaiheessa Maakuntien maaherrat

kaumlyttivaumlt valtaansa monesti omien etujensa Rooman tai roomalaisten kauppiaiden

etujen mukaisesti Taumlmauml oli erityisen yleistauml Rooman rajaprovinsseissa joissa

valta ei ollut vielauml vakiintunut Seurauksena oli provinssien alkuperaumlisten

asukkaiden riisto Keisariajalle tultaessa taumlhaumln riistoon pyrittiin puuttumaan

Rooman valtakunnan virkamiehille maumlaumlraumlttiin kiinteaumlt palkat Maaherrat olivat

suoraan vastuussa keisarille ja maaherran virkamiehet keraumlsivaumlt tilojen ja

henkiloumliden verot Taumlstauml huolimatta epaumlsuoria veroja keraumlsivaumlt edelleen

publikaanit Rooman valtakunnan edustajat myivaumlt verojen keraumlaumlmisoikeuksia

niistauml eniten tarjoaville Naumlin epaumlsuorat verot saumlilyivaumlt edelleen korkeina25

21 Naumlin esimerkiksi ajattelevat Koester (1995 311ndash312) ja Bond (1998 4ndash5) Bond tosin myoumlntaumlauml ettauml Juudea oli pitkaumllti riippuvainen Syyriasta22 Mielenkiintoista on ettauml myoumls Luukkaasta oli olennaista mainita nimenomaan Syyrian kaumlskynhaltija Quirinius (Luuk 22)23 Mason (2016 240ndash245) luettelee kaikkiaan kaksitoista perustetta sille miksi Juudea ei ollut vielauml ennen Juutalaissotaa itsenaumlinen maakunta 24 Bondin (1998 5 amp 13) mukaan Juudean maaherralla oli kaumlytoumlssaumlaumln vain auxilia-joukkoja joita oli viisi kohorttia jalkavaumlkeauml ja yksi ratsuvaumlen rykmentti25 Koester 1995 279 312

8

Taumlmauml maakuntien riisto Rooman valloitushistorian alkuvaiheessa pitaumlnee

paikkansa kun roomalaisilla ei vielauml ollut selkeaumlauml pitkaumlaikaista tavoitetta

toiminnalleen Keisariajalle saavuttaessa roomalaisilla oli jo kuitenkin useita

strategioita siihen kuinka hallita heidaumln alaisuudessaan olevia alueita Mason

jakaa roomalaisten strategiat neljaumlaumln tyyppiin Ensinnaumlkin oli edellauml mainittu

valloitetun alueen riisto ja sen resurssien kaumlyttouml Rooman talouden hyvaumlksi

Toiseksi oli pyrkimys tukea alkuperaumlistauml paikallista eliittiauml maakunnan

kaupungeissa Kolmanneksi roomalaiset saattoivat palkita ystaumlviaumlaumln jotka olivat

osoittaneet uskollisuutensa Roomalle Ja neljaumlnneksi roomalaiset saattoivat pyrkiauml

pitaumlmaumlaumln liittolaisensa riippuvaisina yksin Roomasta luomalla epaumlluottamusta

naumliden vaumllille26

Juudeassa keisari Augustus hyoumldynsi naumlistauml strategioista kolmatta

nimittaumlessaumlaumln Herodes Suuren Juudean kuninkaaksi Kun Herodes kuoli vuonna 4

eea keisari Augustus kunnioitti Herodeksen testamenttia huolimatta siitauml ettauml

ilmeisesti Jerusalemin paikallinen papillinen eliitti oli anonut testamentin

mitaumltoumlintiauml27 Niinpauml haumln nimitti Herodeksen pojan Arkhelaoksen muun muassa

Juudean alueen hallitsijaksi28 Kuitenkin jo vuonna 6 jaa Augustus karkotti

Arkhelaoksen Jerusalemista ja liitti Juudean Syyrian maakuntaan Samalla haumln

nimitti Juudeaan maaherran ritariluokasta Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml Jerusalemin

juutalaisen erityisesti papillisen eliitin valta kasvoi29

Roomalaiset kunnioittivat pitkaumllle maakuntiensa perinteitauml ja lakeja He

puuttuivat niihin vain jos he katsoivat niiden olevan sivistymaumlttoumlmiauml Paikalliset

vallanpitaumljaumlt saumlilyttivaumlt asemansa mutta roomalaiset toivat alueelle myoumls oman

hallintokoneistonsa Niin ikaumlaumln tuomiovalta saumlilyi pienemmissauml asioissa

paikallisilla johtajilla mutta keisarin ja taumlmaumln virkamiesten hallitsemat

tuomioistuimet kaumlsittelivaumlt kaikki vakavammat rikokset Naumlin esimerkiksi

kuolemantuomiovalta kuului provinsseissa maaherralle30

26 Mason 2016 26027 Mason 2016 249 amp 252 Mason korostaa ettei suinkaan koko Juudean eliitti toivonut Juudean liittaumlmistauml suoran Rooman vallan alle Sen sijaan taumltauml toivoi ensi sijassa papillinen eliitti jonka valtaa kuningas heikensi28 Herodes Suuren valtakunta jaettiin haumlnen kolmen poikansa kesken Arkhelaos suurimman osan eli noin puolet Herodeksen valtakunnasta mm Juudean muut alueet jaettiin Antipaksen ja Filippoksen kesken Bond 1998 329 Ks tarkemmin Juudean tilanteesta vuoden 6 jaa tienoilla Mason 2016 250ndash253 30 Koester 1995 312 Tutkijoiden kesken on tosin erimielisyyttauml siitauml oliko paikallisilla johtajilla oikeus langettaa kuolemantuomioita jos asia koski paikallisia uskonnollisia tapoja Esimerkiksi Craig Blomberg (2001 240ndash241) pitaumlauml taumltauml mahdollisena Toisaalta mm Andrew Lincoln (2005 460ndash461) ja Carter (2003 46) epaumlilevaumlt taumltauml Bond (1998 16 alaviite 86) toteaa ettauml tilanteissa joissa paikallisten kerrotaan langettaneen kuolemantuomion kyseessauml saattoi olla lynkkaus eikauml varsinainen laillinen oikeudenkaumlynti (vrt Apt 68ndash15 754ndash60)

9

Maaherrat tyoumlskentelivaumlt yhdessauml paikallisen eliitin kanssa rauhan

saumlilyttaumlmiseksi Toisaalta paikallinen eliitti oli riippuvainen maaherrasta

Esimerkiksi Juudeassa maaherralla oli valta nimittaumlauml ja myoumls erottaa ylipappi

mikaumlli katsoi sen tarpeelliseksi Pilatus ei milloinkaan kaumlyttaumlnyt taumltauml valtaa mutta

haumlnen edeltaumljaumlnsauml Valerius Grassus nimitti Josefuksen mukaan ainakin viisi

ylipappia31

Carterilla on hyvin kielteinen kuva roomalaisista maaherroista Haumlnen

mukaansa naumlmauml toimivat pelkaumlstaumlaumln edistaumlaumlkseen Rooman poliittisia taloudellisia

ja sotilaallisia intressejauml Maaherrat kaumlyttivaumlt taumlssauml tehtaumlvaumlssauml keinoja jotka

riistivaumlt ja alistivat tavallisia maakuntien asukkaita32 Rooman etujen valvominen

maakunnissa oli epaumlilemaumlttauml maaherrojen tehtaumlvauml Mielestaumlni Carterin

naumlkemykselle kansan alistamisesta ja riistaumlmisestauml ei ole kuitenkaan riittaumlviauml

perusteita Mikaumlaumln ei viittaa siihen ettauml Juudean asukkaita olisi mitenkaumlaumln

poikkeuksellisella tavalla riistetty tai alistettu ensimmaumlisen vuosisadan

alkupuoliskolla Mason kyllauml mainitsee ettauml pian Juudean Syyriaan liittaumlmisen

jaumllkeen syntyi rauhattomuutta Haumlnen tulkintansa mukaan tyytymaumlttoumlmyyden syy

ei kuitenkaan ollut roomalaisten riisto vaan kansan pettymys Jerusalemin

menetettyauml erityisasemansa33

22 Pilatus Juudean maaherranaPilatus oli viides Juudean maaherra ja hallitsi noin 26ndash37 jaa jolloin Tiberius oli

Rooman keisari Haumln oli yksi pisimpaumlaumln Juudeaa hallinneista maaherroista34

Pilatus hallitsi Juudeaa Kesareasta (Caesarea Maritima) joka oli roomalaisesta

naumlkoumlkulmasta strategisesti paremmassa paikassa ja lisaumlksi uskonnollisesti

neutraalimpi kaupunki kuin Jerusalem Jerusalemiin maaherra saapui yleensauml vain

suurien juhlien aikaan jolloin kaupunkiin keraumlaumlntyi paljon ihmisiauml ja

levottomuuksien riski oli suurempi35

31 Carter 2008 293 32 Ks tarkemmin Carterin kuvausta roomalaisista maaherroista Carter 2008 291ndash299 33 Ks tarkemmin Bondin kuvausta Juudeasta (1998 1ndash9) ja Masonin (2016 245ndash254) kuvaus vuoden 6 jaa tilanteesta34 Bondin (1998 1) ja Masonin (2016 265) mukaan Pilatuksen hallituskausi paumlaumlttyi vuonna 37 mutta mm Brown (1994 693) Koester (1995 373) ja Carter (2003 45) ajoittavat paumlaumlttymisen vuoteen 36 Kaikki ovat kuitenkin yhtauml mieltauml siitauml ettauml Pilatuksesta tuli Juudean maaherra vuonna26 joskin Mason pitaumlauml myoumls mahdollisena vuosia 18 tai 1935 Bond (1998 7) toteaa ettauml Kesareaan oli helppo siirtaumlauml joukkoja tarvittaessa meren kautta koskase sijaitsi Vaumllimeren rannalla Lisaumlksi kreikkalaisena kaupunkina se oli kahdessakin mielessauml uskonnollisesti neutraali Ensinnaumlkin Juudean paikallisen vaumlestoumln oli helpompi hyvaumlksyauml roomalainen hallinto kreikkalaisessa kaupungissa kuin esimerkiksi uskonnollisesti merkittaumlvaumlssauml Jerusalemissa Toiseksi Juudean alueella asui monien eri uskonnollisten ryhmien edustajia kuten samarialaiset ja juutalaisuuden eri ryhmittymaumlt naumlin maaherran sijoittuminen esimerkiksi Jerusalemiin olisi voinut vaikutta tietyn ryhmaumln suosimiselta

10

Pilatuksen hallituskaudesta on jaumlljellauml myoumls arkeologista todistusaineistoa

Kesareasta loumlytyi vuonna 1961 kalkkikivi joka on ollut osa Pilatuksen

rakennuttamaa rakennusta Kivessauml on omistuskirjoitus keisari Tiberiukselle

]S TIBERIEVM PON]TIVS PILATVS PRAEF]ECTVS IVDA[EA]E

]Tiberiuksen Pon]tius Pilatus Juudean [pref]ekti

Sitauml minkauml rakennuksen Pilatus rakennutti Tiberiuksen kunniaksi tai mitauml muuta

kaiverruksessa luki ei tiedetauml36 Kaiverruksessa ei ole saumlilynyt Pilatuksen

etunimeauml jota ei tunneta mutta se ilmaisee Pilatuksen arvonimen prefekti Taumlmauml

arvonimi viittaa ensi sijassa sotilaalliseen virkaan mikauml saattoi johtua siitauml ettauml

Juudea oli suhteellisen vaumlhaumln aikaa sitten siirtynyt Rooman suoran hallintovallan

alle37

Pilatuksen tullessa Juudean maaherraksi tilanne Syyrian legaatin suhteen oli

kuitenkin erikoinen Taumlmauml johtui siitauml ettauml Pilatuksen hallinnon ensimmaumliset

kuusi vuotta Syyrian legaatti Lucius Aelius Lamia ei ollut Syyriassa vaan hoiti

tehtaumlviaumlaumln Roomasta kaumlsin Tilanne ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut Pilatukselle edullinen sillauml

se merkitsi sitauml ettei haumlnellauml ollut nopeasti saatavilla tukea jos ongelmia ilmeni

Niinpauml Pilatus saattoi olla valmis tukahduttamaan kaikki mahdolliset

levottomuudet nopeasti ennen kuin ne paumlaumlsivaumlt kaumlrjistymaumlaumln38

Pilatuksen pitkauml hallituskausi kuitenkin viittaa siihen ettauml haumln oli

kohtalaisen taitava maaherra Luonnollisesti on mahdollista ettauml kaikki haumlnen

paumlaumltoumlksensauml eivaumlt olleet suosittuja eivaumltkauml poliittisesti onnistuneita kuten Filon ja

Josefus kirjoittavat Taumlstauml huolimatta ei ole todennaumlkoumlistauml ettauml Pilatus olisi

palvellut maaherrana niin kauan kuin haumln palveli jos haumln olisi ollut yhtauml raaka

kuin Filon antaa ymmaumlrtaumlauml Pilatuksen hallituskausi paumlaumlttyi vasta kun Syyrian

legaatti Lucius Vitellius maumlaumlraumlsi Pilatuksen takaisin Roomaan antamaan selonteon

keisarille Taumlmauml johtui siitauml ettauml samarialaiset syyttivaumlt Pilatusta toistuvista

julmuuksista heitauml kohtaan39

Historiallisen Pilatuksen kannalta olennaisimmat kirjalliset laumlhteet ovat

peraumlisin juutalaisilta kirjoittajilta Filon Aleksandrialaiselta ja Josefukselta sekauml 36 Bond 1998 11ndash12 37 Bond 1998 12 Fadus (44ndash46) oli ensimmaumlinen Juudean maaherra jonka arvonimi oli prokuraattori mikauml oli siviilivirka 38 Bond 1998 1539 Mason 2016 265

11

Raamatun evankeliumeista40 Pilatus esiintyy myoumls muissa teksteissauml kuten edellauml

mainituissa Pietarin evankeliumissa ja Nikodemuksen evankeliumissa mutta ne

ovat myoumlhempiauml tekstejauml joiden anti historiallisen Pilatuksen tutkimukselle on

varsin ohutta

Varhaisimmat maininnat Pilatuksesta on kirjoittanut Filon

Aleksandrialainen joka oli Pilatuksen aikalainen41 Haumln kertoo Pilatuksesta

tekstissaumlaumln Legatio ad Gaium Kuten jo aiemmin on tullut ilmi Filonin kuvaus

Pilatuksesta on hyvin kielteinen Haumlnen mukaansa Pilatus muun muassa otti

vastaan lahjuksia ja teloitti ihmisiauml ilman oikeudenkaumlyntiauml (Laumlhet 302)

Filon kertoo Pilatuksen asettaneen Jerusalemissa Herodeksen palatsiin

kullattuja kilpiauml Haumln myoumlntaumlauml ettei kilvissauml ollut kuvia eikauml mitaumlaumln muutakaan

minkauml laki kieltaumlisi lukuun ottamatta korutonta kirjotusta Kirjoituksessa kerrottiin

kilpien lahjoittaja ja kenen kunniaksi ne oli lahjoitettu Filon kuvaa kuinka kansa

vaati Pilatusta poistamaan kilvet Filonin mukaan Pilatuksella ei kuitenkaan ollut

rohkeutta poistaa keisarille omistettuja kilpiauml eikauml halua miellyttaumlauml kansaa Niinpauml

juutalaiset johtajat laumlhettivaumlt Tiberiukselle vetoomuksen ettauml haumln maumlaumlraumlisi kilvet

poistettavaksi Kun keisari kuuli Pilatuksen teosta haumln vaumllittoumlmaumlsti laumlhetti

Pilatukselle kaumlskyn poistaa kilvet (Laumlhet 299ndash305)

Filonin teksti on taumlrkeauml laumlhde Pilatus-tutkimukselle sen varhaisuuden

taumlhden Jotkut tutkijat kuten esimerkiksi Winter asettavatkin suuren painoarvon

Filonille Niin kuin jo aiemmin totesin Winter pitaumlauml Filonin kuvausta Pilatuksesta

historiallisesti kaikkein luotettavimpana Taumlmauml ei johdu vain siitauml ettauml Filon

kirjoitti niin varhain vaan myoumls siitauml ettauml Filonin kuvaukseen ei vaikuta

Pilatuksen osuus Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml42

Filon on antaa lukijan ymmaumlrtaumlauml ettauml Pilatus asetti kilvet palatsiin

aumlrsyttaumlaumlkseen kansaa Mason kuitenkin huomauttaa ettauml taumlmauml ei vaikuta erityisen

uskottavalta Mikaumlli Pilatuksen todellinen tavoite oli aumlrsyttaumlauml kansaa haumln olisi

voinut toimia paljon loukkaavammin Esimerkiksi Pilatus olisi voinut kaumlyttaumlauml

kuvallisia kilpiauml ja ripustaa ne naumlkyvaumlmmaumllle paikalle kuin palatsin sisaumllle

Masonin mukaan kyseessauml saattoi olla vain Pilatuksen yritys miellyttaumlauml sotilaitaan

Naumlin ollen vaikka itse tapaus saattaakin olla historiallinen Filon kuvaa Pilatusta

40 Lisaumlksi varhainen maininta Pilatuksesta loumlytyy Tacitukselta Kertoessaan Neron rangaisseen julmasti kristittyjauml haumln mainitsee naumliden nimen olevan peraumlisin Kristukselta jonka Pilatus tuomitsi kuolemaan (Ann 1544) Katkelma ei kuitenkaan kerro mitaumlaumln Pilatuksesta ja itse asiassa Tacitus pitaumlauml virheellisesti Pilatusta prokuraattorina vaikka tiedaumlmme Pilatuksen olleen prefekti41 Filon eli noin 30 eaa ndash 45 jaa Bond 1998 24 alaviite 442 Winter 1974 72

12

omien tavoitteidensa mukaisesti Filonilla on tapa arvioida henkiloumlitauml sen mukaan

kuinka hyvin he taumlyttaumlvaumlt juutalaisen lain vaatimukset Naumlin esimerkiksi

Pilatuksesta joka ei taumlyttaumlnyt lain edellytyksiauml muodostui Filonin kirjoituksissa

tyranni Tekstissauml haumln sivuuttaa sen seikan ettauml Pilatus koki ajautuneensa

umpikujaan vaikka se on ilmeistauml kohdassa 303 Pilatus ei voinut ottaa kilpiauml pois

ilman ettauml haumlnen uskollisuutensa keisarille olisi joutunut kyseenalaiseksi Filon

kuitenkin korostaa ettei Pilatuksella ollut aikomustakaan tehdauml mitaumlaumln mikauml

miellyttaumlisi kansaa Bondin mukaan Filon liioittelee Pilatuksen

peraumlaumlnantamattomuutta ja julmuutta Taumlllauml Filon luo voimakkaan kielteisen

vastapainon haumlnen arvostamilleen henkiloumlille Keisari Tiberiuksesta muodostuukin

tekstissauml pelastaja joka on valmis puolustamaan juutalaisten lakia ja perinteitauml43

Vaikka Filon kuvaakin todennaumlkoumlisesti historiallisia tapahtumia haumln tekee sen

liioitellen henkiloumliden ominaisuuksia Filonin luoma kuva Pilatuksesta on rajumpi

kuin yhdenkaumlaumln toisen antiikin kirjoittajan

Josefus kirjoitti samoihin aikoihin evankelistojen kanssa Haumln mainitsee

Pilatuksen kahdessa teoksessaan Juutalaissodassa ja Juutalaisten

muinaishistoriassa Juutalaissota on naumlistauml kahdesta vanhempi ja Josefus on

kirjoittanut sen vuosien 75ndash79 jaa tienoilla44 Juutalaissodassa Josefus kertoo

kahdesta tapauksesta joihin Pilatus liittyi Ensimmaumlisessauml haumln kertoo kuinka

Pilatus youmln turvin toi Jerusalemiin keisarin kuvalla varustettuja joukkojen

lippuja45 Aamulla kun juutalaiset naumlkivaumlt liput he vaativat Pilatusta poistamaan

ne Aluksi Pilatus oli haluton tekemaumlaumln niin Kun juutalaiset olivat painostaneet

Pilatusta viisi paumlivaumlauml taumlmauml kutsui sotilaat uhkaamaan juutalaisia Josefus kuvaa

kuinka juutalaiset heittaumlytyvaumlt maahan valmiina kuolemaan ennemmin kuin

hyvaumlksyvaumln lakejaan rikottavan Heidaumln uskonsa vankkumattomuudesta

haumlmmaumlstyneenauml Pilatus maumlaumlraumlsi liput vaumllittoumlmaumlsti poistettaviksi Jerusalemista

(Bell 2169ndash174)

Toinen tapaus liittyy Jerusalemin akveduktin rakentamiseen johon Pilatus

kaumlytti Josefuksen mukaan Jerusalemin temppelin varoja Taumlmauml sai kansan

kokoontumaan Pilatuksen luo osoittamaan mieltaumlaumln Pilatus oli kuitenkin

ennakoitunut taumlmaumln ja haumlnellauml oli siviilipukuisia sotilaita nuijien kanssa

vaumlkijoukon seassa Pilatuksen annettua merkin sotilaat hajottivat

43 Bond 1998 2844 Bond 1998 4945 Tapaus ei liene sama kuin Filonilla

13

mielenosoituksen ja Josefuksen mukaan monet juutalaiset kuolivat joko

sotilaiden iskuista tai jaumlaumlmaumlllauml vaumlkijoukon jalkoihin (Bell 2175ndash177)

Kumpaakaan tapausta ei voi pitaumlauml Pilatusta imartelevana sillauml molemmissa

tapauksissa Pilatus on vaumlkijoukon naumlrkaumlstyksen kohteena Taumlstauml huolimatta on

huomattavaa ettauml Josefus ei suorasanaisesti arvostele Pilatusta toisin kuin Filon

Mason toteaa ettei Josefus Juutalaissodassa ota kantaa Pilatuksen toiminnan

moraalisuuteen vaan haumln keskittyy paumlaumlasiassa tapahtumien kuvaukseen46

Toisaalta Bondin mukaan Josefuksen Juutalaissodassa Pilatuksesta voidaan naumlhdauml

tiettyjauml piirteitauml Ensimmaumlisessauml tapauksessa Pilatus toi joukkojen liput

Jerusalemiin youmln turvin Taumlmauml viittaa Bondin mukaan siihen ettauml Pilatus tiesi

lippujen heraumlttaumlvaumln kansassa pahennusta Toisaalta se ettauml Pilatus taipui lopulta

kansan tahtoon kun kansa oli valmis kuolemaan kertoo siitauml ettei Pilatus ollut

valmis joukkomurhaan Samoin Josefus mainitsee akveduktin rakentamisesta

seuranneen mielenosoituksen ratkaisun kohdalla ettauml Pilatus oli maumlaumlraumlnnyt

sotilaat kaumlyttaumlmaumlaumln nuijia miekkojen sijaan Taumlmauml viittaa siihen ettei Pilatuksen

tarkoitus ollut taumlssaumlkaumlaumln tilanteessa teloittaa ihmisiauml vain hajottaa mielenosoitus

Naumlin ollen Bondin mukaan Josefus ei pitaumlnyt Pilatusta poikkeuksellisen julmana

hallitsijana47 Daniel Schwartz on kuitenkin eri mieltauml Haumln painottaa

tulkinnassaan muun muassa sitauml ettauml Pilatus toi joukkojen liput youmln turvin

Jerusalemiin minkauml jaumllkeen taumlmauml kieltaumlytyi jaumlaumlraumlpaumlisesti poistamasta lippuja

moneen paumlivaumlaumln Niinpauml Schwartzin mukaan Pilatus naumlyttaumlytyy rauhanhaumliritsijaumlnauml

Juutalaissodassa48 Schwartz edustaakin tulkinnassaan enemmaumln Winterin

edustamaa linjaa jonka mukaan niin Josefus kuin Filonkin kuvasivat Pilatuksen

julmana ja vaumllinpitaumlmaumlttoumlmaumlnauml hallitsijana49 Mason on kuitenkin oikeassa siinauml

ettauml Josefus pitaumlytyy tapahtumien kuvailussa eikauml niinkaumlaumln nosta esille taustalla

liikkuvia motiiveja Schwartz ei mielestaumlni ota taumltauml seikkaa kunnolla huomioon

Vaikka Pilatus tiesi toimivansa tavalla joka todennaumlkoumlisesti hermostuttaisi

kansan on liioiteltua pitaumlauml taumltauml Pilatuksen ainoana motiivina

Josefus kirjoitti Juutalaisten muinaishistorian noin vuoteen 94 mennessauml50

Siihen Josefus on sisaumlllyttaumlnyt neljauml tapausta joihin Pilatus liittyy Naumlistauml kaksi

ensimmaumlistauml ovat samat kuin Juutalaissodassa (Joukkueiden liput Ant 1855ndash59

46 Mason 2016 215ndash216 47 Bond 1998 57ndash62 48 Ks tarkemmin Schwartz 2007 136ndash138 Schwartz esittaumlauml naumlkemykselleen myoumls muista kohdistanousevia argumentteja49 Winter 1974 7450 Schwartz 2016 36

14

akvedukti Ant 1860ndash62) Naumlihin Josefus tekee vain muutamia muutoksia Haumln

korostaa Juutalaisten muinaishistoriassa ettauml Pilatus oli ensimmaumlinen maaherra

joka ei vaumllittaumlnyt juutalaisen lain kuvakiellosta tuodessaan Jerusalemiin keisarin

rintakuvalla varustetut sotajoukkojen liput Toisaalta Schwartz huomauttaa ettauml

oikeastaan Pilatuksen rikos jaumlauml epaumlselvaumlksi Juutalaisten muinaishistorian tekstissauml

Taumlmauml johtuu siitauml ettauml Josefus toteaa juutalaisen lain kieltaumlvaumln juutalaisia

tekemaumlstauml kuvia mutta Pilatus ei ole juutalainen joten kielto ei vaikuta haumlneen

Juutalaissodasta sen sijaan kielto koski erityisesti kuvia Jerusalemissa51

Akveduktin rahoittamisesta seuranneeseen mielenosoitukseen Josefus tekee

mielenkiintoisen lisaumlyksen Haumln nimittaumlin kertoo ettauml hajottaessaan

mielenosoituksen sotilaat kaumlyttivaumlt enemmaumln voimaa kuin mitauml Pilatus oli

tarkoittanut52

Kolmas tapaus johon Pilatus liittyy on Jeesuksen tuomitseminen (Ant

1863ndash64) Josefuksen mukaan Pilatus tuomitsi Jeesuksen juutalaisten johtajien

esittaumlmien syytoumlsten pohjalta Kokonaisuudessaan taumlmauml katkelma on ollut

pitkaumlllisen kiistan kohteena Nykytutkijoiden mukaan Josefuksen alkuperaumlistauml

tekstiauml on vaumlhintaumlaumlnkin merkittaumlvaumlsti kristillistetty ellei se ole kokonaisuudessaan

vaumlaumlrennoumls53 En kaumlsittele sitauml taumlssauml tutkielmassa laumlhemmin osin sen kyseenalaisen

maineen vuoksi ja osin siksi ettauml sillauml ei varsinaisesti ole mitaumlaumln erityistauml

sanottavaa Pilatuksesta

Josefuksen viimeisessauml Pilatusta kaumlsittelevaumlssauml kohdassa haumln kertoo kuinka

eraumls mies sai koottua samarialaiset matkalle Garisimin vuorelle jolta haumln vaumlitti

loumlytyvaumln Mooseksen kaumltkemaumlt pyhaumlt astiat Naumlmauml samarialaiset pyhiinvaeltajat

olivat aseistautuneita ja ennen kuin he ehtivaumlt nousta vuorelle Pilatus tuli

joukkoineen heitauml vastaan Josefuksen mukaan Pilatuksen sotilaat kohtasivat

pyhiinvaeltajien etujoukon joista osa tapettiin ja osa pakeni Pilatus otti monia

vankeja joista teloitettiin johtajat ja vaikutusvaltaisimmat miehet Samarialaisten

kansannousun kukistuttua samarialaisten valtuusto matkusti Syyrian legaatin

51 Ks tarkemmin Schwartz 2007 133ndash13552 Lisaumlksi Josefus mainitsee akveduktin pituudeksi Juutalaisten muinaishistoriassa 200 stadionmittaa kun se Juutalaissodassa oli 400 stadionmittaa53 Whealey (2003) kaumly ansiokkaasti laumlpi katkelman asemaa historiassa Sitauml on pidetty historiassa niin taumlrkeimpaumlnauml Raamatun ulkopuolisena todisteena Jeesuksen historiallisuudesta kuin kristillisenauml vaumlaumlrennoumlksenauml jota Josefus ei milloinkaan kirjoittanut Ks lisaumlauml erityisesti viime aikaisesta keskustelusta Whealey 2003 169ndash203 Mm Schwartz (2016 45) ei pidauml tekstiauml alkuperaumlisenauml sillauml se ei sovellu ympaumlroumlivaumlaumln kontekstiin jossa Josefus kaumlsittelee rauhattomuuksiaaiheuttaneita tapahtumia Toisaalta Bond (1998 71) uskoo ettauml Josefuksen todella viittasi tekstissaumlaumln Jeesukseen ja taumlmaumln seuraajiin mutta tekstiauml on merkittaumlvaumlsti muokattu myoumlhemmin Todennaumlkoumlisesti Josefus kertoi alkuperaumlisessauml tekstissaumlaumln Jeesuksen seuraajien aiheuttamasta liikehdinnaumlstauml Naumlin se ainakin sopisi paremmin ympaumlroumlivaumlaumln kontekstiin

15

Vitelliuksen luo He syyttivaumlt Pilatusta viattomien tappamisesta minkauml

seurauksena Vitellius maumlaumlraumlsi Pilatuksen palaamaan Roomaan antamaan keisarille

selonteon tapahtuneesta (Ant 1885ndash89)

Minun naumlkemykseni mukaan Josefus ei kuvaa Pilatusta poikkeuksellisen

raakana hallitsijana Lisaumlksi Josefuksen naumlkemys Pilatuksesta vaikuttaa lientyvaumln

Juutalaissodan ja Juutalaisten muinaishistorian vaumllillauml Haumln korostaa muun muassa

sitauml ettauml sotilaat kaumlyttivaumlt enemmaumln voimaa vaumlkijoukon hajottamiseen kuin mitauml

Pilatus oli tarkoittanut Samoin samarialaisten kansannousun tapauksessa Pilatus

vaikuttaa toimivan kuten kuka tahansa maaherra olisi toiminut Lisaumlksi Josefus ei

nosta Pilatuksen toimintaa taumlssauml kohdassa kyseenalaiseen valoon Laumlhinnauml

Josefuksen tarkoitus on osoittaa ettauml myoumls samarialaiset olivat taipuvaisia

kapinointiin (Ant 1885) Toisaalta Josefuksen kuvaus Pilatuksesta ei ole

myoumlskaumlaumln myoumlnteinen Haumlnen kritiikkinsauml kaumlrki kohdistuu Pilatuksen

vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyteen juutalaisia tapoja kohtaan mikauml on selvaumlauml sekauml

Juutalaissodan ettauml Juutalaisten muinaishistorian tekstissauml Taumltauml naumlkemystauml

korostaa myoumls Bond jonka mukaan Josefuksen retoriikka Pilatusta vastaan

vaikuttaa kaumlrjistyvaumln Juutalaisten muinaishistoriassa Haumln kyllauml myoumlntaumlauml ettauml

Josefus lieventaumlauml kuvaustaan Pilatuksen julmuudesta Bondin mukaan Pilatus

muodostaa muiden Juudean maaherrojen kanssa ketjun joka johtaa vaumlhitellen

juutalaissotaan54 Bond toteaakin Josefuksen kuvauksesta Juutalaisten

muinaishistoriassa rdquoVaikka Pilatus kuvataan kohtalaisen paumltevaumlnauml maaherrana ja

haluttomana kaumlyttaumlmaumlaumln kohtuutonta voimaa provinssin rauhan yllaumlpitaumlmisessauml

kahdessa viimeisessauml tapauksessa haumlnen vallitseva luonnehdintansa Juutalaisten

muinaishistoriassa nousee ensimmaumlisestauml tapauksesta jossa haumlnet esitetaumlaumln

toimimassa tarkoituksella juutalaista lakia vastaanrdquo55

Bond on oikeassa sanoessaan ettauml Josefus korostaa Pilatuksen

vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttauml juutalaisia tapoja kohtaan Josefus mainitsee ettauml Pilatus oli

ensimmaumlinen maaherra joka ei vaumllittaumlnyt juutalaisten kuvakiellosta Mielestaumlni ei

kuitenkaan ole selvaumlauml ettauml Josefuksen retoriikka Pilatusta vastaan olisi kaumlrjistynyt

Juutalaissodan ja Juutalaisten muinaishistorian vaumllillauml

Yrittaumlessaumlmme selvittaumlauml millainen henkilouml oli historiallinen Pilatus

joudumme toteamaan ettei haumlnestauml ole juurikaan varmaa tietoa Haumlnen pitkauml

hallituskautensa viittaa siihen ettauml haumln oli tehtaumlvaumlssaumlaumln varsin paumltevauml Filonin ja 54 Bond 1998 75ndash76 Toisaalta Bond pitaumlauml Pilatuksen samarialaisten vankienkaumlsittelyauml rdquokovakouraisenardquo kun Josefus kertoo Pilatuksen teloittaneen vankien joukosta vaikutusvaltaisimmat miehet Taumlmauml tulkinta ei kuitenkaan nouse mielestaumlni Josefuksen tekstistauml 55 Bond 1998 76

16

Josefuksen kirjoitusten pohjalta voidaan todeta ettei haumln maaherrana toimiessaan

noudattanut aina juutalaisia tapoja Toisaalta vaikka Josefuksen ja Filonin

kuvaamilla tapahtumilla saattaa olla historiallinen pohja heidaumln kuvaustaan

vaumlrittaumlauml heidaumln henkiloumlkohtaiset pyrkimyksensauml Erityisesti Filonin kuvaus

Pilatuksen luonteesta ei millaumlaumln muotoa saa tukea haumlnen kuvaamastaan

tapahtumasta Josefus pyrkii kuvauksellaan selittaumlmaumlaumln juutalaissodan taustoja ja

naumlin Pilatukseen liittyvaumlt tapaukset ovat myoumls hyvin yksipuolisia Niinpauml yksikaumlaumln

antiikin kirjoittaja ei kuvaa Pilatusta vain historian henkiloumlnauml vaan jokaisen

kuvausta vaumlrittaumlvaumlt kirjoittajan muuta paumlaumlmaumlaumlraumlt Taumlmauml on taumlrkeaumlauml huomioida

myoumls kun seuraavaksi siirryn kaumlsittelemaumlaumln evankeliumien kuvausta Pilatuksesta

3 Markuksen evankeliumi

31 Johdanto Aloitan evankeliumien kaumlsittelyn Markuksen evankeliumista joka Raamatun

evankeliumeista vanhin ja on mahdollisesti kirjoitettu vuoden 70 jaa tienoilla

Suuri osa evankeliumin taustasta on haumlmaumlraumln peitossa Evankeliumin kirjoittajasta

ei tiedetauml paljoakaan mutta haumlnellauml ei vaikuta olevan vahvaa kaumlsitystauml juutalaisista

tavoista tai Palestiinan maantieteestauml Perinteisesti evankeliumin kirjoituspaikkana

on pidetty Roomaa muun muassa evankeliumille tyypillisten latinalaisten

lainasanojen ja roomalaisten mittayksikkoumljen kuten kolikkojen ja

vuorokaudenaikojen perustella Taumlstauml ei ole kuitenkaan varmuutta sillauml Rooman

vaikutus oli luonnollisesti merkittaumlvauml myoumls muualla valtakunnan alueella56

Markuksen evankeliumin keskus on Jeesuksen passiokertomus

Evankeliumin tempo muuttuu merkittaumlvaumlsti kun saavutaan Jeesuksen

kaumlrsimyskertomukseen Evankeliumin alkupuolella (luvut 1ndash12) Markus on usein

sitonut eri kertomukset ja tapahtumat yhteen kaumlyttaumlen sanaa εὐθύς rsquokohtarsquo rsquohetirsquo

tai rsquopianrsquo Haumln ei anna tarkkoja ajan maumlaumlreitauml vaan luo nopeatempoisen

kertomuksen Jeesuksen toiminnasta Sen sijaan tarkat ajanmaumlaumlreet yleistyvaumlt

evankeliumissa kun Markus kuvailee Jeesuksen kaumlrsimystauml hetki hetkeltauml

Samalla myoumls Jeesuksen kuninkuudesta tulee keskeinen teema57

Tutkittaessa Markuksen evankeliumin suhdetta Rooman imperiumiin

muutamat kohdat ovat nousseet erityisen kiinnostaviksi Naumlitauml kohtia ovat

56 Tuckett 2001 886ndash887 Tuckett olettaa ettauml Markukselle Jerusalemin tuho 70 jaa on menneisyyttauml Tosin on mahdollista ettauml Markuksen evankeliumi on kirjoitettu jo jossain vaiheessa60-luvulla57 Bond 1998 98 101ndash102

17

esimerkiksi rdquoLegioonardquo-niminen paha henki Mark 51ndash1758 Mark 822ndash26

jossa Jeesus parantaa sokean syljen avulla59 tai kysymys keisarille maksettavasta

verosta Mark 1213ndash17 Naumlistauml kaksi ensimmaumlistauml ovat nousseet perusteiksi

imperiumivastaiselle tulkinnalle sillauml ensimmaumlisessauml esiintyvauml rdquolegioonardquo viittaa

vahvasti Rooman armeijaan ja toinen siksi ettauml myoumls keisarin vaumlitettiin

parantaneen syljen avulla Toisaalta Jeesuksen vastaus keisarille maksettavista

veroista voidaan naumlhdauml selvaumlnauml viestinauml siitauml ettauml Jeesus ei halunnut haastaa

Rooman valtaa Monet imperiumivastaiset tulkinnat rakentuvat evankeliumin

kaumlyttaumlmaumllle kielelle Imperiumivastaisessa tulkinnassa asetetaan paljon painoarvoa

Jeesus-kuvauksen ja keisarille tyypillisten attribuuttien vertailulle Naumlin

esimerkiksi Markuksen jakeessa 1539 kaumlyttaumlmauml υἱὸς θεοῦ rsquoJumalan poikarsquo on

imperiumikritiikissauml mielenkiinnon kohteena sillauml sitauml vastaava latinalainen

arvonimi divi filius annettiin usein keisarille Naumlin imperiumivastaisen tulkinnan

kannattajat mieltaumlvaumlt Markuksen asettavan Jeesuksen keisarin paikalle60 Taumlmauml

laajenee myoumls muuhun evankeliumissa kaumlytettyyn kieleen ja sen yhtaumllaumlisyyksiin ja

eroihin suhteessa Rooman imperiumin kaumlyttaumlmaumlaumln kieleen keisarista Naumlin

esimerkiksi voidaan tarkastella sanan εὐαγγέλιον kaumlyttoumlauml Roomalaiset viittasivat

rsquoilosanomallarsquo keisariin liittyviin uutisiin61 Toisaalta myoumls Markus kaumlyttaumlauml termiauml

εὐαγγέλιον Taumlmauml onkin esimerkiksi Craig Evansin mukaan selvauml viesti siitauml ettauml

Markus pitaumlauml todellisena ilosanomana haumlnen kertomustaan Jeesuksesta Jumalan

poikana Samalla Markus kieltaumlauml Rooman keisarien oikeuden arvonimeen

rdquoJumalan poikardquo62

Kuten jo tutkielman johdannossa totesin imperiumikritiikki on erityisesti

noussut Pohjois-Amerikassa suosituksi tutkijoiden keskuudessa Sitauml vastoin

Euroopassa imperiumivastaiseen tulkintaan on suhtauduttu varovaisemmin

Esimerkiksi Tuckett toteaa ettauml Markuksen evankeliumin tekstiin on mahdollista

58 Esimerkiksi Richard Horsley (2001 141ndash148) pitaumlauml selvaumlnauml ettauml Jeesuksen kamppailu Legioona-nimistauml demonia vastaan tarkoittaa Jeesuksen tosi asiassa taistelevan Rooman valtaa vastaan Samoin ajattelee Carter 2003 60ndash61 Toisaalta demoni antaa itse nimelleen selitykseksi sen ettauml heitauml on monta eikauml sanan vaumllttaumlmaumlttauml silloin tarvitse pitaumlauml sisaumlllaumlaumln erityisesti Rooman valtakuntaa vastaan suunnattua retoriikkaa Lisaumlksi Tuckett (2014 198) pitaumlauml taumltauml tulkintaa epaumluskottavana sillauml yhteys ihmekertomuksen sisaumllloumln ja Rooman valtakunnan kukistumisen vaumllillauml on hyvin heikko sillauml yhden miehen parantamisella vaikuttaa olevan hyvin vaumlhaumln tekemistaumlkoko Rooman valtakunnan kukistamisen kanssa59 Naumlin esimerkiksi Eric Eve (2008 12ndash15) katsoo Markuksen viittaavan suoraan keisari Vespasianuksesta kerrottuun propagandaan Keisarin vaumlitettiin parantaneen sokean miehen syljen avulla 60 Collins 2000 96ndash97 Merkittaumlvaumlauml on myoumls se ettauml 1539 olevan julistuksen antaa roomalainen sadanpaumlaumlllikkouml Lisaumlksi termi esiintyy myoumls Markuksen evankeliumin alussa jakeessa 1161 Tuckett 2014 18962 Evans 2000 70

18

lukea merkityksiauml joita Markus ei vaumllttaumlmaumlttauml tarkoittanut Haumlnen mukaansa

Markuksen tarkoitus ei ollut sisaumlllyttaumlauml evankeliumiinsa Rooman imperiumin

vastaisia kannanottoja63

Seuraavaksi siirryn kaumlsittelemaumlaumln Jeesuksen viimeisiauml hetkiauml ja Pilatuksen

osuutta niihin Passiokertomuksesta keskityn kaumlsittelemaumlaumln Jeesuksen juutalaista

ja roomalaista oikeudenkaumlyntiauml Juutalaisen oikeudenkaumlynnin kaumlsittelen lyhyesti

sillauml varsinainen mielenkiintoni on Markuksen Pilatus-kuvauksessa Taumlstauml

huolimatta myoumls juutalainen oikeudenkaumlynti on osaltaan mielenkiintoinen

nimenomaan Winterin naumlkemyksen kannalta Mikaumlli Markuksen tavoite todella oli

siirtaumlauml syy Jeesuksen tuomitsemisesta Pilatukselta siis roomalaisilta juutalaisille

tulisi taumlmaumln naumlkyauml selvaumlsti juutalaisessa oikeuden kaumlynnissauml Toisaalta jos Markus

pyrki evankeliumissa imperiumin vastaiseen sanomaan on oletettavaa ettauml taumlmaumln

naumlkyisi erityisesti roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml jossa kohdataan Rooman

vallan edustaja

32 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlKun Juudas on kavaltanut Jeesuksen ja Jeesus vangittu Getsemanessa taumlmauml

viedaumlaumln ylipappien vanhimpien ja lainopettajien eteen kuulusteltavaksi

Markuksen mukaan koko neuvosto yritti saada Jeesuksen surmatuksi ja monet

esittivaumlt vaumlaumlriauml todistuksia Jeesusta vastaan Jeesus vaikenee kun haumlntauml pyydetaumlaumln

vastaamaan syytoumlksiin mutta kun ylipappi kysyy onko Jeesus Messias taumlmauml

vastaa myoumltaumlvaumlsti Jeesuksen vastaus saa ylipapin repaumlisemaumlaumln vaatteensa ja

kaikki ovat yhtauml mieltauml siitauml ettauml Jeesus pitaumlauml tuomita kuolemaan Jeesuksen

paumlaumllle syljetaumlaumln ja haumlntauml lyoumldaumlaumln (Mark 1453ndash65)

Markus tekee lukijalle hyvin selvaumlksi ettauml koko juutalainen oikeudenkaumlynti

on puolueellinen Haumln painottaa kaikkien Jeesusta vastaan esitettyjen todisteiden

olleen vaumlaumlriauml ja keskenaumlaumln ristiriitaisia Niinpauml niiden pohjalta ei ollut mahdollista

antaa tuomiota Lisaumlksi jo heti oikeudenkaumlynnin alussa Markus kertoo koko

neuvoston toivovan Jeesuksen kuolemaa Juutalaisten ryhmien vihamielisyydessauml

ei ole mitaumlaumln uutta evankeliumin lukijalle Markus on kertonut monta kertaa

aiemminkin merkittaumlvien juutalaisten piirien suunnittelevan Jeesuksen

surmaamista (Mark 36 fariseukset ja Herodeksen kannattajat 1118 ylipapit ja

lainopettajat ja 141 ylipapit ja lainopettajat) Taumlstauml huolimatta Markus ei syytauml

yleisesti juutalaisia Jeesuksen surmaamisesta Markus ei sano mitaumlaumln yleisesti

kaikkia juutalaisia kohtaan Kautta koko evankeliumin vaumlkijoukot joiden voidaan

63 Ks tarkemmin Tuckett 2014 196ndash200

19

olettaa evankeliumissa koostuvan paumlaumlasiassa juutalaisista jakautuvat sekauml

Jeesusta vastustaviin ettauml puolustaviin ryhmiin64 Laumlpi koko passiokertomuksen

Jeesusta vastustavat juutalaiset ovat erityisesti ylipappeja lainopettajia ja

vanhimpia John Dominic Crossanin mukaan Markuksen evankeliumin

passiokertomuksessa Jeesuksen vastustajia ovatkin nimenomaan juutalaiset

johtajat sekauml heitauml seuraava vaumlkijoukko joka toimii ylipappien kaumlskystauml65

Juutalaisten johtajienkaan ryhmauml ei Markuksella ole taumlysin homogeeninen He

eivaumlt kaikki edusta Jeesuksen vastustajia vaan esimerkiksi Joosef Arimatialainen

osoittaa myoumltaumlmielisyytensauml haluamalla haudata Jeesuksen (Mark 1542ndash46)

Elizabeth Malbon toteaakin ettauml Markus ei arvota henkiloumlitaumlaumln sen mukaan mihin

ryhmaumlaumln he kuuluvat vaan miten he suhtautuvat Jeesukseen66 Niinpauml vaikka

Markuksella onkin selvaumlauml katkeruutta juutalaisia johtajia kohtaan ei Markuksen

evankeliumia voida pitaumlauml erityisesti juutalaisvastaisena67

33 Roomalainen oikeudenkaumlyntiMarkuksen kuvaus roomalaisesta oikeudenkaumlynnistauml on Raamatun evankeliumien

lyhyin Kuvaus kaumlsittaumlauml viisitoista jaetta jotka voidaan karkeasti jakaa kolmeen

osaan jae 151 johdanto jakeet 152ndash5 Pilatus kuulustelee Jeesusta ja jakeet

156ndash15 Jeesuksen tuomitseminen68

Jakeessa 151 Markus kertoo kuinka aamulla ylipapit vanhimmat ja

kirjanoppineet pitivaumlt neuvottelun ja Jeesus tuomittiin ja luovutettiin koumlysissauml

Pilatukselle Markus kaumlynnistaumlauml oikeudenkaumlynnin kuvauksen suoraan Pilatuksen

kysymyksellauml rdquoOletko sinauml juutalaisten kuningasrdquo Jeesus vastaa Pilatukselle

rdquoSinauml sanot niinrdquo Taumlmaumln jaumllkeen ylipapit esittaumlvaumlt useita syytoumlksiauml Jeesusta

vastaan Jeesus ei kuitenkaan vastaa naumlihin mikauml kummastuttaa Pilatusta

Seuraavaksi Markus viittaa perinteeseen jonka mukaan maaherra vapautti aina

juhlan aikaan yhden vangin kansan valinnan mukaan Niinpauml kansa nytkin pyytaumlauml

64 Vaumlkijoukkoja Markuksen evankeliumissa mm Mark 37ndash11 ihmiset saapuvat katsomaan Jeesuksen tekoja Mark 41 Jeesus opettaa suurta joukkoa ja Mark 1443 Jeesusta vangitsemaan saapuu suuri miesjoukko65 Crossan 1996 90 Naumlin myoumls Willson 2005 37ndash41 66 Malbon 1989 27667 Naumlin Marcus 2009 929ndash930 Haumln toteaa ettauml Markuksen evankeliumista loumlytyvaumlauml juutalaisvastaista polemiikkia on tarkasteltava sen evankeliumin kontekstista kaumlsin Markuksen kielteisyys juutalaisia kohtaan nousee niistauml tilanteista joissa Jeesus-liikkeen jaumlsenet kohtasivat toisten juutalaisten torjuntaa Kyse oli siis ryhmaumln sisaumlisestauml polemiikista eikauml kahden eri uskonnon vaumllisestauml konfliktista Markuksen evankeliumin polemiikkia ei siis voida pitaumlauml varsinaisesti juutalaisvastaisena toisten alaryhmien arvosteluna 68 Jakeet 6ndash15 on toki mahdollista jakaa temaattisesti erikseen Jeesukseen ja Barabbakseen sekauml Jeesuksen tuomitsemiseen mutta Markuksen kertomuksessa naumlmauml kaksi nivoutuvat erottamattomasti toisiinsa

20

Pilatusta toimimaan tavan mukaan ja Pilatus tarjoaa heille Jeesusta juutalaisten

kuningasta kuten haumln taumltauml nimittaumlauml Ylipapit yllyttaumlvaumlt kuitenkin kansaa

pyytaumlmaumlaumln vapaaksi Barabbasta joka oli vangittu yhdessauml murhan tehneiden

kapinallisten kanssa Pilatus tiedustelee mitauml haumlnen sitten pitaumlisi tehdauml juutalaisten

kuninkaalle Taumlhaumln kansa vastaa vaatimalla Jeesusta ristiinnaulittavaksi Lopulta

Pilatus paumlaumlttaumlauml tehdauml kansalle mieliksi ja vapauttaa Barabbaksen ja luovuttaa

Jeesuksen ristiinnaulittavaksi

Pilatuksen kysymys σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων esiintyy kaikissa

Raamatun evankeliumeissa Markuksen evankeliumissa kysymys edellyttaumlauml ettauml

Pilatukselle on kerrottu ennalta jotakin Jeesusta vastaan esitetyistauml syytteistauml

Markus ei kuitenkaan ole kiinnostunut syytoumlksen alkuperaumlstauml Raymond Brown

toteaa ettauml Markukselle on olennaista nimenomaan syytoumlksen merkitys Niinpauml

jaumlttaumlmaumlllauml muut syytoumlkset mainitsematta Markus luo kuninkuudesta

oikeudenkaumlynnin keskeisen teeman69 Lisaumlksi Carter nostaa esille kysymyksen

poliittisen aspektin Koska Pilatus on roomalainen maaherra kysymys saa

poliittisen merkityksen Pilatus kysyy onko Jeesus kapinallinen sillauml juutalaisten

kuningas oli Rooman keisarille tai haumlnen valitsemalleen nukkehallitsijalle

kuulunut arvonimi70 Toisaalta sekauml Brown ettauml Carter puhuvat Pilatuksen

kysymyksen merkityksen nyansseista Markukselle tai haumlnen lukijoilleen

Jeesuksen kuninkuus ei ole sitauml mitauml tavallisesti tarkoitetaan kuninkuudella Se ei

ole luonteeltaan samanlaista kuin keisarin kuninkuus mutta silti Markukselle on

selvaumlauml ettauml Jeesus on kuningas ja Jumalan valtakunnan edustaja71 Taumlssauml suhteessa

Pilatuksen kysymys saa Markuksen evankeliumissa ironisen saumlvyn72 Pilatuksen

suusta sen merkitys on poliittinen mutta Markuksen lukijalle joka tietaumlauml

Jeesuksen olevan kuningas merkitys on kuitenkin epaumlpoliittinen

Jeesuksen vastaus rdquoSinauml sanot niinrdquo on ympaumlripyoumlreauml Matthew Skinner

toteaa rdquoTaumlssauml kohtaa selvauml kyllauml tai minauml olen vastaus Jeesukselta voisi lopettaa

oikeudenkaumlynnin nopeastirdquo73 Sen sijaan Jeesus vihjaa vastauksellaan ettei Pilatus

ymmaumlrrauml lainkaan Jeesuksen arvovaltaa74 On mielenkiintoista ettauml Jeesus vastaa

69 Brown 1994 73070 Carter 2003 6471 Brown 1994 730 Carter 2003 64 72 Bryan 1993 11873 Skinner 2010 44 Skinnerin naumlkoumlkulma kirjassaan on paumlaumlasiassa narratiivikriittinen mutta haumlnentulkintansa sisaumlltaumlauml myoumls sosiaalisen ja teologisen naumlkoumlkulman Haumlnen tulkinnassaan esiintyykin Carterin tulkinnalle tyypillisiauml piirteitauml Skinner esimerkiksi hyvaumlksyy hyvin pitkaumllle sen ettauml Pilatus ja juutalaiset johtajat toimivat liitossa keskenaumlaumln ja evankeliumien lukijat ymmaumlrsivaumlt taumlmaumln Toisaalta Skinner ei kuitenkaan edusta Carterin naumlkemystauml siitauml ettauml evankeliumit olisivat selkeaumlsti Rooman valtakuntaa vastustavia tekstejauml74 Skinner 2010 45

21

ympaumlripyoumlreaumlsti Pilatukselle kysymykseen johon haumln jo periaatteessa vastasi

myoumlntaumlvaumlsti juutalaisen oikeudenkaumlynnin aikana Taumlmaumln voidaankin naumlhdauml

korostavan sitauml ettei Markus kuvaa Jeesusta Rooman vallan tai keisarin

haastajana Jeesuksen messiaanisuus nousee ensi sijassa juutalaisesta perinteestauml

jonka kautta Markus ensi sijassa ymmaumlrtaumlauml sen merkityksen75 Ylipapin kysymys

Jeesuksen messiaanisuudesta liittyy juutalaiseen kontekstiin ja sen merkitys on

uskonnollisempi Sen sijaan roomalaisen maaherran esittaumlmaumlnauml periaatteessa sama

kysymys saa erityisesti poliittisen merkityksen Pilatus kysyy haastaako Jeesus

Rooman keisarin arvovallan Naumlin vaikka Jeesuksen vastaus Pilatukselle ei

kiellaumlkaumlaumln Jeesuksen kuninkuutta se ei myoumlskaumlaumln esitauml Markuksen

evankeliumissa suoraa haastetta Rooman valtakunnalle ja keisarille

Jeesuksen vastauksen jaumllkeen Markus kertoo kuinka ylipapit esittaumlvaumlt useita

muita syytoumlksiauml Jeesusta vastaan Kuten olen edellauml todennut Markus ei erittele

naumlitauml syytoumlksiauml lainkaan vaan saumlilyttaumlauml kaumlsittelyn keskuksessa Jeesuksen

kuninkuuden Samalla haumln kuitenkin korostaa ylipappien halua saada Jeesus

tuomituksi76 Katkelman Jeesus vaikenee eikauml suostu vastaamaan syytoumlksiin

Carterin naumlkemyksen mukaan taumlllauml Jeesuksen vaiteliaisuudella voi olla useita

syitauml joista esittelen taumlssauml kaksi Ensinnaumlkin Jeesuksella ei ole enaumlauml mitaumlaumln

sanottava Pilatukselle tai juutalaisille johtajille sillauml he eivaumlt kuuntele haumlntauml ja

edustavat Jeesuksen vastustamaa Rooman valtaa Jeesuksen vaikeneminen on siis

vastalause Rooman valtakunnan harjoittamalle korruptoituneelle ja hallitsevan

luokan etuja ajavalle politiikalle Toinen mahdollinen syy on ettauml Jeesuksen

vaikeneminen viittaa Jesajan kirjan kuvaukseen Herran kaumlrsivaumlstauml palvelijasta

rdquoHaumlntauml piinattiin ja haumln alistui siihen ei haumln suutansa avannut Kuin karitsa jota

teuraaksi viedaumlaumln niin kuin lammas joka on aumlaumlneti keritsijaumlinsauml edessauml ei

haumlnkaumlaumln suutansa avannut (Jes 537)rdquo77 Naumlistauml jaumllkimmaumlinen on perinteinen tapa

tulkita Jeesuksen vaikenemista78 Taumlssauml on myoumls kontrasti suhteessa juutalaiseen

75 Naumlin mm Tuckett 2014 197ndash198 Bond 1998 107 Bond tulkitsee ettauml Markuksen evankeliumissa Jeesus ei tarkoita kuninkuudella samaa kuin Pilatus kysymyksellaumlaumln Niinpauml haumln vastauksellaan kieltaumlytyy hyvaumlksymaumlstauml Pilatuksen ajatuksen kuninkuudesta muttei myoumlskaumlaumln kiellauml omaa messiaanisuuttaan76 Bond 1998 10777 Carter 2003 65ndash66 Carter mainitsee lisaumlksi kolmannen syyn jonka mukaan Raamatussa on monia esimerkkejauml siitauml kuinka kaumly kun joku nousee hallitsevaa luokkaa vastaan Carter viittaa mm 2 Moos 14 jossa Egyptin faarao muuttaa mielensauml ja laumlhtee ajamaan Moosesta ja vapauttamaansa Israelin kansaa takaa Lisaumlksi haumln nostaa esille Johannes Kastajan jonka Herodes Antipas mestasi Taumlmaumln pohjalta Carter toteaa ettei Pilatuksen ja juutalaisten vastustaminen olisi ollut Jeesukselle edullista Tosin naumlhdaumlkseni Jeesuksen vaikenemistakaan ei voida pitaumlauml haumlnelle edullisena sillauml ajan oikeuskaumlytaumlnnoumln mukaan vaikeneminen merkitsi samaa kuin tunnustaminen vrt Bond 1998 10878 Jesajaan viittaavat Carterin lisaumlksi mm Taylor 1952 580 Marcus 2009 1027

22

oikeudenkaumlyntiin Tuolloin Jeesus vaikeni niin kauan kuin haumlnestauml esitettiin

vaumlaumlriauml syytoumlksiauml mutta vastasi ylipapin kysymykseen voimakkaalla todistuksella

itsestaumlaumln rdquote saatte naumlhdauml Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja

tulevan taivaan pilvien keskellauml (Mark 1462)rdquo Nyt Jeesus suostui vastaamaan

Pilatukselle kerran muttei enaumlauml sen jaumllkeen seuraaviin syytoumlksiin Taumlmauml voi

viitata siihen ettauml myoumls naumlmauml ylipappien syytoumlkset ovat vaumlaumlriauml79 Toisaalta

Skinnerin mukaan taumlllauml Markus erottaa Jeesuksen Pilatuksen vallasta Sillauml mitauml

Pilatus tekee ei ole lopulta merkitystauml Jeesuksen kuninkuudelle jonka on

tarkoitus aktualisoitua vasta Jeesuksen kuoleman jaumllkeen80

Jeesuksen vaikeneminen kummastuttaa Pilatusta Taumlmaumln kummastuksen voi

naumlhdauml nousevan roomalaisesta oikeuskaumlytaumlnnoumlstauml jossa syytetyn odotettiin

vastaavan haumlnelle esitettyihin syytteisiin Vaiteliaisuus merkitsi syyllisyyden

tunnustamista Niinpauml Pilatus haumlmmaumlstelee Jeesuksen haluttomuutta puolustautua

vaikka taumltauml uhkaa kuolemanrangaistus81 Naumlhdaumlkseni taumlmaumln voi myoumls naumlhdauml

osoituksena siitauml ettauml Markus pyrkii kuvaamaan Pilatuksen uskovan Jeesuksen

viattomuuteen Pilatus on haumlmmaumlstynyt koska haumln odottaa viattoman miehen

puolustautuvan

Jeesuksen kuulustelu paumlaumlttyy jakeeseen 5 Alkaa oikeudenkaumlynnin

viimeinen vaihe joka huipentuu Jeesuksen tuomitsemiseen Jakeessa 6 Markus

kertoo lukijoille tavasta jonka mukaan Pilatus vapautti aina juhlien aikaan yhden

vangin kansan valinnan mukaan Ulrich Luz tarkastelee Matteuksen evankeliumin

kommentaarissaan taumltauml tapaa Haumln paumlaumltyy siihen tulokseen ettauml tapa oli

historiallisesti mahdollinen vaikka siitauml ei olekaan suoria todisteita Antiikin

laumlhteistauml loumlytyy kuitenkin viitteitauml siitauml ettauml vankeja on toisinaan saatettu

vapauttaa kansan toiveiden mukaan erilaisissa pakanallisissa juhlissa82 Adela

Yarbro Collins on kuitenkin epaumlilevaumlinen sillauml haumlnen mukaansa vankien

vapauttaminen kansan pyynnoumlstauml yleistyi vasta ensimmaumlisen vuosisadan lopulla83

Toisaalta taumlmaumln tutkimuksen kannalta ei ole niinkaumlaumln olennaista onko Barabbas-

kohtaus historiallinen vaan enemmaumlnkin se kuinka Markuksen evankeliumin

79 Bond 1998 10880 Skinner 2010 4581 Bond 1998 108ndash109 Samoin toteaa myoumls Carter (2003 67) joka korostaa kuitenkin Jesajan taustan merkitystauml ja kuinka Pilatus ei ymmaumlrrauml Jeesuksen suurempaa auktoriteettia tilanteessa82 Luz (2005 497ndash498) toteaa ettauml kansan pyynnoumlstauml tapahtunut vankien vapauttaminen oli mahdollista erityisesti Rooman itaumlosissa Lisaumlksi haumlnen mukaansa Barabbas-nimi eli Abban poikaoli varsin yleinen juutalaisten keskuudessa joten on taumlysin mahdollista ettauml sen niminen henkilouml on ollut vankina paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan83 Collins 2007 716 Samoin Marcus (2009 1028) pitaumlauml arveluttavana ettauml taumlllainen roomalainen tapa olisi ollut kaumlytoumlssauml

23

lukijat ovat kohtauksen ymmaumlrtaumlneet Taumlssauml suhteessa tapa saattoi hyvinkin

vaikuttaa uskottavalta Markuksen lukijoista

Kohtauksessa esiintyvaumlt vaumlkijoukot ensimmaumlisen kerran Markuksen

kuvauksessa sitten Jeesuksen vangitsemisen Pilatus tarjoaa Jeesusta vaumlkijoukolle

ilmeisesti toivoen ettauml naumlmauml haluavat vapauttaa taumlmaumln Markus kertoo ettauml

ylipapit ovat kuitenkin yllyttaumlmaumlssauml kansaa ja saavat naumlmauml huutamaan

vapautettavaksi Barabbasta Markus esittelee Barabbaksen mieheksi joka on

vangittu kapinoitsijoiden kanssa Naumlmauml kapinoitsijat ovat tehneet murhan joskaan

ei ole selvaumlauml mikauml oli Barabbaksen osuus tapahtumassa Oliko haumln mahdollisesti

myoumls murhaaja Vaikka Collins ei pidaumlkaumlaumln taumltauml todennaumlkoumlisenauml naumlhdaumlkseni se on

silti mahdollista84 Esimerkiksi Carter keskittyy nimenomaan siihen mitauml Jeesus ja

Barabbas edustavat Markuksen evankeliumissa Taumlssauml suhteessa ei vaumllttaumlmaumlttauml ole

olennaista oliko Barabbas murhaaja vai vain samaa joukkoa murhaajien kanssa

Carterin mukaan Pilatukselle molemmat miehet ovat rikollisia ja uhkia Roomalle

Haumln toteaa ettauml Barabbas edustaa avointa vaumlkivaltaista kapinaa kun taas Jeesus

edustaa kokonaan toisenlaista sosiaalista ja yhteiskunnallista naumlkemystauml Vaikka

Jeesus ei olekaan vaumlkivaltainen eikauml sotilaallinen uhka haumln on joka tapauksessa

uhka Rooman vallalle Taumlstauml syystauml Pilatus haluaa ettauml juutalaiset tuomitsevat

Barabbaksen sijaan Jeesuksen juutalaisten kuninkaan joksi Pilatus tietoisesti

kutsuu Jeesusta Naumlin haumln varmistaa ettei kukaan uskalla vaatia Jeesusta vapaaksi

sillauml henkilouml tulisi samalla leimatuksi Rooman auktoriteetin vastustajaksi85 Vaikka

Pilatuksen sanavalinta heraumlttaumlaumlkin kysymyksiauml Carterin tulkinta menee mielestaumlni

liian pitkaumllle ja liikkuu hyvin voimakkaasti niin sanotusti historiallisella tasolla Ei

ole lainkaan ilmeistauml ettauml Markus kuvaa Pilatuksen manipuloivan yleisoumlauml Lisaumlksi

on vaikea ymmaumlrtaumlauml miksi roomalainen maaherra hyvaumlksyisi sen ettauml vaumlkijoukko

julistaisi tukensa kapinalliselle Mikaumlaumln ei viittaa siihen ettauml Pilatus uskoisi

Barabbaksen edustaman kapinana olevan helpommin hallittavissa Lisaumlksi Carter

jaumlttaumlauml huomioimatta taumlssauml sen ettauml Markus kertoo myoumlhemmin Pilatuksen tietaumlvaumln

ylipappien luovuttaneen Jeesuksen haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta Jos juutalaiset

johtajat olivat kateellisia Jeesuksen suosiosta tarkoittaa se Carterista sitauml ettauml

84 Collins 2007 719 Collinsin mukaan kertomuksen uskottavuus kaumlrsisi mikaumlli Pilatus olisi valmis vapauttamaan murhamiehen Jeesuksen sijasta Samoin Bond (1998 113) uskoo ettei Barabbas liittynyt itse murhaan sillauml haumlnen mukaansa Markus olisi todennaumlkoumlisesti ilmaissut yhteyden selvemmin Myoumls toisten evankelistojen tulkinnat Barabbaksesta vaihtelevat voimakkaasti Matteus viittaa Barabbakseen vain toteamalla ettauml taumlmauml oli kuuluisa tai pahamaineinen vanki Toisaalta Luukas tekee selvaumlksi ettauml Barabbas oli itse murhaaja Niinpauml pidaumln mahdollisena ettauml Markus todella piti Barabbasta osallisena jollakin tavalla tuohon murhaantai haumln ei olisi maininnut sitauml85 Carter 2003 71

24

myoumls Pilatuksen tuli pitaumlauml Jeesusta uhkana86 Taumlmaumln tulkinnan ongelma on se

ettei se nouse suoraan Markuksen tekstistauml jossa selkeaumlauml yhteyttauml ylipappien ja

Pilatuksen vaumllillauml ei ole Sen sijaan Carter joutuu lukemaan taumlmaumln liittolaisuuden

tekstin ulkopuolelta Naumlhdaumlkseni Markuksen kuvauksessa kyseessauml onkin

nimenomaan juutalaisten valinta kapinan ja rauhaa edustavan Jeesuksen vaumllillauml

Pilatus ei ole taumlssauml suhteessa aktiivinen Taumlmauml voidaan myoumls naumlhdauml Markuksen

tekstissauml mielenkiintoisella tavalla Jotkut tutkijat nostavat esille Barabbaksen

nimen Barabbas tarkoittaa arameaksi rsquoisaumln poikarsquo Aiemmin evankeliumissa

Jeesus puhutteli Jumalaa sanalla rdquoAbbardquo (Mark 1436) kun haumln rukoili

Getsemanen puutarhassa Toisin sanoen taumlssauml kohtauksessa on kaksi Barabbasta

Barabbas-niminen mies joka on tarkemmin maumlaumlrittelemaumlttoumlmaumlssauml suhteessa

kapinallisiin ja Jeesus joka on olemuksellisesti Isaumln poika87 Collins jatkaa

tulkintaa toteamalla ettauml Markuksen mainitsemasta kapinasta ei ole todisteita

evankeliumien ulkopuolelta Niinpauml haumln uskookin ettauml Markus viittaa

kohtauksessa 60-luvun lopun juutalaissotaan Juutalaisten valinta Jeesuksen ja

kapinallisiin yhteydessauml olevan Barabbaksen vaumllillauml tarkoittaa ettauml vaatiessaan

Barabbasta Markus samalla kuvaa juutalaisten valinneen kapinan88

Pilatus siis kysyy vaumlkijoukolta haluavatko he haumlnen vapauttavan

juutalaisten kuninkaan Poikkeuksellisesti Markus kuvaa Pilatuksen sisaumlisiauml

ajatuksia Haumln kertoo ettauml Pilatus tiesi juutalaisten johtajien luovuttaneen

Jeesuksen kateudesta Collins toteaa ettauml ilmeisesti Pilatus odotti vaumlkijoukon

pyytaumlvaumln vapautettavaksi Jeesusta koska haumln tiesi juutalaisten johtajien

luovuttaneen Jeesuksen vaumlaumlrin perustein Haumln tosin myoumlntaumlauml ettauml mikaumlli Pilatus

todella toivoi vaumlkijoukon haluavan Jeesuksen vapaaksi on hyvin erikoista ettauml

Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi89 Skinner ja Carter pitaumlvaumltkin taumltauml

kokeena jolla Pilatus tutkii juutalaisten uskollisuutta Roomalle Mikaumlli

vaumlkijoukko olisi halukas vapauttamaan Jeesuksen juutalaisten kuninkaana se

samalla julistautuisi keisarin vastustajaksi Kysymyksen avulla Pilatus samalla

kartoittaa Jeesuksen kannatusta vaumlkijoukossa ja haumlnen teloituksesta aiheutuvaa

mahdollista poliittista epaumlvakautta90 Skinner ja Carter pyrkivaumlt selittaumlmaumlaumln taumltauml

historiallisen tason kautta mutta joutuvat sivuuttamaan Markuksen luoman

86 Carter 2003 7087 Naumlin Collins 2007 718 Skinner 2010 4788 Collins 2007 718 720 89 Collins 2007 720 Collins pitaumlauml yllaumlttaumlvaumlnauml ettauml Pilatus tarjoaa suoraan Jeesusta vaumlkijoukolle vaikka olettaisi ettauml vaumlkijoukko saisi pyytaumlauml vapaasti valitsemaansa vankia vapaaksi90 Skinner 2010 46 Carter 2003 71

25

henkiloumldynamiikan sekauml myoumls Markuksen genren tuomat ominaispiirteet Markus

ei kuvaa Pilatusta eikauml Pilatuksen valtiomiestaitoa vaan Jeesusta Collins osoittaa

hyvin kuinka ongelmallinen oikeudenkaumlynti on Markuksen Pilatus-kuvauksen

kannalta91 Kuten Filon tai Josefus myoumls Markus noudattaa omia tavoitteitaan

Haumln korostaa juutalaisten toimintaa oikeudenkaumlynnissauml Samalla haumln vaikuttaa

siirtaumlvaumln vastuuta roomalaiselta maaherralta ylipapeille jolloin katkelman

historiallinen uskottavuus kaumlrsii

Jakeessa 12 Pilatus kysyy kansalta mitauml haumlnen pitaumlisi sitten tehdauml

Jeesukselle Carterin mukaan Pilatus koettelee kansan uskollisuutta ja ohjaa sitauml

tuomitsemaan Jeesuksen Haumlnelle on selvaumlauml ettauml Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyllisenauml

ja uhkana Rooman valtakunnalle Kun kansa on osoittanut uskollisuuttaan

Roomalle pyytaumlmaumlllauml Barabbaksen vapauttamista Pilatus haluaa sen valitsevan

oikean tuomion Jeesukselle Carter katsoo ettauml Pilatus painostaa kansaa edelleen

korostamalla ettauml Jeesus on se rdquojota te kutsutte juutalaisten kuninkaaksirdquo Kansa

tietaumlauml mikauml tuomio Rooman vallan vastustajille kuuluu ja se vaatiikin Jeesusta

ristiinnaulittavaksi92 Myoumls Bond uskoo Pilatuksen pelaavan taitavaa poliittista

peliauml Pilatus tietaumlauml ettauml Jeesuksella on kannattajia mutta kutsumalla Jeesusta

juutalaisten kuninkaaksi haumln saa paikalla olevan yleisoumln kaumlaumlntymaumlaumln Jeesusta

vastaan Naumlin Pilatus ohjaa kansan kannattamaan Jeesuksen tuomitsemista eikauml

haumlnen tarvitse pelaumltauml ettauml kansa kapinoisi kun Jeesus tuomitaan kuolemaan93

Carterin ja Bondin tulkinnat pohjautuvat enemmaumln niin sanotusti historialliseen

Pilatukseen94 He olettavat ettei Markuksella ollut mitaumlaumln syytauml kuvata Pilatusta

historiasta poikkeavalla tavalla Naumlin Markus kuvaakin heidaumln mukaansa

Pilatuksen taitavaa poliittista peliauml jolla haumln sai juutalaiset julistamaan

uskollisuuttaan keisarille Itse en ole taumlysin vakuuttunut taumlstauml Markus ei ollut

nykyaikainen historioitsija eikauml haumln kirjoittanut historiaa vaan antiikin

elaumlmaumlkertaa Jeesuksesta Niinpauml vaikka onkin mahdollista ettauml Markuksen kuvaus

heijastelee paikoitellen Jeesuksen historiallista oikeudenkaumlyntiauml Markus ei

ensisijaisesti kuvannut Pilatuksen taitavaa poliittista peliauml On uskottavaa ettauml

Pilatus todella kutsui Jeesusta pilkkaavasti juutalaisten kuninkaaksi Markukselle

kuitenkin sen merkitys loumlytyy politiikan ulkopuolelta Collins onkin eri mieltauml

91 Ks tarkemmin Collins 2007 719ndash720 92 Carter 2003 72 93 Bond 1998 113 11594 rdquoHistoriallinen Pilatusrdquo tarkoittaa taumlssauml kohtaa tyypillistauml roomalaista maaherraa joka pyrkii pitaumlmaumlaumln hallitsemansa alueen vahvasti otteessaan (ks lisaumlauml maaherroista Carter 2003 35ndash54) Toisaalta ei ole mahdollista todeta millainen hallitsija Pilatus todella oli vaikkakin pitkauml hallituskausi viittaa kyvykkaumlaumlseen hallitsijaan Ks kappale Pilatus ja roomalaiset maaherrat

26

Carterin ja Bondin kanssa Haumln pitaumlauml yllaumlttaumlvaumlnauml Pilatuksen paumlaumltoumlstauml luopua

tuomarin vallastaan ja kysyauml kansalta mitauml Jeesukselle pitaumlisi tehdauml Collinsin

mukaan on historiallisesti hyvin epaumltodennaumlkoumlistauml ettauml roomalainen maaherra

luovuttaisi valtaansa taumlllauml tavalla kansalle95 Sen sijaan haumlnestauml Markuksen

tarkoituksena oli korostaa Jeesuksen syyttoumlmyyttauml Pilatuksen silmissauml ja siirtaumlauml

vastuuta Jeesuksen tuomitsemisesta juutalaisille johtajille96 Taumlmauml tarkoitus naumlkyy

erityisen selvaumlsti jakeissa 14 ja 15 kun Pilatus ensin tiedustelee kansalta mitauml

pahaa Jeesus on tehnyt ja lopulta tuomitsee Jeesuksen rdquotahtoen tehdauml mieliksi

vaumlkijoukollerdquo Pilatuksen kysymystauml voidaan pitaumlauml osoituksena siitauml ettauml

Markuksen mukaan Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml Carter kuitenkin tulkitsee

ettauml kysymys haastaa kansaa joka on jo kieltaumlnyt Jeesuksen juutalaisten

kuninkaana

34 Pilatus Markuksen evankeliumissaNyt kun olen kaumlynyt laumlpi roomalaisen oikeudenkaumlynnin tapahtumat Tarkastelen

laumlhemmin sitauml miten Markuksen kuvaus Pilatuksesta vaikuttaa ilmentaumlvaumln haumlnen

asennettaan Roomaa kohtaan Vastausta on etsittaumlvauml laaja-alaisesti ja esiin nousee

kolme keskeistauml seikkaa Ensinnaumlkin Markuksen evankeliumissa juutalaisten

johtajien halu tuomita Jeesus kuolemaan on selvauml Markus korostaa ettauml

juutalaiset ennemmin valitsevat kapinallisen miehen kuin Jeesuksen

vapautettavaksi Toiseksi Markuksen kuvauksessa Pilatus vaikuttaa vaumlhintaumlaumln

neutraalilta henkiloumlltauml Ja kolmanneksi on pohdittava Markuksen motiiveja miksi

Markus kuvaa Pilatuksen ja juutalaiset tavallaan

Keskityn ensin lyhyesti juutalaisten ja Pilatuksen suhteeseen Carter pyrkii

sitomaan juutalaisen eliitin ja Pilatuksen toisiinsa mikauml oli historiallisesti

uskottavaa mutta taumlstauml ei ole merkkejauml Markuksen roomalaisen oikeudenkaumlynnin

kuvauksessa Itse asiassa jo se ettauml Markus kertoo kahdesta oikeudenkaumlynnistauml

eriyttaumlauml naumlitauml kahta tahoa toisistaan merkittaumlvaumlsti Markus vaikuttaakin laskevan

paljon vastuuta Jeesuksen kuolemasta juutalaisille johtajille jotka yllyttaumlvaumlt myoumls

kansan vaatimaan Jeesuksen henkeauml Vastaavasti Pilatus vaikuttaa selviaumlvaumln taumlstauml

varsin vaumlhaumlllauml Vaikka Markus ei kiellauml Pilatuksen osuutta oikeudenkaumlynnissauml

haumlnelle on selvaumlauml ketkauml ovat ensisijaisesti vastuussa Jeesuksen kuolemasta

Puhtaasti evankeliumin tekstin pohjalta tarkasteltuna Pilatuksen ja juutalaisten

liittolaisuudesta ei ole merkkejauml

95 Collins 2007 72096 Collins 2007 721

27

Entauml sitten itse Pilatus Kokoan seuraavaan taulukkoon Pilatukseen

viittaavat kohdat oikeudenkaumlynnissauml jotta Markuksen esitystauml Pilatuksesta on

helpompi tarkastella Taulukossa olen kursivoinut ne kohdat joissa Markus kuvaa

Pilatusta laumlhemmin

Jeesus luovutetaan Pilatukselle (Mark 151)Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas (Mark 152)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoEtkouml vastaa mitaumlaumln Katso kuinka paljon he sinua syyttaumlvaumlt (Mark 154)rdquoPilatus ihmettelee kun Jeesus ei enaumlauml vastaa mitaumlaumln (Mark 155)Vaumlkijoukko pyytaumlauml Pilatusta tekemaumlaumln tapansa mukaan ja vapauttamaan vangin heidaumln pyyntoumlnsauml mukaan (Mark 158)Pilatus kysyy vaumlkijoukolta haluaako se vapauttaa juutalaisten kuninkaan (Mark 159)Pilatus ymmaumlrtaumlauml ettauml ylipapit olivat luovuttaneet Jeesuksen haumlnelle kateudesta (Mark 1510)Pilatus kysyy kansalta mitauml haumlnen pitaumlisi tehdauml sille jota vaumlkijoukko kutsuu juutalaisten kuninkaaksi (Mark 1512)Pilatus kysyy mitauml pahaa haumln (juutalaisten kuningas) on tehnyt (Mark 1514)Tehdaumlkseen kansalle mieliksi Pilatus vapauttaa Barabbaksen ja luovuttaa Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi (Mark 1515)

Taulukosta naumlhdaumlaumln ettauml Markuksen kuvaus Pilatuksesta on varsin vaumlhaumlistauml

vaikka Pilatus on maumlaumlraumlllisesti suuressa roolissa Juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml

(Mark 1453ndash65) Suuren neuvoston jaumlsenten motiivit ovat selvaumlt he haluavat

Jeesuksen surmatuksi Sen sijaan roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml Pilatus

puolestaan jaumlauml etaumliseksi Haumlnen motiivinsa eivaumlt tule selkeaumlsti ilmi vaikka haumln

tuomitseekin Jeesuksen Markuksen Pilatuksella ei kuitenkaan vaikuta olevan

vahvaa motivaatiota taumlhaumln toisin kuin juutalaisilla johtajilla97 Pilatus jaumlaumlkin

kertomuksen henkiloumlnauml varjoihin Markus kuvailee Pilatusta laumlhemmin vain

kolmesti ensin jakeessa 5 Pilatus ihmettelee Jeesuksen vaikenemista toisen

kerran jakeessa 10 Pilatus ymmaumlrtaumlauml ettauml Jeesus on luovutettu haumlnelle kateudesta

ja kolmannen kerran oikeudenkaumlynnin lopussa jakeessa 15 Pilatus tuomitsee

Jeesuksen tehdaumlkseen kansalle mieliksi Naumlin vaumlhaumlisestauml tarkemmasta kuvailusta

johtuen Pilatuksen hahmo evankeliumissa on varsin altis tulkinnalle Joskin

vaikuttaa siltauml ettauml Markus kuvauksessa Pilatus suhtautuu Jeesukseen

myoumlnteisesti tai ainakin neutraalisti Missaumlaumln kohtaa Markus ei kuvaa Pilatuksen

asennetta Jeesusta torjuvaksi Taumlmaumln pohjalta voidaan vaumlittaumlauml ettauml Markus kuvasi

Pilatuksen hallitsijana joka ei halunnut asettua vastustamaan juutalaisia johtajia

vaan tuomitsi viattoman miehen kuolemaan Toisaalta mikaumlli kallistumme

esimerkiksi Carterin tulkinnan kannalle voimme yhtauml hyvin argumentoida ettauml

97 Naumlin Brown 1994 754

28

Markus kuvaa kuinka Pilatus naumlki Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml poliittisesti

otollisen tilanteen Haumln kaumlytti sen rohkeasti hyvaumlkseen vaumllittaumlmaumlttauml siitauml oliko

Jeesus syyllinen tai syytoumln Syy siihen miksi voimme puolustaa molempia

naumlkemyksiauml on se ettauml itse Markuksen kuvaus Pilatuksesta on ohut ja

ristiriitainen Kun tarkastelemme kohtia joissa Markus kuvailee Pilatusta

laumlhemmin vaikuttaa siltauml ettauml Pilatus uskoo Jeesuksen viattomuuteen Toisaalta

Pilatuksen toiminta on taumlhaumln naumlhden ristiriitaista tai ainakin ajattelematonta Jos

Pilatus toivoi kansan vapauttavan Jeesuksen miksi haumln kaumlytti Jeesuksesta nimeauml

rdquojuutalaisten kuningasrdquo Miksi haumln ylipaumlaumltaumlaumln tarjosi Jeesusta kansalle sen sijaan

ettauml olisi vapauttanut taumlmaumln itse Toki Carter vetoaa taumlssauml juutalaisten johtajien ja

Pilatuksen vaumlliseen liittoon mutta taumlssauml taas Carter ajautuu ongelmiin Pilatuksen

laumlhemmaumln kuvailun kanssa Haumln sivuuttaakin ne pitkaumllti antamatta niille sitauml

eritystauml arvoa joka niille kuuluu On mielestaumlni nimittaumlin merkittaumlvaumlauml jos

Markus jonka ensisijainen mielenkiinto on Jeesuksessa kertoo muiden

henkiloumliden toiminnan syistauml tai ajatuksista lisaumltietoa Taumllloumlin on mielestaumlni

turvallista olettaa ettauml niiden keskioumloumln kuuluu Jeesus Taumltauml ajatusta vasten

Pilatuksen usko Jeesuksen syyttoumlmyyteen vaikuttaa perustellulta Taumlmauml ei

kuitenkaan tarkoita sitauml ettauml Pilatus olisi naumlhtaumlvauml evankeliumissa hallitsijana joka

ei pystynyt pitaumlmaumlaumln puoliaan Itse asiassa olen sitauml mieltauml ettauml evankeliumin

Pilatuksesta ei voi vetaumlauml johtopaumlaumltoumlksiauml puhtaasti Markuksen kuvauksen pohjalta

Pilatuksen hahmo on liian jaumlsentymaumltoumln jotta olisi mahdollista vastata

kysymykseen millainen mies on Markuksen Pilatus Jokainen tulkinta Markuksen

Pilatus-kuvauksesta edellyttaumlauml jonkin ulkopuolisen naumlkoumlkulman sisaumlllyttaumlmistauml

tekstiin

Markukselle Pilatus on yksinkertaisesti se henkilouml joka tuomitsi Jeesuksen

kuolemaan Muuten haumln kaumlyttaumlauml Pilatusta omien tavoitteidensa vaumllineenauml

vaumllittaumlmaumlttauml luoda ehyttauml henkiloumlauml tarinaansa Markukselle Jeesus on juutalaisten

kuningas minkauml vuoksi Pilatus ironisesti kaumlyttaumlauml Jeesuksesta sitauml nimeauml Samalla

Markus pyrkii osoittamaan Jeesuksen viattomuuden Rooman vallan silmissauml

korostamalla ettauml Jeesus luovutettiin Pilatukselle kateudesta ja Pilatus tuomitsi

taumlmaumln vain tehdaumlkseen kansalle mieliksi

Roomalainen oikeudenkaumlynti saattaisi hyvin olla se kohta evankeliumissa

jossa Markuksen olisi hyvauml osoittaa kritiikkinsauml Roomalle Taumlmauml ei kuitenkaan ole

selvaumlauml Toisaalta Markukselle Jeesus on kuningas mutta haumlnen kuninkuutensa on

toista kuin Rooman ja keisarin valta Evankeliumissa Jeesus ei suoraan nouse

29

Pilatusta ja naumlin Rooman valtaa vastaan Vaumlkijoukon valinta Barabbaksen ja

Jeesuksen vaumllillauml on valinta kapinan ja rauhan vaumllillauml Markus ei vaikuta

edellyttaumlvaumln lukijoiltaan aktiivista Rooman vastarintaa eikauml Markus ei suhtaudu

Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml sen enempaumlauml Pilatukseen kuin Rooman

valtakuntaakaan vastaan kielteisesti

4 Matteuksen evankeliumi

41 JohdantoNyt siirryn Matteuksen evankeliumiin Kaumlsittelyssauml seuraan Markuksen

evankeliumin kohdalta jo tuttua rakennetta Taumlssauml lyhyessauml johdannossa esittelen

Matteuksen evankeliumille tyypillisiauml piirteitauml sekauml sitauml miten

imperiumitutkimuksessa Matteusta on laumlhestytty Taumlmaumln lyhyen johdannon

jaumllkeen kaumlyn laumlpi Jeesuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin ja kaumlsittelen lyhyesti

Matteuksen suhdetta eri juutalaisiin ryhmiin Vasta kun olemme muodostaneet

kuvan Matteuksen suhteesta juutalaisiin ryhmiin kaumlsittelen evankeliumin

roomalaisen oikeudenkaumlynnin kuvauksen Lopuksi esitaumln naumlkemykseni siitauml

kuinka Matteuksen Pilatus-kuvauksessa naumlkyy evankeliumin suhtautuminen

Rooman valtakuntaan

Matteuksen evankeliumi on rakenteellisesti Markuksen evankeliumia

tasapainoisempi Tekstissauml vuorottelevat kertomuksellinen aines ja puhe- tai

keskusteluaines ja lisaumlksi itse evankeliumin juoni rakentuu temaattisesti

etenevaumlksi kokonaisuudeksi jonka paumlaumlttaumlauml Jeesuksen passio ja yloumlsnousemus

Toisaalta Matteukselle on tyypillistauml intertekstuaalisuus josta ovat osoituksena

monet viittaukset muihin teksteihin sekauml implisiittisyys Matteus jaumlttaumlauml

selittaumlmaumlttauml monia taumlrkeiltauml vaikuttavia yksityiskohtia tekstissaumlaumln kuten Jeesuksen

sukuluettelosta loumlytyvien neljaumln naisen merkityksen (Matt 12ndash6)98

Evankeliumi on kirjoitettu jonkin verran Markuksen evankeliumin jaumllkeen

aikaisintaan 70-luvun lopulla mutta viimeistaumlaumln 100-luvun alkuun mennessauml

Evankeliumin kirjoituspaikkana on tyypillisesti pidetty Syyrian Antiokiaa joskin

myoumls muita alueita Laumlhi-idaumlssauml on ehdotettu99 Matteus on vahvasti riippuvainen

Markuksen evankeliumista ja haumln lainaa siitauml yli 90-prosenttia Taumlmauml osaltaan

kumoaa perinteestauml nousevan naumlkemyksen ettauml Matteuksen evankeliumin

98 Allison 2001 846ndash847 Naisia ei tyypillisesti mainittu juutalaisissa sukuluetteloissa joten se ettauml Matteus katsoo tarpeelliseksi mainita naumlmauml neljauml naista on Allisonin mukaan merkittaumlvaumlauml99 Esimerkiksi Petri Luomanen (1998 275ndash277) on esittaumlnyt ettei Antiokia ole uskottava kirjoituspaikka Matteuksen evankeliumille sillauml siinauml ei ole viittauksia Paavalin teologiaan joka oli vahvaa Antiokiassa Haumln ehdottaakin kirjoituspaikaksi esimerkiksi Damaskosta tai Palestiinaa

30

kirjoittaja oli Jeesuksen opetuslapsi Matteus100 Dale Allison uskoo kuitenkin ettauml

evankeliumin kirjoittaja oli taustaltaan juutalainen sillauml evankeliumissa on useita

juutalaisia piirteitauml Tosin se miten Matteus ja Matteuksen yhteisouml identifioi

itsensauml suhteessa muihin juutalaisiin ryhmiin ei ole taumlysin selvaumlauml101 Niinpauml

tarkastelen taumltauml kysymystauml laumlhemmin seuraavassa kappaleessa Jeesuksen

juutalaisen oikeudenkaumlynnin yhteydessauml

Nyt kuitenkin luon lyhyen katsauksen siihen millaisia naumlkemyksiauml

Matteuksen Rooma-suhteesta on esitetty Muiden muassa esimerkiksi Carter ja

Tobias Nicklas naumlkevaumlt Matteuksen evankeliumin sisaumlltaumlvaumln Rooman valtakuntaa

kritisoivaa tai sen valtaa haastavaa materiaalia Nicklas on naumlistauml kahdesta

maltillisempi Haumlnen mukaansa erityisesti Matteuksen keskeinen teema rdquoDaavidin

poikardquo on kontekstissaan imperiumivastainen Haumln myoumlntaumlauml ettauml Jeesuksen

messiaanisuus on mahdollista naumlhdauml laumlhinnauml uskonnollisena mutta Matteuksen

evankeliumissa siihen liittyy myoumls kuninkaallinen aspekti Jo evankeliumin alussa

Jeesuksen kuninkuus nousee keskeiseksi teemaksi kun idaumln tietaumljaumlt saapuvat

Herodeksen hoviin (Matt 21ndash11) Niinpauml Jeesus on Nicklaksen mukaan selvaumlsti

myoumls maallisten hallitsijoiden haastaja102 Carter on selvaumlsti jyrkemmaumln

imperiumivastaisen tulkinnan edustaja Carterin mukaan Matteuksen

evankeliumin laumlpaumlisee imperiumivastainen sanoma joka haastaa Rooman

imperiumin vallan niin sosiaalisesti kuin teologisestikin103 Esimerkiksi Joel

Willitts kuitenkin kritisoi Carteria liian yksipuolisesta tulkinnasta Toki Willitts

myoumlntaumlauml ettauml evankeliumissa on kohtia joista on mahdollista loumlytaumlauml Rooman

valtakunnan vastaisia tulkintoja Haumlnen mukaansa Matteuksen perimmaumlinen

tarkoitus ei kuitenkaan ollut kirjoittaa nimenomaan Rooman valtaa vastaan kuten

Carter asian naumlkee Willitts kirjoittaa

Matteus tervehti tulevaa Israelin Davidin-sukuista Messiasta ja julisti sitauml seuraavaa Israelin valtakunnan palauttamista Siltauml kannalta ettauml Israelin palauttaminen olisi ollut suoranainen loukkaus mille tahansa maalliselle valtakunnalle Matteuksen evankeliumi vastusti Roomaa Mutta ja taumlmauml on taumlrkeauml huomio Matteus ei niinkaumlaumln arvostellut rdquoimperiumiardquo itseaumlaumln eikauml erityisesti korostanut ainoastaan Roomaa Taumlmauml naumlkoumlkulma heikentaumlisi Matteuksen viestiauml tarpeettomasti Jeesusei ole vain tai ensisijaisesti Jumalan vastaus Roomalle Jeesus on Jumalan vastaus Israelin taumlyttymaumlttoumlmaumlaumln tarinaan Tarina kuten kaumly

100 Kuula 2008 220 Itse evankeliumissa ei mainita kirjoittajasta mitaumlaumln eikauml silminnaumlkijaumlllauml olisi ollut tarvetta nojautua naumlin vahvasti Markuksen tekstiin101 Allison 2001 845102 Nicklas 2014 232ndash233 103 Carter 2001 1 Ks tarkemmin Matteuksen teologisesta haasteesta esimerkiksi s 57ndash74 Luvussa Carter kaumlsittelee Matteuksen kristologiaa Sosiaalisesta haasteesta ks esimerkiksi s 108ndash129

31

ilmi ei ole vain Israelista Se on tarina joka kaumlsittaumlauml maailman kaikki valtakunnat ja kansat (Matt 48 2819ndash20)104

Pitaumlauml taumlysin paikkansa ettauml Matteuksen evankeliumin kantavia teemoja on

Jumalan valtakunta Taumlssauml suhteessa Matteus vaumlheksyy maallisten valtakuntien

arvovaltaa suhteessa tulevaan Jumalan valtakuntaan Taumlstauml huolimatta Matteus ei

vaikuta edustavan aktiivista Rooman vastustusta Taumlmaumln puolesta puhuvat

esimerkiksi kaksi kohtaa Ensinnaumlkin on Markuksen evankeliumin 5 luvun

kertomus Legioona-nimisistauml pahoista hengistauml Kertomusta voidaan pitaumlauml

imperiumivastaisena joskaan en ole vakuuttunut siitauml105 Joka tapauksessa

Matteus on poistanut nimen Legioona kertomuksensa omasta versiosta (Matt

828ndash32) mikauml poistaa kokonaan taumlllaisen tulkinnan mahdollisuuden Toiseksi

samoin kuin Markuksen evankeliumissa myoumls Matteuksella esiintyy kysymys

keisarille maksettavasta verosta (Matt 2215ndash21) Jeesus ei vaikuta suhtautuvan

veron maksuun kielteisesti Sen sijaan haumln kehottaa antamaan keisarille sen mikauml

keisarille kuuluu

42 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlTarkastelen seuraavaksi Matteuksen evankeliumin juutalaista oikeudenkaumlyntiauml

Taumlmaumln tutkielman puitteissa ei ole mahdollista luoda tarkkaa kuvaa Matteuksen

evankeliumin tai sen kirjoittajan suhteesta juutalaisuuteen Kysymys on valtavan

laaja Niinpauml teen taumlssauml kappaleessa vain varovaisen arvion Matteuksen ja

juutalaisuuden suhteesta

Matteuksen kuvaus Jeesuksesta Suuren neuvoston edessauml on varsin

uskollinen Markuksen evankeliumille Kun ylipappien ja kansan vanhimpien

laumlhettaumlmauml miesjoukko on Juudaksen avustuksella vanginnut Jeesuksen taumlmauml

viedaumlaumln ylipappi Kaifaksen luo Markuksesta poiketen Matteus mainitsee ylipapin

nimeltauml Myoumls Matteuksen mukaan koko neuvosto etsi vaumlaumlraumlauml todistusta jotta

Jeesus saataisiin tuomituksi kuolemaan Matteus kuitenkin toteaa ettei taumlllaista

loumlytynyt Seuraavaksi haumln kertookin kahdesta miehestauml jotka vaumlittivaumlt Jeesuksen

luvanneen ettauml haumln hajottaa temppelin ja rakentaa sen uudelleen kolmessa

paumlivaumlssauml Matteus kuitenkin jaumlttaumlauml pois Markuksen huomautuksen jonka mukaan

taumlmaumlkin todistus oli ristiriitainen (Mark 1461) Seuraavaksi ylipappi kysyy

Jeesukselta miksi taumlmauml ei vastaa syytoumlksiin mutta Jeesus pysyy yhauml vaiti Niinpauml

ylipappi vaatii Jeesukselta vastausta siihen onko taumlmauml Messias ja Jumalan Poika 104 Willitts 2013 97 Kursivoinnit ovat Willitsin tekstistauml105 Imperiumivastaista tulkintaa kannattavat esimerkiksi Horsley 2001 141ndash148 ja Carter 2003 60ndash61 Ks tarkemmin taumlmaumln tutkielman nootti 56

32

Vasta nyt Jeesus vastaa rdquoItsepauml sen sanoitrdquo Taumlmauml on ympaumlripyoumlreaumlmpi ilmaus

kuin Markuksen evankeliumissa oleva suora vastaus rdquoOlenrdquo mutta taumlstauml

huolimatta myoumls Matteuksen kuvauksessa Jeesus jatkaa todistaen itsestaumlaumln rdquoJa

minauml sanon teille vastedes te saatte naumlhdauml Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla

puolella ja tulevan taivaan pilvien paumlaumlllaumlrdquo Taumlmauml saa ylipapin repaumlisemaumlaumln

vaatteensa ja syyttaumlmaumlaumln Jeesusta jumalanpilkasta Matteuksen mukaan koko

neuvosto yhtyi taumlhaumln syytoumlkseen ja julisti Jeesuksen ansaitsevan kuoleman

Matteus korostaa ettauml Jeesusta syytettiin vaumlaumlrin perustein Haumln nimittaumlin

puhuu erityisesti vaumlaumlristauml todistuksista joita neuvosto etsi106 Matteuksen mukaan

Suuren neuvoston tahto oli ettauml Jeesus kuolee Taumlmaumln pohjalta ei kuitenkaan

voida vetaumlauml johtopaumlaumltoumlstauml ettauml Matteus syyttaumlisi kaikkia juutalaisia Jeesuksen

kuolemasta kuten ei ollut mahdollista todeta Markuksenkaan kohdalla Toki

katkelmassa Matteuksen juutalaisista kaumlyttaumlmauml kieli ei ole laumlhellekaumlaumln

evankeliumin voimakkainta retoriikkaa kuten tulemme huomaamaan roomalaisen

oikeudenkaumlynnin yhteydessauml Toistaiseksi Jeesuksen vangitsemista ja surmaamista

ovat ajaneet vain ylipapit vanhimmat ja lainopettajat Naumlistauml erityisesti ylipapit ja

vanhimmat ajavat aktiivisesti Jeesuksen tuomitsemista laumlpi koko Matteuksen

passiokertomuksen Mielenkiintoista taumlssauml on se ettauml Matteuksen evankeliumin

keskeisimmaumlt Jeesuksen vastustajat eli fariseukset puuttuvat Jeesuksen

oikeudenkaumlynneistauml kokonaan Vaikuttaa siltauml ettei Matteus pidauml ainakaan heitauml

suoraan vastuullisina Jeesuksen kuolemasta Sen sijaan he esiintyvaumlt laumlhinnauml

Jeesuksen opillisina vastustajina mikauml viittaa siihen ettauml farisealaiset juutalaiset

ryhmaumlt olivat Matteuksen yhteisoumln ensisijaisia vastustajia107 He esiintyvaumltkin

Matteuksen passiokertomuksessa vasta Jeesuksen hautaamisen yhteydessauml missauml

he yhdessauml ylipappien kanssa haluavat vartion Jeesuksen haudalle (Matt 2762ndash

66)108

Kuten jo Matteuksen evankeliumin johdannossa totesin evankeliumin

kirjoittajaa voidaan pitaumlauml juutalaisena mutta silti itse yhteisoumln identiteettiauml on

vaikeampi selvittaumlauml Matteuksen yhteisouml saattoi hyvinkin olla rajapinnalla juuri

irtautumassa tai juuri irtautunut juutalaisuudesta Matteuksen yhteisouml arvosti yhauml

106 Luz 2005 426107 Naumlin esimerkiksi Luomanen 1998 263108 Vaikka Matteus mainitseekin kahdessa kohtaa fariseusten haluavan vaientaa Jeesuksen (Matt 1214 2145ndash46) Jeesuksen suhde fariseuksiin naumlyttaumlytyy ennen kaikkea opillisena ristiriitana (mm Matt 166ndash12 2313ndash36) Matteukselle fariseukset ovatkin niitauml jotka eivaumlt ole osallisia taivasten valtakunnasta (Matt 520) Sen sijaan ylipapit ja lainopettajat nousevat esille jo Jeesuksen puhuessa omasta kuolemastaan ryhminauml jotka ovat siitauml vastuussa (Matt 1621 2018ndash19)

33

juutalaista lakia (Matt 517ndash19) Lisaumlksi evankeliumissa Jeesuksen toiminta

keskittyy ensisijaisesti juutalaisten keskuuteen kuten kanaanilaisnaisen tapauksen

kohdalla kaumly selvaumlsti ilmi (Matt 1524) Toisaalta Matteuksen evankeliumissa

naumlkyy kaumlaumlntyminen myoumls pakanoiden puoleen Jo jakeessa Matt 811 Jeesus

sanoo rdquoMinauml sanon teille ettauml niin idaumlstauml kuin laumlnnestauml tulee monia jotka

taivasten valtakunnassa kaumlyvaumlt aterialle yhdessauml Abrahamin Iisakin ja Jaakobin

kanssardquo Jeesus puhuu futuurisesti ja vaikuttaa selvaumlltauml ettauml taumlmauml tapahtuu vasta

Jeesuksen toiminnan jaumllkeen Samoin laumlhetyskaumlskyssauml (Matt 2819) naumlkyy

laumlhetystoiminnan suuntautuminen juutalaisuuden ulkopuolelle Petri Luomanen

esimerkiksi katsoo ettauml Matteuksen yhteisouml oli todennaumlkoumlisesti vasta vaumlhaumln aikaa

sitten irtautunut juutalaisuudesta Toisaalta samalla Matteuksen yhteisouml naumlki oman

ideologiansa osana juutalaisuuden luonnollista kehitystauml109 Taumlstauml syystauml onkin

mielestaumlni syytauml olla varovainen sillauml Matteuksen ja taumlmaumln yhteisoumln itseymmaumlrrys

omasta identiteetistaumlaumln saattoi olla vielauml haumlilyvauml Taumlhaumln vaikuttaa naumlhdaumlkseni

ainakin kaksi syytauml Ensinnaumlkin tuon ajan juutalaisuuden jo valmiiksi useisiin

ryhmiin jakautunut luonne tekee vaikeaksi maumlaumlritellauml milloin jokin yhteisouml ei

enaumlauml kuulu ajan juutalaisuuden piiriin Toiseksi Matteuksen tai taumlmaumln yhteisoumln

ymmaumlrrys omasta identiteetistaumlaumln saattoi muuttua hitaammin kuin ulkopuolelta

tuleva maumlaumlrittely antaa ymmaumlrtaumlauml110 Niinpauml Matteus naumlki mahdollisesti itsensauml

edustavan vielauml juutalaisuutta joka ymmaumlrsi Jeesuksen odotetuksi Messiaaksi111

Taumltauml ymmaumlrrystauml vasten mielestaumlni Matteuksen evankeliumissa naumlkyy pettymys

siihen etteivaumlt muut juutalaiset ryhmaumlt tunnustaneet Jeesuksen messiaanisuutta

Matteus on hyvin laumlhellauml juutalaisuutta ja siksi haumlnen paikoin aumlaumlrimmaumlisen

voimakas retoriikkansa on tulkittava ennemmin ryhmaumln sisaumlisenauml kritiikkinauml kuin

ulkopuolelta tulevana juutalaisvastaisena propagandana Palaan kuitenkin vielauml

Matteuksen juutalaisvastaisuuden teemaan kun kaumlsittelen roomalaisen

oikeudenkaumlynnin jaetta 2725

43 Roomalainen oikeudenkaumlyntiNyt siirryn tarkastelemaan Matteuksen evankeliumin kuvausta roomalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml Evankeliumissa oikeudenkaumlynti voidaan jakaa rakenteellisesti

109 Luomanen 1998 264110 Myoumls Tuckett (2011 100ndash108) kaumlsittelee maumlaumlrittelyn problemaattisuutta artikkelissaan Haumln huomauttaa mm ettauml termit kuten esim rdquojuutalaisuusrdquo ja rdquojuutalaiskristitytrdquo ovat ongelmallisia koska ne ovat nykyaikaisia termejauml eivaumltkauml vaumllttaumlmaumlttauml lainkaan vastaa niitauml joilla tuon ajan ryhmaumlt maumlaumlrittelivaumlt itsensauml ja toisensa111 Samoin Luomanen (1998 264) toteaa ettauml Matteuksen tarkkaa suhdetta juutalaisuuteen on vaikea maumlaumlritellauml koska uusi yhteisouml pyrki osoittamaan olemassaolonsa oikeutuksen nojaamalla emouskontonsa perinteeseen

34

kolmeen osaan johdanto (Matt 271ndash2) Pilatus kuulustelee Jeesusta (Matt

2711ndash14) ja Jeesuksen tuomitseminen (Matt 2715ndash26)112 Johdannon ja

Jeesuksen kuulustelun vaumlliin Matteus sijoittaa kertomuksen Juudaksen lopusta

(jakeet 3ndash10) joka ei kuulu roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin Oikeudenkaumlynnin

rakenne on hyvin samantapainen Markuksen kuvaaman oikeudenkaumlynnin kanssa

Matteuksen kuvaus onkin Markuksen tekstille uskollisin Raamatun

evankeliumeista Taumlstauml huolimatta kuvauksessa on joitakin huomattavia

poikkeavuuksia erityisesti Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessauml

Matteus johdattaa lukijan roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin kertomalla kuinka

ylipapit ja kansan vanhimmat luovuttivat Jeesuksen Pilatukselle Taumltauml seuraa

kuvaus Juudaksesta joka katuu Jeesuksen luovuttamista ja lopulta hirttaumlytyy

palautettuaan ensin saamansa rahat temppeliin Samalla Matteus kuvaa kuinka

ylipapit ostivat rahoilla pellon koska verirahoja ei voitu laittaa temppelirahastoon

Vasta taumlmaumln katkelman jaumllkeen alkaa varsinainen oikeudenkaumlynti Pilatuksen

edessauml Se alkaa samoin kuin Markuksellakin Pilatus kysyy onko Jeesus

juutalaisten kuningas johon Jeesus vastaa Pilatuksen niin sanovan Myoumls

Matteuksella ylipapit ja vanhimmat syyttaumlvaumlt Jeesusta mutta Jeesus ei vastaa

syytoumlksiin Matteus korostaa Pilatuksen suulla sitauml ettauml naumlmauml syytoumlkset olivat

raskaita joskaan niiden tarkkaa sisaumlltoumlauml ei paljasteta Pilatus ihmetteleekin

Jeesuksen haluttomuutta vastata syytoumlksiin Taumlssauml kohtaa myoumls Matteus esittelee

tavan jonka mukaan maaherra vapautti vangin aina juhlien aikaan vaumlkijoukon

valinnan mukaan Toisin kuin Markuksen evankeliumissa Barabbas jonka

Matteus esittelee on kuuluisa mies Matteuksen evankeliumissa Pilatus asettaa

kansalle vaihtoehdot joko Barabbas tai Jeesus jota kutsutaan Kristukseksi

Matteus kertoo Pilatuksen tietaumlvaumln ettauml Jeesus oli luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml

kateudesta Ennen kuin vaumlkijoukko paumlaumlsee vastaamaan Matteus tekee lisaumlyksen

joka puuttuu Markuksen kuvauksesta Haumln kertoo kuinka Pilatuksen vaimo laumlhetti

viestin Pilatukselle ja varoitti tekemaumlstauml mitaumlaumln pahaa Jeesukselle josta haumln oli

naumlhnyt pahaa unta Ylipapit ja vanhimmat ovat kuitenkin villinneet kansaa

pyytaumlmaumlaumln Barabbaksen vapauttamista Jeesuksen sijaan Niinpauml kun Pilatus

kysyy kumpi haumlnen pitaumlisi vapauttaa vaumlkijoukko vaatii Jeesusta

ristiinnaulittavaksi Jaumllleen Matteus poikkeaa laajentaa Markuksen kuvausta Haumln

kertoo Kun Pilatus ymmaumlrsi taumlmaumln haumln pesi kaumltensauml ja julisti syyttoumlmyytensauml 112 Kuten Markuksenkin evankeliumissa Jeesuksen tuomitseminen on mahdollista jakaa vielauml pienempiin osiin Esimerkiksi Dale Allison amp William Davies (1997 578) jakavat lopun (Matt 2715ndash26) vielauml Jeesuksen ja Barabbaksen katkelmaan (Matt 2715ndash23) ja Pilatuksen kaumlsien pesuaja tuomiota kaumlsittelevaumlaumln osioon (Matt 2724ndash26)

35

Jeesuksen vereen Vaumlkijoukko kuitenkin vastasi ettauml he ottavat Jeesuksen veren

paumlaumllleen Taumlmaumln jaumllkeen Pilatus antoi heille periksi Haumln vapautti Barabbaksen ja

luovutti Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi

Matteus siis kertoo ettauml Jeesus luovutetaan sidottuna Pilatukselle

maaherralle (Matt 272) Matteukselle Pilatuksen arvonimi maaherra vaikuttaa

merkittaumlvaumlltauml Markus ei kaumlyttaumlnyt Pilatuksesta arvonimeauml kertaakaan mutta sen

sijaan Matteus kutsuu Pilatusta sanalla ὁ ἡγεμών rsquomaaherrarsquo tai rsquohallitsijarsquo kuusi

kertaa oikeudenkaumlynnin aikana Tutkijoilla on useampia selityksiauml Matteuksen

syille korostaa Pilatuksen asemaa Dale Allison ja William Davies yhteisessauml

kommentaarissaan pitaumlvaumlt taumltauml ironiana Heidaumln mukaansa Matteuksen

kuvauksessa maaherra ei nimittaumlin saa johtajan asemaa Lisaumlksi oikeudenkaumlynnin

ironisuutta korostaa se ettauml Jeesus joka on maailman hallitsija joutuu seisomaan

Pilatuksen edessauml113 Carterin tulkinta on saman suuntainen Haumlnen mukaansa

Matteus painottaa Pilatuksen arvonimeauml koska Matteukselle myoumls Jeesus oli ὁ

ἡγεμών Carter viittaa katkelmaan evankeliumin alkupuolella rdquoSinauml Juudan

Betlehem et ole suinkaan vaumlhaumlisin heimosi valtiaista sillauml sinusta laumlhtee hallitsija

(ἡγούμενος) joka on kaitseva kansaani (Matt 26)rdquo114 Naumlin Jeesus ja Pilatus

edustavat Carterin mukaan Matteuksen yleisoumllle kahta hallitsijaa joista toinen

edustaa Rooman ja toinen Jumalan valtakuntaa115 Niinpauml Carterin mukaan

oikeudenkaumlynnissauml Jumalan ja Rooman valtakunnan vaumllinen kamppailu jatkuu

Haumlnen mielestaumlaumln oikeudenkaumlynnin keskeinen teema on se kenelle kuuluu

maailman valta116 Brown ja Skinner esittaumlvaumlt minusta uskottavimman perustelun

Matteuksen halulle kaumlyttaumlauml sanaa ὁ ἡγεμών He viittaavat katkelmaan Matt

1017ndash18 jossa Jeesus rohkaisee seuraajiaan kestaumlmaumlaumln vainoja Jakeessa 18

Jeesus puhuu nimenomaan maaherroista (οἱ ἡγεμόνες) ja kuninkaista joiden eteen

haumlnen seuraajiaan viedaumlaumln He ovatkin sitauml mieltauml ettauml Matteus alleviivaa

Pilatuksen maaherruutta korostaakseen Jeesuksen kaumlrsineen samalla tavoin kuin

haumlnen seuraajansakin Taumltauml tulkintaa tukee myoumls jae 2711 jossa Jeesus seisoo

maaherran edessauml117

113 Allison amp Davies 1997 554 583 593ndash594114 Tarkasti ottaen jakeessa Matt 26 esiintyvauml sana rsquohallitsijarsquo on med part prees mask yks nom sanasta ἡγέομαι rsquohallitarsquo115 Carter 2003 84ndash85 Jeesuksen ja Pilatuksen edustamien valtakuntien piirteistauml tarkemmin katso lisaumlksi sivu 86116 Carter 2001 159117 Brown 1994 735 Allison amp Davies 1997 581 Skinner 2010 60 Samaan tapaan Bond 1998 135ndash136 Bondin mukaan Matteus kaumlyttaumlauml Pilatuksesta arvonimeauml maaherra usein koska haumln pyrkii yleistykseen Pilatus oli kuin kuka tahansa roomalainen maaherra Bond ei kuitenkaan erityisesti viittaa vainoihin joita Jeesuksen seuraajat saattoivat kokea

36

Johdantoa seuraava Juudaksen katkelma ei erityisen ole merkittaumlvauml taumlmaumln

tutkielman kannalta mutta Carter naumlkee erityisesti sen ensimmaumlisen jakeen (Matt

273) paljonpuhuvana rdquoKun Juudas Jeesuksen kavaltaja naumlki ettauml Jeesus oli

tuomittu kuolemaan haumln katui tekoaanrdquo Carterin mukaan Jeesusta ole tuomittu

vielauml kertomuksen taumlssauml vaiheessa Haumlnet on vasta luovutettu Pilatukselle Carter

korostaakin taumlssauml kohtaa juutalaisen eliitin ja Pilatuksen vaumllistauml

liittolaisuussuhdetta Haumlnen mukaansa Matteuksen evankeliumin kuvauksessa on

selvaumlauml ettauml Pilatus tuomitsee Jeesuksen sillauml juutalaiset johtajat vaativat sitauml

Jeesuksen kuolema on sekauml Pilatuksen ettauml juutalaisten etu118 Toisaalta on taumlysin

mahdollista ettauml jae viittaa juutalaisen neuvoston antamaan tuomioon Lisaumlksi

esimerkiksi Luz pitaumlauml huomattavasti merkittaumlvaumlmpaumlnauml katkelmassa Juudaksen

katumuksen ja ylipappien vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyden synnyttaumlmaumlauml kontrastia Taumlllauml

kontrastilla Matteus korostaa nimenomaan juutalaisten ylipappien syyllisyyttauml

Jeesuksen kuolemaan119

Jakeessa 11 Matteus palaa takaisin Jeesukseen Oikeudenkaumlynti alkaa

samoin kuin Markuksella Pilatuksen kysymyksellauml Jeesuksen kuninkuudesta ja

Jeesuksen ympaumlripyoumlreaumlllauml vastauksella Naumlin Jeesuksen kuninkuus on myoumls

Matteuksen evankeliumissa oikeudenkaumlynnin taumlrkeauml teema Myoumlskaumlaumln Matteus ei

selitauml millauml perustella Pilatus esittaumlauml taumlmaumln syytoumlksen Lukijan on olettava ettauml

Pilatukselle on aiemmin esitetty taumlmauml syytoumls Jeesuksesta Bondin mukaan myoumls

Matteuksen evankeliumissa Pilatuksen kysymys on luonteeltaan poliittinen Siksi

Jeesuksen vastaus on ympaumlripyoumlreauml sillauml haumln haluaa osoittaa ettei Pilatus taumlysin

ymmaumlrrauml haumlnen luonnettaan120 Toisaalta Matteuksen evankeliumin lukijalle

syytoumlksessauml ei ole kuitenkaan mitaumlaumln uutta sillauml Jeesuksen kuninkuus on ollut

evankeliumissa jo esillauml muun muassa taumlmaumln syntymaumln yhteydessauml (Matt 22)

Tosin Luzin mukaan kysymys heijastelee enemmaumlnkin ylipapin kysymystauml

juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml (Matt 2663)121 Dialogin rakenne onkin hyvin

samankaltainen Jeesuksen ja Pilatuksen sekauml Jeesuksen ja ylipapin vaumllillauml Jeesus

nimittaumlin vastaa Markuksesta tutulla ympaumlripyoumlreaumlllauml vastauksella Pilatukselle

mutta toisin kuin ylipapille vastatessaan haumln ei anna vastauksen jaumllkeen todistusta

itsestaumlaumln Taumlmauml on jaumllleen yksi mielenkiintoinen yksityiskohta Jeesuksen

kuulusteluissa Vaikuttaa siltauml ettei Jeesus suostu vastaamaan haumlntauml vastaan

118 Carter 2003 83 119 Luz 2005 470 Naumlin ajattelee myoumls Brown (1994 735) joka puhuu ylipappien tekopyhyydestauml katkelmassa120 Bond 1998 129ndash130121 Luz 2005 494

37

esitettyihin vaumlaumlriin syytoumlksiin (naumlin Matt 2656ndash61) Naumlin ollen Jeesuksen

ympaumlripyoumlreauml vastaus naumlyttaumlytyy mielestaumlni myoumlntaumlvaumlnauml vastauksena lukijalle

Mutta koska Jeesus pidaumlttaumlytyy toistamasta todistusta itsestaumlaumln syntyy

vaikutelma ettei Jeesus laumlhde haastamaan samalla tavalla Pilatuksen valtaa kuin

ylipapin vallan Myoumls Allison ja Davies kommentaarissaan ovat sitauml mieltauml ettauml

Jeesuksen vastaus on ennen kaikkea myoumlntaumlvauml Lisaumlksi he uskovat ettauml myoumls

Pilatus ymmaumlrsi taumlmaumln mutta haumln piti Jeesusta liian vaumlhaumlpaumltoumlisenauml ettauml taumlstauml olisi

ollut Roomalle mitaumlaumln todellista vaaraa122

Jakeessa 12 ylipapit ja vanhimmat123 syyttaumlvaumlt Jeesusta joka pysyy vaiti

Matteus korostaa Jeesuksen vaikenemista toistamalla taumlmaumln asian heti seuraavassa

jakeessa Pilatus kysyy Jeesukselta miksi taumlmauml ei vastaa vaikka ylipapit ja

vanhimmat esittaumlvaumlt niin vakavia syytoumlksiauml haumlnestauml Jaumllleen Jeesus on vaiti

Matteuksen kuvaama Pilatus ihmettelee Jeesuksen vaikenemista Luzin mukaan

kyseessauml oleva verbi θαυμάζω rsquoihmetellaumlrsquo tarkoittaa sitauml ettauml Pilatus suhtautuu

myoumlnteisesti Jeesukseen haumln tietaumlauml ettauml Jeesus on syytoumln huolimatta taumlmaumln

vaiteliaisuudesta124 Carter on vahvasti eri mieltauml Luzin kanssa Haumlnen mukaansa

Pilatus tietaumlauml varmasti Jeesuksen olevan syyllinen sillauml Jeesuksen aiempi vastaus

ja sitauml seuraava vaikeneminen ovat osoittaneet haumlnet syylliseksi Carter kirjoittaa

rdquoPilatus ihmettelee koska Jeesus ei ole julkeasti kieltaumlnyt sen enempaumlauml sanoillaan

kuin vaikenemisellaan ettauml haumln on uhka Roomalle ja ettauml imperiumin valta

kumma kyllauml ei riitauml saumlikyttaumlmaumlaumln haumlntauml niin ettauml haumln yrittaumlisi pelastaa

henkensaumlrdquo125 Lisaumlksi Nicklas toteaa ettei Pilatuksen toiminta silti naumlyttaumlydy

myoumlnteisessauml valossa Matteuksen yleisoumllle Pilatus ei toimi vastuullisen tuomarin

tavoin sillauml haumln ei pyri selvittaumlmaumlaumln tilannetta tarkasti126 On hyvin vaikea sanoa

vain taumlmaumln kohdan perusteella kenen tulkinta on laumlhempaumlnauml Matteuksen ajatusta

Taumlmauml johtuu siitauml ettauml roomalaisen oikeuskaumlsityksen mukaan vaikeneminen oli

osoitus syyllisyydestauml Pilatuksen haumlmmaumlstys on luonnollinen reaktio siihen ettei

Jeesus puolustaudu millaumlaumln tavalla vaikka haumlnen henkensauml on kysymyksessauml127

Kun kaumlsittelen oikeudenkaumlyntiauml eteenpaumlin vaikuttaa kuitenkin siltauml ettauml Luzin

tulkinta on varsin uskottava Pilatus ymmaumlrsi Jeesuksen olevan syytoumln ja

haumlmmaumlstelee taumlmaumln haluttomuutta puolustautua

122 Allison amp Davies 1997 582123 Matteus lisaumlauml vanhimmat syyttaumljien joukkoon siinauml missauml Markus puhuu vain ylipapeista124 Luz 2005 496125 Carter 2001 162126 Nicklas 2014 243127 Naumlin Allison amp Davies 1997 583

38

Jeesuksen kuulustelu paumlaumlttyy ja jakeessa 15 Matteus esittelee lukijoille

tavan jonka mukaan juhlan aikaan maaherra vapautti yhden vangin kansan

toiveiden mukaan Esitellessaumlaumln Barabbaksen (jae 16) Matteus poikkeaa

Markuksen kuvauksesta Haumln ei yhdistauml Barabbasta murhan tehneisiin

kapinallisiin vaan kertoo vain taumlmauml olevan kuuluisa128 vanki Lisaumlksi joidenkin

kaumlsikirjoitusten mukaan Matteus mainitsee Barabbaksen etunimen olevan myoumls

Jeesus129 On mielenkiintoista ettauml Matteus on poistanut kaikki kielteiset

ilmaukset Barabbaksesta Luz onkin sitauml mieltauml ettauml Matteukselle ei ollut

olennaista kuka Barabbas oli eikauml haumln siksi vaivautunut kuvailemaan taumltauml sen

enempaumlauml Matteus halusi nimenomaan korostaa juutalaisten syyllisyyden syntyvaumln

oman Messiaansa surmaamisesta ei niinkaumlaumln rikollisen vapauttamisesta130

Toisaalta Matteus pyrkii vaumllttaumlmaumlaumln Jeesuksen yhdistaumlmistauml kapinaan millaumlaumln

tavoin131 Skinner kiinnittaumlaumlkin huomiota Jeesuksen ja Barabbaksen tasa-arvoiseen

asemaan Heidaumln kummankin nimi on Jeesus Jeesus on viaton mutta

Barabbaskin on vain vanki jonka rikosten vakavuudesta lukijalla ei ole tarkempaa

tietoa Lisaumlksi he ovat molemmat kuuluisia Skinner omaksuu vahvasti poliittisen

tulkinnan Haumlnen mukaansa kumpikaan vanki ei edusta Roomalle merkittaumlvaumlauml

uhkaa minkauml takia Pilatus kaumlyttaumlauml hyvaumlksi juutalaisten johtajien kateutta

arvioidakseen omaa asemaansa132 En kuitenkaan naumle erityistauml syytauml siihen miksi

Matteus olisi kiinnostunut kuvaamaan Pilatuksen poliittisia pyrkimyksiauml Sen

sijaan Matteus keskittyy juutalaisten valintaan

Kun Matteus on esitellyt sekauml tavan ettauml Barabbaksen Pilatus kysyy

kansalta kumpi haumlnen pitaumlisi vapauttaa Pilatus mainitsee Jeesuksen nimeltauml

mutta lisaumlauml ettauml taumltauml kutsutaan myoumls Kristukseksi Kohtauksessa on kolme

poikkeusta Markuksen evankeliumista Ensinnaumlkin Pilatus toimii taumlllauml kertaa oma-

aloitteisesti Haumln kysyy kenet kansa haluaa toisin kuin Markuksen

evankeliumissa jossa kansa vaati Pilatusta tekemaumlaumln tavan mukaan Toiseksi

Matteuksen Pilatus rajaa kansan vaihtoehdot joko Jeesus Barabbas tai Jeesus

Kristus sen sijaan ettauml haumln tarjoaisi vain Jeesusta kansalle Kolmanneksi Matteus

on myoumls luopunut taumlssauml kohtaa termistauml rdquojuutalaisten kuningasrdquo ja kaumlyttaumlauml sen

128 Kreikan kielen sana ἐπίσημος voi merkitauml rsquokuuluisarsquo niin myoumlnteisessauml kuin kielteisessaumlkin mielessauml Niinpauml jotkut tutkijat tulkitsevatkin sanan merkitsevaumln rsquopahamaineinenrsquo Naumlin esimerkiksi Carter 2003 91129 Novum lisaumlauml nimen Jeesus Barabbakselle hakasulkeissa korpustekstissauml ja se esiintyy joissakin kaumlsikirjoituksista mm Θ mutta se on puuttunut edellisen painoksen korpustekstistauml ja lisaumlksi monista merkittaumlvistauml kaumlsikirjoituksista mm א A ja B130 Luz 2005 496ndash497 131 Naumlin Brown 1994 797 Nicklas 2014 244132 Skinner 2010 60ndash61

39

sijaan Jeesuksesta ilmausta rdquoJeesus jota kutsutaan Kristukseksirdquo rsquoKristusrsquo on

terminauml huomattavasti uskonnollisempi saumlvyltaumlaumln kuin rdquojuutalaisten kuningasrdquo

vaikka sekin sisaumlltaumlauml myoumls poliittisen vivahteen Bond on sitauml mieltauml ettauml Pilatus

pyrkii sen avulla vaikuttamaan kansaan ja sen uskonnollisiin asenteisiin133 Joka

tapauksessa on selvaumlauml ettauml Matteus korostaa valintaa naumliden kahden vaumllillauml

asettaessaan Barabbaksen ja Jeesuksen naumlin vahvasti vastakkain134

Samoin kuin Markus myoumls Matteus paljastaa jakeessa 18 ettauml Pilatus tiesi

juutalaisten johtajien luovuttaneen Jeesuksen haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta Myoumls

taumlssauml on mahdollista vedota juutalaisten johtajien ja Pilatuksen vaumlliseen

liittolaisuuteen ja olettaa Pilatuksen jakavan juutalaisten huolen Jeesuksen

suosiosta135 Matteuksen evankeliumissa taumlstauml liittolaisuudesta ei kuitenkaan naumly

merkkejauml Vaikka muun muassa Carter pitaumlaumlkin taumltauml liittolaisuutta selvioumlnauml

Matteuksen lukijoille mielestaumlni taumltauml ei voida pitaumlauml oletusarvona Juutalaisten

ryhmien asemaa Rooman valtakunnassa juutalaissotaa seuranneina

vuosikymmeninauml on hyvin hankala jaumlljittaumlauml ja on taumlysin mahdollista ettauml asema

vaihteli paikallisesti136

Ennen kuin kansa ehtii vastata Pilatukselle Matteus kertoo kuitenkin

jakeessa 19 ettauml Pilatus sai viestin vaimoltaan137 Taumlmauml kohtaus esiintyy

Raamatussa ainoastaan Matteuksen evankeliumissa ja vaikuttaa korostavan

Jeesuksen viattomuutta Vaimo varoittaa Pilatusta tuomitsemasta Jeesusta sillauml

haumln on naumlhnyt pahaa unta Jeesuksesta Vaimo kutsuu Jeesusta hurskaaksi

mieheksi ja vaikuttaa selvaumlltauml ettei haumln halua Jeesukselle tehtaumlvaumln mitaumlaumln pahaa

Taumltauml tukee se ettauml unet ovat Matteuksen evankeliumissa esiintyneet erityisesti

Jumalan vaumllineenauml viestiauml ihmisille (naumlin Matt 120 212ndash13 amp 19) Niinpauml

Matteus korostaa kohtauksessa sitauml kuinka jopa ei-juutalaiset naumlkevaumlt Jeesuksen

luonnon vaikka juutalaiset eivaumlt sitauml tunnista138 Lisaumlksi jakeessa 19 esiintyvauml sana

133 Bond 1998 131ndash132 Bond tosin myoumlntaumlauml ettauml myoumls uskonnollisena johtajana Jeesus olisi saattanut naumlyttaumlytyauml uhkaavana maalliselle vallalle Samoin Brown (1994 801) toteaa Matteuksen Pilatuksen ymmaumlrtaumlneen myoumls Jeesuksen syytteen uskonnollisen merkityksen134 Allison amp Davies 1997 586135 Naumlin Carter 2003 93136 Ks tarkemmin juutalaisten tilanteesta Willson 2005 2ndash5 11ndash13 On mahdollista etteivaumlt juutalaisten ja Rooman valtakunnan vaumlliset suhteet vaumllttaumlmaumlttauml muuttuneet radikaalisti heti juutalaissotaa seuranneina vuosina Taumlstauml huolimatta juutalaissota ja Jerusalemin temppelin haumlvittaumlminen johtivat mm Jerusalemin papillisen eliitin vallan vaumlhittaumliseen heikkenemiseen Koska Matteuksen evankeliumin kirjoitusajasta ja -paikasta on epaumlvarmuutta on vaikea sanoa miten evankeliumin varhaiset lukijat ymmaumlrsivaumlt Pilatuksen ja juutalaisten johtajien vaumllisen dynamiikan 137 Ks tarkemmin Pilatuksen vaimosta Brown 1994 803ndash807 138 Naumlin esimerkiksi Luz 2005 498 Luz viittaa yhtaumllaumlisyyksiin taumlmaumln kohtauksen ja idaumln tietaumljien kohtauksen vaumllillauml Samoin kuin Pilatuksen vaimo tunnustaa Jeesuksen hurskauden myoumls idaumln tietaumljaumlt tunnustavat Jeesuksen kuninkuuden ja samoin kuin juutalaiset kieltaumlytyvaumlt hyvaumlksymaumlstauml

40

ὁ δίκαιος139 rsquovanhurskasrsquo vaikuttaa tukevan taumltauml tulkintaa Pilatuksen vaimo pitaumlauml

Jeesusta todella viattomana ja toivoo Pilatuksen vapauttavan taumlmaumln Bondin ja

Skinnerin mielestauml Pilatuksella on taumlssauml vaiheessa mahdollisuus valita vapaasti

haumln voi joko jatkaa oikeudenkaumlyntiauml tai vapauttaa Jeesuksen Nyt on kuitenkin

selvaumlauml ettauml haumln tietaumlauml Jeesuksen olevan syytoumln140 Carter kuitenkin on taumlysin eri

mieltauml taumlstauml tulkinnasta vaikka haumlnkin keskittyy sanaan δίκαιος Haumln painottaa

ettei δίκαιος merkitse rsquoviatonrsquo eivaumltkauml sen merkitykset rsquooikeamielinenrsquo tai

rsquouskollinenrsquo edes viittaa Jeesuksen viattomuuteen taumlssauml kontekstissa Pilatuksen

vaimon sanoma ei ole osoitus Jeesuksen viattomuudesta vaan vaimo tarkoittaa

Carterin mukaan ettauml Jeesus on δίκαιος Jumalan silmissauml Haumln korostaa sanan ὁ

δίκαιος uskonnollista merkitystauml ja kaumlaumlntaumlaumlkin sen paumlaumlasiassa sanalla

rsquouskollinenrsquo141 Haumln painottaa jakeen loppua πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ᾽

ὄναρ δι᾽ αὐτόν rdquoSillauml paljon kaumlrsin taumlnaumlaumln unessa haumlnen takiaanrdquo Miksi

Pilatuksen vaimo kaumlrsi Carterin vastaus on koska vaimo on naumlhnyt ettauml Jeesus

on Jumalalle uskollinen Messias jonka valta on vaaraksi koko Rooman

valtakunnalle Naumlin ollen myoumls Pilatuksen vaimo haluaa ettauml Jeesus surmataan142

Carterin tulkinta ei toki ole taumlysin vailla meriittejauml sillauml se selittaumlauml hyvin

sen miksi Pilatuksen vaimo kaumlrsi Tosin vaimon kaumlrsimykselle unessa voi olla

useampia selityksiauml Se saattoi johtua myoumls pelosta ettauml viattoman ja hurskaan

miehen verta vuodatettaisiin Toisaalta Brown ehdottaa ettauml vaimo kaumlrsi miehensauml

puolesta joka joutui tuomitsemaan Jeesuksen vastoin haumlnen neuvoaan143 Taumlstauml

huolimatta Carterin argumentaation ongelma on se ettauml haumln joutuu jaumlttaumlmaumlaumln

taumlysin huomiotta alkupuolen vakavan varoituksen rdquoAumllauml sinauml tee mitaumlaumln taumllle

vanhurskaallerdquo Carter pyrkii pitaumlmaumlaumln kiinni imperiumivastaisesta

naumlkoumlkulmastaan ja olettaa naumlin Jeesuksen edustaneen Roomalle selvaumlauml uhkaa

jonka sekauml Pilatus ettauml taumlmaumln vaimo tunnistivat Taumlssauml kohtaa haumlnen tulkintansa

vaikuttaa kuitenkin vaumlkinaumliseltauml

Jakeessa 20 Matteus kertoo kuinka ylipapit ja vanhimmat olivat

vaumlkijoukossa yllyttaumlmaumlssauml kansaa He innostavat kansaa vaatimaan Barabbaksen

vapautusta ja Jeesuksen tuomitsemista kuolemaan Taumlssauml kohtaa Matteus tarkentaa

Jeesuksen messiaanisuutta myoumls Herodes kieltaumlytyy tunnustamasta Jeesuksen kuninkuutta139 Tarkasti ottaen jakeessa 19 sana on mask yks dat Taumlssauml se on nominatiivissa140 Naumlin Allison amp Davies 1997 587 Bond 1998 132ndash133 Skinner 2010 61ndash62 Lisaumlksi Skinnerin mukaan taumlssauml kohtaa Matteuksen kuvauksessa naumlkyy myoumls Pilatuksen vastuu Jeesuksen tuomitsemisesta141 Carter kaumlyttaumlauml sanaa rdquofaithfulrdquo142 Carter 2003 93ndash94 143 Brown 1994 807

41

Markuksen kuvausta sillauml haumln selittaumlauml ylipappien ja vanhimpien yllyttaumlneen

kansan pyytaumlmaumlaumln kuolemantuomiota144 Allison ja Davies tulkitsevat taumlmaumln

jakeen korostavan juutalaisten johtajien syyllisyyttauml Jeesuksen tuomitsemiseen145

Toisaalta Carter korostaa jaumllleen Pilatuksen ja juutalaisten johtajien liittolaisuutta

Haumlnen mukaansa Matteus kuvaa juutalaisten johtajien tekevaumln taumlssauml oman osansa

samalla kun Pilatus valmistautuu tekemaumlaumln omansa146 Naumlistauml uskottavampi on

ensimmaumlinen tulkinta sillauml edelleenkaumlaumln mikaumlaumln ei viittaa Pilatuksen ja

juutalaisten johtajien yhteistyoumlhoumln

Vasta nyt kansa paumlaumlsee Matteuksen evankeliumissa aumlaumlneen kun Pilatus on

ensin toistanut kysymyksensauml Jeesus vai Barabbas Johtajiensa yllyttaumlmaumlnauml kansa

vaatii Barabbasta vapautettavaksi Silloin Pilatus kysyy mitauml haumlnen pitaumlisi tehdauml

Jeesukselle Matteus kertoo ettauml kansa vaati Jeesusta ristiinnaulittavaksi Kun

Pilatus vielauml kysyy mitauml pahaa Jeesus on tehnyt kansa huutaa vain Jeesusta

ristiinnaulittavaksi Tutkijoiden tulkinnat kohtauksesta vaihtelevat suuresti

Tulkintojen aumlaumlripaumlistauml loumlytyvaumlt Luz jonka mukaan Matteuksen Pilatus uskoi

Jeesuksen olevan syytoumln ja Carter jonka mukaan Pilatus selvaumlsti piti Jeesusta

syyllisenauml Luzin mukaan kohtauksessa kaksi asiaa vaikuttaa selvaumlltauml Ensinnaumlkin

se ettauml Pilatus kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt viestii selvaumlsti siitauml

ettei Pilatus pitaumlnyt Jeesusta syyllisenauml Toiseksi vaikuttaa siltauml ettauml Pilatus oletti

kansan pyytaumlvaumln Jeesusta vapautettavaksi Luzin mukaan Matteuksen

kuvauksessa syntyy vaikutelma ettauml Pilatus on ajanut itsensauml umpikujaan haumlnen

on toimittava kansan tahdon mukaan Luz toteaa ettauml vaikutelma saumlilyy vaikka se

onkin historiallisesti epaumluskottava Todellisuudessa mikaumlaumln ei olisi estaumlnyt

Pilatusta vapauttamasta Jeesusta jos haumln piti taumltauml syyttoumlmaumlnauml147 Carter on jaumllleen

vahvasti eri mieltauml Haumlnen mukaansa Pilatus ei ole lainkaan umpikujassa

Paumlinvastoin oikeudenkaumlynti etenee juuri taumlmaumln toiveiden mukaan Haumlnestauml Pilatus

pelaa taumlssauml taitavaa poliittista peliauml jolla haumln kartoittaa Jeesuksen suosiota kansan

keskuudessa Haumln esittaumlauml tuekseen kolme perustetta Ensinnaumlkin haumlnen mukaansa

taumlmauml tulkinta on linjassa oikeudenkaumlynnin aiempien tapahtumien kanssa Toiseksi

haumlnestauml taumlmauml selittaumlauml sen miksi vain Jeesus ristiinnaulittiin sen sijaan ettauml myoumls

haumlnen seuraajiaan olisi tuomittu kuolemaan Pilatus yksikertaisesti totesi ettei

kansan joukossa ollut riittaumlvaumlsti Jeesuksen kannattajia Kolmas peruste liittyy

144 Luz 2005 499 Markuksen evankeliumissa ylipapit yllyttaumlvaumlt kansaa vain pyytaumlmaumlaumln vapautettavaksi Barabbasta145 Allison amp Davies 1997 588146 Carter 2003 94ndash95 147 Luz 2005 499

42

jakeen 24 alkuun rdquoἸδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖrdquo Carter korostaa verbin

ὠφελέω rsquohyoumltyaumlrsquo merkitystauml Pilatus naumlki ettei tilanteesta voinut saada enempaumlauml

hyoumltyauml Niinpauml haumln paumlaumltti lopettaa kyselemisen ja siirtyauml tuomitsemaan

Jeesuksen148 Bondin tulkinta sijoittuu edellisten vaumllimaastoon Haumlnestauml Jeesus ei

ole Pilatuksen silmissauml vielauml taumlssauml vaiheessa sen enempaumlauml syyllinen kuin

syytoumlnkaumlaumln Haumlnen mukaansa Pilatus suhtautuu toistaiseksi Matteuksen

evankeliumissa Jeesukseen neutraalisti Jeesus ei ole Roomalle uhka Kun Pilatus

kuitenkin kuulee kansan vaativan ehdottomasti Jeesusta tuomittavaksi Pilatus ei

ole valmis vaarantamaan omaa asemaansa149

Naumlhdaumlkseni kuitenkin Luzin edustama tulkinta on mielestaumlni sisaumlisesti

johdonmukaisin Carter ensinnaumlkin ajautuu vaumlkinaumlisiin tulkintoihin esimerkiksi

Pilatuksen vaimon katkelmassa Toiseksi Matteus on jo selittaumlnyt Jeesuksen

opetuslasten pakenemisen Jeesuksen luota (Matt 2656) minkauml vuoksi Jeesuksen

kanssa ei tuomittu haumlnen kannattajiaan Kolmanneksi ὠφελεῖ on kyllauml tulkittavissa

naumlhdaumlkseni myoumls Carterin esittaumlmaumlllauml tavalla Taumlstauml huolimatta se on

kontekstissaan paremmin ymmaumlrrettaumlvissauml niin ettauml Pilatus huomasi ettei haumlnen

yrityksistaumlaumln tarjota Jeesus vapautettavaksi ollut mitaumlaumln hyoumltyauml

Naumlin kun kansa vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Matteus saapuu

oikeudenkaumlynnin loppuhuipennukseen Matteuksen mukaan Pilatus otti vettauml ja

pesi kaumltensauml julistaen syyttoumlmyytensauml Jeesuksen vereen Juutalainen yleisouml on

mitauml luultavimmin ymmaumlrtaumlnyt teon raamatullisena verivelan sovitusrituaalina (5

Moos 211ndash9)150 Kyseinen Vanhan testamentin kohta kuvaa miten

tuntemattoman murhaajan suorittama veriteko tulee sovittaa Yhtenauml osana taumlhaumln

rituaaliin kuuluu se ettauml vanhimmat pesevaumlt kaumltensauml vakuuttaen olevansa

syyttoumlmiauml kuolleen miehen vereen (5 Moos 216ndash7) Vaikka teko ei ole taumlysin

Viidennen Mooseksen kirjan kuvauksen mukainen sillauml on vahvoja liittymaumlkohtia

katkelmaan151 Carter katsoo ettauml taumlmauml on jaumllleen yksi esimerkki Pilatuksen

poliittisesta taitavuudesta Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyllisenauml mutta pestessaumlaumln

kaumltensauml haumln vierittaumlauml vastuun Jeesuksen tuomitsemisesta kansalle Haumlnen

mukaansa Matteus kuvaakin taumlssauml Rooman valtakunnan haumlikaumlilemaumlttoumlmyyttauml

148 Carter 2001 166 Haumlnen mukaansa Pilatus totesi Jeesuksen uhaksi Rooman imperiumille jo kuulustellessaan taumltauml Lisaumlksi jakeet 15ndash23 osoittavat Pilatuksen saumlaumllimaumlttoumlmaumlksi hallitsijaksi joka hoitaa tyoumlnsauml taitavasti Haumln hyoumldyntaumlauml tapaa vapauttaa vanki arvioidakseen Jeesuksen teloittamisesta seuraavaa rauhattomuutta 149 Bond 1998 133ndash134 150 Luz 2005 500 151 Viidennen Mooseksen kirjan rituaali sisaumlltaumlauml lisaumlksi hiehon surmaamisen purossa Lisaumlksi Pilatus pesee kaumltensauml ennen kuin kukaan on kuollut Tekstissauml mainitun Raamatun kohdan lisaumlksi ks esim Ps 266 joka mainitsee kaumlsien pesun synnittoumlmyyden ja puhtauden vertauksena

43

Pilatus on tekevinaumlaumln kansalle palveluksen vaikka todellisuudessa haumln on ajanut

koko ajan Rooman ja paikallisen eliitin etua152 Toisaalta jae 24 muistuttaa paljon

taumlmaumln luvun jaetta 2 jossa Juudas sanoo ylipapeille ja vanhimmille rdquoTein vaumlaumlrin

kun kavalsin viattoman verenrdquo ja ylipapit vastaavat haumlnelle rdquoMitauml se meitauml

liikuttaa Omapa on asiasirdquo Kirkkoraamatun kaumlaumlnnoumls rdquoOmapa on asiasirdquo joutuu

ottamaan vapauksia jotta alkukielinen ilmaus rdquoσὺ ὄψῃrdquo tulisi ymmaumlrrettaumlvaumlksi

Kyse on ὁράω-verbin futuurista jota Matteus kaumlyttaumlauml myoumls jakeen 25 lopussa

rdquoKatsokaa asia keskenaumlnnerdquo153 Naumlin Luzin mukaan Pilatus liittyy taumlssauml jakeessa

vaimonsa ja Juudaksen todistukseen Jeesuksen syyttoumlmyydestauml Omasta

julistuksestaan huolimatta Pilatus kuitenkin tuomitsee Jeesuksen Vaikka

katkelmassa Matteus vaikuttaa korostavan juutalaisten johtajien syyllisyyttauml

Jeesuksen kuolemaan haumln ei kuitenkaan taumlysin vapauta Pilatusta vastuusta154 On

esimerkiksi hyvauml muistaa ettauml ilmeisimminkin Pilatus istuu yhauml

tuomarinistuimellaan kuten silloin kun sai sanan vaimoltaan Lisaumlksi Allison ja

Davies viittaavat Juudaksen katkelmaan jossa ylipapit sanovat katuvalle

Juudakselle rdquoσὺ ὄψῃrdquo (Matt 274) Taumlssaumlkaumlaumln kohdassa Matteuksen tarkoitus ei

ole vapauttaa ylipappeja vastuusta Paumlinvastoin σὺ ὄψῃ korostaa ylipappien

tekopyhyyttauml ja vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttauml155

Jakeessa 25 kaikki huutavat yhteen aumlaumlneen rdquoHaumlnen verensauml saa tulla meidaumln

ja meidaumln lastemme paumlaumlllerdquo πᾶς ὁ λαός on mahdollista kaumlaumlntaumlauml myoumls rdquokoko

kansardquo Taumltauml jaetta on historian aikana tulkittu juutalaisvastaisesti Sitauml voidaankin

pitaumlauml yhtenauml Uuden testamentin juutalaisvastaisimpana kohtana jossa juutalaiset

ottavat kollektiivisesti vastuun Jeesuksen kuolemasta Esimerkiksi Crossan pitaumlauml

taumltauml hyvin juutalaisvastaisena jakeena jossa Matteus siirtaumlauml vastuun Jeesuksen

tuomitsemisesta Rooman valtakunnalta juutalaisille156 Toisaalta monet tutkijat

hylkaumlaumlvaumlt juutalaisvastaisen tulkinnan ja katkelmaan onkin esitetty monenlaisia

vaihtoehtoisia tulkintoja joista esittelen kolme Muiden muassa Brown ja Luz

esittaumlvaumlt ettauml Matteus pyrki taumlllauml kohdalla selittaumlmaumlaumln juutalais-kristilliselle

yhteisoumllleen toisen temppelin tuhon Niinpauml Matteuksen tarkoitus ei ollut langettaa

kollektiivista syyllisyyttauml kaikille juutalaisten tuleville sukupolville Haumln

152 Carter 2001 166ndash167 153 Kirkkoraamatun kaumlaumlnnoumls rdquoTaumlmauml on teidaumln asiannerdquo154 Luz 2005 499ndash500 Samoin ajattelee Bond 1998 134 155 Allison amp Davies 1997 590 Lisaumlksi heidaumln mukaansa Pilatus muodostuu taumlssauml vastakohdaksi Joosefille joka toimi unessa saamansa Jumalan ohjeen mukaan toisin kuin Pilatus 156 Crossan 1996 157ndash159 Levine (1999 35ndash36) paumlaumltyy myoumls siihen ettauml Matteuksen evankeliumi on pohjimmiltaan juutalaisvastainen Haumln tosin tulee lopputulokseensa hyvin yllaumlttaumlenilman ettauml haumlnen kaumlsittelynsauml erityisesti tukisi taumltauml tulkintaa

44

ainoastaan viittaa siihen sukupolveen joka koki temppelin tuhon157 Lisaumlksi

Brown mainitsee myoumls toisen mahdollisen tulkinnan Haumln ehdottaa ettei

Matteuksen tarkoituksena ollut kirota juutalaisia Haumln viittaa Jeesuksen

ehtoollisen asetussanoihin rdquoTaumlmauml on minun vereni liiton veri joka kaikkien

puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi (Matt 2628)rdquo Niinpauml

Matteuksen kuvauksessa juutalaiset itse asiassa ottavat vastaan liiton veren

tuoman siunauksen eivaumltkauml kirousta158 Taumlmauml tulkinta liikkuu voimakkaasti

teologisella tasolla Vaikka Matteus toisaalta pitaumlaumlkin Jeesuksen kuolemaa

siunauksena kaikille ihmisille haumln vaikuttaa silti tuomitsevan itse tapahtuman Ei

ole mahdollista sivuuttaa sitauml tosi asiaa ettauml Matteus katsoo jonkun syyllistyneen

Jeesuksen surmaamiseen Skinner ja Carter laumlhestyvaumltkin katkelmaa

historialliselta tasolta He edustavat naumlkemystauml jonka mukaan paikalla ollut yleisouml

toimii jatkuvasti Pilatuksen ja juutalaisten ylipappien toiveiden mukaan ja naumliden

taitavasti ohjailemana Heidaumln mukaansa kuten olemme jo todenneet Pilatus ja

ylipapit pitaumlvaumlt Jeesusta syyllisenauml Pilatus on taitavasti johdatellut

oikeudenkaumlynnin kulkua niin ettauml paikalla olevan kansan on ollut pakko kaumlaumlntyauml

Jeesusta vastaan sillauml muutoin heitauml olisi voitu syyttaumlauml kapinasta Roomaa

vastaan159 Naumlistauml todennaumlkoumlisin on naumlhdaumlkseni Jerusalemin temppelin tuhoon

nojaava selitys Ei ole uskottavaa ettauml vielauml vahvasti juutalaisuuteen nojaava

Matteus olisi syyttaumlnyt kaikkia juutalaisia Jeesuksen kuolemasta Sen sijaan

temppelin tuhosta kaumlrsi erityisesti temppelin papisto jonka Matteus kertoo

ajaneen aktiivisesti Jeesuksen tuomitsemista

Oikeudenkaumlynti paumlaumlttyy jakeeseen 26 Matteus kertoo kuinka Pilatus antoi

myoumlten kansalle Haumln vapautti Barabbaksen ja Jeesuksen luovutti ruoskittavaksi ja

ristiinnaulittavaksi

44 Pilatus Matteuksen evankeliumissaSeuraavaksi tarkastelen laumlhemmin Pilatusta ja sitauml kuinka Matteuksen suhde

Roomaan naumlkyy taumlmaumln kuvauksessa Voimme huomata ettauml tutkijoiden

naumlkemykset Matteuksen Pilatus-kuvasta vaihtelevat voimakkaasti Asteikon

157 Brown 1994 838ndash839 Luz 502ndash503 Samoin heidaumln kanssaan ajattelevat Allison amp Davies (1997 591ndash592) jotka korostavat ettauml juutalaiset eivaumlt taumlssauml kiroa itseaumlaumln vaan ainoastaan myoumlntaumlvaumlt vastuunsa Jeesuksen kuolemaan toisin kuin Pilatus Myoumls Skinner (2010 63ndash64) hylkaumlauml juutalaisvastaisen tulkinnan joskin haumln tulkinnassaan korostaa ettei tekstin πᾶς ὁ λαός rdquokoko kansardquo ole yleistettaumlvissauml kaikkiin juutalaisiin vaan vain oikeudenkaumlynnissauml paikalla olleeseen yleisoumloumln Naumlin kaikkia juutalaisia ei voida pitaumlauml vastuullisina Jeesuksen kuolemaan158 Brown (1994 839) kuitenkin viittaa taumlhaumln tulkintaan vain ohimennen eikauml laumlhde kehittaumlmaumlaumln sitauml pidemmaumllle Samoin myoumls Nicklas 2014 246159 Carter 2003 96ndash97 Skinner 2010 63

45

toisessa paumlaumlssauml ovat Allison Brown Davies ja Luz ja toisessa paumlaumlssauml Carter ja

Skinner Brownin mukaan Pilatuksesta muodostuu Matteuksen evankeliumissa

traaginen hahmo joka joutuu tahtomattaan tuomitsemaan viattoman miehen

kuolemaan Samalla Pilatus kuitenkin yrittaumlauml osoittaa viattomuuttaan tapahtumien

kulkuun160 Allison ja Davies korostavat Pilatuksen roolin ironisuutta maaherrana

joka ei kuitenkaan ota johtajan paikkaansa vaan pakoilee vastuutaan Jeesuksen

tuomitsemisessa pesemaumlllauml kaumltensauml161 Toisaalta Skinner ja Carter tulkitsevat

Matteuksen kuvaaman Pilatuksen olevan keskeinen toimija oikeudenkaumlynnissauml

Heidaumln mukaansa Pilatus kaumlyttaumlauml hyvaumlksi Jeesuksen oikeudenkaumlyntiauml jonka

avulla haumln arvioi omaa asemaansa ja kansan yleistauml suhtautumista Roomaa

kohtaan He tulkitsevat Matteuksen Pilatuksen pitaumlvaumln Jeesusta syyllisenauml162

Bond sijoittuu naumliden kahden aumlaumlripaumlaumln vaumllimaastoon ja on maltillisempi

tulkinnassaan Haumlnen mukaansa Matteuksen kuvauksessa Pilatus jaumlauml merkittaumlvaumlsti

taka-alalle kohtauksessa Matteus ei ole kiinnostunut Pilatuksesta henkiloumlnauml eikauml

haumlntauml kiinnosta taumlmaumln motiivit Bondin mukaan Matteus on pyrkinyt poistamaan

oikeudenkaumlynnin poliittisen merkityksen Sen sijaan kuvauksen keskuksessa on

kansa eli juutalaiset Oikeudenkaumlynnin keskeinen kysymys on valitseeko kansa

Jeesuksen Messiaansa vai eivaumlt163

Kuten Markuksen evankeliumissa myoumls Matteuksen Pilatus on altis

erilaisille tulkinnoille Tarkastelen laumlhemmin mitauml oikeastaan Matteus sanoo

Pilatuksesta Seuraavaan taulukkoon olen koonnut kohdat joissa Matteus kuvaa

Pilatusta Ne kohdat jotka sisaumlltaumlvaumlt Pilatuksen sisaumlistauml kuvausta olen

kursivoinut

Pilatus maaherra (Matt 271)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoOletko sinauml juutalaisten kuningasrdquo (Matt 2711)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoEtkouml kuule kuinka raskaita todisteita he esittaumlvaumlt sinua vastaanrdquo (Matt 2713)Jeesuksen vaikeneminen ihmetyttaumlauml suuresti maaherraa (Matt 2714)Pilatus tarjoaa kansalle Barabbasta tai Jeesusta jota kutsutaan Kristukseksi (Matt 2717)Pilatus tietaumlauml ettauml Jeesus on luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta (Matt 2718)Pilatus istuu tuomarinistuimella ja saa vaimoltaan viestin olla tekemaumlttauml mitaumlaumln Jeesukselle (Matt 2719)Pilatus kysyy kansalta kumman haumln vapauttaa (Matt 2721)Pilatus kysyy kansalta mitauml haumln sitten tekee Jeesukselle (Matt 2722)Pilatus kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt (Matt 2723)

160 Brown 1994 755161 Allison amp Davies 1997 554 590162 Carter 2003 96ndash97 Skinner 2010 65ndash66 163 Bond 1998 132 136

46

Pilatus naumlkee ettei mitaumlaumln ole tehtaumlvissauml ja pesee kaumltensauml julistaen syyttoumlmyytensauml Jeesuksen vereen (Matt 2724)Pilatus antaa myoumlten kansalle ja luovuttaa Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi (Matt 2726)

Valta osa Matteuksen Pilatus-kuvauksesta on toimintaa joka ei varsinaisesti

tarjoa viitteitauml Pilatuksen motiiveista Oikeudenkaumlynnin loppua kohden Pilatuksen

toiminta vaikuttaa kuitenkin osoittavan ettei haumln pitaumlnyt Jeesusta syyllisenauml

Samoin Matteuksen kuvaus Pilatuksen sisaumlisistauml ajatuksista naumlyttaumlauml viittaavan

Jeesuksen syyttoumlmyyteen Pilatuksen silmissauml Matteus painottaa Jeesuksen

syyttoumlmyyttauml Erityisesti taumltauml korostaa Pilatuksen vaimon viesti joka on mielestaumlni

Carterin tulkinnan suurin heikkous On taumlysin selvaumlauml ettauml Pilatuksen vaimon viesti

on todistus Jeesuksen viattomuudesta Toisaalta Matteuksen evankeliumissa

taivasten valtakunta ja Jeesuksen kuninkuus ovat keskeisiauml teemoja Vaikka naumlmauml

ovatkin teemoja jotka voidaan tulkita Rooman valtaa haastavina Matteuksen

ensisijainen tarkoitus ei ole nousta Rooman valtaa vastaan Matteus on kehittaumlnyt

Markuksen kuvausta eteenpaumlin ja vaumlhentaumlnyt rdquojuutalaisten kuningasrdquo -termin

painoarvoa Naumlin Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml on tullut vielauml vaumlhemmaumln

poliittinen kuin Markuksen evankeliumissa Taumlmauml naumlkyy myoumls siinauml ettei

Barabbas ole enaumlauml kapinallinen vaan ainoastaan kuuluisa vanki Niin Matteus

kaumlyttaumlauml haumlntauml vastapainona Jeesukselle Carter on luonnollisesti oikeassa siinauml

ettauml Matteus kirjoitti Rooman vallan alla ja naumlin koko evankeliumin taustalla on

Rooman valtakunta mutta mielestaumlni huomattavasti taumlrkeaumlmpi on Matteuksen

laumlhikonteksti joka oli juutalainen Jeesus oli Matteukselle odotettu Messias jota

haumlnen harmikseen kaikki juutalaiset eivaumlt tunnustaneet Jeesuksen oikeudenkaumlynti

huipentuu juuri taumlhaumln Messiaan hylkaumlaumlmiseen mikauml on seurausta erityisesti

juutalaisten johtajien kateudesta Pilatuksen hahmo ei taumlysin vapaudu vastuustaan

sillauml Matteus kuvaa haumlnet tuomarinistuimella mutta Matteuksenkaan

mielenkiinnon kohteena ei ole Pilatus vaan Jeesus Matteukselle mahdollisesti

taumlrkein asia Pilatuksessa oli se ettauml taumlmauml oli maaherra jonka edessauml Jeesus joutui

kaumlrsimaumlaumln Jeesus on Matteukselle seurakunnan esimerkki Jeesus oli valmis

kaumlrsimaumlaumln viattomana maaherran edessauml ja naumlin Matteus rohkaisee Jeesuksen

seuraajiakin toimimaan Matteuksen evankeliumi ei edellytauml aktiivista Rooman

vallan vastustusta huolimatta siitauml ettauml sen taumlyttaumlauml odotus taivasten valtakunnasta

Taivasten valtakunnan tuleminen on Matteuksen mukaan vain Jumalan kaumlsissauml ja

naumlin seurakunnan tehtaumlvauml on odottaa ja olla valmis siihen (esimerkiksi Matt

2442ndash44) Niinpauml voin todeta ettei Matteuksen evankeliumissa esiinny

47

suoranaista Rooman valtakunnan vastustusta Pilatus naumlyttaumlytyy esimerkkinauml

maaherrasta joka on valmis tuomitsemaan viattoman kuolemaan mutta taumltauml asiaa

merkittaumlvaumlmpaumlauml Matteukselle on Jeesuksen toiminta Matteuksen tarkoitus on

rohkaista lukijoitaan elaumlmaumlaumln Jeesuksen opetuksen mukaan Haumlnen keskeinen

sanomansa siitauml ettauml Jeesus on seuraajiensa kanssa ympaumlroumlikin koko

evankeliumia (Matt 123 2820)

5 Luukkaan evankeliumi

51 Johdanto Nyt on vuorossa Luukkaan evankeliumi joka on viimeinen synoptisista

evankeliumeista Vaikka Luukas onkin kaumlyttaumlnyt laumlhteenaumlaumln Markuksen

evankeliumia haumln lainaa sitauml huomattavasti vapaammin kuin Matteus Luukkaan

evankeliumi on todennaumlkoumlisesti kirjoitettu 80- tai 90-luvulla Kirjoittajasta ei

tiedetauml paljoakaan vaikka haumln onkin kirjoittanut evankeliuminsa alkuun

omistuksen Teofilokselle Haumln jaumlttaumlauml kuitenkin mainitsematta oman nimensauml niin

evankeliumissa kuin Apostolien teoissa Perinteisesti kirjoittajana on pidetty

Paavalin oppilasta laumlaumlkaumlri Luukasta Taumlmauml on kuitenkin epaumltodennaumlkoumlistauml koska

kirjoittaja ei vaikuta tuntevan Paavalin teologiaa ja poikkeaa monin paikoin

Paavalin kirjeiden tapahtumien kuvauksesta On kuitenkin selvaumlauml ettauml kirjoittaja

oli oppinut ja kirjoitti korkeatasoista kreikkaa164 Luukas ei ollut taustaltaan

juutalainen Sen sijaan Luukas oli juutalaisia tapoja noudattanut pakana jolle

Jeesus-usko mahdollisti paumlaumlsyn seurakuntaan vaikka haumlntauml ei ollutkaan

ympaumlrileikattu Taumlstauml johtuu Luukkaan evankeliumin ominaispiirre jossa korostuu

Jeesuksen toteuttama Jumalan pelastustyouml165

Taumlmaumln tutkielman kannalta erityisen keskeinen on kuitenkin toinen

Luukkaan evankeliumille tyypillinen piirre Rooman valtakunta on nimittaumlin

muita Raamatun evankeliumeja selvemmin esillauml Luukkaalle on tyypillistauml

yhdistaumlauml tapahtumia merkittaumlviin erityisesti roomalaisiin henkiloumlihin Haumln

ajoittaa esimerkiksi Jeesuksen syntymaumln keisari Augustuksen verollepanoon ja

Quiriniuksen hallituskauteen Syyrian kaumlskynhaltijana (Luuk 21ndash2) Lisaumlksi haumln

kertoo ettauml Jeesuksen julkinen toiminta alkoi keisari Tiberiuksen viidentenaumltoista

hallitusvuotena (Luuk 31) On selvaumlauml ettauml myoumls evankeliumin tapahtumat

liittyvaumlt muita evankeliumeja vahvemmin roomalaiseen kontekstiin Luukkaan

evankeliumissa ja erityisesti Apostolien teoissa esiintyy roomalaisia ja 164 Franklin 2001 923ndash925 Kuula 2008 229ndash239 165 Naumlin Franklin 2001 925

48

roomalaisten palveluksessa olevia henkiloumlitauml joita Luukas kuvaan niin

myoumlnteisessauml kuin kielteisessaumlkin valossa166 Haumln on ainoa Raamatun evankelista

joka mainitsee Pilatuksen myoumls passiokertomuksen ulkopuolella (Luuk 31 131

ja 2020167) Naumlmauml kohdat kuitenkin tarjoavat lukijalle vain vaumlhaumln informaatiota

Pilatuksesta henkiloumlnauml Merkittaumlvin tiedonjyvauml on se ettauml Pilatus on surmannut

galilealaisia mutta Luukas ei kerro tapahtumasta tarkemmin Niinpauml ennen

oikeudenkaumlyntiauml Pilatus esiintyy lukijalle maaherrana joka oli tarvittaessa valmis

kaumlyttaumlmaumlaumln vaumlkivaltaa

Taumlstauml paumlaumlsemmekin kysymykseen kuinka Luukas suhtautuu Rooman

valtakuntaan Allen Brent on esimerkiksi sitauml mieltauml ettauml Luukas haastaa Rooman

imperiumissa vallinneen keisarikultin Haumlnen mukaansa Luukas luo Jeesuksesta

eraumlaumlnlaisen vastakohdan Augustukselle Taumlmauml naumlkyy muun muassa siinauml ettauml

Luukas liittaumlauml sanan σωτήρ rsquopelastajarsquo Jeesukseen (esimerkiksi Luuk 211)

vaikka sitauml yleisesti kaumlytettiin keisarista168 Lisaumlksi myoumls κύριος rsquoherrarsquo jota

Luukas kaumlyttaumlauml Jeesuksesta useasti haastaa Kavin Rowen mukaan keisarin

aseman herrana169 Keisarikultin vastustus ei kuitenkaan Brentin mukaan rajoitu

vain Jeesuksesta ja keisarista kaumlytettyihin samoihin termeihin vaan Luukas myoumls

rakentaa kristologiaansa keisarikultin teemoihin Jeesus oli Luukkaan mukaan

Jumalan poika joka tuo rauhan maailmaan Myoumls keisarikultissa olivat keskeisiauml

ajatukset keisarista jumalten poikana ja toisaalta rauhan tuojana170 Kaumlsitteenauml

keisarikultti on kuitenkin hyvin ongelmallinen sillauml se vaikutti sisaumlltaumlvaumln hyvin

monenkirjavan joukon kultteja jotka eivaumlt useinkaan olleet Rooman valtiovallan

ohjailemia Paumlinvastoin paikalliset keisarikultit muotoutuivat paikallisen vaumlestoumln

ja uskonnollisten olojen kautta171 Naumlin naumlhdaumlkseni esimerkiksi juutalaisten tapa

rukoilla keisarin puolesta sen sijaan ettauml he olisivat rukoilleet keisaria oli heidaumln

oman uskontonsa mukainen tapa ilmaista keisarin kunnioitusta eli laajassa

mielessauml keisarikulttia Samoin kuten jo Markuksen evankeliumin kohdalla olen

todennut termien yhtaumllaumlisyys ei vielauml ole riittaumlvauml perustelu sille ettauml Luukas

haastaisi kuvauksellaan keisarin Niin myoumls Dean Pinter toteaa ja huomauttaa ettauml

keisarikultti ei ole naumlkyvissauml Luukkaan evankeliumissa Naumlin ollen vaikuttaakin

166 Myoumlnteisiauml kohtaamisia ovat esimerkiksi Jeesus ja Kapernaumin sadanpaumlaumlllikkouml (Luuk 71ndash10) ja Sakkeus publikaanien esimies (Luuk 191ndash10) Kielteisiauml kuvauksia ovat esimerkiksi Pilatus jakeessa Luuk 131 jossa Luukas kertoo Pilatuksen surmauttaneen galilealaisia ja Herodes Antipas (Luuk 319ndash20) joka telkesi Johannes Kastajan vankilaan 167 Jakeessa 2020 Luukas ei kuitenkaan mainitse Pilatusta nimeltauml168 Brent 1997 425169 Rowe 2005 295ndash298 170 Brent 1997 432ndash434 171 Ks tarkemmin esimerkiksi Nystrom 2013 30ndash36

49

todennaumlkoumlisemmaumlltauml ettauml esimerkiksi Jeesuksen herruus on eri tasolla kuin

keisarin172 Samaan tapaan kuin esimerkiksi palvelijan isaumlntauml oli haumlnelle κύριος

vaikka ei ole epaumlilystaumlkaumlaumln etteikouml myoumls keisari olisi ollut palvelijalle κύριος

Kysymys on tasoeroista Tosin Paul Walaskay vaikka uskookin Luukkaan

suhtautuvan myoumlnteisesti Roomaan kyseenalaistaa taumlmaumln kysymaumlllauml rdquoOlisiko

roomalaisella jonka perimmaumlinen auktoriteetti oli keisari ollut taustaa koulutusta

tai kaumlrsivaumlllisyyttauml ymmaumlrtaumlauml Luukkaan majesteetillisen kristologian ei-poliittiset

nyanssitrdquo173 Ei vaumllttaumlmaumlttauml mutta on hyvauml huomata ettei Luukas myoumlskaumlaumln

kirjoittanut roomalaiselle jolla ei ollut koulutusta eikauml kristillistauml taustaa Teofilos

kuka haumln sitten olikaan oli Luukkaan sanojen mukaan saanut jo opetusta (Luuk

14) Niin Walaskay kuin Pinterkin katsovat ettauml Luukas on kirjoittanut

evankeliumin sisaumlpiirilaumliselle eikauml tarkoittanut sitauml luettavaksi kristillisen yhteisoumln

ulkopuolella Niinpauml on selvaumlauml ettei Luukas suhtautunut Roomaan kielteisesti

sillauml silloin Luukkaan olisi olettanut ilmaisevan asian suoremmin174 Myoumls Steve

Walton esittaumlauml tulkinnan jonka mukaan Luukas pyrkii jaumlaumlmaumlaumln kahden aumlaumlripaumlaumln

vaumlliin Haumlnen mukaansa Luukas tiedosti roomalaisten ajoittaiset kielteiset

asenteet Niinpauml haumln pyrki rohkaisemaan kristittyjauml kestaumlmaumlaumln vastoinkaumlymisissauml

ja luottamaan Jumalan tahtoon kuten Jeesus Pietari ja Paavali tekivaumlt Toisaalta

Luukas kannusti kristittyjauml hyviin vaumlleihin roomalaisten kanssa aina kun se oli

mahdollista Taumlstauml huolimatta Waltonista on selvaumlauml ettauml Luukkaalle todellinen

hallitsija maailmassa oli Jeesus eikauml Rooman keisari175

52 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlEnnen kuin etenen Luukkaan evankeliumin kuvaukseen Pilatuksesta teen

katsauksen Luukkaan ja juutalaisten suhteeseen Jaumllleen kaumlytaumln taumlmaumln tarkastelun

pohjana juutalaista oikeudenkaumlyntiauml Luukkaan kuvaus Jeesuksen juutalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml poikkeaa jo merkittaumlvaumlsti Markuksen kuvauksesta Se on

huomattavasti Markuksen versiota lyhyempi Luukkaan kuvauksessa kun Jeesus

on vangittu illalla vanhimmat ylipapit ja lainopettajat kokoontuvat neuvoston

istuntoon vasta seuraavana paumlivaumlnauml Jeesus tuodaan heidaumln eteensauml ja he kysyvaumlt

haumlneltauml onko haumln Messias Jeesus vastaa rdquoJos sen teille sanon te ette usko Ja jos

jotakin kysyn te ette vastaa Mutta taumlstedes Ihmisen Poika on istuva

172 Pinter 2013 111 173 Walaskay 1983 18 174 Walaskayn (1983 67) tulkinta Luukkaan evankeliumista on itse asiassa se ettauml Luukas puolustaa Rooman valtakuntaa varhaiskristittyjen anti-imperialistista siipeauml vastaan Pinter 2013 109175 Walton 2002 33ndash35

50

Kaikkivaltiaan oikealla puolella (Luuk 2267bndash69)rdquo Niinpauml koko neuvosto

kysyy onko Jeesus Jumalan Poika Taumlhaumln Jeesus vastaa heidaumln niin sanovan

Taumlmaumln jaumllkeen kaikki toteavat ettei enempaumlauml todisteita tarvita vaan Jeesus on

osoittanut heidaumln epaumlilynsauml todeksi

Oikeudenkaumlynnin ajankohdan ja pituuden lisaumlksi Luukas poikkeaa

Markuksesta muillakin tavoin Luukkaan kuvaus oikeudenkaumlynnistauml vaikuttaa

enemmaumlnkin vangitun kuulemiselta sillauml minkaumlaumlnlaista tuomiota ei julisteta

Tosin Franccedilois Bovon toteaa ettauml koko neuvoston laumlsnaumlolo luo illuusion

taumlysimittaisesta oikeudenkaumlynnistauml176 Lisaumlksi Luukkaan evankeliumista puutuvat

taumlysin viittaukset vaumlaumlrintodistajiin joita Markuksella ja Matteuksella esiintyi

Luukas syyttaumlauml myoumls Jeesuksen pahoinpitelystauml niitauml miehiauml joiden huostassa

taumlmauml oli vangitsemista seuranneena youmlnauml (Luuk 2263ndash65) On toki olettavaa ettauml

Jeesuksen vartijoilla on yhteys taumlmaumln vangitsijoihin jotka olivat ylipappeja

temppelivartioston paumlaumlllikoumlitauml kansan vanhimpia ja naumliden miehiauml (Luuk

22475052) Taumlstauml huolimatta on merkittaumlvaumlauml ettei Luukas viittaa suoraan

Jeesuksen vartioiden kuuluneen johonkin naumlistauml ryhmistauml Taumlmauml luo mielestaumlni

vaikutelman ettauml Jeesusta vartioineet miehet toimivat itsenaumlisesti eikauml Luukas

syytauml mitaumlaumln erityistauml tahoa Jeesuksen pahoinpitelystauml Juutalainen oikeudenkaumlynti

ei myoumlskaumlaumln paumlaumlty Jeesuksen pahoinpitelyyn kuten Markuksella ja Matteuksella

vaan neuvoston todettua Jeesuksen syylliseksi he laumlhtevaumlt saman tien viemaumlaumln

Jeesusta Pilatuksen eteen

On selvaumlauml ettauml ylipapit ja muut neuvoston jaumlsenet ovat Luukkaan mielestauml

vastuussa Jeesuksen vangitsemisesta ja aktiivisia toimijoita Jeesuksen

tuomitsemisessa177 Luukas ei vaikuta moralisoivan neuvoston toimintaa

juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml kuten Markus ja Matteus tekivaumlt Paumlinvastoin

haumlnen kerrontansa on hyvin ilmeetoumlntauml suhteessa Markukseen ja Matteukseen

joilla oikeudenkaumlynnin puolueellisuus korostui Sen sijaan Luukas keskittyy

enemmaumln kysymykseen Jeesuksen identiteetistauml178 Peter Tomson toteaakin ettauml

Luukas suhtautuukin Markusta ja Matteusta myoumlnteisemmin juutalaisiin Tomson

muun muassa huomauttaa ettauml esimerkiksi fariseukset esiintyvaumlt Luukkaan

evankeliumissa huomattavasti myoumlnteisemmaumlssauml valossa kuin Matteuksen tai

Markuksen evankeliumissa He jopa varoittivat Jeesusta Herodeksesta joka aikoi

176 Bovon 2012 240177 Naumlin esim Walaskay 1983 39178 Ks tarkemmin Neagoe 2002 64ndash69 Naumlin myoumls Green 1997 793ndash794

51

tappaa Jeesuksen (Luuk 1331)179 Toki myoumls Luukkaan evankeliumissa esiintyy

konflikteja Jeesuksen ja muiden juutalaisten vaumllillauml mutta juutalaisten reaktiot

eivaumlt ole yhtauml murhanhimoisia kuin Markuksella ja Matteuksella Esimerkiksi

jakeessa Luuk 611 fariseukset ja lainopettajat kyllauml suuttuvat silmittoumlmaumlsti

Jeesukselle ja pohtivat mitauml he tekisivaumlt Jeesukselle Luukas ei kuitenkaan

suoraan ilmaise heidaumln haluavan surmata Jeesuksen Vasta jakeessa 1947

juutalainen eliitti suunnittelee Jeesuksen raivaamista pois tieltauml mutta

tuolloinkaan he eivaumlt Luukkaan mukaan keksineet keinoa siihen (jae 48)

Juutalaisen eliitin syyllisyyden sijaan Luukkaan passiokertomuksessa naumlkyy

erityisesti henkivaltojen vaikutus tapahtumien kulkuun mikauml naumlkyy muun muassa

Juudaksen kohdalla Saatanan mennessauml haumlneen (Luuk 223ndash4) Samoin myoumls

juutalainen eliitti kuuluu pimeyden voimien palvelijoihin (Luuk 2231)180 Toki

on selvaumlauml ettauml Luukas naumlkee Suuren neuvoston jaumlsenet syyllisinauml Jeesuksen

kuolemaan mutta taumlstauml huolimatta mielestaumlni Luukkaan kuvaus juutalaisten

syyllisyydestauml on huomattavasti maltillisempaa kuin Markuksen tai Matteuksen

kuvaus Luukkaan evankeliumille syyllisyyttauml keskeisempi teema

passiokertomuksessa on Jumalan tahdon toteutuminen (naumlin esimerkiksi Luuk

2237 41ndash42)

53 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessaumlSiirryn nyt Jeesuksen ensimmaumliseen kohtaamiseen Pilatuksen kanssa Toisin kuin

muilla evankelistoilla Luukkaan roomalainen oikeudenkaumlynti jakaantuu kahteen

osaan jotka erottaa Jeesuksen oikeudenkaumlynti Herodeksen edessauml Luukkaan

kuvaus poikkeaa myoumls muilla tavoin merkittaumlvaumlsti Markuksen kuvauksesta ja on

paikoitellen laumlhempaumlnauml Johanneksen evankeliumin kuvausta181 Bovon pitaumlaumlkin

todennaumlkoumlisenauml ettauml Luukas on kaumlyttaumlnyt oikeudenkaumlyntikohtauksessa jotakin

toista laumlhdettauml Markuksen lisaumlksi Taumltauml haumln perustelee muun muassa Herodes-

lisaumlyksellauml sekauml Barabbas-kohtauksen erilaisuudella182 Heti kun Suuri neuvosto

on mielestaumlaumln saanut riittaumlvaumlt todisteet Jeesuksen syyllisyydestauml he vievaumlt

Jeesuksen Pilatuksen eteen Toisin kuin muissa evankeliumeissa Luukas kertoo

heidaumln esittaumlvaumln Pilatukselle syytteet Jeesus johtaa kansaa harhaan haumln on

179 Tomson 2005 112 Lisaumlksi Luukkaan mukaan Jeesus aterioi useita kertoja fariseusten kanssa Vaikka heillauml selvaumlsti oli erimielisyyksiauml fariseukset eivaumlt suunnittele Jeesuksen vahingoittamista sen seurauksena Paumlinvastoin tavallisesti Jeesuksen keskustelut paumlaumlttyvaumlt fariseusten kanssa siihenetteivaumlt naumlmauml enaumlauml osaa vastata Jeesukselle (Luuk 736ndash50 1137 141ndash6)180 Green 1997 796181 Ks tarkemmin esimerkiksi Bovon 2012 249ndash251 182 Bovon (2012 276ndash277) kaumlsittelee laajasti Luukkaan evankeliumin laumlhteitauml oikeudenkaumlyntikuvauksessa

52

kieltaumlnyt kansaa maksamasta keisarille veroja ja lisaumlksi haumln vaumlittaumlauml olevansa

Messias183 Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas mihin

Jeesus tutusti vastaa Pilatuksen niin sanovan Pilatus toteaa Jeesuksen olevan

haumlnestauml syytoumln mutta neuvoston jaumlsenet syyttaumlvaumlt edelleen Jeesuksen villitsevaumln

kansaa ympaumlri Juudeaa Galileasta asti

Juutalaiset johtajat siis esittaumlvaumlt Pilatukselle syytoumlkset Jeesusta vastaan

Jeesus on johtanut kansaa harhaan kieltaumlnyt maksamasta veroja keisarille ja

kutsunut itseaumlaumln kuninkaaksi Luukas pyrkii taumlssauml kohtaa historiallisesti

uskottavampaan saumlvyyn kuin Markus sillauml haumln lisaumlauml oikeudenkaumlynnin alkuun

syytteiden luvun mikauml oli tapana roomalaisissa oikeudenkaumlynneissauml184

Juutalaisten johtajien ensimmaumlinen ja samalla keskeisin syytoumls on se ettauml Jeesus

johtaa kansaa harhaan Taumltauml syytoumlstauml voidaan pitaumlauml tyypillisenauml vallanpitaumljille kun

he arvostelivat vastustajiaan185 Carterin mukaan juutalaisten johtajien syytoumlkset

pitaumlvaumlt paikkansa Johtajat todella ajattelivat Jeesuksen johtavan kansaa harhaan

Carterista juutalaiset johtajat nimittaumlin pelkaumlsivaumlt Jeesuksen edustamaa uutta

sosiaalista ja poliittista jaumlrjestystauml jossa heidaumln valta-asemansa joutui

uhanalaiseksi Lisaumlksi haumln toteaa ettauml Jeesus oli kuningas myoumls sanan poliittisessa

mielessauml ja vaikka Jeesus salliikin veronmaksun haumln kieltaumlauml Carterin mukaan sen

merkityksen Verojen maksu merkitsi Carterin mielestauml alistumista Rooman

vallalle Koska Jeesuksen seuraajien uskollisuus kuului ensisijaisesti Jumalalle

eikauml keisarille verotus menetti haumlnen mukaansa sen alistavan merkityksen186

Taumlmauml argumentaatio veronmaksusta ei mielestaumlni loumlydauml lainkaan tukea itse

Luukkaan evankeliumista Lisaumlksi naumlhdaumlkseni useiden muiden tutkijoiden

suosima tulkinta syytoumlksistauml on uskottavampi Muiden muassa Bovon toteaa

syytoumlsten olevan vaumlaumlriauml Bovon katsoo mielestaumlni oikein ettauml juutalaisten johtajien

syytoumlkset eivaumlt pidauml paikkansa sillauml Luukkaalle Jeesus tuli nimenomaan

kutsumaan harhaan johdettuja takaisin Jumalan luo eikauml Jeesus kiellauml verojen

maksua keisarille (Luuk 2022ndash26) Lisaumlksi Bovon toteaa juutalaisten johtajien

vaumlaumlristaumlvaumln Jeesuksen kuninkuutta He antavat ymmaumlrtaumlauml Jeesuksen kutsuneen

itseaumlaumln kuninkaaksi sanan poliittisessa merkityksessauml Jeesuksen kuninkuus ei

183 Johannes tosin kertoo Pilatuksen kysyvaumln syytteitauml (Joh 1829) mutta juutalaiset kieltaumlytyvaumlt antamasta selvaumlauml vastausta oikeudenkaumlynnin taumlssauml vaiheessa Vasta myoumlhemmin he kertovat Pilatukselle ettauml Jeesus on rikkonut lakia vaumlittaumlmaumlllauml olevansa Jumalan Poika (Joh 197)184 Bovon 2012 253185 Naumlin mm Brown 1994 741 ja Carter 2003 117 He nostavat esille esimerkiksi Raamatusta mm Egyptin faaraon joka syytti Mooseksen ja Aaronin rohkaisevan kansaa laiskotteluun (2 Moos 54) ja Ahabin joka puolestaan syytti Elian syoumlksevaumln Israelin kurjuuteen (1 Kun 1817ndash18) 186 Carter 2003 117

53

kuitenkaan ole maallista vaan se varsinaisesti aktualisoituu vasta taumlmaumln kuoleman

jaumllkeen187 Toisaalta mielestaumlni myoumls taumlssauml kohdassa on syytauml korostaa ettauml

Luukas ei edelleenkaumlaumln moralisoi oikeudenkaumlynnin tapahtumia Paumlinvastoin haumln

kuvaa tapahtumia koska haumlnen mielestaumlaumln kaikki tapahtui Jumalan tahdosta Toki

lukija pystyy toteamaan syytoumlkset vaumlaumlriksi ja ymmaumlrtaumlmaumlaumln ettauml juutalaiset

johtajat pyrkivaumlt saamaan Jeesuksen tuomituksi Luukas ei kuitenkaan erityisesti

nosta taumltauml esille Haumlnen kerronnastaan puuttuvat kokonaan Markukselle ja

Matteukselle tyypilliset viittaukset syytoumlsten valheellisuuteen188

Syytoumlksistauml Pilatus tarttuu viimeiseen ja kysyy Jeesukselta onko taumlmauml

juutalaisten kuningas Jeesus vastaa ettauml niin Pilatus vaumlittaumlauml Kysymystauml voidaan

jaumllleen pitaumlauml Pilatuksen puolelta poliittisena Haumln kysyy haastaako Jeesus keisarin

ja Rooman valtakunnan auktoriteetin189 Bovon tarttuu Jeesuksen ympaumlripyoumlreaumlaumln

vastaukseen Haumln toteaa mielestaumlni hieman yllaumlttaumlvaumlstikin ettauml Jeesus epaumlroumli

vastata suoraan koska pelkaumlauml joutuvansa ansaan sanoistaan vihamielisen yleisoumln

edessauml190 Yllaumlttaumlvaumlksi haumlnen tulkintansa tekee se ettauml passiokertomuksessa

Luukkaan Jeesus on vaikuttanut hallitsevansa tilanteen varsin hyvin191 Taumlssauml

suhteessa Luukas on Jeesus-kuvauksessaan laumlhellauml Johanneksen evankeliumin

kuvausta joskin Johanneksella taumlmauml on vielauml korostuneempaa Pidaumlnkin

todennaumlkoumlisempaumlnauml Skinnerin edustamaa tulkintaa joka on jo tuttu Matteuksen ja

Markuksen evankeliumeista Haumlnen mukaansa Jeesuksen vastaus on vaumllttelevauml

Luukkaan Jeesus ei kiellauml kuninkuutta koska Jeesus on kuningas Jeesus

kuitenkin kieltaumlytyy vastaamasta suoraan sillauml haumlnen kuninkuutensa tarkoitus ei

ole haastaa keisaria192 Carter menee luonnollisesti pidemmaumllle ja pitaumlauml Jeesuksen

vastausta yksinkertaisesti myoumlntaumlvaumlnauml193 On kuitenkin merkittaumlvaumlauml huomata ettei

Luukkaan evankeliumissa Jeesuksen kuninkuudesta muodostu samalla tavalla

187 Bovon 2012 254 Samaa mieltauml ovat myoumls Brown (1994 739ndash740) Bond (1998 145ndash146) Neagoe 2002 71ndash72 ja Skinner (2010 77ndash78) joka tosin keskittyy kaumlsittelyssaumlaumln vain verotukseen ja kuninkuuteen liittyviin syytoumlksiin188 Valheelliset syytoumlkset olivat Markuksen ja erityisesti Matteuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin keskeisimpiauml teemoja (Mark 1456ndash57 ja Matt 2659ndash60)189 Naumlin mm Skinner 2010 78 Samaan suuntaisesti ajattelee Green 1997 801 Tosin haumln ei pidauml Jeesusta poliittisesti vaarattomana vaan toteaa Jeesuksen vastaavan samalla tavalla Pilatukselle kuin Suurelle neuvostollekin sillauml kumpikaan taho ei tunnusta Jeesuksen kuninkuutta190 Bovon 2012 255 Lisaumlksi Bovon toteaa ettauml Jeesuksen vastaus on tulkittavissa kolmella tavalla1) Jeesus epaumlsuorasti kieltaumlauml Pilatuksen kysymyksen 2) haumln epaumlsuorasti myoumlntaumlauml sen tai 3) haumln yksinkertaisesti kieltaumlytyy vastaamasta tarkemmin Pilatuksen kysymykseen 191 Naumlin esimerkiksi toteaa Franklin 2001 955ndash956 Luukas kuvaa mm kuinka Jeesus puhuttelee Juudasta (Luuk 2248) taumlmaumln tullessa kavaltamaan haumlntauml Haumln selvaumlsti tietaumlauml Juudaksen aikeet Lisaumlksi kun Jeesusta viedaumlaumln ristiinnaulittavaksi Jeesus puhuttelee itkeviauml naisia tyynesti (Luuk 2328ndash31) 192 Skinner 2010 78193 Carter 2003 118

54

keskeistauml teemaa oikeudenkaumlynnissauml kuin Markuksella ja Matteuksella Pilatus ei

enaumlauml kutsu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi eikauml Luukas nosta sitauml muutenkaan

esille ennen kuin Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessauml (Luuk 2337ndash38)194

Pilatus kuitenkin toteaa Jeesuksen vaumllittoumlmaumlsti syyttoumlmaumlksi Paumlaumltoumls on

yllaumlttaumlvauml oikeudenkaumlynnin taumlssauml vaiheessa sillauml Jeesuksen vastaus on kaikkea

muuta kuin selvaumlsti kieltaumlvauml Carterista on kummallista ettauml Pilatus hylkaumlauml

liittolaistensa syytoumlkset ja julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi vaikka Jeesus on

myoumlntaumlnyt olevansa kuningas Carter haluaa vaumllttaumlmaumlttauml pitaumlauml kiinni tulkinnastaan

jossa Luukkaan kuvaus heijastelee historiallista Pilatusta Carter olettaa ettauml

historiallinen Pilatus oli hallitsija jolla oli ainakin joitakin Rooman maaherralta

edellyttaumlmiauml ominaisuuksia Joka tapauksessa haumlnen mukaansa Pilatus oli mies

joka kykeni ajamaan Rooman valtakunnan etuja Juudeassa Niinpauml Carterin

mielestauml ei ole mitaumlaumln syytauml olettaa ettauml Luukas olisi kuvannut Pilatuksen

heikkona hallitsijana Haumln paumlaumltyykin siihen ettauml Luukkaan Pilatus on ylimielinen

hallitsija Pilatus ei vaivaudu tuomitsemaan Jeesusta koska taumlmauml on liian

vaumlhaumlpaumltoumlinen henkilouml uhkaamaan Rooman valtaa varsinkin kun Jeesus ei ole

sotilaallinen uhka195 Bond on kuitenkin taumlysin toista mieltauml ja tulkitsee ettauml

Pilatuksen on kuitenkin taumlytynyt ymmaumlrtaumlauml Jeesuksen vastaus kieltaumlvaumlnauml Haumlnestauml

Luukas haluaa korostaa kuvaa jossa Pilatus ymmaumlrtaumlauml nopeasti Jeesuksen

syyttoumlmyyden Taumlstauml huolimatta Bond toteaa ettauml Luukkaan evankeliumissa

Pilatuksesta muodostuu erikoinen kuva kun taumlmauml hylkaumlauml vakavat syytoumlkset

suoralta kaumldeltauml vaivautumatta kunnolla tutkimaan asiaa196 Toisaalta Pilatuksen

kuvaus ole poikkeuksellinen Luukkaan tyylille Sen sijaan Luukkaalla esiintyy

muitakin henkiloumlitauml jotka tunnistavat Jeesuksen viattomuuden ilman tarkempia

taustatietoja Muiden muassa toinen Jeesuksen kanssa ristiinnaulittavista

rikollisista tunnistaa Jeesuksen viattomuuden Niinpauml muun muassa Brownin

naumlkemys on ettauml Luukkaan mukaan kuka tahansa joka laumlhestyy Jeesusta ilman

ennakkoluuloja ymmaumlrtaumlauml taumlmaumln viattomuuden197

Pilatuksen vastaus ei kuitenkaan miellytauml juutalaisia vaan he jatkavat

Jeesuksen syyttaumlmistauml Jeesus on johtanut kansaa harhaan koko maassa aina

194 Naumlin Bond 1998 146 Jakeissa Luuk 2337ndash38 sotilaat pilkkaavat Jeesusta kaumlskien haumlnen tulla alas ristiltauml jos taumlmauml kerran on juutalaisten kuningas Lisaumlksi Luukas mainitsee ettauml Jeesuksen paumlaumln ylaumlpuolella oli kirjoitus rdquojuutalaisten kuningasrdquo195 Carter 2003 118ndash119 Samaan tapaan ajattelee Skinner (2010 78ndash79) joka ei tosin pidaumln Pilatusta ylimielisenauml Sen sijaan haumlnestauml Pilatus naumlkee taumlssauml tilaisuuden aumlrsyttaumlauml juutalaista eliittiauml ja esitellauml omaa valtaansa 196 Bond 1998 153 Naumlin myoumls Walaskay 1983 40ndash41 ja Bovon (2012 255ndash256) joka uskoo Luukkaan halunneen korostaa ettauml Pilatus ymmaumlrsi Jeesuksen syyttoumlmyyden heti 197 Brown 1994 742 Naumlin myoumls Neagoe 2002 74

55

Galileasta saakka Juutalaisten viittaus Galileaan kiinnittaumlauml Pilatuksen huomion

Kun haumln saa tietaumlauml ettauml Jeesus on galilealainen Pilatus toimittaa Jeesuksen

Herodekselle tuomittavaksi Tutkijoilla on hyvin moninaisia tulkintoja siitauml miksi

Luukkaan evankeliumissa Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodekselle Bondin

mielestauml Luukas kuvaa Pilatuksen heikkona hallitsijana Pilatus ei pysty

vapauttamaan Jeesusta vaikka pitaumlaumlkin taumltauml syyttoumlmaumlnauml Lisaumlksi Bond pitaumlauml

Pilatuksen ratkaisua erikoisena sillauml taumlmauml on kuitenkin ollut valmis surmaamaan

galilealaisia aikaisemmin (Luuk 131)198 Toisaalta Joel Green tulkitsee ettauml

Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodekselle koska ei itse ole voinut loumlytaumlauml syytauml

Jeesuksen tuomitsemiselle199 Tulkintojen toisessa paumlaumlssauml on Carter Haumlnen

mukaansa Pilatus toimittaa Jeesuksen Herodekselle taumlysin toisista syistauml

Ylimielinen Pilatus on vaumllinpitaumlmaumltoumln Haumln ei vaivaudu kuluttamaan aikaansa

Jeesukseen jolla ei ole merkitystauml haumlnelle eikauml Rooman valtakunnalle200

54 Jeesus Herodeksen edessaumlPilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen siis Herodeksen luokse tuomittavaksi Luukkaan

mukaan myoumls Herodes oli tuolloin Jerusalemissa Myoumls Herodes on mainittu

Luukkaan evankeliumissa jo aiemmin Luuk 319ndash20 97ndash9 ja 1331201 Naumlistauml

ensimmaumlisessauml Luukas kertoo Herodeksen vanginneen Johanneksen kun taumlmauml oli

nuhdellut Herodesta Toisessa Herodes osoittaa kiinnostusta Jeesuksen toimintaan

ja lisaumlksi kertoo mestanneensa Johanneksen ja viimeisessauml fariseukset varoittavat

Jeesusta Herodeksesta koska taumlmauml halusi tappaa Jeesuksen

Jeesus toimitetaan Herodekselle joka ilahtuu tavatessaan Jeesuksen Haumln

nimittaumlin oli Luukkaan mukaan pitkaumlaumln halunnut naumlhdauml taumlmaumln Herodes

kuulustelee Jeesusta ja toivoo naumlkevaumlnsauml ihmeen Jeesukselta Jeesus on kuitenkin

vaiti Ylipapit ja vanhimmat ovat myoumls paikalla syyttaumlmaumlssauml Jeesusta Niinpauml

Herodes ja taumlmaumln sotilaat alkavat kohdella haumlntauml halveksuvasti Lopulta Herodes

laumlhettaumlauml Jeesuksen takaisin Pilatukselle puettuna hienoon pukuun202 Luukas

paumlaumlttaumlauml katkelman toteamalla ettauml taumlmaumln jaumllkeen Herodes ja Pilatus jotka olivat

olleet toistensa vihamiehiauml ystaumlvystyivaumlt

198 Bond 1998 154199 Green 1997 804200 Carter 2003 119 Myoumls Skinner (2010 79) uskoo ettei Pilatus vaivautunut tuhlaamaan aikaansa Jeesuksen kanssa kun haumln huomasi juutalaisten johtajien paumlaumlttaumlvaumlisyyden201 Naumliden kohtien lisaumlksi Luukas on maininnut Herodeksen myoumls jakeessa 31 202 Vrt Joh 192 jossa Pilatus antaa ruoskia Jeesuksen ja sotilaat pukevat Jeesuksen viittaan ja kruunuun Bond kuitenkin korostaa taumlssauml kohtaa ettauml Luukkaan evankeliumissa pilkkaajat ovat juutalaisia eivaumltkauml roomalaisia (Bond 1998 155)

56

Taumlmauml katkelma on kauttaaltaan Luukkaan omasta erityslaumlhteestauml eikauml siitauml

esiinny viitteitauml muissa Raamatun evankeliumeissa203 Historialliselta kannalta

katkelma on epaumluskottava Nimittaumlin vaikuttaa epaumltodennaumlkoumliseltauml ettauml

roomalainen maaherra laumlhettaumlisi viattomaksi toteamansa henkiloumln toiselle

tuomittavaksi Lisaumlksi on epaumluskottavaa myoumls ettauml henkilouml tuomittiin

kotipaikkansa eikauml tekopaikan mukaan Erityisesti taumlmaumln tekee kyseenalaiseksi se

ettei Jeesus ollut Rooman kansalainen204 Naumlhdaumlkseni vaikuttaa todennaumlkoumliseltauml

ettauml Luukas heijastelee taumlllauml Paavalin oikeudenkaumlynnin kulkua Apostolien teoissa

jossa Paavali kohtaa kuningas Agrippan ollessaan vankina maaherra Festuksen

luona (Ap t 2523ndash2632)205

Herodes ilahtuu kovin tavatessaan viimein Jeesuksen (jae 8) Bovon naumlkee

jakeen tunnelman hyvin epaumlmuodollisena Evankeliumien aiempien mainintojen

pohjalta Herodes olisi saattanut suhtautua Jeesusta kohtaan vihamielisesti Nyt

haumln kuitenkin toivoo naumlkevaumlnsauml Jeesukselta ihmeen ja vaikuttaa suhtautuvan

Jeesukseen myoumlnteisesti tai ainakin neutraalisti Bovonin mukaan Herodes toivoo

Jeesukselta todistusta ettei haumlnen tarvitsisi itse muodostaa mielipidettauml

Jeesuksesta206 Jeesus ei kuitenkaan suostu Herodeksen toiveisiin vaan on vaiti

vaikka Herodes kyselee Jeesukselta kaikenlaista Carter katsoo Luukkaan selvaumlsti

lukevan Herodeksen Jeesuksen vastustajiin Haumln jaumlttaumlauml huomioimatta sen ettauml

Herodes ilahtuu naumlhdessaumlaumln Jeesuksen Sen sijaan haumln korostaa sitauml ettauml

Luukkaan mukaan Herodes toivoi Jeesuksen kuolemaa ja toisaalta viittaa

Luukkaan evankeliumin jakeisiin 1116 29ndash32 Jakeissa Jeesus tuomitsee ihmiset

jotka vaativat haumlneltauml merkkiauml sen sijaan ettauml luottaisivat Jumalan sanaan207

Jakeessa 10 Luukas kuvaa ylipapit ja lainopettajat syyttaumlmaumlssauml Jeesusta

Jakeet 9 ja 10 muistuttavat huomattavasti Markuksen ja Matteuksen kuvausta

203 Toisaalta esimerkiksi Pietarin evankeliumissa on naumlkyvissauml sama traditio jossa Herodes osallistui Jeesuksen tuomitsemiseen (Piet ev 1ndash2) Tarkemmin Luukkaan laumlhteistauml katkelmassa ksBovon 2012 261ndash265 204 Brown (1994 764ndash765) nostaa esille Paavalin oikeudenkaumlynnin maaherra Felixin edessauml jossa Paavalin kotipaikka ei estauml oikeudenkaumlyntiauml Kesareassa (Ap t 2323ndash2427) Naumlin myoumls Bovon (2012 266) joka puolestaan kiinnittaumlauml huomiota siihen ettei Jeesus ollut edes Rooman kansalainen205 Naumlin mm Brown 1994 766ndash767 Lisaumlksi haumln viittaa (s 763ndash764) Luukkaan jakeeseen 2112 jossa Jeesus kertoo seuraajilleen naumliden joutuvan maaherrojen ja kuninkaiden eteen Niinpauml Brownpitaumlauml mahdollisena ettauml Luukas katsoi taumlrkeaumlksi kuvata myoumls Jeesuksen maaherran ja kuninkaan edessauml Kuten Brownkin huomauttaa tarkasti ottaen Herodes Antipas ei ollut kuningas mutta Luukas lukee ilmeisesti Herodeksen rdquomaailman kuninkaidenrdquo joukkoon (Ap t 426ndash27) 206 Bovon 2012 267207 Carter 2003 120 Naumlin myoumls ajattelevat Green (1997 804) ja Skinner (2010 79) Lisaumlksi Green(s 804ndash805) toteaa ettauml vaitelias Jeesus vertautuu katkelmassa toisaalta kreikkalais-roomalaisiin filosofeihin ja toisaalta Vanhan testamentin profeetoihin jotka kaikki osoittivat hallitsijoiden edessauml itsehillintaumlauml ja noudattivat omaa ideologiaansa

57

Jeesuksen kuulustelun lopusta joskin Luukkaalla tuomarina toimii nyt Herodes

eikauml Pilatus Herodes myoumls reagoi toisin kuin Pilatus Haumln alkaa halveksia

Jeesusta taumlmaumln vaiteliaisuuden ja ylipappien ja lainopettajien syytoumlsten vuoksi

Luukkaan mukaan Herodes ja taumlmaumln sotilaat tekivaumlt pilkkaa Jeesuksesta ja

Herodes puetti Jeesuksen loisteliaaseen asuun Taumlllauml kohtauksella on

yhtymaumlkohtia kaikkiin muihin Raamatun evankeliumeihin joissa tosin Jeesusta

pilkkaavat roomalaiset sotilaat208 Luukkaan kuvaus poikkeaakin kahdessa

suhteessa naumlistauml Ensinnaumlkin Luukas sijoittaa Jeesuksen pilkkaamisen juutalaiseen

kontekstiin Vaikuttaa todennaumlkoumliseltauml ettauml Luukas pyrkiikin osoittamaan selvaumlsti

etteivaumlt roomalaiset osallistuneet millaumlaumln tavoin Jeesuksen noumlyryytykseen ja

kuolemaan209 Toiseksi Jeesuksen pilkkaaminen on Luukkaan kuvauksessa

ilmeisesti vaumlkivallaton Jeesuksen pukemisessa on vahvaa ironiaa sillauml kuten

Carter toteaa kuninkaallinen asu ennakoi Jeesuksen loistoa taumlmaumln istuessa

Jumalan oikealla puolella210 Toisaalta muutamat tutkijat ovat esittaumlneet

mielenkiintoista vaihtoehtoa He olettavat ettauml Luukas ei itse asiassa viittaa

punaiseen kuninkaalliseen vaatteeseen kuten Johannes vaan kyseessauml on

valkoinen vaate He tulkitsevat ettauml pukeminen ei ole osa pilkkaamista vaan

ilmaus Jeesuksen viattomuudesta Niinpauml pukeminen seuraa pilkkaamista eikauml ole

varsinaisesti osa sitauml211 Taumlmaumln tulkinnan heikkous on se ettei Luukas maumlaumlrittele

vaatteen vaumlriauml millaumlaumln tavoin Tosin taumltauml voidaan pitaumlauml myoumls Carterin tulkinnan

heikkoutena Toisaalta Carterin tulkinta vaumllttaumlauml taumlssauml kohtaa loogisen ristiriidan

joka vallitsee pilkkaamisen ja viattomuuden tunnustamisen vaumllillauml Tuntuu

erikoiselta ettauml Herodes pilkkaisi Jeesusta vaikenemisesta mutta tunnustaisi silti

taumlmaumln viattomaksi

Herodes laumlhettaumlauml Jeesuksen takaisin Pilatukselle mutta ennen kuin Luukas

jatkaa roomalaista oikeudenkaumlyntiauml haumln kertoo ettauml taumlmaumln jaumllkeen Pilatuksesta ja

Herodeksesta tuli ystaumlviauml Taumlmaumln toteamuksen tarkoitus ei mielestaumlni ole taumlysin

selvauml sillauml se vaikuttaa kontekstissaan varsin irralliselta212 Carter tulkitsee ettauml

Luukas lukee sekauml Herodeksen ettauml Pilatuksen samaan ryhmaumlaumln He ovat

208 Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa (Mark 1516ndash20 Matt 2727ndash31) Jeesusta pilkkaavat roomalaiset sotilaat sen jaumllkeen kun Pilatus on tuominnut Jeesuksen kuolemaan Johanneksen evankeliumissa (Joh 191ndash3) puolestaan Pilatuksen sotilaat pilkkaavat Jeesusta keskellauml oikeudenkaumlyntiauml209 Naumlin Walaskay 1983 43ndash44210 Carter 2003 120ndash121 Naumlin myoumls Green 1997 805ndash806 211 Karris 2009 86ndash87 Brown 1994776ndash777 212 Myoumls Bond (1998 156) toteaa ettei Luukkaan tarkoitus ole taumlssauml kohtaa taumlysin selvauml mutta haumlnestauml vaikuttaa siltauml ettauml Herodes ja Pilatus loumlytaumlvaumlt yhteisymmaumlrryksen Jeesuksen passion tapahtumissa

58

ylimielisiauml hallitsijoita jotka eivaumlt suostu tunnistamaan Jeesuksen edustamaa

sosiaalista uhkaa213 Skinner taas katsoo ettauml Pilatus ja Herodes jakavat yhteisen

strategian suhteessa Jeesukseen Kumpikaan ei naumle Jeesusta merkittaumlvaumlnauml uhkana

ja niinpauml molemmat haluavat aumlrsyttaumlauml juutalaisia johtajia kieltaumlytymaumlllauml

tuomitsemasta Jeesusta214 Toiset tutkijat puolestaan arvioivat ettauml Luukas kuvaa

Jeesuksen kaumlrsimyksen teologiaansa jossa Jeesuksen kaumlrsimys on tie

anteeksiantamukseen ja parannukseen Niinpauml Jeesuksen kaumlrsimys saa

Herodeksen ja Pilatuksen sopimaan vaumllinsauml ja ystaumlvystymaumlaumln215

55 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessaumlKun Jeesus on tuotu takaisin Pilatuksen eteen Luukas kertoo kuinka Pilatus

kutsui jaumllleen koolle ylipapit hallitusmiehet ja kansan Nyt Pilatus julistaa

kaikille ettei haumln sen enempaumlauml kuin Herodeskaan ole loumlytaumlnyt viitteitauml siitauml ettauml

Jeesus olisi ansainnut kuolemantuomion Niinpauml haumln on valmis vapauttamaan

Jeesuksen kunhan haumln on ensin kurittanut taumltauml Kaikki laumlsnaumlolijat kuitenkin

vaativat Jeesukselle kuolemaa ja sen sijaan vapauttamaan Barabbaksen Luukas

kertoo ettauml taumlmauml on vangittuna kapinan ja murhan takia Luukas kuvaa kuinka

Pilatus vetoaa kansaan koska haumln haluaa vapauttaa Jeesuksen Kansa kuitenkin

vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Jaumllleen Pilatus toteaa Jeesuksen olevan viaton

ja kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt Pilatus sanoo uudelleen

vapauttavansa Jeesuksen kuritettuaan taumltauml Kansa ei kuitenkaan anna periksi ja

niinpauml Pilatus suostuu heidaumln vaatimukseensa

Jakeissa 2313ndash15 Pilatus kutsuu ylipapit hallitusmiehet ja kansan koolle

Taumlmauml on viimeinen kerta oikeudenkaumlynnissauml kun Luukas erittelee Pilatuksen

luona olevan vaumlkijoukon koostumuksen Vaumlhitellen vaumlkijoukko alkaa myoumls kaumlydauml

yhauml keskeisemmaumlksi toimijaksi oikeudenkaumlynnissauml Bovonin mukaan kyse on

Luukkaan tavasta korostaa sitauml kuinka lopulta kaikki kaumlaumlntyivaumlt Jeesusta vastaan

ja hylkaumlsivaumlt haumlnet216 Toisaalta Carter katsoo ettauml Luukas painottaa ylipappien ja

hallitusmiesten osuutta Jeesuksen tuomitsemiseen mainitsemalla naumlmauml erikseen

213 Carter 2003 121214 Skinner 2010 80215 Karris 2009 85 Brown 1994 778 Samaan suuntaan tulkitsee Bovon (2012 270ndash271) joka kuitenkin esittaumlauml tulkintansa eri mittakaavassa kuin Brown Haumlnen mukaansa Luukas luo naumliden kahden hallitsijan avulla vertauskuvan siitauml kuinka Jeesuksen sovituskuoleman kautta eri kansat sopivat riitansa ja ystaumlvystyvaumlt 216 Bovon (2012 279ndash280) huomauttaa lisaumlksi ettauml Luukkaalla Jeesuksen passiokertomuksessa on muutenkin mukana laaja joukko eri ryhmien edustajia jotka ovat esillauml tietyssauml kohtaa kertomusta kadoten jaumlljettoumlmiin seuraavassa Bovon pitaumlauml taumltauml vain Luukkaan tapana kaumlyttaumlauml kulloiseenkin tilanteeseen sopivia vastustajia Korostan kuitenkin ettauml Luukas viittaa taumlssauml vain paikalla olleisiinihmisiin eikauml syyllistauml kaikkia juutalaisia yleensauml

59

Haumlnen mukaansa naumlmauml yllyttaumlvaumlt kansaa Jeesusta vastaan vaikka Luukas ei sitauml

mainitsekaan suoraan217

Pilatus kertaa kansalle ettei haumln eikauml myoumlskaumlaumln Herodes ole huomannut

Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln Taumlmauml on nyt toinen kerta kun Pilatus julistaa

Jeesuksen syyttoumlmaumlksi oikeudenkaumlynnin aikana Taumlllauml kertaa Luukas vahvistaa

Pilatuksen sanojen painoarvoa mainitsemalla myoumls Herodeksen olleen samaa

mieltauml Taumlmauml on yllaumlttaumlvaumlauml sillauml Luukas ei maininnut Herodeksen tehneen

minkaumlaumlnlaista selvaumlauml paumlaumltoumlstauml Jeesuksen suhteen On merkittaumlvaumlauml huomata ettauml

poliittiset johtajat eivaumlt ilmeisesti Luukkaan mukaan naumle Jeesuksen syyllistyneen

mihinkaumlaumln218 Naumlin voitaisiin siis argumentoida ettauml Luukas haluaa osoittaa

Jeesuksen vaarattomuuden Roomalle Jeesuksen kuninkuus mitauml se sitten onkin

ei ainakaan ole haaste Rooman keisarille Carter puolestaan etsii tukea

tulkinnalleen Luukkaan ylimielisestauml Pilatuksesta Haumlnen mukaansa Pilatuksen

yhteenveto osoittaa hyvin taumlmaumln ylimielisyyden Pilatuksen kuulustelu oli liian

lyhyt jotta sitauml olisi voinut kutsua kunnolliseksi kuulusteluksi eikauml Herodes

Luukkaan kuvauksessa tehnyt selvaumlauml paumlaumltoumlstauml Jeesuksesta Pilatukselle Jeesus on

liian vaumlhaumlpaumltoumlinen huolimatta siitauml ettauml Jeesus on myoumlntaumlnyt olevansa juutalaisten

kuningas Niinpauml haumln on halukas vapauttamaan Jeesuksen huolimatta

liittolaistensa juutalaisen eliitin toiveista219 Toisaalta Bond kiinnittaumlauml huomiota

Pilatuksen toteamukseen ettauml Herodes laumlhetti miehen takaisin rdquomeidaumln eteemmerdquo

Bondin mukaan toteamus viittaa siihen ettauml myoumls vaumlkijoukolla on mahdollisuus

ilmaista mielipiteensauml220

Kun Pilatus on julistanut Jeesuksen syyttoumlmaumlksi haumln ilmoittaa jakeessa 16

paumlaumlstaumlvaumlnsauml Jeesuksen vapaaksi kuritettuaan haumlntauml Luukkaan kaumlyttaumlmauml verbi

παιδεύω rsquokurittaarsquo221 viittaa hyvin lievaumlaumln mahdollisesti fyysiseen

rangaistukseen laumlhinnauml varoitukseen222 Bondin tulkinnan mukaan Pilatus alkaa

murtua kansan paineen alla sillauml miksi muuten haumln kurittaisi syyttoumlmaumlksi

toteamaansa miestauml223 Toisaalta historialliselta kannalta mielestaumlni kurittaminen

voidaan Jeesuksen tapauksessa naumlhdauml lievimpaumlnauml mahdollisena toimenpiteenauml

sillauml selvaumlsti Jeesus oli aumlrsyttaumlnyt juutalaisia johtajia Naumlin Pilatus saattoi pitaumlauml

217 Carter 2003 121218 Naumlin Bovon 2012 280219 Carter 2003 121ndash122220 Bond 1998 157 Bond toteaa tosin ettauml on toki mahdollista ettauml roomalainen maaherra kaumlytti taumlssauml kohtaa sanaa rdquomerdquo viittamaan itseensauml muttei pidauml sitauml erityisen todennaumlkoumlisenauml221 Verbin muita merkityksiauml ovat kasvattaa nuhdella rangaista222 Mm Carter 2003 122 Bovon 2012 281223 Bond 1998 158

60

Jeesusta viattomana ja silti katsoa tarpeelliseksi varoittaa Jeesusta tekemaumlstauml

vastaavaa tulevaisuudessa kurittamalla taumltauml Skinner toteaakin Pilatuksen

taumlhdaumlnneen kurittamisella kahtalaiseen lopputulokseen Toisaalta haumln pyrki

noumlyryyttaumlmaumlaumln Jeesusta niin ettei taumlmauml enaumlauml kykenisi toimimaan julkisesti ja

toisaalta samalla haumln pyrki osoittamaan Jerusalemin asukkaille oman valtansa

joka ylitti juutalaisten johtajien vallan224

Luukas kertoo kuitenkin kuinka paikalle kokoontunut vaumlkijoukko asettuu

Pilatusta vastaan Pilatuksen ilmoituksen jaumllkeen he huutavat ja vaativat haumlntauml

surmaamaan Jeesuksen ja vapauttamaan taumlmaumln sijaan Barabbaksen225 Toisin kuin

Matteus Luukas kuvaa Barabbaksen murhaajana ja kapinallisena Lisaumlksi haumln

tekee Barabbaksen yhteyden murhaan selvemmaumlksi kuin Markus Bovon

toteaakin ettauml Barabbas edusti kaikkea sitauml mitauml Rooma ei hyvaumlksynyt226

Kansan huuto on spontaani Luukkaan evankeliumissa juutalaisen eliitin ei

sanota yllyttaumlvaumln kansaa He seisovat kansan joukossa huutamassa Carterin

mukaan kaiken takana vaikkakaan Luukas ei heitauml mainitse ovat eliitin jaumlsenet

jotka pitaumlvaumlt vaumlkivaltaista Barabbasta helpommin hallittavana kuin uudenlaista

sosiaalista jaumlrjestystauml edustavaa Jeesusta227 Carter kaumlsittelee erityisesti taumlssauml

kohtaa kuvausta hyvin voimakkaasti rdquohistoriallisella tasollardquo228 kun haumln keskittyy

juutalaisten johtajien motiiveihin Taumlmauml ei kuitenkaan ole mielestaumlni Luukkaan

ajatuksena Sen sijaan Luukkaan tarkoituksena on luoda voimakas kontrasti

syyttoumlmaumln Jeesuksen ja syyllisen Barabbaksen vaumllillauml Jaumllleen valinta tehdaumlaumln

naumliden kahden henkiloumln edustamien asioiden vaumllillauml kuten Luukas Pietarin suulla

kertoo rdquoHaumlnet te kielsitte pyhaumln ja vanhurskaan ja pyysitte vapaaksi

murhamiehen (Ap t 314)rdquo Green naumlkee kuitenkin nimenomaan Luukkaan

tarkoituksena korostaa vaumlkijoukon pahantahtoisuutta kun taas Skinner korostaa

ettei Luukkaan tarkoitus ollut vain syyllistaumlauml vaumlkijoukkoa Mielestaumlni Skinner

onkin oikeassa siinauml ettauml Luukkaan naumlkemys oli pohjimmiltaan ettauml kaikki

tapahtui koska Jumala oli niin tarkoittanut229 Lisaumlksi Barabbas kohtaus ei 224 Skinner 2010 81225 Luukas on ainoa Raamatun evankelista joka ei viittaa jonkinlaiseen yleiseen tapaan vapauttaa vanki juhlan aikana sillauml jae 17 ei ole alun perin kuulunut evankeliumiin Useat taumlrkeaumlt kaumlsikirjoitukset eivaumlt sisaumlllauml kyseistauml jaetta ja on huomattavasti helpompi ymmaumlrtaumlauml ettauml lause on lisaumltty evankeliumiin Markuksen ja Matteuksen evankeliumien vaikutuksessa kuin ettauml se olisi jaumltetty pois 226 Bovon 2012 282227 Carter 2003 122ndash123 228 Tarkoitan taumlssauml historiallisella tasolla sitauml ettauml Carter vaikuttaa unohtavan taumlysin Luukkaan teoksen kirjoittajana Haumln keskittyy taumlmaumln kuvaamiin tapahtumiin kuin ne kuvaisivat todellista historiaa ilman ettauml Luukkaan motiiveilla olisi merkitystauml kuvaukseen229 Naumlin esimerkiksi Green 1997 809ndash810 Skinner 2010 81ndash82 Skinner kuitenkin huomauttaa myoumls ettei kyseessauml ole samanlainen valinta kahden vangin vaumllillauml kuten Matteuksen

61

naumlhdaumlkseni ole lainkaan poliittinen Luukkaan evankeliumissa Paumlinvastoin

kohtaus liittyy Luukkaan teologiaseen naumlkemykseen syntien anteeksiantamisesta

Barabbas on pahimman luokan rikollinen mutta haumln saa armon ja Jeesus joutuu

tuomituksi syyttoumlmaumlnauml Luukas kuvaakin kuinka Jeesuksen tarkoitus oli kaumlrsiauml ja

kuinka Jeesus luottaa Jumalan suunnitelmaan230 Naumlinhaumln Luukas kertoo

Jeesuksen sanoneenkin paumlaumlsiaumlisaterialla rdquoIhmisen Poika laumlhtee taumlaumlltauml juuri niin

kuin haumlnen on maumlaumlrauml laumlhteauml (Luuk 2222a)rdquo ja myoumlhemmin vangitsemisen

yhteydessauml rdquoMutta nyt on teidaumln hetkenne nyt on pimeydellauml valta (Luuk

2253)rdquo Pilatuksella sen enempaumlauml kuin juutalaisillakaan ei ollut muuta

mahdollisuutta kuin tuomita Jeesus kuten Pietarin puhe jatkuu Apostolien

teoissa rdquoMinauml kyllauml tiedaumln veljet ettauml te niin kuin hallitusmiehennekin teitte

tietaumlmaumlttoumlmyyttaumlnne sen minkauml teitte Mutta sillauml tavoin Jumala pani taumlytaumlntoumloumln

sen minkauml haumln ennalta oli ilmoittanut kakkien profeettojen suulla haumlnen

Voideltunsa tuli kaumlrsiauml ja kuolla (Ap t 317ndash18)rdquo

Jaumllleen Pilatus vetoaa kansaan haluten vapauttaa Jeesuksen mutta

vaumlkijoukko vain vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Carterin mukaan Pilatus pyrkii

vapauttamaan Jeesuksen koska ei edelleenkaumlaumln suostu tunnustamaan Jeesuksen

edustamaa uhkaa Haumln odottaa juutalaisten myoumlntyvaumln lopulta mutta naumlmauml eivaumlt

suostu antamaan periksi231 On selvaumlauml ettauml Pilatuksen ja vaumlkijoukon toiveet ovat

vastakkaiset ja Luukas korostaa taumltauml vastakkaisuutta edelleen seuraavissa jakeissa

Bovon huomauttaa ettauml Luukas painottaa vaumlkijoukon sinnikkyyttauml kaumlyttaumlmaumlllauml

heidaumln repliikissaumlaumln kaksi kertaa aktiivin imperatiivin preesensiauml σταύρου

σταύρου rdquoRistiinnaulitse ristiinnaulitserdquo Muut evankelistat kaumlyttaumlvaumlt

tavallisempaa aoristin imperatiivia Aoristin merkitys viittaa kertaluontoiseen

tapahtumaan kun taas preesens luo kuvan toistuvuudesta tai jatkuvuudesta Siksi

Bovon olettaakin Luukkaan tarkoittavan taumlssauml preesensillauml sitauml ettauml vaumlkijoukko

vaati taumltauml itsepintaisesti232

Jakeessa 22 Pilatus toteaa Jeesuksen kolmannen kerran syyttoumlmaumlksi ja

ihmettelee mitauml pahaa Jeesus on tehnyt Taumlllauml Luukas pyrkii osoittamaan

vastaansanomattomasti ettauml Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml233 Vaumlkijoukko

evankeliumissa Vaumlkijoukon vaatimus nousee Luukkaalla puhtaasti vaumlkijoukosta Niinpauml se ettauml hehaluavat ennemmin vapauttaa kapinallisen ja murhaajan kuin Jeesuksen tuo erityisen voimakkaasti esille myoumls sen ettauml vaumlkijoukko on hylaumlnnyt Jeesuksen230 Karris 2009 90ndash91 231 Carter 2003 123232 Bovon 2012 283233 Bovon 2012 283 Bovon toteaa ettauml antiikin aikana oli tyypillistauml ettauml kertomukset (kuten esim Mark 1432ndash42 tai Luuk 1911ndash27) sisaumllsivaumlt kolme vaihetta jotka osoittivat asian kaumlsitellyksi Naumlin kun Pilatus on julistanut Jeesuksen syyttoumlmaumlksi kolme kertaa ei asiasta ole enaumlauml

62

huutaa yhauml vimmatummin Jeesusta ristiinnaulittavaksi Luukkaan kuvauksessa

Pilatuksen tilanne kaumly yhauml vaikeammaksi Luukas on mielestaumlni rakentanut

kohtauksen niin taitavasti ettauml lukija naumlkee Pilatuksen olevan umpikujassa

Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyttoumlmaumlnauml mutta haumln ei voi vapauttaa taumltauml sillauml vaumlkijoukon

kiihko on taumlssauml kohtaa niin suuri Bovon huomauttaakin ettauml lukijalle on selvaumlauml

miksi Jeesus ristiinnaulittiin ja keiden tahdosta Itse asiassa haumlnen mukaansa

Luukas on tarkka siinauml ettei Pilatusta voida suoraan liittaumlauml Jeesuksen

ristiinnaulitsemiseen oikeudenkaumlynnin aikana234 Luukkaan evankeliumissa Pilatus

ei missaumlaumln vaiheessa itse mainitse ristiinnaulitsemista Lisaumlksi Luukas paumlaumlttaumlauml

oikeudenkaumlyntikohtauksen toteamalla Pilatuksen luovuttaneen Jeesuksen

vaumlkijoukon valtaan Toki Bond korostaa ettauml Luukas on itse asiassa ainoa

evankelista jolla on rohkeutta myoumlntaumlauml ettauml Pilatus tuomitsi Jeesuksen Luukas

nimittaumlin kaumlyttaumlauml jakeessa 24 sanaa ἐπικρίνω rsquopaumlaumlttaumlaumlrsquo tai rsquotuomitarsquo mutta jakeesta

kaumly myoumls selville ettauml Pilatus tekee niin kansan tahdosta235 Lisaumlksi Luukas jaumlttaumlauml

varsinaisesti sanomatta mihin Pilatus Jeesuksen tuomitsee Monet tutkijat ovat

sitauml paitsi kiinnittaumlneet huomiota tuomiota seuraaviin tapahtumiin Luukas kertoo

kuinka taumlmaumln jaumllkeen he laumlhtivaumlt viemaumlaumln Jeesusta kuinka he panivat Simon

Kyrenelaumlisen kantamaan ristiauml ja kuinka he ristiinnaulitsivat Jeesuksen (Luuk

232633) Epaumlselvaumlksi jaumlauml kuitenkin keihin rdquoherdquo viittaa Historiallisesti

oletettavaa on rdquoherdquo viittaa roomalaisiin sotilaisiin mutta itse Luukkaan tekstissauml

rdquoherdquo vaikuttaa viittaavan ylipappeihin hallitusmiehiin ja kansaan236 Vaikka

voidaankin vaumlittaumlauml taumlmaumln korostavan erityisesti juutalaisten syyllisyyttauml taumlssauml

kohtaa mielestaumlni Luukas jaumlttaumlauml Jeesuksen surmaajat haumlmaumlraumln peittoon sillauml

selvaumlsti mukana on myoumls roomalaisia (Luuk 233647)

Luukkaan kuvaus paumlaumlttyy taumlssauml tragediaan Viaton mies luovutetaan

ristiinnaulittavaksi vaumlkijoukon painostuksesta ja tuomari joutuu vastoin tahtoaan

vapauttamaan taumlmaumln sijaan kapinallisen ja murhaajan Bovon toteaakin ettauml

oikeudenkaumlynnistauml muodostuu irvikuva jossa maaherra luopuu vallastaan

luovuttamalla Jeesuksen juutalaisten johtajien tahtoon Tosin kuitenkin

teologisella tasolla taumltauml merkittaumlvaumlmpaumlauml haumlnestauml Luukkaalle on se ettauml Jumalan

epaumlselvyyttauml 234 Bovon 2012 284235 Bond 1998 158 Myoumls Brown (1994 853ndash854) mainitsee taumlmaumln asian mutta haumln korostaa silti ettei taumlmauml tarkoita sitauml ettauml muut evankeliumit eivaumlt pitaumlneet Jeesuksen tuomiota todellisena oikeudenkaumlyntinauml Lisaumlksi haumln toteaa ettauml παραδίδωμι rsquoluovuttaarsquo jota muut evankeliumit pelkaumlstaumlaumln kaumlyttaumlvaumlt Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessauml on ensisijaisesti teologinen termi236 Walaskay 1983 44ndash45 Naumlin myoumls esim Skinner 2010 82ndash83

63

tahto toteutuu taumlssauml Pilatuksen ja vaumlkijoukon toimien kautta237 Carter puolestaan

toteaa Luukkaan osoittavan naumlin kuinka roomalainen oikeus toimii vain eliitin

hyvaumlksi Lopulta Pilatus valitsee liittolaisensa sen sijaan ettauml tekisi

oikeudenmukaisen ratkaisun238 Skinnerin mielestauml taas Luukas kuvaa kuinka

Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml Pilatus ei kykenekaumlaumln lopulta hallitsemaan

tilannetta Rooman edustajana Pilatuksen pitaumlisi olla vallan huipulla Haumlnen

mukaansa Luukas kuitenkin vihjaa etteivaumlt Rooman valtakunnan edustajat ole

pohjimmiltaan niitauml joilla on tuomiovalta kaikessa239 Bond katsookin ettauml taumlmauml

on viimeinen osoitus Luukkaan Pilatuksen kyvyttoumlmyydestauml hallita Pilatuksen ei

tarvinnut vapauttaa ketaumlaumln mutta siitauml huolimatta haumln alistuu vaumlkijoukon tahtoon

ja vapauttaa murhaajan jolla ei ollut mitaumlaumln tekemistauml Jeesuksen tuomitsemisen

kanssa240

56 Pilatus Luukkaan evankeliumissaNaumlin olemme siis naumlhneet ettauml myoumls Luukkaan evankeliumin kohdalla tulkinnat

Pilatuksen kuvauksesta vaihtelevat laajasti Samalla kuitenkin on taumlysin

kiistatonta ettauml Luukkaan kuvauksessa Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml Tosin

syyt miksi Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml vaihtelevat Carterin mukaan Pilatus

on Luukkaan kuvauksessa ylimielinen Pilatus ei suostu pitaumlmaumlaumln Jeesusta

merkittaumlvaumlnauml uhkana Roomalle varsinkaan kun taumlmauml ei edusta sotilaallista uhkaa

Vasta kun kansan vaatimukset kaumlyvaumlt tarpeeksi itsepintaisiksi Pilatus antaa

periksi ja tuomitsee Jeesuksen On kuitenkin huomattava ettauml Pilatuksella ei ole

mitaumlaumln henkiloumlkohtaista Jeesusta vastaan Haumln vain paumlaumlttaumlauml lopulta toimia omien

poliittisten liittolaistensa siis juutalaisten ylipappien ja vanhimpien toiveiden

mukaan Jopa Carterin on kuitenkin myoumlnnettaumlvauml ettei Pilatus ole halukas

tuomitsemaan Jeesusta Luukkaan evankeliumissa241 Niinpauml Bovon ja Skinner

naumlkevaumlt Pilatuksen taitavana roomalaisena maaherrana joka taumlssauml tilanteessa

paumlaumlttaumlauml antaa kansalle periksi Luukkaan kuvauksen taustalla on heidaumln mukaansa

kuitenkin Jumalan suunnitelma kuten Luukas kertoo myoumlhemmin Apostolien

teoissa (Ap t 223 ja 427ndash28)242 Toisaalta Bondin tulkinta edustaa toista

aumlaumlripaumlaumltauml jossa Luukas kuvaa Pilatuksen yksinkertaisesti kykenemaumlttoumlmaumlksi

237 Bovon 2012 284ndash285 238 Carter 2003 123ndash124 239 Skinner 2010 83240 Bond 1998 159241 Carter 2003 123ndash124242 Skinner 2010 84ndash86 Bovon 2012 283ndash284

64

vapauttamaan Jeesusta vaikka pitaumlaumlkin taumltauml syyttoumlmaumlnauml243 Seuraavaksi teen

yhteenvedon Luukkaan evankeliumin Pilatus kuvauksesta Jeesuksen

oikeudenkaumlynnissauml

Jeesus tuodaan Pilatuksen eteen (Luuk 231)Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas (Luuk 233)Pilatus julistaa ylipapeille ja vaumlkijoukolle ettei ole todennut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln (Luuk 234)Pilatus kysyy onko Jeesus galilealainen (Luuk 236)Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodeksen luo (Luuk 237)Pilatuksesta ja Herodeksesta tulee ystaumlvaumlt vaikka he aiemmin olivat olleet vihamiehiauml (Luuk 2312)Pilatus kutsuu koolle ylipapit hallitusmiehet ja kansan (Luuk 2313)Pilatus julistaa ettei haumln eikauml Herodes ole havainnut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln mistauml Jeesusta on syytetty Haumlnen mukaansa Jeesus ei ole ansainnut kuolemantuomiota ja niinpauml haumln aikoo vapauttaa Jeesuksen kuritettuaan taumltauml ensin (Luuk 2314ndash16)Pilatus vetoaa uudelleen kansaan vapauttaakseen Jeesuksen (Luuk 2320)Pilatus kysyy vaumlkijoukolta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt ja korostaa ettei Jeesus ole ansainnut kuolemaa Haumln ilmoittaa jaumllleen vapauttavansa Jeesuksen kuritettuaan ensin taumltauml (Luuk 2322)Pilatus paumlaumlttaumlauml suostua vaumlkijoukon vaatimukseen Haumln vapauttaa vaumlkijoukon haluaman kapinallisen ja murhamiehen ja luovuttaa Jeesuksen vaumlkijoukon tahtoon (Luuk 2324ndash25)

On hyvauml huomata ettei Luukkaan evankeliumin kuvaus Pilatuksesta sisaumlllauml

varsinaisesti lainkaan Pilatuksen sisaumlistauml kuvausta Laumlhimmaumlksi taumltauml tulee

Luukkaan maininta Herodeksen ja Pilatuksen suhteesta mutta muuten

oikeudenkaumlynnin aikana Luukas keskittyy vain tapahtumien kuvaukseen

Naumlhdaumlkseni taumlmauml on syy siihen miksi Pilatuksen rooli on myoumls Luukkaan

evankeliumissa niin altis tulkinnoille Taumlstauml huolimatta on mielestaumlni selvaumlauml ettei

Pilatus pitaumlnyt Luukkaan mukaan Jeesusta syyllisenauml Sen sijaan on vaikea

vastata miksi Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml sillauml Luukas ei yksinkertaisesti

anna naumlhdaumlkseni riittaumlvaumlsti taustaa taumltauml varten Sen sijaan mielekkaumlaumlmpi kysymys

on miksi Luukas kuvasi Pilatuksen taumlllauml tavalla Vaikka naumlhdaumlkseni Luukkaan

kuvauksessa syyllisyys ei ole keskeisin teema on selvaumlauml ettauml Luukas pyrki

korostamaan Pilatuksen myoumlnteistauml asennetta Jeesusta kohtaan Carterin tulkinta

siitauml ettauml Luukas halusi kuvata roomalaisen oikeudenkaumlynnin

epaumloikeudenmukaisuutta on toki mahdollinen mutta mielestaumlni epaumluskottava

Luukas kuvaa hyvin taitavasti ja voimallisesti vaumlkijoukon itsepintaisuutta

Oikeudenkaumlynnin edetessauml Pilatus ajautuu taumlydelliseen umpikujaan josta taumlmauml ei

paumlaumlse pakoon tuomitsematta Jeesusta kuolemaan tai vaarantamatta omaa

asemaansa 243 Bond 1998 159

65

Luukas suhtautuu naumlhdaumlkseni myoumlnteisesti Rooman valtakuntaa kohtaan

Toki Luukas kuvaa roomalaisia myoumls vaumlhemmaumln myoumlnteisessauml valossa

esimerkiksi kun haumln kertoo Pilatuksen surmauttaneen galilealaisia mutta

myoumlnteiset kohtaamiset roomalaisten kanssa ovat yleisempiauml evankeliumissa

Rooman valtakunta ei myoumlskaumlaumln ollut totalitaarinen valtio jonka sisaumlllauml ei sallittu

valtakunnan toimintaa ja hierarkiaa arvostelevaa kirjoitusta244 Evankeliumissa ei

myoumlskaumlaumln esiinny selvaumlsti roomalaisvastaista asennetta Vaikka Luukas kaumlyttaumlaumlkin

mielellaumlaumln Jeesuksesta sanaa κύριος taumlmauml ei silti tarkoita ettauml Luukas vaumlheksyisi

keisarin arvovaltaa Se ettauml Luukas yhdistaumlauml keisarikultille perinteisiauml teemoja ja

termejauml Jeesukseen ei vielauml ole riittaumlvauml perustelu roomalaisvastaiselle tulkinnalle

varsinkaan kun Luukas ei kuitenkaan selvaumlsti haasta keisarikulttia Lisaumlksi

keisarikultti on jo itsessaumlaumln terminauml ongelmallinen sillauml se ei sisaumlltaumlnyt vain yhtauml

tarkasti muodostunutta kulttia vaan on enemmaumlnkin laaja-alaisempi kaumlsite Se

kattaa yleisesti Rooman valtakunnan alueella harjoitettuja keisarin kunnioituksen

muotoja

Myoumlskaumlaumln Jeesuksen roomalainen oikeudenkaumlynti ei vaikuta edustavan

roomalaisvastaista sanomaa Luukkaan Pilatus-kuvauksessa on sekauml myoumlnteistauml

ettauml kielteistauml vaumlriauml Toisaalta Pilatus tunnistaa Jeesuksen syyttoumlmyyden ja etsii

mahdollisuuksia vapauttaa taumlmaumln mutta toisaalta haumln ei kuitenkaan kykene

vapauttamaan Jeesusta On myoumls merkittaumlvauml huomata ettei Jeesuksen kuninkuus

sen enempaumlauml kuin Jeesuksen identiteetti yleensaumlkaumlaumln nouse roomalaisen

oikeudenkaumlynnin keskeiseksi kysymykseksi

Luukas poikkeaakin merkittaumlvaumlsti muista synoptikoista Markus ja Matteus

korostavat voimakkaasti juutalaisten johtajien halua surmata Jeesus ja sitauml kuinka

he ovat valmiita etsimaumlaumln valheellisia todisteita jotta saisivat Jeesuksen

tuomituksi Vaikka myoumls Luukkaan evankeliumissa on selvaumlauml ettauml juutalaiset

johtajat ajavat Jeesuksen tuomiota Luukas korostaa enemmaumln Jeesuksen

kaumlrsimyksen vaumllttaumlmaumlttoumlmyyttauml ja toisaalta Jumalan suunnitelman sekauml

henkivaltojen vaikutusta Jeesuksen passiossa Luukas naumlhdaumlkseni osoittaa taumlmaumln

useasti passiokertomuksen aikana Saatana saa Juudaksen kavaltamaan Jeesuksen

(Luuk 223) Paumlaumlsiaumlisaterialla Jeesus toteaa kaiken tapahtuvan suunnitelman

mukaan (Luuk 2222a) Kun Jeesus vangitaan haumln viittaa pimeyden valtaan

244 Ks tarkemmin Pinter (2013 102ndash105 107ndash109) joka vertailee Luukkaan ja Josefuksen yhtaumllaumlisyyksiauml naumliden kuvaillessa Rooman valtakuntaa

66

(Luuk 2253) ja lopulta Jeesus rukoilee anteeksiantoa haumlnen surmaajilleen (Luuk

2334a)245

6 Johanneksen evankeliumi

61 JohdantoNyt siirryn Raamatun viimeiseen evankeliumiin Johanneksen evankeliumi lienee

saavuttanut lopullisen muotonsa 90ndash100 jaa aikana mahdollisesti Efesoksessa

Raamatun ainoana ei-synoptisena evankeliumina Johanneksen evankeliumi

poikkeaa monella tavalla synoptisista evankeliumeista246 Johannes kuvaa

Jeesuksen jo Jumalana tai ainakin jumalankaltaisena Jeesus hallitsee tapahtumia

laumlpi evankeliumin ja Johannes kuvaa evankeliuminsa alussa kuinka Jeesus oli

Jumalan Sana jo ennen maailmaan syntymaumlaumlnsauml (Joh 11ndash5) Lisaumlksi

Johanneksen evankeliumia leimaa voimakas dualismi Johannes kuvaa kuinka

maailmassa asiat jakautuvat muun muassa valoon ja pimeyteen elaumlmaumlaumln ja

kuolemaan tai totuuteen ja valheeseen Johanneksen evankeliumi on selvaumlsti

kirjoitettu Johanneksen yhteisoumllle sillauml evankeliumia leimaa ironinen kerronta

Taumlmauml naumlkyy useissa kohdissa jossa tarinan henkiloumlt eivaumlt kykene ymmaumlrtaumlmaumlaumln

Jeesusta tai taumlmaumln opetuksia vaikka lukijalle merkitykset ovat selvaumlt247

Myoumls Johanneksen evankeliumin osalta on esitetty ettauml se sisaumlltaumlauml Rooman

valtakuntaa ja erityisesti keisarin valtaa arvostelevia naumlkemyksiauml Keskustelussa

keskeisellauml paikalla ovat olleet muiden muassa Carter ja Tom Thatcher Carterin

mukaan Johanneksen evankeliumin osata tutkimuksessa ei ole kiinnitetty

tarpeeksi huomiota Rooman valtakuntaan Haumlnen tulkintansa on Thatcheria

laajempi sillauml haumlnen kaumlsityksensauml mukaan evankeliumin laumlvistaumlauml kokonaan

vihjattu imperiumivastaisuus Taumlmauml on haumlnestauml selvaumlauml koska Johanneksen

evankeliumi oli kirjoitettu Rooman valtakunnassa ja naumlin Rooma on evankeliumin

konteksti Haumln argumentoi ettauml Johanneksen tarkoitus on osaltaan haastaa

lukijoitaan arvioimaan suhdettaan Rooman valtakuntaa kohtaan Carterin mielestauml

245 Jakeen 2334 alkuosan alkuperaumlisyys on kyseenalainen sillauml se puuttuu useista kaumlsikirjoituksista Pidaumln sitauml kuitenkin jakeen alkuperaumlisyyttauml todennaumlkoumlisenauml kahdestakin syystauml ensinnaumlkin Jeesuksen rukous on Luukkaan teologian mukainen ja toiseksi tuo epaumlmaumlaumlraumlinen rdquoherdquo viittaa tarkasti lukien edelleen vaumlkijoukkoon jonka valtaan Pilatus luovutti Jeesuksen ja joka ristiinnaulitsi Jeesuksen Niinpauml vaikuttaa epaumltodennaumlkoumliseltauml ettauml myoumlhemmaumlt kopioijat olisivat olleet innokkaita lisaumlaumlmaumlaumln jakeen alkuosan Luukkaan tekstiin kun otetaan huomioon ettauml yleinenasenteiden kehityssuunta ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut juutalaisia suosiva Myoumls Franklin (2001 957) pitaumlauml jakeen alkuosaa alkuperaumlisenauml Haumln viittaa mm Stefanoksen rukoukseen kivittaumljiensauml puolesta (Ap t 760) Rukous on hyvin samantapainen kuin Jeesuksen rukous taumlssauml ja haumln arvioikin ettei Luukas olisi kuvannut Jeesusta vaumlhemmaumln armollisena kuin Stefanoksen246 Kieffer 2001 960ndash961247 Kieffer 2001 960 Anderson 2011 12ndash13

67

Johannes katsoi monien lukijoidensa suhtautuvan Roomaa kohtaan liian

myoumlnteisesti Todellisuudessa naumliden olisi pitaumlnyt ymmaumlrtaumlauml ettauml Jeesus haastoi

Rooman valtakunnan248 Toisaalta Thatcher laumlhestyy evankeliumin Rooma-

suhdetta kristologian kautta Haumlnen naumlkemyksensauml mukaan Johannes kuvaus on

paumlaumlasiassa kielteistauml kristologiaa Johannes ei siis niinkaumlaumln kuvaa sitauml kuka tai

millainen Jeesus oli vaan kuka tai millainen haumln ei ollut Thatcherin mukaan

Johanneksen kristologian keskeinen motiivi on osoittaa Jeesuksen olevan Rooman

keisaria mahtavampi249 Naumlitauml paikoin varsin pitkaumllle meneviauml tulkintoja on myoumls

arvosteltu Christopher Skinner katsoo naumliden menevaumln monipaikoin liian pitkaumllle

Haumln kritisoi muun muassa Thatcheria siitauml ettauml taumlmauml laittaa liikaa painoa Rooman

valtakunnalle Vaikka valtakunta epaumlilemaumlttauml on Johanneksen evankeliumin

taustalla myoumls Jeesuksen passiokertomuksen ulkopuolella Skinner ei pidauml

kuitenkaan laumlsnaumloloa poikkeuksellisen merkittaumlvaumlnauml Haumln korostaakin ettauml

evankeliumissa on Johannekselle huomattavasti taumlrkeaumlmpiaumlkin teemoja kuin

Rooman valtakunta Niin myoumls Johanneksen kristologiakin rakentuu paljon

laajemmalle pohjalle kuin vain Rooman keisarin arvovallan

kyseenalaistamiselle250 Lisaumlksi on todettava ettauml Johanneksen evankeliumissa

roomalaiset ovat huomattavasti pienemmaumlssauml roolissa kuin synoptisissa

evankeliumeissa Itse asiassa Pilatus on evankeliumissa ainoa selvaumlsti

roomalainen henkilouml jolla on naumlkyvauml rooli251

248 Carter 2008 13ndash14 Haumln (s 43ndash45) puhuu myoumls Efesoksen synagogasta jonka jaumlseniauml Johanneksen varhaiset lukijat haumlnen mukaansa olivat ja retorisesta etaumlisyydestauml (rhetoric of distance) jota Johannes monin paikoin haumlnen mukaansa kaumlyttaumlauml Carterin mukaan Johannes pyrki luomaan etaumlisyyttauml Jeesus-uskovien ja muiden synagogayhteisoumln jaumlsenien vaumllille sillauml synagogan suhde Rooman valtakuntaa kohtaan oli liian salliva Ks lisaumlksi Carter 2003 129ndash137 jossa haumln mm nostaa esille Johanneksella toistuvia kaumlsitteitauml kuten rsquomaailmarsquo tai rsquojuutalaisetrsquo Haumlnen mukaansa esimerkiksi rsquomaailmarsquo merkitsee monin paikoin Johanneksen kuvauksessa paikkaa jota Jumala rakastaa (Joh 316) mutta jonka hallitseva luokka on kuitenkin muokannut vain oman etunsa ajamista varten Niinpauml maailma vihaa Jeesusta (Joh 77)249 Thatcher 2009 11 Naumlin myoumls Rensberger 1999 148 Lisaumlksi Thatcher (s 52ndash53) yhdistaumlauml evankeliumin rsquojuutalaisetrsquo Rooman palvelijoihin Samoin tekee myoumls Carter (2003 133) joka tulkitsee termin Ἰουδαῖοι viittaavan Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml nimenomaan Jerusalemin juutalaiseen eliittiin Eliitti oli liitossa roomalaisten vallanpitaumljien kanssa ja Carter olettaa taumlmaumln olleen ilmeistauml Johanneksen evankeliumin lukijoille Sekauml Skinner (2013 121) ettauml Frey (2014 344ndash345) kyseenalaistavat taumlmaumln yhteyden vaikka molemmat pitaumlvaumltkin sitauml historiallisesti paumltevaumlnauml Skinner kuitenkin toteaa ettauml lukuun ottamatta Jeesuksen oikeudenkaumlyntiauml kiistat juutalaisten ja Jeesuksen vaumllillauml muodostuvat paumlaumlasiassa juutalaisista uskonnollisista ja kansallisista kysymyksistauml Lisaumlksi Frey on epaumlilevaumlinen sen suhteen ettauml Johanneksen lukijoille juutalaisten ja roomalaisten hallitsijoiden vaumllinen liittolaisuus olisi ollut itsestaumlaumln selvaumlauml sillauml taumlmauml ei vaumllttaumlmaumlttauml heijastellut lukijoiden todellisuutta250 Skinner 2013 122 124ndash125 Toisaalta Skinner osaltaan onnittelee muun muassa Carteria ja Thatcheria siitauml ettauml naumlmauml ovat nostaneet Rooman esille myoumls Johanneksen evankeliumin tutkimuksessa 251 Katso tarkemmin Frey 2014 349ndash355

68

62 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaisetKuinka siis Johannes suhtautui juutalaisiin Synoptisista evankeliumeista

poiketen Johanneksen evankeliumissa ei ole itse passiokertomuksessa varsinaista

juutalaista oikeudenkaumlyntiauml Kun Juudas on vanginnut Jeesuksen ylipappien ja

fariseusten miesten sekauml roomalaisten sotilaiden avulla Jeesus viedaumlaumln Hannaksen

luo Johanneksen mukaan Hannas oli sen vuoden ylipapin appi Kuulemisen

teemat eivaumlt myoumlskaumlaumln ole yhteneviauml synoptisten evankeliumien kanssa Kysymys

ei ole Jeesuksen identiteetistauml eikauml siitauml ettauml juutalainen eliitti yrittaumlisi loumlytaumlauml

vaumlaumlriauml todisteita Jeesuksesta Itse asiassa Hannas kyselee Jeesukselta taumlmaumln

opetuksista ja opetuslapsista Johannes ei kerro Hannaksen kysymyksiauml tarkalleen

vaan kuvaa vain Jeesuksen vastauksen Hannakselle rdquoMinauml olen puhunut

julkisesti koko maailman kuullen Olen aina opettanut synagogissa ja

temppelissauml kaikkien juutalaisten kokoontumispaikoissa Salassa en ole puhunut

mitaumlaumln Miksi sinauml minulta kysyt Kysy kuulijoiltani mitauml olen heille puhunut He

kyllauml tietaumlvaumlt mitauml olen sanonut (Joh 1820ndash21)rdquo Vastauksen seurauksena yksi

Jeesusta vartioivista miehistauml lyouml Jeesusta Jeesus kehottaa taumltauml kertomaan missauml

kohtaa haumln valehteli ja ihmettelee miksi mies lyouml haumlntauml jos haumln puhui totta

Taumlmaumln jaumllkeen Hannas laumlhettaumlauml Jeesuksen ylipappi Kaifaksen luo Kuulemista

seuraa toinen osa Pietarin katkelmaa252 jonka jaumllkeen alkaa Johanneksen kuvaus

roomalaisesta oikeudenkaumlynnistauml

Oletettavasti evankeliuminsa rakenteen vuoksi Johannes ajautuu taumlhaumln

ratkaisuun jossa juutalainen oikeudenkaumlynti on supistunut kuulemiseksi

Hannaksen edessauml Tavallaan Johannes on kuvannut koko Jeesuksen julkisen

toiminnan oikeudenkaumlyntinauml Israelin edessauml Haumln on jo kaumlsitellyt Jeesuksen

identiteettiauml Lisaumlksi neuvosto on jo kokoontunut ja ylipappi Kaifas on julistanut

tuomionsa aiemmin evankeliumissa (Joh 1147ndash53)253 Kyseessauml ei kuitenkaan

ollut synoptisten evankeliumien kaltainen oikeudenkaumlynti jossa Jeesus olisi ollut

laumlsnauml vaan neuvonpito ylipappien ja fariseusten vaumllillauml Tuolloin Kaifas totesi

neuvostolle rdquoEttekouml te kaumlsitauml ettauml jos yksi mies kuolee kansan puolesta se on

teille parempi kuin ettauml koko kansa joutuu tuhoon (Joh 1150)rdquo Johannes kertoi

ettauml taumlmauml oli ennustus Jeesuksen pelastuksen tuovasta kuolemasta Toisaalta

Lincolnista on mahdollista ettauml Jeesuksen vastaus 18 luvun jakeissa 20 ja 21

sisaumlltaumlauml verhotun viittauksen juutalaisten uskottomuuteen Jeesus kertoo

252 Kuvaus siitauml kuinka Pietari kieltaumlauml Jeesuksen jakautuu kahteen osaan (Joh 1815ndash18 ja 25ndash27)ja ympaumlroumli Jeesuksen kuulemista Hannaksen edessauml 253 Lincoln 2005 450

69

opettaneensa kaiken koko maailman kuullen juutalaisten kokoontumispaikoissa

Niinpauml Hannaksen kuten muidenkin juutalaisten pitaumlisi voida selvittaumlauml Jeesuksen

opetukset ilman ettauml Jeesus taumlytyi tuoda taumlmaumln eteen Hannas vain kieltaumlytyy

kuulemasta Jeesuksen opetusta254

Johannes kaumlyttaumlauml termiauml Ἰουδαῖοι rsquojuutalaisetrsquo kielteisessauml valossa erityisesti

passiokertomuksen aikana mutta myoumls muualla He edustavat laumlhes poikkeuksetta

Johannekselle niitauml jotka vastustivat Jeesusta ja hylkaumlaumlvaumlt Jumalan (Joh 542ndash43

823 39ndash47)255 Tomson uskookin Johanneksen evankeliumin pitaumlvaumln sisaumlllaumlaumln

juutalaisvastaisuuden siemeniauml sillauml rsquojuutalaisetrsquo viittaa Johanneksen

evankeliumissa monesti Jeesuksen vastustajiin256 Taumlmauml pitaumlauml paikkansa mutta

Johanneksen evankeliumissa on myoumls kohtia jotka kuvaavat Jeesukseen uskovia

juutalaisia (Joh 830ndash31)257 David Rensberger argumentoikin voimakkaasti sen

puolesta ettei Johannes pyri yleistaumlmaumlaumln kaikkia juutalaisia Jeesuksen

vastustajiksi vaan on arvioitava jokaisessa tapauksessa Ἰουδαῖοι-sanan kohde

erikseen Taumlmaumln tutkielman puitteissa ei ole mahdollista paneutua tarkemmin

Johanneksen juutalaissuhteeseen Todettakoon vain ettauml Johannes kaumlyttaumlauml

rsquojuutalaisetrsquo -termiauml tyypillisesti kielteisessauml valossa kun taumlmauml viittaa juutalaisiin

johtajiin258 Johanneksen roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml esiintyvaumlt juutalaiset

jotka ovat paumlaumlasiassa ylipappeja ja heidaumln miehiaumlaumln ovat selvaumlsti Jeesuksen

vastustajia Johannes niputtaa heidaumlt yhteen kaumlyttaumlmaumlllauml heistauml sanaa Ἰουδαῖοι

rsquojuutalaisetrsquo259

63 Roomalainen oikeudenkaumlyntiJohanneksen evankeliumin kuvaus Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml on merkittaumlvaumlsti

pidempi suhteessa synoptisiin evankeliumeihin ja poikkeaa erityisesti rakenteensa

puolesta huomattavasti muista evankeliumeista Rakenteellisesti oikeudenkaumlynti

254 Lincoln 2005 454 Naumlin myoumls Skinner 2010 93255 Jonkinlaisena poikkeuksena taumlhaumln kielteiseen kuvaan on Nikodemos (Joh 31ndash10 750ndash51 1939ndash40) joka on juutalaisten neuvoston jaumlsen Haumln vaikuttaa suhtautuvan suosiollisesti Jeesukseen joskaan haumlnkaumlaumln ei lopulta taumlysin ymmaumlrrauml Jeesusta256 Tomson 2005 110ndash111 257 Rensberger 1999 123258 Rensberger (1999 125 128ndash130) tulkitsee taumlmaumln heijastelevan osaltaan Johanneksen yhteisoumln tilannetta jossa varhaiskristityt olivat joutuneet yhteisoumlnsauml synagogan johtajien epaumlluulojen kohteiksi Haumlnen mukaansa taumlmauml selittaumlauml myoumls sen miksi Johannes nostaa esille juutalaisista ryhmistauml erityisesti fariseukset jotka mainitaan myoumls passiokertomuksessa (Joh 183) Rensberger (s 152ndash153) korostaa voimakkaasti sitauml ettauml haumlnen mukaansa Johannes on kirjoittanut evankeliuminsa juutalaisuuden sisaumlllauml Johanneksen tarkoitus ei ollut kirjoittaa juutalaisvastaista teosta eikauml se Rensbergerin mukaan ole sitauml vaan Johannes puolustaa uskonsa oikeutusta emouskonnon torjuvaa suhtautumista kohtaan Samoin ajattelee Anderson 2011 38ndash39 Tarkemmin ks myoumls Anderson 2011 190ndash193 259 Skinner 2010 88 Haumln mainitsee lisaumlksi fariseukset jotka olivat kyllauml mukana Jeesuksen vangitsemisessa mutta Johannes ei mainitse heitauml itse oikeudenkaumlynnissauml

70

on mahdollista jakaa seitsemaumlaumln kohtaukseen 1 kohtaus Joh 1828ndash32 2

kohtaus Joh 1833ndash38a 3 kohtaus Joh 1838bndash40 4 kohtaus Joh 191ndash3 5

kohtaus 194ndash8 6 kohtaus Joh 199ndash11 7 kohtaus Joh 1912260ndash16a

Seuraavaksi ennen varsinaista oikeudenkaumlynnin kaumlsittelyauml kaumlyn laumlpi sen

tapahtumat

Alussa Pilatus saapuu ulos juutalaisten luo jotka eivaumlt ole voineet seurata

Jeesusta sisaumllle palatsiin Johannes selittaumlauml ettauml juutalaiset olisivat saastuneet

eivaumltkauml sen jaumllkeen olisi voineet ottaa osaa paumlaumlsiaumlisaterialle Pilatus kysyy heiltauml

mistauml Jeesusta syytetaumlaumln Haumlnen saamansa vastaus on ylimalkainen rdquoJos taumlmauml

mies ei olisi pahan tekijauml emme olisi luovuttaneet haumlntauml sinulle (Joh 1830)rdquo

Pilatusta ei kuitenkaan miellytauml juutalaisten vastaus ja haumln kehottaakin juutalaisia

tuomitsemaan Jeesuksen omien lakiensa mukaan Juutalaiset joutuvat

tunnustamaan Pilatukselle ettei heillauml ole oikeutta tuomita ketaumlaumln kuolemaan

Johannes huomauttaa ettauml taumlmauml tapahtui jotta Jeesuksen kuvaus omasta

kuolemastaan kaumlvisi toteen

Taumlmaumln jaumllkeen Pilatus menee takaisin sisaumllle ja kuulustelee Jeesusta

verrattaen pitkaumlaumln Haumln kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas

Jeesus vastaa hieman muiden evankeliumien kuvauksesta poiketen rdquoItsekouml sinauml

niin ajattelet vai ovatko muut sanoneet minusta niinrdquo Pilatus vastaa kysymaumlllauml

onko haumln muka juutalainen ja jatkaa toteamalla ettauml haumlnelle Jeesuksen ovat

luovuttaneet taumlmaumln oma kansa ja ylipapit Pilatus kysyykin Jeesukselta mitauml taumlmauml

on tehnyt Jeesus vastaa Pilatukselle ettei haumlnen kuninkuutensa ole taumlstauml

maailmasta mihin Pilatus vastaa rdquoSinauml siis kuitenkin olet kuningasrdquo Jeesus

kuitenkin vaumlistaumlauml kysymyksen toteamalla Pilatuksen niin vaumlittaumlvaumln ja jatkaa ettauml

haumln on tullut maailmaan todistamaan totuudesta ja jokainen joka on totuudesta

kuulee haumlntauml Ennen kuin Pilatus menee takaisin ulos haumln kysyy Jeesukselta

kuuluisan kysymyksensauml rdquoMikauml on totuusrdquo

Jaumlaumlmaumlttauml odottamaan Jeesuksen vastausta Pilatus astuu takaisin ulos

palatsista Haumln julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi ja vetoaa sen jaumllkeen juutalaisten

tapaan vapauttaa vanki paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan rdquoTahdotteko ettauml vapautan

260 Jae 1912 on mahdollista sijoittaa myoumls edeltaumlvaumlaumln kohtaukseen koska ei ole taumlysin selvaumlauml onko Pilatus taumlssauml jakeessa jo siirtynyt ulos vai onko haumln vielauml sisaumlllauml palatsissa Jeesuksen kanssa Esimerkiksi Carter (2003 138) ja Skinner (2010 99ndash101) sijoittavat jakeen kuudenteen kohtaukseen Toisaalta esimerkiksi Brown (1994 758) ja Bond (1998 189) sijoittavat jakeen seitsemaumlnteen kohtaukseen Itse noudatan jaumllkimmaumlistauml jakotapaa sillauml jae 12 on pohjimmiltaan juutalaisten ja Pilatuksen vaumllinen oli Pilatus sitten yhauml palatsin sisaumlllauml tai ei

71

juutalaisten kuninkaanrdquo haumln kysyy Laumlsnaumlolijat kuitenkin vaativat vapautettavaksi

Barabbasta joka Johanneksen mukaan oli rosvo

Nyt oikeudenkaumlynnin puolivaumllissauml Pilatus kaumlskee ruoskimaan Jeesuksen

Johannes kertoo kuinka sotilaat tekivaumlt orjantappuroista kruunun ja pukivat

Jeesukselle purppuraviitan Taumlmaumln jaumllkeen he tervehtivaumlt Jeesusta juutalaisten

kuningasta ja lyoumlvaumlt taumltauml

Jaumllleen Pilatus tulee ulos ja kertoo tuovansa Jeesuksen ulos osoittaakseen

ettauml pitaumlauml taumltauml syyttoumlmaumlnauml Jeesus saapuu paikalle orjantappurakruunussaan ja

viitassaan ja Pilatus lausuu rdquoKatso ihminenrdquo Taumlmauml saa ylipapit ja heidaumln

miehensauml huutamaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista Pilatus kuitenkin osoittaa

haluttomuutensa tuomita Jeesuksen ehdottamalla ettauml ylipappien pitaumlisi itse

ristiinnaulita Jeesus sillauml haumln ei pidauml taumltauml syyllisenauml Juutalaiset vaativat

Jeesukselle kuitenkin kuolemanrangaistusta sillauml taumlmauml on vaumlittaumlnyt olevansa

Jumalan Poika Niinpauml haumln on ansainnut lain mukaan kuoleman

Johannes kertoo ettauml taumlmauml saa Pilatuksen yhauml pelokkaammaksi Haumln vie

Jeesuksen takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta mistauml taumlmauml on laumlhtoumlisin Jeesus on

kuitenkin yllaumlttaumlen vaiti Niinpauml Pilatus kovisteleekin Jeesusta muistuttamalla ettauml

haumlnellauml on valta vapauttaa tai tuomita Jeesus Jeesus kuitenkin kieltaumlauml taumlmaumln Haumln

sanoo ettei Pilatuksella olisi haumlneen minkaumlaumln laista valtaa ellei sitauml olisi taumllle

annettu ylhaumlaumlltauml Haumln vakuuttaa Pilatukselle ettauml suurempi syyllinen on se joka

on Jeesuksen luovuttanut Pilatukselle

Viimeistauml kertaa Pilatus astuu ulos ja yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen Juutalaiset

kuitenkin varoittavat ettauml mikaumlli Pilatus ei tuomitse Jeesusta haumln ei ole keisarin

ystaumlvauml sillauml Jeesus on asettunut keisaria vastaan Taumlmaumln kuultuaan Pilatus on

valmis tuomitsemaan Jeesuksen Haumln tuo Jeesuksen jaumllleen ulos ja julistaa

laumlsnaumlolijoille ettauml Jeesus on heidaumln kuninkaansa Juutalaiset kuitenkin kieltaumlvaumlt

taumlmaumln ja vaativat Jeesusta ristiinnaulittavaksi rdquoPitaumlaumlkouml minun ristiinnaulita teidaumln

kuninkaannerdquo ihmettelee Pilatus mutta ylipapit kieltaumlvaumlt ettauml heillauml olisi muuta

kuningasta kuin keisari Niinpauml Pilatus luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi

Johanneksen evankeliumin kuvaus alkaa muiden tapaan Jeesuksen

luovutuksella juutalaisilta Pilatukselle Toisin kuin muut evankelistat Johannes

jakaa oikeudenkaumlynnin osapuolet paikallisesti Jeesus viedaumlaumln Pilatuksen

hallintopalatsiin mutta juutalaiset jaumlaumlvaumlt palatsin ulkopuolelle koska haluavat

vaumllttyauml epaumlpuhtaudelta Frey korostaakin ettauml on liian yksinkertaistavaa pitaumlauml

juutalaisia Rooman valtakunnan edustajina Johanneksen evankeliumissa vaikka

72

naumlmauml tekivaumltkin yhteistyoumltauml Rooman vallan kanssa Jos Johannes olisi kuvannut

juutalaiset puhtaasti Rooman vallan edustajina naumlmauml eivaumlt olisi pelaumlnneet palatsin

aiheuttamaa epaumlpuhtautta261 Johanneksen kuvaus vuorotteleekin palatsin ulko- ja

sisaumlpuolen vaumllillauml Pilatuksen liikkeiden mukaan Perinteisesti Pilatuksen

liikkumisen palatsista ulos ja taas sisaumllle on tulkittu kuvaavan taumlmaumln

paumlaumlttaumlmaumlttoumlmyyttauml ja heikkoutta hallitsijana262 Toisaalta Matthew Skinnerin

mukaan Pilatuksen liikehtimisellauml Johannes kuvaa sitauml ettei Pilatus lopulta

kykene ohjailemaan oikeudenkaumlynnin osapuolia Samalla Pilatuksen liikkuminen

erottaa taumlmaumln juutalaisista263 Minun naumlkemykseni mukaan on kuitenkin varottava

Pilatuksen liikkumisen ylitulkitsemista Johanneksen tarkoitus ei ole kuvailla sillauml

Pilatuksen persoonaa evankeliumissa vaan kyseessauml on ensisijaisesti vain

Johanneksen keino kuljettaa kertomusta eteenpaumlin Johannes luo voimakkaan

kerronnallisen jaumlnnitteen juutalaisten ja Jeesuksen vaumllille sijoittamalla naumlmauml

paikallisesti eroon toisistaan Taumlmauml jaumlnnite osaltaan korostaa vuorollaan

kummankin osapuolen toimia katkelmassa264

Pilatus avaa oikeudenkaumlynnin kysymaumlllauml syytteitauml Jeesusta vastaan

Johannes aloittaa Luukkaan tavoin oikeudenkaumlynnin perinteisen roomalaisen

oikeudenkaumlyntikaumlytaumlnnoumln mukaisesti265 Juutalaiset kuitenkin kieltaumlytyvaumlt

antamasta suoraa vastausta ja toteavat Jeesuksen olevan κακόν ποιῶν rsquopahan

tekijaumlrsquo Brown yhdistaumlauml taumlmaumln Jeesuksen ja Hannaksen vaumlliseen keskusteluun

jossa Jeesus pyytaumlauml vartijaa osoittamaan haumlnen valheellisen puheensa κακῶς

ἐλάλησα (Joh 1823) Johanneksen ironia on taumlssauml Brownin mukaan se ettauml itse

asiassa kertomuksen juutalaiset ovat niitauml jotka ovat pahan tekijoumlitauml266 Vaikka

Brown onkin oikeassa Johanneksen ironisesta tarkoituksesta naumlhdaumlkseni yhteys

rsquopahan tekijaumlnrsquo ja rsquovaumlaumlrin puhumisenrsquo vaumllillauml on heikko Pelkaumlstaumlaumln se ettauml ne

jakavat saman adjektiivin ei riitauml Pidaumlnkin todennaumlkoumlisempaumlnauml Carterin

261 Frey 2014 364 Vertaa Thatcher (2009 52ndash53) joka paumlinvastoin ajattelee nimenomaan juutalaisten monin paikoin edustavan Rooman valtakuntaa 262 Naumlin esimerkiksi Brown 1994 744 Frey 2014 347 389263 Skinner 2010 94 Skinner ei kuitenkaan usko Johanneksen kuvaavan Pilatusta paumlaumlttaumlmaumlttoumlmaumlnaumltai heikkona hallitsijana vaan ainoastaan korostaa ettei oikeudenkaumlynti lopulta etene taumlysin Pilatuksen toivomalla tavalla 264 Naumlin esimerkiksi Bond 1998 169 mutta myoumls Brown 1994 744 ja Lincoln 2005 458 Lisaumlksi Thatcherin (2009 70ndash71) mukaan Pilatuksen palatsin ulkopuoli kuvaa Pilatuksen ja Rooman vallan julkista puolta kun taas palatsin sisaumlpuoli on Pilatuksen rdquoturvapaikkardquo jonne juutalaiset eivaumlt paumlaumlse Jeesus kuitenkin astuu sisaumllle palatsiin ja niinpauml Rooma joutuu kamppailemaan Jeesuksen arvovallan kanssa Mielestaumlni Thatcher kuitenkin liikkuu ylitulkinnan rajamailla vaikkaonkin totta ettauml Pilatus joutuu kohtaamaan toisaalta juutalaiset ja toisaalta Jeesuksen auktoriteetin Mikaumlaumln Johanneksen kuvauksessa ei kuitenkaan naumlhdaumlkseni osoita ettauml palatsi edustaisi Pilatukselle turvapaikkaa jonka koskemattomuuden Jeesus rikkoo265 Naumlin esimerkiksi Morris 1995 676266 Brown 1994 746

73

naumlkemystauml ettauml Johanneksen kuvauksessa rsquopahan tekijaumlrsquo on taumlydellinen vastakohta

sille mitauml Jeesus todella Johanneksen mukaan oli Johannes on kertonut monessa

kohtaa kuinka Jeesus paumlinvastoin tekee hyviauml tekoja (Joh 51ndash15 61ndash15)267

Johanneksen ironia tulee ymmaumlrretyksi laajemman kontekstin kautta siitauml ettauml

juutalaiset johtajat pyrkivaumlt surmaamaan hyvaumlntekijaumln ja Jumalan Pojan Toisaalta

Carterin tulkinnassa nousee keskeiseksi myoumls aiempien evankeliumien osalta tuttu

tulkinta juutalaisen eliitin ja Pilatuksen liittolaisuudesta Carterin mukaan

Pilatuksen kysymys Jeesuksen syytteistauml on pelkkaumlauml teatteria sillauml juutalaisen

eliitin kanssa liitossa oleva Pilatus tietaumlauml hyvin mistauml Jeesusta syytetaumlaumln

Roomalaiset sotilaat olivat jo mukana Jeesuksen vangitsemisessa (Joh 18312)

joten jonkun roomalaisen hallintomiehen on taumlytynyt valtuuttaa taumlmauml Niinpauml

Carterin mukaan on ilmeistauml ettauml Pilatus on jo kuullut Jeesuksesta Taumlstauml syystauml

juutalaiset eivaumlt annakaan Pilatukselle selvaumlauml vastausta268 Myoumls Johanneksen

evankeliumin osalta Carterin tulkinta liikkuu hyvin vahvasti historiallisella

tasolla Oikeudenkaumlynnin kaumlsittelyssaumlaumln haumln ei juurikaan kiinnitauml huomiota

Johanneksen motiiveihin Carter vaikuttaa olettavan ettauml sekauml Johannekselle ettauml

taumlmaumln lukijoille haumlnen kuvaamansa juutalaisten ja Pilatuksen vaumllinen poliittinen

peli oli keskeinen teema oikeudenkaumlynnissauml

Reaktiona juutalaisten vastaukseen Pilatus kaumlskee heidaumln itse tuomita

Jeesus Taumlstauml voidaan esittaumlauml kaksi tulkintaa Johanneksen Pilatus ei ole

kiinnostunut tuomitsemaan tavallista pahan tekijaumlauml joka saattoi vain olla rikkonut

jotakin paikallista tapaa tai saumlaumldoumlstauml Pilatus ehdottaakin ettauml juutalaiset

ratkaisivat itse taumlmaumln asian sillauml tyypillisesti roomalaiset sallivat paikalliselle

eliitille kohtalaisen laajan oikeudellisen toimivallan Niinpauml vasta kun juutalaiset

myoumlntaumlvaumlt ettauml he vaativat Jeesukselle kuolemanrangaistusta Pilatus suostuu

tarkastelemaan asiaa269 Toisaalta on mahdollista ettauml Pilatus aikoo osoittaa

juutalaisille kuka oikeastaan on hallitsevassa asemassa heidaumln keskinaumlisessauml

liitossaan Juutalaiset johtajat joutuvat myoumlntaumlmaumlaumln riippuvaisuutensa

Pilatuksesta koska eivaumlt itse voi langettaa kuolemantuomiota270 Molemmat

selitykset liikkuvat hyvin vahvasti tekstin historiallisella tasolla eivaumltkauml siten

267 Carter 2014 241ndash242 268 Carter 2008 301 Lisaumlksi Bond (1998 176) pitaumlauml niin ikaumlaumln taumltauml pelkkaumlnauml esityksenauml vaikka haumlnen tulkinnassaan ei ole viitteitauml siitauml ettauml haumln olettaisi Pilatuksen ja juutalaisen eliitin olevan selvaumlsti liitossa Haumlnen mukaansa on ymmaumlrrettaumlvaumlauml ettauml juutalaisten vastaus on ylimalkainen He eivaumlt pidauml siitauml ettauml Pilatus esittaumlauml tietaumlmaumltoumlntauml kun taumlmauml on selvaumlsti ollut osallinen jo Jeesuksen vangitsemisessa 269 Morris 1995 676ndash677 Frey 2014 365ndash366270 Carter 2008 301 Skinner 2010 95 Myoumls Lincoln 2005 460 Tosin Lincoln ei viittaa Pilatuksen ja juutalaisen eliitin vaumlliseen liittoon

74

erityisesti tuo esille Johanneksen motiiveja jotka haumln paljastaa jakeessa 1832

Muun muassa Thatcher kiinnittaumlauml huomionsa juuri taumlhaumln vuoropuhelua seuraavaan

jakeeseen rdquoNaumlin tapahtui jotta Jeesuksen sanat kaumlvisivaumlt toteen Haumln oli aiemmin

ilmaissut millainen tulisi olemaan haumlnen kuolemansardquo Thatcher korostaa ettauml

Johannekselle ei ollut olennaista se miksi juutalaiset eivaumlt voineet tuomita

Jeesusta kuolemaan Sen sijaan Johannekselle oli olennaista se ettauml Jeesuksen oli

kuoltava roomalaisten kaumlsissauml ristillauml koska Jeesus oli itse niin sanonut271

Pilatus palaa sisaumllle palatsiin ja alkaa kuulustella Jeesusta Toisin kuin

synoptisissa evankeliumeissa Jeesuksen kuulustelua ei kaumlydauml Johanneksen

evankeliumissa vain oikeudenkaumlynnin alussa vaan Pilatus kuulustelee Jeesusta

uudelleen oikeudenkaumlynnin loppupuolella (Joh 199ndash11) Pilatus kysyy

Jeesukselta kaikille evankeliumeille yhteisen kysymyksen rdquoOletko sinauml

juutalaisten kuningasrdquo Jeesuksen kuninkuudesta muodostuu myoumls Johanneksen

evankeliumissa oikeudenkaumlynnin keskeinen teema272 Sen sijaan synoptikkojen

vaikenevasta Jeesuksesta ei evankeliumissa ole juurikaan merkkejauml273 Paumlinvastoin

Jeesus ryhtyy keskusteluun Pilatuksen kanssa ja vaikuttaa haastavan Pilatuksen

auktoriteetin Jeesuksen ja Pilatuksen vaumllisessauml keskustelussa mielenkiintoista on

juuri naumliden kahden vaumllinen dynamiikka Jeesus puhuu Pilatukselle kuin

vertaiselleen tai jopa alamaiselleen Haumln vielaumlpauml uskaltaa kyseenalaistaa

Pilatuksen kysymyksen vaikkei ole edes Rooman kansalainen saatikka sitten

jalosukuinen Historialliselta kannalta on erikoista ettei maaherra ja Rooman

vallan edustaja vaikuta pitaumlvaumln taumltauml kaumlytoumlstauml haumlvyttoumlmaumlnauml274 Pilatus kuitenkin

vain paljastaa kysymyksen alkuperaumln vastaamalla rdquoEn kai minauml ole mikaumlaumln

juutalainen Sinun kansasi ja ylipapit ovat sinut luovuttaneet minulle (Joh

1835)rdquo Frey katsoo ettauml Johannes korostaa taumlssauml kohtaa juutalaisten ylipappien

syyllisyyttauml Jeesuksen tuomitsemisessa Pilatus ei olisi kuulustelemassa ja

tuomitsemassa Jeesusta elleivaumlt juutalaiset ylipapit olisi toimittaneet Jeesusta

haumlnelle ja vaatineet kuolemantuomiota275 Toisaalta Lincolnin mukaan

Johannekselle Pilatuksen vastauksen rsquojuutalainenrsquo ei viittaa pelkaumlstaumlaumln etniseen

271 Thatcher 2009 72 viittaa mm kohtaan Joh 314ndash15 jossa Jeesus puhuu Ihmisen Pojan korottamisesta Kuolemantuomio juutalaisten kaumlsissauml olisi saattanut merkitauml kivittaumlmistauml joka viittaa maahan painamiseen kun taas nostaminen ristille rinnastuu korottamiseen Samoin Brown 1994 747ndash749 Morris 1995 677 Lincoln 2005 460ndash461 ja Frey 2014 366 Samalla Brown ja Lincoln arvioivat myoumls juutalaisten oikeutta langettaa kuolemantuomio272 Skinner 2010 95273 Jeesus vaikenee Johanneksen evankeliumissa vain kerran Joh 199 mutta taumlssaumlkin kohtaa vaikeneminen saa hyvin erilaisen saumlvyn kuin synoptisissa evankeliumeissa274 Brown 1994 759 Thatcher 2009 73ndash74 Frey 2014 367275 Frey 2014 368 Samoin myoumls Morris 1995 680

75

taustaan vaan evankeliumissa juutalaisia ovat kaikki ne jotka eivaumlt ymmaumlrrauml

Jeesuksen opetusta276 Pilatus jatkaa kysymaumlllauml mitauml Jeesus on tehnyt Jeesus

puolestaan selittaumlauml kuinka haumlnen kuninkuutensa ei ole taumlstauml maailmasta Carter

pitaumlauml taumltauml selvaumlnauml haasteena keisarille sillauml vaikka Jeesus ei edustakaan

sotilaallista uhkaa (Joh 1836) Jeesus on kuitenkin kuningas jonka kuninkuus on

kaikkien maallisten hallitsijoiden ylaumlpuolella Niinpauml Carterista Jeesuksen

kuninkuutta taumlytyy pitaumlauml myoumls poliittisena vaikka se ei siltauml vaikuttaisikaan277

Brown on eri mieltauml Carterin kanssa Haumlnestauml Jeesus on osoittanut ettei haumlnen

kuninkuutensa ole maallista Siksipauml taumlmauml on juuri se syy miksi Jeesuksen valta ei

kilpaile keisarin vallan kanssa Johanneksen mukaan ihmiset tekevaumlt elaumlessaumlaumln

valinnan kuuluvatko he Jeesuksen valtakuntaan vai ei mutta taumlmauml ei tarkoita

keisarin vallan hylkaumlaumlmistauml278 Brown kirjoittaa rdquoJohannekselainen Jeesus sanoisi

ettauml kun haumln on jo tullut valona maailmaan tuomion aika on ihmisten valitessa

haumlnen puolestaan tai haumlntauml vastaan haumlnen valtakuntansa ei ole vain taivaallinen tai

enkelimaumlinen ndash enemmaumlnkin se on taumlssauml maailmassa mutta ei osa sitaumlrdquo279

Kun Pilatus toteaa kysyvaumlsti ettauml Jeesus siis sittenkin on kuningas Jeesus

vaumlistaumlauml suoran vastauksen ja alkaa puhua totuudesta Haumln kertoo todistavansa

totuudesta ja lupaa ettauml jokainen joka on totuudesta kuulee haumlnen sanansa

Evankeliumin lukijalle on selvaumlauml ettauml Jeesus viittaa taumlllauml itseensauml (Joh 146) Taumltauml

voidaankin pitaumlauml kokeena jolla Jeesus tuomitsee Pilatuksen kuuleeko Pilatus

Jeesuksen sanat280 Pilatus ei kuitenkaan ymmaumlrrauml taumltauml Haumln kysyy rdquoMikauml on

totuusrdquo mutta kysymys ei ole vilpitoumln Sen sijaan ettauml haumln odottaisi vastausta haumln

kaumlaumlntyy ja palaa takaisin ulos Pilatus pyrkii vain pilkallisesti kumoamaan

Jeesuksen aiemmat sanat Samalla Johanneksen Pilatus osoittaa ettei haumln

ymmaumlrrauml Jeesuksen opetusta toisin kuin evankeliumin lukija Pilatus palaa

juutalaisten luo joiden joukkoon haumlnkin Johanneksen ironisessa kuvauksessa

kuuluu281

276 Lincoln 2005 463277 Ks tarkemmin Carter 2014 243ndash245 Samoin Lincoln (2005 462) toteaa ettauml Johanneksen Jeesuksen kuninkuudesta ei voida erottaa uskonnollista poliittisesta Niinpauml Jeesuksen kuninkuus ei sovi yhteen keisarin vallan kanssa Lisaumlksi Carter (s 245) korostaa kuinka Jeesuksen edustama vaumlkivallaton valta on taumlysin vastakohtainen Rooman valtakunnan vaumlkivaltaan perustuvalle vallalle278 Brown 1994 751 Samoin myoumls Morris 1995 680ndash681 Skinner 2010 96 Frey 2014 369279 Brown 1994 751280 Naumlin Brown 1994 752ndash753 Frey 2014 370 Carter 2014 246ndash247 Morris (1995 682) toteaa ettauml koko Johanneksen kuvaus Jeesuksen kuolemasta ja yloumlsnousemuksesta kertoo siitauml totuudestamihin Jeesus taumlssauml sanoillaan viittaa281 Lincoln 2005 462ndash463 Skinner 2010 96 Frey 2014 370ndash371 Frey tosin korostaa ettei Pilatus taumlssauml kohtaa ole kuitenkaan Jeesuksen vastustaja vaikkei ymmaumlrraumlkaumlaumln Jeesuksen sanoja Toisaalta Bond (1998 179) yhdistaumlauml koko Rooman valtakunnan Pilatuksen esimerkkiin Lisaumlksi Thatcherin (2009 75) mukaan Jeesuksen sanat korostavat Johanneksen dualistista maailmankuvaa

76

Kun Pilatus palaa juutalaisten eteen haumln ensitoumlikseen ja odottamattomasti

julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi Haumln viittaa myoumls Johanneksen evankeliumissa

tapaan vapauttaa vanki paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan Tosin synoptikoista poiketen

Johanneksen mukaan tapa oli selvaumlsti juutalainen282 Haumln tarjoutuukin

vapauttamaan juutalaisten kuninkaan Taumlmauml on yllaumlttaumlvaumlauml koska mikaumlli haumln pitaumlauml

Jeesusta viattomana miksi haumln maaherra vetoaa tapaan vapauttaa vanki kansan

toiveen mukaan Leon Morrisin mukaan Pilatus yritti vedota vaumlkijoukkoon

Pilatus tiedosti ylipappien halun tuomita Jeesus joten haumln toivoi loumlytaumlvaumlnsauml

vaumlkijoukon seasta tukea Jeesuksen vapauttamiselle Vedotakseen vaumlkijoukkoon

Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi283 Naumlhdaumlkseni on kuitenkin

taumlysin epaumluskottavaa ettauml roomalainen maaherra kutsuisi Jeesusta juutalaisten

kuninkaaksi koska toivoi saavansa vaumlkijoukon puolelleen En myoumlskaumlaumln pidauml

todennaumlkoumlisenauml ettauml Johanneksen lukijat olisivat pitaumlneet taumltauml tulkintaa

uskottavana Frey katsookin taumlmaumln johtuvan puhtaasti Johanneksen tulkinnasta

jonka mukaan Jeesus todella oli juutalaisten kuningas Niinpauml haumln huolehtii ettauml

haumlnen kuvauksessaan myoumls Pilatus kaumlyttaumlauml taumltauml arvonimeauml Jeesuksesta284 Tosin

monet muut tutkijat katsovat ettauml Pilatus tietaumlessaumlaumln juutalaisten haluavan tuomita

Jeesuksen pyrkii ottamaan tilanteesta kaiken hyoumldyn itselleen vaikka ehkauml pitikin

Jeesusta viattomana Johanneksen evankeliumin kuvauksessa oikeudenkaumlynnistauml

juutalaiset ovat puhtaasti Jeesuksen vastustajia Niinpauml vapauttava tuomio ei tule

kelpaamaan heille joten Pilatus tarjoaa heille vapautettavaksi juutalaisten

kuningasta Nyt halutessaan tuomita Jeesuksen he samalla kieltaumlvaumlt juutalaisten

kuninkaan285 Laumlsnaumlolijat eivaumlt myoumlskaumlaumln hyvaumlksy Jeesusta vaan vaativat

vapautettavaksi Barabbasta Johannes esittelee Barabbaksen sanalla ὁ λῃστής

rsquorosvorsquo joka Brownin mukaan saattoi merkitauml tavallista maantierosvoa joskin

Josefus kaumlyttaumlauml termiauml λῃστής myoumls viittaamaan kapinallistaistelijoihin

(esimerkiksi Bell 2254) Carter tulkitseekin ettauml Johannes myoumls asettaa

juutalaisten eteen valinnan vaumlkivallan ja vaumlkivallattomuuden vaumllillauml kun

jossa ei ole olemassa keskitietauml vaan ihmiset kuuluvat joko totuuteen tai valheeseen282 Matteus ja Markus eivaumlt sano suoraan oliko kyseessauml juutalainen vai roomalainen tapa mutta on mahdollista olettaa heidaumln pitaumlvaumln tapaa roomalaisena koska he mainitsevat ettauml maaherran tapa oli paumlaumlstaumlauml vanki vapaaksi Brown (1970 854ndash855) kaumlsittelee laajemmin taumlmaumln tavan historiallisuutta ja luonnetta283 Morris 1995 682ndash683 284 Frey 2014 371 285 Mm Brown 1970 855ndash856 Bond 1998 181ndash182 Carter 2008 304 Skinner 2010 9 Muista poiketen Carterin mukaan Pilatus pitaumlauml Jeesusta taumlssauml kohtaa syyllisenauml Olihan Pilatus laumlhettaumlnyt sotilaansa vangitsemaan Jeesuksen ja lisaumlksi Jeesus on laumlhestulkoon myoumlntaumlnyt olevansa kuningaseli kapinallinen Rooman valtakunnan silmissauml

77

vaihtoehdoiksi muodostuu rosvo Barabbas ja juutalaisten kuningas Jeesus286

Viittaus vaumlkivaltaiseen Rooman vallan vastustamiseen ei mielestaumlni ole

Johanneksen Barabbas-kuvauksessa niin selvaumlauml kuin Markuksella tai Luukkaalla

Johannekselta naumlyttaumlauml irtoavan vain vaumlhaumln mielenkiintoa Barabbasta kohtaan sillauml

taumlmauml katoaa evankeliumista taumlmaumln kohtauksen jaumllkeen Johannes ei edes paljasta

lukijoille kuinka Barabbakselle lopulta kaumly Niinpauml Johanneksella saattaakin olla

syvempi motiivi Barabbas kuvauksessaan Brown viittaakin jakeisiin Joh 101ndash2

Katkelmassa Jeesus sanoo olevansa hyvauml paimen ja kertoo sen joka ei tule

lammastarhaan portista olevan κλέπτης καὶ λῃστής rsquovaras ja rosvorsquo Vaikka yhteys

Barabbaksen ja lammastarhan rosvon vaumllillauml ei ole taumlysin selvauml pidaumln Brownin

sen pohjalta tekemaumlauml johtopaumlaumltoumlstauml uskottavana Brown toteaa ettauml Johannes

kuvaa kuinka juutalaiset valitsevat Jeesuksen siis hyvaumln paimenen sijaan

rosvon287 Erot Carterin ja Brownin tulkintojen vaumllillauml eivaumlt ole suuret mutta

keskeinen ero niiden vaumllillauml on kysymys kapinasta johon en usko Johanneksen

viittaavan

Barabbas-kohtaus jaumlauml taakse ja yhtaumlkkiauml Pilatus kaumlskee ruoskia Jeesuksen

Lisaumlksi sotilaat pilkkaavat Jeesusta Kohtaus on erikoinen keskellauml

oikeudenkaumlyntiauml Se muistuttaa hyvin paljon Markuksen ja Matteuksen

evankeliumien oikeudenkaumlynti kuvauksen loppua jossa sotilaat ruoskivat ja

pilkkaavat Jeesusta (Mark 1515ndash19 Matt 2726ndash30) Yksi tulkinta on ettauml

Johanneksen Pilatus pyrkii tyynnyttaumlmaumlaumln juutalaisten veren himon

ruoskituttamalla Jeesuksen samaan tapaan kuin Luukkaan Pilatus lupaa kurittaa

Jeesusta ennen vapauttamista288 Johanneksen ruoskimisesta kaumlyttaumlmauml verbi

μαστιγόω viittaa kuitenkin Horst Balzin mukaan hyvin perusteelliseen ja rajuun

ruoskintaan joka tavallisesti tarkoitettiin vain kuolemaantuomituille rikollisille

Taumlmauml ruoskinta on jo itsessaumlaumln saattanut aiheuttaa rangaistulle kuolettavia

vammoja sillauml ruoskan iskujen maumlaumlraumlauml ei ollut rajoitettu taumlssauml rangaistuksessa289

Niinpauml taumlmauml tulkinta vaikuttaa epaumluskottavalta Carter toteaakin ettauml ruoskinta 286 Brown 1970 872 Carter 2003 144 Carterin tavoin myoumls Thatcher (2009 76) uskoo juutalaisten valitsevan vaumlkivallan ja vaumlkivallattomuuden vaumlliltauml Kaumlsitykseni mukaan λῃστής viitannee kuitenkin enemmaumln yksittaumlisiin rikollisiin tai kapinallistaistelijoihin kuin jaumlrjestaumlytyneisiin kapinallisryhmien jaumlseniin 287 Brown 1994 797 Samoin Lincoln 2005 464ndash465 Skinner 2010 97 Frey 2014 372 Mielenkiintoista on ettauml Brown vaikuttaa muuttaneen mieltaumlaumln Barabbaksen suhteen Frey puolestaan ei viittaa tekstissaumlaumln hyvaumlaumln paimeneen mutta tulkitsee Johanneksen esittaumlvaumln valinnanvain Jeesuksen ja rikollisen vaumllillauml ilman viittausta kapinaan Lincoln mainitsee sekauml viittauksen kapinallistaistelijoihin ettauml taumlmaumln tulkinnan jota haumln lopulta pitaumlauml Johannekselle taumlrkeaumlmpaumlnauml teemana288 Brown 1994 827 Morris 1995 699 Frey (2014 373) arvostelee taumltauml sillauml haumln pitaumlauml taumlysin epaumluskottavana ettauml Pilatus uskoisi tyynnyttaumlvaumlnsauml juutalaisten veren himon pelkaumlllauml ruoskimisella kun naumlmauml vaativat Jeesukselle kuolemaa

78

osoittaa Pilatuksen olevan juutalaisten johtajien puolella Ruoskituttamalla

Jeesuksen Pilatus tekee selvaumlksi ettauml kaikki vastarinta Rooman valtaa kohtaan on

turhaa Lisaumlksi sotilaat pukevat Jeesuksen kuninkaan arvoisesti purppuraviittaan ja

kruunuun Toki on helppo havaita kohtauksen ironisuus Siinauml missauml sotilaat

pilkkaavat Jeesusta kuninkaaksi Johanneksen yleisouml tiesi Jeesuksen todella olevan

kuningas290 Thatcher tarjoaa hyvin voimakkaasti Johanneksen motiiveista

nousevan tulkinnan Haumlnen mukaansa Johannes kuvaa kuinka Jeesuksen

kuninkuutta Rooma ei voi haumlvittaumlauml edes vaumlkivallalla291 Taumlmauml tulkinta on hyvin

mielenkiintoinen sillauml Johanneksen kuvauksessa Jeesuksen vammat ovat taumlysin

toissijaiset Johannes ei missaumlaumln kohtaa viittaa siihen ettauml Jeesus olisi edes saanut

vammoja

Pilatus saapuu jaumllleen juutalaisten luo ja kertoo tuovansa myoumls Jeesuksen

ulos naumlyttaumlaumlkseen ettei pidauml taumltauml syyllisenauml mihinkaumlaumln Carterin mukaan

Pilatuksen julistusta Jeesuksen viattomuudesta ei voida pitaumlauml uskottavana vaan

kyseessauml on Pilatuksen tapa noumlyryyttaumlauml juutalaisia johtajia Pilatus esittelee omaa

valtaansa ja pakottaa juutalaiset tunnustamaan oman voimattomuutensa haumlnen

edessaumlaumln Niin Jeesus siis astuu ulos palatsista puettuna kruunuun ja viittaan

Carterin mukaan Jeesus on esimerkki sen henkiloumln kohtalosta joka vaumlittaumlauml

olevansa kuningas ilman roomalaisten lupaa292 Toisaalta on huomattava ettei

Johannes viittaa Jeesuksen vammoihin lainkaan Jeesus astuu vaumlkijoukon eteen

vain kuninkaallisissa arvomerkeissaumlaumln Pilatus esittelee Jeesuksen juutalaisille

huudahtamalla rdquoKatso ihminenrdquo Huudahduksen merkityksestauml on esitetty

monenlaisia naumlkemyksiauml Monet tutkijat katsovat ettauml taumlssauml Johannes viittaa

Pilatuksen suulla Ihmisen Poikaan joka esiintyy toistuvasti Johanneksen

evankeliumissa (Joh 151 527ndash29 828 1223 32ndash34)293 Viittaus Ihmisen

Poikaan ei naumlhdaumlkseni ole taumlysin selvaumlauml taumlssauml kohtaa vaikka se soveltuukin hyvin

289 Balz 1981 395 Tarkasti ottaen Balz pitaumlauml taumltauml kohtaa poikkeuksellisena koska ruoskinta tapahtuu ennen tuomiota Haumln vaumlittaumlaumlkin ettauml Pilatus kaumlyttaumlauml ruoskintaa vain saadakseen Jeesuksentunnustamaan Haumln olettaa tulkinnassaan ettauml Pilatuksella ei ole erityisiauml motiiveja vielauml taumlssauml vaiheessa tuomita Jeesusta Toisaalta mm Carterin esittaumlmauml tulkinta vaumllttaumlauml taumlmaumln ongelman sillauml Jeesus on jo tuomittu vaikka tuomiota ei ole vielauml julistettu290 Carter 2008 305 Lisaumlksi Bond (1998 183ndash184) huomauttaa ettauml Johannes saattaa kuvata taumlssaumlsotilaiden pilkkaavan Jeesusta keisarina sillauml kreikan kielessauml Rooman keisariin viitattiin myoumls sanalla βασιλεύς Skinner (2010 98) naumlkee Jeesuksen ruoskimisessa ja pilkkaamisessa taumlmaumln taumlydellisen esineellistaumlmisen (objectification) oikeudenkaumlynnissauml sillauml Jeesus vaikenee taumlmaumln jaumllkeen kunnes vastaa lopulta jakeessa 1911 Skinnerin tulkinta on kuitenkin mielestaumlni erikoinensillauml vaikka Jeesus on vaiti taumlmauml esiintyy hyvin majesteetillisesti kuvattuna huolimatta kohtaamastaan pilkasta Lisaumlksi kun Jeesus lopulta vastaa Pilatukselle jakeessa 11 haumlnen auktoriteettinsa vaikuttaa koskemattomalta291 Thatcher 2009 83292 Carter 2008 305 Naumlin myoumls Skinner 2010 98ndash99 293 Naumlin mm Morris 1995 701ndash702 Bond 1998 186 Carter 2008 305ndash306

79

kohtauksen kontekstiin Johannes saattaakin viitata Kaifaksen julistukseen

jakeessa Joh 1150 Jakeessa Kaifas sanoi ettauml on parempi yhden ihmisen kuolla

kansan puolesta kuin koko kansan tuhoutua Niinpauml nyt Pilatus osoittaa

juutalaisille ettauml taumlssauml on tuo yksi ihminen294 Toisaalta Brown pitaumlauml taumltauml

yksinkertaisesti saumlaumllin ilmauksena Pilatus tarkoittaa rdquoKatsokaa taumltauml saumlaumllittaumlvaumlauml

miestaumlrdquo Pilatus yrittaumlauml esittaumlauml juutalaisille ettei Jeesuksesta ole kenellekaumlaumln

uhkaa295 Ylipapit ja heidaumln miehensauml kuitenkin vaativat Jeesusta

ristiinnaulittavaksi

Jo toisen kerran Pilatus kaumlskee ylipappien tuomita Jeesuksen sillauml haumln ei ole

havainnut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln On erikoista ettauml Pilatus toimii

naumlin Onhan haumlnelle taumlssauml kohtaa selvaumlauml ettauml ylipapit haluavat Jeesukselle

tuomiota jota he eivaumlt voi itse antaa Taumllle on kaksi mahdollisuutta Kyseessauml voi

olla jaumllleen yksi Pilatuksen yritys korostaa omaa valtaansa ja noumlyryyttaumlauml

juutalaista eliittiauml296 Toisaalta Morris esittaumlauml ettauml Pilatus ja haumlnen kauttaan siis

Johannes korostaa ettauml todellinen vastuu tuomiosta on nyt juutalaisilla

ylipapeilla297 Ylipapit korostavatkin ettauml Jeesus on tuomittava kuolemaan koska

haumln on tehnyt itsestaumlaumln Jumalan Pojan Taumlmauml on ensimmaumlinen kerta

oikeudenkaumlynnin aikana kun juutalaiset johtajat ilmaisevat suoraan mistauml he

syyttaumlvaumlt Jeesusta Evankeliumin lukijalle syytoumlksessauml ei ole mitaumlaumln yllaumlttaumlvaumlauml

eikauml kyseenalaista Johannes on osoittanut lukijoilleen ettauml Jeesus on Jumalan

Poika ja Jeesus on useaan otteeseen puhunut Jumalasta Isaumlnaumlaumln (Joh 517ndash18

1715) Kuullessaan ettauml Jeesus on vaumlittaumlnyt olevansa Jumalan Poika Pilatus on

peloissaan Johannes kirjoittaa evankeliumissaan Ὅτε οὖν ἤκουσεν ὁ Πιλᾶτος

τοῦτον τὸν λόγον μᾶλλον ἐφοβήθη Taumlmaumln lauseen tulkinta on ollut haasteellista

Haasteelliseksi sen tekee sana μᾶλλον rsquoenemmaumlnrsquo sillauml tekstissauml mikaumlaumln ei ole

aiemmin osoittanut ettauml Pilatus olisi ollut ylipaumlaumltaumlaumln peloissaan Niinpauml taumlmaumln

kohdan tulkinta on jakanut tutkijoita Toisaalta se voi tarkoittaa ettauml Pilatus oli

enemmaumln peloissaan kun haumln kuuli juutalaisten syytoumlksen Pilatus oli jo valmiiksi

peloissaan sillauml Jeesus oli puhunut haumlnelle asioista joita haumln ei ymmaumlrtaumlnyt298

Todennaumlkoumlisempaumlauml kuitenkin on ettauml kyseessauml on vahvistava sana Pilatus oli

294 Naumlin Frey 2014 376 Skinner 2010 98 Skinner viittaa myoumls muihin Johanneksen evankeliumin kohtiin jossa Jeesukseen on viitattu sanalla ἄνθρωπος (mm Joh 746 1033) muttayhteys Kaifaksen sanoihin on naumlhdaumlkseni merkittaumlvin 295 Brown 1994 828 Myoumls Carter (2003 146) tunnustaa taumlmaumln tulkinnan mutta pitaumlauml Johanneksenmotiivien kannalta keskeisempaumlnauml rdquoIhmisen Poikardquo -tulkintaa296 Carter 2003 147297 Morris 1995 703298 Naumlin esimerkiksi Piper 2007 154 ja myoumls Frey 2014 377ndash378 Joskin Freyn kaumlsitys Pilatuksen aiemmasta pelokkuudesta ei tule taumlysin selvaumlksi

80

hyvin peloissaan On mahdollista ettauml juutalaisten vaumlite Jeesuksen mahdollisesta

jumaluudesta pelaumlstytti Pilatuksen sillauml kreikkalais-roomalaisessa kulttuuripiirissauml

taumlllaiset jumalallisia kykyjauml omaavat henkiloumlt eivaumlt olleet ennenkuulumattomia299

Lisaumlksi Carter liittaumlauml Jumalan Pojan vahvasti keisariin joka myoumls oli jumalan

poika kun haumlnen kuollut isaumlnsauml oli julistettu jumalaksi Niinpauml haumlnen mukaansa

Jeesus ei ainoastaan naumlyttaumlydy Pilatuksen silmissauml yksittaumlisenauml kapinallisjohtajana

vaan miehenauml joka asettuu suoraan Rooman keisaria vastaan Haumln uskoo ettauml

myoumls evankeliumien lukijoille taumlmauml merkitsee ettauml Jeesus on Rooman

vastakohta300

Niinpauml Pilatus palaa takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta taumlmaumln alkuperaumlstauml

Taumlmaumln ainoan kerran Johanneksen kuvauksessa Jeesus on kuitenkin vaiti Brown

uskoo sen johtuvan siitauml ettei Jeesus usko Pilatuksen ymmaumlrtaumlvaumln vaikka haumln

vastaisi taumllle301 Thatcher on eri mieltauml Haumln esittaumlauml ettauml Jeesus vaikenee

osoittaakseen Pilatukselle auktoriteettinsa302 Pilatus kovistelee Jeesusta ja

muistuttaa ettauml haumln voi tuomita Jeesuksen Jeesus kuitenkin asettaa Pilatuksen

vallan kyseenalaiseksi toteamalla ettauml kaiken vallan Pilatus on saanut ylhaumlaumlltauml

Carterin mukaan Jeesuksen vastaus osoittaa ettauml Pilatus on tuomittu

epaumlonnistumaan Taumlmaumln tarkoitus on poistaa uhka Rooman valtakunnalle mutta

lopulta toimiikin Jumalan suunnitelman mukaan303 Brown ei ole taumlysin samaa

mieltauml Carterin kanssa joka olettaa Jeesuksen puhuvan maallisesta vallasta

Brownin mukaan Johannes tarkoittaa vain valtaa tuomita Jeesus Brown viittaa

Johanneksen evankeliumin jakeeseen 1018 Siinauml Jeesus toteaa ettei kenellaumlkaumlaumln

299 Naumlin erinaumlisin painotuksin mm Brown 1970 877ndash878 Bond 1998 187 ja Skinner 2010 99 Brown mainitsee lisaumlksi kaksi muuta perustelua sille miksi Pilatus olisi ollut hyvin peloissaan Ensinnaumlkin haumln saattoi pelaumltauml rikkoneensa jotakin paikallista uskonnollista tapaa joita Rooman virkamiehet kunnioittivat Toiseksi haumln saattoi huomata ettauml juutalaisten halu tuomita Jeesus oli niin voimakas ettauml haumlnen olisi pakko vapauttaa Barabbas jonka vapautuksen haumln oli toivonut estaumlvaumlnsauml Jeesuksen avulla Lisaumlksi Bond korostaa ettauml taumlssauml kohdassa μᾶλλον viittaa enemmaumlnkinPilatuksen asenteen muutokseen itsevarmasta Pilatuksesta tulee pelkaumlaumlvauml Pilatus Toisaalta Skinner ei pidauml niinkaumlaumln merkittaumlvaumlnauml kreikkalais-roomalaisen maailmankuvan vaikutusta Pilatukseen Johanneksen evankeliumissa Sen sijaan kuten Jeesuksen juutalaiset ja roomalaiset vangitsijat kaatuivat maahan kun Jeesus sanoi rdquoMinauml se olenrdquo (Joh 186) Pilatus reagoi pelkaumlaumlmaumlllauml siihen ettauml haumlnelle paljastetaan jotakin Jeesuksen identiteetistauml300 Carter 2008 307301 Brown 1970 878 Samaan tapaa ajattelevat Bond 1998 188 Carter 2008 307 ja Skinner 2010 100 Carter ja Skinner toteavat ettauml Jeesus on jo kertonut Pilatukselle alkuperaumlnsauml (Joh 1836ndash37)mutta Pilatus ei tuolloin kuunnellut Jeesusta Yllaumlttaumlvaumlsti Carter viittaa myoumls Herran kaumlrsivaumlaumln palvelijaan joka kuitenkin sopii heikosti Johanneksen kontekstiin Jeesus ei ole osoittanut noumlyryyttauml missaumlaumln kohtaa Johanneksen evankeliumin oikeudenkaumlyntiauml eikauml myoumlskaumlaumln taumlssauml kohtaahaumlnen vaikenemisensa vaikuta siltauml302 Thatcherin (2009 78ndash79) mukaan on vain kaksi vaihtoehtoa miksi Jeesus vaikenisi maaherran edessauml 1 Jeesus esiintyy noumlyraumlnauml tai 2 Jeesus osoittaa auktoriteettinsa Ensimmaumlinen soveltuu synoptikkojen kuvaukseen Jeesuksesta muttei Johanneksen Jeesukseen 303 Carter 2008 308 Naumlin myoumls Thatcher (2009 80ndash81) joka korostaa ettauml Rooman valta on taumlysin Jumalan kaumlsissauml

81

ole valtaa viedauml haumlnen henkeaumlaumln vaan haumln itse antaa sen pois ja myoumls ottaa

takaisin304 Pidaumln kuitenkin Carterin tulkintaa uskottavampana sillauml naumlhdaumlkseni se

noudattaa vahvemmin Johanneksen teologiaa

Jakeessa 1911 Jeesus jatkaa ettauml Pilatusta suurempi syntinen on se joka on

luovuttanut haumlnet Pilatukselle Johanneksen Jeesus viitannee juutalaisiin johtajiin

jotka viimeksi luovuttivat Jeesuksen Pilatukselle ja joihin myoumls Pilatus viittaa

jakeessa 1835 On kuitenkin huomattava ettei Pilatus selviauml Johanneksen

evankeliumissa puhtain kaumlsin myoumls haumln tekee syntiauml305

Pilatus palaa ulos ja yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen Carter toistaa jaumllleen

tulkintansa ettei Pilatus ole taumlllaumlkaumlaumln kertaa tosissaan yrityksessaumlaumln Jokin

vaikuttaa kuitenkin muuttuneen Johanneksen evankeliumissa Naumlyttaumlauml sitauml ettauml

Johanneksen Pilatus on tosissaan yrityksessaumlaumln vapauttaa Jeesus Syy taumlhaumln

aumlkilliseen muutokseen ei ole taumlysin selvauml Bond pitaumlauml mahdollisena ettauml Johannes

pyrkii osoittamaan ettauml Jeesus vaikutti myoumls Pilatukseen kuten haumln oli

vaikuttanut myoumls Jeesuksen vangitsijoihin306 Toisaalta Brown uskoo Pilatuksen

halun vapauttaa Jeesus nousevan kahdesta tekijaumlstauml ensinnaumlkin Pilatus kaumlsittaumlauml

valtansa alkuperaumln ja toiseksi taumlmauml ymmaumlrtaumlauml synnin jonka haumln tekee mikaumlli

tuomitsee Jeesuksen307 Taumlllauml kertaa kuitenkin juutalaiset muistuttavat Pilatusta

velvollisuuksistaan Mikaumlli Pilatus ei tuomitse Jeesusta haumln ei ole keisarin

ystaumlvauml308 Niinpauml Pilatus ajautuu umpikujaan haumlnen taumlytyy tuomita Jeesus tai

juutalaiset kyseenalaistavat haumlnen uskollisuutensa keisarille309 Samalla Carterin

mielestauml Johannes tekee selvaumlksi sen ettauml mikaumlli joku on keisarin ystaumlvauml haumln on

Jeesusta vastaan Jeesuksen ystaumlvauml ei voi olla keisarin ystaumlvauml310

Lopulta Jeesus tuodaan jaumllleen ulos ja Pilatus istuu tuomarin istuimelle

Johannes katkaisee oikeudenkaumlynnin kerronnan huomauttaakseen ettauml tapahtumat

304 Brown 1994 841ndash842 Naumlin myoumls Frey 2014 379305 Naumlin mm Brown 1994 842 Bond 1998 188ndash189 Lincoln 2005 468 Yksikoumlssauml oleva ὁ παραδούς ldquose joka on luovuttanutrdquo tekee hieman epaumlselvaumlksi keneen Johanneksen Jeesus tarkasti ottaen taumlllauml viittaa Thatcher (2009 79ndash80) ja Skinner (2010 100) esittaumlvaumltkin Pilatusta suuremmaksi syntiseksi erityisesti Kaifasta mutta myoumls Kaifaksen miehiauml306 Bond 1998 189 Myoumls Morris (1995 706) Lincoln (2005 468) ja Skinner (2010 100) uskovatettauml taumlllauml kertaa Pilatus tosissaan yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen307 Brown 1994 843308 Amicus Caesaris rsquokeisarin ystaumlvaumlrsquo oli toisaalta virallinen arvonimi mutta saattoi tarkoittaa myoumlsyksinkertaisesti Roomalle ja keisarille uskollista henkiloumlauml Ei ole mitaumlaumln todisteita siitauml ettauml Pilatuksella olisi ollut arvonimi amicus caesaris Taumlmaumln tutkielman kannalta ei kuitenkaan ole merkittaumlvaumlauml kumpaan juutalaiset taumlssauml viittaavat Syytoumls maaherran uskottomuudesta keisaria kohtaan on silti vakava309 Frey 2014 381310 Carter 2008 308ndash309 Samoin Morris 1995 706 Morris ei pidauml taumltauml kuitenkaan luonteeltaan poliittisena vaan haumlnestauml yksinkertaisesti Johanneksen tarkoitus on korostaa ettauml Jeesus oli arvoltaan korkeampi kuin keisari

82

sijoittuvat paumlaumlsiaumlisen valmistuspaumlivaumlaumln puolille paumlivin Samaan aikaan oli tapana

teurastaa paumlaumlsiaumlislammas311 Johannekselle on taumlrkeaumlauml ajoittaa Jeesuksen kuoleman

tapahtumat yhteen paumlaumlsiaumlisen kanssa sillauml Johannes kuvaa Jeesuksen

paumlaumlsiaumlislampaana312 Samalla kaumly selvaumlksi etteivaumlt Jeesusta vastustavat juutalaiset

ole osallisia Jeesuksen antamasta uhrista Hehaumln jaumlivaumlt jo oikeudenkaumlynnin alussa

palatsin ulkopuolelle ja naumlin erottivat itsensauml Jeesuksesta313

Johanneksen Pilatus painottaa ettauml tuomittavana on juutalaisten kuningas ja

laumlsnauml olevat juutalaiset paumlaumltyvaumlt tunnustamaan keisarin ainoaksi hallitsijakseen314

Niinpauml Carterin mukaan Johannes kuvaa kuinka Jerusalemin juutalaiset johtajat

hylkaumlaumlvaumlt Israelin Jumalan kanssa tekemaumln liiton ja alistuvat Rooman vallan

alle315 Johanneksen kuvaus onkin aumlaumlrimmaumlisen poleeminen Johannes kertoo

kuinka juutalaiset hylkaumlaumlvaumlt Jeesuksen joka on heidaumln Jumalansa asettama

kuningas Niinpauml he myoumls Johanneksen mukaan hylkaumlaumlvaumlt Jumalansa316 Kun he

ovat tehneet taumlmaumln Johannes kertoo ettauml silloin Pilatus luovutti Jeesuksen

ristiinnaulittavaksi

64 Pilatus Johanneksen evankeliumissa Naumlin olen kaumlsitellyt Johanneksen evankeliumin kuvauksen roomalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml Niinpauml on aika tarkastella Johanneksen asennetta Rooman

valtakuntaan taumlmaumln Pilatus-kuvan kautta Myoumls Johanneksen evankeliumin

Pilatus-kuvauksesta on esitetty monenlaisia tulkintoja Johanneksen

evankeliumissa Pilatus voidaan naumlhdauml voimakkaana hallitsijana Haumln ei edes yritauml

tosissaan vapauttaa Jeesusta vaan kaumlyttaumlauml taumltauml poliittisen hyoumldyn saavuttamiseksi

Pilatus ei missaumlaumln kohtaa ymmaumlrrauml Jumalan suunnitelmaa vaan on kuuro

Jeesuksen puheille Johanneksen lukijoille taumlmauml merkitsi selvaumlsti sitauml ettauml

Rooman valtakunta on Jeesuksen ja siten Jumalan tahdon vastustaja Carter

korostaa ettauml Johannes ei rohkaise rauhalliseen elaumlmaumlaumln Rooman valtakunnassa

vaikka Jeesus ei edustanutkaan Roomalle sotilaallista uhkaa Sen sijaan Johannes

ajaa selkeaumlauml erottautumista Rooman valtakunnan arvoista Kristittyjen tarkoitus on

311 Brown 1994 847 Bond 1998 191312 Frey 2014 381313 Carter 2003 139 Frey 2014 364ndash365314 Morris (1995 709) tulkitsee ettauml Pilatus pyrkii vielauml taumlssaumlkin kohtaa vetoamaan Jeesuksen puolesta vaumlkijoukkoon kutsumalla taumltauml juutalaisten kuninkaaksi Morrisin paumlaumltelmauml on kuitenkin naumlhdaumlkseni epaumluskottava sekauml historialliselta ettauml Johanneksen kerronnan kannata Johanneksen Pilatuksen on pakko tuomita Jeesus sen jaumllkeen kun juutalaiset asettivat haumlnen uskollisuutensa keisarille kyseenalaiseksi ja kaumlyttaumlauml Jeesuksesta nimeauml juutalaisten kuningas puhtaasti siksi ettauml Jeesus oli kuningas Johanneksen kaumlsityksen mukaan315 Carter 2008 309ndash310 Naumlin myoumls Bond 1998 192316 Brown 1994 849 Lincoln 2005 471 Skinner 2010 102

83

elaumlauml maailmassa mutta ei kuulua siihen (Joh 1714ndash19)317 Toisaalta voidaan

paumlaumltyauml taumlysin vastakkaiseen tulkintaan jonka mukaan Pilatus todella yritti

vapauttaa Jeesuksen vetoamalla vaumlkijoukkoon mutta lopulta kuitenkin

epaumlonnistuu yrityksessaumlaumln318 Brownin mukaan Johannes kuvaa Pilatuksen

stereotyyppinauml ihmisestauml joka ei halua paumlaumlttaumlauml totuuden ja valheen vaumlliltauml319

Pilatus saattaakin olla paumlaumlttaumlmaumltoumln mutta lopulta kysymys voikin olla vain

Johanneksen ironiasta Johanneksen evankeliumin oikeudenkaumlynnissauml Jeesuksesta

tuleekin lopulta tuomari ja Pilatus joutuukin tuomittavaksi320 Taumltauml Thatcher

perustelee Johanneksen aumlaumlrimmaumlisen radikaalilla kristologialla joka johtaa siihen

ettauml Pilatus ja Rooman valtakunta jaumlaumlvaumlt taumlysin Jeesuksen jalkoihin321

Jotta voimme saada selkeaumlmmaumln kaumlsityksen Pilatuksesta kokoan taumlhaumln

Pilatuksen toiminnan roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml

Pilatus saapuu ulos maaherran palatsista ja kysyy mistauml Jeesusta syytetaumlaumln (Joh 1829)Pilatus kaumlskee juutalaisten pitaumlauml Jeesus itsellaumlaumln ja tuomita taumlmauml heidaumln lakien mukaan (Joh 1831)Pilatus menee takaisin palatsin ja haetuttaa Jeesuksen eteensauml Haumln kysyy taumlltauml onko Jeesus juutalaisten kuningas (Joh 1833)Pilatus vastaa Jeesukselle rdquoOlenko minauml mikaumlaumln juutalainen Oma kansasi ja ylipapit sinut ovat minulle luovuttaneet Mitauml sinauml olet tehnyt (Joh 1835)rdquoPilatus toteaa rdquoSinauml siis olet kuitenkin kuningas (Joh 1837)rdquordquoMitauml on totuusrdquo kysyy Pilatus ja astuu ulos juutalaisten luo Haumln julistaa ettei voi havaita Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln rikokseen (Joh 1838)Pilatus viittaa juutalaiseen tapaan vapauttaa vanki ja tarjoaa vapautettavaksi juutalaisten kuningasta (Joh 1839)Pilatus kaumlskee ruoskia Jeesuksen (Joh 191)Pilatus palaa ulos ja kertoo tuovansa Jeesuksen ulos jotta jokainen voi naumlhdauml ettei haumln pidauml Jeesusta syyllisenauml (Joh 194)Pilatus esittelee Jeesuksen orjantappurakruunussa ja purppuraviitassa sanomalla rdquoKatso ihminen (Joh 195)rdquoPilatus kehottaa jaumllleen ylipappeja ja heidaumln miehiaumlaumln ristiinnaulitsemaan Jeesuksen itse sillauml haumln ei pidauml Jeesusta syyllisenauml mihinkaumlaumln (Joh 196)Pilatus kaumly hyvin pelokkaaksi (Joh 198)Pilatus menee takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta mistauml taumlmauml on laumlhtoumlisin (Joh 199)Pilatus sanoo rdquoEtkouml puhu minulle Etkouml tiedauml ettauml minulla on valta vapauttaa sinut ja minulla on valta ristiinnaulita (Joh 1910)rdquoPilatus yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen (Joh 1912)Pilatus tuo Jeesuksen ulos ja asettuu tuomarinistuimelle (Joh 1913)Pilatus sanoo juutalaisille rdquoKatso teidaumln kuninkaanne (Joh 1914)rdquo

317 Naumlin Bond 1998 192ndash193 Carter 2008 311318 Morris 1995 710319 Brown 1994 830320 Lincoln 2005 471ndash472 Frey 2014 368 Frey korostaa erityisesti Pilatuksen paumlaumlttaumlmaumlttoumlmyyttauml Johanneksen kuvauksessa Haumln paumlaumltyy silti Lincolnin kanssa samaan johtopaumlaumltoumlkseen ettauml kysymys on lopulta ironiasta jossa syytetyn ja tuomarin roolit vaihtuvat321 Thatcher 2009 84ndash85

84

Pilatus kysyy juutalaisilta pitaumlaumlkouml haumlnen ristiinnaulita heidaumln kuninkaansa (Joh 1915)Pilatus luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi (Joh 1916)

Johanneksen kuvauksessa Pilatuksen toiminnasta juutalaisten kanssa nousee

keskeisesti esille kaksi toistuvaa teemaa Pilatus julistaa toistuvasti Jeesuksen

syyttoumlmaumlksi ja lisaumlksi Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi aina kun

haumln viittaa Jeesukseen puhuessaan juutalaisille Molemmat ovat teemoja joihin

Johannes uskoi Toisaalta Pilatuksen ja juutalaisten suhde vaikuttaa

evankeliumissa hyvin jaumlnnitteiseltauml Roomalaiset ovat suurella joukolla mukana

juutalaisten kanssa Jeesuksen vangitsemisessa Silti Pilatus vaikuttaa haluttomalta

tutkimaan Jeesuksen asiaa kun haumln ensikerran astuu juutalaisten eteen Johannes

kuvaa kuinka Pilatus pakottaa juutalaiset myoumlntaumlmaumlaumln ettei heillauml ole valtaa

langettaa kuolemantuomiota Niinpauml he ovat riippuvaisia Pilatuksen tuomiosta

Johanneksen Pilatus naumlyttaumlauml suorastaan ilkkuvan juutalaisille Haumln vielaumlpauml

kehottaa uudelleen juutalaisia tuomitsemaan Jeesuksen kuolemaan tietaumlen etteivaumlt

he voi sitauml tehdauml Taumlstauml huolimatta juutalaiset iskevaumlt takaisin ja kyseenalaistavat

Pilatuksen uskollisuuden keisaria kohtaa Johanneksen kuvaus oikeudenkaumlynnistauml

kulminoituu viimeisessauml kohtauksessa jossa paikalla olevat juutalaiset julistavat

uskollisuutensa keisarille

Jeesuksen kanssa Pilatus saa sen sijaan tyytyauml pitkaumllti kyselijaumln rooliin

Johannes on varannut Jeesukselle mahdollisuuden opettaa Pilatusta pitkaumlhkoumlillauml

puheenvuoroilla Jeesuksen kuninkuudesta totuudesta ja Pilatuksen vallan

alkuperaumlstauml Johannes kuitenkin antaa ymmaumlrtaumlauml ettei Pilatus kaumlsitauml Jeesuksen

sanojen merkitystauml Niinpauml Johanneksen kuvauksessa Pilatus ja juutalaiset jakavat

paljon yhteistauml siinauml suhteessa ettauml he edustavat ihmisiauml jotka eivaumlt kuule

Jeesuksen sanoja Lisaumlksi Johannes korostaa ettauml Pilatus jaumlauml toiseksi Jeesuksen

auktoriteetin rinnalla Esimerkiksi oikeudenkaumlynnin viimeinen keskustelu

Pilatuksen ja Jeesuksen vaumllillauml osoittaa taumlmaumln hyvin On selvaumlauml ettei Pilatuksella

ole todellista valtaa Jeesukseen vaan Jeesus yksin paumlaumlttaumlauml elaumlmaumlstaumlaumln

Johanneksen evankeliumissa Pilatus ei ole Jeesuksen puolella Haumln ei

pohjimmiltaan ymmaumlrrauml kuka Jeesus on Lisaumlksi haumlnen pyrkimyksensauml vapauttaa

Jeesus eivaumlt vaikuta vakavilta yrityksiltauml viimeistauml lukuun ottamatta Ne

palvelevat Johanneksen kertomuksellisia teemoja Ensimmaumlisellauml

vapautusyrityksellauml Johannes esittelee valinnan hyvaumln paimenen ja rosvon vaumllillauml

ja toisessa nousee esille Jeesuksen kuninkuus Kolmas vapautusyritys joka seuraa

Pilatuksen yritystauml selvittaumlauml Jeesuksen alkuperauml tuo naumlyttaumlmoumllle toisen valinnan

85

Taumlllauml kertaa valinnan edessauml on Pilatus ja taumlmauml valinta tehdaumlaumln keisarin ja

Jeesuksen vaumllillauml Ilmeisesti Johannes antaa ymmaumlrtaumlauml ettei ainakaan Pilatus voi

olla uskollinen sekauml keisarille ettauml Jeesukselle jota Pilatus edelleen kutsuu

juutalaisten kuninkaaksi Toisaalta taumlmauml kohtaus pohjustaa tietauml juutalaisten

julistukselle jossa he luopuvat kuninkaastaan ja alistuvat keisarin valtaan

Johanneksen evankeliumin ympaumlristouml onkin voimakkaasti juutalainen

Evankeliumi kuvaa valtaosaltaan Jeesuksen ja juutalaisten kanssakaumlymisiauml

Oikeudenkaumlynnissaumlkin korostuu juutalaisten valinta Johannes sijoittaa heidaumlt

eroon Jeesuksesta He eivaumlt halua saastua jotta voivat osallistua paumlaumlsiaumlisaterialle

mutteivaumlt ymmaumlrrauml ettauml todellinen paumlaumlsiaumlislammas onkin palatsissa Johannes

kuvaa kuinka he valitsevat Jeesuksen sijaan rosvon ja kieltaumlvaumlt kuninkaansa

jonka he haluavat ristiinnaulita

Rooman valtakunta on huomattavasti juutalaisuutta vaumlhaumlisemmaumlssauml roolissa

Johanneksen evankeliumissa Roomalaisia esiintyy evankeliumissa vain harvoin

eikauml Rooma vaikuta olevan erityisen keskeinen teema Johannekselle Pilatus on

ainoa roomalainen henkilouml joka esiintyy evankeliumissa suuremmassa roolissa

Toisaalta Johanneksen evankeliumille tyypillistauml on voimakas dualismi Johannes

korostaa ettauml Jeesus on ainoa tie pelastukseen (Joh 316 146) Samalla

maailman joka vihaa Jeesuksen omia ja ne juutalaiset jotka kieltaumlytyvaumlt

seuraamasta Jeesusta Johannes naumlkee hyvin kielteisesti Oikeudenkaumlynnissauml on

selvaumlauml ettei Pilatus ole Jeesuksen seuraaja Johanneksen ironisessa kerronnassa

haumln kyllauml tunnistaa Jeesuksen attribuutit viattomuuden ja kuninkuuden mutta haumln

puhuu tietaumlmaumlttaumlaumln Pilatus kuuluu enemmaumlnkin juutalaisten joukkoon siinauml ettei

haumln ymmaumlrrauml Jeesusta

Myoumls Johanneksen evankeliumin kristologia vaumlrittaumlauml Pilatus-kuvausta

Jeesus on Johannekselle Jumalan Poika Johannes kuvaa kuinka Jeesus on ollut

olemassa jo ennen maailmaa (Joh 11ndash3) Jeesus naumlyttaumlauml evankeliumissa tietaumlvaumln

mitauml ihmiset ajattelevat sekauml myoumls sen mitauml tulee tapahtumaan (muun muassa Joh

615 131) Johannes esittaumlaumlkin ettauml Jeesuksen valta maailmassa on korkeampi

kuin minkaumlaumln maallisen tahon on edes teoriassa mahdollista Niinpauml myoumls

Rooman valtakunnan edustajana Pilatus naumlyttaumlauml jaumlaumlvaumln Jeesuksen vallan jalkoihin

Taumlmauml vaikuttaa kuitenkin enemmaumlnkin Johanneksen kristologian sivutuotteelta

kuin systemaattiselta Rooman vastustukselta

Lopulta onkin todettava ettauml on naumlhdaumlkseni liioiteltua vaumlittaumlauml Johanneksen

evankeliumin varsinaisesti vastustavan Rooman valtakuntaa Evankeliumin

86

laumlhikonteksti on niin voimakkaasti juutalainen ettei Rooman valtakuntaa voida

pitaumlauml erityisen keskeisenauml teemana Johannekselle Taumlstauml huolimatta Johanneksen

tyypillisestauml dualismista ja kristologiasta seuraa ettauml myoumls Rooman valtakunta

kuuluu pimeyteen jos se ja sen asukkaat eivaumlt seuraa Jeesusta Niinpauml

evankeliumista on mahdollista loumlytaumlauml muutamia Rooman valtakuntaa arvostelevia

piirteitauml Naumliden piirteiden loumlytaumlminen edellyttaumlauml kuitenkin imperiumikriittistauml

lukutapaa jossa tekstistauml erityisesti etsitaumlaumln Johanneksen asennetta Rooman

valtakuntaa kohtaan

7 JohtopaumlaumltoumlksetTaumlssauml tutkielmassa olen tarkastellut Raamatun evankeliumien suhdetta Rooman

valtakuntaa kohtaan Pontius Pilatuksen kautta Pilatus on ainoa roomalainen joka

esiintyy jokaisessa evankeliumissa Lisaumlksi haumlnen roolinsa Jeesuksen tuomitsijana

on keskeinen osa Jeesuksen elaumlmaumln tarinaa Niinpauml olisi oletettavaa ettauml

evankelistat kaumlyttaumlisivaumlt taumlmaumln mahdollisuuden arvostellakseen Rooman

valtakuntaa jos heillauml oli mielessaumlaumln imperiumivastainen sanoma

Tutkielman aluksi maumlaumlrittelin varsinaiseksi imperiumivastaisuudeksi

tarkoituksellisen Rooman vallan vastustamisen joka hylkaumlauml mahdollisuuden

toimia imperiumin sisaumlllauml vallitsevissa olosuhteissa Pelkaumlstaumlaumln Rooman

imperiumin vallan tai arvojen arvostelu ei ole riittaumlvauml imperiumivastaisuuden

ilmaus jos evankelista oli silti valmis suvaitsemaan Rooman valtaa ja arvoja

yhteisoumln ulkopuolisessa elaumlmaumlssauml Yksikaumlaumln evankeliumi ei kuitenkaan edusta

puhtaasti taumlllaista imperiumivastaista naumlkoumlkulmaa

Vaikka evankeliumit onkin kirjoitettu Rooman imperiumin

taustakontekstissa huomattavasti taumlrkeaumlmpi osa evankeliumeja on juutalainen

laumlhikonteksti Evankeliumit kuvaavat pitkaumllti Jeesuksen ja juutalaisten ryhmien

vaumllistauml kanssakaumlymistauml Myoumls jokaisessa passiokertomuksessa juutalaiset ryhmaumlt

ovat aktiivisia toimijoita Luukas on kuvauksessaan maltillisin Ennen kaikkea

haumln korostaa sitauml ettauml kaikki tapahtui Jumalan suunnitelman mukaan Niinpauml

Luukas ei erityisesti painota juutalaisten johtajien syyllisyyttauml Jeesuksen

kuolemaan Markus ja Matteus sen sijaan ilmaisevat hyvin selvaumlsti sen ettauml

juutalaiset johtajat pyrkivaumlt surmauttamaan Jeesuksen vaumlaumlrin perustein Naumlistauml

kahdesta Matteus voidaan naumlhdauml jyrkempaumlnauml sillauml haumln vihjaa juutalaisten

syyllisyyden johtaneen temppelin tuhoon Toisaalta myoumls Markus nostaa esille

sen kuinka juutalaiset valitsivat Jeesuksen sijaan kapinan Niinpauml Markus ja

87

Matteus eivaumlt suhtaudu Jeesuksen tuominneisiin juutalaisiin erityisen laumlmpimaumlsti

Jyrkimmaumln asenteen niihin juutalaisiin jotka ottivat osaa Jeesuksen

tuomitsemiseen valitsee kuitenkin Johannes Haumln kuvaa laumlpi koko evankeliumin

kuinka monet erityisesti vaikutusvaltaiset juutalaiset yrittaumlvaumlt surmata Jeesuksen

Haumlnen retoriikkansa on voimakasta Johannes tekee oikeudenkaumlyntikuvauksessa

selvaumlksi ettauml juutalaiset hylkaumlaumlvaumlt Jeesuksen oman kuninkaansa

Pilatukseen evankelistat kiinnittaumlvaumlt huomattavasti vaumlhemmaumln huomiota

Pilatus onkin evankeliumin henkiloumlnauml varsin jaumlsentymaumltoumln ja taumlmaumln motiivit

jaumlaumlvaumlt usein pimentoon Kaikkein kielteisimmaumln kuvan maalaa jaumllleen Johannes

jonka Pilatus jakaa paljon yhteistauml juutalaisten kanssa Pilatuskaan ei Johanneksen

kuvauksessa ymmaumlrrauml Jeesuksen sanoja eikauml siten kuulu niihin jotka ovat

totuudesta Lisaumlksi Johannes tekee selvaumlksi ettauml myoumls Pilatus tekee syntiauml

tuomitessaan Jeesuksen vaikkei se olekaan yhtauml suuri kuin Jeesuksen luovuttajan

Toisaalta synoptikot eivaumlt juuri ota kantaa Pilatuksen toiminnan moraalisuuteen

Markuksen kuvaus Pilatuksesta on kaikkein jaumlsentymaumlttoumlmin ja Pilatuksen

toiminta vaikuttaa Markuksen kuvauksessa paikoin hyvin ristiriitaiselta Taumlstauml

huolimatta Markuksen evankeliumissa vaikuttaa korostuvan erityisesti juutalaisten

ylipappien toiminta Lopulta kysymys on siitauml ettauml Pilatus antoi vaumlkijoukolle

myoumlten Matteus puolestaan maalaa Pilatuksesta tyypillisen maaherran jonka

edessauml Jeesus joutui kaumlrsimaumlaumln Taumlstauml huolimatta Matteus ei alleviivaa Pilatuksen

toimintaa vaan Jeesuksen noumlyraumlauml esimerkkiauml Vaikka Matteus osoittaa

kiistattomasti ettauml Pilatus tiesi Jeesuksen syyttoumlmaumlksi haumln ei osoita Pilatusta

syyttaumlvaumlllauml sormella Paljon suuremman huomion saa paikalla ollut vaumlkijoukko

joka tunnustaa vastuunsa Jeesuksen surmaamiseen Luukkaan evankeliumin

kuvaus Pilatuksesta on kaikkein myoumlnteisin Pilatus tietaumlauml Jeesuksen syyttoumlmaumlksi

mutta ajautuu oikeudenkaumlynnin kuluessa umpikujaan josta haumln ei paumlaumlse

tuomitsematta Jeesusta

Pilatusta voidaan pitaumlauml taumlydellisenauml vaumllineenauml imperiumivastaiselle

sanomalle Haumln oli roomalainen ja lisaumlksi hallitsevassa asemassa joten haumlntauml

voidaan hyvaumlllauml syyllauml pitaumlauml Rooman vallan edustajana Yksikaumlaumln evankelista ei

kuitenkaan tartu erityisellauml innolla taumlhaumln tilaisuuteen He eivaumlt suoraan esittele

roomalaisen oikeuden puolueellisuutta tai moraalittomuutta Laumlhimmaumlksi

imperiumin arvostelua tulee Johanneksen evankeliumi jonka tinkimaumltoumln dualismi

johtaa siihen ettauml myoumls Rooman valtakunta kuuluu pimeyteen jos se ei tunnista

Jeesuksen totuutta Taumlstauml huolimatta Johanneksen evankeliumissa Rooman

88

valtakunta naumlyttaumlytyy synoptisia evankeliumeja huomattavasti harvemmin

Evankeliumin konteksti on vahvasti juutalainen ja on vaikea argumentoida sen

puolesta ettauml suhde Rooman valtakuntaan olisi Johannekselle jollakin tavoin

erityisen keskeinen asia Luukkaan evankeliumi puolestaan suhtautuu

evankeliumeista kaikkein myoumlnteisemmin Rooman valtakuntaan Itse asiassa

Luukkaan kuvaus passiosta korostaa Jumalan pelastustyoumltauml eikauml roomalaisen

oikeudenkaumlynnin teemoihin kuulu Jeesuksen kuninkuus Matteus ja Markus

sijoittuvat naumliden kahden vaumllimaastoon mutta kummankaan oikeudenkaumlynti

kuvauksessa ei vaikuta esiintyvaumln suurempaa imperiumivastaista sanomaa

Markus vaumllttaumlauml syyttaumlmaumlstauml Pilatusta Jeesuksen kuninkuus on kyllauml

oikeudenkaumlynnin keskeinen teema mutta Markus ei vaikuta pitaumlvaumln Jeesuksen

kuninkuutta poliittisena Vaikka Matteus luo Pilatuksesta roomalaisen maaherran

stereotyypin ja on mahdollista kauhistella epaumloikeudenmukaista tuomiota

Matteuksen kuvauksessa ei esiinny katkeruutta maaherraa kohtaan Sen sijaan

Matteuksen katkeruuden kaumlrki osuu juutalaisiin ylipappeihin ja vanhimpiin jotka

aktiivisesti ajavat Jeesuksen kuolemaa

Imperiumikritiikki on tuonut Uuden testamentin tutkimukseen uusia

naumlkoumlkulmia Muun muassa Carterin pioneerityouml taumlssauml suhteessa on arvostettavaa

Taumlstauml huolimatta on oltava varovainen imperiumikritiikin tulkintojen kanssa

Pontius Pilatus on erinomainen esimerkki siitauml kuinka evankeliumit kiinnittaumlvaumlt

vain vaumlhaumln huomiota Roomaan Pilatus ei nouse yhdessaumlkaumlaumln evankeliumissa

erityisen keskeiseen asemaan vaikka haumln olisikin maumlaumlraumlllisesti suuressa roolissa

Sen sijaan evankelistat keskittaumlvaumlt huomattavasti suuremman mielenkiinnon

juutalaisten ja Jeesuksen suhteeseen Taumlmauml on luonnollista sillauml evankeliumit on

kirjoitettu tilanteessa jossa varhaiskristilliset yhteisoumlt pyrkivaumlt ensisijaisesti

maumlaumlrittelemaumlaumln suhdettaan muuhun juutalaisuuteen Tarve maumlaumlritellauml

varhaiskristillisyyden suhdetta Roomaan nousi ajankohtaiseksi vasta toisella

vuosisadalla

89

LyhenteetAnn Tacituksen rdquoKeisarillisen Rooman historiardquo (Annales)Ant Josefuksen rdquoJuutalaisten muinaishistoriardquo (Antiquitates Iudaicae)Apolog Tertullianuksen rdquoPuolustuspuherdquo (Apologeticus) Bell Josefuksen rdquoJuutalaissotardquo (Bellum Iudaicum)Laumlhet Filon Aleksandrialaisen rdquoLaumlhetystouml Gaiuksen luordquo (Legatio ad

Gaium) Nik ev Nikodemuksen evankeliumi Piet ev Pietarin evankeliumi

Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo

Laumlhteet ja apuneuvotEhrman Bart D amp Zlatko Pleše2011 The Apocryphal Gospels New York Oxford University Press

Filon Aleksandrialainenndash Philo X The Embassy to Gaius Indices to Volumes IndashX ndash Loeb

Classical Library Cambridge Harvard University Press 1962

Flavius Josefusndash Josephus in Nine Volumes II The Jewish War Books IndashIII ndash Loeb

Classical Library 203 Cambridge Harvard University Press 1956

ndash Josephus in Nine Volumes IX Jewish Antiquities Books XVIIIndashXX General Index to Volumes IndashIX ndash Loeb Classical Library 433 Cambridge Harvard University Press 1965

Liddell Henry George amp Scott Robert1996 A Greek-English Lexicon Revised Supplement Oxford Clarendon Press

Novum Testamentum Graece ndash 28th revised edition Edited by Barbara Aland et al Stuttgart Deutsche

Bibelgesellschaft 2012

Raamattu ndash Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992

kaumlyttoumloumln ottama suomennos Helsinki Kirjapaja

Tacitus Publius Corneliusndash The Histories The Annals In Four Volumes IV Annals Books XIIIndashXVI

ndash Loeb Classical Library 322 Cambridge Harvard University Press 1962

Tertullianus Quintus Septimius Florensndash Apologeticum Recensuit Paulus Frassinetti Corpus scriptorum

Latinorum Paravianum Paravia Aug Taurinorum 1965

90

KirjallisuusAllison Dale C Jr2001 rdquoMatthewrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 844ndash886

Allison Dale C Jr amp Davies William D1997 The Critical and Exegetical Commentary on the Gospel According to

Saint Matthew Volume III Commentary on Matthew XIXndashXXVIII ndash The International Critical Commentary Edinburgh TampT Clark

Anderson Paul N2011 The Riddles of the Fourth Gospel An Introduction to John Minneapolis

Fortress Press

Balz Horst1981 rdquoμαστιγόωrdquo Horst Balz amp Gerhard Schneider (ed) Exegetical

Dictionary of the New Testament Vol 2 Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company 1981 394ndash395

Blomberg Craig L2001 The Historical Reliability of Johns Gospel Leicester Apollos

Bond Helen K1998 Pontius Pilate in History and Interpretation Cambridge Cambridge

University Press

Bovon Franccedilois2012 Luke 3 A Commentary on the Gospel of Luke 1928ndash2453 ndash

Hermeneia A Critical and Historical Commentary on the Bible Minneapolis Fortress Press

Brent Allen1997 rdquoLuke-Acts and the Imperial Cult in Asia Minorrdquo The Journal of

Theological Studies Vol 48 no 2 411ndash438

Brown Raymond E1970 The Gospel According to John (XIIIndashXXI) Introduction Translation and

Notes ndash The Anchor Bible New York Doubleday

1994 The Death of the Messiah From Gethsemane to the Grave A Commentary on the Passion Narratives in the Four Gospels Volume 1 New York Doubleday

Bryan Christopher1993 A Preface to Mark Notes on the Gospel in Its Literary and Cultural

Settings New York Oxford University Press

Burridge Richard A2004 What Are the Gospels A Comparison with Greco-Roman Biography

Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company amp Dearborn Dove Booksellers

91

Carter Warren2001 Matthew and Empire Initial Explorations Harrisburg Trinity Press

International

2003 Pontius Pilate Portraits of a Roman Governor Collegeville Liturgical Press

2006 The Roman Empire and the New Testament An Essential Guide Nashville Abingdon Press

2008 John and Empire Initial Explorations New York TampT Clark

2014 rdquoSocial Identities Subgroups and Johnrsquos Gospel Jesus the Prototype and Pontius Pilate (John 1828ndash1916)rdquo J Brian Tucker amp Coleman A Baker (ed) TampT Clark Handbook to Social Identity in the New Testament London Bloomsbury 2014 236ndash251

Collins Adela Yarbro2000 rdquoMark and his readers The Son of God among Greeks and Romansrdquo

Harvard Theological Review Vol 93 no 2 85ndash100 2007 Mark A Commentary ndash Hermeneia A Critical and Historical

Commentary on the Bible Minneapolis Fortress Press

Crossan John Dominic1996 Who Killed Jesus Exposing the Roots of Anti-Semitism in the Gospel

Story of the Death of Jesus New York HarperSanFrancisco

Evans Craig A2000 rdquoMarkrsquos Incipit and the Priene Calendar Inscription From Jewish Gospel

to Greco-Roman Gospelrdquo Journal of Greco-Roman Christianity and Judaism Vol 1 67ndash81

Eve Eric2008 rdquoSpit in Your Eye The Blind Man of Bethsaida and the Blind Man of

Alexandriardquo New Testament Studies Vol 54 no 1 1ndash17

Franklin Eric2001 rdquoLukerdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 922ndash959 Frey Joumlrg2014 rdquoJesus und Pilate Der wahre koumlnig und der repraumlsentant des kaisers im

Johannesevangeliumrdquo Gilbert Van Belle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 2014 337ndash393

Green Joel B1997 The Gospel of Luke ndash The New International Commentary on the New

Testament Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company

92

Horsley Richard A2001 Hearing the Whole Story The Politics of Plot in Markrsquos Gospel

Luisville Westminster John Knox Press

Hourihane Colum2009 Pontius Pilate Anti-Semitism and the Passion in Medieval Art

Princeton Princeton University Press

Karris Robert J2009 Luke Artist and Theologian Lukersquos Passion Account as Litterature

Eugene Wipf amp Stock (Previously published by Paulist Press 1985)

Kieffer Reneacute2001 rdquoJohnrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 961ndash1000

Koester Helmut1995 Introduction to the New Testament Volume One History Culture and

Religion of the Hellenistic Age Berlin Walter de Gruyter

Kuula Kari2008 rdquoUusi testamenttirdquo Kari Kuula Martti Nissinen amp Wille Riekkinen

Johdatus Raamattuun Helsinki Kirjapaja 177ndash299

Levine Amy-Jill1999 rdquoAnti-Judaism and the Gospel of Matthewrdquo William R Farmer (ed)

Anti-Judaism and the Gospels Harrisburg Trinity Press International 1999 9ndash36

Lincoln Andrew2005 The Gospel According to St John ndash Blacks New Testament

Commentaries New York Hendrickson Publishers

Luomanen Petri1998 Entering the Kingdom of Heaven A Study on the Structure of Matthewrsquos

View of Salvation Tuumlbingen Mohr Siebeck

Luz Ulrich2005 Matthew 21ndash28 ndash Hermeneia A Critical and Historical Commentary on

the Bible Minneapolis Fortress Press

Malbon Elizabeth Struthers1989 rdquoThe Jewish Leaders in the Gospel of Mark A Literary Study of Marcan

Characterizationrdquo Journal of Biblical Literature 108 no 2 259ndash281

Marcus Joel2009 Mark 8ndash16 A New Translation with Introduction and Commentary ndash

The Anchor Bible New Haven Yale University Press

Mason Steve2016 A History of the Jewish War AD 66ndash74 New York Cambridge

University Press

93

Meiser Martin2015 rdquoDas Markusevangelium ndash einer ideologie- und umperiumskritische

Schrift Ein Blick in die Auslegungsgeschichterdquo Michael Labahn amp Outi Lehtipuu (ed) People under Power Early Jewish and Christian Responses to the Roman Empire Amsterdam Amsterdam University Press 129ndash158

Mcknight Scot amp Modica Joseph B2013 rdquoIntroductionrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord

Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 15ndash21

Morris Leon1995 The Gospel According to John ndash The New International Commentary on

the New Testament Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company

Morrison Frank1939 And Pilate Said London Rich amp Cowan

Muumlller Gustav A1888 Pontius Pilatus der fuumlnfte Prokurator von Judaumla und Richter Jesu von

Nazareth Stuttgart Metzler

Neagoe Alexandru2002 The Trial of the Gospel An Apologetic Reading of Lukersquos Trial

Narratives ndash Society for New Testament Studies Monograph Series 116 Cambridge Cambridge University Press

Nicklas Tobias2014 rdquoDer matthaumlische Davidssohn und das Roumlmische Reichrdquo Gilbert Van

Belle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 229ndash248

Nystrom David2013 rdquoWe Have No King But Caesar Roman Imperial Ideology and the

Imperial Cultrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 23ndash37

Peter Hermann1907 rdquoPontius Pilatus der Roumlmische Landfleger in Judaumlardquo Neues Jahrbuch

fuumlr das klassische Altertum Geschichte und deutsche Literatur 19

Pinter Dean2013 rdquoThe Gospel of Luke and the Roman Empirerdquo Scot McKnight amp Joseph

B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in NewTestament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 101ndash115

94

Piper Ronald A2007 rdquoThe Characterization of Pilate and Death of Jesus in the Fourth

Gospelrdquo Gilbert Van Belle (ed) The Death of Jesus in the Fourth Gospel ndash Bibliotheca Ephemeridum theologicarum Lovaniensium 200 Leuven Leuven University Press 2007 121ndash162

Rensberger David 1999 rdquoAnti-Judaism and the Gospel of Johnrdquo William R Farmer (ed) Anti-

Judaism and the Gospels Harrisburg Trinity Press International 1999 120ndash157

Rowe C Kavin2005 rdquoLuke-Acts and the Imperial Cult A Way Through the Conundrumrdquo

Journal for the Study of the New Testament Vol 27 no 3 279ndash300

Schuumlrer Emil1973 The History of the Jewish People in the Age of Jesus Christ Volume 1

New English version revised and ed Geza Vermes amp Fergus Millar Edinburgh TampT Clark

Schwartz Daniel R2007 rdquoComposition and Sources in Antiquities 18 The Case of Pontius

Pilaterdquo Zuleika Rodgers (ed) Making History Josephus and Historical Method ndash Supplements to the Journal for the Study of Judaism Vol 110 Leiden Brill 2007 125ndash146

2016 rdquoMany Sources but a Single Author Josephusrsquos Jewish Antiquitiesrdquo Honora Howell Chapman amp Zuleika Rodgers (ed) A Companion to Josephus Chichester John Wiley amp Sons 2016 36ndash58

Skinner Christopher W2013 rdquoJohnrsquos Gospel and the Roman Imperial Context An Evaluation of

Recent Proposalsrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 116ndash129

Skinner Matthew L2010 The Trial Narratives Conflict Power and Identity in the New Testament

Louisville Westminster John Knox Press

Stauffer Ethelbert1955 Christ and the Caesars Historical Sketches Philadelphia Westminister

Press

Taylor Vincent1952 The Gospel According to St Mark London MacMillan amp Co

Thatcher Tom2009 Greater Than Caesar Christology and Empire in the Fourth Gospel

Minneapolis Fortress Press

95

Tomson Peter J2005 Presumed Guilty How the Jews Were Blamed for the Death of Jesus

Minneapolis Fortress Press

Tuckett Christopher M2001 rdquoMarkrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 886ndash922

2011 rdquoMatthew The Social and Historical Context ndash Jewish Christian andor Gentilerdquo Donald Senior (ed) The Gospel of Matthew at the Crossroads of Early Christianity ndash Bibliotheca Ephemeridum theologicarum Lovaniensium 243 Leuven Peeters 2011 99ndash129

2014 rdquoChrist and the Emperor Some Reflections on Method and

Methodological Issues Illustrated from the Gospel of Markrdquo Gilbert VanBelle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 2014 185ndash201

Turner H E W1965 rdquoThe Chronological Framework of the Ministryrdquo D E Nineham Allan

Barr amp all (ed) Historicity and chronology in the New Testament ndash Theological Collections 6 London SPCK 59ndash74

Walaskay Paul W1983 lsquoAnd So We Came to Romersquo The Political Perspective of St Luke ndash

Society for New Testament Studies Monograph series 49 Cambridge Cambridge University Press

Walton Steve2002 rdquoThe State They Were in Lukersquos View of the Roman Empirerdquo Peter

Oakes (ed) Rome in the Bible and the Early Church Grand Rapids Baker Academic 2002 1ndash41

Whealey Alice2003 Josephus on Jesus The Testimonium Flavium Controversy from Late

Antiquity to Modern Times ndash Studies in Biblical Literature 36 New York Peter Lang

Willitts Joel2013 rdquoMatthewrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord

Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 82ndash100

Willson Stephen G2005 Related Strangers Jews and Christians 70ndash170 CE Minneapolis

Fortress Press

Winter Paul1974 On the Trial of Jesus Berlin Walter de Gruyter

96

Liite SynopsisMatt 27 Mark 15 Luuk 23 Joh 18

1 Πρωΐας δὲ γενομένης συμβούλιον ἔλαβον πάντες οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι τοῦ λαοῦ κατὰ τοῦ Ἰησου ὣστε θανατῶσαι αυτον2 καὶ δήσαντες αὐτὸν ἀπήγαγον καὶ παρέδωκαν Πιλάτῷ τῷ ἡγεμόνι322

1 Καὶ εὐθὺς πρωῒ συμβούλιον ποιήσαντες οἱ ἀρχιερεῖς μετὰ τῶνπρεσβυτέρων καὶ γραμματέων καὶ ὅλον τὸ συνέδριονδήσαντες τὸν Ἰησοῦν ἀπήνεγκανκαὶ παρέδωκαν Πιλάτῳ

1 Καὶ ἀναστὰν ἅπαν τὸ πλῆθος αὐτῶν ἤγαγον αὐτὸν ἐπὶ τὸν Πιλᾶτον

28 Ἄγουσιν οὖν τὸν Ἰησοῦν ἀπὸ τοῦ Καϊάφα εἰς τὸ πραιτώριον ἦν δὲ προΐ καὶ αὐτοὶ οὐκεἰσῆλθον εἰς τὸ πραιτώριον ἵνα μὴμιανθῶσιν ἀλλὰ φάγωσιν τὸ πάσχα

ndash ndash 2 Ἤρξαντο δὲ κατηγορεῖν αὐτοῦ λέγοντες τοῦτον εὕραμεν διαστρέφοντα τὸ ἔθνος ἡμῶν καὶ κωλύοντα φόρους Καίσαρι διδόναι καὶ λέγοντα ἑαυτὸν χριστόν βασιλέα εἶναι

29 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Πιλᾶτος ἔξω πρὸς αὐτοὺς καὶ φησίν τίνα κατηγορίαν φέρετε κατὰ τοῦ ἀνθρώπου τούτου 30 ἀπεκρίθησαν καὶ εἶπαν αὐτῷ εἰ μὴ ἦν οὗτος κακὸν ποιῶν οὐκ ἄν σοι παρεδώκαμεν αὐτόν31 εἶπεν οὖν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος λάβετε αὐτὸν ὑμεῖςκαὶ κατὰ τὸν νόμονὑμῶν κρίνατε αὐτόν εἶπον αὐτῳ οἱ Ἰουδαῖοι ἡμῖν οὐκ ἔξεστιν ἀποκτεῖναι οὐδένα

32 ἵνα ὁ λόγος τοῦ Ἰησοῦ πληρωθῇ ὅνεἶπεν σημαίνων ποίῷ θανάτῳ ἤμελλεν ἀποθνῄσκειν

11 Ὁ δὲ Ἰησοῦς ἐστάθη ἔμπροσθεν τοῦ ἡγεμόνος καὶ ἐπηρώτησεν αὐτόνὁ ἡγεμὼν λέγων

2 Καὶ ἐπηρώτησεν αὐτον ὁ Πιλᾶτος σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲἀποκριθεὶς αὐτῷ

3 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἠρώτησεν αὐτὸν λέγων σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲ

33 Εἰσῆλθεν οὖν πάλιν εἰς τὸ πραιτώριον ὁ Πιλᾶτος καὶ ἐφώνησεν τὸν

322 Matt 27 3ndash10 kertoo Juudaksen kohtalosta

97

σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲἸησοῦς ἔφη σὺ λέγεις

λέγει σὺ λέγεις ἀποκριθεὶς αὐτῷ ἔφη σὺ λέγεις

Ἰησοῦν καὶ εἶπεν αὐτῷ σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων34 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς ἀπὸ σεαυτοῦ σὺ τοῦτο λέγεις ἢ ἄλλοι εἶπόν σοι περὶ ἐμοῦ

12 καὶ ἐν τῷ κατηγορεῖσθαι αὐτὸν ὑπὸ τῶν ἀρχιερέων καὶ πρεσβυτέρων οὐδὲν ἀπεκρίνατο13 τότε λέγει αὐτῷὁ Πιλᾶτος οὐκ ἀκούεις πόσα σου καταμαρτυροῦσιν14 καὶ οὐκ ἀπεκρίθη αὐτῷ πρὸς οὐδὲ ἓν ῥῆμαὥστε θαυμάζειν τὸν ἡγεμόνα λίαν

3 καὶ κατηγόρουν αὐτοῦ οἱ ἀρχιερεῖς πολλά4 ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἐπηρώτα αὐτὸν λέγων οὐκ ἀποκρίνῃ οὐδὲν ἴδε πόσα σου κατηγοροῦσιν5 ὁ δὲ Ἰησοῦς οὐκέτι οὐδὲν ἀπεκρίθη ὥστε θαυμάζειν τὸν Πιλᾶτον

35 ἀπεκρίθη ὁ Πιλᾶτος μήτι ἐγω Ἰουδαῖός εἰμι τὸ ἔθνος τὸ σὸν καὶ οἱἀρχιερεῖς παρέδωκάν σε ἐμοί τὶ ἑποίησας36 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς ἡ βασιλείαἡ ἐμὴ οὐκ ἔστιν ἐκ τοῦ κόσμου τούτου εἰ ἐκ τοῦ κόσμου τούτου ἦν ἡ βασιλεία ἡ ἐμὴ οἱ ὑπηρέται οἱ ἐμοὶἠγωνίζοντο ἂν ἵνα μὴ παραδοθῶ τοῖς Ἰουδαίοις νῦν δὲ ἡβασιλεία ἡ ἐμὴ οὐκἔστιν ἐντεῦθεν37 εἶπεν οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος οὐκοῦν βασιλεύς εἶ σύ ἀπεκρίθη ὁ Ἰησοῦς σὺ λέγεις ὅτι βασιλεύς εἰμι ἐγὼ εἰς τοῦτο γεγέννημαι καὶ εἰς τοῦτο ἐλήλυθα εἰς τὸν κόσμον ἵνα μαρτυρήσω τῇ ἀληθειᾳ πᾶς ὁ ὢν ἐκ τῆς ἀληθείας ἀκούει μου τῆς φωνῆς38 λέγει αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος τί ἐστιν ἀλήθεια

98

4 ὁ δὲ Πιλᾶτος εἶπεν πρὸς τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ὄχλους οὐδὲν εὑρίσκω αἴτιον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ5 οἱ δὲ ἐπίσχουν λέγοντες ὅτι ἀνασείει τὸν λαὸν διδάσκων καθ᾿ ὅλης τῆς Ἰουδαίαςκαὶ ἀρξάμενος ἀπὸτῆς Γαλιλαίας ἕως ὧδε

Καὶ τοῦτο εἰπὼν πάλιν ἐξῆλθεν πρὸς τοὺς Ἰουδαίους καὶ λέγει αὐτοῖς ἐγὼ οὐδεμίαν εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν

6 Πιλᾶτος δὲ ἀκούσας ἐπηρώτησεν εἰ ὁ ἄνθρωπος Γαλιλαῖος ἐστιν7 καὶ ἐπιγνοὺς ὅτι ἐκ τῆς ἐξουσίας Ἡρῴδου ἐστὶν ἀνέπεμψεν αὐτὸν πρὸς Ἡρῴδην ὄντα καὶ αὐτὸν ἐν Ἱεροσολύμοις ἐν ταύταις ταῖς ἡμέραις323

ndash ndash 13 Πιλᾶτος δὲ συγκαλεσάμενος τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ἄρχοντας καὶ τὸν λαόν14 εἶπεν πρὸς αὐτούς προσηνέγκατέ μοι τὸν ἄνθρωπον τοῦτον ὡς ἀποστρέφοντα τὸν λαόν καὶ ἰδοὺ ἐγὼ ἐνώπιον ὑμῶν ἀνακρίνας οὐδὲν εὗρον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ αἴτιον ὧν

323 Luuk 23 8ndash12 sisaumlltaumlauml kuvauksen Jeesuksesta Herodeksen edessauml

99

κατηγορεῖτε κατ᾽ αὐτοῦ15 ἀλλ᾽ οὐδὲ Ἡρῴδης ἀνέπεμψεν γὰρ αὐτὸν πρὸς ἡμᾶς καὶ ἰδοὺ οὐδὲν ἄξιον θανάτου ἐστὶν πεπραγμένοναὐτῷ

15 Κατὰ δὲ ἑορτὴνεἰώθει ὁ ἡγεμὼν ἀπολύειν ἕνα τῷ ὄχλῳ δὲσμιον ὃν ἤθελον

6 Κατὰ δὲ ἑορτὴν ἀπέλυεν αὐτοῖς ἕναδέσμιον ὃν παρῃτοῦντο

16 παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω324

39 ἔστιν δὲ συνήθεια ὑμῖν ἵνα ἕνα ἀπολύσω ὑμῖν ἐν τῷ πάσχα βούλεσθε οὖν ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων

16 εἶχον δὲ τότε δέσμιον ἐπίσημον λεγόμενον Βαραββᾶν

7 ἦν δὲ ὁ λεγόμενος Βαραββᾶς μετὰ τῶν στασιαστῶν δεδεμένος οἵτινες ἐν τῇ στάσει φόνονπεποιήκεισαν8 καὶ ἀναβὰς ὁ ὄχλος ἤρξατο αἰτεῖσθαι καθὼς ἐποίει αὐτοῖς

17 συνηγμένων οὖν αὐτῶν εἶπεν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος τίνα θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν Βαραββᾶν ἢ Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον χριστόν

9 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἀπεκρίθη αὐτοῖς λέγων θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων

18 Ἀνέκραγον δὲ παμπληθεὶ λέγοντες αἶρε τοῦτον ἀπόλυσον δὲ ἡμῖν τὸν Βαραββᾶν19 ὅστις ἦν διὰ στάσιν τινὰ γενομένην ἐν τῇ πόλει καὶ φόνον βληθεὶς ἐν τῇ φυλακῇ

40 ἐκραύγασαν οὖν πάλιν λέγοντες μὴ τοῦτον ἀλλὰ τὸν Βαραββᾶν ἦν δὲ ὁΒαραββᾶς λῃστής

18 ᾔδει γὰρ ὅτι διὰφθόνον παρέδωκαναὐτόν

10 ἐγίνωσκεν γὰρ ὅτι διὰ φθόνον παραδεδώκεισαν αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς

19 Καθημένου δὲ αὐτοῦ ἐπὶ τοῦ

324 Luuk 2317 rdquoἀνάγκην δὲ εἶχεν ἀπολύειν αὐτοῖς κατὰ ἑορτὴν ἕναrdquo puuttuu tekstikriittisen edition korpustekstistauml

100

βήματος ἀπέστειλεν πρὸς αὐτὸν ἡ γυνὴ αὐτοῦ λέγουσα μηδὲν σοὶ καὶ τῷ δικαίῳ ἐκείνῳ πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ᾽ ὄναρδι᾽ αὐτόν

20 Οἱ δὲ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροιἔπεισαν τοὺς ὄχλους ἵνα αἰτήσωνται τὸν Βαραββᾶν τὸν δὲ Ἰησοῦν ἀπολέσωσιν21 ἀποκριθεὶς δὲ ὁ ἡγεμὼν εἶπεν αὐτοῖς τίνα θέλετεἀπὸ τῶν δύο ἀπολύσω ὑμῖν οἱ δὲ εἶπαν τὸν Βαραββᾶν

11 οἱ δὲ ἀρχιερεῖς ἀνέσεισαν τὸν ὄχλον ἵνα μᾶλλον τὸν Βαραββᾶν ἀπολύσῃ αὐτοῖς

22 λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος τί οὖν ποιήσω Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον χριστόν λέγουσιν πάντες σταυρωθήτω

12 ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἀποκριθεὶς ἔλεγεν αὐτοῖς τί οὖν θέλετε ποιήσωὃν λέγετε τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων13 οἱ δὲ πάλιν ἔκραξαν σταύρωσον αὐτόν

20 πάλιν δὲ ὁ Πιλᾶτος προσεφώνησεν αὐτοῖς θέλον ἀπολῦσαι τὸν Ἰησοῦν 21 οἱ δὲ ἐπεφώνουν λέγοντες σταύρου σταύρου αὐτόν

191 Τότε οὖν ἔλαβεν ὁ Πιλᾶτος τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐμαστίγωσεν 2 καὶ οἱ στρατιῶταιπλέξαντες στέφανον ἐξ ἀκανθῶν ἐπέθηκαναὐτοῦ τῇ κεφαλῇ καὶ ἱμάτιον πορφυροῦν περιέβαλον αὐτὸν325

3 καὶ ἤρχοντο πρὸςαὐτὸν καὶ ἔλεγον

325 Vrt Matt 2728ndash30 ja Mark 1517ndash19 sekauml Luuk 2311

101

χαῖρε ὁ βασλεὺς τῶν Ἰουδαίων καὶ ἐδίδοσαν αὐτῷ ῥαπίσματα

23 ὁ δὲ ἔφη τί γὰρκακὸν ἐποίησεν οἱδὲ περισσῶς ἔκραζον λέγοντες σταυρωθήτω

14 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἔλεγεν αὐτοῖς τί γὰρ ἐποίησεν κακόν οἱ δὲ περισσῶς ἔκραξανσταύρωσον αὐτον

22 ὁ δὲ τρίτον εἶπεν πρὸς αὐτούςτί γὰρ κακὸν ἐποίησεν οὗτος οὐδὲν αἴτιον θανάτου εὗρον ἐν αὐτῷ παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω23 οἱ δὲ ἐπέκειντο φωναῖς μεγάλαις αἰτούμενοι αὐτόν σταυρωθῆναι καὶ κατίσχυον αἱ φωναὶ αὐτῶν

4 Καὶ ἐξῆλθεν πάλιν ἔξω ὁ Πιλᾶτος καὶ λέγει αὐτοῖς ἴδε ἄγω ὑμῖν αὐτὸν ἔξω ἵνα γνῶτε ὅτι οὐδεμίαν αἰτίαν εὑρίσκω ἐν αὐτῷ 5 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Ἰησοῦς ἔξω φορῶν τὸν ἀκάνθινον στέφανον καὶ τὸ πορφυροῦν ἱμάτιον καὶ λέγει αὐτοῖς ἰδοὺ ὁ ἄνθρωπος6 Ὅτε οὖν εἶδον αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ ὑπηρέται ἐκαύγασαν λέγοντες σταύρωσον σταύρωσον λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος λάβετε αὐτὸν ὑμεῖςκαὶ σταυρώσατε ἐγὼ γὰρ οὐχ εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν

7 ἀπεκρίθησαν αὐτῷ οἱ Ἰουδαῖοι ἡμεῖς νόμον ἔχομεν καὶ κατὰ τὸν νόμον ὀφείλει ἀποθανεῖν ὅτι υἱὸνθεοῦ ἑαυτὸν ἐποίησεν8 Ὅτε οὖν ἤκουεν ὁ Πιλᾶτος τοῦτον τὸν λόγον μᾶλλον ἐφοβήθη9 καὶ εἰσῆλθεν εἰς τὸ πραιτώριον πάλιν καὶ λέγει τῷ Ἰησοῦ πόθεν εἶ σύ ὁ δὲ Ἰησοῦς

102

ἀπόκρισιν οὐκ ἔδωκεν αὐτῷ10 λέγει οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος ἐμοὶ οὐ λαλεῖς οὐκ οἶδας ὅτι ἐξουσίαν ἔχω ἀπολῦσαί σε καὶ ἐξουσίαν ἔχω σταυρῶσαί σε11 ἀπεκρίθη αὐτῷ Ἰησοῦς οὐκ εἶχες ἐξουσίαν κατ᾿ ἐμοῦ οὐδεμίαν εἰ μὴ ἦν δεδομένον σοι ἄνωθεν διὰ τοῦτο ὁ παραδούς μέ σοι μείζονα ἁμαρτίαν ἔχει12 ἐκ τούτου ὁ Πιλᾶτος ἐζήτει ἀπολῦσαι αὐτόν οἱδὲ Ἰουδαῖοι ἐκραύγασαν λέγοντες ἐὰν τοῦτον ἀπολύσῃς οὐκ εἶ φίλος τοῦ Καίσαρος πᾶς ὁ βασιλέα ἑαυτὸν ποιῶν ἀντιλέγει τῷΚαίσαρι

24 Ἰδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖ ἀλλὰ μᾶλλον θόρυβος γίνεται λαβὼν ὕδωρ ἀπενίψατο τὰς χεῖρας ἀπέναντι τοῦ ὄχλου λέγων ἀθῷος εἰμι ἀπὸ τοῦαἵματος τούτου ὑμεῖς ὄψεσθε25 καὶ ἀποκριθεὶς πᾶς ὁ λαὸς εἶπεν τὸ αἷμα αὐτὸῦ ἐφ᾿ ἡμᾶς καὶ ἐπὶ τὰ τέκνα ἡμῶν26 τότε ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν τὸν δὲ Ἰησοῦν

15 Ὁ δὲ Πιλᾶτος βουλόμενος τῷ ὄχλῳ τὸ ἱκανὸν ποιῆσαι ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν καὶ παρέδωκεν τὸν Ἰησοῦν φραγελλώσας ἵνα σταυρωθῇ

24 Καὶ Πιλᾶτος ἐπέκρινεν γενέσθαιτὸ αἴτημα αὐτῶν25 ἀπέλυσεν δὲ τὸν διὰ στάσιν καὶ φόνον βεβλημένον εἰς φυλακὴν ὃν ᾐτοῦντο τὸν δὲ Ἰησοῦν παρέδωκεντῷ θελήματι αὐτῶν

13 ὁ οὖν Πιλᾶτος ἀκούσας τῶν λόγων τούτων ἤγαγεν ἔξω τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐκάθισεν ἐπὶ βήματος εἰς τόπον λεγόμενον Λιθόστρωτον Ἑβραϊστὶ δὲ Γαββατα14 ἦν δὲ παρασκευὴ τοῦ πάσχα ὥρα ἦν ὡς ἕκτη καὶ λέγει τοῖςἸουδαίοις ἴδε ὁ βασιλεὺς ὑμῶν15 ἐκραύγασαν οὖν ἐκεῖνοι ἆρον ἆρον σταύρωσον αὐτόν λέγει αὐτοῖς

103

φραγελλώσας παρέδωκεν ἵνα σταυρωθῇ

ὁ Πιλᾶτος τὸν βασιλέα ὑμῶν σταυρώσω ἀπεκρίθησαν οἱ ἀρχιερεῖς οὐκ ἔχομεν βασιλέα εἰ μὴ Καίσαρα16 Τότε οὖν παρέδωκεν αὐτὸν αὐτοῖς ἵνα σταυρωθῇ

104

• 1 Johdanto
• • 11 Tutkimuskysymys ja -metodi
  • 12 Tulkintahistoriaa
  • 13 Kaumlsitteistauml
  • 14 Tutkielman rakenne
  • • 2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherrat
    • • 21 Roomalaiset maaherrat ja Juudea
      • 22 Pilatus Juudean maaherrana
      • • 3 Markuksen evankeliumi
        • • 31 Johdanto
          • 32 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
          • 33 Roomalainen oikeudenkaumlynti
          • 34 Pilatus Markuksen evankeliumissa
          • • 4 Matteuksen evankeliumi
            • • 41 Johdanto
              • 42 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
              • 43 Roomalainen oikeudenkaumlynti
              • 44 Pilatus Matteuksen evankeliumissa
              • • 5 Luukkaan evankeliumi
                • • 51 Johdanto
                  • 52 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
                  • 53 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessauml
                  • 54 Jeesus Herodeksen edessauml
                  • 55 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessauml
                  • 56 Pilatus Luukkaan evankeliumissa
                  • • 6 Johanneksen evankeliumi
                    • • 61 Johdanto
                      • 62 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaiset
                      • 63 Roomalainen oikeudenkaumlynti
                      • 64 Pilatus Johanneksen evankeliumissa
                      • • 7 Johtopaumlaumltoumlkset
                        • Lyhenteet
                        • Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo
                        • • Laumlhteet ja apuneuvot
                          • Kirjallisuus
                          • • Liite Synopsis

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITETTiedekuntaOsasto FakultetSektion

Teologinen tiedekuntaLaitos Institution

Eksegetiikan laitosTekijaumlFoumlrfattare

Jani JohanssonTyoumln nimi Arbetets titel

Raamatun evankeliumien suhtautuminen Rooman valtakuntaa kohtaan Pontius Pilatuksen kuvauksesta tarkasteltunaOppiaine Laumlroaumlmne

Uuden testamentin eksegetiikkaTyoumln laji Arbetets art

Pro gradu -tutkielmaAika Datum

Maaliskuu 2018Sivumaumlaumlrauml Sidoantal

104Tiivistelmauml Referat

Taumlssauml pro gradu -tutkielmassa selvitaumln kuinka Raamatun evankeliumien suhde Rooman valtakuntaan naumlkyy niiden kuvauksessa Pontius Pilatuksesta Laumlhestyn tutkimuskysymystauml narratiivi- ja redaktiokritiikin naumlkoumlkulmasta Lisaumlksi arvioin eri tutkijoiden naumlkemyksiauml asiaan Keskeisen aseman tutkielmassani saa imperiumikritiikin arviointi Tyypillisesti imperiumikritiikissauml Raamatun teksteistauml etsitaumlaumln viittauksia Rooman imperiumiin Naumlmauml viittaukset voivat olla sekauml suoria ettauml piilotettuja Imperiumikritiikin naumlkoumlkulma tavallisesti on se ettauml Raamatun tekstit ovat vastakulttuurisia tekstejauml jotka haastoivat Rooman valtakunnassa vallitsevat arvot Imperiumikritiikin naumlkoumlkulmasta Pontius Pilatus on mielenkiintoinen tutkimuskohde sillauml haumln esiintyy kaikissa evankeliumeissa Jeesuksen tuomitsijana Lisaumlksi roomalaisena maaherrana haumln edustaa selvaumlsti Rooman valtaa Niinpauml mikaumlli Rooman valtakunnan arvostelu kuului evankeliumin tarkoituksiin Jeesuksen oikeudenkaumlynti Pilatuksen edessauml tarjosi siihen erinomaisen mahdollisuuden Tutkielmassa keskitynkin erityisesti Jeesuksen oikeudenkaumlyntiin sillauml siinauml Pilatus esiintyy merkittaumlvimmaumlssauml roolissa Toisaalta Jeesus ja Pilatus eivaumlt ole oikeudenkaumlynnin ainoat henkiloumlt vaan merkittaumlvaumln roolin saavat myoumls eraumlaumltjuutalaiset ryhmaumlt ja vaumlkijoukko Evankelistat korostavatkin esimerkiksi juutalaisten ylipappien osuutta Jeesuksen tuomitsemisessa jos juutalaisen vaumlkijoukon kokoonpano vaihteleekin hieman evankeliumien vaumllillauml Taumlstauml syystauml kiinnitaumln tutkielmassani huomiota myoumls siihen kuinka evankeliumit suhtautuvat niissauml esiintyviin juutalaisiin

Taumlssauml tutkielmassa paumlaumldyn siihen johtopaumlaumltoumlkseen ettei yksikaumlaumln evankeliumi edusta anti-imperialismia Johanneksen evankeliumin jyrkkauml dualismi avaa kyllauml mahdollisuuden ymmaumlrtaumlauml ettauml myoumls Rooman valtakunta kuuluu pimeyden ja valheen alle jos se ei tunnista Jeesuksen totuutta Taumlstauml huolimatta Rooma ei nouse erityiseksi teemaksi missaumlaumln kohtaa evankeliumia Markuksen ja Matteuksen evankeliumit puolestaan vaikuttavat ensisijaisesti korostavan oikeudenkaumlyntiin osallistuneiden juutalaisten syyllisyyttauml Jeesuksen kuolemaan samalla kun Pilatuksen vastuu Jeesuksen tuomitsemisesta jaumlauml vaumlhemmaumllle huomiolle Luukkaan evankeliumi taas edustaa myoumlnteisintauml asennetta niin juutalaisia kuin roomalaisiakin kohtaan Evankeliumi vaumllttaumlauml syyllisyyden teemaa ja korostaa Jumalan suunnitelman toteutumista Jeesuksen kuolemassa

Yleisesti ottaen totean ettauml evankeliumien ensisijainen konteksti on juutalainen Evankeliumien kirjoittajien yhteisoumlt pyrkivaumlt maumlaumlrittelemaumlaumln omaa suhdettaan muuhun juutalaisuuteen ja muihin juutalaisiin ryhmiin Evankeliumeissa naumlkyykin turhautuminen siihen etteivaumlt kaikki juutalaiset ole tunnustaneet Jeesuksen messiaanisuutta Sen sijaan Rooman valtakunta jaumlauml vaumlhaumllle huomiolle mutta evankelistojen asenne naumlyttaumlauml laumlhtoumlkohtaisesti olleen myoumlnteinen tai ainakin neutraali Taumlmauml naumlkyy myoumls siinauml ettauml Pilatus jaumlauml evankeliumien kuvauksessa varjoihin Evankelistat kuvaavat vain vaumlhaumln Pilatuksen ajatuksia ja tavoitteita Niinpauml evankeliumien Pilatus-kuvaukset ovat hyvin alttiilta tulkinnoillesiinauml missauml evankeliumeissa esiintyvien juutalaisten tavoitteet ovat varsin ilmeiset

Avainsanat ndash Nyckelord

Uusi testamentti evankeliumit synoptiset evankeliumit Johanneksen evankeliumi Pontius Pilatus imperiumikritiikki Pilate Saumlilytyspaikka ndash Foumlrvaringstaumllle

Helsingin yliopiston kirjasto Keskustakampuksen kirjasto TeologiaMuita tietoja

Sisaumlllys1 Johdanto 1

11 Tutkimuskysymys ja -metodi 112 Tulkintahistoriaa 113 Kaumlsitteistauml 514 Tutkielman rakenne 6

2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherrat 721 Roomalaiset maaherrat ja Juudea 722 Pilatus Juudean maaherrana 10

3 Markuksen evankeliumi 1731 Johdanto 1732 Jeesus Suuren neuvoston edessauml 1933 Roomalainen oikeudenkaumlynti 2034 Pilatus Markuksen evankeliumissa 27

4 Matteuksen evankeliumi 3041 Johdanto 3042 Jeesus Suuren neuvoston edessauml 3243 Roomalainen oikeudenkaumlynti 3444 Pilatus Matteuksen evankeliumissa 45

5 Luukkaan evankeliumi 4851 Johdanto 4852 Jeesus Suuren neuvoston edessauml 5053 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessauml 5254 Jeesus Herodeksen edessauml 5655 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessauml 5956 Pilatus Luukkaan evankeliumissa 64

6 Johanneksen evankeliumi 6761 Johdanto 6762 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaiset 6963 Roomalainen oikeudenkaumlynti 7064 Pilatus Johanneksen evankeliumissa 83

7 Johtopaumlaumltoumlkset 87Lyhenteet 90Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo 90

Laumlhteet ja apuneuvot 90Kirjallisuus 91

Liite Synopsis 97

1 Johdanto

11 Tutkimuskysymys ja -metodiTaumlssauml pro gradu -tutkielmassa selvitaumln mitauml Raamatun evankeliumien kuvaus

Pontius Pilatuksesta kertoo niiden suhtautumisesta Rooman valtakuntaa kohtaan

Taumlssauml tarkastelussa keskityn paumlaumlasiassa evankeliumien kertomuksiin Jeesuksen

oikeudenkaumlynnistauml sillauml evankeliumien Pilatus kuvaus keskittyy

oikeudenkaumlyntikatkelmiin Laumlhestyn kysymystauml narratiivi- ja redaktiokritiikin

naumlkoumlkulmasta ja erityisesti arvioin eri tutkijoiden esittaumlmiauml naumlkemyksiauml Pilatuksen

kuvaukseen Tutkielman edetessauml teen vertailua eri evankeliumien kuvausten

vaumllillauml

12 TulkintahistoriaaEvankeliumien kuvausta Pilatuksesta ei ole helppo tulkita sillauml Pilatus ei ole

yhdenkaumlaumln evankelistan mielenkiinnon keskipiste Raamatun evankeliumit

edustavat kreikkalais-roomalaista elaumlmaumlkertakirjallisuutta Niinpauml niiden

keskuksessa on Jeesus Kaikki evankeliumien tapahtumat ja muut henkiloumlt

kuvataan suhteessa haumlneen1 Naumlin ollen kun keskitytaumlaumln Pilatuksen

henkiloumlkuvaukseen evankeliumeissa voidaan esittaumlauml hyvin monenlaisia tulkintoja

haumlnestauml Tulkinnat vaihtelevat sen mukaan mistauml naumlkoumlkulmasta evankeliumeja

kaumlsitellaumlaumln ja mitauml kysymyksiauml tekstille esitetaumlaumln Lisaumlksi tulkintoihin vaikuttaa se

minkauml arvon tulkitsija asettaa Raamatun ulkopuolisten laumlhteiden kuvaukselle

Pilatuksesta Niinpauml Pilatuksesta on historian aikana esitetty monia toisistaan

voimakkaastikin eriaumlviauml tulkintoja

Varhaiset kristilliset tulkinnat Pilatuksesta olivat hyvin myoumlnteisiauml Itse

asiassa niin myoumlnteisiauml ettauml esimerkiksi Tertullianus kuvaa Pilatuksen kristittynauml

Haumlnen mukaansa Pilatus oli sisimmaumlltaumlaumln kristitty ja kertoi Jeesuksesta keisarille

(Apolog 2124) Samoin myoumls monet Raamatun ulkopuolelle jaumlaumlneet

varhaiskristilliset kirjoitukset kuvaavat Pilatuksen myoumlnteisessauml valossa Pietarin

evankeliumin saumlilyneen osan perusteella Pilatus ei ota osaa Jeesuksen

tuomitsemiseen ja kutsuu taumltauml Jumalan Pojaksi (Piet ev 1 46) Nikodemuksen

evankeliumissa Pilatus puolestaan tunnustaa Jeesuksen kuninkaaksi (Nik ev 12)

1 Katso tarkemmin evankeliumien genrestauml Burridge 2004 185ndash 232 Burridge toteaa ettauml evankeliumit edustavat kreikkalais-roomalaista elaumlmaumlkertakirjallisuutta tai βίοιta kuten haumln kutsuugenreauml erotuksena nykyaikaisesta elaumlmaumlkertakirjallisuudesta Haumln (s 51ndash52) pitaumlauml erittaumlin epaumltodennaumlkoumlisenauml ettauml evankeliumit olisivat alun perin olleet ainutlaatuisia genreltaumlaumln sillauml se olisi tehnyt niistauml hyvin vaikeita varhaisten lukijoiden ymmaumlrtaumlauml

1

Ensimmaumlisinauml vuosisatoina Jeesuksen passion tulkinnassa vaikuttaakin

myoumltaumlmielinen suhtautuminen Pilatukseen Pilatuksen osuutta Jeesuksen

tuomitsemisessa vaumlhaumlteltiin ja korostettiin haumlnen myoumltaumlmielistauml suhtautumistaan

Jeesukseen Samalla juutalaisten osuutta Jeesuksen tuomitsijoina tuotiin

voimakkaammin esille2 Taumlmauml on lopulta johtanut Etiopian ortodoksikirkossa

siihen ettauml Pilatus ja haumlnen vaimonsa on julistettu pyhimyksiksi3 Taumlstauml

huolimatta jo varhaiskeskiajalla Pilatuksesta esitettiin myoumls taumlysin toisenlaisia

kielteisiauml kuvauksia 1100-luvulta eteenpaumlin kielteiset tulkinnat Pilatuksesta

yleistyivaumlt Pilatus naumlhtiin Jeesuksen tuomitsijana samoin kuin myoumls juutalaiset4

Kun saavumme 1800-luvulle Pilatuksen tilanne on kuitenkin jaumllleen

kaumlaumlntynyt toiseen suuntaan Vielauml 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa

tutkimushistoriaa hallitsi myoumlnteinen tulkinta Pilatuksesta vaikka myoumls

toisenlaisia naumlkemyksiauml esitettiin Tuon ajan merkittaumlvin tutkimus Pilatuksesta oli

Gustav A Muumlllerin vuonna 1888 julkaistu Pontius Pilatus der fuumlnfte Prokurator

von Judaumla und Richter Jesu von Nazareth Muumlllerin mukaan Pilatus oli paumltevauml

hallitsija joka hallitsi vaikeaa kansaa vaikeana aikana Muumlllerin tulkinta

pohjautuu pitkaumllti evankeliumeihin ja haumln hylkaumlauml Josefuksen ja Filonin

kirjoitukset epaumlluotettavina5 Muumlllerin naumlkemyksestauml poikkesi haumlnen aikalaisensa

Emil Schuumlrer Taumlmaumln mukaan Pilatus halveksui juutalaisia tapoja ja oli

suvaitsematon ja ylimielinen maaherra6 Schuumlrerin naumlkemys Pilatuksesta ei

kuitenkaan vielauml tuolloin saanut laajempaa kannatusta

Merkittaumlvauml kaumlaumlnne tutkimushistoriassa tapahtui Toisen maailmansodan

jaumllkeen Kaumlaumlnteen tekijauml oli Ethelbert Stauffer7 Haumlnen mukaansa Pilatus oli

varsinkin hallituskautensa aluksi erityisen haumlikaumlilemaumltoumln ja julma hallitsija Haumlnen

tulkintansa painottuu Josefuksen ja Filon Aleksandrialaisen kirjoituksiin ja pyrkii

selittaumlmaumlaumln osaltaan miksi naumliden kahden kuvaus Pilatuksesta eroaa merkittaumlvaumlsti

evankeliumien kuvauksesta Erityisesti Filonin viittaus Sejanuksen

juutalaisvastaisuuteen (Laumlhet 159ndash160) sekauml Josefuksen kertomukset Pilatuksen 2 Winter 1974 88 Hourihane (2009 72ndash82 85) toteaa ettauml myoumlnteinen suhtautuminen Pilatukseen saumlilyi vallitsevana tulkintana aina 500-luvulle saakka Taumlmaumln jaumllkeen alkoi vaumlhitellen kehittyauml myoumls kielteisiauml tulkintoja3 Carter 2003 114 Hourihane 2009 173 372ndash373 Kehitys johti 1100-luvulla siihen ettauml Pilatus saatettiin kuvata juutalaisena Haumlnet esitettiin Kaifaksen ja Herodeksen ystaumlvaumlnauml Lisaumlksi 1200-luvulta eteenpaumlin haumlnet saatettiin esittaumlauml uskottoman stereotyyppinauml joka ei epaumlillyt tuomita Jeesusta5 Ks tarkemmin Bond 1998 xii Muumlllerin linjaa edustivat mm H Peter (1907) ja F Morrison (1939) joka englantilaisena naumlki Pilatuksessa paljon samankaltaisuutta brittilaumlisen imperiumin siirtomaiden kuvernoumloumlrien kanssa6 Schuumlrer 1973 383ndash387 Schuumlrerin saksankielinen alkuperaumlisteos Geschichte des juumldischen Volkesim Zeitalter Jesu Christi ilmestyi vuosina 1886ndash1890 7 Bond 1998 xiii

2

tunteettomuudesta juutalaisia tapoja kohtaan (esimerkiksi Ant 1855ndash58) ovat

keskeisiauml taumlssauml tulkinnassa Sejanus oli keisari Trajanuksen luottomies ja

Staufferin tulkinnan mukaan Pilatuksen patronius joka hankki Pilatukselle

maaherran viran Juudeasta Staufferin mukaan Pilatus vihasi juutalaisia kuten

Sejanuskin ja oli valmis vahingoittamaan ja loukkaamaan heitauml aina tilaisuuden

tullen Sejanus ja Pilatus toivoivat juutalaisten kapinaa jonka seurauksena kaikki

juutalaiset olisi pitaumlnyt kukistaa8 Sejanuksen kuoleman jaumllkeen Pilatus oli

epaumlvarma omasta asemastaan ja oli siksi valmis tuomitsemaan Jeesuksen

juutalaisten toiveiden mukaan9 Myoumlhemmin saman tyylistauml tulkintaa on edustanut

Paul Winter joka tosin ei mainitse Sejanusta tulkinnassaan Haumlnen mukaansa

Filonin kuvaus (Laumlhet 301) Pilatuksesta julmana ja joustamattomana miehenauml on

kuitenkin historiallisesti uskottavin Taumlstauml huolimatta jo evankelistat pyrkivaumlt

siirtaumlmaumlaumln vastuuta Jeesuksen tuomitsemisesta juutalaisille jotta varhaiskristityt

naumlyttaumlytyisivaumlt paremmassa valossa roomalaisille10

Staufferin ja myoumls Winterin tulkinnat perustuvat siis naumlkemykselle ettauml

evankeliumien ja juutalaisten kirjoittajien maalaamassa kuvassa Pilatuksesta on

perustava ero Taumlmauml ero on niin merkittaumlvauml ettei sitauml ole mahdollista selittaumlauml

ilman merkittaumlvaumlauml muutosta joko historiassa tai kirjoittajien asenteissa Stauffer

perusteli eron Sejanuksen kuolemalla ja siis Pilatuksen tulevaisuuden

epaumlvarmuudella Winter puolestaan uskoo evankeliumien pyrkineen osoittamaan

Jeesuksen ja varhaiskristittyjen vaarattomuuden Rooman valtakunnalle Lisaumlksi

sekauml Staufferin ettauml Winterin tulkinnassa juutalaisilla laumlhteillauml on ensisijainen

asema

Staufferin tulkinta ei kuitenkaan tyydyttaumlnyt kaikkia Jo 1900-luvun

puolessa vaumllissauml haumlnen edustamansa tulkinta kohtasi vastustusta Tulkinnan

arvostelijat pitivaumlt Pilatusta melko tyypillisenauml roomalaisena maaherrana Taumlmauml

tulkinta ei naumle ylitsepaumlaumlsemaumltoumlntauml eroa juutalaisten tekstien ja evankeliumien

kirjoittajien Pilatus-kuvauksen vaumllillauml Esimerkiksi Hugh Turner arvosteli

Staufferia siitauml ettauml taumlmauml nojasi tulkinnassaan Sejanuksen juutalaisvastaisuuteen

8 Stauffer 1955 103 118ndash120 Staufferin olettama yhteys Pilatuksen ja Sejanuksen vaumllillauml on kuitenkin hyvin spekulatiivinen sillauml Filon ei suoraan mainitse yhteyttauml9 Mm Brown (1994 693ndash694) ja Carter (2003 3ndash4) pitaumlvaumlt taumltauml hyvin epaumlvarmana sillauml vaumlite Sejanuksen juutalaisvastaisuudesta pohjautuu vain yhteen laumlhteeseen 10 Ks tarkemmin Winter 1974 70ndash89 Winterin mukaan Filonin kuvaus on uskottavin koska Filonoli Pilatuksen aikalainen Lisaumlksi Filonin kuvaukseen Pilatuksesta ei vaikuta taumlmaumln rooli Jeesuksenoikeudenkaumlynnissauml josta Filon ei vaikuta olevan tietoinen Toisaalta Bond (1998 36) kyseenalaistaa Filonin kuvauksen koska ensinnaumlkin Filon arvioi usein tekstiensauml henkiloumlitauml sen mukaan kuinka he noudattivat juutalaista lakia ja toiseksi Filon oli Herodeksen hallitsijasuvun kannattaja joka mahdollisesti toivoi ettauml Juudea siirtyisi jaumllleen Herodeksen suvulle hallittavaksi Niinpauml taumlmauml saattoi olla se syy miksi Filon kuvaa Pilatuksen hyvin kielteisessauml valossa

3

Taumlstauml ei kuitenkaan ole muuta todistetta kuin Filonin kirjoitus eikauml missaumlaumln

kerrota Sejanuksen olleen Pilatuksen patronius Turnerin mukaan Pilatus ei

tarkoituksella loukannut juutalaisten tapoja Pilatus oli kohtalaisen paumltevauml

hallitsija mistauml haumlnen pitkauml hallituskautensakin viestii Haumln pyrki maakunnassa

vahvistamaan Rooman valtaa ja kansan uskollisuutta Rooman valtakuntaa

kohtaan11 Myoumlhemmin taumltauml tulkintaa on edustanut myoumls Raymond Brown12

Lisaumlksi Helen Bond joka kuuluu taumlmaumln tutkielman kannalta keskeisiin tutkijoihin

liittyy taumlhaumln tulkintatyyppiin Haumln on kirjoittanut 1990-lopussa hyvin kattavan

tutkimuksen Pilatuksesta Haumln korostaa tutkimuksessaan sitauml ettauml niin Filonin ja

Josefuksen kuin evankeliumien kirjoittajienkin Pilatus-kuvaukseen vaikutti heidaumln

oma tilanteensa eikauml yhtauml voida pitaumlauml historiallisempana kuin muita13

Naumlmauml kaksi tulkintalinjaa Pilatuksesta olivat 1900-luvun tutkimuksessa

vaikuttavimmat mutta niiden lisaumlksi on esitetty myoumls muunlaisia tulkintoja

Erityisesti Raamatun evankeliumeihin keskittyvauml tulkinta katsoo Pilatuksen olleen

paumlaumlttaumlmaumltoumln ja heikko hallitsija Markus kertoo kuinka Pilatus tiesi ettauml Jeesus oli

luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta (Mark 1510) Matteus puolestaan kuvaa

Pilatuksen pesemaumlssauml kaumltensauml Jeesuksen tuomiosta (Matt 2724) Luukkaan

sanojen mukaan Pilatus laumlhetti Jeesuksen Herodeksen luo kuulusteltavaksi (Luuk

237) Johannes puolestaan kirjoittaa samoin kuin Luukas (Luuk 234 14 ja 22)

Pilatuksen useaan otteeseen julistaneen Jeesuksen syyttoumlmaumlksi (Joh 1838 194 ja

6)14 Niinpauml Pilatus uskoi ettauml Jeesus oli syytoumln mutta haumln ei uskaltanut luottaa

omaan harkintakykyynsauml vaan taipui paikalla olleen kansan tahtoon ja tuomitsi

Jeesuksen Taumlllaista tulkintaa ovat edustaneet esimerkiksi Vincent Taylor ja

Ronald Piper15

Viime vuosikymmeninauml Uuden testamentin tutkimuksessa varsinkin

Pohjois-Amerikassa on yleistynyt postkolonialistinen kritiikki Erityisesti sen

alalaji imperiumikritiikki on tuonut evankeliumien Pilatus-kuvaukseen uusia

naumlkoumlkulmia Perinteisesti tutkimuksessa on kiinnitetty erityistauml huomiota

varhaiskristittyjen ja juutalaisten suhteisiin Imperiumikritiikki nostaa kuitenkin

esille varhaiskristittyjen ja Rooman valtakunnan vaumllisen suhteen Tyypillisesti

11 Turner 1965 68ndash74 12 Ks tarkemmin Brown 1994 693ndash70513 Bond 1998 xvii14 Taumlssauml tutkielmassa kaumlytaumln yksinkertaisuuden vuoksi evankeliumien kirjoittajista heidaumln perinteestauml nousevia nimiaumlaumln tai termiauml rsquoevankelistatrsquo viitatessani kaikkiin kirjoittajiin kerralla 15 Taylor 1952 577ndash579 Piper 2007 127ndash162 Taylor tiedostaa tavan korostaa Jeesuksen viattomuutta ja juutalaisten syyllisyyttauml Haumlnen mukaansa kuitenkin Markuksen kertomuksessa naumlkyy Pilatuksen kyvyttoumlmyys toimia oman harkintansa vaikka ylipappien syyllisyys Jeesuksen kuolemaan on myoumls esillauml

4

imperiumikritiikki naumlkee Jeesuksen toiminnan vastakulttuurisena ja evankeliumit

vastakulttuurisina teksteinauml jotka pyrkivaumlt kyseenalaistamaan Rooman

valtakunnan arvot16 Imperiumikritiikki pyrkii nostamaan esille Raamatun tekstien

kohtia missauml erityisesti Rooman valtakuntaan ja sen sosiaaliseen tai

uskonnolliseen jaumlrjestykseen viitataan eksplisiittisesti tai implisiittisesti

Tavallisesti naumlmauml viittaukset naumlhdaumlaumln Rooman edustamien asioiden ja arvojen

kyseenalaistamisena17 Warren Carter on yksi imperiumikritiikin uranuurtaja ja

yksi taumlssauml tutkielmassa esiteltyjauml tutkijoita Haumln pitaumlauml Pilatusta tyypillisenauml

maaherrana joka valvoi Rooman valtakunnan ja sen liittolaisten etuja

maakunnassa Haumlnen mukaansa Jeesus oli uhka Rooman valtakunnalle minkauml

vuoksi Pilatus oli valmis tuomitsemaan taumlmaumln18 Carter nostaa esille Rooman

valtakunnan merkityksen evankeliumeille Evankeliumit on kirjoitettu Rooman

valtakunnan alueella ja ne kuvaavat tapahtumia jotka sijoittuvat valtakunnan

alueelle Niinpauml evankeliumien taustakonteksti on roomalainen Carterin mukaan

evankeliumit ottavatkin kantaa roomalaiseen maailmaan ja sen arvoihin Taumlmauml

imperiumin arviointi laumlpaumlisee evankeliumit kauttaaltaan19 Carterin tulkinnassa

huomion arvoista on se ettauml siinauml haumlnen olettamansa historiallinen maailma ja

evankeliumien kertomuksellinen maailma tulevat hyvin laumlhelle toisiaan Naumlin

kysymys siitauml millainen roomalainen maaherra Pilatus oikeastaan oli heijastuu

suoraan siihen miten evankeliumien Pilatus-kuvausta tulkitaan

13 KaumlsitteistaumlTaumlmaumln tutkielman kannalta keskeisiauml kaumlsitteitauml ovat imperiumivastainen ja

juutalaisvastainen Molemmat termit ovat sisaumllloumlllisesti hyvin ongelmallisia Mikauml

tekee tekstistauml juutalaisvastaisen tai imperiumivastaisen Nykykaumlytoumlssauml sana

rdquojuutalaisvastainenrdquo kantaa herkaumlsti holokaustin taakkaa Minauml maumlaumlrittelen taumlssauml

tutkielmassa juutalaisvastaisuudeksi juutalaisia tai jotakin juutalaisryhmaumlauml

vaumlaumlristelevaumln kuvauksen jonka tarkoitus on asettaa juutalaiset yhteisoumlnauml pysyvaumlsti

kielteiseen valoon Nykylukijan ja evankelistojen vaumllillauml on laumlhes kaksituhatta

vuotta historiaa Taumlstauml syystauml on ensiarvoisen taumlrkeaumlauml kiinnittaumlauml huomio

nimenomaan evankelistan alkuperaumliseen tarkoitukseen Evankelistoja ei voida

pitaumlauml vastuullisina nykylukijalle juutalaisvastaisilta vaikuttavista tulkinnoista

16 Frey 2014 337 Artikkelissaan Frey kritisoi kovasti imperiumivastaista tulkintaa joka haumlnen mukaansa on herkaumlsti yksipuolista ja ideologialaumlhtoumlistauml17 Mcknight amp Modica 2013 16 Englannin kielinen vastine on rsquoempire criticismrsquo18 Carter 2003 32 Muita imperiumikritiikin edustajia ovat esimerkiksi Tom Thatcher ja Kavin Rowe19 Carter 2006 1ndash3

5

jollei voida osoittaa juutalaisvastaisen tulkinnan olleen jo evankelistan mielessauml

Lisaumlksi on huomioitava se konteksti josta evankelista kirjoitti Kokiko evankelista

olevansa osa juutalaisuutta Yleinen tulkinta on se ettauml ryhmaumln sisaumlinen retoriikka

voi olla vahvempaa kuin ulkopuolelta tuleva ilman ettauml retoriikkaa pidetaumlaumln

juutalaisvastaisena On kuitenkin mielestaumlni selvaumlauml ettei kaikkea kielteistauml

arvostelua voida pitaumlauml juutalaisvastaisuutena vaan vaumlitteiden juutalaisvastaisuutta

on tulkittava ennen kaikkea niiden tarkoituksesta kaumlsin

Imperiumivastaisuudeksi nimitaumln tarkoituksellista Rooman valtakunnan

arvojen jatai vallan vastustamista joka hylkaumlauml mahdollisuuden toimia

imperiumin sisaumlllauml vallitsevissa olosuhteissa Kyse ei siis ole Rooman imperiumin

vallan tai arvojen arvostelusta joka taumlhtaumlisi Rooman valtakunnan uudistamiseen

Lisaumlksi koska imperiumikritiikin kannattajien mukaan imperiumivastaisuus voi

ilmetauml myoumls epaumlsuorasti on naumliden imperiumivastaisten kantojen oltava riittaumlvaumln

selkeitauml Riittaumlvauml selkeys on kriteerinauml haasteellinen mutta tarkoitan sillauml sitauml ettauml

tulkinta ei saa olla liian vaumlkinaumlinen ja myoumls muiden evankeliumin kohtien on

tuettava tulkintaa Erityisen taumlrkeaumlauml on erottaa evankelistan Rooma-suhteen

erityspiirteet itse imperiumivastaisuudesta Esimerkiksi Martin Meiser korostaa

ettauml Tertullianus oli epaumlilemaumlttauml uskollinen keisarille vaikka ei pitaumlnytkaumlaumln taumltauml

jumalana20

14 Tutkielman rakenneAloitan tutkielmani luomalla lyhyen katsauksen siihen mitauml me tiedaumlmme

historiallisesta Pilatuksesta ja roomalaisista maaherroista yleensauml Taumlmaumln jaumllkeen

siirryn kaumlsittelemaumlaumln evankeliumien kuvauksia Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml

kutakin vuorollaan Markuksesta alkaen Naumlissauml kappaleissa teen lyhyen

johdannon jossa kaumlyn laumlpi yleisesti evankeliumin suhdetta Rooman valtakuntaan

Taumlmaumln jaumllkeen kaumlsittelen tiiviisti Jeesuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin joka

edeltaumlauml roomalaista oikeudenkaumlyntiauml Taumlmaumln kappaleen avulla tarkastelen

evankeliumin asenteita juutalaisuutta jotakin sen alaryhmaumlauml tai sen johtajia

kohtaan Juutalaisuuden ja evankeliumien suhde on itsessaumlaumln jo hyvin laaja aihe

eikauml sitauml ole taumlmaumln tutkielman piirissauml mahdollista kaumlsitellauml tarkasti Taumlstauml

huolimatta teen muutamia huomioita kunkin evankeliumin juutalaissuhteesta sillauml

toisaalta se voi vaikuttaa myoumls merkittaumlvaumlsti evankeliumien Pilatus-kuvaukseen

Naumlhdaumlkseni onkin neljauml vaihtoehtoa kuinka kunkin evankeliumin kirjoittajan

asenteet juutalaisuutta ja toisaalta Rooman valtakuntaa kohtaan vaikuttavat

20 Meiser 2015 140ndash141

6

evankeliumin kuvaan Pilatuksesta Ensimmaumlinen vaihtoehto on ettauml evankelista

pyrkii siirtaumlmaumlaumln vastuun Jeesuksen tuomitsemisesta mahdollisimman

taumlydellisesti juutalaisille jollekin juutalaiselle ryhmaumllle tai juutalaisille johtajille

Samalla haumln esittaumlauml Pilatuksen suhtautuneen Jeesukseen myoumltaumlmielisesti eikauml haumln

vastusta Rooman valtakuntaa Toinen vaihtoehto on ettauml evankelista naumlkee sekauml

juutalaiset jokin juutalaisen ryhmaumln tai juutalaiset johtajat ettauml Pilatuksen yhtauml

suuressa vastuussa Jeesuksen tuomitsemisesta Niinpauml haumln ei nosta kumpaakaan

erityisesti syylliseksi Evankeliumin kirjoittaja saattaa arvostella tai olla

arvostelematta juutalaisia jatai Pilatusta ja mahdollisesti Rooman valtakuntaa

Kolmanneksi kirjoittaja ei korostakaan Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml erityisesti

juutalaisten osallisuutta vaan todellinen arvostelun kohde on Pilatus ja haumlnen

edustamansa Rooman valtakunta Neljaumls vaihtoehto on se ettei evankeliumin

kirjoittajan juutalaissuhteella ja Pilatus-kuvauksella ole mitaumlaumln tekemistauml

keskenaumlaumln Evankelistan suhde juutalaisuuteen on oma asiansa ja Pilatuksen

toiminta oikeudenkaumlynnissauml on riippumaton taumlstauml

Vasta kun olen kaumlsitellyt evankeliumin juutalaisen oikeudenkaumlynnin siirryn

roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin ja Pilatuksen toimintaan Taumlssauml kaumlsittelyssauml

arvioin evankeliumien Pilatuksen kuvausta ja sitauml kuinka evankeliumien suhde

toisaalta juutalaisiin toisaalta Rooman valtakuntaan vaikuttaa taumlhaumln kuvaukseen

Paumlaumltaumln jokaisen evankeliumin kaumlsittelyn kokoavaan kappaleeseen jossa esitaumln

naumlkemykseni evankeliumin Rooma-suhteesta joka on noussut evankeliumin

Pilatus kuvauksesta Tutkielman lopuksi teen yhteenvedon jossa teen huomioita

evankeliumien eroista ja yhtaumllaumlisyyksistauml

2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherratVaikka tutkimukseni ei ensisijaisesti keskity siihen kuka tai millainen Pontius

Pilatus historiassa mahdollisesti oli tarkastelen silti taumltaumlkin kysymystauml lyhyesti

Naumlin voimme paremmin arvioida tutkijoiden naumlkemyksiauml siitauml kuinka Pilatus on

kuvattu eri evankeliumeissa Mikaumlli Pilatus on kuvattu tyypillisenauml maaherrana

kuten Carter usein vaumlittaumlauml meidaumln on saatava ensin jonkinlainen kuva tyypillisestauml

maaherrasta ja siitauml mitauml me tiedaumlmme historiallisesta Pilatuksesta

21 Roomalaiset maaherrat ja JuudeaRoomalaiset maaherrat tulivat paumlaumlasiassa senaattoriluokasta Se kuka heidaumlt

nimitti riippui maakunnan tilanteesta Rooman rauhallisilla ydinalueilla jolla ei

ollut pysyvaumlauml tarvetta armeijalle maaherroina toimivat senaatin valitsemat

7

prokonsulit He olivat entisiauml konsuleita ja heidaumln toimikautensa oli yksi vuosi

Rooman rajojen tuntumassa olleiden maakuntien tilanne oli toinen Ne olivat

Rooman keisarin hallinnassa Naumlihin rajaprovinsseihin keisari nimitti legaatin

senaattoriluokan edustajien joukosta Poikkeuksena oli Egypti jonka maaherra

tuli ritariluokasta Perinteisesti tutkimuksessa on ajateltu ettauml Rooman

valtakunnassa oli naumliden suurempien senaattoriluokan hallitsemien maakuntien

lisaumlksi pienempiauml maakuntia Naumliden pienempien alueiden hallitsijat keisari

nimitti Egyptin tapaan ritariluokasta Juudean on mielletty kuuluneen naumlihin

pieniin alueisiin21 Steve Mason argumentoi kuitenkin vahvasti sen puolesta ettei

Juudea ollut vielauml Jeesuksen aikaan itsenaumlinen maakunta vaan osa Syyriaa Haumlnen

mukaansa Juudealla tarkoitettiin etelaumlisen Syyrian etnistauml aluetta joka keskittyi

Jerusalemiin ja sen ympaumlristoumloumln Lisaumlksi haumlnestauml antiikin kirjoittajat kuten Strabo

ja Cassius Dio22 eivaumlt tunteneet Egyptin lisaumlksi muita maakuntia joita hallitsi

ritariluokan edustaja23 Taumlmaumln asian puolesta puhuu myoumls se ettauml Juudean

maaherralla oli kaumlytoumlssaumlaumln vain suhteellisen vaumlhaumln sotilaita Taumlmauml tarkoitti sitauml

ettauml suurempien levottomuuksien syttyessauml Juudean maaherra oli riippuvainen

Syyrian legaatin tuesta Naumlin legaatilla oli merkittaumlvaumlauml vaikutusvaltaa Juudean

maaherraan24

Rooman toiminta maakunnissa vaihteli merkittaumlvaumlsti Helmut Koesterin

mukaan Rooman valtakunnan laajentumisen alkuvaiheessa Maakuntien maaherrat

kaumlyttivaumlt valtaansa monesti omien etujensa Rooman tai roomalaisten kauppiaiden

etujen mukaisesti Taumlmauml oli erityisen yleistauml Rooman rajaprovinsseissa joissa

valta ei ollut vielauml vakiintunut Seurauksena oli provinssien alkuperaumlisten

asukkaiden riisto Keisariajalle tultaessa taumlhaumln riistoon pyrittiin puuttumaan

Rooman valtakunnan virkamiehille maumlaumlraumlttiin kiinteaumlt palkat Maaherrat olivat

suoraan vastuussa keisarille ja maaherran virkamiehet keraumlsivaumlt tilojen ja

henkiloumliden verot Taumlstauml huolimatta epaumlsuoria veroja keraumlsivaumlt edelleen

publikaanit Rooman valtakunnan edustajat myivaumlt verojen keraumlaumlmisoikeuksia

niistauml eniten tarjoaville Naumlin epaumlsuorat verot saumlilyivaumlt edelleen korkeina25

21 Naumlin esimerkiksi ajattelevat Koester (1995 311ndash312) ja Bond (1998 4ndash5) Bond tosin myoumlntaumlauml ettauml Juudea oli pitkaumllti riippuvainen Syyriasta22 Mielenkiintoista on ettauml myoumls Luukkaasta oli olennaista mainita nimenomaan Syyrian kaumlskynhaltija Quirinius (Luuk 22)23 Mason (2016 240ndash245) luettelee kaikkiaan kaksitoista perustetta sille miksi Juudea ei ollut vielauml ennen Juutalaissotaa itsenaumlinen maakunta 24 Bondin (1998 5 amp 13) mukaan Juudean maaherralla oli kaumlytoumlssaumlaumln vain auxilia-joukkoja joita oli viisi kohorttia jalkavaumlkeauml ja yksi ratsuvaumlen rykmentti25 Koester 1995 279 312

8

Taumlmauml maakuntien riisto Rooman valloitushistorian alkuvaiheessa pitaumlnee

paikkansa kun roomalaisilla ei vielauml ollut selkeaumlauml pitkaumlaikaista tavoitetta

toiminnalleen Keisariajalle saavuttaessa roomalaisilla oli jo kuitenkin useita

strategioita siihen kuinka hallita heidaumln alaisuudessaan olevia alueita Mason

jakaa roomalaisten strategiat neljaumlaumln tyyppiin Ensinnaumlkin oli edellauml mainittu

valloitetun alueen riisto ja sen resurssien kaumlyttouml Rooman talouden hyvaumlksi

Toiseksi oli pyrkimys tukea alkuperaumlistauml paikallista eliittiauml maakunnan

kaupungeissa Kolmanneksi roomalaiset saattoivat palkita ystaumlviaumlaumln jotka olivat

osoittaneet uskollisuutensa Roomalle Ja neljaumlnneksi roomalaiset saattoivat pyrkiauml

pitaumlmaumlaumln liittolaisensa riippuvaisina yksin Roomasta luomalla epaumlluottamusta

naumliden vaumllille26

Juudeassa keisari Augustus hyoumldynsi naumlistauml strategioista kolmatta

nimittaumlessaumlaumln Herodes Suuren Juudean kuninkaaksi Kun Herodes kuoli vuonna 4

eea keisari Augustus kunnioitti Herodeksen testamenttia huolimatta siitauml ettauml

ilmeisesti Jerusalemin paikallinen papillinen eliitti oli anonut testamentin

mitaumltoumlintiauml27 Niinpauml haumln nimitti Herodeksen pojan Arkhelaoksen muun muassa

Juudean alueen hallitsijaksi28 Kuitenkin jo vuonna 6 jaa Augustus karkotti

Arkhelaoksen Jerusalemista ja liitti Juudean Syyrian maakuntaan Samalla haumln

nimitti Juudeaan maaherran ritariluokasta Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml Jerusalemin

juutalaisen erityisesti papillisen eliitin valta kasvoi29

Roomalaiset kunnioittivat pitkaumllle maakuntiensa perinteitauml ja lakeja He

puuttuivat niihin vain jos he katsoivat niiden olevan sivistymaumlttoumlmiauml Paikalliset

vallanpitaumljaumlt saumlilyttivaumlt asemansa mutta roomalaiset toivat alueelle myoumls oman

hallintokoneistonsa Niin ikaumlaumln tuomiovalta saumlilyi pienemmissauml asioissa

paikallisilla johtajilla mutta keisarin ja taumlmaumln virkamiesten hallitsemat

tuomioistuimet kaumlsittelivaumlt kaikki vakavammat rikokset Naumlin esimerkiksi

kuolemantuomiovalta kuului provinsseissa maaherralle30

26 Mason 2016 26027 Mason 2016 249 amp 252 Mason korostaa ettei suinkaan koko Juudean eliitti toivonut Juudean liittaumlmistauml suoran Rooman vallan alle Sen sijaan taumltauml toivoi ensi sijassa papillinen eliitti jonka valtaa kuningas heikensi28 Herodes Suuren valtakunta jaettiin haumlnen kolmen poikansa kesken Arkhelaos suurimman osan eli noin puolet Herodeksen valtakunnasta mm Juudean muut alueet jaettiin Antipaksen ja Filippoksen kesken Bond 1998 329 Ks tarkemmin Juudean tilanteesta vuoden 6 jaa tienoilla Mason 2016 250ndash253 30 Koester 1995 312 Tutkijoiden kesken on tosin erimielisyyttauml siitauml oliko paikallisilla johtajilla oikeus langettaa kuolemantuomioita jos asia koski paikallisia uskonnollisia tapoja Esimerkiksi Craig Blomberg (2001 240ndash241) pitaumlauml taumltauml mahdollisena Toisaalta mm Andrew Lincoln (2005 460ndash461) ja Carter (2003 46) epaumlilevaumlt taumltauml Bond (1998 16 alaviite 86) toteaa ettauml tilanteissa joissa paikallisten kerrotaan langettaneen kuolemantuomion kyseessauml saattoi olla lynkkaus eikauml varsinainen laillinen oikeudenkaumlynti (vrt Apt 68ndash15 754ndash60)

9

Maaherrat tyoumlskentelivaumlt yhdessauml paikallisen eliitin kanssa rauhan

saumlilyttaumlmiseksi Toisaalta paikallinen eliitti oli riippuvainen maaherrasta

Esimerkiksi Juudeassa maaherralla oli valta nimittaumlauml ja myoumls erottaa ylipappi

mikaumlli katsoi sen tarpeelliseksi Pilatus ei milloinkaan kaumlyttaumlnyt taumltauml valtaa mutta

haumlnen edeltaumljaumlnsauml Valerius Grassus nimitti Josefuksen mukaan ainakin viisi

ylipappia31

Carterilla on hyvin kielteinen kuva roomalaisista maaherroista Haumlnen

mukaansa naumlmauml toimivat pelkaumlstaumlaumln edistaumlaumlkseen Rooman poliittisia taloudellisia

ja sotilaallisia intressejauml Maaherrat kaumlyttivaumlt taumlssauml tehtaumlvaumlssauml keinoja jotka

riistivaumlt ja alistivat tavallisia maakuntien asukkaita32 Rooman etujen valvominen

maakunnissa oli epaumlilemaumlttauml maaherrojen tehtaumlvauml Mielestaumlni Carterin

naumlkemykselle kansan alistamisesta ja riistaumlmisestauml ei ole kuitenkaan riittaumlviauml

perusteita Mikaumlaumln ei viittaa siihen ettauml Juudean asukkaita olisi mitenkaumlaumln

poikkeuksellisella tavalla riistetty tai alistettu ensimmaumlisen vuosisadan

alkupuoliskolla Mason kyllauml mainitsee ettauml pian Juudean Syyriaan liittaumlmisen

jaumllkeen syntyi rauhattomuutta Haumlnen tulkintansa mukaan tyytymaumlttoumlmyyden syy

ei kuitenkaan ollut roomalaisten riisto vaan kansan pettymys Jerusalemin

menetettyauml erityisasemansa33

22 Pilatus Juudean maaherranaPilatus oli viides Juudean maaherra ja hallitsi noin 26ndash37 jaa jolloin Tiberius oli

Rooman keisari Haumln oli yksi pisimpaumlaumln Juudeaa hallinneista maaherroista34

Pilatus hallitsi Juudeaa Kesareasta (Caesarea Maritima) joka oli roomalaisesta

naumlkoumlkulmasta strategisesti paremmassa paikassa ja lisaumlksi uskonnollisesti

neutraalimpi kaupunki kuin Jerusalem Jerusalemiin maaherra saapui yleensauml vain

suurien juhlien aikaan jolloin kaupunkiin keraumlaumlntyi paljon ihmisiauml ja

levottomuuksien riski oli suurempi35

31 Carter 2008 293 32 Ks tarkemmin Carterin kuvausta roomalaisista maaherroista Carter 2008 291ndash299 33 Ks tarkemmin Bondin kuvausta Juudeasta (1998 1ndash9) ja Masonin (2016 245ndash254) kuvaus vuoden 6 jaa tilanteesta34 Bondin (1998 1) ja Masonin (2016 265) mukaan Pilatuksen hallituskausi paumlaumlttyi vuonna 37 mutta mm Brown (1994 693) Koester (1995 373) ja Carter (2003 45) ajoittavat paumlaumlttymisen vuoteen 36 Kaikki ovat kuitenkin yhtauml mieltauml siitauml ettauml Pilatuksesta tuli Juudean maaherra vuonna26 joskin Mason pitaumlauml myoumls mahdollisena vuosia 18 tai 1935 Bond (1998 7) toteaa ettauml Kesareaan oli helppo siirtaumlauml joukkoja tarvittaessa meren kautta koskase sijaitsi Vaumllimeren rannalla Lisaumlksi kreikkalaisena kaupunkina se oli kahdessakin mielessauml uskonnollisesti neutraali Ensinnaumlkin Juudean paikallisen vaumlestoumln oli helpompi hyvaumlksyauml roomalainen hallinto kreikkalaisessa kaupungissa kuin esimerkiksi uskonnollisesti merkittaumlvaumlssauml Jerusalemissa Toiseksi Juudean alueella asui monien eri uskonnollisten ryhmien edustajia kuten samarialaiset ja juutalaisuuden eri ryhmittymaumlt naumlin maaherran sijoittuminen esimerkiksi Jerusalemiin olisi voinut vaikutta tietyn ryhmaumln suosimiselta

10

Pilatuksen hallituskaudesta on jaumlljellauml myoumls arkeologista todistusaineistoa

Kesareasta loumlytyi vuonna 1961 kalkkikivi joka on ollut osa Pilatuksen

rakennuttamaa rakennusta Kivessauml on omistuskirjoitus keisari Tiberiukselle

]S TIBERIEVM PON]TIVS PILATVS PRAEF]ECTVS IVDA[EA]E

]Tiberiuksen Pon]tius Pilatus Juudean [pref]ekti

Sitauml minkauml rakennuksen Pilatus rakennutti Tiberiuksen kunniaksi tai mitauml muuta

kaiverruksessa luki ei tiedetauml36 Kaiverruksessa ei ole saumlilynyt Pilatuksen

etunimeauml jota ei tunneta mutta se ilmaisee Pilatuksen arvonimen prefekti Taumlmauml

arvonimi viittaa ensi sijassa sotilaalliseen virkaan mikauml saattoi johtua siitauml ettauml

Juudea oli suhteellisen vaumlhaumln aikaa sitten siirtynyt Rooman suoran hallintovallan

alle37

Pilatuksen tullessa Juudean maaherraksi tilanne Syyrian legaatin suhteen oli

kuitenkin erikoinen Taumlmauml johtui siitauml ettauml Pilatuksen hallinnon ensimmaumliset

kuusi vuotta Syyrian legaatti Lucius Aelius Lamia ei ollut Syyriassa vaan hoiti

tehtaumlviaumlaumln Roomasta kaumlsin Tilanne ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut Pilatukselle edullinen sillauml

se merkitsi sitauml ettei haumlnellauml ollut nopeasti saatavilla tukea jos ongelmia ilmeni

Niinpauml Pilatus saattoi olla valmis tukahduttamaan kaikki mahdolliset

levottomuudet nopeasti ennen kuin ne paumlaumlsivaumlt kaumlrjistymaumlaumln38

Pilatuksen pitkauml hallituskausi kuitenkin viittaa siihen ettauml haumln oli

kohtalaisen taitava maaherra Luonnollisesti on mahdollista ettauml kaikki haumlnen

paumlaumltoumlksensauml eivaumlt olleet suosittuja eivaumltkauml poliittisesti onnistuneita kuten Filon ja

Josefus kirjoittavat Taumlstauml huolimatta ei ole todennaumlkoumlistauml ettauml Pilatus olisi

palvellut maaherrana niin kauan kuin haumln palveli jos haumln olisi ollut yhtauml raaka

kuin Filon antaa ymmaumlrtaumlauml Pilatuksen hallituskausi paumlaumlttyi vasta kun Syyrian

legaatti Lucius Vitellius maumlaumlraumlsi Pilatuksen takaisin Roomaan antamaan selonteon

keisarille Taumlmauml johtui siitauml ettauml samarialaiset syyttivaumlt Pilatusta toistuvista

julmuuksista heitauml kohtaan39

Historiallisen Pilatuksen kannalta olennaisimmat kirjalliset laumlhteet ovat

peraumlisin juutalaisilta kirjoittajilta Filon Aleksandrialaiselta ja Josefukselta sekauml 36 Bond 1998 11ndash12 37 Bond 1998 12 Fadus (44ndash46) oli ensimmaumlinen Juudean maaherra jonka arvonimi oli prokuraattori mikauml oli siviilivirka 38 Bond 1998 1539 Mason 2016 265

11

Raamatun evankeliumeista40 Pilatus esiintyy myoumls muissa teksteissauml kuten edellauml

mainituissa Pietarin evankeliumissa ja Nikodemuksen evankeliumissa mutta ne

ovat myoumlhempiauml tekstejauml joiden anti historiallisen Pilatuksen tutkimukselle on

varsin ohutta

Varhaisimmat maininnat Pilatuksesta on kirjoittanut Filon

Aleksandrialainen joka oli Pilatuksen aikalainen41 Haumln kertoo Pilatuksesta

tekstissaumlaumln Legatio ad Gaium Kuten jo aiemmin on tullut ilmi Filonin kuvaus

Pilatuksesta on hyvin kielteinen Haumlnen mukaansa Pilatus muun muassa otti

vastaan lahjuksia ja teloitti ihmisiauml ilman oikeudenkaumlyntiauml (Laumlhet 302)

Filon kertoo Pilatuksen asettaneen Jerusalemissa Herodeksen palatsiin

kullattuja kilpiauml Haumln myoumlntaumlauml ettei kilvissauml ollut kuvia eikauml mitaumlaumln muutakaan

minkauml laki kieltaumlisi lukuun ottamatta korutonta kirjotusta Kirjoituksessa kerrottiin

kilpien lahjoittaja ja kenen kunniaksi ne oli lahjoitettu Filon kuvaa kuinka kansa

vaati Pilatusta poistamaan kilvet Filonin mukaan Pilatuksella ei kuitenkaan ollut

rohkeutta poistaa keisarille omistettuja kilpiauml eikauml halua miellyttaumlauml kansaa Niinpauml

juutalaiset johtajat laumlhettivaumlt Tiberiukselle vetoomuksen ettauml haumln maumlaumlraumlisi kilvet

poistettavaksi Kun keisari kuuli Pilatuksen teosta haumln vaumllittoumlmaumlsti laumlhetti

Pilatukselle kaumlskyn poistaa kilvet (Laumlhet 299ndash305)

Filonin teksti on taumlrkeauml laumlhde Pilatus-tutkimukselle sen varhaisuuden

taumlhden Jotkut tutkijat kuten esimerkiksi Winter asettavatkin suuren painoarvon

Filonille Niin kuin jo aiemmin totesin Winter pitaumlauml Filonin kuvausta Pilatuksesta

historiallisesti kaikkein luotettavimpana Taumlmauml ei johdu vain siitauml ettauml Filon

kirjoitti niin varhain vaan myoumls siitauml ettauml Filonin kuvaukseen ei vaikuta

Pilatuksen osuus Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml42

Filon on antaa lukijan ymmaumlrtaumlauml ettauml Pilatus asetti kilvet palatsiin

aumlrsyttaumlaumlkseen kansaa Mason kuitenkin huomauttaa ettauml taumlmauml ei vaikuta erityisen

uskottavalta Mikaumlli Pilatuksen todellinen tavoite oli aumlrsyttaumlauml kansaa haumln olisi

voinut toimia paljon loukkaavammin Esimerkiksi Pilatus olisi voinut kaumlyttaumlauml

kuvallisia kilpiauml ja ripustaa ne naumlkyvaumlmmaumllle paikalle kuin palatsin sisaumllle

Masonin mukaan kyseessauml saattoi olla vain Pilatuksen yritys miellyttaumlauml sotilaitaan

Naumlin ollen vaikka itse tapaus saattaakin olla historiallinen Filon kuvaa Pilatusta

40 Lisaumlksi varhainen maininta Pilatuksesta loumlytyy Tacitukselta Kertoessaan Neron rangaisseen julmasti kristittyjauml haumln mainitsee naumliden nimen olevan peraumlisin Kristukselta jonka Pilatus tuomitsi kuolemaan (Ann 1544) Katkelma ei kuitenkaan kerro mitaumlaumln Pilatuksesta ja itse asiassa Tacitus pitaumlauml virheellisesti Pilatusta prokuraattorina vaikka tiedaumlmme Pilatuksen olleen prefekti41 Filon eli noin 30 eaa ndash 45 jaa Bond 1998 24 alaviite 442 Winter 1974 72

12

omien tavoitteidensa mukaisesti Filonilla on tapa arvioida henkiloumlitauml sen mukaan

kuinka hyvin he taumlyttaumlvaumlt juutalaisen lain vaatimukset Naumlin esimerkiksi

Pilatuksesta joka ei taumlyttaumlnyt lain edellytyksiauml muodostui Filonin kirjoituksissa

tyranni Tekstissauml haumln sivuuttaa sen seikan ettauml Pilatus koki ajautuneensa

umpikujaan vaikka se on ilmeistauml kohdassa 303 Pilatus ei voinut ottaa kilpiauml pois

ilman ettauml haumlnen uskollisuutensa keisarille olisi joutunut kyseenalaiseksi Filon

kuitenkin korostaa ettei Pilatuksella ollut aikomustakaan tehdauml mitaumlaumln mikauml

miellyttaumlisi kansaa Bondin mukaan Filon liioittelee Pilatuksen

peraumlaumlnantamattomuutta ja julmuutta Taumlllauml Filon luo voimakkaan kielteisen

vastapainon haumlnen arvostamilleen henkiloumlille Keisari Tiberiuksesta muodostuukin

tekstissauml pelastaja joka on valmis puolustamaan juutalaisten lakia ja perinteitauml43

Vaikka Filon kuvaakin todennaumlkoumlisesti historiallisia tapahtumia haumln tekee sen

liioitellen henkiloumliden ominaisuuksia Filonin luoma kuva Pilatuksesta on rajumpi

kuin yhdenkaumlaumln toisen antiikin kirjoittajan

Josefus kirjoitti samoihin aikoihin evankelistojen kanssa Haumln mainitsee

Pilatuksen kahdessa teoksessaan Juutalaissodassa ja Juutalaisten

muinaishistoriassa Juutalaissota on naumlistauml kahdesta vanhempi ja Josefus on

kirjoittanut sen vuosien 75ndash79 jaa tienoilla44 Juutalaissodassa Josefus kertoo

kahdesta tapauksesta joihin Pilatus liittyi Ensimmaumlisessauml haumln kertoo kuinka

Pilatus youmln turvin toi Jerusalemiin keisarin kuvalla varustettuja joukkojen

lippuja45 Aamulla kun juutalaiset naumlkivaumlt liput he vaativat Pilatusta poistamaan

ne Aluksi Pilatus oli haluton tekemaumlaumln niin Kun juutalaiset olivat painostaneet

Pilatusta viisi paumlivaumlauml taumlmauml kutsui sotilaat uhkaamaan juutalaisia Josefus kuvaa

kuinka juutalaiset heittaumlytyvaumlt maahan valmiina kuolemaan ennemmin kuin

hyvaumlksyvaumln lakejaan rikottavan Heidaumln uskonsa vankkumattomuudesta

haumlmmaumlstyneenauml Pilatus maumlaumlraumlsi liput vaumllittoumlmaumlsti poistettaviksi Jerusalemista

(Bell 2169ndash174)

Toinen tapaus liittyy Jerusalemin akveduktin rakentamiseen johon Pilatus

kaumlytti Josefuksen mukaan Jerusalemin temppelin varoja Taumlmauml sai kansan

kokoontumaan Pilatuksen luo osoittamaan mieltaumlaumln Pilatus oli kuitenkin

ennakoitunut taumlmaumln ja haumlnellauml oli siviilipukuisia sotilaita nuijien kanssa

vaumlkijoukon seassa Pilatuksen annettua merkin sotilaat hajottivat

43 Bond 1998 2844 Bond 1998 4945 Tapaus ei liene sama kuin Filonilla

13

mielenosoituksen ja Josefuksen mukaan monet juutalaiset kuolivat joko

sotilaiden iskuista tai jaumlaumlmaumlllauml vaumlkijoukon jalkoihin (Bell 2175ndash177)

Kumpaakaan tapausta ei voi pitaumlauml Pilatusta imartelevana sillauml molemmissa

tapauksissa Pilatus on vaumlkijoukon naumlrkaumlstyksen kohteena Taumlstauml huolimatta on

huomattavaa ettauml Josefus ei suorasanaisesti arvostele Pilatusta toisin kuin Filon

Mason toteaa ettei Josefus Juutalaissodassa ota kantaa Pilatuksen toiminnan

moraalisuuteen vaan haumln keskittyy paumlaumlasiassa tapahtumien kuvaukseen46

Toisaalta Bondin mukaan Josefuksen Juutalaissodassa Pilatuksesta voidaan naumlhdauml

tiettyjauml piirteitauml Ensimmaumlisessauml tapauksessa Pilatus toi joukkojen liput

Jerusalemiin youmln turvin Taumlmauml viittaa Bondin mukaan siihen ettauml Pilatus tiesi

lippujen heraumlttaumlvaumln kansassa pahennusta Toisaalta se ettauml Pilatus taipui lopulta

kansan tahtoon kun kansa oli valmis kuolemaan kertoo siitauml ettei Pilatus ollut

valmis joukkomurhaan Samoin Josefus mainitsee akveduktin rakentamisesta

seuranneen mielenosoituksen ratkaisun kohdalla ettauml Pilatus oli maumlaumlraumlnnyt

sotilaat kaumlyttaumlmaumlaumln nuijia miekkojen sijaan Taumlmauml viittaa siihen ettei Pilatuksen

tarkoitus ollut taumlssaumlkaumlaumln tilanteessa teloittaa ihmisiauml vain hajottaa mielenosoitus

Naumlin ollen Bondin mukaan Josefus ei pitaumlnyt Pilatusta poikkeuksellisen julmana

hallitsijana47 Daniel Schwartz on kuitenkin eri mieltauml Haumln painottaa

tulkinnassaan muun muassa sitauml ettauml Pilatus toi joukkojen liput youmln turvin

Jerusalemiin minkauml jaumllkeen taumlmauml kieltaumlytyi jaumlaumlraumlpaumlisesti poistamasta lippuja

moneen paumlivaumlaumln Niinpauml Schwartzin mukaan Pilatus naumlyttaumlytyy rauhanhaumliritsijaumlnauml

Juutalaissodassa48 Schwartz edustaakin tulkinnassaan enemmaumln Winterin

edustamaa linjaa jonka mukaan niin Josefus kuin Filonkin kuvasivat Pilatuksen

julmana ja vaumllinpitaumlmaumlttoumlmaumlnauml hallitsijana49 Mason on kuitenkin oikeassa siinauml

ettauml Josefus pitaumlytyy tapahtumien kuvailussa eikauml niinkaumlaumln nosta esille taustalla

liikkuvia motiiveja Schwartz ei mielestaumlni ota taumltauml seikkaa kunnolla huomioon

Vaikka Pilatus tiesi toimivansa tavalla joka todennaumlkoumlisesti hermostuttaisi

kansan on liioiteltua pitaumlauml taumltauml Pilatuksen ainoana motiivina

Josefus kirjoitti Juutalaisten muinaishistorian noin vuoteen 94 mennessauml50

Siihen Josefus on sisaumlllyttaumlnyt neljauml tapausta joihin Pilatus liittyy Naumlistauml kaksi

ensimmaumlistauml ovat samat kuin Juutalaissodassa (Joukkueiden liput Ant 1855ndash59

46 Mason 2016 215ndash216 47 Bond 1998 57ndash62 48 Ks tarkemmin Schwartz 2007 136ndash138 Schwartz esittaumlauml naumlkemykselleen myoumls muista kohdistanousevia argumentteja49 Winter 1974 7450 Schwartz 2016 36

14

akvedukti Ant 1860ndash62) Naumlihin Josefus tekee vain muutamia muutoksia Haumln

korostaa Juutalaisten muinaishistoriassa ettauml Pilatus oli ensimmaumlinen maaherra

joka ei vaumllittaumlnyt juutalaisen lain kuvakiellosta tuodessaan Jerusalemiin keisarin

rintakuvalla varustetut sotajoukkojen liput Toisaalta Schwartz huomauttaa ettauml

oikeastaan Pilatuksen rikos jaumlauml epaumlselvaumlksi Juutalaisten muinaishistorian tekstissauml

Taumlmauml johtuu siitauml ettauml Josefus toteaa juutalaisen lain kieltaumlvaumln juutalaisia

tekemaumlstauml kuvia mutta Pilatus ei ole juutalainen joten kielto ei vaikuta haumlneen

Juutalaissodasta sen sijaan kielto koski erityisesti kuvia Jerusalemissa51

Akveduktin rahoittamisesta seuranneeseen mielenosoitukseen Josefus tekee

mielenkiintoisen lisaumlyksen Haumln nimittaumlin kertoo ettauml hajottaessaan

mielenosoituksen sotilaat kaumlyttivaumlt enemmaumln voimaa kuin mitauml Pilatus oli

tarkoittanut52

Kolmas tapaus johon Pilatus liittyy on Jeesuksen tuomitseminen (Ant

1863ndash64) Josefuksen mukaan Pilatus tuomitsi Jeesuksen juutalaisten johtajien

esittaumlmien syytoumlsten pohjalta Kokonaisuudessaan taumlmauml katkelma on ollut

pitkaumlllisen kiistan kohteena Nykytutkijoiden mukaan Josefuksen alkuperaumlistauml

tekstiauml on vaumlhintaumlaumlnkin merkittaumlvaumlsti kristillistetty ellei se ole kokonaisuudessaan

vaumlaumlrennoumls53 En kaumlsittele sitauml taumlssauml tutkielmassa laumlhemmin osin sen kyseenalaisen

maineen vuoksi ja osin siksi ettauml sillauml ei varsinaisesti ole mitaumlaumln erityistauml

sanottavaa Pilatuksesta

Josefuksen viimeisessauml Pilatusta kaumlsittelevaumlssauml kohdassa haumln kertoo kuinka

eraumls mies sai koottua samarialaiset matkalle Garisimin vuorelle jolta haumln vaumlitti

loumlytyvaumln Mooseksen kaumltkemaumlt pyhaumlt astiat Naumlmauml samarialaiset pyhiinvaeltajat

olivat aseistautuneita ja ennen kuin he ehtivaumlt nousta vuorelle Pilatus tuli

joukkoineen heitauml vastaan Josefuksen mukaan Pilatuksen sotilaat kohtasivat

pyhiinvaeltajien etujoukon joista osa tapettiin ja osa pakeni Pilatus otti monia

vankeja joista teloitettiin johtajat ja vaikutusvaltaisimmat miehet Samarialaisten

kansannousun kukistuttua samarialaisten valtuusto matkusti Syyrian legaatin

51 Ks tarkemmin Schwartz 2007 133ndash13552 Lisaumlksi Josefus mainitsee akveduktin pituudeksi Juutalaisten muinaishistoriassa 200 stadionmittaa kun se Juutalaissodassa oli 400 stadionmittaa53 Whealey (2003) kaumly ansiokkaasti laumlpi katkelman asemaa historiassa Sitauml on pidetty historiassa niin taumlrkeimpaumlnauml Raamatun ulkopuolisena todisteena Jeesuksen historiallisuudesta kuin kristillisenauml vaumlaumlrennoumlksenauml jota Josefus ei milloinkaan kirjoittanut Ks lisaumlauml erityisesti viime aikaisesta keskustelusta Whealey 2003 169ndash203 Mm Schwartz (2016 45) ei pidauml tekstiauml alkuperaumlisenauml sillauml se ei sovellu ympaumlroumlivaumlaumln kontekstiin jossa Josefus kaumlsittelee rauhattomuuksiaaiheuttaneita tapahtumia Toisaalta Bond (1998 71) uskoo ettauml Josefuksen todella viittasi tekstissaumlaumln Jeesukseen ja taumlmaumln seuraajiin mutta tekstiauml on merkittaumlvaumlsti muokattu myoumlhemmin Todennaumlkoumlisesti Josefus kertoi alkuperaumlisessauml tekstissaumlaumln Jeesuksen seuraajien aiheuttamasta liikehdinnaumlstauml Naumlin se ainakin sopisi paremmin ympaumlroumlivaumlaumln kontekstiin

15

Vitelliuksen luo He syyttivaumlt Pilatusta viattomien tappamisesta minkauml

seurauksena Vitellius maumlaumlraumlsi Pilatuksen palaamaan Roomaan antamaan keisarille

selonteon tapahtuneesta (Ant 1885ndash89)

Minun naumlkemykseni mukaan Josefus ei kuvaa Pilatusta poikkeuksellisen

raakana hallitsijana Lisaumlksi Josefuksen naumlkemys Pilatuksesta vaikuttaa lientyvaumln

Juutalaissodan ja Juutalaisten muinaishistorian vaumllillauml Haumln korostaa muun muassa

sitauml ettauml sotilaat kaumlyttivaumlt enemmaumln voimaa vaumlkijoukon hajottamiseen kuin mitauml

Pilatus oli tarkoittanut Samoin samarialaisten kansannousun tapauksessa Pilatus

vaikuttaa toimivan kuten kuka tahansa maaherra olisi toiminut Lisaumlksi Josefus ei

nosta Pilatuksen toimintaa taumlssauml kohdassa kyseenalaiseen valoon Laumlhinnauml

Josefuksen tarkoitus on osoittaa ettauml myoumls samarialaiset olivat taipuvaisia

kapinointiin (Ant 1885) Toisaalta Josefuksen kuvaus Pilatuksesta ei ole

myoumlskaumlaumln myoumlnteinen Haumlnen kritiikkinsauml kaumlrki kohdistuu Pilatuksen

vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyteen juutalaisia tapoja kohtaan mikauml on selvaumlauml sekauml

Juutalaissodan ettauml Juutalaisten muinaishistorian tekstissauml Taumltauml naumlkemystauml

korostaa myoumls Bond jonka mukaan Josefuksen retoriikka Pilatusta vastaan

vaikuttaa kaumlrjistyvaumln Juutalaisten muinaishistoriassa Haumln kyllauml myoumlntaumlauml ettauml

Josefus lieventaumlauml kuvaustaan Pilatuksen julmuudesta Bondin mukaan Pilatus

muodostaa muiden Juudean maaherrojen kanssa ketjun joka johtaa vaumlhitellen

juutalaissotaan54 Bond toteaakin Josefuksen kuvauksesta Juutalaisten

muinaishistoriassa rdquoVaikka Pilatus kuvataan kohtalaisen paumltevaumlnauml maaherrana ja

haluttomana kaumlyttaumlmaumlaumln kohtuutonta voimaa provinssin rauhan yllaumlpitaumlmisessauml

kahdessa viimeisessauml tapauksessa haumlnen vallitseva luonnehdintansa Juutalaisten

muinaishistoriassa nousee ensimmaumlisestauml tapauksesta jossa haumlnet esitetaumlaumln

toimimassa tarkoituksella juutalaista lakia vastaanrdquo55

Bond on oikeassa sanoessaan ettauml Josefus korostaa Pilatuksen

vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttauml juutalaisia tapoja kohtaan Josefus mainitsee ettauml Pilatus oli

ensimmaumlinen maaherra joka ei vaumllittaumlnyt juutalaisten kuvakiellosta Mielestaumlni ei

kuitenkaan ole selvaumlauml ettauml Josefuksen retoriikka Pilatusta vastaan olisi kaumlrjistynyt

Juutalaissodan ja Juutalaisten muinaishistorian vaumllillauml

Yrittaumlessaumlmme selvittaumlauml millainen henkilouml oli historiallinen Pilatus

joudumme toteamaan ettei haumlnestauml ole juurikaan varmaa tietoa Haumlnen pitkauml

hallituskautensa viittaa siihen ettauml haumln oli tehtaumlvaumlssaumlaumln varsin paumltevauml Filonin ja 54 Bond 1998 75ndash76 Toisaalta Bond pitaumlauml Pilatuksen samarialaisten vankienkaumlsittelyauml rdquokovakouraisenardquo kun Josefus kertoo Pilatuksen teloittaneen vankien joukosta vaikutusvaltaisimmat miehet Taumlmauml tulkinta ei kuitenkaan nouse mielestaumlni Josefuksen tekstistauml 55 Bond 1998 76

16

Josefuksen kirjoitusten pohjalta voidaan todeta ettei haumln maaherrana toimiessaan

noudattanut aina juutalaisia tapoja Toisaalta vaikka Josefuksen ja Filonin

kuvaamilla tapahtumilla saattaa olla historiallinen pohja heidaumln kuvaustaan

vaumlrittaumlauml heidaumln henkiloumlkohtaiset pyrkimyksensauml Erityisesti Filonin kuvaus

Pilatuksen luonteesta ei millaumlaumln muotoa saa tukea haumlnen kuvaamastaan

tapahtumasta Josefus pyrkii kuvauksellaan selittaumlmaumlaumln juutalaissodan taustoja ja

naumlin Pilatukseen liittyvaumlt tapaukset ovat myoumls hyvin yksipuolisia Niinpauml yksikaumlaumln

antiikin kirjoittaja ei kuvaa Pilatusta vain historian henkiloumlnauml vaan jokaisen

kuvausta vaumlrittaumlvaumlt kirjoittajan muuta paumlaumlmaumlaumlraumlt Taumlmauml on taumlrkeaumlauml huomioida

myoumls kun seuraavaksi siirryn kaumlsittelemaumlaumln evankeliumien kuvausta Pilatuksesta

3 Markuksen evankeliumi

31 Johdanto Aloitan evankeliumien kaumlsittelyn Markuksen evankeliumista joka Raamatun

evankeliumeista vanhin ja on mahdollisesti kirjoitettu vuoden 70 jaa tienoilla

Suuri osa evankeliumin taustasta on haumlmaumlraumln peitossa Evankeliumin kirjoittajasta

ei tiedetauml paljoakaan mutta haumlnellauml ei vaikuta olevan vahvaa kaumlsitystauml juutalaisista

tavoista tai Palestiinan maantieteestauml Perinteisesti evankeliumin kirjoituspaikkana

on pidetty Roomaa muun muassa evankeliumille tyypillisten latinalaisten

lainasanojen ja roomalaisten mittayksikkoumljen kuten kolikkojen ja

vuorokaudenaikojen perustella Taumlstauml ei ole kuitenkaan varmuutta sillauml Rooman

vaikutus oli luonnollisesti merkittaumlvauml myoumls muualla valtakunnan alueella56

Markuksen evankeliumin keskus on Jeesuksen passiokertomus

Evankeliumin tempo muuttuu merkittaumlvaumlsti kun saavutaan Jeesuksen

kaumlrsimyskertomukseen Evankeliumin alkupuolella (luvut 1ndash12) Markus on usein

sitonut eri kertomukset ja tapahtumat yhteen kaumlyttaumlen sanaa εὐθύς rsquokohtarsquo rsquohetirsquo

tai rsquopianrsquo Haumln ei anna tarkkoja ajan maumlaumlreitauml vaan luo nopeatempoisen

kertomuksen Jeesuksen toiminnasta Sen sijaan tarkat ajanmaumlaumlreet yleistyvaumlt

evankeliumissa kun Markus kuvailee Jeesuksen kaumlrsimystauml hetki hetkeltauml

Samalla myoumls Jeesuksen kuninkuudesta tulee keskeinen teema57

Tutkittaessa Markuksen evankeliumin suhdetta Rooman imperiumiin

muutamat kohdat ovat nousseet erityisen kiinnostaviksi Naumlitauml kohtia ovat

56 Tuckett 2001 886ndash887 Tuckett olettaa ettauml Markukselle Jerusalemin tuho 70 jaa on menneisyyttauml Tosin on mahdollista ettauml Markuksen evankeliumi on kirjoitettu jo jossain vaiheessa60-luvulla57 Bond 1998 98 101ndash102

17

esimerkiksi rdquoLegioonardquo-niminen paha henki Mark 51ndash1758 Mark 822ndash26

jossa Jeesus parantaa sokean syljen avulla59 tai kysymys keisarille maksettavasta

verosta Mark 1213ndash17 Naumlistauml kaksi ensimmaumlistauml ovat nousseet perusteiksi

imperiumivastaiselle tulkinnalle sillauml ensimmaumlisessauml esiintyvauml rdquolegioonardquo viittaa

vahvasti Rooman armeijaan ja toinen siksi ettauml myoumls keisarin vaumlitettiin

parantaneen syljen avulla Toisaalta Jeesuksen vastaus keisarille maksettavista

veroista voidaan naumlhdauml selvaumlnauml viestinauml siitauml ettauml Jeesus ei halunnut haastaa

Rooman valtaa Monet imperiumivastaiset tulkinnat rakentuvat evankeliumin

kaumlyttaumlmaumllle kielelle Imperiumivastaisessa tulkinnassa asetetaan paljon painoarvoa

Jeesus-kuvauksen ja keisarille tyypillisten attribuuttien vertailulle Naumlin

esimerkiksi Markuksen jakeessa 1539 kaumlyttaumlmauml υἱὸς θεοῦ rsquoJumalan poikarsquo on

imperiumikritiikissauml mielenkiinnon kohteena sillauml sitauml vastaava latinalainen

arvonimi divi filius annettiin usein keisarille Naumlin imperiumivastaisen tulkinnan

kannattajat mieltaumlvaumlt Markuksen asettavan Jeesuksen keisarin paikalle60 Taumlmauml

laajenee myoumls muuhun evankeliumissa kaumlytettyyn kieleen ja sen yhtaumllaumlisyyksiin ja

eroihin suhteessa Rooman imperiumin kaumlyttaumlmaumlaumln kieleen keisarista Naumlin

esimerkiksi voidaan tarkastella sanan εὐαγγέλιον kaumlyttoumlauml Roomalaiset viittasivat

rsquoilosanomallarsquo keisariin liittyviin uutisiin61 Toisaalta myoumls Markus kaumlyttaumlauml termiauml

εὐαγγέλιον Taumlmauml onkin esimerkiksi Craig Evansin mukaan selvauml viesti siitauml ettauml

Markus pitaumlauml todellisena ilosanomana haumlnen kertomustaan Jeesuksesta Jumalan

poikana Samalla Markus kieltaumlauml Rooman keisarien oikeuden arvonimeen

rdquoJumalan poikardquo62

Kuten jo tutkielman johdannossa totesin imperiumikritiikki on erityisesti

noussut Pohjois-Amerikassa suosituksi tutkijoiden keskuudessa Sitauml vastoin

Euroopassa imperiumivastaiseen tulkintaan on suhtauduttu varovaisemmin

Esimerkiksi Tuckett toteaa ettauml Markuksen evankeliumin tekstiin on mahdollista

58 Esimerkiksi Richard Horsley (2001 141ndash148) pitaumlauml selvaumlnauml ettauml Jeesuksen kamppailu Legioona-nimistauml demonia vastaan tarkoittaa Jeesuksen tosi asiassa taistelevan Rooman valtaa vastaan Samoin ajattelee Carter 2003 60ndash61 Toisaalta demoni antaa itse nimelleen selitykseksi sen ettauml heitauml on monta eikauml sanan vaumllttaumlmaumlttauml silloin tarvitse pitaumlauml sisaumlllaumlaumln erityisesti Rooman valtakuntaa vastaan suunnattua retoriikkaa Lisaumlksi Tuckett (2014 198) pitaumlauml taumltauml tulkintaa epaumluskottavana sillauml yhteys ihmekertomuksen sisaumllloumln ja Rooman valtakunnan kukistumisen vaumllillauml on hyvin heikko sillauml yhden miehen parantamisella vaikuttaa olevan hyvin vaumlhaumln tekemistaumlkoko Rooman valtakunnan kukistamisen kanssa59 Naumlin esimerkiksi Eric Eve (2008 12ndash15) katsoo Markuksen viittaavan suoraan keisari Vespasianuksesta kerrottuun propagandaan Keisarin vaumlitettiin parantaneen sokean miehen syljen avulla 60 Collins 2000 96ndash97 Merkittaumlvaumlauml on myoumls se ettauml 1539 olevan julistuksen antaa roomalainen sadanpaumlaumlllikkouml Lisaumlksi termi esiintyy myoumls Markuksen evankeliumin alussa jakeessa 1161 Tuckett 2014 18962 Evans 2000 70

18

lukea merkityksiauml joita Markus ei vaumllttaumlmaumlttauml tarkoittanut Haumlnen mukaansa

Markuksen tarkoitus ei ollut sisaumlllyttaumlauml evankeliumiinsa Rooman imperiumin

vastaisia kannanottoja63

Seuraavaksi siirryn kaumlsittelemaumlaumln Jeesuksen viimeisiauml hetkiauml ja Pilatuksen

osuutta niihin Passiokertomuksesta keskityn kaumlsittelemaumlaumln Jeesuksen juutalaista

ja roomalaista oikeudenkaumlyntiauml Juutalaisen oikeudenkaumlynnin kaumlsittelen lyhyesti

sillauml varsinainen mielenkiintoni on Markuksen Pilatus-kuvauksessa Taumlstauml

huolimatta myoumls juutalainen oikeudenkaumlynti on osaltaan mielenkiintoinen

nimenomaan Winterin naumlkemyksen kannalta Mikaumlli Markuksen tavoite todella oli

siirtaumlauml syy Jeesuksen tuomitsemisesta Pilatukselta siis roomalaisilta juutalaisille

tulisi taumlmaumln naumlkyauml selvaumlsti juutalaisessa oikeuden kaumlynnissauml Toisaalta jos Markus

pyrki evankeliumissa imperiumin vastaiseen sanomaan on oletettavaa ettauml taumlmaumln

naumlkyisi erityisesti roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml jossa kohdataan Rooman

vallan edustaja

32 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlKun Juudas on kavaltanut Jeesuksen ja Jeesus vangittu Getsemanessa taumlmauml

viedaumlaumln ylipappien vanhimpien ja lainopettajien eteen kuulusteltavaksi

Markuksen mukaan koko neuvosto yritti saada Jeesuksen surmatuksi ja monet

esittivaumlt vaumlaumlriauml todistuksia Jeesusta vastaan Jeesus vaikenee kun haumlntauml pyydetaumlaumln

vastaamaan syytoumlksiin mutta kun ylipappi kysyy onko Jeesus Messias taumlmauml

vastaa myoumltaumlvaumlsti Jeesuksen vastaus saa ylipapin repaumlisemaumlaumln vaatteensa ja

kaikki ovat yhtauml mieltauml siitauml ettauml Jeesus pitaumlauml tuomita kuolemaan Jeesuksen

paumlaumllle syljetaumlaumln ja haumlntauml lyoumldaumlaumln (Mark 1453ndash65)

Markus tekee lukijalle hyvin selvaumlksi ettauml koko juutalainen oikeudenkaumlynti

on puolueellinen Haumln painottaa kaikkien Jeesusta vastaan esitettyjen todisteiden

olleen vaumlaumlriauml ja keskenaumlaumln ristiriitaisia Niinpauml niiden pohjalta ei ollut mahdollista

antaa tuomiota Lisaumlksi jo heti oikeudenkaumlynnin alussa Markus kertoo koko

neuvoston toivovan Jeesuksen kuolemaa Juutalaisten ryhmien vihamielisyydessauml

ei ole mitaumlaumln uutta evankeliumin lukijalle Markus on kertonut monta kertaa

aiemminkin merkittaumlvien juutalaisten piirien suunnittelevan Jeesuksen

surmaamista (Mark 36 fariseukset ja Herodeksen kannattajat 1118 ylipapit ja

lainopettajat ja 141 ylipapit ja lainopettajat) Taumlstauml huolimatta Markus ei syytauml

yleisesti juutalaisia Jeesuksen surmaamisesta Markus ei sano mitaumlaumln yleisesti

kaikkia juutalaisia kohtaan Kautta koko evankeliumin vaumlkijoukot joiden voidaan

63 Ks tarkemmin Tuckett 2014 196ndash200

19

olettaa evankeliumissa koostuvan paumlaumlasiassa juutalaisista jakautuvat sekauml

Jeesusta vastustaviin ettauml puolustaviin ryhmiin64 Laumlpi koko passiokertomuksen

Jeesusta vastustavat juutalaiset ovat erityisesti ylipappeja lainopettajia ja

vanhimpia John Dominic Crossanin mukaan Markuksen evankeliumin

passiokertomuksessa Jeesuksen vastustajia ovatkin nimenomaan juutalaiset

johtajat sekauml heitauml seuraava vaumlkijoukko joka toimii ylipappien kaumlskystauml65

Juutalaisten johtajienkaan ryhmauml ei Markuksella ole taumlysin homogeeninen He

eivaumlt kaikki edusta Jeesuksen vastustajia vaan esimerkiksi Joosef Arimatialainen

osoittaa myoumltaumlmielisyytensauml haluamalla haudata Jeesuksen (Mark 1542ndash46)

Elizabeth Malbon toteaakin ettauml Markus ei arvota henkiloumlitaumlaumln sen mukaan mihin

ryhmaumlaumln he kuuluvat vaan miten he suhtautuvat Jeesukseen66 Niinpauml vaikka

Markuksella onkin selvaumlauml katkeruutta juutalaisia johtajia kohtaan ei Markuksen

evankeliumia voida pitaumlauml erityisesti juutalaisvastaisena67

33 Roomalainen oikeudenkaumlyntiMarkuksen kuvaus roomalaisesta oikeudenkaumlynnistauml on Raamatun evankeliumien

lyhyin Kuvaus kaumlsittaumlauml viisitoista jaetta jotka voidaan karkeasti jakaa kolmeen

osaan jae 151 johdanto jakeet 152ndash5 Pilatus kuulustelee Jeesusta ja jakeet

156ndash15 Jeesuksen tuomitseminen68

Jakeessa 151 Markus kertoo kuinka aamulla ylipapit vanhimmat ja

kirjanoppineet pitivaumlt neuvottelun ja Jeesus tuomittiin ja luovutettiin koumlysissauml

Pilatukselle Markus kaumlynnistaumlauml oikeudenkaumlynnin kuvauksen suoraan Pilatuksen

kysymyksellauml rdquoOletko sinauml juutalaisten kuningasrdquo Jeesus vastaa Pilatukselle

rdquoSinauml sanot niinrdquo Taumlmaumln jaumllkeen ylipapit esittaumlvaumlt useita syytoumlksiauml Jeesusta

vastaan Jeesus ei kuitenkaan vastaa naumlihin mikauml kummastuttaa Pilatusta

Seuraavaksi Markus viittaa perinteeseen jonka mukaan maaherra vapautti aina

juhlan aikaan yhden vangin kansan valinnan mukaan Niinpauml kansa nytkin pyytaumlauml

64 Vaumlkijoukkoja Markuksen evankeliumissa mm Mark 37ndash11 ihmiset saapuvat katsomaan Jeesuksen tekoja Mark 41 Jeesus opettaa suurta joukkoa ja Mark 1443 Jeesusta vangitsemaan saapuu suuri miesjoukko65 Crossan 1996 90 Naumlin myoumls Willson 2005 37ndash41 66 Malbon 1989 27667 Naumlin Marcus 2009 929ndash930 Haumln toteaa ettauml Markuksen evankeliumista loumlytyvaumlauml juutalaisvastaista polemiikkia on tarkasteltava sen evankeliumin kontekstista kaumlsin Markuksen kielteisyys juutalaisia kohtaan nousee niistauml tilanteista joissa Jeesus-liikkeen jaumlsenet kohtasivat toisten juutalaisten torjuntaa Kyse oli siis ryhmaumln sisaumlisestauml polemiikista eikauml kahden eri uskonnon vaumllisestauml konfliktista Markuksen evankeliumin polemiikkia ei siis voida pitaumlauml varsinaisesti juutalaisvastaisena toisten alaryhmien arvosteluna 68 Jakeet 6ndash15 on toki mahdollista jakaa temaattisesti erikseen Jeesukseen ja Barabbakseen sekauml Jeesuksen tuomitsemiseen mutta Markuksen kertomuksessa naumlmauml kaksi nivoutuvat erottamattomasti toisiinsa

20

Pilatusta toimimaan tavan mukaan ja Pilatus tarjoaa heille Jeesusta juutalaisten

kuningasta kuten haumln taumltauml nimittaumlauml Ylipapit yllyttaumlvaumlt kuitenkin kansaa

pyytaumlmaumlaumln vapaaksi Barabbasta joka oli vangittu yhdessauml murhan tehneiden

kapinallisten kanssa Pilatus tiedustelee mitauml haumlnen sitten pitaumlisi tehdauml juutalaisten

kuninkaalle Taumlhaumln kansa vastaa vaatimalla Jeesusta ristiinnaulittavaksi Lopulta

Pilatus paumlaumlttaumlauml tehdauml kansalle mieliksi ja vapauttaa Barabbaksen ja luovuttaa

Jeesuksen ristiinnaulittavaksi

Pilatuksen kysymys σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων esiintyy kaikissa

Raamatun evankeliumeissa Markuksen evankeliumissa kysymys edellyttaumlauml ettauml

Pilatukselle on kerrottu ennalta jotakin Jeesusta vastaan esitetyistauml syytteistauml

Markus ei kuitenkaan ole kiinnostunut syytoumlksen alkuperaumlstauml Raymond Brown

toteaa ettauml Markukselle on olennaista nimenomaan syytoumlksen merkitys Niinpauml

jaumlttaumlmaumlllauml muut syytoumlkset mainitsematta Markus luo kuninkuudesta

oikeudenkaumlynnin keskeisen teeman69 Lisaumlksi Carter nostaa esille kysymyksen

poliittisen aspektin Koska Pilatus on roomalainen maaherra kysymys saa

poliittisen merkityksen Pilatus kysyy onko Jeesus kapinallinen sillauml juutalaisten

kuningas oli Rooman keisarille tai haumlnen valitsemalleen nukkehallitsijalle

kuulunut arvonimi70 Toisaalta sekauml Brown ettauml Carter puhuvat Pilatuksen

kysymyksen merkityksen nyansseista Markukselle tai haumlnen lukijoilleen

Jeesuksen kuninkuus ei ole sitauml mitauml tavallisesti tarkoitetaan kuninkuudella Se ei

ole luonteeltaan samanlaista kuin keisarin kuninkuus mutta silti Markukselle on

selvaumlauml ettauml Jeesus on kuningas ja Jumalan valtakunnan edustaja71 Taumlssauml suhteessa

Pilatuksen kysymys saa Markuksen evankeliumissa ironisen saumlvyn72 Pilatuksen

suusta sen merkitys on poliittinen mutta Markuksen lukijalle joka tietaumlauml

Jeesuksen olevan kuningas merkitys on kuitenkin epaumlpoliittinen

Jeesuksen vastaus rdquoSinauml sanot niinrdquo on ympaumlripyoumlreauml Matthew Skinner

toteaa rdquoTaumlssauml kohtaa selvauml kyllauml tai minauml olen vastaus Jeesukselta voisi lopettaa

oikeudenkaumlynnin nopeastirdquo73 Sen sijaan Jeesus vihjaa vastauksellaan ettei Pilatus

ymmaumlrrauml lainkaan Jeesuksen arvovaltaa74 On mielenkiintoista ettauml Jeesus vastaa

69 Brown 1994 73070 Carter 2003 6471 Brown 1994 730 Carter 2003 64 72 Bryan 1993 11873 Skinner 2010 44 Skinnerin naumlkoumlkulma kirjassaan on paumlaumlasiassa narratiivikriittinen mutta haumlnentulkintansa sisaumlltaumlauml myoumls sosiaalisen ja teologisen naumlkoumlkulman Haumlnen tulkinnassaan esiintyykin Carterin tulkinnalle tyypillisiauml piirteitauml Skinner esimerkiksi hyvaumlksyy hyvin pitkaumllle sen ettauml Pilatus ja juutalaiset johtajat toimivat liitossa keskenaumlaumln ja evankeliumien lukijat ymmaumlrsivaumlt taumlmaumln Toisaalta Skinner ei kuitenkaan edusta Carterin naumlkemystauml siitauml ettauml evankeliumit olisivat selkeaumlsti Rooman valtakuntaa vastustavia tekstejauml74 Skinner 2010 45

21

ympaumlripyoumlreaumlsti Pilatukselle kysymykseen johon haumln jo periaatteessa vastasi

myoumlntaumlvaumlsti juutalaisen oikeudenkaumlynnin aikana Taumlmaumln voidaankin naumlhdauml

korostavan sitauml ettei Markus kuvaa Jeesusta Rooman vallan tai keisarin

haastajana Jeesuksen messiaanisuus nousee ensi sijassa juutalaisesta perinteestauml

jonka kautta Markus ensi sijassa ymmaumlrtaumlauml sen merkityksen75 Ylipapin kysymys

Jeesuksen messiaanisuudesta liittyy juutalaiseen kontekstiin ja sen merkitys on

uskonnollisempi Sen sijaan roomalaisen maaherran esittaumlmaumlnauml periaatteessa sama

kysymys saa erityisesti poliittisen merkityksen Pilatus kysyy haastaako Jeesus

Rooman keisarin arvovallan Naumlin vaikka Jeesuksen vastaus Pilatukselle ei

kiellaumlkaumlaumln Jeesuksen kuninkuutta se ei myoumlskaumlaumln esitauml Markuksen

evankeliumissa suoraa haastetta Rooman valtakunnalle ja keisarille

Jeesuksen vastauksen jaumllkeen Markus kertoo kuinka ylipapit esittaumlvaumlt useita

muita syytoumlksiauml Jeesusta vastaan Kuten olen edellauml todennut Markus ei erittele

naumlitauml syytoumlksiauml lainkaan vaan saumlilyttaumlauml kaumlsittelyn keskuksessa Jeesuksen

kuninkuuden Samalla haumln kuitenkin korostaa ylipappien halua saada Jeesus

tuomituksi76 Katkelman Jeesus vaikenee eikauml suostu vastaamaan syytoumlksiin

Carterin naumlkemyksen mukaan taumlllauml Jeesuksen vaiteliaisuudella voi olla useita

syitauml joista esittelen taumlssauml kaksi Ensinnaumlkin Jeesuksella ei ole enaumlauml mitaumlaumln

sanottava Pilatukselle tai juutalaisille johtajille sillauml he eivaumlt kuuntele haumlntauml ja

edustavat Jeesuksen vastustamaa Rooman valtaa Jeesuksen vaikeneminen on siis

vastalause Rooman valtakunnan harjoittamalle korruptoituneelle ja hallitsevan

luokan etuja ajavalle politiikalle Toinen mahdollinen syy on ettauml Jeesuksen

vaikeneminen viittaa Jesajan kirjan kuvaukseen Herran kaumlrsivaumlstauml palvelijasta

rdquoHaumlntauml piinattiin ja haumln alistui siihen ei haumln suutansa avannut Kuin karitsa jota

teuraaksi viedaumlaumln niin kuin lammas joka on aumlaumlneti keritsijaumlinsauml edessauml ei

haumlnkaumlaumln suutansa avannut (Jes 537)rdquo77 Naumlistauml jaumllkimmaumlinen on perinteinen tapa

tulkita Jeesuksen vaikenemista78 Taumlssauml on myoumls kontrasti suhteessa juutalaiseen

75 Naumlin mm Tuckett 2014 197ndash198 Bond 1998 107 Bond tulkitsee ettauml Markuksen evankeliumissa Jeesus ei tarkoita kuninkuudella samaa kuin Pilatus kysymyksellaumlaumln Niinpauml haumln vastauksellaan kieltaumlytyy hyvaumlksymaumlstauml Pilatuksen ajatuksen kuninkuudesta muttei myoumlskaumlaumln kiellauml omaa messiaanisuuttaan76 Bond 1998 10777 Carter 2003 65ndash66 Carter mainitsee lisaumlksi kolmannen syyn jonka mukaan Raamatussa on monia esimerkkejauml siitauml kuinka kaumly kun joku nousee hallitsevaa luokkaa vastaan Carter viittaa mm 2 Moos 14 jossa Egyptin faarao muuttaa mielensauml ja laumlhtee ajamaan Moosesta ja vapauttamaansa Israelin kansaa takaa Lisaumlksi haumln nostaa esille Johannes Kastajan jonka Herodes Antipas mestasi Taumlmaumln pohjalta Carter toteaa ettei Pilatuksen ja juutalaisten vastustaminen olisi ollut Jeesukselle edullista Tosin naumlhdaumlkseni Jeesuksen vaikenemistakaan ei voida pitaumlauml haumlnelle edullisena sillauml ajan oikeuskaumlytaumlnnoumln mukaan vaikeneminen merkitsi samaa kuin tunnustaminen vrt Bond 1998 10878 Jesajaan viittaavat Carterin lisaumlksi mm Taylor 1952 580 Marcus 2009 1027

22

oikeudenkaumlyntiin Tuolloin Jeesus vaikeni niin kauan kuin haumlnestauml esitettiin

vaumlaumlriauml syytoumlksiauml mutta vastasi ylipapin kysymykseen voimakkaalla todistuksella

itsestaumlaumln rdquote saatte naumlhdauml Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja

tulevan taivaan pilvien keskellauml (Mark 1462)rdquo Nyt Jeesus suostui vastaamaan

Pilatukselle kerran muttei enaumlauml sen jaumllkeen seuraaviin syytoumlksiin Taumlmauml voi

viitata siihen ettauml myoumls naumlmauml ylipappien syytoumlkset ovat vaumlaumlriauml79 Toisaalta

Skinnerin mukaan taumlllauml Markus erottaa Jeesuksen Pilatuksen vallasta Sillauml mitauml

Pilatus tekee ei ole lopulta merkitystauml Jeesuksen kuninkuudelle jonka on

tarkoitus aktualisoitua vasta Jeesuksen kuoleman jaumllkeen80

Jeesuksen vaikeneminen kummastuttaa Pilatusta Taumlmaumln kummastuksen voi

naumlhdauml nousevan roomalaisesta oikeuskaumlytaumlnnoumlstauml jossa syytetyn odotettiin

vastaavan haumlnelle esitettyihin syytteisiin Vaiteliaisuus merkitsi syyllisyyden

tunnustamista Niinpauml Pilatus haumlmmaumlstelee Jeesuksen haluttomuutta puolustautua

vaikka taumltauml uhkaa kuolemanrangaistus81 Naumlhdaumlkseni taumlmaumln voi myoumls naumlhdauml

osoituksena siitauml ettauml Markus pyrkii kuvaamaan Pilatuksen uskovan Jeesuksen

viattomuuteen Pilatus on haumlmmaumlstynyt koska haumln odottaa viattoman miehen

puolustautuvan

Jeesuksen kuulustelu paumlaumlttyy jakeeseen 5 Alkaa oikeudenkaumlynnin

viimeinen vaihe joka huipentuu Jeesuksen tuomitsemiseen Jakeessa 6 Markus

kertoo lukijoille tavasta jonka mukaan Pilatus vapautti aina juhlien aikaan yhden

vangin kansan valinnan mukaan Ulrich Luz tarkastelee Matteuksen evankeliumin

kommentaarissaan taumltauml tapaa Haumln paumlaumltyy siihen tulokseen ettauml tapa oli

historiallisesti mahdollinen vaikka siitauml ei olekaan suoria todisteita Antiikin

laumlhteistauml loumlytyy kuitenkin viitteitauml siitauml ettauml vankeja on toisinaan saatettu

vapauttaa kansan toiveiden mukaan erilaisissa pakanallisissa juhlissa82 Adela

Yarbro Collins on kuitenkin epaumlilevaumlinen sillauml haumlnen mukaansa vankien

vapauttaminen kansan pyynnoumlstauml yleistyi vasta ensimmaumlisen vuosisadan lopulla83

Toisaalta taumlmaumln tutkimuksen kannalta ei ole niinkaumlaumln olennaista onko Barabbas-

kohtaus historiallinen vaan enemmaumlnkin se kuinka Markuksen evankeliumin

79 Bond 1998 10880 Skinner 2010 4581 Bond 1998 108ndash109 Samoin toteaa myoumls Carter (2003 67) joka korostaa kuitenkin Jesajan taustan merkitystauml ja kuinka Pilatus ei ymmaumlrrauml Jeesuksen suurempaa auktoriteettia tilanteessa82 Luz (2005 497ndash498) toteaa ettauml kansan pyynnoumlstauml tapahtunut vankien vapauttaminen oli mahdollista erityisesti Rooman itaumlosissa Lisaumlksi haumlnen mukaansa Barabbas-nimi eli Abban poikaoli varsin yleinen juutalaisten keskuudessa joten on taumlysin mahdollista ettauml sen niminen henkilouml on ollut vankina paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan83 Collins 2007 716 Samoin Marcus (2009 1028) pitaumlauml arveluttavana ettauml taumlllainen roomalainen tapa olisi ollut kaumlytoumlssauml

23

lukijat ovat kohtauksen ymmaumlrtaumlneet Taumlssauml suhteessa tapa saattoi hyvinkin

vaikuttaa uskottavalta Markuksen lukijoista

Kohtauksessa esiintyvaumlt vaumlkijoukot ensimmaumlisen kerran Markuksen

kuvauksessa sitten Jeesuksen vangitsemisen Pilatus tarjoaa Jeesusta vaumlkijoukolle

ilmeisesti toivoen ettauml naumlmauml haluavat vapauttaa taumlmaumln Markus kertoo ettauml

ylipapit ovat kuitenkin yllyttaumlmaumlssauml kansaa ja saavat naumlmauml huutamaan

vapautettavaksi Barabbasta Markus esittelee Barabbaksen mieheksi joka on

vangittu kapinoitsijoiden kanssa Naumlmauml kapinoitsijat ovat tehneet murhan joskaan

ei ole selvaumlauml mikauml oli Barabbaksen osuus tapahtumassa Oliko haumln mahdollisesti

myoumls murhaaja Vaikka Collins ei pidaumlkaumlaumln taumltauml todennaumlkoumlisenauml naumlhdaumlkseni se on

silti mahdollista84 Esimerkiksi Carter keskittyy nimenomaan siihen mitauml Jeesus ja

Barabbas edustavat Markuksen evankeliumissa Taumlssauml suhteessa ei vaumllttaumlmaumlttauml ole

olennaista oliko Barabbas murhaaja vai vain samaa joukkoa murhaajien kanssa

Carterin mukaan Pilatukselle molemmat miehet ovat rikollisia ja uhkia Roomalle

Haumln toteaa ettauml Barabbas edustaa avointa vaumlkivaltaista kapinaa kun taas Jeesus

edustaa kokonaan toisenlaista sosiaalista ja yhteiskunnallista naumlkemystauml Vaikka

Jeesus ei olekaan vaumlkivaltainen eikauml sotilaallinen uhka haumln on joka tapauksessa

uhka Rooman vallalle Taumlstauml syystauml Pilatus haluaa ettauml juutalaiset tuomitsevat

Barabbaksen sijaan Jeesuksen juutalaisten kuninkaan joksi Pilatus tietoisesti

kutsuu Jeesusta Naumlin haumln varmistaa ettei kukaan uskalla vaatia Jeesusta vapaaksi

sillauml henkilouml tulisi samalla leimatuksi Rooman auktoriteetin vastustajaksi85 Vaikka

Pilatuksen sanavalinta heraumlttaumlaumlkin kysymyksiauml Carterin tulkinta menee mielestaumlni

liian pitkaumllle ja liikkuu hyvin voimakkaasti niin sanotusti historiallisella tasolla Ei

ole lainkaan ilmeistauml ettauml Markus kuvaa Pilatuksen manipuloivan yleisoumlauml Lisaumlksi

on vaikea ymmaumlrtaumlauml miksi roomalainen maaherra hyvaumlksyisi sen ettauml vaumlkijoukko

julistaisi tukensa kapinalliselle Mikaumlaumln ei viittaa siihen ettauml Pilatus uskoisi

Barabbaksen edustaman kapinana olevan helpommin hallittavissa Lisaumlksi Carter

jaumlttaumlauml huomioimatta taumlssauml sen ettauml Markus kertoo myoumlhemmin Pilatuksen tietaumlvaumln

ylipappien luovuttaneen Jeesuksen haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta Jos juutalaiset

johtajat olivat kateellisia Jeesuksen suosiosta tarkoittaa se Carterista sitauml ettauml

84 Collins 2007 719 Collinsin mukaan kertomuksen uskottavuus kaumlrsisi mikaumlli Pilatus olisi valmis vapauttamaan murhamiehen Jeesuksen sijasta Samoin Bond (1998 113) uskoo ettei Barabbas liittynyt itse murhaan sillauml haumlnen mukaansa Markus olisi todennaumlkoumlisesti ilmaissut yhteyden selvemmin Myoumls toisten evankelistojen tulkinnat Barabbaksesta vaihtelevat voimakkaasti Matteus viittaa Barabbakseen vain toteamalla ettauml taumlmauml oli kuuluisa tai pahamaineinen vanki Toisaalta Luukas tekee selvaumlksi ettauml Barabbas oli itse murhaaja Niinpauml pidaumln mahdollisena ettauml Markus todella piti Barabbasta osallisena jollakin tavalla tuohon murhaantai haumln ei olisi maininnut sitauml85 Carter 2003 71

24

myoumls Pilatuksen tuli pitaumlauml Jeesusta uhkana86 Taumlmaumln tulkinnan ongelma on se

ettei se nouse suoraan Markuksen tekstistauml jossa selkeaumlauml yhteyttauml ylipappien ja

Pilatuksen vaumllillauml ei ole Sen sijaan Carter joutuu lukemaan taumlmaumln liittolaisuuden

tekstin ulkopuolelta Naumlhdaumlkseni Markuksen kuvauksessa kyseessauml onkin

nimenomaan juutalaisten valinta kapinan ja rauhaa edustavan Jeesuksen vaumllillauml

Pilatus ei ole taumlssauml suhteessa aktiivinen Taumlmauml voidaan myoumls naumlhdauml Markuksen

tekstissauml mielenkiintoisella tavalla Jotkut tutkijat nostavat esille Barabbaksen

nimen Barabbas tarkoittaa arameaksi rsquoisaumln poikarsquo Aiemmin evankeliumissa

Jeesus puhutteli Jumalaa sanalla rdquoAbbardquo (Mark 1436) kun haumln rukoili

Getsemanen puutarhassa Toisin sanoen taumlssauml kohtauksessa on kaksi Barabbasta

Barabbas-niminen mies joka on tarkemmin maumlaumlrittelemaumlttoumlmaumlssauml suhteessa

kapinallisiin ja Jeesus joka on olemuksellisesti Isaumln poika87 Collins jatkaa

tulkintaa toteamalla ettauml Markuksen mainitsemasta kapinasta ei ole todisteita

evankeliumien ulkopuolelta Niinpauml haumln uskookin ettauml Markus viittaa

kohtauksessa 60-luvun lopun juutalaissotaan Juutalaisten valinta Jeesuksen ja

kapinallisiin yhteydessauml olevan Barabbaksen vaumllillauml tarkoittaa ettauml vaatiessaan

Barabbasta Markus samalla kuvaa juutalaisten valinneen kapinan88

Pilatus siis kysyy vaumlkijoukolta haluavatko he haumlnen vapauttavan

juutalaisten kuninkaan Poikkeuksellisesti Markus kuvaa Pilatuksen sisaumlisiauml

ajatuksia Haumln kertoo ettauml Pilatus tiesi juutalaisten johtajien luovuttaneen

Jeesuksen kateudesta Collins toteaa ettauml ilmeisesti Pilatus odotti vaumlkijoukon

pyytaumlvaumln vapautettavaksi Jeesusta koska haumln tiesi juutalaisten johtajien

luovuttaneen Jeesuksen vaumlaumlrin perustein Haumln tosin myoumlntaumlauml ettauml mikaumlli Pilatus

todella toivoi vaumlkijoukon haluavan Jeesuksen vapaaksi on hyvin erikoista ettauml

Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi89 Skinner ja Carter pitaumlvaumltkin taumltauml

kokeena jolla Pilatus tutkii juutalaisten uskollisuutta Roomalle Mikaumlli

vaumlkijoukko olisi halukas vapauttamaan Jeesuksen juutalaisten kuninkaana se

samalla julistautuisi keisarin vastustajaksi Kysymyksen avulla Pilatus samalla

kartoittaa Jeesuksen kannatusta vaumlkijoukossa ja haumlnen teloituksesta aiheutuvaa

mahdollista poliittista epaumlvakautta90 Skinner ja Carter pyrkivaumlt selittaumlmaumlaumln taumltauml

historiallisen tason kautta mutta joutuvat sivuuttamaan Markuksen luoman

86 Carter 2003 7087 Naumlin Collins 2007 718 Skinner 2010 4788 Collins 2007 718 720 89 Collins 2007 720 Collins pitaumlauml yllaumlttaumlvaumlnauml ettauml Pilatus tarjoaa suoraan Jeesusta vaumlkijoukolle vaikka olettaisi ettauml vaumlkijoukko saisi pyytaumlauml vapaasti valitsemaansa vankia vapaaksi90 Skinner 2010 46 Carter 2003 71

25

henkiloumldynamiikan sekauml myoumls Markuksen genren tuomat ominaispiirteet Markus

ei kuvaa Pilatusta eikauml Pilatuksen valtiomiestaitoa vaan Jeesusta Collins osoittaa

hyvin kuinka ongelmallinen oikeudenkaumlynti on Markuksen Pilatus-kuvauksen

kannalta91 Kuten Filon tai Josefus myoumls Markus noudattaa omia tavoitteitaan

Haumln korostaa juutalaisten toimintaa oikeudenkaumlynnissauml Samalla haumln vaikuttaa

siirtaumlvaumln vastuuta roomalaiselta maaherralta ylipapeille jolloin katkelman

historiallinen uskottavuus kaumlrsii

Jakeessa 12 Pilatus kysyy kansalta mitauml haumlnen pitaumlisi sitten tehdauml

Jeesukselle Carterin mukaan Pilatus koettelee kansan uskollisuutta ja ohjaa sitauml

tuomitsemaan Jeesuksen Haumlnelle on selvaumlauml ettauml Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyllisenauml

ja uhkana Rooman valtakunnalle Kun kansa on osoittanut uskollisuuttaan

Roomalle pyytaumlmaumlllauml Barabbaksen vapauttamista Pilatus haluaa sen valitsevan

oikean tuomion Jeesukselle Carter katsoo ettauml Pilatus painostaa kansaa edelleen

korostamalla ettauml Jeesus on se rdquojota te kutsutte juutalaisten kuninkaaksirdquo Kansa

tietaumlauml mikauml tuomio Rooman vallan vastustajille kuuluu ja se vaatiikin Jeesusta

ristiinnaulittavaksi92 Myoumls Bond uskoo Pilatuksen pelaavan taitavaa poliittista

peliauml Pilatus tietaumlauml ettauml Jeesuksella on kannattajia mutta kutsumalla Jeesusta

juutalaisten kuninkaaksi haumln saa paikalla olevan yleisoumln kaumlaumlntymaumlaumln Jeesusta

vastaan Naumlin Pilatus ohjaa kansan kannattamaan Jeesuksen tuomitsemista eikauml

haumlnen tarvitse pelaumltauml ettauml kansa kapinoisi kun Jeesus tuomitaan kuolemaan93

Carterin ja Bondin tulkinnat pohjautuvat enemmaumln niin sanotusti historialliseen

Pilatukseen94 He olettavat ettei Markuksella ollut mitaumlaumln syytauml kuvata Pilatusta

historiasta poikkeavalla tavalla Naumlin Markus kuvaakin heidaumln mukaansa

Pilatuksen taitavaa poliittista peliauml jolla haumln sai juutalaiset julistamaan

uskollisuuttaan keisarille Itse en ole taumlysin vakuuttunut taumlstauml Markus ei ollut

nykyaikainen historioitsija eikauml haumln kirjoittanut historiaa vaan antiikin

elaumlmaumlkertaa Jeesuksesta Niinpauml vaikka onkin mahdollista ettauml Markuksen kuvaus

heijastelee paikoitellen Jeesuksen historiallista oikeudenkaumlyntiauml Markus ei

ensisijaisesti kuvannut Pilatuksen taitavaa poliittista peliauml On uskottavaa ettauml

Pilatus todella kutsui Jeesusta pilkkaavasti juutalaisten kuninkaaksi Markukselle

kuitenkin sen merkitys loumlytyy politiikan ulkopuolelta Collins onkin eri mieltauml

91 Ks tarkemmin Collins 2007 719ndash720 92 Carter 2003 72 93 Bond 1998 113 11594 rdquoHistoriallinen Pilatusrdquo tarkoittaa taumlssauml kohtaa tyypillistauml roomalaista maaherraa joka pyrkii pitaumlmaumlaumln hallitsemansa alueen vahvasti otteessaan (ks lisaumlauml maaherroista Carter 2003 35ndash54) Toisaalta ei ole mahdollista todeta millainen hallitsija Pilatus todella oli vaikkakin pitkauml hallituskausi viittaa kyvykkaumlaumlseen hallitsijaan Ks kappale Pilatus ja roomalaiset maaherrat

26

Carterin ja Bondin kanssa Haumln pitaumlauml yllaumlttaumlvaumlnauml Pilatuksen paumlaumltoumlstauml luopua

tuomarin vallastaan ja kysyauml kansalta mitauml Jeesukselle pitaumlisi tehdauml Collinsin

mukaan on historiallisesti hyvin epaumltodennaumlkoumlistauml ettauml roomalainen maaherra

luovuttaisi valtaansa taumlllauml tavalla kansalle95 Sen sijaan haumlnestauml Markuksen

tarkoituksena oli korostaa Jeesuksen syyttoumlmyyttauml Pilatuksen silmissauml ja siirtaumlauml

vastuuta Jeesuksen tuomitsemisesta juutalaisille johtajille96 Taumlmauml tarkoitus naumlkyy

erityisen selvaumlsti jakeissa 14 ja 15 kun Pilatus ensin tiedustelee kansalta mitauml

pahaa Jeesus on tehnyt ja lopulta tuomitsee Jeesuksen rdquotahtoen tehdauml mieliksi

vaumlkijoukollerdquo Pilatuksen kysymystauml voidaan pitaumlauml osoituksena siitauml ettauml

Markuksen mukaan Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml Carter kuitenkin tulkitsee

ettauml kysymys haastaa kansaa joka on jo kieltaumlnyt Jeesuksen juutalaisten

kuninkaana

34 Pilatus Markuksen evankeliumissaNyt kun olen kaumlynyt laumlpi roomalaisen oikeudenkaumlynnin tapahtumat Tarkastelen

laumlhemmin sitauml miten Markuksen kuvaus Pilatuksesta vaikuttaa ilmentaumlvaumln haumlnen

asennettaan Roomaa kohtaan Vastausta on etsittaumlvauml laaja-alaisesti ja esiin nousee

kolme keskeistauml seikkaa Ensinnaumlkin Markuksen evankeliumissa juutalaisten

johtajien halu tuomita Jeesus kuolemaan on selvauml Markus korostaa ettauml

juutalaiset ennemmin valitsevat kapinallisen miehen kuin Jeesuksen

vapautettavaksi Toiseksi Markuksen kuvauksessa Pilatus vaikuttaa vaumlhintaumlaumln

neutraalilta henkiloumlltauml Ja kolmanneksi on pohdittava Markuksen motiiveja miksi

Markus kuvaa Pilatuksen ja juutalaiset tavallaan

Keskityn ensin lyhyesti juutalaisten ja Pilatuksen suhteeseen Carter pyrkii

sitomaan juutalaisen eliitin ja Pilatuksen toisiinsa mikauml oli historiallisesti

uskottavaa mutta taumlstauml ei ole merkkejauml Markuksen roomalaisen oikeudenkaumlynnin

kuvauksessa Itse asiassa jo se ettauml Markus kertoo kahdesta oikeudenkaumlynnistauml

eriyttaumlauml naumlitauml kahta tahoa toisistaan merkittaumlvaumlsti Markus vaikuttaakin laskevan

paljon vastuuta Jeesuksen kuolemasta juutalaisille johtajille jotka yllyttaumlvaumlt myoumls

kansan vaatimaan Jeesuksen henkeauml Vastaavasti Pilatus vaikuttaa selviaumlvaumln taumlstauml

varsin vaumlhaumlllauml Vaikka Markus ei kiellauml Pilatuksen osuutta oikeudenkaumlynnissauml

haumlnelle on selvaumlauml ketkauml ovat ensisijaisesti vastuussa Jeesuksen kuolemasta

Puhtaasti evankeliumin tekstin pohjalta tarkasteltuna Pilatuksen ja juutalaisten

liittolaisuudesta ei ole merkkejauml

95 Collins 2007 72096 Collins 2007 721

27

Entauml sitten itse Pilatus Kokoan seuraavaan taulukkoon Pilatukseen

viittaavat kohdat oikeudenkaumlynnissauml jotta Markuksen esitystauml Pilatuksesta on

helpompi tarkastella Taulukossa olen kursivoinut ne kohdat joissa Markus kuvaa

Pilatusta laumlhemmin

Jeesus luovutetaan Pilatukselle (Mark 151)Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas (Mark 152)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoEtkouml vastaa mitaumlaumln Katso kuinka paljon he sinua syyttaumlvaumlt (Mark 154)rdquoPilatus ihmettelee kun Jeesus ei enaumlauml vastaa mitaumlaumln (Mark 155)Vaumlkijoukko pyytaumlauml Pilatusta tekemaumlaumln tapansa mukaan ja vapauttamaan vangin heidaumln pyyntoumlnsauml mukaan (Mark 158)Pilatus kysyy vaumlkijoukolta haluaako se vapauttaa juutalaisten kuninkaan (Mark 159)Pilatus ymmaumlrtaumlauml ettauml ylipapit olivat luovuttaneet Jeesuksen haumlnelle kateudesta (Mark 1510)Pilatus kysyy kansalta mitauml haumlnen pitaumlisi tehdauml sille jota vaumlkijoukko kutsuu juutalaisten kuninkaaksi (Mark 1512)Pilatus kysyy mitauml pahaa haumln (juutalaisten kuningas) on tehnyt (Mark 1514)Tehdaumlkseen kansalle mieliksi Pilatus vapauttaa Barabbaksen ja luovuttaa Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi (Mark 1515)

Taulukosta naumlhdaumlaumln ettauml Markuksen kuvaus Pilatuksesta on varsin vaumlhaumlistauml

vaikka Pilatus on maumlaumlraumlllisesti suuressa roolissa Juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml

(Mark 1453ndash65) Suuren neuvoston jaumlsenten motiivit ovat selvaumlt he haluavat

Jeesuksen surmatuksi Sen sijaan roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml Pilatus

puolestaan jaumlauml etaumliseksi Haumlnen motiivinsa eivaumlt tule selkeaumlsti ilmi vaikka haumln

tuomitseekin Jeesuksen Markuksen Pilatuksella ei kuitenkaan vaikuta olevan

vahvaa motivaatiota taumlhaumln toisin kuin juutalaisilla johtajilla97 Pilatus jaumlaumlkin

kertomuksen henkiloumlnauml varjoihin Markus kuvailee Pilatusta laumlhemmin vain

kolmesti ensin jakeessa 5 Pilatus ihmettelee Jeesuksen vaikenemista toisen

kerran jakeessa 10 Pilatus ymmaumlrtaumlauml ettauml Jeesus on luovutettu haumlnelle kateudesta

ja kolmannen kerran oikeudenkaumlynnin lopussa jakeessa 15 Pilatus tuomitsee

Jeesuksen tehdaumlkseen kansalle mieliksi Naumlin vaumlhaumlisestauml tarkemmasta kuvailusta

johtuen Pilatuksen hahmo evankeliumissa on varsin altis tulkinnalle Joskin

vaikuttaa siltauml ettauml Markus kuvauksessa Pilatus suhtautuu Jeesukseen

myoumlnteisesti tai ainakin neutraalisti Missaumlaumln kohtaa Markus ei kuvaa Pilatuksen

asennetta Jeesusta torjuvaksi Taumlmaumln pohjalta voidaan vaumlittaumlauml ettauml Markus kuvasi

Pilatuksen hallitsijana joka ei halunnut asettua vastustamaan juutalaisia johtajia

vaan tuomitsi viattoman miehen kuolemaan Toisaalta mikaumlli kallistumme

esimerkiksi Carterin tulkinnan kannalle voimme yhtauml hyvin argumentoida ettauml

97 Naumlin Brown 1994 754

28

Markus kuvaa kuinka Pilatus naumlki Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml poliittisesti

otollisen tilanteen Haumln kaumlytti sen rohkeasti hyvaumlkseen vaumllittaumlmaumlttauml siitauml oliko

Jeesus syyllinen tai syytoumln Syy siihen miksi voimme puolustaa molempia

naumlkemyksiauml on se ettauml itse Markuksen kuvaus Pilatuksesta on ohut ja

ristiriitainen Kun tarkastelemme kohtia joissa Markus kuvailee Pilatusta

laumlhemmin vaikuttaa siltauml ettauml Pilatus uskoo Jeesuksen viattomuuteen Toisaalta

Pilatuksen toiminta on taumlhaumln naumlhden ristiriitaista tai ainakin ajattelematonta Jos

Pilatus toivoi kansan vapauttavan Jeesuksen miksi haumln kaumlytti Jeesuksesta nimeauml

rdquojuutalaisten kuningasrdquo Miksi haumln ylipaumlaumltaumlaumln tarjosi Jeesusta kansalle sen sijaan

ettauml olisi vapauttanut taumlmaumln itse Toki Carter vetoaa taumlssauml juutalaisten johtajien ja

Pilatuksen vaumlliseen liittoon mutta taumlssauml taas Carter ajautuu ongelmiin Pilatuksen

laumlhemmaumln kuvailun kanssa Haumln sivuuttaakin ne pitkaumllti antamatta niille sitauml

eritystauml arvoa joka niille kuuluu On mielestaumlni nimittaumlin merkittaumlvaumlauml jos

Markus jonka ensisijainen mielenkiinto on Jeesuksessa kertoo muiden

henkiloumliden toiminnan syistauml tai ajatuksista lisaumltietoa Taumllloumlin on mielestaumlni

turvallista olettaa ettauml niiden keskioumloumln kuuluu Jeesus Taumltauml ajatusta vasten

Pilatuksen usko Jeesuksen syyttoumlmyyteen vaikuttaa perustellulta Taumlmauml ei

kuitenkaan tarkoita sitauml ettauml Pilatus olisi naumlhtaumlvauml evankeliumissa hallitsijana joka

ei pystynyt pitaumlmaumlaumln puoliaan Itse asiassa olen sitauml mieltauml ettauml evankeliumin

Pilatuksesta ei voi vetaumlauml johtopaumlaumltoumlksiauml puhtaasti Markuksen kuvauksen pohjalta

Pilatuksen hahmo on liian jaumlsentymaumltoumln jotta olisi mahdollista vastata

kysymykseen millainen mies on Markuksen Pilatus Jokainen tulkinta Markuksen

Pilatus-kuvauksesta edellyttaumlauml jonkin ulkopuolisen naumlkoumlkulman sisaumlllyttaumlmistauml

tekstiin

Markukselle Pilatus on yksinkertaisesti se henkilouml joka tuomitsi Jeesuksen

kuolemaan Muuten haumln kaumlyttaumlauml Pilatusta omien tavoitteidensa vaumllineenauml

vaumllittaumlmaumlttauml luoda ehyttauml henkiloumlauml tarinaansa Markukselle Jeesus on juutalaisten

kuningas minkauml vuoksi Pilatus ironisesti kaumlyttaumlauml Jeesuksesta sitauml nimeauml Samalla

Markus pyrkii osoittamaan Jeesuksen viattomuuden Rooman vallan silmissauml

korostamalla ettauml Jeesus luovutettiin Pilatukselle kateudesta ja Pilatus tuomitsi

taumlmaumln vain tehdaumlkseen kansalle mieliksi

Roomalainen oikeudenkaumlynti saattaisi hyvin olla se kohta evankeliumissa

jossa Markuksen olisi hyvauml osoittaa kritiikkinsauml Roomalle Taumlmauml ei kuitenkaan ole

selvaumlauml Toisaalta Markukselle Jeesus on kuningas mutta haumlnen kuninkuutensa on

toista kuin Rooman ja keisarin valta Evankeliumissa Jeesus ei suoraan nouse

29

Pilatusta ja naumlin Rooman valtaa vastaan Vaumlkijoukon valinta Barabbaksen ja

Jeesuksen vaumllillauml on valinta kapinan ja rauhan vaumllillauml Markus ei vaikuta

edellyttaumlvaumln lukijoiltaan aktiivista Rooman vastarintaa eikauml Markus ei suhtaudu

Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml sen enempaumlauml Pilatukseen kuin Rooman

valtakuntaakaan vastaan kielteisesti

4 Matteuksen evankeliumi

41 JohdantoNyt siirryn Matteuksen evankeliumiin Kaumlsittelyssauml seuraan Markuksen

evankeliumin kohdalta jo tuttua rakennetta Taumlssauml lyhyessauml johdannossa esittelen

Matteuksen evankeliumille tyypillisiauml piirteitauml sekauml sitauml miten

imperiumitutkimuksessa Matteusta on laumlhestytty Taumlmaumln lyhyen johdannon

jaumllkeen kaumlyn laumlpi Jeesuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin ja kaumlsittelen lyhyesti

Matteuksen suhdetta eri juutalaisiin ryhmiin Vasta kun olemme muodostaneet

kuvan Matteuksen suhteesta juutalaisiin ryhmiin kaumlsittelen evankeliumin

roomalaisen oikeudenkaumlynnin kuvauksen Lopuksi esitaumln naumlkemykseni siitauml

kuinka Matteuksen Pilatus-kuvauksessa naumlkyy evankeliumin suhtautuminen

Rooman valtakuntaan

Matteuksen evankeliumi on rakenteellisesti Markuksen evankeliumia

tasapainoisempi Tekstissauml vuorottelevat kertomuksellinen aines ja puhe- tai

keskusteluaines ja lisaumlksi itse evankeliumin juoni rakentuu temaattisesti

etenevaumlksi kokonaisuudeksi jonka paumlaumlttaumlauml Jeesuksen passio ja yloumlsnousemus

Toisaalta Matteukselle on tyypillistauml intertekstuaalisuus josta ovat osoituksena

monet viittaukset muihin teksteihin sekauml implisiittisyys Matteus jaumlttaumlauml

selittaumlmaumlttauml monia taumlrkeiltauml vaikuttavia yksityiskohtia tekstissaumlaumln kuten Jeesuksen

sukuluettelosta loumlytyvien neljaumln naisen merkityksen (Matt 12ndash6)98

Evankeliumi on kirjoitettu jonkin verran Markuksen evankeliumin jaumllkeen

aikaisintaan 70-luvun lopulla mutta viimeistaumlaumln 100-luvun alkuun mennessauml

Evankeliumin kirjoituspaikkana on tyypillisesti pidetty Syyrian Antiokiaa joskin

myoumls muita alueita Laumlhi-idaumlssauml on ehdotettu99 Matteus on vahvasti riippuvainen

Markuksen evankeliumista ja haumln lainaa siitauml yli 90-prosenttia Taumlmauml osaltaan

kumoaa perinteestauml nousevan naumlkemyksen ettauml Matteuksen evankeliumin

98 Allison 2001 846ndash847 Naisia ei tyypillisesti mainittu juutalaisissa sukuluetteloissa joten se ettauml Matteus katsoo tarpeelliseksi mainita naumlmauml neljauml naista on Allisonin mukaan merkittaumlvaumlauml99 Esimerkiksi Petri Luomanen (1998 275ndash277) on esittaumlnyt ettei Antiokia ole uskottava kirjoituspaikka Matteuksen evankeliumille sillauml siinauml ei ole viittauksia Paavalin teologiaan joka oli vahvaa Antiokiassa Haumln ehdottaakin kirjoituspaikaksi esimerkiksi Damaskosta tai Palestiinaa

30

kirjoittaja oli Jeesuksen opetuslapsi Matteus100 Dale Allison uskoo kuitenkin ettauml

evankeliumin kirjoittaja oli taustaltaan juutalainen sillauml evankeliumissa on useita

juutalaisia piirteitauml Tosin se miten Matteus ja Matteuksen yhteisouml identifioi

itsensauml suhteessa muihin juutalaisiin ryhmiin ei ole taumlysin selvaumlauml101 Niinpauml

tarkastelen taumltauml kysymystauml laumlhemmin seuraavassa kappaleessa Jeesuksen

juutalaisen oikeudenkaumlynnin yhteydessauml

Nyt kuitenkin luon lyhyen katsauksen siihen millaisia naumlkemyksiauml

Matteuksen Rooma-suhteesta on esitetty Muiden muassa esimerkiksi Carter ja

Tobias Nicklas naumlkevaumlt Matteuksen evankeliumin sisaumlltaumlvaumln Rooman valtakuntaa

kritisoivaa tai sen valtaa haastavaa materiaalia Nicklas on naumlistauml kahdesta

maltillisempi Haumlnen mukaansa erityisesti Matteuksen keskeinen teema rdquoDaavidin

poikardquo on kontekstissaan imperiumivastainen Haumln myoumlntaumlauml ettauml Jeesuksen

messiaanisuus on mahdollista naumlhdauml laumlhinnauml uskonnollisena mutta Matteuksen

evankeliumissa siihen liittyy myoumls kuninkaallinen aspekti Jo evankeliumin alussa

Jeesuksen kuninkuus nousee keskeiseksi teemaksi kun idaumln tietaumljaumlt saapuvat

Herodeksen hoviin (Matt 21ndash11) Niinpauml Jeesus on Nicklaksen mukaan selvaumlsti

myoumls maallisten hallitsijoiden haastaja102 Carter on selvaumlsti jyrkemmaumln

imperiumivastaisen tulkinnan edustaja Carterin mukaan Matteuksen

evankeliumin laumlpaumlisee imperiumivastainen sanoma joka haastaa Rooman

imperiumin vallan niin sosiaalisesti kuin teologisestikin103 Esimerkiksi Joel

Willitts kuitenkin kritisoi Carteria liian yksipuolisesta tulkinnasta Toki Willitts

myoumlntaumlauml ettauml evankeliumissa on kohtia joista on mahdollista loumlytaumlauml Rooman

valtakunnan vastaisia tulkintoja Haumlnen mukaansa Matteuksen perimmaumlinen

tarkoitus ei kuitenkaan ollut kirjoittaa nimenomaan Rooman valtaa vastaan kuten

Carter asian naumlkee Willitts kirjoittaa

Matteus tervehti tulevaa Israelin Davidin-sukuista Messiasta ja julisti sitauml seuraavaa Israelin valtakunnan palauttamista Siltauml kannalta ettauml Israelin palauttaminen olisi ollut suoranainen loukkaus mille tahansa maalliselle valtakunnalle Matteuksen evankeliumi vastusti Roomaa Mutta ja taumlmauml on taumlrkeauml huomio Matteus ei niinkaumlaumln arvostellut rdquoimperiumiardquo itseaumlaumln eikauml erityisesti korostanut ainoastaan Roomaa Taumlmauml naumlkoumlkulma heikentaumlisi Matteuksen viestiauml tarpeettomasti Jeesusei ole vain tai ensisijaisesti Jumalan vastaus Roomalle Jeesus on Jumalan vastaus Israelin taumlyttymaumlttoumlmaumlaumln tarinaan Tarina kuten kaumly

100 Kuula 2008 220 Itse evankeliumissa ei mainita kirjoittajasta mitaumlaumln eikauml silminnaumlkijaumlllauml olisi ollut tarvetta nojautua naumlin vahvasti Markuksen tekstiin101 Allison 2001 845102 Nicklas 2014 232ndash233 103 Carter 2001 1 Ks tarkemmin Matteuksen teologisesta haasteesta esimerkiksi s 57ndash74 Luvussa Carter kaumlsittelee Matteuksen kristologiaa Sosiaalisesta haasteesta ks esimerkiksi s 108ndash129

31

ilmi ei ole vain Israelista Se on tarina joka kaumlsittaumlauml maailman kaikki valtakunnat ja kansat (Matt 48 2819ndash20)104

Pitaumlauml taumlysin paikkansa ettauml Matteuksen evankeliumin kantavia teemoja on

Jumalan valtakunta Taumlssauml suhteessa Matteus vaumlheksyy maallisten valtakuntien

arvovaltaa suhteessa tulevaan Jumalan valtakuntaan Taumlstauml huolimatta Matteus ei

vaikuta edustavan aktiivista Rooman vastustusta Taumlmaumln puolesta puhuvat

esimerkiksi kaksi kohtaa Ensinnaumlkin on Markuksen evankeliumin 5 luvun

kertomus Legioona-nimisistauml pahoista hengistauml Kertomusta voidaan pitaumlauml

imperiumivastaisena joskaan en ole vakuuttunut siitauml105 Joka tapauksessa

Matteus on poistanut nimen Legioona kertomuksensa omasta versiosta (Matt

828ndash32) mikauml poistaa kokonaan taumlllaisen tulkinnan mahdollisuuden Toiseksi

samoin kuin Markuksen evankeliumissa myoumls Matteuksella esiintyy kysymys

keisarille maksettavasta verosta (Matt 2215ndash21) Jeesus ei vaikuta suhtautuvan

veron maksuun kielteisesti Sen sijaan haumln kehottaa antamaan keisarille sen mikauml

keisarille kuuluu

42 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlTarkastelen seuraavaksi Matteuksen evankeliumin juutalaista oikeudenkaumlyntiauml

Taumlmaumln tutkielman puitteissa ei ole mahdollista luoda tarkkaa kuvaa Matteuksen

evankeliumin tai sen kirjoittajan suhteesta juutalaisuuteen Kysymys on valtavan

laaja Niinpauml teen taumlssauml kappaleessa vain varovaisen arvion Matteuksen ja

juutalaisuuden suhteesta

Matteuksen kuvaus Jeesuksesta Suuren neuvoston edessauml on varsin

uskollinen Markuksen evankeliumille Kun ylipappien ja kansan vanhimpien

laumlhettaumlmauml miesjoukko on Juudaksen avustuksella vanginnut Jeesuksen taumlmauml

viedaumlaumln ylipappi Kaifaksen luo Markuksesta poiketen Matteus mainitsee ylipapin

nimeltauml Myoumls Matteuksen mukaan koko neuvosto etsi vaumlaumlraumlauml todistusta jotta

Jeesus saataisiin tuomituksi kuolemaan Matteus kuitenkin toteaa ettei taumlllaista

loumlytynyt Seuraavaksi haumln kertookin kahdesta miehestauml jotka vaumlittivaumlt Jeesuksen

luvanneen ettauml haumln hajottaa temppelin ja rakentaa sen uudelleen kolmessa

paumlivaumlssauml Matteus kuitenkin jaumlttaumlauml pois Markuksen huomautuksen jonka mukaan

taumlmaumlkin todistus oli ristiriitainen (Mark 1461) Seuraavaksi ylipappi kysyy

Jeesukselta miksi taumlmauml ei vastaa syytoumlksiin mutta Jeesus pysyy yhauml vaiti Niinpauml

ylipappi vaatii Jeesukselta vastausta siihen onko taumlmauml Messias ja Jumalan Poika 104 Willitts 2013 97 Kursivoinnit ovat Willitsin tekstistauml105 Imperiumivastaista tulkintaa kannattavat esimerkiksi Horsley 2001 141ndash148 ja Carter 2003 60ndash61 Ks tarkemmin taumlmaumln tutkielman nootti 56

32

Vasta nyt Jeesus vastaa rdquoItsepauml sen sanoitrdquo Taumlmauml on ympaumlripyoumlreaumlmpi ilmaus

kuin Markuksen evankeliumissa oleva suora vastaus rdquoOlenrdquo mutta taumlstauml

huolimatta myoumls Matteuksen kuvauksessa Jeesus jatkaa todistaen itsestaumlaumln rdquoJa

minauml sanon teille vastedes te saatte naumlhdauml Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla

puolella ja tulevan taivaan pilvien paumlaumlllaumlrdquo Taumlmauml saa ylipapin repaumlisemaumlaumln

vaatteensa ja syyttaumlmaumlaumln Jeesusta jumalanpilkasta Matteuksen mukaan koko

neuvosto yhtyi taumlhaumln syytoumlkseen ja julisti Jeesuksen ansaitsevan kuoleman

Matteus korostaa ettauml Jeesusta syytettiin vaumlaumlrin perustein Haumln nimittaumlin

puhuu erityisesti vaumlaumlristauml todistuksista joita neuvosto etsi106 Matteuksen mukaan

Suuren neuvoston tahto oli ettauml Jeesus kuolee Taumlmaumln pohjalta ei kuitenkaan

voida vetaumlauml johtopaumlaumltoumlstauml ettauml Matteus syyttaumlisi kaikkia juutalaisia Jeesuksen

kuolemasta kuten ei ollut mahdollista todeta Markuksenkaan kohdalla Toki

katkelmassa Matteuksen juutalaisista kaumlyttaumlmauml kieli ei ole laumlhellekaumlaumln

evankeliumin voimakkainta retoriikkaa kuten tulemme huomaamaan roomalaisen

oikeudenkaumlynnin yhteydessauml Toistaiseksi Jeesuksen vangitsemista ja surmaamista

ovat ajaneet vain ylipapit vanhimmat ja lainopettajat Naumlistauml erityisesti ylipapit ja

vanhimmat ajavat aktiivisesti Jeesuksen tuomitsemista laumlpi koko Matteuksen

passiokertomuksen Mielenkiintoista taumlssauml on se ettauml Matteuksen evankeliumin

keskeisimmaumlt Jeesuksen vastustajat eli fariseukset puuttuvat Jeesuksen

oikeudenkaumlynneistauml kokonaan Vaikuttaa siltauml ettei Matteus pidauml ainakaan heitauml

suoraan vastuullisina Jeesuksen kuolemasta Sen sijaan he esiintyvaumlt laumlhinnauml

Jeesuksen opillisina vastustajina mikauml viittaa siihen ettauml farisealaiset juutalaiset

ryhmaumlt olivat Matteuksen yhteisoumln ensisijaisia vastustajia107 He esiintyvaumltkin

Matteuksen passiokertomuksessa vasta Jeesuksen hautaamisen yhteydessauml missauml

he yhdessauml ylipappien kanssa haluavat vartion Jeesuksen haudalle (Matt 2762ndash

66)108

Kuten jo Matteuksen evankeliumin johdannossa totesin evankeliumin

kirjoittajaa voidaan pitaumlauml juutalaisena mutta silti itse yhteisoumln identiteettiauml on

vaikeampi selvittaumlauml Matteuksen yhteisouml saattoi hyvinkin olla rajapinnalla juuri

irtautumassa tai juuri irtautunut juutalaisuudesta Matteuksen yhteisouml arvosti yhauml

106 Luz 2005 426107 Naumlin esimerkiksi Luomanen 1998 263108 Vaikka Matteus mainitseekin kahdessa kohtaa fariseusten haluavan vaientaa Jeesuksen (Matt 1214 2145ndash46) Jeesuksen suhde fariseuksiin naumlyttaumlytyy ennen kaikkea opillisena ristiriitana (mm Matt 166ndash12 2313ndash36) Matteukselle fariseukset ovatkin niitauml jotka eivaumlt ole osallisia taivasten valtakunnasta (Matt 520) Sen sijaan ylipapit ja lainopettajat nousevat esille jo Jeesuksen puhuessa omasta kuolemastaan ryhminauml jotka ovat siitauml vastuussa (Matt 1621 2018ndash19)

33

juutalaista lakia (Matt 517ndash19) Lisaumlksi evankeliumissa Jeesuksen toiminta

keskittyy ensisijaisesti juutalaisten keskuuteen kuten kanaanilaisnaisen tapauksen

kohdalla kaumly selvaumlsti ilmi (Matt 1524) Toisaalta Matteuksen evankeliumissa

naumlkyy kaumlaumlntyminen myoumls pakanoiden puoleen Jo jakeessa Matt 811 Jeesus

sanoo rdquoMinauml sanon teille ettauml niin idaumlstauml kuin laumlnnestauml tulee monia jotka

taivasten valtakunnassa kaumlyvaumlt aterialle yhdessauml Abrahamin Iisakin ja Jaakobin

kanssardquo Jeesus puhuu futuurisesti ja vaikuttaa selvaumlltauml ettauml taumlmauml tapahtuu vasta

Jeesuksen toiminnan jaumllkeen Samoin laumlhetyskaumlskyssauml (Matt 2819) naumlkyy

laumlhetystoiminnan suuntautuminen juutalaisuuden ulkopuolelle Petri Luomanen

esimerkiksi katsoo ettauml Matteuksen yhteisouml oli todennaumlkoumlisesti vasta vaumlhaumln aikaa

sitten irtautunut juutalaisuudesta Toisaalta samalla Matteuksen yhteisouml naumlki oman

ideologiansa osana juutalaisuuden luonnollista kehitystauml109 Taumlstauml syystauml onkin

mielestaumlni syytauml olla varovainen sillauml Matteuksen ja taumlmaumln yhteisoumln itseymmaumlrrys

omasta identiteetistaumlaumln saattoi olla vielauml haumlilyvauml Taumlhaumln vaikuttaa naumlhdaumlkseni

ainakin kaksi syytauml Ensinnaumlkin tuon ajan juutalaisuuden jo valmiiksi useisiin

ryhmiin jakautunut luonne tekee vaikeaksi maumlaumlritellauml milloin jokin yhteisouml ei

enaumlauml kuulu ajan juutalaisuuden piiriin Toiseksi Matteuksen tai taumlmaumln yhteisoumln

ymmaumlrrys omasta identiteetistaumlaumln saattoi muuttua hitaammin kuin ulkopuolelta

tuleva maumlaumlrittely antaa ymmaumlrtaumlauml110 Niinpauml Matteus naumlki mahdollisesti itsensauml

edustavan vielauml juutalaisuutta joka ymmaumlrsi Jeesuksen odotetuksi Messiaaksi111

Taumltauml ymmaumlrrystauml vasten mielestaumlni Matteuksen evankeliumissa naumlkyy pettymys

siihen etteivaumlt muut juutalaiset ryhmaumlt tunnustaneet Jeesuksen messiaanisuutta

Matteus on hyvin laumlhellauml juutalaisuutta ja siksi haumlnen paikoin aumlaumlrimmaumlisen

voimakas retoriikkansa on tulkittava ennemmin ryhmaumln sisaumlisenauml kritiikkinauml kuin

ulkopuolelta tulevana juutalaisvastaisena propagandana Palaan kuitenkin vielauml

Matteuksen juutalaisvastaisuuden teemaan kun kaumlsittelen roomalaisen

oikeudenkaumlynnin jaetta 2725

43 Roomalainen oikeudenkaumlyntiNyt siirryn tarkastelemaan Matteuksen evankeliumin kuvausta roomalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml Evankeliumissa oikeudenkaumlynti voidaan jakaa rakenteellisesti

109 Luomanen 1998 264110 Myoumls Tuckett (2011 100ndash108) kaumlsittelee maumlaumlrittelyn problemaattisuutta artikkelissaan Haumln huomauttaa mm ettauml termit kuten esim rdquojuutalaisuusrdquo ja rdquojuutalaiskristitytrdquo ovat ongelmallisia koska ne ovat nykyaikaisia termejauml eivaumltkauml vaumllttaumlmaumlttauml lainkaan vastaa niitauml joilla tuon ajan ryhmaumlt maumlaumlrittelivaumlt itsensauml ja toisensa111 Samoin Luomanen (1998 264) toteaa ettauml Matteuksen tarkkaa suhdetta juutalaisuuteen on vaikea maumlaumlritellauml koska uusi yhteisouml pyrki osoittamaan olemassaolonsa oikeutuksen nojaamalla emouskontonsa perinteeseen

34

kolmeen osaan johdanto (Matt 271ndash2) Pilatus kuulustelee Jeesusta (Matt

2711ndash14) ja Jeesuksen tuomitseminen (Matt 2715ndash26)112 Johdannon ja

Jeesuksen kuulustelun vaumlliin Matteus sijoittaa kertomuksen Juudaksen lopusta

(jakeet 3ndash10) joka ei kuulu roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin Oikeudenkaumlynnin

rakenne on hyvin samantapainen Markuksen kuvaaman oikeudenkaumlynnin kanssa

Matteuksen kuvaus onkin Markuksen tekstille uskollisin Raamatun

evankeliumeista Taumlstauml huolimatta kuvauksessa on joitakin huomattavia

poikkeavuuksia erityisesti Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessauml

Matteus johdattaa lukijan roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin kertomalla kuinka

ylipapit ja kansan vanhimmat luovuttivat Jeesuksen Pilatukselle Taumltauml seuraa

kuvaus Juudaksesta joka katuu Jeesuksen luovuttamista ja lopulta hirttaumlytyy

palautettuaan ensin saamansa rahat temppeliin Samalla Matteus kuvaa kuinka

ylipapit ostivat rahoilla pellon koska verirahoja ei voitu laittaa temppelirahastoon

Vasta taumlmaumln katkelman jaumllkeen alkaa varsinainen oikeudenkaumlynti Pilatuksen

edessauml Se alkaa samoin kuin Markuksellakin Pilatus kysyy onko Jeesus

juutalaisten kuningas johon Jeesus vastaa Pilatuksen niin sanovan Myoumls

Matteuksella ylipapit ja vanhimmat syyttaumlvaumlt Jeesusta mutta Jeesus ei vastaa

syytoumlksiin Matteus korostaa Pilatuksen suulla sitauml ettauml naumlmauml syytoumlkset olivat

raskaita joskaan niiden tarkkaa sisaumlltoumlauml ei paljasteta Pilatus ihmetteleekin

Jeesuksen haluttomuutta vastata syytoumlksiin Taumlssauml kohtaa myoumls Matteus esittelee

tavan jonka mukaan maaherra vapautti vangin aina juhlien aikaan vaumlkijoukon

valinnan mukaan Toisin kuin Markuksen evankeliumissa Barabbas jonka

Matteus esittelee on kuuluisa mies Matteuksen evankeliumissa Pilatus asettaa

kansalle vaihtoehdot joko Barabbas tai Jeesus jota kutsutaan Kristukseksi

Matteus kertoo Pilatuksen tietaumlvaumln ettauml Jeesus oli luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml

kateudesta Ennen kuin vaumlkijoukko paumlaumlsee vastaamaan Matteus tekee lisaumlyksen

joka puuttuu Markuksen kuvauksesta Haumln kertoo kuinka Pilatuksen vaimo laumlhetti

viestin Pilatukselle ja varoitti tekemaumlstauml mitaumlaumln pahaa Jeesukselle josta haumln oli

naumlhnyt pahaa unta Ylipapit ja vanhimmat ovat kuitenkin villinneet kansaa

pyytaumlmaumlaumln Barabbaksen vapauttamista Jeesuksen sijaan Niinpauml kun Pilatus

kysyy kumpi haumlnen pitaumlisi vapauttaa vaumlkijoukko vaatii Jeesusta

ristiinnaulittavaksi Jaumllleen Matteus poikkeaa laajentaa Markuksen kuvausta Haumln

kertoo Kun Pilatus ymmaumlrsi taumlmaumln haumln pesi kaumltensauml ja julisti syyttoumlmyytensauml 112 Kuten Markuksenkin evankeliumissa Jeesuksen tuomitseminen on mahdollista jakaa vielauml pienempiin osiin Esimerkiksi Dale Allison amp William Davies (1997 578) jakavat lopun (Matt 2715ndash26) vielauml Jeesuksen ja Barabbaksen katkelmaan (Matt 2715ndash23) ja Pilatuksen kaumlsien pesuaja tuomiota kaumlsittelevaumlaumln osioon (Matt 2724ndash26)

35

Jeesuksen vereen Vaumlkijoukko kuitenkin vastasi ettauml he ottavat Jeesuksen veren

paumlaumllleen Taumlmaumln jaumllkeen Pilatus antoi heille periksi Haumln vapautti Barabbaksen ja

luovutti Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi

Matteus siis kertoo ettauml Jeesus luovutetaan sidottuna Pilatukselle

maaherralle (Matt 272) Matteukselle Pilatuksen arvonimi maaherra vaikuttaa

merkittaumlvaumlltauml Markus ei kaumlyttaumlnyt Pilatuksesta arvonimeauml kertaakaan mutta sen

sijaan Matteus kutsuu Pilatusta sanalla ὁ ἡγεμών rsquomaaherrarsquo tai rsquohallitsijarsquo kuusi

kertaa oikeudenkaumlynnin aikana Tutkijoilla on useampia selityksiauml Matteuksen

syille korostaa Pilatuksen asemaa Dale Allison ja William Davies yhteisessauml

kommentaarissaan pitaumlvaumlt taumltauml ironiana Heidaumln mukaansa Matteuksen

kuvauksessa maaherra ei nimittaumlin saa johtajan asemaa Lisaumlksi oikeudenkaumlynnin

ironisuutta korostaa se ettauml Jeesus joka on maailman hallitsija joutuu seisomaan

Pilatuksen edessauml113 Carterin tulkinta on saman suuntainen Haumlnen mukaansa

Matteus painottaa Pilatuksen arvonimeauml koska Matteukselle myoumls Jeesus oli ὁ

ἡγεμών Carter viittaa katkelmaan evankeliumin alkupuolella rdquoSinauml Juudan

Betlehem et ole suinkaan vaumlhaumlisin heimosi valtiaista sillauml sinusta laumlhtee hallitsija

(ἡγούμενος) joka on kaitseva kansaani (Matt 26)rdquo114 Naumlin Jeesus ja Pilatus

edustavat Carterin mukaan Matteuksen yleisoumllle kahta hallitsijaa joista toinen

edustaa Rooman ja toinen Jumalan valtakuntaa115 Niinpauml Carterin mukaan

oikeudenkaumlynnissauml Jumalan ja Rooman valtakunnan vaumllinen kamppailu jatkuu

Haumlnen mielestaumlaumln oikeudenkaumlynnin keskeinen teema on se kenelle kuuluu

maailman valta116 Brown ja Skinner esittaumlvaumlt minusta uskottavimman perustelun

Matteuksen halulle kaumlyttaumlauml sanaa ὁ ἡγεμών He viittaavat katkelmaan Matt

1017ndash18 jossa Jeesus rohkaisee seuraajiaan kestaumlmaumlaumln vainoja Jakeessa 18

Jeesus puhuu nimenomaan maaherroista (οἱ ἡγεμόνες) ja kuninkaista joiden eteen

haumlnen seuraajiaan viedaumlaumln He ovatkin sitauml mieltauml ettauml Matteus alleviivaa

Pilatuksen maaherruutta korostaakseen Jeesuksen kaumlrsineen samalla tavoin kuin

haumlnen seuraajansakin Taumltauml tulkintaa tukee myoumls jae 2711 jossa Jeesus seisoo

maaherran edessauml117

113 Allison amp Davies 1997 554 583 593ndash594114 Tarkasti ottaen jakeessa Matt 26 esiintyvauml sana rsquohallitsijarsquo on med part prees mask yks nom sanasta ἡγέομαι rsquohallitarsquo115 Carter 2003 84ndash85 Jeesuksen ja Pilatuksen edustamien valtakuntien piirteistauml tarkemmin katso lisaumlksi sivu 86116 Carter 2001 159117 Brown 1994 735 Allison amp Davies 1997 581 Skinner 2010 60 Samaan tapaan Bond 1998 135ndash136 Bondin mukaan Matteus kaumlyttaumlauml Pilatuksesta arvonimeauml maaherra usein koska haumln pyrkii yleistykseen Pilatus oli kuin kuka tahansa roomalainen maaherra Bond ei kuitenkaan erityisesti viittaa vainoihin joita Jeesuksen seuraajat saattoivat kokea

36

Johdantoa seuraava Juudaksen katkelma ei erityisen ole merkittaumlvauml taumlmaumln

tutkielman kannalta mutta Carter naumlkee erityisesti sen ensimmaumlisen jakeen (Matt

273) paljonpuhuvana rdquoKun Juudas Jeesuksen kavaltaja naumlki ettauml Jeesus oli

tuomittu kuolemaan haumln katui tekoaanrdquo Carterin mukaan Jeesusta ole tuomittu

vielauml kertomuksen taumlssauml vaiheessa Haumlnet on vasta luovutettu Pilatukselle Carter

korostaakin taumlssauml kohtaa juutalaisen eliitin ja Pilatuksen vaumllistauml

liittolaisuussuhdetta Haumlnen mukaansa Matteuksen evankeliumin kuvauksessa on

selvaumlauml ettauml Pilatus tuomitsee Jeesuksen sillauml juutalaiset johtajat vaativat sitauml

Jeesuksen kuolema on sekauml Pilatuksen ettauml juutalaisten etu118 Toisaalta on taumlysin

mahdollista ettauml jae viittaa juutalaisen neuvoston antamaan tuomioon Lisaumlksi

esimerkiksi Luz pitaumlauml huomattavasti merkittaumlvaumlmpaumlnauml katkelmassa Juudaksen

katumuksen ja ylipappien vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyden synnyttaumlmaumlauml kontrastia Taumlllauml

kontrastilla Matteus korostaa nimenomaan juutalaisten ylipappien syyllisyyttauml

Jeesuksen kuolemaan119

Jakeessa 11 Matteus palaa takaisin Jeesukseen Oikeudenkaumlynti alkaa

samoin kuin Markuksella Pilatuksen kysymyksellauml Jeesuksen kuninkuudesta ja

Jeesuksen ympaumlripyoumlreaumlllauml vastauksella Naumlin Jeesuksen kuninkuus on myoumls

Matteuksen evankeliumissa oikeudenkaumlynnin taumlrkeauml teema Myoumlskaumlaumln Matteus ei

selitauml millauml perustella Pilatus esittaumlauml taumlmaumln syytoumlksen Lukijan on olettava ettauml

Pilatukselle on aiemmin esitetty taumlmauml syytoumls Jeesuksesta Bondin mukaan myoumls

Matteuksen evankeliumissa Pilatuksen kysymys on luonteeltaan poliittinen Siksi

Jeesuksen vastaus on ympaumlripyoumlreauml sillauml haumln haluaa osoittaa ettei Pilatus taumlysin

ymmaumlrrauml haumlnen luonnettaan120 Toisaalta Matteuksen evankeliumin lukijalle

syytoumlksessauml ei ole kuitenkaan mitaumlaumln uutta sillauml Jeesuksen kuninkuus on ollut

evankeliumissa jo esillauml muun muassa taumlmaumln syntymaumln yhteydessauml (Matt 22)

Tosin Luzin mukaan kysymys heijastelee enemmaumlnkin ylipapin kysymystauml

juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml (Matt 2663)121 Dialogin rakenne onkin hyvin

samankaltainen Jeesuksen ja Pilatuksen sekauml Jeesuksen ja ylipapin vaumllillauml Jeesus

nimittaumlin vastaa Markuksesta tutulla ympaumlripyoumlreaumlllauml vastauksella Pilatukselle

mutta toisin kuin ylipapille vastatessaan haumln ei anna vastauksen jaumllkeen todistusta

itsestaumlaumln Taumlmauml on jaumllleen yksi mielenkiintoinen yksityiskohta Jeesuksen

kuulusteluissa Vaikuttaa siltauml ettei Jeesus suostu vastaamaan haumlntauml vastaan

118 Carter 2003 83 119 Luz 2005 470 Naumlin ajattelee myoumls Brown (1994 735) joka puhuu ylipappien tekopyhyydestauml katkelmassa120 Bond 1998 129ndash130121 Luz 2005 494

37

esitettyihin vaumlaumlriin syytoumlksiin (naumlin Matt 2656ndash61) Naumlin ollen Jeesuksen

ympaumlripyoumlreauml vastaus naumlyttaumlytyy mielestaumlni myoumlntaumlvaumlnauml vastauksena lukijalle

Mutta koska Jeesus pidaumlttaumlytyy toistamasta todistusta itsestaumlaumln syntyy

vaikutelma ettei Jeesus laumlhde haastamaan samalla tavalla Pilatuksen valtaa kuin

ylipapin vallan Myoumls Allison ja Davies kommentaarissaan ovat sitauml mieltauml ettauml

Jeesuksen vastaus on ennen kaikkea myoumlntaumlvauml Lisaumlksi he uskovat ettauml myoumls

Pilatus ymmaumlrsi taumlmaumln mutta haumln piti Jeesusta liian vaumlhaumlpaumltoumlisenauml ettauml taumlstauml olisi

ollut Roomalle mitaumlaumln todellista vaaraa122

Jakeessa 12 ylipapit ja vanhimmat123 syyttaumlvaumlt Jeesusta joka pysyy vaiti

Matteus korostaa Jeesuksen vaikenemista toistamalla taumlmaumln asian heti seuraavassa

jakeessa Pilatus kysyy Jeesukselta miksi taumlmauml ei vastaa vaikka ylipapit ja

vanhimmat esittaumlvaumlt niin vakavia syytoumlksiauml haumlnestauml Jaumllleen Jeesus on vaiti

Matteuksen kuvaama Pilatus ihmettelee Jeesuksen vaikenemista Luzin mukaan

kyseessauml oleva verbi θαυμάζω rsquoihmetellaumlrsquo tarkoittaa sitauml ettauml Pilatus suhtautuu

myoumlnteisesti Jeesukseen haumln tietaumlauml ettauml Jeesus on syytoumln huolimatta taumlmaumln

vaiteliaisuudesta124 Carter on vahvasti eri mieltauml Luzin kanssa Haumlnen mukaansa

Pilatus tietaumlauml varmasti Jeesuksen olevan syyllinen sillauml Jeesuksen aiempi vastaus

ja sitauml seuraava vaikeneminen ovat osoittaneet haumlnet syylliseksi Carter kirjoittaa

rdquoPilatus ihmettelee koska Jeesus ei ole julkeasti kieltaumlnyt sen enempaumlauml sanoillaan

kuin vaikenemisellaan ettauml haumln on uhka Roomalle ja ettauml imperiumin valta

kumma kyllauml ei riitauml saumlikyttaumlmaumlaumln haumlntauml niin ettauml haumln yrittaumlisi pelastaa

henkensaumlrdquo125 Lisaumlksi Nicklas toteaa ettei Pilatuksen toiminta silti naumlyttaumlydy

myoumlnteisessauml valossa Matteuksen yleisoumllle Pilatus ei toimi vastuullisen tuomarin

tavoin sillauml haumln ei pyri selvittaumlmaumlaumln tilannetta tarkasti126 On hyvin vaikea sanoa

vain taumlmaumln kohdan perusteella kenen tulkinta on laumlhempaumlnauml Matteuksen ajatusta

Taumlmauml johtuu siitauml ettauml roomalaisen oikeuskaumlsityksen mukaan vaikeneminen oli

osoitus syyllisyydestauml Pilatuksen haumlmmaumlstys on luonnollinen reaktio siihen ettei

Jeesus puolustaudu millaumlaumln tavalla vaikka haumlnen henkensauml on kysymyksessauml127

Kun kaumlsittelen oikeudenkaumlyntiauml eteenpaumlin vaikuttaa kuitenkin siltauml ettauml Luzin

tulkinta on varsin uskottava Pilatus ymmaumlrsi Jeesuksen olevan syytoumln ja

haumlmmaumlstelee taumlmaumln haluttomuutta puolustautua

122 Allison amp Davies 1997 582123 Matteus lisaumlauml vanhimmat syyttaumljien joukkoon siinauml missauml Markus puhuu vain ylipapeista124 Luz 2005 496125 Carter 2001 162126 Nicklas 2014 243127 Naumlin Allison amp Davies 1997 583

38

Jeesuksen kuulustelu paumlaumlttyy ja jakeessa 15 Matteus esittelee lukijoille

tavan jonka mukaan juhlan aikaan maaherra vapautti yhden vangin kansan

toiveiden mukaan Esitellessaumlaumln Barabbaksen (jae 16) Matteus poikkeaa

Markuksen kuvauksesta Haumln ei yhdistauml Barabbasta murhan tehneisiin

kapinallisiin vaan kertoo vain taumlmauml olevan kuuluisa128 vanki Lisaumlksi joidenkin

kaumlsikirjoitusten mukaan Matteus mainitsee Barabbaksen etunimen olevan myoumls

Jeesus129 On mielenkiintoista ettauml Matteus on poistanut kaikki kielteiset

ilmaukset Barabbaksesta Luz onkin sitauml mieltauml ettauml Matteukselle ei ollut

olennaista kuka Barabbas oli eikauml haumln siksi vaivautunut kuvailemaan taumltauml sen

enempaumlauml Matteus halusi nimenomaan korostaa juutalaisten syyllisyyden syntyvaumln

oman Messiaansa surmaamisesta ei niinkaumlaumln rikollisen vapauttamisesta130

Toisaalta Matteus pyrkii vaumllttaumlmaumlaumln Jeesuksen yhdistaumlmistauml kapinaan millaumlaumln

tavoin131 Skinner kiinnittaumlaumlkin huomiota Jeesuksen ja Barabbaksen tasa-arvoiseen

asemaan Heidaumln kummankin nimi on Jeesus Jeesus on viaton mutta

Barabbaskin on vain vanki jonka rikosten vakavuudesta lukijalla ei ole tarkempaa

tietoa Lisaumlksi he ovat molemmat kuuluisia Skinner omaksuu vahvasti poliittisen

tulkinnan Haumlnen mukaansa kumpikaan vanki ei edusta Roomalle merkittaumlvaumlauml

uhkaa minkauml takia Pilatus kaumlyttaumlauml hyvaumlksi juutalaisten johtajien kateutta

arvioidakseen omaa asemaansa132 En kuitenkaan naumle erityistauml syytauml siihen miksi

Matteus olisi kiinnostunut kuvaamaan Pilatuksen poliittisia pyrkimyksiauml Sen

sijaan Matteus keskittyy juutalaisten valintaan

Kun Matteus on esitellyt sekauml tavan ettauml Barabbaksen Pilatus kysyy

kansalta kumpi haumlnen pitaumlisi vapauttaa Pilatus mainitsee Jeesuksen nimeltauml

mutta lisaumlauml ettauml taumltauml kutsutaan myoumls Kristukseksi Kohtauksessa on kolme

poikkeusta Markuksen evankeliumista Ensinnaumlkin Pilatus toimii taumlllauml kertaa oma-

aloitteisesti Haumln kysyy kenet kansa haluaa toisin kuin Markuksen

evankeliumissa jossa kansa vaati Pilatusta tekemaumlaumln tavan mukaan Toiseksi

Matteuksen Pilatus rajaa kansan vaihtoehdot joko Jeesus Barabbas tai Jeesus

Kristus sen sijaan ettauml haumln tarjoaisi vain Jeesusta kansalle Kolmanneksi Matteus

on myoumls luopunut taumlssauml kohtaa termistauml rdquojuutalaisten kuningasrdquo ja kaumlyttaumlauml sen

128 Kreikan kielen sana ἐπίσημος voi merkitauml rsquokuuluisarsquo niin myoumlnteisessauml kuin kielteisessaumlkin mielessauml Niinpauml jotkut tutkijat tulkitsevatkin sanan merkitsevaumln rsquopahamaineinenrsquo Naumlin esimerkiksi Carter 2003 91129 Novum lisaumlauml nimen Jeesus Barabbakselle hakasulkeissa korpustekstissauml ja se esiintyy joissakin kaumlsikirjoituksista mm Θ mutta se on puuttunut edellisen painoksen korpustekstistauml ja lisaumlksi monista merkittaumlvistauml kaumlsikirjoituksista mm א A ja B130 Luz 2005 496ndash497 131 Naumlin Brown 1994 797 Nicklas 2014 244132 Skinner 2010 60ndash61

39

sijaan Jeesuksesta ilmausta rdquoJeesus jota kutsutaan Kristukseksirdquo rsquoKristusrsquo on

terminauml huomattavasti uskonnollisempi saumlvyltaumlaumln kuin rdquojuutalaisten kuningasrdquo

vaikka sekin sisaumlltaumlauml myoumls poliittisen vivahteen Bond on sitauml mieltauml ettauml Pilatus

pyrkii sen avulla vaikuttamaan kansaan ja sen uskonnollisiin asenteisiin133 Joka

tapauksessa on selvaumlauml ettauml Matteus korostaa valintaa naumliden kahden vaumllillauml

asettaessaan Barabbaksen ja Jeesuksen naumlin vahvasti vastakkain134

Samoin kuin Markus myoumls Matteus paljastaa jakeessa 18 ettauml Pilatus tiesi

juutalaisten johtajien luovuttaneen Jeesuksen haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta Myoumls

taumlssauml on mahdollista vedota juutalaisten johtajien ja Pilatuksen vaumlliseen

liittolaisuuteen ja olettaa Pilatuksen jakavan juutalaisten huolen Jeesuksen

suosiosta135 Matteuksen evankeliumissa taumlstauml liittolaisuudesta ei kuitenkaan naumly

merkkejauml Vaikka muun muassa Carter pitaumlaumlkin taumltauml liittolaisuutta selvioumlnauml

Matteuksen lukijoille mielestaumlni taumltauml ei voida pitaumlauml oletusarvona Juutalaisten

ryhmien asemaa Rooman valtakunnassa juutalaissotaa seuranneina

vuosikymmeninauml on hyvin hankala jaumlljittaumlauml ja on taumlysin mahdollista ettauml asema

vaihteli paikallisesti136

Ennen kuin kansa ehtii vastata Pilatukselle Matteus kertoo kuitenkin

jakeessa 19 ettauml Pilatus sai viestin vaimoltaan137 Taumlmauml kohtaus esiintyy

Raamatussa ainoastaan Matteuksen evankeliumissa ja vaikuttaa korostavan

Jeesuksen viattomuutta Vaimo varoittaa Pilatusta tuomitsemasta Jeesusta sillauml

haumln on naumlhnyt pahaa unta Jeesuksesta Vaimo kutsuu Jeesusta hurskaaksi

mieheksi ja vaikuttaa selvaumlltauml ettei haumln halua Jeesukselle tehtaumlvaumln mitaumlaumln pahaa

Taumltauml tukee se ettauml unet ovat Matteuksen evankeliumissa esiintyneet erityisesti

Jumalan vaumllineenauml viestiauml ihmisille (naumlin Matt 120 212ndash13 amp 19) Niinpauml

Matteus korostaa kohtauksessa sitauml kuinka jopa ei-juutalaiset naumlkevaumlt Jeesuksen

luonnon vaikka juutalaiset eivaumlt sitauml tunnista138 Lisaumlksi jakeessa 19 esiintyvauml sana

133 Bond 1998 131ndash132 Bond tosin myoumlntaumlauml ettauml myoumls uskonnollisena johtajana Jeesus olisi saattanut naumlyttaumlytyauml uhkaavana maalliselle vallalle Samoin Brown (1994 801) toteaa Matteuksen Pilatuksen ymmaumlrtaumlneen myoumls Jeesuksen syytteen uskonnollisen merkityksen134 Allison amp Davies 1997 586135 Naumlin Carter 2003 93136 Ks tarkemmin juutalaisten tilanteesta Willson 2005 2ndash5 11ndash13 On mahdollista etteivaumlt juutalaisten ja Rooman valtakunnan vaumlliset suhteet vaumllttaumlmaumlttauml muuttuneet radikaalisti heti juutalaissotaa seuranneina vuosina Taumlstauml huolimatta juutalaissota ja Jerusalemin temppelin haumlvittaumlminen johtivat mm Jerusalemin papillisen eliitin vallan vaumlhittaumliseen heikkenemiseen Koska Matteuksen evankeliumin kirjoitusajasta ja -paikasta on epaumlvarmuutta on vaikea sanoa miten evankeliumin varhaiset lukijat ymmaumlrsivaumlt Pilatuksen ja juutalaisten johtajien vaumllisen dynamiikan 137 Ks tarkemmin Pilatuksen vaimosta Brown 1994 803ndash807 138 Naumlin esimerkiksi Luz 2005 498 Luz viittaa yhtaumllaumlisyyksiin taumlmaumln kohtauksen ja idaumln tietaumljien kohtauksen vaumllillauml Samoin kuin Pilatuksen vaimo tunnustaa Jeesuksen hurskauden myoumls idaumln tietaumljaumlt tunnustavat Jeesuksen kuninkuuden ja samoin kuin juutalaiset kieltaumlytyvaumlt hyvaumlksymaumlstauml

40

ὁ δίκαιος139 rsquovanhurskasrsquo vaikuttaa tukevan taumltauml tulkintaa Pilatuksen vaimo pitaumlauml

Jeesusta todella viattomana ja toivoo Pilatuksen vapauttavan taumlmaumln Bondin ja

Skinnerin mielestauml Pilatuksella on taumlssauml vaiheessa mahdollisuus valita vapaasti

haumln voi joko jatkaa oikeudenkaumlyntiauml tai vapauttaa Jeesuksen Nyt on kuitenkin

selvaumlauml ettauml haumln tietaumlauml Jeesuksen olevan syytoumln140 Carter kuitenkin on taumlysin eri

mieltauml taumlstauml tulkinnasta vaikka haumlnkin keskittyy sanaan δίκαιος Haumln painottaa

ettei δίκαιος merkitse rsquoviatonrsquo eivaumltkauml sen merkitykset rsquooikeamielinenrsquo tai

rsquouskollinenrsquo edes viittaa Jeesuksen viattomuuteen taumlssauml kontekstissa Pilatuksen

vaimon sanoma ei ole osoitus Jeesuksen viattomuudesta vaan vaimo tarkoittaa

Carterin mukaan ettauml Jeesus on δίκαιος Jumalan silmissauml Haumln korostaa sanan ὁ

δίκαιος uskonnollista merkitystauml ja kaumlaumlntaumlaumlkin sen paumlaumlasiassa sanalla

rsquouskollinenrsquo141 Haumln painottaa jakeen loppua πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ᾽

ὄναρ δι᾽ αὐτόν rdquoSillauml paljon kaumlrsin taumlnaumlaumln unessa haumlnen takiaanrdquo Miksi

Pilatuksen vaimo kaumlrsi Carterin vastaus on koska vaimo on naumlhnyt ettauml Jeesus

on Jumalalle uskollinen Messias jonka valta on vaaraksi koko Rooman

valtakunnalle Naumlin ollen myoumls Pilatuksen vaimo haluaa ettauml Jeesus surmataan142

Carterin tulkinta ei toki ole taumlysin vailla meriittejauml sillauml se selittaumlauml hyvin

sen miksi Pilatuksen vaimo kaumlrsi Tosin vaimon kaumlrsimykselle unessa voi olla

useampia selityksiauml Se saattoi johtua myoumls pelosta ettauml viattoman ja hurskaan

miehen verta vuodatettaisiin Toisaalta Brown ehdottaa ettauml vaimo kaumlrsi miehensauml

puolesta joka joutui tuomitsemaan Jeesuksen vastoin haumlnen neuvoaan143 Taumlstauml

huolimatta Carterin argumentaation ongelma on se ettauml haumln joutuu jaumlttaumlmaumlaumln

taumlysin huomiotta alkupuolen vakavan varoituksen rdquoAumllauml sinauml tee mitaumlaumln taumllle

vanhurskaallerdquo Carter pyrkii pitaumlmaumlaumln kiinni imperiumivastaisesta

naumlkoumlkulmastaan ja olettaa naumlin Jeesuksen edustaneen Roomalle selvaumlauml uhkaa

jonka sekauml Pilatus ettauml taumlmaumln vaimo tunnistivat Taumlssauml kohtaa haumlnen tulkintansa

vaikuttaa kuitenkin vaumlkinaumliseltauml

Jakeessa 20 Matteus kertoo kuinka ylipapit ja vanhimmat olivat

vaumlkijoukossa yllyttaumlmaumlssauml kansaa He innostavat kansaa vaatimaan Barabbaksen

vapautusta ja Jeesuksen tuomitsemista kuolemaan Taumlssauml kohtaa Matteus tarkentaa

Jeesuksen messiaanisuutta myoumls Herodes kieltaumlytyy tunnustamasta Jeesuksen kuninkuutta139 Tarkasti ottaen jakeessa 19 sana on mask yks dat Taumlssauml se on nominatiivissa140 Naumlin Allison amp Davies 1997 587 Bond 1998 132ndash133 Skinner 2010 61ndash62 Lisaumlksi Skinnerin mukaan taumlssauml kohtaa Matteuksen kuvauksessa naumlkyy myoumls Pilatuksen vastuu Jeesuksen tuomitsemisesta141 Carter kaumlyttaumlauml sanaa rdquofaithfulrdquo142 Carter 2003 93ndash94 143 Brown 1994 807

41

Markuksen kuvausta sillauml haumln selittaumlauml ylipappien ja vanhimpien yllyttaumlneen

kansan pyytaumlmaumlaumln kuolemantuomiota144 Allison ja Davies tulkitsevat taumlmaumln

jakeen korostavan juutalaisten johtajien syyllisyyttauml Jeesuksen tuomitsemiseen145

Toisaalta Carter korostaa jaumllleen Pilatuksen ja juutalaisten johtajien liittolaisuutta

Haumlnen mukaansa Matteus kuvaa juutalaisten johtajien tekevaumln taumlssauml oman osansa

samalla kun Pilatus valmistautuu tekemaumlaumln omansa146 Naumlistauml uskottavampi on

ensimmaumlinen tulkinta sillauml edelleenkaumlaumln mikaumlaumln ei viittaa Pilatuksen ja

juutalaisten johtajien yhteistyoumlhoumln

Vasta nyt kansa paumlaumlsee Matteuksen evankeliumissa aumlaumlneen kun Pilatus on

ensin toistanut kysymyksensauml Jeesus vai Barabbas Johtajiensa yllyttaumlmaumlnauml kansa

vaatii Barabbasta vapautettavaksi Silloin Pilatus kysyy mitauml haumlnen pitaumlisi tehdauml

Jeesukselle Matteus kertoo ettauml kansa vaati Jeesusta ristiinnaulittavaksi Kun

Pilatus vielauml kysyy mitauml pahaa Jeesus on tehnyt kansa huutaa vain Jeesusta

ristiinnaulittavaksi Tutkijoiden tulkinnat kohtauksesta vaihtelevat suuresti

Tulkintojen aumlaumlripaumlistauml loumlytyvaumlt Luz jonka mukaan Matteuksen Pilatus uskoi

Jeesuksen olevan syytoumln ja Carter jonka mukaan Pilatus selvaumlsti piti Jeesusta

syyllisenauml Luzin mukaan kohtauksessa kaksi asiaa vaikuttaa selvaumlltauml Ensinnaumlkin

se ettauml Pilatus kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt viestii selvaumlsti siitauml

ettei Pilatus pitaumlnyt Jeesusta syyllisenauml Toiseksi vaikuttaa siltauml ettauml Pilatus oletti

kansan pyytaumlvaumln Jeesusta vapautettavaksi Luzin mukaan Matteuksen

kuvauksessa syntyy vaikutelma ettauml Pilatus on ajanut itsensauml umpikujaan haumlnen

on toimittava kansan tahdon mukaan Luz toteaa ettauml vaikutelma saumlilyy vaikka se

onkin historiallisesti epaumluskottava Todellisuudessa mikaumlaumln ei olisi estaumlnyt

Pilatusta vapauttamasta Jeesusta jos haumln piti taumltauml syyttoumlmaumlnauml147 Carter on jaumllleen

vahvasti eri mieltauml Haumlnen mukaansa Pilatus ei ole lainkaan umpikujassa

Paumlinvastoin oikeudenkaumlynti etenee juuri taumlmaumln toiveiden mukaan Haumlnestauml Pilatus

pelaa taumlssauml taitavaa poliittista peliauml jolla haumln kartoittaa Jeesuksen suosiota kansan

keskuudessa Haumln esittaumlauml tuekseen kolme perustetta Ensinnaumlkin haumlnen mukaansa

taumlmauml tulkinta on linjassa oikeudenkaumlynnin aiempien tapahtumien kanssa Toiseksi

haumlnestauml taumlmauml selittaumlauml sen miksi vain Jeesus ristiinnaulittiin sen sijaan ettauml myoumls

haumlnen seuraajiaan olisi tuomittu kuolemaan Pilatus yksikertaisesti totesi ettei

kansan joukossa ollut riittaumlvaumlsti Jeesuksen kannattajia Kolmas peruste liittyy

144 Luz 2005 499 Markuksen evankeliumissa ylipapit yllyttaumlvaumlt kansaa vain pyytaumlmaumlaumln vapautettavaksi Barabbasta145 Allison amp Davies 1997 588146 Carter 2003 94ndash95 147 Luz 2005 499

42

jakeen 24 alkuun rdquoἸδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖrdquo Carter korostaa verbin

ὠφελέω rsquohyoumltyaumlrsquo merkitystauml Pilatus naumlki ettei tilanteesta voinut saada enempaumlauml

hyoumltyauml Niinpauml haumln paumlaumltti lopettaa kyselemisen ja siirtyauml tuomitsemaan

Jeesuksen148 Bondin tulkinta sijoittuu edellisten vaumllimaastoon Haumlnestauml Jeesus ei

ole Pilatuksen silmissauml vielauml taumlssauml vaiheessa sen enempaumlauml syyllinen kuin

syytoumlnkaumlaumln Haumlnen mukaansa Pilatus suhtautuu toistaiseksi Matteuksen

evankeliumissa Jeesukseen neutraalisti Jeesus ei ole Roomalle uhka Kun Pilatus

kuitenkin kuulee kansan vaativan ehdottomasti Jeesusta tuomittavaksi Pilatus ei

ole valmis vaarantamaan omaa asemaansa149

Naumlhdaumlkseni kuitenkin Luzin edustama tulkinta on mielestaumlni sisaumlisesti

johdonmukaisin Carter ensinnaumlkin ajautuu vaumlkinaumlisiin tulkintoihin esimerkiksi

Pilatuksen vaimon katkelmassa Toiseksi Matteus on jo selittaumlnyt Jeesuksen

opetuslasten pakenemisen Jeesuksen luota (Matt 2656) minkauml vuoksi Jeesuksen

kanssa ei tuomittu haumlnen kannattajiaan Kolmanneksi ὠφελεῖ on kyllauml tulkittavissa

naumlhdaumlkseni myoumls Carterin esittaumlmaumlllauml tavalla Taumlstauml huolimatta se on

kontekstissaan paremmin ymmaumlrrettaumlvissauml niin ettauml Pilatus huomasi ettei haumlnen

yrityksistaumlaumln tarjota Jeesus vapautettavaksi ollut mitaumlaumln hyoumltyauml

Naumlin kun kansa vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Matteus saapuu

oikeudenkaumlynnin loppuhuipennukseen Matteuksen mukaan Pilatus otti vettauml ja

pesi kaumltensauml julistaen syyttoumlmyytensauml Jeesuksen vereen Juutalainen yleisouml on

mitauml luultavimmin ymmaumlrtaumlnyt teon raamatullisena verivelan sovitusrituaalina (5

Moos 211ndash9)150 Kyseinen Vanhan testamentin kohta kuvaa miten

tuntemattoman murhaajan suorittama veriteko tulee sovittaa Yhtenauml osana taumlhaumln

rituaaliin kuuluu se ettauml vanhimmat pesevaumlt kaumltensauml vakuuttaen olevansa

syyttoumlmiauml kuolleen miehen vereen (5 Moos 216ndash7) Vaikka teko ei ole taumlysin

Viidennen Mooseksen kirjan kuvauksen mukainen sillauml on vahvoja liittymaumlkohtia

katkelmaan151 Carter katsoo ettauml taumlmauml on jaumllleen yksi esimerkki Pilatuksen

poliittisesta taitavuudesta Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyllisenauml mutta pestessaumlaumln

kaumltensauml haumln vierittaumlauml vastuun Jeesuksen tuomitsemisesta kansalle Haumlnen

mukaansa Matteus kuvaakin taumlssauml Rooman valtakunnan haumlikaumlilemaumlttoumlmyyttauml

148 Carter 2001 166 Haumlnen mukaansa Pilatus totesi Jeesuksen uhaksi Rooman imperiumille jo kuulustellessaan taumltauml Lisaumlksi jakeet 15ndash23 osoittavat Pilatuksen saumlaumllimaumlttoumlmaumlksi hallitsijaksi joka hoitaa tyoumlnsauml taitavasti Haumln hyoumldyntaumlauml tapaa vapauttaa vanki arvioidakseen Jeesuksen teloittamisesta seuraavaa rauhattomuutta 149 Bond 1998 133ndash134 150 Luz 2005 500 151 Viidennen Mooseksen kirjan rituaali sisaumlltaumlauml lisaumlksi hiehon surmaamisen purossa Lisaumlksi Pilatus pesee kaumltensauml ennen kuin kukaan on kuollut Tekstissauml mainitun Raamatun kohdan lisaumlksi ks esim Ps 266 joka mainitsee kaumlsien pesun synnittoumlmyyden ja puhtauden vertauksena

43

Pilatus on tekevinaumlaumln kansalle palveluksen vaikka todellisuudessa haumln on ajanut

koko ajan Rooman ja paikallisen eliitin etua152 Toisaalta jae 24 muistuttaa paljon

taumlmaumln luvun jaetta 2 jossa Juudas sanoo ylipapeille ja vanhimmille rdquoTein vaumlaumlrin

kun kavalsin viattoman verenrdquo ja ylipapit vastaavat haumlnelle rdquoMitauml se meitauml

liikuttaa Omapa on asiasirdquo Kirkkoraamatun kaumlaumlnnoumls rdquoOmapa on asiasirdquo joutuu

ottamaan vapauksia jotta alkukielinen ilmaus rdquoσὺ ὄψῃrdquo tulisi ymmaumlrrettaumlvaumlksi

Kyse on ὁράω-verbin futuurista jota Matteus kaumlyttaumlauml myoumls jakeen 25 lopussa

rdquoKatsokaa asia keskenaumlnnerdquo153 Naumlin Luzin mukaan Pilatus liittyy taumlssauml jakeessa

vaimonsa ja Juudaksen todistukseen Jeesuksen syyttoumlmyydestauml Omasta

julistuksestaan huolimatta Pilatus kuitenkin tuomitsee Jeesuksen Vaikka

katkelmassa Matteus vaikuttaa korostavan juutalaisten johtajien syyllisyyttauml

Jeesuksen kuolemaan haumln ei kuitenkaan taumlysin vapauta Pilatusta vastuusta154 On

esimerkiksi hyvauml muistaa ettauml ilmeisimminkin Pilatus istuu yhauml

tuomarinistuimellaan kuten silloin kun sai sanan vaimoltaan Lisaumlksi Allison ja

Davies viittaavat Juudaksen katkelmaan jossa ylipapit sanovat katuvalle

Juudakselle rdquoσὺ ὄψῃrdquo (Matt 274) Taumlssaumlkaumlaumln kohdassa Matteuksen tarkoitus ei

ole vapauttaa ylipappeja vastuusta Paumlinvastoin σὺ ὄψῃ korostaa ylipappien

tekopyhyyttauml ja vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttauml155

Jakeessa 25 kaikki huutavat yhteen aumlaumlneen rdquoHaumlnen verensauml saa tulla meidaumln

ja meidaumln lastemme paumlaumlllerdquo πᾶς ὁ λαός on mahdollista kaumlaumlntaumlauml myoumls rdquokoko

kansardquo Taumltauml jaetta on historian aikana tulkittu juutalaisvastaisesti Sitauml voidaankin

pitaumlauml yhtenauml Uuden testamentin juutalaisvastaisimpana kohtana jossa juutalaiset

ottavat kollektiivisesti vastuun Jeesuksen kuolemasta Esimerkiksi Crossan pitaumlauml

taumltauml hyvin juutalaisvastaisena jakeena jossa Matteus siirtaumlauml vastuun Jeesuksen

tuomitsemisesta Rooman valtakunnalta juutalaisille156 Toisaalta monet tutkijat

hylkaumlaumlvaumlt juutalaisvastaisen tulkinnan ja katkelmaan onkin esitetty monenlaisia

vaihtoehtoisia tulkintoja joista esittelen kolme Muiden muassa Brown ja Luz

esittaumlvaumlt ettauml Matteus pyrki taumlllauml kohdalla selittaumlmaumlaumln juutalais-kristilliselle

yhteisoumllleen toisen temppelin tuhon Niinpauml Matteuksen tarkoitus ei ollut langettaa

kollektiivista syyllisyyttauml kaikille juutalaisten tuleville sukupolville Haumln

152 Carter 2001 166ndash167 153 Kirkkoraamatun kaumlaumlnnoumls rdquoTaumlmauml on teidaumln asiannerdquo154 Luz 2005 499ndash500 Samoin ajattelee Bond 1998 134 155 Allison amp Davies 1997 590 Lisaumlksi heidaumln mukaansa Pilatus muodostuu taumlssauml vastakohdaksi Joosefille joka toimi unessa saamansa Jumalan ohjeen mukaan toisin kuin Pilatus 156 Crossan 1996 157ndash159 Levine (1999 35ndash36) paumlaumltyy myoumls siihen ettauml Matteuksen evankeliumi on pohjimmiltaan juutalaisvastainen Haumln tosin tulee lopputulokseensa hyvin yllaumlttaumlenilman ettauml haumlnen kaumlsittelynsauml erityisesti tukisi taumltauml tulkintaa

44

ainoastaan viittaa siihen sukupolveen joka koki temppelin tuhon157 Lisaumlksi

Brown mainitsee myoumls toisen mahdollisen tulkinnan Haumln ehdottaa ettei

Matteuksen tarkoituksena ollut kirota juutalaisia Haumln viittaa Jeesuksen

ehtoollisen asetussanoihin rdquoTaumlmauml on minun vereni liiton veri joka kaikkien

puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi (Matt 2628)rdquo Niinpauml

Matteuksen kuvauksessa juutalaiset itse asiassa ottavat vastaan liiton veren

tuoman siunauksen eivaumltkauml kirousta158 Taumlmauml tulkinta liikkuu voimakkaasti

teologisella tasolla Vaikka Matteus toisaalta pitaumlaumlkin Jeesuksen kuolemaa

siunauksena kaikille ihmisille haumln vaikuttaa silti tuomitsevan itse tapahtuman Ei

ole mahdollista sivuuttaa sitauml tosi asiaa ettauml Matteus katsoo jonkun syyllistyneen

Jeesuksen surmaamiseen Skinner ja Carter laumlhestyvaumltkin katkelmaa

historialliselta tasolta He edustavat naumlkemystauml jonka mukaan paikalla ollut yleisouml

toimii jatkuvasti Pilatuksen ja juutalaisten ylipappien toiveiden mukaan ja naumliden

taitavasti ohjailemana Heidaumln mukaansa kuten olemme jo todenneet Pilatus ja

ylipapit pitaumlvaumlt Jeesusta syyllisenauml Pilatus on taitavasti johdatellut

oikeudenkaumlynnin kulkua niin ettauml paikalla olevan kansan on ollut pakko kaumlaumlntyauml

Jeesusta vastaan sillauml muutoin heitauml olisi voitu syyttaumlauml kapinasta Roomaa

vastaan159 Naumlistauml todennaumlkoumlisin on naumlhdaumlkseni Jerusalemin temppelin tuhoon

nojaava selitys Ei ole uskottavaa ettauml vielauml vahvasti juutalaisuuteen nojaava

Matteus olisi syyttaumlnyt kaikkia juutalaisia Jeesuksen kuolemasta Sen sijaan

temppelin tuhosta kaumlrsi erityisesti temppelin papisto jonka Matteus kertoo

ajaneen aktiivisesti Jeesuksen tuomitsemista

Oikeudenkaumlynti paumlaumlttyy jakeeseen 26 Matteus kertoo kuinka Pilatus antoi

myoumlten kansalle Haumln vapautti Barabbaksen ja Jeesuksen luovutti ruoskittavaksi ja

ristiinnaulittavaksi

44 Pilatus Matteuksen evankeliumissaSeuraavaksi tarkastelen laumlhemmin Pilatusta ja sitauml kuinka Matteuksen suhde

Roomaan naumlkyy taumlmaumln kuvauksessa Voimme huomata ettauml tutkijoiden

naumlkemykset Matteuksen Pilatus-kuvasta vaihtelevat voimakkaasti Asteikon

157 Brown 1994 838ndash839 Luz 502ndash503 Samoin heidaumln kanssaan ajattelevat Allison amp Davies (1997 591ndash592) jotka korostavat ettauml juutalaiset eivaumlt taumlssauml kiroa itseaumlaumln vaan ainoastaan myoumlntaumlvaumlt vastuunsa Jeesuksen kuolemaan toisin kuin Pilatus Myoumls Skinner (2010 63ndash64) hylkaumlauml juutalaisvastaisen tulkinnan joskin haumln tulkinnassaan korostaa ettei tekstin πᾶς ὁ λαός rdquokoko kansardquo ole yleistettaumlvissauml kaikkiin juutalaisiin vaan vain oikeudenkaumlynnissauml paikalla olleeseen yleisoumloumln Naumlin kaikkia juutalaisia ei voida pitaumlauml vastuullisina Jeesuksen kuolemaan158 Brown (1994 839) kuitenkin viittaa taumlhaumln tulkintaan vain ohimennen eikauml laumlhde kehittaumlmaumlaumln sitauml pidemmaumllle Samoin myoumls Nicklas 2014 246159 Carter 2003 96ndash97 Skinner 2010 63

45

toisessa paumlaumlssauml ovat Allison Brown Davies ja Luz ja toisessa paumlaumlssauml Carter ja

Skinner Brownin mukaan Pilatuksesta muodostuu Matteuksen evankeliumissa

traaginen hahmo joka joutuu tahtomattaan tuomitsemaan viattoman miehen

kuolemaan Samalla Pilatus kuitenkin yrittaumlauml osoittaa viattomuuttaan tapahtumien

kulkuun160 Allison ja Davies korostavat Pilatuksen roolin ironisuutta maaherrana

joka ei kuitenkaan ota johtajan paikkaansa vaan pakoilee vastuutaan Jeesuksen

tuomitsemisessa pesemaumlllauml kaumltensauml161 Toisaalta Skinner ja Carter tulkitsevat

Matteuksen kuvaaman Pilatuksen olevan keskeinen toimija oikeudenkaumlynnissauml

Heidaumln mukaansa Pilatus kaumlyttaumlauml hyvaumlksi Jeesuksen oikeudenkaumlyntiauml jonka

avulla haumln arvioi omaa asemaansa ja kansan yleistauml suhtautumista Roomaa

kohtaan He tulkitsevat Matteuksen Pilatuksen pitaumlvaumln Jeesusta syyllisenauml162

Bond sijoittuu naumliden kahden aumlaumlripaumlaumln vaumllimaastoon ja on maltillisempi

tulkinnassaan Haumlnen mukaansa Matteuksen kuvauksessa Pilatus jaumlauml merkittaumlvaumlsti

taka-alalle kohtauksessa Matteus ei ole kiinnostunut Pilatuksesta henkiloumlnauml eikauml

haumlntauml kiinnosta taumlmaumln motiivit Bondin mukaan Matteus on pyrkinyt poistamaan

oikeudenkaumlynnin poliittisen merkityksen Sen sijaan kuvauksen keskuksessa on

kansa eli juutalaiset Oikeudenkaumlynnin keskeinen kysymys on valitseeko kansa

Jeesuksen Messiaansa vai eivaumlt163

Kuten Markuksen evankeliumissa myoumls Matteuksen Pilatus on altis

erilaisille tulkinnoille Tarkastelen laumlhemmin mitauml oikeastaan Matteus sanoo

Pilatuksesta Seuraavaan taulukkoon olen koonnut kohdat joissa Matteus kuvaa

Pilatusta Ne kohdat jotka sisaumlltaumlvaumlt Pilatuksen sisaumlistauml kuvausta olen

kursivoinut

Pilatus maaherra (Matt 271)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoOletko sinauml juutalaisten kuningasrdquo (Matt 2711)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoEtkouml kuule kuinka raskaita todisteita he esittaumlvaumlt sinua vastaanrdquo (Matt 2713)Jeesuksen vaikeneminen ihmetyttaumlauml suuresti maaherraa (Matt 2714)Pilatus tarjoaa kansalle Barabbasta tai Jeesusta jota kutsutaan Kristukseksi (Matt 2717)Pilatus tietaumlauml ettauml Jeesus on luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta (Matt 2718)Pilatus istuu tuomarinistuimella ja saa vaimoltaan viestin olla tekemaumlttauml mitaumlaumln Jeesukselle (Matt 2719)Pilatus kysyy kansalta kumman haumln vapauttaa (Matt 2721)Pilatus kysyy kansalta mitauml haumln sitten tekee Jeesukselle (Matt 2722)Pilatus kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt (Matt 2723)

160 Brown 1994 755161 Allison amp Davies 1997 554 590162 Carter 2003 96ndash97 Skinner 2010 65ndash66 163 Bond 1998 132 136

46

Pilatus naumlkee ettei mitaumlaumln ole tehtaumlvissauml ja pesee kaumltensauml julistaen syyttoumlmyytensauml Jeesuksen vereen (Matt 2724)Pilatus antaa myoumlten kansalle ja luovuttaa Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi (Matt 2726)

Valta osa Matteuksen Pilatus-kuvauksesta on toimintaa joka ei varsinaisesti

tarjoa viitteitauml Pilatuksen motiiveista Oikeudenkaumlynnin loppua kohden Pilatuksen

toiminta vaikuttaa kuitenkin osoittavan ettei haumln pitaumlnyt Jeesusta syyllisenauml

Samoin Matteuksen kuvaus Pilatuksen sisaumlisistauml ajatuksista naumlyttaumlauml viittaavan

Jeesuksen syyttoumlmyyteen Pilatuksen silmissauml Matteus painottaa Jeesuksen

syyttoumlmyyttauml Erityisesti taumltauml korostaa Pilatuksen vaimon viesti joka on mielestaumlni

Carterin tulkinnan suurin heikkous On taumlysin selvaumlauml ettauml Pilatuksen vaimon viesti

on todistus Jeesuksen viattomuudesta Toisaalta Matteuksen evankeliumissa

taivasten valtakunta ja Jeesuksen kuninkuus ovat keskeisiauml teemoja Vaikka naumlmauml

ovatkin teemoja jotka voidaan tulkita Rooman valtaa haastavina Matteuksen

ensisijainen tarkoitus ei ole nousta Rooman valtaa vastaan Matteus on kehittaumlnyt

Markuksen kuvausta eteenpaumlin ja vaumlhentaumlnyt rdquojuutalaisten kuningasrdquo -termin

painoarvoa Naumlin Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml on tullut vielauml vaumlhemmaumln

poliittinen kuin Markuksen evankeliumissa Taumlmauml naumlkyy myoumls siinauml ettei

Barabbas ole enaumlauml kapinallinen vaan ainoastaan kuuluisa vanki Niin Matteus

kaumlyttaumlauml haumlntauml vastapainona Jeesukselle Carter on luonnollisesti oikeassa siinauml

ettauml Matteus kirjoitti Rooman vallan alla ja naumlin koko evankeliumin taustalla on

Rooman valtakunta mutta mielestaumlni huomattavasti taumlrkeaumlmpi on Matteuksen

laumlhikonteksti joka oli juutalainen Jeesus oli Matteukselle odotettu Messias jota

haumlnen harmikseen kaikki juutalaiset eivaumlt tunnustaneet Jeesuksen oikeudenkaumlynti

huipentuu juuri taumlhaumln Messiaan hylkaumlaumlmiseen mikauml on seurausta erityisesti

juutalaisten johtajien kateudesta Pilatuksen hahmo ei taumlysin vapaudu vastuustaan

sillauml Matteus kuvaa haumlnet tuomarinistuimella mutta Matteuksenkaan

mielenkiinnon kohteena ei ole Pilatus vaan Jeesus Matteukselle mahdollisesti

taumlrkein asia Pilatuksessa oli se ettauml taumlmauml oli maaherra jonka edessauml Jeesus joutui

kaumlrsimaumlaumln Jeesus on Matteukselle seurakunnan esimerkki Jeesus oli valmis

kaumlrsimaumlaumln viattomana maaherran edessauml ja naumlin Matteus rohkaisee Jeesuksen

seuraajiakin toimimaan Matteuksen evankeliumi ei edellytauml aktiivista Rooman

vallan vastustusta huolimatta siitauml ettauml sen taumlyttaumlauml odotus taivasten valtakunnasta

Taivasten valtakunnan tuleminen on Matteuksen mukaan vain Jumalan kaumlsissauml ja

naumlin seurakunnan tehtaumlvauml on odottaa ja olla valmis siihen (esimerkiksi Matt

2442ndash44) Niinpauml voin todeta ettei Matteuksen evankeliumissa esiinny

47

suoranaista Rooman valtakunnan vastustusta Pilatus naumlyttaumlytyy esimerkkinauml

maaherrasta joka on valmis tuomitsemaan viattoman kuolemaan mutta taumltauml asiaa

merkittaumlvaumlmpaumlauml Matteukselle on Jeesuksen toiminta Matteuksen tarkoitus on

rohkaista lukijoitaan elaumlmaumlaumln Jeesuksen opetuksen mukaan Haumlnen keskeinen

sanomansa siitauml ettauml Jeesus on seuraajiensa kanssa ympaumlroumlikin koko

evankeliumia (Matt 123 2820)

5 Luukkaan evankeliumi

51 Johdanto Nyt on vuorossa Luukkaan evankeliumi joka on viimeinen synoptisista

evankeliumeista Vaikka Luukas onkin kaumlyttaumlnyt laumlhteenaumlaumln Markuksen

evankeliumia haumln lainaa sitauml huomattavasti vapaammin kuin Matteus Luukkaan

evankeliumi on todennaumlkoumlisesti kirjoitettu 80- tai 90-luvulla Kirjoittajasta ei

tiedetauml paljoakaan vaikka haumln onkin kirjoittanut evankeliuminsa alkuun

omistuksen Teofilokselle Haumln jaumlttaumlauml kuitenkin mainitsematta oman nimensauml niin

evankeliumissa kuin Apostolien teoissa Perinteisesti kirjoittajana on pidetty

Paavalin oppilasta laumlaumlkaumlri Luukasta Taumlmauml on kuitenkin epaumltodennaumlkoumlistauml koska

kirjoittaja ei vaikuta tuntevan Paavalin teologiaa ja poikkeaa monin paikoin

Paavalin kirjeiden tapahtumien kuvauksesta On kuitenkin selvaumlauml ettauml kirjoittaja

oli oppinut ja kirjoitti korkeatasoista kreikkaa164 Luukas ei ollut taustaltaan

juutalainen Sen sijaan Luukas oli juutalaisia tapoja noudattanut pakana jolle

Jeesus-usko mahdollisti paumlaumlsyn seurakuntaan vaikka haumlntauml ei ollutkaan

ympaumlrileikattu Taumlstauml johtuu Luukkaan evankeliumin ominaispiirre jossa korostuu

Jeesuksen toteuttama Jumalan pelastustyouml165

Taumlmaumln tutkielman kannalta erityisen keskeinen on kuitenkin toinen

Luukkaan evankeliumille tyypillinen piirre Rooman valtakunta on nimittaumlin

muita Raamatun evankeliumeja selvemmin esillauml Luukkaalle on tyypillistauml

yhdistaumlauml tapahtumia merkittaumlviin erityisesti roomalaisiin henkiloumlihin Haumln

ajoittaa esimerkiksi Jeesuksen syntymaumln keisari Augustuksen verollepanoon ja

Quiriniuksen hallituskauteen Syyrian kaumlskynhaltijana (Luuk 21ndash2) Lisaumlksi haumln

kertoo ettauml Jeesuksen julkinen toiminta alkoi keisari Tiberiuksen viidentenaumltoista

hallitusvuotena (Luuk 31) On selvaumlauml ettauml myoumls evankeliumin tapahtumat

liittyvaumlt muita evankeliumeja vahvemmin roomalaiseen kontekstiin Luukkaan

evankeliumissa ja erityisesti Apostolien teoissa esiintyy roomalaisia ja 164 Franklin 2001 923ndash925 Kuula 2008 229ndash239 165 Naumlin Franklin 2001 925

48

roomalaisten palveluksessa olevia henkiloumlitauml joita Luukas kuvaan niin

myoumlnteisessauml kuin kielteisessaumlkin valossa166 Haumln on ainoa Raamatun evankelista

joka mainitsee Pilatuksen myoumls passiokertomuksen ulkopuolella (Luuk 31 131

ja 2020167) Naumlmauml kohdat kuitenkin tarjoavat lukijalle vain vaumlhaumln informaatiota

Pilatuksesta henkiloumlnauml Merkittaumlvin tiedonjyvauml on se ettauml Pilatus on surmannut

galilealaisia mutta Luukas ei kerro tapahtumasta tarkemmin Niinpauml ennen

oikeudenkaumlyntiauml Pilatus esiintyy lukijalle maaherrana joka oli tarvittaessa valmis

kaumlyttaumlmaumlaumln vaumlkivaltaa

Taumlstauml paumlaumlsemmekin kysymykseen kuinka Luukas suhtautuu Rooman

valtakuntaan Allen Brent on esimerkiksi sitauml mieltauml ettauml Luukas haastaa Rooman

imperiumissa vallinneen keisarikultin Haumlnen mukaansa Luukas luo Jeesuksesta

eraumlaumlnlaisen vastakohdan Augustukselle Taumlmauml naumlkyy muun muassa siinauml ettauml

Luukas liittaumlauml sanan σωτήρ rsquopelastajarsquo Jeesukseen (esimerkiksi Luuk 211)

vaikka sitauml yleisesti kaumlytettiin keisarista168 Lisaumlksi myoumls κύριος rsquoherrarsquo jota

Luukas kaumlyttaumlauml Jeesuksesta useasti haastaa Kavin Rowen mukaan keisarin

aseman herrana169 Keisarikultin vastustus ei kuitenkaan Brentin mukaan rajoitu

vain Jeesuksesta ja keisarista kaumlytettyihin samoihin termeihin vaan Luukas myoumls

rakentaa kristologiaansa keisarikultin teemoihin Jeesus oli Luukkaan mukaan

Jumalan poika joka tuo rauhan maailmaan Myoumls keisarikultissa olivat keskeisiauml

ajatukset keisarista jumalten poikana ja toisaalta rauhan tuojana170 Kaumlsitteenauml

keisarikultti on kuitenkin hyvin ongelmallinen sillauml se vaikutti sisaumlltaumlvaumln hyvin

monenkirjavan joukon kultteja jotka eivaumlt useinkaan olleet Rooman valtiovallan

ohjailemia Paumlinvastoin paikalliset keisarikultit muotoutuivat paikallisen vaumlestoumln

ja uskonnollisten olojen kautta171 Naumlin naumlhdaumlkseni esimerkiksi juutalaisten tapa

rukoilla keisarin puolesta sen sijaan ettauml he olisivat rukoilleet keisaria oli heidaumln

oman uskontonsa mukainen tapa ilmaista keisarin kunnioitusta eli laajassa

mielessauml keisarikulttia Samoin kuten jo Markuksen evankeliumin kohdalla olen

todennut termien yhtaumllaumlisyys ei vielauml ole riittaumlvauml perustelu sille ettauml Luukas

haastaisi kuvauksellaan keisarin Niin myoumls Dean Pinter toteaa ja huomauttaa ettauml

keisarikultti ei ole naumlkyvissauml Luukkaan evankeliumissa Naumlin ollen vaikuttaakin

166 Myoumlnteisiauml kohtaamisia ovat esimerkiksi Jeesus ja Kapernaumin sadanpaumlaumlllikkouml (Luuk 71ndash10) ja Sakkeus publikaanien esimies (Luuk 191ndash10) Kielteisiauml kuvauksia ovat esimerkiksi Pilatus jakeessa Luuk 131 jossa Luukas kertoo Pilatuksen surmauttaneen galilealaisia ja Herodes Antipas (Luuk 319ndash20) joka telkesi Johannes Kastajan vankilaan 167 Jakeessa 2020 Luukas ei kuitenkaan mainitse Pilatusta nimeltauml168 Brent 1997 425169 Rowe 2005 295ndash298 170 Brent 1997 432ndash434 171 Ks tarkemmin esimerkiksi Nystrom 2013 30ndash36

49

todennaumlkoumlisemmaumlltauml ettauml esimerkiksi Jeesuksen herruus on eri tasolla kuin

keisarin172 Samaan tapaan kuin esimerkiksi palvelijan isaumlntauml oli haumlnelle κύριος

vaikka ei ole epaumlilystaumlkaumlaumln etteikouml myoumls keisari olisi ollut palvelijalle κύριος

Kysymys on tasoeroista Tosin Paul Walaskay vaikka uskookin Luukkaan

suhtautuvan myoumlnteisesti Roomaan kyseenalaistaa taumlmaumln kysymaumlllauml rdquoOlisiko

roomalaisella jonka perimmaumlinen auktoriteetti oli keisari ollut taustaa koulutusta

tai kaumlrsivaumlllisyyttauml ymmaumlrtaumlauml Luukkaan majesteetillisen kristologian ei-poliittiset

nyanssitrdquo173 Ei vaumllttaumlmaumlttauml mutta on hyvauml huomata ettei Luukas myoumlskaumlaumln

kirjoittanut roomalaiselle jolla ei ollut koulutusta eikauml kristillistauml taustaa Teofilos

kuka haumln sitten olikaan oli Luukkaan sanojen mukaan saanut jo opetusta (Luuk

14) Niin Walaskay kuin Pinterkin katsovat ettauml Luukas on kirjoittanut

evankeliumin sisaumlpiirilaumliselle eikauml tarkoittanut sitauml luettavaksi kristillisen yhteisoumln

ulkopuolella Niinpauml on selvaumlauml ettei Luukas suhtautunut Roomaan kielteisesti

sillauml silloin Luukkaan olisi olettanut ilmaisevan asian suoremmin174 Myoumls Steve

Walton esittaumlauml tulkinnan jonka mukaan Luukas pyrkii jaumlaumlmaumlaumln kahden aumlaumlripaumlaumln

vaumlliin Haumlnen mukaansa Luukas tiedosti roomalaisten ajoittaiset kielteiset

asenteet Niinpauml haumln pyrki rohkaisemaan kristittyjauml kestaumlmaumlaumln vastoinkaumlymisissauml

ja luottamaan Jumalan tahtoon kuten Jeesus Pietari ja Paavali tekivaumlt Toisaalta

Luukas kannusti kristittyjauml hyviin vaumlleihin roomalaisten kanssa aina kun se oli

mahdollista Taumlstauml huolimatta Waltonista on selvaumlauml ettauml Luukkaalle todellinen

hallitsija maailmassa oli Jeesus eikauml Rooman keisari175

52 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlEnnen kuin etenen Luukkaan evankeliumin kuvaukseen Pilatuksesta teen

katsauksen Luukkaan ja juutalaisten suhteeseen Jaumllleen kaumlytaumln taumlmaumln tarkastelun

pohjana juutalaista oikeudenkaumlyntiauml Luukkaan kuvaus Jeesuksen juutalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml poikkeaa jo merkittaumlvaumlsti Markuksen kuvauksesta Se on

huomattavasti Markuksen versiota lyhyempi Luukkaan kuvauksessa kun Jeesus

on vangittu illalla vanhimmat ylipapit ja lainopettajat kokoontuvat neuvoston

istuntoon vasta seuraavana paumlivaumlnauml Jeesus tuodaan heidaumln eteensauml ja he kysyvaumlt

haumlneltauml onko haumln Messias Jeesus vastaa rdquoJos sen teille sanon te ette usko Ja jos

jotakin kysyn te ette vastaa Mutta taumlstedes Ihmisen Poika on istuva

172 Pinter 2013 111 173 Walaskay 1983 18 174 Walaskayn (1983 67) tulkinta Luukkaan evankeliumista on itse asiassa se ettauml Luukas puolustaa Rooman valtakuntaa varhaiskristittyjen anti-imperialistista siipeauml vastaan Pinter 2013 109175 Walton 2002 33ndash35

50

Kaikkivaltiaan oikealla puolella (Luuk 2267bndash69)rdquo Niinpauml koko neuvosto

kysyy onko Jeesus Jumalan Poika Taumlhaumln Jeesus vastaa heidaumln niin sanovan

Taumlmaumln jaumllkeen kaikki toteavat ettei enempaumlauml todisteita tarvita vaan Jeesus on

osoittanut heidaumln epaumlilynsauml todeksi

Oikeudenkaumlynnin ajankohdan ja pituuden lisaumlksi Luukas poikkeaa

Markuksesta muillakin tavoin Luukkaan kuvaus oikeudenkaumlynnistauml vaikuttaa

enemmaumlnkin vangitun kuulemiselta sillauml minkaumlaumlnlaista tuomiota ei julisteta

Tosin Franccedilois Bovon toteaa ettauml koko neuvoston laumlsnaumlolo luo illuusion

taumlysimittaisesta oikeudenkaumlynnistauml176 Lisaumlksi Luukkaan evankeliumista puutuvat

taumlysin viittaukset vaumlaumlrintodistajiin joita Markuksella ja Matteuksella esiintyi

Luukas syyttaumlauml myoumls Jeesuksen pahoinpitelystauml niitauml miehiauml joiden huostassa

taumlmauml oli vangitsemista seuranneena youmlnauml (Luuk 2263ndash65) On toki olettavaa ettauml

Jeesuksen vartijoilla on yhteys taumlmaumln vangitsijoihin jotka olivat ylipappeja

temppelivartioston paumlaumlllikoumlitauml kansan vanhimpia ja naumliden miehiauml (Luuk

22475052) Taumlstauml huolimatta on merkittaumlvaumlauml ettei Luukas viittaa suoraan

Jeesuksen vartioiden kuuluneen johonkin naumlistauml ryhmistauml Taumlmauml luo mielestaumlni

vaikutelman ettauml Jeesusta vartioineet miehet toimivat itsenaumlisesti eikauml Luukas

syytauml mitaumlaumln erityistauml tahoa Jeesuksen pahoinpitelystauml Juutalainen oikeudenkaumlynti

ei myoumlskaumlaumln paumlaumlty Jeesuksen pahoinpitelyyn kuten Markuksella ja Matteuksella

vaan neuvoston todettua Jeesuksen syylliseksi he laumlhtevaumlt saman tien viemaumlaumln

Jeesusta Pilatuksen eteen

On selvaumlauml ettauml ylipapit ja muut neuvoston jaumlsenet ovat Luukkaan mielestauml

vastuussa Jeesuksen vangitsemisesta ja aktiivisia toimijoita Jeesuksen

tuomitsemisessa177 Luukas ei vaikuta moralisoivan neuvoston toimintaa

juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml kuten Markus ja Matteus tekivaumlt Paumlinvastoin

haumlnen kerrontansa on hyvin ilmeetoumlntauml suhteessa Markukseen ja Matteukseen

joilla oikeudenkaumlynnin puolueellisuus korostui Sen sijaan Luukas keskittyy

enemmaumln kysymykseen Jeesuksen identiteetistauml178 Peter Tomson toteaakin ettauml

Luukas suhtautuukin Markusta ja Matteusta myoumlnteisemmin juutalaisiin Tomson

muun muassa huomauttaa ettauml esimerkiksi fariseukset esiintyvaumlt Luukkaan

evankeliumissa huomattavasti myoumlnteisemmaumlssauml valossa kuin Matteuksen tai

Markuksen evankeliumissa He jopa varoittivat Jeesusta Herodeksesta joka aikoi

176 Bovon 2012 240177 Naumlin esim Walaskay 1983 39178 Ks tarkemmin Neagoe 2002 64ndash69 Naumlin myoumls Green 1997 793ndash794

51

tappaa Jeesuksen (Luuk 1331)179 Toki myoumls Luukkaan evankeliumissa esiintyy

konflikteja Jeesuksen ja muiden juutalaisten vaumllillauml mutta juutalaisten reaktiot

eivaumlt ole yhtauml murhanhimoisia kuin Markuksella ja Matteuksella Esimerkiksi

jakeessa Luuk 611 fariseukset ja lainopettajat kyllauml suuttuvat silmittoumlmaumlsti

Jeesukselle ja pohtivat mitauml he tekisivaumlt Jeesukselle Luukas ei kuitenkaan

suoraan ilmaise heidaumln haluavan surmata Jeesuksen Vasta jakeessa 1947

juutalainen eliitti suunnittelee Jeesuksen raivaamista pois tieltauml mutta

tuolloinkaan he eivaumlt Luukkaan mukaan keksineet keinoa siihen (jae 48)

Juutalaisen eliitin syyllisyyden sijaan Luukkaan passiokertomuksessa naumlkyy

erityisesti henkivaltojen vaikutus tapahtumien kulkuun mikauml naumlkyy muun muassa

Juudaksen kohdalla Saatanan mennessauml haumlneen (Luuk 223ndash4) Samoin myoumls

juutalainen eliitti kuuluu pimeyden voimien palvelijoihin (Luuk 2231)180 Toki

on selvaumlauml ettauml Luukas naumlkee Suuren neuvoston jaumlsenet syyllisinauml Jeesuksen

kuolemaan mutta taumlstauml huolimatta mielestaumlni Luukkaan kuvaus juutalaisten

syyllisyydestauml on huomattavasti maltillisempaa kuin Markuksen tai Matteuksen

kuvaus Luukkaan evankeliumille syyllisyyttauml keskeisempi teema

passiokertomuksessa on Jumalan tahdon toteutuminen (naumlin esimerkiksi Luuk

2237 41ndash42)

53 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessaumlSiirryn nyt Jeesuksen ensimmaumliseen kohtaamiseen Pilatuksen kanssa Toisin kuin

muilla evankelistoilla Luukkaan roomalainen oikeudenkaumlynti jakaantuu kahteen

osaan jotka erottaa Jeesuksen oikeudenkaumlynti Herodeksen edessauml Luukkaan

kuvaus poikkeaa myoumls muilla tavoin merkittaumlvaumlsti Markuksen kuvauksesta ja on

paikoitellen laumlhempaumlnauml Johanneksen evankeliumin kuvausta181 Bovon pitaumlaumlkin

todennaumlkoumlisenauml ettauml Luukas on kaumlyttaumlnyt oikeudenkaumlyntikohtauksessa jotakin

toista laumlhdettauml Markuksen lisaumlksi Taumltauml haumln perustelee muun muassa Herodes-

lisaumlyksellauml sekauml Barabbas-kohtauksen erilaisuudella182 Heti kun Suuri neuvosto

on mielestaumlaumln saanut riittaumlvaumlt todisteet Jeesuksen syyllisyydestauml he vievaumlt

Jeesuksen Pilatuksen eteen Toisin kuin muissa evankeliumeissa Luukas kertoo

heidaumln esittaumlvaumln Pilatukselle syytteet Jeesus johtaa kansaa harhaan haumln on

179 Tomson 2005 112 Lisaumlksi Luukkaan mukaan Jeesus aterioi useita kertoja fariseusten kanssa Vaikka heillauml selvaumlsti oli erimielisyyksiauml fariseukset eivaumlt suunnittele Jeesuksen vahingoittamista sen seurauksena Paumlinvastoin tavallisesti Jeesuksen keskustelut paumlaumlttyvaumlt fariseusten kanssa siihenetteivaumlt naumlmauml enaumlauml osaa vastata Jeesukselle (Luuk 736ndash50 1137 141ndash6)180 Green 1997 796181 Ks tarkemmin esimerkiksi Bovon 2012 249ndash251 182 Bovon (2012 276ndash277) kaumlsittelee laajasti Luukkaan evankeliumin laumlhteitauml oikeudenkaumlyntikuvauksessa

52

kieltaumlnyt kansaa maksamasta keisarille veroja ja lisaumlksi haumln vaumlittaumlauml olevansa

Messias183 Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas mihin

Jeesus tutusti vastaa Pilatuksen niin sanovan Pilatus toteaa Jeesuksen olevan

haumlnestauml syytoumln mutta neuvoston jaumlsenet syyttaumlvaumlt edelleen Jeesuksen villitsevaumln

kansaa ympaumlri Juudeaa Galileasta asti

Juutalaiset johtajat siis esittaumlvaumlt Pilatukselle syytoumlkset Jeesusta vastaan

Jeesus on johtanut kansaa harhaan kieltaumlnyt maksamasta veroja keisarille ja

kutsunut itseaumlaumln kuninkaaksi Luukas pyrkii taumlssauml kohtaa historiallisesti

uskottavampaan saumlvyyn kuin Markus sillauml haumln lisaumlauml oikeudenkaumlynnin alkuun

syytteiden luvun mikauml oli tapana roomalaisissa oikeudenkaumlynneissauml184

Juutalaisten johtajien ensimmaumlinen ja samalla keskeisin syytoumls on se ettauml Jeesus

johtaa kansaa harhaan Taumltauml syytoumlstauml voidaan pitaumlauml tyypillisenauml vallanpitaumljille kun

he arvostelivat vastustajiaan185 Carterin mukaan juutalaisten johtajien syytoumlkset

pitaumlvaumlt paikkansa Johtajat todella ajattelivat Jeesuksen johtavan kansaa harhaan

Carterista juutalaiset johtajat nimittaumlin pelkaumlsivaumlt Jeesuksen edustamaa uutta

sosiaalista ja poliittista jaumlrjestystauml jossa heidaumln valta-asemansa joutui

uhanalaiseksi Lisaumlksi haumln toteaa ettauml Jeesus oli kuningas myoumls sanan poliittisessa

mielessauml ja vaikka Jeesus salliikin veronmaksun haumln kieltaumlauml Carterin mukaan sen

merkityksen Verojen maksu merkitsi Carterin mielestauml alistumista Rooman

vallalle Koska Jeesuksen seuraajien uskollisuus kuului ensisijaisesti Jumalalle

eikauml keisarille verotus menetti haumlnen mukaansa sen alistavan merkityksen186

Taumlmauml argumentaatio veronmaksusta ei mielestaumlni loumlydauml lainkaan tukea itse

Luukkaan evankeliumista Lisaumlksi naumlhdaumlkseni useiden muiden tutkijoiden

suosima tulkinta syytoumlksistauml on uskottavampi Muiden muassa Bovon toteaa

syytoumlsten olevan vaumlaumlriauml Bovon katsoo mielestaumlni oikein ettauml juutalaisten johtajien

syytoumlkset eivaumlt pidauml paikkansa sillauml Luukkaalle Jeesus tuli nimenomaan

kutsumaan harhaan johdettuja takaisin Jumalan luo eikauml Jeesus kiellauml verojen

maksua keisarille (Luuk 2022ndash26) Lisaumlksi Bovon toteaa juutalaisten johtajien

vaumlaumlristaumlvaumln Jeesuksen kuninkuutta He antavat ymmaumlrtaumlauml Jeesuksen kutsuneen

itseaumlaumln kuninkaaksi sanan poliittisessa merkityksessauml Jeesuksen kuninkuus ei

183 Johannes tosin kertoo Pilatuksen kysyvaumln syytteitauml (Joh 1829) mutta juutalaiset kieltaumlytyvaumlt antamasta selvaumlauml vastausta oikeudenkaumlynnin taumlssauml vaiheessa Vasta myoumlhemmin he kertovat Pilatukselle ettauml Jeesus on rikkonut lakia vaumlittaumlmaumlllauml olevansa Jumalan Poika (Joh 197)184 Bovon 2012 253185 Naumlin mm Brown 1994 741 ja Carter 2003 117 He nostavat esille esimerkiksi Raamatusta mm Egyptin faaraon joka syytti Mooseksen ja Aaronin rohkaisevan kansaa laiskotteluun (2 Moos 54) ja Ahabin joka puolestaan syytti Elian syoumlksevaumln Israelin kurjuuteen (1 Kun 1817ndash18) 186 Carter 2003 117

53

kuitenkaan ole maallista vaan se varsinaisesti aktualisoituu vasta taumlmaumln kuoleman

jaumllkeen187 Toisaalta mielestaumlni myoumls taumlssauml kohdassa on syytauml korostaa ettauml

Luukas ei edelleenkaumlaumln moralisoi oikeudenkaumlynnin tapahtumia Paumlinvastoin haumln

kuvaa tapahtumia koska haumlnen mielestaumlaumln kaikki tapahtui Jumalan tahdosta Toki

lukija pystyy toteamaan syytoumlkset vaumlaumlriksi ja ymmaumlrtaumlmaumlaumln ettauml juutalaiset

johtajat pyrkivaumlt saamaan Jeesuksen tuomituksi Luukas ei kuitenkaan erityisesti

nosta taumltauml esille Haumlnen kerronnastaan puuttuvat kokonaan Markukselle ja

Matteukselle tyypilliset viittaukset syytoumlsten valheellisuuteen188

Syytoumlksistauml Pilatus tarttuu viimeiseen ja kysyy Jeesukselta onko taumlmauml

juutalaisten kuningas Jeesus vastaa ettauml niin Pilatus vaumlittaumlauml Kysymystauml voidaan

jaumllleen pitaumlauml Pilatuksen puolelta poliittisena Haumln kysyy haastaako Jeesus keisarin

ja Rooman valtakunnan auktoriteetin189 Bovon tarttuu Jeesuksen ympaumlripyoumlreaumlaumln

vastaukseen Haumln toteaa mielestaumlni hieman yllaumlttaumlvaumlstikin ettauml Jeesus epaumlroumli

vastata suoraan koska pelkaumlauml joutuvansa ansaan sanoistaan vihamielisen yleisoumln

edessauml190 Yllaumlttaumlvaumlksi haumlnen tulkintansa tekee se ettauml passiokertomuksessa

Luukkaan Jeesus on vaikuttanut hallitsevansa tilanteen varsin hyvin191 Taumlssauml

suhteessa Luukas on Jeesus-kuvauksessaan laumlhellauml Johanneksen evankeliumin

kuvausta joskin Johanneksella taumlmauml on vielauml korostuneempaa Pidaumlnkin

todennaumlkoumlisempaumlnauml Skinnerin edustamaa tulkintaa joka on jo tuttu Matteuksen ja

Markuksen evankeliumeista Haumlnen mukaansa Jeesuksen vastaus on vaumllttelevauml

Luukkaan Jeesus ei kiellauml kuninkuutta koska Jeesus on kuningas Jeesus

kuitenkin kieltaumlytyy vastaamasta suoraan sillauml haumlnen kuninkuutensa tarkoitus ei

ole haastaa keisaria192 Carter menee luonnollisesti pidemmaumllle ja pitaumlauml Jeesuksen

vastausta yksinkertaisesti myoumlntaumlvaumlnauml193 On kuitenkin merkittaumlvaumlauml huomata ettei

Luukkaan evankeliumissa Jeesuksen kuninkuudesta muodostu samalla tavalla

187 Bovon 2012 254 Samaa mieltauml ovat myoumls Brown (1994 739ndash740) Bond (1998 145ndash146) Neagoe 2002 71ndash72 ja Skinner (2010 77ndash78) joka tosin keskittyy kaumlsittelyssaumlaumln vain verotukseen ja kuninkuuteen liittyviin syytoumlksiin188 Valheelliset syytoumlkset olivat Markuksen ja erityisesti Matteuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin keskeisimpiauml teemoja (Mark 1456ndash57 ja Matt 2659ndash60)189 Naumlin mm Skinner 2010 78 Samaan suuntaisesti ajattelee Green 1997 801 Tosin haumln ei pidauml Jeesusta poliittisesti vaarattomana vaan toteaa Jeesuksen vastaavan samalla tavalla Pilatukselle kuin Suurelle neuvostollekin sillauml kumpikaan taho ei tunnusta Jeesuksen kuninkuutta190 Bovon 2012 255 Lisaumlksi Bovon toteaa ettauml Jeesuksen vastaus on tulkittavissa kolmella tavalla1) Jeesus epaumlsuorasti kieltaumlauml Pilatuksen kysymyksen 2) haumln epaumlsuorasti myoumlntaumlauml sen tai 3) haumln yksinkertaisesti kieltaumlytyy vastaamasta tarkemmin Pilatuksen kysymykseen 191 Naumlin esimerkiksi toteaa Franklin 2001 955ndash956 Luukas kuvaa mm kuinka Jeesus puhuttelee Juudasta (Luuk 2248) taumlmaumln tullessa kavaltamaan haumlntauml Haumln selvaumlsti tietaumlauml Juudaksen aikeet Lisaumlksi kun Jeesusta viedaumlaumln ristiinnaulittavaksi Jeesus puhuttelee itkeviauml naisia tyynesti (Luuk 2328ndash31) 192 Skinner 2010 78193 Carter 2003 118

54

keskeistauml teemaa oikeudenkaumlynnissauml kuin Markuksella ja Matteuksella Pilatus ei

enaumlauml kutsu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi eikauml Luukas nosta sitauml muutenkaan

esille ennen kuin Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessauml (Luuk 2337ndash38)194

Pilatus kuitenkin toteaa Jeesuksen vaumllittoumlmaumlsti syyttoumlmaumlksi Paumlaumltoumls on

yllaumlttaumlvauml oikeudenkaumlynnin taumlssauml vaiheessa sillauml Jeesuksen vastaus on kaikkea

muuta kuin selvaumlsti kieltaumlvauml Carterista on kummallista ettauml Pilatus hylkaumlauml

liittolaistensa syytoumlkset ja julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi vaikka Jeesus on

myoumlntaumlnyt olevansa kuningas Carter haluaa vaumllttaumlmaumlttauml pitaumlauml kiinni tulkinnastaan

jossa Luukkaan kuvaus heijastelee historiallista Pilatusta Carter olettaa ettauml

historiallinen Pilatus oli hallitsija jolla oli ainakin joitakin Rooman maaherralta

edellyttaumlmiauml ominaisuuksia Joka tapauksessa haumlnen mukaansa Pilatus oli mies

joka kykeni ajamaan Rooman valtakunnan etuja Juudeassa Niinpauml Carterin

mielestauml ei ole mitaumlaumln syytauml olettaa ettauml Luukas olisi kuvannut Pilatuksen

heikkona hallitsijana Haumln paumlaumltyykin siihen ettauml Luukkaan Pilatus on ylimielinen

hallitsija Pilatus ei vaivaudu tuomitsemaan Jeesusta koska taumlmauml on liian

vaumlhaumlpaumltoumlinen henkilouml uhkaamaan Rooman valtaa varsinkin kun Jeesus ei ole

sotilaallinen uhka195 Bond on kuitenkin taumlysin toista mieltauml ja tulkitsee ettauml

Pilatuksen on kuitenkin taumlytynyt ymmaumlrtaumlauml Jeesuksen vastaus kieltaumlvaumlnauml Haumlnestauml

Luukas haluaa korostaa kuvaa jossa Pilatus ymmaumlrtaumlauml nopeasti Jeesuksen

syyttoumlmyyden Taumlstauml huolimatta Bond toteaa ettauml Luukkaan evankeliumissa

Pilatuksesta muodostuu erikoinen kuva kun taumlmauml hylkaumlauml vakavat syytoumlkset

suoralta kaumldeltauml vaivautumatta kunnolla tutkimaan asiaa196 Toisaalta Pilatuksen

kuvaus ole poikkeuksellinen Luukkaan tyylille Sen sijaan Luukkaalla esiintyy

muitakin henkiloumlitauml jotka tunnistavat Jeesuksen viattomuuden ilman tarkempia

taustatietoja Muiden muassa toinen Jeesuksen kanssa ristiinnaulittavista

rikollisista tunnistaa Jeesuksen viattomuuden Niinpauml muun muassa Brownin

naumlkemys on ettauml Luukkaan mukaan kuka tahansa joka laumlhestyy Jeesusta ilman

ennakkoluuloja ymmaumlrtaumlauml taumlmaumln viattomuuden197

Pilatuksen vastaus ei kuitenkaan miellytauml juutalaisia vaan he jatkavat

Jeesuksen syyttaumlmistauml Jeesus on johtanut kansaa harhaan koko maassa aina

194 Naumlin Bond 1998 146 Jakeissa Luuk 2337ndash38 sotilaat pilkkaavat Jeesusta kaumlskien haumlnen tulla alas ristiltauml jos taumlmauml kerran on juutalaisten kuningas Lisaumlksi Luukas mainitsee ettauml Jeesuksen paumlaumln ylaumlpuolella oli kirjoitus rdquojuutalaisten kuningasrdquo195 Carter 2003 118ndash119 Samaan tapaan ajattelee Skinner (2010 78ndash79) joka ei tosin pidaumln Pilatusta ylimielisenauml Sen sijaan haumlnestauml Pilatus naumlkee taumlssauml tilaisuuden aumlrsyttaumlauml juutalaista eliittiauml ja esitellauml omaa valtaansa 196 Bond 1998 153 Naumlin myoumls Walaskay 1983 40ndash41 ja Bovon (2012 255ndash256) joka uskoo Luukkaan halunneen korostaa ettauml Pilatus ymmaumlrsi Jeesuksen syyttoumlmyyden heti 197 Brown 1994 742 Naumlin myoumls Neagoe 2002 74

55

Galileasta saakka Juutalaisten viittaus Galileaan kiinnittaumlauml Pilatuksen huomion

Kun haumln saa tietaumlauml ettauml Jeesus on galilealainen Pilatus toimittaa Jeesuksen

Herodekselle tuomittavaksi Tutkijoilla on hyvin moninaisia tulkintoja siitauml miksi

Luukkaan evankeliumissa Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodekselle Bondin

mielestauml Luukas kuvaa Pilatuksen heikkona hallitsijana Pilatus ei pysty

vapauttamaan Jeesusta vaikka pitaumlaumlkin taumltauml syyttoumlmaumlnauml Lisaumlksi Bond pitaumlauml

Pilatuksen ratkaisua erikoisena sillauml taumlmauml on kuitenkin ollut valmis surmaamaan

galilealaisia aikaisemmin (Luuk 131)198 Toisaalta Joel Green tulkitsee ettauml

Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodekselle koska ei itse ole voinut loumlytaumlauml syytauml

Jeesuksen tuomitsemiselle199 Tulkintojen toisessa paumlaumlssauml on Carter Haumlnen

mukaansa Pilatus toimittaa Jeesuksen Herodekselle taumlysin toisista syistauml

Ylimielinen Pilatus on vaumllinpitaumlmaumltoumln Haumln ei vaivaudu kuluttamaan aikaansa

Jeesukseen jolla ei ole merkitystauml haumlnelle eikauml Rooman valtakunnalle200

54 Jeesus Herodeksen edessaumlPilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen siis Herodeksen luokse tuomittavaksi Luukkaan

mukaan myoumls Herodes oli tuolloin Jerusalemissa Myoumls Herodes on mainittu

Luukkaan evankeliumissa jo aiemmin Luuk 319ndash20 97ndash9 ja 1331201 Naumlistauml

ensimmaumlisessauml Luukas kertoo Herodeksen vanginneen Johanneksen kun taumlmauml oli

nuhdellut Herodesta Toisessa Herodes osoittaa kiinnostusta Jeesuksen toimintaan

ja lisaumlksi kertoo mestanneensa Johanneksen ja viimeisessauml fariseukset varoittavat

Jeesusta Herodeksesta koska taumlmauml halusi tappaa Jeesuksen

Jeesus toimitetaan Herodekselle joka ilahtuu tavatessaan Jeesuksen Haumln

nimittaumlin oli Luukkaan mukaan pitkaumlaumln halunnut naumlhdauml taumlmaumln Herodes

kuulustelee Jeesusta ja toivoo naumlkevaumlnsauml ihmeen Jeesukselta Jeesus on kuitenkin

vaiti Ylipapit ja vanhimmat ovat myoumls paikalla syyttaumlmaumlssauml Jeesusta Niinpauml

Herodes ja taumlmaumln sotilaat alkavat kohdella haumlntauml halveksuvasti Lopulta Herodes

laumlhettaumlauml Jeesuksen takaisin Pilatukselle puettuna hienoon pukuun202 Luukas

paumlaumlttaumlauml katkelman toteamalla ettauml taumlmaumln jaumllkeen Herodes ja Pilatus jotka olivat

olleet toistensa vihamiehiauml ystaumlvystyivaumlt

198 Bond 1998 154199 Green 1997 804200 Carter 2003 119 Myoumls Skinner (2010 79) uskoo ettei Pilatus vaivautunut tuhlaamaan aikaansa Jeesuksen kanssa kun haumln huomasi juutalaisten johtajien paumlaumlttaumlvaumlisyyden201 Naumliden kohtien lisaumlksi Luukas on maininnut Herodeksen myoumls jakeessa 31 202 Vrt Joh 192 jossa Pilatus antaa ruoskia Jeesuksen ja sotilaat pukevat Jeesuksen viittaan ja kruunuun Bond kuitenkin korostaa taumlssauml kohtaa ettauml Luukkaan evankeliumissa pilkkaajat ovat juutalaisia eivaumltkauml roomalaisia (Bond 1998 155)

56

Taumlmauml katkelma on kauttaaltaan Luukkaan omasta erityslaumlhteestauml eikauml siitauml

esiinny viitteitauml muissa Raamatun evankeliumeissa203 Historialliselta kannalta

katkelma on epaumluskottava Nimittaumlin vaikuttaa epaumltodennaumlkoumliseltauml ettauml

roomalainen maaherra laumlhettaumlisi viattomaksi toteamansa henkiloumln toiselle

tuomittavaksi Lisaumlksi on epaumluskottavaa myoumls ettauml henkilouml tuomittiin

kotipaikkansa eikauml tekopaikan mukaan Erityisesti taumlmaumln tekee kyseenalaiseksi se

ettei Jeesus ollut Rooman kansalainen204 Naumlhdaumlkseni vaikuttaa todennaumlkoumliseltauml

ettauml Luukas heijastelee taumlllauml Paavalin oikeudenkaumlynnin kulkua Apostolien teoissa

jossa Paavali kohtaa kuningas Agrippan ollessaan vankina maaherra Festuksen

luona (Ap t 2523ndash2632)205

Herodes ilahtuu kovin tavatessaan viimein Jeesuksen (jae 8) Bovon naumlkee

jakeen tunnelman hyvin epaumlmuodollisena Evankeliumien aiempien mainintojen

pohjalta Herodes olisi saattanut suhtautua Jeesusta kohtaan vihamielisesti Nyt

haumln kuitenkin toivoo naumlkevaumlnsauml Jeesukselta ihmeen ja vaikuttaa suhtautuvan

Jeesukseen myoumlnteisesti tai ainakin neutraalisti Bovonin mukaan Herodes toivoo

Jeesukselta todistusta ettei haumlnen tarvitsisi itse muodostaa mielipidettauml

Jeesuksesta206 Jeesus ei kuitenkaan suostu Herodeksen toiveisiin vaan on vaiti

vaikka Herodes kyselee Jeesukselta kaikenlaista Carter katsoo Luukkaan selvaumlsti

lukevan Herodeksen Jeesuksen vastustajiin Haumln jaumlttaumlauml huomioimatta sen ettauml

Herodes ilahtuu naumlhdessaumlaumln Jeesuksen Sen sijaan haumln korostaa sitauml ettauml

Luukkaan mukaan Herodes toivoi Jeesuksen kuolemaa ja toisaalta viittaa

Luukkaan evankeliumin jakeisiin 1116 29ndash32 Jakeissa Jeesus tuomitsee ihmiset

jotka vaativat haumlneltauml merkkiauml sen sijaan ettauml luottaisivat Jumalan sanaan207

Jakeessa 10 Luukas kuvaa ylipapit ja lainopettajat syyttaumlmaumlssauml Jeesusta

Jakeet 9 ja 10 muistuttavat huomattavasti Markuksen ja Matteuksen kuvausta

203 Toisaalta esimerkiksi Pietarin evankeliumissa on naumlkyvissauml sama traditio jossa Herodes osallistui Jeesuksen tuomitsemiseen (Piet ev 1ndash2) Tarkemmin Luukkaan laumlhteistauml katkelmassa ksBovon 2012 261ndash265 204 Brown (1994 764ndash765) nostaa esille Paavalin oikeudenkaumlynnin maaherra Felixin edessauml jossa Paavalin kotipaikka ei estauml oikeudenkaumlyntiauml Kesareassa (Ap t 2323ndash2427) Naumlin myoumls Bovon (2012 266) joka puolestaan kiinnittaumlauml huomiota siihen ettei Jeesus ollut edes Rooman kansalainen205 Naumlin mm Brown 1994 766ndash767 Lisaumlksi haumln viittaa (s 763ndash764) Luukkaan jakeeseen 2112 jossa Jeesus kertoo seuraajilleen naumliden joutuvan maaherrojen ja kuninkaiden eteen Niinpauml Brownpitaumlauml mahdollisena ettauml Luukas katsoi taumlrkeaumlksi kuvata myoumls Jeesuksen maaherran ja kuninkaan edessauml Kuten Brownkin huomauttaa tarkasti ottaen Herodes Antipas ei ollut kuningas mutta Luukas lukee ilmeisesti Herodeksen rdquomaailman kuninkaidenrdquo joukkoon (Ap t 426ndash27) 206 Bovon 2012 267207 Carter 2003 120 Naumlin myoumls ajattelevat Green (1997 804) ja Skinner (2010 79) Lisaumlksi Green(s 804ndash805) toteaa ettauml vaitelias Jeesus vertautuu katkelmassa toisaalta kreikkalais-roomalaisiin filosofeihin ja toisaalta Vanhan testamentin profeetoihin jotka kaikki osoittivat hallitsijoiden edessauml itsehillintaumlauml ja noudattivat omaa ideologiaansa

57

Jeesuksen kuulustelun lopusta joskin Luukkaalla tuomarina toimii nyt Herodes

eikauml Pilatus Herodes myoumls reagoi toisin kuin Pilatus Haumln alkaa halveksia

Jeesusta taumlmaumln vaiteliaisuuden ja ylipappien ja lainopettajien syytoumlsten vuoksi

Luukkaan mukaan Herodes ja taumlmaumln sotilaat tekivaumlt pilkkaa Jeesuksesta ja

Herodes puetti Jeesuksen loisteliaaseen asuun Taumlllauml kohtauksella on

yhtymaumlkohtia kaikkiin muihin Raamatun evankeliumeihin joissa tosin Jeesusta

pilkkaavat roomalaiset sotilaat208 Luukkaan kuvaus poikkeaakin kahdessa

suhteessa naumlistauml Ensinnaumlkin Luukas sijoittaa Jeesuksen pilkkaamisen juutalaiseen

kontekstiin Vaikuttaa todennaumlkoumliseltauml ettauml Luukas pyrkiikin osoittamaan selvaumlsti

etteivaumlt roomalaiset osallistuneet millaumlaumln tavoin Jeesuksen noumlyryytykseen ja

kuolemaan209 Toiseksi Jeesuksen pilkkaaminen on Luukkaan kuvauksessa

ilmeisesti vaumlkivallaton Jeesuksen pukemisessa on vahvaa ironiaa sillauml kuten

Carter toteaa kuninkaallinen asu ennakoi Jeesuksen loistoa taumlmaumln istuessa

Jumalan oikealla puolella210 Toisaalta muutamat tutkijat ovat esittaumlneet

mielenkiintoista vaihtoehtoa He olettavat ettauml Luukas ei itse asiassa viittaa

punaiseen kuninkaalliseen vaatteeseen kuten Johannes vaan kyseessauml on

valkoinen vaate He tulkitsevat ettauml pukeminen ei ole osa pilkkaamista vaan

ilmaus Jeesuksen viattomuudesta Niinpauml pukeminen seuraa pilkkaamista eikauml ole

varsinaisesti osa sitauml211 Taumlmaumln tulkinnan heikkous on se ettei Luukas maumlaumlrittele

vaatteen vaumlriauml millaumlaumln tavoin Tosin taumltauml voidaan pitaumlauml myoumls Carterin tulkinnan

heikkoutena Toisaalta Carterin tulkinta vaumllttaumlauml taumlssauml kohtaa loogisen ristiriidan

joka vallitsee pilkkaamisen ja viattomuuden tunnustamisen vaumllillauml Tuntuu

erikoiselta ettauml Herodes pilkkaisi Jeesusta vaikenemisesta mutta tunnustaisi silti

taumlmaumln viattomaksi

Herodes laumlhettaumlauml Jeesuksen takaisin Pilatukselle mutta ennen kuin Luukas

jatkaa roomalaista oikeudenkaumlyntiauml haumln kertoo ettauml taumlmaumln jaumllkeen Pilatuksesta ja

Herodeksesta tuli ystaumlviauml Taumlmaumln toteamuksen tarkoitus ei mielestaumlni ole taumlysin

selvauml sillauml se vaikuttaa kontekstissaan varsin irralliselta212 Carter tulkitsee ettauml

Luukas lukee sekauml Herodeksen ettauml Pilatuksen samaan ryhmaumlaumln He ovat

208 Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa (Mark 1516ndash20 Matt 2727ndash31) Jeesusta pilkkaavat roomalaiset sotilaat sen jaumllkeen kun Pilatus on tuominnut Jeesuksen kuolemaan Johanneksen evankeliumissa (Joh 191ndash3) puolestaan Pilatuksen sotilaat pilkkaavat Jeesusta keskellauml oikeudenkaumlyntiauml209 Naumlin Walaskay 1983 43ndash44210 Carter 2003 120ndash121 Naumlin myoumls Green 1997 805ndash806 211 Karris 2009 86ndash87 Brown 1994776ndash777 212 Myoumls Bond (1998 156) toteaa ettei Luukkaan tarkoitus ole taumlssauml kohtaa taumlysin selvauml mutta haumlnestauml vaikuttaa siltauml ettauml Herodes ja Pilatus loumlytaumlvaumlt yhteisymmaumlrryksen Jeesuksen passion tapahtumissa

58

ylimielisiauml hallitsijoita jotka eivaumlt suostu tunnistamaan Jeesuksen edustamaa

sosiaalista uhkaa213 Skinner taas katsoo ettauml Pilatus ja Herodes jakavat yhteisen

strategian suhteessa Jeesukseen Kumpikaan ei naumle Jeesusta merkittaumlvaumlnauml uhkana

ja niinpauml molemmat haluavat aumlrsyttaumlauml juutalaisia johtajia kieltaumlytymaumlllauml

tuomitsemasta Jeesusta214 Toiset tutkijat puolestaan arvioivat ettauml Luukas kuvaa

Jeesuksen kaumlrsimyksen teologiaansa jossa Jeesuksen kaumlrsimys on tie

anteeksiantamukseen ja parannukseen Niinpauml Jeesuksen kaumlrsimys saa

Herodeksen ja Pilatuksen sopimaan vaumllinsauml ja ystaumlvystymaumlaumln215

55 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessaumlKun Jeesus on tuotu takaisin Pilatuksen eteen Luukas kertoo kuinka Pilatus

kutsui jaumllleen koolle ylipapit hallitusmiehet ja kansan Nyt Pilatus julistaa

kaikille ettei haumln sen enempaumlauml kuin Herodeskaan ole loumlytaumlnyt viitteitauml siitauml ettauml

Jeesus olisi ansainnut kuolemantuomion Niinpauml haumln on valmis vapauttamaan

Jeesuksen kunhan haumln on ensin kurittanut taumltauml Kaikki laumlsnaumlolijat kuitenkin

vaativat Jeesukselle kuolemaa ja sen sijaan vapauttamaan Barabbaksen Luukas

kertoo ettauml taumlmauml on vangittuna kapinan ja murhan takia Luukas kuvaa kuinka

Pilatus vetoaa kansaan koska haumln haluaa vapauttaa Jeesuksen Kansa kuitenkin

vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Jaumllleen Pilatus toteaa Jeesuksen olevan viaton

ja kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt Pilatus sanoo uudelleen

vapauttavansa Jeesuksen kuritettuaan taumltauml Kansa ei kuitenkaan anna periksi ja

niinpauml Pilatus suostuu heidaumln vaatimukseensa

Jakeissa 2313ndash15 Pilatus kutsuu ylipapit hallitusmiehet ja kansan koolle

Taumlmauml on viimeinen kerta oikeudenkaumlynnissauml kun Luukas erittelee Pilatuksen

luona olevan vaumlkijoukon koostumuksen Vaumlhitellen vaumlkijoukko alkaa myoumls kaumlydauml

yhauml keskeisemmaumlksi toimijaksi oikeudenkaumlynnissauml Bovonin mukaan kyse on

Luukkaan tavasta korostaa sitauml kuinka lopulta kaikki kaumlaumlntyivaumlt Jeesusta vastaan

ja hylkaumlsivaumlt haumlnet216 Toisaalta Carter katsoo ettauml Luukas painottaa ylipappien ja

hallitusmiesten osuutta Jeesuksen tuomitsemiseen mainitsemalla naumlmauml erikseen

213 Carter 2003 121214 Skinner 2010 80215 Karris 2009 85 Brown 1994 778 Samaan suuntaan tulkitsee Bovon (2012 270ndash271) joka kuitenkin esittaumlauml tulkintansa eri mittakaavassa kuin Brown Haumlnen mukaansa Luukas luo naumliden kahden hallitsijan avulla vertauskuvan siitauml kuinka Jeesuksen sovituskuoleman kautta eri kansat sopivat riitansa ja ystaumlvystyvaumlt 216 Bovon (2012 279ndash280) huomauttaa lisaumlksi ettauml Luukkaalla Jeesuksen passiokertomuksessa on muutenkin mukana laaja joukko eri ryhmien edustajia jotka ovat esillauml tietyssauml kohtaa kertomusta kadoten jaumlljettoumlmiin seuraavassa Bovon pitaumlauml taumltauml vain Luukkaan tapana kaumlyttaumlauml kulloiseenkin tilanteeseen sopivia vastustajia Korostan kuitenkin ettauml Luukas viittaa taumlssauml vain paikalla olleisiinihmisiin eikauml syyllistauml kaikkia juutalaisia yleensauml

59

Haumlnen mukaansa naumlmauml yllyttaumlvaumlt kansaa Jeesusta vastaan vaikka Luukas ei sitauml

mainitsekaan suoraan217

Pilatus kertaa kansalle ettei haumln eikauml myoumlskaumlaumln Herodes ole huomannut

Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln Taumlmauml on nyt toinen kerta kun Pilatus julistaa

Jeesuksen syyttoumlmaumlksi oikeudenkaumlynnin aikana Taumlllauml kertaa Luukas vahvistaa

Pilatuksen sanojen painoarvoa mainitsemalla myoumls Herodeksen olleen samaa

mieltauml Taumlmauml on yllaumlttaumlvaumlauml sillauml Luukas ei maininnut Herodeksen tehneen

minkaumlaumlnlaista selvaumlauml paumlaumltoumlstauml Jeesuksen suhteen On merkittaumlvaumlauml huomata ettauml

poliittiset johtajat eivaumlt ilmeisesti Luukkaan mukaan naumle Jeesuksen syyllistyneen

mihinkaumlaumln218 Naumlin voitaisiin siis argumentoida ettauml Luukas haluaa osoittaa

Jeesuksen vaarattomuuden Roomalle Jeesuksen kuninkuus mitauml se sitten onkin

ei ainakaan ole haaste Rooman keisarille Carter puolestaan etsii tukea

tulkinnalleen Luukkaan ylimielisestauml Pilatuksesta Haumlnen mukaansa Pilatuksen

yhteenveto osoittaa hyvin taumlmaumln ylimielisyyden Pilatuksen kuulustelu oli liian

lyhyt jotta sitauml olisi voinut kutsua kunnolliseksi kuulusteluksi eikauml Herodes

Luukkaan kuvauksessa tehnyt selvaumlauml paumlaumltoumlstauml Jeesuksesta Pilatukselle Jeesus on

liian vaumlhaumlpaumltoumlinen huolimatta siitauml ettauml Jeesus on myoumlntaumlnyt olevansa juutalaisten

kuningas Niinpauml haumln on halukas vapauttamaan Jeesuksen huolimatta

liittolaistensa juutalaisen eliitin toiveista219 Toisaalta Bond kiinnittaumlauml huomiota

Pilatuksen toteamukseen ettauml Herodes laumlhetti miehen takaisin rdquomeidaumln eteemmerdquo

Bondin mukaan toteamus viittaa siihen ettauml myoumls vaumlkijoukolla on mahdollisuus

ilmaista mielipiteensauml220

Kun Pilatus on julistanut Jeesuksen syyttoumlmaumlksi haumln ilmoittaa jakeessa 16

paumlaumlstaumlvaumlnsauml Jeesuksen vapaaksi kuritettuaan haumlntauml Luukkaan kaumlyttaumlmauml verbi

παιδεύω rsquokurittaarsquo221 viittaa hyvin lievaumlaumln mahdollisesti fyysiseen

rangaistukseen laumlhinnauml varoitukseen222 Bondin tulkinnan mukaan Pilatus alkaa

murtua kansan paineen alla sillauml miksi muuten haumln kurittaisi syyttoumlmaumlksi

toteamaansa miestauml223 Toisaalta historialliselta kannalta mielestaumlni kurittaminen

voidaan Jeesuksen tapauksessa naumlhdauml lievimpaumlnauml mahdollisena toimenpiteenauml

sillauml selvaumlsti Jeesus oli aumlrsyttaumlnyt juutalaisia johtajia Naumlin Pilatus saattoi pitaumlauml

217 Carter 2003 121218 Naumlin Bovon 2012 280219 Carter 2003 121ndash122220 Bond 1998 157 Bond toteaa tosin ettauml on toki mahdollista ettauml roomalainen maaherra kaumlytti taumlssauml kohtaa sanaa rdquomerdquo viittamaan itseensauml muttei pidauml sitauml erityisen todennaumlkoumlisenauml221 Verbin muita merkityksiauml ovat kasvattaa nuhdella rangaista222 Mm Carter 2003 122 Bovon 2012 281223 Bond 1998 158

60

Jeesusta viattomana ja silti katsoa tarpeelliseksi varoittaa Jeesusta tekemaumlstauml

vastaavaa tulevaisuudessa kurittamalla taumltauml Skinner toteaakin Pilatuksen

taumlhdaumlnneen kurittamisella kahtalaiseen lopputulokseen Toisaalta haumln pyrki

noumlyryyttaumlmaumlaumln Jeesusta niin ettei taumlmauml enaumlauml kykenisi toimimaan julkisesti ja

toisaalta samalla haumln pyrki osoittamaan Jerusalemin asukkaille oman valtansa

joka ylitti juutalaisten johtajien vallan224

Luukas kertoo kuitenkin kuinka paikalle kokoontunut vaumlkijoukko asettuu

Pilatusta vastaan Pilatuksen ilmoituksen jaumllkeen he huutavat ja vaativat haumlntauml

surmaamaan Jeesuksen ja vapauttamaan taumlmaumln sijaan Barabbaksen225 Toisin kuin

Matteus Luukas kuvaa Barabbaksen murhaajana ja kapinallisena Lisaumlksi haumln

tekee Barabbaksen yhteyden murhaan selvemmaumlksi kuin Markus Bovon

toteaakin ettauml Barabbas edusti kaikkea sitauml mitauml Rooma ei hyvaumlksynyt226

Kansan huuto on spontaani Luukkaan evankeliumissa juutalaisen eliitin ei

sanota yllyttaumlvaumln kansaa He seisovat kansan joukossa huutamassa Carterin

mukaan kaiken takana vaikkakaan Luukas ei heitauml mainitse ovat eliitin jaumlsenet

jotka pitaumlvaumlt vaumlkivaltaista Barabbasta helpommin hallittavana kuin uudenlaista

sosiaalista jaumlrjestystauml edustavaa Jeesusta227 Carter kaumlsittelee erityisesti taumlssauml

kohtaa kuvausta hyvin voimakkaasti rdquohistoriallisella tasollardquo228 kun haumln keskittyy

juutalaisten johtajien motiiveihin Taumlmauml ei kuitenkaan ole mielestaumlni Luukkaan

ajatuksena Sen sijaan Luukkaan tarkoituksena on luoda voimakas kontrasti

syyttoumlmaumln Jeesuksen ja syyllisen Barabbaksen vaumllillauml Jaumllleen valinta tehdaumlaumln

naumliden kahden henkiloumln edustamien asioiden vaumllillauml kuten Luukas Pietarin suulla

kertoo rdquoHaumlnet te kielsitte pyhaumln ja vanhurskaan ja pyysitte vapaaksi

murhamiehen (Ap t 314)rdquo Green naumlkee kuitenkin nimenomaan Luukkaan

tarkoituksena korostaa vaumlkijoukon pahantahtoisuutta kun taas Skinner korostaa

ettei Luukkaan tarkoitus ollut vain syyllistaumlauml vaumlkijoukkoa Mielestaumlni Skinner

onkin oikeassa siinauml ettauml Luukkaan naumlkemys oli pohjimmiltaan ettauml kaikki

tapahtui koska Jumala oli niin tarkoittanut229 Lisaumlksi Barabbas kohtaus ei 224 Skinner 2010 81225 Luukas on ainoa Raamatun evankelista joka ei viittaa jonkinlaiseen yleiseen tapaan vapauttaa vanki juhlan aikana sillauml jae 17 ei ole alun perin kuulunut evankeliumiin Useat taumlrkeaumlt kaumlsikirjoitukset eivaumlt sisaumlllauml kyseistauml jaetta ja on huomattavasti helpompi ymmaumlrtaumlauml ettauml lause on lisaumltty evankeliumiin Markuksen ja Matteuksen evankeliumien vaikutuksessa kuin ettauml se olisi jaumltetty pois 226 Bovon 2012 282227 Carter 2003 122ndash123 228 Tarkoitan taumlssauml historiallisella tasolla sitauml ettauml Carter vaikuttaa unohtavan taumlysin Luukkaan teoksen kirjoittajana Haumln keskittyy taumlmaumln kuvaamiin tapahtumiin kuin ne kuvaisivat todellista historiaa ilman ettauml Luukkaan motiiveilla olisi merkitystauml kuvaukseen229 Naumlin esimerkiksi Green 1997 809ndash810 Skinner 2010 81ndash82 Skinner kuitenkin huomauttaa myoumls ettei kyseessauml ole samanlainen valinta kahden vangin vaumllillauml kuten Matteuksen

61

naumlhdaumlkseni ole lainkaan poliittinen Luukkaan evankeliumissa Paumlinvastoin

kohtaus liittyy Luukkaan teologiaseen naumlkemykseen syntien anteeksiantamisesta

Barabbas on pahimman luokan rikollinen mutta haumln saa armon ja Jeesus joutuu

tuomituksi syyttoumlmaumlnauml Luukas kuvaakin kuinka Jeesuksen tarkoitus oli kaumlrsiauml ja

kuinka Jeesus luottaa Jumalan suunnitelmaan230 Naumlinhaumln Luukas kertoo

Jeesuksen sanoneenkin paumlaumlsiaumlisaterialla rdquoIhmisen Poika laumlhtee taumlaumlltauml juuri niin

kuin haumlnen on maumlaumlrauml laumlhteauml (Luuk 2222a)rdquo ja myoumlhemmin vangitsemisen

yhteydessauml rdquoMutta nyt on teidaumln hetkenne nyt on pimeydellauml valta (Luuk

2253)rdquo Pilatuksella sen enempaumlauml kuin juutalaisillakaan ei ollut muuta

mahdollisuutta kuin tuomita Jeesus kuten Pietarin puhe jatkuu Apostolien

teoissa rdquoMinauml kyllauml tiedaumln veljet ettauml te niin kuin hallitusmiehennekin teitte

tietaumlmaumlttoumlmyyttaumlnne sen minkauml teitte Mutta sillauml tavoin Jumala pani taumlytaumlntoumloumln

sen minkauml haumln ennalta oli ilmoittanut kakkien profeettojen suulla haumlnen

Voideltunsa tuli kaumlrsiauml ja kuolla (Ap t 317ndash18)rdquo

Jaumllleen Pilatus vetoaa kansaan haluten vapauttaa Jeesuksen mutta

vaumlkijoukko vain vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Carterin mukaan Pilatus pyrkii

vapauttamaan Jeesuksen koska ei edelleenkaumlaumln suostu tunnustamaan Jeesuksen

edustamaa uhkaa Haumln odottaa juutalaisten myoumlntyvaumln lopulta mutta naumlmauml eivaumlt

suostu antamaan periksi231 On selvaumlauml ettauml Pilatuksen ja vaumlkijoukon toiveet ovat

vastakkaiset ja Luukas korostaa taumltauml vastakkaisuutta edelleen seuraavissa jakeissa

Bovon huomauttaa ettauml Luukas painottaa vaumlkijoukon sinnikkyyttauml kaumlyttaumlmaumlllauml

heidaumln repliikissaumlaumln kaksi kertaa aktiivin imperatiivin preesensiauml σταύρου

σταύρου rdquoRistiinnaulitse ristiinnaulitserdquo Muut evankelistat kaumlyttaumlvaumlt

tavallisempaa aoristin imperatiivia Aoristin merkitys viittaa kertaluontoiseen

tapahtumaan kun taas preesens luo kuvan toistuvuudesta tai jatkuvuudesta Siksi

Bovon olettaakin Luukkaan tarkoittavan taumlssauml preesensillauml sitauml ettauml vaumlkijoukko

vaati taumltauml itsepintaisesti232

Jakeessa 22 Pilatus toteaa Jeesuksen kolmannen kerran syyttoumlmaumlksi ja

ihmettelee mitauml pahaa Jeesus on tehnyt Taumlllauml Luukas pyrkii osoittamaan

vastaansanomattomasti ettauml Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml233 Vaumlkijoukko

evankeliumissa Vaumlkijoukon vaatimus nousee Luukkaalla puhtaasti vaumlkijoukosta Niinpauml se ettauml hehaluavat ennemmin vapauttaa kapinallisen ja murhaajan kuin Jeesuksen tuo erityisen voimakkaasti esille myoumls sen ettauml vaumlkijoukko on hylaumlnnyt Jeesuksen230 Karris 2009 90ndash91 231 Carter 2003 123232 Bovon 2012 283233 Bovon 2012 283 Bovon toteaa ettauml antiikin aikana oli tyypillistauml ettauml kertomukset (kuten esim Mark 1432ndash42 tai Luuk 1911ndash27) sisaumllsivaumlt kolme vaihetta jotka osoittivat asian kaumlsitellyksi Naumlin kun Pilatus on julistanut Jeesuksen syyttoumlmaumlksi kolme kertaa ei asiasta ole enaumlauml

62

huutaa yhauml vimmatummin Jeesusta ristiinnaulittavaksi Luukkaan kuvauksessa

Pilatuksen tilanne kaumly yhauml vaikeammaksi Luukas on mielestaumlni rakentanut

kohtauksen niin taitavasti ettauml lukija naumlkee Pilatuksen olevan umpikujassa

Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyttoumlmaumlnauml mutta haumln ei voi vapauttaa taumltauml sillauml vaumlkijoukon

kiihko on taumlssauml kohtaa niin suuri Bovon huomauttaakin ettauml lukijalle on selvaumlauml

miksi Jeesus ristiinnaulittiin ja keiden tahdosta Itse asiassa haumlnen mukaansa

Luukas on tarkka siinauml ettei Pilatusta voida suoraan liittaumlauml Jeesuksen

ristiinnaulitsemiseen oikeudenkaumlynnin aikana234 Luukkaan evankeliumissa Pilatus

ei missaumlaumln vaiheessa itse mainitse ristiinnaulitsemista Lisaumlksi Luukas paumlaumlttaumlauml

oikeudenkaumlyntikohtauksen toteamalla Pilatuksen luovuttaneen Jeesuksen

vaumlkijoukon valtaan Toki Bond korostaa ettauml Luukas on itse asiassa ainoa

evankelista jolla on rohkeutta myoumlntaumlauml ettauml Pilatus tuomitsi Jeesuksen Luukas

nimittaumlin kaumlyttaumlauml jakeessa 24 sanaa ἐπικρίνω rsquopaumlaumlttaumlaumlrsquo tai rsquotuomitarsquo mutta jakeesta

kaumly myoumls selville ettauml Pilatus tekee niin kansan tahdosta235 Lisaumlksi Luukas jaumlttaumlauml

varsinaisesti sanomatta mihin Pilatus Jeesuksen tuomitsee Monet tutkijat ovat

sitauml paitsi kiinnittaumlneet huomiota tuomiota seuraaviin tapahtumiin Luukas kertoo

kuinka taumlmaumln jaumllkeen he laumlhtivaumlt viemaumlaumln Jeesusta kuinka he panivat Simon

Kyrenelaumlisen kantamaan ristiauml ja kuinka he ristiinnaulitsivat Jeesuksen (Luuk

232633) Epaumlselvaumlksi jaumlauml kuitenkin keihin rdquoherdquo viittaa Historiallisesti

oletettavaa on rdquoherdquo viittaa roomalaisiin sotilaisiin mutta itse Luukkaan tekstissauml

rdquoherdquo vaikuttaa viittaavan ylipappeihin hallitusmiehiin ja kansaan236 Vaikka

voidaankin vaumlittaumlauml taumlmaumln korostavan erityisesti juutalaisten syyllisyyttauml taumlssauml

kohtaa mielestaumlni Luukas jaumlttaumlauml Jeesuksen surmaajat haumlmaumlraumln peittoon sillauml

selvaumlsti mukana on myoumls roomalaisia (Luuk 233647)

Luukkaan kuvaus paumlaumlttyy taumlssauml tragediaan Viaton mies luovutetaan

ristiinnaulittavaksi vaumlkijoukon painostuksesta ja tuomari joutuu vastoin tahtoaan

vapauttamaan taumlmaumln sijaan kapinallisen ja murhaajan Bovon toteaakin ettauml

oikeudenkaumlynnistauml muodostuu irvikuva jossa maaherra luopuu vallastaan

luovuttamalla Jeesuksen juutalaisten johtajien tahtoon Tosin kuitenkin

teologisella tasolla taumltauml merkittaumlvaumlmpaumlauml haumlnestauml Luukkaalle on se ettauml Jumalan

epaumlselvyyttauml 234 Bovon 2012 284235 Bond 1998 158 Myoumls Brown (1994 853ndash854) mainitsee taumlmaumln asian mutta haumln korostaa silti ettei taumlmauml tarkoita sitauml ettauml muut evankeliumit eivaumlt pitaumlneet Jeesuksen tuomiota todellisena oikeudenkaumlyntinauml Lisaumlksi haumln toteaa ettauml παραδίδωμι rsquoluovuttaarsquo jota muut evankeliumit pelkaumlstaumlaumln kaumlyttaumlvaumlt Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessauml on ensisijaisesti teologinen termi236 Walaskay 1983 44ndash45 Naumlin myoumls esim Skinner 2010 82ndash83

63

tahto toteutuu taumlssauml Pilatuksen ja vaumlkijoukon toimien kautta237 Carter puolestaan

toteaa Luukkaan osoittavan naumlin kuinka roomalainen oikeus toimii vain eliitin

hyvaumlksi Lopulta Pilatus valitsee liittolaisensa sen sijaan ettauml tekisi

oikeudenmukaisen ratkaisun238 Skinnerin mielestauml taas Luukas kuvaa kuinka

Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml Pilatus ei kykenekaumlaumln lopulta hallitsemaan

tilannetta Rooman edustajana Pilatuksen pitaumlisi olla vallan huipulla Haumlnen

mukaansa Luukas kuitenkin vihjaa etteivaumlt Rooman valtakunnan edustajat ole

pohjimmiltaan niitauml joilla on tuomiovalta kaikessa239 Bond katsookin ettauml taumlmauml

on viimeinen osoitus Luukkaan Pilatuksen kyvyttoumlmyydestauml hallita Pilatuksen ei

tarvinnut vapauttaa ketaumlaumln mutta siitauml huolimatta haumln alistuu vaumlkijoukon tahtoon

ja vapauttaa murhaajan jolla ei ollut mitaumlaumln tekemistauml Jeesuksen tuomitsemisen

kanssa240

56 Pilatus Luukkaan evankeliumissaNaumlin olemme siis naumlhneet ettauml myoumls Luukkaan evankeliumin kohdalla tulkinnat

Pilatuksen kuvauksesta vaihtelevat laajasti Samalla kuitenkin on taumlysin

kiistatonta ettauml Luukkaan kuvauksessa Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml Tosin

syyt miksi Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml vaihtelevat Carterin mukaan Pilatus

on Luukkaan kuvauksessa ylimielinen Pilatus ei suostu pitaumlmaumlaumln Jeesusta

merkittaumlvaumlnauml uhkana Roomalle varsinkaan kun taumlmauml ei edusta sotilaallista uhkaa

Vasta kun kansan vaatimukset kaumlyvaumlt tarpeeksi itsepintaisiksi Pilatus antaa

periksi ja tuomitsee Jeesuksen On kuitenkin huomattava ettauml Pilatuksella ei ole

mitaumlaumln henkiloumlkohtaista Jeesusta vastaan Haumln vain paumlaumlttaumlauml lopulta toimia omien

poliittisten liittolaistensa siis juutalaisten ylipappien ja vanhimpien toiveiden

mukaan Jopa Carterin on kuitenkin myoumlnnettaumlvauml ettei Pilatus ole halukas

tuomitsemaan Jeesusta Luukkaan evankeliumissa241 Niinpauml Bovon ja Skinner

naumlkevaumlt Pilatuksen taitavana roomalaisena maaherrana joka taumlssauml tilanteessa

paumlaumlttaumlauml antaa kansalle periksi Luukkaan kuvauksen taustalla on heidaumln mukaansa

kuitenkin Jumalan suunnitelma kuten Luukas kertoo myoumlhemmin Apostolien

teoissa (Ap t 223 ja 427ndash28)242 Toisaalta Bondin tulkinta edustaa toista

aumlaumlripaumlaumltauml jossa Luukas kuvaa Pilatuksen yksinkertaisesti kykenemaumlttoumlmaumlksi

237 Bovon 2012 284ndash285 238 Carter 2003 123ndash124 239 Skinner 2010 83240 Bond 1998 159241 Carter 2003 123ndash124242 Skinner 2010 84ndash86 Bovon 2012 283ndash284

64

vapauttamaan Jeesusta vaikka pitaumlaumlkin taumltauml syyttoumlmaumlnauml243 Seuraavaksi teen

yhteenvedon Luukkaan evankeliumin Pilatus kuvauksesta Jeesuksen

oikeudenkaumlynnissauml

Jeesus tuodaan Pilatuksen eteen (Luuk 231)Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas (Luuk 233)Pilatus julistaa ylipapeille ja vaumlkijoukolle ettei ole todennut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln (Luuk 234)Pilatus kysyy onko Jeesus galilealainen (Luuk 236)Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodeksen luo (Luuk 237)Pilatuksesta ja Herodeksesta tulee ystaumlvaumlt vaikka he aiemmin olivat olleet vihamiehiauml (Luuk 2312)Pilatus kutsuu koolle ylipapit hallitusmiehet ja kansan (Luuk 2313)Pilatus julistaa ettei haumln eikauml Herodes ole havainnut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln mistauml Jeesusta on syytetty Haumlnen mukaansa Jeesus ei ole ansainnut kuolemantuomiota ja niinpauml haumln aikoo vapauttaa Jeesuksen kuritettuaan taumltauml ensin (Luuk 2314ndash16)Pilatus vetoaa uudelleen kansaan vapauttaakseen Jeesuksen (Luuk 2320)Pilatus kysyy vaumlkijoukolta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt ja korostaa ettei Jeesus ole ansainnut kuolemaa Haumln ilmoittaa jaumllleen vapauttavansa Jeesuksen kuritettuaan ensin taumltauml (Luuk 2322)Pilatus paumlaumlttaumlauml suostua vaumlkijoukon vaatimukseen Haumln vapauttaa vaumlkijoukon haluaman kapinallisen ja murhamiehen ja luovuttaa Jeesuksen vaumlkijoukon tahtoon (Luuk 2324ndash25)

On hyvauml huomata ettei Luukkaan evankeliumin kuvaus Pilatuksesta sisaumlllauml

varsinaisesti lainkaan Pilatuksen sisaumlistauml kuvausta Laumlhimmaumlksi taumltauml tulee

Luukkaan maininta Herodeksen ja Pilatuksen suhteesta mutta muuten

oikeudenkaumlynnin aikana Luukas keskittyy vain tapahtumien kuvaukseen

Naumlhdaumlkseni taumlmauml on syy siihen miksi Pilatuksen rooli on myoumls Luukkaan

evankeliumissa niin altis tulkinnoille Taumlstauml huolimatta on mielestaumlni selvaumlauml ettei

Pilatus pitaumlnyt Luukkaan mukaan Jeesusta syyllisenauml Sen sijaan on vaikea

vastata miksi Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml sillauml Luukas ei yksinkertaisesti

anna naumlhdaumlkseni riittaumlvaumlsti taustaa taumltauml varten Sen sijaan mielekkaumlaumlmpi kysymys

on miksi Luukas kuvasi Pilatuksen taumlllauml tavalla Vaikka naumlhdaumlkseni Luukkaan

kuvauksessa syyllisyys ei ole keskeisin teema on selvaumlauml ettauml Luukas pyrki

korostamaan Pilatuksen myoumlnteistauml asennetta Jeesusta kohtaan Carterin tulkinta

siitauml ettauml Luukas halusi kuvata roomalaisen oikeudenkaumlynnin

epaumloikeudenmukaisuutta on toki mahdollinen mutta mielestaumlni epaumluskottava

Luukas kuvaa hyvin taitavasti ja voimallisesti vaumlkijoukon itsepintaisuutta

Oikeudenkaumlynnin edetessauml Pilatus ajautuu taumlydelliseen umpikujaan josta taumlmauml ei

paumlaumlse pakoon tuomitsematta Jeesusta kuolemaan tai vaarantamatta omaa

asemaansa 243 Bond 1998 159

65

Luukas suhtautuu naumlhdaumlkseni myoumlnteisesti Rooman valtakuntaa kohtaan

Toki Luukas kuvaa roomalaisia myoumls vaumlhemmaumln myoumlnteisessauml valossa

esimerkiksi kun haumln kertoo Pilatuksen surmauttaneen galilealaisia mutta

myoumlnteiset kohtaamiset roomalaisten kanssa ovat yleisempiauml evankeliumissa

Rooman valtakunta ei myoumlskaumlaumln ollut totalitaarinen valtio jonka sisaumlllauml ei sallittu

valtakunnan toimintaa ja hierarkiaa arvostelevaa kirjoitusta244 Evankeliumissa ei

myoumlskaumlaumln esiinny selvaumlsti roomalaisvastaista asennetta Vaikka Luukas kaumlyttaumlaumlkin

mielellaumlaumln Jeesuksesta sanaa κύριος taumlmauml ei silti tarkoita ettauml Luukas vaumlheksyisi

keisarin arvovaltaa Se ettauml Luukas yhdistaumlauml keisarikultille perinteisiauml teemoja ja

termejauml Jeesukseen ei vielauml ole riittaumlvauml perustelu roomalaisvastaiselle tulkinnalle

varsinkaan kun Luukas ei kuitenkaan selvaumlsti haasta keisarikulttia Lisaumlksi

keisarikultti on jo itsessaumlaumln terminauml ongelmallinen sillauml se ei sisaumlltaumlnyt vain yhtauml

tarkasti muodostunutta kulttia vaan on enemmaumlnkin laaja-alaisempi kaumlsite Se

kattaa yleisesti Rooman valtakunnan alueella harjoitettuja keisarin kunnioituksen

muotoja

Myoumlskaumlaumln Jeesuksen roomalainen oikeudenkaumlynti ei vaikuta edustavan

roomalaisvastaista sanomaa Luukkaan Pilatus-kuvauksessa on sekauml myoumlnteistauml

ettauml kielteistauml vaumlriauml Toisaalta Pilatus tunnistaa Jeesuksen syyttoumlmyyden ja etsii

mahdollisuuksia vapauttaa taumlmaumln mutta toisaalta haumln ei kuitenkaan kykene

vapauttamaan Jeesusta On myoumls merkittaumlvauml huomata ettei Jeesuksen kuninkuus

sen enempaumlauml kuin Jeesuksen identiteetti yleensaumlkaumlaumln nouse roomalaisen

oikeudenkaumlynnin keskeiseksi kysymykseksi

Luukas poikkeaakin merkittaumlvaumlsti muista synoptikoista Markus ja Matteus

korostavat voimakkaasti juutalaisten johtajien halua surmata Jeesus ja sitauml kuinka

he ovat valmiita etsimaumlaumln valheellisia todisteita jotta saisivat Jeesuksen

tuomituksi Vaikka myoumls Luukkaan evankeliumissa on selvaumlauml ettauml juutalaiset

johtajat ajavat Jeesuksen tuomiota Luukas korostaa enemmaumln Jeesuksen

kaumlrsimyksen vaumllttaumlmaumlttoumlmyyttauml ja toisaalta Jumalan suunnitelman sekauml

henkivaltojen vaikutusta Jeesuksen passiossa Luukas naumlhdaumlkseni osoittaa taumlmaumln

useasti passiokertomuksen aikana Saatana saa Juudaksen kavaltamaan Jeesuksen

(Luuk 223) Paumlaumlsiaumlisaterialla Jeesus toteaa kaiken tapahtuvan suunnitelman

mukaan (Luuk 2222a) Kun Jeesus vangitaan haumln viittaa pimeyden valtaan

244 Ks tarkemmin Pinter (2013 102ndash105 107ndash109) joka vertailee Luukkaan ja Josefuksen yhtaumllaumlisyyksiauml naumliden kuvaillessa Rooman valtakuntaa

66

(Luuk 2253) ja lopulta Jeesus rukoilee anteeksiantoa haumlnen surmaajilleen (Luuk

2334a)245

6 Johanneksen evankeliumi

61 JohdantoNyt siirryn Raamatun viimeiseen evankeliumiin Johanneksen evankeliumi lienee

saavuttanut lopullisen muotonsa 90ndash100 jaa aikana mahdollisesti Efesoksessa

Raamatun ainoana ei-synoptisena evankeliumina Johanneksen evankeliumi

poikkeaa monella tavalla synoptisista evankeliumeista246 Johannes kuvaa

Jeesuksen jo Jumalana tai ainakin jumalankaltaisena Jeesus hallitsee tapahtumia

laumlpi evankeliumin ja Johannes kuvaa evankeliuminsa alussa kuinka Jeesus oli

Jumalan Sana jo ennen maailmaan syntymaumlaumlnsauml (Joh 11ndash5) Lisaumlksi

Johanneksen evankeliumia leimaa voimakas dualismi Johannes kuvaa kuinka

maailmassa asiat jakautuvat muun muassa valoon ja pimeyteen elaumlmaumlaumln ja

kuolemaan tai totuuteen ja valheeseen Johanneksen evankeliumi on selvaumlsti

kirjoitettu Johanneksen yhteisoumllle sillauml evankeliumia leimaa ironinen kerronta

Taumlmauml naumlkyy useissa kohdissa jossa tarinan henkiloumlt eivaumlt kykene ymmaumlrtaumlmaumlaumln

Jeesusta tai taumlmaumln opetuksia vaikka lukijalle merkitykset ovat selvaumlt247

Myoumls Johanneksen evankeliumin osalta on esitetty ettauml se sisaumlltaumlauml Rooman

valtakuntaa ja erityisesti keisarin valtaa arvostelevia naumlkemyksiauml Keskustelussa

keskeisellauml paikalla ovat olleet muiden muassa Carter ja Tom Thatcher Carterin

mukaan Johanneksen evankeliumin osata tutkimuksessa ei ole kiinnitetty

tarpeeksi huomiota Rooman valtakuntaan Haumlnen tulkintansa on Thatcheria

laajempi sillauml haumlnen kaumlsityksensauml mukaan evankeliumin laumlvistaumlauml kokonaan

vihjattu imperiumivastaisuus Taumlmauml on haumlnestauml selvaumlauml koska Johanneksen

evankeliumi oli kirjoitettu Rooman valtakunnassa ja naumlin Rooma on evankeliumin

konteksti Haumln argumentoi ettauml Johanneksen tarkoitus on osaltaan haastaa

lukijoitaan arvioimaan suhdettaan Rooman valtakuntaa kohtaan Carterin mielestauml

245 Jakeen 2334 alkuosan alkuperaumlisyys on kyseenalainen sillauml se puuttuu useista kaumlsikirjoituksista Pidaumln sitauml kuitenkin jakeen alkuperaumlisyyttauml todennaumlkoumlisenauml kahdestakin syystauml ensinnaumlkin Jeesuksen rukous on Luukkaan teologian mukainen ja toiseksi tuo epaumlmaumlaumlraumlinen rdquoherdquo viittaa tarkasti lukien edelleen vaumlkijoukkoon jonka valtaan Pilatus luovutti Jeesuksen ja joka ristiinnaulitsi Jeesuksen Niinpauml vaikuttaa epaumltodennaumlkoumliseltauml ettauml myoumlhemmaumlt kopioijat olisivat olleet innokkaita lisaumlaumlmaumlaumln jakeen alkuosan Luukkaan tekstiin kun otetaan huomioon ettauml yleinenasenteiden kehityssuunta ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut juutalaisia suosiva Myoumls Franklin (2001 957) pitaumlauml jakeen alkuosaa alkuperaumlisenauml Haumln viittaa mm Stefanoksen rukoukseen kivittaumljiensauml puolesta (Ap t 760) Rukous on hyvin samantapainen kuin Jeesuksen rukous taumlssauml ja haumln arvioikin ettei Luukas olisi kuvannut Jeesusta vaumlhemmaumln armollisena kuin Stefanoksen246 Kieffer 2001 960ndash961247 Kieffer 2001 960 Anderson 2011 12ndash13

67

Johannes katsoi monien lukijoidensa suhtautuvan Roomaa kohtaan liian

myoumlnteisesti Todellisuudessa naumliden olisi pitaumlnyt ymmaumlrtaumlauml ettauml Jeesus haastoi

Rooman valtakunnan248 Toisaalta Thatcher laumlhestyy evankeliumin Rooma-

suhdetta kristologian kautta Haumlnen naumlkemyksensauml mukaan Johannes kuvaus on

paumlaumlasiassa kielteistauml kristologiaa Johannes ei siis niinkaumlaumln kuvaa sitauml kuka tai

millainen Jeesus oli vaan kuka tai millainen haumln ei ollut Thatcherin mukaan

Johanneksen kristologian keskeinen motiivi on osoittaa Jeesuksen olevan Rooman

keisaria mahtavampi249 Naumlitauml paikoin varsin pitkaumllle meneviauml tulkintoja on myoumls

arvosteltu Christopher Skinner katsoo naumliden menevaumln monipaikoin liian pitkaumllle

Haumln kritisoi muun muassa Thatcheria siitauml ettauml taumlmauml laittaa liikaa painoa Rooman

valtakunnalle Vaikka valtakunta epaumlilemaumlttauml on Johanneksen evankeliumin

taustalla myoumls Jeesuksen passiokertomuksen ulkopuolella Skinner ei pidauml

kuitenkaan laumlsnaumloloa poikkeuksellisen merkittaumlvaumlnauml Haumln korostaakin ettauml

evankeliumissa on Johannekselle huomattavasti taumlrkeaumlmpiaumlkin teemoja kuin

Rooman valtakunta Niin myoumls Johanneksen kristologiakin rakentuu paljon

laajemmalle pohjalle kuin vain Rooman keisarin arvovallan

kyseenalaistamiselle250 Lisaumlksi on todettava ettauml Johanneksen evankeliumissa

roomalaiset ovat huomattavasti pienemmaumlssauml roolissa kuin synoptisissa

evankeliumeissa Itse asiassa Pilatus on evankeliumissa ainoa selvaumlsti

roomalainen henkilouml jolla on naumlkyvauml rooli251

248 Carter 2008 13ndash14 Haumln (s 43ndash45) puhuu myoumls Efesoksen synagogasta jonka jaumlseniauml Johanneksen varhaiset lukijat haumlnen mukaansa olivat ja retorisesta etaumlisyydestauml (rhetoric of distance) jota Johannes monin paikoin haumlnen mukaansa kaumlyttaumlauml Carterin mukaan Johannes pyrki luomaan etaumlisyyttauml Jeesus-uskovien ja muiden synagogayhteisoumln jaumlsenien vaumllille sillauml synagogan suhde Rooman valtakuntaa kohtaan oli liian salliva Ks lisaumlksi Carter 2003 129ndash137 jossa haumln mm nostaa esille Johanneksella toistuvia kaumlsitteitauml kuten rsquomaailmarsquo tai rsquojuutalaisetrsquo Haumlnen mukaansa esimerkiksi rsquomaailmarsquo merkitsee monin paikoin Johanneksen kuvauksessa paikkaa jota Jumala rakastaa (Joh 316) mutta jonka hallitseva luokka on kuitenkin muokannut vain oman etunsa ajamista varten Niinpauml maailma vihaa Jeesusta (Joh 77)249 Thatcher 2009 11 Naumlin myoumls Rensberger 1999 148 Lisaumlksi Thatcher (s 52ndash53) yhdistaumlauml evankeliumin rsquojuutalaisetrsquo Rooman palvelijoihin Samoin tekee myoumls Carter (2003 133) joka tulkitsee termin Ἰουδαῖοι viittaavan Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml nimenomaan Jerusalemin juutalaiseen eliittiin Eliitti oli liitossa roomalaisten vallanpitaumljien kanssa ja Carter olettaa taumlmaumln olleen ilmeistauml Johanneksen evankeliumin lukijoille Sekauml Skinner (2013 121) ettauml Frey (2014 344ndash345) kyseenalaistavat taumlmaumln yhteyden vaikka molemmat pitaumlvaumltkin sitauml historiallisesti paumltevaumlnauml Skinner kuitenkin toteaa ettauml lukuun ottamatta Jeesuksen oikeudenkaumlyntiauml kiistat juutalaisten ja Jeesuksen vaumllillauml muodostuvat paumlaumlasiassa juutalaisista uskonnollisista ja kansallisista kysymyksistauml Lisaumlksi Frey on epaumlilevaumlinen sen suhteen ettauml Johanneksen lukijoille juutalaisten ja roomalaisten hallitsijoiden vaumllinen liittolaisuus olisi ollut itsestaumlaumln selvaumlauml sillauml taumlmauml ei vaumllttaumlmaumlttauml heijastellut lukijoiden todellisuutta250 Skinner 2013 122 124ndash125 Toisaalta Skinner osaltaan onnittelee muun muassa Carteria ja Thatcheria siitauml ettauml naumlmauml ovat nostaneet Rooman esille myoumls Johanneksen evankeliumin tutkimuksessa 251 Katso tarkemmin Frey 2014 349ndash355

68

62 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaisetKuinka siis Johannes suhtautui juutalaisiin Synoptisista evankeliumeista

poiketen Johanneksen evankeliumissa ei ole itse passiokertomuksessa varsinaista

juutalaista oikeudenkaumlyntiauml Kun Juudas on vanginnut Jeesuksen ylipappien ja

fariseusten miesten sekauml roomalaisten sotilaiden avulla Jeesus viedaumlaumln Hannaksen

luo Johanneksen mukaan Hannas oli sen vuoden ylipapin appi Kuulemisen

teemat eivaumlt myoumlskaumlaumln ole yhteneviauml synoptisten evankeliumien kanssa Kysymys

ei ole Jeesuksen identiteetistauml eikauml siitauml ettauml juutalainen eliitti yrittaumlisi loumlytaumlauml

vaumlaumlriauml todisteita Jeesuksesta Itse asiassa Hannas kyselee Jeesukselta taumlmaumln

opetuksista ja opetuslapsista Johannes ei kerro Hannaksen kysymyksiauml tarkalleen

vaan kuvaa vain Jeesuksen vastauksen Hannakselle rdquoMinauml olen puhunut

julkisesti koko maailman kuullen Olen aina opettanut synagogissa ja

temppelissauml kaikkien juutalaisten kokoontumispaikoissa Salassa en ole puhunut

mitaumlaumln Miksi sinauml minulta kysyt Kysy kuulijoiltani mitauml olen heille puhunut He

kyllauml tietaumlvaumlt mitauml olen sanonut (Joh 1820ndash21)rdquo Vastauksen seurauksena yksi

Jeesusta vartioivista miehistauml lyouml Jeesusta Jeesus kehottaa taumltauml kertomaan missauml

kohtaa haumln valehteli ja ihmettelee miksi mies lyouml haumlntauml jos haumln puhui totta

Taumlmaumln jaumllkeen Hannas laumlhettaumlauml Jeesuksen ylipappi Kaifaksen luo Kuulemista

seuraa toinen osa Pietarin katkelmaa252 jonka jaumllkeen alkaa Johanneksen kuvaus

roomalaisesta oikeudenkaumlynnistauml

Oletettavasti evankeliuminsa rakenteen vuoksi Johannes ajautuu taumlhaumln

ratkaisuun jossa juutalainen oikeudenkaumlynti on supistunut kuulemiseksi

Hannaksen edessauml Tavallaan Johannes on kuvannut koko Jeesuksen julkisen

toiminnan oikeudenkaumlyntinauml Israelin edessauml Haumln on jo kaumlsitellyt Jeesuksen

identiteettiauml Lisaumlksi neuvosto on jo kokoontunut ja ylipappi Kaifas on julistanut

tuomionsa aiemmin evankeliumissa (Joh 1147ndash53)253 Kyseessauml ei kuitenkaan

ollut synoptisten evankeliumien kaltainen oikeudenkaumlynti jossa Jeesus olisi ollut

laumlsnauml vaan neuvonpito ylipappien ja fariseusten vaumllillauml Tuolloin Kaifas totesi

neuvostolle rdquoEttekouml te kaumlsitauml ettauml jos yksi mies kuolee kansan puolesta se on

teille parempi kuin ettauml koko kansa joutuu tuhoon (Joh 1150)rdquo Johannes kertoi

ettauml taumlmauml oli ennustus Jeesuksen pelastuksen tuovasta kuolemasta Toisaalta

Lincolnista on mahdollista ettauml Jeesuksen vastaus 18 luvun jakeissa 20 ja 21

sisaumlltaumlauml verhotun viittauksen juutalaisten uskottomuuteen Jeesus kertoo

252 Kuvaus siitauml kuinka Pietari kieltaumlauml Jeesuksen jakautuu kahteen osaan (Joh 1815ndash18 ja 25ndash27)ja ympaumlroumli Jeesuksen kuulemista Hannaksen edessauml 253 Lincoln 2005 450

69

opettaneensa kaiken koko maailman kuullen juutalaisten kokoontumispaikoissa

Niinpauml Hannaksen kuten muidenkin juutalaisten pitaumlisi voida selvittaumlauml Jeesuksen

opetukset ilman ettauml Jeesus taumlytyi tuoda taumlmaumln eteen Hannas vain kieltaumlytyy

kuulemasta Jeesuksen opetusta254

Johannes kaumlyttaumlauml termiauml Ἰουδαῖοι rsquojuutalaisetrsquo kielteisessauml valossa erityisesti

passiokertomuksen aikana mutta myoumls muualla He edustavat laumlhes poikkeuksetta

Johannekselle niitauml jotka vastustivat Jeesusta ja hylkaumlaumlvaumlt Jumalan (Joh 542ndash43

823 39ndash47)255 Tomson uskookin Johanneksen evankeliumin pitaumlvaumln sisaumlllaumlaumln

juutalaisvastaisuuden siemeniauml sillauml rsquojuutalaisetrsquo viittaa Johanneksen

evankeliumissa monesti Jeesuksen vastustajiin256 Taumlmauml pitaumlauml paikkansa mutta

Johanneksen evankeliumissa on myoumls kohtia jotka kuvaavat Jeesukseen uskovia

juutalaisia (Joh 830ndash31)257 David Rensberger argumentoikin voimakkaasti sen

puolesta ettei Johannes pyri yleistaumlmaumlaumln kaikkia juutalaisia Jeesuksen

vastustajiksi vaan on arvioitava jokaisessa tapauksessa Ἰουδαῖοι-sanan kohde

erikseen Taumlmaumln tutkielman puitteissa ei ole mahdollista paneutua tarkemmin

Johanneksen juutalaissuhteeseen Todettakoon vain ettauml Johannes kaumlyttaumlauml

rsquojuutalaisetrsquo -termiauml tyypillisesti kielteisessauml valossa kun taumlmauml viittaa juutalaisiin

johtajiin258 Johanneksen roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml esiintyvaumlt juutalaiset

jotka ovat paumlaumlasiassa ylipappeja ja heidaumln miehiaumlaumln ovat selvaumlsti Jeesuksen

vastustajia Johannes niputtaa heidaumlt yhteen kaumlyttaumlmaumlllauml heistauml sanaa Ἰουδαῖοι

rsquojuutalaisetrsquo259

63 Roomalainen oikeudenkaumlyntiJohanneksen evankeliumin kuvaus Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml on merkittaumlvaumlsti

pidempi suhteessa synoptisiin evankeliumeihin ja poikkeaa erityisesti rakenteensa

puolesta huomattavasti muista evankeliumeista Rakenteellisesti oikeudenkaumlynti

254 Lincoln 2005 454 Naumlin myoumls Skinner 2010 93255 Jonkinlaisena poikkeuksena taumlhaumln kielteiseen kuvaan on Nikodemos (Joh 31ndash10 750ndash51 1939ndash40) joka on juutalaisten neuvoston jaumlsen Haumln vaikuttaa suhtautuvan suosiollisesti Jeesukseen joskaan haumlnkaumlaumln ei lopulta taumlysin ymmaumlrrauml Jeesusta256 Tomson 2005 110ndash111 257 Rensberger 1999 123258 Rensberger (1999 125 128ndash130) tulkitsee taumlmaumln heijastelevan osaltaan Johanneksen yhteisoumln tilannetta jossa varhaiskristityt olivat joutuneet yhteisoumlnsauml synagogan johtajien epaumlluulojen kohteiksi Haumlnen mukaansa taumlmauml selittaumlauml myoumls sen miksi Johannes nostaa esille juutalaisista ryhmistauml erityisesti fariseukset jotka mainitaan myoumls passiokertomuksessa (Joh 183) Rensberger (s 152ndash153) korostaa voimakkaasti sitauml ettauml haumlnen mukaansa Johannes on kirjoittanut evankeliuminsa juutalaisuuden sisaumlllauml Johanneksen tarkoitus ei ollut kirjoittaa juutalaisvastaista teosta eikauml se Rensbergerin mukaan ole sitauml vaan Johannes puolustaa uskonsa oikeutusta emouskonnon torjuvaa suhtautumista kohtaan Samoin ajattelee Anderson 2011 38ndash39 Tarkemmin ks myoumls Anderson 2011 190ndash193 259 Skinner 2010 88 Haumln mainitsee lisaumlksi fariseukset jotka olivat kyllauml mukana Jeesuksen vangitsemisessa mutta Johannes ei mainitse heitauml itse oikeudenkaumlynnissauml

70

on mahdollista jakaa seitsemaumlaumln kohtaukseen 1 kohtaus Joh 1828ndash32 2

kohtaus Joh 1833ndash38a 3 kohtaus Joh 1838bndash40 4 kohtaus Joh 191ndash3 5

kohtaus 194ndash8 6 kohtaus Joh 199ndash11 7 kohtaus Joh 1912260ndash16a

Seuraavaksi ennen varsinaista oikeudenkaumlynnin kaumlsittelyauml kaumlyn laumlpi sen

tapahtumat

Alussa Pilatus saapuu ulos juutalaisten luo jotka eivaumlt ole voineet seurata

Jeesusta sisaumllle palatsiin Johannes selittaumlauml ettauml juutalaiset olisivat saastuneet

eivaumltkauml sen jaumllkeen olisi voineet ottaa osaa paumlaumlsiaumlisaterialle Pilatus kysyy heiltauml

mistauml Jeesusta syytetaumlaumln Haumlnen saamansa vastaus on ylimalkainen rdquoJos taumlmauml

mies ei olisi pahan tekijauml emme olisi luovuttaneet haumlntauml sinulle (Joh 1830)rdquo

Pilatusta ei kuitenkaan miellytauml juutalaisten vastaus ja haumln kehottaakin juutalaisia

tuomitsemaan Jeesuksen omien lakiensa mukaan Juutalaiset joutuvat

tunnustamaan Pilatukselle ettei heillauml ole oikeutta tuomita ketaumlaumln kuolemaan

Johannes huomauttaa ettauml taumlmauml tapahtui jotta Jeesuksen kuvaus omasta

kuolemastaan kaumlvisi toteen

Taumlmaumln jaumllkeen Pilatus menee takaisin sisaumllle ja kuulustelee Jeesusta

verrattaen pitkaumlaumln Haumln kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas

Jeesus vastaa hieman muiden evankeliumien kuvauksesta poiketen rdquoItsekouml sinauml

niin ajattelet vai ovatko muut sanoneet minusta niinrdquo Pilatus vastaa kysymaumlllauml

onko haumln muka juutalainen ja jatkaa toteamalla ettauml haumlnelle Jeesuksen ovat

luovuttaneet taumlmaumln oma kansa ja ylipapit Pilatus kysyykin Jeesukselta mitauml taumlmauml

on tehnyt Jeesus vastaa Pilatukselle ettei haumlnen kuninkuutensa ole taumlstauml

maailmasta mihin Pilatus vastaa rdquoSinauml siis kuitenkin olet kuningasrdquo Jeesus

kuitenkin vaumlistaumlauml kysymyksen toteamalla Pilatuksen niin vaumlittaumlvaumln ja jatkaa ettauml

haumln on tullut maailmaan todistamaan totuudesta ja jokainen joka on totuudesta

kuulee haumlntauml Ennen kuin Pilatus menee takaisin ulos haumln kysyy Jeesukselta

kuuluisan kysymyksensauml rdquoMikauml on totuusrdquo

Jaumlaumlmaumlttauml odottamaan Jeesuksen vastausta Pilatus astuu takaisin ulos

palatsista Haumln julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi ja vetoaa sen jaumllkeen juutalaisten

tapaan vapauttaa vanki paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan rdquoTahdotteko ettauml vapautan

260 Jae 1912 on mahdollista sijoittaa myoumls edeltaumlvaumlaumln kohtaukseen koska ei ole taumlysin selvaumlauml onko Pilatus taumlssauml jakeessa jo siirtynyt ulos vai onko haumln vielauml sisaumlllauml palatsissa Jeesuksen kanssa Esimerkiksi Carter (2003 138) ja Skinner (2010 99ndash101) sijoittavat jakeen kuudenteen kohtaukseen Toisaalta esimerkiksi Brown (1994 758) ja Bond (1998 189) sijoittavat jakeen seitsemaumlnteen kohtaukseen Itse noudatan jaumllkimmaumlistauml jakotapaa sillauml jae 12 on pohjimmiltaan juutalaisten ja Pilatuksen vaumllinen oli Pilatus sitten yhauml palatsin sisaumlllauml tai ei

71

juutalaisten kuninkaanrdquo haumln kysyy Laumlsnaumlolijat kuitenkin vaativat vapautettavaksi

Barabbasta joka Johanneksen mukaan oli rosvo

Nyt oikeudenkaumlynnin puolivaumllissauml Pilatus kaumlskee ruoskimaan Jeesuksen

Johannes kertoo kuinka sotilaat tekivaumlt orjantappuroista kruunun ja pukivat

Jeesukselle purppuraviitan Taumlmaumln jaumllkeen he tervehtivaumlt Jeesusta juutalaisten

kuningasta ja lyoumlvaumlt taumltauml

Jaumllleen Pilatus tulee ulos ja kertoo tuovansa Jeesuksen ulos osoittaakseen

ettauml pitaumlauml taumltauml syyttoumlmaumlnauml Jeesus saapuu paikalle orjantappurakruunussaan ja

viitassaan ja Pilatus lausuu rdquoKatso ihminenrdquo Taumlmauml saa ylipapit ja heidaumln

miehensauml huutamaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista Pilatus kuitenkin osoittaa

haluttomuutensa tuomita Jeesuksen ehdottamalla ettauml ylipappien pitaumlisi itse

ristiinnaulita Jeesus sillauml haumln ei pidauml taumltauml syyllisenauml Juutalaiset vaativat

Jeesukselle kuitenkin kuolemanrangaistusta sillauml taumlmauml on vaumlittaumlnyt olevansa

Jumalan Poika Niinpauml haumln on ansainnut lain mukaan kuoleman

Johannes kertoo ettauml taumlmauml saa Pilatuksen yhauml pelokkaammaksi Haumln vie

Jeesuksen takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta mistauml taumlmauml on laumlhtoumlisin Jeesus on

kuitenkin yllaumlttaumlen vaiti Niinpauml Pilatus kovisteleekin Jeesusta muistuttamalla ettauml

haumlnellauml on valta vapauttaa tai tuomita Jeesus Jeesus kuitenkin kieltaumlauml taumlmaumln Haumln

sanoo ettei Pilatuksella olisi haumlneen minkaumlaumln laista valtaa ellei sitauml olisi taumllle

annettu ylhaumlaumlltauml Haumln vakuuttaa Pilatukselle ettauml suurempi syyllinen on se joka

on Jeesuksen luovuttanut Pilatukselle

Viimeistauml kertaa Pilatus astuu ulos ja yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen Juutalaiset

kuitenkin varoittavat ettauml mikaumlli Pilatus ei tuomitse Jeesusta haumln ei ole keisarin

ystaumlvauml sillauml Jeesus on asettunut keisaria vastaan Taumlmaumln kuultuaan Pilatus on

valmis tuomitsemaan Jeesuksen Haumln tuo Jeesuksen jaumllleen ulos ja julistaa

laumlsnaumlolijoille ettauml Jeesus on heidaumln kuninkaansa Juutalaiset kuitenkin kieltaumlvaumlt

taumlmaumln ja vaativat Jeesusta ristiinnaulittavaksi rdquoPitaumlaumlkouml minun ristiinnaulita teidaumln

kuninkaannerdquo ihmettelee Pilatus mutta ylipapit kieltaumlvaumlt ettauml heillauml olisi muuta

kuningasta kuin keisari Niinpauml Pilatus luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi

Johanneksen evankeliumin kuvaus alkaa muiden tapaan Jeesuksen

luovutuksella juutalaisilta Pilatukselle Toisin kuin muut evankelistat Johannes

jakaa oikeudenkaumlynnin osapuolet paikallisesti Jeesus viedaumlaumln Pilatuksen

hallintopalatsiin mutta juutalaiset jaumlaumlvaumlt palatsin ulkopuolelle koska haluavat

vaumllttyauml epaumlpuhtaudelta Frey korostaakin ettauml on liian yksinkertaistavaa pitaumlauml

juutalaisia Rooman valtakunnan edustajina Johanneksen evankeliumissa vaikka

72

naumlmauml tekivaumltkin yhteistyoumltauml Rooman vallan kanssa Jos Johannes olisi kuvannut

juutalaiset puhtaasti Rooman vallan edustajina naumlmauml eivaumlt olisi pelaumlnneet palatsin

aiheuttamaa epaumlpuhtautta261 Johanneksen kuvaus vuorotteleekin palatsin ulko- ja

sisaumlpuolen vaumllillauml Pilatuksen liikkeiden mukaan Perinteisesti Pilatuksen

liikkumisen palatsista ulos ja taas sisaumllle on tulkittu kuvaavan taumlmaumln

paumlaumlttaumlmaumlttoumlmyyttauml ja heikkoutta hallitsijana262 Toisaalta Matthew Skinnerin

mukaan Pilatuksen liikehtimisellauml Johannes kuvaa sitauml ettei Pilatus lopulta

kykene ohjailemaan oikeudenkaumlynnin osapuolia Samalla Pilatuksen liikkuminen

erottaa taumlmaumln juutalaisista263 Minun naumlkemykseni mukaan on kuitenkin varottava

Pilatuksen liikkumisen ylitulkitsemista Johanneksen tarkoitus ei ole kuvailla sillauml

Pilatuksen persoonaa evankeliumissa vaan kyseessauml on ensisijaisesti vain

Johanneksen keino kuljettaa kertomusta eteenpaumlin Johannes luo voimakkaan

kerronnallisen jaumlnnitteen juutalaisten ja Jeesuksen vaumllille sijoittamalla naumlmauml

paikallisesti eroon toisistaan Taumlmauml jaumlnnite osaltaan korostaa vuorollaan

kummankin osapuolen toimia katkelmassa264

Pilatus avaa oikeudenkaumlynnin kysymaumlllauml syytteitauml Jeesusta vastaan

Johannes aloittaa Luukkaan tavoin oikeudenkaumlynnin perinteisen roomalaisen

oikeudenkaumlyntikaumlytaumlnnoumln mukaisesti265 Juutalaiset kuitenkin kieltaumlytyvaumlt

antamasta suoraa vastausta ja toteavat Jeesuksen olevan κακόν ποιῶν rsquopahan

tekijaumlrsquo Brown yhdistaumlauml taumlmaumln Jeesuksen ja Hannaksen vaumlliseen keskusteluun

jossa Jeesus pyytaumlauml vartijaa osoittamaan haumlnen valheellisen puheensa κακῶς

ἐλάλησα (Joh 1823) Johanneksen ironia on taumlssauml Brownin mukaan se ettauml itse

asiassa kertomuksen juutalaiset ovat niitauml jotka ovat pahan tekijoumlitauml266 Vaikka

Brown onkin oikeassa Johanneksen ironisesta tarkoituksesta naumlhdaumlkseni yhteys

rsquopahan tekijaumlnrsquo ja rsquovaumlaumlrin puhumisenrsquo vaumllillauml on heikko Pelkaumlstaumlaumln se ettauml ne

jakavat saman adjektiivin ei riitauml Pidaumlnkin todennaumlkoumlisempaumlnauml Carterin

261 Frey 2014 364 Vertaa Thatcher (2009 52ndash53) joka paumlinvastoin ajattelee nimenomaan juutalaisten monin paikoin edustavan Rooman valtakuntaa 262 Naumlin esimerkiksi Brown 1994 744 Frey 2014 347 389263 Skinner 2010 94 Skinner ei kuitenkaan usko Johanneksen kuvaavan Pilatusta paumlaumlttaumlmaumlttoumlmaumlnaumltai heikkona hallitsijana vaan ainoastaan korostaa ettei oikeudenkaumlynti lopulta etene taumlysin Pilatuksen toivomalla tavalla 264 Naumlin esimerkiksi Bond 1998 169 mutta myoumls Brown 1994 744 ja Lincoln 2005 458 Lisaumlksi Thatcherin (2009 70ndash71) mukaan Pilatuksen palatsin ulkopuoli kuvaa Pilatuksen ja Rooman vallan julkista puolta kun taas palatsin sisaumlpuoli on Pilatuksen rdquoturvapaikkardquo jonne juutalaiset eivaumlt paumlaumlse Jeesus kuitenkin astuu sisaumllle palatsiin ja niinpauml Rooma joutuu kamppailemaan Jeesuksen arvovallan kanssa Mielestaumlni Thatcher kuitenkin liikkuu ylitulkinnan rajamailla vaikkaonkin totta ettauml Pilatus joutuu kohtaamaan toisaalta juutalaiset ja toisaalta Jeesuksen auktoriteetin Mikaumlaumln Johanneksen kuvauksessa ei kuitenkaan naumlhdaumlkseni osoita ettauml palatsi edustaisi Pilatukselle turvapaikkaa jonka koskemattomuuden Jeesus rikkoo265 Naumlin esimerkiksi Morris 1995 676266 Brown 1994 746

73

naumlkemystauml ettauml Johanneksen kuvauksessa rsquopahan tekijaumlrsquo on taumlydellinen vastakohta

sille mitauml Jeesus todella Johanneksen mukaan oli Johannes on kertonut monessa

kohtaa kuinka Jeesus paumlinvastoin tekee hyviauml tekoja (Joh 51ndash15 61ndash15)267

Johanneksen ironia tulee ymmaumlrretyksi laajemman kontekstin kautta siitauml ettauml

juutalaiset johtajat pyrkivaumlt surmaamaan hyvaumlntekijaumln ja Jumalan Pojan Toisaalta

Carterin tulkinnassa nousee keskeiseksi myoumls aiempien evankeliumien osalta tuttu

tulkinta juutalaisen eliitin ja Pilatuksen liittolaisuudesta Carterin mukaan

Pilatuksen kysymys Jeesuksen syytteistauml on pelkkaumlauml teatteria sillauml juutalaisen

eliitin kanssa liitossa oleva Pilatus tietaumlauml hyvin mistauml Jeesusta syytetaumlaumln

Roomalaiset sotilaat olivat jo mukana Jeesuksen vangitsemisessa (Joh 18312)

joten jonkun roomalaisen hallintomiehen on taumlytynyt valtuuttaa taumlmauml Niinpauml

Carterin mukaan on ilmeistauml ettauml Pilatus on jo kuullut Jeesuksesta Taumlstauml syystauml

juutalaiset eivaumlt annakaan Pilatukselle selvaumlauml vastausta268 Myoumls Johanneksen

evankeliumin osalta Carterin tulkinta liikkuu hyvin vahvasti historiallisella

tasolla Oikeudenkaumlynnin kaumlsittelyssaumlaumln haumln ei juurikaan kiinnitauml huomiota

Johanneksen motiiveihin Carter vaikuttaa olettavan ettauml sekauml Johannekselle ettauml

taumlmaumln lukijoille haumlnen kuvaamansa juutalaisten ja Pilatuksen vaumllinen poliittinen

peli oli keskeinen teema oikeudenkaumlynnissauml

Reaktiona juutalaisten vastaukseen Pilatus kaumlskee heidaumln itse tuomita

Jeesus Taumlstauml voidaan esittaumlauml kaksi tulkintaa Johanneksen Pilatus ei ole

kiinnostunut tuomitsemaan tavallista pahan tekijaumlauml joka saattoi vain olla rikkonut

jotakin paikallista tapaa tai saumlaumldoumlstauml Pilatus ehdottaakin ettauml juutalaiset

ratkaisivat itse taumlmaumln asian sillauml tyypillisesti roomalaiset sallivat paikalliselle

eliitille kohtalaisen laajan oikeudellisen toimivallan Niinpauml vasta kun juutalaiset

myoumlntaumlvaumlt ettauml he vaativat Jeesukselle kuolemanrangaistusta Pilatus suostuu

tarkastelemaan asiaa269 Toisaalta on mahdollista ettauml Pilatus aikoo osoittaa

juutalaisille kuka oikeastaan on hallitsevassa asemassa heidaumln keskinaumlisessauml

liitossaan Juutalaiset johtajat joutuvat myoumlntaumlmaumlaumln riippuvaisuutensa

Pilatuksesta koska eivaumlt itse voi langettaa kuolemantuomiota270 Molemmat

selitykset liikkuvat hyvin vahvasti tekstin historiallisella tasolla eivaumltkauml siten

267 Carter 2014 241ndash242 268 Carter 2008 301 Lisaumlksi Bond (1998 176) pitaumlauml niin ikaumlaumln taumltauml pelkkaumlnauml esityksenauml vaikka haumlnen tulkinnassaan ei ole viitteitauml siitauml ettauml haumln olettaisi Pilatuksen ja juutalaisen eliitin olevan selvaumlsti liitossa Haumlnen mukaansa on ymmaumlrrettaumlvaumlauml ettauml juutalaisten vastaus on ylimalkainen He eivaumlt pidauml siitauml ettauml Pilatus esittaumlauml tietaumlmaumltoumlntauml kun taumlmauml on selvaumlsti ollut osallinen jo Jeesuksen vangitsemisessa 269 Morris 1995 676ndash677 Frey 2014 365ndash366270 Carter 2008 301 Skinner 2010 95 Myoumls Lincoln 2005 460 Tosin Lincoln ei viittaa Pilatuksen ja juutalaisen eliitin vaumlliseen liittoon

74

erityisesti tuo esille Johanneksen motiiveja jotka haumln paljastaa jakeessa 1832

Muun muassa Thatcher kiinnittaumlauml huomionsa juuri taumlhaumln vuoropuhelua seuraavaan

jakeeseen rdquoNaumlin tapahtui jotta Jeesuksen sanat kaumlvisivaumlt toteen Haumln oli aiemmin

ilmaissut millainen tulisi olemaan haumlnen kuolemansardquo Thatcher korostaa ettauml

Johannekselle ei ollut olennaista se miksi juutalaiset eivaumlt voineet tuomita

Jeesusta kuolemaan Sen sijaan Johannekselle oli olennaista se ettauml Jeesuksen oli

kuoltava roomalaisten kaumlsissauml ristillauml koska Jeesus oli itse niin sanonut271

Pilatus palaa sisaumllle palatsiin ja alkaa kuulustella Jeesusta Toisin kuin

synoptisissa evankeliumeissa Jeesuksen kuulustelua ei kaumlydauml Johanneksen

evankeliumissa vain oikeudenkaumlynnin alussa vaan Pilatus kuulustelee Jeesusta

uudelleen oikeudenkaumlynnin loppupuolella (Joh 199ndash11) Pilatus kysyy

Jeesukselta kaikille evankeliumeille yhteisen kysymyksen rdquoOletko sinauml

juutalaisten kuningasrdquo Jeesuksen kuninkuudesta muodostuu myoumls Johanneksen

evankeliumissa oikeudenkaumlynnin keskeinen teema272 Sen sijaan synoptikkojen

vaikenevasta Jeesuksesta ei evankeliumissa ole juurikaan merkkejauml273 Paumlinvastoin

Jeesus ryhtyy keskusteluun Pilatuksen kanssa ja vaikuttaa haastavan Pilatuksen

auktoriteetin Jeesuksen ja Pilatuksen vaumllisessauml keskustelussa mielenkiintoista on

juuri naumliden kahden vaumllinen dynamiikka Jeesus puhuu Pilatukselle kuin

vertaiselleen tai jopa alamaiselleen Haumln vielaumlpauml uskaltaa kyseenalaistaa

Pilatuksen kysymyksen vaikkei ole edes Rooman kansalainen saatikka sitten

jalosukuinen Historialliselta kannalta on erikoista ettei maaherra ja Rooman

vallan edustaja vaikuta pitaumlvaumln taumltauml kaumlytoumlstauml haumlvyttoumlmaumlnauml274 Pilatus kuitenkin

vain paljastaa kysymyksen alkuperaumln vastaamalla rdquoEn kai minauml ole mikaumlaumln

juutalainen Sinun kansasi ja ylipapit ovat sinut luovuttaneet minulle (Joh

1835)rdquo Frey katsoo ettauml Johannes korostaa taumlssauml kohtaa juutalaisten ylipappien

syyllisyyttauml Jeesuksen tuomitsemisessa Pilatus ei olisi kuulustelemassa ja

tuomitsemassa Jeesusta elleivaumlt juutalaiset ylipapit olisi toimittaneet Jeesusta

haumlnelle ja vaatineet kuolemantuomiota275 Toisaalta Lincolnin mukaan

Johannekselle Pilatuksen vastauksen rsquojuutalainenrsquo ei viittaa pelkaumlstaumlaumln etniseen

271 Thatcher 2009 72 viittaa mm kohtaan Joh 314ndash15 jossa Jeesus puhuu Ihmisen Pojan korottamisesta Kuolemantuomio juutalaisten kaumlsissauml olisi saattanut merkitauml kivittaumlmistauml joka viittaa maahan painamiseen kun taas nostaminen ristille rinnastuu korottamiseen Samoin Brown 1994 747ndash749 Morris 1995 677 Lincoln 2005 460ndash461 ja Frey 2014 366 Samalla Brown ja Lincoln arvioivat myoumls juutalaisten oikeutta langettaa kuolemantuomio272 Skinner 2010 95273 Jeesus vaikenee Johanneksen evankeliumissa vain kerran Joh 199 mutta taumlssaumlkin kohtaa vaikeneminen saa hyvin erilaisen saumlvyn kuin synoptisissa evankeliumeissa274 Brown 1994 759 Thatcher 2009 73ndash74 Frey 2014 367275 Frey 2014 368 Samoin myoumls Morris 1995 680

75

taustaan vaan evankeliumissa juutalaisia ovat kaikki ne jotka eivaumlt ymmaumlrrauml

Jeesuksen opetusta276 Pilatus jatkaa kysymaumlllauml mitauml Jeesus on tehnyt Jeesus

puolestaan selittaumlauml kuinka haumlnen kuninkuutensa ei ole taumlstauml maailmasta Carter

pitaumlauml taumltauml selvaumlnauml haasteena keisarille sillauml vaikka Jeesus ei edustakaan

sotilaallista uhkaa (Joh 1836) Jeesus on kuitenkin kuningas jonka kuninkuus on

kaikkien maallisten hallitsijoiden ylaumlpuolella Niinpauml Carterista Jeesuksen

kuninkuutta taumlytyy pitaumlauml myoumls poliittisena vaikka se ei siltauml vaikuttaisikaan277

Brown on eri mieltauml Carterin kanssa Haumlnestauml Jeesus on osoittanut ettei haumlnen

kuninkuutensa ole maallista Siksipauml taumlmauml on juuri se syy miksi Jeesuksen valta ei

kilpaile keisarin vallan kanssa Johanneksen mukaan ihmiset tekevaumlt elaumlessaumlaumln

valinnan kuuluvatko he Jeesuksen valtakuntaan vai ei mutta taumlmauml ei tarkoita

keisarin vallan hylkaumlaumlmistauml278 Brown kirjoittaa rdquoJohannekselainen Jeesus sanoisi

ettauml kun haumln on jo tullut valona maailmaan tuomion aika on ihmisten valitessa

haumlnen puolestaan tai haumlntauml vastaan haumlnen valtakuntansa ei ole vain taivaallinen tai

enkelimaumlinen ndash enemmaumlnkin se on taumlssauml maailmassa mutta ei osa sitaumlrdquo279

Kun Pilatus toteaa kysyvaumlsti ettauml Jeesus siis sittenkin on kuningas Jeesus

vaumlistaumlauml suoran vastauksen ja alkaa puhua totuudesta Haumln kertoo todistavansa

totuudesta ja lupaa ettauml jokainen joka on totuudesta kuulee haumlnen sanansa

Evankeliumin lukijalle on selvaumlauml ettauml Jeesus viittaa taumlllauml itseensauml (Joh 146) Taumltauml

voidaankin pitaumlauml kokeena jolla Jeesus tuomitsee Pilatuksen kuuleeko Pilatus

Jeesuksen sanat280 Pilatus ei kuitenkaan ymmaumlrrauml taumltauml Haumln kysyy rdquoMikauml on

totuusrdquo mutta kysymys ei ole vilpitoumln Sen sijaan ettauml haumln odottaisi vastausta haumln

kaumlaumlntyy ja palaa takaisin ulos Pilatus pyrkii vain pilkallisesti kumoamaan

Jeesuksen aiemmat sanat Samalla Johanneksen Pilatus osoittaa ettei haumln

ymmaumlrrauml Jeesuksen opetusta toisin kuin evankeliumin lukija Pilatus palaa

juutalaisten luo joiden joukkoon haumlnkin Johanneksen ironisessa kuvauksessa

kuuluu281

276 Lincoln 2005 463277 Ks tarkemmin Carter 2014 243ndash245 Samoin Lincoln (2005 462) toteaa ettauml Johanneksen Jeesuksen kuninkuudesta ei voida erottaa uskonnollista poliittisesta Niinpauml Jeesuksen kuninkuus ei sovi yhteen keisarin vallan kanssa Lisaumlksi Carter (s 245) korostaa kuinka Jeesuksen edustama vaumlkivallaton valta on taumlysin vastakohtainen Rooman valtakunnan vaumlkivaltaan perustuvalle vallalle278 Brown 1994 751 Samoin myoumls Morris 1995 680ndash681 Skinner 2010 96 Frey 2014 369279 Brown 1994 751280 Naumlin Brown 1994 752ndash753 Frey 2014 370 Carter 2014 246ndash247 Morris (1995 682) toteaa ettauml koko Johanneksen kuvaus Jeesuksen kuolemasta ja yloumlsnousemuksesta kertoo siitauml totuudestamihin Jeesus taumlssauml sanoillaan viittaa281 Lincoln 2005 462ndash463 Skinner 2010 96 Frey 2014 370ndash371 Frey tosin korostaa ettei Pilatus taumlssauml kohtaa ole kuitenkaan Jeesuksen vastustaja vaikkei ymmaumlrraumlkaumlaumln Jeesuksen sanoja Toisaalta Bond (1998 179) yhdistaumlauml koko Rooman valtakunnan Pilatuksen esimerkkiin Lisaumlksi Thatcherin (2009 75) mukaan Jeesuksen sanat korostavat Johanneksen dualistista maailmankuvaa

76

Kun Pilatus palaa juutalaisten eteen haumln ensitoumlikseen ja odottamattomasti

julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi Haumln viittaa myoumls Johanneksen evankeliumissa

tapaan vapauttaa vanki paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan Tosin synoptikoista poiketen

Johanneksen mukaan tapa oli selvaumlsti juutalainen282 Haumln tarjoutuukin

vapauttamaan juutalaisten kuninkaan Taumlmauml on yllaumlttaumlvaumlauml koska mikaumlli haumln pitaumlauml

Jeesusta viattomana miksi haumln maaherra vetoaa tapaan vapauttaa vanki kansan

toiveen mukaan Leon Morrisin mukaan Pilatus yritti vedota vaumlkijoukkoon

Pilatus tiedosti ylipappien halun tuomita Jeesus joten haumln toivoi loumlytaumlvaumlnsauml

vaumlkijoukon seasta tukea Jeesuksen vapauttamiselle Vedotakseen vaumlkijoukkoon

Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi283 Naumlhdaumlkseni on kuitenkin

taumlysin epaumluskottavaa ettauml roomalainen maaherra kutsuisi Jeesusta juutalaisten

kuninkaaksi koska toivoi saavansa vaumlkijoukon puolelleen En myoumlskaumlaumln pidauml

todennaumlkoumlisenauml ettauml Johanneksen lukijat olisivat pitaumlneet taumltauml tulkintaa

uskottavana Frey katsookin taumlmaumln johtuvan puhtaasti Johanneksen tulkinnasta

jonka mukaan Jeesus todella oli juutalaisten kuningas Niinpauml haumln huolehtii ettauml

haumlnen kuvauksessaan myoumls Pilatus kaumlyttaumlauml taumltauml arvonimeauml Jeesuksesta284 Tosin

monet muut tutkijat katsovat ettauml Pilatus tietaumlessaumlaumln juutalaisten haluavan tuomita

Jeesuksen pyrkii ottamaan tilanteesta kaiken hyoumldyn itselleen vaikka ehkauml pitikin

Jeesusta viattomana Johanneksen evankeliumin kuvauksessa oikeudenkaumlynnistauml

juutalaiset ovat puhtaasti Jeesuksen vastustajia Niinpauml vapauttava tuomio ei tule

kelpaamaan heille joten Pilatus tarjoaa heille vapautettavaksi juutalaisten

kuningasta Nyt halutessaan tuomita Jeesuksen he samalla kieltaumlvaumlt juutalaisten

kuninkaan285 Laumlsnaumlolijat eivaumlt myoumlskaumlaumln hyvaumlksy Jeesusta vaan vaativat

vapautettavaksi Barabbasta Johannes esittelee Barabbaksen sanalla ὁ λῃστής

rsquorosvorsquo joka Brownin mukaan saattoi merkitauml tavallista maantierosvoa joskin

Josefus kaumlyttaumlauml termiauml λῃστής myoumls viittaamaan kapinallistaistelijoihin

(esimerkiksi Bell 2254) Carter tulkitseekin ettauml Johannes myoumls asettaa

juutalaisten eteen valinnan vaumlkivallan ja vaumlkivallattomuuden vaumllillauml kun

jossa ei ole olemassa keskitietauml vaan ihmiset kuuluvat joko totuuteen tai valheeseen282 Matteus ja Markus eivaumlt sano suoraan oliko kyseessauml juutalainen vai roomalainen tapa mutta on mahdollista olettaa heidaumln pitaumlvaumln tapaa roomalaisena koska he mainitsevat ettauml maaherran tapa oli paumlaumlstaumlauml vanki vapaaksi Brown (1970 854ndash855) kaumlsittelee laajemmin taumlmaumln tavan historiallisuutta ja luonnetta283 Morris 1995 682ndash683 284 Frey 2014 371 285 Mm Brown 1970 855ndash856 Bond 1998 181ndash182 Carter 2008 304 Skinner 2010 9 Muista poiketen Carterin mukaan Pilatus pitaumlauml Jeesusta taumlssauml kohtaa syyllisenauml Olihan Pilatus laumlhettaumlnyt sotilaansa vangitsemaan Jeesuksen ja lisaumlksi Jeesus on laumlhestulkoon myoumlntaumlnyt olevansa kuningaseli kapinallinen Rooman valtakunnan silmissauml

77

vaihtoehdoiksi muodostuu rosvo Barabbas ja juutalaisten kuningas Jeesus286

Viittaus vaumlkivaltaiseen Rooman vallan vastustamiseen ei mielestaumlni ole

Johanneksen Barabbas-kuvauksessa niin selvaumlauml kuin Markuksella tai Luukkaalla

Johannekselta naumlyttaumlauml irtoavan vain vaumlhaumln mielenkiintoa Barabbasta kohtaan sillauml

taumlmauml katoaa evankeliumista taumlmaumln kohtauksen jaumllkeen Johannes ei edes paljasta

lukijoille kuinka Barabbakselle lopulta kaumly Niinpauml Johanneksella saattaakin olla

syvempi motiivi Barabbas kuvauksessaan Brown viittaakin jakeisiin Joh 101ndash2

Katkelmassa Jeesus sanoo olevansa hyvauml paimen ja kertoo sen joka ei tule

lammastarhaan portista olevan κλέπτης καὶ λῃστής rsquovaras ja rosvorsquo Vaikka yhteys

Barabbaksen ja lammastarhan rosvon vaumllillauml ei ole taumlysin selvauml pidaumln Brownin

sen pohjalta tekemaumlauml johtopaumlaumltoumlstauml uskottavana Brown toteaa ettauml Johannes

kuvaa kuinka juutalaiset valitsevat Jeesuksen siis hyvaumln paimenen sijaan

rosvon287 Erot Carterin ja Brownin tulkintojen vaumllillauml eivaumlt ole suuret mutta

keskeinen ero niiden vaumllillauml on kysymys kapinasta johon en usko Johanneksen

viittaavan

Barabbas-kohtaus jaumlauml taakse ja yhtaumlkkiauml Pilatus kaumlskee ruoskia Jeesuksen

Lisaumlksi sotilaat pilkkaavat Jeesusta Kohtaus on erikoinen keskellauml

oikeudenkaumlyntiauml Se muistuttaa hyvin paljon Markuksen ja Matteuksen

evankeliumien oikeudenkaumlynti kuvauksen loppua jossa sotilaat ruoskivat ja

pilkkaavat Jeesusta (Mark 1515ndash19 Matt 2726ndash30) Yksi tulkinta on ettauml

Johanneksen Pilatus pyrkii tyynnyttaumlmaumlaumln juutalaisten veren himon

ruoskituttamalla Jeesuksen samaan tapaan kuin Luukkaan Pilatus lupaa kurittaa

Jeesusta ennen vapauttamista288 Johanneksen ruoskimisesta kaumlyttaumlmauml verbi

μαστιγόω viittaa kuitenkin Horst Balzin mukaan hyvin perusteelliseen ja rajuun

ruoskintaan joka tavallisesti tarkoitettiin vain kuolemaantuomituille rikollisille

Taumlmauml ruoskinta on jo itsessaumlaumln saattanut aiheuttaa rangaistulle kuolettavia

vammoja sillauml ruoskan iskujen maumlaumlraumlauml ei ollut rajoitettu taumlssauml rangaistuksessa289

Niinpauml taumlmauml tulkinta vaikuttaa epaumluskottavalta Carter toteaakin ettauml ruoskinta 286 Brown 1970 872 Carter 2003 144 Carterin tavoin myoumls Thatcher (2009 76) uskoo juutalaisten valitsevan vaumlkivallan ja vaumlkivallattomuuden vaumlliltauml Kaumlsitykseni mukaan λῃστής viitannee kuitenkin enemmaumln yksittaumlisiin rikollisiin tai kapinallistaistelijoihin kuin jaumlrjestaumlytyneisiin kapinallisryhmien jaumlseniin 287 Brown 1994 797 Samoin Lincoln 2005 464ndash465 Skinner 2010 97 Frey 2014 372 Mielenkiintoista on ettauml Brown vaikuttaa muuttaneen mieltaumlaumln Barabbaksen suhteen Frey puolestaan ei viittaa tekstissaumlaumln hyvaumlaumln paimeneen mutta tulkitsee Johanneksen esittaumlvaumln valinnanvain Jeesuksen ja rikollisen vaumllillauml ilman viittausta kapinaan Lincoln mainitsee sekauml viittauksen kapinallistaistelijoihin ettauml taumlmaumln tulkinnan jota haumln lopulta pitaumlauml Johannekselle taumlrkeaumlmpaumlnauml teemana288 Brown 1994 827 Morris 1995 699 Frey (2014 373) arvostelee taumltauml sillauml haumln pitaumlauml taumlysin epaumluskottavana ettauml Pilatus uskoisi tyynnyttaumlvaumlnsauml juutalaisten veren himon pelkaumlllauml ruoskimisella kun naumlmauml vaativat Jeesukselle kuolemaa

78

osoittaa Pilatuksen olevan juutalaisten johtajien puolella Ruoskituttamalla

Jeesuksen Pilatus tekee selvaumlksi ettauml kaikki vastarinta Rooman valtaa kohtaan on

turhaa Lisaumlksi sotilaat pukevat Jeesuksen kuninkaan arvoisesti purppuraviittaan ja

kruunuun Toki on helppo havaita kohtauksen ironisuus Siinauml missauml sotilaat

pilkkaavat Jeesusta kuninkaaksi Johanneksen yleisouml tiesi Jeesuksen todella olevan

kuningas290 Thatcher tarjoaa hyvin voimakkaasti Johanneksen motiiveista

nousevan tulkinnan Haumlnen mukaansa Johannes kuvaa kuinka Jeesuksen

kuninkuutta Rooma ei voi haumlvittaumlauml edes vaumlkivallalla291 Taumlmauml tulkinta on hyvin

mielenkiintoinen sillauml Johanneksen kuvauksessa Jeesuksen vammat ovat taumlysin

toissijaiset Johannes ei missaumlaumln kohtaa viittaa siihen ettauml Jeesus olisi edes saanut

vammoja

Pilatus saapuu jaumllleen juutalaisten luo ja kertoo tuovansa myoumls Jeesuksen

ulos naumlyttaumlaumlkseen ettei pidauml taumltauml syyllisenauml mihinkaumlaumln Carterin mukaan

Pilatuksen julistusta Jeesuksen viattomuudesta ei voida pitaumlauml uskottavana vaan

kyseessauml on Pilatuksen tapa noumlyryyttaumlauml juutalaisia johtajia Pilatus esittelee omaa

valtaansa ja pakottaa juutalaiset tunnustamaan oman voimattomuutensa haumlnen

edessaumlaumln Niin Jeesus siis astuu ulos palatsista puettuna kruunuun ja viittaan

Carterin mukaan Jeesus on esimerkki sen henkiloumln kohtalosta joka vaumlittaumlauml

olevansa kuningas ilman roomalaisten lupaa292 Toisaalta on huomattava ettei

Johannes viittaa Jeesuksen vammoihin lainkaan Jeesus astuu vaumlkijoukon eteen

vain kuninkaallisissa arvomerkeissaumlaumln Pilatus esittelee Jeesuksen juutalaisille

huudahtamalla rdquoKatso ihminenrdquo Huudahduksen merkityksestauml on esitetty

monenlaisia naumlkemyksiauml Monet tutkijat katsovat ettauml taumlssauml Johannes viittaa

Pilatuksen suulla Ihmisen Poikaan joka esiintyy toistuvasti Johanneksen

evankeliumissa (Joh 151 527ndash29 828 1223 32ndash34)293 Viittaus Ihmisen

Poikaan ei naumlhdaumlkseni ole taumlysin selvaumlauml taumlssauml kohtaa vaikka se soveltuukin hyvin

289 Balz 1981 395 Tarkasti ottaen Balz pitaumlauml taumltauml kohtaa poikkeuksellisena koska ruoskinta tapahtuu ennen tuomiota Haumln vaumlittaumlaumlkin ettauml Pilatus kaumlyttaumlauml ruoskintaa vain saadakseen Jeesuksentunnustamaan Haumln olettaa tulkinnassaan ettauml Pilatuksella ei ole erityisiauml motiiveja vielauml taumlssauml vaiheessa tuomita Jeesusta Toisaalta mm Carterin esittaumlmauml tulkinta vaumllttaumlauml taumlmaumln ongelman sillauml Jeesus on jo tuomittu vaikka tuomiota ei ole vielauml julistettu290 Carter 2008 305 Lisaumlksi Bond (1998 183ndash184) huomauttaa ettauml Johannes saattaa kuvata taumlssaumlsotilaiden pilkkaavan Jeesusta keisarina sillauml kreikan kielessauml Rooman keisariin viitattiin myoumls sanalla βασιλεύς Skinner (2010 98) naumlkee Jeesuksen ruoskimisessa ja pilkkaamisessa taumlmaumln taumlydellisen esineellistaumlmisen (objectification) oikeudenkaumlynnissauml sillauml Jeesus vaikenee taumlmaumln jaumllkeen kunnes vastaa lopulta jakeessa 1911 Skinnerin tulkinta on kuitenkin mielestaumlni erikoinensillauml vaikka Jeesus on vaiti taumlmauml esiintyy hyvin majesteetillisesti kuvattuna huolimatta kohtaamastaan pilkasta Lisaumlksi kun Jeesus lopulta vastaa Pilatukselle jakeessa 11 haumlnen auktoriteettinsa vaikuttaa koskemattomalta291 Thatcher 2009 83292 Carter 2008 305 Naumlin myoumls Skinner 2010 98ndash99 293 Naumlin mm Morris 1995 701ndash702 Bond 1998 186 Carter 2008 305ndash306

79

kohtauksen kontekstiin Johannes saattaakin viitata Kaifaksen julistukseen

jakeessa Joh 1150 Jakeessa Kaifas sanoi ettauml on parempi yhden ihmisen kuolla

kansan puolesta kuin koko kansan tuhoutua Niinpauml nyt Pilatus osoittaa

juutalaisille ettauml taumlssauml on tuo yksi ihminen294 Toisaalta Brown pitaumlauml taumltauml

yksinkertaisesti saumlaumllin ilmauksena Pilatus tarkoittaa rdquoKatsokaa taumltauml saumlaumllittaumlvaumlauml

miestaumlrdquo Pilatus yrittaumlauml esittaumlauml juutalaisille ettei Jeesuksesta ole kenellekaumlaumln

uhkaa295 Ylipapit ja heidaumln miehensauml kuitenkin vaativat Jeesusta

ristiinnaulittavaksi

Jo toisen kerran Pilatus kaumlskee ylipappien tuomita Jeesuksen sillauml haumln ei ole

havainnut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln On erikoista ettauml Pilatus toimii

naumlin Onhan haumlnelle taumlssauml kohtaa selvaumlauml ettauml ylipapit haluavat Jeesukselle

tuomiota jota he eivaumlt voi itse antaa Taumllle on kaksi mahdollisuutta Kyseessauml voi

olla jaumllleen yksi Pilatuksen yritys korostaa omaa valtaansa ja noumlyryyttaumlauml

juutalaista eliittiauml296 Toisaalta Morris esittaumlauml ettauml Pilatus ja haumlnen kauttaan siis

Johannes korostaa ettauml todellinen vastuu tuomiosta on nyt juutalaisilla

ylipapeilla297 Ylipapit korostavatkin ettauml Jeesus on tuomittava kuolemaan koska

haumln on tehnyt itsestaumlaumln Jumalan Pojan Taumlmauml on ensimmaumlinen kerta

oikeudenkaumlynnin aikana kun juutalaiset johtajat ilmaisevat suoraan mistauml he

syyttaumlvaumlt Jeesusta Evankeliumin lukijalle syytoumlksessauml ei ole mitaumlaumln yllaumlttaumlvaumlauml

eikauml kyseenalaista Johannes on osoittanut lukijoilleen ettauml Jeesus on Jumalan

Poika ja Jeesus on useaan otteeseen puhunut Jumalasta Isaumlnaumlaumln (Joh 517ndash18

1715) Kuullessaan ettauml Jeesus on vaumlittaumlnyt olevansa Jumalan Poika Pilatus on

peloissaan Johannes kirjoittaa evankeliumissaan Ὅτε οὖν ἤκουσεν ὁ Πιλᾶτος

τοῦτον τὸν λόγον μᾶλλον ἐφοβήθη Taumlmaumln lauseen tulkinta on ollut haasteellista

Haasteelliseksi sen tekee sana μᾶλλον rsquoenemmaumlnrsquo sillauml tekstissauml mikaumlaumln ei ole

aiemmin osoittanut ettauml Pilatus olisi ollut ylipaumlaumltaumlaumln peloissaan Niinpauml taumlmaumln

kohdan tulkinta on jakanut tutkijoita Toisaalta se voi tarkoittaa ettauml Pilatus oli

enemmaumln peloissaan kun haumln kuuli juutalaisten syytoumlksen Pilatus oli jo valmiiksi

peloissaan sillauml Jeesus oli puhunut haumlnelle asioista joita haumln ei ymmaumlrtaumlnyt298

Todennaumlkoumlisempaumlauml kuitenkin on ettauml kyseessauml on vahvistava sana Pilatus oli

294 Naumlin Frey 2014 376 Skinner 2010 98 Skinner viittaa myoumls muihin Johanneksen evankeliumin kohtiin jossa Jeesukseen on viitattu sanalla ἄνθρωπος (mm Joh 746 1033) muttayhteys Kaifaksen sanoihin on naumlhdaumlkseni merkittaumlvin 295 Brown 1994 828 Myoumls Carter (2003 146) tunnustaa taumlmaumln tulkinnan mutta pitaumlauml Johanneksenmotiivien kannalta keskeisempaumlnauml rdquoIhmisen Poikardquo -tulkintaa296 Carter 2003 147297 Morris 1995 703298 Naumlin esimerkiksi Piper 2007 154 ja myoumls Frey 2014 377ndash378 Joskin Freyn kaumlsitys Pilatuksen aiemmasta pelokkuudesta ei tule taumlysin selvaumlksi

80

hyvin peloissaan On mahdollista ettauml juutalaisten vaumlite Jeesuksen mahdollisesta

jumaluudesta pelaumlstytti Pilatuksen sillauml kreikkalais-roomalaisessa kulttuuripiirissauml

taumlllaiset jumalallisia kykyjauml omaavat henkiloumlt eivaumlt olleet ennenkuulumattomia299

Lisaumlksi Carter liittaumlauml Jumalan Pojan vahvasti keisariin joka myoumls oli jumalan

poika kun haumlnen kuollut isaumlnsauml oli julistettu jumalaksi Niinpauml haumlnen mukaansa

Jeesus ei ainoastaan naumlyttaumlydy Pilatuksen silmissauml yksittaumlisenauml kapinallisjohtajana

vaan miehenauml joka asettuu suoraan Rooman keisaria vastaan Haumln uskoo ettauml

myoumls evankeliumien lukijoille taumlmauml merkitsee ettauml Jeesus on Rooman

vastakohta300

Niinpauml Pilatus palaa takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta taumlmaumln alkuperaumlstauml

Taumlmaumln ainoan kerran Johanneksen kuvauksessa Jeesus on kuitenkin vaiti Brown

uskoo sen johtuvan siitauml ettei Jeesus usko Pilatuksen ymmaumlrtaumlvaumln vaikka haumln

vastaisi taumllle301 Thatcher on eri mieltauml Haumln esittaumlauml ettauml Jeesus vaikenee

osoittaakseen Pilatukselle auktoriteettinsa302 Pilatus kovistelee Jeesusta ja

muistuttaa ettauml haumln voi tuomita Jeesuksen Jeesus kuitenkin asettaa Pilatuksen

vallan kyseenalaiseksi toteamalla ettauml kaiken vallan Pilatus on saanut ylhaumlaumlltauml

Carterin mukaan Jeesuksen vastaus osoittaa ettauml Pilatus on tuomittu

epaumlonnistumaan Taumlmaumln tarkoitus on poistaa uhka Rooman valtakunnalle mutta

lopulta toimiikin Jumalan suunnitelman mukaan303 Brown ei ole taumlysin samaa

mieltauml Carterin kanssa joka olettaa Jeesuksen puhuvan maallisesta vallasta

Brownin mukaan Johannes tarkoittaa vain valtaa tuomita Jeesus Brown viittaa

Johanneksen evankeliumin jakeeseen 1018 Siinauml Jeesus toteaa ettei kenellaumlkaumlaumln

299 Naumlin erinaumlisin painotuksin mm Brown 1970 877ndash878 Bond 1998 187 ja Skinner 2010 99 Brown mainitsee lisaumlksi kaksi muuta perustelua sille miksi Pilatus olisi ollut hyvin peloissaan Ensinnaumlkin haumln saattoi pelaumltauml rikkoneensa jotakin paikallista uskonnollista tapaa joita Rooman virkamiehet kunnioittivat Toiseksi haumln saattoi huomata ettauml juutalaisten halu tuomita Jeesus oli niin voimakas ettauml haumlnen olisi pakko vapauttaa Barabbas jonka vapautuksen haumln oli toivonut estaumlvaumlnsauml Jeesuksen avulla Lisaumlksi Bond korostaa ettauml taumlssauml kohdassa μᾶλλον viittaa enemmaumlnkinPilatuksen asenteen muutokseen itsevarmasta Pilatuksesta tulee pelkaumlaumlvauml Pilatus Toisaalta Skinner ei pidauml niinkaumlaumln merkittaumlvaumlnauml kreikkalais-roomalaisen maailmankuvan vaikutusta Pilatukseen Johanneksen evankeliumissa Sen sijaan kuten Jeesuksen juutalaiset ja roomalaiset vangitsijat kaatuivat maahan kun Jeesus sanoi rdquoMinauml se olenrdquo (Joh 186) Pilatus reagoi pelkaumlaumlmaumlllauml siihen ettauml haumlnelle paljastetaan jotakin Jeesuksen identiteetistauml300 Carter 2008 307301 Brown 1970 878 Samaan tapaa ajattelevat Bond 1998 188 Carter 2008 307 ja Skinner 2010 100 Carter ja Skinner toteavat ettauml Jeesus on jo kertonut Pilatukselle alkuperaumlnsauml (Joh 1836ndash37)mutta Pilatus ei tuolloin kuunnellut Jeesusta Yllaumlttaumlvaumlsti Carter viittaa myoumls Herran kaumlrsivaumlaumln palvelijaan joka kuitenkin sopii heikosti Johanneksen kontekstiin Jeesus ei ole osoittanut noumlyryyttauml missaumlaumln kohtaa Johanneksen evankeliumin oikeudenkaumlyntiauml eikauml myoumlskaumlaumln taumlssauml kohtaahaumlnen vaikenemisensa vaikuta siltauml302 Thatcherin (2009 78ndash79) mukaan on vain kaksi vaihtoehtoa miksi Jeesus vaikenisi maaherran edessauml 1 Jeesus esiintyy noumlyraumlnauml tai 2 Jeesus osoittaa auktoriteettinsa Ensimmaumlinen soveltuu synoptikkojen kuvaukseen Jeesuksesta muttei Johanneksen Jeesukseen 303 Carter 2008 308 Naumlin myoumls Thatcher (2009 80ndash81) joka korostaa ettauml Rooman valta on taumlysin Jumalan kaumlsissauml

81

ole valtaa viedauml haumlnen henkeaumlaumln vaan haumln itse antaa sen pois ja myoumls ottaa

takaisin304 Pidaumln kuitenkin Carterin tulkintaa uskottavampana sillauml naumlhdaumlkseni se

noudattaa vahvemmin Johanneksen teologiaa

Jakeessa 1911 Jeesus jatkaa ettauml Pilatusta suurempi syntinen on se joka on

luovuttanut haumlnet Pilatukselle Johanneksen Jeesus viitannee juutalaisiin johtajiin

jotka viimeksi luovuttivat Jeesuksen Pilatukselle ja joihin myoumls Pilatus viittaa

jakeessa 1835 On kuitenkin huomattava ettei Pilatus selviauml Johanneksen

evankeliumissa puhtain kaumlsin myoumls haumln tekee syntiauml305

Pilatus palaa ulos ja yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen Carter toistaa jaumllleen

tulkintansa ettei Pilatus ole taumlllaumlkaumlaumln kertaa tosissaan yrityksessaumlaumln Jokin

vaikuttaa kuitenkin muuttuneen Johanneksen evankeliumissa Naumlyttaumlauml sitauml ettauml

Johanneksen Pilatus on tosissaan yrityksessaumlaumln vapauttaa Jeesus Syy taumlhaumln

aumlkilliseen muutokseen ei ole taumlysin selvauml Bond pitaumlauml mahdollisena ettauml Johannes

pyrkii osoittamaan ettauml Jeesus vaikutti myoumls Pilatukseen kuten haumln oli

vaikuttanut myoumls Jeesuksen vangitsijoihin306 Toisaalta Brown uskoo Pilatuksen

halun vapauttaa Jeesus nousevan kahdesta tekijaumlstauml ensinnaumlkin Pilatus kaumlsittaumlauml

valtansa alkuperaumln ja toiseksi taumlmauml ymmaumlrtaumlauml synnin jonka haumln tekee mikaumlli

tuomitsee Jeesuksen307 Taumlllauml kertaa kuitenkin juutalaiset muistuttavat Pilatusta

velvollisuuksistaan Mikaumlli Pilatus ei tuomitse Jeesusta haumln ei ole keisarin

ystaumlvauml308 Niinpauml Pilatus ajautuu umpikujaan haumlnen taumlytyy tuomita Jeesus tai

juutalaiset kyseenalaistavat haumlnen uskollisuutensa keisarille309 Samalla Carterin

mielestauml Johannes tekee selvaumlksi sen ettauml mikaumlli joku on keisarin ystaumlvauml haumln on

Jeesusta vastaan Jeesuksen ystaumlvauml ei voi olla keisarin ystaumlvauml310

Lopulta Jeesus tuodaan jaumllleen ulos ja Pilatus istuu tuomarin istuimelle

Johannes katkaisee oikeudenkaumlynnin kerronnan huomauttaakseen ettauml tapahtumat

304 Brown 1994 841ndash842 Naumlin myoumls Frey 2014 379305 Naumlin mm Brown 1994 842 Bond 1998 188ndash189 Lincoln 2005 468 Yksikoumlssauml oleva ὁ παραδούς ldquose joka on luovuttanutrdquo tekee hieman epaumlselvaumlksi keneen Johanneksen Jeesus tarkasti ottaen taumlllauml viittaa Thatcher (2009 79ndash80) ja Skinner (2010 100) esittaumlvaumltkin Pilatusta suuremmaksi syntiseksi erityisesti Kaifasta mutta myoumls Kaifaksen miehiauml306 Bond 1998 189 Myoumls Morris (1995 706) Lincoln (2005 468) ja Skinner (2010 100) uskovatettauml taumlllauml kertaa Pilatus tosissaan yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen307 Brown 1994 843308 Amicus Caesaris rsquokeisarin ystaumlvaumlrsquo oli toisaalta virallinen arvonimi mutta saattoi tarkoittaa myoumlsyksinkertaisesti Roomalle ja keisarille uskollista henkiloumlauml Ei ole mitaumlaumln todisteita siitauml ettauml Pilatuksella olisi ollut arvonimi amicus caesaris Taumlmaumln tutkielman kannalta ei kuitenkaan ole merkittaumlvaumlauml kumpaan juutalaiset taumlssauml viittaavat Syytoumls maaherran uskottomuudesta keisaria kohtaan on silti vakava309 Frey 2014 381310 Carter 2008 308ndash309 Samoin Morris 1995 706 Morris ei pidauml taumltauml kuitenkaan luonteeltaan poliittisena vaan haumlnestauml yksinkertaisesti Johanneksen tarkoitus on korostaa ettauml Jeesus oli arvoltaan korkeampi kuin keisari

82

sijoittuvat paumlaumlsiaumlisen valmistuspaumlivaumlaumln puolille paumlivin Samaan aikaan oli tapana

teurastaa paumlaumlsiaumlislammas311 Johannekselle on taumlrkeaumlauml ajoittaa Jeesuksen kuoleman

tapahtumat yhteen paumlaumlsiaumlisen kanssa sillauml Johannes kuvaa Jeesuksen

paumlaumlsiaumlislampaana312 Samalla kaumly selvaumlksi etteivaumlt Jeesusta vastustavat juutalaiset

ole osallisia Jeesuksen antamasta uhrista Hehaumln jaumlivaumlt jo oikeudenkaumlynnin alussa

palatsin ulkopuolelle ja naumlin erottivat itsensauml Jeesuksesta313

Johanneksen Pilatus painottaa ettauml tuomittavana on juutalaisten kuningas ja

laumlsnauml olevat juutalaiset paumlaumltyvaumlt tunnustamaan keisarin ainoaksi hallitsijakseen314

Niinpauml Carterin mukaan Johannes kuvaa kuinka Jerusalemin juutalaiset johtajat

hylkaumlaumlvaumlt Israelin Jumalan kanssa tekemaumln liiton ja alistuvat Rooman vallan

alle315 Johanneksen kuvaus onkin aumlaumlrimmaumlisen poleeminen Johannes kertoo

kuinka juutalaiset hylkaumlaumlvaumlt Jeesuksen joka on heidaumln Jumalansa asettama

kuningas Niinpauml he myoumls Johanneksen mukaan hylkaumlaumlvaumlt Jumalansa316 Kun he

ovat tehneet taumlmaumln Johannes kertoo ettauml silloin Pilatus luovutti Jeesuksen

ristiinnaulittavaksi

64 Pilatus Johanneksen evankeliumissa Naumlin olen kaumlsitellyt Johanneksen evankeliumin kuvauksen roomalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml Niinpauml on aika tarkastella Johanneksen asennetta Rooman

valtakuntaan taumlmaumln Pilatus-kuvan kautta Myoumls Johanneksen evankeliumin

Pilatus-kuvauksesta on esitetty monenlaisia tulkintoja Johanneksen

evankeliumissa Pilatus voidaan naumlhdauml voimakkaana hallitsijana Haumln ei edes yritauml

tosissaan vapauttaa Jeesusta vaan kaumlyttaumlauml taumltauml poliittisen hyoumldyn saavuttamiseksi

Pilatus ei missaumlaumln kohtaa ymmaumlrrauml Jumalan suunnitelmaa vaan on kuuro

Jeesuksen puheille Johanneksen lukijoille taumlmauml merkitsi selvaumlsti sitauml ettauml

Rooman valtakunta on Jeesuksen ja siten Jumalan tahdon vastustaja Carter

korostaa ettauml Johannes ei rohkaise rauhalliseen elaumlmaumlaumln Rooman valtakunnassa

vaikka Jeesus ei edustanutkaan Roomalle sotilaallista uhkaa Sen sijaan Johannes

ajaa selkeaumlauml erottautumista Rooman valtakunnan arvoista Kristittyjen tarkoitus on

311 Brown 1994 847 Bond 1998 191312 Frey 2014 381313 Carter 2003 139 Frey 2014 364ndash365314 Morris (1995 709) tulkitsee ettauml Pilatus pyrkii vielauml taumlssaumlkin kohtaa vetoamaan Jeesuksen puolesta vaumlkijoukkoon kutsumalla taumltauml juutalaisten kuninkaaksi Morrisin paumlaumltelmauml on kuitenkin naumlhdaumlkseni epaumluskottava sekauml historialliselta ettauml Johanneksen kerronnan kannata Johanneksen Pilatuksen on pakko tuomita Jeesus sen jaumllkeen kun juutalaiset asettivat haumlnen uskollisuutensa keisarille kyseenalaiseksi ja kaumlyttaumlauml Jeesuksesta nimeauml juutalaisten kuningas puhtaasti siksi ettauml Jeesus oli kuningas Johanneksen kaumlsityksen mukaan315 Carter 2008 309ndash310 Naumlin myoumls Bond 1998 192316 Brown 1994 849 Lincoln 2005 471 Skinner 2010 102

83

elaumlauml maailmassa mutta ei kuulua siihen (Joh 1714ndash19)317 Toisaalta voidaan

paumlaumltyauml taumlysin vastakkaiseen tulkintaan jonka mukaan Pilatus todella yritti

vapauttaa Jeesuksen vetoamalla vaumlkijoukkoon mutta lopulta kuitenkin

epaumlonnistuu yrityksessaumlaumln318 Brownin mukaan Johannes kuvaa Pilatuksen

stereotyyppinauml ihmisestauml joka ei halua paumlaumlttaumlauml totuuden ja valheen vaumlliltauml319

Pilatus saattaakin olla paumlaumlttaumlmaumltoumln mutta lopulta kysymys voikin olla vain

Johanneksen ironiasta Johanneksen evankeliumin oikeudenkaumlynnissauml Jeesuksesta

tuleekin lopulta tuomari ja Pilatus joutuukin tuomittavaksi320 Taumltauml Thatcher

perustelee Johanneksen aumlaumlrimmaumlisen radikaalilla kristologialla joka johtaa siihen

ettauml Pilatus ja Rooman valtakunta jaumlaumlvaumlt taumlysin Jeesuksen jalkoihin321

Jotta voimme saada selkeaumlmmaumln kaumlsityksen Pilatuksesta kokoan taumlhaumln

Pilatuksen toiminnan roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml

Pilatus saapuu ulos maaherran palatsista ja kysyy mistauml Jeesusta syytetaumlaumln (Joh 1829)Pilatus kaumlskee juutalaisten pitaumlauml Jeesus itsellaumlaumln ja tuomita taumlmauml heidaumln lakien mukaan (Joh 1831)Pilatus menee takaisin palatsin ja haetuttaa Jeesuksen eteensauml Haumln kysyy taumlltauml onko Jeesus juutalaisten kuningas (Joh 1833)Pilatus vastaa Jeesukselle rdquoOlenko minauml mikaumlaumln juutalainen Oma kansasi ja ylipapit sinut ovat minulle luovuttaneet Mitauml sinauml olet tehnyt (Joh 1835)rdquoPilatus toteaa rdquoSinauml siis olet kuitenkin kuningas (Joh 1837)rdquordquoMitauml on totuusrdquo kysyy Pilatus ja astuu ulos juutalaisten luo Haumln julistaa ettei voi havaita Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln rikokseen (Joh 1838)Pilatus viittaa juutalaiseen tapaan vapauttaa vanki ja tarjoaa vapautettavaksi juutalaisten kuningasta (Joh 1839)Pilatus kaumlskee ruoskia Jeesuksen (Joh 191)Pilatus palaa ulos ja kertoo tuovansa Jeesuksen ulos jotta jokainen voi naumlhdauml ettei haumln pidauml Jeesusta syyllisenauml (Joh 194)Pilatus esittelee Jeesuksen orjantappurakruunussa ja purppuraviitassa sanomalla rdquoKatso ihminen (Joh 195)rdquoPilatus kehottaa jaumllleen ylipappeja ja heidaumln miehiaumlaumln ristiinnaulitsemaan Jeesuksen itse sillauml haumln ei pidauml Jeesusta syyllisenauml mihinkaumlaumln (Joh 196)Pilatus kaumly hyvin pelokkaaksi (Joh 198)Pilatus menee takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta mistauml taumlmauml on laumlhtoumlisin (Joh 199)Pilatus sanoo rdquoEtkouml puhu minulle Etkouml tiedauml ettauml minulla on valta vapauttaa sinut ja minulla on valta ristiinnaulita (Joh 1910)rdquoPilatus yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen (Joh 1912)Pilatus tuo Jeesuksen ulos ja asettuu tuomarinistuimelle (Joh 1913)Pilatus sanoo juutalaisille rdquoKatso teidaumln kuninkaanne (Joh 1914)rdquo

317 Naumlin Bond 1998 192ndash193 Carter 2008 311318 Morris 1995 710319 Brown 1994 830320 Lincoln 2005 471ndash472 Frey 2014 368 Frey korostaa erityisesti Pilatuksen paumlaumlttaumlmaumlttoumlmyyttauml Johanneksen kuvauksessa Haumln paumlaumltyy silti Lincolnin kanssa samaan johtopaumlaumltoumlkseen ettauml kysymys on lopulta ironiasta jossa syytetyn ja tuomarin roolit vaihtuvat321 Thatcher 2009 84ndash85

84

Pilatus kysyy juutalaisilta pitaumlaumlkouml haumlnen ristiinnaulita heidaumln kuninkaansa (Joh 1915)Pilatus luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi (Joh 1916)

Johanneksen kuvauksessa Pilatuksen toiminnasta juutalaisten kanssa nousee

keskeisesti esille kaksi toistuvaa teemaa Pilatus julistaa toistuvasti Jeesuksen

syyttoumlmaumlksi ja lisaumlksi Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi aina kun

haumln viittaa Jeesukseen puhuessaan juutalaisille Molemmat ovat teemoja joihin

Johannes uskoi Toisaalta Pilatuksen ja juutalaisten suhde vaikuttaa

evankeliumissa hyvin jaumlnnitteiseltauml Roomalaiset ovat suurella joukolla mukana

juutalaisten kanssa Jeesuksen vangitsemisessa Silti Pilatus vaikuttaa haluttomalta

tutkimaan Jeesuksen asiaa kun haumln ensikerran astuu juutalaisten eteen Johannes

kuvaa kuinka Pilatus pakottaa juutalaiset myoumlntaumlmaumlaumln ettei heillauml ole valtaa

langettaa kuolemantuomiota Niinpauml he ovat riippuvaisia Pilatuksen tuomiosta

Johanneksen Pilatus naumlyttaumlauml suorastaan ilkkuvan juutalaisille Haumln vielaumlpauml

kehottaa uudelleen juutalaisia tuomitsemaan Jeesuksen kuolemaan tietaumlen etteivaumlt

he voi sitauml tehdauml Taumlstauml huolimatta juutalaiset iskevaumlt takaisin ja kyseenalaistavat

Pilatuksen uskollisuuden keisaria kohtaa Johanneksen kuvaus oikeudenkaumlynnistauml

kulminoituu viimeisessauml kohtauksessa jossa paikalla olevat juutalaiset julistavat

uskollisuutensa keisarille

Jeesuksen kanssa Pilatus saa sen sijaan tyytyauml pitkaumllti kyselijaumln rooliin

Johannes on varannut Jeesukselle mahdollisuuden opettaa Pilatusta pitkaumlhkoumlillauml

puheenvuoroilla Jeesuksen kuninkuudesta totuudesta ja Pilatuksen vallan

alkuperaumlstauml Johannes kuitenkin antaa ymmaumlrtaumlauml ettei Pilatus kaumlsitauml Jeesuksen

sanojen merkitystauml Niinpauml Johanneksen kuvauksessa Pilatus ja juutalaiset jakavat

paljon yhteistauml siinauml suhteessa ettauml he edustavat ihmisiauml jotka eivaumlt kuule

Jeesuksen sanoja Lisaumlksi Johannes korostaa ettauml Pilatus jaumlauml toiseksi Jeesuksen

auktoriteetin rinnalla Esimerkiksi oikeudenkaumlynnin viimeinen keskustelu

Pilatuksen ja Jeesuksen vaumllillauml osoittaa taumlmaumln hyvin On selvaumlauml ettei Pilatuksella

ole todellista valtaa Jeesukseen vaan Jeesus yksin paumlaumlttaumlauml elaumlmaumlstaumlaumln

Johanneksen evankeliumissa Pilatus ei ole Jeesuksen puolella Haumln ei

pohjimmiltaan ymmaumlrrauml kuka Jeesus on Lisaumlksi haumlnen pyrkimyksensauml vapauttaa

Jeesus eivaumlt vaikuta vakavilta yrityksiltauml viimeistauml lukuun ottamatta Ne

palvelevat Johanneksen kertomuksellisia teemoja Ensimmaumlisellauml

vapautusyrityksellauml Johannes esittelee valinnan hyvaumln paimenen ja rosvon vaumllillauml

ja toisessa nousee esille Jeesuksen kuninkuus Kolmas vapautusyritys joka seuraa

Pilatuksen yritystauml selvittaumlauml Jeesuksen alkuperauml tuo naumlyttaumlmoumllle toisen valinnan

85

Taumlllauml kertaa valinnan edessauml on Pilatus ja taumlmauml valinta tehdaumlaumln keisarin ja

Jeesuksen vaumllillauml Ilmeisesti Johannes antaa ymmaumlrtaumlauml ettei ainakaan Pilatus voi

olla uskollinen sekauml keisarille ettauml Jeesukselle jota Pilatus edelleen kutsuu

juutalaisten kuninkaaksi Toisaalta taumlmauml kohtaus pohjustaa tietauml juutalaisten

julistukselle jossa he luopuvat kuninkaastaan ja alistuvat keisarin valtaan

Johanneksen evankeliumin ympaumlristouml onkin voimakkaasti juutalainen

Evankeliumi kuvaa valtaosaltaan Jeesuksen ja juutalaisten kanssakaumlymisiauml

Oikeudenkaumlynnissaumlkin korostuu juutalaisten valinta Johannes sijoittaa heidaumlt

eroon Jeesuksesta He eivaumlt halua saastua jotta voivat osallistua paumlaumlsiaumlisaterialle

mutteivaumlt ymmaumlrrauml ettauml todellinen paumlaumlsiaumlislammas onkin palatsissa Johannes

kuvaa kuinka he valitsevat Jeesuksen sijaan rosvon ja kieltaumlvaumlt kuninkaansa

jonka he haluavat ristiinnaulita

Rooman valtakunta on huomattavasti juutalaisuutta vaumlhaumlisemmaumlssauml roolissa

Johanneksen evankeliumissa Roomalaisia esiintyy evankeliumissa vain harvoin

eikauml Rooma vaikuta olevan erityisen keskeinen teema Johannekselle Pilatus on

ainoa roomalainen henkilouml joka esiintyy evankeliumissa suuremmassa roolissa

Toisaalta Johanneksen evankeliumille tyypillistauml on voimakas dualismi Johannes

korostaa ettauml Jeesus on ainoa tie pelastukseen (Joh 316 146) Samalla

maailman joka vihaa Jeesuksen omia ja ne juutalaiset jotka kieltaumlytyvaumlt

seuraamasta Jeesusta Johannes naumlkee hyvin kielteisesti Oikeudenkaumlynnissauml on

selvaumlauml ettei Pilatus ole Jeesuksen seuraaja Johanneksen ironisessa kerronnassa

haumln kyllauml tunnistaa Jeesuksen attribuutit viattomuuden ja kuninkuuden mutta haumln

puhuu tietaumlmaumlttaumlaumln Pilatus kuuluu enemmaumlnkin juutalaisten joukkoon siinauml ettei

haumln ymmaumlrrauml Jeesusta

Myoumls Johanneksen evankeliumin kristologia vaumlrittaumlauml Pilatus-kuvausta

Jeesus on Johannekselle Jumalan Poika Johannes kuvaa kuinka Jeesus on ollut

olemassa jo ennen maailmaa (Joh 11ndash3) Jeesus naumlyttaumlauml evankeliumissa tietaumlvaumln

mitauml ihmiset ajattelevat sekauml myoumls sen mitauml tulee tapahtumaan (muun muassa Joh

615 131) Johannes esittaumlaumlkin ettauml Jeesuksen valta maailmassa on korkeampi

kuin minkaumlaumln maallisen tahon on edes teoriassa mahdollista Niinpauml myoumls

Rooman valtakunnan edustajana Pilatus naumlyttaumlauml jaumlaumlvaumln Jeesuksen vallan jalkoihin

Taumlmauml vaikuttaa kuitenkin enemmaumlnkin Johanneksen kristologian sivutuotteelta

kuin systemaattiselta Rooman vastustukselta

Lopulta onkin todettava ettauml on naumlhdaumlkseni liioiteltua vaumlittaumlauml Johanneksen

evankeliumin varsinaisesti vastustavan Rooman valtakuntaa Evankeliumin

86

laumlhikonteksti on niin voimakkaasti juutalainen ettei Rooman valtakuntaa voida

pitaumlauml erityisen keskeisenauml teemana Johannekselle Taumlstauml huolimatta Johanneksen

tyypillisestauml dualismista ja kristologiasta seuraa ettauml myoumls Rooman valtakunta

kuuluu pimeyteen jos se ja sen asukkaat eivaumlt seuraa Jeesusta Niinpauml

evankeliumista on mahdollista loumlytaumlauml muutamia Rooman valtakuntaa arvostelevia

piirteitauml Naumliden piirteiden loumlytaumlminen edellyttaumlauml kuitenkin imperiumikriittistauml

lukutapaa jossa tekstistauml erityisesti etsitaumlaumln Johanneksen asennetta Rooman

valtakuntaa kohtaan

7 JohtopaumlaumltoumlksetTaumlssauml tutkielmassa olen tarkastellut Raamatun evankeliumien suhdetta Rooman

valtakuntaa kohtaan Pontius Pilatuksen kautta Pilatus on ainoa roomalainen joka

esiintyy jokaisessa evankeliumissa Lisaumlksi haumlnen roolinsa Jeesuksen tuomitsijana

on keskeinen osa Jeesuksen elaumlmaumln tarinaa Niinpauml olisi oletettavaa ettauml

evankelistat kaumlyttaumlisivaumlt taumlmaumln mahdollisuuden arvostellakseen Rooman

valtakuntaa jos heillauml oli mielessaumlaumln imperiumivastainen sanoma

Tutkielman aluksi maumlaumlrittelin varsinaiseksi imperiumivastaisuudeksi

tarkoituksellisen Rooman vallan vastustamisen joka hylkaumlauml mahdollisuuden

toimia imperiumin sisaumlllauml vallitsevissa olosuhteissa Pelkaumlstaumlaumln Rooman

imperiumin vallan tai arvojen arvostelu ei ole riittaumlvauml imperiumivastaisuuden

ilmaus jos evankelista oli silti valmis suvaitsemaan Rooman valtaa ja arvoja

yhteisoumln ulkopuolisessa elaumlmaumlssauml Yksikaumlaumln evankeliumi ei kuitenkaan edusta

puhtaasti taumlllaista imperiumivastaista naumlkoumlkulmaa

Vaikka evankeliumit onkin kirjoitettu Rooman imperiumin

taustakontekstissa huomattavasti taumlrkeaumlmpi osa evankeliumeja on juutalainen

laumlhikonteksti Evankeliumit kuvaavat pitkaumllti Jeesuksen ja juutalaisten ryhmien

vaumllistauml kanssakaumlymistauml Myoumls jokaisessa passiokertomuksessa juutalaiset ryhmaumlt

ovat aktiivisia toimijoita Luukas on kuvauksessaan maltillisin Ennen kaikkea

haumln korostaa sitauml ettauml kaikki tapahtui Jumalan suunnitelman mukaan Niinpauml

Luukas ei erityisesti painota juutalaisten johtajien syyllisyyttauml Jeesuksen

kuolemaan Markus ja Matteus sen sijaan ilmaisevat hyvin selvaumlsti sen ettauml

juutalaiset johtajat pyrkivaumlt surmauttamaan Jeesuksen vaumlaumlrin perustein Naumlistauml

kahdesta Matteus voidaan naumlhdauml jyrkempaumlnauml sillauml haumln vihjaa juutalaisten

syyllisyyden johtaneen temppelin tuhoon Toisaalta myoumls Markus nostaa esille

sen kuinka juutalaiset valitsivat Jeesuksen sijaan kapinan Niinpauml Markus ja

87

Matteus eivaumlt suhtaudu Jeesuksen tuominneisiin juutalaisiin erityisen laumlmpimaumlsti

Jyrkimmaumln asenteen niihin juutalaisiin jotka ottivat osaa Jeesuksen

tuomitsemiseen valitsee kuitenkin Johannes Haumln kuvaa laumlpi koko evankeliumin

kuinka monet erityisesti vaikutusvaltaiset juutalaiset yrittaumlvaumlt surmata Jeesuksen

Haumlnen retoriikkansa on voimakasta Johannes tekee oikeudenkaumlyntikuvauksessa

selvaumlksi ettauml juutalaiset hylkaumlaumlvaumlt Jeesuksen oman kuninkaansa

Pilatukseen evankelistat kiinnittaumlvaumlt huomattavasti vaumlhemmaumln huomiota

Pilatus onkin evankeliumin henkiloumlnauml varsin jaumlsentymaumltoumln ja taumlmaumln motiivit

jaumlaumlvaumlt usein pimentoon Kaikkein kielteisimmaumln kuvan maalaa jaumllleen Johannes

jonka Pilatus jakaa paljon yhteistauml juutalaisten kanssa Pilatuskaan ei Johanneksen

kuvauksessa ymmaumlrrauml Jeesuksen sanoja eikauml siten kuulu niihin jotka ovat

totuudesta Lisaumlksi Johannes tekee selvaumlksi ettauml myoumls Pilatus tekee syntiauml

tuomitessaan Jeesuksen vaikkei se olekaan yhtauml suuri kuin Jeesuksen luovuttajan

Toisaalta synoptikot eivaumlt juuri ota kantaa Pilatuksen toiminnan moraalisuuteen

Markuksen kuvaus Pilatuksesta on kaikkein jaumlsentymaumlttoumlmin ja Pilatuksen

toiminta vaikuttaa Markuksen kuvauksessa paikoin hyvin ristiriitaiselta Taumlstauml

huolimatta Markuksen evankeliumissa vaikuttaa korostuvan erityisesti juutalaisten

ylipappien toiminta Lopulta kysymys on siitauml ettauml Pilatus antoi vaumlkijoukolle

myoumlten Matteus puolestaan maalaa Pilatuksesta tyypillisen maaherran jonka

edessauml Jeesus joutui kaumlrsimaumlaumln Taumlstauml huolimatta Matteus ei alleviivaa Pilatuksen

toimintaa vaan Jeesuksen noumlyraumlauml esimerkkiauml Vaikka Matteus osoittaa

kiistattomasti ettauml Pilatus tiesi Jeesuksen syyttoumlmaumlksi haumln ei osoita Pilatusta

syyttaumlvaumlllauml sormella Paljon suuremman huomion saa paikalla ollut vaumlkijoukko

joka tunnustaa vastuunsa Jeesuksen surmaamiseen Luukkaan evankeliumin

kuvaus Pilatuksesta on kaikkein myoumlnteisin Pilatus tietaumlauml Jeesuksen syyttoumlmaumlksi

mutta ajautuu oikeudenkaumlynnin kuluessa umpikujaan josta haumln ei paumlaumlse

tuomitsematta Jeesusta

Pilatusta voidaan pitaumlauml taumlydellisenauml vaumllineenauml imperiumivastaiselle

sanomalle Haumln oli roomalainen ja lisaumlksi hallitsevassa asemassa joten haumlntauml

voidaan hyvaumlllauml syyllauml pitaumlauml Rooman vallan edustajana Yksikaumlaumln evankelista ei

kuitenkaan tartu erityisellauml innolla taumlhaumln tilaisuuteen He eivaumlt suoraan esittele

roomalaisen oikeuden puolueellisuutta tai moraalittomuutta Laumlhimmaumlksi

imperiumin arvostelua tulee Johanneksen evankeliumi jonka tinkimaumltoumln dualismi

johtaa siihen ettauml myoumls Rooman valtakunta kuuluu pimeyteen jos se ei tunnista

Jeesuksen totuutta Taumlstauml huolimatta Johanneksen evankeliumissa Rooman

88

valtakunta naumlyttaumlytyy synoptisia evankeliumeja huomattavasti harvemmin

Evankeliumin konteksti on vahvasti juutalainen ja on vaikea argumentoida sen

puolesta ettauml suhde Rooman valtakuntaan olisi Johannekselle jollakin tavoin

erityisen keskeinen asia Luukkaan evankeliumi puolestaan suhtautuu

evankeliumeista kaikkein myoumlnteisemmin Rooman valtakuntaan Itse asiassa

Luukkaan kuvaus passiosta korostaa Jumalan pelastustyoumltauml eikauml roomalaisen

oikeudenkaumlynnin teemoihin kuulu Jeesuksen kuninkuus Matteus ja Markus

sijoittuvat naumliden kahden vaumllimaastoon mutta kummankaan oikeudenkaumlynti

kuvauksessa ei vaikuta esiintyvaumln suurempaa imperiumivastaista sanomaa

Markus vaumllttaumlauml syyttaumlmaumlstauml Pilatusta Jeesuksen kuninkuus on kyllauml

oikeudenkaumlynnin keskeinen teema mutta Markus ei vaikuta pitaumlvaumln Jeesuksen

kuninkuutta poliittisena Vaikka Matteus luo Pilatuksesta roomalaisen maaherran

stereotyypin ja on mahdollista kauhistella epaumloikeudenmukaista tuomiota

Matteuksen kuvauksessa ei esiinny katkeruutta maaherraa kohtaan Sen sijaan

Matteuksen katkeruuden kaumlrki osuu juutalaisiin ylipappeihin ja vanhimpiin jotka

aktiivisesti ajavat Jeesuksen kuolemaa

Imperiumikritiikki on tuonut Uuden testamentin tutkimukseen uusia

naumlkoumlkulmia Muun muassa Carterin pioneerityouml taumlssauml suhteessa on arvostettavaa

Taumlstauml huolimatta on oltava varovainen imperiumikritiikin tulkintojen kanssa

Pontius Pilatus on erinomainen esimerkki siitauml kuinka evankeliumit kiinnittaumlvaumlt

vain vaumlhaumln huomiota Roomaan Pilatus ei nouse yhdessaumlkaumlaumln evankeliumissa

erityisen keskeiseen asemaan vaikka haumln olisikin maumlaumlraumlllisesti suuressa roolissa

Sen sijaan evankelistat keskittaumlvaumlt huomattavasti suuremman mielenkiinnon

juutalaisten ja Jeesuksen suhteeseen Taumlmauml on luonnollista sillauml evankeliumit on

kirjoitettu tilanteessa jossa varhaiskristilliset yhteisoumlt pyrkivaumlt ensisijaisesti

maumlaumlrittelemaumlaumln suhdettaan muuhun juutalaisuuteen Tarve maumlaumlritellauml

varhaiskristillisyyden suhdetta Roomaan nousi ajankohtaiseksi vasta toisella

vuosisadalla

89

LyhenteetAnn Tacituksen rdquoKeisarillisen Rooman historiardquo (Annales)Ant Josefuksen rdquoJuutalaisten muinaishistoriardquo (Antiquitates Iudaicae)Apolog Tertullianuksen rdquoPuolustuspuherdquo (Apologeticus) Bell Josefuksen rdquoJuutalaissotardquo (Bellum Iudaicum)Laumlhet Filon Aleksandrialaisen rdquoLaumlhetystouml Gaiuksen luordquo (Legatio ad

Gaium) Nik ev Nikodemuksen evankeliumi Piet ev Pietarin evankeliumi

Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo

Laumlhteet ja apuneuvotEhrman Bart D amp Zlatko Pleše2011 The Apocryphal Gospels New York Oxford University Press

Filon Aleksandrialainenndash Philo X The Embassy to Gaius Indices to Volumes IndashX ndash Loeb

Classical Library Cambridge Harvard University Press 1962

Flavius Josefusndash Josephus in Nine Volumes II The Jewish War Books IndashIII ndash Loeb

Classical Library 203 Cambridge Harvard University Press 1956

ndash Josephus in Nine Volumes IX Jewish Antiquities Books XVIIIndashXX General Index to Volumes IndashIX ndash Loeb Classical Library 433 Cambridge Harvard University Press 1965

Liddell Henry George amp Scott Robert1996 A Greek-English Lexicon Revised Supplement Oxford Clarendon Press

Novum Testamentum Graece ndash 28th revised edition Edited by Barbara Aland et al Stuttgart Deutsche

Bibelgesellschaft 2012

Raamattu ndash Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992

kaumlyttoumloumln ottama suomennos Helsinki Kirjapaja

Tacitus Publius Corneliusndash The Histories The Annals In Four Volumes IV Annals Books XIIIndashXVI

ndash Loeb Classical Library 322 Cambridge Harvard University Press 1962

Tertullianus Quintus Septimius Florensndash Apologeticum Recensuit Paulus Frassinetti Corpus scriptorum

Latinorum Paravianum Paravia Aug Taurinorum 1965

90

KirjallisuusAllison Dale C Jr2001 rdquoMatthewrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 844ndash886

Allison Dale C Jr amp Davies William D1997 The Critical and Exegetical Commentary on the Gospel According to

Saint Matthew Volume III Commentary on Matthew XIXndashXXVIII ndash The International Critical Commentary Edinburgh TampT Clark

Anderson Paul N2011 The Riddles of the Fourth Gospel An Introduction to John Minneapolis

Fortress Press

Balz Horst1981 rdquoμαστιγόωrdquo Horst Balz amp Gerhard Schneider (ed) Exegetical

Dictionary of the New Testament Vol 2 Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company 1981 394ndash395

Blomberg Craig L2001 The Historical Reliability of Johns Gospel Leicester Apollos

Bond Helen K1998 Pontius Pilate in History and Interpretation Cambridge Cambridge

University Press

Bovon Franccedilois2012 Luke 3 A Commentary on the Gospel of Luke 1928ndash2453 ndash

Hermeneia A Critical and Historical Commentary on the Bible Minneapolis Fortress Press

Brent Allen1997 rdquoLuke-Acts and the Imperial Cult in Asia Minorrdquo The Journal of

Theological Studies Vol 48 no 2 411ndash438

Brown Raymond E1970 The Gospel According to John (XIIIndashXXI) Introduction Translation and

Notes ndash The Anchor Bible New York Doubleday

1994 The Death of the Messiah From Gethsemane to the Grave A Commentary on the Passion Narratives in the Four Gospels Volume 1 New York Doubleday

Bryan Christopher1993 A Preface to Mark Notes on the Gospel in Its Literary and Cultural

Settings New York Oxford University Press

Burridge Richard A2004 What Are the Gospels A Comparison with Greco-Roman Biography

Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company amp Dearborn Dove Booksellers

91

Carter Warren2001 Matthew and Empire Initial Explorations Harrisburg Trinity Press

International

2003 Pontius Pilate Portraits of a Roman Governor Collegeville Liturgical Press

2006 The Roman Empire and the New Testament An Essential Guide Nashville Abingdon Press

2008 John and Empire Initial Explorations New York TampT Clark

2014 rdquoSocial Identities Subgroups and Johnrsquos Gospel Jesus the Prototype and Pontius Pilate (John 1828ndash1916)rdquo J Brian Tucker amp Coleman A Baker (ed) TampT Clark Handbook to Social Identity in the New Testament London Bloomsbury 2014 236ndash251

Collins Adela Yarbro2000 rdquoMark and his readers The Son of God among Greeks and Romansrdquo

Harvard Theological Review Vol 93 no 2 85ndash100 2007 Mark A Commentary ndash Hermeneia A Critical and Historical

Commentary on the Bible Minneapolis Fortress Press

Crossan John Dominic1996 Who Killed Jesus Exposing the Roots of Anti-Semitism in the Gospel

Story of the Death of Jesus New York HarperSanFrancisco

Evans Craig A2000 rdquoMarkrsquos Incipit and the Priene Calendar Inscription From Jewish Gospel

to Greco-Roman Gospelrdquo Journal of Greco-Roman Christianity and Judaism Vol 1 67ndash81

Eve Eric2008 rdquoSpit in Your Eye The Blind Man of Bethsaida and the Blind Man of

Alexandriardquo New Testament Studies Vol 54 no 1 1ndash17

Franklin Eric2001 rdquoLukerdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 922ndash959 Frey Joumlrg2014 rdquoJesus und Pilate Der wahre koumlnig und der repraumlsentant des kaisers im

Johannesevangeliumrdquo Gilbert Van Belle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 2014 337ndash393

Green Joel B1997 The Gospel of Luke ndash The New International Commentary on the New

Testament Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company

92

Horsley Richard A2001 Hearing the Whole Story The Politics of Plot in Markrsquos Gospel

Luisville Westminster John Knox Press

Hourihane Colum2009 Pontius Pilate Anti-Semitism and the Passion in Medieval Art

Princeton Princeton University Press

Karris Robert J2009 Luke Artist and Theologian Lukersquos Passion Account as Litterature

Eugene Wipf amp Stock (Previously published by Paulist Press 1985)

Kieffer Reneacute2001 rdquoJohnrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 961ndash1000

Koester Helmut1995 Introduction to the New Testament Volume One History Culture and

Religion of the Hellenistic Age Berlin Walter de Gruyter

Kuula Kari2008 rdquoUusi testamenttirdquo Kari Kuula Martti Nissinen amp Wille Riekkinen

Johdatus Raamattuun Helsinki Kirjapaja 177ndash299

Levine Amy-Jill1999 rdquoAnti-Judaism and the Gospel of Matthewrdquo William R Farmer (ed)

Anti-Judaism and the Gospels Harrisburg Trinity Press International 1999 9ndash36

Lincoln Andrew2005 The Gospel According to St John ndash Blacks New Testament

Commentaries New York Hendrickson Publishers

Luomanen Petri1998 Entering the Kingdom of Heaven A Study on the Structure of Matthewrsquos

View of Salvation Tuumlbingen Mohr Siebeck

Luz Ulrich2005 Matthew 21ndash28 ndash Hermeneia A Critical and Historical Commentary on

the Bible Minneapolis Fortress Press

Malbon Elizabeth Struthers1989 rdquoThe Jewish Leaders in the Gospel of Mark A Literary Study of Marcan

Characterizationrdquo Journal of Biblical Literature 108 no 2 259ndash281

Marcus Joel2009 Mark 8ndash16 A New Translation with Introduction and Commentary ndash

The Anchor Bible New Haven Yale University Press

Mason Steve2016 A History of the Jewish War AD 66ndash74 New York Cambridge

University Press

93

Meiser Martin2015 rdquoDas Markusevangelium ndash einer ideologie- und umperiumskritische

Schrift Ein Blick in die Auslegungsgeschichterdquo Michael Labahn amp Outi Lehtipuu (ed) People under Power Early Jewish and Christian Responses to the Roman Empire Amsterdam Amsterdam University Press 129ndash158

Mcknight Scot amp Modica Joseph B2013 rdquoIntroductionrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord

Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 15ndash21

Morris Leon1995 The Gospel According to John ndash The New International Commentary on

the New Testament Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company

Morrison Frank1939 And Pilate Said London Rich amp Cowan

Muumlller Gustav A1888 Pontius Pilatus der fuumlnfte Prokurator von Judaumla und Richter Jesu von

Nazareth Stuttgart Metzler

Neagoe Alexandru2002 The Trial of the Gospel An Apologetic Reading of Lukersquos Trial

Narratives ndash Society for New Testament Studies Monograph Series 116 Cambridge Cambridge University Press

Nicklas Tobias2014 rdquoDer matthaumlische Davidssohn und das Roumlmische Reichrdquo Gilbert Van

Belle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 229ndash248

Nystrom David2013 rdquoWe Have No King But Caesar Roman Imperial Ideology and the

Imperial Cultrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 23ndash37

Peter Hermann1907 rdquoPontius Pilatus der Roumlmische Landfleger in Judaumlardquo Neues Jahrbuch

fuumlr das klassische Altertum Geschichte und deutsche Literatur 19

Pinter Dean2013 rdquoThe Gospel of Luke and the Roman Empirerdquo Scot McKnight amp Joseph

B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in NewTestament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 101ndash115

94

Piper Ronald A2007 rdquoThe Characterization of Pilate and Death of Jesus in the Fourth

Gospelrdquo Gilbert Van Belle (ed) The Death of Jesus in the Fourth Gospel ndash Bibliotheca Ephemeridum theologicarum Lovaniensium 200 Leuven Leuven University Press 2007 121ndash162

Rensberger David 1999 rdquoAnti-Judaism and the Gospel of Johnrdquo William R Farmer (ed) Anti-

Judaism and the Gospels Harrisburg Trinity Press International 1999 120ndash157

Rowe C Kavin2005 rdquoLuke-Acts and the Imperial Cult A Way Through the Conundrumrdquo

Journal for the Study of the New Testament Vol 27 no 3 279ndash300

Schuumlrer Emil1973 The History of the Jewish People in the Age of Jesus Christ Volume 1

New English version revised and ed Geza Vermes amp Fergus Millar Edinburgh TampT Clark

Schwartz Daniel R2007 rdquoComposition and Sources in Antiquities 18 The Case of Pontius

Pilaterdquo Zuleika Rodgers (ed) Making History Josephus and Historical Method ndash Supplements to the Journal for the Study of Judaism Vol 110 Leiden Brill 2007 125ndash146

2016 rdquoMany Sources but a Single Author Josephusrsquos Jewish Antiquitiesrdquo Honora Howell Chapman amp Zuleika Rodgers (ed) A Companion to Josephus Chichester John Wiley amp Sons 2016 36ndash58

Skinner Christopher W2013 rdquoJohnrsquos Gospel and the Roman Imperial Context An Evaluation of

Recent Proposalsrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 116ndash129

Skinner Matthew L2010 The Trial Narratives Conflict Power and Identity in the New Testament

Louisville Westminster John Knox Press

Stauffer Ethelbert1955 Christ and the Caesars Historical Sketches Philadelphia Westminister

Press

Taylor Vincent1952 The Gospel According to St Mark London MacMillan amp Co

Thatcher Tom2009 Greater Than Caesar Christology and Empire in the Fourth Gospel

Minneapolis Fortress Press

95

Tomson Peter J2005 Presumed Guilty How the Jews Were Blamed for the Death of Jesus

Minneapolis Fortress Press

Tuckett Christopher M2001 rdquoMarkrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 886ndash922

2011 rdquoMatthew The Social and Historical Context ndash Jewish Christian andor Gentilerdquo Donald Senior (ed) The Gospel of Matthew at the Crossroads of Early Christianity ndash Bibliotheca Ephemeridum theologicarum Lovaniensium 243 Leuven Peeters 2011 99ndash129

2014 rdquoChrist and the Emperor Some Reflections on Method and

Methodological Issues Illustrated from the Gospel of Markrdquo Gilbert VanBelle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 2014 185ndash201

Turner H E W1965 rdquoThe Chronological Framework of the Ministryrdquo D E Nineham Allan

Barr amp all (ed) Historicity and chronology in the New Testament ndash Theological Collections 6 London SPCK 59ndash74

Walaskay Paul W1983 lsquoAnd So We Came to Romersquo The Political Perspective of St Luke ndash

Society for New Testament Studies Monograph series 49 Cambridge Cambridge University Press

Walton Steve2002 rdquoThe State They Were in Lukersquos View of the Roman Empirerdquo Peter

Oakes (ed) Rome in the Bible and the Early Church Grand Rapids Baker Academic 2002 1ndash41

Whealey Alice2003 Josephus on Jesus The Testimonium Flavium Controversy from Late

Antiquity to Modern Times ndash Studies in Biblical Literature 36 New York Peter Lang

Willitts Joel2013 rdquoMatthewrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord

Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 82ndash100

Willson Stephen G2005 Related Strangers Jews and Christians 70ndash170 CE Minneapolis

Fortress Press

Winter Paul1974 On the Trial of Jesus Berlin Walter de Gruyter

96

Liite SynopsisMatt 27 Mark 15 Luuk 23 Joh 18

1 Πρωΐας δὲ γενομένης συμβούλιον ἔλαβον πάντες οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι τοῦ λαοῦ κατὰ τοῦ Ἰησου ὣστε θανατῶσαι αυτον2 καὶ δήσαντες αὐτὸν ἀπήγαγον καὶ παρέδωκαν Πιλάτῷ τῷ ἡγεμόνι322

1 Καὶ εὐθὺς πρωῒ συμβούλιον ποιήσαντες οἱ ἀρχιερεῖς μετὰ τῶνπρεσβυτέρων καὶ γραμματέων καὶ ὅλον τὸ συνέδριονδήσαντες τὸν Ἰησοῦν ἀπήνεγκανκαὶ παρέδωκαν Πιλάτῳ

1 Καὶ ἀναστὰν ἅπαν τὸ πλῆθος αὐτῶν ἤγαγον αὐτὸν ἐπὶ τὸν Πιλᾶτον

28 Ἄγουσιν οὖν τὸν Ἰησοῦν ἀπὸ τοῦ Καϊάφα εἰς τὸ πραιτώριον ἦν δὲ προΐ καὶ αὐτοὶ οὐκεἰσῆλθον εἰς τὸ πραιτώριον ἵνα μὴμιανθῶσιν ἀλλὰ φάγωσιν τὸ πάσχα

ndash ndash 2 Ἤρξαντο δὲ κατηγορεῖν αὐτοῦ λέγοντες τοῦτον εὕραμεν διαστρέφοντα τὸ ἔθνος ἡμῶν καὶ κωλύοντα φόρους Καίσαρι διδόναι καὶ λέγοντα ἑαυτὸν χριστόν βασιλέα εἶναι

29 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Πιλᾶτος ἔξω πρὸς αὐτοὺς καὶ φησίν τίνα κατηγορίαν φέρετε κατὰ τοῦ ἀνθρώπου τούτου 30 ἀπεκρίθησαν καὶ εἶπαν αὐτῷ εἰ μὴ ἦν οὗτος κακὸν ποιῶν οὐκ ἄν σοι παρεδώκαμεν αὐτόν31 εἶπεν οὖν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος λάβετε αὐτὸν ὑμεῖςκαὶ κατὰ τὸν νόμονὑμῶν κρίνατε αὐτόν εἶπον αὐτῳ οἱ Ἰουδαῖοι ἡμῖν οὐκ ἔξεστιν ἀποκτεῖναι οὐδένα

32 ἵνα ὁ λόγος τοῦ Ἰησοῦ πληρωθῇ ὅνεἶπεν σημαίνων ποίῷ θανάτῳ ἤμελλεν ἀποθνῄσκειν

11 Ὁ δὲ Ἰησοῦς ἐστάθη ἔμπροσθεν τοῦ ἡγεμόνος καὶ ἐπηρώτησεν αὐτόνὁ ἡγεμὼν λέγων

2 Καὶ ἐπηρώτησεν αὐτον ὁ Πιλᾶτος σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲἀποκριθεὶς αὐτῷ

3 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἠρώτησεν αὐτὸν λέγων σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲ

33 Εἰσῆλθεν οὖν πάλιν εἰς τὸ πραιτώριον ὁ Πιλᾶτος καὶ ἐφώνησεν τὸν

322 Matt 27 3ndash10 kertoo Juudaksen kohtalosta

97

σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲἸησοῦς ἔφη σὺ λέγεις

λέγει σὺ λέγεις ἀποκριθεὶς αὐτῷ ἔφη σὺ λέγεις

Ἰησοῦν καὶ εἶπεν αὐτῷ σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων34 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς ἀπὸ σεαυτοῦ σὺ τοῦτο λέγεις ἢ ἄλλοι εἶπόν σοι περὶ ἐμοῦ

12 καὶ ἐν τῷ κατηγορεῖσθαι αὐτὸν ὑπὸ τῶν ἀρχιερέων καὶ πρεσβυτέρων οὐδὲν ἀπεκρίνατο13 τότε λέγει αὐτῷὁ Πιλᾶτος οὐκ ἀκούεις πόσα σου καταμαρτυροῦσιν14 καὶ οὐκ ἀπεκρίθη αὐτῷ πρὸς οὐδὲ ἓν ῥῆμαὥστε θαυμάζειν τὸν ἡγεμόνα λίαν

3 καὶ κατηγόρουν αὐτοῦ οἱ ἀρχιερεῖς πολλά4 ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἐπηρώτα αὐτὸν λέγων οὐκ ἀποκρίνῃ οὐδὲν ἴδε πόσα σου κατηγοροῦσιν5 ὁ δὲ Ἰησοῦς οὐκέτι οὐδὲν ἀπεκρίθη ὥστε θαυμάζειν τὸν Πιλᾶτον

35 ἀπεκρίθη ὁ Πιλᾶτος μήτι ἐγω Ἰουδαῖός εἰμι τὸ ἔθνος τὸ σὸν καὶ οἱἀρχιερεῖς παρέδωκάν σε ἐμοί τὶ ἑποίησας36 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς ἡ βασιλείαἡ ἐμὴ οὐκ ἔστιν ἐκ τοῦ κόσμου τούτου εἰ ἐκ τοῦ κόσμου τούτου ἦν ἡ βασιλεία ἡ ἐμὴ οἱ ὑπηρέται οἱ ἐμοὶἠγωνίζοντο ἂν ἵνα μὴ παραδοθῶ τοῖς Ἰουδαίοις νῦν δὲ ἡβασιλεία ἡ ἐμὴ οὐκἔστιν ἐντεῦθεν37 εἶπεν οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος οὐκοῦν βασιλεύς εἶ σύ ἀπεκρίθη ὁ Ἰησοῦς σὺ λέγεις ὅτι βασιλεύς εἰμι ἐγὼ εἰς τοῦτο γεγέννημαι καὶ εἰς τοῦτο ἐλήλυθα εἰς τὸν κόσμον ἵνα μαρτυρήσω τῇ ἀληθειᾳ πᾶς ὁ ὢν ἐκ τῆς ἀληθείας ἀκούει μου τῆς φωνῆς38 λέγει αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος τί ἐστιν ἀλήθεια

98

4 ὁ δὲ Πιλᾶτος εἶπεν πρὸς τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ὄχλους οὐδὲν εὑρίσκω αἴτιον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ5 οἱ δὲ ἐπίσχουν λέγοντες ὅτι ἀνασείει τὸν λαὸν διδάσκων καθ᾿ ὅλης τῆς Ἰουδαίαςκαὶ ἀρξάμενος ἀπὸτῆς Γαλιλαίας ἕως ὧδε

Καὶ τοῦτο εἰπὼν πάλιν ἐξῆλθεν πρὸς τοὺς Ἰουδαίους καὶ λέγει αὐτοῖς ἐγὼ οὐδεμίαν εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν

6 Πιλᾶτος δὲ ἀκούσας ἐπηρώτησεν εἰ ὁ ἄνθρωπος Γαλιλαῖος ἐστιν7 καὶ ἐπιγνοὺς ὅτι ἐκ τῆς ἐξουσίας Ἡρῴδου ἐστὶν ἀνέπεμψεν αὐτὸν πρὸς Ἡρῴδην ὄντα καὶ αὐτὸν ἐν Ἱεροσολύμοις ἐν ταύταις ταῖς ἡμέραις323

ndash ndash 13 Πιλᾶτος δὲ συγκαλεσάμενος τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ἄρχοντας καὶ τὸν λαόν14 εἶπεν πρὸς αὐτούς προσηνέγκατέ μοι τὸν ἄνθρωπον τοῦτον ὡς ἀποστρέφοντα τὸν λαόν καὶ ἰδοὺ ἐγὼ ἐνώπιον ὑμῶν ἀνακρίνας οὐδὲν εὗρον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ αἴτιον ὧν

323 Luuk 23 8ndash12 sisaumlltaumlauml kuvauksen Jeesuksesta Herodeksen edessauml

99

κατηγορεῖτε κατ᾽ αὐτοῦ15 ἀλλ᾽ οὐδὲ Ἡρῴδης ἀνέπεμψεν γὰρ αὐτὸν πρὸς ἡμᾶς καὶ ἰδοὺ οὐδὲν ἄξιον θανάτου ἐστὶν πεπραγμένοναὐτῷ

15 Κατὰ δὲ ἑορτὴνεἰώθει ὁ ἡγεμὼν ἀπολύειν ἕνα τῷ ὄχλῳ δὲσμιον ὃν ἤθελον

6 Κατὰ δὲ ἑορτὴν ἀπέλυεν αὐτοῖς ἕναδέσμιον ὃν παρῃτοῦντο

16 παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω324

39 ἔστιν δὲ συνήθεια ὑμῖν ἵνα ἕνα ἀπολύσω ὑμῖν ἐν τῷ πάσχα βούλεσθε οὖν ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων

16 εἶχον δὲ τότε δέσμιον ἐπίσημον λεγόμενον Βαραββᾶν

7 ἦν δὲ ὁ λεγόμενος Βαραββᾶς μετὰ τῶν στασιαστῶν δεδεμένος οἵτινες ἐν τῇ στάσει φόνονπεποιήκεισαν8 καὶ ἀναβὰς ὁ ὄχλος ἤρξατο αἰτεῖσθαι καθὼς ἐποίει αὐτοῖς

17 συνηγμένων οὖν αὐτῶν εἶπεν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος τίνα θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν Βαραββᾶν ἢ Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον χριστόν

9 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἀπεκρίθη αὐτοῖς λέγων θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων

18 Ἀνέκραγον δὲ παμπληθεὶ λέγοντες αἶρε τοῦτον ἀπόλυσον δὲ ἡμῖν τὸν Βαραββᾶν19 ὅστις ἦν διὰ στάσιν τινὰ γενομένην ἐν τῇ πόλει καὶ φόνον βληθεὶς ἐν τῇ φυλακῇ

40 ἐκραύγασαν οὖν πάλιν λέγοντες μὴ τοῦτον ἀλλὰ τὸν Βαραββᾶν ἦν δὲ ὁΒαραββᾶς λῃστής

18 ᾔδει γὰρ ὅτι διὰφθόνον παρέδωκαναὐτόν

10 ἐγίνωσκεν γὰρ ὅτι διὰ φθόνον παραδεδώκεισαν αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς

19 Καθημένου δὲ αὐτοῦ ἐπὶ τοῦ

324 Luuk 2317 rdquoἀνάγκην δὲ εἶχεν ἀπολύειν αὐτοῖς κατὰ ἑορτὴν ἕναrdquo puuttuu tekstikriittisen edition korpustekstistauml

100

βήματος ἀπέστειλεν πρὸς αὐτὸν ἡ γυνὴ αὐτοῦ λέγουσα μηδὲν σοὶ καὶ τῷ δικαίῳ ἐκείνῳ πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ᾽ ὄναρδι᾽ αὐτόν

20 Οἱ δὲ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροιἔπεισαν τοὺς ὄχλους ἵνα αἰτήσωνται τὸν Βαραββᾶν τὸν δὲ Ἰησοῦν ἀπολέσωσιν21 ἀποκριθεὶς δὲ ὁ ἡγεμὼν εἶπεν αὐτοῖς τίνα θέλετεἀπὸ τῶν δύο ἀπολύσω ὑμῖν οἱ δὲ εἶπαν τὸν Βαραββᾶν

11 οἱ δὲ ἀρχιερεῖς ἀνέσεισαν τὸν ὄχλον ἵνα μᾶλλον τὸν Βαραββᾶν ἀπολύσῃ αὐτοῖς

22 λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος τί οὖν ποιήσω Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον χριστόν λέγουσιν πάντες σταυρωθήτω

12 ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἀποκριθεὶς ἔλεγεν αὐτοῖς τί οὖν θέλετε ποιήσωὃν λέγετε τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων13 οἱ δὲ πάλιν ἔκραξαν σταύρωσον αὐτόν

20 πάλιν δὲ ὁ Πιλᾶτος προσεφώνησεν αὐτοῖς θέλον ἀπολῦσαι τὸν Ἰησοῦν 21 οἱ δὲ ἐπεφώνουν λέγοντες σταύρου σταύρου αὐτόν

191 Τότε οὖν ἔλαβεν ὁ Πιλᾶτος τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐμαστίγωσεν 2 καὶ οἱ στρατιῶταιπλέξαντες στέφανον ἐξ ἀκανθῶν ἐπέθηκαναὐτοῦ τῇ κεφαλῇ καὶ ἱμάτιον πορφυροῦν περιέβαλον αὐτὸν325

3 καὶ ἤρχοντο πρὸςαὐτὸν καὶ ἔλεγον

325 Vrt Matt 2728ndash30 ja Mark 1517ndash19 sekauml Luuk 2311

101

χαῖρε ὁ βασλεὺς τῶν Ἰουδαίων καὶ ἐδίδοσαν αὐτῷ ῥαπίσματα

23 ὁ δὲ ἔφη τί γὰρκακὸν ἐποίησεν οἱδὲ περισσῶς ἔκραζον λέγοντες σταυρωθήτω

14 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἔλεγεν αὐτοῖς τί γὰρ ἐποίησεν κακόν οἱ δὲ περισσῶς ἔκραξανσταύρωσον αὐτον

22 ὁ δὲ τρίτον εἶπεν πρὸς αὐτούςτί γὰρ κακὸν ἐποίησεν οὗτος οὐδὲν αἴτιον θανάτου εὗρον ἐν αὐτῷ παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω23 οἱ δὲ ἐπέκειντο φωναῖς μεγάλαις αἰτούμενοι αὐτόν σταυρωθῆναι καὶ κατίσχυον αἱ φωναὶ αὐτῶν

4 Καὶ ἐξῆλθεν πάλιν ἔξω ὁ Πιλᾶτος καὶ λέγει αὐτοῖς ἴδε ἄγω ὑμῖν αὐτὸν ἔξω ἵνα γνῶτε ὅτι οὐδεμίαν αἰτίαν εὑρίσκω ἐν αὐτῷ 5 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Ἰησοῦς ἔξω φορῶν τὸν ἀκάνθινον στέφανον καὶ τὸ πορφυροῦν ἱμάτιον καὶ λέγει αὐτοῖς ἰδοὺ ὁ ἄνθρωπος6 Ὅτε οὖν εἶδον αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ ὑπηρέται ἐκαύγασαν λέγοντες σταύρωσον σταύρωσον λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος λάβετε αὐτὸν ὑμεῖςκαὶ σταυρώσατε ἐγὼ γὰρ οὐχ εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν

7 ἀπεκρίθησαν αὐτῷ οἱ Ἰουδαῖοι ἡμεῖς νόμον ἔχομεν καὶ κατὰ τὸν νόμον ὀφείλει ἀποθανεῖν ὅτι υἱὸνθεοῦ ἑαυτὸν ἐποίησεν8 Ὅτε οὖν ἤκουεν ὁ Πιλᾶτος τοῦτον τὸν λόγον μᾶλλον ἐφοβήθη9 καὶ εἰσῆλθεν εἰς τὸ πραιτώριον πάλιν καὶ λέγει τῷ Ἰησοῦ πόθεν εἶ σύ ὁ δὲ Ἰησοῦς

102

ἀπόκρισιν οὐκ ἔδωκεν αὐτῷ10 λέγει οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος ἐμοὶ οὐ λαλεῖς οὐκ οἶδας ὅτι ἐξουσίαν ἔχω ἀπολῦσαί σε καὶ ἐξουσίαν ἔχω σταυρῶσαί σε11 ἀπεκρίθη αὐτῷ Ἰησοῦς οὐκ εἶχες ἐξουσίαν κατ᾿ ἐμοῦ οὐδεμίαν εἰ μὴ ἦν δεδομένον σοι ἄνωθεν διὰ τοῦτο ὁ παραδούς μέ σοι μείζονα ἁμαρτίαν ἔχει12 ἐκ τούτου ὁ Πιλᾶτος ἐζήτει ἀπολῦσαι αὐτόν οἱδὲ Ἰουδαῖοι ἐκραύγασαν λέγοντες ἐὰν τοῦτον ἀπολύσῃς οὐκ εἶ φίλος τοῦ Καίσαρος πᾶς ὁ βασιλέα ἑαυτὸν ποιῶν ἀντιλέγει τῷΚαίσαρι

24 Ἰδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖ ἀλλὰ μᾶλλον θόρυβος γίνεται λαβὼν ὕδωρ ἀπενίψατο τὰς χεῖρας ἀπέναντι τοῦ ὄχλου λέγων ἀθῷος εἰμι ἀπὸ τοῦαἵματος τούτου ὑμεῖς ὄψεσθε25 καὶ ἀποκριθεὶς πᾶς ὁ λαὸς εἶπεν τὸ αἷμα αὐτὸῦ ἐφ᾿ ἡμᾶς καὶ ἐπὶ τὰ τέκνα ἡμῶν26 τότε ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν τὸν δὲ Ἰησοῦν

15 Ὁ δὲ Πιλᾶτος βουλόμενος τῷ ὄχλῳ τὸ ἱκανὸν ποιῆσαι ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν καὶ παρέδωκεν τὸν Ἰησοῦν φραγελλώσας ἵνα σταυρωθῇ

24 Καὶ Πιλᾶτος ἐπέκρινεν γενέσθαιτὸ αἴτημα αὐτῶν25 ἀπέλυσεν δὲ τὸν διὰ στάσιν καὶ φόνον βεβλημένον εἰς φυλακὴν ὃν ᾐτοῦντο τὸν δὲ Ἰησοῦν παρέδωκεντῷ θελήματι αὐτῶν

13 ὁ οὖν Πιλᾶτος ἀκούσας τῶν λόγων τούτων ἤγαγεν ἔξω τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐκάθισεν ἐπὶ βήματος εἰς τόπον λεγόμενον Λιθόστρωτον Ἑβραϊστὶ δὲ Γαββατα14 ἦν δὲ παρασκευὴ τοῦ πάσχα ὥρα ἦν ὡς ἕκτη καὶ λέγει τοῖςἸουδαίοις ἴδε ὁ βασιλεὺς ὑμῶν15 ἐκραύγασαν οὖν ἐκεῖνοι ἆρον ἆρον σταύρωσον αὐτόν λέγει αὐτοῖς

103

φραγελλώσας παρέδωκεν ἵνα σταυρωθῇ

ὁ Πιλᾶτος τὸν βασιλέα ὑμῶν σταυρώσω ἀπεκρίθησαν οἱ ἀρχιερεῖς οὐκ ἔχομεν βασιλέα εἰ μὴ Καίσαρα16 Τότε οὖν παρέδωκεν αὐτὸν αὐτοῖς ἵνα σταυρωθῇ

104

• 1 Johdanto
• • 11 Tutkimuskysymys ja -metodi
  • 12 Tulkintahistoriaa
  • 13 Kaumlsitteistauml
  • 14 Tutkielman rakenne
  • • 2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherrat
    • • 21 Roomalaiset maaherrat ja Juudea
      • 22 Pilatus Juudean maaherrana
      • • 3 Markuksen evankeliumi
        • • 31 Johdanto
          • 32 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
          • 33 Roomalainen oikeudenkaumlynti
          • 34 Pilatus Markuksen evankeliumissa
          • • 4 Matteuksen evankeliumi
            • • 41 Johdanto
              • 42 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
              • 43 Roomalainen oikeudenkaumlynti
              • 44 Pilatus Matteuksen evankeliumissa
              • • 5 Luukkaan evankeliumi
                • • 51 Johdanto
                  • 52 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
                  • 53 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessauml
                  • 54 Jeesus Herodeksen edessauml
                  • 55 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessauml
                  • 56 Pilatus Luukkaan evankeliumissa
                  • • 6 Johanneksen evankeliumi
                    • • 61 Johdanto
                      • 62 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaiset
                      • 63 Roomalainen oikeudenkaumlynti
                      • 64 Pilatus Johanneksen evankeliumissa
                      • • 7 Johtopaumlaumltoumlkset
                        • Lyhenteet
                        • Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo
                        • • Laumlhteet ja apuneuvot
                          • Kirjallisuus
                          • • Liite Synopsis

Sisaumlllys1 Johdanto 1

11 Tutkimuskysymys ja -metodi 112 Tulkintahistoriaa 113 Kaumlsitteistauml 514 Tutkielman rakenne 6

2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherrat 721 Roomalaiset maaherrat ja Juudea 722 Pilatus Juudean maaherrana 10

3 Markuksen evankeliumi 1731 Johdanto 1732 Jeesus Suuren neuvoston edessauml 1933 Roomalainen oikeudenkaumlynti 2034 Pilatus Markuksen evankeliumissa 27

4 Matteuksen evankeliumi 3041 Johdanto 3042 Jeesus Suuren neuvoston edessauml 3243 Roomalainen oikeudenkaumlynti 3444 Pilatus Matteuksen evankeliumissa 45

5 Luukkaan evankeliumi 4851 Johdanto 4852 Jeesus Suuren neuvoston edessauml 5053 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessauml 5254 Jeesus Herodeksen edessauml 5655 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessauml 5956 Pilatus Luukkaan evankeliumissa 64

6 Johanneksen evankeliumi 6761 Johdanto 6762 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaiset 6963 Roomalainen oikeudenkaumlynti 7064 Pilatus Johanneksen evankeliumissa 83

7 Johtopaumlaumltoumlkset 87Lyhenteet 90Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo 90

Laumlhteet ja apuneuvot 90Kirjallisuus 91

Liite Synopsis 97

1 Johdanto

11 Tutkimuskysymys ja -metodiTaumlssauml pro gradu -tutkielmassa selvitaumln mitauml Raamatun evankeliumien kuvaus

Pontius Pilatuksesta kertoo niiden suhtautumisesta Rooman valtakuntaa kohtaan

Taumlssauml tarkastelussa keskityn paumlaumlasiassa evankeliumien kertomuksiin Jeesuksen

oikeudenkaumlynnistauml sillauml evankeliumien Pilatus kuvaus keskittyy

oikeudenkaumlyntikatkelmiin Laumlhestyn kysymystauml narratiivi- ja redaktiokritiikin

naumlkoumlkulmasta ja erityisesti arvioin eri tutkijoiden esittaumlmiauml naumlkemyksiauml Pilatuksen

kuvaukseen Tutkielman edetessauml teen vertailua eri evankeliumien kuvausten

vaumllillauml

12 TulkintahistoriaaEvankeliumien kuvausta Pilatuksesta ei ole helppo tulkita sillauml Pilatus ei ole

yhdenkaumlaumln evankelistan mielenkiinnon keskipiste Raamatun evankeliumit

edustavat kreikkalais-roomalaista elaumlmaumlkertakirjallisuutta Niinpauml niiden

keskuksessa on Jeesus Kaikki evankeliumien tapahtumat ja muut henkiloumlt

kuvataan suhteessa haumlneen1 Naumlin ollen kun keskitytaumlaumln Pilatuksen

henkiloumlkuvaukseen evankeliumeissa voidaan esittaumlauml hyvin monenlaisia tulkintoja

haumlnestauml Tulkinnat vaihtelevat sen mukaan mistauml naumlkoumlkulmasta evankeliumeja

kaumlsitellaumlaumln ja mitauml kysymyksiauml tekstille esitetaumlaumln Lisaumlksi tulkintoihin vaikuttaa se

minkauml arvon tulkitsija asettaa Raamatun ulkopuolisten laumlhteiden kuvaukselle

Pilatuksesta Niinpauml Pilatuksesta on historian aikana esitetty monia toisistaan

voimakkaastikin eriaumlviauml tulkintoja

Varhaiset kristilliset tulkinnat Pilatuksesta olivat hyvin myoumlnteisiauml Itse

asiassa niin myoumlnteisiauml ettauml esimerkiksi Tertullianus kuvaa Pilatuksen kristittynauml

Haumlnen mukaansa Pilatus oli sisimmaumlltaumlaumln kristitty ja kertoi Jeesuksesta keisarille

(Apolog 2124) Samoin myoumls monet Raamatun ulkopuolelle jaumlaumlneet

varhaiskristilliset kirjoitukset kuvaavat Pilatuksen myoumlnteisessauml valossa Pietarin

evankeliumin saumlilyneen osan perusteella Pilatus ei ota osaa Jeesuksen

tuomitsemiseen ja kutsuu taumltauml Jumalan Pojaksi (Piet ev 1 46) Nikodemuksen

evankeliumissa Pilatus puolestaan tunnustaa Jeesuksen kuninkaaksi (Nik ev 12)

1 Katso tarkemmin evankeliumien genrestauml Burridge 2004 185ndash 232 Burridge toteaa ettauml evankeliumit edustavat kreikkalais-roomalaista elaumlmaumlkertakirjallisuutta tai βίοιta kuten haumln kutsuugenreauml erotuksena nykyaikaisesta elaumlmaumlkertakirjallisuudesta Haumln (s 51ndash52) pitaumlauml erittaumlin epaumltodennaumlkoumlisenauml ettauml evankeliumit olisivat alun perin olleet ainutlaatuisia genreltaumlaumln sillauml se olisi tehnyt niistauml hyvin vaikeita varhaisten lukijoiden ymmaumlrtaumlauml

1

Ensimmaumlisinauml vuosisatoina Jeesuksen passion tulkinnassa vaikuttaakin

myoumltaumlmielinen suhtautuminen Pilatukseen Pilatuksen osuutta Jeesuksen

tuomitsemisessa vaumlhaumlteltiin ja korostettiin haumlnen myoumltaumlmielistauml suhtautumistaan

Jeesukseen Samalla juutalaisten osuutta Jeesuksen tuomitsijoina tuotiin

voimakkaammin esille2 Taumlmauml on lopulta johtanut Etiopian ortodoksikirkossa

siihen ettauml Pilatus ja haumlnen vaimonsa on julistettu pyhimyksiksi3 Taumlstauml

huolimatta jo varhaiskeskiajalla Pilatuksesta esitettiin myoumls taumlysin toisenlaisia

kielteisiauml kuvauksia 1100-luvulta eteenpaumlin kielteiset tulkinnat Pilatuksesta

yleistyivaumlt Pilatus naumlhtiin Jeesuksen tuomitsijana samoin kuin myoumls juutalaiset4

Kun saavumme 1800-luvulle Pilatuksen tilanne on kuitenkin jaumllleen

kaumlaumlntynyt toiseen suuntaan Vielauml 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa

tutkimushistoriaa hallitsi myoumlnteinen tulkinta Pilatuksesta vaikka myoumls

toisenlaisia naumlkemyksiauml esitettiin Tuon ajan merkittaumlvin tutkimus Pilatuksesta oli

Gustav A Muumlllerin vuonna 1888 julkaistu Pontius Pilatus der fuumlnfte Prokurator

von Judaumla und Richter Jesu von Nazareth Muumlllerin mukaan Pilatus oli paumltevauml

hallitsija joka hallitsi vaikeaa kansaa vaikeana aikana Muumlllerin tulkinta

pohjautuu pitkaumllti evankeliumeihin ja haumln hylkaumlauml Josefuksen ja Filonin

kirjoitukset epaumlluotettavina5 Muumlllerin naumlkemyksestauml poikkesi haumlnen aikalaisensa

Emil Schuumlrer Taumlmaumln mukaan Pilatus halveksui juutalaisia tapoja ja oli

suvaitsematon ja ylimielinen maaherra6 Schuumlrerin naumlkemys Pilatuksesta ei

kuitenkaan vielauml tuolloin saanut laajempaa kannatusta

Merkittaumlvauml kaumlaumlnne tutkimushistoriassa tapahtui Toisen maailmansodan

jaumllkeen Kaumlaumlnteen tekijauml oli Ethelbert Stauffer7 Haumlnen mukaansa Pilatus oli

varsinkin hallituskautensa aluksi erityisen haumlikaumlilemaumltoumln ja julma hallitsija Haumlnen

tulkintansa painottuu Josefuksen ja Filon Aleksandrialaisen kirjoituksiin ja pyrkii

selittaumlmaumlaumln osaltaan miksi naumliden kahden kuvaus Pilatuksesta eroaa merkittaumlvaumlsti

evankeliumien kuvauksesta Erityisesti Filonin viittaus Sejanuksen

juutalaisvastaisuuteen (Laumlhet 159ndash160) sekauml Josefuksen kertomukset Pilatuksen 2 Winter 1974 88 Hourihane (2009 72ndash82 85) toteaa ettauml myoumlnteinen suhtautuminen Pilatukseen saumlilyi vallitsevana tulkintana aina 500-luvulle saakka Taumlmaumln jaumllkeen alkoi vaumlhitellen kehittyauml myoumls kielteisiauml tulkintoja3 Carter 2003 114 Hourihane 2009 173 372ndash373 Kehitys johti 1100-luvulla siihen ettauml Pilatus saatettiin kuvata juutalaisena Haumlnet esitettiin Kaifaksen ja Herodeksen ystaumlvaumlnauml Lisaumlksi 1200-luvulta eteenpaumlin haumlnet saatettiin esittaumlauml uskottoman stereotyyppinauml joka ei epaumlillyt tuomita Jeesusta5 Ks tarkemmin Bond 1998 xii Muumlllerin linjaa edustivat mm H Peter (1907) ja F Morrison (1939) joka englantilaisena naumlki Pilatuksessa paljon samankaltaisuutta brittilaumlisen imperiumin siirtomaiden kuvernoumloumlrien kanssa6 Schuumlrer 1973 383ndash387 Schuumlrerin saksankielinen alkuperaumlisteos Geschichte des juumldischen Volkesim Zeitalter Jesu Christi ilmestyi vuosina 1886ndash1890 7 Bond 1998 xiii

2

tunteettomuudesta juutalaisia tapoja kohtaan (esimerkiksi Ant 1855ndash58) ovat

keskeisiauml taumlssauml tulkinnassa Sejanus oli keisari Trajanuksen luottomies ja

Staufferin tulkinnan mukaan Pilatuksen patronius joka hankki Pilatukselle

maaherran viran Juudeasta Staufferin mukaan Pilatus vihasi juutalaisia kuten

Sejanuskin ja oli valmis vahingoittamaan ja loukkaamaan heitauml aina tilaisuuden

tullen Sejanus ja Pilatus toivoivat juutalaisten kapinaa jonka seurauksena kaikki

juutalaiset olisi pitaumlnyt kukistaa8 Sejanuksen kuoleman jaumllkeen Pilatus oli

epaumlvarma omasta asemastaan ja oli siksi valmis tuomitsemaan Jeesuksen

juutalaisten toiveiden mukaan9 Myoumlhemmin saman tyylistauml tulkintaa on edustanut

Paul Winter joka tosin ei mainitse Sejanusta tulkinnassaan Haumlnen mukaansa

Filonin kuvaus (Laumlhet 301) Pilatuksesta julmana ja joustamattomana miehenauml on

kuitenkin historiallisesti uskottavin Taumlstauml huolimatta jo evankelistat pyrkivaumlt

siirtaumlmaumlaumln vastuuta Jeesuksen tuomitsemisesta juutalaisille jotta varhaiskristityt

naumlyttaumlytyisivaumlt paremmassa valossa roomalaisille10

Staufferin ja myoumls Winterin tulkinnat perustuvat siis naumlkemykselle ettauml

evankeliumien ja juutalaisten kirjoittajien maalaamassa kuvassa Pilatuksesta on

perustava ero Taumlmauml ero on niin merkittaumlvauml ettei sitauml ole mahdollista selittaumlauml

ilman merkittaumlvaumlauml muutosta joko historiassa tai kirjoittajien asenteissa Stauffer

perusteli eron Sejanuksen kuolemalla ja siis Pilatuksen tulevaisuuden

epaumlvarmuudella Winter puolestaan uskoo evankeliumien pyrkineen osoittamaan

Jeesuksen ja varhaiskristittyjen vaarattomuuden Rooman valtakunnalle Lisaumlksi

sekauml Staufferin ettauml Winterin tulkinnassa juutalaisilla laumlhteillauml on ensisijainen

asema

Staufferin tulkinta ei kuitenkaan tyydyttaumlnyt kaikkia Jo 1900-luvun

puolessa vaumllissauml haumlnen edustamansa tulkinta kohtasi vastustusta Tulkinnan

arvostelijat pitivaumlt Pilatusta melko tyypillisenauml roomalaisena maaherrana Taumlmauml

tulkinta ei naumle ylitsepaumlaumlsemaumltoumlntauml eroa juutalaisten tekstien ja evankeliumien

kirjoittajien Pilatus-kuvauksen vaumllillauml Esimerkiksi Hugh Turner arvosteli

Staufferia siitauml ettauml taumlmauml nojasi tulkinnassaan Sejanuksen juutalaisvastaisuuteen

8 Stauffer 1955 103 118ndash120 Staufferin olettama yhteys Pilatuksen ja Sejanuksen vaumllillauml on kuitenkin hyvin spekulatiivinen sillauml Filon ei suoraan mainitse yhteyttauml9 Mm Brown (1994 693ndash694) ja Carter (2003 3ndash4) pitaumlvaumlt taumltauml hyvin epaumlvarmana sillauml vaumlite Sejanuksen juutalaisvastaisuudesta pohjautuu vain yhteen laumlhteeseen 10 Ks tarkemmin Winter 1974 70ndash89 Winterin mukaan Filonin kuvaus on uskottavin koska Filonoli Pilatuksen aikalainen Lisaumlksi Filonin kuvaukseen Pilatuksesta ei vaikuta taumlmaumln rooli Jeesuksenoikeudenkaumlynnissauml josta Filon ei vaikuta olevan tietoinen Toisaalta Bond (1998 36) kyseenalaistaa Filonin kuvauksen koska ensinnaumlkin Filon arvioi usein tekstiensauml henkiloumlitauml sen mukaan kuinka he noudattivat juutalaista lakia ja toiseksi Filon oli Herodeksen hallitsijasuvun kannattaja joka mahdollisesti toivoi ettauml Juudea siirtyisi jaumllleen Herodeksen suvulle hallittavaksi Niinpauml taumlmauml saattoi olla se syy miksi Filon kuvaa Pilatuksen hyvin kielteisessauml valossa

3

Taumlstauml ei kuitenkaan ole muuta todistetta kuin Filonin kirjoitus eikauml missaumlaumln

kerrota Sejanuksen olleen Pilatuksen patronius Turnerin mukaan Pilatus ei

tarkoituksella loukannut juutalaisten tapoja Pilatus oli kohtalaisen paumltevauml

hallitsija mistauml haumlnen pitkauml hallituskautensakin viestii Haumln pyrki maakunnassa

vahvistamaan Rooman valtaa ja kansan uskollisuutta Rooman valtakuntaa

kohtaan11 Myoumlhemmin taumltauml tulkintaa on edustanut myoumls Raymond Brown12

Lisaumlksi Helen Bond joka kuuluu taumlmaumln tutkielman kannalta keskeisiin tutkijoihin

liittyy taumlhaumln tulkintatyyppiin Haumln on kirjoittanut 1990-lopussa hyvin kattavan

tutkimuksen Pilatuksesta Haumln korostaa tutkimuksessaan sitauml ettauml niin Filonin ja

Josefuksen kuin evankeliumien kirjoittajienkin Pilatus-kuvaukseen vaikutti heidaumln

oma tilanteensa eikauml yhtauml voida pitaumlauml historiallisempana kuin muita13

Naumlmauml kaksi tulkintalinjaa Pilatuksesta olivat 1900-luvun tutkimuksessa

vaikuttavimmat mutta niiden lisaumlksi on esitetty myoumls muunlaisia tulkintoja

Erityisesti Raamatun evankeliumeihin keskittyvauml tulkinta katsoo Pilatuksen olleen

paumlaumlttaumlmaumltoumln ja heikko hallitsija Markus kertoo kuinka Pilatus tiesi ettauml Jeesus oli

luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta (Mark 1510) Matteus puolestaan kuvaa

Pilatuksen pesemaumlssauml kaumltensauml Jeesuksen tuomiosta (Matt 2724) Luukkaan

sanojen mukaan Pilatus laumlhetti Jeesuksen Herodeksen luo kuulusteltavaksi (Luuk

237) Johannes puolestaan kirjoittaa samoin kuin Luukas (Luuk 234 14 ja 22)

Pilatuksen useaan otteeseen julistaneen Jeesuksen syyttoumlmaumlksi (Joh 1838 194 ja

6)14 Niinpauml Pilatus uskoi ettauml Jeesus oli syytoumln mutta haumln ei uskaltanut luottaa

omaan harkintakykyynsauml vaan taipui paikalla olleen kansan tahtoon ja tuomitsi

Jeesuksen Taumlllaista tulkintaa ovat edustaneet esimerkiksi Vincent Taylor ja

Ronald Piper15

Viime vuosikymmeninauml Uuden testamentin tutkimuksessa varsinkin

Pohjois-Amerikassa on yleistynyt postkolonialistinen kritiikki Erityisesti sen

alalaji imperiumikritiikki on tuonut evankeliumien Pilatus-kuvaukseen uusia

naumlkoumlkulmia Perinteisesti tutkimuksessa on kiinnitetty erityistauml huomiota

varhaiskristittyjen ja juutalaisten suhteisiin Imperiumikritiikki nostaa kuitenkin

esille varhaiskristittyjen ja Rooman valtakunnan vaumllisen suhteen Tyypillisesti

11 Turner 1965 68ndash74 12 Ks tarkemmin Brown 1994 693ndash70513 Bond 1998 xvii14 Taumlssauml tutkielmassa kaumlytaumln yksinkertaisuuden vuoksi evankeliumien kirjoittajista heidaumln perinteestauml nousevia nimiaumlaumln tai termiauml rsquoevankelistatrsquo viitatessani kaikkiin kirjoittajiin kerralla 15 Taylor 1952 577ndash579 Piper 2007 127ndash162 Taylor tiedostaa tavan korostaa Jeesuksen viattomuutta ja juutalaisten syyllisyyttauml Haumlnen mukaansa kuitenkin Markuksen kertomuksessa naumlkyy Pilatuksen kyvyttoumlmyys toimia oman harkintansa vaikka ylipappien syyllisyys Jeesuksen kuolemaan on myoumls esillauml

4

imperiumikritiikki naumlkee Jeesuksen toiminnan vastakulttuurisena ja evankeliumit

vastakulttuurisina teksteinauml jotka pyrkivaumlt kyseenalaistamaan Rooman

valtakunnan arvot16 Imperiumikritiikki pyrkii nostamaan esille Raamatun tekstien

kohtia missauml erityisesti Rooman valtakuntaan ja sen sosiaaliseen tai

uskonnolliseen jaumlrjestykseen viitataan eksplisiittisesti tai implisiittisesti

Tavallisesti naumlmauml viittaukset naumlhdaumlaumln Rooman edustamien asioiden ja arvojen

kyseenalaistamisena17 Warren Carter on yksi imperiumikritiikin uranuurtaja ja

yksi taumlssauml tutkielmassa esiteltyjauml tutkijoita Haumln pitaumlauml Pilatusta tyypillisenauml

maaherrana joka valvoi Rooman valtakunnan ja sen liittolaisten etuja

maakunnassa Haumlnen mukaansa Jeesus oli uhka Rooman valtakunnalle minkauml

vuoksi Pilatus oli valmis tuomitsemaan taumlmaumln18 Carter nostaa esille Rooman

valtakunnan merkityksen evankeliumeille Evankeliumit on kirjoitettu Rooman

valtakunnan alueella ja ne kuvaavat tapahtumia jotka sijoittuvat valtakunnan

alueelle Niinpauml evankeliumien taustakonteksti on roomalainen Carterin mukaan

evankeliumit ottavatkin kantaa roomalaiseen maailmaan ja sen arvoihin Taumlmauml

imperiumin arviointi laumlpaumlisee evankeliumit kauttaaltaan19 Carterin tulkinnassa

huomion arvoista on se ettauml siinauml haumlnen olettamansa historiallinen maailma ja

evankeliumien kertomuksellinen maailma tulevat hyvin laumlhelle toisiaan Naumlin

kysymys siitauml millainen roomalainen maaherra Pilatus oikeastaan oli heijastuu

suoraan siihen miten evankeliumien Pilatus-kuvausta tulkitaan

13 KaumlsitteistaumlTaumlmaumln tutkielman kannalta keskeisiauml kaumlsitteitauml ovat imperiumivastainen ja

juutalaisvastainen Molemmat termit ovat sisaumllloumlllisesti hyvin ongelmallisia Mikauml

tekee tekstistauml juutalaisvastaisen tai imperiumivastaisen Nykykaumlytoumlssauml sana

rdquojuutalaisvastainenrdquo kantaa herkaumlsti holokaustin taakkaa Minauml maumlaumlrittelen taumlssauml

tutkielmassa juutalaisvastaisuudeksi juutalaisia tai jotakin juutalaisryhmaumlauml

vaumlaumlristelevaumln kuvauksen jonka tarkoitus on asettaa juutalaiset yhteisoumlnauml pysyvaumlsti

kielteiseen valoon Nykylukijan ja evankelistojen vaumllillauml on laumlhes kaksituhatta

vuotta historiaa Taumlstauml syystauml on ensiarvoisen taumlrkeaumlauml kiinnittaumlauml huomio

nimenomaan evankelistan alkuperaumliseen tarkoitukseen Evankelistoja ei voida

pitaumlauml vastuullisina nykylukijalle juutalaisvastaisilta vaikuttavista tulkinnoista

16 Frey 2014 337 Artikkelissaan Frey kritisoi kovasti imperiumivastaista tulkintaa joka haumlnen mukaansa on herkaumlsti yksipuolista ja ideologialaumlhtoumlistauml17 Mcknight amp Modica 2013 16 Englannin kielinen vastine on rsquoempire criticismrsquo18 Carter 2003 32 Muita imperiumikritiikin edustajia ovat esimerkiksi Tom Thatcher ja Kavin Rowe19 Carter 2006 1ndash3

5

jollei voida osoittaa juutalaisvastaisen tulkinnan olleen jo evankelistan mielessauml

Lisaumlksi on huomioitava se konteksti josta evankelista kirjoitti Kokiko evankelista

olevansa osa juutalaisuutta Yleinen tulkinta on se ettauml ryhmaumln sisaumlinen retoriikka

voi olla vahvempaa kuin ulkopuolelta tuleva ilman ettauml retoriikkaa pidetaumlaumln

juutalaisvastaisena On kuitenkin mielestaumlni selvaumlauml ettei kaikkea kielteistauml

arvostelua voida pitaumlauml juutalaisvastaisuutena vaan vaumlitteiden juutalaisvastaisuutta

on tulkittava ennen kaikkea niiden tarkoituksesta kaumlsin

Imperiumivastaisuudeksi nimitaumln tarkoituksellista Rooman valtakunnan

arvojen jatai vallan vastustamista joka hylkaumlauml mahdollisuuden toimia

imperiumin sisaumlllauml vallitsevissa olosuhteissa Kyse ei siis ole Rooman imperiumin

vallan tai arvojen arvostelusta joka taumlhtaumlisi Rooman valtakunnan uudistamiseen

Lisaumlksi koska imperiumikritiikin kannattajien mukaan imperiumivastaisuus voi

ilmetauml myoumls epaumlsuorasti on naumliden imperiumivastaisten kantojen oltava riittaumlvaumln

selkeitauml Riittaumlvauml selkeys on kriteerinauml haasteellinen mutta tarkoitan sillauml sitauml ettauml

tulkinta ei saa olla liian vaumlkinaumlinen ja myoumls muiden evankeliumin kohtien on

tuettava tulkintaa Erityisen taumlrkeaumlauml on erottaa evankelistan Rooma-suhteen

erityspiirteet itse imperiumivastaisuudesta Esimerkiksi Martin Meiser korostaa

ettauml Tertullianus oli epaumlilemaumlttauml uskollinen keisarille vaikka ei pitaumlnytkaumlaumln taumltauml

jumalana20

14 Tutkielman rakenneAloitan tutkielmani luomalla lyhyen katsauksen siihen mitauml me tiedaumlmme

historiallisesta Pilatuksesta ja roomalaisista maaherroista yleensauml Taumlmaumln jaumllkeen

siirryn kaumlsittelemaumlaumln evankeliumien kuvauksia Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml

kutakin vuorollaan Markuksesta alkaen Naumlissauml kappaleissa teen lyhyen

johdannon jossa kaumlyn laumlpi yleisesti evankeliumin suhdetta Rooman valtakuntaan

Taumlmaumln jaumllkeen kaumlsittelen tiiviisti Jeesuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin joka

edeltaumlauml roomalaista oikeudenkaumlyntiauml Taumlmaumln kappaleen avulla tarkastelen

evankeliumin asenteita juutalaisuutta jotakin sen alaryhmaumlauml tai sen johtajia

kohtaan Juutalaisuuden ja evankeliumien suhde on itsessaumlaumln jo hyvin laaja aihe

eikauml sitauml ole taumlmaumln tutkielman piirissauml mahdollista kaumlsitellauml tarkasti Taumlstauml

huolimatta teen muutamia huomioita kunkin evankeliumin juutalaissuhteesta sillauml

toisaalta se voi vaikuttaa myoumls merkittaumlvaumlsti evankeliumien Pilatus-kuvaukseen

Naumlhdaumlkseni onkin neljauml vaihtoehtoa kuinka kunkin evankeliumin kirjoittajan

asenteet juutalaisuutta ja toisaalta Rooman valtakuntaa kohtaan vaikuttavat

20 Meiser 2015 140ndash141

6

evankeliumin kuvaan Pilatuksesta Ensimmaumlinen vaihtoehto on ettauml evankelista

pyrkii siirtaumlmaumlaumln vastuun Jeesuksen tuomitsemisesta mahdollisimman

taumlydellisesti juutalaisille jollekin juutalaiselle ryhmaumllle tai juutalaisille johtajille

Samalla haumln esittaumlauml Pilatuksen suhtautuneen Jeesukseen myoumltaumlmielisesti eikauml haumln

vastusta Rooman valtakuntaa Toinen vaihtoehto on ettauml evankelista naumlkee sekauml

juutalaiset jokin juutalaisen ryhmaumln tai juutalaiset johtajat ettauml Pilatuksen yhtauml

suuressa vastuussa Jeesuksen tuomitsemisesta Niinpauml haumln ei nosta kumpaakaan

erityisesti syylliseksi Evankeliumin kirjoittaja saattaa arvostella tai olla

arvostelematta juutalaisia jatai Pilatusta ja mahdollisesti Rooman valtakuntaa

Kolmanneksi kirjoittaja ei korostakaan Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml erityisesti

juutalaisten osallisuutta vaan todellinen arvostelun kohde on Pilatus ja haumlnen

edustamansa Rooman valtakunta Neljaumls vaihtoehto on se ettei evankeliumin

kirjoittajan juutalaissuhteella ja Pilatus-kuvauksella ole mitaumlaumln tekemistauml

keskenaumlaumln Evankelistan suhde juutalaisuuteen on oma asiansa ja Pilatuksen

toiminta oikeudenkaumlynnissauml on riippumaton taumlstauml

Vasta kun olen kaumlsitellyt evankeliumin juutalaisen oikeudenkaumlynnin siirryn

roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin ja Pilatuksen toimintaan Taumlssauml kaumlsittelyssauml

arvioin evankeliumien Pilatuksen kuvausta ja sitauml kuinka evankeliumien suhde

toisaalta juutalaisiin toisaalta Rooman valtakuntaan vaikuttaa taumlhaumln kuvaukseen

Paumlaumltaumln jokaisen evankeliumin kaumlsittelyn kokoavaan kappaleeseen jossa esitaumln

naumlkemykseni evankeliumin Rooma-suhteesta joka on noussut evankeliumin

Pilatus kuvauksesta Tutkielman lopuksi teen yhteenvedon jossa teen huomioita

evankeliumien eroista ja yhtaumllaumlisyyksistauml

2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherratVaikka tutkimukseni ei ensisijaisesti keskity siihen kuka tai millainen Pontius

Pilatus historiassa mahdollisesti oli tarkastelen silti taumltaumlkin kysymystauml lyhyesti

Naumlin voimme paremmin arvioida tutkijoiden naumlkemyksiauml siitauml kuinka Pilatus on

kuvattu eri evankeliumeissa Mikaumlli Pilatus on kuvattu tyypillisenauml maaherrana

kuten Carter usein vaumlittaumlauml meidaumln on saatava ensin jonkinlainen kuva tyypillisestauml

maaherrasta ja siitauml mitauml me tiedaumlmme historiallisesta Pilatuksesta

21 Roomalaiset maaherrat ja JuudeaRoomalaiset maaherrat tulivat paumlaumlasiassa senaattoriluokasta Se kuka heidaumlt

nimitti riippui maakunnan tilanteesta Rooman rauhallisilla ydinalueilla jolla ei

ollut pysyvaumlauml tarvetta armeijalle maaherroina toimivat senaatin valitsemat

7

prokonsulit He olivat entisiauml konsuleita ja heidaumln toimikautensa oli yksi vuosi

Rooman rajojen tuntumassa olleiden maakuntien tilanne oli toinen Ne olivat

Rooman keisarin hallinnassa Naumlihin rajaprovinsseihin keisari nimitti legaatin

senaattoriluokan edustajien joukosta Poikkeuksena oli Egypti jonka maaherra

tuli ritariluokasta Perinteisesti tutkimuksessa on ajateltu ettauml Rooman

valtakunnassa oli naumliden suurempien senaattoriluokan hallitsemien maakuntien

lisaumlksi pienempiauml maakuntia Naumliden pienempien alueiden hallitsijat keisari

nimitti Egyptin tapaan ritariluokasta Juudean on mielletty kuuluneen naumlihin

pieniin alueisiin21 Steve Mason argumentoi kuitenkin vahvasti sen puolesta ettei

Juudea ollut vielauml Jeesuksen aikaan itsenaumlinen maakunta vaan osa Syyriaa Haumlnen

mukaansa Juudealla tarkoitettiin etelaumlisen Syyrian etnistauml aluetta joka keskittyi

Jerusalemiin ja sen ympaumlristoumloumln Lisaumlksi haumlnestauml antiikin kirjoittajat kuten Strabo

ja Cassius Dio22 eivaumlt tunteneet Egyptin lisaumlksi muita maakuntia joita hallitsi

ritariluokan edustaja23 Taumlmaumln asian puolesta puhuu myoumls se ettauml Juudean

maaherralla oli kaumlytoumlssaumlaumln vain suhteellisen vaumlhaumln sotilaita Taumlmauml tarkoitti sitauml

ettauml suurempien levottomuuksien syttyessauml Juudean maaherra oli riippuvainen

Syyrian legaatin tuesta Naumlin legaatilla oli merkittaumlvaumlauml vaikutusvaltaa Juudean

maaherraan24

Rooman toiminta maakunnissa vaihteli merkittaumlvaumlsti Helmut Koesterin

mukaan Rooman valtakunnan laajentumisen alkuvaiheessa Maakuntien maaherrat

kaumlyttivaumlt valtaansa monesti omien etujensa Rooman tai roomalaisten kauppiaiden

etujen mukaisesti Taumlmauml oli erityisen yleistauml Rooman rajaprovinsseissa joissa

valta ei ollut vielauml vakiintunut Seurauksena oli provinssien alkuperaumlisten

asukkaiden riisto Keisariajalle tultaessa taumlhaumln riistoon pyrittiin puuttumaan

Rooman valtakunnan virkamiehille maumlaumlraumlttiin kiinteaumlt palkat Maaherrat olivat

suoraan vastuussa keisarille ja maaherran virkamiehet keraumlsivaumlt tilojen ja

henkiloumliden verot Taumlstauml huolimatta epaumlsuoria veroja keraumlsivaumlt edelleen

publikaanit Rooman valtakunnan edustajat myivaumlt verojen keraumlaumlmisoikeuksia

niistauml eniten tarjoaville Naumlin epaumlsuorat verot saumlilyivaumlt edelleen korkeina25

21 Naumlin esimerkiksi ajattelevat Koester (1995 311ndash312) ja Bond (1998 4ndash5) Bond tosin myoumlntaumlauml ettauml Juudea oli pitkaumllti riippuvainen Syyriasta22 Mielenkiintoista on ettauml myoumls Luukkaasta oli olennaista mainita nimenomaan Syyrian kaumlskynhaltija Quirinius (Luuk 22)23 Mason (2016 240ndash245) luettelee kaikkiaan kaksitoista perustetta sille miksi Juudea ei ollut vielauml ennen Juutalaissotaa itsenaumlinen maakunta 24 Bondin (1998 5 amp 13) mukaan Juudean maaherralla oli kaumlytoumlssaumlaumln vain auxilia-joukkoja joita oli viisi kohorttia jalkavaumlkeauml ja yksi ratsuvaumlen rykmentti25 Koester 1995 279 312

8

Taumlmauml maakuntien riisto Rooman valloitushistorian alkuvaiheessa pitaumlnee

paikkansa kun roomalaisilla ei vielauml ollut selkeaumlauml pitkaumlaikaista tavoitetta

toiminnalleen Keisariajalle saavuttaessa roomalaisilla oli jo kuitenkin useita

strategioita siihen kuinka hallita heidaumln alaisuudessaan olevia alueita Mason

jakaa roomalaisten strategiat neljaumlaumln tyyppiin Ensinnaumlkin oli edellauml mainittu

valloitetun alueen riisto ja sen resurssien kaumlyttouml Rooman talouden hyvaumlksi

Toiseksi oli pyrkimys tukea alkuperaumlistauml paikallista eliittiauml maakunnan

kaupungeissa Kolmanneksi roomalaiset saattoivat palkita ystaumlviaumlaumln jotka olivat

osoittaneet uskollisuutensa Roomalle Ja neljaumlnneksi roomalaiset saattoivat pyrkiauml

pitaumlmaumlaumln liittolaisensa riippuvaisina yksin Roomasta luomalla epaumlluottamusta

naumliden vaumllille26

Juudeassa keisari Augustus hyoumldynsi naumlistauml strategioista kolmatta

nimittaumlessaumlaumln Herodes Suuren Juudean kuninkaaksi Kun Herodes kuoli vuonna 4

eea keisari Augustus kunnioitti Herodeksen testamenttia huolimatta siitauml ettauml

ilmeisesti Jerusalemin paikallinen papillinen eliitti oli anonut testamentin

mitaumltoumlintiauml27 Niinpauml haumln nimitti Herodeksen pojan Arkhelaoksen muun muassa

Juudean alueen hallitsijaksi28 Kuitenkin jo vuonna 6 jaa Augustus karkotti

Arkhelaoksen Jerusalemista ja liitti Juudean Syyrian maakuntaan Samalla haumln

nimitti Juudeaan maaherran ritariluokasta Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml Jerusalemin

juutalaisen erityisesti papillisen eliitin valta kasvoi29

Roomalaiset kunnioittivat pitkaumllle maakuntiensa perinteitauml ja lakeja He

puuttuivat niihin vain jos he katsoivat niiden olevan sivistymaumlttoumlmiauml Paikalliset

vallanpitaumljaumlt saumlilyttivaumlt asemansa mutta roomalaiset toivat alueelle myoumls oman

hallintokoneistonsa Niin ikaumlaumln tuomiovalta saumlilyi pienemmissauml asioissa

paikallisilla johtajilla mutta keisarin ja taumlmaumln virkamiesten hallitsemat

tuomioistuimet kaumlsittelivaumlt kaikki vakavammat rikokset Naumlin esimerkiksi

kuolemantuomiovalta kuului provinsseissa maaherralle30

26 Mason 2016 26027 Mason 2016 249 amp 252 Mason korostaa ettei suinkaan koko Juudean eliitti toivonut Juudean liittaumlmistauml suoran Rooman vallan alle Sen sijaan taumltauml toivoi ensi sijassa papillinen eliitti jonka valtaa kuningas heikensi28 Herodes Suuren valtakunta jaettiin haumlnen kolmen poikansa kesken Arkhelaos suurimman osan eli noin puolet Herodeksen valtakunnasta mm Juudean muut alueet jaettiin Antipaksen ja Filippoksen kesken Bond 1998 329 Ks tarkemmin Juudean tilanteesta vuoden 6 jaa tienoilla Mason 2016 250ndash253 30 Koester 1995 312 Tutkijoiden kesken on tosin erimielisyyttauml siitauml oliko paikallisilla johtajilla oikeus langettaa kuolemantuomioita jos asia koski paikallisia uskonnollisia tapoja Esimerkiksi Craig Blomberg (2001 240ndash241) pitaumlauml taumltauml mahdollisena Toisaalta mm Andrew Lincoln (2005 460ndash461) ja Carter (2003 46) epaumlilevaumlt taumltauml Bond (1998 16 alaviite 86) toteaa ettauml tilanteissa joissa paikallisten kerrotaan langettaneen kuolemantuomion kyseessauml saattoi olla lynkkaus eikauml varsinainen laillinen oikeudenkaumlynti (vrt Apt 68ndash15 754ndash60)

9

Maaherrat tyoumlskentelivaumlt yhdessauml paikallisen eliitin kanssa rauhan

saumlilyttaumlmiseksi Toisaalta paikallinen eliitti oli riippuvainen maaherrasta

Esimerkiksi Juudeassa maaherralla oli valta nimittaumlauml ja myoumls erottaa ylipappi

mikaumlli katsoi sen tarpeelliseksi Pilatus ei milloinkaan kaumlyttaumlnyt taumltauml valtaa mutta

haumlnen edeltaumljaumlnsauml Valerius Grassus nimitti Josefuksen mukaan ainakin viisi

ylipappia31

Carterilla on hyvin kielteinen kuva roomalaisista maaherroista Haumlnen

mukaansa naumlmauml toimivat pelkaumlstaumlaumln edistaumlaumlkseen Rooman poliittisia taloudellisia

ja sotilaallisia intressejauml Maaherrat kaumlyttivaumlt taumlssauml tehtaumlvaumlssauml keinoja jotka

riistivaumlt ja alistivat tavallisia maakuntien asukkaita32 Rooman etujen valvominen

maakunnissa oli epaumlilemaumlttauml maaherrojen tehtaumlvauml Mielestaumlni Carterin

naumlkemykselle kansan alistamisesta ja riistaumlmisestauml ei ole kuitenkaan riittaumlviauml

perusteita Mikaumlaumln ei viittaa siihen ettauml Juudean asukkaita olisi mitenkaumlaumln

poikkeuksellisella tavalla riistetty tai alistettu ensimmaumlisen vuosisadan

alkupuoliskolla Mason kyllauml mainitsee ettauml pian Juudean Syyriaan liittaumlmisen

jaumllkeen syntyi rauhattomuutta Haumlnen tulkintansa mukaan tyytymaumlttoumlmyyden syy

ei kuitenkaan ollut roomalaisten riisto vaan kansan pettymys Jerusalemin

menetettyauml erityisasemansa33

22 Pilatus Juudean maaherranaPilatus oli viides Juudean maaherra ja hallitsi noin 26ndash37 jaa jolloin Tiberius oli

Rooman keisari Haumln oli yksi pisimpaumlaumln Juudeaa hallinneista maaherroista34

Pilatus hallitsi Juudeaa Kesareasta (Caesarea Maritima) joka oli roomalaisesta

naumlkoumlkulmasta strategisesti paremmassa paikassa ja lisaumlksi uskonnollisesti

neutraalimpi kaupunki kuin Jerusalem Jerusalemiin maaherra saapui yleensauml vain

suurien juhlien aikaan jolloin kaupunkiin keraumlaumlntyi paljon ihmisiauml ja

levottomuuksien riski oli suurempi35

31 Carter 2008 293 32 Ks tarkemmin Carterin kuvausta roomalaisista maaherroista Carter 2008 291ndash299 33 Ks tarkemmin Bondin kuvausta Juudeasta (1998 1ndash9) ja Masonin (2016 245ndash254) kuvaus vuoden 6 jaa tilanteesta34 Bondin (1998 1) ja Masonin (2016 265) mukaan Pilatuksen hallituskausi paumlaumlttyi vuonna 37 mutta mm Brown (1994 693) Koester (1995 373) ja Carter (2003 45) ajoittavat paumlaumlttymisen vuoteen 36 Kaikki ovat kuitenkin yhtauml mieltauml siitauml ettauml Pilatuksesta tuli Juudean maaherra vuonna26 joskin Mason pitaumlauml myoumls mahdollisena vuosia 18 tai 1935 Bond (1998 7) toteaa ettauml Kesareaan oli helppo siirtaumlauml joukkoja tarvittaessa meren kautta koskase sijaitsi Vaumllimeren rannalla Lisaumlksi kreikkalaisena kaupunkina se oli kahdessakin mielessauml uskonnollisesti neutraali Ensinnaumlkin Juudean paikallisen vaumlestoumln oli helpompi hyvaumlksyauml roomalainen hallinto kreikkalaisessa kaupungissa kuin esimerkiksi uskonnollisesti merkittaumlvaumlssauml Jerusalemissa Toiseksi Juudean alueella asui monien eri uskonnollisten ryhmien edustajia kuten samarialaiset ja juutalaisuuden eri ryhmittymaumlt naumlin maaherran sijoittuminen esimerkiksi Jerusalemiin olisi voinut vaikutta tietyn ryhmaumln suosimiselta

10

Pilatuksen hallituskaudesta on jaumlljellauml myoumls arkeologista todistusaineistoa

Kesareasta loumlytyi vuonna 1961 kalkkikivi joka on ollut osa Pilatuksen

rakennuttamaa rakennusta Kivessauml on omistuskirjoitus keisari Tiberiukselle

]S TIBERIEVM PON]TIVS PILATVS PRAEF]ECTVS IVDA[EA]E

]Tiberiuksen Pon]tius Pilatus Juudean [pref]ekti

Sitauml minkauml rakennuksen Pilatus rakennutti Tiberiuksen kunniaksi tai mitauml muuta

kaiverruksessa luki ei tiedetauml36 Kaiverruksessa ei ole saumlilynyt Pilatuksen

etunimeauml jota ei tunneta mutta se ilmaisee Pilatuksen arvonimen prefekti Taumlmauml

arvonimi viittaa ensi sijassa sotilaalliseen virkaan mikauml saattoi johtua siitauml ettauml

Juudea oli suhteellisen vaumlhaumln aikaa sitten siirtynyt Rooman suoran hallintovallan

alle37

Pilatuksen tullessa Juudean maaherraksi tilanne Syyrian legaatin suhteen oli

kuitenkin erikoinen Taumlmauml johtui siitauml ettauml Pilatuksen hallinnon ensimmaumliset

kuusi vuotta Syyrian legaatti Lucius Aelius Lamia ei ollut Syyriassa vaan hoiti

tehtaumlviaumlaumln Roomasta kaumlsin Tilanne ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut Pilatukselle edullinen sillauml

se merkitsi sitauml ettei haumlnellauml ollut nopeasti saatavilla tukea jos ongelmia ilmeni

Niinpauml Pilatus saattoi olla valmis tukahduttamaan kaikki mahdolliset

levottomuudet nopeasti ennen kuin ne paumlaumlsivaumlt kaumlrjistymaumlaumln38

Pilatuksen pitkauml hallituskausi kuitenkin viittaa siihen ettauml haumln oli

kohtalaisen taitava maaherra Luonnollisesti on mahdollista ettauml kaikki haumlnen

paumlaumltoumlksensauml eivaumlt olleet suosittuja eivaumltkauml poliittisesti onnistuneita kuten Filon ja

Josefus kirjoittavat Taumlstauml huolimatta ei ole todennaumlkoumlistauml ettauml Pilatus olisi

palvellut maaherrana niin kauan kuin haumln palveli jos haumln olisi ollut yhtauml raaka

kuin Filon antaa ymmaumlrtaumlauml Pilatuksen hallituskausi paumlaumlttyi vasta kun Syyrian

legaatti Lucius Vitellius maumlaumlraumlsi Pilatuksen takaisin Roomaan antamaan selonteon

keisarille Taumlmauml johtui siitauml ettauml samarialaiset syyttivaumlt Pilatusta toistuvista

julmuuksista heitauml kohtaan39

Historiallisen Pilatuksen kannalta olennaisimmat kirjalliset laumlhteet ovat

peraumlisin juutalaisilta kirjoittajilta Filon Aleksandrialaiselta ja Josefukselta sekauml 36 Bond 1998 11ndash12 37 Bond 1998 12 Fadus (44ndash46) oli ensimmaumlinen Juudean maaherra jonka arvonimi oli prokuraattori mikauml oli siviilivirka 38 Bond 1998 1539 Mason 2016 265

11

Raamatun evankeliumeista40 Pilatus esiintyy myoumls muissa teksteissauml kuten edellauml

mainituissa Pietarin evankeliumissa ja Nikodemuksen evankeliumissa mutta ne

ovat myoumlhempiauml tekstejauml joiden anti historiallisen Pilatuksen tutkimukselle on

varsin ohutta

Varhaisimmat maininnat Pilatuksesta on kirjoittanut Filon

Aleksandrialainen joka oli Pilatuksen aikalainen41 Haumln kertoo Pilatuksesta

tekstissaumlaumln Legatio ad Gaium Kuten jo aiemmin on tullut ilmi Filonin kuvaus

Pilatuksesta on hyvin kielteinen Haumlnen mukaansa Pilatus muun muassa otti

vastaan lahjuksia ja teloitti ihmisiauml ilman oikeudenkaumlyntiauml (Laumlhet 302)

Filon kertoo Pilatuksen asettaneen Jerusalemissa Herodeksen palatsiin

kullattuja kilpiauml Haumln myoumlntaumlauml ettei kilvissauml ollut kuvia eikauml mitaumlaumln muutakaan

minkauml laki kieltaumlisi lukuun ottamatta korutonta kirjotusta Kirjoituksessa kerrottiin

kilpien lahjoittaja ja kenen kunniaksi ne oli lahjoitettu Filon kuvaa kuinka kansa

vaati Pilatusta poistamaan kilvet Filonin mukaan Pilatuksella ei kuitenkaan ollut

rohkeutta poistaa keisarille omistettuja kilpiauml eikauml halua miellyttaumlauml kansaa Niinpauml

juutalaiset johtajat laumlhettivaumlt Tiberiukselle vetoomuksen ettauml haumln maumlaumlraumlisi kilvet

poistettavaksi Kun keisari kuuli Pilatuksen teosta haumln vaumllittoumlmaumlsti laumlhetti

Pilatukselle kaumlskyn poistaa kilvet (Laumlhet 299ndash305)

Filonin teksti on taumlrkeauml laumlhde Pilatus-tutkimukselle sen varhaisuuden

taumlhden Jotkut tutkijat kuten esimerkiksi Winter asettavatkin suuren painoarvon

Filonille Niin kuin jo aiemmin totesin Winter pitaumlauml Filonin kuvausta Pilatuksesta

historiallisesti kaikkein luotettavimpana Taumlmauml ei johdu vain siitauml ettauml Filon

kirjoitti niin varhain vaan myoumls siitauml ettauml Filonin kuvaukseen ei vaikuta

Pilatuksen osuus Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml42

Filon on antaa lukijan ymmaumlrtaumlauml ettauml Pilatus asetti kilvet palatsiin

aumlrsyttaumlaumlkseen kansaa Mason kuitenkin huomauttaa ettauml taumlmauml ei vaikuta erityisen

uskottavalta Mikaumlli Pilatuksen todellinen tavoite oli aumlrsyttaumlauml kansaa haumln olisi

voinut toimia paljon loukkaavammin Esimerkiksi Pilatus olisi voinut kaumlyttaumlauml

kuvallisia kilpiauml ja ripustaa ne naumlkyvaumlmmaumllle paikalle kuin palatsin sisaumllle

Masonin mukaan kyseessauml saattoi olla vain Pilatuksen yritys miellyttaumlauml sotilaitaan

Naumlin ollen vaikka itse tapaus saattaakin olla historiallinen Filon kuvaa Pilatusta

40 Lisaumlksi varhainen maininta Pilatuksesta loumlytyy Tacitukselta Kertoessaan Neron rangaisseen julmasti kristittyjauml haumln mainitsee naumliden nimen olevan peraumlisin Kristukselta jonka Pilatus tuomitsi kuolemaan (Ann 1544) Katkelma ei kuitenkaan kerro mitaumlaumln Pilatuksesta ja itse asiassa Tacitus pitaumlauml virheellisesti Pilatusta prokuraattorina vaikka tiedaumlmme Pilatuksen olleen prefekti41 Filon eli noin 30 eaa ndash 45 jaa Bond 1998 24 alaviite 442 Winter 1974 72

12

omien tavoitteidensa mukaisesti Filonilla on tapa arvioida henkiloumlitauml sen mukaan

kuinka hyvin he taumlyttaumlvaumlt juutalaisen lain vaatimukset Naumlin esimerkiksi

Pilatuksesta joka ei taumlyttaumlnyt lain edellytyksiauml muodostui Filonin kirjoituksissa

tyranni Tekstissauml haumln sivuuttaa sen seikan ettauml Pilatus koki ajautuneensa

umpikujaan vaikka se on ilmeistauml kohdassa 303 Pilatus ei voinut ottaa kilpiauml pois

ilman ettauml haumlnen uskollisuutensa keisarille olisi joutunut kyseenalaiseksi Filon

kuitenkin korostaa ettei Pilatuksella ollut aikomustakaan tehdauml mitaumlaumln mikauml

miellyttaumlisi kansaa Bondin mukaan Filon liioittelee Pilatuksen

peraumlaumlnantamattomuutta ja julmuutta Taumlllauml Filon luo voimakkaan kielteisen

vastapainon haumlnen arvostamilleen henkiloumlille Keisari Tiberiuksesta muodostuukin

tekstissauml pelastaja joka on valmis puolustamaan juutalaisten lakia ja perinteitauml43

Vaikka Filon kuvaakin todennaumlkoumlisesti historiallisia tapahtumia haumln tekee sen

liioitellen henkiloumliden ominaisuuksia Filonin luoma kuva Pilatuksesta on rajumpi

kuin yhdenkaumlaumln toisen antiikin kirjoittajan

Josefus kirjoitti samoihin aikoihin evankelistojen kanssa Haumln mainitsee

Pilatuksen kahdessa teoksessaan Juutalaissodassa ja Juutalaisten

muinaishistoriassa Juutalaissota on naumlistauml kahdesta vanhempi ja Josefus on

kirjoittanut sen vuosien 75ndash79 jaa tienoilla44 Juutalaissodassa Josefus kertoo

kahdesta tapauksesta joihin Pilatus liittyi Ensimmaumlisessauml haumln kertoo kuinka

Pilatus youmln turvin toi Jerusalemiin keisarin kuvalla varustettuja joukkojen

lippuja45 Aamulla kun juutalaiset naumlkivaumlt liput he vaativat Pilatusta poistamaan

ne Aluksi Pilatus oli haluton tekemaumlaumln niin Kun juutalaiset olivat painostaneet

Pilatusta viisi paumlivaumlauml taumlmauml kutsui sotilaat uhkaamaan juutalaisia Josefus kuvaa

kuinka juutalaiset heittaumlytyvaumlt maahan valmiina kuolemaan ennemmin kuin

hyvaumlksyvaumln lakejaan rikottavan Heidaumln uskonsa vankkumattomuudesta

haumlmmaumlstyneenauml Pilatus maumlaumlraumlsi liput vaumllittoumlmaumlsti poistettaviksi Jerusalemista

(Bell 2169ndash174)

Toinen tapaus liittyy Jerusalemin akveduktin rakentamiseen johon Pilatus

kaumlytti Josefuksen mukaan Jerusalemin temppelin varoja Taumlmauml sai kansan

kokoontumaan Pilatuksen luo osoittamaan mieltaumlaumln Pilatus oli kuitenkin

ennakoitunut taumlmaumln ja haumlnellauml oli siviilipukuisia sotilaita nuijien kanssa

vaumlkijoukon seassa Pilatuksen annettua merkin sotilaat hajottivat

43 Bond 1998 2844 Bond 1998 4945 Tapaus ei liene sama kuin Filonilla

13

mielenosoituksen ja Josefuksen mukaan monet juutalaiset kuolivat joko

sotilaiden iskuista tai jaumlaumlmaumlllauml vaumlkijoukon jalkoihin (Bell 2175ndash177)

Kumpaakaan tapausta ei voi pitaumlauml Pilatusta imartelevana sillauml molemmissa

tapauksissa Pilatus on vaumlkijoukon naumlrkaumlstyksen kohteena Taumlstauml huolimatta on

huomattavaa ettauml Josefus ei suorasanaisesti arvostele Pilatusta toisin kuin Filon

Mason toteaa ettei Josefus Juutalaissodassa ota kantaa Pilatuksen toiminnan

moraalisuuteen vaan haumln keskittyy paumlaumlasiassa tapahtumien kuvaukseen46

Toisaalta Bondin mukaan Josefuksen Juutalaissodassa Pilatuksesta voidaan naumlhdauml

tiettyjauml piirteitauml Ensimmaumlisessauml tapauksessa Pilatus toi joukkojen liput

Jerusalemiin youmln turvin Taumlmauml viittaa Bondin mukaan siihen ettauml Pilatus tiesi

lippujen heraumlttaumlvaumln kansassa pahennusta Toisaalta se ettauml Pilatus taipui lopulta

kansan tahtoon kun kansa oli valmis kuolemaan kertoo siitauml ettei Pilatus ollut

valmis joukkomurhaan Samoin Josefus mainitsee akveduktin rakentamisesta

seuranneen mielenosoituksen ratkaisun kohdalla ettauml Pilatus oli maumlaumlraumlnnyt

sotilaat kaumlyttaumlmaumlaumln nuijia miekkojen sijaan Taumlmauml viittaa siihen ettei Pilatuksen

tarkoitus ollut taumlssaumlkaumlaumln tilanteessa teloittaa ihmisiauml vain hajottaa mielenosoitus

Naumlin ollen Bondin mukaan Josefus ei pitaumlnyt Pilatusta poikkeuksellisen julmana

hallitsijana47 Daniel Schwartz on kuitenkin eri mieltauml Haumln painottaa

tulkinnassaan muun muassa sitauml ettauml Pilatus toi joukkojen liput youmln turvin

Jerusalemiin minkauml jaumllkeen taumlmauml kieltaumlytyi jaumlaumlraumlpaumlisesti poistamasta lippuja

moneen paumlivaumlaumln Niinpauml Schwartzin mukaan Pilatus naumlyttaumlytyy rauhanhaumliritsijaumlnauml

Juutalaissodassa48 Schwartz edustaakin tulkinnassaan enemmaumln Winterin

edustamaa linjaa jonka mukaan niin Josefus kuin Filonkin kuvasivat Pilatuksen

julmana ja vaumllinpitaumlmaumlttoumlmaumlnauml hallitsijana49 Mason on kuitenkin oikeassa siinauml

ettauml Josefus pitaumlytyy tapahtumien kuvailussa eikauml niinkaumlaumln nosta esille taustalla

liikkuvia motiiveja Schwartz ei mielestaumlni ota taumltauml seikkaa kunnolla huomioon

Vaikka Pilatus tiesi toimivansa tavalla joka todennaumlkoumlisesti hermostuttaisi

kansan on liioiteltua pitaumlauml taumltauml Pilatuksen ainoana motiivina

Josefus kirjoitti Juutalaisten muinaishistorian noin vuoteen 94 mennessauml50

Siihen Josefus on sisaumlllyttaumlnyt neljauml tapausta joihin Pilatus liittyy Naumlistauml kaksi

ensimmaumlistauml ovat samat kuin Juutalaissodassa (Joukkueiden liput Ant 1855ndash59

46 Mason 2016 215ndash216 47 Bond 1998 57ndash62 48 Ks tarkemmin Schwartz 2007 136ndash138 Schwartz esittaumlauml naumlkemykselleen myoumls muista kohdistanousevia argumentteja49 Winter 1974 7450 Schwartz 2016 36

14

akvedukti Ant 1860ndash62) Naumlihin Josefus tekee vain muutamia muutoksia Haumln

korostaa Juutalaisten muinaishistoriassa ettauml Pilatus oli ensimmaumlinen maaherra

joka ei vaumllittaumlnyt juutalaisen lain kuvakiellosta tuodessaan Jerusalemiin keisarin

rintakuvalla varustetut sotajoukkojen liput Toisaalta Schwartz huomauttaa ettauml

oikeastaan Pilatuksen rikos jaumlauml epaumlselvaumlksi Juutalaisten muinaishistorian tekstissauml

Taumlmauml johtuu siitauml ettauml Josefus toteaa juutalaisen lain kieltaumlvaumln juutalaisia

tekemaumlstauml kuvia mutta Pilatus ei ole juutalainen joten kielto ei vaikuta haumlneen

Juutalaissodasta sen sijaan kielto koski erityisesti kuvia Jerusalemissa51

Akveduktin rahoittamisesta seuranneeseen mielenosoitukseen Josefus tekee

mielenkiintoisen lisaumlyksen Haumln nimittaumlin kertoo ettauml hajottaessaan

mielenosoituksen sotilaat kaumlyttivaumlt enemmaumln voimaa kuin mitauml Pilatus oli

tarkoittanut52

Kolmas tapaus johon Pilatus liittyy on Jeesuksen tuomitseminen (Ant

1863ndash64) Josefuksen mukaan Pilatus tuomitsi Jeesuksen juutalaisten johtajien

esittaumlmien syytoumlsten pohjalta Kokonaisuudessaan taumlmauml katkelma on ollut

pitkaumlllisen kiistan kohteena Nykytutkijoiden mukaan Josefuksen alkuperaumlistauml

tekstiauml on vaumlhintaumlaumlnkin merkittaumlvaumlsti kristillistetty ellei se ole kokonaisuudessaan

vaumlaumlrennoumls53 En kaumlsittele sitauml taumlssauml tutkielmassa laumlhemmin osin sen kyseenalaisen

maineen vuoksi ja osin siksi ettauml sillauml ei varsinaisesti ole mitaumlaumln erityistauml

sanottavaa Pilatuksesta

Josefuksen viimeisessauml Pilatusta kaumlsittelevaumlssauml kohdassa haumln kertoo kuinka

eraumls mies sai koottua samarialaiset matkalle Garisimin vuorelle jolta haumln vaumlitti

loumlytyvaumln Mooseksen kaumltkemaumlt pyhaumlt astiat Naumlmauml samarialaiset pyhiinvaeltajat

olivat aseistautuneita ja ennen kuin he ehtivaumlt nousta vuorelle Pilatus tuli

joukkoineen heitauml vastaan Josefuksen mukaan Pilatuksen sotilaat kohtasivat

pyhiinvaeltajien etujoukon joista osa tapettiin ja osa pakeni Pilatus otti monia

vankeja joista teloitettiin johtajat ja vaikutusvaltaisimmat miehet Samarialaisten

kansannousun kukistuttua samarialaisten valtuusto matkusti Syyrian legaatin

51 Ks tarkemmin Schwartz 2007 133ndash13552 Lisaumlksi Josefus mainitsee akveduktin pituudeksi Juutalaisten muinaishistoriassa 200 stadionmittaa kun se Juutalaissodassa oli 400 stadionmittaa53 Whealey (2003) kaumly ansiokkaasti laumlpi katkelman asemaa historiassa Sitauml on pidetty historiassa niin taumlrkeimpaumlnauml Raamatun ulkopuolisena todisteena Jeesuksen historiallisuudesta kuin kristillisenauml vaumlaumlrennoumlksenauml jota Josefus ei milloinkaan kirjoittanut Ks lisaumlauml erityisesti viime aikaisesta keskustelusta Whealey 2003 169ndash203 Mm Schwartz (2016 45) ei pidauml tekstiauml alkuperaumlisenauml sillauml se ei sovellu ympaumlroumlivaumlaumln kontekstiin jossa Josefus kaumlsittelee rauhattomuuksiaaiheuttaneita tapahtumia Toisaalta Bond (1998 71) uskoo ettauml Josefuksen todella viittasi tekstissaumlaumln Jeesukseen ja taumlmaumln seuraajiin mutta tekstiauml on merkittaumlvaumlsti muokattu myoumlhemmin Todennaumlkoumlisesti Josefus kertoi alkuperaumlisessauml tekstissaumlaumln Jeesuksen seuraajien aiheuttamasta liikehdinnaumlstauml Naumlin se ainakin sopisi paremmin ympaumlroumlivaumlaumln kontekstiin

15

Vitelliuksen luo He syyttivaumlt Pilatusta viattomien tappamisesta minkauml

seurauksena Vitellius maumlaumlraumlsi Pilatuksen palaamaan Roomaan antamaan keisarille

selonteon tapahtuneesta (Ant 1885ndash89)

Minun naumlkemykseni mukaan Josefus ei kuvaa Pilatusta poikkeuksellisen

raakana hallitsijana Lisaumlksi Josefuksen naumlkemys Pilatuksesta vaikuttaa lientyvaumln

Juutalaissodan ja Juutalaisten muinaishistorian vaumllillauml Haumln korostaa muun muassa

sitauml ettauml sotilaat kaumlyttivaumlt enemmaumln voimaa vaumlkijoukon hajottamiseen kuin mitauml

Pilatus oli tarkoittanut Samoin samarialaisten kansannousun tapauksessa Pilatus

vaikuttaa toimivan kuten kuka tahansa maaherra olisi toiminut Lisaumlksi Josefus ei

nosta Pilatuksen toimintaa taumlssauml kohdassa kyseenalaiseen valoon Laumlhinnauml

Josefuksen tarkoitus on osoittaa ettauml myoumls samarialaiset olivat taipuvaisia

kapinointiin (Ant 1885) Toisaalta Josefuksen kuvaus Pilatuksesta ei ole

myoumlskaumlaumln myoumlnteinen Haumlnen kritiikkinsauml kaumlrki kohdistuu Pilatuksen

vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyteen juutalaisia tapoja kohtaan mikauml on selvaumlauml sekauml

Juutalaissodan ettauml Juutalaisten muinaishistorian tekstissauml Taumltauml naumlkemystauml

korostaa myoumls Bond jonka mukaan Josefuksen retoriikka Pilatusta vastaan

vaikuttaa kaumlrjistyvaumln Juutalaisten muinaishistoriassa Haumln kyllauml myoumlntaumlauml ettauml

Josefus lieventaumlauml kuvaustaan Pilatuksen julmuudesta Bondin mukaan Pilatus

muodostaa muiden Juudean maaherrojen kanssa ketjun joka johtaa vaumlhitellen

juutalaissotaan54 Bond toteaakin Josefuksen kuvauksesta Juutalaisten

muinaishistoriassa rdquoVaikka Pilatus kuvataan kohtalaisen paumltevaumlnauml maaherrana ja

haluttomana kaumlyttaumlmaumlaumln kohtuutonta voimaa provinssin rauhan yllaumlpitaumlmisessauml

kahdessa viimeisessauml tapauksessa haumlnen vallitseva luonnehdintansa Juutalaisten

muinaishistoriassa nousee ensimmaumlisestauml tapauksesta jossa haumlnet esitetaumlaumln

toimimassa tarkoituksella juutalaista lakia vastaanrdquo55

Bond on oikeassa sanoessaan ettauml Josefus korostaa Pilatuksen

vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttauml juutalaisia tapoja kohtaan Josefus mainitsee ettauml Pilatus oli

ensimmaumlinen maaherra joka ei vaumllittaumlnyt juutalaisten kuvakiellosta Mielestaumlni ei

kuitenkaan ole selvaumlauml ettauml Josefuksen retoriikka Pilatusta vastaan olisi kaumlrjistynyt

Juutalaissodan ja Juutalaisten muinaishistorian vaumllillauml

Yrittaumlessaumlmme selvittaumlauml millainen henkilouml oli historiallinen Pilatus

joudumme toteamaan ettei haumlnestauml ole juurikaan varmaa tietoa Haumlnen pitkauml

hallituskautensa viittaa siihen ettauml haumln oli tehtaumlvaumlssaumlaumln varsin paumltevauml Filonin ja 54 Bond 1998 75ndash76 Toisaalta Bond pitaumlauml Pilatuksen samarialaisten vankienkaumlsittelyauml rdquokovakouraisenardquo kun Josefus kertoo Pilatuksen teloittaneen vankien joukosta vaikutusvaltaisimmat miehet Taumlmauml tulkinta ei kuitenkaan nouse mielestaumlni Josefuksen tekstistauml 55 Bond 1998 76

16

Josefuksen kirjoitusten pohjalta voidaan todeta ettei haumln maaherrana toimiessaan

noudattanut aina juutalaisia tapoja Toisaalta vaikka Josefuksen ja Filonin

kuvaamilla tapahtumilla saattaa olla historiallinen pohja heidaumln kuvaustaan

vaumlrittaumlauml heidaumln henkiloumlkohtaiset pyrkimyksensauml Erityisesti Filonin kuvaus

Pilatuksen luonteesta ei millaumlaumln muotoa saa tukea haumlnen kuvaamastaan

tapahtumasta Josefus pyrkii kuvauksellaan selittaumlmaumlaumln juutalaissodan taustoja ja

naumlin Pilatukseen liittyvaumlt tapaukset ovat myoumls hyvin yksipuolisia Niinpauml yksikaumlaumln

antiikin kirjoittaja ei kuvaa Pilatusta vain historian henkiloumlnauml vaan jokaisen

kuvausta vaumlrittaumlvaumlt kirjoittajan muuta paumlaumlmaumlaumlraumlt Taumlmauml on taumlrkeaumlauml huomioida

myoumls kun seuraavaksi siirryn kaumlsittelemaumlaumln evankeliumien kuvausta Pilatuksesta

3 Markuksen evankeliumi

31 Johdanto Aloitan evankeliumien kaumlsittelyn Markuksen evankeliumista joka Raamatun

evankeliumeista vanhin ja on mahdollisesti kirjoitettu vuoden 70 jaa tienoilla

Suuri osa evankeliumin taustasta on haumlmaumlraumln peitossa Evankeliumin kirjoittajasta

ei tiedetauml paljoakaan mutta haumlnellauml ei vaikuta olevan vahvaa kaumlsitystauml juutalaisista

tavoista tai Palestiinan maantieteestauml Perinteisesti evankeliumin kirjoituspaikkana

on pidetty Roomaa muun muassa evankeliumille tyypillisten latinalaisten

lainasanojen ja roomalaisten mittayksikkoumljen kuten kolikkojen ja

vuorokaudenaikojen perustella Taumlstauml ei ole kuitenkaan varmuutta sillauml Rooman

vaikutus oli luonnollisesti merkittaumlvauml myoumls muualla valtakunnan alueella56

Markuksen evankeliumin keskus on Jeesuksen passiokertomus

Evankeliumin tempo muuttuu merkittaumlvaumlsti kun saavutaan Jeesuksen

kaumlrsimyskertomukseen Evankeliumin alkupuolella (luvut 1ndash12) Markus on usein

sitonut eri kertomukset ja tapahtumat yhteen kaumlyttaumlen sanaa εὐθύς rsquokohtarsquo rsquohetirsquo

tai rsquopianrsquo Haumln ei anna tarkkoja ajan maumlaumlreitauml vaan luo nopeatempoisen

kertomuksen Jeesuksen toiminnasta Sen sijaan tarkat ajanmaumlaumlreet yleistyvaumlt

evankeliumissa kun Markus kuvailee Jeesuksen kaumlrsimystauml hetki hetkeltauml

Samalla myoumls Jeesuksen kuninkuudesta tulee keskeinen teema57

Tutkittaessa Markuksen evankeliumin suhdetta Rooman imperiumiin

muutamat kohdat ovat nousseet erityisen kiinnostaviksi Naumlitauml kohtia ovat

56 Tuckett 2001 886ndash887 Tuckett olettaa ettauml Markukselle Jerusalemin tuho 70 jaa on menneisyyttauml Tosin on mahdollista ettauml Markuksen evankeliumi on kirjoitettu jo jossain vaiheessa60-luvulla57 Bond 1998 98 101ndash102

17

esimerkiksi rdquoLegioonardquo-niminen paha henki Mark 51ndash1758 Mark 822ndash26

jossa Jeesus parantaa sokean syljen avulla59 tai kysymys keisarille maksettavasta

verosta Mark 1213ndash17 Naumlistauml kaksi ensimmaumlistauml ovat nousseet perusteiksi

imperiumivastaiselle tulkinnalle sillauml ensimmaumlisessauml esiintyvauml rdquolegioonardquo viittaa

vahvasti Rooman armeijaan ja toinen siksi ettauml myoumls keisarin vaumlitettiin

parantaneen syljen avulla Toisaalta Jeesuksen vastaus keisarille maksettavista

veroista voidaan naumlhdauml selvaumlnauml viestinauml siitauml ettauml Jeesus ei halunnut haastaa

Rooman valtaa Monet imperiumivastaiset tulkinnat rakentuvat evankeliumin

kaumlyttaumlmaumllle kielelle Imperiumivastaisessa tulkinnassa asetetaan paljon painoarvoa

Jeesus-kuvauksen ja keisarille tyypillisten attribuuttien vertailulle Naumlin

esimerkiksi Markuksen jakeessa 1539 kaumlyttaumlmauml υἱὸς θεοῦ rsquoJumalan poikarsquo on

imperiumikritiikissauml mielenkiinnon kohteena sillauml sitauml vastaava latinalainen

arvonimi divi filius annettiin usein keisarille Naumlin imperiumivastaisen tulkinnan

kannattajat mieltaumlvaumlt Markuksen asettavan Jeesuksen keisarin paikalle60 Taumlmauml

laajenee myoumls muuhun evankeliumissa kaumlytettyyn kieleen ja sen yhtaumllaumlisyyksiin ja

eroihin suhteessa Rooman imperiumin kaumlyttaumlmaumlaumln kieleen keisarista Naumlin

esimerkiksi voidaan tarkastella sanan εὐαγγέλιον kaumlyttoumlauml Roomalaiset viittasivat

rsquoilosanomallarsquo keisariin liittyviin uutisiin61 Toisaalta myoumls Markus kaumlyttaumlauml termiauml

εὐαγγέλιον Taumlmauml onkin esimerkiksi Craig Evansin mukaan selvauml viesti siitauml ettauml

Markus pitaumlauml todellisena ilosanomana haumlnen kertomustaan Jeesuksesta Jumalan

poikana Samalla Markus kieltaumlauml Rooman keisarien oikeuden arvonimeen

rdquoJumalan poikardquo62

Kuten jo tutkielman johdannossa totesin imperiumikritiikki on erityisesti

noussut Pohjois-Amerikassa suosituksi tutkijoiden keskuudessa Sitauml vastoin

Euroopassa imperiumivastaiseen tulkintaan on suhtauduttu varovaisemmin

Esimerkiksi Tuckett toteaa ettauml Markuksen evankeliumin tekstiin on mahdollista

58 Esimerkiksi Richard Horsley (2001 141ndash148) pitaumlauml selvaumlnauml ettauml Jeesuksen kamppailu Legioona-nimistauml demonia vastaan tarkoittaa Jeesuksen tosi asiassa taistelevan Rooman valtaa vastaan Samoin ajattelee Carter 2003 60ndash61 Toisaalta demoni antaa itse nimelleen selitykseksi sen ettauml heitauml on monta eikauml sanan vaumllttaumlmaumlttauml silloin tarvitse pitaumlauml sisaumlllaumlaumln erityisesti Rooman valtakuntaa vastaan suunnattua retoriikkaa Lisaumlksi Tuckett (2014 198) pitaumlauml taumltauml tulkintaa epaumluskottavana sillauml yhteys ihmekertomuksen sisaumllloumln ja Rooman valtakunnan kukistumisen vaumllillauml on hyvin heikko sillauml yhden miehen parantamisella vaikuttaa olevan hyvin vaumlhaumln tekemistaumlkoko Rooman valtakunnan kukistamisen kanssa59 Naumlin esimerkiksi Eric Eve (2008 12ndash15) katsoo Markuksen viittaavan suoraan keisari Vespasianuksesta kerrottuun propagandaan Keisarin vaumlitettiin parantaneen sokean miehen syljen avulla 60 Collins 2000 96ndash97 Merkittaumlvaumlauml on myoumls se ettauml 1539 olevan julistuksen antaa roomalainen sadanpaumlaumlllikkouml Lisaumlksi termi esiintyy myoumls Markuksen evankeliumin alussa jakeessa 1161 Tuckett 2014 18962 Evans 2000 70

18

lukea merkityksiauml joita Markus ei vaumllttaumlmaumlttauml tarkoittanut Haumlnen mukaansa

Markuksen tarkoitus ei ollut sisaumlllyttaumlauml evankeliumiinsa Rooman imperiumin

vastaisia kannanottoja63

Seuraavaksi siirryn kaumlsittelemaumlaumln Jeesuksen viimeisiauml hetkiauml ja Pilatuksen

osuutta niihin Passiokertomuksesta keskityn kaumlsittelemaumlaumln Jeesuksen juutalaista

ja roomalaista oikeudenkaumlyntiauml Juutalaisen oikeudenkaumlynnin kaumlsittelen lyhyesti

sillauml varsinainen mielenkiintoni on Markuksen Pilatus-kuvauksessa Taumlstauml

huolimatta myoumls juutalainen oikeudenkaumlynti on osaltaan mielenkiintoinen

nimenomaan Winterin naumlkemyksen kannalta Mikaumlli Markuksen tavoite todella oli

siirtaumlauml syy Jeesuksen tuomitsemisesta Pilatukselta siis roomalaisilta juutalaisille

tulisi taumlmaumln naumlkyauml selvaumlsti juutalaisessa oikeuden kaumlynnissauml Toisaalta jos Markus

pyrki evankeliumissa imperiumin vastaiseen sanomaan on oletettavaa ettauml taumlmaumln

naumlkyisi erityisesti roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml jossa kohdataan Rooman

vallan edustaja

32 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlKun Juudas on kavaltanut Jeesuksen ja Jeesus vangittu Getsemanessa taumlmauml

viedaumlaumln ylipappien vanhimpien ja lainopettajien eteen kuulusteltavaksi

Markuksen mukaan koko neuvosto yritti saada Jeesuksen surmatuksi ja monet

esittivaumlt vaumlaumlriauml todistuksia Jeesusta vastaan Jeesus vaikenee kun haumlntauml pyydetaumlaumln

vastaamaan syytoumlksiin mutta kun ylipappi kysyy onko Jeesus Messias taumlmauml

vastaa myoumltaumlvaumlsti Jeesuksen vastaus saa ylipapin repaumlisemaumlaumln vaatteensa ja

kaikki ovat yhtauml mieltauml siitauml ettauml Jeesus pitaumlauml tuomita kuolemaan Jeesuksen

paumlaumllle syljetaumlaumln ja haumlntauml lyoumldaumlaumln (Mark 1453ndash65)

Markus tekee lukijalle hyvin selvaumlksi ettauml koko juutalainen oikeudenkaumlynti

on puolueellinen Haumln painottaa kaikkien Jeesusta vastaan esitettyjen todisteiden

olleen vaumlaumlriauml ja keskenaumlaumln ristiriitaisia Niinpauml niiden pohjalta ei ollut mahdollista

antaa tuomiota Lisaumlksi jo heti oikeudenkaumlynnin alussa Markus kertoo koko

neuvoston toivovan Jeesuksen kuolemaa Juutalaisten ryhmien vihamielisyydessauml

ei ole mitaumlaumln uutta evankeliumin lukijalle Markus on kertonut monta kertaa

aiemminkin merkittaumlvien juutalaisten piirien suunnittelevan Jeesuksen

surmaamista (Mark 36 fariseukset ja Herodeksen kannattajat 1118 ylipapit ja

lainopettajat ja 141 ylipapit ja lainopettajat) Taumlstauml huolimatta Markus ei syytauml

yleisesti juutalaisia Jeesuksen surmaamisesta Markus ei sano mitaumlaumln yleisesti

kaikkia juutalaisia kohtaan Kautta koko evankeliumin vaumlkijoukot joiden voidaan

63 Ks tarkemmin Tuckett 2014 196ndash200

19

olettaa evankeliumissa koostuvan paumlaumlasiassa juutalaisista jakautuvat sekauml

Jeesusta vastustaviin ettauml puolustaviin ryhmiin64 Laumlpi koko passiokertomuksen

Jeesusta vastustavat juutalaiset ovat erityisesti ylipappeja lainopettajia ja

vanhimpia John Dominic Crossanin mukaan Markuksen evankeliumin

passiokertomuksessa Jeesuksen vastustajia ovatkin nimenomaan juutalaiset

johtajat sekauml heitauml seuraava vaumlkijoukko joka toimii ylipappien kaumlskystauml65

Juutalaisten johtajienkaan ryhmauml ei Markuksella ole taumlysin homogeeninen He

eivaumlt kaikki edusta Jeesuksen vastustajia vaan esimerkiksi Joosef Arimatialainen

osoittaa myoumltaumlmielisyytensauml haluamalla haudata Jeesuksen (Mark 1542ndash46)

Elizabeth Malbon toteaakin ettauml Markus ei arvota henkiloumlitaumlaumln sen mukaan mihin

ryhmaumlaumln he kuuluvat vaan miten he suhtautuvat Jeesukseen66 Niinpauml vaikka

Markuksella onkin selvaumlauml katkeruutta juutalaisia johtajia kohtaan ei Markuksen

evankeliumia voida pitaumlauml erityisesti juutalaisvastaisena67

33 Roomalainen oikeudenkaumlyntiMarkuksen kuvaus roomalaisesta oikeudenkaumlynnistauml on Raamatun evankeliumien

lyhyin Kuvaus kaumlsittaumlauml viisitoista jaetta jotka voidaan karkeasti jakaa kolmeen

osaan jae 151 johdanto jakeet 152ndash5 Pilatus kuulustelee Jeesusta ja jakeet

156ndash15 Jeesuksen tuomitseminen68

Jakeessa 151 Markus kertoo kuinka aamulla ylipapit vanhimmat ja

kirjanoppineet pitivaumlt neuvottelun ja Jeesus tuomittiin ja luovutettiin koumlysissauml

Pilatukselle Markus kaumlynnistaumlauml oikeudenkaumlynnin kuvauksen suoraan Pilatuksen

kysymyksellauml rdquoOletko sinauml juutalaisten kuningasrdquo Jeesus vastaa Pilatukselle

rdquoSinauml sanot niinrdquo Taumlmaumln jaumllkeen ylipapit esittaumlvaumlt useita syytoumlksiauml Jeesusta

vastaan Jeesus ei kuitenkaan vastaa naumlihin mikauml kummastuttaa Pilatusta

Seuraavaksi Markus viittaa perinteeseen jonka mukaan maaherra vapautti aina

juhlan aikaan yhden vangin kansan valinnan mukaan Niinpauml kansa nytkin pyytaumlauml

64 Vaumlkijoukkoja Markuksen evankeliumissa mm Mark 37ndash11 ihmiset saapuvat katsomaan Jeesuksen tekoja Mark 41 Jeesus opettaa suurta joukkoa ja Mark 1443 Jeesusta vangitsemaan saapuu suuri miesjoukko65 Crossan 1996 90 Naumlin myoumls Willson 2005 37ndash41 66 Malbon 1989 27667 Naumlin Marcus 2009 929ndash930 Haumln toteaa ettauml Markuksen evankeliumista loumlytyvaumlauml juutalaisvastaista polemiikkia on tarkasteltava sen evankeliumin kontekstista kaumlsin Markuksen kielteisyys juutalaisia kohtaan nousee niistauml tilanteista joissa Jeesus-liikkeen jaumlsenet kohtasivat toisten juutalaisten torjuntaa Kyse oli siis ryhmaumln sisaumlisestauml polemiikista eikauml kahden eri uskonnon vaumllisestauml konfliktista Markuksen evankeliumin polemiikkia ei siis voida pitaumlauml varsinaisesti juutalaisvastaisena toisten alaryhmien arvosteluna 68 Jakeet 6ndash15 on toki mahdollista jakaa temaattisesti erikseen Jeesukseen ja Barabbakseen sekauml Jeesuksen tuomitsemiseen mutta Markuksen kertomuksessa naumlmauml kaksi nivoutuvat erottamattomasti toisiinsa

20

Pilatusta toimimaan tavan mukaan ja Pilatus tarjoaa heille Jeesusta juutalaisten

kuningasta kuten haumln taumltauml nimittaumlauml Ylipapit yllyttaumlvaumlt kuitenkin kansaa

pyytaumlmaumlaumln vapaaksi Barabbasta joka oli vangittu yhdessauml murhan tehneiden

kapinallisten kanssa Pilatus tiedustelee mitauml haumlnen sitten pitaumlisi tehdauml juutalaisten

kuninkaalle Taumlhaumln kansa vastaa vaatimalla Jeesusta ristiinnaulittavaksi Lopulta

Pilatus paumlaumlttaumlauml tehdauml kansalle mieliksi ja vapauttaa Barabbaksen ja luovuttaa

Jeesuksen ristiinnaulittavaksi

Pilatuksen kysymys σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων esiintyy kaikissa

Raamatun evankeliumeissa Markuksen evankeliumissa kysymys edellyttaumlauml ettauml

Pilatukselle on kerrottu ennalta jotakin Jeesusta vastaan esitetyistauml syytteistauml

Markus ei kuitenkaan ole kiinnostunut syytoumlksen alkuperaumlstauml Raymond Brown

toteaa ettauml Markukselle on olennaista nimenomaan syytoumlksen merkitys Niinpauml

jaumlttaumlmaumlllauml muut syytoumlkset mainitsematta Markus luo kuninkuudesta

oikeudenkaumlynnin keskeisen teeman69 Lisaumlksi Carter nostaa esille kysymyksen

poliittisen aspektin Koska Pilatus on roomalainen maaherra kysymys saa

poliittisen merkityksen Pilatus kysyy onko Jeesus kapinallinen sillauml juutalaisten

kuningas oli Rooman keisarille tai haumlnen valitsemalleen nukkehallitsijalle

kuulunut arvonimi70 Toisaalta sekauml Brown ettauml Carter puhuvat Pilatuksen

kysymyksen merkityksen nyansseista Markukselle tai haumlnen lukijoilleen

Jeesuksen kuninkuus ei ole sitauml mitauml tavallisesti tarkoitetaan kuninkuudella Se ei

ole luonteeltaan samanlaista kuin keisarin kuninkuus mutta silti Markukselle on

selvaumlauml ettauml Jeesus on kuningas ja Jumalan valtakunnan edustaja71 Taumlssauml suhteessa

Pilatuksen kysymys saa Markuksen evankeliumissa ironisen saumlvyn72 Pilatuksen

suusta sen merkitys on poliittinen mutta Markuksen lukijalle joka tietaumlauml

Jeesuksen olevan kuningas merkitys on kuitenkin epaumlpoliittinen

Jeesuksen vastaus rdquoSinauml sanot niinrdquo on ympaumlripyoumlreauml Matthew Skinner

toteaa rdquoTaumlssauml kohtaa selvauml kyllauml tai minauml olen vastaus Jeesukselta voisi lopettaa

oikeudenkaumlynnin nopeastirdquo73 Sen sijaan Jeesus vihjaa vastauksellaan ettei Pilatus

ymmaumlrrauml lainkaan Jeesuksen arvovaltaa74 On mielenkiintoista ettauml Jeesus vastaa

69 Brown 1994 73070 Carter 2003 6471 Brown 1994 730 Carter 2003 64 72 Bryan 1993 11873 Skinner 2010 44 Skinnerin naumlkoumlkulma kirjassaan on paumlaumlasiassa narratiivikriittinen mutta haumlnentulkintansa sisaumlltaumlauml myoumls sosiaalisen ja teologisen naumlkoumlkulman Haumlnen tulkinnassaan esiintyykin Carterin tulkinnalle tyypillisiauml piirteitauml Skinner esimerkiksi hyvaumlksyy hyvin pitkaumllle sen ettauml Pilatus ja juutalaiset johtajat toimivat liitossa keskenaumlaumln ja evankeliumien lukijat ymmaumlrsivaumlt taumlmaumln Toisaalta Skinner ei kuitenkaan edusta Carterin naumlkemystauml siitauml ettauml evankeliumit olisivat selkeaumlsti Rooman valtakuntaa vastustavia tekstejauml74 Skinner 2010 45

21

ympaumlripyoumlreaumlsti Pilatukselle kysymykseen johon haumln jo periaatteessa vastasi

myoumlntaumlvaumlsti juutalaisen oikeudenkaumlynnin aikana Taumlmaumln voidaankin naumlhdauml

korostavan sitauml ettei Markus kuvaa Jeesusta Rooman vallan tai keisarin

haastajana Jeesuksen messiaanisuus nousee ensi sijassa juutalaisesta perinteestauml

jonka kautta Markus ensi sijassa ymmaumlrtaumlauml sen merkityksen75 Ylipapin kysymys

Jeesuksen messiaanisuudesta liittyy juutalaiseen kontekstiin ja sen merkitys on

uskonnollisempi Sen sijaan roomalaisen maaherran esittaumlmaumlnauml periaatteessa sama

kysymys saa erityisesti poliittisen merkityksen Pilatus kysyy haastaako Jeesus

Rooman keisarin arvovallan Naumlin vaikka Jeesuksen vastaus Pilatukselle ei

kiellaumlkaumlaumln Jeesuksen kuninkuutta se ei myoumlskaumlaumln esitauml Markuksen

evankeliumissa suoraa haastetta Rooman valtakunnalle ja keisarille

Jeesuksen vastauksen jaumllkeen Markus kertoo kuinka ylipapit esittaumlvaumlt useita

muita syytoumlksiauml Jeesusta vastaan Kuten olen edellauml todennut Markus ei erittele

naumlitauml syytoumlksiauml lainkaan vaan saumlilyttaumlauml kaumlsittelyn keskuksessa Jeesuksen

kuninkuuden Samalla haumln kuitenkin korostaa ylipappien halua saada Jeesus

tuomituksi76 Katkelman Jeesus vaikenee eikauml suostu vastaamaan syytoumlksiin

Carterin naumlkemyksen mukaan taumlllauml Jeesuksen vaiteliaisuudella voi olla useita

syitauml joista esittelen taumlssauml kaksi Ensinnaumlkin Jeesuksella ei ole enaumlauml mitaumlaumln

sanottava Pilatukselle tai juutalaisille johtajille sillauml he eivaumlt kuuntele haumlntauml ja

edustavat Jeesuksen vastustamaa Rooman valtaa Jeesuksen vaikeneminen on siis

vastalause Rooman valtakunnan harjoittamalle korruptoituneelle ja hallitsevan

luokan etuja ajavalle politiikalle Toinen mahdollinen syy on ettauml Jeesuksen

vaikeneminen viittaa Jesajan kirjan kuvaukseen Herran kaumlrsivaumlstauml palvelijasta

rdquoHaumlntauml piinattiin ja haumln alistui siihen ei haumln suutansa avannut Kuin karitsa jota

teuraaksi viedaumlaumln niin kuin lammas joka on aumlaumlneti keritsijaumlinsauml edessauml ei

haumlnkaumlaumln suutansa avannut (Jes 537)rdquo77 Naumlistauml jaumllkimmaumlinen on perinteinen tapa

tulkita Jeesuksen vaikenemista78 Taumlssauml on myoumls kontrasti suhteessa juutalaiseen

75 Naumlin mm Tuckett 2014 197ndash198 Bond 1998 107 Bond tulkitsee ettauml Markuksen evankeliumissa Jeesus ei tarkoita kuninkuudella samaa kuin Pilatus kysymyksellaumlaumln Niinpauml haumln vastauksellaan kieltaumlytyy hyvaumlksymaumlstauml Pilatuksen ajatuksen kuninkuudesta muttei myoumlskaumlaumln kiellauml omaa messiaanisuuttaan76 Bond 1998 10777 Carter 2003 65ndash66 Carter mainitsee lisaumlksi kolmannen syyn jonka mukaan Raamatussa on monia esimerkkejauml siitauml kuinka kaumly kun joku nousee hallitsevaa luokkaa vastaan Carter viittaa mm 2 Moos 14 jossa Egyptin faarao muuttaa mielensauml ja laumlhtee ajamaan Moosesta ja vapauttamaansa Israelin kansaa takaa Lisaumlksi haumln nostaa esille Johannes Kastajan jonka Herodes Antipas mestasi Taumlmaumln pohjalta Carter toteaa ettei Pilatuksen ja juutalaisten vastustaminen olisi ollut Jeesukselle edullista Tosin naumlhdaumlkseni Jeesuksen vaikenemistakaan ei voida pitaumlauml haumlnelle edullisena sillauml ajan oikeuskaumlytaumlnnoumln mukaan vaikeneminen merkitsi samaa kuin tunnustaminen vrt Bond 1998 10878 Jesajaan viittaavat Carterin lisaumlksi mm Taylor 1952 580 Marcus 2009 1027

22

oikeudenkaumlyntiin Tuolloin Jeesus vaikeni niin kauan kuin haumlnestauml esitettiin

vaumlaumlriauml syytoumlksiauml mutta vastasi ylipapin kysymykseen voimakkaalla todistuksella

itsestaumlaumln rdquote saatte naumlhdauml Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja

tulevan taivaan pilvien keskellauml (Mark 1462)rdquo Nyt Jeesus suostui vastaamaan

Pilatukselle kerran muttei enaumlauml sen jaumllkeen seuraaviin syytoumlksiin Taumlmauml voi

viitata siihen ettauml myoumls naumlmauml ylipappien syytoumlkset ovat vaumlaumlriauml79 Toisaalta

Skinnerin mukaan taumlllauml Markus erottaa Jeesuksen Pilatuksen vallasta Sillauml mitauml

Pilatus tekee ei ole lopulta merkitystauml Jeesuksen kuninkuudelle jonka on

tarkoitus aktualisoitua vasta Jeesuksen kuoleman jaumllkeen80

Jeesuksen vaikeneminen kummastuttaa Pilatusta Taumlmaumln kummastuksen voi

naumlhdauml nousevan roomalaisesta oikeuskaumlytaumlnnoumlstauml jossa syytetyn odotettiin

vastaavan haumlnelle esitettyihin syytteisiin Vaiteliaisuus merkitsi syyllisyyden

tunnustamista Niinpauml Pilatus haumlmmaumlstelee Jeesuksen haluttomuutta puolustautua

vaikka taumltauml uhkaa kuolemanrangaistus81 Naumlhdaumlkseni taumlmaumln voi myoumls naumlhdauml

osoituksena siitauml ettauml Markus pyrkii kuvaamaan Pilatuksen uskovan Jeesuksen

viattomuuteen Pilatus on haumlmmaumlstynyt koska haumln odottaa viattoman miehen

puolustautuvan

Jeesuksen kuulustelu paumlaumlttyy jakeeseen 5 Alkaa oikeudenkaumlynnin

viimeinen vaihe joka huipentuu Jeesuksen tuomitsemiseen Jakeessa 6 Markus

kertoo lukijoille tavasta jonka mukaan Pilatus vapautti aina juhlien aikaan yhden

vangin kansan valinnan mukaan Ulrich Luz tarkastelee Matteuksen evankeliumin

kommentaarissaan taumltauml tapaa Haumln paumlaumltyy siihen tulokseen ettauml tapa oli

historiallisesti mahdollinen vaikka siitauml ei olekaan suoria todisteita Antiikin

laumlhteistauml loumlytyy kuitenkin viitteitauml siitauml ettauml vankeja on toisinaan saatettu

vapauttaa kansan toiveiden mukaan erilaisissa pakanallisissa juhlissa82 Adela

Yarbro Collins on kuitenkin epaumlilevaumlinen sillauml haumlnen mukaansa vankien

vapauttaminen kansan pyynnoumlstauml yleistyi vasta ensimmaumlisen vuosisadan lopulla83

Toisaalta taumlmaumln tutkimuksen kannalta ei ole niinkaumlaumln olennaista onko Barabbas-

kohtaus historiallinen vaan enemmaumlnkin se kuinka Markuksen evankeliumin

79 Bond 1998 10880 Skinner 2010 4581 Bond 1998 108ndash109 Samoin toteaa myoumls Carter (2003 67) joka korostaa kuitenkin Jesajan taustan merkitystauml ja kuinka Pilatus ei ymmaumlrrauml Jeesuksen suurempaa auktoriteettia tilanteessa82 Luz (2005 497ndash498) toteaa ettauml kansan pyynnoumlstauml tapahtunut vankien vapauttaminen oli mahdollista erityisesti Rooman itaumlosissa Lisaumlksi haumlnen mukaansa Barabbas-nimi eli Abban poikaoli varsin yleinen juutalaisten keskuudessa joten on taumlysin mahdollista ettauml sen niminen henkilouml on ollut vankina paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan83 Collins 2007 716 Samoin Marcus (2009 1028) pitaumlauml arveluttavana ettauml taumlllainen roomalainen tapa olisi ollut kaumlytoumlssauml

23

lukijat ovat kohtauksen ymmaumlrtaumlneet Taumlssauml suhteessa tapa saattoi hyvinkin

vaikuttaa uskottavalta Markuksen lukijoista

Kohtauksessa esiintyvaumlt vaumlkijoukot ensimmaumlisen kerran Markuksen

kuvauksessa sitten Jeesuksen vangitsemisen Pilatus tarjoaa Jeesusta vaumlkijoukolle

ilmeisesti toivoen ettauml naumlmauml haluavat vapauttaa taumlmaumln Markus kertoo ettauml

ylipapit ovat kuitenkin yllyttaumlmaumlssauml kansaa ja saavat naumlmauml huutamaan

vapautettavaksi Barabbasta Markus esittelee Barabbaksen mieheksi joka on

vangittu kapinoitsijoiden kanssa Naumlmauml kapinoitsijat ovat tehneet murhan joskaan

ei ole selvaumlauml mikauml oli Barabbaksen osuus tapahtumassa Oliko haumln mahdollisesti

myoumls murhaaja Vaikka Collins ei pidaumlkaumlaumln taumltauml todennaumlkoumlisenauml naumlhdaumlkseni se on

silti mahdollista84 Esimerkiksi Carter keskittyy nimenomaan siihen mitauml Jeesus ja

Barabbas edustavat Markuksen evankeliumissa Taumlssauml suhteessa ei vaumllttaumlmaumlttauml ole

olennaista oliko Barabbas murhaaja vai vain samaa joukkoa murhaajien kanssa

Carterin mukaan Pilatukselle molemmat miehet ovat rikollisia ja uhkia Roomalle

Haumln toteaa ettauml Barabbas edustaa avointa vaumlkivaltaista kapinaa kun taas Jeesus

edustaa kokonaan toisenlaista sosiaalista ja yhteiskunnallista naumlkemystauml Vaikka

Jeesus ei olekaan vaumlkivaltainen eikauml sotilaallinen uhka haumln on joka tapauksessa

uhka Rooman vallalle Taumlstauml syystauml Pilatus haluaa ettauml juutalaiset tuomitsevat

Barabbaksen sijaan Jeesuksen juutalaisten kuninkaan joksi Pilatus tietoisesti

kutsuu Jeesusta Naumlin haumln varmistaa ettei kukaan uskalla vaatia Jeesusta vapaaksi

sillauml henkilouml tulisi samalla leimatuksi Rooman auktoriteetin vastustajaksi85 Vaikka

Pilatuksen sanavalinta heraumlttaumlaumlkin kysymyksiauml Carterin tulkinta menee mielestaumlni

liian pitkaumllle ja liikkuu hyvin voimakkaasti niin sanotusti historiallisella tasolla Ei

ole lainkaan ilmeistauml ettauml Markus kuvaa Pilatuksen manipuloivan yleisoumlauml Lisaumlksi

on vaikea ymmaumlrtaumlauml miksi roomalainen maaherra hyvaumlksyisi sen ettauml vaumlkijoukko

julistaisi tukensa kapinalliselle Mikaumlaumln ei viittaa siihen ettauml Pilatus uskoisi

Barabbaksen edustaman kapinana olevan helpommin hallittavissa Lisaumlksi Carter

jaumlttaumlauml huomioimatta taumlssauml sen ettauml Markus kertoo myoumlhemmin Pilatuksen tietaumlvaumln

ylipappien luovuttaneen Jeesuksen haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta Jos juutalaiset

johtajat olivat kateellisia Jeesuksen suosiosta tarkoittaa se Carterista sitauml ettauml

84 Collins 2007 719 Collinsin mukaan kertomuksen uskottavuus kaumlrsisi mikaumlli Pilatus olisi valmis vapauttamaan murhamiehen Jeesuksen sijasta Samoin Bond (1998 113) uskoo ettei Barabbas liittynyt itse murhaan sillauml haumlnen mukaansa Markus olisi todennaumlkoumlisesti ilmaissut yhteyden selvemmin Myoumls toisten evankelistojen tulkinnat Barabbaksesta vaihtelevat voimakkaasti Matteus viittaa Barabbakseen vain toteamalla ettauml taumlmauml oli kuuluisa tai pahamaineinen vanki Toisaalta Luukas tekee selvaumlksi ettauml Barabbas oli itse murhaaja Niinpauml pidaumln mahdollisena ettauml Markus todella piti Barabbasta osallisena jollakin tavalla tuohon murhaantai haumln ei olisi maininnut sitauml85 Carter 2003 71

24

myoumls Pilatuksen tuli pitaumlauml Jeesusta uhkana86 Taumlmaumln tulkinnan ongelma on se

ettei se nouse suoraan Markuksen tekstistauml jossa selkeaumlauml yhteyttauml ylipappien ja

Pilatuksen vaumllillauml ei ole Sen sijaan Carter joutuu lukemaan taumlmaumln liittolaisuuden

tekstin ulkopuolelta Naumlhdaumlkseni Markuksen kuvauksessa kyseessauml onkin

nimenomaan juutalaisten valinta kapinan ja rauhaa edustavan Jeesuksen vaumllillauml

Pilatus ei ole taumlssauml suhteessa aktiivinen Taumlmauml voidaan myoumls naumlhdauml Markuksen

tekstissauml mielenkiintoisella tavalla Jotkut tutkijat nostavat esille Barabbaksen

nimen Barabbas tarkoittaa arameaksi rsquoisaumln poikarsquo Aiemmin evankeliumissa

Jeesus puhutteli Jumalaa sanalla rdquoAbbardquo (Mark 1436) kun haumln rukoili

Getsemanen puutarhassa Toisin sanoen taumlssauml kohtauksessa on kaksi Barabbasta

Barabbas-niminen mies joka on tarkemmin maumlaumlrittelemaumlttoumlmaumlssauml suhteessa

kapinallisiin ja Jeesus joka on olemuksellisesti Isaumln poika87 Collins jatkaa

tulkintaa toteamalla ettauml Markuksen mainitsemasta kapinasta ei ole todisteita

evankeliumien ulkopuolelta Niinpauml haumln uskookin ettauml Markus viittaa

kohtauksessa 60-luvun lopun juutalaissotaan Juutalaisten valinta Jeesuksen ja

kapinallisiin yhteydessauml olevan Barabbaksen vaumllillauml tarkoittaa ettauml vaatiessaan

Barabbasta Markus samalla kuvaa juutalaisten valinneen kapinan88

Pilatus siis kysyy vaumlkijoukolta haluavatko he haumlnen vapauttavan

juutalaisten kuninkaan Poikkeuksellisesti Markus kuvaa Pilatuksen sisaumlisiauml

ajatuksia Haumln kertoo ettauml Pilatus tiesi juutalaisten johtajien luovuttaneen

Jeesuksen kateudesta Collins toteaa ettauml ilmeisesti Pilatus odotti vaumlkijoukon

pyytaumlvaumln vapautettavaksi Jeesusta koska haumln tiesi juutalaisten johtajien

luovuttaneen Jeesuksen vaumlaumlrin perustein Haumln tosin myoumlntaumlauml ettauml mikaumlli Pilatus

todella toivoi vaumlkijoukon haluavan Jeesuksen vapaaksi on hyvin erikoista ettauml

Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi89 Skinner ja Carter pitaumlvaumltkin taumltauml

kokeena jolla Pilatus tutkii juutalaisten uskollisuutta Roomalle Mikaumlli

vaumlkijoukko olisi halukas vapauttamaan Jeesuksen juutalaisten kuninkaana se

samalla julistautuisi keisarin vastustajaksi Kysymyksen avulla Pilatus samalla

kartoittaa Jeesuksen kannatusta vaumlkijoukossa ja haumlnen teloituksesta aiheutuvaa

mahdollista poliittista epaumlvakautta90 Skinner ja Carter pyrkivaumlt selittaumlmaumlaumln taumltauml

historiallisen tason kautta mutta joutuvat sivuuttamaan Markuksen luoman

86 Carter 2003 7087 Naumlin Collins 2007 718 Skinner 2010 4788 Collins 2007 718 720 89 Collins 2007 720 Collins pitaumlauml yllaumlttaumlvaumlnauml ettauml Pilatus tarjoaa suoraan Jeesusta vaumlkijoukolle vaikka olettaisi ettauml vaumlkijoukko saisi pyytaumlauml vapaasti valitsemaansa vankia vapaaksi90 Skinner 2010 46 Carter 2003 71

25

henkiloumldynamiikan sekauml myoumls Markuksen genren tuomat ominaispiirteet Markus

ei kuvaa Pilatusta eikauml Pilatuksen valtiomiestaitoa vaan Jeesusta Collins osoittaa

hyvin kuinka ongelmallinen oikeudenkaumlynti on Markuksen Pilatus-kuvauksen

kannalta91 Kuten Filon tai Josefus myoumls Markus noudattaa omia tavoitteitaan

Haumln korostaa juutalaisten toimintaa oikeudenkaumlynnissauml Samalla haumln vaikuttaa

siirtaumlvaumln vastuuta roomalaiselta maaherralta ylipapeille jolloin katkelman

historiallinen uskottavuus kaumlrsii

Jakeessa 12 Pilatus kysyy kansalta mitauml haumlnen pitaumlisi sitten tehdauml

Jeesukselle Carterin mukaan Pilatus koettelee kansan uskollisuutta ja ohjaa sitauml

tuomitsemaan Jeesuksen Haumlnelle on selvaumlauml ettauml Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyllisenauml

ja uhkana Rooman valtakunnalle Kun kansa on osoittanut uskollisuuttaan

Roomalle pyytaumlmaumlllauml Barabbaksen vapauttamista Pilatus haluaa sen valitsevan

oikean tuomion Jeesukselle Carter katsoo ettauml Pilatus painostaa kansaa edelleen

korostamalla ettauml Jeesus on se rdquojota te kutsutte juutalaisten kuninkaaksirdquo Kansa

tietaumlauml mikauml tuomio Rooman vallan vastustajille kuuluu ja se vaatiikin Jeesusta

ristiinnaulittavaksi92 Myoumls Bond uskoo Pilatuksen pelaavan taitavaa poliittista

peliauml Pilatus tietaumlauml ettauml Jeesuksella on kannattajia mutta kutsumalla Jeesusta

juutalaisten kuninkaaksi haumln saa paikalla olevan yleisoumln kaumlaumlntymaumlaumln Jeesusta

vastaan Naumlin Pilatus ohjaa kansan kannattamaan Jeesuksen tuomitsemista eikauml

haumlnen tarvitse pelaumltauml ettauml kansa kapinoisi kun Jeesus tuomitaan kuolemaan93

Carterin ja Bondin tulkinnat pohjautuvat enemmaumln niin sanotusti historialliseen

Pilatukseen94 He olettavat ettei Markuksella ollut mitaumlaumln syytauml kuvata Pilatusta

historiasta poikkeavalla tavalla Naumlin Markus kuvaakin heidaumln mukaansa

Pilatuksen taitavaa poliittista peliauml jolla haumln sai juutalaiset julistamaan

uskollisuuttaan keisarille Itse en ole taumlysin vakuuttunut taumlstauml Markus ei ollut

nykyaikainen historioitsija eikauml haumln kirjoittanut historiaa vaan antiikin

elaumlmaumlkertaa Jeesuksesta Niinpauml vaikka onkin mahdollista ettauml Markuksen kuvaus

heijastelee paikoitellen Jeesuksen historiallista oikeudenkaumlyntiauml Markus ei

ensisijaisesti kuvannut Pilatuksen taitavaa poliittista peliauml On uskottavaa ettauml

Pilatus todella kutsui Jeesusta pilkkaavasti juutalaisten kuninkaaksi Markukselle

kuitenkin sen merkitys loumlytyy politiikan ulkopuolelta Collins onkin eri mieltauml

91 Ks tarkemmin Collins 2007 719ndash720 92 Carter 2003 72 93 Bond 1998 113 11594 rdquoHistoriallinen Pilatusrdquo tarkoittaa taumlssauml kohtaa tyypillistauml roomalaista maaherraa joka pyrkii pitaumlmaumlaumln hallitsemansa alueen vahvasti otteessaan (ks lisaumlauml maaherroista Carter 2003 35ndash54) Toisaalta ei ole mahdollista todeta millainen hallitsija Pilatus todella oli vaikkakin pitkauml hallituskausi viittaa kyvykkaumlaumlseen hallitsijaan Ks kappale Pilatus ja roomalaiset maaherrat

26

Carterin ja Bondin kanssa Haumln pitaumlauml yllaumlttaumlvaumlnauml Pilatuksen paumlaumltoumlstauml luopua

tuomarin vallastaan ja kysyauml kansalta mitauml Jeesukselle pitaumlisi tehdauml Collinsin

mukaan on historiallisesti hyvin epaumltodennaumlkoumlistauml ettauml roomalainen maaherra

luovuttaisi valtaansa taumlllauml tavalla kansalle95 Sen sijaan haumlnestauml Markuksen

tarkoituksena oli korostaa Jeesuksen syyttoumlmyyttauml Pilatuksen silmissauml ja siirtaumlauml

vastuuta Jeesuksen tuomitsemisesta juutalaisille johtajille96 Taumlmauml tarkoitus naumlkyy

erityisen selvaumlsti jakeissa 14 ja 15 kun Pilatus ensin tiedustelee kansalta mitauml

pahaa Jeesus on tehnyt ja lopulta tuomitsee Jeesuksen rdquotahtoen tehdauml mieliksi

vaumlkijoukollerdquo Pilatuksen kysymystauml voidaan pitaumlauml osoituksena siitauml ettauml

Markuksen mukaan Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml Carter kuitenkin tulkitsee

ettauml kysymys haastaa kansaa joka on jo kieltaumlnyt Jeesuksen juutalaisten

kuninkaana

34 Pilatus Markuksen evankeliumissaNyt kun olen kaumlynyt laumlpi roomalaisen oikeudenkaumlynnin tapahtumat Tarkastelen

laumlhemmin sitauml miten Markuksen kuvaus Pilatuksesta vaikuttaa ilmentaumlvaumln haumlnen

asennettaan Roomaa kohtaan Vastausta on etsittaumlvauml laaja-alaisesti ja esiin nousee

kolme keskeistauml seikkaa Ensinnaumlkin Markuksen evankeliumissa juutalaisten

johtajien halu tuomita Jeesus kuolemaan on selvauml Markus korostaa ettauml

juutalaiset ennemmin valitsevat kapinallisen miehen kuin Jeesuksen

vapautettavaksi Toiseksi Markuksen kuvauksessa Pilatus vaikuttaa vaumlhintaumlaumln

neutraalilta henkiloumlltauml Ja kolmanneksi on pohdittava Markuksen motiiveja miksi

Markus kuvaa Pilatuksen ja juutalaiset tavallaan

Keskityn ensin lyhyesti juutalaisten ja Pilatuksen suhteeseen Carter pyrkii

sitomaan juutalaisen eliitin ja Pilatuksen toisiinsa mikauml oli historiallisesti

uskottavaa mutta taumlstauml ei ole merkkejauml Markuksen roomalaisen oikeudenkaumlynnin

kuvauksessa Itse asiassa jo se ettauml Markus kertoo kahdesta oikeudenkaumlynnistauml

eriyttaumlauml naumlitauml kahta tahoa toisistaan merkittaumlvaumlsti Markus vaikuttaakin laskevan

paljon vastuuta Jeesuksen kuolemasta juutalaisille johtajille jotka yllyttaumlvaumlt myoumls

kansan vaatimaan Jeesuksen henkeauml Vastaavasti Pilatus vaikuttaa selviaumlvaumln taumlstauml

varsin vaumlhaumlllauml Vaikka Markus ei kiellauml Pilatuksen osuutta oikeudenkaumlynnissauml

haumlnelle on selvaumlauml ketkauml ovat ensisijaisesti vastuussa Jeesuksen kuolemasta

Puhtaasti evankeliumin tekstin pohjalta tarkasteltuna Pilatuksen ja juutalaisten

liittolaisuudesta ei ole merkkejauml

95 Collins 2007 72096 Collins 2007 721

27

Entauml sitten itse Pilatus Kokoan seuraavaan taulukkoon Pilatukseen

viittaavat kohdat oikeudenkaumlynnissauml jotta Markuksen esitystauml Pilatuksesta on

helpompi tarkastella Taulukossa olen kursivoinut ne kohdat joissa Markus kuvaa

Pilatusta laumlhemmin

Jeesus luovutetaan Pilatukselle (Mark 151)Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas (Mark 152)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoEtkouml vastaa mitaumlaumln Katso kuinka paljon he sinua syyttaumlvaumlt (Mark 154)rdquoPilatus ihmettelee kun Jeesus ei enaumlauml vastaa mitaumlaumln (Mark 155)Vaumlkijoukko pyytaumlauml Pilatusta tekemaumlaumln tapansa mukaan ja vapauttamaan vangin heidaumln pyyntoumlnsauml mukaan (Mark 158)Pilatus kysyy vaumlkijoukolta haluaako se vapauttaa juutalaisten kuninkaan (Mark 159)Pilatus ymmaumlrtaumlauml ettauml ylipapit olivat luovuttaneet Jeesuksen haumlnelle kateudesta (Mark 1510)Pilatus kysyy kansalta mitauml haumlnen pitaumlisi tehdauml sille jota vaumlkijoukko kutsuu juutalaisten kuninkaaksi (Mark 1512)Pilatus kysyy mitauml pahaa haumln (juutalaisten kuningas) on tehnyt (Mark 1514)Tehdaumlkseen kansalle mieliksi Pilatus vapauttaa Barabbaksen ja luovuttaa Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi (Mark 1515)

Taulukosta naumlhdaumlaumln ettauml Markuksen kuvaus Pilatuksesta on varsin vaumlhaumlistauml

vaikka Pilatus on maumlaumlraumlllisesti suuressa roolissa Juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml

(Mark 1453ndash65) Suuren neuvoston jaumlsenten motiivit ovat selvaumlt he haluavat

Jeesuksen surmatuksi Sen sijaan roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml Pilatus

puolestaan jaumlauml etaumliseksi Haumlnen motiivinsa eivaumlt tule selkeaumlsti ilmi vaikka haumln

tuomitseekin Jeesuksen Markuksen Pilatuksella ei kuitenkaan vaikuta olevan

vahvaa motivaatiota taumlhaumln toisin kuin juutalaisilla johtajilla97 Pilatus jaumlaumlkin

kertomuksen henkiloumlnauml varjoihin Markus kuvailee Pilatusta laumlhemmin vain

kolmesti ensin jakeessa 5 Pilatus ihmettelee Jeesuksen vaikenemista toisen

kerran jakeessa 10 Pilatus ymmaumlrtaumlauml ettauml Jeesus on luovutettu haumlnelle kateudesta

ja kolmannen kerran oikeudenkaumlynnin lopussa jakeessa 15 Pilatus tuomitsee

Jeesuksen tehdaumlkseen kansalle mieliksi Naumlin vaumlhaumlisestauml tarkemmasta kuvailusta

johtuen Pilatuksen hahmo evankeliumissa on varsin altis tulkinnalle Joskin

vaikuttaa siltauml ettauml Markus kuvauksessa Pilatus suhtautuu Jeesukseen

myoumlnteisesti tai ainakin neutraalisti Missaumlaumln kohtaa Markus ei kuvaa Pilatuksen

asennetta Jeesusta torjuvaksi Taumlmaumln pohjalta voidaan vaumlittaumlauml ettauml Markus kuvasi

Pilatuksen hallitsijana joka ei halunnut asettua vastustamaan juutalaisia johtajia

vaan tuomitsi viattoman miehen kuolemaan Toisaalta mikaumlli kallistumme

esimerkiksi Carterin tulkinnan kannalle voimme yhtauml hyvin argumentoida ettauml

97 Naumlin Brown 1994 754

28

Markus kuvaa kuinka Pilatus naumlki Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml poliittisesti

otollisen tilanteen Haumln kaumlytti sen rohkeasti hyvaumlkseen vaumllittaumlmaumlttauml siitauml oliko

Jeesus syyllinen tai syytoumln Syy siihen miksi voimme puolustaa molempia

naumlkemyksiauml on se ettauml itse Markuksen kuvaus Pilatuksesta on ohut ja

ristiriitainen Kun tarkastelemme kohtia joissa Markus kuvailee Pilatusta

laumlhemmin vaikuttaa siltauml ettauml Pilatus uskoo Jeesuksen viattomuuteen Toisaalta

Pilatuksen toiminta on taumlhaumln naumlhden ristiriitaista tai ainakin ajattelematonta Jos

Pilatus toivoi kansan vapauttavan Jeesuksen miksi haumln kaumlytti Jeesuksesta nimeauml

rdquojuutalaisten kuningasrdquo Miksi haumln ylipaumlaumltaumlaumln tarjosi Jeesusta kansalle sen sijaan

ettauml olisi vapauttanut taumlmaumln itse Toki Carter vetoaa taumlssauml juutalaisten johtajien ja

Pilatuksen vaumlliseen liittoon mutta taumlssauml taas Carter ajautuu ongelmiin Pilatuksen

laumlhemmaumln kuvailun kanssa Haumln sivuuttaakin ne pitkaumllti antamatta niille sitauml

eritystauml arvoa joka niille kuuluu On mielestaumlni nimittaumlin merkittaumlvaumlauml jos

Markus jonka ensisijainen mielenkiinto on Jeesuksessa kertoo muiden

henkiloumliden toiminnan syistauml tai ajatuksista lisaumltietoa Taumllloumlin on mielestaumlni

turvallista olettaa ettauml niiden keskioumloumln kuuluu Jeesus Taumltauml ajatusta vasten

Pilatuksen usko Jeesuksen syyttoumlmyyteen vaikuttaa perustellulta Taumlmauml ei

kuitenkaan tarkoita sitauml ettauml Pilatus olisi naumlhtaumlvauml evankeliumissa hallitsijana joka

ei pystynyt pitaumlmaumlaumln puoliaan Itse asiassa olen sitauml mieltauml ettauml evankeliumin

Pilatuksesta ei voi vetaumlauml johtopaumlaumltoumlksiauml puhtaasti Markuksen kuvauksen pohjalta

Pilatuksen hahmo on liian jaumlsentymaumltoumln jotta olisi mahdollista vastata

kysymykseen millainen mies on Markuksen Pilatus Jokainen tulkinta Markuksen

Pilatus-kuvauksesta edellyttaumlauml jonkin ulkopuolisen naumlkoumlkulman sisaumlllyttaumlmistauml

tekstiin

Markukselle Pilatus on yksinkertaisesti se henkilouml joka tuomitsi Jeesuksen

kuolemaan Muuten haumln kaumlyttaumlauml Pilatusta omien tavoitteidensa vaumllineenauml

vaumllittaumlmaumlttauml luoda ehyttauml henkiloumlauml tarinaansa Markukselle Jeesus on juutalaisten

kuningas minkauml vuoksi Pilatus ironisesti kaumlyttaumlauml Jeesuksesta sitauml nimeauml Samalla

Markus pyrkii osoittamaan Jeesuksen viattomuuden Rooman vallan silmissauml

korostamalla ettauml Jeesus luovutettiin Pilatukselle kateudesta ja Pilatus tuomitsi

taumlmaumln vain tehdaumlkseen kansalle mieliksi

Roomalainen oikeudenkaumlynti saattaisi hyvin olla se kohta evankeliumissa

jossa Markuksen olisi hyvauml osoittaa kritiikkinsauml Roomalle Taumlmauml ei kuitenkaan ole

selvaumlauml Toisaalta Markukselle Jeesus on kuningas mutta haumlnen kuninkuutensa on

toista kuin Rooman ja keisarin valta Evankeliumissa Jeesus ei suoraan nouse

29

Pilatusta ja naumlin Rooman valtaa vastaan Vaumlkijoukon valinta Barabbaksen ja

Jeesuksen vaumllillauml on valinta kapinan ja rauhan vaumllillauml Markus ei vaikuta

edellyttaumlvaumln lukijoiltaan aktiivista Rooman vastarintaa eikauml Markus ei suhtaudu

Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml sen enempaumlauml Pilatukseen kuin Rooman

valtakuntaakaan vastaan kielteisesti

4 Matteuksen evankeliumi

41 JohdantoNyt siirryn Matteuksen evankeliumiin Kaumlsittelyssauml seuraan Markuksen

evankeliumin kohdalta jo tuttua rakennetta Taumlssauml lyhyessauml johdannossa esittelen

Matteuksen evankeliumille tyypillisiauml piirteitauml sekauml sitauml miten

imperiumitutkimuksessa Matteusta on laumlhestytty Taumlmaumln lyhyen johdannon

jaumllkeen kaumlyn laumlpi Jeesuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin ja kaumlsittelen lyhyesti

Matteuksen suhdetta eri juutalaisiin ryhmiin Vasta kun olemme muodostaneet

kuvan Matteuksen suhteesta juutalaisiin ryhmiin kaumlsittelen evankeliumin

roomalaisen oikeudenkaumlynnin kuvauksen Lopuksi esitaumln naumlkemykseni siitauml

kuinka Matteuksen Pilatus-kuvauksessa naumlkyy evankeliumin suhtautuminen

Rooman valtakuntaan

Matteuksen evankeliumi on rakenteellisesti Markuksen evankeliumia

tasapainoisempi Tekstissauml vuorottelevat kertomuksellinen aines ja puhe- tai

keskusteluaines ja lisaumlksi itse evankeliumin juoni rakentuu temaattisesti

etenevaumlksi kokonaisuudeksi jonka paumlaumlttaumlauml Jeesuksen passio ja yloumlsnousemus

Toisaalta Matteukselle on tyypillistauml intertekstuaalisuus josta ovat osoituksena

monet viittaukset muihin teksteihin sekauml implisiittisyys Matteus jaumlttaumlauml

selittaumlmaumlttauml monia taumlrkeiltauml vaikuttavia yksityiskohtia tekstissaumlaumln kuten Jeesuksen

sukuluettelosta loumlytyvien neljaumln naisen merkityksen (Matt 12ndash6)98

Evankeliumi on kirjoitettu jonkin verran Markuksen evankeliumin jaumllkeen

aikaisintaan 70-luvun lopulla mutta viimeistaumlaumln 100-luvun alkuun mennessauml

Evankeliumin kirjoituspaikkana on tyypillisesti pidetty Syyrian Antiokiaa joskin

myoumls muita alueita Laumlhi-idaumlssauml on ehdotettu99 Matteus on vahvasti riippuvainen

Markuksen evankeliumista ja haumln lainaa siitauml yli 90-prosenttia Taumlmauml osaltaan

kumoaa perinteestauml nousevan naumlkemyksen ettauml Matteuksen evankeliumin

98 Allison 2001 846ndash847 Naisia ei tyypillisesti mainittu juutalaisissa sukuluetteloissa joten se ettauml Matteus katsoo tarpeelliseksi mainita naumlmauml neljauml naista on Allisonin mukaan merkittaumlvaumlauml99 Esimerkiksi Petri Luomanen (1998 275ndash277) on esittaumlnyt ettei Antiokia ole uskottava kirjoituspaikka Matteuksen evankeliumille sillauml siinauml ei ole viittauksia Paavalin teologiaan joka oli vahvaa Antiokiassa Haumln ehdottaakin kirjoituspaikaksi esimerkiksi Damaskosta tai Palestiinaa

30

kirjoittaja oli Jeesuksen opetuslapsi Matteus100 Dale Allison uskoo kuitenkin ettauml

evankeliumin kirjoittaja oli taustaltaan juutalainen sillauml evankeliumissa on useita

juutalaisia piirteitauml Tosin se miten Matteus ja Matteuksen yhteisouml identifioi

itsensauml suhteessa muihin juutalaisiin ryhmiin ei ole taumlysin selvaumlauml101 Niinpauml

tarkastelen taumltauml kysymystauml laumlhemmin seuraavassa kappaleessa Jeesuksen

juutalaisen oikeudenkaumlynnin yhteydessauml

Nyt kuitenkin luon lyhyen katsauksen siihen millaisia naumlkemyksiauml

Matteuksen Rooma-suhteesta on esitetty Muiden muassa esimerkiksi Carter ja

Tobias Nicklas naumlkevaumlt Matteuksen evankeliumin sisaumlltaumlvaumln Rooman valtakuntaa

kritisoivaa tai sen valtaa haastavaa materiaalia Nicklas on naumlistauml kahdesta

maltillisempi Haumlnen mukaansa erityisesti Matteuksen keskeinen teema rdquoDaavidin

poikardquo on kontekstissaan imperiumivastainen Haumln myoumlntaumlauml ettauml Jeesuksen

messiaanisuus on mahdollista naumlhdauml laumlhinnauml uskonnollisena mutta Matteuksen

evankeliumissa siihen liittyy myoumls kuninkaallinen aspekti Jo evankeliumin alussa

Jeesuksen kuninkuus nousee keskeiseksi teemaksi kun idaumln tietaumljaumlt saapuvat

Herodeksen hoviin (Matt 21ndash11) Niinpauml Jeesus on Nicklaksen mukaan selvaumlsti

myoumls maallisten hallitsijoiden haastaja102 Carter on selvaumlsti jyrkemmaumln

imperiumivastaisen tulkinnan edustaja Carterin mukaan Matteuksen

evankeliumin laumlpaumlisee imperiumivastainen sanoma joka haastaa Rooman

imperiumin vallan niin sosiaalisesti kuin teologisestikin103 Esimerkiksi Joel

Willitts kuitenkin kritisoi Carteria liian yksipuolisesta tulkinnasta Toki Willitts

myoumlntaumlauml ettauml evankeliumissa on kohtia joista on mahdollista loumlytaumlauml Rooman

valtakunnan vastaisia tulkintoja Haumlnen mukaansa Matteuksen perimmaumlinen

tarkoitus ei kuitenkaan ollut kirjoittaa nimenomaan Rooman valtaa vastaan kuten

Carter asian naumlkee Willitts kirjoittaa

Matteus tervehti tulevaa Israelin Davidin-sukuista Messiasta ja julisti sitauml seuraavaa Israelin valtakunnan palauttamista Siltauml kannalta ettauml Israelin palauttaminen olisi ollut suoranainen loukkaus mille tahansa maalliselle valtakunnalle Matteuksen evankeliumi vastusti Roomaa Mutta ja taumlmauml on taumlrkeauml huomio Matteus ei niinkaumlaumln arvostellut rdquoimperiumiardquo itseaumlaumln eikauml erityisesti korostanut ainoastaan Roomaa Taumlmauml naumlkoumlkulma heikentaumlisi Matteuksen viestiauml tarpeettomasti Jeesusei ole vain tai ensisijaisesti Jumalan vastaus Roomalle Jeesus on Jumalan vastaus Israelin taumlyttymaumlttoumlmaumlaumln tarinaan Tarina kuten kaumly

100 Kuula 2008 220 Itse evankeliumissa ei mainita kirjoittajasta mitaumlaumln eikauml silminnaumlkijaumlllauml olisi ollut tarvetta nojautua naumlin vahvasti Markuksen tekstiin101 Allison 2001 845102 Nicklas 2014 232ndash233 103 Carter 2001 1 Ks tarkemmin Matteuksen teologisesta haasteesta esimerkiksi s 57ndash74 Luvussa Carter kaumlsittelee Matteuksen kristologiaa Sosiaalisesta haasteesta ks esimerkiksi s 108ndash129

31

ilmi ei ole vain Israelista Se on tarina joka kaumlsittaumlauml maailman kaikki valtakunnat ja kansat (Matt 48 2819ndash20)104

Pitaumlauml taumlysin paikkansa ettauml Matteuksen evankeliumin kantavia teemoja on

Jumalan valtakunta Taumlssauml suhteessa Matteus vaumlheksyy maallisten valtakuntien

arvovaltaa suhteessa tulevaan Jumalan valtakuntaan Taumlstauml huolimatta Matteus ei

vaikuta edustavan aktiivista Rooman vastustusta Taumlmaumln puolesta puhuvat

esimerkiksi kaksi kohtaa Ensinnaumlkin on Markuksen evankeliumin 5 luvun

kertomus Legioona-nimisistauml pahoista hengistauml Kertomusta voidaan pitaumlauml

imperiumivastaisena joskaan en ole vakuuttunut siitauml105 Joka tapauksessa

Matteus on poistanut nimen Legioona kertomuksensa omasta versiosta (Matt

828ndash32) mikauml poistaa kokonaan taumlllaisen tulkinnan mahdollisuuden Toiseksi

samoin kuin Markuksen evankeliumissa myoumls Matteuksella esiintyy kysymys

keisarille maksettavasta verosta (Matt 2215ndash21) Jeesus ei vaikuta suhtautuvan

veron maksuun kielteisesti Sen sijaan haumln kehottaa antamaan keisarille sen mikauml

keisarille kuuluu

42 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlTarkastelen seuraavaksi Matteuksen evankeliumin juutalaista oikeudenkaumlyntiauml

Taumlmaumln tutkielman puitteissa ei ole mahdollista luoda tarkkaa kuvaa Matteuksen

evankeliumin tai sen kirjoittajan suhteesta juutalaisuuteen Kysymys on valtavan

laaja Niinpauml teen taumlssauml kappaleessa vain varovaisen arvion Matteuksen ja

juutalaisuuden suhteesta

Matteuksen kuvaus Jeesuksesta Suuren neuvoston edessauml on varsin

uskollinen Markuksen evankeliumille Kun ylipappien ja kansan vanhimpien

laumlhettaumlmauml miesjoukko on Juudaksen avustuksella vanginnut Jeesuksen taumlmauml

viedaumlaumln ylipappi Kaifaksen luo Markuksesta poiketen Matteus mainitsee ylipapin

nimeltauml Myoumls Matteuksen mukaan koko neuvosto etsi vaumlaumlraumlauml todistusta jotta

Jeesus saataisiin tuomituksi kuolemaan Matteus kuitenkin toteaa ettei taumlllaista

loumlytynyt Seuraavaksi haumln kertookin kahdesta miehestauml jotka vaumlittivaumlt Jeesuksen

luvanneen ettauml haumln hajottaa temppelin ja rakentaa sen uudelleen kolmessa

paumlivaumlssauml Matteus kuitenkin jaumlttaumlauml pois Markuksen huomautuksen jonka mukaan

taumlmaumlkin todistus oli ristiriitainen (Mark 1461) Seuraavaksi ylipappi kysyy

Jeesukselta miksi taumlmauml ei vastaa syytoumlksiin mutta Jeesus pysyy yhauml vaiti Niinpauml

ylipappi vaatii Jeesukselta vastausta siihen onko taumlmauml Messias ja Jumalan Poika 104 Willitts 2013 97 Kursivoinnit ovat Willitsin tekstistauml105 Imperiumivastaista tulkintaa kannattavat esimerkiksi Horsley 2001 141ndash148 ja Carter 2003 60ndash61 Ks tarkemmin taumlmaumln tutkielman nootti 56

32

Vasta nyt Jeesus vastaa rdquoItsepauml sen sanoitrdquo Taumlmauml on ympaumlripyoumlreaumlmpi ilmaus

kuin Markuksen evankeliumissa oleva suora vastaus rdquoOlenrdquo mutta taumlstauml

huolimatta myoumls Matteuksen kuvauksessa Jeesus jatkaa todistaen itsestaumlaumln rdquoJa

minauml sanon teille vastedes te saatte naumlhdauml Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla

puolella ja tulevan taivaan pilvien paumlaumlllaumlrdquo Taumlmauml saa ylipapin repaumlisemaumlaumln

vaatteensa ja syyttaumlmaumlaumln Jeesusta jumalanpilkasta Matteuksen mukaan koko

neuvosto yhtyi taumlhaumln syytoumlkseen ja julisti Jeesuksen ansaitsevan kuoleman

Matteus korostaa ettauml Jeesusta syytettiin vaumlaumlrin perustein Haumln nimittaumlin

puhuu erityisesti vaumlaumlristauml todistuksista joita neuvosto etsi106 Matteuksen mukaan

Suuren neuvoston tahto oli ettauml Jeesus kuolee Taumlmaumln pohjalta ei kuitenkaan

voida vetaumlauml johtopaumlaumltoumlstauml ettauml Matteus syyttaumlisi kaikkia juutalaisia Jeesuksen

kuolemasta kuten ei ollut mahdollista todeta Markuksenkaan kohdalla Toki

katkelmassa Matteuksen juutalaisista kaumlyttaumlmauml kieli ei ole laumlhellekaumlaumln

evankeliumin voimakkainta retoriikkaa kuten tulemme huomaamaan roomalaisen

oikeudenkaumlynnin yhteydessauml Toistaiseksi Jeesuksen vangitsemista ja surmaamista

ovat ajaneet vain ylipapit vanhimmat ja lainopettajat Naumlistauml erityisesti ylipapit ja

vanhimmat ajavat aktiivisesti Jeesuksen tuomitsemista laumlpi koko Matteuksen

passiokertomuksen Mielenkiintoista taumlssauml on se ettauml Matteuksen evankeliumin

keskeisimmaumlt Jeesuksen vastustajat eli fariseukset puuttuvat Jeesuksen

oikeudenkaumlynneistauml kokonaan Vaikuttaa siltauml ettei Matteus pidauml ainakaan heitauml

suoraan vastuullisina Jeesuksen kuolemasta Sen sijaan he esiintyvaumlt laumlhinnauml

Jeesuksen opillisina vastustajina mikauml viittaa siihen ettauml farisealaiset juutalaiset

ryhmaumlt olivat Matteuksen yhteisoumln ensisijaisia vastustajia107 He esiintyvaumltkin

Matteuksen passiokertomuksessa vasta Jeesuksen hautaamisen yhteydessauml missauml

he yhdessauml ylipappien kanssa haluavat vartion Jeesuksen haudalle (Matt 2762ndash

66)108

Kuten jo Matteuksen evankeliumin johdannossa totesin evankeliumin

kirjoittajaa voidaan pitaumlauml juutalaisena mutta silti itse yhteisoumln identiteettiauml on

vaikeampi selvittaumlauml Matteuksen yhteisouml saattoi hyvinkin olla rajapinnalla juuri

irtautumassa tai juuri irtautunut juutalaisuudesta Matteuksen yhteisouml arvosti yhauml

106 Luz 2005 426107 Naumlin esimerkiksi Luomanen 1998 263108 Vaikka Matteus mainitseekin kahdessa kohtaa fariseusten haluavan vaientaa Jeesuksen (Matt 1214 2145ndash46) Jeesuksen suhde fariseuksiin naumlyttaumlytyy ennen kaikkea opillisena ristiriitana (mm Matt 166ndash12 2313ndash36) Matteukselle fariseukset ovatkin niitauml jotka eivaumlt ole osallisia taivasten valtakunnasta (Matt 520) Sen sijaan ylipapit ja lainopettajat nousevat esille jo Jeesuksen puhuessa omasta kuolemastaan ryhminauml jotka ovat siitauml vastuussa (Matt 1621 2018ndash19)

33

juutalaista lakia (Matt 517ndash19) Lisaumlksi evankeliumissa Jeesuksen toiminta

keskittyy ensisijaisesti juutalaisten keskuuteen kuten kanaanilaisnaisen tapauksen

kohdalla kaumly selvaumlsti ilmi (Matt 1524) Toisaalta Matteuksen evankeliumissa

naumlkyy kaumlaumlntyminen myoumls pakanoiden puoleen Jo jakeessa Matt 811 Jeesus

sanoo rdquoMinauml sanon teille ettauml niin idaumlstauml kuin laumlnnestauml tulee monia jotka

taivasten valtakunnassa kaumlyvaumlt aterialle yhdessauml Abrahamin Iisakin ja Jaakobin

kanssardquo Jeesus puhuu futuurisesti ja vaikuttaa selvaumlltauml ettauml taumlmauml tapahtuu vasta

Jeesuksen toiminnan jaumllkeen Samoin laumlhetyskaumlskyssauml (Matt 2819) naumlkyy

laumlhetystoiminnan suuntautuminen juutalaisuuden ulkopuolelle Petri Luomanen

esimerkiksi katsoo ettauml Matteuksen yhteisouml oli todennaumlkoumlisesti vasta vaumlhaumln aikaa

sitten irtautunut juutalaisuudesta Toisaalta samalla Matteuksen yhteisouml naumlki oman

ideologiansa osana juutalaisuuden luonnollista kehitystauml109 Taumlstauml syystauml onkin

mielestaumlni syytauml olla varovainen sillauml Matteuksen ja taumlmaumln yhteisoumln itseymmaumlrrys

omasta identiteetistaumlaumln saattoi olla vielauml haumlilyvauml Taumlhaumln vaikuttaa naumlhdaumlkseni

ainakin kaksi syytauml Ensinnaumlkin tuon ajan juutalaisuuden jo valmiiksi useisiin

ryhmiin jakautunut luonne tekee vaikeaksi maumlaumlritellauml milloin jokin yhteisouml ei

enaumlauml kuulu ajan juutalaisuuden piiriin Toiseksi Matteuksen tai taumlmaumln yhteisoumln

ymmaumlrrys omasta identiteetistaumlaumln saattoi muuttua hitaammin kuin ulkopuolelta

tuleva maumlaumlrittely antaa ymmaumlrtaumlauml110 Niinpauml Matteus naumlki mahdollisesti itsensauml

edustavan vielauml juutalaisuutta joka ymmaumlrsi Jeesuksen odotetuksi Messiaaksi111

Taumltauml ymmaumlrrystauml vasten mielestaumlni Matteuksen evankeliumissa naumlkyy pettymys

siihen etteivaumlt muut juutalaiset ryhmaumlt tunnustaneet Jeesuksen messiaanisuutta

Matteus on hyvin laumlhellauml juutalaisuutta ja siksi haumlnen paikoin aumlaumlrimmaumlisen

voimakas retoriikkansa on tulkittava ennemmin ryhmaumln sisaumlisenauml kritiikkinauml kuin

ulkopuolelta tulevana juutalaisvastaisena propagandana Palaan kuitenkin vielauml

Matteuksen juutalaisvastaisuuden teemaan kun kaumlsittelen roomalaisen

oikeudenkaumlynnin jaetta 2725

43 Roomalainen oikeudenkaumlyntiNyt siirryn tarkastelemaan Matteuksen evankeliumin kuvausta roomalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml Evankeliumissa oikeudenkaumlynti voidaan jakaa rakenteellisesti

109 Luomanen 1998 264110 Myoumls Tuckett (2011 100ndash108) kaumlsittelee maumlaumlrittelyn problemaattisuutta artikkelissaan Haumln huomauttaa mm ettauml termit kuten esim rdquojuutalaisuusrdquo ja rdquojuutalaiskristitytrdquo ovat ongelmallisia koska ne ovat nykyaikaisia termejauml eivaumltkauml vaumllttaumlmaumlttauml lainkaan vastaa niitauml joilla tuon ajan ryhmaumlt maumlaumlrittelivaumlt itsensauml ja toisensa111 Samoin Luomanen (1998 264) toteaa ettauml Matteuksen tarkkaa suhdetta juutalaisuuteen on vaikea maumlaumlritellauml koska uusi yhteisouml pyrki osoittamaan olemassaolonsa oikeutuksen nojaamalla emouskontonsa perinteeseen

34

kolmeen osaan johdanto (Matt 271ndash2) Pilatus kuulustelee Jeesusta (Matt

2711ndash14) ja Jeesuksen tuomitseminen (Matt 2715ndash26)112 Johdannon ja

Jeesuksen kuulustelun vaumlliin Matteus sijoittaa kertomuksen Juudaksen lopusta

(jakeet 3ndash10) joka ei kuulu roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin Oikeudenkaumlynnin

rakenne on hyvin samantapainen Markuksen kuvaaman oikeudenkaumlynnin kanssa

Matteuksen kuvaus onkin Markuksen tekstille uskollisin Raamatun

evankeliumeista Taumlstauml huolimatta kuvauksessa on joitakin huomattavia

poikkeavuuksia erityisesti Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessauml

Matteus johdattaa lukijan roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin kertomalla kuinka

ylipapit ja kansan vanhimmat luovuttivat Jeesuksen Pilatukselle Taumltauml seuraa

kuvaus Juudaksesta joka katuu Jeesuksen luovuttamista ja lopulta hirttaumlytyy

palautettuaan ensin saamansa rahat temppeliin Samalla Matteus kuvaa kuinka

ylipapit ostivat rahoilla pellon koska verirahoja ei voitu laittaa temppelirahastoon

Vasta taumlmaumln katkelman jaumllkeen alkaa varsinainen oikeudenkaumlynti Pilatuksen

edessauml Se alkaa samoin kuin Markuksellakin Pilatus kysyy onko Jeesus

juutalaisten kuningas johon Jeesus vastaa Pilatuksen niin sanovan Myoumls

Matteuksella ylipapit ja vanhimmat syyttaumlvaumlt Jeesusta mutta Jeesus ei vastaa

syytoumlksiin Matteus korostaa Pilatuksen suulla sitauml ettauml naumlmauml syytoumlkset olivat

raskaita joskaan niiden tarkkaa sisaumlltoumlauml ei paljasteta Pilatus ihmetteleekin

Jeesuksen haluttomuutta vastata syytoumlksiin Taumlssauml kohtaa myoumls Matteus esittelee

tavan jonka mukaan maaherra vapautti vangin aina juhlien aikaan vaumlkijoukon

valinnan mukaan Toisin kuin Markuksen evankeliumissa Barabbas jonka

Matteus esittelee on kuuluisa mies Matteuksen evankeliumissa Pilatus asettaa

kansalle vaihtoehdot joko Barabbas tai Jeesus jota kutsutaan Kristukseksi

Matteus kertoo Pilatuksen tietaumlvaumln ettauml Jeesus oli luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml

kateudesta Ennen kuin vaumlkijoukko paumlaumlsee vastaamaan Matteus tekee lisaumlyksen

joka puuttuu Markuksen kuvauksesta Haumln kertoo kuinka Pilatuksen vaimo laumlhetti

viestin Pilatukselle ja varoitti tekemaumlstauml mitaumlaumln pahaa Jeesukselle josta haumln oli

naumlhnyt pahaa unta Ylipapit ja vanhimmat ovat kuitenkin villinneet kansaa

pyytaumlmaumlaumln Barabbaksen vapauttamista Jeesuksen sijaan Niinpauml kun Pilatus

kysyy kumpi haumlnen pitaumlisi vapauttaa vaumlkijoukko vaatii Jeesusta

ristiinnaulittavaksi Jaumllleen Matteus poikkeaa laajentaa Markuksen kuvausta Haumln

kertoo Kun Pilatus ymmaumlrsi taumlmaumln haumln pesi kaumltensauml ja julisti syyttoumlmyytensauml 112 Kuten Markuksenkin evankeliumissa Jeesuksen tuomitseminen on mahdollista jakaa vielauml pienempiin osiin Esimerkiksi Dale Allison amp William Davies (1997 578) jakavat lopun (Matt 2715ndash26) vielauml Jeesuksen ja Barabbaksen katkelmaan (Matt 2715ndash23) ja Pilatuksen kaumlsien pesuaja tuomiota kaumlsittelevaumlaumln osioon (Matt 2724ndash26)

35

Jeesuksen vereen Vaumlkijoukko kuitenkin vastasi ettauml he ottavat Jeesuksen veren

paumlaumllleen Taumlmaumln jaumllkeen Pilatus antoi heille periksi Haumln vapautti Barabbaksen ja

luovutti Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi

Matteus siis kertoo ettauml Jeesus luovutetaan sidottuna Pilatukselle

maaherralle (Matt 272) Matteukselle Pilatuksen arvonimi maaherra vaikuttaa

merkittaumlvaumlltauml Markus ei kaumlyttaumlnyt Pilatuksesta arvonimeauml kertaakaan mutta sen

sijaan Matteus kutsuu Pilatusta sanalla ὁ ἡγεμών rsquomaaherrarsquo tai rsquohallitsijarsquo kuusi

kertaa oikeudenkaumlynnin aikana Tutkijoilla on useampia selityksiauml Matteuksen

syille korostaa Pilatuksen asemaa Dale Allison ja William Davies yhteisessauml

kommentaarissaan pitaumlvaumlt taumltauml ironiana Heidaumln mukaansa Matteuksen

kuvauksessa maaherra ei nimittaumlin saa johtajan asemaa Lisaumlksi oikeudenkaumlynnin

ironisuutta korostaa se ettauml Jeesus joka on maailman hallitsija joutuu seisomaan

Pilatuksen edessauml113 Carterin tulkinta on saman suuntainen Haumlnen mukaansa

Matteus painottaa Pilatuksen arvonimeauml koska Matteukselle myoumls Jeesus oli ὁ

ἡγεμών Carter viittaa katkelmaan evankeliumin alkupuolella rdquoSinauml Juudan

Betlehem et ole suinkaan vaumlhaumlisin heimosi valtiaista sillauml sinusta laumlhtee hallitsija

(ἡγούμενος) joka on kaitseva kansaani (Matt 26)rdquo114 Naumlin Jeesus ja Pilatus

edustavat Carterin mukaan Matteuksen yleisoumllle kahta hallitsijaa joista toinen

edustaa Rooman ja toinen Jumalan valtakuntaa115 Niinpauml Carterin mukaan

oikeudenkaumlynnissauml Jumalan ja Rooman valtakunnan vaumllinen kamppailu jatkuu

Haumlnen mielestaumlaumln oikeudenkaumlynnin keskeinen teema on se kenelle kuuluu

maailman valta116 Brown ja Skinner esittaumlvaumlt minusta uskottavimman perustelun

Matteuksen halulle kaumlyttaumlauml sanaa ὁ ἡγεμών He viittaavat katkelmaan Matt

1017ndash18 jossa Jeesus rohkaisee seuraajiaan kestaumlmaumlaumln vainoja Jakeessa 18

Jeesus puhuu nimenomaan maaherroista (οἱ ἡγεμόνες) ja kuninkaista joiden eteen

haumlnen seuraajiaan viedaumlaumln He ovatkin sitauml mieltauml ettauml Matteus alleviivaa

Pilatuksen maaherruutta korostaakseen Jeesuksen kaumlrsineen samalla tavoin kuin

haumlnen seuraajansakin Taumltauml tulkintaa tukee myoumls jae 2711 jossa Jeesus seisoo

maaherran edessauml117

113 Allison amp Davies 1997 554 583 593ndash594114 Tarkasti ottaen jakeessa Matt 26 esiintyvauml sana rsquohallitsijarsquo on med part prees mask yks nom sanasta ἡγέομαι rsquohallitarsquo115 Carter 2003 84ndash85 Jeesuksen ja Pilatuksen edustamien valtakuntien piirteistauml tarkemmin katso lisaumlksi sivu 86116 Carter 2001 159117 Brown 1994 735 Allison amp Davies 1997 581 Skinner 2010 60 Samaan tapaan Bond 1998 135ndash136 Bondin mukaan Matteus kaumlyttaumlauml Pilatuksesta arvonimeauml maaherra usein koska haumln pyrkii yleistykseen Pilatus oli kuin kuka tahansa roomalainen maaherra Bond ei kuitenkaan erityisesti viittaa vainoihin joita Jeesuksen seuraajat saattoivat kokea

36

Johdantoa seuraava Juudaksen katkelma ei erityisen ole merkittaumlvauml taumlmaumln

tutkielman kannalta mutta Carter naumlkee erityisesti sen ensimmaumlisen jakeen (Matt

273) paljonpuhuvana rdquoKun Juudas Jeesuksen kavaltaja naumlki ettauml Jeesus oli

tuomittu kuolemaan haumln katui tekoaanrdquo Carterin mukaan Jeesusta ole tuomittu

vielauml kertomuksen taumlssauml vaiheessa Haumlnet on vasta luovutettu Pilatukselle Carter

korostaakin taumlssauml kohtaa juutalaisen eliitin ja Pilatuksen vaumllistauml

liittolaisuussuhdetta Haumlnen mukaansa Matteuksen evankeliumin kuvauksessa on

selvaumlauml ettauml Pilatus tuomitsee Jeesuksen sillauml juutalaiset johtajat vaativat sitauml

Jeesuksen kuolema on sekauml Pilatuksen ettauml juutalaisten etu118 Toisaalta on taumlysin

mahdollista ettauml jae viittaa juutalaisen neuvoston antamaan tuomioon Lisaumlksi

esimerkiksi Luz pitaumlauml huomattavasti merkittaumlvaumlmpaumlnauml katkelmassa Juudaksen

katumuksen ja ylipappien vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyden synnyttaumlmaumlauml kontrastia Taumlllauml

kontrastilla Matteus korostaa nimenomaan juutalaisten ylipappien syyllisyyttauml

Jeesuksen kuolemaan119

Jakeessa 11 Matteus palaa takaisin Jeesukseen Oikeudenkaumlynti alkaa

samoin kuin Markuksella Pilatuksen kysymyksellauml Jeesuksen kuninkuudesta ja

Jeesuksen ympaumlripyoumlreaumlllauml vastauksella Naumlin Jeesuksen kuninkuus on myoumls

Matteuksen evankeliumissa oikeudenkaumlynnin taumlrkeauml teema Myoumlskaumlaumln Matteus ei

selitauml millauml perustella Pilatus esittaumlauml taumlmaumln syytoumlksen Lukijan on olettava ettauml

Pilatukselle on aiemmin esitetty taumlmauml syytoumls Jeesuksesta Bondin mukaan myoumls

Matteuksen evankeliumissa Pilatuksen kysymys on luonteeltaan poliittinen Siksi

Jeesuksen vastaus on ympaumlripyoumlreauml sillauml haumln haluaa osoittaa ettei Pilatus taumlysin

ymmaumlrrauml haumlnen luonnettaan120 Toisaalta Matteuksen evankeliumin lukijalle

syytoumlksessauml ei ole kuitenkaan mitaumlaumln uutta sillauml Jeesuksen kuninkuus on ollut

evankeliumissa jo esillauml muun muassa taumlmaumln syntymaumln yhteydessauml (Matt 22)

Tosin Luzin mukaan kysymys heijastelee enemmaumlnkin ylipapin kysymystauml

juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml (Matt 2663)121 Dialogin rakenne onkin hyvin

samankaltainen Jeesuksen ja Pilatuksen sekauml Jeesuksen ja ylipapin vaumllillauml Jeesus

nimittaumlin vastaa Markuksesta tutulla ympaumlripyoumlreaumlllauml vastauksella Pilatukselle

mutta toisin kuin ylipapille vastatessaan haumln ei anna vastauksen jaumllkeen todistusta

itsestaumlaumln Taumlmauml on jaumllleen yksi mielenkiintoinen yksityiskohta Jeesuksen

kuulusteluissa Vaikuttaa siltauml ettei Jeesus suostu vastaamaan haumlntauml vastaan

118 Carter 2003 83 119 Luz 2005 470 Naumlin ajattelee myoumls Brown (1994 735) joka puhuu ylipappien tekopyhyydestauml katkelmassa120 Bond 1998 129ndash130121 Luz 2005 494

37

esitettyihin vaumlaumlriin syytoumlksiin (naumlin Matt 2656ndash61) Naumlin ollen Jeesuksen

ympaumlripyoumlreauml vastaus naumlyttaumlytyy mielestaumlni myoumlntaumlvaumlnauml vastauksena lukijalle

Mutta koska Jeesus pidaumlttaumlytyy toistamasta todistusta itsestaumlaumln syntyy

vaikutelma ettei Jeesus laumlhde haastamaan samalla tavalla Pilatuksen valtaa kuin

ylipapin vallan Myoumls Allison ja Davies kommentaarissaan ovat sitauml mieltauml ettauml

Jeesuksen vastaus on ennen kaikkea myoumlntaumlvauml Lisaumlksi he uskovat ettauml myoumls

Pilatus ymmaumlrsi taumlmaumln mutta haumln piti Jeesusta liian vaumlhaumlpaumltoumlisenauml ettauml taumlstauml olisi

ollut Roomalle mitaumlaumln todellista vaaraa122

Jakeessa 12 ylipapit ja vanhimmat123 syyttaumlvaumlt Jeesusta joka pysyy vaiti

Matteus korostaa Jeesuksen vaikenemista toistamalla taumlmaumln asian heti seuraavassa

jakeessa Pilatus kysyy Jeesukselta miksi taumlmauml ei vastaa vaikka ylipapit ja

vanhimmat esittaumlvaumlt niin vakavia syytoumlksiauml haumlnestauml Jaumllleen Jeesus on vaiti

Matteuksen kuvaama Pilatus ihmettelee Jeesuksen vaikenemista Luzin mukaan

kyseessauml oleva verbi θαυμάζω rsquoihmetellaumlrsquo tarkoittaa sitauml ettauml Pilatus suhtautuu

myoumlnteisesti Jeesukseen haumln tietaumlauml ettauml Jeesus on syytoumln huolimatta taumlmaumln

vaiteliaisuudesta124 Carter on vahvasti eri mieltauml Luzin kanssa Haumlnen mukaansa

Pilatus tietaumlauml varmasti Jeesuksen olevan syyllinen sillauml Jeesuksen aiempi vastaus

ja sitauml seuraava vaikeneminen ovat osoittaneet haumlnet syylliseksi Carter kirjoittaa

rdquoPilatus ihmettelee koska Jeesus ei ole julkeasti kieltaumlnyt sen enempaumlauml sanoillaan

kuin vaikenemisellaan ettauml haumln on uhka Roomalle ja ettauml imperiumin valta

kumma kyllauml ei riitauml saumlikyttaumlmaumlaumln haumlntauml niin ettauml haumln yrittaumlisi pelastaa

henkensaumlrdquo125 Lisaumlksi Nicklas toteaa ettei Pilatuksen toiminta silti naumlyttaumlydy

myoumlnteisessauml valossa Matteuksen yleisoumllle Pilatus ei toimi vastuullisen tuomarin

tavoin sillauml haumln ei pyri selvittaumlmaumlaumln tilannetta tarkasti126 On hyvin vaikea sanoa

vain taumlmaumln kohdan perusteella kenen tulkinta on laumlhempaumlnauml Matteuksen ajatusta

Taumlmauml johtuu siitauml ettauml roomalaisen oikeuskaumlsityksen mukaan vaikeneminen oli

osoitus syyllisyydestauml Pilatuksen haumlmmaumlstys on luonnollinen reaktio siihen ettei

Jeesus puolustaudu millaumlaumln tavalla vaikka haumlnen henkensauml on kysymyksessauml127

Kun kaumlsittelen oikeudenkaumlyntiauml eteenpaumlin vaikuttaa kuitenkin siltauml ettauml Luzin

tulkinta on varsin uskottava Pilatus ymmaumlrsi Jeesuksen olevan syytoumln ja

haumlmmaumlstelee taumlmaumln haluttomuutta puolustautua

122 Allison amp Davies 1997 582123 Matteus lisaumlauml vanhimmat syyttaumljien joukkoon siinauml missauml Markus puhuu vain ylipapeista124 Luz 2005 496125 Carter 2001 162126 Nicklas 2014 243127 Naumlin Allison amp Davies 1997 583

38

Jeesuksen kuulustelu paumlaumlttyy ja jakeessa 15 Matteus esittelee lukijoille

tavan jonka mukaan juhlan aikaan maaherra vapautti yhden vangin kansan

toiveiden mukaan Esitellessaumlaumln Barabbaksen (jae 16) Matteus poikkeaa

Markuksen kuvauksesta Haumln ei yhdistauml Barabbasta murhan tehneisiin

kapinallisiin vaan kertoo vain taumlmauml olevan kuuluisa128 vanki Lisaumlksi joidenkin

kaumlsikirjoitusten mukaan Matteus mainitsee Barabbaksen etunimen olevan myoumls

Jeesus129 On mielenkiintoista ettauml Matteus on poistanut kaikki kielteiset

ilmaukset Barabbaksesta Luz onkin sitauml mieltauml ettauml Matteukselle ei ollut

olennaista kuka Barabbas oli eikauml haumln siksi vaivautunut kuvailemaan taumltauml sen

enempaumlauml Matteus halusi nimenomaan korostaa juutalaisten syyllisyyden syntyvaumln

oman Messiaansa surmaamisesta ei niinkaumlaumln rikollisen vapauttamisesta130

Toisaalta Matteus pyrkii vaumllttaumlmaumlaumln Jeesuksen yhdistaumlmistauml kapinaan millaumlaumln

tavoin131 Skinner kiinnittaumlaumlkin huomiota Jeesuksen ja Barabbaksen tasa-arvoiseen

asemaan Heidaumln kummankin nimi on Jeesus Jeesus on viaton mutta

Barabbaskin on vain vanki jonka rikosten vakavuudesta lukijalla ei ole tarkempaa

tietoa Lisaumlksi he ovat molemmat kuuluisia Skinner omaksuu vahvasti poliittisen

tulkinnan Haumlnen mukaansa kumpikaan vanki ei edusta Roomalle merkittaumlvaumlauml

uhkaa minkauml takia Pilatus kaumlyttaumlauml hyvaumlksi juutalaisten johtajien kateutta

arvioidakseen omaa asemaansa132 En kuitenkaan naumle erityistauml syytauml siihen miksi

Matteus olisi kiinnostunut kuvaamaan Pilatuksen poliittisia pyrkimyksiauml Sen

sijaan Matteus keskittyy juutalaisten valintaan

Kun Matteus on esitellyt sekauml tavan ettauml Barabbaksen Pilatus kysyy

kansalta kumpi haumlnen pitaumlisi vapauttaa Pilatus mainitsee Jeesuksen nimeltauml

mutta lisaumlauml ettauml taumltauml kutsutaan myoumls Kristukseksi Kohtauksessa on kolme

poikkeusta Markuksen evankeliumista Ensinnaumlkin Pilatus toimii taumlllauml kertaa oma-

aloitteisesti Haumln kysyy kenet kansa haluaa toisin kuin Markuksen

evankeliumissa jossa kansa vaati Pilatusta tekemaumlaumln tavan mukaan Toiseksi

Matteuksen Pilatus rajaa kansan vaihtoehdot joko Jeesus Barabbas tai Jeesus

Kristus sen sijaan ettauml haumln tarjoaisi vain Jeesusta kansalle Kolmanneksi Matteus

on myoumls luopunut taumlssauml kohtaa termistauml rdquojuutalaisten kuningasrdquo ja kaumlyttaumlauml sen

128 Kreikan kielen sana ἐπίσημος voi merkitauml rsquokuuluisarsquo niin myoumlnteisessauml kuin kielteisessaumlkin mielessauml Niinpauml jotkut tutkijat tulkitsevatkin sanan merkitsevaumln rsquopahamaineinenrsquo Naumlin esimerkiksi Carter 2003 91129 Novum lisaumlauml nimen Jeesus Barabbakselle hakasulkeissa korpustekstissauml ja se esiintyy joissakin kaumlsikirjoituksista mm Θ mutta se on puuttunut edellisen painoksen korpustekstistauml ja lisaumlksi monista merkittaumlvistauml kaumlsikirjoituksista mm א A ja B130 Luz 2005 496ndash497 131 Naumlin Brown 1994 797 Nicklas 2014 244132 Skinner 2010 60ndash61

39

sijaan Jeesuksesta ilmausta rdquoJeesus jota kutsutaan Kristukseksirdquo rsquoKristusrsquo on

terminauml huomattavasti uskonnollisempi saumlvyltaumlaumln kuin rdquojuutalaisten kuningasrdquo

vaikka sekin sisaumlltaumlauml myoumls poliittisen vivahteen Bond on sitauml mieltauml ettauml Pilatus

pyrkii sen avulla vaikuttamaan kansaan ja sen uskonnollisiin asenteisiin133 Joka

tapauksessa on selvaumlauml ettauml Matteus korostaa valintaa naumliden kahden vaumllillauml

asettaessaan Barabbaksen ja Jeesuksen naumlin vahvasti vastakkain134

Samoin kuin Markus myoumls Matteus paljastaa jakeessa 18 ettauml Pilatus tiesi

juutalaisten johtajien luovuttaneen Jeesuksen haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta Myoumls

taumlssauml on mahdollista vedota juutalaisten johtajien ja Pilatuksen vaumlliseen

liittolaisuuteen ja olettaa Pilatuksen jakavan juutalaisten huolen Jeesuksen

suosiosta135 Matteuksen evankeliumissa taumlstauml liittolaisuudesta ei kuitenkaan naumly

merkkejauml Vaikka muun muassa Carter pitaumlaumlkin taumltauml liittolaisuutta selvioumlnauml

Matteuksen lukijoille mielestaumlni taumltauml ei voida pitaumlauml oletusarvona Juutalaisten

ryhmien asemaa Rooman valtakunnassa juutalaissotaa seuranneina

vuosikymmeninauml on hyvin hankala jaumlljittaumlauml ja on taumlysin mahdollista ettauml asema

vaihteli paikallisesti136

Ennen kuin kansa ehtii vastata Pilatukselle Matteus kertoo kuitenkin

jakeessa 19 ettauml Pilatus sai viestin vaimoltaan137 Taumlmauml kohtaus esiintyy

Raamatussa ainoastaan Matteuksen evankeliumissa ja vaikuttaa korostavan

Jeesuksen viattomuutta Vaimo varoittaa Pilatusta tuomitsemasta Jeesusta sillauml

haumln on naumlhnyt pahaa unta Jeesuksesta Vaimo kutsuu Jeesusta hurskaaksi

mieheksi ja vaikuttaa selvaumlltauml ettei haumln halua Jeesukselle tehtaumlvaumln mitaumlaumln pahaa

Taumltauml tukee se ettauml unet ovat Matteuksen evankeliumissa esiintyneet erityisesti

Jumalan vaumllineenauml viestiauml ihmisille (naumlin Matt 120 212ndash13 amp 19) Niinpauml

Matteus korostaa kohtauksessa sitauml kuinka jopa ei-juutalaiset naumlkevaumlt Jeesuksen

luonnon vaikka juutalaiset eivaumlt sitauml tunnista138 Lisaumlksi jakeessa 19 esiintyvauml sana

133 Bond 1998 131ndash132 Bond tosin myoumlntaumlauml ettauml myoumls uskonnollisena johtajana Jeesus olisi saattanut naumlyttaumlytyauml uhkaavana maalliselle vallalle Samoin Brown (1994 801) toteaa Matteuksen Pilatuksen ymmaumlrtaumlneen myoumls Jeesuksen syytteen uskonnollisen merkityksen134 Allison amp Davies 1997 586135 Naumlin Carter 2003 93136 Ks tarkemmin juutalaisten tilanteesta Willson 2005 2ndash5 11ndash13 On mahdollista etteivaumlt juutalaisten ja Rooman valtakunnan vaumlliset suhteet vaumllttaumlmaumlttauml muuttuneet radikaalisti heti juutalaissotaa seuranneina vuosina Taumlstauml huolimatta juutalaissota ja Jerusalemin temppelin haumlvittaumlminen johtivat mm Jerusalemin papillisen eliitin vallan vaumlhittaumliseen heikkenemiseen Koska Matteuksen evankeliumin kirjoitusajasta ja -paikasta on epaumlvarmuutta on vaikea sanoa miten evankeliumin varhaiset lukijat ymmaumlrsivaumlt Pilatuksen ja juutalaisten johtajien vaumllisen dynamiikan 137 Ks tarkemmin Pilatuksen vaimosta Brown 1994 803ndash807 138 Naumlin esimerkiksi Luz 2005 498 Luz viittaa yhtaumllaumlisyyksiin taumlmaumln kohtauksen ja idaumln tietaumljien kohtauksen vaumllillauml Samoin kuin Pilatuksen vaimo tunnustaa Jeesuksen hurskauden myoumls idaumln tietaumljaumlt tunnustavat Jeesuksen kuninkuuden ja samoin kuin juutalaiset kieltaumlytyvaumlt hyvaumlksymaumlstauml

40

ὁ δίκαιος139 rsquovanhurskasrsquo vaikuttaa tukevan taumltauml tulkintaa Pilatuksen vaimo pitaumlauml

Jeesusta todella viattomana ja toivoo Pilatuksen vapauttavan taumlmaumln Bondin ja

Skinnerin mielestauml Pilatuksella on taumlssauml vaiheessa mahdollisuus valita vapaasti

haumln voi joko jatkaa oikeudenkaumlyntiauml tai vapauttaa Jeesuksen Nyt on kuitenkin

selvaumlauml ettauml haumln tietaumlauml Jeesuksen olevan syytoumln140 Carter kuitenkin on taumlysin eri

mieltauml taumlstauml tulkinnasta vaikka haumlnkin keskittyy sanaan δίκαιος Haumln painottaa

ettei δίκαιος merkitse rsquoviatonrsquo eivaumltkauml sen merkitykset rsquooikeamielinenrsquo tai

rsquouskollinenrsquo edes viittaa Jeesuksen viattomuuteen taumlssauml kontekstissa Pilatuksen

vaimon sanoma ei ole osoitus Jeesuksen viattomuudesta vaan vaimo tarkoittaa

Carterin mukaan ettauml Jeesus on δίκαιος Jumalan silmissauml Haumln korostaa sanan ὁ

δίκαιος uskonnollista merkitystauml ja kaumlaumlntaumlaumlkin sen paumlaumlasiassa sanalla

rsquouskollinenrsquo141 Haumln painottaa jakeen loppua πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ᾽

ὄναρ δι᾽ αὐτόν rdquoSillauml paljon kaumlrsin taumlnaumlaumln unessa haumlnen takiaanrdquo Miksi

Pilatuksen vaimo kaumlrsi Carterin vastaus on koska vaimo on naumlhnyt ettauml Jeesus

on Jumalalle uskollinen Messias jonka valta on vaaraksi koko Rooman

valtakunnalle Naumlin ollen myoumls Pilatuksen vaimo haluaa ettauml Jeesus surmataan142

Carterin tulkinta ei toki ole taumlysin vailla meriittejauml sillauml se selittaumlauml hyvin

sen miksi Pilatuksen vaimo kaumlrsi Tosin vaimon kaumlrsimykselle unessa voi olla

useampia selityksiauml Se saattoi johtua myoumls pelosta ettauml viattoman ja hurskaan

miehen verta vuodatettaisiin Toisaalta Brown ehdottaa ettauml vaimo kaumlrsi miehensauml

puolesta joka joutui tuomitsemaan Jeesuksen vastoin haumlnen neuvoaan143 Taumlstauml

huolimatta Carterin argumentaation ongelma on se ettauml haumln joutuu jaumlttaumlmaumlaumln

taumlysin huomiotta alkupuolen vakavan varoituksen rdquoAumllauml sinauml tee mitaumlaumln taumllle

vanhurskaallerdquo Carter pyrkii pitaumlmaumlaumln kiinni imperiumivastaisesta

naumlkoumlkulmastaan ja olettaa naumlin Jeesuksen edustaneen Roomalle selvaumlauml uhkaa

jonka sekauml Pilatus ettauml taumlmaumln vaimo tunnistivat Taumlssauml kohtaa haumlnen tulkintansa

vaikuttaa kuitenkin vaumlkinaumliseltauml

Jakeessa 20 Matteus kertoo kuinka ylipapit ja vanhimmat olivat

vaumlkijoukossa yllyttaumlmaumlssauml kansaa He innostavat kansaa vaatimaan Barabbaksen

vapautusta ja Jeesuksen tuomitsemista kuolemaan Taumlssauml kohtaa Matteus tarkentaa

Jeesuksen messiaanisuutta myoumls Herodes kieltaumlytyy tunnustamasta Jeesuksen kuninkuutta139 Tarkasti ottaen jakeessa 19 sana on mask yks dat Taumlssauml se on nominatiivissa140 Naumlin Allison amp Davies 1997 587 Bond 1998 132ndash133 Skinner 2010 61ndash62 Lisaumlksi Skinnerin mukaan taumlssauml kohtaa Matteuksen kuvauksessa naumlkyy myoumls Pilatuksen vastuu Jeesuksen tuomitsemisesta141 Carter kaumlyttaumlauml sanaa rdquofaithfulrdquo142 Carter 2003 93ndash94 143 Brown 1994 807

41

Markuksen kuvausta sillauml haumln selittaumlauml ylipappien ja vanhimpien yllyttaumlneen

kansan pyytaumlmaumlaumln kuolemantuomiota144 Allison ja Davies tulkitsevat taumlmaumln

jakeen korostavan juutalaisten johtajien syyllisyyttauml Jeesuksen tuomitsemiseen145

Toisaalta Carter korostaa jaumllleen Pilatuksen ja juutalaisten johtajien liittolaisuutta

Haumlnen mukaansa Matteus kuvaa juutalaisten johtajien tekevaumln taumlssauml oman osansa

samalla kun Pilatus valmistautuu tekemaumlaumln omansa146 Naumlistauml uskottavampi on

ensimmaumlinen tulkinta sillauml edelleenkaumlaumln mikaumlaumln ei viittaa Pilatuksen ja

juutalaisten johtajien yhteistyoumlhoumln

Vasta nyt kansa paumlaumlsee Matteuksen evankeliumissa aumlaumlneen kun Pilatus on

ensin toistanut kysymyksensauml Jeesus vai Barabbas Johtajiensa yllyttaumlmaumlnauml kansa

vaatii Barabbasta vapautettavaksi Silloin Pilatus kysyy mitauml haumlnen pitaumlisi tehdauml

Jeesukselle Matteus kertoo ettauml kansa vaati Jeesusta ristiinnaulittavaksi Kun

Pilatus vielauml kysyy mitauml pahaa Jeesus on tehnyt kansa huutaa vain Jeesusta

ristiinnaulittavaksi Tutkijoiden tulkinnat kohtauksesta vaihtelevat suuresti

Tulkintojen aumlaumlripaumlistauml loumlytyvaumlt Luz jonka mukaan Matteuksen Pilatus uskoi

Jeesuksen olevan syytoumln ja Carter jonka mukaan Pilatus selvaumlsti piti Jeesusta

syyllisenauml Luzin mukaan kohtauksessa kaksi asiaa vaikuttaa selvaumlltauml Ensinnaumlkin

se ettauml Pilatus kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt viestii selvaumlsti siitauml

ettei Pilatus pitaumlnyt Jeesusta syyllisenauml Toiseksi vaikuttaa siltauml ettauml Pilatus oletti

kansan pyytaumlvaumln Jeesusta vapautettavaksi Luzin mukaan Matteuksen

kuvauksessa syntyy vaikutelma ettauml Pilatus on ajanut itsensauml umpikujaan haumlnen

on toimittava kansan tahdon mukaan Luz toteaa ettauml vaikutelma saumlilyy vaikka se

onkin historiallisesti epaumluskottava Todellisuudessa mikaumlaumln ei olisi estaumlnyt

Pilatusta vapauttamasta Jeesusta jos haumln piti taumltauml syyttoumlmaumlnauml147 Carter on jaumllleen

vahvasti eri mieltauml Haumlnen mukaansa Pilatus ei ole lainkaan umpikujassa

Paumlinvastoin oikeudenkaumlynti etenee juuri taumlmaumln toiveiden mukaan Haumlnestauml Pilatus

pelaa taumlssauml taitavaa poliittista peliauml jolla haumln kartoittaa Jeesuksen suosiota kansan

keskuudessa Haumln esittaumlauml tuekseen kolme perustetta Ensinnaumlkin haumlnen mukaansa

taumlmauml tulkinta on linjassa oikeudenkaumlynnin aiempien tapahtumien kanssa Toiseksi

haumlnestauml taumlmauml selittaumlauml sen miksi vain Jeesus ristiinnaulittiin sen sijaan ettauml myoumls

haumlnen seuraajiaan olisi tuomittu kuolemaan Pilatus yksikertaisesti totesi ettei

kansan joukossa ollut riittaumlvaumlsti Jeesuksen kannattajia Kolmas peruste liittyy

144 Luz 2005 499 Markuksen evankeliumissa ylipapit yllyttaumlvaumlt kansaa vain pyytaumlmaumlaumln vapautettavaksi Barabbasta145 Allison amp Davies 1997 588146 Carter 2003 94ndash95 147 Luz 2005 499

42

jakeen 24 alkuun rdquoἸδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖrdquo Carter korostaa verbin

ὠφελέω rsquohyoumltyaumlrsquo merkitystauml Pilatus naumlki ettei tilanteesta voinut saada enempaumlauml

hyoumltyauml Niinpauml haumln paumlaumltti lopettaa kyselemisen ja siirtyauml tuomitsemaan

Jeesuksen148 Bondin tulkinta sijoittuu edellisten vaumllimaastoon Haumlnestauml Jeesus ei

ole Pilatuksen silmissauml vielauml taumlssauml vaiheessa sen enempaumlauml syyllinen kuin

syytoumlnkaumlaumln Haumlnen mukaansa Pilatus suhtautuu toistaiseksi Matteuksen

evankeliumissa Jeesukseen neutraalisti Jeesus ei ole Roomalle uhka Kun Pilatus

kuitenkin kuulee kansan vaativan ehdottomasti Jeesusta tuomittavaksi Pilatus ei

ole valmis vaarantamaan omaa asemaansa149

Naumlhdaumlkseni kuitenkin Luzin edustama tulkinta on mielestaumlni sisaumlisesti

johdonmukaisin Carter ensinnaumlkin ajautuu vaumlkinaumlisiin tulkintoihin esimerkiksi

Pilatuksen vaimon katkelmassa Toiseksi Matteus on jo selittaumlnyt Jeesuksen

opetuslasten pakenemisen Jeesuksen luota (Matt 2656) minkauml vuoksi Jeesuksen

kanssa ei tuomittu haumlnen kannattajiaan Kolmanneksi ὠφελεῖ on kyllauml tulkittavissa

naumlhdaumlkseni myoumls Carterin esittaumlmaumlllauml tavalla Taumlstauml huolimatta se on

kontekstissaan paremmin ymmaumlrrettaumlvissauml niin ettauml Pilatus huomasi ettei haumlnen

yrityksistaumlaumln tarjota Jeesus vapautettavaksi ollut mitaumlaumln hyoumltyauml

Naumlin kun kansa vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Matteus saapuu

oikeudenkaumlynnin loppuhuipennukseen Matteuksen mukaan Pilatus otti vettauml ja

pesi kaumltensauml julistaen syyttoumlmyytensauml Jeesuksen vereen Juutalainen yleisouml on

mitauml luultavimmin ymmaumlrtaumlnyt teon raamatullisena verivelan sovitusrituaalina (5

Moos 211ndash9)150 Kyseinen Vanhan testamentin kohta kuvaa miten

tuntemattoman murhaajan suorittama veriteko tulee sovittaa Yhtenauml osana taumlhaumln

rituaaliin kuuluu se ettauml vanhimmat pesevaumlt kaumltensauml vakuuttaen olevansa

syyttoumlmiauml kuolleen miehen vereen (5 Moos 216ndash7) Vaikka teko ei ole taumlysin

Viidennen Mooseksen kirjan kuvauksen mukainen sillauml on vahvoja liittymaumlkohtia

katkelmaan151 Carter katsoo ettauml taumlmauml on jaumllleen yksi esimerkki Pilatuksen

poliittisesta taitavuudesta Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyllisenauml mutta pestessaumlaumln

kaumltensauml haumln vierittaumlauml vastuun Jeesuksen tuomitsemisesta kansalle Haumlnen

mukaansa Matteus kuvaakin taumlssauml Rooman valtakunnan haumlikaumlilemaumlttoumlmyyttauml

148 Carter 2001 166 Haumlnen mukaansa Pilatus totesi Jeesuksen uhaksi Rooman imperiumille jo kuulustellessaan taumltauml Lisaumlksi jakeet 15ndash23 osoittavat Pilatuksen saumlaumllimaumlttoumlmaumlksi hallitsijaksi joka hoitaa tyoumlnsauml taitavasti Haumln hyoumldyntaumlauml tapaa vapauttaa vanki arvioidakseen Jeesuksen teloittamisesta seuraavaa rauhattomuutta 149 Bond 1998 133ndash134 150 Luz 2005 500 151 Viidennen Mooseksen kirjan rituaali sisaumlltaumlauml lisaumlksi hiehon surmaamisen purossa Lisaumlksi Pilatus pesee kaumltensauml ennen kuin kukaan on kuollut Tekstissauml mainitun Raamatun kohdan lisaumlksi ks esim Ps 266 joka mainitsee kaumlsien pesun synnittoumlmyyden ja puhtauden vertauksena

43

Pilatus on tekevinaumlaumln kansalle palveluksen vaikka todellisuudessa haumln on ajanut

koko ajan Rooman ja paikallisen eliitin etua152 Toisaalta jae 24 muistuttaa paljon

taumlmaumln luvun jaetta 2 jossa Juudas sanoo ylipapeille ja vanhimmille rdquoTein vaumlaumlrin

kun kavalsin viattoman verenrdquo ja ylipapit vastaavat haumlnelle rdquoMitauml se meitauml

liikuttaa Omapa on asiasirdquo Kirkkoraamatun kaumlaumlnnoumls rdquoOmapa on asiasirdquo joutuu

ottamaan vapauksia jotta alkukielinen ilmaus rdquoσὺ ὄψῃrdquo tulisi ymmaumlrrettaumlvaumlksi

Kyse on ὁράω-verbin futuurista jota Matteus kaumlyttaumlauml myoumls jakeen 25 lopussa

rdquoKatsokaa asia keskenaumlnnerdquo153 Naumlin Luzin mukaan Pilatus liittyy taumlssauml jakeessa

vaimonsa ja Juudaksen todistukseen Jeesuksen syyttoumlmyydestauml Omasta

julistuksestaan huolimatta Pilatus kuitenkin tuomitsee Jeesuksen Vaikka

katkelmassa Matteus vaikuttaa korostavan juutalaisten johtajien syyllisyyttauml

Jeesuksen kuolemaan haumln ei kuitenkaan taumlysin vapauta Pilatusta vastuusta154 On

esimerkiksi hyvauml muistaa ettauml ilmeisimminkin Pilatus istuu yhauml

tuomarinistuimellaan kuten silloin kun sai sanan vaimoltaan Lisaumlksi Allison ja

Davies viittaavat Juudaksen katkelmaan jossa ylipapit sanovat katuvalle

Juudakselle rdquoσὺ ὄψῃrdquo (Matt 274) Taumlssaumlkaumlaumln kohdassa Matteuksen tarkoitus ei

ole vapauttaa ylipappeja vastuusta Paumlinvastoin σὺ ὄψῃ korostaa ylipappien

tekopyhyyttauml ja vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttauml155

Jakeessa 25 kaikki huutavat yhteen aumlaumlneen rdquoHaumlnen verensauml saa tulla meidaumln

ja meidaumln lastemme paumlaumlllerdquo πᾶς ὁ λαός on mahdollista kaumlaumlntaumlauml myoumls rdquokoko

kansardquo Taumltauml jaetta on historian aikana tulkittu juutalaisvastaisesti Sitauml voidaankin

pitaumlauml yhtenauml Uuden testamentin juutalaisvastaisimpana kohtana jossa juutalaiset

ottavat kollektiivisesti vastuun Jeesuksen kuolemasta Esimerkiksi Crossan pitaumlauml

taumltauml hyvin juutalaisvastaisena jakeena jossa Matteus siirtaumlauml vastuun Jeesuksen

tuomitsemisesta Rooman valtakunnalta juutalaisille156 Toisaalta monet tutkijat

hylkaumlaumlvaumlt juutalaisvastaisen tulkinnan ja katkelmaan onkin esitetty monenlaisia

vaihtoehtoisia tulkintoja joista esittelen kolme Muiden muassa Brown ja Luz

esittaumlvaumlt ettauml Matteus pyrki taumlllauml kohdalla selittaumlmaumlaumln juutalais-kristilliselle

yhteisoumllleen toisen temppelin tuhon Niinpauml Matteuksen tarkoitus ei ollut langettaa

kollektiivista syyllisyyttauml kaikille juutalaisten tuleville sukupolville Haumln

152 Carter 2001 166ndash167 153 Kirkkoraamatun kaumlaumlnnoumls rdquoTaumlmauml on teidaumln asiannerdquo154 Luz 2005 499ndash500 Samoin ajattelee Bond 1998 134 155 Allison amp Davies 1997 590 Lisaumlksi heidaumln mukaansa Pilatus muodostuu taumlssauml vastakohdaksi Joosefille joka toimi unessa saamansa Jumalan ohjeen mukaan toisin kuin Pilatus 156 Crossan 1996 157ndash159 Levine (1999 35ndash36) paumlaumltyy myoumls siihen ettauml Matteuksen evankeliumi on pohjimmiltaan juutalaisvastainen Haumln tosin tulee lopputulokseensa hyvin yllaumlttaumlenilman ettauml haumlnen kaumlsittelynsauml erityisesti tukisi taumltauml tulkintaa

44

ainoastaan viittaa siihen sukupolveen joka koki temppelin tuhon157 Lisaumlksi

Brown mainitsee myoumls toisen mahdollisen tulkinnan Haumln ehdottaa ettei

Matteuksen tarkoituksena ollut kirota juutalaisia Haumln viittaa Jeesuksen

ehtoollisen asetussanoihin rdquoTaumlmauml on minun vereni liiton veri joka kaikkien

puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi (Matt 2628)rdquo Niinpauml

Matteuksen kuvauksessa juutalaiset itse asiassa ottavat vastaan liiton veren

tuoman siunauksen eivaumltkauml kirousta158 Taumlmauml tulkinta liikkuu voimakkaasti

teologisella tasolla Vaikka Matteus toisaalta pitaumlaumlkin Jeesuksen kuolemaa

siunauksena kaikille ihmisille haumln vaikuttaa silti tuomitsevan itse tapahtuman Ei

ole mahdollista sivuuttaa sitauml tosi asiaa ettauml Matteus katsoo jonkun syyllistyneen

Jeesuksen surmaamiseen Skinner ja Carter laumlhestyvaumltkin katkelmaa

historialliselta tasolta He edustavat naumlkemystauml jonka mukaan paikalla ollut yleisouml

toimii jatkuvasti Pilatuksen ja juutalaisten ylipappien toiveiden mukaan ja naumliden

taitavasti ohjailemana Heidaumln mukaansa kuten olemme jo todenneet Pilatus ja

ylipapit pitaumlvaumlt Jeesusta syyllisenauml Pilatus on taitavasti johdatellut

oikeudenkaumlynnin kulkua niin ettauml paikalla olevan kansan on ollut pakko kaumlaumlntyauml

Jeesusta vastaan sillauml muutoin heitauml olisi voitu syyttaumlauml kapinasta Roomaa

vastaan159 Naumlistauml todennaumlkoumlisin on naumlhdaumlkseni Jerusalemin temppelin tuhoon

nojaava selitys Ei ole uskottavaa ettauml vielauml vahvasti juutalaisuuteen nojaava

Matteus olisi syyttaumlnyt kaikkia juutalaisia Jeesuksen kuolemasta Sen sijaan

temppelin tuhosta kaumlrsi erityisesti temppelin papisto jonka Matteus kertoo

ajaneen aktiivisesti Jeesuksen tuomitsemista

Oikeudenkaumlynti paumlaumlttyy jakeeseen 26 Matteus kertoo kuinka Pilatus antoi

myoumlten kansalle Haumln vapautti Barabbaksen ja Jeesuksen luovutti ruoskittavaksi ja

ristiinnaulittavaksi

44 Pilatus Matteuksen evankeliumissaSeuraavaksi tarkastelen laumlhemmin Pilatusta ja sitauml kuinka Matteuksen suhde

Roomaan naumlkyy taumlmaumln kuvauksessa Voimme huomata ettauml tutkijoiden

naumlkemykset Matteuksen Pilatus-kuvasta vaihtelevat voimakkaasti Asteikon

157 Brown 1994 838ndash839 Luz 502ndash503 Samoin heidaumln kanssaan ajattelevat Allison amp Davies (1997 591ndash592) jotka korostavat ettauml juutalaiset eivaumlt taumlssauml kiroa itseaumlaumln vaan ainoastaan myoumlntaumlvaumlt vastuunsa Jeesuksen kuolemaan toisin kuin Pilatus Myoumls Skinner (2010 63ndash64) hylkaumlauml juutalaisvastaisen tulkinnan joskin haumln tulkinnassaan korostaa ettei tekstin πᾶς ὁ λαός rdquokoko kansardquo ole yleistettaumlvissauml kaikkiin juutalaisiin vaan vain oikeudenkaumlynnissauml paikalla olleeseen yleisoumloumln Naumlin kaikkia juutalaisia ei voida pitaumlauml vastuullisina Jeesuksen kuolemaan158 Brown (1994 839) kuitenkin viittaa taumlhaumln tulkintaan vain ohimennen eikauml laumlhde kehittaumlmaumlaumln sitauml pidemmaumllle Samoin myoumls Nicklas 2014 246159 Carter 2003 96ndash97 Skinner 2010 63

45

toisessa paumlaumlssauml ovat Allison Brown Davies ja Luz ja toisessa paumlaumlssauml Carter ja

Skinner Brownin mukaan Pilatuksesta muodostuu Matteuksen evankeliumissa

traaginen hahmo joka joutuu tahtomattaan tuomitsemaan viattoman miehen

kuolemaan Samalla Pilatus kuitenkin yrittaumlauml osoittaa viattomuuttaan tapahtumien

kulkuun160 Allison ja Davies korostavat Pilatuksen roolin ironisuutta maaherrana

joka ei kuitenkaan ota johtajan paikkaansa vaan pakoilee vastuutaan Jeesuksen

tuomitsemisessa pesemaumlllauml kaumltensauml161 Toisaalta Skinner ja Carter tulkitsevat

Matteuksen kuvaaman Pilatuksen olevan keskeinen toimija oikeudenkaumlynnissauml

Heidaumln mukaansa Pilatus kaumlyttaumlauml hyvaumlksi Jeesuksen oikeudenkaumlyntiauml jonka

avulla haumln arvioi omaa asemaansa ja kansan yleistauml suhtautumista Roomaa

kohtaan He tulkitsevat Matteuksen Pilatuksen pitaumlvaumln Jeesusta syyllisenauml162

Bond sijoittuu naumliden kahden aumlaumlripaumlaumln vaumllimaastoon ja on maltillisempi

tulkinnassaan Haumlnen mukaansa Matteuksen kuvauksessa Pilatus jaumlauml merkittaumlvaumlsti

taka-alalle kohtauksessa Matteus ei ole kiinnostunut Pilatuksesta henkiloumlnauml eikauml

haumlntauml kiinnosta taumlmaumln motiivit Bondin mukaan Matteus on pyrkinyt poistamaan

oikeudenkaumlynnin poliittisen merkityksen Sen sijaan kuvauksen keskuksessa on

kansa eli juutalaiset Oikeudenkaumlynnin keskeinen kysymys on valitseeko kansa

Jeesuksen Messiaansa vai eivaumlt163

Kuten Markuksen evankeliumissa myoumls Matteuksen Pilatus on altis

erilaisille tulkinnoille Tarkastelen laumlhemmin mitauml oikeastaan Matteus sanoo

Pilatuksesta Seuraavaan taulukkoon olen koonnut kohdat joissa Matteus kuvaa

Pilatusta Ne kohdat jotka sisaumlltaumlvaumlt Pilatuksen sisaumlistauml kuvausta olen

kursivoinut

Pilatus maaherra (Matt 271)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoOletko sinauml juutalaisten kuningasrdquo (Matt 2711)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoEtkouml kuule kuinka raskaita todisteita he esittaumlvaumlt sinua vastaanrdquo (Matt 2713)Jeesuksen vaikeneminen ihmetyttaumlauml suuresti maaherraa (Matt 2714)Pilatus tarjoaa kansalle Barabbasta tai Jeesusta jota kutsutaan Kristukseksi (Matt 2717)Pilatus tietaumlauml ettauml Jeesus on luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta (Matt 2718)Pilatus istuu tuomarinistuimella ja saa vaimoltaan viestin olla tekemaumlttauml mitaumlaumln Jeesukselle (Matt 2719)Pilatus kysyy kansalta kumman haumln vapauttaa (Matt 2721)Pilatus kysyy kansalta mitauml haumln sitten tekee Jeesukselle (Matt 2722)Pilatus kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt (Matt 2723)

160 Brown 1994 755161 Allison amp Davies 1997 554 590162 Carter 2003 96ndash97 Skinner 2010 65ndash66 163 Bond 1998 132 136

46

Pilatus naumlkee ettei mitaumlaumln ole tehtaumlvissauml ja pesee kaumltensauml julistaen syyttoumlmyytensauml Jeesuksen vereen (Matt 2724)Pilatus antaa myoumlten kansalle ja luovuttaa Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi (Matt 2726)

Valta osa Matteuksen Pilatus-kuvauksesta on toimintaa joka ei varsinaisesti

tarjoa viitteitauml Pilatuksen motiiveista Oikeudenkaumlynnin loppua kohden Pilatuksen

toiminta vaikuttaa kuitenkin osoittavan ettei haumln pitaumlnyt Jeesusta syyllisenauml

Samoin Matteuksen kuvaus Pilatuksen sisaumlisistauml ajatuksista naumlyttaumlauml viittaavan

Jeesuksen syyttoumlmyyteen Pilatuksen silmissauml Matteus painottaa Jeesuksen

syyttoumlmyyttauml Erityisesti taumltauml korostaa Pilatuksen vaimon viesti joka on mielestaumlni

Carterin tulkinnan suurin heikkous On taumlysin selvaumlauml ettauml Pilatuksen vaimon viesti

on todistus Jeesuksen viattomuudesta Toisaalta Matteuksen evankeliumissa

taivasten valtakunta ja Jeesuksen kuninkuus ovat keskeisiauml teemoja Vaikka naumlmauml

ovatkin teemoja jotka voidaan tulkita Rooman valtaa haastavina Matteuksen

ensisijainen tarkoitus ei ole nousta Rooman valtaa vastaan Matteus on kehittaumlnyt

Markuksen kuvausta eteenpaumlin ja vaumlhentaumlnyt rdquojuutalaisten kuningasrdquo -termin

painoarvoa Naumlin Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml on tullut vielauml vaumlhemmaumln

poliittinen kuin Markuksen evankeliumissa Taumlmauml naumlkyy myoumls siinauml ettei

Barabbas ole enaumlauml kapinallinen vaan ainoastaan kuuluisa vanki Niin Matteus

kaumlyttaumlauml haumlntauml vastapainona Jeesukselle Carter on luonnollisesti oikeassa siinauml

ettauml Matteus kirjoitti Rooman vallan alla ja naumlin koko evankeliumin taustalla on

Rooman valtakunta mutta mielestaumlni huomattavasti taumlrkeaumlmpi on Matteuksen

laumlhikonteksti joka oli juutalainen Jeesus oli Matteukselle odotettu Messias jota

haumlnen harmikseen kaikki juutalaiset eivaumlt tunnustaneet Jeesuksen oikeudenkaumlynti

huipentuu juuri taumlhaumln Messiaan hylkaumlaumlmiseen mikauml on seurausta erityisesti

juutalaisten johtajien kateudesta Pilatuksen hahmo ei taumlysin vapaudu vastuustaan

sillauml Matteus kuvaa haumlnet tuomarinistuimella mutta Matteuksenkaan

mielenkiinnon kohteena ei ole Pilatus vaan Jeesus Matteukselle mahdollisesti

taumlrkein asia Pilatuksessa oli se ettauml taumlmauml oli maaherra jonka edessauml Jeesus joutui

kaumlrsimaumlaumln Jeesus on Matteukselle seurakunnan esimerkki Jeesus oli valmis

kaumlrsimaumlaumln viattomana maaherran edessauml ja naumlin Matteus rohkaisee Jeesuksen

seuraajiakin toimimaan Matteuksen evankeliumi ei edellytauml aktiivista Rooman

vallan vastustusta huolimatta siitauml ettauml sen taumlyttaumlauml odotus taivasten valtakunnasta

Taivasten valtakunnan tuleminen on Matteuksen mukaan vain Jumalan kaumlsissauml ja

naumlin seurakunnan tehtaumlvauml on odottaa ja olla valmis siihen (esimerkiksi Matt

2442ndash44) Niinpauml voin todeta ettei Matteuksen evankeliumissa esiinny

47

suoranaista Rooman valtakunnan vastustusta Pilatus naumlyttaumlytyy esimerkkinauml

maaherrasta joka on valmis tuomitsemaan viattoman kuolemaan mutta taumltauml asiaa

merkittaumlvaumlmpaumlauml Matteukselle on Jeesuksen toiminta Matteuksen tarkoitus on

rohkaista lukijoitaan elaumlmaumlaumln Jeesuksen opetuksen mukaan Haumlnen keskeinen

sanomansa siitauml ettauml Jeesus on seuraajiensa kanssa ympaumlroumlikin koko

evankeliumia (Matt 123 2820)

5 Luukkaan evankeliumi

51 Johdanto Nyt on vuorossa Luukkaan evankeliumi joka on viimeinen synoptisista

evankeliumeista Vaikka Luukas onkin kaumlyttaumlnyt laumlhteenaumlaumln Markuksen

evankeliumia haumln lainaa sitauml huomattavasti vapaammin kuin Matteus Luukkaan

evankeliumi on todennaumlkoumlisesti kirjoitettu 80- tai 90-luvulla Kirjoittajasta ei

tiedetauml paljoakaan vaikka haumln onkin kirjoittanut evankeliuminsa alkuun

omistuksen Teofilokselle Haumln jaumlttaumlauml kuitenkin mainitsematta oman nimensauml niin

evankeliumissa kuin Apostolien teoissa Perinteisesti kirjoittajana on pidetty

Paavalin oppilasta laumlaumlkaumlri Luukasta Taumlmauml on kuitenkin epaumltodennaumlkoumlistauml koska

kirjoittaja ei vaikuta tuntevan Paavalin teologiaa ja poikkeaa monin paikoin

Paavalin kirjeiden tapahtumien kuvauksesta On kuitenkin selvaumlauml ettauml kirjoittaja

oli oppinut ja kirjoitti korkeatasoista kreikkaa164 Luukas ei ollut taustaltaan

juutalainen Sen sijaan Luukas oli juutalaisia tapoja noudattanut pakana jolle

Jeesus-usko mahdollisti paumlaumlsyn seurakuntaan vaikka haumlntauml ei ollutkaan

ympaumlrileikattu Taumlstauml johtuu Luukkaan evankeliumin ominaispiirre jossa korostuu

Jeesuksen toteuttama Jumalan pelastustyouml165

Taumlmaumln tutkielman kannalta erityisen keskeinen on kuitenkin toinen

Luukkaan evankeliumille tyypillinen piirre Rooman valtakunta on nimittaumlin

muita Raamatun evankeliumeja selvemmin esillauml Luukkaalle on tyypillistauml

yhdistaumlauml tapahtumia merkittaumlviin erityisesti roomalaisiin henkiloumlihin Haumln

ajoittaa esimerkiksi Jeesuksen syntymaumln keisari Augustuksen verollepanoon ja

Quiriniuksen hallituskauteen Syyrian kaumlskynhaltijana (Luuk 21ndash2) Lisaumlksi haumln

kertoo ettauml Jeesuksen julkinen toiminta alkoi keisari Tiberiuksen viidentenaumltoista

hallitusvuotena (Luuk 31) On selvaumlauml ettauml myoumls evankeliumin tapahtumat

liittyvaumlt muita evankeliumeja vahvemmin roomalaiseen kontekstiin Luukkaan

evankeliumissa ja erityisesti Apostolien teoissa esiintyy roomalaisia ja 164 Franklin 2001 923ndash925 Kuula 2008 229ndash239 165 Naumlin Franklin 2001 925

48

roomalaisten palveluksessa olevia henkiloumlitauml joita Luukas kuvaan niin

myoumlnteisessauml kuin kielteisessaumlkin valossa166 Haumln on ainoa Raamatun evankelista

joka mainitsee Pilatuksen myoumls passiokertomuksen ulkopuolella (Luuk 31 131

ja 2020167) Naumlmauml kohdat kuitenkin tarjoavat lukijalle vain vaumlhaumln informaatiota

Pilatuksesta henkiloumlnauml Merkittaumlvin tiedonjyvauml on se ettauml Pilatus on surmannut

galilealaisia mutta Luukas ei kerro tapahtumasta tarkemmin Niinpauml ennen

oikeudenkaumlyntiauml Pilatus esiintyy lukijalle maaherrana joka oli tarvittaessa valmis

kaumlyttaumlmaumlaumln vaumlkivaltaa

Taumlstauml paumlaumlsemmekin kysymykseen kuinka Luukas suhtautuu Rooman

valtakuntaan Allen Brent on esimerkiksi sitauml mieltauml ettauml Luukas haastaa Rooman

imperiumissa vallinneen keisarikultin Haumlnen mukaansa Luukas luo Jeesuksesta

eraumlaumlnlaisen vastakohdan Augustukselle Taumlmauml naumlkyy muun muassa siinauml ettauml

Luukas liittaumlauml sanan σωτήρ rsquopelastajarsquo Jeesukseen (esimerkiksi Luuk 211)

vaikka sitauml yleisesti kaumlytettiin keisarista168 Lisaumlksi myoumls κύριος rsquoherrarsquo jota

Luukas kaumlyttaumlauml Jeesuksesta useasti haastaa Kavin Rowen mukaan keisarin

aseman herrana169 Keisarikultin vastustus ei kuitenkaan Brentin mukaan rajoitu

vain Jeesuksesta ja keisarista kaumlytettyihin samoihin termeihin vaan Luukas myoumls

rakentaa kristologiaansa keisarikultin teemoihin Jeesus oli Luukkaan mukaan

Jumalan poika joka tuo rauhan maailmaan Myoumls keisarikultissa olivat keskeisiauml

ajatukset keisarista jumalten poikana ja toisaalta rauhan tuojana170 Kaumlsitteenauml

keisarikultti on kuitenkin hyvin ongelmallinen sillauml se vaikutti sisaumlltaumlvaumln hyvin

monenkirjavan joukon kultteja jotka eivaumlt useinkaan olleet Rooman valtiovallan

ohjailemia Paumlinvastoin paikalliset keisarikultit muotoutuivat paikallisen vaumlestoumln

ja uskonnollisten olojen kautta171 Naumlin naumlhdaumlkseni esimerkiksi juutalaisten tapa

rukoilla keisarin puolesta sen sijaan ettauml he olisivat rukoilleet keisaria oli heidaumln

oman uskontonsa mukainen tapa ilmaista keisarin kunnioitusta eli laajassa

mielessauml keisarikulttia Samoin kuten jo Markuksen evankeliumin kohdalla olen

todennut termien yhtaumllaumlisyys ei vielauml ole riittaumlvauml perustelu sille ettauml Luukas

haastaisi kuvauksellaan keisarin Niin myoumls Dean Pinter toteaa ja huomauttaa ettauml

keisarikultti ei ole naumlkyvissauml Luukkaan evankeliumissa Naumlin ollen vaikuttaakin

166 Myoumlnteisiauml kohtaamisia ovat esimerkiksi Jeesus ja Kapernaumin sadanpaumlaumlllikkouml (Luuk 71ndash10) ja Sakkeus publikaanien esimies (Luuk 191ndash10) Kielteisiauml kuvauksia ovat esimerkiksi Pilatus jakeessa Luuk 131 jossa Luukas kertoo Pilatuksen surmauttaneen galilealaisia ja Herodes Antipas (Luuk 319ndash20) joka telkesi Johannes Kastajan vankilaan 167 Jakeessa 2020 Luukas ei kuitenkaan mainitse Pilatusta nimeltauml168 Brent 1997 425169 Rowe 2005 295ndash298 170 Brent 1997 432ndash434 171 Ks tarkemmin esimerkiksi Nystrom 2013 30ndash36

49

todennaumlkoumlisemmaumlltauml ettauml esimerkiksi Jeesuksen herruus on eri tasolla kuin

keisarin172 Samaan tapaan kuin esimerkiksi palvelijan isaumlntauml oli haumlnelle κύριος

vaikka ei ole epaumlilystaumlkaumlaumln etteikouml myoumls keisari olisi ollut palvelijalle κύριος

Kysymys on tasoeroista Tosin Paul Walaskay vaikka uskookin Luukkaan

suhtautuvan myoumlnteisesti Roomaan kyseenalaistaa taumlmaumln kysymaumlllauml rdquoOlisiko

roomalaisella jonka perimmaumlinen auktoriteetti oli keisari ollut taustaa koulutusta

tai kaumlrsivaumlllisyyttauml ymmaumlrtaumlauml Luukkaan majesteetillisen kristologian ei-poliittiset

nyanssitrdquo173 Ei vaumllttaumlmaumlttauml mutta on hyvauml huomata ettei Luukas myoumlskaumlaumln

kirjoittanut roomalaiselle jolla ei ollut koulutusta eikauml kristillistauml taustaa Teofilos

kuka haumln sitten olikaan oli Luukkaan sanojen mukaan saanut jo opetusta (Luuk

14) Niin Walaskay kuin Pinterkin katsovat ettauml Luukas on kirjoittanut

evankeliumin sisaumlpiirilaumliselle eikauml tarkoittanut sitauml luettavaksi kristillisen yhteisoumln

ulkopuolella Niinpauml on selvaumlauml ettei Luukas suhtautunut Roomaan kielteisesti

sillauml silloin Luukkaan olisi olettanut ilmaisevan asian suoremmin174 Myoumls Steve

Walton esittaumlauml tulkinnan jonka mukaan Luukas pyrkii jaumlaumlmaumlaumln kahden aumlaumlripaumlaumln

vaumlliin Haumlnen mukaansa Luukas tiedosti roomalaisten ajoittaiset kielteiset

asenteet Niinpauml haumln pyrki rohkaisemaan kristittyjauml kestaumlmaumlaumln vastoinkaumlymisissauml

ja luottamaan Jumalan tahtoon kuten Jeesus Pietari ja Paavali tekivaumlt Toisaalta

Luukas kannusti kristittyjauml hyviin vaumlleihin roomalaisten kanssa aina kun se oli

mahdollista Taumlstauml huolimatta Waltonista on selvaumlauml ettauml Luukkaalle todellinen

hallitsija maailmassa oli Jeesus eikauml Rooman keisari175

52 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlEnnen kuin etenen Luukkaan evankeliumin kuvaukseen Pilatuksesta teen

katsauksen Luukkaan ja juutalaisten suhteeseen Jaumllleen kaumlytaumln taumlmaumln tarkastelun

pohjana juutalaista oikeudenkaumlyntiauml Luukkaan kuvaus Jeesuksen juutalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml poikkeaa jo merkittaumlvaumlsti Markuksen kuvauksesta Se on

huomattavasti Markuksen versiota lyhyempi Luukkaan kuvauksessa kun Jeesus

on vangittu illalla vanhimmat ylipapit ja lainopettajat kokoontuvat neuvoston

istuntoon vasta seuraavana paumlivaumlnauml Jeesus tuodaan heidaumln eteensauml ja he kysyvaumlt

haumlneltauml onko haumln Messias Jeesus vastaa rdquoJos sen teille sanon te ette usko Ja jos

jotakin kysyn te ette vastaa Mutta taumlstedes Ihmisen Poika on istuva

172 Pinter 2013 111 173 Walaskay 1983 18 174 Walaskayn (1983 67) tulkinta Luukkaan evankeliumista on itse asiassa se ettauml Luukas puolustaa Rooman valtakuntaa varhaiskristittyjen anti-imperialistista siipeauml vastaan Pinter 2013 109175 Walton 2002 33ndash35

50

Kaikkivaltiaan oikealla puolella (Luuk 2267bndash69)rdquo Niinpauml koko neuvosto

kysyy onko Jeesus Jumalan Poika Taumlhaumln Jeesus vastaa heidaumln niin sanovan

Taumlmaumln jaumllkeen kaikki toteavat ettei enempaumlauml todisteita tarvita vaan Jeesus on

osoittanut heidaumln epaumlilynsauml todeksi

Oikeudenkaumlynnin ajankohdan ja pituuden lisaumlksi Luukas poikkeaa

Markuksesta muillakin tavoin Luukkaan kuvaus oikeudenkaumlynnistauml vaikuttaa

enemmaumlnkin vangitun kuulemiselta sillauml minkaumlaumlnlaista tuomiota ei julisteta

Tosin Franccedilois Bovon toteaa ettauml koko neuvoston laumlsnaumlolo luo illuusion

taumlysimittaisesta oikeudenkaumlynnistauml176 Lisaumlksi Luukkaan evankeliumista puutuvat

taumlysin viittaukset vaumlaumlrintodistajiin joita Markuksella ja Matteuksella esiintyi

Luukas syyttaumlauml myoumls Jeesuksen pahoinpitelystauml niitauml miehiauml joiden huostassa

taumlmauml oli vangitsemista seuranneena youmlnauml (Luuk 2263ndash65) On toki olettavaa ettauml

Jeesuksen vartijoilla on yhteys taumlmaumln vangitsijoihin jotka olivat ylipappeja

temppelivartioston paumlaumlllikoumlitauml kansan vanhimpia ja naumliden miehiauml (Luuk

22475052) Taumlstauml huolimatta on merkittaumlvaumlauml ettei Luukas viittaa suoraan

Jeesuksen vartioiden kuuluneen johonkin naumlistauml ryhmistauml Taumlmauml luo mielestaumlni

vaikutelman ettauml Jeesusta vartioineet miehet toimivat itsenaumlisesti eikauml Luukas

syytauml mitaumlaumln erityistauml tahoa Jeesuksen pahoinpitelystauml Juutalainen oikeudenkaumlynti

ei myoumlskaumlaumln paumlaumlty Jeesuksen pahoinpitelyyn kuten Markuksella ja Matteuksella

vaan neuvoston todettua Jeesuksen syylliseksi he laumlhtevaumlt saman tien viemaumlaumln

Jeesusta Pilatuksen eteen

On selvaumlauml ettauml ylipapit ja muut neuvoston jaumlsenet ovat Luukkaan mielestauml

vastuussa Jeesuksen vangitsemisesta ja aktiivisia toimijoita Jeesuksen

tuomitsemisessa177 Luukas ei vaikuta moralisoivan neuvoston toimintaa

juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml kuten Markus ja Matteus tekivaumlt Paumlinvastoin

haumlnen kerrontansa on hyvin ilmeetoumlntauml suhteessa Markukseen ja Matteukseen

joilla oikeudenkaumlynnin puolueellisuus korostui Sen sijaan Luukas keskittyy

enemmaumln kysymykseen Jeesuksen identiteetistauml178 Peter Tomson toteaakin ettauml

Luukas suhtautuukin Markusta ja Matteusta myoumlnteisemmin juutalaisiin Tomson

muun muassa huomauttaa ettauml esimerkiksi fariseukset esiintyvaumlt Luukkaan

evankeliumissa huomattavasti myoumlnteisemmaumlssauml valossa kuin Matteuksen tai

Markuksen evankeliumissa He jopa varoittivat Jeesusta Herodeksesta joka aikoi

176 Bovon 2012 240177 Naumlin esim Walaskay 1983 39178 Ks tarkemmin Neagoe 2002 64ndash69 Naumlin myoumls Green 1997 793ndash794

51

tappaa Jeesuksen (Luuk 1331)179 Toki myoumls Luukkaan evankeliumissa esiintyy

konflikteja Jeesuksen ja muiden juutalaisten vaumllillauml mutta juutalaisten reaktiot

eivaumlt ole yhtauml murhanhimoisia kuin Markuksella ja Matteuksella Esimerkiksi

jakeessa Luuk 611 fariseukset ja lainopettajat kyllauml suuttuvat silmittoumlmaumlsti

Jeesukselle ja pohtivat mitauml he tekisivaumlt Jeesukselle Luukas ei kuitenkaan

suoraan ilmaise heidaumln haluavan surmata Jeesuksen Vasta jakeessa 1947

juutalainen eliitti suunnittelee Jeesuksen raivaamista pois tieltauml mutta

tuolloinkaan he eivaumlt Luukkaan mukaan keksineet keinoa siihen (jae 48)

Juutalaisen eliitin syyllisyyden sijaan Luukkaan passiokertomuksessa naumlkyy

erityisesti henkivaltojen vaikutus tapahtumien kulkuun mikauml naumlkyy muun muassa

Juudaksen kohdalla Saatanan mennessauml haumlneen (Luuk 223ndash4) Samoin myoumls

juutalainen eliitti kuuluu pimeyden voimien palvelijoihin (Luuk 2231)180 Toki

on selvaumlauml ettauml Luukas naumlkee Suuren neuvoston jaumlsenet syyllisinauml Jeesuksen

kuolemaan mutta taumlstauml huolimatta mielestaumlni Luukkaan kuvaus juutalaisten

syyllisyydestauml on huomattavasti maltillisempaa kuin Markuksen tai Matteuksen

kuvaus Luukkaan evankeliumille syyllisyyttauml keskeisempi teema

passiokertomuksessa on Jumalan tahdon toteutuminen (naumlin esimerkiksi Luuk

2237 41ndash42)

53 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessaumlSiirryn nyt Jeesuksen ensimmaumliseen kohtaamiseen Pilatuksen kanssa Toisin kuin

muilla evankelistoilla Luukkaan roomalainen oikeudenkaumlynti jakaantuu kahteen

osaan jotka erottaa Jeesuksen oikeudenkaumlynti Herodeksen edessauml Luukkaan

kuvaus poikkeaa myoumls muilla tavoin merkittaumlvaumlsti Markuksen kuvauksesta ja on

paikoitellen laumlhempaumlnauml Johanneksen evankeliumin kuvausta181 Bovon pitaumlaumlkin

todennaumlkoumlisenauml ettauml Luukas on kaumlyttaumlnyt oikeudenkaumlyntikohtauksessa jotakin

toista laumlhdettauml Markuksen lisaumlksi Taumltauml haumln perustelee muun muassa Herodes-

lisaumlyksellauml sekauml Barabbas-kohtauksen erilaisuudella182 Heti kun Suuri neuvosto

on mielestaumlaumln saanut riittaumlvaumlt todisteet Jeesuksen syyllisyydestauml he vievaumlt

Jeesuksen Pilatuksen eteen Toisin kuin muissa evankeliumeissa Luukas kertoo

heidaumln esittaumlvaumln Pilatukselle syytteet Jeesus johtaa kansaa harhaan haumln on

179 Tomson 2005 112 Lisaumlksi Luukkaan mukaan Jeesus aterioi useita kertoja fariseusten kanssa Vaikka heillauml selvaumlsti oli erimielisyyksiauml fariseukset eivaumlt suunnittele Jeesuksen vahingoittamista sen seurauksena Paumlinvastoin tavallisesti Jeesuksen keskustelut paumlaumlttyvaumlt fariseusten kanssa siihenetteivaumlt naumlmauml enaumlauml osaa vastata Jeesukselle (Luuk 736ndash50 1137 141ndash6)180 Green 1997 796181 Ks tarkemmin esimerkiksi Bovon 2012 249ndash251 182 Bovon (2012 276ndash277) kaumlsittelee laajasti Luukkaan evankeliumin laumlhteitauml oikeudenkaumlyntikuvauksessa

52

kieltaumlnyt kansaa maksamasta keisarille veroja ja lisaumlksi haumln vaumlittaumlauml olevansa

Messias183 Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas mihin

Jeesus tutusti vastaa Pilatuksen niin sanovan Pilatus toteaa Jeesuksen olevan

haumlnestauml syytoumln mutta neuvoston jaumlsenet syyttaumlvaumlt edelleen Jeesuksen villitsevaumln

kansaa ympaumlri Juudeaa Galileasta asti

Juutalaiset johtajat siis esittaumlvaumlt Pilatukselle syytoumlkset Jeesusta vastaan

Jeesus on johtanut kansaa harhaan kieltaumlnyt maksamasta veroja keisarille ja

kutsunut itseaumlaumln kuninkaaksi Luukas pyrkii taumlssauml kohtaa historiallisesti

uskottavampaan saumlvyyn kuin Markus sillauml haumln lisaumlauml oikeudenkaumlynnin alkuun

syytteiden luvun mikauml oli tapana roomalaisissa oikeudenkaumlynneissauml184

Juutalaisten johtajien ensimmaumlinen ja samalla keskeisin syytoumls on se ettauml Jeesus

johtaa kansaa harhaan Taumltauml syytoumlstauml voidaan pitaumlauml tyypillisenauml vallanpitaumljille kun

he arvostelivat vastustajiaan185 Carterin mukaan juutalaisten johtajien syytoumlkset

pitaumlvaumlt paikkansa Johtajat todella ajattelivat Jeesuksen johtavan kansaa harhaan

Carterista juutalaiset johtajat nimittaumlin pelkaumlsivaumlt Jeesuksen edustamaa uutta

sosiaalista ja poliittista jaumlrjestystauml jossa heidaumln valta-asemansa joutui

uhanalaiseksi Lisaumlksi haumln toteaa ettauml Jeesus oli kuningas myoumls sanan poliittisessa

mielessauml ja vaikka Jeesus salliikin veronmaksun haumln kieltaumlauml Carterin mukaan sen

merkityksen Verojen maksu merkitsi Carterin mielestauml alistumista Rooman

vallalle Koska Jeesuksen seuraajien uskollisuus kuului ensisijaisesti Jumalalle

eikauml keisarille verotus menetti haumlnen mukaansa sen alistavan merkityksen186

Taumlmauml argumentaatio veronmaksusta ei mielestaumlni loumlydauml lainkaan tukea itse

Luukkaan evankeliumista Lisaumlksi naumlhdaumlkseni useiden muiden tutkijoiden

suosima tulkinta syytoumlksistauml on uskottavampi Muiden muassa Bovon toteaa

syytoumlsten olevan vaumlaumlriauml Bovon katsoo mielestaumlni oikein ettauml juutalaisten johtajien

syytoumlkset eivaumlt pidauml paikkansa sillauml Luukkaalle Jeesus tuli nimenomaan

kutsumaan harhaan johdettuja takaisin Jumalan luo eikauml Jeesus kiellauml verojen

maksua keisarille (Luuk 2022ndash26) Lisaumlksi Bovon toteaa juutalaisten johtajien

vaumlaumlristaumlvaumln Jeesuksen kuninkuutta He antavat ymmaumlrtaumlauml Jeesuksen kutsuneen

itseaumlaumln kuninkaaksi sanan poliittisessa merkityksessauml Jeesuksen kuninkuus ei

183 Johannes tosin kertoo Pilatuksen kysyvaumln syytteitauml (Joh 1829) mutta juutalaiset kieltaumlytyvaumlt antamasta selvaumlauml vastausta oikeudenkaumlynnin taumlssauml vaiheessa Vasta myoumlhemmin he kertovat Pilatukselle ettauml Jeesus on rikkonut lakia vaumlittaumlmaumlllauml olevansa Jumalan Poika (Joh 197)184 Bovon 2012 253185 Naumlin mm Brown 1994 741 ja Carter 2003 117 He nostavat esille esimerkiksi Raamatusta mm Egyptin faaraon joka syytti Mooseksen ja Aaronin rohkaisevan kansaa laiskotteluun (2 Moos 54) ja Ahabin joka puolestaan syytti Elian syoumlksevaumln Israelin kurjuuteen (1 Kun 1817ndash18) 186 Carter 2003 117

53

kuitenkaan ole maallista vaan se varsinaisesti aktualisoituu vasta taumlmaumln kuoleman

jaumllkeen187 Toisaalta mielestaumlni myoumls taumlssauml kohdassa on syytauml korostaa ettauml

Luukas ei edelleenkaumlaumln moralisoi oikeudenkaumlynnin tapahtumia Paumlinvastoin haumln

kuvaa tapahtumia koska haumlnen mielestaumlaumln kaikki tapahtui Jumalan tahdosta Toki

lukija pystyy toteamaan syytoumlkset vaumlaumlriksi ja ymmaumlrtaumlmaumlaumln ettauml juutalaiset

johtajat pyrkivaumlt saamaan Jeesuksen tuomituksi Luukas ei kuitenkaan erityisesti

nosta taumltauml esille Haumlnen kerronnastaan puuttuvat kokonaan Markukselle ja

Matteukselle tyypilliset viittaukset syytoumlsten valheellisuuteen188

Syytoumlksistauml Pilatus tarttuu viimeiseen ja kysyy Jeesukselta onko taumlmauml

juutalaisten kuningas Jeesus vastaa ettauml niin Pilatus vaumlittaumlauml Kysymystauml voidaan

jaumllleen pitaumlauml Pilatuksen puolelta poliittisena Haumln kysyy haastaako Jeesus keisarin

ja Rooman valtakunnan auktoriteetin189 Bovon tarttuu Jeesuksen ympaumlripyoumlreaumlaumln

vastaukseen Haumln toteaa mielestaumlni hieman yllaumlttaumlvaumlstikin ettauml Jeesus epaumlroumli

vastata suoraan koska pelkaumlauml joutuvansa ansaan sanoistaan vihamielisen yleisoumln

edessauml190 Yllaumlttaumlvaumlksi haumlnen tulkintansa tekee se ettauml passiokertomuksessa

Luukkaan Jeesus on vaikuttanut hallitsevansa tilanteen varsin hyvin191 Taumlssauml

suhteessa Luukas on Jeesus-kuvauksessaan laumlhellauml Johanneksen evankeliumin

kuvausta joskin Johanneksella taumlmauml on vielauml korostuneempaa Pidaumlnkin

todennaumlkoumlisempaumlnauml Skinnerin edustamaa tulkintaa joka on jo tuttu Matteuksen ja

Markuksen evankeliumeista Haumlnen mukaansa Jeesuksen vastaus on vaumllttelevauml

Luukkaan Jeesus ei kiellauml kuninkuutta koska Jeesus on kuningas Jeesus

kuitenkin kieltaumlytyy vastaamasta suoraan sillauml haumlnen kuninkuutensa tarkoitus ei

ole haastaa keisaria192 Carter menee luonnollisesti pidemmaumllle ja pitaumlauml Jeesuksen

vastausta yksinkertaisesti myoumlntaumlvaumlnauml193 On kuitenkin merkittaumlvaumlauml huomata ettei

Luukkaan evankeliumissa Jeesuksen kuninkuudesta muodostu samalla tavalla

187 Bovon 2012 254 Samaa mieltauml ovat myoumls Brown (1994 739ndash740) Bond (1998 145ndash146) Neagoe 2002 71ndash72 ja Skinner (2010 77ndash78) joka tosin keskittyy kaumlsittelyssaumlaumln vain verotukseen ja kuninkuuteen liittyviin syytoumlksiin188 Valheelliset syytoumlkset olivat Markuksen ja erityisesti Matteuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin keskeisimpiauml teemoja (Mark 1456ndash57 ja Matt 2659ndash60)189 Naumlin mm Skinner 2010 78 Samaan suuntaisesti ajattelee Green 1997 801 Tosin haumln ei pidauml Jeesusta poliittisesti vaarattomana vaan toteaa Jeesuksen vastaavan samalla tavalla Pilatukselle kuin Suurelle neuvostollekin sillauml kumpikaan taho ei tunnusta Jeesuksen kuninkuutta190 Bovon 2012 255 Lisaumlksi Bovon toteaa ettauml Jeesuksen vastaus on tulkittavissa kolmella tavalla1) Jeesus epaumlsuorasti kieltaumlauml Pilatuksen kysymyksen 2) haumln epaumlsuorasti myoumlntaumlauml sen tai 3) haumln yksinkertaisesti kieltaumlytyy vastaamasta tarkemmin Pilatuksen kysymykseen 191 Naumlin esimerkiksi toteaa Franklin 2001 955ndash956 Luukas kuvaa mm kuinka Jeesus puhuttelee Juudasta (Luuk 2248) taumlmaumln tullessa kavaltamaan haumlntauml Haumln selvaumlsti tietaumlauml Juudaksen aikeet Lisaumlksi kun Jeesusta viedaumlaumln ristiinnaulittavaksi Jeesus puhuttelee itkeviauml naisia tyynesti (Luuk 2328ndash31) 192 Skinner 2010 78193 Carter 2003 118

54

keskeistauml teemaa oikeudenkaumlynnissauml kuin Markuksella ja Matteuksella Pilatus ei

enaumlauml kutsu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi eikauml Luukas nosta sitauml muutenkaan

esille ennen kuin Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessauml (Luuk 2337ndash38)194

Pilatus kuitenkin toteaa Jeesuksen vaumllittoumlmaumlsti syyttoumlmaumlksi Paumlaumltoumls on

yllaumlttaumlvauml oikeudenkaumlynnin taumlssauml vaiheessa sillauml Jeesuksen vastaus on kaikkea

muuta kuin selvaumlsti kieltaumlvauml Carterista on kummallista ettauml Pilatus hylkaumlauml

liittolaistensa syytoumlkset ja julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi vaikka Jeesus on

myoumlntaumlnyt olevansa kuningas Carter haluaa vaumllttaumlmaumlttauml pitaumlauml kiinni tulkinnastaan

jossa Luukkaan kuvaus heijastelee historiallista Pilatusta Carter olettaa ettauml

historiallinen Pilatus oli hallitsija jolla oli ainakin joitakin Rooman maaherralta

edellyttaumlmiauml ominaisuuksia Joka tapauksessa haumlnen mukaansa Pilatus oli mies

joka kykeni ajamaan Rooman valtakunnan etuja Juudeassa Niinpauml Carterin

mielestauml ei ole mitaumlaumln syytauml olettaa ettauml Luukas olisi kuvannut Pilatuksen

heikkona hallitsijana Haumln paumlaumltyykin siihen ettauml Luukkaan Pilatus on ylimielinen

hallitsija Pilatus ei vaivaudu tuomitsemaan Jeesusta koska taumlmauml on liian

vaumlhaumlpaumltoumlinen henkilouml uhkaamaan Rooman valtaa varsinkin kun Jeesus ei ole

sotilaallinen uhka195 Bond on kuitenkin taumlysin toista mieltauml ja tulkitsee ettauml

Pilatuksen on kuitenkin taumlytynyt ymmaumlrtaumlauml Jeesuksen vastaus kieltaumlvaumlnauml Haumlnestauml

Luukas haluaa korostaa kuvaa jossa Pilatus ymmaumlrtaumlauml nopeasti Jeesuksen

syyttoumlmyyden Taumlstauml huolimatta Bond toteaa ettauml Luukkaan evankeliumissa

Pilatuksesta muodostuu erikoinen kuva kun taumlmauml hylkaumlauml vakavat syytoumlkset

suoralta kaumldeltauml vaivautumatta kunnolla tutkimaan asiaa196 Toisaalta Pilatuksen

kuvaus ole poikkeuksellinen Luukkaan tyylille Sen sijaan Luukkaalla esiintyy

muitakin henkiloumlitauml jotka tunnistavat Jeesuksen viattomuuden ilman tarkempia

taustatietoja Muiden muassa toinen Jeesuksen kanssa ristiinnaulittavista

rikollisista tunnistaa Jeesuksen viattomuuden Niinpauml muun muassa Brownin

naumlkemys on ettauml Luukkaan mukaan kuka tahansa joka laumlhestyy Jeesusta ilman

ennakkoluuloja ymmaumlrtaumlauml taumlmaumln viattomuuden197

Pilatuksen vastaus ei kuitenkaan miellytauml juutalaisia vaan he jatkavat

Jeesuksen syyttaumlmistauml Jeesus on johtanut kansaa harhaan koko maassa aina

194 Naumlin Bond 1998 146 Jakeissa Luuk 2337ndash38 sotilaat pilkkaavat Jeesusta kaumlskien haumlnen tulla alas ristiltauml jos taumlmauml kerran on juutalaisten kuningas Lisaumlksi Luukas mainitsee ettauml Jeesuksen paumlaumln ylaumlpuolella oli kirjoitus rdquojuutalaisten kuningasrdquo195 Carter 2003 118ndash119 Samaan tapaan ajattelee Skinner (2010 78ndash79) joka ei tosin pidaumln Pilatusta ylimielisenauml Sen sijaan haumlnestauml Pilatus naumlkee taumlssauml tilaisuuden aumlrsyttaumlauml juutalaista eliittiauml ja esitellauml omaa valtaansa 196 Bond 1998 153 Naumlin myoumls Walaskay 1983 40ndash41 ja Bovon (2012 255ndash256) joka uskoo Luukkaan halunneen korostaa ettauml Pilatus ymmaumlrsi Jeesuksen syyttoumlmyyden heti 197 Brown 1994 742 Naumlin myoumls Neagoe 2002 74

55

Galileasta saakka Juutalaisten viittaus Galileaan kiinnittaumlauml Pilatuksen huomion

Kun haumln saa tietaumlauml ettauml Jeesus on galilealainen Pilatus toimittaa Jeesuksen

Herodekselle tuomittavaksi Tutkijoilla on hyvin moninaisia tulkintoja siitauml miksi

Luukkaan evankeliumissa Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodekselle Bondin

mielestauml Luukas kuvaa Pilatuksen heikkona hallitsijana Pilatus ei pysty

vapauttamaan Jeesusta vaikka pitaumlaumlkin taumltauml syyttoumlmaumlnauml Lisaumlksi Bond pitaumlauml

Pilatuksen ratkaisua erikoisena sillauml taumlmauml on kuitenkin ollut valmis surmaamaan

galilealaisia aikaisemmin (Luuk 131)198 Toisaalta Joel Green tulkitsee ettauml

Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodekselle koska ei itse ole voinut loumlytaumlauml syytauml

Jeesuksen tuomitsemiselle199 Tulkintojen toisessa paumlaumlssauml on Carter Haumlnen

mukaansa Pilatus toimittaa Jeesuksen Herodekselle taumlysin toisista syistauml

Ylimielinen Pilatus on vaumllinpitaumlmaumltoumln Haumln ei vaivaudu kuluttamaan aikaansa

Jeesukseen jolla ei ole merkitystauml haumlnelle eikauml Rooman valtakunnalle200

54 Jeesus Herodeksen edessaumlPilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen siis Herodeksen luokse tuomittavaksi Luukkaan

mukaan myoumls Herodes oli tuolloin Jerusalemissa Myoumls Herodes on mainittu

Luukkaan evankeliumissa jo aiemmin Luuk 319ndash20 97ndash9 ja 1331201 Naumlistauml

ensimmaumlisessauml Luukas kertoo Herodeksen vanginneen Johanneksen kun taumlmauml oli

nuhdellut Herodesta Toisessa Herodes osoittaa kiinnostusta Jeesuksen toimintaan

ja lisaumlksi kertoo mestanneensa Johanneksen ja viimeisessauml fariseukset varoittavat

Jeesusta Herodeksesta koska taumlmauml halusi tappaa Jeesuksen

Jeesus toimitetaan Herodekselle joka ilahtuu tavatessaan Jeesuksen Haumln

nimittaumlin oli Luukkaan mukaan pitkaumlaumln halunnut naumlhdauml taumlmaumln Herodes

kuulustelee Jeesusta ja toivoo naumlkevaumlnsauml ihmeen Jeesukselta Jeesus on kuitenkin

vaiti Ylipapit ja vanhimmat ovat myoumls paikalla syyttaumlmaumlssauml Jeesusta Niinpauml

Herodes ja taumlmaumln sotilaat alkavat kohdella haumlntauml halveksuvasti Lopulta Herodes

laumlhettaumlauml Jeesuksen takaisin Pilatukselle puettuna hienoon pukuun202 Luukas

paumlaumlttaumlauml katkelman toteamalla ettauml taumlmaumln jaumllkeen Herodes ja Pilatus jotka olivat

olleet toistensa vihamiehiauml ystaumlvystyivaumlt

198 Bond 1998 154199 Green 1997 804200 Carter 2003 119 Myoumls Skinner (2010 79) uskoo ettei Pilatus vaivautunut tuhlaamaan aikaansa Jeesuksen kanssa kun haumln huomasi juutalaisten johtajien paumlaumlttaumlvaumlisyyden201 Naumliden kohtien lisaumlksi Luukas on maininnut Herodeksen myoumls jakeessa 31 202 Vrt Joh 192 jossa Pilatus antaa ruoskia Jeesuksen ja sotilaat pukevat Jeesuksen viittaan ja kruunuun Bond kuitenkin korostaa taumlssauml kohtaa ettauml Luukkaan evankeliumissa pilkkaajat ovat juutalaisia eivaumltkauml roomalaisia (Bond 1998 155)

56

Taumlmauml katkelma on kauttaaltaan Luukkaan omasta erityslaumlhteestauml eikauml siitauml

esiinny viitteitauml muissa Raamatun evankeliumeissa203 Historialliselta kannalta

katkelma on epaumluskottava Nimittaumlin vaikuttaa epaumltodennaumlkoumliseltauml ettauml

roomalainen maaherra laumlhettaumlisi viattomaksi toteamansa henkiloumln toiselle

tuomittavaksi Lisaumlksi on epaumluskottavaa myoumls ettauml henkilouml tuomittiin

kotipaikkansa eikauml tekopaikan mukaan Erityisesti taumlmaumln tekee kyseenalaiseksi se

ettei Jeesus ollut Rooman kansalainen204 Naumlhdaumlkseni vaikuttaa todennaumlkoumliseltauml

ettauml Luukas heijastelee taumlllauml Paavalin oikeudenkaumlynnin kulkua Apostolien teoissa

jossa Paavali kohtaa kuningas Agrippan ollessaan vankina maaherra Festuksen

luona (Ap t 2523ndash2632)205

Herodes ilahtuu kovin tavatessaan viimein Jeesuksen (jae 8) Bovon naumlkee

jakeen tunnelman hyvin epaumlmuodollisena Evankeliumien aiempien mainintojen

pohjalta Herodes olisi saattanut suhtautua Jeesusta kohtaan vihamielisesti Nyt

haumln kuitenkin toivoo naumlkevaumlnsauml Jeesukselta ihmeen ja vaikuttaa suhtautuvan

Jeesukseen myoumlnteisesti tai ainakin neutraalisti Bovonin mukaan Herodes toivoo

Jeesukselta todistusta ettei haumlnen tarvitsisi itse muodostaa mielipidettauml

Jeesuksesta206 Jeesus ei kuitenkaan suostu Herodeksen toiveisiin vaan on vaiti

vaikka Herodes kyselee Jeesukselta kaikenlaista Carter katsoo Luukkaan selvaumlsti

lukevan Herodeksen Jeesuksen vastustajiin Haumln jaumlttaumlauml huomioimatta sen ettauml

Herodes ilahtuu naumlhdessaumlaumln Jeesuksen Sen sijaan haumln korostaa sitauml ettauml

Luukkaan mukaan Herodes toivoi Jeesuksen kuolemaa ja toisaalta viittaa

Luukkaan evankeliumin jakeisiin 1116 29ndash32 Jakeissa Jeesus tuomitsee ihmiset

jotka vaativat haumlneltauml merkkiauml sen sijaan ettauml luottaisivat Jumalan sanaan207

Jakeessa 10 Luukas kuvaa ylipapit ja lainopettajat syyttaumlmaumlssauml Jeesusta

Jakeet 9 ja 10 muistuttavat huomattavasti Markuksen ja Matteuksen kuvausta

203 Toisaalta esimerkiksi Pietarin evankeliumissa on naumlkyvissauml sama traditio jossa Herodes osallistui Jeesuksen tuomitsemiseen (Piet ev 1ndash2) Tarkemmin Luukkaan laumlhteistauml katkelmassa ksBovon 2012 261ndash265 204 Brown (1994 764ndash765) nostaa esille Paavalin oikeudenkaumlynnin maaherra Felixin edessauml jossa Paavalin kotipaikka ei estauml oikeudenkaumlyntiauml Kesareassa (Ap t 2323ndash2427) Naumlin myoumls Bovon (2012 266) joka puolestaan kiinnittaumlauml huomiota siihen ettei Jeesus ollut edes Rooman kansalainen205 Naumlin mm Brown 1994 766ndash767 Lisaumlksi haumln viittaa (s 763ndash764) Luukkaan jakeeseen 2112 jossa Jeesus kertoo seuraajilleen naumliden joutuvan maaherrojen ja kuninkaiden eteen Niinpauml Brownpitaumlauml mahdollisena ettauml Luukas katsoi taumlrkeaumlksi kuvata myoumls Jeesuksen maaherran ja kuninkaan edessauml Kuten Brownkin huomauttaa tarkasti ottaen Herodes Antipas ei ollut kuningas mutta Luukas lukee ilmeisesti Herodeksen rdquomaailman kuninkaidenrdquo joukkoon (Ap t 426ndash27) 206 Bovon 2012 267207 Carter 2003 120 Naumlin myoumls ajattelevat Green (1997 804) ja Skinner (2010 79) Lisaumlksi Green(s 804ndash805) toteaa ettauml vaitelias Jeesus vertautuu katkelmassa toisaalta kreikkalais-roomalaisiin filosofeihin ja toisaalta Vanhan testamentin profeetoihin jotka kaikki osoittivat hallitsijoiden edessauml itsehillintaumlauml ja noudattivat omaa ideologiaansa

57

Jeesuksen kuulustelun lopusta joskin Luukkaalla tuomarina toimii nyt Herodes

eikauml Pilatus Herodes myoumls reagoi toisin kuin Pilatus Haumln alkaa halveksia

Jeesusta taumlmaumln vaiteliaisuuden ja ylipappien ja lainopettajien syytoumlsten vuoksi

Luukkaan mukaan Herodes ja taumlmaumln sotilaat tekivaumlt pilkkaa Jeesuksesta ja

Herodes puetti Jeesuksen loisteliaaseen asuun Taumlllauml kohtauksella on

yhtymaumlkohtia kaikkiin muihin Raamatun evankeliumeihin joissa tosin Jeesusta

pilkkaavat roomalaiset sotilaat208 Luukkaan kuvaus poikkeaakin kahdessa

suhteessa naumlistauml Ensinnaumlkin Luukas sijoittaa Jeesuksen pilkkaamisen juutalaiseen

kontekstiin Vaikuttaa todennaumlkoumliseltauml ettauml Luukas pyrkiikin osoittamaan selvaumlsti

etteivaumlt roomalaiset osallistuneet millaumlaumln tavoin Jeesuksen noumlyryytykseen ja

kuolemaan209 Toiseksi Jeesuksen pilkkaaminen on Luukkaan kuvauksessa

ilmeisesti vaumlkivallaton Jeesuksen pukemisessa on vahvaa ironiaa sillauml kuten

Carter toteaa kuninkaallinen asu ennakoi Jeesuksen loistoa taumlmaumln istuessa

Jumalan oikealla puolella210 Toisaalta muutamat tutkijat ovat esittaumlneet

mielenkiintoista vaihtoehtoa He olettavat ettauml Luukas ei itse asiassa viittaa

punaiseen kuninkaalliseen vaatteeseen kuten Johannes vaan kyseessauml on

valkoinen vaate He tulkitsevat ettauml pukeminen ei ole osa pilkkaamista vaan

ilmaus Jeesuksen viattomuudesta Niinpauml pukeminen seuraa pilkkaamista eikauml ole

varsinaisesti osa sitauml211 Taumlmaumln tulkinnan heikkous on se ettei Luukas maumlaumlrittele

vaatteen vaumlriauml millaumlaumln tavoin Tosin taumltauml voidaan pitaumlauml myoumls Carterin tulkinnan

heikkoutena Toisaalta Carterin tulkinta vaumllttaumlauml taumlssauml kohtaa loogisen ristiriidan

joka vallitsee pilkkaamisen ja viattomuuden tunnustamisen vaumllillauml Tuntuu

erikoiselta ettauml Herodes pilkkaisi Jeesusta vaikenemisesta mutta tunnustaisi silti

taumlmaumln viattomaksi

Herodes laumlhettaumlauml Jeesuksen takaisin Pilatukselle mutta ennen kuin Luukas

jatkaa roomalaista oikeudenkaumlyntiauml haumln kertoo ettauml taumlmaumln jaumllkeen Pilatuksesta ja

Herodeksesta tuli ystaumlviauml Taumlmaumln toteamuksen tarkoitus ei mielestaumlni ole taumlysin

selvauml sillauml se vaikuttaa kontekstissaan varsin irralliselta212 Carter tulkitsee ettauml

Luukas lukee sekauml Herodeksen ettauml Pilatuksen samaan ryhmaumlaumln He ovat

208 Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa (Mark 1516ndash20 Matt 2727ndash31) Jeesusta pilkkaavat roomalaiset sotilaat sen jaumllkeen kun Pilatus on tuominnut Jeesuksen kuolemaan Johanneksen evankeliumissa (Joh 191ndash3) puolestaan Pilatuksen sotilaat pilkkaavat Jeesusta keskellauml oikeudenkaumlyntiauml209 Naumlin Walaskay 1983 43ndash44210 Carter 2003 120ndash121 Naumlin myoumls Green 1997 805ndash806 211 Karris 2009 86ndash87 Brown 1994776ndash777 212 Myoumls Bond (1998 156) toteaa ettei Luukkaan tarkoitus ole taumlssauml kohtaa taumlysin selvauml mutta haumlnestauml vaikuttaa siltauml ettauml Herodes ja Pilatus loumlytaumlvaumlt yhteisymmaumlrryksen Jeesuksen passion tapahtumissa

58

ylimielisiauml hallitsijoita jotka eivaumlt suostu tunnistamaan Jeesuksen edustamaa

sosiaalista uhkaa213 Skinner taas katsoo ettauml Pilatus ja Herodes jakavat yhteisen

strategian suhteessa Jeesukseen Kumpikaan ei naumle Jeesusta merkittaumlvaumlnauml uhkana

ja niinpauml molemmat haluavat aumlrsyttaumlauml juutalaisia johtajia kieltaumlytymaumlllauml

tuomitsemasta Jeesusta214 Toiset tutkijat puolestaan arvioivat ettauml Luukas kuvaa

Jeesuksen kaumlrsimyksen teologiaansa jossa Jeesuksen kaumlrsimys on tie

anteeksiantamukseen ja parannukseen Niinpauml Jeesuksen kaumlrsimys saa

Herodeksen ja Pilatuksen sopimaan vaumllinsauml ja ystaumlvystymaumlaumln215

55 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessaumlKun Jeesus on tuotu takaisin Pilatuksen eteen Luukas kertoo kuinka Pilatus

kutsui jaumllleen koolle ylipapit hallitusmiehet ja kansan Nyt Pilatus julistaa

kaikille ettei haumln sen enempaumlauml kuin Herodeskaan ole loumlytaumlnyt viitteitauml siitauml ettauml

Jeesus olisi ansainnut kuolemantuomion Niinpauml haumln on valmis vapauttamaan

Jeesuksen kunhan haumln on ensin kurittanut taumltauml Kaikki laumlsnaumlolijat kuitenkin

vaativat Jeesukselle kuolemaa ja sen sijaan vapauttamaan Barabbaksen Luukas

kertoo ettauml taumlmauml on vangittuna kapinan ja murhan takia Luukas kuvaa kuinka

Pilatus vetoaa kansaan koska haumln haluaa vapauttaa Jeesuksen Kansa kuitenkin

vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Jaumllleen Pilatus toteaa Jeesuksen olevan viaton

ja kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt Pilatus sanoo uudelleen

vapauttavansa Jeesuksen kuritettuaan taumltauml Kansa ei kuitenkaan anna periksi ja

niinpauml Pilatus suostuu heidaumln vaatimukseensa

Jakeissa 2313ndash15 Pilatus kutsuu ylipapit hallitusmiehet ja kansan koolle

Taumlmauml on viimeinen kerta oikeudenkaumlynnissauml kun Luukas erittelee Pilatuksen

luona olevan vaumlkijoukon koostumuksen Vaumlhitellen vaumlkijoukko alkaa myoumls kaumlydauml

yhauml keskeisemmaumlksi toimijaksi oikeudenkaumlynnissauml Bovonin mukaan kyse on

Luukkaan tavasta korostaa sitauml kuinka lopulta kaikki kaumlaumlntyivaumlt Jeesusta vastaan

ja hylkaumlsivaumlt haumlnet216 Toisaalta Carter katsoo ettauml Luukas painottaa ylipappien ja

hallitusmiesten osuutta Jeesuksen tuomitsemiseen mainitsemalla naumlmauml erikseen

213 Carter 2003 121214 Skinner 2010 80215 Karris 2009 85 Brown 1994 778 Samaan suuntaan tulkitsee Bovon (2012 270ndash271) joka kuitenkin esittaumlauml tulkintansa eri mittakaavassa kuin Brown Haumlnen mukaansa Luukas luo naumliden kahden hallitsijan avulla vertauskuvan siitauml kuinka Jeesuksen sovituskuoleman kautta eri kansat sopivat riitansa ja ystaumlvystyvaumlt 216 Bovon (2012 279ndash280) huomauttaa lisaumlksi ettauml Luukkaalla Jeesuksen passiokertomuksessa on muutenkin mukana laaja joukko eri ryhmien edustajia jotka ovat esillauml tietyssauml kohtaa kertomusta kadoten jaumlljettoumlmiin seuraavassa Bovon pitaumlauml taumltauml vain Luukkaan tapana kaumlyttaumlauml kulloiseenkin tilanteeseen sopivia vastustajia Korostan kuitenkin ettauml Luukas viittaa taumlssauml vain paikalla olleisiinihmisiin eikauml syyllistauml kaikkia juutalaisia yleensauml

59

Haumlnen mukaansa naumlmauml yllyttaumlvaumlt kansaa Jeesusta vastaan vaikka Luukas ei sitauml

mainitsekaan suoraan217

Pilatus kertaa kansalle ettei haumln eikauml myoumlskaumlaumln Herodes ole huomannut

Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln Taumlmauml on nyt toinen kerta kun Pilatus julistaa

Jeesuksen syyttoumlmaumlksi oikeudenkaumlynnin aikana Taumlllauml kertaa Luukas vahvistaa

Pilatuksen sanojen painoarvoa mainitsemalla myoumls Herodeksen olleen samaa

mieltauml Taumlmauml on yllaumlttaumlvaumlauml sillauml Luukas ei maininnut Herodeksen tehneen

minkaumlaumlnlaista selvaumlauml paumlaumltoumlstauml Jeesuksen suhteen On merkittaumlvaumlauml huomata ettauml

poliittiset johtajat eivaumlt ilmeisesti Luukkaan mukaan naumle Jeesuksen syyllistyneen

mihinkaumlaumln218 Naumlin voitaisiin siis argumentoida ettauml Luukas haluaa osoittaa

Jeesuksen vaarattomuuden Roomalle Jeesuksen kuninkuus mitauml se sitten onkin

ei ainakaan ole haaste Rooman keisarille Carter puolestaan etsii tukea

tulkinnalleen Luukkaan ylimielisestauml Pilatuksesta Haumlnen mukaansa Pilatuksen

yhteenveto osoittaa hyvin taumlmaumln ylimielisyyden Pilatuksen kuulustelu oli liian

lyhyt jotta sitauml olisi voinut kutsua kunnolliseksi kuulusteluksi eikauml Herodes

Luukkaan kuvauksessa tehnyt selvaumlauml paumlaumltoumlstauml Jeesuksesta Pilatukselle Jeesus on

liian vaumlhaumlpaumltoumlinen huolimatta siitauml ettauml Jeesus on myoumlntaumlnyt olevansa juutalaisten

kuningas Niinpauml haumln on halukas vapauttamaan Jeesuksen huolimatta

liittolaistensa juutalaisen eliitin toiveista219 Toisaalta Bond kiinnittaumlauml huomiota

Pilatuksen toteamukseen ettauml Herodes laumlhetti miehen takaisin rdquomeidaumln eteemmerdquo

Bondin mukaan toteamus viittaa siihen ettauml myoumls vaumlkijoukolla on mahdollisuus

ilmaista mielipiteensauml220

Kun Pilatus on julistanut Jeesuksen syyttoumlmaumlksi haumln ilmoittaa jakeessa 16

paumlaumlstaumlvaumlnsauml Jeesuksen vapaaksi kuritettuaan haumlntauml Luukkaan kaumlyttaumlmauml verbi

παιδεύω rsquokurittaarsquo221 viittaa hyvin lievaumlaumln mahdollisesti fyysiseen

rangaistukseen laumlhinnauml varoitukseen222 Bondin tulkinnan mukaan Pilatus alkaa

murtua kansan paineen alla sillauml miksi muuten haumln kurittaisi syyttoumlmaumlksi

toteamaansa miestauml223 Toisaalta historialliselta kannalta mielestaumlni kurittaminen

voidaan Jeesuksen tapauksessa naumlhdauml lievimpaumlnauml mahdollisena toimenpiteenauml

sillauml selvaumlsti Jeesus oli aumlrsyttaumlnyt juutalaisia johtajia Naumlin Pilatus saattoi pitaumlauml

217 Carter 2003 121218 Naumlin Bovon 2012 280219 Carter 2003 121ndash122220 Bond 1998 157 Bond toteaa tosin ettauml on toki mahdollista ettauml roomalainen maaherra kaumlytti taumlssauml kohtaa sanaa rdquomerdquo viittamaan itseensauml muttei pidauml sitauml erityisen todennaumlkoumlisenauml221 Verbin muita merkityksiauml ovat kasvattaa nuhdella rangaista222 Mm Carter 2003 122 Bovon 2012 281223 Bond 1998 158

60

Jeesusta viattomana ja silti katsoa tarpeelliseksi varoittaa Jeesusta tekemaumlstauml

vastaavaa tulevaisuudessa kurittamalla taumltauml Skinner toteaakin Pilatuksen

taumlhdaumlnneen kurittamisella kahtalaiseen lopputulokseen Toisaalta haumln pyrki

noumlyryyttaumlmaumlaumln Jeesusta niin ettei taumlmauml enaumlauml kykenisi toimimaan julkisesti ja

toisaalta samalla haumln pyrki osoittamaan Jerusalemin asukkaille oman valtansa

joka ylitti juutalaisten johtajien vallan224

Luukas kertoo kuitenkin kuinka paikalle kokoontunut vaumlkijoukko asettuu

Pilatusta vastaan Pilatuksen ilmoituksen jaumllkeen he huutavat ja vaativat haumlntauml

surmaamaan Jeesuksen ja vapauttamaan taumlmaumln sijaan Barabbaksen225 Toisin kuin

Matteus Luukas kuvaa Barabbaksen murhaajana ja kapinallisena Lisaumlksi haumln

tekee Barabbaksen yhteyden murhaan selvemmaumlksi kuin Markus Bovon

toteaakin ettauml Barabbas edusti kaikkea sitauml mitauml Rooma ei hyvaumlksynyt226

Kansan huuto on spontaani Luukkaan evankeliumissa juutalaisen eliitin ei

sanota yllyttaumlvaumln kansaa He seisovat kansan joukossa huutamassa Carterin

mukaan kaiken takana vaikkakaan Luukas ei heitauml mainitse ovat eliitin jaumlsenet

jotka pitaumlvaumlt vaumlkivaltaista Barabbasta helpommin hallittavana kuin uudenlaista

sosiaalista jaumlrjestystauml edustavaa Jeesusta227 Carter kaumlsittelee erityisesti taumlssauml

kohtaa kuvausta hyvin voimakkaasti rdquohistoriallisella tasollardquo228 kun haumln keskittyy

juutalaisten johtajien motiiveihin Taumlmauml ei kuitenkaan ole mielestaumlni Luukkaan

ajatuksena Sen sijaan Luukkaan tarkoituksena on luoda voimakas kontrasti

syyttoumlmaumln Jeesuksen ja syyllisen Barabbaksen vaumllillauml Jaumllleen valinta tehdaumlaumln

naumliden kahden henkiloumln edustamien asioiden vaumllillauml kuten Luukas Pietarin suulla

kertoo rdquoHaumlnet te kielsitte pyhaumln ja vanhurskaan ja pyysitte vapaaksi

murhamiehen (Ap t 314)rdquo Green naumlkee kuitenkin nimenomaan Luukkaan

tarkoituksena korostaa vaumlkijoukon pahantahtoisuutta kun taas Skinner korostaa

ettei Luukkaan tarkoitus ollut vain syyllistaumlauml vaumlkijoukkoa Mielestaumlni Skinner

onkin oikeassa siinauml ettauml Luukkaan naumlkemys oli pohjimmiltaan ettauml kaikki

tapahtui koska Jumala oli niin tarkoittanut229 Lisaumlksi Barabbas kohtaus ei 224 Skinner 2010 81225 Luukas on ainoa Raamatun evankelista joka ei viittaa jonkinlaiseen yleiseen tapaan vapauttaa vanki juhlan aikana sillauml jae 17 ei ole alun perin kuulunut evankeliumiin Useat taumlrkeaumlt kaumlsikirjoitukset eivaumlt sisaumlllauml kyseistauml jaetta ja on huomattavasti helpompi ymmaumlrtaumlauml ettauml lause on lisaumltty evankeliumiin Markuksen ja Matteuksen evankeliumien vaikutuksessa kuin ettauml se olisi jaumltetty pois 226 Bovon 2012 282227 Carter 2003 122ndash123 228 Tarkoitan taumlssauml historiallisella tasolla sitauml ettauml Carter vaikuttaa unohtavan taumlysin Luukkaan teoksen kirjoittajana Haumln keskittyy taumlmaumln kuvaamiin tapahtumiin kuin ne kuvaisivat todellista historiaa ilman ettauml Luukkaan motiiveilla olisi merkitystauml kuvaukseen229 Naumlin esimerkiksi Green 1997 809ndash810 Skinner 2010 81ndash82 Skinner kuitenkin huomauttaa myoumls ettei kyseessauml ole samanlainen valinta kahden vangin vaumllillauml kuten Matteuksen

61

naumlhdaumlkseni ole lainkaan poliittinen Luukkaan evankeliumissa Paumlinvastoin

kohtaus liittyy Luukkaan teologiaseen naumlkemykseen syntien anteeksiantamisesta

Barabbas on pahimman luokan rikollinen mutta haumln saa armon ja Jeesus joutuu

tuomituksi syyttoumlmaumlnauml Luukas kuvaakin kuinka Jeesuksen tarkoitus oli kaumlrsiauml ja

kuinka Jeesus luottaa Jumalan suunnitelmaan230 Naumlinhaumln Luukas kertoo

Jeesuksen sanoneenkin paumlaumlsiaumlisaterialla rdquoIhmisen Poika laumlhtee taumlaumlltauml juuri niin

kuin haumlnen on maumlaumlrauml laumlhteauml (Luuk 2222a)rdquo ja myoumlhemmin vangitsemisen

yhteydessauml rdquoMutta nyt on teidaumln hetkenne nyt on pimeydellauml valta (Luuk

2253)rdquo Pilatuksella sen enempaumlauml kuin juutalaisillakaan ei ollut muuta

mahdollisuutta kuin tuomita Jeesus kuten Pietarin puhe jatkuu Apostolien

teoissa rdquoMinauml kyllauml tiedaumln veljet ettauml te niin kuin hallitusmiehennekin teitte

tietaumlmaumlttoumlmyyttaumlnne sen minkauml teitte Mutta sillauml tavoin Jumala pani taumlytaumlntoumloumln

sen minkauml haumln ennalta oli ilmoittanut kakkien profeettojen suulla haumlnen

Voideltunsa tuli kaumlrsiauml ja kuolla (Ap t 317ndash18)rdquo

Jaumllleen Pilatus vetoaa kansaan haluten vapauttaa Jeesuksen mutta

vaumlkijoukko vain vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Carterin mukaan Pilatus pyrkii

vapauttamaan Jeesuksen koska ei edelleenkaumlaumln suostu tunnustamaan Jeesuksen

edustamaa uhkaa Haumln odottaa juutalaisten myoumlntyvaumln lopulta mutta naumlmauml eivaumlt

suostu antamaan periksi231 On selvaumlauml ettauml Pilatuksen ja vaumlkijoukon toiveet ovat

vastakkaiset ja Luukas korostaa taumltauml vastakkaisuutta edelleen seuraavissa jakeissa

Bovon huomauttaa ettauml Luukas painottaa vaumlkijoukon sinnikkyyttauml kaumlyttaumlmaumlllauml

heidaumln repliikissaumlaumln kaksi kertaa aktiivin imperatiivin preesensiauml σταύρου

σταύρου rdquoRistiinnaulitse ristiinnaulitserdquo Muut evankelistat kaumlyttaumlvaumlt

tavallisempaa aoristin imperatiivia Aoristin merkitys viittaa kertaluontoiseen

tapahtumaan kun taas preesens luo kuvan toistuvuudesta tai jatkuvuudesta Siksi

Bovon olettaakin Luukkaan tarkoittavan taumlssauml preesensillauml sitauml ettauml vaumlkijoukko

vaati taumltauml itsepintaisesti232

Jakeessa 22 Pilatus toteaa Jeesuksen kolmannen kerran syyttoumlmaumlksi ja

ihmettelee mitauml pahaa Jeesus on tehnyt Taumlllauml Luukas pyrkii osoittamaan

vastaansanomattomasti ettauml Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml233 Vaumlkijoukko

evankeliumissa Vaumlkijoukon vaatimus nousee Luukkaalla puhtaasti vaumlkijoukosta Niinpauml se ettauml hehaluavat ennemmin vapauttaa kapinallisen ja murhaajan kuin Jeesuksen tuo erityisen voimakkaasti esille myoumls sen ettauml vaumlkijoukko on hylaumlnnyt Jeesuksen230 Karris 2009 90ndash91 231 Carter 2003 123232 Bovon 2012 283233 Bovon 2012 283 Bovon toteaa ettauml antiikin aikana oli tyypillistauml ettauml kertomukset (kuten esim Mark 1432ndash42 tai Luuk 1911ndash27) sisaumllsivaumlt kolme vaihetta jotka osoittivat asian kaumlsitellyksi Naumlin kun Pilatus on julistanut Jeesuksen syyttoumlmaumlksi kolme kertaa ei asiasta ole enaumlauml

62

huutaa yhauml vimmatummin Jeesusta ristiinnaulittavaksi Luukkaan kuvauksessa

Pilatuksen tilanne kaumly yhauml vaikeammaksi Luukas on mielestaumlni rakentanut

kohtauksen niin taitavasti ettauml lukija naumlkee Pilatuksen olevan umpikujassa

Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyttoumlmaumlnauml mutta haumln ei voi vapauttaa taumltauml sillauml vaumlkijoukon

kiihko on taumlssauml kohtaa niin suuri Bovon huomauttaakin ettauml lukijalle on selvaumlauml

miksi Jeesus ristiinnaulittiin ja keiden tahdosta Itse asiassa haumlnen mukaansa

Luukas on tarkka siinauml ettei Pilatusta voida suoraan liittaumlauml Jeesuksen

ristiinnaulitsemiseen oikeudenkaumlynnin aikana234 Luukkaan evankeliumissa Pilatus

ei missaumlaumln vaiheessa itse mainitse ristiinnaulitsemista Lisaumlksi Luukas paumlaumlttaumlauml

oikeudenkaumlyntikohtauksen toteamalla Pilatuksen luovuttaneen Jeesuksen

vaumlkijoukon valtaan Toki Bond korostaa ettauml Luukas on itse asiassa ainoa

evankelista jolla on rohkeutta myoumlntaumlauml ettauml Pilatus tuomitsi Jeesuksen Luukas

nimittaumlin kaumlyttaumlauml jakeessa 24 sanaa ἐπικρίνω rsquopaumlaumlttaumlaumlrsquo tai rsquotuomitarsquo mutta jakeesta

kaumly myoumls selville ettauml Pilatus tekee niin kansan tahdosta235 Lisaumlksi Luukas jaumlttaumlauml

varsinaisesti sanomatta mihin Pilatus Jeesuksen tuomitsee Monet tutkijat ovat

sitauml paitsi kiinnittaumlneet huomiota tuomiota seuraaviin tapahtumiin Luukas kertoo

kuinka taumlmaumln jaumllkeen he laumlhtivaumlt viemaumlaumln Jeesusta kuinka he panivat Simon

Kyrenelaumlisen kantamaan ristiauml ja kuinka he ristiinnaulitsivat Jeesuksen (Luuk

232633) Epaumlselvaumlksi jaumlauml kuitenkin keihin rdquoherdquo viittaa Historiallisesti

oletettavaa on rdquoherdquo viittaa roomalaisiin sotilaisiin mutta itse Luukkaan tekstissauml

rdquoherdquo vaikuttaa viittaavan ylipappeihin hallitusmiehiin ja kansaan236 Vaikka

voidaankin vaumlittaumlauml taumlmaumln korostavan erityisesti juutalaisten syyllisyyttauml taumlssauml

kohtaa mielestaumlni Luukas jaumlttaumlauml Jeesuksen surmaajat haumlmaumlraumln peittoon sillauml

selvaumlsti mukana on myoumls roomalaisia (Luuk 233647)

Luukkaan kuvaus paumlaumlttyy taumlssauml tragediaan Viaton mies luovutetaan

ristiinnaulittavaksi vaumlkijoukon painostuksesta ja tuomari joutuu vastoin tahtoaan

vapauttamaan taumlmaumln sijaan kapinallisen ja murhaajan Bovon toteaakin ettauml

oikeudenkaumlynnistauml muodostuu irvikuva jossa maaherra luopuu vallastaan

luovuttamalla Jeesuksen juutalaisten johtajien tahtoon Tosin kuitenkin

teologisella tasolla taumltauml merkittaumlvaumlmpaumlauml haumlnestauml Luukkaalle on se ettauml Jumalan

epaumlselvyyttauml 234 Bovon 2012 284235 Bond 1998 158 Myoumls Brown (1994 853ndash854) mainitsee taumlmaumln asian mutta haumln korostaa silti ettei taumlmauml tarkoita sitauml ettauml muut evankeliumit eivaumlt pitaumlneet Jeesuksen tuomiota todellisena oikeudenkaumlyntinauml Lisaumlksi haumln toteaa ettauml παραδίδωμι rsquoluovuttaarsquo jota muut evankeliumit pelkaumlstaumlaumln kaumlyttaumlvaumlt Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessauml on ensisijaisesti teologinen termi236 Walaskay 1983 44ndash45 Naumlin myoumls esim Skinner 2010 82ndash83

63

tahto toteutuu taumlssauml Pilatuksen ja vaumlkijoukon toimien kautta237 Carter puolestaan

toteaa Luukkaan osoittavan naumlin kuinka roomalainen oikeus toimii vain eliitin

hyvaumlksi Lopulta Pilatus valitsee liittolaisensa sen sijaan ettauml tekisi

oikeudenmukaisen ratkaisun238 Skinnerin mielestauml taas Luukas kuvaa kuinka

Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml Pilatus ei kykenekaumlaumln lopulta hallitsemaan

tilannetta Rooman edustajana Pilatuksen pitaumlisi olla vallan huipulla Haumlnen

mukaansa Luukas kuitenkin vihjaa etteivaumlt Rooman valtakunnan edustajat ole

pohjimmiltaan niitauml joilla on tuomiovalta kaikessa239 Bond katsookin ettauml taumlmauml

on viimeinen osoitus Luukkaan Pilatuksen kyvyttoumlmyydestauml hallita Pilatuksen ei

tarvinnut vapauttaa ketaumlaumln mutta siitauml huolimatta haumln alistuu vaumlkijoukon tahtoon

ja vapauttaa murhaajan jolla ei ollut mitaumlaumln tekemistauml Jeesuksen tuomitsemisen

kanssa240

56 Pilatus Luukkaan evankeliumissaNaumlin olemme siis naumlhneet ettauml myoumls Luukkaan evankeliumin kohdalla tulkinnat

Pilatuksen kuvauksesta vaihtelevat laajasti Samalla kuitenkin on taumlysin

kiistatonta ettauml Luukkaan kuvauksessa Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml Tosin

syyt miksi Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml vaihtelevat Carterin mukaan Pilatus

on Luukkaan kuvauksessa ylimielinen Pilatus ei suostu pitaumlmaumlaumln Jeesusta

merkittaumlvaumlnauml uhkana Roomalle varsinkaan kun taumlmauml ei edusta sotilaallista uhkaa

Vasta kun kansan vaatimukset kaumlyvaumlt tarpeeksi itsepintaisiksi Pilatus antaa

periksi ja tuomitsee Jeesuksen On kuitenkin huomattava ettauml Pilatuksella ei ole

mitaumlaumln henkiloumlkohtaista Jeesusta vastaan Haumln vain paumlaumlttaumlauml lopulta toimia omien

poliittisten liittolaistensa siis juutalaisten ylipappien ja vanhimpien toiveiden

mukaan Jopa Carterin on kuitenkin myoumlnnettaumlvauml ettei Pilatus ole halukas

tuomitsemaan Jeesusta Luukkaan evankeliumissa241 Niinpauml Bovon ja Skinner

naumlkevaumlt Pilatuksen taitavana roomalaisena maaherrana joka taumlssauml tilanteessa

paumlaumlttaumlauml antaa kansalle periksi Luukkaan kuvauksen taustalla on heidaumln mukaansa

kuitenkin Jumalan suunnitelma kuten Luukas kertoo myoumlhemmin Apostolien

teoissa (Ap t 223 ja 427ndash28)242 Toisaalta Bondin tulkinta edustaa toista

aumlaumlripaumlaumltauml jossa Luukas kuvaa Pilatuksen yksinkertaisesti kykenemaumlttoumlmaumlksi

237 Bovon 2012 284ndash285 238 Carter 2003 123ndash124 239 Skinner 2010 83240 Bond 1998 159241 Carter 2003 123ndash124242 Skinner 2010 84ndash86 Bovon 2012 283ndash284

64

vapauttamaan Jeesusta vaikka pitaumlaumlkin taumltauml syyttoumlmaumlnauml243 Seuraavaksi teen

yhteenvedon Luukkaan evankeliumin Pilatus kuvauksesta Jeesuksen

oikeudenkaumlynnissauml

Jeesus tuodaan Pilatuksen eteen (Luuk 231)Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas (Luuk 233)Pilatus julistaa ylipapeille ja vaumlkijoukolle ettei ole todennut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln (Luuk 234)Pilatus kysyy onko Jeesus galilealainen (Luuk 236)Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodeksen luo (Luuk 237)Pilatuksesta ja Herodeksesta tulee ystaumlvaumlt vaikka he aiemmin olivat olleet vihamiehiauml (Luuk 2312)Pilatus kutsuu koolle ylipapit hallitusmiehet ja kansan (Luuk 2313)Pilatus julistaa ettei haumln eikauml Herodes ole havainnut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln mistauml Jeesusta on syytetty Haumlnen mukaansa Jeesus ei ole ansainnut kuolemantuomiota ja niinpauml haumln aikoo vapauttaa Jeesuksen kuritettuaan taumltauml ensin (Luuk 2314ndash16)Pilatus vetoaa uudelleen kansaan vapauttaakseen Jeesuksen (Luuk 2320)Pilatus kysyy vaumlkijoukolta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt ja korostaa ettei Jeesus ole ansainnut kuolemaa Haumln ilmoittaa jaumllleen vapauttavansa Jeesuksen kuritettuaan ensin taumltauml (Luuk 2322)Pilatus paumlaumlttaumlauml suostua vaumlkijoukon vaatimukseen Haumln vapauttaa vaumlkijoukon haluaman kapinallisen ja murhamiehen ja luovuttaa Jeesuksen vaumlkijoukon tahtoon (Luuk 2324ndash25)

On hyvauml huomata ettei Luukkaan evankeliumin kuvaus Pilatuksesta sisaumlllauml

varsinaisesti lainkaan Pilatuksen sisaumlistauml kuvausta Laumlhimmaumlksi taumltauml tulee

Luukkaan maininta Herodeksen ja Pilatuksen suhteesta mutta muuten

oikeudenkaumlynnin aikana Luukas keskittyy vain tapahtumien kuvaukseen

Naumlhdaumlkseni taumlmauml on syy siihen miksi Pilatuksen rooli on myoumls Luukkaan

evankeliumissa niin altis tulkinnoille Taumlstauml huolimatta on mielestaumlni selvaumlauml ettei

Pilatus pitaumlnyt Luukkaan mukaan Jeesusta syyllisenauml Sen sijaan on vaikea

vastata miksi Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml sillauml Luukas ei yksinkertaisesti

anna naumlhdaumlkseni riittaumlvaumlsti taustaa taumltauml varten Sen sijaan mielekkaumlaumlmpi kysymys

on miksi Luukas kuvasi Pilatuksen taumlllauml tavalla Vaikka naumlhdaumlkseni Luukkaan

kuvauksessa syyllisyys ei ole keskeisin teema on selvaumlauml ettauml Luukas pyrki

korostamaan Pilatuksen myoumlnteistauml asennetta Jeesusta kohtaan Carterin tulkinta

siitauml ettauml Luukas halusi kuvata roomalaisen oikeudenkaumlynnin

epaumloikeudenmukaisuutta on toki mahdollinen mutta mielestaumlni epaumluskottava

Luukas kuvaa hyvin taitavasti ja voimallisesti vaumlkijoukon itsepintaisuutta

Oikeudenkaumlynnin edetessauml Pilatus ajautuu taumlydelliseen umpikujaan josta taumlmauml ei

paumlaumlse pakoon tuomitsematta Jeesusta kuolemaan tai vaarantamatta omaa

asemaansa 243 Bond 1998 159

65

Luukas suhtautuu naumlhdaumlkseni myoumlnteisesti Rooman valtakuntaa kohtaan

Toki Luukas kuvaa roomalaisia myoumls vaumlhemmaumln myoumlnteisessauml valossa

esimerkiksi kun haumln kertoo Pilatuksen surmauttaneen galilealaisia mutta

myoumlnteiset kohtaamiset roomalaisten kanssa ovat yleisempiauml evankeliumissa

Rooman valtakunta ei myoumlskaumlaumln ollut totalitaarinen valtio jonka sisaumlllauml ei sallittu

valtakunnan toimintaa ja hierarkiaa arvostelevaa kirjoitusta244 Evankeliumissa ei

myoumlskaumlaumln esiinny selvaumlsti roomalaisvastaista asennetta Vaikka Luukas kaumlyttaumlaumlkin

mielellaumlaumln Jeesuksesta sanaa κύριος taumlmauml ei silti tarkoita ettauml Luukas vaumlheksyisi

keisarin arvovaltaa Se ettauml Luukas yhdistaumlauml keisarikultille perinteisiauml teemoja ja

termejauml Jeesukseen ei vielauml ole riittaumlvauml perustelu roomalaisvastaiselle tulkinnalle

varsinkaan kun Luukas ei kuitenkaan selvaumlsti haasta keisarikulttia Lisaumlksi

keisarikultti on jo itsessaumlaumln terminauml ongelmallinen sillauml se ei sisaumlltaumlnyt vain yhtauml

tarkasti muodostunutta kulttia vaan on enemmaumlnkin laaja-alaisempi kaumlsite Se

kattaa yleisesti Rooman valtakunnan alueella harjoitettuja keisarin kunnioituksen

muotoja

Myoumlskaumlaumln Jeesuksen roomalainen oikeudenkaumlynti ei vaikuta edustavan

roomalaisvastaista sanomaa Luukkaan Pilatus-kuvauksessa on sekauml myoumlnteistauml

ettauml kielteistauml vaumlriauml Toisaalta Pilatus tunnistaa Jeesuksen syyttoumlmyyden ja etsii

mahdollisuuksia vapauttaa taumlmaumln mutta toisaalta haumln ei kuitenkaan kykene

vapauttamaan Jeesusta On myoumls merkittaumlvauml huomata ettei Jeesuksen kuninkuus

sen enempaumlauml kuin Jeesuksen identiteetti yleensaumlkaumlaumln nouse roomalaisen

oikeudenkaumlynnin keskeiseksi kysymykseksi

Luukas poikkeaakin merkittaumlvaumlsti muista synoptikoista Markus ja Matteus

korostavat voimakkaasti juutalaisten johtajien halua surmata Jeesus ja sitauml kuinka

he ovat valmiita etsimaumlaumln valheellisia todisteita jotta saisivat Jeesuksen

tuomituksi Vaikka myoumls Luukkaan evankeliumissa on selvaumlauml ettauml juutalaiset

johtajat ajavat Jeesuksen tuomiota Luukas korostaa enemmaumln Jeesuksen

kaumlrsimyksen vaumllttaumlmaumlttoumlmyyttauml ja toisaalta Jumalan suunnitelman sekauml

henkivaltojen vaikutusta Jeesuksen passiossa Luukas naumlhdaumlkseni osoittaa taumlmaumln

useasti passiokertomuksen aikana Saatana saa Juudaksen kavaltamaan Jeesuksen

(Luuk 223) Paumlaumlsiaumlisaterialla Jeesus toteaa kaiken tapahtuvan suunnitelman

mukaan (Luuk 2222a) Kun Jeesus vangitaan haumln viittaa pimeyden valtaan

244 Ks tarkemmin Pinter (2013 102ndash105 107ndash109) joka vertailee Luukkaan ja Josefuksen yhtaumllaumlisyyksiauml naumliden kuvaillessa Rooman valtakuntaa

66

(Luuk 2253) ja lopulta Jeesus rukoilee anteeksiantoa haumlnen surmaajilleen (Luuk

2334a)245

6 Johanneksen evankeliumi

61 JohdantoNyt siirryn Raamatun viimeiseen evankeliumiin Johanneksen evankeliumi lienee

saavuttanut lopullisen muotonsa 90ndash100 jaa aikana mahdollisesti Efesoksessa

Raamatun ainoana ei-synoptisena evankeliumina Johanneksen evankeliumi

poikkeaa monella tavalla synoptisista evankeliumeista246 Johannes kuvaa

Jeesuksen jo Jumalana tai ainakin jumalankaltaisena Jeesus hallitsee tapahtumia

laumlpi evankeliumin ja Johannes kuvaa evankeliuminsa alussa kuinka Jeesus oli

Jumalan Sana jo ennen maailmaan syntymaumlaumlnsauml (Joh 11ndash5) Lisaumlksi

Johanneksen evankeliumia leimaa voimakas dualismi Johannes kuvaa kuinka

maailmassa asiat jakautuvat muun muassa valoon ja pimeyteen elaumlmaumlaumln ja

kuolemaan tai totuuteen ja valheeseen Johanneksen evankeliumi on selvaumlsti

kirjoitettu Johanneksen yhteisoumllle sillauml evankeliumia leimaa ironinen kerronta

Taumlmauml naumlkyy useissa kohdissa jossa tarinan henkiloumlt eivaumlt kykene ymmaumlrtaumlmaumlaumln

Jeesusta tai taumlmaumln opetuksia vaikka lukijalle merkitykset ovat selvaumlt247

Myoumls Johanneksen evankeliumin osalta on esitetty ettauml se sisaumlltaumlauml Rooman

valtakuntaa ja erityisesti keisarin valtaa arvostelevia naumlkemyksiauml Keskustelussa

keskeisellauml paikalla ovat olleet muiden muassa Carter ja Tom Thatcher Carterin

mukaan Johanneksen evankeliumin osata tutkimuksessa ei ole kiinnitetty

tarpeeksi huomiota Rooman valtakuntaan Haumlnen tulkintansa on Thatcheria

laajempi sillauml haumlnen kaumlsityksensauml mukaan evankeliumin laumlvistaumlauml kokonaan

vihjattu imperiumivastaisuus Taumlmauml on haumlnestauml selvaumlauml koska Johanneksen

evankeliumi oli kirjoitettu Rooman valtakunnassa ja naumlin Rooma on evankeliumin

konteksti Haumln argumentoi ettauml Johanneksen tarkoitus on osaltaan haastaa

lukijoitaan arvioimaan suhdettaan Rooman valtakuntaa kohtaan Carterin mielestauml

245 Jakeen 2334 alkuosan alkuperaumlisyys on kyseenalainen sillauml se puuttuu useista kaumlsikirjoituksista Pidaumln sitauml kuitenkin jakeen alkuperaumlisyyttauml todennaumlkoumlisenauml kahdestakin syystauml ensinnaumlkin Jeesuksen rukous on Luukkaan teologian mukainen ja toiseksi tuo epaumlmaumlaumlraumlinen rdquoherdquo viittaa tarkasti lukien edelleen vaumlkijoukkoon jonka valtaan Pilatus luovutti Jeesuksen ja joka ristiinnaulitsi Jeesuksen Niinpauml vaikuttaa epaumltodennaumlkoumliseltauml ettauml myoumlhemmaumlt kopioijat olisivat olleet innokkaita lisaumlaumlmaumlaumln jakeen alkuosan Luukkaan tekstiin kun otetaan huomioon ettauml yleinenasenteiden kehityssuunta ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut juutalaisia suosiva Myoumls Franklin (2001 957) pitaumlauml jakeen alkuosaa alkuperaumlisenauml Haumln viittaa mm Stefanoksen rukoukseen kivittaumljiensauml puolesta (Ap t 760) Rukous on hyvin samantapainen kuin Jeesuksen rukous taumlssauml ja haumln arvioikin ettei Luukas olisi kuvannut Jeesusta vaumlhemmaumln armollisena kuin Stefanoksen246 Kieffer 2001 960ndash961247 Kieffer 2001 960 Anderson 2011 12ndash13

67

Johannes katsoi monien lukijoidensa suhtautuvan Roomaa kohtaan liian

myoumlnteisesti Todellisuudessa naumliden olisi pitaumlnyt ymmaumlrtaumlauml ettauml Jeesus haastoi

Rooman valtakunnan248 Toisaalta Thatcher laumlhestyy evankeliumin Rooma-

suhdetta kristologian kautta Haumlnen naumlkemyksensauml mukaan Johannes kuvaus on

paumlaumlasiassa kielteistauml kristologiaa Johannes ei siis niinkaumlaumln kuvaa sitauml kuka tai

millainen Jeesus oli vaan kuka tai millainen haumln ei ollut Thatcherin mukaan

Johanneksen kristologian keskeinen motiivi on osoittaa Jeesuksen olevan Rooman

keisaria mahtavampi249 Naumlitauml paikoin varsin pitkaumllle meneviauml tulkintoja on myoumls

arvosteltu Christopher Skinner katsoo naumliden menevaumln monipaikoin liian pitkaumllle

Haumln kritisoi muun muassa Thatcheria siitauml ettauml taumlmauml laittaa liikaa painoa Rooman

valtakunnalle Vaikka valtakunta epaumlilemaumlttauml on Johanneksen evankeliumin

taustalla myoumls Jeesuksen passiokertomuksen ulkopuolella Skinner ei pidauml

kuitenkaan laumlsnaumloloa poikkeuksellisen merkittaumlvaumlnauml Haumln korostaakin ettauml

evankeliumissa on Johannekselle huomattavasti taumlrkeaumlmpiaumlkin teemoja kuin

Rooman valtakunta Niin myoumls Johanneksen kristologiakin rakentuu paljon

laajemmalle pohjalle kuin vain Rooman keisarin arvovallan

kyseenalaistamiselle250 Lisaumlksi on todettava ettauml Johanneksen evankeliumissa

roomalaiset ovat huomattavasti pienemmaumlssauml roolissa kuin synoptisissa

evankeliumeissa Itse asiassa Pilatus on evankeliumissa ainoa selvaumlsti

roomalainen henkilouml jolla on naumlkyvauml rooli251

248 Carter 2008 13ndash14 Haumln (s 43ndash45) puhuu myoumls Efesoksen synagogasta jonka jaumlseniauml Johanneksen varhaiset lukijat haumlnen mukaansa olivat ja retorisesta etaumlisyydestauml (rhetoric of distance) jota Johannes monin paikoin haumlnen mukaansa kaumlyttaumlauml Carterin mukaan Johannes pyrki luomaan etaumlisyyttauml Jeesus-uskovien ja muiden synagogayhteisoumln jaumlsenien vaumllille sillauml synagogan suhde Rooman valtakuntaa kohtaan oli liian salliva Ks lisaumlksi Carter 2003 129ndash137 jossa haumln mm nostaa esille Johanneksella toistuvia kaumlsitteitauml kuten rsquomaailmarsquo tai rsquojuutalaisetrsquo Haumlnen mukaansa esimerkiksi rsquomaailmarsquo merkitsee monin paikoin Johanneksen kuvauksessa paikkaa jota Jumala rakastaa (Joh 316) mutta jonka hallitseva luokka on kuitenkin muokannut vain oman etunsa ajamista varten Niinpauml maailma vihaa Jeesusta (Joh 77)249 Thatcher 2009 11 Naumlin myoumls Rensberger 1999 148 Lisaumlksi Thatcher (s 52ndash53) yhdistaumlauml evankeliumin rsquojuutalaisetrsquo Rooman palvelijoihin Samoin tekee myoumls Carter (2003 133) joka tulkitsee termin Ἰουδαῖοι viittaavan Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml nimenomaan Jerusalemin juutalaiseen eliittiin Eliitti oli liitossa roomalaisten vallanpitaumljien kanssa ja Carter olettaa taumlmaumln olleen ilmeistauml Johanneksen evankeliumin lukijoille Sekauml Skinner (2013 121) ettauml Frey (2014 344ndash345) kyseenalaistavat taumlmaumln yhteyden vaikka molemmat pitaumlvaumltkin sitauml historiallisesti paumltevaumlnauml Skinner kuitenkin toteaa ettauml lukuun ottamatta Jeesuksen oikeudenkaumlyntiauml kiistat juutalaisten ja Jeesuksen vaumllillauml muodostuvat paumlaumlasiassa juutalaisista uskonnollisista ja kansallisista kysymyksistauml Lisaumlksi Frey on epaumlilevaumlinen sen suhteen ettauml Johanneksen lukijoille juutalaisten ja roomalaisten hallitsijoiden vaumllinen liittolaisuus olisi ollut itsestaumlaumln selvaumlauml sillauml taumlmauml ei vaumllttaumlmaumlttauml heijastellut lukijoiden todellisuutta250 Skinner 2013 122 124ndash125 Toisaalta Skinner osaltaan onnittelee muun muassa Carteria ja Thatcheria siitauml ettauml naumlmauml ovat nostaneet Rooman esille myoumls Johanneksen evankeliumin tutkimuksessa 251 Katso tarkemmin Frey 2014 349ndash355

68

62 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaisetKuinka siis Johannes suhtautui juutalaisiin Synoptisista evankeliumeista

poiketen Johanneksen evankeliumissa ei ole itse passiokertomuksessa varsinaista

juutalaista oikeudenkaumlyntiauml Kun Juudas on vanginnut Jeesuksen ylipappien ja

fariseusten miesten sekauml roomalaisten sotilaiden avulla Jeesus viedaumlaumln Hannaksen

luo Johanneksen mukaan Hannas oli sen vuoden ylipapin appi Kuulemisen

teemat eivaumlt myoumlskaumlaumln ole yhteneviauml synoptisten evankeliumien kanssa Kysymys

ei ole Jeesuksen identiteetistauml eikauml siitauml ettauml juutalainen eliitti yrittaumlisi loumlytaumlauml

vaumlaumlriauml todisteita Jeesuksesta Itse asiassa Hannas kyselee Jeesukselta taumlmaumln

opetuksista ja opetuslapsista Johannes ei kerro Hannaksen kysymyksiauml tarkalleen

vaan kuvaa vain Jeesuksen vastauksen Hannakselle rdquoMinauml olen puhunut

julkisesti koko maailman kuullen Olen aina opettanut synagogissa ja

temppelissauml kaikkien juutalaisten kokoontumispaikoissa Salassa en ole puhunut

mitaumlaumln Miksi sinauml minulta kysyt Kysy kuulijoiltani mitauml olen heille puhunut He

kyllauml tietaumlvaumlt mitauml olen sanonut (Joh 1820ndash21)rdquo Vastauksen seurauksena yksi

Jeesusta vartioivista miehistauml lyouml Jeesusta Jeesus kehottaa taumltauml kertomaan missauml

kohtaa haumln valehteli ja ihmettelee miksi mies lyouml haumlntauml jos haumln puhui totta

Taumlmaumln jaumllkeen Hannas laumlhettaumlauml Jeesuksen ylipappi Kaifaksen luo Kuulemista

seuraa toinen osa Pietarin katkelmaa252 jonka jaumllkeen alkaa Johanneksen kuvaus

roomalaisesta oikeudenkaumlynnistauml

Oletettavasti evankeliuminsa rakenteen vuoksi Johannes ajautuu taumlhaumln

ratkaisuun jossa juutalainen oikeudenkaumlynti on supistunut kuulemiseksi

Hannaksen edessauml Tavallaan Johannes on kuvannut koko Jeesuksen julkisen

toiminnan oikeudenkaumlyntinauml Israelin edessauml Haumln on jo kaumlsitellyt Jeesuksen

identiteettiauml Lisaumlksi neuvosto on jo kokoontunut ja ylipappi Kaifas on julistanut

tuomionsa aiemmin evankeliumissa (Joh 1147ndash53)253 Kyseessauml ei kuitenkaan

ollut synoptisten evankeliumien kaltainen oikeudenkaumlynti jossa Jeesus olisi ollut

laumlsnauml vaan neuvonpito ylipappien ja fariseusten vaumllillauml Tuolloin Kaifas totesi

neuvostolle rdquoEttekouml te kaumlsitauml ettauml jos yksi mies kuolee kansan puolesta se on

teille parempi kuin ettauml koko kansa joutuu tuhoon (Joh 1150)rdquo Johannes kertoi

ettauml taumlmauml oli ennustus Jeesuksen pelastuksen tuovasta kuolemasta Toisaalta

Lincolnista on mahdollista ettauml Jeesuksen vastaus 18 luvun jakeissa 20 ja 21

sisaumlltaumlauml verhotun viittauksen juutalaisten uskottomuuteen Jeesus kertoo

252 Kuvaus siitauml kuinka Pietari kieltaumlauml Jeesuksen jakautuu kahteen osaan (Joh 1815ndash18 ja 25ndash27)ja ympaumlroumli Jeesuksen kuulemista Hannaksen edessauml 253 Lincoln 2005 450

69

opettaneensa kaiken koko maailman kuullen juutalaisten kokoontumispaikoissa

Niinpauml Hannaksen kuten muidenkin juutalaisten pitaumlisi voida selvittaumlauml Jeesuksen

opetukset ilman ettauml Jeesus taumlytyi tuoda taumlmaumln eteen Hannas vain kieltaumlytyy

kuulemasta Jeesuksen opetusta254

Johannes kaumlyttaumlauml termiauml Ἰουδαῖοι rsquojuutalaisetrsquo kielteisessauml valossa erityisesti

passiokertomuksen aikana mutta myoumls muualla He edustavat laumlhes poikkeuksetta

Johannekselle niitauml jotka vastustivat Jeesusta ja hylkaumlaumlvaumlt Jumalan (Joh 542ndash43

823 39ndash47)255 Tomson uskookin Johanneksen evankeliumin pitaumlvaumln sisaumlllaumlaumln

juutalaisvastaisuuden siemeniauml sillauml rsquojuutalaisetrsquo viittaa Johanneksen

evankeliumissa monesti Jeesuksen vastustajiin256 Taumlmauml pitaumlauml paikkansa mutta

Johanneksen evankeliumissa on myoumls kohtia jotka kuvaavat Jeesukseen uskovia

juutalaisia (Joh 830ndash31)257 David Rensberger argumentoikin voimakkaasti sen

puolesta ettei Johannes pyri yleistaumlmaumlaumln kaikkia juutalaisia Jeesuksen

vastustajiksi vaan on arvioitava jokaisessa tapauksessa Ἰουδαῖοι-sanan kohde

erikseen Taumlmaumln tutkielman puitteissa ei ole mahdollista paneutua tarkemmin

Johanneksen juutalaissuhteeseen Todettakoon vain ettauml Johannes kaumlyttaumlauml

rsquojuutalaisetrsquo -termiauml tyypillisesti kielteisessauml valossa kun taumlmauml viittaa juutalaisiin

johtajiin258 Johanneksen roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml esiintyvaumlt juutalaiset

jotka ovat paumlaumlasiassa ylipappeja ja heidaumln miehiaumlaumln ovat selvaumlsti Jeesuksen

vastustajia Johannes niputtaa heidaumlt yhteen kaumlyttaumlmaumlllauml heistauml sanaa Ἰουδαῖοι

rsquojuutalaisetrsquo259

63 Roomalainen oikeudenkaumlyntiJohanneksen evankeliumin kuvaus Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml on merkittaumlvaumlsti

pidempi suhteessa synoptisiin evankeliumeihin ja poikkeaa erityisesti rakenteensa

puolesta huomattavasti muista evankeliumeista Rakenteellisesti oikeudenkaumlynti

254 Lincoln 2005 454 Naumlin myoumls Skinner 2010 93255 Jonkinlaisena poikkeuksena taumlhaumln kielteiseen kuvaan on Nikodemos (Joh 31ndash10 750ndash51 1939ndash40) joka on juutalaisten neuvoston jaumlsen Haumln vaikuttaa suhtautuvan suosiollisesti Jeesukseen joskaan haumlnkaumlaumln ei lopulta taumlysin ymmaumlrrauml Jeesusta256 Tomson 2005 110ndash111 257 Rensberger 1999 123258 Rensberger (1999 125 128ndash130) tulkitsee taumlmaumln heijastelevan osaltaan Johanneksen yhteisoumln tilannetta jossa varhaiskristityt olivat joutuneet yhteisoumlnsauml synagogan johtajien epaumlluulojen kohteiksi Haumlnen mukaansa taumlmauml selittaumlauml myoumls sen miksi Johannes nostaa esille juutalaisista ryhmistauml erityisesti fariseukset jotka mainitaan myoumls passiokertomuksessa (Joh 183) Rensberger (s 152ndash153) korostaa voimakkaasti sitauml ettauml haumlnen mukaansa Johannes on kirjoittanut evankeliuminsa juutalaisuuden sisaumlllauml Johanneksen tarkoitus ei ollut kirjoittaa juutalaisvastaista teosta eikauml se Rensbergerin mukaan ole sitauml vaan Johannes puolustaa uskonsa oikeutusta emouskonnon torjuvaa suhtautumista kohtaan Samoin ajattelee Anderson 2011 38ndash39 Tarkemmin ks myoumls Anderson 2011 190ndash193 259 Skinner 2010 88 Haumln mainitsee lisaumlksi fariseukset jotka olivat kyllauml mukana Jeesuksen vangitsemisessa mutta Johannes ei mainitse heitauml itse oikeudenkaumlynnissauml

70

on mahdollista jakaa seitsemaumlaumln kohtaukseen 1 kohtaus Joh 1828ndash32 2

kohtaus Joh 1833ndash38a 3 kohtaus Joh 1838bndash40 4 kohtaus Joh 191ndash3 5

kohtaus 194ndash8 6 kohtaus Joh 199ndash11 7 kohtaus Joh 1912260ndash16a

Seuraavaksi ennen varsinaista oikeudenkaumlynnin kaumlsittelyauml kaumlyn laumlpi sen

tapahtumat

Alussa Pilatus saapuu ulos juutalaisten luo jotka eivaumlt ole voineet seurata

Jeesusta sisaumllle palatsiin Johannes selittaumlauml ettauml juutalaiset olisivat saastuneet

eivaumltkauml sen jaumllkeen olisi voineet ottaa osaa paumlaumlsiaumlisaterialle Pilatus kysyy heiltauml

mistauml Jeesusta syytetaumlaumln Haumlnen saamansa vastaus on ylimalkainen rdquoJos taumlmauml

mies ei olisi pahan tekijauml emme olisi luovuttaneet haumlntauml sinulle (Joh 1830)rdquo

Pilatusta ei kuitenkaan miellytauml juutalaisten vastaus ja haumln kehottaakin juutalaisia

tuomitsemaan Jeesuksen omien lakiensa mukaan Juutalaiset joutuvat

tunnustamaan Pilatukselle ettei heillauml ole oikeutta tuomita ketaumlaumln kuolemaan

Johannes huomauttaa ettauml taumlmauml tapahtui jotta Jeesuksen kuvaus omasta

kuolemastaan kaumlvisi toteen

Taumlmaumln jaumllkeen Pilatus menee takaisin sisaumllle ja kuulustelee Jeesusta

verrattaen pitkaumlaumln Haumln kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas

Jeesus vastaa hieman muiden evankeliumien kuvauksesta poiketen rdquoItsekouml sinauml

niin ajattelet vai ovatko muut sanoneet minusta niinrdquo Pilatus vastaa kysymaumlllauml

onko haumln muka juutalainen ja jatkaa toteamalla ettauml haumlnelle Jeesuksen ovat

luovuttaneet taumlmaumln oma kansa ja ylipapit Pilatus kysyykin Jeesukselta mitauml taumlmauml

on tehnyt Jeesus vastaa Pilatukselle ettei haumlnen kuninkuutensa ole taumlstauml

maailmasta mihin Pilatus vastaa rdquoSinauml siis kuitenkin olet kuningasrdquo Jeesus

kuitenkin vaumlistaumlauml kysymyksen toteamalla Pilatuksen niin vaumlittaumlvaumln ja jatkaa ettauml

haumln on tullut maailmaan todistamaan totuudesta ja jokainen joka on totuudesta

kuulee haumlntauml Ennen kuin Pilatus menee takaisin ulos haumln kysyy Jeesukselta

kuuluisan kysymyksensauml rdquoMikauml on totuusrdquo

Jaumlaumlmaumlttauml odottamaan Jeesuksen vastausta Pilatus astuu takaisin ulos

palatsista Haumln julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi ja vetoaa sen jaumllkeen juutalaisten

tapaan vapauttaa vanki paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan rdquoTahdotteko ettauml vapautan

260 Jae 1912 on mahdollista sijoittaa myoumls edeltaumlvaumlaumln kohtaukseen koska ei ole taumlysin selvaumlauml onko Pilatus taumlssauml jakeessa jo siirtynyt ulos vai onko haumln vielauml sisaumlllauml palatsissa Jeesuksen kanssa Esimerkiksi Carter (2003 138) ja Skinner (2010 99ndash101) sijoittavat jakeen kuudenteen kohtaukseen Toisaalta esimerkiksi Brown (1994 758) ja Bond (1998 189) sijoittavat jakeen seitsemaumlnteen kohtaukseen Itse noudatan jaumllkimmaumlistauml jakotapaa sillauml jae 12 on pohjimmiltaan juutalaisten ja Pilatuksen vaumllinen oli Pilatus sitten yhauml palatsin sisaumlllauml tai ei

71

juutalaisten kuninkaanrdquo haumln kysyy Laumlsnaumlolijat kuitenkin vaativat vapautettavaksi

Barabbasta joka Johanneksen mukaan oli rosvo

Nyt oikeudenkaumlynnin puolivaumllissauml Pilatus kaumlskee ruoskimaan Jeesuksen

Johannes kertoo kuinka sotilaat tekivaumlt orjantappuroista kruunun ja pukivat

Jeesukselle purppuraviitan Taumlmaumln jaumllkeen he tervehtivaumlt Jeesusta juutalaisten

kuningasta ja lyoumlvaumlt taumltauml

Jaumllleen Pilatus tulee ulos ja kertoo tuovansa Jeesuksen ulos osoittaakseen

ettauml pitaumlauml taumltauml syyttoumlmaumlnauml Jeesus saapuu paikalle orjantappurakruunussaan ja

viitassaan ja Pilatus lausuu rdquoKatso ihminenrdquo Taumlmauml saa ylipapit ja heidaumln

miehensauml huutamaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista Pilatus kuitenkin osoittaa

haluttomuutensa tuomita Jeesuksen ehdottamalla ettauml ylipappien pitaumlisi itse

ristiinnaulita Jeesus sillauml haumln ei pidauml taumltauml syyllisenauml Juutalaiset vaativat

Jeesukselle kuitenkin kuolemanrangaistusta sillauml taumlmauml on vaumlittaumlnyt olevansa

Jumalan Poika Niinpauml haumln on ansainnut lain mukaan kuoleman

Johannes kertoo ettauml taumlmauml saa Pilatuksen yhauml pelokkaammaksi Haumln vie

Jeesuksen takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta mistauml taumlmauml on laumlhtoumlisin Jeesus on

kuitenkin yllaumlttaumlen vaiti Niinpauml Pilatus kovisteleekin Jeesusta muistuttamalla ettauml

haumlnellauml on valta vapauttaa tai tuomita Jeesus Jeesus kuitenkin kieltaumlauml taumlmaumln Haumln

sanoo ettei Pilatuksella olisi haumlneen minkaumlaumln laista valtaa ellei sitauml olisi taumllle

annettu ylhaumlaumlltauml Haumln vakuuttaa Pilatukselle ettauml suurempi syyllinen on se joka

on Jeesuksen luovuttanut Pilatukselle

Viimeistauml kertaa Pilatus astuu ulos ja yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen Juutalaiset

kuitenkin varoittavat ettauml mikaumlli Pilatus ei tuomitse Jeesusta haumln ei ole keisarin

ystaumlvauml sillauml Jeesus on asettunut keisaria vastaan Taumlmaumln kuultuaan Pilatus on

valmis tuomitsemaan Jeesuksen Haumln tuo Jeesuksen jaumllleen ulos ja julistaa

laumlsnaumlolijoille ettauml Jeesus on heidaumln kuninkaansa Juutalaiset kuitenkin kieltaumlvaumlt

taumlmaumln ja vaativat Jeesusta ristiinnaulittavaksi rdquoPitaumlaumlkouml minun ristiinnaulita teidaumln

kuninkaannerdquo ihmettelee Pilatus mutta ylipapit kieltaumlvaumlt ettauml heillauml olisi muuta

kuningasta kuin keisari Niinpauml Pilatus luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi

Johanneksen evankeliumin kuvaus alkaa muiden tapaan Jeesuksen

luovutuksella juutalaisilta Pilatukselle Toisin kuin muut evankelistat Johannes

jakaa oikeudenkaumlynnin osapuolet paikallisesti Jeesus viedaumlaumln Pilatuksen

hallintopalatsiin mutta juutalaiset jaumlaumlvaumlt palatsin ulkopuolelle koska haluavat

vaumllttyauml epaumlpuhtaudelta Frey korostaakin ettauml on liian yksinkertaistavaa pitaumlauml

juutalaisia Rooman valtakunnan edustajina Johanneksen evankeliumissa vaikka

72

naumlmauml tekivaumltkin yhteistyoumltauml Rooman vallan kanssa Jos Johannes olisi kuvannut

juutalaiset puhtaasti Rooman vallan edustajina naumlmauml eivaumlt olisi pelaumlnneet palatsin

aiheuttamaa epaumlpuhtautta261 Johanneksen kuvaus vuorotteleekin palatsin ulko- ja

sisaumlpuolen vaumllillauml Pilatuksen liikkeiden mukaan Perinteisesti Pilatuksen

liikkumisen palatsista ulos ja taas sisaumllle on tulkittu kuvaavan taumlmaumln

paumlaumlttaumlmaumlttoumlmyyttauml ja heikkoutta hallitsijana262 Toisaalta Matthew Skinnerin

mukaan Pilatuksen liikehtimisellauml Johannes kuvaa sitauml ettei Pilatus lopulta

kykene ohjailemaan oikeudenkaumlynnin osapuolia Samalla Pilatuksen liikkuminen

erottaa taumlmaumln juutalaisista263 Minun naumlkemykseni mukaan on kuitenkin varottava

Pilatuksen liikkumisen ylitulkitsemista Johanneksen tarkoitus ei ole kuvailla sillauml

Pilatuksen persoonaa evankeliumissa vaan kyseessauml on ensisijaisesti vain

Johanneksen keino kuljettaa kertomusta eteenpaumlin Johannes luo voimakkaan

kerronnallisen jaumlnnitteen juutalaisten ja Jeesuksen vaumllille sijoittamalla naumlmauml

paikallisesti eroon toisistaan Taumlmauml jaumlnnite osaltaan korostaa vuorollaan

kummankin osapuolen toimia katkelmassa264

Pilatus avaa oikeudenkaumlynnin kysymaumlllauml syytteitauml Jeesusta vastaan

Johannes aloittaa Luukkaan tavoin oikeudenkaumlynnin perinteisen roomalaisen

oikeudenkaumlyntikaumlytaumlnnoumln mukaisesti265 Juutalaiset kuitenkin kieltaumlytyvaumlt

antamasta suoraa vastausta ja toteavat Jeesuksen olevan κακόν ποιῶν rsquopahan

tekijaumlrsquo Brown yhdistaumlauml taumlmaumln Jeesuksen ja Hannaksen vaumlliseen keskusteluun

jossa Jeesus pyytaumlauml vartijaa osoittamaan haumlnen valheellisen puheensa κακῶς

ἐλάλησα (Joh 1823) Johanneksen ironia on taumlssauml Brownin mukaan se ettauml itse

asiassa kertomuksen juutalaiset ovat niitauml jotka ovat pahan tekijoumlitauml266 Vaikka

Brown onkin oikeassa Johanneksen ironisesta tarkoituksesta naumlhdaumlkseni yhteys

rsquopahan tekijaumlnrsquo ja rsquovaumlaumlrin puhumisenrsquo vaumllillauml on heikko Pelkaumlstaumlaumln se ettauml ne

jakavat saman adjektiivin ei riitauml Pidaumlnkin todennaumlkoumlisempaumlnauml Carterin

261 Frey 2014 364 Vertaa Thatcher (2009 52ndash53) joka paumlinvastoin ajattelee nimenomaan juutalaisten monin paikoin edustavan Rooman valtakuntaa 262 Naumlin esimerkiksi Brown 1994 744 Frey 2014 347 389263 Skinner 2010 94 Skinner ei kuitenkaan usko Johanneksen kuvaavan Pilatusta paumlaumlttaumlmaumlttoumlmaumlnaumltai heikkona hallitsijana vaan ainoastaan korostaa ettei oikeudenkaumlynti lopulta etene taumlysin Pilatuksen toivomalla tavalla 264 Naumlin esimerkiksi Bond 1998 169 mutta myoumls Brown 1994 744 ja Lincoln 2005 458 Lisaumlksi Thatcherin (2009 70ndash71) mukaan Pilatuksen palatsin ulkopuoli kuvaa Pilatuksen ja Rooman vallan julkista puolta kun taas palatsin sisaumlpuoli on Pilatuksen rdquoturvapaikkardquo jonne juutalaiset eivaumlt paumlaumlse Jeesus kuitenkin astuu sisaumllle palatsiin ja niinpauml Rooma joutuu kamppailemaan Jeesuksen arvovallan kanssa Mielestaumlni Thatcher kuitenkin liikkuu ylitulkinnan rajamailla vaikkaonkin totta ettauml Pilatus joutuu kohtaamaan toisaalta juutalaiset ja toisaalta Jeesuksen auktoriteetin Mikaumlaumln Johanneksen kuvauksessa ei kuitenkaan naumlhdaumlkseni osoita ettauml palatsi edustaisi Pilatukselle turvapaikkaa jonka koskemattomuuden Jeesus rikkoo265 Naumlin esimerkiksi Morris 1995 676266 Brown 1994 746

73

naumlkemystauml ettauml Johanneksen kuvauksessa rsquopahan tekijaumlrsquo on taumlydellinen vastakohta

sille mitauml Jeesus todella Johanneksen mukaan oli Johannes on kertonut monessa

kohtaa kuinka Jeesus paumlinvastoin tekee hyviauml tekoja (Joh 51ndash15 61ndash15)267

Johanneksen ironia tulee ymmaumlrretyksi laajemman kontekstin kautta siitauml ettauml

juutalaiset johtajat pyrkivaumlt surmaamaan hyvaumlntekijaumln ja Jumalan Pojan Toisaalta

Carterin tulkinnassa nousee keskeiseksi myoumls aiempien evankeliumien osalta tuttu

tulkinta juutalaisen eliitin ja Pilatuksen liittolaisuudesta Carterin mukaan

Pilatuksen kysymys Jeesuksen syytteistauml on pelkkaumlauml teatteria sillauml juutalaisen

eliitin kanssa liitossa oleva Pilatus tietaumlauml hyvin mistauml Jeesusta syytetaumlaumln

Roomalaiset sotilaat olivat jo mukana Jeesuksen vangitsemisessa (Joh 18312)

joten jonkun roomalaisen hallintomiehen on taumlytynyt valtuuttaa taumlmauml Niinpauml

Carterin mukaan on ilmeistauml ettauml Pilatus on jo kuullut Jeesuksesta Taumlstauml syystauml

juutalaiset eivaumlt annakaan Pilatukselle selvaumlauml vastausta268 Myoumls Johanneksen

evankeliumin osalta Carterin tulkinta liikkuu hyvin vahvasti historiallisella

tasolla Oikeudenkaumlynnin kaumlsittelyssaumlaumln haumln ei juurikaan kiinnitauml huomiota

Johanneksen motiiveihin Carter vaikuttaa olettavan ettauml sekauml Johannekselle ettauml

taumlmaumln lukijoille haumlnen kuvaamansa juutalaisten ja Pilatuksen vaumllinen poliittinen

peli oli keskeinen teema oikeudenkaumlynnissauml

Reaktiona juutalaisten vastaukseen Pilatus kaumlskee heidaumln itse tuomita

Jeesus Taumlstauml voidaan esittaumlauml kaksi tulkintaa Johanneksen Pilatus ei ole

kiinnostunut tuomitsemaan tavallista pahan tekijaumlauml joka saattoi vain olla rikkonut

jotakin paikallista tapaa tai saumlaumldoumlstauml Pilatus ehdottaakin ettauml juutalaiset

ratkaisivat itse taumlmaumln asian sillauml tyypillisesti roomalaiset sallivat paikalliselle

eliitille kohtalaisen laajan oikeudellisen toimivallan Niinpauml vasta kun juutalaiset

myoumlntaumlvaumlt ettauml he vaativat Jeesukselle kuolemanrangaistusta Pilatus suostuu

tarkastelemaan asiaa269 Toisaalta on mahdollista ettauml Pilatus aikoo osoittaa

juutalaisille kuka oikeastaan on hallitsevassa asemassa heidaumln keskinaumlisessauml

liitossaan Juutalaiset johtajat joutuvat myoumlntaumlmaumlaumln riippuvaisuutensa

Pilatuksesta koska eivaumlt itse voi langettaa kuolemantuomiota270 Molemmat

selitykset liikkuvat hyvin vahvasti tekstin historiallisella tasolla eivaumltkauml siten

267 Carter 2014 241ndash242 268 Carter 2008 301 Lisaumlksi Bond (1998 176) pitaumlauml niin ikaumlaumln taumltauml pelkkaumlnauml esityksenauml vaikka haumlnen tulkinnassaan ei ole viitteitauml siitauml ettauml haumln olettaisi Pilatuksen ja juutalaisen eliitin olevan selvaumlsti liitossa Haumlnen mukaansa on ymmaumlrrettaumlvaumlauml ettauml juutalaisten vastaus on ylimalkainen He eivaumlt pidauml siitauml ettauml Pilatus esittaumlauml tietaumlmaumltoumlntauml kun taumlmauml on selvaumlsti ollut osallinen jo Jeesuksen vangitsemisessa 269 Morris 1995 676ndash677 Frey 2014 365ndash366270 Carter 2008 301 Skinner 2010 95 Myoumls Lincoln 2005 460 Tosin Lincoln ei viittaa Pilatuksen ja juutalaisen eliitin vaumlliseen liittoon

74

erityisesti tuo esille Johanneksen motiiveja jotka haumln paljastaa jakeessa 1832

Muun muassa Thatcher kiinnittaumlauml huomionsa juuri taumlhaumln vuoropuhelua seuraavaan

jakeeseen rdquoNaumlin tapahtui jotta Jeesuksen sanat kaumlvisivaumlt toteen Haumln oli aiemmin

ilmaissut millainen tulisi olemaan haumlnen kuolemansardquo Thatcher korostaa ettauml

Johannekselle ei ollut olennaista se miksi juutalaiset eivaumlt voineet tuomita

Jeesusta kuolemaan Sen sijaan Johannekselle oli olennaista se ettauml Jeesuksen oli

kuoltava roomalaisten kaumlsissauml ristillauml koska Jeesus oli itse niin sanonut271

Pilatus palaa sisaumllle palatsiin ja alkaa kuulustella Jeesusta Toisin kuin

synoptisissa evankeliumeissa Jeesuksen kuulustelua ei kaumlydauml Johanneksen

evankeliumissa vain oikeudenkaumlynnin alussa vaan Pilatus kuulustelee Jeesusta

uudelleen oikeudenkaumlynnin loppupuolella (Joh 199ndash11) Pilatus kysyy

Jeesukselta kaikille evankeliumeille yhteisen kysymyksen rdquoOletko sinauml

juutalaisten kuningasrdquo Jeesuksen kuninkuudesta muodostuu myoumls Johanneksen

evankeliumissa oikeudenkaumlynnin keskeinen teema272 Sen sijaan synoptikkojen

vaikenevasta Jeesuksesta ei evankeliumissa ole juurikaan merkkejauml273 Paumlinvastoin

Jeesus ryhtyy keskusteluun Pilatuksen kanssa ja vaikuttaa haastavan Pilatuksen

auktoriteetin Jeesuksen ja Pilatuksen vaumllisessauml keskustelussa mielenkiintoista on

juuri naumliden kahden vaumllinen dynamiikka Jeesus puhuu Pilatukselle kuin

vertaiselleen tai jopa alamaiselleen Haumln vielaumlpauml uskaltaa kyseenalaistaa

Pilatuksen kysymyksen vaikkei ole edes Rooman kansalainen saatikka sitten

jalosukuinen Historialliselta kannalta on erikoista ettei maaherra ja Rooman

vallan edustaja vaikuta pitaumlvaumln taumltauml kaumlytoumlstauml haumlvyttoumlmaumlnauml274 Pilatus kuitenkin

vain paljastaa kysymyksen alkuperaumln vastaamalla rdquoEn kai minauml ole mikaumlaumln

juutalainen Sinun kansasi ja ylipapit ovat sinut luovuttaneet minulle (Joh

1835)rdquo Frey katsoo ettauml Johannes korostaa taumlssauml kohtaa juutalaisten ylipappien

syyllisyyttauml Jeesuksen tuomitsemisessa Pilatus ei olisi kuulustelemassa ja

tuomitsemassa Jeesusta elleivaumlt juutalaiset ylipapit olisi toimittaneet Jeesusta

haumlnelle ja vaatineet kuolemantuomiota275 Toisaalta Lincolnin mukaan

Johannekselle Pilatuksen vastauksen rsquojuutalainenrsquo ei viittaa pelkaumlstaumlaumln etniseen

271 Thatcher 2009 72 viittaa mm kohtaan Joh 314ndash15 jossa Jeesus puhuu Ihmisen Pojan korottamisesta Kuolemantuomio juutalaisten kaumlsissauml olisi saattanut merkitauml kivittaumlmistauml joka viittaa maahan painamiseen kun taas nostaminen ristille rinnastuu korottamiseen Samoin Brown 1994 747ndash749 Morris 1995 677 Lincoln 2005 460ndash461 ja Frey 2014 366 Samalla Brown ja Lincoln arvioivat myoumls juutalaisten oikeutta langettaa kuolemantuomio272 Skinner 2010 95273 Jeesus vaikenee Johanneksen evankeliumissa vain kerran Joh 199 mutta taumlssaumlkin kohtaa vaikeneminen saa hyvin erilaisen saumlvyn kuin synoptisissa evankeliumeissa274 Brown 1994 759 Thatcher 2009 73ndash74 Frey 2014 367275 Frey 2014 368 Samoin myoumls Morris 1995 680

75

taustaan vaan evankeliumissa juutalaisia ovat kaikki ne jotka eivaumlt ymmaumlrrauml

Jeesuksen opetusta276 Pilatus jatkaa kysymaumlllauml mitauml Jeesus on tehnyt Jeesus

puolestaan selittaumlauml kuinka haumlnen kuninkuutensa ei ole taumlstauml maailmasta Carter

pitaumlauml taumltauml selvaumlnauml haasteena keisarille sillauml vaikka Jeesus ei edustakaan

sotilaallista uhkaa (Joh 1836) Jeesus on kuitenkin kuningas jonka kuninkuus on

kaikkien maallisten hallitsijoiden ylaumlpuolella Niinpauml Carterista Jeesuksen

kuninkuutta taumlytyy pitaumlauml myoumls poliittisena vaikka se ei siltauml vaikuttaisikaan277

Brown on eri mieltauml Carterin kanssa Haumlnestauml Jeesus on osoittanut ettei haumlnen

kuninkuutensa ole maallista Siksipauml taumlmauml on juuri se syy miksi Jeesuksen valta ei

kilpaile keisarin vallan kanssa Johanneksen mukaan ihmiset tekevaumlt elaumlessaumlaumln

valinnan kuuluvatko he Jeesuksen valtakuntaan vai ei mutta taumlmauml ei tarkoita

keisarin vallan hylkaumlaumlmistauml278 Brown kirjoittaa rdquoJohannekselainen Jeesus sanoisi

ettauml kun haumln on jo tullut valona maailmaan tuomion aika on ihmisten valitessa

haumlnen puolestaan tai haumlntauml vastaan haumlnen valtakuntansa ei ole vain taivaallinen tai

enkelimaumlinen ndash enemmaumlnkin se on taumlssauml maailmassa mutta ei osa sitaumlrdquo279

Kun Pilatus toteaa kysyvaumlsti ettauml Jeesus siis sittenkin on kuningas Jeesus

vaumlistaumlauml suoran vastauksen ja alkaa puhua totuudesta Haumln kertoo todistavansa

totuudesta ja lupaa ettauml jokainen joka on totuudesta kuulee haumlnen sanansa

Evankeliumin lukijalle on selvaumlauml ettauml Jeesus viittaa taumlllauml itseensauml (Joh 146) Taumltauml

voidaankin pitaumlauml kokeena jolla Jeesus tuomitsee Pilatuksen kuuleeko Pilatus

Jeesuksen sanat280 Pilatus ei kuitenkaan ymmaumlrrauml taumltauml Haumln kysyy rdquoMikauml on

totuusrdquo mutta kysymys ei ole vilpitoumln Sen sijaan ettauml haumln odottaisi vastausta haumln

kaumlaumlntyy ja palaa takaisin ulos Pilatus pyrkii vain pilkallisesti kumoamaan

Jeesuksen aiemmat sanat Samalla Johanneksen Pilatus osoittaa ettei haumln

ymmaumlrrauml Jeesuksen opetusta toisin kuin evankeliumin lukija Pilatus palaa

juutalaisten luo joiden joukkoon haumlnkin Johanneksen ironisessa kuvauksessa

kuuluu281

276 Lincoln 2005 463277 Ks tarkemmin Carter 2014 243ndash245 Samoin Lincoln (2005 462) toteaa ettauml Johanneksen Jeesuksen kuninkuudesta ei voida erottaa uskonnollista poliittisesta Niinpauml Jeesuksen kuninkuus ei sovi yhteen keisarin vallan kanssa Lisaumlksi Carter (s 245) korostaa kuinka Jeesuksen edustama vaumlkivallaton valta on taumlysin vastakohtainen Rooman valtakunnan vaumlkivaltaan perustuvalle vallalle278 Brown 1994 751 Samoin myoumls Morris 1995 680ndash681 Skinner 2010 96 Frey 2014 369279 Brown 1994 751280 Naumlin Brown 1994 752ndash753 Frey 2014 370 Carter 2014 246ndash247 Morris (1995 682) toteaa ettauml koko Johanneksen kuvaus Jeesuksen kuolemasta ja yloumlsnousemuksesta kertoo siitauml totuudestamihin Jeesus taumlssauml sanoillaan viittaa281 Lincoln 2005 462ndash463 Skinner 2010 96 Frey 2014 370ndash371 Frey tosin korostaa ettei Pilatus taumlssauml kohtaa ole kuitenkaan Jeesuksen vastustaja vaikkei ymmaumlrraumlkaumlaumln Jeesuksen sanoja Toisaalta Bond (1998 179) yhdistaumlauml koko Rooman valtakunnan Pilatuksen esimerkkiin Lisaumlksi Thatcherin (2009 75) mukaan Jeesuksen sanat korostavat Johanneksen dualistista maailmankuvaa

76

Kun Pilatus palaa juutalaisten eteen haumln ensitoumlikseen ja odottamattomasti

julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi Haumln viittaa myoumls Johanneksen evankeliumissa

tapaan vapauttaa vanki paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan Tosin synoptikoista poiketen

Johanneksen mukaan tapa oli selvaumlsti juutalainen282 Haumln tarjoutuukin

vapauttamaan juutalaisten kuninkaan Taumlmauml on yllaumlttaumlvaumlauml koska mikaumlli haumln pitaumlauml

Jeesusta viattomana miksi haumln maaherra vetoaa tapaan vapauttaa vanki kansan

toiveen mukaan Leon Morrisin mukaan Pilatus yritti vedota vaumlkijoukkoon

Pilatus tiedosti ylipappien halun tuomita Jeesus joten haumln toivoi loumlytaumlvaumlnsauml

vaumlkijoukon seasta tukea Jeesuksen vapauttamiselle Vedotakseen vaumlkijoukkoon

Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi283 Naumlhdaumlkseni on kuitenkin

taumlysin epaumluskottavaa ettauml roomalainen maaherra kutsuisi Jeesusta juutalaisten

kuninkaaksi koska toivoi saavansa vaumlkijoukon puolelleen En myoumlskaumlaumln pidauml

todennaumlkoumlisenauml ettauml Johanneksen lukijat olisivat pitaumlneet taumltauml tulkintaa

uskottavana Frey katsookin taumlmaumln johtuvan puhtaasti Johanneksen tulkinnasta

jonka mukaan Jeesus todella oli juutalaisten kuningas Niinpauml haumln huolehtii ettauml

haumlnen kuvauksessaan myoumls Pilatus kaumlyttaumlauml taumltauml arvonimeauml Jeesuksesta284 Tosin

monet muut tutkijat katsovat ettauml Pilatus tietaumlessaumlaumln juutalaisten haluavan tuomita

Jeesuksen pyrkii ottamaan tilanteesta kaiken hyoumldyn itselleen vaikka ehkauml pitikin

Jeesusta viattomana Johanneksen evankeliumin kuvauksessa oikeudenkaumlynnistauml

juutalaiset ovat puhtaasti Jeesuksen vastustajia Niinpauml vapauttava tuomio ei tule

kelpaamaan heille joten Pilatus tarjoaa heille vapautettavaksi juutalaisten

kuningasta Nyt halutessaan tuomita Jeesuksen he samalla kieltaumlvaumlt juutalaisten

kuninkaan285 Laumlsnaumlolijat eivaumlt myoumlskaumlaumln hyvaumlksy Jeesusta vaan vaativat

vapautettavaksi Barabbasta Johannes esittelee Barabbaksen sanalla ὁ λῃστής

rsquorosvorsquo joka Brownin mukaan saattoi merkitauml tavallista maantierosvoa joskin

Josefus kaumlyttaumlauml termiauml λῃστής myoumls viittaamaan kapinallistaistelijoihin

(esimerkiksi Bell 2254) Carter tulkitseekin ettauml Johannes myoumls asettaa

juutalaisten eteen valinnan vaumlkivallan ja vaumlkivallattomuuden vaumllillauml kun

jossa ei ole olemassa keskitietauml vaan ihmiset kuuluvat joko totuuteen tai valheeseen282 Matteus ja Markus eivaumlt sano suoraan oliko kyseessauml juutalainen vai roomalainen tapa mutta on mahdollista olettaa heidaumln pitaumlvaumln tapaa roomalaisena koska he mainitsevat ettauml maaherran tapa oli paumlaumlstaumlauml vanki vapaaksi Brown (1970 854ndash855) kaumlsittelee laajemmin taumlmaumln tavan historiallisuutta ja luonnetta283 Morris 1995 682ndash683 284 Frey 2014 371 285 Mm Brown 1970 855ndash856 Bond 1998 181ndash182 Carter 2008 304 Skinner 2010 9 Muista poiketen Carterin mukaan Pilatus pitaumlauml Jeesusta taumlssauml kohtaa syyllisenauml Olihan Pilatus laumlhettaumlnyt sotilaansa vangitsemaan Jeesuksen ja lisaumlksi Jeesus on laumlhestulkoon myoumlntaumlnyt olevansa kuningaseli kapinallinen Rooman valtakunnan silmissauml

77

vaihtoehdoiksi muodostuu rosvo Barabbas ja juutalaisten kuningas Jeesus286

Viittaus vaumlkivaltaiseen Rooman vallan vastustamiseen ei mielestaumlni ole

Johanneksen Barabbas-kuvauksessa niin selvaumlauml kuin Markuksella tai Luukkaalla

Johannekselta naumlyttaumlauml irtoavan vain vaumlhaumln mielenkiintoa Barabbasta kohtaan sillauml

taumlmauml katoaa evankeliumista taumlmaumln kohtauksen jaumllkeen Johannes ei edes paljasta

lukijoille kuinka Barabbakselle lopulta kaumly Niinpauml Johanneksella saattaakin olla

syvempi motiivi Barabbas kuvauksessaan Brown viittaakin jakeisiin Joh 101ndash2

Katkelmassa Jeesus sanoo olevansa hyvauml paimen ja kertoo sen joka ei tule

lammastarhaan portista olevan κλέπτης καὶ λῃστής rsquovaras ja rosvorsquo Vaikka yhteys

Barabbaksen ja lammastarhan rosvon vaumllillauml ei ole taumlysin selvauml pidaumln Brownin

sen pohjalta tekemaumlauml johtopaumlaumltoumlstauml uskottavana Brown toteaa ettauml Johannes

kuvaa kuinka juutalaiset valitsevat Jeesuksen siis hyvaumln paimenen sijaan

rosvon287 Erot Carterin ja Brownin tulkintojen vaumllillauml eivaumlt ole suuret mutta

keskeinen ero niiden vaumllillauml on kysymys kapinasta johon en usko Johanneksen

viittaavan

Barabbas-kohtaus jaumlauml taakse ja yhtaumlkkiauml Pilatus kaumlskee ruoskia Jeesuksen

Lisaumlksi sotilaat pilkkaavat Jeesusta Kohtaus on erikoinen keskellauml

oikeudenkaumlyntiauml Se muistuttaa hyvin paljon Markuksen ja Matteuksen

evankeliumien oikeudenkaumlynti kuvauksen loppua jossa sotilaat ruoskivat ja

pilkkaavat Jeesusta (Mark 1515ndash19 Matt 2726ndash30) Yksi tulkinta on ettauml

Johanneksen Pilatus pyrkii tyynnyttaumlmaumlaumln juutalaisten veren himon

ruoskituttamalla Jeesuksen samaan tapaan kuin Luukkaan Pilatus lupaa kurittaa

Jeesusta ennen vapauttamista288 Johanneksen ruoskimisesta kaumlyttaumlmauml verbi

μαστιγόω viittaa kuitenkin Horst Balzin mukaan hyvin perusteelliseen ja rajuun

ruoskintaan joka tavallisesti tarkoitettiin vain kuolemaantuomituille rikollisille

Taumlmauml ruoskinta on jo itsessaumlaumln saattanut aiheuttaa rangaistulle kuolettavia

vammoja sillauml ruoskan iskujen maumlaumlraumlauml ei ollut rajoitettu taumlssauml rangaistuksessa289

Niinpauml taumlmauml tulkinta vaikuttaa epaumluskottavalta Carter toteaakin ettauml ruoskinta 286 Brown 1970 872 Carter 2003 144 Carterin tavoin myoumls Thatcher (2009 76) uskoo juutalaisten valitsevan vaumlkivallan ja vaumlkivallattomuuden vaumlliltauml Kaumlsitykseni mukaan λῃστής viitannee kuitenkin enemmaumln yksittaumlisiin rikollisiin tai kapinallistaistelijoihin kuin jaumlrjestaumlytyneisiin kapinallisryhmien jaumlseniin 287 Brown 1994 797 Samoin Lincoln 2005 464ndash465 Skinner 2010 97 Frey 2014 372 Mielenkiintoista on ettauml Brown vaikuttaa muuttaneen mieltaumlaumln Barabbaksen suhteen Frey puolestaan ei viittaa tekstissaumlaumln hyvaumlaumln paimeneen mutta tulkitsee Johanneksen esittaumlvaumln valinnanvain Jeesuksen ja rikollisen vaumllillauml ilman viittausta kapinaan Lincoln mainitsee sekauml viittauksen kapinallistaistelijoihin ettauml taumlmaumln tulkinnan jota haumln lopulta pitaumlauml Johannekselle taumlrkeaumlmpaumlnauml teemana288 Brown 1994 827 Morris 1995 699 Frey (2014 373) arvostelee taumltauml sillauml haumln pitaumlauml taumlysin epaumluskottavana ettauml Pilatus uskoisi tyynnyttaumlvaumlnsauml juutalaisten veren himon pelkaumlllauml ruoskimisella kun naumlmauml vaativat Jeesukselle kuolemaa

78

osoittaa Pilatuksen olevan juutalaisten johtajien puolella Ruoskituttamalla

Jeesuksen Pilatus tekee selvaumlksi ettauml kaikki vastarinta Rooman valtaa kohtaan on

turhaa Lisaumlksi sotilaat pukevat Jeesuksen kuninkaan arvoisesti purppuraviittaan ja

kruunuun Toki on helppo havaita kohtauksen ironisuus Siinauml missauml sotilaat

pilkkaavat Jeesusta kuninkaaksi Johanneksen yleisouml tiesi Jeesuksen todella olevan

kuningas290 Thatcher tarjoaa hyvin voimakkaasti Johanneksen motiiveista

nousevan tulkinnan Haumlnen mukaansa Johannes kuvaa kuinka Jeesuksen

kuninkuutta Rooma ei voi haumlvittaumlauml edes vaumlkivallalla291 Taumlmauml tulkinta on hyvin

mielenkiintoinen sillauml Johanneksen kuvauksessa Jeesuksen vammat ovat taumlysin

toissijaiset Johannes ei missaumlaumln kohtaa viittaa siihen ettauml Jeesus olisi edes saanut

vammoja

Pilatus saapuu jaumllleen juutalaisten luo ja kertoo tuovansa myoumls Jeesuksen

ulos naumlyttaumlaumlkseen ettei pidauml taumltauml syyllisenauml mihinkaumlaumln Carterin mukaan

Pilatuksen julistusta Jeesuksen viattomuudesta ei voida pitaumlauml uskottavana vaan

kyseessauml on Pilatuksen tapa noumlyryyttaumlauml juutalaisia johtajia Pilatus esittelee omaa

valtaansa ja pakottaa juutalaiset tunnustamaan oman voimattomuutensa haumlnen

edessaumlaumln Niin Jeesus siis astuu ulos palatsista puettuna kruunuun ja viittaan

Carterin mukaan Jeesus on esimerkki sen henkiloumln kohtalosta joka vaumlittaumlauml

olevansa kuningas ilman roomalaisten lupaa292 Toisaalta on huomattava ettei

Johannes viittaa Jeesuksen vammoihin lainkaan Jeesus astuu vaumlkijoukon eteen

vain kuninkaallisissa arvomerkeissaumlaumln Pilatus esittelee Jeesuksen juutalaisille

huudahtamalla rdquoKatso ihminenrdquo Huudahduksen merkityksestauml on esitetty

monenlaisia naumlkemyksiauml Monet tutkijat katsovat ettauml taumlssauml Johannes viittaa

Pilatuksen suulla Ihmisen Poikaan joka esiintyy toistuvasti Johanneksen

evankeliumissa (Joh 151 527ndash29 828 1223 32ndash34)293 Viittaus Ihmisen

Poikaan ei naumlhdaumlkseni ole taumlysin selvaumlauml taumlssauml kohtaa vaikka se soveltuukin hyvin

289 Balz 1981 395 Tarkasti ottaen Balz pitaumlauml taumltauml kohtaa poikkeuksellisena koska ruoskinta tapahtuu ennen tuomiota Haumln vaumlittaumlaumlkin ettauml Pilatus kaumlyttaumlauml ruoskintaa vain saadakseen Jeesuksentunnustamaan Haumln olettaa tulkinnassaan ettauml Pilatuksella ei ole erityisiauml motiiveja vielauml taumlssauml vaiheessa tuomita Jeesusta Toisaalta mm Carterin esittaumlmauml tulkinta vaumllttaumlauml taumlmaumln ongelman sillauml Jeesus on jo tuomittu vaikka tuomiota ei ole vielauml julistettu290 Carter 2008 305 Lisaumlksi Bond (1998 183ndash184) huomauttaa ettauml Johannes saattaa kuvata taumlssaumlsotilaiden pilkkaavan Jeesusta keisarina sillauml kreikan kielessauml Rooman keisariin viitattiin myoumls sanalla βασιλεύς Skinner (2010 98) naumlkee Jeesuksen ruoskimisessa ja pilkkaamisessa taumlmaumln taumlydellisen esineellistaumlmisen (objectification) oikeudenkaumlynnissauml sillauml Jeesus vaikenee taumlmaumln jaumllkeen kunnes vastaa lopulta jakeessa 1911 Skinnerin tulkinta on kuitenkin mielestaumlni erikoinensillauml vaikka Jeesus on vaiti taumlmauml esiintyy hyvin majesteetillisesti kuvattuna huolimatta kohtaamastaan pilkasta Lisaumlksi kun Jeesus lopulta vastaa Pilatukselle jakeessa 11 haumlnen auktoriteettinsa vaikuttaa koskemattomalta291 Thatcher 2009 83292 Carter 2008 305 Naumlin myoumls Skinner 2010 98ndash99 293 Naumlin mm Morris 1995 701ndash702 Bond 1998 186 Carter 2008 305ndash306

79

kohtauksen kontekstiin Johannes saattaakin viitata Kaifaksen julistukseen

jakeessa Joh 1150 Jakeessa Kaifas sanoi ettauml on parempi yhden ihmisen kuolla

kansan puolesta kuin koko kansan tuhoutua Niinpauml nyt Pilatus osoittaa

juutalaisille ettauml taumlssauml on tuo yksi ihminen294 Toisaalta Brown pitaumlauml taumltauml

yksinkertaisesti saumlaumllin ilmauksena Pilatus tarkoittaa rdquoKatsokaa taumltauml saumlaumllittaumlvaumlauml

miestaumlrdquo Pilatus yrittaumlauml esittaumlauml juutalaisille ettei Jeesuksesta ole kenellekaumlaumln

uhkaa295 Ylipapit ja heidaumln miehensauml kuitenkin vaativat Jeesusta

ristiinnaulittavaksi

Jo toisen kerran Pilatus kaumlskee ylipappien tuomita Jeesuksen sillauml haumln ei ole

havainnut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln On erikoista ettauml Pilatus toimii

naumlin Onhan haumlnelle taumlssauml kohtaa selvaumlauml ettauml ylipapit haluavat Jeesukselle

tuomiota jota he eivaumlt voi itse antaa Taumllle on kaksi mahdollisuutta Kyseessauml voi

olla jaumllleen yksi Pilatuksen yritys korostaa omaa valtaansa ja noumlyryyttaumlauml

juutalaista eliittiauml296 Toisaalta Morris esittaumlauml ettauml Pilatus ja haumlnen kauttaan siis

Johannes korostaa ettauml todellinen vastuu tuomiosta on nyt juutalaisilla

ylipapeilla297 Ylipapit korostavatkin ettauml Jeesus on tuomittava kuolemaan koska

haumln on tehnyt itsestaumlaumln Jumalan Pojan Taumlmauml on ensimmaumlinen kerta

oikeudenkaumlynnin aikana kun juutalaiset johtajat ilmaisevat suoraan mistauml he

syyttaumlvaumlt Jeesusta Evankeliumin lukijalle syytoumlksessauml ei ole mitaumlaumln yllaumlttaumlvaumlauml

eikauml kyseenalaista Johannes on osoittanut lukijoilleen ettauml Jeesus on Jumalan

Poika ja Jeesus on useaan otteeseen puhunut Jumalasta Isaumlnaumlaumln (Joh 517ndash18

1715) Kuullessaan ettauml Jeesus on vaumlittaumlnyt olevansa Jumalan Poika Pilatus on

peloissaan Johannes kirjoittaa evankeliumissaan Ὅτε οὖν ἤκουσεν ὁ Πιλᾶτος

τοῦτον τὸν λόγον μᾶλλον ἐφοβήθη Taumlmaumln lauseen tulkinta on ollut haasteellista

Haasteelliseksi sen tekee sana μᾶλλον rsquoenemmaumlnrsquo sillauml tekstissauml mikaumlaumln ei ole

aiemmin osoittanut ettauml Pilatus olisi ollut ylipaumlaumltaumlaumln peloissaan Niinpauml taumlmaumln

kohdan tulkinta on jakanut tutkijoita Toisaalta se voi tarkoittaa ettauml Pilatus oli

enemmaumln peloissaan kun haumln kuuli juutalaisten syytoumlksen Pilatus oli jo valmiiksi

peloissaan sillauml Jeesus oli puhunut haumlnelle asioista joita haumln ei ymmaumlrtaumlnyt298

Todennaumlkoumlisempaumlauml kuitenkin on ettauml kyseessauml on vahvistava sana Pilatus oli

294 Naumlin Frey 2014 376 Skinner 2010 98 Skinner viittaa myoumls muihin Johanneksen evankeliumin kohtiin jossa Jeesukseen on viitattu sanalla ἄνθρωπος (mm Joh 746 1033) muttayhteys Kaifaksen sanoihin on naumlhdaumlkseni merkittaumlvin 295 Brown 1994 828 Myoumls Carter (2003 146) tunnustaa taumlmaumln tulkinnan mutta pitaumlauml Johanneksenmotiivien kannalta keskeisempaumlnauml rdquoIhmisen Poikardquo -tulkintaa296 Carter 2003 147297 Morris 1995 703298 Naumlin esimerkiksi Piper 2007 154 ja myoumls Frey 2014 377ndash378 Joskin Freyn kaumlsitys Pilatuksen aiemmasta pelokkuudesta ei tule taumlysin selvaumlksi

80

hyvin peloissaan On mahdollista ettauml juutalaisten vaumlite Jeesuksen mahdollisesta

jumaluudesta pelaumlstytti Pilatuksen sillauml kreikkalais-roomalaisessa kulttuuripiirissauml

taumlllaiset jumalallisia kykyjauml omaavat henkiloumlt eivaumlt olleet ennenkuulumattomia299

Lisaumlksi Carter liittaumlauml Jumalan Pojan vahvasti keisariin joka myoumls oli jumalan

poika kun haumlnen kuollut isaumlnsauml oli julistettu jumalaksi Niinpauml haumlnen mukaansa

Jeesus ei ainoastaan naumlyttaumlydy Pilatuksen silmissauml yksittaumlisenauml kapinallisjohtajana

vaan miehenauml joka asettuu suoraan Rooman keisaria vastaan Haumln uskoo ettauml

myoumls evankeliumien lukijoille taumlmauml merkitsee ettauml Jeesus on Rooman

vastakohta300

Niinpauml Pilatus palaa takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta taumlmaumln alkuperaumlstauml

Taumlmaumln ainoan kerran Johanneksen kuvauksessa Jeesus on kuitenkin vaiti Brown

uskoo sen johtuvan siitauml ettei Jeesus usko Pilatuksen ymmaumlrtaumlvaumln vaikka haumln

vastaisi taumllle301 Thatcher on eri mieltauml Haumln esittaumlauml ettauml Jeesus vaikenee

osoittaakseen Pilatukselle auktoriteettinsa302 Pilatus kovistelee Jeesusta ja

muistuttaa ettauml haumln voi tuomita Jeesuksen Jeesus kuitenkin asettaa Pilatuksen

vallan kyseenalaiseksi toteamalla ettauml kaiken vallan Pilatus on saanut ylhaumlaumlltauml

Carterin mukaan Jeesuksen vastaus osoittaa ettauml Pilatus on tuomittu

epaumlonnistumaan Taumlmaumln tarkoitus on poistaa uhka Rooman valtakunnalle mutta

lopulta toimiikin Jumalan suunnitelman mukaan303 Brown ei ole taumlysin samaa

mieltauml Carterin kanssa joka olettaa Jeesuksen puhuvan maallisesta vallasta

Brownin mukaan Johannes tarkoittaa vain valtaa tuomita Jeesus Brown viittaa

Johanneksen evankeliumin jakeeseen 1018 Siinauml Jeesus toteaa ettei kenellaumlkaumlaumln

299 Naumlin erinaumlisin painotuksin mm Brown 1970 877ndash878 Bond 1998 187 ja Skinner 2010 99 Brown mainitsee lisaumlksi kaksi muuta perustelua sille miksi Pilatus olisi ollut hyvin peloissaan Ensinnaumlkin haumln saattoi pelaumltauml rikkoneensa jotakin paikallista uskonnollista tapaa joita Rooman virkamiehet kunnioittivat Toiseksi haumln saattoi huomata ettauml juutalaisten halu tuomita Jeesus oli niin voimakas ettauml haumlnen olisi pakko vapauttaa Barabbas jonka vapautuksen haumln oli toivonut estaumlvaumlnsauml Jeesuksen avulla Lisaumlksi Bond korostaa ettauml taumlssauml kohdassa μᾶλλον viittaa enemmaumlnkinPilatuksen asenteen muutokseen itsevarmasta Pilatuksesta tulee pelkaumlaumlvauml Pilatus Toisaalta Skinner ei pidauml niinkaumlaumln merkittaumlvaumlnauml kreikkalais-roomalaisen maailmankuvan vaikutusta Pilatukseen Johanneksen evankeliumissa Sen sijaan kuten Jeesuksen juutalaiset ja roomalaiset vangitsijat kaatuivat maahan kun Jeesus sanoi rdquoMinauml se olenrdquo (Joh 186) Pilatus reagoi pelkaumlaumlmaumlllauml siihen ettauml haumlnelle paljastetaan jotakin Jeesuksen identiteetistauml300 Carter 2008 307301 Brown 1970 878 Samaan tapaa ajattelevat Bond 1998 188 Carter 2008 307 ja Skinner 2010 100 Carter ja Skinner toteavat ettauml Jeesus on jo kertonut Pilatukselle alkuperaumlnsauml (Joh 1836ndash37)mutta Pilatus ei tuolloin kuunnellut Jeesusta Yllaumlttaumlvaumlsti Carter viittaa myoumls Herran kaumlrsivaumlaumln palvelijaan joka kuitenkin sopii heikosti Johanneksen kontekstiin Jeesus ei ole osoittanut noumlyryyttauml missaumlaumln kohtaa Johanneksen evankeliumin oikeudenkaumlyntiauml eikauml myoumlskaumlaumln taumlssauml kohtaahaumlnen vaikenemisensa vaikuta siltauml302 Thatcherin (2009 78ndash79) mukaan on vain kaksi vaihtoehtoa miksi Jeesus vaikenisi maaherran edessauml 1 Jeesus esiintyy noumlyraumlnauml tai 2 Jeesus osoittaa auktoriteettinsa Ensimmaumlinen soveltuu synoptikkojen kuvaukseen Jeesuksesta muttei Johanneksen Jeesukseen 303 Carter 2008 308 Naumlin myoumls Thatcher (2009 80ndash81) joka korostaa ettauml Rooman valta on taumlysin Jumalan kaumlsissauml

81

ole valtaa viedauml haumlnen henkeaumlaumln vaan haumln itse antaa sen pois ja myoumls ottaa

takaisin304 Pidaumln kuitenkin Carterin tulkintaa uskottavampana sillauml naumlhdaumlkseni se

noudattaa vahvemmin Johanneksen teologiaa

Jakeessa 1911 Jeesus jatkaa ettauml Pilatusta suurempi syntinen on se joka on

luovuttanut haumlnet Pilatukselle Johanneksen Jeesus viitannee juutalaisiin johtajiin

jotka viimeksi luovuttivat Jeesuksen Pilatukselle ja joihin myoumls Pilatus viittaa

jakeessa 1835 On kuitenkin huomattava ettei Pilatus selviauml Johanneksen

evankeliumissa puhtain kaumlsin myoumls haumln tekee syntiauml305

Pilatus palaa ulos ja yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen Carter toistaa jaumllleen

tulkintansa ettei Pilatus ole taumlllaumlkaumlaumln kertaa tosissaan yrityksessaumlaumln Jokin

vaikuttaa kuitenkin muuttuneen Johanneksen evankeliumissa Naumlyttaumlauml sitauml ettauml

Johanneksen Pilatus on tosissaan yrityksessaumlaumln vapauttaa Jeesus Syy taumlhaumln

aumlkilliseen muutokseen ei ole taumlysin selvauml Bond pitaumlauml mahdollisena ettauml Johannes

pyrkii osoittamaan ettauml Jeesus vaikutti myoumls Pilatukseen kuten haumln oli

vaikuttanut myoumls Jeesuksen vangitsijoihin306 Toisaalta Brown uskoo Pilatuksen

halun vapauttaa Jeesus nousevan kahdesta tekijaumlstauml ensinnaumlkin Pilatus kaumlsittaumlauml

valtansa alkuperaumln ja toiseksi taumlmauml ymmaumlrtaumlauml synnin jonka haumln tekee mikaumlli

tuomitsee Jeesuksen307 Taumlllauml kertaa kuitenkin juutalaiset muistuttavat Pilatusta

velvollisuuksistaan Mikaumlli Pilatus ei tuomitse Jeesusta haumln ei ole keisarin

ystaumlvauml308 Niinpauml Pilatus ajautuu umpikujaan haumlnen taumlytyy tuomita Jeesus tai

juutalaiset kyseenalaistavat haumlnen uskollisuutensa keisarille309 Samalla Carterin

mielestauml Johannes tekee selvaumlksi sen ettauml mikaumlli joku on keisarin ystaumlvauml haumln on

Jeesusta vastaan Jeesuksen ystaumlvauml ei voi olla keisarin ystaumlvauml310

Lopulta Jeesus tuodaan jaumllleen ulos ja Pilatus istuu tuomarin istuimelle

Johannes katkaisee oikeudenkaumlynnin kerronnan huomauttaakseen ettauml tapahtumat

304 Brown 1994 841ndash842 Naumlin myoumls Frey 2014 379305 Naumlin mm Brown 1994 842 Bond 1998 188ndash189 Lincoln 2005 468 Yksikoumlssauml oleva ὁ παραδούς ldquose joka on luovuttanutrdquo tekee hieman epaumlselvaumlksi keneen Johanneksen Jeesus tarkasti ottaen taumlllauml viittaa Thatcher (2009 79ndash80) ja Skinner (2010 100) esittaumlvaumltkin Pilatusta suuremmaksi syntiseksi erityisesti Kaifasta mutta myoumls Kaifaksen miehiauml306 Bond 1998 189 Myoumls Morris (1995 706) Lincoln (2005 468) ja Skinner (2010 100) uskovatettauml taumlllauml kertaa Pilatus tosissaan yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen307 Brown 1994 843308 Amicus Caesaris rsquokeisarin ystaumlvaumlrsquo oli toisaalta virallinen arvonimi mutta saattoi tarkoittaa myoumlsyksinkertaisesti Roomalle ja keisarille uskollista henkiloumlauml Ei ole mitaumlaumln todisteita siitauml ettauml Pilatuksella olisi ollut arvonimi amicus caesaris Taumlmaumln tutkielman kannalta ei kuitenkaan ole merkittaumlvaumlauml kumpaan juutalaiset taumlssauml viittaavat Syytoumls maaherran uskottomuudesta keisaria kohtaan on silti vakava309 Frey 2014 381310 Carter 2008 308ndash309 Samoin Morris 1995 706 Morris ei pidauml taumltauml kuitenkaan luonteeltaan poliittisena vaan haumlnestauml yksinkertaisesti Johanneksen tarkoitus on korostaa ettauml Jeesus oli arvoltaan korkeampi kuin keisari

82

sijoittuvat paumlaumlsiaumlisen valmistuspaumlivaumlaumln puolille paumlivin Samaan aikaan oli tapana

teurastaa paumlaumlsiaumlislammas311 Johannekselle on taumlrkeaumlauml ajoittaa Jeesuksen kuoleman

tapahtumat yhteen paumlaumlsiaumlisen kanssa sillauml Johannes kuvaa Jeesuksen

paumlaumlsiaumlislampaana312 Samalla kaumly selvaumlksi etteivaumlt Jeesusta vastustavat juutalaiset

ole osallisia Jeesuksen antamasta uhrista Hehaumln jaumlivaumlt jo oikeudenkaumlynnin alussa

palatsin ulkopuolelle ja naumlin erottivat itsensauml Jeesuksesta313

Johanneksen Pilatus painottaa ettauml tuomittavana on juutalaisten kuningas ja

laumlsnauml olevat juutalaiset paumlaumltyvaumlt tunnustamaan keisarin ainoaksi hallitsijakseen314

Niinpauml Carterin mukaan Johannes kuvaa kuinka Jerusalemin juutalaiset johtajat

hylkaumlaumlvaumlt Israelin Jumalan kanssa tekemaumln liiton ja alistuvat Rooman vallan

alle315 Johanneksen kuvaus onkin aumlaumlrimmaumlisen poleeminen Johannes kertoo

kuinka juutalaiset hylkaumlaumlvaumlt Jeesuksen joka on heidaumln Jumalansa asettama

kuningas Niinpauml he myoumls Johanneksen mukaan hylkaumlaumlvaumlt Jumalansa316 Kun he

ovat tehneet taumlmaumln Johannes kertoo ettauml silloin Pilatus luovutti Jeesuksen

ristiinnaulittavaksi

64 Pilatus Johanneksen evankeliumissa Naumlin olen kaumlsitellyt Johanneksen evankeliumin kuvauksen roomalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml Niinpauml on aika tarkastella Johanneksen asennetta Rooman

valtakuntaan taumlmaumln Pilatus-kuvan kautta Myoumls Johanneksen evankeliumin

Pilatus-kuvauksesta on esitetty monenlaisia tulkintoja Johanneksen

evankeliumissa Pilatus voidaan naumlhdauml voimakkaana hallitsijana Haumln ei edes yritauml

tosissaan vapauttaa Jeesusta vaan kaumlyttaumlauml taumltauml poliittisen hyoumldyn saavuttamiseksi

Pilatus ei missaumlaumln kohtaa ymmaumlrrauml Jumalan suunnitelmaa vaan on kuuro

Jeesuksen puheille Johanneksen lukijoille taumlmauml merkitsi selvaumlsti sitauml ettauml

Rooman valtakunta on Jeesuksen ja siten Jumalan tahdon vastustaja Carter

korostaa ettauml Johannes ei rohkaise rauhalliseen elaumlmaumlaumln Rooman valtakunnassa

vaikka Jeesus ei edustanutkaan Roomalle sotilaallista uhkaa Sen sijaan Johannes

ajaa selkeaumlauml erottautumista Rooman valtakunnan arvoista Kristittyjen tarkoitus on

311 Brown 1994 847 Bond 1998 191312 Frey 2014 381313 Carter 2003 139 Frey 2014 364ndash365314 Morris (1995 709) tulkitsee ettauml Pilatus pyrkii vielauml taumlssaumlkin kohtaa vetoamaan Jeesuksen puolesta vaumlkijoukkoon kutsumalla taumltauml juutalaisten kuninkaaksi Morrisin paumlaumltelmauml on kuitenkin naumlhdaumlkseni epaumluskottava sekauml historialliselta ettauml Johanneksen kerronnan kannata Johanneksen Pilatuksen on pakko tuomita Jeesus sen jaumllkeen kun juutalaiset asettivat haumlnen uskollisuutensa keisarille kyseenalaiseksi ja kaumlyttaumlauml Jeesuksesta nimeauml juutalaisten kuningas puhtaasti siksi ettauml Jeesus oli kuningas Johanneksen kaumlsityksen mukaan315 Carter 2008 309ndash310 Naumlin myoumls Bond 1998 192316 Brown 1994 849 Lincoln 2005 471 Skinner 2010 102

83

elaumlauml maailmassa mutta ei kuulua siihen (Joh 1714ndash19)317 Toisaalta voidaan

paumlaumltyauml taumlysin vastakkaiseen tulkintaan jonka mukaan Pilatus todella yritti

vapauttaa Jeesuksen vetoamalla vaumlkijoukkoon mutta lopulta kuitenkin

epaumlonnistuu yrityksessaumlaumln318 Brownin mukaan Johannes kuvaa Pilatuksen

stereotyyppinauml ihmisestauml joka ei halua paumlaumlttaumlauml totuuden ja valheen vaumlliltauml319

Pilatus saattaakin olla paumlaumlttaumlmaumltoumln mutta lopulta kysymys voikin olla vain

Johanneksen ironiasta Johanneksen evankeliumin oikeudenkaumlynnissauml Jeesuksesta

tuleekin lopulta tuomari ja Pilatus joutuukin tuomittavaksi320 Taumltauml Thatcher

perustelee Johanneksen aumlaumlrimmaumlisen radikaalilla kristologialla joka johtaa siihen

ettauml Pilatus ja Rooman valtakunta jaumlaumlvaumlt taumlysin Jeesuksen jalkoihin321

Jotta voimme saada selkeaumlmmaumln kaumlsityksen Pilatuksesta kokoan taumlhaumln

Pilatuksen toiminnan roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml

Pilatus saapuu ulos maaherran palatsista ja kysyy mistauml Jeesusta syytetaumlaumln (Joh 1829)Pilatus kaumlskee juutalaisten pitaumlauml Jeesus itsellaumlaumln ja tuomita taumlmauml heidaumln lakien mukaan (Joh 1831)Pilatus menee takaisin palatsin ja haetuttaa Jeesuksen eteensauml Haumln kysyy taumlltauml onko Jeesus juutalaisten kuningas (Joh 1833)Pilatus vastaa Jeesukselle rdquoOlenko minauml mikaumlaumln juutalainen Oma kansasi ja ylipapit sinut ovat minulle luovuttaneet Mitauml sinauml olet tehnyt (Joh 1835)rdquoPilatus toteaa rdquoSinauml siis olet kuitenkin kuningas (Joh 1837)rdquordquoMitauml on totuusrdquo kysyy Pilatus ja astuu ulos juutalaisten luo Haumln julistaa ettei voi havaita Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln rikokseen (Joh 1838)Pilatus viittaa juutalaiseen tapaan vapauttaa vanki ja tarjoaa vapautettavaksi juutalaisten kuningasta (Joh 1839)Pilatus kaumlskee ruoskia Jeesuksen (Joh 191)Pilatus palaa ulos ja kertoo tuovansa Jeesuksen ulos jotta jokainen voi naumlhdauml ettei haumln pidauml Jeesusta syyllisenauml (Joh 194)Pilatus esittelee Jeesuksen orjantappurakruunussa ja purppuraviitassa sanomalla rdquoKatso ihminen (Joh 195)rdquoPilatus kehottaa jaumllleen ylipappeja ja heidaumln miehiaumlaumln ristiinnaulitsemaan Jeesuksen itse sillauml haumln ei pidauml Jeesusta syyllisenauml mihinkaumlaumln (Joh 196)Pilatus kaumly hyvin pelokkaaksi (Joh 198)Pilatus menee takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta mistauml taumlmauml on laumlhtoumlisin (Joh 199)Pilatus sanoo rdquoEtkouml puhu minulle Etkouml tiedauml ettauml minulla on valta vapauttaa sinut ja minulla on valta ristiinnaulita (Joh 1910)rdquoPilatus yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen (Joh 1912)Pilatus tuo Jeesuksen ulos ja asettuu tuomarinistuimelle (Joh 1913)Pilatus sanoo juutalaisille rdquoKatso teidaumln kuninkaanne (Joh 1914)rdquo

317 Naumlin Bond 1998 192ndash193 Carter 2008 311318 Morris 1995 710319 Brown 1994 830320 Lincoln 2005 471ndash472 Frey 2014 368 Frey korostaa erityisesti Pilatuksen paumlaumlttaumlmaumlttoumlmyyttauml Johanneksen kuvauksessa Haumln paumlaumltyy silti Lincolnin kanssa samaan johtopaumlaumltoumlkseen ettauml kysymys on lopulta ironiasta jossa syytetyn ja tuomarin roolit vaihtuvat321 Thatcher 2009 84ndash85

84

Pilatus kysyy juutalaisilta pitaumlaumlkouml haumlnen ristiinnaulita heidaumln kuninkaansa (Joh 1915)Pilatus luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi (Joh 1916)

Johanneksen kuvauksessa Pilatuksen toiminnasta juutalaisten kanssa nousee

keskeisesti esille kaksi toistuvaa teemaa Pilatus julistaa toistuvasti Jeesuksen

syyttoumlmaumlksi ja lisaumlksi Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi aina kun

haumln viittaa Jeesukseen puhuessaan juutalaisille Molemmat ovat teemoja joihin

Johannes uskoi Toisaalta Pilatuksen ja juutalaisten suhde vaikuttaa

evankeliumissa hyvin jaumlnnitteiseltauml Roomalaiset ovat suurella joukolla mukana

juutalaisten kanssa Jeesuksen vangitsemisessa Silti Pilatus vaikuttaa haluttomalta

tutkimaan Jeesuksen asiaa kun haumln ensikerran astuu juutalaisten eteen Johannes

kuvaa kuinka Pilatus pakottaa juutalaiset myoumlntaumlmaumlaumln ettei heillauml ole valtaa

langettaa kuolemantuomiota Niinpauml he ovat riippuvaisia Pilatuksen tuomiosta

Johanneksen Pilatus naumlyttaumlauml suorastaan ilkkuvan juutalaisille Haumln vielaumlpauml

kehottaa uudelleen juutalaisia tuomitsemaan Jeesuksen kuolemaan tietaumlen etteivaumlt

he voi sitauml tehdauml Taumlstauml huolimatta juutalaiset iskevaumlt takaisin ja kyseenalaistavat

Pilatuksen uskollisuuden keisaria kohtaa Johanneksen kuvaus oikeudenkaumlynnistauml

kulminoituu viimeisessauml kohtauksessa jossa paikalla olevat juutalaiset julistavat

uskollisuutensa keisarille

Jeesuksen kanssa Pilatus saa sen sijaan tyytyauml pitkaumllti kyselijaumln rooliin

Johannes on varannut Jeesukselle mahdollisuuden opettaa Pilatusta pitkaumlhkoumlillauml

puheenvuoroilla Jeesuksen kuninkuudesta totuudesta ja Pilatuksen vallan

alkuperaumlstauml Johannes kuitenkin antaa ymmaumlrtaumlauml ettei Pilatus kaumlsitauml Jeesuksen

sanojen merkitystauml Niinpauml Johanneksen kuvauksessa Pilatus ja juutalaiset jakavat

paljon yhteistauml siinauml suhteessa ettauml he edustavat ihmisiauml jotka eivaumlt kuule

Jeesuksen sanoja Lisaumlksi Johannes korostaa ettauml Pilatus jaumlauml toiseksi Jeesuksen

auktoriteetin rinnalla Esimerkiksi oikeudenkaumlynnin viimeinen keskustelu

Pilatuksen ja Jeesuksen vaumllillauml osoittaa taumlmaumln hyvin On selvaumlauml ettei Pilatuksella

ole todellista valtaa Jeesukseen vaan Jeesus yksin paumlaumlttaumlauml elaumlmaumlstaumlaumln

Johanneksen evankeliumissa Pilatus ei ole Jeesuksen puolella Haumln ei

pohjimmiltaan ymmaumlrrauml kuka Jeesus on Lisaumlksi haumlnen pyrkimyksensauml vapauttaa

Jeesus eivaumlt vaikuta vakavilta yrityksiltauml viimeistauml lukuun ottamatta Ne

palvelevat Johanneksen kertomuksellisia teemoja Ensimmaumlisellauml

vapautusyrityksellauml Johannes esittelee valinnan hyvaumln paimenen ja rosvon vaumllillauml

ja toisessa nousee esille Jeesuksen kuninkuus Kolmas vapautusyritys joka seuraa

Pilatuksen yritystauml selvittaumlauml Jeesuksen alkuperauml tuo naumlyttaumlmoumllle toisen valinnan

85

Taumlllauml kertaa valinnan edessauml on Pilatus ja taumlmauml valinta tehdaumlaumln keisarin ja

Jeesuksen vaumllillauml Ilmeisesti Johannes antaa ymmaumlrtaumlauml ettei ainakaan Pilatus voi

olla uskollinen sekauml keisarille ettauml Jeesukselle jota Pilatus edelleen kutsuu

juutalaisten kuninkaaksi Toisaalta taumlmauml kohtaus pohjustaa tietauml juutalaisten

julistukselle jossa he luopuvat kuninkaastaan ja alistuvat keisarin valtaan

Johanneksen evankeliumin ympaumlristouml onkin voimakkaasti juutalainen

Evankeliumi kuvaa valtaosaltaan Jeesuksen ja juutalaisten kanssakaumlymisiauml

Oikeudenkaumlynnissaumlkin korostuu juutalaisten valinta Johannes sijoittaa heidaumlt

eroon Jeesuksesta He eivaumlt halua saastua jotta voivat osallistua paumlaumlsiaumlisaterialle

mutteivaumlt ymmaumlrrauml ettauml todellinen paumlaumlsiaumlislammas onkin palatsissa Johannes

kuvaa kuinka he valitsevat Jeesuksen sijaan rosvon ja kieltaumlvaumlt kuninkaansa

jonka he haluavat ristiinnaulita

Rooman valtakunta on huomattavasti juutalaisuutta vaumlhaumlisemmaumlssauml roolissa

Johanneksen evankeliumissa Roomalaisia esiintyy evankeliumissa vain harvoin

eikauml Rooma vaikuta olevan erityisen keskeinen teema Johannekselle Pilatus on

ainoa roomalainen henkilouml joka esiintyy evankeliumissa suuremmassa roolissa

Toisaalta Johanneksen evankeliumille tyypillistauml on voimakas dualismi Johannes

korostaa ettauml Jeesus on ainoa tie pelastukseen (Joh 316 146) Samalla

maailman joka vihaa Jeesuksen omia ja ne juutalaiset jotka kieltaumlytyvaumlt

seuraamasta Jeesusta Johannes naumlkee hyvin kielteisesti Oikeudenkaumlynnissauml on

selvaumlauml ettei Pilatus ole Jeesuksen seuraaja Johanneksen ironisessa kerronnassa

haumln kyllauml tunnistaa Jeesuksen attribuutit viattomuuden ja kuninkuuden mutta haumln

puhuu tietaumlmaumlttaumlaumln Pilatus kuuluu enemmaumlnkin juutalaisten joukkoon siinauml ettei

haumln ymmaumlrrauml Jeesusta

Myoumls Johanneksen evankeliumin kristologia vaumlrittaumlauml Pilatus-kuvausta

Jeesus on Johannekselle Jumalan Poika Johannes kuvaa kuinka Jeesus on ollut

olemassa jo ennen maailmaa (Joh 11ndash3) Jeesus naumlyttaumlauml evankeliumissa tietaumlvaumln

mitauml ihmiset ajattelevat sekauml myoumls sen mitauml tulee tapahtumaan (muun muassa Joh

615 131) Johannes esittaumlaumlkin ettauml Jeesuksen valta maailmassa on korkeampi

kuin minkaumlaumln maallisen tahon on edes teoriassa mahdollista Niinpauml myoumls

Rooman valtakunnan edustajana Pilatus naumlyttaumlauml jaumlaumlvaumln Jeesuksen vallan jalkoihin

Taumlmauml vaikuttaa kuitenkin enemmaumlnkin Johanneksen kristologian sivutuotteelta

kuin systemaattiselta Rooman vastustukselta

Lopulta onkin todettava ettauml on naumlhdaumlkseni liioiteltua vaumlittaumlauml Johanneksen

evankeliumin varsinaisesti vastustavan Rooman valtakuntaa Evankeliumin

86

laumlhikonteksti on niin voimakkaasti juutalainen ettei Rooman valtakuntaa voida

pitaumlauml erityisen keskeisenauml teemana Johannekselle Taumlstauml huolimatta Johanneksen

tyypillisestauml dualismista ja kristologiasta seuraa ettauml myoumls Rooman valtakunta

kuuluu pimeyteen jos se ja sen asukkaat eivaumlt seuraa Jeesusta Niinpauml

evankeliumista on mahdollista loumlytaumlauml muutamia Rooman valtakuntaa arvostelevia

piirteitauml Naumliden piirteiden loumlytaumlminen edellyttaumlauml kuitenkin imperiumikriittistauml

lukutapaa jossa tekstistauml erityisesti etsitaumlaumln Johanneksen asennetta Rooman

valtakuntaa kohtaan

7 JohtopaumlaumltoumlksetTaumlssauml tutkielmassa olen tarkastellut Raamatun evankeliumien suhdetta Rooman

valtakuntaa kohtaan Pontius Pilatuksen kautta Pilatus on ainoa roomalainen joka

esiintyy jokaisessa evankeliumissa Lisaumlksi haumlnen roolinsa Jeesuksen tuomitsijana

on keskeinen osa Jeesuksen elaumlmaumln tarinaa Niinpauml olisi oletettavaa ettauml

evankelistat kaumlyttaumlisivaumlt taumlmaumln mahdollisuuden arvostellakseen Rooman

valtakuntaa jos heillauml oli mielessaumlaumln imperiumivastainen sanoma

Tutkielman aluksi maumlaumlrittelin varsinaiseksi imperiumivastaisuudeksi

tarkoituksellisen Rooman vallan vastustamisen joka hylkaumlauml mahdollisuuden

toimia imperiumin sisaumlllauml vallitsevissa olosuhteissa Pelkaumlstaumlaumln Rooman

imperiumin vallan tai arvojen arvostelu ei ole riittaumlvauml imperiumivastaisuuden

ilmaus jos evankelista oli silti valmis suvaitsemaan Rooman valtaa ja arvoja

yhteisoumln ulkopuolisessa elaumlmaumlssauml Yksikaumlaumln evankeliumi ei kuitenkaan edusta

puhtaasti taumlllaista imperiumivastaista naumlkoumlkulmaa

Vaikka evankeliumit onkin kirjoitettu Rooman imperiumin

taustakontekstissa huomattavasti taumlrkeaumlmpi osa evankeliumeja on juutalainen

laumlhikonteksti Evankeliumit kuvaavat pitkaumllti Jeesuksen ja juutalaisten ryhmien

vaumllistauml kanssakaumlymistauml Myoumls jokaisessa passiokertomuksessa juutalaiset ryhmaumlt

ovat aktiivisia toimijoita Luukas on kuvauksessaan maltillisin Ennen kaikkea

haumln korostaa sitauml ettauml kaikki tapahtui Jumalan suunnitelman mukaan Niinpauml

Luukas ei erityisesti painota juutalaisten johtajien syyllisyyttauml Jeesuksen

kuolemaan Markus ja Matteus sen sijaan ilmaisevat hyvin selvaumlsti sen ettauml

juutalaiset johtajat pyrkivaumlt surmauttamaan Jeesuksen vaumlaumlrin perustein Naumlistauml

kahdesta Matteus voidaan naumlhdauml jyrkempaumlnauml sillauml haumln vihjaa juutalaisten

syyllisyyden johtaneen temppelin tuhoon Toisaalta myoumls Markus nostaa esille

sen kuinka juutalaiset valitsivat Jeesuksen sijaan kapinan Niinpauml Markus ja

87

Matteus eivaumlt suhtaudu Jeesuksen tuominneisiin juutalaisiin erityisen laumlmpimaumlsti

Jyrkimmaumln asenteen niihin juutalaisiin jotka ottivat osaa Jeesuksen

tuomitsemiseen valitsee kuitenkin Johannes Haumln kuvaa laumlpi koko evankeliumin

kuinka monet erityisesti vaikutusvaltaiset juutalaiset yrittaumlvaumlt surmata Jeesuksen

Haumlnen retoriikkansa on voimakasta Johannes tekee oikeudenkaumlyntikuvauksessa

selvaumlksi ettauml juutalaiset hylkaumlaumlvaumlt Jeesuksen oman kuninkaansa

Pilatukseen evankelistat kiinnittaumlvaumlt huomattavasti vaumlhemmaumln huomiota

Pilatus onkin evankeliumin henkiloumlnauml varsin jaumlsentymaumltoumln ja taumlmaumln motiivit

jaumlaumlvaumlt usein pimentoon Kaikkein kielteisimmaumln kuvan maalaa jaumllleen Johannes

jonka Pilatus jakaa paljon yhteistauml juutalaisten kanssa Pilatuskaan ei Johanneksen

kuvauksessa ymmaumlrrauml Jeesuksen sanoja eikauml siten kuulu niihin jotka ovat

totuudesta Lisaumlksi Johannes tekee selvaumlksi ettauml myoumls Pilatus tekee syntiauml

tuomitessaan Jeesuksen vaikkei se olekaan yhtauml suuri kuin Jeesuksen luovuttajan

Toisaalta synoptikot eivaumlt juuri ota kantaa Pilatuksen toiminnan moraalisuuteen

Markuksen kuvaus Pilatuksesta on kaikkein jaumlsentymaumlttoumlmin ja Pilatuksen

toiminta vaikuttaa Markuksen kuvauksessa paikoin hyvin ristiriitaiselta Taumlstauml

huolimatta Markuksen evankeliumissa vaikuttaa korostuvan erityisesti juutalaisten

ylipappien toiminta Lopulta kysymys on siitauml ettauml Pilatus antoi vaumlkijoukolle

myoumlten Matteus puolestaan maalaa Pilatuksesta tyypillisen maaherran jonka

edessauml Jeesus joutui kaumlrsimaumlaumln Taumlstauml huolimatta Matteus ei alleviivaa Pilatuksen

toimintaa vaan Jeesuksen noumlyraumlauml esimerkkiauml Vaikka Matteus osoittaa

kiistattomasti ettauml Pilatus tiesi Jeesuksen syyttoumlmaumlksi haumln ei osoita Pilatusta

syyttaumlvaumlllauml sormella Paljon suuremman huomion saa paikalla ollut vaumlkijoukko

joka tunnustaa vastuunsa Jeesuksen surmaamiseen Luukkaan evankeliumin

kuvaus Pilatuksesta on kaikkein myoumlnteisin Pilatus tietaumlauml Jeesuksen syyttoumlmaumlksi

mutta ajautuu oikeudenkaumlynnin kuluessa umpikujaan josta haumln ei paumlaumlse

tuomitsematta Jeesusta

Pilatusta voidaan pitaumlauml taumlydellisenauml vaumllineenauml imperiumivastaiselle

sanomalle Haumln oli roomalainen ja lisaumlksi hallitsevassa asemassa joten haumlntauml

voidaan hyvaumlllauml syyllauml pitaumlauml Rooman vallan edustajana Yksikaumlaumln evankelista ei

kuitenkaan tartu erityisellauml innolla taumlhaumln tilaisuuteen He eivaumlt suoraan esittele

roomalaisen oikeuden puolueellisuutta tai moraalittomuutta Laumlhimmaumlksi

imperiumin arvostelua tulee Johanneksen evankeliumi jonka tinkimaumltoumln dualismi

johtaa siihen ettauml myoumls Rooman valtakunta kuuluu pimeyteen jos se ei tunnista

Jeesuksen totuutta Taumlstauml huolimatta Johanneksen evankeliumissa Rooman

88

valtakunta naumlyttaumlytyy synoptisia evankeliumeja huomattavasti harvemmin

Evankeliumin konteksti on vahvasti juutalainen ja on vaikea argumentoida sen

puolesta ettauml suhde Rooman valtakuntaan olisi Johannekselle jollakin tavoin

erityisen keskeinen asia Luukkaan evankeliumi puolestaan suhtautuu

evankeliumeista kaikkein myoumlnteisemmin Rooman valtakuntaan Itse asiassa

Luukkaan kuvaus passiosta korostaa Jumalan pelastustyoumltauml eikauml roomalaisen

oikeudenkaumlynnin teemoihin kuulu Jeesuksen kuninkuus Matteus ja Markus

sijoittuvat naumliden kahden vaumllimaastoon mutta kummankaan oikeudenkaumlynti

kuvauksessa ei vaikuta esiintyvaumln suurempaa imperiumivastaista sanomaa

Markus vaumllttaumlauml syyttaumlmaumlstauml Pilatusta Jeesuksen kuninkuus on kyllauml

oikeudenkaumlynnin keskeinen teema mutta Markus ei vaikuta pitaumlvaumln Jeesuksen

kuninkuutta poliittisena Vaikka Matteus luo Pilatuksesta roomalaisen maaherran

stereotyypin ja on mahdollista kauhistella epaumloikeudenmukaista tuomiota

Matteuksen kuvauksessa ei esiinny katkeruutta maaherraa kohtaan Sen sijaan

Matteuksen katkeruuden kaumlrki osuu juutalaisiin ylipappeihin ja vanhimpiin jotka

aktiivisesti ajavat Jeesuksen kuolemaa

Imperiumikritiikki on tuonut Uuden testamentin tutkimukseen uusia

naumlkoumlkulmia Muun muassa Carterin pioneerityouml taumlssauml suhteessa on arvostettavaa

Taumlstauml huolimatta on oltava varovainen imperiumikritiikin tulkintojen kanssa

Pontius Pilatus on erinomainen esimerkki siitauml kuinka evankeliumit kiinnittaumlvaumlt

vain vaumlhaumln huomiota Roomaan Pilatus ei nouse yhdessaumlkaumlaumln evankeliumissa

erityisen keskeiseen asemaan vaikka haumln olisikin maumlaumlraumlllisesti suuressa roolissa

Sen sijaan evankelistat keskittaumlvaumlt huomattavasti suuremman mielenkiinnon

juutalaisten ja Jeesuksen suhteeseen Taumlmauml on luonnollista sillauml evankeliumit on

kirjoitettu tilanteessa jossa varhaiskristilliset yhteisoumlt pyrkivaumlt ensisijaisesti

maumlaumlrittelemaumlaumln suhdettaan muuhun juutalaisuuteen Tarve maumlaumlritellauml

varhaiskristillisyyden suhdetta Roomaan nousi ajankohtaiseksi vasta toisella

vuosisadalla

89

LyhenteetAnn Tacituksen rdquoKeisarillisen Rooman historiardquo (Annales)Ant Josefuksen rdquoJuutalaisten muinaishistoriardquo (Antiquitates Iudaicae)Apolog Tertullianuksen rdquoPuolustuspuherdquo (Apologeticus) Bell Josefuksen rdquoJuutalaissotardquo (Bellum Iudaicum)Laumlhet Filon Aleksandrialaisen rdquoLaumlhetystouml Gaiuksen luordquo (Legatio ad

Gaium) Nik ev Nikodemuksen evankeliumi Piet ev Pietarin evankeliumi

Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo

Laumlhteet ja apuneuvotEhrman Bart D amp Zlatko Pleše2011 The Apocryphal Gospels New York Oxford University Press

Filon Aleksandrialainenndash Philo X The Embassy to Gaius Indices to Volumes IndashX ndash Loeb

Classical Library Cambridge Harvard University Press 1962

Flavius Josefusndash Josephus in Nine Volumes II The Jewish War Books IndashIII ndash Loeb

Classical Library 203 Cambridge Harvard University Press 1956

ndash Josephus in Nine Volumes IX Jewish Antiquities Books XVIIIndashXX General Index to Volumes IndashIX ndash Loeb Classical Library 433 Cambridge Harvard University Press 1965

Liddell Henry George amp Scott Robert1996 A Greek-English Lexicon Revised Supplement Oxford Clarendon Press

Novum Testamentum Graece ndash 28th revised edition Edited by Barbara Aland et al Stuttgart Deutsche

Bibelgesellschaft 2012

Raamattu ndash Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992

kaumlyttoumloumln ottama suomennos Helsinki Kirjapaja

Tacitus Publius Corneliusndash The Histories The Annals In Four Volumes IV Annals Books XIIIndashXVI

ndash Loeb Classical Library 322 Cambridge Harvard University Press 1962

Tertullianus Quintus Septimius Florensndash Apologeticum Recensuit Paulus Frassinetti Corpus scriptorum

Latinorum Paravianum Paravia Aug Taurinorum 1965

90

KirjallisuusAllison Dale C Jr2001 rdquoMatthewrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 844ndash886

Allison Dale C Jr amp Davies William D1997 The Critical and Exegetical Commentary on the Gospel According to

Saint Matthew Volume III Commentary on Matthew XIXndashXXVIII ndash The International Critical Commentary Edinburgh TampT Clark

Anderson Paul N2011 The Riddles of the Fourth Gospel An Introduction to John Minneapolis

Fortress Press

Balz Horst1981 rdquoμαστιγόωrdquo Horst Balz amp Gerhard Schneider (ed) Exegetical

Dictionary of the New Testament Vol 2 Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company 1981 394ndash395

Blomberg Craig L2001 The Historical Reliability of Johns Gospel Leicester Apollos

Bond Helen K1998 Pontius Pilate in History and Interpretation Cambridge Cambridge

University Press

Bovon Franccedilois2012 Luke 3 A Commentary on the Gospel of Luke 1928ndash2453 ndash

Hermeneia A Critical and Historical Commentary on the Bible Minneapolis Fortress Press

Brent Allen1997 rdquoLuke-Acts and the Imperial Cult in Asia Minorrdquo The Journal of

Theological Studies Vol 48 no 2 411ndash438

Brown Raymond E1970 The Gospel According to John (XIIIndashXXI) Introduction Translation and

Notes ndash The Anchor Bible New York Doubleday

1994 The Death of the Messiah From Gethsemane to the Grave A Commentary on the Passion Narratives in the Four Gospels Volume 1 New York Doubleday

Bryan Christopher1993 A Preface to Mark Notes on the Gospel in Its Literary and Cultural

Settings New York Oxford University Press

Burridge Richard A2004 What Are the Gospels A Comparison with Greco-Roman Biography

Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company amp Dearborn Dove Booksellers

91

Carter Warren2001 Matthew and Empire Initial Explorations Harrisburg Trinity Press

International

2003 Pontius Pilate Portraits of a Roman Governor Collegeville Liturgical Press

2006 The Roman Empire and the New Testament An Essential Guide Nashville Abingdon Press

2008 John and Empire Initial Explorations New York TampT Clark

2014 rdquoSocial Identities Subgroups and Johnrsquos Gospel Jesus the Prototype and Pontius Pilate (John 1828ndash1916)rdquo J Brian Tucker amp Coleman A Baker (ed) TampT Clark Handbook to Social Identity in the New Testament London Bloomsbury 2014 236ndash251

Collins Adela Yarbro2000 rdquoMark and his readers The Son of God among Greeks and Romansrdquo

Harvard Theological Review Vol 93 no 2 85ndash100 2007 Mark A Commentary ndash Hermeneia A Critical and Historical

Commentary on the Bible Minneapolis Fortress Press

Crossan John Dominic1996 Who Killed Jesus Exposing the Roots of Anti-Semitism in the Gospel

Story of the Death of Jesus New York HarperSanFrancisco

Evans Craig A2000 rdquoMarkrsquos Incipit and the Priene Calendar Inscription From Jewish Gospel

to Greco-Roman Gospelrdquo Journal of Greco-Roman Christianity and Judaism Vol 1 67ndash81

Eve Eric2008 rdquoSpit in Your Eye The Blind Man of Bethsaida and the Blind Man of

Alexandriardquo New Testament Studies Vol 54 no 1 1ndash17

Franklin Eric2001 rdquoLukerdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 922ndash959 Frey Joumlrg2014 rdquoJesus und Pilate Der wahre koumlnig und der repraumlsentant des kaisers im

Johannesevangeliumrdquo Gilbert Van Belle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 2014 337ndash393

Green Joel B1997 The Gospel of Luke ndash The New International Commentary on the New

Testament Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company

92

Horsley Richard A2001 Hearing the Whole Story The Politics of Plot in Markrsquos Gospel

Luisville Westminster John Knox Press

Hourihane Colum2009 Pontius Pilate Anti-Semitism and the Passion in Medieval Art

Princeton Princeton University Press

Karris Robert J2009 Luke Artist and Theologian Lukersquos Passion Account as Litterature

Eugene Wipf amp Stock (Previously published by Paulist Press 1985)

Kieffer Reneacute2001 rdquoJohnrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 961ndash1000

Koester Helmut1995 Introduction to the New Testament Volume One History Culture and

Religion of the Hellenistic Age Berlin Walter de Gruyter

Kuula Kari2008 rdquoUusi testamenttirdquo Kari Kuula Martti Nissinen amp Wille Riekkinen

Johdatus Raamattuun Helsinki Kirjapaja 177ndash299

Levine Amy-Jill1999 rdquoAnti-Judaism and the Gospel of Matthewrdquo William R Farmer (ed)

Anti-Judaism and the Gospels Harrisburg Trinity Press International 1999 9ndash36

Lincoln Andrew2005 The Gospel According to St John ndash Blacks New Testament

Commentaries New York Hendrickson Publishers

Luomanen Petri1998 Entering the Kingdom of Heaven A Study on the Structure of Matthewrsquos

View of Salvation Tuumlbingen Mohr Siebeck

Luz Ulrich2005 Matthew 21ndash28 ndash Hermeneia A Critical and Historical Commentary on

the Bible Minneapolis Fortress Press

Malbon Elizabeth Struthers1989 rdquoThe Jewish Leaders in the Gospel of Mark A Literary Study of Marcan

Characterizationrdquo Journal of Biblical Literature 108 no 2 259ndash281

Marcus Joel2009 Mark 8ndash16 A New Translation with Introduction and Commentary ndash

The Anchor Bible New Haven Yale University Press

Mason Steve2016 A History of the Jewish War AD 66ndash74 New York Cambridge

University Press

93

Meiser Martin2015 rdquoDas Markusevangelium ndash einer ideologie- und umperiumskritische

Schrift Ein Blick in die Auslegungsgeschichterdquo Michael Labahn amp Outi Lehtipuu (ed) People under Power Early Jewish and Christian Responses to the Roman Empire Amsterdam Amsterdam University Press 129ndash158

Mcknight Scot amp Modica Joseph B2013 rdquoIntroductionrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord

Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 15ndash21

Morris Leon1995 The Gospel According to John ndash The New International Commentary on

the New Testament Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company

Morrison Frank1939 And Pilate Said London Rich amp Cowan

Muumlller Gustav A1888 Pontius Pilatus der fuumlnfte Prokurator von Judaumla und Richter Jesu von

Nazareth Stuttgart Metzler

Neagoe Alexandru2002 The Trial of the Gospel An Apologetic Reading of Lukersquos Trial

Narratives ndash Society for New Testament Studies Monograph Series 116 Cambridge Cambridge University Press

Nicklas Tobias2014 rdquoDer matthaumlische Davidssohn und das Roumlmische Reichrdquo Gilbert Van

Belle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 229ndash248

Nystrom David2013 rdquoWe Have No King But Caesar Roman Imperial Ideology and the

Imperial Cultrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 23ndash37

Peter Hermann1907 rdquoPontius Pilatus der Roumlmische Landfleger in Judaumlardquo Neues Jahrbuch

fuumlr das klassische Altertum Geschichte und deutsche Literatur 19

Pinter Dean2013 rdquoThe Gospel of Luke and the Roman Empirerdquo Scot McKnight amp Joseph

B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in NewTestament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 101ndash115

94

Piper Ronald A2007 rdquoThe Characterization of Pilate and Death of Jesus in the Fourth

Gospelrdquo Gilbert Van Belle (ed) The Death of Jesus in the Fourth Gospel ndash Bibliotheca Ephemeridum theologicarum Lovaniensium 200 Leuven Leuven University Press 2007 121ndash162

Rensberger David 1999 rdquoAnti-Judaism and the Gospel of Johnrdquo William R Farmer (ed) Anti-

Judaism and the Gospels Harrisburg Trinity Press International 1999 120ndash157

Rowe C Kavin2005 rdquoLuke-Acts and the Imperial Cult A Way Through the Conundrumrdquo

Journal for the Study of the New Testament Vol 27 no 3 279ndash300

Schuumlrer Emil1973 The History of the Jewish People in the Age of Jesus Christ Volume 1

New English version revised and ed Geza Vermes amp Fergus Millar Edinburgh TampT Clark

Schwartz Daniel R2007 rdquoComposition and Sources in Antiquities 18 The Case of Pontius

Pilaterdquo Zuleika Rodgers (ed) Making History Josephus and Historical Method ndash Supplements to the Journal for the Study of Judaism Vol 110 Leiden Brill 2007 125ndash146

2016 rdquoMany Sources but a Single Author Josephusrsquos Jewish Antiquitiesrdquo Honora Howell Chapman amp Zuleika Rodgers (ed) A Companion to Josephus Chichester John Wiley amp Sons 2016 36ndash58

Skinner Christopher W2013 rdquoJohnrsquos Gospel and the Roman Imperial Context An Evaluation of

Recent Proposalsrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 116ndash129

Skinner Matthew L2010 The Trial Narratives Conflict Power and Identity in the New Testament

Louisville Westminster John Knox Press

Stauffer Ethelbert1955 Christ and the Caesars Historical Sketches Philadelphia Westminister

Press

Taylor Vincent1952 The Gospel According to St Mark London MacMillan amp Co

Thatcher Tom2009 Greater Than Caesar Christology and Empire in the Fourth Gospel

Minneapolis Fortress Press

95

Tomson Peter J2005 Presumed Guilty How the Jews Were Blamed for the Death of Jesus

Minneapolis Fortress Press

Tuckett Christopher M2001 rdquoMarkrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 886ndash922

2011 rdquoMatthew The Social and Historical Context ndash Jewish Christian andor Gentilerdquo Donald Senior (ed) The Gospel of Matthew at the Crossroads of Early Christianity ndash Bibliotheca Ephemeridum theologicarum Lovaniensium 243 Leuven Peeters 2011 99ndash129

2014 rdquoChrist and the Emperor Some Reflections on Method and

Methodological Issues Illustrated from the Gospel of Markrdquo Gilbert VanBelle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 2014 185ndash201

Turner H E W1965 rdquoThe Chronological Framework of the Ministryrdquo D E Nineham Allan

Barr amp all (ed) Historicity and chronology in the New Testament ndash Theological Collections 6 London SPCK 59ndash74

Walaskay Paul W1983 lsquoAnd So We Came to Romersquo The Political Perspective of St Luke ndash

Society for New Testament Studies Monograph series 49 Cambridge Cambridge University Press

Walton Steve2002 rdquoThe State They Were in Lukersquos View of the Roman Empirerdquo Peter

Oakes (ed) Rome in the Bible and the Early Church Grand Rapids Baker Academic 2002 1ndash41

Whealey Alice2003 Josephus on Jesus The Testimonium Flavium Controversy from Late

Antiquity to Modern Times ndash Studies in Biblical Literature 36 New York Peter Lang

Willitts Joel2013 rdquoMatthewrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord

Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 82ndash100

Willson Stephen G2005 Related Strangers Jews and Christians 70ndash170 CE Minneapolis

Fortress Press

Winter Paul1974 On the Trial of Jesus Berlin Walter de Gruyter

96

Liite SynopsisMatt 27 Mark 15 Luuk 23 Joh 18

1 Πρωΐας δὲ γενομένης συμβούλιον ἔλαβον πάντες οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι τοῦ λαοῦ κατὰ τοῦ Ἰησου ὣστε θανατῶσαι αυτον2 καὶ δήσαντες αὐτὸν ἀπήγαγον καὶ παρέδωκαν Πιλάτῷ τῷ ἡγεμόνι322

1 Καὶ εὐθὺς πρωῒ συμβούλιον ποιήσαντες οἱ ἀρχιερεῖς μετὰ τῶνπρεσβυτέρων καὶ γραμματέων καὶ ὅλον τὸ συνέδριονδήσαντες τὸν Ἰησοῦν ἀπήνεγκανκαὶ παρέδωκαν Πιλάτῳ

1 Καὶ ἀναστὰν ἅπαν τὸ πλῆθος αὐτῶν ἤγαγον αὐτὸν ἐπὶ τὸν Πιλᾶτον

28 Ἄγουσιν οὖν τὸν Ἰησοῦν ἀπὸ τοῦ Καϊάφα εἰς τὸ πραιτώριον ἦν δὲ προΐ καὶ αὐτοὶ οὐκεἰσῆλθον εἰς τὸ πραιτώριον ἵνα μὴμιανθῶσιν ἀλλὰ φάγωσιν τὸ πάσχα

ndash ndash 2 Ἤρξαντο δὲ κατηγορεῖν αὐτοῦ λέγοντες τοῦτον εὕραμεν διαστρέφοντα τὸ ἔθνος ἡμῶν καὶ κωλύοντα φόρους Καίσαρι διδόναι καὶ λέγοντα ἑαυτὸν χριστόν βασιλέα εἶναι

29 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Πιλᾶτος ἔξω πρὸς αὐτοὺς καὶ φησίν τίνα κατηγορίαν φέρετε κατὰ τοῦ ἀνθρώπου τούτου 30 ἀπεκρίθησαν καὶ εἶπαν αὐτῷ εἰ μὴ ἦν οὗτος κακὸν ποιῶν οὐκ ἄν σοι παρεδώκαμεν αὐτόν31 εἶπεν οὖν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος λάβετε αὐτὸν ὑμεῖςκαὶ κατὰ τὸν νόμονὑμῶν κρίνατε αὐτόν εἶπον αὐτῳ οἱ Ἰουδαῖοι ἡμῖν οὐκ ἔξεστιν ἀποκτεῖναι οὐδένα

32 ἵνα ὁ λόγος τοῦ Ἰησοῦ πληρωθῇ ὅνεἶπεν σημαίνων ποίῷ θανάτῳ ἤμελλεν ἀποθνῄσκειν

11 Ὁ δὲ Ἰησοῦς ἐστάθη ἔμπροσθεν τοῦ ἡγεμόνος καὶ ἐπηρώτησεν αὐτόνὁ ἡγεμὼν λέγων

2 Καὶ ἐπηρώτησεν αὐτον ὁ Πιλᾶτος σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲἀποκριθεὶς αὐτῷ

3 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἠρώτησεν αὐτὸν λέγων σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲ

33 Εἰσῆλθεν οὖν πάλιν εἰς τὸ πραιτώριον ὁ Πιλᾶτος καὶ ἐφώνησεν τὸν

322 Matt 27 3ndash10 kertoo Juudaksen kohtalosta

97

σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲἸησοῦς ἔφη σὺ λέγεις

λέγει σὺ λέγεις ἀποκριθεὶς αὐτῷ ἔφη σὺ λέγεις

Ἰησοῦν καὶ εἶπεν αὐτῷ σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων34 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς ἀπὸ σεαυτοῦ σὺ τοῦτο λέγεις ἢ ἄλλοι εἶπόν σοι περὶ ἐμοῦ

12 καὶ ἐν τῷ κατηγορεῖσθαι αὐτὸν ὑπὸ τῶν ἀρχιερέων καὶ πρεσβυτέρων οὐδὲν ἀπεκρίνατο13 τότε λέγει αὐτῷὁ Πιλᾶτος οὐκ ἀκούεις πόσα σου καταμαρτυροῦσιν14 καὶ οὐκ ἀπεκρίθη αὐτῷ πρὸς οὐδὲ ἓν ῥῆμαὥστε θαυμάζειν τὸν ἡγεμόνα λίαν

3 καὶ κατηγόρουν αὐτοῦ οἱ ἀρχιερεῖς πολλά4 ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἐπηρώτα αὐτὸν λέγων οὐκ ἀποκρίνῃ οὐδὲν ἴδε πόσα σου κατηγοροῦσιν5 ὁ δὲ Ἰησοῦς οὐκέτι οὐδὲν ἀπεκρίθη ὥστε θαυμάζειν τὸν Πιλᾶτον

35 ἀπεκρίθη ὁ Πιλᾶτος μήτι ἐγω Ἰουδαῖός εἰμι τὸ ἔθνος τὸ σὸν καὶ οἱἀρχιερεῖς παρέδωκάν σε ἐμοί τὶ ἑποίησας36 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς ἡ βασιλείαἡ ἐμὴ οὐκ ἔστιν ἐκ τοῦ κόσμου τούτου εἰ ἐκ τοῦ κόσμου τούτου ἦν ἡ βασιλεία ἡ ἐμὴ οἱ ὑπηρέται οἱ ἐμοὶἠγωνίζοντο ἂν ἵνα μὴ παραδοθῶ τοῖς Ἰουδαίοις νῦν δὲ ἡβασιλεία ἡ ἐμὴ οὐκἔστιν ἐντεῦθεν37 εἶπεν οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος οὐκοῦν βασιλεύς εἶ σύ ἀπεκρίθη ὁ Ἰησοῦς σὺ λέγεις ὅτι βασιλεύς εἰμι ἐγὼ εἰς τοῦτο γεγέννημαι καὶ εἰς τοῦτο ἐλήλυθα εἰς τὸν κόσμον ἵνα μαρτυρήσω τῇ ἀληθειᾳ πᾶς ὁ ὢν ἐκ τῆς ἀληθείας ἀκούει μου τῆς φωνῆς38 λέγει αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος τί ἐστιν ἀλήθεια

98

4 ὁ δὲ Πιλᾶτος εἶπεν πρὸς τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ὄχλους οὐδὲν εὑρίσκω αἴτιον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ5 οἱ δὲ ἐπίσχουν λέγοντες ὅτι ἀνασείει τὸν λαὸν διδάσκων καθ᾿ ὅλης τῆς Ἰουδαίαςκαὶ ἀρξάμενος ἀπὸτῆς Γαλιλαίας ἕως ὧδε

Καὶ τοῦτο εἰπὼν πάλιν ἐξῆλθεν πρὸς τοὺς Ἰουδαίους καὶ λέγει αὐτοῖς ἐγὼ οὐδεμίαν εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν

6 Πιλᾶτος δὲ ἀκούσας ἐπηρώτησεν εἰ ὁ ἄνθρωπος Γαλιλαῖος ἐστιν7 καὶ ἐπιγνοὺς ὅτι ἐκ τῆς ἐξουσίας Ἡρῴδου ἐστὶν ἀνέπεμψεν αὐτὸν πρὸς Ἡρῴδην ὄντα καὶ αὐτὸν ἐν Ἱεροσολύμοις ἐν ταύταις ταῖς ἡμέραις323

ndash ndash 13 Πιλᾶτος δὲ συγκαλεσάμενος τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ἄρχοντας καὶ τὸν λαόν14 εἶπεν πρὸς αὐτούς προσηνέγκατέ μοι τὸν ἄνθρωπον τοῦτον ὡς ἀποστρέφοντα τὸν λαόν καὶ ἰδοὺ ἐγὼ ἐνώπιον ὑμῶν ἀνακρίνας οὐδὲν εὗρον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ αἴτιον ὧν

323 Luuk 23 8ndash12 sisaumlltaumlauml kuvauksen Jeesuksesta Herodeksen edessauml

99

κατηγορεῖτε κατ᾽ αὐτοῦ15 ἀλλ᾽ οὐδὲ Ἡρῴδης ἀνέπεμψεν γὰρ αὐτὸν πρὸς ἡμᾶς καὶ ἰδοὺ οὐδὲν ἄξιον θανάτου ἐστὶν πεπραγμένοναὐτῷ

15 Κατὰ δὲ ἑορτὴνεἰώθει ὁ ἡγεμὼν ἀπολύειν ἕνα τῷ ὄχλῳ δὲσμιον ὃν ἤθελον

6 Κατὰ δὲ ἑορτὴν ἀπέλυεν αὐτοῖς ἕναδέσμιον ὃν παρῃτοῦντο

16 παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω324

39 ἔστιν δὲ συνήθεια ὑμῖν ἵνα ἕνα ἀπολύσω ὑμῖν ἐν τῷ πάσχα βούλεσθε οὖν ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων

16 εἶχον δὲ τότε δέσμιον ἐπίσημον λεγόμενον Βαραββᾶν

7 ἦν δὲ ὁ λεγόμενος Βαραββᾶς μετὰ τῶν στασιαστῶν δεδεμένος οἵτινες ἐν τῇ στάσει φόνονπεποιήκεισαν8 καὶ ἀναβὰς ὁ ὄχλος ἤρξατο αἰτεῖσθαι καθὼς ἐποίει αὐτοῖς

17 συνηγμένων οὖν αὐτῶν εἶπεν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος τίνα θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν Βαραββᾶν ἢ Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον χριστόν

9 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἀπεκρίθη αὐτοῖς λέγων θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων

18 Ἀνέκραγον δὲ παμπληθεὶ λέγοντες αἶρε τοῦτον ἀπόλυσον δὲ ἡμῖν τὸν Βαραββᾶν19 ὅστις ἦν διὰ στάσιν τινὰ γενομένην ἐν τῇ πόλει καὶ φόνον βληθεὶς ἐν τῇ φυλακῇ

40 ἐκραύγασαν οὖν πάλιν λέγοντες μὴ τοῦτον ἀλλὰ τὸν Βαραββᾶν ἦν δὲ ὁΒαραββᾶς λῃστής

18 ᾔδει γὰρ ὅτι διὰφθόνον παρέδωκαναὐτόν

10 ἐγίνωσκεν γὰρ ὅτι διὰ φθόνον παραδεδώκεισαν αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς

19 Καθημένου δὲ αὐτοῦ ἐπὶ τοῦ

324 Luuk 2317 rdquoἀνάγκην δὲ εἶχεν ἀπολύειν αὐτοῖς κατὰ ἑορτὴν ἕναrdquo puuttuu tekstikriittisen edition korpustekstistauml

100

βήματος ἀπέστειλεν πρὸς αὐτὸν ἡ γυνὴ αὐτοῦ λέγουσα μηδὲν σοὶ καὶ τῷ δικαίῳ ἐκείνῳ πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ᾽ ὄναρδι᾽ αὐτόν

20 Οἱ δὲ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροιἔπεισαν τοὺς ὄχλους ἵνα αἰτήσωνται τὸν Βαραββᾶν τὸν δὲ Ἰησοῦν ἀπολέσωσιν21 ἀποκριθεὶς δὲ ὁ ἡγεμὼν εἶπεν αὐτοῖς τίνα θέλετεἀπὸ τῶν δύο ἀπολύσω ὑμῖν οἱ δὲ εἶπαν τὸν Βαραββᾶν

11 οἱ δὲ ἀρχιερεῖς ἀνέσεισαν τὸν ὄχλον ἵνα μᾶλλον τὸν Βαραββᾶν ἀπολύσῃ αὐτοῖς

22 λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος τί οὖν ποιήσω Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον χριστόν λέγουσιν πάντες σταυρωθήτω

12 ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἀποκριθεὶς ἔλεγεν αὐτοῖς τί οὖν θέλετε ποιήσωὃν λέγετε τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων13 οἱ δὲ πάλιν ἔκραξαν σταύρωσον αὐτόν

20 πάλιν δὲ ὁ Πιλᾶτος προσεφώνησεν αὐτοῖς θέλον ἀπολῦσαι τὸν Ἰησοῦν 21 οἱ δὲ ἐπεφώνουν λέγοντες σταύρου σταύρου αὐτόν

191 Τότε οὖν ἔλαβεν ὁ Πιλᾶτος τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐμαστίγωσεν 2 καὶ οἱ στρατιῶταιπλέξαντες στέφανον ἐξ ἀκανθῶν ἐπέθηκαναὐτοῦ τῇ κεφαλῇ καὶ ἱμάτιον πορφυροῦν περιέβαλον αὐτὸν325

3 καὶ ἤρχοντο πρὸςαὐτὸν καὶ ἔλεγον

325 Vrt Matt 2728ndash30 ja Mark 1517ndash19 sekauml Luuk 2311

101

χαῖρε ὁ βασλεὺς τῶν Ἰουδαίων καὶ ἐδίδοσαν αὐτῷ ῥαπίσματα

23 ὁ δὲ ἔφη τί γὰρκακὸν ἐποίησεν οἱδὲ περισσῶς ἔκραζον λέγοντες σταυρωθήτω

14 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἔλεγεν αὐτοῖς τί γὰρ ἐποίησεν κακόν οἱ δὲ περισσῶς ἔκραξανσταύρωσον αὐτον

22 ὁ δὲ τρίτον εἶπεν πρὸς αὐτούςτί γὰρ κακὸν ἐποίησεν οὗτος οὐδὲν αἴτιον θανάτου εὗρον ἐν αὐτῷ παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω23 οἱ δὲ ἐπέκειντο φωναῖς μεγάλαις αἰτούμενοι αὐτόν σταυρωθῆναι καὶ κατίσχυον αἱ φωναὶ αὐτῶν

4 Καὶ ἐξῆλθεν πάλιν ἔξω ὁ Πιλᾶτος καὶ λέγει αὐτοῖς ἴδε ἄγω ὑμῖν αὐτὸν ἔξω ἵνα γνῶτε ὅτι οὐδεμίαν αἰτίαν εὑρίσκω ἐν αὐτῷ 5 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Ἰησοῦς ἔξω φορῶν τὸν ἀκάνθινον στέφανον καὶ τὸ πορφυροῦν ἱμάτιον καὶ λέγει αὐτοῖς ἰδοὺ ὁ ἄνθρωπος6 Ὅτε οὖν εἶδον αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ ὑπηρέται ἐκαύγασαν λέγοντες σταύρωσον σταύρωσον λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος λάβετε αὐτὸν ὑμεῖςκαὶ σταυρώσατε ἐγὼ γὰρ οὐχ εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν

7 ἀπεκρίθησαν αὐτῷ οἱ Ἰουδαῖοι ἡμεῖς νόμον ἔχομεν καὶ κατὰ τὸν νόμον ὀφείλει ἀποθανεῖν ὅτι υἱὸνθεοῦ ἑαυτὸν ἐποίησεν8 Ὅτε οὖν ἤκουεν ὁ Πιλᾶτος τοῦτον τὸν λόγον μᾶλλον ἐφοβήθη9 καὶ εἰσῆλθεν εἰς τὸ πραιτώριον πάλιν καὶ λέγει τῷ Ἰησοῦ πόθεν εἶ σύ ὁ δὲ Ἰησοῦς

102

ἀπόκρισιν οὐκ ἔδωκεν αὐτῷ10 λέγει οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος ἐμοὶ οὐ λαλεῖς οὐκ οἶδας ὅτι ἐξουσίαν ἔχω ἀπολῦσαί σε καὶ ἐξουσίαν ἔχω σταυρῶσαί σε11 ἀπεκρίθη αὐτῷ Ἰησοῦς οὐκ εἶχες ἐξουσίαν κατ᾿ ἐμοῦ οὐδεμίαν εἰ μὴ ἦν δεδομένον σοι ἄνωθεν διὰ τοῦτο ὁ παραδούς μέ σοι μείζονα ἁμαρτίαν ἔχει12 ἐκ τούτου ὁ Πιλᾶτος ἐζήτει ἀπολῦσαι αὐτόν οἱδὲ Ἰουδαῖοι ἐκραύγασαν λέγοντες ἐὰν τοῦτον ἀπολύσῃς οὐκ εἶ φίλος τοῦ Καίσαρος πᾶς ὁ βασιλέα ἑαυτὸν ποιῶν ἀντιλέγει τῷΚαίσαρι

24 Ἰδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖ ἀλλὰ μᾶλλον θόρυβος γίνεται λαβὼν ὕδωρ ἀπενίψατο τὰς χεῖρας ἀπέναντι τοῦ ὄχλου λέγων ἀθῷος εἰμι ἀπὸ τοῦαἵματος τούτου ὑμεῖς ὄψεσθε25 καὶ ἀποκριθεὶς πᾶς ὁ λαὸς εἶπεν τὸ αἷμα αὐτὸῦ ἐφ᾿ ἡμᾶς καὶ ἐπὶ τὰ τέκνα ἡμῶν26 τότε ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν τὸν δὲ Ἰησοῦν

15 Ὁ δὲ Πιλᾶτος βουλόμενος τῷ ὄχλῳ τὸ ἱκανὸν ποιῆσαι ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν καὶ παρέδωκεν τὸν Ἰησοῦν φραγελλώσας ἵνα σταυρωθῇ

24 Καὶ Πιλᾶτος ἐπέκρινεν γενέσθαιτὸ αἴτημα αὐτῶν25 ἀπέλυσεν δὲ τὸν διὰ στάσιν καὶ φόνον βεβλημένον εἰς φυλακὴν ὃν ᾐτοῦντο τὸν δὲ Ἰησοῦν παρέδωκεντῷ θελήματι αὐτῶν

13 ὁ οὖν Πιλᾶτος ἀκούσας τῶν λόγων τούτων ἤγαγεν ἔξω τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐκάθισεν ἐπὶ βήματος εἰς τόπον λεγόμενον Λιθόστρωτον Ἑβραϊστὶ δὲ Γαββατα14 ἦν δὲ παρασκευὴ τοῦ πάσχα ὥρα ἦν ὡς ἕκτη καὶ λέγει τοῖςἸουδαίοις ἴδε ὁ βασιλεὺς ὑμῶν15 ἐκραύγασαν οὖν ἐκεῖνοι ἆρον ἆρον σταύρωσον αὐτόν λέγει αὐτοῖς

103

φραγελλώσας παρέδωκεν ἵνα σταυρωθῇ

ὁ Πιλᾶτος τὸν βασιλέα ὑμῶν σταυρώσω ἀπεκρίθησαν οἱ ἀρχιερεῖς οὐκ ἔχομεν βασιλέα εἰ μὴ Καίσαρα16 Τότε οὖν παρέδωκεν αὐτὸν αὐτοῖς ἵνα σταυρωθῇ

104

• 1 Johdanto
• • 11 Tutkimuskysymys ja -metodi
  • 12 Tulkintahistoriaa
  • 13 Kaumlsitteistauml
  • 14 Tutkielman rakenne
  • • 2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherrat
    • • 21 Roomalaiset maaherrat ja Juudea
      • 22 Pilatus Juudean maaherrana
      • • 3 Markuksen evankeliumi
        • • 31 Johdanto
          • 32 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
          • 33 Roomalainen oikeudenkaumlynti
          • 34 Pilatus Markuksen evankeliumissa
          • • 4 Matteuksen evankeliumi
            • • 41 Johdanto
              • 42 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
              • 43 Roomalainen oikeudenkaumlynti
              • 44 Pilatus Matteuksen evankeliumissa
              • • 5 Luukkaan evankeliumi
                • • 51 Johdanto
                  • 52 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
                  • 53 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessauml
                  • 54 Jeesus Herodeksen edessauml
                  • 55 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessauml
                  • 56 Pilatus Luukkaan evankeliumissa
                  • • 6 Johanneksen evankeliumi
                    • • 61 Johdanto
                      • 62 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaiset
                      • 63 Roomalainen oikeudenkaumlynti
                      • 64 Pilatus Johanneksen evankeliumissa
                      • • 7 Johtopaumlaumltoumlkset
                        • Lyhenteet
                        • Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo
                        • • Laumlhteet ja apuneuvot
                          • Kirjallisuus
                          • • Liite Synopsis

1 Johdanto

11 Tutkimuskysymys ja -metodiTaumlssauml pro gradu -tutkielmassa selvitaumln mitauml Raamatun evankeliumien kuvaus

Pontius Pilatuksesta kertoo niiden suhtautumisesta Rooman valtakuntaa kohtaan

Taumlssauml tarkastelussa keskityn paumlaumlasiassa evankeliumien kertomuksiin Jeesuksen

oikeudenkaumlynnistauml sillauml evankeliumien Pilatus kuvaus keskittyy

oikeudenkaumlyntikatkelmiin Laumlhestyn kysymystauml narratiivi- ja redaktiokritiikin

naumlkoumlkulmasta ja erityisesti arvioin eri tutkijoiden esittaumlmiauml naumlkemyksiauml Pilatuksen

kuvaukseen Tutkielman edetessauml teen vertailua eri evankeliumien kuvausten

vaumllillauml

12 TulkintahistoriaaEvankeliumien kuvausta Pilatuksesta ei ole helppo tulkita sillauml Pilatus ei ole

yhdenkaumlaumln evankelistan mielenkiinnon keskipiste Raamatun evankeliumit

edustavat kreikkalais-roomalaista elaumlmaumlkertakirjallisuutta Niinpauml niiden

keskuksessa on Jeesus Kaikki evankeliumien tapahtumat ja muut henkiloumlt

kuvataan suhteessa haumlneen1 Naumlin ollen kun keskitytaumlaumln Pilatuksen

henkiloumlkuvaukseen evankeliumeissa voidaan esittaumlauml hyvin monenlaisia tulkintoja

haumlnestauml Tulkinnat vaihtelevat sen mukaan mistauml naumlkoumlkulmasta evankeliumeja

kaumlsitellaumlaumln ja mitauml kysymyksiauml tekstille esitetaumlaumln Lisaumlksi tulkintoihin vaikuttaa se

minkauml arvon tulkitsija asettaa Raamatun ulkopuolisten laumlhteiden kuvaukselle

Pilatuksesta Niinpauml Pilatuksesta on historian aikana esitetty monia toisistaan

voimakkaastikin eriaumlviauml tulkintoja

Varhaiset kristilliset tulkinnat Pilatuksesta olivat hyvin myoumlnteisiauml Itse

asiassa niin myoumlnteisiauml ettauml esimerkiksi Tertullianus kuvaa Pilatuksen kristittynauml

Haumlnen mukaansa Pilatus oli sisimmaumlltaumlaumln kristitty ja kertoi Jeesuksesta keisarille

(Apolog 2124) Samoin myoumls monet Raamatun ulkopuolelle jaumlaumlneet

varhaiskristilliset kirjoitukset kuvaavat Pilatuksen myoumlnteisessauml valossa Pietarin

evankeliumin saumlilyneen osan perusteella Pilatus ei ota osaa Jeesuksen

tuomitsemiseen ja kutsuu taumltauml Jumalan Pojaksi (Piet ev 1 46) Nikodemuksen

evankeliumissa Pilatus puolestaan tunnustaa Jeesuksen kuninkaaksi (Nik ev 12)

1 Katso tarkemmin evankeliumien genrestauml Burridge 2004 185ndash 232 Burridge toteaa ettauml evankeliumit edustavat kreikkalais-roomalaista elaumlmaumlkertakirjallisuutta tai βίοιta kuten haumln kutsuugenreauml erotuksena nykyaikaisesta elaumlmaumlkertakirjallisuudesta Haumln (s 51ndash52) pitaumlauml erittaumlin epaumltodennaumlkoumlisenauml ettauml evankeliumit olisivat alun perin olleet ainutlaatuisia genreltaumlaumln sillauml se olisi tehnyt niistauml hyvin vaikeita varhaisten lukijoiden ymmaumlrtaumlauml

1

Ensimmaumlisinauml vuosisatoina Jeesuksen passion tulkinnassa vaikuttaakin

myoumltaumlmielinen suhtautuminen Pilatukseen Pilatuksen osuutta Jeesuksen

tuomitsemisessa vaumlhaumlteltiin ja korostettiin haumlnen myoumltaumlmielistauml suhtautumistaan

Jeesukseen Samalla juutalaisten osuutta Jeesuksen tuomitsijoina tuotiin

voimakkaammin esille2 Taumlmauml on lopulta johtanut Etiopian ortodoksikirkossa

siihen ettauml Pilatus ja haumlnen vaimonsa on julistettu pyhimyksiksi3 Taumlstauml

huolimatta jo varhaiskeskiajalla Pilatuksesta esitettiin myoumls taumlysin toisenlaisia

kielteisiauml kuvauksia 1100-luvulta eteenpaumlin kielteiset tulkinnat Pilatuksesta

yleistyivaumlt Pilatus naumlhtiin Jeesuksen tuomitsijana samoin kuin myoumls juutalaiset4

Kun saavumme 1800-luvulle Pilatuksen tilanne on kuitenkin jaumllleen

kaumlaumlntynyt toiseen suuntaan Vielauml 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa

tutkimushistoriaa hallitsi myoumlnteinen tulkinta Pilatuksesta vaikka myoumls

toisenlaisia naumlkemyksiauml esitettiin Tuon ajan merkittaumlvin tutkimus Pilatuksesta oli

Gustav A Muumlllerin vuonna 1888 julkaistu Pontius Pilatus der fuumlnfte Prokurator

von Judaumla und Richter Jesu von Nazareth Muumlllerin mukaan Pilatus oli paumltevauml

hallitsija joka hallitsi vaikeaa kansaa vaikeana aikana Muumlllerin tulkinta

pohjautuu pitkaumllti evankeliumeihin ja haumln hylkaumlauml Josefuksen ja Filonin

kirjoitukset epaumlluotettavina5 Muumlllerin naumlkemyksestauml poikkesi haumlnen aikalaisensa

Emil Schuumlrer Taumlmaumln mukaan Pilatus halveksui juutalaisia tapoja ja oli

suvaitsematon ja ylimielinen maaherra6 Schuumlrerin naumlkemys Pilatuksesta ei

kuitenkaan vielauml tuolloin saanut laajempaa kannatusta

Merkittaumlvauml kaumlaumlnne tutkimushistoriassa tapahtui Toisen maailmansodan

jaumllkeen Kaumlaumlnteen tekijauml oli Ethelbert Stauffer7 Haumlnen mukaansa Pilatus oli

varsinkin hallituskautensa aluksi erityisen haumlikaumlilemaumltoumln ja julma hallitsija Haumlnen

tulkintansa painottuu Josefuksen ja Filon Aleksandrialaisen kirjoituksiin ja pyrkii

selittaumlmaumlaumln osaltaan miksi naumliden kahden kuvaus Pilatuksesta eroaa merkittaumlvaumlsti

evankeliumien kuvauksesta Erityisesti Filonin viittaus Sejanuksen

juutalaisvastaisuuteen (Laumlhet 159ndash160) sekauml Josefuksen kertomukset Pilatuksen 2 Winter 1974 88 Hourihane (2009 72ndash82 85) toteaa ettauml myoumlnteinen suhtautuminen Pilatukseen saumlilyi vallitsevana tulkintana aina 500-luvulle saakka Taumlmaumln jaumllkeen alkoi vaumlhitellen kehittyauml myoumls kielteisiauml tulkintoja3 Carter 2003 114 Hourihane 2009 173 372ndash373 Kehitys johti 1100-luvulla siihen ettauml Pilatus saatettiin kuvata juutalaisena Haumlnet esitettiin Kaifaksen ja Herodeksen ystaumlvaumlnauml Lisaumlksi 1200-luvulta eteenpaumlin haumlnet saatettiin esittaumlauml uskottoman stereotyyppinauml joka ei epaumlillyt tuomita Jeesusta5 Ks tarkemmin Bond 1998 xii Muumlllerin linjaa edustivat mm H Peter (1907) ja F Morrison (1939) joka englantilaisena naumlki Pilatuksessa paljon samankaltaisuutta brittilaumlisen imperiumin siirtomaiden kuvernoumloumlrien kanssa6 Schuumlrer 1973 383ndash387 Schuumlrerin saksankielinen alkuperaumlisteos Geschichte des juumldischen Volkesim Zeitalter Jesu Christi ilmestyi vuosina 1886ndash1890 7 Bond 1998 xiii

2

tunteettomuudesta juutalaisia tapoja kohtaan (esimerkiksi Ant 1855ndash58) ovat

keskeisiauml taumlssauml tulkinnassa Sejanus oli keisari Trajanuksen luottomies ja

Staufferin tulkinnan mukaan Pilatuksen patronius joka hankki Pilatukselle

maaherran viran Juudeasta Staufferin mukaan Pilatus vihasi juutalaisia kuten

Sejanuskin ja oli valmis vahingoittamaan ja loukkaamaan heitauml aina tilaisuuden

tullen Sejanus ja Pilatus toivoivat juutalaisten kapinaa jonka seurauksena kaikki

juutalaiset olisi pitaumlnyt kukistaa8 Sejanuksen kuoleman jaumllkeen Pilatus oli

epaumlvarma omasta asemastaan ja oli siksi valmis tuomitsemaan Jeesuksen

juutalaisten toiveiden mukaan9 Myoumlhemmin saman tyylistauml tulkintaa on edustanut

Paul Winter joka tosin ei mainitse Sejanusta tulkinnassaan Haumlnen mukaansa

Filonin kuvaus (Laumlhet 301) Pilatuksesta julmana ja joustamattomana miehenauml on

kuitenkin historiallisesti uskottavin Taumlstauml huolimatta jo evankelistat pyrkivaumlt

siirtaumlmaumlaumln vastuuta Jeesuksen tuomitsemisesta juutalaisille jotta varhaiskristityt

naumlyttaumlytyisivaumlt paremmassa valossa roomalaisille10

Staufferin ja myoumls Winterin tulkinnat perustuvat siis naumlkemykselle ettauml

evankeliumien ja juutalaisten kirjoittajien maalaamassa kuvassa Pilatuksesta on

perustava ero Taumlmauml ero on niin merkittaumlvauml ettei sitauml ole mahdollista selittaumlauml

ilman merkittaumlvaumlauml muutosta joko historiassa tai kirjoittajien asenteissa Stauffer

perusteli eron Sejanuksen kuolemalla ja siis Pilatuksen tulevaisuuden

epaumlvarmuudella Winter puolestaan uskoo evankeliumien pyrkineen osoittamaan

Jeesuksen ja varhaiskristittyjen vaarattomuuden Rooman valtakunnalle Lisaumlksi

sekauml Staufferin ettauml Winterin tulkinnassa juutalaisilla laumlhteillauml on ensisijainen

asema

Staufferin tulkinta ei kuitenkaan tyydyttaumlnyt kaikkia Jo 1900-luvun

puolessa vaumllissauml haumlnen edustamansa tulkinta kohtasi vastustusta Tulkinnan

arvostelijat pitivaumlt Pilatusta melko tyypillisenauml roomalaisena maaherrana Taumlmauml

tulkinta ei naumle ylitsepaumlaumlsemaumltoumlntauml eroa juutalaisten tekstien ja evankeliumien

kirjoittajien Pilatus-kuvauksen vaumllillauml Esimerkiksi Hugh Turner arvosteli

Staufferia siitauml ettauml taumlmauml nojasi tulkinnassaan Sejanuksen juutalaisvastaisuuteen

8 Stauffer 1955 103 118ndash120 Staufferin olettama yhteys Pilatuksen ja Sejanuksen vaumllillauml on kuitenkin hyvin spekulatiivinen sillauml Filon ei suoraan mainitse yhteyttauml9 Mm Brown (1994 693ndash694) ja Carter (2003 3ndash4) pitaumlvaumlt taumltauml hyvin epaumlvarmana sillauml vaumlite Sejanuksen juutalaisvastaisuudesta pohjautuu vain yhteen laumlhteeseen 10 Ks tarkemmin Winter 1974 70ndash89 Winterin mukaan Filonin kuvaus on uskottavin koska Filonoli Pilatuksen aikalainen Lisaumlksi Filonin kuvaukseen Pilatuksesta ei vaikuta taumlmaumln rooli Jeesuksenoikeudenkaumlynnissauml josta Filon ei vaikuta olevan tietoinen Toisaalta Bond (1998 36) kyseenalaistaa Filonin kuvauksen koska ensinnaumlkin Filon arvioi usein tekstiensauml henkiloumlitauml sen mukaan kuinka he noudattivat juutalaista lakia ja toiseksi Filon oli Herodeksen hallitsijasuvun kannattaja joka mahdollisesti toivoi ettauml Juudea siirtyisi jaumllleen Herodeksen suvulle hallittavaksi Niinpauml taumlmauml saattoi olla se syy miksi Filon kuvaa Pilatuksen hyvin kielteisessauml valossa

3

Taumlstauml ei kuitenkaan ole muuta todistetta kuin Filonin kirjoitus eikauml missaumlaumln

kerrota Sejanuksen olleen Pilatuksen patronius Turnerin mukaan Pilatus ei

tarkoituksella loukannut juutalaisten tapoja Pilatus oli kohtalaisen paumltevauml

hallitsija mistauml haumlnen pitkauml hallituskautensakin viestii Haumln pyrki maakunnassa

vahvistamaan Rooman valtaa ja kansan uskollisuutta Rooman valtakuntaa

kohtaan11 Myoumlhemmin taumltauml tulkintaa on edustanut myoumls Raymond Brown12

Lisaumlksi Helen Bond joka kuuluu taumlmaumln tutkielman kannalta keskeisiin tutkijoihin

liittyy taumlhaumln tulkintatyyppiin Haumln on kirjoittanut 1990-lopussa hyvin kattavan

tutkimuksen Pilatuksesta Haumln korostaa tutkimuksessaan sitauml ettauml niin Filonin ja

Josefuksen kuin evankeliumien kirjoittajienkin Pilatus-kuvaukseen vaikutti heidaumln

oma tilanteensa eikauml yhtauml voida pitaumlauml historiallisempana kuin muita13

Naumlmauml kaksi tulkintalinjaa Pilatuksesta olivat 1900-luvun tutkimuksessa

vaikuttavimmat mutta niiden lisaumlksi on esitetty myoumls muunlaisia tulkintoja

Erityisesti Raamatun evankeliumeihin keskittyvauml tulkinta katsoo Pilatuksen olleen

paumlaumlttaumlmaumltoumln ja heikko hallitsija Markus kertoo kuinka Pilatus tiesi ettauml Jeesus oli

luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta (Mark 1510) Matteus puolestaan kuvaa

Pilatuksen pesemaumlssauml kaumltensauml Jeesuksen tuomiosta (Matt 2724) Luukkaan

sanojen mukaan Pilatus laumlhetti Jeesuksen Herodeksen luo kuulusteltavaksi (Luuk

237) Johannes puolestaan kirjoittaa samoin kuin Luukas (Luuk 234 14 ja 22)

Pilatuksen useaan otteeseen julistaneen Jeesuksen syyttoumlmaumlksi (Joh 1838 194 ja

6)14 Niinpauml Pilatus uskoi ettauml Jeesus oli syytoumln mutta haumln ei uskaltanut luottaa

omaan harkintakykyynsauml vaan taipui paikalla olleen kansan tahtoon ja tuomitsi

Jeesuksen Taumlllaista tulkintaa ovat edustaneet esimerkiksi Vincent Taylor ja

Ronald Piper15

Viime vuosikymmeninauml Uuden testamentin tutkimuksessa varsinkin

Pohjois-Amerikassa on yleistynyt postkolonialistinen kritiikki Erityisesti sen

alalaji imperiumikritiikki on tuonut evankeliumien Pilatus-kuvaukseen uusia

naumlkoumlkulmia Perinteisesti tutkimuksessa on kiinnitetty erityistauml huomiota

varhaiskristittyjen ja juutalaisten suhteisiin Imperiumikritiikki nostaa kuitenkin

esille varhaiskristittyjen ja Rooman valtakunnan vaumllisen suhteen Tyypillisesti

11 Turner 1965 68ndash74 12 Ks tarkemmin Brown 1994 693ndash70513 Bond 1998 xvii14 Taumlssauml tutkielmassa kaumlytaumln yksinkertaisuuden vuoksi evankeliumien kirjoittajista heidaumln perinteestauml nousevia nimiaumlaumln tai termiauml rsquoevankelistatrsquo viitatessani kaikkiin kirjoittajiin kerralla 15 Taylor 1952 577ndash579 Piper 2007 127ndash162 Taylor tiedostaa tavan korostaa Jeesuksen viattomuutta ja juutalaisten syyllisyyttauml Haumlnen mukaansa kuitenkin Markuksen kertomuksessa naumlkyy Pilatuksen kyvyttoumlmyys toimia oman harkintansa vaikka ylipappien syyllisyys Jeesuksen kuolemaan on myoumls esillauml

4

imperiumikritiikki naumlkee Jeesuksen toiminnan vastakulttuurisena ja evankeliumit

vastakulttuurisina teksteinauml jotka pyrkivaumlt kyseenalaistamaan Rooman

valtakunnan arvot16 Imperiumikritiikki pyrkii nostamaan esille Raamatun tekstien

kohtia missauml erityisesti Rooman valtakuntaan ja sen sosiaaliseen tai

uskonnolliseen jaumlrjestykseen viitataan eksplisiittisesti tai implisiittisesti

Tavallisesti naumlmauml viittaukset naumlhdaumlaumln Rooman edustamien asioiden ja arvojen

kyseenalaistamisena17 Warren Carter on yksi imperiumikritiikin uranuurtaja ja

yksi taumlssauml tutkielmassa esiteltyjauml tutkijoita Haumln pitaumlauml Pilatusta tyypillisenauml

maaherrana joka valvoi Rooman valtakunnan ja sen liittolaisten etuja

maakunnassa Haumlnen mukaansa Jeesus oli uhka Rooman valtakunnalle minkauml

vuoksi Pilatus oli valmis tuomitsemaan taumlmaumln18 Carter nostaa esille Rooman

valtakunnan merkityksen evankeliumeille Evankeliumit on kirjoitettu Rooman

valtakunnan alueella ja ne kuvaavat tapahtumia jotka sijoittuvat valtakunnan

alueelle Niinpauml evankeliumien taustakonteksti on roomalainen Carterin mukaan

evankeliumit ottavatkin kantaa roomalaiseen maailmaan ja sen arvoihin Taumlmauml

imperiumin arviointi laumlpaumlisee evankeliumit kauttaaltaan19 Carterin tulkinnassa

huomion arvoista on se ettauml siinauml haumlnen olettamansa historiallinen maailma ja

evankeliumien kertomuksellinen maailma tulevat hyvin laumlhelle toisiaan Naumlin

kysymys siitauml millainen roomalainen maaherra Pilatus oikeastaan oli heijastuu

suoraan siihen miten evankeliumien Pilatus-kuvausta tulkitaan

13 KaumlsitteistaumlTaumlmaumln tutkielman kannalta keskeisiauml kaumlsitteitauml ovat imperiumivastainen ja

juutalaisvastainen Molemmat termit ovat sisaumllloumlllisesti hyvin ongelmallisia Mikauml

tekee tekstistauml juutalaisvastaisen tai imperiumivastaisen Nykykaumlytoumlssauml sana

rdquojuutalaisvastainenrdquo kantaa herkaumlsti holokaustin taakkaa Minauml maumlaumlrittelen taumlssauml

tutkielmassa juutalaisvastaisuudeksi juutalaisia tai jotakin juutalaisryhmaumlauml

vaumlaumlristelevaumln kuvauksen jonka tarkoitus on asettaa juutalaiset yhteisoumlnauml pysyvaumlsti

kielteiseen valoon Nykylukijan ja evankelistojen vaumllillauml on laumlhes kaksituhatta

vuotta historiaa Taumlstauml syystauml on ensiarvoisen taumlrkeaumlauml kiinnittaumlauml huomio

nimenomaan evankelistan alkuperaumliseen tarkoitukseen Evankelistoja ei voida

pitaumlauml vastuullisina nykylukijalle juutalaisvastaisilta vaikuttavista tulkinnoista

16 Frey 2014 337 Artikkelissaan Frey kritisoi kovasti imperiumivastaista tulkintaa joka haumlnen mukaansa on herkaumlsti yksipuolista ja ideologialaumlhtoumlistauml17 Mcknight amp Modica 2013 16 Englannin kielinen vastine on rsquoempire criticismrsquo18 Carter 2003 32 Muita imperiumikritiikin edustajia ovat esimerkiksi Tom Thatcher ja Kavin Rowe19 Carter 2006 1ndash3

5

jollei voida osoittaa juutalaisvastaisen tulkinnan olleen jo evankelistan mielessauml

Lisaumlksi on huomioitava se konteksti josta evankelista kirjoitti Kokiko evankelista

olevansa osa juutalaisuutta Yleinen tulkinta on se ettauml ryhmaumln sisaumlinen retoriikka

voi olla vahvempaa kuin ulkopuolelta tuleva ilman ettauml retoriikkaa pidetaumlaumln

juutalaisvastaisena On kuitenkin mielestaumlni selvaumlauml ettei kaikkea kielteistauml

arvostelua voida pitaumlauml juutalaisvastaisuutena vaan vaumlitteiden juutalaisvastaisuutta

on tulkittava ennen kaikkea niiden tarkoituksesta kaumlsin

Imperiumivastaisuudeksi nimitaumln tarkoituksellista Rooman valtakunnan

arvojen jatai vallan vastustamista joka hylkaumlauml mahdollisuuden toimia

imperiumin sisaumlllauml vallitsevissa olosuhteissa Kyse ei siis ole Rooman imperiumin

vallan tai arvojen arvostelusta joka taumlhtaumlisi Rooman valtakunnan uudistamiseen

Lisaumlksi koska imperiumikritiikin kannattajien mukaan imperiumivastaisuus voi

ilmetauml myoumls epaumlsuorasti on naumliden imperiumivastaisten kantojen oltava riittaumlvaumln

selkeitauml Riittaumlvauml selkeys on kriteerinauml haasteellinen mutta tarkoitan sillauml sitauml ettauml

tulkinta ei saa olla liian vaumlkinaumlinen ja myoumls muiden evankeliumin kohtien on

tuettava tulkintaa Erityisen taumlrkeaumlauml on erottaa evankelistan Rooma-suhteen

erityspiirteet itse imperiumivastaisuudesta Esimerkiksi Martin Meiser korostaa

ettauml Tertullianus oli epaumlilemaumlttauml uskollinen keisarille vaikka ei pitaumlnytkaumlaumln taumltauml

jumalana20

14 Tutkielman rakenneAloitan tutkielmani luomalla lyhyen katsauksen siihen mitauml me tiedaumlmme

historiallisesta Pilatuksesta ja roomalaisista maaherroista yleensauml Taumlmaumln jaumllkeen

siirryn kaumlsittelemaumlaumln evankeliumien kuvauksia Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml

kutakin vuorollaan Markuksesta alkaen Naumlissauml kappaleissa teen lyhyen

johdannon jossa kaumlyn laumlpi yleisesti evankeliumin suhdetta Rooman valtakuntaan

Taumlmaumln jaumllkeen kaumlsittelen tiiviisti Jeesuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin joka

edeltaumlauml roomalaista oikeudenkaumlyntiauml Taumlmaumln kappaleen avulla tarkastelen

evankeliumin asenteita juutalaisuutta jotakin sen alaryhmaumlauml tai sen johtajia

kohtaan Juutalaisuuden ja evankeliumien suhde on itsessaumlaumln jo hyvin laaja aihe

eikauml sitauml ole taumlmaumln tutkielman piirissauml mahdollista kaumlsitellauml tarkasti Taumlstauml

huolimatta teen muutamia huomioita kunkin evankeliumin juutalaissuhteesta sillauml

toisaalta se voi vaikuttaa myoumls merkittaumlvaumlsti evankeliumien Pilatus-kuvaukseen

Naumlhdaumlkseni onkin neljauml vaihtoehtoa kuinka kunkin evankeliumin kirjoittajan

asenteet juutalaisuutta ja toisaalta Rooman valtakuntaa kohtaan vaikuttavat

20 Meiser 2015 140ndash141

6

evankeliumin kuvaan Pilatuksesta Ensimmaumlinen vaihtoehto on ettauml evankelista

pyrkii siirtaumlmaumlaumln vastuun Jeesuksen tuomitsemisesta mahdollisimman

taumlydellisesti juutalaisille jollekin juutalaiselle ryhmaumllle tai juutalaisille johtajille

Samalla haumln esittaumlauml Pilatuksen suhtautuneen Jeesukseen myoumltaumlmielisesti eikauml haumln

vastusta Rooman valtakuntaa Toinen vaihtoehto on ettauml evankelista naumlkee sekauml

juutalaiset jokin juutalaisen ryhmaumln tai juutalaiset johtajat ettauml Pilatuksen yhtauml

suuressa vastuussa Jeesuksen tuomitsemisesta Niinpauml haumln ei nosta kumpaakaan

erityisesti syylliseksi Evankeliumin kirjoittaja saattaa arvostella tai olla

arvostelematta juutalaisia jatai Pilatusta ja mahdollisesti Rooman valtakuntaa

Kolmanneksi kirjoittaja ei korostakaan Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml erityisesti

juutalaisten osallisuutta vaan todellinen arvostelun kohde on Pilatus ja haumlnen

edustamansa Rooman valtakunta Neljaumls vaihtoehto on se ettei evankeliumin

kirjoittajan juutalaissuhteella ja Pilatus-kuvauksella ole mitaumlaumln tekemistauml

keskenaumlaumln Evankelistan suhde juutalaisuuteen on oma asiansa ja Pilatuksen

toiminta oikeudenkaumlynnissauml on riippumaton taumlstauml

Vasta kun olen kaumlsitellyt evankeliumin juutalaisen oikeudenkaumlynnin siirryn

roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin ja Pilatuksen toimintaan Taumlssauml kaumlsittelyssauml

arvioin evankeliumien Pilatuksen kuvausta ja sitauml kuinka evankeliumien suhde

toisaalta juutalaisiin toisaalta Rooman valtakuntaan vaikuttaa taumlhaumln kuvaukseen

Paumlaumltaumln jokaisen evankeliumin kaumlsittelyn kokoavaan kappaleeseen jossa esitaumln

naumlkemykseni evankeliumin Rooma-suhteesta joka on noussut evankeliumin

Pilatus kuvauksesta Tutkielman lopuksi teen yhteenvedon jossa teen huomioita

evankeliumien eroista ja yhtaumllaumlisyyksistauml

2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherratVaikka tutkimukseni ei ensisijaisesti keskity siihen kuka tai millainen Pontius

Pilatus historiassa mahdollisesti oli tarkastelen silti taumltaumlkin kysymystauml lyhyesti

Naumlin voimme paremmin arvioida tutkijoiden naumlkemyksiauml siitauml kuinka Pilatus on

kuvattu eri evankeliumeissa Mikaumlli Pilatus on kuvattu tyypillisenauml maaherrana

kuten Carter usein vaumlittaumlauml meidaumln on saatava ensin jonkinlainen kuva tyypillisestauml

maaherrasta ja siitauml mitauml me tiedaumlmme historiallisesta Pilatuksesta

21 Roomalaiset maaherrat ja JuudeaRoomalaiset maaherrat tulivat paumlaumlasiassa senaattoriluokasta Se kuka heidaumlt

nimitti riippui maakunnan tilanteesta Rooman rauhallisilla ydinalueilla jolla ei

ollut pysyvaumlauml tarvetta armeijalle maaherroina toimivat senaatin valitsemat

7

prokonsulit He olivat entisiauml konsuleita ja heidaumln toimikautensa oli yksi vuosi

Rooman rajojen tuntumassa olleiden maakuntien tilanne oli toinen Ne olivat

Rooman keisarin hallinnassa Naumlihin rajaprovinsseihin keisari nimitti legaatin

senaattoriluokan edustajien joukosta Poikkeuksena oli Egypti jonka maaherra

tuli ritariluokasta Perinteisesti tutkimuksessa on ajateltu ettauml Rooman

valtakunnassa oli naumliden suurempien senaattoriluokan hallitsemien maakuntien

lisaumlksi pienempiauml maakuntia Naumliden pienempien alueiden hallitsijat keisari

nimitti Egyptin tapaan ritariluokasta Juudean on mielletty kuuluneen naumlihin

pieniin alueisiin21 Steve Mason argumentoi kuitenkin vahvasti sen puolesta ettei

Juudea ollut vielauml Jeesuksen aikaan itsenaumlinen maakunta vaan osa Syyriaa Haumlnen

mukaansa Juudealla tarkoitettiin etelaumlisen Syyrian etnistauml aluetta joka keskittyi

Jerusalemiin ja sen ympaumlristoumloumln Lisaumlksi haumlnestauml antiikin kirjoittajat kuten Strabo

ja Cassius Dio22 eivaumlt tunteneet Egyptin lisaumlksi muita maakuntia joita hallitsi

ritariluokan edustaja23 Taumlmaumln asian puolesta puhuu myoumls se ettauml Juudean

maaherralla oli kaumlytoumlssaumlaumln vain suhteellisen vaumlhaumln sotilaita Taumlmauml tarkoitti sitauml

ettauml suurempien levottomuuksien syttyessauml Juudean maaherra oli riippuvainen

Syyrian legaatin tuesta Naumlin legaatilla oli merkittaumlvaumlauml vaikutusvaltaa Juudean

maaherraan24

Rooman toiminta maakunnissa vaihteli merkittaumlvaumlsti Helmut Koesterin

mukaan Rooman valtakunnan laajentumisen alkuvaiheessa Maakuntien maaherrat

kaumlyttivaumlt valtaansa monesti omien etujensa Rooman tai roomalaisten kauppiaiden

etujen mukaisesti Taumlmauml oli erityisen yleistauml Rooman rajaprovinsseissa joissa

valta ei ollut vielauml vakiintunut Seurauksena oli provinssien alkuperaumlisten

asukkaiden riisto Keisariajalle tultaessa taumlhaumln riistoon pyrittiin puuttumaan

Rooman valtakunnan virkamiehille maumlaumlraumlttiin kiinteaumlt palkat Maaherrat olivat

suoraan vastuussa keisarille ja maaherran virkamiehet keraumlsivaumlt tilojen ja

henkiloumliden verot Taumlstauml huolimatta epaumlsuoria veroja keraumlsivaumlt edelleen

publikaanit Rooman valtakunnan edustajat myivaumlt verojen keraumlaumlmisoikeuksia

niistauml eniten tarjoaville Naumlin epaumlsuorat verot saumlilyivaumlt edelleen korkeina25

21 Naumlin esimerkiksi ajattelevat Koester (1995 311ndash312) ja Bond (1998 4ndash5) Bond tosin myoumlntaumlauml ettauml Juudea oli pitkaumllti riippuvainen Syyriasta22 Mielenkiintoista on ettauml myoumls Luukkaasta oli olennaista mainita nimenomaan Syyrian kaumlskynhaltija Quirinius (Luuk 22)23 Mason (2016 240ndash245) luettelee kaikkiaan kaksitoista perustetta sille miksi Juudea ei ollut vielauml ennen Juutalaissotaa itsenaumlinen maakunta 24 Bondin (1998 5 amp 13) mukaan Juudean maaherralla oli kaumlytoumlssaumlaumln vain auxilia-joukkoja joita oli viisi kohorttia jalkavaumlkeauml ja yksi ratsuvaumlen rykmentti25 Koester 1995 279 312

8

Taumlmauml maakuntien riisto Rooman valloitushistorian alkuvaiheessa pitaumlnee

paikkansa kun roomalaisilla ei vielauml ollut selkeaumlauml pitkaumlaikaista tavoitetta

toiminnalleen Keisariajalle saavuttaessa roomalaisilla oli jo kuitenkin useita

strategioita siihen kuinka hallita heidaumln alaisuudessaan olevia alueita Mason

jakaa roomalaisten strategiat neljaumlaumln tyyppiin Ensinnaumlkin oli edellauml mainittu

valloitetun alueen riisto ja sen resurssien kaumlyttouml Rooman talouden hyvaumlksi

Toiseksi oli pyrkimys tukea alkuperaumlistauml paikallista eliittiauml maakunnan

kaupungeissa Kolmanneksi roomalaiset saattoivat palkita ystaumlviaumlaumln jotka olivat

osoittaneet uskollisuutensa Roomalle Ja neljaumlnneksi roomalaiset saattoivat pyrkiauml

pitaumlmaumlaumln liittolaisensa riippuvaisina yksin Roomasta luomalla epaumlluottamusta

naumliden vaumllille26

Juudeassa keisari Augustus hyoumldynsi naumlistauml strategioista kolmatta

nimittaumlessaumlaumln Herodes Suuren Juudean kuninkaaksi Kun Herodes kuoli vuonna 4

eea keisari Augustus kunnioitti Herodeksen testamenttia huolimatta siitauml ettauml

ilmeisesti Jerusalemin paikallinen papillinen eliitti oli anonut testamentin

mitaumltoumlintiauml27 Niinpauml haumln nimitti Herodeksen pojan Arkhelaoksen muun muassa

Juudean alueen hallitsijaksi28 Kuitenkin jo vuonna 6 jaa Augustus karkotti

Arkhelaoksen Jerusalemista ja liitti Juudean Syyrian maakuntaan Samalla haumln

nimitti Juudeaan maaherran ritariluokasta Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml Jerusalemin

juutalaisen erityisesti papillisen eliitin valta kasvoi29

Roomalaiset kunnioittivat pitkaumllle maakuntiensa perinteitauml ja lakeja He

puuttuivat niihin vain jos he katsoivat niiden olevan sivistymaumlttoumlmiauml Paikalliset

vallanpitaumljaumlt saumlilyttivaumlt asemansa mutta roomalaiset toivat alueelle myoumls oman

hallintokoneistonsa Niin ikaumlaumln tuomiovalta saumlilyi pienemmissauml asioissa

paikallisilla johtajilla mutta keisarin ja taumlmaumln virkamiesten hallitsemat

tuomioistuimet kaumlsittelivaumlt kaikki vakavammat rikokset Naumlin esimerkiksi

kuolemantuomiovalta kuului provinsseissa maaherralle30

26 Mason 2016 26027 Mason 2016 249 amp 252 Mason korostaa ettei suinkaan koko Juudean eliitti toivonut Juudean liittaumlmistauml suoran Rooman vallan alle Sen sijaan taumltauml toivoi ensi sijassa papillinen eliitti jonka valtaa kuningas heikensi28 Herodes Suuren valtakunta jaettiin haumlnen kolmen poikansa kesken Arkhelaos suurimman osan eli noin puolet Herodeksen valtakunnasta mm Juudean muut alueet jaettiin Antipaksen ja Filippoksen kesken Bond 1998 329 Ks tarkemmin Juudean tilanteesta vuoden 6 jaa tienoilla Mason 2016 250ndash253 30 Koester 1995 312 Tutkijoiden kesken on tosin erimielisyyttauml siitauml oliko paikallisilla johtajilla oikeus langettaa kuolemantuomioita jos asia koski paikallisia uskonnollisia tapoja Esimerkiksi Craig Blomberg (2001 240ndash241) pitaumlauml taumltauml mahdollisena Toisaalta mm Andrew Lincoln (2005 460ndash461) ja Carter (2003 46) epaumlilevaumlt taumltauml Bond (1998 16 alaviite 86) toteaa ettauml tilanteissa joissa paikallisten kerrotaan langettaneen kuolemantuomion kyseessauml saattoi olla lynkkaus eikauml varsinainen laillinen oikeudenkaumlynti (vrt Apt 68ndash15 754ndash60)

9

Maaherrat tyoumlskentelivaumlt yhdessauml paikallisen eliitin kanssa rauhan

saumlilyttaumlmiseksi Toisaalta paikallinen eliitti oli riippuvainen maaherrasta

Esimerkiksi Juudeassa maaherralla oli valta nimittaumlauml ja myoumls erottaa ylipappi

mikaumlli katsoi sen tarpeelliseksi Pilatus ei milloinkaan kaumlyttaumlnyt taumltauml valtaa mutta

haumlnen edeltaumljaumlnsauml Valerius Grassus nimitti Josefuksen mukaan ainakin viisi

ylipappia31

Carterilla on hyvin kielteinen kuva roomalaisista maaherroista Haumlnen

mukaansa naumlmauml toimivat pelkaumlstaumlaumln edistaumlaumlkseen Rooman poliittisia taloudellisia

ja sotilaallisia intressejauml Maaherrat kaumlyttivaumlt taumlssauml tehtaumlvaumlssauml keinoja jotka

riistivaumlt ja alistivat tavallisia maakuntien asukkaita32 Rooman etujen valvominen

maakunnissa oli epaumlilemaumlttauml maaherrojen tehtaumlvauml Mielestaumlni Carterin

naumlkemykselle kansan alistamisesta ja riistaumlmisestauml ei ole kuitenkaan riittaumlviauml

perusteita Mikaumlaumln ei viittaa siihen ettauml Juudean asukkaita olisi mitenkaumlaumln

poikkeuksellisella tavalla riistetty tai alistettu ensimmaumlisen vuosisadan

alkupuoliskolla Mason kyllauml mainitsee ettauml pian Juudean Syyriaan liittaumlmisen

jaumllkeen syntyi rauhattomuutta Haumlnen tulkintansa mukaan tyytymaumlttoumlmyyden syy

ei kuitenkaan ollut roomalaisten riisto vaan kansan pettymys Jerusalemin

menetettyauml erityisasemansa33

22 Pilatus Juudean maaherranaPilatus oli viides Juudean maaherra ja hallitsi noin 26ndash37 jaa jolloin Tiberius oli

Rooman keisari Haumln oli yksi pisimpaumlaumln Juudeaa hallinneista maaherroista34

Pilatus hallitsi Juudeaa Kesareasta (Caesarea Maritima) joka oli roomalaisesta

naumlkoumlkulmasta strategisesti paremmassa paikassa ja lisaumlksi uskonnollisesti

neutraalimpi kaupunki kuin Jerusalem Jerusalemiin maaherra saapui yleensauml vain

suurien juhlien aikaan jolloin kaupunkiin keraumlaumlntyi paljon ihmisiauml ja

levottomuuksien riski oli suurempi35

31 Carter 2008 293 32 Ks tarkemmin Carterin kuvausta roomalaisista maaherroista Carter 2008 291ndash299 33 Ks tarkemmin Bondin kuvausta Juudeasta (1998 1ndash9) ja Masonin (2016 245ndash254) kuvaus vuoden 6 jaa tilanteesta34 Bondin (1998 1) ja Masonin (2016 265) mukaan Pilatuksen hallituskausi paumlaumlttyi vuonna 37 mutta mm Brown (1994 693) Koester (1995 373) ja Carter (2003 45) ajoittavat paumlaumlttymisen vuoteen 36 Kaikki ovat kuitenkin yhtauml mieltauml siitauml ettauml Pilatuksesta tuli Juudean maaherra vuonna26 joskin Mason pitaumlauml myoumls mahdollisena vuosia 18 tai 1935 Bond (1998 7) toteaa ettauml Kesareaan oli helppo siirtaumlauml joukkoja tarvittaessa meren kautta koskase sijaitsi Vaumllimeren rannalla Lisaumlksi kreikkalaisena kaupunkina se oli kahdessakin mielessauml uskonnollisesti neutraali Ensinnaumlkin Juudean paikallisen vaumlestoumln oli helpompi hyvaumlksyauml roomalainen hallinto kreikkalaisessa kaupungissa kuin esimerkiksi uskonnollisesti merkittaumlvaumlssauml Jerusalemissa Toiseksi Juudean alueella asui monien eri uskonnollisten ryhmien edustajia kuten samarialaiset ja juutalaisuuden eri ryhmittymaumlt naumlin maaherran sijoittuminen esimerkiksi Jerusalemiin olisi voinut vaikutta tietyn ryhmaumln suosimiselta

10

Pilatuksen hallituskaudesta on jaumlljellauml myoumls arkeologista todistusaineistoa

Kesareasta loumlytyi vuonna 1961 kalkkikivi joka on ollut osa Pilatuksen

rakennuttamaa rakennusta Kivessauml on omistuskirjoitus keisari Tiberiukselle

]S TIBERIEVM PON]TIVS PILATVS PRAEF]ECTVS IVDA[EA]E

]Tiberiuksen Pon]tius Pilatus Juudean [pref]ekti

Sitauml minkauml rakennuksen Pilatus rakennutti Tiberiuksen kunniaksi tai mitauml muuta

kaiverruksessa luki ei tiedetauml36 Kaiverruksessa ei ole saumlilynyt Pilatuksen

etunimeauml jota ei tunneta mutta se ilmaisee Pilatuksen arvonimen prefekti Taumlmauml

arvonimi viittaa ensi sijassa sotilaalliseen virkaan mikauml saattoi johtua siitauml ettauml

Juudea oli suhteellisen vaumlhaumln aikaa sitten siirtynyt Rooman suoran hallintovallan

alle37

Pilatuksen tullessa Juudean maaherraksi tilanne Syyrian legaatin suhteen oli

kuitenkin erikoinen Taumlmauml johtui siitauml ettauml Pilatuksen hallinnon ensimmaumliset

kuusi vuotta Syyrian legaatti Lucius Aelius Lamia ei ollut Syyriassa vaan hoiti

tehtaumlviaumlaumln Roomasta kaumlsin Tilanne ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut Pilatukselle edullinen sillauml

se merkitsi sitauml ettei haumlnellauml ollut nopeasti saatavilla tukea jos ongelmia ilmeni

Niinpauml Pilatus saattoi olla valmis tukahduttamaan kaikki mahdolliset

levottomuudet nopeasti ennen kuin ne paumlaumlsivaumlt kaumlrjistymaumlaumln38

Pilatuksen pitkauml hallituskausi kuitenkin viittaa siihen ettauml haumln oli

kohtalaisen taitava maaherra Luonnollisesti on mahdollista ettauml kaikki haumlnen

paumlaumltoumlksensauml eivaumlt olleet suosittuja eivaumltkauml poliittisesti onnistuneita kuten Filon ja

Josefus kirjoittavat Taumlstauml huolimatta ei ole todennaumlkoumlistauml ettauml Pilatus olisi

palvellut maaherrana niin kauan kuin haumln palveli jos haumln olisi ollut yhtauml raaka

kuin Filon antaa ymmaumlrtaumlauml Pilatuksen hallituskausi paumlaumlttyi vasta kun Syyrian

legaatti Lucius Vitellius maumlaumlraumlsi Pilatuksen takaisin Roomaan antamaan selonteon

keisarille Taumlmauml johtui siitauml ettauml samarialaiset syyttivaumlt Pilatusta toistuvista

julmuuksista heitauml kohtaan39

Historiallisen Pilatuksen kannalta olennaisimmat kirjalliset laumlhteet ovat

peraumlisin juutalaisilta kirjoittajilta Filon Aleksandrialaiselta ja Josefukselta sekauml 36 Bond 1998 11ndash12 37 Bond 1998 12 Fadus (44ndash46) oli ensimmaumlinen Juudean maaherra jonka arvonimi oli prokuraattori mikauml oli siviilivirka 38 Bond 1998 1539 Mason 2016 265

11

Raamatun evankeliumeista40 Pilatus esiintyy myoumls muissa teksteissauml kuten edellauml

mainituissa Pietarin evankeliumissa ja Nikodemuksen evankeliumissa mutta ne

ovat myoumlhempiauml tekstejauml joiden anti historiallisen Pilatuksen tutkimukselle on

varsin ohutta

Varhaisimmat maininnat Pilatuksesta on kirjoittanut Filon

Aleksandrialainen joka oli Pilatuksen aikalainen41 Haumln kertoo Pilatuksesta

tekstissaumlaumln Legatio ad Gaium Kuten jo aiemmin on tullut ilmi Filonin kuvaus

Pilatuksesta on hyvin kielteinen Haumlnen mukaansa Pilatus muun muassa otti

vastaan lahjuksia ja teloitti ihmisiauml ilman oikeudenkaumlyntiauml (Laumlhet 302)

Filon kertoo Pilatuksen asettaneen Jerusalemissa Herodeksen palatsiin

kullattuja kilpiauml Haumln myoumlntaumlauml ettei kilvissauml ollut kuvia eikauml mitaumlaumln muutakaan

minkauml laki kieltaumlisi lukuun ottamatta korutonta kirjotusta Kirjoituksessa kerrottiin

kilpien lahjoittaja ja kenen kunniaksi ne oli lahjoitettu Filon kuvaa kuinka kansa

vaati Pilatusta poistamaan kilvet Filonin mukaan Pilatuksella ei kuitenkaan ollut

rohkeutta poistaa keisarille omistettuja kilpiauml eikauml halua miellyttaumlauml kansaa Niinpauml

juutalaiset johtajat laumlhettivaumlt Tiberiukselle vetoomuksen ettauml haumln maumlaumlraumlisi kilvet

poistettavaksi Kun keisari kuuli Pilatuksen teosta haumln vaumllittoumlmaumlsti laumlhetti

Pilatukselle kaumlskyn poistaa kilvet (Laumlhet 299ndash305)

Filonin teksti on taumlrkeauml laumlhde Pilatus-tutkimukselle sen varhaisuuden

taumlhden Jotkut tutkijat kuten esimerkiksi Winter asettavatkin suuren painoarvon

Filonille Niin kuin jo aiemmin totesin Winter pitaumlauml Filonin kuvausta Pilatuksesta

historiallisesti kaikkein luotettavimpana Taumlmauml ei johdu vain siitauml ettauml Filon

kirjoitti niin varhain vaan myoumls siitauml ettauml Filonin kuvaukseen ei vaikuta

Pilatuksen osuus Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml42

Filon on antaa lukijan ymmaumlrtaumlauml ettauml Pilatus asetti kilvet palatsiin

aumlrsyttaumlaumlkseen kansaa Mason kuitenkin huomauttaa ettauml taumlmauml ei vaikuta erityisen

uskottavalta Mikaumlli Pilatuksen todellinen tavoite oli aumlrsyttaumlauml kansaa haumln olisi

voinut toimia paljon loukkaavammin Esimerkiksi Pilatus olisi voinut kaumlyttaumlauml

kuvallisia kilpiauml ja ripustaa ne naumlkyvaumlmmaumllle paikalle kuin palatsin sisaumllle

Masonin mukaan kyseessauml saattoi olla vain Pilatuksen yritys miellyttaumlauml sotilaitaan

Naumlin ollen vaikka itse tapaus saattaakin olla historiallinen Filon kuvaa Pilatusta

40 Lisaumlksi varhainen maininta Pilatuksesta loumlytyy Tacitukselta Kertoessaan Neron rangaisseen julmasti kristittyjauml haumln mainitsee naumliden nimen olevan peraumlisin Kristukselta jonka Pilatus tuomitsi kuolemaan (Ann 1544) Katkelma ei kuitenkaan kerro mitaumlaumln Pilatuksesta ja itse asiassa Tacitus pitaumlauml virheellisesti Pilatusta prokuraattorina vaikka tiedaumlmme Pilatuksen olleen prefekti41 Filon eli noin 30 eaa ndash 45 jaa Bond 1998 24 alaviite 442 Winter 1974 72

12

omien tavoitteidensa mukaisesti Filonilla on tapa arvioida henkiloumlitauml sen mukaan

kuinka hyvin he taumlyttaumlvaumlt juutalaisen lain vaatimukset Naumlin esimerkiksi

Pilatuksesta joka ei taumlyttaumlnyt lain edellytyksiauml muodostui Filonin kirjoituksissa

tyranni Tekstissauml haumln sivuuttaa sen seikan ettauml Pilatus koki ajautuneensa

umpikujaan vaikka se on ilmeistauml kohdassa 303 Pilatus ei voinut ottaa kilpiauml pois

ilman ettauml haumlnen uskollisuutensa keisarille olisi joutunut kyseenalaiseksi Filon

kuitenkin korostaa ettei Pilatuksella ollut aikomustakaan tehdauml mitaumlaumln mikauml

miellyttaumlisi kansaa Bondin mukaan Filon liioittelee Pilatuksen

peraumlaumlnantamattomuutta ja julmuutta Taumlllauml Filon luo voimakkaan kielteisen

vastapainon haumlnen arvostamilleen henkiloumlille Keisari Tiberiuksesta muodostuukin

tekstissauml pelastaja joka on valmis puolustamaan juutalaisten lakia ja perinteitauml43

Vaikka Filon kuvaakin todennaumlkoumlisesti historiallisia tapahtumia haumln tekee sen

liioitellen henkiloumliden ominaisuuksia Filonin luoma kuva Pilatuksesta on rajumpi

kuin yhdenkaumlaumln toisen antiikin kirjoittajan

Josefus kirjoitti samoihin aikoihin evankelistojen kanssa Haumln mainitsee

Pilatuksen kahdessa teoksessaan Juutalaissodassa ja Juutalaisten

muinaishistoriassa Juutalaissota on naumlistauml kahdesta vanhempi ja Josefus on

kirjoittanut sen vuosien 75ndash79 jaa tienoilla44 Juutalaissodassa Josefus kertoo

kahdesta tapauksesta joihin Pilatus liittyi Ensimmaumlisessauml haumln kertoo kuinka

Pilatus youmln turvin toi Jerusalemiin keisarin kuvalla varustettuja joukkojen

lippuja45 Aamulla kun juutalaiset naumlkivaumlt liput he vaativat Pilatusta poistamaan

ne Aluksi Pilatus oli haluton tekemaumlaumln niin Kun juutalaiset olivat painostaneet

Pilatusta viisi paumlivaumlauml taumlmauml kutsui sotilaat uhkaamaan juutalaisia Josefus kuvaa

kuinka juutalaiset heittaumlytyvaumlt maahan valmiina kuolemaan ennemmin kuin

hyvaumlksyvaumln lakejaan rikottavan Heidaumln uskonsa vankkumattomuudesta

haumlmmaumlstyneenauml Pilatus maumlaumlraumlsi liput vaumllittoumlmaumlsti poistettaviksi Jerusalemista

(Bell 2169ndash174)

Toinen tapaus liittyy Jerusalemin akveduktin rakentamiseen johon Pilatus

kaumlytti Josefuksen mukaan Jerusalemin temppelin varoja Taumlmauml sai kansan

kokoontumaan Pilatuksen luo osoittamaan mieltaumlaumln Pilatus oli kuitenkin

ennakoitunut taumlmaumln ja haumlnellauml oli siviilipukuisia sotilaita nuijien kanssa

vaumlkijoukon seassa Pilatuksen annettua merkin sotilaat hajottivat

43 Bond 1998 2844 Bond 1998 4945 Tapaus ei liene sama kuin Filonilla

13

mielenosoituksen ja Josefuksen mukaan monet juutalaiset kuolivat joko

sotilaiden iskuista tai jaumlaumlmaumlllauml vaumlkijoukon jalkoihin (Bell 2175ndash177)

Kumpaakaan tapausta ei voi pitaumlauml Pilatusta imartelevana sillauml molemmissa

tapauksissa Pilatus on vaumlkijoukon naumlrkaumlstyksen kohteena Taumlstauml huolimatta on

huomattavaa ettauml Josefus ei suorasanaisesti arvostele Pilatusta toisin kuin Filon

Mason toteaa ettei Josefus Juutalaissodassa ota kantaa Pilatuksen toiminnan

moraalisuuteen vaan haumln keskittyy paumlaumlasiassa tapahtumien kuvaukseen46

Toisaalta Bondin mukaan Josefuksen Juutalaissodassa Pilatuksesta voidaan naumlhdauml

tiettyjauml piirteitauml Ensimmaumlisessauml tapauksessa Pilatus toi joukkojen liput

Jerusalemiin youmln turvin Taumlmauml viittaa Bondin mukaan siihen ettauml Pilatus tiesi

lippujen heraumlttaumlvaumln kansassa pahennusta Toisaalta se ettauml Pilatus taipui lopulta

kansan tahtoon kun kansa oli valmis kuolemaan kertoo siitauml ettei Pilatus ollut

valmis joukkomurhaan Samoin Josefus mainitsee akveduktin rakentamisesta

seuranneen mielenosoituksen ratkaisun kohdalla ettauml Pilatus oli maumlaumlraumlnnyt

sotilaat kaumlyttaumlmaumlaumln nuijia miekkojen sijaan Taumlmauml viittaa siihen ettei Pilatuksen

tarkoitus ollut taumlssaumlkaumlaumln tilanteessa teloittaa ihmisiauml vain hajottaa mielenosoitus

Naumlin ollen Bondin mukaan Josefus ei pitaumlnyt Pilatusta poikkeuksellisen julmana

hallitsijana47 Daniel Schwartz on kuitenkin eri mieltauml Haumln painottaa

tulkinnassaan muun muassa sitauml ettauml Pilatus toi joukkojen liput youmln turvin

Jerusalemiin minkauml jaumllkeen taumlmauml kieltaumlytyi jaumlaumlraumlpaumlisesti poistamasta lippuja

moneen paumlivaumlaumln Niinpauml Schwartzin mukaan Pilatus naumlyttaumlytyy rauhanhaumliritsijaumlnauml

Juutalaissodassa48 Schwartz edustaakin tulkinnassaan enemmaumln Winterin

edustamaa linjaa jonka mukaan niin Josefus kuin Filonkin kuvasivat Pilatuksen

julmana ja vaumllinpitaumlmaumlttoumlmaumlnauml hallitsijana49 Mason on kuitenkin oikeassa siinauml

ettauml Josefus pitaumlytyy tapahtumien kuvailussa eikauml niinkaumlaumln nosta esille taustalla

liikkuvia motiiveja Schwartz ei mielestaumlni ota taumltauml seikkaa kunnolla huomioon

Vaikka Pilatus tiesi toimivansa tavalla joka todennaumlkoumlisesti hermostuttaisi

kansan on liioiteltua pitaumlauml taumltauml Pilatuksen ainoana motiivina

Josefus kirjoitti Juutalaisten muinaishistorian noin vuoteen 94 mennessauml50

Siihen Josefus on sisaumlllyttaumlnyt neljauml tapausta joihin Pilatus liittyy Naumlistauml kaksi

ensimmaumlistauml ovat samat kuin Juutalaissodassa (Joukkueiden liput Ant 1855ndash59

46 Mason 2016 215ndash216 47 Bond 1998 57ndash62 48 Ks tarkemmin Schwartz 2007 136ndash138 Schwartz esittaumlauml naumlkemykselleen myoumls muista kohdistanousevia argumentteja49 Winter 1974 7450 Schwartz 2016 36

14

akvedukti Ant 1860ndash62) Naumlihin Josefus tekee vain muutamia muutoksia Haumln

korostaa Juutalaisten muinaishistoriassa ettauml Pilatus oli ensimmaumlinen maaherra

joka ei vaumllittaumlnyt juutalaisen lain kuvakiellosta tuodessaan Jerusalemiin keisarin

rintakuvalla varustetut sotajoukkojen liput Toisaalta Schwartz huomauttaa ettauml

oikeastaan Pilatuksen rikos jaumlauml epaumlselvaumlksi Juutalaisten muinaishistorian tekstissauml

Taumlmauml johtuu siitauml ettauml Josefus toteaa juutalaisen lain kieltaumlvaumln juutalaisia

tekemaumlstauml kuvia mutta Pilatus ei ole juutalainen joten kielto ei vaikuta haumlneen

Juutalaissodasta sen sijaan kielto koski erityisesti kuvia Jerusalemissa51

Akveduktin rahoittamisesta seuranneeseen mielenosoitukseen Josefus tekee

mielenkiintoisen lisaumlyksen Haumln nimittaumlin kertoo ettauml hajottaessaan

mielenosoituksen sotilaat kaumlyttivaumlt enemmaumln voimaa kuin mitauml Pilatus oli

tarkoittanut52

Kolmas tapaus johon Pilatus liittyy on Jeesuksen tuomitseminen (Ant

1863ndash64) Josefuksen mukaan Pilatus tuomitsi Jeesuksen juutalaisten johtajien

esittaumlmien syytoumlsten pohjalta Kokonaisuudessaan taumlmauml katkelma on ollut

pitkaumlllisen kiistan kohteena Nykytutkijoiden mukaan Josefuksen alkuperaumlistauml

tekstiauml on vaumlhintaumlaumlnkin merkittaumlvaumlsti kristillistetty ellei se ole kokonaisuudessaan

vaumlaumlrennoumls53 En kaumlsittele sitauml taumlssauml tutkielmassa laumlhemmin osin sen kyseenalaisen

maineen vuoksi ja osin siksi ettauml sillauml ei varsinaisesti ole mitaumlaumln erityistauml

sanottavaa Pilatuksesta

Josefuksen viimeisessauml Pilatusta kaumlsittelevaumlssauml kohdassa haumln kertoo kuinka

eraumls mies sai koottua samarialaiset matkalle Garisimin vuorelle jolta haumln vaumlitti

loumlytyvaumln Mooseksen kaumltkemaumlt pyhaumlt astiat Naumlmauml samarialaiset pyhiinvaeltajat

olivat aseistautuneita ja ennen kuin he ehtivaumlt nousta vuorelle Pilatus tuli

joukkoineen heitauml vastaan Josefuksen mukaan Pilatuksen sotilaat kohtasivat

pyhiinvaeltajien etujoukon joista osa tapettiin ja osa pakeni Pilatus otti monia

vankeja joista teloitettiin johtajat ja vaikutusvaltaisimmat miehet Samarialaisten

kansannousun kukistuttua samarialaisten valtuusto matkusti Syyrian legaatin

51 Ks tarkemmin Schwartz 2007 133ndash13552 Lisaumlksi Josefus mainitsee akveduktin pituudeksi Juutalaisten muinaishistoriassa 200 stadionmittaa kun se Juutalaissodassa oli 400 stadionmittaa53 Whealey (2003) kaumly ansiokkaasti laumlpi katkelman asemaa historiassa Sitauml on pidetty historiassa niin taumlrkeimpaumlnauml Raamatun ulkopuolisena todisteena Jeesuksen historiallisuudesta kuin kristillisenauml vaumlaumlrennoumlksenauml jota Josefus ei milloinkaan kirjoittanut Ks lisaumlauml erityisesti viime aikaisesta keskustelusta Whealey 2003 169ndash203 Mm Schwartz (2016 45) ei pidauml tekstiauml alkuperaumlisenauml sillauml se ei sovellu ympaumlroumlivaumlaumln kontekstiin jossa Josefus kaumlsittelee rauhattomuuksiaaiheuttaneita tapahtumia Toisaalta Bond (1998 71) uskoo ettauml Josefuksen todella viittasi tekstissaumlaumln Jeesukseen ja taumlmaumln seuraajiin mutta tekstiauml on merkittaumlvaumlsti muokattu myoumlhemmin Todennaumlkoumlisesti Josefus kertoi alkuperaumlisessauml tekstissaumlaumln Jeesuksen seuraajien aiheuttamasta liikehdinnaumlstauml Naumlin se ainakin sopisi paremmin ympaumlroumlivaumlaumln kontekstiin

15

Vitelliuksen luo He syyttivaumlt Pilatusta viattomien tappamisesta minkauml

seurauksena Vitellius maumlaumlraumlsi Pilatuksen palaamaan Roomaan antamaan keisarille

selonteon tapahtuneesta (Ant 1885ndash89)

Minun naumlkemykseni mukaan Josefus ei kuvaa Pilatusta poikkeuksellisen

raakana hallitsijana Lisaumlksi Josefuksen naumlkemys Pilatuksesta vaikuttaa lientyvaumln

Juutalaissodan ja Juutalaisten muinaishistorian vaumllillauml Haumln korostaa muun muassa

sitauml ettauml sotilaat kaumlyttivaumlt enemmaumln voimaa vaumlkijoukon hajottamiseen kuin mitauml

Pilatus oli tarkoittanut Samoin samarialaisten kansannousun tapauksessa Pilatus

vaikuttaa toimivan kuten kuka tahansa maaherra olisi toiminut Lisaumlksi Josefus ei

nosta Pilatuksen toimintaa taumlssauml kohdassa kyseenalaiseen valoon Laumlhinnauml

Josefuksen tarkoitus on osoittaa ettauml myoumls samarialaiset olivat taipuvaisia

kapinointiin (Ant 1885) Toisaalta Josefuksen kuvaus Pilatuksesta ei ole

myoumlskaumlaumln myoumlnteinen Haumlnen kritiikkinsauml kaumlrki kohdistuu Pilatuksen

vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyteen juutalaisia tapoja kohtaan mikauml on selvaumlauml sekauml

Juutalaissodan ettauml Juutalaisten muinaishistorian tekstissauml Taumltauml naumlkemystauml

korostaa myoumls Bond jonka mukaan Josefuksen retoriikka Pilatusta vastaan

vaikuttaa kaumlrjistyvaumln Juutalaisten muinaishistoriassa Haumln kyllauml myoumlntaumlauml ettauml

Josefus lieventaumlauml kuvaustaan Pilatuksen julmuudesta Bondin mukaan Pilatus

muodostaa muiden Juudean maaherrojen kanssa ketjun joka johtaa vaumlhitellen

juutalaissotaan54 Bond toteaakin Josefuksen kuvauksesta Juutalaisten

muinaishistoriassa rdquoVaikka Pilatus kuvataan kohtalaisen paumltevaumlnauml maaherrana ja

haluttomana kaumlyttaumlmaumlaumln kohtuutonta voimaa provinssin rauhan yllaumlpitaumlmisessauml

kahdessa viimeisessauml tapauksessa haumlnen vallitseva luonnehdintansa Juutalaisten

muinaishistoriassa nousee ensimmaumlisestauml tapauksesta jossa haumlnet esitetaumlaumln

toimimassa tarkoituksella juutalaista lakia vastaanrdquo55

Bond on oikeassa sanoessaan ettauml Josefus korostaa Pilatuksen

vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttauml juutalaisia tapoja kohtaan Josefus mainitsee ettauml Pilatus oli

ensimmaumlinen maaherra joka ei vaumllittaumlnyt juutalaisten kuvakiellosta Mielestaumlni ei

kuitenkaan ole selvaumlauml ettauml Josefuksen retoriikka Pilatusta vastaan olisi kaumlrjistynyt

Juutalaissodan ja Juutalaisten muinaishistorian vaumllillauml

Yrittaumlessaumlmme selvittaumlauml millainen henkilouml oli historiallinen Pilatus

joudumme toteamaan ettei haumlnestauml ole juurikaan varmaa tietoa Haumlnen pitkauml

hallituskautensa viittaa siihen ettauml haumln oli tehtaumlvaumlssaumlaumln varsin paumltevauml Filonin ja 54 Bond 1998 75ndash76 Toisaalta Bond pitaumlauml Pilatuksen samarialaisten vankienkaumlsittelyauml rdquokovakouraisenardquo kun Josefus kertoo Pilatuksen teloittaneen vankien joukosta vaikutusvaltaisimmat miehet Taumlmauml tulkinta ei kuitenkaan nouse mielestaumlni Josefuksen tekstistauml 55 Bond 1998 76

16

Josefuksen kirjoitusten pohjalta voidaan todeta ettei haumln maaherrana toimiessaan

noudattanut aina juutalaisia tapoja Toisaalta vaikka Josefuksen ja Filonin

kuvaamilla tapahtumilla saattaa olla historiallinen pohja heidaumln kuvaustaan

vaumlrittaumlauml heidaumln henkiloumlkohtaiset pyrkimyksensauml Erityisesti Filonin kuvaus

Pilatuksen luonteesta ei millaumlaumln muotoa saa tukea haumlnen kuvaamastaan

tapahtumasta Josefus pyrkii kuvauksellaan selittaumlmaumlaumln juutalaissodan taustoja ja

naumlin Pilatukseen liittyvaumlt tapaukset ovat myoumls hyvin yksipuolisia Niinpauml yksikaumlaumln

antiikin kirjoittaja ei kuvaa Pilatusta vain historian henkiloumlnauml vaan jokaisen

kuvausta vaumlrittaumlvaumlt kirjoittajan muuta paumlaumlmaumlaumlraumlt Taumlmauml on taumlrkeaumlauml huomioida

myoumls kun seuraavaksi siirryn kaumlsittelemaumlaumln evankeliumien kuvausta Pilatuksesta

3 Markuksen evankeliumi

31 Johdanto Aloitan evankeliumien kaumlsittelyn Markuksen evankeliumista joka Raamatun

evankeliumeista vanhin ja on mahdollisesti kirjoitettu vuoden 70 jaa tienoilla

Suuri osa evankeliumin taustasta on haumlmaumlraumln peitossa Evankeliumin kirjoittajasta

ei tiedetauml paljoakaan mutta haumlnellauml ei vaikuta olevan vahvaa kaumlsitystauml juutalaisista

tavoista tai Palestiinan maantieteestauml Perinteisesti evankeliumin kirjoituspaikkana

on pidetty Roomaa muun muassa evankeliumille tyypillisten latinalaisten

lainasanojen ja roomalaisten mittayksikkoumljen kuten kolikkojen ja

vuorokaudenaikojen perustella Taumlstauml ei ole kuitenkaan varmuutta sillauml Rooman

vaikutus oli luonnollisesti merkittaumlvauml myoumls muualla valtakunnan alueella56

Markuksen evankeliumin keskus on Jeesuksen passiokertomus

Evankeliumin tempo muuttuu merkittaumlvaumlsti kun saavutaan Jeesuksen

kaumlrsimyskertomukseen Evankeliumin alkupuolella (luvut 1ndash12) Markus on usein

sitonut eri kertomukset ja tapahtumat yhteen kaumlyttaumlen sanaa εὐθύς rsquokohtarsquo rsquohetirsquo

tai rsquopianrsquo Haumln ei anna tarkkoja ajan maumlaumlreitauml vaan luo nopeatempoisen

kertomuksen Jeesuksen toiminnasta Sen sijaan tarkat ajanmaumlaumlreet yleistyvaumlt

evankeliumissa kun Markus kuvailee Jeesuksen kaumlrsimystauml hetki hetkeltauml

Samalla myoumls Jeesuksen kuninkuudesta tulee keskeinen teema57

Tutkittaessa Markuksen evankeliumin suhdetta Rooman imperiumiin

muutamat kohdat ovat nousseet erityisen kiinnostaviksi Naumlitauml kohtia ovat

56 Tuckett 2001 886ndash887 Tuckett olettaa ettauml Markukselle Jerusalemin tuho 70 jaa on menneisyyttauml Tosin on mahdollista ettauml Markuksen evankeliumi on kirjoitettu jo jossain vaiheessa60-luvulla57 Bond 1998 98 101ndash102

17

esimerkiksi rdquoLegioonardquo-niminen paha henki Mark 51ndash1758 Mark 822ndash26

jossa Jeesus parantaa sokean syljen avulla59 tai kysymys keisarille maksettavasta

verosta Mark 1213ndash17 Naumlistauml kaksi ensimmaumlistauml ovat nousseet perusteiksi

imperiumivastaiselle tulkinnalle sillauml ensimmaumlisessauml esiintyvauml rdquolegioonardquo viittaa

vahvasti Rooman armeijaan ja toinen siksi ettauml myoumls keisarin vaumlitettiin

parantaneen syljen avulla Toisaalta Jeesuksen vastaus keisarille maksettavista

veroista voidaan naumlhdauml selvaumlnauml viestinauml siitauml ettauml Jeesus ei halunnut haastaa

Rooman valtaa Monet imperiumivastaiset tulkinnat rakentuvat evankeliumin

kaumlyttaumlmaumllle kielelle Imperiumivastaisessa tulkinnassa asetetaan paljon painoarvoa

Jeesus-kuvauksen ja keisarille tyypillisten attribuuttien vertailulle Naumlin

esimerkiksi Markuksen jakeessa 1539 kaumlyttaumlmauml υἱὸς θεοῦ rsquoJumalan poikarsquo on

imperiumikritiikissauml mielenkiinnon kohteena sillauml sitauml vastaava latinalainen

arvonimi divi filius annettiin usein keisarille Naumlin imperiumivastaisen tulkinnan

kannattajat mieltaumlvaumlt Markuksen asettavan Jeesuksen keisarin paikalle60 Taumlmauml

laajenee myoumls muuhun evankeliumissa kaumlytettyyn kieleen ja sen yhtaumllaumlisyyksiin ja

eroihin suhteessa Rooman imperiumin kaumlyttaumlmaumlaumln kieleen keisarista Naumlin

esimerkiksi voidaan tarkastella sanan εὐαγγέλιον kaumlyttoumlauml Roomalaiset viittasivat

rsquoilosanomallarsquo keisariin liittyviin uutisiin61 Toisaalta myoumls Markus kaumlyttaumlauml termiauml

εὐαγγέλιον Taumlmauml onkin esimerkiksi Craig Evansin mukaan selvauml viesti siitauml ettauml

Markus pitaumlauml todellisena ilosanomana haumlnen kertomustaan Jeesuksesta Jumalan

poikana Samalla Markus kieltaumlauml Rooman keisarien oikeuden arvonimeen

rdquoJumalan poikardquo62

Kuten jo tutkielman johdannossa totesin imperiumikritiikki on erityisesti

noussut Pohjois-Amerikassa suosituksi tutkijoiden keskuudessa Sitauml vastoin

Euroopassa imperiumivastaiseen tulkintaan on suhtauduttu varovaisemmin

Esimerkiksi Tuckett toteaa ettauml Markuksen evankeliumin tekstiin on mahdollista

58 Esimerkiksi Richard Horsley (2001 141ndash148) pitaumlauml selvaumlnauml ettauml Jeesuksen kamppailu Legioona-nimistauml demonia vastaan tarkoittaa Jeesuksen tosi asiassa taistelevan Rooman valtaa vastaan Samoin ajattelee Carter 2003 60ndash61 Toisaalta demoni antaa itse nimelleen selitykseksi sen ettauml heitauml on monta eikauml sanan vaumllttaumlmaumlttauml silloin tarvitse pitaumlauml sisaumlllaumlaumln erityisesti Rooman valtakuntaa vastaan suunnattua retoriikkaa Lisaumlksi Tuckett (2014 198) pitaumlauml taumltauml tulkintaa epaumluskottavana sillauml yhteys ihmekertomuksen sisaumllloumln ja Rooman valtakunnan kukistumisen vaumllillauml on hyvin heikko sillauml yhden miehen parantamisella vaikuttaa olevan hyvin vaumlhaumln tekemistaumlkoko Rooman valtakunnan kukistamisen kanssa59 Naumlin esimerkiksi Eric Eve (2008 12ndash15) katsoo Markuksen viittaavan suoraan keisari Vespasianuksesta kerrottuun propagandaan Keisarin vaumlitettiin parantaneen sokean miehen syljen avulla 60 Collins 2000 96ndash97 Merkittaumlvaumlauml on myoumls se ettauml 1539 olevan julistuksen antaa roomalainen sadanpaumlaumlllikkouml Lisaumlksi termi esiintyy myoumls Markuksen evankeliumin alussa jakeessa 1161 Tuckett 2014 18962 Evans 2000 70

18

lukea merkityksiauml joita Markus ei vaumllttaumlmaumlttauml tarkoittanut Haumlnen mukaansa

Markuksen tarkoitus ei ollut sisaumlllyttaumlauml evankeliumiinsa Rooman imperiumin

vastaisia kannanottoja63

Seuraavaksi siirryn kaumlsittelemaumlaumln Jeesuksen viimeisiauml hetkiauml ja Pilatuksen

osuutta niihin Passiokertomuksesta keskityn kaumlsittelemaumlaumln Jeesuksen juutalaista

ja roomalaista oikeudenkaumlyntiauml Juutalaisen oikeudenkaumlynnin kaumlsittelen lyhyesti

sillauml varsinainen mielenkiintoni on Markuksen Pilatus-kuvauksessa Taumlstauml

huolimatta myoumls juutalainen oikeudenkaumlynti on osaltaan mielenkiintoinen

nimenomaan Winterin naumlkemyksen kannalta Mikaumlli Markuksen tavoite todella oli

siirtaumlauml syy Jeesuksen tuomitsemisesta Pilatukselta siis roomalaisilta juutalaisille

tulisi taumlmaumln naumlkyauml selvaumlsti juutalaisessa oikeuden kaumlynnissauml Toisaalta jos Markus

pyrki evankeliumissa imperiumin vastaiseen sanomaan on oletettavaa ettauml taumlmaumln

naumlkyisi erityisesti roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml jossa kohdataan Rooman

vallan edustaja

32 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlKun Juudas on kavaltanut Jeesuksen ja Jeesus vangittu Getsemanessa taumlmauml

viedaumlaumln ylipappien vanhimpien ja lainopettajien eteen kuulusteltavaksi

Markuksen mukaan koko neuvosto yritti saada Jeesuksen surmatuksi ja monet

esittivaumlt vaumlaumlriauml todistuksia Jeesusta vastaan Jeesus vaikenee kun haumlntauml pyydetaumlaumln

vastaamaan syytoumlksiin mutta kun ylipappi kysyy onko Jeesus Messias taumlmauml

vastaa myoumltaumlvaumlsti Jeesuksen vastaus saa ylipapin repaumlisemaumlaumln vaatteensa ja

kaikki ovat yhtauml mieltauml siitauml ettauml Jeesus pitaumlauml tuomita kuolemaan Jeesuksen

paumlaumllle syljetaumlaumln ja haumlntauml lyoumldaumlaumln (Mark 1453ndash65)

Markus tekee lukijalle hyvin selvaumlksi ettauml koko juutalainen oikeudenkaumlynti

on puolueellinen Haumln painottaa kaikkien Jeesusta vastaan esitettyjen todisteiden

olleen vaumlaumlriauml ja keskenaumlaumln ristiriitaisia Niinpauml niiden pohjalta ei ollut mahdollista

antaa tuomiota Lisaumlksi jo heti oikeudenkaumlynnin alussa Markus kertoo koko

neuvoston toivovan Jeesuksen kuolemaa Juutalaisten ryhmien vihamielisyydessauml

ei ole mitaumlaumln uutta evankeliumin lukijalle Markus on kertonut monta kertaa

aiemminkin merkittaumlvien juutalaisten piirien suunnittelevan Jeesuksen

surmaamista (Mark 36 fariseukset ja Herodeksen kannattajat 1118 ylipapit ja

lainopettajat ja 141 ylipapit ja lainopettajat) Taumlstauml huolimatta Markus ei syytauml

yleisesti juutalaisia Jeesuksen surmaamisesta Markus ei sano mitaumlaumln yleisesti

kaikkia juutalaisia kohtaan Kautta koko evankeliumin vaumlkijoukot joiden voidaan

63 Ks tarkemmin Tuckett 2014 196ndash200

19

olettaa evankeliumissa koostuvan paumlaumlasiassa juutalaisista jakautuvat sekauml

Jeesusta vastustaviin ettauml puolustaviin ryhmiin64 Laumlpi koko passiokertomuksen

Jeesusta vastustavat juutalaiset ovat erityisesti ylipappeja lainopettajia ja

vanhimpia John Dominic Crossanin mukaan Markuksen evankeliumin

passiokertomuksessa Jeesuksen vastustajia ovatkin nimenomaan juutalaiset

johtajat sekauml heitauml seuraava vaumlkijoukko joka toimii ylipappien kaumlskystauml65

Juutalaisten johtajienkaan ryhmauml ei Markuksella ole taumlysin homogeeninen He

eivaumlt kaikki edusta Jeesuksen vastustajia vaan esimerkiksi Joosef Arimatialainen

osoittaa myoumltaumlmielisyytensauml haluamalla haudata Jeesuksen (Mark 1542ndash46)

Elizabeth Malbon toteaakin ettauml Markus ei arvota henkiloumlitaumlaumln sen mukaan mihin

ryhmaumlaumln he kuuluvat vaan miten he suhtautuvat Jeesukseen66 Niinpauml vaikka

Markuksella onkin selvaumlauml katkeruutta juutalaisia johtajia kohtaan ei Markuksen

evankeliumia voida pitaumlauml erityisesti juutalaisvastaisena67

33 Roomalainen oikeudenkaumlyntiMarkuksen kuvaus roomalaisesta oikeudenkaumlynnistauml on Raamatun evankeliumien

lyhyin Kuvaus kaumlsittaumlauml viisitoista jaetta jotka voidaan karkeasti jakaa kolmeen

osaan jae 151 johdanto jakeet 152ndash5 Pilatus kuulustelee Jeesusta ja jakeet

156ndash15 Jeesuksen tuomitseminen68

Jakeessa 151 Markus kertoo kuinka aamulla ylipapit vanhimmat ja

kirjanoppineet pitivaumlt neuvottelun ja Jeesus tuomittiin ja luovutettiin koumlysissauml

Pilatukselle Markus kaumlynnistaumlauml oikeudenkaumlynnin kuvauksen suoraan Pilatuksen

kysymyksellauml rdquoOletko sinauml juutalaisten kuningasrdquo Jeesus vastaa Pilatukselle

rdquoSinauml sanot niinrdquo Taumlmaumln jaumllkeen ylipapit esittaumlvaumlt useita syytoumlksiauml Jeesusta

vastaan Jeesus ei kuitenkaan vastaa naumlihin mikauml kummastuttaa Pilatusta

Seuraavaksi Markus viittaa perinteeseen jonka mukaan maaherra vapautti aina

juhlan aikaan yhden vangin kansan valinnan mukaan Niinpauml kansa nytkin pyytaumlauml

64 Vaumlkijoukkoja Markuksen evankeliumissa mm Mark 37ndash11 ihmiset saapuvat katsomaan Jeesuksen tekoja Mark 41 Jeesus opettaa suurta joukkoa ja Mark 1443 Jeesusta vangitsemaan saapuu suuri miesjoukko65 Crossan 1996 90 Naumlin myoumls Willson 2005 37ndash41 66 Malbon 1989 27667 Naumlin Marcus 2009 929ndash930 Haumln toteaa ettauml Markuksen evankeliumista loumlytyvaumlauml juutalaisvastaista polemiikkia on tarkasteltava sen evankeliumin kontekstista kaumlsin Markuksen kielteisyys juutalaisia kohtaan nousee niistauml tilanteista joissa Jeesus-liikkeen jaumlsenet kohtasivat toisten juutalaisten torjuntaa Kyse oli siis ryhmaumln sisaumlisestauml polemiikista eikauml kahden eri uskonnon vaumllisestauml konfliktista Markuksen evankeliumin polemiikkia ei siis voida pitaumlauml varsinaisesti juutalaisvastaisena toisten alaryhmien arvosteluna 68 Jakeet 6ndash15 on toki mahdollista jakaa temaattisesti erikseen Jeesukseen ja Barabbakseen sekauml Jeesuksen tuomitsemiseen mutta Markuksen kertomuksessa naumlmauml kaksi nivoutuvat erottamattomasti toisiinsa

20

Pilatusta toimimaan tavan mukaan ja Pilatus tarjoaa heille Jeesusta juutalaisten

kuningasta kuten haumln taumltauml nimittaumlauml Ylipapit yllyttaumlvaumlt kuitenkin kansaa

pyytaumlmaumlaumln vapaaksi Barabbasta joka oli vangittu yhdessauml murhan tehneiden

kapinallisten kanssa Pilatus tiedustelee mitauml haumlnen sitten pitaumlisi tehdauml juutalaisten

kuninkaalle Taumlhaumln kansa vastaa vaatimalla Jeesusta ristiinnaulittavaksi Lopulta

Pilatus paumlaumlttaumlauml tehdauml kansalle mieliksi ja vapauttaa Barabbaksen ja luovuttaa

Jeesuksen ristiinnaulittavaksi

Pilatuksen kysymys σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων esiintyy kaikissa

Raamatun evankeliumeissa Markuksen evankeliumissa kysymys edellyttaumlauml ettauml

Pilatukselle on kerrottu ennalta jotakin Jeesusta vastaan esitetyistauml syytteistauml

Markus ei kuitenkaan ole kiinnostunut syytoumlksen alkuperaumlstauml Raymond Brown

toteaa ettauml Markukselle on olennaista nimenomaan syytoumlksen merkitys Niinpauml

jaumlttaumlmaumlllauml muut syytoumlkset mainitsematta Markus luo kuninkuudesta

oikeudenkaumlynnin keskeisen teeman69 Lisaumlksi Carter nostaa esille kysymyksen

poliittisen aspektin Koska Pilatus on roomalainen maaherra kysymys saa

poliittisen merkityksen Pilatus kysyy onko Jeesus kapinallinen sillauml juutalaisten

kuningas oli Rooman keisarille tai haumlnen valitsemalleen nukkehallitsijalle

kuulunut arvonimi70 Toisaalta sekauml Brown ettauml Carter puhuvat Pilatuksen

kysymyksen merkityksen nyansseista Markukselle tai haumlnen lukijoilleen

Jeesuksen kuninkuus ei ole sitauml mitauml tavallisesti tarkoitetaan kuninkuudella Se ei

ole luonteeltaan samanlaista kuin keisarin kuninkuus mutta silti Markukselle on

selvaumlauml ettauml Jeesus on kuningas ja Jumalan valtakunnan edustaja71 Taumlssauml suhteessa

Pilatuksen kysymys saa Markuksen evankeliumissa ironisen saumlvyn72 Pilatuksen

suusta sen merkitys on poliittinen mutta Markuksen lukijalle joka tietaumlauml

Jeesuksen olevan kuningas merkitys on kuitenkin epaumlpoliittinen

Jeesuksen vastaus rdquoSinauml sanot niinrdquo on ympaumlripyoumlreauml Matthew Skinner

toteaa rdquoTaumlssauml kohtaa selvauml kyllauml tai minauml olen vastaus Jeesukselta voisi lopettaa

oikeudenkaumlynnin nopeastirdquo73 Sen sijaan Jeesus vihjaa vastauksellaan ettei Pilatus

ymmaumlrrauml lainkaan Jeesuksen arvovaltaa74 On mielenkiintoista ettauml Jeesus vastaa

69 Brown 1994 73070 Carter 2003 6471 Brown 1994 730 Carter 2003 64 72 Bryan 1993 11873 Skinner 2010 44 Skinnerin naumlkoumlkulma kirjassaan on paumlaumlasiassa narratiivikriittinen mutta haumlnentulkintansa sisaumlltaumlauml myoumls sosiaalisen ja teologisen naumlkoumlkulman Haumlnen tulkinnassaan esiintyykin Carterin tulkinnalle tyypillisiauml piirteitauml Skinner esimerkiksi hyvaumlksyy hyvin pitkaumllle sen ettauml Pilatus ja juutalaiset johtajat toimivat liitossa keskenaumlaumln ja evankeliumien lukijat ymmaumlrsivaumlt taumlmaumln Toisaalta Skinner ei kuitenkaan edusta Carterin naumlkemystauml siitauml ettauml evankeliumit olisivat selkeaumlsti Rooman valtakuntaa vastustavia tekstejauml74 Skinner 2010 45

21

ympaumlripyoumlreaumlsti Pilatukselle kysymykseen johon haumln jo periaatteessa vastasi

myoumlntaumlvaumlsti juutalaisen oikeudenkaumlynnin aikana Taumlmaumln voidaankin naumlhdauml

korostavan sitauml ettei Markus kuvaa Jeesusta Rooman vallan tai keisarin

haastajana Jeesuksen messiaanisuus nousee ensi sijassa juutalaisesta perinteestauml

jonka kautta Markus ensi sijassa ymmaumlrtaumlauml sen merkityksen75 Ylipapin kysymys

Jeesuksen messiaanisuudesta liittyy juutalaiseen kontekstiin ja sen merkitys on

uskonnollisempi Sen sijaan roomalaisen maaherran esittaumlmaumlnauml periaatteessa sama

kysymys saa erityisesti poliittisen merkityksen Pilatus kysyy haastaako Jeesus

Rooman keisarin arvovallan Naumlin vaikka Jeesuksen vastaus Pilatukselle ei

kiellaumlkaumlaumln Jeesuksen kuninkuutta se ei myoumlskaumlaumln esitauml Markuksen

evankeliumissa suoraa haastetta Rooman valtakunnalle ja keisarille

Jeesuksen vastauksen jaumllkeen Markus kertoo kuinka ylipapit esittaumlvaumlt useita

muita syytoumlksiauml Jeesusta vastaan Kuten olen edellauml todennut Markus ei erittele

naumlitauml syytoumlksiauml lainkaan vaan saumlilyttaumlauml kaumlsittelyn keskuksessa Jeesuksen

kuninkuuden Samalla haumln kuitenkin korostaa ylipappien halua saada Jeesus

tuomituksi76 Katkelman Jeesus vaikenee eikauml suostu vastaamaan syytoumlksiin

Carterin naumlkemyksen mukaan taumlllauml Jeesuksen vaiteliaisuudella voi olla useita

syitauml joista esittelen taumlssauml kaksi Ensinnaumlkin Jeesuksella ei ole enaumlauml mitaumlaumln

sanottava Pilatukselle tai juutalaisille johtajille sillauml he eivaumlt kuuntele haumlntauml ja

edustavat Jeesuksen vastustamaa Rooman valtaa Jeesuksen vaikeneminen on siis

vastalause Rooman valtakunnan harjoittamalle korruptoituneelle ja hallitsevan

luokan etuja ajavalle politiikalle Toinen mahdollinen syy on ettauml Jeesuksen

vaikeneminen viittaa Jesajan kirjan kuvaukseen Herran kaumlrsivaumlstauml palvelijasta

rdquoHaumlntauml piinattiin ja haumln alistui siihen ei haumln suutansa avannut Kuin karitsa jota

teuraaksi viedaumlaumln niin kuin lammas joka on aumlaumlneti keritsijaumlinsauml edessauml ei

haumlnkaumlaumln suutansa avannut (Jes 537)rdquo77 Naumlistauml jaumllkimmaumlinen on perinteinen tapa

tulkita Jeesuksen vaikenemista78 Taumlssauml on myoumls kontrasti suhteessa juutalaiseen

75 Naumlin mm Tuckett 2014 197ndash198 Bond 1998 107 Bond tulkitsee ettauml Markuksen evankeliumissa Jeesus ei tarkoita kuninkuudella samaa kuin Pilatus kysymyksellaumlaumln Niinpauml haumln vastauksellaan kieltaumlytyy hyvaumlksymaumlstauml Pilatuksen ajatuksen kuninkuudesta muttei myoumlskaumlaumln kiellauml omaa messiaanisuuttaan76 Bond 1998 10777 Carter 2003 65ndash66 Carter mainitsee lisaumlksi kolmannen syyn jonka mukaan Raamatussa on monia esimerkkejauml siitauml kuinka kaumly kun joku nousee hallitsevaa luokkaa vastaan Carter viittaa mm 2 Moos 14 jossa Egyptin faarao muuttaa mielensauml ja laumlhtee ajamaan Moosesta ja vapauttamaansa Israelin kansaa takaa Lisaumlksi haumln nostaa esille Johannes Kastajan jonka Herodes Antipas mestasi Taumlmaumln pohjalta Carter toteaa ettei Pilatuksen ja juutalaisten vastustaminen olisi ollut Jeesukselle edullista Tosin naumlhdaumlkseni Jeesuksen vaikenemistakaan ei voida pitaumlauml haumlnelle edullisena sillauml ajan oikeuskaumlytaumlnnoumln mukaan vaikeneminen merkitsi samaa kuin tunnustaminen vrt Bond 1998 10878 Jesajaan viittaavat Carterin lisaumlksi mm Taylor 1952 580 Marcus 2009 1027

22

oikeudenkaumlyntiin Tuolloin Jeesus vaikeni niin kauan kuin haumlnestauml esitettiin

vaumlaumlriauml syytoumlksiauml mutta vastasi ylipapin kysymykseen voimakkaalla todistuksella

itsestaumlaumln rdquote saatte naumlhdauml Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja

tulevan taivaan pilvien keskellauml (Mark 1462)rdquo Nyt Jeesus suostui vastaamaan

Pilatukselle kerran muttei enaumlauml sen jaumllkeen seuraaviin syytoumlksiin Taumlmauml voi

viitata siihen ettauml myoumls naumlmauml ylipappien syytoumlkset ovat vaumlaumlriauml79 Toisaalta

Skinnerin mukaan taumlllauml Markus erottaa Jeesuksen Pilatuksen vallasta Sillauml mitauml

Pilatus tekee ei ole lopulta merkitystauml Jeesuksen kuninkuudelle jonka on

tarkoitus aktualisoitua vasta Jeesuksen kuoleman jaumllkeen80

Jeesuksen vaikeneminen kummastuttaa Pilatusta Taumlmaumln kummastuksen voi

naumlhdauml nousevan roomalaisesta oikeuskaumlytaumlnnoumlstauml jossa syytetyn odotettiin

vastaavan haumlnelle esitettyihin syytteisiin Vaiteliaisuus merkitsi syyllisyyden

tunnustamista Niinpauml Pilatus haumlmmaumlstelee Jeesuksen haluttomuutta puolustautua

vaikka taumltauml uhkaa kuolemanrangaistus81 Naumlhdaumlkseni taumlmaumln voi myoumls naumlhdauml

osoituksena siitauml ettauml Markus pyrkii kuvaamaan Pilatuksen uskovan Jeesuksen

viattomuuteen Pilatus on haumlmmaumlstynyt koska haumln odottaa viattoman miehen

puolustautuvan

Jeesuksen kuulustelu paumlaumlttyy jakeeseen 5 Alkaa oikeudenkaumlynnin

viimeinen vaihe joka huipentuu Jeesuksen tuomitsemiseen Jakeessa 6 Markus

kertoo lukijoille tavasta jonka mukaan Pilatus vapautti aina juhlien aikaan yhden

vangin kansan valinnan mukaan Ulrich Luz tarkastelee Matteuksen evankeliumin

kommentaarissaan taumltauml tapaa Haumln paumlaumltyy siihen tulokseen ettauml tapa oli

historiallisesti mahdollinen vaikka siitauml ei olekaan suoria todisteita Antiikin

laumlhteistauml loumlytyy kuitenkin viitteitauml siitauml ettauml vankeja on toisinaan saatettu

vapauttaa kansan toiveiden mukaan erilaisissa pakanallisissa juhlissa82 Adela

Yarbro Collins on kuitenkin epaumlilevaumlinen sillauml haumlnen mukaansa vankien

vapauttaminen kansan pyynnoumlstauml yleistyi vasta ensimmaumlisen vuosisadan lopulla83

Toisaalta taumlmaumln tutkimuksen kannalta ei ole niinkaumlaumln olennaista onko Barabbas-

kohtaus historiallinen vaan enemmaumlnkin se kuinka Markuksen evankeliumin

79 Bond 1998 10880 Skinner 2010 4581 Bond 1998 108ndash109 Samoin toteaa myoumls Carter (2003 67) joka korostaa kuitenkin Jesajan taustan merkitystauml ja kuinka Pilatus ei ymmaumlrrauml Jeesuksen suurempaa auktoriteettia tilanteessa82 Luz (2005 497ndash498) toteaa ettauml kansan pyynnoumlstauml tapahtunut vankien vapauttaminen oli mahdollista erityisesti Rooman itaumlosissa Lisaumlksi haumlnen mukaansa Barabbas-nimi eli Abban poikaoli varsin yleinen juutalaisten keskuudessa joten on taumlysin mahdollista ettauml sen niminen henkilouml on ollut vankina paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan83 Collins 2007 716 Samoin Marcus (2009 1028) pitaumlauml arveluttavana ettauml taumlllainen roomalainen tapa olisi ollut kaumlytoumlssauml

23

lukijat ovat kohtauksen ymmaumlrtaumlneet Taumlssauml suhteessa tapa saattoi hyvinkin

vaikuttaa uskottavalta Markuksen lukijoista

Kohtauksessa esiintyvaumlt vaumlkijoukot ensimmaumlisen kerran Markuksen

kuvauksessa sitten Jeesuksen vangitsemisen Pilatus tarjoaa Jeesusta vaumlkijoukolle

ilmeisesti toivoen ettauml naumlmauml haluavat vapauttaa taumlmaumln Markus kertoo ettauml

ylipapit ovat kuitenkin yllyttaumlmaumlssauml kansaa ja saavat naumlmauml huutamaan

vapautettavaksi Barabbasta Markus esittelee Barabbaksen mieheksi joka on

vangittu kapinoitsijoiden kanssa Naumlmauml kapinoitsijat ovat tehneet murhan joskaan

ei ole selvaumlauml mikauml oli Barabbaksen osuus tapahtumassa Oliko haumln mahdollisesti

myoumls murhaaja Vaikka Collins ei pidaumlkaumlaumln taumltauml todennaumlkoumlisenauml naumlhdaumlkseni se on

silti mahdollista84 Esimerkiksi Carter keskittyy nimenomaan siihen mitauml Jeesus ja

Barabbas edustavat Markuksen evankeliumissa Taumlssauml suhteessa ei vaumllttaumlmaumlttauml ole

olennaista oliko Barabbas murhaaja vai vain samaa joukkoa murhaajien kanssa

Carterin mukaan Pilatukselle molemmat miehet ovat rikollisia ja uhkia Roomalle

Haumln toteaa ettauml Barabbas edustaa avointa vaumlkivaltaista kapinaa kun taas Jeesus

edustaa kokonaan toisenlaista sosiaalista ja yhteiskunnallista naumlkemystauml Vaikka

Jeesus ei olekaan vaumlkivaltainen eikauml sotilaallinen uhka haumln on joka tapauksessa

uhka Rooman vallalle Taumlstauml syystauml Pilatus haluaa ettauml juutalaiset tuomitsevat

Barabbaksen sijaan Jeesuksen juutalaisten kuninkaan joksi Pilatus tietoisesti

kutsuu Jeesusta Naumlin haumln varmistaa ettei kukaan uskalla vaatia Jeesusta vapaaksi

sillauml henkilouml tulisi samalla leimatuksi Rooman auktoriteetin vastustajaksi85 Vaikka

Pilatuksen sanavalinta heraumlttaumlaumlkin kysymyksiauml Carterin tulkinta menee mielestaumlni

liian pitkaumllle ja liikkuu hyvin voimakkaasti niin sanotusti historiallisella tasolla Ei

ole lainkaan ilmeistauml ettauml Markus kuvaa Pilatuksen manipuloivan yleisoumlauml Lisaumlksi

on vaikea ymmaumlrtaumlauml miksi roomalainen maaherra hyvaumlksyisi sen ettauml vaumlkijoukko

julistaisi tukensa kapinalliselle Mikaumlaumln ei viittaa siihen ettauml Pilatus uskoisi

Barabbaksen edustaman kapinana olevan helpommin hallittavissa Lisaumlksi Carter

jaumlttaumlauml huomioimatta taumlssauml sen ettauml Markus kertoo myoumlhemmin Pilatuksen tietaumlvaumln

ylipappien luovuttaneen Jeesuksen haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta Jos juutalaiset

johtajat olivat kateellisia Jeesuksen suosiosta tarkoittaa se Carterista sitauml ettauml

84 Collins 2007 719 Collinsin mukaan kertomuksen uskottavuus kaumlrsisi mikaumlli Pilatus olisi valmis vapauttamaan murhamiehen Jeesuksen sijasta Samoin Bond (1998 113) uskoo ettei Barabbas liittynyt itse murhaan sillauml haumlnen mukaansa Markus olisi todennaumlkoumlisesti ilmaissut yhteyden selvemmin Myoumls toisten evankelistojen tulkinnat Barabbaksesta vaihtelevat voimakkaasti Matteus viittaa Barabbakseen vain toteamalla ettauml taumlmauml oli kuuluisa tai pahamaineinen vanki Toisaalta Luukas tekee selvaumlksi ettauml Barabbas oli itse murhaaja Niinpauml pidaumln mahdollisena ettauml Markus todella piti Barabbasta osallisena jollakin tavalla tuohon murhaantai haumln ei olisi maininnut sitauml85 Carter 2003 71

24

myoumls Pilatuksen tuli pitaumlauml Jeesusta uhkana86 Taumlmaumln tulkinnan ongelma on se

ettei se nouse suoraan Markuksen tekstistauml jossa selkeaumlauml yhteyttauml ylipappien ja

Pilatuksen vaumllillauml ei ole Sen sijaan Carter joutuu lukemaan taumlmaumln liittolaisuuden

tekstin ulkopuolelta Naumlhdaumlkseni Markuksen kuvauksessa kyseessauml onkin

nimenomaan juutalaisten valinta kapinan ja rauhaa edustavan Jeesuksen vaumllillauml

Pilatus ei ole taumlssauml suhteessa aktiivinen Taumlmauml voidaan myoumls naumlhdauml Markuksen

tekstissauml mielenkiintoisella tavalla Jotkut tutkijat nostavat esille Barabbaksen

nimen Barabbas tarkoittaa arameaksi rsquoisaumln poikarsquo Aiemmin evankeliumissa

Jeesus puhutteli Jumalaa sanalla rdquoAbbardquo (Mark 1436) kun haumln rukoili

Getsemanen puutarhassa Toisin sanoen taumlssauml kohtauksessa on kaksi Barabbasta

Barabbas-niminen mies joka on tarkemmin maumlaumlrittelemaumlttoumlmaumlssauml suhteessa

kapinallisiin ja Jeesus joka on olemuksellisesti Isaumln poika87 Collins jatkaa

tulkintaa toteamalla ettauml Markuksen mainitsemasta kapinasta ei ole todisteita

evankeliumien ulkopuolelta Niinpauml haumln uskookin ettauml Markus viittaa

kohtauksessa 60-luvun lopun juutalaissotaan Juutalaisten valinta Jeesuksen ja

kapinallisiin yhteydessauml olevan Barabbaksen vaumllillauml tarkoittaa ettauml vaatiessaan

Barabbasta Markus samalla kuvaa juutalaisten valinneen kapinan88

Pilatus siis kysyy vaumlkijoukolta haluavatko he haumlnen vapauttavan

juutalaisten kuninkaan Poikkeuksellisesti Markus kuvaa Pilatuksen sisaumlisiauml

ajatuksia Haumln kertoo ettauml Pilatus tiesi juutalaisten johtajien luovuttaneen

Jeesuksen kateudesta Collins toteaa ettauml ilmeisesti Pilatus odotti vaumlkijoukon

pyytaumlvaumln vapautettavaksi Jeesusta koska haumln tiesi juutalaisten johtajien

luovuttaneen Jeesuksen vaumlaumlrin perustein Haumln tosin myoumlntaumlauml ettauml mikaumlli Pilatus

todella toivoi vaumlkijoukon haluavan Jeesuksen vapaaksi on hyvin erikoista ettauml

Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi89 Skinner ja Carter pitaumlvaumltkin taumltauml

kokeena jolla Pilatus tutkii juutalaisten uskollisuutta Roomalle Mikaumlli

vaumlkijoukko olisi halukas vapauttamaan Jeesuksen juutalaisten kuninkaana se

samalla julistautuisi keisarin vastustajaksi Kysymyksen avulla Pilatus samalla

kartoittaa Jeesuksen kannatusta vaumlkijoukossa ja haumlnen teloituksesta aiheutuvaa

mahdollista poliittista epaumlvakautta90 Skinner ja Carter pyrkivaumlt selittaumlmaumlaumln taumltauml

historiallisen tason kautta mutta joutuvat sivuuttamaan Markuksen luoman

86 Carter 2003 7087 Naumlin Collins 2007 718 Skinner 2010 4788 Collins 2007 718 720 89 Collins 2007 720 Collins pitaumlauml yllaumlttaumlvaumlnauml ettauml Pilatus tarjoaa suoraan Jeesusta vaumlkijoukolle vaikka olettaisi ettauml vaumlkijoukko saisi pyytaumlauml vapaasti valitsemaansa vankia vapaaksi90 Skinner 2010 46 Carter 2003 71

25

henkiloumldynamiikan sekauml myoumls Markuksen genren tuomat ominaispiirteet Markus

ei kuvaa Pilatusta eikauml Pilatuksen valtiomiestaitoa vaan Jeesusta Collins osoittaa

hyvin kuinka ongelmallinen oikeudenkaumlynti on Markuksen Pilatus-kuvauksen

kannalta91 Kuten Filon tai Josefus myoumls Markus noudattaa omia tavoitteitaan

Haumln korostaa juutalaisten toimintaa oikeudenkaumlynnissauml Samalla haumln vaikuttaa

siirtaumlvaumln vastuuta roomalaiselta maaherralta ylipapeille jolloin katkelman

historiallinen uskottavuus kaumlrsii

Jakeessa 12 Pilatus kysyy kansalta mitauml haumlnen pitaumlisi sitten tehdauml

Jeesukselle Carterin mukaan Pilatus koettelee kansan uskollisuutta ja ohjaa sitauml

tuomitsemaan Jeesuksen Haumlnelle on selvaumlauml ettauml Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyllisenauml

ja uhkana Rooman valtakunnalle Kun kansa on osoittanut uskollisuuttaan

Roomalle pyytaumlmaumlllauml Barabbaksen vapauttamista Pilatus haluaa sen valitsevan

oikean tuomion Jeesukselle Carter katsoo ettauml Pilatus painostaa kansaa edelleen

korostamalla ettauml Jeesus on se rdquojota te kutsutte juutalaisten kuninkaaksirdquo Kansa

tietaumlauml mikauml tuomio Rooman vallan vastustajille kuuluu ja se vaatiikin Jeesusta

ristiinnaulittavaksi92 Myoumls Bond uskoo Pilatuksen pelaavan taitavaa poliittista

peliauml Pilatus tietaumlauml ettauml Jeesuksella on kannattajia mutta kutsumalla Jeesusta

juutalaisten kuninkaaksi haumln saa paikalla olevan yleisoumln kaumlaumlntymaumlaumln Jeesusta

vastaan Naumlin Pilatus ohjaa kansan kannattamaan Jeesuksen tuomitsemista eikauml

haumlnen tarvitse pelaumltauml ettauml kansa kapinoisi kun Jeesus tuomitaan kuolemaan93

Carterin ja Bondin tulkinnat pohjautuvat enemmaumln niin sanotusti historialliseen

Pilatukseen94 He olettavat ettei Markuksella ollut mitaumlaumln syytauml kuvata Pilatusta

historiasta poikkeavalla tavalla Naumlin Markus kuvaakin heidaumln mukaansa

Pilatuksen taitavaa poliittista peliauml jolla haumln sai juutalaiset julistamaan

uskollisuuttaan keisarille Itse en ole taumlysin vakuuttunut taumlstauml Markus ei ollut

nykyaikainen historioitsija eikauml haumln kirjoittanut historiaa vaan antiikin

elaumlmaumlkertaa Jeesuksesta Niinpauml vaikka onkin mahdollista ettauml Markuksen kuvaus

heijastelee paikoitellen Jeesuksen historiallista oikeudenkaumlyntiauml Markus ei

ensisijaisesti kuvannut Pilatuksen taitavaa poliittista peliauml On uskottavaa ettauml

Pilatus todella kutsui Jeesusta pilkkaavasti juutalaisten kuninkaaksi Markukselle

kuitenkin sen merkitys loumlytyy politiikan ulkopuolelta Collins onkin eri mieltauml

91 Ks tarkemmin Collins 2007 719ndash720 92 Carter 2003 72 93 Bond 1998 113 11594 rdquoHistoriallinen Pilatusrdquo tarkoittaa taumlssauml kohtaa tyypillistauml roomalaista maaherraa joka pyrkii pitaumlmaumlaumln hallitsemansa alueen vahvasti otteessaan (ks lisaumlauml maaherroista Carter 2003 35ndash54) Toisaalta ei ole mahdollista todeta millainen hallitsija Pilatus todella oli vaikkakin pitkauml hallituskausi viittaa kyvykkaumlaumlseen hallitsijaan Ks kappale Pilatus ja roomalaiset maaherrat

26

Carterin ja Bondin kanssa Haumln pitaumlauml yllaumlttaumlvaumlnauml Pilatuksen paumlaumltoumlstauml luopua

tuomarin vallastaan ja kysyauml kansalta mitauml Jeesukselle pitaumlisi tehdauml Collinsin

mukaan on historiallisesti hyvin epaumltodennaumlkoumlistauml ettauml roomalainen maaherra

luovuttaisi valtaansa taumlllauml tavalla kansalle95 Sen sijaan haumlnestauml Markuksen

tarkoituksena oli korostaa Jeesuksen syyttoumlmyyttauml Pilatuksen silmissauml ja siirtaumlauml

vastuuta Jeesuksen tuomitsemisesta juutalaisille johtajille96 Taumlmauml tarkoitus naumlkyy

erityisen selvaumlsti jakeissa 14 ja 15 kun Pilatus ensin tiedustelee kansalta mitauml

pahaa Jeesus on tehnyt ja lopulta tuomitsee Jeesuksen rdquotahtoen tehdauml mieliksi

vaumlkijoukollerdquo Pilatuksen kysymystauml voidaan pitaumlauml osoituksena siitauml ettauml

Markuksen mukaan Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml Carter kuitenkin tulkitsee

ettauml kysymys haastaa kansaa joka on jo kieltaumlnyt Jeesuksen juutalaisten

kuninkaana

34 Pilatus Markuksen evankeliumissaNyt kun olen kaumlynyt laumlpi roomalaisen oikeudenkaumlynnin tapahtumat Tarkastelen

laumlhemmin sitauml miten Markuksen kuvaus Pilatuksesta vaikuttaa ilmentaumlvaumln haumlnen

asennettaan Roomaa kohtaan Vastausta on etsittaumlvauml laaja-alaisesti ja esiin nousee

kolme keskeistauml seikkaa Ensinnaumlkin Markuksen evankeliumissa juutalaisten

johtajien halu tuomita Jeesus kuolemaan on selvauml Markus korostaa ettauml

juutalaiset ennemmin valitsevat kapinallisen miehen kuin Jeesuksen

vapautettavaksi Toiseksi Markuksen kuvauksessa Pilatus vaikuttaa vaumlhintaumlaumln

neutraalilta henkiloumlltauml Ja kolmanneksi on pohdittava Markuksen motiiveja miksi

Markus kuvaa Pilatuksen ja juutalaiset tavallaan

Keskityn ensin lyhyesti juutalaisten ja Pilatuksen suhteeseen Carter pyrkii

sitomaan juutalaisen eliitin ja Pilatuksen toisiinsa mikauml oli historiallisesti

uskottavaa mutta taumlstauml ei ole merkkejauml Markuksen roomalaisen oikeudenkaumlynnin

kuvauksessa Itse asiassa jo se ettauml Markus kertoo kahdesta oikeudenkaumlynnistauml

eriyttaumlauml naumlitauml kahta tahoa toisistaan merkittaumlvaumlsti Markus vaikuttaakin laskevan

paljon vastuuta Jeesuksen kuolemasta juutalaisille johtajille jotka yllyttaumlvaumlt myoumls

kansan vaatimaan Jeesuksen henkeauml Vastaavasti Pilatus vaikuttaa selviaumlvaumln taumlstauml

varsin vaumlhaumlllauml Vaikka Markus ei kiellauml Pilatuksen osuutta oikeudenkaumlynnissauml

haumlnelle on selvaumlauml ketkauml ovat ensisijaisesti vastuussa Jeesuksen kuolemasta

Puhtaasti evankeliumin tekstin pohjalta tarkasteltuna Pilatuksen ja juutalaisten

liittolaisuudesta ei ole merkkejauml

95 Collins 2007 72096 Collins 2007 721

27

Entauml sitten itse Pilatus Kokoan seuraavaan taulukkoon Pilatukseen

viittaavat kohdat oikeudenkaumlynnissauml jotta Markuksen esitystauml Pilatuksesta on

helpompi tarkastella Taulukossa olen kursivoinut ne kohdat joissa Markus kuvaa

Pilatusta laumlhemmin

Jeesus luovutetaan Pilatukselle (Mark 151)Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas (Mark 152)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoEtkouml vastaa mitaumlaumln Katso kuinka paljon he sinua syyttaumlvaumlt (Mark 154)rdquoPilatus ihmettelee kun Jeesus ei enaumlauml vastaa mitaumlaumln (Mark 155)Vaumlkijoukko pyytaumlauml Pilatusta tekemaumlaumln tapansa mukaan ja vapauttamaan vangin heidaumln pyyntoumlnsauml mukaan (Mark 158)Pilatus kysyy vaumlkijoukolta haluaako se vapauttaa juutalaisten kuninkaan (Mark 159)Pilatus ymmaumlrtaumlauml ettauml ylipapit olivat luovuttaneet Jeesuksen haumlnelle kateudesta (Mark 1510)Pilatus kysyy kansalta mitauml haumlnen pitaumlisi tehdauml sille jota vaumlkijoukko kutsuu juutalaisten kuninkaaksi (Mark 1512)Pilatus kysyy mitauml pahaa haumln (juutalaisten kuningas) on tehnyt (Mark 1514)Tehdaumlkseen kansalle mieliksi Pilatus vapauttaa Barabbaksen ja luovuttaa Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi (Mark 1515)

Taulukosta naumlhdaumlaumln ettauml Markuksen kuvaus Pilatuksesta on varsin vaumlhaumlistauml

vaikka Pilatus on maumlaumlraumlllisesti suuressa roolissa Juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml

(Mark 1453ndash65) Suuren neuvoston jaumlsenten motiivit ovat selvaumlt he haluavat

Jeesuksen surmatuksi Sen sijaan roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml Pilatus

puolestaan jaumlauml etaumliseksi Haumlnen motiivinsa eivaumlt tule selkeaumlsti ilmi vaikka haumln

tuomitseekin Jeesuksen Markuksen Pilatuksella ei kuitenkaan vaikuta olevan

vahvaa motivaatiota taumlhaumln toisin kuin juutalaisilla johtajilla97 Pilatus jaumlaumlkin

kertomuksen henkiloumlnauml varjoihin Markus kuvailee Pilatusta laumlhemmin vain

kolmesti ensin jakeessa 5 Pilatus ihmettelee Jeesuksen vaikenemista toisen

kerran jakeessa 10 Pilatus ymmaumlrtaumlauml ettauml Jeesus on luovutettu haumlnelle kateudesta

ja kolmannen kerran oikeudenkaumlynnin lopussa jakeessa 15 Pilatus tuomitsee

Jeesuksen tehdaumlkseen kansalle mieliksi Naumlin vaumlhaumlisestauml tarkemmasta kuvailusta

johtuen Pilatuksen hahmo evankeliumissa on varsin altis tulkinnalle Joskin

vaikuttaa siltauml ettauml Markus kuvauksessa Pilatus suhtautuu Jeesukseen

myoumlnteisesti tai ainakin neutraalisti Missaumlaumln kohtaa Markus ei kuvaa Pilatuksen

asennetta Jeesusta torjuvaksi Taumlmaumln pohjalta voidaan vaumlittaumlauml ettauml Markus kuvasi

Pilatuksen hallitsijana joka ei halunnut asettua vastustamaan juutalaisia johtajia

vaan tuomitsi viattoman miehen kuolemaan Toisaalta mikaumlli kallistumme

esimerkiksi Carterin tulkinnan kannalle voimme yhtauml hyvin argumentoida ettauml

97 Naumlin Brown 1994 754

28

Markus kuvaa kuinka Pilatus naumlki Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml poliittisesti

otollisen tilanteen Haumln kaumlytti sen rohkeasti hyvaumlkseen vaumllittaumlmaumlttauml siitauml oliko

Jeesus syyllinen tai syytoumln Syy siihen miksi voimme puolustaa molempia

naumlkemyksiauml on se ettauml itse Markuksen kuvaus Pilatuksesta on ohut ja

ristiriitainen Kun tarkastelemme kohtia joissa Markus kuvailee Pilatusta

laumlhemmin vaikuttaa siltauml ettauml Pilatus uskoo Jeesuksen viattomuuteen Toisaalta

Pilatuksen toiminta on taumlhaumln naumlhden ristiriitaista tai ainakin ajattelematonta Jos

Pilatus toivoi kansan vapauttavan Jeesuksen miksi haumln kaumlytti Jeesuksesta nimeauml

rdquojuutalaisten kuningasrdquo Miksi haumln ylipaumlaumltaumlaumln tarjosi Jeesusta kansalle sen sijaan

ettauml olisi vapauttanut taumlmaumln itse Toki Carter vetoaa taumlssauml juutalaisten johtajien ja

Pilatuksen vaumlliseen liittoon mutta taumlssauml taas Carter ajautuu ongelmiin Pilatuksen

laumlhemmaumln kuvailun kanssa Haumln sivuuttaakin ne pitkaumllti antamatta niille sitauml

eritystauml arvoa joka niille kuuluu On mielestaumlni nimittaumlin merkittaumlvaumlauml jos

Markus jonka ensisijainen mielenkiinto on Jeesuksessa kertoo muiden

henkiloumliden toiminnan syistauml tai ajatuksista lisaumltietoa Taumllloumlin on mielestaumlni

turvallista olettaa ettauml niiden keskioumloumln kuuluu Jeesus Taumltauml ajatusta vasten

Pilatuksen usko Jeesuksen syyttoumlmyyteen vaikuttaa perustellulta Taumlmauml ei

kuitenkaan tarkoita sitauml ettauml Pilatus olisi naumlhtaumlvauml evankeliumissa hallitsijana joka

ei pystynyt pitaumlmaumlaumln puoliaan Itse asiassa olen sitauml mieltauml ettauml evankeliumin

Pilatuksesta ei voi vetaumlauml johtopaumlaumltoumlksiauml puhtaasti Markuksen kuvauksen pohjalta

Pilatuksen hahmo on liian jaumlsentymaumltoumln jotta olisi mahdollista vastata

kysymykseen millainen mies on Markuksen Pilatus Jokainen tulkinta Markuksen

Pilatus-kuvauksesta edellyttaumlauml jonkin ulkopuolisen naumlkoumlkulman sisaumlllyttaumlmistauml

tekstiin

Markukselle Pilatus on yksinkertaisesti se henkilouml joka tuomitsi Jeesuksen

kuolemaan Muuten haumln kaumlyttaumlauml Pilatusta omien tavoitteidensa vaumllineenauml

vaumllittaumlmaumlttauml luoda ehyttauml henkiloumlauml tarinaansa Markukselle Jeesus on juutalaisten

kuningas minkauml vuoksi Pilatus ironisesti kaumlyttaumlauml Jeesuksesta sitauml nimeauml Samalla

Markus pyrkii osoittamaan Jeesuksen viattomuuden Rooman vallan silmissauml

korostamalla ettauml Jeesus luovutettiin Pilatukselle kateudesta ja Pilatus tuomitsi

taumlmaumln vain tehdaumlkseen kansalle mieliksi

Roomalainen oikeudenkaumlynti saattaisi hyvin olla se kohta evankeliumissa

jossa Markuksen olisi hyvauml osoittaa kritiikkinsauml Roomalle Taumlmauml ei kuitenkaan ole

selvaumlauml Toisaalta Markukselle Jeesus on kuningas mutta haumlnen kuninkuutensa on

toista kuin Rooman ja keisarin valta Evankeliumissa Jeesus ei suoraan nouse

29

Pilatusta ja naumlin Rooman valtaa vastaan Vaumlkijoukon valinta Barabbaksen ja

Jeesuksen vaumllillauml on valinta kapinan ja rauhan vaumllillauml Markus ei vaikuta

edellyttaumlvaumln lukijoiltaan aktiivista Rooman vastarintaa eikauml Markus ei suhtaudu

Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml sen enempaumlauml Pilatukseen kuin Rooman

valtakuntaakaan vastaan kielteisesti

4 Matteuksen evankeliumi

41 JohdantoNyt siirryn Matteuksen evankeliumiin Kaumlsittelyssauml seuraan Markuksen

evankeliumin kohdalta jo tuttua rakennetta Taumlssauml lyhyessauml johdannossa esittelen

Matteuksen evankeliumille tyypillisiauml piirteitauml sekauml sitauml miten

imperiumitutkimuksessa Matteusta on laumlhestytty Taumlmaumln lyhyen johdannon

jaumllkeen kaumlyn laumlpi Jeesuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin ja kaumlsittelen lyhyesti

Matteuksen suhdetta eri juutalaisiin ryhmiin Vasta kun olemme muodostaneet

kuvan Matteuksen suhteesta juutalaisiin ryhmiin kaumlsittelen evankeliumin

roomalaisen oikeudenkaumlynnin kuvauksen Lopuksi esitaumln naumlkemykseni siitauml

kuinka Matteuksen Pilatus-kuvauksessa naumlkyy evankeliumin suhtautuminen

Rooman valtakuntaan

Matteuksen evankeliumi on rakenteellisesti Markuksen evankeliumia

tasapainoisempi Tekstissauml vuorottelevat kertomuksellinen aines ja puhe- tai

keskusteluaines ja lisaumlksi itse evankeliumin juoni rakentuu temaattisesti

etenevaumlksi kokonaisuudeksi jonka paumlaumlttaumlauml Jeesuksen passio ja yloumlsnousemus

Toisaalta Matteukselle on tyypillistauml intertekstuaalisuus josta ovat osoituksena

monet viittaukset muihin teksteihin sekauml implisiittisyys Matteus jaumlttaumlauml

selittaumlmaumlttauml monia taumlrkeiltauml vaikuttavia yksityiskohtia tekstissaumlaumln kuten Jeesuksen

sukuluettelosta loumlytyvien neljaumln naisen merkityksen (Matt 12ndash6)98

Evankeliumi on kirjoitettu jonkin verran Markuksen evankeliumin jaumllkeen

aikaisintaan 70-luvun lopulla mutta viimeistaumlaumln 100-luvun alkuun mennessauml

Evankeliumin kirjoituspaikkana on tyypillisesti pidetty Syyrian Antiokiaa joskin

myoumls muita alueita Laumlhi-idaumlssauml on ehdotettu99 Matteus on vahvasti riippuvainen

Markuksen evankeliumista ja haumln lainaa siitauml yli 90-prosenttia Taumlmauml osaltaan

kumoaa perinteestauml nousevan naumlkemyksen ettauml Matteuksen evankeliumin

98 Allison 2001 846ndash847 Naisia ei tyypillisesti mainittu juutalaisissa sukuluetteloissa joten se ettauml Matteus katsoo tarpeelliseksi mainita naumlmauml neljauml naista on Allisonin mukaan merkittaumlvaumlauml99 Esimerkiksi Petri Luomanen (1998 275ndash277) on esittaumlnyt ettei Antiokia ole uskottava kirjoituspaikka Matteuksen evankeliumille sillauml siinauml ei ole viittauksia Paavalin teologiaan joka oli vahvaa Antiokiassa Haumln ehdottaakin kirjoituspaikaksi esimerkiksi Damaskosta tai Palestiinaa

30

kirjoittaja oli Jeesuksen opetuslapsi Matteus100 Dale Allison uskoo kuitenkin ettauml

evankeliumin kirjoittaja oli taustaltaan juutalainen sillauml evankeliumissa on useita

juutalaisia piirteitauml Tosin se miten Matteus ja Matteuksen yhteisouml identifioi

itsensauml suhteessa muihin juutalaisiin ryhmiin ei ole taumlysin selvaumlauml101 Niinpauml

tarkastelen taumltauml kysymystauml laumlhemmin seuraavassa kappaleessa Jeesuksen

juutalaisen oikeudenkaumlynnin yhteydessauml

Nyt kuitenkin luon lyhyen katsauksen siihen millaisia naumlkemyksiauml

Matteuksen Rooma-suhteesta on esitetty Muiden muassa esimerkiksi Carter ja

Tobias Nicklas naumlkevaumlt Matteuksen evankeliumin sisaumlltaumlvaumln Rooman valtakuntaa

kritisoivaa tai sen valtaa haastavaa materiaalia Nicklas on naumlistauml kahdesta

maltillisempi Haumlnen mukaansa erityisesti Matteuksen keskeinen teema rdquoDaavidin

poikardquo on kontekstissaan imperiumivastainen Haumln myoumlntaumlauml ettauml Jeesuksen

messiaanisuus on mahdollista naumlhdauml laumlhinnauml uskonnollisena mutta Matteuksen

evankeliumissa siihen liittyy myoumls kuninkaallinen aspekti Jo evankeliumin alussa

Jeesuksen kuninkuus nousee keskeiseksi teemaksi kun idaumln tietaumljaumlt saapuvat

Herodeksen hoviin (Matt 21ndash11) Niinpauml Jeesus on Nicklaksen mukaan selvaumlsti

myoumls maallisten hallitsijoiden haastaja102 Carter on selvaumlsti jyrkemmaumln

imperiumivastaisen tulkinnan edustaja Carterin mukaan Matteuksen

evankeliumin laumlpaumlisee imperiumivastainen sanoma joka haastaa Rooman

imperiumin vallan niin sosiaalisesti kuin teologisestikin103 Esimerkiksi Joel

Willitts kuitenkin kritisoi Carteria liian yksipuolisesta tulkinnasta Toki Willitts

myoumlntaumlauml ettauml evankeliumissa on kohtia joista on mahdollista loumlytaumlauml Rooman

valtakunnan vastaisia tulkintoja Haumlnen mukaansa Matteuksen perimmaumlinen

tarkoitus ei kuitenkaan ollut kirjoittaa nimenomaan Rooman valtaa vastaan kuten

Carter asian naumlkee Willitts kirjoittaa

Matteus tervehti tulevaa Israelin Davidin-sukuista Messiasta ja julisti sitauml seuraavaa Israelin valtakunnan palauttamista Siltauml kannalta ettauml Israelin palauttaminen olisi ollut suoranainen loukkaus mille tahansa maalliselle valtakunnalle Matteuksen evankeliumi vastusti Roomaa Mutta ja taumlmauml on taumlrkeauml huomio Matteus ei niinkaumlaumln arvostellut rdquoimperiumiardquo itseaumlaumln eikauml erityisesti korostanut ainoastaan Roomaa Taumlmauml naumlkoumlkulma heikentaumlisi Matteuksen viestiauml tarpeettomasti Jeesusei ole vain tai ensisijaisesti Jumalan vastaus Roomalle Jeesus on Jumalan vastaus Israelin taumlyttymaumlttoumlmaumlaumln tarinaan Tarina kuten kaumly

100 Kuula 2008 220 Itse evankeliumissa ei mainita kirjoittajasta mitaumlaumln eikauml silminnaumlkijaumlllauml olisi ollut tarvetta nojautua naumlin vahvasti Markuksen tekstiin101 Allison 2001 845102 Nicklas 2014 232ndash233 103 Carter 2001 1 Ks tarkemmin Matteuksen teologisesta haasteesta esimerkiksi s 57ndash74 Luvussa Carter kaumlsittelee Matteuksen kristologiaa Sosiaalisesta haasteesta ks esimerkiksi s 108ndash129

31

ilmi ei ole vain Israelista Se on tarina joka kaumlsittaumlauml maailman kaikki valtakunnat ja kansat (Matt 48 2819ndash20)104

Pitaumlauml taumlysin paikkansa ettauml Matteuksen evankeliumin kantavia teemoja on

Jumalan valtakunta Taumlssauml suhteessa Matteus vaumlheksyy maallisten valtakuntien

arvovaltaa suhteessa tulevaan Jumalan valtakuntaan Taumlstauml huolimatta Matteus ei

vaikuta edustavan aktiivista Rooman vastustusta Taumlmaumln puolesta puhuvat

esimerkiksi kaksi kohtaa Ensinnaumlkin on Markuksen evankeliumin 5 luvun

kertomus Legioona-nimisistauml pahoista hengistauml Kertomusta voidaan pitaumlauml

imperiumivastaisena joskaan en ole vakuuttunut siitauml105 Joka tapauksessa

Matteus on poistanut nimen Legioona kertomuksensa omasta versiosta (Matt

828ndash32) mikauml poistaa kokonaan taumlllaisen tulkinnan mahdollisuuden Toiseksi

samoin kuin Markuksen evankeliumissa myoumls Matteuksella esiintyy kysymys

keisarille maksettavasta verosta (Matt 2215ndash21) Jeesus ei vaikuta suhtautuvan

veron maksuun kielteisesti Sen sijaan haumln kehottaa antamaan keisarille sen mikauml

keisarille kuuluu

42 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlTarkastelen seuraavaksi Matteuksen evankeliumin juutalaista oikeudenkaumlyntiauml

Taumlmaumln tutkielman puitteissa ei ole mahdollista luoda tarkkaa kuvaa Matteuksen

evankeliumin tai sen kirjoittajan suhteesta juutalaisuuteen Kysymys on valtavan

laaja Niinpauml teen taumlssauml kappaleessa vain varovaisen arvion Matteuksen ja

juutalaisuuden suhteesta

Matteuksen kuvaus Jeesuksesta Suuren neuvoston edessauml on varsin

uskollinen Markuksen evankeliumille Kun ylipappien ja kansan vanhimpien

laumlhettaumlmauml miesjoukko on Juudaksen avustuksella vanginnut Jeesuksen taumlmauml

viedaumlaumln ylipappi Kaifaksen luo Markuksesta poiketen Matteus mainitsee ylipapin

nimeltauml Myoumls Matteuksen mukaan koko neuvosto etsi vaumlaumlraumlauml todistusta jotta

Jeesus saataisiin tuomituksi kuolemaan Matteus kuitenkin toteaa ettei taumlllaista

loumlytynyt Seuraavaksi haumln kertookin kahdesta miehestauml jotka vaumlittivaumlt Jeesuksen

luvanneen ettauml haumln hajottaa temppelin ja rakentaa sen uudelleen kolmessa

paumlivaumlssauml Matteus kuitenkin jaumlttaumlauml pois Markuksen huomautuksen jonka mukaan

taumlmaumlkin todistus oli ristiriitainen (Mark 1461) Seuraavaksi ylipappi kysyy

Jeesukselta miksi taumlmauml ei vastaa syytoumlksiin mutta Jeesus pysyy yhauml vaiti Niinpauml

ylipappi vaatii Jeesukselta vastausta siihen onko taumlmauml Messias ja Jumalan Poika 104 Willitts 2013 97 Kursivoinnit ovat Willitsin tekstistauml105 Imperiumivastaista tulkintaa kannattavat esimerkiksi Horsley 2001 141ndash148 ja Carter 2003 60ndash61 Ks tarkemmin taumlmaumln tutkielman nootti 56

32

Vasta nyt Jeesus vastaa rdquoItsepauml sen sanoitrdquo Taumlmauml on ympaumlripyoumlreaumlmpi ilmaus

kuin Markuksen evankeliumissa oleva suora vastaus rdquoOlenrdquo mutta taumlstauml

huolimatta myoumls Matteuksen kuvauksessa Jeesus jatkaa todistaen itsestaumlaumln rdquoJa

minauml sanon teille vastedes te saatte naumlhdauml Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla

puolella ja tulevan taivaan pilvien paumlaumlllaumlrdquo Taumlmauml saa ylipapin repaumlisemaumlaumln

vaatteensa ja syyttaumlmaumlaumln Jeesusta jumalanpilkasta Matteuksen mukaan koko

neuvosto yhtyi taumlhaumln syytoumlkseen ja julisti Jeesuksen ansaitsevan kuoleman

Matteus korostaa ettauml Jeesusta syytettiin vaumlaumlrin perustein Haumln nimittaumlin

puhuu erityisesti vaumlaumlristauml todistuksista joita neuvosto etsi106 Matteuksen mukaan

Suuren neuvoston tahto oli ettauml Jeesus kuolee Taumlmaumln pohjalta ei kuitenkaan

voida vetaumlauml johtopaumlaumltoumlstauml ettauml Matteus syyttaumlisi kaikkia juutalaisia Jeesuksen

kuolemasta kuten ei ollut mahdollista todeta Markuksenkaan kohdalla Toki

katkelmassa Matteuksen juutalaisista kaumlyttaumlmauml kieli ei ole laumlhellekaumlaumln

evankeliumin voimakkainta retoriikkaa kuten tulemme huomaamaan roomalaisen

oikeudenkaumlynnin yhteydessauml Toistaiseksi Jeesuksen vangitsemista ja surmaamista

ovat ajaneet vain ylipapit vanhimmat ja lainopettajat Naumlistauml erityisesti ylipapit ja

vanhimmat ajavat aktiivisesti Jeesuksen tuomitsemista laumlpi koko Matteuksen

passiokertomuksen Mielenkiintoista taumlssauml on se ettauml Matteuksen evankeliumin

keskeisimmaumlt Jeesuksen vastustajat eli fariseukset puuttuvat Jeesuksen

oikeudenkaumlynneistauml kokonaan Vaikuttaa siltauml ettei Matteus pidauml ainakaan heitauml

suoraan vastuullisina Jeesuksen kuolemasta Sen sijaan he esiintyvaumlt laumlhinnauml

Jeesuksen opillisina vastustajina mikauml viittaa siihen ettauml farisealaiset juutalaiset

ryhmaumlt olivat Matteuksen yhteisoumln ensisijaisia vastustajia107 He esiintyvaumltkin

Matteuksen passiokertomuksessa vasta Jeesuksen hautaamisen yhteydessauml missauml

he yhdessauml ylipappien kanssa haluavat vartion Jeesuksen haudalle (Matt 2762ndash

66)108

Kuten jo Matteuksen evankeliumin johdannossa totesin evankeliumin

kirjoittajaa voidaan pitaumlauml juutalaisena mutta silti itse yhteisoumln identiteettiauml on

vaikeampi selvittaumlauml Matteuksen yhteisouml saattoi hyvinkin olla rajapinnalla juuri

irtautumassa tai juuri irtautunut juutalaisuudesta Matteuksen yhteisouml arvosti yhauml

106 Luz 2005 426107 Naumlin esimerkiksi Luomanen 1998 263108 Vaikka Matteus mainitseekin kahdessa kohtaa fariseusten haluavan vaientaa Jeesuksen (Matt 1214 2145ndash46) Jeesuksen suhde fariseuksiin naumlyttaumlytyy ennen kaikkea opillisena ristiriitana (mm Matt 166ndash12 2313ndash36) Matteukselle fariseukset ovatkin niitauml jotka eivaumlt ole osallisia taivasten valtakunnasta (Matt 520) Sen sijaan ylipapit ja lainopettajat nousevat esille jo Jeesuksen puhuessa omasta kuolemastaan ryhminauml jotka ovat siitauml vastuussa (Matt 1621 2018ndash19)

33

juutalaista lakia (Matt 517ndash19) Lisaumlksi evankeliumissa Jeesuksen toiminta

keskittyy ensisijaisesti juutalaisten keskuuteen kuten kanaanilaisnaisen tapauksen

kohdalla kaumly selvaumlsti ilmi (Matt 1524) Toisaalta Matteuksen evankeliumissa

naumlkyy kaumlaumlntyminen myoumls pakanoiden puoleen Jo jakeessa Matt 811 Jeesus

sanoo rdquoMinauml sanon teille ettauml niin idaumlstauml kuin laumlnnestauml tulee monia jotka

taivasten valtakunnassa kaumlyvaumlt aterialle yhdessauml Abrahamin Iisakin ja Jaakobin

kanssardquo Jeesus puhuu futuurisesti ja vaikuttaa selvaumlltauml ettauml taumlmauml tapahtuu vasta

Jeesuksen toiminnan jaumllkeen Samoin laumlhetyskaumlskyssauml (Matt 2819) naumlkyy

laumlhetystoiminnan suuntautuminen juutalaisuuden ulkopuolelle Petri Luomanen

esimerkiksi katsoo ettauml Matteuksen yhteisouml oli todennaumlkoumlisesti vasta vaumlhaumln aikaa

sitten irtautunut juutalaisuudesta Toisaalta samalla Matteuksen yhteisouml naumlki oman

ideologiansa osana juutalaisuuden luonnollista kehitystauml109 Taumlstauml syystauml onkin

mielestaumlni syytauml olla varovainen sillauml Matteuksen ja taumlmaumln yhteisoumln itseymmaumlrrys

omasta identiteetistaumlaumln saattoi olla vielauml haumlilyvauml Taumlhaumln vaikuttaa naumlhdaumlkseni

ainakin kaksi syytauml Ensinnaumlkin tuon ajan juutalaisuuden jo valmiiksi useisiin

ryhmiin jakautunut luonne tekee vaikeaksi maumlaumlritellauml milloin jokin yhteisouml ei

enaumlauml kuulu ajan juutalaisuuden piiriin Toiseksi Matteuksen tai taumlmaumln yhteisoumln

ymmaumlrrys omasta identiteetistaumlaumln saattoi muuttua hitaammin kuin ulkopuolelta

tuleva maumlaumlrittely antaa ymmaumlrtaumlauml110 Niinpauml Matteus naumlki mahdollisesti itsensauml

edustavan vielauml juutalaisuutta joka ymmaumlrsi Jeesuksen odotetuksi Messiaaksi111

Taumltauml ymmaumlrrystauml vasten mielestaumlni Matteuksen evankeliumissa naumlkyy pettymys

siihen etteivaumlt muut juutalaiset ryhmaumlt tunnustaneet Jeesuksen messiaanisuutta

Matteus on hyvin laumlhellauml juutalaisuutta ja siksi haumlnen paikoin aumlaumlrimmaumlisen

voimakas retoriikkansa on tulkittava ennemmin ryhmaumln sisaumlisenauml kritiikkinauml kuin

ulkopuolelta tulevana juutalaisvastaisena propagandana Palaan kuitenkin vielauml

Matteuksen juutalaisvastaisuuden teemaan kun kaumlsittelen roomalaisen

oikeudenkaumlynnin jaetta 2725

43 Roomalainen oikeudenkaumlyntiNyt siirryn tarkastelemaan Matteuksen evankeliumin kuvausta roomalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml Evankeliumissa oikeudenkaumlynti voidaan jakaa rakenteellisesti

109 Luomanen 1998 264110 Myoumls Tuckett (2011 100ndash108) kaumlsittelee maumlaumlrittelyn problemaattisuutta artikkelissaan Haumln huomauttaa mm ettauml termit kuten esim rdquojuutalaisuusrdquo ja rdquojuutalaiskristitytrdquo ovat ongelmallisia koska ne ovat nykyaikaisia termejauml eivaumltkauml vaumllttaumlmaumlttauml lainkaan vastaa niitauml joilla tuon ajan ryhmaumlt maumlaumlrittelivaumlt itsensauml ja toisensa111 Samoin Luomanen (1998 264) toteaa ettauml Matteuksen tarkkaa suhdetta juutalaisuuteen on vaikea maumlaumlritellauml koska uusi yhteisouml pyrki osoittamaan olemassaolonsa oikeutuksen nojaamalla emouskontonsa perinteeseen

34

kolmeen osaan johdanto (Matt 271ndash2) Pilatus kuulustelee Jeesusta (Matt

2711ndash14) ja Jeesuksen tuomitseminen (Matt 2715ndash26)112 Johdannon ja

Jeesuksen kuulustelun vaumlliin Matteus sijoittaa kertomuksen Juudaksen lopusta

(jakeet 3ndash10) joka ei kuulu roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin Oikeudenkaumlynnin

rakenne on hyvin samantapainen Markuksen kuvaaman oikeudenkaumlynnin kanssa

Matteuksen kuvaus onkin Markuksen tekstille uskollisin Raamatun

evankeliumeista Taumlstauml huolimatta kuvauksessa on joitakin huomattavia

poikkeavuuksia erityisesti Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessauml

Matteus johdattaa lukijan roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin kertomalla kuinka

ylipapit ja kansan vanhimmat luovuttivat Jeesuksen Pilatukselle Taumltauml seuraa

kuvaus Juudaksesta joka katuu Jeesuksen luovuttamista ja lopulta hirttaumlytyy

palautettuaan ensin saamansa rahat temppeliin Samalla Matteus kuvaa kuinka

ylipapit ostivat rahoilla pellon koska verirahoja ei voitu laittaa temppelirahastoon

Vasta taumlmaumln katkelman jaumllkeen alkaa varsinainen oikeudenkaumlynti Pilatuksen

edessauml Se alkaa samoin kuin Markuksellakin Pilatus kysyy onko Jeesus

juutalaisten kuningas johon Jeesus vastaa Pilatuksen niin sanovan Myoumls

Matteuksella ylipapit ja vanhimmat syyttaumlvaumlt Jeesusta mutta Jeesus ei vastaa

syytoumlksiin Matteus korostaa Pilatuksen suulla sitauml ettauml naumlmauml syytoumlkset olivat

raskaita joskaan niiden tarkkaa sisaumlltoumlauml ei paljasteta Pilatus ihmetteleekin

Jeesuksen haluttomuutta vastata syytoumlksiin Taumlssauml kohtaa myoumls Matteus esittelee

tavan jonka mukaan maaherra vapautti vangin aina juhlien aikaan vaumlkijoukon

valinnan mukaan Toisin kuin Markuksen evankeliumissa Barabbas jonka

Matteus esittelee on kuuluisa mies Matteuksen evankeliumissa Pilatus asettaa

kansalle vaihtoehdot joko Barabbas tai Jeesus jota kutsutaan Kristukseksi

Matteus kertoo Pilatuksen tietaumlvaumln ettauml Jeesus oli luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml

kateudesta Ennen kuin vaumlkijoukko paumlaumlsee vastaamaan Matteus tekee lisaumlyksen

joka puuttuu Markuksen kuvauksesta Haumln kertoo kuinka Pilatuksen vaimo laumlhetti

viestin Pilatukselle ja varoitti tekemaumlstauml mitaumlaumln pahaa Jeesukselle josta haumln oli

naumlhnyt pahaa unta Ylipapit ja vanhimmat ovat kuitenkin villinneet kansaa

pyytaumlmaumlaumln Barabbaksen vapauttamista Jeesuksen sijaan Niinpauml kun Pilatus

kysyy kumpi haumlnen pitaumlisi vapauttaa vaumlkijoukko vaatii Jeesusta

ristiinnaulittavaksi Jaumllleen Matteus poikkeaa laajentaa Markuksen kuvausta Haumln

kertoo Kun Pilatus ymmaumlrsi taumlmaumln haumln pesi kaumltensauml ja julisti syyttoumlmyytensauml 112 Kuten Markuksenkin evankeliumissa Jeesuksen tuomitseminen on mahdollista jakaa vielauml pienempiin osiin Esimerkiksi Dale Allison amp William Davies (1997 578) jakavat lopun (Matt 2715ndash26) vielauml Jeesuksen ja Barabbaksen katkelmaan (Matt 2715ndash23) ja Pilatuksen kaumlsien pesuaja tuomiota kaumlsittelevaumlaumln osioon (Matt 2724ndash26)

35

Jeesuksen vereen Vaumlkijoukko kuitenkin vastasi ettauml he ottavat Jeesuksen veren

paumlaumllleen Taumlmaumln jaumllkeen Pilatus antoi heille periksi Haumln vapautti Barabbaksen ja

luovutti Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi

Matteus siis kertoo ettauml Jeesus luovutetaan sidottuna Pilatukselle

maaherralle (Matt 272) Matteukselle Pilatuksen arvonimi maaherra vaikuttaa

merkittaumlvaumlltauml Markus ei kaumlyttaumlnyt Pilatuksesta arvonimeauml kertaakaan mutta sen

sijaan Matteus kutsuu Pilatusta sanalla ὁ ἡγεμών rsquomaaherrarsquo tai rsquohallitsijarsquo kuusi

kertaa oikeudenkaumlynnin aikana Tutkijoilla on useampia selityksiauml Matteuksen

syille korostaa Pilatuksen asemaa Dale Allison ja William Davies yhteisessauml

kommentaarissaan pitaumlvaumlt taumltauml ironiana Heidaumln mukaansa Matteuksen

kuvauksessa maaherra ei nimittaumlin saa johtajan asemaa Lisaumlksi oikeudenkaumlynnin

ironisuutta korostaa se ettauml Jeesus joka on maailman hallitsija joutuu seisomaan

Pilatuksen edessauml113 Carterin tulkinta on saman suuntainen Haumlnen mukaansa

Matteus painottaa Pilatuksen arvonimeauml koska Matteukselle myoumls Jeesus oli ὁ

ἡγεμών Carter viittaa katkelmaan evankeliumin alkupuolella rdquoSinauml Juudan

Betlehem et ole suinkaan vaumlhaumlisin heimosi valtiaista sillauml sinusta laumlhtee hallitsija

(ἡγούμενος) joka on kaitseva kansaani (Matt 26)rdquo114 Naumlin Jeesus ja Pilatus

edustavat Carterin mukaan Matteuksen yleisoumllle kahta hallitsijaa joista toinen

edustaa Rooman ja toinen Jumalan valtakuntaa115 Niinpauml Carterin mukaan

oikeudenkaumlynnissauml Jumalan ja Rooman valtakunnan vaumllinen kamppailu jatkuu

Haumlnen mielestaumlaumln oikeudenkaumlynnin keskeinen teema on se kenelle kuuluu

maailman valta116 Brown ja Skinner esittaumlvaumlt minusta uskottavimman perustelun

Matteuksen halulle kaumlyttaumlauml sanaa ὁ ἡγεμών He viittaavat katkelmaan Matt

1017ndash18 jossa Jeesus rohkaisee seuraajiaan kestaumlmaumlaumln vainoja Jakeessa 18

Jeesus puhuu nimenomaan maaherroista (οἱ ἡγεμόνες) ja kuninkaista joiden eteen

haumlnen seuraajiaan viedaumlaumln He ovatkin sitauml mieltauml ettauml Matteus alleviivaa

Pilatuksen maaherruutta korostaakseen Jeesuksen kaumlrsineen samalla tavoin kuin

haumlnen seuraajansakin Taumltauml tulkintaa tukee myoumls jae 2711 jossa Jeesus seisoo

maaherran edessauml117

113 Allison amp Davies 1997 554 583 593ndash594114 Tarkasti ottaen jakeessa Matt 26 esiintyvauml sana rsquohallitsijarsquo on med part prees mask yks nom sanasta ἡγέομαι rsquohallitarsquo115 Carter 2003 84ndash85 Jeesuksen ja Pilatuksen edustamien valtakuntien piirteistauml tarkemmin katso lisaumlksi sivu 86116 Carter 2001 159117 Brown 1994 735 Allison amp Davies 1997 581 Skinner 2010 60 Samaan tapaan Bond 1998 135ndash136 Bondin mukaan Matteus kaumlyttaumlauml Pilatuksesta arvonimeauml maaherra usein koska haumln pyrkii yleistykseen Pilatus oli kuin kuka tahansa roomalainen maaherra Bond ei kuitenkaan erityisesti viittaa vainoihin joita Jeesuksen seuraajat saattoivat kokea

36

Johdantoa seuraava Juudaksen katkelma ei erityisen ole merkittaumlvauml taumlmaumln

tutkielman kannalta mutta Carter naumlkee erityisesti sen ensimmaumlisen jakeen (Matt

273) paljonpuhuvana rdquoKun Juudas Jeesuksen kavaltaja naumlki ettauml Jeesus oli

tuomittu kuolemaan haumln katui tekoaanrdquo Carterin mukaan Jeesusta ole tuomittu

vielauml kertomuksen taumlssauml vaiheessa Haumlnet on vasta luovutettu Pilatukselle Carter

korostaakin taumlssauml kohtaa juutalaisen eliitin ja Pilatuksen vaumllistauml

liittolaisuussuhdetta Haumlnen mukaansa Matteuksen evankeliumin kuvauksessa on

selvaumlauml ettauml Pilatus tuomitsee Jeesuksen sillauml juutalaiset johtajat vaativat sitauml

Jeesuksen kuolema on sekauml Pilatuksen ettauml juutalaisten etu118 Toisaalta on taumlysin

mahdollista ettauml jae viittaa juutalaisen neuvoston antamaan tuomioon Lisaumlksi

esimerkiksi Luz pitaumlauml huomattavasti merkittaumlvaumlmpaumlnauml katkelmassa Juudaksen

katumuksen ja ylipappien vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyden synnyttaumlmaumlauml kontrastia Taumlllauml

kontrastilla Matteus korostaa nimenomaan juutalaisten ylipappien syyllisyyttauml

Jeesuksen kuolemaan119

Jakeessa 11 Matteus palaa takaisin Jeesukseen Oikeudenkaumlynti alkaa

samoin kuin Markuksella Pilatuksen kysymyksellauml Jeesuksen kuninkuudesta ja

Jeesuksen ympaumlripyoumlreaumlllauml vastauksella Naumlin Jeesuksen kuninkuus on myoumls

Matteuksen evankeliumissa oikeudenkaumlynnin taumlrkeauml teema Myoumlskaumlaumln Matteus ei

selitauml millauml perustella Pilatus esittaumlauml taumlmaumln syytoumlksen Lukijan on olettava ettauml

Pilatukselle on aiemmin esitetty taumlmauml syytoumls Jeesuksesta Bondin mukaan myoumls

Matteuksen evankeliumissa Pilatuksen kysymys on luonteeltaan poliittinen Siksi

Jeesuksen vastaus on ympaumlripyoumlreauml sillauml haumln haluaa osoittaa ettei Pilatus taumlysin

ymmaumlrrauml haumlnen luonnettaan120 Toisaalta Matteuksen evankeliumin lukijalle

syytoumlksessauml ei ole kuitenkaan mitaumlaumln uutta sillauml Jeesuksen kuninkuus on ollut

evankeliumissa jo esillauml muun muassa taumlmaumln syntymaumln yhteydessauml (Matt 22)

Tosin Luzin mukaan kysymys heijastelee enemmaumlnkin ylipapin kysymystauml

juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml (Matt 2663)121 Dialogin rakenne onkin hyvin

samankaltainen Jeesuksen ja Pilatuksen sekauml Jeesuksen ja ylipapin vaumllillauml Jeesus

nimittaumlin vastaa Markuksesta tutulla ympaumlripyoumlreaumlllauml vastauksella Pilatukselle

mutta toisin kuin ylipapille vastatessaan haumln ei anna vastauksen jaumllkeen todistusta

itsestaumlaumln Taumlmauml on jaumllleen yksi mielenkiintoinen yksityiskohta Jeesuksen

kuulusteluissa Vaikuttaa siltauml ettei Jeesus suostu vastaamaan haumlntauml vastaan

118 Carter 2003 83 119 Luz 2005 470 Naumlin ajattelee myoumls Brown (1994 735) joka puhuu ylipappien tekopyhyydestauml katkelmassa120 Bond 1998 129ndash130121 Luz 2005 494

37

esitettyihin vaumlaumlriin syytoumlksiin (naumlin Matt 2656ndash61) Naumlin ollen Jeesuksen

ympaumlripyoumlreauml vastaus naumlyttaumlytyy mielestaumlni myoumlntaumlvaumlnauml vastauksena lukijalle

Mutta koska Jeesus pidaumlttaumlytyy toistamasta todistusta itsestaumlaumln syntyy

vaikutelma ettei Jeesus laumlhde haastamaan samalla tavalla Pilatuksen valtaa kuin

ylipapin vallan Myoumls Allison ja Davies kommentaarissaan ovat sitauml mieltauml ettauml

Jeesuksen vastaus on ennen kaikkea myoumlntaumlvauml Lisaumlksi he uskovat ettauml myoumls

Pilatus ymmaumlrsi taumlmaumln mutta haumln piti Jeesusta liian vaumlhaumlpaumltoumlisenauml ettauml taumlstauml olisi

ollut Roomalle mitaumlaumln todellista vaaraa122

Jakeessa 12 ylipapit ja vanhimmat123 syyttaumlvaumlt Jeesusta joka pysyy vaiti

Matteus korostaa Jeesuksen vaikenemista toistamalla taumlmaumln asian heti seuraavassa

jakeessa Pilatus kysyy Jeesukselta miksi taumlmauml ei vastaa vaikka ylipapit ja

vanhimmat esittaumlvaumlt niin vakavia syytoumlksiauml haumlnestauml Jaumllleen Jeesus on vaiti

Matteuksen kuvaama Pilatus ihmettelee Jeesuksen vaikenemista Luzin mukaan

kyseessauml oleva verbi θαυμάζω rsquoihmetellaumlrsquo tarkoittaa sitauml ettauml Pilatus suhtautuu

myoumlnteisesti Jeesukseen haumln tietaumlauml ettauml Jeesus on syytoumln huolimatta taumlmaumln

vaiteliaisuudesta124 Carter on vahvasti eri mieltauml Luzin kanssa Haumlnen mukaansa

Pilatus tietaumlauml varmasti Jeesuksen olevan syyllinen sillauml Jeesuksen aiempi vastaus

ja sitauml seuraava vaikeneminen ovat osoittaneet haumlnet syylliseksi Carter kirjoittaa

rdquoPilatus ihmettelee koska Jeesus ei ole julkeasti kieltaumlnyt sen enempaumlauml sanoillaan

kuin vaikenemisellaan ettauml haumln on uhka Roomalle ja ettauml imperiumin valta

kumma kyllauml ei riitauml saumlikyttaumlmaumlaumln haumlntauml niin ettauml haumln yrittaumlisi pelastaa

henkensaumlrdquo125 Lisaumlksi Nicklas toteaa ettei Pilatuksen toiminta silti naumlyttaumlydy

myoumlnteisessauml valossa Matteuksen yleisoumllle Pilatus ei toimi vastuullisen tuomarin

tavoin sillauml haumln ei pyri selvittaumlmaumlaumln tilannetta tarkasti126 On hyvin vaikea sanoa

vain taumlmaumln kohdan perusteella kenen tulkinta on laumlhempaumlnauml Matteuksen ajatusta

Taumlmauml johtuu siitauml ettauml roomalaisen oikeuskaumlsityksen mukaan vaikeneminen oli

osoitus syyllisyydestauml Pilatuksen haumlmmaumlstys on luonnollinen reaktio siihen ettei

Jeesus puolustaudu millaumlaumln tavalla vaikka haumlnen henkensauml on kysymyksessauml127

Kun kaumlsittelen oikeudenkaumlyntiauml eteenpaumlin vaikuttaa kuitenkin siltauml ettauml Luzin

tulkinta on varsin uskottava Pilatus ymmaumlrsi Jeesuksen olevan syytoumln ja

haumlmmaumlstelee taumlmaumln haluttomuutta puolustautua

122 Allison amp Davies 1997 582123 Matteus lisaumlauml vanhimmat syyttaumljien joukkoon siinauml missauml Markus puhuu vain ylipapeista124 Luz 2005 496125 Carter 2001 162126 Nicklas 2014 243127 Naumlin Allison amp Davies 1997 583

38

Jeesuksen kuulustelu paumlaumlttyy ja jakeessa 15 Matteus esittelee lukijoille

tavan jonka mukaan juhlan aikaan maaherra vapautti yhden vangin kansan

toiveiden mukaan Esitellessaumlaumln Barabbaksen (jae 16) Matteus poikkeaa

Markuksen kuvauksesta Haumln ei yhdistauml Barabbasta murhan tehneisiin

kapinallisiin vaan kertoo vain taumlmauml olevan kuuluisa128 vanki Lisaumlksi joidenkin

kaumlsikirjoitusten mukaan Matteus mainitsee Barabbaksen etunimen olevan myoumls

Jeesus129 On mielenkiintoista ettauml Matteus on poistanut kaikki kielteiset

ilmaukset Barabbaksesta Luz onkin sitauml mieltauml ettauml Matteukselle ei ollut

olennaista kuka Barabbas oli eikauml haumln siksi vaivautunut kuvailemaan taumltauml sen

enempaumlauml Matteus halusi nimenomaan korostaa juutalaisten syyllisyyden syntyvaumln

oman Messiaansa surmaamisesta ei niinkaumlaumln rikollisen vapauttamisesta130

Toisaalta Matteus pyrkii vaumllttaumlmaumlaumln Jeesuksen yhdistaumlmistauml kapinaan millaumlaumln

tavoin131 Skinner kiinnittaumlaumlkin huomiota Jeesuksen ja Barabbaksen tasa-arvoiseen

asemaan Heidaumln kummankin nimi on Jeesus Jeesus on viaton mutta

Barabbaskin on vain vanki jonka rikosten vakavuudesta lukijalla ei ole tarkempaa

tietoa Lisaumlksi he ovat molemmat kuuluisia Skinner omaksuu vahvasti poliittisen

tulkinnan Haumlnen mukaansa kumpikaan vanki ei edusta Roomalle merkittaumlvaumlauml

uhkaa minkauml takia Pilatus kaumlyttaumlauml hyvaumlksi juutalaisten johtajien kateutta

arvioidakseen omaa asemaansa132 En kuitenkaan naumle erityistauml syytauml siihen miksi

Matteus olisi kiinnostunut kuvaamaan Pilatuksen poliittisia pyrkimyksiauml Sen

sijaan Matteus keskittyy juutalaisten valintaan

Kun Matteus on esitellyt sekauml tavan ettauml Barabbaksen Pilatus kysyy

kansalta kumpi haumlnen pitaumlisi vapauttaa Pilatus mainitsee Jeesuksen nimeltauml

mutta lisaumlauml ettauml taumltauml kutsutaan myoumls Kristukseksi Kohtauksessa on kolme

poikkeusta Markuksen evankeliumista Ensinnaumlkin Pilatus toimii taumlllauml kertaa oma-

aloitteisesti Haumln kysyy kenet kansa haluaa toisin kuin Markuksen

evankeliumissa jossa kansa vaati Pilatusta tekemaumlaumln tavan mukaan Toiseksi

Matteuksen Pilatus rajaa kansan vaihtoehdot joko Jeesus Barabbas tai Jeesus

Kristus sen sijaan ettauml haumln tarjoaisi vain Jeesusta kansalle Kolmanneksi Matteus

on myoumls luopunut taumlssauml kohtaa termistauml rdquojuutalaisten kuningasrdquo ja kaumlyttaumlauml sen

128 Kreikan kielen sana ἐπίσημος voi merkitauml rsquokuuluisarsquo niin myoumlnteisessauml kuin kielteisessaumlkin mielessauml Niinpauml jotkut tutkijat tulkitsevatkin sanan merkitsevaumln rsquopahamaineinenrsquo Naumlin esimerkiksi Carter 2003 91129 Novum lisaumlauml nimen Jeesus Barabbakselle hakasulkeissa korpustekstissauml ja se esiintyy joissakin kaumlsikirjoituksista mm Θ mutta se on puuttunut edellisen painoksen korpustekstistauml ja lisaumlksi monista merkittaumlvistauml kaumlsikirjoituksista mm א A ja B130 Luz 2005 496ndash497 131 Naumlin Brown 1994 797 Nicklas 2014 244132 Skinner 2010 60ndash61

39

sijaan Jeesuksesta ilmausta rdquoJeesus jota kutsutaan Kristukseksirdquo rsquoKristusrsquo on

terminauml huomattavasti uskonnollisempi saumlvyltaumlaumln kuin rdquojuutalaisten kuningasrdquo

vaikka sekin sisaumlltaumlauml myoumls poliittisen vivahteen Bond on sitauml mieltauml ettauml Pilatus

pyrkii sen avulla vaikuttamaan kansaan ja sen uskonnollisiin asenteisiin133 Joka

tapauksessa on selvaumlauml ettauml Matteus korostaa valintaa naumliden kahden vaumllillauml

asettaessaan Barabbaksen ja Jeesuksen naumlin vahvasti vastakkain134

Samoin kuin Markus myoumls Matteus paljastaa jakeessa 18 ettauml Pilatus tiesi

juutalaisten johtajien luovuttaneen Jeesuksen haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta Myoumls

taumlssauml on mahdollista vedota juutalaisten johtajien ja Pilatuksen vaumlliseen

liittolaisuuteen ja olettaa Pilatuksen jakavan juutalaisten huolen Jeesuksen

suosiosta135 Matteuksen evankeliumissa taumlstauml liittolaisuudesta ei kuitenkaan naumly

merkkejauml Vaikka muun muassa Carter pitaumlaumlkin taumltauml liittolaisuutta selvioumlnauml

Matteuksen lukijoille mielestaumlni taumltauml ei voida pitaumlauml oletusarvona Juutalaisten

ryhmien asemaa Rooman valtakunnassa juutalaissotaa seuranneina

vuosikymmeninauml on hyvin hankala jaumlljittaumlauml ja on taumlysin mahdollista ettauml asema

vaihteli paikallisesti136

Ennen kuin kansa ehtii vastata Pilatukselle Matteus kertoo kuitenkin

jakeessa 19 ettauml Pilatus sai viestin vaimoltaan137 Taumlmauml kohtaus esiintyy

Raamatussa ainoastaan Matteuksen evankeliumissa ja vaikuttaa korostavan

Jeesuksen viattomuutta Vaimo varoittaa Pilatusta tuomitsemasta Jeesusta sillauml

haumln on naumlhnyt pahaa unta Jeesuksesta Vaimo kutsuu Jeesusta hurskaaksi

mieheksi ja vaikuttaa selvaumlltauml ettei haumln halua Jeesukselle tehtaumlvaumln mitaumlaumln pahaa

Taumltauml tukee se ettauml unet ovat Matteuksen evankeliumissa esiintyneet erityisesti

Jumalan vaumllineenauml viestiauml ihmisille (naumlin Matt 120 212ndash13 amp 19) Niinpauml

Matteus korostaa kohtauksessa sitauml kuinka jopa ei-juutalaiset naumlkevaumlt Jeesuksen

luonnon vaikka juutalaiset eivaumlt sitauml tunnista138 Lisaumlksi jakeessa 19 esiintyvauml sana

133 Bond 1998 131ndash132 Bond tosin myoumlntaumlauml ettauml myoumls uskonnollisena johtajana Jeesus olisi saattanut naumlyttaumlytyauml uhkaavana maalliselle vallalle Samoin Brown (1994 801) toteaa Matteuksen Pilatuksen ymmaumlrtaumlneen myoumls Jeesuksen syytteen uskonnollisen merkityksen134 Allison amp Davies 1997 586135 Naumlin Carter 2003 93136 Ks tarkemmin juutalaisten tilanteesta Willson 2005 2ndash5 11ndash13 On mahdollista etteivaumlt juutalaisten ja Rooman valtakunnan vaumlliset suhteet vaumllttaumlmaumlttauml muuttuneet radikaalisti heti juutalaissotaa seuranneina vuosina Taumlstauml huolimatta juutalaissota ja Jerusalemin temppelin haumlvittaumlminen johtivat mm Jerusalemin papillisen eliitin vallan vaumlhittaumliseen heikkenemiseen Koska Matteuksen evankeliumin kirjoitusajasta ja -paikasta on epaumlvarmuutta on vaikea sanoa miten evankeliumin varhaiset lukijat ymmaumlrsivaumlt Pilatuksen ja juutalaisten johtajien vaumllisen dynamiikan 137 Ks tarkemmin Pilatuksen vaimosta Brown 1994 803ndash807 138 Naumlin esimerkiksi Luz 2005 498 Luz viittaa yhtaumllaumlisyyksiin taumlmaumln kohtauksen ja idaumln tietaumljien kohtauksen vaumllillauml Samoin kuin Pilatuksen vaimo tunnustaa Jeesuksen hurskauden myoumls idaumln tietaumljaumlt tunnustavat Jeesuksen kuninkuuden ja samoin kuin juutalaiset kieltaumlytyvaumlt hyvaumlksymaumlstauml

40

ὁ δίκαιος139 rsquovanhurskasrsquo vaikuttaa tukevan taumltauml tulkintaa Pilatuksen vaimo pitaumlauml

Jeesusta todella viattomana ja toivoo Pilatuksen vapauttavan taumlmaumln Bondin ja

Skinnerin mielestauml Pilatuksella on taumlssauml vaiheessa mahdollisuus valita vapaasti

haumln voi joko jatkaa oikeudenkaumlyntiauml tai vapauttaa Jeesuksen Nyt on kuitenkin

selvaumlauml ettauml haumln tietaumlauml Jeesuksen olevan syytoumln140 Carter kuitenkin on taumlysin eri

mieltauml taumlstauml tulkinnasta vaikka haumlnkin keskittyy sanaan δίκαιος Haumln painottaa

ettei δίκαιος merkitse rsquoviatonrsquo eivaumltkauml sen merkitykset rsquooikeamielinenrsquo tai

rsquouskollinenrsquo edes viittaa Jeesuksen viattomuuteen taumlssauml kontekstissa Pilatuksen

vaimon sanoma ei ole osoitus Jeesuksen viattomuudesta vaan vaimo tarkoittaa

Carterin mukaan ettauml Jeesus on δίκαιος Jumalan silmissauml Haumln korostaa sanan ὁ

δίκαιος uskonnollista merkitystauml ja kaumlaumlntaumlaumlkin sen paumlaumlasiassa sanalla

rsquouskollinenrsquo141 Haumln painottaa jakeen loppua πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ᾽

ὄναρ δι᾽ αὐτόν rdquoSillauml paljon kaumlrsin taumlnaumlaumln unessa haumlnen takiaanrdquo Miksi

Pilatuksen vaimo kaumlrsi Carterin vastaus on koska vaimo on naumlhnyt ettauml Jeesus

on Jumalalle uskollinen Messias jonka valta on vaaraksi koko Rooman

valtakunnalle Naumlin ollen myoumls Pilatuksen vaimo haluaa ettauml Jeesus surmataan142

Carterin tulkinta ei toki ole taumlysin vailla meriittejauml sillauml se selittaumlauml hyvin

sen miksi Pilatuksen vaimo kaumlrsi Tosin vaimon kaumlrsimykselle unessa voi olla

useampia selityksiauml Se saattoi johtua myoumls pelosta ettauml viattoman ja hurskaan

miehen verta vuodatettaisiin Toisaalta Brown ehdottaa ettauml vaimo kaumlrsi miehensauml

puolesta joka joutui tuomitsemaan Jeesuksen vastoin haumlnen neuvoaan143 Taumlstauml

huolimatta Carterin argumentaation ongelma on se ettauml haumln joutuu jaumlttaumlmaumlaumln

taumlysin huomiotta alkupuolen vakavan varoituksen rdquoAumllauml sinauml tee mitaumlaumln taumllle

vanhurskaallerdquo Carter pyrkii pitaumlmaumlaumln kiinni imperiumivastaisesta

naumlkoumlkulmastaan ja olettaa naumlin Jeesuksen edustaneen Roomalle selvaumlauml uhkaa

jonka sekauml Pilatus ettauml taumlmaumln vaimo tunnistivat Taumlssauml kohtaa haumlnen tulkintansa

vaikuttaa kuitenkin vaumlkinaumliseltauml

Jakeessa 20 Matteus kertoo kuinka ylipapit ja vanhimmat olivat

vaumlkijoukossa yllyttaumlmaumlssauml kansaa He innostavat kansaa vaatimaan Barabbaksen

vapautusta ja Jeesuksen tuomitsemista kuolemaan Taumlssauml kohtaa Matteus tarkentaa

Jeesuksen messiaanisuutta myoumls Herodes kieltaumlytyy tunnustamasta Jeesuksen kuninkuutta139 Tarkasti ottaen jakeessa 19 sana on mask yks dat Taumlssauml se on nominatiivissa140 Naumlin Allison amp Davies 1997 587 Bond 1998 132ndash133 Skinner 2010 61ndash62 Lisaumlksi Skinnerin mukaan taumlssauml kohtaa Matteuksen kuvauksessa naumlkyy myoumls Pilatuksen vastuu Jeesuksen tuomitsemisesta141 Carter kaumlyttaumlauml sanaa rdquofaithfulrdquo142 Carter 2003 93ndash94 143 Brown 1994 807

41

Markuksen kuvausta sillauml haumln selittaumlauml ylipappien ja vanhimpien yllyttaumlneen

kansan pyytaumlmaumlaumln kuolemantuomiota144 Allison ja Davies tulkitsevat taumlmaumln

jakeen korostavan juutalaisten johtajien syyllisyyttauml Jeesuksen tuomitsemiseen145

Toisaalta Carter korostaa jaumllleen Pilatuksen ja juutalaisten johtajien liittolaisuutta

Haumlnen mukaansa Matteus kuvaa juutalaisten johtajien tekevaumln taumlssauml oman osansa

samalla kun Pilatus valmistautuu tekemaumlaumln omansa146 Naumlistauml uskottavampi on

ensimmaumlinen tulkinta sillauml edelleenkaumlaumln mikaumlaumln ei viittaa Pilatuksen ja

juutalaisten johtajien yhteistyoumlhoumln

Vasta nyt kansa paumlaumlsee Matteuksen evankeliumissa aumlaumlneen kun Pilatus on

ensin toistanut kysymyksensauml Jeesus vai Barabbas Johtajiensa yllyttaumlmaumlnauml kansa

vaatii Barabbasta vapautettavaksi Silloin Pilatus kysyy mitauml haumlnen pitaumlisi tehdauml

Jeesukselle Matteus kertoo ettauml kansa vaati Jeesusta ristiinnaulittavaksi Kun

Pilatus vielauml kysyy mitauml pahaa Jeesus on tehnyt kansa huutaa vain Jeesusta

ristiinnaulittavaksi Tutkijoiden tulkinnat kohtauksesta vaihtelevat suuresti

Tulkintojen aumlaumlripaumlistauml loumlytyvaumlt Luz jonka mukaan Matteuksen Pilatus uskoi

Jeesuksen olevan syytoumln ja Carter jonka mukaan Pilatus selvaumlsti piti Jeesusta

syyllisenauml Luzin mukaan kohtauksessa kaksi asiaa vaikuttaa selvaumlltauml Ensinnaumlkin

se ettauml Pilatus kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt viestii selvaumlsti siitauml

ettei Pilatus pitaumlnyt Jeesusta syyllisenauml Toiseksi vaikuttaa siltauml ettauml Pilatus oletti

kansan pyytaumlvaumln Jeesusta vapautettavaksi Luzin mukaan Matteuksen

kuvauksessa syntyy vaikutelma ettauml Pilatus on ajanut itsensauml umpikujaan haumlnen

on toimittava kansan tahdon mukaan Luz toteaa ettauml vaikutelma saumlilyy vaikka se

onkin historiallisesti epaumluskottava Todellisuudessa mikaumlaumln ei olisi estaumlnyt

Pilatusta vapauttamasta Jeesusta jos haumln piti taumltauml syyttoumlmaumlnauml147 Carter on jaumllleen

vahvasti eri mieltauml Haumlnen mukaansa Pilatus ei ole lainkaan umpikujassa

Paumlinvastoin oikeudenkaumlynti etenee juuri taumlmaumln toiveiden mukaan Haumlnestauml Pilatus

pelaa taumlssauml taitavaa poliittista peliauml jolla haumln kartoittaa Jeesuksen suosiota kansan

keskuudessa Haumln esittaumlauml tuekseen kolme perustetta Ensinnaumlkin haumlnen mukaansa

taumlmauml tulkinta on linjassa oikeudenkaumlynnin aiempien tapahtumien kanssa Toiseksi

haumlnestauml taumlmauml selittaumlauml sen miksi vain Jeesus ristiinnaulittiin sen sijaan ettauml myoumls

haumlnen seuraajiaan olisi tuomittu kuolemaan Pilatus yksikertaisesti totesi ettei

kansan joukossa ollut riittaumlvaumlsti Jeesuksen kannattajia Kolmas peruste liittyy

144 Luz 2005 499 Markuksen evankeliumissa ylipapit yllyttaumlvaumlt kansaa vain pyytaumlmaumlaumln vapautettavaksi Barabbasta145 Allison amp Davies 1997 588146 Carter 2003 94ndash95 147 Luz 2005 499

42

jakeen 24 alkuun rdquoἸδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖrdquo Carter korostaa verbin

ὠφελέω rsquohyoumltyaumlrsquo merkitystauml Pilatus naumlki ettei tilanteesta voinut saada enempaumlauml

hyoumltyauml Niinpauml haumln paumlaumltti lopettaa kyselemisen ja siirtyauml tuomitsemaan

Jeesuksen148 Bondin tulkinta sijoittuu edellisten vaumllimaastoon Haumlnestauml Jeesus ei

ole Pilatuksen silmissauml vielauml taumlssauml vaiheessa sen enempaumlauml syyllinen kuin

syytoumlnkaumlaumln Haumlnen mukaansa Pilatus suhtautuu toistaiseksi Matteuksen

evankeliumissa Jeesukseen neutraalisti Jeesus ei ole Roomalle uhka Kun Pilatus

kuitenkin kuulee kansan vaativan ehdottomasti Jeesusta tuomittavaksi Pilatus ei

ole valmis vaarantamaan omaa asemaansa149

Naumlhdaumlkseni kuitenkin Luzin edustama tulkinta on mielestaumlni sisaumlisesti

johdonmukaisin Carter ensinnaumlkin ajautuu vaumlkinaumlisiin tulkintoihin esimerkiksi

Pilatuksen vaimon katkelmassa Toiseksi Matteus on jo selittaumlnyt Jeesuksen

opetuslasten pakenemisen Jeesuksen luota (Matt 2656) minkauml vuoksi Jeesuksen

kanssa ei tuomittu haumlnen kannattajiaan Kolmanneksi ὠφελεῖ on kyllauml tulkittavissa

naumlhdaumlkseni myoumls Carterin esittaumlmaumlllauml tavalla Taumlstauml huolimatta se on

kontekstissaan paremmin ymmaumlrrettaumlvissauml niin ettauml Pilatus huomasi ettei haumlnen

yrityksistaumlaumln tarjota Jeesus vapautettavaksi ollut mitaumlaumln hyoumltyauml

Naumlin kun kansa vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Matteus saapuu

oikeudenkaumlynnin loppuhuipennukseen Matteuksen mukaan Pilatus otti vettauml ja

pesi kaumltensauml julistaen syyttoumlmyytensauml Jeesuksen vereen Juutalainen yleisouml on

mitauml luultavimmin ymmaumlrtaumlnyt teon raamatullisena verivelan sovitusrituaalina (5

Moos 211ndash9)150 Kyseinen Vanhan testamentin kohta kuvaa miten

tuntemattoman murhaajan suorittama veriteko tulee sovittaa Yhtenauml osana taumlhaumln

rituaaliin kuuluu se ettauml vanhimmat pesevaumlt kaumltensauml vakuuttaen olevansa

syyttoumlmiauml kuolleen miehen vereen (5 Moos 216ndash7) Vaikka teko ei ole taumlysin

Viidennen Mooseksen kirjan kuvauksen mukainen sillauml on vahvoja liittymaumlkohtia

katkelmaan151 Carter katsoo ettauml taumlmauml on jaumllleen yksi esimerkki Pilatuksen

poliittisesta taitavuudesta Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyllisenauml mutta pestessaumlaumln

kaumltensauml haumln vierittaumlauml vastuun Jeesuksen tuomitsemisesta kansalle Haumlnen

mukaansa Matteus kuvaakin taumlssauml Rooman valtakunnan haumlikaumlilemaumlttoumlmyyttauml

148 Carter 2001 166 Haumlnen mukaansa Pilatus totesi Jeesuksen uhaksi Rooman imperiumille jo kuulustellessaan taumltauml Lisaumlksi jakeet 15ndash23 osoittavat Pilatuksen saumlaumllimaumlttoumlmaumlksi hallitsijaksi joka hoitaa tyoumlnsauml taitavasti Haumln hyoumldyntaumlauml tapaa vapauttaa vanki arvioidakseen Jeesuksen teloittamisesta seuraavaa rauhattomuutta 149 Bond 1998 133ndash134 150 Luz 2005 500 151 Viidennen Mooseksen kirjan rituaali sisaumlltaumlauml lisaumlksi hiehon surmaamisen purossa Lisaumlksi Pilatus pesee kaumltensauml ennen kuin kukaan on kuollut Tekstissauml mainitun Raamatun kohdan lisaumlksi ks esim Ps 266 joka mainitsee kaumlsien pesun synnittoumlmyyden ja puhtauden vertauksena

43

Pilatus on tekevinaumlaumln kansalle palveluksen vaikka todellisuudessa haumln on ajanut

koko ajan Rooman ja paikallisen eliitin etua152 Toisaalta jae 24 muistuttaa paljon

taumlmaumln luvun jaetta 2 jossa Juudas sanoo ylipapeille ja vanhimmille rdquoTein vaumlaumlrin

kun kavalsin viattoman verenrdquo ja ylipapit vastaavat haumlnelle rdquoMitauml se meitauml

liikuttaa Omapa on asiasirdquo Kirkkoraamatun kaumlaumlnnoumls rdquoOmapa on asiasirdquo joutuu

ottamaan vapauksia jotta alkukielinen ilmaus rdquoσὺ ὄψῃrdquo tulisi ymmaumlrrettaumlvaumlksi

Kyse on ὁράω-verbin futuurista jota Matteus kaumlyttaumlauml myoumls jakeen 25 lopussa

rdquoKatsokaa asia keskenaumlnnerdquo153 Naumlin Luzin mukaan Pilatus liittyy taumlssauml jakeessa

vaimonsa ja Juudaksen todistukseen Jeesuksen syyttoumlmyydestauml Omasta

julistuksestaan huolimatta Pilatus kuitenkin tuomitsee Jeesuksen Vaikka

katkelmassa Matteus vaikuttaa korostavan juutalaisten johtajien syyllisyyttauml

Jeesuksen kuolemaan haumln ei kuitenkaan taumlysin vapauta Pilatusta vastuusta154 On

esimerkiksi hyvauml muistaa ettauml ilmeisimminkin Pilatus istuu yhauml

tuomarinistuimellaan kuten silloin kun sai sanan vaimoltaan Lisaumlksi Allison ja

Davies viittaavat Juudaksen katkelmaan jossa ylipapit sanovat katuvalle

Juudakselle rdquoσὺ ὄψῃrdquo (Matt 274) Taumlssaumlkaumlaumln kohdassa Matteuksen tarkoitus ei

ole vapauttaa ylipappeja vastuusta Paumlinvastoin σὺ ὄψῃ korostaa ylipappien

tekopyhyyttauml ja vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttauml155

Jakeessa 25 kaikki huutavat yhteen aumlaumlneen rdquoHaumlnen verensauml saa tulla meidaumln

ja meidaumln lastemme paumlaumlllerdquo πᾶς ὁ λαός on mahdollista kaumlaumlntaumlauml myoumls rdquokoko

kansardquo Taumltauml jaetta on historian aikana tulkittu juutalaisvastaisesti Sitauml voidaankin

pitaumlauml yhtenauml Uuden testamentin juutalaisvastaisimpana kohtana jossa juutalaiset

ottavat kollektiivisesti vastuun Jeesuksen kuolemasta Esimerkiksi Crossan pitaumlauml

taumltauml hyvin juutalaisvastaisena jakeena jossa Matteus siirtaumlauml vastuun Jeesuksen

tuomitsemisesta Rooman valtakunnalta juutalaisille156 Toisaalta monet tutkijat

hylkaumlaumlvaumlt juutalaisvastaisen tulkinnan ja katkelmaan onkin esitetty monenlaisia

vaihtoehtoisia tulkintoja joista esittelen kolme Muiden muassa Brown ja Luz

esittaumlvaumlt ettauml Matteus pyrki taumlllauml kohdalla selittaumlmaumlaumln juutalais-kristilliselle

yhteisoumllleen toisen temppelin tuhon Niinpauml Matteuksen tarkoitus ei ollut langettaa

kollektiivista syyllisyyttauml kaikille juutalaisten tuleville sukupolville Haumln

152 Carter 2001 166ndash167 153 Kirkkoraamatun kaumlaumlnnoumls rdquoTaumlmauml on teidaumln asiannerdquo154 Luz 2005 499ndash500 Samoin ajattelee Bond 1998 134 155 Allison amp Davies 1997 590 Lisaumlksi heidaumln mukaansa Pilatus muodostuu taumlssauml vastakohdaksi Joosefille joka toimi unessa saamansa Jumalan ohjeen mukaan toisin kuin Pilatus 156 Crossan 1996 157ndash159 Levine (1999 35ndash36) paumlaumltyy myoumls siihen ettauml Matteuksen evankeliumi on pohjimmiltaan juutalaisvastainen Haumln tosin tulee lopputulokseensa hyvin yllaumlttaumlenilman ettauml haumlnen kaumlsittelynsauml erityisesti tukisi taumltauml tulkintaa

44

ainoastaan viittaa siihen sukupolveen joka koki temppelin tuhon157 Lisaumlksi

Brown mainitsee myoumls toisen mahdollisen tulkinnan Haumln ehdottaa ettei

Matteuksen tarkoituksena ollut kirota juutalaisia Haumln viittaa Jeesuksen

ehtoollisen asetussanoihin rdquoTaumlmauml on minun vereni liiton veri joka kaikkien

puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi (Matt 2628)rdquo Niinpauml

Matteuksen kuvauksessa juutalaiset itse asiassa ottavat vastaan liiton veren

tuoman siunauksen eivaumltkauml kirousta158 Taumlmauml tulkinta liikkuu voimakkaasti

teologisella tasolla Vaikka Matteus toisaalta pitaumlaumlkin Jeesuksen kuolemaa

siunauksena kaikille ihmisille haumln vaikuttaa silti tuomitsevan itse tapahtuman Ei

ole mahdollista sivuuttaa sitauml tosi asiaa ettauml Matteus katsoo jonkun syyllistyneen

Jeesuksen surmaamiseen Skinner ja Carter laumlhestyvaumltkin katkelmaa

historialliselta tasolta He edustavat naumlkemystauml jonka mukaan paikalla ollut yleisouml

toimii jatkuvasti Pilatuksen ja juutalaisten ylipappien toiveiden mukaan ja naumliden

taitavasti ohjailemana Heidaumln mukaansa kuten olemme jo todenneet Pilatus ja

ylipapit pitaumlvaumlt Jeesusta syyllisenauml Pilatus on taitavasti johdatellut

oikeudenkaumlynnin kulkua niin ettauml paikalla olevan kansan on ollut pakko kaumlaumlntyauml

Jeesusta vastaan sillauml muutoin heitauml olisi voitu syyttaumlauml kapinasta Roomaa

vastaan159 Naumlistauml todennaumlkoumlisin on naumlhdaumlkseni Jerusalemin temppelin tuhoon

nojaava selitys Ei ole uskottavaa ettauml vielauml vahvasti juutalaisuuteen nojaava

Matteus olisi syyttaumlnyt kaikkia juutalaisia Jeesuksen kuolemasta Sen sijaan

temppelin tuhosta kaumlrsi erityisesti temppelin papisto jonka Matteus kertoo

ajaneen aktiivisesti Jeesuksen tuomitsemista

Oikeudenkaumlynti paumlaumlttyy jakeeseen 26 Matteus kertoo kuinka Pilatus antoi

myoumlten kansalle Haumln vapautti Barabbaksen ja Jeesuksen luovutti ruoskittavaksi ja

ristiinnaulittavaksi

44 Pilatus Matteuksen evankeliumissaSeuraavaksi tarkastelen laumlhemmin Pilatusta ja sitauml kuinka Matteuksen suhde

Roomaan naumlkyy taumlmaumln kuvauksessa Voimme huomata ettauml tutkijoiden

naumlkemykset Matteuksen Pilatus-kuvasta vaihtelevat voimakkaasti Asteikon

157 Brown 1994 838ndash839 Luz 502ndash503 Samoin heidaumln kanssaan ajattelevat Allison amp Davies (1997 591ndash592) jotka korostavat ettauml juutalaiset eivaumlt taumlssauml kiroa itseaumlaumln vaan ainoastaan myoumlntaumlvaumlt vastuunsa Jeesuksen kuolemaan toisin kuin Pilatus Myoumls Skinner (2010 63ndash64) hylkaumlauml juutalaisvastaisen tulkinnan joskin haumln tulkinnassaan korostaa ettei tekstin πᾶς ὁ λαός rdquokoko kansardquo ole yleistettaumlvissauml kaikkiin juutalaisiin vaan vain oikeudenkaumlynnissauml paikalla olleeseen yleisoumloumln Naumlin kaikkia juutalaisia ei voida pitaumlauml vastuullisina Jeesuksen kuolemaan158 Brown (1994 839) kuitenkin viittaa taumlhaumln tulkintaan vain ohimennen eikauml laumlhde kehittaumlmaumlaumln sitauml pidemmaumllle Samoin myoumls Nicklas 2014 246159 Carter 2003 96ndash97 Skinner 2010 63

45

toisessa paumlaumlssauml ovat Allison Brown Davies ja Luz ja toisessa paumlaumlssauml Carter ja

Skinner Brownin mukaan Pilatuksesta muodostuu Matteuksen evankeliumissa

traaginen hahmo joka joutuu tahtomattaan tuomitsemaan viattoman miehen

kuolemaan Samalla Pilatus kuitenkin yrittaumlauml osoittaa viattomuuttaan tapahtumien

kulkuun160 Allison ja Davies korostavat Pilatuksen roolin ironisuutta maaherrana

joka ei kuitenkaan ota johtajan paikkaansa vaan pakoilee vastuutaan Jeesuksen

tuomitsemisessa pesemaumlllauml kaumltensauml161 Toisaalta Skinner ja Carter tulkitsevat

Matteuksen kuvaaman Pilatuksen olevan keskeinen toimija oikeudenkaumlynnissauml

Heidaumln mukaansa Pilatus kaumlyttaumlauml hyvaumlksi Jeesuksen oikeudenkaumlyntiauml jonka

avulla haumln arvioi omaa asemaansa ja kansan yleistauml suhtautumista Roomaa

kohtaan He tulkitsevat Matteuksen Pilatuksen pitaumlvaumln Jeesusta syyllisenauml162

Bond sijoittuu naumliden kahden aumlaumlripaumlaumln vaumllimaastoon ja on maltillisempi

tulkinnassaan Haumlnen mukaansa Matteuksen kuvauksessa Pilatus jaumlauml merkittaumlvaumlsti

taka-alalle kohtauksessa Matteus ei ole kiinnostunut Pilatuksesta henkiloumlnauml eikauml

haumlntauml kiinnosta taumlmaumln motiivit Bondin mukaan Matteus on pyrkinyt poistamaan

oikeudenkaumlynnin poliittisen merkityksen Sen sijaan kuvauksen keskuksessa on

kansa eli juutalaiset Oikeudenkaumlynnin keskeinen kysymys on valitseeko kansa

Jeesuksen Messiaansa vai eivaumlt163

Kuten Markuksen evankeliumissa myoumls Matteuksen Pilatus on altis

erilaisille tulkinnoille Tarkastelen laumlhemmin mitauml oikeastaan Matteus sanoo

Pilatuksesta Seuraavaan taulukkoon olen koonnut kohdat joissa Matteus kuvaa

Pilatusta Ne kohdat jotka sisaumlltaumlvaumlt Pilatuksen sisaumlistauml kuvausta olen

kursivoinut

Pilatus maaherra (Matt 271)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoOletko sinauml juutalaisten kuningasrdquo (Matt 2711)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoEtkouml kuule kuinka raskaita todisteita he esittaumlvaumlt sinua vastaanrdquo (Matt 2713)Jeesuksen vaikeneminen ihmetyttaumlauml suuresti maaherraa (Matt 2714)Pilatus tarjoaa kansalle Barabbasta tai Jeesusta jota kutsutaan Kristukseksi (Matt 2717)Pilatus tietaumlauml ettauml Jeesus on luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta (Matt 2718)Pilatus istuu tuomarinistuimella ja saa vaimoltaan viestin olla tekemaumlttauml mitaumlaumln Jeesukselle (Matt 2719)Pilatus kysyy kansalta kumman haumln vapauttaa (Matt 2721)Pilatus kysyy kansalta mitauml haumln sitten tekee Jeesukselle (Matt 2722)Pilatus kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt (Matt 2723)

160 Brown 1994 755161 Allison amp Davies 1997 554 590162 Carter 2003 96ndash97 Skinner 2010 65ndash66 163 Bond 1998 132 136

46

Pilatus naumlkee ettei mitaumlaumln ole tehtaumlvissauml ja pesee kaumltensauml julistaen syyttoumlmyytensauml Jeesuksen vereen (Matt 2724)Pilatus antaa myoumlten kansalle ja luovuttaa Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi (Matt 2726)

Valta osa Matteuksen Pilatus-kuvauksesta on toimintaa joka ei varsinaisesti

tarjoa viitteitauml Pilatuksen motiiveista Oikeudenkaumlynnin loppua kohden Pilatuksen

toiminta vaikuttaa kuitenkin osoittavan ettei haumln pitaumlnyt Jeesusta syyllisenauml

Samoin Matteuksen kuvaus Pilatuksen sisaumlisistauml ajatuksista naumlyttaumlauml viittaavan

Jeesuksen syyttoumlmyyteen Pilatuksen silmissauml Matteus painottaa Jeesuksen

syyttoumlmyyttauml Erityisesti taumltauml korostaa Pilatuksen vaimon viesti joka on mielestaumlni

Carterin tulkinnan suurin heikkous On taumlysin selvaumlauml ettauml Pilatuksen vaimon viesti

on todistus Jeesuksen viattomuudesta Toisaalta Matteuksen evankeliumissa

taivasten valtakunta ja Jeesuksen kuninkuus ovat keskeisiauml teemoja Vaikka naumlmauml

ovatkin teemoja jotka voidaan tulkita Rooman valtaa haastavina Matteuksen

ensisijainen tarkoitus ei ole nousta Rooman valtaa vastaan Matteus on kehittaumlnyt

Markuksen kuvausta eteenpaumlin ja vaumlhentaumlnyt rdquojuutalaisten kuningasrdquo -termin

painoarvoa Naumlin Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml on tullut vielauml vaumlhemmaumln

poliittinen kuin Markuksen evankeliumissa Taumlmauml naumlkyy myoumls siinauml ettei

Barabbas ole enaumlauml kapinallinen vaan ainoastaan kuuluisa vanki Niin Matteus

kaumlyttaumlauml haumlntauml vastapainona Jeesukselle Carter on luonnollisesti oikeassa siinauml

ettauml Matteus kirjoitti Rooman vallan alla ja naumlin koko evankeliumin taustalla on

Rooman valtakunta mutta mielestaumlni huomattavasti taumlrkeaumlmpi on Matteuksen

laumlhikonteksti joka oli juutalainen Jeesus oli Matteukselle odotettu Messias jota

haumlnen harmikseen kaikki juutalaiset eivaumlt tunnustaneet Jeesuksen oikeudenkaumlynti

huipentuu juuri taumlhaumln Messiaan hylkaumlaumlmiseen mikauml on seurausta erityisesti

juutalaisten johtajien kateudesta Pilatuksen hahmo ei taumlysin vapaudu vastuustaan

sillauml Matteus kuvaa haumlnet tuomarinistuimella mutta Matteuksenkaan

mielenkiinnon kohteena ei ole Pilatus vaan Jeesus Matteukselle mahdollisesti

taumlrkein asia Pilatuksessa oli se ettauml taumlmauml oli maaherra jonka edessauml Jeesus joutui

kaumlrsimaumlaumln Jeesus on Matteukselle seurakunnan esimerkki Jeesus oli valmis

kaumlrsimaumlaumln viattomana maaherran edessauml ja naumlin Matteus rohkaisee Jeesuksen

seuraajiakin toimimaan Matteuksen evankeliumi ei edellytauml aktiivista Rooman

vallan vastustusta huolimatta siitauml ettauml sen taumlyttaumlauml odotus taivasten valtakunnasta

Taivasten valtakunnan tuleminen on Matteuksen mukaan vain Jumalan kaumlsissauml ja

naumlin seurakunnan tehtaumlvauml on odottaa ja olla valmis siihen (esimerkiksi Matt

2442ndash44) Niinpauml voin todeta ettei Matteuksen evankeliumissa esiinny

47

suoranaista Rooman valtakunnan vastustusta Pilatus naumlyttaumlytyy esimerkkinauml

maaherrasta joka on valmis tuomitsemaan viattoman kuolemaan mutta taumltauml asiaa

merkittaumlvaumlmpaumlauml Matteukselle on Jeesuksen toiminta Matteuksen tarkoitus on

rohkaista lukijoitaan elaumlmaumlaumln Jeesuksen opetuksen mukaan Haumlnen keskeinen

sanomansa siitauml ettauml Jeesus on seuraajiensa kanssa ympaumlroumlikin koko

evankeliumia (Matt 123 2820)

5 Luukkaan evankeliumi

51 Johdanto Nyt on vuorossa Luukkaan evankeliumi joka on viimeinen synoptisista

evankeliumeista Vaikka Luukas onkin kaumlyttaumlnyt laumlhteenaumlaumln Markuksen

evankeliumia haumln lainaa sitauml huomattavasti vapaammin kuin Matteus Luukkaan

evankeliumi on todennaumlkoumlisesti kirjoitettu 80- tai 90-luvulla Kirjoittajasta ei

tiedetauml paljoakaan vaikka haumln onkin kirjoittanut evankeliuminsa alkuun

omistuksen Teofilokselle Haumln jaumlttaumlauml kuitenkin mainitsematta oman nimensauml niin

evankeliumissa kuin Apostolien teoissa Perinteisesti kirjoittajana on pidetty

Paavalin oppilasta laumlaumlkaumlri Luukasta Taumlmauml on kuitenkin epaumltodennaumlkoumlistauml koska

kirjoittaja ei vaikuta tuntevan Paavalin teologiaa ja poikkeaa monin paikoin

Paavalin kirjeiden tapahtumien kuvauksesta On kuitenkin selvaumlauml ettauml kirjoittaja

oli oppinut ja kirjoitti korkeatasoista kreikkaa164 Luukas ei ollut taustaltaan

juutalainen Sen sijaan Luukas oli juutalaisia tapoja noudattanut pakana jolle

Jeesus-usko mahdollisti paumlaumlsyn seurakuntaan vaikka haumlntauml ei ollutkaan

ympaumlrileikattu Taumlstauml johtuu Luukkaan evankeliumin ominaispiirre jossa korostuu

Jeesuksen toteuttama Jumalan pelastustyouml165

Taumlmaumln tutkielman kannalta erityisen keskeinen on kuitenkin toinen

Luukkaan evankeliumille tyypillinen piirre Rooman valtakunta on nimittaumlin

muita Raamatun evankeliumeja selvemmin esillauml Luukkaalle on tyypillistauml

yhdistaumlauml tapahtumia merkittaumlviin erityisesti roomalaisiin henkiloumlihin Haumln

ajoittaa esimerkiksi Jeesuksen syntymaumln keisari Augustuksen verollepanoon ja

Quiriniuksen hallituskauteen Syyrian kaumlskynhaltijana (Luuk 21ndash2) Lisaumlksi haumln

kertoo ettauml Jeesuksen julkinen toiminta alkoi keisari Tiberiuksen viidentenaumltoista

hallitusvuotena (Luuk 31) On selvaumlauml ettauml myoumls evankeliumin tapahtumat

liittyvaumlt muita evankeliumeja vahvemmin roomalaiseen kontekstiin Luukkaan

evankeliumissa ja erityisesti Apostolien teoissa esiintyy roomalaisia ja 164 Franklin 2001 923ndash925 Kuula 2008 229ndash239 165 Naumlin Franklin 2001 925

48

roomalaisten palveluksessa olevia henkiloumlitauml joita Luukas kuvaan niin

myoumlnteisessauml kuin kielteisessaumlkin valossa166 Haumln on ainoa Raamatun evankelista

joka mainitsee Pilatuksen myoumls passiokertomuksen ulkopuolella (Luuk 31 131

ja 2020167) Naumlmauml kohdat kuitenkin tarjoavat lukijalle vain vaumlhaumln informaatiota

Pilatuksesta henkiloumlnauml Merkittaumlvin tiedonjyvauml on se ettauml Pilatus on surmannut

galilealaisia mutta Luukas ei kerro tapahtumasta tarkemmin Niinpauml ennen

oikeudenkaumlyntiauml Pilatus esiintyy lukijalle maaherrana joka oli tarvittaessa valmis

kaumlyttaumlmaumlaumln vaumlkivaltaa

Taumlstauml paumlaumlsemmekin kysymykseen kuinka Luukas suhtautuu Rooman

valtakuntaan Allen Brent on esimerkiksi sitauml mieltauml ettauml Luukas haastaa Rooman

imperiumissa vallinneen keisarikultin Haumlnen mukaansa Luukas luo Jeesuksesta

eraumlaumlnlaisen vastakohdan Augustukselle Taumlmauml naumlkyy muun muassa siinauml ettauml

Luukas liittaumlauml sanan σωτήρ rsquopelastajarsquo Jeesukseen (esimerkiksi Luuk 211)

vaikka sitauml yleisesti kaumlytettiin keisarista168 Lisaumlksi myoumls κύριος rsquoherrarsquo jota

Luukas kaumlyttaumlauml Jeesuksesta useasti haastaa Kavin Rowen mukaan keisarin

aseman herrana169 Keisarikultin vastustus ei kuitenkaan Brentin mukaan rajoitu

vain Jeesuksesta ja keisarista kaumlytettyihin samoihin termeihin vaan Luukas myoumls

rakentaa kristologiaansa keisarikultin teemoihin Jeesus oli Luukkaan mukaan

Jumalan poika joka tuo rauhan maailmaan Myoumls keisarikultissa olivat keskeisiauml

ajatukset keisarista jumalten poikana ja toisaalta rauhan tuojana170 Kaumlsitteenauml

keisarikultti on kuitenkin hyvin ongelmallinen sillauml se vaikutti sisaumlltaumlvaumln hyvin

monenkirjavan joukon kultteja jotka eivaumlt useinkaan olleet Rooman valtiovallan

ohjailemia Paumlinvastoin paikalliset keisarikultit muotoutuivat paikallisen vaumlestoumln

ja uskonnollisten olojen kautta171 Naumlin naumlhdaumlkseni esimerkiksi juutalaisten tapa

rukoilla keisarin puolesta sen sijaan ettauml he olisivat rukoilleet keisaria oli heidaumln

oman uskontonsa mukainen tapa ilmaista keisarin kunnioitusta eli laajassa

mielessauml keisarikulttia Samoin kuten jo Markuksen evankeliumin kohdalla olen

todennut termien yhtaumllaumlisyys ei vielauml ole riittaumlvauml perustelu sille ettauml Luukas

haastaisi kuvauksellaan keisarin Niin myoumls Dean Pinter toteaa ja huomauttaa ettauml

keisarikultti ei ole naumlkyvissauml Luukkaan evankeliumissa Naumlin ollen vaikuttaakin

166 Myoumlnteisiauml kohtaamisia ovat esimerkiksi Jeesus ja Kapernaumin sadanpaumlaumlllikkouml (Luuk 71ndash10) ja Sakkeus publikaanien esimies (Luuk 191ndash10) Kielteisiauml kuvauksia ovat esimerkiksi Pilatus jakeessa Luuk 131 jossa Luukas kertoo Pilatuksen surmauttaneen galilealaisia ja Herodes Antipas (Luuk 319ndash20) joka telkesi Johannes Kastajan vankilaan 167 Jakeessa 2020 Luukas ei kuitenkaan mainitse Pilatusta nimeltauml168 Brent 1997 425169 Rowe 2005 295ndash298 170 Brent 1997 432ndash434 171 Ks tarkemmin esimerkiksi Nystrom 2013 30ndash36

49

todennaumlkoumlisemmaumlltauml ettauml esimerkiksi Jeesuksen herruus on eri tasolla kuin

keisarin172 Samaan tapaan kuin esimerkiksi palvelijan isaumlntauml oli haumlnelle κύριος

vaikka ei ole epaumlilystaumlkaumlaumln etteikouml myoumls keisari olisi ollut palvelijalle κύριος

Kysymys on tasoeroista Tosin Paul Walaskay vaikka uskookin Luukkaan

suhtautuvan myoumlnteisesti Roomaan kyseenalaistaa taumlmaumln kysymaumlllauml rdquoOlisiko

roomalaisella jonka perimmaumlinen auktoriteetti oli keisari ollut taustaa koulutusta

tai kaumlrsivaumlllisyyttauml ymmaumlrtaumlauml Luukkaan majesteetillisen kristologian ei-poliittiset

nyanssitrdquo173 Ei vaumllttaumlmaumlttauml mutta on hyvauml huomata ettei Luukas myoumlskaumlaumln

kirjoittanut roomalaiselle jolla ei ollut koulutusta eikauml kristillistauml taustaa Teofilos

kuka haumln sitten olikaan oli Luukkaan sanojen mukaan saanut jo opetusta (Luuk

14) Niin Walaskay kuin Pinterkin katsovat ettauml Luukas on kirjoittanut

evankeliumin sisaumlpiirilaumliselle eikauml tarkoittanut sitauml luettavaksi kristillisen yhteisoumln

ulkopuolella Niinpauml on selvaumlauml ettei Luukas suhtautunut Roomaan kielteisesti

sillauml silloin Luukkaan olisi olettanut ilmaisevan asian suoremmin174 Myoumls Steve

Walton esittaumlauml tulkinnan jonka mukaan Luukas pyrkii jaumlaumlmaumlaumln kahden aumlaumlripaumlaumln

vaumlliin Haumlnen mukaansa Luukas tiedosti roomalaisten ajoittaiset kielteiset

asenteet Niinpauml haumln pyrki rohkaisemaan kristittyjauml kestaumlmaumlaumln vastoinkaumlymisissauml

ja luottamaan Jumalan tahtoon kuten Jeesus Pietari ja Paavali tekivaumlt Toisaalta

Luukas kannusti kristittyjauml hyviin vaumlleihin roomalaisten kanssa aina kun se oli

mahdollista Taumlstauml huolimatta Waltonista on selvaumlauml ettauml Luukkaalle todellinen

hallitsija maailmassa oli Jeesus eikauml Rooman keisari175

52 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlEnnen kuin etenen Luukkaan evankeliumin kuvaukseen Pilatuksesta teen

katsauksen Luukkaan ja juutalaisten suhteeseen Jaumllleen kaumlytaumln taumlmaumln tarkastelun

pohjana juutalaista oikeudenkaumlyntiauml Luukkaan kuvaus Jeesuksen juutalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml poikkeaa jo merkittaumlvaumlsti Markuksen kuvauksesta Se on

huomattavasti Markuksen versiota lyhyempi Luukkaan kuvauksessa kun Jeesus

on vangittu illalla vanhimmat ylipapit ja lainopettajat kokoontuvat neuvoston

istuntoon vasta seuraavana paumlivaumlnauml Jeesus tuodaan heidaumln eteensauml ja he kysyvaumlt

haumlneltauml onko haumln Messias Jeesus vastaa rdquoJos sen teille sanon te ette usko Ja jos

jotakin kysyn te ette vastaa Mutta taumlstedes Ihmisen Poika on istuva

172 Pinter 2013 111 173 Walaskay 1983 18 174 Walaskayn (1983 67) tulkinta Luukkaan evankeliumista on itse asiassa se ettauml Luukas puolustaa Rooman valtakuntaa varhaiskristittyjen anti-imperialistista siipeauml vastaan Pinter 2013 109175 Walton 2002 33ndash35

50

Kaikkivaltiaan oikealla puolella (Luuk 2267bndash69)rdquo Niinpauml koko neuvosto

kysyy onko Jeesus Jumalan Poika Taumlhaumln Jeesus vastaa heidaumln niin sanovan

Taumlmaumln jaumllkeen kaikki toteavat ettei enempaumlauml todisteita tarvita vaan Jeesus on

osoittanut heidaumln epaumlilynsauml todeksi

Oikeudenkaumlynnin ajankohdan ja pituuden lisaumlksi Luukas poikkeaa

Markuksesta muillakin tavoin Luukkaan kuvaus oikeudenkaumlynnistauml vaikuttaa

enemmaumlnkin vangitun kuulemiselta sillauml minkaumlaumlnlaista tuomiota ei julisteta

Tosin Franccedilois Bovon toteaa ettauml koko neuvoston laumlsnaumlolo luo illuusion

taumlysimittaisesta oikeudenkaumlynnistauml176 Lisaumlksi Luukkaan evankeliumista puutuvat

taumlysin viittaukset vaumlaumlrintodistajiin joita Markuksella ja Matteuksella esiintyi

Luukas syyttaumlauml myoumls Jeesuksen pahoinpitelystauml niitauml miehiauml joiden huostassa

taumlmauml oli vangitsemista seuranneena youmlnauml (Luuk 2263ndash65) On toki olettavaa ettauml

Jeesuksen vartijoilla on yhteys taumlmaumln vangitsijoihin jotka olivat ylipappeja

temppelivartioston paumlaumlllikoumlitauml kansan vanhimpia ja naumliden miehiauml (Luuk

22475052) Taumlstauml huolimatta on merkittaumlvaumlauml ettei Luukas viittaa suoraan

Jeesuksen vartioiden kuuluneen johonkin naumlistauml ryhmistauml Taumlmauml luo mielestaumlni

vaikutelman ettauml Jeesusta vartioineet miehet toimivat itsenaumlisesti eikauml Luukas

syytauml mitaumlaumln erityistauml tahoa Jeesuksen pahoinpitelystauml Juutalainen oikeudenkaumlynti

ei myoumlskaumlaumln paumlaumlty Jeesuksen pahoinpitelyyn kuten Markuksella ja Matteuksella

vaan neuvoston todettua Jeesuksen syylliseksi he laumlhtevaumlt saman tien viemaumlaumln

Jeesusta Pilatuksen eteen

On selvaumlauml ettauml ylipapit ja muut neuvoston jaumlsenet ovat Luukkaan mielestauml

vastuussa Jeesuksen vangitsemisesta ja aktiivisia toimijoita Jeesuksen

tuomitsemisessa177 Luukas ei vaikuta moralisoivan neuvoston toimintaa

juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml kuten Markus ja Matteus tekivaumlt Paumlinvastoin

haumlnen kerrontansa on hyvin ilmeetoumlntauml suhteessa Markukseen ja Matteukseen

joilla oikeudenkaumlynnin puolueellisuus korostui Sen sijaan Luukas keskittyy

enemmaumln kysymykseen Jeesuksen identiteetistauml178 Peter Tomson toteaakin ettauml

Luukas suhtautuukin Markusta ja Matteusta myoumlnteisemmin juutalaisiin Tomson

muun muassa huomauttaa ettauml esimerkiksi fariseukset esiintyvaumlt Luukkaan

evankeliumissa huomattavasti myoumlnteisemmaumlssauml valossa kuin Matteuksen tai

Markuksen evankeliumissa He jopa varoittivat Jeesusta Herodeksesta joka aikoi

176 Bovon 2012 240177 Naumlin esim Walaskay 1983 39178 Ks tarkemmin Neagoe 2002 64ndash69 Naumlin myoumls Green 1997 793ndash794

51

tappaa Jeesuksen (Luuk 1331)179 Toki myoumls Luukkaan evankeliumissa esiintyy

konflikteja Jeesuksen ja muiden juutalaisten vaumllillauml mutta juutalaisten reaktiot

eivaumlt ole yhtauml murhanhimoisia kuin Markuksella ja Matteuksella Esimerkiksi

jakeessa Luuk 611 fariseukset ja lainopettajat kyllauml suuttuvat silmittoumlmaumlsti

Jeesukselle ja pohtivat mitauml he tekisivaumlt Jeesukselle Luukas ei kuitenkaan

suoraan ilmaise heidaumln haluavan surmata Jeesuksen Vasta jakeessa 1947

juutalainen eliitti suunnittelee Jeesuksen raivaamista pois tieltauml mutta

tuolloinkaan he eivaumlt Luukkaan mukaan keksineet keinoa siihen (jae 48)

Juutalaisen eliitin syyllisyyden sijaan Luukkaan passiokertomuksessa naumlkyy

erityisesti henkivaltojen vaikutus tapahtumien kulkuun mikauml naumlkyy muun muassa

Juudaksen kohdalla Saatanan mennessauml haumlneen (Luuk 223ndash4) Samoin myoumls

juutalainen eliitti kuuluu pimeyden voimien palvelijoihin (Luuk 2231)180 Toki

on selvaumlauml ettauml Luukas naumlkee Suuren neuvoston jaumlsenet syyllisinauml Jeesuksen

kuolemaan mutta taumlstauml huolimatta mielestaumlni Luukkaan kuvaus juutalaisten

syyllisyydestauml on huomattavasti maltillisempaa kuin Markuksen tai Matteuksen

kuvaus Luukkaan evankeliumille syyllisyyttauml keskeisempi teema

passiokertomuksessa on Jumalan tahdon toteutuminen (naumlin esimerkiksi Luuk

2237 41ndash42)

53 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessaumlSiirryn nyt Jeesuksen ensimmaumliseen kohtaamiseen Pilatuksen kanssa Toisin kuin

muilla evankelistoilla Luukkaan roomalainen oikeudenkaumlynti jakaantuu kahteen

osaan jotka erottaa Jeesuksen oikeudenkaumlynti Herodeksen edessauml Luukkaan

kuvaus poikkeaa myoumls muilla tavoin merkittaumlvaumlsti Markuksen kuvauksesta ja on

paikoitellen laumlhempaumlnauml Johanneksen evankeliumin kuvausta181 Bovon pitaumlaumlkin

todennaumlkoumlisenauml ettauml Luukas on kaumlyttaumlnyt oikeudenkaumlyntikohtauksessa jotakin

toista laumlhdettauml Markuksen lisaumlksi Taumltauml haumln perustelee muun muassa Herodes-

lisaumlyksellauml sekauml Barabbas-kohtauksen erilaisuudella182 Heti kun Suuri neuvosto

on mielestaumlaumln saanut riittaumlvaumlt todisteet Jeesuksen syyllisyydestauml he vievaumlt

Jeesuksen Pilatuksen eteen Toisin kuin muissa evankeliumeissa Luukas kertoo

heidaumln esittaumlvaumln Pilatukselle syytteet Jeesus johtaa kansaa harhaan haumln on

179 Tomson 2005 112 Lisaumlksi Luukkaan mukaan Jeesus aterioi useita kertoja fariseusten kanssa Vaikka heillauml selvaumlsti oli erimielisyyksiauml fariseukset eivaumlt suunnittele Jeesuksen vahingoittamista sen seurauksena Paumlinvastoin tavallisesti Jeesuksen keskustelut paumlaumlttyvaumlt fariseusten kanssa siihenetteivaumlt naumlmauml enaumlauml osaa vastata Jeesukselle (Luuk 736ndash50 1137 141ndash6)180 Green 1997 796181 Ks tarkemmin esimerkiksi Bovon 2012 249ndash251 182 Bovon (2012 276ndash277) kaumlsittelee laajasti Luukkaan evankeliumin laumlhteitauml oikeudenkaumlyntikuvauksessa

52

kieltaumlnyt kansaa maksamasta keisarille veroja ja lisaumlksi haumln vaumlittaumlauml olevansa

Messias183 Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas mihin

Jeesus tutusti vastaa Pilatuksen niin sanovan Pilatus toteaa Jeesuksen olevan

haumlnestauml syytoumln mutta neuvoston jaumlsenet syyttaumlvaumlt edelleen Jeesuksen villitsevaumln

kansaa ympaumlri Juudeaa Galileasta asti

Juutalaiset johtajat siis esittaumlvaumlt Pilatukselle syytoumlkset Jeesusta vastaan

Jeesus on johtanut kansaa harhaan kieltaumlnyt maksamasta veroja keisarille ja

kutsunut itseaumlaumln kuninkaaksi Luukas pyrkii taumlssauml kohtaa historiallisesti

uskottavampaan saumlvyyn kuin Markus sillauml haumln lisaumlauml oikeudenkaumlynnin alkuun

syytteiden luvun mikauml oli tapana roomalaisissa oikeudenkaumlynneissauml184

Juutalaisten johtajien ensimmaumlinen ja samalla keskeisin syytoumls on se ettauml Jeesus

johtaa kansaa harhaan Taumltauml syytoumlstauml voidaan pitaumlauml tyypillisenauml vallanpitaumljille kun

he arvostelivat vastustajiaan185 Carterin mukaan juutalaisten johtajien syytoumlkset

pitaumlvaumlt paikkansa Johtajat todella ajattelivat Jeesuksen johtavan kansaa harhaan

Carterista juutalaiset johtajat nimittaumlin pelkaumlsivaumlt Jeesuksen edustamaa uutta

sosiaalista ja poliittista jaumlrjestystauml jossa heidaumln valta-asemansa joutui

uhanalaiseksi Lisaumlksi haumln toteaa ettauml Jeesus oli kuningas myoumls sanan poliittisessa

mielessauml ja vaikka Jeesus salliikin veronmaksun haumln kieltaumlauml Carterin mukaan sen

merkityksen Verojen maksu merkitsi Carterin mielestauml alistumista Rooman

vallalle Koska Jeesuksen seuraajien uskollisuus kuului ensisijaisesti Jumalalle

eikauml keisarille verotus menetti haumlnen mukaansa sen alistavan merkityksen186

Taumlmauml argumentaatio veronmaksusta ei mielestaumlni loumlydauml lainkaan tukea itse

Luukkaan evankeliumista Lisaumlksi naumlhdaumlkseni useiden muiden tutkijoiden

suosima tulkinta syytoumlksistauml on uskottavampi Muiden muassa Bovon toteaa

syytoumlsten olevan vaumlaumlriauml Bovon katsoo mielestaumlni oikein ettauml juutalaisten johtajien

syytoumlkset eivaumlt pidauml paikkansa sillauml Luukkaalle Jeesus tuli nimenomaan

kutsumaan harhaan johdettuja takaisin Jumalan luo eikauml Jeesus kiellauml verojen

maksua keisarille (Luuk 2022ndash26) Lisaumlksi Bovon toteaa juutalaisten johtajien

vaumlaumlristaumlvaumln Jeesuksen kuninkuutta He antavat ymmaumlrtaumlauml Jeesuksen kutsuneen

itseaumlaumln kuninkaaksi sanan poliittisessa merkityksessauml Jeesuksen kuninkuus ei

183 Johannes tosin kertoo Pilatuksen kysyvaumln syytteitauml (Joh 1829) mutta juutalaiset kieltaumlytyvaumlt antamasta selvaumlauml vastausta oikeudenkaumlynnin taumlssauml vaiheessa Vasta myoumlhemmin he kertovat Pilatukselle ettauml Jeesus on rikkonut lakia vaumlittaumlmaumlllauml olevansa Jumalan Poika (Joh 197)184 Bovon 2012 253185 Naumlin mm Brown 1994 741 ja Carter 2003 117 He nostavat esille esimerkiksi Raamatusta mm Egyptin faaraon joka syytti Mooseksen ja Aaronin rohkaisevan kansaa laiskotteluun (2 Moos 54) ja Ahabin joka puolestaan syytti Elian syoumlksevaumln Israelin kurjuuteen (1 Kun 1817ndash18) 186 Carter 2003 117

53

kuitenkaan ole maallista vaan se varsinaisesti aktualisoituu vasta taumlmaumln kuoleman

jaumllkeen187 Toisaalta mielestaumlni myoumls taumlssauml kohdassa on syytauml korostaa ettauml

Luukas ei edelleenkaumlaumln moralisoi oikeudenkaumlynnin tapahtumia Paumlinvastoin haumln

kuvaa tapahtumia koska haumlnen mielestaumlaumln kaikki tapahtui Jumalan tahdosta Toki

lukija pystyy toteamaan syytoumlkset vaumlaumlriksi ja ymmaumlrtaumlmaumlaumln ettauml juutalaiset

johtajat pyrkivaumlt saamaan Jeesuksen tuomituksi Luukas ei kuitenkaan erityisesti

nosta taumltauml esille Haumlnen kerronnastaan puuttuvat kokonaan Markukselle ja

Matteukselle tyypilliset viittaukset syytoumlsten valheellisuuteen188

Syytoumlksistauml Pilatus tarttuu viimeiseen ja kysyy Jeesukselta onko taumlmauml

juutalaisten kuningas Jeesus vastaa ettauml niin Pilatus vaumlittaumlauml Kysymystauml voidaan

jaumllleen pitaumlauml Pilatuksen puolelta poliittisena Haumln kysyy haastaako Jeesus keisarin

ja Rooman valtakunnan auktoriteetin189 Bovon tarttuu Jeesuksen ympaumlripyoumlreaumlaumln

vastaukseen Haumln toteaa mielestaumlni hieman yllaumlttaumlvaumlstikin ettauml Jeesus epaumlroumli

vastata suoraan koska pelkaumlauml joutuvansa ansaan sanoistaan vihamielisen yleisoumln

edessauml190 Yllaumlttaumlvaumlksi haumlnen tulkintansa tekee se ettauml passiokertomuksessa

Luukkaan Jeesus on vaikuttanut hallitsevansa tilanteen varsin hyvin191 Taumlssauml

suhteessa Luukas on Jeesus-kuvauksessaan laumlhellauml Johanneksen evankeliumin

kuvausta joskin Johanneksella taumlmauml on vielauml korostuneempaa Pidaumlnkin

todennaumlkoumlisempaumlnauml Skinnerin edustamaa tulkintaa joka on jo tuttu Matteuksen ja

Markuksen evankeliumeista Haumlnen mukaansa Jeesuksen vastaus on vaumllttelevauml

Luukkaan Jeesus ei kiellauml kuninkuutta koska Jeesus on kuningas Jeesus

kuitenkin kieltaumlytyy vastaamasta suoraan sillauml haumlnen kuninkuutensa tarkoitus ei

ole haastaa keisaria192 Carter menee luonnollisesti pidemmaumllle ja pitaumlauml Jeesuksen

vastausta yksinkertaisesti myoumlntaumlvaumlnauml193 On kuitenkin merkittaumlvaumlauml huomata ettei

Luukkaan evankeliumissa Jeesuksen kuninkuudesta muodostu samalla tavalla

187 Bovon 2012 254 Samaa mieltauml ovat myoumls Brown (1994 739ndash740) Bond (1998 145ndash146) Neagoe 2002 71ndash72 ja Skinner (2010 77ndash78) joka tosin keskittyy kaumlsittelyssaumlaumln vain verotukseen ja kuninkuuteen liittyviin syytoumlksiin188 Valheelliset syytoumlkset olivat Markuksen ja erityisesti Matteuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin keskeisimpiauml teemoja (Mark 1456ndash57 ja Matt 2659ndash60)189 Naumlin mm Skinner 2010 78 Samaan suuntaisesti ajattelee Green 1997 801 Tosin haumln ei pidauml Jeesusta poliittisesti vaarattomana vaan toteaa Jeesuksen vastaavan samalla tavalla Pilatukselle kuin Suurelle neuvostollekin sillauml kumpikaan taho ei tunnusta Jeesuksen kuninkuutta190 Bovon 2012 255 Lisaumlksi Bovon toteaa ettauml Jeesuksen vastaus on tulkittavissa kolmella tavalla1) Jeesus epaumlsuorasti kieltaumlauml Pilatuksen kysymyksen 2) haumln epaumlsuorasti myoumlntaumlauml sen tai 3) haumln yksinkertaisesti kieltaumlytyy vastaamasta tarkemmin Pilatuksen kysymykseen 191 Naumlin esimerkiksi toteaa Franklin 2001 955ndash956 Luukas kuvaa mm kuinka Jeesus puhuttelee Juudasta (Luuk 2248) taumlmaumln tullessa kavaltamaan haumlntauml Haumln selvaumlsti tietaumlauml Juudaksen aikeet Lisaumlksi kun Jeesusta viedaumlaumln ristiinnaulittavaksi Jeesus puhuttelee itkeviauml naisia tyynesti (Luuk 2328ndash31) 192 Skinner 2010 78193 Carter 2003 118

54

keskeistauml teemaa oikeudenkaumlynnissauml kuin Markuksella ja Matteuksella Pilatus ei

enaumlauml kutsu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi eikauml Luukas nosta sitauml muutenkaan

esille ennen kuin Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessauml (Luuk 2337ndash38)194

Pilatus kuitenkin toteaa Jeesuksen vaumllittoumlmaumlsti syyttoumlmaumlksi Paumlaumltoumls on

yllaumlttaumlvauml oikeudenkaumlynnin taumlssauml vaiheessa sillauml Jeesuksen vastaus on kaikkea

muuta kuin selvaumlsti kieltaumlvauml Carterista on kummallista ettauml Pilatus hylkaumlauml

liittolaistensa syytoumlkset ja julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi vaikka Jeesus on

myoumlntaumlnyt olevansa kuningas Carter haluaa vaumllttaumlmaumlttauml pitaumlauml kiinni tulkinnastaan

jossa Luukkaan kuvaus heijastelee historiallista Pilatusta Carter olettaa ettauml

historiallinen Pilatus oli hallitsija jolla oli ainakin joitakin Rooman maaherralta

edellyttaumlmiauml ominaisuuksia Joka tapauksessa haumlnen mukaansa Pilatus oli mies

joka kykeni ajamaan Rooman valtakunnan etuja Juudeassa Niinpauml Carterin

mielestauml ei ole mitaumlaumln syytauml olettaa ettauml Luukas olisi kuvannut Pilatuksen

heikkona hallitsijana Haumln paumlaumltyykin siihen ettauml Luukkaan Pilatus on ylimielinen

hallitsija Pilatus ei vaivaudu tuomitsemaan Jeesusta koska taumlmauml on liian

vaumlhaumlpaumltoumlinen henkilouml uhkaamaan Rooman valtaa varsinkin kun Jeesus ei ole

sotilaallinen uhka195 Bond on kuitenkin taumlysin toista mieltauml ja tulkitsee ettauml

Pilatuksen on kuitenkin taumlytynyt ymmaumlrtaumlauml Jeesuksen vastaus kieltaumlvaumlnauml Haumlnestauml

Luukas haluaa korostaa kuvaa jossa Pilatus ymmaumlrtaumlauml nopeasti Jeesuksen

syyttoumlmyyden Taumlstauml huolimatta Bond toteaa ettauml Luukkaan evankeliumissa

Pilatuksesta muodostuu erikoinen kuva kun taumlmauml hylkaumlauml vakavat syytoumlkset

suoralta kaumldeltauml vaivautumatta kunnolla tutkimaan asiaa196 Toisaalta Pilatuksen

kuvaus ole poikkeuksellinen Luukkaan tyylille Sen sijaan Luukkaalla esiintyy

muitakin henkiloumlitauml jotka tunnistavat Jeesuksen viattomuuden ilman tarkempia

taustatietoja Muiden muassa toinen Jeesuksen kanssa ristiinnaulittavista

rikollisista tunnistaa Jeesuksen viattomuuden Niinpauml muun muassa Brownin

naumlkemys on ettauml Luukkaan mukaan kuka tahansa joka laumlhestyy Jeesusta ilman

ennakkoluuloja ymmaumlrtaumlauml taumlmaumln viattomuuden197

Pilatuksen vastaus ei kuitenkaan miellytauml juutalaisia vaan he jatkavat

Jeesuksen syyttaumlmistauml Jeesus on johtanut kansaa harhaan koko maassa aina

194 Naumlin Bond 1998 146 Jakeissa Luuk 2337ndash38 sotilaat pilkkaavat Jeesusta kaumlskien haumlnen tulla alas ristiltauml jos taumlmauml kerran on juutalaisten kuningas Lisaumlksi Luukas mainitsee ettauml Jeesuksen paumlaumln ylaumlpuolella oli kirjoitus rdquojuutalaisten kuningasrdquo195 Carter 2003 118ndash119 Samaan tapaan ajattelee Skinner (2010 78ndash79) joka ei tosin pidaumln Pilatusta ylimielisenauml Sen sijaan haumlnestauml Pilatus naumlkee taumlssauml tilaisuuden aumlrsyttaumlauml juutalaista eliittiauml ja esitellauml omaa valtaansa 196 Bond 1998 153 Naumlin myoumls Walaskay 1983 40ndash41 ja Bovon (2012 255ndash256) joka uskoo Luukkaan halunneen korostaa ettauml Pilatus ymmaumlrsi Jeesuksen syyttoumlmyyden heti 197 Brown 1994 742 Naumlin myoumls Neagoe 2002 74

55

Galileasta saakka Juutalaisten viittaus Galileaan kiinnittaumlauml Pilatuksen huomion

Kun haumln saa tietaumlauml ettauml Jeesus on galilealainen Pilatus toimittaa Jeesuksen

Herodekselle tuomittavaksi Tutkijoilla on hyvin moninaisia tulkintoja siitauml miksi

Luukkaan evankeliumissa Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodekselle Bondin

mielestauml Luukas kuvaa Pilatuksen heikkona hallitsijana Pilatus ei pysty

vapauttamaan Jeesusta vaikka pitaumlaumlkin taumltauml syyttoumlmaumlnauml Lisaumlksi Bond pitaumlauml

Pilatuksen ratkaisua erikoisena sillauml taumlmauml on kuitenkin ollut valmis surmaamaan

galilealaisia aikaisemmin (Luuk 131)198 Toisaalta Joel Green tulkitsee ettauml

Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodekselle koska ei itse ole voinut loumlytaumlauml syytauml

Jeesuksen tuomitsemiselle199 Tulkintojen toisessa paumlaumlssauml on Carter Haumlnen

mukaansa Pilatus toimittaa Jeesuksen Herodekselle taumlysin toisista syistauml

Ylimielinen Pilatus on vaumllinpitaumlmaumltoumln Haumln ei vaivaudu kuluttamaan aikaansa

Jeesukseen jolla ei ole merkitystauml haumlnelle eikauml Rooman valtakunnalle200

54 Jeesus Herodeksen edessaumlPilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen siis Herodeksen luokse tuomittavaksi Luukkaan

mukaan myoumls Herodes oli tuolloin Jerusalemissa Myoumls Herodes on mainittu

Luukkaan evankeliumissa jo aiemmin Luuk 319ndash20 97ndash9 ja 1331201 Naumlistauml

ensimmaumlisessauml Luukas kertoo Herodeksen vanginneen Johanneksen kun taumlmauml oli

nuhdellut Herodesta Toisessa Herodes osoittaa kiinnostusta Jeesuksen toimintaan

ja lisaumlksi kertoo mestanneensa Johanneksen ja viimeisessauml fariseukset varoittavat

Jeesusta Herodeksesta koska taumlmauml halusi tappaa Jeesuksen

Jeesus toimitetaan Herodekselle joka ilahtuu tavatessaan Jeesuksen Haumln

nimittaumlin oli Luukkaan mukaan pitkaumlaumln halunnut naumlhdauml taumlmaumln Herodes

kuulustelee Jeesusta ja toivoo naumlkevaumlnsauml ihmeen Jeesukselta Jeesus on kuitenkin

vaiti Ylipapit ja vanhimmat ovat myoumls paikalla syyttaumlmaumlssauml Jeesusta Niinpauml

Herodes ja taumlmaumln sotilaat alkavat kohdella haumlntauml halveksuvasti Lopulta Herodes

laumlhettaumlauml Jeesuksen takaisin Pilatukselle puettuna hienoon pukuun202 Luukas

paumlaumlttaumlauml katkelman toteamalla ettauml taumlmaumln jaumllkeen Herodes ja Pilatus jotka olivat

olleet toistensa vihamiehiauml ystaumlvystyivaumlt

198 Bond 1998 154199 Green 1997 804200 Carter 2003 119 Myoumls Skinner (2010 79) uskoo ettei Pilatus vaivautunut tuhlaamaan aikaansa Jeesuksen kanssa kun haumln huomasi juutalaisten johtajien paumlaumlttaumlvaumlisyyden201 Naumliden kohtien lisaumlksi Luukas on maininnut Herodeksen myoumls jakeessa 31 202 Vrt Joh 192 jossa Pilatus antaa ruoskia Jeesuksen ja sotilaat pukevat Jeesuksen viittaan ja kruunuun Bond kuitenkin korostaa taumlssauml kohtaa ettauml Luukkaan evankeliumissa pilkkaajat ovat juutalaisia eivaumltkauml roomalaisia (Bond 1998 155)

56

Taumlmauml katkelma on kauttaaltaan Luukkaan omasta erityslaumlhteestauml eikauml siitauml

esiinny viitteitauml muissa Raamatun evankeliumeissa203 Historialliselta kannalta

katkelma on epaumluskottava Nimittaumlin vaikuttaa epaumltodennaumlkoumliseltauml ettauml

roomalainen maaherra laumlhettaumlisi viattomaksi toteamansa henkiloumln toiselle

tuomittavaksi Lisaumlksi on epaumluskottavaa myoumls ettauml henkilouml tuomittiin

kotipaikkansa eikauml tekopaikan mukaan Erityisesti taumlmaumln tekee kyseenalaiseksi se

ettei Jeesus ollut Rooman kansalainen204 Naumlhdaumlkseni vaikuttaa todennaumlkoumliseltauml

ettauml Luukas heijastelee taumlllauml Paavalin oikeudenkaumlynnin kulkua Apostolien teoissa

jossa Paavali kohtaa kuningas Agrippan ollessaan vankina maaherra Festuksen

luona (Ap t 2523ndash2632)205

Herodes ilahtuu kovin tavatessaan viimein Jeesuksen (jae 8) Bovon naumlkee

jakeen tunnelman hyvin epaumlmuodollisena Evankeliumien aiempien mainintojen

pohjalta Herodes olisi saattanut suhtautua Jeesusta kohtaan vihamielisesti Nyt

haumln kuitenkin toivoo naumlkevaumlnsauml Jeesukselta ihmeen ja vaikuttaa suhtautuvan

Jeesukseen myoumlnteisesti tai ainakin neutraalisti Bovonin mukaan Herodes toivoo

Jeesukselta todistusta ettei haumlnen tarvitsisi itse muodostaa mielipidettauml

Jeesuksesta206 Jeesus ei kuitenkaan suostu Herodeksen toiveisiin vaan on vaiti

vaikka Herodes kyselee Jeesukselta kaikenlaista Carter katsoo Luukkaan selvaumlsti

lukevan Herodeksen Jeesuksen vastustajiin Haumln jaumlttaumlauml huomioimatta sen ettauml

Herodes ilahtuu naumlhdessaumlaumln Jeesuksen Sen sijaan haumln korostaa sitauml ettauml

Luukkaan mukaan Herodes toivoi Jeesuksen kuolemaa ja toisaalta viittaa

Luukkaan evankeliumin jakeisiin 1116 29ndash32 Jakeissa Jeesus tuomitsee ihmiset

jotka vaativat haumlneltauml merkkiauml sen sijaan ettauml luottaisivat Jumalan sanaan207

Jakeessa 10 Luukas kuvaa ylipapit ja lainopettajat syyttaumlmaumlssauml Jeesusta

Jakeet 9 ja 10 muistuttavat huomattavasti Markuksen ja Matteuksen kuvausta

203 Toisaalta esimerkiksi Pietarin evankeliumissa on naumlkyvissauml sama traditio jossa Herodes osallistui Jeesuksen tuomitsemiseen (Piet ev 1ndash2) Tarkemmin Luukkaan laumlhteistauml katkelmassa ksBovon 2012 261ndash265 204 Brown (1994 764ndash765) nostaa esille Paavalin oikeudenkaumlynnin maaherra Felixin edessauml jossa Paavalin kotipaikka ei estauml oikeudenkaumlyntiauml Kesareassa (Ap t 2323ndash2427) Naumlin myoumls Bovon (2012 266) joka puolestaan kiinnittaumlauml huomiota siihen ettei Jeesus ollut edes Rooman kansalainen205 Naumlin mm Brown 1994 766ndash767 Lisaumlksi haumln viittaa (s 763ndash764) Luukkaan jakeeseen 2112 jossa Jeesus kertoo seuraajilleen naumliden joutuvan maaherrojen ja kuninkaiden eteen Niinpauml Brownpitaumlauml mahdollisena ettauml Luukas katsoi taumlrkeaumlksi kuvata myoumls Jeesuksen maaherran ja kuninkaan edessauml Kuten Brownkin huomauttaa tarkasti ottaen Herodes Antipas ei ollut kuningas mutta Luukas lukee ilmeisesti Herodeksen rdquomaailman kuninkaidenrdquo joukkoon (Ap t 426ndash27) 206 Bovon 2012 267207 Carter 2003 120 Naumlin myoumls ajattelevat Green (1997 804) ja Skinner (2010 79) Lisaumlksi Green(s 804ndash805) toteaa ettauml vaitelias Jeesus vertautuu katkelmassa toisaalta kreikkalais-roomalaisiin filosofeihin ja toisaalta Vanhan testamentin profeetoihin jotka kaikki osoittivat hallitsijoiden edessauml itsehillintaumlauml ja noudattivat omaa ideologiaansa

57

Jeesuksen kuulustelun lopusta joskin Luukkaalla tuomarina toimii nyt Herodes

eikauml Pilatus Herodes myoumls reagoi toisin kuin Pilatus Haumln alkaa halveksia

Jeesusta taumlmaumln vaiteliaisuuden ja ylipappien ja lainopettajien syytoumlsten vuoksi

Luukkaan mukaan Herodes ja taumlmaumln sotilaat tekivaumlt pilkkaa Jeesuksesta ja

Herodes puetti Jeesuksen loisteliaaseen asuun Taumlllauml kohtauksella on

yhtymaumlkohtia kaikkiin muihin Raamatun evankeliumeihin joissa tosin Jeesusta

pilkkaavat roomalaiset sotilaat208 Luukkaan kuvaus poikkeaakin kahdessa

suhteessa naumlistauml Ensinnaumlkin Luukas sijoittaa Jeesuksen pilkkaamisen juutalaiseen

kontekstiin Vaikuttaa todennaumlkoumliseltauml ettauml Luukas pyrkiikin osoittamaan selvaumlsti

etteivaumlt roomalaiset osallistuneet millaumlaumln tavoin Jeesuksen noumlyryytykseen ja

kuolemaan209 Toiseksi Jeesuksen pilkkaaminen on Luukkaan kuvauksessa

ilmeisesti vaumlkivallaton Jeesuksen pukemisessa on vahvaa ironiaa sillauml kuten

Carter toteaa kuninkaallinen asu ennakoi Jeesuksen loistoa taumlmaumln istuessa

Jumalan oikealla puolella210 Toisaalta muutamat tutkijat ovat esittaumlneet

mielenkiintoista vaihtoehtoa He olettavat ettauml Luukas ei itse asiassa viittaa

punaiseen kuninkaalliseen vaatteeseen kuten Johannes vaan kyseessauml on

valkoinen vaate He tulkitsevat ettauml pukeminen ei ole osa pilkkaamista vaan

ilmaus Jeesuksen viattomuudesta Niinpauml pukeminen seuraa pilkkaamista eikauml ole

varsinaisesti osa sitauml211 Taumlmaumln tulkinnan heikkous on se ettei Luukas maumlaumlrittele

vaatteen vaumlriauml millaumlaumln tavoin Tosin taumltauml voidaan pitaumlauml myoumls Carterin tulkinnan

heikkoutena Toisaalta Carterin tulkinta vaumllttaumlauml taumlssauml kohtaa loogisen ristiriidan

joka vallitsee pilkkaamisen ja viattomuuden tunnustamisen vaumllillauml Tuntuu

erikoiselta ettauml Herodes pilkkaisi Jeesusta vaikenemisesta mutta tunnustaisi silti

taumlmaumln viattomaksi

Herodes laumlhettaumlauml Jeesuksen takaisin Pilatukselle mutta ennen kuin Luukas

jatkaa roomalaista oikeudenkaumlyntiauml haumln kertoo ettauml taumlmaumln jaumllkeen Pilatuksesta ja

Herodeksesta tuli ystaumlviauml Taumlmaumln toteamuksen tarkoitus ei mielestaumlni ole taumlysin

selvauml sillauml se vaikuttaa kontekstissaan varsin irralliselta212 Carter tulkitsee ettauml

Luukas lukee sekauml Herodeksen ettauml Pilatuksen samaan ryhmaumlaumln He ovat

208 Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa (Mark 1516ndash20 Matt 2727ndash31) Jeesusta pilkkaavat roomalaiset sotilaat sen jaumllkeen kun Pilatus on tuominnut Jeesuksen kuolemaan Johanneksen evankeliumissa (Joh 191ndash3) puolestaan Pilatuksen sotilaat pilkkaavat Jeesusta keskellauml oikeudenkaumlyntiauml209 Naumlin Walaskay 1983 43ndash44210 Carter 2003 120ndash121 Naumlin myoumls Green 1997 805ndash806 211 Karris 2009 86ndash87 Brown 1994776ndash777 212 Myoumls Bond (1998 156) toteaa ettei Luukkaan tarkoitus ole taumlssauml kohtaa taumlysin selvauml mutta haumlnestauml vaikuttaa siltauml ettauml Herodes ja Pilatus loumlytaumlvaumlt yhteisymmaumlrryksen Jeesuksen passion tapahtumissa

58

ylimielisiauml hallitsijoita jotka eivaumlt suostu tunnistamaan Jeesuksen edustamaa

sosiaalista uhkaa213 Skinner taas katsoo ettauml Pilatus ja Herodes jakavat yhteisen

strategian suhteessa Jeesukseen Kumpikaan ei naumle Jeesusta merkittaumlvaumlnauml uhkana

ja niinpauml molemmat haluavat aumlrsyttaumlauml juutalaisia johtajia kieltaumlytymaumlllauml

tuomitsemasta Jeesusta214 Toiset tutkijat puolestaan arvioivat ettauml Luukas kuvaa

Jeesuksen kaumlrsimyksen teologiaansa jossa Jeesuksen kaumlrsimys on tie

anteeksiantamukseen ja parannukseen Niinpauml Jeesuksen kaumlrsimys saa

Herodeksen ja Pilatuksen sopimaan vaumllinsauml ja ystaumlvystymaumlaumln215

55 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessaumlKun Jeesus on tuotu takaisin Pilatuksen eteen Luukas kertoo kuinka Pilatus

kutsui jaumllleen koolle ylipapit hallitusmiehet ja kansan Nyt Pilatus julistaa

kaikille ettei haumln sen enempaumlauml kuin Herodeskaan ole loumlytaumlnyt viitteitauml siitauml ettauml

Jeesus olisi ansainnut kuolemantuomion Niinpauml haumln on valmis vapauttamaan

Jeesuksen kunhan haumln on ensin kurittanut taumltauml Kaikki laumlsnaumlolijat kuitenkin

vaativat Jeesukselle kuolemaa ja sen sijaan vapauttamaan Barabbaksen Luukas

kertoo ettauml taumlmauml on vangittuna kapinan ja murhan takia Luukas kuvaa kuinka

Pilatus vetoaa kansaan koska haumln haluaa vapauttaa Jeesuksen Kansa kuitenkin

vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Jaumllleen Pilatus toteaa Jeesuksen olevan viaton

ja kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt Pilatus sanoo uudelleen

vapauttavansa Jeesuksen kuritettuaan taumltauml Kansa ei kuitenkaan anna periksi ja

niinpauml Pilatus suostuu heidaumln vaatimukseensa

Jakeissa 2313ndash15 Pilatus kutsuu ylipapit hallitusmiehet ja kansan koolle

Taumlmauml on viimeinen kerta oikeudenkaumlynnissauml kun Luukas erittelee Pilatuksen

luona olevan vaumlkijoukon koostumuksen Vaumlhitellen vaumlkijoukko alkaa myoumls kaumlydauml

yhauml keskeisemmaumlksi toimijaksi oikeudenkaumlynnissauml Bovonin mukaan kyse on

Luukkaan tavasta korostaa sitauml kuinka lopulta kaikki kaumlaumlntyivaumlt Jeesusta vastaan

ja hylkaumlsivaumlt haumlnet216 Toisaalta Carter katsoo ettauml Luukas painottaa ylipappien ja

hallitusmiesten osuutta Jeesuksen tuomitsemiseen mainitsemalla naumlmauml erikseen

213 Carter 2003 121214 Skinner 2010 80215 Karris 2009 85 Brown 1994 778 Samaan suuntaan tulkitsee Bovon (2012 270ndash271) joka kuitenkin esittaumlauml tulkintansa eri mittakaavassa kuin Brown Haumlnen mukaansa Luukas luo naumliden kahden hallitsijan avulla vertauskuvan siitauml kuinka Jeesuksen sovituskuoleman kautta eri kansat sopivat riitansa ja ystaumlvystyvaumlt 216 Bovon (2012 279ndash280) huomauttaa lisaumlksi ettauml Luukkaalla Jeesuksen passiokertomuksessa on muutenkin mukana laaja joukko eri ryhmien edustajia jotka ovat esillauml tietyssauml kohtaa kertomusta kadoten jaumlljettoumlmiin seuraavassa Bovon pitaumlauml taumltauml vain Luukkaan tapana kaumlyttaumlauml kulloiseenkin tilanteeseen sopivia vastustajia Korostan kuitenkin ettauml Luukas viittaa taumlssauml vain paikalla olleisiinihmisiin eikauml syyllistauml kaikkia juutalaisia yleensauml

59

Haumlnen mukaansa naumlmauml yllyttaumlvaumlt kansaa Jeesusta vastaan vaikka Luukas ei sitauml

mainitsekaan suoraan217

Pilatus kertaa kansalle ettei haumln eikauml myoumlskaumlaumln Herodes ole huomannut

Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln Taumlmauml on nyt toinen kerta kun Pilatus julistaa

Jeesuksen syyttoumlmaumlksi oikeudenkaumlynnin aikana Taumlllauml kertaa Luukas vahvistaa

Pilatuksen sanojen painoarvoa mainitsemalla myoumls Herodeksen olleen samaa

mieltauml Taumlmauml on yllaumlttaumlvaumlauml sillauml Luukas ei maininnut Herodeksen tehneen

minkaumlaumlnlaista selvaumlauml paumlaumltoumlstauml Jeesuksen suhteen On merkittaumlvaumlauml huomata ettauml

poliittiset johtajat eivaumlt ilmeisesti Luukkaan mukaan naumle Jeesuksen syyllistyneen

mihinkaumlaumln218 Naumlin voitaisiin siis argumentoida ettauml Luukas haluaa osoittaa

Jeesuksen vaarattomuuden Roomalle Jeesuksen kuninkuus mitauml se sitten onkin

ei ainakaan ole haaste Rooman keisarille Carter puolestaan etsii tukea

tulkinnalleen Luukkaan ylimielisestauml Pilatuksesta Haumlnen mukaansa Pilatuksen

yhteenveto osoittaa hyvin taumlmaumln ylimielisyyden Pilatuksen kuulustelu oli liian

lyhyt jotta sitauml olisi voinut kutsua kunnolliseksi kuulusteluksi eikauml Herodes

Luukkaan kuvauksessa tehnyt selvaumlauml paumlaumltoumlstauml Jeesuksesta Pilatukselle Jeesus on

liian vaumlhaumlpaumltoumlinen huolimatta siitauml ettauml Jeesus on myoumlntaumlnyt olevansa juutalaisten

kuningas Niinpauml haumln on halukas vapauttamaan Jeesuksen huolimatta

liittolaistensa juutalaisen eliitin toiveista219 Toisaalta Bond kiinnittaumlauml huomiota

Pilatuksen toteamukseen ettauml Herodes laumlhetti miehen takaisin rdquomeidaumln eteemmerdquo

Bondin mukaan toteamus viittaa siihen ettauml myoumls vaumlkijoukolla on mahdollisuus

ilmaista mielipiteensauml220

Kun Pilatus on julistanut Jeesuksen syyttoumlmaumlksi haumln ilmoittaa jakeessa 16

paumlaumlstaumlvaumlnsauml Jeesuksen vapaaksi kuritettuaan haumlntauml Luukkaan kaumlyttaumlmauml verbi

παιδεύω rsquokurittaarsquo221 viittaa hyvin lievaumlaumln mahdollisesti fyysiseen

rangaistukseen laumlhinnauml varoitukseen222 Bondin tulkinnan mukaan Pilatus alkaa

murtua kansan paineen alla sillauml miksi muuten haumln kurittaisi syyttoumlmaumlksi

toteamaansa miestauml223 Toisaalta historialliselta kannalta mielestaumlni kurittaminen

voidaan Jeesuksen tapauksessa naumlhdauml lievimpaumlnauml mahdollisena toimenpiteenauml

sillauml selvaumlsti Jeesus oli aumlrsyttaumlnyt juutalaisia johtajia Naumlin Pilatus saattoi pitaumlauml

217 Carter 2003 121218 Naumlin Bovon 2012 280219 Carter 2003 121ndash122220 Bond 1998 157 Bond toteaa tosin ettauml on toki mahdollista ettauml roomalainen maaherra kaumlytti taumlssauml kohtaa sanaa rdquomerdquo viittamaan itseensauml muttei pidauml sitauml erityisen todennaumlkoumlisenauml221 Verbin muita merkityksiauml ovat kasvattaa nuhdella rangaista222 Mm Carter 2003 122 Bovon 2012 281223 Bond 1998 158

60

Jeesusta viattomana ja silti katsoa tarpeelliseksi varoittaa Jeesusta tekemaumlstauml

vastaavaa tulevaisuudessa kurittamalla taumltauml Skinner toteaakin Pilatuksen

taumlhdaumlnneen kurittamisella kahtalaiseen lopputulokseen Toisaalta haumln pyrki

noumlyryyttaumlmaumlaumln Jeesusta niin ettei taumlmauml enaumlauml kykenisi toimimaan julkisesti ja

toisaalta samalla haumln pyrki osoittamaan Jerusalemin asukkaille oman valtansa

joka ylitti juutalaisten johtajien vallan224

Luukas kertoo kuitenkin kuinka paikalle kokoontunut vaumlkijoukko asettuu

Pilatusta vastaan Pilatuksen ilmoituksen jaumllkeen he huutavat ja vaativat haumlntauml

surmaamaan Jeesuksen ja vapauttamaan taumlmaumln sijaan Barabbaksen225 Toisin kuin

Matteus Luukas kuvaa Barabbaksen murhaajana ja kapinallisena Lisaumlksi haumln

tekee Barabbaksen yhteyden murhaan selvemmaumlksi kuin Markus Bovon

toteaakin ettauml Barabbas edusti kaikkea sitauml mitauml Rooma ei hyvaumlksynyt226

Kansan huuto on spontaani Luukkaan evankeliumissa juutalaisen eliitin ei

sanota yllyttaumlvaumln kansaa He seisovat kansan joukossa huutamassa Carterin

mukaan kaiken takana vaikkakaan Luukas ei heitauml mainitse ovat eliitin jaumlsenet

jotka pitaumlvaumlt vaumlkivaltaista Barabbasta helpommin hallittavana kuin uudenlaista

sosiaalista jaumlrjestystauml edustavaa Jeesusta227 Carter kaumlsittelee erityisesti taumlssauml

kohtaa kuvausta hyvin voimakkaasti rdquohistoriallisella tasollardquo228 kun haumln keskittyy

juutalaisten johtajien motiiveihin Taumlmauml ei kuitenkaan ole mielestaumlni Luukkaan

ajatuksena Sen sijaan Luukkaan tarkoituksena on luoda voimakas kontrasti

syyttoumlmaumln Jeesuksen ja syyllisen Barabbaksen vaumllillauml Jaumllleen valinta tehdaumlaumln

naumliden kahden henkiloumln edustamien asioiden vaumllillauml kuten Luukas Pietarin suulla

kertoo rdquoHaumlnet te kielsitte pyhaumln ja vanhurskaan ja pyysitte vapaaksi

murhamiehen (Ap t 314)rdquo Green naumlkee kuitenkin nimenomaan Luukkaan

tarkoituksena korostaa vaumlkijoukon pahantahtoisuutta kun taas Skinner korostaa

ettei Luukkaan tarkoitus ollut vain syyllistaumlauml vaumlkijoukkoa Mielestaumlni Skinner

onkin oikeassa siinauml ettauml Luukkaan naumlkemys oli pohjimmiltaan ettauml kaikki

tapahtui koska Jumala oli niin tarkoittanut229 Lisaumlksi Barabbas kohtaus ei 224 Skinner 2010 81225 Luukas on ainoa Raamatun evankelista joka ei viittaa jonkinlaiseen yleiseen tapaan vapauttaa vanki juhlan aikana sillauml jae 17 ei ole alun perin kuulunut evankeliumiin Useat taumlrkeaumlt kaumlsikirjoitukset eivaumlt sisaumlllauml kyseistauml jaetta ja on huomattavasti helpompi ymmaumlrtaumlauml ettauml lause on lisaumltty evankeliumiin Markuksen ja Matteuksen evankeliumien vaikutuksessa kuin ettauml se olisi jaumltetty pois 226 Bovon 2012 282227 Carter 2003 122ndash123 228 Tarkoitan taumlssauml historiallisella tasolla sitauml ettauml Carter vaikuttaa unohtavan taumlysin Luukkaan teoksen kirjoittajana Haumln keskittyy taumlmaumln kuvaamiin tapahtumiin kuin ne kuvaisivat todellista historiaa ilman ettauml Luukkaan motiiveilla olisi merkitystauml kuvaukseen229 Naumlin esimerkiksi Green 1997 809ndash810 Skinner 2010 81ndash82 Skinner kuitenkin huomauttaa myoumls ettei kyseessauml ole samanlainen valinta kahden vangin vaumllillauml kuten Matteuksen

61

naumlhdaumlkseni ole lainkaan poliittinen Luukkaan evankeliumissa Paumlinvastoin

kohtaus liittyy Luukkaan teologiaseen naumlkemykseen syntien anteeksiantamisesta

Barabbas on pahimman luokan rikollinen mutta haumln saa armon ja Jeesus joutuu

tuomituksi syyttoumlmaumlnauml Luukas kuvaakin kuinka Jeesuksen tarkoitus oli kaumlrsiauml ja

kuinka Jeesus luottaa Jumalan suunnitelmaan230 Naumlinhaumln Luukas kertoo

Jeesuksen sanoneenkin paumlaumlsiaumlisaterialla rdquoIhmisen Poika laumlhtee taumlaumlltauml juuri niin

kuin haumlnen on maumlaumlrauml laumlhteauml (Luuk 2222a)rdquo ja myoumlhemmin vangitsemisen

yhteydessauml rdquoMutta nyt on teidaumln hetkenne nyt on pimeydellauml valta (Luuk

2253)rdquo Pilatuksella sen enempaumlauml kuin juutalaisillakaan ei ollut muuta

mahdollisuutta kuin tuomita Jeesus kuten Pietarin puhe jatkuu Apostolien

teoissa rdquoMinauml kyllauml tiedaumln veljet ettauml te niin kuin hallitusmiehennekin teitte

tietaumlmaumlttoumlmyyttaumlnne sen minkauml teitte Mutta sillauml tavoin Jumala pani taumlytaumlntoumloumln

sen minkauml haumln ennalta oli ilmoittanut kakkien profeettojen suulla haumlnen

Voideltunsa tuli kaumlrsiauml ja kuolla (Ap t 317ndash18)rdquo

Jaumllleen Pilatus vetoaa kansaan haluten vapauttaa Jeesuksen mutta

vaumlkijoukko vain vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Carterin mukaan Pilatus pyrkii

vapauttamaan Jeesuksen koska ei edelleenkaumlaumln suostu tunnustamaan Jeesuksen

edustamaa uhkaa Haumln odottaa juutalaisten myoumlntyvaumln lopulta mutta naumlmauml eivaumlt

suostu antamaan periksi231 On selvaumlauml ettauml Pilatuksen ja vaumlkijoukon toiveet ovat

vastakkaiset ja Luukas korostaa taumltauml vastakkaisuutta edelleen seuraavissa jakeissa

Bovon huomauttaa ettauml Luukas painottaa vaumlkijoukon sinnikkyyttauml kaumlyttaumlmaumlllauml

heidaumln repliikissaumlaumln kaksi kertaa aktiivin imperatiivin preesensiauml σταύρου

σταύρου rdquoRistiinnaulitse ristiinnaulitserdquo Muut evankelistat kaumlyttaumlvaumlt

tavallisempaa aoristin imperatiivia Aoristin merkitys viittaa kertaluontoiseen

tapahtumaan kun taas preesens luo kuvan toistuvuudesta tai jatkuvuudesta Siksi

Bovon olettaakin Luukkaan tarkoittavan taumlssauml preesensillauml sitauml ettauml vaumlkijoukko

vaati taumltauml itsepintaisesti232

Jakeessa 22 Pilatus toteaa Jeesuksen kolmannen kerran syyttoumlmaumlksi ja

ihmettelee mitauml pahaa Jeesus on tehnyt Taumlllauml Luukas pyrkii osoittamaan

vastaansanomattomasti ettauml Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml233 Vaumlkijoukko

evankeliumissa Vaumlkijoukon vaatimus nousee Luukkaalla puhtaasti vaumlkijoukosta Niinpauml se ettauml hehaluavat ennemmin vapauttaa kapinallisen ja murhaajan kuin Jeesuksen tuo erityisen voimakkaasti esille myoumls sen ettauml vaumlkijoukko on hylaumlnnyt Jeesuksen230 Karris 2009 90ndash91 231 Carter 2003 123232 Bovon 2012 283233 Bovon 2012 283 Bovon toteaa ettauml antiikin aikana oli tyypillistauml ettauml kertomukset (kuten esim Mark 1432ndash42 tai Luuk 1911ndash27) sisaumllsivaumlt kolme vaihetta jotka osoittivat asian kaumlsitellyksi Naumlin kun Pilatus on julistanut Jeesuksen syyttoumlmaumlksi kolme kertaa ei asiasta ole enaumlauml

62

huutaa yhauml vimmatummin Jeesusta ristiinnaulittavaksi Luukkaan kuvauksessa

Pilatuksen tilanne kaumly yhauml vaikeammaksi Luukas on mielestaumlni rakentanut

kohtauksen niin taitavasti ettauml lukija naumlkee Pilatuksen olevan umpikujassa

Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyttoumlmaumlnauml mutta haumln ei voi vapauttaa taumltauml sillauml vaumlkijoukon

kiihko on taumlssauml kohtaa niin suuri Bovon huomauttaakin ettauml lukijalle on selvaumlauml

miksi Jeesus ristiinnaulittiin ja keiden tahdosta Itse asiassa haumlnen mukaansa

Luukas on tarkka siinauml ettei Pilatusta voida suoraan liittaumlauml Jeesuksen

ristiinnaulitsemiseen oikeudenkaumlynnin aikana234 Luukkaan evankeliumissa Pilatus

ei missaumlaumln vaiheessa itse mainitse ristiinnaulitsemista Lisaumlksi Luukas paumlaumlttaumlauml

oikeudenkaumlyntikohtauksen toteamalla Pilatuksen luovuttaneen Jeesuksen

vaumlkijoukon valtaan Toki Bond korostaa ettauml Luukas on itse asiassa ainoa

evankelista jolla on rohkeutta myoumlntaumlauml ettauml Pilatus tuomitsi Jeesuksen Luukas

nimittaumlin kaumlyttaumlauml jakeessa 24 sanaa ἐπικρίνω rsquopaumlaumlttaumlaumlrsquo tai rsquotuomitarsquo mutta jakeesta

kaumly myoumls selville ettauml Pilatus tekee niin kansan tahdosta235 Lisaumlksi Luukas jaumlttaumlauml

varsinaisesti sanomatta mihin Pilatus Jeesuksen tuomitsee Monet tutkijat ovat

sitauml paitsi kiinnittaumlneet huomiota tuomiota seuraaviin tapahtumiin Luukas kertoo

kuinka taumlmaumln jaumllkeen he laumlhtivaumlt viemaumlaumln Jeesusta kuinka he panivat Simon

Kyrenelaumlisen kantamaan ristiauml ja kuinka he ristiinnaulitsivat Jeesuksen (Luuk

232633) Epaumlselvaumlksi jaumlauml kuitenkin keihin rdquoherdquo viittaa Historiallisesti

oletettavaa on rdquoherdquo viittaa roomalaisiin sotilaisiin mutta itse Luukkaan tekstissauml

rdquoherdquo vaikuttaa viittaavan ylipappeihin hallitusmiehiin ja kansaan236 Vaikka

voidaankin vaumlittaumlauml taumlmaumln korostavan erityisesti juutalaisten syyllisyyttauml taumlssauml

kohtaa mielestaumlni Luukas jaumlttaumlauml Jeesuksen surmaajat haumlmaumlraumln peittoon sillauml

selvaumlsti mukana on myoumls roomalaisia (Luuk 233647)

Luukkaan kuvaus paumlaumlttyy taumlssauml tragediaan Viaton mies luovutetaan

ristiinnaulittavaksi vaumlkijoukon painostuksesta ja tuomari joutuu vastoin tahtoaan

vapauttamaan taumlmaumln sijaan kapinallisen ja murhaajan Bovon toteaakin ettauml

oikeudenkaumlynnistauml muodostuu irvikuva jossa maaherra luopuu vallastaan

luovuttamalla Jeesuksen juutalaisten johtajien tahtoon Tosin kuitenkin

teologisella tasolla taumltauml merkittaumlvaumlmpaumlauml haumlnestauml Luukkaalle on se ettauml Jumalan

epaumlselvyyttauml 234 Bovon 2012 284235 Bond 1998 158 Myoumls Brown (1994 853ndash854) mainitsee taumlmaumln asian mutta haumln korostaa silti ettei taumlmauml tarkoita sitauml ettauml muut evankeliumit eivaumlt pitaumlneet Jeesuksen tuomiota todellisena oikeudenkaumlyntinauml Lisaumlksi haumln toteaa ettauml παραδίδωμι rsquoluovuttaarsquo jota muut evankeliumit pelkaumlstaumlaumln kaumlyttaumlvaumlt Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessauml on ensisijaisesti teologinen termi236 Walaskay 1983 44ndash45 Naumlin myoumls esim Skinner 2010 82ndash83

63

tahto toteutuu taumlssauml Pilatuksen ja vaumlkijoukon toimien kautta237 Carter puolestaan

toteaa Luukkaan osoittavan naumlin kuinka roomalainen oikeus toimii vain eliitin

hyvaumlksi Lopulta Pilatus valitsee liittolaisensa sen sijaan ettauml tekisi

oikeudenmukaisen ratkaisun238 Skinnerin mielestauml taas Luukas kuvaa kuinka

Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml Pilatus ei kykenekaumlaumln lopulta hallitsemaan

tilannetta Rooman edustajana Pilatuksen pitaumlisi olla vallan huipulla Haumlnen

mukaansa Luukas kuitenkin vihjaa etteivaumlt Rooman valtakunnan edustajat ole

pohjimmiltaan niitauml joilla on tuomiovalta kaikessa239 Bond katsookin ettauml taumlmauml

on viimeinen osoitus Luukkaan Pilatuksen kyvyttoumlmyydestauml hallita Pilatuksen ei

tarvinnut vapauttaa ketaumlaumln mutta siitauml huolimatta haumln alistuu vaumlkijoukon tahtoon

ja vapauttaa murhaajan jolla ei ollut mitaumlaumln tekemistauml Jeesuksen tuomitsemisen

kanssa240

56 Pilatus Luukkaan evankeliumissaNaumlin olemme siis naumlhneet ettauml myoumls Luukkaan evankeliumin kohdalla tulkinnat

Pilatuksen kuvauksesta vaihtelevat laajasti Samalla kuitenkin on taumlysin

kiistatonta ettauml Luukkaan kuvauksessa Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml Tosin

syyt miksi Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml vaihtelevat Carterin mukaan Pilatus

on Luukkaan kuvauksessa ylimielinen Pilatus ei suostu pitaumlmaumlaumln Jeesusta

merkittaumlvaumlnauml uhkana Roomalle varsinkaan kun taumlmauml ei edusta sotilaallista uhkaa

Vasta kun kansan vaatimukset kaumlyvaumlt tarpeeksi itsepintaisiksi Pilatus antaa

periksi ja tuomitsee Jeesuksen On kuitenkin huomattava ettauml Pilatuksella ei ole

mitaumlaumln henkiloumlkohtaista Jeesusta vastaan Haumln vain paumlaumlttaumlauml lopulta toimia omien

poliittisten liittolaistensa siis juutalaisten ylipappien ja vanhimpien toiveiden

mukaan Jopa Carterin on kuitenkin myoumlnnettaumlvauml ettei Pilatus ole halukas

tuomitsemaan Jeesusta Luukkaan evankeliumissa241 Niinpauml Bovon ja Skinner

naumlkevaumlt Pilatuksen taitavana roomalaisena maaherrana joka taumlssauml tilanteessa

paumlaumlttaumlauml antaa kansalle periksi Luukkaan kuvauksen taustalla on heidaumln mukaansa

kuitenkin Jumalan suunnitelma kuten Luukas kertoo myoumlhemmin Apostolien

teoissa (Ap t 223 ja 427ndash28)242 Toisaalta Bondin tulkinta edustaa toista

aumlaumlripaumlaumltauml jossa Luukas kuvaa Pilatuksen yksinkertaisesti kykenemaumlttoumlmaumlksi

237 Bovon 2012 284ndash285 238 Carter 2003 123ndash124 239 Skinner 2010 83240 Bond 1998 159241 Carter 2003 123ndash124242 Skinner 2010 84ndash86 Bovon 2012 283ndash284

64

vapauttamaan Jeesusta vaikka pitaumlaumlkin taumltauml syyttoumlmaumlnauml243 Seuraavaksi teen

yhteenvedon Luukkaan evankeliumin Pilatus kuvauksesta Jeesuksen

oikeudenkaumlynnissauml

Jeesus tuodaan Pilatuksen eteen (Luuk 231)Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas (Luuk 233)Pilatus julistaa ylipapeille ja vaumlkijoukolle ettei ole todennut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln (Luuk 234)Pilatus kysyy onko Jeesus galilealainen (Luuk 236)Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodeksen luo (Luuk 237)Pilatuksesta ja Herodeksesta tulee ystaumlvaumlt vaikka he aiemmin olivat olleet vihamiehiauml (Luuk 2312)Pilatus kutsuu koolle ylipapit hallitusmiehet ja kansan (Luuk 2313)Pilatus julistaa ettei haumln eikauml Herodes ole havainnut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln mistauml Jeesusta on syytetty Haumlnen mukaansa Jeesus ei ole ansainnut kuolemantuomiota ja niinpauml haumln aikoo vapauttaa Jeesuksen kuritettuaan taumltauml ensin (Luuk 2314ndash16)Pilatus vetoaa uudelleen kansaan vapauttaakseen Jeesuksen (Luuk 2320)Pilatus kysyy vaumlkijoukolta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt ja korostaa ettei Jeesus ole ansainnut kuolemaa Haumln ilmoittaa jaumllleen vapauttavansa Jeesuksen kuritettuaan ensin taumltauml (Luuk 2322)Pilatus paumlaumlttaumlauml suostua vaumlkijoukon vaatimukseen Haumln vapauttaa vaumlkijoukon haluaman kapinallisen ja murhamiehen ja luovuttaa Jeesuksen vaumlkijoukon tahtoon (Luuk 2324ndash25)

On hyvauml huomata ettei Luukkaan evankeliumin kuvaus Pilatuksesta sisaumlllauml

varsinaisesti lainkaan Pilatuksen sisaumlistauml kuvausta Laumlhimmaumlksi taumltauml tulee

Luukkaan maininta Herodeksen ja Pilatuksen suhteesta mutta muuten

oikeudenkaumlynnin aikana Luukas keskittyy vain tapahtumien kuvaukseen

Naumlhdaumlkseni taumlmauml on syy siihen miksi Pilatuksen rooli on myoumls Luukkaan

evankeliumissa niin altis tulkinnoille Taumlstauml huolimatta on mielestaumlni selvaumlauml ettei

Pilatus pitaumlnyt Luukkaan mukaan Jeesusta syyllisenauml Sen sijaan on vaikea

vastata miksi Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml sillauml Luukas ei yksinkertaisesti

anna naumlhdaumlkseni riittaumlvaumlsti taustaa taumltauml varten Sen sijaan mielekkaumlaumlmpi kysymys

on miksi Luukas kuvasi Pilatuksen taumlllauml tavalla Vaikka naumlhdaumlkseni Luukkaan

kuvauksessa syyllisyys ei ole keskeisin teema on selvaumlauml ettauml Luukas pyrki

korostamaan Pilatuksen myoumlnteistauml asennetta Jeesusta kohtaan Carterin tulkinta

siitauml ettauml Luukas halusi kuvata roomalaisen oikeudenkaumlynnin

epaumloikeudenmukaisuutta on toki mahdollinen mutta mielestaumlni epaumluskottava

Luukas kuvaa hyvin taitavasti ja voimallisesti vaumlkijoukon itsepintaisuutta

Oikeudenkaumlynnin edetessauml Pilatus ajautuu taumlydelliseen umpikujaan josta taumlmauml ei

paumlaumlse pakoon tuomitsematta Jeesusta kuolemaan tai vaarantamatta omaa

asemaansa 243 Bond 1998 159

65

Luukas suhtautuu naumlhdaumlkseni myoumlnteisesti Rooman valtakuntaa kohtaan

Toki Luukas kuvaa roomalaisia myoumls vaumlhemmaumln myoumlnteisessauml valossa

esimerkiksi kun haumln kertoo Pilatuksen surmauttaneen galilealaisia mutta

myoumlnteiset kohtaamiset roomalaisten kanssa ovat yleisempiauml evankeliumissa

Rooman valtakunta ei myoumlskaumlaumln ollut totalitaarinen valtio jonka sisaumlllauml ei sallittu

valtakunnan toimintaa ja hierarkiaa arvostelevaa kirjoitusta244 Evankeliumissa ei

myoumlskaumlaumln esiinny selvaumlsti roomalaisvastaista asennetta Vaikka Luukas kaumlyttaumlaumlkin

mielellaumlaumln Jeesuksesta sanaa κύριος taumlmauml ei silti tarkoita ettauml Luukas vaumlheksyisi

keisarin arvovaltaa Se ettauml Luukas yhdistaumlauml keisarikultille perinteisiauml teemoja ja

termejauml Jeesukseen ei vielauml ole riittaumlvauml perustelu roomalaisvastaiselle tulkinnalle

varsinkaan kun Luukas ei kuitenkaan selvaumlsti haasta keisarikulttia Lisaumlksi

keisarikultti on jo itsessaumlaumln terminauml ongelmallinen sillauml se ei sisaumlltaumlnyt vain yhtauml

tarkasti muodostunutta kulttia vaan on enemmaumlnkin laaja-alaisempi kaumlsite Se

kattaa yleisesti Rooman valtakunnan alueella harjoitettuja keisarin kunnioituksen

muotoja

Myoumlskaumlaumln Jeesuksen roomalainen oikeudenkaumlynti ei vaikuta edustavan

roomalaisvastaista sanomaa Luukkaan Pilatus-kuvauksessa on sekauml myoumlnteistauml

ettauml kielteistauml vaumlriauml Toisaalta Pilatus tunnistaa Jeesuksen syyttoumlmyyden ja etsii

mahdollisuuksia vapauttaa taumlmaumln mutta toisaalta haumln ei kuitenkaan kykene

vapauttamaan Jeesusta On myoumls merkittaumlvauml huomata ettei Jeesuksen kuninkuus

sen enempaumlauml kuin Jeesuksen identiteetti yleensaumlkaumlaumln nouse roomalaisen

oikeudenkaumlynnin keskeiseksi kysymykseksi

Luukas poikkeaakin merkittaumlvaumlsti muista synoptikoista Markus ja Matteus

korostavat voimakkaasti juutalaisten johtajien halua surmata Jeesus ja sitauml kuinka

he ovat valmiita etsimaumlaumln valheellisia todisteita jotta saisivat Jeesuksen

tuomituksi Vaikka myoumls Luukkaan evankeliumissa on selvaumlauml ettauml juutalaiset

johtajat ajavat Jeesuksen tuomiota Luukas korostaa enemmaumln Jeesuksen

kaumlrsimyksen vaumllttaumlmaumlttoumlmyyttauml ja toisaalta Jumalan suunnitelman sekauml

henkivaltojen vaikutusta Jeesuksen passiossa Luukas naumlhdaumlkseni osoittaa taumlmaumln

useasti passiokertomuksen aikana Saatana saa Juudaksen kavaltamaan Jeesuksen

(Luuk 223) Paumlaumlsiaumlisaterialla Jeesus toteaa kaiken tapahtuvan suunnitelman

mukaan (Luuk 2222a) Kun Jeesus vangitaan haumln viittaa pimeyden valtaan

244 Ks tarkemmin Pinter (2013 102ndash105 107ndash109) joka vertailee Luukkaan ja Josefuksen yhtaumllaumlisyyksiauml naumliden kuvaillessa Rooman valtakuntaa

66

(Luuk 2253) ja lopulta Jeesus rukoilee anteeksiantoa haumlnen surmaajilleen (Luuk

2334a)245

6 Johanneksen evankeliumi

61 JohdantoNyt siirryn Raamatun viimeiseen evankeliumiin Johanneksen evankeliumi lienee

saavuttanut lopullisen muotonsa 90ndash100 jaa aikana mahdollisesti Efesoksessa

Raamatun ainoana ei-synoptisena evankeliumina Johanneksen evankeliumi

poikkeaa monella tavalla synoptisista evankeliumeista246 Johannes kuvaa

Jeesuksen jo Jumalana tai ainakin jumalankaltaisena Jeesus hallitsee tapahtumia

laumlpi evankeliumin ja Johannes kuvaa evankeliuminsa alussa kuinka Jeesus oli

Jumalan Sana jo ennen maailmaan syntymaumlaumlnsauml (Joh 11ndash5) Lisaumlksi

Johanneksen evankeliumia leimaa voimakas dualismi Johannes kuvaa kuinka

maailmassa asiat jakautuvat muun muassa valoon ja pimeyteen elaumlmaumlaumln ja

kuolemaan tai totuuteen ja valheeseen Johanneksen evankeliumi on selvaumlsti

kirjoitettu Johanneksen yhteisoumllle sillauml evankeliumia leimaa ironinen kerronta

Taumlmauml naumlkyy useissa kohdissa jossa tarinan henkiloumlt eivaumlt kykene ymmaumlrtaumlmaumlaumln

Jeesusta tai taumlmaumln opetuksia vaikka lukijalle merkitykset ovat selvaumlt247

Myoumls Johanneksen evankeliumin osalta on esitetty ettauml se sisaumlltaumlauml Rooman

valtakuntaa ja erityisesti keisarin valtaa arvostelevia naumlkemyksiauml Keskustelussa

keskeisellauml paikalla ovat olleet muiden muassa Carter ja Tom Thatcher Carterin

mukaan Johanneksen evankeliumin osata tutkimuksessa ei ole kiinnitetty

tarpeeksi huomiota Rooman valtakuntaan Haumlnen tulkintansa on Thatcheria

laajempi sillauml haumlnen kaumlsityksensauml mukaan evankeliumin laumlvistaumlauml kokonaan

vihjattu imperiumivastaisuus Taumlmauml on haumlnestauml selvaumlauml koska Johanneksen

evankeliumi oli kirjoitettu Rooman valtakunnassa ja naumlin Rooma on evankeliumin

konteksti Haumln argumentoi ettauml Johanneksen tarkoitus on osaltaan haastaa

lukijoitaan arvioimaan suhdettaan Rooman valtakuntaa kohtaan Carterin mielestauml

245 Jakeen 2334 alkuosan alkuperaumlisyys on kyseenalainen sillauml se puuttuu useista kaumlsikirjoituksista Pidaumln sitauml kuitenkin jakeen alkuperaumlisyyttauml todennaumlkoumlisenauml kahdestakin syystauml ensinnaumlkin Jeesuksen rukous on Luukkaan teologian mukainen ja toiseksi tuo epaumlmaumlaumlraumlinen rdquoherdquo viittaa tarkasti lukien edelleen vaumlkijoukkoon jonka valtaan Pilatus luovutti Jeesuksen ja joka ristiinnaulitsi Jeesuksen Niinpauml vaikuttaa epaumltodennaumlkoumliseltauml ettauml myoumlhemmaumlt kopioijat olisivat olleet innokkaita lisaumlaumlmaumlaumln jakeen alkuosan Luukkaan tekstiin kun otetaan huomioon ettauml yleinenasenteiden kehityssuunta ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut juutalaisia suosiva Myoumls Franklin (2001 957) pitaumlauml jakeen alkuosaa alkuperaumlisenauml Haumln viittaa mm Stefanoksen rukoukseen kivittaumljiensauml puolesta (Ap t 760) Rukous on hyvin samantapainen kuin Jeesuksen rukous taumlssauml ja haumln arvioikin ettei Luukas olisi kuvannut Jeesusta vaumlhemmaumln armollisena kuin Stefanoksen246 Kieffer 2001 960ndash961247 Kieffer 2001 960 Anderson 2011 12ndash13

67

Johannes katsoi monien lukijoidensa suhtautuvan Roomaa kohtaan liian

myoumlnteisesti Todellisuudessa naumliden olisi pitaumlnyt ymmaumlrtaumlauml ettauml Jeesus haastoi

Rooman valtakunnan248 Toisaalta Thatcher laumlhestyy evankeliumin Rooma-

suhdetta kristologian kautta Haumlnen naumlkemyksensauml mukaan Johannes kuvaus on

paumlaumlasiassa kielteistauml kristologiaa Johannes ei siis niinkaumlaumln kuvaa sitauml kuka tai

millainen Jeesus oli vaan kuka tai millainen haumln ei ollut Thatcherin mukaan

Johanneksen kristologian keskeinen motiivi on osoittaa Jeesuksen olevan Rooman

keisaria mahtavampi249 Naumlitauml paikoin varsin pitkaumllle meneviauml tulkintoja on myoumls

arvosteltu Christopher Skinner katsoo naumliden menevaumln monipaikoin liian pitkaumllle

Haumln kritisoi muun muassa Thatcheria siitauml ettauml taumlmauml laittaa liikaa painoa Rooman

valtakunnalle Vaikka valtakunta epaumlilemaumlttauml on Johanneksen evankeliumin

taustalla myoumls Jeesuksen passiokertomuksen ulkopuolella Skinner ei pidauml

kuitenkaan laumlsnaumloloa poikkeuksellisen merkittaumlvaumlnauml Haumln korostaakin ettauml

evankeliumissa on Johannekselle huomattavasti taumlrkeaumlmpiaumlkin teemoja kuin

Rooman valtakunta Niin myoumls Johanneksen kristologiakin rakentuu paljon

laajemmalle pohjalle kuin vain Rooman keisarin arvovallan

kyseenalaistamiselle250 Lisaumlksi on todettava ettauml Johanneksen evankeliumissa

roomalaiset ovat huomattavasti pienemmaumlssauml roolissa kuin synoptisissa

evankeliumeissa Itse asiassa Pilatus on evankeliumissa ainoa selvaumlsti

roomalainen henkilouml jolla on naumlkyvauml rooli251

248 Carter 2008 13ndash14 Haumln (s 43ndash45) puhuu myoumls Efesoksen synagogasta jonka jaumlseniauml Johanneksen varhaiset lukijat haumlnen mukaansa olivat ja retorisesta etaumlisyydestauml (rhetoric of distance) jota Johannes monin paikoin haumlnen mukaansa kaumlyttaumlauml Carterin mukaan Johannes pyrki luomaan etaumlisyyttauml Jeesus-uskovien ja muiden synagogayhteisoumln jaumlsenien vaumllille sillauml synagogan suhde Rooman valtakuntaa kohtaan oli liian salliva Ks lisaumlksi Carter 2003 129ndash137 jossa haumln mm nostaa esille Johanneksella toistuvia kaumlsitteitauml kuten rsquomaailmarsquo tai rsquojuutalaisetrsquo Haumlnen mukaansa esimerkiksi rsquomaailmarsquo merkitsee monin paikoin Johanneksen kuvauksessa paikkaa jota Jumala rakastaa (Joh 316) mutta jonka hallitseva luokka on kuitenkin muokannut vain oman etunsa ajamista varten Niinpauml maailma vihaa Jeesusta (Joh 77)249 Thatcher 2009 11 Naumlin myoumls Rensberger 1999 148 Lisaumlksi Thatcher (s 52ndash53) yhdistaumlauml evankeliumin rsquojuutalaisetrsquo Rooman palvelijoihin Samoin tekee myoumls Carter (2003 133) joka tulkitsee termin Ἰουδαῖοι viittaavan Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml nimenomaan Jerusalemin juutalaiseen eliittiin Eliitti oli liitossa roomalaisten vallanpitaumljien kanssa ja Carter olettaa taumlmaumln olleen ilmeistauml Johanneksen evankeliumin lukijoille Sekauml Skinner (2013 121) ettauml Frey (2014 344ndash345) kyseenalaistavat taumlmaumln yhteyden vaikka molemmat pitaumlvaumltkin sitauml historiallisesti paumltevaumlnauml Skinner kuitenkin toteaa ettauml lukuun ottamatta Jeesuksen oikeudenkaumlyntiauml kiistat juutalaisten ja Jeesuksen vaumllillauml muodostuvat paumlaumlasiassa juutalaisista uskonnollisista ja kansallisista kysymyksistauml Lisaumlksi Frey on epaumlilevaumlinen sen suhteen ettauml Johanneksen lukijoille juutalaisten ja roomalaisten hallitsijoiden vaumllinen liittolaisuus olisi ollut itsestaumlaumln selvaumlauml sillauml taumlmauml ei vaumllttaumlmaumlttauml heijastellut lukijoiden todellisuutta250 Skinner 2013 122 124ndash125 Toisaalta Skinner osaltaan onnittelee muun muassa Carteria ja Thatcheria siitauml ettauml naumlmauml ovat nostaneet Rooman esille myoumls Johanneksen evankeliumin tutkimuksessa 251 Katso tarkemmin Frey 2014 349ndash355

68

62 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaisetKuinka siis Johannes suhtautui juutalaisiin Synoptisista evankeliumeista

poiketen Johanneksen evankeliumissa ei ole itse passiokertomuksessa varsinaista

juutalaista oikeudenkaumlyntiauml Kun Juudas on vanginnut Jeesuksen ylipappien ja

fariseusten miesten sekauml roomalaisten sotilaiden avulla Jeesus viedaumlaumln Hannaksen

luo Johanneksen mukaan Hannas oli sen vuoden ylipapin appi Kuulemisen

teemat eivaumlt myoumlskaumlaumln ole yhteneviauml synoptisten evankeliumien kanssa Kysymys

ei ole Jeesuksen identiteetistauml eikauml siitauml ettauml juutalainen eliitti yrittaumlisi loumlytaumlauml

vaumlaumlriauml todisteita Jeesuksesta Itse asiassa Hannas kyselee Jeesukselta taumlmaumln

opetuksista ja opetuslapsista Johannes ei kerro Hannaksen kysymyksiauml tarkalleen

vaan kuvaa vain Jeesuksen vastauksen Hannakselle rdquoMinauml olen puhunut

julkisesti koko maailman kuullen Olen aina opettanut synagogissa ja

temppelissauml kaikkien juutalaisten kokoontumispaikoissa Salassa en ole puhunut

mitaumlaumln Miksi sinauml minulta kysyt Kysy kuulijoiltani mitauml olen heille puhunut He

kyllauml tietaumlvaumlt mitauml olen sanonut (Joh 1820ndash21)rdquo Vastauksen seurauksena yksi

Jeesusta vartioivista miehistauml lyouml Jeesusta Jeesus kehottaa taumltauml kertomaan missauml

kohtaa haumln valehteli ja ihmettelee miksi mies lyouml haumlntauml jos haumln puhui totta

Taumlmaumln jaumllkeen Hannas laumlhettaumlauml Jeesuksen ylipappi Kaifaksen luo Kuulemista

seuraa toinen osa Pietarin katkelmaa252 jonka jaumllkeen alkaa Johanneksen kuvaus

roomalaisesta oikeudenkaumlynnistauml

Oletettavasti evankeliuminsa rakenteen vuoksi Johannes ajautuu taumlhaumln

ratkaisuun jossa juutalainen oikeudenkaumlynti on supistunut kuulemiseksi

Hannaksen edessauml Tavallaan Johannes on kuvannut koko Jeesuksen julkisen

toiminnan oikeudenkaumlyntinauml Israelin edessauml Haumln on jo kaumlsitellyt Jeesuksen

identiteettiauml Lisaumlksi neuvosto on jo kokoontunut ja ylipappi Kaifas on julistanut

tuomionsa aiemmin evankeliumissa (Joh 1147ndash53)253 Kyseessauml ei kuitenkaan

ollut synoptisten evankeliumien kaltainen oikeudenkaumlynti jossa Jeesus olisi ollut

laumlsnauml vaan neuvonpito ylipappien ja fariseusten vaumllillauml Tuolloin Kaifas totesi

neuvostolle rdquoEttekouml te kaumlsitauml ettauml jos yksi mies kuolee kansan puolesta se on

teille parempi kuin ettauml koko kansa joutuu tuhoon (Joh 1150)rdquo Johannes kertoi

ettauml taumlmauml oli ennustus Jeesuksen pelastuksen tuovasta kuolemasta Toisaalta

Lincolnista on mahdollista ettauml Jeesuksen vastaus 18 luvun jakeissa 20 ja 21

sisaumlltaumlauml verhotun viittauksen juutalaisten uskottomuuteen Jeesus kertoo

252 Kuvaus siitauml kuinka Pietari kieltaumlauml Jeesuksen jakautuu kahteen osaan (Joh 1815ndash18 ja 25ndash27)ja ympaumlroumli Jeesuksen kuulemista Hannaksen edessauml 253 Lincoln 2005 450

69

opettaneensa kaiken koko maailman kuullen juutalaisten kokoontumispaikoissa

Niinpauml Hannaksen kuten muidenkin juutalaisten pitaumlisi voida selvittaumlauml Jeesuksen

opetukset ilman ettauml Jeesus taumlytyi tuoda taumlmaumln eteen Hannas vain kieltaumlytyy

kuulemasta Jeesuksen opetusta254

Johannes kaumlyttaumlauml termiauml Ἰουδαῖοι rsquojuutalaisetrsquo kielteisessauml valossa erityisesti

passiokertomuksen aikana mutta myoumls muualla He edustavat laumlhes poikkeuksetta

Johannekselle niitauml jotka vastustivat Jeesusta ja hylkaumlaumlvaumlt Jumalan (Joh 542ndash43

823 39ndash47)255 Tomson uskookin Johanneksen evankeliumin pitaumlvaumln sisaumlllaumlaumln

juutalaisvastaisuuden siemeniauml sillauml rsquojuutalaisetrsquo viittaa Johanneksen

evankeliumissa monesti Jeesuksen vastustajiin256 Taumlmauml pitaumlauml paikkansa mutta

Johanneksen evankeliumissa on myoumls kohtia jotka kuvaavat Jeesukseen uskovia

juutalaisia (Joh 830ndash31)257 David Rensberger argumentoikin voimakkaasti sen

puolesta ettei Johannes pyri yleistaumlmaumlaumln kaikkia juutalaisia Jeesuksen

vastustajiksi vaan on arvioitava jokaisessa tapauksessa Ἰουδαῖοι-sanan kohde

erikseen Taumlmaumln tutkielman puitteissa ei ole mahdollista paneutua tarkemmin

Johanneksen juutalaissuhteeseen Todettakoon vain ettauml Johannes kaumlyttaumlauml

rsquojuutalaisetrsquo -termiauml tyypillisesti kielteisessauml valossa kun taumlmauml viittaa juutalaisiin

johtajiin258 Johanneksen roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml esiintyvaumlt juutalaiset

jotka ovat paumlaumlasiassa ylipappeja ja heidaumln miehiaumlaumln ovat selvaumlsti Jeesuksen

vastustajia Johannes niputtaa heidaumlt yhteen kaumlyttaumlmaumlllauml heistauml sanaa Ἰουδαῖοι

rsquojuutalaisetrsquo259

63 Roomalainen oikeudenkaumlyntiJohanneksen evankeliumin kuvaus Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml on merkittaumlvaumlsti

pidempi suhteessa synoptisiin evankeliumeihin ja poikkeaa erityisesti rakenteensa

puolesta huomattavasti muista evankeliumeista Rakenteellisesti oikeudenkaumlynti

254 Lincoln 2005 454 Naumlin myoumls Skinner 2010 93255 Jonkinlaisena poikkeuksena taumlhaumln kielteiseen kuvaan on Nikodemos (Joh 31ndash10 750ndash51 1939ndash40) joka on juutalaisten neuvoston jaumlsen Haumln vaikuttaa suhtautuvan suosiollisesti Jeesukseen joskaan haumlnkaumlaumln ei lopulta taumlysin ymmaumlrrauml Jeesusta256 Tomson 2005 110ndash111 257 Rensberger 1999 123258 Rensberger (1999 125 128ndash130) tulkitsee taumlmaumln heijastelevan osaltaan Johanneksen yhteisoumln tilannetta jossa varhaiskristityt olivat joutuneet yhteisoumlnsauml synagogan johtajien epaumlluulojen kohteiksi Haumlnen mukaansa taumlmauml selittaumlauml myoumls sen miksi Johannes nostaa esille juutalaisista ryhmistauml erityisesti fariseukset jotka mainitaan myoumls passiokertomuksessa (Joh 183) Rensberger (s 152ndash153) korostaa voimakkaasti sitauml ettauml haumlnen mukaansa Johannes on kirjoittanut evankeliuminsa juutalaisuuden sisaumlllauml Johanneksen tarkoitus ei ollut kirjoittaa juutalaisvastaista teosta eikauml se Rensbergerin mukaan ole sitauml vaan Johannes puolustaa uskonsa oikeutusta emouskonnon torjuvaa suhtautumista kohtaan Samoin ajattelee Anderson 2011 38ndash39 Tarkemmin ks myoumls Anderson 2011 190ndash193 259 Skinner 2010 88 Haumln mainitsee lisaumlksi fariseukset jotka olivat kyllauml mukana Jeesuksen vangitsemisessa mutta Johannes ei mainitse heitauml itse oikeudenkaumlynnissauml

70

on mahdollista jakaa seitsemaumlaumln kohtaukseen 1 kohtaus Joh 1828ndash32 2

kohtaus Joh 1833ndash38a 3 kohtaus Joh 1838bndash40 4 kohtaus Joh 191ndash3 5

kohtaus 194ndash8 6 kohtaus Joh 199ndash11 7 kohtaus Joh 1912260ndash16a

Seuraavaksi ennen varsinaista oikeudenkaumlynnin kaumlsittelyauml kaumlyn laumlpi sen

tapahtumat

Alussa Pilatus saapuu ulos juutalaisten luo jotka eivaumlt ole voineet seurata

Jeesusta sisaumllle palatsiin Johannes selittaumlauml ettauml juutalaiset olisivat saastuneet

eivaumltkauml sen jaumllkeen olisi voineet ottaa osaa paumlaumlsiaumlisaterialle Pilatus kysyy heiltauml

mistauml Jeesusta syytetaumlaumln Haumlnen saamansa vastaus on ylimalkainen rdquoJos taumlmauml

mies ei olisi pahan tekijauml emme olisi luovuttaneet haumlntauml sinulle (Joh 1830)rdquo

Pilatusta ei kuitenkaan miellytauml juutalaisten vastaus ja haumln kehottaakin juutalaisia

tuomitsemaan Jeesuksen omien lakiensa mukaan Juutalaiset joutuvat

tunnustamaan Pilatukselle ettei heillauml ole oikeutta tuomita ketaumlaumln kuolemaan

Johannes huomauttaa ettauml taumlmauml tapahtui jotta Jeesuksen kuvaus omasta

kuolemastaan kaumlvisi toteen

Taumlmaumln jaumllkeen Pilatus menee takaisin sisaumllle ja kuulustelee Jeesusta

verrattaen pitkaumlaumln Haumln kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas

Jeesus vastaa hieman muiden evankeliumien kuvauksesta poiketen rdquoItsekouml sinauml

niin ajattelet vai ovatko muut sanoneet minusta niinrdquo Pilatus vastaa kysymaumlllauml

onko haumln muka juutalainen ja jatkaa toteamalla ettauml haumlnelle Jeesuksen ovat

luovuttaneet taumlmaumln oma kansa ja ylipapit Pilatus kysyykin Jeesukselta mitauml taumlmauml

on tehnyt Jeesus vastaa Pilatukselle ettei haumlnen kuninkuutensa ole taumlstauml

maailmasta mihin Pilatus vastaa rdquoSinauml siis kuitenkin olet kuningasrdquo Jeesus

kuitenkin vaumlistaumlauml kysymyksen toteamalla Pilatuksen niin vaumlittaumlvaumln ja jatkaa ettauml

haumln on tullut maailmaan todistamaan totuudesta ja jokainen joka on totuudesta

kuulee haumlntauml Ennen kuin Pilatus menee takaisin ulos haumln kysyy Jeesukselta

kuuluisan kysymyksensauml rdquoMikauml on totuusrdquo

Jaumlaumlmaumlttauml odottamaan Jeesuksen vastausta Pilatus astuu takaisin ulos

palatsista Haumln julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi ja vetoaa sen jaumllkeen juutalaisten

tapaan vapauttaa vanki paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan rdquoTahdotteko ettauml vapautan

260 Jae 1912 on mahdollista sijoittaa myoumls edeltaumlvaumlaumln kohtaukseen koska ei ole taumlysin selvaumlauml onko Pilatus taumlssauml jakeessa jo siirtynyt ulos vai onko haumln vielauml sisaumlllauml palatsissa Jeesuksen kanssa Esimerkiksi Carter (2003 138) ja Skinner (2010 99ndash101) sijoittavat jakeen kuudenteen kohtaukseen Toisaalta esimerkiksi Brown (1994 758) ja Bond (1998 189) sijoittavat jakeen seitsemaumlnteen kohtaukseen Itse noudatan jaumllkimmaumlistauml jakotapaa sillauml jae 12 on pohjimmiltaan juutalaisten ja Pilatuksen vaumllinen oli Pilatus sitten yhauml palatsin sisaumlllauml tai ei

71

juutalaisten kuninkaanrdquo haumln kysyy Laumlsnaumlolijat kuitenkin vaativat vapautettavaksi

Barabbasta joka Johanneksen mukaan oli rosvo

Nyt oikeudenkaumlynnin puolivaumllissauml Pilatus kaumlskee ruoskimaan Jeesuksen

Johannes kertoo kuinka sotilaat tekivaumlt orjantappuroista kruunun ja pukivat

Jeesukselle purppuraviitan Taumlmaumln jaumllkeen he tervehtivaumlt Jeesusta juutalaisten

kuningasta ja lyoumlvaumlt taumltauml

Jaumllleen Pilatus tulee ulos ja kertoo tuovansa Jeesuksen ulos osoittaakseen

ettauml pitaumlauml taumltauml syyttoumlmaumlnauml Jeesus saapuu paikalle orjantappurakruunussaan ja

viitassaan ja Pilatus lausuu rdquoKatso ihminenrdquo Taumlmauml saa ylipapit ja heidaumln

miehensauml huutamaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista Pilatus kuitenkin osoittaa

haluttomuutensa tuomita Jeesuksen ehdottamalla ettauml ylipappien pitaumlisi itse

ristiinnaulita Jeesus sillauml haumln ei pidauml taumltauml syyllisenauml Juutalaiset vaativat

Jeesukselle kuitenkin kuolemanrangaistusta sillauml taumlmauml on vaumlittaumlnyt olevansa

Jumalan Poika Niinpauml haumln on ansainnut lain mukaan kuoleman

Johannes kertoo ettauml taumlmauml saa Pilatuksen yhauml pelokkaammaksi Haumln vie

Jeesuksen takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta mistauml taumlmauml on laumlhtoumlisin Jeesus on

kuitenkin yllaumlttaumlen vaiti Niinpauml Pilatus kovisteleekin Jeesusta muistuttamalla ettauml

haumlnellauml on valta vapauttaa tai tuomita Jeesus Jeesus kuitenkin kieltaumlauml taumlmaumln Haumln

sanoo ettei Pilatuksella olisi haumlneen minkaumlaumln laista valtaa ellei sitauml olisi taumllle

annettu ylhaumlaumlltauml Haumln vakuuttaa Pilatukselle ettauml suurempi syyllinen on se joka

on Jeesuksen luovuttanut Pilatukselle

Viimeistauml kertaa Pilatus astuu ulos ja yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen Juutalaiset

kuitenkin varoittavat ettauml mikaumlli Pilatus ei tuomitse Jeesusta haumln ei ole keisarin

ystaumlvauml sillauml Jeesus on asettunut keisaria vastaan Taumlmaumln kuultuaan Pilatus on

valmis tuomitsemaan Jeesuksen Haumln tuo Jeesuksen jaumllleen ulos ja julistaa

laumlsnaumlolijoille ettauml Jeesus on heidaumln kuninkaansa Juutalaiset kuitenkin kieltaumlvaumlt

taumlmaumln ja vaativat Jeesusta ristiinnaulittavaksi rdquoPitaumlaumlkouml minun ristiinnaulita teidaumln

kuninkaannerdquo ihmettelee Pilatus mutta ylipapit kieltaumlvaumlt ettauml heillauml olisi muuta

kuningasta kuin keisari Niinpauml Pilatus luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi

Johanneksen evankeliumin kuvaus alkaa muiden tapaan Jeesuksen

luovutuksella juutalaisilta Pilatukselle Toisin kuin muut evankelistat Johannes

jakaa oikeudenkaumlynnin osapuolet paikallisesti Jeesus viedaumlaumln Pilatuksen

hallintopalatsiin mutta juutalaiset jaumlaumlvaumlt palatsin ulkopuolelle koska haluavat

vaumllttyauml epaumlpuhtaudelta Frey korostaakin ettauml on liian yksinkertaistavaa pitaumlauml

juutalaisia Rooman valtakunnan edustajina Johanneksen evankeliumissa vaikka

72

naumlmauml tekivaumltkin yhteistyoumltauml Rooman vallan kanssa Jos Johannes olisi kuvannut

juutalaiset puhtaasti Rooman vallan edustajina naumlmauml eivaumlt olisi pelaumlnneet palatsin

aiheuttamaa epaumlpuhtautta261 Johanneksen kuvaus vuorotteleekin palatsin ulko- ja

sisaumlpuolen vaumllillauml Pilatuksen liikkeiden mukaan Perinteisesti Pilatuksen

liikkumisen palatsista ulos ja taas sisaumllle on tulkittu kuvaavan taumlmaumln

paumlaumlttaumlmaumlttoumlmyyttauml ja heikkoutta hallitsijana262 Toisaalta Matthew Skinnerin

mukaan Pilatuksen liikehtimisellauml Johannes kuvaa sitauml ettei Pilatus lopulta

kykene ohjailemaan oikeudenkaumlynnin osapuolia Samalla Pilatuksen liikkuminen

erottaa taumlmaumln juutalaisista263 Minun naumlkemykseni mukaan on kuitenkin varottava

Pilatuksen liikkumisen ylitulkitsemista Johanneksen tarkoitus ei ole kuvailla sillauml

Pilatuksen persoonaa evankeliumissa vaan kyseessauml on ensisijaisesti vain

Johanneksen keino kuljettaa kertomusta eteenpaumlin Johannes luo voimakkaan

kerronnallisen jaumlnnitteen juutalaisten ja Jeesuksen vaumllille sijoittamalla naumlmauml

paikallisesti eroon toisistaan Taumlmauml jaumlnnite osaltaan korostaa vuorollaan

kummankin osapuolen toimia katkelmassa264

Pilatus avaa oikeudenkaumlynnin kysymaumlllauml syytteitauml Jeesusta vastaan

Johannes aloittaa Luukkaan tavoin oikeudenkaumlynnin perinteisen roomalaisen

oikeudenkaumlyntikaumlytaumlnnoumln mukaisesti265 Juutalaiset kuitenkin kieltaumlytyvaumlt

antamasta suoraa vastausta ja toteavat Jeesuksen olevan κακόν ποιῶν rsquopahan

tekijaumlrsquo Brown yhdistaumlauml taumlmaumln Jeesuksen ja Hannaksen vaumlliseen keskusteluun

jossa Jeesus pyytaumlauml vartijaa osoittamaan haumlnen valheellisen puheensa κακῶς

ἐλάλησα (Joh 1823) Johanneksen ironia on taumlssauml Brownin mukaan se ettauml itse

asiassa kertomuksen juutalaiset ovat niitauml jotka ovat pahan tekijoumlitauml266 Vaikka

Brown onkin oikeassa Johanneksen ironisesta tarkoituksesta naumlhdaumlkseni yhteys

rsquopahan tekijaumlnrsquo ja rsquovaumlaumlrin puhumisenrsquo vaumllillauml on heikko Pelkaumlstaumlaumln se ettauml ne

jakavat saman adjektiivin ei riitauml Pidaumlnkin todennaumlkoumlisempaumlnauml Carterin

261 Frey 2014 364 Vertaa Thatcher (2009 52ndash53) joka paumlinvastoin ajattelee nimenomaan juutalaisten monin paikoin edustavan Rooman valtakuntaa 262 Naumlin esimerkiksi Brown 1994 744 Frey 2014 347 389263 Skinner 2010 94 Skinner ei kuitenkaan usko Johanneksen kuvaavan Pilatusta paumlaumlttaumlmaumlttoumlmaumlnaumltai heikkona hallitsijana vaan ainoastaan korostaa ettei oikeudenkaumlynti lopulta etene taumlysin Pilatuksen toivomalla tavalla 264 Naumlin esimerkiksi Bond 1998 169 mutta myoumls Brown 1994 744 ja Lincoln 2005 458 Lisaumlksi Thatcherin (2009 70ndash71) mukaan Pilatuksen palatsin ulkopuoli kuvaa Pilatuksen ja Rooman vallan julkista puolta kun taas palatsin sisaumlpuoli on Pilatuksen rdquoturvapaikkardquo jonne juutalaiset eivaumlt paumlaumlse Jeesus kuitenkin astuu sisaumllle palatsiin ja niinpauml Rooma joutuu kamppailemaan Jeesuksen arvovallan kanssa Mielestaumlni Thatcher kuitenkin liikkuu ylitulkinnan rajamailla vaikkaonkin totta ettauml Pilatus joutuu kohtaamaan toisaalta juutalaiset ja toisaalta Jeesuksen auktoriteetin Mikaumlaumln Johanneksen kuvauksessa ei kuitenkaan naumlhdaumlkseni osoita ettauml palatsi edustaisi Pilatukselle turvapaikkaa jonka koskemattomuuden Jeesus rikkoo265 Naumlin esimerkiksi Morris 1995 676266 Brown 1994 746

73

naumlkemystauml ettauml Johanneksen kuvauksessa rsquopahan tekijaumlrsquo on taumlydellinen vastakohta

sille mitauml Jeesus todella Johanneksen mukaan oli Johannes on kertonut monessa

kohtaa kuinka Jeesus paumlinvastoin tekee hyviauml tekoja (Joh 51ndash15 61ndash15)267

Johanneksen ironia tulee ymmaumlrretyksi laajemman kontekstin kautta siitauml ettauml

juutalaiset johtajat pyrkivaumlt surmaamaan hyvaumlntekijaumln ja Jumalan Pojan Toisaalta

Carterin tulkinnassa nousee keskeiseksi myoumls aiempien evankeliumien osalta tuttu

tulkinta juutalaisen eliitin ja Pilatuksen liittolaisuudesta Carterin mukaan

Pilatuksen kysymys Jeesuksen syytteistauml on pelkkaumlauml teatteria sillauml juutalaisen

eliitin kanssa liitossa oleva Pilatus tietaumlauml hyvin mistauml Jeesusta syytetaumlaumln

Roomalaiset sotilaat olivat jo mukana Jeesuksen vangitsemisessa (Joh 18312)

joten jonkun roomalaisen hallintomiehen on taumlytynyt valtuuttaa taumlmauml Niinpauml

Carterin mukaan on ilmeistauml ettauml Pilatus on jo kuullut Jeesuksesta Taumlstauml syystauml

juutalaiset eivaumlt annakaan Pilatukselle selvaumlauml vastausta268 Myoumls Johanneksen

evankeliumin osalta Carterin tulkinta liikkuu hyvin vahvasti historiallisella

tasolla Oikeudenkaumlynnin kaumlsittelyssaumlaumln haumln ei juurikaan kiinnitauml huomiota

Johanneksen motiiveihin Carter vaikuttaa olettavan ettauml sekauml Johannekselle ettauml

taumlmaumln lukijoille haumlnen kuvaamansa juutalaisten ja Pilatuksen vaumllinen poliittinen

peli oli keskeinen teema oikeudenkaumlynnissauml

Reaktiona juutalaisten vastaukseen Pilatus kaumlskee heidaumln itse tuomita

Jeesus Taumlstauml voidaan esittaumlauml kaksi tulkintaa Johanneksen Pilatus ei ole

kiinnostunut tuomitsemaan tavallista pahan tekijaumlauml joka saattoi vain olla rikkonut

jotakin paikallista tapaa tai saumlaumldoumlstauml Pilatus ehdottaakin ettauml juutalaiset

ratkaisivat itse taumlmaumln asian sillauml tyypillisesti roomalaiset sallivat paikalliselle

eliitille kohtalaisen laajan oikeudellisen toimivallan Niinpauml vasta kun juutalaiset

myoumlntaumlvaumlt ettauml he vaativat Jeesukselle kuolemanrangaistusta Pilatus suostuu

tarkastelemaan asiaa269 Toisaalta on mahdollista ettauml Pilatus aikoo osoittaa

juutalaisille kuka oikeastaan on hallitsevassa asemassa heidaumln keskinaumlisessauml

liitossaan Juutalaiset johtajat joutuvat myoumlntaumlmaumlaumln riippuvaisuutensa

Pilatuksesta koska eivaumlt itse voi langettaa kuolemantuomiota270 Molemmat

selitykset liikkuvat hyvin vahvasti tekstin historiallisella tasolla eivaumltkauml siten

267 Carter 2014 241ndash242 268 Carter 2008 301 Lisaumlksi Bond (1998 176) pitaumlauml niin ikaumlaumln taumltauml pelkkaumlnauml esityksenauml vaikka haumlnen tulkinnassaan ei ole viitteitauml siitauml ettauml haumln olettaisi Pilatuksen ja juutalaisen eliitin olevan selvaumlsti liitossa Haumlnen mukaansa on ymmaumlrrettaumlvaumlauml ettauml juutalaisten vastaus on ylimalkainen He eivaumlt pidauml siitauml ettauml Pilatus esittaumlauml tietaumlmaumltoumlntauml kun taumlmauml on selvaumlsti ollut osallinen jo Jeesuksen vangitsemisessa 269 Morris 1995 676ndash677 Frey 2014 365ndash366270 Carter 2008 301 Skinner 2010 95 Myoumls Lincoln 2005 460 Tosin Lincoln ei viittaa Pilatuksen ja juutalaisen eliitin vaumlliseen liittoon

74

erityisesti tuo esille Johanneksen motiiveja jotka haumln paljastaa jakeessa 1832

Muun muassa Thatcher kiinnittaumlauml huomionsa juuri taumlhaumln vuoropuhelua seuraavaan

jakeeseen rdquoNaumlin tapahtui jotta Jeesuksen sanat kaumlvisivaumlt toteen Haumln oli aiemmin

ilmaissut millainen tulisi olemaan haumlnen kuolemansardquo Thatcher korostaa ettauml

Johannekselle ei ollut olennaista se miksi juutalaiset eivaumlt voineet tuomita

Jeesusta kuolemaan Sen sijaan Johannekselle oli olennaista se ettauml Jeesuksen oli

kuoltava roomalaisten kaumlsissauml ristillauml koska Jeesus oli itse niin sanonut271

Pilatus palaa sisaumllle palatsiin ja alkaa kuulustella Jeesusta Toisin kuin

synoptisissa evankeliumeissa Jeesuksen kuulustelua ei kaumlydauml Johanneksen

evankeliumissa vain oikeudenkaumlynnin alussa vaan Pilatus kuulustelee Jeesusta

uudelleen oikeudenkaumlynnin loppupuolella (Joh 199ndash11) Pilatus kysyy

Jeesukselta kaikille evankeliumeille yhteisen kysymyksen rdquoOletko sinauml

juutalaisten kuningasrdquo Jeesuksen kuninkuudesta muodostuu myoumls Johanneksen

evankeliumissa oikeudenkaumlynnin keskeinen teema272 Sen sijaan synoptikkojen

vaikenevasta Jeesuksesta ei evankeliumissa ole juurikaan merkkejauml273 Paumlinvastoin

Jeesus ryhtyy keskusteluun Pilatuksen kanssa ja vaikuttaa haastavan Pilatuksen

auktoriteetin Jeesuksen ja Pilatuksen vaumllisessauml keskustelussa mielenkiintoista on

juuri naumliden kahden vaumllinen dynamiikka Jeesus puhuu Pilatukselle kuin

vertaiselleen tai jopa alamaiselleen Haumln vielaumlpauml uskaltaa kyseenalaistaa

Pilatuksen kysymyksen vaikkei ole edes Rooman kansalainen saatikka sitten

jalosukuinen Historialliselta kannalta on erikoista ettei maaherra ja Rooman

vallan edustaja vaikuta pitaumlvaumln taumltauml kaumlytoumlstauml haumlvyttoumlmaumlnauml274 Pilatus kuitenkin

vain paljastaa kysymyksen alkuperaumln vastaamalla rdquoEn kai minauml ole mikaumlaumln

juutalainen Sinun kansasi ja ylipapit ovat sinut luovuttaneet minulle (Joh

1835)rdquo Frey katsoo ettauml Johannes korostaa taumlssauml kohtaa juutalaisten ylipappien

syyllisyyttauml Jeesuksen tuomitsemisessa Pilatus ei olisi kuulustelemassa ja

tuomitsemassa Jeesusta elleivaumlt juutalaiset ylipapit olisi toimittaneet Jeesusta

haumlnelle ja vaatineet kuolemantuomiota275 Toisaalta Lincolnin mukaan

Johannekselle Pilatuksen vastauksen rsquojuutalainenrsquo ei viittaa pelkaumlstaumlaumln etniseen

271 Thatcher 2009 72 viittaa mm kohtaan Joh 314ndash15 jossa Jeesus puhuu Ihmisen Pojan korottamisesta Kuolemantuomio juutalaisten kaumlsissauml olisi saattanut merkitauml kivittaumlmistauml joka viittaa maahan painamiseen kun taas nostaminen ristille rinnastuu korottamiseen Samoin Brown 1994 747ndash749 Morris 1995 677 Lincoln 2005 460ndash461 ja Frey 2014 366 Samalla Brown ja Lincoln arvioivat myoumls juutalaisten oikeutta langettaa kuolemantuomio272 Skinner 2010 95273 Jeesus vaikenee Johanneksen evankeliumissa vain kerran Joh 199 mutta taumlssaumlkin kohtaa vaikeneminen saa hyvin erilaisen saumlvyn kuin synoptisissa evankeliumeissa274 Brown 1994 759 Thatcher 2009 73ndash74 Frey 2014 367275 Frey 2014 368 Samoin myoumls Morris 1995 680

75

taustaan vaan evankeliumissa juutalaisia ovat kaikki ne jotka eivaumlt ymmaumlrrauml

Jeesuksen opetusta276 Pilatus jatkaa kysymaumlllauml mitauml Jeesus on tehnyt Jeesus

puolestaan selittaumlauml kuinka haumlnen kuninkuutensa ei ole taumlstauml maailmasta Carter

pitaumlauml taumltauml selvaumlnauml haasteena keisarille sillauml vaikka Jeesus ei edustakaan

sotilaallista uhkaa (Joh 1836) Jeesus on kuitenkin kuningas jonka kuninkuus on

kaikkien maallisten hallitsijoiden ylaumlpuolella Niinpauml Carterista Jeesuksen

kuninkuutta taumlytyy pitaumlauml myoumls poliittisena vaikka se ei siltauml vaikuttaisikaan277

Brown on eri mieltauml Carterin kanssa Haumlnestauml Jeesus on osoittanut ettei haumlnen

kuninkuutensa ole maallista Siksipauml taumlmauml on juuri se syy miksi Jeesuksen valta ei

kilpaile keisarin vallan kanssa Johanneksen mukaan ihmiset tekevaumlt elaumlessaumlaumln

valinnan kuuluvatko he Jeesuksen valtakuntaan vai ei mutta taumlmauml ei tarkoita

keisarin vallan hylkaumlaumlmistauml278 Brown kirjoittaa rdquoJohannekselainen Jeesus sanoisi

ettauml kun haumln on jo tullut valona maailmaan tuomion aika on ihmisten valitessa

haumlnen puolestaan tai haumlntauml vastaan haumlnen valtakuntansa ei ole vain taivaallinen tai

enkelimaumlinen ndash enemmaumlnkin se on taumlssauml maailmassa mutta ei osa sitaumlrdquo279

Kun Pilatus toteaa kysyvaumlsti ettauml Jeesus siis sittenkin on kuningas Jeesus

vaumlistaumlauml suoran vastauksen ja alkaa puhua totuudesta Haumln kertoo todistavansa

totuudesta ja lupaa ettauml jokainen joka on totuudesta kuulee haumlnen sanansa

Evankeliumin lukijalle on selvaumlauml ettauml Jeesus viittaa taumlllauml itseensauml (Joh 146) Taumltauml

voidaankin pitaumlauml kokeena jolla Jeesus tuomitsee Pilatuksen kuuleeko Pilatus

Jeesuksen sanat280 Pilatus ei kuitenkaan ymmaumlrrauml taumltauml Haumln kysyy rdquoMikauml on

totuusrdquo mutta kysymys ei ole vilpitoumln Sen sijaan ettauml haumln odottaisi vastausta haumln

kaumlaumlntyy ja palaa takaisin ulos Pilatus pyrkii vain pilkallisesti kumoamaan

Jeesuksen aiemmat sanat Samalla Johanneksen Pilatus osoittaa ettei haumln

ymmaumlrrauml Jeesuksen opetusta toisin kuin evankeliumin lukija Pilatus palaa

juutalaisten luo joiden joukkoon haumlnkin Johanneksen ironisessa kuvauksessa

kuuluu281

276 Lincoln 2005 463277 Ks tarkemmin Carter 2014 243ndash245 Samoin Lincoln (2005 462) toteaa ettauml Johanneksen Jeesuksen kuninkuudesta ei voida erottaa uskonnollista poliittisesta Niinpauml Jeesuksen kuninkuus ei sovi yhteen keisarin vallan kanssa Lisaumlksi Carter (s 245) korostaa kuinka Jeesuksen edustama vaumlkivallaton valta on taumlysin vastakohtainen Rooman valtakunnan vaumlkivaltaan perustuvalle vallalle278 Brown 1994 751 Samoin myoumls Morris 1995 680ndash681 Skinner 2010 96 Frey 2014 369279 Brown 1994 751280 Naumlin Brown 1994 752ndash753 Frey 2014 370 Carter 2014 246ndash247 Morris (1995 682) toteaa ettauml koko Johanneksen kuvaus Jeesuksen kuolemasta ja yloumlsnousemuksesta kertoo siitauml totuudestamihin Jeesus taumlssauml sanoillaan viittaa281 Lincoln 2005 462ndash463 Skinner 2010 96 Frey 2014 370ndash371 Frey tosin korostaa ettei Pilatus taumlssauml kohtaa ole kuitenkaan Jeesuksen vastustaja vaikkei ymmaumlrraumlkaumlaumln Jeesuksen sanoja Toisaalta Bond (1998 179) yhdistaumlauml koko Rooman valtakunnan Pilatuksen esimerkkiin Lisaumlksi Thatcherin (2009 75) mukaan Jeesuksen sanat korostavat Johanneksen dualistista maailmankuvaa

76

Kun Pilatus palaa juutalaisten eteen haumln ensitoumlikseen ja odottamattomasti

julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi Haumln viittaa myoumls Johanneksen evankeliumissa

tapaan vapauttaa vanki paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan Tosin synoptikoista poiketen

Johanneksen mukaan tapa oli selvaumlsti juutalainen282 Haumln tarjoutuukin

vapauttamaan juutalaisten kuninkaan Taumlmauml on yllaumlttaumlvaumlauml koska mikaumlli haumln pitaumlauml

Jeesusta viattomana miksi haumln maaherra vetoaa tapaan vapauttaa vanki kansan

toiveen mukaan Leon Morrisin mukaan Pilatus yritti vedota vaumlkijoukkoon

Pilatus tiedosti ylipappien halun tuomita Jeesus joten haumln toivoi loumlytaumlvaumlnsauml

vaumlkijoukon seasta tukea Jeesuksen vapauttamiselle Vedotakseen vaumlkijoukkoon

Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi283 Naumlhdaumlkseni on kuitenkin

taumlysin epaumluskottavaa ettauml roomalainen maaherra kutsuisi Jeesusta juutalaisten

kuninkaaksi koska toivoi saavansa vaumlkijoukon puolelleen En myoumlskaumlaumln pidauml

todennaumlkoumlisenauml ettauml Johanneksen lukijat olisivat pitaumlneet taumltauml tulkintaa

uskottavana Frey katsookin taumlmaumln johtuvan puhtaasti Johanneksen tulkinnasta

jonka mukaan Jeesus todella oli juutalaisten kuningas Niinpauml haumln huolehtii ettauml

haumlnen kuvauksessaan myoumls Pilatus kaumlyttaumlauml taumltauml arvonimeauml Jeesuksesta284 Tosin

monet muut tutkijat katsovat ettauml Pilatus tietaumlessaumlaumln juutalaisten haluavan tuomita

Jeesuksen pyrkii ottamaan tilanteesta kaiken hyoumldyn itselleen vaikka ehkauml pitikin

Jeesusta viattomana Johanneksen evankeliumin kuvauksessa oikeudenkaumlynnistauml

juutalaiset ovat puhtaasti Jeesuksen vastustajia Niinpauml vapauttava tuomio ei tule

kelpaamaan heille joten Pilatus tarjoaa heille vapautettavaksi juutalaisten

kuningasta Nyt halutessaan tuomita Jeesuksen he samalla kieltaumlvaumlt juutalaisten

kuninkaan285 Laumlsnaumlolijat eivaumlt myoumlskaumlaumln hyvaumlksy Jeesusta vaan vaativat

vapautettavaksi Barabbasta Johannes esittelee Barabbaksen sanalla ὁ λῃστής

rsquorosvorsquo joka Brownin mukaan saattoi merkitauml tavallista maantierosvoa joskin

Josefus kaumlyttaumlauml termiauml λῃστής myoumls viittaamaan kapinallistaistelijoihin

(esimerkiksi Bell 2254) Carter tulkitseekin ettauml Johannes myoumls asettaa

juutalaisten eteen valinnan vaumlkivallan ja vaumlkivallattomuuden vaumllillauml kun

jossa ei ole olemassa keskitietauml vaan ihmiset kuuluvat joko totuuteen tai valheeseen282 Matteus ja Markus eivaumlt sano suoraan oliko kyseessauml juutalainen vai roomalainen tapa mutta on mahdollista olettaa heidaumln pitaumlvaumln tapaa roomalaisena koska he mainitsevat ettauml maaherran tapa oli paumlaumlstaumlauml vanki vapaaksi Brown (1970 854ndash855) kaumlsittelee laajemmin taumlmaumln tavan historiallisuutta ja luonnetta283 Morris 1995 682ndash683 284 Frey 2014 371 285 Mm Brown 1970 855ndash856 Bond 1998 181ndash182 Carter 2008 304 Skinner 2010 9 Muista poiketen Carterin mukaan Pilatus pitaumlauml Jeesusta taumlssauml kohtaa syyllisenauml Olihan Pilatus laumlhettaumlnyt sotilaansa vangitsemaan Jeesuksen ja lisaumlksi Jeesus on laumlhestulkoon myoumlntaumlnyt olevansa kuningaseli kapinallinen Rooman valtakunnan silmissauml

77

vaihtoehdoiksi muodostuu rosvo Barabbas ja juutalaisten kuningas Jeesus286

Viittaus vaumlkivaltaiseen Rooman vallan vastustamiseen ei mielestaumlni ole

Johanneksen Barabbas-kuvauksessa niin selvaumlauml kuin Markuksella tai Luukkaalla

Johannekselta naumlyttaumlauml irtoavan vain vaumlhaumln mielenkiintoa Barabbasta kohtaan sillauml

taumlmauml katoaa evankeliumista taumlmaumln kohtauksen jaumllkeen Johannes ei edes paljasta

lukijoille kuinka Barabbakselle lopulta kaumly Niinpauml Johanneksella saattaakin olla

syvempi motiivi Barabbas kuvauksessaan Brown viittaakin jakeisiin Joh 101ndash2

Katkelmassa Jeesus sanoo olevansa hyvauml paimen ja kertoo sen joka ei tule

lammastarhaan portista olevan κλέπτης καὶ λῃστής rsquovaras ja rosvorsquo Vaikka yhteys

Barabbaksen ja lammastarhan rosvon vaumllillauml ei ole taumlysin selvauml pidaumln Brownin

sen pohjalta tekemaumlauml johtopaumlaumltoumlstauml uskottavana Brown toteaa ettauml Johannes

kuvaa kuinka juutalaiset valitsevat Jeesuksen siis hyvaumln paimenen sijaan

rosvon287 Erot Carterin ja Brownin tulkintojen vaumllillauml eivaumlt ole suuret mutta

keskeinen ero niiden vaumllillauml on kysymys kapinasta johon en usko Johanneksen

viittaavan

Barabbas-kohtaus jaumlauml taakse ja yhtaumlkkiauml Pilatus kaumlskee ruoskia Jeesuksen

Lisaumlksi sotilaat pilkkaavat Jeesusta Kohtaus on erikoinen keskellauml

oikeudenkaumlyntiauml Se muistuttaa hyvin paljon Markuksen ja Matteuksen

evankeliumien oikeudenkaumlynti kuvauksen loppua jossa sotilaat ruoskivat ja

pilkkaavat Jeesusta (Mark 1515ndash19 Matt 2726ndash30) Yksi tulkinta on ettauml

Johanneksen Pilatus pyrkii tyynnyttaumlmaumlaumln juutalaisten veren himon

ruoskituttamalla Jeesuksen samaan tapaan kuin Luukkaan Pilatus lupaa kurittaa

Jeesusta ennen vapauttamista288 Johanneksen ruoskimisesta kaumlyttaumlmauml verbi

μαστιγόω viittaa kuitenkin Horst Balzin mukaan hyvin perusteelliseen ja rajuun

ruoskintaan joka tavallisesti tarkoitettiin vain kuolemaantuomituille rikollisille

Taumlmauml ruoskinta on jo itsessaumlaumln saattanut aiheuttaa rangaistulle kuolettavia

vammoja sillauml ruoskan iskujen maumlaumlraumlauml ei ollut rajoitettu taumlssauml rangaistuksessa289

Niinpauml taumlmauml tulkinta vaikuttaa epaumluskottavalta Carter toteaakin ettauml ruoskinta 286 Brown 1970 872 Carter 2003 144 Carterin tavoin myoumls Thatcher (2009 76) uskoo juutalaisten valitsevan vaumlkivallan ja vaumlkivallattomuuden vaumlliltauml Kaumlsitykseni mukaan λῃστής viitannee kuitenkin enemmaumln yksittaumlisiin rikollisiin tai kapinallistaistelijoihin kuin jaumlrjestaumlytyneisiin kapinallisryhmien jaumlseniin 287 Brown 1994 797 Samoin Lincoln 2005 464ndash465 Skinner 2010 97 Frey 2014 372 Mielenkiintoista on ettauml Brown vaikuttaa muuttaneen mieltaumlaumln Barabbaksen suhteen Frey puolestaan ei viittaa tekstissaumlaumln hyvaumlaumln paimeneen mutta tulkitsee Johanneksen esittaumlvaumln valinnanvain Jeesuksen ja rikollisen vaumllillauml ilman viittausta kapinaan Lincoln mainitsee sekauml viittauksen kapinallistaistelijoihin ettauml taumlmaumln tulkinnan jota haumln lopulta pitaumlauml Johannekselle taumlrkeaumlmpaumlnauml teemana288 Brown 1994 827 Morris 1995 699 Frey (2014 373) arvostelee taumltauml sillauml haumln pitaumlauml taumlysin epaumluskottavana ettauml Pilatus uskoisi tyynnyttaumlvaumlnsauml juutalaisten veren himon pelkaumlllauml ruoskimisella kun naumlmauml vaativat Jeesukselle kuolemaa

78

osoittaa Pilatuksen olevan juutalaisten johtajien puolella Ruoskituttamalla

Jeesuksen Pilatus tekee selvaumlksi ettauml kaikki vastarinta Rooman valtaa kohtaan on

turhaa Lisaumlksi sotilaat pukevat Jeesuksen kuninkaan arvoisesti purppuraviittaan ja

kruunuun Toki on helppo havaita kohtauksen ironisuus Siinauml missauml sotilaat

pilkkaavat Jeesusta kuninkaaksi Johanneksen yleisouml tiesi Jeesuksen todella olevan

kuningas290 Thatcher tarjoaa hyvin voimakkaasti Johanneksen motiiveista

nousevan tulkinnan Haumlnen mukaansa Johannes kuvaa kuinka Jeesuksen

kuninkuutta Rooma ei voi haumlvittaumlauml edes vaumlkivallalla291 Taumlmauml tulkinta on hyvin

mielenkiintoinen sillauml Johanneksen kuvauksessa Jeesuksen vammat ovat taumlysin

toissijaiset Johannes ei missaumlaumln kohtaa viittaa siihen ettauml Jeesus olisi edes saanut

vammoja

Pilatus saapuu jaumllleen juutalaisten luo ja kertoo tuovansa myoumls Jeesuksen

ulos naumlyttaumlaumlkseen ettei pidauml taumltauml syyllisenauml mihinkaumlaumln Carterin mukaan

Pilatuksen julistusta Jeesuksen viattomuudesta ei voida pitaumlauml uskottavana vaan

kyseessauml on Pilatuksen tapa noumlyryyttaumlauml juutalaisia johtajia Pilatus esittelee omaa

valtaansa ja pakottaa juutalaiset tunnustamaan oman voimattomuutensa haumlnen

edessaumlaumln Niin Jeesus siis astuu ulos palatsista puettuna kruunuun ja viittaan

Carterin mukaan Jeesus on esimerkki sen henkiloumln kohtalosta joka vaumlittaumlauml

olevansa kuningas ilman roomalaisten lupaa292 Toisaalta on huomattava ettei

Johannes viittaa Jeesuksen vammoihin lainkaan Jeesus astuu vaumlkijoukon eteen

vain kuninkaallisissa arvomerkeissaumlaumln Pilatus esittelee Jeesuksen juutalaisille

huudahtamalla rdquoKatso ihminenrdquo Huudahduksen merkityksestauml on esitetty

monenlaisia naumlkemyksiauml Monet tutkijat katsovat ettauml taumlssauml Johannes viittaa

Pilatuksen suulla Ihmisen Poikaan joka esiintyy toistuvasti Johanneksen

evankeliumissa (Joh 151 527ndash29 828 1223 32ndash34)293 Viittaus Ihmisen

Poikaan ei naumlhdaumlkseni ole taumlysin selvaumlauml taumlssauml kohtaa vaikka se soveltuukin hyvin

289 Balz 1981 395 Tarkasti ottaen Balz pitaumlauml taumltauml kohtaa poikkeuksellisena koska ruoskinta tapahtuu ennen tuomiota Haumln vaumlittaumlaumlkin ettauml Pilatus kaumlyttaumlauml ruoskintaa vain saadakseen Jeesuksentunnustamaan Haumln olettaa tulkinnassaan ettauml Pilatuksella ei ole erityisiauml motiiveja vielauml taumlssauml vaiheessa tuomita Jeesusta Toisaalta mm Carterin esittaumlmauml tulkinta vaumllttaumlauml taumlmaumln ongelman sillauml Jeesus on jo tuomittu vaikka tuomiota ei ole vielauml julistettu290 Carter 2008 305 Lisaumlksi Bond (1998 183ndash184) huomauttaa ettauml Johannes saattaa kuvata taumlssaumlsotilaiden pilkkaavan Jeesusta keisarina sillauml kreikan kielessauml Rooman keisariin viitattiin myoumls sanalla βασιλεύς Skinner (2010 98) naumlkee Jeesuksen ruoskimisessa ja pilkkaamisessa taumlmaumln taumlydellisen esineellistaumlmisen (objectification) oikeudenkaumlynnissauml sillauml Jeesus vaikenee taumlmaumln jaumllkeen kunnes vastaa lopulta jakeessa 1911 Skinnerin tulkinta on kuitenkin mielestaumlni erikoinensillauml vaikka Jeesus on vaiti taumlmauml esiintyy hyvin majesteetillisesti kuvattuna huolimatta kohtaamastaan pilkasta Lisaumlksi kun Jeesus lopulta vastaa Pilatukselle jakeessa 11 haumlnen auktoriteettinsa vaikuttaa koskemattomalta291 Thatcher 2009 83292 Carter 2008 305 Naumlin myoumls Skinner 2010 98ndash99 293 Naumlin mm Morris 1995 701ndash702 Bond 1998 186 Carter 2008 305ndash306

79

kohtauksen kontekstiin Johannes saattaakin viitata Kaifaksen julistukseen

jakeessa Joh 1150 Jakeessa Kaifas sanoi ettauml on parempi yhden ihmisen kuolla

kansan puolesta kuin koko kansan tuhoutua Niinpauml nyt Pilatus osoittaa

juutalaisille ettauml taumlssauml on tuo yksi ihminen294 Toisaalta Brown pitaumlauml taumltauml

yksinkertaisesti saumlaumllin ilmauksena Pilatus tarkoittaa rdquoKatsokaa taumltauml saumlaumllittaumlvaumlauml

miestaumlrdquo Pilatus yrittaumlauml esittaumlauml juutalaisille ettei Jeesuksesta ole kenellekaumlaumln

uhkaa295 Ylipapit ja heidaumln miehensauml kuitenkin vaativat Jeesusta

ristiinnaulittavaksi

Jo toisen kerran Pilatus kaumlskee ylipappien tuomita Jeesuksen sillauml haumln ei ole

havainnut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln On erikoista ettauml Pilatus toimii

naumlin Onhan haumlnelle taumlssauml kohtaa selvaumlauml ettauml ylipapit haluavat Jeesukselle

tuomiota jota he eivaumlt voi itse antaa Taumllle on kaksi mahdollisuutta Kyseessauml voi

olla jaumllleen yksi Pilatuksen yritys korostaa omaa valtaansa ja noumlyryyttaumlauml

juutalaista eliittiauml296 Toisaalta Morris esittaumlauml ettauml Pilatus ja haumlnen kauttaan siis

Johannes korostaa ettauml todellinen vastuu tuomiosta on nyt juutalaisilla

ylipapeilla297 Ylipapit korostavatkin ettauml Jeesus on tuomittava kuolemaan koska

haumln on tehnyt itsestaumlaumln Jumalan Pojan Taumlmauml on ensimmaumlinen kerta

oikeudenkaumlynnin aikana kun juutalaiset johtajat ilmaisevat suoraan mistauml he

syyttaumlvaumlt Jeesusta Evankeliumin lukijalle syytoumlksessauml ei ole mitaumlaumln yllaumlttaumlvaumlauml

eikauml kyseenalaista Johannes on osoittanut lukijoilleen ettauml Jeesus on Jumalan

Poika ja Jeesus on useaan otteeseen puhunut Jumalasta Isaumlnaumlaumln (Joh 517ndash18

1715) Kuullessaan ettauml Jeesus on vaumlittaumlnyt olevansa Jumalan Poika Pilatus on

peloissaan Johannes kirjoittaa evankeliumissaan Ὅτε οὖν ἤκουσεν ὁ Πιλᾶτος

τοῦτον τὸν λόγον μᾶλλον ἐφοβήθη Taumlmaumln lauseen tulkinta on ollut haasteellista

Haasteelliseksi sen tekee sana μᾶλλον rsquoenemmaumlnrsquo sillauml tekstissauml mikaumlaumln ei ole

aiemmin osoittanut ettauml Pilatus olisi ollut ylipaumlaumltaumlaumln peloissaan Niinpauml taumlmaumln

kohdan tulkinta on jakanut tutkijoita Toisaalta se voi tarkoittaa ettauml Pilatus oli

enemmaumln peloissaan kun haumln kuuli juutalaisten syytoumlksen Pilatus oli jo valmiiksi

peloissaan sillauml Jeesus oli puhunut haumlnelle asioista joita haumln ei ymmaumlrtaumlnyt298

Todennaumlkoumlisempaumlauml kuitenkin on ettauml kyseessauml on vahvistava sana Pilatus oli

294 Naumlin Frey 2014 376 Skinner 2010 98 Skinner viittaa myoumls muihin Johanneksen evankeliumin kohtiin jossa Jeesukseen on viitattu sanalla ἄνθρωπος (mm Joh 746 1033) muttayhteys Kaifaksen sanoihin on naumlhdaumlkseni merkittaumlvin 295 Brown 1994 828 Myoumls Carter (2003 146) tunnustaa taumlmaumln tulkinnan mutta pitaumlauml Johanneksenmotiivien kannalta keskeisempaumlnauml rdquoIhmisen Poikardquo -tulkintaa296 Carter 2003 147297 Morris 1995 703298 Naumlin esimerkiksi Piper 2007 154 ja myoumls Frey 2014 377ndash378 Joskin Freyn kaumlsitys Pilatuksen aiemmasta pelokkuudesta ei tule taumlysin selvaumlksi

80

hyvin peloissaan On mahdollista ettauml juutalaisten vaumlite Jeesuksen mahdollisesta

jumaluudesta pelaumlstytti Pilatuksen sillauml kreikkalais-roomalaisessa kulttuuripiirissauml

taumlllaiset jumalallisia kykyjauml omaavat henkiloumlt eivaumlt olleet ennenkuulumattomia299

Lisaumlksi Carter liittaumlauml Jumalan Pojan vahvasti keisariin joka myoumls oli jumalan

poika kun haumlnen kuollut isaumlnsauml oli julistettu jumalaksi Niinpauml haumlnen mukaansa

Jeesus ei ainoastaan naumlyttaumlydy Pilatuksen silmissauml yksittaumlisenauml kapinallisjohtajana

vaan miehenauml joka asettuu suoraan Rooman keisaria vastaan Haumln uskoo ettauml

myoumls evankeliumien lukijoille taumlmauml merkitsee ettauml Jeesus on Rooman

vastakohta300

Niinpauml Pilatus palaa takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta taumlmaumln alkuperaumlstauml

Taumlmaumln ainoan kerran Johanneksen kuvauksessa Jeesus on kuitenkin vaiti Brown

uskoo sen johtuvan siitauml ettei Jeesus usko Pilatuksen ymmaumlrtaumlvaumln vaikka haumln

vastaisi taumllle301 Thatcher on eri mieltauml Haumln esittaumlauml ettauml Jeesus vaikenee

osoittaakseen Pilatukselle auktoriteettinsa302 Pilatus kovistelee Jeesusta ja

muistuttaa ettauml haumln voi tuomita Jeesuksen Jeesus kuitenkin asettaa Pilatuksen

vallan kyseenalaiseksi toteamalla ettauml kaiken vallan Pilatus on saanut ylhaumlaumlltauml

Carterin mukaan Jeesuksen vastaus osoittaa ettauml Pilatus on tuomittu

epaumlonnistumaan Taumlmaumln tarkoitus on poistaa uhka Rooman valtakunnalle mutta

lopulta toimiikin Jumalan suunnitelman mukaan303 Brown ei ole taumlysin samaa

mieltauml Carterin kanssa joka olettaa Jeesuksen puhuvan maallisesta vallasta

Brownin mukaan Johannes tarkoittaa vain valtaa tuomita Jeesus Brown viittaa

Johanneksen evankeliumin jakeeseen 1018 Siinauml Jeesus toteaa ettei kenellaumlkaumlaumln

299 Naumlin erinaumlisin painotuksin mm Brown 1970 877ndash878 Bond 1998 187 ja Skinner 2010 99 Brown mainitsee lisaumlksi kaksi muuta perustelua sille miksi Pilatus olisi ollut hyvin peloissaan Ensinnaumlkin haumln saattoi pelaumltauml rikkoneensa jotakin paikallista uskonnollista tapaa joita Rooman virkamiehet kunnioittivat Toiseksi haumln saattoi huomata ettauml juutalaisten halu tuomita Jeesus oli niin voimakas ettauml haumlnen olisi pakko vapauttaa Barabbas jonka vapautuksen haumln oli toivonut estaumlvaumlnsauml Jeesuksen avulla Lisaumlksi Bond korostaa ettauml taumlssauml kohdassa μᾶλλον viittaa enemmaumlnkinPilatuksen asenteen muutokseen itsevarmasta Pilatuksesta tulee pelkaumlaumlvauml Pilatus Toisaalta Skinner ei pidauml niinkaumlaumln merkittaumlvaumlnauml kreikkalais-roomalaisen maailmankuvan vaikutusta Pilatukseen Johanneksen evankeliumissa Sen sijaan kuten Jeesuksen juutalaiset ja roomalaiset vangitsijat kaatuivat maahan kun Jeesus sanoi rdquoMinauml se olenrdquo (Joh 186) Pilatus reagoi pelkaumlaumlmaumlllauml siihen ettauml haumlnelle paljastetaan jotakin Jeesuksen identiteetistauml300 Carter 2008 307301 Brown 1970 878 Samaan tapaa ajattelevat Bond 1998 188 Carter 2008 307 ja Skinner 2010 100 Carter ja Skinner toteavat ettauml Jeesus on jo kertonut Pilatukselle alkuperaumlnsauml (Joh 1836ndash37)mutta Pilatus ei tuolloin kuunnellut Jeesusta Yllaumlttaumlvaumlsti Carter viittaa myoumls Herran kaumlrsivaumlaumln palvelijaan joka kuitenkin sopii heikosti Johanneksen kontekstiin Jeesus ei ole osoittanut noumlyryyttauml missaumlaumln kohtaa Johanneksen evankeliumin oikeudenkaumlyntiauml eikauml myoumlskaumlaumln taumlssauml kohtaahaumlnen vaikenemisensa vaikuta siltauml302 Thatcherin (2009 78ndash79) mukaan on vain kaksi vaihtoehtoa miksi Jeesus vaikenisi maaherran edessauml 1 Jeesus esiintyy noumlyraumlnauml tai 2 Jeesus osoittaa auktoriteettinsa Ensimmaumlinen soveltuu synoptikkojen kuvaukseen Jeesuksesta muttei Johanneksen Jeesukseen 303 Carter 2008 308 Naumlin myoumls Thatcher (2009 80ndash81) joka korostaa ettauml Rooman valta on taumlysin Jumalan kaumlsissauml

81

ole valtaa viedauml haumlnen henkeaumlaumln vaan haumln itse antaa sen pois ja myoumls ottaa

takaisin304 Pidaumln kuitenkin Carterin tulkintaa uskottavampana sillauml naumlhdaumlkseni se

noudattaa vahvemmin Johanneksen teologiaa

Jakeessa 1911 Jeesus jatkaa ettauml Pilatusta suurempi syntinen on se joka on

luovuttanut haumlnet Pilatukselle Johanneksen Jeesus viitannee juutalaisiin johtajiin

jotka viimeksi luovuttivat Jeesuksen Pilatukselle ja joihin myoumls Pilatus viittaa

jakeessa 1835 On kuitenkin huomattava ettei Pilatus selviauml Johanneksen

evankeliumissa puhtain kaumlsin myoumls haumln tekee syntiauml305

Pilatus palaa ulos ja yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen Carter toistaa jaumllleen

tulkintansa ettei Pilatus ole taumlllaumlkaumlaumln kertaa tosissaan yrityksessaumlaumln Jokin

vaikuttaa kuitenkin muuttuneen Johanneksen evankeliumissa Naumlyttaumlauml sitauml ettauml

Johanneksen Pilatus on tosissaan yrityksessaumlaumln vapauttaa Jeesus Syy taumlhaumln

aumlkilliseen muutokseen ei ole taumlysin selvauml Bond pitaumlauml mahdollisena ettauml Johannes

pyrkii osoittamaan ettauml Jeesus vaikutti myoumls Pilatukseen kuten haumln oli

vaikuttanut myoumls Jeesuksen vangitsijoihin306 Toisaalta Brown uskoo Pilatuksen

halun vapauttaa Jeesus nousevan kahdesta tekijaumlstauml ensinnaumlkin Pilatus kaumlsittaumlauml

valtansa alkuperaumln ja toiseksi taumlmauml ymmaumlrtaumlauml synnin jonka haumln tekee mikaumlli

tuomitsee Jeesuksen307 Taumlllauml kertaa kuitenkin juutalaiset muistuttavat Pilatusta

velvollisuuksistaan Mikaumlli Pilatus ei tuomitse Jeesusta haumln ei ole keisarin

ystaumlvauml308 Niinpauml Pilatus ajautuu umpikujaan haumlnen taumlytyy tuomita Jeesus tai

juutalaiset kyseenalaistavat haumlnen uskollisuutensa keisarille309 Samalla Carterin

mielestauml Johannes tekee selvaumlksi sen ettauml mikaumlli joku on keisarin ystaumlvauml haumln on

Jeesusta vastaan Jeesuksen ystaumlvauml ei voi olla keisarin ystaumlvauml310

Lopulta Jeesus tuodaan jaumllleen ulos ja Pilatus istuu tuomarin istuimelle

Johannes katkaisee oikeudenkaumlynnin kerronnan huomauttaakseen ettauml tapahtumat

304 Brown 1994 841ndash842 Naumlin myoumls Frey 2014 379305 Naumlin mm Brown 1994 842 Bond 1998 188ndash189 Lincoln 2005 468 Yksikoumlssauml oleva ὁ παραδούς ldquose joka on luovuttanutrdquo tekee hieman epaumlselvaumlksi keneen Johanneksen Jeesus tarkasti ottaen taumlllauml viittaa Thatcher (2009 79ndash80) ja Skinner (2010 100) esittaumlvaumltkin Pilatusta suuremmaksi syntiseksi erityisesti Kaifasta mutta myoumls Kaifaksen miehiauml306 Bond 1998 189 Myoumls Morris (1995 706) Lincoln (2005 468) ja Skinner (2010 100) uskovatettauml taumlllauml kertaa Pilatus tosissaan yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen307 Brown 1994 843308 Amicus Caesaris rsquokeisarin ystaumlvaumlrsquo oli toisaalta virallinen arvonimi mutta saattoi tarkoittaa myoumlsyksinkertaisesti Roomalle ja keisarille uskollista henkiloumlauml Ei ole mitaumlaumln todisteita siitauml ettauml Pilatuksella olisi ollut arvonimi amicus caesaris Taumlmaumln tutkielman kannalta ei kuitenkaan ole merkittaumlvaumlauml kumpaan juutalaiset taumlssauml viittaavat Syytoumls maaherran uskottomuudesta keisaria kohtaan on silti vakava309 Frey 2014 381310 Carter 2008 308ndash309 Samoin Morris 1995 706 Morris ei pidauml taumltauml kuitenkaan luonteeltaan poliittisena vaan haumlnestauml yksinkertaisesti Johanneksen tarkoitus on korostaa ettauml Jeesus oli arvoltaan korkeampi kuin keisari

82

sijoittuvat paumlaumlsiaumlisen valmistuspaumlivaumlaumln puolille paumlivin Samaan aikaan oli tapana

teurastaa paumlaumlsiaumlislammas311 Johannekselle on taumlrkeaumlauml ajoittaa Jeesuksen kuoleman

tapahtumat yhteen paumlaumlsiaumlisen kanssa sillauml Johannes kuvaa Jeesuksen

paumlaumlsiaumlislampaana312 Samalla kaumly selvaumlksi etteivaumlt Jeesusta vastustavat juutalaiset

ole osallisia Jeesuksen antamasta uhrista Hehaumln jaumlivaumlt jo oikeudenkaumlynnin alussa

palatsin ulkopuolelle ja naumlin erottivat itsensauml Jeesuksesta313

Johanneksen Pilatus painottaa ettauml tuomittavana on juutalaisten kuningas ja

laumlsnauml olevat juutalaiset paumlaumltyvaumlt tunnustamaan keisarin ainoaksi hallitsijakseen314

Niinpauml Carterin mukaan Johannes kuvaa kuinka Jerusalemin juutalaiset johtajat

hylkaumlaumlvaumlt Israelin Jumalan kanssa tekemaumln liiton ja alistuvat Rooman vallan

alle315 Johanneksen kuvaus onkin aumlaumlrimmaumlisen poleeminen Johannes kertoo

kuinka juutalaiset hylkaumlaumlvaumlt Jeesuksen joka on heidaumln Jumalansa asettama

kuningas Niinpauml he myoumls Johanneksen mukaan hylkaumlaumlvaumlt Jumalansa316 Kun he

ovat tehneet taumlmaumln Johannes kertoo ettauml silloin Pilatus luovutti Jeesuksen

ristiinnaulittavaksi

64 Pilatus Johanneksen evankeliumissa Naumlin olen kaumlsitellyt Johanneksen evankeliumin kuvauksen roomalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml Niinpauml on aika tarkastella Johanneksen asennetta Rooman

valtakuntaan taumlmaumln Pilatus-kuvan kautta Myoumls Johanneksen evankeliumin

Pilatus-kuvauksesta on esitetty monenlaisia tulkintoja Johanneksen

evankeliumissa Pilatus voidaan naumlhdauml voimakkaana hallitsijana Haumln ei edes yritauml

tosissaan vapauttaa Jeesusta vaan kaumlyttaumlauml taumltauml poliittisen hyoumldyn saavuttamiseksi

Pilatus ei missaumlaumln kohtaa ymmaumlrrauml Jumalan suunnitelmaa vaan on kuuro

Jeesuksen puheille Johanneksen lukijoille taumlmauml merkitsi selvaumlsti sitauml ettauml

Rooman valtakunta on Jeesuksen ja siten Jumalan tahdon vastustaja Carter

korostaa ettauml Johannes ei rohkaise rauhalliseen elaumlmaumlaumln Rooman valtakunnassa

vaikka Jeesus ei edustanutkaan Roomalle sotilaallista uhkaa Sen sijaan Johannes

ajaa selkeaumlauml erottautumista Rooman valtakunnan arvoista Kristittyjen tarkoitus on

311 Brown 1994 847 Bond 1998 191312 Frey 2014 381313 Carter 2003 139 Frey 2014 364ndash365314 Morris (1995 709) tulkitsee ettauml Pilatus pyrkii vielauml taumlssaumlkin kohtaa vetoamaan Jeesuksen puolesta vaumlkijoukkoon kutsumalla taumltauml juutalaisten kuninkaaksi Morrisin paumlaumltelmauml on kuitenkin naumlhdaumlkseni epaumluskottava sekauml historialliselta ettauml Johanneksen kerronnan kannata Johanneksen Pilatuksen on pakko tuomita Jeesus sen jaumllkeen kun juutalaiset asettivat haumlnen uskollisuutensa keisarille kyseenalaiseksi ja kaumlyttaumlauml Jeesuksesta nimeauml juutalaisten kuningas puhtaasti siksi ettauml Jeesus oli kuningas Johanneksen kaumlsityksen mukaan315 Carter 2008 309ndash310 Naumlin myoumls Bond 1998 192316 Brown 1994 849 Lincoln 2005 471 Skinner 2010 102

83

elaumlauml maailmassa mutta ei kuulua siihen (Joh 1714ndash19)317 Toisaalta voidaan

paumlaumltyauml taumlysin vastakkaiseen tulkintaan jonka mukaan Pilatus todella yritti

vapauttaa Jeesuksen vetoamalla vaumlkijoukkoon mutta lopulta kuitenkin

epaumlonnistuu yrityksessaumlaumln318 Brownin mukaan Johannes kuvaa Pilatuksen

stereotyyppinauml ihmisestauml joka ei halua paumlaumlttaumlauml totuuden ja valheen vaumlliltauml319

Pilatus saattaakin olla paumlaumlttaumlmaumltoumln mutta lopulta kysymys voikin olla vain

Johanneksen ironiasta Johanneksen evankeliumin oikeudenkaumlynnissauml Jeesuksesta

tuleekin lopulta tuomari ja Pilatus joutuukin tuomittavaksi320 Taumltauml Thatcher

perustelee Johanneksen aumlaumlrimmaumlisen radikaalilla kristologialla joka johtaa siihen

ettauml Pilatus ja Rooman valtakunta jaumlaumlvaumlt taumlysin Jeesuksen jalkoihin321

Jotta voimme saada selkeaumlmmaumln kaumlsityksen Pilatuksesta kokoan taumlhaumln

Pilatuksen toiminnan roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml

Pilatus saapuu ulos maaherran palatsista ja kysyy mistauml Jeesusta syytetaumlaumln (Joh 1829)Pilatus kaumlskee juutalaisten pitaumlauml Jeesus itsellaumlaumln ja tuomita taumlmauml heidaumln lakien mukaan (Joh 1831)Pilatus menee takaisin palatsin ja haetuttaa Jeesuksen eteensauml Haumln kysyy taumlltauml onko Jeesus juutalaisten kuningas (Joh 1833)Pilatus vastaa Jeesukselle rdquoOlenko minauml mikaumlaumln juutalainen Oma kansasi ja ylipapit sinut ovat minulle luovuttaneet Mitauml sinauml olet tehnyt (Joh 1835)rdquoPilatus toteaa rdquoSinauml siis olet kuitenkin kuningas (Joh 1837)rdquordquoMitauml on totuusrdquo kysyy Pilatus ja astuu ulos juutalaisten luo Haumln julistaa ettei voi havaita Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln rikokseen (Joh 1838)Pilatus viittaa juutalaiseen tapaan vapauttaa vanki ja tarjoaa vapautettavaksi juutalaisten kuningasta (Joh 1839)Pilatus kaumlskee ruoskia Jeesuksen (Joh 191)Pilatus palaa ulos ja kertoo tuovansa Jeesuksen ulos jotta jokainen voi naumlhdauml ettei haumln pidauml Jeesusta syyllisenauml (Joh 194)Pilatus esittelee Jeesuksen orjantappurakruunussa ja purppuraviitassa sanomalla rdquoKatso ihminen (Joh 195)rdquoPilatus kehottaa jaumllleen ylipappeja ja heidaumln miehiaumlaumln ristiinnaulitsemaan Jeesuksen itse sillauml haumln ei pidauml Jeesusta syyllisenauml mihinkaumlaumln (Joh 196)Pilatus kaumly hyvin pelokkaaksi (Joh 198)Pilatus menee takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta mistauml taumlmauml on laumlhtoumlisin (Joh 199)Pilatus sanoo rdquoEtkouml puhu minulle Etkouml tiedauml ettauml minulla on valta vapauttaa sinut ja minulla on valta ristiinnaulita (Joh 1910)rdquoPilatus yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen (Joh 1912)Pilatus tuo Jeesuksen ulos ja asettuu tuomarinistuimelle (Joh 1913)Pilatus sanoo juutalaisille rdquoKatso teidaumln kuninkaanne (Joh 1914)rdquo

317 Naumlin Bond 1998 192ndash193 Carter 2008 311318 Morris 1995 710319 Brown 1994 830320 Lincoln 2005 471ndash472 Frey 2014 368 Frey korostaa erityisesti Pilatuksen paumlaumlttaumlmaumlttoumlmyyttauml Johanneksen kuvauksessa Haumln paumlaumltyy silti Lincolnin kanssa samaan johtopaumlaumltoumlkseen ettauml kysymys on lopulta ironiasta jossa syytetyn ja tuomarin roolit vaihtuvat321 Thatcher 2009 84ndash85

84

Pilatus kysyy juutalaisilta pitaumlaumlkouml haumlnen ristiinnaulita heidaumln kuninkaansa (Joh 1915)Pilatus luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi (Joh 1916)

Johanneksen kuvauksessa Pilatuksen toiminnasta juutalaisten kanssa nousee

keskeisesti esille kaksi toistuvaa teemaa Pilatus julistaa toistuvasti Jeesuksen

syyttoumlmaumlksi ja lisaumlksi Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi aina kun

haumln viittaa Jeesukseen puhuessaan juutalaisille Molemmat ovat teemoja joihin

Johannes uskoi Toisaalta Pilatuksen ja juutalaisten suhde vaikuttaa

evankeliumissa hyvin jaumlnnitteiseltauml Roomalaiset ovat suurella joukolla mukana

juutalaisten kanssa Jeesuksen vangitsemisessa Silti Pilatus vaikuttaa haluttomalta

tutkimaan Jeesuksen asiaa kun haumln ensikerran astuu juutalaisten eteen Johannes

kuvaa kuinka Pilatus pakottaa juutalaiset myoumlntaumlmaumlaumln ettei heillauml ole valtaa

langettaa kuolemantuomiota Niinpauml he ovat riippuvaisia Pilatuksen tuomiosta

Johanneksen Pilatus naumlyttaumlauml suorastaan ilkkuvan juutalaisille Haumln vielaumlpauml

kehottaa uudelleen juutalaisia tuomitsemaan Jeesuksen kuolemaan tietaumlen etteivaumlt

he voi sitauml tehdauml Taumlstauml huolimatta juutalaiset iskevaumlt takaisin ja kyseenalaistavat

Pilatuksen uskollisuuden keisaria kohtaa Johanneksen kuvaus oikeudenkaumlynnistauml

kulminoituu viimeisessauml kohtauksessa jossa paikalla olevat juutalaiset julistavat

uskollisuutensa keisarille

Jeesuksen kanssa Pilatus saa sen sijaan tyytyauml pitkaumllti kyselijaumln rooliin

Johannes on varannut Jeesukselle mahdollisuuden opettaa Pilatusta pitkaumlhkoumlillauml

puheenvuoroilla Jeesuksen kuninkuudesta totuudesta ja Pilatuksen vallan

alkuperaumlstauml Johannes kuitenkin antaa ymmaumlrtaumlauml ettei Pilatus kaumlsitauml Jeesuksen

sanojen merkitystauml Niinpauml Johanneksen kuvauksessa Pilatus ja juutalaiset jakavat

paljon yhteistauml siinauml suhteessa ettauml he edustavat ihmisiauml jotka eivaumlt kuule

Jeesuksen sanoja Lisaumlksi Johannes korostaa ettauml Pilatus jaumlauml toiseksi Jeesuksen

auktoriteetin rinnalla Esimerkiksi oikeudenkaumlynnin viimeinen keskustelu

Pilatuksen ja Jeesuksen vaumllillauml osoittaa taumlmaumln hyvin On selvaumlauml ettei Pilatuksella

ole todellista valtaa Jeesukseen vaan Jeesus yksin paumlaumlttaumlauml elaumlmaumlstaumlaumln

Johanneksen evankeliumissa Pilatus ei ole Jeesuksen puolella Haumln ei

pohjimmiltaan ymmaumlrrauml kuka Jeesus on Lisaumlksi haumlnen pyrkimyksensauml vapauttaa

Jeesus eivaumlt vaikuta vakavilta yrityksiltauml viimeistauml lukuun ottamatta Ne

palvelevat Johanneksen kertomuksellisia teemoja Ensimmaumlisellauml

vapautusyrityksellauml Johannes esittelee valinnan hyvaumln paimenen ja rosvon vaumllillauml

ja toisessa nousee esille Jeesuksen kuninkuus Kolmas vapautusyritys joka seuraa

Pilatuksen yritystauml selvittaumlauml Jeesuksen alkuperauml tuo naumlyttaumlmoumllle toisen valinnan

85

Taumlllauml kertaa valinnan edessauml on Pilatus ja taumlmauml valinta tehdaumlaumln keisarin ja

Jeesuksen vaumllillauml Ilmeisesti Johannes antaa ymmaumlrtaumlauml ettei ainakaan Pilatus voi

olla uskollinen sekauml keisarille ettauml Jeesukselle jota Pilatus edelleen kutsuu

juutalaisten kuninkaaksi Toisaalta taumlmauml kohtaus pohjustaa tietauml juutalaisten

julistukselle jossa he luopuvat kuninkaastaan ja alistuvat keisarin valtaan

Johanneksen evankeliumin ympaumlristouml onkin voimakkaasti juutalainen

Evankeliumi kuvaa valtaosaltaan Jeesuksen ja juutalaisten kanssakaumlymisiauml

Oikeudenkaumlynnissaumlkin korostuu juutalaisten valinta Johannes sijoittaa heidaumlt

eroon Jeesuksesta He eivaumlt halua saastua jotta voivat osallistua paumlaumlsiaumlisaterialle

mutteivaumlt ymmaumlrrauml ettauml todellinen paumlaumlsiaumlislammas onkin palatsissa Johannes

kuvaa kuinka he valitsevat Jeesuksen sijaan rosvon ja kieltaumlvaumlt kuninkaansa

jonka he haluavat ristiinnaulita

Rooman valtakunta on huomattavasti juutalaisuutta vaumlhaumlisemmaumlssauml roolissa

Johanneksen evankeliumissa Roomalaisia esiintyy evankeliumissa vain harvoin

eikauml Rooma vaikuta olevan erityisen keskeinen teema Johannekselle Pilatus on

ainoa roomalainen henkilouml joka esiintyy evankeliumissa suuremmassa roolissa

Toisaalta Johanneksen evankeliumille tyypillistauml on voimakas dualismi Johannes

korostaa ettauml Jeesus on ainoa tie pelastukseen (Joh 316 146) Samalla

maailman joka vihaa Jeesuksen omia ja ne juutalaiset jotka kieltaumlytyvaumlt

seuraamasta Jeesusta Johannes naumlkee hyvin kielteisesti Oikeudenkaumlynnissauml on

selvaumlauml ettei Pilatus ole Jeesuksen seuraaja Johanneksen ironisessa kerronnassa

haumln kyllauml tunnistaa Jeesuksen attribuutit viattomuuden ja kuninkuuden mutta haumln

puhuu tietaumlmaumlttaumlaumln Pilatus kuuluu enemmaumlnkin juutalaisten joukkoon siinauml ettei

haumln ymmaumlrrauml Jeesusta

Myoumls Johanneksen evankeliumin kristologia vaumlrittaumlauml Pilatus-kuvausta

Jeesus on Johannekselle Jumalan Poika Johannes kuvaa kuinka Jeesus on ollut

olemassa jo ennen maailmaa (Joh 11ndash3) Jeesus naumlyttaumlauml evankeliumissa tietaumlvaumln

mitauml ihmiset ajattelevat sekauml myoumls sen mitauml tulee tapahtumaan (muun muassa Joh

615 131) Johannes esittaumlaumlkin ettauml Jeesuksen valta maailmassa on korkeampi

kuin minkaumlaumln maallisen tahon on edes teoriassa mahdollista Niinpauml myoumls

Rooman valtakunnan edustajana Pilatus naumlyttaumlauml jaumlaumlvaumln Jeesuksen vallan jalkoihin

Taumlmauml vaikuttaa kuitenkin enemmaumlnkin Johanneksen kristologian sivutuotteelta

kuin systemaattiselta Rooman vastustukselta

Lopulta onkin todettava ettauml on naumlhdaumlkseni liioiteltua vaumlittaumlauml Johanneksen

evankeliumin varsinaisesti vastustavan Rooman valtakuntaa Evankeliumin

86

laumlhikonteksti on niin voimakkaasti juutalainen ettei Rooman valtakuntaa voida

pitaumlauml erityisen keskeisenauml teemana Johannekselle Taumlstauml huolimatta Johanneksen

tyypillisestauml dualismista ja kristologiasta seuraa ettauml myoumls Rooman valtakunta

kuuluu pimeyteen jos se ja sen asukkaat eivaumlt seuraa Jeesusta Niinpauml

evankeliumista on mahdollista loumlytaumlauml muutamia Rooman valtakuntaa arvostelevia

piirteitauml Naumliden piirteiden loumlytaumlminen edellyttaumlauml kuitenkin imperiumikriittistauml

lukutapaa jossa tekstistauml erityisesti etsitaumlaumln Johanneksen asennetta Rooman

valtakuntaa kohtaan

7 JohtopaumlaumltoumlksetTaumlssauml tutkielmassa olen tarkastellut Raamatun evankeliumien suhdetta Rooman

valtakuntaa kohtaan Pontius Pilatuksen kautta Pilatus on ainoa roomalainen joka

esiintyy jokaisessa evankeliumissa Lisaumlksi haumlnen roolinsa Jeesuksen tuomitsijana

on keskeinen osa Jeesuksen elaumlmaumln tarinaa Niinpauml olisi oletettavaa ettauml

evankelistat kaumlyttaumlisivaumlt taumlmaumln mahdollisuuden arvostellakseen Rooman

valtakuntaa jos heillauml oli mielessaumlaumln imperiumivastainen sanoma

Tutkielman aluksi maumlaumlrittelin varsinaiseksi imperiumivastaisuudeksi

tarkoituksellisen Rooman vallan vastustamisen joka hylkaumlauml mahdollisuuden

toimia imperiumin sisaumlllauml vallitsevissa olosuhteissa Pelkaumlstaumlaumln Rooman

imperiumin vallan tai arvojen arvostelu ei ole riittaumlvauml imperiumivastaisuuden

ilmaus jos evankelista oli silti valmis suvaitsemaan Rooman valtaa ja arvoja

yhteisoumln ulkopuolisessa elaumlmaumlssauml Yksikaumlaumln evankeliumi ei kuitenkaan edusta

puhtaasti taumlllaista imperiumivastaista naumlkoumlkulmaa

Vaikka evankeliumit onkin kirjoitettu Rooman imperiumin

taustakontekstissa huomattavasti taumlrkeaumlmpi osa evankeliumeja on juutalainen

laumlhikonteksti Evankeliumit kuvaavat pitkaumllti Jeesuksen ja juutalaisten ryhmien

vaumllistauml kanssakaumlymistauml Myoumls jokaisessa passiokertomuksessa juutalaiset ryhmaumlt

ovat aktiivisia toimijoita Luukas on kuvauksessaan maltillisin Ennen kaikkea

haumln korostaa sitauml ettauml kaikki tapahtui Jumalan suunnitelman mukaan Niinpauml

Luukas ei erityisesti painota juutalaisten johtajien syyllisyyttauml Jeesuksen

kuolemaan Markus ja Matteus sen sijaan ilmaisevat hyvin selvaumlsti sen ettauml

juutalaiset johtajat pyrkivaumlt surmauttamaan Jeesuksen vaumlaumlrin perustein Naumlistauml

kahdesta Matteus voidaan naumlhdauml jyrkempaumlnauml sillauml haumln vihjaa juutalaisten

syyllisyyden johtaneen temppelin tuhoon Toisaalta myoumls Markus nostaa esille

sen kuinka juutalaiset valitsivat Jeesuksen sijaan kapinan Niinpauml Markus ja

87

Matteus eivaumlt suhtaudu Jeesuksen tuominneisiin juutalaisiin erityisen laumlmpimaumlsti

Jyrkimmaumln asenteen niihin juutalaisiin jotka ottivat osaa Jeesuksen

tuomitsemiseen valitsee kuitenkin Johannes Haumln kuvaa laumlpi koko evankeliumin

kuinka monet erityisesti vaikutusvaltaiset juutalaiset yrittaumlvaumlt surmata Jeesuksen

Haumlnen retoriikkansa on voimakasta Johannes tekee oikeudenkaumlyntikuvauksessa

selvaumlksi ettauml juutalaiset hylkaumlaumlvaumlt Jeesuksen oman kuninkaansa

Pilatukseen evankelistat kiinnittaumlvaumlt huomattavasti vaumlhemmaumln huomiota

Pilatus onkin evankeliumin henkiloumlnauml varsin jaumlsentymaumltoumln ja taumlmaumln motiivit

jaumlaumlvaumlt usein pimentoon Kaikkein kielteisimmaumln kuvan maalaa jaumllleen Johannes

jonka Pilatus jakaa paljon yhteistauml juutalaisten kanssa Pilatuskaan ei Johanneksen

kuvauksessa ymmaumlrrauml Jeesuksen sanoja eikauml siten kuulu niihin jotka ovat

totuudesta Lisaumlksi Johannes tekee selvaumlksi ettauml myoumls Pilatus tekee syntiauml

tuomitessaan Jeesuksen vaikkei se olekaan yhtauml suuri kuin Jeesuksen luovuttajan

Toisaalta synoptikot eivaumlt juuri ota kantaa Pilatuksen toiminnan moraalisuuteen

Markuksen kuvaus Pilatuksesta on kaikkein jaumlsentymaumlttoumlmin ja Pilatuksen

toiminta vaikuttaa Markuksen kuvauksessa paikoin hyvin ristiriitaiselta Taumlstauml

huolimatta Markuksen evankeliumissa vaikuttaa korostuvan erityisesti juutalaisten

ylipappien toiminta Lopulta kysymys on siitauml ettauml Pilatus antoi vaumlkijoukolle

myoumlten Matteus puolestaan maalaa Pilatuksesta tyypillisen maaherran jonka

edessauml Jeesus joutui kaumlrsimaumlaumln Taumlstauml huolimatta Matteus ei alleviivaa Pilatuksen

toimintaa vaan Jeesuksen noumlyraumlauml esimerkkiauml Vaikka Matteus osoittaa

kiistattomasti ettauml Pilatus tiesi Jeesuksen syyttoumlmaumlksi haumln ei osoita Pilatusta

syyttaumlvaumlllauml sormella Paljon suuremman huomion saa paikalla ollut vaumlkijoukko

joka tunnustaa vastuunsa Jeesuksen surmaamiseen Luukkaan evankeliumin

kuvaus Pilatuksesta on kaikkein myoumlnteisin Pilatus tietaumlauml Jeesuksen syyttoumlmaumlksi

mutta ajautuu oikeudenkaumlynnin kuluessa umpikujaan josta haumln ei paumlaumlse

tuomitsematta Jeesusta

Pilatusta voidaan pitaumlauml taumlydellisenauml vaumllineenauml imperiumivastaiselle

sanomalle Haumln oli roomalainen ja lisaumlksi hallitsevassa asemassa joten haumlntauml

voidaan hyvaumlllauml syyllauml pitaumlauml Rooman vallan edustajana Yksikaumlaumln evankelista ei

kuitenkaan tartu erityisellauml innolla taumlhaumln tilaisuuteen He eivaumlt suoraan esittele

roomalaisen oikeuden puolueellisuutta tai moraalittomuutta Laumlhimmaumlksi

imperiumin arvostelua tulee Johanneksen evankeliumi jonka tinkimaumltoumln dualismi

johtaa siihen ettauml myoumls Rooman valtakunta kuuluu pimeyteen jos se ei tunnista

Jeesuksen totuutta Taumlstauml huolimatta Johanneksen evankeliumissa Rooman

88

valtakunta naumlyttaumlytyy synoptisia evankeliumeja huomattavasti harvemmin

Evankeliumin konteksti on vahvasti juutalainen ja on vaikea argumentoida sen

puolesta ettauml suhde Rooman valtakuntaan olisi Johannekselle jollakin tavoin

erityisen keskeinen asia Luukkaan evankeliumi puolestaan suhtautuu

evankeliumeista kaikkein myoumlnteisemmin Rooman valtakuntaan Itse asiassa

Luukkaan kuvaus passiosta korostaa Jumalan pelastustyoumltauml eikauml roomalaisen

oikeudenkaumlynnin teemoihin kuulu Jeesuksen kuninkuus Matteus ja Markus

sijoittuvat naumliden kahden vaumllimaastoon mutta kummankaan oikeudenkaumlynti

kuvauksessa ei vaikuta esiintyvaumln suurempaa imperiumivastaista sanomaa

Markus vaumllttaumlauml syyttaumlmaumlstauml Pilatusta Jeesuksen kuninkuus on kyllauml

oikeudenkaumlynnin keskeinen teema mutta Markus ei vaikuta pitaumlvaumln Jeesuksen

kuninkuutta poliittisena Vaikka Matteus luo Pilatuksesta roomalaisen maaherran

stereotyypin ja on mahdollista kauhistella epaumloikeudenmukaista tuomiota

Matteuksen kuvauksessa ei esiinny katkeruutta maaherraa kohtaan Sen sijaan

Matteuksen katkeruuden kaumlrki osuu juutalaisiin ylipappeihin ja vanhimpiin jotka

aktiivisesti ajavat Jeesuksen kuolemaa

Imperiumikritiikki on tuonut Uuden testamentin tutkimukseen uusia

naumlkoumlkulmia Muun muassa Carterin pioneerityouml taumlssauml suhteessa on arvostettavaa

Taumlstauml huolimatta on oltava varovainen imperiumikritiikin tulkintojen kanssa

Pontius Pilatus on erinomainen esimerkki siitauml kuinka evankeliumit kiinnittaumlvaumlt

vain vaumlhaumln huomiota Roomaan Pilatus ei nouse yhdessaumlkaumlaumln evankeliumissa

erityisen keskeiseen asemaan vaikka haumln olisikin maumlaumlraumlllisesti suuressa roolissa

Sen sijaan evankelistat keskittaumlvaumlt huomattavasti suuremman mielenkiinnon

juutalaisten ja Jeesuksen suhteeseen Taumlmauml on luonnollista sillauml evankeliumit on

kirjoitettu tilanteessa jossa varhaiskristilliset yhteisoumlt pyrkivaumlt ensisijaisesti

maumlaumlrittelemaumlaumln suhdettaan muuhun juutalaisuuteen Tarve maumlaumlritellauml

varhaiskristillisyyden suhdetta Roomaan nousi ajankohtaiseksi vasta toisella

vuosisadalla

89

LyhenteetAnn Tacituksen rdquoKeisarillisen Rooman historiardquo (Annales)Ant Josefuksen rdquoJuutalaisten muinaishistoriardquo (Antiquitates Iudaicae)Apolog Tertullianuksen rdquoPuolustuspuherdquo (Apologeticus) Bell Josefuksen rdquoJuutalaissotardquo (Bellum Iudaicum)Laumlhet Filon Aleksandrialaisen rdquoLaumlhetystouml Gaiuksen luordquo (Legatio ad

Gaium) Nik ev Nikodemuksen evankeliumi Piet ev Pietarin evankeliumi

Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo

Laumlhteet ja apuneuvotEhrman Bart D amp Zlatko Pleše2011 The Apocryphal Gospels New York Oxford University Press

Filon Aleksandrialainenndash Philo X The Embassy to Gaius Indices to Volumes IndashX ndash Loeb

Classical Library Cambridge Harvard University Press 1962

Flavius Josefusndash Josephus in Nine Volumes II The Jewish War Books IndashIII ndash Loeb

Classical Library 203 Cambridge Harvard University Press 1956

ndash Josephus in Nine Volumes IX Jewish Antiquities Books XVIIIndashXX General Index to Volumes IndashIX ndash Loeb Classical Library 433 Cambridge Harvard University Press 1965

Liddell Henry George amp Scott Robert1996 A Greek-English Lexicon Revised Supplement Oxford Clarendon Press

Novum Testamentum Graece ndash 28th revised edition Edited by Barbara Aland et al Stuttgart Deutsche

Bibelgesellschaft 2012

Raamattu ndash Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992

kaumlyttoumloumln ottama suomennos Helsinki Kirjapaja

Tacitus Publius Corneliusndash The Histories The Annals In Four Volumes IV Annals Books XIIIndashXVI

ndash Loeb Classical Library 322 Cambridge Harvard University Press 1962

Tertullianus Quintus Septimius Florensndash Apologeticum Recensuit Paulus Frassinetti Corpus scriptorum

Latinorum Paravianum Paravia Aug Taurinorum 1965

90

KirjallisuusAllison Dale C Jr2001 rdquoMatthewrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 844ndash886

Allison Dale C Jr amp Davies William D1997 The Critical and Exegetical Commentary on the Gospel According to

Saint Matthew Volume III Commentary on Matthew XIXndashXXVIII ndash The International Critical Commentary Edinburgh TampT Clark

Anderson Paul N2011 The Riddles of the Fourth Gospel An Introduction to John Minneapolis

Fortress Press

Balz Horst1981 rdquoμαστιγόωrdquo Horst Balz amp Gerhard Schneider (ed) Exegetical

Dictionary of the New Testament Vol 2 Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company 1981 394ndash395

Blomberg Craig L2001 The Historical Reliability of Johns Gospel Leicester Apollos

Bond Helen K1998 Pontius Pilate in History and Interpretation Cambridge Cambridge

University Press

Bovon Franccedilois2012 Luke 3 A Commentary on the Gospel of Luke 1928ndash2453 ndash

Hermeneia A Critical and Historical Commentary on the Bible Minneapolis Fortress Press

Brent Allen1997 rdquoLuke-Acts and the Imperial Cult in Asia Minorrdquo The Journal of

Theological Studies Vol 48 no 2 411ndash438

Brown Raymond E1970 The Gospel According to John (XIIIndashXXI) Introduction Translation and

Notes ndash The Anchor Bible New York Doubleday

1994 The Death of the Messiah From Gethsemane to the Grave A Commentary on the Passion Narratives in the Four Gospels Volume 1 New York Doubleday

Bryan Christopher1993 A Preface to Mark Notes on the Gospel in Its Literary and Cultural

Settings New York Oxford University Press

Burridge Richard A2004 What Are the Gospels A Comparison with Greco-Roman Biography

Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company amp Dearborn Dove Booksellers

91

Carter Warren2001 Matthew and Empire Initial Explorations Harrisburg Trinity Press

International

2003 Pontius Pilate Portraits of a Roman Governor Collegeville Liturgical Press

2006 The Roman Empire and the New Testament An Essential Guide Nashville Abingdon Press

2008 John and Empire Initial Explorations New York TampT Clark

2014 rdquoSocial Identities Subgroups and Johnrsquos Gospel Jesus the Prototype and Pontius Pilate (John 1828ndash1916)rdquo J Brian Tucker amp Coleman A Baker (ed) TampT Clark Handbook to Social Identity in the New Testament London Bloomsbury 2014 236ndash251

Collins Adela Yarbro2000 rdquoMark and his readers The Son of God among Greeks and Romansrdquo

Harvard Theological Review Vol 93 no 2 85ndash100 2007 Mark A Commentary ndash Hermeneia A Critical and Historical

Commentary on the Bible Minneapolis Fortress Press

Crossan John Dominic1996 Who Killed Jesus Exposing the Roots of Anti-Semitism in the Gospel

Story of the Death of Jesus New York HarperSanFrancisco

Evans Craig A2000 rdquoMarkrsquos Incipit and the Priene Calendar Inscription From Jewish Gospel

to Greco-Roman Gospelrdquo Journal of Greco-Roman Christianity and Judaism Vol 1 67ndash81

Eve Eric2008 rdquoSpit in Your Eye The Blind Man of Bethsaida and the Blind Man of

Alexandriardquo New Testament Studies Vol 54 no 1 1ndash17

Franklin Eric2001 rdquoLukerdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 922ndash959 Frey Joumlrg2014 rdquoJesus und Pilate Der wahre koumlnig und der repraumlsentant des kaisers im

Johannesevangeliumrdquo Gilbert Van Belle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 2014 337ndash393

Green Joel B1997 The Gospel of Luke ndash The New International Commentary on the New

Testament Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company

92

Horsley Richard A2001 Hearing the Whole Story The Politics of Plot in Markrsquos Gospel

Luisville Westminster John Knox Press

Hourihane Colum2009 Pontius Pilate Anti-Semitism and the Passion in Medieval Art

Princeton Princeton University Press

Karris Robert J2009 Luke Artist and Theologian Lukersquos Passion Account as Litterature

Eugene Wipf amp Stock (Previously published by Paulist Press 1985)

Kieffer Reneacute2001 rdquoJohnrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 961ndash1000

Koester Helmut1995 Introduction to the New Testament Volume One History Culture and

Religion of the Hellenistic Age Berlin Walter de Gruyter

Kuula Kari2008 rdquoUusi testamenttirdquo Kari Kuula Martti Nissinen amp Wille Riekkinen

Johdatus Raamattuun Helsinki Kirjapaja 177ndash299

Levine Amy-Jill1999 rdquoAnti-Judaism and the Gospel of Matthewrdquo William R Farmer (ed)

Anti-Judaism and the Gospels Harrisburg Trinity Press International 1999 9ndash36

Lincoln Andrew2005 The Gospel According to St John ndash Blacks New Testament

Commentaries New York Hendrickson Publishers

Luomanen Petri1998 Entering the Kingdom of Heaven A Study on the Structure of Matthewrsquos

View of Salvation Tuumlbingen Mohr Siebeck

Luz Ulrich2005 Matthew 21ndash28 ndash Hermeneia A Critical and Historical Commentary on

the Bible Minneapolis Fortress Press

Malbon Elizabeth Struthers1989 rdquoThe Jewish Leaders in the Gospel of Mark A Literary Study of Marcan

Characterizationrdquo Journal of Biblical Literature 108 no 2 259ndash281

Marcus Joel2009 Mark 8ndash16 A New Translation with Introduction and Commentary ndash

The Anchor Bible New Haven Yale University Press

Mason Steve2016 A History of the Jewish War AD 66ndash74 New York Cambridge

University Press

93

Meiser Martin2015 rdquoDas Markusevangelium ndash einer ideologie- und umperiumskritische

Schrift Ein Blick in die Auslegungsgeschichterdquo Michael Labahn amp Outi Lehtipuu (ed) People under Power Early Jewish and Christian Responses to the Roman Empire Amsterdam Amsterdam University Press 129ndash158

Mcknight Scot amp Modica Joseph B2013 rdquoIntroductionrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord

Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 15ndash21

Morris Leon1995 The Gospel According to John ndash The New International Commentary on

the New Testament Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company

Morrison Frank1939 And Pilate Said London Rich amp Cowan

Muumlller Gustav A1888 Pontius Pilatus der fuumlnfte Prokurator von Judaumla und Richter Jesu von

Nazareth Stuttgart Metzler

Neagoe Alexandru2002 The Trial of the Gospel An Apologetic Reading of Lukersquos Trial

Narratives ndash Society for New Testament Studies Monograph Series 116 Cambridge Cambridge University Press

Nicklas Tobias2014 rdquoDer matthaumlische Davidssohn und das Roumlmische Reichrdquo Gilbert Van

Belle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 229ndash248

Nystrom David2013 rdquoWe Have No King But Caesar Roman Imperial Ideology and the

Imperial Cultrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 23ndash37

Peter Hermann1907 rdquoPontius Pilatus der Roumlmische Landfleger in Judaumlardquo Neues Jahrbuch

fuumlr das klassische Altertum Geschichte und deutsche Literatur 19

Pinter Dean2013 rdquoThe Gospel of Luke and the Roman Empirerdquo Scot McKnight amp Joseph

B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in NewTestament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 101ndash115

94

Piper Ronald A2007 rdquoThe Characterization of Pilate and Death of Jesus in the Fourth

Gospelrdquo Gilbert Van Belle (ed) The Death of Jesus in the Fourth Gospel ndash Bibliotheca Ephemeridum theologicarum Lovaniensium 200 Leuven Leuven University Press 2007 121ndash162

Rensberger David 1999 rdquoAnti-Judaism and the Gospel of Johnrdquo William R Farmer (ed) Anti-

Judaism and the Gospels Harrisburg Trinity Press International 1999 120ndash157

Rowe C Kavin2005 rdquoLuke-Acts and the Imperial Cult A Way Through the Conundrumrdquo

Journal for the Study of the New Testament Vol 27 no 3 279ndash300

Schuumlrer Emil1973 The History of the Jewish People in the Age of Jesus Christ Volume 1

New English version revised and ed Geza Vermes amp Fergus Millar Edinburgh TampT Clark

Schwartz Daniel R2007 rdquoComposition and Sources in Antiquities 18 The Case of Pontius

Pilaterdquo Zuleika Rodgers (ed) Making History Josephus and Historical Method ndash Supplements to the Journal for the Study of Judaism Vol 110 Leiden Brill 2007 125ndash146

2016 rdquoMany Sources but a Single Author Josephusrsquos Jewish Antiquitiesrdquo Honora Howell Chapman amp Zuleika Rodgers (ed) A Companion to Josephus Chichester John Wiley amp Sons 2016 36ndash58

Skinner Christopher W2013 rdquoJohnrsquos Gospel and the Roman Imperial Context An Evaluation of

Recent Proposalsrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 116ndash129

Skinner Matthew L2010 The Trial Narratives Conflict Power and Identity in the New Testament

Louisville Westminster John Knox Press

Stauffer Ethelbert1955 Christ and the Caesars Historical Sketches Philadelphia Westminister

Press

Taylor Vincent1952 The Gospel According to St Mark London MacMillan amp Co

Thatcher Tom2009 Greater Than Caesar Christology and Empire in the Fourth Gospel

Minneapolis Fortress Press

95

Tomson Peter J2005 Presumed Guilty How the Jews Were Blamed for the Death of Jesus

Minneapolis Fortress Press

Tuckett Christopher M2001 rdquoMarkrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 886ndash922

2011 rdquoMatthew The Social and Historical Context ndash Jewish Christian andor Gentilerdquo Donald Senior (ed) The Gospel of Matthew at the Crossroads of Early Christianity ndash Bibliotheca Ephemeridum theologicarum Lovaniensium 243 Leuven Peeters 2011 99ndash129

2014 rdquoChrist and the Emperor Some Reflections on Method and

Methodological Issues Illustrated from the Gospel of Markrdquo Gilbert VanBelle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 2014 185ndash201

Turner H E W1965 rdquoThe Chronological Framework of the Ministryrdquo D E Nineham Allan

Barr amp all (ed) Historicity and chronology in the New Testament ndash Theological Collections 6 London SPCK 59ndash74

Walaskay Paul W1983 lsquoAnd So We Came to Romersquo The Political Perspective of St Luke ndash

Society for New Testament Studies Monograph series 49 Cambridge Cambridge University Press

Walton Steve2002 rdquoThe State They Were in Lukersquos View of the Roman Empirerdquo Peter

Oakes (ed) Rome in the Bible and the Early Church Grand Rapids Baker Academic 2002 1ndash41

Whealey Alice2003 Josephus on Jesus The Testimonium Flavium Controversy from Late

Antiquity to Modern Times ndash Studies in Biblical Literature 36 New York Peter Lang

Willitts Joel2013 rdquoMatthewrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord

Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 82ndash100

Willson Stephen G2005 Related Strangers Jews and Christians 70ndash170 CE Minneapolis

Fortress Press

Winter Paul1974 On the Trial of Jesus Berlin Walter de Gruyter

96

Liite SynopsisMatt 27 Mark 15 Luuk 23 Joh 18

1 Πρωΐας δὲ γενομένης συμβούλιον ἔλαβον πάντες οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι τοῦ λαοῦ κατὰ τοῦ Ἰησου ὣστε θανατῶσαι αυτον2 καὶ δήσαντες αὐτὸν ἀπήγαγον καὶ παρέδωκαν Πιλάτῷ τῷ ἡγεμόνι322

1 Καὶ εὐθὺς πρωῒ συμβούλιον ποιήσαντες οἱ ἀρχιερεῖς μετὰ τῶνπρεσβυτέρων καὶ γραμματέων καὶ ὅλον τὸ συνέδριονδήσαντες τὸν Ἰησοῦν ἀπήνεγκανκαὶ παρέδωκαν Πιλάτῳ

1 Καὶ ἀναστὰν ἅπαν τὸ πλῆθος αὐτῶν ἤγαγον αὐτὸν ἐπὶ τὸν Πιλᾶτον

28 Ἄγουσιν οὖν τὸν Ἰησοῦν ἀπὸ τοῦ Καϊάφα εἰς τὸ πραιτώριον ἦν δὲ προΐ καὶ αὐτοὶ οὐκεἰσῆλθον εἰς τὸ πραιτώριον ἵνα μὴμιανθῶσιν ἀλλὰ φάγωσιν τὸ πάσχα

ndash ndash 2 Ἤρξαντο δὲ κατηγορεῖν αὐτοῦ λέγοντες τοῦτον εὕραμεν διαστρέφοντα τὸ ἔθνος ἡμῶν καὶ κωλύοντα φόρους Καίσαρι διδόναι καὶ λέγοντα ἑαυτὸν χριστόν βασιλέα εἶναι

29 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Πιλᾶτος ἔξω πρὸς αὐτοὺς καὶ φησίν τίνα κατηγορίαν φέρετε κατὰ τοῦ ἀνθρώπου τούτου 30 ἀπεκρίθησαν καὶ εἶπαν αὐτῷ εἰ μὴ ἦν οὗτος κακὸν ποιῶν οὐκ ἄν σοι παρεδώκαμεν αὐτόν31 εἶπεν οὖν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος λάβετε αὐτὸν ὑμεῖςκαὶ κατὰ τὸν νόμονὑμῶν κρίνατε αὐτόν εἶπον αὐτῳ οἱ Ἰουδαῖοι ἡμῖν οὐκ ἔξεστιν ἀποκτεῖναι οὐδένα

32 ἵνα ὁ λόγος τοῦ Ἰησοῦ πληρωθῇ ὅνεἶπεν σημαίνων ποίῷ θανάτῳ ἤμελλεν ἀποθνῄσκειν

11 Ὁ δὲ Ἰησοῦς ἐστάθη ἔμπροσθεν τοῦ ἡγεμόνος καὶ ἐπηρώτησεν αὐτόνὁ ἡγεμὼν λέγων

2 Καὶ ἐπηρώτησεν αὐτον ὁ Πιλᾶτος σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲἀποκριθεὶς αὐτῷ

3 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἠρώτησεν αὐτὸν λέγων σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲ

33 Εἰσῆλθεν οὖν πάλιν εἰς τὸ πραιτώριον ὁ Πιλᾶτος καὶ ἐφώνησεν τὸν

322 Matt 27 3ndash10 kertoo Juudaksen kohtalosta

97

σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲἸησοῦς ἔφη σὺ λέγεις

λέγει σὺ λέγεις ἀποκριθεὶς αὐτῷ ἔφη σὺ λέγεις

Ἰησοῦν καὶ εἶπεν αὐτῷ σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων34 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς ἀπὸ σεαυτοῦ σὺ τοῦτο λέγεις ἢ ἄλλοι εἶπόν σοι περὶ ἐμοῦ

12 καὶ ἐν τῷ κατηγορεῖσθαι αὐτὸν ὑπὸ τῶν ἀρχιερέων καὶ πρεσβυτέρων οὐδὲν ἀπεκρίνατο13 τότε λέγει αὐτῷὁ Πιλᾶτος οὐκ ἀκούεις πόσα σου καταμαρτυροῦσιν14 καὶ οὐκ ἀπεκρίθη αὐτῷ πρὸς οὐδὲ ἓν ῥῆμαὥστε θαυμάζειν τὸν ἡγεμόνα λίαν

3 καὶ κατηγόρουν αὐτοῦ οἱ ἀρχιερεῖς πολλά4 ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἐπηρώτα αὐτὸν λέγων οὐκ ἀποκρίνῃ οὐδὲν ἴδε πόσα σου κατηγοροῦσιν5 ὁ δὲ Ἰησοῦς οὐκέτι οὐδὲν ἀπεκρίθη ὥστε θαυμάζειν τὸν Πιλᾶτον

35 ἀπεκρίθη ὁ Πιλᾶτος μήτι ἐγω Ἰουδαῖός εἰμι τὸ ἔθνος τὸ σὸν καὶ οἱἀρχιερεῖς παρέδωκάν σε ἐμοί τὶ ἑποίησας36 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς ἡ βασιλείαἡ ἐμὴ οὐκ ἔστιν ἐκ τοῦ κόσμου τούτου εἰ ἐκ τοῦ κόσμου τούτου ἦν ἡ βασιλεία ἡ ἐμὴ οἱ ὑπηρέται οἱ ἐμοὶἠγωνίζοντο ἂν ἵνα μὴ παραδοθῶ τοῖς Ἰουδαίοις νῦν δὲ ἡβασιλεία ἡ ἐμὴ οὐκἔστιν ἐντεῦθεν37 εἶπεν οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος οὐκοῦν βασιλεύς εἶ σύ ἀπεκρίθη ὁ Ἰησοῦς σὺ λέγεις ὅτι βασιλεύς εἰμι ἐγὼ εἰς τοῦτο γεγέννημαι καὶ εἰς τοῦτο ἐλήλυθα εἰς τὸν κόσμον ἵνα μαρτυρήσω τῇ ἀληθειᾳ πᾶς ὁ ὢν ἐκ τῆς ἀληθείας ἀκούει μου τῆς φωνῆς38 λέγει αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος τί ἐστιν ἀλήθεια

98

4 ὁ δὲ Πιλᾶτος εἶπεν πρὸς τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ὄχλους οὐδὲν εὑρίσκω αἴτιον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ5 οἱ δὲ ἐπίσχουν λέγοντες ὅτι ἀνασείει τὸν λαὸν διδάσκων καθ᾿ ὅλης τῆς Ἰουδαίαςκαὶ ἀρξάμενος ἀπὸτῆς Γαλιλαίας ἕως ὧδε

Καὶ τοῦτο εἰπὼν πάλιν ἐξῆλθεν πρὸς τοὺς Ἰουδαίους καὶ λέγει αὐτοῖς ἐγὼ οὐδεμίαν εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν

6 Πιλᾶτος δὲ ἀκούσας ἐπηρώτησεν εἰ ὁ ἄνθρωπος Γαλιλαῖος ἐστιν7 καὶ ἐπιγνοὺς ὅτι ἐκ τῆς ἐξουσίας Ἡρῴδου ἐστὶν ἀνέπεμψεν αὐτὸν πρὸς Ἡρῴδην ὄντα καὶ αὐτὸν ἐν Ἱεροσολύμοις ἐν ταύταις ταῖς ἡμέραις323

ndash ndash 13 Πιλᾶτος δὲ συγκαλεσάμενος τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ἄρχοντας καὶ τὸν λαόν14 εἶπεν πρὸς αὐτούς προσηνέγκατέ μοι τὸν ἄνθρωπον τοῦτον ὡς ἀποστρέφοντα τὸν λαόν καὶ ἰδοὺ ἐγὼ ἐνώπιον ὑμῶν ἀνακρίνας οὐδὲν εὗρον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ αἴτιον ὧν

323 Luuk 23 8ndash12 sisaumlltaumlauml kuvauksen Jeesuksesta Herodeksen edessauml

99

κατηγορεῖτε κατ᾽ αὐτοῦ15 ἀλλ᾽ οὐδὲ Ἡρῴδης ἀνέπεμψεν γὰρ αὐτὸν πρὸς ἡμᾶς καὶ ἰδοὺ οὐδὲν ἄξιον θανάτου ἐστὶν πεπραγμένοναὐτῷ

15 Κατὰ δὲ ἑορτὴνεἰώθει ὁ ἡγεμὼν ἀπολύειν ἕνα τῷ ὄχλῳ δὲσμιον ὃν ἤθελον

6 Κατὰ δὲ ἑορτὴν ἀπέλυεν αὐτοῖς ἕναδέσμιον ὃν παρῃτοῦντο

16 παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω324

39 ἔστιν δὲ συνήθεια ὑμῖν ἵνα ἕνα ἀπολύσω ὑμῖν ἐν τῷ πάσχα βούλεσθε οὖν ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων

16 εἶχον δὲ τότε δέσμιον ἐπίσημον λεγόμενον Βαραββᾶν

7 ἦν δὲ ὁ λεγόμενος Βαραββᾶς μετὰ τῶν στασιαστῶν δεδεμένος οἵτινες ἐν τῇ στάσει φόνονπεποιήκεισαν8 καὶ ἀναβὰς ὁ ὄχλος ἤρξατο αἰτεῖσθαι καθὼς ἐποίει αὐτοῖς

17 συνηγμένων οὖν αὐτῶν εἶπεν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος τίνα θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν Βαραββᾶν ἢ Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον χριστόν

9 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἀπεκρίθη αὐτοῖς λέγων θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων

18 Ἀνέκραγον δὲ παμπληθεὶ λέγοντες αἶρε τοῦτον ἀπόλυσον δὲ ἡμῖν τὸν Βαραββᾶν19 ὅστις ἦν διὰ στάσιν τινὰ γενομένην ἐν τῇ πόλει καὶ φόνον βληθεὶς ἐν τῇ φυλακῇ

40 ἐκραύγασαν οὖν πάλιν λέγοντες μὴ τοῦτον ἀλλὰ τὸν Βαραββᾶν ἦν δὲ ὁΒαραββᾶς λῃστής

18 ᾔδει γὰρ ὅτι διὰφθόνον παρέδωκαναὐτόν

10 ἐγίνωσκεν γὰρ ὅτι διὰ φθόνον παραδεδώκεισαν αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς

19 Καθημένου δὲ αὐτοῦ ἐπὶ τοῦ

324 Luuk 2317 rdquoἀνάγκην δὲ εἶχεν ἀπολύειν αὐτοῖς κατὰ ἑορτὴν ἕναrdquo puuttuu tekstikriittisen edition korpustekstistauml

100

βήματος ἀπέστειλεν πρὸς αὐτὸν ἡ γυνὴ αὐτοῦ λέγουσα μηδὲν σοὶ καὶ τῷ δικαίῳ ἐκείνῳ πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ᾽ ὄναρδι᾽ αὐτόν

20 Οἱ δὲ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροιἔπεισαν τοὺς ὄχλους ἵνα αἰτήσωνται τὸν Βαραββᾶν τὸν δὲ Ἰησοῦν ἀπολέσωσιν21 ἀποκριθεὶς δὲ ὁ ἡγεμὼν εἶπεν αὐτοῖς τίνα θέλετεἀπὸ τῶν δύο ἀπολύσω ὑμῖν οἱ δὲ εἶπαν τὸν Βαραββᾶν

11 οἱ δὲ ἀρχιερεῖς ἀνέσεισαν τὸν ὄχλον ἵνα μᾶλλον τὸν Βαραββᾶν ἀπολύσῃ αὐτοῖς

22 λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος τί οὖν ποιήσω Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον χριστόν λέγουσιν πάντες σταυρωθήτω

12 ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἀποκριθεὶς ἔλεγεν αὐτοῖς τί οὖν θέλετε ποιήσωὃν λέγετε τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων13 οἱ δὲ πάλιν ἔκραξαν σταύρωσον αὐτόν

20 πάλιν δὲ ὁ Πιλᾶτος προσεφώνησεν αὐτοῖς θέλον ἀπολῦσαι τὸν Ἰησοῦν 21 οἱ δὲ ἐπεφώνουν λέγοντες σταύρου σταύρου αὐτόν

191 Τότε οὖν ἔλαβεν ὁ Πιλᾶτος τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐμαστίγωσεν 2 καὶ οἱ στρατιῶταιπλέξαντες στέφανον ἐξ ἀκανθῶν ἐπέθηκαναὐτοῦ τῇ κεφαλῇ καὶ ἱμάτιον πορφυροῦν περιέβαλον αὐτὸν325

3 καὶ ἤρχοντο πρὸςαὐτὸν καὶ ἔλεγον

325 Vrt Matt 2728ndash30 ja Mark 1517ndash19 sekauml Luuk 2311

101

χαῖρε ὁ βασλεὺς τῶν Ἰουδαίων καὶ ἐδίδοσαν αὐτῷ ῥαπίσματα

23 ὁ δὲ ἔφη τί γὰρκακὸν ἐποίησεν οἱδὲ περισσῶς ἔκραζον λέγοντες σταυρωθήτω

14 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἔλεγεν αὐτοῖς τί γὰρ ἐποίησεν κακόν οἱ δὲ περισσῶς ἔκραξανσταύρωσον αὐτον

22 ὁ δὲ τρίτον εἶπεν πρὸς αὐτούςτί γὰρ κακὸν ἐποίησεν οὗτος οὐδὲν αἴτιον θανάτου εὗρον ἐν αὐτῷ παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω23 οἱ δὲ ἐπέκειντο φωναῖς μεγάλαις αἰτούμενοι αὐτόν σταυρωθῆναι καὶ κατίσχυον αἱ φωναὶ αὐτῶν

4 Καὶ ἐξῆλθεν πάλιν ἔξω ὁ Πιλᾶτος καὶ λέγει αὐτοῖς ἴδε ἄγω ὑμῖν αὐτὸν ἔξω ἵνα γνῶτε ὅτι οὐδεμίαν αἰτίαν εὑρίσκω ἐν αὐτῷ 5 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Ἰησοῦς ἔξω φορῶν τὸν ἀκάνθινον στέφανον καὶ τὸ πορφυροῦν ἱμάτιον καὶ λέγει αὐτοῖς ἰδοὺ ὁ ἄνθρωπος6 Ὅτε οὖν εἶδον αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ ὑπηρέται ἐκαύγασαν λέγοντες σταύρωσον σταύρωσον λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος λάβετε αὐτὸν ὑμεῖςκαὶ σταυρώσατε ἐγὼ γὰρ οὐχ εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν

7 ἀπεκρίθησαν αὐτῷ οἱ Ἰουδαῖοι ἡμεῖς νόμον ἔχομεν καὶ κατὰ τὸν νόμον ὀφείλει ἀποθανεῖν ὅτι υἱὸνθεοῦ ἑαυτὸν ἐποίησεν8 Ὅτε οὖν ἤκουεν ὁ Πιλᾶτος τοῦτον τὸν λόγον μᾶλλον ἐφοβήθη9 καὶ εἰσῆλθεν εἰς τὸ πραιτώριον πάλιν καὶ λέγει τῷ Ἰησοῦ πόθεν εἶ σύ ὁ δὲ Ἰησοῦς

102

ἀπόκρισιν οὐκ ἔδωκεν αὐτῷ10 λέγει οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος ἐμοὶ οὐ λαλεῖς οὐκ οἶδας ὅτι ἐξουσίαν ἔχω ἀπολῦσαί σε καὶ ἐξουσίαν ἔχω σταυρῶσαί σε11 ἀπεκρίθη αὐτῷ Ἰησοῦς οὐκ εἶχες ἐξουσίαν κατ᾿ ἐμοῦ οὐδεμίαν εἰ μὴ ἦν δεδομένον σοι ἄνωθεν διὰ τοῦτο ὁ παραδούς μέ σοι μείζονα ἁμαρτίαν ἔχει12 ἐκ τούτου ὁ Πιλᾶτος ἐζήτει ἀπολῦσαι αὐτόν οἱδὲ Ἰουδαῖοι ἐκραύγασαν λέγοντες ἐὰν τοῦτον ἀπολύσῃς οὐκ εἶ φίλος τοῦ Καίσαρος πᾶς ὁ βασιλέα ἑαυτὸν ποιῶν ἀντιλέγει τῷΚαίσαρι

24 Ἰδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖ ἀλλὰ μᾶλλον θόρυβος γίνεται λαβὼν ὕδωρ ἀπενίψατο τὰς χεῖρας ἀπέναντι τοῦ ὄχλου λέγων ἀθῷος εἰμι ἀπὸ τοῦαἵματος τούτου ὑμεῖς ὄψεσθε25 καὶ ἀποκριθεὶς πᾶς ὁ λαὸς εἶπεν τὸ αἷμα αὐτὸῦ ἐφ᾿ ἡμᾶς καὶ ἐπὶ τὰ τέκνα ἡμῶν26 τότε ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν τὸν δὲ Ἰησοῦν

15 Ὁ δὲ Πιλᾶτος βουλόμενος τῷ ὄχλῳ τὸ ἱκανὸν ποιῆσαι ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν καὶ παρέδωκεν τὸν Ἰησοῦν φραγελλώσας ἵνα σταυρωθῇ

24 Καὶ Πιλᾶτος ἐπέκρινεν γενέσθαιτὸ αἴτημα αὐτῶν25 ἀπέλυσεν δὲ τὸν διὰ στάσιν καὶ φόνον βεβλημένον εἰς φυλακὴν ὃν ᾐτοῦντο τὸν δὲ Ἰησοῦν παρέδωκεντῷ θελήματι αὐτῶν

13 ὁ οὖν Πιλᾶτος ἀκούσας τῶν λόγων τούτων ἤγαγεν ἔξω τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐκάθισεν ἐπὶ βήματος εἰς τόπον λεγόμενον Λιθόστρωτον Ἑβραϊστὶ δὲ Γαββατα14 ἦν δὲ παρασκευὴ τοῦ πάσχα ὥρα ἦν ὡς ἕκτη καὶ λέγει τοῖςἸουδαίοις ἴδε ὁ βασιλεὺς ὑμῶν15 ἐκραύγασαν οὖν ἐκεῖνοι ἆρον ἆρον σταύρωσον αὐτόν λέγει αὐτοῖς

103

φραγελλώσας παρέδωκεν ἵνα σταυρωθῇ

ὁ Πιλᾶτος τὸν βασιλέα ὑμῶν σταυρώσω ἀπεκρίθησαν οἱ ἀρχιερεῖς οὐκ ἔχομεν βασιλέα εἰ μὴ Καίσαρα16 Τότε οὖν παρέδωκεν αὐτὸν αὐτοῖς ἵνα σταυρωθῇ

104

• 1 Johdanto
• • 11 Tutkimuskysymys ja -metodi
  • 12 Tulkintahistoriaa
  • 13 Kaumlsitteistauml
  • 14 Tutkielman rakenne
  • • 2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherrat
    • • 21 Roomalaiset maaherrat ja Juudea
      • 22 Pilatus Juudean maaherrana
      • • 3 Markuksen evankeliumi
        • • 31 Johdanto
          • 32 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
          • 33 Roomalainen oikeudenkaumlynti
          • 34 Pilatus Markuksen evankeliumissa
          • • 4 Matteuksen evankeliumi
            • • 41 Johdanto
              • 42 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
              • 43 Roomalainen oikeudenkaumlynti
              • 44 Pilatus Matteuksen evankeliumissa
              • • 5 Luukkaan evankeliumi
                • • 51 Johdanto
                  • 52 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
                  • 53 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessauml
                  • 54 Jeesus Herodeksen edessauml
                  • 55 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessauml
                  • 56 Pilatus Luukkaan evankeliumissa
                  • • 6 Johanneksen evankeliumi
                    • • 61 Johdanto
                      • 62 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaiset
                      • 63 Roomalainen oikeudenkaumlynti
                      • 64 Pilatus Johanneksen evankeliumissa
                      • • 7 Johtopaumlaumltoumlkset
                        • Lyhenteet
                        • Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo
                        • • Laumlhteet ja apuneuvot
                          • Kirjallisuus
                          • • Liite Synopsis

Ensimmaumlisinauml vuosisatoina Jeesuksen passion tulkinnassa vaikuttaakin

myoumltaumlmielinen suhtautuminen Pilatukseen Pilatuksen osuutta Jeesuksen

tuomitsemisessa vaumlhaumlteltiin ja korostettiin haumlnen myoumltaumlmielistauml suhtautumistaan

Jeesukseen Samalla juutalaisten osuutta Jeesuksen tuomitsijoina tuotiin

voimakkaammin esille2 Taumlmauml on lopulta johtanut Etiopian ortodoksikirkossa

siihen ettauml Pilatus ja haumlnen vaimonsa on julistettu pyhimyksiksi3 Taumlstauml

huolimatta jo varhaiskeskiajalla Pilatuksesta esitettiin myoumls taumlysin toisenlaisia

kielteisiauml kuvauksia 1100-luvulta eteenpaumlin kielteiset tulkinnat Pilatuksesta

yleistyivaumlt Pilatus naumlhtiin Jeesuksen tuomitsijana samoin kuin myoumls juutalaiset4

Kun saavumme 1800-luvulle Pilatuksen tilanne on kuitenkin jaumllleen

kaumlaumlntynyt toiseen suuntaan Vielauml 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa

tutkimushistoriaa hallitsi myoumlnteinen tulkinta Pilatuksesta vaikka myoumls

toisenlaisia naumlkemyksiauml esitettiin Tuon ajan merkittaumlvin tutkimus Pilatuksesta oli

Gustav A Muumlllerin vuonna 1888 julkaistu Pontius Pilatus der fuumlnfte Prokurator

von Judaumla und Richter Jesu von Nazareth Muumlllerin mukaan Pilatus oli paumltevauml

hallitsija joka hallitsi vaikeaa kansaa vaikeana aikana Muumlllerin tulkinta

pohjautuu pitkaumllti evankeliumeihin ja haumln hylkaumlauml Josefuksen ja Filonin

kirjoitukset epaumlluotettavina5 Muumlllerin naumlkemyksestauml poikkesi haumlnen aikalaisensa

Emil Schuumlrer Taumlmaumln mukaan Pilatus halveksui juutalaisia tapoja ja oli

suvaitsematon ja ylimielinen maaherra6 Schuumlrerin naumlkemys Pilatuksesta ei

kuitenkaan vielauml tuolloin saanut laajempaa kannatusta

Merkittaumlvauml kaumlaumlnne tutkimushistoriassa tapahtui Toisen maailmansodan

jaumllkeen Kaumlaumlnteen tekijauml oli Ethelbert Stauffer7 Haumlnen mukaansa Pilatus oli

varsinkin hallituskautensa aluksi erityisen haumlikaumlilemaumltoumln ja julma hallitsija Haumlnen

tulkintansa painottuu Josefuksen ja Filon Aleksandrialaisen kirjoituksiin ja pyrkii

selittaumlmaumlaumln osaltaan miksi naumliden kahden kuvaus Pilatuksesta eroaa merkittaumlvaumlsti

evankeliumien kuvauksesta Erityisesti Filonin viittaus Sejanuksen

juutalaisvastaisuuteen (Laumlhet 159ndash160) sekauml Josefuksen kertomukset Pilatuksen 2 Winter 1974 88 Hourihane (2009 72ndash82 85) toteaa ettauml myoumlnteinen suhtautuminen Pilatukseen saumlilyi vallitsevana tulkintana aina 500-luvulle saakka Taumlmaumln jaumllkeen alkoi vaumlhitellen kehittyauml myoumls kielteisiauml tulkintoja3 Carter 2003 114 Hourihane 2009 173 372ndash373 Kehitys johti 1100-luvulla siihen ettauml Pilatus saatettiin kuvata juutalaisena Haumlnet esitettiin Kaifaksen ja Herodeksen ystaumlvaumlnauml Lisaumlksi 1200-luvulta eteenpaumlin haumlnet saatettiin esittaumlauml uskottoman stereotyyppinauml joka ei epaumlillyt tuomita Jeesusta5 Ks tarkemmin Bond 1998 xii Muumlllerin linjaa edustivat mm H Peter (1907) ja F Morrison (1939) joka englantilaisena naumlki Pilatuksessa paljon samankaltaisuutta brittilaumlisen imperiumin siirtomaiden kuvernoumloumlrien kanssa6 Schuumlrer 1973 383ndash387 Schuumlrerin saksankielinen alkuperaumlisteos Geschichte des juumldischen Volkesim Zeitalter Jesu Christi ilmestyi vuosina 1886ndash1890 7 Bond 1998 xiii

2

tunteettomuudesta juutalaisia tapoja kohtaan (esimerkiksi Ant 1855ndash58) ovat

keskeisiauml taumlssauml tulkinnassa Sejanus oli keisari Trajanuksen luottomies ja

Staufferin tulkinnan mukaan Pilatuksen patronius joka hankki Pilatukselle

maaherran viran Juudeasta Staufferin mukaan Pilatus vihasi juutalaisia kuten

Sejanuskin ja oli valmis vahingoittamaan ja loukkaamaan heitauml aina tilaisuuden

tullen Sejanus ja Pilatus toivoivat juutalaisten kapinaa jonka seurauksena kaikki

juutalaiset olisi pitaumlnyt kukistaa8 Sejanuksen kuoleman jaumllkeen Pilatus oli

epaumlvarma omasta asemastaan ja oli siksi valmis tuomitsemaan Jeesuksen

juutalaisten toiveiden mukaan9 Myoumlhemmin saman tyylistauml tulkintaa on edustanut

Paul Winter joka tosin ei mainitse Sejanusta tulkinnassaan Haumlnen mukaansa

Filonin kuvaus (Laumlhet 301) Pilatuksesta julmana ja joustamattomana miehenauml on

kuitenkin historiallisesti uskottavin Taumlstauml huolimatta jo evankelistat pyrkivaumlt

siirtaumlmaumlaumln vastuuta Jeesuksen tuomitsemisesta juutalaisille jotta varhaiskristityt

naumlyttaumlytyisivaumlt paremmassa valossa roomalaisille10

Staufferin ja myoumls Winterin tulkinnat perustuvat siis naumlkemykselle ettauml

evankeliumien ja juutalaisten kirjoittajien maalaamassa kuvassa Pilatuksesta on

perustava ero Taumlmauml ero on niin merkittaumlvauml ettei sitauml ole mahdollista selittaumlauml

ilman merkittaumlvaumlauml muutosta joko historiassa tai kirjoittajien asenteissa Stauffer

perusteli eron Sejanuksen kuolemalla ja siis Pilatuksen tulevaisuuden

epaumlvarmuudella Winter puolestaan uskoo evankeliumien pyrkineen osoittamaan

Jeesuksen ja varhaiskristittyjen vaarattomuuden Rooman valtakunnalle Lisaumlksi

sekauml Staufferin ettauml Winterin tulkinnassa juutalaisilla laumlhteillauml on ensisijainen

asema

Staufferin tulkinta ei kuitenkaan tyydyttaumlnyt kaikkia Jo 1900-luvun

puolessa vaumllissauml haumlnen edustamansa tulkinta kohtasi vastustusta Tulkinnan

arvostelijat pitivaumlt Pilatusta melko tyypillisenauml roomalaisena maaherrana Taumlmauml

tulkinta ei naumle ylitsepaumlaumlsemaumltoumlntauml eroa juutalaisten tekstien ja evankeliumien

kirjoittajien Pilatus-kuvauksen vaumllillauml Esimerkiksi Hugh Turner arvosteli

Staufferia siitauml ettauml taumlmauml nojasi tulkinnassaan Sejanuksen juutalaisvastaisuuteen

8 Stauffer 1955 103 118ndash120 Staufferin olettama yhteys Pilatuksen ja Sejanuksen vaumllillauml on kuitenkin hyvin spekulatiivinen sillauml Filon ei suoraan mainitse yhteyttauml9 Mm Brown (1994 693ndash694) ja Carter (2003 3ndash4) pitaumlvaumlt taumltauml hyvin epaumlvarmana sillauml vaumlite Sejanuksen juutalaisvastaisuudesta pohjautuu vain yhteen laumlhteeseen 10 Ks tarkemmin Winter 1974 70ndash89 Winterin mukaan Filonin kuvaus on uskottavin koska Filonoli Pilatuksen aikalainen Lisaumlksi Filonin kuvaukseen Pilatuksesta ei vaikuta taumlmaumln rooli Jeesuksenoikeudenkaumlynnissauml josta Filon ei vaikuta olevan tietoinen Toisaalta Bond (1998 36) kyseenalaistaa Filonin kuvauksen koska ensinnaumlkin Filon arvioi usein tekstiensauml henkiloumlitauml sen mukaan kuinka he noudattivat juutalaista lakia ja toiseksi Filon oli Herodeksen hallitsijasuvun kannattaja joka mahdollisesti toivoi ettauml Juudea siirtyisi jaumllleen Herodeksen suvulle hallittavaksi Niinpauml taumlmauml saattoi olla se syy miksi Filon kuvaa Pilatuksen hyvin kielteisessauml valossa

3

Taumlstauml ei kuitenkaan ole muuta todistetta kuin Filonin kirjoitus eikauml missaumlaumln

kerrota Sejanuksen olleen Pilatuksen patronius Turnerin mukaan Pilatus ei

tarkoituksella loukannut juutalaisten tapoja Pilatus oli kohtalaisen paumltevauml

hallitsija mistauml haumlnen pitkauml hallituskautensakin viestii Haumln pyrki maakunnassa

vahvistamaan Rooman valtaa ja kansan uskollisuutta Rooman valtakuntaa

kohtaan11 Myoumlhemmin taumltauml tulkintaa on edustanut myoumls Raymond Brown12

Lisaumlksi Helen Bond joka kuuluu taumlmaumln tutkielman kannalta keskeisiin tutkijoihin

liittyy taumlhaumln tulkintatyyppiin Haumln on kirjoittanut 1990-lopussa hyvin kattavan

tutkimuksen Pilatuksesta Haumln korostaa tutkimuksessaan sitauml ettauml niin Filonin ja

Josefuksen kuin evankeliumien kirjoittajienkin Pilatus-kuvaukseen vaikutti heidaumln

oma tilanteensa eikauml yhtauml voida pitaumlauml historiallisempana kuin muita13

Naumlmauml kaksi tulkintalinjaa Pilatuksesta olivat 1900-luvun tutkimuksessa

vaikuttavimmat mutta niiden lisaumlksi on esitetty myoumls muunlaisia tulkintoja

Erityisesti Raamatun evankeliumeihin keskittyvauml tulkinta katsoo Pilatuksen olleen

paumlaumlttaumlmaumltoumln ja heikko hallitsija Markus kertoo kuinka Pilatus tiesi ettauml Jeesus oli

luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta (Mark 1510) Matteus puolestaan kuvaa

Pilatuksen pesemaumlssauml kaumltensauml Jeesuksen tuomiosta (Matt 2724) Luukkaan

sanojen mukaan Pilatus laumlhetti Jeesuksen Herodeksen luo kuulusteltavaksi (Luuk

237) Johannes puolestaan kirjoittaa samoin kuin Luukas (Luuk 234 14 ja 22)

Pilatuksen useaan otteeseen julistaneen Jeesuksen syyttoumlmaumlksi (Joh 1838 194 ja

6)14 Niinpauml Pilatus uskoi ettauml Jeesus oli syytoumln mutta haumln ei uskaltanut luottaa

omaan harkintakykyynsauml vaan taipui paikalla olleen kansan tahtoon ja tuomitsi

Jeesuksen Taumlllaista tulkintaa ovat edustaneet esimerkiksi Vincent Taylor ja

Ronald Piper15

Viime vuosikymmeninauml Uuden testamentin tutkimuksessa varsinkin

Pohjois-Amerikassa on yleistynyt postkolonialistinen kritiikki Erityisesti sen

alalaji imperiumikritiikki on tuonut evankeliumien Pilatus-kuvaukseen uusia

naumlkoumlkulmia Perinteisesti tutkimuksessa on kiinnitetty erityistauml huomiota

varhaiskristittyjen ja juutalaisten suhteisiin Imperiumikritiikki nostaa kuitenkin

esille varhaiskristittyjen ja Rooman valtakunnan vaumllisen suhteen Tyypillisesti

11 Turner 1965 68ndash74 12 Ks tarkemmin Brown 1994 693ndash70513 Bond 1998 xvii14 Taumlssauml tutkielmassa kaumlytaumln yksinkertaisuuden vuoksi evankeliumien kirjoittajista heidaumln perinteestauml nousevia nimiaumlaumln tai termiauml rsquoevankelistatrsquo viitatessani kaikkiin kirjoittajiin kerralla 15 Taylor 1952 577ndash579 Piper 2007 127ndash162 Taylor tiedostaa tavan korostaa Jeesuksen viattomuutta ja juutalaisten syyllisyyttauml Haumlnen mukaansa kuitenkin Markuksen kertomuksessa naumlkyy Pilatuksen kyvyttoumlmyys toimia oman harkintansa vaikka ylipappien syyllisyys Jeesuksen kuolemaan on myoumls esillauml

4

imperiumikritiikki naumlkee Jeesuksen toiminnan vastakulttuurisena ja evankeliumit

vastakulttuurisina teksteinauml jotka pyrkivaumlt kyseenalaistamaan Rooman

valtakunnan arvot16 Imperiumikritiikki pyrkii nostamaan esille Raamatun tekstien

kohtia missauml erityisesti Rooman valtakuntaan ja sen sosiaaliseen tai

uskonnolliseen jaumlrjestykseen viitataan eksplisiittisesti tai implisiittisesti

Tavallisesti naumlmauml viittaukset naumlhdaumlaumln Rooman edustamien asioiden ja arvojen

kyseenalaistamisena17 Warren Carter on yksi imperiumikritiikin uranuurtaja ja

yksi taumlssauml tutkielmassa esiteltyjauml tutkijoita Haumln pitaumlauml Pilatusta tyypillisenauml

maaherrana joka valvoi Rooman valtakunnan ja sen liittolaisten etuja

maakunnassa Haumlnen mukaansa Jeesus oli uhka Rooman valtakunnalle minkauml

vuoksi Pilatus oli valmis tuomitsemaan taumlmaumln18 Carter nostaa esille Rooman

valtakunnan merkityksen evankeliumeille Evankeliumit on kirjoitettu Rooman

valtakunnan alueella ja ne kuvaavat tapahtumia jotka sijoittuvat valtakunnan

alueelle Niinpauml evankeliumien taustakonteksti on roomalainen Carterin mukaan

evankeliumit ottavatkin kantaa roomalaiseen maailmaan ja sen arvoihin Taumlmauml

imperiumin arviointi laumlpaumlisee evankeliumit kauttaaltaan19 Carterin tulkinnassa

huomion arvoista on se ettauml siinauml haumlnen olettamansa historiallinen maailma ja

evankeliumien kertomuksellinen maailma tulevat hyvin laumlhelle toisiaan Naumlin

kysymys siitauml millainen roomalainen maaherra Pilatus oikeastaan oli heijastuu

suoraan siihen miten evankeliumien Pilatus-kuvausta tulkitaan

13 KaumlsitteistaumlTaumlmaumln tutkielman kannalta keskeisiauml kaumlsitteitauml ovat imperiumivastainen ja

juutalaisvastainen Molemmat termit ovat sisaumllloumlllisesti hyvin ongelmallisia Mikauml

tekee tekstistauml juutalaisvastaisen tai imperiumivastaisen Nykykaumlytoumlssauml sana

rdquojuutalaisvastainenrdquo kantaa herkaumlsti holokaustin taakkaa Minauml maumlaumlrittelen taumlssauml

tutkielmassa juutalaisvastaisuudeksi juutalaisia tai jotakin juutalaisryhmaumlauml

vaumlaumlristelevaumln kuvauksen jonka tarkoitus on asettaa juutalaiset yhteisoumlnauml pysyvaumlsti

kielteiseen valoon Nykylukijan ja evankelistojen vaumllillauml on laumlhes kaksituhatta

vuotta historiaa Taumlstauml syystauml on ensiarvoisen taumlrkeaumlauml kiinnittaumlauml huomio

nimenomaan evankelistan alkuperaumliseen tarkoitukseen Evankelistoja ei voida

pitaumlauml vastuullisina nykylukijalle juutalaisvastaisilta vaikuttavista tulkinnoista

16 Frey 2014 337 Artikkelissaan Frey kritisoi kovasti imperiumivastaista tulkintaa joka haumlnen mukaansa on herkaumlsti yksipuolista ja ideologialaumlhtoumlistauml17 Mcknight amp Modica 2013 16 Englannin kielinen vastine on rsquoempire criticismrsquo18 Carter 2003 32 Muita imperiumikritiikin edustajia ovat esimerkiksi Tom Thatcher ja Kavin Rowe19 Carter 2006 1ndash3

5

jollei voida osoittaa juutalaisvastaisen tulkinnan olleen jo evankelistan mielessauml

Lisaumlksi on huomioitava se konteksti josta evankelista kirjoitti Kokiko evankelista

olevansa osa juutalaisuutta Yleinen tulkinta on se ettauml ryhmaumln sisaumlinen retoriikka

voi olla vahvempaa kuin ulkopuolelta tuleva ilman ettauml retoriikkaa pidetaumlaumln

juutalaisvastaisena On kuitenkin mielestaumlni selvaumlauml ettei kaikkea kielteistauml

arvostelua voida pitaumlauml juutalaisvastaisuutena vaan vaumlitteiden juutalaisvastaisuutta

on tulkittava ennen kaikkea niiden tarkoituksesta kaumlsin

Imperiumivastaisuudeksi nimitaumln tarkoituksellista Rooman valtakunnan

arvojen jatai vallan vastustamista joka hylkaumlauml mahdollisuuden toimia

imperiumin sisaumlllauml vallitsevissa olosuhteissa Kyse ei siis ole Rooman imperiumin

vallan tai arvojen arvostelusta joka taumlhtaumlisi Rooman valtakunnan uudistamiseen

Lisaumlksi koska imperiumikritiikin kannattajien mukaan imperiumivastaisuus voi

ilmetauml myoumls epaumlsuorasti on naumliden imperiumivastaisten kantojen oltava riittaumlvaumln

selkeitauml Riittaumlvauml selkeys on kriteerinauml haasteellinen mutta tarkoitan sillauml sitauml ettauml

tulkinta ei saa olla liian vaumlkinaumlinen ja myoumls muiden evankeliumin kohtien on

tuettava tulkintaa Erityisen taumlrkeaumlauml on erottaa evankelistan Rooma-suhteen

erityspiirteet itse imperiumivastaisuudesta Esimerkiksi Martin Meiser korostaa

ettauml Tertullianus oli epaumlilemaumlttauml uskollinen keisarille vaikka ei pitaumlnytkaumlaumln taumltauml

jumalana20

14 Tutkielman rakenneAloitan tutkielmani luomalla lyhyen katsauksen siihen mitauml me tiedaumlmme

historiallisesta Pilatuksesta ja roomalaisista maaherroista yleensauml Taumlmaumln jaumllkeen

siirryn kaumlsittelemaumlaumln evankeliumien kuvauksia Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml

kutakin vuorollaan Markuksesta alkaen Naumlissauml kappaleissa teen lyhyen

johdannon jossa kaumlyn laumlpi yleisesti evankeliumin suhdetta Rooman valtakuntaan

Taumlmaumln jaumllkeen kaumlsittelen tiiviisti Jeesuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin joka

edeltaumlauml roomalaista oikeudenkaumlyntiauml Taumlmaumln kappaleen avulla tarkastelen

evankeliumin asenteita juutalaisuutta jotakin sen alaryhmaumlauml tai sen johtajia

kohtaan Juutalaisuuden ja evankeliumien suhde on itsessaumlaumln jo hyvin laaja aihe

eikauml sitauml ole taumlmaumln tutkielman piirissauml mahdollista kaumlsitellauml tarkasti Taumlstauml

huolimatta teen muutamia huomioita kunkin evankeliumin juutalaissuhteesta sillauml

toisaalta se voi vaikuttaa myoumls merkittaumlvaumlsti evankeliumien Pilatus-kuvaukseen

Naumlhdaumlkseni onkin neljauml vaihtoehtoa kuinka kunkin evankeliumin kirjoittajan

asenteet juutalaisuutta ja toisaalta Rooman valtakuntaa kohtaan vaikuttavat

20 Meiser 2015 140ndash141

6

evankeliumin kuvaan Pilatuksesta Ensimmaumlinen vaihtoehto on ettauml evankelista

pyrkii siirtaumlmaumlaumln vastuun Jeesuksen tuomitsemisesta mahdollisimman

taumlydellisesti juutalaisille jollekin juutalaiselle ryhmaumllle tai juutalaisille johtajille

Samalla haumln esittaumlauml Pilatuksen suhtautuneen Jeesukseen myoumltaumlmielisesti eikauml haumln

vastusta Rooman valtakuntaa Toinen vaihtoehto on ettauml evankelista naumlkee sekauml

juutalaiset jokin juutalaisen ryhmaumln tai juutalaiset johtajat ettauml Pilatuksen yhtauml

suuressa vastuussa Jeesuksen tuomitsemisesta Niinpauml haumln ei nosta kumpaakaan

erityisesti syylliseksi Evankeliumin kirjoittaja saattaa arvostella tai olla

arvostelematta juutalaisia jatai Pilatusta ja mahdollisesti Rooman valtakuntaa

Kolmanneksi kirjoittaja ei korostakaan Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml erityisesti

juutalaisten osallisuutta vaan todellinen arvostelun kohde on Pilatus ja haumlnen

edustamansa Rooman valtakunta Neljaumls vaihtoehto on se ettei evankeliumin

kirjoittajan juutalaissuhteella ja Pilatus-kuvauksella ole mitaumlaumln tekemistauml

keskenaumlaumln Evankelistan suhde juutalaisuuteen on oma asiansa ja Pilatuksen

toiminta oikeudenkaumlynnissauml on riippumaton taumlstauml

Vasta kun olen kaumlsitellyt evankeliumin juutalaisen oikeudenkaumlynnin siirryn

roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin ja Pilatuksen toimintaan Taumlssauml kaumlsittelyssauml

arvioin evankeliumien Pilatuksen kuvausta ja sitauml kuinka evankeliumien suhde

toisaalta juutalaisiin toisaalta Rooman valtakuntaan vaikuttaa taumlhaumln kuvaukseen

Paumlaumltaumln jokaisen evankeliumin kaumlsittelyn kokoavaan kappaleeseen jossa esitaumln

naumlkemykseni evankeliumin Rooma-suhteesta joka on noussut evankeliumin

Pilatus kuvauksesta Tutkielman lopuksi teen yhteenvedon jossa teen huomioita

evankeliumien eroista ja yhtaumllaumlisyyksistauml

2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherratVaikka tutkimukseni ei ensisijaisesti keskity siihen kuka tai millainen Pontius

Pilatus historiassa mahdollisesti oli tarkastelen silti taumltaumlkin kysymystauml lyhyesti

Naumlin voimme paremmin arvioida tutkijoiden naumlkemyksiauml siitauml kuinka Pilatus on

kuvattu eri evankeliumeissa Mikaumlli Pilatus on kuvattu tyypillisenauml maaherrana

kuten Carter usein vaumlittaumlauml meidaumln on saatava ensin jonkinlainen kuva tyypillisestauml

maaherrasta ja siitauml mitauml me tiedaumlmme historiallisesta Pilatuksesta

21 Roomalaiset maaherrat ja JuudeaRoomalaiset maaherrat tulivat paumlaumlasiassa senaattoriluokasta Se kuka heidaumlt

nimitti riippui maakunnan tilanteesta Rooman rauhallisilla ydinalueilla jolla ei

ollut pysyvaumlauml tarvetta armeijalle maaherroina toimivat senaatin valitsemat

7

prokonsulit He olivat entisiauml konsuleita ja heidaumln toimikautensa oli yksi vuosi

Rooman rajojen tuntumassa olleiden maakuntien tilanne oli toinen Ne olivat

Rooman keisarin hallinnassa Naumlihin rajaprovinsseihin keisari nimitti legaatin

senaattoriluokan edustajien joukosta Poikkeuksena oli Egypti jonka maaherra

tuli ritariluokasta Perinteisesti tutkimuksessa on ajateltu ettauml Rooman

valtakunnassa oli naumliden suurempien senaattoriluokan hallitsemien maakuntien

lisaumlksi pienempiauml maakuntia Naumliden pienempien alueiden hallitsijat keisari

nimitti Egyptin tapaan ritariluokasta Juudean on mielletty kuuluneen naumlihin

pieniin alueisiin21 Steve Mason argumentoi kuitenkin vahvasti sen puolesta ettei

Juudea ollut vielauml Jeesuksen aikaan itsenaumlinen maakunta vaan osa Syyriaa Haumlnen

mukaansa Juudealla tarkoitettiin etelaumlisen Syyrian etnistauml aluetta joka keskittyi

Jerusalemiin ja sen ympaumlristoumloumln Lisaumlksi haumlnestauml antiikin kirjoittajat kuten Strabo

ja Cassius Dio22 eivaumlt tunteneet Egyptin lisaumlksi muita maakuntia joita hallitsi

ritariluokan edustaja23 Taumlmaumln asian puolesta puhuu myoumls se ettauml Juudean

maaherralla oli kaumlytoumlssaumlaumln vain suhteellisen vaumlhaumln sotilaita Taumlmauml tarkoitti sitauml

ettauml suurempien levottomuuksien syttyessauml Juudean maaherra oli riippuvainen

Syyrian legaatin tuesta Naumlin legaatilla oli merkittaumlvaumlauml vaikutusvaltaa Juudean

maaherraan24

Rooman toiminta maakunnissa vaihteli merkittaumlvaumlsti Helmut Koesterin

mukaan Rooman valtakunnan laajentumisen alkuvaiheessa Maakuntien maaherrat

kaumlyttivaumlt valtaansa monesti omien etujensa Rooman tai roomalaisten kauppiaiden

etujen mukaisesti Taumlmauml oli erityisen yleistauml Rooman rajaprovinsseissa joissa

valta ei ollut vielauml vakiintunut Seurauksena oli provinssien alkuperaumlisten

asukkaiden riisto Keisariajalle tultaessa taumlhaumln riistoon pyrittiin puuttumaan

Rooman valtakunnan virkamiehille maumlaumlraumlttiin kiinteaumlt palkat Maaherrat olivat

suoraan vastuussa keisarille ja maaherran virkamiehet keraumlsivaumlt tilojen ja

henkiloumliden verot Taumlstauml huolimatta epaumlsuoria veroja keraumlsivaumlt edelleen

publikaanit Rooman valtakunnan edustajat myivaumlt verojen keraumlaumlmisoikeuksia

niistauml eniten tarjoaville Naumlin epaumlsuorat verot saumlilyivaumlt edelleen korkeina25

21 Naumlin esimerkiksi ajattelevat Koester (1995 311ndash312) ja Bond (1998 4ndash5) Bond tosin myoumlntaumlauml ettauml Juudea oli pitkaumllti riippuvainen Syyriasta22 Mielenkiintoista on ettauml myoumls Luukkaasta oli olennaista mainita nimenomaan Syyrian kaumlskynhaltija Quirinius (Luuk 22)23 Mason (2016 240ndash245) luettelee kaikkiaan kaksitoista perustetta sille miksi Juudea ei ollut vielauml ennen Juutalaissotaa itsenaumlinen maakunta 24 Bondin (1998 5 amp 13) mukaan Juudean maaherralla oli kaumlytoumlssaumlaumln vain auxilia-joukkoja joita oli viisi kohorttia jalkavaumlkeauml ja yksi ratsuvaumlen rykmentti25 Koester 1995 279 312

8

Taumlmauml maakuntien riisto Rooman valloitushistorian alkuvaiheessa pitaumlnee

paikkansa kun roomalaisilla ei vielauml ollut selkeaumlauml pitkaumlaikaista tavoitetta

toiminnalleen Keisariajalle saavuttaessa roomalaisilla oli jo kuitenkin useita

strategioita siihen kuinka hallita heidaumln alaisuudessaan olevia alueita Mason

jakaa roomalaisten strategiat neljaumlaumln tyyppiin Ensinnaumlkin oli edellauml mainittu

valloitetun alueen riisto ja sen resurssien kaumlyttouml Rooman talouden hyvaumlksi

Toiseksi oli pyrkimys tukea alkuperaumlistauml paikallista eliittiauml maakunnan

kaupungeissa Kolmanneksi roomalaiset saattoivat palkita ystaumlviaumlaumln jotka olivat

osoittaneet uskollisuutensa Roomalle Ja neljaumlnneksi roomalaiset saattoivat pyrkiauml

pitaumlmaumlaumln liittolaisensa riippuvaisina yksin Roomasta luomalla epaumlluottamusta

naumliden vaumllille26

Juudeassa keisari Augustus hyoumldynsi naumlistauml strategioista kolmatta

nimittaumlessaumlaumln Herodes Suuren Juudean kuninkaaksi Kun Herodes kuoli vuonna 4

eea keisari Augustus kunnioitti Herodeksen testamenttia huolimatta siitauml ettauml

ilmeisesti Jerusalemin paikallinen papillinen eliitti oli anonut testamentin

mitaumltoumlintiauml27 Niinpauml haumln nimitti Herodeksen pojan Arkhelaoksen muun muassa

Juudean alueen hallitsijaksi28 Kuitenkin jo vuonna 6 jaa Augustus karkotti

Arkhelaoksen Jerusalemista ja liitti Juudean Syyrian maakuntaan Samalla haumln

nimitti Juudeaan maaherran ritariluokasta Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml Jerusalemin

juutalaisen erityisesti papillisen eliitin valta kasvoi29

Roomalaiset kunnioittivat pitkaumllle maakuntiensa perinteitauml ja lakeja He

puuttuivat niihin vain jos he katsoivat niiden olevan sivistymaumlttoumlmiauml Paikalliset

vallanpitaumljaumlt saumlilyttivaumlt asemansa mutta roomalaiset toivat alueelle myoumls oman

hallintokoneistonsa Niin ikaumlaumln tuomiovalta saumlilyi pienemmissauml asioissa

paikallisilla johtajilla mutta keisarin ja taumlmaumln virkamiesten hallitsemat

tuomioistuimet kaumlsittelivaumlt kaikki vakavammat rikokset Naumlin esimerkiksi

kuolemantuomiovalta kuului provinsseissa maaherralle30

26 Mason 2016 26027 Mason 2016 249 amp 252 Mason korostaa ettei suinkaan koko Juudean eliitti toivonut Juudean liittaumlmistauml suoran Rooman vallan alle Sen sijaan taumltauml toivoi ensi sijassa papillinen eliitti jonka valtaa kuningas heikensi28 Herodes Suuren valtakunta jaettiin haumlnen kolmen poikansa kesken Arkhelaos suurimman osan eli noin puolet Herodeksen valtakunnasta mm Juudean muut alueet jaettiin Antipaksen ja Filippoksen kesken Bond 1998 329 Ks tarkemmin Juudean tilanteesta vuoden 6 jaa tienoilla Mason 2016 250ndash253 30 Koester 1995 312 Tutkijoiden kesken on tosin erimielisyyttauml siitauml oliko paikallisilla johtajilla oikeus langettaa kuolemantuomioita jos asia koski paikallisia uskonnollisia tapoja Esimerkiksi Craig Blomberg (2001 240ndash241) pitaumlauml taumltauml mahdollisena Toisaalta mm Andrew Lincoln (2005 460ndash461) ja Carter (2003 46) epaumlilevaumlt taumltauml Bond (1998 16 alaviite 86) toteaa ettauml tilanteissa joissa paikallisten kerrotaan langettaneen kuolemantuomion kyseessauml saattoi olla lynkkaus eikauml varsinainen laillinen oikeudenkaumlynti (vrt Apt 68ndash15 754ndash60)

9

Maaherrat tyoumlskentelivaumlt yhdessauml paikallisen eliitin kanssa rauhan

saumlilyttaumlmiseksi Toisaalta paikallinen eliitti oli riippuvainen maaherrasta

Esimerkiksi Juudeassa maaherralla oli valta nimittaumlauml ja myoumls erottaa ylipappi

mikaumlli katsoi sen tarpeelliseksi Pilatus ei milloinkaan kaumlyttaumlnyt taumltauml valtaa mutta

haumlnen edeltaumljaumlnsauml Valerius Grassus nimitti Josefuksen mukaan ainakin viisi

ylipappia31

Carterilla on hyvin kielteinen kuva roomalaisista maaherroista Haumlnen

mukaansa naumlmauml toimivat pelkaumlstaumlaumln edistaumlaumlkseen Rooman poliittisia taloudellisia

ja sotilaallisia intressejauml Maaherrat kaumlyttivaumlt taumlssauml tehtaumlvaumlssauml keinoja jotka

riistivaumlt ja alistivat tavallisia maakuntien asukkaita32 Rooman etujen valvominen

maakunnissa oli epaumlilemaumlttauml maaherrojen tehtaumlvauml Mielestaumlni Carterin

naumlkemykselle kansan alistamisesta ja riistaumlmisestauml ei ole kuitenkaan riittaumlviauml

perusteita Mikaumlaumln ei viittaa siihen ettauml Juudean asukkaita olisi mitenkaumlaumln

poikkeuksellisella tavalla riistetty tai alistettu ensimmaumlisen vuosisadan

alkupuoliskolla Mason kyllauml mainitsee ettauml pian Juudean Syyriaan liittaumlmisen

jaumllkeen syntyi rauhattomuutta Haumlnen tulkintansa mukaan tyytymaumlttoumlmyyden syy

ei kuitenkaan ollut roomalaisten riisto vaan kansan pettymys Jerusalemin

menetettyauml erityisasemansa33

22 Pilatus Juudean maaherranaPilatus oli viides Juudean maaherra ja hallitsi noin 26ndash37 jaa jolloin Tiberius oli

Rooman keisari Haumln oli yksi pisimpaumlaumln Juudeaa hallinneista maaherroista34

Pilatus hallitsi Juudeaa Kesareasta (Caesarea Maritima) joka oli roomalaisesta

naumlkoumlkulmasta strategisesti paremmassa paikassa ja lisaumlksi uskonnollisesti

neutraalimpi kaupunki kuin Jerusalem Jerusalemiin maaherra saapui yleensauml vain

suurien juhlien aikaan jolloin kaupunkiin keraumlaumlntyi paljon ihmisiauml ja

levottomuuksien riski oli suurempi35

31 Carter 2008 293 32 Ks tarkemmin Carterin kuvausta roomalaisista maaherroista Carter 2008 291ndash299 33 Ks tarkemmin Bondin kuvausta Juudeasta (1998 1ndash9) ja Masonin (2016 245ndash254) kuvaus vuoden 6 jaa tilanteesta34 Bondin (1998 1) ja Masonin (2016 265) mukaan Pilatuksen hallituskausi paumlaumlttyi vuonna 37 mutta mm Brown (1994 693) Koester (1995 373) ja Carter (2003 45) ajoittavat paumlaumlttymisen vuoteen 36 Kaikki ovat kuitenkin yhtauml mieltauml siitauml ettauml Pilatuksesta tuli Juudean maaherra vuonna26 joskin Mason pitaumlauml myoumls mahdollisena vuosia 18 tai 1935 Bond (1998 7) toteaa ettauml Kesareaan oli helppo siirtaumlauml joukkoja tarvittaessa meren kautta koskase sijaitsi Vaumllimeren rannalla Lisaumlksi kreikkalaisena kaupunkina se oli kahdessakin mielessauml uskonnollisesti neutraali Ensinnaumlkin Juudean paikallisen vaumlestoumln oli helpompi hyvaumlksyauml roomalainen hallinto kreikkalaisessa kaupungissa kuin esimerkiksi uskonnollisesti merkittaumlvaumlssauml Jerusalemissa Toiseksi Juudean alueella asui monien eri uskonnollisten ryhmien edustajia kuten samarialaiset ja juutalaisuuden eri ryhmittymaumlt naumlin maaherran sijoittuminen esimerkiksi Jerusalemiin olisi voinut vaikutta tietyn ryhmaumln suosimiselta

10

Pilatuksen hallituskaudesta on jaumlljellauml myoumls arkeologista todistusaineistoa

Kesareasta loumlytyi vuonna 1961 kalkkikivi joka on ollut osa Pilatuksen

rakennuttamaa rakennusta Kivessauml on omistuskirjoitus keisari Tiberiukselle

]S TIBERIEVM PON]TIVS PILATVS PRAEF]ECTVS IVDA[EA]E

]Tiberiuksen Pon]tius Pilatus Juudean [pref]ekti

Sitauml minkauml rakennuksen Pilatus rakennutti Tiberiuksen kunniaksi tai mitauml muuta

kaiverruksessa luki ei tiedetauml36 Kaiverruksessa ei ole saumlilynyt Pilatuksen

etunimeauml jota ei tunneta mutta se ilmaisee Pilatuksen arvonimen prefekti Taumlmauml

arvonimi viittaa ensi sijassa sotilaalliseen virkaan mikauml saattoi johtua siitauml ettauml

Juudea oli suhteellisen vaumlhaumln aikaa sitten siirtynyt Rooman suoran hallintovallan

alle37

Pilatuksen tullessa Juudean maaherraksi tilanne Syyrian legaatin suhteen oli

kuitenkin erikoinen Taumlmauml johtui siitauml ettauml Pilatuksen hallinnon ensimmaumliset

kuusi vuotta Syyrian legaatti Lucius Aelius Lamia ei ollut Syyriassa vaan hoiti

tehtaumlviaumlaumln Roomasta kaumlsin Tilanne ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut Pilatukselle edullinen sillauml

se merkitsi sitauml ettei haumlnellauml ollut nopeasti saatavilla tukea jos ongelmia ilmeni

Niinpauml Pilatus saattoi olla valmis tukahduttamaan kaikki mahdolliset

levottomuudet nopeasti ennen kuin ne paumlaumlsivaumlt kaumlrjistymaumlaumln38

Pilatuksen pitkauml hallituskausi kuitenkin viittaa siihen ettauml haumln oli

kohtalaisen taitava maaherra Luonnollisesti on mahdollista ettauml kaikki haumlnen

paumlaumltoumlksensauml eivaumlt olleet suosittuja eivaumltkauml poliittisesti onnistuneita kuten Filon ja

Josefus kirjoittavat Taumlstauml huolimatta ei ole todennaumlkoumlistauml ettauml Pilatus olisi

palvellut maaherrana niin kauan kuin haumln palveli jos haumln olisi ollut yhtauml raaka

kuin Filon antaa ymmaumlrtaumlauml Pilatuksen hallituskausi paumlaumlttyi vasta kun Syyrian

legaatti Lucius Vitellius maumlaumlraumlsi Pilatuksen takaisin Roomaan antamaan selonteon

keisarille Taumlmauml johtui siitauml ettauml samarialaiset syyttivaumlt Pilatusta toistuvista

julmuuksista heitauml kohtaan39

Historiallisen Pilatuksen kannalta olennaisimmat kirjalliset laumlhteet ovat

peraumlisin juutalaisilta kirjoittajilta Filon Aleksandrialaiselta ja Josefukselta sekauml 36 Bond 1998 11ndash12 37 Bond 1998 12 Fadus (44ndash46) oli ensimmaumlinen Juudean maaherra jonka arvonimi oli prokuraattori mikauml oli siviilivirka 38 Bond 1998 1539 Mason 2016 265

11

Raamatun evankeliumeista40 Pilatus esiintyy myoumls muissa teksteissauml kuten edellauml

mainituissa Pietarin evankeliumissa ja Nikodemuksen evankeliumissa mutta ne

ovat myoumlhempiauml tekstejauml joiden anti historiallisen Pilatuksen tutkimukselle on

varsin ohutta

Varhaisimmat maininnat Pilatuksesta on kirjoittanut Filon

Aleksandrialainen joka oli Pilatuksen aikalainen41 Haumln kertoo Pilatuksesta

tekstissaumlaumln Legatio ad Gaium Kuten jo aiemmin on tullut ilmi Filonin kuvaus

Pilatuksesta on hyvin kielteinen Haumlnen mukaansa Pilatus muun muassa otti

vastaan lahjuksia ja teloitti ihmisiauml ilman oikeudenkaumlyntiauml (Laumlhet 302)

Filon kertoo Pilatuksen asettaneen Jerusalemissa Herodeksen palatsiin

kullattuja kilpiauml Haumln myoumlntaumlauml ettei kilvissauml ollut kuvia eikauml mitaumlaumln muutakaan

minkauml laki kieltaumlisi lukuun ottamatta korutonta kirjotusta Kirjoituksessa kerrottiin

kilpien lahjoittaja ja kenen kunniaksi ne oli lahjoitettu Filon kuvaa kuinka kansa

vaati Pilatusta poistamaan kilvet Filonin mukaan Pilatuksella ei kuitenkaan ollut

rohkeutta poistaa keisarille omistettuja kilpiauml eikauml halua miellyttaumlauml kansaa Niinpauml

juutalaiset johtajat laumlhettivaumlt Tiberiukselle vetoomuksen ettauml haumln maumlaumlraumlisi kilvet

poistettavaksi Kun keisari kuuli Pilatuksen teosta haumln vaumllittoumlmaumlsti laumlhetti

Pilatukselle kaumlskyn poistaa kilvet (Laumlhet 299ndash305)

Filonin teksti on taumlrkeauml laumlhde Pilatus-tutkimukselle sen varhaisuuden

taumlhden Jotkut tutkijat kuten esimerkiksi Winter asettavatkin suuren painoarvon

Filonille Niin kuin jo aiemmin totesin Winter pitaumlauml Filonin kuvausta Pilatuksesta

historiallisesti kaikkein luotettavimpana Taumlmauml ei johdu vain siitauml ettauml Filon

kirjoitti niin varhain vaan myoumls siitauml ettauml Filonin kuvaukseen ei vaikuta

Pilatuksen osuus Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml42

Filon on antaa lukijan ymmaumlrtaumlauml ettauml Pilatus asetti kilvet palatsiin

aumlrsyttaumlaumlkseen kansaa Mason kuitenkin huomauttaa ettauml taumlmauml ei vaikuta erityisen

uskottavalta Mikaumlli Pilatuksen todellinen tavoite oli aumlrsyttaumlauml kansaa haumln olisi

voinut toimia paljon loukkaavammin Esimerkiksi Pilatus olisi voinut kaumlyttaumlauml

kuvallisia kilpiauml ja ripustaa ne naumlkyvaumlmmaumllle paikalle kuin palatsin sisaumllle

Masonin mukaan kyseessauml saattoi olla vain Pilatuksen yritys miellyttaumlauml sotilaitaan

Naumlin ollen vaikka itse tapaus saattaakin olla historiallinen Filon kuvaa Pilatusta

40 Lisaumlksi varhainen maininta Pilatuksesta loumlytyy Tacitukselta Kertoessaan Neron rangaisseen julmasti kristittyjauml haumln mainitsee naumliden nimen olevan peraumlisin Kristukselta jonka Pilatus tuomitsi kuolemaan (Ann 1544) Katkelma ei kuitenkaan kerro mitaumlaumln Pilatuksesta ja itse asiassa Tacitus pitaumlauml virheellisesti Pilatusta prokuraattorina vaikka tiedaumlmme Pilatuksen olleen prefekti41 Filon eli noin 30 eaa ndash 45 jaa Bond 1998 24 alaviite 442 Winter 1974 72

12

omien tavoitteidensa mukaisesti Filonilla on tapa arvioida henkiloumlitauml sen mukaan

kuinka hyvin he taumlyttaumlvaumlt juutalaisen lain vaatimukset Naumlin esimerkiksi

Pilatuksesta joka ei taumlyttaumlnyt lain edellytyksiauml muodostui Filonin kirjoituksissa

tyranni Tekstissauml haumln sivuuttaa sen seikan ettauml Pilatus koki ajautuneensa

umpikujaan vaikka se on ilmeistauml kohdassa 303 Pilatus ei voinut ottaa kilpiauml pois

ilman ettauml haumlnen uskollisuutensa keisarille olisi joutunut kyseenalaiseksi Filon

kuitenkin korostaa ettei Pilatuksella ollut aikomustakaan tehdauml mitaumlaumln mikauml

miellyttaumlisi kansaa Bondin mukaan Filon liioittelee Pilatuksen

peraumlaumlnantamattomuutta ja julmuutta Taumlllauml Filon luo voimakkaan kielteisen

vastapainon haumlnen arvostamilleen henkiloumlille Keisari Tiberiuksesta muodostuukin

tekstissauml pelastaja joka on valmis puolustamaan juutalaisten lakia ja perinteitauml43

Vaikka Filon kuvaakin todennaumlkoumlisesti historiallisia tapahtumia haumln tekee sen

liioitellen henkiloumliden ominaisuuksia Filonin luoma kuva Pilatuksesta on rajumpi

kuin yhdenkaumlaumln toisen antiikin kirjoittajan

Josefus kirjoitti samoihin aikoihin evankelistojen kanssa Haumln mainitsee

Pilatuksen kahdessa teoksessaan Juutalaissodassa ja Juutalaisten

muinaishistoriassa Juutalaissota on naumlistauml kahdesta vanhempi ja Josefus on

kirjoittanut sen vuosien 75ndash79 jaa tienoilla44 Juutalaissodassa Josefus kertoo

kahdesta tapauksesta joihin Pilatus liittyi Ensimmaumlisessauml haumln kertoo kuinka

Pilatus youmln turvin toi Jerusalemiin keisarin kuvalla varustettuja joukkojen

lippuja45 Aamulla kun juutalaiset naumlkivaumlt liput he vaativat Pilatusta poistamaan

ne Aluksi Pilatus oli haluton tekemaumlaumln niin Kun juutalaiset olivat painostaneet

Pilatusta viisi paumlivaumlauml taumlmauml kutsui sotilaat uhkaamaan juutalaisia Josefus kuvaa

kuinka juutalaiset heittaumlytyvaumlt maahan valmiina kuolemaan ennemmin kuin

hyvaumlksyvaumln lakejaan rikottavan Heidaumln uskonsa vankkumattomuudesta

haumlmmaumlstyneenauml Pilatus maumlaumlraumlsi liput vaumllittoumlmaumlsti poistettaviksi Jerusalemista

(Bell 2169ndash174)

Toinen tapaus liittyy Jerusalemin akveduktin rakentamiseen johon Pilatus

kaumlytti Josefuksen mukaan Jerusalemin temppelin varoja Taumlmauml sai kansan

kokoontumaan Pilatuksen luo osoittamaan mieltaumlaumln Pilatus oli kuitenkin

ennakoitunut taumlmaumln ja haumlnellauml oli siviilipukuisia sotilaita nuijien kanssa

vaumlkijoukon seassa Pilatuksen annettua merkin sotilaat hajottivat

43 Bond 1998 2844 Bond 1998 4945 Tapaus ei liene sama kuin Filonilla

13

mielenosoituksen ja Josefuksen mukaan monet juutalaiset kuolivat joko

sotilaiden iskuista tai jaumlaumlmaumlllauml vaumlkijoukon jalkoihin (Bell 2175ndash177)

Kumpaakaan tapausta ei voi pitaumlauml Pilatusta imartelevana sillauml molemmissa

tapauksissa Pilatus on vaumlkijoukon naumlrkaumlstyksen kohteena Taumlstauml huolimatta on

huomattavaa ettauml Josefus ei suorasanaisesti arvostele Pilatusta toisin kuin Filon

Mason toteaa ettei Josefus Juutalaissodassa ota kantaa Pilatuksen toiminnan

moraalisuuteen vaan haumln keskittyy paumlaumlasiassa tapahtumien kuvaukseen46

Toisaalta Bondin mukaan Josefuksen Juutalaissodassa Pilatuksesta voidaan naumlhdauml

tiettyjauml piirteitauml Ensimmaumlisessauml tapauksessa Pilatus toi joukkojen liput

Jerusalemiin youmln turvin Taumlmauml viittaa Bondin mukaan siihen ettauml Pilatus tiesi

lippujen heraumlttaumlvaumln kansassa pahennusta Toisaalta se ettauml Pilatus taipui lopulta

kansan tahtoon kun kansa oli valmis kuolemaan kertoo siitauml ettei Pilatus ollut

valmis joukkomurhaan Samoin Josefus mainitsee akveduktin rakentamisesta

seuranneen mielenosoituksen ratkaisun kohdalla ettauml Pilatus oli maumlaumlraumlnnyt

sotilaat kaumlyttaumlmaumlaumln nuijia miekkojen sijaan Taumlmauml viittaa siihen ettei Pilatuksen

tarkoitus ollut taumlssaumlkaumlaumln tilanteessa teloittaa ihmisiauml vain hajottaa mielenosoitus

Naumlin ollen Bondin mukaan Josefus ei pitaumlnyt Pilatusta poikkeuksellisen julmana

hallitsijana47 Daniel Schwartz on kuitenkin eri mieltauml Haumln painottaa

tulkinnassaan muun muassa sitauml ettauml Pilatus toi joukkojen liput youmln turvin

Jerusalemiin minkauml jaumllkeen taumlmauml kieltaumlytyi jaumlaumlraumlpaumlisesti poistamasta lippuja

moneen paumlivaumlaumln Niinpauml Schwartzin mukaan Pilatus naumlyttaumlytyy rauhanhaumliritsijaumlnauml

Juutalaissodassa48 Schwartz edustaakin tulkinnassaan enemmaumln Winterin

edustamaa linjaa jonka mukaan niin Josefus kuin Filonkin kuvasivat Pilatuksen

julmana ja vaumllinpitaumlmaumlttoumlmaumlnauml hallitsijana49 Mason on kuitenkin oikeassa siinauml

ettauml Josefus pitaumlytyy tapahtumien kuvailussa eikauml niinkaumlaumln nosta esille taustalla

liikkuvia motiiveja Schwartz ei mielestaumlni ota taumltauml seikkaa kunnolla huomioon

Vaikka Pilatus tiesi toimivansa tavalla joka todennaumlkoumlisesti hermostuttaisi

kansan on liioiteltua pitaumlauml taumltauml Pilatuksen ainoana motiivina

Josefus kirjoitti Juutalaisten muinaishistorian noin vuoteen 94 mennessauml50

Siihen Josefus on sisaumlllyttaumlnyt neljauml tapausta joihin Pilatus liittyy Naumlistauml kaksi

ensimmaumlistauml ovat samat kuin Juutalaissodassa (Joukkueiden liput Ant 1855ndash59

46 Mason 2016 215ndash216 47 Bond 1998 57ndash62 48 Ks tarkemmin Schwartz 2007 136ndash138 Schwartz esittaumlauml naumlkemykselleen myoumls muista kohdistanousevia argumentteja49 Winter 1974 7450 Schwartz 2016 36

14

akvedukti Ant 1860ndash62) Naumlihin Josefus tekee vain muutamia muutoksia Haumln

korostaa Juutalaisten muinaishistoriassa ettauml Pilatus oli ensimmaumlinen maaherra

joka ei vaumllittaumlnyt juutalaisen lain kuvakiellosta tuodessaan Jerusalemiin keisarin

rintakuvalla varustetut sotajoukkojen liput Toisaalta Schwartz huomauttaa ettauml

oikeastaan Pilatuksen rikos jaumlauml epaumlselvaumlksi Juutalaisten muinaishistorian tekstissauml

Taumlmauml johtuu siitauml ettauml Josefus toteaa juutalaisen lain kieltaumlvaumln juutalaisia

tekemaumlstauml kuvia mutta Pilatus ei ole juutalainen joten kielto ei vaikuta haumlneen

Juutalaissodasta sen sijaan kielto koski erityisesti kuvia Jerusalemissa51

Akveduktin rahoittamisesta seuranneeseen mielenosoitukseen Josefus tekee

mielenkiintoisen lisaumlyksen Haumln nimittaumlin kertoo ettauml hajottaessaan

mielenosoituksen sotilaat kaumlyttivaumlt enemmaumln voimaa kuin mitauml Pilatus oli

tarkoittanut52

Kolmas tapaus johon Pilatus liittyy on Jeesuksen tuomitseminen (Ant

1863ndash64) Josefuksen mukaan Pilatus tuomitsi Jeesuksen juutalaisten johtajien

esittaumlmien syytoumlsten pohjalta Kokonaisuudessaan taumlmauml katkelma on ollut

pitkaumlllisen kiistan kohteena Nykytutkijoiden mukaan Josefuksen alkuperaumlistauml

tekstiauml on vaumlhintaumlaumlnkin merkittaumlvaumlsti kristillistetty ellei se ole kokonaisuudessaan

vaumlaumlrennoumls53 En kaumlsittele sitauml taumlssauml tutkielmassa laumlhemmin osin sen kyseenalaisen

maineen vuoksi ja osin siksi ettauml sillauml ei varsinaisesti ole mitaumlaumln erityistauml

sanottavaa Pilatuksesta

Josefuksen viimeisessauml Pilatusta kaumlsittelevaumlssauml kohdassa haumln kertoo kuinka

eraumls mies sai koottua samarialaiset matkalle Garisimin vuorelle jolta haumln vaumlitti

loumlytyvaumln Mooseksen kaumltkemaumlt pyhaumlt astiat Naumlmauml samarialaiset pyhiinvaeltajat

olivat aseistautuneita ja ennen kuin he ehtivaumlt nousta vuorelle Pilatus tuli

joukkoineen heitauml vastaan Josefuksen mukaan Pilatuksen sotilaat kohtasivat

pyhiinvaeltajien etujoukon joista osa tapettiin ja osa pakeni Pilatus otti monia

vankeja joista teloitettiin johtajat ja vaikutusvaltaisimmat miehet Samarialaisten

kansannousun kukistuttua samarialaisten valtuusto matkusti Syyrian legaatin

51 Ks tarkemmin Schwartz 2007 133ndash13552 Lisaumlksi Josefus mainitsee akveduktin pituudeksi Juutalaisten muinaishistoriassa 200 stadionmittaa kun se Juutalaissodassa oli 400 stadionmittaa53 Whealey (2003) kaumly ansiokkaasti laumlpi katkelman asemaa historiassa Sitauml on pidetty historiassa niin taumlrkeimpaumlnauml Raamatun ulkopuolisena todisteena Jeesuksen historiallisuudesta kuin kristillisenauml vaumlaumlrennoumlksenauml jota Josefus ei milloinkaan kirjoittanut Ks lisaumlauml erityisesti viime aikaisesta keskustelusta Whealey 2003 169ndash203 Mm Schwartz (2016 45) ei pidauml tekstiauml alkuperaumlisenauml sillauml se ei sovellu ympaumlroumlivaumlaumln kontekstiin jossa Josefus kaumlsittelee rauhattomuuksiaaiheuttaneita tapahtumia Toisaalta Bond (1998 71) uskoo ettauml Josefuksen todella viittasi tekstissaumlaumln Jeesukseen ja taumlmaumln seuraajiin mutta tekstiauml on merkittaumlvaumlsti muokattu myoumlhemmin Todennaumlkoumlisesti Josefus kertoi alkuperaumlisessauml tekstissaumlaumln Jeesuksen seuraajien aiheuttamasta liikehdinnaumlstauml Naumlin se ainakin sopisi paremmin ympaumlroumlivaumlaumln kontekstiin

15

Vitelliuksen luo He syyttivaumlt Pilatusta viattomien tappamisesta minkauml

seurauksena Vitellius maumlaumlraumlsi Pilatuksen palaamaan Roomaan antamaan keisarille

selonteon tapahtuneesta (Ant 1885ndash89)

Minun naumlkemykseni mukaan Josefus ei kuvaa Pilatusta poikkeuksellisen

raakana hallitsijana Lisaumlksi Josefuksen naumlkemys Pilatuksesta vaikuttaa lientyvaumln

Juutalaissodan ja Juutalaisten muinaishistorian vaumllillauml Haumln korostaa muun muassa

sitauml ettauml sotilaat kaumlyttivaumlt enemmaumln voimaa vaumlkijoukon hajottamiseen kuin mitauml

Pilatus oli tarkoittanut Samoin samarialaisten kansannousun tapauksessa Pilatus

vaikuttaa toimivan kuten kuka tahansa maaherra olisi toiminut Lisaumlksi Josefus ei

nosta Pilatuksen toimintaa taumlssauml kohdassa kyseenalaiseen valoon Laumlhinnauml

Josefuksen tarkoitus on osoittaa ettauml myoumls samarialaiset olivat taipuvaisia

kapinointiin (Ant 1885) Toisaalta Josefuksen kuvaus Pilatuksesta ei ole

myoumlskaumlaumln myoumlnteinen Haumlnen kritiikkinsauml kaumlrki kohdistuu Pilatuksen

vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyteen juutalaisia tapoja kohtaan mikauml on selvaumlauml sekauml

Juutalaissodan ettauml Juutalaisten muinaishistorian tekstissauml Taumltauml naumlkemystauml

korostaa myoumls Bond jonka mukaan Josefuksen retoriikka Pilatusta vastaan

vaikuttaa kaumlrjistyvaumln Juutalaisten muinaishistoriassa Haumln kyllauml myoumlntaumlauml ettauml

Josefus lieventaumlauml kuvaustaan Pilatuksen julmuudesta Bondin mukaan Pilatus

muodostaa muiden Juudean maaherrojen kanssa ketjun joka johtaa vaumlhitellen

juutalaissotaan54 Bond toteaakin Josefuksen kuvauksesta Juutalaisten

muinaishistoriassa rdquoVaikka Pilatus kuvataan kohtalaisen paumltevaumlnauml maaherrana ja

haluttomana kaumlyttaumlmaumlaumln kohtuutonta voimaa provinssin rauhan yllaumlpitaumlmisessauml

kahdessa viimeisessauml tapauksessa haumlnen vallitseva luonnehdintansa Juutalaisten

muinaishistoriassa nousee ensimmaumlisestauml tapauksesta jossa haumlnet esitetaumlaumln

toimimassa tarkoituksella juutalaista lakia vastaanrdquo55

Bond on oikeassa sanoessaan ettauml Josefus korostaa Pilatuksen

vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttauml juutalaisia tapoja kohtaan Josefus mainitsee ettauml Pilatus oli

ensimmaumlinen maaherra joka ei vaumllittaumlnyt juutalaisten kuvakiellosta Mielestaumlni ei

kuitenkaan ole selvaumlauml ettauml Josefuksen retoriikka Pilatusta vastaan olisi kaumlrjistynyt

Juutalaissodan ja Juutalaisten muinaishistorian vaumllillauml

Yrittaumlessaumlmme selvittaumlauml millainen henkilouml oli historiallinen Pilatus

joudumme toteamaan ettei haumlnestauml ole juurikaan varmaa tietoa Haumlnen pitkauml

hallituskautensa viittaa siihen ettauml haumln oli tehtaumlvaumlssaumlaumln varsin paumltevauml Filonin ja 54 Bond 1998 75ndash76 Toisaalta Bond pitaumlauml Pilatuksen samarialaisten vankienkaumlsittelyauml rdquokovakouraisenardquo kun Josefus kertoo Pilatuksen teloittaneen vankien joukosta vaikutusvaltaisimmat miehet Taumlmauml tulkinta ei kuitenkaan nouse mielestaumlni Josefuksen tekstistauml 55 Bond 1998 76

16

Josefuksen kirjoitusten pohjalta voidaan todeta ettei haumln maaherrana toimiessaan

noudattanut aina juutalaisia tapoja Toisaalta vaikka Josefuksen ja Filonin

kuvaamilla tapahtumilla saattaa olla historiallinen pohja heidaumln kuvaustaan

vaumlrittaumlauml heidaumln henkiloumlkohtaiset pyrkimyksensauml Erityisesti Filonin kuvaus

Pilatuksen luonteesta ei millaumlaumln muotoa saa tukea haumlnen kuvaamastaan

tapahtumasta Josefus pyrkii kuvauksellaan selittaumlmaumlaumln juutalaissodan taustoja ja

naumlin Pilatukseen liittyvaumlt tapaukset ovat myoumls hyvin yksipuolisia Niinpauml yksikaumlaumln

antiikin kirjoittaja ei kuvaa Pilatusta vain historian henkiloumlnauml vaan jokaisen

kuvausta vaumlrittaumlvaumlt kirjoittajan muuta paumlaumlmaumlaumlraumlt Taumlmauml on taumlrkeaumlauml huomioida

myoumls kun seuraavaksi siirryn kaumlsittelemaumlaumln evankeliumien kuvausta Pilatuksesta

3 Markuksen evankeliumi

31 Johdanto Aloitan evankeliumien kaumlsittelyn Markuksen evankeliumista joka Raamatun

evankeliumeista vanhin ja on mahdollisesti kirjoitettu vuoden 70 jaa tienoilla

Suuri osa evankeliumin taustasta on haumlmaumlraumln peitossa Evankeliumin kirjoittajasta

ei tiedetauml paljoakaan mutta haumlnellauml ei vaikuta olevan vahvaa kaumlsitystauml juutalaisista

tavoista tai Palestiinan maantieteestauml Perinteisesti evankeliumin kirjoituspaikkana

on pidetty Roomaa muun muassa evankeliumille tyypillisten latinalaisten

lainasanojen ja roomalaisten mittayksikkoumljen kuten kolikkojen ja

vuorokaudenaikojen perustella Taumlstauml ei ole kuitenkaan varmuutta sillauml Rooman

vaikutus oli luonnollisesti merkittaumlvauml myoumls muualla valtakunnan alueella56

Markuksen evankeliumin keskus on Jeesuksen passiokertomus

Evankeliumin tempo muuttuu merkittaumlvaumlsti kun saavutaan Jeesuksen

kaumlrsimyskertomukseen Evankeliumin alkupuolella (luvut 1ndash12) Markus on usein

sitonut eri kertomukset ja tapahtumat yhteen kaumlyttaumlen sanaa εὐθύς rsquokohtarsquo rsquohetirsquo

tai rsquopianrsquo Haumln ei anna tarkkoja ajan maumlaumlreitauml vaan luo nopeatempoisen

kertomuksen Jeesuksen toiminnasta Sen sijaan tarkat ajanmaumlaumlreet yleistyvaumlt

evankeliumissa kun Markus kuvailee Jeesuksen kaumlrsimystauml hetki hetkeltauml

Samalla myoumls Jeesuksen kuninkuudesta tulee keskeinen teema57

Tutkittaessa Markuksen evankeliumin suhdetta Rooman imperiumiin

muutamat kohdat ovat nousseet erityisen kiinnostaviksi Naumlitauml kohtia ovat

56 Tuckett 2001 886ndash887 Tuckett olettaa ettauml Markukselle Jerusalemin tuho 70 jaa on menneisyyttauml Tosin on mahdollista ettauml Markuksen evankeliumi on kirjoitettu jo jossain vaiheessa60-luvulla57 Bond 1998 98 101ndash102

17

esimerkiksi rdquoLegioonardquo-niminen paha henki Mark 51ndash1758 Mark 822ndash26

jossa Jeesus parantaa sokean syljen avulla59 tai kysymys keisarille maksettavasta

verosta Mark 1213ndash17 Naumlistauml kaksi ensimmaumlistauml ovat nousseet perusteiksi

imperiumivastaiselle tulkinnalle sillauml ensimmaumlisessauml esiintyvauml rdquolegioonardquo viittaa

vahvasti Rooman armeijaan ja toinen siksi ettauml myoumls keisarin vaumlitettiin

parantaneen syljen avulla Toisaalta Jeesuksen vastaus keisarille maksettavista

veroista voidaan naumlhdauml selvaumlnauml viestinauml siitauml ettauml Jeesus ei halunnut haastaa

Rooman valtaa Monet imperiumivastaiset tulkinnat rakentuvat evankeliumin

kaumlyttaumlmaumllle kielelle Imperiumivastaisessa tulkinnassa asetetaan paljon painoarvoa

Jeesus-kuvauksen ja keisarille tyypillisten attribuuttien vertailulle Naumlin

esimerkiksi Markuksen jakeessa 1539 kaumlyttaumlmauml υἱὸς θεοῦ rsquoJumalan poikarsquo on

imperiumikritiikissauml mielenkiinnon kohteena sillauml sitauml vastaava latinalainen

arvonimi divi filius annettiin usein keisarille Naumlin imperiumivastaisen tulkinnan

kannattajat mieltaumlvaumlt Markuksen asettavan Jeesuksen keisarin paikalle60 Taumlmauml

laajenee myoumls muuhun evankeliumissa kaumlytettyyn kieleen ja sen yhtaumllaumlisyyksiin ja

eroihin suhteessa Rooman imperiumin kaumlyttaumlmaumlaumln kieleen keisarista Naumlin

esimerkiksi voidaan tarkastella sanan εὐαγγέλιον kaumlyttoumlauml Roomalaiset viittasivat

rsquoilosanomallarsquo keisariin liittyviin uutisiin61 Toisaalta myoumls Markus kaumlyttaumlauml termiauml

εὐαγγέλιον Taumlmauml onkin esimerkiksi Craig Evansin mukaan selvauml viesti siitauml ettauml

Markus pitaumlauml todellisena ilosanomana haumlnen kertomustaan Jeesuksesta Jumalan

poikana Samalla Markus kieltaumlauml Rooman keisarien oikeuden arvonimeen

rdquoJumalan poikardquo62

Kuten jo tutkielman johdannossa totesin imperiumikritiikki on erityisesti

noussut Pohjois-Amerikassa suosituksi tutkijoiden keskuudessa Sitauml vastoin

Euroopassa imperiumivastaiseen tulkintaan on suhtauduttu varovaisemmin

Esimerkiksi Tuckett toteaa ettauml Markuksen evankeliumin tekstiin on mahdollista

58 Esimerkiksi Richard Horsley (2001 141ndash148) pitaumlauml selvaumlnauml ettauml Jeesuksen kamppailu Legioona-nimistauml demonia vastaan tarkoittaa Jeesuksen tosi asiassa taistelevan Rooman valtaa vastaan Samoin ajattelee Carter 2003 60ndash61 Toisaalta demoni antaa itse nimelleen selitykseksi sen ettauml heitauml on monta eikauml sanan vaumllttaumlmaumlttauml silloin tarvitse pitaumlauml sisaumlllaumlaumln erityisesti Rooman valtakuntaa vastaan suunnattua retoriikkaa Lisaumlksi Tuckett (2014 198) pitaumlauml taumltauml tulkintaa epaumluskottavana sillauml yhteys ihmekertomuksen sisaumllloumln ja Rooman valtakunnan kukistumisen vaumllillauml on hyvin heikko sillauml yhden miehen parantamisella vaikuttaa olevan hyvin vaumlhaumln tekemistaumlkoko Rooman valtakunnan kukistamisen kanssa59 Naumlin esimerkiksi Eric Eve (2008 12ndash15) katsoo Markuksen viittaavan suoraan keisari Vespasianuksesta kerrottuun propagandaan Keisarin vaumlitettiin parantaneen sokean miehen syljen avulla 60 Collins 2000 96ndash97 Merkittaumlvaumlauml on myoumls se ettauml 1539 olevan julistuksen antaa roomalainen sadanpaumlaumlllikkouml Lisaumlksi termi esiintyy myoumls Markuksen evankeliumin alussa jakeessa 1161 Tuckett 2014 18962 Evans 2000 70

18

lukea merkityksiauml joita Markus ei vaumllttaumlmaumlttauml tarkoittanut Haumlnen mukaansa

Markuksen tarkoitus ei ollut sisaumlllyttaumlauml evankeliumiinsa Rooman imperiumin

vastaisia kannanottoja63

Seuraavaksi siirryn kaumlsittelemaumlaumln Jeesuksen viimeisiauml hetkiauml ja Pilatuksen

osuutta niihin Passiokertomuksesta keskityn kaumlsittelemaumlaumln Jeesuksen juutalaista

ja roomalaista oikeudenkaumlyntiauml Juutalaisen oikeudenkaumlynnin kaumlsittelen lyhyesti

sillauml varsinainen mielenkiintoni on Markuksen Pilatus-kuvauksessa Taumlstauml

huolimatta myoumls juutalainen oikeudenkaumlynti on osaltaan mielenkiintoinen

nimenomaan Winterin naumlkemyksen kannalta Mikaumlli Markuksen tavoite todella oli

siirtaumlauml syy Jeesuksen tuomitsemisesta Pilatukselta siis roomalaisilta juutalaisille

tulisi taumlmaumln naumlkyauml selvaumlsti juutalaisessa oikeuden kaumlynnissauml Toisaalta jos Markus

pyrki evankeliumissa imperiumin vastaiseen sanomaan on oletettavaa ettauml taumlmaumln

naumlkyisi erityisesti roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml jossa kohdataan Rooman

vallan edustaja

32 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlKun Juudas on kavaltanut Jeesuksen ja Jeesus vangittu Getsemanessa taumlmauml

viedaumlaumln ylipappien vanhimpien ja lainopettajien eteen kuulusteltavaksi

Markuksen mukaan koko neuvosto yritti saada Jeesuksen surmatuksi ja monet

esittivaumlt vaumlaumlriauml todistuksia Jeesusta vastaan Jeesus vaikenee kun haumlntauml pyydetaumlaumln

vastaamaan syytoumlksiin mutta kun ylipappi kysyy onko Jeesus Messias taumlmauml

vastaa myoumltaumlvaumlsti Jeesuksen vastaus saa ylipapin repaumlisemaumlaumln vaatteensa ja

kaikki ovat yhtauml mieltauml siitauml ettauml Jeesus pitaumlauml tuomita kuolemaan Jeesuksen

paumlaumllle syljetaumlaumln ja haumlntauml lyoumldaumlaumln (Mark 1453ndash65)

Markus tekee lukijalle hyvin selvaumlksi ettauml koko juutalainen oikeudenkaumlynti

on puolueellinen Haumln painottaa kaikkien Jeesusta vastaan esitettyjen todisteiden

olleen vaumlaumlriauml ja keskenaumlaumln ristiriitaisia Niinpauml niiden pohjalta ei ollut mahdollista

antaa tuomiota Lisaumlksi jo heti oikeudenkaumlynnin alussa Markus kertoo koko

neuvoston toivovan Jeesuksen kuolemaa Juutalaisten ryhmien vihamielisyydessauml

ei ole mitaumlaumln uutta evankeliumin lukijalle Markus on kertonut monta kertaa

aiemminkin merkittaumlvien juutalaisten piirien suunnittelevan Jeesuksen

surmaamista (Mark 36 fariseukset ja Herodeksen kannattajat 1118 ylipapit ja

lainopettajat ja 141 ylipapit ja lainopettajat) Taumlstauml huolimatta Markus ei syytauml

yleisesti juutalaisia Jeesuksen surmaamisesta Markus ei sano mitaumlaumln yleisesti

kaikkia juutalaisia kohtaan Kautta koko evankeliumin vaumlkijoukot joiden voidaan

63 Ks tarkemmin Tuckett 2014 196ndash200

19

olettaa evankeliumissa koostuvan paumlaumlasiassa juutalaisista jakautuvat sekauml

Jeesusta vastustaviin ettauml puolustaviin ryhmiin64 Laumlpi koko passiokertomuksen

Jeesusta vastustavat juutalaiset ovat erityisesti ylipappeja lainopettajia ja

vanhimpia John Dominic Crossanin mukaan Markuksen evankeliumin

passiokertomuksessa Jeesuksen vastustajia ovatkin nimenomaan juutalaiset

johtajat sekauml heitauml seuraava vaumlkijoukko joka toimii ylipappien kaumlskystauml65

Juutalaisten johtajienkaan ryhmauml ei Markuksella ole taumlysin homogeeninen He

eivaumlt kaikki edusta Jeesuksen vastustajia vaan esimerkiksi Joosef Arimatialainen

osoittaa myoumltaumlmielisyytensauml haluamalla haudata Jeesuksen (Mark 1542ndash46)

Elizabeth Malbon toteaakin ettauml Markus ei arvota henkiloumlitaumlaumln sen mukaan mihin

ryhmaumlaumln he kuuluvat vaan miten he suhtautuvat Jeesukseen66 Niinpauml vaikka

Markuksella onkin selvaumlauml katkeruutta juutalaisia johtajia kohtaan ei Markuksen

evankeliumia voida pitaumlauml erityisesti juutalaisvastaisena67

33 Roomalainen oikeudenkaumlyntiMarkuksen kuvaus roomalaisesta oikeudenkaumlynnistauml on Raamatun evankeliumien

lyhyin Kuvaus kaumlsittaumlauml viisitoista jaetta jotka voidaan karkeasti jakaa kolmeen

osaan jae 151 johdanto jakeet 152ndash5 Pilatus kuulustelee Jeesusta ja jakeet

156ndash15 Jeesuksen tuomitseminen68

Jakeessa 151 Markus kertoo kuinka aamulla ylipapit vanhimmat ja

kirjanoppineet pitivaumlt neuvottelun ja Jeesus tuomittiin ja luovutettiin koumlysissauml

Pilatukselle Markus kaumlynnistaumlauml oikeudenkaumlynnin kuvauksen suoraan Pilatuksen

kysymyksellauml rdquoOletko sinauml juutalaisten kuningasrdquo Jeesus vastaa Pilatukselle

rdquoSinauml sanot niinrdquo Taumlmaumln jaumllkeen ylipapit esittaumlvaumlt useita syytoumlksiauml Jeesusta

vastaan Jeesus ei kuitenkaan vastaa naumlihin mikauml kummastuttaa Pilatusta

Seuraavaksi Markus viittaa perinteeseen jonka mukaan maaherra vapautti aina

juhlan aikaan yhden vangin kansan valinnan mukaan Niinpauml kansa nytkin pyytaumlauml

64 Vaumlkijoukkoja Markuksen evankeliumissa mm Mark 37ndash11 ihmiset saapuvat katsomaan Jeesuksen tekoja Mark 41 Jeesus opettaa suurta joukkoa ja Mark 1443 Jeesusta vangitsemaan saapuu suuri miesjoukko65 Crossan 1996 90 Naumlin myoumls Willson 2005 37ndash41 66 Malbon 1989 27667 Naumlin Marcus 2009 929ndash930 Haumln toteaa ettauml Markuksen evankeliumista loumlytyvaumlauml juutalaisvastaista polemiikkia on tarkasteltava sen evankeliumin kontekstista kaumlsin Markuksen kielteisyys juutalaisia kohtaan nousee niistauml tilanteista joissa Jeesus-liikkeen jaumlsenet kohtasivat toisten juutalaisten torjuntaa Kyse oli siis ryhmaumln sisaumlisestauml polemiikista eikauml kahden eri uskonnon vaumllisestauml konfliktista Markuksen evankeliumin polemiikkia ei siis voida pitaumlauml varsinaisesti juutalaisvastaisena toisten alaryhmien arvosteluna 68 Jakeet 6ndash15 on toki mahdollista jakaa temaattisesti erikseen Jeesukseen ja Barabbakseen sekauml Jeesuksen tuomitsemiseen mutta Markuksen kertomuksessa naumlmauml kaksi nivoutuvat erottamattomasti toisiinsa

20

Pilatusta toimimaan tavan mukaan ja Pilatus tarjoaa heille Jeesusta juutalaisten

kuningasta kuten haumln taumltauml nimittaumlauml Ylipapit yllyttaumlvaumlt kuitenkin kansaa

pyytaumlmaumlaumln vapaaksi Barabbasta joka oli vangittu yhdessauml murhan tehneiden

kapinallisten kanssa Pilatus tiedustelee mitauml haumlnen sitten pitaumlisi tehdauml juutalaisten

kuninkaalle Taumlhaumln kansa vastaa vaatimalla Jeesusta ristiinnaulittavaksi Lopulta

Pilatus paumlaumlttaumlauml tehdauml kansalle mieliksi ja vapauttaa Barabbaksen ja luovuttaa

Jeesuksen ristiinnaulittavaksi

Pilatuksen kysymys σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων esiintyy kaikissa

Raamatun evankeliumeissa Markuksen evankeliumissa kysymys edellyttaumlauml ettauml

Pilatukselle on kerrottu ennalta jotakin Jeesusta vastaan esitetyistauml syytteistauml

Markus ei kuitenkaan ole kiinnostunut syytoumlksen alkuperaumlstauml Raymond Brown

toteaa ettauml Markukselle on olennaista nimenomaan syytoumlksen merkitys Niinpauml

jaumlttaumlmaumlllauml muut syytoumlkset mainitsematta Markus luo kuninkuudesta

oikeudenkaumlynnin keskeisen teeman69 Lisaumlksi Carter nostaa esille kysymyksen

poliittisen aspektin Koska Pilatus on roomalainen maaherra kysymys saa

poliittisen merkityksen Pilatus kysyy onko Jeesus kapinallinen sillauml juutalaisten

kuningas oli Rooman keisarille tai haumlnen valitsemalleen nukkehallitsijalle

kuulunut arvonimi70 Toisaalta sekauml Brown ettauml Carter puhuvat Pilatuksen

kysymyksen merkityksen nyansseista Markukselle tai haumlnen lukijoilleen

Jeesuksen kuninkuus ei ole sitauml mitauml tavallisesti tarkoitetaan kuninkuudella Se ei

ole luonteeltaan samanlaista kuin keisarin kuninkuus mutta silti Markukselle on

selvaumlauml ettauml Jeesus on kuningas ja Jumalan valtakunnan edustaja71 Taumlssauml suhteessa

Pilatuksen kysymys saa Markuksen evankeliumissa ironisen saumlvyn72 Pilatuksen

suusta sen merkitys on poliittinen mutta Markuksen lukijalle joka tietaumlauml

Jeesuksen olevan kuningas merkitys on kuitenkin epaumlpoliittinen

Jeesuksen vastaus rdquoSinauml sanot niinrdquo on ympaumlripyoumlreauml Matthew Skinner

toteaa rdquoTaumlssauml kohtaa selvauml kyllauml tai minauml olen vastaus Jeesukselta voisi lopettaa

oikeudenkaumlynnin nopeastirdquo73 Sen sijaan Jeesus vihjaa vastauksellaan ettei Pilatus

ymmaumlrrauml lainkaan Jeesuksen arvovaltaa74 On mielenkiintoista ettauml Jeesus vastaa

69 Brown 1994 73070 Carter 2003 6471 Brown 1994 730 Carter 2003 64 72 Bryan 1993 11873 Skinner 2010 44 Skinnerin naumlkoumlkulma kirjassaan on paumlaumlasiassa narratiivikriittinen mutta haumlnentulkintansa sisaumlltaumlauml myoumls sosiaalisen ja teologisen naumlkoumlkulman Haumlnen tulkinnassaan esiintyykin Carterin tulkinnalle tyypillisiauml piirteitauml Skinner esimerkiksi hyvaumlksyy hyvin pitkaumllle sen ettauml Pilatus ja juutalaiset johtajat toimivat liitossa keskenaumlaumln ja evankeliumien lukijat ymmaumlrsivaumlt taumlmaumln Toisaalta Skinner ei kuitenkaan edusta Carterin naumlkemystauml siitauml ettauml evankeliumit olisivat selkeaumlsti Rooman valtakuntaa vastustavia tekstejauml74 Skinner 2010 45

21

ympaumlripyoumlreaumlsti Pilatukselle kysymykseen johon haumln jo periaatteessa vastasi

myoumlntaumlvaumlsti juutalaisen oikeudenkaumlynnin aikana Taumlmaumln voidaankin naumlhdauml

korostavan sitauml ettei Markus kuvaa Jeesusta Rooman vallan tai keisarin

haastajana Jeesuksen messiaanisuus nousee ensi sijassa juutalaisesta perinteestauml

jonka kautta Markus ensi sijassa ymmaumlrtaumlauml sen merkityksen75 Ylipapin kysymys

Jeesuksen messiaanisuudesta liittyy juutalaiseen kontekstiin ja sen merkitys on

uskonnollisempi Sen sijaan roomalaisen maaherran esittaumlmaumlnauml periaatteessa sama

kysymys saa erityisesti poliittisen merkityksen Pilatus kysyy haastaako Jeesus

Rooman keisarin arvovallan Naumlin vaikka Jeesuksen vastaus Pilatukselle ei

kiellaumlkaumlaumln Jeesuksen kuninkuutta se ei myoumlskaumlaumln esitauml Markuksen

evankeliumissa suoraa haastetta Rooman valtakunnalle ja keisarille

Jeesuksen vastauksen jaumllkeen Markus kertoo kuinka ylipapit esittaumlvaumlt useita

muita syytoumlksiauml Jeesusta vastaan Kuten olen edellauml todennut Markus ei erittele

naumlitauml syytoumlksiauml lainkaan vaan saumlilyttaumlauml kaumlsittelyn keskuksessa Jeesuksen

kuninkuuden Samalla haumln kuitenkin korostaa ylipappien halua saada Jeesus

tuomituksi76 Katkelman Jeesus vaikenee eikauml suostu vastaamaan syytoumlksiin

Carterin naumlkemyksen mukaan taumlllauml Jeesuksen vaiteliaisuudella voi olla useita

syitauml joista esittelen taumlssauml kaksi Ensinnaumlkin Jeesuksella ei ole enaumlauml mitaumlaumln

sanottava Pilatukselle tai juutalaisille johtajille sillauml he eivaumlt kuuntele haumlntauml ja

edustavat Jeesuksen vastustamaa Rooman valtaa Jeesuksen vaikeneminen on siis

vastalause Rooman valtakunnan harjoittamalle korruptoituneelle ja hallitsevan

luokan etuja ajavalle politiikalle Toinen mahdollinen syy on ettauml Jeesuksen

vaikeneminen viittaa Jesajan kirjan kuvaukseen Herran kaumlrsivaumlstauml palvelijasta

rdquoHaumlntauml piinattiin ja haumln alistui siihen ei haumln suutansa avannut Kuin karitsa jota

teuraaksi viedaumlaumln niin kuin lammas joka on aumlaumlneti keritsijaumlinsauml edessauml ei

haumlnkaumlaumln suutansa avannut (Jes 537)rdquo77 Naumlistauml jaumllkimmaumlinen on perinteinen tapa

tulkita Jeesuksen vaikenemista78 Taumlssauml on myoumls kontrasti suhteessa juutalaiseen

75 Naumlin mm Tuckett 2014 197ndash198 Bond 1998 107 Bond tulkitsee ettauml Markuksen evankeliumissa Jeesus ei tarkoita kuninkuudella samaa kuin Pilatus kysymyksellaumlaumln Niinpauml haumln vastauksellaan kieltaumlytyy hyvaumlksymaumlstauml Pilatuksen ajatuksen kuninkuudesta muttei myoumlskaumlaumln kiellauml omaa messiaanisuuttaan76 Bond 1998 10777 Carter 2003 65ndash66 Carter mainitsee lisaumlksi kolmannen syyn jonka mukaan Raamatussa on monia esimerkkejauml siitauml kuinka kaumly kun joku nousee hallitsevaa luokkaa vastaan Carter viittaa mm 2 Moos 14 jossa Egyptin faarao muuttaa mielensauml ja laumlhtee ajamaan Moosesta ja vapauttamaansa Israelin kansaa takaa Lisaumlksi haumln nostaa esille Johannes Kastajan jonka Herodes Antipas mestasi Taumlmaumln pohjalta Carter toteaa ettei Pilatuksen ja juutalaisten vastustaminen olisi ollut Jeesukselle edullista Tosin naumlhdaumlkseni Jeesuksen vaikenemistakaan ei voida pitaumlauml haumlnelle edullisena sillauml ajan oikeuskaumlytaumlnnoumln mukaan vaikeneminen merkitsi samaa kuin tunnustaminen vrt Bond 1998 10878 Jesajaan viittaavat Carterin lisaumlksi mm Taylor 1952 580 Marcus 2009 1027

22

oikeudenkaumlyntiin Tuolloin Jeesus vaikeni niin kauan kuin haumlnestauml esitettiin

vaumlaumlriauml syytoumlksiauml mutta vastasi ylipapin kysymykseen voimakkaalla todistuksella

itsestaumlaumln rdquote saatte naumlhdauml Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja

tulevan taivaan pilvien keskellauml (Mark 1462)rdquo Nyt Jeesus suostui vastaamaan

Pilatukselle kerran muttei enaumlauml sen jaumllkeen seuraaviin syytoumlksiin Taumlmauml voi

viitata siihen ettauml myoumls naumlmauml ylipappien syytoumlkset ovat vaumlaumlriauml79 Toisaalta

Skinnerin mukaan taumlllauml Markus erottaa Jeesuksen Pilatuksen vallasta Sillauml mitauml

Pilatus tekee ei ole lopulta merkitystauml Jeesuksen kuninkuudelle jonka on

tarkoitus aktualisoitua vasta Jeesuksen kuoleman jaumllkeen80

Jeesuksen vaikeneminen kummastuttaa Pilatusta Taumlmaumln kummastuksen voi

naumlhdauml nousevan roomalaisesta oikeuskaumlytaumlnnoumlstauml jossa syytetyn odotettiin

vastaavan haumlnelle esitettyihin syytteisiin Vaiteliaisuus merkitsi syyllisyyden

tunnustamista Niinpauml Pilatus haumlmmaumlstelee Jeesuksen haluttomuutta puolustautua

vaikka taumltauml uhkaa kuolemanrangaistus81 Naumlhdaumlkseni taumlmaumln voi myoumls naumlhdauml

osoituksena siitauml ettauml Markus pyrkii kuvaamaan Pilatuksen uskovan Jeesuksen

viattomuuteen Pilatus on haumlmmaumlstynyt koska haumln odottaa viattoman miehen

puolustautuvan

Jeesuksen kuulustelu paumlaumlttyy jakeeseen 5 Alkaa oikeudenkaumlynnin

viimeinen vaihe joka huipentuu Jeesuksen tuomitsemiseen Jakeessa 6 Markus

kertoo lukijoille tavasta jonka mukaan Pilatus vapautti aina juhlien aikaan yhden

vangin kansan valinnan mukaan Ulrich Luz tarkastelee Matteuksen evankeliumin

kommentaarissaan taumltauml tapaa Haumln paumlaumltyy siihen tulokseen ettauml tapa oli

historiallisesti mahdollinen vaikka siitauml ei olekaan suoria todisteita Antiikin

laumlhteistauml loumlytyy kuitenkin viitteitauml siitauml ettauml vankeja on toisinaan saatettu

vapauttaa kansan toiveiden mukaan erilaisissa pakanallisissa juhlissa82 Adela

Yarbro Collins on kuitenkin epaumlilevaumlinen sillauml haumlnen mukaansa vankien

vapauttaminen kansan pyynnoumlstauml yleistyi vasta ensimmaumlisen vuosisadan lopulla83

Toisaalta taumlmaumln tutkimuksen kannalta ei ole niinkaumlaumln olennaista onko Barabbas-

kohtaus historiallinen vaan enemmaumlnkin se kuinka Markuksen evankeliumin

79 Bond 1998 10880 Skinner 2010 4581 Bond 1998 108ndash109 Samoin toteaa myoumls Carter (2003 67) joka korostaa kuitenkin Jesajan taustan merkitystauml ja kuinka Pilatus ei ymmaumlrrauml Jeesuksen suurempaa auktoriteettia tilanteessa82 Luz (2005 497ndash498) toteaa ettauml kansan pyynnoumlstauml tapahtunut vankien vapauttaminen oli mahdollista erityisesti Rooman itaumlosissa Lisaumlksi haumlnen mukaansa Barabbas-nimi eli Abban poikaoli varsin yleinen juutalaisten keskuudessa joten on taumlysin mahdollista ettauml sen niminen henkilouml on ollut vankina paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan83 Collins 2007 716 Samoin Marcus (2009 1028) pitaumlauml arveluttavana ettauml taumlllainen roomalainen tapa olisi ollut kaumlytoumlssauml

23

lukijat ovat kohtauksen ymmaumlrtaumlneet Taumlssauml suhteessa tapa saattoi hyvinkin

vaikuttaa uskottavalta Markuksen lukijoista

Kohtauksessa esiintyvaumlt vaumlkijoukot ensimmaumlisen kerran Markuksen

kuvauksessa sitten Jeesuksen vangitsemisen Pilatus tarjoaa Jeesusta vaumlkijoukolle

ilmeisesti toivoen ettauml naumlmauml haluavat vapauttaa taumlmaumln Markus kertoo ettauml

ylipapit ovat kuitenkin yllyttaumlmaumlssauml kansaa ja saavat naumlmauml huutamaan

vapautettavaksi Barabbasta Markus esittelee Barabbaksen mieheksi joka on

vangittu kapinoitsijoiden kanssa Naumlmauml kapinoitsijat ovat tehneet murhan joskaan

ei ole selvaumlauml mikauml oli Barabbaksen osuus tapahtumassa Oliko haumln mahdollisesti

myoumls murhaaja Vaikka Collins ei pidaumlkaumlaumln taumltauml todennaumlkoumlisenauml naumlhdaumlkseni se on

silti mahdollista84 Esimerkiksi Carter keskittyy nimenomaan siihen mitauml Jeesus ja

Barabbas edustavat Markuksen evankeliumissa Taumlssauml suhteessa ei vaumllttaumlmaumlttauml ole

olennaista oliko Barabbas murhaaja vai vain samaa joukkoa murhaajien kanssa

Carterin mukaan Pilatukselle molemmat miehet ovat rikollisia ja uhkia Roomalle

Haumln toteaa ettauml Barabbas edustaa avointa vaumlkivaltaista kapinaa kun taas Jeesus

edustaa kokonaan toisenlaista sosiaalista ja yhteiskunnallista naumlkemystauml Vaikka

Jeesus ei olekaan vaumlkivaltainen eikauml sotilaallinen uhka haumln on joka tapauksessa

uhka Rooman vallalle Taumlstauml syystauml Pilatus haluaa ettauml juutalaiset tuomitsevat

Barabbaksen sijaan Jeesuksen juutalaisten kuninkaan joksi Pilatus tietoisesti

kutsuu Jeesusta Naumlin haumln varmistaa ettei kukaan uskalla vaatia Jeesusta vapaaksi

sillauml henkilouml tulisi samalla leimatuksi Rooman auktoriteetin vastustajaksi85 Vaikka

Pilatuksen sanavalinta heraumlttaumlaumlkin kysymyksiauml Carterin tulkinta menee mielestaumlni

liian pitkaumllle ja liikkuu hyvin voimakkaasti niin sanotusti historiallisella tasolla Ei

ole lainkaan ilmeistauml ettauml Markus kuvaa Pilatuksen manipuloivan yleisoumlauml Lisaumlksi

on vaikea ymmaumlrtaumlauml miksi roomalainen maaherra hyvaumlksyisi sen ettauml vaumlkijoukko

julistaisi tukensa kapinalliselle Mikaumlaumln ei viittaa siihen ettauml Pilatus uskoisi

Barabbaksen edustaman kapinana olevan helpommin hallittavissa Lisaumlksi Carter

jaumlttaumlauml huomioimatta taumlssauml sen ettauml Markus kertoo myoumlhemmin Pilatuksen tietaumlvaumln

ylipappien luovuttaneen Jeesuksen haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta Jos juutalaiset

johtajat olivat kateellisia Jeesuksen suosiosta tarkoittaa se Carterista sitauml ettauml

84 Collins 2007 719 Collinsin mukaan kertomuksen uskottavuus kaumlrsisi mikaumlli Pilatus olisi valmis vapauttamaan murhamiehen Jeesuksen sijasta Samoin Bond (1998 113) uskoo ettei Barabbas liittynyt itse murhaan sillauml haumlnen mukaansa Markus olisi todennaumlkoumlisesti ilmaissut yhteyden selvemmin Myoumls toisten evankelistojen tulkinnat Barabbaksesta vaihtelevat voimakkaasti Matteus viittaa Barabbakseen vain toteamalla ettauml taumlmauml oli kuuluisa tai pahamaineinen vanki Toisaalta Luukas tekee selvaumlksi ettauml Barabbas oli itse murhaaja Niinpauml pidaumln mahdollisena ettauml Markus todella piti Barabbasta osallisena jollakin tavalla tuohon murhaantai haumln ei olisi maininnut sitauml85 Carter 2003 71

24

myoumls Pilatuksen tuli pitaumlauml Jeesusta uhkana86 Taumlmaumln tulkinnan ongelma on se

ettei se nouse suoraan Markuksen tekstistauml jossa selkeaumlauml yhteyttauml ylipappien ja

Pilatuksen vaumllillauml ei ole Sen sijaan Carter joutuu lukemaan taumlmaumln liittolaisuuden

tekstin ulkopuolelta Naumlhdaumlkseni Markuksen kuvauksessa kyseessauml onkin

nimenomaan juutalaisten valinta kapinan ja rauhaa edustavan Jeesuksen vaumllillauml

Pilatus ei ole taumlssauml suhteessa aktiivinen Taumlmauml voidaan myoumls naumlhdauml Markuksen

tekstissauml mielenkiintoisella tavalla Jotkut tutkijat nostavat esille Barabbaksen

nimen Barabbas tarkoittaa arameaksi rsquoisaumln poikarsquo Aiemmin evankeliumissa

Jeesus puhutteli Jumalaa sanalla rdquoAbbardquo (Mark 1436) kun haumln rukoili

Getsemanen puutarhassa Toisin sanoen taumlssauml kohtauksessa on kaksi Barabbasta

Barabbas-niminen mies joka on tarkemmin maumlaumlrittelemaumlttoumlmaumlssauml suhteessa

kapinallisiin ja Jeesus joka on olemuksellisesti Isaumln poika87 Collins jatkaa

tulkintaa toteamalla ettauml Markuksen mainitsemasta kapinasta ei ole todisteita

evankeliumien ulkopuolelta Niinpauml haumln uskookin ettauml Markus viittaa

kohtauksessa 60-luvun lopun juutalaissotaan Juutalaisten valinta Jeesuksen ja

kapinallisiin yhteydessauml olevan Barabbaksen vaumllillauml tarkoittaa ettauml vaatiessaan

Barabbasta Markus samalla kuvaa juutalaisten valinneen kapinan88

Pilatus siis kysyy vaumlkijoukolta haluavatko he haumlnen vapauttavan

juutalaisten kuninkaan Poikkeuksellisesti Markus kuvaa Pilatuksen sisaumlisiauml

ajatuksia Haumln kertoo ettauml Pilatus tiesi juutalaisten johtajien luovuttaneen

Jeesuksen kateudesta Collins toteaa ettauml ilmeisesti Pilatus odotti vaumlkijoukon

pyytaumlvaumln vapautettavaksi Jeesusta koska haumln tiesi juutalaisten johtajien

luovuttaneen Jeesuksen vaumlaumlrin perustein Haumln tosin myoumlntaumlauml ettauml mikaumlli Pilatus

todella toivoi vaumlkijoukon haluavan Jeesuksen vapaaksi on hyvin erikoista ettauml

Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi89 Skinner ja Carter pitaumlvaumltkin taumltauml

kokeena jolla Pilatus tutkii juutalaisten uskollisuutta Roomalle Mikaumlli

vaumlkijoukko olisi halukas vapauttamaan Jeesuksen juutalaisten kuninkaana se

samalla julistautuisi keisarin vastustajaksi Kysymyksen avulla Pilatus samalla

kartoittaa Jeesuksen kannatusta vaumlkijoukossa ja haumlnen teloituksesta aiheutuvaa

mahdollista poliittista epaumlvakautta90 Skinner ja Carter pyrkivaumlt selittaumlmaumlaumln taumltauml

historiallisen tason kautta mutta joutuvat sivuuttamaan Markuksen luoman

86 Carter 2003 7087 Naumlin Collins 2007 718 Skinner 2010 4788 Collins 2007 718 720 89 Collins 2007 720 Collins pitaumlauml yllaumlttaumlvaumlnauml ettauml Pilatus tarjoaa suoraan Jeesusta vaumlkijoukolle vaikka olettaisi ettauml vaumlkijoukko saisi pyytaumlauml vapaasti valitsemaansa vankia vapaaksi90 Skinner 2010 46 Carter 2003 71

25

henkiloumldynamiikan sekauml myoumls Markuksen genren tuomat ominaispiirteet Markus

ei kuvaa Pilatusta eikauml Pilatuksen valtiomiestaitoa vaan Jeesusta Collins osoittaa

hyvin kuinka ongelmallinen oikeudenkaumlynti on Markuksen Pilatus-kuvauksen

kannalta91 Kuten Filon tai Josefus myoumls Markus noudattaa omia tavoitteitaan

Haumln korostaa juutalaisten toimintaa oikeudenkaumlynnissauml Samalla haumln vaikuttaa

siirtaumlvaumln vastuuta roomalaiselta maaherralta ylipapeille jolloin katkelman

historiallinen uskottavuus kaumlrsii

Jakeessa 12 Pilatus kysyy kansalta mitauml haumlnen pitaumlisi sitten tehdauml

Jeesukselle Carterin mukaan Pilatus koettelee kansan uskollisuutta ja ohjaa sitauml

tuomitsemaan Jeesuksen Haumlnelle on selvaumlauml ettauml Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyllisenauml

ja uhkana Rooman valtakunnalle Kun kansa on osoittanut uskollisuuttaan

Roomalle pyytaumlmaumlllauml Barabbaksen vapauttamista Pilatus haluaa sen valitsevan

oikean tuomion Jeesukselle Carter katsoo ettauml Pilatus painostaa kansaa edelleen

korostamalla ettauml Jeesus on se rdquojota te kutsutte juutalaisten kuninkaaksirdquo Kansa

tietaumlauml mikauml tuomio Rooman vallan vastustajille kuuluu ja se vaatiikin Jeesusta

ristiinnaulittavaksi92 Myoumls Bond uskoo Pilatuksen pelaavan taitavaa poliittista

peliauml Pilatus tietaumlauml ettauml Jeesuksella on kannattajia mutta kutsumalla Jeesusta

juutalaisten kuninkaaksi haumln saa paikalla olevan yleisoumln kaumlaumlntymaumlaumln Jeesusta

vastaan Naumlin Pilatus ohjaa kansan kannattamaan Jeesuksen tuomitsemista eikauml

haumlnen tarvitse pelaumltauml ettauml kansa kapinoisi kun Jeesus tuomitaan kuolemaan93

Carterin ja Bondin tulkinnat pohjautuvat enemmaumln niin sanotusti historialliseen

Pilatukseen94 He olettavat ettei Markuksella ollut mitaumlaumln syytauml kuvata Pilatusta

historiasta poikkeavalla tavalla Naumlin Markus kuvaakin heidaumln mukaansa

Pilatuksen taitavaa poliittista peliauml jolla haumln sai juutalaiset julistamaan

uskollisuuttaan keisarille Itse en ole taumlysin vakuuttunut taumlstauml Markus ei ollut

nykyaikainen historioitsija eikauml haumln kirjoittanut historiaa vaan antiikin

elaumlmaumlkertaa Jeesuksesta Niinpauml vaikka onkin mahdollista ettauml Markuksen kuvaus

heijastelee paikoitellen Jeesuksen historiallista oikeudenkaumlyntiauml Markus ei

ensisijaisesti kuvannut Pilatuksen taitavaa poliittista peliauml On uskottavaa ettauml

Pilatus todella kutsui Jeesusta pilkkaavasti juutalaisten kuninkaaksi Markukselle

kuitenkin sen merkitys loumlytyy politiikan ulkopuolelta Collins onkin eri mieltauml

91 Ks tarkemmin Collins 2007 719ndash720 92 Carter 2003 72 93 Bond 1998 113 11594 rdquoHistoriallinen Pilatusrdquo tarkoittaa taumlssauml kohtaa tyypillistauml roomalaista maaherraa joka pyrkii pitaumlmaumlaumln hallitsemansa alueen vahvasti otteessaan (ks lisaumlauml maaherroista Carter 2003 35ndash54) Toisaalta ei ole mahdollista todeta millainen hallitsija Pilatus todella oli vaikkakin pitkauml hallituskausi viittaa kyvykkaumlaumlseen hallitsijaan Ks kappale Pilatus ja roomalaiset maaherrat

26

Carterin ja Bondin kanssa Haumln pitaumlauml yllaumlttaumlvaumlnauml Pilatuksen paumlaumltoumlstauml luopua

tuomarin vallastaan ja kysyauml kansalta mitauml Jeesukselle pitaumlisi tehdauml Collinsin

mukaan on historiallisesti hyvin epaumltodennaumlkoumlistauml ettauml roomalainen maaherra

luovuttaisi valtaansa taumlllauml tavalla kansalle95 Sen sijaan haumlnestauml Markuksen

tarkoituksena oli korostaa Jeesuksen syyttoumlmyyttauml Pilatuksen silmissauml ja siirtaumlauml

vastuuta Jeesuksen tuomitsemisesta juutalaisille johtajille96 Taumlmauml tarkoitus naumlkyy

erityisen selvaumlsti jakeissa 14 ja 15 kun Pilatus ensin tiedustelee kansalta mitauml

pahaa Jeesus on tehnyt ja lopulta tuomitsee Jeesuksen rdquotahtoen tehdauml mieliksi

vaumlkijoukollerdquo Pilatuksen kysymystauml voidaan pitaumlauml osoituksena siitauml ettauml

Markuksen mukaan Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml Carter kuitenkin tulkitsee

ettauml kysymys haastaa kansaa joka on jo kieltaumlnyt Jeesuksen juutalaisten

kuninkaana

34 Pilatus Markuksen evankeliumissaNyt kun olen kaumlynyt laumlpi roomalaisen oikeudenkaumlynnin tapahtumat Tarkastelen

laumlhemmin sitauml miten Markuksen kuvaus Pilatuksesta vaikuttaa ilmentaumlvaumln haumlnen

asennettaan Roomaa kohtaan Vastausta on etsittaumlvauml laaja-alaisesti ja esiin nousee

kolme keskeistauml seikkaa Ensinnaumlkin Markuksen evankeliumissa juutalaisten

johtajien halu tuomita Jeesus kuolemaan on selvauml Markus korostaa ettauml

juutalaiset ennemmin valitsevat kapinallisen miehen kuin Jeesuksen

vapautettavaksi Toiseksi Markuksen kuvauksessa Pilatus vaikuttaa vaumlhintaumlaumln

neutraalilta henkiloumlltauml Ja kolmanneksi on pohdittava Markuksen motiiveja miksi

Markus kuvaa Pilatuksen ja juutalaiset tavallaan

Keskityn ensin lyhyesti juutalaisten ja Pilatuksen suhteeseen Carter pyrkii

sitomaan juutalaisen eliitin ja Pilatuksen toisiinsa mikauml oli historiallisesti

uskottavaa mutta taumlstauml ei ole merkkejauml Markuksen roomalaisen oikeudenkaumlynnin

kuvauksessa Itse asiassa jo se ettauml Markus kertoo kahdesta oikeudenkaumlynnistauml

eriyttaumlauml naumlitauml kahta tahoa toisistaan merkittaumlvaumlsti Markus vaikuttaakin laskevan

paljon vastuuta Jeesuksen kuolemasta juutalaisille johtajille jotka yllyttaumlvaumlt myoumls

kansan vaatimaan Jeesuksen henkeauml Vastaavasti Pilatus vaikuttaa selviaumlvaumln taumlstauml

varsin vaumlhaumlllauml Vaikka Markus ei kiellauml Pilatuksen osuutta oikeudenkaumlynnissauml

haumlnelle on selvaumlauml ketkauml ovat ensisijaisesti vastuussa Jeesuksen kuolemasta

Puhtaasti evankeliumin tekstin pohjalta tarkasteltuna Pilatuksen ja juutalaisten

liittolaisuudesta ei ole merkkejauml

95 Collins 2007 72096 Collins 2007 721

27

Entauml sitten itse Pilatus Kokoan seuraavaan taulukkoon Pilatukseen

viittaavat kohdat oikeudenkaumlynnissauml jotta Markuksen esitystauml Pilatuksesta on

helpompi tarkastella Taulukossa olen kursivoinut ne kohdat joissa Markus kuvaa

Pilatusta laumlhemmin

Jeesus luovutetaan Pilatukselle (Mark 151)Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas (Mark 152)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoEtkouml vastaa mitaumlaumln Katso kuinka paljon he sinua syyttaumlvaumlt (Mark 154)rdquoPilatus ihmettelee kun Jeesus ei enaumlauml vastaa mitaumlaumln (Mark 155)Vaumlkijoukko pyytaumlauml Pilatusta tekemaumlaumln tapansa mukaan ja vapauttamaan vangin heidaumln pyyntoumlnsauml mukaan (Mark 158)Pilatus kysyy vaumlkijoukolta haluaako se vapauttaa juutalaisten kuninkaan (Mark 159)Pilatus ymmaumlrtaumlauml ettauml ylipapit olivat luovuttaneet Jeesuksen haumlnelle kateudesta (Mark 1510)Pilatus kysyy kansalta mitauml haumlnen pitaumlisi tehdauml sille jota vaumlkijoukko kutsuu juutalaisten kuninkaaksi (Mark 1512)Pilatus kysyy mitauml pahaa haumln (juutalaisten kuningas) on tehnyt (Mark 1514)Tehdaumlkseen kansalle mieliksi Pilatus vapauttaa Barabbaksen ja luovuttaa Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi (Mark 1515)

Taulukosta naumlhdaumlaumln ettauml Markuksen kuvaus Pilatuksesta on varsin vaumlhaumlistauml

vaikka Pilatus on maumlaumlraumlllisesti suuressa roolissa Juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml

(Mark 1453ndash65) Suuren neuvoston jaumlsenten motiivit ovat selvaumlt he haluavat

Jeesuksen surmatuksi Sen sijaan roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml Pilatus

puolestaan jaumlauml etaumliseksi Haumlnen motiivinsa eivaumlt tule selkeaumlsti ilmi vaikka haumln

tuomitseekin Jeesuksen Markuksen Pilatuksella ei kuitenkaan vaikuta olevan

vahvaa motivaatiota taumlhaumln toisin kuin juutalaisilla johtajilla97 Pilatus jaumlaumlkin

kertomuksen henkiloumlnauml varjoihin Markus kuvailee Pilatusta laumlhemmin vain

kolmesti ensin jakeessa 5 Pilatus ihmettelee Jeesuksen vaikenemista toisen

kerran jakeessa 10 Pilatus ymmaumlrtaumlauml ettauml Jeesus on luovutettu haumlnelle kateudesta

ja kolmannen kerran oikeudenkaumlynnin lopussa jakeessa 15 Pilatus tuomitsee

Jeesuksen tehdaumlkseen kansalle mieliksi Naumlin vaumlhaumlisestauml tarkemmasta kuvailusta

johtuen Pilatuksen hahmo evankeliumissa on varsin altis tulkinnalle Joskin

vaikuttaa siltauml ettauml Markus kuvauksessa Pilatus suhtautuu Jeesukseen

myoumlnteisesti tai ainakin neutraalisti Missaumlaumln kohtaa Markus ei kuvaa Pilatuksen

asennetta Jeesusta torjuvaksi Taumlmaumln pohjalta voidaan vaumlittaumlauml ettauml Markus kuvasi

Pilatuksen hallitsijana joka ei halunnut asettua vastustamaan juutalaisia johtajia

vaan tuomitsi viattoman miehen kuolemaan Toisaalta mikaumlli kallistumme

esimerkiksi Carterin tulkinnan kannalle voimme yhtauml hyvin argumentoida ettauml

97 Naumlin Brown 1994 754

28

Markus kuvaa kuinka Pilatus naumlki Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml poliittisesti

otollisen tilanteen Haumln kaumlytti sen rohkeasti hyvaumlkseen vaumllittaumlmaumlttauml siitauml oliko

Jeesus syyllinen tai syytoumln Syy siihen miksi voimme puolustaa molempia

naumlkemyksiauml on se ettauml itse Markuksen kuvaus Pilatuksesta on ohut ja

ristiriitainen Kun tarkastelemme kohtia joissa Markus kuvailee Pilatusta

laumlhemmin vaikuttaa siltauml ettauml Pilatus uskoo Jeesuksen viattomuuteen Toisaalta

Pilatuksen toiminta on taumlhaumln naumlhden ristiriitaista tai ainakin ajattelematonta Jos

Pilatus toivoi kansan vapauttavan Jeesuksen miksi haumln kaumlytti Jeesuksesta nimeauml

rdquojuutalaisten kuningasrdquo Miksi haumln ylipaumlaumltaumlaumln tarjosi Jeesusta kansalle sen sijaan

ettauml olisi vapauttanut taumlmaumln itse Toki Carter vetoaa taumlssauml juutalaisten johtajien ja

Pilatuksen vaumlliseen liittoon mutta taumlssauml taas Carter ajautuu ongelmiin Pilatuksen

laumlhemmaumln kuvailun kanssa Haumln sivuuttaakin ne pitkaumllti antamatta niille sitauml

eritystauml arvoa joka niille kuuluu On mielestaumlni nimittaumlin merkittaumlvaumlauml jos

Markus jonka ensisijainen mielenkiinto on Jeesuksessa kertoo muiden

henkiloumliden toiminnan syistauml tai ajatuksista lisaumltietoa Taumllloumlin on mielestaumlni

turvallista olettaa ettauml niiden keskioumloumln kuuluu Jeesus Taumltauml ajatusta vasten

Pilatuksen usko Jeesuksen syyttoumlmyyteen vaikuttaa perustellulta Taumlmauml ei

kuitenkaan tarkoita sitauml ettauml Pilatus olisi naumlhtaumlvauml evankeliumissa hallitsijana joka

ei pystynyt pitaumlmaumlaumln puoliaan Itse asiassa olen sitauml mieltauml ettauml evankeliumin

Pilatuksesta ei voi vetaumlauml johtopaumlaumltoumlksiauml puhtaasti Markuksen kuvauksen pohjalta

Pilatuksen hahmo on liian jaumlsentymaumltoumln jotta olisi mahdollista vastata

kysymykseen millainen mies on Markuksen Pilatus Jokainen tulkinta Markuksen

Pilatus-kuvauksesta edellyttaumlauml jonkin ulkopuolisen naumlkoumlkulman sisaumlllyttaumlmistauml

tekstiin

Markukselle Pilatus on yksinkertaisesti se henkilouml joka tuomitsi Jeesuksen

kuolemaan Muuten haumln kaumlyttaumlauml Pilatusta omien tavoitteidensa vaumllineenauml

vaumllittaumlmaumlttauml luoda ehyttauml henkiloumlauml tarinaansa Markukselle Jeesus on juutalaisten

kuningas minkauml vuoksi Pilatus ironisesti kaumlyttaumlauml Jeesuksesta sitauml nimeauml Samalla

Markus pyrkii osoittamaan Jeesuksen viattomuuden Rooman vallan silmissauml

korostamalla ettauml Jeesus luovutettiin Pilatukselle kateudesta ja Pilatus tuomitsi

taumlmaumln vain tehdaumlkseen kansalle mieliksi

Roomalainen oikeudenkaumlynti saattaisi hyvin olla se kohta evankeliumissa

jossa Markuksen olisi hyvauml osoittaa kritiikkinsauml Roomalle Taumlmauml ei kuitenkaan ole

selvaumlauml Toisaalta Markukselle Jeesus on kuningas mutta haumlnen kuninkuutensa on

toista kuin Rooman ja keisarin valta Evankeliumissa Jeesus ei suoraan nouse

29

Pilatusta ja naumlin Rooman valtaa vastaan Vaumlkijoukon valinta Barabbaksen ja

Jeesuksen vaumllillauml on valinta kapinan ja rauhan vaumllillauml Markus ei vaikuta

edellyttaumlvaumln lukijoiltaan aktiivista Rooman vastarintaa eikauml Markus ei suhtaudu

Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml sen enempaumlauml Pilatukseen kuin Rooman

valtakuntaakaan vastaan kielteisesti

4 Matteuksen evankeliumi

41 JohdantoNyt siirryn Matteuksen evankeliumiin Kaumlsittelyssauml seuraan Markuksen

evankeliumin kohdalta jo tuttua rakennetta Taumlssauml lyhyessauml johdannossa esittelen

Matteuksen evankeliumille tyypillisiauml piirteitauml sekauml sitauml miten

imperiumitutkimuksessa Matteusta on laumlhestytty Taumlmaumln lyhyen johdannon

jaumllkeen kaumlyn laumlpi Jeesuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin ja kaumlsittelen lyhyesti

Matteuksen suhdetta eri juutalaisiin ryhmiin Vasta kun olemme muodostaneet

kuvan Matteuksen suhteesta juutalaisiin ryhmiin kaumlsittelen evankeliumin

roomalaisen oikeudenkaumlynnin kuvauksen Lopuksi esitaumln naumlkemykseni siitauml

kuinka Matteuksen Pilatus-kuvauksessa naumlkyy evankeliumin suhtautuminen

Rooman valtakuntaan

Matteuksen evankeliumi on rakenteellisesti Markuksen evankeliumia

tasapainoisempi Tekstissauml vuorottelevat kertomuksellinen aines ja puhe- tai

keskusteluaines ja lisaumlksi itse evankeliumin juoni rakentuu temaattisesti

etenevaumlksi kokonaisuudeksi jonka paumlaumlttaumlauml Jeesuksen passio ja yloumlsnousemus

Toisaalta Matteukselle on tyypillistauml intertekstuaalisuus josta ovat osoituksena

monet viittaukset muihin teksteihin sekauml implisiittisyys Matteus jaumlttaumlauml

selittaumlmaumlttauml monia taumlrkeiltauml vaikuttavia yksityiskohtia tekstissaumlaumln kuten Jeesuksen

sukuluettelosta loumlytyvien neljaumln naisen merkityksen (Matt 12ndash6)98

Evankeliumi on kirjoitettu jonkin verran Markuksen evankeliumin jaumllkeen

aikaisintaan 70-luvun lopulla mutta viimeistaumlaumln 100-luvun alkuun mennessauml

Evankeliumin kirjoituspaikkana on tyypillisesti pidetty Syyrian Antiokiaa joskin

myoumls muita alueita Laumlhi-idaumlssauml on ehdotettu99 Matteus on vahvasti riippuvainen

Markuksen evankeliumista ja haumln lainaa siitauml yli 90-prosenttia Taumlmauml osaltaan

kumoaa perinteestauml nousevan naumlkemyksen ettauml Matteuksen evankeliumin

98 Allison 2001 846ndash847 Naisia ei tyypillisesti mainittu juutalaisissa sukuluetteloissa joten se ettauml Matteus katsoo tarpeelliseksi mainita naumlmauml neljauml naista on Allisonin mukaan merkittaumlvaumlauml99 Esimerkiksi Petri Luomanen (1998 275ndash277) on esittaumlnyt ettei Antiokia ole uskottava kirjoituspaikka Matteuksen evankeliumille sillauml siinauml ei ole viittauksia Paavalin teologiaan joka oli vahvaa Antiokiassa Haumln ehdottaakin kirjoituspaikaksi esimerkiksi Damaskosta tai Palestiinaa

30

kirjoittaja oli Jeesuksen opetuslapsi Matteus100 Dale Allison uskoo kuitenkin ettauml

evankeliumin kirjoittaja oli taustaltaan juutalainen sillauml evankeliumissa on useita

juutalaisia piirteitauml Tosin se miten Matteus ja Matteuksen yhteisouml identifioi

itsensauml suhteessa muihin juutalaisiin ryhmiin ei ole taumlysin selvaumlauml101 Niinpauml

tarkastelen taumltauml kysymystauml laumlhemmin seuraavassa kappaleessa Jeesuksen

juutalaisen oikeudenkaumlynnin yhteydessauml

Nyt kuitenkin luon lyhyen katsauksen siihen millaisia naumlkemyksiauml

Matteuksen Rooma-suhteesta on esitetty Muiden muassa esimerkiksi Carter ja

Tobias Nicklas naumlkevaumlt Matteuksen evankeliumin sisaumlltaumlvaumln Rooman valtakuntaa

kritisoivaa tai sen valtaa haastavaa materiaalia Nicklas on naumlistauml kahdesta

maltillisempi Haumlnen mukaansa erityisesti Matteuksen keskeinen teema rdquoDaavidin

poikardquo on kontekstissaan imperiumivastainen Haumln myoumlntaumlauml ettauml Jeesuksen

messiaanisuus on mahdollista naumlhdauml laumlhinnauml uskonnollisena mutta Matteuksen

evankeliumissa siihen liittyy myoumls kuninkaallinen aspekti Jo evankeliumin alussa

Jeesuksen kuninkuus nousee keskeiseksi teemaksi kun idaumln tietaumljaumlt saapuvat

Herodeksen hoviin (Matt 21ndash11) Niinpauml Jeesus on Nicklaksen mukaan selvaumlsti

myoumls maallisten hallitsijoiden haastaja102 Carter on selvaumlsti jyrkemmaumln

imperiumivastaisen tulkinnan edustaja Carterin mukaan Matteuksen

evankeliumin laumlpaumlisee imperiumivastainen sanoma joka haastaa Rooman

imperiumin vallan niin sosiaalisesti kuin teologisestikin103 Esimerkiksi Joel

Willitts kuitenkin kritisoi Carteria liian yksipuolisesta tulkinnasta Toki Willitts

myoumlntaumlauml ettauml evankeliumissa on kohtia joista on mahdollista loumlytaumlauml Rooman

valtakunnan vastaisia tulkintoja Haumlnen mukaansa Matteuksen perimmaumlinen

tarkoitus ei kuitenkaan ollut kirjoittaa nimenomaan Rooman valtaa vastaan kuten

Carter asian naumlkee Willitts kirjoittaa

Matteus tervehti tulevaa Israelin Davidin-sukuista Messiasta ja julisti sitauml seuraavaa Israelin valtakunnan palauttamista Siltauml kannalta ettauml Israelin palauttaminen olisi ollut suoranainen loukkaus mille tahansa maalliselle valtakunnalle Matteuksen evankeliumi vastusti Roomaa Mutta ja taumlmauml on taumlrkeauml huomio Matteus ei niinkaumlaumln arvostellut rdquoimperiumiardquo itseaumlaumln eikauml erityisesti korostanut ainoastaan Roomaa Taumlmauml naumlkoumlkulma heikentaumlisi Matteuksen viestiauml tarpeettomasti Jeesusei ole vain tai ensisijaisesti Jumalan vastaus Roomalle Jeesus on Jumalan vastaus Israelin taumlyttymaumlttoumlmaumlaumln tarinaan Tarina kuten kaumly

100 Kuula 2008 220 Itse evankeliumissa ei mainita kirjoittajasta mitaumlaumln eikauml silminnaumlkijaumlllauml olisi ollut tarvetta nojautua naumlin vahvasti Markuksen tekstiin101 Allison 2001 845102 Nicklas 2014 232ndash233 103 Carter 2001 1 Ks tarkemmin Matteuksen teologisesta haasteesta esimerkiksi s 57ndash74 Luvussa Carter kaumlsittelee Matteuksen kristologiaa Sosiaalisesta haasteesta ks esimerkiksi s 108ndash129

31

ilmi ei ole vain Israelista Se on tarina joka kaumlsittaumlauml maailman kaikki valtakunnat ja kansat (Matt 48 2819ndash20)104

Pitaumlauml taumlysin paikkansa ettauml Matteuksen evankeliumin kantavia teemoja on

Jumalan valtakunta Taumlssauml suhteessa Matteus vaumlheksyy maallisten valtakuntien

arvovaltaa suhteessa tulevaan Jumalan valtakuntaan Taumlstauml huolimatta Matteus ei

vaikuta edustavan aktiivista Rooman vastustusta Taumlmaumln puolesta puhuvat

esimerkiksi kaksi kohtaa Ensinnaumlkin on Markuksen evankeliumin 5 luvun

kertomus Legioona-nimisistauml pahoista hengistauml Kertomusta voidaan pitaumlauml

imperiumivastaisena joskaan en ole vakuuttunut siitauml105 Joka tapauksessa

Matteus on poistanut nimen Legioona kertomuksensa omasta versiosta (Matt

828ndash32) mikauml poistaa kokonaan taumlllaisen tulkinnan mahdollisuuden Toiseksi

samoin kuin Markuksen evankeliumissa myoumls Matteuksella esiintyy kysymys

keisarille maksettavasta verosta (Matt 2215ndash21) Jeesus ei vaikuta suhtautuvan

veron maksuun kielteisesti Sen sijaan haumln kehottaa antamaan keisarille sen mikauml

keisarille kuuluu

42 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlTarkastelen seuraavaksi Matteuksen evankeliumin juutalaista oikeudenkaumlyntiauml

Taumlmaumln tutkielman puitteissa ei ole mahdollista luoda tarkkaa kuvaa Matteuksen

evankeliumin tai sen kirjoittajan suhteesta juutalaisuuteen Kysymys on valtavan

laaja Niinpauml teen taumlssauml kappaleessa vain varovaisen arvion Matteuksen ja

juutalaisuuden suhteesta

Matteuksen kuvaus Jeesuksesta Suuren neuvoston edessauml on varsin

uskollinen Markuksen evankeliumille Kun ylipappien ja kansan vanhimpien

laumlhettaumlmauml miesjoukko on Juudaksen avustuksella vanginnut Jeesuksen taumlmauml

viedaumlaumln ylipappi Kaifaksen luo Markuksesta poiketen Matteus mainitsee ylipapin

nimeltauml Myoumls Matteuksen mukaan koko neuvosto etsi vaumlaumlraumlauml todistusta jotta

Jeesus saataisiin tuomituksi kuolemaan Matteus kuitenkin toteaa ettei taumlllaista

loumlytynyt Seuraavaksi haumln kertookin kahdesta miehestauml jotka vaumlittivaumlt Jeesuksen

luvanneen ettauml haumln hajottaa temppelin ja rakentaa sen uudelleen kolmessa

paumlivaumlssauml Matteus kuitenkin jaumlttaumlauml pois Markuksen huomautuksen jonka mukaan

taumlmaumlkin todistus oli ristiriitainen (Mark 1461) Seuraavaksi ylipappi kysyy

Jeesukselta miksi taumlmauml ei vastaa syytoumlksiin mutta Jeesus pysyy yhauml vaiti Niinpauml

ylipappi vaatii Jeesukselta vastausta siihen onko taumlmauml Messias ja Jumalan Poika 104 Willitts 2013 97 Kursivoinnit ovat Willitsin tekstistauml105 Imperiumivastaista tulkintaa kannattavat esimerkiksi Horsley 2001 141ndash148 ja Carter 2003 60ndash61 Ks tarkemmin taumlmaumln tutkielman nootti 56

32

Vasta nyt Jeesus vastaa rdquoItsepauml sen sanoitrdquo Taumlmauml on ympaumlripyoumlreaumlmpi ilmaus

kuin Markuksen evankeliumissa oleva suora vastaus rdquoOlenrdquo mutta taumlstauml

huolimatta myoumls Matteuksen kuvauksessa Jeesus jatkaa todistaen itsestaumlaumln rdquoJa

minauml sanon teille vastedes te saatte naumlhdauml Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla

puolella ja tulevan taivaan pilvien paumlaumlllaumlrdquo Taumlmauml saa ylipapin repaumlisemaumlaumln

vaatteensa ja syyttaumlmaumlaumln Jeesusta jumalanpilkasta Matteuksen mukaan koko

neuvosto yhtyi taumlhaumln syytoumlkseen ja julisti Jeesuksen ansaitsevan kuoleman

Matteus korostaa ettauml Jeesusta syytettiin vaumlaumlrin perustein Haumln nimittaumlin

puhuu erityisesti vaumlaumlristauml todistuksista joita neuvosto etsi106 Matteuksen mukaan

Suuren neuvoston tahto oli ettauml Jeesus kuolee Taumlmaumln pohjalta ei kuitenkaan

voida vetaumlauml johtopaumlaumltoumlstauml ettauml Matteus syyttaumlisi kaikkia juutalaisia Jeesuksen

kuolemasta kuten ei ollut mahdollista todeta Markuksenkaan kohdalla Toki

katkelmassa Matteuksen juutalaisista kaumlyttaumlmauml kieli ei ole laumlhellekaumlaumln

evankeliumin voimakkainta retoriikkaa kuten tulemme huomaamaan roomalaisen

oikeudenkaumlynnin yhteydessauml Toistaiseksi Jeesuksen vangitsemista ja surmaamista

ovat ajaneet vain ylipapit vanhimmat ja lainopettajat Naumlistauml erityisesti ylipapit ja

vanhimmat ajavat aktiivisesti Jeesuksen tuomitsemista laumlpi koko Matteuksen

passiokertomuksen Mielenkiintoista taumlssauml on se ettauml Matteuksen evankeliumin

keskeisimmaumlt Jeesuksen vastustajat eli fariseukset puuttuvat Jeesuksen

oikeudenkaumlynneistauml kokonaan Vaikuttaa siltauml ettei Matteus pidauml ainakaan heitauml

suoraan vastuullisina Jeesuksen kuolemasta Sen sijaan he esiintyvaumlt laumlhinnauml

Jeesuksen opillisina vastustajina mikauml viittaa siihen ettauml farisealaiset juutalaiset

ryhmaumlt olivat Matteuksen yhteisoumln ensisijaisia vastustajia107 He esiintyvaumltkin

Matteuksen passiokertomuksessa vasta Jeesuksen hautaamisen yhteydessauml missauml

he yhdessauml ylipappien kanssa haluavat vartion Jeesuksen haudalle (Matt 2762ndash

66)108

Kuten jo Matteuksen evankeliumin johdannossa totesin evankeliumin

kirjoittajaa voidaan pitaumlauml juutalaisena mutta silti itse yhteisoumln identiteettiauml on

vaikeampi selvittaumlauml Matteuksen yhteisouml saattoi hyvinkin olla rajapinnalla juuri

irtautumassa tai juuri irtautunut juutalaisuudesta Matteuksen yhteisouml arvosti yhauml

106 Luz 2005 426107 Naumlin esimerkiksi Luomanen 1998 263108 Vaikka Matteus mainitseekin kahdessa kohtaa fariseusten haluavan vaientaa Jeesuksen (Matt 1214 2145ndash46) Jeesuksen suhde fariseuksiin naumlyttaumlytyy ennen kaikkea opillisena ristiriitana (mm Matt 166ndash12 2313ndash36) Matteukselle fariseukset ovatkin niitauml jotka eivaumlt ole osallisia taivasten valtakunnasta (Matt 520) Sen sijaan ylipapit ja lainopettajat nousevat esille jo Jeesuksen puhuessa omasta kuolemastaan ryhminauml jotka ovat siitauml vastuussa (Matt 1621 2018ndash19)

33

juutalaista lakia (Matt 517ndash19) Lisaumlksi evankeliumissa Jeesuksen toiminta

keskittyy ensisijaisesti juutalaisten keskuuteen kuten kanaanilaisnaisen tapauksen

kohdalla kaumly selvaumlsti ilmi (Matt 1524) Toisaalta Matteuksen evankeliumissa

naumlkyy kaumlaumlntyminen myoumls pakanoiden puoleen Jo jakeessa Matt 811 Jeesus

sanoo rdquoMinauml sanon teille ettauml niin idaumlstauml kuin laumlnnestauml tulee monia jotka

taivasten valtakunnassa kaumlyvaumlt aterialle yhdessauml Abrahamin Iisakin ja Jaakobin

kanssardquo Jeesus puhuu futuurisesti ja vaikuttaa selvaumlltauml ettauml taumlmauml tapahtuu vasta

Jeesuksen toiminnan jaumllkeen Samoin laumlhetyskaumlskyssauml (Matt 2819) naumlkyy

laumlhetystoiminnan suuntautuminen juutalaisuuden ulkopuolelle Petri Luomanen

esimerkiksi katsoo ettauml Matteuksen yhteisouml oli todennaumlkoumlisesti vasta vaumlhaumln aikaa

sitten irtautunut juutalaisuudesta Toisaalta samalla Matteuksen yhteisouml naumlki oman

ideologiansa osana juutalaisuuden luonnollista kehitystauml109 Taumlstauml syystauml onkin

mielestaumlni syytauml olla varovainen sillauml Matteuksen ja taumlmaumln yhteisoumln itseymmaumlrrys

omasta identiteetistaumlaumln saattoi olla vielauml haumlilyvauml Taumlhaumln vaikuttaa naumlhdaumlkseni

ainakin kaksi syytauml Ensinnaumlkin tuon ajan juutalaisuuden jo valmiiksi useisiin

ryhmiin jakautunut luonne tekee vaikeaksi maumlaumlritellauml milloin jokin yhteisouml ei

enaumlauml kuulu ajan juutalaisuuden piiriin Toiseksi Matteuksen tai taumlmaumln yhteisoumln

ymmaumlrrys omasta identiteetistaumlaumln saattoi muuttua hitaammin kuin ulkopuolelta

tuleva maumlaumlrittely antaa ymmaumlrtaumlauml110 Niinpauml Matteus naumlki mahdollisesti itsensauml

edustavan vielauml juutalaisuutta joka ymmaumlrsi Jeesuksen odotetuksi Messiaaksi111

Taumltauml ymmaumlrrystauml vasten mielestaumlni Matteuksen evankeliumissa naumlkyy pettymys

siihen etteivaumlt muut juutalaiset ryhmaumlt tunnustaneet Jeesuksen messiaanisuutta

Matteus on hyvin laumlhellauml juutalaisuutta ja siksi haumlnen paikoin aumlaumlrimmaumlisen

voimakas retoriikkansa on tulkittava ennemmin ryhmaumln sisaumlisenauml kritiikkinauml kuin

ulkopuolelta tulevana juutalaisvastaisena propagandana Palaan kuitenkin vielauml

Matteuksen juutalaisvastaisuuden teemaan kun kaumlsittelen roomalaisen

oikeudenkaumlynnin jaetta 2725

43 Roomalainen oikeudenkaumlyntiNyt siirryn tarkastelemaan Matteuksen evankeliumin kuvausta roomalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml Evankeliumissa oikeudenkaumlynti voidaan jakaa rakenteellisesti

109 Luomanen 1998 264110 Myoumls Tuckett (2011 100ndash108) kaumlsittelee maumlaumlrittelyn problemaattisuutta artikkelissaan Haumln huomauttaa mm ettauml termit kuten esim rdquojuutalaisuusrdquo ja rdquojuutalaiskristitytrdquo ovat ongelmallisia koska ne ovat nykyaikaisia termejauml eivaumltkauml vaumllttaumlmaumlttauml lainkaan vastaa niitauml joilla tuon ajan ryhmaumlt maumlaumlrittelivaumlt itsensauml ja toisensa111 Samoin Luomanen (1998 264) toteaa ettauml Matteuksen tarkkaa suhdetta juutalaisuuteen on vaikea maumlaumlritellauml koska uusi yhteisouml pyrki osoittamaan olemassaolonsa oikeutuksen nojaamalla emouskontonsa perinteeseen

34

kolmeen osaan johdanto (Matt 271ndash2) Pilatus kuulustelee Jeesusta (Matt

2711ndash14) ja Jeesuksen tuomitseminen (Matt 2715ndash26)112 Johdannon ja

Jeesuksen kuulustelun vaumlliin Matteus sijoittaa kertomuksen Juudaksen lopusta

(jakeet 3ndash10) joka ei kuulu roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin Oikeudenkaumlynnin

rakenne on hyvin samantapainen Markuksen kuvaaman oikeudenkaumlynnin kanssa

Matteuksen kuvaus onkin Markuksen tekstille uskollisin Raamatun

evankeliumeista Taumlstauml huolimatta kuvauksessa on joitakin huomattavia

poikkeavuuksia erityisesti Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessauml

Matteus johdattaa lukijan roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin kertomalla kuinka

ylipapit ja kansan vanhimmat luovuttivat Jeesuksen Pilatukselle Taumltauml seuraa

kuvaus Juudaksesta joka katuu Jeesuksen luovuttamista ja lopulta hirttaumlytyy

palautettuaan ensin saamansa rahat temppeliin Samalla Matteus kuvaa kuinka

ylipapit ostivat rahoilla pellon koska verirahoja ei voitu laittaa temppelirahastoon

Vasta taumlmaumln katkelman jaumllkeen alkaa varsinainen oikeudenkaumlynti Pilatuksen

edessauml Se alkaa samoin kuin Markuksellakin Pilatus kysyy onko Jeesus

juutalaisten kuningas johon Jeesus vastaa Pilatuksen niin sanovan Myoumls

Matteuksella ylipapit ja vanhimmat syyttaumlvaumlt Jeesusta mutta Jeesus ei vastaa

syytoumlksiin Matteus korostaa Pilatuksen suulla sitauml ettauml naumlmauml syytoumlkset olivat

raskaita joskaan niiden tarkkaa sisaumlltoumlauml ei paljasteta Pilatus ihmetteleekin

Jeesuksen haluttomuutta vastata syytoumlksiin Taumlssauml kohtaa myoumls Matteus esittelee

tavan jonka mukaan maaherra vapautti vangin aina juhlien aikaan vaumlkijoukon

valinnan mukaan Toisin kuin Markuksen evankeliumissa Barabbas jonka

Matteus esittelee on kuuluisa mies Matteuksen evankeliumissa Pilatus asettaa

kansalle vaihtoehdot joko Barabbas tai Jeesus jota kutsutaan Kristukseksi

Matteus kertoo Pilatuksen tietaumlvaumln ettauml Jeesus oli luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml

kateudesta Ennen kuin vaumlkijoukko paumlaumlsee vastaamaan Matteus tekee lisaumlyksen

joka puuttuu Markuksen kuvauksesta Haumln kertoo kuinka Pilatuksen vaimo laumlhetti

viestin Pilatukselle ja varoitti tekemaumlstauml mitaumlaumln pahaa Jeesukselle josta haumln oli

naumlhnyt pahaa unta Ylipapit ja vanhimmat ovat kuitenkin villinneet kansaa

pyytaumlmaumlaumln Barabbaksen vapauttamista Jeesuksen sijaan Niinpauml kun Pilatus

kysyy kumpi haumlnen pitaumlisi vapauttaa vaumlkijoukko vaatii Jeesusta

ristiinnaulittavaksi Jaumllleen Matteus poikkeaa laajentaa Markuksen kuvausta Haumln

kertoo Kun Pilatus ymmaumlrsi taumlmaumln haumln pesi kaumltensauml ja julisti syyttoumlmyytensauml 112 Kuten Markuksenkin evankeliumissa Jeesuksen tuomitseminen on mahdollista jakaa vielauml pienempiin osiin Esimerkiksi Dale Allison amp William Davies (1997 578) jakavat lopun (Matt 2715ndash26) vielauml Jeesuksen ja Barabbaksen katkelmaan (Matt 2715ndash23) ja Pilatuksen kaumlsien pesuaja tuomiota kaumlsittelevaumlaumln osioon (Matt 2724ndash26)

35

Jeesuksen vereen Vaumlkijoukko kuitenkin vastasi ettauml he ottavat Jeesuksen veren

paumlaumllleen Taumlmaumln jaumllkeen Pilatus antoi heille periksi Haumln vapautti Barabbaksen ja

luovutti Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi

Matteus siis kertoo ettauml Jeesus luovutetaan sidottuna Pilatukselle

maaherralle (Matt 272) Matteukselle Pilatuksen arvonimi maaherra vaikuttaa

merkittaumlvaumlltauml Markus ei kaumlyttaumlnyt Pilatuksesta arvonimeauml kertaakaan mutta sen

sijaan Matteus kutsuu Pilatusta sanalla ὁ ἡγεμών rsquomaaherrarsquo tai rsquohallitsijarsquo kuusi

kertaa oikeudenkaumlynnin aikana Tutkijoilla on useampia selityksiauml Matteuksen

syille korostaa Pilatuksen asemaa Dale Allison ja William Davies yhteisessauml

kommentaarissaan pitaumlvaumlt taumltauml ironiana Heidaumln mukaansa Matteuksen

kuvauksessa maaherra ei nimittaumlin saa johtajan asemaa Lisaumlksi oikeudenkaumlynnin

ironisuutta korostaa se ettauml Jeesus joka on maailman hallitsija joutuu seisomaan

Pilatuksen edessauml113 Carterin tulkinta on saman suuntainen Haumlnen mukaansa

Matteus painottaa Pilatuksen arvonimeauml koska Matteukselle myoumls Jeesus oli ὁ

ἡγεμών Carter viittaa katkelmaan evankeliumin alkupuolella rdquoSinauml Juudan

Betlehem et ole suinkaan vaumlhaumlisin heimosi valtiaista sillauml sinusta laumlhtee hallitsija

(ἡγούμενος) joka on kaitseva kansaani (Matt 26)rdquo114 Naumlin Jeesus ja Pilatus

edustavat Carterin mukaan Matteuksen yleisoumllle kahta hallitsijaa joista toinen

edustaa Rooman ja toinen Jumalan valtakuntaa115 Niinpauml Carterin mukaan

oikeudenkaumlynnissauml Jumalan ja Rooman valtakunnan vaumllinen kamppailu jatkuu

Haumlnen mielestaumlaumln oikeudenkaumlynnin keskeinen teema on se kenelle kuuluu

maailman valta116 Brown ja Skinner esittaumlvaumlt minusta uskottavimman perustelun

Matteuksen halulle kaumlyttaumlauml sanaa ὁ ἡγεμών He viittaavat katkelmaan Matt

1017ndash18 jossa Jeesus rohkaisee seuraajiaan kestaumlmaumlaumln vainoja Jakeessa 18

Jeesus puhuu nimenomaan maaherroista (οἱ ἡγεμόνες) ja kuninkaista joiden eteen

haumlnen seuraajiaan viedaumlaumln He ovatkin sitauml mieltauml ettauml Matteus alleviivaa

Pilatuksen maaherruutta korostaakseen Jeesuksen kaumlrsineen samalla tavoin kuin

haumlnen seuraajansakin Taumltauml tulkintaa tukee myoumls jae 2711 jossa Jeesus seisoo

maaherran edessauml117

113 Allison amp Davies 1997 554 583 593ndash594114 Tarkasti ottaen jakeessa Matt 26 esiintyvauml sana rsquohallitsijarsquo on med part prees mask yks nom sanasta ἡγέομαι rsquohallitarsquo115 Carter 2003 84ndash85 Jeesuksen ja Pilatuksen edustamien valtakuntien piirteistauml tarkemmin katso lisaumlksi sivu 86116 Carter 2001 159117 Brown 1994 735 Allison amp Davies 1997 581 Skinner 2010 60 Samaan tapaan Bond 1998 135ndash136 Bondin mukaan Matteus kaumlyttaumlauml Pilatuksesta arvonimeauml maaherra usein koska haumln pyrkii yleistykseen Pilatus oli kuin kuka tahansa roomalainen maaherra Bond ei kuitenkaan erityisesti viittaa vainoihin joita Jeesuksen seuraajat saattoivat kokea

36

Johdantoa seuraava Juudaksen katkelma ei erityisen ole merkittaumlvauml taumlmaumln

tutkielman kannalta mutta Carter naumlkee erityisesti sen ensimmaumlisen jakeen (Matt

273) paljonpuhuvana rdquoKun Juudas Jeesuksen kavaltaja naumlki ettauml Jeesus oli

tuomittu kuolemaan haumln katui tekoaanrdquo Carterin mukaan Jeesusta ole tuomittu

vielauml kertomuksen taumlssauml vaiheessa Haumlnet on vasta luovutettu Pilatukselle Carter

korostaakin taumlssauml kohtaa juutalaisen eliitin ja Pilatuksen vaumllistauml

liittolaisuussuhdetta Haumlnen mukaansa Matteuksen evankeliumin kuvauksessa on

selvaumlauml ettauml Pilatus tuomitsee Jeesuksen sillauml juutalaiset johtajat vaativat sitauml

Jeesuksen kuolema on sekauml Pilatuksen ettauml juutalaisten etu118 Toisaalta on taumlysin

mahdollista ettauml jae viittaa juutalaisen neuvoston antamaan tuomioon Lisaumlksi

esimerkiksi Luz pitaumlauml huomattavasti merkittaumlvaumlmpaumlnauml katkelmassa Juudaksen

katumuksen ja ylipappien vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyden synnyttaumlmaumlauml kontrastia Taumlllauml

kontrastilla Matteus korostaa nimenomaan juutalaisten ylipappien syyllisyyttauml

Jeesuksen kuolemaan119

Jakeessa 11 Matteus palaa takaisin Jeesukseen Oikeudenkaumlynti alkaa

samoin kuin Markuksella Pilatuksen kysymyksellauml Jeesuksen kuninkuudesta ja

Jeesuksen ympaumlripyoumlreaumlllauml vastauksella Naumlin Jeesuksen kuninkuus on myoumls

Matteuksen evankeliumissa oikeudenkaumlynnin taumlrkeauml teema Myoumlskaumlaumln Matteus ei

selitauml millauml perustella Pilatus esittaumlauml taumlmaumln syytoumlksen Lukijan on olettava ettauml

Pilatukselle on aiemmin esitetty taumlmauml syytoumls Jeesuksesta Bondin mukaan myoumls

Matteuksen evankeliumissa Pilatuksen kysymys on luonteeltaan poliittinen Siksi

Jeesuksen vastaus on ympaumlripyoumlreauml sillauml haumln haluaa osoittaa ettei Pilatus taumlysin

ymmaumlrrauml haumlnen luonnettaan120 Toisaalta Matteuksen evankeliumin lukijalle

syytoumlksessauml ei ole kuitenkaan mitaumlaumln uutta sillauml Jeesuksen kuninkuus on ollut

evankeliumissa jo esillauml muun muassa taumlmaumln syntymaumln yhteydessauml (Matt 22)

Tosin Luzin mukaan kysymys heijastelee enemmaumlnkin ylipapin kysymystauml

juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml (Matt 2663)121 Dialogin rakenne onkin hyvin

samankaltainen Jeesuksen ja Pilatuksen sekauml Jeesuksen ja ylipapin vaumllillauml Jeesus

nimittaumlin vastaa Markuksesta tutulla ympaumlripyoumlreaumlllauml vastauksella Pilatukselle

mutta toisin kuin ylipapille vastatessaan haumln ei anna vastauksen jaumllkeen todistusta

itsestaumlaumln Taumlmauml on jaumllleen yksi mielenkiintoinen yksityiskohta Jeesuksen

kuulusteluissa Vaikuttaa siltauml ettei Jeesus suostu vastaamaan haumlntauml vastaan

118 Carter 2003 83 119 Luz 2005 470 Naumlin ajattelee myoumls Brown (1994 735) joka puhuu ylipappien tekopyhyydestauml katkelmassa120 Bond 1998 129ndash130121 Luz 2005 494

37

esitettyihin vaumlaumlriin syytoumlksiin (naumlin Matt 2656ndash61) Naumlin ollen Jeesuksen

ympaumlripyoumlreauml vastaus naumlyttaumlytyy mielestaumlni myoumlntaumlvaumlnauml vastauksena lukijalle

Mutta koska Jeesus pidaumlttaumlytyy toistamasta todistusta itsestaumlaumln syntyy

vaikutelma ettei Jeesus laumlhde haastamaan samalla tavalla Pilatuksen valtaa kuin

ylipapin vallan Myoumls Allison ja Davies kommentaarissaan ovat sitauml mieltauml ettauml

Jeesuksen vastaus on ennen kaikkea myoumlntaumlvauml Lisaumlksi he uskovat ettauml myoumls

Pilatus ymmaumlrsi taumlmaumln mutta haumln piti Jeesusta liian vaumlhaumlpaumltoumlisenauml ettauml taumlstauml olisi

ollut Roomalle mitaumlaumln todellista vaaraa122

Jakeessa 12 ylipapit ja vanhimmat123 syyttaumlvaumlt Jeesusta joka pysyy vaiti

Matteus korostaa Jeesuksen vaikenemista toistamalla taumlmaumln asian heti seuraavassa

jakeessa Pilatus kysyy Jeesukselta miksi taumlmauml ei vastaa vaikka ylipapit ja

vanhimmat esittaumlvaumlt niin vakavia syytoumlksiauml haumlnestauml Jaumllleen Jeesus on vaiti

Matteuksen kuvaama Pilatus ihmettelee Jeesuksen vaikenemista Luzin mukaan

kyseessauml oleva verbi θαυμάζω rsquoihmetellaumlrsquo tarkoittaa sitauml ettauml Pilatus suhtautuu

myoumlnteisesti Jeesukseen haumln tietaumlauml ettauml Jeesus on syytoumln huolimatta taumlmaumln

vaiteliaisuudesta124 Carter on vahvasti eri mieltauml Luzin kanssa Haumlnen mukaansa

Pilatus tietaumlauml varmasti Jeesuksen olevan syyllinen sillauml Jeesuksen aiempi vastaus

ja sitauml seuraava vaikeneminen ovat osoittaneet haumlnet syylliseksi Carter kirjoittaa

rdquoPilatus ihmettelee koska Jeesus ei ole julkeasti kieltaumlnyt sen enempaumlauml sanoillaan

kuin vaikenemisellaan ettauml haumln on uhka Roomalle ja ettauml imperiumin valta

kumma kyllauml ei riitauml saumlikyttaumlmaumlaumln haumlntauml niin ettauml haumln yrittaumlisi pelastaa

henkensaumlrdquo125 Lisaumlksi Nicklas toteaa ettei Pilatuksen toiminta silti naumlyttaumlydy

myoumlnteisessauml valossa Matteuksen yleisoumllle Pilatus ei toimi vastuullisen tuomarin

tavoin sillauml haumln ei pyri selvittaumlmaumlaumln tilannetta tarkasti126 On hyvin vaikea sanoa

vain taumlmaumln kohdan perusteella kenen tulkinta on laumlhempaumlnauml Matteuksen ajatusta

Taumlmauml johtuu siitauml ettauml roomalaisen oikeuskaumlsityksen mukaan vaikeneminen oli

osoitus syyllisyydestauml Pilatuksen haumlmmaumlstys on luonnollinen reaktio siihen ettei

Jeesus puolustaudu millaumlaumln tavalla vaikka haumlnen henkensauml on kysymyksessauml127

Kun kaumlsittelen oikeudenkaumlyntiauml eteenpaumlin vaikuttaa kuitenkin siltauml ettauml Luzin

tulkinta on varsin uskottava Pilatus ymmaumlrsi Jeesuksen olevan syytoumln ja

haumlmmaumlstelee taumlmaumln haluttomuutta puolustautua

122 Allison amp Davies 1997 582123 Matteus lisaumlauml vanhimmat syyttaumljien joukkoon siinauml missauml Markus puhuu vain ylipapeista124 Luz 2005 496125 Carter 2001 162126 Nicklas 2014 243127 Naumlin Allison amp Davies 1997 583

38

Jeesuksen kuulustelu paumlaumlttyy ja jakeessa 15 Matteus esittelee lukijoille

tavan jonka mukaan juhlan aikaan maaherra vapautti yhden vangin kansan

toiveiden mukaan Esitellessaumlaumln Barabbaksen (jae 16) Matteus poikkeaa

Markuksen kuvauksesta Haumln ei yhdistauml Barabbasta murhan tehneisiin

kapinallisiin vaan kertoo vain taumlmauml olevan kuuluisa128 vanki Lisaumlksi joidenkin

kaumlsikirjoitusten mukaan Matteus mainitsee Barabbaksen etunimen olevan myoumls

Jeesus129 On mielenkiintoista ettauml Matteus on poistanut kaikki kielteiset

ilmaukset Barabbaksesta Luz onkin sitauml mieltauml ettauml Matteukselle ei ollut

olennaista kuka Barabbas oli eikauml haumln siksi vaivautunut kuvailemaan taumltauml sen

enempaumlauml Matteus halusi nimenomaan korostaa juutalaisten syyllisyyden syntyvaumln

oman Messiaansa surmaamisesta ei niinkaumlaumln rikollisen vapauttamisesta130

Toisaalta Matteus pyrkii vaumllttaumlmaumlaumln Jeesuksen yhdistaumlmistauml kapinaan millaumlaumln

tavoin131 Skinner kiinnittaumlaumlkin huomiota Jeesuksen ja Barabbaksen tasa-arvoiseen

asemaan Heidaumln kummankin nimi on Jeesus Jeesus on viaton mutta

Barabbaskin on vain vanki jonka rikosten vakavuudesta lukijalla ei ole tarkempaa

tietoa Lisaumlksi he ovat molemmat kuuluisia Skinner omaksuu vahvasti poliittisen

tulkinnan Haumlnen mukaansa kumpikaan vanki ei edusta Roomalle merkittaumlvaumlauml

uhkaa minkauml takia Pilatus kaumlyttaumlauml hyvaumlksi juutalaisten johtajien kateutta

arvioidakseen omaa asemaansa132 En kuitenkaan naumle erityistauml syytauml siihen miksi

Matteus olisi kiinnostunut kuvaamaan Pilatuksen poliittisia pyrkimyksiauml Sen

sijaan Matteus keskittyy juutalaisten valintaan

Kun Matteus on esitellyt sekauml tavan ettauml Barabbaksen Pilatus kysyy

kansalta kumpi haumlnen pitaumlisi vapauttaa Pilatus mainitsee Jeesuksen nimeltauml

mutta lisaumlauml ettauml taumltauml kutsutaan myoumls Kristukseksi Kohtauksessa on kolme

poikkeusta Markuksen evankeliumista Ensinnaumlkin Pilatus toimii taumlllauml kertaa oma-

aloitteisesti Haumln kysyy kenet kansa haluaa toisin kuin Markuksen

evankeliumissa jossa kansa vaati Pilatusta tekemaumlaumln tavan mukaan Toiseksi

Matteuksen Pilatus rajaa kansan vaihtoehdot joko Jeesus Barabbas tai Jeesus

Kristus sen sijaan ettauml haumln tarjoaisi vain Jeesusta kansalle Kolmanneksi Matteus

on myoumls luopunut taumlssauml kohtaa termistauml rdquojuutalaisten kuningasrdquo ja kaumlyttaumlauml sen

128 Kreikan kielen sana ἐπίσημος voi merkitauml rsquokuuluisarsquo niin myoumlnteisessauml kuin kielteisessaumlkin mielessauml Niinpauml jotkut tutkijat tulkitsevatkin sanan merkitsevaumln rsquopahamaineinenrsquo Naumlin esimerkiksi Carter 2003 91129 Novum lisaumlauml nimen Jeesus Barabbakselle hakasulkeissa korpustekstissauml ja se esiintyy joissakin kaumlsikirjoituksista mm Θ mutta se on puuttunut edellisen painoksen korpustekstistauml ja lisaumlksi monista merkittaumlvistauml kaumlsikirjoituksista mm א A ja B130 Luz 2005 496ndash497 131 Naumlin Brown 1994 797 Nicklas 2014 244132 Skinner 2010 60ndash61

39

sijaan Jeesuksesta ilmausta rdquoJeesus jota kutsutaan Kristukseksirdquo rsquoKristusrsquo on

terminauml huomattavasti uskonnollisempi saumlvyltaumlaumln kuin rdquojuutalaisten kuningasrdquo

vaikka sekin sisaumlltaumlauml myoumls poliittisen vivahteen Bond on sitauml mieltauml ettauml Pilatus

pyrkii sen avulla vaikuttamaan kansaan ja sen uskonnollisiin asenteisiin133 Joka

tapauksessa on selvaumlauml ettauml Matteus korostaa valintaa naumliden kahden vaumllillauml

asettaessaan Barabbaksen ja Jeesuksen naumlin vahvasti vastakkain134

Samoin kuin Markus myoumls Matteus paljastaa jakeessa 18 ettauml Pilatus tiesi

juutalaisten johtajien luovuttaneen Jeesuksen haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta Myoumls

taumlssauml on mahdollista vedota juutalaisten johtajien ja Pilatuksen vaumlliseen

liittolaisuuteen ja olettaa Pilatuksen jakavan juutalaisten huolen Jeesuksen

suosiosta135 Matteuksen evankeliumissa taumlstauml liittolaisuudesta ei kuitenkaan naumly

merkkejauml Vaikka muun muassa Carter pitaumlaumlkin taumltauml liittolaisuutta selvioumlnauml

Matteuksen lukijoille mielestaumlni taumltauml ei voida pitaumlauml oletusarvona Juutalaisten

ryhmien asemaa Rooman valtakunnassa juutalaissotaa seuranneina

vuosikymmeninauml on hyvin hankala jaumlljittaumlauml ja on taumlysin mahdollista ettauml asema

vaihteli paikallisesti136

Ennen kuin kansa ehtii vastata Pilatukselle Matteus kertoo kuitenkin

jakeessa 19 ettauml Pilatus sai viestin vaimoltaan137 Taumlmauml kohtaus esiintyy

Raamatussa ainoastaan Matteuksen evankeliumissa ja vaikuttaa korostavan

Jeesuksen viattomuutta Vaimo varoittaa Pilatusta tuomitsemasta Jeesusta sillauml

haumln on naumlhnyt pahaa unta Jeesuksesta Vaimo kutsuu Jeesusta hurskaaksi

mieheksi ja vaikuttaa selvaumlltauml ettei haumln halua Jeesukselle tehtaumlvaumln mitaumlaumln pahaa

Taumltauml tukee se ettauml unet ovat Matteuksen evankeliumissa esiintyneet erityisesti

Jumalan vaumllineenauml viestiauml ihmisille (naumlin Matt 120 212ndash13 amp 19) Niinpauml

Matteus korostaa kohtauksessa sitauml kuinka jopa ei-juutalaiset naumlkevaumlt Jeesuksen

luonnon vaikka juutalaiset eivaumlt sitauml tunnista138 Lisaumlksi jakeessa 19 esiintyvauml sana

133 Bond 1998 131ndash132 Bond tosin myoumlntaumlauml ettauml myoumls uskonnollisena johtajana Jeesus olisi saattanut naumlyttaumlytyauml uhkaavana maalliselle vallalle Samoin Brown (1994 801) toteaa Matteuksen Pilatuksen ymmaumlrtaumlneen myoumls Jeesuksen syytteen uskonnollisen merkityksen134 Allison amp Davies 1997 586135 Naumlin Carter 2003 93136 Ks tarkemmin juutalaisten tilanteesta Willson 2005 2ndash5 11ndash13 On mahdollista etteivaumlt juutalaisten ja Rooman valtakunnan vaumlliset suhteet vaumllttaumlmaumlttauml muuttuneet radikaalisti heti juutalaissotaa seuranneina vuosina Taumlstauml huolimatta juutalaissota ja Jerusalemin temppelin haumlvittaumlminen johtivat mm Jerusalemin papillisen eliitin vallan vaumlhittaumliseen heikkenemiseen Koska Matteuksen evankeliumin kirjoitusajasta ja -paikasta on epaumlvarmuutta on vaikea sanoa miten evankeliumin varhaiset lukijat ymmaumlrsivaumlt Pilatuksen ja juutalaisten johtajien vaumllisen dynamiikan 137 Ks tarkemmin Pilatuksen vaimosta Brown 1994 803ndash807 138 Naumlin esimerkiksi Luz 2005 498 Luz viittaa yhtaumllaumlisyyksiin taumlmaumln kohtauksen ja idaumln tietaumljien kohtauksen vaumllillauml Samoin kuin Pilatuksen vaimo tunnustaa Jeesuksen hurskauden myoumls idaumln tietaumljaumlt tunnustavat Jeesuksen kuninkuuden ja samoin kuin juutalaiset kieltaumlytyvaumlt hyvaumlksymaumlstauml

40

ὁ δίκαιος139 rsquovanhurskasrsquo vaikuttaa tukevan taumltauml tulkintaa Pilatuksen vaimo pitaumlauml

Jeesusta todella viattomana ja toivoo Pilatuksen vapauttavan taumlmaumln Bondin ja

Skinnerin mielestauml Pilatuksella on taumlssauml vaiheessa mahdollisuus valita vapaasti

haumln voi joko jatkaa oikeudenkaumlyntiauml tai vapauttaa Jeesuksen Nyt on kuitenkin

selvaumlauml ettauml haumln tietaumlauml Jeesuksen olevan syytoumln140 Carter kuitenkin on taumlysin eri

mieltauml taumlstauml tulkinnasta vaikka haumlnkin keskittyy sanaan δίκαιος Haumln painottaa

ettei δίκαιος merkitse rsquoviatonrsquo eivaumltkauml sen merkitykset rsquooikeamielinenrsquo tai

rsquouskollinenrsquo edes viittaa Jeesuksen viattomuuteen taumlssauml kontekstissa Pilatuksen

vaimon sanoma ei ole osoitus Jeesuksen viattomuudesta vaan vaimo tarkoittaa

Carterin mukaan ettauml Jeesus on δίκαιος Jumalan silmissauml Haumln korostaa sanan ὁ

δίκαιος uskonnollista merkitystauml ja kaumlaumlntaumlaumlkin sen paumlaumlasiassa sanalla

rsquouskollinenrsquo141 Haumln painottaa jakeen loppua πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ᾽

ὄναρ δι᾽ αὐτόν rdquoSillauml paljon kaumlrsin taumlnaumlaumln unessa haumlnen takiaanrdquo Miksi

Pilatuksen vaimo kaumlrsi Carterin vastaus on koska vaimo on naumlhnyt ettauml Jeesus

on Jumalalle uskollinen Messias jonka valta on vaaraksi koko Rooman

valtakunnalle Naumlin ollen myoumls Pilatuksen vaimo haluaa ettauml Jeesus surmataan142

Carterin tulkinta ei toki ole taumlysin vailla meriittejauml sillauml se selittaumlauml hyvin

sen miksi Pilatuksen vaimo kaumlrsi Tosin vaimon kaumlrsimykselle unessa voi olla

useampia selityksiauml Se saattoi johtua myoumls pelosta ettauml viattoman ja hurskaan

miehen verta vuodatettaisiin Toisaalta Brown ehdottaa ettauml vaimo kaumlrsi miehensauml

puolesta joka joutui tuomitsemaan Jeesuksen vastoin haumlnen neuvoaan143 Taumlstauml

huolimatta Carterin argumentaation ongelma on se ettauml haumln joutuu jaumlttaumlmaumlaumln

taumlysin huomiotta alkupuolen vakavan varoituksen rdquoAumllauml sinauml tee mitaumlaumln taumllle

vanhurskaallerdquo Carter pyrkii pitaumlmaumlaumln kiinni imperiumivastaisesta

naumlkoumlkulmastaan ja olettaa naumlin Jeesuksen edustaneen Roomalle selvaumlauml uhkaa

jonka sekauml Pilatus ettauml taumlmaumln vaimo tunnistivat Taumlssauml kohtaa haumlnen tulkintansa

vaikuttaa kuitenkin vaumlkinaumliseltauml

Jakeessa 20 Matteus kertoo kuinka ylipapit ja vanhimmat olivat

vaumlkijoukossa yllyttaumlmaumlssauml kansaa He innostavat kansaa vaatimaan Barabbaksen

vapautusta ja Jeesuksen tuomitsemista kuolemaan Taumlssauml kohtaa Matteus tarkentaa

Jeesuksen messiaanisuutta myoumls Herodes kieltaumlytyy tunnustamasta Jeesuksen kuninkuutta139 Tarkasti ottaen jakeessa 19 sana on mask yks dat Taumlssauml se on nominatiivissa140 Naumlin Allison amp Davies 1997 587 Bond 1998 132ndash133 Skinner 2010 61ndash62 Lisaumlksi Skinnerin mukaan taumlssauml kohtaa Matteuksen kuvauksessa naumlkyy myoumls Pilatuksen vastuu Jeesuksen tuomitsemisesta141 Carter kaumlyttaumlauml sanaa rdquofaithfulrdquo142 Carter 2003 93ndash94 143 Brown 1994 807

41

Markuksen kuvausta sillauml haumln selittaumlauml ylipappien ja vanhimpien yllyttaumlneen

kansan pyytaumlmaumlaumln kuolemantuomiota144 Allison ja Davies tulkitsevat taumlmaumln

jakeen korostavan juutalaisten johtajien syyllisyyttauml Jeesuksen tuomitsemiseen145

Toisaalta Carter korostaa jaumllleen Pilatuksen ja juutalaisten johtajien liittolaisuutta

Haumlnen mukaansa Matteus kuvaa juutalaisten johtajien tekevaumln taumlssauml oman osansa

samalla kun Pilatus valmistautuu tekemaumlaumln omansa146 Naumlistauml uskottavampi on

ensimmaumlinen tulkinta sillauml edelleenkaumlaumln mikaumlaumln ei viittaa Pilatuksen ja

juutalaisten johtajien yhteistyoumlhoumln

Vasta nyt kansa paumlaumlsee Matteuksen evankeliumissa aumlaumlneen kun Pilatus on

ensin toistanut kysymyksensauml Jeesus vai Barabbas Johtajiensa yllyttaumlmaumlnauml kansa

vaatii Barabbasta vapautettavaksi Silloin Pilatus kysyy mitauml haumlnen pitaumlisi tehdauml

Jeesukselle Matteus kertoo ettauml kansa vaati Jeesusta ristiinnaulittavaksi Kun

Pilatus vielauml kysyy mitauml pahaa Jeesus on tehnyt kansa huutaa vain Jeesusta

ristiinnaulittavaksi Tutkijoiden tulkinnat kohtauksesta vaihtelevat suuresti

Tulkintojen aumlaumlripaumlistauml loumlytyvaumlt Luz jonka mukaan Matteuksen Pilatus uskoi

Jeesuksen olevan syytoumln ja Carter jonka mukaan Pilatus selvaumlsti piti Jeesusta

syyllisenauml Luzin mukaan kohtauksessa kaksi asiaa vaikuttaa selvaumlltauml Ensinnaumlkin

se ettauml Pilatus kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt viestii selvaumlsti siitauml

ettei Pilatus pitaumlnyt Jeesusta syyllisenauml Toiseksi vaikuttaa siltauml ettauml Pilatus oletti

kansan pyytaumlvaumln Jeesusta vapautettavaksi Luzin mukaan Matteuksen

kuvauksessa syntyy vaikutelma ettauml Pilatus on ajanut itsensauml umpikujaan haumlnen

on toimittava kansan tahdon mukaan Luz toteaa ettauml vaikutelma saumlilyy vaikka se

onkin historiallisesti epaumluskottava Todellisuudessa mikaumlaumln ei olisi estaumlnyt

Pilatusta vapauttamasta Jeesusta jos haumln piti taumltauml syyttoumlmaumlnauml147 Carter on jaumllleen

vahvasti eri mieltauml Haumlnen mukaansa Pilatus ei ole lainkaan umpikujassa

Paumlinvastoin oikeudenkaumlynti etenee juuri taumlmaumln toiveiden mukaan Haumlnestauml Pilatus

pelaa taumlssauml taitavaa poliittista peliauml jolla haumln kartoittaa Jeesuksen suosiota kansan

keskuudessa Haumln esittaumlauml tuekseen kolme perustetta Ensinnaumlkin haumlnen mukaansa

taumlmauml tulkinta on linjassa oikeudenkaumlynnin aiempien tapahtumien kanssa Toiseksi

haumlnestauml taumlmauml selittaumlauml sen miksi vain Jeesus ristiinnaulittiin sen sijaan ettauml myoumls

haumlnen seuraajiaan olisi tuomittu kuolemaan Pilatus yksikertaisesti totesi ettei

kansan joukossa ollut riittaumlvaumlsti Jeesuksen kannattajia Kolmas peruste liittyy

144 Luz 2005 499 Markuksen evankeliumissa ylipapit yllyttaumlvaumlt kansaa vain pyytaumlmaumlaumln vapautettavaksi Barabbasta145 Allison amp Davies 1997 588146 Carter 2003 94ndash95 147 Luz 2005 499

42

jakeen 24 alkuun rdquoἸδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖrdquo Carter korostaa verbin

ὠφελέω rsquohyoumltyaumlrsquo merkitystauml Pilatus naumlki ettei tilanteesta voinut saada enempaumlauml

hyoumltyauml Niinpauml haumln paumlaumltti lopettaa kyselemisen ja siirtyauml tuomitsemaan

Jeesuksen148 Bondin tulkinta sijoittuu edellisten vaumllimaastoon Haumlnestauml Jeesus ei

ole Pilatuksen silmissauml vielauml taumlssauml vaiheessa sen enempaumlauml syyllinen kuin

syytoumlnkaumlaumln Haumlnen mukaansa Pilatus suhtautuu toistaiseksi Matteuksen

evankeliumissa Jeesukseen neutraalisti Jeesus ei ole Roomalle uhka Kun Pilatus

kuitenkin kuulee kansan vaativan ehdottomasti Jeesusta tuomittavaksi Pilatus ei

ole valmis vaarantamaan omaa asemaansa149

Naumlhdaumlkseni kuitenkin Luzin edustama tulkinta on mielestaumlni sisaumlisesti

johdonmukaisin Carter ensinnaumlkin ajautuu vaumlkinaumlisiin tulkintoihin esimerkiksi

Pilatuksen vaimon katkelmassa Toiseksi Matteus on jo selittaumlnyt Jeesuksen

opetuslasten pakenemisen Jeesuksen luota (Matt 2656) minkauml vuoksi Jeesuksen

kanssa ei tuomittu haumlnen kannattajiaan Kolmanneksi ὠφελεῖ on kyllauml tulkittavissa

naumlhdaumlkseni myoumls Carterin esittaumlmaumlllauml tavalla Taumlstauml huolimatta se on

kontekstissaan paremmin ymmaumlrrettaumlvissauml niin ettauml Pilatus huomasi ettei haumlnen

yrityksistaumlaumln tarjota Jeesus vapautettavaksi ollut mitaumlaumln hyoumltyauml

Naumlin kun kansa vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Matteus saapuu

oikeudenkaumlynnin loppuhuipennukseen Matteuksen mukaan Pilatus otti vettauml ja

pesi kaumltensauml julistaen syyttoumlmyytensauml Jeesuksen vereen Juutalainen yleisouml on

mitauml luultavimmin ymmaumlrtaumlnyt teon raamatullisena verivelan sovitusrituaalina (5

Moos 211ndash9)150 Kyseinen Vanhan testamentin kohta kuvaa miten

tuntemattoman murhaajan suorittama veriteko tulee sovittaa Yhtenauml osana taumlhaumln

rituaaliin kuuluu se ettauml vanhimmat pesevaumlt kaumltensauml vakuuttaen olevansa

syyttoumlmiauml kuolleen miehen vereen (5 Moos 216ndash7) Vaikka teko ei ole taumlysin

Viidennen Mooseksen kirjan kuvauksen mukainen sillauml on vahvoja liittymaumlkohtia

katkelmaan151 Carter katsoo ettauml taumlmauml on jaumllleen yksi esimerkki Pilatuksen

poliittisesta taitavuudesta Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyllisenauml mutta pestessaumlaumln

kaumltensauml haumln vierittaumlauml vastuun Jeesuksen tuomitsemisesta kansalle Haumlnen

mukaansa Matteus kuvaakin taumlssauml Rooman valtakunnan haumlikaumlilemaumlttoumlmyyttauml

148 Carter 2001 166 Haumlnen mukaansa Pilatus totesi Jeesuksen uhaksi Rooman imperiumille jo kuulustellessaan taumltauml Lisaumlksi jakeet 15ndash23 osoittavat Pilatuksen saumlaumllimaumlttoumlmaumlksi hallitsijaksi joka hoitaa tyoumlnsauml taitavasti Haumln hyoumldyntaumlauml tapaa vapauttaa vanki arvioidakseen Jeesuksen teloittamisesta seuraavaa rauhattomuutta 149 Bond 1998 133ndash134 150 Luz 2005 500 151 Viidennen Mooseksen kirjan rituaali sisaumlltaumlauml lisaumlksi hiehon surmaamisen purossa Lisaumlksi Pilatus pesee kaumltensauml ennen kuin kukaan on kuollut Tekstissauml mainitun Raamatun kohdan lisaumlksi ks esim Ps 266 joka mainitsee kaumlsien pesun synnittoumlmyyden ja puhtauden vertauksena

43

Pilatus on tekevinaumlaumln kansalle palveluksen vaikka todellisuudessa haumln on ajanut

koko ajan Rooman ja paikallisen eliitin etua152 Toisaalta jae 24 muistuttaa paljon

taumlmaumln luvun jaetta 2 jossa Juudas sanoo ylipapeille ja vanhimmille rdquoTein vaumlaumlrin

kun kavalsin viattoman verenrdquo ja ylipapit vastaavat haumlnelle rdquoMitauml se meitauml

liikuttaa Omapa on asiasirdquo Kirkkoraamatun kaumlaumlnnoumls rdquoOmapa on asiasirdquo joutuu

ottamaan vapauksia jotta alkukielinen ilmaus rdquoσὺ ὄψῃrdquo tulisi ymmaumlrrettaumlvaumlksi

Kyse on ὁράω-verbin futuurista jota Matteus kaumlyttaumlauml myoumls jakeen 25 lopussa

rdquoKatsokaa asia keskenaumlnnerdquo153 Naumlin Luzin mukaan Pilatus liittyy taumlssauml jakeessa

vaimonsa ja Juudaksen todistukseen Jeesuksen syyttoumlmyydestauml Omasta

julistuksestaan huolimatta Pilatus kuitenkin tuomitsee Jeesuksen Vaikka

katkelmassa Matteus vaikuttaa korostavan juutalaisten johtajien syyllisyyttauml

Jeesuksen kuolemaan haumln ei kuitenkaan taumlysin vapauta Pilatusta vastuusta154 On

esimerkiksi hyvauml muistaa ettauml ilmeisimminkin Pilatus istuu yhauml

tuomarinistuimellaan kuten silloin kun sai sanan vaimoltaan Lisaumlksi Allison ja

Davies viittaavat Juudaksen katkelmaan jossa ylipapit sanovat katuvalle

Juudakselle rdquoσὺ ὄψῃrdquo (Matt 274) Taumlssaumlkaumlaumln kohdassa Matteuksen tarkoitus ei

ole vapauttaa ylipappeja vastuusta Paumlinvastoin σὺ ὄψῃ korostaa ylipappien

tekopyhyyttauml ja vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttauml155

Jakeessa 25 kaikki huutavat yhteen aumlaumlneen rdquoHaumlnen verensauml saa tulla meidaumln

ja meidaumln lastemme paumlaumlllerdquo πᾶς ὁ λαός on mahdollista kaumlaumlntaumlauml myoumls rdquokoko

kansardquo Taumltauml jaetta on historian aikana tulkittu juutalaisvastaisesti Sitauml voidaankin

pitaumlauml yhtenauml Uuden testamentin juutalaisvastaisimpana kohtana jossa juutalaiset

ottavat kollektiivisesti vastuun Jeesuksen kuolemasta Esimerkiksi Crossan pitaumlauml

taumltauml hyvin juutalaisvastaisena jakeena jossa Matteus siirtaumlauml vastuun Jeesuksen

tuomitsemisesta Rooman valtakunnalta juutalaisille156 Toisaalta monet tutkijat

hylkaumlaumlvaumlt juutalaisvastaisen tulkinnan ja katkelmaan onkin esitetty monenlaisia

vaihtoehtoisia tulkintoja joista esittelen kolme Muiden muassa Brown ja Luz

esittaumlvaumlt ettauml Matteus pyrki taumlllauml kohdalla selittaumlmaumlaumln juutalais-kristilliselle

yhteisoumllleen toisen temppelin tuhon Niinpauml Matteuksen tarkoitus ei ollut langettaa

kollektiivista syyllisyyttauml kaikille juutalaisten tuleville sukupolville Haumln

152 Carter 2001 166ndash167 153 Kirkkoraamatun kaumlaumlnnoumls rdquoTaumlmauml on teidaumln asiannerdquo154 Luz 2005 499ndash500 Samoin ajattelee Bond 1998 134 155 Allison amp Davies 1997 590 Lisaumlksi heidaumln mukaansa Pilatus muodostuu taumlssauml vastakohdaksi Joosefille joka toimi unessa saamansa Jumalan ohjeen mukaan toisin kuin Pilatus 156 Crossan 1996 157ndash159 Levine (1999 35ndash36) paumlaumltyy myoumls siihen ettauml Matteuksen evankeliumi on pohjimmiltaan juutalaisvastainen Haumln tosin tulee lopputulokseensa hyvin yllaumlttaumlenilman ettauml haumlnen kaumlsittelynsauml erityisesti tukisi taumltauml tulkintaa

44

ainoastaan viittaa siihen sukupolveen joka koki temppelin tuhon157 Lisaumlksi

Brown mainitsee myoumls toisen mahdollisen tulkinnan Haumln ehdottaa ettei

Matteuksen tarkoituksena ollut kirota juutalaisia Haumln viittaa Jeesuksen

ehtoollisen asetussanoihin rdquoTaumlmauml on minun vereni liiton veri joka kaikkien

puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi (Matt 2628)rdquo Niinpauml

Matteuksen kuvauksessa juutalaiset itse asiassa ottavat vastaan liiton veren

tuoman siunauksen eivaumltkauml kirousta158 Taumlmauml tulkinta liikkuu voimakkaasti

teologisella tasolla Vaikka Matteus toisaalta pitaumlaumlkin Jeesuksen kuolemaa

siunauksena kaikille ihmisille haumln vaikuttaa silti tuomitsevan itse tapahtuman Ei

ole mahdollista sivuuttaa sitauml tosi asiaa ettauml Matteus katsoo jonkun syyllistyneen

Jeesuksen surmaamiseen Skinner ja Carter laumlhestyvaumltkin katkelmaa

historialliselta tasolta He edustavat naumlkemystauml jonka mukaan paikalla ollut yleisouml

toimii jatkuvasti Pilatuksen ja juutalaisten ylipappien toiveiden mukaan ja naumliden

taitavasti ohjailemana Heidaumln mukaansa kuten olemme jo todenneet Pilatus ja

ylipapit pitaumlvaumlt Jeesusta syyllisenauml Pilatus on taitavasti johdatellut

oikeudenkaumlynnin kulkua niin ettauml paikalla olevan kansan on ollut pakko kaumlaumlntyauml

Jeesusta vastaan sillauml muutoin heitauml olisi voitu syyttaumlauml kapinasta Roomaa

vastaan159 Naumlistauml todennaumlkoumlisin on naumlhdaumlkseni Jerusalemin temppelin tuhoon

nojaava selitys Ei ole uskottavaa ettauml vielauml vahvasti juutalaisuuteen nojaava

Matteus olisi syyttaumlnyt kaikkia juutalaisia Jeesuksen kuolemasta Sen sijaan

temppelin tuhosta kaumlrsi erityisesti temppelin papisto jonka Matteus kertoo

ajaneen aktiivisesti Jeesuksen tuomitsemista

Oikeudenkaumlynti paumlaumlttyy jakeeseen 26 Matteus kertoo kuinka Pilatus antoi

myoumlten kansalle Haumln vapautti Barabbaksen ja Jeesuksen luovutti ruoskittavaksi ja

ristiinnaulittavaksi

44 Pilatus Matteuksen evankeliumissaSeuraavaksi tarkastelen laumlhemmin Pilatusta ja sitauml kuinka Matteuksen suhde

Roomaan naumlkyy taumlmaumln kuvauksessa Voimme huomata ettauml tutkijoiden

naumlkemykset Matteuksen Pilatus-kuvasta vaihtelevat voimakkaasti Asteikon

157 Brown 1994 838ndash839 Luz 502ndash503 Samoin heidaumln kanssaan ajattelevat Allison amp Davies (1997 591ndash592) jotka korostavat ettauml juutalaiset eivaumlt taumlssauml kiroa itseaumlaumln vaan ainoastaan myoumlntaumlvaumlt vastuunsa Jeesuksen kuolemaan toisin kuin Pilatus Myoumls Skinner (2010 63ndash64) hylkaumlauml juutalaisvastaisen tulkinnan joskin haumln tulkinnassaan korostaa ettei tekstin πᾶς ὁ λαός rdquokoko kansardquo ole yleistettaumlvissauml kaikkiin juutalaisiin vaan vain oikeudenkaumlynnissauml paikalla olleeseen yleisoumloumln Naumlin kaikkia juutalaisia ei voida pitaumlauml vastuullisina Jeesuksen kuolemaan158 Brown (1994 839) kuitenkin viittaa taumlhaumln tulkintaan vain ohimennen eikauml laumlhde kehittaumlmaumlaumln sitauml pidemmaumllle Samoin myoumls Nicklas 2014 246159 Carter 2003 96ndash97 Skinner 2010 63

45

toisessa paumlaumlssauml ovat Allison Brown Davies ja Luz ja toisessa paumlaumlssauml Carter ja

Skinner Brownin mukaan Pilatuksesta muodostuu Matteuksen evankeliumissa

traaginen hahmo joka joutuu tahtomattaan tuomitsemaan viattoman miehen

kuolemaan Samalla Pilatus kuitenkin yrittaumlauml osoittaa viattomuuttaan tapahtumien

kulkuun160 Allison ja Davies korostavat Pilatuksen roolin ironisuutta maaherrana

joka ei kuitenkaan ota johtajan paikkaansa vaan pakoilee vastuutaan Jeesuksen

tuomitsemisessa pesemaumlllauml kaumltensauml161 Toisaalta Skinner ja Carter tulkitsevat

Matteuksen kuvaaman Pilatuksen olevan keskeinen toimija oikeudenkaumlynnissauml

Heidaumln mukaansa Pilatus kaumlyttaumlauml hyvaumlksi Jeesuksen oikeudenkaumlyntiauml jonka

avulla haumln arvioi omaa asemaansa ja kansan yleistauml suhtautumista Roomaa

kohtaan He tulkitsevat Matteuksen Pilatuksen pitaumlvaumln Jeesusta syyllisenauml162

Bond sijoittuu naumliden kahden aumlaumlripaumlaumln vaumllimaastoon ja on maltillisempi

tulkinnassaan Haumlnen mukaansa Matteuksen kuvauksessa Pilatus jaumlauml merkittaumlvaumlsti

taka-alalle kohtauksessa Matteus ei ole kiinnostunut Pilatuksesta henkiloumlnauml eikauml

haumlntauml kiinnosta taumlmaumln motiivit Bondin mukaan Matteus on pyrkinyt poistamaan

oikeudenkaumlynnin poliittisen merkityksen Sen sijaan kuvauksen keskuksessa on

kansa eli juutalaiset Oikeudenkaumlynnin keskeinen kysymys on valitseeko kansa

Jeesuksen Messiaansa vai eivaumlt163

Kuten Markuksen evankeliumissa myoumls Matteuksen Pilatus on altis

erilaisille tulkinnoille Tarkastelen laumlhemmin mitauml oikeastaan Matteus sanoo

Pilatuksesta Seuraavaan taulukkoon olen koonnut kohdat joissa Matteus kuvaa

Pilatusta Ne kohdat jotka sisaumlltaumlvaumlt Pilatuksen sisaumlistauml kuvausta olen

kursivoinut

Pilatus maaherra (Matt 271)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoOletko sinauml juutalaisten kuningasrdquo (Matt 2711)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoEtkouml kuule kuinka raskaita todisteita he esittaumlvaumlt sinua vastaanrdquo (Matt 2713)Jeesuksen vaikeneminen ihmetyttaumlauml suuresti maaherraa (Matt 2714)Pilatus tarjoaa kansalle Barabbasta tai Jeesusta jota kutsutaan Kristukseksi (Matt 2717)Pilatus tietaumlauml ettauml Jeesus on luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta (Matt 2718)Pilatus istuu tuomarinistuimella ja saa vaimoltaan viestin olla tekemaumlttauml mitaumlaumln Jeesukselle (Matt 2719)Pilatus kysyy kansalta kumman haumln vapauttaa (Matt 2721)Pilatus kysyy kansalta mitauml haumln sitten tekee Jeesukselle (Matt 2722)Pilatus kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt (Matt 2723)

160 Brown 1994 755161 Allison amp Davies 1997 554 590162 Carter 2003 96ndash97 Skinner 2010 65ndash66 163 Bond 1998 132 136

46

Pilatus naumlkee ettei mitaumlaumln ole tehtaumlvissauml ja pesee kaumltensauml julistaen syyttoumlmyytensauml Jeesuksen vereen (Matt 2724)Pilatus antaa myoumlten kansalle ja luovuttaa Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi (Matt 2726)

Valta osa Matteuksen Pilatus-kuvauksesta on toimintaa joka ei varsinaisesti

tarjoa viitteitauml Pilatuksen motiiveista Oikeudenkaumlynnin loppua kohden Pilatuksen

toiminta vaikuttaa kuitenkin osoittavan ettei haumln pitaumlnyt Jeesusta syyllisenauml

Samoin Matteuksen kuvaus Pilatuksen sisaumlisistauml ajatuksista naumlyttaumlauml viittaavan

Jeesuksen syyttoumlmyyteen Pilatuksen silmissauml Matteus painottaa Jeesuksen

syyttoumlmyyttauml Erityisesti taumltauml korostaa Pilatuksen vaimon viesti joka on mielestaumlni

Carterin tulkinnan suurin heikkous On taumlysin selvaumlauml ettauml Pilatuksen vaimon viesti

on todistus Jeesuksen viattomuudesta Toisaalta Matteuksen evankeliumissa

taivasten valtakunta ja Jeesuksen kuninkuus ovat keskeisiauml teemoja Vaikka naumlmauml

ovatkin teemoja jotka voidaan tulkita Rooman valtaa haastavina Matteuksen

ensisijainen tarkoitus ei ole nousta Rooman valtaa vastaan Matteus on kehittaumlnyt

Markuksen kuvausta eteenpaumlin ja vaumlhentaumlnyt rdquojuutalaisten kuningasrdquo -termin

painoarvoa Naumlin Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml on tullut vielauml vaumlhemmaumln

poliittinen kuin Markuksen evankeliumissa Taumlmauml naumlkyy myoumls siinauml ettei

Barabbas ole enaumlauml kapinallinen vaan ainoastaan kuuluisa vanki Niin Matteus

kaumlyttaumlauml haumlntauml vastapainona Jeesukselle Carter on luonnollisesti oikeassa siinauml

ettauml Matteus kirjoitti Rooman vallan alla ja naumlin koko evankeliumin taustalla on

Rooman valtakunta mutta mielestaumlni huomattavasti taumlrkeaumlmpi on Matteuksen

laumlhikonteksti joka oli juutalainen Jeesus oli Matteukselle odotettu Messias jota

haumlnen harmikseen kaikki juutalaiset eivaumlt tunnustaneet Jeesuksen oikeudenkaumlynti

huipentuu juuri taumlhaumln Messiaan hylkaumlaumlmiseen mikauml on seurausta erityisesti

juutalaisten johtajien kateudesta Pilatuksen hahmo ei taumlysin vapaudu vastuustaan

sillauml Matteus kuvaa haumlnet tuomarinistuimella mutta Matteuksenkaan

mielenkiinnon kohteena ei ole Pilatus vaan Jeesus Matteukselle mahdollisesti

taumlrkein asia Pilatuksessa oli se ettauml taumlmauml oli maaherra jonka edessauml Jeesus joutui

kaumlrsimaumlaumln Jeesus on Matteukselle seurakunnan esimerkki Jeesus oli valmis

kaumlrsimaumlaumln viattomana maaherran edessauml ja naumlin Matteus rohkaisee Jeesuksen

seuraajiakin toimimaan Matteuksen evankeliumi ei edellytauml aktiivista Rooman

vallan vastustusta huolimatta siitauml ettauml sen taumlyttaumlauml odotus taivasten valtakunnasta

Taivasten valtakunnan tuleminen on Matteuksen mukaan vain Jumalan kaumlsissauml ja

naumlin seurakunnan tehtaumlvauml on odottaa ja olla valmis siihen (esimerkiksi Matt

2442ndash44) Niinpauml voin todeta ettei Matteuksen evankeliumissa esiinny

47

suoranaista Rooman valtakunnan vastustusta Pilatus naumlyttaumlytyy esimerkkinauml

maaherrasta joka on valmis tuomitsemaan viattoman kuolemaan mutta taumltauml asiaa

merkittaumlvaumlmpaumlauml Matteukselle on Jeesuksen toiminta Matteuksen tarkoitus on

rohkaista lukijoitaan elaumlmaumlaumln Jeesuksen opetuksen mukaan Haumlnen keskeinen

sanomansa siitauml ettauml Jeesus on seuraajiensa kanssa ympaumlroumlikin koko

evankeliumia (Matt 123 2820)

5 Luukkaan evankeliumi

51 Johdanto Nyt on vuorossa Luukkaan evankeliumi joka on viimeinen synoptisista

evankeliumeista Vaikka Luukas onkin kaumlyttaumlnyt laumlhteenaumlaumln Markuksen

evankeliumia haumln lainaa sitauml huomattavasti vapaammin kuin Matteus Luukkaan

evankeliumi on todennaumlkoumlisesti kirjoitettu 80- tai 90-luvulla Kirjoittajasta ei

tiedetauml paljoakaan vaikka haumln onkin kirjoittanut evankeliuminsa alkuun

omistuksen Teofilokselle Haumln jaumlttaumlauml kuitenkin mainitsematta oman nimensauml niin

evankeliumissa kuin Apostolien teoissa Perinteisesti kirjoittajana on pidetty

Paavalin oppilasta laumlaumlkaumlri Luukasta Taumlmauml on kuitenkin epaumltodennaumlkoumlistauml koska

kirjoittaja ei vaikuta tuntevan Paavalin teologiaa ja poikkeaa monin paikoin

Paavalin kirjeiden tapahtumien kuvauksesta On kuitenkin selvaumlauml ettauml kirjoittaja

oli oppinut ja kirjoitti korkeatasoista kreikkaa164 Luukas ei ollut taustaltaan

juutalainen Sen sijaan Luukas oli juutalaisia tapoja noudattanut pakana jolle

Jeesus-usko mahdollisti paumlaumlsyn seurakuntaan vaikka haumlntauml ei ollutkaan

ympaumlrileikattu Taumlstauml johtuu Luukkaan evankeliumin ominaispiirre jossa korostuu

Jeesuksen toteuttama Jumalan pelastustyouml165

Taumlmaumln tutkielman kannalta erityisen keskeinen on kuitenkin toinen

Luukkaan evankeliumille tyypillinen piirre Rooman valtakunta on nimittaumlin

muita Raamatun evankeliumeja selvemmin esillauml Luukkaalle on tyypillistauml

yhdistaumlauml tapahtumia merkittaumlviin erityisesti roomalaisiin henkiloumlihin Haumln

ajoittaa esimerkiksi Jeesuksen syntymaumln keisari Augustuksen verollepanoon ja

Quiriniuksen hallituskauteen Syyrian kaumlskynhaltijana (Luuk 21ndash2) Lisaumlksi haumln

kertoo ettauml Jeesuksen julkinen toiminta alkoi keisari Tiberiuksen viidentenaumltoista

hallitusvuotena (Luuk 31) On selvaumlauml ettauml myoumls evankeliumin tapahtumat

liittyvaumlt muita evankeliumeja vahvemmin roomalaiseen kontekstiin Luukkaan

evankeliumissa ja erityisesti Apostolien teoissa esiintyy roomalaisia ja 164 Franklin 2001 923ndash925 Kuula 2008 229ndash239 165 Naumlin Franklin 2001 925

48

roomalaisten palveluksessa olevia henkiloumlitauml joita Luukas kuvaan niin

myoumlnteisessauml kuin kielteisessaumlkin valossa166 Haumln on ainoa Raamatun evankelista

joka mainitsee Pilatuksen myoumls passiokertomuksen ulkopuolella (Luuk 31 131

ja 2020167) Naumlmauml kohdat kuitenkin tarjoavat lukijalle vain vaumlhaumln informaatiota

Pilatuksesta henkiloumlnauml Merkittaumlvin tiedonjyvauml on se ettauml Pilatus on surmannut

galilealaisia mutta Luukas ei kerro tapahtumasta tarkemmin Niinpauml ennen

oikeudenkaumlyntiauml Pilatus esiintyy lukijalle maaherrana joka oli tarvittaessa valmis

kaumlyttaumlmaumlaumln vaumlkivaltaa

Taumlstauml paumlaumlsemmekin kysymykseen kuinka Luukas suhtautuu Rooman

valtakuntaan Allen Brent on esimerkiksi sitauml mieltauml ettauml Luukas haastaa Rooman

imperiumissa vallinneen keisarikultin Haumlnen mukaansa Luukas luo Jeesuksesta

eraumlaumlnlaisen vastakohdan Augustukselle Taumlmauml naumlkyy muun muassa siinauml ettauml

Luukas liittaumlauml sanan σωτήρ rsquopelastajarsquo Jeesukseen (esimerkiksi Luuk 211)

vaikka sitauml yleisesti kaumlytettiin keisarista168 Lisaumlksi myoumls κύριος rsquoherrarsquo jota

Luukas kaumlyttaumlauml Jeesuksesta useasti haastaa Kavin Rowen mukaan keisarin

aseman herrana169 Keisarikultin vastustus ei kuitenkaan Brentin mukaan rajoitu

vain Jeesuksesta ja keisarista kaumlytettyihin samoihin termeihin vaan Luukas myoumls

rakentaa kristologiaansa keisarikultin teemoihin Jeesus oli Luukkaan mukaan

Jumalan poika joka tuo rauhan maailmaan Myoumls keisarikultissa olivat keskeisiauml

ajatukset keisarista jumalten poikana ja toisaalta rauhan tuojana170 Kaumlsitteenauml

keisarikultti on kuitenkin hyvin ongelmallinen sillauml se vaikutti sisaumlltaumlvaumln hyvin

monenkirjavan joukon kultteja jotka eivaumlt useinkaan olleet Rooman valtiovallan

ohjailemia Paumlinvastoin paikalliset keisarikultit muotoutuivat paikallisen vaumlestoumln

ja uskonnollisten olojen kautta171 Naumlin naumlhdaumlkseni esimerkiksi juutalaisten tapa

rukoilla keisarin puolesta sen sijaan ettauml he olisivat rukoilleet keisaria oli heidaumln

oman uskontonsa mukainen tapa ilmaista keisarin kunnioitusta eli laajassa

mielessauml keisarikulttia Samoin kuten jo Markuksen evankeliumin kohdalla olen

todennut termien yhtaumllaumlisyys ei vielauml ole riittaumlvauml perustelu sille ettauml Luukas

haastaisi kuvauksellaan keisarin Niin myoumls Dean Pinter toteaa ja huomauttaa ettauml

keisarikultti ei ole naumlkyvissauml Luukkaan evankeliumissa Naumlin ollen vaikuttaakin

166 Myoumlnteisiauml kohtaamisia ovat esimerkiksi Jeesus ja Kapernaumin sadanpaumlaumlllikkouml (Luuk 71ndash10) ja Sakkeus publikaanien esimies (Luuk 191ndash10) Kielteisiauml kuvauksia ovat esimerkiksi Pilatus jakeessa Luuk 131 jossa Luukas kertoo Pilatuksen surmauttaneen galilealaisia ja Herodes Antipas (Luuk 319ndash20) joka telkesi Johannes Kastajan vankilaan 167 Jakeessa 2020 Luukas ei kuitenkaan mainitse Pilatusta nimeltauml168 Brent 1997 425169 Rowe 2005 295ndash298 170 Brent 1997 432ndash434 171 Ks tarkemmin esimerkiksi Nystrom 2013 30ndash36

49

todennaumlkoumlisemmaumlltauml ettauml esimerkiksi Jeesuksen herruus on eri tasolla kuin

keisarin172 Samaan tapaan kuin esimerkiksi palvelijan isaumlntauml oli haumlnelle κύριος

vaikka ei ole epaumlilystaumlkaumlaumln etteikouml myoumls keisari olisi ollut palvelijalle κύριος

Kysymys on tasoeroista Tosin Paul Walaskay vaikka uskookin Luukkaan

suhtautuvan myoumlnteisesti Roomaan kyseenalaistaa taumlmaumln kysymaumlllauml rdquoOlisiko

roomalaisella jonka perimmaumlinen auktoriteetti oli keisari ollut taustaa koulutusta

tai kaumlrsivaumlllisyyttauml ymmaumlrtaumlauml Luukkaan majesteetillisen kristologian ei-poliittiset

nyanssitrdquo173 Ei vaumllttaumlmaumlttauml mutta on hyvauml huomata ettei Luukas myoumlskaumlaumln

kirjoittanut roomalaiselle jolla ei ollut koulutusta eikauml kristillistauml taustaa Teofilos

kuka haumln sitten olikaan oli Luukkaan sanojen mukaan saanut jo opetusta (Luuk

14) Niin Walaskay kuin Pinterkin katsovat ettauml Luukas on kirjoittanut

evankeliumin sisaumlpiirilaumliselle eikauml tarkoittanut sitauml luettavaksi kristillisen yhteisoumln

ulkopuolella Niinpauml on selvaumlauml ettei Luukas suhtautunut Roomaan kielteisesti

sillauml silloin Luukkaan olisi olettanut ilmaisevan asian suoremmin174 Myoumls Steve

Walton esittaumlauml tulkinnan jonka mukaan Luukas pyrkii jaumlaumlmaumlaumln kahden aumlaumlripaumlaumln

vaumlliin Haumlnen mukaansa Luukas tiedosti roomalaisten ajoittaiset kielteiset

asenteet Niinpauml haumln pyrki rohkaisemaan kristittyjauml kestaumlmaumlaumln vastoinkaumlymisissauml

ja luottamaan Jumalan tahtoon kuten Jeesus Pietari ja Paavali tekivaumlt Toisaalta

Luukas kannusti kristittyjauml hyviin vaumlleihin roomalaisten kanssa aina kun se oli

mahdollista Taumlstauml huolimatta Waltonista on selvaumlauml ettauml Luukkaalle todellinen

hallitsija maailmassa oli Jeesus eikauml Rooman keisari175

52 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlEnnen kuin etenen Luukkaan evankeliumin kuvaukseen Pilatuksesta teen

katsauksen Luukkaan ja juutalaisten suhteeseen Jaumllleen kaumlytaumln taumlmaumln tarkastelun

pohjana juutalaista oikeudenkaumlyntiauml Luukkaan kuvaus Jeesuksen juutalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml poikkeaa jo merkittaumlvaumlsti Markuksen kuvauksesta Se on

huomattavasti Markuksen versiota lyhyempi Luukkaan kuvauksessa kun Jeesus

on vangittu illalla vanhimmat ylipapit ja lainopettajat kokoontuvat neuvoston

istuntoon vasta seuraavana paumlivaumlnauml Jeesus tuodaan heidaumln eteensauml ja he kysyvaumlt

haumlneltauml onko haumln Messias Jeesus vastaa rdquoJos sen teille sanon te ette usko Ja jos

jotakin kysyn te ette vastaa Mutta taumlstedes Ihmisen Poika on istuva

172 Pinter 2013 111 173 Walaskay 1983 18 174 Walaskayn (1983 67) tulkinta Luukkaan evankeliumista on itse asiassa se ettauml Luukas puolustaa Rooman valtakuntaa varhaiskristittyjen anti-imperialistista siipeauml vastaan Pinter 2013 109175 Walton 2002 33ndash35

50

Kaikkivaltiaan oikealla puolella (Luuk 2267bndash69)rdquo Niinpauml koko neuvosto

kysyy onko Jeesus Jumalan Poika Taumlhaumln Jeesus vastaa heidaumln niin sanovan

Taumlmaumln jaumllkeen kaikki toteavat ettei enempaumlauml todisteita tarvita vaan Jeesus on

osoittanut heidaumln epaumlilynsauml todeksi

Oikeudenkaumlynnin ajankohdan ja pituuden lisaumlksi Luukas poikkeaa

Markuksesta muillakin tavoin Luukkaan kuvaus oikeudenkaumlynnistauml vaikuttaa

enemmaumlnkin vangitun kuulemiselta sillauml minkaumlaumlnlaista tuomiota ei julisteta

Tosin Franccedilois Bovon toteaa ettauml koko neuvoston laumlsnaumlolo luo illuusion

taumlysimittaisesta oikeudenkaumlynnistauml176 Lisaumlksi Luukkaan evankeliumista puutuvat

taumlysin viittaukset vaumlaumlrintodistajiin joita Markuksella ja Matteuksella esiintyi

Luukas syyttaumlauml myoumls Jeesuksen pahoinpitelystauml niitauml miehiauml joiden huostassa

taumlmauml oli vangitsemista seuranneena youmlnauml (Luuk 2263ndash65) On toki olettavaa ettauml

Jeesuksen vartijoilla on yhteys taumlmaumln vangitsijoihin jotka olivat ylipappeja

temppelivartioston paumlaumlllikoumlitauml kansan vanhimpia ja naumliden miehiauml (Luuk

22475052) Taumlstauml huolimatta on merkittaumlvaumlauml ettei Luukas viittaa suoraan

Jeesuksen vartioiden kuuluneen johonkin naumlistauml ryhmistauml Taumlmauml luo mielestaumlni

vaikutelman ettauml Jeesusta vartioineet miehet toimivat itsenaumlisesti eikauml Luukas

syytauml mitaumlaumln erityistauml tahoa Jeesuksen pahoinpitelystauml Juutalainen oikeudenkaumlynti

ei myoumlskaumlaumln paumlaumlty Jeesuksen pahoinpitelyyn kuten Markuksella ja Matteuksella

vaan neuvoston todettua Jeesuksen syylliseksi he laumlhtevaumlt saman tien viemaumlaumln

Jeesusta Pilatuksen eteen

On selvaumlauml ettauml ylipapit ja muut neuvoston jaumlsenet ovat Luukkaan mielestauml

vastuussa Jeesuksen vangitsemisesta ja aktiivisia toimijoita Jeesuksen

tuomitsemisessa177 Luukas ei vaikuta moralisoivan neuvoston toimintaa

juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml kuten Markus ja Matteus tekivaumlt Paumlinvastoin

haumlnen kerrontansa on hyvin ilmeetoumlntauml suhteessa Markukseen ja Matteukseen

joilla oikeudenkaumlynnin puolueellisuus korostui Sen sijaan Luukas keskittyy

enemmaumln kysymykseen Jeesuksen identiteetistauml178 Peter Tomson toteaakin ettauml

Luukas suhtautuukin Markusta ja Matteusta myoumlnteisemmin juutalaisiin Tomson

muun muassa huomauttaa ettauml esimerkiksi fariseukset esiintyvaumlt Luukkaan

evankeliumissa huomattavasti myoumlnteisemmaumlssauml valossa kuin Matteuksen tai

Markuksen evankeliumissa He jopa varoittivat Jeesusta Herodeksesta joka aikoi

176 Bovon 2012 240177 Naumlin esim Walaskay 1983 39178 Ks tarkemmin Neagoe 2002 64ndash69 Naumlin myoumls Green 1997 793ndash794

51

tappaa Jeesuksen (Luuk 1331)179 Toki myoumls Luukkaan evankeliumissa esiintyy

konflikteja Jeesuksen ja muiden juutalaisten vaumllillauml mutta juutalaisten reaktiot

eivaumlt ole yhtauml murhanhimoisia kuin Markuksella ja Matteuksella Esimerkiksi

jakeessa Luuk 611 fariseukset ja lainopettajat kyllauml suuttuvat silmittoumlmaumlsti

Jeesukselle ja pohtivat mitauml he tekisivaumlt Jeesukselle Luukas ei kuitenkaan

suoraan ilmaise heidaumln haluavan surmata Jeesuksen Vasta jakeessa 1947

juutalainen eliitti suunnittelee Jeesuksen raivaamista pois tieltauml mutta

tuolloinkaan he eivaumlt Luukkaan mukaan keksineet keinoa siihen (jae 48)

Juutalaisen eliitin syyllisyyden sijaan Luukkaan passiokertomuksessa naumlkyy

erityisesti henkivaltojen vaikutus tapahtumien kulkuun mikauml naumlkyy muun muassa

Juudaksen kohdalla Saatanan mennessauml haumlneen (Luuk 223ndash4) Samoin myoumls

juutalainen eliitti kuuluu pimeyden voimien palvelijoihin (Luuk 2231)180 Toki

on selvaumlauml ettauml Luukas naumlkee Suuren neuvoston jaumlsenet syyllisinauml Jeesuksen

kuolemaan mutta taumlstauml huolimatta mielestaumlni Luukkaan kuvaus juutalaisten

syyllisyydestauml on huomattavasti maltillisempaa kuin Markuksen tai Matteuksen

kuvaus Luukkaan evankeliumille syyllisyyttauml keskeisempi teema

passiokertomuksessa on Jumalan tahdon toteutuminen (naumlin esimerkiksi Luuk

2237 41ndash42)

53 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessaumlSiirryn nyt Jeesuksen ensimmaumliseen kohtaamiseen Pilatuksen kanssa Toisin kuin

muilla evankelistoilla Luukkaan roomalainen oikeudenkaumlynti jakaantuu kahteen

osaan jotka erottaa Jeesuksen oikeudenkaumlynti Herodeksen edessauml Luukkaan

kuvaus poikkeaa myoumls muilla tavoin merkittaumlvaumlsti Markuksen kuvauksesta ja on

paikoitellen laumlhempaumlnauml Johanneksen evankeliumin kuvausta181 Bovon pitaumlaumlkin

todennaumlkoumlisenauml ettauml Luukas on kaumlyttaumlnyt oikeudenkaumlyntikohtauksessa jotakin

toista laumlhdettauml Markuksen lisaumlksi Taumltauml haumln perustelee muun muassa Herodes-

lisaumlyksellauml sekauml Barabbas-kohtauksen erilaisuudella182 Heti kun Suuri neuvosto

on mielestaumlaumln saanut riittaumlvaumlt todisteet Jeesuksen syyllisyydestauml he vievaumlt

Jeesuksen Pilatuksen eteen Toisin kuin muissa evankeliumeissa Luukas kertoo

heidaumln esittaumlvaumln Pilatukselle syytteet Jeesus johtaa kansaa harhaan haumln on

179 Tomson 2005 112 Lisaumlksi Luukkaan mukaan Jeesus aterioi useita kertoja fariseusten kanssa Vaikka heillauml selvaumlsti oli erimielisyyksiauml fariseukset eivaumlt suunnittele Jeesuksen vahingoittamista sen seurauksena Paumlinvastoin tavallisesti Jeesuksen keskustelut paumlaumlttyvaumlt fariseusten kanssa siihenetteivaumlt naumlmauml enaumlauml osaa vastata Jeesukselle (Luuk 736ndash50 1137 141ndash6)180 Green 1997 796181 Ks tarkemmin esimerkiksi Bovon 2012 249ndash251 182 Bovon (2012 276ndash277) kaumlsittelee laajasti Luukkaan evankeliumin laumlhteitauml oikeudenkaumlyntikuvauksessa

52

kieltaumlnyt kansaa maksamasta keisarille veroja ja lisaumlksi haumln vaumlittaumlauml olevansa

Messias183 Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas mihin

Jeesus tutusti vastaa Pilatuksen niin sanovan Pilatus toteaa Jeesuksen olevan

haumlnestauml syytoumln mutta neuvoston jaumlsenet syyttaumlvaumlt edelleen Jeesuksen villitsevaumln

kansaa ympaumlri Juudeaa Galileasta asti

Juutalaiset johtajat siis esittaumlvaumlt Pilatukselle syytoumlkset Jeesusta vastaan

Jeesus on johtanut kansaa harhaan kieltaumlnyt maksamasta veroja keisarille ja

kutsunut itseaumlaumln kuninkaaksi Luukas pyrkii taumlssauml kohtaa historiallisesti

uskottavampaan saumlvyyn kuin Markus sillauml haumln lisaumlauml oikeudenkaumlynnin alkuun

syytteiden luvun mikauml oli tapana roomalaisissa oikeudenkaumlynneissauml184

Juutalaisten johtajien ensimmaumlinen ja samalla keskeisin syytoumls on se ettauml Jeesus

johtaa kansaa harhaan Taumltauml syytoumlstauml voidaan pitaumlauml tyypillisenauml vallanpitaumljille kun

he arvostelivat vastustajiaan185 Carterin mukaan juutalaisten johtajien syytoumlkset

pitaumlvaumlt paikkansa Johtajat todella ajattelivat Jeesuksen johtavan kansaa harhaan

Carterista juutalaiset johtajat nimittaumlin pelkaumlsivaumlt Jeesuksen edustamaa uutta

sosiaalista ja poliittista jaumlrjestystauml jossa heidaumln valta-asemansa joutui

uhanalaiseksi Lisaumlksi haumln toteaa ettauml Jeesus oli kuningas myoumls sanan poliittisessa

mielessauml ja vaikka Jeesus salliikin veronmaksun haumln kieltaumlauml Carterin mukaan sen

merkityksen Verojen maksu merkitsi Carterin mielestauml alistumista Rooman

vallalle Koska Jeesuksen seuraajien uskollisuus kuului ensisijaisesti Jumalalle

eikauml keisarille verotus menetti haumlnen mukaansa sen alistavan merkityksen186

Taumlmauml argumentaatio veronmaksusta ei mielestaumlni loumlydauml lainkaan tukea itse

Luukkaan evankeliumista Lisaumlksi naumlhdaumlkseni useiden muiden tutkijoiden

suosima tulkinta syytoumlksistauml on uskottavampi Muiden muassa Bovon toteaa

syytoumlsten olevan vaumlaumlriauml Bovon katsoo mielestaumlni oikein ettauml juutalaisten johtajien

syytoumlkset eivaumlt pidauml paikkansa sillauml Luukkaalle Jeesus tuli nimenomaan

kutsumaan harhaan johdettuja takaisin Jumalan luo eikauml Jeesus kiellauml verojen

maksua keisarille (Luuk 2022ndash26) Lisaumlksi Bovon toteaa juutalaisten johtajien

vaumlaumlristaumlvaumln Jeesuksen kuninkuutta He antavat ymmaumlrtaumlauml Jeesuksen kutsuneen

itseaumlaumln kuninkaaksi sanan poliittisessa merkityksessauml Jeesuksen kuninkuus ei

183 Johannes tosin kertoo Pilatuksen kysyvaumln syytteitauml (Joh 1829) mutta juutalaiset kieltaumlytyvaumlt antamasta selvaumlauml vastausta oikeudenkaumlynnin taumlssauml vaiheessa Vasta myoumlhemmin he kertovat Pilatukselle ettauml Jeesus on rikkonut lakia vaumlittaumlmaumlllauml olevansa Jumalan Poika (Joh 197)184 Bovon 2012 253185 Naumlin mm Brown 1994 741 ja Carter 2003 117 He nostavat esille esimerkiksi Raamatusta mm Egyptin faaraon joka syytti Mooseksen ja Aaronin rohkaisevan kansaa laiskotteluun (2 Moos 54) ja Ahabin joka puolestaan syytti Elian syoumlksevaumln Israelin kurjuuteen (1 Kun 1817ndash18) 186 Carter 2003 117

53

kuitenkaan ole maallista vaan se varsinaisesti aktualisoituu vasta taumlmaumln kuoleman

jaumllkeen187 Toisaalta mielestaumlni myoumls taumlssauml kohdassa on syytauml korostaa ettauml

Luukas ei edelleenkaumlaumln moralisoi oikeudenkaumlynnin tapahtumia Paumlinvastoin haumln

kuvaa tapahtumia koska haumlnen mielestaumlaumln kaikki tapahtui Jumalan tahdosta Toki

lukija pystyy toteamaan syytoumlkset vaumlaumlriksi ja ymmaumlrtaumlmaumlaumln ettauml juutalaiset

johtajat pyrkivaumlt saamaan Jeesuksen tuomituksi Luukas ei kuitenkaan erityisesti

nosta taumltauml esille Haumlnen kerronnastaan puuttuvat kokonaan Markukselle ja

Matteukselle tyypilliset viittaukset syytoumlsten valheellisuuteen188

Syytoumlksistauml Pilatus tarttuu viimeiseen ja kysyy Jeesukselta onko taumlmauml

juutalaisten kuningas Jeesus vastaa ettauml niin Pilatus vaumlittaumlauml Kysymystauml voidaan

jaumllleen pitaumlauml Pilatuksen puolelta poliittisena Haumln kysyy haastaako Jeesus keisarin

ja Rooman valtakunnan auktoriteetin189 Bovon tarttuu Jeesuksen ympaumlripyoumlreaumlaumln

vastaukseen Haumln toteaa mielestaumlni hieman yllaumlttaumlvaumlstikin ettauml Jeesus epaumlroumli

vastata suoraan koska pelkaumlauml joutuvansa ansaan sanoistaan vihamielisen yleisoumln

edessauml190 Yllaumlttaumlvaumlksi haumlnen tulkintansa tekee se ettauml passiokertomuksessa

Luukkaan Jeesus on vaikuttanut hallitsevansa tilanteen varsin hyvin191 Taumlssauml

suhteessa Luukas on Jeesus-kuvauksessaan laumlhellauml Johanneksen evankeliumin

kuvausta joskin Johanneksella taumlmauml on vielauml korostuneempaa Pidaumlnkin

todennaumlkoumlisempaumlnauml Skinnerin edustamaa tulkintaa joka on jo tuttu Matteuksen ja

Markuksen evankeliumeista Haumlnen mukaansa Jeesuksen vastaus on vaumllttelevauml

Luukkaan Jeesus ei kiellauml kuninkuutta koska Jeesus on kuningas Jeesus

kuitenkin kieltaumlytyy vastaamasta suoraan sillauml haumlnen kuninkuutensa tarkoitus ei

ole haastaa keisaria192 Carter menee luonnollisesti pidemmaumllle ja pitaumlauml Jeesuksen

vastausta yksinkertaisesti myoumlntaumlvaumlnauml193 On kuitenkin merkittaumlvaumlauml huomata ettei

Luukkaan evankeliumissa Jeesuksen kuninkuudesta muodostu samalla tavalla

187 Bovon 2012 254 Samaa mieltauml ovat myoumls Brown (1994 739ndash740) Bond (1998 145ndash146) Neagoe 2002 71ndash72 ja Skinner (2010 77ndash78) joka tosin keskittyy kaumlsittelyssaumlaumln vain verotukseen ja kuninkuuteen liittyviin syytoumlksiin188 Valheelliset syytoumlkset olivat Markuksen ja erityisesti Matteuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin keskeisimpiauml teemoja (Mark 1456ndash57 ja Matt 2659ndash60)189 Naumlin mm Skinner 2010 78 Samaan suuntaisesti ajattelee Green 1997 801 Tosin haumln ei pidauml Jeesusta poliittisesti vaarattomana vaan toteaa Jeesuksen vastaavan samalla tavalla Pilatukselle kuin Suurelle neuvostollekin sillauml kumpikaan taho ei tunnusta Jeesuksen kuninkuutta190 Bovon 2012 255 Lisaumlksi Bovon toteaa ettauml Jeesuksen vastaus on tulkittavissa kolmella tavalla1) Jeesus epaumlsuorasti kieltaumlauml Pilatuksen kysymyksen 2) haumln epaumlsuorasti myoumlntaumlauml sen tai 3) haumln yksinkertaisesti kieltaumlytyy vastaamasta tarkemmin Pilatuksen kysymykseen 191 Naumlin esimerkiksi toteaa Franklin 2001 955ndash956 Luukas kuvaa mm kuinka Jeesus puhuttelee Juudasta (Luuk 2248) taumlmaumln tullessa kavaltamaan haumlntauml Haumln selvaumlsti tietaumlauml Juudaksen aikeet Lisaumlksi kun Jeesusta viedaumlaumln ristiinnaulittavaksi Jeesus puhuttelee itkeviauml naisia tyynesti (Luuk 2328ndash31) 192 Skinner 2010 78193 Carter 2003 118

54

keskeistauml teemaa oikeudenkaumlynnissauml kuin Markuksella ja Matteuksella Pilatus ei

enaumlauml kutsu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi eikauml Luukas nosta sitauml muutenkaan

esille ennen kuin Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessauml (Luuk 2337ndash38)194

Pilatus kuitenkin toteaa Jeesuksen vaumllittoumlmaumlsti syyttoumlmaumlksi Paumlaumltoumls on

yllaumlttaumlvauml oikeudenkaumlynnin taumlssauml vaiheessa sillauml Jeesuksen vastaus on kaikkea

muuta kuin selvaumlsti kieltaumlvauml Carterista on kummallista ettauml Pilatus hylkaumlauml

liittolaistensa syytoumlkset ja julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi vaikka Jeesus on

myoumlntaumlnyt olevansa kuningas Carter haluaa vaumllttaumlmaumlttauml pitaumlauml kiinni tulkinnastaan

jossa Luukkaan kuvaus heijastelee historiallista Pilatusta Carter olettaa ettauml

historiallinen Pilatus oli hallitsija jolla oli ainakin joitakin Rooman maaherralta

edellyttaumlmiauml ominaisuuksia Joka tapauksessa haumlnen mukaansa Pilatus oli mies

joka kykeni ajamaan Rooman valtakunnan etuja Juudeassa Niinpauml Carterin

mielestauml ei ole mitaumlaumln syytauml olettaa ettauml Luukas olisi kuvannut Pilatuksen

heikkona hallitsijana Haumln paumlaumltyykin siihen ettauml Luukkaan Pilatus on ylimielinen

hallitsija Pilatus ei vaivaudu tuomitsemaan Jeesusta koska taumlmauml on liian

vaumlhaumlpaumltoumlinen henkilouml uhkaamaan Rooman valtaa varsinkin kun Jeesus ei ole

sotilaallinen uhka195 Bond on kuitenkin taumlysin toista mieltauml ja tulkitsee ettauml

Pilatuksen on kuitenkin taumlytynyt ymmaumlrtaumlauml Jeesuksen vastaus kieltaumlvaumlnauml Haumlnestauml

Luukas haluaa korostaa kuvaa jossa Pilatus ymmaumlrtaumlauml nopeasti Jeesuksen

syyttoumlmyyden Taumlstauml huolimatta Bond toteaa ettauml Luukkaan evankeliumissa

Pilatuksesta muodostuu erikoinen kuva kun taumlmauml hylkaumlauml vakavat syytoumlkset

suoralta kaumldeltauml vaivautumatta kunnolla tutkimaan asiaa196 Toisaalta Pilatuksen

kuvaus ole poikkeuksellinen Luukkaan tyylille Sen sijaan Luukkaalla esiintyy

muitakin henkiloumlitauml jotka tunnistavat Jeesuksen viattomuuden ilman tarkempia

taustatietoja Muiden muassa toinen Jeesuksen kanssa ristiinnaulittavista

rikollisista tunnistaa Jeesuksen viattomuuden Niinpauml muun muassa Brownin

naumlkemys on ettauml Luukkaan mukaan kuka tahansa joka laumlhestyy Jeesusta ilman

ennakkoluuloja ymmaumlrtaumlauml taumlmaumln viattomuuden197

Pilatuksen vastaus ei kuitenkaan miellytauml juutalaisia vaan he jatkavat

Jeesuksen syyttaumlmistauml Jeesus on johtanut kansaa harhaan koko maassa aina

194 Naumlin Bond 1998 146 Jakeissa Luuk 2337ndash38 sotilaat pilkkaavat Jeesusta kaumlskien haumlnen tulla alas ristiltauml jos taumlmauml kerran on juutalaisten kuningas Lisaumlksi Luukas mainitsee ettauml Jeesuksen paumlaumln ylaumlpuolella oli kirjoitus rdquojuutalaisten kuningasrdquo195 Carter 2003 118ndash119 Samaan tapaan ajattelee Skinner (2010 78ndash79) joka ei tosin pidaumln Pilatusta ylimielisenauml Sen sijaan haumlnestauml Pilatus naumlkee taumlssauml tilaisuuden aumlrsyttaumlauml juutalaista eliittiauml ja esitellauml omaa valtaansa 196 Bond 1998 153 Naumlin myoumls Walaskay 1983 40ndash41 ja Bovon (2012 255ndash256) joka uskoo Luukkaan halunneen korostaa ettauml Pilatus ymmaumlrsi Jeesuksen syyttoumlmyyden heti 197 Brown 1994 742 Naumlin myoumls Neagoe 2002 74

55

Galileasta saakka Juutalaisten viittaus Galileaan kiinnittaumlauml Pilatuksen huomion

Kun haumln saa tietaumlauml ettauml Jeesus on galilealainen Pilatus toimittaa Jeesuksen

Herodekselle tuomittavaksi Tutkijoilla on hyvin moninaisia tulkintoja siitauml miksi

Luukkaan evankeliumissa Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodekselle Bondin

mielestauml Luukas kuvaa Pilatuksen heikkona hallitsijana Pilatus ei pysty

vapauttamaan Jeesusta vaikka pitaumlaumlkin taumltauml syyttoumlmaumlnauml Lisaumlksi Bond pitaumlauml

Pilatuksen ratkaisua erikoisena sillauml taumlmauml on kuitenkin ollut valmis surmaamaan

galilealaisia aikaisemmin (Luuk 131)198 Toisaalta Joel Green tulkitsee ettauml

Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodekselle koska ei itse ole voinut loumlytaumlauml syytauml

Jeesuksen tuomitsemiselle199 Tulkintojen toisessa paumlaumlssauml on Carter Haumlnen

mukaansa Pilatus toimittaa Jeesuksen Herodekselle taumlysin toisista syistauml

Ylimielinen Pilatus on vaumllinpitaumlmaumltoumln Haumln ei vaivaudu kuluttamaan aikaansa

Jeesukseen jolla ei ole merkitystauml haumlnelle eikauml Rooman valtakunnalle200

54 Jeesus Herodeksen edessaumlPilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen siis Herodeksen luokse tuomittavaksi Luukkaan

mukaan myoumls Herodes oli tuolloin Jerusalemissa Myoumls Herodes on mainittu

Luukkaan evankeliumissa jo aiemmin Luuk 319ndash20 97ndash9 ja 1331201 Naumlistauml

ensimmaumlisessauml Luukas kertoo Herodeksen vanginneen Johanneksen kun taumlmauml oli

nuhdellut Herodesta Toisessa Herodes osoittaa kiinnostusta Jeesuksen toimintaan

ja lisaumlksi kertoo mestanneensa Johanneksen ja viimeisessauml fariseukset varoittavat

Jeesusta Herodeksesta koska taumlmauml halusi tappaa Jeesuksen

Jeesus toimitetaan Herodekselle joka ilahtuu tavatessaan Jeesuksen Haumln

nimittaumlin oli Luukkaan mukaan pitkaumlaumln halunnut naumlhdauml taumlmaumln Herodes

kuulustelee Jeesusta ja toivoo naumlkevaumlnsauml ihmeen Jeesukselta Jeesus on kuitenkin

vaiti Ylipapit ja vanhimmat ovat myoumls paikalla syyttaumlmaumlssauml Jeesusta Niinpauml

Herodes ja taumlmaumln sotilaat alkavat kohdella haumlntauml halveksuvasti Lopulta Herodes

laumlhettaumlauml Jeesuksen takaisin Pilatukselle puettuna hienoon pukuun202 Luukas

paumlaumlttaumlauml katkelman toteamalla ettauml taumlmaumln jaumllkeen Herodes ja Pilatus jotka olivat

olleet toistensa vihamiehiauml ystaumlvystyivaumlt

198 Bond 1998 154199 Green 1997 804200 Carter 2003 119 Myoumls Skinner (2010 79) uskoo ettei Pilatus vaivautunut tuhlaamaan aikaansa Jeesuksen kanssa kun haumln huomasi juutalaisten johtajien paumlaumlttaumlvaumlisyyden201 Naumliden kohtien lisaumlksi Luukas on maininnut Herodeksen myoumls jakeessa 31 202 Vrt Joh 192 jossa Pilatus antaa ruoskia Jeesuksen ja sotilaat pukevat Jeesuksen viittaan ja kruunuun Bond kuitenkin korostaa taumlssauml kohtaa ettauml Luukkaan evankeliumissa pilkkaajat ovat juutalaisia eivaumltkauml roomalaisia (Bond 1998 155)

56

Taumlmauml katkelma on kauttaaltaan Luukkaan omasta erityslaumlhteestauml eikauml siitauml

esiinny viitteitauml muissa Raamatun evankeliumeissa203 Historialliselta kannalta

katkelma on epaumluskottava Nimittaumlin vaikuttaa epaumltodennaumlkoumliseltauml ettauml

roomalainen maaherra laumlhettaumlisi viattomaksi toteamansa henkiloumln toiselle

tuomittavaksi Lisaumlksi on epaumluskottavaa myoumls ettauml henkilouml tuomittiin

kotipaikkansa eikauml tekopaikan mukaan Erityisesti taumlmaumln tekee kyseenalaiseksi se

ettei Jeesus ollut Rooman kansalainen204 Naumlhdaumlkseni vaikuttaa todennaumlkoumliseltauml

ettauml Luukas heijastelee taumlllauml Paavalin oikeudenkaumlynnin kulkua Apostolien teoissa

jossa Paavali kohtaa kuningas Agrippan ollessaan vankina maaherra Festuksen

luona (Ap t 2523ndash2632)205

Herodes ilahtuu kovin tavatessaan viimein Jeesuksen (jae 8) Bovon naumlkee

jakeen tunnelman hyvin epaumlmuodollisena Evankeliumien aiempien mainintojen

pohjalta Herodes olisi saattanut suhtautua Jeesusta kohtaan vihamielisesti Nyt

haumln kuitenkin toivoo naumlkevaumlnsauml Jeesukselta ihmeen ja vaikuttaa suhtautuvan

Jeesukseen myoumlnteisesti tai ainakin neutraalisti Bovonin mukaan Herodes toivoo

Jeesukselta todistusta ettei haumlnen tarvitsisi itse muodostaa mielipidettauml

Jeesuksesta206 Jeesus ei kuitenkaan suostu Herodeksen toiveisiin vaan on vaiti

vaikka Herodes kyselee Jeesukselta kaikenlaista Carter katsoo Luukkaan selvaumlsti

lukevan Herodeksen Jeesuksen vastustajiin Haumln jaumlttaumlauml huomioimatta sen ettauml

Herodes ilahtuu naumlhdessaumlaumln Jeesuksen Sen sijaan haumln korostaa sitauml ettauml

Luukkaan mukaan Herodes toivoi Jeesuksen kuolemaa ja toisaalta viittaa

Luukkaan evankeliumin jakeisiin 1116 29ndash32 Jakeissa Jeesus tuomitsee ihmiset

jotka vaativat haumlneltauml merkkiauml sen sijaan ettauml luottaisivat Jumalan sanaan207

Jakeessa 10 Luukas kuvaa ylipapit ja lainopettajat syyttaumlmaumlssauml Jeesusta

Jakeet 9 ja 10 muistuttavat huomattavasti Markuksen ja Matteuksen kuvausta

203 Toisaalta esimerkiksi Pietarin evankeliumissa on naumlkyvissauml sama traditio jossa Herodes osallistui Jeesuksen tuomitsemiseen (Piet ev 1ndash2) Tarkemmin Luukkaan laumlhteistauml katkelmassa ksBovon 2012 261ndash265 204 Brown (1994 764ndash765) nostaa esille Paavalin oikeudenkaumlynnin maaherra Felixin edessauml jossa Paavalin kotipaikka ei estauml oikeudenkaumlyntiauml Kesareassa (Ap t 2323ndash2427) Naumlin myoumls Bovon (2012 266) joka puolestaan kiinnittaumlauml huomiota siihen ettei Jeesus ollut edes Rooman kansalainen205 Naumlin mm Brown 1994 766ndash767 Lisaumlksi haumln viittaa (s 763ndash764) Luukkaan jakeeseen 2112 jossa Jeesus kertoo seuraajilleen naumliden joutuvan maaherrojen ja kuninkaiden eteen Niinpauml Brownpitaumlauml mahdollisena ettauml Luukas katsoi taumlrkeaumlksi kuvata myoumls Jeesuksen maaherran ja kuninkaan edessauml Kuten Brownkin huomauttaa tarkasti ottaen Herodes Antipas ei ollut kuningas mutta Luukas lukee ilmeisesti Herodeksen rdquomaailman kuninkaidenrdquo joukkoon (Ap t 426ndash27) 206 Bovon 2012 267207 Carter 2003 120 Naumlin myoumls ajattelevat Green (1997 804) ja Skinner (2010 79) Lisaumlksi Green(s 804ndash805) toteaa ettauml vaitelias Jeesus vertautuu katkelmassa toisaalta kreikkalais-roomalaisiin filosofeihin ja toisaalta Vanhan testamentin profeetoihin jotka kaikki osoittivat hallitsijoiden edessauml itsehillintaumlauml ja noudattivat omaa ideologiaansa

57

Jeesuksen kuulustelun lopusta joskin Luukkaalla tuomarina toimii nyt Herodes

eikauml Pilatus Herodes myoumls reagoi toisin kuin Pilatus Haumln alkaa halveksia

Jeesusta taumlmaumln vaiteliaisuuden ja ylipappien ja lainopettajien syytoumlsten vuoksi

Luukkaan mukaan Herodes ja taumlmaumln sotilaat tekivaumlt pilkkaa Jeesuksesta ja

Herodes puetti Jeesuksen loisteliaaseen asuun Taumlllauml kohtauksella on

yhtymaumlkohtia kaikkiin muihin Raamatun evankeliumeihin joissa tosin Jeesusta

pilkkaavat roomalaiset sotilaat208 Luukkaan kuvaus poikkeaakin kahdessa

suhteessa naumlistauml Ensinnaumlkin Luukas sijoittaa Jeesuksen pilkkaamisen juutalaiseen

kontekstiin Vaikuttaa todennaumlkoumliseltauml ettauml Luukas pyrkiikin osoittamaan selvaumlsti

etteivaumlt roomalaiset osallistuneet millaumlaumln tavoin Jeesuksen noumlyryytykseen ja

kuolemaan209 Toiseksi Jeesuksen pilkkaaminen on Luukkaan kuvauksessa

ilmeisesti vaumlkivallaton Jeesuksen pukemisessa on vahvaa ironiaa sillauml kuten

Carter toteaa kuninkaallinen asu ennakoi Jeesuksen loistoa taumlmaumln istuessa

Jumalan oikealla puolella210 Toisaalta muutamat tutkijat ovat esittaumlneet

mielenkiintoista vaihtoehtoa He olettavat ettauml Luukas ei itse asiassa viittaa

punaiseen kuninkaalliseen vaatteeseen kuten Johannes vaan kyseessauml on

valkoinen vaate He tulkitsevat ettauml pukeminen ei ole osa pilkkaamista vaan

ilmaus Jeesuksen viattomuudesta Niinpauml pukeminen seuraa pilkkaamista eikauml ole

varsinaisesti osa sitauml211 Taumlmaumln tulkinnan heikkous on se ettei Luukas maumlaumlrittele

vaatteen vaumlriauml millaumlaumln tavoin Tosin taumltauml voidaan pitaumlauml myoumls Carterin tulkinnan

heikkoutena Toisaalta Carterin tulkinta vaumllttaumlauml taumlssauml kohtaa loogisen ristiriidan

joka vallitsee pilkkaamisen ja viattomuuden tunnustamisen vaumllillauml Tuntuu

erikoiselta ettauml Herodes pilkkaisi Jeesusta vaikenemisesta mutta tunnustaisi silti

taumlmaumln viattomaksi

Herodes laumlhettaumlauml Jeesuksen takaisin Pilatukselle mutta ennen kuin Luukas

jatkaa roomalaista oikeudenkaumlyntiauml haumln kertoo ettauml taumlmaumln jaumllkeen Pilatuksesta ja

Herodeksesta tuli ystaumlviauml Taumlmaumln toteamuksen tarkoitus ei mielestaumlni ole taumlysin

selvauml sillauml se vaikuttaa kontekstissaan varsin irralliselta212 Carter tulkitsee ettauml

Luukas lukee sekauml Herodeksen ettauml Pilatuksen samaan ryhmaumlaumln He ovat

208 Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa (Mark 1516ndash20 Matt 2727ndash31) Jeesusta pilkkaavat roomalaiset sotilaat sen jaumllkeen kun Pilatus on tuominnut Jeesuksen kuolemaan Johanneksen evankeliumissa (Joh 191ndash3) puolestaan Pilatuksen sotilaat pilkkaavat Jeesusta keskellauml oikeudenkaumlyntiauml209 Naumlin Walaskay 1983 43ndash44210 Carter 2003 120ndash121 Naumlin myoumls Green 1997 805ndash806 211 Karris 2009 86ndash87 Brown 1994776ndash777 212 Myoumls Bond (1998 156) toteaa ettei Luukkaan tarkoitus ole taumlssauml kohtaa taumlysin selvauml mutta haumlnestauml vaikuttaa siltauml ettauml Herodes ja Pilatus loumlytaumlvaumlt yhteisymmaumlrryksen Jeesuksen passion tapahtumissa

58

ylimielisiauml hallitsijoita jotka eivaumlt suostu tunnistamaan Jeesuksen edustamaa

sosiaalista uhkaa213 Skinner taas katsoo ettauml Pilatus ja Herodes jakavat yhteisen

strategian suhteessa Jeesukseen Kumpikaan ei naumle Jeesusta merkittaumlvaumlnauml uhkana

ja niinpauml molemmat haluavat aumlrsyttaumlauml juutalaisia johtajia kieltaumlytymaumlllauml

tuomitsemasta Jeesusta214 Toiset tutkijat puolestaan arvioivat ettauml Luukas kuvaa

Jeesuksen kaumlrsimyksen teologiaansa jossa Jeesuksen kaumlrsimys on tie

anteeksiantamukseen ja parannukseen Niinpauml Jeesuksen kaumlrsimys saa

Herodeksen ja Pilatuksen sopimaan vaumllinsauml ja ystaumlvystymaumlaumln215

55 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessaumlKun Jeesus on tuotu takaisin Pilatuksen eteen Luukas kertoo kuinka Pilatus

kutsui jaumllleen koolle ylipapit hallitusmiehet ja kansan Nyt Pilatus julistaa

kaikille ettei haumln sen enempaumlauml kuin Herodeskaan ole loumlytaumlnyt viitteitauml siitauml ettauml

Jeesus olisi ansainnut kuolemantuomion Niinpauml haumln on valmis vapauttamaan

Jeesuksen kunhan haumln on ensin kurittanut taumltauml Kaikki laumlsnaumlolijat kuitenkin

vaativat Jeesukselle kuolemaa ja sen sijaan vapauttamaan Barabbaksen Luukas

kertoo ettauml taumlmauml on vangittuna kapinan ja murhan takia Luukas kuvaa kuinka

Pilatus vetoaa kansaan koska haumln haluaa vapauttaa Jeesuksen Kansa kuitenkin

vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Jaumllleen Pilatus toteaa Jeesuksen olevan viaton

ja kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt Pilatus sanoo uudelleen

vapauttavansa Jeesuksen kuritettuaan taumltauml Kansa ei kuitenkaan anna periksi ja

niinpauml Pilatus suostuu heidaumln vaatimukseensa

Jakeissa 2313ndash15 Pilatus kutsuu ylipapit hallitusmiehet ja kansan koolle

Taumlmauml on viimeinen kerta oikeudenkaumlynnissauml kun Luukas erittelee Pilatuksen

luona olevan vaumlkijoukon koostumuksen Vaumlhitellen vaumlkijoukko alkaa myoumls kaumlydauml

yhauml keskeisemmaumlksi toimijaksi oikeudenkaumlynnissauml Bovonin mukaan kyse on

Luukkaan tavasta korostaa sitauml kuinka lopulta kaikki kaumlaumlntyivaumlt Jeesusta vastaan

ja hylkaumlsivaumlt haumlnet216 Toisaalta Carter katsoo ettauml Luukas painottaa ylipappien ja

hallitusmiesten osuutta Jeesuksen tuomitsemiseen mainitsemalla naumlmauml erikseen

213 Carter 2003 121214 Skinner 2010 80215 Karris 2009 85 Brown 1994 778 Samaan suuntaan tulkitsee Bovon (2012 270ndash271) joka kuitenkin esittaumlauml tulkintansa eri mittakaavassa kuin Brown Haumlnen mukaansa Luukas luo naumliden kahden hallitsijan avulla vertauskuvan siitauml kuinka Jeesuksen sovituskuoleman kautta eri kansat sopivat riitansa ja ystaumlvystyvaumlt 216 Bovon (2012 279ndash280) huomauttaa lisaumlksi ettauml Luukkaalla Jeesuksen passiokertomuksessa on muutenkin mukana laaja joukko eri ryhmien edustajia jotka ovat esillauml tietyssauml kohtaa kertomusta kadoten jaumlljettoumlmiin seuraavassa Bovon pitaumlauml taumltauml vain Luukkaan tapana kaumlyttaumlauml kulloiseenkin tilanteeseen sopivia vastustajia Korostan kuitenkin ettauml Luukas viittaa taumlssauml vain paikalla olleisiinihmisiin eikauml syyllistauml kaikkia juutalaisia yleensauml

59

Haumlnen mukaansa naumlmauml yllyttaumlvaumlt kansaa Jeesusta vastaan vaikka Luukas ei sitauml

mainitsekaan suoraan217

Pilatus kertaa kansalle ettei haumln eikauml myoumlskaumlaumln Herodes ole huomannut

Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln Taumlmauml on nyt toinen kerta kun Pilatus julistaa

Jeesuksen syyttoumlmaumlksi oikeudenkaumlynnin aikana Taumlllauml kertaa Luukas vahvistaa

Pilatuksen sanojen painoarvoa mainitsemalla myoumls Herodeksen olleen samaa

mieltauml Taumlmauml on yllaumlttaumlvaumlauml sillauml Luukas ei maininnut Herodeksen tehneen

minkaumlaumlnlaista selvaumlauml paumlaumltoumlstauml Jeesuksen suhteen On merkittaumlvaumlauml huomata ettauml

poliittiset johtajat eivaumlt ilmeisesti Luukkaan mukaan naumle Jeesuksen syyllistyneen

mihinkaumlaumln218 Naumlin voitaisiin siis argumentoida ettauml Luukas haluaa osoittaa

Jeesuksen vaarattomuuden Roomalle Jeesuksen kuninkuus mitauml se sitten onkin

ei ainakaan ole haaste Rooman keisarille Carter puolestaan etsii tukea

tulkinnalleen Luukkaan ylimielisestauml Pilatuksesta Haumlnen mukaansa Pilatuksen

yhteenveto osoittaa hyvin taumlmaumln ylimielisyyden Pilatuksen kuulustelu oli liian

lyhyt jotta sitauml olisi voinut kutsua kunnolliseksi kuulusteluksi eikauml Herodes

Luukkaan kuvauksessa tehnyt selvaumlauml paumlaumltoumlstauml Jeesuksesta Pilatukselle Jeesus on

liian vaumlhaumlpaumltoumlinen huolimatta siitauml ettauml Jeesus on myoumlntaumlnyt olevansa juutalaisten

kuningas Niinpauml haumln on halukas vapauttamaan Jeesuksen huolimatta

liittolaistensa juutalaisen eliitin toiveista219 Toisaalta Bond kiinnittaumlauml huomiota

Pilatuksen toteamukseen ettauml Herodes laumlhetti miehen takaisin rdquomeidaumln eteemmerdquo

Bondin mukaan toteamus viittaa siihen ettauml myoumls vaumlkijoukolla on mahdollisuus

ilmaista mielipiteensauml220

Kun Pilatus on julistanut Jeesuksen syyttoumlmaumlksi haumln ilmoittaa jakeessa 16

paumlaumlstaumlvaumlnsauml Jeesuksen vapaaksi kuritettuaan haumlntauml Luukkaan kaumlyttaumlmauml verbi

παιδεύω rsquokurittaarsquo221 viittaa hyvin lievaumlaumln mahdollisesti fyysiseen

rangaistukseen laumlhinnauml varoitukseen222 Bondin tulkinnan mukaan Pilatus alkaa

murtua kansan paineen alla sillauml miksi muuten haumln kurittaisi syyttoumlmaumlksi

toteamaansa miestauml223 Toisaalta historialliselta kannalta mielestaumlni kurittaminen

voidaan Jeesuksen tapauksessa naumlhdauml lievimpaumlnauml mahdollisena toimenpiteenauml

sillauml selvaumlsti Jeesus oli aumlrsyttaumlnyt juutalaisia johtajia Naumlin Pilatus saattoi pitaumlauml

217 Carter 2003 121218 Naumlin Bovon 2012 280219 Carter 2003 121ndash122220 Bond 1998 157 Bond toteaa tosin ettauml on toki mahdollista ettauml roomalainen maaherra kaumlytti taumlssauml kohtaa sanaa rdquomerdquo viittamaan itseensauml muttei pidauml sitauml erityisen todennaumlkoumlisenauml221 Verbin muita merkityksiauml ovat kasvattaa nuhdella rangaista222 Mm Carter 2003 122 Bovon 2012 281223 Bond 1998 158

60

Jeesusta viattomana ja silti katsoa tarpeelliseksi varoittaa Jeesusta tekemaumlstauml

vastaavaa tulevaisuudessa kurittamalla taumltauml Skinner toteaakin Pilatuksen

taumlhdaumlnneen kurittamisella kahtalaiseen lopputulokseen Toisaalta haumln pyrki

noumlyryyttaumlmaumlaumln Jeesusta niin ettei taumlmauml enaumlauml kykenisi toimimaan julkisesti ja

toisaalta samalla haumln pyrki osoittamaan Jerusalemin asukkaille oman valtansa

joka ylitti juutalaisten johtajien vallan224

Luukas kertoo kuitenkin kuinka paikalle kokoontunut vaumlkijoukko asettuu

Pilatusta vastaan Pilatuksen ilmoituksen jaumllkeen he huutavat ja vaativat haumlntauml

surmaamaan Jeesuksen ja vapauttamaan taumlmaumln sijaan Barabbaksen225 Toisin kuin

Matteus Luukas kuvaa Barabbaksen murhaajana ja kapinallisena Lisaumlksi haumln

tekee Barabbaksen yhteyden murhaan selvemmaumlksi kuin Markus Bovon

toteaakin ettauml Barabbas edusti kaikkea sitauml mitauml Rooma ei hyvaumlksynyt226

Kansan huuto on spontaani Luukkaan evankeliumissa juutalaisen eliitin ei

sanota yllyttaumlvaumln kansaa He seisovat kansan joukossa huutamassa Carterin

mukaan kaiken takana vaikkakaan Luukas ei heitauml mainitse ovat eliitin jaumlsenet

jotka pitaumlvaumlt vaumlkivaltaista Barabbasta helpommin hallittavana kuin uudenlaista

sosiaalista jaumlrjestystauml edustavaa Jeesusta227 Carter kaumlsittelee erityisesti taumlssauml

kohtaa kuvausta hyvin voimakkaasti rdquohistoriallisella tasollardquo228 kun haumln keskittyy

juutalaisten johtajien motiiveihin Taumlmauml ei kuitenkaan ole mielestaumlni Luukkaan

ajatuksena Sen sijaan Luukkaan tarkoituksena on luoda voimakas kontrasti

syyttoumlmaumln Jeesuksen ja syyllisen Barabbaksen vaumllillauml Jaumllleen valinta tehdaumlaumln

naumliden kahden henkiloumln edustamien asioiden vaumllillauml kuten Luukas Pietarin suulla

kertoo rdquoHaumlnet te kielsitte pyhaumln ja vanhurskaan ja pyysitte vapaaksi

murhamiehen (Ap t 314)rdquo Green naumlkee kuitenkin nimenomaan Luukkaan

tarkoituksena korostaa vaumlkijoukon pahantahtoisuutta kun taas Skinner korostaa

ettei Luukkaan tarkoitus ollut vain syyllistaumlauml vaumlkijoukkoa Mielestaumlni Skinner

onkin oikeassa siinauml ettauml Luukkaan naumlkemys oli pohjimmiltaan ettauml kaikki

tapahtui koska Jumala oli niin tarkoittanut229 Lisaumlksi Barabbas kohtaus ei 224 Skinner 2010 81225 Luukas on ainoa Raamatun evankelista joka ei viittaa jonkinlaiseen yleiseen tapaan vapauttaa vanki juhlan aikana sillauml jae 17 ei ole alun perin kuulunut evankeliumiin Useat taumlrkeaumlt kaumlsikirjoitukset eivaumlt sisaumlllauml kyseistauml jaetta ja on huomattavasti helpompi ymmaumlrtaumlauml ettauml lause on lisaumltty evankeliumiin Markuksen ja Matteuksen evankeliumien vaikutuksessa kuin ettauml se olisi jaumltetty pois 226 Bovon 2012 282227 Carter 2003 122ndash123 228 Tarkoitan taumlssauml historiallisella tasolla sitauml ettauml Carter vaikuttaa unohtavan taumlysin Luukkaan teoksen kirjoittajana Haumln keskittyy taumlmaumln kuvaamiin tapahtumiin kuin ne kuvaisivat todellista historiaa ilman ettauml Luukkaan motiiveilla olisi merkitystauml kuvaukseen229 Naumlin esimerkiksi Green 1997 809ndash810 Skinner 2010 81ndash82 Skinner kuitenkin huomauttaa myoumls ettei kyseessauml ole samanlainen valinta kahden vangin vaumllillauml kuten Matteuksen

61

naumlhdaumlkseni ole lainkaan poliittinen Luukkaan evankeliumissa Paumlinvastoin

kohtaus liittyy Luukkaan teologiaseen naumlkemykseen syntien anteeksiantamisesta

Barabbas on pahimman luokan rikollinen mutta haumln saa armon ja Jeesus joutuu

tuomituksi syyttoumlmaumlnauml Luukas kuvaakin kuinka Jeesuksen tarkoitus oli kaumlrsiauml ja

kuinka Jeesus luottaa Jumalan suunnitelmaan230 Naumlinhaumln Luukas kertoo

Jeesuksen sanoneenkin paumlaumlsiaumlisaterialla rdquoIhmisen Poika laumlhtee taumlaumlltauml juuri niin

kuin haumlnen on maumlaumlrauml laumlhteauml (Luuk 2222a)rdquo ja myoumlhemmin vangitsemisen

yhteydessauml rdquoMutta nyt on teidaumln hetkenne nyt on pimeydellauml valta (Luuk

2253)rdquo Pilatuksella sen enempaumlauml kuin juutalaisillakaan ei ollut muuta

mahdollisuutta kuin tuomita Jeesus kuten Pietarin puhe jatkuu Apostolien

teoissa rdquoMinauml kyllauml tiedaumln veljet ettauml te niin kuin hallitusmiehennekin teitte

tietaumlmaumlttoumlmyyttaumlnne sen minkauml teitte Mutta sillauml tavoin Jumala pani taumlytaumlntoumloumln

sen minkauml haumln ennalta oli ilmoittanut kakkien profeettojen suulla haumlnen

Voideltunsa tuli kaumlrsiauml ja kuolla (Ap t 317ndash18)rdquo

Jaumllleen Pilatus vetoaa kansaan haluten vapauttaa Jeesuksen mutta

vaumlkijoukko vain vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Carterin mukaan Pilatus pyrkii

vapauttamaan Jeesuksen koska ei edelleenkaumlaumln suostu tunnustamaan Jeesuksen

edustamaa uhkaa Haumln odottaa juutalaisten myoumlntyvaumln lopulta mutta naumlmauml eivaumlt

suostu antamaan periksi231 On selvaumlauml ettauml Pilatuksen ja vaumlkijoukon toiveet ovat

vastakkaiset ja Luukas korostaa taumltauml vastakkaisuutta edelleen seuraavissa jakeissa

Bovon huomauttaa ettauml Luukas painottaa vaumlkijoukon sinnikkyyttauml kaumlyttaumlmaumlllauml

heidaumln repliikissaumlaumln kaksi kertaa aktiivin imperatiivin preesensiauml σταύρου

σταύρου rdquoRistiinnaulitse ristiinnaulitserdquo Muut evankelistat kaumlyttaumlvaumlt

tavallisempaa aoristin imperatiivia Aoristin merkitys viittaa kertaluontoiseen

tapahtumaan kun taas preesens luo kuvan toistuvuudesta tai jatkuvuudesta Siksi

Bovon olettaakin Luukkaan tarkoittavan taumlssauml preesensillauml sitauml ettauml vaumlkijoukko

vaati taumltauml itsepintaisesti232

Jakeessa 22 Pilatus toteaa Jeesuksen kolmannen kerran syyttoumlmaumlksi ja

ihmettelee mitauml pahaa Jeesus on tehnyt Taumlllauml Luukas pyrkii osoittamaan

vastaansanomattomasti ettauml Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml233 Vaumlkijoukko

evankeliumissa Vaumlkijoukon vaatimus nousee Luukkaalla puhtaasti vaumlkijoukosta Niinpauml se ettauml hehaluavat ennemmin vapauttaa kapinallisen ja murhaajan kuin Jeesuksen tuo erityisen voimakkaasti esille myoumls sen ettauml vaumlkijoukko on hylaumlnnyt Jeesuksen230 Karris 2009 90ndash91 231 Carter 2003 123232 Bovon 2012 283233 Bovon 2012 283 Bovon toteaa ettauml antiikin aikana oli tyypillistauml ettauml kertomukset (kuten esim Mark 1432ndash42 tai Luuk 1911ndash27) sisaumllsivaumlt kolme vaihetta jotka osoittivat asian kaumlsitellyksi Naumlin kun Pilatus on julistanut Jeesuksen syyttoumlmaumlksi kolme kertaa ei asiasta ole enaumlauml

62

huutaa yhauml vimmatummin Jeesusta ristiinnaulittavaksi Luukkaan kuvauksessa

Pilatuksen tilanne kaumly yhauml vaikeammaksi Luukas on mielestaumlni rakentanut

kohtauksen niin taitavasti ettauml lukija naumlkee Pilatuksen olevan umpikujassa

Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyttoumlmaumlnauml mutta haumln ei voi vapauttaa taumltauml sillauml vaumlkijoukon

kiihko on taumlssauml kohtaa niin suuri Bovon huomauttaakin ettauml lukijalle on selvaumlauml

miksi Jeesus ristiinnaulittiin ja keiden tahdosta Itse asiassa haumlnen mukaansa

Luukas on tarkka siinauml ettei Pilatusta voida suoraan liittaumlauml Jeesuksen

ristiinnaulitsemiseen oikeudenkaumlynnin aikana234 Luukkaan evankeliumissa Pilatus

ei missaumlaumln vaiheessa itse mainitse ristiinnaulitsemista Lisaumlksi Luukas paumlaumlttaumlauml

oikeudenkaumlyntikohtauksen toteamalla Pilatuksen luovuttaneen Jeesuksen

vaumlkijoukon valtaan Toki Bond korostaa ettauml Luukas on itse asiassa ainoa

evankelista jolla on rohkeutta myoumlntaumlauml ettauml Pilatus tuomitsi Jeesuksen Luukas

nimittaumlin kaumlyttaumlauml jakeessa 24 sanaa ἐπικρίνω rsquopaumlaumlttaumlaumlrsquo tai rsquotuomitarsquo mutta jakeesta

kaumly myoumls selville ettauml Pilatus tekee niin kansan tahdosta235 Lisaumlksi Luukas jaumlttaumlauml

varsinaisesti sanomatta mihin Pilatus Jeesuksen tuomitsee Monet tutkijat ovat

sitauml paitsi kiinnittaumlneet huomiota tuomiota seuraaviin tapahtumiin Luukas kertoo

kuinka taumlmaumln jaumllkeen he laumlhtivaumlt viemaumlaumln Jeesusta kuinka he panivat Simon

Kyrenelaumlisen kantamaan ristiauml ja kuinka he ristiinnaulitsivat Jeesuksen (Luuk

232633) Epaumlselvaumlksi jaumlauml kuitenkin keihin rdquoherdquo viittaa Historiallisesti

oletettavaa on rdquoherdquo viittaa roomalaisiin sotilaisiin mutta itse Luukkaan tekstissauml

rdquoherdquo vaikuttaa viittaavan ylipappeihin hallitusmiehiin ja kansaan236 Vaikka

voidaankin vaumlittaumlauml taumlmaumln korostavan erityisesti juutalaisten syyllisyyttauml taumlssauml

kohtaa mielestaumlni Luukas jaumlttaumlauml Jeesuksen surmaajat haumlmaumlraumln peittoon sillauml

selvaumlsti mukana on myoumls roomalaisia (Luuk 233647)

Luukkaan kuvaus paumlaumlttyy taumlssauml tragediaan Viaton mies luovutetaan

ristiinnaulittavaksi vaumlkijoukon painostuksesta ja tuomari joutuu vastoin tahtoaan

vapauttamaan taumlmaumln sijaan kapinallisen ja murhaajan Bovon toteaakin ettauml

oikeudenkaumlynnistauml muodostuu irvikuva jossa maaherra luopuu vallastaan

luovuttamalla Jeesuksen juutalaisten johtajien tahtoon Tosin kuitenkin

teologisella tasolla taumltauml merkittaumlvaumlmpaumlauml haumlnestauml Luukkaalle on se ettauml Jumalan

epaumlselvyyttauml 234 Bovon 2012 284235 Bond 1998 158 Myoumls Brown (1994 853ndash854) mainitsee taumlmaumln asian mutta haumln korostaa silti ettei taumlmauml tarkoita sitauml ettauml muut evankeliumit eivaumlt pitaumlneet Jeesuksen tuomiota todellisena oikeudenkaumlyntinauml Lisaumlksi haumln toteaa ettauml παραδίδωμι rsquoluovuttaarsquo jota muut evankeliumit pelkaumlstaumlaumln kaumlyttaumlvaumlt Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessauml on ensisijaisesti teologinen termi236 Walaskay 1983 44ndash45 Naumlin myoumls esim Skinner 2010 82ndash83

63

tahto toteutuu taumlssauml Pilatuksen ja vaumlkijoukon toimien kautta237 Carter puolestaan

toteaa Luukkaan osoittavan naumlin kuinka roomalainen oikeus toimii vain eliitin

hyvaumlksi Lopulta Pilatus valitsee liittolaisensa sen sijaan ettauml tekisi

oikeudenmukaisen ratkaisun238 Skinnerin mielestauml taas Luukas kuvaa kuinka

Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml Pilatus ei kykenekaumlaumln lopulta hallitsemaan

tilannetta Rooman edustajana Pilatuksen pitaumlisi olla vallan huipulla Haumlnen

mukaansa Luukas kuitenkin vihjaa etteivaumlt Rooman valtakunnan edustajat ole

pohjimmiltaan niitauml joilla on tuomiovalta kaikessa239 Bond katsookin ettauml taumlmauml

on viimeinen osoitus Luukkaan Pilatuksen kyvyttoumlmyydestauml hallita Pilatuksen ei

tarvinnut vapauttaa ketaumlaumln mutta siitauml huolimatta haumln alistuu vaumlkijoukon tahtoon

ja vapauttaa murhaajan jolla ei ollut mitaumlaumln tekemistauml Jeesuksen tuomitsemisen

kanssa240

56 Pilatus Luukkaan evankeliumissaNaumlin olemme siis naumlhneet ettauml myoumls Luukkaan evankeliumin kohdalla tulkinnat

Pilatuksen kuvauksesta vaihtelevat laajasti Samalla kuitenkin on taumlysin

kiistatonta ettauml Luukkaan kuvauksessa Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml Tosin

syyt miksi Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml vaihtelevat Carterin mukaan Pilatus

on Luukkaan kuvauksessa ylimielinen Pilatus ei suostu pitaumlmaumlaumln Jeesusta

merkittaumlvaumlnauml uhkana Roomalle varsinkaan kun taumlmauml ei edusta sotilaallista uhkaa

Vasta kun kansan vaatimukset kaumlyvaumlt tarpeeksi itsepintaisiksi Pilatus antaa

periksi ja tuomitsee Jeesuksen On kuitenkin huomattava ettauml Pilatuksella ei ole

mitaumlaumln henkiloumlkohtaista Jeesusta vastaan Haumln vain paumlaumlttaumlauml lopulta toimia omien

poliittisten liittolaistensa siis juutalaisten ylipappien ja vanhimpien toiveiden

mukaan Jopa Carterin on kuitenkin myoumlnnettaumlvauml ettei Pilatus ole halukas

tuomitsemaan Jeesusta Luukkaan evankeliumissa241 Niinpauml Bovon ja Skinner

naumlkevaumlt Pilatuksen taitavana roomalaisena maaherrana joka taumlssauml tilanteessa

paumlaumlttaumlauml antaa kansalle periksi Luukkaan kuvauksen taustalla on heidaumln mukaansa

kuitenkin Jumalan suunnitelma kuten Luukas kertoo myoumlhemmin Apostolien

teoissa (Ap t 223 ja 427ndash28)242 Toisaalta Bondin tulkinta edustaa toista

aumlaumlripaumlaumltauml jossa Luukas kuvaa Pilatuksen yksinkertaisesti kykenemaumlttoumlmaumlksi

237 Bovon 2012 284ndash285 238 Carter 2003 123ndash124 239 Skinner 2010 83240 Bond 1998 159241 Carter 2003 123ndash124242 Skinner 2010 84ndash86 Bovon 2012 283ndash284

64

vapauttamaan Jeesusta vaikka pitaumlaumlkin taumltauml syyttoumlmaumlnauml243 Seuraavaksi teen

yhteenvedon Luukkaan evankeliumin Pilatus kuvauksesta Jeesuksen

oikeudenkaumlynnissauml

Jeesus tuodaan Pilatuksen eteen (Luuk 231)Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas (Luuk 233)Pilatus julistaa ylipapeille ja vaumlkijoukolle ettei ole todennut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln (Luuk 234)Pilatus kysyy onko Jeesus galilealainen (Luuk 236)Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodeksen luo (Luuk 237)Pilatuksesta ja Herodeksesta tulee ystaumlvaumlt vaikka he aiemmin olivat olleet vihamiehiauml (Luuk 2312)Pilatus kutsuu koolle ylipapit hallitusmiehet ja kansan (Luuk 2313)Pilatus julistaa ettei haumln eikauml Herodes ole havainnut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln mistauml Jeesusta on syytetty Haumlnen mukaansa Jeesus ei ole ansainnut kuolemantuomiota ja niinpauml haumln aikoo vapauttaa Jeesuksen kuritettuaan taumltauml ensin (Luuk 2314ndash16)Pilatus vetoaa uudelleen kansaan vapauttaakseen Jeesuksen (Luuk 2320)Pilatus kysyy vaumlkijoukolta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt ja korostaa ettei Jeesus ole ansainnut kuolemaa Haumln ilmoittaa jaumllleen vapauttavansa Jeesuksen kuritettuaan ensin taumltauml (Luuk 2322)Pilatus paumlaumlttaumlauml suostua vaumlkijoukon vaatimukseen Haumln vapauttaa vaumlkijoukon haluaman kapinallisen ja murhamiehen ja luovuttaa Jeesuksen vaumlkijoukon tahtoon (Luuk 2324ndash25)

On hyvauml huomata ettei Luukkaan evankeliumin kuvaus Pilatuksesta sisaumlllauml

varsinaisesti lainkaan Pilatuksen sisaumlistauml kuvausta Laumlhimmaumlksi taumltauml tulee

Luukkaan maininta Herodeksen ja Pilatuksen suhteesta mutta muuten

oikeudenkaumlynnin aikana Luukas keskittyy vain tapahtumien kuvaukseen

Naumlhdaumlkseni taumlmauml on syy siihen miksi Pilatuksen rooli on myoumls Luukkaan

evankeliumissa niin altis tulkinnoille Taumlstauml huolimatta on mielestaumlni selvaumlauml ettei

Pilatus pitaumlnyt Luukkaan mukaan Jeesusta syyllisenauml Sen sijaan on vaikea

vastata miksi Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml sillauml Luukas ei yksinkertaisesti

anna naumlhdaumlkseni riittaumlvaumlsti taustaa taumltauml varten Sen sijaan mielekkaumlaumlmpi kysymys

on miksi Luukas kuvasi Pilatuksen taumlllauml tavalla Vaikka naumlhdaumlkseni Luukkaan

kuvauksessa syyllisyys ei ole keskeisin teema on selvaumlauml ettauml Luukas pyrki

korostamaan Pilatuksen myoumlnteistauml asennetta Jeesusta kohtaan Carterin tulkinta

siitauml ettauml Luukas halusi kuvata roomalaisen oikeudenkaumlynnin

epaumloikeudenmukaisuutta on toki mahdollinen mutta mielestaumlni epaumluskottava

Luukas kuvaa hyvin taitavasti ja voimallisesti vaumlkijoukon itsepintaisuutta

Oikeudenkaumlynnin edetessauml Pilatus ajautuu taumlydelliseen umpikujaan josta taumlmauml ei

paumlaumlse pakoon tuomitsematta Jeesusta kuolemaan tai vaarantamatta omaa

asemaansa 243 Bond 1998 159

65

Luukas suhtautuu naumlhdaumlkseni myoumlnteisesti Rooman valtakuntaa kohtaan

Toki Luukas kuvaa roomalaisia myoumls vaumlhemmaumln myoumlnteisessauml valossa

esimerkiksi kun haumln kertoo Pilatuksen surmauttaneen galilealaisia mutta

myoumlnteiset kohtaamiset roomalaisten kanssa ovat yleisempiauml evankeliumissa

Rooman valtakunta ei myoumlskaumlaumln ollut totalitaarinen valtio jonka sisaumlllauml ei sallittu

valtakunnan toimintaa ja hierarkiaa arvostelevaa kirjoitusta244 Evankeliumissa ei

myoumlskaumlaumln esiinny selvaumlsti roomalaisvastaista asennetta Vaikka Luukas kaumlyttaumlaumlkin

mielellaumlaumln Jeesuksesta sanaa κύριος taumlmauml ei silti tarkoita ettauml Luukas vaumlheksyisi

keisarin arvovaltaa Se ettauml Luukas yhdistaumlauml keisarikultille perinteisiauml teemoja ja

termejauml Jeesukseen ei vielauml ole riittaumlvauml perustelu roomalaisvastaiselle tulkinnalle

varsinkaan kun Luukas ei kuitenkaan selvaumlsti haasta keisarikulttia Lisaumlksi

keisarikultti on jo itsessaumlaumln terminauml ongelmallinen sillauml se ei sisaumlltaumlnyt vain yhtauml

tarkasti muodostunutta kulttia vaan on enemmaumlnkin laaja-alaisempi kaumlsite Se

kattaa yleisesti Rooman valtakunnan alueella harjoitettuja keisarin kunnioituksen

muotoja

Myoumlskaumlaumln Jeesuksen roomalainen oikeudenkaumlynti ei vaikuta edustavan

roomalaisvastaista sanomaa Luukkaan Pilatus-kuvauksessa on sekauml myoumlnteistauml

ettauml kielteistauml vaumlriauml Toisaalta Pilatus tunnistaa Jeesuksen syyttoumlmyyden ja etsii

mahdollisuuksia vapauttaa taumlmaumln mutta toisaalta haumln ei kuitenkaan kykene

vapauttamaan Jeesusta On myoumls merkittaumlvauml huomata ettei Jeesuksen kuninkuus

sen enempaumlauml kuin Jeesuksen identiteetti yleensaumlkaumlaumln nouse roomalaisen

oikeudenkaumlynnin keskeiseksi kysymykseksi

Luukas poikkeaakin merkittaumlvaumlsti muista synoptikoista Markus ja Matteus

korostavat voimakkaasti juutalaisten johtajien halua surmata Jeesus ja sitauml kuinka

he ovat valmiita etsimaumlaumln valheellisia todisteita jotta saisivat Jeesuksen

tuomituksi Vaikka myoumls Luukkaan evankeliumissa on selvaumlauml ettauml juutalaiset

johtajat ajavat Jeesuksen tuomiota Luukas korostaa enemmaumln Jeesuksen

kaumlrsimyksen vaumllttaumlmaumlttoumlmyyttauml ja toisaalta Jumalan suunnitelman sekauml

henkivaltojen vaikutusta Jeesuksen passiossa Luukas naumlhdaumlkseni osoittaa taumlmaumln

useasti passiokertomuksen aikana Saatana saa Juudaksen kavaltamaan Jeesuksen

(Luuk 223) Paumlaumlsiaumlisaterialla Jeesus toteaa kaiken tapahtuvan suunnitelman

mukaan (Luuk 2222a) Kun Jeesus vangitaan haumln viittaa pimeyden valtaan

244 Ks tarkemmin Pinter (2013 102ndash105 107ndash109) joka vertailee Luukkaan ja Josefuksen yhtaumllaumlisyyksiauml naumliden kuvaillessa Rooman valtakuntaa

66

(Luuk 2253) ja lopulta Jeesus rukoilee anteeksiantoa haumlnen surmaajilleen (Luuk

2334a)245

6 Johanneksen evankeliumi

61 JohdantoNyt siirryn Raamatun viimeiseen evankeliumiin Johanneksen evankeliumi lienee

saavuttanut lopullisen muotonsa 90ndash100 jaa aikana mahdollisesti Efesoksessa

Raamatun ainoana ei-synoptisena evankeliumina Johanneksen evankeliumi

poikkeaa monella tavalla synoptisista evankeliumeista246 Johannes kuvaa

Jeesuksen jo Jumalana tai ainakin jumalankaltaisena Jeesus hallitsee tapahtumia

laumlpi evankeliumin ja Johannes kuvaa evankeliuminsa alussa kuinka Jeesus oli

Jumalan Sana jo ennen maailmaan syntymaumlaumlnsauml (Joh 11ndash5) Lisaumlksi

Johanneksen evankeliumia leimaa voimakas dualismi Johannes kuvaa kuinka

maailmassa asiat jakautuvat muun muassa valoon ja pimeyteen elaumlmaumlaumln ja

kuolemaan tai totuuteen ja valheeseen Johanneksen evankeliumi on selvaumlsti

kirjoitettu Johanneksen yhteisoumllle sillauml evankeliumia leimaa ironinen kerronta

Taumlmauml naumlkyy useissa kohdissa jossa tarinan henkiloumlt eivaumlt kykene ymmaumlrtaumlmaumlaumln

Jeesusta tai taumlmaumln opetuksia vaikka lukijalle merkitykset ovat selvaumlt247

Myoumls Johanneksen evankeliumin osalta on esitetty ettauml se sisaumlltaumlauml Rooman

valtakuntaa ja erityisesti keisarin valtaa arvostelevia naumlkemyksiauml Keskustelussa

keskeisellauml paikalla ovat olleet muiden muassa Carter ja Tom Thatcher Carterin

mukaan Johanneksen evankeliumin osata tutkimuksessa ei ole kiinnitetty

tarpeeksi huomiota Rooman valtakuntaan Haumlnen tulkintansa on Thatcheria

laajempi sillauml haumlnen kaumlsityksensauml mukaan evankeliumin laumlvistaumlauml kokonaan

vihjattu imperiumivastaisuus Taumlmauml on haumlnestauml selvaumlauml koska Johanneksen

evankeliumi oli kirjoitettu Rooman valtakunnassa ja naumlin Rooma on evankeliumin

konteksti Haumln argumentoi ettauml Johanneksen tarkoitus on osaltaan haastaa

lukijoitaan arvioimaan suhdettaan Rooman valtakuntaa kohtaan Carterin mielestauml

245 Jakeen 2334 alkuosan alkuperaumlisyys on kyseenalainen sillauml se puuttuu useista kaumlsikirjoituksista Pidaumln sitauml kuitenkin jakeen alkuperaumlisyyttauml todennaumlkoumlisenauml kahdestakin syystauml ensinnaumlkin Jeesuksen rukous on Luukkaan teologian mukainen ja toiseksi tuo epaumlmaumlaumlraumlinen rdquoherdquo viittaa tarkasti lukien edelleen vaumlkijoukkoon jonka valtaan Pilatus luovutti Jeesuksen ja joka ristiinnaulitsi Jeesuksen Niinpauml vaikuttaa epaumltodennaumlkoumliseltauml ettauml myoumlhemmaumlt kopioijat olisivat olleet innokkaita lisaumlaumlmaumlaumln jakeen alkuosan Luukkaan tekstiin kun otetaan huomioon ettauml yleinenasenteiden kehityssuunta ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut juutalaisia suosiva Myoumls Franklin (2001 957) pitaumlauml jakeen alkuosaa alkuperaumlisenauml Haumln viittaa mm Stefanoksen rukoukseen kivittaumljiensauml puolesta (Ap t 760) Rukous on hyvin samantapainen kuin Jeesuksen rukous taumlssauml ja haumln arvioikin ettei Luukas olisi kuvannut Jeesusta vaumlhemmaumln armollisena kuin Stefanoksen246 Kieffer 2001 960ndash961247 Kieffer 2001 960 Anderson 2011 12ndash13

67

Johannes katsoi monien lukijoidensa suhtautuvan Roomaa kohtaan liian

myoumlnteisesti Todellisuudessa naumliden olisi pitaumlnyt ymmaumlrtaumlauml ettauml Jeesus haastoi

Rooman valtakunnan248 Toisaalta Thatcher laumlhestyy evankeliumin Rooma-

suhdetta kristologian kautta Haumlnen naumlkemyksensauml mukaan Johannes kuvaus on

paumlaumlasiassa kielteistauml kristologiaa Johannes ei siis niinkaumlaumln kuvaa sitauml kuka tai

millainen Jeesus oli vaan kuka tai millainen haumln ei ollut Thatcherin mukaan

Johanneksen kristologian keskeinen motiivi on osoittaa Jeesuksen olevan Rooman

keisaria mahtavampi249 Naumlitauml paikoin varsin pitkaumllle meneviauml tulkintoja on myoumls

arvosteltu Christopher Skinner katsoo naumliden menevaumln monipaikoin liian pitkaumllle

Haumln kritisoi muun muassa Thatcheria siitauml ettauml taumlmauml laittaa liikaa painoa Rooman

valtakunnalle Vaikka valtakunta epaumlilemaumlttauml on Johanneksen evankeliumin

taustalla myoumls Jeesuksen passiokertomuksen ulkopuolella Skinner ei pidauml

kuitenkaan laumlsnaumloloa poikkeuksellisen merkittaumlvaumlnauml Haumln korostaakin ettauml

evankeliumissa on Johannekselle huomattavasti taumlrkeaumlmpiaumlkin teemoja kuin

Rooman valtakunta Niin myoumls Johanneksen kristologiakin rakentuu paljon

laajemmalle pohjalle kuin vain Rooman keisarin arvovallan

kyseenalaistamiselle250 Lisaumlksi on todettava ettauml Johanneksen evankeliumissa

roomalaiset ovat huomattavasti pienemmaumlssauml roolissa kuin synoptisissa

evankeliumeissa Itse asiassa Pilatus on evankeliumissa ainoa selvaumlsti

roomalainen henkilouml jolla on naumlkyvauml rooli251

248 Carter 2008 13ndash14 Haumln (s 43ndash45) puhuu myoumls Efesoksen synagogasta jonka jaumlseniauml Johanneksen varhaiset lukijat haumlnen mukaansa olivat ja retorisesta etaumlisyydestauml (rhetoric of distance) jota Johannes monin paikoin haumlnen mukaansa kaumlyttaumlauml Carterin mukaan Johannes pyrki luomaan etaumlisyyttauml Jeesus-uskovien ja muiden synagogayhteisoumln jaumlsenien vaumllille sillauml synagogan suhde Rooman valtakuntaa kohtaan oli liian salliva Ks lisaumlksi Carter 2003 129ndash137 jossa haumln mm nostaa esille Johanneksella toistuvia kaumlsitteitauml kuten rsquomaailmarsquo tai rsquojuutalaisetrsquo Haumlnen mukaansa esimerkiksi rsquomaailmarsquo merkitsee monin paikoin Johanneksen kuvauksessa paikkaa jota Jumala rakastaa (Joh 316) mutta jonka hallitseva luokka on kuitenkin muokannut vain oman etunsa ajamista varten Niinpauml maailma vihaa Jeesusta (Joh 77)249 Thatcher 2009 11 Naumlin myoumls Rensberger 1999 148 Lisaumlksi Thatcher (s 52ndash53) yhdistaumlauml evankeliumin rsquojuutalaisetrsquo Rooman palvelijoihin Samoin tekee myoumls Carter (2003 133) joka tulkitsee termin Ἰουδαῖοι viittaavan Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml nimenomaan Jerusalemin juutalaiseen eliittiin Eliitti oli liitossa roomalaisten vallanpitaumljien kanssa ja Carter olettaa taumlmaumln olleen ilmeistauml Johanneksen evankeliumin lukijoille Sekauml Skinner (2013 121) ettauml Frey (2014 344ndash345) kyseenalaistavat taumlmaumln yhteyden vaikka molemmat pitaumlvaumltkin sitauml historiallisesti paumltevaumlnauml Skinner kuitenkin toteaa ettauml lukuun ottamatta Jeesuksen oikeudenkaumlyntiauml kiistat juutalaisten ja Jeesuksen vaumllillauml muodostuvat paumlaumlasiassa juutalaisista uskonnollisista ja kansallisista kysymyksistauml Lisaumlksi Frey on epaumlilevaumlinen sen suhteen ettauml Johanneksen lukijoille juutalaisten ja roomalaisten hallitsijoiden vaumllinen liittolaisuus olisi ollut itsestaumlaumln selvaumlauml sillauml taumlmauml ei vaumllttaumlmaumlttauml heijastellut lukijoiden todellisuutta250 Skinner 2013 122 124ndash125 Toisaalta Skinner osaltaan onnittelee muun muassa Carteria ja Thatcheria siitauml ettauml naumlmauml ovat nostaneet Rooman esille myoumls Johanneksen evankeliumin tutkimuksessa 251 Katso tarkemmin Frey 2014 349ndash355

68

62 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaisetKuinka siis Johannes suhtautui juutalaisiin Synoptisista evankeliumeista

poiketen Johanneksen evankeliumissa ei ole itse passiokertomuksessa varsinaista

juutalaista oikeudenkaumlyntiauml Kun Juudas on vanginnut Jeesuksen ylipappien ja

fariseusten miesten sekauml roomalaisten sotilaiden avulla Jeesus viedaumlaumln Hannaksen

luo Johanneksen mukaan Hannas oli sen vuoden ylipapin appi Kuulemisen

teemat eivaumlt myoumlskaumlaumln ole yhteneviauml synoptisten evankeliumien kanssa Kysymys

ei ole Jeesuksen identiteetistauml eikauml siitauml ettauml juutalainen eliitti yrittaumlisi loumlytaumlauml

vaumlaumlriauml todisteita Jeesuksesta Itse asiassa Hannas kyselee Jeesukselta taumlmaumln

opetuksista ja opetuslapsista Johannes ei kerro Hannaksen kysymyksiauml tarkalleen

vaan kuvaa vain Jeesuksen vastauksen Hannakselle rdquoMinauml olen puhunut

julkisesti koko maailman kuullen Olen aina opettanut synagogissa ja

temppelissauml kaikkien juutalaisten kokoontumispaikoissa Salassa en ole puhunut

mitaumlaumln Miksi sinauml minulta kysyt Kysy kuulijoiltani mitauml olen heille puhunut He

kyllauml tietaumlvaumlt mitauml olen sanonut (Joh 1820ndash21)rdquo Vastauksen seurauksena yksi

Jeesusta vartioivista miehistauml lyouml Jeesusta Jeesus kehottaa taumltauml kertomaan missauml

kohtaa haumln valehteli ja ihmettelee miksi mies lyouml haumlntauml jos haumln puhui totta

Taumlmaumln jaumllkeen Hannas laumlhettaumlauml Jeesuksen ylipappi Kaifaksen luo Kuulemista

seuraa toinen osa Pietarin katkelmaa252 jonka jaumllkeen alkaa Johanneksen kuvaus

roomalaisesta oikeudenkaumlynnistauml

Oletettavasti evankeliuminsa rakenteen vuoksi Johannes ajautuu taumlhaumln

ratkaisuun jossa juutalainen oikeudenkaumlynti on supistunut kuulemiseksi

Hannaksen edessauml Tavallaan Johannes on kuvannut koko Jeesuksen julkisen

toiminnan oikeudenkaumlyntinauml Israelin edessauml Haumln on jo kaumlsitellyt Jeesuksen

identiteettiauml Lisaumlksi neuvosto on jo kokoontunut ja ylipappi Kaifas on julistanut

tuomionsa aiemmin evankeliumissa (Joh 1147ndash53)253 Kyseessauml ei kuitenkaan

ollut synoptisten evankeliumien kaltainen oikeudenkaumlynti jossa Jeesus olisi ollut

laumlsnauml vaan neuvonpito ylipappien ja fariseusten vaumllillauml Tuolloin Kaifas totesi

neuvostolle rdquoEttekouml te kaumlsitauml ettauml jos yksi mies kuolee kansan puolesta se on

teille parempi kuin ettauml koko kansa joutuu tuhoon (Joh 1150)rdquo Johannes kertoi

ettauml taumlmauml oli ennustus Jeesuksen pelastuksen tuovasta kuolemasta Toisaalta

Lincolnista on mahdollista ettauml Jeesuksen vastaus 18 luvun jakeissa 20 ja 21

sisaumlltaumlauml verhotun viittauksen juutalaisten uskottomuuteen Jeesus kertoo

252 Kuvaus siitauml kuinka Pietari kieltaumlauml Jeesuksen jakautuu kahteen osaan (Joh 1815ndash18 ja 25ndash27)ja ympaumlroumli Jeesuksen kuulemista Hannaksen edessauml 253 Lincoln 2005 450

69

opettaneensa kaiken koko maailman kuullen juutalaisten kokoontumispaikoissa

Niinpauml Hannaksen kuten muidenkin juutalaisten pitaumlisi voida selvittaumlauml Jeesuksen

opetukset ilman ettauml Jeesus taumlytyi tuoda taumlmaumln eteen Hannas vain kieltaumlytyy

kuulemasta Jeesuksen opetusta254

Johannes kaumlyttaumlauml termiauml Ἰουδαῖοι rsquojuutalaisetrsquo kielteisessauml valossa erityisesti

passiokertomuksen aikana mutta myoumls muualla He edustavat laumlhes poikkeuksetta

Johannekselle niitauml jotka vastustivat Jeesusta ja hylkaumlaumlvaumlt Jumalan (Joh 542ndash43

823 39ndash47)255 Tomson uskookin Johanneksen evankeliumin pitaumlvaumln sisaumlllaumlaumln

juutalaisvastaisuuden siemeniauml sillauml rsquojuutalaisetrsquo viittaa Johanneksen

evankeliumissa monesti Jeesuksen vastustajiin256 Taumlmauml pitaumlauml paikkansa mutta

Johanneksen evankeliumissa on myoumls kohtia jotka kuvaavat Jeesukseen uskovia

juutalaisia (Joh 830ndash31)257 David Rensberger argumentoikin voimakkaasti sen

puolesta ettei Johannes pyri yleistaumlmaumlaumln kaikkia juutalaisia Jeesuksen

vastustajiksi vaan on arvioitava jokaisessa tapauksessa Ἰουδαῖοι-sanan kohde

erikseen Taumlmaumln tutkielman puitteissa ei ole mahdollista paneutua tarkemmin

Johanneksen juutalaissuhteeseen Todettakoon vain ettauml Johannes kaumlyttaumlauml

rsquojuutalaisetrsquo -termiauml tyypillisesti kielteisessauml valossa kun taumlmauml viittaa juutalaisiin

johtajiin258 Johanneksen roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml esiintyvaumlt juutalaiset

jotka ovat paumlaumlasiassa ylipappeja ja heidaumln miehiaumlaumln ovat selvaumlsti Jeesuksen

vastustajia Johannes niputtaa heidaumlt yhteen kaumlyttaumlmaumlllauml heistauml sanaa Ἰουδαῖοι

rsquojuutalaisetrsquo259

63 Roomalainen oikeudenkaumlyntiJohanneksen evankeliumin kuvaus Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml on merkittaumlvaumlsti

pidempi suhteessa synoptisiin evankeliumeihin ja poikkeaa erityisesti rakenteensa

puolesta huomattavasti muista evankeliumeista Rakenteellisesti oikeudenkaumlynti

254 Lincoln 2005 454 Naumlin myoumls Skinner 2010 93255 Jonkinlaisena poikkeuksena taumlhaumln kielteiseen kuvaan on Nikodemos (Joh 31ndash10 750ndash51 1939ndash40) joka on juutalaisten neuvoston jaumlsen Haumln vaikuttaa suhtautuvan suosiollisesti Jeesukseen joskaan haumlnkaumlaumln ei lopulta taumlysin ymmaumlrrauml Jeesusta256 Tomson 2005 110ndash111 257 Rensberger 1999 123258 Rensberger (1999 125 128ndash130) tulkitsee taumlmaumln heijastelevan osaltaan Johanneksen yhteisoumln tilannetta jossa varhaiskristityt olivat joutuneet yhteisoumlnsauml synagogan johtajien epaumlluulojen kohteiksi Haumlnen mukaansa taumlmauml selittaumlauml myoumls sen miksi Johannes nostaa esille juutalaisista ryhmistauml erityisesti fariseukset jotka mainitaan myoumls passiokertomuksessa (Joh 183) Rensberger (s 152ndash153) korostaa voimakkaasti sitauml ettauml haumlnen mukaansa Johannes on kirjoittanut evankeliuminsa juutalaisuuden sisaumlllauml Johanneksen tarkoitus ei ollut kirjoittaa juutalaisvastaista teosta eikauml se Rensbergerin mukaan ole sitauml vaan Johannes puolustaa uskonsa oikeutusta emouskonnon torjuvaa suhtautumista kohtaan Samoin ajattelee Anderson 2011 38ndash39 Tarkemmin ks myoumls Anderson 2011 190ndash193 259 Skinner 2010 88 Haumln mainitsee lisaumlksi fariseukset jotka olivat kyllauml mukana Jeesuksen vangitsemisessa mutta Johannes ei mainitse heitauml itse oikeudenkaumlynnissauml

70

on mahdollista jakaa seitsemaumlaumln kohtaukseen 1 kohtaus Joh 1828ndash32 2

kohtaus Joh 1833ndash38a 3 kohtaus Joh 1838bndash40 4 kohtaus Joh 191ndash3 5

kohtaus 194ndash8 6 kohtaus Joh 199ndash11 7 kohtaus Joh 1912260ndash16a

Seuraavaksi ennen varsinaista oikeudenkaumlynnin kaumlsittelyauml kaumlyn laumlpi sen

tapahtumat

Alussa Pilatus saapuu ulos juutalaisten luo jotka eivaumlt ole voineet seurata

Jeesusta sisaumllle palatsiin Johannes selittaumlauml ettauml juutalaiset olisivat saastuneet

eivaumltkauml sen jaumllkeen olisi voineet ottaa osaa paumlaumlsiaumlisaterialle Pilatus kysyy heiltauml

mistauml Jeesusta syytetaumlaumln Haumlnen saamansa vastaus on ylimalkainen rdquoJos taumlmauml

mies ei olisi pahan tekijauml emme olisi luovuttaneet haumlntauml sinulle (Joh 1830)rdquo

Pilatusta ei kuitenkaan miellytauml juutalaisten vastaus ja haumln kehottaakin juutalaisia

tuomitsemaan Jeesuksen omien lakiensa mukaan Juutalaiset joutuvat

tunnustamaan Pilatukselle ettei heillauml ole oikeutta tuomita ketaumlaumln kuolemaan

Johannes huomauttaa ettauml taumlmauml tapahtui jotta Jeesuksen kuvaus omasta

kuolemastaan kaumlvisi toteen

Taumlmaumln jaumllkeen Pilatus menee takaisin sisaumllle ja kuulustelee Jeesusta

verrattaen pitkaumlaumln Haumln kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas

Jeesus vastaa hieman muiden evankeliumien kuvauksesta poiketen rdquoItsekouml sinauml

niin ajattelet vai ovatko muut sanoneet minusta niinrdquo Pilatus vastaa kysymaumlllauml

onko haumln muka juutalainen ja jatkaa toteamalla ettauml haumlnelle Jeesuksen ovat

luovuttaneet taumlmaumln oma kansa ja ylipapit Pilatus kysyykin Jeesukselta mitauml taumlmauml

on tehnyt Jeesus vastaa Pilatukselle ettei haumlnen kuninkuutensa ole taumlstauml

maailmasta mihin Pilatus vastaa rdquoSinauml siis kuitenkin olet kuningasrdquo Jeesus

kuitenkin vaumlistaumlauml kysymyksen toteamalla Pilatuksen niin vaumlittaumlvaumln ja jatkaa ettauml

haumln on tullut maailmaan todistamaan totuudesta ja jokainen joka on totuudesta

kuulee haumlntauml Ennen kuin Pilatus menee takaisin ulos haumln kysyy Jeesukselta

kuuluisan kysymyksensauml rdquoMikauml on totuusrdquo

Jaumlaumlmaumlttauml odottamaan Jeesuksen vastausta Pilatus astuu takaisin ulos

palatsista Haumln julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi ja vetoaa sen jaumllkeen juutalaisten

tapaan vapauttaa vanki paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan rdquoTahdotteko ettauml vapautan

260 Jae 1912 on mahdollista sijoittaa myoumls edeltaumlvaumlaumln kohtaukseen koska ei ole taumlysin selvaumlauml onko Pilatus taumlssauml jakeessa jo siirtynyt ulos vai onko haumln vielauml sisaumlllauml palatsissa Jeesuksen kanssa Esimerkiksi Carter (2003 138) ja Skinner (2010 99ndash101) sijoittavat jakeen kuudenteen kohtaukseen Toisaalta esimerkiksi Brown (1994 758) ja Bond (1998 189) sijoittavat jakeen seitsemaumlnteen kohtaukseen Itse noudatan jaumllkimmaumlistauml jakotapaa sillauml jae 12 on pohjimmiltaan juutalaisten ja Pilatuksen vaumllinen oli Pilatus sitten yhauml palatsin sisaumlllauml tai ei

71

juutalaisten kuninkaanrdquo haumln kysyy Laumlsnaumlolijat kuitenkin vaativat vapautettavaksi

Barabbasta joka Johanneksen mukaan oli rosvo

Nyt oikeudenkaumlynnin puolivaumllissauml Pilatus kaumlskee ruoskimaan Jeesuksen

Johannes kertoo kuinka sotilaat tekivaumlt orjantappuroista kruunun ja pukivat

Jeesukselle purppuraviitan Taumlmaumln jaumllkeen he tervehtivaumlt Jeesusta juutalaisten

kuningasta ja lyoumlvaumlt taumltauml

Jaumllleen Pilatus tulee ulos ja kertoo tuovansa Jeesuksen ulos osoittaakseen

ettauml pitaumlauml taumltauml syyttoumlmaumlnauml Jeesus saapuu paikalle orjantappurakruunussaan ja

viitassaan ja Pilatus lausuu rdquoKatso ihminenrdquo Taumlmauml saa ylipapit ja heidaumln

miehensauml huutamaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista Pilatus kuitenkin osoittaa

haluttomuutensa tuomita Jeesuksen ehdottamalla ettauml ylipappien pitaumlisi itse

ristiinnaulita Jeesus sillauml haumln ei pidauml taumltauml syyllisenauml Juutalaiset vaativat

Jeesukselle kuitenkin kuolemanrangaistusta sillauml taumlmauml on vaumlittaumlnyt olevansa

Jumalan Poika Niinpauml haumln on ansainnut lain mukaan kuoleman

Johannes kertoo ettauml taumlmauml saa Pilatuksen yhauml pelokkaammaksi Haumln vie

Jeesuksen takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta mistauml taumlmauml on laumlhtoumlisin Jeesus on

kuitenkin yllaumlttaumlen vaiti Niinpauml Pilatus kovisteleekin Jeesusta muistuttamalla ettauml

haumlnellauml on valta vapauttaa tai tuomita Jeesus Jeesus kuitenkin kieltaumlauml taumlmaumln Haumln

sanoo ettei Pilatuksella olisi haumlneen minkaumlaumln laista valtaa ellei sitauml olisi taumllle

annettu ylhaumlaumlltauml Haumln vakuuttaa Pilatukselle ettauml suurempi syyllinen on se joka

on Jeesuksen luovuttanut Pilatukselle

Viimeistauml kertaa Pilatus astuu ulos ja yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen Juutalaiset

kuitenkin varoittavat ettauml mikaumlli Pilatus ei tuomitse Jeesusta haumln ei ole keisarin

ystaumlvauml sillauml Jeesus on asettunut keisaria vastaan Taumlmaumln kuultuaan Pilatus on

valmis tuomitsemaan Jeesuksen Haumln tuo Jeesuksen jaumllleen ulos ja julistaa

laumlsnaumlolijoille ettauml Jeesus on heidaumln kuninkaansa Juutalaiset kuitenkin kieltaumlvaumlt

taumlmaumln ja vaativat Jeesusta ristiinnaulittavaksi rdquoPitaumlaumlkouml minun ristiinnaulita teidaumln

kuninkaannerdquo ihmettelee Pilatus mutta ylipapit kieltaumlvaumlt ettauml heillauml olisi muuta

kuningasta kuin keisari Niinpauml Pilatus luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi

Johanneksen evankeliumin kuvaus alkaa muiden tapaan Jeesuksen

luovutuksella juutalaisilta Pilatukselle Toisin kuin muut evankelistat Johannes

jakaa oikeudenkaumlynnin osapuolet paikallisesti Jeesus viedaumlaumln Pilatuksen

hallintopalatsiin mutta juutalaiset jaumlaumlvaumlt palatsin ulkopuolelle koska haluavat

vaumllttyauml epaumlpuhtaudelta Frey korostaakin ettauml on liian yksinkertaistavaa pitaumlauml

juutalaisia Rooman valtakunnan edustajina Johanneksen evankeliumissa vaikka

72

naumlmauml tekivaumltkin yhteistyoumltauml Rooman vallan kanssa Jos Johannes olisi kuvannut

juutalaiset puhtaasti Rooman vallan edustajina naumlmauml eivaumlt olisi pelaumlnneet palatsin

aiheuttamaa epaumlpuhtautta261 Johanneksen kuvaus vuorotteleekin palatsin ulko- ja

sisaumlpuolen vaumllillauml Pilatuksen liikkeiden mukaan Perinteisesti Pilatuksen

liikkumisen palatsista ulos ja taas sisaumllle on tulkittu kuvaavan taumlmaumln

paumlaumlttaumlmaumlttoumlmyyttauml ja heikkoutta hallitsijana262 Toisaalta Matthew Skinnerin

mukaan Pilatuksen liikehtimisellauml Johannes kuvaa sitauml ettei Pilatus lopulta

kykene ohjailemaan oikeudenkaumlynnin osapuolia Samalla Pilatuksen liikkuminen

erottaa taumlmaumln juutalaisista263 Minun naumlkemykseni mukaan on kuitenkin varottava

Pilatuksen liikkumisen ylitulkitsemista Johanneksen tarkoitus ei ole kuvailla sillauml

Pilatuksen persoonaa evankeliumissa vaan kyseessauml on ensisijaisesti vain

Johanneksen keino kuljettaa kertomusta eteenpaumlin Johannes luo voimakkaan

kerronnallisen jaumlnnitteen juutalaisten ja Jeesuksen vaumllille sijoittamalla naumlmauml

paikallisesti eroon toisistaan Taumlmauml jaumlnnite osaltaan korostaa vuorollaan

kummankin osapuolen toimia katkelmassa264

Pilatus avaa oikeudenkaumlynnin kysymaumlllauml syytteitauml Jeesusta vastaan

Johannes aloittaa Luukkaan tavoin oikeudenkaumlynnin perinteisen roomalaisen

oikeudenkaumlyntikaumlytaumlnnoumln mukaisesti265 Juutalaiset kuitenkin kieltaumlytyvaumlt

antamasta suoraa vastausta ja toteavat Jeesuksen olevan κακόν ποιῶν rsquopahan

tekijaumlrsquo Brown yhdistaumlauml taumlmaumln Jeesuksen ja Hannaksen vaumlliseen keskusteluun

jossa Jeesus pyytaumlauml vartijaa osoittamaan haumlnen valheellisen puheensa κακῶς

ἐλάλησα (Joh 1823) Johanneksen ironia on taumlssauml Brownin mukaan se ettauml itse

asiassa kertomuksen juutalaiset ovat niitauml jotka ovat pahan tekijoumlitauml266 Vaikka

Brown onkin oikeassa Johanneksen ironisesta tarkoituksesta naumlhdaumlkseni yhteys

rsquopahan tekijaumlnrsquo ja rsquovaumlaumlrin puhumisenrsquo vaumllillauml on heikko Pelkaumlstaumlaumln se ettauml ne

jakavat saman adjektiivin ei riitauml Pidaumlnkin todennaumlkoumlisempaumlnauml Carterin

261 Frey 2014 364 Vertaa Thatcher (2009 52ndash53) joka paumlinvastoin ajattelee nimenomaan juutalaisten monin paikoin edustavan Rooman valtakuntaa 262 Naumlin esimerkiksi Brown 1994 744 Frey 2014 347 389263 Skinner 2010 94 Skinner ei kuitenkaan usko Johanneksen kuvaavan Pilatusta paumlaumlttaumlmaumlttoumlmaumlnaumltai heikkona hallitsijana vaan ainoastaan korostaa ettei oikeudenkaumlynti lopulta etene taumlysin Pilatuksen toivomalla tavalla 264 Naumlin esimerkiksi Bond 1998 169 mutta myoumls Brown 1994 744 ja Lincoln 2005 458 Lisaumlksi Thatcherin (2009 70ndash71) mukaan Pilatuksen palatsin ulkopuoli kuvaa Pilatuksen ja Rooman vallan julkista puolta kun taas palatsin sisaumlpuoli on Pilatuksen rdquoturvapaikkardquo jonne juutalaiset eivaumlt paumlaumlse Jeesus kuitenkin astuu sisaumllle palatsiin ja niinpauml Rooma joutuu kamppailemaan Jeesuksen arvovallan kanssa Mielestaumlni Thatcher kuitenkin liikkuu ylitulkinnan rajamailla vaikkaonkin totta ettauml Pilatus joutuu kohtaamaan toisaalta juutalaiset ja toisaalta Jeesuksen auktoriteetin Mikaumlaumln Johanneksen kuvauksessa ei kuitenkaan naumlhdaumlkseni osoita ettauml palatsi edustaisi Pilatukselle turvapaikkaa jonka koskemattomuuden Jeesus rikkoo265 Naumlin esimerkiksi Morris 1995 676266 Brown 1994 746

73

naumlkemystauml ettauml Johanneksen kuvauksessa rsquopahan tekijaumlrsquo on taumlydellinen vastakohta

sille mitauml Jeesus todella Johanneksen mukaan oli Johannes on kertonut monessa

kohtaa kuinka Jeesus paumlinvastoin tekee hyviauml tekoja (Joh 51ndash15 61ndash15)267

Johanneksen ironia tulee ymmaumlrretyksi laajemman kontekstin kautta siitauml ettauml

juutalaiset johtajat pyrkivaumlt surmaamaan hyvaumlntekijaumln ja Jumalan Pojan Toisaalta

Carterin tulkinnassa nousee keskeiseksi myoumls aiempien evankeliumien osalta tuttu

tulkinta juutalaisen eliitin ja Pilatuksen liittolaisuudesta Carterin mukaan

Pilatuksen kysymys Jeesuksen syytteistauml on pelkkaumlauml teatteria sillauml juutalaisen

eliitin kanssa liitossa oleva Pilatus tietaumlauml hyvin mistauml Jeesusta syytetaumlaumln

Roomalaiset sotilaat olivat jo mukana Jeesuksen vangitsemisessa (Joh 18312)

joten jonkun roomalaisen hallintomiehen on taumlytynyt valtuuttaa taumlmauml Niinpauml

Carterin mukaan on ilmeistauml ettauml Pilatus on jo kuullut Jeesuksesta Taumlstauml syystauml

juutalaiset eivaumlt annakaan Pilatukselle selvaumlauml vastausta268 Myoumls Johanneksen

evankeliumin osalta Carterin tulkinta liikkuu hyvin vahvasti historiallisella

tasolla Oikeudenkaumlynnin kaumlsittelyssaumlaumln haumln ei juurikaan kiinnitauml huomiota

Johanneksen motiiveihin Carter vaikuttaa olettavan ettauml sekauml Johannekselle ettauml

taumlmaumln lukijoille haumlnen kuvaamansa juutalaisten ja Pilatuksen vaumllinen poliittinen

peli oli keskeinen teema oikeudenkaumlynnissauml

Reaktiona juutalaisten vastaukseen Pilatus kaumlskee heidaumln itse tuomita

Jeesus Taumlstauml voidaan esittaumlauml kaksi tulkintaa Johanneksen Pilatus ei ole

kiinnostunut tuomitsemaan tavallista pahan tekijaumlauml joka saattoi vain olla rikkonut

jotakin paikallista tapaa tai saumlaumldoumlstauml Pilatus ehdottaakin ettauml juutalaiset

ratkaisivat itse taumlmaumln asian sillauml tyypillisesti roomalaiset sallivat paikalliselle

eliitille kohtalaisen laajan oikeudellisen toimivallan Niinpauml vasta kun juutalaiset

myoumlntaumlvaumlt ettauml he vaativat Jeesukselle kuolemanrangaistusta Pilatus suostuu

tarkastelemaan asiaa269 Toisaalta on mahdollista ettauml Pilatus aikoo osoittaa

juutalaisille kuka oikeastaan on hallitsevassa asemassa heidaumln keskinaumlisessauml

liitossaan Juutalaiset johtajat joutuvat myoumlntaumlmaumlaumln riippuvaisuutensa

Pilatuksesta koska eivaumlt itse voi langettaa kuolemantuomiota270 Molemmat

selitykset liikkuvat hyvin vahvasti tekstin historiallisella tasolla eivaumltkauml siten

267 Carter 2014 241ndash242 268 Carter 2008 301 Lisaumlksi Bond (1998 176) pitaumlauml niin ikaumlaumln taumltauml pelkkaumlnauml esityksenauml vaikka haumlnen tulkinnassaan ei ole viitteitauml siitauml ettauml haumln olettaisi Pilatuksen ja juutalaisen eliitin olevan selvaumlsti liitossa Haumlnen mukaansa on ymmaumlrrettaumlvaumlauml ettauml juutalaisten vastaus on ylimalkainen He eivaumlt pidauml siitauml ettauml Pilatus esittaumlauml tietaumlmaumltoumlntauml kun taumlmauml on selvaumlsti ollut osallinen jo Jeesuksen vangitsemisessa 269 Morris 1995 676ndash677 Frey 2014 365ndash366270 Carter 2008 301 Skinner 2010 95 Myoumls Lincoln 2005 460 Tosin Lincoln ei viittaa Pilatuksen ja juutalaisen eliitin vaumlliseen liittoon

74

erityisesti tuo esille Johanneksen motiiveja jotka haumln paljastaa jakeessa 1832

Muun muassa Thatcher kiinnittaumlauml huomionsa juuri taumlhaumln vuoropuhelua seuraavaan

jakeeseen rdquoNaumlin tapahtui jotta Jeesuksen sanat kaumlvisivaumlt toteen Haumln oli aiemmin

ilmaissut millainen tulisi olemaan haumlnen kuolemansardquo Thatcher korostaa ettauml

Johannekselle ei ollut olennaista se miksi juutalaiset eivaumlt voineet tuomita

Jeesusta kuolemaan Sen sijaan Johannekselle oli olennaista se ettauml Jeesuksen oli

kuoltava roomalaisten kaumlsissauml ristillauml koska Jeesus oli itse niin sanonut271

Pilatus palaa sisaumllle palatsiin ja alkaa kuulustella Jeesusta Toisin kuin

synoptisissa evankeliumeissa Jeesuksen kuulustelua ei kaumlydauml Johanneksen

evankeliumissa vain oikeudenkaumlynnin alussa vaan Pilatus kuulustelee Jeesusta

uudelleen oikeudenkaumlynnin loppupuolella (Joh 199ndash11) Pilatus kysyy

Jeesukselta kaikille evankeliumeille yhteisen kysymyksen rdquoOletko sinauml

juutalaisten kuningasrdquo Jeesuksen kuninkuudesta muodostuu myoumls Johanneksen

evankeliumissa oikeudenkaumlynnin keskeinen teema272 Sen sijaan synoptikkojen

vaikenevasta Jeesuksesta ei evankeliumissa ole juurikaan merkkejauml273 Paumlinvastoin

Jeesus ryhtyy keskusteluun Pilatuksen kanssa ja vaikuttaa haastavan Pilatuksen

auktoriteetin Jeesuksen ja Pilatuksen vaumllisessauml keskustelussa mielenkiintoista on

juuri naumliden kahden vaumllinen dynamiikka Jeesus puhuu Pilatukselle kuin

vertaiselleen tai jopa alamaiselleen Haumln vielaumlpauml uskaltaa kyseenalaistaa

Pilatuksen kysymyksen vaikkei ole edes Rooman kansalainen saatikka sitten

jalosukuinen Historialliselta kannalta on erikoista ettei maaherra ja Rooman

vallan edustaja vaikuta pitaumlvaumln taumltauml kaumlytoumlstauml haumlvyttoumlmaumlnauml274 Pilatus kuitenkin

vain paljastaa kysymyksen alkuperaumln vastaamalla rdquoEn kai minauml ole mikaumlaumln

juutalainen Sinun kansasi ja ylipapit ovat sinut luovuttaneet minulle (Joh

1835)rdquo Frey katsoo ettauml Johannes korostaa taumlssauml kohtaa juutalaisten ylipappien

syyllisyyttauml Jeesuksen tuomitsemisessa Pilatus ei olisi kuulustelemassa ja

tuomitsemassa Jeesusta elleivaumlt juutalaiset ylipapit olisi toimittaneet Jeesusta

haumlnelle ja vaatineet kuolemantuomiota275 Toisaalta Lincolnin mukaan

Johannekselle Pilatuksen vastauksen rsquojuutalainenrsquo ei viittaa pelkaumlstaumlaumln etniseen

271 Thatcher 2009 72 viittaa mm kohtaan Joh 314ndash15 jossa Jeesus puhuu Ihmisen Pojan korottamisesta Kuolemantuomio juutalaisten kaumlsissauml olisi saattanut merkitauml kivittaumlmistauml joka viittaa maahan painamiseen kun taas nostaminen ristille rinnastuu korottamiseen Samoin Brown 1994 747ndash749 Morris 1995 677 Lincoln 2005 460ndash461 ja Frey 2014 366 Samalla Brown ja Lincoln arvioivat myoumls juutalaisten oikeutta langettaa kuolemantuomio272 Skinner 2010 95273 Jeesus vaikenee Johanneksen evankeliumissa vain kerran Joh 199 mutta taumlssaumlkin kohtaa vaikeneminen saa hyvin erilaisen saumlvyn kuin synoptisissa evankeliumeissa274 Brown 1994 759 Thatcher 2009 73ndash74 Frey 2014 367275 Frey 2014 368 Samoin myoumls Morris 1995 680

75

taustaan vaan evankeliumissa juutalaisia ovat kaikki ne jotka eivaumlt ymmaumlrrauml

Jeesuksen opetusta276 Pilatus jatkaa kysymaumlllauml mitauml Jeesus on tehnyt Jeesus

puolestaan selittaumlauml kuinka haumlnen kuninkuutensa ei ole taumlstauml maailmasta Carter

pitaumlauml taumltauml selvaumlnauml haasteena keisarille sillauml vaikka Jeesus ei edustakaan

sotilaallista uhkaa (Joh 1836) Jeesus on kuitenkin kuningas jonka kuninkuus on

kaikkien maallisten hallitsijoiden ylaumlpuolella Niinpauml Carterista Jeesuksen

kuninkuutta taumlytyy pitaumlauml myoumls poliittisena vaikka se ei siltauml vaikuttaisikaan277

Brown on eri mieltauml Carterin kanssa Haumlnestauml Jeesus on osoittanut ettei haumlnen

kuninkuutensa ole maallista Siksipauml taumlmauml on juuri se syy miksi Jeesuksen valta ei

kilpaile keisarin vallan kanssa Johanneksen mukaan ihmiset tekevaumlt elaumlessaumlaumln

valinnan kuuluvatko he Jeesuksen valtakuntaan vai ei mutta taumlmauml ei tarkoita

keisarin vallan hylkaumlaumlmistauml278 Brown kirjoittaa rdquoJohannekselainen Jeesus sanoisi

ettauml kun haumln on jo tullut valona maailmaan tuomion aika on ihmisten valitessa

haumlnen puolestaan tai haumlntauml vastaan haumlnen valtakuntansa ei ole vain taivaallinen tai

enkelimaumlinen ndash enemmaumlnkin se on taumlssauml maailmassa mutta ei osa sitaumlrdquo279

Kun Pilatus toteaa kysyvaumlsti ettauml Jeesus siis sittenkin on kuningas Jeesus

vaumlistaumlauml suoran vastauksen ja alkaa puhua totuudesta Haumln kertoo todistavansa

totuudesta ja lupaa ettauml jokainen joka on totuudesta kuulee haumlnen sanansa

Evankeliumin lukijalle on selvaumlauml ettauml Jeesus viittaa taumlllauml itseensauml (Joh 146) Taumltauml

voidaankin pitaumlauml kokeena jolla Jeesus tuomitsee Pilatuksen kuuleeko Pilatus

Jeesuksen sanat280 Pilatus ei kuitenkaan ymmaumlrrauml taumltauml Haumln kysyy rdquoMikauml on

totuusrdquo mutta kysymys ei ole vilpitoumln Sen sijaan ettauml haumln odottaisi vastausta haumln

kaumlaumlntyy ja palaa takaisin ulos Pilatus pyrkii vain pilkallisesti kumoamaan

Jeesuksen aiemmat sanat Samalla Johanneksen Pilatus osoittaa ettei haumln

ymmaumlrrauml Jeesuksen opetusta toisin kuin evankeliumin lukija Pilatus palaa

juutalaisten luo joiden joukkoon haumlnkin Johanneksen ironisessa kuvauksessa

kuuluu281

276 Lincoln 2005 463277 Ks tarkemmin Carter 2014 243ndash245 Samoin Lincoln (2005 462) toteaa ettauml Johanneksen Jeesuksen kuninkuudesta ei voida erottaa uskonnollista poliittisesta Niinpauml Jeesuksen kuninkuus ei sovi yhteen keisarin vallan kanssa Lisaumlksi Carter (s 245) korostaa kuinka Jeesuksen edustama vaumlkivallaton valta on taumlysin vastakohtainen Rooman valtakunnan vaumlkivaltaan perustuvalle vallalle278 Brown 1994 751 Samoin myoumls Morris 1995 680ndash681 Skinner 2010 96 Frey 2014 369279 Brown 1994 751280 Naumlin Brown 1994 752ndash753 Frey 2014 370 Carter 2014 246ndash247 Morris (1995 682) toteaa ettauml koko Johanneksen kuvaus Jeesuksen kuolemasta ja yloumlsnousemuksesta kertoo siitauml totuudestamihin Jeesus taumlssauml sanoillaan viittaa281 Lincoln 2005 462ndash463 Skinner 2010 96 Frey 2014 370ndash371 Frey tosin korostaa ettei Pilatus taumlssauml kohtaa ole kuitenkaan Jeesuksen vastustaja vaikkei ymmaumlrraumlkaumlaumln Jeesuksen sanoja Toisaalta Bond (1998 179) yhdistaumlauml koko Rooman valtakunnan Pilatuksen esimerkkiin Lisaumlksi Thatcherin (2009 75) mukaan Jeesuksen sanat korostavat Johanneksen dualistista maailmankuvaa

76

Kun Pilatus palaa juutalaisten eteen haumln ensitoumlikseen ja odottamattomasti

julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi Haumln viittaa myoumls Johanneksen evankeliumissa

tapaan vapauttaa vanki paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan Tosin synoptikoista poiketen

Johanneksen mukaan tapa oli selvaumlsti juutalainen282 Haumln tarjoutuukin

vapauttamaan juutalaisten kuninkaan Taumlmauml on yllaumlttaumlvaumlauml koska mikaumlli haumln pitaumlauml

Jeesusta viattomana miksi haumln maaherra vetoaa tapaan vapauttaa vanki kansan

toiveen mukaan Leon Morrisin mukaan Pilatus yritti vedota vaumlkijoukkoon

Pilatus tiedosti ylipappien halun tuomita Jeesus joten haumln toivoi loumlytaumlvaumlnsauml

vaumlkijoukon seasta tukea Jeesuksen vapauttamiselle Vedotakseen vaumlkijoukkoon

Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi283 Naumlhdaumlkseni on kuitenkin

taumlysin epaumluskottavaa ettauml roomalainen maaherra kutsuisi Jeesusta juutalaisten

kuninkaaksi koska toivoi saavansa vaumlkijoukon puolelleen En myoumlskaumlaumln pidauml

todennaumlkoumlisenauml ettauml Johanneksen lukijat olisivat pitaumlneet taumltauml tulkintaa

uskottavana Frey katsookin taumlmaumln johtuvan puhtaasti Johanneksen tulkinnasta

jonka mukaan Jeesus todella oli juutalaisten kuningas Niinpauml haumln huolehtii ettauml

haumlnen kuvauksessaan myoumls Pilatus kaumlyttaumlauml taumltauml arvonimeauml Jeesuksesta284 Tosin

monet muut tutkijat katsovat ettauml Pilatus tietaumlessaumlaumln juutalaisten haluavan tuomita

Jeesuksen pyrkii ottamaan tilanteesta kaiken hyoumldyn itselleen vaikka ehkauml pitikin

Jeesusta viattomana Johanneksen evankeliumin kuvauksessa oikeudenkaumlynnistauml

juutalaiset ovat puhtaasti Jeesuksen vastustajia Niinpauml vapauttava tuomio ei tule

kelpaamaan heille joten Pilatus tarjoaa heille vapautettavaksi juutalaisten

kuningasta Nyt halutessaan tuomita Jeesuksen he samalla kieltaumlvaumlt juutalaisten

kuninkaan285 Laumlsnaumlolijat eivaumlt myoumlskaumlaumln hyvaumlksy Jeesusta vaan vaativat

vapautettavaksi Barabbasta Johannes esittelee Barabbaksen sanalla ὁ λῃστής

rsquorosvorsquo joka Brownin mukaan saattoi merkitauml tavallista maantierosvoa joskin

Josefus kaumlyttaumlauml termiauml λῃστής myoumls viittaamaan kapinallistaistelijoihin

(esimerkiksi Bell 2254) Carter tulkitseekin ettauml Johannes myoumls asettaa

juutalaisten eteen valinnan vaumlkivallan ja vaumlkivallattomuuden vaumllillauml kun

jossa ei ole olemassa keskitietauml vaan ihmiset kuuluvat joko totuuteen tai valheeseen282 Matteus ja Markus eivaumlt sano suoraan oliko kyseessauml juutalainen vai roomalainen tapa mutta on mahdollista olettaa heidaumln pitaumlvaumln tapaa roomalaisena koska he mainitsevat ettauml maaherran tapa oli paumlaumlstaumlauml vanki vapaaksi Brown (1970 854ndash855) kaumlsittelee laajemmin taumlmaumln tavan historiallisuutta ja luonnetta283 Morris 1995 682ndash683 284 Frey 2014 371 285 Mm Brown 1970 855ndash856 Bond 1998 181ndash182 Carter 2008 304 Skinner 2010 9 Muista poiketen Carterin mukaan Pilatus pitaumlauml Jeesusta taumlssauml kohtaa syyllisenauml Olihan Pilatus laumlhettaumlnyt sotilaansa vangitsemaan Jeesuksen ja lisaumlksi Jeesus on laumlhestulkoon myoumlntaumlnyt olevansa kuningaseli kapinallinen Rooman valtakunnan silmissauml

77

vaihtoehdoiksi muodostuu rosvo Barabbas ja juutalaisten kuningas Jeesus286

Viittaus vaumlkivaltaiseen Rooman vallan vastustamiseen ei mielestaumlni ole

Johanneksen Barabbas-kuvauksessa niin selvaumlauml kuin Markuksella tai Luukkaalla

Johannekselta naumlyttaumlauml irtoavan vain vaumlhaumln mielenkiintoa Barabbasta kohtaan sillauml

taumlmauml katoaa evankeliumista taumlmaumln kohtauksen jaumllkeen Johannes ei edes paljasta

lukijoille kuinka Barabbakselle lopulta kaumly Niinpauml Johanneksella saattaakin olla

syvempi motiivi Barabbas kuvauksessaan Brown viittaakin jakeisiin Joh 101ndash2

Katkelmassa Jeesus sanoo olevansa hyvauml paimen ja kertoo sen joka ei tule

lammastarhaan portista olevan κλέπτης καὶ λῃστής rsquovaras ja rosvorsquo Vaikka yhteys

Barabbaksen ja lammastarhan rosvon vaumllillauml ei ole taumlysin selvauml pidaumln Brownin

sen pohjalta tekemaumlauml johtopaumlaumltoumlstauml uskottavana Brown toteaa ettauml Johannes

kuvaa kuinka juutalaiset valitsevat Jeesuksen siis hyvaumln paimenen sijaan

rosvon287 Erot Carterin ja Brownin tulkintojen vaumllillauml eivaumlt ole suuret mutta

keskeinen ero niiden vaumllillauml on kysymys kapinasta johon en usko Johanneksen

viittaavan

Barabbas-kohtaus jaumlauml taakse ja yhtaumlkkiauml Pilatus kaumlskee ruoskia Jeesuksen

Lisaumlksi sotilaat pilkkaavat Jeesusta Kohtaus on erikoinen keskellauml

oikeudenkaumlyntiauml Se muistuttaa hyvin paljon Markuksen ja Matteuksen

evankeliumien oikeudenkaumlynti kuvauksen loppua jossa sotilaat ruoskivat ja

pilkkaavat Jeesusta (Mark 1515ndash19 Matt 2726ndash30) Yksi tulkinta on ettauml

Johanneksen Pilatus pyrkii tyynnyttaumlmaumlaumln juutalaisten veren himon

ruoskituttamalla Jeesuksen samaan tapaan kuin Luukkaan Pilatus lupaa kurittaa

Jeesusta ennen vapauttamista288 Johanneksen ruoskimisesta kaumlyttaumlmauml verbi

μαστιγόω viittaa kuitenkin Horst Balzin mukaan hyvin perusteelliseen ja rajuun

ruoskintaan joka tavallisesti tarkoitettiin vain kuolemaantuomituille rikollisille

Taumlmauml ruoskinta on jo itsessaumlaumln saattanut aiheuttaa rangaistulle kuolettavia

vammoja sillauml ruoskan iskujen maumlaumlraumlauml ei ollut rajoitettu taumlssauml rangaistuksessa289

Niinpauml taumlmauml tulkinta vaikuttaa epaumluskottavalta Carter toteaakin ettauml ruoskinta 286 Brown 1970 872 Carter 2003 144 Carterin tavoin myoumls Thatcher (2009 76) uskoo juutalaisten valitsevan vaumlkivallan ja vaumlkivallattomuuden vaumlliltauml Kaumlsitykseni mukaan λῃστής viitannee kuitenkin enemmaumln yksittaumlisiin rikollisiin tai kapinallistaistelijoihin kuin jaumlrjestaumlytyneisiin kapinallisryhmien jaumlseniin 287 Brown 1994 797 Samoin Lincoln 2005 464ndash465 Skinner 2010 97 Frey 2014 372 Mielenkiintoista on ettauml Brown vaikuttaa muuttaneen mieltaumlaumln Barabbaksen suhteen Frey puolestaan ei viittaa tekstissaumlaumln hyvaumlaumln paimeneen mutta tulkitsee Johanneksen esittaumlvaumln valinnanvain Jeesuksen ja rikollisen vaumllillauml ilman viittausta kapinaan Lincoln mainitsee sekauml viittauksen kapinallistaistelijoihin ettauml taumlmaumln tulkinnan jota haumln lopulta pitaumlauml Johannekselle taumlrkeaumlmpaumlnauml teemana288 Brown 1994 827 Morris 1995 699 Frey (2014 373) arvostelee taumltauml sillauml haumln pitaumlauml taumlysin epaumluskottavana ettauml Pilatus uskoisi tyynnyttaumlvaumlnsauml juutalaisten veren himon pelkaumlllauml ruoskimisella kun naumlmauml vaativat Jeesukselle kuolemaa

78

osoittaa Pilatuksen olevan juutalaisten johtajien puolella Ruoskituttamalla

Jeesuksen Pilatus tekee selvaumlksi ettauml kaikki vastarinta Rooman valtaa kohtaan on

turhaa Lisaumlksi sotilaat pukevat Jeesuksen kuninkaan arvoisesti purppuraviittaan ja

kruunuun Toki on helppo havaita kohtauksen ironisuus Siinauml missauml sotilaat

pilkkaavat Jeesusta kuninkaaksi Johanneksen yleisouml tiesi Jeesuksen todella olevan

kuningas290 Thatcher tarjoaa hyvin voimakkaasti Johanneksen motiiveista

nousevan tulkinnan Haumlnen mukaansa Johannes kuvaa kuinka Jeesuksen

kuninkuutta Rooma ei voi haumlvittaumlauml edes vaumlkivallalla291 Taumlmauml tulkinta on hyvin

mielenkiintoinen sillauml Johanneksen kuvauksessa Jeesuksen vammat ovat taumlysin

toissijaiset Johannes ei missaumlaumln kohtaa viittaa siihen ettauml Jeesus olisi edes saanut

vammoja

Pilatus saapuu jaumllleen juutalaisten luo ja kertoo tuovansa myoumls Jeesuksen

ulos naumlyttaumlaumlkseen ettei pidauml taumltauml syyllisenauml mihinkaumlaumln Carterin mukaan

Pilatuksen julistusta Jeesuksen viattomuudesta ei voida pitaumlauml uskottavana vaan

kyseessauml on Pilatuksen tapa noumlyryyttaumlauml juutalaisia johtajia Pilatus esittelee omaa

valtaansa ja pakottaa juutalaiset tunnustamaan oman voimattomuutensa haumlnen

edessaumlaumln Niin Jeesus siis astuu ulos palatsista puettuna kruunuun ja viittaan

Carterin mukaan Jeesus on esimerkki sen henkiloumln kohtalosta joka vaumlittaumlauml

olevansa kuningas ilman roomalaisten lupaa292 Toisaalta on huomattava ettei

Johannes viittaa Jeesuksen vammoihin lainkaan Jeesus astuu vaumlkijoukon eteen

vain kuninkaallisissa arvomerkeissaumlaumln Pilatus esittelee Jeesuksen juutalaisille

huudahtamalla rdquoKatso ihminenrdquo Huudahduksen merkityksestauml on esitetty

monenlaisia naumlkemyksiauml Monet tutkijat katsovat ettauml taumlssauml Johannes viittaa

Pilatuksen suulla Ihmisen Poikaan joka esiintyy toistuvasti Johanneksen

evankeliumissa (Joh 151 527ndash29 828 1223 32ndash34)293 Viittaus Ihmisen

Poikaan ei naumlhdaumlkseni ole taumlysin selvaumlauml taumlssauml kohtaa vaikka se soveltuukin hyvin

289 Balz 1981 395 Tarkasti ottaen Balz pitaumlauml taumltauml kohtaa poikkeuksellisena koska ruoskinta tapahtuu ennen tuomiota Haumln vaumlittaumlaumlkin ettauml Pilatus kaumlyttaumlauml ruoskintaa vain saadakseen Jeesuksentunnustamaan Haumln olettaa tulkinnassaan ettauml Pilatuksella ei ole erityisiauml motiiveja vielauml taumlssauml vaiheessa tuomita Jeesusta Toisaalta mm Carterin esittaumlmauml tulkinta vaumllttaumlauml taumlmaumln ongelman sillauml Jeesus on jo tuomittu vaikka tuomiota ei ole vielauml julistettu290 Carter 2008 305 Lisaumlksi Bond (1998 183ndash184) huomauttaa ettauml Johannes saattaa kuvata taumlssaumlsotilaiden pilkkaavan Jeesusta keisarina sillauml kreikan kielessauml Rooman keisariin viitattiin myoumls sanalla βασιλεύς Skinner (2010 98) naumlkee Jeesuksen ruoskimisessa ja pilkkaamisessa taumlmaumln taumlydellisen esineellistaumlmisen (objectification) oikeudenkaumlynnissauml sillauml Jeesus vaikenee taumlmaumln jaumllkeen kunnes vastaa lopulta jakeessa 1911 Skinnerin tulkinta on kuitenkin mielestaumlni erikoinensillauml vaikka Jeesus on vaiti taumlmauml esiintyy hyvin majesteetillisesti kuvattuna huolimatta kohtaamastaan pilkasta Lisaumlksi kun Jeesus lopulta vastaa Pilatukselle jakeessa 11 haumlnen auktoriteettinsa vaikuttaa koskemattomalta291 Thatcher 2009 83292 Carter 2008 305 Naumlin myoumls Skinner 2010 98ndash99 293 Naumlin mm Morris 1995 701ndash702 Bond 1998 186 Carter 2008 305ndash306

79

kohtauksen kontekstiin Johannes saattaakin viitata Kaifaksen julistukseen

jakeessa Joh 1150 Jakeessa Kaifas sanoi ettauml on parempi yhden ihmisen kuolla

kansan puolesta kuin koko kansan tuhoutua Niinpauml nyt Pilatus osoittaa

juutalaisille ettauml taumlssauml on tuo yksi ihminen294 Toisaalta Brown pitaumlauml taumltauml

yksinkertaisesti saumlaumllin ilmauksena Pilatus tarkoittaa rdquoKatsokaa taumltauml saumlaumllittaumlvaumlauml

miestaumlrdquo Pilatus yrittaumlauml esittaumlauml juutalaisille ettei Jeesuksesta ole kenellekaumlaumln

uhkaa295 Ylipapit ja heidaumln miehensauml kuitenkin vaativat Jeesusta

ristiinnaulittavaksi

Jo toisen kerran Pilatus kaumlskee ylipappien tuomita Jeesuksen sillauml haumln ei ole

havainnut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln On erikoista ettauml Pilatus toimii

naumlin Onhan haumlnelle taumlssauml kohtaa selvaumlauml ettauml ylipapit haluavat Jeesukselle

tuomiota jota he eivaumlt voi itse antaa Taumllle on kaksi mahdollisuutta Kyseessauml voi

olla jaumllleen yksi Pilatuksen yritys korostaa omaa valtaansa ja noumlyryyttaumlauml

juutalaista eliittiauml296 Toisaalta Morris esittaumlauml ettauml Pilatus ja haumlnen kauttaan siis

Johannes korostaa ettauml todellinen vastuu tuomiosta on nyt juutalaisilla

ylipapeilla297 Ylipapit korostavatkin ettauml Jeesus on tuomittava kuolemaan koska

haumln on tehnyt itsestaumlaumln Jumalan Pojan Taumlmauml on ensimmaumlinen kerta

oikeudenkaumlynnin aikana kun juutalaiset johtajat ilmaisevat suoraan mistauml he

syyttaumlvaumlt Jeesusta Evankeliumin lukijalle syytoumlksessauml ei ole mitaumlaumln yllaumlttaumlvaumlauml

eikauml kyseenalaista Johannes on osoittanut lukijoilleen ettauml Jeesus on Jumalan

Poika ja Jeesus on useaan otteeseen puhunut Jumalasta Isaumlnaumlaumln (Joh 517ndash18

1715) Kuullessaan ettauml Jeesus on vaumlittaumlnyt olevansa Jumalan Poika Pilatus on

peloissaan Johannes kirjoittaa evankeliumissaan Ὅτε οὖν ἤκουσεν ὁ Πιλᾶτος

τοῦτον τὸν λόγον μᾶλλον ἐφοβήθη Taumlmaumln lauseen tulkinta on ollut haasteellista

Haasteelliseksi sen tekee sana μᾶλλον rsquoenemmaumlnrsquo sillauml tekstissauml mikaumlaumln ei ole

aiemmin osoittanut ettauml Pilatus olisi ollut ylipaumlaumltaumlaumln peloissaan Niinpauml taumlmaumln

kohdan tulkinta on jakanut tutkijoita Toisaalta se voi tarkoittaa ettauml Pilatus oli

enemmaumln peloissaan kun haumln kuuli juutalaisten syytoumlksen Pilatus oli jo valmiiksi

peloissaan sillauml Jeesus oli puhunut haumlnelle asioista joita haumln ei ymmaumlrtaumlnyt298

Todennaumlkoumlisempaumlauml kuitenkin on ettauml kyseessauml on vahvistava sana Pilatus oli

294 Naumlin Frey 2014 376 Skinner 2010 98 Skinner viittaa myoumls muihin Johanneksen evankeliumin kohtiin jossa Jeesukseen on viitattu sanalla ἄνθρωπος (mm Joh 746 1033) muttayhteys Kaifaksen sanoihin on naumlhdaumlkseni merkittaumlvin 295 Brown 1994 828 Myoumls Carter (2003 146) tunnustaa taumlmaumln tulkinnan mutta pitaumlauml Johanneksenmotiivien kannalta keskeisempaumlnauml rdquoIhmisen Poikardquo -tulkintaa296 Carter 2003 147297 Morris 1995 703298 Naumlin esimerkiksi Piper 2007 154 ja myoumls Frey 2014 377ndash378 Joskin Freyn kaumlsitys Pilatuksen aiemmasta pelokkuudesta ei tule taumlysin selvaumlksi

80

hyvin peloissaan On mahdollista ettauml juutalaisten vaumlite Jeesuksen mahdollisesta

jumaluudesta pelaumlstytti Pilatuksen sillauml kreikkalais-roomalaisessa kulttuuripiirissauml

taumlllaiset jumalallisia kykyjauml omaavat henkiloumlt eivaumlt olleet ennenkuulumattomia299

Lisaumlksi Carter liittaumlauml Jumalan Pojan vahvasti keisariin joka myoumls oli jumalan

poika kun haumlnen kuollut isaumlnsauml oli julistettu jumalaksi Niinpauml haumlnen mukaansa

Jeesus ei ainoastaan naumlyttaumlydy Pilatuksen silmissauml yksittaumlisenauml kapinallisjohtajana

vaan miehenauml joka asettuu suoraan Rooman keisaria vastaan Haumln uskoo ettauml

myoumls evankeliumien lukijoille taumlmauml merkitsee ettauml Jeesus on Rooman

vastakohta300

Niinpauml Pilatus palaa takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta taumlmaumln alkuperaumlstauml

Taumlmaumln ainoan kerran Johanneksen kuvauksessa Jeesus on kuitenkin vaiti Brown

uskoo sen johtuvan siitauml ettei Jeesus usko Pilatuksen ymmaumlrtaumlvaumln vaikka haumln

vastaisi taumllle301 Thatcher on eri mieltauml Haumln esittaumlauml ettauml Jeesus vaikenee

osoittaakseen Pilatukselle auktoriteettinsa302 Pilatus kovistelee Jeesusta ja

muistuttaa ettauml haumln voi tuomita Jeesuksen Jeesus kuitenkin asettaa Pilatuksen

vallan kyseenalaiseksi toteamalla ettauml kaiken vallan Pilatus on saanut ylhaumlaumlltauml

Carterin mukaan Jeesuksen vastaus osoittaa ettauml Pilatus on tuomittu

epaumlonnistumaan Taumlmaumln tarkoitus on poistaa uhka Rooman valtakunnalle mutta

lopulta toimiikin Jumalan suunnitelman mukaan303 Brown ei ole taumlysin samaa

mieltauml Carterin kanssa joka olettaa Jeesuksen puhuvan maallisesta vallasta

Brownin mukaan Johannes tarkoittaa vain valtaa tuomita Jeesus Brown viittaa

Johanneksen evankeliumin jakeeseen 1018 Siinauml Jeesus toteaa ettei kenellaumlkaumlaumln

299 Naumlin erinaumlisin painotuksin mm Brown 1970 877ndash878 Bond 1998 187 ja Skinner 2010 99 Brown mainitsee lisaumlksi kaksi muuta perustelua sille miksi Pilatus olisi ollut hyvin peloissaan Ensinnaumlkin haumln saattoi pelaumltauml rikkoneensa jotakin paikallista uskonnollista tapaa joita Rooman virkamiehet kunnioittivat Toiseksi haumln saattoi huomata ettauml juutalaisten halu tuomita Jeesus oli niin voimakas ettauml haumlnen olisi pakko vapauttaa Barabbas jonka vapautuksen haumln oli toivonut estaumlvaumlnsauml Jeesuksen avulla Lisaumlksi Bond korostaa ettauml taumlssauml kohdassa μᾶλλον viittaa enemmaumlnkinPilatuksen asenteen muutokseen itsevarmasta Pilatuksesta tulee pelkaumlaumlvauml Pilatus Toisaalta Skinner ei pidauml niinkaumlaumln merkittaumlvaumlnauml kreikkalais-roomalaisen maailmankuvan vaikutusta Pilatukseen Johanneksen evankeliumissa Sen sijaan kuten Jeesuksen juutalaiset ja roomalaiset vangitsijat kaatuivat maahan kun Jeesus sanoi rdquoMinauml se olenrdquo (Joh 186) Pilatus reagoi pelkaumlaumlmaumlllauml siihen ettauml haumlnelle paljastetaan jotakin Jeesuksen identiteetistauml300 Carter 2008 307301 Brown 1970 878 Samaan tapaa ajattelevat Bond 1998 188 Carter 2008 307 ja Skinner 2010 100 Carter ja Skinner toteavat ettauml Jeesus on jo kertonut Pilatukselle alkuperaumlnsauml (Joh 1836ndash37)mutta Pilatus ei tuolloin kuunnellut Jeesusta Yllaumlttaumlvaumlsti Carter viittaa myoumls Herran kaumlrsivaumlaumln palvelijaan joka kuitenkin sopii heikosti Johanneksen kontekstiin Jeesus ei ole osoittanut noumlyryyttauml missaumlaumln kohtaa Johanneksen evankeliumin oikeudenkaumlyntiauml eikauml myoumlskaumlaumln taumlssauml kohtaahaumlnen vaikenemisensa vaikuta siltauml302 Thatcherin (2009 78ndash79) mukaan on vain kaksi vaihtoehtoa miksi Jeesus vaikenisi maaherran edessauml 1 Jeesus esiintyy noumlyraumlnauml tai 2 Jeesus osoittaa auktoriteettinsa Ensimmaumlinen soveltuu synoptikkojen kuvaukseen Jeesuksesta muttei Johanneksen Jeesukseen 303 Carter 2008 308 Naumlin myoumls Thatcher (2009 80ndash81) joka korostaa ettauml Rooman valta on taumlysin Jumalan kaumlsissauml

81

ole valtaa viedauml haumlnen henkeaumlaumln vaan haumln itse antaa sen pois ja myoumls ottaa

takaisin304 Pidaumln kuitenkin Carterin tulkintaa uskottavampana sillauml naumlhdaumlkseni se

noudattaa vahvemmin Johanneksen teologiaa

Jakeessa 1911 Jeesus jatkaa ettauml Pilatusta suurempi syntinen on se joka on

luovuttanut haumlnet Pilatukselle Johanneksen Jeesus viitannee juutalaisiin johtajiin

jotka viimeksi luovuttivat Jeesuksen Pilatukselle ja joihin myoumls Pilatus viittaa

jakeessa 1835 On kuitenkin huomattava ettei Pilatus selviauml Johanneksen

evankeliumissa puhtain kaumlsin myoumls haumln tekee syntiauml305

Pilatus palaa ulos ja yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen Carter toistaa jaumllleen

tulkintansa ettei Pilatus ole taumlllaumlkaumlaumln kertaa tosissaan yrityksessaumlaumln Jokin

vaikuttaa kuitenkin muuttuneen Johanneksen evankeliumissa Naumlyttaumlauml sitauml ettauml

Johanneksen Pilatus on tosissaan yrityksessaumlaumln vapauttaa Jeesus Syy taumlhaumln

aumlkilliseen muutokseen ei ole taumlysin selvauml Bond pitaumlauml mahdollisena ettauml Johannes

pyrkii osoittamaan ettauml Jeesus vaikutti myoumls Pilatukseen kuten haumln oli

vaikuttanut myoumls Jeesuksen vangitsijoihin306 Toisaalta Brown uskoo Pilatuksen

halun vapauttaa Jeesus nousevan kahdesta tekijaumlstauml ensinnaumlkin Pilatus kaumlsittaumlauml

valtansa alkuperaumln ja toiseksi taumlmauml ymmaumlrtaumlauml synnin jonka haumln tekee mikaumlli

tuomitsee Jeesuksen307 Taumlllauml kertaa kuitenkin juutalaiset muistuttavat Pilatusta

velvollisuuksistaan Mikaumlli Pilatus ei tuomitse Jeesusta haumln ei ole keisarin

ystaumlvauml308 Niinpauml Pilatus ajautuu umpikujaan haumlnen taumlytyy tuomita Jeesus tai

juutalaiset kyseenalaistavat haumlnen uskollisuutensa keisarille309 Samalla Carterin

mielestauml Johannes tekee selvaumlksi sen ettauml mikaumlli joku on keisarin ystaumlvauml haumln on

Jeesusta vastaan Jeesuksen ystaumlvauml ei voi olla keisarin ystaumlvauml310

Lopulta Jeesus tuodaan jaumllleen ulos ja Pilatus istuu tuomarin istuimelle

Johannes katkaisee oikeudenkaumlynnin kerronnan huomauttaakseen ettauml tapahtumat

304 Brown 1994 841ndash842 Naumlin myoumls Frey 2014 379305 Naumlin mm Brown 1994 842 Bond 1998 188ndash189 Lincoln 2005 468 Yksikoumlssauml oleva ὁ παραδούς ldquose joka on luovuttanutrdquo tekee hieman epaumlselvaumlksi keneen Johanneksen Jeesus tarkasti ottaen taumlllauml viittaa Thatcher (2009 79ndash80) ja Skinner (2010 100) esittaumlvaumltkin Pilatusta suuremmaksi syntiseksi erityisesti Kaifasta mutta myoumls Kaifaksen miehiauml306 Bond 1998 189 Myoumls Morris (1995 706) Lincoln (2005 468) ja Skinner (2010 100) uskovatettauml taumlllauml kertaa Pilatus tosissaan yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen307 Brown 1994 843308 Amicus Caesaris rsquokeisarin ystaumlvaumlrsquo oli toisaalta virallinen arvonimi mutta saattoi tarkoittaa myoumlsyksinkertaisesti Roomalle ja keisarille uskollista henkiloumlauml Ei ole mitaumlaumln todisteita siitauml ettauml Pilatuksella olisi ollut arvonimi amicus caesaris Taumlmaumln tutkielman kannalta ei kuitenkaan ole merkittaumlvaumlauml kumpaan juutalaiset taumlssauml viittaavat Syytoumls maaherran uskottomuudesta keisaria kohtaan on silti vakava309 Frey 2014 381310 Carter 2008 308ndash309 Samoin Morris 1995 706 Morris ei pidauml taumltauml kuitenkaan luonteeltaan poliittisena vaan haumlnestauml yksinkertaisesti Johanneksen tarkoitus on korostaa ettauml Jeesus oli arvoltaan korkeampi kuin keisari

82

sijoittuvat paumlaumlsiaumlisen valmistuspaumlivaumlaumln puolille paumlivin Samaan aikaan oli tapana

teurastaa paumlaumlsiaumlislammas311 Johannekselle on taumlrkeaumlauml ajoittaa Jeesuksen kuoleman

tapahtumat yhteen paumlaumlsiaumlisen kanssa sillauml Johannes kuvaa Jeesuksen

paumlaumlsiaumlislampaana312 Samalla kaumly selvaumlksi etteivaumlt Jeesusta vastustavat juutalaiset

ole osallisia Jeesuksen antamasta uhrista Hehaumln jaumlivaumlt jo oikeudenkaumlynnin alussa

palatsin ulkopuolelle ja naumlin erottivat itsensauml Jeesuksesta313

Johanneksen Pilatus painottaa ettauml tuomittavana on juutalaisten kuningas ja

laumlsnauml olevat juutalaiset paumlaumltyvaumlt tunnustamaan keisarin ainoaksi hallitsijakseen314

Niinpauml Carterin mukaan Johannes kuvaa kuinka Jerusalemin juutalaiset johtajat

hylkaumlaumlvaumlt Israelin Jumalan kanssa tekemaumln liiton ja alistuvat Rooman vallan

alle315 Johanneksen kuvaus onkin aumlaumlrimmaumlisen poleeminen Johannes kertoo

kuinka juutalaiset hylkaumlaumlvaumlt Jeesuksen joka on heidaumln Jumalansa asettama

kuningas Niinpauml he myoumls Johanneksen mukaan hylkaumlaumlvaumlt Jumalansa316 Kun he

ovat tehneet taumlmaumln Johannes kertoo ettauml silloin Pilatus luovutti Jeesuksen

ristiinnaulittavaksi

64 Pilatus Johanneksen evankeliumissa Naumlin olen kaumlsitellyt Johanneksen evankeliumin kuvauksen roomalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml Niinpauml on aika tarkastella Johanneksen asennetta Rooman

valtakuntaan taumlmaumln Pilatus-kuvan kautta Myoumls Johanneksen evankeliumin

Pilatus-kuvauksesta on esitetty monenlaisia tulkintoja Johanneksen

evankeliumissa Pilatus voidaan naumlhdauml voimakkaana hallitsijana Haumln ei edes yritauml

tosissaan vapauttaa Jeesusta vaan kaumlyttaumlauml taumltauml poliittisen hyoumldyn saavuttamiseksi

Pilatus ei missaumlaumln kohtaa ymmaumlrrauml Jumalan suunnitelmaa vaan on kuuro

Jeesuksen puheille Johanneksen lukijoille taumlmauml merkitsi selvaumlsti sitauml ettauml

Rooman valtakunta on Jeesuksen ja siten Jumalan tahdon vastustaja Carter

korostaa ettauml Johannes ei rohkaise rauhalliseen elaumlmaumlaumln Rooman valtakunnassa

vaikka Jeesus ei edustanutkaan Roomalle sotilaallista uhkaa Sen sijaan Johannes

ajaa selkeaumlauml erottautumista Rooman valtakunnan arvoista Kristittyjen tarkoitus on

311 Brown 1994 847 Bond 1998 191312 Frey 2014 381313 Carter 2003 139 Frey 2014 364ndash365314 Morris (1995 709) tulkitsee ettauml Pilatus pyrkii vielauml taumlssaumlkin kohtaa vetoamaan Jeesuksen puolesta vaumlkijoukkoon kutsumalla taumltauml juutalaisten kuninkaaksi Morrisin paumlaumltelmauml on kuitenkin naumlhdaumlkseni epaumluskottava sekauml historialliselta ettauml Johanneksen kerronnan kannata Johanneksen Pilatuksen on pakko tuomita Jeesus sen jaumllkeen kun juutalaiset asettivat haumlnen uskollisuutensa keisarille kyseenalaiseksi ja kaumlyttaumlauml Jeesuksesta nimeauml juutalaisten kuningas puhtaasti siksi ettauml Jeesus oli kuningas Johanneksen kaumlsityksen mukaan315 Carter 2008 309ndash310 Naumlin myoumls Bond 1998 192316 Brown 1994 849 Lincoln 2005 471 Skinner 2010 102

83

elaumlauml maailmassa mutta ei kuulua siihen (Joh 1714ndash19)317 Toisaalta voidaan

paumlaumltyauml taumlysin vastakkaiseen tulkintaan jonka mukaan Pilatus todella yritti

vapauttaa Jeesuksen vetoamalla vaumlkijoukkoon mutta lopulta kuitenkin

epaumlonnistuu yrityksessaumlaumln318 Brownin mukaan Johannes kuvaa Pilatuksen

stereotyyppinauml ihmisestauml joka ei halua paumlaumlttaumlauml totuuden ja valheen vaumlliltauml319

Pilatus saattaakin olla paumlaumlttaumlmaumltoumln mutta lopulta kysymys voikin olla vain

Johanneksen ironiasta Johanneksen evankeliumin oikeudenkaumlynnissauml Jeesuksesta

tuleekin lopulta tuomari ja Pilatus joutuukin tuomittavaksi320 Taumltauml Thatcher

perustelee Johanneksen aumlaumlrimmaumlisen radikaalilla kristologialla joka johtaa siihen

ettauml Pilatus ja Rooman valtakunta jaumlaumlvaumlt taumlysin Jeesuksen jalkoihin321

Jotta voimme saada selkeaumlmmaumln kaumlsityksen Pilatuksesta kokoan taumlhaumln

Pilatuksen toiminnan roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml

Pilatus saapuu ulos maaherran palatsista ja kysyy mistauml Jeesusta syytetaumlaumln (Joh 1829)Pilatus kaumlskee juutalaisten pitaumlauml Jeesus itsellaumlaumln ja tuomita taumlmauml heidaumln lakien mukaan (Joh 1831)Pilatus menee takaisin palatsin ja haetuttaa Jeesuksen eteensauml Haumln kysyy taumlltauml onko Jeesus juutalaisten kuningas (Joh 1833)Pilatus vastaa Jeesukselle rdquoOlenko minauml mikaumlaumln juutalainen Oma kansasi ja ylipapit sinut ovat minulle luovuttaneet Mitauml sinauml olet tehnyt (Joh 1835)rdquoPilatus toteaa rdquoSinauml siis olet kuitenkin kuningas (Joh 1837)rdquordquoMitauml on totuusrdquo kysyy Pilatus ja astuu ulos juutalaisten luo Haumln julistaa ettei voi havaita Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln rikokseen (Joh 1838)Pilatus viittaa juutalaiseen tapaan vapauttaa vanki ja tarjoaa vapautettavaksi juutalaisten kuningasta (Joh 1839)Pilatus kaumlskee ruoskia Jeesuksen (Joh 191)Pilatus palaa ulos ja kertoo tuovansa Jeesuksen ulos jotta jokainen voi naumlhdauml ettei haumln pidauml Jeesusta syyllisenauml (Joh 194)Pilatus esittelee Jeesuksen orjantappurakruunussa ja purppuraviitassa sanomalla rdquoKatso ihminen (Joh 195)rdquoPilatus kehottaa jaumllleen ylipappeja ja heidaumln miehiaumlaumln ristiinnaulitsemaan Jeesuksen itse sillauml haumln ei pidauml Jeesusta syyllisenauml mihinkaumlaumln (Joh 196)Pilatus kaumly hyvin pelokkaaksi (Joh 198)Pilatus menee takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta mistauml taumlmauml on laumlhtoumlisin (Joh 199)Pilatus sanoo rdquoEtkouml puhu minulle Etkouml tiedauml ettauml minulla on valta vapauttaa sinut ja minulla on valta ristiinnaulita (Joh 1910)rdquoPilatus yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen (Joh 1912)Pilatus tuo Jeesuksen ulos ja asettuu tuomarinistuimelle (Joh 1913)Pilatus sanoo juutalaisille rdquoKatso teidaumln kuninkaanne (Joh 1914)rdquo

317 Naumlin Bond 1998 192ndash193 Carter 2008 311318 Morris 1995 710319 Brown 1994 830320 Lincoln 2005 471ndash472 Frey 2014 368 Frey korostaa erityisesti Pilatuksen paumlaumlttaumlmaumlttoumlmyyttauml Johanneksen kuvauksessa Haumln paumlaumltyy silti Lincolnin kanssa samaan johtopaumlaumltoumlkseen ettauml kysymys on lopulta ironiasta jossa syytetyn ja tuomarin roolit vaihtuvat321 Thatcher 2009 84ndash85

84

Pilatus kysyy juutalaisilta pitaumlaumlkouml haumlnen ristiinnaulita heidaumln kuninkaansa (Joh 1915)Pilatus luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi (Joh 1916)

Johanneksen kuvauksessa Pilatuksen toiminnasta juutalaisten kanssa nousee

keskeisesti esille kaksi toistuvaa teemaa Pilatus julistaa toistuvasti Jeesuksen

syyttoumlmaumlksi ja lisaumlksi Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi aina kun

haumln viittaa Jeesukseen puhuessaan juutalaisille Molemmat ovat teemoja joihin

Johannes uskoi Toisaalta Pilatuksen ja juutalaisten suhde vaikuttaa

evankeliumissa hyvin jaumlnnitteiseltauml Roomalaiset ovat suurella joukolla mukana

juutalaisten kanssa Jeesuksen vangitsemisessa Silti Pilatus vaikuttaa haluttomalta

tutkimaan Jeesuksen asiaa kun haumln ensikerran astuu juutalaisten eteen Johannes

kuvaa kuinka Pilatus pakottaa juutalaiset myoumlntaumlmaumlaumln ettei heillauml ole valtaa

langettaa kuolemantuomiota Niinpauml he ovat riippuvaisia Pilatuksen tuomiosta

Johanneksen Pilatus naumlyttaumlauml suorastaan ilkkuvan juutalaisille Haumln vielaumlpauml

kehottaa uudelleen juutalaisia tuomitsemaan Jeesuksen kuolemaan tietaumlen etteivaumlt

he voi sitauml tehdauml Taumlstauml huolimatta juutalaiset iskevaumlt takaisin ja kyseenalaistavat

Pilatuksen uskollisuuden keisaria kohtaa Johanneksen kuvaus oikeudenkaumlynnistauml

kulminoituu viimeisessauml kohtauksessa jossa paikalla olevat juutalaiset julistavat

uskollisuutensa keisarille

Jeesuksen kanssa Pilatus saa sen sijaan tyytyauml pitkaumllti kyselijaumln rooliin

Johannes on varannut Jeesukselle mahdollisuuden opettaa Pilatusta pitkaumlhkoumlillauml

puheenvuoroilla Jeesuksen kuninkuudesta totuudesta ja Pilatuksen vallan

alkuperaumlstauml Johannes kuitenkin antaa ymmaumlrtaumlauml ettei Pilatus kaumlsitauml Jeesuksen

sanojen merkitystauml Niinpauml Johanneksen kuvauksessa Pilatus ja juutalaiset jakavat

paljon yhteistauml siinauml suhteessa ettauml he edustavat ihmisiauml jotka eivaumlt kuule

Jeesuksen sanoja Lisaumlksi Johannes korostaa ettauml Pilatus jaumlauml toiseksi Jeesuksen

auktoriteetin rinnalla Esimerkiksi oikeudenkaumlynnin viimeinen keskustelu

Pilatuksen ja Jeesuksen vaumllillauml osoittaa taumlmaumln hyvin On selvaumlauml ettei Pilatuksella

ole todellista valtaa Jeesukseen vaan Jeesus yksin paumlaumlttaumlauml elaumlmaumlstaumlaumln

Johanneksen evankeliumissa Pilatus ei ole Jeesuksen puolella Haumln ei

pohjimmiltaan ymmaumlrrauml kuka Jeesus on Lisaumlksi haumlnen pyrkimyksensauml vapauttaa

Jeesus eivaumlt vaikuta vakavilta yrityksiltauml viimeistauml lukuun ottamatta Ne

palvelevat Johanneksen kertomuksellisia teemoja Ensimmaumlisellauml

vapautusyrityksellauml Johannes esittelee valinnan hyvaumln paimenen ja rosvon vaumllillauml

ja toisessa nousee esille Jeesuksen kuninkuus Kolmas vapautusyritys joka seuraa

Pilatuksen yritystauml selvittaumlauml Jeesuksen alkuperauml tuo naumlyttaumlmoumllle toisen valinnan

85

Taumlllauml kertaa valinnan edessauml on Pilatus ja taumlmauml valinta tehdaumlaumln keisarin ja

Jeesuksen vaumllillauml Ilmeisesti Johannes antaa ymmaumlrtaumlauml ettei ainakaan Pilatus voi

olla uskollinen sekauml keisarille ettauml Jeesukselle jota Pilatus edelleen kutsuu

juutalaisten kuninkaaksi Toisaalta taumlmauml kohtaus pohjustaa tietauml juutalaisten

julistukselle jossa he luopuvat kuninkaastaan ja alistuvat keisarin valtaan

Johanneksen evankeliumin ympaumlristouml onkin voimakkaasti juutalainen

Evankeliumi kuvaa valtaosaltaan Jeesuksen ja juutalaisten kanssakaumlymisiauml

Oikeudenkaumlynnissaumlkin korostuu juutalaisten valinta Johannes sijoittaa heidaumlt

eroon Jeesuksesta He eivaumlt halua saastua jotta voivat osallistua paumlaumlsiaumlisaterialle

mutteivaumlt ymmaumlrrauml ettauml todellinen paumlaumlsiaumlislammas onkin palatsissa Johannes

kuvaa kuinka he valitsevat Jeesuksen sijaan rosvon ja kieltaumlvaumlt kuninkaansa

jonka he haluavat ristiinnaulita

Rooman valtakunta on huomattavasti juutalaisuutta vaumlhaumlisemmaumlssauml roolissa

Johanneksen evankeliumissa Roomalaisia esiintyy evankeliumissa vain harvoin

eikauml Rooma vaikuta olevan erityisen keskeinen teema Johannekselle Pilatus on

ainoa roomalainen henkilouml joka esiintyy evankeliumissa suuremmassa roolissa

Toisaalta Johanneksen evankeliumille tyypillistauml on voimakas dualismi Johannes

korostaa ettauml Jeesus on ainoa tie pelastukseen (Joh 316 146) Samalla

maailman joka vihaa Jeesuksen omia ja ne juutalaiset jotka kieltaumlytyvaumlt

seuraamasta Jeesusta Johannes naumlkee hyvin kielteisesti Oikeudenkaumlynnissauml on

selvaumlauml ettei Pilatus ole Jeesuksen seuraaja Johanneksen ironisessa kerronnassa

haumln kyllauml tunnistaa Jeesuksen attribuutit viattomuuden ja kuninkuuden mutta haumln

puhuu tietaumlmaumlttaumlaumln Pilatus kuuluu enemmaumlnkin juutalaisten joukkoon siinauml ettei

haumln ymmaumlrrauml Jeesusta

Myoumls Johanneksen evankeliumin kristologia vaumlrittaumlauml Pilatus-kuvausta

Jeesus on Johannekselle Jumalan Poika Johannes kuvaa kuinka Jeesus on ollut

olemassa jo ennen maailmaa (Joh 11ndash3) Jeesus naumlyttaumlauml evankeliumissa tietaumlvaumln

mitauml ihmiset ajattelevat sekauml myoumls sen mitauml tulee tapahtumaan (muun muassa Joh

615 131) Johannes esittaumlaumlkin ettauml Jeesuksen valta maailmassa on korkeampi

kuin minkaumlaumln maallisen tahon on edes teoriassa mahdollista Niinpauml myoumls

Rooman valtakunnan edustajana Pilatus naumlyttaumlauml jaumlaumlvaumln Jeesuksen vallan jalkoihin

Taumlmauml vaikuttaa kuitenkin enemmaumlnkin Johanneksen kristologian sivutuotteelta

kuin systemaattiselta Rooman vastustukselta

Lopulta onkin todettava ettauml on naumlhdaumlkseni liioiteltua vaumlittaumlauml Johanneksen

evankeliumin varsinaisesti vastustavan Rooman valtakuntaa Evankeliumin

86

laumlhikonteksti on niin voimakkaasti juutalainen ettei Rooman valtakuntaa voida

pitaumlauml erityisen keskeisenauml teemana Johannekselle Taumlstauml huolimatta Johanneksen

tyypillisestauml dualismista ja kristologiasta seuraa ettauml myoumls Rooman valtakunta

kuuluu pimeyteen jos se ja sen asukkaat eivaumlt seuraa Jeesusta Niinpauml

evankeliumista on mahdollista loumlytaumlauml muutamia Rooman valtakuntaa arvostelevia

piirteitauml Naumliden piirteiden loumlytaumlminen edellyttaumlauml kuitenkin imperiumikriittistauml

lukutapaa jossa tekstistauml erityisesti etsitaumlaumln Johanneksen asennetta Rooman

valtakuntaa kohtaan

7 JohtopaumlaumltoumlksetTaumlssauml tutkielmassa olen tarkastellut Raamatun evankeliumien suhdetta Rooman

valtakuntaa kohtaan Pontius Pilatuksen kautta Pilatus on ainoa roomalainen joka

esiintyy jokaisessa evankeliumissa Lisaumlksi haumlnen roolinsa Jeesuksen tuomitsijana

on keskeinen osa Jeesuksen elaumlmaumln tarinaa Niinpauml olisi oletettavaa ettauml

evankelistat kaumlyttaumlisivaumlt taumlmaumln mahdollisuuden arvostellakseen Rooman

valtakuntaa jos heillauml oli mielessaumlaumln imperiumivastainen sanoma

Tutkielman aluksi maumlaumlrittelin varsinaiseksi imperiumivastaisuudeksi

tarkoituksellisen Rooman vallan vastustamisen joka hylkaumlauml mahdollisuuden

toimia imperiumin sisaumlllauml vallitsevissa olosuhteissa Pelkaumlstaumlaumln Rooman

imperiumin vallan tai arvojen arvostelu ei ole riittaumlvauml imperiumivastaisuuden

ilmaus jos evankelista oli silti valmis suvaitsemaan Rooman valtaa ja arvoja

yhteisoumln ulkopuolisessa elaumlmaumlssauml Yksikaumlaumln evankeliumi ei kuitenkaan edusta

puhtaasti taumlllaista imperiumivastaista naumlkoumlkulmaa

Vaikka evankeliumit onkin kirjoitettu Rooman imperiumin

taustakontekstissa huomattavasti taumlrkeaumlmpi osa evankeliumeja on juutalainen

laumlhikonteksti Evankeliumit kuvaavat pitkaumllti Jeesuksen ja juutalaisten ryhmien

vaumllistauml kanssakaumlymistauml Myoumls jokaisessa passiokertomuksessa juutalaiset ryhmaumlt

ovat aktiivisia toimijoita Luukas on kuvauksessaan maltillisin Ennen kaikkea

haumln korostaa sitauml ettauml kaikki tapahtui Jumalan suunnitelman mukaan Niinpauml

Luukas ei erityisesti painota juutalaisten johtajien syyllisyyttauml Jeesuksen

kuolemaan Markus ja Matteus sen sijaan ilmaisevat hyvin selvaumlsti sen ettauml

juutalaiset johtajat pyrkivaumlt surmauttamaan Jeesuksen vaumlaumlrin perustein Naumlistauml

kahdesta Matteus voidaan naumlhdauml jyrkempaumlnauml sillauml haumln vihjaa juutalaisten

syyllisyyden johtaneen temppelin tuhoon Toisaalta myoumls Markus nostaa esille

sen kuinka juutalaiset valitsivat Jeesuksen sijaan kapinan Niinpauml Markus ja

87

Matteus eivaumlt suhtaudu Jeesuksen tuominneisiin juutalaisiin erityisen laumlmpimaumlsti

Jyrkimmaumln asenteen niihin juutalaisiin jotka ottivat osaa Jeesuksen

tuomitsemiseen valitsee kuitenkin Johannes Haumln kuvaa laumlpi koko evankeliumin

kuinka monet erityisesti vaikutusvaltaiset juutalaiset yrittaumlvaumlt surmata Jeesuksen

Haumlnen retoriikkansa on voimakasta Johannes tekee oikeudenkaumlyntikuvauksessa

selvaumlksi ettauml juutalaiset hylkaumlaumlvaumlt Jeesuksen oman kuninkaansa

Pilatukseen evankelistat kiinnittaumlvaumlt huomattavasti vaumlhemmaumln huomiota

Pilatus onkin evankeliumin henkiloumlnauml varsin jaumlsentymaumltoumln ja taumlmaumln motiivit

jaumlaumlvaumlt usein pimentoon Kaikkein kielteisimmaumln kuvan maalaa jaumllleen Johannes

jonka Pilatus jakaa paljon yhteistauml juutalaisten kanssa Pilatuskaan ei Johanneksen

kuvauksessa ymmaumlrrauml Jeesuksen sanoja eikauml siten kuulu niihin jotka ovat

totuudesta Lisaumlksi Johannes tekee selvaumlksi ettauml myoumls Pilatus tekee syntiauml

tuomitessaan Jeesuksen vaikkei se olekaan yhtauml suuri kuin Jeesuksen luovuttajan

Toisaalta synoptikot eivaumlt juuri ota kantaa Pilatuksen toiminnan moraalisuuteen

Markuksen kuvaus Pilatuksesta on kaikkein jaumlsentymaumlttoumlmin ja Pilatuksen

toiminta vaikuttaa Markuksen kuvauksessa paikoin hyvin ristiriitaiselta Taumlstauml

huolimatta Markuksen evankeliumissa vaikuttaa korostuvan erityisesti juutalaisten

ylipappien toiminta Lopulta kysymys on siitauml ettauml Pilatus antoi vaumlkijoukolle

myoumlten Matteus puolestaan maalaa Pilatuksesta tyypillisen maaherran jonka

edessauml Jeesus joutui kaumlrsimaumlaumln Taumlstauml huolimatta Matteus ei alleviivaa Pilatuksen

toimintaa vaan Jeesuksen noumlyraumlauml esimerkkiauml Vaikka Matteus osoittaa

kiistattomasti ettauml Pilatus tiesi Jeesuksen syyttoumlmaumlksi haumln ei osoita Pilatusta

syyttaumlvaumlllauml sormella Paljon suuremman huomion saa paikalla ollut vaumlkijoukko

joka tunnustaa vastuunsa Jeesuksen surmaamiseen Luukkaan evankeliumin

kuvaus Pilatuksesta on kaikkein myoumlnteisin Pilatus tietaumlauml Jeesuksen syyttoumlmaumlksi

mutta ajautuu oikeudenkaumlynnin kuluessa umpikujaan josta haumln ei paumlaumlse

tuomitsematta Jeesusta

Pilatusta voidaan pitaumlauml taumlydellisenauml vaumllineenauml imperiumivastaiselle

sanomalle Haumln oli roomalainen ja lisaumlksi hallitsevassa asemassa joten haumlntauml

voidaan hyvaumlllauml syyllauml pitaumlauml Rooman vallan edustajana Yksikaumlaumln evankelista ei

kuitenkaan tartu erityisellauml innolla taumlhaumln tilaisuuteen He eivaumlt suoraan esittele

roomalaisen oikeuden puolueellisuutta tai moraalittomuutta Laumlhimmaumlksi

imperiumin arvostelua tulee Johanneksen evankeliumi jonka tinkimaumltoumln dualismi

johtaa siihen ettauml myoumls Rooman valtakunta kuuluu pimeyteen jos se ei tunnista

Jeesuksen totuutta Taumlstauml huolimatta Johanneksen evankeliumissa Rooman

88

valtakunta naumlyttaumlytyy synoptisia evankeliumeja huomattavasti harvemmin

Evankeliumin konteksti on vahvasti juutalainen ja on vaikea argumentoida sen

puolesta ettauml suhde Rooman valtakuntaan olisi Johannekselle jollakin tavoin

erityisen keskeinen asia Luukkaan evankeliumi puolestaan suhtautuu

evankeliumeista kaikkein myoumlnteisemmin Rooman valtakuntaan Itse asiassa

Luukkaan kuvaus passiosta korostaa Jumalan pelastustyoumltauml eikauml roomalaisen

oikeudenkaumlynnin teemoihin kuulu Jeesuksen kuninkuus Matteus ja Markus

sijoittuvat naumliden kahden vaumllimaastoon mutta kummankaan oikeudenkaumlynti

kuvauksessa ei vaikuta esiintyvaumln suurempaa imperiumivastaista sanomaa

Markus vaumllttaumlauml syyttaumlmaumlstauml Pilatusta Jeesuksen kuninkuus on kyllauml

oikeudenkaumlynnin keskeinen teema mutta Markus ei vaikuta pitaumlvaumln Jeesuksen

kuninkuutta poliittisena Vaikka Matteus luo Pilatuksesta roomalaisen maaherran

stereotyypin ja on mahdollista kauhistella epaumloikeudenmukaista tuomiota

Matteuksen kuvauksessa ei esiinny katkeruutta maaherraa kohtaan Sen sijaan

Matteuksen katkeruuden kaumlrki osuu juutalaisiin ylipappeihin ja vanhimpiin jotka

aktiivisesti ajavat Jeesuksen kuolemaa

Imperiumikritiikki on tuonut Uuden testamentin tutkimukseen uusia

naumlkoumlkulmia Muun muassa Carterin pioneerityouml taumlssauml suhteessa on arvostettavaa

Taumlstauml huolimatta on oltava varovainen imperiumikritiikin tulkintojen kanssa

Pontius Pilatus on erinomainen esimerkki siitauml kuinka evankeliumit kiinnittaumlvaumlt

vain vaumlhaumln huomiota Roomaan Pilatus ei nouse yhdessaumlkaumlaumln evankeliumissa

erityisen keskeiseen asemaan vaikka haumln olisikin maumlaumlraumlllisesti suuressa roolissa

Sen sijaan evankelistat keskittaumlvaumlt huomattavasti suuremman mielenkiinnon

juutalaisten ja Jeesuksen suhteeseen Taumlmauml on luonnollista sillauml evankeliumit on

kirjoitettu tilanteessa jossa varhaiskristilliset yhteisoumlt pyrkivaumlt ensisijaisesti

maumlaumlrittelemaumlaumln suhdettaan muuhun juutalaisuuteen Tarve maumlaumlritellauml

varhaiskristillisyyden suhdetta Roomaan nousi ajankohtaiseksi vasta toisella

vuosisadalla

89

LyhenteetAnn Tacituksen rdquoKeisarillisen Rooman historiardquo (Annales)Ant Josefuksen rdquoJuutalaisten muinaishistoriardquo (Antiquitates Iudaicae)Apolog Tertullianuksen rdquoPuolustuspuherdquo (Apologeticus) Bell Josefuksen rdquoJuutalaissotardquo (Bellum Iudaicum)Laumlhet Filon Aleksandrialaisen rdquoLaumlhetystouml Gaiuksen luordquo (Legatio ad

Gaium) Nik ev Nikodemuksen evankeliumi Piet ev Pietarin evankeliumi

Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo

Laumlhteet ja apuneuvotEhrman Bart D amp Zlatko Pleše2011 The Apocryphal Gospels New York Oxford University Press

Filon Aleksandrialainenndash Philo X The Embassy to Gaius Indices to Volumes IndashX ndash Loeb

Classical Library Cambridge Harvard University Press 1962

Flavius Josefusndash Josephus in Nine Volumes II The Jewish War Books IndashIII ndash Loeb

Classical Library 203 Cambridge Harvard University Press 1956

ndash Josephus in Nine Volumes IX Jewish Antiquities Books XVIIIndashXX General Index to Volumes IndashIX ndash Loeb Classical Library 433 Cambridge Harvard University Press 1965

Liddell Henry George amp Scott Robert1996 A Greek-English Lexicon Revised Supplement Oxford Clarendon Press

Novum Testamentum Graece ndash 28th revised edition Edited by Barbara Aland et al Stuttgart Deutsche

Bibelgesellschaft 2012

Raamattu ndash Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992

kaumlyttoumloumln ottama suomennos Helsinki Kirjapaja

Tacitus Publius Corneliusndash The Histories The Annals In Four Volumes IV Annals Books XIIIndashXVI

ndash Loeb Classical Library 322 Cambridge Harvard University Press 1962

Tertullianus Quintus Septimius Florensndash Apologeticum Recensuit Paulus Frassinetti Corpus scriptorum

Latinorum Paravianum Paravia Aug Taurinorum 1965

90

KirjallisuusAllison Dale C Jr2001 rdquoMatthewrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 844ndash886

Allison Dale C Jr amp Davies William D1997 The Critical and Exegetical Commentary on the Gospel According to

Saint Matthew Volume III Commentary on Matthew XIXndashXXVIII ndash The International Critical Commentary Edinburgh TampT Clark

Anderson Paul N2011 The Riddles of the Fourth Gospel An Introduction to John Minneapolis

Fortress Press

Balz Horst1981 rdquoμαστιγόωrdquo Horst Balz amp Gerhard Schneider (ed) Exegetical

Dictionary of the New Testament Vol 2 Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company 1981 394ndash395

Blomberg Craig L2001 The Historical Reliability of Johns Gospel Leicester Apollos

Bond Helen K1998 Pontius Pilate in History and Interpretation Cambridge Cambridge

University Press

Bovon Franccedilois2012 Luke 3 A Commentary on the Gospel of Luke 1928ndash2453 ndash

Hermeneia A Critical and Historical Commentary on the Bible Minneapolis Fortress Press

Brent Allen1997 rdquoLuke-Acts and the Imperial Cult in Asia Minorrdquo The Journal of

Theological Studies Vol 48 no 2 411ndash438

Brown Raymond E1970 The Gospel According to John (XIIIndashXXI) Introduction Translation and

Notes ndash The Anchor Bible New York Doubleday

1994 The Death of the Messiah From Gethsemane to the Grave A Commentary on the Passion Narratives in the Four Gospels Volume 1 New York Doubleday

Bryan Christopher1993 A Preface to Mark Notes on the Gospel in Its Literary and Cultural

Settings New York Oxford University Press

Burridge Richard A2004 What Are the Gospels A Comparison with Greco-Roman Biography

Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company amp Dearborn Dove Booksellers

91

Carter Warren2001 Matthew and Empire Initial Explorations Harrisburg Trinity Press

International

2003 Pontius Pilate Portraits of a Roman Governor Collegeville Liturgical Press

2006 The Roman Empire and the New Testament An Essential Guide Nashville Abingdon Press

2008 John and Empire Initial Explorations New York TampT Clark

2014 rdquoSocial Identities Subgroups and Johnrsquos Gospel Jesus the Prototype and Pontius Pilate (John 1828ndash1916)rdquo J Brian Tucker amp Coleman A Baker (ed) TampT Clark Handbook to Social Identity in the New Testament London Bloomsbury 2014 236ndash251

Collins Adela Yarbro2000 rdquoMark and his readers The Son of God among Greeks and Romansrdquo

Harvard Theological Review Vol 93 no 2 85ndash100 2007 Mark A Commentary ndash Hermeneia A Critical and Historical

Commentary on the Bible Minneapolis Fortress Press

Crossan John Dominic1996 Who Killed Jesus Exposing the Roots of Anti-Semitism in the Gospel

Story of the Death of Jesus New York HarperSanFrancisco

Evans Craig A2000 rdquoMarkrsquos Incipit and the Priene Calendar Inscription From Jewish Gospel

to Greco-Roman Gospelrdquo Journal of Greco-Roman Christianity and Judaism Vol 1 67ndash81

Eve Eric2008 rdquoSpit in Your Eye The Blind Man of Bethsaida and the Blind Man of

Alexandriardquo New Testament Studies Vol 54 no 1 1ndash17

Franklin Eric2001 rdquoLukerdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 922ndash959 Frey Joumlrg2014 rdquoJesus und Pilate Der wahre koumlnig und der repraumlsentant des kaisers im

Johannesevangeliumrdquo Gilbert Van Belle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 2014 337ndash393

Green Joel B1997 The Gospel of Luke ndash The New International Commentary on the New

Testament Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company

92

Horsley Richard A2001 Hearing the Whole Story The Politics of Plot in Markrsquos Gospel

Luisville Westminster John Knox Press

Hourihane Colum2009 Pontius Pilate Anti-Semitism and the Passion in Medieval Art

Princeton Princeton University Press

Karris Robert J2009 Luke Artist and Theologian Lukersquos Passion Account as Litterature

Eugene Wipf amp Stock (Previously published by Paulist Press 1985)

Kieffer Reneacute2001 rdquoJohnrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 961ndash1000

Koester Helmut1995 Introduction to the New Testament Volume One History Culture and

Religion of the Hellenistic Age Berlin Walter de Gruyter

Kuula Kari2008 rdquoUusi testamenttirdquo Kari Kuula Martti Nissinen amp Wille Riekkinen

Johdatus Raamattuun Helsinki Kirjapaja 177ndash299

Levine Amy-Jill1999 rdquoAnti-Judaism and the Gospel of Matthewrdquo William R Farmer (ed)

Anti-Judaism and the Gospels Harrisburg Trinity Press International 1999 9ndash36

Lincoln Andrew2005 The Gospel According to St John ndash Blacks New Testament

Commentaries New York Hendrickson Publishers

Luomanen Petri1998 Entering the Kingdom of Heaven A Study on the Structure of Matthewrsquos

View of Salvation Tuumlbingen Mohr Siebeck

Luz Ulrich2005 Matthew 21ndash28 ndash Hermeneia A Critical and Historical Commentary on

the Bible Minneapolis Fortress Press

Malbon Elizabeth Struthers1989 rdquoThe Jewish Leaders in the Gospel of Mark A Literary Study of Marcan

Characterizationrdquo Journal of Biblical Literature 108 no 2 259ndash281

Marcus Joel2009 Mark 8ndash16 A New Translation with Introduction and Commentary ndash

The Anchor Bible New Haven Yale University Press

Mason Steve2016 A History of the Jewish War AD 66ndash74 New York Cambridge

University Press

93

Meiser Martin2015 rdquoDas Markusevangelium ndash einer ideologie- und umperiumskritische

Schrift Ein Blick in die Auslegungsgeschichterdquo Michael Labahn amp Outi Lehtipuu (ed) People under Power Early Jewish and Christian Responses to the Roman Empire Amsterdam Amsterdam University Press 129ndash158

Mcknight Scot amp Modica Joseph B2013 rdquoIntroductionrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord

Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 15ndash21

Morris Leon1995 The Gospel According to John ndash The New International Commentary on

the New Testament Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company

Morrison Frank1939 And Pilate Said London Rich amp Cowan

Muumlller Gustav A1888 Pontius Pilatus der fuumlnfte Prokurator von Judaumla und Richter Jesu von

Nazareth Stuttgart Metzler

Neagoe Alexandru2002 The Trial of the Gospel An Apologetic Reading of Lukersquos Trial

Narratives ndash Society for New Testament Studies Monograph Series 116 Cambridge Cambridge University Press

Nicklas Tobias2014 rdquoDer matthaumlische Davidssohn und das Roumlmische Reichrdquo Gilbert Van

Belle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 229ndash248

Nystrom David2013 rdquoWe Have No King But Caesar Roman Imperial Ideology and the

Imperial Cultrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 23ndash37

Peter Hermann1907 rdquoPontius Pilatus der Roumlmische Landfleger in Judaumlardquo Neues Jahrbuch

fuumlr das klassische Altertum Geschichte und deutsche Literatur 19

Pinter Dean2013 rdquoThe Gospel of Luke and the Roman Empirerdquo Scot McKnight amp Joseph

B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in NewTestament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 101ndash115

94

Piper Ronald A2007 rdquoThe Characterization of Pilate and Death of Jesus in the Fourth

Gospelrdquo Gilbert Van Belle (ed) The Death of Jesus in the Fourth Gospel ndash Bibliotheca Ephemeridum theologicarum Lovaniensium 200 Leuven Leuven University Press 2007 121ndash162

Rensberger David 1999 rdquoAnti-Judaism and the Gospel of Johnrdquo William R Farmer (ed) Anti-

Judaism and the Gospels Harrisburg Trinity Press International 1999 120ndash157

Rowe C Kavin2005 rdquoLuke-Acts and the Imperial Cult A Way Through the Conundrumrdquo

Journal for the Study of the New Testament Vol 27 no 3 279ndash300

Schuumlrer Emil1973 The History of the Jewish People in the Age of Jesus Christ Volume 1

New English version revised and ed Geza Vermes amp Fergus Millar Edinburgh TampT Clark

Schwartz Daniel R2007 rdquoComposition and Sources in Antiquities 18 The Case of Pontius

Pilaterdquo Zuleika Rodgers (ed) Making History Josephus and Historical Method ndash Supplements to the Journal for the Study of Judaism Vol 110 Leiden Brill 2007 125ndash146

2016 rdquoMany Sources but a Single Author Josephusrsquos Jewish Antiquitiesrdquo Honora Howell Chapman amp Zuleika Rodgers (ed) A Companion to Josephus Chichester John Wiley amp Sons 2016 36ndash58

Skinner Christopher W2013 rdquoJohnrsquos Gospel and the Roman Imperial Context An Evaluation of

Recent Proposalsrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 116ndash129

Skinner Matthew L2010 The Trial Narratives Conflict Power and Identity in the New Testament

Louisville Westminster John Knox Press

Stauffer Ethelbert1955 Christ and the Caesars Historical Sketches Philadelphia Westminister

Press

Taylor Vincent1952 The Gospel According to St Mark London MacMillan amp Co

Thatcher Tom2009 Greater Than Caesar Christology and Empire in the Fourth Gospel

Minneapolis Fortress Press

95

Tomson Peter J2005 Presumed Guilty How the Jews Were Blamed for the Death of Jesus

Minneapolis Fortress Press

Tuckett Christopher M2001 rdquoMarkrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 886ndash922

2011 rdquoMatthew The Social and Historical Context ndash Jewish Christian andor Gentilerdquo Donald Senior (ed) The Gospel of Matthew at the Crossroads of Early Christianity ndash Bibliotheca Ephemeridum theologicarum Lovaniensium 243 Leuven Peeters 2011 99ndash129

2014 rdquoChrist and the Emperor Some Reflections on Method and

Methodological Issues Illustrated from the Gospel of Markrdquo Gilbert VanBelle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 2014 185ndash201

Turner H E W1965 rdquoThe Chronological Framework of the Ministryrdquo D E Nineham Allan

Barr amp all (ed) Historicity and chronology in the New Testament ndash Theological Collections 6 London SPCK 59ndash74

Walaskay Paul W1983 lsquoAnd So We Came to Romersquo The Political Perspective of St Luke ndash

Society for New Testament Studies Monograph series 49 Cambridge Cambridge University Press

Walton Steve2002 rdquoThe State They Were in Lukersquos View of the Roman Empirerdquo Peter

Oakes (ed) Rome in the Bible and the Early Church Grand Rapids Baker Academic 2002 1ndash41

Whealey Alice2003 Josephus on Jesus The Testimonium Flavium Controversy from Late

Antiquity to Modern Times ndash Studies in Biblical Literature 36 New York Peter Lang

Willitts Joel2013 rdquoMatthewrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord

Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 82ndash100

Willson Stephen G2005 Related Strangers Jews and Christians 70ndash170 CE Minneapolis

Fortress Press

Winter Paul1974 On the Trial of Jesus Berlin Walter de Gruyter

96

Liite SynopsisMatt 27 Mark 15 Luuk 23 Joh 18

1 Πρωΐας δὲ γενομένης συμβούλιον ἔλαβον πάντες οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι τοῦ λαοῦ κατὰ τοῦ Ἰησου ὣστε θανατῶσαι αυτον2 καὶ δήσαντες αὐτὸν ἀπήγαγον καὶ παρέδωκαν Πιλάτῷ τῷ ἡγεμόνι322

1 Καὶ εὐθὺς πρωῒ συμβούλιον ποιήσαντες οἱ ἀρχιερεῖς μετὰ τῶνπρεσβυτέρων καὶ γραμματέων καὶ ὅλον τὸ συνέδριονδήσαντες τὸν Ἰησοῦν ἀπήνεγκανκαὶ παρέδωκαν Πιλάτῳ

1 Καὶ ἀναστὰν ἅπαν τὸ πλῆθος αὐτῶν ἤγαγον αὐτὸν ἐπὶ τὸν Πιλᾶτον

28 Ἄγουσιν οὖν τὸν Ἰησοῦν ἀπὸ τοῦ Καϊάφα εἰς τὸ πραιτώριον ἦν δὲ προΐ καὶ αὐτοὶ οὐκεἰσῆλθον εἰς τὸ πραιτώριον ἵνα μὴμιανθῶσιν ἀλλὰ φάγωσιν τὸ πάσχα

ndash ndash 2 Ἤρξαντο δὲ κατηγορεῖν αὐτοῦ λέγοντες τοῦτον εὕραμεν διαστρέφοντα τὸ ἔθνος ἡμῶν καὶ κωλύοντα φόρους Καίσαρι διδόναι καὶ λέγοντα ἑαυτὸν χριστόν βασιλέα εἶναι

29 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Πιλᾶτος ἔξω πρὸς αὐτοὺς καὶ φησίν τίνα κατηγορίαν φέρετε κατὰ τοῦ ἀνθρώπου τούτου 30 ἀπεκρίθησαν καὶ εἶπαν αὐτῷ εἰ μὴ ἦν οὗτος κακὸν ποιῶν οὐκ ἄν σοι παρεδώκαμεν αὐτόν31 εἶπεν οὖν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος λάβετε αὐτὸν ὑμεῖςκαὶ κατὰ τὸν νόμονὑμῶν κρίνατε αὐτόν εἶπον αὐτῳ οἱ Ἰουδαῖοι ἡμῖν οὐκ ἔξεστιν ἀποκτεῖναι οὐδένα

32 ἵνα ὁ λόγος τοῦ Ἰησοῦ πληρωθῇ ὅνεἶπεν σημαίνων ποίῷ θανάτῳ ἤμελλεν ἀποθνῄσκειν

11 Ὁ δὲ Ἰησοῦς ἐστάθη ἔμπροσθεν τοῦ ἡγεμόνος καὶ ἐπηρώτησεν αὐτόνὁ ἡγεμὼν λέγων

2 Καὶ ἐπηρώτησεν αὐτον ὁ Πιλᾶτος σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲἀποκριθεὶς αὐτῷ

3 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἠρώτησεν αὐτὸν λέγων σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲ

33 Εἰσῆλθεν οὖν πάλιν εἰς τὸ πραιτώριον ὁ Πιλᾶτος καὶ ἐφώνησεν τὸν

322 Matt 27 3ndash10 kertoo Juudaksen kohtalosta

97

σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲἸησοῦς ἔφη σὺ λέγεις

λέγει σὺ λέγεις ἀποκριθεὶς αὐτῷ ἔφη σὺ λέγεις

Ἰησοῦν καὶ εἶπεν αὐτῷ σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων34 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς ἀπὸ σεαυτοῦ σὺ τοῦτο λέγεις ἢ ἄλλοι εἶπόν σοι περὶ ἐμοῦ

12 καὶ ἐν τῷ κατηγορεῖσθαι αὐτὸν ὑπὸ τῶν ἀρχιερέων καὶ πρεσβυτέρων οὐδὲν ἀπεκρίνατο13 τότε λέγει αὐτῷὁ Πιλᾶτος οὐκ ἀκούεις πόσα σου καταμαρτυροῦσιν14 καὶ οὐκ ἀπεκρίθη αὐτῷ πρὸς οὐδὲ ἓν ῥῆμαὥστε θαυμάζειν τὸν ἡγεμόνα λίαν

3 καὶ κατηγόρουν αὐτοῦ οἱ ἀρχιερεῖς πολλά4 ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἐπηρώτα αὐτὸν λέγων οὐκ ἀποκρίνῃ οὐδὲν ἴδε πόσα σου κατηγοροῦσιν5 ὁ δὲ Ἰησοῦς οὐκέτι οὐδὲν ἀπεκρίθη ὥστε θαυμάζειν τὸν Πιλᾶτον

35 ἀπεκρίθη ὁ Πιλᾶτος μήτι ἐγω Ἰουδαῖός εἰμι τὸ ἔθνος τὸ σὸν καὶ οἱἀρχιερεῖς παρέδωκάν σε ἐμοί τὶ ἑποίησας36 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς ἡ βασιλείαἡ ἐμὴ οὐκ ἔστιν ἐκ τοῦ κόσμου τούτου εἰ ἐκ τοῦ κόσμου τούτου ἦν ἡ βασιλεία ἡ ἐμὴ οἱ ὑπηρέται οἱ ἐμοὶἠγωνίζοντο ἂν ἵνα μὴ παραδοθῶ τοῖς Ἰουδαίοις νῦν δὲ ἡβασιλεία ἡ ἐμὴ οὐκἔστιν ἐντεῦθεν37 εἶπεν οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος οὐκοῦν βασιλεύς εἶ σύ ἀπεκρίθη ὁ Ἰησοῦς σὺ λέγεις ὅτι βασιλεύς εἰμι ἐγὼ εἰς τοῦτο γεγέννημαι καὶ εἰς τοῦτο ἐλήλυθα εἰς τὸν κόσμον ἵνα μαρτυρήσω τῇ ἀληθειᾳ πᾶς ὁ ὢν ἐκ τῆς ἀληθείας ἀκούει μου τῆς φωνῆς38 λέγει αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος τί ἐστιν ἀλήθεια

98

4 ὁ δὲ Πιλᾶτος εἶπεν πρὸς τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ὄχλους οὐδὲν εὑρίσκω αἴτιον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ5 οἱ δὲ ἐπίσχουν λέγοντες ὅτι ἀνασείει τὸν λαὸν διδάσκων καθ᾿ ὅλης τῆς Ἰουδαίαςκαὶ ἀρξάμενος ἀπὸτῆς Γαλιλαίας ἕως ὧδε

Καὶ τοῦτο εἰπὼν πάλιν ἐξῆλθεν πρὸς τοὺς Ἰουδαίους καὶ λέγει αὐτοῖς ἐγὼ οὐδεμίαν εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν

6 Πιλᾶτος δὲ ἀκούσας ἐπηρώτησεν εἰ ὁ ἄνθρωπος Γαλιλαῖος ἐστιν7 καὶ ἐπιγνοὺς ὅτι ἐκ τῆς ἐξουσίας Ἡρῴδου ἐστὶν ἀνέπεμψεν αὐτὸν πρὸς Ἡρῴδην ὄντα καὶ αὐτὸν ἐν Ἱεροσολύμοις ἐν ταύταις ταῖς ἡμέραις323

ndash ndash 13 Πιλᾶτος δὲ συγκαλεσάμενος τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ἄρχοντας καὶ τὸν λαόν14 εἶπεν πρὸς αὐτούς προσηνέγκατέ μοι τὸν ἄνθρωπον τοῦτον ὡς ἀποστρέφοντα τὸν λαόν καὶ ἰδοὺ ἐγὼ ἐνώπιον ὑμῶν ἀνακρίνας οὐδὲν εὗρον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ αἴτιον ὧν

323 Luuk 23 8ndash12 sisaumlltaumlauml kuvauksen Jeesuksesta Herodeksen edessauml

99

κατηγορεῖτε κατ᾽ αὐτοῦ15 ἀλλ᾽ οὐδὲ Ἡρῴδης ἀνέπεμψεν γὰρ αὐτὸν πρὸς ἡμᾶς καὶ ἰδοὺ οὐδὲν ἄξιον θανάτου ἐστὶν πεπραγμένοναὐτῷ

15 Κατὰ δὲ ἑορτὴνεἰώθει ὁ ἡγεμὼν ἀπολύειν ἕνα τῷ ὄχλῳ δὲσμιον ὃν ἤθελον

6 Κατὰ δὲ ἑορτὴν ἀπέλυεν αὐτοῖς ἕναδέσμιον ὃν παρῃτοῦντο

16 παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω324

39 ἔστιν δὲ συνήθεια ὑμῖν ἵνα ἕνα ἀπολύσω ὑμῖν ἐν τῷ πάσχα βούλεσθε οὖν ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων

16 εἶχον δὲ τότε δέσμιον ἐπίσημον λεγόμενον Βαραββᾶν

7 ἦν δὲ ὁ λεγόμενος Βαραββᾶς μετὰ τῶν στασιαστῶν δεδεμένος οἵτινες ἐν τῇ στάσει φόνονπεποιήκεισαν8 καὶ ἀναβὰς ὁ ὄχλος ἤρξατο αἰτεῖσθαι καθὼς ἐποίει αὐτοῖς

17 συνηγμένων οὖν αὐτῶν εἶπεν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος τίνα θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν Βαραββᾶν ἢ Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον χριστόν

9 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἀπεκρίθη αὐτοῖς λέγων θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων

18 Ἀνέκραγον δὲ παμπληθεὶ λέγοντες αἶρε τοῦτον ἀπόλυσον δὲ ἡμῖν τὸν Βαραββᾶν19 ὅστις ἦν διὰ στάσιν τινὰ γενομένην ἐν τῇ πόλει καὶ φόνον βληθεὶς ἐν τῇ φυλακῇ

40 ἐκραύγασαν οὖν πάλιν λέγοντες μὴ τοῦτον ἀλλὰ τὸν Βαραββᾶν ἦν δὲ ὁΒαραββᾶς λῃστής

18 ᾔδει γὰρ ὅτι διὰφθόνον παρέδωκαναὐτόν

10 ἐγίνωσκεν γὰρ ὅτι διὰ φθόνον παραδεδώκεισαν αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς

19 Καθημένου δὲ αὐτοῦ ἐπὶ τοῦ

324 Luuk 2317 rdquoἀνάγκην δὲ εἶχεν ἀπολύειν αὐτοῖς κατὰ ἑορτὴν ἕναrdquo puuttuu tekstikriittisen edition korpustekstistauml

100

βήματος ἀπέστειλεν πρὸς αὐτὸν ἡ γυνὴ αὐτοῦ λέγουσα μηδὲν σοὶ καὶ τῷ δικαίῳ ἐκείνῳ πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ᾽ ὄναρδι᾽ αὐτόν

20 Οἱ δὲ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροιἔπεισαν τοὺς ὄχλους ἵνα αἰτήσωνται τὸν Βαραββᾶν τὸν δὲ Ἰησοῦν ἀπολέσωσιν21 ἀποκριθεὶς δὲ ὁ ἡγεμὼν εἶπεν αὐτοῖς τίνα θέλετεἀπὸ τῶν δύο ἀπολύσω ὑμῖν οἱ δὲ εἶπαν τὸν Βαραββᾶν

11 οἱ δὲ ἀρχιερεῖς ἀνέσεισαν τὸν ὄχλον ἵνα μᾶλλον τὸν Βαραββᾶν ἀπολύσῃ αὐτοῖς

22 λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος τί οὖν ποιήσω Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον χριστόν λέγουσιν πάντες σταυρωθήτω

12 ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἀποκριθεὶς ἔλεγεν αὐτοῖς τί οὖν θέλετε ποιήσωὃν λέγετε τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων13 οἱ δὲ πάλιν ἔκραξαν σταύρωσον αὐτόν

20 πάλιν δὲ ὁ Πιλᾶτος προσεφώνησεν αὐτοῖς θέλον ἀπολῦσαι τὸν Ἰησοῦν 21 οἱ δὲ ἐπεφώνουν λέγοντες σταύρου σταύρου αὐτόν

191 Τότε οὖν ἔλαβεν ὁ Πιλᾶτος τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐμαστίγωσεν 2 καὶ οἱ στρατιῶταιπλέξαντες στέφανον ἐξ ἀκανθῶν ἐπέθηκαναὐτοῦ τῇ κεφαλῇ καὶ ἱμάτιον πορφυροῦν περιέβαλον αὐτὸν325

3 καὶ ἤρχοντο πρὸςαὐτὸν καὶ ἔλεγον

325 Vrt Matt 2728ndash30 ja Mark 1517ndash19 sekauml Luuk 2311

101

χαῖρε ὁ βασλεὺς τῶν Ἰουδαίων καὶ ἐδίδοσαν αὐτῷ ῥαπίσματα

23 ὁ δὲ ἔφη τί γὰρκακὸν ἐποίησεν οἱδὲ περισσῶς ἔκραζον λέγοντες σταυρωθήτω

14 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἔλεγεν αὐτοῖς τί γὰρ ἐποίησεν κακόν οἱ δὲ περισσῶς ἔκραξανσταύρωσον αὐτον

22 ὁ δὲ τρίτον εἶπεν πρὸς αὐτούςτί γὰρ κακὸν ἐποίησεν οὗτος οὐδὲν αἴτιον θανάτου εὗρον ἐν αὐτῷ παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω23 οἱ δὲ ἐπέκειντο φωναῖς μεγάλαις αἰτούμενοι αὐτόν σταυρωθῆναι καὶ κατίσχυον αἱ φωναὶ αὐτῶν

4 Καὶ ἐξῆλθεν πάλιν ἔξω ὁ Πιλᾶτος καὶ λέγει αὐτοῖς ἴδε ἄγω ὑμῖν αὐτὸν ἔξω ἵνα γνῶτε ὅτι οὐδεμίαν αἰτίαν εὑρίσκω ἐν αὐτῷ 5 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Ἰησοῦς ἔξω φορῶν τὸν ἀκάνθινον στέφανον καὶ τὸ πορφυροῦν ἱμάτιον καὶ λέγει αὐτοῖς ἰδοὺ ὁ ἄνθρωπος6 Ὅτε οὖν εἶδον αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ ὑπηρέται ἐκαύγασαν λέγοντες σταύρωσον σταύρωσον λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος λάβετε αὐτὸν ὑμεῖςκαὶ σταυρώσατε ἐγὼ γὰρ οὐχ εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν

7 ἀπεκρίθησαν αὐτῷ οἱ Ἰουδαῖοι ἡμεῖς νόμον ἔχομεν καὶ κατὰ τὸν νόμον ὀφείλει ἀποθανεῖν ὅτι υἱὸνθεοῦ ἑαυτὸν ἐποίησεν8 Ὅτε οὖν ἤκουεν ὁ Πιλᾶτος τοῦτον τὸν λόγον μᾶλλον ἐφοβήθη9 καὶ εἰσῆλθεν εἰς τὸ πραιτώριον πάλιν καὶ λέγει τῷ Ἰησοῦ πόθεν εἶ σύ ὁ δὲ Ἰησοῦς

102

ἀπόκρισιν οὐκ ἔδωκεν αὐτῷ10 λέγει οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος ἐμοὶ οὐ λαλεῖς οὐκ οἶδας ὅτι ἐξουσίαν ἔχω ἀπολῦσαί σε καὶ ἐξουσίαν ἔχω σταυρῶσαί σε11 ἀπεκρίθη αὐτῷ Ἰησοῦς οὐκ εἶχες ἐξουσίαν κατ᾿ ἐμοῦ οὐδεμίαν εἰ μὴ ἦν δεδομένον σοι ἄνωθεν διὰ τοῦτο ὁ παραδούς μέ σοι μείζονα ἁμαρτίαν ἔχει12 ἐκ τούτου ὁ Πιλᾶτος ἐζήτει ἀπολῦσαι αὐτόν οἱδὲ Ἰουδαῖοι ἐκραύγασαν λέγοντες ἐὰν τοῦτον ἀπολύσῃς οὐκ εἶ φίλος τοῦ Καίσαρος πᾶς ὁ βασιλέα ἑαυτὸν ποιῶν ἀντιλέγει τῷΚαίσαρι

24 Ἰδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖ ἀλλὰ μᾶλλον θόρυβος γίνεται λαβὼν ὕδωρ ἀπενίψατο τὰς χεῖρας ἀπέναντι τοῦ ὄχλου λέγων ἀθῷος εἰμι ἀπὸ τοῦαἵματος τούτου ὑμεῖς ὄψεσθε25 καὶ ἀποκριθεὶς πᾶς ὁ λαὸς εἶπεν τὸ αἷμα αὐτὸῦ ἐφ᾿ ἡμᾶς καὶ ἐπὶ τὰ τέκνα ἡμῶν26 τότε ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν τὸν δὲ Ἰησοῦν

15 Ὁ δὲ Πιλᾶτος βουλόμενος τῷ ὄχλῳ τὸ ἱκανὸν ποιῆσαι ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν καὶ παρέδωκεν τὸν Ἰησοῦν φραγελλώσας ἵνα σταυρωθῇ

24 Καὶ Πιλᾶτος ἐπέκρινεν γενέσθαιτὸ αἴτημα αὐτῶν25 ἀπέλυσεν δὲ τὸν διὰ στάσιν καὶ φόνον βεβλημένον εἰς φυλακὴν ὃν ᾐτοῦντο τὸν δὲ Ἰησοῦν παρέδωκεντῷ θελήματι αὐτῶν

13 ὁ οὖν Πιλᾶτος ἀκούσας τῶν λόγων τούτων ἤγαγεν ἔξω τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐκάθισεν ἐπὶ βήματος εἰς τόπον λεγόμενον Λιθόστρωτον Ἑβραϊστὶ δὲ Γαββατα14 ἦν δὲ παρασκευὴ τοῦ πάσχα ὥρα ἦν ὡς ἕκτη καὶ λέγει τοῖςἸουδαίοις ἴδε ὁ βασιλεὺς ὑμῶν15 ἐκραύγασαν οὖν ἐκεῖνοι ἆρον ἆρον σταύρωσον αὐτόν λέγει αὐτοῖς

103

φραγελλώσας παρέδωκεν ἵνα σταυρωθῇ

ὁ Πιλᾶτος τὸν βασιλέα ὑμῶν σταυρώσω ἀπεκρίθησαν οἱ ἀρχιερεῖς οὐκ ἔχομεν βασιλέα εἰ μὴ Καίσαρα16 Τότε οὖν παρέδωκεν αὐτὸν αὐτοῖς ἵνα σταυρωθῇ

104

• 1 Johdanto
• • 11 Tutkimuskysymys ja -metodi
  • 12 Tulkintahistoriaa
  • 13 Kaumlsitteistauml
  • 14 Tutkielman rakenne
  • • 2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherrat
    • • 21 Roomalaiset maaherrat ja Juudea
      • 22 Pilatus Juudean maaherrana
      • • 3 Markuksen evankeliumi
        • • 31 Johdanto
          • 32 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
          • 33 Roomalainen oikeudenkaumlynti
          • 34 Pilatus Markuksen evankeliumissa
          • • 4 Matteuksen evankeliumi
            • • 41 Johdanto
              • 42 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
              • 43 Roomalainen oikeudenkaumlynti
              • 44 Pilatus Matteuksen evankeliumissa
              • • 5 Luukkaan evankeliumi
                • • 51 Johdanto
                  • 52 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
                  • 53 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessauml
                  • 54 Jeesus Herodeksen edessauml
                  • 55 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessauml
                  • 56 Pilatus Luukkaan evankeliumissa
                  • • 6 Johanneksen evankeliumi
                    • • 61 Johdanto
                      • 62 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaiset
                      • 63 Roomalainen oikeudenkaumlynti
                      • 64 Pilatus Johanneksen evankeliumissa
                      • • 7 Johtopaumlaumltoumlkset
                        • Lyhenteet
                        • Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo
                        • • Laumlhteet ja apuneuvot
                          • Kirjallisuus
                          • • Liite Synopsis

tunteettomuudesta juutalaisia tapoja kohtaan (esimerkiksi Ant 1855ndash58) ovat

keskeisiauml taumlssauml tulkinnassa Sejanus oli keisari Trajanuksen luottomies ja

Staufferin tulkinnan mukaan Pilatuksen patronius joka hankki Pilatukselle

maaherran viran Juudeasta Staufferin mukaan Pilatus vihasi juutalaisia kuten

Sejanuskin ja oli valmis vahingoittamaan ja loukkaamaan heitauml aina tilaisuuden

tullen Sejanus ja Pilatus toivoivat juutalaisten kapinaa jonka seurauksena kaikki

juutalaiset olisi pitaumlnyt kukistaa8 Sejanuksen kuoleman jaumllkeen Pilatus oli

epaumlvarma omasta asemastaan ja oli siksi valmis tuomitsemaan Jeesuksen

juutalaisten toiveiden mukaan9 Myoumlhemmin saman tyylistauml tulkintaa on edustanut

Paul Winter joka tosin ei mainitse Sejanusta tulkinnassaan Haumlnen mukaansa

Filonin kuvaus (Laumlhet 301) Pilatuksesta julmana ja joustamattomana miehenauml on

kuitenkin historiallisesti uskottavin Taumlstauml huolimatta jo evankelistat pyrkivaumlt

siirtaumlmaumlaumln vastuuta Jeesuksen tuomitsemisesta juutalaisille jotta varhaiskristityt

naumlyttaumlytyisivaumlt paremmassa valossa roomalaisille10

Staufferin ja myoumls Winterin tulkinnat perustuvat siis naumlkemykselle ettauml

evankeliumien ja juutalaisten kirjoittajien maalaamassa kuvassa Pilatuksesta on

perustava ero Taumlmauml ero on niin merkittaumlvauml ettei sitauml ole mahdollista selittaumlauml

ilman merkittaumlvaumlauml muutosta joko historiassa tai kirjoittajien asenteissa Stauffer

perusteli eron Sejanuksen kuolemalla ja siis Pilatuksen tulevaisuuden

epaumlvarmuudella Winter puolestaan uskoo evankeliumien pyrkineen osoittamaan

Jeesuksen ja varhaiskristittyjen vaarattomuuden Rooman valtakunnalle Lisaumlksi

sekauml Staufferin ettauml Winterin tulkinnassa juutalaisilla laumlhteillauml on ensisijainen

asema

Staufferin tulkinta ei kuitenkaan tyydyttaumlnyt kaikkia Jo 1900-luvun

puolessa vaumllissauml haumlnen edustamansa tulkinta kohtasi vastustusta Tulkinnan

arvostelijat pitivaumlt Pilatusta melko tyypillisenauml roomalaisena maaherrana Taumlmauml

tulkinta ei naumle ylitsepaumlaumlsemaumltoumlntauml eroa juutalaisten tekstien ja evankeliumien

kirjoittajien Pilatus-kuvauksen vaumllillauml Esimerkiksi Hugh Turner arvosteli

Staufferia siitauml ettauml taumlmauml nojasi tulkinnassaan Sejanuksen juutalaisvastaisuuteen

8 Stauffer 1955 103 118ndash120 Staufferin olettama yhteys Pilatuksen ja Sejanuksen vaumllillauml on kuitenkin hyvin spekulatiivinen sillauml Filon ei suoraan mainitse yhteyttauml9 Mm Brown (1994 693ndash694) ja Carter (2003 3ndash4) pitaumlvaumlt taumltauml hyvin epaumlvarmana sillauml vaumlite Sejanuksen juutalaisvastaisuudesta pohjautuu vain yhteen laumlhteeseen 10 Ks tarkemmin Winter 1974 70ndash89 Winterin mukaan Filonin kuvaus on uskottavin koska Filonoli Pilatuksen aikalainen Lisaumlksi Filonin kuvaukseen Pilatuksesta ei vaikuta taumlmaumln rooli Jeesuksenoikeudenkaumlynnissauml josta Filon ei vaikuta olevan tietoinen Toisaalta Bond (1998 36) kyseenalaistaa Filonin kuvauksen koska ensinnaumlkin Filon arvioi usein tekstiensauml henkiloumlitauml sen mukaan kuinka he noudattivat juutalaista lakia ja toiseksi Filon oli Herodeksen hallitsijasuvun kannattaja joka mahdollisesti toivoi ettauml Juudea siirtyisi jaumllleen Herodeksen suvulle hallittavaksi Niinpauml taumlmauml saattoi olla se syy miksi Filon kuvaa Pilatuksen hyvin kielteisessauml valossa

3

Taumlstauml ei kuitenkaan ole muuta todistetta kuin Filonin kirjoitus eikauml missaumlaumln

kerrota Sejanuksen olleen Pilatuksen patronius Turnerin mukaan Pilatus ei

tarkoituksella loukannut juutalaisten tapoja Pilatus oli kohtalaisen paumltevauml

hallitsija mistauml haumlnen pitkauml hallituskautensakin viestii Haumln pyrki maakunnassa

vahvistamaan Rooman valtaa ja kansan uskollisuutta Rooman valtakuntaa

kohtaan11 Myoumlhemmin taumltauml tulkintaa on edustanut myoumls Raymond Brown12

Lisaumlksi Helen Bond joka kuuluu taumlmaumln tutkielman kannalta keskeisiin tutkijoihin

liittyy taumlhaumln tulkintatyyppiin Haumln on kirjoittanut 1990-lopussa hyvin kattavan

tutkimuksen Pilatuksesta Haumln korostaa tutkimuksessaan sitauml ettauml niin Filonin ja

Josefuksen kuin evankeliumien kirjoittajienkin Pilatus-kuvaukseen vaikutti heidaumln

oma tilanteensa eikauml yhtauml voida pitaumlauml historiallisempana kuin muita13

Naumlmauml kaksi tulkintalinjaa Pilatuksesta olivat 1900-luvun tutkimuksessa

vaikuttavimmat mutta niiden lisaumlksi on esitetty myoumls muunlaisia tulkintoja

Erityisesti Raamatun evankeliumeihin keskittyvauml tulkinta katsoo Pilatuksen olleen

paumlaumlttaumlmaumltoumln ja heikko hallitsija Markus kertoo kuinka Pilatus tiesi ettauml Jeesus oli

luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta (Mark 1510) Matteus puolestaan kuvaa

Pilatuksen pesemaumlssauml kaumltensauml Jeesuksen tuomiosta (Matt 2724) Luukkaan

sanojen mukaan Pilatus laumlhetti Jeesuksen Herodeksen luo kuulusteltavaksi (Luuk

237) Johannes puolestaan kirjoittaa samoin kuin Luukas (Luuk 234 14 ja 22)

Pilatuksen useaan otteeseen julistaneen Jeesuksen syyttoumlmaumlksi (Joh 1838 194 ja

6)14 Niinpauml Pilatus uskoi ettauml Jeesus oli syytoumln mutta haumln ei uskaltanut luottaa

omaan harkintakykyynsauml vaan taipui paikalla olleen kansan tahtoon ja tuomitsi

Jeesuksen Taumlllaista tulkintaa ovat edustaneet esimerkiksi Vincent Taylor ja

Ronald Piper15

Viime vuosikymmeninauml Uuden testamentin tutkimuksessa varsinkin

Pohjois-Amerikassa on yleistynyt postkolonialistinen kritiikki Erityisesti sen

alalaji imperiumikritiikki on tuonut evankeliumien Pilatus-kuvaukseen uusia

naumlkoumlkulmia Perinteisesti tutkimuksessa on kiinnitetty erityistauml huomiota

varhaiskristittyjen ja juutalaisten suhteisiin Imperiumikritiikki nostaa kuitenkin

esille varhaiskristittyjen ja Rooman valtakunnan vaumllisen suhteen Tyypillisesti

11 Turner 1965 68ndash74 12 Ks tarkemmin Brown 1994 693ndash70513 Bond 1998 xvii14 Taumlssauml tutkielmassa kaumlytaumln yksinkertaisuuden vuoksi evankeliumien kirjoittajista heidaumln perinteestauml nousevia nimiaumlaumln tai termiauml rsquoevankelistatrsquo viitatessani kaikkiin kirjoittajiin kerralla 15 Taylor 1952 577ndash579 Piper 2007 127ndash162 Taylor tiedostaa tavan korostaa Jeesuksen viattomuutta ja juutalaisten syyllisyyttauml Haumlnen mukaansa kuitenkin Markuksen kertomuksessa naumlkyy Pilatuksen kyvyttoumlmyys toimia oman harkintansa vaikka ylipappien syyllisyys Jeesuksen kuolemaan on myoumls esillauml

4

imperiumikritiikki naumlkee Jeesuksen toiminnan vastakulttuurisena ja evankeliumit

vastakulttuurisina teksteinauml jotka pyrkivaumlt kyseenalaistamaan Rooman

valtakunnan arvot16 Imperiumikritiikki pyrkii nostamaan esille Raamatun tekstien

kohtia missauml erityisesti Rooman valtakuntaan ja sen sosiaaliseen tai

uskonnolliseen jaumlrjestykseen viitataan eksplisiittisesti tai implisiittisesti

Tavallisesti naumlmauml viittaukset naumlhdaumlaumln Rooman edustamien asioiden ja arvojen

kyseenalaistamisena17 Warren Carter on yksi imperiumikritiikin uranuurtaja ja

yksi taumlssauml tutkielmassa esiteltyjauml tutkijoita Haumln pitaumlauml Pilatusta tyypillisenauml

maaherrana joka valvoi Rooman valtakunnan ja sen liittolaisten etuja

maakunnassa Haumlnen mukaansa Jeesus oli uhka Rooman valtakunnalle minkauml

vuoksi Pilatus oli valmis tuomitsemaan taumlmaumln18 Carter nostaa esille Rooman

valtakunnan merkityksen evankeliumeille Evankeliumit on kirjoitettu Rooman

valtakunnan alueella ja ne kuvaavat tapahtumia jotka sijoittuvat valtakunnan

alueelle Niinpauml evankeliumien taustakonteksti on roomalainen Carterin mukaan

evankeliumit ottavatkin kantaa roomalaiseen maailmaan ja sen arvoihin Taumlmauml

imperiumin arviointi laumlpaumlisee evankeliumit kauttaaltaan19 Carterin tulkinnassa

huomion arvoista on se ettauml siinauml haumlnen olettamansa historiallinen maailma ja

evankeliumien kertomuksellinen maailma tulevat hyvin laumlhelle toisiaan Naumlin

kysymys siitauml millainen roomalainen maaherra Pilatus oikeastaan oli heijastuu

suoraan siihen miten evankeliumien Pilatus-kuvausta tulkitaan

13 KaumlsitteistaumlTaumlmaumln tutkielman kannalta keskeisiauml kaumlsitteitauml ovat imperiumivastainen ja

juutalaisvastainen Molemmat termit ovat sisaumllloumlllisesti hyvin ongelmallisia Mikauml

tekee tekstistauml juutalaisvastaisen tai imperiumivastaisen Nykykaumlytoumlssauml sana

rdquojuutalaisvastainenrdquo kantaa herkaumlsti holokaustin taakkaa Minauml maumlaumlrittelen taumlssauml

tutkielmassa juutalaisvastaisuudeksi juutalaisia tai jotakin juutalaisryhmaumlauml

vaumlaumlristelevaumln kuvauksen jonka tarkoitus on asettaa juutalaiset yhteisoumlnauml pysyvaumlsti

kielteiseen valoon Nykylukijan ja evankelistojen vaumllillauml on laumlhes kaksituhatta

vuotta historiaa Taumlstauml syystauml on ensiarvoisen taumlrkeaumlauml kiinnittaumlauml huomio

nimenomaan evankelistan alkuperaumliseen tarkoitukseen Evankelistoja ei voida

pitaumlauml vastuullisina nykylukijalle juutalaisvastaisilta vaikuttavista tulkinnoista

16 Frey 2014 337 Artikkelissaan Frey kritisoi kovasti imperiumivastaista tulkintaa joka haumlnen mukaansa on herkaumlsti yksipuolista ja ideologialaumlhtoumlistauml17 Mcknight amp Modica 2013 16 Englannin kielinen vastine on rsquoempire criticismrsquo18 Carter 2003 32 Muita imperiumikritiikin edustajia ovat esimerkiksi Tom Thatcher ja Kavin Rowe19 Carter 2006 1ndash3

5

jollei voida osoittaa juutalaisvastaisen tulkinnan olleen jo evankelistan mielessauml

Lisaumlksi on huomioitava se konteksti josta evankelista kirjoitti Kokiko evankelista

olevansa osa juutalaisuutta Yleinen tulkinta on se ettauml ryhmaumln sisaumlinen retoriikka

voi olla vahvempaa kuin ulkopuolelta tuleva ilman ettauml retoriikkaa pidetaumlaumln

juutalaisvastaisena On kuitenkin mielestaumlni selvaumlauml ettei kaikkea kielteistauml

arvostelua voida pitaumlauml juutalaisvastaisuutena vaan vaumlitteiden juutalaisvastaisuutta

on tulkittava ennen kaikkea niiden tarkoituksesta kaumlsin

Imperiumivastaisuudeksi nimitaumln tarkoituksellista Rooman valtakunnan

arvojen jatai vallan vastustamista joka hylkaumlauml mahdollisuuden toimia

imperiumin sisaumlllauml vallitsevissa olosuhteissa Kyse ei siis ole Rooman imperiumin

vallan tai arvojen arvostelusta joka taumlhtaumlisi Rooman valtakunnan uudistamiseen

Lisaumlksi koska imperiumikritiikin kannattajien mukaan imperiumivastaisuus voi

ilmetauml myoumls epaumlsuorasti on naumliden imperiumivastaisten kantojen oltava riittaumlvaumln

selkeitauml Riittaumlvauml selkeys on kriteerinauml haasteellinen mutta tarkoitan sillauml sitauml ettauml

tulkinta ei saa olla liian vaumlkinaumlinen ja myoumls muiden evankeliumin kohtien on

tuettava tulkintaa Erityisen taumlrkeaumlauml on erottaa evankelistan Rooma-suhteen

erityspiirteet itse imperiumivastaisuudesta Esimerkiksi Martin Meiser korostaa

ettauml Tertullianus oli epaumlilemaumlttauml uskollinen keisarille vaikka ei pitaumlnytkaumlaumln taumltauml

jumalana20

14 Tutkielman rakenneAloitan tutkielmani luomalla lyhyen katsauksen siihen mitauml me tiedaumlmme

historiallisesta Pilatuksesta ja roomalaisista maaherroista yleensauml Taumlmaumln jaumllkeen

siirryn kaumlsittelemaumlaumln evankeliumien kuvauksia Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml

kutakin vuorollaan Markuksesta alkaen Naumlissauml kappaleissa teen lyhyen

johdannon jossa kaumlyn laumlpi yleisesti evankeliumin suhdetta Rooman valtakuntaan

Taumlmaumln jaumllkeen kaumlsittelen tiiviisti Jeesuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin joka

edeltaumlauml roomalaista oikeudenkaumlyntiauml Taumlmaumln kappaleen avulla tarkastelen

evankeliumin asenteita juutalaisuutta jotakin sen alaryhmaumlauml tai sen johtajia

kohtaan Juutalaisuuden ja evankeliumien suhde on itsessaumlaumln jo hyvin laaja aihe

eikauml sitauml ole taumlmaumln tutkielman piirissauml mahdollista kaumlsitellauml tarkasti Taumlstauml

huolimatta teen muutamia huomioita kunkin evankeliumin juutalaissuhteesta sillauml

toisaalta se voi vaikuttaa myoumls merkittaumlvaumlsti evankeliumien Pilatus-kuvaukseen

Naumlhdaumlkseni onkin neljauml vaihtoehtoa kuinka kunkin evankeliumin kirjoittajan

asenteet juutalaisuutta ja toisaalta Rooman valtakuntaa kohtaan vaikuttavat

20 Meiser 2015 140ndash141

6

evankeliumin kuvaan Pilatuksesta Ensimmaumlinen vaihtoehto on ettauml evankelista

pyrkii siirtaumlmaumlaumln vastuun Jeesuksen tuomitsemisesta mahdollisimman

taumlydellisesti juutalaisille jollekin juutalaiselle ryhmaumllle tai juutalaisille johtajille

Samalla haumln esittaumlauml Pilatuksen suhtautuneen Jeesukseen myoumltaumlmielisesti eikauml haumln

vastusta Rooman valtakuntaa Toinen vaihtoehto on ettauml evankelista naumlkee sekauml

juutalaiset jokin juutalaisen ryhmaumln tai juutalaiset johtajat ettauml Pilatuksen yhtauml

suuressa vastuussa Jeesuksen tuomitsemisesta Niinpauml haumln ei nosta kumpaakaan

erityisesti syylliseksi Evankeliumin kirjoittaja saattaa arvostella tai olla

arvostelematta juutalaisia jatai Pilatusta ja mahdollisesti Rooman valtakuntaa

Kolmanneksi kirjoittaja ei korostakaan Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml erityisesti

juutalaisten osallisuutta vaan todellinen arvostelun kohde on Pilatus ja haumlnen

edustamansa Rooman valtakunta Neljaumls vaihtoehto on se ettei evankeliumin

kirjoittajan juutalaissuhteella ja Pilatus-kuvauksella ole mitaumlaumln tekemistauml

keskenaumlaumln Evankelistan suhde juutalaisuuteen on oma asiansa ja Pilatuksen

toiminta oikeudenkaumlynnissauml on riippumaton taumlstauml

Vasta kun olen kaumlsitellyt evankeliumin juutalaisen oikeudenkaumlynnin siirryn

roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin ja Pilatuksen toimintaan Taumlssauml kaumlsittelyssauml

arvioin evankeliumien Pilatuksen kuvausta ja sitauml kuinka evankeliumien suhde

toisaalta juutalaisiin toisaalta Rooman valtakuntaan vaikuttaa taumlhaumln kuvaukseen

Paumlaumltaumln jokaisen evankeliumin kaumlsittelyn kokoavaan kappaleeseen jossa esitaumln

naumlkemykseni evankeliumin Rooma-suhteesta joka on noussut evankeliumin

Pilatus kuvauksesta Tutkielman lopuksi teen yhteenvedon jossa teen huomioita

evankeliumien eroista ja yhtaumllaumlisyyksistauml

2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherratVaikka tutkimukseni ei ensisijaisesti keskity siihen kuka tai millainen Pontius

Pilatus historiassa mahdollisesti oli tarkastelen silti taumltaumlkin kysymystauml lyhyesti

Naumlin voimme paremmin arvioida tutkijoiden naumlkemyksiauml siitauml kuinka Pilatus on

kuvattu eri evankeliumeissa Mikaumlli Pilatus on kuvattu tyypillisenauml maaherrana

kuten Carter usein vaumlittaumlauml meidaumln on saatava ensin jonkinlainen kuva tyypillisestauml

maaherrasta ja siitauml mitauml me tiedaumlmme historiallisesta Pilatuksesta

21 Roomalaiset maaherrat ja JuudeaRoomalaiset maaherrat tulivat paumlaumlasiassa senaattoriluokasta Se kuka heidaumlt

nimitti riippui maakunnan tilanteesta Rooman rauhallisilla ydinalueilla jolla ei

ollut pysyvaumlauml tarvetta armeijalle maaherroina toimivat senaatin valitsemat

7

prokonsulit He olivat entisiauml konsuleita ja heidaumln toimikautensa oli yksi vuosi

Rooman rajojen tuntumassa olleiden maakuntien tilanne oli toinen Ne olivat

Rooman keisarin hallinnassa Naumlihin rajaprovinsseihin keisari nimitti legaatin

senaattoriluokan edustajien joukosta Poikkeuksena oli Egypti jonka maaherra

tuli ritariluokasta Perinteisesti tutkimuksessa on ajateltu ettauml Rooman

valtakunnassa oli naumliden suurempien senaattoriluokan hallitsemien maakuntien

lisaumlksi pienempiauml maakuntia Naumliden pienempien alueiden hallitsijat keisari

nimitti Egyptin tapaan ritariluokasta Juudean on mielletty kuuluneen naumlihin

pieniin alueisiin21 Steve Mason argumentoi kuitenkin vahvasti sen puolesta ettei

Juudea ollut vielauml Jeesuksen aikaan itsenaumlinen maakunta vaan osa Syyriaa Haumlnen

mukaansa Juudealla tarkoitettiin etelaumlisen Syyrian etnistauml aluetta joka keskittyi

Jerusalemiin ja sen ympaumlristoumloumln Lisaumlksi haumlnestauml antiikin kirjoittajat kuten Strabo

ja Cassius Dio22 eivaumlt tunteneet Egyptin lisaumlksi muita maakuntia joita hallitsi

ritariluokan edustaja23 Taumlmaumln asian puolesta puhuu myoumls se ettauml Juudean

maaherralla oli kaumlytoumlssaumlaumln vain suhteellisen vaumlhaumln sotilaita Taumlmauml tarkoitti sitauml

ettauml suurempien levottomuuksien syttyessauml Juudean maaherra oli riippuvainen

Syyrian legaatin tuesta Naumlin legaatilla oli merkittaumlvaumlauml vaikutusvaltaa Juudean

maaherraan24

Rooman toiminta maakunnissa vaihteli merkittaumlvaumlsti Helmut Koesterin

mukaan Rooman valtakunnan laajentumisen alkuvaiheessa Maakuntien maaherrat

kaumlyttivaumlt valtaansa monesti omien etujensa Rooman tai roomalaisten kauppiaiden

etujen mukaisesti Taumlmauml oli erityisen yleistauml Rooman rajaprovinsseissa joissa

valta ei ollut vielauml vakiintunut Seurauksena oli provinssien alkuperaumlisten

asukkaiden riisto Keisariajalle tultaessa taumlhaumln riistoon pyrittiin puuttumaan

Rooman valtakunnan virkamiehille maumlaumlraumlttiin kiinteaumlt palkat Maaherrat olivat

suoraan vastuussa keisarille ja maaherran virkamiehet keraumlsivaumlt tilojen ja

henkiloumliden verot Taumlstauml huolimatta epaumlsuoria veroja keraumlsivaumlt edelleen

publikaanit Rooman valtakunnan edustajat myivaumlt verojen keraumlaumlmisoikeuksia

niistauml eniten tarjoaville Naumlin epaumlsuorat verot saumlilyivaumlt edelleen korkeina25

21 Naumlin esimerkiksi ajattelevat Koester (1995 311ndash312) ja Bond (1998 4ndash5) Bond tosin myoumlntaumlauml ettauml Juudea oli pitkaumllti riippuvainen Syyriasta22 Mielenkiintoista on ettauml myoumls Luukkaasta oli olennaista mainita nimenomaan Syyrian kaumlskynhaltija Quirinius (Luuk 22)23 Mason (2016 240ndash245) luettelee kaikkiaan kaksitoista perustetta sille miksi Juudea ei ollut vielauml ennen Juutalaissotaa itsenaumlinen maakunta 24 Bondin (1998 5 amp 13) mukaan Juudean maaherralla oli kaumlytoumlssaumlaumln vain auxilia-joukkoja joita oli viisi kohorttia jalkavaumlkeauml ja yksi ratsuvaumlen rykmentti25 Koester 1995 279 312

8

Taumlmauml maakuntien riisto Rooman valloitushistorian alkuvaiheessa pitaumlnee

paikkansa kun roomalaisilla ei vielauml ollut selkeaumlauml pitkaumlaikaista tavoitetta

toiminnalleen Keisariajalle saavuttaessa roomalaisilla oli jo kuitenkin useita

strategioita siihen kuinka hallita heidaumln alaisuudessaan olevia alueita Mason

jakaa roomalaisten strategiat neljaumlaumln tyyppiin Ensinnaumlkin oli edellauml mainittu

valloitetun alueen riisto ja sen resurssien kaumlyttouml Rooman talouden hyvaumlksi

Toiseksi oli pyrkimys tukea alkuperaumlistauml paikallista eliittiauml maakunnan

kaupungeissa Kolmanneksi roomalaiset saattoivat palkita ystaumlviaumlaumln jotka olivat

osoittaneet uskollisuutensa Roomalle Ja neljaumlnneksi roomalaiset saattoivat pyrkiauml

pitaumlmaumlaumln liittolaisensa riippuvaisina yksin Roomasta luomalla epaumlluottamusta

naumliden vaumllille26

Juudeassa keisari Augustus hyoumldynsi naumlistauml strategioista kolmatta

nimittaumlessaumlaumln Herodes Suuren Juudean kuninkaaksi Kun Herodes kuoli vuonna 4

eea keisari Augustus kunnioitti Herodeksen testamenttia huolimatta siitauml ettauml

ilmeisesti Jerusalemin paikallinen papillinen eliitti oli anonut testamentin

mitaumltoumlintiauml27 Niinpauml haumln nimitti Herodeksen pojan Arkhelaoksen muun muassa

Juudean alueen hallitsijaksi28 Kuitenkin jo vuonna 6 jaa Augustus karkotti

Arkhelaoksen Jerusalemista ja liitti Juudean Syyrian maakuntaan Samalla haumln

nimitti Juudeaan maaherran ritariluokasta Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml Jerusalemin

juutalaisen erityisesti papillisen eliitin valta kasvoi29

Roomalaiset kunnioittivat pitkaumllle maakuntiensa perinteitauml ja lakeja He

puuttuivat niihin vain jos he katsoivat niiden olevan sivistymaumlttoumlmiauml Paikalliset

vallanpitaumljaumlt saumlilyttivaumlt asemansa mutta roomalaiset toivat alueelle myoumls oman

hallintokoneistonsa Niin ikaumlaumln tuomiovalta saumlilyi pienemmissauml asioissa

paikallisilla johtajilla mutta keisarin ja taumlmaumln virkamiesten hallitsemat

tuomioistuimet kaumlsittelivaumlt kaikki vakavammat rikokset Naumlin esimerkiksi

kuolemantuomiovalta kuului provinsseissa maaherralle30

26 Mason 2016 26027 Mason 2016 249 amp 252 Mason korostaa ettei suinkaan koko Juudean eliitti toivonut Juudean liittaumlmistauml suoran Rooman vallan alle Sen sijaan taumltauml toivoi ensi sijassa papillinen eliitti jonka valtaa kuningas heikensi28 Herodes Suuren valtakunta jaettiin haumlnen kolmen poikansa kesken Arkhelaos suurimman osan eli noin puolet Herodeksen valtakunnasta mm Juudean muut alueet jaettiin Antipaksen ja Filippoksen kesken Bond 1998 329 Ks tarkemmin Juudean tilanteesta vuoden 6 jaa tienoilla Mason 2016 250ndash253 30 Koester 1995 312 Tutkijoiden kesken on tosin erimielisyyttauml siitauml oliko paikallisilla johtajilla oikeus langettaa kuolemantuomioita jos asia koski paikallisia uskonnollisia tapoja Esimerkiksi Craig Blomberg (2001 240ndash241) pitaumlauml taumltauml mahdollisena Toisaalta mm Andrew Lincoln (2005 460ndash461) ja Carter (2003 46) epaumlilevaumlt taumltauml Bond (1998 16 alaviite 86) toteaa ettauml tilanteissa joissa paikallisten kerrotaan langettaneen kuolemantuomion kyseessauml saattoi olla lynkkaus eikauml varsinainen laillinen oikeudenkaumlynti (vrt Apt 68ndash15 754ndash60)

9

Maaherrat tyoumlskentelivaumlt yhdessauml paikallisen eliitin kanssa rauhan

saumlilyttaumlmiseksi Toisaalta paikallinen eliitti oli riippuvainen maaherrasta

Esimerkiksi Juudeassa maaherralla oli valta nimittaumlauml ja myoumls erottaa ylipappi

mikaumlli katsoi sen tarpeelliseksi Pilatus ei milloinkaan kaumlyttaumlnyt taumltauml valtaa mutta

haumlnen edeltaumljaumlnsauml Valerius Grassus nimitti Josefuksen mukaan ainakin viisi

ylipappia31

Carterilla on hyvin kielteinen kuva roomalaisista maaherroista Haumlnen

mukaansa naumlmauml toimivat pelkaumlstaumlaumln edistaumlaumlkseen Rooman poliittisia taloudellisia

ja sotilaallisia intressejauml Maaherrat kaumlyttivaumlt taumlssauml tehtaumlvaumlssauml keinoja jotka

riistivaumlt ja alistivat tavallisia maakuntien asukkaita32 Rooman etujen valvominen

maakunnissa oli epaumlilemaumlttauml maaherrojen tehtaumlvauml Mielestaumlni Carterin

naumlkemykselle kansan alistamisesta ja riistaumlmisestauml ei ole kuitenkaan riittaumlviauml

perusteita Mikaumlaumln ei viittaa siihen ettauml Juudean asukkaita olisi mitenkaumlaumln

poikkeuksellisella tavalla riistetty tai alistettu ensimmaumlisen vuosisadan

alkupuoliskolla Mason kyllauml mainitsee ettauml pian Juudean Syyriaan liittaumlmisen

jaumllkeen syntyi rauhattomuutta Haumlnen tulkintansa mukaan tyytymaumlttoumlmyyden syy

ei kuitenkaan ollut roomalaisten riisto vaan kansan pettymys Jerusalemin

menetettyauml erityisasemansa33

22 Pilatus Juudean maaherranaPilatus oli viides Juudean maaherra ja hallitsi noin 26ndash37 jaa jolloin Tiberius oli

Rooman keisari Haumln oli yksi pisimpaumlaumln Juudeaa hallinneista maaherroista34

Pilatus hallitsi Juudeaa Kesareasta (Caesarea Maritima) joka oli roomalaisesta

naumlkoumlkulmasta strategisesti paremmassa paikassa ja lisaumlksi uskonnollisesti

neutraalimpi kaupunki kuin Jerusalem Jerusalemiin maaherra saapui yleensauml vain

suurien juhlien aikaan jolloin kaupunkiin keraumlaumlntyi paljon ihmisiauml ja

levottomuuksien riski oli suurempi35

31 Carter 2008 293 32 Ks tarkemmin Carterin kuvausta roomalaisista maaherroista Carter 2008 291ndash299 33 Ks tarkemmin Bondin kuvausta Juudeasta (1998 1ndash9) ja Masonin (2016 245ndash254) kuvaus vuoden 6 jaa tilanteesta34 Bondin (1998 1) ja Masonin (2016 265) mukaan Pilatuksen hallituskausi paumlaumlttyi vuonna 37 mutta mm Brown (1994 693) Koester (1995 373) ja Carter (2003 45) ajoittavat paumlaumlttymisen vuoteen 36 Kaikki ovat kuitenkin yhtauml mieltauml siitauml ettauml Pilatuksesta tuli Juudean maaherra vuonna26 joskin Mason pitaumlauml myoumls mahdollisena vuosia 18 tai 1935 Bond (1998 7) toteaa ettauml Kesareaan oli helppo siirtaumlauml joukkoja tarvittaessa meren kautta koskase sijaitsi Vaumllimeren rannalla Lisaumlksi kreikkalaisena kaupunkina se oli kahdessakin mielessauml uskonnollisesti neutraali Ensinnaumlkin Juudean paikallisen vaumlestoumln oli helpompi hyvaumlksyauml roomalainen hallinto kreikkalaisessa kaupungissa kuin esimerkiksi uskonnollisesti merkittaumlvaumlssauml Jerusalemissa Toiseksi Juudean alueella asui monien eri uskonnollisten ryhmien edustajia kuten samarialaiset ja juutalaisuuden eri ryhmittymaumlt naumlin maaherran sijoittuminen esimerkiksi Jerusalemiin olisi voinut vaikutta tietyn ryhmaumln suosimiselta

10

Pilatuksen hallituskaudesta on jaumlljellauml myoumls arkeologista todistusaineistoa

Kesareasta loumlytyi vuonna 1961 kalkkikivi joka on ollut osa Pilatuksen

rakennuttamaa rakennusta Kivessauml on omistuskirjoitus keisari Tiberiukselle

]S TIBERIEVM PON]TIVS PILATVS PRAEF]ECTVS IVDA[EA]E

]Tiberiuksen Pon]tius Pilatus Juudean [pref]ekti

Sitauml minkauml rakennuksen Pilatus rakennutti Tiberiuksen kunniaksi tai mitauml muuta

kaiverruksessa luki ei tiedetauml36 Kaiverruksessa ei ole saumlilynyt Pilatuksen

etunimeauml jota ei tunneta mutta se ilmaisee Pilatuksen arvonimen prefekti Taumlmauml

arvonimi viittaa ensi sijassa sotilaalliseen virkaan mikauml saattoi johtua siitauml ettauml

Juudea oli suhteellisen vaumlhaumln aikaa sitten siirtynyt Rooman suoran hallintovallan

alle37

Pilatuksen tullessa Juudean maaherraksi tilanne Syyrian legaatin suhteen oli

kuitenkin erikoinen Taumlmauml johtui siitauml ettauml Pilatuksen hallinnon ensimmaumliset

kuusi vuotta Syyrian legaatti Lucius Aelius Lamia ei ollut Syyriassa vaan hoiti

tehtaumlviaumlaumln Roomasta kaumlsin Tilanne ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut Pilatukselle edullinen sillauml

se merkitsi sitauml ettei haumlnellauml ollut nopeasti saatavilla tukea jos ongelmia ilmeni

Niinpauml Pilatus saattoi olla valmis tukahduttamaan kaikki mahdolliset

levottomuudet nopeasti ennen kuin ne paumlaumlsivaumlt kaumlrjistymaumlaumln38

Pilatuksen pitkauml hallituskausi kuitenkin viittaa siihen ettauml haumln oli

kohtalaisen taitava maaherra Luonnollisesti on mahdollista ettauml kaikki haumlnen

paumlaumltoumlksensauml eivaumlt olleet suosittuja eivaumltkauml poliittisesti onnistuneita kuten Filon ja

Josefus kirjoittavat Taumlstauml huolimatta ei ole todennaumlkoumlistauml ettauml Pilatus olisi

palvellut maaherrana niin kauan kuin haumln palveli jos haumln olisi ollut yhtauml raaka

kuin Filon antaa ymmaumlrtaumlauml Pilatuksen hallituskausi paumlaumlttyi vasta kun Syyrian

legaatti Lucius Vitellius maumlaumlraumlsi Pilatuksen takaisin Roomaan antamaan selonteon

keisarille Taumlmauml johtui siitauml ettauml samarialaiset syyttivaumlt Pilatusta toistuvista

julmuuksista heitauml kohtaan39

Historiallisen Pilatuksen kannalta olennaisimmat kirjalliset laumlhteet ovat

peraumlisin juutalaisilta kirjoittajilta Filon Aleksandrialaiselta ja Josefukselta sekauml 36 Bond 1998 11ndash12 37 Bond 1998 12 Fadus (44ndash46) oli ensimmaumlinen Juudean maaherra jonka arvonimi oli prokuraattori mikauml oli siviilivirka 38 Bond 1998 1539 Mason 2016 265

11

Raamatun evankeliumeista40 Pilatus esiintyy myoumls muissa teksteissauml kuten edellauml

mainituissa Pietarin evankeliumissa ja Nikodemuksen evankeliumissa mutta ne

ovat myoumlhempiauml tekstejauml joiden anti historiallisen Pilatuksen tutkimukselle on

varsin ohutta

Varhaisimmat maininnat Pilatuksesta on kirjoittanut Filon

Aleksandrialainen joka oli Pilatuksen aikalainen41 Haumln kertoo Pilatuksesta

tekstissaumlaumln Legatio ad Gaium Kuten jo aiemmin on tullut ilmi Filonin kuvaus

Pilatuksesta on hyvin kielteinen Haumlnen mukaansa Pilatus muun muassa otti

vastaan lahjuksia ja teloitti ihmisiauml ilman oikeudenkaumlyntiauml (Laumlhet 302)

Filon kertoo Pilatuksen asettaneen Jerusalemissa Herodeksen palatsiin

kullattuja kilpiauml Haumln myoumlntaumlauml ettei kilvissauml ollut kuvia eikauml mitaumlaumln muutakaan

minkauml laki kieltaumlisi lukuun ottamatta korutonta kirjotusta Kirjoituksessa kerrottiin

kilpien lahjoittaja ja kenen kunniaksi ne oli lahjoitettu Filon kuvaa kuinka kansa

vaati Pilatusta poistamaan kilvet Filonin mukaan Pilatuksella ei kuitenkaan ollut

rohkeutta poistaa keisarille omistettuja kilpiauml eikauml halua miellyttaumlauml kansaa Niinpauml

juutalaiset johtajat laumlhettivaumlt Tiberiukselle vetoomuksen ettauml haumln maumlaumlraumlisi kilvet

poistettavaksi Kun keisari kuuli Pilatuksen teosta haumln vaumllittoumlmaumlsti laumlhetti

Pilatukselle kaumlskyn poistaa kilvet (Laumlhet 299ndash305)

Filonin teksti on taumlrkeauml laumlhde Pilatus-tutkimukselle sen varhaisuuden

taumlhden Jotkut tutkijat kuten esimerkiksi Winter asettavatkin suuren painoarvon

Filonille Niin kuin jo aiemmin totesin Winter pitaumlauml Filonin kuvausta Pilatuksesta

historiallisesti kaikkein luotettavimpana Taumlmauml ei johdu vain siitauml ettauml Filon

kirjoitti niin varhain vaan myoumls siitauml ettauml Filonin kuvaukseen ei vaikuta

Pilatuksen osuus Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml42

Filon on antaa lukijan ymmaumlrtaumlauml ettauml Pilatus asetti kilvet palatsiin

aumlrsyttaumlaumlkseen kansaa Mason kuitenkin huomauttaa ettauml taumlmauml ei vaikuta erityisen

uskottavalta Mikaumlli Pilatuksen todellinen tavoite oli aumlrsyttaumlauml kansaa haumln olisi

voinut toimia paljon loukkaavammin Esimerkiksi Pilatus olisi voinut kaumlyttaumlauml

kuvallisia kilpiauml ja ripustaa ne naumlkyvaumlmmaumllle paikalle kuin palatsin sisaumllle

Masonin mukaan kyseessauml saattoi olla vain Pilatuksen yritys miellyttaumlauml sotilaitaan

Naumlin ollen vaikka itse tapaus saattaakin olla historiallinen Filon kuvaa Pilatusta

40 Lisaumlksi varhainen maininta Pilatuksesta loumlytyy Tacitukselta Kertoessaan Neron rangaisseen julmasti kristittyjauml haumln mainitsee naumliden nimen olevan peraumlisin Kristukselta jonka Pilatus tuomitsi kuolemaan (Ann 1544) Katkelma ei kuitenkaan kerro mitaumlaumln Pilatuksesta ja itse asiassa Tacitus pitaumlauml virheellisesti Pilatusta prokuraattorina vaikka tiedaumlmme Pilatuksen olleen prefekti41 Filon eli noin 30 eaa ndash 45 jaa Bond 1998 24 alaviite 442 Winter 1974 72

12

omien tavoitteidensa mukaisesti Filonilla on tapa arvioida henkiloumlitauml sen mukaan

kuinka hyvin he taumlyttaumlvaumlt juutalaisen lain vaatimukset Naumlin esimerkiksi

Pilatuksesta joka ei taumlyttaumlnyt lain edellytyksiauml muodostui Filonin kirjoituksissa

tyranni Tekstissauml haumln sivuuttaa sen seikan ettauml Pilatus koki ajautuneensa

umpikujaan vaikka se on ilmeistauml kohdassa 303 Pilatus ei voinut ottaa kilpiauml pois

ilman ettauml haumlnen uskollisuutensa keisarille olisi joutunut kyseenalaiseksi Filon

kuitenkin korostaa ettei Pilatuksella ollut aikomustakaan tehdauml mitaumlaumln mikauml

miellyttaumlisi kansaa Bondin mukaan Filon liioittelee Pilatuksen

peraumlaumlnantamattomuutta ja julmuutta Taumlllauml Filon luo voimakkaan kielteisen

vastapainon haumlnen arvostamilleen henkiloumlille Keisari Tiberiuksesta muodostuukin

tekstissauml pelastaja joka on valmis puolustamaan juutalaisten lakia ja perinteitauml43

Vaikka Filon kuvaakin todennaumlkoumlisesti historiallisia tapahtumia haumln tekee sen

liioitellen henkiloumliden ominaisuuksia Filonin luoma kuva Pilatuksesta on rajumpi

kuin yhdenkaumlaumln toisen antiikin kirjoittajan

Josefus kirjoitti samoihin aikoihin evankelistojen kanssa Haumln mainitsee

Pilatuksen kahdessa teoksessaan Juutalaissodassa ja Juutalaisten

muinaishistoriassa Juutalaissota on naumlistauml kahdesta vanhempi ja Josefus on

kirjoittanut sen vuosien 75ndash79 jaa tienoilla44 Juutalaissodassa Josefus kertoo

kahdesta tapauksesta joihin Pilatus liittyi Ensimmaumlisessauml haumln kertoo kuinka

Pilatus youmln turvin toi Jerusalemiin keisarin kuvalla varustettuja joukkojen

lippuja45 Aamulla kun juutalaiset naumlkivaumlt liput he vaativat Pilatusta poistamaan

ne Aluksi Pilatus oli haluton tekemaumlaumln niin Kun juutalaiset olivat painostaneet

Pilatusta viisi paumlivaumlauml taumlmauml kutsui sotilaat uhkaamaan juutalaisia Josefus kuvaa

kuinka juutalaiset heittaumlytyvaumlt maahan valmiina kuolemaan ennemmin kuin

hyvaumlksyvaumln lakejaan rikottavan Heidaumln uskonsa vankkumattomuudesta

haumlmmaumlstyneenauml Pilatus maumlaumlraumlsi liput vaumllittoumlmaumlsti poistettaviksi Jerusalemista

(Bell 2169ndash174)

Toinen tapaus liittyy Jerusalemin akveduktin rakentamiseen johon Pilatus

kaumlytti Josefuksen mukaan Jerusalemin temppelin varoja Taumlmauml sai kansan

kokoontumaan Pilatuksen luo osoittamaan mieltaumlaumln Pilatus oli kuitenkin

ennakoitunut taumlmaumln ja haumlnellauml oli siviilipukuisia sotilaita nuijien kanssa

vaumlkijoukon seassa Pilatuksen annettua merkin sotilaat hajottivat

43 Bond 1998 2844 Bond 1998 4945 Tapaus ei liene sama kuin Filonilla

13

mielenosoituksen ja Josefuksen mukaan monet juutalaiset kuolivat joko

sotilaiden iskuista tai jaumlaumlmaumlllauml vaumlkijoukon jalkoihin (Bell 2175ndash177)

Kumpaakaan tapausta ei voi pitaumlauml Pilatusta imartelevana sillauml molemmissa

tapauksissa Pilatus on vaumlkijoukon naumlrkaumlstyksen kohteena Taumlstauml huolimatta on

huomattavaa ettauml Josefus ei suorasanaisesti arvostele Pilatusta toisin kuin Filon

Mason toteaa ettei Josefus Juutalaissodassa ota kantaa Pilatuksen toiminnan

moraalisuuteen vaan haumln keskittyy paumlaumlasiassa tapahtumien kuvaukseen46

Toisaalta Bondin mukaan Josefuksen Juutalaissodassa Pilatuksesta voidaan naumlhdauml

tiettyjauml piirteitauml Ensimmaumlisessauml tapauksessa Pilatus toi joukkojen liput

Jerusalemiin youmln turvin Taumlmauml viittaa Bondin mukaan siihen ettauml Pilatus tiesi

lippujen heraumlttaumlvaumln kansassa pahennusta Toisaalta se ettauml Pilatus taipui lopulta

kansan tahtoon kun kansa oli valmis kuolemaan kertoo siitauml ettei Pilatus ollut

valmis joukkomurhaan Samoin Josefus mainitsee akveduktin rakentamisesta

seuranneen mielenosoituksen ratkaisun kohdalla ettauml Pilatus oli maumlaumlraumlnnyt

sotilaat kaumlyttaumlmaumlaumln nuijia miekkojen sijaan Taumlmauml viittaa siihen ettei Pilatuksen

tarkoitus ollut taumlssaumlkaumlaumln tilanteessa teloittaa ihmisiauml vain hajottaa mielenosoitus

Naumlin ollen Bondin mukaan Josefus ei pitaumlnyt Pilatusta poikkeuksellisen julmana

hallitsijana47 Daniel Schwartz on kuitenkin eri mieltauml Haumln painottaa

tulkinnassaan muun muassa sitauml ettauml Pilatus toi joukkojen liput youmln turvin

Jerusalemiin minkauml jaumllkeen taumlmauml kieltaumlytyi jaumlaumlraumlpaumlisesti poistamasta lippuja

moneen paumlivaumlaumln Niinpauml Schwartzin mukaan Pilatus naumlyttaumlytyy rauhanhaumliritsijaumlnauml

Juutalaissodassa48 Schwartz edustaakin tulkinnassaan enemmaumln Winterin

edustamaa linjaa jonka mukaan niin Josefus kuin Filonkin kuvasivat Pilatuksen

julmana ja vaumllinpitaumlmaumlttoumlmaumlnauml hallitsijana49 Mason on kuitenkin oikeassa siinauml

ettauml Josefus pitaumlytyy tapahtumien kuvailussa eikauml niinkaumlaumln nosta esille taustalla

liikkuvia motiiveja Schwartz ei mielestaumlni ota taumltauml seikkaa kunnolla huomioon

Vaikka Pilatus tiesi toimivansa tavalla joka todennaumlkoumlisesti hermostuttaisi

kansan on liioiteltua pitaumlauml taumltauml Pilatuksen ainoana motiivina

Josefus kirjoitti Juutalaisten muinaishistorian noin vuoteen 94 mennessauml50

Siihen Josefus on sisaumlllyttaumlnyt neljauml tapausta joihin Pilatus liittyy Naumlistauml kaksi

ensimmaumlistauml ovat samat kuin Juutalaissodassa (Joukkueiden liput Ant 1855ndash59

46 Mason 2016 215ndash216 47 Bond 1998 57ndash62 48 Ks tarkemmin Schwartz 2007 136ndash138 Schwartz esittaumlauml naumlkemykselleen myoumls muista kohdistanousevia argumentteja49 Winter 1974 7450 Schwartz 2016 36

14

akvedukti Ant 1860ndash62) Naumlihin Josefus tekee vain muutamia muutoksia Haumln

korostaa Juutalaisten muinaishistoriassa ettauml Pilatus oli ensimmaumlinen maaherra

joka ei vaumllittaumlnyt juutalaisen lain kuvakiellosta tuodessaan Jerusalemiin keisarin

rintakuvalla varustetut sotajoukkojen liput Toisaalta Schwartz huomauttaa ettauml

oikeastaan Pilatuksen rikos jaumlauml epaumlselvaumlksi Juutalaisten muinaishistorian tekstissauml

Taumlmauml johtuu siitauml ettauml Josefus toteaa juutalaisen lain kieltaumlvaumln juutalaisia

tekemaumlstauml kuvia mutta Pilatus ei ole juutalainen joten kielto ei vaikuta haumlneen

Juutalaissodasta sen sijaan kielto koski erityisesti kuvia Jerusalemissa51

Akveduktin rahoittamisesta seuranneeseen mielenosoitukseen Josefus tekee

mielenkiintoisen lisaumlyksen Haumln nimittaumlin kertoo ettauml hajottaessaan

mielenosoituksen sotilaat kaumlyttivaumlt enemmaumln voimaa kuin mitauml Pilatus oli

tarkoittanut52

Kolmas tapaus johon Pilatus liittyy on Jeesuksen tuomitseminen (Ant

1863ndash64) Josefuksen mukaan Pilatus tuomitsi Jeesuksen juutalaisten johtajien

esittaumlmien syytoumlsten pohjalta Kokonaisuudessaan taumlmauml katkelma on ollut

pitkaumlllisen kiistan kohteena Nykytutkijoiden mukaan Josefuksen alkuperaumlistauml

tekstiauml on vaumlhintaumlaumlnkin merkittaumlvaumlsti kristillistetty ellei se ole kokonaisuudessaan

vaumlaumlrennoumls53 En kaumlsittele sitauml taumlssauml tutkielmassa laumlhemmin osin sen kyseenalaisen

maineen vuoksi ja osin siksi ettauml sillauml ei varsinaisesti ole mitaumlaumln erityistauml

sanottavaa Pilatuksesta

Josefuksen viimeisessauml Pilatusta kaumlsittelevaumlssauml kohdassa haumln kertoo kuinka

eraumls mies sai koottua samarialaiset matkalle Garisimin vuorelle jolta haumln vaumlitti

loumlytyvaumln Mooseksen kaumltkemaumlt pyhaumlt astiat Naumlmauml samarialaiset pyhiinvaeltajat

olivat aseistautuneita ja ennen kuin he ehtivaumlt nousta vuorelle Pilatus tuli

joukkoineen heitauml vastaan Josefuksen mukaan Pilatuksen sotilaat kohtasivat

pyhiinvaeltajien etujoukon joista osa tapettiin ja osa pakeni Pilatus otti monia

vankeja joista teloitettiin johtajat ja vaikutusvaltaisimmat miehet Samarialaisten

kansannousun kukistuttua samarialaisten valtuusto matkusti Syyrian legaatin

51 Ks tarkemmin Schwartz 2007 133ndash13552 Lisaumlksi Josefus mainitsee akveduktin pituudeksi Juutalaisten muinaishistoriassa 200 stadionmittaa kun se Juutalaissodassa oli 400 stadionmittaa53 Whealey (2003) kaumly ansiokkaasti laumlpi katkelman asemaa historiassa Sitauml on pidetty historiassa niin taumlrkeimpaumlnauml Raamatun ulkopuolisena todisteena Jeesuksen historiallisuudesta kuin kristillisenauml vaumlaumlrennoumlksenauml jota Josefus ei milloinkaan kirjoittanut Ks lisaumlauml erityisesti viime aikaisesta keskustelusta Whealey 2003 169ndash203 Mm Schwartz (2016 45) ei pidauml tekstiauml alkuperaumlisenauml sillauml se ei sovellu ympaumlroumlivaumlaumln kontekstiin jossa Josefus kaumlsittelee rauhattomuuksiaaiheuttaneita tapahtumia Toisaalta Bond (1998 71) uskoo ettauml Josefuksen todella viittasi tekstissaumlaumln Jeesukseen ja taumlmaumln seuraajiin mutta tekstiauml on merkittaumlvaumlsti muokattu myoumlhemmin Todennaumlkoumlisesti Josefus kertoi alkuperaumlisessauml tekstissaumlaumln Jeesuksen seuraajien aiheuttamasta liikehdinnaumlstauml Naumlin se ainakin sopisi paremmin ympaumlroumlivaumlaumln kontekstiin

15

Vitelliuksen luo He syyttivaumlt Pilatusta viattomien tappamisesta minkauml

seurauksena Vitellius maumlaumlraumlsi Pilatuksen palaamaan Roomaan antamaan keisarille

selonteon tapahtuneesta (Ant 1885ndash89)

Minun naumlkemykseni mukaan Josefus ei kuvaa Pilatusta poikkeuksellisen

raakana hallitsijana Lisaumlksi Josefuksen naumlkemys Pilatuksesta vaikuttaa lientyvaumln

Juutalaissodan ja Juutalaisten muinaishistorian vaumllillauml Haumln korostaa muun muassa

sitauml ettauml sotilaat kaumlyttivaumlt enemmaumln voimaa vaumlkijoukon hajottamiseen kuin mitauml

Pilatus oli tarkoittanut Samoin samarialaisten kansannousun tapauksessa Pilatus

vaikuttaa toimivan kuten kuka tahansa maaherra olisi toiminut Lisaumlksi Josefus ei

nosta Pilatuksen toimintaa taumlssauml kohdassa kyseenalaiseen valoon Laumlhinnauml

Josefuksen tarkoitus on osoittaa ettauml myoumls samarialaiset olivat taipuvaisia

kapinointiin (Ant 1885) Toisaalta Josefuksen kuvaus Pilatuksesta ei ole

myoumlskaumlaumln myoumlnteinen Haumlnen kritiikkinsauml kaumlrki kohdistuu Pilatuksen

vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyteen juutalaisia tapoja kohtaan mikauml on selvaumlauml sekauml

Juutalaissodan ettauml Juutalaisten muinaishistorian tekstissauml Taumltauml naumlkemystauml

korostaa myoumls Bond jonka mukaan Josefuksen retoriikka Pilatusta vastaan

vaikuttaa kaumlrjistyvaumln Juutalaisten muinaishistoriassa Haumln kyllauml myoumlntaumlauml ettauml

Josefus lieventaumlauml kuvaustaan Pilatuksen julmuudesta Bondin mukaan Pilatus

muodostaa muiden Juudean maaherrojen kanssa ketjun joka johtaa vaumlhitellen

juutalaissotaan54 Bond toteaakin Josefuksen kuvauksesta Juutalaisten

muinaishistoriassa rdquoVaikka Pilatus kuvataan kohtalaisen paumltevaumlnauml maaherrana ja

haluttomana kaumlyttaumlmaumlaumln kohtuutonta voimaa provinssin rauhan yllaumlpitaumlmisessauml

kahdessa viimeisessauml tapauksessa haumlnen vallitseva luonnehdintansa Juutalaisten

muinaishistoriassa nousee ensimmaumlisestauml tapauksesta jossa haumlnet esitetaumlaumln

toimimassa tarkoituksella juutalaista lakia vastaanrdquo55

Bond on oikeassa sanoessaan ettauml Josefus korostaa Pilatuksen

vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttauml juutalaisia tapoja kohtaan Josefus mainitsee ettauml Pilatus oli

ensimmaumlinen maaherra joka ei vaumllittaumlnyt juutalaisten kuvakiellosta Mielestaumlni ei

kuitenkaan ole selvaumlauml ettauml Josefuksen retoriikka Pilatusta vastaan olisi kaumlrjistynyt

Juutalaissodan ja Juutalaisten muinaishistorian vaumllillauml

Yrittaumlessaumlmme selvittaumlauml millainen henkilouml oli historiallinen Pilatus

joudumme toteamaan ettei haumlnestauml ole juurikaan varmaa tietoa Haumlnen pitkauml

hallituskautensa viittaa siihen ettauml haumln oli tehtaumlvaumlssaumlaumln varsin paumltevauml Filonin ja 54 Bond 1998 75ndash76 Toisaalta Bond pitaumlauml Pilatuksen samarialaisten vankienkaumlsittelyauml rdquokovakouraisenardquo kun Josefus kertoo Pilatuksen teloittaneen vankien joukosta vaikutusvaltaisimmat miehet Taumlmauml tulkinta ei kuitenkaan nouse mielestaumlni Josefuksen tekstistauml 55 Bond 1998 76

16

Josefuksen kirjoitusten pohjalta voidaan todeta ettei haumln maaherrana toimiessaan

noudattanut aina juutalaisia tapoja Toisaalta vaikka Josefuksen ja Filonin

kuvaamilla tapahtumilla saattaa olla historiallinen pohja heidaumln kuvaustaan

vaumlrittaumlauml heidaumln henkiloumlkohtaiset pyrkimyksensauml Erityisesti Filonin kuvaus

Pilatuksen luonteesta ei millaumlaumln muotoa saa tukea haumlnen kuvaamastaan

tapahtumasta Josefus pyrkii kuvauksellaan selittaumlmaumlaumln juutalaissodan taustoja ja

naumlin Pilatukseen liittyvaumlt tapaukset ovat myoumls hyvin yksipuolisia Niinpauml yksikaumlaumln

antiikin kirjoittaja ei kuvaa Pilatusta vain historian henkiloumlnauml vaan jokaisen

kuvausta vaumlrittaumlvaumlt kirjoittajan muuta paumlaumlmaumlaumlraumlt Taumlmauml on taumlrkeaumlauml huomioida

myoumls kun seuraavaksi siirryn kaumlsittelemaumlaumln evankeliumien kuvausta Pilatuksesta

3 Markuksen evankeliumi

31 Johdanto Aloitan evankeliumien kaumlsittelyn Markuksen evankeliumista joka Raamatun

evankeliumeista vanhin ja on mahdollisesti kirjoitettu vuoden 70 jaa tienoilla

Suuri osa evankeliumin taustasta on haumlmaumlraumln peitossa Evankeliumin kirjoittajasta

ei tiedetauml paljoakaan mutta haumlnellauml ei vaikuta olevan vahvaa kaumlsitystauml juutalaisista

tavoista tai Palestiinan maantieteestauml Perinteisesti evankeliumin kirjoituspaikkana

on pidetty Roomaa muun muassa evankeliumille tyypillisten latinalaisten

lainasanojen ja roomalaisten mittayksikkoumljen kuten kolikkojen ja

vuorokaudenaikojen perustella Taumlstauml ei ole kuitenkaan varmuutta sillauml Rooman

vaikutus oli luonnollisesti merkittaumlvauml myoumls muualla valtakunnan alueella56

Markuksen evankeliumin keskus on Jeesuksen passiokertomus

Evankeliumin tempo muuttuu merkittaumlvaumlsti kun saavutaan Jeesuksen

kaumlrsimyskertomukseen Evankeliumin alkupuolella (luvut 1ndash12) Markus on usein

sitonut eri kertomukset ja tapahtumat yhteen kaumlyttaumlen sanaa εὐθύς rsquokohtarsquo rsquohetirsquo

tai rsquopianrsquo Haumln ei anna tarkkoja ajan maumlaumlreitauml vaan luo nopeatempoisen

kertomuksen Jeesuksen toiminnasta Sen sijaan tarkat ajanmaumlaumlreet yleistyvaumlt

evankeliumissa kun Markus kuvailee Jeesuksen kaumlrsimystauml hetki hetkeltauml

Samalla myoumls Jeesuksen kuninkuudesta tulee keskeinen teema57

Tutkittaessa Markuksen evankeliumin suhdetta Rooman imperiumiin

muutamat kohdat ovat nousseet erityisen kiinnostaviksi Naumlitauml kohtia ovat

56 Tuckett 2001 886ndash887 Tuckett olettaa ettauml Markukselle Jerusalemin tuho 70 jaa on menneisyyttauml Tosin on mahdollista ettauml Markuksen evankeliumi on kirjoitettu jo jossain vaiheessa60-luvulla57 Bond 1998 98 101ndash102

17

esimerkiksi rdquoLegioonardquo-niminen paha henki Mark 51ndash1758 Mark 822ndash26

jossa Jeesus parantaa sokean syljen avulla59 tai kysymys keisarille maksettavasta

verosta Mark 1213ndash17 Naumlistauml kaksi ensimmaumlistauml ovat nousseet perusteiksi

imperiumivastaiselle tulkinnalle sillauml ensimmaumlisessauml esiintyvauml rdquolegioonardquo viittaa

vahvasti Rooman armeijaan ja toinen siksi ettauml myoumls keisarin vaumlitettiin

parantaneen syljen avulla Toisaalta Jeesuksen vastaus keisarille maksettavista

veroista voidaan naumlhdauml selvaumlnauml viestinauml siitauml ettauml Jeesus ei halunnut haastaa

Rooman valtaa Monet imperiumivastaiset tulkinnat rakentuvat evankeliumin

kaumlyttaumlmaumllle kielelle Imperiumivastaisessa tulkinnassa asetetaan paljon painoarvoa

Jeesus-kuvauksen ja keisarille tyypillisten attribuuttien vertailulle Naumlin

esimerkiksi Markuksen jakeessa 1539 kaumlyttaumlmauml υἱὸς θεοῦ rsquoJumalan poikarsquo on

imperiumikritiikissauml mielenkiinnon kohteena sillauml sitauml vastaava latinalainen

arvonimi divi filius annettiin usein keisarille Naumlin imperiumivastaisen tulkinnan

kannattajat mieltaumlvaumlt Markuksen asettavan Jeesuksen keisarin paikalle60 Taumlmauml

laajenee myoumls muuhun evankeliumissa kaumlytettyyn kieleen ja sen yhtaumllaumlisyyksiin ja

eroihin suhteessa Rooman imperiumin kaumlyttaumlmaumlaumln kieleen keisarista Naumlin

esimerkiksi voidaan tarkastella sanan εὐαγγέλιον kaumlyttoumlauml Roomalaiset viittasivat

rsquoilosanomallarsquo keisariin liittyviin uutisiin61 Toisaalta myoumls Markus kaumlyttaumlauml termiauml

εὐαγγέλιον Taumlmauml onkin esimerkiksi Craig Evansin mukaan selvauml viesti siitauml ettauml

Markus pitaumlauml todellisena ilosanomana haumlnen kertomustaan Jeesuksesta Jumalan

poikana Samalla Markus kieltaumlauml Rooman keisarien oikeuden arvonimeen

rdquoJumalan poikardquo62

Kuten jo tutkielman johdannossa totesin imperiumikritiikki on erityisesti

noussut Pohjois-Amerikassa suosituksi tutkijoiden keskuudessa Sitauml vastoin

Euroopassa imperiumivastaiseen tulkintaan on suhtauduttu varovaisemmin

Esimerkiksi Tuckett toteaa ettauml Markuksen evankeliumin tekstiin on mahdollista

58 Esimerkiksi Richard Horsley (2001 141ndash148) pitaumlauml selvaumlnauml ettauml Jeesuksen kamppailu Legioona-nimistauml demonia vastaan tarkoittaa Jeesuksen tosi asiassa taistelevan Rooman valtaa vastaan Samoin ajattelee Carter 2003 60ndash61 Toisaalta demoni antaa itse nimelleen selitykseksi sen ettauml heitauml on monta eikauml sanan vaumllttaumlmaumlttauml silloin tarvitse pitaumlauml sisaumlllaumlaumln erityisesti Rooman valtakuntaa vastaan suunnattua retoriikkaa Lisaumlksi Tuckett (2014 198) pitaumlauml taumltauml tulkintaa epaumluskottavana sillauml yhteys ihmekertomuksen sisaumllloumln ja Rooman valtakunnan kukistumisen vaumllillauml on hyvin heikko sillauml yhden miehen parantamisella vaikuttaa olevan hyvin vaumlhaumln tekemistaumlkoko Rooman valtakunnan kukistamisen kanssa59 Naumlin esimerkiksi Eric Eve (2008 12ndash15) katsoo Markuksen viittaavan suoraan keisari Vespasianuksesta kerrottuun propagandaan Keisarin vaumlitettiin parantaneen sokean miehen syljen avulla 60 Collins 2000 96ndash97 Merkittaumlvaumlauml on myoumls se ettauml 1539 olevan julistuksen antaa roomalainen sadanpaumlaumlllikkouml Lisaumlksi termi esiintyy myoumls Markuksen evankeliumin alussa jakeessa 1161 Tuckett 2014 18962 Evans 2000 70

18

lukea merkityksiauml joita Markus ei vaumllttaumlmaumlttauml tarkoittanut Haumlnen mukaansa

Markuksen tarkoitus ei ollut sisaumlllyttaumlauml evankeliumiinsa Rooman imperiumin

vastaisia kannanottoja63

Seuraavaksi siirryn kaumlsittelemaumlaumln Jeesuksen viimeisiauml hetkiauml ja Pilatuksen

osuutta niihin Passiokertomuksesta keskityn kaumlsittelemaumlaumln Jeesuksen juutalaista

ja roomalaista oikeudenkaumlyntiauml Juutalaisen oikeudenkaumlynnin kaumlsittelen lyhyesti

sillauml varsinainen mielenkiintoni on Markuksen Pilatus-kuvauksessa Taumlstauml

huolimatta myoumls juutalainen oikeudenkaumlynti on osaltaan mielenkiintoinen

nimenomaan Winterin naumlkemyksen kannalta Mikaumlli Markuksen tavoite todella oli

siirtaumlauml syy Jeesuksen tuomitsemisesta Pilatukselta siis roomalaisilta juutalaisille

tulisi taumlmaumln naumlkyauml selvaumlsti juutalaisessa oikeuden kaumlynnissauml Toisaalta jos Markus

pyrki evankeliumissa imperiumin vastaiseen sanomaan on oletettavaa ettauml taumlmaumln

naumlkyisi erityisesti roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml jossa kohdataan Rooman

vallan edustaja

32 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlKun Juudas on kavaltanut Jeesuksen ja Jeesus vangittu Getsemanessa taumlmauml

viedaumlaumln ylipappien vanhimpien ja lainopettajien eteen kuulusteltavaksi

Markuksen mukaan koko neuvosto yritti saada Jeesuksen surmatuksi ja monet

esittivaumlt vaumlaumlriauml todistuksia Jeesusta vastaan Jeesus vaikenee kun haumlntauml pyydetaumlaumln

vastaamaan syytoumlksiin mutta kun ylipappi kysyy onko Jeesus Messias taumlmauml

vastaa myoumltaumlvaumlsti Jeesuksen vastaus saa ylipapin repaumlisemaumlaumln vaatteensa ja

kaikki ovat yhtauml mieltauml siitauml ettauml Jeesus pitaumlauml tuomita kuolemaan Jeesuksen

paumlaumllle syljetaumlaumln ja haumlntauml lyoumldaumlaumln (Mark 1453ndash65)

Markus tekee lukijalle hyvin selvaumlksi ettauml koko juutalainen oikeudenkaumlynti

on puolueellinen Haumln painottaa kaikkien Jeesusta vastaan esitettyjen todisteiden

olleen vaumlaumlriauml ja keskenaumlaumln ristiriitaisia Niinpauml niiden pohjalta ei ollut mahdollista

antaa tuomiota Lisaumlksi jo heti oikeudenkaumlynnin alussa Markus kertoo koko

neuvoston toivovan Jeesuksen kuolemaa Juutalaisten ryhmien vihamielisyydessauml

ei ole mitaumlaumln uutta evankeliumin lukijalle Markus on kertonut monta kertaa

aiemminkin merkittaumlvien juutalaisten piirien suunnittelevan Jeesuksen

surmaamista (Mark 36 fariseukset ja Herodeksen kannattajat 1118 ylipapit ja

lainopettajat ja 141 ylipapit ja lainopettajat) Taumlstauml huolimatta Markus ei syytauml

yleisesti juutalaisia Jeesuksen surmaamisesta Markus ei sano mitaumlaumln yleisesti

kaikkia juutalaisia kohtaan Kautta koko evankeliumin vaumlkijoukot joiden voidaan

63 Ks tarkemmin Tuckett 2014 196ndash200

19

olettaa evankeliumissa koostuvan paumlaumlasiassa juutalaisista jakautuvat sekauml

Jeesusta vastustaviin ettauml puolustaviin ryhmiin64 Laumlpi koko passiokertomuksen

Jeesusta vastustavat juutalaiset ovat erityisesti ylipappeja lainopettajia ja

vanhimpia John Dominic Crossanin mukaan Markuksen evankeliumin

passiokertomuksessa Jeesuksen vastustajia ovatkin nimenomaan juutalaiset

johtajat sekauml heitauml seuraava vaumlkijoukko joka toimii ylipappien kaumlskystauml65

Juutalaisten johtajienkaan ryhmauml ei Markuksella ole taumlysin homogeeninen He

eivaumlt kaikki edusta Jeesuksen vastustajia vaan esimerkiksi Joosef Arimatialainen

osoittaa myoumltaumlmielisyytensauml haluamalla haudata Jeesuksen (Mark 1542ndash46)

Elizabeth Malbon toteaakin ettauml Markus ei arvota henkiloumlitaumlaumln sen mukaan mihin

ryhmaumlaumln he kuuluvat vaan miten he suhtautuvat Jeesukseen66 Niinpauml vaikka

Markuksella onkin selvaumlauml katkeruutta juutalaisia johtajia kohtaan ei Markuksen

evankeliumia voida pitaumlauml erityisesti juutalaisvastaisena67

33 Roomalainen oikeudenkaumlyntiMarkuksen kuvaus roomalaisesta oikeudenkaumlynnistauml on Raamatun evankeliumien

lyhyin Kuvaus kaumlsittaumlauml viisitoista jaetta jotka voidaan karkeasti jakaa kolmeen

osaan jae 151 johdanto jakeet 152ndash5 Pilatus kuulustelee Jeesusta ja jakeet

156ndash15 Jeesuksen tuomitseminen68

Jakeessa 151 Markus kertoo kuinka aamulla ylipapit vanhimmat ja

kirjanoppineet pitivaumlt neuvottelun ja Jeesus tuomittiin ja luovutettiin koumlysissauml

Pilatukselle Markus kaumlynnistaumlauml oikeudenkaumlynnin kuvauksen suoraan Pilatuksen

kysymyksellauml rdquoOletko sinauml juutalaisten kuningasrdquo Jeesus vastaa Pilatukselle

rdquoSinauml sanot niinrdquo Taumlmaumln jaumllkeen ylipapit esittaumlvaumlt useita syytoumlksiauml Jeesusta

vastaan Jeesus ei kuitenkaan vastaa naumlihin mikauml kummastuttaa Pilatusta

Seuraavaksi Markus viittaa perinteeseen jonka mukaan maaherra vapautti aina

juhlan aikaan yhden vangin kansan valinnan mukaan Niinpauml kansa nytkin pyytaumlauml

64 Vaumlkijoukkoja Markuksen evankeliumissa mm Mark 37ndash11 ihmiset saapuvat katsomaan Jeesuksen tekoja Mark 41 Jeesus opettaa suurta joukkoa ja Mark 1443 Jeesusta vangitsemaan saapuu suuri miesjoukko65 Crossan 1996 90 Naumlin myoumls Willson 2005 37ndash41 66 Malbon 1989 27667 Naumlin Marcus 2009 929ndash930 Haumln toteaa ettauml Markuksen evankeliumista loumlytyvaumlauml juutalaisvastaista polemiikkia on tarkasteltava sen evankeliumin kontekstista kaumlsin Markuksen kielteisyys juutalaisia kohtaan nousee niistauml tilanteista joissa Jeesus-liikkeen jaumlsenet kohtasivat toisten juutalaisten torjuntaa Kyse oli siis ryhmaumln sisaumlisestauml polemiikista eikauml kahden eri uskonnon vaumllisestauml konfliktista Markuksen evankeliumin polemiikkia ei siis voida pitaumlauml varsinaisesti juutalaisvastaisena toisten alaryhmien arvosteluna 68 Jakeet 6ndash15 on toki mahdollista jakaa temaattisesti erikseen Jeesukseen ja Barabbakseen sekauml Jeesuksen tuomitsemiseen mutta Markuksen kertomuksessa naumlmauml kaksi nivoutuvat erottamattomasti toisiinsa

20

Pilatusta toimimaan tavan mukaan ja Pilatus tarjoaa heille Jeesusta juutalaisten

kuningasta kuten haumln taumltauml nimittaumlauml Ylipapit yllyttaumlvaumlt kuitenkin kansaa

pyytaumlmaumlaumln vapaaksi Barabbasta joka oli vangittu yhdessauml murhan tehneiden

kapinallisten kanssa Pilatus tiedustelee mitauml haumlnen sitten pitaumlisi tehdauml juutalaisten

kuninkaalle Taumlhaumln kansa vastaa vaatimalla Jeesusta ristiinnaulittavaksi Lopulta

Pilatus paumlaumlttaumlauml tehdauml kansalle mieliksi ja vapauttaa Barabbaksen ja luovuttaa

Jeesuksen ristiinnaulittavaksi

Pilatuksen kysymys σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων esiintyy kaikissa

Raamatun evankeliumeissa Markuksen evankeliumissa kysymys edellyttaumlauml ettauml

Pilatukselle on kerrottu ennalta jotakin Jeesusta vastaan esitetyistauml syytteistauml

Markus ei kuitenkaan ole kiinnostunut syytoumlksen alkuperaumlstauml Raymond Brown

toteaa ettauml Markukselle on olennaista nimenomaan syytoumlksen merkitys Niinpauml

jaumlttaumlmaumlllauml muut syytoumlkset mainitsematta Markus luo kuninkuudesta

oikeudenkaumlynnin keskeisen teeman69 Lisaumlksi Carter nostaa esille kysymyksen

poliittisen aspektin Koska Pilatus on roomalainen maaherra kysymys saa

poliittisen merkityksen Pilatus kysyy onko Jeesus kapinallinen sillauml juutalaisten

kuningas oli Rooman keisarille tai haumlnen valitsemalleen nukkehallitsijalle

kuulunut arvonimi70 Toisaalta sekauml Brown ettauml Carter puhuvat Pilatuksen

kysymyksen merkityksen nyansseista Markukselle tai haumlnen lukijoilleen

Jeesuksen kuninkuus ei ole sitauml mitauml tavallisesti tarkoitetaan kuninkuudella Se ei

ole luonteeltaan samanlaista kuin keisarin kuninkuus mutta silti Markukselle on

selvaumlauml ettauml Jeesus on kuningas ja Jumalan valtakunnan edustaja71 Taumlssauml suhteessa

Pilatuksen kysymys saa Markuksen evankeliumissa ironisen saumlvyn72 Pilatuksen

suusta sen merkitys on poliittinen mutta Markuksen lukijalle joka tietaumlauml

Jeesuksen olevan kuningas merkitys on kuitenkin epaumlpoliittinen

Jeesuksen vastaus rdquoSinauml sanot niinrdquo on ympaumlripyoumlreauml Matthew Skinner

toteaa rdquoTaumlssauml kohtaa selvauml kyllauml tai minauml olen vastaus Jeesukselta voisi lopettaa

oikeudenkaumlynnin nopeastirdquo73 Sen sijaan Jeesus vihjaa vastauksellaan ettei Pilatus

ymmaumlrrauml lainkaan Jeesuksen arvovaltaa74 On mielenkiintoista ettauml Jeesus vastaa

69 Brown 1994 73070 Carter 2003 6471 Brown 1994 730 Carter 2003 64 72 Bryan 1993 11873 Skinner 2010 44 Skinnerin naumlkoumlkulma kirjassaan on paumlaumlasiassa narratiivikriittinen mutta haumlnentulkintansa sisaumlltaumlauml myoumls sosiaalisen ja teologisen naumlkoumlkulman Haumlnen tulkinnassaan esiintyykin Carterin tulkinnalle tyypillisiauml piirteitauml Skinner esimerkiksi hyvaumlksyy hyvin pitkaumllle sen ettauml Pilatus ja juutalaiset johtajat toimivat liitossa keskenaumlaumln ja evankeliumien lukijat ymmaumlrsivaumlt taumlmaumln Toisaalta Skinner ei kuitenkaan edusta Carterin naumlkemystauml siitauml ettauml evankeliumit olisivat selkeaumlsti Rooman valtakuntaa vastustavia tekstejauml74 Skinner 2010 45

21

ympaumlripyoumlreaumlsti Pilatukselle kysymykseen johon haumln jo periaatteessa vastasi

myoumlntaumlvaumlsti juutalaisen oikeudenkaumlynnin aikana Taumlmaumln voidaankin naumlhdauml

korostavan sitauml ettei Markus kuvaa Jeesusta Rooman vallan tai keisarin

haastajana Jeesuksen messiaanisuus nousee ensi sijassa juutalaisesta perinteestauml

jonka kautta Markus ensi sijassa ymmaumlrtaumlauml sen merkityksen75 Ylipapin kysymys

Jeesuksen messiaanisuudesta liittyy juutalaiseen kontekstiin ja sen merkitys on

uskonnollisempi Sen sijaan roomalaisen maaherran esittaumlmaumlnauml periaatteessa sama

kysymys saa erityisesti poliittisen merkityksen Pilatus kysyy haastaako Jeesus

Rooman keisarin arvovallan Naumlin vaikka Jeesuksen vastaus Pilatukselle ei

kiellaumlkaumlaumln Jeesuksen kuninkuutta se ei myoumlskaumlaumln esitauml Markuksen

evankeliumissa suoraa haastetta Rooman valtakunnalle ja keisarille

Jeesuksen vastauksen jaumllkeen Markus kertoo kuinka ylipapit esittaumlvaumlt useita

muita syytoumlksiauml Jeesusta vastaan Kuten olen edellauml todennut Markus ei erittele

naumlitauml syytoumlksiauml lainkaan vaan saumlilyttaumlauml kaumlsittelyn keskuksessa Jeesuksen

kuninkuuden Samalla haumln kuitenkin korostaa ylipappien halua saada Jeesus

tuomituksi76 Katkelman Jeesus vaikenee eikauml suostu vastaamaan syytoumlksiin

Carterin naumlkemyksen mukaan taumlllauml Jeesuksen vaiteliaisuudella voi olla useita

syitauml joista esittelen taumlssauml kaksi Ensinnaumlkin Jeesuksella ei ole enaumlauml mitaumlaumln

sanottava Pilatukselle tai juutalaisille johtajille sillauml he eivaumlt kuuntele haumlntauml ja

edustavat Jeesuksen vastustamaa Rooman valtaa Jeesuksen vaikeneminen on siis

vastalause Rooman valtakunnan harjoittamalle korruptoituneelle ja hallitsevan

luokan etuja ajavalle politiikalle Toinen mahdollinen syy on ettauml Jeesuksen

vaikeneminen viittaa Jesajan kirjan kuvaukseen Herran kaumlrsivaumlstauml palvelijasta

rdquoHaumlntauml piinattiin ja haumln alistui siihen ei haumln suutansa avannut Kuin karitsa jota

teuraaksi viedaumlaumln niin kuin lammas joka on aumlaumlneti keritsijaumlinsauml edessauml ei

haumlnkaumlaumln suutansa avannut (Jes 537)rdquo77 Naumlistauml jaumllkimmaumlinen on perinteinen tapa

tulkita Jeesuksen vaikenemista78 Taumlssauml on myoumls kontrasti suhteessa juutalaiseen

75 Naumlin mm Tuckett 2014 197ndash198 Bond 1998 107 Bond tulkitsee ettauml Markuksen evankeliumissa Jeesus ei tarkoita kuninkuudella samaa kuin Pilatus kysymyksellaumlaumln Niinpauml haumln vastauksellaan kieltaumlytyy hyvaumlksymaumlstauml Pilatuksen ajatuksen kuninkuudesta muttei myoumlskaumlaumln kiellauml omaa messiaanisuuttaan76 Bond 1998 10777 Carter 2003 65ndash66 Carter mainitsee lisaumlksi kolmannen syyn jonka mukaan Raamatussa on monia esimerkkejauml siitauml kuinka kaumly kun joku nousee hallitsevaa luokkaa vastaan Carter viittaa mm 2 Moos 14 jossa Egyptin faarao muuttaa mielensauml ja laumlhtee ajamaan Moosesta ja vapauttamaansa Israelin kansaa takaa Lisaumlksi haumln nostaa esille Johannes Kastajan jonka Herodes Antipas mestasi Taumlmaumln pohjalta Carter toteaa ettei Pilatuksen ja juutalaisten vastustaminen olisi ollut Jeesukselle edullista Tosin naumlhdaumlkseni Jeesuksen vaikenemistakaan ei voida pitaumlauml haumlnelle edullisena sillauml ajan oikeuskaumlytaumlnnoumln mukaan vaikeneminen merkitsi samaa kuin tunnustaminen vrt Bond 1998 10878 Jesajaan viittaavat Carterin lisaumlksi mm Taylor 1952 580 Marcus 2009 1027

22

oikeudenkaumlyntiin Tuolloin Jeesus vaikeni niin kauan kuin haumlnestauml esitettiin

vaumlaumlriauml syytoumlksiauml mutta vastasi ylipapin kysymykseen voimakkaalla todistuksella

itsestaumlaumln rdquote saatte naumlhdauml Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja

tulevan taivaan pilvien keskellauml (Mark 1462)rdquo Nyt Jeesus suostui vastaamaan

Pilatukselle kerran muttei enaumlauml sen jaumllkeen seuraaviin syytoumlksiin Taumlmauml voi

viitata siihen ettauml myoumls naumlmauml ylipappien syytoumlkset ovat vaumlaumlriauml79 Toisaalta

Skinnerin mukaan taumlllauml Markus erottaa Jeesuksen Pilatuksen vallasta Sillauml mitauml

Pilatus tekee ei ole lopulta merkitystauml Jeesuksen kuninkuudelle jonka on

tarkoitus aktualisoitua vasta Jeesuksen kuoleman jaumllkeen80

Jeesuksen vaikeneminen kummastuttaa Pilatusta Taumlmaumln kummastuksen voi

naumlhdauml nousevan roomalaisesta oikeuskaumlytaumlnnoumlstauml jossa syytetyn odotettiin

vastaavan haumlnelle esitettyihin syytteisiin Vaiteliaisuus merkitsi syyllisyyden

tunnustamista Niinpauml Pilatus haumlmmaumlstelee Jeesuksen haluttomuutta puolustautua

vaikka taumltauml uhkaa kuolemanrangaistus81 Naumlhdaumlkseni taumlmaumln voi myoumls naumlhdauml

osoituksena siitauml ettauml Markus pyrkii kuvaamaan Pilatuksen uskovan Jeesuksen

viattomuuteen Pilatus on haumlmmaumlstynyt koska haumln odottaa viattoman miehen

puolustautuvan

Jeesuksen kuulustelu paumlaumlttyy jakeeseen 5 Alkaa oikeudenkaumlynnin

viimeinen vaihe joka huipentuu Jeesuksen tuomitsemiseen Jakeessa 6 Markus

kertoo lukijoille tavasta jonka mukaan Pilatus vapautti aina juhlien aikaan yhden

vangin kansan valinnan mukaan Ulrich Luz tarkastelee Matteuksen evankeliumin

kommentaarissaan taumltauml tapaa Haumln paumlaumltyy siihen tulokseen ettauml tapa oli

historiallisesti mahdollinen vaikka siitauml ei olekaan suoria todisteita Antiikin

laumlhteistauml loumlytyy kuitenkin viitteitauml siitauml ettauml vankeja on toisinaan saatettu

vapauttaa kansan toiveiden mukaan erilaisissa pakanallisissa juhlissa82 Adela

Yarbro Collins on kuitenkin epaumlilevaumlinen sillauml haumlnen mukaansa vankien

vapauttaminen kansan pyynnoumlstauml yleistyi vasta ensimmaumlisen vuosisadan lopulla83

Toisaalta taumlmaumln tutkimuksen kannalta ei ole niinkaumlaumln olennaista onko Barabbas-

kohtaus historiallinen vaan enemmaumlnkin se kuinka Markuksen evankeliumin

79 Bond 1998 10880 Skinner 2010 4581 Bond 1998 108ndash109 Samoin toteaa myoumls Carter (2003 67) joka korostaa kuitenkin Jesajan taustan merkitystauml ja kuinka Pilatus ei ymmaumlrrauml Jeesuksen suurempaa auktoriteettia tilanteessa82 Luz (2005 497ndash498) toteaa ettauml kansan pyynnoumlstauml tapahtunut vankien vapauttaminen oli mahdollista erityisesti Rooman itaumlosissa Lisaumlksi haumlnen mukaansa Barabbas-nimi eli Abban poikaoli varsin yleinen juutalaisten keskuudessa joten on taumlysin mahdollista ettauml sen niminen henkilouml on ollut vankina paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan83 Collins 2007 716 Samoin Marcus (2009 1028) pitaumlauml arveluttavana ettauml taumlllainen roomalainen tapa olisi ollut kaumlytoumlssauml

23

lukijat ovat kohtauksen ymmaumlrtaumlneet Taumlssauml suhteessa tapa saattoi hyvinkin

vaikuttaa uskottavalta Markuksen lukijoista

Kohtauksessa esiintyvaumlt vaumlkijoukot ensimmaumlisen kerran Markuksen

kuvauksessa sitten Jeesuksen vangitsemisen Pilatus tarjoaa Jeesusta vaumlkijoukolle

ilmeisesti toivoen ettauml naumlmauml haluavat vapauttaa taumlmaumln Markus kertoo ettauml

ylipapit ovat kuitenkin yllyttaumlmaumlssauml kansaa ja saavat naumlmauml huutamaan

vapautettavaksi Barabbasta Markus esittelee Barabbaksen mieheksi joka on

vangittu kapinoitsijoiden kanssa Naumlmauml kapinoitsijat ovat tehneet murhan joskaan

ei ole selvaumlauml mikauml oli Barabbaksen osuus tapahtumassa Oliko haumln mahdollisesti

myoumls murhaaja Vaikka Collins ei pidaumlkaumlaumln taumltauml todennaumlkoumlisenauml naumlhdaumlkseni se on

silti mahdollista84 Esimerkiksi Carter keskittyy nimenomaan siihen mitauml Jeesus ja

Barabbas edustavat Markuksen evankeliumissa Taumlssauml suhteessa ei vaumllttaumlmaumlttauml ole

olennaista oliko Barabbas murhaaja vai vain samaa joukkoa murhaajien kanssa

Carterin mukaan Pilatukselle molemmat miehet ovat rikollisia ja uhkia Roomalle

Haumln toteaa ettauml Barabbas edustaa avointa vaumlkivaltaista kapinaa kun taas Jeesus

edustaa kokonaan toisenlaista sosiaalista ja yhteiskunnallista naumlkemystauml Vaikka

Jeesus ei olekaan vaumlkivaltainen eikauml sotilaallinen uhka haumln on joka tapauksessa

uhka Rooman vallalle Taumlstauml syystauml Pilatus haluaa ettauml juutalaiset tuomitsevat

Barabbaksen sijaan Jeesuksen juutalaisten kuninkaan joksi Pilatus tietoisesti

kutsuu Jeesusta Naumlin haumln varmistaa ettei kukaan uskalla vaatia Jeesusta vapaaksi

sillauml henkilouml tulisi samalla leimatuksi Rooman auktoriteetin vastustajaksi85 Vaikka

Pilatuksen sanavalinta heraumlttaumlaumlkin kysymyksiauml Carterin tulkinta menee mielestaumlni

liian pitkaumllle ja liikkuu hyvin voimakkaasti niin sanotusti historiallisella tasolla Ei

ole lainkaan ilmeistauml ettauml Markus kuvaa Pilatuksen manipuloivan yleisoumlauml Lisaumlksi

on vaikea ymmaumlrtaumlauml miksi roomalainen maaherra hyvaumlksyisi sen ettauml vaumlkijoukko

julistaisi tukensa kapinalliselle Mikaumlaumln ei viittaa siihen ettauml Pilatus uskoisi

Barabbaksen edustaman kapinana olevan helpommin hallittavissa Lisaumlksi Carter

jaumlttaumlauml huomioimatta taumlssauml sen ettauml Markus kertoo myoumlhemmin Pilatuksen tietaumlvaumln

ylipappien luovuttaneen Jeesuksen haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta Jos juutalaiset

johtajat olivat kateellisia Jeesuksen suosiosta tarkoittaa se Carterista sitauml ettauml

84 Collins 2007 719 Collinsin mukaan kertomuksen uskottavuus kaumlrsisi mikaumlli Pilatus olisi valmis vapauttamaan murhamiehen Jeesuksen sijasta Samoin Bond (1998 113) uskoo ettei Barabbas liittynyt itse murhaan sillauml haumlnen mukaansa Markus olisi todennaumlkoumlisesti ilmaissut yhteyden selvemmin Myoumls toisten evankelistojen tulkinnat Barabbaksesta vaihtelevat voimakkaasti Matteus viittaa Barabbakseen vain toteamalla ettauml taumlmauml oli kuuluisa tai pahamaineinen vanki Toisaalta Luukas tekee selvaumlksi ettauml Barabbas oli itse murhaaja Niinpauml pidaumln mahdollisena ettauml Markus todella piti Barabbasta osallisena jollakin tavalla tuohon murhaantai haumln ei olisi maininnut sitauml85 Carter 2003 71

24

myoumls Pilatuksen tuli pitaumlauml Jeesusta uhkana86 Taumlmaumln tulkinnan ongelma on se

ettei se nouse suoraan Markuksen tekstistauml jossa selkeaumlauml yhteyttauml ylipappien ja

Pilatuksen vaumllillauml ei ole Sen sijaan Carter joutuu lukemaan taumlmaumln liittolaisuuden

tekstin ulkopuolelta Naumlhdaumlkseni Markuksen kuvauksessa kyseessauml onkin

nimenomaan juutalaisten valinta kapinan ja rauhaa edustavan Jeesuksen vaumllillauml

Pilatus ei ole taumlssauml suhteessa aktiivinen Taumlmauml voidaan myoumls naumlhdauml Markuksen

tekstissauml mielenkiintoisella tavalla Jotkut tutkijat nostavat esille Barabbaksen

nimen Barabbas tarkoittaa arameaksi rsquoisaumln poikarsquo Aiemmin evankeliumissa

Jeesus puhutteli Jumalaa sanalla rdquoAbbardquo (Mark 1436) kun haumln rukoili

Getsemanen puutarhassa Toisin sanoen taumlssauml kohtauksessa on kaksi Barabbasta

Barabbas-niminen mies joka on tarkemmin maumlaumlrittelemaumlttoumlmaumlssauml suhteessa

kapinallisiin ja Jeesus joka on olemuksellisesti Isaumln poika87 Collins jatkaa

tulkintaa toteamalla ettauml Markuksen mainitsemasta kapinasta ei ole todisteita

evankeliumien ulkopuolelta Niinpauml haumln uskookin ettauml Markus viittaa

kohtauksessa 60-luvun lopun juutalaissotaan Juutalaisten valinta Jeesuksen ja

kapinallisiin yhteydessauml olevan Barabbaksen vaumllillauml tarkoittaa ettauml vaatiessaan

Barabbasta Markus samalla kuvaa juutalaisten valinneen kapinan88

Pilatus siis kysyy vaumlkijoukolta haluavatko he haumlnen vapauttavan

juutalaisten kuninkaan Poikkeuksellisesti Markus kuvaa Pilatuksen sisaumlisiauml

ajatuksia Haumln kertoo ettauml Pilatus tiesi juutalaisten johtajien luovuttaneen

Jeesuksen kateudesta Collins toteaa ettauml ilmeisesti Pilatus odotti vaumlkijoukon

pyytaumlvaumln vapautettavaksi Jeesusta koska haumln tiesi juutalaisten johtajien

luovuttaneen Jeesuksen vaumlaumlrin perustein Haumln tosin myoumlntaumlauml ettauml mikaumlli Pilatus

todella toivoi vaumlkijoukon haluavan Jeesuksen vapaaksi on hyvin erikoista ettauml

Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi89 Skinner ja Carter pitaumlvaumltkin taumltauml

kokeena jolla Pilatus tutkii juutalaisten uskollisuutta Roomalle Mikaumlli

vaumlkijoukko olisi halukas vapauttamaan Jeesuksen juutalaisten kuninkaana se

samalla julistautuisi keisarin vastustajaksi Kysymyksen avulla Pilatus samalla

kartoittaa Jeesuksen kannatusta vaumlkijoukossa ja haumlnen teloituksesta aiheutuvaa

mahdollista poliittista epaumlvakautta90 Skinner ja Carter pyrkivaumlt selittaumlmaumlaumln taumltauml

historiallisen tason kautta mutta joutuvat sivuuttamaan Markuksen luoman

86 Carter 2003 7087 Naumlin Collins 2007 718 Skinner 2010 4788 Collins 2007 718 720 89 Collins 2007 720 Collins pitaumlauml yllaumlttaumlvaumlnauml ettauml Pilatus tarjoaa suoraan Jeesusta vaumlkijoukolle vaikka olettaisi ettauml vaumlkijoukko saisi pyytaumlauml vapaasti valitsemaansa vankia vapaaksi90 Skinner 2010 46 Carter 2003 71

25

henkiloumldynamiikan sekauml myoumls Markuksen genren tuomat ominaispiirteet Markus

ei kuvaa Pilatusta eikauml Pilatuksen valtiomiestaitoa vaan Jeesusta Collins osoittaa

hyvin kuinka ongelmallinen oikeudenkaumlynti on Markuksen Pilatus-kuvauksen

kannalta91 Kuten Filon tai Josefus myoumls Markus noudattaa omia tavoitteitaan

Haumln korostaa juutalaisten toimintaa oikeudenkaumlynnissauml Samalla haumln vaikuttaa

siirtaumlvaumln vastuuta roomalaiselta maaherralta ylipapeille jolloin katkelman

historiallinen uskottavuus kaumlrsii

Jakeessa 12 Pilatus kysyy kansalta mitauml haumlnen pitaumlisi sitten tehdauml

Jeesukselle Carterin mukaan Pilatus koettelee kansan uskollisuutta ja ohjaa sitauml

tuomitsemaan Jeesuksen Haumlnelle on selvaumlauml ettauml Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyllisenauml

ja uhkana Rooman valtakunnalle Kun kansa on osoittanut uskollisuuttaan

Roomalle pyytaumlmaumlllauml Barabbaksen vapauttamista Pilatus haluaa sen valitsevan

oikean tuomion Jeesukselle Carter katsoo ettauml Pilatus painostaa kansaa edelleen

korostamalla ettauml Jeesus on se rdquojota te kutsutte juutalaisten kuninkaaksirdquo Kansa

tietaumlauml mikauml tuomio Rooman vallan vastustajille kuuluu ja se vaatiikin Jeesusta

ristiinnaulittavaksi92 Myoumls Bond uskoo Pilatuksen pelaavan taitavaa poliittista

peliauml Pilatus tietaumlauml ettauml Jeesuksella on kannattajia mutta kutsumalla Jeesusta

juutalaisten kuninkaaksi haumln saa paikalla olevan yleisoumln kaumlaumlntymaumlaumln Jeesusta

vastaan Naumlin Pilatus ohjaa kansan kannattamaan Jeesuksen tuomitsemista eikauml

haumlnen tarvitse pelaumltauml ettauml kansa kapinoisi kun Jeesus tuomitaan kuolemaan93

Carterin ja Bondin tulkinnat pohjautuvat enemmaumln niin sanotusti historialliseen

Pilatukseen94 He olettavat ettei Markuksella ollut mitaumlaumln syytauml kuvata Pilatusta

historiasta poikkeavalla tavalla Naumlin Markus kuvaakin heidaumln mukaansa

Pilatuksen taitavaa poliittista peliauml jolla haumln sai juutalaiset julistamaan

uskollisuuttaan keisarille Itse en ole taumlysin vakuuttunut taumlstauml Markus ei ollut

nykyaikainen historioitsija eikauml haumln kirjoittanut historiaa vaan antiikin

elaumlmaumlkertaa Jeesuksesta Niinpauml vaikka onkin mahdollista ettauml Markuksen kuvaus

heijastelee paikoitellen Jeesuksen historiallista oikeudenkaumlyntiauml Markus ei

ensisijaisesti kuvannut Pilatuksen taitavaa poliittista peliauml On uskottavaa ettauml

Pilatus todella kutsui Jeesusta pilkkaavasti juutalaisten kuninkaaksi Markukselle

kuitenkin sen merkitys loumlytyy politiikan ulkopuolelta Collins onkin eri mieltauml

91 Ks tarkemmin Collins 2007 719ndash720 92 Carter 2003 72 93 Bond 1998 113 11594 rdquoHistoriallinen Pilatusrdquo tarkoittaa taumlssauml kohtaa tyypillistauml roomalaista maaherraa joka pyrkii pitaumlmaumlaumln hallitsemansa alueen vahvasti otteessaan (ks lisaumlauml maaherroista Carter 2003 35ndash54) Toisaalta ei ole mahdollista todeta millainen hallitsija Pilatus todella oli vaikkakin pitkauml hallituskausi viittaa kyvykkaumlaumlseen hallitsijaan Ks kappale Pilatus ja roomalaiset maaherrat

26

Carterin ja Bondin kanssa Haumln pitaumlauml yllaumlttaumlvaumlnauml Pilatuksen paumlaumltoumlstauml luopua

tuomarin vallastaan ja kysyauml kansalta mitauml Jeesukselle pitaumlisi tehdauml Collinsin

mukaan on historiallisesti hyvin epaumltodennaumlkoumlistauml ettauml roomalainen maaherra

luovuttaisi valtaansa taumlllauml tavalla kansalle95 Sen sijaan haumlnestauml Markuksen

tarkoituksena oli korostaa Jeesuksen syyttoumlmyyttauml Pilatuksen silmissauml ja siirtaumlauml

vastuuta Jeesuksen tuomitsemisesta juutalaisille johtajille96 Taumlmauml tarkoitus naumlkyy

erityisen selvaumlsti jakeissa 14 ja 15 kun Pilatus ensin tiedustelee kansalta mitauml

pahaa Jeesus on tehnyt ja lopulta tuomitsee Jeesuksen rdquotahtoen tehdauml mieliksi

vaumlkijoukollerdquo Pilatuksen kysymystauml voidaan pitaumlauml osoituksena siitauml ettauml

Markuksen mukaan Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml Carter kuitenkin tulkitsee

ettauml kysymys haastaa kansaa joka on jo kieltaumlnyt Jeesuksen juutalaisten

kuninkaana

34 Pilatus Markuksen evankeliumissaNyt kun olen kaumlynyt laumlpi roomalaisen oikeudenkaumlynnin tapahtumat Tarkastelen

laumlhemmin sitauml miten Markuksen kuvaus Pilatuksesta vaikuttaa ilmentaumlvaumln haumlnen

asennettaan Roomaa kohtaan Vastausta on etsittaumlvauml laaja-alaisesti ja esiin nousee

kolme keskeistauml seikkaa Ensinnaumlkin Markuksen evankeliumissa juutalaisten

johtajien halu tuomita Jeesus kuolemaan on selvauml Markus korostaa ettauml

juutalaiset ennemmin valitsevat kapinallisen miehen kuin Jeesuksen

vapautettavaksi Toiseksi Markuksen kuvauksessa Pilatus vaikuttaa vaumlhintaumlaumln

neutraalilta henkiloumlltauml Ja kolmanneksi on pohdittava Markuksen motiiveja miksi

Markus kuvaa Pilatuksen ja juutalaiset tavallaan

Keskityn ensin lyhyesti juutalaisten ja Pilatuksen suhteeseen Carter pyrkii

sitomaan juutalaisen eliitin ja Pilatuksen toisiinsa mikauml oli historiallisesti

uskottavaa mutta taumlstauml ei ole merkkejauml Markuksen roomalaisen oikeudenkaumlynnin

kuvauksessa Itse asiassa jo se ettauml Markus kertoo kahdesta oikeudenkaumlynnistauml

eriyttaumlauml naumlitauml kahta tahoa toisistaan merkittaumlvaumlsti Markus vaikuttaakin laskevan

paljon vastuuta Jeesuksen kuolemasta juutalaisille johtajille jotka yllyttaumlvaumlt myoumls

kansan vaatimaan Jeesuksen henkeauml Vastaavasti Pilatus vaikuttaa selviaumlvaumln taumlstauml

varsin vaumlhaumlllauml Vaikka Markus ei kiellauml Pilatuksen osuutta oikeudenkaumlynnissauml

haumlnelle on selvaumlauml ketkauml ovat ensisijaisesti vastuussa Jeesuksen kuolemasta

Puhtaasti evankeliumin tekstin pohjalta tarkasteltuna Pilatuksen ja juutalaisten

liittolaisuudesta ei ole merkkejauml

95 Collins 2007 72096 Collins 2007 721

27

Entauml sitten itse Pilatus Kokoan seuraavaan taulukkoon Pilatukseen

viittaavat kohdat oikeudenkaumlynnissauml jotta Markuksen esitystauml Pilatuksesta on

helpompi tarkastella Taulukossa olen kursivoinut ne kohdat joissa Markus kuvaa

Pilatusta laumlhemmin

Jeesus luovutetaan Pilatukselle (Mark 151)Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas (Mark 152)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoEtkouml vastaa mitaumlaumln Katso kuinka paljon he sinua syyttaumlvaumlt (Mark 154)rdquoPilatus ihmettelee kun Jeesus ei enaumlauml vastaa mitaumlaumln (Mark 155)Vaumlkijoukko pyytaumlauml Pilatusta tekemaumlaumln tapansa mukaan ja vapauttamaan vangin heidaumln pyyntoumlnsauml mukaan (Mark 158)Pilatus kysyy vaumlkijoukolta haluaako se vapauttaa juutalaisten kuninkaan (Mark 159)Pilatus ymmaumlrtaumlauml ettauml ylipapit olivat luovuttaneet Jeesuksen haumlnelle kateudesta (Mark 1510)Pilatus kysyy kansalta mitauml haumlnen pitaumlisi tehdauml sille jota vaumlkijoukko kutsuu juutalaisten kuninkaaksi (Mark 1512)Pilatus kysyy mitauml pahaa haumln (juutalaisten kuningas) on tehnyt (Mark 1514)Tehdaumlkseen kansalle mieliksi Pilatus vapauttaa Barabbaksen ja luovuttaa Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi (Mark 1515)

Taulukosta naumlhdaumlaumln ettauml Markuksen kuvaus Pilatuksesta on varsin vaumlhaumlistauml

vaikka Pilatus on maumlaumlraumlllisesti suuressa roolissa Juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml

(Mark 1453ndash65) Suuren neuvoston jaumlsenten motiivit ovat selvaumlt he haluavat

Jeesuksen surmatuksi Sen sijaan roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml Pilatus

puolestaan jaumlauml etaumliseksi Haumlnen motiivinsa eivaumlt tule selkeaumlsti ilmi vaikka haumln

tuomitseekin Jeesuksen Markuksen Pilatuksella ei kuitenkaan vaikuta olevan

vahvaa motivaatiota taumlhaumln toisin kuin juutalaisilla johtajilla97 Pilatus jaumlaumlkin

kertomuksen henkiloumlnauml varjoihin Markus kuvailee Pilatusta laumlhemmin vain

kolmesti ensin jakeessa 5 Pilatus ihmettelee Jeesuksen vaikenemista toisen

kerran jakeessa 10 Pilatus ymmaumlrtaumlauml ettauml Jeesus on luovutettu haumlnelle kateudesta

ja kolmannen kerran oikeudenkaumlynnin lopussa jakeessa 15 Pilatus tuomitsee

Jeesuksen tehdaumlkseen kansalle mieliksi Naumlin vaumlhaumlisestauml tarkemmasta kuvailusta

johtuen Pilatuksen hahmo evankeliumissa on varsin altis tulkinnalle Joskin

vaikuttaa siltauml ettauml Markus kuvauksessa Pilatus suhtautuu Jeesukseen

myoumlnteisesti tai ainakin neutraalisti Missaumlaumln kohtaa Markus ei kuvaa Pilatuksen

asennetta Jeesusta torjuvaksi Taumlmaumln pohjalta voidaan vaumlittaumlauml ettauml Markus kuvasi

Pilatuksen hallitsijana joka ei halunnut asettua vastustamaan juutalaisia johtajia

vaan tuomitsi viattoman miehen kuolemaan Toisaalta mikaumlli kallistumme

esimerkiksi Carterin tulkinnan kannalle voimme yhtauml hyvin argumentoida ettauml

97 Naumlin Brown 1994 754

28

Markus kuvaa kuinka Pilatus naumlki Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml poliittisesti

otollisen tilanteen Haumln kaumlytti sen rohkeasti hyvaumlkseen vaumllittaumlmaumlttauml siitauml oliko

Jeesus syyllinen tai syytoumln Syy siihen miksi voimme puolustaa molempia

naumlkemyksiauml on se ettauml itse Markuksen kuvaus Pilatuksesta on ohut ja

ristiriitainen Kun tarkastelemme kohtia joissa Markus kuvailee Pilatusta

laumlhemmin vaikuttaa siltauml ettauml Pilatus uskoo Jeesuksen viattomuuteen Toisaalta

Pilatuksen toiminta on taumlhaumln naumlhden ristiriitaista tai ainakin ajattelematonta Jos

Pilatus toivoi kansan vapauttavan Jeesuksen miksi haumln kaumlytti Jeesuksesta nimeauml

rdquojuutalaisten kuningasrdquo Miksi haumln ylipaumlaumltaumlaumln tarjosi Jeesusta kansalle sen sijaan

ettauml olisi vapauttanut taumlmaumln itse Toki Carter vetoaa taumlssauml juutalaisten johtajien ja

Pilatuksen vaumlliseen liittoon mutta taumlssauml taas Carter ajautuu ongelmiin Pilatuksen

laumlhemmaumln kuvailun kanssa Haumln sivuuttaakin ne pitkaumllti antamatta niille sitauml

eritystauml arvoa joka niille kuuluu On mielestaumlni nimittaumlin merkittaumlvaumlauml jos

Markus jonka ensisijainen mielenkiinto on Jeesuksessa kertoo muiden

henkiloumliden toiminnan syistauml tai ajatuksista lisaumltietoa Taumllloumlin on mielestaumlni

turvallista olettaa ettauml niiden keskioumloumln kuuluu Jeesus Taumltauml ajatusta vasten

Pilatuksen usko Jeesuksen syyttoumlmyyteen vaikuttaa perustellulta Taumlmauml ei

kuitenkaan tarkoita sitauml ettauml Pilatus olisi naumlhtaumlvauml evankeliumissa hallitsijana joka

ei pystynyt pitaumlmaumlaumln puoliaan Itse asiassa olen sitauml mieltauml ettauml evankeliumin

Pilatuksesta ei voi vetaumlauml johtopaumlaumltoumlksiauml puhtaasti Markuksen kuvauksen pohjalta

Pilatuksen hahmo on liian jaumlsentymaumltoumln jotta olisi mahdollista vastata

kysymykseen millainen mies on Markuksen Pilatus Jokainen tulkinta Markuksen

Pilatus-kuvauksesta edellyttaumlauml jonkin ulkopuolisen naumlkoumlkulman sisaumlllyttaumlmistauml

tekstiin

Markukselle Pilatus on yksinkertaisesti se henkilouml joka tuomitsi Jeesuksen

kuolemaan Muuten haumln kaumlyttaumlauml Pilatusta omien tavoitteidensa vaumllineenauml

vaumllittaumlmaumlttauml luoda ehyttauml henkiloumlauml tarinaansa Markukselle Jeesus on juutalaisten

kuningas minkauml vuoksi Pilatus ironisesti kaumlyttaumlauml Jeesuksesta sitauml nimeauml Samalla

Markus pyrkii osoittamaan Jeesuksen viattomuuden Rooman vallan silmissauml

korostamalla ettauml Jeesus luovutettiin Pilatukselle kateudesta ja Pilatus tuomitsi

taumlmaumln vain tehdaumlkseen kansalle mieliksi

Roomalainen oikeudenkaumlynti saattaisi hyvin olla se kohta evankeliumissa

jossa Markuksen olisi hyvauml osoittaa kritiikkinsauml Roomalle Taumlmauml ei kuitenkaan ole

selvaumlauml Toisaalta Markukselle Jeesus on kuningas mutta haumlnen kuninkuutensa on

toista kuin Rooman ja keisarin valta Evankeliumissa Jeesus ei suoraan nouse

29

Pilatusta ja naumlin Rooman valtaa vastaan Vaumlkijoukon valinta Barabbaksen ja

Jeesuksen vaumllillauml on valinta kapinan ja rauhan vaumllillauml Markus ei vaikuta

edellyttaumlvaumln lukijoiltaan aktiivista Rooman vastarintaa eikauml Markus ei suhtaudu

Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml sen enempaumlauml Pilatukseen kuin Rooman

valtakuntaakaan vastaan kielteisesti

4 Matteuksen evankeliumi

41 JohdantoNyt siirryn Matteuksen evankeliumiin Kaumlsittelyssauml seuraan Markuksen

evankeliumin kohdalta jo tuttua rakennetta Taumlssauml lyhyessauml johdannossa esittelen

Matteuksen evankeliumille tyypillisiauml piirteitauml sekauml sitauml miten

imperiumitutkimuksessa Matteusta on laumlhestytty Taumlmaumln lyhyen johdannon

jaumllkeen kaumlyn laumlpi Jeesuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin ja kaumlsittelen lyhyesti

Matteuksen suhdetta eri juutalaisiin ryhmiin Vasta kun olemme muodostaneet

kuvan Matteuksen suhteesta juutalaisiin ryhmiin kaumlsittelen evankeliumin

roomalaisen oikeudenkaumlynnin kuvauksen Lopuksi esitaumln naumlkemykseni siitauml

kuinka Matteuksen Pilatus-kuvauksessa naumlkyy evankeliumin suhtautuminen

Rooman valtakuntaan

Matteuksen evankeliumi on rakenteellisesti Markuksen evankeliumia

tasapainoisempi Tekstissauml vuorottelevat kertomuksellinen aines ja puhe- tai

keskusteluaines ja lisaumlksi itse evankeliumin juoni rakentuu temaattisesti

etenevaumlksi kokonaisuudeksi jonka paumlaumlttaumlauml Jeesuksen passio ja yloumlsnousemus

Toisaalta Matteukselle on tyypillistauml intertekstuaalisuus josta ovat osoituksena

monet viittaukset muihin teksteihin sekauml implisiittisyys Matteus jaumlttaumlauml

selittaumlmaumlttauml monia taumlrkeiltauml vaikuttavia yksityiskohtia tekstissaumlaumln kuten Jeesuksen

sukuluettelosta loumlytyvien neljaumln naisen merkityksen (Matt 12ndash6)98

Evankeliumi on kirjoitettu jonkin verran Markuksen evankeliumin jaumllkeen

aikaisintaan 70-luvun lopulla mutta viimeistaumlaumln 100-luvun alkuun mennessauml

Evankeliumin kirjoituspaikkana on tyypillisesti pidetty Syyrian Antiokiaa joskin

myoumls muita alueita Laumlhi-idaumlssauml on ehdotettu99 Matteus on vahvasti riippuvainen

Markuksen evankeliumista ja haumln lainaa siitauml yli 90-prosenttia Taumlmauml osaltaan

kumoaa perinteestauml nousevan naumlkemyksen ettauml Matteuksen evankeliumin

98 Allison 2001 846ndash847 Naisia ei tyypillisesti mainittu juutalaisissa sukuluetteloissa joten se ettauml Matteus katsoo tarpeelliseksi mainita naumlmauml neljauml naista on Allisonin mukaan merkittaumlvaumlauml99 Esimerkiksi Petri Luomanen (1998 275ndash277) on esittaumlnyt ettei Antiokia ole uskottava kirjoituspaikka Matteuksen evankeliumille sillauml siinauml ei ole viittauksia Paavalin teologiaan joka oli vahvaa Antiokiassa Haumln ehdottaakin kirjoituspaikaksi esimerkiksi Damaskosta tai Palestiinaa

30

kirjoittaja oli Jeesuksen opetuslapsi Matteus100 Dale Allison uskoo kuitenkin ettauml

evankeliumin kirjoittaja oli taustaltaan juutalainen sillauml evankeliumissa on useita

juutalaisia piirteitauml Tosin se miten Matteus ja Matteuksen yhteisouml identifioi

itsensauml suhteessa muihin juutalaisiin ryhmiin ei ole taumlysin selvaumlauml101 Niinpauml

tarkastelen taumltauml kysymystauml laumlhemmin seuraavassa kappaleessa Jeesuksen

juutalaisen oikeudenkaumlynnin yhteydessauml

Nyt kuitenkin luon lyhyen katsauksen siihen millaisia naumlkemyksiauml

Matteuksen Rooma-suhteesta on esitetty Muiden muassa esimerkiksi Carter ja

Tobias Nicklas naumlkevaumlt Matteuksen evankeliumin sisaumlltaumlvaumln Rooman valtakuntaa

kritisoivaa tai sen valtaa haastavaa materiaalia Nicklas on naumlistauml kahdesta

maltillisempi Haumlnen mukaansa erityisesti Matteuksen keskeinen teema rdquoDaavidin

poikardquo on kontekstissaan imperiumivastainen Haumln myoumlntaumlauml ettauml Jeesuksen

messiaanisuus on mahdollista naumlhdauml laumlhinnauml uskonnollisena mutta Matteuksen

evankeliumissa siihen liittyy myoumls kuninkaallinen aspekti Jo evankeliumin alussa

Jeesuksen kuninkuus nousee keskeiseksi teemaksi kun idaumln tietaumljaumlt saapuvat

Herodeksen hoviin (Matt 21ndash11) Niinpauml Jeesus on Nicklaksen mukaan selvaumlsti

myoumls maallisten hallitsijoiden haastaja102 Carter on selvaumlsti jyrkemmaumln

imperiumivastaisen tulkinnan edustaja Carterin mukaan Matteuksen

evankeliumin laumlpaumlisee imperiumivastainen sanoma joka haastaa Rooman

imperiumin vallan niin sosiaalisesti kuin teologisestikin103 Esimerkiksi Joel

Willitts kuitenkin kritisoi Carteria liian yksipuolisesta tulkinnasta Toki Willitts

myoumlntaumlauml ettauml evankeliumissa on kohtia joista on mahdollista loumlytaumlauml Rooman

valtakunnan vastaisia tulkintoja Haumlnen mukaansa Matteuksen perimmaumlinen

tarkoitus ei kuitenkaan ollut kirjoittaa nimenomaan Rooman valtaa vastaan kuten

Carter asian naumlkee Willitts kirjoittaa

Matteus tervehti tulevaa Israelin Davidin-sukuista Messiasta ja julisti sitauml seuraavaa Israelin valtakunnan palauttamista Siltauml kannalta ettauml Israelin palauttaminen olisi ollut suoranainen loukkaus mille tahansa maalliselle valtakunnalle Matteuksen evankeliumi vastusti Roomaa Mutta ja taumlmauml on taumlrkeauml huomio Matteus ei niinkaumlaumln arvostellut rdquoimperiumiardquo itseaumlaumln eikauml erityisesti korostanut ainoastaan Roomaa Taumlmauml naumlkoumlkulma heikentaumlisi Matteuksen viestiauml tarpeettomasti Jeesusei ole vain tai ensisijaisesti Jumalan vastaus Roomalle Jeesus on Jumalan vastaus Israelin taumlyttymaumlttoumlmaumlaumln tarinaan Tarina kuten kaumly

100 Kuula 2008 220 Itse evankeliumissa ei mainita kirjoittajasta mitaumlaumln eikauml silminnaumlkijaumlllauml olisi ollut tarvetta nojautua naumlin vahvasti Markuksen tekstiin101 Allison 2001 845102 Nicklas 2014 232ndash233 103 Carter 2001 1 Ks tarkemmin Matteuksen teologisesta haasteesta esimerkiksi s 57ndash74 Luvussa Carter kaumlsittelee Matteuksen kristologiaa Sosiaalisesta haasteesta ks esimerkiksi s 108ndash129

31

ilmi ei ole vain Israelista Se on tarina joka kaumlsittaumlauml maailman kaikki valtakunnat ja kansat (Matt 48 2819ndash20)104

Pitaumlauml taumlysin paikkansa ettauml Matteuksen evankeliumin kantavia teemoja on

Jumalan valtakunta Taumlssauml suhteessa Matteus vaumlheksyy maallisten valtakuntien

arvovaltaa suhteessa tulevaan Jumalan valtakuntaan Taumlstauml huolimatta Matteus ei

vaikuta edustavan aktiivista Rooman vastustusta Taumlmaumln puolesta puhuvat

esimerkiksi kaksi kohtaa Ensinnaumlkin on Markuksen evankeliumin 5 luvun

kertomus Legioona-nimisistauml pahoista hengistauml Kertomusta voidaan pitaumlauml

imperiumivastaisena joskaan en ole vakuuttunut siitauml105 Joka tapauksessa

Matteus on poistanut nimen Legioona kertomuksensa omasta versiosta (Matt

828ndash32) mikauml poistaa kokonaan taumlllaisen tulkinnan mahdollisuuden Toiseksi

samoin kuin Markuksen evankeliumissa myoumls Matteuksella esiintyy kysymys

keisarille maksettavasta verosta (Matt 2215ndash21) Jeesus ei vaikuta suhtautuvan

veron maksuun kielteisesti Sen sijaan haumln kehottaa antamaan keisarille sen mikauml

keisarille kuuluu

42 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlTarkastelen seuraavaksi Matteuksen evankeliumin juutalaista oikeudenkaumlyntiauml

Taumlmaumln tutkielman puitteissa ei ole mahdollista luoda tarkkaa kuvaa Matteuksen

evankeliumin tai sen kirjoittajan suhteesta juutalaisuuteen Kysymys on valtavan

laaja Niinpauml teen taumlssauml kappaleessa vain varovaisen arvion Matteuksen ja

juutalaisuuden suhteesta

Matteuksen kuvaus Jeesuksesta Suuren neuvoston edessauml on varsin

uskollinen Markuksen evankeliumille Kun ylipappien ja kansan vanhimpien

laumlhettaumlmauml miesjoukko on Juudaksen avustuksella vanginnut Jeesuksen taumlmauml

viedaumlaumln ylipappi Kaifaksen luo Markuksesta poiketen Matteus mainitsee ylipapin

nimeltauml Myoumls Matteuksen mukaan koko neuvosto etsi vaumlaumlraumlauml todistusta jotta

Jeesus saataisiin tuomituksi kuolemaan Matteus kuitenkin toteaa ettei taumlllaista

loumlytynyt Seuraavaksi haumln kertookin kahdesta miehestauml jotka vaumlittivaumlt Jeesuksen

luvanneen ettauml haumln hajottaa temppelin ja rakentaa sen uudelleen kolmessa

paumlivaumlssauml Matteus kuitenkin jaumlttaumlauml pois Markuksen huomautuksen jonka mukaan

taumlmaumlkin todistus oli ristiriitainen (Mark 1461) Seuraavaksi ylipappi kysyy

Jeesukselta miksi taumlmauml ei vastaa syytoumlksiin mutta Jeesus pysyy yhauml vaiti Niinpauml

ylipappi vaatii Jeesukselta vastausta siihen onko taumlmauml Messias ja Jumalan Poika 104 Willitts 2013 97 Kursivoinnit ovat Willitsin tekstistauml105 Imperiumivastaista tulkintaa kannattavat esimerkiksi Horsley 2001 141ndash148 ja Carter 2003 60ndash61 Ks tarkemmin taumlmaumln tutkielman nootti 56

32

Vasta nyt Jeesus vastaa rdquoItsepauml sen sanoitrdquo Taumlmauml on ympaumlripyoumlreaumlmpi ilmaus

kuin Markuksen evankeliumissa oleva suora vastaus rdquoOlenrdquo mutta taumlstauml

huolimatta myoumls Matteuksen kuvauksessa Jeesus jatkaa todistaen itsestaumlaumln rdquoJa

minauml sanon teille vastedes te saatte naumlhdauml Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla

puolella ja tulevan taivaan pilvien paumlaumlllaumlrdquo Taumlmauml saa ylipapin repaumlisemaumlaumln

vaatteensa ja syyttaumlmaumlaumln Jeesusta jumalanpilkasta Matteuksen mukaan koko

neuvosto yhtyi taumlhaumln syytoumlkseen ja julisti Jeesuksen ansaitsevan kuoleman

Matteus korostaa ettauml Jeesusta syytettiin vaumlaumlrin perustein Haumln nimittaumlin

puhuu erityisesti vaumlaumlristauml todistuksista joita neuvosto etsi106 Matteuksen mukaan

Suuren neuvoston tahto oli ettauml Jeesus kuolee Taumlmaumln pohjalta ei kuitenkaan

voida vetaumlauml johtopaumlaumltoumlstauml ettauml Matteus syyttaumlisi kaikkia juutalaisia Jeesuksen

kuolemasta kuten ei ollut mahdollista todeta Markuksenkaan kohdalla Toki

katkelmassa Matteuksen juutalaisista kaumlyttaumlmauml kieli ei ole laumlhellekaumlaumln

evankeliumin voimakkainta retoriikkaa kuten tulemme huomaamaan roomalaisen

oikeudenkaumlynnin yhteydessauml Toistaiseksi Jeesuksen vangitsemista ja surmaamista

ovat ajaneet vain ylipapit vanhimmat ja lainopettajat Naumlistauml erityisesti ylipapit ja

vanhimmat ajavat aktiivisesti Jeesuksen tuomitsemista laumlpi koko Matteuksen

passiokertomuksen Mielenkiintoista taumlssauml on se ettauml Matteuksen evankeliumin

keskeisimmaumlt Jeesuksen vastustajat eli fariseukset puuttuvat Jeesuksen

oikeudenkaumlynneistauml kokonaan Vaikuttaa siltauml ettei Matteus pidauml ainakaan heitauml

suoraan vastuullisina Jeesuksen kuolemasta Sen sijaan he esiintyvaumlt laumlhinnauml

Jeesuksen opillisina vastustajina mikauml viittaa siihen ettauml farisealaiset juutalaiset

ryhmaumlt olivat Matteuksen yhteisoumln ensisijaisia vastustajia107 He esiintyvaumltkin

Matteuksen passiokertomuksessa vasta Jeesuksen hautaamisen yhteydessauml missauml

he yhdessauml ylipappien kanssa haluavat vartion Jeesuksen haudalle (Matt 2762ndash

66)108

Kuten jo Matteuksen evankeliumin johdannossa totesin evankeliumin

kirjoittajaa voidaan pitaumlauml juutalaisena mutta silti itse yhteisoumln identiteettiauml on

vaikeampi selvittaumlauml Matteuksen yhteisouml saattoi hyvinkin olla rajapinnalla juuri

irtautumassa tai juuri irtautunut juutalaisuudesta Matteuksen yhteisouml arvosti yhauml

106 Luz 2005 426107 Naumlin esimerkiksi Luomanen 1998 263108 Vaikka Matteus mainitseekin kahdessa kohtaa fariseusten haluavan vaientaa Jeesuksen (Matt 1214 2145ndash46) Jeesuksen suhde fariseuksiin naumlyttaumlytyy ennen kaikkea opillisena ristiriitana (mm Matt 166ndash12 2313ndash36) Matteukselle fariseukset ovatkin niitauml jotka eivaumlt ole osallisia taivasten valtakunnasta (Matt 520) Sen sijaan ylipapit ja lainopettajat nousevat esille jo Jeesuksen puhuessa omasta kuolemastaan ryhminauml jotka ovat siitauml vastuussa (Matt 1621 2018ndash19)

33

juutalaista lakia (Matt 517ndash19) Lisaumlksi evankeliumissa Jeesuksen toiminta

keskittyy ensisijaisesti juutalaisten keskuuteen kuten kanaanilaisnaisen tapauksen

kohdalla kaumly selvaumlsti ilmi (Matt 1524) Toisaalta Matteuksen evankeliumissa

naumlkyy kaumlaumlntyminen myoumls pakanoiden puoleen Jo jakeessa Matt 811 Jeesus

sanoo rdquoMinauml sanon teille ettauml niin idaumlstauml kuin laumlnnestauml tulee monia jotka

taivasten valtakunnassa kaumlyvaumlt aterialle yhdessauml Abrahamin Iisakin ja Jaakobin

kanssardquo Jeesus puhuu futuurisesti ja vaikuttaa selvaumlltauml ettauml taumlmauml tapahtuu vasta

Jeesuksen toiminnan jaumllkeen Samoin laumlhetyskaumlskyssauml (Matt 2819) naumlkyy

laumlhetystoiminnan suuntautuminen juutalaisuuden ulkopuolelle Petri Luomanen

esimerkiksi katsoo ettauml Matteuksen yhteisouml oli todennaumlkoumlisesti vasta vaumlhaumln aikaa

sitten irtautunut juutalaisuudesta Toisaalta samalla Matteuksen yhteisouml naumlki oman

ideologiansa osana juutalaisuuden luonnollista kehitystauml109 Taumlstauml syystauml onkin

mielestaumlni syytauml olla varovainen sillauml Matteuksen ja taumlmaumln yhteisoumln itseymmaumlrrys

omasta identiteetistaumlaumln saattoi olla vielauml haumlilyvauml Taumlhaumln vaikuttaa naumlhdaumlkseni

ainakin kaksi syytauml Ensinnaumlkin tuon ajan juutalaisuuden jo valmiiksi useisiin

ryhmiin jakautunut luonne tekee vaikeaksi maumlaumlritellauml milloin jokin yhteisouml ei

enaumlauml kuulu ajan juutalaisuuden piiriin Toiseksi Matteuksen tai taumlmaumln yhteisoumln

ymmaumlrrys omasta identiteetistaumlaumln saattoi muuttua hitaammin kuin ulkopuolelta

tuleva maumlaumlrittely antaa ymmaumlrtaumlauml110 Niinpauml Matteus naumlki mahdollisesti itsensauml

edustavan vielauml juutalaisuutta joka ymmaumlrsi Jeesuksen odotetuksi Messiaaksi111

Taumltauml ymmaumlrrystauml vasten mielestaumlni Matteuksen evankeliumissa naumlkyy pettymys

siihen etteivaumlt muut juutalaiset ryhmaumlt tunnustaneet Jeesuksen messiaanisuutta

Matteus on hyvin laumlhellauml juutalaisuutta ja siksi haumlnen paikoin aumlaumlrimmaumlisen

voimakas retoriikkansa on tulkittava ennemmin ryhmaumln sisaumlisenauml kritiikkinauml kuin

ulkopuolelta tulevana juutalaisvastaisena propagandana Palaan kuitenkin vielauml

Matteuksen juutalaisvastaisuuden teemaan kun kaumlsittelen roomalaisen

oikeudenkaumlynnin jaetta 2725

43 Roomalainen oikeudenkaumlyntiNyt siirryn tarkastelemaan Matteuksen evankeliumin kuvausta roomalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml Evankeliumissa oikeudenkaumlynti voidaan jakaa rakenteellisesti

109 Luomanen 1998 264110 Myoumls Tuckett (2011 100ndash108) kaumlsittelee maumlaumlrittelyn problemaattisuutta artikkelissaan Haumln huomauttaa mm ettauml termit kuten esim rdquojuutalaisuusrdquo ja rdquojuutalaiskristitytrdquo ovat ongelmallisia koska ne ovat nykyaikaisia termejauml eivaumltkauml vaumllttaumlmaumlttauml lainkaan vastaa niitauml joilla tuon ajan ryhmaumlt maumlaumlrittelivaumlt itsensauml ja toisensa111 Samoin Luomanen (1998 264) toteaa ettauml Matteuksen tarkkaa suhdetta juutalaisuuteen on vaikea maumlaumlritellauml koska uusi yhteisouml pyrki osoittamaan olemassaolonsa oikeutuksen nojaamalla emouskontonsa perinteeseen

34

kolmeen osaan johdanto (Matt 271ndash2) Pilatus kuulustelee Jeesusta (Matt

2711ndash14) ja Jeesuksen tuomitseminen (Matt 2715ndash26)112 Johdannon ja

Jeesuksen kuulustelun vaumlliin Matteus sijoittaa kertomuksen Juudaksen lopusta

(jakeet 3ndash10) joka ei kuulu roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin Oikeudenkaumlynnin

rakenne on hyvin samantapainen Markuksen kuvaaman oikeudenkaumlynnin kanssa

Matteuksen kuvaus onkin Markuksen tekstille uskollisin Raamatun

evankeliumeista Taumlstauml huolimatta kuvauksessa on joitakin huomattavia

poikkeavuuksia erityisesti Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessauml

Matteus johdattaa lukijan roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin kertomalla kuinka

ylipapit ja kansan vanhimmat luovuttivat Jeesuksen Pilatukselle Taumltauml seuraa

kuvaus Juudaksesta joka katuu Jeesuksen luovuttamista ja lopulta hirttaumlytyy

palautettuaan ensin saamansa rahat temppeliin Samalla Matteus kuvaa kuinka

ylipapit ostivat rahoilla pellon koska verirahoja ei voitu laittaa temppelirahastoon

Vasta taumlmaumln katkelman jaumllkeen alkaa varsinainen oikeudenkaumlynti Pilatuksen

edessauml Se alkaa samoin kuin Markuksellakin Pilatus kysyy onko Jeesus

juutalaisten kuningas johon Jeesus vastaa Pilatuksen niin sanovan Myoumls

Matteuksella ylipapit ja vanhimmat syyttaumlvaumlt Jeesusta mutta Jeesus ei vastaa

syytoumlksiin Matteus korostaa Pilatuksen suulla sitauml ettauml naumlmauml syytoumlkset olivat

raskaita joskaan niiden tarkkaa sisaumlltoumlauml ei paljasteta Pilatus ihmetteleekin

Jeesuksen haluttomuutta vastata syytoumlksiin Taumlssauml kohtaa myoumls Matteus esittelee

tavan jonka mukaan maaherra vapautti vangin aina juhlien aikaan vaumlkijoukon

valinnan mukaan Toisin kuin Markuksen evankeliumissa Barabbas jonka

Matteus esittelee on kuuluisa mies Matteuksen evankeliumissa Pilatus asettaa

kansalle vaihtoehdot joko Barabbas tai Jeesus jota kutsutaan Kristukseksi

Matteus kertoo Pilatuksen tietaumlvaumln ettauml Jeesus oli luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml

kateudesta Ennen kuin vaumlkijoukko paumlaumlsee vastaamaan Matteus tekee lisaumlyksen

joka puuttuu Markuksen kuvauksesta Haumln kertoo kuinka Pilatuksen vaimo laumlhetti

viestin Pilatukselle ja varoitti tekemaumlstauml mitaumlaumln pahaa Jeesukselle josta haumln oli

naumlhnyt pahaa unta Ylipapit ja vanhimmat ovat kuitenkin villinneet kansaa

pyytaumlmaumlaumln Barabbaksen vapauttamista Jeesuksen sijaan Niinpauml kun Pilatus

kysyy kumpi haumlnen pitaumlisi vapauttaa vaumlkijoukko vaatii Jeesusta

ristiinnaulittavaksi Jaumllleen Matteus poikkeaa laajentaa Markuksen kuvausta Haumln

kertoo Kun Pilatus ymmaumlrsi taumlmaumln haumln pesi kaumltensauml ja julisti syyttoumlmyytensauml 112 Kuten Markuksenkin evankeliumissa Jeesuksen tuomitseminen on mahdollista jakaa vielauml pienempiin osiin Esimerkiksi Dale Allison amp William Davies (1997 578) jakavat lopun (Matt 2715ndash26) vielauml Jeesuksen ja Barabbaksen katkelmaan (Matt 2715ndash23) ja Pilatuksen kaumlsien pesuaja tuomiota kaumlsittelevaumlaumln osioon (Matt 2724ndash26)

35

Jeesuksen vereen Vaumlkijoukko kuitenkin vastasi ettauml he ottavat Jeesuksen veren

paumlaumllleen Taumlmaumln jaumllkeen Pilatus antoi heille periksi Haumln vapautti Barabbaksen ja

luovutti Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi

Matteus siis kertoo ettauml Jeesus luovutetaan sidottuna Pilatukselle

maaherralle (Matt 272) Matteukselle Pilatuksen arvonimi maaherra vaikuttaa

merkittaumlvaumlltauml Markus ei kaumlyttaumlnyt Pilatuksesta arvonimeauml kertaakaan mutta sen

sijaan Matteus kutsuu Pilatusta sanalla ὁ ἡγεμών rsquomaaherrarsquo tai rsquohallitsijarsquo kuusi

kertaa oikeudenkaumlynnin aikana Tutkijoilla on useampia selityksiauml Matteuksen

syille korostaa Pilatuksen asemaa Dale Allison ja William Davies yhteisessauml

kommentaarissaan pitaumlvaumlt taumltauml ironiana Heidaumln mukaansa Matteuksen

kuvauksessa maaherra ei nimittaumlin saa johtajan asemaa Lisaumlksi oikeudenkaumlynnin

ironisuutta korostaa se ettauml Jeesus joka on maailman hallitsija joutuu seisomaan

Pilatuksen edessauml113 Carterin tulkinta on saman suuntainen Haumlnen mukaansa

Matteus painottaa Pilatuksen arvonimeauml koska Matteukselle myoumls Jeesus oli ὁ

ἡγεμών Carter viittaa katkelmaan evankeliumin alkupuolella rdquoSinauml Juudan

Betlehem et ole suinkaan vaumlhaumlisin heimosi valtiaista sillauml sinusta laumlhtee hallitsija

(ἡγούμενος) joka on kaitseva kansaani (Matt 26)rdquo114 Naumlin Jeesus ja Pilatus

edustavat Carterin mukaan Matteuksen yleisoumllle kahta hallitsijaa joista toinen

edustaa Rooman ja toinen Jumalan valtakuntaa115 Niinpauml Carterin mukaan

oikeudenkaumlynnissauml Jumalan ja Rooman valtakunnan vaumllinen kamppailu jatkuu

Haumlnen mielestaumlaumln oikeudenkaumlynnin keskeinen teema on se kenelle kuuluu

maailman valta116 Brown ja Skinner esittaumlvaumlt minusta uskottavimman perustelun

Matteuksen halulle kaumlyttaumlauml sanaa ὁ ἡγεμών He viittaavat katkelmaan Matt

1017ndash18 jossa Jeesus rohkaisee seuraajiaan kestaumlmaumlaumln vainoja Jakeessa 18

Jeesus puhuu nimenomaan maaherroista (οἱ ἡγεμόνες) ja kuninkaista joiden eteen

haumlnen seuraajiaan viedaumlaumln He ovatkin sitauml mieltauml ettauml Matteus alleviivaa

Pilatuksen maaherruutta korostaakseen Jeesuksen kaumlrsineen samalla tavoin kuin

haumlnen seuraajansakin Taumltauml tulkintaa tukee myoumls jae 2711 jossa Jeesus seisoo

maaherran edessauml117

113 Allison amp Davies 1997 554 583 593ndash594114 Tarkasti ottaen jakeessa Matt 26 esiintyvauml sana rsquohallitsijarsquo on med part prees mask yks nom sanasta ἡγέομαι rsquohallitarsquo115 Carter 2003 84ndash85 Jeesuksen ja Pilatuksen edustamien valtakuntien piirteistauml tarkemmin katso lisaumlksi sivu 86116 Carter 2001 159117 Brown 1994 735 Allison amp Davies 1997 581 Skinner 2010 60 Samaan tapaan Bond 1998 135ndash136 Bondin mukaan Matteus kaumlyttaumlauml Pilatuksesta arvonimeauml maaherra usein koska haumln pyrkii yleistykseen Pilatus oli kuin kuka tahansa roomalainen maaherra Bond ei kuitenkaan erityisesti viittaa vainoihin joita Jeesuksen seuraajat saattoivat kokea

36

Johdantoa seuraava Juudaksen katkelma ei erityisen ole merkittaumlvauml taumlmaumln

tutkielman kannalta mutta Carter naumlkee erityisesti sen ensimmaumlisen jakeen (Matt

273) paljonpuhuvana rdquoKun Juudas Jeesuksen kavaltaja naumlki ettauml Jeesus oli

tuomittu kuolemaan haumln katui tekoaanrdquo Carterin mukaan Jeesusta ole tuomittu

vielauml kertomuksen taumlssauml vaiheessa Haumlnet on vasta luovutettu Pilatukselle Carter

korostaakin taumlssauml kohtaa juutalaisen eliitin ja Pilatuksen vaumllistauml

liittolaisuussuhdetta Haumlnen mukaansa Matteuksen evankeliumin kuvauksessa on

selvaumlauml ettauml Pilatus tuomitsee Jeesuksen sillauml juutalaiset johtajat vaativat sitauml

Jeesuksen kuolema on sekauml Pilatuksen ettauml juutalaisten etu118 Toisaalta on taumlysin

mahdollista ettauml jae viittaa juutalaisen neuvoston antamaan tuomioon Lisaumlksi

esimerkiksi Luz pitaumlauml huomattavasti merkittaumlvaumlmpaumlnauml katkelmassa Juudaksen

katumuksen ja ylipappien vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyden synnyttaumlmaumlauml kontrastia Taumlllauml

kontrastilla Matteus korostaa nimenomaan juutalaisten ylipappien syyllisyyttauml

Jeesuksen kuolemaan119

Jakeessa 11 Matteus palaa takaisin Jeesukseen Oikeudenkaumlynti alkaa

samoin kuin Markuksella Pilatuksen kysymyksellauml Jeesuksen kuninkuudesta ja

Jeesuksen ympaumlripyoumlreaumlllauml vastauksella Naumlin Jeesuksen kuninkuus on myoumls

Matteuksen evankeliumissa oikeudenkaumlynnin taumlrkeauml teema Myoumlskaumlaumln Matteus ei

selitauml millauml perustella Pilatus esittaumlauml taumlmaumln syytoumlksen Lukijan on olettava ettauml

Pilatukselle on aiemmin esitetty taumlmauml syytoumls Jeesuksesta Bondin mukaan myoumls

Matteuksen evankeliumissa Pilatuksen kysymys on luonteeltaan poliittinen Siksi

Jeesuksen vastaus on ympaumlripyoumlreauml sillauml haumln haluaa osoittaa ettei Pilatus taumlysin

ymmaumlrrauml haumlnen luonnettaan120 Toisaalta Matteuksen evankeliumin lukijalle

syytoumlksessauml ei ole kuitenkaan mitaumlaumln uutta sillauml Jeesuksen kuninkuus on ollut

evankeliumissa jo esillauml muun muassa taumlmaumln syntymaumln yhteydessauml (Matt 22)

Tosin Luzin mukaan kysymys heijastelee enemmaumlnkin ylipapin kysymystauml

juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml (Matt 2663)121 Dialogin rakenne onkin hyvin

samankaltainen Jeesuksen ja Pilatuksen sekauml Jeesuksen ja ylipapin vaumllillauml Jeesus

nimittaumlin vastaa Markuksesta tutulla ympaumlripyoumlreaumlllauml vastauksella Pilatukselle

mutta toisin kuin ylipapille vastatessaan haumln ei anna vastauksen jaumllkeen todistusta

itsestaumlaumln Taumlmauml on jaumllleen yksi mielenkiintoinen yksityiskohta Jeesuksen

kuulusteluissa Vaikuttaa siltauml ettei Jeesus suostu vastaamaan haumlntauml vastaan

118 Carter 2003 83 119 Luz 2005 470 Naumlin ajattelee myoumls Brown (1994 735) joka puhuu ylipappien tekopyhyydestauml katkelmassa120 Bond 1998 129ndash130121 Luz 2005 494

37

esitettyihin vaumlaumlriin syytoumlksiin (naumlin Matt 2656ndash61) Naumlin ollen Jeesuksen

ympaumlripyoumlreauml vastaus naumlyttaumlytyy mielestaumlni myoumlntaumlvaumlnauml vastauksena lukijalle

Mutta koska Jeesus pidaumlttaumlytyy toistamasta todistusta itsestaumlaumln syntyy

vaikutelma ettei Jeesus laumlhde haastamaan samalla tavalla Pilatuksen valtaa kuin

ylipapin vallan Myoumls Allison ja Davies kommentaarissaan ovat sitauml mieltauml ettauml

Jeesuksen vastaus on ennen kaikkea myoumlntaumlvauml Lisaumlksi he uskovat ettauml myoumls

Pilatus ymmaumlrsi taumlmaumln mutta haumln piti Jeesusta liian vaumlhaumlpaumltoumlisenauml ettauml taumlstauml olisi

ollut Roomalle mitaumlaumln todellista vaaraa122

Jakeessa 12 ylipapit ja vanhimmat123 syyttaumlvaumlt Jeesusta joka pysyy vaiti

Matteus korostaa Jeesuksen vaikenemista toistamalla taumlmaumln asian heti seuraavassa

jakeessa Pilatus kysyy Jeesukselta miksi taumlmauml ei vastaa vaikka ylipapit ja

vanhimmat esittaumlvaumlt niin vakavia syytoumlksiauml haumlnestauml Jaumllleen Jeesus on vaiti

Matteuksen kuvaama Pilatus ihmettelee Jeesuksen vaikenemista Luzin mukaan

kyseessauml oleva verbi θαυμάζω rsquoihmetellaumlrsquo tarkoittaa sitauml ettauml Pilatus suhtautuu

myoumlnteisesti Jeesukseen haumln tietaumlauml ettauml Jeesus on syytoumln huolimatta taumlmaumln

vaiteliaisuudesta124 Carter on vahvasti eri mieltauml Luzin kanssa Haumlnen mukaansa

Pilatus tietaumlauml varmasti Jeesuksen olevan syyllinen sillauml Jeesuksen aiempi vastaus

ja sitauml seuraava vaikeneminen ovat osoittaneet haumlnet syylliseksi Carter kirjoittaa

rdquoPilatus ihmettelee koska Jeesus ei ole julkeasti kieltaumlnyt sen enempaumlauml sanoillaan

kuin vaikenemisellaan ettauml haumln on uhka Roomalle ja ettauml imperiumin valta

kumma kyllauml ei riitauml saumlikyttaumlmaumlaumln haumlntauml niin ettauml haumln yrittaumlisi pelastaa

henkensaumlrdquo125 Lisaumlksi Nicklas toteaa ettei Pilatuksen toiminta silti naumlyttaumlydy

myoumlnteisessauml valossa Matteuksen yleisoumllle Pilatus ei toimi vastuullisen tuomarin

tavoin sillauml haumln ei pyri selvittaumlmaumlaumln tilannetta tarkasti126 On hyvin vaikea sanoa

vain taumlmaumln kohdan perusteella kenen tulkinta on laumlhempaumlnauml Matteuksen ajatusta

Taumlmauml johtuu siitauml ettauml roomalaisen oikeuskaumlsityksen mukaan vaikeneminen oli

osoitus syyllisyydestauml Pilatuksen haumlmmaumlstys on luonnollinen reaktio siihen ettei

Jeesus puolustaudu millaumlaumln tavalla vaikka haumlnen henkensauml on kysymyksessauml127

Kun kaumlsittelen oikeudenkaumlyntiauml eteenpaumlin vaikuttaa kuitenkin siltauml ettauml Luzin

tulkinta on varsin uskottava Pilatus ymmaumlrsi Jeesuksen olevan syytoumln ja

haumlmmaumlstelee taumlmaumln haluttomuutta puolustautua

122 Allison amp Davies 1997 582123 Matteus lisaumlauml vanhimmat syyttaumljien joukkoon siinauml missauml Markus puhuu vain ylipapeista124 Luz 2005 496125 Carter 2001 162126 Nicklas 2014 243127 Naumlin Allison amp Davies 1997 583

38

Jeesuksen kuulustelu paumlaumlttyy ja jakeessa 15 Matteus esittelee lukijoille

tavan jonka mukaan juhlan aikaan maaherra vapautti yhden vangin kansan

toiveiden mukaan Esitellessaumlaumln Barabbaksen (jae 16) Matteus poikkeaa

Markuksen kuvauksesta Haumln ei yhdistauml Barabbasta murhan tehneisiin

kapinallisiin vaan kertoo vain taumlmauml olevan kuuluisa128 vanki Lisaumlksi joidenkin

kaumlsikirjoitusten mukaan Matteus mainitsee Barabbaksen etunimen olevan myoumls

Jeesus129 On mielenkiintoista ettauml Matteus on poistanut kaikki kielteiset

ilmaukset Barabbaksesta Luz onkin sitauml mieltauml ettauml Matteukselle ei ollut

olennaista kuka Barabbas oli eikauml haumln siksi vaivautunut kuvailemaan taumltauml sen

enempaumlauml Matteus halusi nimenomaan korostaa juutalaisten syyllisyyden syntyvaumln

oman Messiaansa surmaamisesta ei niinkaumlaumln rikollisen vapauttamisesta130

Toisaalta Matteus pyrkii vaumllttaumlmaumlaumln Jeesuksen yhdistaumlmistauml kapinaan millaumlaumln

tavoin131 Skinner kiinnittaumlaumlkin huomiota Jeesuksen ja Barabbaksen tasa-arvoiseen

asemaan Heidaumln kummankin nimi on Jeesus Jeesus on viaton mutta

Barabbaskin on vain vanki jonka rikosten vakavuudesta lukijalla ei ole tarkempaa

tietoa Lisaumlksi he ovat molemmat kuuluisia Skinner omaksuu vahvasti poliittisen

tulkinnan Haumlnen mukaansa kumpikaan vanki ei edusta Roomalle merkittaumlvaumlauml

uhkaa minkauml takia Pilatus kaumlyttaumlauml hyvaumlksi juutalaisten johtajien kateutta

arvioidakseen omaa asemaansa132 En kuitenkaan naumle erityistauml syytauml siihen miksi

Matteus olisi kiinnostunut kuvaamaan Pilatuksen poliittisia pyrkimyksiauml Sen

sijaan Matteus keskittyy juutalaisten valintaan

Kun Matteus on esitellyt sekauml tavan ettauml Barabbaksen Pilatus kysyy

kansalta kumpi haumlnen pitaumlisi vapauttaa Pilatus mainitsee Jeesuksen nimeltauml

mutta lisaumlauml ettauml taumltauml kutsutaan myoumls Kristukseksi Kohtauksessa on kolme

poikkeusta Markuksen evankeliumista Ensinnaumlkin Pilatus toimii taumlllauml kertaa oma-

aloitteisesti Haumln kysyy kenet kansa haluaa toisin kuin Markuksen

evankeliumissa jossa kansa vaati Pilatusta tekemaumlaumln tavan mukaan Toiseksi

Matteuksen Pilatus rajaa kansan vaihtoehdot joko Jeesus Barabbas tai Jeesus

Kristus sen sijaan ettauml haumln tarjoaisi vain Jeesusta kansalle Kolmanneksi Matteus

on myoumls luopunut taumlssauml kohtaa termistauml rdquojuutalaisten kuningasrdquo ja kaumlyttaumlauml sen

128 Kreikan kielen sana ἐπίσημος voi merkitauml rsquokuuluisarsquo niin myoumlnteisessauml kuin kielteisessaumlkin mielessauml Niinpauml jotkut tutkijat tulkitsevatkin sanan merkitsevaumln rsquopahamaineinenrsquo Naumlin esimerkiksi Carter 2003 91129 Novum lisaumlauml nimen Jeesus Barabbakselle hakasulkeissa korpustekstissauml ja se esiintyy joissakin kaumlsikirjoituksista mm Θ mutta se on puuttunut edellisen painoksen korpustekstistauml ja lisaumlksi monista merkittaumlvistauml kaumlsikirjoituksista mm א A ja B130 Luz 2005 496ndash497 131 Naumlin Brown 1994 797 Nicklas 2014 244132 Skinner 2010 60ndash61

39

sijaan Jeesuksesta ilmausta rdquoJeesus jota kutsutaan Kristukseksirdquo rsquoKristusrsquo on

terminauml huomattavasti uskonnollisempi saumlvyltaumlaumln kuin rdquojuutalaisten kuningasrdquo

vaikka sekin sisaumlltaumlauml myoumls poliittisen vivahteen Bond on sitauml mieltauml ettauml Pilatus

pyrkii sen avulla vaikuttamaan kansaan ja sen uskonnollisiin asenteisiin133 Joka

tapauksessa on selvaumlauml ettauml Matteus korostaa valintaa naumliden kahden vaumllillauml

asettaessaan Barabbaksen ja Jeesuksen naumlin vahvasti vastakkain134

Samoin kuin Markus myoumls Matteus paljastaa jakeessa 18 ettauml Pilatus tiesi

juutalaisten johtajien luovuttaneen Jeesuksen haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta Myoumls

taumlssauml on mahdollista vedota juutalaisten johtajien ja Pilatuksen vaumlliseen

liittolaisuuteen ja olettaa Pilatuksen jakavan juutalaisten huolen Jeesuksen

suosiosta135 Matteuksen evankeliumissa taumlstauml liittolaisuudesta ei kuitenkaan naumly

merkkejauml Vaikka muun muassa Carter pitaumlaumlkin taumltauml liittolaisuutta selvioumlnauml

Matteuksen lukijoille mielestaumlni taumltauml ei voida pitaumlauml oletusarvona Juutalaisten

ryhmien asemaa Rooman valtakunnassa juutalaissotaa seuranneina

vuosikymmeninauml on hyvin hankala jaumlljittaumlauml ja on taumlysin mahdollista ettauml asema

vaihteli paikallisesti136

Ennen kuin kansa ehtii vastata Pilatukselle Matteus kertoo kuitenkin

jakeessa 19 ettauml Pilatus sai viestin vaimoltaan137 Taumlmauml kohtaus esiintyy

Raamatussa ainoastaan Matteuksen evankeliumissa ja vaikuttaa korostavan

Jeesuksen viattomuutta Vaimo varoittaa Pilatusta tuomitsemasta Jeesusta sillauml

haumln on naumlhnyt pahaa unta Jeesuksesta Vaimo kutsuu Jeesusta hurskaaksi

mieheksi ja vaikuttaa selvaumlltauml ettei haumln halua Jeesukselle tehtaumlvaumln mitaumlaumln pahaa

Taumltauml tukee se ettauml unet ovat Matteuksen evankeliumissa esiintyneet erityisesti

Jumalan vaumllineenauml viestiauml ihmisille (naumlin Matt 120 212ndash13 amp 19) Niinpauml

Matteus korostaa kohtauksessa sitauml kuinka jopa ei-juutalaiset naumlkevaumlt Jeesuksen

luonnon vaikka juutalaiset eivaumlt sitauml tunnista138 Lisaumlksi jakeessa 19 esiintyvauml sana

133 Bond 1998 131ndash132 Bond tosin myoumlntaumlauml ettauml myoumls uskonnollisena johtajana Jeesus olisi saattanut naumlyttaumlytyauml uhkaavana maalliselle vallalle Samoin Brown (1994 801) toteaa Matteuksen Pilatuksen ymmaumlrtaumlneen myoumls Jeesuksen syytteen uskonnollisen merkityksen134 Allison amp Davies 1997 586135 Naumlin Carter 2003 93136 Ks tarkemmin juutalaisten tilanteesta Willson 2005 2ndash5 11ndash13 On mahdollista etteivaumlt juutalaisten ja Rooman valtakunnan vaumlliset suhteet vaumllttaumlmaumlttauml muuttuneet radikaalisti heti juutalaissotaa seuranneina vuosina Taumlstauml huolimatta juutalaissota ja Jerusalemin temppelin haumlvittaumlminen johtivat mm Jerusalemin papillisen eliitin vallan vaumlhittaumliseen heikkenemiseen Koska Matteuksen evankeliumin kirjoitusajasta ja -paikasta on epaumlvarmuutta on vaikea sanoa miten evankeliumin varhaiset lukijat ymmaumlrsivaumlt Pilatuksen ja juutalaisten johtajien vaumllisen dynamiikan 137 Ks tarkemmin Pilatuksen vaimosta Brown 1994 803ndash807 138 Naumlin esimerkiksi Luz 2005 498 Luz viittaa yhtaumllaumlisyyksiin taumlmaumln kohtauksen ja idaumln tietaumljien kohtauksen vaumllillauml Samoin kuin Pilatuksen vaimo tunnustaa Jeesuksen hurskauden myoumls idaumln tietaumljaumlt tunnustavat Jeesuksen kuninkuuden ja samoin kuin juutalaiset kieltaumlytyvaumlt hyvaumlksymaumlstauml

40

ὁ δίκαιος139 rsquovanhurskasrsquo vaikuttaa tukevan taumltauml tulkintaa Pilatuksen vaimo pitaumlauml

Jeesusta todella viattomana ja toivoo Pilatuksen vapauttavan taumlmaumln Bondin ja

Skinnerin mielestauml Pilatuksella on taumlssauml vaiheessa mahdollisuus valita vapaasti

haumln voi joko jatkaa oikeudenkaumlyntiauml tai vapauttaa Jeesuksen Nyt on kuitenkin

selvaumlauml ettauml haumln tietaumlauml Jeesuksen olevan syytoumln140 Carter kuitenkin on taumlysin eri

mieltauml taumlstauml tulkinnasta vaikka haumlnkin keskittyy sanaan δίκαιος Haumln painottaa

ettei δίκαιος merkitse rsquoviatonrsquo eivaumltkauml sen merkitykset rsquooikeamielinenrsquo tai

rsquouskollinenrsquo edes viittaa Jeesuksen viattomuuteen taumlssauml kontekstissa Pilatuksen

vaimon sanoma ei ole osoitus Jeesuksen viattomuudesta vaan vaimo tarkoittaa

Carterin mukaan ettauml Jeesus on δίκαιος Jumalan silmissauml Haumln korostaa sanan ὁ

δίκαιος uskonnollista merkitystauml ja kaumlaumlntaumlaumlkin sen paumlaumlasiassa sanalla

rsquouskollinenrsquo141 Haumln painottaa jakeen loppua πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ᾽

ὄναρ δι᾽ αὐτόν rdquoSillauml paljon kaumlrsin taumlnaumlaumln unessa haumlnen takiaanrdquo Miksi

Pilatuksen vaimo kaumlrsi Carterin vastaus on koska vaimo on naumlhnyt ettauml Jeesus

on Jumalalle uskollinen Messias jonka valta on vaaraksi koko Rooman

valtakunnalle Naumlin ollen myoumls Pilatuksen vaimo haluaa ettauml Jeesus surmataan142

Carterin tulkinta ei toki ole taumlysin vailla meriittejauml sillauml se selittaumlauml hyvin

sen miksi Pilatuksen vaimo kaumlrsi Tosin vaimon kaumlrsimykselle unessa voi olla

useampia selityksiauml Se saattoi johtua myoumls pelosta ettauml viattoman ja hurskaan

miehen verta vuodatettaisiin Toisaalta Brown ehdottaa ettauml vaimo kaumlrsi miehensauml

puolesta joka joutui tuomitsemaan Jeesuksen vastoin haumlnen neuvoaan143 Taumlstauml

huolimatta Carterin argumentaation ongelma on se ettauml haumln joutuu jaumlttaumlmaumlaumln

taumlysin huomiotta alkupuolen vakavan varoituksen rdquoAumllauml sinauml tee mitaumlaumln taumllle

vanhurskaallerdquo Carter pyrkii pitaumlmaumlaumln kiinni imperiumivastaisesta

naumlkoumlkulmastaan ja olettaa naumlin Jeesuksen edustaneen Roomalle selvaumlauml uhkaa

jonka sekauml Pilatus ettauml taumlmaumln vaimo tunnistivat Taumlssauml kohtaa haumlnen tulkintansa

vaikuttaa kuitenkin vaumlkinaumliseltauml

Jakeessa 20 Matteus kertoo kuinka ylipapit ja vanhimmat olivat

vaumlkijoukossa yllyttaumlmaumlssauml kansaa He innostavat kansaa vaatimaan Barabbaksen

vapautusta ja Jeesuksen tuomitsemista kuolemaan Taumlssauml kohtaa Matteus tarkentaa

Jeesuksen messiaanisuutta myoumls Herodes kieltaumlytyy tunnustamasta Jeesuksen kuninkuutta139 Tarkasti ottaen jakeessa 19 sana on mask yks dat Taumlssauml se on nominatiivissa140 Naumlin Allison amp Davies 1997 587 Bond 1998 132ndash133 Skinner 2010 61ndash62 Lisaumlksi Skinnerin mukaan taumlssauml kohtaa Matteuksen kuvauksessa naumlkyy myoumls Pilatuksen vastuu Jeesuksen tuomitsemisesta141 Carter kaumlyttaumlauml sanaa rdquofaithfulrdquo142 Carter 2003 93ndash94 143 Brown 1994 807

41

Markuksen kuvausta sillauml haumln selittaumlauml ylipappien ja vanhimpien yllyttaumlneen

kansan pyytaumlmaumlaumln kuolemantuomiota144 Allison ja Davies tulkitsevat taumlmaumln

jakeen korostavan juutalaisten johtajien syyllisyyttauml Jeesuksen tuomitsemiseen145

Toisaalta Carter korostaa jaumllleen Pilatuksen ja juutalaisten johtajien liittolaisuutta

Haumlnen mukaansa Matteus kuvaa juutalaisten johtajien tekevaumln taumlssauml oman osansa

samalla kun Pilatus valmistautuu tekemaumlaumln omansa146 Naumlistauml uskottavampi on

ensimmaumlinen tulkinta sillauml edelleenkaumlaumln mikaumlaumln ei viittaa Pilatuksen ja

juutalaisten johtajien yhteistyoumlhoumln

Vasta nyt kansa paumlaumlsee Matteuksen evankeliumissa aumlaumlneen kun Pilatus on

ensin toistanut kysymyksensauml Jeesus vai Barabbas Johtajiensa yllyttaumlmaumlnauml kansa

vaatii Barabbasta vapautettavaksi Silloin Pilatus kysyy mitauml haumlnen pitaumlisi tehdauml

Jeesukselle Matteus kertoo ettauml kansa vaati Jeesusta ristiinnaulittavaksi Kun

Pilatus vielauml kysyy mitauml pahaa Jeesus on tehnyt kansa huutaa vain Jeesusta

ristiinnaulittavaksi Tutkijoiden tulkinnat kohtauksesta vaihtelevat suuresti

Tulkintojen aumlaumlripaumlistauml loumlytyvaumlt Luz jonka mukaan Matteuksen Pilatus uskoi

Jeesuksen olevan syytoumln ja Carter jonka mukaan Pilatus selvaumlsti piti Jeesusta

syyllisenauml Luzin mukaan kohtauksessa kaksi asiaa vaikuttaa selvaumlltauml Ensinnaumlkin

se ettauml Pilatus kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt viestii selvaumlsti siitauml

ettei Pilatus pitaumlnyt Jeesusta syyllisenauml Toiseksi vaikuttaa siltauml ettauml Pilatus oletti

kansan pyytaumlvaumln Jeesusta vapautettavaksi Luzin mukaan Matteuksen

kuvauksessa syntyy vaikutelma ettauml Pilatus on ajanut itsensauml umpikujaan haumlnen

on toimittava kansan tahdon mukaan Luz toteaa ettauml vaikutelma saumlilyy vaikka se

onkin historiallisesti epaumluskottava Todellisuudessa mikaumlaumln ei olisi estaumlnyt

Pilatusta vapauttamasta Jeesusta jos haumln piti taumltauml syyttoumlmaumlnauml147 Carter on jaumllleen

vahvasti eri mieltauml Haumlnen mukaansa Pilatus ei ole lainkaan umpikujassa

Paumlinvastoin oikeudenkaumlynti etenee juuri taumlmaumln toiveiden mukaan Haumlnestauml Pilatus

pelaa taumlssauml taitavaa poliittista peliauml jolla haumln kartoittaa Jeesuksen suosiota kansan

keskuudessa Haumln esittaumlauml tuekseen kolme perustetta Ensinnaumlkin haumlnen mukaansa

taumlmauml tulkinta on linjassa oikeudenkaumlynnin aiempien tapahtumien kanssa Toiseksi

haumlnestauml taumlmauml selittaumlauml sen miksi vain Jeesus ristiinnaulittiin sen sijaan ettauml myoumls

haumlnen seuraajiaan olisi tuomittu kuolemaan Pilatus yksikertaisesti totesi ettei

kansan joukossa ollut riittaumlvaumlsti Jeesuksen kannattajia Kolmas peruste liittyy

144 Luz 2005 499 Markuksen evankeliumissa ylipapit yllyttaumlvaumlt kansaa vain pyytaumlmaumlaumln vapautettavaksi Barabbasta145 Allison amp Davies 1997 588146 Carter 2003 94ndash95 147 Luz 2005 499

42

jakeen 24 alkuun rdquoἸδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖrdquo Carter korostaa verbin

ὠφελέω rsquohyoumltyaumlrsquo merkitystauml Pilatus naumlki ettei tilanteesta voinut saada enempaumlauml

hyoumltyauml Niinpauml haumln paumlaumltti lopettaa kyselemisen ja siirtyauml tuomitsemaan

Jeesuksen148 Bondin tulkinta sijoittuu edellisten vaumllimaastoon Haumlnestauml Jeesus ei

ole Pilatuksen silmissauml vielauml taumlssauml vaiheessa sen enempaumlauml syyllinen kuin

syytoumlnkaumlaumln Haumlnen mukaansa Pilatus suhtautuu toistaiseksi Matteuksen

evankeliumissa Jeesukseen neutraalisti Jeesus ei ole Roomalle uhka Kun Pilatus

kuitenkin kuulee kansan vaativan ehdottomasti Jeesusta tuomittavaksi Pilatus ei

ole valmis vaarantamaan omaa asemaansa149

Naumlhdaumlkseni kuitenkin Luzin edustama tulkinta on mielestaumlni sisaumlisesti

johdonmukaisin Carter ensinnaumlkin ajautuu vaumlkinaumlisiin tulkintoihin esimerkiksi

Pilatuksen vaimon katkelmassa Toiseksi Matteus on jo selittaumlnyt Jeesuksen

opetuslasten pakenemisen Jeesuksen luota (Matt 2656) minkauml vuoksi Jeesuksen

kanssa ei tuomittu haumlnen kannattajiaan Kolmanneksi ὠφελεῖ on kyllauml tulkittavissa

naumlhdaumlkseni myoumls Carterin esittaumlmaumlllauml tavalla Taumlstauml huolimatta se on

kontekstissaan paremmin ymmaumlrrettaumlvissauml niin ettauml Pilatus huomasi ettei haumlnen

yrityksistaumlaumln tarjota Jeesus vapautettavaksi ollut mitaumlaumln hyoumltyauml

Naumlin kun kansa vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Matteus saapuu

oikeudenkaumlynnin loppuhuipennukseen Matteuksen mukaan Pilatus otti vettauml ja

pesi kaumltensauml julistaen syyttoumlmyytensauml Jeesuksen vereen Juutalainen yleisouml on

mitauml luultavimmin ymmaumlrtaumlnyt teon raamatullisena verivelan sovitusrituaalina (5

Moos 211ndash9)150 Kyseinen Vanhan testamentin kohta kuvaa miten

tuntemattoman murhaajan suorittama veriteko tulee sovittaa Yhtenauml osana taumlhaumln

rituaaliin kuuluu se ettauml vanhimmat pesevaumlt kaumltensauml vakuuttaen olevansa

syyttoumlmiauml kuolleen miehen vereen (5 Moos 216ndash7) Vaikka teko ei ole taumlysin

Viidennen Mooseksen kirjan kuvauksen mukainen sillauml on vahvoja liittymaumlkohtia

katkelmaan151 Carter katsoo ettauml taumlmauml on jaumllleen yksi esimerkki Pilatuksen

poliittisesta taitavuudesta Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyllisenauml mutta pestessaumlaumln

kaumltensauml haumln vierittaumlauml vastuun Jeesuksen tuomitsemisesta kansalle Haumlnen

mukaansa Matteus kuvaakin taumlssauml Rooman valtakunnan haumlikaumlilemaumlttoumlmyyttauml

148 Carter 2001 166 Haumlnen mukaansa Pilatus totesi Jeesuksen uhaksi Rooman imperiumille jo kuulustellessaan taumltauml Lisaumlksi jakeet 15ndash23 osoittavat Pilatuksen saumlaumllimaumlttoumlmaumlksi hallitsijaksi joka hoitaa tyoumlnsauml taitavasti Haumln hyoumldyntaumlauml tapaa vapauttaa vanki arvioidakseen Jeesuksen teloittamisesta seuraavaa rauhattomuutta 149 Bond 1998 133ndash134 150 Luz 2005 500 151 Viidennen Mooseksen kirjan rituaali sisaumlltaumlauml lisaumlksi hiehon surmaamisen purossa Lisaumlksi Pilatus pesee kaumltensauml ennen kuin kukaan on kuollut Tekstissauml mainitun Raamatun kohdan lisaumlksi ks esim Ps 266 joka mainitsee kaumlsien pesun synnittoumlmyyden ja puhtauden vertauksena

43

Pilatus on tekevinaumlaumln kansalle palveluksen vaikka todellisuudessa haumln on ajanut

koko ajan Rooman ja paikallisen eliitin etua152 Toisaalta jae 24 muistuttaa paljon

taumlmaumln luvun jaetta 2 jossa Juudas sanoo ylipapeille ja vanhimmille rdquoTein vaumlaumlrin

kun kavalsin viattoman verenrdquo ja ylipapit vastaavat haumlnelle rdquoMitauml se meitauml

liikuttaa Omapa on asiasirdquo Kirkkoraamatun kaumlaumlnnoumls rdquoOmapa on asiasirdquo joutuu

ottamaan vapauksia jotta alkukielinen ilmaus rdquoσὺ ὄψῃrdquo tulisi ymmaumlrrettaumlvaumlksi

Kyse on ὁράω-verbin futuurista jota Matteus kaumlyttaumlauml myoumls jakeen 25 lopussa

rdquoKatsokaa asia keskenaumlnnerdquo153 Naumlin Luzin mukaan Pilatus liittyy taumlssauml jakeessa

vaimonsa ja Juudaksen todistukseen Jeesuksen syyttoumlmyydestauml Omasta

julistuksestaan huolimatta Pilatus kuitenkin tuomitsee Jeesuksen Vaikka

katkelmassa Matteus vaikuttaa korostavan juutalaisten johtajien syyllisyyttauml

Jeesuksen kuolemaan haumln ei kuitenkaan taumlysin vapauta Pilatusta vastuusta154 On

esimerkiksi hyvauml muistaa ettauml ilmeisimminkin Pilatus istuu yhauml

tuomarinistuimellaan kuten silloin kun sai sanan vaimoltaan Lisaumlksi Allison ja

Davies viittaavat Juudaksen katkelmaan jossa ylipapit sanovat katuvalle

Juudakselle rdquoσὺ ὄψῃrdquo (Matt 274) Taumlssaumlkaumlaumln kohdassa Matteuksen tarkoitus ei

ole vapauttaa ylipappeja vastuusta Paumlinvastoin σὺ ὄψῃ korostaa ylipappien

tekopyhyyttauml ja vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttauml155

Jakeessa 25 kaikki huutavat yhteen aumlaumlneen rdquoHaumlnen verensauml saa tulla meidaumln

ja meidaumln lastemme paumlaumlllerdquo πᾶς ὁ λαός on mahdollista kaumlaumlntaumlauml myoumls rdquokoko

kansardquo Taumltauml jaetta on historian aikana tulkittu juutalaisvastaisesti Sitauml voidaankin

pitaumlauml yhtenauml Uuden testamentin juutalaisvastaisimpana kohtana jossa juutalaiset

ottavat kollektiivisesti vastuun Jeesuksen kuolemasta Esimerkiksi Crossan pitaumlauml

taumltauml hyvin juutalaisvastaisena jakeena jossa Matteus siirtaumlauml vastuun Jeesuksen

tuomitsemisesta Rooman valtakunnalta juutalaisille156 Toisaalta monet tutkijat

hylkaumlaumlvaumlt juutalaisvastaisen tulkinnan ja katkelmaan onkin esitetty monenlaisia

vaihtoehtoisia tulkintoja joista esittelen kolme Muiden muassa Brown ja Luz

esittaumlvaumlt ettauml Matteus pyrki taumlllauml kohdalla selittaumlmaumlaumln juutalais-kristilliselle

yhteisoumllleen toisen temppelin tuhon Niinpauml Matteuksen tarkoitus ei ollut langettaa

kollektiivista syyllisyyttauml kaikille juutalaisten tuleville sukupolville Haumln

152 Carter 2001 166ndash167 153 Kirkkoraamatun kaumlaumlnnoumls rdquoTaumlmauml on teidaumln asiannerdquo154 Luz 2005 499ndash500 Samoin ajattelee Bond 1998 134 155 Allison amp Davies 1997 590 Lisaumlksi heidaumln mukaansa Pilatus muodostuu taumlssauml vastakohdaksi Joosefille joka toimi unessa saamansa Jumalan ohjeen mukaan toisin kuin Pilatus 156 Crossan 1996 157ndash159 Levine (1999 35ndash36) paumlaumltyy myoumls siihen ettauml Matteuksen evankeliumi on pohjimmiltaan juutalaisvastainen Haumln tosin tulee lopputulokseensa hyvin yllaumlttaumlenilman ettauml haumlnen kaumlsittelynsauml erityisesti tukisi taumltauml tulkintaa

44

ainoastaan viittaa siihen sukupolveen joka koki temppelin tuhon157 Lisaumlksi

Brown mainitsee myoumls toisen mahdollisen tulkinnan Haumln ehdottaa ettei

Matteuksen tarkoituksena ollut kirota juutalaisia Haumln viittaa Jeesuksen

ehtoollisen asetussanoihin rdquoTaumlmauml on minun vereni liiton veri joka kaikkien

puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi (Matt 2628)rdquo Niinpauml

Matteuksen kuvauksessa juutalaiset itse asiassa ottavat vastaan liiton veren

tuoman siunauksen eivaumltkauml kirousta158 Taumlmauml tulkinta liikkuu voimakkaasti

teologisella tasolla Vaikka Matteus toisaalta pitaumlaumlkin Jeesuksen kuolemaa

siunauksena kaikille ihmisille haumln vaikuttaa silti tuomitsevan itse tapahtuman Ei

ole mahdollista sivuuttaa sitauml tosi asiaa ettauml Matteus katsoo jonkun syyllistyneen

Jeesuksen surmaamiseen Skinner ja Carter laumlhestyvaumltkin katkelmaa

historialliselta tasolta He edustavat naumlkemystauml jonka mukaan paikalla ollut yleisouml

toimii jatkuvasti Pilatuksen ja juutalaisten ylipappien toiveiden mukaan ja naumliden

taitavasti ohjailemana Heidaumln mukaansa kuten olemme jo todenneet Pilatus ja

ylipapit pitaumlvaumlt Jeesusta syyllisenauml Pilatus on taitavasti johdatellut

oikeudenkaumlynnin kulkua niin ettauml paikalla olevan kansan on ollut pakko kaumlaumlntyauml

Jeesusta vastaan sillauml muutoin heitauml olisi voitu syyttaumlauml kapinasta Roomaa

vastaan159 Naumlistauml todennaumlkoumlisin on naumlhdaumlkseni Jerusalemin temppelin tuhoon

nojaava selitys Ei ole uskottavaa ettauml vielauml vahvasti juutalaisuuteen nojaava

Matteus olisi syyttaumlnyt kaikkia juutalaisia Jeesuksen kuolemasta Sen sijaan

temppelin tuhosta kaumlrsi erityisesti temppelin papisto jonka Matteus kertoo

ajaneen aktiivisesti Jeesuksen tuomitsemista

Oikeudenkaumlynti paumlaumlttyy jakeeseen 26 Matteus kertoo kuinka Pilatus antoi

myoumlten kansalle Haumln vapautti Barabbaksen ja Jeesuksen luovutti ruoskittavaksi ja

ristiinnaulittavaksi

44 Pilatus Matteuksen evankeliumissaSeuraavaksi tarkastelen laumlhemmin Pilatusta ja sitauml kuinka Matteuksen suhde

Roomaan naumlkyy taumlmaumln kuvauksessa Voimme huomata ettauml tutkijoiden

naumlkemykset Matteuksen Pilatus-kuvasta vaihtelevat voimakkaasti Asteikon

157 Brown 1994 838ndash839 Luz 502ndash503 Samoin heidaumln kanssaan ajattelevat Allison amp Davies (1997 591ndash592) jotka korostavat ettauml juutalaiset eivaumlt taumlssauml kiroa itseaumlaumln vaan ainoastaan myoumlntaumlvaumlt vastuunsa Jeesuksen kuolemaan toisin kuin Pilatus Myoumls Skinner (2010 63ndash64) hylkaumlauml juutalaisvastaisen tulkinnan joskin haumln tulkinnassaan korostaa ettei tekstin πᾶς ὁ λαός rdquokoko kansardquo ole yleistettaumlvissauml kaikkiin juutalaisiin vaan vain oikeudenkaumlynnissauml paikalla olleeseen yleisoumloumln Naumlin kaikkia juutalaisia ei voida pitaumlauml vastuullisina Jeesuksen kuolemaan158 Brown (1994 839) kuitenkin viittaa taumlhaumln tulkintaan vain ohimennen eikauml laumlhde kehittaumlmaumlaumln sitauml pidemmaumllle Samoin myoumls Nicklas 2014 246159 Carter 2003 96ndash97 Skinner 2010 63

45

toisessa paumlaumlssauml ovat Allison Brown Davies ja Luz ja toisessa paumlaumlssauml Carter ja

Skinner Brownin mukaan Pilatuksesta muodostuu Matteuksen evankeliumissa

traaginen hahmo joka joutuu tahtomattaan tuomitsemaan viattoman miehen

kuolemaan Samalla Pilatus kuitenkin yrittaumlauml osoittaa viattomuuttaan tapahtumien

kulkuun160 Allison ja Davies korostavat Pilatuksen roolin ironisuutta maaherrana

joka ei kuitenkaan ota johtajan paikkaansa vaan pakoilee vastuutaan Jeesuksen

tuomitsemisessa pesemaumlllauml kaumltensauml161 Toisaalta Skinner ja Carter tulkitsevat

Matteuksen kuvaaman Pilatuksen olevan keskeinen toimija oikeudenkaumlynnissauml

Heidaumln mukaansa Pilatus kaumlyttaumlauml hyvaumlksi Jeesuksen oikeudenkaumlyntiauml jonka

avulla haumln arvioi omaa asemaansa ja kansan yleistauml suhtautumista Roomaa

kohtaan He tulkitsevat Matteuksen Pilatuksen pitaumlvaumln Jeesusta syyllisenauml162

Bond sijoittuu naumliden kahden aumlaumlripaumlaumln vaumllimaastoon ja on maltillisempi

tulkinnassaan Haumlnen mukaansa Matteuksen kuvauksessa Pilatus jaumlauml merkittaumlvaumlsti

taka-alalle kohtauksessa Matteus ei ole kiinnostunut Pilatuksesta henkiloumlnauml eikauml

haumlntauml kiinnosta taumlmaumln motiivit Bondin mukaan Matteus on pyrkinyt poistamaan

oikeudenkaumlynnin poliittisen merkityksen Sen sijaan kuvauksen keskuksessa on

kansa eli juutalaiset Oikeudenkaumlynnin keskeinen kysymys on valitseeko kansa

Jeesuksen Messiaansa vai eivaumlt163

Kuten Markuksen evankeliumissa myoumls Matteuksen Pilatus on altis

erilaisille tulkinnoille Tarkastelen laumlhemmin mitauml oikeastaan Matteus sanoo

Pilatuksesta Seuraavaan taulukkoon olen koonnut kohdat joissa Matteus kuvaa

Pilatusta Ne kohdat jotka sisaumlltaumlvaumlt Pilatuksen sisaumlistauml kuvausta olen

kursivoinut

Pilatus maaherra (Matt 271)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoOletko sinauml juutalaisten kuningasrdquo (Matt 2711)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoEtkouml kuule kuinka raskaita todisteita he esittaumlvaumlt sinua vastaanrdquo (Matt 2713)Jeesuksen vaikeneminen ihmetyttaumlauml suuresti maaherraa (Matt 2714)Pilatus tarjoaa kansalle Barabbasta tai Jeesusta jota kutsutaan Kristukseksi (Matt 2717)Pilatus tietaumlauml ettauml Jeesus on luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta (Matt 2718)Pilatus istuu tuomarinistuimella ja saa vaimoltaan viestin olla tekemaumlttauml mitaumlaumln Jeesukselle (Matt 2719)Pilatus kysyy kansalta kumman haumln vapauttaa (Matt 2721)Pilatus kysyy kansalta mitauml haumln sitten tekee Jeesukselle (Matt 2722)Pilatus kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt (Matt 2723)

160 Brown 1994 755161 Allison amp Davies 1997 554 590162 Carter 2003 96ndash97 Skinner 2010 65ndash66 163 Bond 1998 132 136

46

Pilatus naumlkee ettei mitaumlaumln ole tehtaumlvissauml ja pesee kaumltensauml julistaen syyttoumlmyytensauml Jeesuksen vereen (Matt 2724)Pilatus antaa myoumlten kansalle ja luovuttaa Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi (Matt 2726)

Valta osa Matteuksen Pilatus-kuvauksesta on toimintaa joka ei varsinaisesti

tarjoa viitteitauml Pilatuksen motiiveista Oikeudenkaumlynnin loppua kohden Pilatuksen

toiminta vaikuttaa kuitenkin osoittavan ettei haumln pitaumlnyt Jeesusta syyllisenauml

Samoin Matteuksen kuvaus Pilatuksen sisaumlisistauml ajatuksista naumlyttaumlauml viittaavan

Jeesuksen syyttoumlmyyteen Pilatuksen silmissauml Matteus painottaa Jeesuksen

syyttoumlmyyttauml Erityisesti taumltauml korostaa Pilatuksen vaimon viesti joka on mielestaumlni

Carterin tulkinnan suurin heikkous On taumlysin selvaumlauml ettauml Pilatuksen vaimon viesti

on todistus Jeesuksen viattomuudesta Toisaalta Matteuksen evankeliumissa

taivasten valtakunta ja Jeesuksen kuninkuus ovat keskeisiauml teemoja Vaikka naumlmauml

ovatkin teemoja jotka voidaan tulkita Rooman valtaa haastavina Matteuksen

ensisijainen tarkoitus ei ole nousta Rooman valtaa vastaan Matteus on kehittaumlnyt

Markuksen kuvausta eteenpaumlin ja vaumlhentaumlnyt rdquojuutalaisten kuningasrdquo -termin

painoarvoa Naumlin Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml on tullut vielauml vaumlhemmaumln

poliittinen kuin Markuksen evankeliumissa Taumlmauml naumlkyy myoumls siinauml ettei

Barabbas ole enaumlauml kapinallinen vaan ainoastaan kuuluisa vanki Niin Matteus

kaumlyttaumlauml haumlntauml vastapainona Jeesukselle Carter on luonnollisesti oikeassa siinauml

ettauml Matteus kirjoitti Rooman vallan alla ja naumlin koko evankeliumin taustalla on

Rooman valtakunta mutta mielestaumlni huomattavasti taumlrkeaumlmpi on Matteuksen

laumlhikonteksti joka oli juutalainen Jeesus oli Matteukselle odotettu Messias jota

haumlnen harmikseen kaikki juutalaiset eivaumlt tunnustaneet Jeesuksen oikeudenkaumlynti

huipentuu juuri taumlhaumln Messiaan hylkaumlaumlmiseen mikauml on seurausta erityisesti

juutalaisten johtajien kateudesta Pilatuksen hahmo ei taumlysin vapaudu vastuustaan

sillauml Matteus kuvaa haumlnet tuomarinistuimella mutta Matteuksenkaan

mielenkiinnon kohteena ei ole Pilatus vaan Jeesus Matteukselle mahdollisesti

taumlrkein asia Pilatuksessa oli se ettauml taumlmauml oli maaherra jonka edessauml Jeesus joutui

kaumlrsimaumlaumln Jeesus on Matteukselle seurakunnan esimerkki Jeesus oli valmis

kaumlrsimaumlaumln viattomana maaherran edessauml ja naumlin Matteus rohkaisee Jeesuksen

seuraajiakin toimimaan Matteuksen evankeliumi ei edellytauml aktiivista Rooman

vallan vastustusta huolimatta siitauml ettauml sen taumlyttaumlauml odotus taivasten valtakunnasta

Taivasten valtakunnan tuleminen on Matteuksen mukaan vain Jumalan kaumlsissauml ja

naumlin seurakunnan tehtaumlvauml on odottaa ja olla valmis siihen (esimerkiksi Matt

2442ndash44) Niinpauml voin todeta ettei Matteuksen evankeliumissa esiinny

47

suoranaista Rooman valtakunnan vastustusta Pilatus naumlyttaumlytyy esimerkkinauml

maaherrasta joka on valmis tuomitsemaan viattoman kuolemaan mutta taumltauml asiaa

merkittaumlvaumlmpaumlauml Matteukselle on Jeesuksen toiminta Matteuksen tarkoitus on

rohkaista lukijoitaan elaumlmaumlaumln Jeesuksen opetuksen mukaan Haumlnen keskeinen

sanomansa siitauml ettauml Jeesus on seuraajiensa kanssa ympaumlroumlikin koko

evankeliumia (Matt 123 2820)

5 Luukkaan evankeliumi

51 Johdanto Nyt on vuorossa Luukkaan evankeliumi joka on viimeinen synoptisista

evankeliumeista Vaikka Luukas onkin kaumlyttaumlnyt laumlhteenaumlaumln Markuksen

evankeliumia haumln lainaa sitauml huomattavasti vapaammin kuin Matteus Luukkaan

evankeliumi on todennaumlkoumlisesti kirjoitettu 80- tai 90-luvulla Kirjoittajasta ei

tiedetauml paljoakaan vaikka haumln onkin kirjoittanut evankeliuminsa alkuun

omistuksen Teofilokselle Haumln jaumlttaumlauml kuitenkin mainitsematta oman nimensauml niin

evankeliumissa kuin Apostolien teoissa Perinteisesti kirjoittajana on pidetty

Paavalin oppilasta laumlaumlkaumlri Luukasta Taumlmauml on kuitenkin epaumltodennaumlkoumlistauml koska

kirjoittaja ei vaikuta tuntevan Paavalin teologiaa ja poikkeaa monin paikoin

Paavalin kirjeiden tapahtumien kuvauksesta On kuitenkin selvaumlauml ettauml kirjoittaja

oli oppinut ja kirjoitti korkeatasoista kreikkaa164 Luukas ei ollut taustaltaan

juutalainen Sen sijaan Luukas oli juutalaisia tapoja noudattanut pakana jolle

Jeesus-usko mahdollisti paumlaumlsyn seurakuntaan vaikka haumlntauml ei ollutkaan

ympaumlrileikattu Taumlstauml johtuu Luukkaan evankeliumin ominaispiirre jossa korostuu

Jeesuksen toteuttama Jumalan pelastustyouml165

Taumlmaumln tutkielman kannalta erityisen keskeinen on kuitenkin toinen

Luukkaan evankeliumille tyypillinen piirre Rooman valtakunta on nimittaumlin

muita Raamatun evankeliumeja selvemmin esillauml Luukkaalle on tyypillistauml

yhdistaumlauml tapahtumia merkittaumlviin erityisesti roomalaisiin henkiloumlihin Haumln

ajoittaa esimerkiksi Jeesuksen syntymaumln keisari Augustuksen verollepanoon ja

Quiriniuksen hallituskauteen Syyrian kaumlskynhaltijana (Luuk 21ndash2) Lisaumlksi haumln

kertoo ettauml Jeesuksen julkinen toiminta alkoi keisari Tiberiuksen viidentenaumltoista

hallitusvuotena (Luuk 31) On selvaumlauml ettauml myoumls evankeliumin tapahtumat

liittyvaumlt muita evankeliumeja vahvemmin roomalaiseen kontekstiin Luukkaan

evankeliumissa ja erityisesti Apostolien teoissa esiintyy roomalaisia ja 164 Franklin 2001 923ndash925 Kuula 2008 229ndash239 165 Naumlin Franklin 2001 925

48

roomalaisten palveluksessa olevia henkiloumlitauml joita Luukas kuvaan niin

myoumlnteisessauml kuin kielteisessaumlkin valossa166 Haumln on ainoa Raamatun evankelista

joka mainitsee Pilatuksen myoumls passiokertomuksen ulkopuolella (Luuk 31 131

ja 2020167) Naumlmauml kohdat kuitenkin tarjoavat lukijalle vain vaumlhaumln informaatiota

Pilatuksesta henkiloumlnauml Merkittaumlvin tiedonjyvauml on se ettauml Pilatus on surmannut

galilealaisia mutta Luukas ei kerro tapahtumasta tarkemmin Niinpauml ennen

oikeudenkaumlyntiauml Pilatus esiintyy lukijalle maaherrana joka oli tarvittaessa valmis

kaumlyttaumlmaumlaumln vaumlkivaltaa

Taumlstauml paumlaumlsemmekin kysymykseen kuinka Luukas suhtautuu Rooman

valtakuntaan Allen Brent on esimerkiksi sitauml mieltauml ettauml Luukas haastaa Rooman

imperiumissa vallinneen keisarikultin Haumlnen mukaansa Luukas luo Jeesuksesta

eraumlaumlnlaisen vastakohdan Augustukselle Taumlmauml naumlkyy muun muassa siinauml ettauml

Luukas liittaumlauml sanan σωτήρ rsquopelastajarsquo Jeesukseen (esimerkiksi Luuk 211)

vaikka sitauml yleisesti kaumlytettiin keisarista168 Lisaumlksi myoumls κύριος rsquoherrarsquo jota

Luukas kaumlyttaumlauml Jeesuksesta useasti haastaa Kavin Rowen mukaan keisarin

aseman herrana169 Keisarikultin vastustus ei kuitenkaan Brentin mukaan rajoitu

vain Jeesuksesta ja keisarista kaumlytettyihin samoihin termeihin vaan Luukas myoumls

rakentaa kristologiaansa keisarikultin teemoihin Jeesus oli Luukkaan mukaan

Jumalan poika joka tuo rauhan maailmaan Myoumls keisarikultissa olivat keskeisiauml

ajatukset keisarista jumalten poikana ja toisaalta rauhan tuojana170 Kaumlsitteenauml

keisarikultti on kuitenkin hyvin ongelmallinen sillauml se vaikutti sisaumlltaumlvaumln hyvin

monenkirjavan joukon kultteja jotka eivaumlt useinkaan olleet Rooman valtiovallan

ohjailemia Paumlinvastoin paikalliset keisarikultit muotoutuivat paikallisen vaumlestoumln

ja uskonnollisten olojen kautta171 Naumlin naumlhdaumlkseni esimerkiksi juutalaisten tapa

rukoilla keisarin puolesta sen sijaan ettauml he olisivat rukoilleet keisaria oli heidaumln

oman uskontonsa mukainen tapa ilmaista keisarin kunnioitusta eli laajassa

mielessauml keisarikulttia Samoin kuten jo Markuksen evankeliumin kohdalla olen

todennut termien yhtaumllaumlisyys ei vielauml ole riittaumlvauml perustelu sille ettauml Luukas

haastaisi kuvauksellaan keisarin Niin myoumls Dean Pinter toteaa ja huomauttaa ettauml

keisarikultti ei ole naumlkyvissauml Luukkaan evankeliumissa Naumlin ollen vaikuttaakin

166 Myoumlnteisiauml kohtaamisia ovat esimerkiksi Jeesus ja Kapernaumin sadanpaumlaumlllikkouml (Luuk 71ndash10) ja Sakkeus publikaanien esimies (Luuk 191ndash10) Kielteisiauml kuvauksia ovat esimerkiksi Pilatus jakeessa Luuk 131 jossa Luukas kertoo Pilatuksen surmauttaneen galilealaisia ja Herodes Antipas (Luuk 319ndash20) joka telkesi Johannes Kastajan vankilaan 167 Jakeessa 2020 Luukas ei kuitenkaan mainitse Pilatusta nimeltauml168 Brent 1997 425169 Rowe 2005 295ndash298 170 Brent 1997 432ndash434 171 Ks tarkemmin esimerkiksi Nystrom 2013 30ndash36

49

todennaumlkoumlisemmaumlltauml ettauml esimerkiksi Jeesuksen herruus on eri tasolla kuin

keisarin172 Samaan tapaan kuin esimerkiksi palvelijan isaumlntauml oli haumlnelle κύριος

vaikka ei ole epaumlilystaumlkaumlaumln etteikouml myoumls keisari olisi ollut palvelijalle κύριος

Kysymys on tasoeroista Tosin Paul Walaskay vaikka uskookin Luukkaan

suhtautuvan myoumlnteisesti Roomaan kyseenalaistaa taumlmaumln kysymaumlllauml rdquoOlisiko

roomalaisella jonka perimmaumlinen auktoriteetti oli keisari ollut taustaa koulutusta

tai kaumlrsivaumlllisyyttauml ymmaumlrtaumlauml Luukkaan majesteetillisen kristologian ei-poliittiset

nyanssitrdquo173 Ei vaumllttaumlmaumlttauml mutta on hyvauml huomata ettei Luukas myoumlskaumlaumln

kirjoittanut roomalaiselle jolla ei ollut koulutusta eikauml kristillistauml taustaa Teofilos

kuka haumln sitten olikaan oli Luukkaan sanojen mukaan saanut jo opetusta (Luuk

14) Niin Walaskay kuin Pinterkin katsovat ettauml Luukas on kirjoittanut

evankeliumin sisaumlpiirilaumliselle eikauml tarkoittanut sitauml luettavaksi kristillisen yhteisoumln

ulkopuolella Niinpauml on selvaumlauml ettei Luukas suhtautunut Roomaan kielteisesti

sillauml silloin Luukkaan olisi olettanut ilmaisevan asian suoremmin174 Myoumls Steve

Walton esittaumlauml tulkinnan jonka mukaan Luukas pyrkii jaumlaumlmaumlaumln kahden aumlaumlripaumlaumln

vaumlliin Haumlnen mukaansa Luukas tiedosti roomalaisten ajoittaiset kielteiset

asenteet Niinpauml haumln pyrki rohkaisemaan kristittyjauml kestaumlmaumlaumln vastoinkaumlymisissauml

ja luottamaan Jumalan tahtoon kuten Jeesus Pietari ja Paavali tekivaumlt Toisaalta

Luukas kannusti kristittyjauml hyviin vaumlleihin roomalaisten kanssa aina kun se oli

mahdollista Taumlstauml huolimatta Waltonista on selvaumlauml ettauml Luukkaalle todellinen

hallitsija maailmassa oli Jeesus eikauml Rooman keisari175

52 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlEnnen kuin etenen Luukkaan evankeliumin kuvaukseen Pilatuksesta teen

katsauksen Luukkaan ja juutalaisten suhteeseen Jaumllleen kaumlytaumln taumlmaumln tarkastelun

pohjana juutalaista oikeudenkaumlyntiauml Luukkaan kuvaus Jeesuksen juutalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml poikkeaa jo merkittaumlvaumlsti Markuksen kuvauksesta Se on

huomattavasti Markuksen versiota lyhyempi Luukkaan kuvauksessa kun Jeesus

on vangittu illalla vanhimmat ylipapit ja lainopettajat kokoontuvat neuvoston

istuntoon vasta seuraavana paumlivaumlnauml Jeesus tuodaan heidaumln eteensauml ja he kysyvaumlt

haumlneltauml onko haumln Messias Jeesus vastaa rdquoJos sen teille sanon te ette usko Ja jos

jotakin kysyn te ette vastaa Mutta taumlstedes Ihmisen Poika on istuva

172 Pinter 2013 111 173 Walaskay 1983 18 174 Walaskayn (1983 67) tulkinta Luukkaan evankeliumista on itse asiassa se ettauml Luukas puolustaa Rooman valtakuntaa varhaiskristittyjen anti-imperialistista siipeauml vastaan Pinter 2013 109175 Walton 2002 33ndash35

50

Kaikkivaltiaan oikealla puolella (Luuk 2267bndash69)rdquo Niinpauml koko neuvosto

kysyy onko Jeesus Jumalan Poika Taumlhaumln Jeesus vastaa heidaumln niin sanovan

Taumlmaumln jaumllkeen kaikki toteavat ettei enempaumlauml todisteita tarvita vaan Jeesus on

osoittanut heidaumln epaumlilynsauml todeksi

Oikeudenkaumlynnin ajankohdan ja pituuden lisaumlksi Luukas poikkeaa

Markuksesta muillakin tavoin Luukkaan kuvaus oikeudenkaumlynnistauml vaikuttaa

enemmaumlnkin vangitun kuulemiselta sillauml minkaumlaumlnlaista tuomiota ei julisteta

Tosin Franccedilois Bovon toteaa ettauml koko neuvoston laumlsnaumlolo luo illuusion

taumlysimittaisesta oikeudenkaumlynnistauml176 Lisaumlksi Luukkaan evankeliumista puutuvat

taumlysin viittaukset vaumlaumlrintodistajiin joita Markuksella ja Matteuksella esiintyi

Luukas syyttaumlauml myoumls Jeesuksen pahoinpitelystauml niitauml miehiauml joiden huostassa

taumlmauml oli vangitsemista seuranneena youmlnauml (Luuk 2263ndash65) On toki olettavaa ettauml

Jeesuksen vartijoilla on yhteys taumlmaumln vangitsijoihin jotka olivat ylipappeja

temppelivartioston paumlaumlllikoumlitauml kansan vanhimpia ja naumliden miehiauml (Luuk

22475052) Taumlstauml huolimatta on merkittaumlvaumlauml ettei Luukas viittaa suoraan

Jeesuksen vartioiden kuuluneen johonkin naumlistauml ryhmistauml Taumlmauml luo mielestaumlni

vaikutelman ettauml Jeesusta vartioineet miehet toimivat itsenaumlisesti eikauml Luukas

syytauml mitaumlaumln erityistauml tahoa Jeesuksen pahoinpitelystauml Juutalainen oikeudenkaumlynti

ei myoumlskaumlaumln paumlaumlty Jeesuksen pahoinpitelyyn kuten Markuksella ja Matteuksella

vaan neuvoston todettua Jeesuksen syylliseksi he laumlhtevaumlt saman tien viemaumlaumln

Jeesusta Pilatuksen eteen

On selvaumlauml ettauml ylipapit ja muut neuvoston jaumlsenet ovat Luukkaan mielestauml

vastuussa Jeesuksen vangitsemisesta ja aktiivisia toimijoita Jeesuksen

tuomitsemisessa177 Luukas ei vaikuta moralisoivan neuvoston toimintaa

juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml kuten Markus ja Matteus tekivaumlt Paumlinvastoin

haumlnen kerrontansa on hyvin ilmeetoumlntauml suhteessa Markukseen ja Matteukseen

joilla oikeudenkaumlynnin puolueellisuus korostui Sen sijaan Luukas keskittyy

enemmaumln kysymykseen Jeesuksen identiteetistauml178 Peter Tomson toteaakin ettauml

Luukas suhtautuukin Markusta ja Matteusta myoumlnteisemmin juutalaisiin Tomson

muun muassa huomauttaa ettauml esimerkiksi fariseukset esiintyvaumlt Luukkaan

evankeliumissa huomattavasti myoumlnteisemmaumlssauml valossa kuin Matteuksen tai

Markuksen evankeliumissa He jopa varoittivat Jeesusta Herodeksesta joka aikoi

176 Bovon 2012 240177 Naumlin esim Walaskay 1983 39178 Ks tarkemmin Neagoe 2002 64ndash69 Naumlin myoumls Green 1997 793ndash794

51

tappaa Jeesuksen (Luuk 1331)179 Toki myoumls Luukkaan evankeliumissa esiintyy

konflikteja Jeesuksen ja muiden juutalaisten vaumllillauml mutta juutalaisten reaktiot

eivaumlt ole yhtauml murhanhimoisia kuin Markuksella ja Matteuksella Esimerkiksi

jakeessa Luuk 611 fariseukset ja lainopettajat kyllauml suuttuvat silmittoumlmaumlsti

Jeesukselle ja pohtivat mitauml he tekisivaumlt Jeesukselle Luukas ei kuitenkaan

suoraan ilmaise heidaumln haluavan surmata Jeesuksen Vasta jakeessa 1947

juutalainen eliitti suunnittelee Jeesuksen raivaamista pois tieltauml mutta

tuolloinkaan he eivaumlt Luukkaan mukaan keksineet keinoa siihen (jae 48)

Juutalaisen eliitin syyllisyyden sijaan Luukkaan passiokertomuksessa naumlkyy

erityisesti henkivaltojen vaikutus tapahtumien kulkuun mikauml naumlkyy muun muassa

Juudaksen kohdalla Saatanan mennessauml haumlneen (Luuk 223ndash4) Samoin myoumls

juutalainen eliitti kuuluu pimeyden voimien palvelijoihin (Luuk 2231)180 Toki

on selvaumlauml ettauml Luukas naumlkee Suuren neuvoston jaumlsenet syyllisinauml Jeesuksen

kuolemaan mutta taumlstauml huolimatta mielestaumlni Luukkaan kuvaus juutalaisten

syyllisyydestauml on huomattavasti maltillisempaa kuin Markuksen tai Matteuksen

kuvaus Luukkaan evankeliumille syyllisyyttauml keskeisempi teema

passiokertomuksessa on Jumalan tahdon toteutuminen (naumlin esimerkiksi Luuk

2237 41ndash42)

53 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessaumlSiirryn nyt Jeesuksen ensimmaumliseen kohtaamiseen Pilatuksen kanssa Toisin kuin

muilla evankelistoilla Luukkaan roomalainen oikeudenkaumlynti jakaantuu kahteen

osaan jotka erottaa Jeesuksen oikeudenkaumlynti Herodeksen edessauml Luukkaan

kuvaus poikkeaa myoumls muilla tavoin merkittaumlvaumlsti Markuksen kuvauksesta ja on

paikoitellen laumlhempaumlnauml Johanneksen evankeliumin kuvausta181 Bovon pitaumlaumlkin

todennaumlkoumlisenauml ettauml Luukas on kaumlyttaumlnyt oikeudenkaumlyntikohtauksessa jotakin

toista laumlhdettauml Markuksen lisaumlksi Taumltauml haumln perustelee muun muassa Herodes-

lisaumlyksellauml sekauml Barabbas-kohtauksen erilaisuudella182 Heti kun Suuri neuvosto

on mielestaumlaumln saanut riittaumlvaumlt todisteet Jeesuksen syyllisyydestauml he vievaumlt

Jeesuksen Pilatuksen eteen Toisin kuin muissa evankeliumeissa Luukas kertoo

heidaumln esittaumlvaumln Pilatukselle syytteet Jeesus johtaa kansaa harhaan haumln on

179 Tomson 2005 112 Lisaumlksi Luukkaan mukaan Jeesus aterioi useita kertoja fariseusten kanssa Vaikka heillauml selvaumlsti oli erimielisyyksiauml fariseukset eivaumlt suunnittele Jeesuksen vahingoittamista sen seurauksena Paumlinvastoin tavallisesti Jeesuksen keskustelut paumlaumlttyvaumlt fariseusten kanssa siihenetteivaumlt naumlmauml enaumlauml osaa vastata Jeesukselle (Luuk 736ndash50 1137 141ndash6)180 Green 1997 796181 Ks tarkemmin esimerkiksi Bovon 2012 249ndash251 182 Bovon (2012 276ndash277) kaumlsittelee laajasti Luukkaan evankeliumin laumlhteitauml oikeudenkaumlyntikuvauksessa

52

kieltaumlnyt kansaa maksamasta keisarille veroja ja lisaumlksi haumln vaumlittaumlauml olevansa

Messias183 Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas mihin

Jeesus tutusti vastaa Pilatuksen niin sanovan Pilatus toteaa Jeesuksen olevan

haumlnestauml syytoumln mutta neuvoston jaumlsenet syyttaumlvaumlt edelleen Jeesuksen villitsevaumln

kansaa ympaumlri Juudeaa Galileasta asti

Juutalaiset johtajat siis esittaumlvaumlt Pilatukselle syytoumlkset Jeesusta vastaan

Jeesus on johtanut kansaa harhaan kieltaumlnyt maksamasta veroja keisarille ja

kutsunut itseaumlaumln kuninkaaksi Luukas pyrkii taumlssauml kohtaa historiallisesti

uskottavampaan saumlvyyn kuin Markus sillauml haumln lisaumlauml oikeudenkaumlynnin alkuun

syytteiden luvun mikauml oli tapana roomalaisissa oikeudenkaumlynneissauml184

Juutalaisten johtajien ensimmaumlinen ja samalla keskeisin syytoumls on se ettauml Jeesus

johtaa kansaa harhaan Taumltauml syytoumlstauml voidaan pitaumlauml tyypillisenauml vallanpitaumljille kun

he arvostelivat vastustajiaan185 Carterin mukaan juutalaisten johtajien syytoumlkset

pitaumlvaumlt paikkansa Johtajat todella ajattelivat Jeesuksen johtavan kansaa harhaan

Carterista juutalaiset johtajat nimittaumlin pelkaumlsivaumlt Jeesuksen edustamaa uutta

sosiaalista ja poliittista jaumlrjestystauml jossa heidaumln valta-asemansa joutui

uhanalaiseksi Lisaumlksi haumln toteaa ettauml Jeesus oli kuningas myoumls sanan poliittisessa

mielessauml ja vaikka Jeesus salliikin veronmaksun haumln kieltaumlauml Carterin mukaan sen

merkityksen Verojen maksu merkitsi Carterin mielestauml alistumista Rooman

vallalle Koska Jeesuksen seuraajien uskollisuus kuului ensisijaisesti Jumalalle

eikauml keisarille verotus menetti haumlnen mukaansa sen alistavan merkityksen186

Taumlmauml argumentaatio veronmaksusta ei mielestaumlni loumlydauml lainkaan tukea itse

Luukkaan evankeliumista Lisaumlksi naumlhdaumlkseni useiden muiden tutkijoiden

suosima tulkinta syytoumlksistauml on uskottavampi Muiden muassa Bovon toteaa

syytoumlsten olevan vaumlaumlriauml Bovon katsoo mielestaumlni oikein ettauml juutalaisten johtajien

syytoumlkset eivaumlt pidauml paikkansa sillauml Luukkaalle Jeesus tuli nimenomaan

kutsumaan harhaan johdettuja takaisin Jumalan luo eikauml Jeesus kiellauml verojen

maksua keisarille (Luuk 2022ndash26) Lisaumlksi Bovon toteaa juutalaisten johtajien

vaumlaumlristaumlvaumln Jeesuksen kuninkuutta He antavat ymmaumlrtaumlauml Jeesuksen kutsuneen

itseaumlaumln kuninkaaksi sanan poliittisessa merkityksessauml Jeesuksen kuninkuus ei

183 Johannes tosin kertoo Pilatuksen kysyvaumln syytteitauml (Joh 1829) mutta juutalaiset kieltaumlytyvaumlt antamasta selvaumlauml vastausta oikeudenkaumlynnin taumlssauml vaiheessa Vasta myoumlhemmin he kertovat Pilatukselle ettauml Jeesus on rikkonut lakia vaumlittaumlmaumlllauml olevansa Jumalan Poika (Joh 197)184 Bovon 2012 253185 Naumlin mm Brown 1994 741 ja Carter 2003 117 He nostavat esille esimerkiksi Raamatusta mm Egyptin faaraon joka syytti Mooseksen ja Aaronin rohkaisevan kansaa laiskotteluun (2 Moos 54) ja Ahabin joka puolestaan syytti Elian syoumlksevaumln Israelin kurjuuteen (1 Kun 1817ndash18) 186 Carter 2003 117

53

kuitenkaan ole maallista vaan se varsinaisesti aktualisoituu vasta taumlmaumln kuoleman

jaumllkeen187 Toisaalta mielestaumlni myoumls taumlssauml kohdassa on syytauml korostaa ettauml

Luukas ei edelleenkaumlaumln moralisoi oikeudenkaumlynnin tapahtumia Paumlinvastoin haumln

kuvaa tapahtumia koska haumlnen mielestaumlaumln kaikki tapahtui Jumalan tahdosta Toki

lukija pystyy toteamaan syytoumlkset vaumlaumlriksi ja ymmaumlrtaumlmaumlaumln ettauml juutalaiset

johtajat pyrkivaumlt saamaan Jeesuksen tuomituksi Luukas ei kuitenkaan erityisesti

nosta taumltauml esille Haumlnen kerronnastaan puuttuvat kokonaan Markukselle ja

Matteukselle tyypilliset viittaukset syytoumlsten valheellisuuteen188

Syytoumlksistauml Pilatus tarttuu viimeiseen ja kysyy Jeesukselta onko taumlmauml

juutalaisten kuningas Jeesus vastaa ettauml niin Pilatus vaumlittaumlauml Kysymystauml voidaan

jaumllleen pitaumlauml Pilatuksen puolelta poliittisena Haumln kysyy haastaako Jeesus keisarin

ja Rooman valtakunnan auktoriteetin189 Bovon tarttuu Jeesuksen ympaumlripyoumlreaumlaumln

vastaukseen Haumln toteaa mielestaumlni hieman yllaumlttaumlvaumlstikin ettauml Jeesus epaumlroumli

vastata suoraan koska pelkaumlauml joutuvansa ansaan sanoistaan vihamielisen yleisoumln

edessauml190 Yllaumlttaumlvaumlksi haumlnen tulkintansa tekee se ettauml passiokertomuksessa

Luukkaan Jeesus on vaikuttanut hallitsevansa tilanteen varsin hyvin191 Taumlssauml

suhteessa Luukas on Jeesus-kuvauksessaan laumlhellauml Johanneksen evankeliumin

kuvausta joskin Johanneksella taumlmauml on vielauml korostuneempaa Pidaumlnkin

todennaumlkoumlisempaumlnauml Skinnerin edustamaa tulkintaa joka on jo tuttu Matteuksen ja

Markuksen evankeliumeista Haumlnen mukaansa Jeesuksen vastaus on vaumllttelevauml

Luukkaan Jeesus ei kiellauml kuninkuutta koska Jeesus on kuningas Jeesus

kuitenkin kieltaumlytyy vastaamasta suoraan sillauml haumlnen kuninkuutensa tarkoitus ei

ole haastaa keisaria192 Carter menee luonnollisesti pidemmaumllle ja pitaumlauml Jeesuksen

vastausta yksinkertaisesti myoumlntaumlvaumlnauml193 On kuitenkin merkittaumlvaumlauml huomata ettei

Luukkaan evankeliumissa Jeesuksen kuninkuudesta muodostu samalla tavalla

187 Bovon 2012 254 Samaa mieltauml ovat myoumls Brown (1994 739ndash740) Bond (1998 145ndash146) Neagoe 2002 71ndash72 ja Skinner (2010 77ndash78) joka tosin keskittyy kaumlsittelyssaumlaumln vain verotukseen ja kuninkuuteen liittyviin syytoumlksiin188 Valheelliset syytoumlkset olivat Markuksen ja erityisesti Matteuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin keskeisimpiauml teemoja (Mark 1456ndash57 ja Matt 2659ndash60)189 Naumlin mm Skinner 2010 78 Samaan suuntaisesti ajattelee Green 1997 801 Tosin haumln ei pidauml Jeesusta poliittisesti vaarattomana vaan toteaa Jeesuksen vastaavan samalla tavalla Pilatukselle kuin Suurelle neuvostollekin sillauml kumpikaan taho ei tunnusta Jeesuksen kuninkuutta190 Bovon 2012 255 Lisaumlksi Bovon toteaa ettauml Jeesuksen vastaus on tulkittavissa kolmella tavalla1) Jeesus epaumlsuorasti kieltaumlauml Pilatuksen kysymyksen 2) haumln epaumlsuorasti myoumlntaumlauml sen tai 3) haumln yksinkertaisesti kieltaumlytyy vastaamasta tarkemmin Pilatuksen kysymykseen 191 Naumlin esimerkiksi toteaa Franklin 2001 955ndash956 Luukas kuvaa mm kuinka Jeesus puhuttelee Juudasta (Luuk 2248) taumlmaumln tullessa kavaltamaan haumlntauml Haumln selvaumlsti tietaumlauml Juudaksen aikeet Lisaumlksi kun Jeesusta viedaumlaumln ristiinnaulittavaksi Jeesus puhuttelee itkeviauml naisia tyynesti (Luuk 2328ndash31) 192 Skinner 2010 78193 Carter 2003 118

54

keskeistauml teemaa oikeudenkaumlynnissauml kuin Markuksella ja Matteuksella Pilatus ei

enaumlauml kutsu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi eikauml Luukas nosta sitauml muutenkaan

esille ennen kuin Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessauml (Luuk 2337ndash38)194

Pilatus kuitenkin toteaa Jeesuksen vaumllittoumlmaumlsti syyttoumlmaumlksi Paumlaumltoumls on

yllaumlttaumlvauml oikeudenkaumlynnin taumlssauml vaiheessa sillauml Jeesuksen vastaus on kaikkea

muuta kuin selvaumlsti kieltaumlvauml Carterista on kummallista ettauml Pilatus hylkaumlauml

liittolaistensa syytoumlkset ja julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi vaikka Jeesus on

myoumlntaumlnyt olevansa kuningas Carter haluaa vaumllttaumlmaumlttauml pitaumlauml kiinni tulkinnastaan

jossa Luukkaan kuvaus heijastelee historiallista Pilatusta Carter olettaa ettauml

historiallinen Pilatus oli hallitsija jolla oli ainakin joitakin Rooman maaherralta

edellyttaumlmiauml ominaisuuksia Joka tapauksessa haumlnen mukaansa Pilatus oli mies

joka kykeni ajamaan Rooman valtakunnan etuja Juudeassa Niinpauml Carterin

mielestauml ei ole mitaumlaumln syytauml olettaa ettauml Luukas olisi kuvannut Pilatuksen

heikkona hallitsijana Haumln paumlaumltyykin siihen ettauml Luukkaan Pilatus on ylimielinen

hallitsija Pilatus ei vaivaudu tuomitsemaan Jeesusta koska taumlmauml on liian

vaumlhaumlpaumltoumlinen henkilouml uhkaamaan Rooman valtaa varsinkin kun Jeesus ei ole

sotilaallinen uhka195 Bond on kuitenkin taumlysin toista mieltauml ja tulkitsee ettauml

Pilatuksen on kuitenkin taumlytynyt ymmaumlrtaumlauml Jeesuksen vastaus kieltaumlvaumlnauml Haumlnestauml

Luukas haluaa korostaa kuvaa jossa Pilatus ymmaumlrtaumlauml nopeasti Jeesuksen

syyttoumlmyyden Taumlstauml huolimatta Bond toteaa ettauml Luukkaan evankeliumissa

Pilatuksesta muodostuu erikoinen kuva kun taumlmauml hylkaumlauml vakavat syytoumlkset

suoralta kaumldeltauml vaivautumatta kunnolla tutkimaan asiaa196 Toisaalta Pilatuksen

kuvaus ole poikkeuksellinen Luukkaan tyylille Sen sijaan Luukkaalla esiintyy

muitakin henkiloumlitauml jotka tunnistavat Jeesuksen viattomuuden ilman tarkempia

taustatietoja Muiden muassa toinen Jeesuksen kanssa ristiinnaulittavista

rikollisista tunnistaa Jeesuksen viattomuuden Niinpauml muun muassa Brownin

naumlkemys on ettauml Luukkaan mukaan kuka tahansa joka laumlhestyy Jeesusta ilman

ennakkoluuloja ymmaumlrtaumlauml taumlmaumln viattomuuden197

Pilatuksen vastaus ei kuitenkaan miellytauml juutalaisia vaan he jatkavat

Jeesuksen syyttaumlmistauml Jeesus on johtanut kansaa harhaan koko maassa aina

194 Naumlin Bond 1998 146 Jakeissa Luuk 2337ndash38 sotilaat pilkkaavat Jeesusta kaumlskien haumlnen tulla alas ristiltauml jos taumlmauml kerran on juutalaisten kuningas Lisaumlksi Luukas mainitsee ettauml Jeesuksen paumlaumln ylaumlpuolella oli kirjoitus rdquojuutalaisten kuningasrdquo195 Carter 2003 118ndash119 Samaan tapaan ajattelee Skinner (2010 78ndash79) joka ei tosin pidaumln Pilatusta ylimielisenauml Sen sijaan haumlnestauml Pilatus naumlkee taumlssauml tilaisuuden aumlrsyttaumlauml juutalaista eliittiauml ja esitellauml omaa valtaansa 196 Bond 1998 153 Naumlin myoumls Walaskay 1983 40ndash41 ja Bovon (2012 255ndash256) joka uskoo Luukkaan halunneen korostaa ettauml Pilatus ymmaumlrsi Jeesuksen syyttoumlmyyden heti 197 Brown 1994 742 Naumlin myoumls Neagoe 2002 74

55

Galileasta saakka Juutalaisten viittaus Galileaan kiinnittaumlauml Pilatuksen huomion

Kun haumln saa tietaumlauml ettauml Jeesus on galilealainen Pilatus toimittaa Jeesuksen

Herodekselle tuomittavaksi Tutkijoilla on hyvin moninaisia tulkintoja siitauml miksi

Luukkaan evankeliumissa Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodekselle Bondin

mielestauml Luukas kuvaa Pilatuksen heikkona hallitsijana Pilatus ei pysty

vapauttamaan Jeesusta vaikka pitaumlaumlkin taumltauml syyttoumlmaumlnauml Lisaumlksi Bond pitaumlauml

Pilatuksen ratkaisua erikoisena sillauml taumlmauml on kuitenkin ollut valmis surmaamaan

galilealaisia aikaisemmin (Luuk 131)198 Toisaalta Joel Green tulkitsee ettauml

Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodekselle koska ei itse ole voinut loumlytaumlauml syytauml

Jeesuksen tuomitsemiselle199 Tulkintojen toisessa paumlaumlssauml on Carter Haumlnen

mukaansa Pilatus toimittaa Jeesuksen Herodekselle taumlysin toisista syistauml

Ylimielinen Pilatus on vaumllinpitaumlmaumltoumln Haumln ei vaivaudu kuluttamaan aikaansa

Jeesukseen jolla ei ole merkitystauml haumlnelle eikauml Rooman valtakunnalle200

54 Jeesus Herodeksen edessaumlPilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen siis Herodeksen luokse tuomittavaksi Luukkaan

mukaan myoumls Herodes oli tuolloin Jerusalemissa Myoumls Herodes on mainittu

Luukkaan evankeliumissa jo aiemmin Luuk 319ndash20 97ndash9 ja 1331201 Naumlistauml

ensimmaumlisessauml Luukas kertoo Herodeksen vanginneen Johanneksen kun taumlmauml oli

nuhdellut Herodesta Toisessa Herodes osoittaa kiinnostusta Jeesuksen toimintaan

ja lisaumlksi kertoo mestanneensa Johanneksen ja viimeisessauml fariseukset varoittavat

Jeesusta Herodeksesta koska taumlmauml halusi tappaa Jeesuksen

Jeesus toimitetaan Herodekselle joka ilahtuu tavatessaan Jeesuksen Haumln

nimittaumlin oli Luukkaan mukaan pitkaumlaumln halunnut naumlhdauml taumlmaumln Herodes

kuulustelee Jeesusta ja toivoo naumlkevaumlnsauml ihmeen Jeesukselta Jeesus on kuitenkin

vaiti Ylipapit ja vanhimmat ovat myoumls paikalla syyttaumlmaumlssauml Jeesusta Niinpauml

Herodes ja taumlmaumln sotilaat alkavat kohdella haumlntauml halveksuvasti Lopulta Herodes

laumlhettaumlauml Jeesuksen takaisin Pilatukselle puettuna hienoon pukuun202 Luukas

paumlaumlttaumlauml katkelman toteamalla ettauml taumlmaumln jaumllkeen Herodes ja Pilatus jotka olivat

olleet toistensa vihamiehiauml ystaumlvystyivaumlt

198 Bond 1998 154199 Green 1997 804200 Carter 2003 119 Myoumls Skinner (2010 79) uskoo ettei Pilatus vaivautunut tuhlaamaan aikaansa Jeesuksen kanssa kun haumln huomasi juutalaisten johtajien paumlaumlttaumlvaumlisyyden201 Naumliden kohtien lisaumlksi Luukas on maininnut Herodeksen myoumls jakeessa 31 202 Vrt Joh 192 jossa Pilatus antaa ruoskia Jeesuksen ja sotilaat pukevat Jeesuksen viittaan ja kruunuun Bond kuitenkin korostaa taumlssauml kohtaa ettauml Luukkaan evankeliumissa pilkkaajat ovat juutalaisia eivaumltkauml roomalaisia (Bond 1998 155)

56

Taumlmauml katkelma on kauttaaltaan Luukkaan omasta erityslaumlhteestauml eikauml siitauml

esiinny viitteitauml muissa Raamatun evankeliumeissa203 Historialliselta kannalta

katkelma on epaumluskottava Nimittaumlin vaikuttaa epaumltodennaumlkoumliseltauml ettauml

roomalainen maaherra laumlhettaumlisi viattomaksi toteamansa henkiloumln toiselle

tuomittavaksi Lisaumlksi on epaumluskottavaa myoumls ettauml henkilouml tuomittiin

kotipaikkansa eikauml tekopaikan mukaan Erityisesti taumlmaumln tekee kyseenalaiseksi se

ettei Jeesus ollut Rooman kansalainen204 Naumlhdaumlkseni vaikuttaa todennaumlkoumliseltauml

ettauml Luukas heijastelee taumlllauml Paavalin oikeudenkaumlynnin kulkua Apostolien teoissa

jossa Paavali kohtaa kuningas Agrippan ollessaan vankina maaherra Festuksen

luona (Ap t 2523ndash2632)205

Herodes ilahtuu kovin tavatessaan viimein Jeesuksen (jae 8) Bovon naumlkee

jakeen tunnelman hyvin epaumlmuodollisena Evankeliumien aiempien mainintojen

pohjalta Herodes olisi saattanut suhtautua Jeesusta kohtaan vihamielisesti Nyt

haumln kuitenkin toivoo naumlkevaumlnsauml Jeesukselta ihmeen ja vaikuttaa suhtautuvan

Jeesukseen myoumlnteisesti tai ainakin neutraalisti Bovonin mukaan Herodes toivoo

Jeesukselta todistusta ettei haumlnen tarvitsisi itse muodostaa mielipidettauml

Jeesuksesta206 Jeesus ei kuitenkaan suostu Herodeksen toiveisiin vaan on vaiti

vaikka Herodes kyselee Jeesukselta kaikenlaista Carter katsoo Luukkaan selvaumlsti

lukevan Herodeksen Jeesuksen vastustajiin Haumln jaumlttaumlauml huomioimatta sen ettauml

Herodes ilahtuu naumlhdessaumlaumln Jeesuksen Sen sijaan haumln korostaa sitauml ettauml

Luukkaan mukaan Herodes toivoi Jeesuksen kuolemaa ja toisaalta viittaa

Luukkaan evankeliumin jakeisiin 1116 29ndash32 Jakeissa Jeesus tuomitsee ihmiset

jotka vaativat haumlneltauml merkkiauml sen sijaan ettauml luottaisivat Jumalan sanaan207

Jakeessa 10 Luukas kuvaa ylipapit ja lainopettajat syyttaumlmaumlssauml Jeesusta

Jakeet 9 ja 10 muistuttavat huomattavasti Markuksen ja Matteuksen kuvausta

203 Toisaalta esimerkiksi Pietarin evankeliumissa on naumlkyvissauml sama traditio jossa Herodes osallistui Jeesuksen tuomitsemiseen (Piet ev 1ndash2) Tarkemmin Luukkaan laumlhteistauml katkelmassa ksBovon 2012 261ndash265 204 Brown (1994 764ndash765) nostaa esille Paavalin oikeudenkaumlynnin maaherra Felixin edessauml jossa Paavalin kotipaikka ei estauml oikeudenkaumlyntiauml Kesareassa (Ap t 2323ndash2427) Naumlin myoumls Bovon (2012 266) joka puolestaan kiinnittaumlauml huomiota siihen ettei Jeesus ollut edes Rooman kansalainen205 Naumlin mm Brown 1994 766ndash767 Lisaumlksi haumln viittaa (s 763ndash764) Luukkaan jakeeseen 2112 jossa Jeesus kertoo seuraajilleen naumliden joutuvan maaherrojen ja kuninkaiden eteen Niinpauml Brownpitaumlauml mahdollisena ettauml Luukas katsoi taumlrkeaumlksi kuvata myoumls Jeesuksen maaherran ja kuninkaan edessauml Kuten Brownkin huomauttaa tarkasti ottaen Herodes Antipas ei ollut kuningas mutta Luukas lukee ilmeisesti Herodeksen rdquomaailman kuninkaidenrdquo joukkoon (Ap t 426ndash27) 206 Bovon 2012 267207 Carter 2003 120 Naumlin myoumls ajattelevat Green (1997 804) ja Skinner (2010 79) Lisaumlksi Green(s 804ndash805) toteaa ettauml vaitelias Jeesus vertautuu katkelmassa toisaalta kreikkalais-roomalaisiin filosofeihin ja toisaalta Vanhan testamentin profeetoihin jotka kaikki osoittivat hallitsijoiden edessauml itsehillintaumlauml ja noudattivat omaa ideologiaansa

57

Jeesuksen kuulustelun lopusta joskin Luukkaalla tuomarina toimii nyt Herodes

eikauml Pilatus Herodes myoumls reagoi toisin kuin Pilatus Haumln alkaa halveksia

Jeesusta taumlmaumln vaiteliaisuuden ja ylipappien ja lainopettajien syytoumlsten vuoksi

Luukkaan mukaan Herodes ja taumlmaumln sotilaat tekivaumlt pilkkaa Jeesuksesta ja

Herodes puetti Jeesuksen loisteliaaseen asuun Taumlllauml kohtauksella on

yhtymaumlkohtia kaikkiin muihin Raamatun evankeliumeihin joissa tosin Jeesusta

pilkkaavat roomalaiset sotilaat208 Luukkaan kuvaus poikkeaakin kahdessa

suhteessa naumlistauml Ensinnaumlkin Luukas sijoittaa Jeesuksen pilkkaamisen juutalaiseen

kontekstiin Vaikuttaa todennaumlkoumliseltauml ettauml Luukas pyrkiikin osoittamaan selvaumlsti

etteivaumlt roomalaiset osallistuneet millaumlaumln tavoin Jeesuksen noumlyryytykseen ja

kuolemaan209 Toiseksi Jeesuksen pilkkaaminen on Luukkaan kuvauksessa

ilmeisesti vaumlkivallaton Jeesuksen pukemisessa on vahvaa ironiaa sillauml kuten

Carter toteaa kuninkaallinen asu ennakoi Jeesuksen loistoa taumlmaumln istuessa

Jumalan oikealla puolella210 Toisaalta muutamat tutkijat ovat esittaumlneet

mielenkiintoista vaihtoehtoa He olettavat ettauml Luukas ei itse asiassa viittaa

punaiseen kuninkaalliseen vaatteeseen kuten Johannes vaan kyseessauml on

valkoinen vaate He tulkitsevat ettauml pukeminen ei ole osa pilkkaamista vaan

ilmaus Jeesuksen viattomuudesta Niinpauml pukeminen seuraa pilkkaamista eikauml ole

varsinaisesti osa sitauml211 Taumlmaumln tulkinnan heikkous on se ettei Luukas maumlaumlrittele

vaatteen vaumlriauml millaumlaumln tavoin Tosin taumltauml voidaan pitaumlauml myoumls Carterin tulkinnan

heikkoutena Toisaalta Carterin tulkinta vaumllttaumlauml taumlssauml kohtaa loogisen ristiriidan

joka vallitsee pilkkaamisen ja viattomuuden tunnustamisen vaumllillauml Tuntuu

erikoiselta ettauml Herodes pilkkaisi Jeesusta vaikenemisesta mutta tunnustaisi silti

taumlmaumln viattomaksi

Herodes laumlhettaumlauml Jeesuksen takaisin Pilatukselle mutta ennen kuin Luukas

jatkaa roomalaista oikeudenkaumlyntiauml haumln kertoo ettauml taumlmaumln jaumllkeen Pilatuksesta ja

Herodeksesta tuli ystaumlviauml Taumlmaumln toteamuksen tarkoitus ei mielestaumlni ole taumlysin

selvauml sillauml se vaikuttaa kontekstissaan varsin irralliselta212 Carter tulkitsee ettauml

Luukas lukee sekauml Herodeksen ettauml Pilatuksen samaan ryhmaumlaumln He ovat

208 Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa (Mark 1516ndash20 Matt 2727ndash31) Jeesusta pilkkaavat roomalaiset sotilaat sen jaumllkeen kun Pilatus on tuominnut Jeesuksen kuolemaan Johanneksen evankeliumissa (Joh 191ndash3) puolestaan Pilatuksen sotilaat pilkkaavat Jeesusta keskellauml oikeudenkaumlyntiauml209 Naumlin Walaskay 1983 43ndash44210 Carter 2003 120ndash121 Naumlin myoumls Green 1997 805ndash806 211 Karris 2009 86ndash87 Brown 1994776ndash777 212 Myoumls Bond (1998 156) toteaa ettei Luukkaan tarkoitus ole taumlssauml kohtaa taumlysin selvauml mutta haumlnestauml vaikuttaa siltauml ettauml Herodes ja Pilatus loumlytaumlvaumlt yhteisymmaumlrryksen Jeesuksen passion tapahtumissa

58

ylimielisiauml hallitsijoita jotka eivaumlt suostu tunnistamaan Jeesuksen edustamaa

sosiaalista uhkaa213 Skinner taas katsoo ettauml Pilatus ja Herodes jakavat yhteisen

strategian suhteessa Jeesukseen Kumpikaan ei naumle Jeesusta merkittaumlvaumlnauml uhkana

ja niinpauml molemmat haluavat aumlrsyttaumlauml juutalaisia johtajia kieltaumlytymaumlllauml

tuomitsemasta Jeesusta214 Toiset tutkijat puolestaan arvioivat ettauml Luukas kuvaa

Jeesuksen kaumlrsimyksen teologiaansa jossa Jeesuksen kaumlrsimys on tie

anteeksiantamukseen ja parannukseen Niinpauml Jeesuksen kaumlrsimys saa

Herodeksen ja Pilatuksen sopimaan vaumllinsauml ja ystaumlvystymaumlaumln215

55 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessaumlKun Jeesus on tuotu takaisin Pilatuksen eteen Luukas kertoo kuinka Pilatus

kutsui jaumllleen koolle ylipapit hallitusmiehet ja kansan Nyt Pilatus julistaa

kaikille ettei haumln sen enempaumlauml kuin Herodeskaan ole loumlytaumlnyt viitteitauml siitauml ettauml

Jeesus olisi ansainnut kuolemantuomion Niinpauml haumln on valmis vapauttamaan

Jeesuksen kunhan haumln on ensin kurittanut taumltauml Kaikki laumlsnaumlolijat kuitenkin

vaativat Jeesukselle kuolemaa ja sen sijaan vapauttamaan Barabbaksen Luukas

kertoo ettauml taumlmauml on vangittuna kapinan ja murhan takia Luukas kuvaa kuinka

Pilatus vetoaa kansaan koska haumln haluaa vapauttaa Jeesuksen Kansa kuitenkin

vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Jaumllleen Pilatus toteaa Jeesuksen olevan viaton

ja kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt Pilatus sanoo uudelleen

vapauttavansa Jeesuksen kuritettuaan taumltauml Kansa ei kuitenkaan anna periksi ja

niinpauml Pilatus suostuu heidaumln vaatimukseensa

Jakeissa 2313ndash15 Pilatus kutsuu ylipapit hallitusmiehet ja kansan koolle

Taumlmauml on viimeinen kerta oikeudenkaumlynnissauml kun Luukas erittelee Pilatuksen

luona olevan vaumlkijoukon koostumuksen Vaumlhitellen vaumlkijoukko alkaa myoumls kaumlydauml

yhauml keskeisemmaumlksi toimijaksi oikeudenkaumlynnissauml Bovonin mukaan kyse on

Luukkaan tavasta korostaa sitauml kuinka lopulta kaikki kaumlaumlntyivaumlt Jeesusta vastaan

ja hylkaumlsivaumlt haumlnet216 Toisaalta Carter katsoo ettauml Luukas painottaa ylipappien ja

hallitusmiesten osuutta Jeesuksen tuomitsemiseen mainitsemalla naumlmauml erikseen

213 Carter 2003 121214 Skinner 2010 80215 Karris 2009 85 Brown 1994 778 Samaan suuntaan tulkitsee Bovon (2012 270ndash271) joka kuitenkin esittaumlauml tulkintansa eri mittakaavassa kuin Brown Haumlnen mukaansa Luukas luo naumliden kahden hallitsijan avulla vertauskuvan siitauml kuinka Jeesuksen sovituskuoleman kautta eri kansat sopivat riitansa ja ystaumlvystyvaumlt 216 Bovon (2012 279ndash280) huomauttaa lisaumlksi ettauml Luukkaalla Jeesuksen passiokertomuksessa on muutenkin mukana laaja joukko eri ryhmien edustajia jotka ovat esillauml tietyssauml kohtaa kertomusta kadoten jaumlljettoumlmiin seuraavassa Bovon pitaumlauml taumltauml vain Luukkaan tapana kaumlyttaumlauml kulloiseenkin tilanteeseen sopivia vastustajia Korostan kuitenkin ettauml Luukas viittaa taumlssauml vain paikalla olleisiinihmisiin eikauml syyllistauml kaikkia juutalaisia yleensauml

59

Haumlnen mukaansa naumlmauml yllyttaumlvaumlt kansaa Jeesusta vastaan vaikka Luukas ei sitauml

mainitsekaan suoraan217

Pilatus kertaa kansalle ettei haumln eikauml myoumlskaumlaumln Herodes ole huomannut

Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln Taumlmauml on nyt toinen kerta kun Pilatus julistaa

Jeesuksen syyttoumlmaumlksi oikeudenkaumlynnin aikana Taumlllauml kertaa Luukas vahvistaa

Pilatuksen sanojen painoarvoa mainitsemalla myoumls Herodeksen olleen samaa

mieltauml Taumlmauml on yllaumlttaumlvaumlauml sillauml Luukas ei maininnut Herodeksen tehneen

minkaumlaumlnlaista selvaumlauml paumlaumltoumlstauml Jeesuksen suhteen On merkittaumlvaumlauml huomata ettauml

poliittiset johtajat eivaumlt ilmeisesti Luukkaan mukaan naumle Jeesuksen syyllistyneen

mihinkaumlaumln218 Naumlin voitaisiin siis argumentoida ettauml Luukas haluaa osoittaa

Jeesuksen vaarattomuuden Roomalle Jeesuksen kuninkuus mitauml se sitten onkin

ei ainakaan ole haaste Rooman keisarille Carter puolestaan etsii tukea

tulkinnalleen Luukkaan ylimielisestauml Pilatuksesta Haumlnen mukaansa Pilatuksen

yhteenveto osoittaa hyvin taumlmaumln ylimielisyyden Pilatuksen kuulustelu oli liian

lyhyt jotta sitauml olisi voinut kutsua kunnolliseksi kuulusteluksi eikauml Herodes

Luukkaan kuvauksessa tehnyt selvaumlauml paumlaumltoumlstauml Jeesuksesta Pilatukselle Jeesus on

liian vaumlhaumlpaumltoumlinen huolimatta siitauml ettauml Jeesus on myoumlntaumlnyt olevansa juutalaisten

kuningas Niinpauml haumln on halukas vapauttamaan Jeesuksen huolimatta

liittolaistensa juutalaisen eliitin toiveista219 Toisaalta Bond kiinnittaumlauml huomiota

Pilatuksen toteamukseen ettauml Herodes laumlhetti miehen takaisin rdquomeidaumln eteemmerdquo

Bondin mukaan toteamus viittaa siihen ettauml myoumls vaumlkijoukolla on mahdollisuus

ilmaista mielipiteensauml220

Kun Pilatus on julistanut Jeesuksen syyttoumlmaumlksi haumln ilmoittaa jakeessa 16

paumlaumlstaumlvaumlnsauml Jeesuksen vapaaksi kuritettuaan haumlntauml Luukkaan kaumlyttaumlmauml verbi

παιδεύω rsquokurittaarsquo221 viittaa hyvin lievaumlaumln mahdollisesti fyysiseen

rangaistukseen laumlhinnauml varoitukseen222 Bondin tulkinnan mukaan Pilatus alkaa

murtua kansan paineen alla sillauml miksi muuten haumln kurittaisi syyttoumlmaumlksi

toteamaansa miestauml223 Toisaalta historialliselta kannalta mielestaumlni kurittaminen

voidaan Jeesuksen tapauksessa naumlhdauml lievimpaumlnauml mahdollisena toimenpiteenauml

sillauml selvaumlsti Jeesus oli aumlrsyttaumlnyt juutalaisia johtajia Naumlin Pilatus saattoi pitaumlauml

217 Carter 2003 121218 Naumlin Bovon 2012 280219 Carter 2003 121ndash122220 Bond 1998 157 Bond toteaa tosin ettauml on toki mahdollista ettauml roomalainen maaherra kaumlytti taumlssauml kohtaa sanaa rdquomerdquo viittamaan itseensauml muttei pidauml sitauml erityisen todennaumlkoumlisenauml221 Verbin muita merkityksiauml ovat kasvattaa nuhdella rangaista222 Mm Carter 2003 122 Bovon 2012 281223 Bond 1998 158

60

Jeesusta viattomana ja silti katsoa tarpeelliseksi varoittaa Jeesusta tekemaumlstauml

vastaavaa tulevaisuudessa kurittamalla taumltauml Skinner toteaakin Pilatuksen

taumlhdaumlnneen kurittamisella kahtalaiseen lopputulokseen Toisaalta haumln pyrki

noumlyryyttaumlmaumlaumln Jeesusta niin ettei taumlmauml enaumlauml kykenisi toimimaan julkisesti ja

toisaalta samalla haumln pyrki osoittamaan Jerusalemin asukkaille oman valtansa

joka ylitti juutalaisten johtajien vallan224

Luukas kertoo kuitenkin kuinka paikalle kokoontunut vaumlkijoukko asettuu

Pilatusta vastaan Pilatuksen ilmoituksen jaumllkeen he huutavat ja vaativat haumlntauml

surmaamaan Jeesuksen ja vapauttamaan taumlmaumln sijaan Barabbaksen225 Toisin kuin

Matteus Luukas kuvaa Barabbaksen murhaajana ja kapinallisena Lisaumlksi haumln

tekee Barabbaksen yhteyden murhaan selvemmaumlksi kuin Markus Bovon

toteaakin ettauml Barabbas edusti kaikkea sitauml mitauml Rooma ei hyvaumlksynyt226

Kansan huuto on spontaani Luukkaan evankeliumissa juutalaisen eliitin ei

sanota yllyttaumlvaumln kansaa He seisovat kansan joukossa huutamassa Carterin

mukaan kaiken takana vaikkakaan Luukas ei heitauml mainitse ovat eliitin jaumlsenet

jotka pitaumlvaumlt vaumlkivaltaista Barabbasta helpommin hallittavana kuin uudenlaista

sosiaalista jaumlrjestystauml edustavaa Jeesusta227 Carter kaumlsittelee erityisesti taumlssauml

kohtaa kuvausta hyvin voimakkaasti rdquohistoriallisella tasollardquo228 kun haumln keskittyy

juutalaisten johtajien motiiveihin Taumlmauml ei kuitenkaan ole mielestaumlni Luukkaan

ajatuksena Sen sijaan Luukkaan tarkoituksena on luoda voimakas kontrasti

syyttoumlmaumln Jeesuksen ja syyllisen Barabbaksen vaumllillauml Jaumllleen valinta tehdaumlaumln

naumliden kahden henkiloumln edustamien asioiden vaumllillauml kuten Luukas Pietarin suulla

kertoo rdquoHaumlnet te kielsitte pyhaumln ja vanhurskaan ja pyysitte vapaaksi

murhamiehen (Ap t 314)rdquo Green naumlkee kuitenkin nimenomaan Luukkaan

tarkoituksena korostaa vaumlkijoukon pahantahtoisuutta kun taas Skinner korostaa

ettei Luukkaan tarkoitus ollut vain syyllistaumlauml vaumlkijoukkoa Mielestaumlni Skinner

onkin oikeassa siinauml ettauml Luukkaan naumlkemys oli pohjimmiltaan ettauml kaikki

tapahtui koska Jumala oli niin tarkoittanut229 Lisaumlksi Barabbas kohtaus ei 224 Skinner 2010 81225 Luukas on ainoa Raamatun evankelista joka ei viittaa jonkinlaiseen yleiseen tapaan vapauttaa vanki juhlan aikana sillauml jae 17 ei ole alun perin kuulunut evankeliumiin Useat taumlrkeaumlt kaumlsikirjoitukset eivaumlt sisaumlllauml kyseistauml jaetta ja on huomattavasti helpompi ymmaumlrtaumlauml ettauml lause on lisaumltty evankeliumiin Markuksen ja Matteuksen evankeliumien vaikutuksessa kuin ettauml se olisi jaumltetty pois 226 Bovon 2012 282227 Carter 2003 122ndash123 228 Tarkoitan taumlssauml historiallisella tasolla sitauml ettauml Carter vaikuttaa unohtavan taumlysin Luukkaan teoksen kirjoittajana Haumln keskittyy taumlmaumln kuvaamiin tapahtumiin kuin ne kuvaisivat todellista historiaa ilman ettauml Luukkaan motiiveilla olisi merkitystauml kuvaukseen229 Naumlin esimerkiksi Green 1997 809ndash810 Skinner 2010 81ndash82 Skinner kuitenkin huomauttaa myoumls ettei kyseessauml ole samanlainen valinta kahden vangin vaumllillauml kuten Matteuksen

61

naumlhdaumlkseni ole lainkaan poliittinen Luukkaan evankeliumissa Paumlinvastoin

kohtaus liittyy Luukkaan teologiaseen naumlkemykseen syntien anteeksiantamisesta

Barabbas on pahimman luokan rikollinen mutta haumln saa armon ja Jeesus joutuu

tuomituksi syyttoumlmaumlnauml Luukas kuvaakin kuinka Jeesuksen tarkoitus oli kaumlrsiauml ja

kuinka Jeesus luottaa Jumalan suunnitelmaan230 Naumlinhaumln Luukas kertoo

Jeesuksen sanoneenkin paumlaumlsiaumlisaterialla rdquoIhmisen Poika laumlhtee taumlaumlltauml juuri niin

kuin haumlnen on maumlaumlrauml laumlhteauml (Luuk 2222a)rdquo ja myoumlhemmin vangitsemisen

yhteydessauml rdquoMutta nyt on teidaumln hetkenne nyt on pimeydellauml valta (Luuk

2253)rdquo Pilatuksella sen enempaumlauml kuin juutalaisillakaan ei ollut muuta

mahdollisuutta kuin tuomita Jeesus kuten Pietarin puhe jatkuu Apostolien

teoissa rdquoMinauml kyllauml tiedaumln veljet ettauml te niin kuin hallitusmiehennekin teitte

tietaumlmaumlttoumlmyyttaumlnne sen minkauml teitte Mutta sillauml tavoin Jumala pani taumlytaumlntoumloumln

sen minkauml haumln ennalta oli ilmoittanut kakkien profeettojen suulla haumlnen

Voideltunsa tuli kaumlrsiauml ja kuolla (Ap t 317ndash18)rdquo

Jaumllleen Pilatus vetoaa kansaan haluten vapauttaa Jeesuksen mutta

vaumlkijoukko vain vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Carterin mukaan Pilatus pyrkii

vapauttamaan Jeesuksen koska ei edelleenkaumlaumln suostu tunnustamaan Jeesuksen

edustamaa uhkaa Haumln odottaa juutalaisten myoumlntyvaumln lopulta mutta naumlmauml eivaumlt

suostu antamaan periksi231 On selvaumlauml ettauml Pilatuksen ja vaumlkijoukon toiveet ovat

vastakkaiset ja Luukas korostaa taumltauml vastakkaisuutta edelleen seuraavissa jakeissa

Bovon huomauttaa ettauml Luukas painottaa vaumlkijoukon sinnikkyyttauml kaumlyttaumlmaumlllauml

heidaumln repliikissaumlaumln kaksi kertaa aktiivin imperatiivin preesensiauml σταύρου

σταύρου rdquoRistiinnaulitse ristiinnaulitserdquo Muut evankelistat kaumlyttaumlvaumlt

tavallisempaa aoristin imperatiivia Aoristin merkitys viittaa kertaluontoiseen

tapahtumaan kun taas preesens luo kuvan toistuvuudesta tai jatkuvuudesta Siksi

Bovon olettaakin Luukkaan tarkoittavan taumlssauml preesensillauml sitauml ettauml vaumlkijoukko

vaati taumltauml itsepintaisesti232

Jakeessa 22 Pilatus toteaa Jeesuksen kolmannen kerran syyttoumlmaumlksi ja

ihmettelee mitauml pahaa Jeesus on tehnyt Taumlllauml Luukas pyrkii osoittamaan

vastaansanomattomasti ettauml Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml233 Vaumlkijoukko

evankeliumissa Vaumlkijoukon vaatimus nousee Luukkaalla puhtaasti vaumlkijoukosta Niinpauml se ettauml hehaluavat ennemmin vapauttaa kapinallisen ja murhaajan kuin Jeesuksen tuo erityisen voimakkaasti esille myoumls sen ettauml vaumlkijoukko on hylaumlnnyt Jeesuksen230 Karris 2009 90ndash91 231 Carter 2003 123232 Bovon 2012 283233 Bovon 2012 283 Bovon toteaa ettauml antiikin aikana oli tyypillistauml ettauml kertomukset (kuten esim Mark 1432ndash42 tai Luuk 1911ndash27) sisaumllsivaumlt kolme vaihetta jotka osoittivat asian kaumlsitellyksi Naumlin kun Pilatus on julistanut Jeesuksen syyttoumlmaumlksi kolme kertaa ei asiasta ole enaumlauml

62

huutaa yhauml vimmatummin Jeesusta ristiinnaulittavaksi Luukkaan kuvauksessa

Pilatuksen tilanne kaumly yhauml vaikeammaksi Luukas on mielestaumlni rakentanut

kohtauksen niin taitavasti ettauml lukija naumlkee Pilatuksen olevan umpikujassa

Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyttoumlmaumlnauml mutta haumln ei voi vapauttaa taumltauml sillauml vaumlkijoukon

kiihko on taumlssauml kohtaa niin suuri Bovon huomauttaakin ettauml lukijalle on selvaumlauml

miksi Jeesus ristiinnaulittiin ja keiden tahdosta Itse asiassa haumlnen mukaansa

Luukas on tarkka siinauml ettei Pilatusta voida suoraan liittaumlauml Jeesuksen

ristiinnaulitsemiseen oikeudenkaumlynnin aikana234 Luukkaan evankeliumissa Pilatus

ei missaumlaumln vaiheessa itse mainitse ristiinnaulitsemista Lisaumlksi Luukas paumlaumlttaumlauml

oikeudenkaumlyntikohtauksen toteamalla Pilatuksen luovuttaneen Jeesuksen

vaumlkijoukon valtaan Toki Bond korostaa ettauml Luukas on itse asiassa ainoa

evankelista jolla on rohkeutta myoumlntaumlauml ettauml Pilatus tuomitsi Jeesuksen Luukas

nimittaumlin kaumlyttaumlauml jakeessa 24 sanaa ἐπικρίνω rsquopaumlaumlttaumlaumlrsquo tai rsquotuomitarsquo mutta jakeesta

kaumly myoumls selville ettauml Pilatus tekee niin kansan tahdosta235 Lisaumlksi Luukas jaumlttaumlauml

varsinaisesti sanomatta mihin Pilatus Jeesuksen tuomitsee Monet tutkijat ovat

sitauml paitsi kiinnittaumlneet huomiota tuomiota seuraaviin tapahtumiin Luukas kertoo

kuinka taumlmaumln jaumllkeen he laumlhtivaumlt viemaumlaumln Jeesusta kuinka he panivat Simon

Kyrenelaumlisen kantamaan ristiauml ja kuinka he ristiinnaulitsivat Jeesuksen (Luuk

232633) Epaumlselvaumlksi jaumlauml kuitenkin keihin rdquoherdquo viittaa Historiallisesti

oletettavaa on rdquoherdquo viittaa roomalaisiin sotilaisiin mutta itse Luukkaan tekstissauml

rdquoherdquo vaikuttaa viittaavan ylipappeihin hallitusmiehiin ja kansaan236 Vaikka

voidaankin vaumlittaumlauml taumlmaumln korostavan erityisesti juutalaisten syyllisyyttauml taumlssauml

kohtaa mielestaumlni Luukas jaumlttaumlauml Jeesuksen surmaajat haumlmaumlraumln peittoon sillauml

selvaumlsti mukana on myoumls roomalaisia (Luuk 233647)

Luukkaan kuvaus paumlaumlttyy taumlssauml tragediaan Viaton mies luovutetaan

ristiinnaulittavaksi vaumlkijoukon painostuksesta ja tuomari joutuu vastoin tahtoaan

vapauttamaan taumlmaumln sijaan kapinallisen ja murhaajan Bovon toteaakin ettauml

oikeudenkaumlynnistauml muodostuu irvikuva jossa maaherra luopuu vallastaan

luovuttamalla Jeesuksen juutalaisten johtajien tahtoon Tosin kuitenkin

teologisella tasolla taumltauml merkittaumlvaumlmpaumlauml haumlnestauml Luukkaalle on se ettauml Jumalan

epaumlselvyyttauml 234 Bovon 2012 284235 Bond 1998 158 Myoumls Brown (1994 853ndash854) mainitsee taumlmaumln asian mutta haumln korostaa silti ettei taumlmauml tarkoita sitauml ettauml muut evankeliumit eivaumlt pitaumlneet Jeesuksen tuomiota todellisena oikeudenkaumlyntinauml Lisaumlksi haumln toteaa ettauml παραδίδωμι rsquoluovuttaarsquo jota muut evankeliumit pelkaumlstaumlaumln kaumlyttaumlvaumlt Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessauml on ensisijaisesti teologinen termi236 Walaskay 1983 44ndash45 Naumlin myoumls esim Skinner 2010 82ndash83

63

tahto toteutuu taumlssauml Pilatuksen ja vaumlkijoukon toimien kautta237 Carter puolestaan

toteaa Luukkaan osoittavan naumlin kuinka roomalainen oikeus toimii vain eliitin

hyvaumlksi Lopulta Pilatus valitsee liittolaisensa sen sijaan ettauml tekisi

oikeudenmukaisen ratkaisun238 Skinnerin mielestauml taas Luukas kuvaa kuinka

Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml Pilatus ei kykenekaumlaumln lopulta hallitsemaan

tilannetta Rooman edustajana Pilatuksen pitaumlisi olla vallan huipulla Haumlnen

mukaansa Luukas kuitenkin vihjaa etteivaumlt Rooman valtakunnan edustajat ole

pohjimmiltaan niitauml joilla on tuomiovalta kaikessa239 Bond katsookin ettauml taumlmauml

on viimeinen osoitus Luukkaan Pilatuksen kyvyttoumlmyydestauml hallita Pilatuksen ei

tarvinnut vapauttaa ketaumlaumln mutta siitauml huolimatta haumln alistuu vaumlkijoukon tahtoon

ja vapauttaa murhaajan jolla ei ollut mitaumlaumln tekemistauml Jeesuksen tuomitsemisen

kanssa240

56 Pilatus Luukkaan evankeliumissaNaumlin olemme siis naumlhneet ettauml myoumls Luukkaan evankeliumin kohdalla tulkinnat

Pilatuksen kuvauksesta vaihtelevat laajasti Samalla kuitenkin on taumlysin

kiistatonta ettauml Luukkaan kuvauksessa Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml Tosin

syyt miksi Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml vaihtelevat Carterin mukaan Pilatus

on Luukkaan kuvauksessa ylimielinen Pilatus ei suostu pitaumlmaumlaumln Jeesusta

merkittaumlvaumlnauml uhkana Roomalle varsinkaan kun taumlmauml ei edusta sotilaallista uhkaa

Vasta kun kansan vaatimukset kaumlyvaumlt tarpeeksi itsepintaisiksi Pilatus antaa

periksi ja tuomitsee Jeesuksen On kuitenkin huomattava ettauml Pilatuksella ei ole

mitaumlaumln henkiloumlkohtaista Jeesusta vastaan Haumln vain paumlaumlttaumlauml lopulta toimia omien

poliittisten liittolaistensa siis juutalaisten ylipappien ja vanhimpien toiveiden

mukaan Jopa Carterin on kuitenkin myoumlnnettaumlvauml ettei Pilatus ole halukas

tuomitsemaan Jeesusta Luukkaan evankeliumissa241 Niinpauml Bovon ja Skinner

naumlkevaumlt Pilatuksen taitavana roomalaisena maaherrana joka taumlssauml tilanteessa

paumlaumlttaumlauml antaa kansalle periksi Luukkaan kuvauksen taustalla on heidaumln mukaansa

kuitenkin Jumalan suunnitelma kuten Luukas kertoo myoumlhemmin Apostolien

teoissa (Ap t 223 ja 427ndash28)242 Toisaalta Bondin tulkinta edustaa toista

aumlaumlripaumlaumltauml jossa Luukas kuvaa Pilatuksen yksinkertaisesti kykenemaumlttoumlmaumlksi

237 Bovon 2012 284ndash285 238 Carter 2003 123ndash124 239 Skinner 2010 83240 Bond 1998 159241 Carter 2003 123ndash124242 Skinner 2010 84ndash86 Bovon 2012 283ndash284

64

vapauttamaan Jeesusta vaikka pitaumlaumlkin taumltauml syyttoumlmaumlnauml243 Seuraavaksi teen

yhteenvedon Luukkaan evankeliumin Pilatus kuvauksesta Jeesuksen

oikeudenkaumlynnissauml

Jeesus tuodaan Pilatuksen eteen (Luuk 231)Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas (Luuk 233)Pilatus julistaa ylipapeille ja vaumlkijoukolle ettei ole todennut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln (Luuk 234)Pilatus kysyy onko Jeesus galilealainen (Luuk 236)Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodeksen luo (Luuk 237)Pilatuksesta ja Herodeksesta tulee ystaumlvaumlt vaikka he aiemmin olivat olleet vihamiehiauml (Luuk 2312)Pilatus kutsuu koolle ylipapit hallitusmiehet ja kansan (Luuk 2313)Pilatus julistaa ettei haumln eikauml Herodes ole havainnut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln mistauml Jeesusta on syytetty Haumlnen mukaansa Jeesus ei ole ansainnut kuolemantuomiota ja niinpauml haumln aikoo vapauttaa Jeesuksen kuritettuaan taumltauml ensin (Luuk 2314ndash16)Pilatus vetoaa uudelleen kansaan vapauttaakseen Jeesuksen (Luuk 2320)Pilatus kysyy vaumlkijoukolta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt ja korostaa ettei Jeesus ole ansainnut kuolemaa Haumln ilmoittaa jaumllleen vapauttavansa Jeesuksen kuritettuaan ensin taumltauml (Luuk 2322)Pilatus paumlaumlttaumlauml suostua vaumlkijoukon vaatimukseen Haumln vapauttaa vaumlkijoukon haluaman kapinallisen ja murhamiehen ja luovuttaa Jeesuksen vaumlkijoukon tahtoon (Luuk 2324ndash25)

On hyvauml huomata ettei Luukkaan evankeliumin kuvaus Pilatuksesta sisaumlllauml

varsinaisesti lainkaan Pilatuksen sisaumlistauml kuvausta Laumlhimmaumlksi taumltauml tulee

Luukkaan maininta Herodeksen ja Pilatuksen suhteesta mutta muuten

oikeudenkaumlynnin aikana Luukas keskittyy vain tapahtumien kuvaukseen

Naumlhdaumlkseni taumlmauml on syy siihen miksi Pilatuksen rooli on myoumls Luukkaan

evankeliumissa niin altis tulkinnoille Taumlstauml huolimatta on mielestaumlni selvaumlauml ettei

Pilatus pitaumlnyt Luukkaan mukaan Jeesusta syyllisenauml Sen sijaan on vaikea

vastata miksi Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml sillauml Luukas ei yksinkertaisesti

anna naumlhdaumlkseni riittaumlvaumlsti taustaa taumltauml varten Sen sijaan mielekkaumlaumlmpi kysymys

on miksi Luukas kuvasi Pilatuksen taumlllauml tavalla Vaikka naumlhdaumlkseni Luukkaan

kuvauksessa syyllisyys ei ole keskeisin teema on selvaumlauml ettauml Luukas pyrki

korostamaan Pilatuksen myoumlnteistauml asennetta Jeesusta kohtaan Carterin tulkinta

siitauml ettauml Luukas halusi kuvata roomalaisen oikeudenkaumlynnin

epaumloikeudenmukaisuutta on toki mahdollinen mutta mielestaumlni epaumluskottava

Luukas kuvaa hyvin taitavasti ja voimallisesti vaumlkijoukon itsepintaisuutta

Oikeudenkaumlynnin edetessauml Pilatus ajautuu taumlydelliseen umpikujaan josta taumlmauml ei

paumlaumlse pakoon tuomitsematta Jeesusta kuolemaan tai vaarantamatta omaa

asemaansa 243 Bond 1998 159

65

Luukas suhtautuu naumlhdaumlkseni myoumlnteisesti Rooman valtakuntaa kohtaan

Toki Luukas kuvaa roomalaisia myoumls vaumlhemmaumln myoumlnteisessauml valossa

esimerkiksi kun haumln kertoo Pilatuksen surmauttaneen galilealaisia mutta

myoumlnteiset kohtaamiset roomalaisten kanssa ovat yleisempiauml evankeliumissa

Rooman valtakunta ei myoumlskaumlaumln ollut totalitaarinen valtio jonka sisaumlllauml ei sallittu

valtakunnan toimintaa ja hierarkiaa arvostelevaa kirjoitusta244 Evankeliumissa ei

myoumlskaumlaumln esiinny selvaumlsti roomalaisvastaista asennetta Vaikka Luukas kaumlyttaumlaumlkin

mielellaumlaumln Jeesuksesta sanaa κύριος taumlmauml ei silti tarkoita ettauml Luukas vaumlheksyisi

keisarin arvovaltaa Se ettauml Luukas yhdistaumlauml keisarikultille perinteisiauml teemoja ja

termejauml Jeesukseen ei vielauml ole riittaumlvauml perustelu roomalaisvastaiselle tulkinnalle

varsinkaan kun Luukas ei kuitenkaan selvaumlsti haasta keisarikulttia Lisaumlksi

keisarikultti on jo itsessaumlaumln terminauml ongelmallinen sillauml se ei sisaumlltaumlnyt vain yhtauml

tarkasti muodostunutta kulttia vaan on enemmaumlnkin laaja-alaisempi kaumlsite Se

kattaa yleisesti Rooman valtakunnan alueella harjoitettuja keisarin kunnioituksen

muotoja

Myoumlskaumlaumln Jeesuksen roomalainen oikeudenkaumlynti ei vaikuta edustavan

roomalaisvastaista sanomaa Luukkaan Pilatus-kuvauksessa on sekauml myoumlnteistauml

ettauml kielteistauml vaumlriauml Toisaalta Pilatus tunnistaa Jeesuksen syyttoumlmyyden ja etsii

mahdollisuuksia vapauttaa taumlmaumln mutta toisaalta haumln ei kuitenkaan kykene

vapauttamaan Jeesusta On myoumls merkittaumlvauml huomata ettei Jeesuksen kuninkuus

sen enempaumlauml kuin Jeesuksen identiteetti yleensaumlkaumlaumln nouse roomalaisen

oikeudenkaumlynnin keskeiseksi kysymykseksi

Luukas poikkeaakin merkittaumlvaumlsti muista synoptikoista Markus ja Matteus

korostavat voimakkaasti juutalaisten johtajien halua surmata Jeesus ja sitauml kuinka

he ovat valmiita etsimaumlaumln valheellisia todisteita jotta saisivat Jeesuksen

tuomituksi Vaikka myoumls Luukkaan evankeliumissa on selvaumlauml ettauml juutalaiset

johtajat ajavat Jeesuksen tuomiota Luukas korostaa enemmaumln Jeesuksen

kaumlrsimyksen vaumllttaumlmaumlttoumlmyyttauml ja toisaalta Jumalan suunnitelman sekauml

henkivaltojen vaikutusta Jeesuksen passiossa Luukas naumlhdaumlkseni osoittaa taumlmaumln

useasti passiokertomuksen aikana Saatana saa Juudaksen kavaltamaan Jeesuksen

(Luuk 223) Paumlaumlsiaumlisaterialla Jeesus toteaa kaiken tapahtuvan suunnitelman

mukaan (Luuk 2222a) Kun Jeesus vangitaan haumln viittaa pimeyden valtaan

244 Ks tarkemmin Pinter (2013 102ndash105 107ndash109) joka vertailee Luukkaan ja Josefuksen yhtaumllaumlisyyksiauml naumliden kuvaillessa Rooman valtakuntaa

66

(Luuk 2253) ja lopulta Jeesus rukoilee anteeksiantoa haumlnen surmaajilleen (Luuk

2334a)245

6 Johanneksen evankeliumi

61 JohdantoNyt siirryn Raamatun viimeiseen evankeliumiin Johanneksen evankeliumi lienee

saavuttanut lopullisen muotonsa 90ndash100 jaa aikana mahdollisesti Efesoksessa

Raamatun ainoana ei-synoptisena evankeliumina Johanneksen evankeliumi

poikkeaa monella tavalla synoptisista evankeliumeista246 Johannes kuvaa

Jeesuksen jo Jumalana tai ainakin jumalankaltaisena Jeesus hallitsee tapahtumia

laumlpi evankeliumin ja Johannes kuvaa evankeliuminsa alussa kuinka Jeesus oli

Jumalan Sana jo ennen maailmaan syntymaumlaumlnsauml (Joh 11ndash5) Lisaumlksi

Johanneksen evankeliumia leimaa voimakas dualismi Johannes kuvaa kuinka

maailmassa asiat jakautuvat muun muassa valoon ja pimeyteen elaumlmaumlaumln ja

kuolemaan tai totuuteen ja valheeseen Johanneksen evankeliumi on selvaumlsti

kirjoitettu Johanneksen yhteisoumllle sillauml evankeliumia leimaa ironinen kerronta

Taumlmauml naumlkyy useissa kohdissa jossa tarinan henkiloumlt eivaumlt kykene ymmaumlrtaumlmaumlaumln

Jeesusta tai taumlmaumln opetuksia vaikka lukijalle merkitykset ovat selvaumlt247

Myoumls Johanneksen evankeliumin osalta on esitetty ettauml se sisaumlltaumlauml Rooman

valtakuntaa ja erityisesti keisarin valtaa arvostelevia naumlkemyksiauml Keskustelussa

keskeisellauml paikalla ovat olleet muiden muassa Carter ja Tom Thatcher Carterin

mukaan Johanneksen evankeliumin osata tutkimuksessa ei ole kiinnitetty

tarpeeksi huomiota Rooman valtakuntaan Haumlnen tulkintansa on Thatcheria

laajempi sillauml haumlnen kaumlsityksensauml mukaan evankeliumin laumlvistaumlauml kokonaan

vihjattu imperiumivastaisuus Taumlmauml on haumlnestauml selvaumlauml koska Johanneksen

evankeliumi oli kirjoitettu Rooman valtakunnassa ja naumlin Rooma on evankeliumin

konteksti Haumln argumentoi ettauml Johanneksen tarkoitus on osaltaan haastaa

lukijoitaan arvioimaan suhdettaan Rooman valtakuntaa kohtaan Carterin mielestauml

245 Jakeen 2334 alkuosan alkuperaumlisyys on kyseenalainen sillauml se puuttuu useista kaumlsikirjoituksista Pidaumln sitauml kuitenkin jakeen alkuperaumlisyyttauml todennaumlkoumlisenauml kahdestakin syystauml ensinnaumlkin Jeesuksen rukous on Luukkaan teologian mukainen ja toiseksi tuo epaumlmaumlaumlraumlinen rdquoherdquo viittaa tarkasti lukien edelleen vaumlkijoukkoon jonka valtaan Pilatus luovutti Jeesuksen ja joka ristiinnaulitsi Jeesuksen Niinpauml vaikuttaa epaumltodennaumlkoumliseltauml ettauml myoumlhemmaumlt kopioijat olisivat olleet innokkaita lisaumlaumlmaumlaumln jakeen alkuosan Luukkaan tekstiin kun otetaan huomioon ettauml yleinenasenteiden kehityssuunta ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut juutalaisia suosiva Myoumls Franklin (2001 957) pitaumlauml jakeen alkuosaa alkuperaumlisenauml Haumln viittaa mm Stefanoksen rukoukseen kivittaumljiensauml puolesta (Ap t 760) Rukous on hyvin samantapainen kuin Jeesuksen rukous taumlssauml ja haumln arvioikin ettei Luukas olisi kuvannut Jeesusta vaumlhemmaumln armollisena kuin Stefanoksen246 Kieffer 2001 960ndash961247 Kieffer 2001 960 Anderson 2011 12ndash13

67

Johannes katsoi monien lukijoidensa suhtautuvan Roomaa kohtaan liian

myoumlnteisesti Todellisuudessa naumliden olisi pitaumlnyt ymmaumlrtaumlauml ettauml Jeesus haastoi

Rooman valtakunnan248 Toisaalta Thatcher laumlhestyy evankeliumin Rooma-

suhdetta kristologian kautta Haumlnen naumlkemyksensauml mukaan Johannes kuvaus on

paumlaumlasiassa kielteistauml kristologiaa Johannes ei siis niinkaumlaumln kuvaa sitauml kuka tai

millainen Jeesus oli vaan kuka tai millainen haumln ei ollut Thatcherin mukaan

Johanneksen kristologian keskeinen motiivi on osoittaa Jeesuksen olevan Rooman

keisaria mahtavampi249 Naumlitauml paikoin varsin pitkaumllle meneviauml tulkintoja on myoumls

arvosteltu Christopher Skinner katsoo naumliden menevaumln monipaikoin liian pitkaumllle

Haumln kritisoi muun muassa Thatcheria siitauml ettauml taumlmauml laittaa liikaa painoa Rooman

valtakunnalle Vaikka valtakunta epaumlilemaumlttauml on Johanneksen evankeliumin

taustalla myoumls Jeesuksen passiokertomuksen ulkopuolella Skinner ei pidauml

kuitenkaan laumlsnaumloloa poikkeuksellisen merkittaumlvaumlnauml Haumln korostaakin ettauml

evankeliumissa on Johannekselle huomattavasti taumlrkeaumlmpiaumlkin teemoja kuin

Rooman valtakunta Niin myoumls Johanneksen kristologiakin rakentuu paljon

laajemmalle pohjalle kuin vain Rooman keisarin arvovallan

kyseenalaistamiselle250 Lisaumlksi on todettava ettauml Johanneksen evankeliumissa

roomalaiset ovat huomattavasti pienemmaumlssauml roolissa kuin synoptisissa

evankeliumeissa Itse asiassa Pilatus on evankeliumissa ainoa selvaumlsti

roomalainen henkilouml jolla on naumlkyvauml rooli251

248 Carter 2008 13ndash14 Haumln (s 43ndash45) puhuu myoumls Efesoksen synagogasta jonka jaumlseniauml Johanneksen varhaiset lukijat haumlnen mukaansa olivat ja retorisesta etaumlisyydestauml (rhetoric of distance) jota Johannes monin paikoin haumlnen mukaansa kaumlyttaumlauml Carterin mukaan Johannes pyrki luomaan etaumlisyyttauml Jeesus-uskovien ja muiden synagogayhteisoumln jaumlsenien vaumllille sillauml synagogan suhde Rooman valtakuntaa kohtaan oli liian salliva Ks lisaumlksi Carter 2003 129ndash137 jossa haumln mm nostaa esille Johanneksella toistuvia kaumlsitteitauml kuten rsquomaailmarsquo tai rsquojuutalaisetrsquo Haumlnen mukaansa esimerkiksi rsquomaailmarsquo merkitsee monin paikoin Johanneksen kuvauksessa paikkaa jota Jumala rakastaa (Joh 316) mutta jonka hallitseva luokka on kuitenkin muokannut vain oman etunsa ajamista varten Niinpauml maailma vihaa Jeesusta (Joh 77)249 Thatcher 2009 11 Naumlin myoumls Rensberger 1999 148 Lisaumlksi Thatcher (s 52ndash53) yhdistaumlauml evankeliumin rsquojuutalaisetrsquo Rooman palvelijoihin Samoin tekee myoumls Carter (2003 133) joka tulkitsee termin Ἰουδαῖοι viittaavan Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml nimenomaan Jerusalemin juutalaiseen eliittiin Eliitti oli liitossa roomalaisten vallanpitaumljien kanssa ja Carter olettaa taumlmaumln olleen ilmeistauml Johanneksen evankeliumin lukijoille Sekauml Skinner (2013 121) ettauml Frey (2014 344ndash345) kyseenalaistavat taumlmaumln yhteyden vaikka molemmat pitaumlvaumltkin sitauml historiallisesti paumltevaumlnauml Skinner kuitenkin toteaa ettauml lukuun ottamatta Jeesuksen oikeudenkaumlyntiauml kiistat juutalaisten ja Jeesuksen vaumllillauml muodostuvat paumlaumlasiassa juutalaisista uskonnollisista ja kansallisista kysymyksistauml Lisaumlksi Frey on epaumlilevaumlinen sen suhteen ettauml Johanneksen lukijoille juutalaisten ja roomalaisten hallitsijoiden vaumllinen liittolaisuus olisi ollut itsestaumlaumln selvaumlauml sillauml taumlmauml ei vaumllttaumlmaumlttauml heijastellut lukijoiden todellisuutta250 Skinner 2013 122 124ndash125 Toisaalta Skinner osaltaan onnittelee muun muassa Carteria ja Thatcheria siitauml ettauml naumlmauml ovat nostaneet Rooman esille myoumls Johanneksen evankeliumin tutkimuksessa 251 Katso tarkemmin Frey 2014 349ndash355

68

62 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaisetKuinka siis Johannes suhtautui juutalaisiin Synoptisista evankeliumeista

poiketen Johanneksen evankeliumissa ei ole itse passiokertomuksessa varsinaista

juutalaista oikeudenkaumlyntiauml Kun Juudas on vanginnut Jeesuksen ylipappien ja

fariseusten miesten sekauml roomalaisten sotilaiden avulla Jeesus viedaumlaumln Hannaksen

luo Johanneksen mukaan Hannas oli sen vuoden ylipapin appi Kuulemisen

teemat eivaumlt myoumlskaumlaumln ole yhteneviauml synoptisten evankeliumien kanssa Kysymys

ei ole Jeesuksen identiteetistauml eikauml siitauml ettauml juutalainen eliitti yrittaumlisi loumlytaumlauml

vaumlaumlriauml todisteita Jeesuksesta Itse asiassa Hannas kyselee Jeesukselta taumlmaumln

opetuksista ja opetuslapsista Johannes ei kerro Hannaksen kysymyksiauml tarkalleen

vaan kuvaa vain Jeesuksen vastauksen Hannakselle rdquoMinauml olen puhunut

julkisesti koko maailman kuullen Olen aina opettanut synagogissa ja

temppelissauml kaikkien juutalaisten kokoontumispaikoissa Salassa en ole puhunut

mitaumlaumln Miksi sinauml minulta kysyt Kysy kuulijoiltani mitauml olen heille puhunut He

kyllauml tietaumlvaumlt mitauml olen sanonut (Joh 1820ndash21)rdquo Vastauksen seurauksena yksi

Jeesusta vartioivista miehistauml lyouml Jeesusta Jeesus kehottaa taumltauml kertomaan missauml

kohtaa haumln valehteli ja ihmettelee miksi mies lyouml haumlntauml jos haumln puhui totta

Taumlmaumln jaumllkeen Hannas laumlhettaumlauml Jeesuksen ylipappi Kaifaksen luo Kuulemista

seuraa toinen osa Pietarin katkelmaa252 jonka jaumllkeen alkaa Johanneksen kuvaus

roomalaisesta oikeudenkaumlynnistauml

Oletettavasti evankeliuminsa rakenteen vuoksi Johannes ajautuu taumlhaumln

ratkaisuun jossa juutalainen oikeudenkaumlynti on supistunut kuulemiseksi

Hannaksen edessauml Tavallaan Johannes on kuvannut koko Jeesuksen julkisen

toiminnan oikeudenkaumlyntinauml Israelin edessauml Haumln on jo kaumlsitellyt Jeesuksen

identiteettiauml Lisaumlksi neuvosto on jo kokoontunut ja ylipappi Kaifas on julistanut

tuomionsa aiemmin evankeliumissa (Joh 1147ndash53)253 Kyseessauml ei kuitenkaan

ollut synoptisten evankeliumien kaltainen oikeudenkaumlynti jossa Jeesus olisi ollut

laumlsnauml vaan neuvonpito ylipappien ja fariseusten vaumllillauml Tuolloin Kaifas totesi

neuvostolle rdquoEttekouml te kaumlsitauml ettauml jos yksi mies kuolee kansan puolesta se on

teille parempi kuin ettauml koko kansa joutuu tuhoon (Joh 1150)rdquo Johannes kertoi

ettauml taumlmauml oli ennustus Jeesuksen pelastuksen tuovasta kuolemasta Toisaalta

Lincolnista on mahdollista ettauml Jeesuksen vastaus 18 luvun jakeissa 20 ja 21

sisaumlltaumlauml verhotun viittauksen juutalaisten uskottomuuteen Jeesus kertoo

252 Kuvaus siitauml kuinka Pietari kieltaumlauml Jeesuksen jakautuu kahteen osaan (Joh 1815ndash18 ja 25ndash27)ja ympaumlroumli Jeesuksen kuulemista Hannaksen edessauml 253 Lincoln 2005 450

69

opettaneensa kaiken koko maailman kuullen juutalaisten kokoontumispaikoissa

Niinpauml Hannaksen kuten muidenkin juutalaisten pitaumlisi voida selvittaumlauml Jeesuksen

opetukset ilman ettauml Jeesus taumlytyi tuoda taumlmaumln eteen Hannas vain kieltaumlytyy

kuulemasta Jeesuksen opetusta254

Johannes kaumlyttaumlauml termiauml Ἰουδαῖοι rsquojuutalaisetrsquo kielteisessauml valossa erityisesti

passiokertomuksen aikana mutta myoumls muualla He edustavat laumlhes poikkeuksetta

Johannekselle niitauml jotka vastustivat Jeesusta ja hylkaumlaumlvaumlt Jumalan (Joh 542ndash43

823 39ndash47)255 Tomson uskookin Johanneksen evankeliumin pitaumlvaumln sisaumlllaumlaumln

juutalaisvastaisuuden siemeniauml sillauml rsquojuutalaisetrsquo viittaa Johanneksen

evankeliumissa monesti Jeesuksen vastustajiin256 Taumlmauml pitaumlauml paikkansa mutta

Johanneksen evankeliumissa on myoumls kohtia jotka kuvaavat Jeesukseen uskovia

juutalaisia (Joh 830ndash31)257 David Rensberger argumentoikin voimakkaasti sen

puolesta ettei Johannes pyri yleistaumlmaumlaumln kaikkia juutalaisia Jeesuksen

vastustajiksi vaan on arvioitava jokaisessa tapauksessa Ἰουδαῖοι-sanan kohde

erikseen Taumlmaumln tutkielman puitteissa ei ole mahdollista paneutua tarkemmin

Johanneksen juutalaissuhteeseen Todettakoon vain ettauml Johannes kaumlyttaumlauml

rsquojuutalaisetrsquo -termiauml tyypillisesti kielteisessauml valossa kun taumlmauml viittaa juutalaisiin

johtajiin258 Johanneksen roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml esiintyvaumlt juutalaiset

jotka ovat paumlaumlasiassa ylipappeja ja heidaumln miehiaumlaumln ovat selvaumlsti Jeesuksen

vastustajia Johannes niputtaa heidaumlt yhteen kaumlyttaumlmaumlllauml heistauml sanaa Ἰουδαῖοι

rsquojuutalaisetrsquo259

63 Roomalainen oikeudenkaumlyntiJohanneksen evankeliumin kuvaus Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml on merkittaumlvaumlsti

pidempi suhteessa synoptisiin evankeliumeihin ja poikkeaa erityisesti rakenteensa

puolesta huomattavasti muista evankeliumeista Rakenteellisesti oikeudenkaumlynti

254 Lincoln 2005 454 Naumlin myoumls Skinner 2010 93255 Jonkinlaisena poikkeuksena taumlhaumln kielteiseen kuvaan on Nikodemos (Joh 31ndash10 750ndash51 1939ndash40) joka on juutalaisten neuvoston jaumlsen Haumln vaikuttaa suhtautuvan suosiollisesti Jeesukseen joskaan haumlnkaumlaumln ei lopulta taumlysin ymmaumlrrauml Jeesusta256 Tomson 2005 110ndash111 257 Rensberger 1999 123258 Rensberger (1999 125 128ndash130) tulkitsee taumlmaumln heijastelevan osaltaan Johanneksen yhteisoumln tilannetta jossa varhaiskristityt olivat joutuneet yhteisoumlnsauml synagogan johtajien epaumlluulojen kohteiksi Haumlnen mukaansa taumlmauml selittaumlauml myoumls sen miksi Johannes nostaa esille juutalaisista ryhmistauml erityisesti fariseukset jotka mainitaan myoumls passiokertomuksessa (Joh 183) Rensberger (s 152ndash153) korostaa voimakkaasti sitauml ettauml haumlnen mukaansa Johannes on kirjoittanut evankeliuminsa juutalaisuuden sisaumlllauml Johanneksen tarkoitus ei ollut kirjoittaa juutalaisvastaista teosta eikauml se Rensbergerin mukaan ole sitauml vaan Johannes puolustaa uskonsa oikeutusta emouskonnon torjuvaa suhtautumista kohtaan Samoin ajattelee Anderson 2011 38ndash39 Tarkemmin ks myoumls Anderson 2011 190ndash193 259 Skinner 2010 88 Haumln mainitsee lisaumlksi fariseukset jotka olivat kyllauml mukana Jeesuksen vangitsemisessa mutta Johannes ei mainitse heitauml itse oikeudenkaumlynnissauml

70

on mahdollista jakaa seitsemaumlaumln kohtaukseen 1 kohtaus Joh 1828ndash32 2

kohtaus Joh 1833ndash38a 3 kohtaus Joh 1838bndash40 4 kohtaus Joh 191ndash3 5

kohtaus 194ndash8 6 kohtaus Joh 199ndash11 7 kohtaus Joh 1912260ndash16a

Seuraavaksi ennen varsinaista oikeudenkaumlynnin kaumlsittelyauml kaumlyn laumlpi sen

tapahtumat

Alussa Pilatus saapuu ulos juutalaisten luo jotka eivaumlt ole voineet seurata

Jeesusta sisaumllle palatsiin Johannes selittaumlauml ettauml juutalaiset olisivat saastuneet

eivaumltkauml sen jaumllkeen olisi voineet ottaa osaa paumlaumlsiaumlisaterialle Pilatus kysyy heiltauml

mistauml Jeesusta syytetaumlaumln Haumlnen saamansa vastaus on ylimalkainen rdquoJos taumlmauml

mies ei olisi pahan tekijauml emme olisi luovuttaneet haumlntauml sinulle (Joh 1830)rdquo

Pilatusta ei kuitenkaan miellytauml juutalaisten vastaus ja haumln kehottaakin juutalaisia

tuomitsemaan Jeesuksen omien lakiensa mukaan Juutalaiset joutuvat

tunnustamaan Pilatukselle ettei heillauml ole oikeutta tuomita ketaumlaumln kuolemaan

Johannes huomauttaa ettauml taumlmauml tapahtui jotta Jeesuksen kuvaus omasta

kuolemastaan kaumlvisi toteen

Taumlmaumln jaumllkeen Pilatus menee takaisin sisaumllle ja kuulustelee Jeesusta

verrattaen pitkaumlaumln Haumln kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas

Jeesus vastaa hieman muiden evankeliumien kuvauksesta poiketen rdquoItsekouml sinauml

niin ajattelet vai ovatko muut sanoneet minusta niinrdquo Pilatus vastaa kysymaumlllauml

onko haumln muka juutalainen ja jatkaa toteamalla ettauml haumlnelle Jeesuksen ovat

luovuttaneet taumlmaumln oma kansa ja ylipapit Pilatus kysyykin Jeesukselta mitauml taumlmauml

on tehnyt Jeesus vastaa Pilatukselle ettei haumlnen kuninkuutensa ole taumlstauml

maailmasta mihin Pilatus vastaa rdquoSinauml siis kuitenkin olet kuningasrdquo Jeesus

kuitenkin vaumlistaumlauml kysymyksen toteamalla Pilatuksen niin vaumlittaumlvaumln ja jatkaa ettauml

haumln on tullut maailmaan todistamaan totuudesta ja jokainen joka on totuudesta

kuulee haumlntauml Ennen kuin Pilatus menee takaisin ulos haumln kysyy Jeesukselta

kuuluisan kysymyksensauml rdquoMikauml on totuusrdquo

Jaumlaumlmaumlttauml odottamaan Jeesuksen vastausta Pilatus astuu takaisin ulos

palatsista Haumln julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi ja vetoaa sen jaumllkeen juutalaisten

tapaan vapauttaa vanki paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan rdquoTahdotteko ettauml vapautan

260 Jae 1912 on mahdollista sijoittaa myoumls edeltaumlvaumlaumln kohtaukseen koska ei ole taumlysin selvaumlauml onko Pilatus taumlssauml jakeessa jo siirtynyt ulos vai onko haumln vielauml sisaumlllauml palatsissa Jeesuksen kanssa Esimerkiksi Carter (2003 138) ja Skinner (2010 99ndash101) sijoittavat jakeen kuudenteen kohtaukseen Toisaalta esimerkiksi Brown (1994 758) ja Bond (1998 189) sijoittavat jakeen seitsemaumlnteen kohtaukseen Itse noudatan jaumllkimmaumlistauml jakotapaa sillauml jae 12 on pohjimmiltaan juutalaisten ja Pilatuksen vaumllinen oli Pilatus sitten yhauml palatsin sisaumlllauml tai ei

71

juutalaisten kuninkaanrdquo haumln kysyy Laumlsnaumlolijat kuitenkin vaativat vapautettavaksi

Barabbasta joka Johanneksen mukaan oli rosvo

Nyt oikeudenkaumlynnin puolivaumllissauml Pilatus kaumlskee ruoskimaan Jeesuksen

Johannes kertoo kuinka sotilaat tekivaumlt orjantappuroista kruunun ja pukivat

Jeesukselle purppuraviitan Taumlmaumln jaumllkeen he tervehtivaumlt Jeesusta juutalaisten

kuningasta ja lyoumlvaumlt taumltauml

Jaumllleen Pilatus tulee ulos ja kertoo tuovansa Jeesuksen ulos osoittaakseen

ettauml pitaumlauml taumltauml syyttoumlmaumlnauml Jeesus saapuu paikalle orjantappurakruunussaan ja

viitassaan ja Pilatus lausuu rdquoKatso ihminenrdquo Taumlmauml saa ylipapit ja heidaumln

miehensauml huutamaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista Pilatus kuitenkin osoittaa

haluttomuutensa tuomita Jeesuksen ehdottamalla ettauml ylipappien pitaumlisi itse

ristiinnaulita Jeesus sillauml haumln ei pidauml taumltauml syyllisenauml Juutalaiset vaativat

Jeesukselle kuitenkin kuolemanrangaistusta sillauml taumlmauml on vaumlittaumlnyt olevansa

Jumalan Poika Niinpauml haumln on ansainnut lain mukaan kuoleman

Johannes kertoo ettauml taumlmauml saa Pilatuksen yhauml pelokkaammaksi Haumln vie

Jeesuksen takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta mistauml taumlmauml on laumlhtoumlisin Jeesus on

kuitenkin yllaumlttaumlen vaiti Niinpauml Pilatus kovisteleekin Jeesusta muistuttamalla ettauml

haumlnellauml on valta vapauttaa tai tuomita Jeesus Jeesus kuitenkin kieltaumlauml taumlmaumln Haumln

sanoo ettei Pilatuksella olisi haumlneen minkaumlaumln laista valtaa ellei sitauml olisi taumllle

annettu ylhaumlaumlltauml Haumln vakuuttaa Pilatukselle ettauml suurempi syyllinen on se joka

on Jeesuksen luovuttanut Pilatukselle

Viimeistauml kertaa Pilatus astuu ulos ja yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen Juutalaiset

kuitenkin varoittavat ettauml mikaumlli Pilatus ei tuomitse Jeesusta haumln ei ole keisarin

ystaumlvauml sillauml Jeesus on asettunut keisaria vastaan Taumlmaumln kuultuaan Pilatus on

valmis tuomitsemaan Jeesuksen Haumln tuo Jeesuksen jaumllleen ulos ja julistaa

laumlsnaumlolijoille ettauml Jeesus on heidaumln kuninkaansa Juutalaiset kuitenkin kieltaumlvaumlt

taumlmaumln ja vaativat Jeesusta ristiinnaulittavaksi rdquoPitaumlaumlkouml minun ristiinnaulita teidaumln

kuninkaannerdquo ihmettelee Pilatus mutta ylipapit kieltaumlvaumlt ettauml heillauml olisi muuta

kuningasta kuin keisari Niinpauml Pilatus luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi

Johanneksen evankeliumin kuvaus alkaa muiden tapaan Jeesuksen

luovutuksella juutalaisilta Pilatukselle Toisin kuin muut evankelistat Johannes

jakaa oikeudenkaumlynnin osapuolet paikallisesti Jeesus viedaumlaumln Pilatuksen

hallintopalatsiin mutta juutalaiset jaumlaumlvaumlt palatsin ulkopuolelle koska haluavat

vaumllttyauml epaumlpuhtaudelta Frey korostaakin ettauml on liian yksinkertaistavaa pitaumlauml

juutalaisia Rooman valtakunnan edustajina Johanneksen evankeliumissa vaikka

72

naumlmauml tekivaumltkin yhteistyoumltauml Rooman vallan kanssa Jos Johannes olisi kuvannut

juutalaiset puhtaasti Rooman vallan edustajina naumlmauml eivaumlt olisi pelaumlnneet palatsin

aiheuttamaa epaumlpuhtautta261 Johanneksen kuvaus vuorotteleekin palatsin ulko- ja

sisaumlpuolen vaumllillauml Pilatuksen liikkeiden mukaan Perinteisesti Pilatuksen

liikkumisen palatsista ulos ja taas sisaumllle on tulkittu kuvaavan taumlmaumln

paumlaumlttaumlmaumlttoumlmyyttauml ja heikkoutta hallitsijana262 Toisaalta Matthew Skinnerin

mukaan Pilatuksen liikehtimisellauml Johannes kuvaa sitauml ettei Pilatus lopulta

kykene ohjailemaan oikeudenkaumlynnin osapuolia Samalla Pilatuksen liikkuminen

erottaa taumlmaumln juutalaisista263 Minun naumlkemykseni mukaan on kuitenkin varottava

Pilatuksen liikkumisen ylitulkitsemista Johanneksen tarkoitus ei ole kuvailla sillauml

Pilatuksen persoonaa evankeliumissa vaan kyseessauml on ensisijaisesti vain

Johanneksen keino kuljettaa kertomusta eteenpaumlin Johannes luo voimakkaan

kerronnallisen jaumlnnitteen juutalaisten ja Jeesuksen vaumllille sijoittamalla naumlmauml

paikallisesti eroon toisistaan Taumlmauml jaumlnnite osaltaan korostaa vuorollaan

kummankin osapuolen toimia katkelmassa264

Pilatus avaa oikeudenkaumlynnin kysymaumlllauml syytteitauml Jeesusta vastaan

Johannes aloittaa Luukkaan tavoin oikeudenkaumlynnin perinteisen roomalaisen

oikeudenkaumlyntikaumlytaumlnnoumln mukaisesti265 Juutalaiset kuitenkin kieltaumlytyvaumlt

antamasta suoraa vastausta ja toteavat Jeesuksen olevan κακόν ποιῶν rsquopahan

tekijaumlrsquo Brown yhdistaumlauml taumlmaumln Jeesuksen ja Hannaksen vaumlliseen keskusteluun

jossa Jeesus pyytaumlauml vartijaa osoittamaan haumlnen valheellisen puheensa κακῶς

ἐλάλησα (Joh 1823) Johanneksen ironia on taumlssauml Brownin mukaan se ettauml itse

asiassa kertomuksen juutalaiset ovat niitauml jotka ovat pahan tekijoumlitauml266 Vaikka

Brown onkin oikeassa Johanneksen ironisesta tarkoituksesta naumlhdaumlkseni yhteys

rsquopahan tekijaumlnrsquo ja rsquovaumlaumlrin puhumisenrsquo vaumllillauml on heikko Pelkaumlstaumlaumln se ettauml ne

jakavat saman adjektiivin ei riitauml Pidaumlnkin todennaumlkoumlisempaumlnauml Carterin

261 Frey 2014 364 Vertaa Thatcher (2009 52ndash53) joka paumlinvastoin ajattelee nimenomaan juutalaisten monin paikoin edustavan Rooman valtakuntaa 262 Naumlin esimerkiksi Brown 1994 744 Frey 2014 347 389263 Skinner 2010 94 Skinner ei kuitenkaan usko Johanneksen kuvaavan Pilatusta paumlaumlttaumlmaumlttoumlmaumlnaumltai heikkona hallitsijana vaan ainoastaan korostaa ettei oikeudenkaumlynti lopulta etene taumlysin Pilatuksen toivomalla tavalla 264 Naumlin esimerkiksi Bond 1998 169 mutta myoumls Brown 1994 744 ja Lincoln 2005 458 Lisaumlksi Thatcherin (2009 70ndash71) mukaan Pilatuksen palatsin ulkopuoli kuvaa Pilatuksen ja Rooman vallan julkista puolta kun taas palatsin sisaumlpuoli on Pilatuksen rdquoturvapaikkardquo jonne juutalaiset eivaumlt paumlaumlse Jeesus kuitenkin astuu sisaumllle palatsiin ja niinpauml Rooma joutuu kamppailemaan Jeesuksen arvovallan kanssa Mielestaumlni Thatcher kuitenkin liikkuu ylitulkinnan rajamailla vaikkaonkin totta ettauml Pilatus joutuu kohtaamaan toisaalta juutalaiset ja toisaalta Jeesuksen auktoriteetin Mikaumlaumln Johanneksen kuvauksessa ei kuitenkaan naumlhdaumlkseni osoita ettauml palatsi edustaisi Pilatukselle turvapaikkaa jonka koskemattomuuden Jeesus rikkoo265 Naumlin esimerkiksi Morris 1995 676266 Brown 1994 746

73

naumlkemystauml ettauml Johanneksen kuvauksessa rsquopahan tekijaumlrsquo on taumlydellinen vastakohta

sille mitauml Jeesus todella Johanneksen mukaan oli Johannes on kertonut monessa

kohtaa kuinka Jeesus paumlinvastoin tekee hyviauml tekoja (Joh 51ndash15 61ndash15)267

Johanneksen ironia tulee ymmaumlrretyksi laajemman kontekstin kautta siitauml ettauml

juutalaiset johtajat pyrkivaumlt surmaamaan hyvaumlntekijaumln ja Jumalan Pojan Toisaalta

Carterin tulkinnassa nousee keskeiseksi myoumls aiempien evankeliumien osalta tuttu

tulkinta juutalaisen eliitin ja Pilatuksen liittolaisuudesta Carterin mukaan

Pilatuksen kysymys Jeesuksen syytteistauml on pelkkaumlauml teatteria sillauml juutalaisen

eliitin kanssa liitossa oleva Pilatus tietaumlauml hyvin mistauml Jeesusta syytetaumlaumln

Roomalaiset sotilaat olivat jo mukana Jeesuksen vangitsemisessa (Joh 18312)

joten jonkun roomalaisen hallintomiehen on taumlytynyt valtuuttaa taumlmauml Niinpauml

Carterin mukaan on ilmeistauml ettauml Pilatus on jo kuullut Jeesuksesta Taumlstauml syystauml

juutalaiset eivaumlt annakaan Pilatukselle selvaumlauml vastausta268 Myoumls Johanneksen

evankeliumin osalta Carterin tulkinta liikkuu hyvin vahvasti historiallisella

tasolla Oikeudenkaumlynnin kaumlsittelyssaumlaumln haumln ei juurikaan kiinnitauml huomiota

Johanneksen motiiveihin Carter vaikuttaa olettavan ettauml sekauml Johannekselle ettauml

taumlmaumln lukijoille haumlnen kuvaamansa juutalaisten ja Pilatuksen vaumllinen poliittinen

peli oli keskeinen teema oikeudenkaumlynnissauml

Reaktiona juutalaisten vastaukseen Pilatus kaumlskee heidaumln itse tuomita

Jeesus Taumlstauml voidaan esittaumlauml kaksi tulkintaa Johanneksen Pilatus ei ole

kiinnostunut tuomitsemaan tavallista pahan tekijaumlauml joka saattoi vain olla rikkonut

jotakin paikallista tapaa tai saumlaumldoumlstauml Pilatus ehdottaakin ettauml juutalaiset

ratkaisivat itse taumlmaumln asian sillauml tyypillisesti roomalaiset sallivat paikalliselle

eliitille kohtalaisen laajan oikeudellisen toimivallan Niinpauml vasta kun juutalaiset

myoumlntaumlvaumlt ettauml he vaativat Jeesukselle kuolemanrangaistusta Pilatus suostuu

tarkastelemaan asiaa269 Toisaalta on mahdollista ettauml Pilatus aikoo osoittaa

juutalaisille kuka oikeastaan on hallitsevassa asemassa heidaumln keskinaumlisessauml

liitossaan Juutalaiset johtajat joutuvat myoumlntaumlmaumlaumln riippuvaisuutensa

Pilatuksesta koska eivaumlt itse voi langettaa kuolemantuomiota270 Molemmat

selitykset liikkuvat hyvin vahvasti tekstin historiallisella tasolla eivaumltkauml siten

267 Carter 2014 241ndash242 268 Carter 2008 301 Lisaumlksi Bond (1998 176) pitaumlauml niin ikaumlaumln taumltauml pelkkaumlnauml esityksenauml vaikka haumlnen tulkinnassaan ei ole viitteitauml siitauml ettauml haumln olettaisi Pilatuksen ja juutalaisen eliitin olevan selvaumlsti liitossa Haumlnen mukaansa on ymmaumlrrettaumlvaumlauml ettauml juutalaisten vastaus on ylimalkainen He eivaumlt pidauml siitauml ettauml Pilatus esittaumlauml tietaumlmaumltoumlntauml kun taumlmauml on selvaumlsti ollut osallinen jo Jeesuksen vangitsemisessa 269 Morris 1995 676ndash677 Frey 2014 365ndash366270 Carter 2008 301 Skinner 2010 95 Myoumls Lincoln 2005 460 Tosin Lincoln ei viittaa Pilatuksen ja juutalaisen eliitin vaumlliseen liittoon

74

erityisesti tuo esille Johanneksen motiiveja jotka haumln paljastaa jakeessa 1832

Muun muassa Thatcher kiinnittaumlauml huomionsa juuri taumlhaumln vuoropuhelua seuraavaan

jakeeseen rdquoNaumlin tapahtui jotta Jeesuksen sanat kaumlvisivaumlt toteen Haumln oli aiemmin

ilmaissut millainen tulisi olemaan haumlnen kuolemansardquo Thatcher korostaa ettauml

Johannekselle ei ollut olennaista se miksi juutalaiset eivaumlt voineet tuomita

Jeesusta kuolemaan Sen sijaan Johannekselle oli olennaista se ettauml Jeesuksen oli

kuoltava roomalaisten kaumlsissauml ristillauml koska Jeesus oli itse niin sanonut271

Pilatus palaa sisaumllle palatsiin ja alkaa kuulustella Jeesusta Toisin kuin

synoptisissa evankeliumeissa Jeesuksen kuulustelua ei kaumlydauml Johanneksen

evankeliumissa vain oikeudenkaumlynnin alussa vaan Pilatus kuulustelee Jeesusta

uudelleen oikeudenkaumlynnin loppupuolella (Joh 199ndash11) Pilatus kysyy

Jeesukselta kaikille evankeliumeille yhteisen kysymyksen rdquoOletko sinauml

juutalaisten kuningasrdquo Jeesuksen kuninkuudesta muodostuu myoumls Johanneksen

evankeliumissa oikeudenkaumlynnin keskeinen teema272 Sen sijaan synoptikkojen

vaikenevasta Jeesuksesta ei evankeliumissa ole juurikaan merkkejauml273 Paumlinvastoin

Jeesus ryhtyy keskusteluun Pilatuksen kanssa ja vaikuttaa haastavan Pilatuksen

auktoriteetin Jeesuksen ja Pilatuksen vaumllisessauml keskustelussa mielenkiintoista on

juuri naumliden kahden vaumllinen dynamiikka Jeesus puhuu Pilatukselle kuin

vertaiselleen tai jopa alamaiselleen Haumln vielaumlpauml uskaltaa kyseenalaistaa

Pilatuksen kysymyksen vaikkei ole edes Rooman kansalainen saatikka sitten

jalosukuinen Historialliselta kannalta on erikoista ettei maaherra ja Rooman

vallan edustaja vaikuta pitaumlvaumln taumltauml kaumlytoumlstauml haumlvyttoumlmaumlnauml274 Pilatus kuitenkin

vain paljastaa kysymyksen alkuperaumln vastaamalla rdquoEn kai minauml ole mikaumlaumln

juutalainen Sinun kansasi ja ylipapit ovat sinut luovuttaneet minulle (Joh

1835)rdquo Frey katsoo ettauml Johannes korostaa taumlssauml kohtaa juutalaisten ylipappien

syyllisyyttauml Jeesuksen tuomitsemisessa Pilatus ei olisi kuulustelemassa ja

tuomitsemassa Jeesusta elleivaumlt juutalaiset ylipapit olisi toimittaneet Jeesusta

haumlnelle ja vaatineet kuolemantuomiota275 Toisaalta Lincolnin mukaan

Johannekselle Pilatuksen vastauksen rsquojuutalainenrsquo ei viittaa pelkaumlstaumlaumln etniseen

271 Thatcher 2009 72 viittaa mm kohtaan Joh 314ndash15 jossa Jeesus puhuu Ihmisen Pojan korottamisesta Kuolemantuomio juutalaisten kaumlsissauml olisi saattanut merkitauml kivittaumlmistauml joka viittaa maahan painamiseen kun taas nostaminen ristille rinnastuu korottamiseen Samoin Brown 1994 747ndash749 Morris 1995 677 Lincoln 2005 460ndash461 ja Frey 2014 366 Samalla Brown ja Lincoln arvioivat myoumls juutalaisten oikeutta langettaa kuolemantuomio272 Skinner 2010 95273 Jeesus vaikenee Johanneksen evankeliumissa vain kerran Joh 199 mutta taumlssaumlkin kohtaa vaikeneminen saa hyvin erilaisen saumlvyn kuin synoptisissa evankeliumeissa274 Brown 1994 759 Thatcher 2009 73ndash74 Frey 2014 367275 Frey 2014 368 Samoin myoumls Morris 1995 680

75

taustaan vaan evankeliumissa juutalaisia ovat kaikki ne jotka eivaumlt ymmaumlrrauml

Jeesuksen opetusta276 Pilatus jatkaa kysymaumlllauml mitauml Jeesus on tehnyt Jeesus

puolestaan selittaumlauml kuinka haumlnen kuninkuutensa ei ole taumlstauml maailmasta Carter

pitaumlauml taumltauml selvaumlnauml haasteena keisarille sillauml vaikka Jeesus ei edustakaan

sotilaallista uhkaa (Joh 1836) Jeesus on kuitenkin kuningas jonka kuninkuus on

kaikkien maallisten hallitsijoiden ylaumlpuolella Niinpauml Carterista Jeesuksen

kuninkuutta taumlytyy pitaumlauml myoumls poliittisena vaikka se ei siltauml vaikuttaisikaan277

Brown on eri mieltauml Carterin kanssa Haumlnestauml Jeesus on osoittanut ettei haumlnen

kuninkuutensa ole maallista Siksipauml taumlmauml on juuri se syy miksi Jeesuksen valta ei

kilpaile keisarin vallan kanssa Johanneksen mukaan ihmiset tekevaumlt elaumlessaumlaumln

valinnan kuuluvatko he Jeesuksen valtakuntaan vai ei mutta taumlmauml ei tarkoita

keisarin vallan hylkaumlaumlmistauml278 Brown kirjoittaa rdquoJohannekselainen Jeesus sanoisi

ettauml kun haumln on jo tullut valona maailmaan tuomion aika on ihmisten valitessa

haumlnen puolestaan tai haumlntauml vastaan haumlnen valtakuntansa ei ole vain taivaallinen tai

enkelimaumlinen ndash enemmaumlnkin se on taumlssauml maailmassa mutta ei osa sitaumlrdquo279

Kun Pilatus toteaa kysyvaumlsti ettauml Jeesus siis sittenkin on kuningas Jeesus

vaumlistaumlauml suoran vastauksen ja alkaa puhua totuudesta Haumln kertoo todistavansa

totuudesta ja lupaa ettauml jokainen joka on totuudesta kuulee haumlnen sanansa

Evankeliumin lukijalle on selvaumlauml ettauml Jeesus viittaa taumlllauml itseensauml (Joh 146) Taumltauml

voidaankin pitaumlauml kokeena jolla Jeesus tuomitsee Pilatuksen kuuleeko Pilatus

Jeesuksen sanat280 Pilatus ei kuitenkaan ymmaumlrrauml taumltauml Haumln kysyy rdquoMikauml on

totuusrdquo mutta kysymys ei ole vilpitoumln Sen sijaan ettauml haumln odottaisi vastausta haumln

kaumlaumlntyy ja palaa takaisin ulos Pilatus pyrkii vain pilkallisesti kumoamaan

Jeesuksen aiemmat sanat Samalla Johanneksen Pilatus osoittaa ettei haumln

ymmaumlrrauml Jeesuksen opetusta toisin kuin evankeliumin lukija Pilatus palaa

juutalaisten luo joiden joukkoon haumlnkin Johanneksen ironisessa kuvauksessa

kuuluu281

276 Lincoln 2005 463277 Ks tarkemmin Carter 2014 243ndash245 Samoin Lincoln (2005 462) toteaa ettauml Johanneksen Jeesuksen kuninkuudesta ei voida erottaa uskonnollista poliittisesta Niinpauml Jeesuksen kuninkuus ei sovi yhteen keisarin vallan kanssa Lisaumlksi Carter (s 245) korostaa kuinka Jeesuksen edustama vaumlkivallaton valta on taumlysin vastakohtainen Rooman valtakunnan vaumlkivaltaan perustuvalle vallalle278 Brown 1994 751 Samoin myoumls Morris 1995 680ndash681 Skinner 2010 96 Frey 2014 369279 Brown 1994 751280 Naumlin Brown 1994 752ndash753 Frey 2014 370 Carter 2014 246ndash247 Morris (1995 682) toteaa ettauml koko Johanneksen kuvaus Jeesuksen kuolemasta ja yloumlsnousemuksesta kertoo siitauml totuudestamihin Jeesus taumlssauml sanoillaan viittaa281 Lincoln 2005 462ndash463 Skinner 2010 96 Frey 2014 370ndash371 Frey tosin korostaa ettei Pilatus taumlssauml kohtaa ole kuitenkaan Jeesuksen vastustaja vaikkei ymmaumlrraumlkaumlaumln Jeesuksen sanoja Toisaalta Bond (1998 179) yhdistaumlauml koko Rooman valtakunnan Pilatuksen esimerkkiin Lisaumlksi Thatcherin (2009 75) mukaan Jeesuksen sanat korostavat Johanneksen dualistista maailmankuvaa

76

Kun Pilatus palaa juutalaisten eteen haumln ensitoumlikseen ja odottamattomasti

julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi Haumln viittaa myoumls Johanneksen evankeliumissa

tapaan vapauttaa vanki paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan Tosin synoptikoista poiketen

Johanneksen mukaan tapa oli selvaumlsti juutalainen282 Haumln tarjoutuukin

vapauttamaan juutalaisten kuninkaan Taumlmauml on yllaumlttaumlvaumlauml koska mikaumlli haumln pitaumlauml

Jeesusta viattomana miksi haumln maaherra vetoaa tapaan vapauttaa vanki kansan

toiveen mukaan Leon Morrisin mukaan Pilatus yritti vedota vaumlkijoukkoon

Pilatus tiedosti ylipappien halun tuomita Jeesus joten haumln toivoi loumlytaumlvaumlnsauml

vaumlkijoukon seasta tukea Jeesuksen vapauttamiselle Vedotakseen vaumlkijoukkoon

Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi283 Naumlhdaumlkseni on kuitenkin

taumlysin epaumluskottavaa ettauml roomalainen maaherra kutsuisi Jeesusta juutalaisten

kuninkaaksi koska toivoi saavansa vaumlkijoukon puolelleen En myoumlskaumlaumln pidauml

todennaumlkoumlisenauml ettauml Johanneksen lukijat olisivat pitaumlneet taumltauml tulkintaa

uskottavana Frey katsookin taumlmaumln johtuvan puhtaasti Johanneksen tulkinnasta

jonka mukaan Jeesus todella oli juutalaisten kuningas Niinpauml haumln huolehtii ettauml

haumlnen kuvauksessaan myoumls Pilatus kaumlyttaumlauml taumltauml arvonimeauml Jeesuksesta284 Tosin

monet muut tutkijat katsovat ettauml Pilatus tietaumlessaumlaumln juutalaisten haluavan tuomita

Jeesuksen pyrkii ottamaan tilanteesta kaiken hyoumldyn itselleen vaikka ehkauml pitikin

Jeesusta viattomana Johanneksen evankeliumin kuvauksessa oikeudenkaumlynnistauml

juutalaiset ovat puhtaasti Jeesuksen vastustajia Niinpauml vapauttava tuomio ei tule

kelpaamaan heille joten Pilatus tarjoaa heille vapautettavaksi juutalaisten

kuningasta Nyt halutessaan tuomita Jeesuksen he samalla kieltaumlvaumlt juutalaisten

kuninkaan285 Laumlsnaumlolijat eivaumlt myoumlskaumlaumln hyvaumlksy Jeesusta vaan vaativat

vapautettavaksi Barabbasta Johannes esittelee Barabbaksen sanalla ὁ λῃστής

rsquorosvorsquo joka Brownin mukaan saattoi merkitauml tavallista maantierosvoa joskin

Josefus kaumlyttaumlauml termiauml λῃστής myoumls viittaamaan kapinallistaistelijoihin

(esimerkiksi Bell 2254) Carter tulkitseekin ettauml Johannes myoumls asettaa

juutalaisten eteen valinnan vaumlkivallan ja vaumlkivallattomuuden vaumllillauml kun

jossa ei ole olemassa keskitietauml vaan ihmiset kuuluvat joko totuuteen tai valheeseen282 Matteus ja Markus eivaumlt sano suoraan oliko kyseessauml juutalainen vai roomalainen tapa mutta on mahdollista olettaa heidaumln pitaumlvaumln tapaa roomalaisena koska he mainitsevat ettauml maaherran tapa oli paumlaumlstaumlauml vanki vapaaksi Brown (1970 854ndash855) kaumlsittelee laajemmin taumlmaumln tavan historiallisuutta ja luonnetta283 Morris 1995 682ndash683 284 Frey 2014 371 285 Mm Brown 1970 855ndash856 Bond 1998 181ndash182 Carter 2008 304 Skinner 2010 9 Muista poiketen Carterin mukaan Pilatus pitaumlauml Jeesusta taumlssauml kohtaa syyllisenauml Olihan Pilatus laumlhettaumlnyt sotilaansa vangitsemaan Jeesuksen ja lisaumlksi Jeesus on laumlhestulkoon myoumlntaumlnyt olevansa kuningaseli kapinallinen Rooman valtakunnan silmissauml

77

vaihtoehdoiksi muodostuu rosvo Barabbas ja juutalaisten kuningas Jeesus286

Viittaus vaumlkivaltaiseen Rooman vallan vastustamiseen ei mielestaumlni ole

Johanneksen Barabbas-kuvauksessa niin selvaumlauml kuin Markuksella tai Luukkaalla

Johannekselta naumlyttaumlauml irtoavan vain vaumlhaumln mielenkiintoa Barabbasta kohtaan sillauml

taumlmauml katoaa evankeliumista taumlmaumln kohtauksen jaumllkeen Johannes ei edes paljasta

lukijoille kuinka Barabbakselle lopulta kaumly Niinpauml Johanneksella saattaakin olla

syvempi motiivi Barabbas kuvauksessaan Brown viittaakin jakeisiin Joh 101ndash2

Katkelmassa Jeesus sanoo olevansa hyvauml paimen ja kertoo sen joka ei tule

lammastarhaan portista olevan κλέπτης καὶ λῃστής rsquovaras ja rosvorsquo Vaikka yhteys

Barabbaksen ja lammastarhan rosvon vaumllillauml ei ole taumlysin selvauml pidaumln Brownin

sen pohjalta tekemaumlauml johtopaumlaumltoumlstauml uskottavana Brown toteaa ettauml Johannes

kuvaa kuinka juutalaiset valitsevat Jeesuksen siis hyvaumln paimenen sijaan

rosvon287 Erot Carterin ja Brownin tulkintojen vaumllillauml eivaumlt ole suuret mutta

keskeinen ero niiden vaumllillauml on kysymys kapinasta johon en usko Johanneksen

viittaavan

Barabbas-kohtaus jaumlauml taakse ja yhtaumlkkiauml Pilatus kaumlskee ruoskia Jeesuksen

Lisaumlksi sotilaat pilkkaavat Jeesusta Kohtaus on erikoinen keskellauml

oikeudenkaumlyntiauml Se muistuttaa hyvin paljon Markuksen ja Matteuksen

evankeliumien oikeudenkaumlynti kuvauksen loppua jossa sotilaat ruoskivat ja

pilkkaavat Jeesusta (Mark 1515ndash19 Matt 2726ndash30) Yksi tulkinta on ettauml

Johanneksen Pilatus pyrkii tyynnyttaumlmaumlaumln juutalaisten veren himon

ruoskituttamalla Jeesuksen samaan tapaan kuin Luukkaan Pilatus lupaa kurittaa

Jeesusta ennen vapauttamista288 Johanneksen ruoskimisesta kaumlyttaumlmauml verbi

μαστιγόω viittaa kuitenkin Horst Balzin mukaan hyvin perusteelliseen ja rajuun

ruoskintaan joka tavallisesti tarkoitettiin vain kuolemaantuomituille rikollisille

Taumlmauml ruoskinta on jo itsessaumlaumln saattanut aiheuttaa rangaistulle kuolettavia

vammoja sillauml ruoskan iskujen maumlaumlraumlauml ei ollut rajoitettu taumlssauml rangaistuksessa289

Niinpauml taumlmauml tulkinta vaikuttaa epaumluskottavalta Carter toteaakin ettauml ruoskinta 286 Brown 1970 872 Carter 2003 144 Carterin tavoin myoumls Thatcher (2009 76) uskoo juutalaisten valitsevan vaumlkivallan ja vaumlkivallattomuuden vaumlliltauml Kaumlsitykseni mukaan λῃστής viitannee kuitenkin enemmaumln yksittaumlisiin rikollisiin tai kapinallistaistelijoihin kuin jaumlrjestaumlytyneisiin kapinallisryhmien jaumlseniin 287 Brown 1994 797 Samoin Lincoln 2005 464ndash465 Skinner 2010 97 Frey 2014 372 Mielenkiintoista on ettauml Brown vaikuttaa muuttaneen mieltaumlaumln Barabbaksen suhteen Frey puolestaan ei viittaa tekstissaumlaumln hyvaumlaumln paimeneen mutta tulkitsee Johanneksen esittaumlvaumln valinnanvain Jeesuksen ja rikollisen vaumllillauml ilman viittausta kapinaan Lincoln mainitsee sekauml viittauksen kapinallistaistelijoihin ettauml taumlmaumln tulkinnan jota haumln lopulta pitaumlauml Johannekselle taumlrkeaumlmpaumlnauml teemana288 Brown 1994 827 Morris 1995 699 Frey (2014 373) arvostelee taumltauml sillauml haumln pitaumlauml taumlysin epaumluskottavana ettauml Pilatus uskoisi tyynnyttaumlvaumlnsauml juutalaisten veren himon pelkaumlllauml ruoskimisella kun naumlmauml vaativat Jeesukselle kuolemaa

78

osoittaa Pilatuksen olevan juutalaisten johtajien puolella Ruoskituttamalla

Jeesuksen Pilatus tekee selvaumlksi ettauml kaikki vastarinta Rooman valtaa kohtaan on

turhaa Lisaumlksi sotilaat pukevat Jeesuksen kuninkaan arvoisesti purppuraviittaan ja

kruunuun Toki on helppo havaita kohtauksen ironisuus Siinauml missauml sotilaat

pilkkaavat Jeesusta kuninkaaksi Johanneksen yleisouml tiesi Jeesuksen todella olevan

kuningas290 Thatcher tarjoaa hyvin voimakkaasti Johanneksen motiiveista

nousevan tulkinnan Haumlnen mukaansa Johannes kuvaa kuinka Jeesuksen

kuninkuutta Rooma ei voi haumlvittaumlauml edes vaumlkivallalla291 Taumlmauml tulkinta on hyvin

mielenkiintoinen sillauml Johanneksen kuvauksessa Jeesuksen vammat ovat taumlysin

toissijaiset Johannes ei missaumlaumln kohtaa viittaa siihen ettauml Jeesus olisi edes saanut

vammoja

Pilatus saapuu jaumllleen juutalaisten luo ja kertoo tuovansa myoumls Jeesuksen

ulos naumlyttaumlaumlkseen ettei pidauml taumltauml syyllisenauml mihinkaumlaumln Carterin mukaan

Pilatuksen julistusta Jeesuksen viattomuudesta ei voida pitaumlauml uskottavana vaan

kyseessauml on Pilatuksen tapa noumlyryyttaumlauml juutalaisia johtajia Pilatus esittelee omaa

valtaansa ja pakottaa juutalaiset tunnustamaan oman voimattomuutensa haumlnen

edessaumlaumln Niin Jeesus siis astuu ulos palatsista puettuna kruunuun ja viittaan

Carterin mukaan Jeesus on esimerkki sen henkiloumln kohtalosta joka vaumlittaumlauml

olevansa kuningas ilman roomalaisten lupaa292 Toisaalta on huomattava ettei

Johannes viittaa Jeesuksen vammoihin lainkaan Jeesus astuu vaumlkijoukon eteen

vain kuninkaallisissa arvomerkeissaumlaumln Pilatus esittelee Jeesuksen juutalaisille

huudahtamalla rdquoKatso ihminenrdquo Huudahduksen merkityksestauml on esitetty

monenlaisia naumlkemyksiauml Monet tutkijat katsovat ettauml taumlssauml Johannes viittaa

Pilatuksen suulla Ihmisen Poikaan joka esiintyy toistuvasti Johanneksen

evankeliumissa (Joh 151 527ndash29 828 1223 32ndash34)293 Viittaus Ihmisen

Poikaan ei naumlhdaumlkseni ole taumlysin selvaumlauml taumlssauml kohtaa vaikka se soveltuukin hyvin

289 Balz 1981 395 Tarkasti ottaen Balz pitaumlauml taumltauml kohtaa poikkeuksellisena koska ruoskinta tapahtuu ennen tuomiota Haumln vaumlittaumlaumlkin ettauml Pilatus kaumlyttaumlauml ruoskintaa vain saadakseen Jeesuksentunnustamaan Haumln olettaa tulkinnassaan ettauml Pilatuksella ei ole erityisiauml motiiveja vielauml taumlssauml vaiheessa tuomita Jeesusta Toisaalta mm Carterin esittaumlmauml tulkinta vaumllttaumlauml taumlmaumln ongelman sillauml Jeesus on jo tuomittu vaikka tuomiota ei ole vielauml julistettu290 Carter 2008 305 Lisaumlksi Bond (1998 183ndash184) huomauttaa ettauml Johannes saattaa kuvata taumlssaumlsotilaiden pilkkaavan Jeesusta keisarina sillauml kreikan kielessauml Rooman keisariin viitattiin myoumls sanalla βασιλεύς Skinner (2010 98) naumlkee Jeesuksen ruoskimisessa ja pilkkaamisessa taumlmaumln taumlydellisen esineellistaumlmisen (objectification) oikeudenkaumlynnissauml sillauml Jeesus vaikenee taumlmaumln jaumllkeen kunnes vastaa lopulta jakeessa 1911 Skinnerin tulkinta on kuitenkin mielestaumlni erikoinensillauml vaikka Jeesus on vaiti taumlmauml esiintyy hyvin majesteetillisesti kuvattuna huolimatta kohtaamastaan pilkasta Lisaumlksi kun Jeesus lopulta vastaa Pilatukselle jakeessa 11 haumlnen auktoriteettinsa vaikuttaa koskemattomalta291 Thatcher 2009 83292 Carter 2008 305 Naumlin myoumls Skinner 2010 98ndash99 293 Naumlin mm Morris 1995 701ndash702 Bond 1998 186 Carter 2008 305ndash306

79

kohtauksen kontekstiin Johannes saattaakin viitata Kaifaksen julistukseen

jakeessa Joh 1150 Jakeessa Kaifas sanoi ettauml on parempi yhden ihmisen kuolla

kansan puolesta kuin koko kansan tuhoutua Niinpauml nyt Pilatus osoittaa

juutalaisille ettauml taumlssauml on tuo yksi ihminen294 Toisaalta Brown pitaumlauml taumltauml

yksinkertaisesti saumlaumllin ilmauksena Pilatus tarkoittaa rdquoKatsokaa taumltauml saumlaumllittaumlvaumlauml

miestaumlrdquo Pilatus yrittaumlauml esittaumlauml juutalaisille ettei Jeesuksesta ole kenellekaumlaumln

uhkaa295 Ylipapit ja heidaumln miehensauml kuitenkin vaativat Jeesusta

ristiinnaulittavaksi

Jo toisen kerran Pilatus kaumlskee ylipappien tuomita Jeesuksen sillauml haumln ei ole

havainnut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln On erikoista ettauml Pilatus toimii

naumlin Onhan haumlnelle taumlssauml kohtaa selvaumlauml ettauml ylipapit haluavat Jeesukselle

tuomiota jota he eivaumlt voi itse antaa Taumllle on kaksi mahdollisuutta Kyseessauml voi

olla jaumllleen yksi Pilatuksen yritys korostaa omaa valtaansa ja noumlyryyttaumlauml

juutalaista eliittiauml296 Toisaalta Morris esittaumlauml ettauml Pilatus ja haumlnen kauttaan siis

Johannes korostaa ettauml todellinen vastuu tuomiosta on nyt juutalaisilla

ylipapeilla297 Ylipapit korostavatkin ettauml Jeesus on tuomittava kuolemaan koska

haumln on tehnyt itsestaumlaumln Jumalan Pojan Taumlmauml on ensimmaumlinen kerta

oikeudenkaumlynnin aikana kun juutalaiset johtajat ilmaisevat suoraan mistauml he

syyttaumlvaumlt Jeesusta Evankeliumin lukijalle syytoumlksessauml ei ole mitaumlaumln yllaumlttaumlvaumlauml

eikauml kyseenalaista Johannes on osoittanut lukijoilleen ettauml Jeesus on Jumalan

Poika ja Jeesus on useaan otteeseen puhunut Jumalasta Isaumlnaumlaumln (Joh 517ndash18

1715) Kuullessaan ettauml Jeesus on vaumlittaumlnyt olevansa Jumalan Poika Pilatus on

peloissaan Johannes kirjoittaa evankeliumissaan Ὅτε οὖν ἤκουσεν ὁ Πιλᾶτος

τοῦτον τὸν λόγον μᾶλλον ἐφοβήθη Taumlmaumln lauseen tulkinta on ollut haasteellista

Haasteelliseksi sen tekee sana μᾶλλον rsquoenemmaumlnrsquo sillauml tekstissauml mikaumlaumln ei ole

aiemmin osoittanut ettauml Pilatus olisi ollut ylipaumlaumltaumlaumln peloissaan Niinpauml taumlmaumln

kohdan tulkinta on jakanut tutkijoita Toisaalta se voi tarkoittaa ettauml Pilatus oli

enemmaumln peloissaan kun haumln kuuli juutalaisten syytoumlksen Pilatus oli jo valmiiksi

peloissaan sillauml Jeesus oli puhunut haumlnelle asioista joita haumln ei ymmaumlrtaumlnyt298

Todennaumlkoumlisempaumlauml kuitenkin on ettauml kyseessauml on vahvistava sana Pilatus oli

294 Naumlin Frey 2014 376 Skinner 2010 98 Skinner viittaa myoumls muihin Johanneksen evankeliumin kohtiin jossa Jeesukseen on viitattu sanalla ἄνθρωπος (mm Joh 746 1033) muttayhteys Kaifaksen sanoihin on naumlhdaumlkseni merkittaumlvin 295 Brown 1994 828 Myoumls Carter (2003 146) tunnustaa taumlmaumln tulkinnan mutta pitaumlauml Johanneksenmotiivien kannalta keskeisempaumlnauml rdquoIhmisen Poikardquo -tulkintaa296 Carter 2003 147297 Morris 1995 703298 Naumlin esimerkiksi Piper 2007 154 ja myoumls Frey 2014 377ndash378 Joskin Freyn kaumlsitys Pilatuksen aiemmasta pelokkuudesta ei tule taumlysin selvaumlksi

80

hyvin peloissaan On mahdollista ettauml juutalaisten vaumlite Jeesuksen mahdollisesta

jumaluudesta pelaumlstytti Pilatuksen sillauml kreikkalais-roomalaisessa kulttuuripiirissauml

taumlllaiset jumalallisia kykyjauml omaavat henkiloumlt eivaumlt olleet ennenkuulumattomia299

Lisaumlksi Carter liittaumlauml Jumalan Pojan vahvasti keisariin joka myoumls oli jumalan

poika kun haumlnen kuollut isaumlnsauml oli julistettu jumalaksi Niinpauml haumlnen mukaansa

Jeesus ei ainoastaan naumlyttaumlydy Pilatuksen silmissauml yksittaumlisenauml kapinallisjohtajana

vaan miehenauml joka asettuu suoraan Rooman keisaria vastaan Haumln uskoo ettauml

myoumls evankeliumien lukijoille taumlmauml merkitsee ettauml Jeesus on Rooman

vastakohta300

Niinpauml Pilatus palaa takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta taumlmaumln alkuperaumlstauml

Taumlmaumln ainoan kerran Johanneksen kuvauksessa Jeesus on kuitenkin vaiti Brown

uskoo sen johtuvan siitauml ettei Jeesus usko Pilatuksen ymmaumlrtaumlvaumln vaikka haumln

vastaisi taumllle301 Thatcher on eri mieltauml Haumln esittaumlauml ettauml Jeesus vaikenee

osoittaakseen Pilatukselle auktoriteettinsa302 Pilatus kovistelee Jeesusta ja

muistuttaa ettauml haumln voi tuomita Jeesuksen Jeesus kuitenkin asettaa Pilatuksen

vallan kyseenalaiseksi toteamalla ettauml kaiken vallan Pilatus on saanut ylhaumlaumlltauml

Carterin mukaan Jeesuksen vastaus osoittaa ettauml Pilatus on tuomittu

epaumlonnistumaan Taumlmaumln tarkoitus on poistaa uhka Rooman valtakunnalle mutta

lopulta toimiikin Jumalan suunnitelman mukaan303 Brown ei ole taumlysin samaa

mieltauml Carterin kanssa joka olettaa Jeesuksen puhuvan maallisesta vallasta

Brownin mukaan Johannes tarkoittaa vain valtaa tuomita Jeesus Brown viittaa

Johanneksen evankeliumin jakeeseen 1018 Siinauml Jeesus toteaa ettei kenellaumlkaumlaumln

299 Naumlin erinaumlisin painotuksin mm Brown 1970 877ndash878 Bond 1998 187 ja Skinner 2010 99 Brown mainitsee lisaumlksi kaksi muuta perustelua sille miksi Pilatus olisi ollut hyvin peloissaan Ensinnaumlkin haumln saattoi pelaumltauml rikkoneensa jotakin paikallista uskonnollista tapaa joita Rooman virkamiehet kunnioittivat Toiseksi haumln saattoi huomata ettauml juutalaisten halu tuomita Jeesus oli niin voimakas ettauml haumlnen olisi pakko vapauttaa Barabbas jonka vapautuksen haumln oli toivonut estaumlvaumlnsauml Jeesuksen avulla Lisaumlksi Bond korostaa ettauml taumlssauml kohdassa μᾶλλον viittaa enemmaumlnkinPilatuksen asenteen muutokseen itsevarmasta Pilatuksesta tulee pelkaumlaumlvauml Pilatus Toisaalta Skinner ei pidauml niinkaumlaumln merkittaumlvaumlnauml kreikkalais-roomalaisen maailmankuvan vaikutusta Pilatukseen Johanneksen evankeliumissa Sen sijaan kuten Jeesuksen juutalaiset ja roomalaiset vangitsijat kaatuivat maahan kun Jeesus sanoi rdquoMinauml se olenrdquo (Joh 186) Pilatus reagoi pelkaumlaumlmaumlllauml siihen ettauml haumlnelle paljastetaan jotakin Jeesuksen identiteetistauml300 Carter 2008 307301 Brown 1970 878 Samaan tapaa ajattelevat Bond 1998 188 Carter 2008 307 ja Skinner 2010 100 Carter ja Skinner toteavat ettauml Jeesus on jo kertonut Pilatukselle alkuperaumlnsauml (Joh 1836ndash37)mutta Pilatus ei tuolloin kuunnellut Jeesusta Yllaumlttaumlvaumlsti Carter viittaa myoumls Herran kaumlrsivaumlaumln palvelijaan joka kuitenkin sopii heikosti Johanneksen kontekstiin Jeesus ei ole osoittanut noumlyryyttauml missaumlaumln kohtaa Johanneksen evankeliumin oikeudenkaumlyntiauml eikauml myoumlskaumlaumln taumlssauml kohtaahaumlnen vaikenemisensa vaikuta siltauml302 Thatcherin (2009 78ndash79) mukaan on vain kaksi vaihtoehtoa miksi Jeesus vaikenisi maaherran edessauml 1 Jeesus esiintyy noumlyraumlnauml tai 2 Jeesus osoittaa auktoriteettinsa Ensimmaumlinen soveltuu synoptikkojen kuvaukseen Jeesuksesta muttei Johanneksen Jeesukseen 303 Carter 2008 308 Naumlin myoumls Thatcher (2009 80ndash81) joka korostaa ettauml Rooman valta on taumlysin Jumalan kaumlsissauml

81

ole valtaa viedauml haumlnen henkeaumlaumln vaan haumln itse antaa sen pois ja myoumls ottaa

takaisin304 Pidaumln kuitenkin Carterin tulkintaa uskottavampana sillauml naumlhdaumlkseni se

noudattaa vahvemmin Johanneksen teologiaa

Jakeessa 1911 Jeesus jatkaa ettauml Pilatusta suurempi syntinen on se joka on

luovuttanut haumlnet Pilatukselle Johanneksen Jeesus viitannee juutalaisiin johtajiin

jotka viimeksi luovuttivat Jeesuksen Pilatukselle ja joihin myoumls Pilatus viittaa

jakeessa 1835 On kuitenkin huomattava ettei Pilatus selviauml Johanneksen

evankeliumissa puhtain kaumlsin myoumls haumln tekee syntiauml305

Pilatus palaa ulos ja yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen Carter toistaa jaumllleen

tulkintansa ettei Pilatus ole taumlllaumlkaumlaumln kertaa tosissaan yrityksessaumlaumln Jokin

vaikuttaa kuitenkin muuttuneen Johanneksen evankeliumissa Naumlyttaumlauml sitauml ettauml

Johanneksen Pilatus on tosissaan yrityksessaumlaumln vapauttaa Jeesus Syy taumlhaumln

aumlkilliseen muutokseen ei ole taumlysin selvauml Bond pitaumlauml mahdollisena ettauml Johannes

pyrkii osoittamaan ettauml Jeesus vaikutti myoumls Pilatukseen kuten haumln oli

vaikuttanut myoumls Jeesuksen vangitsijoihin306 Toisaalta Brown uskoo Pilatuksen

halun vapauttaa Jeesus nousevan kahdesta tekijaumlstauml ensinnaumlkin Pilatus kaumlsittaumlauml

valtansa alkuperaumln ja toiseksi taumlmauml ymmaumlrtaumlauml synnin jonka haumln tekee mikaumlli

tuomitsee Jeesuksen307 Taumlllauml kertaa kuitenkin juutalaiset muistuttavat Pilatusta

velvollisuuksistaan Mikaumlli Pilatus ei tuomitse Jeesusta haumln ei ole keisarin

ystaumlvauml308 Niinpauml Pilatus ajautuu umpikujaan haumlnen taumlytyy tuomita Jeesus tai

juutalaiset kyseenalaistavat haumlnen uskollisuutensa keisarille309 Samalla Carterin

mielestauml Johannes tekee selvaumlksi sen ettauml mikaumlli joku on keisarin ystaumlvauml haumln on

Jeesusta vastaan Jeesuksen ystaumlvauml ei voi olla keisarin ystaumlvauml310

Lopulta Jeesus tuodaan jaumllleen ulos ja Pilatus istuu tuomarin istuimelle

Johannes katkaisee oikeudenkaumlynnin kerronnan huomauttaakseen ettauml tapahtumat

304 Brown 1994 841ndash842 Naumlin myoumls Frey 2014 379305 Naumlin mm Brown 1994 842 Bond 1998 188ndash189 Lincoln 2005 468 Yksikoumlssauml oleva ὁ παραδούς ldquose joka on luovuttanutrdquo tekee hieman epaumlselvaumlksi keneen Johanneksen Jeesus tarkasti ottaen taumlllauml viittaa Thatcher (2009 79ndash80) ja Skinner (2010 100) esittaumlvaumltkin Pilatusta suuremmaksi syntiseksi erityisesti Kaifasta mutta myoumls Kaifaksen miehiauml306 Bond 1998 189 Myoumls Morris (1995 706) Lincoln (2005 468) ja Skinner (2010 100) uskovatettauml taumlllauml kertaa Pilatus tosissaan yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen307 Brown 1994 843308 Amicus Caesaris rsquokeisarin ystaumlvaumlrsquo oli toisaalta virallinen arvonimi mutta saattoi tarkoittaa myoumlsyksinkertaisesti Roomalle ja keisarille uskollista henkiloumlauml Ei ole mitaumlaumln todisteita siitauml ettauml Pilatuksella olisi ollut arvonimi amicus caesaris Taumlmaumln tutkielman kannalta ei kuitenkaan ole merkittaumlvaumlauml kumpaan juutalaiset taumlssauml viittaavat Syytoumls maaherran uskottomuudesta keisaria kohtaan on silti vakava309 Frey 2014 381310 Carter 2008 308ndash309 Samoin Morris 1995 706 Morris ei pidauml taumltauml kuitenkaan luonteeltaan poliittisena vaan haumlnestauml yksinkertaisesti Johanneksen tarkoitus on korostaa ettauml Jeesus oli arvoltaan korkeampi kuin keisari

82

sijoittuvat paumlaumlsiaumlisen valmistuspaumlivaumlaumln puolille paumlivin Samaan aikaan oli tapana

teurastaa paumlaumlsiaumlislammas311 Johannekselle on taumlrkeaumlauml ajoittaa Jeesuksen kuoleman

tapahtumat yhteen paumlaumlsiaumlisen kanssa sillauml Johannes kuvaa Jeesuksen

paumlaumlsiaumlislampaana312 Samalla kaumly selvaumlksi etteivaumlt Jeesusta vastustavat juutalaiset

ole osallisia Jeesuksen antamasta uhrista Hehaumln jaumlivaumlt jo oikeudenkaumlynnin alussa

palatsin ulkopuolelle ja naumlin erottivat itsensauml Jeesuksesta313

Johanneksen Pilatus painottaa ettauml tuomittavana on juutalaisten kuningas ja

laumlsnauml olevat juutalaiset paumlaumltyvaumlt tunnustamaan keisarin ainoaksi hallitsijakseen314

Niinpauml Carterin mukaan Johannes kuvaa kuinka Jerusalemin juutalaiset johtajat

hylkaumlaumlvaumlt Israelin Jumalan kanssa tekemaumln liiton ja alistuvat Rooman vallan

alle315 Johanneksen kuvaus onkin aumlaumlrimmaumlisen poleeminen Johannes kertoo

kuinka juutalaiset hylkaumlaumlvaumlt Jeesuksen joka on heidaumln Jumalansa asettama

kuningas Niinpauml he myoumls Johanneksen mukaan hylkaumlaumlvaumlt Jumalansa316 Kun he

ovat tehneet taumlmaumln Johannes kertoo ettauml silloin Pilatus luovutti Jeesuksen

ristiinnaulittavaksi

64 Pilatus Johanneksen evankeliumissa Naumlin olen kaumlsitellyt Johanneksen evankeliumin kuvauksen roomalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml Niinpauml on aika tarkastella Johanneksen asennetta Rooman

valtakuntaan taumlmaumln Pilatus-kuvan kautta Myoumls Johanneksen evankeliumin

Pilatus-kuvauksesta on esitetty monenlaisia tulkintoja Johanneksen

evankeliumissa Pilatus voidaan naumlhdauml voimakkaana hallitsijana Haumln ei edes yritauml

tosissaan vapauttaa Jeesusta vaan kaumlyttaumlauml taumltauml poliittisen hyoumldyn saavuttamiseksi

Pilatus ei missaumlaumln kohtaa ymmaumlrrauml Jumalan suunnitelmaa vaan on kuuro

Jeesuksen puheille Johanneksen lukijoille taumlmauml merkitsi selvaumlsti sitauml ettauml

Rooman valtakunta on Jeesuksen ja siten Jumalan tahdon vastustaja Carter

korostaa ettauml Johannes ei rohkaise rauhalliseen elaumlmaumlaumln Rooman valtakunnassa

vaikka Jeesus ei edustanutkaan Roomalle sotilaallista uhkaa Sen sijaan Johannes

ajaa selkeaumlauml erottautumista Rooman valtakunnan arvoista Kristittyjen tarkoitus on

311 Brown 1994 847 Bond 1998 191312 Frey 2014 381313 Carter 2003 139 Frey 2014 364ndash365314 Morris (1995 709) tulkitsee ettauml Pilatus pyrkii vielauml taumlssaumlkin kohtaa vetoamaan Jeesuksen puolesta vaumlkijoukkoon kutsumalla taumltauml juutalaisten kuninkaaksi Morrisin paumlaumltelmauml on kuitenkin naumlhdaumlkseni epaumluskottava sekauml historialliselta ettauml Johanneksen kerronnan kannata Johanneksen Pilatuksen on pakko tuomita Jeesus sen jaumllkeen kun juutalaiset asettivat haumlnen uskollisuutensa keisarille kyseenalaiseksi ja kaumlyttaumlauml Jeesuksesta nimeauml juutalaisten kuningas puhtaasti siksi ettauml Jeesus oli kuningas Johanneksen kaumlsityksen mukaan315 Carter 2008 309ndash310 Naumlin myoumls Bond 1998 192316 Brown 1994 849 Lincoln 2005 471 Skinner 2010 102

83

elaumlauml maailmassa mutta ei kuulua siihen (Joh 1714ndash19)317 Toisaalta voidaan

paumlaumltyauml taumlysin vastakkaiseen tulkintaan jonka mukaan Pilatus todella yritti

vapauttaa Jeesuksen vetoamalla vaumlkijoukkoon mutta lopulta kuitenkin

epaumlonnistuu yrityksessaumlaumln318 Brownin mukaan Johannes kuvaa Pilatuksen

stereotyyppinauml ihmisestauml joka ei halua paumlaumlttaumlauml totuuden ja valheen vaumlliltauml319

Pilatus saattaakin olla paumlaumlttaumlmaumltoumln mutta lopulta kysymys voikin olla vain

Johanneksen ironiasta Johanneksen evankeliumin oikeudenkaumlynnissauml Jeesuksesta

tuleekin lopulta tuomari ja Pilatus joutuukin tuomittavaksi320 Taumltauml Thatcher

perustelee Johanneksen aumlaumlrimmaumlisen radikaalilla kristologialla joka johtaa siihen

ettauml Pilatus ja Rooman valtakunta jaumlaumlvaumlt taumlysin Jeesuksen jalkoihin321

Jotta voimme saada selkeaumlmmaumln kaumlsityksen Pilatuksesta kokoan taumlhaumln

Pilatuksen toiminnan roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml

Pilatus saapuu ulos maaherran palatsista ja kysyy mistauml Jeesusta syytetaumlaumln (Joh 1829)Pilatus kaumlskee juutalaisten pitaumlauml Jeesus itsellaumlaumln ja tuomita taumlmauml heidaumln lakien mukaan (Joh 1831)Pilatus menee takaisin palatsin ja haetuttaa Jeesuksen eteensauml Haumln kysyy taumlltauml onko Jeesus juutalaisten kuningas (Joh 1833)Pilatus vastaa Jeesukselle rdquoOlenko minauml mikaumlaumln juutalainen Oma kansasi ja ylipapit sinut ovat minulle luovuttaneet Mitauml sinauml olet tehnyt (Joh 1835)rdquoPilatus toteaa rdquoSinauml siis olet kuitenkin kuningas (Joh 1837)rdquordquoMitauml on totuusrdquo kysyy Pilatus ja astuu ulos juutalaisten luo Haumln julistaa ettei voi havaita Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln rikokseen (Joh 1838)Pilatus viittaa juutalaiseen tapaan vapauttaa vanki ja tarjoaa vapautettavaksi juutalaisten kuningasta (Joh 1839)Pilatus kaumlskee ruoskia Jeesuksen (Joh 191)Pilatus palaa ulos ja kertoo tuovansa Jeesuksen ulos jotta jokainen voi naumlhdauml ettei haumln pidauml Jeesusta syyllisenauml (Joh 194)Pilatus esittelee Jeesuksen orjantappurakruunussa ja purppuraviitassa sanomalla rdquoKatso ihminen (Joh 195)rdquoPilatus kehottaa jaumllleen ylipappeja ja heidaumln miehiaumlaumln ristiinnaulitsemaan Jeesuksen itse sillauml haumln ei pidauml Jeesusta syyllisenauml mihinkaumlaumln (Joh 196)Pilatus kaumly hyvin pelokkaaksi (Joh 198)Pilatus menee takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta mistauml taumlmauml on laumlhtoumlisin (Joh 199)Pilatus sanoo rdquoEtkouml puhu minulle Etkouml tiedauml ettauml minulla on valta vapauttaa sinut ja minulla on valta ristiinnaulita (Joh 1910)rdquoPilatus yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen (Joh 1912)Pilatus tuo Jeesuksen ulos ja asettuu tuomarinistuimelle (Joh 1913)Pilatus sanoo juutalaisille rdquoKatso teidaumln kuninkaanne (Joh 1914)rdquo

317 Naumlin Bond 1998 192ndash193 Carter 2008 311318 Morris 1995 710319 Brown 1994 830320 Lincoln 2005 471ndash472 Frey 2014 368 Frey korostaa erityisesti Pilatuksen paumlaumlttaumlmaumlttoumlmyyttauml Johanneksen kuvauksessa Haumln paumlaumltyy silti Lincolnin kanssa samaan johtopaumlaumltoumlkseen ettauml kysymys on lopulta ironiasta jossa syytetyn ja tuomarin roolit vaihtuvat321 Thatcher 2009 84ndash85

84

Pilatus kysyy juutalaisilta pitaumlaumlkouml haumlnen ristiinnaulita heidaumln kuninkaansa (Joh 1915)Pilatus luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi (Joh 1916)

Johanneksen kuvauksessa Pilatuksen toiminnasta juutalaisten kanssa nousee

keskeisesti esille kaksi toistuvaa teemaa Pilatus julistaa toistuvasti Jeesuksen

syyttoumlmaumlksi ja lisaumlksi Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi aina kun

haumln viittaa Jeesukseen puhuessaan juutalaisille Molemmat ovat teemoja joihin

Johannes uskoi Toisaalta Pilatuksen ja juutalaisten suhde vaikuttaa

evankeliumissa hyvin jaumlnnitteiseltauml Roomalaiset ovat suurella joukolla mukana

juutalaisten kanssa Jeesuksen vangitsemisessa Silti Pilatus vaikuttaa haluttomalta

tutkimaan Jeesuksen asiaa kun haumln ensikerran astuu juutalaisten eteen Johannes

kuvaa kuinka Pilatus pakottaa juutalaiset myoumlntaumlmaumlaumln ettei heillauml ole valtaa

langettaa kuolemantuomiota Niinpauml he ovat riippuvaisia Pilatuksen tuomiosta

Johanneksen Pilatus naumlyttaumlauml suorastaan ilkkuvan juutalaisille Haumln vielaumlpauml

kehottaa uudelleen juutalaisia tuomitsemaan Jeesuksen kuolemaan tietaumlen etteivaumlt

he voi sitauml tehdauml Taumlstauml huolimatta juutalaiset iskevaumlt takaisin ja kyseenalaistavat

Pilatuksen uskollisuuden keisaria kohtaa Johanneksen kuvaus oikeudenkaumlynnistauml

kulminoituu viimeisessauml kohtauksessa jossa paikalla olevat juutalaiset julistavat

uskollisuutensa keisarille

Jeesuksen kanssa Pilatus saa sen sijaan tyytyauml pitkaumllti kyselijaumln rooliin

Johannes on varannut Jeesukselle mahdollisuuden opettaa Pilatusta pitkaumlhkoumlillauml

puheenvuoroilla Jeesuksen kuninkuudesta totuudesta ja Pilatuksen vallan

alkuperaumlstauml Johannes kuitenkin antaa ymmaumlrtaumlauml ettei Pilatus kaumlsitauml Jeesuksen

sanojen merkitystauml Niinpauml Johanneksen kuvauksessa Pilatus ja juutalaiset jakavat

paljon yhteistauml siinauml suhteessa ettauml he edustavat ihmisiauml jotka eivaumlt kuule

Jeesuksen sanoja Lisaumlksi Johannes korostaa ettauml Pilatus jaumlauml toiseksi Jeesuksen

auktoriteetin rinnalla Esimerkiksi oikeudenkaumlynnin viimeinen keskustelu

Pilatuksen ja Jeesuksen vaumllillauml osoittaa taumlmaumln hyvin On selvaumlauml ettei Pilatuksella

ole todellista valtaa Jeesukseen vaan Jeesus yksin paumlaumlttaumlauml elaumlmaumlstaumlaumln

Johanneksen evankeliumissa Pilatus ei ole Jeesuksen puolella Haumln ei

pohjimmiltaan ymmaumlrrauml kuka Jeesus on Lisaumlksi haumlnen pyrkimyksensauml vapauttaa

Jeesus eivaumlt vaikuta vakavilta yrityksiltauml viimeistauml lukuun ottamatta Ne

palvelevat Johanneksen kertomuksellisia teemoja Ensimmaumlisellauml

vapautusyrityksellauml Johannes esittelee valinnan hyvaumln paimenen ja rosvon vaumllillauml

ja toisessa nousee esille Jeesuksen kuninkuus Kolmas vapautusyritys joka seuraa

Pilatuksen yritystauml selvittaumlauml Jeesuksen alkuperauml tuo naumlyttaumlmoumllle toisen valinnan

85

Taumlllauml kertaa valinnan edessauml on Pilatus ja taumlmauml valinta tehdaumlaumln keisarin ja

Jeesuksen vaumllillauml Ilmeisesti Johannes antaa ymmaumlrtaumlauml ettei ainakaan Pilatus voi

olla uskollinen sekauml keisarille ettauml Jeesukselle jota Pilatus edelleen kutsuu

juutalaisten kuninkaaksi Toisaalta taumlmauml kohtaus pohjustaa tietauml juutalaisten

julistukselle jossa he luopuvat kuninkaastaan ja alistuvat keisarin valtaan

Johanneksen evankeliumin ympaumlristouml onkin voimakkaasti juutalainen

Evankeliumi kuvaa valtaosaltaan Jeesuksen ja juutalaisten kanssakaumlymisiauml

Oikeudenkaumlynnissaumlkin korostuu juutalaisten valinta Johannes sijoittaa heidaumlt

eroon Jeesuksesta He eivaumlt halua saastua jotta voivat osallistua paumlaumlsiaumlisaterialle

mutteivaumlt ymmaumlrrauml ettauml todellinen paumlaumlsiaumlislammas onkin palatsissa Johannes

kuvaa kuinka he valitsevat Jeesuksen sijaan rosvon ja kieltaumlvaumlt kuninkaansa

jonka he haluavat ristiinnaulita

Rooman valtakunta on huomattavasti juutalaisuutta vaumlhaumlisemmaumlssauml roolissa

Johanneksen evankeliumissa Roomalaisia esiintyy evankeliumissa vain harvoin

eikauml Rooma vaikuta olevan erityisen keskeinen teema Johannekselle Pilatus on

ainoa roomalainen henkilouml joka esiintyy evankeliumissa suuremmassa roolissa

Toisaalta Johanneksen evankeliumille tyypillistauml on voimakas dualismi Johannes

korostaa ettauml Jeesus on ainoa tie pelastukseen (Joh 316 146) Samalla

maailman joka vihaa Jeesuksen omia ja ne juutalaiset jotka kieltaumlytyvaumlt

seuraamasta Jeesusta Johannes naumlkee hyvin kielteisesti Oikeudenkaumlynnissauml on

selvaumlauml ettei Pilatus ole Jeesuksen seuraaja Johanneksen ironisessa kerronnassa

haumln kyllauml tunnistaa Jeesuksen attribuutit viattomuuden ja kuninkuuden mutta haumln

puhuu tietaumlmaumlttaumlaumln Pilatus kuuluu enemmaumlnkin juutalaisten joukkoon siinauml ettei

haumln ymmaumlrrauml Jeesusta

Myoumls Johanneksen evankeliumin kristologia vaumlrittaumlauml Pilatus-kuvausta

Jeesus on Johannekselle Jumalan Poika Johannes kuvaa kuinka Jeesus on ollut

olemassa jo ennen maailmaa (Joh 11ndash3) Jeesus naumlyttaumlauml evankeliumissa tietaumlvaumln

mitauml ihmiset ajattelevat sekauml myoumls sen mitauml tulee tapahtumaan (muun muassa Joh

615 131) Johannes esittaumlaumlkin ettauml Jeesuksen valta maailmassa on korkeampi

kuin minkaumlaumln maallisen tahon on edes teoriassa mahdollista Niinpauml myoumls

Rooman valtakunnan edustajana Pilatus naumlyttaumlauml jaumlaumlvaumln Jeesuksen vallan jalkoihin

Taumlmauml vaikuttaa kuitenkin enemmaumlnkin Johanneksen kristologian sivutuotteelta

kuin systemaattiselta Rooman vastustukselta

Lopulta onkin todettava ettauml on naumlhdaumlkseni liioiteltua vaumlittaumlauml Johanneksen

evankeliumin varsinaisesti vastustavan Rooman valtakuntaa Evankeliumin

86

laumlhikonteksti on niin voimakkaasti juutalainen ettei Rooman valtakuntaa voida

pitaumlauml erityisen keskeisenauml teemana Johannekselle Taumlstauml huolimatta Johanneksen

tyypillisestauml dualismista ja kristologiasta seuraa ettauml myoumls Rooman valtakunta

kuuluu pimeyteen jos se ja sen asukkaat eivaumlt seuraa Jeesusta Niinpauml

evankeliumista on mahdollista loumlytaumlauml muutamia Rooman valtakuntaa arvostelevia

piirteitauml Naumliden piirteiden loumlytaumlminen edellyttaumlauml kuitenkin imperiumikriittistauml

lukutapaa jossa tekstistauml erityisesti etsitaumlaumln Johanneksen asennetta Rooman

valtakuntaa kohtaan

7 JohtopaumlaumltoumlksetTaumlssauml tutkielmassa olen tarkastellut Raamatun evankeliumien suhdetta Rooman

valtakuntaa kohtaan Pontius Pilatuksen kautta Pilatus on ainoa roomalainen joka

esiintyy jokaisessa evankeliumissa Lisaumlksi haumlnen roolinsa Jeesuksen tuomitsijana

on keskeinen osa Jeesuksen elaumlmaumln tarinaa Niinpauml olisi oletettavaa ettauml

evankelistat kaumlyttaumlisivaumlt taumlmaumln mahdollisuuden arvostellakseen Rooman

valtakuntaa jos heillauml oli mielessaumlaumln imperiumivastainen sanoma

Tutkielman aluksi maumlaumlrittelin varsinaiseksi imperiumivastaisuudeksi

tarkoituksellisen Rooman vallan vastustamisen joka hylkaumlauml mahdollisuuden

toimia imperiumin sisaumlllauml vallitsevissa olosuhteissa Pelkaumlstaumlaumln Rooman

imperiumin vallan tai arvojen arvostelu ei ole riittaumlvauml imperiumivastaisuuden

ilmaus jos evankelista oli silti valmis suvaitsemaan Rooman valtaa ja arvoja

yhteisoumln ulkopuolisessa elaumlmaumlssauml Yksikaumlaumln evankeliumi ei kuitenkaan edusta

puhtaasti taumlllaista imperiumivastaista naumlkoumlkulmaa

Vaikka evankeliumit onkin kirjoitettu Rooman imperiumin

taustakontekstissa huomattavasti taumlrkeaumlmpi osa evankeliumeja on juutalainen

laumlhikonteksti Evankeliumit kuvaavat pitkaumllti Jeesuksen ja juutalaisten ryhmien

vaumllistauml kanssakaumlymistauml Myoumls jokaisessa passiokertomuksessa juutalaiset ryhmaumlt

ovat aktiivisia toimijoita Luukas on kuvauksessaan maltillisin Ennen kaikkea

haumln korostaa sitauml ettauml kaikki tapahtui Jumalan suunnitelman mukaan Niinpauml

Luukas ei erityisesti painota juutalaisten johtajien syyllisyyttauml Jeesuksen

kuolemaan Markus ja Matteus sen sijaan ilmaisevat hyvin selvaumlsti sen ettauml

juutalaiset johtajat pyrkivaumlt surmauttamaan Jeesuksen vaumlaumlrin perustein Naumlistauml

kahdesta Matteus voidaan naumlhdauml jyrkempaumlnauml sillauml haumln vihjaa juutalaisten

syyllisyyden johtaneen temppelin tuhoon Toisaalta myoumls Markus nostaa esille

sen kuinka juutalaiset valitsivat Jeesuksen sijaan kapinan Niinpauml Markus ja

87

Matteus eivaumlt suhtaudu Jeesuksen tuominneisiin juutalaisiin erityisen laumlmpimaumlsti

Jyrkimmaumln asenteen niihin juutalaisiin jotka ottivat osaa Jeesuksen

tuomitsemiseen valitsee kuitenkin Johannes Haumln kuvaa laumlpi koko evankeliumin

kuinka monet erityisesti vaikutusvaltaiset juutalaiset yrittaumlvaumlt surmata Jeesuksen

Haumlnen retoriikkansa on voimakasta Johannes tekee oikeudenkaumlyntikuvauksessa

selvaumlksi ettauml juutalaiset hylkaumlaumlvaumlt Jeesuksen oman kuninkaansa

Pilatukseen evankelistat kiinnittaumlvaumlt huomattavasti vaumlhemmaumln huomiota

Pilatus onkin evankeliumin henkiloumlnauml varsin jaumlsentymaumltoumln ja taumlmaumln motiivit

jaumlaumlvaumlt usein pimentoon Kaikkein kielteisimmaumln kuvan maalaa jaumllleen Johannes

jonka Pilatus jakaa paljon yhteistauml juutalaisten kanssa Pilatuskaan ei Johanneksen

kuvauksessa ymmaumlrrauml Jeesuksen sanoja eikauml siten kuulu niihin jotka ovat

totuudesta Lisaumlksi Johannes tekee selvaumlksi ettauml myoumls Pilatus tekee syntiauml

tuomitessaan Jeesuksen vaikkei se olekaan yhtauml suuri kuin Jeesuksen luovuttajan

Toisaalta synoptikot eivaumlt juuri ota kantaa Pilatuksen toiminnan moraalisuuteen

Markuksen kuvaus Pilatuksesta on kaikkein jaumlsentymaumlttoumlmin ja Pilatuksen

toiminta vaikuttaa Markuksen kuvauksessa paikoin hyvin ristiriitaiselta Taumlstauml

huolimatta Markuksen evankeliumissa vaikuttaa korostuvan erityisesti juutalaisten

ylipappien toiminta Lopulta kysymys on siitauml ettauml Pilatus antoi vaumlkijoukolle

myoumlten Matteus puolestaan maalaa Pilatuksesta tyypillisen maaherran jonka

edessauml Jeesus joutui kaumlrsimaumlaumln Taumlstauml huolimatta Matteus ei alleviivaa Pilatuksen

toimintaa vaan Jeesuksen noumlyraumlauml esimerkkiauml Vaikka Matteus osoittaa

kiistattomasti ettauml Pilatus tiesi Jeesuksen syyttoumlmaumlksi haumln ei osoita Pilatusta

syyttaumlvaumlllauml sormella Paljon suuremman huomion saa paikalla ollut vaumlkijoukko

joka tunnustaa vastuunsa Jeesuksen surmaamiseen Luukkaan evankeliumin

kuvaus Pilatuksesta on kaikkein myoumlnteisin Pilatus tietaumlauml Jeesuksen syyttoumlmaumlksi

mutta ajautuu oikeudenkaumlynnin kuluessa umpikujaan josta haumln ei paumlaumlse

tuomitsematta Jeesusta

Pilatusta voidaan pitaumlauml taumlydellisenauml vaumllineenauml imperiumivastaiselle

sanomalle Haumln oli roomalainen ja lisaumlksi hallitsevassa asemassa joten haumlntauml

voidaan hyvaumlllauml syyllauml pitaumlauml Rooman vallan edustajana Yksikaumlaumln evankelista ei

kuitenkaan tartu erityisellauml innolla taumlhaumln tilaisuuteen He eivaumlt suoraan esittele

roomalaisen oikeuden puolueellisuutta tai moraalittomuutta Laumlhimmaumlksi

imperiumin arvostelua tulee Johanneksen evankeliumi jonka tinkimaumltoumln dualismi

johtaa siihen ettauml myoumls Rooman valtakunta kuuluu pimeyteen jos se ei tunnista

Jeesuksen totuutta Taumlstauml huolimatta Johanneksen evankeliumissa Rooman

88

valtakunta naumlyttaumlytyy synoptisia evankeliumeja huomattavasti harvemmin

Evankeliumin konteksti on vahvasti juutalainen ja on vaikea argumentoida sen

puolesta ettauml suhde Rooman valtakuntaan olisi Johannekselle jollakin tavoin

erityisen keskeinen asia Luukkaan evankeliumi puolestaan suhtautuu

evankeliumeista kaikkein myoumlnteisemmin Rooman valtakuntaan Itse asiassa

Luukkaan kuvaus passiosta korostaa Jumalan pelastustyoumltauml eikauml roomalaisen

oikeudenkaumlynnin teemoihin kuulu Jeesuksen kuninkuus Matteus ja Markus

sijoittuvat naumliden kahden vaumllimaastoon mutta kummankaan oikeudenkaumlynti

kuvauksessa ei vaikuta esiintyvaumln suurempaa imperiumivastaista sanomaa

Markus vaumllttaumlauml syyttaumlmaumlstauml Pilatusta Jeesuksen kuninkuus on kyllauml

oikeudenkaumlynnin keskeinen teema mutta Markus ei vaikuta pitaumlvaumln Jeesuksen

kuninkuutta poliittisena Vaikka Matteus luo Pilatuksesta roomalaisen maaherran

stereotyypin ja on mahdollista kauhistella epaumloikeudenmukaista tuomiota

Matteuksen kuvauksessa ei esiinny katkeruutta maaherraa kohtaan Sen sijaan

Matteuksen katkeruuden kaumlrki osuu juutalaisiin ylipappeihin ja vanhimpiin jotka

aktiivisesti ajavat Jeesuksen kuolemaa

Imperiumikritiikki on tuonut Uuden testamentin tutkimukseen uusia

naumlkoumlkulmia Muun muassa Carterin pioneerityouml taumlssauml suhteessa on arvostettavaa

Taumlstauml huolimatta on oltava varovainen imperiumikritiikin tulkintojen kanssa

Pontius Pilatus on erinomainen esimerkki siitauml kuinka evankeliumit kiinnittaumlvaumlt

vain vaumlhaumln huomiota Roomaan Pilatus ei nouse yhdessaumlkaumlaumln evankeliumissa

erityisen keskeiseen asemaan vaikka haumln olisikin maumlaumlraumlllisesti suuressa roolissa

Sen sijaan evankelistat keskittaumlvaumlt huomattavasti suuremman mielenkiinnon

juutalaisten ja Jeesuksen suhteeseen Taumlmauml on luonnollista sillauml evankeliumit on

kirjoitettu tilanteessa jossa varhaiskristilliset yhteisoumlt pyrkivaumlt ensisijaisesti

maumlaumlrittelemaumlaumln suhdettaan muuhun juutalaisuuteen Tarve maumlaumlritellauml

varhaiskristillisyyden suhdetta Roomaan nousi ajankohtaiseksi vasta toisella

vuosisadalla

89

LyhenteetAnn Tacituksen rdquoKeisarillisen Rooman historiardquo (Annales)Ant Josefuksen rdquoJuutalaisten muinaishistoriardquo (Antiquitates Iudaicae)Apolog Tertullianuksen rdquoPuolustuspuherdquo (Apologeticus) Bell Josefuksen rdquoJuutalaissotardquo (Bellum Iudaicum)Laumlhet Filon Aleksandrialaisen rdquoLaumlhetystouml Gaiuksen luordquo (Legatio ad

Gaium) Nik ev Nikodemuksen evankeliumi Piet ev Pietarin evankeliumi

Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo

Laumlhteet ja apuneuvotEhrman Bart D amp Zlatko Pleše2011 The Apocryphal Gospels New York Oxford University Press

Filon Aleksandrialainenndash Philo X The Embassy to Gaius Indices to Volumes IndashX ndash Loeb

Classical Library Cambridge Harvard University Press 1962

Flavius Josefusndash Josephus in Nine Volumes II The Jewish War Books IndashIII ndash Loeb

Classical Library 203 Cambridge Harvard University Press 1956

ndash Josephus in Nine Volumes IX Jewish Antiquities Books XVIIIndashXX General Index to Volumes IndashIX ndash Loeb Classical Library 433 Cambridge Harvard University Press 1965

Liddell Henry George amp Scott Robert1996 A Greek-English Lexicon Revised Supplement Oxford Clarendon Press

Novum Testamentum Graece ndash 28th revised edition Edited by Barbara Aland et al Stuttgart Deutsche

Bibelgesellschaft 2012

Raamattu ndash Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992

kaumlyttoumloumln ottama suomennos Helsinki Kirjapaja

Tacitus Publius Corneliusndash The Histories The Annals In Four Volumes IV Annals Books XIIIndashXVI

ndash Loeb Classical Library 322 Cambridge Harvard University Press 1962

Tertullianus Quintus Septimius Florensndash Apologeticum Recensuit Paulus Frassinetti Corpus scriptorum

Latinorum Paravianum Paravia Aug Taurinorum 1965

90

KirjallisuusAllison Dale C Jr2001 rdquoMatthewrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 844ndash886

Allison Dale C Jr amp Davies William D1997 The Critical and Exegetical Commentary on the Gospel According to

Saint Matthew Volume III Commentary on Matthew XIXndashXXVIII ndash The International Critical Commentary Edinburgh TampT Clark

Anderson Paul N2011 The Riddles of the Fourth Gospel An Introduction to John Minneapolis

Fortress Press

Balz Horst1981 rdquoμαστιγόωrdquo Horst Balz amp Gerhard Schneider (ed) Exegetical

Dictionary of the New Testament Vol 2 Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company 1981 394ndash395

Blomberg Craig L2001 The Historical Reliability of Johns Gospel Leicester Apollos

Bond Helen K1998 Pontius Pilate in History and Interpretation Cambridge Cambridge

University Press

Bovon Franccedilois2012 Luke 3 A Commentary on the Gospel of Luke 1928ndash2453 ndash

Hermeneia A Critical and Historical Commentary on the Bible Minneapolis Fortress Press

Brent Allen1997 rdquoLuke-Acts and the Imperial Cult in Asia Minorrdquo The Journal of

Theological Studies Vol 48 no 2 411ndash438

Brown Raymond E1970 The Gospel According to John (XIIIndashXXI) Introduction Translation and

Notes ndash The Anchor Bible New York Doubleday

1994 The Death of the Messiah From Gethsemane to the Grave A Commentary on the Passion Narratives in the Four Gospels Volume 1 New York Doubleday

Bryan Christopher1993 A Preface to Mark Notes on the Gospel in Its Literary and Cultural

Settings New York Oxford University Press

Burridge Richard A2004 What Are the Gospels A Comparison with Greco-Roman Biography

Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company amp Dearborn Dove Booksellers

91

Carter Warren2001 Matthew and Empire Initial Explorations Harrisburg Trinity Press

International

2003 Pontius Pilate Portraits of a Roman Governor Collegeville Liturgical Press

2006 The Roman Empire and the New Testament An Essential Guide Nashville Abingdon Press

2008 John and Empire Initial Explorations New York TampT Clark

2014 rdquoSocial Identities Subgroups and Johnrsquos Gospel Jesus the Prototype and Pontius Pilate (John 1828ndash1916)rdquo J Brian Tucker amp Coleman A Baker (ed) TampT Clark Handbook to Social Identity in the New Testament London Bloomsbury 2014 236ndash251

Collins Adela Yarbro2000 rdquoMark and his readers The Son of God among Greeks and Romansrdquo

Harvard Theological Review Vol 93 no 2 85ndash100 2007 Mark A Commentary ndash Hermeneia A Critical and Historical

Commentary on the Bible Minneapolis Fortress Press

Crossan John Dominic1996 Who Killed Jesus Exposing the Roots of Anti-Semitism in the Gospel

Story of the Death of Jesus New York HarperSanFrancisco

Evans Craig A2000 rdquoMarkrsquos Incipit and the Priene Calendar Inscription From Jewish Gospel

to Greco-Roman Gospelrdquo Journal of Greco-Roman Christianity and Judaism Vol 1 67ndash81

Eve Eric2008 rdquoSpit in Your Eye The Blind Man of Bethsaida and the Blind Man of

Alexandriardquo New Testament Studies Vol 54 no 1 1ndash17

Franklin Eric2001 rdquoLukerdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 922ndash959 Frey Joumlrg2014 rdquoJesus und Pilate Der wahre koumlnig und der repraumlsentant des kaisers im

Johannesevangeliumrdquo Gilbert Van Belle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 2014 337ndash393

Green Joel B1997 The Gospel of Luke ndash The New International Commentary on the New

Testament Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company

92

Horsley Richard A2001 Hearing the Whole Story The Politics of Plot in Markrsquos Gospel

Luisville Westminster John Knox Press

Hourihane Colum2009 Pontius Pilate Anti-Semitism and the Passion in Medieval Art

Princeton Princeton University Press

Karris Robert J2009 Luke Artist and Theologian Lukersquos Passion Account as Litterature

Eugene Wipf amp Stock (Previously published by Paulist Press 1985)

Kieffer Reneacute2001 rdquoJohnrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 961ndash1000

Koester Helmut1995 Introduction to the New Testament Volume One History Culture and

Religion of the Hellenistic Age Berlin Walter de Gruyter

Kuula Kari2008 rdquoUusi testamenttirdquo Kari Kuula Martti Nissinen amp Wille Riekkinen

Johdatus Raamattuun Helsinki Kirjapaja 177ndash299

Levine Amy-Jill1999 rdquoAnti-Judaism and the Gospel of Matthewrdquo William R Farmer (ed)

Anti-Judaism and the Gospels Harrisburg Trinity Press International 1999 9ndash36

Lincoln Andrew2005 The Gospel According to St John ndash Blacks New Testament

Commentaries New York Hendrickson Publishers

Luomanen Petri1998 Entering the Kingdom of Heaven A Study on the Structure of Matthewrsquos

View of Salvation Tuumlbingen Mohr Siebeck

Luz Ulrich2005 Matthew 21ndash28 ndash Hermeneia A Critical and Historical Commentary on

the Bible Minneapolis Fortress Press

Malbon Elizabeth Struthers1989 rdquoThe Jewish Leaders in the Gospel of Mark A Literary Study of Marcan

Characterizationrdquo Journal of Biblical Literature 108 no 2 259ndash281

Marcus Joel2009 Mark 8ndash16 A New Translation with Introduction and Commentary ndash

The Anchor Bible New Haven Yale University Press

Mason Steve2016 A History of the Jewish War AD 66ndash74 New York Cambridge

University Press

93

Meiser Martin2015 rdquoDas Markusevangelium ndash einer ideologie- und umperiumskritische

Schrift Ein Blick in die Auslegungsgeschichterdquo Michael Labahn amp Outi Lehtipuu (ed) People under Power Early Jewish and Christian Responses to the Roman Empire Amsterdam Amsterdam University Press 129ndash158

Mcknight Scot amp Modica Joseph B2013 rdquoIntroductionrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord

Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 15ndash21

Morris Leon1995 The Gospel According to John ndash The New International Commentary on

the New Testament Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company

Morrison Frank1939 And Pilate Said London Rich amp Cowan

Muumlller Gustav A1888 Pontius Pilatus der fuumlnfte Prokurator von Judaumla und Richter Jesu von

Nazareth Stuttgart Metzler

Neagoe Alexandru2002 The Trial of the Gospel An Apologetic Reading of Lukersquos Trial

Narratives ndash Society for New Testament Studies Monograph Series 116 Cambridge Cambridge University Press

Nicklas Tobias2014 rdquoDer matthaumlische Davidssohn und das Roumlmische Reichrdquo Gilbert Van

Belle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 229ndash248

Nystrom David2013 rdquoWe Have No King But Caesar Roman Imperial Ideology and the

Imperial Cultrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 23ndash37

Peter Hermann1907 rdquoPontius Pilatus der Roumlmische Landfleger in Judaumlardquo Neues Jahrbuch

fuumlr das klassische Altertum Geschichte und deutsche Literatur 19

Pinter Dean2013 rdquoThe Gospel of Luke and the Roman Empirerdquo Scot McKnight amp Joseph

B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in NewTestament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 101ndash115

94

Piper Ronald A2007 rdquoThe Characterization of Pilate and Death of Jesus in the Fourth

Gospelrdquo Gilbert Van Belle (ed) The Death of Jesus in the Fourth Gospel ndash Bibliotheca Ephemeridum theologicarum Lovaniensium 200 Leuven Leuven University Press 2007 121ndash162

Rensberger David 1999 rdquoAnti-Judaism and the Gospel of Johnrdquo William R Farmer (ed) Anti-

Judaism and the Gospels Harrisburg Trinity Press International 1999 120ndash157

Rowe C Kavin2005 rdquoLuke-Acts and the Imperial Cult A Way Through the Conundrumrdquo

Journal for the Study of the New Testament Vol 27 no 3 279ndash300

Schuumlrer Emil1973 The History of the Jewish People in the Age of Jesus Christ Volume 1

New English version revised and ed Geza Vermes amp Fergus Millar Edinburgh TampT Clark

Schwartz Daniel R2007 rdquoComposition and Sources in Antiquities 18 The Case of Pontius

Pilaterdquo Zuleika Rodgers (ed) Making History Josephus and Historical Method ndash Supplements to the Journal for the Study of Judaism Vol 110 Leiden Brill 2007 125ndash146

2016 rdquoMany Sources but a Single Author Josephusrsquos Jewish Antiquitiesrdquo Honora Howell Chapman amp Zuleika Rodgers (ed) A Companion to Josephus Chichester John Wiley amp Sons 2016 36ndash58

Skinner Christopher W2013 rdquoJohnrsquos Gospel and the Roman Imperial Context An Evaluation of

Recent Proposalsrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 116ndash129

Skinner Matthew L2010 The Trial Narratives Conflict Power and Identity in the New Testament

Louisville Westminster John Knox Press

Stauffer Ethelbert1955 Christ and the Caesars Historical Sketches Philadelphia Westminister

Press

Taylor Vincent1952 The Gospel According to St Mark London MacMillan amp Co

Thatcher Tom2009 Greater Than Caesar Christology and Empire in the Fourth Gospel

Minneapolis Fortress Press

95

Tomson Peter J2005 Presumed Guilty How the Jews Were Blamed for the Death of Jesus

Minneapolis Fortress Press

Tuckett Christopher M2001 rdquoMarkrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 886ndash922

2011 rdquoMatthew The Social and Historical Context ndash Jewish Christian andor Gentilerdquo Donald Senior (ed) The Gospel of Matthew at the Crossroads of Early Christianity ndash Bibliotheca Ephemeridum theologicarum Lovaniensium 243 Leuven Peeters 2011 99ndash129

2014 rdquoChrist and the Emperor Some Reflections on Method and

Methodological Issues Illustrated from the Gospel of Markrdquo Gilbert VanBelle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 2014 185ndash201

Turner H E W1965 rdquoThe Chronological Framework of the Ministryrdquo D E Nineham Allan

Barr amp all (ed) Historicity and chronology in the New Testament ndash Theological Collections 6 London SPCK 59ndash74

Walaskay Paul W1983 lsquoAnd So We Came to Romersquo The Political Perspective of St Luke ndash

Society for New Testament Studies Monograph series 49 Cambridge Cambridge University Press

Walton Steve2002 rdquoThe State They Were in Lukersquos View of the Roman Empirerdquo Peter

Oakes (ed) Rome in the Bible and the Early Church Grand Rapids Baker Academic 2002 1ndash41

Whealey Alice2003 Josephus on Jesus The Testimonium Flavium Controversy from Late

Antiquity to Modern Times ndash Studies in Biblical Literature 36 New York Peter Lang

Willitts Joel2013 rdquoMatthewrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord

Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 82ndash100

Willson Stephen G2005 Related Strangers Jews and Christians 70ndash170 CE Minneapolis

Fortress Press

Winter Paul1974 On the Trial of Jesus Berlin Walter de Gruyter

96

Liite SynopsisMatt 27 Mark 15 Luuk 23 Joh 18

1 Πρωΐας δὲ γενομένης συμβούλιον ἔλαβον πάντες οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι τοῦ λαοῦ κατὰ τοῦ Ἰησου ὣστε θανατῶσαι αυτον2 καὶ δήσαντες αὐτὸν ἀπήγαγον καὶ παρέδωκαν Πιλάτῷ τῷ ἡγεμόνι322

1 Καὶ εὐθὺς πρωῒ συμβούλιον ποιήσαντες οἱ ἀρχιερεῖς μετὰ τῶνπρεσβυτέρων καὶ γραμματέων καὶ ὅλον τὸ συνέδριονδήσαντες τὸν Ἰησοῦν ἀπήνεγκανκαὶ παρέδωκαν Πιλάτῳ

1 Καὶ ἀναστὰν ἅπαν τὸ πλῆθος αὐτῶν ἤγαγον αὐτὸν ἐπὶ τὸν Πιλᾶτον

28 Ἄγουσιν οὖν τὸν Ἰησοῦν ἀπὸ τοῦ Καϊάφα εἰς τὸ πραιτώριον ἦν δὲ προΐ καὶ αὐτοὶ οὐκεἰσῆλθον εἰς τὸ πραιτώριον ἵνα μὴμιανθῶσιν ἀλλὰ φάγωσιν τὸ πάσχα

ndash ndash 2 Ἤρξαντο δὲ κατηγορεῖν αὐτοῦ λέγοντες τοῦτον εὕραμεν διαστρέφοντα τὸ ἔθνος ἡμῶν καὶ κωλύοντα φόρους Καίσαρι διδόναι καὶ λέγοντα ἑαυτὸν χριστόν βασιλέα εἶναι

29 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Πιλᾶτος ἔξω πρὸς αὐτοὺς καὶ φησίν τίνα κατηγορίαν φέρετε κατὰ τοῦ ἀνθρώπου τούτου 30 ἀπεκρίθησαν καὶ εἶπαν αὐτῷ εἰ μὴ ἦν οὗτος κακὸν ποιῶν οὐκ ἄν σοι παρεδώκαμεν αὐτόν31 εἶπεν οὖν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος λάβετε αὐτὸν ὑμεῖςκαὶ κατὰ τὸν νόμονὑμῶν κρίνατε αὐτόν εἶπον αὐτῳ οἱ Ἰουδαῖοι ἡμῖν οὐκ ἔξεστιν ἀποκτεῖναι οὐδένα

32 ἵνα ὁ λόγος τοῦ Ἰησοῦ πληρωθῇ ὅνεἶπεν σημαίνων ποίῷ θανάτῳ ἤμελλεν ἀποθνῄσκειν

11 Ὁ δὲ Ἰησοῦς ἐστάθη ἔμπροσθεν τοῦ ἡγεμόνος καὶ ἐπηρώτησεν αὐτόνὁ ἡγεμὼν λέγων

2 Καὶ ἐπηρώτησεν αὐτον ὁ Πιλᾶτος σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲἀποκριθεὶς αὐτῷ

3 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἠρώτησεν αὐτὸν λέγων σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲ

33 Εἰσῆλθεν οὖν πάλιν εἰς τὸ πραιτώριον ὁ Πιλᾶτος καὶ ἐφώνησεν τὸν

322 Matt 27 3ndash10 kertoo Juudaksen kohtalosta

97

σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲἸησοῦς ἔφη σὺ λέγεις

λέγει σὺ λέγεις ἀποκριθεὶς αὐτῷ ἔφη σὺ λέγεις

Ἰησοῦν καὶ εἶπεν αὐτῷ σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων34 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς ἀπὸ σεαυτοῦ σὺ τοῦτο λέγεις ἢ ἄλλοι εἶπόν σοι περὶ ἐμοῦ

12 καὶ ἐν τῷ κατηγορεῖσθαι αὐτὸν ὑπὸ τῶν ἀρχιερέων καὶ πρεσβυτέρων οὐδὲν ἀπεκρίνατο13 τότε λέγει αὐτῷὁ Πιλᾶτος οὐκ ἀκούεις πόσα σου καταμαρτυροῦσιν14 καὶ οὐκ ἀπεκρίθη αὐτῷ πρὸς οὐδὲ ἓν ῥῆμαὥστε θαυμάζειν τὸν ἡγεμόνα λίαν

3 καὶ κατηγόρουν αὐτοῦ οἱ ἀρχιερεῖς πολλά4 ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἐπηρώτα αὐτὸν λέγων οὐκ ἀποκρίνῃ οὐδὲν ἴδε πόσα σου κατηγοροῦσιν5 ὁ δὲ Ἰησοῦς οὐκέτι οὐδὲν ἀπεκρίθη ὥστε θαυμάζειν τὸν Πιλᾶτον

35 ἀπεκρίθη ὁ Πιλᾶτος μήτι ἐγω Ἰουδαῖός εἰμι τὸ ἔθνος τὸ σὸν καὶ οἱἀρχιερεῖς παρέδωκάν σε ἐμοί τὶ ἑποίησας36 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς ἡ βασιλείαἡ ἐμὴ οὐκ ἔστιν ἐκ τοῦ κόσμου τούτου εἰ ἐκ τοῦ κόσμου τούτου ἦν ἡ βασιλεία ἡ ἐμὴ οἱ ὑπηρέται οἱ ἐμοὶἠγωνίζοντο ἂν ἵνα μὴ παραδοθῶ τοῖς Ἰουδαίοις νῦν δὲ ἡβασιλεία ἡ ἐμὴ οὐκἔστιν ἐντεῦθεν37 εἶπεν οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος οὐκοῦν βασιλεύς εἶ σύ ἀπεκρίθη ὁ Ἰησοῦς σὺ λέγεις ὅτι βασιλεύς εἰμι ἐγὼ εἰς τοῦτο γεγέννημαι καὶ εἰς τοῦτο ἐλήλυθα εἰς τὸν κόσμον ἵνα μαρτυρήσω τῇ ἀληθειᾳ πᾶς ὁ ὢν ἐκ τῆς ἀληθείας ἀκούει μου τῆς φωνῆς38 λέγει αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος τί ἐστιν ἀλήθεια

98

4 ὁ δὲ Πιλᾶτος εἶπεν πρὸς τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ὄχλους οὐδὲν εὑρίσκω αἴτιον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ5 οἱ δὲ ἐπίσχουν λέγοντες ὅτι ἀνασείει τὸν λαὸν διδάσκων καθ᾿ ὅλης τῆς Ἰουδαίαςκαὶ ἀρξάμενος ἀπὸτῆς Γαλιλαίας ἕως ὧδε

Καὶ τοῦτο εἰπὼν πάλιν ἐξῆλθεν πρὸς τοὺς Ἰουδαίους καὶ λέγει αὐτοῖς ἐγὼ οὐδεμίαν εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν

6 Πιλᾶτος δὲ ἀκούσας ἐπηρώτησεν εἰ ὁ ἄνθρωπος Γαλιλαῖος ἐστιν7 καὶ ἐπιγνοὺς ὅτι ἐκ τῆς ἐξουσίας Ἡρῴδου ἐστὶν ἀνέπεμψεν αὐτὸν πρὸς Ἡρῴδην ὄντα καὶ αὐτὸν ἐν Ἱεροσολύμοις ἐν ταύταις ταῖς ἡμέραις323

ndash ndash 13 Πιλᾶτος δὲ συγκαλεσάμενος τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ἄρχοντας καὶ τὸν λαόν14 εἶπεν πρὸς αὐτούς προσηνέγκατέ μοι τὸν ἄνθρωπον τοῦτον ὡς ἀποστρέφοντα τὸν λαόν καὶ ἰδοὺ ἐγὼ ἐνώπιον ὑμῶν ἀνακρίνας οὐδὲν εὗρον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ αἴτιον ὧν

323 Luuk 23 8ndash12 sisaumlltaumlauml kuvauksen Jeesuksesta Herodeksen edessauml

99

κατηγορεῖτε κατ᾽ αὐτοῦ15 ἀλλ᾽ οὐδὲ Ἡρῴδης ἀνέπεμψεν γὰρ αὐτὸν πρὸς ἡμᾶς καὶ ἰδοὺ οὐδὲν ἄξιον θανάτου ἐστὶν πεπραγμένοναὐτῷ

15 Κατὰ δὲ ἑορτὴνεἰώθει ὁ ἡγεμὼν ἀπολύειν ἕνα τῷ ὄχλῳ δὲσμιον ὃν ἤθελον

6 Κατὰ δὲ ἑορτὴν ἀπέλυεν αὐτοῖς ἕναδέσμιον ὃν παρῃτοῦντο

16 παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω324

39 ἔστιν δὲ συνήθεια ὑμῖν ἵνα ἕνα ἀπολύσω ὑμῖν ἐν τῷ πάσχα βούλεσθε οὖν ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων

16 εἶχον δὲ τότε δέσμιον ἐπίσημον λεγόμενον Βαραββᾶν

7 ἦν δὲ ὁ λεγόμενος Βαραββᾶς μετὰ τῶν στασιαστῶν δεδεμένος οἵτινες ἐν τῇ στάσει φόνονπεποιήκεισαν8 καὶ ἀναβὰς ὁ ὄχλος ἤρξατο αἰτεῖσθαι καθὼς ἐποίει αὐτοῖς

17 συνηγμένων οὖν αὐτῶν εἶπεν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος τίνα θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν Βαραββᾶν ἢ Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον χριστόν

9 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἀπεκρίθη αὐτοῖς λέγων θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων

18 Ἀνέκραγον δὲ παμπληθεὶ λέγοντες αἶρε τοῦτον ἀπόλυσον δὲ ἡμῖν τὸν Βαραββᾶν19 ὅστις ἦν διὰ στάσιν τινὰ γενομένην ἐν τῇ πόλει καὶ φόνον βληθεὶς ἐν τῇ φυλακῇ

40 ἐκραύγασαν οὖν πάλιν λέγοντες μὴ τοῦτον ἀλλὰ τὸν Βαραββᾶν ἦν δὲ ὁΒαραββᾶς λῃστής

18 ᾔδει γὰρ ὅτι διὰφθόνον παρέδωκαναὐτόν

10 ἐγίνωσκεν γὰρ ὅτι διὰ φθόνον παραδεδώκεισαν αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς

19 Καθημένου δὲ αὐτοῦ ἐπὶ τοῦ

324 Luuk 2317 rdquoἀνάγκην δὲ εἶχεν ἀπολύειν αὐτοῖς κατὰ ἑορτὴν ἕναrdquo puuttuu tekstikriittisen edition korpustekstistauml

100

βήματος ἀπέστειλεν πρὸς αὐτὸν ἡ γυνὴ αὐτοῦ λέγουσα μηδὲν σοὶ καὶ τῷ δικαίῳ ἐκείνῳ πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ᾽ ὄναρδι᾽ αὐτόν

20 Οἱ δὲ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροιἔπεισαν τοὺς ὄχλους ἵνα αἰτήσωνται τὸν Βαραββᾶν τὸν δὲ Ἰησοῦν ἀπολέσωσιν21 ἀποκριθεὶς δὲ ὁ ἡγεμὼν εἶπεν αὐτοῖς τίνα θέλετεἀπὸ τῶν δύο ἀπολύσω ὑμῖν οἱ δὲ εἶπαν τὸν Βαραββᾶν

11 οἱ δὲ ἀρχιερεῖς ἀνέσεισαν τὸν ὄχλον ἵνα μᾶλλον τὸν Βαραββᾶν ἀπολύσῃ αὐτοῖς

22 λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος τί οὖν ποιήσω Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον χριστόν λέγουσιν πάντες σταυρωθήτω

12 ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἀποκριθεὶς ἔλεγεν αὐτοῖς τί οὖν θέλετε ποιήσωὃν λέγετε τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων13 οἱ δὲ πάλιν ἔκραξαν σταύρωσον αὐτόν

20 πάλιν δὲ ὁ Πιλᾶτος προσεφώνησεν αὐτοῖς θέλον ἀπολῦσαι τὸν Ἰησοῦν 21 οἱ δὲ ἐπεφώνουν λέγοντες σταύρου σταύρου αὐτόν

191 Τότε οὖν ἔλαβεν ὁ Πιλᾶτος τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐμαστίγωσεν 2 καὶ οἱ στρατιῶταιπλέξαντες στέφανον ἐξ ἀκανθῶν ἐπέθηκαναὐτοῦ τῇ κεφαλῇ καὶ ἱμάτιον πορφυροῦν περιέβαλον αὐτὸν325

3 καὶ ἤρχοντο πρὸςαὐτὸν καὶ ἔλεγον

325 Vrt Matt 2728ndash30 ja Mark 1517ndash19 sekauml Luuk 2311

101

χαῖρε ὁ βασλεὺς τῶν Ἰουδαίων καὶ ἐδίδοσαν αὐτῷ ῥαπίσματα

23 ὁ δὲ ἔφη τί γὰρκακὸν ἐποίησεν οἱδὲ περισσῶς ἔκραζον λέγοντες σταυρωθήτω

14 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἔλεγεν αὐτοῖς τί γὰρ ἐποίησεν κακόν οἱ δὲ περισσῶς ἔκραξανσταύρωσον αὐτον

22 ὁ δὲ τρίτον εἶπεν πρὸς αὐτούςτί γὰρ κακὸν ἐποίησεν οὗτος οὐδὲν αἴτιον θανάτου εὗρον ἐν αὐτῷ παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω23 οἱ δὲ ἐπέκειντο φωναῖς μεγάλαις αἰτούμενοι αὐτόν σταυρωθῆναι καὶ κατίσχυον αἱ φωναὶ αὐτῶν

4 Καὶ ἐξῆλθεν πάλιν ἔξω ὁ Πιλᾶτος καὶ λέγει αὐτοῖς ἴδε ἄγω ὑμῖν αὐτὸν ἔξω ἵνα γνῶτε ὅτι οὐδεμίαν αἰτίαν εὑρίσκω ἐν αὐτῷ 5 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Ἰησοῦς ἔξω φορῶν τὸν ἀκάνθινον στέφανον καὶ τὸ πορφυροῦν ἱμάτιον καὶ λέγει αὐτοῖς ἰδοὺ ὁ ἄνθρωπος6 Ὅτε οὖν εἶδον αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ ὑπηρέται ἐκαύγασαν λέγοντες σταύρωσον σταύρωσον λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος λάβετε αὐτὸν ὑμεῖςκαὶ σταυρώσατε ἐγὼ γὰρ οὐχ εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν

7 ἀπεκρίθησαν αὐτῷ οἱ Ἰουδαῖοι ἡμεῖς νόμον ἔχομεν καὶ κατὰ τὸν νόμον ὀφείλει ἀποθανεῖν ὅτι υἱὸνθεοῦ ἑαυτὸν ἐποίησεν8 Ὅτε οὖν ἤκουεν ὁ Πιλᾶτος τοῦτον τὸν λόγον μᾶλλον ἐφοβήθη9 καὶ εἰσῆλθεν εἰς τὸ πραιτώριον πάλιν καὶ λέγει τῷ Ἰησοῦ πόθεν εἶ σύ ὁ δὲ Ἰησοῦς

102

ἀπόκρισιν οὐκ ἔδωκεν αὐτῷ10 λέγει οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος ἐμοὶ οὐ λαλεῖς οὐκ οἶδας ὅτι ἐξουσίαν ἔχω ἀπολῦσαί σε καὶ ἐξουσίαν ἔχω σταυρῶσαί σε11 ἀπεκρίθη αὐτῷ Ἰησοῦς οὐκ εἶχες ἐξουσίαν κατ᾿ ἐμοῦ οὐδεμίαν εἰ μὴ ἦν δεδομένον σοι ἄνωθεν διὰ τοῦτο ὁ παραδούς μέ σοι μείζονα ἁμαρτίαν ἔχει12 ἐκ τούτου ὁ Πιλᾶτος ἐζήτει ἀπολῦσαι αὐτόν οἱδὲ Ἰουδαῖοι ἐκραύγασαν λέγοντες ἐὰν τοῦτον ἀπολύσῃς οὐκ εἶ φίλος τοῦ Καίσαρος πᾶς ὁ βασιλέα ἑαυτὸν ποιῶν ἀντιλέγει τῷΚαίσαρι

24 Ἰδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖ ἀλλὰ μᾶλλον θόρυβος γίνεται λαβὼν ὕδωρ ἀπενίψατο τὰς χεῖρας ἀπέναντι τοῦ ὄχλου λέγων ἀθῷος εἰμι ἀπὸ τοῦαἵματος τούτου ὑμεῖς ὄψεσθε25 καὶ ἀποκριθεὶς πᾶς ὁ λαὸς εἶπεν τὸ αἷμα αὐτὸῦ ἐφ᾿ ἡμᾶς καὶ ἐπὶ τὰ τέκνα ἡμῶν26 τότε ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν τὸν δὲ Ἰησοῦν

15 Ὁ δὲ Πιλᾶτος βουλόμενος τῷ ὄχλῳ τὸ ἱκανὸν ποιῆσαι ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν καὶ παρέδωκεν τὸν Ἰησοῦν φραγελλώσας ἵνα σταυρωθῇ

24 Καὶ Πιλᾶτος ἐπέκρινεν γενέσθαιτὸ αἴτημα αὐτῶν25 ἀπέλυσεν δὲ τὸν διὰ στάσιν καὶ φόνον βεβλημένον εἰς φυλακὴν ὃν ᾐτοῦντο τὸν δὲ Ἰησοῦν παρέδωκεντῷ θελήματι αὐτῶν

13 ὁ οὖν Πιλᾶτος ἀκούσας τῶν λόγων τούτων ἤγαγεν ἔξω τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐκάθισεν ἐπὶ βήματος εἰς τόπον λεγόμενον Λιθόστρωτον Ἑβραϊστὶ δὲ Γαββατα14 ἦν δὲ παρασκευὴ τοῦ πάσχα ὥρα ἦν ὡς ἕκτη καὶ λέγει τοῖςἸουδαίοις ἴδε ὁ βασιλεὺς ὑμῶν15 ἐκραύγασαν οὖν ἐκεῖνοι ἆρον ἆρον σταύρωσον αὐτόν λέγει αὐτοῖς

103

φραγελλώσας παρέδωκεν ἵνα σταυρωθῇ

ὁ Πιλᾶτος τὸν βασιλέα ὑμῶν σταυρώσω ἀπεκρίθησαν οἱ ἀρχιερεῖς οὐκ ἔχομεν βασιλέα εἰ μὴ Καίσαρα16 Τότε οὖν παρέδωκεν αὐτὸν αὐτοῖς ἵνα σταυρωθῇ

104

• 1 Johdanto
• • 11 Tutkimuskysymys ja -metodi
  • 12 Tulkintahistoriaa
  • 13 Kaumlsitteistauml
  • 14 Tutkielman rakenne
  • • 2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherrat
    • • 21 Roomalaiset maaherrat ja Juudea
      • 22 Pilatus Juudean maaherrana
      • • 3 Markuksen evankeliumi
        • • 31 Johdanto
          • 32 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
          • 33 Roomalainen oikeudenkaumlynti
          • 34 Pilatus Markuksen evankeliumissa
          • • 4 Matteuksen evankeliumi
            • • 41 Johdanto
              • 42 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
              • 43 Roomalainen oikeudenkaumlynti
              • 44 Pilatus Matteuksen evankeliumissa
              • • 5 Luukkaan evankeliumi
                • • 51 Johdanto
                  • 52 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
                  • 53 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessauml
                  • 54 Jeesus Herodeksen edessauml
                  • 55 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessauml
                  • 56 Pilatus Luukkaan evankeliumissa
                  • • 6 Johanneksen evankeliumi
                    • • 61 Johdanto
                      • 62 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaiset
                      • 63 Roomalainen oikeudenkaumlynti
                      • 64 Pilatus Johanneksen evankeliumissa
                      • • 7 Johtopaumlaumltoumlkset
                        • Lyhenteet
                        • Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo
                        • • Laumlhteet ja apuneuvot
                          • Kirjallisuus
                          • • Liite Synopsis

Taumlstauml ei kuitenkaan ole muuta todistetta kuin Filonin kirjoitus eikauml missaumlaumln

kerrota Sejanuksen olleen Pilatuksen patronius Turnerin mukaan Pilatus ei

tarkoituksella loukannut juutalaisten tapoja Pilatus oli kohtalaisen paumltevauml

hallitsija mistauml haumlnen pitkauml hallituskautensakin viestii Haumln pyrki maakunnassa

vahvistamaan Rooman valtaa ja kansan uskollisuutta Rooman valtakuntaa

kohtaan11 Myoumlhemmin taumltauml tulkintaa on edustanut myoumls Raymond Brown12

Lisaumlksi Helen Bond joka kuuluu taumlmaumln tutkielman kannalta keskeisiin tutkijoihin

liittyy taumlhaumln tulkintatyyppiin Haumln on kirjoittanut 1990-lopussa hyvin kattavan

tutkimuksen Pilatuksesta Haumln korostaa tutkimuksessaan sitauml ettauml niin Filonin ja

Josefuksen kuin evankeliumien kirjoittajienkin Pilatus-kuvaukseen vaikutti heidaumln

oma tilanteensa eikauml yhtauml voida pitaumlauml historiallisempana kuin muita13

Naumlmauml kaksi tulkintalinjaa Pilatuksesta olivat 1900-luvun tutkimuksessa

vaikuttavimmat mutta niiden lisaumlksi on esitetty myoumls muunlaisia tulkintoja

Erityisesti Raamatun evankeliumeihin keskittyvauml tulkinta katsoo Pilatuksen olleen

paumlaumlttaumlmaumltoumln ja heikko hallitsija Markus kertoo kuinka Pilatus tiesi ettauml Jeesus oli

luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta (Mark 1510) Matteus puolestaan kuvaa

Pilatuksen pesemaumlssauml kaumltensauml Jeesuksen tuomiosta (Matt 2724) Luukkaan

sanojen mukaan Pilatus laumlhetti Jeesuksen Herodeksen luo kuulusteltavaksi (Luuk

237) Johannes puolestaan kirjoittaa samoin kuin Luukas (Luuk 234 14 ja 22)

Pilatuksen useaan otteeseen julistaneen Jeesuksen syyttoumlmaumlksi (Joh 1838 194 ja

6)14 Niinpauml Pilatus uskoi ettauml Jeesus oli syytoumln mutta haumln ei uskaltanut luottaa

omaan harkintakykyynsauml vaan taipui paikalla olleen kansan tahtoon ja tuomitsi

Jeesuksen Taumlllaista tulkintaa ovat edustaneet esimerkiksi Vincent Taylor ja

Ronald Piper15

Viime vuosikymmeninauml Uuden testamentin tutkimuksessa varsinkin

Pohjois-Amerikassa on yleistynyt postkolonialistinen kritiikki Erityisesti sen

alalaji imperiumikritiikki on tuonut evankeliumien Pilatus-kuvaukseen uusia

naumlkoumlkulmia Perinteisesti tutkimuksessa on kiinnitetty erityistauml huomiota

varhaiskristittyjen ja juutalaisten suhteisiin Imperiumikritiikki nostaa kuitenkin

esille varhaiskristittyjen ja Rooman valtakunnan vaumllisen suhteen Tyypillisesti

11 Turner 1965 68ndash74 12 Ks tarkemmin Brown 1994 693ndash70513 Bond 1998 xvii14 Taumlssauml tutkielmassa kaumlytaumln yksinkertaisuuden vuoksi evankeliumien kirjoittajista heidaumln perinteestauml nousevia nimiaumlaumln tai termiauml rsquoevankelistatrsquo viitatessani kaikkiin kirjoittajiin kerralla 15 Taylor 1952 577ndash579 Piper 2007 127ndash162 Taylor tiedostaa tavan korostaa Jeesuksen viattomuutta ja juutalaisten syyllisyyttauml Haumlnen mukaansa kuitenkin Markuksen kertomuksessa naumlkyy Pilatuksen kyvyttoumlmyys toimia oman harkintansa vaikka ylipappien syyllisyys Jeesuksen kuolemaan on myoumls esillauml

4

imperiumikritiikki naumlkee Jeesuksen toiminnan vastakulttuurisena ja evankeliumit

vastakulttuurisina teksteinauml jotka pyrkivaumlt kyseenalaistamaan Rooman

valtakunnan arvot16 Imperiumikritiikki pyrkii nostamaan esille Raamatun tekstien

kohtia missauml erityisesti Rooman valtakuntaan ja sen sosiaaliseen tai

uskonnolliseen jaumlrjestykseen viitataan eksplisiittisesti tai implisiittisesti

Tavallisesti naumlmauml viittaukset naumlhdaumlaumln Rooman edustamien asioiden ja arvojen

kyseenalaistamisena17 Warren Carter on yksi imperiumikritiikin uranuurtaja ja

yksi taumlssauml tutkielmassa esiteltyjauml tutkijoita Haumln pitaumlauml Pilatusta tyypillisenauml

maaherrana joka valvoi Rooman valtakunnan ja sen liittolaisten etuja

maakunnassa Haumlnen mukaansa Jeesus oli uhka Rooman valtakunnalle minkauml

vuoksi Pilatus oli valmis tuomitsemaan taumlmaumln18 Carter nostaa esille Rooman

valtakunnan merkityksen evankeliumeille Evankeliumit on kirjoitettu Rooman

valtakunnan alueella ja ne kuvaavat tapahtumia jotka sijoittuvat valtakunnan

alueelle Niinpauml evankeliumien taustakonteksti on roomalainen Carterin mukaan

evankeliumit ottavatkin kantaa roomalaiseen maailmaan ja sen arvoihin Taumlmauml

imperiumin arviointi laumlpaumlisee evankeliumit kauttaaltaan19 Carterin tulkinnassa

huomion arvoista on se ettauml siinauml haumlnen olettamansa historiallinen maailma ja

evankeliumien kertomuksellinen maailma tulevat hyvin laumlhelle toisiaan Naumlin

kysymys siitauml millainen roomalainen maaherra Pilatus oikeastaan oli heijastuu

suoraan siihen miten evankeliumien Pilatus-kuvausta tulkitaan

13 KaumlsitteistaumlTaumlmaumln tutkielman kannalta keskeisiauml kaumlsitteitauml ovat imperiumivastainen ja

juutalaisvastainen Molemmat termit ovat sisaumllloumlllisesti hyvin ongelmallisia Mikauml

tekee tekstistauml juutalaisvastaisen tai imperiumivastaisen Nykykaumlytoumlssauml sana

rdquojuutalaisvastainenrdquo kantaa herkaumlsti holokaustin taakkaa Minauml maumlaumlrittelen taumlssauml

tutkielmassa juutalaisvastaisuudeksi juutalaisia tai jotakin juutalaisryhmaumlauml

vaumlaumlristelevaumln kuvauksen jonka tarkoitus on asettaa juutalaiset yhteisoumlnauml pysyvaumlsti

kielteiseen valoon Nykylukijan ja evankelistojen vaumllillauml on laumlhes kaksituhatta

vuotta historiaa Taumlstauml syystauml on ensiarvoisen taumlrkeaumlauml kiinnittaumlauml huomio

nimenomaan evankelistan alkuperaumliseen tarkoitukseen Evankelistoja ei voida

pitaumlauml vastuullisina nykylukijalle juutalaisvastaisilta vaikuttavista tulkinnoista

16 Frey 2014 337 Artikkelissaan Frey kritisoi kovasti imperiumivastaista tulkintaa joka haumlnen mukaansa on herkaumlsti yksipuolista ja ideologialaumlhtoumlistauml17 Mcknight amp Modica 2013 16 Englannin kielinen vastine on rsquoempire criticismrsquo18 Carter 2003 32 Muita imperiumikritiikin edustajia ovat esimerkiksi Tom Thatcher ja Kavin Rowe19 Carter 2006 1ndash3

5

jollei voida osoittaa juutalaisvastaisen tulkinnan olleen jo evankelistan mielessauml

Lisaumlksi on huomioitava se konteksti josta evankelista kirjoitti Kokiko evankelista

olevansa osa juutalaisuutta Yleinen tulkinta on se ettauml ryhmaumln sisaumlinen retoriikka

voi olla vahvempaa kuin ulkopuolelta tuleva ilman ettauml retoriikkaa pidetaumlaumln

juutalaisvastaisena On kuitenkin mielestaumlni selvaumlauml ettei kaikkea kielteistauml

arvostelua voida pitaumlauml juutalaisvastaisuutena vaan vaumlitteiden juutalaisvastaisuutta

on tulkittava ennen kaikkea niiden tarkoituksesta kaumlsin

Imperiumivastaisuudeksi nimitaumln tarkoituksellista Rooman valtakunnan

arvojen jatai vallan vastustamista joka hylkaumlauml mahdollisuuden toimia

imperiumin sisaumlllauml vallitsevissa olosuhteissa Kyse ei siis ole Rooman imperiumin

vallan tai arvojen arvostelusta joka taumlhtaumlisi Rooman valtakunnan uudistamiseen

Lisaumlksi koska imperiumikritiikin kannattajien mukaan imperiumivastaisuus voi

ilmetauml myoumls epaumlsuorasti on naumliden imperiumivastaisten kantojen oltava riittaumlvaumln

selkeitauml Riittaumlvauml selkeys on kriteerinauml haasteellinen mutta tarkoitan sillauml sitauml ettauml

tulkinta ei saa olla liian vaumlkinaumlinen ja myoumls muiden evankeliumin kohtien on

tuettava tulkintaa Erityisen taumlrkeaumlauml on erottaa evankelistan Rooma-suhteen

erityspiirteet itse imperiumivastaisuudesta Esimerkiksi Martin Meiser korostaa

ettauml Tertullianus oli epaumlilemaumlttauml uskollinen keisarille vaikka ei pitaumlnytkaumlaumln taumltauml

jumalana20

14 Tutkielman rakenneAloitan tutkielmani luomalla lyhyen katsauksen siihen mitauml me tiedaumlmme

historiallisesta Pilatuksesta ja roomalaisista maaherroista yleensauml Taumlmaumln jaumllkeen

siirryn kaumlsittelemaumlaumln evankeliumien kuvauksia Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml

kutakin vuorollaan Markuksesta alkaen Naumlissauml kappaleissa teen lyhyen

johdannon jossa kaumlyn laumlpi yleisesti evankeliumin suhdetta Rooman valtakuntaan

Taumlmaumln jaumllkeen kaumlsittelen tiiviisti Jeesuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin joka

edeltaumlauml roomalaista oikeudenkaumlyntiauml Taumlmaumln kappaleen avulla tarkastelen

evankeliumin asenteita juutalaisuutta jotakin sen alaryhmaumlauml tai sen johtajia

kohtaan Juutalaisuuden ja evankeliumien suhde on itsessaumlaumln jo hyvin laaja aihe

eikauml sitauml ole taumlmaumln tutkielman piirissauml mahdollista kaumlsitellauml tarkasti Taumlstauml

huolimatta teen muutamia huomioita kunkin evankeliumin juutalaissuhteesta sillauml

toisaalta se voi vaikuttaa myoumls merkittaumlvaumlsti evankeliumien Pilatus-kuvaukseen

Naumlhdaumlkseni onkin neljauml vaihtoehtoa kuinka kunkin evankeliumin kirjoittajan

asenteet juutalaisuutta ja toisaalta Rooman valtakuntaa kohtaan vaikuttavat

20 Meiser 2015 140ndash141

6

evankeliumin kuvaan Pilatuksesta Ensimmaumlinen vaihtoehto on ettauml evankelista

pyrkii siirtaumlmaumlaumln vastuun Jeesuksen tuomitsemisesta mahdollisimman

taumlydellisesti juutalaisille jollekin juutalaiselle ryhmaumllle tai juutalaisille johtajille

Samalla haumln esittaumlauml Pilatuksen suhtautuneen Jeesukseen myoumltaumlmielisesti eikauml haumln

vastusta Rooman valtakuntaa Toinen vaihtoehto on ettauml evankelista naumlkee sekauml

juutalaiset jokin juutalaisen ryhmaumln tai juutalaiset johtajat ettauml Pilatuksen yhtauml

suuressa vastuussa Jeesuksen tuomitsemisesta Niinpauml haumln ei nosta kumpaakaan

erityisesti syylliseksi Evankeliumin kirjoittaja saattaa arvostella tai olla

arvostelematta juutalaisia jatai Pilatusta ja mahdollisesti Rooman valtakuntaa

Kolmanneksi kirjoittaja ei korostakaan Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml erityisesti

juutalaisten osallisuutta vaan todellinen arvostelun kohde on Pilatus ja haumlnen

edustamansa Rooman valtakunta Neljaumls vaihtoehto on se ettei evankeliumin

kirjoittajan juutalaissuhteella ja Pilatus-kuvauksella ole mitaumlaumln tekemistauml

keskenaumlaumln Evankelistan suhde juutalaisuuteen on oma asiansa ja Pilatuksen

toiminta oikeudenkaumlynnissauml on riippumaton taumlstauml

Vasta kun olen kaumlsitellyt evankeliumin juutalaisen oikeudenkaumlynnin siirryn

roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin ja Pilatuksen toimintaan Taumlssauml kaumlsittelyssauml

arvioin evankeliumien Pilatuksen kuvausta ja sitauml kuinka evankeliumien suhde

toisaalta juutalaisiin toisaalta Rooman valtakuntaan vaikuttaa taumlhaumln kuvaukseen

Paumlaumltaumln jokaisen evankeliumin kaumlsittelyn kokoavaan kappaleeseen jossa esitaumln

naumlkemykseni evankeliumin Rooma-suhteesta joka on noussut evankeliumin

Pilatus kuvauksesta Tutkielman lopuksi teen yhteenvedon jossa teen huomioita

evankeliumien eroista ja yhtaumllaumlisyyksistauml

2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherratVaikka tutkimukseni ei ensisijaisesti keskity siihen kuka tai millainen Pontius

Pilatus historiassa mahdollisesti oli tarkastelen silti taumltaumlkin kysymystauml lyhyesti

Naumlin voimme paremmin arvioida tutkijoiden naumlkemyksiauml siitauml kuinka Pilatus on

kuvattu eri evankeliumeissa Mikaumlli Pilatus on kuvattu tyypillisenauml maaherrana

kuten Carter usein vaumlittaumlauml meidaumln on saatava ensin jonkinlainen kuva tyypillisestauml

maaherrasta ja siitauml mitauml me tiedaumlmme historiallisesta Pilatuksesta

21 Roomalaiset maaherrat ja JuudeaRoomalaiset maaherrat tulivat paumlaumlasiassa senaattoriluokasta Se kuka heidaumlt

nimitti riippui maakunnan tilanteesta Rooman rauhallisilla ydinalueilla jolla ei

ollut pysyvaumlauml tarvetta armeijalle maaherroina toimivat senaatin valitsemat

7

prokonsulit He olivat entisiauml konsuleita ja heidaumln toimikautensa oli yksi vuosi

Rooman rajojen tuntumassa olleiden maakuntien tilanne oli toinen Ne olivat

Rooman keisarin hallinnassa Naumlihin rajaprovinsseihin keisari nimitti legaatin

senaattoriluokan edustajien joukosta Poikkeuksena oli Egypti jonka maaherra

tuli ritariluokasta Perinteisesti tutkimuksessa on ajateltu ettauml Rooman

valtakunnassa oli naumliden suurempien senaattoriluokan hallitsemien maakuntien

lisaumlksi pienempiauml maakuntia Naumliden pienempien alueiden hallitsijat keisari

nimitti Egyptin tapaan ritariluokasta Juudean on mielletty kuuluneen naumlihin

pieniin alueisiin21 Steve Mason argumentoi kuitenkin vahvasti sen puolesta ettei

Juudea ollut vielauml Jeesuksen aikaan itsenaumlinen maakunta vaan osa Syyriaa Haumlnen

mukaansa Juudealla tarkoitettiin etelaumlisen Syyrian etnistauml aluetta joka keskittyi

Jerusalemiin ja sen ympaumlristoumloumln Lisaumlksi haumlnestauml antiikin kirjoittajat kuten Strabo

ja Cassius Dio22 eivaumlt tunteneet Egyptin lisaumlksi muita maakuntia joita hallitsi

ritariluokan edustaja23 Taumlmaumln asian puolesta puhuu myoumls se ettauml Juudean

maaherralla oli kaumlytoumlssaumlaumln vain suhteellisen vaumlhaumln sotilaita Taumlmauml tarkoitti sitauml

ettauml suurempien levottomuuksien syttyessauml Juudean maaherra oli riippuvainen

Syyrian legaatin tuesta Naumlin legaatilla oli merkittaumlvaumlauml vaikutusvaltaa Juudean

maaherraan24

Rooman toiminta maakunnissa vaihteli merkittaumlvaumlsti Helmut Koesterin

mukaan Rooman valtakunnan laajentumisen alkuvaiheessa Maakuntien maaherrat

kaumlyttivaumlt valtaansa monesti omien etujensa Rooman tai roomalaisten kauppiaiden

etujen mukaisesti Taumlmauml oli erityisen yleistauml Rooman rajaprovinsseissa joissa

valta ei ollut vielauml vakiintunut Seurauksena oli provinssien alkuperaumlisten

asukkaiden riisto Keisariajalle tultaessa taumlhaumln riistoon pyrittiin puuttumaan

Rooman valtakunnan virkamiehille maumlaumlraumlttiin kiinteaumlt palkat Maaherrat olivat

suoraan vastuussa keisarille ja maaherran virkamiehet keraumlsivaumlt tilojen ja

henkiloumliden verot Taumlstauml huolimatta epaumlsuoria veroja keraumlsivaumlt edelleen

publikaanit Rooman valtakunnan edustajat myivaumlt verojen keraumlaumlmisoikeuksia

niistauml eniten tarjoaville Naumlin epaumlsuorat verot saumlilyivaumlt edelleen korkeina25

21 Naumlin esimerkiksi ajattelevat Koester (1995 311ndash312) ja Bond (1998 4ndash5) Bond tosin myoumlntaumlauml ettauml Juudea oli pitkaumllti riippuvainen Syyriasta22 Mielenkiintoista on ettauml myoumls Luukkaasta oli olennaista mainita nimenomaan Syyrian kaumlskynhaltija Quirinius (Luuk 22)23 Mason (2016 240ndash245) luettelee kaikkiaan kaksitoista perustetta sille miksi Juudea ei ollut vielauml ennen Juutalaissotaa itsenaumlinen maakunta 24 Bondin (1998 5 amp 13) mukaan Juudean maaherralla oli kaumlytoumlssaumlaumln vain auxilia-joukkoja joita oli viisi kohorttia jalkavaumlkeauml ja yksi ratsuvaumlen rykmentti25 Koester 1995 279 312

8

Taumlmauml maakuntien riisto Rooman valloitushistorian alkuvaiheessa pitaumlnee

paikkansa kun roomalaisilla ei vielauml ollut selkeaumlauml pitkaumlaikaista tavoitetta

toiminnalleen Keisariajalle saavuttaessa roomalaisilla oli jo kuitenkin useita

strategioita siihen kuinka hallita heidaumln alaisuudessaan olevia alueita Mason

jakaa roomalaisten strategiat neljaumlaumln tyyppiin Ensinnaumlkin oli edellauml mainittu

valloitetun alueen riisto ja sen resurssien kaumlyttouml Rooman talouden hyvaumlksi

Toiseksi oli pyrkimys tukea alkuperaumlistauml paikallista eliittiauml maakunnan

kaupungeissa Kolmanneksi roomalaiset saattoivat palkita ystaumlviaumlaumln jotka olivat

osoittaneet uskollisuutensa Roomalle Ja neljaumlnneksi roomalaiset saattoivat pyrkiauml

pitaumlmaumlaumln liittolaisensa riippuvaisina yksin Roomasta luomalla epaumlluottamusta

naumliden vaumllille26

Juudeassa keisari Augustus hyoumldynsi naumlistauml strategioista kolmatta

nimittaumlessaumlaumln Herodes Suuren Juudean kuninkaaksi Kun Herodes kuoli vuonna 4

eea keisari Augustus kunnioitti Herodeksen testamenttia huolimatta siitauml ettauml

ilmeisesti Jerusalemin paikallinen papillinen eliitti oli anonut testamentin

mitaumltoumlintiauml27 Niinpauml haumln nimitti Herodeksen pojan Arkhelaoksen muun muassa

Juudean alueen hallitsijaksi28 Kuitenkin jo vuonna 6 jaa Augustus karkotti

Arkhelaoksen Jerusalemista ja liitti Juudean Syyrian maakuntaan Samalla haumln

nimitti Juudeaan maaherran ritariluokasta Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml Jerusalemin

juutalaisen erityisesti papillisen eliitin valta kasvoi29

Roomalaiset kunnioittivat pitkaumllle maakuntiensa perinteitauml ja lakeja He

puuttuivat niihin vain jos he katsoivat niiden olevan sivistymaumlttoumlmiauml Paikalliset

vallanpitaumljaumlt saumlilyttivaumlt asemansa mutta roomalaiset toivat alueelle myoumls oman

hallintokoneistonsa Niin ikaumlaumln tuomiovalta saumlilyi pienemmissauml asioissa

paikallisilla johtajilla mutta keisarin ja taumlmaumln virkamiesten hallitsemat

tuomioistuimet kaumlsittelivaumlt kaikki vakavammat rikokset Naumlin esimerkiksi

kuolemantuomiovalta kuului provinsseissa maaherralle30

26 Mason 2016 26027 Mason 2016 249 amp 252 Mason korostaa ettei suinkaan koko Juudean eliitti toivonut Juudean liittaumlmistauml suoran Rooman vallan alle Sen sijaan taumltauml toivoi ensi sijassa papillinen eliitti jonka valtaa kuningas heikensi28 Herodes Suuren valtakunta jaettiin haumlnen kolmen poikansa kesken Arkhelaos suurimman osan eli noin puolet Herodeksen valtakunnasta mm Juudean muut alueet jaettiin Antipaksen ja Filippoksen kesken Bond 1998 329 Ks tarkemmin Juudean tilanteesta vuoden 6 jaa tienoilla Mason 2016 250ndash253 30 Koester 1995 312 Tutkijoiden kesken on tosin erimielisyyttauml siitauml oliko paikallisilla johtajilla oikeus langettaa kuolemantuomioita jos asia koski paikallisia uskonnollisia tapoja Esimerkiksi Craig Blomberg (2001 240ndash241) pitaumlauml taumltauml mahdollisena Toisaalta mm Andrew Lincoln (2005 460ndash461) ja Carter (2003 46) epaumlilevaumlt taumltauml Bond (1998 16 alaviite 86) toteaa ettauml tilanteissa joissa paikallisten kerrotaan langettaneen kuolemantuomion kyseessauml saattoi olla lynkkaus eikauml varsinainen laillinen oikeudenkaumlynti (vrt Apt 68ndash15 754ndash60)

9

Maaherrat tyoumlskentelivaumlt yhdessauml paikallisen eliitin kanssa rauhan

saumlilyttaumlmiseksi Toisaalta paikallinen eliitti oli riippuvainen maaherrasta

Esimerkiksi Juudeassa maaherralla oli valta nimittaumlauml ja myoumls erottaa ylipappi

mikaumlli katsoi sen tarpeelliseksi Pilatus ei milloinkaan kaumlyttaumlnyt taumltauml valtaa mutta

haumlnen edeltaumljaumlnsauml Valerius Grassus nimitti Josefuksen mukaan ainakin viisi

ylipappia31

Carterilla on hyvin kielteinen kuva roomalaisista maaherroista Haumlnen

mukaansa naumlmauml toimivat pelkaumlstaumlaumln edistaumlaumlkseen Rooman poliittisia taloudellisia

ja sotilaallisia intressejauml Maaherrat kaumlyttivaumlt taumlssauml tehtaumlvaumlssauml keinoja jotka

riistivaumlt ja alistivat tavallisia maakuntien asukkaita32 Rooman etujen valvominen

maakunnissa oli epaumlilemaumlttauml maaherrojen tehtaumlvauml Mielestaumlni Carterin

naumlkemykselle kansan alistamisesta ja riistaumlmisestauml ei ole kuitenkaan riittaumlviauml

perusteita Mikaumlaumln ei viittaa siihen ettauml Juudean asukkaita olisi mitenkaumlaumln

poikkeuksellisella tavalla riistetty tai alistettu ensimmaumlisen vuosisadan

alkupuoliskolla Mason kyllauml mainitsee ettauml pian Juudean Syyriaan liittaumlmisen

jaumllkeen syntyi rauhattomuutta Haumlnen tulkintansa mukaan tyytymaumlttoumlmyyden syy

ei kuitenkaan ollut roomalaisten riisto vaan kansan pettymys Jerusalemin

menetettyauml erityisasemansa33

22 Pilatus Juudean maaherranaPilatus oli viides Juudean maaherra ja hallitsi noin 26ndash37 jaa jolloin Tiberius oli

Rooman keisari Haumln oli yksi pisimpaumlaumln Juudeaa hallinneista maaherroista34

Pilatus hallitsi Juudeaa Kesareasta (Caesarea Maritima) joka oli roomalaisesta

naumlkoumlkulmasta strategisesti paremmassa paikassa ja lisaumlksi uskonnollisesti

neutraalimpi kaupunki kuin Jerusalem Jerusalemiin maaherra saapui yleensauml vain

suurien juhlien aikaan jolloin kaupunkiin keraumlaumlntyi paljon ihmisiauml ja

levottomuuksien riski oli suurempi35

31 Carter 2008 293 32 Ks tarkemmin Carterin kuvausta roomalaisista maaherroista Carter 2008 291ndash299 33 Ks tarkemmin Bondin kuvausta Juudeasta (1998 1ndash9) ja Masonin (2016 245ndash254) kuvaus vuoden 6 jaa tilanteesta34 Bondin (1998 1) ja Masonin (2016 265) mukaan Pilatuksen hallituskausi paumlaumlttyi vuonna 37 mutta mm Brown (1994 693) Koester (1995 373) ja Carter (2003 45) ajoittavat paumlaumlttymisen vuoteen 36 Kaikki ovat kuitenkin yhtauml mieltauml siitauml ettauml Pilatuksesta tuli Juudean maaherra vuonna26 joskin Mason pitaumlauml myoumls mahdollisena vuosia 18 tai 1935 Bond (1998 7) toteaa ettauml Kesareaan oli helppo siirtaumlauml joukkoja tarvittaessa meren kautta koskase sijaitsi Vaumllimeren rannalla Lisaumlksi kreikkalaisena kaupunkina se oli kahdessakin mielessauml uskonnollisesti neutraali Ensinnaumlkin Juudean paikallisen vaumlestoumln oli helpompi hyvaumlksyauml roomalainen hallinto kreikkalaisessa kaupungissa kuin esimerkiksi uskonnollisesti merkittaumlvaumlssauml Jerusalemissa Toiseksi Juudean alueella asui monien eri uskonnollisten ryhmien edustajia kuten samarialaiset ja juutalaisuuden eri ryhmittymaumlt naumlin maaherran sijoittuminen esimerkiksi Jerusalemiin olisi voinut vaikutta tietyn ryhmaumln suosimiselta

10

Pilatuksen hallituskaudesta on jaumlljellauml myoumls arkeologista todistusaineistoa

Kesareasta loumlytyi vuonna 1961 kalkkikivi joka on ollut osa Pilatuksen

rakennuttamaa rakennusta Kivessauml on omistuskirjoitus keisari Tiberiukselle

]S TIBERIEVM PON]TIVS PILATVS PRAEF]ECTVS IVDA[EA]E

]Tiberiuksen Pon]tius Pilatus Juudean [pref]ekti

Sitauml minkauml rakennuksen Pilatus rakennutti Tiberiuksen kunniaksi tai mitauml muuta

kaiverruksessa luki ei tiedetauml36 Kaiverruksessa ei ole saumlilynyt Pilatuksen

etunimeauml jota ei tunneta mutta se ilmaisee Pilatuksen arvonimen prefekti Taumlmauml

arvonimi viittaa ensi sijassa sotilaalliseen virkaan mikauml saattoi johtua siitauml ettauml

Juudea oli suhteellisen vaumlhaumln aikaa sitten siirtynyt Rooman suoran hallintovallan

alle37

Pilatuksen tullessa Juudean maaherraksi tilanne Syyrian legaatin suhteen oli

kuitenkin erikoinen Taumlmauml johtui siitauml ettauml Pilatuksen hallinnon ensimmaumliset

kuusi vuotta Syyrian legaatti Lucius Aelius Lamia ei ollut Syyriassa vaan hoiti

tehtaumlviaumlaumln Roomasta kaumlsin Tilanne ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut Pilatukselle edullinen sillauml

se merkitsi sitauml ettei haumlnellauml ollut nopeasti saatavilla tukea jos ongelmia ilmeni

Niinpauml Pilatus saattoi olla valmis tukahduttamaan kaikki mahdolliset

levottomuudet nopeasti ennen kuin ne paumlaumlsivaumlt kaumlrjistymaumlaumln38

Pilatuksen pitkauml hallituskausi kuitenkin viittaa siihen ettauml haumln oli

kohtalaisen taitava maaherra Luonnollisesti on mahdollista ettauml kaikki haumlnen

paumlaumltoumlksensauml eivaumlt olleet suosittuja eivaumltkauml poliittisesti onnistuneita kuten Filon ja

Josefus kirjoittavat Taumlstauml huolimatta ei ole todennaumlkoumlistauml ettauml Pilatus olisi

palvellut maaherrana niin kauan kuin haumln palveli jos haumln olisi ollut yhtauml raaka

kuin Filon antaa ymmaumlrtaumlauml Pilatuksen hallituskausi paumlaumlttyi vasta kun Syyrian

legaatti Lucius Vitellius maumlaumlraumlsi Pilatuksen takaisin Roomaan antamaan selonteon

keisarille Taumlmauml johtui siitauml ettauml samarialaiset syyttivaumlt Pilatusta toistuvista

julmuuksista heitauml kohtaan39

Historiallisen Pilatuksen kannalta olennaisimmat kirjalliset laumlhteet ovat

peraumlisin juutalaisilta kirjoittajilta Filon Aleksandrialaiselta ja Josefukselta sekauml 36 Bond 1998 11ndash12 37 Bond 1998 12 Fadus (44ndash46) oli ensimmaumlinen Juudean maaherra jonka arvonimi oli prokuraattori mikauml oli siviilivirka 38 Bond 1998 1539 Mason 2016 265

11

Raamatun evankeliumeista40 Pilatus esiintyy myoumls muissa teksteissauml kuten edellauml

mainituissa Pietarin evankeliumissa ja Nikodemuksen evankeliumissa mutta ne

ovat myoumlhempiauml tekstejauml joiden anti historiallisen Pilatuksen tutkimukselle on

varsin ohutta

Varhaisimmat maininnat Pilatuksesta on kirjoittanut Filon

Aleksandrialainen joka oli Pilatuksen aikalainen41 Haumln kertoo Pilatuksesta

tekstissaumlaumln Legatio ad Gaium Kuten jo aiemmin on tullut ilmi Filonin kuvaus

Pilatuksesta on hyvin kielteinen Haumlnen mukaansa Pilatus muun muassa otti

vastaan lahjuksia ja teloitti ihmisiauml ilman oikeudenkaumlyntiauml (Laumlhet 302)

Filon kertoo Pilatuksen asettaneen Jerusalemissa Herodeksen palatsiin

kullattuja kilpiauml Haumln myoumlntaumlauml ettei kilvissauml ollut kuvia eikauml mitaumlaumln muutakaan

minkauml laki kieltaumlisi lukuun ottamatta korutonta kirjotusta Kirjoituksessa kerrottiin

kilpien lahjoittaja ja kenen kunniaksi ne oli lahjoitettu Filon kuvaa kuinka kansa

vaati Pilatusta poistamaan kilvet Filonin mukaan Pilatuksella ei kuitenkaan ollut

rohkeutta poistaa keisarille omistettuja kilpiauml eikauml halua miellyttaumlauml kansaa Niinpauml

juutalaiset johtajat laumlhettivaumlt Tiberiukselle vetoomuksen ettauml haumln maumlaumlraumlisi kilvet

poistettavaksi Kun keisari kuuli Pilatuksen teosta haumln vaumllittoumlmaumlsti laumlhetti

Pilatukselle kaumlskyn poistaa kilvet (Laumlhet 299ndash305)

Filonin teksti on taumlrkeauml laumlhde Pilatus-tutkimukselle sen varhaisuuden

taumlhden Jotkut tutkijat kuten esimerkiksi Winter asettavatkin suuren painoarvon

Filonille Niin kuin jo aiemmin totesin Winter pitaumlauml Filonin kuvausta Pilatuksesta

historiallisesti kaikkein luotettavimpana Taumlmauml ei johdu vain siitauml ettauml Filon

kirjoitti niin varhain vaan myoumls siitauml ettauml Filonin kuvaukseen ei vaikuta

Pilatuksen osuus Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml42

Filon on antaa lukijan ymmaumlrtaumlauml ettauml Pilatus asetti kilvet palatsiin

aumlrsyttaumlaumlkseen kansaa Mason kuitenkin huomauttaa ettauml taumlmauml ei vaikuta erityisen

uskottavalta Mikaumlli Pilatuksen todellinen tavoite oli aumlrsyttaumlauml kansaa haumln olisi

voinut toimia paljon loukkaavammin Esimerkiksi Pilatus olisi voinut kaumlyttaumlauml

kuvallisia kilpiauml ja ripustaa ne naumlkyvaumlmmaumllle paikalle kuin palatsin sisaumllle

Masonin mukaan kyseessauml saattoi olla vain Pilatuksen yritys miellyttaumlauml sotilaitaan

Naumlin ollen vaikka itse tapaus saattaakin olla historiallinen Filon kuvaa Pilatusta

40 Lisaumlksi varhainen maininta Pilatuksesta loumlytyy Tacitukselta Kertoessaan Neron rangaisseen julmasti kristittyjauml haumln mainitsee naumliden nimen olevan peraumlisin Kristukselta jonka Pilatus tuomitsi kuolemaan (Ann 1544) Katkelma ei kuitenkaan kerro mitaumlaumln Pilatuksesta ja itse asiassa Tacitus pitaumlauml virheellisesti Pilatusta prokuraattorina vaikka tiedaumlmme Pilatuksen olleen prefekti41 Filon eli noin 30 eaa ndash 45 jaa Bond 1998 24 alaviite 442 Winter 1974 72

12

omien tavoitteidensa mukaisesti Filonilla on tapa arvioida henkiloumlitauml sen mukaan

kuinka hyvin he taumlyttaumlvaumlt juutalaisen lain vaatimukset Naumlin esimerkiksi

Pilatuksesta joka ei taumlyttaumlnyt lain edellytyksiauml muodostui Filonin kirjoituksissa

tyranni Tekstissauml haumln sivuuttaa sen seikan ettauml Pilatus koki ajautuneensa

umpikujaan vaikka se on ilmeistauml kohdassa 303 Pilatus ei voinut ottaa kilpiauml pois

ilman ettauml haumlnen uskollisuutensa keisarille olisi joutunut kyseenalaiseksi Filon

kuitenkin korostaa ettei Pilatuksella ollut aikomustakaan tehdauml mitaumlaumln mikauml

miellyttaumlisi kansaa Bondin mukaan Filon liioittelee Pilatuksen

peraumlaumlnantamattomuutta ja julmuutta Taumlllauml Filon luo voimakkaan kielteisen

vastapainon haumlnen arvostamilleen henkiloumlille Keisari Tiberiuksesta muodostuukin

tekstissauml pelastaja joka on valmis puolustamaan juutalaisten lakia ja perinteitauml43

Vaikka Filon kuvaakin todennaumlkoumlisesti historiallisia tapahtumia haumln tekee sen

liioitellen henkiloumliden ominaisuuksia Filonin luoma kuva Pilatuksesta on rajumpi

kuin yhdenkaumlaumln toisen antiikin kirjoittajan

Josefus kirjoitti samoihin aikoihin evankelistojen kanssa Haumln mainitsee

Pilatuksen kahdessa teoksessaan Juutalaissodassa ja Juutalaisten

muinaishistoriassa Juutalaissota on naumlistauml kahdesta vanhempi ja Josefus on

kirjoittanut sen vuosien 75ndash79 jaa tienoilla44 Juutalaissodassa Josefus kertoo

kahdesta tapauksesta joihin Pilatus liittyi Ensimmaumlisessauml haumln kertoo kuinka

Pilatus youmln turvin toi Jerusalemiin keisarin kuvalla varustettuja joukkojen

lippuja45 Aamulla kun juutalaiset naumlkivaumlt liput he vaativat Pilatusta poistamaan

ne Aluksi Pilatus oli haluton tekemaumlaumln niin Kun juutalaiset olivat painostaneet

Pilatusta viisi paumlivaumlauml taumlmauml kutsui sotilaat uhkaamaan juutalaisia Josefus kuvaa

kuinka juutalaiset heittaumlytyvaumlt maahan valmiina kuolemaan ennemmin kuin

hyvaumlksyvaumln lakejaan rikottavan Heidaumln uskonsa vankkumattomuudesta

haumlmmaumlstyneenauml Pilatus maumlaumlraumlsi liput vaumllittoumlmaumlsti poistettaviksi Jerusalemista

(Bell 2169ndash174)

Toinen tapaus liittyy Jerusalemin akveduktin rakentamiseen johon Pilatus

kaumlytti Josefuksen mukaan Jerusalemin temppelin varoja Taumlmauml sai kansan

kokoontumaan Pilatuksen luo osoittamaan mieltaumlaumln Pilatus oli kuitenkin

ennakoitunut taumlmaumln ja haumlnellauml oli siviilipukuisia sotilaita nuijien kanssa

vaumlkijoukon seassa Pilatuksen annettua merkin sotilaat hajottivat

43 Bond 1998 2844 Bond 1998 4945 Tapaus ei liene sama kuin Filonilla

13

mielenosoituksen ja Josefuksen mukaan monet juutalaiset kuolivat joko

sotilaiden iskuista tai jaumlaumlmaumlllauml vaumlkijoukon jalkoihin (Bell 2175ndash177)

Kumpaakaan tapausta ei voi pitaumlauml Pilatusta imartelevana sillauml molemmissa

tapauksissa Pilatus on vaumlkijoukon naumlrkaumlstyksen kohteena Taumlstauml huolimatta on

huomattavaa ettauml Josefus ei suorasanaisesti arvostele Pilatusta toisin kuin Filon

Mason toteaa ettei Josefus Juutalaissodassa ota kantaa Pilatuksen toiminnan

moraalisuuteen vaan haumln keskittyy paumlaumlasiassa tapahtumien kuvaukseen46

Toisaalta Bondin mukaan Josefuksen Juutalaissodassa Pilatuksesta voidaan naumlhdauml

tiettyjauml piirteitauml Ensimmaumlisessauml tapauksessa Pilatus toi joukkojen liput

Jerusalemiin youmln turvin Taumlmauml viittaa Bondin mukaan siihen ettauml Pilatus tiesi

lippujen heraumlttaumlvaumln kansassa pahennusta Toisaalta se ettauml Pilatus taipui lopulta

kansan tahtoon kun kansa oli valmis kuolemaan kertoo siitauml ettei Pilatus ollut

valmis joukkomurhaan Samoin Josefus mainitsee akveduktin rakentamisesta

seuranneen mielenosoituksen ratkaisun kohdalla ettauml Pilatus oli maumlaumlraumlnnyt

sotilaat kaumlyttaumlmaumlaumln nuijia miekkojen sijaan Taumlmauml viittaa siihen ettei Pilatuksen

tarkoitus ollut taumlssaumlkaumlaumln tilanteessa teloittaa ihmisiauml vain hajottaa mielenosoitus

Naumlin ollen Bondin mukaan Josefus ei pitaumlnyt Pilatusta poikkeuksellisen julmana

hallitsijana47 Daniel Schwartz on kuitenkin eri mieltauml Haumln painottaa

tulkinnassaan muun muassa sitauml ettauml Pilatus toi joukkojen liput youmln turvin

Jerusalemiin minkauml jaumllkeen taumlmauml kieltaumlytyi jaumlaumlraumlpaumlisesti poistamasta lippuja

moneen paumlivaumlaumln Niinpauml Schwartzin mukaan Pilatus naumlyttaumlytyy rauhanhaumliritsijaumlnauml

Juutalaissodassa48 Schwartz edustaakin tulkinnassaan enemmaumln Winterin

edustamaa linjaa jonka mukaan niin Josefus kuin Filonkin kuvasivat Pilatuksen

julmana ja vaumllinpitaumlmaumlttoumlmaumlnauml hallitsijana49 Mason on kuitenkin oikeassa siinauml

ettauml Josefus pitaumlytyy tapahtumien kuvailussa eikauml niinkaumlaumln nosta esille taustalla

liikkuvia motiiveja Schwartz ei mielestaumlni ota taumltauml seikkaa kunnolla huomioon

Vaikka Pilatus tiesi toimivansa tavalla joka todennaumlkoumlisesti hermostuttaisi

kansan on liioiteltua pitaumlauml taumltauml Pilatuksen ainoana motiivina

Josefus kirjoitti Juutalaisten muinaishistorian noin vuoteen 94 mennessauml50

Siihen Josefus on sisaumlllyttaumlnyt neljauml tapausta joihin Pilatus liittyy Naumlistauml kaksi

ensimmaumlistauml ovat samat kuin Juutalaissodassa (Joukkueiden liput Ant 1855ndash59

46 Mason 2016 215ndash216 47 Bond 1998 57ndash62 48 Ks tarkemmin Schwartz 2007 136ndash138 Schwartz esittaumlauml naumlkemykselleen myoumls muista kohdistanousevia argumentteja49 Winter 1974 7450 Schwartz 2016 36

14

akvedukti Ant 1860ndash62) Naumlihin Josefus tekee vain muutamia muutoksia Haumln

korostaa Juutalaisten muinaishistoriassa ettauml Pilatus oli ensimmaumlinen maaherra

joka ei vaumllittaumlnyt juutalaisen lain kuvakiellosta tuodessaan Jerusalemiin keisarin

rintakuvalla varustetut sotajoukkojen liput Toisaalta Schwartz huomauttaa ettauml

oikeastaan Pilatuksen rikos jaumlauml epaumlselvaumlksi Juutalaisten muinaishistorian tekstissauml

Taumlmauml johtuu siitauml ettauml Josefus toteaa juutalaisen lain kieltaumlvaumln juutalaisia

tekemaumlstauml kuvia mutta Pilatus ei ole juutalainen joten kielto ei vaikuta haumlneen

Juutalaissodasta sen sijaan kielto koski erityisesti kuvia Jerusalemissa51

Akveduktin rahoittamisesta seuranneeseen mielenosoitukseen Josefus tekee

mielenkiintoisen lisaumlyksen Haumln nimittaumlin kertoo ettauml hajottaessaan

mielenosoituksen sotilaat kaumlyttivaumlt enemmaumln voimaa kuin mitauml Pilatus oli

tarkoittanut52

Kolmas tapaus johon Pilatus liittyy on Jeesuksen tuomitseminen (Ant

1863ndash64) Josefuksen mukaan Pilatus tuomitsi Jeesuksen juutalaisten johtajien

esittaumlmien syytoumlsten pohjalta Kokonaisuudessaan taumlmauml katkelma on ollut

pitkaumlllisen kiistan kohteena Nykytutkijoiden mukaan Josefuksen alkuperaumlistauml

tekstiauml on vaumlhintaumlaumlnkin merkittaumlvaumlsti kristillistetty ellei se ole kokonaisuudessaan

vaumlaumlrennoumls53 En kaumlsittele sitauml taumlssauml tutkielmassa laumlhemmin osin sen kyseenalaisen

maineen vuoksi ja osin siksi ettauml sillauml ei varsinaisesti ole mitaumlaumln erityistauml

sanottavaa Pilatuksesta

Josefuksen viimeisessauml Pilatusta kaumlsittelevaumlssauml kohdassa haumln kertoo kuinka

eraumls mies sai koottua samarialaiset matkalle Garisimin vuorelle jolta haumln vaumlitti

loumlytyvaumln Mooseksen kaumltkemaumlt pyhaumlt astiat Naumlmauml samarialaiset pyhiinvaeltajat

olivat aseistautuneita ja ennen kuin he ehtivaumlt nousta vuorelle Pilatus tuli

joukkoineen heitauml vastaan Josefuksen mukaan Pilatuksen sotilaat kohtasivat

pyhiinvaeltajien etujoukon joista osa tapettiin ja osa pakeni Pilatus otti monia

vankeja joista teloitettiin johtajat ja vaikutusvaltaisimmat miehet Samarialaisten

kansannousun kukistuttua samarialaisten valtuusto matkusti Syyrian legaatin

51 Ks tarkemmin Schwartz 2007 133ndash13552 Lisaumlksi Josefus mainitsee akveduktin pituudeksi Juutalaisten muinaishistoriassa 200 stadionmittaa kun se Juutalaissodassa oli 400 stadionmittaa53 Whealey (2003) kaumly ansiokkaasti laumlpi katkelman asemaa historiassa Sitauml on pidetty historiassa niin taumlrkeimpaumlnauml Raamatun ulkopuolisena todisteena Jeesuksen historiallisuudesta kuin kristillisenauml vaumlaumlrennoumlksenauml jota Josefus ei milloinkaan kirjoittanut Ks lisaumlauml erityisesti viime aikaisesta keskustelusta Whealey 2003 169ndash203 Mm Schwartz (2016 45) ei pidauml tekstiauml alkuperaumlisenauml sillauml se ei sovellu ympaumlroumlivaumlaumln kontekstiin jossa Josefus kaumlsittelee rauhattomuuksiaaiheuttaneita tapahtumia Toisaalta Bond (1998 71) uskoo ettauml Josefuksen todella viittasi tekstissaumlaumln Jeesukseen ja taumlmaumln seuraajiin mutta tekstiauml on merkittaumlvaumlsti muokattu myoumlhemmin Todennaumlkoumlisesti Josefus kertoi alkuperaumlisessauml tekstissaumlaumln Jeesuksen seuraajien aiheuttamasta liikehdinnaumlstauml Naumlin se ainakin sopisi paremmin ympaumlroumlivaumlaumln kontekstiin

15

Vitelliuksen luo He syyttivaumlt Pilatusta viattomien tappamisesta minkauml

seurauksena Vitellius maumlaumlraumlsi Pilatuksen palaamaan Roomaan antamaan keisarille

selonteon tapahtuneesta (Ant 1885ndash89)

Minun naumlkemykseni mukaan Josefus ei kuvaa Pilatusta poikkeuksellisen

raakana hallitsijana Lisaumlksi Josefuksen naumlkemys Pilatuksesta vaikuttaa lientyvaumln

Juutalaissodan ja Juutalaisten muinaishistorian vaumllillauml Haumln korostaa muun muassa

sitauml ettauml sotilaat kaumlyttivaumlt enemmaumln voimaa vaumlkijoukon hajottamiseen kuin mitauml

Pilatus oli tarkoittanut Samoin samarialaisten kansannousun tapauksessa Pilatus

vaikuttaa toimivan kuten kuka tahansa maaherra olisi toiminut Lisaumlksi Josefus ei

nosta Pilatuksen toimintaa taumlssauml kohdassa kyseenalaiseen valoon Laumlhinnauml

Josefuksen tarkoitus on osoittaa ettauml myoumls samarialaiset olivat taipuvaisia

kapinointiin (Ant 1885) Toisaalta Josefuksen kuvaus Pilatuksesta ei ole

myoumlskaumlaumln myoumlnteinen Haumlnen kritiikkinsauml kaumlrki kohdistuu Pilatuksen

vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyteen juutalaisia tapoja kohtaan mikauml on selvaumlauml sekauml

Juutalaissodan ettauml Juutalaisten muinaishistorian tekstissauml Taumltauml naumlkemystauml

korostaa myoumls Bond jonka mukaan Josefuksen retoriikka Pilatusta vastaan

vaikuttaa kaumlrjistyvaumln Juutalaisten muinaishistoriassa Haumln kyllauml myoumlntaumlauml ettauml

Josefus lieventaumlauml kuvaustaan Pilatuksen julmuudesta Bondin mukaan Pilatus

muodostaa muiden Juudean maaherrojen kanssa ketjun joka johtaa vaumlhitellen

juutalaissotaan54 Bond toteaakin Josefuksen kuvauksesta Juutalaisten

muinaishistoriassa rdquoVaikka Pilatus kuvataan kohtalaisen paumltevaumlnauml maaherrana ja

haluttomana kaumlyttaumlmaumlaumln kohtuutonta voimaa provinssin rauhan yllaumlpitaumlmisessauml

kahdessa viimeisessauml tapauksessa haumlnen vallitseva luonnehdintansa Juutalaisten

muinaishistoriassa nousee ensimmaumlisestauml tapauksesta jossa haumlnet esitetaumlaumln

toimimassa tarkoituksella juutalaista lakia vastaanrdquo55

Bond on oikeassa sanoessaan ettauml Josefus korostaa Pilatuksen

vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttauml juutalaisia tapoja kohtaan Josefus mainitsee ettauml Pilatus oli

ensimmaumlinen maaherra joka ei vaumllittaumlnyt juutalaisten kuvakiellosta Mielestaumlni ei

kuitenkaan ole selvaumlauml ettauml Josefuksen retoriikka Pilatusta vastaan olisi kaumlrjistynyt

Juutalaissodan ja Juutalaisten muinaishistorian vaumllillauml

Yrittaumlessaumlmme selvittaumlauml millainen henkilouml oli historiallinen Pilatus

joudumme toteamaan ettei haumlnestauml ole juurikaan varmaa tietoa Haumlnen pitkauml

hallituskautensa viittaa siihen ettauml haumln oli tehtaumlvaumlssaumlaumln varsin paumltevauml Filonin ja 54 Bond 1998 75ndash76 Toisaalta Bond pitaumlauml Pilatuksen samarialaisten vankienkaumlsittelyauml rdquokovakouraisenardquo kun Josefus kertoo Pilatuksen teloittaneen vankien joukosta vaikutusvaltaisimmat miehet Taumlmauml tulkinta ei kuitenkaan nouse mielestaumlni Josefuksen tekstistauml 55 Bond 1998 76

16

Josefuksen kirjoitusten pohjalta voidaan todeta ettei haumln maaherrana toimiessaan

noudattanut aina juutalaisia tapoja Toisaalta vaikka Josefuksen ja Filonin

kuvaamilla tapahtumilla saattaa olla historiallinen pohja heidaumln kuvaustaan

vaumlrittaumlauml heidaumln henkiloumlkohtaiset pyrkimyksensauml Erityisesti Filonin kuvaus

Pilatuksen luonteesta ei millaumlaumln muotoa saa tukea haumlnen kuvaamastaan

tapahtumasta Josefus pyrkii kuvauksellaan selittaumlmaumlaumln juutalaissodan taustoja ja

naumlin Pilatukseen liittyvaumlt tapaukset ovat myoumls hyvin yksipuolisia Niinpauml yksikaumlaumln

antiikin kirjoittaja ei kuvaa Pilatusta vain historian henkiloumlnauml vaan jokaisen

kuvausta vaumlrittaumlvaumlt kirjoittajan muuta paumlaumlmaumlaumlraumlt Taumlmauml on taumlrkeaumlauml huomioida

myoumls kun seuraavaksi siirryn kaumlsittelemaumlaumln evankeliumien kuvausta Pilatuksesta

3 Markuksen evankeliumi

31 Johdanto Aloitan evankeliumien kaumlsittelyn Markuksen evankeliumista joka Raamatun

evankeliumeista vanhin ja on mahdollisesti kirjoitettu vuoden 70 jaa tienoilla

Suuri osa evankeliumin taustasta on haumlmaumlraumln peitossa Evankeliumin kirjoittajasta

ei tiedetauml paljoakaan mutta haumlnellauml ei vaikuta olevan vahvaa kaumlsitystauml juutalaisista

tavoista tai Palestiinan maantieteestauml Perinteisesti evankeliumin kirjoituspaikkana

on pidetty Roomaa muun muassa evankeliumille tyypillisten latinalaisten

lainasanojen ja roomalaisten mittayksikkoumljen kuten kolikkojen ja

vuorokaudenaikojen perustella Taumlstauml ei ole kuitenkaan varmuutta sillauml Rooman

vaikutus oli luonnollisesti merkittaumlvauml myoumls muualla valtakunnan alueella56

Markuksen evankeliumin keskus on Jeesuksen passiokertomus

Evankeliumin tempo muuttuu merkittaumlvaumlsti kun saavutaan Jeesuksen

kaumlrsimyskertomukseen Evankeliumin alkupuolella (luvut 1ndash12) Markus on usein

sitonut eri kertomukset ja tapahtumat yhteen kaumlyttaumlen sanaa εὐθύς rsquokohtarsquo rsquohetirsquo

tai rsquopianrsquo Haumln ei anna tarkkoja ajan maumlaumlreitauml vaan luo nopeatempoisen

kertomuksen Jeesuksen toiminnasta Sen sijaan tarkat ajanmaumlaumlreet yleistyvaumlt

evankeliumissa kun Markus kuvailee Jeesuksen kaumlrsimystauml hetki hetkeltauml

Samalla myoumls Jeesuksen kuninkuudesta tulee keskeinen teema57

Tutkittaessa Markuksen evankeliumin suhdetta Rooman imperiumiin

muutamat kohdat ovat nousseet erityisen kiinnostaviksi Naumlitauml kohtia ovat

56 Tuckett 2001 886ndash887 Tuckett olettaa ettauml Markukselle Jerusalemin tuho 70 jaa on menneisyyttauml Tosin on mahdollista ettauml Markuksen evankeliumi on kirjoitettu jo jossain vaiheessa60-luvulla57 Bond 1998 98 101ndash102

17

esimerkiksi rdquoLegioonardquo-niminen paha henki Mark 51ndash1758 Mark 822ndash26

jossa Jeesus parantaa sokean syljen avulla59 tai kysymys keisarille maksettavasta

verosta Mark 1213ndash17 Naumlistauml kaksi ensimmaumlistauml ovat nousseet perusteiksi

imperiumivastaiselle tulkinnalle sillauml ensimmaumlisessauml esiintyvauml rdquolegioonardquo viittaa

vahvasti Rooman armeijaan ja toinen siksi ettauml myoumls keisarin vaumlitettiin

parantaneen syljen avulla Toisaalta Jeesuksen vastaus keisarille maksettavista

veroista voidaan naumlhdauml selvaumlnauml viestinauml siitauml ettauml Jeesus ei halunnut haastaa

Rooman valtaa Monet imperiumivastaiset tulkinnat rakentuvat evankeliumin

kaumlyttaumlmaumllle kielelle Imperiumivastaisessa tulkinnassa asetetaan paljon painoarvoa

Jeesus-kuvauksen ja keisarille tyypillisten attribuuttien vertailulle Naumlin

esimerkiksi Markuksen jakeessa 1539 kaumlyttaumlmauml υἱὸς θεοῦ rsquoJumalan poikarsquo on

imperiumikritiikissauml mielenkiinnon kohteena sillauml sitauml vastaava latinalainen

arvonimi divi filius annettiin usein keisarille Naumlin imperiumivastaisen tulkinnan

kannattajat mieltaumlvaumlt Markuksen asettavan Jeesuksen keisarin paikalle60 Taumlmauml

laajenee myoumls muuhun evankeliumissa kaumlytettyyn kieleen ja sen yhtaumllaumlisyyksiin ja

eroihin suhteessa Rooman imperiumin kaumlyttaumlmaumlaumln kieleen keisarista Naumlin

esimerkiksi voidaan tarkastella sanan εὐαγγέλιον kaumlyttoumlauml Roomalaiset viittasivat

rsquoilosanomallarsquo keisariin liittyviin uutisiin61 Toisaalta myoumls Markus kaumlyttaumlauml termiauml

εὐαγγέλιον Taumlmauml onkin esimerkiksi Craig Evansin mukaan selvauml viesti siitauml ettauml

Markus pitaumlauml todellisena ilosanomana haumlnen kertomustaan Jeesuksesta Jumalan

poikana Samalla Markus kieltaumlauml Rooman keisarien oikeuden arvonimeen

rdquoJumalan poikardquo62

Kuten jo tutkielman johdannossa totesin imperiumikritiikki on erityisesti

noussut Pohjois-Amerikassa suosituksi tutkijoiden keskuudessa Sitauml vastoin

Euroopassa imperiumivastaiseen tulkintaan on suhtauduttu varovaisemmin

Esimerkiksi Tuckett toteaa ettauml Markuksen evankeliumin tekstiin on mahdollista

58 Esimerkiksi Richard Horsley (2001 141ndash148) pitaumlauml selvaumlnauml ettauml Jeesuksen kamppailu Legioona-nimistauml demonia vastaan tarkoittaa Jeesuksen tosi asiassa taistelevan Rooman valtaa vastaan Samoin ajattelee Carter 2003 60ndash61 Toisaalta demoni antaa itse nimelleen selitykseksi sen ettauml heitauml on monta eikauml sanan vaumllttaumlmaumlttauml silloin tarvitse pitaumlauml sisaumlllaumlaumln erityisesti Rooman valtakuntaa vastaan suunnattua retoriikkaa Lisaumlksi Tuckett (2014 198) pitaumlauml taumltauml tulkintaa epaumluskottavana sillauml yhteys ihmekertomuksen sisaumllloumln ja Rooman valtakunnan kukistumisen vaumllillauml on hyvin heikko sillauml yhden miehen parantamisella vaikuttaa olevan hyvin vaumlhaumln tekemistaumlkoko Rooman valtakunnan kukistamisen kanssa59 Naumlin esimerkiksi Eric Eve (2008 12ndash15) katsoo Markuksen viittaavan suoraan keisari Vespasianuksesta kerrottuun propagandaan Keisarin vaumlitettiin parantaneen sokean miehen syljen avulla 60 Collins 2000 96ndash97 Merkittaumlvaumlauml on myoumls se ettauml 1539 olevan julistuksen antaa roomalainen sadanpaumlaumlllikkouml Lisaumlksi termi esiintyy myoumls Markuksen evankeliumin alussa jakeessa 1161 Tuckett 2014 18962 Evans 2000 70

18

lukea merkityksiauml joita Markus ei vaumllttaumlmaumlttauml tarkoittanut Haumlnen mukaansa

Markuksen tarkoitus ei ollut sisaumlllyttaumlauml evankeliumiinsa Rooman imperiumin

vastaisia kannanottoja63

Seuraavaksi siirryn kaumlsittelemaumlaumln Jeesuksen viimeisiauml hetkiauml ja Pilatuksen

osuutta niihin Passiokertomuksesta keskityn kaumlsittelemaumlaumln Jeesuksen juutalaista

ja roomalaista oikeudenkaumlyntiauml Juutalaisen oikeudenkaumlynnin kaumlsittelen lyhyesti

sillauml varsinainen mielenkiintoni on Markuksen Pilatus-kuvauksessa Taumlstauml

huolimatta myoumls juutalainen oikeudenkaumlynti on osaltaan mielenkiintoinen

nimenomaan Winterin naumlkemyksen kannalta Mikaumlli Markuksen tavoite todella oli

siirtaumlauml syy Jeesuksen tuomitsemisesta Pilatukselta siis roomalaisilta juutalaisille

tulisi taumlmaumln naumlkyauml selvaumlsti juutalaisessa oikeuden kaumlynnissauml Toisaalta jos Markus

pyrki evankeliumissa imperiumin vastaiseen sanomaan on oletettavaa ettauml taumlmaumln

naumlkyisi erityisesti roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml jossa kohdataan Rooman

vallan edustaja

32 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlKun Juudas on kavaltanut Jeesuksen ja Jeesus vangittu Getsemanessa taumlmauml

viedaumlaumln ylipappien vanhimpien ja lainopettajien eteen kuulusteltavaksi

Markuksen mukaan koko neuvosto yritti saada Jeesuksen surmatuksi ja monet

esittivaumlt vaumlaumlriauml todistuksia Jeesusta vastaan Jeesus vaikenee kun haumlntauml pyydetaumlaumln

vastaamaan syytoumlksiin mutta kun ylipappi kysyy onko Jeesus Messias taumlmauml

vastaa myoumltaumlvaumlsti Jeesuksen vastaus saa ylipapin repaumlisemaumlaumln vaatteensa ja

kaikki ovat yhtauml mieltauml siitauml ettauml Jeesus pitaumlauml tuomita kuolemaan Jeesuksen

paumlaumllle syljetaumlaumln ja haumlntauml lyoumldaumlaumln (Mark 1453ndash65)

Markus tekee lukijalle hyvin selvaumlksi ettauml koko juutalainen oikeudenkaumlynti

on puolueellinen Haumln painottaa kaikkien Jeesusta vastaan esitettyjen todisteiden

olleen vaumlaumlriauml ja keskenaumlaumln ristiriitaisia Niinpauml niiden pohjalta ei ollut mahdollista

antaa tuomiota Lisaumlksi jo heti oikeudenkaumlynnin alussa Markus kertoo koko

neuvoston toivovan Jeesuksen kuolemaa Juutalaisten ryhmien vihamielisyydessauml

ei ole mitaumlaumln uutta evankeliumin lukijalle Markus on kertonut monta kertaa

aiemminkin merkittaumlvien juutalaisten piirien suunnittelevan Jeesuksen

surmaamista (Mark 36 fariseukset ja Herodeksen kannattajat 1118 ylipapit ja

lainopettajat ja 141 ylipapit ja lainopettajat) Taumlstauml huolimatta Markus ei syytauml

yleisesti juutalaisia Jeesuksen surmaamisesta Markus ei sano mitaumlaumln yleisesti

kaikkia juutalaisia kohtaan Kautta koko evankeliumin vaumlkijoukot joiden voidaan

63 Ks tarkemmin Tuckett 2014 196ndash200

19

olettaa evankeliumissa koostuvan paumlaumlasiassa juutalaisista jakautuvat sekauml

Jeesusta vastustaviin ettauml puolustaviin ryhmiin64 Laumlpi koko passiokertomuksen

Jeesusta vastustavat juutalaiset ovat erityisesti ylipappeja lainopettajia ja

vanhimpia John Dominic Crossanin mukaan Markuksen evankeliumin

passiokertomuksessa Jeesuksen vastustajia ovatkin nimenomaan juutalaiset

johtajat sekauml heitauml seuraava vaumlkijoukko joka toimii ylipappien kaumlskystauml65

Juutalaisten johtajienkaan ryhmauml ei Markuksella ole taumlysin homogeeninen He

eivaumlt kaikki edusta Jeesuksen vastustajia vaan esimerkiksi Joosef Arimatialainen

osoittaa myoumltaumlmielisyytensauml haluamalla haudata Jeesuksen (Mark 1542ndash46)

Elizabeth Malbon toteaakin ettauml Markus ei arvota henkiloumlitaumlaumln sen mukaan mihin

ryhmaumlaumln he kuuluvat vaan miten he suhtautuvat Jeesukseen66 Niinpauml vaikka

Markuksella onkin selvaumlauml katkeruutta juutalaisia johtajia kohtaan ei Markuksen

evankeliumia voida pitaumlauml erityisesti juutalaisvastaisena67

33 Roomalainen oikeudenkaumlyntiMarkuksen kuvaus roomalaisesta oikeudenkaumlynnistauml on Raamatun evankeliumien

lyhyin Kuvaus kaumlsittaumlauml viisitoista jaetta jotka voidaan karkeasti jakaa kolmeen

osaan jae 151 johdanto jakeet 152ndash5 Pilatus kuulustelee Jeesusta ja jakeet

156ndash15 Jeesuksen tuomitseminen68

Jakeessa 151 Markus kertoo kuinka aamulla ylipapit vanhimmat ja

kirjanoppineet pitivaumlt neuvottelun ja Jeesus tuomittiin ja luovutettiin koumlysissauml

Pilatukselle Markus kaumlynnistaumlauml oikeudenkaumlynnin kuvauksen suoraan Pilatuksen

kysymyksellauml rdquoOletko sinauml juutalaisten kuningasrdquo Jeesus vastaa Pilatukselle

rdquoSinauml sanot niinrdquo Taumlmaumln jaumllkeen ylipapit esittaumlvaumlt useita syytoumlksiauml Jeesusta

vastaan Jeesus ei kuitenkaan vastaa naumlihin mikauml kummastuttaa Pilatusta

Seuraavaksi Markus viittaa perinteeseen jonka mukaan maaherra vapautti aina

juhlan aikaan yhden vangin kansan valinnan mukaan Niinpauml kansa nytkin pyytaumlauml

64 Vaumlkijoukkoja Markuksen evankeliumissa mm Mark 37ndash11 ihmiset saapuvat katsomaan Jeesuksen tekoja Mark 41 Jeesus opettaa suurta joukkoa ja Mark 1443 Jeesusta vangitsemaan saapuu suuri miesjoukko65 Crossan 1996 90 Naumlin myoumls Willson 2005 37ndash41 66 Malbon 1989 27667 Naumlin Marcus 2009 929ndash930 Haumln toteaa ettauml Markuksen evankeliumista loumlytyvaumlauml juutalaisvastaista polemiikkia on tarkasteltava sen evankeliumin kontekstista kaumlsin Markuksen kielteisyys juutalaisia kohtaan nousee niistauml tilanteista joissa Jeesus-liikkeen jaumlsenet kohtasivat toisten juutalaisten torjuntaa Kyse oli siis ryhmaumln sisaumlisestauml polemiikista eikauml kahden eri uskonnon vaumllisestauml konfliktista Markuksen evankeliumin polemiikkia ei siis voida pitaumlauml varsinaisesti juutalaisvastaisena toisten alaryhmien arvosteluna 68 Jakeet 6ndash15 on toki mahdollista jakaa temaattisesti erikseen Jeesukseen ja Barabbakseen sekauml Jeesuksen tuomitsemiseen mutta Markuksen kertomuksessa naumlmauml kaksi nivoutuvat erottamattomasti toisiinsa

20

Pilatusta toimimaan tavan mukaan ja Pilatus tarjoaa heille Jeesusta juutalaisten

kuningasta kuten haumln taumltauml nimittaumlauml Ylipapit yllyttaumlvaumlt kuitenkin kansaa

pyytaumlmaumlaumln vapaaksi Barabbasta joka oli vangittu yhdessauml murhan tehneiden

kapinallisten kanssa Pilatus tiedustelee mitauml haumlnen sitten pitaumlisi tehdauml juutalaisten

kuninkaalle Taumlhaumln kansa vastaa vaatimalla Jeesusta ristiinnaulittavaksi Lopulta

Pilatus paumlaumlttaumlauml tehdauml kansalle mieliksi ja vapauttaa Barabbaksen ja luovuttaa

Jeesuksen ristiinnaulittavaksi

Pilatuksen kysymys σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων esiintyy kaikissa

Raamatun evankeliumeissa Markuksen evankeliumissa kysymys edellyttaumlauml ettauml

Pilatukselle on kerrottu ennalta jotakin Jeesusta vastaan esitetyistauml syytteistauml

Markus ei kuitenkaan ole kiinnostunut syytoumlksen alkuperaumlstauml Raymond Brown

toteaa ettauml Markukselle on olennaista nimenomaan syytoumlksen merkitys Niinpauml

jaumlttaumlmaumlllauml muut syytoumlkset mainitsematta Markus luo kuninkuudesta

oikeudenkaumlynnin keskeisen teeman69 Lisaumlksi Carter nostaa esille kysymyksen

poliittisen aspektin Koska Pilatus on roomalainen maaherra kysymys saa

poliittisen merkityksen Pilatus kysyy onko Jeesus kapinallinen sillauml juutalaisten

kuningas oli Rooman keisarille tai haumlnen valitsemalleen nukkehallitsijalle

kuulunut arvonimi70 Toisaalta sekauml Brown ettauml Carter puhuvat Pilatuksen

kysymyksen merkityksen nyansseista Markukselle tai haumlnen lukijoilleen

Jeesuksen kuninkuus ei ole sitauml mitauml tavallisesti tarkoitetaan kuninkuudella Se ei

ole luonteeltaan samanlaista kuin keisarin kuninkuus mutta silti Markukselle on

selvaumlauml ettauml Jeesus on kuningas ja Jumalan valtakunnan edustaja71 Taumlssauml suhteessa

Pilatuksen kysymys saa Markuksen evankeliumissa ironisen saumlvyn72 Pilatuksen

suusta sen merkitys on poliittinen mutta Markuksen lukijalle joka tietaumlauml

Jeesuksen olevan kuningas merkitys on kuitenkin epaumlpoliittinen

Jeesuksen vastaus rdquoSinauml sanot niinrdquo on ympaumlripyoumlreauml Matthew Skinner

toteaa rdquoTaumlssauml kohtaa selvauml kyllauml tai minauml olen vastaus Jeesukselta voisi lopettaa

oikeudenkaumlynnin nopeastirdquo73 Sen sijaan Jeesus vihjaa vastauksellaan ettei Pilatus

ymmaumlrrauml lainkaan Jeesuksen arvovaltaa74 On mielenkiintoista ettauml Jeesus vastaa

69 Brown 1994 73070 Carter 2003 6471 Brown 1994 730 Carter 2003 64 72 Bryan 1993 11873 Skinner 2010 44 Skinnerin naumlkoumlkulma kirjassaan on paumlaumlasiassa narratiivikriittinen mutta haumlnentulkintansa sisaumlltaumlauml myoumls sosiaalisen ja teologisen naumlkoumlkulman Haumlnen tulkinnassaan esiintyykin Carterin tulkinnalle tyypillisiauml piirteitauml Skinner esimerkiksi hyvaumlksyy hyvin pitkaumllle sen ettauml Pilatus ja juutalaiset johtajat toimivat liitossa keskenaumlaumln ja evankeliumien lukijat ymmaumlrsivaumlt taumlmaumln Toisaalta Skinner ei kuitenkaan edusta Carterin naumlkemystauml siitauml ettauml evankeliumit olisivat selkeaumlsti Rooman valtakuntaa vastustavia tekstejauml74 Skinner 2010 45

21

ympaumlripyoumlreaumlsti Pilatukselle kysymykseen johon haumln jo periaatteessa vastasi

myoumlntaumlvaumlsti juutalaisen oikeudenkaumlynnin aikana Taumlmaumln voidaankin naumlhdauml

korostavan sitauml ettei Markus kuvaa Jeesusta Rooman vallan tai keisarin

haastajana Jeesuksen messiaanisuus nousee ensi sijassa juutalaisesta perinteestauml

jonka kautta Markus ensi sijassa ymmaumlrtaumlauml sen merkityksen75 Ylipapin kysymys

Jeesuksen messiaanisuudesta liittyy juutalaiseen kontekstiin ja sen merkitys on

uskonnollisempi Sen sijaan roomalaisen maaherran esittaumlmaumlnauml periaatteessa sama

kysymys saa erityisesti poliittisen merkityksen Pilatus kysyy haastaako Jeesus

Rooman keisarin arvovallan Naumlin vaikka Jeesuksen vastaus Pilatukselle ei

kiellaumlkaumlaumln Jeesuksen kuninkuutta se ei myoumlskaumlaumln esitauml Markuksen

evankeliumissa suoraa haastetta Rooman valtakunnalle ja keisarille

Jeesuksen vastauksen jaumllkeen Markus kertoo kuinka ylipapit esittaumlvaumlt useita

muita syytoumlksiauml Jeesusta vastaan Kuten olen edellauml todennut Markus ei erittele

naumlitauml syytoumlksiauml lainkaan vaan saumlilyttaumlauml kaumlsittelyn keskuksessa Jeesuksen

kuninkuuden Samalla haumln kuitenkin korostaa ylipappien halua saada Jeesus

tuomituksi76 Katkelman Jeesus vaikenee eikauml suostu vastaamaan syytoumlksiin

Carterin naumlkemyksen mukaan taumlllauml Jeesuksen vaiteliaisuudella voi olla useita

syitauml joista esittelen taumlssauml kaksi Ensinnaumlkin Jeesuksella ei ole enaumlauml mitaumlaumln

sanottava Pilatukselle tai juutalaisille johtajille sillauml he eivaumlt kuuntele haumlntauml ja

edustavat Jeesuksen vastustamaa Rooman valtaa Jeesuksen vaikeneminen on siis

vastalause Rooman valtakunnan harjoittamalle korruptoituneelle ja hallitsevan

luokan etuja ajavalle politiikalle Toinen mahdollinen syy on ettauml Jeesuksen

vaikeneminen viittaa Jesajan kirjan kuvaukseen Herran kaumlrsivaumlstauml palvelijasta

rdquoHaumlntauml piinattiin ja haumln alistui siihen ei haumln suutansa avannut Kuin karitsa jota

teuraaksi viedaumlaumln niin kuin lammas joka on aumlaumlneti keritsijaumlinsauml edessauml ei

haumlnkaumlaumln suutansa avannut (Jes 537)rdquo77 Naumlistauml jaumllkimmaumlinen on perinteinen tapa

tulkita Jeesuksen vaikenemista78 Taumlssauml on myoumls kontrasti suhteessa juutalaiseen

75 Naumlin mm Tuckett 2014 197ndash198 Bond 1998 107 Bond tulkitsee ettauml Markuksen evankeliumissa Jeesus ei tarkoita kuninkuudella samaa kuin Pilatus kysymyksellaumlaumln Niinpauml haumln vastauksellaan kieltaumlytyy hyvaumlksymaumlstauml Pilatuksen ajatuksen kuninkuudesta muttei myoumlskaumlaumln kiellauml omaa messiaanisuuttaan76 Bond 1998 10777 Carter 2003 65ndash66 Carter mainitsee lisaumlksi kolmannen syyn jonka mukaan Raamatussa on monia esimerkkejauml siitauml kuinka kaumly kun joku nousee hallitsevaa luokkaa vastaan Carter viittaa mm 2 Moos 14 jossa Egyptin faarao muuttaa mielensauml ja laumlhtee ajamaan Moosesta ja vapauttamaansa Israelin kansaa takaa Lisaumlksi haumln nostaa esille Johannes Kastajan jonka Herodes Antipas mestasi Taumlmaumln pohjalta Carter toteaa ettei Pilatuksen ja juutalaisten vastustaminen olisi ollut Jeesukselle edullista Tosin naumlhdaumlkseni Jeesuksen vaikenemistakaan ei voida pitaumlauml haumlnelle edullisena sillauml ajan oikeuskaumlytaumlnnoumln mukaan vaikeneminen merkitsi samaa kuin tunnustaminen vrt Bond 1998 10878 Jesajaan viittaavat Carterin lisaumlksi mm Taylor 1952 580 Marcus 2009 1027

22

oikeudenkaumlyntiin Tuolloin Jeesus vaikeni niin kauan kuin haumlnestauml esitettiin

vaumlaumlriauml syytoumlksiauml mutta vastasi ylipapin kysymykseen voimakkaalla todistuksella

itsestaumlaumln rdquote saatte naumlhdauml Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja

tulevan taivaan pilvien keskellauml (Mark 1462)rdquo Nyt Jeesus suostui vastaamaan

Pilatukselle kerran muttei enaumlauml sen jaumllkeen seuraaviin syytoumlksiin Taumlmauml voi

viitata siihen ettauml myoumls naumlmauml ylipappien syytoumlkset ovat vaumlaumlriauml79 Toisaalta

Skinnerin mukaan taumlllauml Markus erottaa Jeesuksen Pilatuksen vallasta Sillauml mitauml

Pilatus tekee ei ole lopulta merkitystauml Jeesuksen kuninkuudelle jonka on

tarkoitus aktualisoitua vasta Jeesuksen kuoleman jaumllkeen80

Jeesuksen vaikeneminen kummastuttaa Pilatusta Taumlmaumln kummastuksen voi

naumlhdauml nousevan roomalaisesta oikeuskaumlytaumlnnoumlstauml jossa syytetyn odotettiin

vastaavan haumlnelle esitettyihin syytteisiin Vaiteliaisuus merkitsi syyllisyyden

tunnustamista Niinpauml Pilatus haumlmmaumlstelee Jeesuksen haluttomuutta puolustautua

vaikka taumltauml uhkaa kuolemanrangaistus81 Naumlhdaumlkseni taumlmaumln voi myoumls naumlhdauml

osoituksena siitauml ettauml Markus pyrkii kuvaamaan Pilatuksen uskovan Jeesuksen

viattomuuteen Pilatus on haumlmmaumlstynyt koska haumln odottaa viattoman miehen

puolustautuvan

Jeesuksen kuulustelu paumlaumlttyy jakeeseen 5 Alkaa oikeudenkaumlynnin

viimeinen vaihe joka huipentuu Jeesuksen tuomitsemiseen Jakeessa 6 Markus

kertoo lukijoille tavasta jonka mukaan Pilatus vapautti aina juhlien aikaan yhden

vangin kansan valinnan mukaan Ulrich Luz tarkastelee Matteuksen evankeliumin

kommentaarissaan taumltauml tapaa Haumln paumlaumltyy siihen tulokseen ettauml tapa oli

historiallisesti mahdollinen vaikka siitauml ei olekaan suoria todisteita Antiikin

laumlhteistauml loumlytyy kuitenkin viitteitauml siitauml ettauml vankeja on toisinaan saatettu

vapauttaa kansan toiveiden mukaan erilaisissa pakanallisissa juhlissa82 Adela

Yarbro Collins on kuitenkin epaumlilevaumlinen sillauml haumlnen mukaansa vankien

vapauttaminen kansan pyynnoumlstauml yleistyi vasta ensimmaumlisen vuosisadan lopulla83

Toisaalta taumlmaumln tutkimuksen kannalta ei ole niinkaumlaumln olennaista onko Barabbas-

kohtaus historiallinen vaan enemmaumlnkin se kuinka Markuksen evankeliumin

79 Bond 1998 10880 Skinner 2010 4581 Bond 1998 108ndash109 Samoin toteaa myoumls Carter (2003 67) joka korostaa kuitenkin Jesajan taustan merkitystauml ja kuinka Pilatus ei ymmaumlrrauml Jeesuksen suurempaa auktoriteettia tilanteessa82 Luz (2005 497ndash498) toteaa ettauml kansan pyynnoumlstauml tapahtunut vankien vapauttaminen oli mahdollista erityisesti Rooman itaumlosissa Lisaumlksi haumlnen mukaansa Barabbas-nimi eli Abban poikaoli varsin yleinen juutalaisten keskuudessa joten on taumlysin mahdollista ettauml sen niminen henkilouml on ollut vankina paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan83 Collins 2007 716 Samoin Marcus (2009 1028) pitaumlauml arveluttavana ettauml taumlllainen roomalainen tapa olisi ollut kaumlytoumlssauml

23

lukijat ovat kohtauksen ymmaumlrtaumlneet Taumlssauml suhteessa tapa saattoi hyvinkin

vaikuttaa uskottavalta Markuksen lukijoista

Kohtauksessa esiintyvaumlt vaumlkijoukot ensimmaumlisen kerran Markuksen

kuvauksessa sitten Jeesuksen vangitsemisen Pilatus tarjoaa Jeesusta vaumlkijoukolle

ilmeisesti toivoen ettauml naumlmauml haluavat vapauttaa taumlmaumln Markus kertoo ettauml

ylipapit ovat kuitenkin yllyttaumlmaumlssauml kansaa ja saavat naumlmauml huutamaan

vapautettavaksi Barabbasta Markus esittelee Barabbaksen mieheksi joka on

vangittu kapinoitsijoiden kanssa Naumlmauml kapinoitsijat ovat tehneet murhan joskaan

ei ole selvaumlauml mikauml oli Barabbaksen osuus tapahtumassa Oliko haumln mahdollisesti

myoumls murhaaja Vaikka Collins ei pidaumlkaumlaumln taumltauml todennaumlkoumlisenauml naumlhdaumlkseni se on

silti mahdollista84 Esimerkiksi Carter keskittyy nimenomaan siihen mitauml Jeesus ja

Barabbas edustavat Markuksen evankeliumissa Taumlssauml suhteessa ei vaumllttaumlmaumlttauml ole

olennaista oliko Barabbas murhaaja vai vain samaa joukkoa murhaajien kanssa

Carterin mukaan Pilatukselle molemmat miehet ovat rikollisia ja uhkia Roomalle

Haumln toteaa ettauml Barabbas edustaa avointa vaumlkivaltaista kapinaa kun taas Jeesus

edustaa kokonaan toisenlaista sosiaalista ja yhteiskunnallista naumlkemystauml Vaikka

Jeesus ei olekaan vaumlkivaltainen eikauml sotilaallinen uhka haumln on joka tapauksessa

uhka Rooman vallalle Taumlstauml syystauml Pilatus haluaa ettauml juutalaiset tuomitsevat

Barabbaksen sijaan Jeesuksen juutalaisten kuninkaan joksi Pilatus tietoisesti

kutsuu Jeesusta Naumlin haumln varmistaa ettei kukaan uskalla vaatia Jeesusta vapaaksi

sillauml henkilouml tulisi samalla leimatuksi Rooman auktoriteetin vastustajaksi85 Vaikka

Pilatuksen sanavalinta heraumlttaumlaumlkin kysymyksiauml Carterin tulkinta menee mielestaumlni

liian pitkaumllle ja liikkuu hyvin voimakkaasti niin sanotusti historiallisella tasolla Ei

ole lainkaan ilmeistauml ettauml Markus kuvaa Pilatuksen manipuloivan yleisoumlauml Lisaumlksi

on vaikea ymmaumlrtaumlauml miksi roomalainen maaherra hyvaumlksyisi sen ettauml vaumlkijoukko

julistaisi tukensa kapinalliselle Mikaumlaumln ei viittaa siihen ettauml Pilatus uskoisi

Barabbaksen edustaman kapinana olevan helpommin hallittavissa Lisaumlksi Carter

jaumlttaumlauml huomioimatta taumlssauml sen ettauml Markus kertoo myoumlhemmin Pilatuksen tietaumlvaumln

ylipappien luovuttaneen Jeesuksen haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta Jos juutalaiset

johtajat olivat kateellisia Jeesuksen suosiosta tarkoittaa se Carterista sitauml ettauml

84 Collins 2007 719 Collinsin mukaan kertomuksen uskottavuus kaumlrsisi mikaumlli Pilatus olisi valmis vapauttamaan murhamiehen Jeesuksen sijasta Samoin Bond (1998 113) uskoo ettei Barabbas liittynyt itse murhaan sillauml haumlnen mukaansa Markus olisi todennaumlkoumlisesti ilmaissut yhteyden selvemmin Myoumls toisten evankelistojen tulkinnat Barabbaksesta vaihtelevat voimakkaasti Matteus viittaa Barabbakseen vain toteamalla ettauml taumlmauml oli kuuluisa tai pahamaineinen vanki Toisaalta Luukas tekee selvaumlksi ettauml Barabbas oli itse murhaaja Niinpauml pidaumln mahdollisena ettauml Markus todella piti Barabbasta osallisena jollakin tavalla tuohon murhaantai haumln ei olisi maininnut sitauml85 Carter 2003 71

24

myoumls Pilatuksen tuli pitaumlauml Jeesusta uhkana86 Taumlmaumln tulkinnan ongelma on se

ettei se nouse suoraan Markuksen tekstistauml jossa selkeaumlauml yhteyttauml ylipappien ja

Pilatuksen vaumllillauml ei ole Sen sijaan Carter joutuu lukemaan taumlmaumln liittolaisuuden

tekstin ulkopuolelta Naumlhdaumlkseni Markuksen kuvauksessa kyseessauml onkin

nimenomaan juutalaisten valinta kapinan ja rauhaa edustavan Jeesuksen vaumllillauml

Pilatus ei ole taumlssauml suhteessa aktiivinen Taumlmauml voidaan myoumls naumlhdauml Markuksen

tekstissauml mielenkiintoisella tavalla Jotkut tutkijat nostavat esille Barabbaksen

nimen Barabbas tarkoittaa arameaksi rsquoisaumln poikarsquo Aiemmin evankeliumissa

Jeesus puhutteli Jumalaa sanalla rdquoAbbardquo (Mark 1436) kun haumln rukoili

Getsemanen puutarhassa Toisin sanoen taumlssauml kohtauksessa on kaksi Barabbasta

Barabbas-niminen mies joka on tarkemmin maumlaumlrittelemaumlttoumlmaumlssauml suhteessa

kapinallisiin ja Jeesus joka on olemuksellisesti Isaumln poika87 Collins jatkaa

tulkintaa toteamalla ettauml Markuksen mainitsemasta kapinasta ei ole todisteita

evankeliumien ulkopuolelta Niinpauml haumln uskookin ettauml Markus viittaa

kohtauksessa 60-luvun lopun juutalaissotaan Juutalaisten valinta Jeesuksen ja

kapinallisiin yhteydessauml olevan Barabbaksen vaumllillauml tarkoittaa ettauml vaatiessaan

Barabbasta Markus samalla kuvaa juutalaisten valinneen kapinan88

Pilatus siis kysyy vaumlkijoukolta haluavatko he haumlnen vapauttavan

juutalaisten kuninkaan Poikkeuksellisesti Markus kuvaa Pilatuksen sisaumlisiauml

ajatuksia Haumln kertoo ettauml Pilatus tiesi juutalaisten johtajien luovuttaneen

Jeesuksen kateudesta Collins toteaa ettauml ilmeisesti Pilatus odotti vaumlkijoukon

pyytaumlvaumln vapautettavaksi Jeesusta koska haumln tiesi juutalaisten johtajien

luovuttaneen Jeesuksen vaumlaumlrin perustein Haumln tosin myoumlntaumlauml ettauml mikaumlli Pilatus

todella toivoi vaumlkijoukon haluavan Jeesuksen vapaaksi on hyvin erikoista ettauml

Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi89 Skinner ja Carter pitaumlvaumltkin taumltauml

kokeena jolla Pilatus tutkii juutalaisten uskollisuutta Roomalle Mikaumlli

vaumlkijoukko olisi halukas vapauttamaan Jeesuksen juutalaisten kuninkaana se

samalla julistautuisi keisarin vastustajaksi Kysymyksen avulla Pilatus samalla

kartoittaa Jeesuksen kannatusta vaumlkijoukossa ja haumlnen teloituksesta aiheutuvaa

mahdollista poliittista epaumlvakautta90 Skinner ja Carter pyrkivaumlt selittaumlmaumlaumln taumltauml

historiallisen tason kautta mutta joutuvat sivuuttamaan Markuksen luoman

86 Carter 2003 7087 Naumlin Collins 2007 718 Skinner 2010 4788 Collins 2007 718 720 89 Collins 2007 720 Collins pitaumlauml yllaumlttaumlvaumlnauml ettauml Pilatus tarjoaa suoraan Jeesusta vaumlkijoukolle vaikka olettaisi ettauml vaumlkijoukko saisi pyytaumlauml vapaasti valitsemaansa vankia vapaaksi90 Skinner 2010 46 Carter 2003 71

25

henkiloumldynamiikan sekauml myoumls Markuksen genren tuomat ominaispiirteet Markus

ei kuvaa Pilatusta eikauml Pilatuksen valtiomiestaitoa vaan Jeesusta Collins osoittaa

hyvin kuinka ongelmallinen oikeudenkaumlynti on Markuksen Pilatus-kuvauksen

kannalta91 Kuten Filon tai Josefus myoumls Markus noudattaa omia tavoitteitaan

Haumln korostaa juutalaisten toimintaa oikeudenkaumlynnissauml Samalla haumln vaikuttaa

siirtaumlvaumln vastuuta roomalaiselta maaherralta ylipapeille jolloin katkelman

historiallinen uskottavuus kaumlrsii

Jakeessa 12 Pilatus kysyy kansalta mitauml haumlnen pitaumlisi sitten tehdauml

Jeesukselle Carterin mukaan Pilatus koettelee kansan uskollisuutta ja ohjaa sitauml

tuomitsemaan Jeesuksen Haumlnelle on selvaumlauml ettauml Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyllisenauml

ja uhkana Rooman valtakunnalle Kun kansa on osoittanut uskollisuuttaan

Roomalle pyytaumlmaumlllauml Barabbaksen vapauttamista Pilatus haluaa sen valitsevan

oikean tuomion Jeesukselle Carter katsoo ettauml Pilatus painostaa kansaa edelleen

korostamalla ettauml Jeesus on se rdquojota te kutsutte juutalaisten kuninkaaksirdquo Kansa

tietaumlauml mikauml tuomio Rooman vallan vastustajille kuuluu ja se vaatiikin Jeesusta

ristiinnaulittavaksi92 Myoumls Bond uskoo Pilatuksen pelaavan taitavaa poliittista

peliauml Pilatus tietaumlauml ettauml Jeesuksella on kannattajia mutta kutsumalla Jeesusta

juutalaisten kuninkaaksi haumln saa paikalla olevan yleisoumln kaumlaumlntymaumlaumln Jeesusta

vastaan Naumlin Pilatus ohjaa kansan kannattamaan Jeesuksen tuomitsemista eikauml

haumlnen tarvitse pelaumltauml ettauml kansa kapinoisi kun Jeesus tuomitaan kuolemaan93

Carterin ja Bondin tulkinnat pohjautuvat enemmaumln niin sanotusti historialliseen

Pilatukseen94 He olettavat ettei Markuksella ollut mitaumlaumln syytauml kuvata Pilatusta

historiasta poikkeavalla tavalla Naumlin Markus kuvaakin heidaumln mukaansa

Pilatuksen taitavaa poliittista peliauml jolla haumln sai juutalaiset julistamaan

uskollisuuttaan keisarille Itse en ole taumlysin vakuuttunut taumlstauml Markus ei ollut

nykyaikainen historioitsija eikauml haumln kirjoittanut historiaa vaan antiikin

elaumlmaumlkertaa Jeesuksesta Niinpauml vaikka onkin mahdollista ettauml Markuksen kuvaus

heijastelee paikoitellen Jeesuksen historiallista oikeudenkaumlyntiauml Markus ei

ensisijaisesti kuvannut Pilatuksen taitavaa poliittista peliauml On uskottavaa ettauml

Pilatus todella kutsui Jeesusta pilkkaavasti juutalaisten kuninkaaksi Markukselle

kuitenkin sen merkitys loumlytyy politiikan ulkopuolelta Collins onkin eri mieltauml

91 Ks tarkemmin Collins 2007 719ndash720 92 Carter 2003 72 93 Bond 1998 113 11594 rdquoHistoriallinen Pilatusrdquo tarkoittaa taumlssauml kohtaa tyypillistauml roomalaista maaherraa joka pyrkii pitaumlmaumlaumln hallitsemansa alueen vahvasti otteessaan (ks lisaumlauml maaherroista Carter 2003 35ndash54) Toisaalta ei ole mahdollista todeta millainen hallitsija Pilatus todella oli vaikkakin pitkauml hallituskausi viittaa kyvykkaumlaumlseen hallitsijaan Ks kappale Pilatus ja roomalaiset maaherrat

26

Carterin ja Bondin kanssa Haumln pitaumlauml yllaumlttaumlvaumlnauml Pilatuksen paumlaumltoumlstauml luopua

tuomarin vallastaan ja kysyauml kansalta mitauml Jeesukselle pitaumlisi tehdauml Collinsin

mukaan on historiallisesti hyvin epaumltodennaumlkoumlistauml ettauml roomalainen maaherra

luovuttaisi valtaansa taumlllauml tavalla kansalle95 Sen sijaan haumlnestauml Markuksen

tarkoituksena oli korostaa Jeesuksen syyttoumlmyyttauml Pilatuksen silmissauml ja siirtaumlauml

vastuuta Jeesuksen tuomitsemisesta juutalaisille johtajille96 Taumlmauml tarkoitus naumlkyy

erityisen selvaumlsti jakeissa 14 ja 15 kun Pilatus ensin tiedustelee kansalta mitauml

pahaa Jeesus on tehnyt ja lopulta tuomitsee Jeesuksen rdquotahtoen tehdauml mieliksi

vaumlkijoukollerdquo Pilatuksen kysymystauml voidaan pitaumlauml osoituksena siitauml ettauml

Markuksen mukaan Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml Carter kuitenkin tulkitsee

ettauml kysymys haastaa kansaa joka on jo kieltaumlnyt Jeesuksen juutalaisten

kuninkaana

34 Pilatus Markuksen evankeliumissaNyt kun olen kaumlynyt laumlpi roomalaisen oikeudenkaumlynnin tapahtumat Tarkastelen

laumlhemmin sitauml miten Markuksen kuvaus Pilatuksesta vaikuttaa ilmentaumlvaumln haumlnen

asennettaan Roomaa kohtaan Vastausta on etsittaumlvauml laaja-alaisesti ja esiin nousee

kolme keskeistauml seikkaa Ensinnaumlkin Markuksen evankeliumissa juutalaisten

johtajien halu tuomita Jeesus kuolemaan on selvauml Markus korostaa ettauml

juutalaiset ennemmin valitsevat kapinallisen miehen kuin Jeesuksen

vapautettavaksi Toiseksi Markuksen kuvauksessa Pilatus vaikuttaa vaumlhintaumlaumln

neutraalilta henkiloumlltauml Ja kolmanneksi on pohdittava Markuksen motiiveja miksi

Markus kuvaa Pilatuksen ja juutalaiset tavallaan

Keskityn ensin lyhyesti juutalaisten ja Pilatuksen suhteeseen Carter pyrkii

sitomaan juutalaisen eliitin ja Pilatuksen toisiinsa mikauml oli historiallisesti

uskottavaa mutta taumlstauml ei ole merkkejauml Markuksen roomalaisen oikeudenkaumlynnin

kuvauksessa Itse asiassa jo se ettauml Markus kertoo kahdesta oikeudenkaumlynnistauml

eriyttaumlauml naumlitauml kahta tahoa toisistaan merkittaumlvaumlsti Markus vaikuttaakin laskevan

paljon vastuuta Jeesuksen kuolemasta juutalaisille johtajille jotka yllyttaumlvaumlt myoumls

kansan vaatimaan Jeesuksen henkeauml Vastaavasti Pilatus vaikuttaa selviaumlvaumln taumlstauml

varsin vaumlhaumlllauml Vaikka Markus ei kiellauml Pilatuksen osuutta oikeudenkaumlynnissauml

haumlnelle on selvaumlauml ketkauml ovat ensisijaisesti vastuussa Jeesuksen kuolemasta

Puhtaasti evankeliumin tekstin pohjalta tarkasteltuna Pilatuksen ja juutalaisten

liittolaisuudesta ei ole merkkejauml

95 Collins 2007 72096 Collins 2007 721

27

Entauml sitten itse Pilatus Kokoan seuraavaan taulukkoon Pilatukseen

viittaavat kohdat oikeudenkaumlynnissauml jotta Markuksen esitystauml Pilatuksesta on

helpompi tarkastella Taulukossa olen kursivoinut ne kohdat joissa Markus kuvaa

Pilatusta laumlhemmin

Jeesus luovutetaan Pilatukselle (Mark 151)Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas (Mark 152)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoEtkouml vastaa mitaumlaumln Katso kuinka paljon he sinua syyttaumlvaumlt (Mark 154)rdquoPilatus ihmettelee kun Jeesus ei enaumlauml vastaa mitaumlaumln (Mark 155)Vaumlkijoukko pyytaumlauml Pilatusta tekemaumlaumln tapansa mukaan ja vapauttamaan vangin heidaumln pyyntoumlnsauml mukaan (Mark 158)Pilatus kysyy vaumlkijoukolta haluaako se vapauttaa juutalaisten kuninkaan (Mark 159)Pilatus ymmaumlrtaumlauml ettauml ylipapit olivat luovuttaneet Jeesuksen haumlnelle kateudesta (Mark 1510)Pilatus kysyy kansalta mitauml haumlnen pitaumlisi tehdauml sille jota vaumlkijoukko kutsuu juutalaisten kuninkaaksi (Mark 1512)Pilatus kysyy mitauml pahaa haumln (juutalaisten kuningas) on tehnyt (Mark 1514)Tehdaumlkseen kansalle mieliksi Pilatus vapauttaa Barabbaksen ja luovuttaa Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi (Mark 1515)

Taulukosta naumlhdaumlaumln ettauml Markuksen kuvaus Pilatuksesta on varsin vaumlhaumlistauml

vaikka Pilatus on maumlaumlraumlllisesti suuressa roolissa Juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml

(Mark 1453ndash65) Suuren neuvoston jaumlsenten motiivit ovat selvaumlt he haluavat

Jeesuksen surmatuksi Sen sijaan roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml Pilatus

puolestaan jaumlauml etaumliseksi Haumlnen motiivinsa eivaumlt tule selkeaumlsti ilmi vaikka haumln

tuomitseekin Jeesuksen Markuksen Pilatuksella ei kuitenkaan vaikuta olevan

vahvaa motivaatiota taumlhaumln toisin kuin juutalaisilla johtajilla97 Pilatus jaumlaumlkin

kertomuksen henkiloumlnauml varjoihin Markus kuvailee Pilatusta laumlhemmin vain

kolmesti ensin jakeessa 5 Pilatus ihmettelee Jeesuksen vaikenemista toisen

kerran jakeessa 10 Pilatus ymmaumlrtaumlauml ettauml Jeesus on luovutettu haumlnelle kateudesta

ja kolmannen kerran oikeudenkaumlynnin lopussa jakeessa 15 Pilatus tuomitsee

Jeesuksen tehdaumlkseen kansalle mieliksi Naumlin vaumlhaumlisestauml tarkemmasta kuvailusta

johtuen Pilatuksen hahmo evankeliumissa on varsin altis tulkinnalle Joskin

vaikuttaa siltauml ettauml Markus kuvauksessa Pilatus suhtautuu Jeesukseen

myoumlnteisesti tai ainakin neutraalisti Missaumlaumln kohtaa Markus ei kuvaa Pilatuksen

asennetta Jeesusta torjuvaksi Taumlmaumln pohjalta voidaan vaumlittaumlauml ettauml Markus kuvasi

Pilatuksen hallitsijana joka ei halunnut asettua vastustamaan juutalaisia johtajia

vaan tuomitsi viattoman miehen kuolemaan Toisaalta mikaumlli kallistumme

esimerkiksi Carterin tulkinnan kannalle voimme yhtauml hyvin argumentoida ettauml

97 Naumlin Brown 1994 754

28

Markus kuvaa kuinka Pilatus naumlki Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml poliittisesti

otollisen tilanteen Haumln kaumlytti sen rohkeasti hyvaumlkseen vaumllittaumlmaumlttauml siitauml oliko

Jeesus syyllinen tai syytoumln Syy siihen miksi voimme puolustaa molempia

naumlkemyksiauml on se ettauml itse Markuksen kuvaus Pilatuksesta on ohut ja

ristiriitainen Kun tarkastelemme kohtia joissa Markus kuvailee Pilatusta

laumlhemmin vaikuttaa siltauml ettauml Pilatus uskoo Jeesuksen viattomuuteen Toisaalta

Pilatuksen toiminta on taumlhaumln naumlhden ristiriitaista tai ainakin ajattelematonta Jos

Pilatus toivoi kansan vapauttavan Jeesuksen miksi haumln kaumlytti Jeesuksesta nimeauml

rdquojuutalaisten kuningasrdquo Miksi haumln ylipaumlaumltaumlaumln tarjosi Jeesusta kansalle sen sijaan

ettauml olisi vapauttanut taumlmaumln itse Toki Carter vetoaa taumlssauml juutalaisten johtajien ja

Pilatuksen vaumlliseen liittoon mutta taumlssauml taas Carter ajautuu ongelmiin Pilatuksen

laumlhemmaumln kuvailun kanssa Haumln sivuuttaakin ne pitkaumllti antamatta niille sitauml

eritystauml arvoa joka niille kuuluu On mielestaumlni nimittaumlin merkittaumlvaumlauml jos

Markus jonka ensisijainen mielenkiinto on Jeesuksessa kertoo muiden

henkiloumliden toiminnan syistauml tai ajatuksista lisaumltietoa Taumllloumlin on mielestaumlni

turvallista olettaa ettauml niiden keskioumloumln kuuluu Jeesus Taumltauml ajatusta vasten

Pilatuksen usko Jeesuksen syyttoumlmyyteen vaikuttaa perustellulta Taumlmauml ei

kuitenkaan tarkoita sitauml ettauml Pilatus olisi naumlhtaumlvauml evankeliumissa hallitsijana joka

ei pystynyt pitaumlmaumlaumln puoliaan Itse asiassa olen sitauml mieltauml ettauml evankeliumin

Pilatuksesta ei voi vetaumlauml johtopaumlaumltoumlksiauml puhtaasti Markuksen kuvauksen pohjalta

Pilatuksen hahmo on liian jaumlsentymaumltoumln jotta olisi mahdollista vastata

kysymykseen millainen mies on Markuksen Pilatus Jokainen tulkinta Markuksen

Pilatus-kuvauksesta edellyttaumlauml jonkin ulkopuolisen naumlkoumlkulman sisaumlllyttaumlmistauml

tekstiin

Markukselle Pilatus on yksinkertaisesti se henkilouml joka tuomitsi Jeesuksen

kuolemaan Muuten haumln kaumlyttaumlauml Pilatusta omien tavoitteidensa vaumllineenauml

vaumllittaumlmaumlttauml luoda ehyttauml henkiloumlauml tarinaansa Markukselle Jeesus on juutalaisten

kuningas minkauml vuoksi Pilatus ironisesti kaumlyttaumlauml Jeesuksesta sitauml nimeauml Samalla

Markus pyrkii osoittamaan Jeesuksen viattomuuden Rooman vallan silmissauml

korostamalla ettauml Jeesus luovutettiin Pilatukselle kateudesta ja Pilatus tuomitsi

taumlmaumln vain tehdaumlkseen kansalle mieliksi

Roomalainen oikeudenkaumlynti saattaisi hyvin olla se kohta evankeliumissa

jossa Markuksen olisi hyvauml osoittaa kritiikkinsauml Roomalle Taumlmauml ei kuitenkaan ole

selvaumlauml Toisaalta Markukselle Jeesus on kuningas mutta haumlnen kuninkuutensa on

toista kuin Rooman ja keisarin valta Evankeliumissa Jeesus ei suoraan nouse

29

Pilatusta ja naumlin Rooman valtaa vastaan Vaumlkijoukon valinta Barabbaksen ja

Jeesuksen vaumllillauml on valinta kapinan ja rauhan vaumllillauml Markus ei vaikuta

edellyttaumlvaumln lukijoiltaan aktiivista Rooman vastarintaa eikauml Markus ei suhtaudu

Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml sen enempaumlauml Pilatukseen kuin Rooman

valtakuntaakaan vastaan kielteisesti

4 Matteuksen evankeliumi

41 JohdantoNyt siirryn Matteuksen evankeliumiin Kaumlsittelyssauml seuraan Markuksen

evankeliumin kohdalta jo tuttua rakennetta Taumlssauml lyhyessauml johdannossa esittelen

Matteuksen evankeliumille tyypillisiauml piirteitauml sekauml sitauml miten

imperiumitutkimuksessa Matteusta on laumlhestytty Taumlmaumln lyhyen johdannon

jaumllkeen kaumlyn laumlpi Jeesuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin ja kaumlsittelen lyhyesti

Matteuksen suhdetta eri juutalaisiin ryhmiin Vasta kun olemme muodostaneet

kuvan Matteuksen suhteesta juutalaisiin ryhmiin kaumlsittelen evankeliumin

roomalaisen oikeudenkaumlynnin kuvauksen Lopuksi esitaumln naumlkemykseni siitauml

kuinka Matteuksen Pilatus-kuvauksessa naumlkyy evankeliumin suhtautuminen

Rooman valtakuntaan

Matteuksen evankeliumi on rakenteellisesti Markuksen evankeliumia

tasapainoisempi Tekstissauml vuorottelevat kertomuksellinen aines ja puhe- tai

keskusteluaines ja lisaumlksi itse evankeliumin juoni rakentuu temaattisesti

etenevaumlksi kokonaisuudeksi jonka paumlaumlttaumlauml Jeesuksen passio ja yloumlsnousemus

Toisaalta Matteukselle on tyypillistauml intertekstuaalisuus josta ovat osoituksena

monet viittaukset muihin teksteihin sekauml implisiittisyys Matteus jaumlttaumlauml

selittaumlmaumlttauml monia taumlrkeiltauml vaikuttavia yksityiskohtia tekstissaumlaumln kuten Jeesuksen

sukuluettelosta loumlytyvien neljaumln naisen merkityksen (Matt 12ndash6)98

Evankeliumi on kirjoitettu jonkin verran Markuksen evankeliumin jaumllkeen

aikaisintaan 70-luvun lopulla mutta viimeistaumlaumln 100-luvun alkuun mennessauml

Evankeliumin kirjoituspaikkana on tyypillisesti pidetty Syyrian Antiokiaa joskin

myoumls muita alueita Laumlhi-idaumlssauml on ehdotettu99 Matteus on vahvasti riippuvainen

Markuksen evankeliumista ja haumln lainaa siitauml yli 90-prosenttia Taumlmauml osaltaan

kumoaa perinteestauml nousevan naumlkemyksen ettauml Matteuksen evankeliumin

98 Allison 2001 846ndash847 Naisia ei tyypillisesti mainittu juutalaisissa sukuluetteloissa joten se ettauml Matteus katsoo tarpeelliseksi mainita naumlmauml neljauml naista on Allisonin mukaan merkittaumlvaumlauml99 Esimerkiksi Petri Luomanen (1998 275ndash277) on esittaumlnyt ettei Antiokia ole uskottava kirjoituspaikka Matteuksen evankeliumille sillauml siinauml ei ole viittauksia Paavalin teologiaan joka oli vahvaa Antiokiassa Haumln ehdottaakin kirjoituspaikaksi esimerkiksi Damaskosta tai Palestiinaa

30

kirjoittaja oli Jeesuksen opetuslapsi Matteus100 Dale Allison uskoo kuitenkin ettauml

evankeliumin kirjoittaja oli taustaltaan juutalainen sillauml evankeliumissa on useita

juutalaisia piirteitauml Tosin se miten Matteus ja Matteuksen yhteisouml identifioi

itsensauml suhteessa muihin juutalaisiin ryhmiin ei ole taumlysin selvaumlauml101 Niinpauml

tarkastelen taumltauml kysymystauml laumlhemmin seuraavassa kappaleessa Jeesuksen

juutalaisen oikeudenkaumlynnin yhteydessauml

Nyt kuitenkin luon lyhyen katsauksen siihen millaisia naumlkemyksiauml

Matteuksen Rooma-suhteesta on esitetty Muiden muassa esimerkiksi Carter ja

Tobias Nicklas naumlkevaumlt Matteuksen evankeliumin sisaumlltaumlvaumln Rooman valtakuntaa

kritisoivaa tai sen valtaa haastavaa materiaalia Nicklas on naumlistauml kahdesta

maltillisempi Haumlnen mukaansa erityisesti Matteuksen keskeinen teema rdquoDaavidin

poikardquo on kontekstissaan imperiumivastainen Haumln myoumlntaumlauml ettauml Jeesuksen

messiaanisuus on mahdollista naumlhdauml laumlhinnauml uskonnollisena mutta Matteuksen

evankeliumissa siihen liittyy myoumls kuninkaallinen aspekti Jo evankeliumin alussa

Jeesuksen kuninkuus nousee keskeiseksi teemaksi kun idaumln tietaumljaumlt saapuvat

Herodeksen hoviin (Matt 21ndash11) Niinpauml Jeesus on Nicklaksen mukaan selvaumlsti

myoumls maallisten hallitsijoiden haastaja102 Carter on selvaumlsti jyrkemmaumln

imperiumivastaisen tulkinnan edustaja Carterin mukaan Matteuksen

evankeliumin laumlpaumlisee imperiumivastainen sanoma joka haastaa Rooman

imperiumin vallan niin sosiaalisesti kuin teologisestikin103 Esimerkiksi Joel

Willitts kuitenkin kritisoi Carteria liian yksipuolisesta tulkinnasta Toki Willitts

myoumlntaumlauml ettauml evankeliumissa on kohtia joista on mahdollista loumlytaumlauml Rooman

valtakunnan vastaisia tulkintoja Haumlnen mukaansa Matteuksen perimmaumlinen

tarkoitus ei kuitenkaan ollut kirjoittaa nimenomaan Rooman valtaa vastaan kuten

Carter asian naumlkee Willitts kirjoittaa

Matteus tervehti tulevaa Israelin Davidin-sukuista Messiasta ja julisti sitauml seuraavaa Israelin valtakunnan palauttamista Siltauml kannalta ettauml Israelin palauttaminen olisi ollut suoranainen loukkaus mille tahansa maalliselle valtakunnalle Matteuksen evankeliumi vastusti Roomaa Mutta ja taumlmauml on taumlrkeauml huomio Matteus ei niinkaumlaumln arvostellut rdquoimperiumiardquo itseaumlaumln eikauml erityisesti korostanut ainoastaan Roomaa Taumlmauml naumlkoumlkulma heikentaumlisi Matteuksen viestiauml tarpeettomasti Jeesusei ole vain tai ensisijaisesti Jumalan vastaus Roomalle Jeesus on Jumalan vastaus Israelin taumlyttymaumlttoumlmaumlaumln tarinaan Tarina kuten kaumly

100 Kuula 2008 220 Itse evankeliumissa ei mainita kirjoittajasta mitaumlaumln eikauml silminnaumlkijaumlllauml olisi ollut tarvetta nojautua naumlin vahvasti Markuksen tekstiin101 Allison 2001 845102 Nicklas 2014 232ndash233 103 Carter 2001 1 Ks tarkemmin Matteuksen teologisesta haasteesta esimerkiksi s 57ndash74 Luvussa Carter kaumlsittelee Matteuksen kristologiaa Sosiaalisesta haasteesta ks esimerkiksi s 108ndash129

31

ilmi ei ole vain Israelista Se on tarina joka kaumlsittaumlauml maailman kaikki valtakunnat ja kansat (Matt 48 2819ndash20)104

Pitaumlauml taumlysin paikkansa ettauml Matteuksen evankeliumin kantavia teemoja on

Jumalan valtakunta Taumlssauml suhteessa Matteus vaumlheksyy maallisten valtakuntien

arvovaltaa suhteessa tulevaan Jumalan valtakuntaan Taumlstauml huolimatta Matteus ei

vaikuta edustavan aktiivista Rooman vastustusta Taumlmaumln puolesta puhuvat

esimerkiksi kaksi kohtaa Ensinnaumlkin on Markuksen evankeliumin 5 luvun

kertomus Legioona-nimisistauml pahoista hengistauml Kertomusta voidaan pitaumlauml

imperiumivastaisena joskaan en ole vakuuttunut siitauml105 Joka tapauksessa

Matteus on poistanut nimen Legioona kertomuksensa omasta versiosta (Matt

828ndash32) mikauml poistaa kokonaan taumlllaisen tulkinnan mahdollisuuden Toiseksi

samoin kuin Markuksen evankeliumissa myoumls Matteuksella esiintyy kysymys

keisarille maksettavasta verosta (Matt 2215ndash21) Jeesus ei vaikuta suhtautuvan

veron maksuun kielteisesti Sen sijaan haumln kehottaa antamaan keisarille sen mikauml

keisarille kuuluu

42 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlTarkastelen seuraavaksi Matteuksen evankeliumin juutalaista oikeudenkaumlyntiauml

Taumlmaumln tutkielman puitteissa ei ole mahdollista luoda tarkkaa kuvaa Matteuksen

evankeliumin tai sen kirjoittajan suhteesta juutalaisuuteen Kysymys on valtavan

laaja Niinpauml teen taumlssauml kappaleessa vain varovaisen arvion Matteuksen ja

juutalaisuuden suhteesta

Matteuksen kuvaus Jeesuksesta Suuren neuvoston edessauml on varsin

uskollinen Markuksen evankeliumille Kun ylipappien ja kansan vanhimpien

laumlhettaumlmauml miesjoukko on Juudaksen avustuksella vanginnut Jeesuksen taumlmauml

viedaumlaumln ylipappi Kaifaksen luo Markuksesta poiketen Matteus mainitsee ylipapin

nimeltauml Myoumls Matteuksen mukaan koko neuvosto etsi vaumlaumlraumlauml todistusta jotta

Jeesus saataisiin tuomituksi kuolemaan Matteus kuitenkin toteaa ettei taumlllaista

loumlytynyt Seuraavaksi haumln kertookin kahdesta miehestauml jotka vaumlittivaumlt Jeesuksen

luvanneen ettauml haumln hajottaa temppelin ja rakentaa sen uudelleen kolmessa

paumlivaumlssauml Matteus kuitenkin jaumlttaumlauml pois Markuksen huomautuksen jonka mukaan

taumlmaumlkin todistus oli ristiriitainen (Mark 1461) Seuraavaksi ylipappi kysyy

Jeesukselta miksi taumlmauml ei vastaa syytoumlksiin mutta Jeesus pysyy yhauml vaiti Niinpauml

ylipappi vaatii Jeesukselta vastausta siihen onko taumlmauml Messias ja Jumalan Poika 104 Willitts 2013 97 Kursivoinnit ovat Willitsin tekstistauml105 Imperiumivastaista tulkintaa kannattavat esimerkiksi Horsley 2001 141ndash148 ja Carter 2003 60ndash61 Ks tarkemmin taumlmaumln tutkielman nootti 56

32

Vasta nyt Jeesus vastaa rdquoItsepauml sen sanoitrdquo Taumlmauml on ympaumlripyoumlreaumlmpi ilmaus

kuin Markuksen evankeliumissa oleva suora vastaus rdquoOlenrdquo mutta taumlstauml

huolimatta myoumls Matteuksen kuvauksessa Jeesus jatkaa todistaen itsestaumlaumln rdquoJa

minauml sanon teille vastedes te saatte naumlhdauml Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla

puolella ja tulevan taivaan pilvien paumlaumlllaumlrdquo Taumlmauml saa ylipapin repaumlisemaumlaumln

vaatteensa ja syyttaumlmaumlaumln Jeesusta jumalanpilkasta Matteuksen mukaan koko

neuvosto yhtyi taumlhaumln syytoumlkseen ja julisti Jeesuksen ansaitsevan kuoleman

Matteus korostaa ettauml Jeesusta syytettiin vaumlaumlrin perustein Haumln nimittaumlin

puhuu erityisesti vaumlaumlristauml todistuksista joita neuvosto etsi106 Matteuksen mukaan

Suuren neuvoston tahto oli ettauml Jeesus kuolee Taumlmaumln pohjalta ei kuitenkaan

voida vetaumlauml johtopaumlaumltoumlstauml ettauml Matteus syyttaumlisi kaikkia juutalaisia Jeesuksen

kuolemasta kuten ei ollut mahdollista todeta Markuksenkaan kohdalla Toki

katkelmassa Matteuksen juutalaisista kaumlyttaumlmauml kieli ei ole laumlhellekaumlaumln

evankeliumin voimakkainta retoriikkaa kuten tulemme huomaamaan roomalaisen

oikeudenkaumlynnin yhteydessauml Toistaiseksi Jeesuksen vangitsemista ja surmaamista

ovat ajaneet vain ylipapit vanhimmat ja lainopettajat Naumlistauml erityisesti ylipapit ja

vanhimmat ajavat aktiivisesti Jeesuksen tuomitsemista laumlpi koko Matteuksen

passiokertomuksen Mielenkiintoista taumlssauml on se ettauml Matteuksen evankeliumin

keskeisimmaumlt Jeesuksen vastustajat eli fariseukset puuttuvat Jeesuksen

oikeudenkaumlynneistauml kokonaan Vaikuttaa siltauml ettei Matteus pidauml ainakaan heitauml

suoraan vastuullisina Jeesuksen kuolemasta Sen sijaan he esiintyvaumlt laumlhinnauml

Jeesuksen opillisina vastustajina mikauml viittaa siihen ettauml farisealaiset juutalaiset

ryhmaumlt olivat Matteuksen yhteisoumln ensisijaisia vastustajia107 He esiintyvaumltkin

Matteuksen passiokertomuksessa vasta Jeesuksen hautaamisen yhteydessauml missauml

he yhdessauml ylipappien kanssa haluavat vartion Jeesuksen haudalle (Matt 2762ndash

66)108

Kuten jo Matteuksen evankeliumin johdannossa totesin evankeliumin

kirjoittajaa voidaan pitaumlauml juutalaisena mutta silti itse yhteisoumln identiteettiauml on

vaikeampi selvittaumlauml Matteuksen yhteisouml saattoi hyvinkin olla rajapinnalla juuri

irtautumassa tai juuri irtautunut juutalaisuudesta Matteuksen yhteisouml arvosti yhauml

106 Luz 2005 426107 Naumlin esimerkiksi Luomanen 1998 263108 Vaikka Matteus mainitseekin kahdessa kohtaa fariseusten haluavan vaientaa Jeesuksen (Matt 1214 2145ndash46) Jeesuksen suhde fariseuksiin naumlyttaumlytyy ennen kaikkea opillisena ristiriitana (mm Matt 166ndash12 2313ndash36) Matteukselle fariseukset ovatkin niitauml jotka eivaumlt ole osallisia taivasten valtakunnasta (Matt 520) Sen sijaan ylipapit ja lainopettajat nousevat esille jo Jeesuksen puhuessa omasta kuolemastaan ryhminauml jotka ovat siitauml vastuussa (Matt 1621 2018ndash19)

33

juutalaista lakia (Matt 517ndash19) Lisaumlksi evankeliumissa Jeesuksen toiminta

keskittyy ensisijaisesti juutalaisten keskuuteen kuten kanaanilaisnaisen tapauksen

kohdalla kaumly selvaumlsti ilmi (Matt 1524) Toisaalta Matteuksen evankeliumissa

naumlkyy kaumlaumlntyminen myoumls pakanoiden puoleen Jo jakeessa Matt 811 Jeesus

sanoo rdquoMinauml sanon teille ettauml niin idaumlstauml kuin laumlnnestauml tulee monia jotka

taivasten valtakunnassa kaumlyvaumlt aterialle yhdessauml Abrahamin Iisakin ja Jaakobin

kanssardquo Jeesus puhuu futuurisesti ja vaikuttaa selvaumlltauml ettauml taumlmauml tapahtuu vasta

Jeesuksen toiminnan jaumllkeen Samoin laumlhetyskaumlskyssauml (Matt 2819) naumlkyy

laumlhetystoiminnan suuntautuminen juutalaisuuden ulkopuolelle Petri Luomanen

esimerkiksi katsoo ettauml Matteuksen yhteisouml oli todennaumlkoumlisesti vasta vaumlhaumln aikaa

sitten irtautunut juutalaisuudesta Toisaalta samalla Matteuksen yhteisouml naumlki oman

ideologiansa osana juutalaisuuden luonnollista kehitystauml109 Taumlstauml syystauml onkin

mielestaumlni syytauml olla varovainen sillauml Matteuksen ja taumlmaumln yhteisoumln itseymmaumlrrys

omasta identiteetistaumlaumln saattoi olla vielauml haumlilyvauml Taumlhaumln vaikuttaa naumlhdaumlkseni

ainakin kaksi syytauml Ensinnaumlkin tuon ajan juutalaisuuden jo valmiiksi useisiin

ryhmiin jakautunut luonne tekee vaikeaksi maumlaumlritellauml milloin jokin yhteisouml ei

enaumlauml kuulu ajan juutalaisuuden piiriin Toiseksi Matteuksen tai taumlmaumln yhteisoumln

ymmaumlrrys omasta identiteetistaumlaumln saattoi muuttua hitaammin kuin ulkopuolelta

tuleva maumlaumlrittely antaa ymmaumlrtaumlauml110 Niinpauml Matteus naumlki mahdollisesti itsensauml

edustavan vielauml juutalaisuutta joka ymmaumlrsi Jeesuksen odotetuksi Messiaaksi111

Taumltauml ymmaumlrrystauml vasten mielestaumlni Matteuksen evankeliumissa naumlkyy pettymys

siihen etteivaumlt muut juutalaiset ryhmaumlt tunnustaneet Jeesuksen messiaanisuutta

Matteus on hyvin laumlhellauml juutalaisuutta ja siksi haumlnen paikoin aumlaumlrimmaumlisen

voimakas retoriikkansa on tulkittava ennemmin ryhmaumln sisaumlisenauml kritiikkinauml kuin

ulkopuolelta tulevana juutalaisvastaisena propagandana Palaan kuitenkin vielauml

Matteuksen juutalaisvastaisuuden teemaan kun kaumlsittelen roomalaisen

oikeudenkaumlynnin jaetta 2725

43 Roomalainen oikeudenkaumlyntiNyt siirryn tarkastelemaan Matteuksen evankeliumin kuvausta roomalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml Evankeliumissa oikeudenkaumlynti voidaan jakaa rakenteellisesti

109 Luomanen 1998 264110 Myoumls Tuckett (2011 100ndash108) kaumlsittelee maumlaumlrittelyn problemaattisuutta artikkelissaan Haumln huomauttaa mm ettauml termit kuten esim rdquojuutalaisuusrdquo ja rdquojuutalaiskristitytrdquo ovat ongelmallisia koska ne ovat nykyaikaisia termejauml eivaumltkauml vaumllttaumlmaumlttauml lainkaan vastaa niitauml joilla tuon ajan ryhmaumlt maumlaumlrittelivaumlt itsensauml ja toisensa111 Samoin Luomanen (1998 264) toteaa ettauml Matteuksen tarkkaa suhdetta juutalaisuuteen on vaikea maumlaumlritellauml koska uusi yhteisouml pyrki osoittamaan olemassaolonsa oikeutuksen nojaamalla emouskontonsa perinteeseen

34

kolmeen osaan johdanto (Matt 271ndash2) Pilatus kuulustelee Jeesusta (Matt

2711ndash14) ja Jeesuksen tuomitseminen (Matt 2715ndash26)112 Johdannon ja

Jeesuksen kuulustelun vaumlliin Matteus sijoittaa kertomuksen Juudaksen lopusta

(jakeet 3ndash10) joka ei kuulu roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin Oikeudenkaumlynnin

rakenne on hyvin samantapainen Markuksen kuvaaman oikeudenkaumlynnin kanssa

Matteuksen kuvaus onkin Markuksen tekstille uskollisin Raamatun

evankeliumeista Taumlstauml huolimatta kuvauksessa on joitakin huomattavia

poikkeavuuksia erityisesti Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessauml

Matteus johdattaa lukijan roomalaiseen oikeudenkaumlyntiin kertomalla kuinka

ylipapit ja kansan vanhimmat luovuttivat Jeesuksen Pilatukselle Taumltauml seuraa

kuvaus Juudaksesta joka katuu Jeesuksen luovuttamista ja lopulta hirttaumlytyy

palautettuaan ensin saamansa rahat temppeliin Samalla Matteus kuvaa kuinka

ylipapit ostivat rahoilla pellon koska verirahoja ei voitu laittaa temppelirahastoon

Vasta taumlmaumln katkelman jaumllkeen alkaa varsinainen oikeudenkaumlynti Pilatuksen

edessauml Se alkaa samoin kuin Markuksellakin Pilatus kysyy onko Jeesus

juutalaisten kuningas johon Jeesus vastaa Pilatuksen niin sanovan Myoumls

Matteuksella ylipapit ja vanhimmat syyttaumlvaumlt Jeesusta mutta Jeesus ei vastaa

syytoumlksiin Matteus korostaa Pilatuksen suulla sitauml ettauml naumlmauml syytoumlkset olivat

raskaita joskaan niiden tarkkaa sisaumlltoumlauml ei paljasteta Pilatus ihmetteleekin

Jeesuksen haluttomuutta vastata syytoumlksiin Taumlssauml kohtaa myoumls Matteus esittelee

tavan jonka mukaan maaherra vapautti vangin aina juhlien aikaan vaumlkijoukon

valinnan mukaan Toisin kuin Markuksen evankeliumissa Barabbas jonka

Matteus esittelee on kuuluisa mies Matteuksen evankeliumissa Pilatus asettaa

kansalle vaihtoehdot joko Barabbas tai Jeesus jota kutsutaan Kristukseksi

Matteus kertoo Pilatuksen tietaumlvaumln ettauml Jeesus oli luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml

kateudesta Ennen kuin vaumlkijoukko paumlaumlsee vastaamaan Matteus tekee lisaumlyksen

joka puuttuu Markuksen kuvauksesta Haumln kertoo kuinka Pilatuksen vaimo laumlhetti

viestin Pilatukselle ja varoitti tekemaumlstauml mitaumlaumln pahaa Jeesukselle josta haumln oli

naumlhnyt pahaa unta Ylipapit ja vanhimmat ovat kuitenkin villinneet kansaa

pyytaumlmaumlaumln Barabbaksen vapauttamista Jeesuksen sijaan Niinpauml kun Pilatus

kysyy kumpi haumlnen pitaumlisi vapauttaa vaumlkijoukko vaatii Jeesusta

ristiinnaulittavaksi Jaumllleen Matteus poikkeaa laajentaa Markuksen kuvausta Haumln

kertoo Kun Pilatus ymmaumlrsi taumlmaumln haumln pesi kaumltensauml ja julisti syyttoumlmyytensauml 112 Kuten Markuksenkin evankeliumissa Jeesuksen tuomitseminen on mahdollista jakaa vielauml pienempiin osiin Esimerkiksi Dale Allison amp William Davies (1997 578) jakavat lopun (Matt 2715ndash26) vielauml Jeesuksen ja Barabbaksen katkelmaan (Matt 2715ndash23) ja Pilatuksen kaumlsien pesuaja tuomiota kaumlsittelevaumlaumln osioon (Matt 2724ndash26)

35

Jeesuksen vereen Vaumlkijoukko kuitenkin vastasi ettauml he ottavat Jeesuksen veren

paumlaumllleen Taumlmaumln jaumllkeen Pilatus antoi heille periksi Haumln vapautti Barabbaksen ja

luovutti Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi

Matteus siis kertoo ettauml Jeesus luovutetaan sidottuna Pilatukselle

maaherralle (Matt 272) Matteukselle Pilatuksen arvonimi maaherra vaikuttaa

merkittaumlvaumlltauml Markus ei kaumlyttaumlnyt Pilatuksesta arvonimeauml kertaakaan mutta sen

sijaan Matteus kutsuu Pilatusta sanalla ὁ ἡγεμών rsquomaaherrarsquo tai rsquohallitsijarsquo kuusi

kertaa oikeudenkaumlynnin aikana Tutkijoilla on useampia selityksiauml Matteuksen

syille korostaa Pilatuksen asemaa Dale Allison ja William Davies yhteisessauml

kommentaarissaan pitaumlvaumlt taumltauml ironiana Heidaumln mukaansa Matteuksen

kuvauksessa maaherra ei nimittaumlin saa johtajan asemaa Lisaumlksi oikeudenkaumlynnin

ironisuutta korostaa se ettauml Jeesus joka on maailman hallitsija joutuu seisomaan

Pilatuksen edessauml113 Carterin tulkinta on saman suuntainen Haumlnen mukaansa

Matteus painottaa Pilatuksen arvonimeauml koska Matteukselle myoumls Jeesus oli ὁ

ἡγεμών Carter viittaa katkelmaan evankeliumin alkupuolella rdquoSinauml Juudan

Betlehem et ole suinkaan vaumlhaumlisin heimosi valtiaista sillauml sinusta laumlhtee hallitsija

(ἡγούμενος) joka on kaitseva kansaani (Matt 26)rdquo114 Naumlin Jeesus ja Pilatus

edustavat Carterin mukaan Matteuksen yleisoumllle kahta hallitsijaa joista toinen

edustaa Rooman ja toinen Jumalan valtakuntaa115 Niinpauml Carterin mukaan

oikeudenkaumlynnissauml Jumalan ja Rooman valtakunnan vaumllinen kamppailu jatkuu

Haumlnen mielestaumlaumln oikeudenkaumlynnin keskeinen teema on se kenelle kuuluu

maailman valta116 Brown ja Skinner esittaumlvaumlt minusta uskottavimman perustelun

Matteuksen halulle kaumlyttaumlauml sanaa ὁ ἡγεμών He viittaavat katkelmaan Matt

1017ndash18 jossa Jeesus rohkaisee seuraajiaan kestaumlmaumlaumln vainoja Jakeessa 18

Jeesus puhuu nimenomaan maaherroista (οἱ ἡγεμόνες) ja kuninkaista joiden eteen

haumlnen seuraajiaan viedaumlaumln He ovatkin sitauml mieltauml ettauml Matteus alleviivaa

Pilatuksen maaherruutta korostaakseen Jeesuksen kaumlrsineen samalla tavoin kuin

haumlnen seuraajansakin Taumltauml tulkintaa tukee myoumls jae 2711 jossa Jeesus seisoo

maaherran edessauml117

113 Allison amp Davies 1997 554 583 593ndash594114 Tarkasti ottaen jakeessa Matt 26 esiintyvauml sana rsquohallitsijarsquo on med part prees mask yks nom sanasta ἡγέομαι rsquohallitarsquo115 Carter 2003 84ndash85 Jeesuksen ja Pilatuksen edustamien valtakuntien piirteistauml tarkemmin katso lisaumlksi sivu 86116 Carter 2001 159117 Brown 1994 735 Allison amp Davies 1997 581 Skinner 2010 60 Samaan tapaan Bond 1998 135ndash136 Bondin mukaan Matteus kaumlyttaumlauml Pilatuksesta arvonimeauml maaherra usein koska haumln pyrkii yleistykseen Pilatus oli kuin kuka tahansa roomalainen maaherra Bond ei kuitenkaan erityisesti viittaa vainoihin joita Jeesuksen seuraajat saattoivat kokea

36

Johdantoa seuraava Juudaksen katkelma ei erityisen ole merkittaumlvauml taumlmaumln

tutkielman kannalta mutta Carter naumlkee erityisesti sen ensimmaumlisen jakeen (Matt

273) paljonpuhuvana rdquoKun Juudas Jeesuksen kavaltaja naumlki ettauml Jeesus oli

tuomittu kuolemaan haumln katui tekoaanrdquo Carterin mukaan Jeesusta ole tuomittu

vielauml kertomuksen taumlssauml vaiheessa Haumlnet on vasta luovutettu Pilatukselle Carter

korostaakin taumlssauml kohtaa juutalaisen eliitin ja Pilatuksen vaumllistauml

liittolaisuussuhdetta Haumlnen mukaansa Matteuksen evankeliumin kuvauksessa on

selvaumlauml ettauml Pilatus tuomitsee Jeesuksen sillauml juutalaiset johtajat vaativat sitauml

Jeesuksen kuolema on sekauml Pilatuksen ettauml juutalaisten etu118 Toisaalta on taumlysin

mahdollista ettauml jae viittaa juutalaisen neuvoston antamaan tuomioon Lisaumlksi

esimerkiksi Luz pitaumlauml huomattavasti merkittaumlvaumlmpaumlnauml katkelmassa Juudaksen

katumuksen ja ylipappien vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyden synnyttaumlmaumlauml kontrastia Taumlllauml

kontrastilla Matteus korostaa nimenomaan juutalaisten ylipappien syyllisyyttauml

Jeesuksen kuolemaan119

Jakeessa 11 Matteus palaa takaisin Jeesukseen Oikeudenkaumlynti alkaa

samoin kuin Markuksella Pilatuksen kysymyksellauml Jeesuksen kuninkuudesta ja

Jeesuksen ympaumlripyoumlreaumlllauml vastauksella Naumlin Jeesuksen kuninkuus on myoumls

Matteuksen evankeliumissa oikeudenkaumlynnin taumlrkeauml teema Myoumlskaumlaumln Matteus ei

selitauml millauml perustella Pilatus esittaumlauml taumlmaumln syytoumlksen Lukijan on olettava ettauml

Pilatukselle on aiemmin esitetty taumlmauml syytoumls Jeesuksesta Bondin mukaan myoumls

Matteuksen evankeliumissa Pilatuksen kysymys on luonteeltaan poliittinen Siksi

Jeesuksen vastaus on ympaumlripyoumlreauml sillauml haumln haluaa osoittaa ettei Pilatus taumlysin

ymmaumlrrauml haumlnen luonnettaan120 Toisaalta Matteuksen evankeliumin lukijalle

syytoumlksessauml ei ole kuitenkaan mitaumlaumln uutta sillauml Jeesuksen kuninkuus on ollut

evankeliumissa jo esillauml muun muassa taumlmaumln syntymaumln yhteydessauml (Matt 22)

Tosin Luzin mukaan kysymys heijastelee enemmaumlnkin ylipapin kysymystauml

juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml (Matt 2663)121 Dialogin rakenne onkin hyvin

samankaltainen Jeesuksen ja Pilatuksen sekauml Jeesuksen ja ylipapin vaumllillauml Jeesus

nimittaumlin vastaa Markuksesta tutulla ympaumlripyoumlreaumlllauml vastauksella Pilatukselle

mutta toisin kuin ylipapille vastatessaan haumln ei anna vastauksen jaumllkeen todistusta

itsestaumlaumln Taumlmauml on jaumllleen yksi mielenkiintoinen yksityiskohta Jeesuksen

kuulusteluissa Vaikuttaa siltauml ettei Jeesus suostu vastaamaan haumlntauml vastaan

118 Carter 2003 83 119 Luz 2005 470 Naumlin ajattelee myoumls Brown (1994 735) joka puhuu ylipappien tekopyhyydestauml katkelmassa120 Bond 1998 129ndash130121 Luz 2005 494

37

esitettyihin vaumlaumlriin syytoumlksiin (naumlin Matt 2656ndash61) Naumlin ollen Jeesuksen

ympaumlripyoumlreauml vastaus naumlyttaumlytyy mielestaumlni myoumlntaumlvaumlnauml vastauksena lukijalle

Mutta koska Jeesus pidaumlttaumlytyy toistamasta todistusta itsestaumlaumln syntyy

vaikutelma ettei Jeesus laumlhde haastamaan samalla tavalla Pilatuksen valtaa kuin

ylipapin vallan Myoumls Allison ja Davies kommentaarissaan ovat sitauml mieltauml ettauml

Jeesuksen vastaus on ennen kaikkea myoumlntaumlvauml Lisaumlksi he uskovat ettauml myoumls

Pilatus ymmaumlrsi taumlmaumln mutta haumln piti Jeesusta liian vaumlhaumlpaumltoumlisenauml ettauml taumlstauml olisi

ollut Roomalle mitaumlaumln todellista vaaraa122

Jakeessa 12 ylipapit ja vanhimmat123 syyttaumlvaumlt Jeesusta joka pysyy vaiti

Matteus korostaa Jeesuksen vaikenemista toistamalla taumlmaumln asian heti seuraavassa

jakeessa Pilatus kysyy Jeesukselta miksi taumlmauml ei vastaa vaikka ylipapit ja

vanhimmat esittaumlvaumlt niin vakavia syytoumlksiauml haumlnestauml Jaumllleen Jeesus on vaiti

Matteuksen kuvaama Pilatus ihmettelee Jeesuksen vaikenemista Luzin mukaan

kyseessauml oleva verbi θαυμάζω rsquoihmetellaumlrsquo tarkoittaa sitauml ettauml Pilatus suhtautuu

myoumlnteisesti Jeesukseen haumln tietaumlauml ettauml Jeesus on syytoumln huolimatta taumlmaumln

vaiteliaisuudesta124 Carter on vahvasti eri mieltauml Luzin kanssa Haumlnen mukaansa

Pilatus tietaumlauml varmasti Jeesuksen olevan syyllinen sillauml Jeesuksen aiempi vastaus

ja sitauml seuraava vaikeneminen ovat osoittaneet haumlnet syylliseksi Carter kirjoittaa

rdquoPilatus ihmettelee koska Jeesus ei ole julkeasti kieltaumlnyt sen enempaumlauml sanoillaan

kuin vaikenemisellaan ettauml haumln on uhka Roomalle ja ettauml imperiumin valta

kumma kyllauml ei riitauml saumlikyttaumlmaumlaumln haumlntauml niin ettauml haumln yrittaumlisi pelastaa

henkensaumlrdquo125 Lisaumlksi Nicklas toteaa ettei Pilatuksen toiminta silti naumlyttaumlydy

myoumlnteisessauml valossa Matteuksen yleisoumllle Pilatus ei toimi vastuullisen tuomarin

tavoin sillauml haumln ei pyri selvittaumlmaumlaumln tilannetta tarkasti126 On hyvin vaikea sanoa

vain taumlmaumln kohdan perusteella kenen tulkinta on laumlhempaumlnauml Matteuksen ajatusta

Taumlmauml johtuu siitauml ettauml roomalaisen oikeuskaumlsityksen mukaan vaikeneminen oli

osoitus syyllisyydestauml Pilatuksen haumlmmaumlstys on luonnollinen reaktio siihen ettei

Jeesus puolustaudu millaumlaumln tavalla vaikka haumlnen henkensauml on kysymyksessauml127

Kun kaumlsittelen oikeudenkaumlyntiauml eteenpaumlin vaikuttaa kuitenkin siltauml ettauml Luzin

tulkinta on varsin uskottava Pilatus ymmaumlrsi Jeesuksen olevan syytoumln ja

haumlmmaumlstelee taumlmaumln haluttomuutta puolustautua

122 Allison amp Davies 1997 582123 Matteus lisaumlauml vanhimmat syyttaumljien joukkoon siinauml missauml Markus puhuu vain ylipapeista124 Luz 2005 496125 Carter 2001 162126 Nicklas 2014 243127 Naumlin Allison amp Davies 1997 583

38

Jeesuksen kuulustelu paumlaumlttyy ja jakeessa 15 Matteus esittelee lukijoille

tavan jonka mukaan juhlan aikaan maaherra vapautti yhden vangin kansan

toiveiden mukaan Esitellessaumlaumln Barabbaksen (jae 16) Matteus poikkeaa

Markuksen kuvauksesta Haumln ei yhdistauml Barabbasta murhan tehneisiin

kapinallisiin vaan kertoo vain taumlmauml olevan kuuluisa128 vanki Lisaumlksi joidenkin

kaumlsikirjoitusten mukaan Matteus mainitsee Barabbaksen etunimen olevan myoumls

Jeesus129 On mielenkiintoista ettauml Matteus on poistanut kaikki kielteiset

ilmaukset Barabbaksesta Luz onkin sitauml mieltauml ettauml Matteukselle ei ollut

olennaista kuka Barabbas oli eikauml haumln siksi vaivautunut kuvailemaan taumltauml sen

enempaumlauml Matteus halusi nimenomaan korostaa juutalaisten syyllisyyden syntyvaumln

oman Messiaansa surmaamisesta ei niinkaumlaumln rikollisen vapauttamisesta130

Toisaalta Matteus pyrkii vaumllttaumlmaumlaumln Jeesuksen yhdistaumlmistauml kapinaan millaumlaumln

tavoin131 Skinner kiinnittaumlaumlkin huomiota Jeesuksen ja Barabbaksen tasa-arvoiseen

asemaan Heidaumln kummankin nimi on Jeesus Jeesus on viaton mutta

Barabbaskin on vain vanki jonka rikosten vakavuudesta lukijalla ei ole tarkempaa

tietoa Lisaumlksi he ovat molemmat kuuluisia Skinner omaksuu vahvasti poliittisen

tulkinnan Haumlnen mukaansa kumpikaan vanki ei edusta Roomalle merkittaumlvaumlauml

uhkaa minkauml takia Pilatus kaumlyttaumlauml hyvaumlksi juutalaisten johtajien kateutta

arvioidakseen omaa asemaansa132 En kuitenkaan naumle erityistauml syytauml siihen miksi

Matteus olisi kiinnostunut kuvaamaan Pilatuksen poliittisia pyrkimyksiauml Sen

sijaan Matteus keskittyy juutalaisten valintaan

Kun Matteus on esitellyt sekauml tavan ettauml Barabbaksen Pilatus kysyy

kansalta kumpi haumlnen pitaumlisi vapauttaa Pilatus mainitsee Jeesuksen nimeltauml

mutta lisaumlauml ettauml taumltauml kutsutaan myoumls Kristukseksi Kohtauksessa on kolme

poikkeusta Markuksen evankeliumista Ensinnaumlkin Pilatus toimii taumlllauml kertaa oma-

aloitteisesti Haumln kysyy kenet kansa haluaa toisin kuin Markuksen

evankeliumissa jossa kansa vaati Pilatusta tekemaumlaumln tavan mukaan Toiseksi

Matteuksen Pilatus rajaa kansan vaihtoehdot joko Jeesus Barabbas tai Jeesus

Kristus sen sijaan ettauml haumln tarjoaisi vain Jeesusta kansalle Kolmanneksi Matteus

on myoumls luopunut taumlssauml kohtaa termistauml rdquojuutalaisten kuningasrdquo ja kaumlyttaumlauml sen

128 Kreikan kielen sana ἐπίσημος voi merkitauml rsquokuuluisarsquo niin myoumlnteisessauml kuin kielteisessaumlkin mielessauml Niinpauml jotkut tutkijat tulkitsevatkin sanan merkitsevaumln rsquopahamaineinenrsquo Naumlin esimerkiksi Carter 2003 91129 Novum lisaumlauml nimen Jeesus Barabbakselle hakasulkeissa korpustekstissauml ja se esiintyy joissakin kaumlsikirjoituksista mm Θ mutta se on puuttunut edellisen painoksen korpustekstistauml ja lisaumlksi monista merkittaumlvistauml kaumlsikirjoituksista mm א A ja B130 Luz 2005 496ndash497 131 Naumlin Brown 1994 797 Nicklas 2014 244132 Skinner 2010 60ndash61

39

sijaan Jeesuksesta ilmausta rdquoJeesus jota kutsutaan Kristukseksirdquo rsquoKristusrsquo on

terminauml huomattavasti uskonnollisempi saumlvyltaumlaumln kuin rdquojuutalaisten kuningasrdquo

vaikka sekin sisaumlltaumlauml myoumls poliittisen vivahteen Bond on sitauml mieltauml ettauml Pilatus

pyrkii sen avulla vaikuttamaan kansaan ja sen uskonnollisiin asenteisiin133 Joka

tapauksessa on selvaumlauml ettauml Matteus korostaa valintaa naumliden kahden vaumllillauml

asettaessaan Barabbaksen ja Jeesuksen naumlin vahvasti vastakkain134

Samoin kuin Markus myoumls Matteus paljastaa jakeessa 18 ettauml Pilatus tiesi

juutalaisten johtajien luovuttaneen Jeesuksen haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta Myoumls

taumlssauml on mahdollista vedota juutalaisten johtajien ja Pilatuksen vaumlliseen

liittolaisuuteen ja olettaa Pilatuksen jakavan juutalaisten huolen Jeesuksen

suosiosta135 Matteuksen evankeliumissa taumlstauml liittolaisuudesta ei kuitenkaan naumly

merkkejauml Vaikka muun muassa Carter pitaumlaumlkin taumltauml liittolaisuutta selvioumlnauml

Matteuksen lukijoille mielestaumlni taumltauml ei voida pitaumlauml oletusarvona Juutalaisten

ryhmien asemaa Rooman valtakunnassa juutalaissotaa seuranneina

vuosikymmeninauml on hyvin hankala jaumlljittaumlauml ja on taumlysin mahdollista ettauml asema

vaihteli paikallisesti136

Ennen kuin kansa ehtii vastata Pilatukselle Matteus kertoo kuitenkin

jakeessa 19 ettauml Pilatus sai viestin vaimoltaan137 Taumlmauml kohtaus esiintyy

Raamatussa ainoastaan Matteuksen evankeliumissa ja vaikuttaa korostavan

Jeesuksen viattomuutta Vaimo varoittaa Pilatusta tuomitsemasta Jeesusta sillauml

haumln on naumlhnyt pahaa unta Jeesuksesta Vaimo kutsuu Jeesusta hurskaaksi

mieheksi ja vaikuttaa selvaumlltauml ettei haumln halua Jeesukselle tehtaumlvaumln mitaumlaumln pahaa

Taumltauml tukee se ettauml unet ovat Matteuksen evankeliumissa esiintyneet erityisesti

Jumalan vaumllineenauml viestiauml ihmisille (naumlin Matt 120 212ndash13 amp 19) Niinpauml

Matteus korostaa kohtauksessa sitauml kuinka jopa ei-juutalaiset naumlkevaumlt Jeesuksen

luonnon vaikka juutalaiset eivaumlt sitauml tunnista138 Lisaumlksi jakeessa 19 esiintyvauml sana

133 Bond 1998 131ndash132 Bond tosin myoumlntaumlauml ettauml myoumls uskonnollisena johtajana Jeesus olisi saattanut naumlyttaumlytyauml uhkaavana maalliselle vallalle Samoin Brown (1994 801) toteaa Matteuksen Pilatuksen ymmaumlrtaumlneen myoumls Jeesuksen syytteen uskonnollisen merkityksen134 Allison amp Davies 1997 586135 Naumlin Carter 2003 93136 Ks tarkemmin juutalaisten tilanteesta Willson 2005 2ndash5 11ndash13 On mahdollista etteivaumlt juutalaisten ja Rooman valtakunnan vaumlliset suhteet vaumllttaumlmaumlttauml muuttuneet radikaalisti heti juutalaissotaa seuranneina vuosina Taumlstauml huolimatta juutalaissota ja Jerusalemin temppelin haumlvittaumlminen johtivat mm Jerusalemin papillisen eliitin vallan vaumlhittaumliseen heikkenemiseen Koska Matteuksen evankeliumin kirjoitusajasta ja -paikasta on epaumlvarmuutta on vaikea sanoa miten evankeliumin varhaiset lukijat ymmaumlrsivaumlt Pilatuksen ja juutalaisten johtajien vaumllisen dynamiikan 137 Ks tarkemmin Pilatuksen vaimosta Brown 1994 803ndash807 138 Naumlin esimerkiksi Luz 2005 498 Luz viittaa yhtaumllaumlisyyksiin taumlmaumln kohtauksen ja idaumln tietaumljien kohtauksen vaumllillauml Samoin kuin Pilatuksen vaimo tunnustaa Jeesuksen hurskauden myoumls idaumln tietaumljaumlt tunnustavat Jeesuksen kuninkuuden ja samoin kuin juutalaiset kieltaumlytyvaumlt hyvaumlksymaumlstauml

40

ὁ δίκαιος139 rsquovanhurskasrsquo vaikuttaa tukevan taumltauml tulkintaa Pilatuksen vaimo pitaumlauml

Jeesusta todella viattomana ja toivoo Pilatuksen vapauttavan taumlmaumln Bondin ja

Skinnerin mielestauml Pilatuksella on taumlssauml vaiheessa mahdollisuus valita vapaasti

haumln voi joko jatkaa oikeudenkaumlyntiauml tai vapauttaa Jeesuksen Nyt on kuitenkin

selvaumlauml ettauml haumln tietaumlauml Jeesuksen olevan syytoumln140 Carter kuitenkin on taumlysin eri

mieltauml taumlstauml tulkinnasta vaikka haumlnkin keskittyy sanaan δίκαιος Haumln painottaa

ettei δίκαιος merkitse rsquoviatonrsquo eivaumltkauml sen merkitykset rsquooikeamielinenrsquo tai

rsquouskollinenrsquo edes viittaa Jeesuksen viattomuuteen taumlssauml kontekstissa Pilatuksen

vaimon sanoma ei ole osoitus Jeesuksen viattomuudesta vaan vaimo tarkoittaa

Carterin mukaan ettauml Jeesus on δίκαιος Jumalan silmissauml Haumln korostaa sanan ὁ

δίκαιος uskonnollista merkitystauml ja kaumlaumlntaumlaumlkin sen paumlaumlasiassa sanalla

rsquouskollinenrsquo141 Haumln painottaa jakeen loppua πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ᾽

ὄναρ δι᾽ αὐτόν rdquoSillauml paljon kaumlrsin taumlnaumlaumln unessa haumlnen takiaanrdquo Miksi

Pilatuksen vaimo kaumlrsi Carterin vastaus on koska vaimo on naumlhnyt ettauml Jeesus

on Jumalalle uskollinen Messias jonka valta on vaaraksi koko Rooman

valtakunnalle Naumlin ollen myoumls Pilatuksen vaimo haluaa ettauml Jeesus surmataan142

Carterin tulkinta ei toki ole taumlysin vailla meriittejauml sillauml se selittaumlauml hyvin

sen miksi Pilatuksen vaimo kaumlrsi Tosin vaimon kaumlrsimykselle unessa voi olla

useampia selityksiauml Se saattoi johtua myoumls pelosta ettauml viattoman ja hurskaan

miehen verta vuodatettaisiin Toisaalta Brown ehdottaa ettauml vaimo kaumlrsi miehensauml

puolesta joka joutui tuomitsemaan Jeesuksen vastoin haumlnen neuvoaan143 Taumlstauml

huolimatta Carterin argumentaation ongelma on se ettauml haumln joutuu jaumlttaumlmaumlaumln

taumlysin huomiotta alkupuolen vakavan varoituksen rdquoAumllauml sinauml tee mitaumlaumln taumllle

vanhurskaallerdquo Carter pyrkii pitaumlmaumlaumln kiinni imperiumivastaisesta

naumlkoumlkulmastaan ja olettaa naumlin Jeesuksen edustaneen Roomalle selvaumlauml uhkaa

jonka sekauml Pilatus ettauml taumlmaumln vaimo tunnistivat Taumlssauml kohtaa haumlnen tulkintansa

vaikuttaa kuitenkin vaumlkinaumliseltauml

Jakeessa 20 Matteus kertoo kuinka ylipapit ja vanhimmat olivat

vaumlkijoukossa yllyttaumlmaumlssauml kansaa He innostavat kansaa vaatimaan Barabbaksen

vapautusta ja Jeesuksen tuomitsemista kuolemaan Taumlssauml kohtaa Matteus tarkentaa

Jeesuksen messiaanisuutta myoumls Herodes kieltaumlytyy tunnustamasta Jeesuksen kuninkuutta139 Tarkasti ottaen jakeessa 19 sana on mask yks dat Taumlssauml se on nominatiivissa140 Naumlin Allison amp Davies 1997 587 Bond 1998 132ndash133 Skinner 2010 61ndash62 Lisaumlksi Skinnerin mukaan taumlssauml kohtaa Matteuksen kuvauksessa naumlkyy myoumls Pilatuksen vastuu Jeesuksen tuomitsemisesta141 Carter kaumlyttaumlauml sanaa rdquofaithfulrdquo142 Carter 2003 93ndash94 143 Brown 1994 807

41

Markuksen kuvausta sillauml haumln selittaumlauml ylipappien ja vanhimpien yllyttaumlneen

kansan pyytaumlmaumlaumln kuolemantuomiota144 Allison ja Davies tulkitsevat taumlmaumln

jakeen korostavan juutalaisten johtajien syyllisyyttauml Jeesuksen tuomitsemiseen145

Toisaalta Carter korostaa jaumllleen Pilatuksen ja juutalaisten johtajien liittolaisuutta

Haumlnen mukaansa Matteus kuvaa juutalaisten johtajien tekevaumln taumlssauml oman osansa

samalla kun Pilatus valmistautuu tekemaumlaumln omansa146 Naumlistauml uskottavampi on

ensimmaumlinen tulkinta sillauml edelleenkaumlaumln mikaumlaumln ei viittaa Pilatuksen ja

juutalaisten johtajien yhteistyoumlhoumln

Vasta nyt kansa paumlaumlsee Matteuksen evankeliumissa aumlaumlneen kun Pilatus on

ensin toistanut kysymyksensauml Jeesus vai Barabbas Johtajiensa yllyttaumlmaumlnauml kansa

vaatii Barabbasta vapautettavaksi Silloin Pilatus kysyy mitauml haumlnen pitaumlisi tehdauml

Jeesukselle Matteus kertoo ettauml kansa vaati Jeesusta ristiinnaulittavaksi Kun

Pilatus vielauml kysyy mitauml pahaa Jeesus on tehnyt kansa huutaa vain Jeesusta

ristiinnaulittavaksi Tutkijoiden tulkinnat kohtauksesta vaihtelevat suuresti

Tulkintojen aumlaumlripaumlistauml loumlytyvaumlt Luz jonka mukaan Matteuksen Pilatus uskoi

Jeesuksen olevan syytoumln ja Carter jonka mukaan Pilatus selvaumlsti piti Jeesusta

syyllisenauml Luzin mukaan kohtauksessa kaksi asiaa vaikuttaa selvaumlltauml Ensinnaumlkin

se ettauml Pilatus kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt viestii selvaumlsti siitauml

ettei Pilatus pitaumlnyt Jeesusta syyllisenauml Toiseksi vaikuttaa siltauml ettauml Pilatus oletti

kansan pyytaumlvaumln Jeesusta vapautettavaksi Luzin mukaan Matteuksen

kuvauksessa syntyy vaikutelma ettauml Pilatus on ajanut itsensauml umpikujaan haumlnen

on toimittava kansan tahdon mukaan Luz toteaa ettauml vaikutelma saumlilyy vaikka se

onkin historiallisesti epaumluskottava Todellisuudessa mikaumlaumln ei olisi estaumlnyt

Pilatusta vapauttamasta Jeesusta jos haumln piti taumltauml syyttoumlmaumlnauml147 Carter on jaumllleen

vahvasti eri mieltauml Haumlnen mukaansa Pilatus ei ole lainkaan umpikujassa

Paumlinvastoin oikeudenkaumlynti etenee juuri taumlmaumln toiveiden mukaan Haumlnestauml Pilatus

pelaa taumlssauml taitavaa poliittista peliauml jolla haumln kartoittaa Jeesuksen suosiota kansan

keskuudessa Haumln esittaumlauml tuekseen kolme perustetta Ensinnaumlkin haumlnen mukaansa

taumlmauml tulkinta on linjassa oikeudenkaumlynnin aiempien tapahtumien kanssa Toiseksi

haumlnestauml taumlmauml selittaumlauml sen miksi vain Jeesus ristiinnaulittiin sen sijaan ettauml myoumls

haumlnen seuraajiaan olisi tuomittu kuolemaan Pilatus yksikertaisesti totesi ettei

kansan joukossa ollut riittaumlvaumlsti Jeesuksen kannattajia Kolmas peruste liittyy

144 Luz 2005 499 Markuksen evankeliumissa ylipapit yllyttaumlvaumlt kansaa vain pyytaumlmaumlaumln vapautettavaksi Barabbasta145 Allison amp Davies 1997 588146 Carter 2003 94ndash95 147 Luz 2005 499

42

jakeen 24 alkuun rdquoἸδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖrdquo Carter korostaa verbin

ὠφελέω rsquohyoumltyaumlrsquo merkitystauml Pilatus naumlki ettei tilanteesta voinut saada enempaumlauml

hyoumltyauml Niinpauml haumln paumlaumltti lopettaa kyselemisen ja siirtyauml tuomitsemaan

Jeesuksen148 Bondin tulkinta sijoittuu edellisten vaumllimaastoon Haumlnestauml Jeesus ei

ole Pilatuksen silmissauml vielauml taumlssauml vaiheessa sen enempaumlauml syyllinen kuin

syytoumlnkaumlaumln Haumlnen mukaansa Pilatus suhtautuu toistaiseksi Matteuksen

evankeliumissa Jeesukseen neutraalisti Jeesus ei ole Roomalle uhka Kun Pilatus

kuitenkin kuulee kansan vaativan ehdottomasti Jeesusta tuomittavaksi Pilatus ei

ole valmis vaarantamaan omaa asemaansa149

Naumlhdaumlkseni kuitenkin Luzin edustama tulkinta on mielestaumlni sisaumlisesti

johdonmukaisin Carter ensinnaumlkin ajautuu vaumlkinaumlisiin tulkintoihin esimerkiksi

Pilatuksen vaimon katkelmassa Toiseksi Matteus on jo selittaumlnyt Jeesuksen

opetuslasten pakenemisen Jeesuksen luota (Matt 2656) minkauml vuoksi Jeesuksen

kanssa ei tuomittu haumlnen kannattajiaan Kolmanneksi ὠφελεῖ on kyllauml tulkittavissa

naumlhdaumlkseni myoumls Carterin esittaumlmaumlllauml tavalla Taumlstauml huolimatta se on

kontekstissaan paremmin ymmaumlrrettaumlvissauml niin ettauml Pilatus huomasi ettei haumlnen

yrityksistaumlaumln tarjota Jeesus vapautettavaksi ollut mitaumlaumln hyoumltyauml

Naumlin kun kansa vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Matteus saapuu

oikeudenkaumlynnin loppuhuipennukseen Matteuksen mukaan Pilatus otti vettauml ja

pesi kaumltensauml julistaen syyttoumlmyytensauml Jeesuksen vereen Juutalainen yleisouml on

mitauml luultavimmin ymmaumlrtaumlnyt teon raamatullisena verivelan sovitusrituaalina (5

Moos 211ndash9)150 Kyseinen Vanhan testamentin kohta kuvaa miten

tuntemattoman murhaajan suorittama veriteko tulee sovittaa Yhtenauml osana taumlhaumln

rituaaliin kuuluu se ettauml vanhimmat pesevaumlt kaumltensauml vakuuttaen olevansa

syyttoumlmiauml kuolleen miehen vereen (5 Moos 216ndash7) Vaikka teko ei ole taumlysin

Viidennen Mooseksen kirjan kuvauksen mukainen sillauml on vahvoja liittymaumlkohtia

katkelmaan151 Carter katsoo ettauml taumlmauml on jaumllleen yksi esimerkki Pilatuksen

poliittisesta taitavuudesta Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyllisenauml mutta pestessaumlaumln

kaumltensauml haumln vierittaumlauml vastuun Jeesuksen tuomitsemisesta kansalle Haumlnen

mukaansa Matteus kuvaakin taumlssauml Rooman valtakunnan haumlikaumlilemaumlttoumlmyyttauml

148 Carter 2001 166 Haumlnen mukaansa Pilatus totesi Jeesuksen uhaksi Rooman imperiumille jo kuulustellessaan taumltauml Lisaumlksi jakeet 15ndash23 osoittavat Pilatuksen saumlaumllimaumlttoumlmaumlksi hallitsijaksi joka hoitaa tyoumlnsauml taitavasti Haumln hyoumldyntaumlauml tapaa vapauttaa vanki arvioidakseen Jeesuksen teloittamisesta seuraavaa rauhattomuutta 149 Bond 1998 133ndash134 150 Luz 2005 500 151 Viidennen Mooseksen kirjan rituaali sisaumlltaumlauml lisaumlksi hiehon surmaamisen purossa Lisaumlksi Pilatus pesee kaumltensauml ennen kuin kukaan on kuollut Tekstissauml mainitun Raamatun kohdan lisaumlksi ks esim Ps 266 joka mainitsee kaumlsien pesun synnittoumlmyyden ja puhtauden vertauksena

43

Pilatus on tekevinaumlaumln kansalle palveluksen vaikka todellisuudessa haumln on ajanut

koko ajan Rooman ja paikallisen eliitin etua152 Toisaalta jae 24 muistuttaa paljon

taumlmaumln luvun jaetta 2 jossa Juudas sanoo ylipapeille ja vanhimmille rdquoTein vaumlaumlrin

kun kavalsin viattoman verenrdquo ja ylipapit vastaavat haumlnelle rdquoMitauml se meitauml

liikuttaa Omapa on asiasirdquo Kirkkoraamatun kaumlaumlnnoumls rdquoOmapa on asiasirdquo joutuu

ottamaan vapauksia jotta alkukielinen ilmaus rdquoσὺ ὄψῃrdquo tulisi ymmaumlrrettaumlvaumlksi

Kyse on ὁράω-verbin futuurista jota Matteus kaumlyttaumlauml myoumls jakeen 25 lopussa

rdquoKatsokaa asia keskenaumlnnerdquo153 Naumlin Luzin mukaan Pilatus liittyy taumlssauml jakeessa

vaimonsa ja Juudaksen todistukseen Jeesuksen syyttoumlmyydestauml Omasta

julistuksestaan huolimatta Pilatus kuitenkin tuomitsee Jeesuksen Vaikka

katkelmassa Matteus vaikuttaa korostavan juutalaisten johtajien syyllisyyttauml

Jeesuksen kuolemaan haumln ei kuitenkaan taumlysin vapauta Pilatusta vastuusta154 On

esimerkiksi hyvauml muistaa ettauml ilmeisimminkin Pilatus istuu yhauml

tuomarinistuimellaan kuten silloin kun sai sanan vaimoltaan Lisaumlksi Allison ja

Davies viittaavat Juudaksen katkelmaan jossa ylipapit sanovat katuvalle

Juudakselle rdquoσὺ ὄψῃrdquo (Matt 274) Taumlssaumlkaumlaumln kohdassa Matteuksen tarkoitus ei

ole vapauttaa ylipappeja vastuusta Paumlinvastoin σὺ ὄψῃ korostaa ylipappien

tekopyhyyttauml ja vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttauml155

Jakeessa 25 kaikki huutavat yhteen aumlaumlneen rdquoHaumlnen verensauml saa tulla meidaumln

ja meidaumln lastemme paumlaumlllerdquo πᾶς ὁ λαός on mahdollista kaumlaumlntaumlauml myoumls rdquokoko

kansardquo Taumltauml jaetta on historian aikana tulkittu juutalaisvastaisesti Sitauml voidaankin

pitaumlauml yhtenauml Uuden testamentin juutalaisvastaisimpana kohtana jossa juutalaiset

ottavat kollektiivisesti vastuun Jeesuksen kuolemasta Esimerkiksi Crossan pitaumlauml

taumltauml hyvin juutalaisvastaisena jakeena jossa Matteus siirtaumlauml vastuun Jeesuksen

tuomitsemisesta Rooman valtakunnalta juutalaisille156 Toisaalta monet tutkijat

hylkaumlaumlvaumlt juutalaisvastaisen tulkinnan ja katkelmaan onkin esitetty monenlaisia

vaihtoehtoisia tulkintoja joista esittelen kolme Muiden muassa Brown ja Luz

esittaumlvaumlt ettauml Matteus pyrki taumlllauml kohdalla selittaumlmaumlaumln juutalais-kristilliselle

yhteisoumllleen toisen temppelin tuhon Niinpauml Matteuksen tarkoitus ei ollut langettaa

kollektiivista syyllisyyttauml kaikille juutalaisten tuleville sukupolville Haumln

152 Carter 2001 166ndash167 153 Kirkkoraamatun kaumlaumlnnoumls rdquoTaumlmauml on teidaumln asiannerdquo154 Luz 2005 499ndash500 Samoin ajattelee Bond 1998 134 155 Allison amp Davies 1997 590 Lisaumlksi heidaumln mukaansa Pilatus muodostuu taumlssauml vastakohdaksi Joosefille joka toimi unessa saamansa Jumalan ohjeen mukaan toisin kuin Pilatus 156 Crossan 1996 157ndash159 Levine (1999 35ndash36) paumlaumltyy myoumls siihen ettauml Matteuksen evankeliumi on pohjimmiltaan juutalaisvastainen Haumln tosin tulee lopputulokseensa hyvin yllaumlttaumlenilman ettauml haumlnen kaumlsittelynsauml erityisesti tukisi taumltauml tulkintaa

44

ainoastaan viittaa siihen sukupolveen joka koki temppelin tuhon157 Lisaumlksi

Brown mainitsee myoumls toisen mahdollisen tulkinnan Haumln ehdottaa ettei

Matteuksen tarkoituksena ollut kirota juutalaisia Haumln viittaa Jeesuksen

ehtoollisen asetussanoihin rdquoTaumlmauml on minun vereni liiton veri joka kaikkien

puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi (Matt 2628)rdquo Niinpauml

Matteuksen kuvauksessa juutalaiset itse asiassa ottavat vastaan liiton veren

tuoman siunauksen eivaumltkauml kirousta158 Taumlmauml tulkinta liikkuu voimakkaasti

teologisella tasolla Vaikka Matteus toisaalta pitaumlaumlkin Jeesuksen kuolemaa

siunauksena kaikille ihmisille haumln vaikuttaa silti tuomitsevan itse tapahtuman Ei

ole mahdollista sivuuttaa sitauml tosi asiaa ettauml Matteus katsoo jonkun syyllistyneen

Jeesuksen surmaamiseen Skinner ja Carter laumlhestyvaumltkin katkelmaa

historialliselta tasolta He edustavat naumlkemystauml jonka mukaan paikalla ollut yleisouml

toimii jatkuvasti Pilatuksen ja juutalaisten ylipappien toiveiden mukaan ja naumliden

taitavasti ohjailemana Heidaumln mukaansa kuten olemme jo todenneet Pilatus ja

ylipapit pitaumlvaumlt Jeesusta syyllisenauml Pilatus on taitavasti johdatellut

oikeudenkaumlynnin kulkua niin ettauml paikalla olevan kansan on ollut pakko kaumlaumlntyauml

Jeesusta vastaan sillauml muutoin heitauml olisi voitu syyttaumlauml kapinasta Roomaa

vastaan159 Naumlistauml todennaumlkoumlisin on naumlhdaumlkseni Jerusalemin temppelin tuhoon

nojaava selitys Ei ole uskottavaa ettauml vielauml vahvasti juutalaisuuteen nojaava

Matteus olisi syyttaumlnyt kaikkia juutalaisia Jeesuksen kuolemasta Sen sijaan

temppelin tuhosta kaumlrsi erityisesti temppelin papisto jonka Matteus kertoo

ajaneen aktiivisesti Jeesuksen tuomitsemista

Oikeudenkaumlynti paumlaumlttyy jakeeseen 26 Matteus kertoo kuinka Pilatus antoi

myoumlten kansalle Haumln vapautti Barabbaksen ja Jeesuksen luovutti ruoskittavaksi ja

ristiinnaulittavaksi

44 Pilatus Matteuksen evankeliumissaSeuraavaksi tarkastelen laumlhemmin Pilatusta ja sitauml kuinka Matteuksen suhde

Roomaan naumlkyy taumlmaumln kuvauksessa Voimme huomata ettauml tutkijoiden

naumlkemykset Matteuksen Pilatus-kuvasta vaihtelevat voimakkaasti Asteikon

157 Brown 1994 838ndash839 Luz 502ndash503 Samoin heidaumln kanssaan ajattelevat Allison amp Davies (1997 591ndash592) jotka korostavat ettauml juutalaiset eivaumlt taumlssauml kiroa itseaumlaumln vaan ainoastaan myoumlntaumlvaumlt vastuunsa Jeesuksen kuolemaan toisin kuin Pilatus Myoumls Skinner (2010 63ndash64) hylkaumlauml juutalaisvastaisen tulkinnan joskin haumln tulkinnassaan korostaa ettei tekstin πᾶς ὁ λαός rdquokoko kansardquo ole yleistettaumlvissauml kaikkiin juutalaisiin vaan vain oikeudenkaumlynnissauml paikalla olleeseen yleisoumloumln Naumlin kaikkia juutalaisia ei voida pitaumlauml vastuullisina Jeesuksen kuolemaan158 Brown (1994 839) kuitenkin viittaa taumlhaumln tulkintaan vain ohimennen eikauml laumlhde kehittaumlmaumlaumln sitauml pidemmaumllle Samoin myoumls Nicklas 2014 246159 Carter 2003 96ndash97 Skinner 2010 63

45

toisessa paumlaumlssauml ovat Allison Brown Davies ja Luz ja toisessa paumlaumlssauml Carter ja

Skinner Brownin mukaan Pilatuksesta muodostuu Matteuksen evankeliumissa

traaginen hahmo joka joutuu tahtomattaan tuomitsemaan viattoman miehen

kuolemaan Samalla Pilatus kuitenkin yrittaumlauml osoittaa viattomuuttaan tapahtumien

kulkuun160 Allison ja Davies korostavat Pilatuksen roolin ironisuutta maaherrana

joka ei kuitenkaan ota johtajan paikkaansa vaan pakoilee vastuutaan Jeesuksen

tuomitsemisessa pesemaumlllauml kaumltensauml161 Toisaalta Skinner ja Carter tulkitsevat

Matteuksen kuvaaman Pilatuksen olevan keskeinen toimija oikeudenkaumlynnissauml

Heidaumln mukaansa Pilatus kaumlyttaumlauml hyvaumlksi Jeesuksen oikeudenkaumlyntiauml jonka

avulla haumln arvioi omaa asemaansa ja kansan yleistauml suhtautumista Roomaa

kohtaan He tulkitsevat Matteuksen Pilatuksen pitaumlvaumln Jeesusta syyllisenauml162

Bond sijoittuu naumliden kahden aumlaumlripaumlaumln vaumllimaastoon ja on maltillisempi

tulkinnassaan Haumlnen mukaansa Matteuksen kuvauksessa Pilatus jaumlauml merkittaumlvaumlsti

taka-alalle kohtauksessa Matteus ei ole kiinnostunut Pilatuksesta henkiloumlnauml eikauml

haumlntauml kiinnosta taumlmaumln motiivit Bondin mukaan Matteus on pyrkinyt poistamaan

oikeudenkaumlynnin poliittisen merkityksen Sen sijaan kuvauksen keskuksessa on

kansa eli juutalaiset Oikeudenkaumlynnin keskeinen kysymys on valitseeko kansa

Jeesuksen Messiaansa vai eivaumlt163

Kuten Markuksen evankeliumissa myoumls Matteuksen Pilatus on altis

erilaisille tulkinnoille Tarkastelen laumlhemmin mitauml oikeastaan Matteus sanoo

Pilatuksesta Seuraavaan taulukkoon olen koonnut kohdat joissa Matteus kuvaa

Pilatusta Ne kohdat jotka sisaumlltaumlvaumlt Pilatuksen sisaumlistauml kuvausta olen

kursivoinut

Pilatus maaherra (Matt 271)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoOletko sinauml juutalaisten kuningasrdquo (Matt 2711)Pilatus kysyy Jeesukselta rdquoEtkouml kuule kuinka raskaita todisteita he esittaumlvaumlt sinua vastaanrdquo (Matt 2713)Jeesuksen vaikeneminen ihmetyttaumlauml suuresti maaherraa (Matt 2714)Pilatus tarjoaa kansalle Barabbasta tai Jeesusta jota kutsutaan Kristukseksi (Matt 2717)Pilatus tietaumlauml ettauml Jeesus on luovutettu haumlnelle pelkaumlstauml kateudesta (Matt 2718)Pilatus istuu tuomarinistuimella ja saa vaimoltaan viestin olla tekemaumlttauml mitaumlaumln Jeesukselle (Matt 2719)Pilatus kysyy kansalta kumman haumln vapauttaa (Matt 2721)Pilatus kysyy kansalta mitauml haumln sitten tekee Jeesukselle (Matt 2722)Pilatus kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt (Matt 2723)

160 Brown 1994 755161 Allison amp Davies 1997 554 590162 Carter 2003 96ndash97 Skinner 2010 65ndash66 163 Bond 1998 132 136

46

Pilatus naumlkee ettei mitaumlaumln ole tehtaumlvissauml ja pesee kaumltensauml julistaen syyttoumlmyytensauml Jeesuksen vereen (Matt 2724)Pilatus antaa myoumlten kansalle ja luovuttaa Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi (Matt 2726)

Valta osa Matteuksen Pilatus-kuvauksesta on toimintaa joka ei varsinaisesti

tarjoa viitteitauml Pilatuksen motiiveista Oikeudenkaumlynnin loppua kohden Pilatuksen

toiminta vaikuttaa kuitenkin osoittavan ettei haumln pitaumlnyt Jeesusta syyllisenauml

Samoin Matteuksen kuvaus Pilatuksen sisaumlisistauml ajatuksista naumlyttaumlauml viittaavan

Jeesuksen syyttoumlmyyteen Pilatuksen silmissauml Matteus painottaa Jeesuksen

syyttoumlmyyttauml Erityisesti taumltauml korostaa Pilatuksen vaimon viesti joka on mielestaumlni

Carterin tulkinnan suurin heikkous On taumlysin selvaumlauml ettauml Pilatuksen vaimon viesti

on todistus Jeesuksen viattomuudesta Toisaalta Matteuksen evankeliumissa

taivasten valtakunta ja Jeesuksen kuninkuus ovat keskeisiauml teemoja Vaikka naumlmauml

ovatkin teemoja jotka voidaan tulkita Rooman valtaa haastavina Matteuksen

ensisijainen tarkoitus ei ole nousta Rooman valtaa vastaan Matteus on kehittaumlnyt

Markuksen kuvausta eteenpaumlin ja vaumlhentaumlnyt rdquojuutalaisten kuningasrdquo -termin

painoarvoa Naumlin Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml on tullut vielauml vaumlhemmaumln

poliittinen kuin Markuksen evankeliumissa Taumlmauml naumlkyy myoumls siinauml ettei

Barabbas ole enaumlauml kapinallinen vaan ainoastaan kuuluisa vanki Niin Matteus

kaumlyttaumlauml haumlntauml vastapainona Jeesukselle Carter on luonnollisesti oikeassa siinauml

ettauml Matteus kirjoitti Rooman vallan alla ja naumlin koko evankeliumin taustalla on

Rooman valtakunta mutta mielestaumlni huomattavasti taumlrkeaumlmpi on Matteuksen

laumlhikonteksti joka oli juutalainen Jeesus oli Matteukselle odotettu Messias jota

haumlnen harmikseen kaikki juutalaiset eivaumlt tunnustaneet Jeesuksen oikeudenkaumlynti

huipentuu juuri taumlhaumln Messiaan hylkaumlaumlmiseen mikauml on seurausta erityisesti

juutalaisten johtajien kateudesta Pilatuksen hahmo ei taumlysin vapaudu vastuustaan

sillauml Matteus kuvaa haumlnet tuomarinistuimella mutta Matteuksenkaan

mielenkiinnon kohteena ei ole Pilatus vaan Jeesus Matteukselle mahdollisesti

taumlrkein asia Pilatuksessa oli se ettauml taumlmauml oli maaherra jonka edessauml Jeesus joutui

kaumlrsimaumlaumln Jeesus on Matteukselle seurakunnan esimerkki Jeesus oli valmis

kaumlrsimaumlaumln viattomana maaherran edessauml ja naumlin Matteus rohkaisee Jeesuksen

seuraajiakin toimimaan Matteuksen evankeliumi ei edellytauml aktiivista Rooman

vallan vastustusta huolimatta siitauml ettauml sen taumlyttaumlauml odotus taivasten valtakunnasta

Taivasten valtakunnan tuleminen on Matteuksen mukaan vain Jumalan kaumlsissauml ja

naumlin seurakunnan tehtaumlvauml on odottaa ja olla valmis siihen (esimerkiksi Matt

2442ndash44) Niinpauml voin todeta ettei Matteuksen evankeliumissa esiinny

47

suoranaista Rooman valtakunnan vastustusta Pilatus naumlyttaumlytyy esimerkkinauml

maaherrasta joka on valmis tuomitsemaan viattoman kuolemaan mutta taumltauml asiaa

merkittaumlvaumlmpaumlauml Matteukselle on Jeesuksen toiminta Matteuksen tarkoitus on

rohkaista lukijoitaan elaumlmaumlaumln Jeesuksen opetuksen mukaan Haumlnen keskeinen

sanomansa siitauml ettauml Jeesus on seuraajiensa kanssa ympaumlroumlikin koko

evankeliumia (Matt 123 2820)

5 Luukkaan evankeliumi

51 Johdanto Nyt on vuorossa Luukkaan evankeliumi joka on viimeinen synoptisista

evankeliumeista Vaikka Luukas onkin kaumlyttaumlnyt laumlhteenaumlaumln Markuksen

evankeliumia haumln lainaa sitauml huomattavasti vapaammin kuin Matteus Luukkaan

evankeliumi on todennaumlkoumlisesti kirjoitettu 80- tai 90-luvulla Kirjoittajasta ei

tiedetauml paljoakaan vaikka haumln onkin kirjoittanut evankeliuminsa alkuun

omistuksen Teofilokselle Haumln jaumlttaumlauml kuitenkin mainitsematta oman nimensauml niin

evankeliumissa kuin Apostolien teoissa Perinteisesti kirjoittajana on pidetty

Paavalin oppilasta laumlaumlkaumlri Luukasta Taumlmauml on kuitenkin epaumltodennaumlkoumlistauml koska

kirjoittaja ei vaikuta tuntevan Paavalin teologiaa ja poikkeaa monin paikoin

Paavalin kirjeiden tapahtumien kuvauksesta On kuitenkin selvaumlauml ettauml kirjoittaja

oli oppinut ja kirjoitti korkeatasoista kreikkaa164 Luukas ei ollut taustaltaan

juutalainen Sen sijaan Luukas oli juutalaisia tapoja noudattanut pakana jolle

Jeesus-usko mahdollisti paumlaumlsyn seurakuntaan vaikka haumlntauml ei ollutkaan

ympaumlrileikattu Taumlstauml johtuu Luukkaan evankeliumin ominaispiirre jossa korostuu

Jeesuksen toteuttama Jumalan pelastustyouml165

Taumlmaumln tutkielman kannalta erityisen keskeinen on kuitenkin toinen

Luukkaan evankeliumille tyypillinen piirre Rooman valtakunta on nimittaumlin

muita Raamatun evankeliumeja selvemmin esillauml Luukkaalle on tyypillistauml

yhdistaumlauml tapahtumia merkittaumlviin erityisesti roomalaisiin henkiloumlihin Haumln

ajoittaa esimerkiksi Jeesuksen syntymaumln keisari Augustuksen verollepanoon ja

Quiriniuksen hallituskauteen Syyrian kaumlskynhaltijana (Luuk 21ndash2) Lisaumlksi haumln

kertoo ettauml Jeesuksen julkinen toiminta alkoi keisari Tiberiuksen viidentenaumltoista

hallitusvuotena (Luuk 31) On selvaumlauml ettauml myoumls evankeliumin tapahtumat

liittyvaumlt muita evankeliumeja vahvemmin roomalaiseen kontekstiin Luukkaan

evankeliumissa ja erityisesti Apostolien teoissa esiintyy roomalaisia ja 164 Franklin 2001 923ndash925 Kuula 2008 229ndash239 165 Naumlin Franklin 2001 925

48

roomalaisten palveluksessa olevia henkiloumlitauml joita Luukas kuvaan niin

myoumlnteisessauml kuin kielteisessaumlkin valossa166 Haumln on ainoa Raamatun evankelista

joka mainitsee Pilatuksen myoumls passiokertomuksen ulkopuolella (Luuk 31 131

ja 2020167) Naumlmauml kohdat kuitenkin tarjoavat lukijalle vain vaumlhaumln informaatiota

Pilatuksesta henkiloumlnauml Merkittaumlvin tiedonjyvauml on se ettauml Pilatus on surmannut

galilealaisia mutta Luukas ei kerro tapahtumasta tarkemmin Niinpauml ennen

oikeudenkaumlyntiauml Pilatus esiintyy lukijalle maaherrana joka oli tarvittaessa valmis

kaumlyttaumlmaumlaumln vaumlkivaltaa

Taumlstauml paumlaumlsemmekin kysymykseen kuinka Luukas suhtautuu Rooman

valtakuntaan Allen Brent on esimerkiksi sitauml mieltauml ettauml Luukas haastaa Rooman

imperiumissa vallinneen keisarikultin Haumlnen mukaansa Luukas luo Jeesuksesta

eraumlaumlnlaisen vastakohdan Augustukselle Taumlmauml naumlkyy muun muassa siinauml ettauml

Luukas liittaumlauml sanan σωτήρ rsquopelastajarsquo Jeesukseen (esimerkiksi Luuk 211)

vaikka sitauml yleisesti kaumlytettiin keisarista168 Lisaumlksi myoumls κύριος rsquoherrarsquo jota

Luukas kaumlyttaumlauml Jeesuksesta useasti haastaa Kavin Rowen mukaan keisarin

aseman herrana169 Keisarikultin vastustus ei kuitenkaan Brentin mukaan rajoitu

vain Jeesuksesta ja keisarista kaumlytettyihin samoihin termeihin vaan Luukas myoumls

rakentaa kristologiaansa keisarikultin teemoihin Jeesus oli Luukkaan mukaan

Jumalan poika joka tuo rauhan maailmaan Myoumls keisarikultissa olivat keskeisiauml

ajatukset keisarista jumalten poikana ja toisaalta rauhan tuojana170 Kaumlsitteenauml

keisarikultti on kuitenkin hyvin ongelmallinen sillauml se vaikutti sisaumlltaumlvaumln hyvin

monenkirjavan joukon kultteja jotka eivaumlt useinkaan olleet Rooman valtiovallan

ohjailemia Paumlinvastoin paikalliset keisarikultit muotoutuivat paikallisen vaumlestoumln

ja uskonnollisten olojen kautta171 Naumlin naumlhdaumlkseni esimerkiksi juutalaisten tapa

rukoilla keisarin puolesta sen sijaan ettauml he olisivat rukoilleet keisaria oli heidaumln

oman uskontonsa mukainen tapa ilmaista keisarin kunnioitusta eli laajassa

mielessauml keisarikulttia Samoin kuten jo Markuksen evankeliumin kohdalla olen

todennut termien yhtaumllaumlisyys ei vielauml ole riittaumlvauml perustelu sille ettauml Luukas

haastaisi kuvauksellaan keisarin Niin myoumls Dean Pinter toteaa ja huomauttaa ettauml

keisarikultti ei ole naumlkyvissauml Luukkaan evankeliumissa Naumlin ollen vaikuttaakin

166 Myoumlnteisiauml kohtaamisia ovat esimerkiksi Jeesus ja Kapernaumin sadanpaumlaumlllikkouml (Luuk 71ndash10) ja Sakkeus publikaanien esimies (Luuk 191ndash10) Kielteisiauml kuvauksia ovat esimerkiksi Pilatus jakeessa Luuk 131 jossa Luukas kertoo Pilatuksen surmauttaneen galilealaisia ja Herodes Antipas (Luuk 319ndash20) joka telkesi Johannes Kastajan vankilaan 167 Jakeessa 2020 Luukas ei kuitenkaan mainitse Pilatusta nimeltauml168 Brent 1997 425169 Rowe 2005 295ndash298 170 Brent 1997 432ndash434 171 Ks tarkemmin esimerkiksi Nystrom 2013 30ndash36

49

todennaumlkoumlisemmaumlltauml ettauml esimerkiksi Jeesuksen herruus on eri tasolla kuin

keisarin172 Samaan tapaan kuin esimerkiksi palvelijan isaumlntauml oli haumlnelle κύριος

vaikka ei ole epaumlilystaumlkaumlaumln etteikouml myoumls keisari olisi ollut palvelijalle κύριος

Kysymys on tasoeroista Tosin Paul Walaskay vaikka uskookin Luukkaan

suhtautuvan myoumlnteisesti Roomaan kyseenalaistaa taumlmaumln kysymaumlllauml rdquoOlisiko

roomalaisella jonka perimmaumlinen auktoriteetti oli keisari ollut taustaa koulutusta

tai kaumlrsivaumlllisyyttauml ymmaumlrtaumlauml Luukkaan majesteetillisen kristologian ei-poliittiset

nyanssitrdquo173 Ei vaumllttaumlmaumlttauml mutta on hyvauml huomata ettei Luukas myoumlskaumlaumln

kirjoittanut roomalaiselle jolla ei ollut koulutusta eikauml kristillistauml taustaa Teofilos

kuka haumln sitten olikaan oli Luukkaan sanojen mukaan saanut jo opetusta (Luuk

14) Niin Walaskay kuin Pinterkin katsovat ettauml Luukas on kirjoittanut

evankeliumin sisaumlpiirilaumliselle eikauml tarkoittanut sitauml luettavaksi kristillisen yhteisoumln

ulkopuolella Niinpauml on selvaumlauml ettei Luukas suhtautunut Roomaan kielteisesti

sillauml silloin Luukkaan olisi olettanut ilmaisevan asian suoremmin174 Myoumls Steve

Walton esittaumlauml tulkinnan jonka mukaan Luukas pyrkii jaumlaumlmaumlaumln kahden aumlaumlripaumlaumln

vaumlliin Haumlnen mukaansa Luukas tiedosti roomalaisten ajoittaiset kielteiset

asenteet Niinpauml haumln pyrki rohkaisemaan kristittyjauml kestaumlmaumlaumln vastoinkaumlymisissauml

ja luottamaan Jumalan tahtoon kuten Jeesus Pietari ja Paavali tekivaumlt Toisaalta

Luukas kannusti kristittyjauml hyviin vaumlleihin roomalaisten kanssa aina kun se oli

mahdollista Taumlstauml huolimatta Waltonista on selvaumlauml ettauml Luukkaalle todellinen

hallitsija maailmassa oli Jeesus eikauml Rooman keisari175

52 Jeesus Suuren neuvoston edessaumlEnnen kuin etenen Luukkaan evankeliumin kuvaukseen Pilatuksesta teen

katsauksen Luukkaan ja juutalaisten suhteeseen Jaumllleen kaumlytaumln taumlmaumln tarkastelun

pohjana juutalaista oikeudenkaumlyntiauml Luukkaan kuvaus Jeesuksen juutalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml poikkeaa jo merkittaumlvaumlsti Markuksen kuvauksesta Se on

huomattavasti Markuksen versiota lyhyempi Luukkaan kuvauksessa kun Jeesus

on vangittu illalla vanhimmat ylipapit ja lainopettajat kokoontuvat neuvoston

istuntoon vasta seuraavana paumlivaumlnauml Jeesus tuodaan heidaumln eteensauml ja he kysyvaumlt

haumlneltauml onko haumln Messias Jeesus vastaa rdquoJos sen teille sanon te ette usko Ja jos

jotakin kysyn te ette vastaa Mutta taumlstedes Ihmisen Poika on istuva

172 Pinter 2013 111 173 Walaskay 1983 18 174 Walaskayn (1983 67) tulkinta Luukkaan evankeliumista on itse asiassa se ettauml Luukas puolustaa Rooman valtakuntaa varhaiskristittyjen anti-imperialistista siipeauml vastaan Pinter 2013 109175 Walton 2002 33ndash35

50

Kaikkivaltiaan oikealla puolella (Luuk 2267bndash69)rdquo Niinpauml koko neuvosto

kysyy onko Jeesus Jumalan Poika Taumlhaumln Jeesus vastaa heidaumln niin sanovan

Taumlmaumln jaumllkeen kaikki toteavat ettei enempaumlauml todisteita tarvita vaan Jeesus on

osoittanut heidaumln epaumlilynsauml todeksi

Oikeudenkaumlynnin ajankohdan ja pituuden lisaumlksi Luukas poikkeaa

Markuksesta muillakin tavoin Luukkaan kuvaus oikeudenkaumlynnistauml vaikuttaa

enemmaumlnkin vangitun kuulemiselta sillauml minkaumlaumlnlaista tuomiota ei julisteta

Tosin Franccedilois Bovon toteaa ettauml koko neuvoston laumlsnaumlolo luo illuusion

taumlysimittaisesta oikeudenkaumlynnistauml176 Lisaumlksi Luukkaan evankeliumista puutuvat

taumlysin viittaukset vaumlaumlrintodistajiin joita Markuksella ja Matteuksella esiintyi

Luukas syyttaumlauml myoumls Jeesuksen pahoinpitelystauml niitauml miehiauml joiden huostassa

taumlmauml oli vangitsemista seuranneena youmlnauml (Luuk 2263ndash65) On toki olettavaa ettauml

Jeesuksen vartijoilla on yhteys taumlmaumln vangitsijoihin jotka olivat ylipappeja

temppelivartioston paumlaumlllikoumlitauml kansan vanhimpia ja naumliden miehiauml (Luuk

22475052) Taumlstauml huolimatta on merkittaumlvaumlauml ettei Luukas viittaa suoraan

Jeesuksen vartioiden kuuluneen johonkin naumlistauml ryhmistauml Taumlmauml luo mielestaumlni

vaikutelman ettauml Jeesusta vartioineet miehet toimivat itsenaumlisesti eikauml Luukas

syytauml mitaumlaumln erityistauml tahoa Jeesuksen pahoinpitelystauml Juutalainen oikeudenkaumlynti

ei myoumlskaumlaumln paumlaumlty Jeesuksen pahoinpitelyyn kuten Markuksella ja Matteuksella

vaan neuvoston todettua Jeesuksen syylliseksi he laumlhtevaumlt saman tien viemaumlaumln

Jeesusta Pilatuksen eteen

On selvaumlauml ettauml ylipapit ja muut neuvoston jaumlsenet ovat Luukkaan mielestauml

vastuussa Jeesuksen vangitsemisesta ja aktiivisia toimijoita Jeesuksen

tuomitsemisessa177 Luukas ei vaikuta moralisoivan neuvoston toimintaa

juutalaisessa oikeudenkaumlynnissauml kuten Markus ja Matteus tekivaumlt Paumlinvastoin

haumlnen kerrontansa on hyvin ilmeetoumlntauml suhteessa Markukseen ja Matteukseen

joilla oikeudenkaumlynnin puolueellisuus korostui Sen sijaan Luukas keskittyy

enemmaumln kysymykseen Jeesuksen identiteetistauml178 Peter Tomson toteaakin ettauml

Luukas suhtautuukin Markusta ja Matteusta myoumlnteisemmin juutalaisiin Tomson

muun muassa huomauttaa ettauml esimerkiksi fariseukset esiintyvaumlt Luukkaan

evankeliumissa huomattavasti myoumlnteisemmaumlssauml valossa kuin Matteuksen tai

Markuksen evankeliumissa He jopa varoittivat Jeesusta Herodeksesta joka aikoi

176 Bovon 2012 240177 Naumlin esim Walaskay 1983 39178 Ks tarkemmin Neagoe 2002 64ndash69 Naumlin myoumls Green 1997 793ndash794

51

tappaa Jeesuksen (Luuk 1331)179 Toki myoumls Luukkaan evankeliumissa esiintyy

konflikteja Jeesuksen ja muiden juutalaisten vaumllillauml mutta juutalaisten reaktiot

eivaumlt ole yhtauml murhanhimoisia kuin Markuksella ja Matteuksella Esimerkiksi

jakeessa Luuk 611 fariseukset ja lainopettajat kyllauml suuttuvat silmittoumlmaumlsti

Jeesukselle ja pohtivat mitauml he tekisivaumlt Jeesukselle Luukas ei kuitenkaan

suoraan ilmaise heidaumln haluavan surmata Jeesuksen Vasta jakeessa 1947

juutalainen eliitti suunnittelee Jeesuksen raivaamista pois tieltauml mutta

tuolloinkaan he eivaumlt Luukkaan mukaan keksineet keinoa siihen (jae 48)

Juutalaisen eliitin syyllisyyden sijaan Luukkaan passiokertomuksessa naumlkyy

erityisesti henkivaltojen vaikutus tapahtumien kulkuun mikauml naumlkyy muun muassa

Juudaksen kohdalla Saatanan mennessauml haumlneen (Luuk 223ndash4) Samoin myoumls

juutalainen eliitti kuuluu pimeyden voimien palvelijoihin (Luuk 2231)180 Toki

on selvaumlauml ettauml Luukas naumlkee Suuren neuvoston jaumlsenet syyllisinauml Jeesuksen

kuolemaan mutta taumlstauml huolimatta mielestaumlni Luukkaan kuvaus juutalaisten

syyllisyydestauml on huomattavasti maltillisempaa kuin Markuksen tai Matteuksen

kuvaus Luukkaan evankeliumille syyllisyyttauml keskeisempi teema

passiokertomuksessa on Jumalan tahdon toteutuminen (naumlin esimerkiksi Luuk

2237 41ndash42)

53 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessaumlSiirryn nyt Jeesuksen ensimmaumliseen kohtaamiseen Pilatuksen kanssa Toisin kuin

muilla evankelistoilla Luukkaan roomalainen oikeudenkaumlynti jakaantuu kahteen

osaan jotka erottaa Jeesuksen oikeudenkaumlynti Herodeksen edessauml Luukkaan

kuvaus poikkeaa myoumls muilla tavoin merkittaumlvaumlsti Markuksen kuvauksesta ja on

paikoitellen laumlhempaumlnauml Johanneksen evankeliumin kuvausta181 Bovon pitaumlaumlkin

todennaumlkoumlisenauml ettauml Luukas on kaumlyttaumlnyt oikeudenkaumlyntikohtauksessa jotakin

toista laumlhdettauml Markuksen lisaumlksi Taumltauml haumln perustelee muun muassa Herodes-

lisaumlyksellauml sekauml Barabbas-kohtauksen erilaisuudella182 Heti kun Suuri neuvosto

on mielestaumlaumln saanut riittaumlvaumlt todisteet Jeesuksen syyllisyydestauml he vievaumlt

Jeesuksen Pilatuksen eteen Toisin kuin muissa evankeliumeissa Luukas kertoo

heidaumln esittaumlvaumln Pilatukselle syytteet Jeesus johtaa kansaa harhaan haumln on

179 Tomson 2005 112 Lisaumlksi Luukkaan mukaan Jeesus aterioi useita kertoja fariseusten kanssa Vaikka heillauml selvaumlsti oli erimielisyyksiauml fariseukset eivaumlt suunnittele Jeesuksen vahingoittamista sen seurauksena Paumlinvastoin tavallisesti Jeesuksen keskustelut paumlaumlttyvaumlt fariseusten kanssa siihenetteivaumlt naumlmauml enaumlauml osaa vastata Jeesukselle (Luuk 736ndash50 1137 141ndash6)180 Green 1997 796181 Ks tarkemmin esimerkiksi Bovon 2012 249ndash251 182 Bovon (2012 276ndash277) kaumlsittelee laajasti Luukkaan evankeliumin laumlhteitauml oikeudenkaumlyntikuvauksessa

52

kieltaumlnyt kansaa maksamasta keisarille veroja ja lisaumlksi haumln vaumlittaumlauml olevansa

Messias183 Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas mihin

Jeesus tutusti vastaa Pilatuksen niin sanovan Pilatus toteaa Jeesuksen olevan

haumlnestauml syytoumln mutta neuvoston jaumlsenet syyttaumlvaumlt edelleen Jeesuksen villitsevaumln

kansaa ympaumlri Juudeaa Galileasta asti

Juutalaiset johtajat siis esittaumlvaumlt Pilatukselle syytoumlkset Jeesusta vastaan

Jeesus on johtanut kansaa harhaan kieltaumlnyt maksamasta veroja keisarille ja

kutsunut itseaumlaumln kuninkaaksi Luukas pyrkii taumlssauml kohtaa historiallisesti

uskottavampaan saumlvyyn kuin Markus sillauml haumln lisaumlauml oikeudenkaumlynnin alkuun

syytteiden luvun mikauml oli tapana roomalaisissa oikeudenkaumlynneissauml184

Juutalaisten johtajien ensimmaumlinen ja samalla keskeisin syytoumls on se ettauml Jeesus

johtaa kansaa harhaan Taumltauml syytoumlstauml voidaan pitaumlauml tyypillisenauml vallanpitaumljille kun

he arvostelivat vastustajiaan185 Carterin mukaan juutalaisten johtajien syytoumlkset

pitaumlvaumlt paikkansa Johtajat todella ajattelivat Jeesuksen johtavan kansaa harhaan

Carterista juutalaiset johtajat nimittaumlin pelkaumlsivaumlt Jeesuksen edustamaa uutta

sosiaalista ja poliittista jaumlrjestystauml jossa heidaumln valta-asemansa joutui

uhanalaiseksi Lisaumlksi haumln toteaa ettauml Jeesus oli kuningas myoumls sanan poliittisessa

mielessauml ja vaikka Jeesus salliikin veronmaksun haumln kieltaumlauml Carterin mukaan sen

merkityksen Verojen maksu merkitsi Carterin mielestauml alistumista Rooman

vallalle Koska Jeesuksen seuraajien uskollisuus kuului ensisijaisesti Jumalalle

eikauml keisarille verotus menetti haumlnen mukaansa sen alistavan merkityksen186

Taumlmauml argumentaatio veronmaksusta ei mielestaumlni loumlydauml lainkaan tukea itse

Luukkaan evankeliumista Lisaumlksi naumlhdaumlkseni useiden muiden tutkijoiden

suosima tulkinta syytoumlksistauml on uskottavampi Muiden muassa Bovon toteaa

syytoumlsten olevan vaumlaumlriauml Bovon katsoo mielestaumlni oikein ettauml juutalaisten johtajien

syytoumlkset eivaumlt pidauml paikkansa sillauml Luukkaalle Jeesus tuli nimenomaan

kutsumaan harhaan johdettuja takaisin Jumalan luo eikauml Jeesus kiellauml verojen

maksua keisarille (Luuk 2022ndash26) Lisaumlksi Bovon toteaa juutalaisten johtajien

vaumlaumlristaumlvaumln Jeesuksen kuninkuutta He antavat ymmaumlrtaumlauml Jeesuksen kutsuneen

itseaumlaumln kuninkaaksi sanan poliittisessa merkityksessauml Jeesuksen kuninkuus ei

183 Johannes tosin kertoo Pilatuksen kysyvaumln syytteitauml (Joh 1829) mutta juutalaiset kieltaumlytyvaumlt antamasta selvaumlauml vastausta oikeudenkaumlynnin taumlssauml vaiheessa Vasta myoumlhemmin he kertovat Pilatukselle ettauml Jeesus on rikkonut lakia vaumlittaumlmaumlllauml olevansa Jumalan Poika (Joh 197)184 Bovon 2012 253185 Naumlin mm Brown 1994 741 ja Carter 2003 117 He nostavat esille esimerkiksi Raamatusta mm Egyptin faaraon joka syytti Mooseksen ja Aaronin rohkaisevan kansaa laiskotteluun (2 Moos 54) ja Ahabin joka puolestaan syytti Elian syoumlksevaumln Israelin kurjuuteen (1 Kun 1817ndash18) 186 Carter 2003 117

53

kuitenkaan ole maallista vaan se varsinaisesti aktualisoituu vasta taumlmaumln kuoleman

jaumllkeen187 Toisaalta mielestaumlni myoumls taumlssauml kohdassa on syytauml korostaa ettauml

Luukas ei edelleenkaumlaumln moralisoi oikeudenkaumlynnin tapahtumia Paumlinvastoin haumln

kuvaa tapahtumia koska haumlnen mielestaumlaumln kaikki tapahtui Jumalan tahdosta Toki

lukija pystyy toteamaan syytoumlkset vaumlaumlriksi ja ymmaumlrtaumlmaumlaumln ettauml juutalaiset

johtajat pyrkivaumlt saamaan Jeesuksen tuomituksi Luukas ei kuitenkaan erityisesti

nosta taumltauml esille Haumlnen kerronnastaan puuttuvat kokonaan Markukselle ja

Matteukselle tyypilliset viittaukset syytoumlsten valheellisuuteen188

Syytoumlksistauml Pilatus tarttuu viimeiseen ja kysyy Jeesukselta onko taumlmauml

juutalaisten kuningas Jeesus vastaa ettauml niin Pilatus vaumlittaumlauml Kysymystauml voidaan

jaumllleen pitaumlauml Pilatuksen puolelta poliittisena Haumln kysyy haastaako Jeesus keisarin

ja Rooman valtakunnan auktoriteetin189 Bovon tarttuu Jeesuksen ympaumlripyoumlreaumlaumln

vastaukseen Haumln toteaa mielestaumlni hieman yllaumlttaumlvaumlstikin ettauml Jeesus epaumlroumli

vastata suoraan koska pelkaumlauml joutuvansa ansaan sanoistaan vihamielisen yleisoumln

edessauml190 Yllaumlttaumlvaumlksi haumlnen tulkintansa tekee se ettauml passiokertomuksessa

Luukkaan Jeesus on vaikuttanut hallitsevansa tilanteen varsin hyvin191 Taumlssauml

suhteessa Luukas on Jeesus-kuvauksessaan laumlhellauml Johanneksen evankeliumin

kuvausta joskin Johanneksella taumlmauml on vielauml korostuneempaa Pidaumlnkin

todennaumlkoumlisempaumlnauml Skinnerin edustamaa tulkintaa joka on jo tuttu Matteuksen ja

Markuksen evankeliumeista Haumlnen mukaansa Jeesuksen vastaus on vaumllttelevauml

Luukkaan Jeesus ei kiellauml kuninkuutta koska Jeesus on kuningas Jeesus

kuitenkin kieltaumlytyy vastaamasta suoraan sillauml haumlnen kuninkuutensa tarkoitus ei

ole haastaa keisaria192 Carter menee luonnollisesti pidemmaumllle ja pitaumlauml Jeesuksen

vastausta yksinkertaisesti myoumlntaumlvaumlnauml193 On kuitenkin merkittaumlvaumlauml huomata ettei

Luukkaan evankeliumissa Jeesuksen kuninkuudesta muodostu samalla tavalla

187 Bovon 2012 254 Samaa mieltauml ovat myoumls Brown (1994 739ndash740) Bond (1998 145ndash146) Neagoe 2002 71ndash72 ja Skinner (2010 77ndash78) joka tosin keskittyy kaumlsittelyssaumlaumln vain verotukseen ja kuninkuuteen liittyviin syytoumlksiin188 Valheelliset syytoumlkset olivat Markuksen ja erityisesti Matteuksen juutalaisen oikeudenkaumlynnin keskeisimpiauml teemoja (Mark 1456ndash57 ja Matt 2659ndash60)189 Naumlin mm Skinner 2010 78 Samaan suuntaisesti ajattelee Green 1997 801 Tosin haumln ei pidauml Jeesusta poliittisesti vaarattomana vaan toteaa Jeesuksen vastaavan samalla tavalla Pilatukselle kuin Suurelle neuvostollekin sillauml kumpikaan taho ei tunnusta Jeesuksen kuninkuutta190 Bovon 2012 255 Lisaumlksi Bovon toteaa ettauml Jeesuksen vastaus on tulkittavissa kolmella tavalla1) Jeesus epaumlsuorasti kieltaumlauml Pilatuksen kysymyksen 2) haumln epaumlsuorasti myoumlntaumlauml sen tai 3) haumln yksinkertaisesti kieltaumlytyy vastaamasta tarkemmin Pilatuksen kysymykseen 191 Naumlin esimerkiksi toteaa Franklin 2001 955ndash956 Luukas kuvaa mm kuinka Jeesus puhuttelee Juudasta (Luuk 2248) taumlmaumln tullessa kavaltamaan haumlntauml Haumln selvaumlsti tietaumlauml Juudaksen aikeet Lisaumlksi kun Jeesusta viedaumlaumln ristiinnaulittavaksi Jeesus puhuttelee itkeviauml naisia tyynesti (Luuk 2328ndash31) 192 Skinner 2010 78193 Carter 2003 118

54

keskeistauml teemaa oikeudenkaumlynnissauml kuin Markuksella ja Matteuksella Pilatus ei

enaumlauml kutsu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi eikauml Luukas nosta sitauml muutenkaan

esille ennen kuin Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessauml (Luuk 2337ndash38)194

Pilatus kuitenkin toteaa Jeesuksen vaumllittoumlmaumlsti syyttoumlmaumlksi Paumlaumltoumls on

yllaumlttaumlvauml oikeudenkaumlynnin taumlssauml vaiheessa sillauml Jeesuksen vastaus on kaikkea

muuta kuin selvaumlsti kieltaumlvauml Carterista on kummallista ettauml Pilatus hylkaumlauml

liittolaistensa syytoumlkset ja julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi vaikka Jeesus on

myoumlntaumlnyt olevansa kuningas Carter haluaa vaumllttaumlmaumlttauml pitaumlauml kiinni tulkinnastaan

jossa Luukkaan kuvaus heijastelee historiallista Pilatusta Carter olettaa ettauml

historiallinen Pilatus oli hallitsija jolla oli ainakin joitakin Rooman maaherralta

edellyttaumlmiauml ominaisuuksia Joka tapauksessa haumlnen mukaansa Pilatus oli mies

joka kykeni ajamaan Rooman valtakunnan etuja Juudeassa Niinpauml Carterin

mielestauml ei ole mitaumlaumln syytauml olettaa ettauml Luukas olisi kuvannut Pilatuksen

heikkona hallitsijana Haumln paumlaumltyykin siihen ettauml Luukkaan Pilatus on ylimielinen

hallitsija Pilatus ei vaivaudu tuomitsemaan Jeesusta koska taumlmauml on liian

vaumlhaumlpaumltoumlinen henkilouml uhkaamaan Rooman valtaa varsinkin kun Jeesus ei ole

sotilaallinen uhka195 Bond on kuitenkin taumlysin toista mieltauml ja tulkitsee ettauml

Pilatuksen on kuitenkin taumlytynyt ymmaumlrtaumlauml Jeesuksen vastaus kieltaumlvaumlnauml Haumlnestauml

Luukas haluaa korostaa kuvaa jossa Pilatus ymmaumlrtaumlauml nopeasti Jeesuksen

syyttoumlmyyden Taumlstauml huolimatta Bond toteaa ettauml Luukkaan evankeliumissa

Pilatuksesta muodostuu erikoinen kuva kun taumlmauml hylkaumlauml vakavat syytoumlkset

suoralta kaumldeltauml vaivautumatta kunnolla tutkimaan asiaa196 Toisaalta Pilatuksen

kuvaus ole poikkeuksellinen Luukkaan tyylille Sen sijaan Luukkaalla esiintyy

muitakin henkiloumlitauml jotka tunnistavat Jeesuksen viattomuuden ilman tarkempia

taustatietoja Muiden muassa toinen Jeesuksen kanssa ristiinnaulittavista

rikollisista tunnistaa Jeesuksen viattomuuden Niinpauml muun muassa Brownin

naumlkemys on ettauml Luukkaan mukaan kuka tahansa joka laumlhestyy Jeesusta ilman

ennakkoluuloja ymmaumlrtaumlauml taumlmaumln viattomuuden197

Pilatuksen vastaus ei kuitenkaan miellytauml juutalaisia vaan he jatkavat

Jeesuksen syyttaumlmistauml Jeesus on johtanut kansaa harhaan koko maassa aina

194 Naumlin Bond 1998 146 Jakeissa Luuk 2337ndash38 sotilaat pilkkaavat Jeesusta kaumlskien haumlnen tulla alas ristiltauml jos taumlmauml kerran on juutalaisten kuningas Lisaumlksi Luukas mainitsee ettauml Jeesuksen paumlaumln ylaumlpuolella oli kirjoitus rdquojuutalaisten kuningasrdquo195 Carter 2003 118ndash119 Samaan tapaan ajattelee Skinner (2010 78ndash79) joka ei tosin pidaumln Pilatusta ylimielisenauml Sen sijaan haumlnestauml Pilatus naumlkee taumlssauml tilaisuuden aumlrsyttaumlauml juutalaista eliittiauml ja esitellauml omaa valtaansa 196 Bond 1998 153 Naumlin myoumls Walaskay 1983 40ndash41 ja Bovon (2012 255ndash256) joka uskoo Luukkaan halunneen korostaa ettauml Pilatus ymmaumlrsi Jeesuksen syyttoumlmyyden heti 197 Brown 1994 742 Naumlin myoumls Neagoe 2002 74

55

Galileasta saakka Juutalaisten viittaus Galileaan kiinnittaumlauml Pilatuksen huomion

Kun haumln saa tietaumlauml ettauml Jeesus on galilealainen Pilatus toimittaa Jeesuksen

Herodekselle tuomittavaksi Tutkijoilla on hyvin moninaisia tulkintoja siitauml miksi

Luukkaan evankeliumissa Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodekselle Bondin

mielestauml Luukas kuvaa Pilatuksen heikkona hallitsijana Pilatus ei pysty

vapauttamaan Jeesusta vaikka pitaumlaumlkin taumltauml syyttoumlmaumlnauml Lisaumlksi Bond pitaumlauml

Pilatuksen ratkaisua erikoisena sillauml taumlmauml on kuitenkin ollut valmis surmaamaan

galilealaisia aikaisemmin (Luuk 131)198 Toisaalta Joel Green tulkitsee ettauml

Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodekselle koska ei itse ole voinut loumlytaumlauml syytauml

Jeesuksen tuomitsemiselle199 Tulkintojen toisessa paumlaumlssauml on Carter Haumlnen

mukaansa Pilatus toimittaa Jeesuksen Herodekselle taumlysin toisista syistauml

Ylimielinen Pilatus on vaumllinpitaumlmaumltoumln Haumln ei vaivaudu kuluttamaan aikaansa

Jeesukseen jolla ei ole merkitystauml haumlnelle eikauml Rooman valtakunnalle200

54 Jeesus Herodeksen edessaumlPilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen siis Herodeksen luokse tuomittavaksi Luukkaan

mukaan myoumls Herodes oli tuolloin Jerusalemissa Myoumls Herodes on mainittu

Luukkaan evankeliumissa jo aiemmin Luuk 319ndash20 97ndash9 ja 1331201 Naumlistauml

ensimmaumlisessauml Luukas kertoo Herodeksen vanginneen Johanneksen kun taumlmauml oli

nuhdellut Herodesta Toisessa Herodes osoittaa kiinnostusta Jeesuksen toimintaan

ja lisaumlksi kertoo mestanneensa Johanneksen ja viimeisessauml fariseukset varoittavat

Jeesusta Herodeksesta koska taumlmauml halusi tappaa Jeesuksen

Jeesus toimitetaan Herodekselle joka ilahtuu tavatessaan Jeesuksen Haumln

nimittaumlin oli Luukkaan mukaan pitkaumlaumln halunnut naumlhdauml taumlmaumln Herodes

kuulustelee Jeesusta ja toivoo naumlkevaumlnsauml ihmeen Jeesukselta Jeesus on kuitenkin

vaiti Ylipapit ja vanhimmat ovat myoumls paikalla syyttaumlmaumlssauml Jeesusta Niinpauml

Herodes ja taumlmaumln sotilaat alkavat kohdella haumlntauml halveksuvasti Lopulta Herodes

laumlhettaumlauml Jeesuksen takaisin Pilatukselle puettuna hienoon pukuun202 Luukas

paumlaumlttaumlauml katkelman toteamalla ettauml taumlmaumln jaumllkeen Herodes ja Pilatus jotka olivat

olleet toistensa vihamiehiauml ystaumlvystyivaumlt

198 Bond 1998 154199 Green 1997 804200 Carter 2003 119 Myoumls Skinner (2010 79) uskoo ettei Pilatus vaivautunut tuhlaamaan aikaansa Jeesuksen kanssa kun haumln huomasi juutalaisten johtajien paumlaumlttaumlvaumlisyyden201 Naumliden kohtien lisaumlksi Luukas on maininnut Herodeksen myoumls jakeessa 31 202 Vrt Joh 192 jossa Pilatus antaa ruoskia Jeesuksen ja sotilaat pukevat Jeesuksen viittaan ja kruunuun Bond kuitenkin korostaa taumlssauml kohtaa ettauml Luukkaan evankeliumissa pilkkaajat ovat juutalaisia eivaumltkauml roomalaisia (Bond 1998 155)

56

Taumlmauml katkelma on kauttaaltaan Luukkaan omasta erityslaumlhteestauml eikauml siitauml

esiinny viitteitauml muissa Raamatun evankeliumeissa203 Historialliselta kannalta

katkelma on epaumluskottava Nimittaumlin vaikuttaa epaumltodennaumlkoumliseltauml ettauml

roomalainen maaherra laumlhettaumlisi viattomaksi toteamansa henkiloumln toiselle

tuomittavaksi Lisaumlksi on epaumluskottavaa myoumls ettauml henkilouml tuomittiin

kotipaikkansa eikauml tekopaikan mukaan Erityisesti taumlmaumln tekee kyseenalaiseksi se

ettei Jeesus ollut Rooman kansalainen204 Naumlhdaumlkseni vaikuttaa todennaumlkoumliseltauml

ettauml Luukas heijastelee taumlllauml Paavalin oikeudenkaumlynnin kulkua Apostolien teoissa

jossa Paavali kohtaa kuningas Agrippan ollessaan vankina maaherra Festuksen

luona (Ap t 2523ndash2632)205

Herodes ilahtuu kovin tavatessaan viimein Jeesuksen (jae 8) Bovon naumlkee

jakeen tunnelman hyvin epaumlmuodollisena Evankeliumien aiempien mainintojen

pohjalta Herodes olisi saattanut suhtautua Jeesusta kohtaan vihamielisesti Nyt

haumln kuitenkin toivoo naumlkevaumlnsauml Jeesukselta ihmeen ja vaikuttaa suhtautuvan

Jeesukseen myoumlnteisesti tai ainakin neutraalisti Bovonin mukaan Herodes toivoo

Jeesukselta todistusta ettei haumlnen tarvitsisi itse muodostaa mielipidettauml

Jeesuksesta206 Jeesus ei kuitenkaan suostu Herodeksen toiveisiin vaan on vaiti

vaikka Herodes kyselee Jeesukselta kaikenlaista Carter katsoo Luukkaan selvaumlsti

lukevan Herodeksen Jeesuksen vastustajiin Haumln jaumlttaumlauml huomioimatta sen ettauml

Herodes ilahtuu naumlhdessaumlaumln Jeesuksen Sen sijaan haumln korostaa sitauml ettauml

Luukkaan mukaan Herodes toivoi Jeesuksen kuolemaa ja toisaalta viittaa

Luukkaan evankeliumin jakeisiin 1116 29ndash32 Jakeissa Jeesus tuomitsee ihmiset

jotka vaativat haumlneltauml merkkiauml sen sijaan ettauml luottaisivat Jumalan sanaan207

Jakeessa 10 Luukas kuvaa ylipapit ja lainopettajat syyttaumlmaumlssauml Jeesusta

Jakeet 9 ja 10 muistuttavat huomattavasti Markuksen ja Matteuksen kuvausta

203 Toisaalta esimerkiksi Pietarin evankeliumissa on naumlkyvissauml sama traditio jossa Herodes osallistui Jeesuksen tuomitsemiseen (Piet ev 1ndash2) Tarkemmin Luukkaan laumlhteistauml katkelmassa ksBovon 2012 261ndash265 204 Brown (1994 764ndash765) nostaa esille Paavalin oikeudenkaumlynnin maaherra Felixin edessauml jossa Paavalin kotipaikka ei estauml oikeudenkaumlyntiauml Kesareassa (Ap t 2323ndash2427) Naumlin myoumls Bovon (2012 266) joka puolestaan kiinnittaumlauml huomiota siihen ettei Jeesus ollut edes Rooman kansalainen205 Naumlin mm Brown 1994 766ndash767 Lisaumlksi haumln viittaa (s 763ndash764) Luukkaan jakeeseen 2112 jossa Jeesus kertoo seuraajilleen naumliden joutuvan maaherrojen ja kuninkaiden eteen Niinpauml Brownpitaumlauml mahdollisena ettauml Luukas katsoi taumlrkeaumlksi kuvata myoumls Jeesuksen maaherran ja kuninkaan edessauml Kuten Brownkin huomauttaa tarkasti ottaen Herodes Antipas ei ollut kuningas mutta Luukas lukee ilmeisesti Herodeksen rdquomaailman kuninkaidenrdquo joukkoon (Ap t 426ndash27) 206 Bovon 2012 267207 Carter 2003 120 Naumlin myoumls ajattelevat Green (1997 804) ja Skinner (2010 79) Lisaumlksi Green(s 804ndash805) toteaa ettauml vaitelias Jeesus vertautuu katkelmassa toisaalta kreikkalais-roomalaisiin filosofeihin ja toisaalta Vanhan testamentin profeetoihin jotka kaikki osoittivat hallitsijoiden edessauml itsehillintaumlauml ja noudattivat omaa ideologiaansa

57

Jeesuksen kuulustelun lopusta joskin Luukkaalla tuomarina toimii nyt Herodes

eikauml Pilatus Herodes myoumls reagoi toisin kuin Pilatus Haumln alkaa halveksia

Jeesusta taumlmaumln vaiteliaisuuden ja ylipappien ja lainopettajien syytoumlsten vuoksi

Luukkaan mukaan Herodes ja taumlmaumln sotilaat tekivaumlt pilkkaa Jeesuksesta ja

Herodes puetti Jeesuksen loisteliaaseen asuun Taumlllauml kohtauksella on

yhtymaumlkohtia kaikkiin muihin Raamatun evankeliumeihin joissa tosin Jeesusta

pilkkaavat roomalaiset sotilaat208 Luukkaan kuvaus poikkeaakin kahdessa

suhteessa naumlistauml Ensinnaumlkin Luukas sijoittaa Jeesuksen pilkkaamisen juutalaiseen

kontekstiin Vaikuttaa todennaumlkoumliseltauml ettauml Luukas pyrkiikin osoittamaan selvaumlsti

etteivaumlt roomalaiset osallistuneet millaumlaumln tavoin Jeesuksen noumlyryytykseen ja

kuolemaan209 Toiseksi Jeesuksen pilkkaaminen on Luukkaan kuvauksessa

ilmeisesti vaumlkivallaton Jeesuksen pukemisessa on vahvaa ironiaa sillauml kuten

Carter toteaa kuninkaallinen asu ennakoi Jeesuksen loistoa taumlmaumln istuessa

Jumalan oikealla puolella210 Toisaalta muutamat tutkijat ovat esittaumlneet

mielenkiintoista vaihtoehtoa He olettavat ettauml Luukas ei itse asiassa viittaa

punaiseen kuninkaalliseen vaatteeseen kuten Johannes vaan kyseessauml on

valkoinen vaate He tulkitsevat ettauml pukeminen ei ole osa pilkkaamista vaan

ilmaus Jeesuksen viattomuudesta Niinpauml pukeminen seuraa pilkkaamista eikauml ole

varsinaisesti osa sitauml211 Taumlmaumln tulkinnan heikkous on se ettei Luukas maumlaumlrittele

vaatteen vaumlriauml millaumlaumln tavoin Tosin taumltauml voidaan pitaumlauml myoumls Carterin tulkinnan

heikkoutena Toisaalta Carterin tulkinta vaumllttaumlauml taumlssauml kohtaa loogisen ristiriidan

joka vallitsee pilkkaamisen ja viattomuuden tunnustamisen vaumllillauml Tuntuu

erikoiselta ettauml Herodes pilkkaisi Jeesusta vaikenemisesta mutta tunnustaisi silti

taumlmaumln viattomaksi

Herodes laumlhettaumlauml Jeesuksen takaisin Pilatukselle mutta ennen kuin Luukas

jatkaa roomalaista oikeudenkaumlyntiauml haumln kertoo ettauml taumlmaumln jaumllkeen Pilatuksesta ja

Herodeksesta tuli ystaumlviauml Taumlmaumln toteamuksen tarkoitus ei mielestaumlni ole taumlysin

selvauml sillauml se vaikuttaa kontekstissaan varsin irralliselta212 Carter tulkitsee ettauml

Luukas lukee sekauml Herodeksen ettauml Pilatuksen samaan ryhmaumlaumln He ovat

208 Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa (Mark 1516ndash20 Matt 2727ndash31) Jeesusta pilkkaavat roomalaiset sotilaat sen jaumllkeen kun Pilatus on tuominnut Jeesuksen kuolemaan Johanneksen evankeliumissa (Joh 191ndash3) puolestaan Pilatuksen sotilaat pilkkaavat Jeesusta keskellauml oikeudenkaumlyntiauml209 Naumlin Walaskay 1983 43ndash44210 Carter 2003 120ndash121 Naumlin myoumls Green 1997 805ndash806 211 Karris 2009 86ndash87 Brown 1994776ndash777 212 Myoumls Bond (1998 156) toteaa ettei Luukkaan tarkoitus ole taumlssauml kohtaa taumlysin selvauml mutta haumlnestauml vaikuttaa siltauml ettauml Herodes ja Pilatus loumlytaumlvaumlt yhteisymmaumlrryksen Jeesuksen passion tapahtumissa

58

ylimielisiauml hallitsijoita jotka eivaumlt suostu tunnistamaan Jeesuksen edustamaa

sosiaalista uhkaa213 Skinner taas katsoo ettauml Pilatus ja Herodes jakavat yhteisen

strategian suhteessa Jeesukseen Kumpikaan ei naumle Jeesusta merkittaumlvaumlnauml uhkana

ja niinpauml molemmat haluavat aumlrsyttaumlauml juutalaisia johtajia kieltaumlytymaumlllauml

tuomitsemasta Jeesusta214 Toiset tutkijat puolestaan arvioivat ettauml Luukas kuvaa

Jeesuksen kaumlrsimyksen teologiaansa jossa Jeesuksen kaumlrsimys on tie

anteeksiantamukseen ja parannukseen Niinpauml Jeesuksen kaumlrsimys saa

Herodeksen ja Pilatuksen sopimaan vaumllinsauml ja ystaumlvystymaumlaumln215

55 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessaumlKun Jeesus on tuotu takaisin Pilatuksen eteen Luukas kertoo kuinka Pilatus

kutsui jaumllleen koolle ylipapit hallitusmiehet ja kansan Nyt Pilatus julistaa

kaikille ettei haumln sen enempaumlauml kuin Herodeskaan ole loumlytaumlnyt viitteitauml siitauml ettauml

Jeesus olisi ansainnut kuolemantuomion Niinpauml haumln on valmis vapauttamaan

Jeesuksen kunhan haumln on ensin kurittanut taumltauml Kaikki laumlsnaumlolijat kuitenkin

vaativat Jeesukselle kuolemaa ja sen sijaan vapauttamaan Barabbaksen Luukas

kertoo ettauml taumlmauml on vangittuna kapinan ja murhan takia Luukas kuvaa kuinka

Pilatus vetoaa kansaan koska haumln haluaa vapauttaa Jeesuksen Kansa kuitenkin

vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Jaumllleen Pilatus toteaa Jeesuksen olevan viaton

ja kysyy kansalta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt Pilatus sanoo uudelleen

vapauttavansa Jeesuksen kuritettuaan taumltauml Kansa ei kuitenkaan anna periksi ja

niinpauml Pilatus suostuu heidaumln vaatimukseensa

Jakeissa 2313ndash15 Pilatus kutsuu ylipapit hallitusmiehet ja kansan koolle

Taumlmauml on viimeinen kerta oikeudenkaumlynnissauml kun Luukas erittelee Pilatuksen

luona olevan vaumlkijoukon koostumuksen Vaumlhitellen vaumlkijoukko alkaa myoumls kaumlydauml

yhauml keskeisemmaumlksi toimijaksi oikeudenkaumlynnissauml Bovonin mukaan kyse on

Luukkaan tavasta korostaa sitauml kuinka lopulta kaikki kaumlaumlntyivaumlt Jeesusta vastaan

ja hylkaumlsivaumlt haumlnet216 Toisaalta Carter katsoo ettauml Luukas painottaa ylipappien ja

hallitusmiesten osuutta Jeesuksen tuomitsemiseen mainitsemalla naumlmauml erikseen

213 Carter 2003 121214 Skinner 2010 80215 Karris 2009 85 Brown 1994 778 Samaan suuntaan tulkitsee Bovon (2012 270ndash271) joka kuitenkin esittaumlauml tulkintansa eri mittakaavassa kuin Brown Haumlnen mukaansa Luukas luo naumliden kahden hallitsijan avulla vertauskuvan siitauml kuinka Jeesuksen sovituskuoleman kautta eri kansat sopivat riitansa ja ystaumlvystyvaumlt 216 Bovon (2012 279ndash280) huomauttaa lisaumlksi ettauml Luukkaalla Jeesuksen passiokertomuksessa on muutenkin mukana laaja joukko eri ryhmien edustajia jotka ovat esillauml tietyssauml kohtaa kertomusta kadoten jaumlljettoumlmiin seuraavassa Bovon pitaumlauml taumltauml vain Luukkaan tapana kaumlyttaumlauml kulloiseenkin tilanteeseen sopivia vastustajia Korostan kuitenkin ettauml Luukas viittaa taumlssauml vain paikalla olleisiinihmisiin eikauml syyllistauml kaikkia juutalaisia yleensauml

59

Haumlnen mukaansa naumlmauml yllyttaumlvaumlt kansaa Jeesusta vastaan vaikka Luukas ei sitauml

mainitsekaan suoraan217

Pilatus kertaa kansalle ettei haumln eikauml myoumlskaumlaumln Herodes ole huomannut

Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln Taumlmauml on nyt toinen kerta kun Pilatus julistaa

Jeesuksen syyttoumlmaumlksi oikeudenkaumlynnin aikana Taumlllauml kertaa Luukas vahvistaa

Pilatuksen sanojen painoarvoa mainitsemalla myoumls Herodeksen olleen samaa

mieltauml Taumlmauml on yllaumlttaumlvaumlauml sillauml Luukas ei maininnut Herodeksen tehneen

minkaumlaumlnlaista selvaumlauml paumlaumltoumlstauml Jeesuksen suhteen On merkittaumlvaumlauml huomata ettauml

poliittiset johtajat eivaumlt ilmeisesti Luukkaan mukaan naumle Jeesuksen syyllistyneen

mihinkaumlaumln218 Naumlin voitaisiin siis argumentoida ettauml Luukas haluaa osoittaa

Jeesuksen vaarattomuuden Roomalle Jeesuksen kuninkuus mitauml se sitten onkin

ei ainakaan ole haaste Rooman keisarille Carter puolestaan etsii tukea

tulkinnalleen Luukkaan ylimielisestauml Pilatuksesta Haumlnen mukaansa Pilatuksen

yhteenveto osoittaa hyvin taumlmaumln ylimielisyyden Pilatuksen kuulustelu oli liian

lyhyt jotta sitauml olisi voinut kutsua kunnolliseksi kuulusteluksi eikauml Herodes

Luukkaan kuvauksessa tehnyt selvaumlauml paumlaumltoumlstauml Jeesuksesta Pilatukselle Jeesus on

liian vaumlhaumlpaumltoumlinen huolimatta siitauml ettauml Jeesus on myoumlntaumlnyt olevansa juutalaisten

kuningas Niinpauml haumln on halukas vapauttamaan Jeesuksen huolimatta

liittolaistensa juutalaisen eliitin toiveista219 Toisaalta Bond kiinnittaumlauml huomiota

Pilatuksen toteamukseen ettauml Herodes laumlhetti miehen takaisin rdquomeidaumln eteemmerdquo

Bondin mukaan toteamus viittaa siihen ettauml myoumls vaumlkijoukolla on mahdollisuus

ilmaista mielipiteensauml220

Kun Pilatus on julistanut Jeesuksen syyttoumlmaumlksi haumln ilmoittaa jakeessa 16

paumlaumlstaumlvaumlnsauml Jeesuksen vapaaksi kuritettuaan haumlntauml Luukkaan kaumlyttaumlmauml verbi

παιδεύω rsquokurittaarsquo221 viittaa hyvin lievaumlaumln mahdollisesti fyysiseen

rangaistukseen laumlhinnauml varoitukseen222 Bondin tulkinnan mukaan Pilatus alkaa

murtua kansan paineen alla sillauml miksi muuten haumln kurittaisi syyttoumlmaumlksi

toteamaansa miestauml223 Toisaalta historialliselta kannalta mielestaumlni kurittaminen

voidaan Jeesuksen tapauksessa naumlhdauml lievimpaumlnauml mahdollisena toimenpiteenauml

sillauml selvaumlsti Jeesus oli aumlrsyttaumlnyt juutalaisia johtajia Naumlin Pilatus saattoi pitaumlauml

217 Carter 2003 121218 Naumlin Bovon 2012 280219 Carter 2003 121ndash122220 Bond 1998 157 Bond toteaa tosin ettauml on toki mahdollista ettauml roomalainen maaherra kaumlytti taumlssauml kohtaa sanaa rdquomerdquo viittamaan itseensauml muttei pidauml sitauml erityisen todennaumlkoumlisenauml221 Verbin muita merkityksiauml ovat kasvattaa nuhdella rangaista222 Mm Carter 2003 122 Bovon 2012 281223 Bond 1998 158

60

Jeesusta viattomana ja silti katsoa tarpeelliseksi varoittaa Jeesusta tekemaumlstauml

vastaavaa tulevaisuudessa kurittamalla taumltauml Skinner toteaakin Pilatuksen

taumlhdaumlnneen kurittamisella kahtalaiseen lopputulokseen Toisaalta haumln pyrki

noumlyryyttaumlmaumlaumln Jeesusta niin ettei taumlmauml enaumlauml kykenisi toimimaan julkisesti ja

toisaalta samalla haumln pyrki osoittamaan Jerusalemin asukkaille oman valtansa

joka ylitti juutalaisten johtajien vallan224

Luukas kertoo kuitenkin kuinka paikalle kokoontunut vaumlkijoukko asettuu

Pilatusta vastaan Pilatuksen ilmoituksen jaumllkeen he huutavat ja vaativat haumlntauml

surmaamaan Jeesuksen ja vapauttamaan taumlmaumln sijaan Barabbaksen225 Toisin kuin

Matteus Luukas kuvaa Barabbaksen murhaajana ja kapinallisena Lisaumlksi haumln

tekee Barabbaksen yhteyden murhaan selvemmaumlksi kuin Markus Bovon

toteaakin ettauml Barabbas edusti kaikkea sitauml mitauml Rooma ei hyvaumlksynyt226

Kansan huuto on spontaani Luukkaan evankeliumissa juutalaisen eliitin ei

sanota yllyttaumlvaumln kansaa He seisovat kansan joukossa huutamassa Carterin

mukaan kaiken takana vaikkakaan Luukas ei heitauml mainitse ovat eliitin jaumlsenet

jotka pitaumlvaumlt vaumlkivaltaista Barabbasta helpommin hallittavana kuin uudenlaista

sosiaalista jaumlrjestystauml edustavaa Jeesusta227 Carter kaumlsittelee erityisesti taumlssauml

kohtaa kuvausta hyvin voimakkaasti rdquohistoriallisella tasollardquo228 kun haumln keskittyy

juutalaisten johtajien motiiveihin Taumlmauml ei kuitenkaan ole mielestaumlni Luukkaan

ajatuksena Sen sijaan Luukkaan tarkoituksena on luoda voimakas kontrasti

syyttoumlmaumln Jeesuksen ja syyllisen Barabbaksen vaumllillauml Jaumllleen valinta tehdaumlaumln

naumliden kahden henkiloumln edustamien asioiden vaumllillauml kuten Luukas Pietarin suulla

kertoo rdquoHaumlnet te kielsitte pyhaumln ja vanhurskaan ja pyysitte vapaaksi

murhamiehen (Ap t 314)rdquo Green naumlkee kuitenkin nimenomaan Luukkaan

tarkoituksena korostaa vaumlkijoukon pahantahtoisuutta kun taas Skinner korostaa

ettei Luukkaan tarkoitus ollut vain syyllistaumlauml vaumlkijoukkoa Mielestaumlni Skinner

onkin oikeassa siinauml ettauml Luukkaan naumlkemys oli pohjimmiltaan ettauml kaikki

tapahtui koska Jumala oli niin tarkoittanut229 Lisaumlksi Barabbas kohtaus ei 224 Skinner 2010 81225 Luukas on ainoa Raamatun evankelista joka ei viittaa jonkinlaiseen yleiseen tapaan vapauttaa vanki juhlan aikana sillauml jae 17 ei ole alun perin kuulunut evankeliumiin Useat taumlrkeaumlt kaumlsikirjoitukset eivaumlt sisaumlllauml kyseistauml jaetta ja on huomattavasti helpompi ymmaumlrtaumlauml ettauml lause on lisaumltty evankeliumiin Markuksen ja Matteuksen evankeliumien vaikutuksessa kuin ettauml se olisi jaumltetty pois 226 Bovon 2012 282227 Carter 2003 122ndash123 228 Tarkoitan taumlssauml historiallisella tasolla sitauml ettauml Carter vaikuttaa unohtavan taumlysin Luukkaan teoksen kirjoittajana Haumln keskittyy taumlmaumln kuvaamiin tapahtumiin kuin ne kuvaisivat todellista historiaa ilman ettauml Luukkaan motiiveilla olisi merkitystauml kuvaukseen229 Naumlin esimerkiksi Green 1997 809ndash810 Skinner 2010 81ndash82 Skinner kuitenkin huomauttaa myoumls ettei kyseessauml ole samanlainen valinta kahden vangin vaumllillauml kuten Matteuksen

61

naumlhdaumlkseni ole lainkaan poliittinen Luukkaan evankeliumissa Paumlinvastoin

kohtaus liittyy Luukkaan teologiaseen naumlkemykseen syntien anteeksiantamisesta

Barabbas on pahimman luokan rikollinen mutta haumln saa armon ja Jeesus joutuu

tuomituksi syyttoumlmaumlnauml Luukas kuvaakin kuinka Jeesuksen tarkoitus oli kaumlrsiauml ja

kuinka Jeesus luottaa Jumalan suunnitelmaan230 Naumlinhaumln Luukas kertoo

Jeesuksen sanoneenkin paumlaumlsiaumlisaterialla rdquoIhmisen Poika laumlhtee taumlaumlltauml juuri niin

kuin haumlnen on maumlaumlrauml laumlhteauml (Luuk 2222a)rdquo ja myoumlhemmin vangitsemisen

yhteydessauml rdquoMutta nyt on teidaumln hetkenne nyt on pimeydellauml valta (Luuk

2253)rdquo Pilatuksella sen enempaumlauml kuin juutalaisillakaan ei ollut muuta

mahdollisuutta kuin tuomita Jeesus kuten Pietarin puhe jatkuu Apostolien

teoissa rdquoMinauml kyllauml tiedaumln veljet ettauml te niin kuin hallitusmiehennekin teitte

tietaumlmaumlttoumlmyyttaumlnne sen minkauml teitte Mutta sillauml tavoin Jumala pani taumlytaumlntoumloumln

sen minkauml haumln ennalta oli ilmoittanut kakkien profeettojen suulla haumlnen

Voideltunsa tuli kaumlrsiauml ja kuolla (Ap t 317ndash18)rdquo

Jaumllleen Pilatus vetoaa kansaan haluten vapauttaa Jeesuksen mutta

vaumlkijoukko vain vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi Carterin mukaan Pilatus pyrkii

vapauttamaan Jeesuksen koska ei edelleenkaumlaumln suostu tunnustamaan Jeesuksen

edustamaa uhkaa Haumln odottaa juutalaisten myoumlntyvaumln lopulta mutta naumlmauml eivaumlt

suostu antamaan periksi231 On selvaumlauml ettauml Pilatuksen ja vaumlkijoukon toiveet ovat

vastakkaiset ja Luukas korostaa taumltauml vastakkaisuutta edelleen seuraavissa jakeissa

Bovon huomauttaa ettauml Luukas painottaa vaumlkijoukon sinnikkyyttauml kaumlyttaumlmaumlllauml

heidaumln repliikissaumlaumln kaksi kertaa aktiivin imperatiivin preesensiauml σταύρου

σταύρου rdquoRistiinnaulitse ristiinnaulitserdquo Muut evankelistat kaumlyttaumlvaumlt

tavallisempaa aoristin imperatiivia Aoristin merkitys viittaa kertaluontoiseen

tapahtumaan kun taas preesens luo kuvan toistuvuudesta tai jatkuvuudesta Siksi

Bovon olettaakin Luukkaan tarkoittavan taumlssauml preesensillauml sitauml ettauml vaumlkijoukko

vaati taumltauml itsepintaisesti232

Jakeessa 22 Pilatus toteaa Jeesuksen kolmannen kerran syyttoumlmaumlksi ja

ihmettelee mitauml pahaa Jeesus on tehnyt Taumlllauml Luukas pyrkii osoittamaan

vastaansanomattomasti ettauml Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml233 Vaumlkijoukko

evankeliumissa Vaumlkijoukon vaatimus nousee Luukkaalla puhtaasti vaumlkijoukosta Niinpauml se ettauml hehaluavat ennemmin vapauttaa kapinallisen ja murhaajan kuin Jeesuksen tuo erityisen voimakkaasti esille myoumls sen ettauml vaumlkijoukko on hylaumlnnyt Jeesuksen230 Karris 2009 90ndash91 231 Carter 2003 123232 Bovon 2012 283233 Bovon 2012 283 Bovon toteaa ettauml antiikin aikana oli tyypillistauml ettauml kertomukset (kuten esim Mark 1432ndash42 tai Luuk 1911ndash27) sisaumllsivaumlt kolme vaihetta jotka osoittivat asian kaumlsitellyksi Naumlin kun Pilatus on julistanut Jeesuksen syyttoumlmaumlksi kolme kertaa ei asiasta ole enaumlauml

62

huutaa yhauml vimmatummin Jeesusta ristiinnaulittavaksi Luukkaan kuvauksessa

Pilatuksen tilanne kaumly yhauml vaikeammaksi Luukas on mielestaumlni rakentanut

kohtauksen niin taitavasti ettauml lukija naumlkee Pilatuksen olevan umpikujassa

Pilatus pitaumlauml Jeesusta syyttoumlmaumlnauml mutta haumln ei voi vapauttaa taumltauml sillauml vaumlkijoukon

kiihko on taumlssauml kohtaa niin suuri Bovon huomauttaakin ettauml lukijalle on selvaumlauml

miksi Jeesus ristiinnaulittiin ja keiden tahdosta Itse asiassa haumlnen mukaansa

Luukas on tarkka siinauml ettei Pilatusta voida suoraan liittaumlauml Jeesuksen

ristiinnaulitsemiseen oikeudenkaumlynnin aikana234 Luukkaan evankeliumissa Pilatus

ei missaumlaumln vaiheessa itse mainitse ristiinnaulitsemista Lisaumlksi Luukas paumlaumlttaumlauml

oikeudenkaumlyntikohtauksen toteamalla Pilatuksen luovuttaneen Jeesuksen

vaumlkijoukon valtaan Toki Bond korostaa ettauml Luukas on itse asiassa ainoa

evankelista jolla on rohkeutta myoumlntaumlauml ettauml Pilatus tuomitsi Jeesuksen Luukas

nimittaumlin kaumlyttaumlauml jakeessa 24 sanaa ἐπικρίνω rsquopaumlaumlttaumlaumlrsquo tai rsquotuomitarsquo mutta jakeesta

kaumly myoumls selville ettauml Pilatus tekee niin kansan tahdosta235 Lisaumlksi Luukas jaumlttaumlauml

varsinaisesti sanomatta mihin Pilatus Jeesuksen tuomitsee Monet tutkijat ovat

sitauml paitsi kiinnittaumlneet huomiota tuomiota seuraaviin tapahtumiin Luukas kertoo

kuinka taumlmaumln jaumllkeen he laumlhtivaumlt viemaumlaumln Jeesusta kuinka he panivat Simon

Kyrenelaumlisen kantamaan ristiauml ja kuinka he ristiinnaulitsivat Jeesuksen (Luuk

232633) Epaumlselvaumlksi jaumlauml kuitenkin keihin rdquoherdquo viittaa Historiallisesti

oletettavaa on rdquoherdquo viittaa roomalaisiin sotilaisiin mutta itse Luukkaan tekstissauml

rdquoherdquo vaikuttaa viittaavan ylipappeihin hallitusmiehiin ja kansaan236 Vaikka

voidaankin vaumlittaumlauml taumlmaumln korostavan erityisesti juutalaisten syyllisyyttauml taumlssauml

kohtaa mielestaumlni Luukas jaumlttaumlauml Jeesuksen surmaajat haumlmaumlraumln peittoon sillauml

selvaumlsti mukana on myoumls roomalaisia (Luuk 233647)

Luukkaan kuvaus paumlaumlttyy taumlssauml tragediaan Viaton mies luovutetaan

ristiinnaulittavaksi vaumlkijoukon painostuksesta ja tuomari joutuu vastoin tahtoaan

vapauttamaan taumlmaumln sijaan kapinallisen ja murhaajan Bovon toteaakin ettauml

oikeudenkaumlynnistauml muodostuu irvikuva jossa maaherra luopuu vallastaan

luovuttamalla Jeesuksen juutalaisten johtajien tahtoon Tosin kuitenkin

teologisella tasolla taumltauml merkittaumlvaumlmpaumlauml haumlnestauml Luukkaalle on se ettauml Jumalan

epaumlselvyyttauml 234 Bovon 2012 284235 Bond 1998 158 Myoumls Brown (1994 853ndash854) mainitsee taumlmaumln asian mutta haumln korostaa silti ettei taumlmauml tarkoita sitauml ettauml muut evankeliumit eivaumlt pitaumlneet Jeesuksen tuomiota todellisena oikeudenkaumlyntinauml Lisaumlksi haumln toteaa ettauml παραδίδωμι rsquoluovuttaarsquo jota muut evankeliumit pelkaumlstaumlaumln kaumlyttaumlvaumlt Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessauml on ensisijaisesti teologinen termi236 Walaskay 1983 44ndash45 Naumlin myoumls esim Skinner 2010 82ndash83

63

tahto toteutuu taumlssauml Pilatuksen ja vaumlkijoukon toimien kautta237 Carter puolestaan

toteaa Luukkaan osoittavan naumlin kuinka roomalainen oikeus toimii vain eliitin

hyvaumlksi Lopulta Pilatus valitsee liittolaisensa sen sijaan ettauml tekisi

oikeudenmukaisen ratkaisun238 Skinnerin mielestauml taas Luukas kuvaa kuinka

Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml Pilatus ei kykenekaumlaumln lopulta hallitsemaan

tilannetta Rooman edustajana Pilatuksen pitaumlisi olla vallan huipulla Haumlnen

mukaansa Luukas kuitenkin vihjaa etteivaumlt Rooman valtakunnan edustajat ole

pohjimmiltaan niitauml joilla on tuomiovalta kaikessa239 Bond katsookin ettauml taumlmauml

on viimeinen osoitus Luukkaan Pilatuksen kyvyttoumlmyydestauml hallita Pilatuksen ei

tarvinnut vapauttaa ketaumlaumln mutta siitauml huolimatta haumln alistuu vaumlkijoukon tahtoon

ja vapauttaa murhaajan jolla ei ollut mitaumlaumln tekemistauml Jeesuksen tuomitsemisen

kanssa240

56 Pilatus Luukkaan evankeliumissaNaumlin olemme siis naumlhneet ettauml myoumls Luukkaan evankeliumin kohdalla tulkinnat

Pilatuksen kuvauksesta vaihtelevat laajasti Samalla kuitenkin on taumlysin

kiistatonta ettauml Luukkaan kuvauksessa Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml Tosin

syyt miksi Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml vaihtelevat Carterin mukaan Pilatus

on Luukkaan kuvauksessa ylimielinen Pilatus ei suostu pitaumlmaumlaumln Jeesusta

merkittaumlvaumlnauml uhkana Roomalle varsinkaan kun taumlmauml ei edusta sotilaallista uhkaa

Vasta kun kansan vaatimukset kaumlyvaumlt tarpeeksi itsepintaisiksi Pilatus antaa

periksi ja tuomitsee Jeesuksen On kuitenkin huomattava ettauml Pilatuksella ei ole

mitaumlaumln henkiloumlkohtaista Jeesusta vastaan Haumln vain paumlaumlttaumlauml lopulta toimia omien

poliittisten liittolaistensa siis juutalaisten ylipappien ja vanhimpien toiveiden

mukaan Jopa Carterin on kuitenkin myoumlnnettaumlvauml ettei Pilatus ole halukas

tuomitsemaan Jeesusta Luukkaan evankeliumissa241 Niinpauml Bovon ja Skinner

naumlkevaumlt Pilatuksen taitavana roomalaisena maaherrana joka taumlssauml tilanteessa

paumlaumlttaumlauml antaa kansalle periksi Luukkaan kuvauksen taustalla on heidaumln mukaansa

kuitenkin Jumalan suunnitelma kuten Luukas kertoo myoumlhemmin Apostolien

teoissa (Ap t 223 ja 427ndash28)242 Toisaalta Bondin tulkinta edustaa toista

aumlaumlripaumlaumltauml jossa Luukas kuvaa Pilatuksen yksinkertaisesti kykenemaumlttoumlmaumlksi

237 Bovon 2012 284ndash285 238 Carter 2003 123ndash124 239 Skinner 2010 83240 Bond 1998 159241 Carter 2003 123ndash124242 Skinner 2010 84ndash86 Bovon 2012 283ndash284

64

vapauttamaan Jeesusta vaikka pitaumlaumlkin taumltauml syyttoumlmaumlnauml243 Seuraavaksi teen

yhteenvedon Luukkaan evankeliumin Pilatus kuvauksesta Jeesuksen

oikeudenkaumlynnissauml

Jeesus tuodaan Pilatuksen eteen (Luuk 231)Pilatus kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas (Luuk 233)Pilatus julistaa ylipapeille ja vaumlkijoukolle ettei ole todennut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln (Luuk 234)Pilatus kysyy onko Jeesus galilealainen (Luuk 236)Pilatus laumlhettaumlauml Jeesuksen Herodeksen luo (Luuk 237)Pilatuksesta ja Herodeksesta tulee ystaumlvaumlt vaikka he aiemmin olivat olleet vihamiehiauml (Luuk 2312)Pilatus kutsuu koolle ylipapit hallitusmiehet ja kansan (Luuk 2313)Pilatus julistaa ettei haumln eikauml Herodes ole havainnut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln mistauml Jeesusta on syytetty Haumlnen mukaansa Jeesus ei ole ansainnut kuolemantuomiota ja niinpauml haumln aikoo vapauttaa Jeesuksen kuritettuaan taumltauml ensin (Luuk 2314ndash16)Pilatus vetoaa uudelleen kansaan vapauttaakseen Jeesuksen (Luuk 2320)Pilatus kysyy vaumlkijoukolta mitauml pahaa Jeesus on tehnyt ja korostaa ettei Jeesus ole ansainnut kuolemaa Haumln ilmoittaa jaumllleen vapauttavansa Jeesuksen kuritettuaan ensin taumltauml (Luuk 2322)Pilatus paumlaumlttaumlauml suostua vaumlkijoukon vaatimukseen Haumln vapauttaa vaumlkijoukon haluaman kapinallisen ja murhamiehen ja luovuttaa Jeesuksen vaumlkijoukon tahtoon (Luuk 2324ndash25)

On hyvauml huomata ettei Luukkaan evankeliumin kuvaus Pilatuksesta sisaumlllauml

varsinaisesti lainkaan Pilatuksen sisaumlistauml kuvausta Laumlhimmaumlksi taumltauml tulee

Luukkaan maininta Herodeksen ja Pilatuksen suhteesta mutta muuten

oikeudenkaumlynnin aikana Luukas keskittyy vain tapahtumien kuvaukseen

Naumlhdaumlkseni taumlmauml on syy siihen miksi Pilatuksen rooli on myoumls Luukkaan

evankeliumissa niin altis tulkinnoille Taumlstauml huolimatta on mielestaumlni selvaumlauml ettei

Pilatus pitaumlnyt Luukkaan mukaan Jeesusta syyllisenauml Sen sijaan on vaikea

vastata miksi Pilatus piti Jeesusta syyttoumlmaumlnauml sillauml Luukas ei yksinkertaisesti

anna naumlhdaumlkseni riittaumlvaumlsti taustaa taumltauml varten Sen sijaan mielekkaumlaumlmpi kysymys

on miksi Luukas kuvasi Pilatuksen taumlllauml tavalla Vaikka naumlhdaumlkseni Luukkaan

kuvauksessa syyllisyys ei ole keskeisin teema on selvaumlauml ettauml Luukas pyrki

korostamaan Pilatuksen myoumlnteistauml asennetta Jeesusta kohtaan Carterin tulkinta

siitauml ettauml Luukas halusi kuvata roomalaisen oikeudenkaumlynnin

epaumloikeudenmukaisuutta on toki mahdollinen mutta mielestaumlni epaumluskottava

Luukas kuvaa hyvin taitavasti ja voimallisesti vaumlkijoukon itsepintaisuutta

Oikeudenkaumlynnin edetessauml Pilatus ajautuu taumlydelliseen umpikujaan josta taumlmauml ei

paumlaumlse pakoon tuomitsematta Jeesusta kuolemaan tai vaarantamatta omaa

asemaansa 243 Bond 1998 159

65

Luukas suhtautuu naumlhdaumlkseni myoumlnteisesti Rooman valtakuntaa kohtaan

Toki Luukas kuvaa roomalaisia myoumls vaumlhemmaumln myoumlnteisessauml valossa

esimerkiksi kun haumln kertoo Pilatuksen surmauttaneen galilealaisia mutta

myoumlnteiset kohtaamiset roomalaisten kanssa ovat yleisempiauml evankeliumissa

Rooman valtakunta ei myoumlskaumlaumln ollut totalitaarinen valtio jonka sisaumlllauml ei sallittu

valtakunnan toimintaa ja hierarkiaa arvostelevaa kirjoitusta244 Evankeliumissa ei

myoumlskaumlaumln esiinny selvaumlsti roomalaisvastaista asennetta Vaikka Luukas kaumlyttaumlaumlkin

mielellaumlaumln Jeesuksesta sanaa κύριος taumlmauml ei silti tarkoita ettauml Luukas vaumlheksyisi

keisarin arvovaltaa Se ettauml Luukas yhdistaumlauml keisarikultille perinteisiauml teemoja ja

termejauml Jeesukseen ei vielauml ole riittaumlvauml perustelu roomalaisvastaiselle tulkinnalle

varsinkaan kun Luukas ei kuitenkaan selvaumlsti haasta keisarikulttia Lisaumlksi

keisarikultti on jo itsessaumlaumln terminauml ongelmallinen sillauml se ei sisaumlltaumlnyt vain yhtauml

tarkasti muodostunutta kulttia vaan on enemmaumlnkin laaja-alaisempi kaumlsite Se

kattaa yleisesti Rooman valtakunnan alueella harjoitettuja keisarin kunnioituksen

muotoja

Myoumlskaumlaumln Jeesuksen roomalainen oikeudenkaumlynti ei vaikuta edustavan

roomalaisvastaista sanomaa Luukkaan Pilatus-kuvauksessa on sekauml myoumlnteistauml

ettauml kielteistauml vaumlriauml Toisaalta Pilatus tunnistaa Jeesuksen syyttoumlmyyden ja etsii

mahdollisuuksia vapauttaa taumlmaumln mutta toisaalta haumln ei kuitenkaan kykene

vapauttamaan Jeesusta On myoumls merkittaumlvauml huomata ettei Jeesuksen kuninkuus

sen enempaumlauml kuin Jeesuksen identiteetti yleensaumlkaumlaumln nouse roomalaisen

oikeudenkaumlynnin keskeiseksi kysymykseksi

Luukas poikkeaakin merkittaumlvaumlsti muista synoptikoista Markus ja Matteus

korostavat voimakkaasti juutalaisten johtajien halua surmata Jeesus ja sitauml kuinka

he ovat valmiita etsimaumlaumln valheellisia todisteita jotta saisivat Jeesuksen

tuomituksi Vaikka myoumls Luukkaan evankeliumissa on selvaumlauml ettauml juutalaiset

johtajat ajavat Jeesuksen tuomiota Luukas korostaa enemmaumln Jeesuksen

kaumlrsimyksen vaumllttaumlmaumlttoumlmyyttauml ja toisaalta Jumalan suunnitelman sekauml

henkivaltojen vaikutusta Jeesuksen passiossa Luukas naumlhdaumlkseni osoittaa taumlmaumln

useasti passiokertomuksen aikana Saatana saa Juudaksen kavaltamaan Jeesuksen

(Luuk 223) Paumlaumlsiaumlisaterialla Jeesus toteaa kaiken tapahtuvan suunnitelman

mukaan (Luuk 2222a) Kun Jeesus vangitaan haumln viittaa pimeyden valtaan

244 Ks tarkemmin Pinter (2013 102ndash105 107ndash109) joka vertailee Luukkaan ja Josefuksen yhtaumllaumlisyyksiauml naumliden kuvaillessa Rooman valtakuntaa

66

(Luuk 2253) ja lopulta Jeesus rukoilee anteeksiantoa haumlnen surmaajilleen (Luuk

2334a)245

6 Johanneksen evankeliumi

61 JohdantoNyt siirryn Raamatun viimeiseen evankeliumiin Johanneksen evankeliumi lienee

saavuttanut lopullisen muotonsa 90ndash100 jaa aikana mahdollisesti Efesoksessa

Raamatun ainoana ei-synoptisena evankeliumina Johanneksen evankeliumi

poikkeaa monella tavalla synoptisista evankeliumeista246 Johannes kuvaa

Jeesuksen jo Jumalana tai ainakin jumalankaltaisena Jeesus hallitsee tapahtumia

laumlpi evankeliumin ja Johannes kuvaa evankeliuminsa alussa kuinka Jeesus oli

Jumalan Sana jo ennen maailmaan syntymaumlaumlnsauml (Joh 11ndash5) Lisaumlksi

Johanneksen evankeliumia leimaa voimakas dualismi Johannes kuvaa kuinka

maailmassa asiat jakautuvat muun muassa valoon ja pimeyteen elaumlmaumlaumln ja

kuolemaan tai totuuteen ja valheeseen Johanneksen evankeliumi on selvaumlsti

kirjoitettu Johanneksen yhteisoumllle sillauml evankeliumia leimaa ironinen kerronta

Taumlmauml naumlkyy useissa kohdissa jossa tarinan henkiloumlt eivaumlt kykene ymmaumlrtaumlmaumlaumln

Jeesusta tai taumlmaumln opetuksia vaikka lukijalle merkitykset ovat selvaumlt247

Myoumls Johanneksen evankeliumin osalta on esitetty ettauml se sisaumlltaumlauml Rooman

valtakuntaa ja erityisesti keisarin valtaa arvostelevia naumlkemyksiauml Keskustelussa

keskeisellauml paikalla ovat olleet muiden muassa Carter ja Tom Thatcher Carterin

mukaan Johanneksen evankeliumin osata tutkimuksessa ei ole kiinnitetty

tarpeeksi huomiota Rooman valtakuntaan Haumlnen tulkintansa on Thatcheria

laajempi sillauml haumlnen kaumlsityksensauml mukaan evankeliumin laumlvistaumlauml kokonaan

vihjattu imperiumivastaisuus Taumlmauml on haumlnestauml selvaumlauml koska Johanneksen

evankeliumi oli kirjoitettu Rooman valtakunnassa ja naumlin Rooma on evankeliumin

konteksti Haumln argumentoi ettauml Johanneksen tarkoitus on osaltaan haastaa

lukijoitaan arvioimaan suhdettaan Rooman valtakuntaa kohtaan Carterin mielestauml

245 Jakeen 2334 alkuosan alkuperaumlisyys on kyseenalainen sillauml se puuttuu useista kaumlsikirjoituksista Pidaumln sitauml kuitenkin jakeen alkuperaumlisyyttauml todennaumlkoumlisenauml kahdestakin syystauml ensinnaumlkin Jeesuksen rukous on Luukkaan teologian mukainen ja toiseksi tuo epaumlmaumlaumlraumlinen rdquoherdquo viittaa tarkasti lukien edelleen vaumlkijoukkoon jonka valtaan Pilatus luovutti Jeesuksen ja joka ristiinnaulitsi Jeesuksen Niinpauml vaikuttaa epaumltodennaumlkoumliseltauml ettauml myoumlhemmaumlt kopioijat olisivat olleet innokkaita lisaumlaumlmaumlaumln jakeen alkuosan Luukkaan tekstiin kun otetaan huomioon ettauml yleinenasenteiden kehityssuunta ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut juutalaisia suosiva Myoumls Franklin (2001 957) pitaumlauml jakeen alkuosaa alkuperaumlisenauml Haumln viittaa mm Stefanoksen rukoukseen kivittaumljiensauml puolesta (Ap t 760) Rukous on hyvin samantapainen kuin Jeesuksen rukous taumlssauml ja haumln arvioikin ettei Luukas olisi kuvannut Jeesusta vaumlhemmaumln armollisena kuin Stefanoksen246 Kieffer 2001 960ndash961247 Kieffer 2001 960 Anderson 2011 12ndash13

67

Johannes katsoi monien lukijoidensa suhtautuvan Roomaa kohtaan liian

myoumlnteisesti Todellisuudessa naumliden olisi pitaumlnyt ymmaumlrtaumlauml ettauml Jeesus haastoi

Rooman valtakunnan248 Toisaalta Thatcher laumlhestyy evankeliumin Rooma-

suhdetta kristologian kautta Haumlnen naumlkemyksensauml mukaan Johannes kuvaus on

paumlaumlasiassa kielteistauml kristologiaa Johannes ei siis niinkaumlaumln kuvaa sitauml kuka tai

millainen Jeesus oli vaan kuka tai millainen haumln ei ollut Thatcherin mukaan

Johanneksen kristologian keskeinen motiivi on osoittaa Jeesuksen olevan Rooman

keisaria mahtavampi249 Naumlitauml paikoin varsin pitkaumllle meneviauml tulkintoja on myoumls

arvosteltu Christopher Skinner katsoo naumliden menevaumln monipaikoin liian pitkaumllle

Haumln kritisoi muun muassa Thatcheria siitauml ettauml taumlmauml laittaa liikaa painoa Rooman

valtakunnalle Vaikka valtakunta epaumlilemaumlttauml on Johanneksen evankeliumin

taustalla myoumls Jeesuksen passiokertomuksen ulkopuolella Skinner ei pidauml

kuitenkaan laumlsnaumloloa poikkeuksellisen merkittaumlvaumlnauml Haumln korostaakin ettauml

evankeliumissa on Johannekselle huomattavasti taumlrkeaumlmpiaumlkin teemoja kuin

Rooman valtakunta Niin myoumls Johanneksen kristologiakin rakentuu paljon

laajemmalle pohjalle kuin vain Rooman keisarin arvovallan

kyseenalaistamiselle250 Lisaumlksi on todettava ettauml Johanneksen evankeliumissa

roomalaiset ovat huomattavasti pienemmaumlssauml roolissa kuin synoptisissa

evankeliumeissa Itse asiassa Pilatus on evankeliumissa ainoa selvaumlsti

roomalainen henkilouml jolla on naumlkyvauml rooli251

248 Carter 2008 13ndash14 Haumln (s 43ndash45) puhuu myoumls Efesoksen synagogasta jonka jaumlseniauml Johanneksen varhaiset lukijat haumlnen mukaansa olivat ja retorisesta etaumlisyydestauml (rhetoric of distance) jota Johannes monin paikoin haumlnen mukaansa kaumlyttaumlauml Carterin mukaan Johannes pyrki luomaan etaumlisyyttauml Jeesus-uskovien ja muiden synagogayhteisoumln jaumlsenien vaumllille sillauml synagogan suhde Rooman valtakuntaa kohtaan oli liian salliva Ks lisaumlksi Carter 2003 129ndash137 jossa haumln mm nostaa esille Johanneksella toistuvia kaumlsitteitauml kuten rsquomaailmarsquo tai rsquojuutalaisetrsquo Haumlnen mukaansa esimerkiksi rsquomaailmarsquo merkitsee monin paikoin Johanneksen kuvauksessa paikkaa jota Jumala rakastaa (Joh 316) mutta jonka hallitseva luokka on kuitenkin muokannut vain oman etunsa ajamista varten Niinpauml maailma vihaa Jeesusta (Joh 77)249 Thatcher 2009 11 Naumlin myoumls Rensberger 1999 148 Lisaumlksi Thatcher (s 52ndash53) yhdistaumlauml evankeliumin rsquojuutalaisetrsquo Rooman palvelijoihin Samoin tekee myoumls Carter (2003 133) joka tulkitsee termin Ἰουδαῖοι viittaavan Jeesuksen oikeudenkaumlynnissauml nimenomaan Jerusalemin juutalaiseen eliittiin Eliitti oli liitossa roomalaisten vallanpitaumljien kanssa ja Carter olettaa taumlmaumln olleen ilmeistauml Johanneksen evankeliumin lukijoille Sekauml Skinner (2013 121) ettauml Frey (2014 344ndash345) kyseenalaistavat taumlmaumln yhteyden vaikka molemmat pitaumlvaumltkin sitauml historiallisesti paumltevaumlnauml Skinner kuitenkin toteaa ettauml lukuun ottamatta Jeesuksen oikeudenkaumlyntiauml kiistat juutalaisten ja Jeesuksen vaumllillauml muodostuvat paumlaumlasiassa juutalaisista uskonnollisista ja kansallisista kysymyksistauml Lisaumlksi Frey on epaumlilevaumlinen sen suhteen ettauml Johanneksen lukijoille juutalaisten ja roomalaisten hallitsijoiden vaumllinen liittolaisuus olisi ollut itsestaumlaumln selvaumlauml sillauml taumlmauml ei vaumllttaumlmaumlttauml heijastellut lukijoiden todellisuutta250 Skinner 2013 122 124ndash125 Toisaalta Skinner osaltaan onnittelee muun muassa Carteria ja Thatcheria siitauml ettauml naumlmauml ovat nostaneet Rooman esille myoumls Johanneksen evankeliumin tutkimuksessa 251 Katso tarkemmin Frey 2014 349ndash355

68

62 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaisetKuinka siis Johannes suhtautui juutalaisiin Synoptisista evankeliumeista

poiketen Johanneksen evankeliumissa ei ole itse passiokertomuksessa varsinaista

juutalaista oikeudenkaumlyntiauml Kun Juudas on vanginnut Jeesuksen ylipappien ja

fariseusten miesten sekauml roomalaisten sotilaiden avulla Jeesus viedaumlaumln Hannaksen

luo Johanneksen mukaan Hannas oli sen vuoden ylipapin appi Kuulemisen

teemat eivaumlt myoumlskaumlaumln ole yhteneviauml synoptisten evankeliumien kanssa Kysymys

ei ole Jeesuksen identiteetistauml eikauml siitauml ettauml juutalainen eliitti yrittaumlisi loumlytaumlauml

vaumlaumlriauml todisteita Jeesuksesta Itse asiassa Hannas kyselee Jeesukselta taumlmaumln

opetuksista ja opetuslapsista Johannes ei kerro Hannaksen kysymyksiauml tarkalleen

vaan kuvaa vain Jeesuksen vastauksen Hannakselle rdquoMinauml olen puhunut

julkisesti koko maailman kuullen Olen aina opettanut synagogissa ja

temppelissauml kaikkien juutalaisten kokoontumispaikoissa Salassa en ole puhunut

mitaumlaumln Miksi sinauml minulta kysyt Kysy kuulijoiltani mitauml olen heille puhunut He

kyllauml tietaumlvaumlt mitauml olen sanonut (Joh 1820ndash21)rdquo Vastauksen seurauksena yksi

Jeesusta vartioivista miehistauml lyouml Jeesusta Jeesus kehottaa taumltauml kertomaan missauml

kohtaa haumln valehteli ja ihmettelee miksi mies lyouml haumlntauml jos haumln puhui totta

Taumlmaumln jaumllkeen Hannas laumlhettaumlauml Jeesuksen ylipappi Kaifaksen luo Kuulemista

seuraa toinen osa Pietarin katkelmaa252 jonka jaumllkeen alkaa Johanneksen kuvaus

roomalaisesta oikeudenkaumlynnistauml

Oletettavasti evankeliuminsa rakenteen vuoksi Johannes ajautuu taumlhaumln

ratkaisuun jossa juutalainen oikeudenkaumlynti on supistunut kuulemiseksi

Hannaksen edessauml Tavallaan Johannes on kuvannut koko Jeesuksen julkisen

toiminnan oikeudenkaumlyntinauml Israelin edessauml Haumln on jo kaumlsitellyt Jeesuksen

identiteettiauml Lisaumlksi neuvosto on jo kokoontunut ja ylipappi Kaifas on julistanut

tuomionsa aiemmin evankeliumissa (Joh 1147ndash53)253 Kyseessauml ei kuitenkaan

ollut synoptisten evankeliumien kaltainen oikeudenkaumlynti jossa Jeesus olisi ollut

laumlsnauml vaan neuvonpito ylipappien ja fariseusten vaumllillauml Tuolloin Kaifas totesi

neuvostolle rdquoEttekouml te kaumlsitauml ettauml jos yksi mies kuolee kansan puolesta se on

teille parempi kuin ettauml koko kansa joutuu tuhoon (Joh 1150)rdquo Johannes kertoi

ettauml taumlmauml oli ennustus Jeesuksen pelastuksen tuovasta kuolemasta Toisaalta

Lincolnista on mahdollista ettauml Jeesuksen vastaus 18 luvun jakeissa 20 ja 21

sisaumlltaumlauml verhotun viittauksen juutalaisten uskottomuuteen Jeesus kertoo

252 Kuvaus siitauml kuinka Pietari kieltaumlauml Jeesuksen jakautuu kahteen osaan (Joh 1815ndash18 ja 25ndash27)ja ympaumlroumli Jeesuksen kuulemista Hannaksen edessauml 253 Lincoln 2005 450

69

opettaneensa kaiken koko maailman kuullen juutalaisten kokoontumispaikoissa

Niinpauml Hannaksen kuten muidenkin juutalaisten pitaumlisi voida selvittaumlauml Jeesuksen

opetukset ilman ettauml Jeesus taumlytyi tuoda taumlmaumln eteen Hannas vain kieltaumlytyy

kuulemasta Jeesuksen opetusta254

Johannes kaumlyttaumlauml termiauml Ἰουδαῖοι rsquojuutalaisetrsquo kielteisessauml valossa erityisesti

passiokertomuksen aikana mutta myoumls muualla He edustavat laumlhes poikkeuksetta

Johannekselle niitauml jotka vastustivat Jeesusta ja hylkaumlaumlvaumlt Jumalan (Joh 542ndash43

823 39ndash47)255 Tomson uskookin Johanneksen evankeliumin pitaumlvaumln sisaumlllaumlaumln

juutalaisvastaisuuden siemeniauml sillauml rsquojuutalaisetrsquo viittaa Johanneksen

evankeliumissa monesti Jeesuksen vastustajiin256 Taumlmauml pitaumlauml paikkansa mutta

Johanneksen evankeliumissa on myoumls kohtia jotka kuvaavat Jeesukseen uskovia

juutalaisia (Joh 830ndash31)257 David Rensberger argumentoikin voimakkaasti sen

puolesta ettei Johannes pyri yleistaumlmaumlaumln kaikkia juutalaisia Jeesuksen

vastustajiksi vaan on arvioitava jokaisessa tapauksessa Ἰουδαῖοι-sanan kohde

erikseen Taumlmaumln tutkielman puitteissa ei ole mahdollista paneutua tarkemmin

Johanneksen juutalaissuhteeseen Todettakoon vain ettauml Johannes kaumlyttaumlauml

rsquojuutalaisetrsquo -termiauml tyypillisesti kielteisessauml valossa kun taumlmauml viittaa juutalaisiin

johtajiin258 Johanneksen roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml esiintyvaumlt juutalaiset

jotka ovat paumlaumlasiassa ylipappeja ja heidaumln miehiaumlaumln ovat selvaumlsti Jeesuksen

vastustajia Johannes niputtaa heidaumlt yhteen kaumlyttaumlmaumlllauml heistauml sanaa Ἰουδαῖοι

rsquojuutalaisetrsquo259

63 Roomalainen oikeudenkaumlyntiJohanneksen evankeliumin kuvaus Jeesuksen oikeudenkaumlynnistauml on merkittaumlvaumlsti

pidempi suhteessa synoptisiin evankeliumeihin ja poikkeaa erityisesti rakenteensa

puolesta huomattavasti muista evankeliumeista Rakenteellisesti oikeudenkaumlynti

254 Lincoln 2005 454 Naumlin myoumls Skinner 2010 93255 Jonkinlaisena poikkeuksena taumlhaumln kielteiseen kuvaan on Nikodemos (Joh 31ndash10 750ndash51 1939ndash40) joka on juutalaisten neuvoston jaumlsen Haumln vaikuttaa suhtautuvan suosiollisesti Jeesukseen joskaan haumlnkaumlaumln ei lopulta taumlysin ymmaumlrrauml Jeesusta256 Tomson 2005 110ndash111 257 Rensberger 1999 123258 Rensberger (1999 125 128ndash130) tulkitsee taumlmaumln heijastelevan osaltaan Johanneksen yhteisoumln tilannetta jossa varhaiskristityt olivat joutuneet yhteisoumlnsauml synagogan johtajien epaumlluulojen kohteiksi Haumlnen mukaansa taumlmauml selittaumlauml myoumls sen miksi Johannes nostaa esille juutalaisista ryhmistauml erityisesti fariseukset jotka mainitaan myoumls passiokertomuksessa (Joh 183) Rensberger (s 152ndash153) korostaa voimakkaasti sitauml ettauml haumlnen mukaansa Johannes on kirjoittanut evankeliuminsa juutalaisuuden sisaumlllauml Johanneksen tarkoitus ei ollut kirjoittaa juutalaisvastaista teosta eikauml se Rensbergerin mukaan ole sitauml vaan Johannes puolustaa uskonsa oikeutusta emouskonnon torjuvaa suhtautumista kohtaan Samoin ajattelee Anderson 2011 38ndash39 Tarkemmin ks myoumls Anderson 2011 190ndash193 259 Skinner 2010 88 Haumln mainitsee lisaumlksi fariseukset jotka olivat kyllauml mukana Jeesuksen vangitsemisessa mutta Johannes ei mainitse heitauml itse oikeudenkaumlynnissauml

70

on mahdollista jakaa seitsemaumlaumln kohtaukseen 1 kohtaus Joh 1828ndash32 2

kohtaus Joh 1833ndash38a 3 kohtaus Joh 1838bndash40 4 kohtaus Joh 191ndash3 5

kohtaus 194ndash8 6 kohtaus Joh 199ndash11 7 kohtaus Joh 1912260ndash16a

Seuraavaksi ennen varsinaista oikeudenkaumlynnin kaumlsittelyauml kaumlyn laumlpi sen

tapahtumat

Alussa Pilatus saapuu ulos juutalaisten luo jotka eivaumlt ole voineet seurata

Jeesusta sisaumllle palatsiin Johannes selittaumlauml ettauml juutalaiset olisivat saastuneet

eivaumltkauml sen jaumllkeen olisi voineet ottaa osaa paumlaumlsiaumlisaterialle Pilatus kysyy heiltauml

mistauml Jeesusta syytetaumlaumln Haumlnen saamansa vastaus on ylimalkainen rdquoJos taumlmauml

mies ei olisi pahan tekijauml emme olisi luovuttaneet haumlntauml sinulle (Joh 1830)rdquo

Pilatusta ei kuitenkaan miellytauml juutalaisten vastaus ja haumln kehottaakin juutalaisia

tuomitsemaan Jeesuksen omien lakiensa mukaan Juutalaiset joutuvat

tunnustamaan Pilatukselle ettei heillauml ole oikeutta tuomita ketaumlaumln kuolemaan

Johannes huomauttaa ettauml taumlmauml tapahtui jotta Jeesuksen kuvaus omasta

kuolemastaan kaumlvisi toteen

Taumlmaumln jaumllkeen Pilatus menee takaisin sisaumllle ja kuulustelee Jeesusta

verrattaen pitkaumlaumln Haumln kysyy Jeesukselta onko taumlmauml juutalaisten kuningas

Jeesus vastaa hieman muiden evankeliumien kuvauksesta poiketen rdquoItsekouml sinauml

niin ajattelet vai ovatko muut sanoneet minusta niinrdquo Pilatus vastaa kysymaumlllauml

onko haumln muka juutalainen ja jatkaa toteamalla ettauml haumlnelle Jeesuksen ovat

luovuttaneet taumlmaumln oma kansa ja ylipapit Pilatus kysyykin Jeesukselta mitauml taumlmauml

on tehnyt Jeesus vastaa Pilatukselle ettei haumlnen kuninkuutensa ole taumlstauml

maailmasta mihin Pilatus vastaa rdquoSinauml siis kuitenkin olet kuningasrdquo Jeesus

kuitenkin vaumlistaumlauml kysymyksen toteamalla Pilatuksen niin vaumlittaumlvaumln ja jatkaa ettauml

haumln on tullut maailmaan todistamaan totuudesta ja jokainen joka on totuudesta

kuulee haumlntauml Ennen kuin Pilatus menee takaisin ulos haumln kysyy Jeesukselta

kuuluisan kysymyksensauml rdquoMikauml on totuusrdquo

Jaumlaumlmaumlttauml odottamaan Jeesuksen vastausta Pilatus astuu takaisin ulos

palatsista Haumln julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi ja vetoaa sen jaumllkeen juutalaisten

tapaan vapauttaa vanki paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan rdquoTahdotteko ettauml vapautan

260 Jae 1912 on mahdollista sijoittaa myoumls edeltaumlvaumlaumln kohtaukseen koska ei ole taumlysin selvaumlauml onko Pilatus taumlssauml jakeessa jo siirtynyt ulos vai onko haumln vielauml sisaumlllauml palatsissa Jeesuksen kanssa Esimerkiksi Carter (2003 138) ja Skinner (2010 99ndash101) sijoittavat jakeen kuudenteen kohtaukseen Toisaalta esimerkiksi Brown (1994 758) ja Bond (1998 189) sijoittavat jakeen seitsemaumlnteen kohtaukseen Itse noudatan jaumllkimmaumlistauml jakotapaa sillauml jae 12 on pohjimmiltaan juutalaisten ja Pilatuksen vaumllinen oli Pilatus sitten yhauml palatsin sisaumlllauml tai ei

71

juutalaisten kuninkaanrdquo haumln kysyy Laumlsnaumlolijat kuitenkin vaativat vapautettavaksi

Barabbasta joka Johanneksen mukaan oli rosvo

Nyt oikeudenkaumlynnin puolivaumllissauml Pilatus kaumlskee ruoskimaan Jeesuksen

Johannes kertoo kuinka sotilaat tekivaumlt orjantappuroista kruunun ja pukivat

Jeesukselle purppuraviitan Taumlmaumln jaumllkeen he tervehtivaumlt Jeesusta juutalaisten

kuningasta ja lyoumlvaumlt taumltauml

Jaumllleen Pilatus tulee ulos ja kertoo tuovansa Jeesuksen ulos osoittaakseen

ettauml pitaumlauml taumltauml syyttoumlmaumlnauml Jeesus saapuu paikalle orjantappurakruunussaan ja

viitassaan ja Pilatus lausuu rdquoKatso ihminenrdquo Taumlmauml saa ylipapit ja heidaumln

miehensauml huutamaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista Pilatus kuitenkin osoittaa

haluttomuutensa tuomita Jeesuksen ehdottamalla ettauml ylipappien pitaumlisi itse

ristiinnaulita Jeesus sillauml haumln ei pidauml taumltauml syyllisenauml Juutalaiset vaativat

Jeesukselle kuitenkin kuolemanrangaistusta sillauml taumlmauml on vaumlittaumlnyt olevansa

Jumalan Poika Niinpauml haumln on ansainnut lain mukaan kuoleman

Johannes kertoo ettauml taumlmauml saa Pilatuksen yhauml pelokkaammaksi Haumln vie

Jeesuksen takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta mistauml taumlmauml on laumlhtoumlisin Jeesus on

kuitenkin yllaumlttaumlen vaiti Niinpauml Pilatus kovisteleekin Jeesusta muistuttamalla ettauml

haumlnellauml on valta vapauttaa tai tuomita Jeesus Jeesus kuitenkin kieltaumlauml taumlmaumln Haumln

sanoo ettei Pilatuksella olisi haumlneen minkaumlaumln laista valtaa ellei sitauml olisi taumllle

annettu ylhaumlaumlltauml Haumln vakuuttaa Pilatukselle ettauml suurempi syyllinen on se joka

on Jeesuksen luovuttanut Pilatukselle

Viimeistauml kertaa Pilatus astuu ulos ja yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen Juutalaiset

kuitenkin varoittavat ettauml mikaumlli Pilatus ei tuomitse Jeesusta haumln ei ole keisarin

ystaumlvauml sillauml Jeesus on asettunut keisaria vastaan Taumlmaumln kuultuaan Pilatus on

valmis tuomitsemaan Jeesuksen Haumln tuo Jeesuksen jaumllleen ulos ja julistaa

laumlsnaumlolijoille ettauml Jeesus on heidaumln kuninkaansa Juutalaiset kuitenkin kieltaumlvaumlt

taumlmaumln ja vaativat Jeesusta ristiinnaulittavaksi rdquoPitaumlaumlkouml minun ristiinnaulita teidaumln

kuninkaannerdquo ihmettelee Pilatus mutta ylipapit kieltaumlvaumlt ettauml heillauml olisi muuta

kuningasta kuin keisari Niinpauml Pilatus luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi

Johanneksen evankeliumin kuvaus alkaa muiden tapaan Jeesuksen

luovutuksella juutalaisilta Pilatukselle Toisin kuin muut evankelistat Johannes

jakaa oikeudenkaumlynnin osapuolet paikallisesti Jeesus viedaumlaumln Pilatuksen

hallintopalatsiin mutta juutalaiset jaumlaumlvaumlt palatsin ulkopuolelle koska haluavat

vaumllttyauml epaumlpuhtaudelta Frey korostaakin ettauml on liian yksinkertaistavaa pitaumlauml

juutalaisia Rooman valtakunnan edustajina Johanneksen evankeliumissa vaikka

72

naumlmauml tekivaumltkin yhteistyoumltauml Rooman vallan kanssa Jos Johannes olisi kuvannut

juutalaiset puhtaasti Rooman vallan edustajina naumlmauml eivaumlt olisi pelaumlnneet palatsin

aiheuttamaa epaumlpuhtautta261 Johanneksen kuvaus vuorotteleekin palatsin ulko- ja

sisaumlpuolen vaumllillauml Pilatuksen liikkeiden mukaan Perinteisesti Pilatuksen

liikkumisen palatsista ulos ja taas sisaumllle on tulkittu kuvaavan taumlmaumln

paumlaumlttaumlmaumlttoumlmyyttauml ja heikkoutta hallitsijana262 Toisaalta Matthew Skinnerin

mukaan Pilatuksen liikehtimisellauml Johannes kuvaa sitauml ettei Pilatus lopulta

kykene ohjailemaan oikeudenkaumlynnin osapuolia Samalla Pilatuksen liikkuminen

erottaa taumlmaumln juutalaisista263 Minun naumlkemykseni mukaan on kuitenkin varottava

Pilatuksen liikkumisen ylitulkitsemista Johanneksen tarkoitus ei ole kuvailla sillauml

Pilatuksen persoonaa evankeliumissa vaan kyseessauml on ensisijaisesti vain

Johanneksen keino kuljettaa kertomusta eteenpaumlin Johannes luo voimakkaan

kerronnallisen jaumlnnitteen juutalaisten ja Jeesuksen vaumllille sijoittamalla naumlmauml

paikallisesti eroon toisistaan Taumlmauml jaumlnnite osaltaan korostaa vuorollaan

kummankin osapuolen toimia katkelmassa264

Pilatus avaa oikeudenkaumlynnin kysymaumlllauml syytteitauml Jeesusta vastaan

Johannes aloittaa Luukkaan tavoin oikeudenkaumlynnin perinteisen roomalaisen

oikeudenkaumlyntikaumlytaumlnnoumln mukaisesti265 Juutalaiset kuitenkin kieltaumlytyvaumlt

antamasta suoraa vastausta ja toteavat Jeesuksen olevan κακόν ποιῶν rsquopahan

tekijaumlrsquo Brown yhdistaumlauml taumlmaumln Jeesuksen ja Hannaksen vaumlliseen keskusteluun

jossa Jeesus pyytaumlauml vartijaa osoittamaan haumlnen valheellisen puheensa κακῶς

ἐλάλησα (Joh 1823) Johanneksen ironia on taumlssauml Brownin mukaan se ettauml itse

asiassa kertomuksen juutalaiset ovat niitauml jotka ovat pahan tekijoumlitauml266 Vaikka

Brown onkin oikeassa Johanneksen ironisesta tarkoituksesta naumlhdaumlkseni yhteys

rsquopahan tekijaumlnrsquo ja rsquovaumlaumlrin puhumisenrsquo vaumllillauml on heikko Pelkaumlstaumlaumln se ettauml ne

jakavat saman adjektiivin ei riitauml Pidaumlnkin todennaumlkoumlisempaumlnauml Carterin

261 Frey 2014 364 Vertaa Thatcher (2009 52ndash53) joka paumlinvastoin ajattelee nimenomaan juutalaisten monin paikoin edustavan Rooman valtakuntaa 262 Naumlin esimerkiksi Brown 1994 744 Frey 2014 347 389263 Skinner 2010 94 Skinner ei kuitenkaan usko Johanneksen kuvaavan Pilatusta paumlaumlttaumlmaumlttoumlmaumlnaumltai heikkona hallitsijana vaan ainoastaan korostaa ettei oikeudenkaumlynti lopulta etene taumlysin Pilatuksen toivomalla tavalla 264 Naumlin esimerkiksi Bond 1998 169 mutta myoumls Brown 1994 744 ja Lincoln 2005 458 Lisaumlksi Thatcherin (2009 70ndash71) mukaan Pilatuksen palatsin ulkopuoli kuvaa Pilatuksen ja Rooman vallan julkista puolta kun taas palatsin sisaumlpuoli on Pilatuksen rdquoturvapaikkardquo jonne juutalaiset eivaumlt paumlaumlse Jeesus kuitenkin astuu sisaumllle palatsiin ja niinpauml Rooma joutuu kamppailemaan Jeesuksen arvovallan kanssa Mielestaumlni Thatcher kuitenkin liikkuu ylitulkinnan rajamailla vaikkaonkin totta ettauml Pilatus joutuu kohtaamaan toisaalta juutalaiset ja toisaalta Jeesuksen auktoriteetin Mikaumlaumln Johanneksen kuvauksessa ei kuitenkaan naumlhdaumlkseni osoita ettauml palatsi edustaisi Pilatukselle turvapaikkaa jonka koskemattomuuden Jeesus rikkoo265 Naumlin esimerkiksi Morris 1995 676266 Brown 1994 746

73

naumlkemystauml ettauml Johanneksen kuvauksessa rsquopahan tekijaumlrsquo on taumlydellinen vastakohta

sille mitauml Jeesus todella Johanneksen mukaan oli Johannes on kertonut monessa

kohtaa kuinka Jeesus paumlinvastoin tekee hyviauml tekoja (Joh 51ndash15 61ndash15)267

Johanneksen ironia tulee ymmaumlrretyksi laajemman kontekstin kautta siitauml ettauml

juutalaiset johtajat pyrkivaumlt surmaamaan hyvaumlntekijaumln ja Jumalan Pojan Toisaalta

Carterin tulkinnassa nousee keskeiseksi myoumls aiempien evankeliumien osalta tuttu

tulkinta juutalaisen eliitin ja Pilatuksen liittolaisuudesta Carterin mukaan

Pilatuksen kysymys Jeesuksen syytteistauml on pelkkaumlauml teatteria sillauml juutalaisen

eliitin kanssa liitossa oleva Pilatus tietaumlauml hyvin mistauml Jeesusta syytetaumlaumln

Roomalaiset sotilaat olivat jo mukana Jeesuksen vangitsemisessa (Joh 18312)

joten jonkun roomalaisen hallintomiehen on taumlytynyt valtuuttaa taumlmauml Niinpauml

Carterin mukaan on ilmeistauml ettauml Pilatus on jo kuullut Jeesuksesta Taumlstauml syystauml

juutalaiset eivaumlt annakaan Pilatukselle selvaumlauml vastausta268 Myoumls Johanneksen

evankeliumin osalta Carterin tulkinta liikkuu hyvin vahvasti historiallisella

tasolla Oikeudenkaumlynnin kaumlsittelyssaumlaumln haumln ei juurikaan kiinnitauml huomiota

Johanneksen motiiveihin Carter vaikuttaa olettavan ettauml sekauml Johannekselle ettauml

taumlmaumln lukijoille haumlnen kuvaamansa juutalaisten ja Pilatuksen vaumllinen poliittinen

peli oli keskeinen teema oikeudenkaumlynnissauml

Reaktiona juutalaisten vastaukseen Pilatus kaumlskee heidaumln itse tuomita

Jeesus Taumlstauml voidaan esittaumlauml kaksi tulkintaa Johanneksen Pilatus ei ole

kiinnostunut tuomitsemaan tavallista pahan tekijaumlauml joka saattoi vain olla rikkonut

jotakin paikallista tapaa tai saumlaumldoumlstauml Pilatus ehdottaakin ettauml juutalaiset

ratkaisivat itse taumlmaumln asian sillauml tyypillisesti roomalaiset sallivat paikalliselle

eliitille kohtalaisen laajan oikeudellisen toimivallan Niinpauml vasta kun juutalaiset

myoumlntaumlvaumlt ettauml he vaativat Jeesukselle kuolemanrangaistusta Pilatus suostuu

tarkastelemaan asiaa269 Toisaalta on mahdollista ettauml Pilatus aikoo osoittaa

juutalaisille kuka oikeastaan on hallitsevassa asemassa heidaumln keskinaumlisessauml

liitossaan Juutalaiset johtajat joutuvat myoumlntaumlmaumlaumln riippuvaisuutensa

Pilatuksesta koska eivaumlt itse voi langettaa kuolemantuomiota270 Molemmat

selitykset liikkuvat hyvin vahvasti tekstin historiallisella tasolla eivaumltkauml siten

267 Carter 2014 241ndash242 268 Carter 2008 301 Lisaumlksi Bond (1998 176) pitaumlauml niin ikaumlaumln taumltauml pelkkaumlnauml esityksenauml vaikka haumlnen tulkinnassaan ei ole viitteitauml siitauml ettauml haumln olettaisi Pilatuksen ja juutalaisen eliitin olevan selvaumlsti liitossa Haumlnen mukaansa on ymmaumlrrettaumlvaumlauml ettauml juutalaisten vastaus on ylimalkainen He eivaumlt pidauml siitauml ettauml Pilatus esittaumlauml tietaumlmaumltoumlntauml kun taumlmauml on selvaumlsti ollut osallinen jo Jeesuksen vangitsemisessa 269 Morris 1995 676ndash677 Frey 2014 365ndash366270 Carter 2008 301 Skinner 2010 95 Myoumls Lincoln 2005 460 Tosin Lincoln ei viittaa Pilatuksen ja juutalaisen eliitin vaumlliseen liittoon

74

erityisesti tuo esille Johanneksen motiiveja jotka haumln paljastaa jakeessa 1832

Muun muassa Thatcher kiinnittaumlauml huomionsa juuri taumlhaumln vuoropuhelua seuraavaan

jakeeseen rdquoNaumlin tapahtui jotta Jeesuksen sanat kaumlvisivaumlt toteen Haumln oli aiemmin

ilmaissut millainen tulisi olemaan haumlnen kuolemansardquo Thatcher korostaa ettauml

Johannekselle ei ollut olennaista se miksi juutalaiset eivaumlt voineet tuomita

Jeesusta kuolemaan Sen sijaan Johannekselle oli olennaista se ettauml Jeesuksen oli

kuoltava roomalaisten kaumlsissauml ristillauml koska Jeesus oli itse niin sanonut271

Pilatus palaa sisaumllle palatsiin ja alkaa kuulustella Jeesusta Toisin kuin

synoptisissa evankeliumeissa Jeesuksen kuulustelua ei kaumlydauml Johanneksen

evankeliumissa vain oikeudenkaumlynnin alussa vaan Pilatus kuulustelee Jeesusta

uudelleen oikeudenkaumlynnin loppupuolella (Joh 199ndash11) Pilatus kysyy

Jeesukselta kaikille evankeliumeille yhteisen kysymyksen rdquoOletko sinauml

juutalaisten kuningasrdquo Jeesuksen kuninkuudesta muodostuu myoumls Johanneksen

evankeliumissa oikeudenkaumlynnin keskeinen teema272 Sen sijaan synoptikkojen

vaikenevasta Jeesuksesta ei evankeliumissa ole juurikaan merkkejauml273 Paumlinvastoin

Jeesus ryhtyy keskusteluun Pilatuksen kanssa ja vaikuttaa haastavan Pilatuksen

auktoriteetin Jeesuksen ja Pilatuksen vaumllisessauml keskustelussa mielenkiintoista on

juuri naumliden kahden vaumllinen dynamiikka Jeesus puhuu Pilatukselle kuin

vertaiselleen tai jopa alamaiselleen Haumln vielaumlpauml uskaltaa kyseenalaistaa

Pilatuksen kysymyksen vaikkei ole edes Rooman kansalainen saatikka sitten

jalosukuinen Historialliselta kannalta on erikoista ettei maaherra ja Rooman

vallan edustaja vaikuta pitaumlvaumln taumltauml kaumlytoumlstauml haumlvyttoumlmaumlnauml274 Pilatus kuitenkin

vain paljastaa kysymyksen alkuperaumln vastaamalla rdquoEn kai minauml ole mikaumlaumln

juutalainen Sinun kansasi ja ylipapit ovat sinut luovuttaneet minulle (Joh

1835)rdquo Frey katsoo ettauml Johannes korostaa taumlssauml kohtaa juutalaisten ylipappien

syyllisyyttauml Jeesuksen tuomitsemisessa Pilatus ei olisi kuulustelemassa ja

tuomitsemassa Jeesusta elleivaumlt juutalaiset ylipapit olisi toimittaneet Jeesusta

haumlnelle ja vaatineet kuolemantuomiota275 Toisaalta Lincolnin mukaan

Johannekselle Pilatuksen vastauksen rsquojuutalainenrsquo ei viittaa pelkaumlstaumlaumln etniseen

271 Thatcher 2009 72 viittaa mm kohtaan Joh 314ndash15 jossa Jeesus puhuu Ihmisen Pojan korottamisesta Kuolemantuomio juutalaisten kaumlsissauml olisi saattanut merkitauml kivittaumlmistauml joka viittaa maahan painamiseen kun taas nostaminen ristille rinnastuu korottamiseen Samoin Brown 1994 747ndash749 Morris 1995 677 Lincoln 2005 460ndash461 ja Frey 2014 366 Samalla Brown ja Lincoln arvioivat myoumls juutalaisten oikeutta langettaa kuolemantuomio272 Skinner 2010 95273 Jeesus vaikenee Johanneksen evankeliumissa vain kerran Joh 199 mutta taumlssaumlkin kohtaa vaikeneminen saa hyvin erilaisen saumlvyn kuin synoptisissa evankeliumeissa274 Brown 1994 759 Thatcher 2009 73ndash74 Frey 2014 367275 Frey 2014 368 Samoin myoumls Morris 1995 680

75

taustaan vaan evankeliumissa juutalaisia ovat kaikki ne jotka eivaumlt ymmaumlrrauml

Jeesuksen opetusta276 Pilatus jatkaa kysymaumlllauml mitauml Jeesus on tehnyt Jeesus

puolestaan selittaumlauml kuinka haumlnen kuninkuutensa ei ole taumlstauml maailmasta Carter

pitaumlauml taumltauml selvaumlnauml haasteena keisarille sillauml vaikka Jeesus ei edustakaan

sotilaallista uhkaa (Joh 1836) Jeesus on kuitenkin kuningas jonka kuninkuus on

kaikkien maallisten hallitsijoiden ylaumlpuolella Niinpauml Carterista Jeesuksen

kuninkuutta taumlytyy pitaumlauml myoumls poliittisena vaikka se ei siltauml vaikuttaisikaan277

Brown on eri mieltauml Carterin kanssa Haumlnestauml Jeesus on osoittanut ettei haumlnen

kuninkuutensa ole maallista Siksipauml taumlmauml on juuri se syy miksi Jeesuksen valta ei

kilpaile keisarin vallan kanssa Johanneksen mukaan ihmiset tekevaumlt elaumlessaumlaumln

valinnan kuuluvatko he Jeesuksen valtakuntaan vai ei mutta taumlmauml ei tarkoita

keisarin vallan hylkaumlaumlmistauml278 Brown kirjoittaa rdquoJohannekselainen Jeesus sanoisi

ettauml kun haumln on jo tullut valona maailmaan tuomion aika on ihmisten valitessa

haumlnen puolestaan tai haumlntauml vastaan haumlnen valtakuntansa ei ole vain taivaallinen tai

enkelimaumlinen ndash enemmaumlnkin se on taumlssauml maailmassa mutta ei osa sitaumlrdquo279

Kun Pilatus toteaa kysyvaumlsti ettauml Jeesus siis sittenkin on kuningas Jeesus

vaumlistaumlauml suoran vastauksen ja alkaa puhua totuudesta Haumln kertoo todistavansa

totuudesta ja lupaa ettauml jokainen joka on totuudesta kuulee haumlnen sanansa

Evankeliumin lukijalle on selvaumlauml ettauml Jeesus viittaa taumlllauml itseensauml (Joh 146) Taumltauml

voidaankin pitaumlauml kokeena jolla Jeesus tuomitsee Pilatuksen kuuleeko Pilatus

Jeesuksen sanat280 Pilatus ei kuitenkaan ymmaumlrrauml taumltauml Haumln kysyy rdquoMikauml on

totuusrdquo mutta kysymys ei ole vilpitoumln Sen sijaan ettauml haumln odottaisi vastausta haumln

kaumlaumlntyy ja palaa takaisin ulos Pilatus pyrkii vain pilkallisesti kumoamaan

Jeesuksen aiemmat sanat Samalla Johanneksen Pilatus osoittaa ettei haumln

ymmaumlrrauml Jeesuksen opetusta toisin kuin evankeliumin lukija Pilatus palaa

juutalaisten luo joiden joukkoon haumlnkin Johanneksen ironisessa kuvauksessa

kuuluu281

276 Lincoln 2005 463277 Ks tarkemmin Carter 2014 243ndash245 Samoin Lincoln (2005 462) toteaa ettauml Johanneksen Jeesuksen kuninkuudesta ei voida erottaa uskonnollista poliittisesta Niinpauml Jeesuksen kuninkuus ei sovi yhteen keisarin vallan kanssa Lisaumlksi Carter (s 245) korostaa kuinka Jeesuksen edustama vaumlkivallaton valta on taumlysin vastakohtainen Rooman valtakunnan vaumlkivaltaan perustuvalle vallalle278 Brown 1994 751 Samoin myoumls Morris 1995 680ndash681 Skinner 2010 96 Frey 2014 369279 Brown 1994 751280 Naumlin Brown 1994 752ndash753 Frey 2014 370 Carter 2014 246ndash247 Morris (1995 682) toteaa ettauml koko Johanneksen kuvaus Jeesuksen kuolemasta ja yloumlsnousemuksesta kertoo siitauml totuudestamihin Jeesus taumlssauml sanoillaan viittaa281 Lincoln 2005 462ndash463 Skinner 2010 96 Frey 2014 370ndash371 Frey tosin korostaa ettei Pilatus taumlssauml kohtaa ole kuitenkaan Jeesuksen vastustaja vaikkei ymmaumlrraumlkaumlaumln Jeesuksen sanoja Toisaalta Bond (1998 179) yhdistaumlauml koko Rooman valtakunnan Pilatuksen esimerkkiin Lisaumlksi Thatcherin (2009 75) mukaan Jeesuksen sanat korostavat Johanneksen dualistista maailmankuvaa

76

Kun Pilatus palaa juutalaisten eteen haumln ensitoumlikseen ja odottamattomasti

julistaa Jeesuksen syyttoumlmaumlksi Haumln viittaa myoumls Johanneksen evankeliumissa

tapaan vapauttaa vanki paumlaumlsiaumlisjuhlan aikaan Tosin synoptikoista poiketen

Johanneksen mukaan tapa oli selvaumlsti juutalainen282 Haumln tarjoutuukin

vapauttamaan juutalaisten kuninkaan Taumlmauml on yllaumlttaumlvaumlauml koska mikaumlli haumln pitaumlauml

Jeesusta viattomana miksi haumln maaherra vetoaa tapaan vapauttaa vanki kansan

toiveen mukaan Leon Morrisin mukaan Pilatus yritti vedota vaumlkijoukkoon

Pilatus tiedosti ylipappien halun tuomita Jeesus joten haumln toivoi loumlytaumlvaumlnsauml

vaumlkijoukon seasta tukea Jeesuksen vapauttamiselle Vedotakseen vaumlkijoukkoon

Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi283 Naumlhdaumlkseni on kuitenkin

taumlysin epaumluskottavaa ettauml roomalainen maaherra kutsuisi Jeesusta juutalaisten

kuninkaaksi koska toivoi saavansa vaumlkijoukon puolelleen En myoumlskaumlaumln pidauml

todennaumlkoumlisenauml ettauml Johanneksen lukijat olisivat pitaumlneet taumltauml tulkintaa

uskottavana Frey katsookin taumlmaumln johtuvan puhtaasti Johanneksen tulkinnasta

jonka mukaan Jeesus todella oli juutalaisten kuningas Niinpauml haumln huolehtii ettauml

haumlnen kuvauksessaan myoumls Pilatus kaumlyttaumlauml taumltauml arvonimeauml Jeesuksesta284 Tosin

monet muut tutkijat katsovat ettauml Pilatus tietaumlessaumlaumln juutalaisten haluavan tuomita

Jeesuksen pyrkii ottamaan tilanteesta kaiken hyoumldyn itselleen vaikka ehkauml pitikin

Jeesusta viattomana Johanneksen evankeliumin kuvauksessa oikeudenkaumlynnistauml

juutalaiset ovat puhtaasti Jeesuksen vastustajia Niinpauml vapauttava tuomio ei tule

kelpaamaan heille joten Pilatus tarjoaa heille vapautettavaksi juutalaisten

kuningasta Nyt halutessaan tuomita Jeesuksen he samalla kieltaumlvaumlt juutalaisten

kuninkaan285 Laumlsnaumlolijat eivaumlt myoumlskaumlaumln hyvaumlksy Jeesusta vaan vaativat

vapautettavaksi Barabbasta Johannes esittelee Barabbaksen sanalla ὁ λῃστής

rsquorosvorsquo joka Brownin mukaan saattoi merkitauml tavallista maantierosvoa joskin

Josefus kaumlyttaumlauml termiauml λῃστής myoumls viittaamaan kapinallistaistelijoihin

(esimerkiksi Bell 2254) Carter tulkitseekin ettauml Johannes myoumls asettaa

juutalaisten eteen valinnan vaumlkivallan ja vaumlkivallattomuuden vaumllillauml kun

jossa ei ole olemassa keskitietauml vaan ihmiset kuuluvat joko totuuteen tai valheeseen282 Matteus ja Markus eivaumlt sano suoraan oliko kyseessauml juutalainen vai roomalainen tapa mutta on mahdollista olettaa heidaumln pitaumlvaumln tapaa roomalaisena koska he mainitsevat ettauml maaherran tapa oli paumlaumlstaumlauml vanki vapaaksi Brown (1970 854ndash855) kaumlsittelee laajemmin taumlmaumln tavan historiallisuutta ja luonnetta283 Morris 1995 682ndash683 284 Frey 2014 371 285 Mm Brown 1970 855ndash856 Bond 1998 181ndash182 Carter 2008 304 Skinner 2010 9 Muista poiketen Carterin mukaan Pilatus pitaumlauml Jeesusta taumlssauml kohtaa syyllisenauml Olihan Pilatus laumlhettaumlnyt sotilaansa vangitsemaan Jeesuksen ja lisaumlksi Jeesus on laumlhestulkoon myoumlntaumlnyt olevansa kuningaseli kapinallinen Rooman valtakunnan silmissauml

77

vaihtoehdoiksi muodostuu rosvo Barabbas ja juutalaisten kuningas Jeesus286

Viittaus vaumlkivaltaiseen Rooman vallan vastustamiseen ei mielestaumlni ole

Johanneksen Barabbas-kuvauksessa niin selvaumlauml kuin Markuksella tai Luukkaalla

Johannekselta naumlyttaumlauml irtoavan vain vaumlhaumln mielenkiintoa Barabbasta kohtaan sillauml

taumlmauml katoaa evankeliumista taumlmaumln kohtauksen jaumllkeen Johannes ei edes paljasta

lukijoille kuinka Barabbakselle lopulta kaumly Niinpauml Johanneksella saattaakin olla

syvempi motiivi Barabbas kuvauksessaan Brown viittaakin jakeisiin Joh 101ndash2

Katkelmassa Jeesus sanoo olevansa hyvauml paimen ja kertoo sen joka ei tule

lammastarhaan portista olevan κλέπτης καὶ λῃστής rsquovaras ja rosvorsquo Vaikka yhteys

Barabbaksen ja lammastarhan rosvon vaumllillauml ei ole taumlysin selvauml pidaumln Brownin

sen pohjalta tekemaumlauml johtopaumlaumltoumlstauml uskottavana Brown toteaa ettauml Johannes

kuvaa kuinka juutalaiset valitsevat Jeesuksen siis hyvaumln paimenen sijaan

rosvon287 Erot Carterin ja Brownin tulkintojen vaumllillauml eivaumlt ole suuret mutta

keskeinen ero niiden vaumllillauml on kysymys kapinasta johon en usko Johanneksen

viittaavan

Barabbas-kohtaus jaumlauml taakse ja yhtaumlkkiauml Pilatus kaumlskee ruoskia Jeesuksen

Lisaumlksi sotilaat pilkkaavat Jeesusta Kohtaus on erikoinen keskellauml

oikeudenkaumlyntiauml Se muistuttaa hyvin paljon Markuksen ja Matteuksen

evankeliumien oikeudenkaumlynti kuvauksen loppua jossa sotilaat ruoskivat ja

pilkkaavat Jeesusta (Mark 1515ndash19 Matt 2726ndash30) Yksi tulkinta on ettauml

Johanneksen Pilatus pyrkii tyynnyttaumlmaumlaumln juutalaisten veren himon

ruoskituttamalla Jeesuksen samaan tapaan kuin Luukkaan Pilatus lupaa kurittaa

Jeesusta ennen vapauttamista288 Johanneksen ruoskimisesta kaumlyttaumlmauml verbi

μαστιγόω viittaa kuitenkin Horst Balzin mukaan hyvin perusteelliseen ja rajuun

ruoskintaan joka tavallisesti tarkoitettiin vain kuolemaantuomituille rikollisille

Taumlmauml ruoskinta on jo itsessaumlaumln saattanut aiheuttaa rangaistulle kuolettavia

vammoja sillauml ruoskan iskujen maumlaumlraumlauml ei ollut rajoitettu taumlssauml rangaistuksessa289

Niinpauml taumlmauml tulkinta vaikuttaa epaumluskottavalta Carter toteaakin ettauml ruoskinta 286 Brown 1970 872 Carter 2003 144 Carterin tavoin myoumls Thatcher (2009 76) uskoo juutalaisten valitsevan vaumlkivallan ja vaumlkivallattomuuden vaumlliltauml Kaumlsitykseni mukaan λῃστής viitannee kuitenkin enemmaumln yksittaumlisiin rikollisiin tai kapinallistaistelijoihin kuin jaumlrjestaumlytyneisiin kapinallisryhmien jaumlseniin 287 Brown 1994 797 Samoin Lincoln 2005 464ndash465 Skinner 2010 97 Frey 2014 372 Mielenkiintoista on ettauml Brown vaikuttaa muuttaneen mieltaumlaumln Barabbaksen suhteen Frey puolestaan ei viittaa tekstissaumlaumln hyvaumlaumln paimeneen mutta tulkitsee Johanneksen esittaumlvaumln valinnanvain Jeesuksen ja rikollisen vaumllillauml ilman viittausta kapinaan Lincoln mainitsee sekauml viittauksen kapinallistaistelijoihin ettauml taumlmaumln tulkinnan jota haumln lopulta pitaumlauml Johannekselle taumlrkeaumlmpaumlnauml teemana288 Brown 1994 827 Morris 1995 699 Frey (2014 373) arvostelee taumltauml sillauml haumln pitaumlauml taumlysin epaumluskottavana ettauml Pilatus uskoisi tyynnyttaumlvaumlnsauml juutalaisten veren himon pelkaumlllauml ruoskimisella kun naumlmauml vaativat Jeesukselle kuolemaa

78

osoittaa Pilatuksen olevan juutalaisten johtajien puolella Ruoskituttamalla

Jeesuksen Pilatus tekee selvaumlksi ettauml kaikki vastarinta Rooman valtaa kohtaan on

turhaa Lisaumlksi sotilaat pukevat Jeesuksen kuninkaan arvoisesti purppuraviittaan ja

kruunuun Toki on helppo havaita kohtauksen ironisuus Siinauml missauml sotilaat

pilkkaavat Jeesusta kuninkaaksi Johanneksen yleisouml tiesi Jeesuksen todella olevan

kuningas290 Thatcher tarjoaa hyvin voimakkaasti Johanneksen motiiveista

nousevan tulkinnan Haumlnen mukaansa Johannes kuvaa kuinka Jeesuksen

kuninkuutta Rooma ei voi haumlvittaumlauml edes vaumlkivallalla291 Taumlmauml tulkinta on hyvin

mielenkiintoinen sillauml Johanneksen kuvauksessa Jeesuksen vammat ovat taumlysin

toissijaiset Johannes ei missaumlaumln kohtaa viittaa siihen ettauml Jeesus olisi edes saanut

vammoja

Pilatus saapuu jaumllleen juutalaisten luo ja kertoo tuovansa myoumls Jeesuksen

ulos naumlyttaumlaumlkseen ettei pidauml taumltauml syyllisenauml mihinkaumlaumln Carterin mukaan

Pilatuksen julistusta Jeesuksen viattomuudesta ei voida pitaumlauml uskottavana vaan

kyseessauml on Pilatuksen tapa noumlyryyttaumlauml juutalaisia johtajia Pilatus esittelee omaa

valtaansa ja pakottaa juutalaiset tunnustamaan oman voimattomuutensa haumlnen

edessaumlaumln Niin Jeesus siis astuu ulos palatsista puettuna kruunuun ja viittaan

Carterin mukaan Jeesus on esimerkki sen henkiloumln kohtalosta joka vaumlittaumlauml

olevansa kuningas ilman roomalaisten lupaa292 Toisaalta on huomattava ettei

Johannes viittaa Jeesuksen vammoihin lainkaan Jeesus astuu vaumlkijoukon eteen

vain kuninkaallisissa arvomerkeissaumlaumln Pilatus esittelee Jeesuksen juutalaisille

huudahtamalla rdquoKatso ihminenrdquo Huudahduksen merkityksestauml on esitetty

monenlaisia naumlkemyksiauml Monet tutkijat katsovat ettauml taumlssauml Johannes viittaa

Pilatuksen suulla Ihmisen Poikaan joka esiintyy toistuvasti Johanneksen

evankeliumissa (Joh 151 527ndash29 828 1223 32ndash34)293 Viittaus Ihmisen

Poikaan ei naumlhdaumlkseni ole taumlysin selvaumlauml taumlssauml kohtaa vaikka se soveltuukin hyvin

289 Balz 1981 395 Tarkasti ottaen Balz pitaumlauml taumltauml kohtaa poikkeuksellisena koska ruoskinta tapahtuu ennen tuomiota Haumln vaumlittaumlaumlkin ettauml Pilatus kaumlyttaumlauml ruoskintaa vain saadakseen Jeesuksentunnustamaan Haumln olettaa tulkinnassaan ettauml Pilatuksella ei ole erityisiauml motiiveja vielauml taumlssauml vaiheessa tuomita Jeesusta Toisaalta mm Carterin esittaumlmauml tulkinta vaumllttaumlauml taumlmaumln ongelman sillauml Jeesus on jo tuomittu vaikka tuomiota ei ole vielauml julistettu290 Carter 2008 305 Lisaumlksi Bond (1998 183ndash184) huomauttaa ettauml Johannes saattaa kuvata taumlssaumlsotilaiden pilkkaavan Jeesusta keisarina sillauml kreikan kielessauml Rooman keisariin viitattiin myoumls sanalla βασιλεύς Skinner (2010 98) naumlkee Jeesuksen ruoskimisessa ja pilkkaamisessa taumlmaumln taumlydellisen esineellistaumlmisen (objectification) oikeudenkaumlynnissauml sillauml Jeesus vaikenee taumlmaumln jaumllkeen kunnes vastaa lopulta jakeessa 1911 Skinnerin tulkinta on kuitenkin mielestaumlni erikoinensillauml vaikka Jeesus on vaiti taumlmauml esiintyy hyvin majesteetillisesti kuvattuna huolimatta kohtaamastaan pilkasta Lisaumlksi kun Jeesus lopulta vastaa Pilatukselle jakeessa 11 haumlnen auktoriteettinsa vaikuttaa koskemattomalta291 Thatcher 2009 83292 Carter 2008 305 Naumlin myoumls Skinner 2010 98ndash99 293 Naumlin mm Morris 1995 701ndash702 Bond 1998 186 Carter 2008 305ndash306

79

kohtauksen kontekstiin Johannes saattaakin viitata Kaifaksen julistukseen

jakeessa Joh 1150 Jakeessa Kaifas sanoi ettauml on parempi yhden ihmisen kuolla

kansan puolesta kuin koko kansan tuhoutua Niinpauml nyt Pilatus osoittaa

juutalaisille ettauml taumlssauml on tuo yksi ihminen294 Toisaalta Brown pitaumlauml taumltauml

yksinkertaisesti saumlaumllin ilmauksena Pilatus tarkoittaa rdquoKatsokaa taumltauml saumlaumllittaumlvaumlauml

miestaumlrdquo Pilatus yrittaumlauml esittaumlauml juutalaisille ettei Jeesuksesta ole kenellekaumlaumln

uhkaa295 Ylipapit ja heidaumln miehensauml kuitenkin vaativat Jeesusta

ristiinnaulittavaksi

Jo toisen kerran Pilatus kaumlskee ylipappien tuomita Jeesuksen sillauml haumln ei ole

havainnut Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln On erikoista ettauml Pilatus toimii

naumlin Onhan haumlnelle taumlssauml kohtaa selvaumlauml ettauml ylipapit haluavat Jeesukselle

tuomiota jota he eivaumlt voi itse antaa Taumllle on kaksi mahdollisuutta Kyseessauml voi

olla jaumllleen yksi Pilatuksen yritys korostaa omaa valtaansa ja noumlyryyttaumlauml

juutalaista eliittiauml296 Toisaalta Morris esittaumlauml ettauml Pilatus ja haumlnen kauttaan siis

Johannes korostaa ettauml todellinen vastuu tuomiosta on nyt juutalaisilla

ylipapeilla297 Ylipapit korostavatkin ettauml Jeesus on tuomittava kuolemaan koska

haumln on tehnyt itsestaumlaumln Jumalan Pojan Taumlmauml on ensimmaumlinen kerta

oikeudenkaumlynnin aikana kun juutalaiset johtajat ilmaisevat suoraan mistauml he

syyttaumlvaumlt Jeesusta Evankeliumin lukijalle syytoumlksessauml ei ole mitaumlaumln yllaumlttaumlvaumlauml

eikauml kyseenalaista Johannes on osoittanut lukijoilleen ettauml Jeesus on Jumalan

Poika ja Jeesus on useaan otteeseen puhunut Jumalasta Isaumlnaumlaumln (Joh 517ndash18

1715) Kuullessaan ettauml Jeesus on vaumlittaumlnyt olevansa Jumalan Poika Pilatus on

peloissaan Johannes kirjoittaa evankeliumissaan Ὅτε οὖν ἤκουσεν ὁ Πιλᾶτος

τοῦτον τὸν λόγον μᾶλλον ἐφοβήθη Taumlmaumln lauseen tulkinta on ollut haasteellista

Haasteelliseksi sen tekee sana μᾶλλον rsquoenemmaumlnrsquo sillauml tekstissauml mikaumlaumln ei ole

aiemmin osoittanut ettauml Pilatus olisi ollut ylipaumlaumltaumlaumln peloissaan Niinpauml taumlmaumln

kohdan tulkinta on jakanut tutkijoita Toisaalta se voi tarkoittaa ettauml Pilatus oli

enemmaumln peloissaan kun haumln kuuli juutalaisten syytoumlksen Pilatus oli jo valmiiksi

peloissaan sillauml Jeesus oli puhunut haumlnelle asioista joita haumln ei ymmaumlrtaumlnyt298

Todennaumlkoumlisempaumlauml kuitenkin on ettauml kyseessauml on vahvistava sana Pilatus oli

294 Naumlin Frey 2014 376 Skinner 2010 98 Skinner viittaa myoumls muihin Johanneksen evankeliumin kohtiin jossa Jeesukseen on viitattu sanalla ἄνθρωπος (mm Joh 746 1033) muttayhteys Kaifaksen sanoihin on naumlhdaumlkseni merkittaumlvin 295 Brown 1994 828 Myoumls Carter (2003 146) tunnustaa taumlmaumln tulkinnan mutta pitaumlauml Johanneksenmotiivien kannalta keskeisempaumlnauml rdquoIhmisen Poikardquo -tulkintaa296 Carter 2003 147297 Morris 1995 703298 Naumlin esimerkiksi Piper 2007 154 ja myoumls Frey 2014 377ndash378 Joskin Freyn kaumlsitys Pilatuksen aiemmasta pelokkuudesta ei tule taumlysin selvaumlksi

80

hyvin peloissaan On mahdollista ettauml juutalaisten vaumlite Jeesuksen mahdollisesta

jumaluudesta pelaumlstytti Pilatuksen sillauml kreikkalais-roomalaisessa kulttuuripiirissauml

taumlllaiset jumalallisia kykyjauml omaavat henkiloumlt eivaumlt olleet ennenkuulumattomia299

Lisaumlksi Carter liittaumlauml Jumalan Pojan vahvasti keisariin joka myoumls oli jumalan

poika kun haumlnen kuollut isaumlnsauml oli julistettu jumalaksi Niinpauml haumlnen mukaansa

Jeesus ei ainoastaan naumlyttaumlydy Pilatuksen silmissauml yksittaumlisenauml kapinallisjohtajana

vaan miehenauml joka asettuu suoraan Rooman keisaria vastaan Haumln uskoo ettauml

myoumls evankeliumien lukijoille taumlmauml merkitsee ettauml Jeesus on Rooman

vastakohta300

Niinpauml Pilatus palaa takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta taumlmaumln alkuperaumlstauml

Taumlmaumln ainoan kerran Johanneksen kuvauksessa Jeesus on kuitenkin vaiti Brown

uskoo sen johtuvan siitauml ettei Jeesus usko Pilatuksen ymmaumlrtaumlvaumln vaikka haumln

vastaisi taumllle301 Thatcher on eri mieltauml Haumln esittaumlauml ettauml Jeesus vaikenee

osoittaakseen Pilatukselle auktoriteettinsa302 Pilatus kovistelee Jeesusta ja

muistuttaa ettauml haumln voi tuomita Jeesuksen Jeesus kuitenkin asettaa Pilatuksen

vallan kyseenalaiseksi toteamalla ettauml kaiken vallan Pilatus on saanut ylhaumlaumlltauml

Carterin mukaan Jeesuksen vastaus osoittaa ettauml Pilatus on tuomittu

epaumlonnistumaan Taumlmaumln tarkoitus on poistaa uhka Rooman valtakunnalle mutta

lopulta toimiikin Jumalan suunnitelman mukaan303 Brown ei ole taumlysin samaa

mieltauml Carterin kanssa joka olettaa Jeesuksen puhuvan maallisesta vallasta

Brownin mukaan Johannes tarkoittaa vain valtaa tuomita Jeesus Brown viittaa

Johanneksen evankeliumin jakeeseen 1018 Siinauml Jeesus toteaa ettei kenellaumlkaumlaumln

299 Naumlin erinaumlisin painotuksin mm Brown 1970 877ndash878 Bond 1998 187 ja Skinner 2010 99 Brown mainitsee lisaumlksi kaksi muuta perustelua sille miksi Pilatus olisi ollut hyvin peloissaan Ensinnaumlkin haumln saattoi pelaumltauml rikkoneensa jotakin paikallista uskonnollista tapaa joita Rooman virkamiehet kunnioittivat Toiseksi haumln saattoi huomata ettauml juutalaisten halu tuomita Jeesus oli niin voimakas ettauml haumlnen olisi pakko vapauttaa Barabbas jonka vapautuksen haumln oli toivonut estaumlvaumlnsauml Jeesuksen avulla Lisaumlksi Bond korostaa ettauml taumlssauml kohdassa μᾶλλον viittaa enemmaumlnkinPilatuksen asenteen muutokseen itsevarmasta Pilatuksesta tulee pelkaumlaumlvauml Pilatus Toisaalta Skinner ei pidauml niinkaumlaumln merkittaumlvaumlnauml kreikkalais-roomalaisen maailmankuvan vaikutusta Pilatukseen Johanneksen evankeliumissa Sen sijaan kuten Jeesuksen juutalaiset ja roomalaiset vangitsijat kaatuivat maahan kun Jeesus sanoi rdquoMinauml se olenrdquo (Joh 186) Pilatus reagoi pelkaumlaumlmaumlllauml siihen ettauml haumlnelle paljastetaan jotakin Jeesuksen identiteetistauml300 Carter 2008 307301 Brown 1970 878 Samaan tapaa ajattelevat Bond 1998 188 Carter 2008 307 ja Skinner 2010 100 Carter ja Skinner toteavat ettauml Jeesus on jo kertonut Pilatukselle alkuperaumlnsauml (Joh 1836ndash37)mutta Pilatus ei tuolloin kuunnellut Jeesusta Yllaumlttaumlvaumlsti Carter viittaa myoumls Herran kaumlrsivaumlaumln palvelijaan joka kuitenkin sopii heikosti Johanneksen kontekstiin Jeesus ei ole osoittanut noumlyryyttauml missaumlaumln kohtaa Johanneksen evankeliumin oikeudenkaumlyntiauml eikauml myoumlskaumlaumln taumlssauml kohtaahaumlnen vaikenemisensa vaikuta siltauml302 Thatcherin (2009 78ndash79) mukaan on vain kaksi vaihtoehtoa miksi Jeesus vaikenisi maaherran edessauml 1 Jeesus esiintyy noumlyraumlnauml tai 2 Jeesus osoittaa auktoriteettinsa Ensimmaumlinen soveltuu synoptikkojen kuvaukseen Jeesuksesta muttei Johanneksen Jeesukseen 303 Carter 2008 308 Naumlin myoumls Thatcher (2009 80ndash81) joka korostaa ettauml Rooman valta on taumlysin Jumalan kaumlsissauml

81

ole valtaa viedauml haumlnen henkeaumlaumln vaan haumln itse antaa sen pois ja myoumls ottaa

takaisin304 Pidaumln kuitenkin Carterin tulkintaa uskottavampana sillauml naumlhdaumlkseni se

noudattaa vahvemmin Johanneksen teologiaa

Jakeessa 1911 Jeesus jatkaa ettauml Pilatusta suurempi syntinen on se joka on

luovuttanut haumlnet Pilatukselle Johanneksen Jeesus viitannee juutalaisiin johtajiin

jotka viimeksi luovuttivat Jeesuksen Pilatukselle ja joihin myoumls Pilatus viittaa

jakeessa 1835 On kuitenkin huomattava ettei Pilatus selviauml Johanneksen

evankeliumissa puhtain kaumlsin myoumls haumln tekee syntiauml305

Pilatus palaa ulos ja yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen Carter toistaa jaumllleen

tulkintansa ettei Pilatus ole taumlllaumlkaumlaumln kertaa tosissaan yrityksessaumlaumln Jokin

vaikuttaa kuitenkin muuttuneen Johanneksen evankeliumissa Naumlyttaumlauml sitauml ettauml

Johanneksen Pilatus on tosissaan yrityksessaumlaumln vapauttaa Jeesus Syy taumlhaumln

aumlkilliseen muutokseen ei ole taumlysin selvauml Bond pitaumlauml mahdollisena ettauml Johannes

pyrkii osoittamaan ettauml Jeesus vaikutti myoumls Pilatukseen kuten haumln oli

vaikuttanut myoumls Jeesuksen vangitsijoihin306 Toisaalta Brown uskoo Pilatuksen

halun vapauttaa Jeesus nousevan kahdesta tekijaumlstauml ensinnaumlkin Pilatus kaumlsittaumlauml

valtansa alkuperaumln ja toiseksi taumlmauml ymmaumlrtaumlauml synnin jonka haumln tekee mikaumlli

tuomitsee Jeesuksen307 Taumlllauml kertaa kuitenkin juutalaiset muistuttavat Pilatusta

velvollisuuksistaan Mikaumlli Pilatus ei tuomitse Jeesusta haumln ei ole keisarin

ystaumlvauml308 Niinpauml Pilatus ajautuu umpikujaan haumlnen taumlytyy tuomita Jeesus tai

juutalaiset kyseenalaistavat haumlnen uskollisuutensa keisarille309 Samalla Carterin

mielestauml Johannes tekee selvaumlksi sen ettauml mikaumlli joku on keisarin ystaumlvauml haumln on

Jeesusta vastaan Jeesuksen ystaumlvauml ei voi olla keisarin ystaumlvauml310

Lopulta Jeesus tuodaan jaumllleen ulos ja Pilatus istuu tuomarin istuimelle

Johannes katkaisee oikeudenkaumlynnin kerronnan huomauttaakseen ettauml tapahtumat

304 Brown 1994 841ndash842 Naumlin myoumls Frey 2014 379305 Naumlin mm Brown 1994 842 Bond 1998 188ndash189 Lincoln 2005 468 Yksikoumlssauml oleva ὁ παραδούς ldquose joka on luovuttanutrdquo tekee hieman epaumlselvaumlksi keneen Johanneksen Jeesus tarkasti ottaen taumlllauml viittaa Thatcher (2009 79ndash80) ja Skinner (2010 100) esittaumlvaumltkin Pilatusta suuremmaksi syntiseksi erityisesti Kaifasta mutta myoumls Kaifaksen miehiauml306 Bond 1998 189 Myoumls Morris (1995 706) Lincoln (2005 468) ja Skinner (2010 100) uskovatettauml taumlllauml kertaa Pilatus tosissaan yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen307 Brown 1994 843308 Amicus Caesaris rsquokeisarin ystaumlvaumlrsquo oli toisaalta virallinen arvonimi mutta saattoi tarkoittaa myoumlsyksinkertaisesti Roomalle ja keisarille uskollista henkiloumlauml Ei ole mitaumlaumln todisteita siitauml ettauml Pilatuksella olisi ollut arvonimi amicus caesaris Taumlmaumln tutkielman kannalta ei kuitenkaan ole merkittaumlvaumlauml kumpaan juutalaiset taumlssauml viittaavat Syytoumls maaherran uskottomuudesta keisaria kohtaan on silti vakava309 Frey 2014 381310 Carter 2008 308ndash309 Samoin Morris 1995 706 Morris ei pidauml taumltauml kuitenkaan luonteeltaan poliittisena vaan haumlnestauml yksinkertaisesti Johanneksen tarkoitus on korostaa ettauml Jeesus oli arvoltaan korkeampi kuin keisari

82

sijoittuvat paumlaumlsiaumlisen valmistuspaumlivaumlaumln puolille paumlivin Samaan aikaan oli tapana

teurastaa paumlaumlsiaumlislammas311 Johannekselle on taumlrkeaumlauml ajoittaa Jeesuksen kuoleman

tapahtumat yhteen paumlaumlsiaumlisen kanssa sillauml Johannes kuvaa Jeesuksen

paumlaumlsiaumlislampaana312 Samalla kaumly selvaumlksi etteivaumlt Jeesusta vastustavat juutalaiset

ole osallisia Jeesuksen antamasta uhrista Hehaumln jaumlivaumlt jo oikeudenkaumlynnin alussa

palatsin ulkopuolelle ja naumlin erottivat itsensauml Jeesuksesta313

Johanneksen Pilatus painottaa ettauml tuomittavana on juutalaisten kuningas ja

laumlsnauml olevat juutalaiset paumlaumltyvaumlt tunnustamaan keisarin ainoaksi hallitsijakseen314

Niinpauml Carterin mukaan Johannes kuvaa kuinka Jerusalemin juutalaiset johtajat

hylkaumlaumlvaumlt Israelin Jumalan kanssa tekemaumln liiton ja alistuvat Rooman vallan

alle315 Johanneksen kuvaus onkin aumlaumlrimmaumlisen poleeminen Johannes kertoo

kuinka juutalaiset hylkaumlaumlvaumlt Jeesuksen joka on heidaumln Jumalansa asettama

kuningas Niinpauml he myoumls Johanneksen mukaan hylkaumlaumlvaumlt Jumalansa316 Kun he

ovat tehneet taumlmaumln Johannes kertoo ettauml silloin Pilatus luovutti Jeesuksen

ristiinnaulittavaksi

64 Pilatus Johanneksen evankeliumissa Naumlin olen kaumlsitellyt Johanneksen evankeliumin kuvauksen roomalaisesta

oikeudenkaumlynnistauml Niinpauml on aika tarkastella Johanneksen asennetta Rooman

valtakuntaan taumlmaumln Pilatus-kuvan kautta Myoumls Johanneksen evankeliumin

Pilatus-kuvauksesta on esitetty monenlaisia tulkintoja Johanneksen

evankeliumissa Pilatus voidaan naumlhdauml voimakkaana hallitsijana Haumln ei edes yritauml

tosissaan vapauttaa Jeesusta vaan kaumlyttaumlauml taumltauml poliittisen hyoumldyn saavuttamiseksi

Pilatus ei missaumlaumln kohtaa ymmaumlrrauml Jumalan suunnitelmaa vaan on kuuro

Jeesuksen puheille Johanneksen lukijoille taumlmauml merkitsi selvaumlsti sitauml ettauml

Rooman valtakunta on Jeesuksen ja siten Jumalan tahdon vastustaja Carter

korostaa ettauml Johannes ei rohkaise rauhalliseen elaumlmaumlaumln Rooman valtakunnassa

vaikka Jeesus ei edustanutkaan Roomalle sotilaallista uhkaa Sen sijaan Johannes

ajaa selkeaumlauml erottautumista Rooman valtakunnan arvoista Kristittyjen tarkoitus on

311 Brown 1994 847 Bond 1998 191312 Frey 2014 381313 Carter 2003 139 Frey 2014 364ndash365314 Morris (1995 709) tulkitsee ettauml Pilatus pyrkii vielauml taumlssaumlkin kohtaa vetoamaan Jeesuksen puolesta vaumlkijoukkoon kutsumalla taumltauml juutalaisten kuninkaaksi Morrisin paumlaumltelmauml on kuitenkin naumlhdaumlkseni epaumluskottava sekauml historialliselta ettauml Johanneksen kerronnan kannata Johanneksen Pilatuksen on pakko tuomita Jeesus sen jaumllkeen kun juutalaiset asettivat haumlnen uskollisuutensa keisarille kyseenalaiseksi ja kaumlyttaumlauml Jeesuksesta nimeauml juutalaisten kuningas puhtaasti siksi ettauml Jeesus oli kuningas Johanneksen kaumlsityksen mukaan315 Carter 2008 309ndash310 Naumlin myoumls Bond 1998 192316 Brown 1994 849 Lincoln 2005 471 Skinner 2010 102

83

elaumlauml maailmassa mutta ei kuulua siihen (Joh 1714ndash19)317 Toisaalta voidaan

paumlaumltyauml taumlysin vastakkaiseen tulkintaan jonka mukaan Pilatus todella yritti

vapauttaa Jeesuksen vetoamalla vaumlkijoukkoon mutta lopulta kuitenkin

epaumlonnistuu yrityksessaumlaumln318 Brownin mukaan Johannes kuvaa Pilatuksen

stereotyyppinauml ihmisestauml joka ei halua paumlaumlttaumlauml totuuden ja valheen vaumlliltauml319

Pilatus saattaakin olla paumlaumlttaumlmaumltoumln mutta lopulta kysymys voikin olla vain

Johanneksen ironiasta Johanneksen evankeliumin oikeudenkaumlynnissauml Jeesuksesta

tuleekin lopulta tuomari ja Pilatus joutuukin tuomittavaksi320 Taumltauml Thatcher

perustelee Johanneksen aumlaumlrimmaumlisen radikaalilla kristologialla joka johtaa siihen

ettauml Pilatus ja Rooman valtakunta jaumlaumlvaumlt taumlysin Jeesuksen jalkoihin321

Jotta voimme saada selkeaumlmmaumln kaumlsityksen Pilatuksesta kokoan taumlhaumln

Pilatuksen toiminnan roomalaisessa oikeudenkaumlynnissauml

Pilatus saapuu ulos maaherran palatsista ja kysyy mistauml Jeesusta syytetaumlaumln (Joh 1829)Pilatus kaumlskee juutalaisten pitaumlauml Jeesus itsellaumlaumln ja tuomita taumlmauml heidaumln lakien mukaan (Joh 1831)Pilatus menee takaisin palatsin ja haetuttaa Jeesuksen eteensauml Haumln kysyy taumlltauml onko Jeesus juutalaisten kuningas (Joh 1833)Pilatus vastaa Jeesukselle rdquoOlenko minauml mikaumlaumln juutalainen Oma kansasi ja ylipapit sinut ovat minulle luovuttaneet Mitauml sinauml olet tehnyt (Joh 1835)rdquoPilatus toteaa rdquoSinauml siis olet kuitenkin kuningas (Joh 1837)rdquordquoMitauml on totuusrdquo kysyy Pilatus ja astuu ulos juutalaisten luo Haumln julistaa ettei voi havaita Jeesuksen syyllistyneen mihinkaumlaumln rikokseen (Joh 1838)Pilatus viittaa juutalaiseen tapaan vapauttaa vanki ja tarjoaa vapautettavaksi juutalaisten kuningasta (Joh 1839)Pilatus kaumlskee ruoskia Jeesuksen (Joh 191)Pilatus palaa ulos ja kertoo tuovansa Jeesuksen ulos jotta jokainen voi naumlhdauml ettei haumln pidauml Jeesusta syyllisenauml (Joh 194)Pilatus esittelee Jeesuksen orjantappurakruunussa ja purppuraviitassa sanomalla rdquoKatso ihminen (Joh 195)rdquoPilatus kehottaa jaumllleen ylipappeja ja heidaumln miehiaumlaumln ristiinnaulitsemaan Jeesuksen itse sillauml haumln ei pidauml Jeesusta syyllisenauml mihinkaumlaumln (Joh 196)Pilatus kaumly hyvin pelokkaaksi (Joh 198)Pilatus menee takaisin sisaumllle ja kysyy Jeesukselta mistauml taumlmauml on laumlhtoumlisin (Joh 199)Pilatus sanoo rdquoEtkouml puhu minulle Etkouml tiedauml ettauml minulla on valta vapauttaa sinut ja minulla on valta ristiinnaulita (Joh 1910)rdquoPilatus yrittaumlauml vapauttaa Jeesuksen (Joh 1912)Pilatus tuo Jeesuksen ulos ja asettuu tuomarinistuimelle (Joh 1913)Pilatus sanoo juutalaisille rdquoKatso teidaumln kuninkaanne (Joh 1914)rdquo

317 Naumlin Bond 1998 192ndash193 Carter 2008 311318 Morris 1995 710319 Brown 1994 830320 Lincoln 2005 471ndash472 Frey 2014 368 Frey korostaa erityisesti Pilatuksen paumlaumlttaumlmaumlttoumlmyyttauml Johanneksen kuvauksessa Haumln paumlaumltyy silti Lincolnin kanssa samaan johtopaumlaumltoumlkseen ettauml kysymys on lopulta ironiasta jossa syytetyn ja tuomarin roolit vaihtuvat321 Thatcher 2009 84ndash85

84

Pilatus kysyy juutalaisilta pitaumlaumlkouml haumlnen ristiinnaulita heidaumln kuninkaansa (Joh 1915)Pilatus luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi (Joh 1916)

Johanneksen kuvauksessa Pilatuksen toiminnasta juutalaisten kanssa nousee

keskeisesti esille kaksi toistuvaa teemaa Pilatus julistaa toistuvasti Jeesuksen

syyttoumlmaumlksi ja lisaumlksi Pilatus kutsuu Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi aina kun

haumln viittaa Jeesukseen puhuessaan juutalaisille Molemmat ovat teemoja joihin

Johannes uskoi Toisaalta Pilatuksen ja juutalaisten suhde vaikuttaa

evankeliumissa hyvin jaumlnnitteiseltauml Roomalaiset ovat suurella joukolla mukana

juutalaisten kanssa Jeesuksen vangitsemisessa Silti Pilatus vaikuttaa haluttomalta

tutkimaan Jeesuksen asiaa kun haumln ensikerran astuu juutalaisten eteen Johannes

kuvaa kuinka Pilatus pakottaa juutalaiset myoumlntaumlmaumlaumln ettei heillauml ole valtaa

langettaa kuolemantuomiota Niinpauml he ovat riippuvaisia Pilatuksen tuomiosta

Johanneksen Pilatus naumlyttaumlauml suorastaan ilkkuvan juutalaisille Haumln vielaumlpauml

kehottaa uudelleen juutalaisia tuomitsemaan Jeesuksen kuolemaan tietaumlen etteivaumlt

he voi sitauml tehdauml Taumlstauml huolimatta juutalaiset iskevaumlt takaisin ja kyseenalaistavat

Pilatuksen uskollisuuden keisaria kohtaa Johanneksen kuvaus oikeudenkaumlynnistauml

kulminoituu viimeisessauml kohtauksessa jossa paikalla olevat juutalaiset julistavat

uskollisuutensa keisarille

Jeesuksen kanssa Pilatus saa sen sijaan tyytyauml pitkaumllti kyselijaumln rooliin

Johannes on varannut Jeesukselle mahdollisuuden opettaa Pilatusta pitkaumlhkoumlillauml

puheenvuoroilla Jeesuksen kuninkuudesta totuudesta ja Pilatuksen vallan

alkuperaumlstauml Johannes kuitenkin antaa ymmaumlrtaumlauml ettei Pilatus kaumlsitauml Jeesuksen

sanojen merkitystauml Niinpauml Johanneksen kuvauksessa Pilatus ja juutalaiset jakavat

paljon yhteistauml siinauml suhteessa ettauml he edustavat ihmisiauml jotka eivaumlt kuule

Jeesuksen sanoja Lisaumlksi Johannes korostaa ettauml Pilatus jaumlauml toiseksi Jeesuksen

auktoriteetin rinnalla Esimerkiksi oikeudenkaumlynnin viimeinen keskustelu

Pilatuksen ja Jeesuksen vaumllillauml osoittaa taumlmaumln hyvin On selvaumlauml ettei Pilatuksella

ole todellista valtaa Jeesukseen vaan Jeesus yksin paumlaumlttaumlauml elaumlmaumlstaumlaumln

Johanneksen evankeliumissa Pilatus ei ole Jeesuksen puolella Haumln ei

pohjimmiltaan ymmaumlrrauml kuka Jeesus on Lisaumlksi haumlnen pyrkimyksensauml vapauttaa

Jeesus eivaumlt vaikuta vakavilta yrityksiltauml viimeistauml lukuun ottamatta Ne

palvelevat Johanneksen kertomuksellisia teemoja Ensimmaumlisellauml

vapautusyrityksellauml Johannes esittelee valinnan hyvaumln paimenen ja rosvon vaumllillauml

ja toisessa nousee esille Jeesuksen kuninkuus Kolmas vapautusyritys joka seuraa

Pilatuksen yritystauml selvittaumlauml Jeesuksen alkuperauml tuo naumlyttaumlmoumllle toisen valinnan

85

Taumlllauml kertaa valinnan edessauml on Pilatus ja taumlmauml valinta tehdaumlaumln keisarin ja

Jeesuksen vaumllillauml Ilmeisesti Johannes antaa ymmaumlrtaumlauml ettei ainakaan Pilatus voi

olla uskollinen sekauml keisarille ettauml Jeesukselle jota Pilatus edelleen kutsuu

juutalaisten kuninkaaksi Toisaalta taumlmauml kohtaus pohjustaa tietauml juutalaisten

julistukselle jossa he luopuvat kuninkaastaan ja alistuvat keisarin valtaan

Johanneksen evankeliumin ympaumlristouml onkin voimakkaasti juutalainen

Evankeliumi kuvaa valtaosaltaan Jeesuksen ja juutalaisten kanssakaumlymisiauml

Oikeudenkaumlynnissaumlkin korostuu juutalaisten valinta Johannes sijoittaa heidaumlt

eroon Jeesuksesta He eivaumlt halua saastua jotta voivat osallistua paumlaumlsiaumlisaterialle

mutteivaumlt ymmaumlrrauml ettauml todellinen paumlaumlsiaumlislammas onkin palatsissa Johannes

kuvaa kuinka he valitsevat Jeesuksen sijaan rosvon ja kieltaumlvaumlt kuninkaansa

jonka he haluavat ristiinnaulita

Rooman valtakunta on huomattavasti juutalaisuutta vaumlhaumlisemmaumlssauml roolissa

Johanneksen evankeliumissa Roomalaisia esiintyy evankeliumissa vain harvoin

eikauml Rooma vaikuta olevan erityisen keskeinen teema Johannekselle Pilatus on

ainoa roomalainen henkilouml joka esiintyy evankeliumissa suuremmassa roolissa

Toisaalta Johanneksen evankeliumille tyypillistauml on voimakas dualismi Johannes

korostaa ettauml Jeesus on ainoa tie pelastukseen (Joh 316 146) Samalla

maailman joka vihaa Jeesuksen omia ja ne juutalaiset jotka kieltaumlytyvaumlt

seuraamasta Jeesusta Johannes naumlkee hyvin kielteisesti Oikeudenkaumlynnissauml on

selvaumlauml ettei Pilatus ole Jeesuksen seuraaja Johanneksen ironisessa kerronnassa

haumln kyllauml tunnistaa Jeesuksen attribuutit viattomuuden ja kuninkuuden mutta haumln

puhuu tietaumlmaumlttaumlaumln Pilatus kuuluu enemmaumlnkin juutalaisten joukkoon siinauml ettei

haumln ymmaumlrrauml Jeesusta

Myoumls Johanneksen evankeliumin kristologia vaumlrittaumlauml Pilatus-kuvausta

Jeesus on Johannekselle Jumalan Poika Johannes kuvaa kuinka Jeesus on ollut

olemassa jo ennen maailmaa (Joh 11ndash3) Jeesus naumlyttaumlauml evankeliumissa tietaumlvaumln

mitauml ihmiset ajattelevat sekauml myoumls sen mitauml tulee tapahtumaan (muun muassa Joh

615 131) Johannes esittaumlaumlkin ettauml Jeesuksen valta maailmassa on korkeampi

kuin minkaumlaumln maallisen tahon on edes teoriassa mahdollista Niinpauml myoumls

Rooman valtakunnan edustajana Pilatus naumlyttaumlauml jaumlaumlvaumln Jeesuksen vallan jalkoihin

Taumlmauml vaikuttaa kuitenkin enemmaumlnkin Johanneksen kristologian sivutuotteelta

kuin systemaattiselta Rooman vastustukselta

Lopulta onkin todettava ettauml on naumlhdaumlkseni liioiteltua vaumlittaumlauml Johanneksen

evankeliumin varsinaisesti vastustavan Rooman valtakuntaa Evankeliumin

86

laumlhikonteksti on niin voimakkaasti juutalainen ettei Rooman valtakuntaa voida

pitaumlauml erityisen keskeisenauml teemana Johannekselle Taumlstauml huolimatta Johanneksen

tyypillisestauml dualismista ja kristologiasta seuraa ettauml myoumls Rooman valtakunta

kuuluu pimeyteen jos se ja sen asukkaat eivaumlt seuraa Jeesusta Niinpauml

evankeliumista on mahdollista loumlytaumlauml muutamia Rooman valtakuntaa arvostelevia

piirteitauml Naumliden piirteiden loumlytaumlminen edellyttaumlauml kuitenkin imperiumikriittistauml

lukutapaa jossa tekstistauml erityisesti etsitaumlaumln Johanneksen asennetta Rooman

valtakuntaa kohtaan

7 JohtopaumlaumltoumlksetTaumlssauml tutkielmassa olen tarkastellut Raamatun evankeliumien suhdetta Rooman

valtakuntaa kohtaan Pontius Pilatuksen kautta Pilatus on ainoa roomalainen joka

esiintyy jokaisessa evankeliumissa Lisaumlksi haumlnen roolinsa Jeesuksen tuomitsijana

on keskeinen osa Jeesuksen elaumlmaumln tarinaa Niinpauml olisi oletettavaa ettauml

evankelistat kaumlyttaumlisivaumlt taumlmaumln mahdollisuuden arvostellakseen Rooman

valtakuntaa jos heillauml oli mielessaumlaumln imperiumivastainen sanoma

Tutkielman aluksi maumlaumlrittelin varsinaiseksi imperiumivastaisuudeksi

tarkoituksellisen Rooman vallan vastustamisen joka hylkaumlauml mahdollisuuden

toimia imperiumin sisaumlllauml vallitsevissa olosuhteissa Pelkaumlstaumlaumln Rooman

imperiumin vallan tai arvojen arvostelu ei ole riittaumlvauml imperiumivastaisuuden

ilmaus jos evankelista oli silti valmis suvaitsemaan Rooman valtaa ja arvoja

yhteisoumln ulkopuolisessa elaumlmaumlssauml Yksikaumlaumln evankeliumi ei kuitenkaan edusta

puhtaasti taumlllaista imperiumivastaista naumlkoumlkulmaa

Vaikka evankeliumit onkin kirjoitettu Rooman imperiumin

taustakontekstissa huomattavasti taumlrkeaumlmpi osa evankeliumeja on juutalainen

laumlhikonteksti Evankeliumit kuvaavat pitkaumllti Jeesuksen ja juutalaisten ryhmien

vaumllistauml kanssakaumlymistauml Myoumls jokaisessa passiokertomuksessa juutalaiset ryhmaumlt

ovat aktiivisia toimijoita Luukas on kuvauksessaan maltillisin Ennen kaikkea

haumln korostaa sitauml ettauml kaikki tapahtui Jumalan suunnitelman mukaan Niinpauml

Luukas ei erityisesti painota juutalaisten johtajien syyllisyyttauml Jeesuksen

kuolemaan Markus ja Matteus sen sijaan ilmaisevat hyvin selvaumlsti sen ettauml

juutalaiset johtajat pyrkivaumlt surmauttamaan Jeesuksen vaumlaumlrin perustein Naumlistauml

kahdesta Matteus voidaan naumlhdauml jyrkempaumlnauml sillauml haumln vihjaa juutalaisten

syyllisyyden johtaneen temppelin tuhoon Toisaalta myoumls Markus nostaa esille

sen kuinka juutalaiset valitsivat Jeesuksen sijaan kapinan Niinpauml Markus ja

87

Matteus eivaumlt suhtaudu Jeesuksen tuominneisiin juutalaisiin erityisen laumlmpimaumlsti

Jyrkimmaumln asenteen niihin juutalaisiin jotka ottivat osaa Jeesuksen

tuomitsemiseen valitsee kuitenkin Johannes Haumln kuvaa laumlpi koko evankeliumin

kuinka monet erityisesti vaikutusvaltaiset juutalaiset yrittaumlvaumlt surmata Jeesuksen

Haumlnen retoriikkansa on voimakasta Johannes tekee oikeudenkaumlyntikuvauksessa

selvaumlksi ettauml juutalaiset hylkaumlaumlvaumlt Jeesuksen oman kuninkaansa

Pilatukseen evankelistat kiinnittaumlvaumlt huomattavasti vaumlhemmaumln huomiota

Pilatus onkin evankeliumin henkiloumlnauml varsin jaumlsentymaumltoumln ja taumlmaumln motiivit

jaumlaumlvaumlt usein pimentoon Kaikkein kielteisimmaumln kuvan maalaa jaumllleen Johannes

jonka Pilatus jakaa paljon yhteistauml juutalaisten kanssa Pilatuskaan ei Johanneksen

kuvauksessa ymmaumlrrauml Jeesuksen sanoja eikauml siten kuulu niihin jotka ovat

totuudesta Lisaumlksi Johannes tekee selvaumlksi ettauml myoumls Pilatus tekee syntiauml

tuomitessaan Jeesuksen vaikkei se olekaan yhtauml suuri kuin Jeesuksen luovuttajan

Toisaalta synoptikot eivaumlt juuri ota kantaa Pilatuksen toiminnan moraalisuuteen

Markuksen kuvaus Pilatuksesta on kaikkein jaumlsentymaumlttoumlmin ja Pilatuksen

toiminta vaikuttaa Markuksen kuvauksessa paikoin hyvin ristiriitaiselta Taumlstauml

huolimatta Markuksen evankeliumissa vaikuttaa korostuvan erityisesti juutalaisten

ylipappien toiminta Lopulta kysymys on siitauml ettauml Pilatus antoi vaumlkijoukolle

myoumlten Matteus puolestaan maalaa Pilatuksesta tyypillisen maaherran jonka

edessauml Jeesus joutui kaumlrsimaumlaumln Taumlstauml huolimatta Matteus ei alleviivaa Pilatuksen

toimintaa vaan Jeesuksen noumlyraumlauml esimerkkiauml Vaikka Matteus osoittaa

kiistattomasti ettauml Pilatus tiesi Jeesuksen syyttoumlmaumlksi haumln ei osoita Pilatusta

syyttaumlvaumlllauml sormella Paljon suuremman huomion saa paikalla ollut vaumlkijoukko

joka tunnustaa vastuunsa Jeesuksen surmaamiseen Luukkaan evankeliumin

kuvaus Pilatuksesta on kaikkein myoumlnteisin Pilatus tietaumlauml Jeesuksen syyttoumlmaumlksi

mutta ajautuu oikeudenkaumlynnin kuluessa umpikujaan josta haumln ei paumlaumlse

tuomitsematta Jeesusta

Pilatusta voidaan pitaumlauml taumlydellisenauml vaumllineenauml imperiumivastaiselle

sanomalle Haumln oli roomalainen ja lisaumlksi hallitsevassa asemassa joten haumlntauml

voidaan hyvaumlllauml syyllauml pitaumlauml Rooman vallan edustajana Yksikaumlaumln evankelista ei

kuitenkaan tartu erityisellauml innolla taumlhaumln tilaisuuteen He eivaumlt suoraan esittele

roomalaisen oikeuden puolueellisuutta tai moraalittomuutta Laumlhimmaumlksi

imperiumin arvostelua tulee Johanneksen evankeliumi jonka tinkimaumltoumln dualismi

johtaa siihen ettauml myoumls Rooman valtakunta kuuluu pimeyteen jos se ei tunnista

Jeesuksen totuutta Taumlstauml huolimatta Johanneksen evankeliumissa Rooman

88

valtakunta naumlyttaumlytyy synoptisia evankeliumeja huomattavasti harvemmin

Evankeliumin konteksti on vahvasti juutalainen ja on vaikea argumentoida sen

puolesta ettauml suhde Rooman valtakuntaan olisi Johannekselle jollakin tavoin

erityisen keskeinen asia Luukkaan evankeliumi puolestaan suhtautuu

evankeliumeista kaikkein myoumlnteisemmin Rooman valtakuntaan Itse asiassa

Luukkaan kuvaus passiosta korostaa Jumalan pelastustyoumltauml eikauml roomalaisen

oikeudenkaumlynnin teemoihin kuulu Jeesuksen kuninkuus Matteus ja Markus

sijoittuvat naumliden kahden vaumllimaastoon mutta kummankaan oikeudenkaumlynti

kuvauksessa ei vaikuta esiintyvaumln suurempaa imperiumivastaista sanomaa

Markus vaumllttaumlauml syyttaumlmaumlstauml Pilatusta Jeesuksen kuninkuus on kyllauml

oikeudenkaumlynnin keskeinen teema mutta Markus ei vaikuta pitaumlvaumln Jeesuksen

kuninkuutta poliittisena Vaikka Matteus luo Pilatuksesta roomalaisen maaherran

stereotyypin ja on mahdollista kauhistella epaumloikeudenmukaista tuomiota

Matteuksen kuvauksessa ei esiinny katkeruutta maaherraa kohtaan Sen sijaan

Matteuksen katkeruuden kaumlrki osuu juutalaisiin ylipappeihin ja vanhimpiin jotka

aktiivisesti ajavat Jeesuksen kuolemaa

Imperiumikritiikki on tuonut Uuden testamentin tutkimukseen uusia

naumlkoumlkulmia Muun muassa Carterin pioneerityouml taumlssauml suhteessa on arvostettavaa

Taumlstauml huolimatta on oltava varovainen imperiumikritiikin tulkintojen kanssa

Pontius Pilatus on erinomainen esimerkki siitauml kuinka evankeliumit kiinnittaumlvaumlt

vain vaumlhaumln huomiota Roomaan Pilatus ei nouse yhdessaumlkaumlaumln evankeliumissa

erityisen keskeiseen asemaan vaikka haumln olisikin maumlaumlraumlllisesti suuressa roolissa

Sen sijaan evankelistat keskittaumlvaumlt huomattavasti suuremman mielenkiinnon

juutalaisten ja Jeesuksen suhteeseen Taumlmauml on luonnollista sillauml evankeliumit on

kirjoitettu tilanteessa jossa varhaiskristilliset yhteisoumlt pyrkivaumlt ensisijaisesti

maumlaumlrittelemaumlaumln suhdettaan muuhun juutalaisuuteen Tarve maumlaumlritellauml

varhaiskristillisyyden suhdetta Roomaan nousi ajankohtaiseksi vasta toisella

vuosisadalla

89

LyhenteetAnn Tacituksen rdquoKeisarillisen Rooman historiardquo (Annales)Ant Josefuksen rdquoJuutalaisten muinaishistoriardquo (Antiquitates Iudaicae)Apolog Tertullianuksen rdquoPuolustuspuherdquo (Apologeticus) Bell Josefuksen rdquoJuutalaissotardquo (Bellum Iudaicum)Laumlhet Filon Aleksandrialaisen rdquoLaumlhetystouml Gaiuksen luordquo (Legatio ad

Gaium) Nik ev Nikodemuksen evankeliumi Piet ev Pietarin evankeliumi

Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo

Laumlhteet ja apuneuvotEhrman Bart D amp Zlatko Pleše2011 The Apocryphal Gospels New York Oxford University Press

Filon Aleksandrialainenndash Philo X The Embassy to Gaius Indices to Volumes IndashX ndash Loeb

Classical Library Cambridge Harvard University Press 1962

Flavius Josefusndash Josephus in Nine Volumes II The Jewish War Books IndashIII ndash Loeb

Classical Library 203 Cambridge Harvard University Press 1956

ndash Josephus in Nine Volumes IX Jewish Antiquities Books XVIIIndashXX General Index to Volumes IndashIX ndash Loeb Classical Library 433 Cambridge Harvard University Press 1965

Liddell Henry George amp Scott Robert1996 A Greek-English Lexicon Revised Supplement Oxford Clarendon Press

Novum Testamentum Graece ndash 28th revised edition Edited by Barbara Aland et al Stuttgart Deutsche

Bibelgesellschaft 2012

Raamattu ndash Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992

kaumlyttoumloumln ottama suomennos Helsinki Kirjapaja

Tacitus Publius Corneliusndash The Histories The Annals In Four Volumes IV Annals Books XIIIndashXVI

ndash Loeb Classical Library 322 Cambridge Harvard University Press 1962

Tertullianus Quintus Septimius Florensndash Apologeticum Recensuit Paulus Frassinetti Corpus scriptorum

Latinorum Paravianum Paravia Aug Taurinorum 1965

90

KirjallisuusAllison Dale C Jr2001 rdquoMatthewrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 844ndash886

Allison Dale C Jr amp Davies William D1997 The Critical and Exegetical Commentary on the Gospel According to

Saint Matthew Volume III Commentary on Matthew XIXndashXXVIII ndash The International Critical Commentary Edinburgh TampT Clark

Anderson Paul N2011 The Riddles of the Fourth Gospel An Introduction to John Minneapolis

Fortress Press

Balz Horst1981 rdquoμαστιγόωrdquo Horst Balz amp Gerhard Schneider (ed) Exegetical

Dictionary of the New Testament Vol 2 Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company 1981 394ndash395

Blomberg Craig L2001 The Historical Reliability of Johns Gospel Leicester Apollos

Bond Helen K1998 Pontius Pilate in History and Interpretation Cambridge Cambridge

University Press

Bovon Franccedilois2012 Luke 3 A Commentary on the Gospel of Luke 1928ndash2453 ndash

Hermeneia A Critical and Historical Commentary on the Bible Minneapolis Fortress Press

Brent Allen1997 rdquoLuke-Acts and the Imperial Cult in Asia Minorrdquo The Journal of

Theological Studies Vol 48 no 2 411ndash438

Brown Raymond E1970 The Gospel According to John (XIIIndashXXI) Introduction Translation and

Notes ndash The Anchor Bible New York Doubleday

1994 The Death of the Messiah From Gethsemane to the Grave A Commentary on the Passion Narratives in the Four Gospels Volume 1 New York Doubleday

Bryan Christopher1993 A Preface to Mark Notes on the Gospel in Its Literary and Cultural

Settings New York Oxford University Press

Burridge Richard A2004 What Are the Gospels A Comparison with Greco-Roman Biography

Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company amp Dearborn Dove Booksellers

91

Carter Warren2001 Matthew and Empire Initial Explorations Harrisburg Trinity Press

International

2003 Pontius Pilate Portraits of a Roman Governor Collegeville Liturgical Press

2006 The Roman Empire and the New Testament An Essential Guide Nashville Abingdon Press

2008 John and Empire Initial Explorations New York TampT Clark

2014 rdquoSocial Identities Subgroups and Johnrsquos Gospel Jesus the Prototype and Pontius Pilate (John 1828ndash1916)rdquo J Brian Tucker amp Coleman A Baker (ed) TampT Clark Handbook to Social Identity in the New Testament London Bloomsbury 2014 236ndash251

Collins Adela Yarbro2000 rdquoMark and his readers The Son of God among Greeks and Romansrdquo

Harvard Theological Review Vol 93 no 2 85ndash100 2007 Mark A Commentary ndash Hermeneia A Critical and Historical

Commentary on the Bible Minneapolis Fortress Press

Crossan John Dominic1996 Who Killed Jesus Exposing the Roots of Anti-Semitism in the Gospel

Story of the Death of Jesus New York HarperSanFrancisco

Evans Craig A2000 rdquoMarkrsquos Incipit and the Priene Calendar Inscription From Jewish Gospel

to Greco-Roman Gospelrdquo Journal of Greco-Roman Christianity and Judaism Vol 1 67ndash81

Eve Eric2008 rdquoSpit in Your Eye The Blind Man of Bethsaida and the Blind Man of

Alexandriardquo New Testament Studies Vol 54 no 1 1ndash17

Franklin Eric2001 rdquoLukerdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 922ndash959 Frey Joumlrg2014 rdquoJesus und Pilate Der wahre koumlnig und der repraumlsentant des kaisers im

Johannesevangeliumrdquo Gilbert Van Belle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 2014 337ndash393

Green Joel B1997 The Gospel of Luke ndash The New International Commentary on the New

Testament Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company

92

Horsley Richard A2001 Hearing the Whole Story The Politics of Plot in Markrsquos Gospel

Luisville Westminster John Knox Press

Hourihane Colum2009 Pontius Pilate Anti-Semitism and the Passion in Medieval Art

Princeton Princeton University Press

Karris Robert J2009 Luke Artist and Theologian Lukersquos Passion Account as Litterature

Eugene Wipf amp Stock (Previously published by Paulist Press 1985)

Kieffer Reneacute2001 rdquoJohnrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 961ndash1000

Koester Helmut1995 Introduction to the New Testament Volume One History Culture and

Religion of the Hellenistic Age Berlin Walter de Gruyter

Kuula Kari2008 rdquoUusi testamenttirdquo Kari Kuula Martti Nissinen amp Wille Riekkinen

Johdatus Raamattuun Helsinki Kirjapaja 177ndash299

Levine Amy-Jill1999 rdquoAnti-Judaism and the Gospel of Matthewrdquo William R Farmer (ed)

Anti-Judaism and the Gospels Harrisburg Trinity Press International 1999 9ndash36

Lincoln Andrew2005 The Gospel According to St John ndash Blacks New Testament

Commentaries New York Hendrickson Publishers

Luomanen Petri1998 Entering the Kingdom of Heaven A Study on the Structure of Matthewrsquos

View of Salvation Tuumlbingen Mohr Siebeck

Luz Ulrich2005 Matthew 21ndash28 ndash Hermeneia A Critical and Historical Commentary on

the Bible Minneapolis Fortress Press

Malbon Elizabeth Struthers1989 rdquoThe Jewish Leaders in the Gospel of Mark A Literary Study of Marcan

Characterizationrdquo Journal of Biblical Literature 108 no 2 259ndash281

Marcus Joel2009 Mark 8ndash16 A New Translation with Introduction and Commentary ndash

The Anchor Bible New Haven Yale University Press

Mason Steve2016 A History of the Jewish War AD 66ndash74 New York Cambridge

University Press

93

Meiser Martin2015 rdquoDas Markusevangelium ndash einer ideologie- und umperiumskritische

Schrift Ein Blick in die Auslegungsgeschichterdquo Michael Labahn amp Outi Lehtipuu (ed) People under Power Early Jewish and Christian Responses to the Roman Empire Amsterdam Amsterdam University Press 129ndash158

Mcknight Scot amp Modica Joseph B2013 rdquoIntroductionrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord

Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 15ndash21

Morris Leon1995 The Gospel According to John ndash The New International Commentary on

the New Testament Grand Rapids William B Eerdmans Publishing Company

Morrison Frank1939 And Pilate Said London Rich amp Cowan

Muumlller Gustav A1888 Pontius Pilatus der fuumlnfte Prokurator von Judaumla und Richter Jesu von

Nazareth Stuttgart Metzler

Neagoe Alexandru2002 The Trial of the Gospel An Apologetic Reading of Lukersquos Trial

Narratives ndash Society for New Testament Studies Monograph Series 116 Cambridge Cambridge University Press

Nicklas Tobias2014 rdquoDer matthaumlische Davidssohn und das Roumlmische Reichrdquo Gilbert Van

Belle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 229ndash248

Nystrom David2013 rdquoWe Have No King But Caesar Roman Imperial Ideology and the

Imperial Cultrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 23ndash37

Peter Hermann1907 rdquoPontius Pilatus der Roumlmische Landfleger in Judaumlardquo Neues Jahrbuch

fuumlr das klassische Altertum Geschichte und deutsche Literatur 19

Pinter Dean2013 rdquoThe Gospel of Luke and the Roman Empirerdquo Scot McKnight amp Joseph

B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in NewTestament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 101ndash115

94

Piper Ronald A2007 rdquoThe Characterization of Pilate and Death of Jesus in the Fourth

Gospelrdquo Gilbert Van Belle (ed) The Death of Jesus in the Fourth Gospel ndash Bibliotheca Ephemeridum theologicarum Lovaniensium 200 Leuven Leuven University Press 2007 121ndash162

Rensberger David 1999 rdquoAnti-Judaism and the Gospel of Johnrdquo William R Farmer (ed) Anti-

Judaism and the Gospels Harrisburg Trinity Press International 1999 120ndash157

Rowe C Kavin2005 rdquoLuke-Acts and the Imperial Cult A Way Through the Conundrumrdquo

Journal for the Study of the New Testament Vol 27 no 3 279ndash300

Schuumlrer Emil1973 The History of the Jewish People in the Age of Jesus Christ Volume 1

New English version revised and ed Geza Vermes amp Fergus Millar Edinburgh TampT Clark

Schwartz Daniel R2007 rdquoComposition and Sources in Antiquities 18 The Case of Pontius

Pilaterdquo Zuleika Rodgers (ed) Making History Josephus and Historical Method ndash Supplements to the Journal for the Study of Judaism Vol 110 Leiden Brill 2007 125ndash146

2016 rdquoMany Sources but a Single Author Josephusrsquos Jewish Antiquitiesrdquo Honora Howell Chapman amp Zuleika Rodgers (ed) A Companion to Josephus Chichester John Wiley amp Sons 2016 36ndash58

Skinner Christopher W2013 rdquoJohnrsquos Gospel and the Roman Imperial Context An Evaluation of

Recent Proposalsrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 116ndash129

Skinner Matthew L2010 The Trial Narratives Conflict Power and Identity in the New Testament

Louisville Westminster John Knox Press

Stauffer Ethelbert1955 Christ and the Caesars Historical Sketches Philadelphia Westminister

Press

Taylor Vincent1952 The Gospel According to St Mark London MacMillan amp Co

Thatcher Tom2009 Greater Than Caesar Christology and Empire in the Fourth Gospel

Minneapolis Fortress Press

95

Tomson Peter J2005 Presumed Guilty How the Jews Were Blamed for the Death of Jesus

Minneapolis Fortress Press

Tuckett Christopher M2001 rdquoMarkrdquo John Barton amp John Muddiman (ed) The Oxford Bible

Commentary Oxford Oxford University Press 2001 886ndash922

2011 rdquoMatthew The Social and Historical Context ndash Jewish Christian andor Gentilerdquo Donald Senior (ed) The Gospel of Matthew at the Crossroads of Early Christianity ndash Bibliotheca Ephemeridum theologicarum Lovaniensium 243 Leuven Peeters 2011 99ndash129

2014 rdquoChrist and the Emperor Some Reflections on Method and

Methodological Issues Illustrated from the Gospel of Markrdquo Gilbert VanBelle amp Joseph Verheyden (ed) Christ and the Emperor The Gospel Evidence Paris Peeters 2014 185ndash201

Turner H E W1965 rdquoThe Chronological Framework of the Ministryrdquo D E Nineham Allan

Barr amp all (ed) Historicity and chronology in the New Testament ndash Theological Collections 6 London SPCK 59ndash74

Walaskay Paul W1983 lsquoAnd So We Came to Romersquo The Political Perspective of St Luke ndash

Society for New Testament Studies Monograph series 49 Cambridge Cambridge University Press

Walton Steve2002 rdquoThe State They Were in Lukersquos View of the Roman Empirerdquo Peter

Oakes (ed) Rome in the Bible and the Early Church Grand Rapids Baker Academic 2002 1ndash41

Whealey Alice2003 Josephus on Jesus The Testimonium Flavium Controversy from Late

Antiquity to Modern Times ndash Studies in Biblical Literature 36 New York Peter Lang

Willitts Joel2013 rdquoMatthewrdquo Scot McKnight amp Joseph B Modica (ed) Jesus Is Lord

Caesar Is Not Evaluating Empire in New Testament Studies Downers Grove InterVersity Press 2013 82ndash100

Willson Stephen G2005 Related Strangers Jews and Christians 70ndash170 CE Minneapolis

Fortress Press

Winter Paul1974 On the Trial of Jesus Berlin Walter de Gruyter

96

Liite SynopsisMatt 27 Mark 15 Luuk 23 Joh 18

1 Πρωΐας δὲ γενομένης συμβούλιον ἔλαβον πάντες οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι τοῦ λαοῦ κατὰ τοῦ Ἰησου ὣστε θανατῶσαι αυτον2 καὶ δήσαντες αὐτὸν ἀπήγαγον καὶ παρέδωκαν Πιλάτῷ τῷ ἡγεμόνι322

1 Καὶ εὐθὺς πρωῒ συμβούλιον ποιήσαντες οἱ ἀρχιερεῖς μετὰ τῶνπρεσβυτέρων καὶ γραμματέων καὶ ὅλον τὸ συνέδριονδήσαντες τὸν Ἰησοῦν ἀπήνεγκανκαὶ παρέδωκαν Πιλάτῳ

1 Καὶ ἀναστὰν ἅπαν τὸ πλῆθος αὐτῶν ἤγαγον αὐτὸν ἐπὶ τὸν Πιλᾶτον

28 Ἄγουσιν οὖν τὸν Ἰησοῦν ἀπὸ τοῦ Καϊάφα εἰς τὸ πραιτώριον ἦν δὲ προΐ καὶ αὐτοὶ οὐκεἰσῆλθον εἰς τὸ πραιτώριον ἵνα μὴμιανθῶσιν ἀλλὰ φάγωσιν τὸ πάσχα

ndash ndash 2 Ἤρξαντο δὲ κατηγορεῖν αὐτοῦ λέγοντες τοῦτον εὕραμεν διαστρέφοντα τὸ ἔθνος ἡμῶν καὶ κωλύοντα φόρους Καίσαρι διδόναι καὶ λέγοντα ἑαυτὸν χριστόν βασιλέα εἶναι

29 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Πιλᾶτος ἔξω πρὸς αὐτοὺς καὶ φησίν τίνα κατηγορίαν φέρετε κατὰ τοῦ ἀνθρώπου τούτου 30 ἀπεκρίθησαν καὶ εἶπαν αὐτῷ εἰ μὴ ἦν οὗτος κακὸν ποιῶν οὐκ ἄν σοι παρεδώκαμεν αὐτόν31 εἶπεν οὖν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος λάβετε αὐτὸν ὑμεῖςκαὶ κατὰ τὸν νόμονὑμῶν κρίνατε αὐτόν εἶπον αὐτῳ οἱ Ἰουδαῖοι ἡμῖν οὐκ ἔξεστιν ἀποκτεῖναι οὐδένα

32 ἵνα ὁ λόγος τοῦ Ἰησοῦ πληρωθῇ ὅνεἶπεν σημαίνων ποίῷ θανάτῳ ἤμελλεν ἀποθνῄσκειν

11 Ὁ δὲ Ἰησοῦς ἐστάθη ἔμπροσθεν τοῦ ἡγεμόνος καὶ ἐπηρώτησεν αὐτόνὁ ἡγεμὼν λέγων

2 Καὶ ἐπηρώτησεν αὐτον ὁ Πιλᾶτος σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲἀποκριθεὶς αὐτῷ

3 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἠρώτησεν αὐτὸν λέγων σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲ

33 Εἰσῆλθεν οὖν πάλιν εἰς τὸ πραιτώριον ὁ Πιλᾶτος καὶ ἐφώνησεν τὸν

322 Matt 27 3ndash10 kertoo Juudaksen kohtalosta

97

σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων ὁ δὲἸησοῦς ἔφη σὺ λέγεις

λέγει σὺ λέγεις ἀποκριθεὶς αὐτῷ ἔφη σὺ λέγεις

Ἰησοῦν καὶ εἶπεν αὐτῷ σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων34 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς ἀπὸ σεαυτοῦ σὺ τοῦτο λέγεις ἢ ἄλλοι εἶπόν σοι περὶ ἐμοῦ

12 καὶ ἐν τῷ κατηγορεῖσθαι αὐτὸν ὑπὸ τῶν ἀρχιερέων καὶ πρεσβυτέρων οὐδὲν ἀπεκρίνατο13 τότε λέγει αὐτῷὁ Πιλᾶτος οὐκ ἀκούεις πόσα σου καταμαρτυροῦσιν14 καὶ οὐκ ἀπεκρίθη αὐτῷ πρὸς οὐδὲ ἓν ῥῆμαὥστε θαυμάζειν τὸν ἡγεμόνα λίαν

3 καὶ κατηγόρουν αὐτοῦ οἱ ἀρχιερεῖς πολλά4 ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἐπηρώτα αὐτὸν λέγων οὐκ ἀποκρίνῃ οὐδὲν ἴδε πόσα σου κατηγοροῦσιν5 ὁ δὲ Ἰησοῦς οὐκέτι οὐδὲν ἀπεκρίθη ὥστε θαυμάζειν τὸν Πιλᾶτον

35 ἀπεκρίθη ὁ Πιλᾶτος μήτι ἐγω Ἰουδαῖός εἰμι τὸ ἔθνος τὸ σὸν καὶ οἱἀρχιερεῖς παρέδωκάν σε ἐμοί τὶ ἑποίησας36 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς ἡ βασιλείαἡ ἐμὴ οὐκ ἔστιν ἐκ τοῦ κόσμου τούτου εἰ ἐκ τοῦ κόσμου τούτου ἦν ἡ βασιλεία ἡ ἐμὴ οἱ ὑπηρέται οἱ ἐμοὶἠγωνίζοντο ἂν ἵνα μὴ παραδοθῶ τοῖς Ἰουδαίοις νῦν δὲ ἡβασιλεία ἡ ἐμὴ οὐκἔστιν ἐντεῦθεν37 εἶπεν οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος οὐκοῦν βασιλεύς εἶ σύ ἀπεκρίθη ὁ Ἰησοῦς σὺ λέγεις ὅτι βασιλεύς εἰμι ἐγὼ εἰς τοῦτο γεγέννημαι καὶ εἰς τοῦτο ἐλήλυθα εἰς τὸν κόσμον ἵνα μαρτυρήσω τῇ ἀληθειᾳ πᾶς ὁ ὢν ἐκ τῆς ἀληθείας ἀκούει μου τῆς φωνῆς38 λέγει αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος τί ἐστιν ἀλήθεια

98

4 ὁ δὲ Πιλᾶτος εἶπεν πρὸς τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ὄχλους οὐδὲν εὑρίσκω αἴτιον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ5 οἱ δὲ ἐπίσχουν λέγοντες ὅτι ἀνασείει τὸν λαὸν διδάσκων καθ᾿ ὅλης τῆς Ἰουδαίαςκαὶ ἀρξάμενος ἀπὸτῆς Γαλιλαίας ἕως ὧδε

Καὶ τοῦτο εἰπὼν πάλιν ἐξῆλθεν πρὸς τοὺς Ἰουδαίους καὶ λέγει αὐτοῖς ἐγὼ οὐδεμίαν εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν

6 Πιλᾶτος δὲ ἀκούσας ἐπηρώτησεν εἰ ὁ ἄνθρωπος Γαλιλαῖος ἐστιν7 καὶ ἐπιγνοὺς ὅτι ἐκ τῆς ἐξουσίας Ἡρῴδου ἐστὶν ἀνέπεμψεν αὐτὸν πρὸς Ἡρῴδην ὄντα καὶ αὐτὸν ἐν Ἱεροσολύμοις ἐν ταύταις ταῖς ἡμέραις323

ndash ndash 13 Πιλᾶτος δὲ συγκαλεσάμενος τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ἄρχοντας καὶ τὸν λαόν14 εἶπεν πρὸς αὐτούς προσηνέγκατέ μοι τὸν ἄνθρωπον τοῦτον ὡς ἀποστρέφοντα τὸν λαόν καὶ ἰδοὺ ἐγὼ ἐνώπιον ὑμῶν ἀνακρίνας οὐδὲν εὗρον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ αἴτιον ὧν

323 Luuk 23 8ndash12 sisaumlltaumlauml kuvauksen Jeesuksesta Herodeksen edessauml

99

κατηγορεῖτε κατ᾽ αὐτοῦ15 ἀλλ᾽ οὐδὲ Ἡρῴδης ἀνέπεμψεν γὰρ αὐτὸν πρὸς ἡμᾶς καὶ ἰδοὺ οὐδὲν ἄξιον θανάτου ἐστὶν πεπραγμένοναὐτῷ

15 Κατὰ δὲ ἑορτὴνεἰώθει ὁ ἡγεμὼν ἀπολύειν ἕνα τῷ ὄχλῳ δὲσμιον ὃν ἤθελον

6 Κατὰ δὲ ἑορτὴν ἀπέλυεν αὐτοῖς ἕναδέσμιον ὃν παρῃτοῦντο

16 παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω324

39 ἔστιν δὲ συνήθεια ὑμῖν ἵνα ἕνα ἀπολύσω ὑμῖν ἐν τῷ πάσχα βούλεσθε οὖν ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων

16 εἶχον δὲ τότε δέσμιον ἐπίσημον λεγόμενον Βαραββᾶν

7 ἦν δὲ ὁ λεγόμενος Βαραββᾶς μετὰ τῶν στασιαστῶν δεδεμένος οἵτινες ἐν τῇ στάσει φόνονπεποιήκεισαν8 καὶ ἀναβὰς ὁ ὄχλος ἤρξατο αἰτεῖσθαι καθὼς ἐποίει αὐτοῖς

17 συνηγμένων οὖν αὐτῶν εἶπεν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος τίνα θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν Βαραββᾶν ἢ Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον χριστόν

9 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἀπεκρίθη αὐτοῖς λέγων θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων

18 Ἀνέκραγον δὲ παμπληθεὶ λέγοντες αἶρε τοῦτον ἀπόλυσον δὲ ἡμῖν τὸν Βαραββᾶν19 ὅστις ἦν διὰ στάσιν τινὰ γενομένην ἐν τῇ πόλει καὶ φόνον βληθεὶς ἐν τῇ φυλακῇ

40 ἐκραύγασαν οὖν πάλιν λέγοντες μὴ τοῦτον ἀλλὰ τὸν Βαραββᾶν ἦν δὲ ὁΒαραββᾶς λῃστής

18 ᾔδει γὰρ ὅτι διὰφθόνον παρέδωκαναὐτόν

10 ἐγίνωσκεν γὰρ ὅτι διὰ φθόνον παραδεδώκεισαν αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς

19 Καθημένου δὲ αὐτοῦ ἐπὶ τοῦ

324 Luuk 2317 rdquoἀνάγκην δὲ εἶχεν ἀπολύειν αὐτοῖς κατὰ ἑορτὴν ἕναrdquo puuttuu tekstikriittisen edition korpustekstistauml

100

βήματος ἀπέστειλεν πρὸς αὐτὸν ἡ γυνὴ αὐτοῦ λέγουσα μηδὲν σοὶ καὶ τῷ δικαίῳ ἐκείνῳ πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ᾽ ὄναρδι᾽ αὐτόν

20 Οἱ δὲ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροιἔπεισαν τοὺς ὄχλους ἵνα αἰτήσωνται τὸν Βαραββᾶν τὸν δὲ Ἰησοῦν ἀπολέσωσιν21 ἀποκριθεὶς δὲ ὁ ἡγεμὼν εἶπεν αὐτοῖς τίνα θέλετεἀπὸ τῶν δύο ἀπολύσω ὑμῖν οἱ δὲ εἶπαν τὸν Βαραββᾶν

11 οἱ δὲ ἀρχιερεῖς ἀνέσεισαν τὸν ὄχλον ἵνα μᾶλλον τὸν Βαραββᾶν ἀπολύσῃ αὐτοῖς

22 λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος τί οὖν ποιήσω Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον χριστόν λέγουσιν πάντες σταυρωθήτω

12 ὁ δὲ Πιλᾶτος πάλιν ἀποκριθεὶς ἔλεγεν αὐτοῖς τί οὖν θέλετε ποιήσωὃν λέγετε τὸν βασιλέα τῶν Ἰουδαίων13 οἱ δὲ πάλιν ἔκραξαν σταύρωσον αὐτόν

20 πάλιν δὲ ὁ Πιλᾶτος προσεφώνησεν αὐτοῖς θέλον ἀπολῦσαι τὸν Ἰησοῦν 21 οἱ δὲ ἐπεφώνουν λέγοντες σταύρου σταύρου αὐτόν

191 Τότε οὖν ἔλαβεν ὁ Πιλᾶτος τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐμαστίγωσεν 2 καὶ οἱ στρατιῶταιπλέξαντες στέφανον ἐξ ἀκανθῶν ἐπέθηκαναὐτοῦ τῇ κεφαλῇ καὶ ἱμάτιον πορφυροῦν περιέβαλον αὐτὸν325

3 καὶ ἤρχοντο πρὸςαὐτὸν καὶ ἔλεγον

325 Vrt Matt 2728ndash30 ja Mark 1517ndash19 sekauml Luuk 2311

101

χαῖρε ὁ βασλεὺς τῶν Ἰουδαίων καὶ ἐδίδοσαν αὐτῷ ῥαπίσματα

23 ὁ δὲ ἔφη τί γὰρκακὸν ἐποίησεν οἱδὲ περισσῶς ἔκραζον λέγοντες σταυρωθήτω

14 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἔλεγεν αὐτοῖς τί γὰρ ἐποίησεν κακόν οἱ δὲ περισσῶς ἔκραξανσταύρωσον αὐτον

22 ὁ δὲ τρίτον εἶπεν πρὸς αὐτούςτί γὰρ κακὸν ἐποίησεν οὗτος οὐδὲν αἴτιον θανάτου εὗρον ἐν αὐτῷ παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω23 οἱ δὲ ἐπέκειντο φωναῖς μεγάλαις αἰτούμενοι αὐτόν σταυρωθῆναι καὶ κατίσχυον αἱ φωναὶ αὐτῶν

4 Καὶ ἐξῆλθεν πάλιν ἔξω ὁ Πιλᾶτος καὶ λέγει αὐτοῖς ἴδε ἄγω ὑμῖν αὐτὸν ἔξω ἵνα γνῶτε ὅτι οὐδεμίαν αἰτίαν εὑρίσκω ἐν αὐτῷ 5 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Ἰησοῦς ἔξω φορῶν τὸν ἀκάνθινον στέφανον καὶ τὸ πορφυροῦν ἱμάτιον καὶ λέγει αὐτοῖς ἰδοὺ ὁ ἄνθρωπος6 Ὅτε οὖν εἶδον αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ ὑπηρέται ἐκαύγασαν λέγοντες σταύρωσον σταύρωσον λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος λάβετε αὐτὸν ὑμεῖςκαὶ σταυρώσατε ἐγὼ γὰρ οὐχ εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν

7 ἀπεκρίθησαν αὐτῷ οἱ Ἰουδαῖοι ἡμεῖς νόμον ἔχομεν καὶ κατὰ τὸν νόμον ὀφείλει ἀποθανεῖν ὅτι υἱὸνθεοῦ ἑαυτὸν ἐποίησεν8 Ὅτε οὖν ἤκουεν ὁ Πιλᾶτος τοῦτον τὸν λόγον μᾶλλον ἐφοβήθη9 καὶ εἰσῆλθεν εἰς τὸ πραιτώριον πάλιν καὶ λέγει τῷ Ἰησοῦ πόθεν εἶ σύ ὁ δὲ Ἰησοῦς

102

ἀπόκρισιν οὐκ ἔδωκεν αὐτῷ10 λέγει οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος ἐμοὶ οὐ λαλεῖς οὐκ οἶδας ὅτι ἐξουσίαν ἔχω ἀπολῦσαί σε καὶ ἐξουσίαν ἔχω σταυρῶσαί σε11 ἀπεκρίθη αὐτῷ Ἰησοῦς οὐκ εἶχες ἐξουσίαν κατ᾿ ἐμοῦ οὐδεμίαν εἰ μὴ ἦν δεδομένον σοι ἄνωθεν διὰ τοῦτο ὁ παραδούς μέ σοι μείζονα ἁμαρτίαν ἔχει12 ἐκ τούτου ὁ Πιλᾶτος ἐζήτει ἀπολῦσαι αὐτόν οἱδὲ Ἰουδαῖοι ἐκραύγασαν λέγοντες ἐὰν τοῦτον ἀπολύσῃς οὐκ εἶ φίλος τοῦ Καίσαρος πᾶς ὁ βασιλέα ἑαυτὸν ποιῶν ἀντιλέγει τῷΚαίσαρι

24 Ἰδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖ ἀλλὰ μᾶλλον θόρυβος γίνεται λαβὼν ὕδωρ ἀπενίψατο τὰς χεῖρας ἀπέναντι τοῦ ὄχλου λέγων ἀθῷος εἰμι ἀπὸ τοῦαἵματος τούτου ὑμεῖς ὄψεσθε25 καὶ ἀποκριθεὶς πᾶς ὁ λαὸς εἶπεν τὸ αἷμα αὐτὸῦ ἐφ᾿ ἡμᾶς καὶ ἐπὶ τὰ τέκνα ἡμῶν26 τότε ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν τὸν δὲ Ἰησοῦν

15 Ὁ δὲ Πιλᾶτος βουλόμενος τῷ ὄχλῳ τὸ ἱκανὸν ποιῆσαι ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν καὶ παρέδωκεν τὸν Ἰησοῦν φραγελλώσας ἵνα σταυρωθῇ

24 Καὶ Πιλᾶτος ἐπέκρινεν γενέσθαιτὸ αἴτημα αὐτῶν25 ἀπέλυσεν δὲ τὸν διὰ στάσιν καὶ φόνον βεβλημένον εἰς φυλακὴν ὃν ᾐτοῦντο τὸν δὲ Ἰησοῦν παρέδωκεντῷ θελήματι αὐτῶν

13 ὁ οὖν Πιλᾶτος ἀκούσας τῶν λόγων τούτων ἤγαγεν ἔξω τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐκάθισεν ἐπὶ βήματος εἰς τόπον λεγόμενον Λιθόστρωτον Ἑβραϊστὶ δὲ Γαββατα14 ἦν δὲ παρασκευὴ τοῦ πάσχα ὥρα ἦν ὡς ἕκτη καὶ λέγει τοῖςἸουδαίοις ἴδε ὁ βασιλεὺς ὑμῶν15 ἐκραύγασαν οὖν ἐκεῖνοι ἆρον ἆρον σταύρωσον αὐτόν λέγει αὐτοῖς

103

φραγελλώσας παρέδωκεν ἵνα σταυρωθῇ

ὁ Πιλᾶτος τὸν βασιλέα ὑμῶν σταυρώσω ἀπεκρίθησαν οἱ ἀρχιερεῖς οὐκ ἔχομεν βασιλέα εἰ μὴ Καίσαρα16 Τότε οὖν παρέδωκεν αὐτὸν αὐτοῖς ἵνα σταυρωθῇ

104

• 1 Johdanto
• • 11 Tutkimuskysymys ja -metodi
  • 12 Tulkintahistoriaa
  • 13 Kaumlsitteistauml
  • 14 Tutkielman rakenne
  • • 2 Pontius Pilatus ja roomalaiset maaherrat
    • • 21 Roomalaiset maaherrat ja Juudea
      • 22 Pilatus Juudean maaherrana
      • • 3 Markuksen evankeliumi
        • • 31 Johdanto
          • 32 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
          • 33 Roomalainen oikeudenkaumlynti
          • 34 Pilatus Markuksen evankeliumissa
          • • 4 Matteuksen evankeliumi
            • • 41 Johdanto
              • 42 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
              • 43 Roomalainen oikeudenkaumlynti
              • 44 Pilatus Matteuksen evankeliumissa
              • • 5 Luukkaan evankeliumi
                • • 51 Johdanto
                  • 52 Jeesus Suuren neuvoston edessauml
                  • 53 Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessauml
                  • 54 Jeesus Herodeksen edessauml
                  • 55 Jeesus jaumllleen Pilatuksen edessauml
                  • 56 Pilatus Luukkaan evankeliumissa
                  • • 6 Johanneksen evankeliumi
                    • • 61 Johdanto
                      • 62 Jeesuksen kuuleminen ylipapin edessauml ja juutalaiset
                      • 63 Roomalainen oikeudenkaumlynti
                      • 64 Pilatus Johanneksen evankeliumissa
                      • • 7 Johtopaumlaumltoumlkset
                        • Lyhenteet
                        • Laumlhde- ja kirjallisuusluettelo
                        • • Laumlhteet ja apuneuvot
                          • Kirjallisuus
                          • • Liite Synopsis