puolueet, valitsijakunta ja suomen eu kansanäänestys

17
Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU- kansanäänestys Sami Borg johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen seminaari Suomen EU- kansanäänestyksestä 20 vuotta, Tampere-talo, 29.9.2014

Upload: ulkoministerioe-eurooppatiedotus

Post on 24-May-2015

281 views

Category:

Education


5 download

DESCRIPTION

Suomen EU-kansanäänestyksestä 20 vuotta –seminaari Tampereella 29.9.2014. Sami Borgin esitys "Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys".

TRANSCRIPT

Page 1: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys

Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU-kansanäänestys

Sami Borg

johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen seminaari Suomen EU-kansanäänestyksestä 20 vuotta, Tampere-talo, 29.9.2014

Page 2: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys

Esityksen päälähde Pesonen Pertti (toim.) 1994: Suomen EU-kansanäänestys 1994. Raportti äänestäjien kannanotoista. Ulkoasiainministeriö, Eurooppatiedotus. -tutkimusaineistona Suomen Gallup Oy:n kokoama valtakunnallinen kysely, jossa samoja vastaajia haastateltiin syyskuussa 1994 (n=1559) ja kansanäänestyksen jälkeen loka-marraskuussa 1994 (n=1316); aineisto on tallennettu Yhteiskuntatieteelliseen tieoarkistoon, FSD1195.

Etenkin teoksen artikkelit:

Paloheimo, Heikki (1994): Kansalaismielipiteiden kehitys Suomessa Sänkiaho, Risto (1994): Jako kahteen: Ketkä puolesta, ketkä vastaan HUOM! Kolmen Pohjoismaan EU-kansanäänestyksistä toteutettiin myöhemmin myös vertailututkimus:

Todal Jensen & Pesonen & Gilljam (eds.) 1998: To Join or Not to Join. Three Nordic Referendums on Membership in the European Union. Oslo: Scandinavian University Press.

Page 3: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys

1990-luvun alun poliittinen tilanne Suomessa • Neuvostoliiton hajoaminen; idänkaupan romahtaminen; sinipunahallituksen suosion

laskusuunta kohti lamaa • 1980- ja 90-lukujen taitteessa presidentti Koivistolla oli edelleen vahvat

valtaoikeudet (silloisen perustuslain mukaan, parlamentarisointisuuntauksesta huolimatta)

• EY-jäsenyys nouseva poliittinen asiakysymys, mutta poliittisen eliitin enemmistö ryhtyi kunnolla avaamaan keskustelua jäsenyydestä vasta vuonna 1990

• Eduskuntavaalikampanja 1991: Sdp, Kokoomus ja Keskusta kaikki pitivät EY-jäsenyyttä mahdollisena mutta ei ajankohtaisena

• Eduskuntavaalien tulos 1991: Keskustan veret seisauttava vaalivoitto (24,8 % ja 55 paikkaa, +15 paikkaa), kotimaan äänestysprosentti 72,1

hallituspohjan vaihdos porvarihallitukseen

Page 4: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys

1990-luvun alun poliittinen tilanne…

EY-maat ja Suomi

1991: EY-maiden talous ajatui lamaan

1992: valuuttaspekulaatiot ja rahamarkkinat sekaisin

1993-1994: Suomen jäsenyysneuvottelut

10/1992: Suomessa kunnallisvaalit (Sdp 27,1 %, + 2,2 %-yks.)

1-2/1994: Suomessa presidentinvaalit (Ahtisaari 53,9 % ja Rehn 46,1 %)

Page 5: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys

EU/EY-jäsenyyden kannatus 1987-1994 mielipidemittauksissa

Page 6: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys
Page 7: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys

Puolueiden kannat ennen kansanäänestystä -Kokoomus ja Rkp ottivat selvästi myönteisen kannan (jo 1991)

-Keskustan kenttäväki vastusti mutta puolueen virallinen kanta muodostui ehdollisen myönteiseksi (jäsenyysneuvottelujen tulos); puoluekokous 1994 ja Ahon erouhkaus; MTK otti syksyllä 1994 kielteisen kannan

-Sdp / puolueneuvosto syksyllä 1990: “asia ei ole ajankohtainen”; syksyllä 1991 puolueneuvosto edellytti Suomen hakevan EY-jäsenyyttä

-Vasemmistoliitto ja Vihreät eivät ottaneet puolueina asiaan kantaa

-Skl ja Smp avoimen kielteisiä; Skl lähti hallituksesta kesällä 1994

Page 8: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys

EU-kansanäänestys 1994: äänestystulos

”Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun

sopimuksen mukaisesti?”

Kyllä 56,9 %

Ei 43,1 %

Kotimaan äänestysvilkkaus: 74,0%

Ulkosuomalaisten äänestysvilkkaus: 10,7 %

Page 9: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys
Page 10: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys
Page 11: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys

Kyllä-äänestämisen yleisyys väestöryhmissä suhteessa kaikkiin äänestäjiin (ero prosenttiyksiköissä)

Miehet +4

Naiset -4

18-25 v. +7

65 + +3

Ei amm. Koul -14

Akateeminen +21

Page 12: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys

Kyllä-äänestämisen yleisyys suhteessa kaikkiin kyllä-äänestäjiin (ero prosenttiyksiköissä)

suomenkiel. -1

ruotsinkiel. +10

ylemmät tmihlöt +10

alemmat tmihlöt -7

työntekijät -9

maanviljelijät -44

maatalous -36

teollisuus -3

yksityiset palvelut +3

julkiset palvelut -4

Page 13: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys

EU-jäsenyyden kannatus puoluekannan mukaan: vastausjakauma kansanäänestyksen jälkeen Kansanäänestystutkimuksessa ’kyllä’-äänestäneiden osuus 61 % ! (yliedustuksen syynä vastaajien valikoituminen otokseen ja ns. bandwagon-efekti)

Kyselyvastausten korjaamaton kyllä-osuus Kaikki vastaajat 61% KESK 36% SDP 75% KOK 89% VAS 24% VIHR 55% RKP 85%

Page 14: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys

KARKEA ARVIO: korjattu kyllä-osuus puolueittain (korjauksena vähennetty 4 prosenttiyksikköä ’kyllä’-vastaajien %-osuudesta puolueittain)

Kaikki vastaajat 57%

KESK 32%

SDP 71%

KOK 84%

VAS 20%

VIHR 51%

RKP 81%

Page 15: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys

EU-jäsenyyden kannatus kyselyvastaajien puoluekannan mukaan: tilanne syyskuussa 1994

Page 16: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys
Page 17: Puolueet, valitsijakunta ja Suomen EU kansanäänestys