PYHÄJOEN

KUULUMISETK e s k i v i i k k o n a 2 5 . 4 . 2 0 0 7 - v i i k k o 1 7

LAURA VETONIEMI

Tulevana perjantaina vietetään kansallista veteraanipäivää. Sitä vietettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1987 Suomen val-tion 70-vuotisjuhlan yhteydessä. Parhalahtiselle veteraani Niilo Sil-volalle päivä on kuitenkin vain yksi päivä muiden joukossa. Hänellä ei ole tarvetta sen kummemmin juhlis-taa sitä, vaikka syytä olisikin: Silvola osallistui sekä talvisotaan että jat-kosotaan. Sodassa hän kulutti viisi vuotta parhaasta nuoruudestaan taatakseen tuleville sukupolville it-senäisen isänmaan.

Kutsu sotaan kävi kesken armei-jan, kun Silvola oli 20-vuotias: ”Piti nopeasti pakata omat tavarat nyyt-

Suomi on tänään sun

tiin ja kirjoittaa kotiosoite siihen päälle, vaikka eihän se nyytti ikinä ollut kotiin asti kulkeutunut.” Hän palveli kiväärimiehenä Saunajärvellä välirauhaan asti. Vaikka armeijan ja sodan välillä olikin suuri ero, hän sanoo oppineensa nopeasti, että kivääri todella oli ainoa henkivakuu-tus. Sitä oli pakko käyttää, jos halusi pysyä elossa.

Kun ei ollut aikaa miettiä pysyisikö hengissä

Välirauhan Silvola vietti Saunajär-vellä. Hän on sodan jälkeen käynyt paikalla useaan kertaan. Hänestä on mukava nähdä, miten kaikki on muuttunut. Silloin niin muraisten, mustien ja ammuttujen kenttien pai-

kalle on nyt kasvanut tiheää petäjik-köä. Paikalla on kuitenkin edelleen sama rajajoki, joka erotti suomalai-set ja venäläiset toisistaan. Silvola muistaa hyvin, miten venäläiset joen toiselta puolelta paukuttelivat kohti suomalaisia panoksilla, joita heillä oli vara jopa tuhlailla, toisin kuin suomalaisilla.

Jatkosodassa Silvola taisteli Ru-kajärven alueella. Taistelut olivat hankalia ja hirveitä. Silti pahinta oli odottaminen: ”Kun oltiin valmistau-duttu ja tiedettiin, että kohta vihol-linen hyökkää, ehti ajatella, että mi-tenhän tässä käy ja onko tämän jäl-keen enää hengissä. Oli helpompaa hyökätä itse ensin, koska taistelun melskeessä ei voinut miettiä itse-ään ja omaa hengissä pysymistään;

oli taisteltava joukkueena, kaikkien puolesta.”

Silvola myöntää, ettei hän enää nykyään ihan tarkasti muista sodan aikaisia tapahtumia, eikä edes halua muistella. Muistamiseen vaikuttaa myös se, että taisteluissa hermot olivat koko ajan kireällä: ”Kerran koko joukkueen piti kiivetä kukku-lalle, jonka päällä vihollinen odotti. Nousu oli niin jyrkkä, että jouduttiin konttaamaan. Eräs sotamiehistä ki-roili koko matkan ylös asti. Kun hä-nelle sitten jälkeenpäin asiasta mai-nittiin, ei hän muistanut sanoneensa yhtään ainutta kirosanaa.”

Takaisin kotiin

Neljän vuoden ja kymmenen kuu-kauden taistelujen jälkeen sota oli Silvolan osalta viimein ohi. ”Ei sitä osannut olla helpottunut. Koko ajan pelättiin uutta sotaa. Uudet ampu-malinjatkin rakennettiin, vaikka rauha oli jo julistettu.” Kotiin oli hyvä pa-lata, sillä lapsuusmuistot tuntuivat niin turvallisilta ja mukavilta. Myös kotona oli tapahtunut muutoksia; aika oli kuluttanut niin ihmisiä kuin ympäristöäkin. Silvolan isoveli kaa-tui laivastossa Viipurinlahdella. Arki kotona ei tuntunut kovinkaan eri-laiselta, vaikka tietysti kesti jonkin aikaa tottua siihen, ettei tarvinnut enää koko ajan pelätä henkensä puolesta.

Vaikka sodan aikana totuttiin pitä-mään venäläisiä vihollisina, ei Silvola tunne minkäänlaista kaunaa itänaa-pureita kohtaan: ”Eivät ne ole venä-läiset ihmistä kummempia, ovat vaan saaneet erilaisen kasvatuksen.” Hän kertoo tutustuneensa venäläisiin so-tavankeihin, jotka olivat pitkän van-keuden aikana oppineet puhumaan Suomea ja olivat hyviä käsitöiden tekijöitä. Hän muistaa ostaneensa käsin tehdyn puukon joko Pikku-Ni-kolailta tai Pitkä-Nikolailta. Puukon hän maksoi tupakalla, ja puukko on edelleen tallessa.

Elämä veteraanina

Nykyään Silvola asuu Parhalahdel-

la vaimonsa Impin kanssa. Heillä on kaksi poikaa: Juha ja Jani, sekä nel-jä lastenlasta. Hänellä ei ole tapana puhua sota-ajoista, eikä hän kaipaa erikoiskohtelua sen takia, että on ve-teraani. Muistot eivät vaivaa häntä, eikä sotaelokuvien katsominenkaan ole hankalaa. Elokuvat ovat lavas-tettuja, eikä niitä katsoessa tarvitse ampua tai pelätä tulevansa ammu-tuksi.

Silvola kokee, että se paras – ja sa-malla hulluin – nuoruus on jäänyt hänellä elämättä. Sota karsi nuorista miehistä pois turhat haaveet ja lisäsi epäluuloja. Silti hänen mielestään on ihan turhaa pohtia, pärjäisivätkö nykyajan nuoret sodassa. ”Tottakai

pärjäisivät, pakkohan se on!” hän huudahtaa, ”ei siellä keltään kysytä, että pärjäätkö. Siellä on takana so-talaki ja vielä sotaoikeus, joka sitten tuomitsee karkurit.”

Silvola ei osaa sanoa, mitä olisi tapahtunut, jos sotaa ei olisi ollut: ”Eihän sitä tiedä, jos olisin jo silloin nuorena akan hommannut, niin olisi elämä mennyt eri tavalla.”

Me kaikki kuitenkin tiedämme, että jos sotaa ei olisi käyty, jos silloin ei olisi taisteltu, emme me nyt eläisi turvallisesti itsenäisessä Suomessa. Vapaasta isänmaasta saamme kiittää Silvolaa ja kaikkia muita veteraane-ja. Sen vuoksi perjantaina on syytä nostaa siniristilippu salkoon.

Pyhäjoen Pirttikoskella syntyneen ja eläkkeellä takaisin kotikylälleen muuttaneen puusepän Antero Vuotin säveltämien laulujen Kevät-konsertti kuullaan sunnuntaina 29. huhtikuuta klo 14 Pyhäjoen lukion Pauhasalissa.

Vuotin kynästä on eläkkeellä ol-lessa syntynyt yli 50 laulua. Hän ei kirjoita nuotteja paperille niin kuin

Antero Vuotin sävellyskonsertti

säveltäjät tavallisesti. Antero Vuoti kertoo, että useimmiten kaikki läh-tee tekstistä. Luen, mietin, yritän päästä sisälle runoilijan sielunmaa-ilmaan. Hän pohtii, mitä runoilija on ajatellut kirjoittaessaan.

Antero Vuoti istuu pianon ääreen, alkaa hakea rytmiä, tunnelmaa. Joskus se onnistuu hyvinkin pian, joskus menee päiviä, jopa viikkoja.

Mutta valmiitakin sävellyksiä löy-tyy varastosta runoa odottamassa. Säveltämisestä on tullut osa hänen elämäänsä. Ei mene päivää, ei yötä, etteivät sävelet soi mielessä.

Antero Vuotin säveltämien laulujen Kevätkonsertissa esiintyy Soliseva-

kuoro Jukka Partasen johdolla sekä Pyhäjoen seurakunnan lapsi-kuoro Outi Krankin johdolla. So-

listeina kuullaan kahdeksaa laulajaa mm. Raija ja Perttu Mathlinia sekä 9- vuotiasta Anna-Kaisa Ollikaista. Tilaisuuden juontaa Eero Pokela.

Konserttiliput maksavat viisi euroa ja väliajalla on puffetti.

Niilo Silvola Impi-vaimonsa kanssa kotona Parhalahdella.

Niilo Silvola lähti sotaan 20-vuotiaana kesken armeijan.

sivu 2 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 25 . 4 . 2 0 07

Aleksi RantakokkoIhmiskunta on kulkenut pitkän matkan siitä, missä se oli 1900-luvun alus-

sa. Uudet keksinnöt ovat mullistaneet arkipäiväisen elämän; vanhat arvot ja moraalisäännöt ainakin osittain tallautuneet kulttuurisen ja ideologisen vallankumouksen saappaiden alle. Yksi asia pysyy silti muuttumattomana: maailmanlaajuinen rauha on edelleen vain haave.

Tappamisen ja sodankäynnin taito on yhtä vanha kuin ihmiskunta itse. Vain keinot ja välineet ovat muuttuneet. Kautta historian uudet innovaatiot ovat löytäneet tiensä myös armeijoiden käyttöön, mutta aivan yhtä suuri merkitys on ollut taktiikalla. Sodankäynnin taidosta ja taktisesta suunnitelmallisuu-desta puhuttaessa ei voi olla mainitsematta historian suuria sotapäälliköitä, kuten Aleksanteri Suurta tai Napoleon Bonapartea. Kuitenkin käsiteltäessä sodan tuoreimpia suuntauksia, on mielekkäämpää aloittaa lähempää nyky-hetkeä. Siirrymme siis sulavasti 1900-luvun alkuun, ensimmäisen maailman-sodan mutaisiin taisteluhautoihin.

Ensimmäinen maailmansota on monella tapaa merkittävä sota, vaikka se jääkin usein ”isoveljensä” varjoon. Sitä pidetään yleisesti ensimmäisenä modernina sotana, johtuen pitkälti uuden sotateknologian esiinmarssista. Taistelulentokoneet, pommitukset, panssarivaunut, sukellusveneet, taiste-lukaasut, liekinheittimet ja konekiväärit olivat ensimmäistä kertaa laajassa käytössä. Vaikka osa näistä uusista keksinnöistä olikin vasta kehityksensä alussa, ne tulisivat myöhemmin muuttamaan sodankäynnin luonteen.

Taistelutaktiikka sen sijaan ei ollut pysynyt teknisen kehityksen mukana – kohtalokas virhe, jota kaikki nykyarmeijat pyrkivät välttämään. Tuolloin se oli unohtunut, ja seuraukset olivat musertavat. Kerta toisensa jälkeen sotilaat ryntäsivät suoraan hyökkäykseen, vain kohdatakseen kuolettavan konekivääritulen. Tappiot laskettiin puolin ja toisin miljoonissa.

Kaikesta kauheudestaan huolimatta sota ei vielä tuolloin tullut sen suurem-maksi osaksi siviiliväestön elämää. Tältä osin sota olikin varsin perinteinen, jos kohta laaja. Kuvaus ”vanhat taktiikat uusilla aseilla” onkin varsin osuva. Vuosina 1939 – 1945 käyty toinen maailmansota olikin sitten jotain aivan uutta ja erilaista.

Saksa toipui ensimmäisestä maailmansodasta melko nopeasti. Tätä edesauttoi se tosiseikka, että sen infrastruktuuri oli säilynyt pääosin ehjänä: sotaa oli käyty pääasiassa sen rajojen ulkopuolella. Tappiostaan huolimatta saksalaiset ymmärsivät uuden teknologian tuomat mahdollisuudet. Hitlerin johdolla he alkoivat panostaa ilma-, maa- ja merivoimiensa kehittämiseen, mikä rikkoi Pariisin rauhansopimuksen ehtoja. Saksalaisten työn ja tulevan sodan seurauksena pommikoneiden, sukellusveneiden, ohjusten, hävittäjien, taistelulaivojen ja panssarivaunujen aika oli lopullisesti alkanut.

Huolimatta yleisestä uskomuksesta, Saksa ei ollut sodan alussa teknolo-gialtaan ylivoimainen. Esimerkiksi heidän ensimmäiset panssarivaununsa, Panzer I ja Panzer II, muistuttivat enemmän nykyisiä kevyitä rynnäkkövaunuja kuin mielikuvaamme taistelukenttien järkäleestä. Saksalaisten ennennäkemä-tön taktiikka ja aselajien tehokkaasti yhdistelevä hyökkäys olivat varsinaiset avaimet suurvoittoihin ja nopeaan etenemiseen. Sen naapurivaltioiden eläessä menneessä, Saksa tuli ja yllätti ne kuin puun takaa.

Hieman ironista onkin, että Saksan kohtaloksi koitui lopulta osittain vanhaan massa-armeijaan luottava taktiikka. Liittoutuneiden saavuttamaa ilmaherruutta voidaan pitää viimeisenä niittinä Saksan arkkuun, minkä seurauksena ilmaherruuden tavoittelusta on muodostunut eräs modernin sodankäynnin perusopeista. Toisessa maailmansodassa liittoutuneet pär-jäsivät maataistelussa kuitenkin puhtaasti suuremman lukumäärän ansiosta. Erityisesti teknologian ero korostui panssarivaunuissa: Saksan Panzer IV Tiger oli monella tavoin ylivoimainen vaunu ja jopa ”vanha” Panzer III tais-teli tasaväkisesti jenkkien Sherman- ja venäläisten T-34 -vaunujen kanssa. Saksan voimavarat kuitenkin ehtyivät, eikä kalliista ja harvalukuisesta Tiger -panssarivaunusta ollut sen pelastajaksi.

Toisessa maailmansodassa siviiliväestö joutui valtaisan pommituksen kohteeksi maiden yrittäessä kukistaa toisiaan murtamalla vastustajan ko-tirintaman selkärangan. Tämän takia syntyi myös oman valtion väestölle kohdistettu propaganda. Myöhemmissä sodissa, osittain johtuen median voimistuneesta läsnäolosta, siviiliuhrien määrä on pyritty minimoimaan tai salaamaan. Uutisraportit osoittavat kuitenkin, että sota vaatii uhrinsa aseiden edistyksellisyydestä huolimatta. Se uusi, hieno gps-signaaleilla ohjattu JDAM-pommikin voi osua kymmenen metriä ohi kohteen ja tuhota lastensairaalan sotilaskohteen sijaan.

Toisen maailmansodan jälkeen, ehkä Korean ja Falklandin sotia huomioon ottamatta, kaikki länsimaisesti ajateltuna merkittävät sodat on käyty sotatek-nologialtaan eri vahvuisten maiden välillä. Ainoa keino teknologian ylivoiman vastustamiseen on ollut sissisota. Tästä käyvät esimerkeiksi Vietnamin sota, ensimmäinen ja myöhemmin toinen Tsetsenian sota sekä uusimpina tulokkaina toinen Persianlahden sota eli Irakin sota sekä Afganistanin sota. Poikkeuksiakin on: kuuden päivän sota, Kosovon sota ja ensimmäinen Persi-anlahden sota ovat erinomaisia esimerkkejä modernin, hyvin koordinoidun sotateknologian käytöstä vanhahtavaa tekniikkaa vastaan. 1980-luvulla käy-

Juoksuhaudoista täsmäpommin kyytiinPyhäjoen lukion valioaine

ty Irakin ja Iranin välinen verinen ja pitkä sota kelpaa puolestaan esimerkiksi perinteisestä sodasta oman aikansa moderneilla aseilla käytynä – tukivathan Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sodan eri osapuolia.

Yleinen suunta on kuitenkin ollut kohti pienempiä, hyvin johdettuja ja sotatekniikan uusimpia saavutuksia hyödyntäviä armeijoita. Hyvinä esi-merkkeinä toimivat Euroopan maista Ruotsi, Saksa, Ranska ja Englanti. Suomessakin suunnitellaan nopean toiminnan joukkoja, ja jopa perinteinen massa-armeijan käyttäjä Venäjä aikoo pienentää ja modernisoida armei-jaansa. Luonnollisesti nämä ovat yrityksiä mukautua strategisesti aikamme vaatimuksiin eikä vähiten Yhdysvaltain johtaman terrorismin vastaisen sodan luoman muutospaineen takia. Liian tiukasti menneisiin aikoihin takertuva jää auttamatta jalkoihin. Historia toimii todistajana tästä.

Totuus on, että Falklandin sodan jälkeen ei ole käyty yhtään sellaista sotaa, jossa olisi vastakkain kaksi aseistukseltaan ja taktiikaltaan aikansa johtavaa tai muutoin merkittävää valtiota. Kun toinen osapuoli joutuu räpistelemään vastaan lähes olemattomalla aseistuksella, sen ainoaksi vaihtoehdoksi jää sissisota. Terrorismi on puolestaan sissisodankäyntiä yhdistettynä parti-saanimaisiin toimintatapoihin ja sopivaan ideologiaan sekä laajennettuna kattamaan koko maailmaa.

Sissisodassa voitto on aina näennäinen. Jos esimerkiksi venäläiset ve-täytyisivät nyt Tsetseniasta, he jättäisivät jälkeensä tuhkaksi ja raunioiksi poljetun maan, jonka nousu takaisin jaloilleen vaatisi vuosikymmenten työn ja mittavat kansainväliset avustukset. Pahimmillaan maa voisi luisua veriseen sisällissotaan, kuten kävi Somaliassa vuonna 1993 katastrofiin päättyneen YK:n rauhanturvaoperaation seurauksena. Tästä on merkkejä myös Irakissa, joskin sillä poikkeuksella, että toisin kuin Somaliasta, Yhdysvallat ei voi vetäytyä, ennen kuin se on varmistanut maan vakauden. Vetäytyminen ja sitä seuraava sisällissota olisivat paitsi mittavia kansainvälisiä Vietnamiin

verrattavia häpeätahroja, niin myös merkittävä tappio terrorismin vastaisessa sodassa. Yhdysvallat voisi myös menettää liittolaistensa tuen ja jalansijansa Lähi-idässä. Tähän presidentti Bushin hallinto ei halua ryhtyä.

Lähes päivittäin saamme uutisten välityksellä esimerkkejä modernin sissi-sodan toimintatavoista. Perusperiaate on kuitenkin sama kuin millä tahansa armeijalla: tehdä sota hyökkääjälle kannattamattomaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa vihollisen kalliiden sotakoneiden tuhoamista ja sen saaman mah-dollisen rahallisen hyödyn minimointia esimerkiksi arvokkaita öljylähteitä polttamalla. Mahdollisimman suurten miestappioiden aiheuttaminen sekä median manipulointi ovat myös olennaisessa osassa. Joskus tarvitaan tuu-riakin, joka yhdistettynä tehokkaaseen ja erilaiseen ajatteluun voi tuottaa suurta menestystä. Näin kävi Kosovon sodassa, kun serbit pystyivät silmin-näkijöiden havaintojen ja vaimeiden tutkasignaalien perusteella jäljittämään ja ampumaan alas hyökkäävän ”tutkalle lähes näkymättömän” F-117 Stealth -pommikoneen, joiden kappalehinta lasketaan kymmenissä miljoonissa dollareissa. Jos tappiot nousevat rahallisesti tai ihmishenkinä mitattuna liian suureksi tai kotirintaman sodanvastaisuus kasvaa liikaa, maa joutuu vetäytymään ja sissit saavuttavat tavoitteensa.

Terrorismin vastainen sota näyttää siirtyvän muutamia aktiivisia rintamia lukuun ottamatta yhä enemmän kissa ja hiiri -leikiksi. Terrorisolut voivat iskeä missä päin maailmaa tahansa – toisinaan ilman näkyvämpää syytä. Kansain-väliseen yhteistyöhön, vakoiluun ja nykyteknologiaan luottavat tarvittaessa kovaotteiset sotilasosastot puolestaan jäljittävät niitä, ja rajavalvonta pyrkii ehkäisemään terroristien pääsyn maahan. Tähän tarkoitukseen tai ainakin tämän kehityksen varalle tulisivat meidänkin nopean toiminnan joukkomme. Vaikka Suomea ei kohtaakaan merkittävä uhka juuri nyt, se voi olla todelli-suutta huomenna. Hysteriaan ei ole aihetta, mutta meidän tulee olla valmiita kohtaamaan nopeasti muuttuvan maailman haasteet. Tarvittaessa uhkaan tulee vastata sitä vastaavalla voimalla ja päättäväisyydellä.

Kuulumiset on julkaissut lukukauden aikana laudatur-arvosanan saaneita ylioppilasaineita. Viime kevään ylioppilas Aleksi Rantakokko kirjoitti ylioppilasaineen seuraavasta tehtävänannosta: ”Sota on muuttanut luonnettaan. Yhä useammin käydään niin sanottua epäsymmetristä sotaa, jossa valtion armeijalla on vastassaan sissiosastoja tai terroristiryhmiä. Tarkastele tätä kehitystä.”

sivu 3P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 25 . 4 . 2 0 07

PARTIO 100 VUOTTA

Partiotoimintaa sata vuotta

TONI HALUNEN

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun ensimmäi-nen partioleiri järjestettiin. Ny-kyään partio on Suomen suurin nuorisojärjestö 75 000 jäsenel-lään. Mutta mikä nuoria ja van-hempia partiossa kiinnostaa?

Partioliike sai alkunsa Robert Baden-Powellin eli B-P:n ideas-ta käyttää poikia lähettitehtävissä sodan aikana. Hän päätti kokeilla ideoitaan käytännössä järjestämällä ensimmäisen partioleirin Brownsean saarella vuonna 1907. Seuraavana vuonna ilmestyi Partiopojan kirja, joka oli suuri myyntimenestys. Po-jat alkoivat perustaa itse ryhmiä ko-keillakseen kirjan ohjeita. Alun perin sotatilanteisiin suunniteltu partio-toiminta levisi nopeasti itsestään, ilman keskusjärjestöä – Suomeen partiotoiminta rantautui jo vuonna 1910. Myöhemmin B-P aateloitiin, ja hän on ollut ehdolla jopa Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Nobeleita ei kuitenkaan jaettu juuri syttyneen maailmansodan vuoksi.

Partiossa opitut taidot ovat hyö-dyllisiä ja monipuolisia. Partioon on aina yhdistetty erätaidot, kuten

suunnistus, retkeily, puukon, kirveen ja sahan käyttö sekä tulenteko. Par-tiossa saadaan erityinen yhteys luontoon ja opitaan näkemään se kauneus, joka ympärillämme vallit-see; luonnonsuojelu kuuluu parti-oon. Toisaalta partio on kansainvä-linen liike, jossa nuoria kasvatetaan ymmärtämään erilaisia kulttuureja. Myös melominen, lätynpaisto, en-siaputaidot, ruuanlaitto ja ryhmäs-sä työskentely kuuluvat partioon. Tärkeää ja hauskaa on se, että saa tehdä itse.

Toiminta partiossa perustuu par-tioihanteisiin. Näitä noudattamalla nuoret kasvavat vastuuntuntoisik-si ja oppivat toimimaan muiden ja yhteiskunnan hyväksi. Partiolainen opetetaan auttamaan niitä, jotka apua tarvitsevat, olipa kyse isosta tai pienestä asiasta. Partiolainen tietää mitä pitää tehdä, ja ottaa vastuun, jos tekee jotain väärin. Par-tiossa kunnioitetaan toista ihmistä; partiolaiseen voi luottaa.

Partiolaiset on jaettu eri ikäkausiin: 7–10-vuotiaat ovat sudenpentuja. Heidän ryhmäänsä kutsutaan lau-maksi, joka kokoontuu kerran vii-kossa suorittamaan taitomerkkejä, leikkimään ja opettelemaan hyödyl-lisiä partiotaitoja. 10–14 vuoden

ikäiset ovat vartiolaisia. Hekin ko-koontuvat viikoittain suorittamaan ja opettelemaan taitoja pari vuotta itseään vanhemman johtajan kanssa. Tällä hetkellä ikäkausiohjelmia uu-distetaan vastaamaan nykypartion tarpeita.

100-vuotiset juuret ovat vankka perusta kaikelle partioinnille. Juh-lavuosi näkyy maailman joka laidal-la. Kansainvälinen kohokohta on valtava Jamboree-leiri Englannissa. Suomessa kokoonnutaan suurjuh-laan Tampereelle. Lisäksi kesällä jär-jestetään lippukunnittain juhlaleiri heinä-elokuun taitteessa. Kaikkia tapahtumia sitoo yhteinen tunnel-ma: partio on vahva ja ylikansallinen harrastus, elämäntapa, joka haastaa jokaisen partiolaisen – ja varmasti ei-partiolaisiakin – miettimään omia ihanteita ja omaa aatetta.

Partiotunnus, ole valmis, kuvaa hyvin partiota: Kun jotain pyyde-tään tekemään, se myös tehdään – ja asenteella. Partio antaa nuoril-le itseluottamusta ja onnistumisen tunnetta, mutta myös opettaa, että kukaan ei ole täydellinen. Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna partio on toimintaa, joka tekee maailmasta pa-remman paikan elää.

Puhtolassa to 26.4. klo 19

Perinteinen iltanuotio

Mukaan omat mukit ja istuinalustat Tervetuloa viettämään iltaa partiolaisten kanssa!

LIPPUKUNNANJOHTAJA PERTTI LINDELÄ

Mistä tunnet partiolaisen? Aina-kin sinisestä huivista, reippaasta asenteesta ja aloitekyvystä sekä nuotiolätynpaistotaidosta. Tämä pi-tää paikkansa ainakin pyhäjokisten partiolaisten kohdalla. Toiminnassa on aistittavissa aito partiohenki: se syntyy yhdessä tekemisestä ja mie-leenpainuvista elämyksistä, joita saa kokea niin riihityksissä, leireillä, par-tiokirkossa kuin laumailloissakin. Par-tiohenki saa voimansa ponnisteluista yhteisen päämäärän eteen vaikkapa vesistön ylittämisessä. Mikä olisi sen hienompaa kuin onnistua siinä, min-kä aluksi luulee olevan ylitsepääse-mätöntä! Ja kun välillä päämäärä jää saavuttamatta, epäonnistumisen saa kokea yhdessä, kuitenkin ymmärtäen, että tästäkin voimme jatkaa…

Hanhikiven Kiertäjät voi tällä het-kellä hyvin. Partiolaisia sudenpen-

nuista johtajiin on mukana toimin-nassa noin sata. Uusia partiolaisia otetaan mukaan syksyisin aina mah-dollisuuksien mukaan. Partiomökki Rajaniemen rannassa on mukava ja viihtyisä ja sen ympäristö erinomai-nen partioleirejä ajatellen. Renkitu-valla on hyvä kokoontua lauma- ja vartioiltoihin. HaKi on vireä, toimiva ja reilusti pyhäjokisiin vahvuuksiin ja näkemyksiin uskova lippukunta. Erityinen vahvuutemme ovat sitou-tuneet ja partiosta innostuneet johtajat. Suuren kiitoksen ansaitse-vat myös taustajoukkona häärivät vanhemmat ja muut vapaaehtoiset sekä kaikki ne, jotka uskovat partion toimintaperiaatteisiin lähettämällä lapsensa mukaan partiotoimintaan.

Hanhikiven Kiertäjät juhlii satavuo-tiasta partioliikettä kuten useimmat lippukunnat koko maailmassa: elo-kuun alussa pidetään Rajaniemen rannassa leiri, jonka ohjelma nou-

dattelee kansainvälistä ohjelmarun-koa. Tälle leirille odotetaan runsasta osanottoa ja reipasta partiohenkeä. Partio elää tiiviisti ajan hengessä, mutta opettaa satavuotisia perin-teitään kunnioitten lapsia ja nuoria selviytymään luonnossa, ottamaan toiset huomioon, toimimaan oma-toimisesti ja yhdessä iloisin mielin.

Parhaimpia partiomuistoja monil-le partiolaisille ovat leirillä koetut hetket. Niin on myös omalla koh-dallani. Iltanuotiot, yhteiset reip-paat leikit ja käsillä tekeminen ovat kokemuksia, joita en antaisi pois. Ja kuin palkintona pitkästä partiotai-paleestani olen saanut kokea myös partiopurjehduksen syksyisellä me-rellä kirkkaan tähtitaivaan alla. Näitä muistoja toivon jokaisen partiolai-sen mielestä löytyvän partiotaipa-leen varrella.

Näppärät ja kätevät,hakilaiset pätevät

sivu 4 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 25 . 4 . 2 0 07

Koulutettu hieroja Kaija Krekilä

Metsäpurontie 14Piehinki

puh: 040 5836637

NUOHOUSPALVELU

Kari Hämäläinen040 5893163

Parturi-kampaamo

PYHÄJOEN

TINTUKKAVanhatie 31 puh. 044 566 3127

Liikkeissäni nyt myös uudistunut Lifetex sekä BC bonacure.

Uudet aukioloajat

ma suljettuti–pe 10–17la avoinna sopimuksen mukaan

MURSKEITA MYYTÄVÄNÄ!

Kalliosta ja sorasta jauhettua,

kuormataan myös asiakkaiden ajoneuvoihin

sopimuksen mukaan.

JUHANI MATTILAPyhäjoki

p. 0400 383 824

Kotimaiset lastenvaatteet, JazO Shades -aurinkolasit Nalle Luppakorva ja paljon muuta kivaa!

www.aurinkokuu.org

050 370 4808 / Sanna

RAKENNUSPALVELU

Jarmo Kopisto

puh. 0500-769682

Yksityinen eläinlääkäri

Kaija UotiEtelänkyläntie 11186100 Pyhäjoki

p. 040 588 090808 437 200

Kaivinkonetöitä

Esa LaitalaPirttikoskentie 247

040 0122285

PYHÄJOEN HAUTAUSPALVELUVanhatie 31. Puh. 437250/24h

• Arkut ja kuljetukset • Hautakivet • Kukat kaikkiin juhliin • Lahjatavaraa

Optikko Pyhäjoki

Avoinna perjantaisinVaraa aikasi! 040 836 9728

Omat apteekkisi

Aina valmiina!Pyhäjoen apteekkiMerijärven sivuapteekki

Vanhatie 54PyhäjokiPuh: 08-433149

Huoltamo E. Niemi Ky

Elävä maaseutu ja lähiruoka on meidän kaikkien etu.

MTK-Pyhäjoella omat nettisivut, www.mtk.fi/pyhajoki, käy tutustumassa.

MTK-Pyhäjoki

PL 27, 86101 Pyhäjokipuh. 010661 5200, fax 010661 5299www.tilamarkkinat.fi, www.parmaco.fi

Tarjoukset puh. 0400 586 361parmacohallit@tilamarkkinat.fi

Rakentajat!Kattoristikot

suoraan tehtaalta.

Tarjoukset puh. 040 766 7938parmacoristikot@tilamarkkinat.fi

Pyhäjoella lauantaina 28.4.

Partiolaiset suorittavat

lipaskeräyksen.

sivu 5P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 25 . 4 . 2 0 07

TINJA HALUNEN

Partio on kuin teltta. Runkona on aate, kattona luovuus ja seininä partiolaiset itse. 100 vuotta partio on jättänyt leimansa ihmi-siin ympäri maailmaa ja Suomea.

Partio on partiota

Viime syksynä aloittanut tyttölauma Pääskyset leikkii innokkaasti Pappilan Renkituvalla, jossa partiolaiset kokoontuvat. Sudenpennut, Oona Muurinen, Tiia Keskinen, Anna-Sofia Sarpola, Tytti Karsikko ja Riikka Kangas, ovat eka-tokaluokkalaisia, mutta laumassa voisi olla vielä kolmasluokkalaisiakin.

Intoa pursuten tytöt kertovat par-tiotiensä alkamisesta. ”Mää kuulin, että partiossa on kivaa. Ja mun iso-siskokin on partiolainen”, kertoo Oona. ”Ja sieltä saa uusia kavereita”, Tytti lisää. Yleensä partio aloitetaan nuorena, mutta kaikki ovat tervetul-leita mukaan – ikään katsomatta.

Alusta alkaen partiossa aletaan opetella uusia taitoja. ”Vuolemista, merimiessolmu, uusia leikkejä…” lu-ettelevat tytöt. Partiossa uusia tai-toja ja tietoja saadaan kokemuksien kautta. Partio on partiota!” huudah-taa Tiia. Retkillä luontoäidin sylissä partio onkin omimmillaan. Kaikki tytöt ovat jo olleet retkellä. ”Kipinämikkona oli kiva olla. Vartioi-da tulta, telttaa ja muita”, tytöt heh-kuttavat kokemuksiaan syysteltasta. Leirillä vierailleet merirosvotkaan ei-vät pelottaneet. ”Mutta kengät siellä kastuivat”, tytöt tuumaavat. Parti-ossa opetellaan ottamaan vastuuta omista tekemisistään. ”Kastuneet kengät piti sitten vaihtaa”, havain-nollistavat tytöt.

Elämänmakuista toimintaa

Vartiolainen kaipaa toimintaa

Luonnossa liikkuminen puhuttelee seitsemäsluokkalaista Ville Solista, joka on aktiivinen vartiolainen. Ville valittiin myös lippukunnan hallitukseen nuorisojäseneksi. ”Vartioillat ovat hauskoja. Pelaillaan ulkona ja opetellaan uusia taitoja”, Ville kertoo. ”Partio on siitä hyvä juttu, että se opettaa hyödyllisiä taitoja: ryhmätyötä, erätaitoja, ensiapua…” Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana.

”Toiminnallisuus on paras juttu”, Ville hehkuttaa. Partiossa asiat opetellaan toiminnan kautta. Jos siis halutaan oppia suunnistamaan,

katsotaan faktat sisällä ja lähdetään metsään kartan ja kompassin kans-sa. Leireillä Villeä kiehtoo kokonai-suus: välillä juostaan metsässä, yöt nukutaan teltassa ja illat huipen-taa iltaohjelma. ”Partiossa pääsee maistelemaan niitä elämän tärkeitä asioita.”

Suuria tunteita kansainvälisesti

Essi Ruotsalainen (15) on vaeltaja, lippukunnan hallituksen jäsen ja lippukunnan koulutusvastaava. ”Partio on muokannut minusta tällaisen omatoimisen kansalaisen. Ja se on hyvä juttu”, Essi tilittää. Partiotietä hän on kulkenut jo varsin hyvän tovin. ”Partiosta on muodostunut minulle rakas harrastus. Meidän vartiostamme kehittyi erittäin tiivis porukka.” Essin mielestä juuri ryhmähenki tekeekin partiosta partion.

Vaeltajatoiminta on yleensä linkki johtajuuteen vartiokauden jälkeen. Pienessä lippukunnassa monet ovat kuitenkin sekä vaeltajia että johtajia. ”Välillä on hyvä ottaa vähän rennom-min ja viettää laatuaikaa kavereitten kanssa”, Essi kertoo. Vaeltajatoi-minta on yleensä projektiluontois-ta. ”Yhteisiä juttuja saisi kyllä olla useamminkin”, tyttö huokailee.

”Muistan, kun olimme Rajaniemes-sä partiokämpällä vaeltajaporukalla. Yöllä ukkosti. Me kuuntelimme tai-vaan jyrähtelyä ja katselimme sala-mointia makuupusseissamme käm-pän parvella”, Essi kertoilee. Partio tarjoaa elämykiä ja suuria tunteita. Seuraava suuri partiokokemus Es-sille tulee olemaan Jamboree ensi kesänä. Jamboree on valtavan suuri partioleiri, jonne odotetaan noin 40 000 partiolaista ympäri maailmaa. Tänä vuonna Jamboree pidetään Englannissa. ”Juuri Jamboree onkin partion 100-vuotisjuhlallisuuksista se tärkein. Siellä partio palaa juuril-leen – partio kun on kotoisin juuri Englannista, jossa ensimmäinen par-tioleiri järjestettiin.”

Jamboreelta Essi odottaa sitä yh-

teenkuuluvuuden tunnetta. ”Kun koolla on kymmeniätuhansia ihmisiä, joita yhdistää samat asiat. Sellaista ryhmähenkeä tuskin pääsee usein kokemaan”, vaeltaja summaa.

Vastuu kasvattaa

”Partio on minulla varmaan verissä”, Teemu Lindelä (16) toteaa. ”Iskä on johtajana, ja jotenkin sitä sitten vain lähti mukaan.” Partiosta onkin tullut Teemulle elämäntapa. Teemu toimii poikavartion johtajana ja on aktiivinen vaeltaja. Partiossa nuoret saavat vastuuta. ”Johtamisessa nousee esille Se on haasteellista,

mutta ei ylitsepääsemätöntä. Partiossa saa aina apua”, Teemu luennoi johtamisesta. ”Saahan siinä venyä joka paikkaan ja onhan se stressaavaa, mutta kyllä se on sen arvoista.”

”Partiolaiset tekee partion. Se mi-ten partioon suhtaudutaan.” Tee-mulle luonnossa oleminen on tär-keää. Partio antaa luontoon aivan uusia makuja. ”Partio maistuu lätyil-le, makkaralle, savulle, sinolille…” laskeskelee lippukunnan vakiolätyn-paistaja. ”Leirit ja retket on partion parasta antia. Sieltä polveutuvat ne sisäpiirijutut, joita ei voi tajuta ku-kaan muu kuin partiolainen.”

Mukaan lapsen harrastukseen

Tiina Rödlin on kulkeutunut partioon pari vuotta sitten oman lapsen mukana. ”Kun Oona aloitti partion, halusimme osallistua siihen. Pian avautui mahdollisuus toimia vanhempainneuvostossa”, pirteä äiti kertoo. Pyhäjoella vanhempainneuvosto lähinnä muonittaa leireillä ja tapahtumissa. ”Neuvosto koostuukin äideistä”, Tiina kertoo. Vastikään myös partioisät ovat päässeet tositoimiin lippukunnan oman partiokämpän rakentamisessa. ”Vanhempainneuvosto antaa hienon mahdollisuuden olla mukana lapsen harrastuksessa. Samalla pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin. Muiden äitien kanssa touhuaminen on virkistävää”, Tiina summailee toimintaa. ”Partiokonkareilta olen saanut kullanarvoista opastusta kaikkiin partioasioihin.”

Partioaate kertoo partion perusluonteen. Partio kasvattaa nuoriin valmiutta, kunnioitusta ja vakaita arvoja. ”Luonnonhelmassa peuhaamisen ohessa lapset oppi-vat käytännönläheisiä taitoja, joita elämässä tarvitaan”, Tiina pohtii. Tiinan paras partiomuisto syntyi viime vuoden Kantohanki-talvilei-rillä. ”Oona oli ensimmistä kertaa teltassa yötä, itse olin aamupuuroa keittämässä. Noesta mustana, mutta silmät onnesta loistaen tyttö saapui aamupalalle. Me molemmat olimme ylittäneet itsemme: lapsi fyysisesti, minä henkisesti.”

Leireillä pario on parhaimmillaan: erätaitoja, hyvää ruokaa, savunhajua, ryhmähenkeä. Syysretkellä vierailleet meriros-vot painuivat varmasti lähtemättömästi kaikkien mieliin.

Tekemällä oppii - myös partiossa. Vartiolaiset rakentamassa leiripöydän jalkoja viimekesän piirileiri Leimulle.

Yhteiset illanvietot viristävät. Partioviikolla kukatahansa voi kokea perinteisen iltanuotion taikaa Puhtolassa torstaina 26.4 kello 19.

sivu 6 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 25 . 4 . 2 0 07

VETERAANIPÄIVÄPyhäjoella pe 27.4* klo 10.45 Veteraanijärjestöjen seppeleenlasku sankarihaudoille* klo 11.00 Ruokailu, hartaus ja veteraanijuhla seurakuntatalolla

Kyytiä tarvitsevat voivat ottaa yhteyden to 26.4 klo 10 mennessäPyhäjoen taksiin puh. 437100 tai Pirttikosken suunnasta TeemuKoskenlaineen taksin puh. 050-3229274

TervetuloaPyhäjoen kunta ja Pyhäjoen seurakunta

Nuorten hohtokeilaus-reissu Raahen uimahallille

pe 4.5.

Hinta 5e (kyyti ja keilaus). Lähtö monitoimitalolta klo 18.15.

Ilmoittautumiset Mairelle 2.5. mennessä

numeroon 044-7390 235.

PYHÄJOEN KUNTAKUTSU LÄMPÖLAITOSKÄYNNILLE

Pyhäjoen kunnanhallitus & maankäyttöjaosto ilmoittavat, että korttelin 458 (Niskanmäki) lähialueen asukkaille ja maanomistajille biolämpölaitoksen kaavamuutoksen infotilaisuudessa luvattu biolämpölaitoskäynti järjestetään perjantaina 11.5.2007 Siikajoen biolämpölaitokseen (kokonaisteho 2 MW). Lähtö on Pyhäjoen kunnan Virastotalolta klo 9.00. Mukaan haluavia korttelin 458 lähialueen asukkaita ja maanomistajia pyydetään jättämään sitovat ilmoittautumiset 03.05.2007 mennessä Pyhäjoen kunnan tekniseen toimistoon, puhelin (08) 4390 252.

23.4.2007Pyhäjoen KuntaKunnanhallitus & Maankäyttöjaosto TERVETULOA!

Pe 27.4.Soitellaan omia levyjä

La 28.4.Illan tanssit TARJAN tahtiin

Arvomme illan päätteeksi Oriflamen tuotepaketin

Ma 30.4.

Ti 1.5.

Vappu aattona discoa ja humppaa laidasta

laitaan TARJAN musisoidessa

VAPPULOUNAS klo 12 - 17

I Metsästäjän leike 14,-

II Lohimure 12,-

Lasten annokset 6,-

Kebap-sipuli-fetapizza 7,-

Hinta sis. salaatit, ruokajuoman ja

jälkiruoan

sivu 7P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 25 . 4 . 2 0 07

Vieraat Iin lukiosta tulivat tutustumaan Pyhäjoen lukion 20 vuotta täyttävään yrittäjyyden kehittämismalliin. Syys-messujen toimitusjohtaja Tinja Halunen (oik.) selitti vieraille messujen järjestämistä. Messutiimi kutsuttiin Iin lukioon opastamaan sikäläisiä opiskelijoita messuprojektin rakentamisessa.

Vieraita Iin lukiosta

PYHÄJOEN KUNTAPURKUTARJOUKSIA KIERRÄTYS / HYÖTYPERIAATEELLA

Tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen purkaa seuraavat rakennukset : -Parhalahdella koulun teknisen työn tilan / kirjaston pihalla olevan vanhan liiterin - Pirttikosken koulun vieressä Jussinojan Marin vanhan harmaan päärakennuksen - Pirttikosken koulun vieressä Roukalan vanhan, punaisen päärakennuksen , talousrakennuksen ja saunan -Pirttikosken koulun vanhan keltaisen pulpettikattoisen puuliiterin

Tekninen lautakunta antaa em rakennukset puuosiltaan purettaviksi. Kirjalliset tarjoukset purkutöistä voi tehdä vapaamuotoisina joko hyötyperiaatteella, jossa purkaja saa hyödyntää puuosat polttopuuna tai muulla tavoin purkutyönä. Kuitenkin purkajan on vähintään siistittävä jäljet, purettava ja lastattava mahdollinen muu rakennusjäte kunnan paikalle tuomalle vaihtolavalle, puretut puuosat on vietävä pois alueelta kesäkuun 2007 loppuun mennessä tai erikseen sovittavalla aikataululla, kuitenkin tulevan kesän aikana. Kunta hoitaa perustusten purkutyöt ja hyödyntää itse esim. perustusten porakivet.Purkutarjouksen hyötyperiaatteella voi tehdä joko kaikista purettavista rakennuksista tai yksitellen rakennuskohtaisesti.

Ellei sopivia purkutarjouksia hyötyperiaatteella saada, pyytää tekninen lautakunta myöhemmin koneurakoitsijoilta tarjoukset purettavista rakennuksista.

TEKNINEN LAUTAKUNTA

Voi mahdotonta, minkä määrän tavaraa, enimmäkseen turhaa, oma-kotiasuja vuosikymmenien saatossa pistää säilöön ajatellen, että saattaa sitä vielä joskus tarvita. Muuttoa valmistellessaan sen määrän ja tar-peettomuuden huomaa kaikessa ka-ruudessaan. Olemme parasta aikaa kasaamassa kanssamme muuttavaa tavaraa ylihuomiseen muuttoautoon. Vaikka suurin osa huonekaluista on vielä, jos ei ihan paikallaan, niin kui-

Muuttotunnelmissatenkin kattomme alla, tunnelmaam-me voi kuitenkin kuvata Partasen Jukan laulun sanoin: ”...seinät tyh-jyyttään soi.” Tyhjältä tuntuu muu-tenkin. Olemme olleet pyhäjokisia melkein 43 vuotta ja siitä ajasta asuneet Pyhäjoen parhaalla paikalla, Niskanmäellä, meilkein 35 vuotta.

En käy selostamaan ratkaisumme syitä tai tulevaisuuden odotuksiam-me, asiani on vain todeta, että paljon on Tertulla ja Eskolla aihetta kiittää.

Kiitoksemme ihan yleisesti kaikille pyhäjokisille ja aivan erityisesti suu-remmoisille naapureillemme, entisille työtovereillemme ja oppilaillemme, kirjaston ja terveysaseman henkilö-kunnalle sekä seurakunnan entisille ja nykyisille työntekijöille ja tietysti osuuskaupan väelle!

Niin kunnan, seurakunnan kuin yksityisten ja yhteisöjenkin palve-lut ovat täällä kiitoksen ansaitsevia, ja se kiitos tulee kyllä ensisijaisesti

niille henkilöille, jotka käytännössä toteuttavat noita palveluja.

Olemme tyytyväisiä myös siihen, ettemme kyenneet lähtemään täältä heti eläkkeelle päästyämme, kuten olimme suunnitelleet. Eläkevuo-siemme aikana opimme tuntemaan paljon mielenkiintoisia, oman ikä-luokkamme ihmisiä ja paikkakunnan elämää kouluyhteisön ulkopuolella.

Luulen, että eniten tulemme kui-tenkin kaipaamaan kirkkokuoroa.

Kuoroja on kyllä joka paikkakunnal-la, mutta vain täällä on Outin kuoro. Halusimme välttämättä olla mukana vielä pääsiäisajan lauluissa, ja se oli kokemisen arvoista. Kiitokset myös Jukalle ja Solisevan joukolle! Siinä joukossa on saanut kokea todellista laulamisen iloa.

Asiasta mahdollisesti kiinnostu-neille ilmoitan, että emme me kovin kauaksi mene. Uusi osoitteemme on Vidnäsinkatu 17 C 8, 67100 Kok-

kola. Rivitaloasuntomme on aivan keskustan tuntumassa. Sen löytää helposti, eikä siellä piipahtaminen tee kovin isoa mutkaa, jos ajelee kauemmas etelän suuntaan.

Niskanmäellä huhtikuun 12. päivä-

nä iloisten tapaamisten toivossa,Terttu ja Esko Varila

SAMU SARPOLA

Eini Lehtinen on Pyhäjoelta al-kunsa saanut jääkiekkoilija, joka pe-laa nykyisin Oulun Kärpissä naisten SM-sarjaa. Jääkiekon ohella hän opiskelee Oulun yliopistossa ja käy töissä.

Kaikki sai alkunsa, kun hän innos-tui pelaamisesta viettäessään paljon aikaa Parhalahden kaukalolla pela-tessaan parhaan ystävänsä Timo Keskitalon kanssa, ja myöhemmin hänen ollessaan 10 vuotta vanha, he liittyivät silloiseen PNS:n (Pyhäjoen Nuoriso Seura, nyk. PJK) E-juniorei-hin. 3 vuotta pelattuaan Pyhäjoella hän vaihtoi joukkuetta Teräs-Kiekon naisten joukkueeseen. Edelleen 3 vuotta pelattuaan Raahessa ja pe-ruskoulun loputtua hän lähti opis-kelemaan Ouluun ja liittyi Oulun Kärppiin.

Kärppien riveissä

Kokemusta löytyy Kärppien riveis-sä paljon: Mennyt kausi mukaan lu-kien on hänellä 12. kautta Kärppien riveissä.

”Tällä kaudella meillä oli hyvä porukka; sopiva määrä vanhempia, kokeneita pelaajia, sekä nuoria tulevaisuuden pelaajia”, Lehtinen kertoo. Särkymisvaraa joukkueessa ei juuri ollut: ”Hyvä ja tasainen po-rukka, mutta aika kapea materiaali, joten muutaman pelaajan loukkaan-tuminen kauden lopulla vaikutti lo-

Pyhäjoen kasvatti

pulliseen sijoitukseen. Hävisimme finaalit Bluesille juuri kapeamman materiaalin vuoksi”.

Parasta Lehtisen mielestä Kärpissä pelatessa on ollut pelaaminen me-nestyvässä joukkueessa, sekä hy-vässä valmennuksessa. ”Myös kaikki kokemukset niin ilot kuin pettymyk-setkin esimerkiksi playoff -peleissä ovat ikimuistoisia hetkiä, jotka ovat varmasti kasvattaneet minua myös ihmisenä”, hän kertoo. Hän on toi-minut joukkueen kapteenina neljä vuotta ja kertoo vastuustaan: ”Kap-teeni näyttää esimerkkiä sekä jäällä - että jään ulkopuolella. Toimin myös linkkinä pelaajien ja valmennuksen välillä. Kapteenin on pystyttävä sy-tyttämään joukkue myös hankalina hetkinä”.

Lehtisellä on Kärppien riveissä yhteensä kolme SM-pronssia sekä seitsemän SM-hopeaa. Hänet on valittu myös SM-sarjan kuukau-den pelaajaksi joulukuussa 2004. Tänä keväänä hänet valittiin kau-den 2006-2007 all stars- kentäl-lisen keskushyökkääjäksi. Valinta oli erityisen mieluinen, sillä all stars -kentällisen valitsee SM-sarjan joukkueen valmentajat. Tänä kevää-

nä tuli tunnustusta myös opiskelun ja urheilun yhteensovittamisesta. Lehtinen valittiin Kiekkolehden opiskelijapalkinnon saajaksi naisten SM-sarjasta.

Tavoitteet

Ouluun muuttaessaan hänellä oli tavoite päästä naisten SM-sarja-joukkueeseen ja vakiinnuttaa siellä pelipaikka. Sen jälkeen tavoite oli päästä nuorten maajoukkueeseen, jossa hän pelasikin 3 vuotta. Naisten maajoukkue on ollut myös tavoittee-na, jossa hän on pelannut kautena 2004-2005 sekä tällä kaudella. Tällä kaudella hän oli maajoukkueen mukana voittamassa (epävirallista) Euroopan mestaruutta. Hyvin men-neen kauden jälkeen hänelle avautui paikka myös MM-kisoihin. MM-kisat pelattiin 3.-12.4. Kanadan Winni-pegissä. MM-kisoista tavoitteena oli mitali. MM-kisat alkoivat hyvin. Suomi voitti oman lohkonsa, mutta jatkossa maalinteko ei onnistunut, joten Ruotsi voitti pronssiottelun 1-0 ja sai kaulaansa pronssimita-lit. ”Mitalitta jääminen oli todella kova pala, mutta muuten Kanadan

kiekkokulttuurin näkeminen oli jo-takin uskomatonta. Naisten pelejä seurasi 15 000 katsojaa ja ihmiset olivat todella kiinnostuneita”, Leh-tinen kertoo. Nykyisin hänen omat tavoitteensa eivät ole enää niin korkealla kuin ennen: ”Jääkiekossa menen nykyään kauden kerrallaan, enää ei ole samanlaisia tavoitteita kuin nuorempana”. Lisäksi koulusta valmistuminen, vakituinen työpaikka ja perhe ovat tällä hetkellä tärkeänä mielessä.

”Mielestäni jääkiekossa parasta ovat haasteet – aina pystyy ole-maan parempi, aina pystyy kehittä-mään itseä. Luonteeni ei anna perik-si tyytyä tiettyyn tasoon, vaan pyrin aina kehittämään itseä ja pelaamaan paremmin. Ehkä tämä on ollut suurin syy siihen, miksi olen pelannut näin pitkään, 12 vuotta SM-tasolla”, Leh-tinen toteaa.

Lehtinen on ilolla seurannut Py-häjoella useammassa ikäluokassa pelaavia tyttöjä: ”Toivon, että he jaksavat harjoitella mukavan harras-tuksen parissa. Toivottavasti myös uusia tyttöjä tulee rohkeasti mukaan jääkiekon pariin”.

sivu 8 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 25 . 4 . 2 0 07

Varainhankinta käynnistyy

Helluntaiseurakunta

Pe 27.4. klo 19HYVÄN SANOMAN ILTAEira ja Vesa Pirhosen kesämökillä Helaakoskella.Tervetuloa!

PYHÄJOEN PELIMANNIEN JA SOLISEVA-KUORON

YHTEISKONSERTTIPAUHASALISSA SUNNUNTAINA 6.5.2007

KLO 14.00 ALKAEN

Liput 5 euroa

Väliajalla puffetti

Haikeat jäähyväiset Pizzeria Katriinalle

Pizzeria Katriinan taival Pyhäjoella päättyy tällä viikolla. Jo vuosien ajan olemme saaneet nautiskella Suomen par-haista pizzoista Niinan ja Netan suosiollisella avustuksella. Jäljelle jäävät iloiset ja maukkaat muistot. Kiitos kaikille pizzanpaistajille! Myös Netalle herkullisista vadelmakakuista! Jäämme kaipaamaan...

Keskiviikkona iltayöllä, helmikuun viimeisenä päivänä saavutimme erään tärkeän etapin: tulimme lopulta pit-kähköjen valmistelu- ja koulutus-jaksojen jälkeen perille Tansaniaan. Lentokoneen lähestyessä Dar es Sa-lamin lentokenttää, illan jo pimenty-essä yöksi, yritin katsella koneen ik-kunasta nähdäkseni kaupungin valot. Yllätyin, kun laajalle levittyvä miljoo-nakaupunki ei kylpenytkään valome-renä. Näkymä oli ennemminkin kuin sinne tänne pihoille olisi ripoteltu hehkulamppu tai kaksi antamaan vaatimatonta valoaan, asuntojen ik-kunoista tuikkivien valojen lisäksi.

Kone laskeutui kentälle ja ovet avattiin. Ensimmäinen ajatus konees-ta astuttaessa oli, että osaapas olla kuuma. Ilta oli jo kerennyt hieman viiletä, lentokentän mittari osoitti 29 astetta lämmintä, suunnilleen saman verran kuin vähän ennen lähtöä oli kotipuolessa ollut pakkasta. Paita liimautui selkään. Suomen Lähetys-seuran yhdyssihteeri Jari Berg oli vastaanottamassa meitä kentällä, ja apu olikin tervetullutta.

Dar es Salamista matkustimme parin asioidenhoitopäivän jälkeen aloittamaan kieliopintoja 150 kilo-metrin eli kolmen tunnin ajomatkan päähän, Tansanian evankelis-lute-rilaisen kirkon omistamaan kieli-kouluun, Morogoroon. Ajomatka oli ikimuistoinen jo ensimmäisistä vasemmanpuoleisessa liikenteessä ajetuista kilometreistä alkaen. Tien laidoilla oli yliajettuja ja elävät api-noita. Vastaantulevien ja ohittelevi-en liikennevälineiden kirjo oli valtava rikkaiden uusista ”miljoonaluokan” maastureista köyhempien täyteen lastattuihin avolavoihin, joiden la-valla saattoi seistä 80:n vauhdissa puolen tusinaa miestä ja pari lehmää.

Terveisiä Tansaniasta!Polkupyörän tarakalle oli lastattuna 150 kg riisiä. Kyljelleen kaatunut ja taas tielle nostettu kuorma-auto oli litistynyt niin, että kuljettaja juu-ri ja juuri mahtui istumaan omalla paikallaan, vänkärin paikan katon ollessa tuulilasin alalaidan tasalla. Tämän lisäksi liikennesääntöjen ja kirjoittamattomien normien laajuus tekivät ja tekevät joka päivä ajomat-koista seikkailun. Jossain todettiin-kin, että liikenne muodostaa tänä päivänä kaikkein suurimmat riskit tässä maassa. Onneksi maltti on valttia täälläkin ja etanointi on ihan sallittua. Rukouselämä vilkastuu, kun tavallisen ruoka- ja iltarukouk-sen lisäksi olemme ottaneet tavaksi pitää pienen ”autorukouksen” aina ennen ajomatkalle lähtöä.

Perillä Morogorossa olemme vasta päässeet aloittelemaan tutustumis-ta tansanialaiseen elämänmenoon, kulttuuriin ja swahilin kieleen. Vaikka ensivaikutelma liikenteestä ja paahtavasta lämpötilasta herät-ti ehkä hetkeksi kysymyksen, että mihinkähän sitä oikein on päänsä pistänyt, on tutustuminen tansa-nialaisiin ollutkin sitten aivan jotain erilaista. Jos lyhyesti pitäisi kuvailla tansanialaista perusluonnetta, niin kuin meidän suomalaistakin luon-nettamme voi joskus yleistää, on tähänastisen perusteella todettava, että sanat iloinen, avulias ja ahkera kuvaavat hyvin heitä. Ahkeruudesta saa esimerkin kaupungilla, jossa nä-kee tuhansia erilaisia tapoja yrittää ansaita elantonsa, vaikkapa sitten myymällä käytettyjä muovipusseja.

Avuliaisuus on sanoin kuvaama-tonta. Olemme saaneet todella hienon vastaanoton. Ilo näkyy niin jumalanpalveluksissa, kadulla tavat-taessa kuin muissakin arjen koh-

taamisissa. Tansaniassa ei kuljeta ohi tervehtimättä, aina on aikaa py-sähtyä vaihtamaan kuulumiset. Sa-nonta kuuluukin: eurooppalaisilla on kello, tansanialaisilla aika! Luulen,

että stressin, työuupumuksen ja yksinäisyyden luvatussa maassa, Suomessa, voisimme oppia jotain tansanialaisilta. Paljon pienemmän aineellisen ja materiaalisen paljou-

den keskellä pienillekin asioille syn-tyy tarkoitus. Enemmän ihmisten välisiin kuin ihmisen ja materiaalisen väliseen keskittyvä ajattelu voisi olla meille hyväksi opiksi.

Morogorossa 9.3.2007Mikko Pyhtilä

Ei mikään Sahara. Tansania on kaunis maa, jonka luonnon monimuotoisuudessa riittää nautittavaa kaikille aisteille. Kuva Morogoron kielikoulun pihapiiristä.

Suomen itsenäisyyden juhlavuon-na järjestetään valtakunnallinen ke-räys, jossa ovat mukana tänä vuonna myös sotainvaliidit.

Keräyksen suojelijana toimii tasa-vallan presidentti Tarja Halonen.

Pyhäjoella keräys toteutetaan li-paskeräyksenä koko pitäjän alueella lauantaina 28.4.

Keräyksen suorittavat tänä vuon-na partiolaiset, jotka näin haluavat

osoittaa kiitollisuutensa ja kunni-oituksensa sotiemme veteraaneja kohtaan.

Kertyneet varat tullaan käyttä-mään veteraanien sekä miesten että naisten elinolojen parantamiseen. Kuntoutukseen, asuntojen paran-tamisen, erilaisten apuvälineiden hankintaan, virkistystilaisuuksiin ja niin edelleen.

Tavoitteena on, että he voisivat

asua omissa kodeissaan mahdolli-simman pitkään.

Toivomme, että Pyhäjoella keräys otettaisiin hyvin vastaan.

sivu 9P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 25 . 4 . 2 0 07

PYHÄJOEN KUNTAILMOITUS ASEMAKAAVAN KORTTELEIDEN 504 JA 458 MUUTOKSESTA

Pyhäjoen kunnanhallitus on käynnistänyt asemakaavan muutoksen laatimisen Saaren alueella korttelissa 504 ja Niskanmäellä korttelissa 458. Saaren alueen kaavamuutoksella mahdollistetaan urheilukentän rakentaminen nykyisen pallokentän paikalle koulukeskuksen eteläpuolelle. Niskanmäen kaavamuutoksella mahdollistetaan uuden biolämpölaitoksen rakentaminen valtatie 8 varteen.

Saaren ja Niskanmäen alueiden asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointi-suunnitelma (OAS) pidetään MRA:n 30 §:n mukaisesti mielipiteitä varten nähtävillä 27.4.2007 - 26.5.2007 välisen ajan Pyhäjoen kunnan ilmoitustaululla.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä on osallisilla mahdollisuus lausua mielipiteensä kahdessa eri vaiheessa.Osallistumis-ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloaikana mielipiteet osoitetaan: Pyhäjoen kunta, kunnanhallitus, Kuntatie 1, PL 6, 86100 PYHÄJOKI. Kuoreen merkintä " Saaren ja Niskanmäen alueiden asemakaavan muutos".

Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskukselle voidaan esittää neuvottelun järjestämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä MRL:n 64 §:n mukaisesti ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville.

Lisätietoja antavat kunnaninsinööri Pirkko Tuuttila puh. (08) 439 0273 ja kaavakonsultti Armi Patrikainen, Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy:stä puh. (08) 888 3307.

Pyhäjoella 23.4.2007Kunnanhallitus

Motoristikirkko Pyhäjoella

Moottoripyörien perinteisen ajokauden alussa Pyhäjoki MC ja Pyhäjoen seurakunta järjestävät 4. Motoristikirkon Vappuna, 1. toukokuuta 2007 klo 12.00. Kokoontuminen Etelänkylän Seo:lle (opastus 8-tieltä) klo 11.30, mistä paraatiajona Etelänkylän Isosillan kautta Vanhaa tietä Pyhä-joen kirkkoon.

Motoristikirkossa pyydämme varjelusta alkavan kesän matkoille ja tahdom-me osoittaa huomaavaisuutta liikenteessä kaikille siellä kulkeville. Samalla pyydämme siunausta elämällemme.

Tapahtuma on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta ja viime vuonna tapahtuma keräsi lähes 200 moottoripyörää. Kaukaisimmat osallistujat olivat Kajaanista, Oulusta ja Kokkolasta saakka. Tapahtuma on lähtenyt liikkeelle, koska 3500 asukkaan Pyhäjoella on aktiivinen mp-kerho joka haluaa järjestää jäsenilleen monitahoista toimintaa, yhteistyö Seurakunnan kanssa on saanut aikaan jo viidennen motoristikirkon.

Motoristikirkossa avustavat musiikissa ja laulussa Charlie Bell Yhdysval-loista sekä seurakunnan gospelkuoro säestäjineen.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Pyhäjoki MC Antero Suni, puh 040-5578590 antero.suni@kotinet.fi

Pyhäjoen Srk. Jukka Malinen, puh 040-5050016 jukka.malinen@evl.fi

Pyhäjoki MC kotisivuilta: http://www.plaana.fi/pyhajoki/mcpyhajoki/index.html

Café Trio palkittiin parhaasta messuosastosta

TINJA HALUNEN

Pyhäjoen lukion ensimmäisen vuo-sikurssilaisten tyttöjen yritys Café Trio palkittiin Kokkolan valtakun-nallisilla Nuori Yrittäjyys –messuilla parhaasta messuosastosta. ”Se oli siistiä!” nuoret yrittäjät Lotta Pah-kala, Henriikka Pahkala ja Kati Kangasniemi kommentoivat.

Voitto oli mieluinen, sillä lukion tytöt tykkäävät tehdä näyttäviä kat-tauksia ja koristeluja. Suunnittelut aloitettiin hyvissä ajoin: värimaail-maksi valittiin tyrnin oranssi ja ko-risteet mietittiin kynttilöistä lähtien

valmiiksi. Ständi saikin kiitosta hy-västä kokonaisuudesta, tunnelmalli-suudesta, viihtyisyydestä ja hyvästä vastaanotosta.

Messuilla päästiin tutustumaan muiden nuorten yrityksiin ja lii-keideoihin. ”Oli todella hienoa päästä näkemään, mitä muut olivat saaneet aikaan. Monilla itse liikeidea oli aivan omaa luokkaansa. Yhdetkin tekivät pieniä kivoja lahjapakkauksia ystäville”, tytöt kertovat.

Ahkeraa yrittämistä

Tytöt ovat kahvittaneet pyhäjoki-

sia yhdessä jos toisessakin tilaisuu-dessa. Leivonnaiset on aina tehty itse alusta loppuun. Onpa omiakin reseptejä kehitelty. ”Uusien tuottei-den kehittelyssä lähdimme liikkeelle paikallisista raaka-aineista kuten perunasta ja tyrnistä. Helppo saa-tavuus oli ensiluokkaisen tärkeä kri-teeri raaka-aineiden valinnassa.”

Omia tuotteita – perunasipulipii-rakkaa, tyrnileivosta, ja tyrnimar-meladia – esiteltiin myös messuilla. ”Kotitalouden opettaja Eini Moila-nen on auttanut paljon tuotteiden kehittelyssä”, Henriikka kiittelee. ”Tämä on kyllä kokeilemisen arvoi-

nen juttu. On todella hienoa, että koulu antaa meille mahdollisuuden yrittää ihan oikeasti.”

Välillä yrityksen organisointi kou-lun ja harrastusten ohelle on vaike-aa. ”Yhdessä on kuitenkin hauskaa tehdä töitä. Ja toisaalta on kiva huomata, että omat ideat toimivat”, Lotta hehkuttaa.

Nuori Yrittäjyys –ohjelma antaa jonkinlaisen kuvan yrityksen toimin-nasta. ”Kahvilaa pitäessä on oppinut hymyilemään asiakkaille, vaikka taka-huoneessa kaikki olisi ihan sekaisin”, kertoo Kati. Positiivista palautetta tytöt ovat saaneet paljon. Juuri pa-laute innostaakin jatkamaan työtä.

MARJO LUOKKANEN

Kesän 2007 tapahtumatieto-ja tarvitaan useisiin eri julkaisui-hin. Tietoa tarvitaan niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin vanhuksille suunnatuista erilaisista tapahtumis-ta Pyhäjoella.

Tärkeitä tietoja ovat: tapahtuman nimi, tapahtumapaikka, tapahtuma-aika. Lisäksi tarvitaan yhteyshenki-lön nimi, matkapuhelin ja sähköpos-tiosoite sekä parin lauseen kuvaus tapahtumasta.

Kesän tapahtumatiedot tulee toi-mittaa torstaihin 10. toukokuuta mennessä kunnanvirastolle Marjo Luokkaselle puh. 044-7390234, marjo.luokkanen@pyhajoki.fi

Lisäksi voitte itse lisätä yksittäisiä tapahtumia Pyhäjoen internetsivu-

Kesän tapahtumatietoja kerätään

jen seutukunnalliseen tapahtuma-kalenteriin www.pyhajoki.fi

Tulossa ovat mm. seuraavat kesä-tapahtumat: Charlie Bell & The Ice-man konsertoi Annalassa ke 20.6. Virtaa, virtaa- näytelmää esitetään Annalassa la 29.6, su 1.7, ke 4.7 ja su 8.7 klo 19. Näytelmälippuja myydään tänä vuonna ennakkoon Pyhäjoen pääkirjastosta. Kotiseu-tujuhla on Annalassa su 1.7, jolloin julkistetaan vuoden Pauha-Maija tai Pauha-Matti, juhlapuheen pitää Rit-va Rice s. Härönen.

Joesta sulavat jäät ja kesä lähestyy kohisten.

Kati Kangasniemi, Lotta ja Henriikka Pahkala pyörittävät Café Trio -nimistä yritystä.

sivu 10 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 25 . 4 . 2 0 07

Pattijoen puutarhan omat sarviorvokit Pyhäjoen torilla perjantaina 27.4. klo 10-14

10e/4kpl (3,50e/kpl)

LVI as. Timo Haikola- Suunnitelmat - Asennukset- Tarvikkeet - Huollot

Luotettavasti ja vahvalla ammattitaidolla

Puh: 0440 385064

Vapputapahtuma Puhkarilassa tiistaina 1.5.2007 klo 11-14

– lasten karaoke Paviljongissa– naamiaiset (paras asu palkitaan)– sima ja munkki 1,50 €

– vappulounas (sis. salaatit, leipä, ruokajuomat, lihakeitto, kahvi/tee ja munkki)• 12 €/henkilö (lapset alle 12 v. 5 €/hlö)• varaa su 29.4. mennessä KristiinaltaPuhkarilan TilaKristiina PetäjäniemiOulaistentie 398, MerijärviGSM 0400 284105 puhkarila@kotinet.com

PYHÄNKOSKEN KIOSKIN AVAJAISET Vappuna 1.5. alk. klo 12.00

Lekkimielistä kisailua mm.

TaitoajokisatTikkakisat

Palkintoina mm. lahjakortteja kioskille!

KAIKKI TERVETULOA!!

Rauhanyhdistyksen KEVÄTMYYJÄISET

lauantaina 28.4. alkaen ruokailulla klo 11.00Pöydistä myynti alkaa klo 11.30

Ruokana lihakeittoa (myös astioihin). Jälleen emännät leipovat, keittävät kahvia ja laittavat arvontaa sekä narutusta. TERVETULOA syömään ja ostoksille!

JYTY PYHÄJOKI Ry

Pyhäjoen harrastajanäyttelijöiden esittämääNAISEN ONNI –esitystä voivat jäsenemme käydä

seuraamassa lukiolla yhdistyksen piikkiin.Muista esittää jäsenkorttisi! Tervemenoa!

MYYTÄVÄNÄ

Puuvene +Yamaha perämoottori

5hv irtotankilla

Esla potkupyörä 150 e

Puh. 050 59 44 647

Kiitoksemme!

”Olemme kiitollisia elämästä, jonka saamme jakaa

yhdessä ystävien kanssa!”

Lämmin kiitos muistamisista juhlapäivänämme.

Helena ja Paavo

Antero Vuotin sävellyskonsertti

Pauhasalissa su 29.4. klo 14

Liput 5 e, puffettiTervetuloa

Viisikymmentä on vain luku.

Vanhenette tekin ystävät ja suku.

Kiitän merkkipäiväni muistamisesta.

Antti

Toni aloittaa ja Juha lopettaa.

Tervetuloa kahvittele-maan kanssamme.

Pannu kuumana koko päivän.

Maanantaina 30.4. ”toimitusjohtajan vaihtopäivä”.

Juha SilvolaPyhäjokisuun LähivakuutusyhdistysPuhelin: 08- 433 285, gsm: 0400- 293 306sähköposti: juha.silvola@lahivakuutus.fi

sivu 11P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 25 . 4 . 2 0 07

Seurakunta tiedottaa

Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 22%) >> 0,25 €/pmm, toistohinta 0,2 €/pmm, minimikoko 35 pmm >> Puoli sivua: 100 € >> Koko sivu: 150 € >> Järjestöpalsta: 30 €/vuosiAikataulut ja ilmoitusehdot

Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

PYHÄJOEN

KUULUMISET

Seuraava lehti(nro 18 ) ilmestyy >> keskiviikkona 2.5.2007Aineisto toimitettava >> perjantaina 27.4.2007 klo 17.00 mennessäLevikki >> vko 16: 1780 kpl >> vko 17: 2130 kpl

Painopaikka: Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy, OulainenLehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 2112 510 tai 2112 520

Puh: (08) 4390 244Fax: (08) 4390 282

www.pyhajoki.fi/kuulumisetkuulumiset@pyhajoki.fi

Taittajat: (08) 4390 244Päätoimittaja: (08) 4390 242Taloussihteeri: (08) 4390 470

Toimitus on paikalla ma-ti klo 15-17

Sari Rintamäki Laura VetoniemiLaura Vetoniemi / Heli Rautio

PÄÄTOIMITTAJAT:TOIMITUSSIHTEERI:

TAITTAJA:

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyISSN 0788-6071

Järjestöt toimivat KalenteriEläkeliitto Pyhäjoen yhdistys

järjestää kesäretken 27.-29.7. Itä-Suomeen. Yöpyminen Kolilla, jos-ta retkeillään. Laivamatka Lieksaan ym. Mukaan otetaan myös naapu-rikunnista sekä ei-jäseniä. Ilm. 15.5. menn. Tuulikille puh. 435 424.

Hanhikiven Kiertäjät ry To 26.4. klo 19:00 koko lippukun-

nan yhteinen iltanuotio partioviikonkunniaksi. Huom! oma muki ja is-

tuinalusta mukaan. Iltanuotio on avoin tilaisuus kaikille kiinnostuneille, tervetuloa.

La 28.4. veteraanikeräys. Johtajat kokoontuvat renkituvalle klo 9:30 ja muut partiolaiset 10:00. Huivi kau-laan ja eväät matkaan.

Su 29.4. kummilippukuntien yh-teinen kirkkopyhä Oulaisissa sekä Pohjan Ilveksen syntymäpäivät. Ju-malanpalvelus alkaa klo 13. Muista partioasu päälle. Kokoonnumme Renkituvalle yhteislähtöön klo 12:15, jotta kaikille löytyy kyyti. Vanhemmil-ta toivotaan kyyditysapua.

Ensi kesän partiopurjehduksille Raahen Fiialle haku alkanut. Ilmoit-taudu mukaan, paikat täytetään il-moittautumisjärjestyksessä. 1. par-tiopurjehdus ma 25.6. – pe 29.6. 2. partiopurjehdus ma 2.7.-pe 6.7. Hinta 70e. Ilmot Antti Gärdingille p. 040 8676394.

MTK Pyhäjoki. Naisten ilta Helaa-kosken Maatilamatkailussa pe. 4.5 klo 19. Evästetään samalla kansanedus-taja Inkeri Kerolaa maaseudun asiois-ta. Sauna on lämmitetty ja uimassakin voi käydä. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Ilmoittaudu Tarja p.0445564926 tai Annikki p. 0500383896

Parhalahden maamiesseura jär-jestää romunkeräyksen. Paikka pe-rinteinen Sarpolantien risteys. Myös auton akut ja renkaat vanteineen käyvät. Tiedustelut 044 5963052 0400 797215

Pirttikosken maaseutunaiset ry järjestää perinteisen kirppiksen lauantaina 12.5.2007 Vanhusten kerhohuoneella. Pöytävuokra 5 eu-roa. Hinnoittele itse tuotteet ja me myymme ne puolestasi. Pöytiä voi varata Aira Korpela, puh. 435 526, 040 747 4880 tai Paula Tikkala 435 443, 050 435 1567.

Pirttikosken maaseutunaisten hal-lituksen kokous torstaina 3.5.2007 kello 18.00 Pirttikosken koululla. Tervetuloa!

Pyhäjoen maa- ja kotitalousnai-set. Kökkä Kaija Anttilalla to 26.4. klo 19. Toiminnanjohtaja Maija Taus-ta-Ojala vierailee kökässä Puhtolas-sa ti 2.5. klo 18 (huom. aika). Aini emännöi kökän. Tervetuloa!

Pyhäjoen Martat. Lähtö Ouluun itämaisen tanssin esitykseen la 28.4 Raahesta linja-auto asemalta klo 15. Kimppakyydillä Shelliltä lähtö klo14.40.Tervetuloa mukaan!

Martoilta saa vuokrata seuraavia tarvikkeita: Torikatos 3m x 3m , 50e /vrk, kahvinkeitin, 2 pannulla, 10e /

kerta + suodatinp. 0,25 e, kasvis-kuivuri 7e/ kerta. Lisätietoja ja va-rauksia Sirkalta puh. 040-5598079 tai sirkka.anttila@kotinet.com

Pyhäjoen Metalli ao.351 Koko perheen patikka retki Ristivuorelle Su.6.5.-07 Kokoontuminen lasket-telumäen parkkipaikalle klo 14.00 Mahdollisuus kävellä lyhyempi tai pidempi lenkki. Paistetaan makka-rat ja keitetään nokipannu kahvit. Ilmoittautuminen 3.5.-07 mennessä Pekka Joensuulle puh. 0400187108 Kaikki joukolla mukaan liikkumaan!

Pyhäjoen Pelimannit ja Soliseva-kuoro järjestävät yhteiskonsertin ”Kevättä rinnassa - Katariinan ka-marista meren aalloille” Pauhasalissa sunnuntaina 6.5.2007 klo 14.00 alkaen.Liput 5 euroa. Väliajalla puf-fetti.

Pyhäjoen reserviläiset ry. Risti-vuorenkisa 28.04.2007 Ristivuoren ampumaradalla.Iloittautuminen al-kaa klo 12.00.Toimitsijoita tarvitaan jo aikaisemmin n.klo 10.00.Osallis-tumismaksu 10e. RK-kisa ja pistooli 22 nonstop.

Pyhäjoen Sotaveteraanit ry. Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraa-nipiirin virkistysleiri Kalajoella 2.-6.7., Pyhäjoelta 2 henk. Ilm. 30.4. menn. puh. 433 670 Aaro tai 435 468 Ulla.

Pyhäjoen Yrittäjät Ry sääntö-määräinen kevätkokous Pizzeria katriinassa 27.4.2007 klo 19.00.Käsitellään sääntöjen kevätkokouk-selle määräämät asiat. pientä iltapa-laa ja kahvit tarjolla. Sampopankin Anne Vesterbacka tulee kokoukseen kertomaan ajankohtaista pankkiasi-oista ja tarjoaa pientä iltapalaa. Nyt kaikki kuulemaan hyvää asiaa ja nauttimaan maistuvasta iltapalasta. Tervetuloa.

Pyhäjoen yrittäjät ja ystävät, virkistäytymään perjantaina 4.5. klo19.00 LUPAUSTEN SILLALLA- tangoesitykseen Raahesaliin.Tanssi-ryhmässä kymmenen tanssijaa. Hie-noja tangotulkintoja esittävät Jarno Kokko (laulu) ja Lauri Manninen (kitara) Lähtö Nuottan edestä klo 18.00 (Liput 12e) ilmoittautumiset ja tiedustelut yrittäjien sihteeriltä Samuli Ketola 050 5671035.

Yppärin Erämiehet ry. Siivous- ja piha-aidantekotalkoot metsästys-majalla lauantaina 5.5.2007 klo 9.00. Siivous- ja rakennustyökalut mukaan

4H kesälomareissu Helsinkiin 11–13.6. Jäsen hinnat alle 120 cm 115 euroa ja yli 120 cm 125 euroa, ei jäseniltä 30 euroa hintoihin lisää. Hinnat sisältävät majoituksen, aa-mupalan ja lounaan majapaikassa, kyydin ja liput Linnanmäelle ja Kor-keasaareen. Lisäksi tutustuminen Eduskuntataloon, kaupungilla shop-pailua ja pois tullessa käynti Idea Parkissa. Varaa paikkasi 4.5 menn. 044-3390220 tai 4390220.

Raahen seutukunnan työvoimatoimisto järjestää työvoimakoulutuksena Ruukissa

Maaseudun moniosaaja –koulutuksen Kurssinro 592361Kouluttaja Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

Edellytykset Koulutus on tarkoitettu maataloustöistä kiinnostuneille työttömille työnhakijoille.

Sisältö Kasvinviljelytyöt, Kotieläinten päivittäiset hoitotyöt, Metsienuudistaminen ja hoito, Traktorin ja työkoneiden käyttö ja huolto,Metallityövälineiden käyttö ja huolto, Maatilan rakennus- ja huolto-työt, Työturvallisuuskoulutus, Hygieniaosaamiskoulutus, Tulityökoulutus Ajankohta ja paikka: 07.05. – 23.10.2007 Ruukki

Hakuaika päättyy: 23.04.2007 Koulutukseen hakeminen Lisätietoja koulutuksesta saat paikallisista työvoimatoimistoista,työministeriön internetsivuilta www.mol.fi sekä itsepalvelu-päätteeltä kohdasta haussa oleva työvoimakoulutus/Raahe. Koulutukseen voit hakeutua joko työministeriön internetsivuillaosoitteessa www.mol.fi olevalla sähköisellä hakulomakkeellatai työvoimatoimistosta saatavalla lomakkeella. Hakemuksenliitteeksi tulee täyttää erillinen liitelomake.

Työvoimakoulutuswww.mol.fi

* kirjastossa Hellevi Pihlajamaan Luontokuvia-maalauksia. Avoinna: ma, to 11-16, ti, ke, pe 13-20.

Ke 2.5. lähtien Raahe-opiston ke-vätnäyttely. Näyttelyyn tulevat työt tulee tuoda nimellä varustettuna kirjaston näyttelytilaan ma 30.4 klo 11-16.

* to 26.4 museoreissu Ouluun: Pohjois-Pohjanmaan museo ja Oulun taidemuseo. Aikataulu: Shell 8.30, kotiinlähtö n. 13.45. Kaikki ennak-koon ilmoittautuneet tasarahan= 15 e kanssa mukaan. Tiedustelut: Marjo 044-7390234.

* vappuna 1.5 klo 12 Motoristi-kirkko. Kokoontuminen Etelänkylän Seolle klo 11.30, mistä paraatiajo-na Etelänkylän Isosillan kautta Van-haatietä kirkkoon, järj. Pyhäjoki Mc ja seurakunta http://www.kotinet.com/pyhajokimc

* la 5.5. klo 5-13 Tornien taisto- lintujen kevätmuuttolaskentaa Par-halahden kalasataman lintutornissa, www.birdlife.fi

* la-su 5-6.5 klo 10-17 Hukka-te-atterikoulutusta Monitoimitalolla

* su 13.5. klo 18 Pauhasalissa Viih-dekonsertti: Sanojen takana Pauli Ylitalo, Laulu- ja soitinyhtye Raahe solisteina Leila Riihijärvi ja Veikko Krekilä.

* ti 15.5. koko perheen retki Käl-viälle Toivosen eläinpuistoon ja ta-lomuseoon Hinta 10 e sis. kyyti ja sisäänpääsy. Omat eväät. Alle kou-luikäisille oma huoltaja. Linja-auto: Pirttikoski 8.25, Parhalahti 8.40, Monitoimitalo 8.45, Yppäri 8.55, takaisinlähtö n. 13.00. Sitovat ilm. kunnanviraston neuvontaan puh. 43901 (klo 9-15)

* Monitoimitalo avoinna ma-pe 7.30-21.00 ja la 14.30-18.30.

* Kuntosalilla naistenvuorot ti ja to klo 18.-19.30

* Perusjumppa jatkuu toukokuus-sa (ohj. Johanna Karjaluoto-Pisilä), seuraa ilmoittelua!

* Liikuntakerhot ja tanssitunnit torstaisin! Liikuntakerhot: Monitoi-mitalolla klo 15.30-17.00 Pirttikos-ken koululla klo 16-17.00, Yppärin koululla klo 15.30-17.00

Tanssitunnit: Monitoimitalolla klo 18.30-19 alkeita 6-9-vuotiaille, klo

19-20 Hip Hoppia 10-15-vuotiail-le

* NASTA – Nuorten tiedotus ja neuvontapiste avoinna perjantaisin 17.30-18.30 Monitoimitalon kah-viossa.

* Kahaveli avoinna 5-6-luokkalai-sille torstaisin klo 19-21.00.

* Kahaveli avoinna yläasteikäisille ja sitä vanhemmille pe 27.4 klo 19-23.00. Tervetuloa!

* Nuorten hohtokeilaus-reissu Raahen uimahallille pe 4.5. Hinta 5e (kyyti ja keilaus). Lähtö monitoi-mitalolta klo 18.15. Ilmoittautumiset Mairelle 2.5.mennessä numeroon 044-7390 235.

* Tenavateatteri 3-6-luokkalaisille perjantaisin klo 16-17.30. Tervetu-loa!

* Pyhäjoen harrastajanäyttelijöi-den Naisen Onni-näytelmä (käsikirj. Aili Linden, ohj. Sari Ohinmaa) Pau-hasalissa vappuna. Näytökset: la 28.4. klo 19.00 su 29.4. klo 19.00 ma 30.4. klo 19.00 ti 1.5. klo 16.00 ja 19.00

* Liikunta- ja nuorisotoimen toi-minta-avustukset haettavana.

Pyhäjoen vapaa-aikajaosto julistaa liikunta- ja nuorisotoimen toiminta-avustukset haettaviksi pe 4.5.2007 klo 16.00 mennessä. Hakemukset toimitettava os. Pyhäjoen vapaa-ai-katoimi, PL6, 86101 PYHÄJOKI.

Myöhästyneitä tai puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä.

Hakemuksen liitteenä on olta-va toimintakertomus, tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja selvitys mahdollisesti saadun avustuksen käytöstä vuodelta 2006, toiminta-suunnitelma ja talousarvio vuodelle 2007, ote vuosikokouksen pöytä-kirjasta, josta ilmenee yhdistyksen toimihenkilöt ja viralliset nimenkir-joittajat vuodelle 2007, sekä kaikilta hakijoilta yhdistyksen säännöt.

Hakemuskaavakkeita saa virasto-talon neuvonnasta ja niitä voi myös tulostaa kunnan www-sivuilta (www.pyhajoki.fi) ajankohtaista otsikon alta.

Lisätietoja Maire Ekoluomalta nu-merosta 044-7390 235

Kastettu: Aada Wilhelmiina Juk-kola

Hartaus vanhustentalolla to 26.4. klo 14.

Lähetysompeluseurat ja vuosiko-kous Pirttikosken rukoushuoneella to 26.4. klo 19

Veteraanipäivän juhla seurakunta-talolla pe 27.4. klo 11

Jumalanpalvelus kirkossa su 29.4. klo 10

Motoristikirkko kirkolla vapunpäi-vänä ti 1.5. klo 12. Lähtö paraatiajo-na SEO:n pihalta klo 11.30

Lähetyksen vappumyyjäiset huu-tokauppana Pirttikosken rukoushuo-neella ti 1.5. klo 14

Perhekerho Sarpatissa tiistaisin klo 10-12.

Ystäväkerho srk-talolla ke 2.5 klo 13

Hartaus Jokikartanossa to 3.5. klo 13.30

Kuorot-Lapsikuorot: Yppärin lapsikuoro

klo 13, seurakuntatalon kuoro klo 17.

-Gospelkuoro Sarpatissa torstai-sin klo 18

-Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo 18.30 seurakuntatalolla

NUORET: -Gospel-cafe Sarpatissa pe 4.5.

klo 19-23-Nuortenilta Sarpatissa la 5.5.

klo 19Tulossa:-Perhejumalanpalvelus kirkossa

äitienpäivänä su 13.5. klo 10 (lap-sikuoro)

-Yhteisvastuulounas äitienpäivänä

seurakuntatalolla jumalanpalveluk-sen jälkeen

HERÄTTÄJÄJUHLAT 6-8.7 2007

Lähdemme Lahteen Herättäjä-juhlille Käkelän Liikenteen linja-au-tolla Pyhäjoki-Oulainen –Ylivieska. Majoitus :Hotelli Lahdessa Lahden keskustassa .

1 Hengen huone hinta : 192 eu-roa

2 Hengen huone hinta: 146 eu-roa

3 Hengen huone hinta: 130 eu-roa

Hintaan sisältyy: Kuljetus , runsas buffet aamiainen ja sauna.( Majoi-tus on lähellä juhlapaikkaa ) Sitovat ilmoitautumiset: 25,5 2007 men-nessä. P. 435475 / 044-3754005 Saarenpää skalervo@luukku.com (Vähimmäis lähtijä määrä 25 Hen-kilöä )

RY: Myyjäiset RY:llä la 28.4. al-kaen klo 11.00 ruokailulla, pöydistä myynti klo 11.30. Raamattuluokat la 28.4. A-ryhmä klo 19.30 Hannu Simosella ja Y-ryhmä klo 20 Hannu Nuoralalla. Pyhäkoulut su 29.4. klo 12 Pertti Ristolla ja Hannu Simo-sella

Virasto avoinna ma klo 9-13, ti ja ke klo 12-16 p. 433119 Tarvit-taessa voitte sopia virastoasioista muulloinkin ja ottaa tarvittaessa muutoinkin yhteyttä papistoon: Jukka Malinen p. 040-5050016 / 434414 tai Niko Rantanen 050-3288107. Päiväkerhoista voi tie-dustella Heli Kunnasmäeltä p. 050-4416095 tai 433183.

Pyhäjoen harrastajanäyttelijät esittää Pauhasalissa

Naisen onni käsikirjoitus Aila Linden, ohjaus Sari Ohinmaa

* la 28.4 klo 19,* su 29.4 klo 19* ma 30.4 klo 19

* vappuna klo 16 ja 19

Liput 10 euroa

Tervetuloa

JUMALANPALVELUS

sunnuntaina klo 10

sivu 12 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 25 . 4 . 2 0 07