Pyhiinvaellus ja ympäristökasvatus

Panu PihkalaKirkon ympäristöpäivät 29.8.2012, Oulu

Pyhät polut –vaellus, kuva PP

Runko

Luonnossa liikkuminen ja hengellisyys

Pyhiinvaellus Ympäristökasvatus Seurakuntien mahdollisuuksia

Esitän myöhemmin kolme pääpointtia

Luonto

Mitä luonnossa liikkuminen merkitsee sinulle?

Luonto ja hyvinvointi

Tutkimustulokset: luonnonympäristöt lisäävät ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia Ekopsykologia tutkii luonnon vaikutusta Green Care: kuntoutus luonnossa▪ Esim. Vihreä veräjä -hanke

Luonnon rytmit tärkeitä ihmiselle Luonto on henkinen ja hengellinen

latauspaikka

Avainsana: liikkeellelähtö

Sekä virkistystoiminta (liikunta, ulkoilu jne.) että kristillinen hartaustoiminta perustuvat arjen harmaudesta irtautumiseen

Jo pienikin aika usein auttaa, pidempi aika vielä enemmän

Seurakuntien toiminta tapahtuu usein luonnon keskellä: Rippileirit, muut leirit Hiljaisuuden retriitit

Pyhiinvaellus

Retriitin sukulainen ”Meditaatio on sisäänpäin

suuntautunutta pyhiinvaellusta, ja pyhiinvaellus ulospäin suuntautunutta meditaatiota.” – Victor & Edith Turner

Ikivanha ilmiö, jota tavataan ympäri maailmaa

Useimmiten liittynyt pyhiin kohteisiin (paikkoihin tai henkilöihin), mutta voi perustua vain matkan pyhittämiseen

Pyhät polut –vaellus, kuva PP

Uskonto ja liike, eri muotoja

1. Kulkueet jumalanpalveluksissa2. Lyhyet pyhitetyt polut

▪ esim. Calvaria-kukkulat

3. Pyhiinvaellukset▪ joko ryhmänä tai itsenäisesti valmiilla reitillä

4. Henkilökohtaisena hengellisenä harjoituksena toteutetut pyhiinvaellukset

5. Vaeltaminen elämäntapana (kilvoittelu)▪ vrt. Venäjä

Pyhiinvaellus nykyään

Maailmanlaajuisesti suuri ilmiö Esim. Intia, Etelä- ja Väli-Amerikka,

Lourdes Länsimaissa valtava kiinnostuksen

kasvu n. vuodesta 1990 eteenpäin Avainasemassa Santiago de Compostela

Monissa maissa pyhiinvaellusreitit elpyneet, kasvattaneet suosiotaan Iso-Britannia, Ruotsi ja Norja esimerkkejä

Matkailu

Pyhiinvaellus on matkailuelinkeinolle hyvin tärkeä asia: tietoista kehittämistä esim. Galiciassa ja Intiassa

Matkailu on maailman nopeimmin kasvavia ja merkittävimpiä talouden aloja, jolla on myös suuria haasteita kestävän kehityksen kannalta

Ks. Stausberg: Religion and Tourism, 2011

Uskonto ja matkailu

vrt. Thomas Cook: ensimmäinen nykymuotoinen matkatoimisto papin perustama!

Pyhän maan matkailu

Kolme muotoa:pyhiinvaellus –uskonnollinen turismi– turismi

1. Pyhiinvaellus sekin vaatii matkailupalveluita ja on ollut perustamassa niitä Eurooppaan

aikanaan, (vrt. Shell) 2. Toisessa laidassa turismi, johon kuitenkin

liittyy uskonnollisesti mielenkiintoisia piirteitä

Kirkkovierailut Selkeä yhteys toisten matkaajien kanssa Erilaisuuteen tutustuminen (riippuu matkasta)

3. Välimuoto: uskonnollinen turismi esim. Kotimaan matkaklubi? Tietoisesti valitaan uskonnollisesti

merkittäviä kohteita Toteutustapa määrää lopullisen

luonteen, mutta sama pätee myös pyhiinvaellukseen ja turismiin Pyhiinvaeltaja voi käyttäytyä kuten

turisti, ja toisinpäin!

Matkailu ja uskonto liittyvät toisiinsa hyvin monin tavoin

Kansainvälisesti niiden suhdetta mietitään kasvavassa määrin sekä elinkeinojen kannalta että akateemisessa tutkimuksessaSuomessa: luentosarja Pyhiinvaellus, paikka

ja pyhä (P. Pihkala, Heikki Pesonen) Helsingin yliopistossa keväällä 2013

Matkailun teologiaa, YLE 1 Horisontti: http://areena.yle.fi/radio/1542285

Pääpointit

1. Luonto on keskeisessä osassa pyhiinvaelluksia ja matkailua

Matkailukohteet: hienot luonnonpaikat ovat ikiaikaisesti kiehtoneet suuri vaihtelu: rotkoista vuoriin,

pienimuotoisesta suureen (mutta suureellinen ehkä korostunut)

vrt. luostarien ja pyhiinvaelluskohteiden paikat Erityiseksi koetut paikat

korostuu rajapinnan luonne (rajallinen – rajaton) korkeat huiput, rannat

(vrt. hartauspaikat pellon reunalla)

Albert Edelfelt: Jumalanpalvelus Uudenmaan saaristossa, 1881

Länsimaat: pyhiinvaelluksilla moderni ihminen altistuu luonnonvoimille ja luonnonkauneudelle aivan eri tavalla kuin arjessa

Oman pienuuden ymmärrys luonnon keskellä suuret luonnonvoimat Jumalan suuruuden kokemus

Pyhiinvaellus voi ohjata ympäristökasvatuksellisesti keskeiseen päämäärään: ymmärtämään ihmisen riippuvaisuuden muusta luonnosta kristillisesti: ihmisen ja muun luonnon

yhtäläisen riippuvuuden Jumalasta!

Luontopyhiinvaellus –artikkeli, Hiljaisuuden ystävät 1/2011 [pyhiinvaelluksesta.blogspot.com]

Me teemme luonnolle / luonto tekee meille

Ei ole kyse vain siitä, mitä me teemme muulle luonnolle (ympäristönsuojelu)

Kyse on myös kasvavasta ymmärryksestä sen suhteen, mitä muu luonto tekee meille! ”Ympäristö kasvattaa meidät”▪ Sekä luonto- että kulttuuriympäristö

Riippuvaisuus, yhteenkuuluvuus Virkistys, onnellisuus

Pyhiinvaelluksessa taustajuonteena kuolevaisuuden, elämän matkan käsittely Vrt. ihmisten mieltymys kirkoissa

alttareihin, jotka ovat ikkunoita luontoon, vaihtuviin vuodenaikoihin▪ Esim. tunturikappelit

Elämän kiertokulun, kuolevaisuuden ja iankaikkisuuden pohdinta luonnon kautta?

Caspar David Friedrich: Ilta, 1820

Caspar David Friedrich: Aamu Riesensebirge -vuoristossa, 1830

2. Ympäristökasvatuksessa seurakuntien ydinalue liittyy maailmankatsomuksen perusasioihin vaikuttamiseen

Kuka on vaikuttanut eniten sinun luontosuhteeseesi?

Joy A. Palmerin puumalli

Kolme osaa lehvästössä: 1. Oppiminen luonnosta

Miten luonto toimii2. Oppiminen luonnossa

Erilaisten asioiden oppiminen luonnonympäristössä

3. Toiminta luonnon puolesta Osallistaa, voimauttaa, ylläpitää toivoa

Puun runkona ja juurina:Merkittävät elämänkokemukset, ”suunnan antavat vaikutteet” (formative influences) Lapsuuden perheen retket▪ Isoisän kanssa metsässä tai merellä▪ Äidin kanssa marjassa

Ympäristöherätykset, esim. jonkin katastrofin tai luonnonsuojelijan sanojen äärellä

Partio, seurakunnan leirit ja vaellusrippikoulut…

Henkiset ja hengelliset (uskonnolliset) kokemukset olennainen osa merkittäviä elämänkokemuksia Suomalaisessa tutkimuksessa jätetty

turhan sivuun Ks. Maailmankatsomukset ja kristinusko

ympäristökasvatuksessa (Pihkala 2011) http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=439

Seurakunnan vastuunkantaja ympäristökasvattajana

Vanhemmat, isovanhemmat ja koulun opettajat ovat keskeisiä ympäristökasvattajia: mutta seurakunnan vastuunkantajilla on suuria mahdollisuuksia myös!

Seurakunnan vastuunkantajat ovat eläviä esimerkkejä Millaisen kuvan antaa, jos seurakunnan

vastuunkantaja ei välitä kierrättää, kulkee aina omalla autolla tai ei puhu hartauksissa koskaan luonnon merkityksestä?

Se, mitä tehdään ja miten, kasvattaa Suntio kasvattaa käytännön toimillaan Kappalainen kasvattaa

saarnavalinnoillaan, kanttori musiikkivalinnoillaan

Kasvatustyöntekijä kasvattaa toimintatavoillaan

Viraston toimintarutiinit ovat joko hyviä tai huonoja esimerkkejä vastuullisuudesta

Malli tietynlaisesta elämäntavasta, maailmankatsomuksesta

Seurakunnat

Seurakuntien ympäristökasvatus-suunnitelmissa on usein keskitytty yksittäisiin tekoihin

Esimerkiksi hartauksien kautta tapahtuva kokonaiskasvatus kestävään elämäntapaan on jäänyt vähemmälle huomiolle

Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan uusi versio 2012 korostaa laajempaa ympäristökasvatuksen olemusta

Esim. Luomakunnan sunnuntai on tärkeä: mutta vielä tärkeämpää on luonnon merkitys sunnuntaisin ympäri vuoden

Maailmankatsomukseen sisältyvä ympäristö-ulottuvuus luontevaksi osaksi koko toimintaa

Virikkeitä: Luontokirkkovuosi, PTK 2013

Kristinusko pahuutta vastaan

Mikä on ympäristöongelmien perimmäinen syy?

Itsekkyys, ahneus: kristillisesti sanottuna synti

Mikä auttaa pahuutta ja syntiä vastaan?

Kristinuskon ydinsanoma on valtaisan olennainen ympäristöasioiden suhteen

Kun kirkko toteuttaa peruskutsumustaan pahuuden vastaisessa taistelussa, se samalla suojelee luontoa;

ja toisinpäin: jotta kirkko voisi toteuttaa peruskutsumuksensa koko laajuutta, tulee sen ottaa koko luomakunta huomioon.

Pohdintaa ja provosointia

Onko kristinuskon perimmäinen viesti ja voima selvillä ihmisille?

Entistä vähemmän voidaan epähuomiossa olettaa, että kyllä ihmiset tietävät, mistä kristinuskossa on kyse

”Viraston tarjoamien palveluiden” sijaan on pidettävä esillä Kristusta pahan vallan voittajana, armon tuojana, ikuisen elämän avaimena

Caspar David Friedrich: Cross in the Mountains, 1807

3. Seurakunnilla on suuria mahdollisuuksia toteuttaa ympäristökasvatusta pyhiinvaellusten ja luonnonläheisten paikkojen kautta

Muistinvirkistys: Uskonto ja liike

1. Kulkueet jumalanpalveluksissa2. Lyhyet pyhitetyt polut3. Pyhiinvaellukset

▪ joko ryhmänä tai itsenäisesti valmiilla reitillä

4. Henkilökohtaisena hengellisenä harjoituksena toteutetut pyhiinvaellukset

5. Vaeltaminen elämäntapana (kilvoittelu)

Ympäristökasvatusta

1. Kulkueet jumalanpalveluksissa Esim. metsäkirkkoihin Kulkue kirkon pihamaalla (ja kenties

hautausmaalla) ennen jumalanpalvelusta, yhdistettynä luontoteemoihin

Vaellus kastemaljalta puiston halki hautausmaalle, sen jälkeen jumalanpalvelus

Pyhiinvaeltajien kirkkopyhä?▪ Vaellus & kertomuksia vaelluksilta

2. Lyhyet pyhitetyt polut kirkon lähiympäristöön rakennetut polut▪ Mahdollisuus yhdistää eri teemoja: historiaa,

hengellisyyttä, luontotietoa Vivamo, Lohja: hiljaisuuden niemi,

raamatunlauseet polkujen varrella Lahti: Teivaanmäen hiljaisuuden

metsäpolku Perusväline: taulutelineet, joihin voi

sijoittaa tekstiä ja kuvia

3. Pyhiinvaellukset Esimerkiksi leirikeskukselta kirkolle tai

naapurikirkkojen väli▪ Esim. Haapajärvi, Kivikirkkojen vaellus (Uusimaa)

Pyhiinvaellus –kirja (toim. Kati Jansa, PTK 2011) tarjoaa erilaisia virikkeitä

▪ Taustaksi myös Elonheimo: Pieni pyhiinvaelluskirja

Luontonäkökulma on hyvä huomioida selkeäsanaisesti, vaikka se vaikuttaa joka tapauksessa

Käytännön esimerkkinä Pyhät polut

Vuodesta 2010 lähtien Itä-Suomessa pyhiinvaelluksia kävellen, hiihtäen, meloen, pyöräillen Enonkoskelle (www.pyhatpolut.fi)

Tavoitteena hengellisen perinteen elvyttäminen ja maaseudun kehittäminen: matkailunäkökulma myös

Luonto tärkeässä osassa Paljon mediahuomiota, paikallisväestö

suhtautunut innostuneesti Osallistujamäärät vaihdelleet

Oulun seutu: Kraaseli, Hämeenjärvi

Suunnitteilla olevia hankkeita: Kraaselin saaren hiljaisuuden polut,

henkinen ja hengellinen hiljentyminen luonnossa Taideteokset

Hämeenjärven hiljaisuuden majoituskeskus Uudenlainen liiketoimintamalli Hiljaisuuden tuotteistaminen: miten

puhua rahasta henkisiin ja hengellisiin asioihin liittyen?

Pyhiinvaellusreitti Kraaseliin

Muita ideoita

Seurakuntien luontoalueiden suojelu Vrt. SLL:n Luontohaaste-kilpailu kunnille

ja seurakunnille▪ Vuoden 2011 srk-sarjan voittaja: Haapajärvi

Hiljaisuuden luontoalueiden perustaminen Kyltit, portit, internet-materiaalit…

Alueen matkailukohteina paitsi tiekirkot, myös seurakuntien luontopaikat? Kulttuuri- ja luontonähtävyydet yhteen

A RochaKristityt luonnon puolesta ry.

Verkosto, joka tarjoaa tietoa ja toimintaa

Laajempi toiminta aktivoitumassahttp://www.arocha.org/fi-fi/index.html Jos olet kiinnostunut liittymään

sähköpostilistalle tai mahdollisesti jäseneksi, ota yhteyttä joko suomi@arocha.orgpuheenjohtaja: panu.pihkala@helsinki.fi

Kristillisen ympäristökasvatuksen materiaaleista

Ekonisti-vihko (toim. Pruuki) Ekonisti-materiaalin käyttö

nuortenilloissa (2009) Luonto ja seurakunta: materiaalia

tilaisuuden järjestämiseen (2011) Luontopyhäkoulu (Pyhäkoululehti

2/2011) Luonto ja Raamattu: kristillisen

ympäristökasvatuksen juurilla (2010) Ympäristökasvatus seurakunnassa

(2010)

Harvinainen koulutus

Luonnon armo(illa). Ympäristökasvatus ja diakonia seurakunnassa

7. - 8.5. 2013 Partaharju, Pieksämäki (1,5 op / 220€) Osaamistavoitteet: Osallistuja tuntee

kristillisen ympäristökasvatuksen ja -diakonian perusteet, ymmärtää ympäristökysymysten kansainvälistä ulottuvuutta sekä osaa soveltaa toiminnallisia menetelmiä ympäristökasvatuksessa.

Kohderyhmä: Kaikki ympäristötyöstä ja -kasvatuksesta kiinnostuneet seurakuntien hengellisen työn tekijät.

Ilmoittautuminen 5.4.mennessä suvielise.nurmi@ptk.fi

Kiitos!

Herra, Sinun alttarisi luota on varpunenkin löytänyt kodin, pääskynen pesäpaikan, jossa se kasvattaa poikasensa.

Onnellisia ne, jotka saavat voimansa sinusta, ne, jotka kaipaavat pyhälle matkalle.

- Psalmista 84