Psykologinen ja sosiaalinen pääoma

työssä jatkamisen edistäjinä

Työkykykoordinaattorikoulutus

17.1.2017, Kuntoutussäätiö

Anna Koski

Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä

Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopisto

JOHTAMISKORKEAKOULU

Hallintotieteet

MONIALAINEN OTE JOHTAMISEEN JA VAIKUTTAMISEEN

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu tarkastelee

organisaatioiden ja yhteiskunnan ilmiöitä yli tieteen perinteisten rajojen

hallinnon, liiketoiminnan ja politiikan muodostamana kokonaisuutena.

Koulutamme muuttuvaa maailmaa ymmärtäviä

johtamisen ja vaikuttamisen asiantuntijoita.

Opetus

Kauppatieteet

Politiikan tutkimus

• Hallinnon tutkimusohjelma

• Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma

• Politiikan tutkimusohjelma

• Taloustieteen tutkimusohjelma

• Tila- ja ympäristöpolitiikan tutkimusohjelma

Tutkimus Palvelut

Johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja

koulutuskeskus Synergos tarjoaa

yrityksille ja julkisille organisaatioille

asiantuntija-, tutkimus- ja

täydennyskoulutuspalveluja.

1/13/2017

Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto

Manka 1999, 2006,

2011

Psykologinen ja sosiaalinen pääoma ovat

työelämän aineettomia menestystekijöitä

SOSIAALINEN PÄÄOMA =

yhteisön kunto

johtaminen

yhteisöllisyys

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA =

työntekijän henkinen kunto

RAKENNEPÄÄOMA =

Organisaation toimivuus ja

oppimiskyky, työn hallinta

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

Työntekijän yksilöllinen voimavara

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

yksilön henkinen, mitattavissa oleva

voimavara, joka liittyy tämän vahvuuksiin,

käsityksiin, työhön liittyviin asenteisiin sekä

yleiseen elämänasenteeseen (Luthans ym.

2007)

on yhteydessä parempaan suoriutumiseen

työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen

(mm. Luthans ym. 2007, Avey ym. 2006)

edistää työttömien hyvinvointia ja

työllistymisuskoa (Chen & Lim 2012)

Neljä ulottuvuutta:

1) itseluottamus

2) optimismi

3) toiveikkuus

4) sinnikkyys

13.1.2017

Psykologisen pääoman jakaantuminen pääoman

jakaantuminen

50 %

10 %

40 %

Luonnonmääräämää

Ympäristöntuomaa

Omissa käsissäsi

(Sonja Lyubomirsky)

Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä,

Tampereen yliopisto

Psykologisen pääoman merkityksestä

Kyky olla oman elämänsä ohjaksissa, ”ottaa kaikki irti annetuista

lähtökohdista”

Uskallus ja kyky tarttua mahdollisuuksiin

Rohkeus tehdä valintoja ja elää omien arvojen mukaista

elämää

Kyky hyväksyä ja säilyttää mielenrauha

Henkinen tasapaino ja hyvinvointi ovat paljolti kiinni siitä,

miten eteen tulevia tilanteita tulkitaan ja miten niihin

reagoidaan

Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä,

Tampereen yliopisto

Itseluottamus – käsitteen määrittelyä

• oma näkemys siitä, kuinka pystyvä on suunnittelemaan

ja toteuttamaan onnistumiseen johtavaa toimintaa

Huom: omalla näkemyksellä on merkitystä, ei esim. mitatuilla

taidoilla

• Lisäksi on määritelty esim. kykynä luottaa esim.

Kykyyn hallita omaa kehoa ja käytöstä

Onnistuneeseen vuorovaikutukseen muiden kanssa

Omiin kykyihin ja onnistumiseen

Avun ja tuen saamiseen tarvittaessa

Korkea itseluottamus Matala itseluottamus

Sitoutuminen ja kiinnostus omiin päämääriin

Nopea palautuminen epäonnistumisista

Sinnikäs toiminta

Vaikeiden tehtävien välttäminen

Epäonnistumisiin kiinni jääminen

Luovuttaminen helposti vaikeuksia

kohdattaessa

Käytetään aikaa ja panostuksia

omia tavoitteita edistävään

toimintaan

Taidot kasvavat, toiminta tuottaa

tulosta, myönteiset vaikutukset..

”MYÖNTEINEN KEHÄ”

Itseluottamuksen lähteitä

• Taidon hallintakokemukset: harjoittelen, saan

palautetta, opin, onnistun!

• Muilta oppiminen, ”mallintaminen” Jos tuokin pystyy… ehkä minäkin!

• Sosiaalinen oppiminen tuki, rohkaisu ja ”suostuttelu” Palautteen lisääminen, myös itsearvioinnin lisääminen (mikä meni

hyvin, missä voisin kehittyä..) vahvistaa

• Psykologinen- ja tunnetyöskentely

esim. jännityksen ja omien reaktioiden kanssa toimeen

tuleminen esiintymistilanteissa

(Realistinen) optimismi = myönteinen ajattelu

• Myönteisten mahdollisuuksien näkeminen

uhkien ja kielteisten asioiden sijaan

• Kokemusten hyviin puoliin ja seurauksiin

keskittyminen

• Kyky tunnistaa oman toiminnan merkitys

onnistumisten aikaansaamisessa

• Epäonnistumisen syiden reflektointi ja

armollisuus itseä kohtaan

• Positiivisten kokemusten etsiminen

© Rawpixel

Optimistisen elämänasenteen ainesosia

Optimismissa kyse on omien vaikutusmahdollisuuksien tunnistamisesta ja

kyvystä ylläpitää myönteisiä odotuksia tulevaisuuden suhteen.

Menneisyyden armelias ja

merkityksiä löytävä tulkinta.

Onnistumisista oppiminen.

Nykyhetken arvostaminen

(esim. kiitollisuus)

Omien arvojen mukaiset

elämänvalinnat

Tulevaisuuden

mahdollisuuksien

etsiminen

-realistisesti

-joustavasti

Tähtihetki - harjoitus

1. Muistele jotain onnistumisen hetkeä, jolloin olet ollut

parhaimmillasi työssäsi kertoen siitä parillesi.

2. Pari voi esittää tarkentavia kysymyksiä tilanteesta ja

sen kehittymisestä ja kirjaa toisen vahvuudet, jotka

esiintyvät kertomuksessa. Lopuksi lista annetaan

kertojalle.

3. Sama toistetaan toisin päin

Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä,

Tampereen yliopisto

Toiveikkuus

Tahdonvoimaa + keinovoimaa:

• Tahdonvoima = Kyky asettaa itselle merkityksellisiä tavoitteita ja halu saavuttaa ne

• Keinovoima = Kyky löytää erilaisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi

• Myös kykyä muuttaa omia tavoitteita silloin, kun olosuhteet muuttuvat

Rauhala ym. 2013, 35-36

Rauhala ym. 2013

Toiveikkuuden ilmentymiä

Toiveikas ihminen…

• uskoo hyvään tulevaisuuteen

• asettaa realistisia mutta haastavia tavoitteita

• pyrkii tavoitteisiinsa määrätietoisesti ja proaktiivisesti, eli jo ennen ”viimetippaa” kun on jo pakko toimia

• osaa johtaa itseään

• suoriutuu ja viihtyy työssään/opinnoissaan hyvin, on tyytyväinen tekemisiinsä (työt/opinnot) ja sitoutunut niihin

Sitkeys, sinnikkyys

• Kyky sietää epävarmuutta, epämukavuutta ja haasteita edistää sitkeyttä.

• Tutkijat ovat havainneet sitkeyttä toiminnassaan ilmentävien olevan:

optimistisia ja toiveikkaita

hyviä tunteidensa säätelyssä

hyviä näkemään epäonnistumiset ”kehittävänä palautteena”

Miten lisätään ja harjoitellaan sitkeyttä?

• suuntaamalla huomio voimavaroihin

• kehittämällä osaamista, asenteita tai hankkimalla enemmän tukea muilta

• ottamalla pieniä riskejä ja harjoittelemalla epämukavuusalueella toimimista

• vastoinkäymisiä ehkäisemällä ja mahdollisiin esteisiin varautumalla: välillä on kuitenkin hyvä ottaa hallitusti riskejä ja sallia itselleen myös epäonnistuminen

• vastoinkäymisten tulkintaa muuttamalla

• sinnikkyyttä lisää myös tavoitteiden merkityksellisyys

Psykologisen pääoman kehittäminen

Esimiestyön/työnantajan keinoja (esim. Rego ym. 2012; Woolley ym. 2011)

• selkeiden ja saavutettavissa olevien tavoitteiden asettaminen

• luottamuksen osoittaminen työntekijöitä kohtaan

• työntekijöiden auttaminen tuleviin haasteisiin valmistautumisessa esim. mallintamalla niitä

• mentorointi -> erityisesti nuorten työntekijöiden luottamuksen ja valmiuksien varmistaminen

• esimiehen työntekijälle osoittama yksilöllinen huomio ja tuki

Työntekijän keinoja (esim. Mathe ym.

2012)

• myönteisen palautteen antaminen

työkavereille

• työkavereiden onnistumisten

huomiointi

• kiitoksen antaminen tehdystä

työstä

• muiden työyhteisön jäsenten

auttaminen ja tukeminen

Kotitehtävä: Kiitollisuuspäiväkirja

• Mieti päivittäin viisi asiaa, joista on elämässään

kiitollinen

• Voit myös miettiä sitä, mitä olet saanut läheisiltä

ihmisiltäsi ja mistä voit olla heille kiitollinen

Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä,

Tampereen yliopisto

Menetelmät ja valmennukset henkisen

kunnon vahvistajina

• Vaikutukset myönteisiä <- stressin negatiivisilta vaikutuksilta suojaaminen,

oman työn jäsentäminen helpommin hallittaviksi kokonaisuuksiksi (Luthans

ym. 2010, Avey ym. 2009)

• Työn imun ja psykologisen pääoman heikoiksi arvioineet henkilöt ovat

hyötyneet kehittämisestä eniten (Ouneweel ym. 2013)

Oman mielesi ”personal

traineriksi” – valmennus

Kohderyhmänä 18 - 29 -vuotiaat työelämään pyrkivät nuoret

Valmennuspäivien (4) aikana perehdytään kuhunkin psykologisen pääoman ulottuvuuteen sitä koskevien alustusten, esimerkkien ja harjoitusten avulla. Lisäksi välitehtävät Movendos-sovelluksessa sekä chat-keskustelut.

Psykologisen pääoman mittaus kolme kertaa valmennuksen aikana.

13.1.2017

SOSIAALINEN PÄÄOMA

Työpaikan ja työntekijän tärkeä voimavara

Työnilonjulistus 2017 – Ytimessä yhteisö

• https://moniviestin.uta.fi/videot/jkk/tapahtumat/tyonilonju

listus/2017

• Painettu versio:

http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyonilo/Työn

ilonjulistus%202017.pdf

Sosiaalinen pääoma - Työyhteisön tärkeä

voimavara

• Ilmenee yksilöiden ja ryhmien välisissä suhteissa, esimerkiksi yhteisinä

arvoina ja normeina, luottamuksena, tiedonjakamisena ja aktiivisena

toimintana yhteiseksi hyväksi

• Syntyy ihmisten välisessä kanssakäymisessä silloin, kun toimitaan

yhteisten arvojen pohjalta kohti yhteistä päämäärää

Coleman 1990; Oksanen 200

Rakkaan lapsen monet nimet: Yhteisöllisyys, ryhmähenki, me-henki, team

spirit….

Ominaista hyvin toimiville työyhteisöille:

• Myönteinen ja avoin ilmapiiri: voimme olla erilaisia ja silti edistää saman

päämäärän toteuttamista

• Selkeät tehtävät, roolit ja tavoitteet: perustehtävä kaiken ytimessä ja

kirkkaana mielessä

Oksanen ym. 2008

Mistä yhteisöllisyys (sosiaalinen pääoma)

syntyy

Työyhteisö

o Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa

o Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita

o Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät

parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen

lopputulokseen

o Asenteemme on 'toimimme yhdessä'

o Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty

Johtaminen

o Esimieheeni voi luottaa

o Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti

o Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia

Sosiaalisen pääoman vaikutuksia

työuriin ja niiden jatkamiseen

Alhainen• Kielteiset vaikutukset työntekijöiden

terveyteen ja hyvinvointiin

• Kasvanut mielenterveysongelmien (kuten masennus) riski (esim. Sinokki2011; Lahelma ym. 2012; Lallukka ym. 2012; Oksanen ym. 2009)

• Yhteydessä työn lopettamisaikeisiin erityisesti yli 41-vuotiaiden keskuudessa

• Ennenaikainen eläköityminen yleisempää (Henkens ja Leenders2010; Sinokki ym. 2010)

Korkea • Lisää työntekijöiden hyvinvointia ja

vähentää sekä lyhentää sairauspoissaoloja (esim. Hinkkaym. 2013)

• työssä jatkamiseen suhtaudutaan yleensä myönteisemmin (James ym. 2011; van den Berg 2010)

• Vaikuttaa myös mm. asiakastyössä tapahtuvan vuorovaikutuksen laatuun (Perhoniemi & Hakanen 2013)

Case: Vastuuton työntekijä

Suunnittelija S. Kettunen tulee ja menee

työpaikalla mielensä mukaan. Hän tekee

työnsä omaan tahtiinsa piittaamatta siitä,

sotkeeko hänen myöhästymisensä muiden

aikatauluja tai vaikuttaako hänen

poissaolonsa muiden työkuormaan.

Kettunen saattaa saada dramaattisia

raivokohtauksia tai heittäytyä marttyyriksi.

Hän töksäyttää usein mielipiteensä niin

että työtoverit pahoittavat mielensä, eikä

hän piittaa esimiehensä puheista.

Toisaalta Kettunen on erinomaisen osaava

tehtävässään, eikä esimies siksi

haluakaan aina puuttua asiaan, vaikka

syytä olisikin.

• Mikä on tällaisen käytöksen merkitys työyhteisölle?

• Miten tätä työntekijää ja hänen käytöstään voisi lähestyä rakentavasti

a) kollegana

b) esimiehenä

Jokainen työntekijä kehittää

työpaikkansa yhteisöllisyyttä

• Sitoutuminen omaan työhön, sen tekeminen ja kehittäminen

• Vuorovaikutustaidot ja muut sosiaaliset taidot; reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen

• Yhteistyötaidot; aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä

• Vastuunkantamisen taito; työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen

• yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä ja pyydetään palautetta, jos se on unohtunut

• mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi

• valmiudet kohdata muutoksia ja toimia tarkoituksenmukaisella tavalla muutostilanteissa

• aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön

• kyky johtaa itseään, priorisointi- ja ajanhallintataidot

• lojaalisuus työnantajaa ja työryhmää kohtaan

Baron 1998, Keskinen 2005, Manka 2007

Esimiehen keinot

• Oikeudenmukainen ja reilu työn organisointi

• Työntekijöiden mukaanottaminen päätöksentekoon

• Esimerkillisyys, luotettavuus, johdonmukaisuus ja päätösten läpinäkyvyys

• Tunneälykkyys, psykologinen ja emotionaalinen tuki

• Työntekijöistä huolehtiminen

• Valtuuttaminen ja innostaminen, älyllinen inspirointi

• Optimismin johtaminen – myönteisen ilmapiirin vaaliminen

Manka & Larjovuori 2013

Yhteisöllisyyttä vahvistaa myös

• positiivinen vuorovaikutus: ystävällisyys, kiitollisuus,

hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket, hyvien tekojen

purkki,– minkälaisia puhetta teidän työpaikallanne

liikkuu?

• Ongelmat esiin turvallisessa ympäristössä = kissa

pöydälle: hernetunti, huutohetki…

Lähteitä

Manka, Larjovuori & Heikkilä-Tammi. 2014. Voimavarat

käyttöön - Miten kehittää psykologista pääomaa?

http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1789/Voimavara_kayttoon_

-_miten_kehittaa_psykologista_paaomaa.pdf

Manka & Larjovuori. 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen - opas

työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen

http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1149/Sosiaalinen_paaoma_opas.

pdf

Larjovuori R-L, Manka M-L, Nuutinen S. 2015. Inhimillinen pääoma. Työhyvinvointia, tuloksellisuutta,

pidempiä työuria. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:5

Kiitos

Työn ja oppimisen iloa vuoteen 2017!