pyh Äjoen kuulumisetkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/uusinkuulumiset50.pdf · huu kahdesta...

Keskiviikko 19.12.2018 - VIIKKO 51

PYHÄJOEN

KUULUMISETLauantaina 13.12.2014 - v i ikko 50-52

@Valaistuneitakuvia

sivu 3P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 9 . 1 2 . 2 0 1 8sivu 2 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 9 . 1 2 . 2 0 1 8

Lahjoitamme tänä vuonna joulukorttirahat Pyhäjoen näyttelijät ry:lle ja Pyhäjoen Metsästysseura ry:lle.

Oulun hiippakunnalle

Pyhäjoella Virtaa

niin, että Pyhäjoella on hyvä asua, elää, yrittää ja harrastaa.

Uuden valtuuston ensim-mäinen kokonainen vuosi on takana. Kuntajoukkue on hit-sautunut toimimaan hyvin yh-teen ja yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kiitos päätöksentekijöille ja työnte-kijöille hyvästä yhteistyöstä ja toiminnasta Pyhäjoen kunnan asukkaiden parhaaksi.

Nyt on aika alkaa valmistau-tumaan joulujuhlan viettoon.

On hyvä aika levätä, ulkoilla ja nauttia joulun tunnelmasta. Siunattua joulun aikaa kaikille!

Toivomme, että uusi vuosi on onnellinen ja että saisimme jatkaa elämäämme tyytyväisin mielin.

Pyhäjoella 14.12.2018Matti Soronenkunnanjohtaja

Kunnanjohtajan katsaus

uomen talouden kasvu on ollut hyvää viime aikoi- Vienti vetää ja työt-

tömyys alenee. Taloutemme on voimakkaasti vientiriippuvai-nen. Kansainvälinen politiikka vaikuttaa merkittävästi talo-uteemme. Bruttokansantuote kasvaa arviolta kolme pro-senttia tänä vuonna. Tulevan vuoden kasvuennusteita on laskettu viime päivinä johtuen osaltaan juuri kansainvälisen politiikan arvaamattomuudes-ta. Pyhäjoen työllisyystilanne on hyvä. Työttömyysprosentti on harvinaisen matala ja yrityk-sillä on huoli työvoiman saata-vuudesta.

Valtiontalouden tasapainon saavuttaminen on edellyttänyt monia kipeitä ratkaisuja sekä kotitalouksien että julkisen talouden puolella. Esimerkik-si kuntien valtionosuuksia on leikattu vuosien 2013 – 2018 aikana noin 17 %. Sote-maa-kuntauudistuksen alkuperäi-senä tavoitteena oli tehostaa julkisten varojen käyttöä sosi-aali - ja terveyspalveluiden jär-jestämisessä ja tuottamisessa. Tavoite ei ole ollut enää viime aikoina suuremmin esillä. Kan-sainvälisissä vertailussa meidän nykyinen palvelujärjestelmäm-me arvioidaan hyväksi ja kus-tannustehokkaaksi. Pyhäjoen näkökulmasta sosiaali - ja ter-veyspalvelut toimivat hyvin.

Sosiaaliturva uudistus on edelleen tekemättä. Nykyinen järjestelmä on kansalaisten nä-kökulmasta erittäin monimut-kainen ”tilkkutäkki”. Järjestel-mään sisältyy ns. kannustin- ja tuloloukkuja. Olisiko jo korkea

aika siirtyä vastikkeelliseen pe-rustulomalliin? Perustulomallin käyttöönotto edellyttää laajan keskustelun käymistä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista suhteessa yhteiskuntaan.

Pyhäjoen kunnan valtuusto hyväksyi tammikuussa 2018 kunnalle strategian, joka ulot-tuu vuoteen 2030 saakka. Strategia laadittiin vuorovai-kutteisesti laajojen keskustelu-jen pohjalta. Visiona on kasva-va kansainvälinen kunta, joka tarjoaa monipuoliset elämisen ja yrittämisen mahdollisuudet. Strategian avainsanat ovat ve-tovoima, hyvinvointi ja vastuul-lisuus.

Vetovoimainen Pyhäjoen kunta on houkutteleva ja kas-vava, kirkonkylä on viihtyisä ja kyläkeskukset eläviä. Pyhäjoki hyödyntää Hanhikiven tuo-man tunnettavuuden ja tääl-tä on löydettävissä viihtyisä asuinympäristö. Sujuva arki ja kilpailukykyiset asumis- ja elin-kustannukset ovat tärkeä ta-voite. Vetovoimaisen Pyhäjoen ilmapiiri on yrittäjämyönteinen ja toiminta tukee yritysten me-nestymistä.

Hyvinvoivan Pyhäjoen keskei-nen tavoite on tulevaisuuden oppimisympäristön kehittämi-nen. Kunnan investointiosan tärkein kohde on Koulu 2022 hankkeen mukainen uuden ”koulukampuksen” suunnittelu ja rakentamiseen valmistau-tuminen. Kansainvälistymistä tukeva opinpolku varhaiskasva-tuksesta aina yrittäjyyslukioon saakka on tärkeä strateginen tavoite.

Yksilön hyvinvointia tukee se, että kunnassa on monipuoli-set mahdollisuudet harrastaa liikunta- ja kulttuuripalveluja. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta ja yhteiskunnallisen osallisuu-den kokeminen ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä hyvinvoinnin osa-tekijöitä. Tavoitteena on, että kaikki kuntalaiset saavat tarvit-semansa hyvinvointipalvelut ja he ovat niihin tyytyväisiä.

Vastuullisen Pyhäjoen tun-nusmerkkejä ovat avoin ja eet-tinen johtaminen ja toiminta. Henkilöstön osaamisen, työhy-vinvoinnin ja motivaation kehit-täminen ovat jatkuva kehittämi-nen kohde. Kuntalaisilla on lupa odottaa sitä, että käytämme verorahoja vastuullisesti ja hoi-damme palvelut taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Tasapainoinen ja terve talous turvaa ensi- ja viime kädessä hyvinvointipalvelujen laadun ja saatavuuden. Pitkäjänteisyys talouden suunnittelussa ja seu-rannassa korostuu. Pyhäjoen kunnan toiminnot laajenevat kuntakonserniin päin, jolloin on tärkeää huolehtia siitä, että kunta näyttäytyy vahvana ja luotettavana omistajana.

Vuoden 2019 talousarvion laatiminen on ollut haasteellista johtuen siitä, että menotalou-den puolella eletään jo vahvaa kasvun aikaa. Tupon seurauk-sena palkat nousevat noin 3 %. Väistökoulun vuokratilat aihe-uttavat kustannuksia vuosita-solla noin yhden tuloveropro-sentin tuoton verran eli noin 450 000 euroa. Sosiaali- ja terveystoimen menot kasvavat nyt aikaisempien vuosien hitaan

kasvun jälkeen voimakkaasti eli noin 320 000 euroa. Elinvoi-man tulosalueelle panostetaan aikaisempia vuosia enemmän.

Tulotalouden puolella valtion-osuudet pienenevät. Toiminta-tuotot laskevat 3.0 prosenttia. Taloutta tasapainotetaan tu-loveroprosentin ja kiinteistö-veroprosenttien lievällä nos-tamisella. Rahoitustuottojen eli sijoitustoiminnan tuottojen osalta tuleva kehitys näyttää aikaisempaa heikommalta ja toi-saalta on alettava varautumaan jo lainanhoitokustannusten kasvamiseen. Pyhäjoen kunnan talous säilyy tasapainossa.

Yksityisten investointien mää-rä kunnan alueelle tulee ole-maan merkittävä taloussuun-nitelmakaudella. Ydinvoimalan työt edistyvät Hanhikivennie-mellä ja tuulivoimapuistojen rakentaminen jatkuu. Fenno-voiman pääkonttoripäätös Py-häjoelle ja Hanhikivenniemelle on monellakin tavoin merkit-tävä uutinen. Pyhäjoen kunnan alueelle on eri yrityksillä ja toimijoilla suuri määrä hanke-suunnitelmia. Nämä suunnitel-mat toteutuvat, kun yrittäjät ja hanketoimijat katsovat, että on oikea lähteä liikkeelle ja toteut-taa hankkeet.

Pyhäjokitalon toteuttaminen, laajakaistahanke ja Kielosaaren kehittäminen ovat kuntakon-sernin tärkeitä ja kunnan veto-voimaisuutta parantavia yhteis-työhankkeita. Pyhäjoen kunta haluaa hoitaa yhdessä kunnan jäsenten kanssa toimeentuloon, elämisen laatuun, hyvinvointiin ja palveluihin vaikuttavat asiat

S na.

Kirkkoherran joulutervehdys

Immanuel, Jumala meidän kanssamme ikä on kristillisyyden paikka elämässämme ja yhteiskunnassam-

me? Ajan trendi on siirtää kris-tillisyyttä pois julkisen elämän piiristä, kaventaa sen elinpiiriä ja pitää sitä yksityisasiana. Mie-lenkiintoista kuitenkin on, ettei kristillisyys koskaan voi jäädä pimentoon vaan tulee esiin mitä julkisimmilla paikoilla. Jos ei kut-suttuna niin sitten kahleitten saattamana.

Apostoli Paavali oli aikanaan vankilassa siksi, että oli julista-nut Kristusta. Hän oli vedonnut Rooman keisariin ja hänen oli puolustettava asiaansa. Puolus-tusta varten hänen ystävänsä, lääkäri Luukas, oli kirjoitta-nut puolustuskirjeen. Tarkoin tutkittuaan kaikki hän oli kir-joittanut meillekin kahtena kir-jana tunnetut Luukkaan evanke-liumin ja Apostolien teot. Hän kertoo, että nämä tapahtumat, jotka saivat Paavalin liikkeelle, ovat tapahtumia, jotka on tar-koitettu kaikkia maailman ihmi-

siä varten, vaikka ne olivatkin syrjässä tapahtuneet.

Heti alkulehdillä Luukas pu-huu kahdesta hallitsijasta. Toinen oli Rooman keisari Au-gustus, joka antoi käskyn verol-lepanosta, ja toinen oli taivaan ja maan kuningas, joka syntyy Betlehemissä. Taivaan ja maan kuninkaan äiti ja Joosef kuu-liaisina Augustukselle lähtivät kaukaa Nasaretista kohti Bet-lehemiä, vaikka raskaana olevan olisi kaiken järjen mukaan pitä-nyt jäädä kotiinsa. Näin toteu-tui myös profeetan ennustus Betlehemistä messiaan synty-mäpaikkana.

Kun näin suuri ilo oli tullut, enkelitkään eivät malttaneet jäädä taivaaseen, vaan tulivat kertomaan paimenille, että teil-le, ihmisille on syntynyt Vapah-taja. Niinpä nämä joulun evan-keliumina tunnetut tapahtumat tulivat nyt Paavalin vankeuden tähden myös Rooman viran-omaisten tietoon. Asioiden

todenperäisyys oli tarkistetta-vissa. Ja kaikki tämän jälkeenkin seuranneet tapahtumat, joista Luukas kirjoitti, olivat toden-nettavissa. Monet ihmettelivät, että tämän sanoman puolesta oltiin valmiita menettämään Paavalin tavoin vapaus ja anta-maan henkikin.

Ei kristillisyys ole jokin ideolo-gia vaan maailman ajan keskellä tapahtunutta tosiasiaa siitä, miten Jumalamme on tullut meitä varten. Profeetta Jesaja ennusti. ”Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hä-nelle nimen Immanuel, Jumala on meidän kanssamme.” Hänen taivaasta meille tuoma lahja on armo ja anteeksiantamus ja sen myötä sydämiin laskettava to-dellinen joulun rauha.

Hyvää ja siunattua joulun aikaa!

Pyhäjoen seurakunta, Jukka Malinen

M

Ensimmäinen joulu nsimmäinen joulu on

ollut viime viikkoina ajatuksissani monessa

eri merkityksessä. Jouluun val-mistautuessani olen kulkenut ajatuksissani aikamatkan 2000 vuoden taakse ensimmäiseen jouluun.

Ensimmäisenä jouluna taivaal-le syttyi poikkeuksellisen suuri ja loistava tähti. Se oli merkki itämaan tietäjille. Jotain tär-keää on tapahtumassa – uusi kuningas on syntynyt maail-maan. Tietäjät lähtivät liikkeel-le. Kun tähti pysähtyi tallin ylle, hämmästys pysäytti tietä-jien liikkeen. Jeesus-lapsi nuk-kui eläinten syöttökaukalossa. Seimelle pysähtyneet itämaan viisaat valtasi suuri ilo. Näky kosketti ja liikutti.

Tämä joulu on myös minulle henkilökohtaisesti ensimmäi-nen joulu. Nimittäin ensimmäi-nen joulu Oulun hiippakunnan piispana. Tätä ajatellessani tuntuu hyvältä, kuinka lämpi-män vastaanoton olen perhee-ni kanssa saanut laajan Oulun hiippakunnan ihmisiltä. On ollut hienoa aloittaa piispana sellaisessa ”jouluhiippakunnas-sa”, jonka alueelta ovat kotoisin niin Tiernapojat kuin joulupuk-kikin. Pitääpä makustella tuota ajatusta ”Oulun hiippakunta –

jouluhiippakunta”.

Missä mietteissä sinä vietät tätä joulua? Täyttääkö sydä-mesi ilo vai kenties suru ja kai-paus? Jouluna monet meistä tai joku perheenjäsenistämme ovat liikkeellä. Matkustetaan joulua viettämään mummoloihin tai lasten perheiden luokse. Jou-lukuusen katveessa tapahtuu tänäkin jouluna paljon ihania kohtaamisia.

Jonkun toisen joulua leimaa yksinäisyys tai vaikeat suhteet läheisiin ihmisiin. Jollekin tämä voi olla ensimmäinen joulu syö-pädiagnoosin kanssa. Jollekin tämä on ensimmäinen joulu avioeron jälkeen. Vastaavasti jollekin perheelle tämä on ilon-täyteinen ensimmäinen joulu pienen vauvan kanssa.

Olosuhteet, elämän käänteet ja kohtalot ovat moninaiset tänäkin jouluna. Joulun lapsi Jeesus Kristus on sama, joka ylösnousemuksena jälkeen lu-pasi olla kanssamme jokaise-na päivänä. Tähän lupaukseen saamme luottaa olosuhteista riippumatta.

Itämaan tietäjän lähtivät siis kohtaamaan äsken syntynyttä maailman Vapahtajaa, pysähtyi-vät ja tulivat kosketetuiksi. Toi-

von, että joulun aikaan heidän näkynsä liikuttaa myös sinua. Toivon, että löydät itämaan tietäjien lailla tien Jeesuksen seimen luo. Rukoilen, että sama ilo, joka valtasi tietäjät Jeesuk-sen, koskettaa myös sinun sy-däntäsi tänä jouluna.

Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa, joulua,toivottaen,

Jukka KeskitaloOulun hiippakunnan piispa

EKirjastosta valoa pimeimpään aikaan!

auan kaivattu valon juhla on saapunut jälleen luoksemme. Joillekin saattaa tulla mieleen, että kaa-mosta pitäisi päästä pakoon etelän maille, missä aurinko hellii silloinkin kun sitä meillä ei näy. Lentomatkustuksen hiili-halanjälki on kuitenkin huikean suuri. Esimerkiksi lentomatka Helsingista Las Palmasiin pääs-tää ilmakehään 1700 kg hiili-dioksidia. Kirjan hiilijalanjälki on noin 1 kg, ja mitä useammin kirjaa lainataan, sitä vähemmän

se lukijaa kohden on.

LitAdvisor -kampanja haastaa kirjaston asiakkaat tekemään lukumatkoja fyysisten matkojen sijaan. Kirjastosta saat juuri it-sellesi sopivan matkakohteen tai pakopaikan. Tällä tavoin kir-jasto tuo valoa elämään pitkien pimeitten kuukausien aikana. Siis: Älä lennä vaan kävele kirjas-toon seikkailujen äärelle! LitAd-visor Nuoren Voiman Liiton, Helsinki Poetry Connectionin ja Nihil Interitin yhteistyöhanke.

Se on osa Sitran Maapalloliiga -kehityshanketta. Kirjastot ovat mukana hankkeessa suositteli-joina. Voit tägätä lukumatkasi sosiaalisessa mediassa tunnuk-sin #litadvisor ja #lukumat-kalla.

Kirjasto toivottaa hyvää jou-lua ja onnellista uutta vuotta kaikille!

Heikki Lahnaoja

KU VA : MYST I C A RTSD E S I G N / P IX A BAY

Kirjaston joulutervehdys

K


Kiitos kuluneesta vuodesta.Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2018!

t. Rakennusliike M. Niemelä Oy.

Pienet tontut kiiruhtaa, joulua meille valmistaa.

Iloista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019

Toivottaa Sirkka ja Tapio Kittilä

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta!

PohjoispohjanmaanPerussuomalaiset.

Hohhohhoo, hahhahhaajoulupukki nauroi ja lasketteli puukelkallaKorvatunturin rinnettä alas.Puksi-poro kurkisteli pukin olkapään ylikauhistunut ilme silmissään ja voivotteli.Voi jyssäys sentään, voi hyväne aika,ekkös pukki vois vähä hilijentää,mua hirvittää iha kauhiasti,pian me kaajutaan, emminä ossaa kiini pittää,jarruta jarruta pukki hyvä, kuulekko sinä,Puksi huusi niin että sen kurkkuun koski.

Mutta ei pukki kuullut, liekö halusikaan kuullahohotti vaan ja antoi mennä.Miksi minä suostuin pukin kelekkaan,tämähä on pähkähullua hommaa,Puksi valitti ja sulki silmänsä.Kelkan vauhti kiihtyi kiihtymistään jalumi pöllysi niin että Puksin nenä meni valkoiseksi,yleensä se oli punainen,vaikkei se Petteri-Punakuono ollutkaan.

Viimein vauhti hiljeni ja kelkka pysähtyi.Pukki kurkisti olkansa yli ja katsoi Puksia.Mitäs tykkäsit, eikös ollut mahtavaa,otetaanko uusiksi, haluatko tulla eteen?Puksi hyppäsi kelkasta, sen jalat tutisivat,eikä se saanut sanaa suustaan.No, mikäs tuli, ihan kalpeakin olet,et kai vain pelännyt, tuommoinen pikkumäki.Mihinkä sinä nyt, meidänhän piti vielä laskea,pukki sanoi ja katsoi, kun Puksi jolkutteli kotia kohti.Minä ainakin lasken toisen kerran,pukki huusi ja lähti kapuamaan rinnettä ylös.

Puksi pääsi Tonttulan pihalle ja huokaisi.En ikinä ennää, en koskaan, en millonkaan.Muori seisoi portailla ja ihmetteli,miksi Puksi tulee yksin, mihin pukki jäi?Joulupukki hullaantu. Se laskee täysilärinnettä alas ja hohottaa. Tulleekohatästä joulusta yhtään mittään?Tulee tulee, kunhan pukki päästeleeenimmät paineet itsestään pois, muori naurahti.

Riemurikasta joulua toivottaa Leena Pyhäluoto!

Joulupukki hullaantuu Rauhallista Jouluaja Onnellista Uutta Vuotta!

Piehingin kyläyhdistys

Hyvää Joulua Pyhäjokisille!

Toivottaa T:mi Juhani Mattila

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Toivottaa TMI Juha Ikonen


ML Auto- ja Laitehuolto

Ylioppilaat: Juho Soronen, Erja Saukko ja Saga Rahkala

Lakit odottamassa ylioppilaita

Riemullista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Tarja ja Jari

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

ToivottaaTauno ja Anne

Lämmintä Joulumieltä jaOnnellista Uutta Vuotta!

Raija ja Juha


MARTTA RAUTAKOSKI

On vielä pimeää, kun joukko metsästäjiä kokoontuu aamupa-lalle Palosaaren tuvalle. Samalla pyynninjohtaja Raino Pelto-niemi käy läpi turvallisuusohjei-ta ja kertoo päivän ohjelmasta. On alkamassa perinteinen Fen-novoiman, Pyhäjoen kunnan ja Pyhäjoen Metsästysseura ry:n järjestämä hirvenmetsästysta-pahtuma. Tapahtuma järjestet-tiin tänä vuonna kahdeksatta kertaa. Aamusta tunnelma on hieman uninen, yöunet ovat tainneet jäädä monilla melko ly-hyiksi. Kaikki odottavat kuiten-kin innokkaasti metsään pää-syä. Kun aamu valkenee, autot pakataan ja siirrytään Pyhäjoen metsästysseuran metsiin. Kukin siirtyy omalle paikalleen, jotta metsästys voidaan aloittaa.

Metsästys tapahtui ajo-pyynnillä, missä ajomiehinä toimineet Pyhäjoen lukion abi-turientit sekä muutama met-sästysseuran jäsenistä lähtivät ajamaan hirviä passilinjaa kohti. Meteliä riitti, kun torvet soi-vat ja huudot raikuivat, mutta pitihän hirvet saada liikkeelle. Ensimmäisessä ajossa kaatui komea uroshirvi, jonka ampui Jussi Lehto. Myös toista hir-veä yritettiin ampua kuitenkin siinä onnistumatta. Sen perään päästettiin koira, ja myöhemmin hirvi saatiin kaadettua koiran haukulle. Lehto oli hirven am-muttuaan jonkin aikaa huomi-on keskipisteenä. Onnitteluja sateli, ja jokainen halusi kuulla, miten tapahtumat olivat eden-neet. “No kerro nyt miten se oikein tapahtui”, häneltä pyy-dettiin. “Täytyy myöntää, että syke oli sitä luokkaa että silmis-sä sumeni. Tuurillahan mä am-muin”, hän nauraa.

Pian alkoi kuitenkin päivän toinen ajo, jossa kaatui kaksi hirveä, emä ja vasa. “Nyt on koko perhe nurin”, miehet nau-ravat. Yhtä aikaa ajopyynnin kanssa metsällä oli viisi koiraa ohjaajineen.

Kun hirvi on kaadettu, se täy-tyy suolistaa mahdollisimman

pian. Sitten se viedään metsäs-tä tienvarteen, ja se pitää vielä nylkeä ja ruho täytyy laittaa riippumaan.

Päivän pyyntiin kaikki olivat erittäin tyytyväisiä. Neljä hir-veä saatiin kaadettua, joten päivä onnistui erinomaisesti.

Päivän aikana huomasi selväs-ti, kuinka harrastus yhdistää ihmisiä. Vaikka toisia ihmisiä ei tunnekaan, eikä välttämättä ole ikinä ennen nähnytkään, löytyy kaikkien kanssa jotain yhteistä. Kaikki pitävät luon-nossa liikkumisesta ja metsäs-tyksestä. Tunnelma oli rento ja yhteishenki hyvä, mikä oli ihan odotettavissa, kun kyseessä on hirviporukka.

Mukana retkellä oli Fenno-voiman kutsumia yhteistyö-kumppaneita. Pyhäjoen kunnan puolesta mukana olivat muun muassa Pyhäjoen kunnan-johtaja Matti Soronen, kun-nanhallituksen puheenjohtaja Matti Pahkala sekä kunnanval-tuuston puheenjohtaja Risto Kittilä. Pyynninjohtaja Raino Peltoniemi on myös mukana kunnanhallituksessa. Hän on toiminut Pyhäjoen metsästys-seuran puheenjohtajana yli 10 vuotta, ja hirvenpyyntiä hän on johtanut jo noin 15 vuotta. Hän oli tapahtumassa pyynnin-johtajana eli lyhyesti sanottuna vastasi koko tapahtumasta. “Se ei kuitenkaan onnistu yksin. Hommia pitää delegoida myös muille”, hän toteaa.

Nuoria Peltoniemi haluaa in-nostaa lähtemään rohkeasti mukaan metsästysharrastuk-seen. Tämä on yksi hyvä tapa, jossa nuoret pääsevät itse nä-kemään, mitä metsästys on.

Metsästyksellä ei enää ole niin suurta elinkeinollista merkitys-tä, eikä saaliilla ole niin väliä, mutta luonnossa liikkuminen on hyvä harrastus. “Metsästys on luonnossa liikkumista ja samal-la voi seurata metsän elämää. Minulle saalis ei ole kaikkein tärkein, vaan se kokonaisuus. Luonto ja hyvät kaverit. Erä-tulilla kuulee parhaat tarinat”, Peltoniemi kommentoi.

Hirvenmetsästystapahtuma Pyhäjoella

Seudullisen Vedetään Kuitua -hankkeen toimenpiteet ovat päättyneet. Hankkeen aikaan-saamat tulokset valokuituverk-kojen edistämiseksi alueella ovat todella hyvät. Valokuidus-ta kiinnostuneiksi ilmoittautui lähes 2100 kiinteistöä han-kealueella ja osa valokuituverk-koja rakentavista tahoista on jo käynnistänyt toimintaansa ja loput tulevat käynnistämään toimintaansa lähiaikoina. Hank-keen alkaessa hankealueen kun-nista ja kaupungeista ainoas-taan Merijärvellä oli selkeä visio siitä, miten valokuituverkkoja lähdetään toteuttamaan. Nyt hankkeen päättyessä valokui-tuverkkojen rakentamiseen tähtäävät päätökset ovat ns. paketissa kaikissa hankealueen kunnissa ja enää odotetaan Viestintäviraston tukipäätöksiä tai muita vastaavia julkisen tuen päätöksiä. ”Täytyy myöntää, että tällaisia työmahdollisuuk-sia tulee harvoin vastaan, missä pääsee näin suoraan vaikutta-maan tämän kokoluokan tule-vaisuusinvestointeihin. Olen todella tyytyväinen hankkeen aikaansaamaan tulokseen ja eri-tyisen innostunut hankealueen asukkaiden, yritysten ja maati-

lojen puolesta. Nyt tälle alueel-le saadaan merkittävää paran-nusta tietoliikenneyhteyksiin!”, Tony Kuntsi intoilee.

Hankkeen tulokset kertovat selkeän viestin siitä, että ky-syntää toimiville nopeille laaja-kaistayhteyksille on hankealu-eella. Ennakkoon valokuidusta kiinnostuneita kiinteistöjä on Alavieskassa noin 100kpl, Ka-lajoella noin 900kpl, Pyhäjoella noin 300kpl ja Raahessa noin 750kpl. Merijärven osalta käy-tännön toimenpiteitä valokui-dusta kiinnostuneiden osalta ei toteutettu, heidän ollessa jo sen verran muuta hankealu-etta pidemmällä varsinaisen valokuituverkon toteutuksen suhteen. ”Tulemme näkemään merkittäviä parannuksia no-peissa laajakaistayhteyksissä hankealueellamme lähivuosina. Tällä hetkellä valokuituverkko-jen rakentamisen aloittamista tähdätään keväälle 2019, kun-han routa maasta sulaa. Tämä on todella hieno uutinen koko seutukunnalle”, Kuntsi ennus-telee.

Valokuituverkkoja tullaan ra-kentamaan, ei pelkästään han-

kealueellemme, vaan laajemmin Pohjois-Pohjanmaalle, sekä val-takunnallisestikin. Pelkästään Vedetään Kuitua -hankkeen hankealueen kokonaisinves-toinnit valokuituverkon osal-ta yltävät 10-15 miljoonaan euroon lähivuosina. Tämä on merkittävä investointi alueen tulevaisuuteen ja elinvoimaan. Huippunopeat tietoliikenneyh-teydet parantavat palveluiden laajuutta ja käytettävyyttä, sekä tuovat markkinoille sellai-sia palveluita ihmisten käyttöön mitä aikaisemmin ei ole ollut mahdollista käyttää heikoista tietoliikenneyhteyksistä johtu-en. ”Jokainen meistä, joka on tuskastellut takkuilevan netti-yhteyden kanssa tietää mistä puhun, kun sanon että nyt on todellakin valoa tunnelin pääs-sä näkyvissä. Maailma muuttuu niin nopeasti ja käytettävien palveluidemme nettikaistan leveys kasvaa ennätystahtia. Uskallan väittää, että nopeat tietoliikenneyhteydet ovat suo-rastaan elinehto hankkeemme maaseutumaiselle alueelle, sen asukkaille, yrityksille ja maati-loille”, Kuntsi linjaa.

SIIRI JURMU

Taas on se aika vuodesta, joka nostaa suupielet hymyyn ja tuo valoisuuden pimeyden keskelle. Ihmiset rauhoittuvat joulun sanoman äärelle, viettä-vät aikaa perheensä kanssa sekä nauttivat joulun taianomaisesta tunnelmasta. Joulukiireet lähes-tyvät, mutta se ei kuitenkaan paljoa huoleta. “Joulu on posi-tiivista kiireistä aikaa. Ihmiset ovat iloisella juhlamielellä”, ker-too Pyhäjoen kirkkoherra Juk-ka Malinen.

Joulu on Jeesuksen syntymän

juhla. Malinen haluaa korostaa myös adventin ajan sanomaa, Jeesuksen toisen tulemisen odottamista. Joulu on myös paljon muutakin. Joulun keskei-nen osa on yhdessäolo. Joulu on seurakunnassakin vilkasta aikaa.

“Stressaavaa on se, että ehtii tehdä kaiken, mitä odotetaan, kun on paljon tekemistä ja me-nemistä”, hän kertoo. Stressaa-minen ei kuitenkaan tunnu hä-nestä huonolta tai paineiselta, sillä samaan aikaan hän saa olla tekemisissä iloisten ihmisten kanssa yhdessä ja se saa valoi-

suuden näkymään kiireenkin keskellä.

Joulu merkitsee Maliselle pal-jon. Yhteys ihmisten kesken ja Jumalan kanssa on hänelle tär-keä asia. Hän kertoo, että se yhteys näkyy erityisesti joulu-aaton ja -aamun jumalanpalve-luksissa.

“Jouluna on paljon joulujuhlia; mennään siihen joulun sano-maan ja kuunnellaan joululau-luja. Toinen tärkeä on se, että mennään niiden ihmisten luo, joiden joulu ei ole samanlainen kuin toisten”, kertoo Malinen.

Vaikka joulu tekee ihmisistä iloisia, se myös korostaa yksi-näisyyttä ja voi olla erityisen vaikeaakin aikaa. Aina on tär-keää muistaa jokaista ihmis-tä, varsinkin jouluna. Malinen kertoo, että joulun aikaan yksi seurakunnan tärkeimmistä teh-tävistä on toisen auttaminen: “Joko ihan taloudellinen apu tai vaikkapa yksinäisten luona käyminen.” Toisen pieni apu voi olla saajalleen niin suuri, että pelastaa koko joulun. “Jumala tulee sinne, missä ihminen on, on se sitten ilo tai suru ja se on minusta se joulun vahvin viesti”, hän pohtii.

Malinen kertoo, että viettää suuren osan joulustaan, kun kohtaa ihmisiä jumalanpalve-luksissa. Varsinaisen jouluaa-ton aamun jumalanpalveluksen jälkeen hän saa olla perheensä keskellä ja levähtää. “Käydään myös isovanhempien luona, joten kyllä se menee perheen kesken, mutta myös seurakun-nan kesken. Se on se, miten sen parhaimmillaan saa viettää”, Malinen miettii.

Malinen kertoo joululaulun “Heinillä härkien kaukalon” ole-van merkittävä: “Koko se, voisi-ko sanoa Jeesuksen elämänkir-

Joulu on auttamisen juhlaa

ja, tulee siinä kauniilla tavalla esiin.”

Valoa tunnelin päässä – Valokuitua tulossa kesällä 2019!

PIETA TÖLLI

Joulu on ilon, valon ja hyvän mielen juhla. Monessa perhees-sä myös ruoka on oleellinen osa joulua. Perinteiseen suomalai-seen joulupöytään kuuluvat yleensä erilaiset laatikot sekä kinkku. Nämä löytyvät myös Maija-Liisa Nordströmin jou-lupöydästä: “ Kyllähän ne laa-tikot, salaatit ja kinkku täytyy jouluna olla.”

Jouluruuan valmistaminen alkaa hyvissä ajoin. Jo itsenäi-syyspäivänä valmistuvat Nord-strömin uunissa lanttu- ja pork-

kanalaatikot. Salaatit hän tekee aattoa edeltävänä iltana ja lait-taa kinkun uuniin aaton aamu-yöllä. Kinkulle tehdään kastike kinkunpaistoliemestä vähän ennen ruokailua. Jouluaamuna valmistetaan riisipuuro, johon piilotetaan manteli ja luumuru-sinakeitto.

Nordströmin joulupöytään kuuluvat siis lanttu-, porkkana- ja maksalaatikot, kinkku, rosolli, itse poimituista sienistä tehty sienisalaatti, tuoresalaatti sekä matjessillisalaatti. Ja aina jotain uuttakin mukaan. Mitään eri-tyistä lempiherkkua Maija-Liisa

ei pysty nimeämään, vaan ker-too, että hänelle käyvät kaikki jouluruuat ja hän on aina val-mis kokeilemaan jotain, mitä ei ole aikaisemmin maistanut. Jälkiruoaksi Nordströmeillä val-mistetaan luumurahka tai luu-muvaahto sekä tietysti suklaa kuuluu mukaan.

Vaikka ruokailu kuuluu jou-luun ja nostaa joulumieltä, ei se Maija-Liisalle ole tärkein juttu: “Mielestäni ruokailu ei ole se kaikista tärkein joulussa mutta kyllähän se toki on merkittävä perheen yhteen tuova tilai-suus.“

Jouluruokailu on Maija-Liisalle tärkeä yhteinen hetki perheen kanssa

Pyhäjoen lukion abiturientit lämmittelevät nuotion äärellä

Saalis saa metsästäjät hyvälle mielelle


VAUVAVUODEN 2018 KUVAT

Tuliko sukuun uusi vauva? Kuulumiset julkai-see vuonna 2018 syntyneiden pyhäjokisten vauvojen kuvia ilmaiseksi. Lähetä kuva vauvas-tasi sähköpostilla osoitteeseen [email protected] ja [email protected]

Muista laittaa mukaan: vauvan nimi (myös su-kunimi), syntymäaika, kotikunta, vanhempien nimet Ellen Aini Tuulikki Typpö

Syntymäaika: 14.9.20182480g ja 46cmVanhemmat: Saara ja Tapani TyppöKotikunta: Pyhäjoki, Yppäri

Toivo Pauli Aleksanteri PietiläSyntymäaika: 10.4.20185116g ja 54cmVanhemmat: Hannes Pietilä ja Kati Pietilä (os. Virkkunen)Kotikunta: Pyhäjoki

Patrik Raimo Kristian KorpelaSyntymäaika: 9.7.2018Vanhemmat: Ville Korpela ja Riikka KoskenlaineKotikunta: Pyhäjoki

Tyttö Nuuttila Syntymäaika: 21.11.20182490g ja 46cmVanhemmat: Irene ja Mikko NuuttilaIsovanhemmat: Auli ja Jouko OjalaKotikunta: Tampere

Yhteistyökumppanisi infrarakentamisessa:

info@veljeksetkellola.�puh. 0401807046

www.veljeksetkellola.�

myynti@rannikonmaaaines.�puh. 050-3042455

www.rannikonmaaaines.�

-Rakennusten pohjatyöt

-Piharakentaminen-Jätevesijärjestelmät

-Puuston poistot-Metallirakenteet

Luotettava ja nopea, täyden palvelun maa- ja kiviainestoimittaja:

- Kalliomurskeet-Soramurskeet

- Hiekat ja moreenit- Multa ja täytemaa

- Viherrakennustyöt ja jätevesijärjestelmät

Hyvää jouluaja onnellistauutta vuotta2019!

Toivottaa Puhurin väki

Hyvää Joulua ja OnnellistaUutta Vuotta 2019!

Toivottaa Kiinteistö Juha Anttila

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta2019!

ToivottaaRose Rakennus Oy

Rauhallista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta2019!

ToivottaaSähköpalvelu Anttila

Pyhäjoen maa- ja kotitalousnaisetKiittää kuluneesta vuodesta!

Valkoiset unelmat ja lumihuntu,sydämessä aito joulun tuntu.Rauhaisaa joulunaikaa Onnea tulevalle vuodelle!

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta !

Marja ja Mauno Peltoketo

Rauhallista Jouluaja Onnellista UuttaVuotta!

Spr Pyhäjoen osasto kiittää kaikkia vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille rauhallista joulua sekä turvallista uutta vuotta 2019!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Parhalahden kyläyhdistys

Ellunkamari kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta 2018.

Toivotan RauhallistaJoulua ja AntoisaaUutta Vuotta 2019.-Hanna Eliisa


Erica Blikst Joulu on aina ollut mielestäni vuoden paras juhla. Joulun aika

on niin rauhallista, ja ihmiset ovat hyvällä tuulella. Hymyileviä katseita tulee vastaan joka suunnalta. Alan suunnilleen laskea päiviä seuraavaan jouluun jo heti jouluaaton jälkeisenä päi-vänä.

Joulussa parasta on ehdottomasti perheen kanssa vietetty yhteinen aika ja joulun tunnelma ja totta kai ruoka. Innostun heti, kun ensimmäiset joulusuklaat ilmestyvät marraskuussa ruokakauppoihin ja joululauluja alkaa kuulua.

Joulussa ihanaa on se, että vaikka ulkona on hyytävän kylmä ja pakkanen paukkuu, niin silti olo on koko ajan lämmin. Olen kiitollinen, että saan viettää joulun rakastavien ja minulle maailman tärkeimpien ihmisten parissa.

Joulun odotusta

Toimituksen joulutunnelmia

Hanna Peltola

Joulu on monesti kiireistä ja stressaavaa aikaa. Jos ei vapaa-aikana leivo piparei-ta sekä jouluruokia ja siivoa taloa, on todennäköisesti joko metsästämässä joulu-lahjoja perheenjäsenille ja ystäville tai laulamassa joululauluja työpaikan, koulun tai harrasteporukan pikkujouluissa, joskus jopa kaikkien niistä. Sukulaisen juna on myöhässä, kinkku palaa uuniin ja tädin joulukortin tie ei vienytkään postiin, vaan lehtipinoon sanomalehden alle. Onko kaikki nyt pilalla? Olenko huono jou-luihminen?

Juhlamme on ilon ja yhdessäolon juhla, eikä pelkkää suoritusta. Annan vinkin; älä stressaa, sinun joulusi on jo täydellinen. Ei haittaa, vaikka piparit olisivatkin kaupasta ja eteisen kaappi siivoamatta, sen voi hoitaa pyhien jälkeenkin. Monesti paras joululahja on hetki omasta ajasta toiselle. Torttukahvit ystävän kanssa tai perheen metsäretki antavat takuulla enemmän muistoja kuin kiireessä ostettu ja paketoitu konvehtirasia. Kinkunkin voi korvata vaikka makaronilaatikolla ja luoda uuden jouluperinteen. Stressiä kertyy ympärivuotisesti. Joulu on se juhla, jolloin saa rentoutua. Tänä jouluna saa lukea kirjaa joulukuusen valojen loisteessa vailla huolia; sen olemme ansainneet.

Joulu ei ole stressiä varten Roosa Tornberg

Talvi ja joulu ovat vuoden hienointa aikaa. Kun joulukuu alkaa, niin koko perhe hiljentyy ja virittäytyy joulun tunnel-maan. Aaton lähestyessä lähimetsästä etsitään komein kuusi ja aatonaaton iltana se haetaan jouluntuoksuiseen kotiin.

Lapsena jouluaatot tuntuivat tuplasti pidemmiltä ja pukin puolen tunnin odotus monelta tunnilta. Vaikka aika kuluikin hitaammin kuin koskaan, lapsuuden joulut ovat olleet elämäni parasta aikaa ja niiden merkitys kasvaa koko ajan. Lapsena lahjat olivat tärkeitä. Nykyisin tunnelma ja yhdessä vietetty aika rakkaan perheeni kanssa on parasta.

Hyvä paras jouluni

Siiri Jurmu

Joulun aika on rauhallista ja onnellista ai-kaa, joka välittyy jokaisesta. Jouluna monet ihmiset ovat tavallista onnellisemman oloisia. Rakastan sitä, kun on ihana tunnelma ja saa viettää aikaa perheen kanssa.

Vietän jouluni kotona tai mökillä. Jouluaatto on se odotetuin päivä koko vuodesta. Nuo-rempana aloin odottaa joulua jo marraskuun alussa ja kirjoitin joulupukille kirjeitä. Nyky-ään olen huomannut saman pikkuveljistäni ja mieleen tulee paljon hyviä muistoja.

Minun jouluni

Nette Jylkkä

Joulu on vuoden parasta aikaa. Silloin ei tarvitse miettiä eikä huolehtia mistään. Saa vain nauttia hyvästä ruo-asta ja viettää aikaa tärkeiden ihmisten kanssa.

Vietämme joulua aina isolla porukalla yhdessä perheeni ja sukulaisteni kanssa. Talo on täynnä puheensorinaa; ympärillä vilistää lapsia tonttulakeissa.

Joulu ei tunnu enää samalta kuin ennen. Lapsuuden jouluina minut onnelliseksi teki suuri kasa lahjoja ja se, kuinka menin ikkunan luo kurkistelemaan, milloinkas se pukki saapuu. Joulu on saanut aivan uuden merkityksen. Joka puolella näen ja kuulen rakkaiden ihmisten naurua ja iloisia kasvoja. Nykyään tunnen itseni äärettömän onnelliseksi, kun näen, että he ovat onnellisia.

Joulu on vuoden parasta aikaa

Jaakko Suni

Minulle joulu on mukavaa aikaa. Jouluna aina laite-taan ikkunoihin kyntteliköt ja punaiset jouluverhot. Talo valaistaan kynttilöillä ja joulukuusi haetaan päivä tai kaksi ennen jouluaattoa. Kuusi koristellaan aatto-aamuna kynttilöillä, koristenauhoilla ja koristepalloilla.

Kuusi on tärkeä osa jouluista tunnelmaa.

Illalla syödään jouluateria. Perunamuusia, kinkkua ja laatikoita, joista en pahemmin välitä. Aterian kanssa juodaan limsaa. Aterian jälkeen käydään joulusaunas-sa, minkä jälkeen alkaa joulupukin odotus. Odotelles-sa syödään suklaata isosta kulhosta ja juodaan limsaa. Pappa tulee aina jouluaattona mukaan pukin odotuk-seen. Kun joulupukki on paikalla, lauletaan “Joulupuu on rakennettu”. Kaikki ovat innoissaan lahjoja jaetta-essa ja joulupukin lähdettyä avataan lahjoja ja tutus-tutaan niihin innolla.

Joulun viettoa

Toni Isotalus

Joulu on yhteiseloa ja rauhallista aikaa. Joulu käynnis-tyy siitä, kun aletaan koristella taloa. Joulukuusi pysty-tetään muutama päivä ennen joulua. Jouluaattona syö-dään kinkkua. Katsotaan televisiota. Jouluaattona aina saunotaan ja saunan jälkeen tulee joulupukki. Joulupukki jakaa lahjat. Loppupäivä menee lahjojen ihasteluun. Seu-raavaksi katse siirtyy uuden vuoden viettoon.

Minun jouluni

Milla Ohvo

Minun jouluni alkaa jo hyvissä ajoin silloin, kun innos-tun laskemaan päiviä jouluun ja kuuntelemaan joululau-luja yleensä jo reilusti ennen joulukuuta.

Joulun vietto perheessämme ei oikeastaan poikkea ta-vallisesta, ja pidämme omia perinteitämme yllä vuodes-ta toiseen. Jouluisin parasta on yhteinen aika perheen kanssa, tietty tunnelma ja hyvä fiilis

Minun jouluni

Inka Kyllönen

Joulu ei ole minulle mikään iso juttu. Kuitenkin joulun vietto aloitetaan suur-siivouksella ja kaikki mahdollinen vaihdetaan jouluiseen kuosiin. Pianonsoiton opettaja antaa minulle tunnettuja joululauluja soittoläksyiksi. Kinkku hankitaan jo varhain, mutta muut jouluruoat jäävät minulta syömättä. Joulupöytä kuiten-kin täyttyy monista joulun herkuista.

Joulussa kuitenkin parasta on loma, kun saa levähtää hieman pidemmäksi ai-kaa koulun keskeltä. Sukulaisten näkeminen on mukavaa, mutta myös rasittavaa kaiken hälinän takia. Kun muistelen lapsuuden jouluja, olin aina innoissaan su-kulaisten ja joulupukin tulosta tai ennemminkin lahjoista. Nykyään saan katsoa sisarusteni ja serkkujeni lasten intoa joulupukin tulosta ja muistuttaa heitä ole-maan kiltteinä, sillä tontut kurkkivat.

Kotonani toimii sama muovinen joulukuusi, joka on ollut meillä melkein koko ikäni. Perinteisesti minä olen se, joka koristelen kuusen. Vanhemmillani on ta-pana laittaa pihalle niin paljon jouluvaloja, että kasitiellä kulkevat autot sokais-tuvat niihin. Jouluna katsomme yleensä myös Joulutarinan ja pienenä katsoin myös Joulupukin kuumalinjan, Lumiukon ja Joulupukki ja noitarummun.

Joulu on rappusilla

Josefiina Saukko

Joulu on vuoden paras juhla. Joulun odotus on ihanaa aikaa, kun voi käpertyä vilttiin, sytyttää kynttilöitä, kuunnella joululauluja ja lukea hyvää kirjaa. Jouluna pitää syödä paljon suklaata.

Joulun odotus on myös kiireistä aikaa, kun leivotaan pipareita ja tehdään monenlaisia jouluruokia. Jouluaattoiltana saa rauhoittua joulusaunan jälkeen syömään jouluruokaa. Lahjojen jakaminen ei meidän kotona enää ole niin tärkeä tapahtuma, eikä meillä ole enää muutamaan vuoteen käynyt joulupukkia, koska meillä ei ole enää pieniä.

Jouluna pitää olla lunta. Jos lunta ei ole, ei joulu oikein tunnu jou-lulta. Illalla on mukava kuunnella lumen narskuntaa, kun kävelemme koko perheellä käymään hautausmaalla. Hautausmaa on kauniin nä-köinen, kun joka puolella palaa paljon kynttilöitä.

Joulun odotusta

Janette Niinimaa

Pienenä joulussa tärkeintä minulle olivat tietenkin lahjat, kuten varmaan jokaisen mielestä silloin, kun on lapsi. Monesti sisaruk-sieni kanssa vertailimme lahjojen määrää ja kokoa. Lahjat olivat metsästä haetun tuuhean ja raikkaalta tuoksuvan kuusen alla.

Nykyään tärkeintä minulle joulussa se, että koko perhe on yh-dessä. Kaikki ahtautuvat valkoiselle nahkasohvalle katsomaan Joulupukkia ja noitarumpua; se on koko joulun kohokohta. Joulu-mielen minulle tuovat jouluruoka, kynttilöiden sekä jouluvalojen loiste, mutta kaikista eniten tuoreen kuusen tuoksu.

Kun joulu lähestyy, tulee sellainen olo, että nyt saa rauhoittua eikä tarvitse stressata yhtään mistään.

Minun jouluni

Helvi Heikkilä

Joulu voi monelle tarkoittaa hyvää ruokaa, joulupukin vierailua ja tietysti joululahjoja. Minulle se merkitsee suurta kulttuurien sekametelisoppaa. En ole suomalaisten jouluperinteiden suurin ystäviä; en käy joulusaunassa, syö erityistä jouluateriaa tai tee sen suurempaa joulusiivousta. Vaikka en perin-teitä itse noudata, se ei tarkoita, ettenkö niitä arvostaisi.

Olen kulttuuri-ihmisiä, joten joulussa mielestäni hienointa on nähdä, miten eri tavalla sitä voidaan viettää. Tämä koskee niin lahjoja, koristeita, perintei-tä ja ruokia. Itse vietän joulua Helsingissä ja nautin pizzasta ja hyvästä musii-kista, kun taas toisaalla 500 kilometrin päässä osa perheestäni naureskelee joulupukin seurassa lahjoja availlen.

Yhtä oikeaa joulunvieton tyyliä ei ole. Joulua vietetään yhtä monella taval-la, mitä ihmisiä on. On ok viettää joulua yksin tai koko suvun kesken. Pizza on aivan yhtä hyvä jouluateria kuin kinkulla ja laatikoilla katettu ateria. Ja joulua voi karata viettämään niin rantalomalle kuin omaan olohuoneeseen. Pääasia on, että viettää joulua tavalla, josta itse nauttii.

Mikä on oikea tapa viettää joulua?


Ronja Niemelä

Jouluaattona syödään aamulla ensimmäiseksi riisipuuro pöydässä, joka on juhlaa varten katettu. Joka vuosi on kisa siitä, kuka saa man-telin lautaselleen. Aamupalan jälkeen koristellaan edellisenä päivänä haettu joulukuusi samalla, kun kuunnellaan joululauluja. Sitten on aika katsoa Lumiukko, perinne, joka on säilynyt lapsuudesta asti.

Aamupäivä kuluu nopeasti lapsen lailla lumessa leikkien pakkasen pistellessä punaisia poskia. Iltapäivällä siirrytään ruoanlaittoon ja saunan lämmitykseen. Jouluaattona pitää myös pakata, sillä jou-lupäivänä lähdetään kohti Iisalmea isovanhempien luo viettämään joulua suvun kanssa.

Joulusaunassa pitää saunoa oikein kunnolla ja hinkata kaikki vuo-den aikana kertyneet synnit pois. Jouluateria syödään nykyisin pyjamat päällä, koska kukaan ei jaksa oikein panostaa enää. Tosin joulupäivänä täytyy pistää vähän parempaa päälle. Ateria ei ole mi-tenkään erikoinen, se menee vuosi vuodelta vähemmän perinteisen jouluaterian kaltaiseksi. Aterian jälkeen mennään olohuoneeseen istumaan, jossa minä ja siskoni sitten jaamme lahjat. Lahjojen avaa-misen jälkeen katsotaan yleensä elokuvaa ja syödään enemmän suk-laata kuin vuoden aikana yhteensä. Tunnelma on lämmin, ja sydän tuntuu täydeltä.

Joulun aatto

Ella Mikkonen

Joulu tuo pimeän talven keskelle valoa ja hymyn huulille. Joulu on aikaa, jolloin nautitaan läheisten seurasta ja hyvästä ruoasta. Pienestä asti joulu on ollut minulle tärkeä juhla.

Vietämme joulumme joka toinen vuosi kotona Pyhäjoella oman

perheen kesken ja joka toinen vuosi Pöytyällä isoäitimme luona. Olemme yhtä mieltä perheemme kanssa siitä, että vietämme jou-lun aina Suomessa. Tunnelma on levollinen ja onnellinen. Jouluna emme stressaa mistään ja nautimme toisten seurasta.

Perinteisesti joulumme alkaa aamulla yhteisellä aamupalalla, joka

on tietty riisipuuroa yhden mantelin kera. Edellispäivänä sula-maan tuotu kuusi koristellaan yhteisvoimin. Aamutoimien jälkeen tärkeä hetki on joulurauhan julistus Turusta. Joulurauhan julistuk-sen jälkeen on hetki aikaa reippailla ulkona tai pelata lautapele-jä perheen kesken. Sitten on aika valmistautua aattokirkkoon ja kynttilöiden viemiseen haudoille. Kirkon jälkeen syödään maukas juhla-ateria. Joulusaunaan pääse hetken ruokalevon jälkeen. Sitten onkin jo aika jakaa lahjat ja soittaa sekä laulaa tuttuja joululaulu-ja. Nautimme joulun tunnelmasta, kiireettömyydestä ja läheisten läsnäolosta.

Joulu on tärkeä juhla

Iivari Rantala

Minun jouluni alkaa marraskuun lopuilla, kun Raahessa järjes-tetään jouluiset “Naisten messut” , jossa äitini on ollut mone-na vuonna myymässä. Tänä vuonna menen itse veljeni ja siskoni kanssa myymään sinne, koska äiti pitää niin sanotun tauon mes-suista. Messuille leivomme usein piparkakkutaloja ja kakkuja. Messujen jälkeen alamme leipoa kotiin pipareita ja kakkuja ja jou-lutorttuja. (Lempijälkiruokani jouluna on mansikkajäädyke.)

Noin 2-3 viikkoa ennen joulua aloitamme pikkuhiljaa joulusiivo-uksen. Viikkojen aikana hiljalleen koko talo on puunattu lattiasta kattoon. Jouluna aika kulkee hitaasti, koska usein kaikki on jo hoi-dettu valmiiksi. Katsomme joulurauhan julistuksen. Sen jälkeen odotan vain jouluateriaa ja pikkusiskoni kanssa odotamme joulu-pukkia. Minun jouluuni kuuluvat joulusuklaa, hienoja koristevalo-ja, punaisia tekstiilejä ja objekteja, musiikkia ja lahjoja. Käymme usein myös hautausmaalla illalla.

Minun jouluni

Johannes Malinen

Joulun vietto alkaa aina ensimmäisestä adventista. Joulun odotus näkyy parhaiten nuoremmissa sisaruksissa, kun he jo paljon ennen joulua alkavat miettiä joululahjatoiveita. En itse toivo nykyään enää mitään, paitsi jos käsketään, vaan odotan vain, mitähän sieltä tulee.

Jouluaattona syömme riisipuuroa, johon äiti on piilottanut mante-lin sekaan. Jouluaattona käymme myös joulukirkossa, jonka jälkeen me kotona syömme jouluaterian. Ruoan jälkeen kaikki hakevat omat irtokarkkipussinsa ja jäävät olohuoneeseen odottamaan tonttuja. Meidän jouluumme kuuluvat joulupukin sijasta joulutontut. Joulu-päivänä menemme mommolle ja moffalle ja istumme siellä soffalle.

Minun jouluni

Hanna Silvola

Ennen joulua käymme perheeni kanssa suvun metsässä valitsemassa kuusen ja leivomme pipareita. Siivoamme perusteellisemmin kuin yleensä ja ensim-mäisenä adventtina vaihdamme jouluverhot ja ripustamme jouluvalot. Joulu-kuun mittaan laitamme esille koulussa ja päiväkodissa tehtyjä joulukoristeita - toiset vähän hienompia kuin toiset.

Aatonaattona paistamme kinkun, johon menee koko päivä. Siivoamme vii-meisiä paikkoja ja aukaisemme Fazerin suklaalaatikot ja laitamme suklaat tar-jolle aattoa varten. Aatonaattoiltana en pysty nukahtamaan heti, sillä minua jännittää seuraava päivä. Olenkin usein mennyt takaisin alakertaan, missä vanhempani vielä ovat ja auttanut heitä jossain pienessä asiassa.

Jouluaattoaamuna herään aikaisemmin kuin yleensä lomalla. Jo aamupa-lan jälkeen saamme avata ensimmäiset lahjat, jotka tontut ovat yön aikana käyneet kuusen alle laittamassa. Aamupalan jälkeen käymme vasta pestyssä saunassa. Saunomisen jälkeen äiti keittää riisipuuroa, ja lapset koristelevat kuusen, johon edellisenä iltana on ripustettu jo kynttilät ja nauhat. Kuusesta tulee joka vuosi eri näköinen, mutta joka vuosi meidän perheemme näköinen. Koko aamun televisio on päällä ja siitä näkyy jouluohjelmia. Kuuntelemme joulurauhan julistuksen ja syömme riisipuuroa.

Iltapäivällä meillä ei ole oikein mitään tekemistä, lähinnä syömme suklaata. Äiti ja isä tekevät viimeisiä jouluruokia, suurin osa on tehty jo aiemmin. Illalla syömme kaikkia jouluruokia, ja alakerta on täynnä kynttilöitä.

Ruoan jälkeen tulee joulupukki. Lapsena pelkäsin joulupukkia aika paljon-kin, mutta lahjojen jakaminen oli ja on yhä mieluinen asia. Joulupukin lähdet-tyä alamme avata lahjoja. Perheessämme on sellainen tapa, että avaamme lahjat järjestyksessä nuorimmasta vanhimpaan, yksi lahja kerrallaan, kunnes kaikki ovat avanneet kaikki lahjansa. Sen jälkeen siivoamme lahjapaperit pois ja syömme hiukan lisää suklaata. Illalla puen päälleni uuden yöasun, jonka sain mummulta lahjaksi ja menen nukkumaan.

Joulu!

Janika Kurkinen

Jouluaattona kanelin tuoksu leijailee ympäri taloa ja rauhoittaa mukavasti joulun viettoon. Aattoaamun riisipuuro aloittaa jouluaaton vieton ja sen myötä tunnelmaan virittäytyminen voi alkaa. Puolilta päivin siskoni perheineen saa-puvat meille, ja hälinä täyttää talon. Pieniä sormenjälkiä löytyy joka ikkunasta, kun uteliaat lapset odottavat joulupukkia. Ennen pukkia on aika syödä joulua-teria. Tuttujen jouluruokien tuoksu leijailee keittiöstä. Vaikka jouluruoat eivät mitään parhaimpia makuelämyksiä mielestäni ole, se tuttu tuoksu saa kuitenkin hymyn huulille.

Ruoan jälkeen siirrytään hetkeksi olohuoneeseen odottamaan kahvia ja muita jouluherkkuja. Joulukinkun ja porkkanalaatikon tuoksu vaihtuu nopeasti pipa-rin ja jouluisen juustokakun tuoksuun. Jännitys alkaa tuntua jo itsellänikin, kun katselen lapsia, jotka odottavat innoissaan kerran vuodessa vierailulle tulevaa valkopartaa. Samalla kaipaan mennyttä. Mistä itsekin löytäisi tuon lapsuusjou-lun jännityksen uudelleen?

Lapsuusjouluja kaivaten

Martta Rautakoski

Jo lapsuudesta asti muistan perheen yhteiset lauluhetket. Isä tai isosisko-ni säestää pianolla. Porukkaa kertyy pianon ympärille laulamaan. Mones-ti mukana soi jokin soitin, ja talossa on muutenkin tunnelmallista. Kaikki hössöttävät ruokia valmiiksi. Jouluruoan jälkeen, kun odotetaan joulupukin saapumista, lauletaan yhdessä joululauluja. Mieleeni on jäänyt elävästi het-ki, kun joskus kauan sitten olimme kaikki laulamassa joululauluja ja joulu-pukki koputti ikkunaan. Juoksimme äkkiä olohuoneeseen ja aloimme laulaa Joulupukki -laulua niin kuin joka vuosi.

Joululauluista tulee rauhallinen fiilis, ja aloitan niiden kuuntelun jo kau-an ennen joulua. Kuitenkin salassa muilta, ettei tule sanomista. Kun kuljen talvi-iltana ulkona pimeässä, saatan kuulla joululaulut korvissani, vaikka en niitä kuuntelisikaan sillä hetkellä. Pimeä metsäpolkukaan ei silloin tunnu pe-lottavalta.

Joulun sävel soi

Janne Niemelä

Joulu on hyvin monimuotoinen juhla. Se on kulkenut kulttuurista toiseen historian saatossa. Alun perin joulu oli pakanallinen keskitalven yule-juhla, josta suomen joulu-nimikin tulee. Kristinuskoon kääntyneet kansat jatkoivat yhä sen viettoa, koska se oli kaikkien mielestä hyvä juhla; sille piti vain keksiä uusi merkitys. Niinpä yulesta tuli Jeesuksen syntymäpäivän juhla. Sen jälkeen joulu on levinnyt kristinuskon mukana maailmalle, jossa sitä kaikkialla viete-tään hieman eri tavalla.

Joulun perusidea säilyy kuitenkin kulttuurista toiseen samanlaisena, eli ko-koonnutaan yhteen ja syödään. Ei tarvitse olla kristitty, jotta voi nauttia siitä. Hyvää joulua kaikille!

Se on joulu sitten

Tämä on mahtava porukka. Nämä nuoret toimittavat Kuulumisia ensi vuonna.


ROOSA-MARIA TORNBERG

Toisen kauden kunnanvaltuu-tettu Tuula Sarpola kiinnostui yhteiskunnallisesta vaikutta-misesta jo, kun asui Oulaisissa. Pyhäjoelle muuton jälkeen Sar-pola lähti mukaan kunnanval-tuustoon pienen mietinnän jälkeen. Hän on ehtinyt tehdä paljon. Alun perin sairaanhoita-jaksi kouluttautunut nainen on toiminut myös opettajana ja on hyvinvointialan yrittäjä.

Valtuutettuna oleminen on kokonaisvaltaista toimintaa, eikä voi sanoa tarkasti, kuinka paljon se vie aikaa. Päivittäin tulee asioita, jotka liittyvät valtuutettuna olemiseen. Työ valtuustossa on monipuolista ja antaa paljon. Valtuustolla on kokonaisvastuu kunnan toi-minnasta ja taloudesta, ja sii-hen liittyviä asioita on paljon. Pitkälti työ on myös asioiden selvittelyä ja kunnan ja kunta-laisten asioiden eteenpäin vie-mistä.

“Minähän olen vähän niin kuin niiden minun äänestäjien ääni-torvi. Kun minulle tuodaan asia, niin minä pyrin sitä viemään omalla tavallani eteen päin ja ainakin selvitän sitä asiaa, miten pystyn”, Tuula kertoo.

Sarpola ei osaa sanoa, miten paljon sote-uudistus tulee vai-kuttamaan valtuuston työhön, mutta uskoo sen jonkin verran vaikuttavan.

Monelle se saattaa olla vähän pelkokin, kun aina uusi ja iso muutos jännittää ja on mielen päällä, miten se vaikuttaa. Aika näyttää. Sote-uudistuksessa on paljon positiivista, kun mie-titään niitä palveluja, joita se mahdollisesti tuo tullessaan. “Minusta siinä on parasta, että on oppinut sen protokollan, mi-ten kunnan asioita päätetään ja miten asiat etenevät kunnassa”, hän sanoo.

Monesti ihmetellään asioi-den etenemisen hitautta, mut-ta niissä on se tietty järjestys, millä asioita viedään läpi ja kuka lopullisen päätöksen tekee. “On ollut myös hienoa oppia ajattelemaan eri tavalla kunnan ja meidän yhteisistä asioista ja osata jo katsoa laajemmin asi-oita, ettei vain omasta näkö-vinkkelistä. Päätöksiä tehdessä asiat koskevat kaikkia”, Sarpola jatkaa.

Tuula Sarpola:”Kunnanvaltuutettuna oleminen antaa paljon”

Ikä: 53 VuottaAsuu: Pyhäjoen KeskustaKotoisin: Pyhäjoki, YlinenojaAmmatti: Hyvinvointialan yrittäjä, sairaan-hoitaja ja verkostomarkkinoinnin ammatti-lainenPuolue: Suomen Keskusta Valtuustokaudet: 2

TUULA SARPOLATuula kannustaa ehdokkaaksi

kunnan asioista kiinnostuneita ja joilta riittäisi ideoita ja intoa hoitaa muidenkin asioita. Sellai-sia ihmisiä valtuustossa toivo-taan olevankin. Valtuutettuna Tuula on oppinut hakemaan tietoa ja tuomaan omat mieli-piteensä esille. Valtuustossa on tärkeää olla erilaisia ihmisiä: eri ikäisiä, eri ammatin harjoittajia ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. “Kun on monenlaisia

ihmisiä, niin päätöksenteko on hedelmällistä”, hän miettii.

Monet sanovat äänestämättä jättämisellä vaikuttavansa, mut-ta Tuula ajattelee sen olevan tyhjä kortti, joka ei vaikuta. Ää-nestämällä auttaa päätöksen-tekoon henkilöitä, jotka ovat samanhenkisiä ja joilla on samat arvot. Ainakin tekemässä pää-töksiä on yksi henkilö, jolle voi kertoa, mitä haluaisi parantaa

kunnassa ja voi luottaa siihen, ketä on äänestänyt.

Jos on kiinnostunut kunnallis-vaaleihin ehdokkaaksi osallistu-misesta, kannattaa seuraavien vaalien lähestyessä kertoa jolle-kin valtuuston jäsenelle tai halu-amansa puolueen valtuutetulle halukkuutensa. “Varmasti kuka hyvänsä on valmis ohjaamaan tulevaa valtuutettua, miten on edettävä”, Tuula opastaa.


Toivoo Helmi ja Martti Viirret

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille!

Saima ja Veikko


Anna ja Sakari

Hyvää Jouluaja Onnellista Uutta Vuotta!

Toivottaa T:mi Pertti Lindelä

Siunattua joulun rauhaa ja menestystä uudelle vuodelle!

Aino ja Aimo Kaikkonen

Hyvää Jouluaja rakentavaauutta vuotta!

ToivottaaYrjänän Rauta Oy

Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki MunicipalityKuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | [email protected]

www.pyhajoki.fi

Kunnantalo suljettu 27.-31.12.2018

Hyvää ja rauhallista joulua!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019!



Toivottaa Pyhäjoen Leipäja Kuljetus

Hyvää joulua ja terveyttä vuodelle 2019!

Toivottaa Jumppa-Jussi ja Satu

Neste Yppäri toivottaahyvää joulua!


Toivottaa Optikko Pyhäjoki

TOTEUTAMME KOTISI LUOTETTAVASTI MYYTÄVÄNÄ MUUTTOVALMIITA ASUNTOJA

Hyvää Joulua jaOnnellista Uutta Vuottasukulaisille ja ystäville!

Eila ja Ahti Heikkilä

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sekä kiitokset kuluneesta vuodesta asiakkaille!

Toivoo: Parturi-Kampaamo Tanja

Lämmintä Joulumieltä asiakkailleniHyvää uutta vuotta!

-Johanna/JHP

Lions Club Pyhäjoki-Merijärvi toivottaa kaikille pyhäjokisille ja merijärvisille iloista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Pyhäjoen Sotaveteraanit ry kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneita sekä työmme tukijoita.

Hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta!

Pyhäjoen Kokoomus ry ja valtuustoryhmä toivottaa kaikille Pyhäjokisille HyvääJoulua ja Uutta Vuotta

Rauhallista joulua ja siunattua uutta vuotta ystävät ja tutut!

Samalla kiitämme vielä kaikkia teitä, jotka olette kuluvan vuo-den aikana niin lämpimin sanoin Anteroa muistaneet, sekä otta-neet osaa suureen suruumme.

Sinikka ja lapset perheineen

Moi! We are Silvia and Katia, two Spanish girls that we have been living here in Pyhäjoki from the 3rd of November to the 11th of December. We have been working as volunteers in the youth house with Rikka, and spending some time at the school too.

Before that, we’ve already spent another month working in the youth houses of Tupos and Liminka. And we even went to Kokkola for a week to attend a training course with other Eu-ropean volunteers!

In Spain, we live far away from each other; one in Betanzos (A Coruña) and the other in Mocejón (Toledo). We are a Primary School teacher (Silvia) and a Psychologist (Katia). Why Finland? Well... because we are very interested in education and leisure… and it was the perfect chance to know more about the issue!

So, we encourage you to par-ticipate in the Erasmus+ pro-gram and to travel as much as you can. When you came back home, you are a different per-son. This kind of experiences makes you grow up, learn about other cultures, improve your language skills and meet ama-zing people of course!

We’re going to miss a lot Fin-land and Pyhäjoki. Sauna is a necessity now! And it’s going to be difficult to live without bikes. We love salmiakki, rahka, viili, glögi… But definitely not mämmi! We love Finnish nature, although we have to deal with the cold. (We’re going to feel Spain like Tropical now, haha!)

If you visited us at the An-nalan Museum for Christmas Opening, we hope you had enjoyed the Christmas recipes that we cooked. And hopefully, now you know more about Spa-nish Christmas!

We want to say kiitos paljon to everybody here in Pyhäjoki. The teachers and pupils that took in us in their lessons, thank you for giving us the chance of going to an amazing band rehearsal and kiitos for being extremely patients teaching us how to skate! And of course, we have a lot to thank Riikka and our host association. ¡Muchas gracias! We only have grateful words for you!

This is not a goodbye, we hope to come back to Pyhäjoki. We have plans!

P.D. If you need a Psycholo-gist or a Teacher, please… call us!!! We promise to improve our Finnish!

Greetings from Spain

LISÄTIEDOT JA YHTEYSHENKILÖT:

jedu.�/koulutuskalenteriTAI skannaa QR-koodilla koulutuksiin

Seuraa somessa! @jeduo�cial #jeduo�cial #jedukouluttaa

KOULUTUKSIA NUORILLE JA AIKUISILLE!

JATKUVA HAKU

HAE NYT

KOULUTUSKESKUS

OPPIA IKÄ KAIKKI!Puuttuuko tutkinto? Haluatko vaihtaa alaa? Oisko joku seuraavista sun juttu?

JEDU.FI

LINJA-AUTONKULJETTAJA- Kuljetusalan AT; Nivala (Alk. 14.1.2019)

Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen -tutkinnon osa- Sosiaali- ja terveyslaan PT; Raahe (Alk 7.1.)

LLLILLLLLLLLKKulj!!!

PUUTAVARA-AUTONKULJETTAJA- Kuljetusalan AT; Nivala (Alk. 14.1.2019)

PPPUPPPPPPPPKKulj!!!

YHDISTELMÄAJONEU-VONKULJETTAJA

- Kuljetusalan AT; Nivala (Alk. 14.1.2019)

YYYYHYYYYYYYYYVVVVVVO

!!!

METSÄKONEEN-KULJETTAJA

- Metsäalan AT; Haapajärvi (Alk. 21.1.2019)

MMMMMMMMMMMMKKKKK

!!!

KOKKI TAI TARJOILIJA- Ravintola- ja catering alan PT; HaapavesiNivalaOulainen


ToivottaaHarto Kittilä Oy


Outi, Pekka ja Pyry


PÄÄTOIMITTAJATSari Hidén

Arvo Helanti

TOIMITUSAatu Lindelä

Karim Sarpola

MAINOKSETVenla Eskola

Matti Rautakoski

Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%)>> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm>> puoli sivua: 120 € >> koko sivu: 180 €>> järjestöpalsta: 50 €/vuosi

IlmoitusehdotLehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitse-män vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Seuraava lehti (3) ilmestyy >> torstaina 17.1.2019

Aineisto toimitettava >> torstaina 10.1.2019 klo 17.00 mennessä

Painosmäärä >> vko 51:2600 kpl >> vko 3:2600 kpl

Puh. 040 359 6166

http://kuulumiset.pyhajoki.fi [email protected]

Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160

PYHÄJOEN

KUULUMISET

Järjestöt toimivatSeurakunta tiedottaa

Painopaikka: KalevaLehden jakelu: Posti, ilmoitukset jakeluhäiriöstä sähköpostitse osoitteella: [email protected] tai puh 0200 77 000

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyISSN 0788-6071

50

60

0,40

Eläkeliitto Pyhäjoen yhdistys ryKurssien aloitusajat 2019Äijäkööri 7.1.2019Vapaaehtoistoimijat 7.1.2019Käsityö/juttutupa 7.1.2019Harmaahapset 14.1.2019Päiväkahvit 15.1.2019Palauta

vapaaehtoistoiminta- ja liikuntakortit 15.1. päiväkahvilla tai suoraan Marjalle Mäntykuja 8Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ryYhdistys ja OmaisOiva toi-

vottavat rauhallista Joulua ja onnellista Uutta Vuotta 2019!

Kastettu: Ranta Elias Toivo Tapani

Joulujuhla Jokikartanossa to 20.12 klo 13.

Kauneimmat joululaulut Parhalahden metsästys-

majalla to 20.12. klo 18. Osoite Sortintie 486.

Koululaisjumalanpalveluspe 21.12. klo 12.Luomakunnan joulurauhan

julistus Ylisenojan grillikodalla pe 21.12. klo 19.

Joulugospelcafe Sarpatissa la 22.12. klo 19-23.

4.adventtisunnuntain sanajumalanpalvelus 23.12.

klo 10 kirkossa.Jouluaaton hartaus kirkossa

ma 24.12. klo 15. Saaren kou-lun kuorot ja soitinyhtye.

Kauneimmat joululaulut –messu kirkossa jouluaamuna

ti 25.12. klo 8. Kirkkokuoro.Tapaninpäivän jumalanpalvelus Pirttikosken

rukoushuoneella ke 26.12. klo 11.

Messu su 30.12. klo 10 kir-kossa.

Uudenvuodenpäivän juma-lanpalvelus Yppärin rukous-huoneella ti 1.1. klo 11.

Loppiaisen jumalanpalvelus seimen äärellä su 6.1. klo 10.

RYSeurat ti 1.1. klo 16 ry:lläSeurat su 13.1. klo 16 ry:lläKaikki ovat tervetulleita seu-

roihin.www.rauhanyhdistys.fi/pyha-

jokiPyhäjoen seurakunta, Van-

hatie 27, 86100 Pyhäjoki, p. 08 433 119

Kirkkoherranvirasto avoin-na: MA 8-12, TI 12-16 ja TO 11-14.

Tarvittaessa voitte ottaa yh-teyttä papistoon: kirkkoher-ra Jukka Malinen p. 040 505 0016 ja seurakuntapastori Olli Luhtasela p. 050 3288 107

www.pyhajoenseurakunta.fiKirkko, seurakuntatalo, kirk-

koherranvirasto, taloustoi-misto ja Sarpatti sijaitsevat kaikki osoitteessa Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki.

PYHÄJOEN PALVELUHAKEMISTO

LISÄTIETOJA0400 189 018

Vihannintie 10, 86100 Pyhäjoki

OSTAMME JA OTAMME VASTAANROMUAUTOJA YM. METALLIROMUAISOIMMAT ERÄT NOUDAMME NOSTURIAUTOLLA

MYYTÄVÄNÄ RST-PUTKIA esim. 40 - 140 mmAVOINNA MA - PE 8 - 1708 - 434 333 www.rannikonautojavaraosa.fi

[email protected]

JUMPPA- JUSSINFYSIOTERAPIAFT: Vesa Mikkonen Satu Mikkonenpuh 433 921, Kuntatie 4, 86100 Pyhäjoki

0442391887

Vanhatie 4886100 PYHÄJOKIPuh. 0503399459

-Catering-Juhlapalvelu / Pitopalvelu-Lounas- ja Kahvilapalvelu-Tilausravintola

-Kokouspalvelu-Edustustilaisuudet-Kotona järjestettävät tilaisuudet

netta.grekula@grekula.�www.katri-aleksi.�

Lounasbuffet arkisin klo 10.30-14

Puh. 045 6394185, SaijaPuh. 050 5527 005, Eija

Palvelemme maanantaisin 9-17 ilman ajanvarausta. Ti-la sopimuksen mukaan. Tervetuloa!

AIHETTA KIITOKSEEN

Lähetystyön joulumyyjäisten tuotto oli 1706, 40 €. Kiitok-set tuloksesta koko myyjäisväelle, niin ostajille kuin myytävän lahjoittajille ja kaikille talkoolaisille.

Kiitos!Lähetystyön johtokunta

Lämpimät kiitokset kaikille joulupuukeräykseen osallistujil-le; lahjan ostajille ja sukkien ja lapasten kutojille! ”Joulupukin konttiin” sujahti 49 pakettia Pyhäjoen lapsille.

Kiitokset myös muille lahjoittajille, jotka olette eri tuotteiden muodossa auttaneet perheiden joulua!

Hyvää joulunaikaa ja Onnellista Vuotta 2019!

MLL:n Pyhäjoen yhdistys, SPR, Raahen Seudun HvKyn perhe-työ, Pyhäjoen varhaiskasvatus, Pyhäjoen kirjasto ja seurakunta

Kiitos Pyhäjoki-Merijärvi Lionsit, jotka olitte sytyttämässä kynttilät sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä ja lahjoititte seu-rakunnan diakoniatyön jouluavustuksiin!

Joulumyyjäisten tuotto diakoniatyölle oli 584 euroa, suuret kiitokset leipojille ja ostajille! Kiitos Pyhäjoen Leipä ja Kuljetus joulukasseista vähävaraisille ja kaupoille lahjoituksista ja hy-västä yhteistyöstä!

Siunattua ja rauhallista Joulua!

Pyhäjoen Seurakunta

5

Avoinna ma-pe, 9:30-16:30, 1.1.2019 alkaen ma-pe 9:30-16:30

VIIKON AJATUS"Onnellisuustutkimukset puhuvat selvää kieltä: hyvän pu-

huminen ja hyvän tekeminen lisäävät merkittävästi ihmisten hyvinvointia."

-Jari Hakanen, työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, Optio-lehti 5. joulukuuta.

Seinäkello vanha — vuosisatain takaa käy vintiltä tarinaa esiin avaan.

Tämä aikani onnen oli toisenlainen, kuinkäsi vakaa ja taitavainen,nämä osani kaikki valmisti,sekä seinäkellokseni kokosi.

Silloin kertoivat katseet rakkauden, enkotoisin ajalta ole kiireiden. Sekäseinäkellon tarpeen täyttäen ajan

näytin melkein tarkalleenja ylös punnukseni kun vedettiin, niin

nik nak - marssi käyntikin.

Siitä läheinen muisto aikaani jäi, kuinkaRiikka-vanhus tuli alla päin vielä ontuen

luokseni ja katsahtaa: "Jaa— lahjakelloni seisoopi taas." Hänen

vetäessä rattaani narahtaa tämä seinäkelloni on tarinaa.

Ja seinäkelloni jatkavi tarinoiden, "Jovanhuksen sormi koukkuinen saapikelloni osoittimen hapuillen, sekä

pyöräyttää sen kymmeneen." Tämän ajan viel' antoi viimeisen Riikka

-vanhus lahjakellolleen.

Oisko vanhuus tullut jo käyntihin, koska aikani lyöntejä hourailin. Siksi seinältä riisui he osan pois, ja yllenikaihoisan katseensa loi. Näin hellin

mielin tunteinkin, riepumattoon osani käärittiin.

Siitä kauan kauan — jo aikaa onjoutuissani vintin ullakkoon.

Ja Riikka veisas itkuvirttäänkin, kun osiani vintille kannettiin. Näin

päättyvi aikani näytön työ ja alkoi tämä leponi pitkä yö.

"Vielä riepumaton kätköissä unia nään, ajanlyöntini vieläkin helähtää.

Niin helähti silloin — vaan eipä nyt, tämä rattaani veto on kääntynyt.

Vaan joutunut täällä en tuomioon, jäin arvoisan antiikin huomioon."

Kaarlo Bäckman

Seinäkellon Tarinaa


Pattijoen puutarha

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta VuottaSukulaisille, Ystäville ja Tuttaville!

Toivottaa Eliisa ja Jarmo Ollonen.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 9 . 1 2 . 2 0 1 8sivu 20


I I I

ATRIA

700 g (8,50/kg)g (8,50/kg)

RS

PLOPS PSRS

PSKG

AHTI

250/150 g (21,27/kg)MSC

VAASAN

500g (3,78/kg)

PRK

vac. (rajoitus 2 filettä/talous)

Voimassa to-su 21.-24.12.2017!

PLUSSAKORTILLA! HARTWALL 1,5l (1,06/l)(sis. pantin 0,40) (Max 5 plo/talous)

FAZER

260g (15,35/kg) 1,5kg (0,99/kg)Espanja

ERÄ

2kg vihreä, keltainen tai punainen pussi (0,65/kg)

Ilman korttia 2,79-2,89 plo (1,59-1,66/l/l)

PLUSSA-KORTILLA

Hyvää joulua ja onnellista uutta

vuotta !

I I I

ATRIA

700 g (8,50/kg)g (8,50/kg)

RS

PLOPS PSRS

PSKG

AHTI

250/150 g (21,27/kg)MSC

VAASAN

500g (3,78/kg)

PRK




FAZER

260g (15,35/kg) 1,5kg (0,99/kg)Espanja

ERÄ



PLUSSA-KORTILLA


vuotta !I I I

ATRIA

700 g (8,50/kg)g (8,50/kg)

RS

PLOPS PSRS

PSKG

AHTI

250/150 g (21,27/kg)MSC

VAASAN

500g (3,78/kg)

PRK




FAZER

260g (15,35/kg) 1,5kg (0,99/kg)Espanja

ERÄ



PLUSSA-KORTILLA


vuotta !

pyhajoki

PYHÄJOKI

Kaikki juhannuksen ainekset läheltäTarjoukset voimassa 20.-24.6.2018

Vanhatie 44, 86100 Pyhäjoki I p. 040 553 7110 I www.k-market.fi/kaupat/evaskontti/ I Palvelu pelaa: ark. 7–21, la 8–21, su 10–21

PALVELEMME JUHANNUKSEN AIKAAN:

TO 21.6. KLO 7 - 21

JUHANNUSAATTONA 22.6. KLO 8-19

JUHANNUSPÄIVÄNÄ 23.6. KLO 10-19

SU 24.6. KLO 10-21

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

KG

(rajoitus 2 filettä/talous)

ERÄ Tuore Norjan lohifileA-leikattu vacum

9

K 2 PL

RS 1 9

PLUSSAKORTILLA!

PLUSSA-KORTILLA! Jaffa virvoitusjuomat 1,5l (sis. pantit 0,80)(1, /l) Yksittäin ja ilman Plussa-korttia

0

pyh Äjoen kuulumisetkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/uusinkuulumiset50.pdf · huu kahdesta...

Documents