pyörämatkailun suunnitteluopas

1

VisitFinland.com

OutdoorsFinland.fiSuunnitteluopas

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

2 www.outdoorsfinland.fi 3

Lukijalle

Nimensä mukaisesti pyörämatkailun suunnitteluopas käsittelee pyöräilyä matkailun näkökulmasta.

Reittiverkoston rinnalla on huomioitava reitin vetovoimaisuus ja saavutettavuus sekä matkailijoita kiinnostavien ja palvelevien yritysten mahdollisuuksiin hyödyntää reittiä. Käyttäjän näkö-kulmasta reitin tulisi olla juuri hänelle optimaalinen vaihtoehto. Tällöin mahdollisuuksista on karsittava ja panostettava muutamaan kärkireittiin. Vielä on tuotettava reiteistä informaatiota moneen eri kanavaan, internetiin, mobiili- ja GPS-laitteisiin sekä painettuihin karttoihin ja oppaisiin.

Suunnitteluopas on tarkoitettu pyörämatkailureittejä ja -kohteita suunnittelevien ja toteuttavien tahojen käytettäväksi sekä reittejä rahoittaville ja hyödyntäville, kuten matkailun alueorganisaatioille, ohjelmapalvelu- ja majoitusyrittäjille.

Suunnitteluopas koskee vain maasto- ja retkipyöräilyä. Oppaassa ei käsitellä reittien teknistä suunnittelua, maanomistajien kanssa tehtäviä sopimuksia tai pyöräilyreittien rakentamista.

Pyörämatkailua edistävät tahot

Visit Finland, www.visitfinland.comVisit Finlandin päätehtävänä on Suomen matkailullisen imagon kehittäminen maailmalla. Markkinointitoimenpiteiden ja tuotekehityksen tueksi tuotetaan tietoa kohderyhmistä ja matkailun trendeistä. Tuotekehitystä toteutetaan teemakohtaisesti, kesäaktiviteettien kehittämisohjelma tunnetaan nimellä Outdoors Finland.

Pyöräilykuntien verkosto ry, www.poljin.fiKuntien, valtionhallinnon, ELY-keskusten, yritysten, järjestöjen ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. Päämäärä on pyöräilyn ja kävelyn merkittävä lisääminen liikennemuotoina ja arkiliikuntana.

www.outdoorsfinland.fiOutdoors Finland -portaali, mobiiliopas, painetut ja tulostettavat kartat sekä älypuhelimeen että GPS -laitteeseen siirrettävät reittitiedot on rakennettu Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Outdoors Finland Etelä -hankkeessa. Tavoitteena on laajentaa tämä monikanavainen viestintäkokonaisuus valtakunnalliseksi vuodesta 2015.

Tekijät ja rahoittajat Pyörämatkailun suunnitteluopas on laadittu Matkailun edistämis-keskuksen hallinnoiman Outdoors Finland II – aktiviteet-tien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2012–2014 toimeksiannosta ja se on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Oppaan on kirjoittanut Pirjo Räsänen, Ellare Oy.


Pyöräilevä matkailija


TietoaPyörämatkailumarkkinoista

on varsin vähän tutkittua tietoa

saatavilla. ADFC (Allgemeine

Deutsche Fahrrad Club) seuraa

pyörämatkailun kehitystä

vuosittain.

ADFC:n mukaan vuonna 2009 noin

4,9 milj. saksalaista vietti vähintään

yhden yöpymisen sisältävän

pyöräilyloman ja käytti rahaa 70 €/

hlö/pv.

Pyörämatkailun arvioitiin tuotta-

neen vuonna 2010 Tanskassa 400

milj. euroa, Saksassa 3,9 mrd

euroa ja Ranskassa 5,6 mrd euroa.

EuroVelo –raportissa (2009)

arvioitiin, että Euroopassa tehtiin

vajaat 2,8 mrd pyörämatkaa

vuosittain ja että niiden tuottama

matkailutulo oli yhteensä noin

54 mrd. euroa. EuroVelo-

tutkimuksessa (2012) yli 400

asiantuntijaa arvioi markkinoiden

kasvavan.

Pyöräilevä matkailija

Pyörämatkailu on kasvussaPyörämatkailun kasvua tukevat monet trendit. On ennustettu, että tulevaisuudessa matkustaminen on yhä tärkeämpi osa elämyksen rakentumisessa. Pyörämatkassa matkustaminen ja kohteessa liikkuminen ovat matkan tärkeimpiä elementtejä ja elämyksellinen osa matkaa. Matkalle lähteminen on vaivatonta. Usein matkanteko alkaa kotiovelta ja matkakohteena voi olla lähiympäristö ja lähimaakunnat. Matkustaminen on luonnostaan hidasta ja jättää aikaa kohteisiin tutustumiseen. Pyörämatkailijoiden aitouden ja autenttisuuden kokemukset voivat olla hyvin voimakkaita. Pyörämatkailija ei ainoastaan näe, vaan hän kokee joka solullaan ja kaikilla aisteillaan.

Pyörämatkailun kasvua tukevia havaintoja ovat pyörämatkoja tarjoavien sekä kotimaisten että ulkomaisten matkanjärjestäjien määrän sekä niiden pyörämatkatarjonnan kasvu. Pyörämatkat ovat ilmestyneet Suomessa toimivien matkanjärjestäjien tuotantoon ja niitä tarjoavat esimerkiksi Kunnon Lomat, You Travel, Aurinkomatkat ja Teemamatkat.

Ulkomaisten matkanjärjestäjien määrä on kasvanut ja mukaan on tullut selkeästi eri teemoihin ja lajeihin erikoistuneita matkan-järjestäjiä. Matkoja järjestetään aktiivisille harrastajille, eri lajien harrastajille sekä eritasoisille pyöräilijöille. Maastopyöräilyn harrastajien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana ja noin 330 000 suomalaista harrastaa maastopyöräilyä.

Suurimmat pyörämatkailijamarkkinat ovat Saksassa ja Iso-Britanniassa, jotka ovat merkittävimmät lähtömaat. Tärkeimmät kohdemaat ovat Itävalta, Tanska, Sveitsi ja Ranska. Parhaat pyörämatkailureitit löytyvät Saksasta ja Sveitsistä, joissa molemmissa on pitkään kehitetty sekä pyörämatkailureittejä että pyörämatkailuinformaatioita.

Pyörämatkailijat ja -retkeilijätPyörämatkailijoista löytyy paljon tutkittua tietoa. Suurin segmentti on lomallaan eripituisia pyörä-, vaellus- tai melontaretkiä tekevät matkailijat. On myös pyörämatkailijoita, jotka lomailevat harrastaakseen pelkästään pyöräilyä. Pyörämatka voi olla joko valmiina ostettu pakettimatka tai kokonaan itse räätälöity matka. Lähialueen asukkaat ovat myös potentiaalisia pyörä-matkailijoita. He tekevät päiväretkiä tai muutaman yön kestäviä retkiä virkistystarkoituksessa ja käyttävät mielellään palveluita. Esimerkiksi Tuusulanjärven pyöräilyreitti, 24 km, on paikkakuntalaisten suosiossa ja sen varrella olevat yritykset hyötyvät pyöräilijöiden jättämistä euroista.

Pyörämatkailijat ovat hyvin koulutettuja keski-ikäisiä, jotka ansaitsevat hyvin ja pyöräilevät pariskunnittain ilman lapsia. Tässä oppaassa pyörämatkailijat jaetaan neljään kategoriaan demografisten tekijöiden, harrastaneisuuden, matkan pituuden, motivaation ja suosituimman reittityypin mukaan.

Matkan pituusRetki- ja maastopyöräilijän

loman pituus vaihtelee 2–4

päivästä 5–7 päivään ja yli viikon

mittaisiin pyörämatkoihin. Näissä

kolmessa ryhmässä on kussakin

suurin piirtein yhtä paljon

pyöräilijöitä.

Valtaosalla retkipyöräilijöistä

päivämatkat ovat 30–45 km ja

jopa lyhyempiä. Väliin mahtuu

myös lepopäiviä. Jonakin päivänä

matkan pituus voi olla pidempi,

noin 60 km. Lasten kanssa

liikuttaessa voi päivämatkan pituus

olla lyhyempikin, alle 10 km.

Valtaosa pyörämatkailijoista

käyttää lyhyitä ja keskipitkiä

reittejä, joiden varrella on paljon

palveluita. Vaativat reitit, pitkät

päivämatkat ja harvassa olevat

majoitusmahdollisuudet rajaavat

aina reittien käyttäjien määrää.

Kaikenpituisille reiteille löytyy

siis käyttäjiä. Matkakohteesta

riippuu millaisiin kohderyhmiin

se profiloituu ja asiakasprofiili

puolestaan määrittelee sen,

millaisia reittejä kannattaa

rakentaa. Hyvä reitti voi olla

pituudeltaan 8 km tai 100 km.

Matkailullisen reitistä tekevät sen

ympärillä olevat palvelut, niiden

määrä ja laatu.

Pyörämatkakohteita: Skotlanti, maastopyöräilyä

www.7stanesmountainbiking.comSaksa, maastopyöräilyä

www.tourismus.saarland.de/de/

5,6

3,9

0,4

4,9MILJ. 70€

2,8MRD

54MRD €


Satunnaiset pyöräilijät Lyhyen päivämatkan pyöräilijät

Milla, 35 v, naimissa, lapset 6 ja 8 v. Matkustaa perheen kanssa.

Lomalla vuokraan meille pyörät pariksi päiväksi. Pyöräilemme lyhyitä retkiä, turvallisilla reiteillä kun lapsetkin ovat vielä niin pieniä. Pääasia, että lomakohteessa on tekemistä, vaellusreittejä ja laavu- ja nuotiopaikkoja, koska eväiden syöminen ulkona on kivaa. Haluan, että lapseni liikkuvat ja oppivat olemaan luonnossa. Meille on tärkeää, että voimme viettää helppoa lomaa. Illalla teemme jotain kivaa yhdessä ja tietysti syömme hyvin.”

www.butjadingen.de

Unelmakohteita ja unelmamatkoja:

Ruka, Budjadingen (Saksa), Azorit,

Ranska

www.skedaddle.co.uk www.inntravel.co.uk

Ville 59 v, avoliitossa. Matkustaa avopuoliso Maijan kanssa. Lapset jo aikuisia.

Voin yhtä hyvin lähteä vaelluslomalle tai vaikka yhdistää ne samalla lomalla. Minulla on ihan hyvä kunto, harrastamme paritansseja. Sopiva lomamatka on vaikkapa 20-40 km pyöräilyä neljänä päivänä viikon aikana. 60 km tuntuu aika paljolta mutta menee yhtenä päivänä. Haluan pysähtyä matkan varrella, käydä vierailukohteissa ja on mukava pitää lepopäiväkin. Hauskinta on tutustua pieniin paikkoihin ja ihmisiin ja pyöräillä. Hyvässä seurassa matka taittuu helposti. Illalla herkuttelemme porukalla ja juomme pari lasia viiniä. Mäkiseen maastoon haluaisin sähköavusteisen pyörän. Vuokraan pyörän mielelläni ja samalla otan koko paketin, matkalaukkukuljetuksenkin. Yhtä hyvin voisin olla yhdessä kohteessa tai kiertää paikasta toiseen. ”


Ranska, Provence, Ranska, Turun

saaristo

www.inntravel.co.uk www.saaristo.org flexitreks.com

Sosiodemografisia tekijöitä: perhematkailijoita, nuoria aikuisia ja senioreita. Matkalla ystävien ja perheen kanssaHarrastaneisuus: pyöräilevät joskusMatkan pituus: koko matkaan käytetään korkeintaan pari tuntiaNopeus: pyöräilevät hitaasti, alle 10 km/h ja pysähtyvät useinMotivaatio: sosiaalinen aktiviteetti, yhdessä oleminen ja tekeminen, luonnosta ja ulkoilusta nauttiminenSuosituin reitti: hyväkuntoiset, helpot polut, puistot, pyörätiet ja maisematiet. Pyöräilevät lomakohteessa, kesämökillä ja kotipaikkakunnallaan

Sosiodemografisia tekijöitä: Varhaisessa keski-iässä ja sitä vanhempia, matkalla yksin, ystävien tai perheen kanssa. Lapset jo koulussa.Harrastaneisuus: pyöräilevät useinMatkan pituus: päivämatkat 30–40 kmNopeus: pyöräilevät reippaasti, 12–18 km/h ja pysähtyvät useinMotivaatio: sosiaalinen aktiviteetti, liikunnasta ja ulkoilusta nauttiminenSuosituin reitti: hyväkuntoiset polut ja reitit, pyöräilyreitit. Osallistuvat yhteisiin pyöräilymatkoihin. Pyöräilevät lomakohteissa, vapaa-ajan asunnolla ja kotonaan sekä asiointi- että vapaa-ajan matkoja.

” ”


Sosiodemografisia tekijöitä: keski-ikäisiä ja sitä vanhempia, matkalla yksin, ystävien tai perheen kanssa. Lapset ovat jo aikuisia.Harrastaneisuus: pyöräilevät säännöllisesti.Matkan pituus: päivämatkat keskimäärin 40 km, harvoin yli 60 km. Nopeus: pyöräilevät reippaasti, 14–20 km/h ja pysähtyvät noin 1,5 tunnin välein.Motivaatio: sosiaalinen aktiviteetti, liikunnasta ja ulkoilusta nauttiminen. Nauttivat maaston muotojen muuttumisesta, ylä- ja alamäistä. Nauttivat ajamisesta. Suosituin reitti: hyväkuntoiset polut ja reitit, pyöräilyreitit.

Pitkän matkan pyöräilijät Aktiivipyöräilijät

Liisa 45 v, naimisissa. Lapset 17 v, 19 v ja 20 v.

Olen aktiivinen liikkuja ja pyöräilijä ja ollut sekä pyörä- että vaelluslomalla. Seuraavalla matkalla pyöräilemme pidemmän matkan. Parina päivänä matkat ovat yli 60 km mutta keskimäärin noin 45 km. Matkustan usein tutussa naisporukassa tai yhdessä mieheni kanssa tai opastetulla matkalla. Kaikki sopii minulle kunhan liikuntaa ja ulkoilua on. Sinänsä ei ole tärkeää pyöräilenkö maasto- vai retkipyörällä, sehän riippuu kohteesta. Olen ollut Alpeilla maastopyöräilemässä, Saksassa Tonavalla retkipyöräilemässä ja Saariston rengastiekin on tuttu. Seuramatkalla nautin myös hyvästä ruuasta, illalla käyn mielelläni tutustumassa paikkoihin ja kiertelen kohteissa. Matkan päätteeksi shoppailen usein, varsinkin naisten kanssa.”

www.mosel-radweg.de


Via Claudia (alpit), Donau

(Itävalta), Mosel (Saksa) ja

Kuninkaantie (Suomi)

www.alpit.fi www.donauradweg.at www.outdoorsfinland.fi

Karoliina 29 v, matkustaa yhdessä avopuoliso Mikon kanssa. Ei lapsia.

Minun suosikkimatkani voisi kuvata näin: Aamiaisen jälkeen retkitarvikkeet kasaan, pyörän selkään ja matkalle. Tänne tultiin harrastamaan, reittejä on paljon ja päiviä liian vähän! Ajan omalla pyörällä, säädöt ovat kohdillaan ja tuntuma hyvä. Minulla on hyvä pyörä ja kunnolliset varusteet. Haen haasteellisia reittejä, joilla tarvitaan taitoakin ja sykkeen saa nousemaan. Kauniit maisemat palkitsevat! Juomatauolla minulla on eväitä, energiapatukoita ja urheilujuomaa. Lounastauolta jatkan vielä pari tuntia ja takaisin kämpillä olen neljän aikaan. Sitten pyöränhuolto, suihkuun ja kävelemään, jottei paikat jäykisty. Illalla syön hyvin ja tankkaan lisää energiaa seuraavaa päivää varten.”


Mallorca, Garda, Val Gardena,

Alpit yleensä, Skotlanti,Tahko,

Vuokatti

www.pedalo.com www.alpit.fi

Demografiset tekijät: aikuisia, nuorista senioreihin. Harrastaneisuus: pyöräilevät säännöllisesti treenatakseen tai ylläpitääkseen kuntoaan. Matkan pituus: päivämatkat ovat pitkiä, retkipyöräilijät pyöräilevät pitkiä päivämatkoja, jopa yli 200 km tai ylikin. Maastopyöräilijöillä päivämatka voi olla lyhyempi reitin haasteellisuudesta riippuen. Nopeus: Ajavat kovaa vauhtia, jopa yli 30 km/h.Motivaatio: Kunnon yläpito, elämysten jano, kilpailuhenkisyys, haasteiden hakeminenSuosituin reitti: retkipyöräilijä suosii pinnoitettuja reittejä, joilla vähän liikennettä ja joissa riittää pituutta vaikkapa kahden viikon matkalle. Kukkulat ja mäet, haasteelliset, pitkätkin nousut ja laskut riemastuttavat. Maastopyöräilijät hakevat haasteellisia reittejä, muuttuvia pintoja, jopa vaarallisia osuuksia, joilla mitataan osaamista.

” ”


Pyöräily-matkailureitit


Hyvä reitti on johdonmukainen

Pyörämatkailureitin tai -reitistön tärkein tekijä on johdonmukaisuus. Pyörämatkailija voi keskittyä olennaiseen, matkasta nauttimiseen. Hän on valinnut reitin oman taitotasonsa, kuntonsa ja vetovoima-tekijöiden perusteella. Matkan päällä matkanteko sujuu ja reitti tarjoaa luvatut elämykset. Hän voi olla päiväretkellä tai pyörä-matkalla, joka kestää useamman päivän.

Pyörämatkailureitit voidaan jakaa jana- ja ympyräreitteihin. Janareitti kulkee kahden kohteen välillä. Ympyräreittiin alkaa ja päättyy samaan kohteeseen. Noin puolet pyörämatkailijoista pyöräilee kohteesta toiseen ja puolet pysyy yhdessä kohteessa tehden päiväretkiä. Pyörämatkailualueella on usein ympyräreittejä tai janareittejä, joihin on liitetty julkisen liikenteen palveluita. Jos reitti on jana, on hyvin tärkeää suunnitella reitin saavutettavuus.

Pyörämatkailureitit

Kuva 1. Pyörämatkaon malliltaan

joko tähdenmuotoinen tai

kohteesta toiseen etenevä jana

riippumatta siitä, kuinka pitkä

matka on kysymyksessä.

Reittityypit

• Retkipyöräilyreitit / EuroVelo

• Pyörämatkailureitit; valta-

kunnalliset ja alueelliset reitit

Reitti 2

Reitti 3

Reitti 4Reitti 5

Matkakohde

Reitti 6

Reitti 7

Reitti 1Reitti 8

Lähtöpiste

Välietappi 1Välietappi 2

Välietappi 3

Loppupiste

Ympyräreitti Janareitti


Valtakunnalliset pyörämatkailureitit

• Kuninkaantie Turusta Helsingin kautta Lappeenrantaan (EuroVelo 10)

• Helsinki–Tampere (sama kuin EuroVelo 11 alkuosiltaan)• Helsinki–Jyväskylä• Helsinki–Mikkeli• Saariston rengastie• Saimaan ympäri -kierros• Turku–Oulu (EuroVelo10)• Turku–Hämeenlinna (Hämeen härkätie)• Turku–Tampere

Valtakunnallisten reittien linjauksia tarkennetaan tulevina vuosina ja reitit pyritään viitoittamaan valtakunnallisesti yhtenäisesti. Aiemmin on ollut käytössä numeroitu ruskea pieni viitta tai tarra. Tavoitteena on korvata valtakunnallisesti yhtenäisillä opasteilla ja viitoilla. Uutta viitoitusmallia suunnittelevat liikenneministeriö, liikenne-virasto, Pyöräilykuntien verkosto, Visit Finland sekä valtakunnalliset pyörämatkailun kehittämishankkeet.

Alueelliset pyörämatkailureitit

Alueelliset reitit ja reittiverkostot rikastuttavat ja täydentävät pyörämatkailutarjontaa ja olisi suotavaa, että niitä syntyisi lisää. Esimerkiksi Skotlannissa on paljon maastopyöräilykeskuksia.

Valtakunnallisen pyörämatkailureitin opaste, jotka

pyritään korvaamaan uusilla viitoilla seuraavina

vuosina. Huom! jokainen kunta ja tiepiiri vastaa

itse opasteiden ylläpidosta ja ylläpidon aktiivisuu-

dessa voi olla vaihtelua. Pieni, sininen tarra viittaa

Pyöräillen Suomessa -hankkeeseen, joka viitoitti

vuosina 2002–2006 pyörämatkailureitistöjä.

Valtakunnallisen reitistön valinta-

kriteerit

• reittien varrella on riittävästi

palveluita, erityisesti

majoituspalveluita.

• majoitusta noin 30 km välein

• kaupallisia taukopaikkoja

(kahvilat, ravintolat, kioskit,

huoltoasemat) noin 30 km välein

• lisäksi muita taukopaikkoja

• kulkevat kauneimpien maisemien

läpi, ei yksittäisten kohteiden

kautta.

• kulkevat sujuvasti valittua reittiä

pitkin suurimpien kaupunkien

keskustaan.

• kulkevat suurimpien kaupunkien

välillä maakunnasta toiseen tai

merkittävien vesistöalueiden

ympäri.

• matka alkaa ja päättyy

valtakunnallisesti merkittävään

kaupunkiin, jossa on

palvelurautatieasema ja

lentokenttä.

Retkipyöräilyreitit Suomessa

Suomea halkoo kolme EuroVelo-reittiä: EuroVelo 10 kulkee Vaalimaalta historiallista Kuninkaantietä seuraten Helsingin kautta Turkuun. Turusta EuroVelo 10 jatkuu länsirannikkoa pitkin Tornioon saakka. EuroVelo 11 kulkee Helsingistä Jyväskylään ja sieltä Kuopion kautta Kajaaniin, Ouluun ja edelleen Rovaniemelle, Ivaloon ja Karigasniemelle. EuroVelo 13, Rautaesirippu-reitti (Iron Curtain Trail) kulkee Vaalimaalta itärajaa myötäillen Jäämerelle.

EuroVelo-pyöräily-reittiverkosto

Verkostoon kuuluu 14 koko

Euroopan halkovaa reittiä.

Euroopan pyöräilijöiden liitto

(European Cyclists´ Federation,

ECF) koordinoi reittiverkoston

kehittämistä ja ylläpitää

www.EuroVelo.com –internetsivuja.

Suomesta yhteistyökumppanina

on Pyöräilykuntien verkosto.

EuroVelo 10 EuroVelo 11 EuroVelo 13

Hyvä reitin pituus vaihtelee reitin tarkoituksen mukaan. Useamman päivän mittaiseen pyörämatkaan tarkoitetun reitin riittävä pituus on vähintään noin 100 km, mikä on esimerkiksi Saksassa ns. tähtireitin kriteerinä. Keskivertopyörämatkailija ajaa päivässä noin 15–35 km mittaisia matkoja. Viikon kestävälle matkalle riittäisi silloin jo 100 km reitti tai reitistö.

Maastopyöräilyä

matkailukeskuksessa

bike.nevisrange.co.uk/Helppoa maastopyöräilyä

koko perheelle

www.callendarestate.co.uk/things-to-do-in-falkirk/cycling-routes


Reitin suunnittelu

1 Kaunis maisema pysäyttää pyöräilijän kuin pyöräilijän

Elämyksiä muistellaan jälkikäteen. Hienot kulttuuri- ja kansallis-maisemat, kultaisena lainehtiva syksyinen viljapelto, keltaisena kukkiva rypsi, sinisenä kimmeltävät vesistöt miellyttävät silmää ja ovat pyörämatkan parasta antia. Pyörämatkailija ei ainoastaan näe maisemaa, hän myös aistii sen, maut, tuoksut ja äänet. Ihmisen silmää miellyttävät vihreän eri sävyt, viljelty ja asuttu maaseutumaisema sekä kumpuilevat muodot. Maastopyöräilyreiteillä voi olla haasteellisia ja jopa maisemallisesti rumia osuuksia. Haasteeseen keskittyvän pyöräilijän mielessä maisema voi olla toisarvoinen.

Hyvä reitti mutkittelee. Mutkainen reitti näyttää kartalla paremmalta ja sitä jaksaa polkea paremmin. Kohtuus kuitenkin kaikessa. Yksittäisten kohteiden kautta kiertävästä reitistä tulee liian mutkainen ja ydinreitin pituus kasvaa liikaa. Potentiaalisten pyöräilijöiden määrä vähenee ja pyöräilijät hakevat oikoteitä.

2 Tee reitistä matkailutuote – liitä reittiin riittävästi palveluita

Ensisijaisesti reitin tulee kulkea kauniiden maisemien ja matkailu-kohteiden muodostamien ryppäiden läpi. Reittiä suunniteltaessa kartalle pitää sijoittaa kaikki kohteet, elämyskohteet kuten maisemalliset kauniit kohteet ja varsinaisen matkailukohteet kuten majoitus-, nähtävyys- ja käyntikohteet. Näistä pitää valita avain- kohteet, joiden kautta lopullinen reitti kulkee Informaatio-materiaalissa kuitenkin kerrotaan kaikista kohteista. Pyöräilijä päättää itse poikkeaako hän niihin.

Suunnittele näin:

1. Rakenna reitti elämysten varaan

2. Liitä matkailureitille palveluita

3. Ylläpidä ja huolla

4. Tee reitistä saavutettava

5. Luokittele

6. Nimeä reitti

7. Huomioi turvallisuus

8. Viitoita ja opasta

Elämyskohteet on aina

paikannettava myös karttoihin.

Puistonpenkki ja juomatauon aika!

Maitolaituri on hyvin suomalainen

pysähdyspaikka.

Yövytä lakanoiden välissäMajoituskohteiden määrä reitin varrella määrittelee pitkälti sen, miten suosittu reitistä voi tulla. Pyöräilymatka lähimpänä toisistaan sijaitsevien majoituspaikkojen välillä on yhtä kuin matka, joka on vähintään ajettava yhdessä päivässä. Reitti, jonka varrella on tiuhaan majoituskohteita ja taukopaikkoja, tarjoaa käyttäjälle eniten mahdollisuuksia valita juuri omiin tarpeisiin sopiva päivämatkan pituus. Aloitteleva tai vähemmän kilometrejä ahmiva pyörämatkailija voi valita minimipäivämatkan kun taas urheilullinen, vahvempi pyöräilijä voi pyöräillä oman jaksamisensa rajoilla. Tällä tavoin reitin markkinapotentiaali kasvaa merkittävästi. Useilla pyörämatkailu-reiteillä eri maissa on suosituksena majoituskohde 30 km välein.

Pyörämatkailijalle käyvät kaikki majoituskohteet. Oleellista on, että majoitus on helppo löytää ja varata ja se sijaitsee lähellä reittiä. Myös aktiivipyöräilijät ovat alkaneet suosia maksullista majoitusta teltan sijasta.

On tauon paikka!Taukopaikkoja tulee olla tiuhaan, helpoilla reiteillä 7,5–10 km välein ja vaativilla 15–20 km välein sekä maastopyöräily- että retkipyöräily- reiteillä. Saksalainen ADFC suosittaa, että retkipyöräilyreiteillä taukopaikkoja olisi noin 10 km välein. Mitä vähemmän taukopaikkoja, sitä vähemmän matkailijoita ja sitä todennäköisemmin käyttäjät ovat pelkästään hyväkuntoisia, aktiivisia harrastajia.


Retkipyöräilyreiteillä taukopaikat perustuvat pääosin kaupallisiin palveluihin. Taukopaikka voi olla kahvila, ravintola, huoltamo tai taajama, jossa on palveluita tai paikka, jossa voi istua alas ja ihailla maisemia. Pyöräilijällä pitää olla 20–30 km välein mahdollisuus ostaa ruokaa ja juomia, syödä ja käydä WC:ssä. Keski-Euroopassa liikutaan paljon sähköpyörillä ja pyörämatkailijoita palveleviin taukopaikkoihin on alkanut syntyä latauspisteitä. Sähköpyörät tulevat ennen pitkää myös Suomen markkinoille.

Taukopaikat sijoitetaan reitin varrelle maisemallisesti kauniisiin paikkoihin ja siten, että ohiajavat voivat polkea ohi vaivatta. Pidemmällä reitillä on hyvä olla taukopaikkoja, joissa voi levähtää hetken ja juoda, sekä lisäksi katettuja taukopaikkoja, joissa on penkit, pöytä, käymälä ja pyöräkatos.

Kattavimmat taukopaikat ja palvelut kannattaa sijoittaa reittien ja reittiverkostojen solmupisteisiin. Esimerkiksi melonta-, maasto-pyöräily-, retkipyöräily- ja vaellusreitit voi mahdollisuuksien mukaan ohjata samoille taukopaikoille. Tällaisiin reitistöjen solmupisteisiin syntyy liiketoimintamahdollisuuksia. Solmupisteisiin voi suunnitella kattavamman roska- ja jätehuollon ja pyöränhuoltopisteet sekä varmistaa veden ja sähkön saannin.

Huomioi pyörävuokraamot ja –huoltamotPalveluihin kuuluvat myös pyörävuokraus ja –huolto. Reittiä ei kierrätetä niiden kautta mutta karttamateriaalissa pitää olla tiedot pyörähuolto- ja vuokrauspisteistä ja sähköavusteisten pyörien lataus- pisteistä. Janareiteille harvemmin vuokrataan pyörää. Sen sijaan alueellisilla reiteillä, pyöräreittien solmupisteessä ja maastopyörä-kohteissa on jo edellytyksiä menestyvälle pyörävuokraustoiminnalle.

3 Ylläpidä ja huolla

Hyvin suunniteltua ja toteutettua reittiä on helpompi ylläpitää. Järkevintä on keskittää investoinnit niille reiteille, joiden ylläpito ja huolto pystytään varmistamaan. Maastopyöräilyreitit pitäisi polkea läpi vähintään kerran kuukaudessa ja tarkistaa reitin pinnoitteen sekä viittojen ja merkintöjen kunto. Retkipyöräilyreitit kulkevat useimmiten maanteillä, jolloin niitä ei tarvitse käydä läpi yhtä tiuhaan.

Reitti pitäisi kuitenkin polkea läpi kerran vuodessa. Ylläpitoa ja huoltoa varten on tehtävä suunnitelma ja laskettava sekä henkilö- että talousresurssien tarve.

Pohjois-Karjalassa on tehty Reiteistä Traileiksi –hankkeessa uraa-uurtavaa työtä reitistöjen ylläpidon ja huollon osalta. Hanke on tuottanut useita julkaisuja, joissa käsitellään mm. sopimusmalleja ja rahoitusta. Julkaisut ovat saatavissa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sivuilta (http://pohjois-karjala.fi/).

4 Reitin saavutettavuus

Reitin helppo saavutettavuus lisää reitin käyttöarvoa. Reitin alku- ja loppupisteiden pitää aina olla sellaisessa paikassa, johon on helppo päästä joko pyörällä, omalla autolla tai julkisella liikenteellä. Jos reitti alkaa ja päättyy eri pisteisiin ja alku- ja loppupisteeseen ei pääse järkevällä julkisella liikenneyhteydellä, vähenee reitin potentiaalisten käyttäjien määrä.

Karttamateriaalissa pitää kertoa miten reitille pääsee. Julkisen liikenteen yhteydet, parkkipaikat ja reitin lähtöpisteiden osoitetiedot ja GPS–koordinaatit ovat tärkeimmät tiedot.

5 Luokittele

Retkipyöräilyreiteillä ei varsinaisesti tehdä luokitusta.Pyörämatkai-lijan pitää vaivatta löytää tiedot reitin pituudesta (km), nousujen ja laskujen määrästä (m), majoituskohteiden määrästä, vaarallisista ja vaikeista etapeista ja kohteista sekä liikenteen määrästä. Pisin majoituspaikkojen välinen välimatka tulee myös kertoa. Pyörä-matkailija tarvitsee nämä tiedot valitessaan itselleen sopivaa reittiä.

Maastopyöräreittien luokittelussa otetaan huomioon reitin pinnoite, sivuttaiskaltevuus, korkeuserot sekä vaadittava taitotaso. Lisäksi maastopyöräilijän tulee saada tietää samat asiat kuin retki-pyöräilijän. Valtakunnallista luokittelua ei ole olemassa kuten esimerkiksi vaellusreiteillä on. Vaellusreittien luokittelumallia voi kuitenkin käyttää pohjana ((Suomen Latu, vaellusreittien luokittelu, Outdoorsfinland.fi, luokittelumallit).

6 Nimeä reitti

Nimi kertoo reitin teemasta, joka perustuu esimerkiksi reitin haasteellisuuteen, reitin varren kohteisiin tai vaikkapa maisemiin. Entistä itärajaa myötäilevä, halki Euroopan kulkeva reitti on nimetty Rautaesirippu –reitiksi (Iron Curtain Trail), Turun saariston rengasreitti on nimeltään Saariston rengasreitti ja Tuusulanjärveä kiertävä reitti on nimeltään Tuusulanjärven reitti. Reitin nimeä pitää käyttää samassa kirjoitusasussa kaikessa reittimateriaalissa: viitoissa, opastauluissa, markkinointimateriaalissa ja kartoissa.

Nimen voi avata tekstin lisäksi, kuvin ja videoin. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Luokittelusta

Fitness Tour, Saarland Mountain biking

Iron Curtain Trail

www.saaristonrengasreitti.fi

Suunnittele näin:





5. Luokittele

6. Nimeä reitti



Nimeämisestä

www.adfc-tourenportal.de

Pyöränhuoltopiste Italiassa Dolomiiteillä. Kuva Päivi Tommola. Maastopyöräilyreiteillä

pitäisi olla myös pesupisteet pyörille.


7 Huolehdi turvallisuudesta

Reitin turvallisuuteen ja käyttäjän kokemukseen turvallisuudesta vaikuttaa eniten tien liikenne ja erityisesti raskaan liikenteen määrä. Leveälläkin pientareella raskas liikenne aiheuttaa ilmavirtoja, jotka heilauttavat tavaroilla lastattua pyörää epämiellyttävästi. Liikenteen määrä vaikuttaa myös matkanteon miellyttävyyteen. Vilkas liikenne aiheuttaa melua myös viereiselle kevyen liikenteen väylälle, mikä lisää matkanteon epämiellyttävyyttä.

Pientareen leveys vaikuttaa turvallisuuteen vähän liikennöidyllä tielläkin. Usein asfaltilta on muutaman sentin pudotus soraiselle pientareelle ja pudotus kaataa pyörän helposti. Jos kapea tie on mutkainen ja kallistelee, piennar kapea ja jyrkkä, siirtyy pyöräilijä luonnollisesti keskemmälle ajoväylää. Seurauksena voi olla vaaratilanne.

Sorapäällysteinen maantie ei ole paras mahdollinen pyörämatkailutie. Pyörämatkailijalla on usein matkatavarat mukanaan ja allaan kapeilla, kovilla renkailla kulkeva hybridipyörä. Tällaisella pyörällä soratie on epämiellyttävä ja osin vaarallinenkin ajettava. Ohiajavien autojen renkaista saattaa lähteä kiviä ja hiekkapölyä muodostuu helposti. Sateen jäljiltä tiessä voi olla syviäkin kuoppia ja railoja. Alamäessä sora voi lähteä luistamaan pyörän renkaiden alla. Jos pyörämatkailijalla on lukkopolkimet ja niitä ei saa pikaisesti irti, voi pyöräilijä kaatua.

Maastopyöräilyreiteillä risteävät pyöräilyreitit aiheuttavat vaara-tilanteita erityisesti jos vauhti on kova ja näkyvyys risteysalueella huono. Juurakot ja oksat voivat myös olla vaarallisia. Reitin päälle kurottuvat oksat pitää karsia, varsinkin jos ne ovat heti tiukan mutkan jälkeen ajoradan sisäpuolella. Maastopyöräily on dynaamista, pyörä liikkuu horisontaalisesti ja vertikaalisesti, se hyppii ja keikkuu. Siksi tilaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maastopyöräilijän ohjaustanko vaatii enemmän tilaa kuin polkimet. Kun pyörä on suorassa, on polkimien vaatima tila 0,7 m ja ohjaustangon 1 m. Riittävä korkeus on 2,4 m. Maastopyöräilyreitillä on hyvä olla puomi tai muu este tulo- ja poistumispisteissä, jotta polkua ei pääse rikkomaan mönkijällä ja moottoripyörällä. Maastopyöräilijät ja retkeilijät eivät viihdy samoilla poluilla ja jos ei ole pakko, niin polun ei pidä olla yhteinen molemmille lajeille.

8 Viitoita ja opasta

Viitoittamiseen kohdistuu enemmän paineita kuin aiemmin. Urbanisoituneelle sukupolvelle luontokokemus voi olla pelottava ja olo voi olla turvaton. Käyttäjät hakevat yhä enemmän valmiiksi suunniteltuja rengasreittejä, jotka on luokiteltu ja joiden varrella on kiinnostavaa nähtävää. Käyttäjiä on myös yhä enemmän ja luonto kuluu pyörän renkaiden alla. Rakenteita tulee myös ylläpitää ja huoltaa. Viitoittamalla ja opastamalla voidaan vaikuttaa kaikkiin näihin asioihin. Hyvin toteutettu viitoitus ja opastus parantaa käyttäjäkokemusta, navigoi polkijan vaivatta reittiverkoston läpi ja kertoo koko alueesta ja reittiverkostosta. Viitoittaminen helpottaa reittien ja reitistöjen muokkaamista kysyntää vastaavaksi, ja reittejä voidaan hyödyntää matkailualueen profiloinnissa.

Metsähallitus on julkaissut erinomaisen oppaan reittien viitoittamisesta (Hyvän viitoittamisen perusteet, Metsähallitus, Rami Tuominiemi, 2004). Se käsittelee enimmäkseen vaellusreittien viitoittamista, mutta sen neuvot pätevät pyöräilyreittien viitoittamiseen.

Suunnittele kokonaisuusReittien ja reitistöjen viitat, opasteet ja merkinnät muodostavat opastekokonaisuuden, joka on hyvän suunnittelun lähtökohta. Viitoittamalla laajasta mahdollisuuksien massasta saadaan halutulle kohderyhmälle suunnatut optimireittivaihtoehdot. Näin reitti tuotteistetaan ja hiotaan helposti toteutettavaksi. Selkeät tuotteet on helppo siirtää markkinointi- ja informaatiomateriaaliin halutulle kohderyhmälle.

Opastaulu, josta hahmottuu yhdellä silmäyksellä koko reitti ja reittiverkosto, auttaa polkijaa reittien ja oman viikko-ohjelman suunnittelussa. Oleellisia tietoja ovat reitin pituus, suositeltava kiertosuunta, luokittelu, liittymät alueen muihin reitteihin tai reitistöihin, reitin varrella olevat kohteet ja reitin alku-, loppu- ja poistumispisteet. Nämä tiedot voidaan julkaista myös painetussa ja sähköisessä karttamateriaalissa.

Viitoita riittävästiViitoituksen periaatteena on, että pyöräilijän ei tarvitse pysähtyä etsimään oikeaa reittiä vaan reitin voi polkea pysähtymättä läpi. Viitoituksen tulee olla selkeä ja looginen, ja viittoja tai merkintöjä on oltava riittävästi. Maastossa pitää nähdä merkinnältä toiselle. Risteykset pitää pystyä ohittamaan pysähtymättä ja heti risteyksen jälkeen on hyvä olla varmistusmerkintä, joka kertoo, että polkija on valinnut oikean reitin.

Viitoituksestahttp://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/viitoitusopas.pdf

Suunnittele näin:





5. Luokittele

6. Nimeä reitti



Saksan pyöräilyreitit on hyvin

viitoitettu. Pyöräilyreittien varrella

on viittoja lähimpiin kohteisiin

sekä kunkin reitin opasteviittoja

(kuvassa alimpana olevat

tunnukset).

Tanskan pyörämatkailuteiden

opasteita: ylimpänä Tanskaa

halkovan Marguerite-reitin

päivänkakkaraopaste.

www.visitdenmark.com/denmark/attractions/marguerite-route. Sen alla valtakunnallisten muiden

reittien punaisia numero-opasteita

ja alimpana alueellisten reittien

opasteita.


TeemoitaInformaatio-opasteet teemoittavat reittiä. Ne kertovat maisemasta ja kohteista, alueen eläimistä, kasvistosta tai vaikkapa kohteen historiasta. Ne pitäisi sijoittaa kohteisiin, joissa on aidosti näkemistä ja joissa on mahdollisuus pysähtyä häiritsemättä muita reitin käyttäjiä.

Varoita vaarastaErityisesti maastopyöräilyreitillä pitää kertoa tulevasta vaarallisesta paikasta (sokea piste, risteys, jyrkkä alamäki, liukas pinta, irtokiviä). Jos näkyväisyys reitillä on huono, pitää vaaranpaikkaopasteen olla vähintään 15 m ennen kyseistä paikkaa. Tämä on ns. pysähtymis-etäisyys. Yleisimmät varoitusmerkit ovat jyrkät nousut ja laskut, ongelmat reitin pinnoitteessa, risteykset, ns. pimeät kohdat ja liikenne. Varoitusmerkkeihin kuuluu myös käyttäytymistä ohjaavat merkit kuten ”pysy vasemmalla” tai ”hiljennä vauhtia”. Kaksisuun-taisella reitillä pitää sopivin välimatkoin muistuttaa, millä puolella väylää tulee pysyä.

Tee pyörämatkasta sujuvaLooginen viitoitus tekee matkanteosta sujuvaa. Ensin pitää valita ns. runkoväylät (pääurat) ja viitoittaa ne läpi koko reitin kohti loppu-pistettä. Reitin varrella olevat tärkeimmät kohteet, kiintopisteet, pitää myös viitoittaa reitiltä. Viitoituksen ja reittimerkintöjen on oltava yhtäpitäviä kaiken karttamateriaalin kanssa huolimatta siitä onko kartta GPS-laitteessa, älypuhelimessa tai painetussa kartassa.

Suunnittele näin:





5. Luokittele

6. Nimeä reitti




Pyörämatkailijan palvelut


Pyöräilijän majoitus Useissa Euroopan maissa on laatuohjelma pyöräily-ystävälliselle majoitukselle. Tunnetuimmat ovat saksalaisen pyöräilyorganisaation Bett und Bike (peti ja pyörä) ja Iso-Britannian Cyclist Welcome. Muita tunnettuja ovat Sveitsin Veloland ja Itävallan Radfreundliche Betriebe. Pyöräily-ystävällisten majoituskohteiden laatukriteerit kattavat maasta riippumatta vähintään seuraavat asiat:

• mahdollisuus majoittua vain yhdeksi yöksi• pyörälle löytyy lukittava ja katettu pyöräsuoja • mahdollisuus pestä ja kuivata vaatteet• kohteessa on peruspyöränhuoltotarvikkeet (pumppu, avainsarja)• kohteessa tiedetään lähialueen pyörähuoltamot• tarjolla matkailuinformaation, säätietojen ja pyöräilykarttojen

lisäksi tietoa lähialueen pyöräilyreiteistä• kattava aamiainen ja ruokailumahdollisuus vähintään lähistöllä• eväitä ja juomia myytävänä

Useissa laatuohjelmissa on yksityiskohtaisempia ja tarkempia kriteerejä. Maastopyöräilykohteilta vaaditaan lisäksi pyöränpesu-mahdollisuutta ja tarkkoja maastopyöräilykarttoja mittakaavassa 1:25.000–50.000.

Osallistumalla laatuohjelmaan yritys pääsee mukaan yhteis-markkinointiin, esitteisiin ja tietokantoihin. Yritys voi käyttää markkinoinnissaan laatuohjelman logoa ja sen ovenpieltä koristaa laatuohjelman kyltti. Esimerkiksi Saksassa ADFC julkaisee vuosittain ADFC Bett und Bike –majoitusluettelon ja mobiilioppaan, jossa jokaisen reitin varrelta näkyvät laatuohjelmassa mukana olevat majoittajat. Yritykset maksavat laatuohjelmaan osallistumisesta vuosimaksun, jonka suuruus vaihtelee 20–40 euron välillä vuosittain.

Vuokrapyörä vai oma pyöräPyörävuokrauksen suosio on kasvanut ja samalla tarjolla olevien pyörien taso on noussut. Retkipyörämatkoilla pyörä on yleensä hybridi ja vaihteiden määrä vaihtelee 7–21 välillä. Kaupungeissa pyöräretki- ja -vuokrausyritykset käyttävät usein tanakkaa peruspyörää, jonka vaihteiden määrä on 3–7 vaihdetta. Sähköavusteisten pyörien määrä on kasvanut Keski-Euroopassa huimaa vauhtia ja melkein minkä tahansa pyörämatka- ja pyöränvuokrausyrityksen sivuilla tarjotaan E-Bikeä vuokralle. Latauspisteidenkin määrä on lisääntynyt ja esimerkiksi saksalaisen ADFC:n pyöräilyreitti-infoissa kolme tärkeintä asiaa ovat pyöräily-ystävällinen majoitus, pyörähuolto ja sähköavusteisten pyörien latauspisteet. Pyörän taso riippuu matkailijan harrastuneisuudesta. Mitä enemmän harrastaa, sen vaativampi on pyörän suhteen. Mitä harrastaneempi, sen varmemmin oma pyörä kulkee mukana.

Palvele pyörämatkailijaa

Hyvässä pyörämatkailukohteessa tulee olla eritasoisia ja -kokoisia pyöriä vuokrattavana. Jos kohteessa on paljon päiväretkireittejä, voi esimerkiksi majoituskohteella olla pyöriä asiakkaiden käyttöön. Jos reittejä on riittävästi ja ne ovat riittävän haasteellisia, syntyy kysyntää myös aktiiviharrastajille tarkoitetulle pyöränvuokraukselle. Jos reitit ovat helppoja koko perheelle ja pienille lapsille tarkoitettuja, on kysyntää myös lastenpyörille, turvaistuimille ja mahdollisesti myös peräkärryille. Pyörien kysyntään vaikuttaa reittien määrä ja laatu, kohderyhmä, matkailualueen yhteinen strategia sekä kartta- ja opaskirjojen laatu ja määrä. Menestys ei siis välttämättä ole yrittäjästä itsestään kiinni.

Kehittyneissä pyörämatkailukohteissa ja -reittien ympäristössä on runsaasti huoltopisteitä joko omatoimiseen huoltoon tai ostopalveluun. Maastopyöräilykohteessa pitää olla myös pyörien pesupisteitä.

Matkalaukkukuljetus Matkalaukkukuljetus on suosituimmilla pyöräily- ja vaellusalueilla sekä -matkoilla lähes itsestään selvyys. Useissa maissa (esim. Sveitsi, Iso-Britannia, Saksa) toimii joko alueen, suosituimmat reitit tai koko maan kattava matkatavaran kuljetusjärjestelmä. Laukun voi jättää aamulla hotellin vastaanottoon, josta se noudetaan ja kuljetetaan seuraavaan majoituskohteeseen.

Jos matkanjärjestäjä organisoi pyörämatkan, hän liittää usein siihen huoltokuljetuksen. Huoltoauto seuraa ryhmää, kuljettaa matkalaukut, tarvittaessa huoltaa pyöriä ja joskus kuljettaa myös uupuneen pyöräilijän. Suomessakin on järjestetty huoltoautoja pyörämatkojen yhteyteen. Yksittäisille matkailijoille palvelua ei ole vielä tarjottu.

Suunnittele näin:





5. Luokittele

6. Nimeä reitti



Rugenin saarella Pohjois-

Saksassa pyöräily on erittäin

suosittua. Saarella on

kymmeniä pyörävuokraamoja

ja paikallisliikenteen bussien

perässä on pyöränkuljetuskärry

liittymäkuljetuksia varten.

Matkalaukkukuljetus Esimerkiksi Sveitsissä

hinta on per kuljetusväli 25 CHF

ja Iso-Britanniassa £25. Sveitsissä

kuljetusjärjestelmään kuuluu

useita kymmeniä hotelleja,

posti ja rautatieyhtiö sekä

paikallisia kuljetusyrittäjiä, joiden

yhteistoimintana systeemiä

pyöritetään. Itävallassa on

samantyyppinen järjestelmä.

Saksassa suosituimpiin reitteihin

(esim. Donauradweg) on

kytketty matkatavarakuljetus.

Iso-Britanniassa palvelua

tarjotaan yksityisten yritysten

toimesta. Järjestelmään kuuluvat

majoituskohteet kuuluvat

pyöräily- ja vaellusystävällisten

majoituskohteiden verkostossa.


Tuotteistaminen ja markkinointi


Tunnista kohderyhmäsi Parhaan asiakaskokemuksen voi tarjota vain jos tuntee asiakkaansa. Kun tuntee asiakkaansa, tietää myös mitä he haluavat. Satunnaisten pyöräilijöiden markkinat ovat suurimmat joskin aktiivipyöräilijöiden-kin markkinat kasvavat.

Aktiivipyöräilijät • Tulevat pyöräilemään• Etsivät hyviä pyöräilymahdollisuuksia, vaihtelevia ja haastavia

reittejä• Haluavat kehittää ja parantaa taitojaan• Suunnittelevat etukäteen ja tarvitsevat paljon yksityiskohtaista

ennakkotietoa• Tuovat omat pyörät mukanaan• Tarvitsevat tietoa tekemisestä pyöräilyn ohella

Satunnaiset pyöräilijät• Tulevat matkakohteeseen• Pyöräily on osa lomakokemusta• Harrastavat muitakin aktiviteetteja lomansa aikana• Ovat joustavampia päiväohjelmansa ja suunnitelmiensa suhteen• Käyttävät vuokravälineitä ja ohjelmapalveluita kohteessa• Tarvitsevat enemmän suostuttelevaa markkinointia ja

informaatioita kohteesta

Aktiivipyöräilijät yleensä tuntevat kohteet tai niiden maineen hyvänä kohteena. Sana leviää harrastajien piirissä. Yleisimmät ongelmat aktiiviharrastajien keskuudessa ovat epäselvät reittien lähtöpisteet, puutteelliset reittimerkinnät ja reittien suunnittelemattomuus. Satunnaisten pyöräilijöiden keskuudessa taas kohteiden maine on liian haasteellinen ja reiteistä ei saa etukäteen tietoa. Molemmat ryhmät siis kaipaavat etukäteen tietoa reiteistä ja niiden haasteellisuudesta!

Aktiivipyöräilijä kaipaa myös enemmän tietoa pyöränhuolto- ja pesupisteistä ja satunnainen pyöräilijä pyörävuokrauksesta. Satunnaiselle pyöräilijälle pyöräily on yksi aktiviteetti muiden joukossa ja tapa viettää hauskaa aikaa yhdessä ulkoillen. Satunnaiselle pyöräilijälle on kerrottava helpoista reiteistä visuaalisesti, ei välttämättä tarkalla kartalla. Aktiivipyöräilijälle reittitiedon tulee olla siirrettävissä esim. GPS–laitteeseen.

Haluan lisää pyörämatkailijoita!

Informoi riittävästiReittitiedot tulisi olla helposti saatavissa kustakin reitistä. Pelkkä tieto, että kohteessa voi pyöräillä ei riitä! Reittitiedot kattavat reittikuvauksen lisäksi vähintään:

• reittiprofiili

• pituus

• nousut ja laskut (m)

• maisemakohteet ja nähtävyydet

• saavutettavuus – miten reitille pääsee

Panosta monikanavaisuuteenTietoa etsitään ja käytetään matkanteon kaikissa vaiheissa eri tavoilla ja eri välineillä. Tiedon tulee löytyä internetistä, mobiilista, tulostettavista ja painetuista kartoista ja oppaista. Reittitiedot pitää voida siirtää sekä GPS–laitteeseen että älypuhelimeen. Lisäksi reittiä tulisi olla mahdollista tarkastella erilaisilla karttapohjilla (Google Earth).

Reittitietoja löytyy valtakunnallisesti www.outdoorsfinland.fi –portaalista ja mobiiliapplikaatiosta. Portaali kattaa tällä hetkellä vain Etelä-Suomen mutta sen on tarkoitus laajentua koko Suomen kattavaksi vuodesta 2015. Reittitietojen tulisi löytyä lajeittain maastopyöräilyistä ja retkipyöräilystä erikseen.

Reiteistä tulisi olla videoita ja blogeja ja käyttäjien pitäisi päästä jakamaan kokemuksia. Käytä siis sosiaalisen median kanavia.

Mitä majoituskohde voi tehdäPyöräily-ystävällisen majoituspaikan vaatimukset täyttävä majoitus on aina kiinnostavampi. Tärkein on urheiluvaatteiden pesumahdollisuus, maastopyöräilijälle pyörän ja varusteiden pesumahdollisuus sekä lukittu tila, jossa pyörää ja varusteita voi säilyttää. Lisäksi voi tarjota pyörähuolto- ja korjaustarvikkeita.

Langaton internet-yhteys tarvitaan säätietojen tarkistusta ja koke-musten jakamista varten. Toimii myös markkinointikeinona. Kaiken tasoiset pyöräilijät jakavat lomakokemuksiaan koko matkan ajan.

Majoittajan pitää tuntea lähialueen reitit ja pitää karttoja ja oppaita saatavilla. Näkyvälle paikalle voi ripustaa koko alueen reittikartan, siitä on helppo hahmottaa koko alueen reitit ja suunnitella päiväretket. Retkipyöräilyreiteillä olisi hyvä tuntea seuraavat mahdolliset majoituskohteet ja osata opastaa matkailija niihin. Joskus voi olla myös hyvä tehdä varaus polkijan puolesta.

Pyörämatkailijat saattavat saapua myöhään ja nälkäisenä. Päivän aikana sade ja tuuli voivat säädellä pyörämatkailijan aikatauluja. Varsinkin ulkomaiselle pyöräilijälle iltasauna on eksoottinen kokemus, joka käy myös palauttelusta.

Suunnittele näin:

• Tunnista kohderyhmäsi

• Informoi riittävästi

• Panosta monikanavaisuuteen

• Viesti SoMessa

• Tee yhteistyötä

• Paketoi


Pyöräilijä syö ja juoOlisi hyvä pystyä tarjoamaan ruokaa myös yksittäiselle matkailijalle iltamyöhään tai aamulla varhain. Helposti valmistuvat pastaruuat, tukevat eväät ja täytetyt juomapullot viimeistelevät kokemuksen. Evääksi voi voileipien lisäksi myös tarjota banaaneja, omenoita, erilaisia patukoita ja juomia. Pyörämatkailija maksaa niistä mielellään pientä ekstraa.

Ulkoilma tekee nälkäiseksi ja pyöräily kuluttaa energiaa. Niinpä ruokaa kuluu! Isot annokset ja paljon hiilihydraatteja auttaa paikkaamaan loppuun kulutettuja energiavarastoja.

Pyörämatkailuun kuuluu autenttisuuden ja paikallisuuden kokemus-ten hakeminen. Suomalaista, mutkatonta ruokaa ja siihen kuuluvia tarinoita arvostetaan. Panosta siis siihen!

Tee yhteistyötäMarkkinoille on helpompi mennä, jos koko matkailukohde panostaa siihen yhteisesti. Pyörämatkailun kehittäminen alueellisesti tulee rinnastaa golfkenttien ja laskettelukohteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Perusedellytys menestyvälle pyörämatkakohteelle on toimivat ja laadukkaat reitit. Esimerkiksi Skotlannissa yhteistyöhön panostetaan ja varsinkin maastopyöräilykohteet tekevät yhteistyötä tapahtumajärjestäjien, koulujen, liikennöitsijöiden, matkanjärjestäjien, pyörävuokraamojen ja –myymälöiden ja lukuisien muiden tahojen kanssa. Tapahtumia suunnitellaan useille eri kohderyhmille pidemmälle ajanjaksoille ja erilaisilla teemoilla. Esimerkiksi naisille ja nuorille on pyritty erikseen järjestämään helppoja ja innovatiivisia tapahtumia ja eritasoisia taitokursseja. Tätä kautta pyritään vaikuttamaan perheen lomavalintoihin.

PaketoiTuotteista ja paketoi sekä kotimaan että kansainvälisille markkinoille. Asiakkaan pitää ensi silmäyksellä ymmärtää mitä kohde tai yritys tarjoaa.

Pakettiohjelman voi laatia omatoimiseksi, jolloin myös hintaa saadaan alaspäin. Loppuasiakas ostaa usein ensin peruspaketin, joka sisältää majoituksen ja kuljetukset kohteeseen. Muut palvelut varataan usein erikseen joko lähtömaassa tai kohteessa ja asiakas usein ostaa niitä. Paketoimalla lisäpalvelut erikseen, saadaan kohteesta edullisempi hintamielikuva.

Esimerkki monikanavaisuudestawww.outdooractive.de/mountainbike Jakobswegin maastopyöräilyreitistä

on internetissä olevan reittikuvauksen

lisäksi saatavilla reittitiedot usealla eri

tavalla: tulostettuina, KML- ja GPX-

tietoina sekä QR-koodina.

Esimerkki kohderymistäwww.glentressforest.com Glentress Forest, Skotlanti,

on esimerkki maastopyöräilykeskuksesta,

joka on kehittänyt maastopyöräily-

matkailua usealle eri kohderyhmälle.

Kohteessa on hyvin viitoitetut

ja opastetut reitit sekä kattava

palvelutarjonta pyöräilijälle.

Esimerkki paketoinnistawww.lifehotel.at Itävaltalainen Life-hotelli Serfauksessa on

paketoinut maastopyöräilyn opastetuiksi

paketeiksi. Paketteja on usealle eri

kohderyhmälle.

Suunnittele näin:

• Tunnista kohderyhmäsi

• Informoi riittävästi

• Panosta monikanavaisuuteen

• Viesti SoMessa

• Tee yhteistyötä

• Paketoi


Esimerkki yksinkertaisesta, tulostettavasta reittikartasta MTB 4 Profo-Tour Esimerkki yksinkertaisesta, tulostettavasta reittikartasta MTB 4 Profo-Tour


JakelukanavakartoituksetKartoitukset on toteutettu viidellä

markkina-alueella: Saksa, Ranska, Hollanti,

Iso-Britannia ja Venäjä. Jokaisesta maasta

kartoitettiin potentiaaliset sähköiset

jakelu- ja markkinointikanavat, jotka on

jaoteltu sosiaalisen mediaan, blogeihin,

kaupallisiin sivustoihin ja matkanjärjestäjien

omiin kanaviin.

Vaellus- ja melontareittien suunnitteluoppaat sekä melonnan tuotteistamisliite Vastaavat sisällöltään pyörämatkailureittien

suunnitteluopasta.

Miten ansaita aktiviteeteilla? – ansaintalogiikkaopasOppaan ja analyysityökalujen avulla

ohjelmapalveluyritys tai muu organisaatio

voi arvioida mitä keinoja voi käyttää

aktiviteettipalvelujen kannattavaan

tuottamisen ja hinnoitteluun.

Kesäaktiviteettitarjonnan matkanjärjestäjätutkimus 2010Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Suomen aktiviteettitarjonnan

mahdollisuuksia viidessä maassa (Saksa,

Ranska, Alankomaat, Iso-Britannia ja

Venäjä). Tutkimuksen kohderyhmänä

olivat matkanjärjestäjät, jotka tarjosivat

aktiviteettilomia Suomeen.

Kansainvälinen luontomatkailu-tutkimus 2010 ja osaraportitKohderyhmänä olivat Saksassa, Ranskassa,

Alankomaissa, Isossa-Britanniassa ja

Venäjällä asuvat henkilöt, jotka harrastivat

pyöräilyä, kalastusta, melontaa, vaellusta

ja / tai lintujen ja eläinten tarkkailua

luonnossa. Kokonaisraportin lisäksi

tutkimuksesta on tehty osaraportteja

vaelluksesta, pyöräilystä ja kalastuksesta

Venäjän markkinoilla.

Melonta-, pyöräily- ja vaellus-tarjontamme ja sen kysyntä ulkomailla,

MEK A:134. 2004. Vertailututkimus

kotimaan tarjonnasta ja ulkomaisen

kysynnästä on edelleen ajankohtainen.

Reittien kehittämiseen ja tuotteistamiseen liittyviä raportteja ja selvityksiä:

Pyörä- ja vaellusmatkailun tuotteistaminen, neuvoja ja vinkkejä paketin tekijälle, 2005. Pirjo Räsänen,

(Ellare oy), Heli Saari, (Ellare oy).

Hyvän viitoittamisen perusteet, Tuominiemi Rami, Metsähallitus, Vantaa,

2013. Erinomainen tiivistelmä sisältää

selkeät ja kattavat ohjeet viitoittamisesta.

Pohjois-Karjalan liitto on julkaissut sarjan

raportteja, jotka käsittelevät ylläpitoa ja

huoltoa, sen rahoitusta sekä toiminta- ja

sopimusmalleja. Raportit löytyvät Pohjois-

Karjalan liiton sivuilta.

162 Pohjois-Karjalan maakunnallisten

virkistyspalvelujen ylläpito, Osaraportti 1:

Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli



Ylläpidon vaihtoehtoiset toimintamallit



Monikäyttöreitistöjen sopimusmallit

Internetistä löytyy seuraavat kansainväliset tutkimukset ja suunnitteluoppaat:

• EuroVelo-reittien suunnitteluopas,

EuroVelo – Guidance on the route

development process. Tiivistetty esitys

koko Eurooppaa halkovien reittien

suunnitteluperiaatteista.

• Cykelturistleder. Vad krävs mer än

asfalt? Kringinfrastruktur, service och

marknadsföring av framgångsrika

turistiska cykelleder. Föreningen

bilfria leder. 2010. Ruotsalaisten

retkipyöräilyreittien suunnittelun

periaatteet.

• The European cycle route network

EuroVelo. Euroopan parlamentin

julkaisema kestävän matkailun raportti

pyörämatkailun näkökulmasta. Sisältää

paljon tietoa pyörämatkailusta yleensä.

• ADFC (Allgemeine Deutsche Fahrrad

Club): Radreiseanalyse 2014. Raportti

saksalaisista pyörämatkailijoista.

Julkaistaan vuosittain Berliinin

kansainvälisten ITB –matkailumessujen

yhteydessä maaliskuussa..

• The Value of Cycle Tourism,

Transform Scotland, 2013. Raportti

pyörämatkailusta Skotlannissa.

• Trendscope. (2010). Radreisen

der Deutschen 2010. Cologne,

Germany: Trendscope GbR. Raportti

pyörämatkailusta Saksassa.

Lisää tietoa

Ulkomaisia organisaatioita ja hyviä tietolähteitä ovat: • Sustrans, www.sustrans.org.uk. Iso-

Britanniassa toimiva yhdistys, jonka

missiona on edistää pyöräillen, kävellen

ja julkisilla liikenteellä tapahtuvaa

liikkumista.

• ADFC, Allgemaine Deutche Fahrrad

Club. www.adfc.de. Saksalainen

pyöräilyä edistävä organisaatio.

• International Mountain Biking

Association: www.imba.com/.

Kansainvälinen maastopyöräilyjärjestö.

• Developing Mountain Biking in Scotland:

www.dmbins.com/. Skotlannissa

toimiva järjestö, joka välittää tietoa

maastopyöräilijöille ja maastopyöräilyä

kehittäville.

Eurooppalaisia pyörämatkailuportaaleja ovat:• www.veloland.ch. Sveitsiläinen portaali,

jonka taustalla on yhdistys, johon

kuuluu lukuisia kansallisia partnereita.

Portaali kattaa kansalliset, alueelliset ja

paikalliset reitit ja useita eri aktiviteetteja.

Osa palveluista on maksullisia, esim.

mobiiliapplikaation Premium-versio.

• www.alpintouren.com. Kattaa käyttäjien

lataamia retkeily- ja ulkoilureittejä ympäri

maailmaa. Reiteillä on laatuluokitus,

jossa on erilaisia portaita. Reitit voivat

olla käyttäjien subjektiivisiin näkemyksiin

perustuvia reittejä tai sekä AT-toimituksen

ja matkailutoimiston tarkastamia reittejä,

joista on tarjolla korkealaatuinen

informaatiomateriaali.

• www.bikemap.net on pyöräilyreittien

jakopalvelu, jossa on saatavilla

noin miljoona pyöräilyreittiä ympäri

maailman. Harrastajien perustama,

joka on sittemmin laajentunut muihin

aktiviteetteihin.

• www.outdooractive.com.

Saksankieliseen Eurooppaan keskittynyt

kaupallinen portaali, jossa on runsaasti

erilaisia ulkoilureittejä. Reitti-informaatio

on saatavissa erilaisina tiedostoina

(pdf, kml, gpx). Taustalla oleva

yritys on myynyt teknologiaa useille

matkailualueille.

• www.outdoorkompass.de. Saksalainen

ulkoiluportaali, joka kattaa useita

aktiviteetteja ja jolla on useita

alaportaaleja (esim. kanukompass.de,

radkompass.de ja wanderkompass.

de). Kaupallinen toimija, joka saa tulonsa

partnerisopimuksista ja mainosmyynnistä.

Matkailun edistämiskeskus (www.mek.fi) on julkaissut pyörämatkailua sivuavia tutkimuksia.

40 www.outdoorsfinland.fi

VisitFinland.com

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

pyörämatkailun suunnitteluopas

Documents