22. vuosikerta 2/2016

Kustannussäästöjä tehokkaalla pelto-logistiikalla ja palkokasvien käytöllä

Kasvinsuojeluruiskujen testaus

Ehdota maakuntasi vuoden maisematekoa

Ruokintakartoitus - enemmän maitoa vähemmällä rahalla?

71418

5

2

Lehden julkaisija:ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 JoensuuLehti ilmestyy v. 2016 seuraavaksi viikolla 37 ja 47Toimitus:Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.netSivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427 marko.natri@proagria.fiEtusivun kuva: Anna Liimatainen

Ohjelmakaudesta on kaksi vuotta mennyt, silti

Vielä on hyvää ”peliaikaa” jäljellä

Haastava ohjelmakauden alku

EU ohjelmakauden alku on ollut monella rintamalla katsottuna haasta-vaa aikaa tuotantosuunnasta riippumatta. Maidontuottajat ovat kokeneet vuoden 2015 aikana saman tiukan talouden pidon haasteen, johon lihan-tuottajat ja peltoviljelijät ovat saaneet tottua jo pidemmän aikaa.

Ohjelmakauden aloittaminen on ollut haasteellista myös hallinnon uu-sien tietojärjestelmien käyttöönoton suhteen. Hyrrä on pyörinyt hyvin vain puisella versiolla. Vuoden 2015 lopulla saatiin kuitenkin korkattua jo en-simmäiset maatalouden investointitukipäätökset. Vuoden 2016 aikana on varmaan jo lupa odottaa järjestelmän sujuvampaa toimintaa.

Tiukassa taloudellisessa tilanteessa jämäkät suunnitelmat

Investointituet ovat tällä ohjelmakaudella hyvällä tasolla. Avustuspro-sentit ovat nousseet edelliseltä ohjelmakaudelta esimerkiksi tuotantoraken-nusinvestoinneissa 25 prosentista 35 prosenttiin. Nyt on hyvä aika tehdä suunnitelmia tällä ohjelmakaudella toteutettavista investoinneista. Tukijär-jestelmä suosii samaan aikaan haettavia investointipaketteja. Avustus on 5 % korkeampi, kun haetaan yhtä aikaa esim navettainvestoinnin kanssa myös laakasiilojen, lietesäiliöiden ja rehuvarastojen investointitukea. Pitää muistaa, että ohjelmakauden tässä vaiheessa on vielä mahdollista toteut-taa investointeja neljä vuotta hakemalla lisäaikaa hankkeen toteuttamiselle.

Monella tilalla on nyt edettävä pienin askelin kohti tavoitteita, koska ta-loudellinen liikkumavara on pieni. Nyt on hyvä laittaa vaikka peltoviljelyä kuntoon. Mm Neuvopalvelujen avulla on mahdollista saada apua edullises-ti, kun tilalla lähdetään parantamaan satotasoa.

Hyvä tuotannon lisäyssuunnittelu vaatii tällä tuotannon kannattavuus-tasolla vahvaa ennakkosuunnittelua. Hyvissä ajoin on syytä selvittää inves-tointien kustannusarvio ja koko tuotannon lisäämiseen sitoutuva pääoma. Huonetilaohjelmalla ja kustannusennusteella sekä likvi laskelman ensim-mäisellä versiolla voidaan jo käydä hyvin pankkineuvotteluja investointien toteuttamisesta.

Yhteistyössä on voimaa ja kustannusten säästömahdollisuuksia

Investointeja suunnitellessa kannattaa katsoa myös avoimesti ympäril-leen. Tilan oman investoinnin vaihtoehtona voi olla esimerkiksi maidon-tuotannon yhteinen osakeyhtiö tai maamiesseuran yhteinen kimppakui-vuri. Aina kannattaa miettiä sijoitanko omaan yhden robotin navettaan omia pääomia/vakuuksia noin 1,2 milj EUR, vai sijoitanko oman pääoman ehtoista rahoitusta yhteisnavettaan 100 000-200 000 EUR. Molemmilla vaihtoehdoilla saan yhden robotin verran, joko osuutta yhteisnavetassa tai oman navetan. Yhteisnavetassa on vielä olemassa tehokkuusetu ja useam-man ammattilaisen näkemys tuotannon kehittämisestä.

Antero StedInvestointipalveluiden asiantuntija

ProAgria Pohjois-Karjala

Osaamisella turvaa ja varmuutta, sähköisyydellä helppoutta

Kuluvan vuoden aikana olemme kehittäneet pal-velujamme asiakastarpeen pohjalta. Jatkossa pidäm-me asiakkaistamme entistä paremmin huolta. Uusien palvelujen tavoitteena on antaa asiakkaalle mielen-rauhaa ja siksi puhumme usein huoleton palveluista. Esimerkiksi Tukihaun Turva-Palvelua on mahdollista tu-kihakemuksen täytön lisäk-si laajentaa mahdollisen tu-kitarkastuksen varalle sekä syysilmoituksen tekemiseen. Myös vakuutusturvamme on muihin toimijoihin näh-den kattavampi. Toki asian-

tuntijoidemme osaamisen ylläpito on ensisijaista vahinkojen välttämiseksi. Varmistamme asiantuntijoiden osaamisen koulutusten lisäksi tukihakutentil-lä, jonka kaikki tukihakua tekevät asiantuntijamme suorittavat.

Tuleva tukikausi tuo haasteita ajankohdan muuttuessa kasvukaudelle muiden maatilojen kiireisten töiden keskelle. Nyt jos koskaan kannattaa va-rata aika tukihakuun ajoissa. Joustavimmin tukihaku onnistuu ensin asiat yhdessä kasvotusten tai webexillä sopien ja päivityksen kevättöiden edetes-sä asiantuntijoille soittaen tai sähköisesti toimittamalla. Kiireisessä seson-gissa, joka on nyt niin pelloilla kuin tukihaussa samaan aikaan, sähköiset työkalut tuovat luvattua helppoutta ja ajansäästöä, joka kannattaa hyö-dyntää. Sähköiseen palaveriin asiantuntijaa pääsee tapaamaan kotikoneen ääreltä vaikka haalarit päällä ilman toimistolla käyntiin kuluvaa matka-ai-kaa. Kokousyhteyden muodostamisessa asiantuntijamme auttavat mielel-lään. Kuvayhteyden toimiessa on ääniyhteys tarvittaessa mahdollista ottaa myös puhelimella.

Olemme vuosian ajan panostaneet asiakastiimityöhön. Nyt voimme sa-noa, että toiminnan vaikutukset näkyvät toimintaan sitoutuneiden asiak-kaidemme tuloksissa. Asiakastiimit tuovat tuloksia niin kriisinhallinnassa, investointitilanteessa kuin myös määrätietoisessa pitkäjänteisessä kehitys-työssä. Tärkeintä toimintatavassa on asiantuntijoiden ja asiakkaan yhtei-nen sitoutuminen asiakkaan tavoitteisiin ja sen toteuttamisen edellyttämiin toimenpiteisiin. Onnistumisten kautta motivaatio yhteiseen tekemiseen lu-jittuu tiimissä ja innostus tarttuu. Jos ei ole valmis muuttamaan toimin-tatapoja ja kyseenalaistamaan nykyisiä tapoja tehdä asioita, ei voi saada muutosta aikaiseksi.

Katri Kostamotoimitusjohtaja

ProAgria Pohjois-Savo

3

KoneAgria jälleen JyväskylässäKoneAgria-näyttely pidetään

tänä vuonna 6.- 8.10. Jyväsky-län Paviljongissa. Jyväskylässä näyttelyn painopiste on karja- ja nurmitaloudessa. Esillä ovat ko-neiden ja laitteiden lisäksi eri-laiset maatalouden tarvikkeet, tuotantopanokset sekä palvelut. - Ennakoitavissa on, että tämän-kin syksyn näyttelystä on tulossa yksi vuoden tärkeimmistä maa-talouden ammattitapahtumista, sanoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka.

Näyttely on säilyttänyt arvos-tuksensa maatalouden ammatti-laisen keskuudessa. Viime vuon-

na Tampereella pidetyn näytte-lyn kävijätutkimukseen (Tieto-ykkönen Oy) vastanneista 96 % oli valmis suosittelemaan näyt-telyä muillekin.

KoneAgria on koneiden ja laitteiden erikoisnäyttely maa-talouden ammattilaisille. Sen järjestävät ProAgria Keski-Suo-mi ja ProAgria Länsi-Suomi. Tä-män vuoden näyttely on järjes-tyksessään kahdestoista.

Tule sinäkin Jyväskylään!

Halpa ruoka on Euroopan Union maatalouspolitiikan ta-voitteita. Tämä tavoite on toteu-tunut, jopa ylittynyt esim. Suo-messa kulutusmenoista ruokaan käytetään enää vain hieman rei-lu 10 % kotitalouksien tuloista. Maatalouspolitiikan tavoitteena on turvata viljelijöille riittävä tu-lotaso. Maanviljelijöille anne-taan korvausta EU:n maatalous-tukijärjestelmästä, jotta halpaa maailmanmarkkinahintaista ruo-kaa pystytään tuottamaan. Tuki-järjestelmän pitäisi myös antaa tuotannon edellytykset heikoim-mille viljelyalueille kuten Suomel-le. Näissä tavoitteissa EU:n maa-talouspolitiikka on epäonnistu-nut. Maatilojen taloustilanne on heikoin vuosikymmeniin, joka on seurausta maataloustuotteiden markkinahintojen jyrkästä las-kusta, Venäjän viennin romah-duksesta ja EU-maatalouspolitii-kan muutoksista. Uuden ohjel-makauden toimeenpanon epä-onnistuminen mm. tukien mak-suissa ovat pahentaneet tilannet-ta vielä lisää.

Viljelijät ovat lähteneet joukol-la liikkeelle. Iskulauseita; ei vil-jelijöitä, ei ruokaa on näkynyt banderolleissa viime aikoina niin Brysselissä kuin Helsingissäkin. Viimeksi viljelijät marssivat trak-toreiden kanssa Ruotsissa. Koko eurooppalainen maatalous on kriisissä. Pahin tilanne on hei-koimmilla viljelyalueilla ja mais-sa joihin Venäjän pakotteet iski-vät eniten, eli Suomessa ja Balti-an maissa.

Kassavirrat on selvitetävä

Kriisi on tiedotettu, mutta miten se voitetaan ja mitä itse

voimme tässä tilanteessa teh-dä? Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Tärkeintä on tahto selviytyä ja omasta toimintakyvystä huoleh-timinen.

Yrittäjä voi itse vaikuttaa oman yrityksensä ratkaisuihin. Siksi oma panos on hyödyllisintä käyt-tää juuri oman yrityksen asioiden järjestämiseen. Nyt, jos milloin on käytävä läpi kustannukset ja tuotanto. On selvitettävä voiko kuluja karsia niin, että tuotanto ei kärsi ja onko omassa tuotan-nossa tehostamisen varaa. Voiko investoimalla parantaa vielä te-hokkuutta ja sitä kautta kannat-tavuutta? Omille näkemyksille on hyvä hakea vahvistusta asian-tuntijoiden kautta. Pohjois-Kar-jalassa niin kuin Pohjois-Savos-sakin voi tilanpidon kehittämi-seen saada taloudellista tukea kuntien myöntämän maaseudun kehittämisrahan kautta. Maaseu-dun kehittämisrahasta voi kysyä omasta maaseutupalveluyksi-köstä. Myös kehittämishankkeet ovat vähitellen käynnistymässä ja tuovat uutta resurssia kehittä-mistyöhön.

Maksuvalmius kuntoon, mistä tingitään

Kannattavuuskriisissä ensin pitää hoitaa maksuvalmius kun-toon. Heikko kannattavuus on imenyt tilojen rahavarat kuiviin ja laskujakin on alkanut jäädä rästiin. Maksamattomat laskut ovat iso henkinen rasite yrittäjäl-le, kun yrittäjä voi huonosti voi myös yritys huonosti. Maksu-valmiuden kuntoon laittaminen lähtee oman tilan tilanteen kar-toittamisella sekä hyvin ja rehel-lisesti laaditun rahavirtalaskel-man tekemisellä. Lasketaan tu-

lot ja menot, sen jälkeen tehdään päätökset mitä maksuvalmiuden eteen tulee tilatasolla tehdä. Ky-syimme Pohjois-Savon MTK:n jä-seniltä miten he ovat toimineet maksuvalmiuden säilyttämiseksi. Eniten oli tingitty yksityistalou-den menoista, toiseksi eniten oli lisätty puun myyntiä ja kolman-nella tilalla oli tuotantopanos-ten hankintojen lykkääminen. Laskujen eräpäivien siirto ja lai-najärjestelyt olivat seuraavilla si-joilla. Useimmilla oli käytössä nämä kaikki vaihtoehdot. Kaikki ratkaisut ovat aina tilakohtaisia. Kassabudjetti oli vain 15 % vas-tanneista tiloista käytössä, mikä on yllättävän pieni määrä. Bud-jetointi antaa omalle toiminalle ja päätöksenteolle vakaamman pohjan ja ehkä myös selvemmän näkemyksen kuinka tulevaisuu-dessa pärjätään. Pankkien kans-sa rahoituksen järjestelyt olivat sujuneet pääsääntöisesti hyvin, vain 5 % vastanneista oli ollut ongelmia pankin kanssa. Tämä on rohkaiseva tieto. Pankeilla on vielä luottamusta maatalouttam-me kohtaan.

Lainarahoituksen turvin emme kuitenkaan voi jatkaa loputto-miin. Maatalouden kannattavuu-teen on saatava pysyvä käänne parempaan. Suurimmat rahavir-rat tulee jatkossakin markkinoil-ta. Tuottajien asemaa markki-noilla on vahvistettava. Se on po-liittisen päätöksen teon vallassa. Kaupan ja kuluttajien on kannet-tava myös vastuunsa. Tässä ti-lanteessa näistä kahdesta kiitos kuluu kuluttajille, kaupan pitää vielä lukea läksynsä uudelleen. Tuottajien omistamien yritysten toiminta on kehitettävä niin, että ne pärjäävät niin koti- kuin vien-timarkkinoilla ja kykenevät tilit-

tämään korkeimpia tuottajahin-toja. Tänä vuonna emme juuri pääse korkeimpiin tuottajahin-toihin, käänne parempaan kes-tää useamman vuoden. Hinto-ja tulevaisuudessa nostaa ruuan kasvava kysyntä maailmalla.

Koska markkinoiden kautta tuottajien taloustilanteen korjaa-minen vie aikaa tarvitaan myös muita keinoja. Lainarahoitus on tarpeen akuutin maksuvalmius ongelman hoitamiseen. Olemme esittäneet korkotukilainojen ly-hennysvapaita ja vakauttamislai-noituksen järjestämistä. Vakaut-tamislainoituksen takaaja olisi valtio. Vastaavia toimia on tehty mm. Italiassa.

Tukien uudelleen kohdentamista

Tukien määrä ei ole nousus-sa, mutta kohdentamalla tuet nykyistä paremmin itse tuotan-toon saisimme tukieroille mer-kittävästi parempaa vastinetta kuin nykyisessä tukijärjestelmäs-sä. Nämäkin asiat ovat poliittis-ten päätösten takana ja korjaus-ta voidaan jo odottaa 2017 kun tehdään välitarkastusta nykyisel-le ohjelmakaudelle. Tärkein yksit-

täinen asia tukipuolella on saada tukimaksuille eräpäivät ja mak-sut viljelijän tilille annettuna erä-päivänä.

MTK vaatii valtiolta vähintään 100 miljoonan euron kriisipaket-tia maatalouden pelastamiseksi talousahdingosta. Paketin pää-osa on EU:n myöntämä oikeus kansalliseen tukeen. Sen lisäk-si paketti pitää sisällään maata-loustukien leikkausten perumi-sia, kiinteistöveron alennuksen, polttoaineveron palautuksen ko-rottamisen, tukea lomitukseen ja jaksamiseen sekä erilaisia keinoja rahoituksen järjestämiseksi ja vel-kojen hoidon keventämiseksi.

Lisäksi MTK edellyttää hallituk-selta toimia, joilla parannetaan kotimaisen ruuan asemaa julkisis-sa hankinnoissa ja kaupassa sekä vähennetään byrokratiaa.

Ymmärryksen ja myötätun-nun sijaan viljelijät tarvitsevat nyt päätöksiä, jotka näkyvät suoraan rahana viljelijän pankkitilillä. Näillä päätöksillä on kiire.

Jari Kauhanentoiminnanjohtaja

MTK Pohjois-Savo

Ei viljelijöitä, ei ruokaa!

Viime vuonna KoneAgria pidettiin ensimmäistä kertaa Tampereella. Tänä vuonna näyttelypaikkana on jälleen Jyväskylä. Kuva: Janne Parri.

4

Muutoksia kevään 2016 tukihaussa:

Kevään tavoitteelliset maksuajankohdat: (mavi)

Maaliskuu:- Luonnonhaittakorvaus 2. erä (15 %)- Nuoren viljelijän tuki EU 1. erä (90 %)- Yleinen hehtaarituki, nuorten viljelijöiden tuki

(kansallinen)

Huhtikuu: - EU:n lammas- ja vuohipalkkio- Eläinten hyvinvointikorvaus (=eläinten hyvinvoinnin tuki- Kansalliset kotieläintuet, lopullinen tuki ja ennakot

vuodelle 2016

Kesäkuu:- Perustuki 2. erä 20 % (+ viherryttäminen ja nuoren viljelijän

tuki á 10 %)- Ympäristökorvaus 2. erä (vähintään 20 %)- Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus kokonaan- Luonnonmukainen tuotanto 2. erä (vähintään 20 %) +

kotieläinkorotus- EU:n lypsylehmäpalkkio 2. erä- EU:n nautapalkkio 2. erä

• päätukihaun arvioidaan tänä keväänä alkavan huhtikuun puolessa välissä ja olevan auki 15.6.2016 asti.

• Erillistä kylvöalojen muutosil-moitusta ei tänä keväänä ole käytössä vaan mahdolliset muutokset tehdään lähettä-mällä korjattu tukihakemus uudelleen. VIPU- palvelu hel-pottaa muutosten tekemistä

• Peruslohkojen yhdistämiset ja jaot kannattaa tehdä valmiik-si hyvissä ajoin, jotta tukihaun avautuessa uudet peruslohko-tunnukset olisivat käytössä

• Yhteys tukiasiantuntijaan kai-

Tuotannon ohjauksesta apuja arkeen

Maidontuotantotilojen kilpai-lukyky kasvaa vuosi vuodelta, jonka vuoksi yrittäjän on pysyt-tävä tilanteen tasalla. Säännöl-lisesti tulisi pysähtyä tarkastele-

maan tehdyn työn tuloksia. Käy-tettävissä on paljon tietoa tuo-tannon tilasta, jota pitää osata analysoida, tulkita ja muuttaa mahdolliset epäkohdat raporteil-

Ota yhteyttä alueesi ProAgriaan.

Tiedolla Tuloksia - tiedonvälitystä maaseudulle ja maaseudusta

EU:n maatalouspolitiikan uu-distus, muuttuneet säännökset maatalousyritysten investointi-tuissa vuonna 2015 ja tulevat muutokset SPV toimenpiteissä vaikuttavat merkittävästi poh-jois-karjalaisten maatalousyrit-täjien arkeen. Lisäksi yhä kallis-tuvat tuotantokustannukset ja alenevat tuotteiden hinnat pa-kottavat maatalousyrittäjät miet-timään tilanpidon strategioita uudella tavoin. Tiedon tarve toi-minnan kehittämismahdollisuuk-sista on huutava. Maataloustu-kijärjestelmillä (EU-tuet, spv, in-vestointi) on ratkaiseva merkitys maataloutta harjoittavien tilojen kannattavuudelle. Maatalousyrit-täjien kannalta tukijärjestelmissä tapahtuvat muutokset, tukivaati-musten tulkinta ja niiden yhteen-sovittaminen sekä käytännön tuotantotoimintaan soveltami-nen sekä tietojen päivittäminen on erittäin haasteellista.

Pohjois-Karjalaisen maaseu-dun tuottavuus ja elävyys edellyt-tää myös sukupolvenvaihdoksia ja muita maatilayrityksen omis-tuksensiirtoja, ellei jatkajaa ole olemassa omasta takaa. Inves-toinneilla on suuri merkitys tilo-jen tuottavuuteen ja elinkeinon houkuttelevuuteen. Kannattava tuotanto, onnistunut investointi- tai yrittäjänvaihdosprosessi var-mistavat yrityksen jatkuvuuden ja sitä kautta pitää yllä elävää ja tuottoisaa maaseutua. Maatilat

ja maaseutuyritykset ovat osa yh-teiskuntaa, jolloin vuorovaikutus paitsi tavarantoimittajien ja ja-lostajien, niin myös viranomais-ten ja kuluttajien kanssa on tär-keää. Nämä aiheet taustoittavat tammikuussa 2016 käynnistettyä Tiedolla Tuloksia – tiedonvälitys-hanketta.

Hanke järjestää info tilaisuuk-sia, toteuttaa sähköistä tiedotus-ta eri muodoissa ja ideoi tietoil-tamia tuottaja-kuluttaja suhtei-den edistämiseksi.

Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto, valtio sekä kunnat ja hanketta hallinnoi Pro-Agria Pohjois-Karjala ry ja sitä toteutetaan yhteistyössä kuntien, ELY:n ja MTK:n kanssa.

Marja Pulkkinenhankevastaava

ProAgria Pohjois-Karjala

kissa muutostilanteissa mini-moi virhemahdollisuudet

• Ympäristösitoumusten korva-ustasoihin tulee muutoksia. Saneerauskasvien ilmoittami-nen on rajattu 25%, kerääjä-kasvien 25%, lietelannan si-joittaminen 60% sekä ravin-teiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen 60%.

• Talviaikaisen kasvipeitteisyy-den prosenttiosuutta eivät nosta suojavyöhykkeet, mo-nivuotiset ympäristönurmet, luonnonhoitopellot, viherlan-noitusnurmet, saneerauskas-vit, monimuotoisuuspellot ja

katetut puutarha-alat.• Uusia suojavyöhykkeitä ei

tänä keväänä voi enää ilmoit-taa, jo ilmoitetuilla on 5 vuo-den säilyttämisvelvoite.

• ympäristökorvauksen mu-kaisiin kesannoitujen alojen (luonnonhoitopellot, suoja-vyöhykkeet, viherlannoitusnur-met ja monivuotiset ympäris-tönurmet) nurmivuosien las-kenta muuttuu. Nämä kasvit eivät katkaise nurmivuosien laskemista, vaan uuden tulkin-nan mukaan vain keskeyttävät nurmivuosien laskennan edel-tävälle tasolle.

ta korjaaviksi toimiksi arjen aska-reisiin. Tuotannon ohjaus palve-lussa sukelletaan raportteihin ja etsitään mahdolliset pullonkau-lat tuotannosta, jotta tuotannol-la olisi selkeät suunnat tarvitaan tavoitteita sekä päämääriä. Tuo-tannolle asetetut tavoitteet oh-jailevat konkreettisia toimia joka-päiväisessä työssä ja tavoitteiden mukaan valikoituvat myös työka-lut joilla edistymistä seurataan ja joiden avulla tavoitteet ovat saa-vutettavissa.

Kuljetaan yhdessä yrittäjän rin-nalla arjessa; ennaltaehkäisemme, ratkaisemme ongelmia, mietimme sujuvampia tai toimivampia tapo-ja hoitaa muun muassa navetan töitä. Yhteistyössä on voimaa!

Saatko kaikki tehot irti laitumesta?

Näin hyödyt➜ Hyvät ja tasaiset vierotuspainot➜ Varmistat laadukkaan laidunrehun

riittävyyden ➜ Suunnittelulla huolettomuutta

laiduntamiseen➜ Saat selkeät toimenpideohjeet

laiduntamisen kehittämiseen

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti.

Varmista asia uuden Laidunkartoituksen avulla

Palvelussa keskitymme laiduntavien emolehmätilojen laitumien kunnon ja tuottavuuden varmistamiseen. Laiduntamisen onnistuminen näkyy välitystilillä euroina. Taloudellisinta on tehostaa toimintaa jo pellolla.

Yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa tehtävä kasvusto-käynti on hyvä keino varmistaa hyvä laidun. Pohditaan yhdessä laidunnuksen parhaat käytännöt ja tehdään toimenpidesuunnitelma sujuvaan laiduntamiseen!

Ota yhteyttä tai lue lisää osoitteestawww.proagria.fi/laidunkartoitus

Kuv

a X

XX

Laidunkartoituksen hinta on 300 € + alv. Hintaan sisältyy asian-tuntijan käynti tilallasi sekä kirjallinen raportti toimenpide-ehdotuksineen.

5

Ruokintakartoitus – enemmän maitoa vähemmällä rahalla?

Miksi?

Karjan rehukustannukset ovat suurin maidontuotannon meno-erä ja ruokinnan onnistuminen vaikuttaa koko tilan tulokseen. Ruokinnan taloudellisuus kan-nattaa siksi varmistaa aika-ajoin. Oleellisinta on saada maito-tuottoa ylös ja rehukustannusta alas. Hyvä seurattava mittari on oman karjan maitotuotto-rehu-kustannus. Se kertoo heti, miten taloudellisesti karja muuntaa re-hut maidoksi. Säilörehujen mär-kyys sekä alentuneet valkuais- ja kivennäispitoisuudet vaativat ai-empaa enemmän ruokinnan to-teutukselta. Kotoisten rehujen analysoinnin merkitys ja ruokin-nan seurannan tärkeys ovat kulu-neen talven aikana korostuneet. Ruokintakartoituksella saadaan nopeasti ja helposti reaaliaikai-nen tieto ruokinnan oikeellisuu-desta ja taloudellisuudesta ja mahdollisille ongelmille voidaan löytää syitä. Riippumaton näkö-kulma ruokinnasta sekä vertailu muiden yritysten tunnuslukuihin antavat hyvän pohjan jatkotoi-menpiteille. Eläinten terveys ja

tuotos paranevat ja rehut käyte-tään tehokkaasti ja kustannuste-hokkaasti maidon tuottamiseen.

Milloin?

Ruokintakartoitus kannattaa tehdä, jos vähänkin miet-tii, onko ruokinta tasa-painossa. Jos karjas-sa on tavanomais-ta enemmän tai yllättäen lannan löysyyttä, leh-mät eivät kul-j e normaa-l i in tapaan robotilla, tankkimai-don määrä tai pitoisuus heilahtele-vat totuttua enemmän tai lehmät eivät voi hyvin. Ruokinta-kartoitus antaa vastaukset, mitä ravintoaineita leh-mät saavat tarpeeseen-sa nähden sopivasti ja mistä mahdollisesti on puutetta. Lop-

putulemana selviää, onko käy-tössä oikeanlainen täydennysre-hu niin hinnaltaan kuin koostu-mukseltaan ja tuleeko säilörehun hyvä laatu hyödynnetyksi par-haalla mahdollisella tavalla.

Mitä tehdään?

Uudessa Ruokin-takartoituksessa

tehdään Päivä-laskelma, joka on saanut hy-vää palautet-ta asiakkailta. KarjaKom-passilla teh-tävänPäivä-laskelman kehittämi-seen osallis-tu i va t neu -vonnan lisäksi

suomalaiset ko-tieläintutkijat ja

meijerit. Nopeas-ti tehtävä Päivälas-

kelma antaa reaaliai-kaisen tiedon ruokinnan

biologisesta oikeellisuudesta ja kannattavuudesta. Maitoyrit-

täjälle se tarjoaa luotettavan pohjan ruokinnan suunnittelulle ja toteutukselle karjassa ja var-muuden sen toimivuudesta. Ruo-kintakartoitus ei sisällä ruokin-nan suunnittelua, joten palvelu soveltuu erinomaisesti yrittäjille joille ruokinnan suunnittelun te-kee yrittäjä itse tai esimerkiksi re-huvalmistaja.

Lähtötiedoiksi tarvitaan karjan tuotos- ja rehujen kulutustiedot yhden päivän ajalta. Laskelman tuloksia vertaamme tilakäynnillä karja- ja rehuhavaintoihin. Pro-Agrian ruokinta-asiantuntijoiden kokemus ja tietotaito ovat käy-tettävissäsi sekä rehujen hyväksi-käyttöä, tuotoksia että ruokinnan kannattavuutta pohdittaessa.

Tuottoa ja hyvinvointia RuokinnanOhjaus

–palveluiden avulla!

Kysy lisää:ProAgria Pohjois-Karjala

Minna Norismaaminna.norismaa@proagria.fi

p. 040 301 2431

ProAgria Etelä-SavoLiisa Heinonen

liisa.heinonen@proagria.fip. 043 824 9506

ProAgria Pohjois-SavoEveliina Turpeinen

eveliina.turpeinen@proagria.fip. 040 523 0932

Lähtötietoina tarvitaan:Päivän maitotuotos ja pitoisuudetPäivän rehut

Tuloksena saadaan:Ravintoaineiden saantiRavintoaineiden hyväksikäyttöMaidontuotannon talous

Jos miettii, maksaako liikaa karjan ruokinnasta vai pitäisikö vaih-taa ruokintamuotoa kokonaan, kannattaa ottaa yhteyttä ProAgrian asiantuntijoihin tai antaa suoraan nettisivuilla tiedot Päivälaskelmaa varten ja tilata palvelu lähettämällä lomake. Ruokintakartoituksesta enemmän osoitteessa www.proagria.fi/ruokintakartoitus.

Ruokintakartoitusta laajemmassa Ruokinnan ohjaus -palvelussa, jossa ruokintaa suunnitellaan ja seurataan sovituin määräajoin, voi-daan mahdollisiin poikkeamiin reagoida nopeasti ennen tuotosnot-kahduksia.

Emolehmätilojen laidunnus tehokkaaksi ja tuottavaksi

ProAgria keskuksissa aloitti vuoden 2016 alussa seitsemän emolehmä- ja lihanautatiloi-hin erikoistunutta asiantuntijaa. He keskitty-vät toiminnassaan palveluiden tuottamiseen emolehmä- ja lihanautatiloille. Heidän kaut-taan voi tilata palveluita ruokinnan, viljelyn ja talouden osalta.

Ensi kesäksi emolehmätiloille tulee uutena palveluna laidunkartoitus. Jos emolehmätilaa askarruttaa, saako se laidunnuksesta kaikki te-hot irti, niin kannattaa olla yhteydessä oman alueen lihanauta-asiantuntijaan. Laidunkar-toituksessa käydään tilalla arvioimassa laitu-mien kasvustoja ja tehdään toimenpidesuun-nitelmaa laidunnuksen kehittämiskohteista nykytilan arvioinnin kautta.

Laidunrehu on kuitenkin suurimmalle osal-le emolehmätiloista tärkein rehu, jonka avul-la vasikoiden vieroituspainot saadaan hyväksi. Huonosti tuottava laidunrehu aiheuttaa vasi-koiden alhaisen päiväkasvun ja matalan vieroi-tuspainon ja näistä aiheutuva rahallinen me-netys voi olla tuhansia euroja. Kannattaa siis käydä asiantuntijan kanssa läpi, onko omalla tilalla laidunnus toteutettu taloudellisesti jär-kevimmin.

Laidunkartoituksen hinta on 300 EUR + ALV ja hintaan sisältyy laitumien kartoitus tila-käynnillä sekä toimenpide-ehdotukset laitumi-en tuoton parantamiseksi.

Seuraavat henkilöt tekevät emolehmätilojen

laidunkartoituksia alueellasi

Pohjois-KarjalaHelena Kämäräinen

p. 044 362 7846 (pohjoisosat)Jaana Piippo

p. 043 825 2682 (eteläosat)

Pohjois-SavoJaana Piippo

p. 043 825 2682Etelä-Savo

Outi Kiesilä p. 0400 693 090

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Kuumakäsittelyä kestävä elävä hiiva

Lisätietoja, ota yhteyttäOy Farmika Ab08700 Lohja

●

● ●

●

Valmistaja

Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja

6

lähtökuopissa Pohjois-KarjalassaMaakunnassa on alkamas-

sa EU:n maaseuturahaston, val-tion, alueen kuntien ja meijerei-den tuella kolmivuotinen kou-lutushanke maitotilayrittäjille ja yrittäjäkumppaneille. Pääteemo-ja koulutuksissa ovat navettain-vestointien edistäminen, tuotta-vuuden parantaminen navetoissa ja pelloilla, yrittäjien yhteistyön lisääminen ja talouden hallinta tiloilla. Maakunnassa asetettu maidontuotantotavoite on 150 miljoonaa litraa maitoa, jonka saavuttamista tuetaan hankkeen toimilla.

Luvassa monimuotoisia koulutuksia

Koulutushanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala ja osa-toteuttajina ovat TTS Työteho-seura, Karelia ammattikorkea-koulu ja Pohjois-Karjalan aikuis-opisto, joiden asiantuntijoiden kaikki tieto ja taito ovat hank-keen käytettävissä. Oppia oste-

taan myös muilta alan ammatti-laisilta kotimaasta tai ulkomail-ta. Koulutuksista pääosa toteu-tetaan ryhmissä eri puolilla maa-kuntaa paitsi koulutustiloissa myös tuotantopaikoissa tiloilla, pellonpientareilla ja navetoissa. Ohjelmassa on myös sähköisiä luentoja ja koulutuksia, joihin voi osallistua kätevästi kotikoneil-ta tai mukana kulkevista laitteis-ta. Vertailutietoa, oppia ja ko-kemuksia haetaan lisäksi muuta-milta opintomatkoilta kotimaas-sa ja ulkomaille.

Ryhmissä tieto jalostuu uudelle tasolle

Teema- ja seminaaripäivien li-säksi tietoa taotaan pienryhmis-sä, jotka toimivat pienemmil-lä tai isommilla alueilla aiheesta riippuen. Ryhmissä asiantuntija-tiedon ja käytännön kokemusten vaihto sujuu tehokkaammin ja voidaan paneutua myös yksityis-kohtiin. Pieni oppimisryhmä liik-

kuu helpommin, jos tulee tarve käydä hakemassa tietoa ja mallia käytännössä vaikkapa aperuokin-nasta, nurmen täydennyskylvöstä tai yhtiönavetan arjesta.

Osallistu ja hae uutta tietoa

Hankkeen toimintaa on aloi-teltu hiljalleen, mutta varsinai-nen toiminta, ohjelmat ja aika-taulutukset näkyvät paremmin vasta tuonnempana. Kannattaa tarttua mukaan ja ottaa ajan-kohtainen tieto omaan käyttöön.

Anna Liimatainenhankevastaava

ProAgria Pohjois-Karjalap. 040 3012421

Kainuunharmas kantakirjaan – lampureiden ja lammastoimialan odottama päätös

ProAgria Keskusten Liitto on hyväksytty kainuunharmas-lam-masrodun kantakirjaa pitäväksi yhteisöksi Elintarviketurvallisuus-viraston Eviran päätöksellä. Hy-väksyntä tuli voimaan 29.2.2016 ja se on voimassa toistaiseksi. ProAgria Keskusten Liitto pitää kirjaa jalostukseen käytettävien puhdasrotuisten lampaiden ja-lostusarvon määrittämisessä saa-

duista tuloksista sekä eläinten perinnöllisistä erikoispiirteistä ja -virheistä.

– Kantakirjatiedoista ajetaan yksilökohtaisia, tilakohtaisia, alueellisia ja valtakunnallisia yh-teenvetoja. Tiedot auttavat lam-pureita kehittämään omaa eläi-nainestaan sekä toimintaansa ja parantamaan yrityksen tulosta, kertoo palveluryhmäpäällikkö

Henna Mero ProAgria Keskus-ten Liitosta.

Yksi kolmesta alkuperäisrodusta

Kainuunharmas -lampaiden kantakirjaus pohjautuu rodun omaan ohjesääntöön. Eläin kat-sotaan puhdasrotuiseksi, jos sen vanhemmat ovat vähintään kah-dessa suoraan takanevassa pol-vessa kainuunharmaksia. Puh-dasrotuinen kainuunharmas voi-daan hyväksyä varsinaiseen kan-takirjaan sen täyttäessä yleisvaa-timukset. – Lampaalla tulee olla hyväksyttävä rakenne, pässin on oltava siitoskykyinen ja uuhen on ainakin kerran karitsoinut. Tällä hetkellä tuotosseurannan rekiste-riin on merkitty 731 kainuunhar-mas uuhta. Kantakirjaus helpot-taa myös pässin valintaa, sanoo lammastuotannon asiantunti-ja Kaie Ahlskog ProAgria Etelä-Suomesta.

Jalostuksella pyritään säilyt-tämään itse rotu, sen seitsemän pässilinjaa (A, I, L, M, P, R ja T) ja rodunomainen väritys sekä hyvät maisemanhoito-ominai-suudet. Lisäksi jalostuksessa py-

ritään ylläpitämään hyviä hedel-mällisyysominaisuuksia ja paran-tamaan lihantuotantokykyä sekä villa- ja turkisominaisuuksia niin, että kaikkien alkutuotteiden laa-tu vastaisi sekä niitä jalostavan teollisuuden, että kuluttajien toi-veita. – Tavoitteisiin pyritään te-kemällä tarkkailua seuraavista ominaisuuksista hedelmällisyys, emo-ominaisuudet, kasvunope-us, teurasominaisuudet, terve-ys, rakenne, villan määrä ja laa-tu sekä turkiksen laatu. Vain par-haat yksilöt pääsevät kantakirjan arvoluokkiin (I, II ja III). ProAg-ria asiantuntijat tekevät ominai-suuskohtaisia arvosteluja tuotos-seurantatiloilla. Jalostuseläinten myynti voi tuoda huipputiloil-le tärkeän tulomuodon, kertoo Ahlskog.

Käyttöominaisuuksil-taan monipuolinen

Kainuunharmas on suoma-lainen alkuperäisrotu, joka kuu-luu pohjoismaiseen lyhythäntäi-seen tyyppiin. Se on kooltaan keskikokoinen ja voi olla joko sarveton tai sarvellinen. Edusta-jat ovat monivärisiä, mutta tyy-

pillisimmillään ne syntyvät lä-hes mustina ja vaalenevat en-simmäisten elinvuosien aikana. Rotu on hedelmällisyysominai-suuksiltaan erinomainen ja emo-ominaisuuksiltaan hyvä. Ruho-jen teuraslaatu on tyydyttävä. – Harvinaisten värien ansiosta villat ja taljat ovat hyvin kysytty-jä. Kainuunharmas soveltuu hy-vin myös maisemanhoitoon. Ne viihtyvät hyvin pusikoissa ja met-sissä uteliaan luonteensa sekä ketterän liikkuvuutensa ansiosta, kuvailee Ahlskog monipuolista kainuunharmasta.

Lisätietoa

Henna Meropalveluryhmäpäällikkö

ProAgria Keskusten Liittop. 040 589 6202

henna.mero@proagria.fi

Kaie Ahlskoglammastuotannon asiantuntija

ProAgria Etelä-Suomip. 0400 731 811

kaie.ahlskog@proagria.fi

7

Kustannussäästöjä tehokkaalla peltologistiikalla ja palkokasvien käytöllä

Tilakoon kasvattaminen pelto-ja vuokraamalla johtaa mones-ti hajanaiseen tilusrakenteeseen. Lohkoja on paljon ja aikaisem-man viljelyhistorian pohjalta jo-kaisella uudella vuokra-alueella on eri-ikäisiä nurmia ja erilaisil-le viljoille sopivia lohkoja. Haja-naista tilusrakennetta voidaan kuitenkin parantaa luomalla vil-jelykokonaisuuksia. Viljelykier-tosuunnitelma on erinomainen apuväline kokonaisuuksien hah-mottamiseen. Esimerkiksi lypsy-karjatila, jossa säilörehunurmien ikä on 3-4 vuotta ja viljavuosia 1-2 vuotta tarvitsee viidestä seit-semään alueellista viljelykoko-naisuutta. Yhtenäisillä kokonai-suuksilla siementen ja lannoit-teiden jakelu sekä muokkaukset saadaan tehtyä yhdellä kertaa ja samalla voidaan vähentää ko-neiden vaihtoon ja välien ajoon käytettävää aikaa. Myös puinnit ja säilörehun korjuut rytmitty-vät paremmin, kun työt tehdään aluekohtaisesti.

Itä-suomessa peltokuviot si-rottuvat vesistöjen ja mäkien lo-maan. Esimerkiksi kuvan 1 tilalla lohkoista puolet sijaitsee varsin lähellä tilakeskusta, mutta kau-kaisimmalle lohkolle tulee mat-kaa jo 14 kilometriä. Kesän ai-kana esimerkkitilan lohkoille vie-dään yli 80 tn väkilannoitteita ja 6700 m3 lietettä ja kuljetetaan noin 4 miljoonaa tuorekiloa säi-lörehua tilakeskukseen sekä ura-koidaan ajosilppurilla säilörehua myös muille tiloille. Miten aika riittää?

Kuljetuksissa on hallit-tava 102 peruslohkoa.

(Kuva 1)Kuvan tilalle muodostuu 10

viljelyalueen kokonaisuutta, jos-sa kussakin nurmet uusitaan sa-massa rytmissä.. Lannoitus voi-daan nyt suunnitella paremmin maan- ja kasvin tarpeita vastaa-vaksi. Lannoituksessa voidaan käyttää järkevästi myös mui-ta lannoitteita kuin salpietaria ja lietettä. Tällä tilalla korjuuai-kastrategia on suunniteltu perin-teisesti kahdelle korjuulle mutta rytmitetään lypsylehmien ja hie-hojen tarpeen mukaan kahteen jaksoon. Väliin urakoidaan rehua naapuritiloille. Huonosti korjuur-ytmiin soveltuvat alat palataan.. Tehokkaat koneet vaativat leveät liittymät ja hyvät tiet. Säilörehun korjuussa kuormien väli voi olla 5-10 min, mutta kapeat tiet, jos-sa ohittaminen ei onnistu, voivat kolminkertaistaa ajan. Liittymien ja teiden kuntoon laitto onkin ol-lut tilan ensimmäisiä toimia uu-silla vuokralohkoilla. Lisäksi nur-

men uusimisen yhteydessä lohko-ja ojitetaan ja yhdistetään. Näin heikkosatoisten päisteiden osuus pinta-alasta pienenee ja konei-den kasvaneet työleveydet saa-daan täysimääräisesti hyödyn-nettyä.

Aluekokonaisuuksien ja pelto-liikenteen sujuvuuden lisäksi ti-lalla on panostettu työn sujuvuu-teen. Esimerkiksi reilun 50 ha vil-jojen kasvinsuojelu tai syksyllä lo-petettavien nurmien ruiskutus on mahdollista hoitaa yhden työ-päivän aikana. Viidenkymmenen hehtaarin ruiskutukseen tarvitta-va noin 10000 l vesimäärä onkin saata ruiskuun joutuisasti. Tilalle urakoiva ruiskuttaja onkin erityi-sen tyytyväinen 90 mm putkesta 5 bar paineella tulevaan täyttö-veteen sekä selkeisiin lohkokoh-taisiin aineluetteloihin, jotka hel-pottavat ajojärjestyksen suunnit-telua. Tilan laskelmien mukaan lietteen siirto yli 7 km päähän lisää kustannuksia reilu 80 €/ha. Onkin tärkeää, että etäisyyden kasvaessa työt saadaan tehostet-tua sekä vuokratasoa kohtuullis-tettua. Lietteen siirtoa on tehos-tettu siirtovaunulla ja kontilla. Kesällä 2015 lietettä levitettiin esimerkkitilan hallinnassa olevil-le pelloille reilu 3600 m3. Pisim-mille matkoille käytettiin levittä-vän vaunun lisäksi siirtovaunuja ja konttia. Siirtovaunun koko oli 28 m3 ja toisen, siirtoon käy-tetyn lietevaunun koko 10 m3. Kontin koko oli 58 m3 ja kontis-ta täytettiin urakoitsijan 16,5 m3 sijoittava lietevaunu. Tehokkaim-millaan siirtovaunu-kontti ketju toimi neljän kilometrin matkaan. Pidemmällä 10 km matkalla

myös 16,5 m3 vaunu teki siirto-ajoa. Tilalla on vain kaksi liettee-najosesonkia, keväällä viljoille ja ensimmäisen säilörehun jälkeen nurmille. Vuonna 2015 nurmi-alan lieteen ajettiin neljään päi-vään.

Siirtovaunu ja siirtokontti työssään.

(Kuva 2)Kasvilajivalikoimalla voidaan

tukea viljelykokonaisuuksien ra-kentamista viljelykiertoon. Epä-yhtenäisille maalajeille seoskas-vustot antavat paremman sadon kuin puhdaskasvustot. Epäedul-lisimmilla viljelyalueilla, kuten

alavilla pelloilla, kannattaa hyö-dyntää luonnonhoitopeltoja, ke-santoja ja erilaisia maisemaso-pimuksia. Näin epäedulliset pel-lonkohdat eivät määrää liiaksi viljelytoimien ajoitusta tai kasvi-valintaa.

Esimerkkitilalla otetaan tuleva-na kesänä kokeiluun myös herne-vilja vihantakasvustoja. Herneen käytöllä saadaan kokoviljasäilö-rehua paremmin sulaa ja valku-aispitoisuudeltaan lypsylehmien ruokintaan sopivaa säilörehua. Kylvöaika on valittava niin, että kasvusto ehtii valmistua korjuu-kuntoon yhdessä toisen säilöre-hun kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa kahden korjuun stra-

tegiassa vihantakasvuston kylvöä kesäkuun alkupuolella, jos kas-vuun varataan n. 60 päivää. Vi-hantaherneillä kasvuston korjuu onnistuu parhaiten, kun vihanta-herne on kukalla ja vilja taikina-tuleentumisasteella. Jos seokses-sa käytetään ruoka-tai rehuher-neitä joihin muodostuu palkoja, korjuu on parasta aloitta palko-jen täytyttyä. Jos herne ei ole se-oksessa menestynyt, niin korjuu ajoitetaan ruoka- ja rehuherne-kasvustoissakin viljan taikinatu-leentumisasteeseen.

Arja Mustonennurmiviljelyn erityisasiantuntija

ProAgria Pohjois-Savo

Kuva 1

Kuva 2

8

Tehokas ja riittävä kuivatus on peltoviljelyn onnistumisen perusedellytys

Suomen vaihtelevat ilmasto-olosuhteet aiheuttavat maanvil-jelykselle omat haasteensa. Ai-kaisin suoritet-tavat kevättyöt vaativat lumen sulamisvesien ja kevätkosteuden nopeaa poista-mista. Kasvukaudella on johdet-tava ojaverkoston kautta ylimää-räinen sadevesi pois. Myös ilmas-tonmuutos ja sään ääri-ilmiöt vai-kuttavat kuivatustarpeeseen, kun esimerkiksi rankkasateiden lisääntyessä sadonkorjuu vai-keutuu. Tällöin maan kantavuus voidaan tehokkaan salaojituksen avulla pitää korjuukoneille riittä-

vänä. Salaojitus edellyttää kui-tenkin toimivaa peruskuivatusta.

Peruskuivatus kuntoon

Nykyinen konekanta ja aktii-vinen maanviljely edellyttävät maan vesitaloudesta huolehti-mista. Kunnossa oleva peruskui-vatus on toimivan paikalliskuiva-tuksen ja hyvän peltoviljelyn edel-lytys, että pellolle sijoitetut tuo-tantopanokset yhdessä oikean viljelytekniikan kanssa tuottavat hyvän sadon.

Peruskuivatuksen kunnostus

voi olla perinteiseen tapaan teh-ty valtaojan perkaus tai luon-nonmukaisen vesistörakentami-sen periaatteiden mukaan tehty uoman kunnostus. Peruskuiva-tushankkeissa suositellaan nykyi-sin luonnonmukaista peruskui-vatusta, jonka tarkoituksena on parantaa sekä peltojen kuivatus-tilaa että uomien ja niiden lähi-ympäristön monimuotoisuutta. Luonnonmukaisesti peruskui-vatettava uoma perataan har-kitummin ja ympäristöystävälli-semmin muun muassa eroosio-suojauksien, tulvatasanteiden ja loivempien luiskien avulla. Sen tavoitteena on vähentää myös kunnossapitotarvetta ja kustan-nuksia myöhemmin.

Tukea peruskuivatuksen kunnostukseen

Peruskuivatuksen paranta-miseen muun muassa valtaojan perkaukseen tai putkitukseen voi hakea tukea ELY-keskuksesta. Ra-hoitus on Maatilatalouden ke-hittämisrahaston tukea ja sen suuruus on 40 % hyväksyttävis-tä kustannuksista. Tuettavan pe-ruskuivatushankkeen tulee olla yhteisojitus ja tuen hakijana voi olla ojitusyhteisö tai maanomis-tajat osakkaiden keskinäisellä so-pimuksella.

Jos uoman kunnostukseen liit-

tyy vesiensuojelutoimenpiteitä, tuki vesiensuojelutoimenpiteil-le voi olla jopa 100 %. Vaihto-ehtoisesti myös ei-tuotannolliset investoinnit tukea (11 669 e/ha) voi hakea uomien kunnostuk-seen, kun se tehdään luonnon-mukaisen vesistörakentamisen periaatteiden mukaan.

Itä-Suomessa valtaojien kun-nostukseen on haettu peruskui-vatusavustuksia erittäin vähän. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan alu-eelle varatut määrärahat ovat jääneet useana vuonna käyttä-mättä.

Salaojituksen investointituki noussut vuodelle 2016

Hyvin suunnitellulla ja toteu-tetulla salaojituksella saadaan aikaan monia hyötyjä. Hyvä kui-vatus tuottaa paremman sadon, vähentää maan tiivistymisriskiä, ylläpitää maan hyvää rakennet-ta, helpottaa peltotöiden ajoitta-mista, edistää tuotantopanosten tehokasta käyttöä rahaa säästä-en ja vähentää huuhtoutumia ve-sistöihin.

Salaojitukseen voi hakea ELY-keskuksesta investointitukea, jon-ka suuruus vuonna 2006 on sala-ojitukselle 35 % ja säätösalaoji-tukselle 40 %. Tuki on 5 % kor-keampi kuin viime vuonna. Tuki

myönnetään viljelijälle hänen omistamansa tai vuokraamansa pellon salaojittamiseksi.

Tilusjärjestelyllä kehitetään maaseudun maankäyttöä

Tilusjärjestelyn tarkoituksena on järjestellä tiluksia uudelleen, että saadaan hajallaan olevia peltotiluksia koottua paremmin yhteen. Tilusjärjestely säästää vil-jelijän aikaa, vähentää maatalo-usliikennettä ja viljelykustannuk-sia. Maanomistajat voi hakea tilusjärjestelyä maanmittauslai-tokselta. Valtio tukee tilusjärjes-telyjä ja niihin liittyviä mukaut-tamistoimia, kuten salaojitusta, valtaojien kunnostusta ja teiden rakentamista. Maanmittauslai-tos selvittää valtion tukipäätök-sen ennen kuin hankkeen aloit-tamisesta päätetään. Pohjois-Karjalassa on parhaillaan toimi-tusvaiheessa Värtsilän tilusjärjes-tely. Alueella on vaihtuvia pelto-ja noin 230 ha. Tavoitteena on, että tilukset vaihtuisivat syksyllä 2016. Alueella mukauttamistoi-mia on tarkoitus tehdä vuosina 2016-2018.

Petri Kurki salaojateknikko

Maveplan Oy

Toimenpide Tukitaso enintään TukimuotoValtaojan kunnostus tai putkitus 40 % Makeran avustus

Valtaojan kunnostus sisältäen vesiensuojelutoimenpiteet

60 % Makeran avustus

Uoman kunnostus, luonnon mukainen peruskuivatus

11 669 e/ha Ei-tuotannolliset investoinnit tuki

Salaojitus 35 % Investointituki

Säätösalaojitus 40 % Investointituki

Peruskuivatuksen ja salaojituksen tuet vuonna 2016

9

Kahden korjuun tilalle apilaa nurmiseoksiinApiloiden käyttö nurmiseok-

sessa sopisi kahden korjuun ti-lalle erittäin hyvin ja tässä olisi vielä mahdollisuus saada lannoi-tussäästöjä (taulukko) ja paran-nusta maan rakenteeseen. Va-rovasti laskien apilanurmen en-simmäisenä nurmivuonna typ-pilannoitusta voidaan keventää ensimmäisessä lannoituksessa 20 typpikilolla ja toista 50 typ-pikilolla ja apilan käytöllä voi-taisiin näin saada reilun 90 EUR säästö/ha/v. Toisena satovuon-na säästö voisi olla noin 25 EUR/ha, mutta kolmantena vuonna

lannoitusta tuskin voi enää juu-rikaan keventää. Apilan osuus ensimmäisessä sadossa on usein vähäisempi kuin toisessa ja sen määrä vähenee satovuosien mu-kana, erityisesti jos täydennyskyl-vöä ei tehdä. Jotkut apilalajikkeet katoavat jo ensimmäisen viljely-vuoden jälkeen. Lajiketuntemus-ta siis tarvitaan.

Siilo- ja aumarehussa kosteam-pi apilarehu saadaan hyvin tiivis-tettyä. Jos apilaa on runsaasti, on umpilehmille ja hiehoille hyvä va-rata apilatonta rehua. Apilakas-vustosta saa tasaisemman jos se-

oksessa käyttää kaikkia kolmea apilaa; puna-, alsike- ja valkoapi-laa. Puna-apila viihtyy jäykemmil-lä ja paremman pH:n alueilla ja alsike alhaisemman pH:n alueilla ja runsasmultaisilla kohdilla. Val-koapila tuo tallauksenkestävyyttä pyöränjälkiin ja laitumiin. Lietteen sijoittaminen ja kolme korjuuker-taa rasittavat apilanurmia. Apilaa on kuitenkin suhteellisen helppo saada onnistumaan täydennyskyl-vöissä. Rikkakasvitorjuntaan so-pivia aineita on kuitenkin apilalle vain vähän tarjolla. Kovassa rik-kapaineessa ja lietteen sijoittavaa

Apilapitoisuus % N kg/ha/lannoituskerta

0-10 100

10-20 80

20-40 50

40-60 30

60-100 0

Apilan vaikutus typpilannoitukseen.

multausta käytettäessä täyden-nyskylvettyäkään apilanurmea ei kannata pitää kolmea vuotta pi-dempään, jotta nurmen tiheys ja satotaso säilyisi riittävänä.

Arja Mustonennurmiviljelyn erityisasiantuntija

ProAgria Pohjois-Savo

Kaikki hyöty irti Neuvo2020 palveluista!Neuvo 2020-järjestelmän kaut-

ta on mahdollista saada apua myös täydentävien ehtojen mie-tintään niin ympäristö- kuin ko-tieläinpuolella ja siten saada var-muutta, että kaikki tarvittavat asiakirjat löytyvät ja tukien vaa-timat kirjausvelvoitteet tulee täy-tettyä. Toimintaa on hyvä tarkas-tella myös peltoviljelyn näkökul-masta, että asiat tulee hoidettua oikein ja oikeaan aikaan.

Tukipuntareita tehtiin kevääl-lä 2015 tukihaun aikana, ja tu-kipuntarista on edelleen hyötyä tilan tukipuolen rahavirtojen en-nakoimisessa esimerkiksi jos tuki-

en maksuaikatauluja on tarvetta arvioida budjetointia varten.

Ympäristökorvaukseen uudis-tuksessa mukaan tuli uusia asioi-ta, joista yksi on peltomaan laa-tutesti. Peltomaan laatutesti on tehtävä jokaiselta yli 0,5ha:n pe-ruslohkolta 3. sitoumusvuoden loppuun mennessä. Laatutestiin on mahdollista käyttää Neuvo 2020-palveluita ja pohtia samal-la pellon kasvukuntoon liittyviä asioita ja ongelmallisia kohteita yhdessä Neuvo 2020-valtuutetun asiantuntijan kanssa. Peltomaan laatutestin kautta on hyvä miet-tiä viljelyyn liittyviä ”pullonkaulo-

ja”. Ympäristöpuolelle Neuvos-ta kannattaa valita myös kasvin-suojelusuunnitelmat, joiden avul-la on mahdollista miettiä kas-vinsuojelutoimenpiteiden oikea ajankohta ja saada apua oikean aineen valintaan.

Kotieläinpuolella Neuvoa on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi uuden Minun Maa-tilani ohjelman opastuksessa: Ammu&Elmer ohjelma poistuu tämän hetkisen tiedon mukaan vuoden 2016 lopussa ja Minun maatilani korvaa nämä ohjelmat.

Lisäksi Neuvon kautta voidaan päivittää tilan omavalvontakuvaus,

päivittää eläinten hyvinvointikorva-ukseen kuuluva varautumissuuni-telma, käydä läpi navetan olosuh-teet ja arvioida, mitä olosuhteitten parantamiseksi voitaisiin tehdä.

ProAgria Pohjois-SavoMikko Saastamoinen Neuvo2020 ympäristö

p. 040 480 7272mikko.saastamoinen@proagria.fi

Paula AntikainenNeuvo2020

kotieläimet ja ympäristöp. 040 6739465

paula.antikainen@proagria.fi

Pohjanmaan peltopäivä Ylistarossa heinäkuun lopussa

Pohjanmaan Peltopäivä järjeste-tään Ylistarossa 28.7.2016. Toista kertaa järjestettävä Pohjanmaan Peltopäivä on ProAgria Etelä-Poh-janmaan järjestämä kasvinviljelyn ammattilaistapahtuma. Tapahtu-ma kerää yhteen ison joukon alan ammattilaisia. Edellisellä kerralla tapahtumassa vieraili 1 500 hen-kilöä. Näyttelyssä on esillä viljan, erikoiskasvien ja perunan lajikkeet, lannoitus sekä kasvinsuojelu.

Näytteilleasettajapaik-kojen myynti on par-haillaan käynnissä.

Näytteilleasettajien kiinnostus tapahtumaa kohtaa on ollut edel-liskertaista vilkkaampaa, kertoo näyttelypäällikkö Henri Honkala.

Pohjanmaan Peltopäivä pide-tään Luke Ylistaron ja Perunan-tutkimuslaitoksen ympäristössä ja viereisellä pellolla. Tapahtu-

man takana on ProAgria Etelä-Pohjanmaa yhteistyökumppanei-naan Berner Oy ja Boreal Kasvin-jalostus Oy.

Lisätietoja: näyttelypäällikkö

Henri Honkalap. 040 827 7100

www.pohjanmaanpeltopaiva.fi

10

Marjanviljelyn ajankohtaispäivä Joensuussa helmikuussa

Perinteeksi muodostunut He-delmän- ja marjanviljelijä lii-ton järjestämä Marjaviljelypäivä 18.2. sai puutarhaviljelijät liik-keelle sankoin joukoin Joensuus-sa. Päivä oli järjestyksessään jo 35. marjanviljelypäivä Pohjois-Karjalan alueella, mutta toinen HML Itäisten piirien yhteinen. Päivä järjestettiin yhteistyössä ProAgrian, Hankkija Oy:n, Kou-

lumaa Oy:n, Pakkasmarjan, Eu-rofins Viljavuuspalvelun, Peura-niemen taimitarhan, Marjonie-men taimitarhan ja Kuolanie-mentaimitarhan että Marja-Suo-men Taimituontannon kanssa. Paikalla olleet yritykset kertoivat omista jo tutuiksi tulleista tuot-teistaan että uutuuksistaan. Ko-timaisia mansikantaimia on saatavilla kevätistutuksen lisäk-

si myös syysistutuksiin kuten myös ulkomaisia taimia. Syysis-tutus kannattaa. Räkättirastaat ja muut haitalliset linnut pysyvät poissa kasvustoista ja rakennuk-sista Koulumaan BirdGard ää-nilaitteiden avulla. Pakkasmar-ja näkee kotimaisen marja-alan kasvavan ja kysynnän pysyvän edelleen hyvänä. Kasvavan kysyn-nän takia Pakkasmarja kaipaa li-sää kotimaista marjaa.

Marjoilla on kysyntää

Päivän alustuksen suoritti-vat HML:n Kuopion piirin pu-heenjohtaja Seppo Helminen ja HML:n Pohjois-Karjalan ja HML liiton puheenjohtaja Ismo Ruu-tiainen. Alustuksissaan he ker-toivat olevansa iloisia kotimaisen marjan kysynnän ja kulutuksen lisääntymisestä. Ilahduttavaa oli heidän mielestään myös se, että uusia nuoria viljelijöitä on aloit-tanut marjaviljelyn muun muas-sa sukupolvenvaihdosten kautta. Kiitokset päivän mahdollistami-sesta saivat mukana olevat yri-tykset että tietysti paikalle tulleet viljelijät. Loppusanoikseen Ruuti-ainen painotti marjaviljelijöiden työn tärkeyttä suomalaisille ku-luttajille. Kotimainen marja on tärkeä osa suomalaisuutta!

Talvivauriot esillä

Hannu Salo Hedelmä- ja mar-janviljelijäin liitosta kertoi tulevan kauden työvoimaan liittyvistä asi-oista, joihin ei suuria muutoksia aiempiin vuosiin ole tullut. Salo kertoi myös talvivaurioiden olevan mahdollisia koko suomen alueella menneen syksyn ja talven takia ja niihin on syytä varautua. Syyshar-sojen käyttöä tulevina syksyinä voi olla kunkin viljelijän hyvä miettiä.

Lisäksi Salo kertoi viime kauden tunnusluvuista sekä juuri tulleesta tiedosta liittyen kausihuoneviljelyn tukipolitiikkaan. Tulevaisuudessa kausihuoneviljelyyn ei ole saatavis-sa peltoviljelyn tukia, jos viljeltävän kasvin juuret eivät ole maakoske-tuksessa. Viljelykasvin juurilla kat-sotaan olevan mahdollisuus pääs-tä maaperään, jos pellon pinnalla on vettä läpäisevä kangas, jonka päällä viljelykasvit ovat esimerkiksi astioissa, joissa on reiät pohjassa.

Lannoituksesta uutta tietoa

Päivässä käytiin läpi fosforilan-noituksen tarvetta mansikan vil-jelyssä Luken vanhemman tutki-jan Kalle Hoppulan johdolla. Lu-ennon aiheena oli: Onko fosfori-lannoitus tarpeen? Luken Sotka-mon yksikön viime kesän kokei-den perusteella fosforin lisälan-noitus ei ole tarpeen. Mansikka ei hyötynyt fosforin lisälannoi-tuksesta vaan päinvastoin. Sa-mantyyppisiä tuloksia on saatu maailmalla myös vihanneksilla. Mikä lie muiden viljeltävien kas-vien tilanne? Liika fosfori aiheutti sadon menetyksiä. Nämä tulok-set ovat yhdeltä vuodelta, yhdel-lä maalajilla ja yhdellä lajikkeel-la tehtyjä ja vaativat vielä lisätut-kimuksia. Jos tutkimustulokset jatkossa antavat vastaavanlaista tietoa, saammeko nähdä tulevai-suudessa muuttuneita lannoitus-suosituksia. Mielenkiintoista!

Tuleeko Drosophila Suzukii Suomeen

Uudesta, kenties Suomeenkin tulevasta tuholaisesta, Drosophi-la Suzukiista (SWD), kertoi Pro-Agrian puutarha-asiantuntija Lii-sa Pietikäinen. Tämä ikävä pieni

tuholainen voi aiheuttaa suuria taloudellisia kustannuksia sekä sadon menetyksiä. Tätä hedelmä-kärpästä ei ole vielä tavattu suo-malaisilla tiloilla, joskaan sitä ei ole osattu järjestelmällisesti et-siä. Euroopassa ja pohjoismaista Tanskassa ja Ruotsissa kyseinen hedelmäkärpänen tekee jo tuho-jaan. Todennäköisin ensimmäi-nen varmistettu havainto Suo-messa tullee ulkomaisista tuon-timarjoista. Jos kohtaat epäilyt-tävän kirsikan tai marjan, laita se rasiassa pakkaseen ja muutaman päivän kuluttua tiedät, oliko siinä SWD munia/toukkia.

Muuta ajankohtaista

Ajankohtaisista EU-tukiasiois-ta, Neuvo2020 –järjestelmästä sekä hakuvaiheessa olevasta Mar-jamaat-hankkeesta kertoi puutar-hatuotannon asiantuntija Päivi Turunen ProAgria Pohjois-Karja-lasta. Hankkeessa hallinnoijana olisi ProAgria Pohjois-Karjala ja se olisi ylimaakunnallinen, jossa toimisivat ProAgria Keski-Suomi, ProAgria Etelä-Savo ja Luke, Sot-kamon yksikkö. Rahoittajana toi-mii Manner-Suomen maaseutu-rahasto. Hankkeessa välitettäisiin uusinta kotimaista ja ulkomaista tietoa sekä hyviä viljelykäytäntö-jä kohdealueen marjan- ja hedel-mänviljelijöille sekä muille alan toimijoille. Hankkeen lopullinen kohtalo selviää lähikuukausien ai-kana ja siitä tullaan sitten tiedot-tamaan laajasti.

Päivi TurunenPuutarhatuotannon asiantuntija

ProAgria Pohjois-Karjala

Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntijaProAgria Pohjois-Savo

Kuva Liisa Pietikäinen

Tai kysy meiltä: AGCO Suomi OYIISALMI Markku Laajalahti, 0400 343 924

JOENSUU Jukka Lemmetyinen, 0400 153 656

KUOPIO Mika Ahonen, 040 575 9739

MIKKELI Janne Jakobsson, 040 778 1959

SAVONLINNA Seppo Kuutti, 040 847 9303

VARKAUS Marko Puumalainen, 040 670 7929

JOUSTAVIN MAKSUEHDOIN!

JOUSTAVIN MAKSUEHDOIN!

VALTRATAKUUKONEET ja satoja muita vaihtotraktoreita löydät www.valtra.fi

YOUR WORKINGMACHINE

11

Ympäristösopimukset haettavana myös 2016Luonnon monimuotoisuuden

ja maisemanhoidon ympäristöso-pimus sekä kosteikon hoidon ym-päristösopimus ovat jälleen haet-tavana. Hakuaika poikkeaa totu-tusta siten, että haku on tukihaun yhteydessä päättyen 15.6. Muu-ten sopimus ja sen hakeminen ovat ennallaan. Sopimusta hae-taan 5-vuotisena, sopimuskausi alkaa 1.5.2016 ja kokonaan uusil-la 1.5.2017. Hakemukset toimite-taan alueelliseen ELY-keskukseen ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan hoitosuunnitelma.

Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidon sopimuksen voi saada laidunnetulle tai rai-vaamalla hoidettavalle kohteelle.

Laidunkohde voi olla perinnebio-tooppi tai muu luonnonlaidun, esimerkiksi linnustollisesti arvokas ranta-alue tai monimuotoinen maisemametsikkö. Raivauskohde voi olla esimerkiksi pellolla sijait-seva metsäsaareke, monimuotoi-nen reunavyöhyke esimerkiksi pel-lon ja vesistön välissä, puukuja tai vaikkapa maatalousympäristössä sijaitseva muinaisjäännös.

Sop imust aso on k i in teä 450EUR/ha/v. Mikäli kyseessä on valtakunnallisesti tai maakunnal-lisesti arvokas perinnebiotooppi, korvausta saa 600 EUR/ha. Pie-nin haettava sopimusala on 0,3 ha, joka voi koostua useammasta vähintään 0,05 ha lohkosta.

Onko suunnitelmissasi hakea ympäristösopi-musta tai ei-tuotannollista investointitukea? Nyt kannattaa toimia, sillä voi olla, että jatkos-sa haku ei ole enää mahdollista!

Tiesithän: Neuvo2020-palveluun sisältyvän luonto- ja mai-semakohteiden kartoituksen avulla voit löytää mahdolliset uudet sopimuskohteet.

Lisätietoa: maajakotitalousnaiset.fi, Neuvo2020

Hoitosopimuksen ja investointikorvauksen edellyttämän suunnitelman perinnebiotoopeille ja muille luonnon moni-muotoisuuskohteille sekä Neuvo2020 luonto- ja maisema-kohteiden kartoituksen voit tilata Maa- ja kotitalousnais-ten maisema- ja ympäristöasiantuntijoilta. Neuvomme myös kosteikkoasioissa:

Etelä-Savo:Saara Ryhänen

saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fip. 040 4868 237

Leena Lahdenvesi-Korhonenleena.lahdenvesi-korhonen@maajakotita-

lousnaiset.fip. 0400 875 326

Pohjois-Karjala:Päivi Jokinen

paivi.jokinen@maajakotitalousnaiset.fip. 040 3012409

Pohjois-Savo:Sinikka Jokela

sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fip. 0400 571 643

Vuonna 2015 haetut ympäristösopimukset

Jos hait vuonna 2015 ympä-ristösopimusta kosteikkojen hoi-dosta, maatalousluonnon mo-nimuotoi-suuden ja maiseman hoidosta tai kurki-, hanhi- ja joutsenpelloista, et välttämättä ole ehtinyt saada päätöstä edellä mainituista sopimuksista ennen tukihaun alkamista.

Voit varmistaa sopimuksen hy-

väksymisen ELY-keskuksestasi ja al-kaa toteuttamaan ko. sopimuksen toimenpiteitä 1.5.2016 lähtien sii-nä tapauksessa, jos sopimushake-mus tullaan hyväksymään.

Hae kaikille ympäristösopi-muksille maksua vuosittain Vipu-palvelussa tai lomakkeella 101 B viimeistään päätukihaun viimei-senä palautuspäivänä.

kuva: Saara Ryhänen

Ei-tuotannolliset investointikorvaukset

Myös ei-tuotannolliset inves-tointikorvaukset ovat haettava-na ELY-keskuksissa ja hakuaika päättyy 15.6.2016. Haettavana on ei-tuotannollinen investoin-tikorvaus perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaa-miseen ja aitaamiseen sekä kos-teikon rakentamiseen. Ei-tuo-tannollinen investointikorvaus edellyttää hankesuunnitelmaa ja kustannusarviota. Tukitaso mää-ritellään todellisten kustannus-ten perusteella ja tukimaksimi kosteikolla on 11 669 EUR/ha ja perinnebiotoopilla tai luonnon-

laitumella kohteen koosta riip-puen 754 – 1862 EUR/ha. Inves-tointihankkeen valmistuttua sen jatkoksi on haettava 5-vuotinen hoitosopimus.

Ympäristösopimuksen ja ei-

tuotannollisen investointikorva-uksen hakijalta ei edellytetä ym-päristösitoumusta. Viljelijän li-säksi hakijana voi toimia rekiste-röity yhdistys ja kosteikkokohteil-la lisäksi vesioikeudellinen yhtiö.

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

TILAA NYT METSÄ-LANNOITUS ENSI SYKSYYN!

Metsälannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista puuntuotannon investoinneista. Jos metsässäsi on tehty harvennushakkuu 2011–2015, kannattaa tänä vuonna tehdä kasvatuslannoitus. Näin saat entisestään parannettua puuston kasvua. Metsälannoitusta tehdessämme huomioim-me vesistöjen suojavyöhykkeet ja pohjavesialueet.

Tilaa paikalliselta metsäasiantuntijaltamme tai soita 010 7770. Kysy myös terveyslannoituksesta, johon on mahdollista saada Kemera-tukea.

Jopa

10–20 % vuotuinen

tuotto investoinnille!

Kasvatus-lannoituksen

kirittämä kasvu

Monipuolisetnurmiseokset

Pyhäselän pakkaamop. 0500 923 294

SikuriValkomesikkäRohtomesikkä

KeltamaiteRehukaaliHunajakukka

TILAN OMA SEOS

Valikoimissamme myös:

Haluatko tilasi tarpeisiin optimoidun seoksen? Onnistuu! Käytössäsi laaja piensiemenvalikoimamme.

12

Rannat kuntoon -hankkeessa tapahtuuRantoja kunnostetaan kuudel-

la alueella Maa- ja kotitalousnais-ten hankkeessa. Hanketta rahoit-taa ympäristöministeriön Ravin-teet kiertoon -ohjelma. Hanke al-koi viime vuonna ja jatkuu tämän vuoden loppuun. Tavoitteena on kehittää toimintamalli rantojen kunnostamiseen. Hankkeen kaksi kohdetta on Itä-Suomessa.

nittelu vaatii tietoa ja osaamista. Hoidetut rannat ja hyväkuntoiset vesialueet yhdessä ympäröivien pelto- ja metsäalueiden kanssa muodostavat tavoittelemisen ar-voisen maisemakokonaisuuden. Työ palkitsee tekijänsä.

Liperi, Riihilampi- Reilampi

Liperin kirkonkylän kupeessa sijaitseva Riihilampi ja Rääkky-lään menevän tien varrella oleva Reilampi ovat vedenlaadultaan välttäviä. Lampiin on yhteys Sai-maan vesistöstä. Riihilammen rannoille on kasvanut viime vuo-sikymmenien aikana järviruoko-kasvustoa ja Reilampi on lähes umpeenkasvanut lintujärveksi.

Kangaslahden vesikasvillisuus odottaa niittoa. Kuva: Sinikka Jokela

Liperin Riihilammella järviruoko-kasvustot ovat levinneet rannoilla. Ruovikkoa tullaan poistamaan mm. tästä Kuusikkolan rannasta. Kuva: Päivi Jokinen

Lisätietoja:

Rautavaara - Kuopio, Nurmesjärven KangaslahtiSinikka Jokela

ProAgria Pohjois-SavoMaa- ja kotitalousnaiset

sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fip. 0400 571 643

Seuraa Facebookissa: Rannat Kuntoon Nurmesjärvi.

Liperi, Riihilampi-ReilampiPäivi Jokinen

ProAgria Pohjois-KarjalaMaa- ja kotitalousnaiset

paivi.jokinen@maajakotitalousnaiset.fip. 040 301 2409

Seuraa Facebookissa: Rannat Kuntoon Riihilampi-Reilampi.

Tulevalle kesälle on suunniteltu järviruovikon niittoa, jotta Sai-maan vedenpinnan ollessa kor-kealla, vettä virtaisi salmia myö-ten Reilampeen ja Riihilampeen. Ruovikkoa niitettäisiin myös Kuusikkolan rannasta sekä Lipe-rintien varrelta. Niittotyötä teh-täisiin kolmena peräkkäisenä vuotena, jolloin järviruoko-kas-vustot vähenevät. Ruokomassat kompostoidaan ja viimeistään kahden vuoden jälkeen levitetään peltoon.

Yleisötilaisuus pidetään ti 19.4. klo 18 Liperissä Penttilä-salissa. Tilaisuudessa käydään läpi sii-hen asti esille tullutta, kuten niit-tokohteita ja miten rantakiinteis-tönomistajat voivat osallistua niit-toon mukaan omassa rannassa.

Rautavaara – Kuopio, Nurmesjärven Kangas-lahti

Nurmesjärvi sijaitsee Rauta-vaaran kunnan ja Kuopion kau-pungin rajalla. Nurmesjärvi on rehevä humusjärvi ja sen Kan-gaslahti on kasvanut paikoitellen melkein umpeen. Maatalouden

osuus kohteen kuormituksesta on korkea. Pellot ympäröivät eri-tyisesti järven pohjoisosaa Kan-gaslahdessa.

Nurmesjärveen kohdistuvat tarvittavat ja välittömät toimet liittyvät lähinnä vesistöön, mut-ta luonnollisesti myös rantojen hoidolla on suuri vaikutus vesis-tön laatuun pitemmällä tähtäi-mellä. Alustavasti kylällä on ollut halukkuutta vesistön ruoppauk-siin. Hankkeen aikana on tullut esille, että sen lisäksi, että ruop-paus on kallis toimenpide, vas-taavia vesistöjä parantavia vai-kutuksia on mahdollista saada aikaan muilla keinoilla. Hank-keessa on selvitetty vesikasvien niiton mahdollisuutta, kannatta-vuutta ja vaikuttavuutta. Vesikas-vien voimakas ja toistuva niitto, yhdistettynä hoitokalastuksiin on tehokas toimenpide. Järven vesi-pinnan vakiinnuttamisella on vai-kutusta vesikasvillisuuteen ja se vaikuttaa myös rantojen kasvil-lisuuden hoitoon. Rantavyöhyk-keellä järkevä rantalaiduntami-nen, rantojen suojavyöhykkeet ja kosteikot halutaan liittää koko-naisuuteen. Kestävä hyöty vaatii oikeita ratkaisuja hoidolle. Sekä vesi- että ranta-alueen hoitami-nen tukevat toisiaan. Alueiden hoitaminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa, joka edellyttää alu-eiden asukkaiden yhteistä näke-mystä kylämaiseman arvoista ja asumisviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Toimenpiteiden suun-

TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA MAATILASI HYVÄKSI

KIIRELEHMILLE NOPEAT NOUDOT

ILMAN LISÄKULUJA

HKScan investoi Itä-Suomeen. Outokummun teurastamon navettainvestointi toi lisää joustoa teurasnoutoihin. Kesän aikana uudistui myös osa teuraslinjasta ja leikkaamosta.

Noudamme teuraat nopeasti, kiirenaudatkin ilman lisä-kuluja. Ota yhteyttä paikalliseen kenttäedustajaamme ja kysy lisää!

Ota kumppaniksesi

asiantuntija

Osmo Könönen

Pohjois-Karjala

040 831 4475

Herkko Tynnyrinen

Pohjois-Savo

0400 373 581

13

Ravinnepiika välittää tietoa ravinteista ympäristön ja maatilojen hyväksi Etelä-Savossa toimintansa

aloittanut Ravinnepiika-hanke välittää tutkittua ja ajankohtais-ta tietoa viljelymenetelmistä ja ympäristön ja vesien tilan paran-tamisesta. Tiedotushanke kes-kittyy etenkin maatalouden ra-vinteiden kiertoon, peltomaan rakenneasioihin ja valumavesi-en hoitoon. Teemoja käsitellään monipuolisesti infotilaisuuksissa, pellonpiennarpäivissä, julkaisuis-sa ja internetissä.

Etelä-Savossa on runsaasti erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevia vesistöjä, joiden puhtau-den turvaamiseksi on ensiarvoi-sen tärkeää toteuttaa toimivia ja kustannustehokkaita toimen-piteitä. Maatalouden osalta ve-sienhoidon keskeisiä toimia ovat ravinnekierron tehostaminen ja ravinnehuuhtoumien vähentämi-nen. Maatiloja kannustetaan to-teuttamaan toimivia ja kustan-

nustehokaita toimenpiteitä.Keskustelu ja vuorovaikutteinen

tiedonvälitys ovat tärkeitä, jot-ta ajantasainen ja käyttökelpoi-nen tutkimustieto voidaan ottaa käyttöön sekä tiloilla että viran-omaisten päätöksenteossa. Suu-relle yleisölle halutaan välittää oi-keaa tietoa mm. viljelyn ja ruuan-tuotannon menetelmistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön.

Hankkeen toiminta-aika on 31.3.2018 asti. Maa- ja kotitalo-usnaisten, ProAgria Etelä-Savon ja Luonnonvarakeskuksen yhteis-hanketta rahoittavat EU:n maa-seuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus. Ravinnepiika tekee tiivis-tä yhteistyötä mm. Etelä-Savos-sa aloittaneen Resurssitehokas Maanosaaja-hankkeen sekä Poh-jois-Savossa ja Pohjois-Karjalas-sa toimivan Ravinnerenki-hank-keen kanssa.

kuva (Anna-Maria Kokkonen): Hia Sjöblom

Rannat kuntoon –kohdetta etsitään Etelä-Savosta

Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta https://etela-savo.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041sekä: hankevastaava Saara Ryhänen, saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi , p. 040 4868 237 Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiika myös Facebookissa: facebook.com/Ravinnepiika/

Kaipaako kylärantanne kunnostusta? Onko lähilampi kasvamassa umpeen? Peit-tyvätkö parhaat vesistönäkymät pusikoiden taakse? Rannat kuntoon on muunneltava toimintamalli asukkaille ja kyläläisille, jot-ka haluavat parantaa lähivesistönsä tilaa. Tarkoituksena on toteuttaa yhteistyönä ve-sistökunnostushanke, jossa mahdollisina yhteistyötahoina voivat toimia kyläyhdis-tykset, vesiensuojeluyhdistykset, metsästys-seurat, osakaskunnat ym. paikalliset tahot.

Toimintamalli pitää sisällään suunnitte-lun ja neuvonnan, rahoitusmahdollisuuk-sien kartoittamisen, talkoo-ohjauksen ja myös hoidon jatkuvuuden suunnittelun. Tarkasteltavia asioita ovat esimerkiksi ve-sistönäkymät, ruovikko ja muu vesikasvil-lisuus, ruoppaus, uimapaikka, veneranta, rakenteet, virkistyskäyttö, rantaniitty, suo-javyöhyke ja kosteikko.

Ravinnepiika etsii Etelä-Savosta yhtä koh-detta, joka toteutetaan hankkeessa pilot-tina. Kohde sijaitsee mielellään seuraavien Etelä-Savon vesienhoidon painopistealuei-siin kuuluvien vesistöalueiden vaikutuspii-rissä: Puula, Kyyvesi, Mikkelin eteläpuolinen Saimaa, Joroisselkä ja Raudanvedet.

Ilmoittakaa oma ehdokkaanne 30.4. men-nessä: perustelkaa, miksi kohde kaipaa kunnostusta ja kertokaa, keitä toimijoita toimintaan tulisi mukaan.

Kuvat: Paula SalomäkiYhteydenotot: Saara Ryhänen

Ravinnepiika-hankevastaavaMaa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo

p. 040 4868 237, saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi

60 v. kokemuksella!

Teemme siemenviljelysopimuksia nurmikasveista

Siementuotantoon!

p. 044 591 6400 / antti.sarvela@savonsiemen.comwww.savonsiemen.comOta heti yhteyttä!

14

Ammattikäytössä olevat kasvinsuojelu-aineiden levitysvälineet on testattava

Kasvinsuojeluaineista annet-tu laki (1563/2011) tuli voimaan 1.1.2012. Tämän lain mukaan kasvinsuojeluaineita saa levittää vain tähän tarkoituksen sopivilla, hyväkuntoisilla ja turvallisilla väli-neillä. Ammattimaiseen kasvinsuo-jeluaineiden levitykseen saa käyt-tää vain levitysvälinettä, joka on virallisesti testattu viiden vuoden sisällä. Vuodesta 2020 lähtien tes-tausväli lyhenee kolmeen vuoteen. Testauksen saa tehdä vain Tukesin hyväksymä testaaja. Testattu lai-te merkitään hyväksytty –tarralla. Testauspöytäkirja on säilytettävä viisi vuotta testauksesta.

Pääsääntöisesti kaikki ammat-tikäytössä olevat ruiskut on tes-tattava, myös ympäristökorvaus-järjestelmän ulkopuolella olevat ruiskut. Lain ja asetusten mukai-sen siirtymäsäännöstön mukaan levitysvälineen ensimmäinen testaus on tehtävä 26.11.2016 mennessä. Testausvelvoite kos-kee myös juna- ja ilma-alusten le-vitysvälineitä. Ympäristökorvauk-sen ehtojen mukaisesti testattu ruisku on testattava, kun edelli-sestä testauksesta on kulunut vii-si vuotta.

Uudet kasvinsuojeluaineiden levitysvälineet täyttävät lain ja

Normaali testausaikataulu (ryhmä 1). Nämä levitysväli-neet on testattava ensimmäisen kerran 26.11.2016 men-nessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein (vuodesta 2020 lähtien kolmen vuoden välein). A. Vaakasuoralla ruiskutuspuomilla varustetut levitysväli-

neet, mukaan lukien kylvökoneeseen asennetut kasvin-suojeluruiskut ja riviruiskut, joiden puomi on yli 3 metriä

B. Levitysvälineet pensaiden ja puiden ruiskutukseenC. Kiinteästi asennetut ja osaksi liikuteltavat levitysväli-

neet, joissa ruiskun säiliö ≥ 25 l tai käyttöpaine on ≥ 15 bar tai puomi on yli 3 metriä leveä

D. Puimuriin asennetut levitysvälineet, yli tai alle 3 metriäE. Junaan asennetut levitysvälineetF. Ilma-alukseen asennetut levitysvälineetG. Kylvökoneeseen asennettu jauhepeittain (Huom!

Nämä siirtyvät ryhmään 2, vuoden 2016 aikana)H. Muut välineet

Poikkeava testausaikataulu (ryhmä 2). Nämä levitysväli-neet on testattava ensimmäisen kerran 26.11.2016 men-nessä ja sen jälkeen kymmenen vuoden välein.I. Vaakasuoralla ruiskutuspuomilla varustetut levitysväli-

neet, mukaan lukien riviruiskut, joiden puomi on kor-keintaan 3 metriä leveä (käyttö vähäistä)

J. Kiinteästi asennetut ja osaksi liikuteltavat levitysväli-neet, joissa ruiskun säiliö on alle 25 l ja käyttöpaine on alle 15 bar ja puomi on korkeintaan 3 metriä leveä

K. Paikalliskäyttöön tarkoitetut sumuruiskut ja kuumasu-mutuslaitteet (kylmä- ja kuumasumuruiskut), pois luki-en kannettavat ja käsikäyttöiset

L. Siementen teolliset peittauslaitteetM. Sivelylaitteet, pois lukien kannettavat ja reppuruisku-

tyyppiset sivelylaitteet

Testauksesta vapautettavat levitysvälineetN. Kannettavat levitysvälineet ja reppuruiskutO. Viljaruuviin asennetut peittauslaitteetP. Perunanpeittauslaitteet varastossa tai istutuskoneessa,

pois lukien puomiruiskutyyppiset perunanpeittauslaitteetQ. Metsäkoneen hakkuupäähän ja taimikonhoitolaittee-

seen asennetut levitysvälineet

Tukes on riskien arvioinnissa tarkastellut myös kastelulait-teet ja lannoiterakeiden levitykseen tarkoitetut raelevitti-met, joilla levitetään joskus kasvinsuojeluaineita. Nämä laitteet eivät ole lain määritelmän mukaisia kasvinsuoje-luaineiden levitykseen tarkoitettuja laitteita, joten niitä ei tarvitse testata.

Kasvinsuojeluruiskujen testaus 2016

asetuksen mukaiset vaatimukset. Näiden uusien laitteiden kohdal-la ensimmäinen testaus on voi-massa viisi vuotta laitteen han-kinnasta. Jos kasvinsuojeluainei-den levitysväline on testattu toi-sessa Euroopan unionin jäsen-valtiossa ja testaus täyttää laissa asetetut vaatimukset testauk-sesta, hyväksytään tämä testaus myös Suomessa.

Ilpo KivirantaPirita HahtonenRuiskuntestaajat

ProAgria Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalassa

Keski-Karjala23.5. Kesälahti – Kitee24.5. Kitee25.5. Tohmajärvi – VärtsiläJoensuun seutu30.5. Liperi, tori31.5. Liperi – Rääkkylä1.6. Joensuun seutu – Pyhäselkä2.6. Eno – Ilomantsi3.6. PolvijärviPielisen-Karjala6.6. Lieksa7.6. Nurmes, meijeri ja Valtimo8.6. Juuka – Kontiolahti

Viinijärvi – Outokumpu: päivä sovitaan erikseen ilmoittautunei-den kesken

Testausvuorossa ovat vuonna 2011 tai aiemmin testatut ruis-kut, joita ei ole testattu. Testaus-

velvoite koskee kaikkia ammat-tikäytössä olevia ruiskuja. Varaa testausaika mahdollisimman pian. Yhteistestauspaikat suunni-tellaan testaukseen ilmoittautu-neiden levitysvälineiden mukaan. Testaukseen tulevat ruiskut on oltava puhtaita. Täytä säiliö puhtaalla vedellä noin puolilleen. Ruiskuissa tulee olla mukana vä-hintään 15 litran vetoinen puh-dasvesisäiliö, jossa on auki pysy-vä hana.

Varaa testausaika:Ilpo Kiviranta

p. 040 301 2415ilpo.kiviranta@proagria.fi

Lisätietoja myös:Pirita Hahtonenp. 040 301 2464

pirita.hahtonen@proagria.fi

Pohjois-Savossa

9.5. Kiuruvesi 10.5 Iisalmi

Lisätietoja ProAgria Pohjois-Savo:

Arvo Piippo p. 0400 380 203 Eero Laakkonen p. 0400 907 047

15

Ravinnehuoltopäivä luomu-tiloille - ajankohtaista asiaa luomustaAika: Keskiviikkona 20.4.2016 klo 10-14Paikka: Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosen tie, Joensuu

Kevään viimeinen kasvinsuojelukoulutus Kasvinsuojelulainsäädäntö uudistui 2015 alkaen:

Tilaisuus on klo 10 -14 to 9.6. Joensuu, Sanomalehti Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9Hinta: 68 euroa+ alv. 24% , sisältäen koulutuksen, luentoaineiston ja tentin.Ilmoittautuminen: viimeistään 7 päivää ennen koulutusta:* pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai * puh/ tekstiviesti p. 040 301 2401 * sähköpostilla kirsi.peuhkurinen@proagria.fi Ilmoittautumisen yhteydessä kysytään laskutusosoite sekä tila- ja y-tunnus. Lisätiedot koulutuksesta: Kaisa Matilainen, p. 040 301 2423, kaisa.matilai-nen@proagria.fi Koulutusmateriaaliin voi tutustua ennakkoon osoitteessa www.tukes.fi/kasvinsuojelu

Kesäkuussa Kuopio tanssii, soi ja syöuusi ruokatapahtuma Kuopion kesään!

Kuopiossa järjestetään 17.- 18.6.2016 uusi SATOA goes WILD -ruokatapahtuma. Kesän satokauden avaava uudenlainen ruokafestivaali nostaa lautaselle villiruokaa, kuopiolaista ravinto-la- ja kahvilakulttuuria, kaupun-kimaisemaa sekä pohjoissavolai-sen kulttuurielämän sen kaikessa monimuotoisuudessaan.

SATOA goes WILD

Kesäkuussa nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä SATOA goes WILD on syksyisen SATOA Kuo-pio Food Festivalin villi pikkusis-ko. SATOA Kuopio Food Festiva-lissa ravintolat saapuvat Kauppa-kadulle maistiaisannosten kans-sa, mutta SATOA goes Wild tuo kuopiolaiset ravintolat ja kahvilat kuluttajille tutuksi myös ”telttaa syvemmältä”. Tapahtuman keski-össä on kuvataiteilija Katri Suo-nion maalaama taideteos Kuo-pion keskusta-alueesta. Kartta

johdattelee kuluttajat Kuopion keskusta-alueen läpi maukkai-den maisteluannosten ja kauniin kuopiolaisen kaupunkimaiseman lomassa. Matkan aikana pysäh-dytään reitin varrelle rakenne-tuissa karttapisteissä, jotka voi-vat sijaita ravintolan terassilla, satamassa, puistossa tai torilla – ja nautitaan mukana olevien yritysten tarjoamista makupa-loista. Reitillä sijaitsevat yllätyk-set tuovat piristysruiskeita ruoan nauttimisen oheen, kun ravinto-laan astuessa tai seuraavaan pis-teeseen suunnistaessa voi kohda-ta odottamattomia musiikkiesi-tyksiä tai joutua osaksi taideper-formanssia.

SATOA goes WILD -tapah-tumaan mukaan ovat jo ilmoit-tautuneet mm. Musta Lam-mas, Isä Camillo, Intro, Kum-misetä, VS ravintolat, Savo, Leijona Catering sekä kahvilat Salacavala ja Houkutus. Tavoit-teena on rakentaa toukokuu-

hun mennessä tapahtumakoko-naisuus, joka muodostaa moni-puolisen kattauksen savolaisesta kulttuurielämästä ja villiruoka-teemalla valmistetuista leivok-sista, pääruoista, jälkiruoista ja juomista.

Lopullinen kartta tulee myyn-tiin viikolla 20. Tapahtuman ke-hittymistä voi seurata internetis-sä osoitteesta www.satoa.fi tai Fa-cebookista /satoakuopiofoodfestival

Tapahtuma järjestetään yh-teistyössä Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin kanssa. SATOA goes WILD -festivaalin tuottaa ProAg-ria Pohjois-Savo ry / RuokaSavo-hanke.

Lisätietoja: Jarkko Kääriäinen tuottaja-tiedottaja

ProAgria Pohjois-Savo ry p. 043 8267 690

jarkko.kaariainen@proagria.fi

Ohjelma:9.45 Kahvit10.00 Päivän avaus, hankkeen

esittely, Kaisa Matilai-nen, ProAgria Pohjois-Karjala

10.15 Ajankohtaista asiaa luo-musopimuksista ja Evi-ran ehdoista, Luomu-Neuvo palvelut, Ulla Tu-runen, ProAgria Pohjois-Karjala

11.00 Biokaasulaitoksen mädä-tyslannoitteet luomuti-lalle, Mika Juvonen, Bio-kymppi

11.30 Tuhka lannoitteena, Ter-ho Hukka, Hakutuhka

11.45 Luomutilan ravinnehuol-to, Tero Tolvanen, Pro-Agria Pohjois-Karjala

12.15-12.45 Lounas12.45-14.00 Luomutilan ravinne-

huolto jatkuu, Tero Tol-vanen ProAgria Pohjois-Karjala

Tilaisuus on osallistujille maksuton, lounas omakustanteinenKoulutuksen järjestää Ravinnerenki -hanke

Ilmoittautuminen viimeistään 13.4.: pohjois-karjala.fi/tapahtumat tai kurssipuhelimeen 040 301 2401 Lisätietoja Kaisa Matilainen p. 040 301 2423

Kasvinsuojeluainelaki edellyttää, että kaikkien kasvinsuojeluaineita ammattimaisesti käyttä-vien henkilöiden pitää suorittaa kasvinsuo-jeluainetutkinto. Aikaisemmat, ympäristötu-keen liittyvien kasvinsuojelukoulutusten todis-tukset täyttävät tutkintovaatimuksen todis-

tusten päättymispäivään ProAgriat järjestävät kasvinsuojelukoulutus- ja tutkintotilaisuuksia, joiden koulutusohjelma on Turvallisuus- ja ke-mikaaliviraston hyväksymä. Todistuksen saami-nen edellyttää tutkinnon suorittamista hyväk-sytysti.

16

Nimisuojalla nostetta matkailuunProAgria Pohjois-Savolla on

meneillään RuokaSavo -hanke, jonka yhtenä tarkoituksena on kartoittaa perinteisiä savolaisia ruokatuotteita joille voisi hakea EU:n nimisuojaa. Tällä hetkel-lä Suomessa on kymmenen ni-misuojattua tuotetta, joista ka-lakukko (aito perinteinen tuote) tulee savosta. Muita kotimaisia suojan saaneita tuotteita ovat mm. Kainuun rönttönen, karja-lanpiirakka ja Lapin Poron liha. Nimisuojajärjestelmää hyödyn-netään erityisesti eteläisessä Eu-roopassa ja sieltä löytyy suu-rin osa järjestelmän suojatuis-ta tuotteista. Tunnetuimpia lie-nee Feta-juusto, Parman kinkku ja Gorgonzola-juusto. Tuotteita hyödynnetään näkyvästi paikka-kuntien ruokamatkailussa ja suu-ret joukot ihmisiä matkustavat gastronomisten elämysten peräs-sä mielenkiintoisiin ruokamaa-kuntiin.

Yhtenä hankkeen tavoitteena on edistää Pohjois-Savon hou-kuttelevuutta ruokamaakunta-na. Pohjois-Savosta löytyy usei-

ta mielenkiintoisia suojattavia tuotteita. Monella herahtaa vesi kielelle, kun aletaan puhumaan mustikkakukosta, mansikoista tai tuoreesta ruisleivästä, savo-laista talkkunaa unohtamatta.

Nimisuojatuilla tuotteil-la on painoarvoa

Nimisuojatut tuotteet ovat etusijalla EU:n menekinedistä-misrahoja jaettaessa, joten suo-jasta on selkeästi hyötyä markki-noinnissa sekä näkyvyyden edis-tämisessä. Hakuprosessi on il-mainen ja hankkeessa ProAgria Pohjois-Savo on hakijana yhteis-työssä sidosryhmien ja tuottajien kanssa. Yhteistyöllä varmistetaan että suojan sisältö on kaikille toi-mijoille sopiva, eikä rajoita lii-kaa esimerkiksi tuotekehitystä tai tuotantotapojen muutoksia.

Lapin yliopistossa teollista muotoilua opiskeleva Jarno Rä-sänen on hankkeessa mukana ja hän tekee aiheesta pro gra-du tutkielman palvelumuotoilun hyödyntämisestä hakuprosessis-

sa. “Kiinnostus ruokaan ja puh-taisiin raaka-aineisiin innosti mi-nua etsimään lopputyön aihet-ta ruokatuotteiden parista. Olin oikeaan aikaan liikkeellä, koska hankkeen suunnittelu oli juuri menossa, kun tiedustelin yhteis-työmahdollisuuksista ProAgrian kanssa. Olen kotoisin Pohjois-Sa-vosta, Kaavilta, joten paikalliset tuotteet ovat jo lähtökohtaisesti tuttuja. On hienoa päästä työs-kentelemään mielenkiintoisen ai-heen parissa ja odotan innolla että pääsen itsekin maistelemaan näitä herkullisia tuotteita.”

Yhteistyötä tehdään myös Hel-singin yliopiston Ruralia -insti-tuutin “Nimisuojasta kilpailuky-kyä “ -hankkeen kanssa.

Hankkeen tiimoilta on tarkoi-tus järjestää kesäkuussa Kuopio Tanssii ja Soi – festivaalin aikaan tilaisuus Kuopiossa, jossa mah-dolliset suojattavat tuotteet oli-sivat kansainvälisen yleisön mais-tettavana.

Jarno Räsänen

Aito perinteinen tuote (APT)Traditional Speciality Guaranteed (TSG)

Aito perinteinen tuote (APT) vastaa tuotanto- tai jalostusmenetelmän tai koostumuksen osalta periteis-tä käytäntöä kyseisen tuotteen tai elintarvikkeen kohdalla. Se valmis-tetaan perinteisesti käytetyistä raa-ka-aineista tai ainesosista.Suomalaisia APT – tuotteita: sahti, karjalanpiirakka ja kalakukko.

Suojattu alkuperäisnimitys (SAN)Protected Designation of Origin (PDO)

Suojatulla alkuperänimityksel-lä (SAN) tarkoitetaan nimeä, joka on peräisin tietyltä alueelta, tietys-tä paikasta tai poikkeustapauksissa tietystä maasta. Sen laatu ja omi-naisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteelli-sestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen. Tuotteen kaikki tuotantovaiheet tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä alueella.Suomalaisia SAN – tuotteita: Kitkan viisas ja Lapin Poron liha.

Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM)Protected Geographic Indication (PGI)

Suojatulla maantieteellisellä mer-kinnällä (SMM) tarkoitetaan ni-meä, joka on peräisin tietyltä alueel-ta, tietystä paikasta tai maasta. Sen tietty laatu, maine tai muu ominais-piirre juontuu pääosin sen maan-tieteellisestä alkuperästä. Tuotteen tuotantovaiheista ainakin yksi ta-pahtuu rajatulla maantietellisellä alueella.Suomalaisia SMM – tuotteita: Kainuun rönttönen ja Puruveden muikku.

Maatiloilla on paljon turvattavaa: Ihmiset, eläimet, rakennukset, irtaimisto, metsä, tuotannon jatkuvuus, sato...

LähiTapiolasta saat asiantuntevaa palvelua kaikissa maatilan

vakuutustarpeissa. Kysy meiltä, miten riskeihin kannattaa varautua!

www.lahitapiola.

Turvallisuutta tilakauppaan metsäammattilaisilta

Minna Canthinkatu 11 B, Kuopio puh. 044 977 3767

www.metsatilat.fi/jarvisuomi

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

ww

w.p

elto

siem

en.fi

Yrjö EhrnroothMikkeli

0400-824 731

Juha RytkönenJoroinen

0400-178 711

Matti TeittinenJoroinen

050-560 3559

UUTUUDETEifel, Toria

& Severi Obelix & Riina

BOR

Viljat, palko- ja

heinäkasvit, apilat

sekä seokset

Etelä- ja Keski-Savon

palvelevat maatilapakkaamot

BOR

17

KYNÄ-hanke tuo yhteistä kulttuuriympäristöä esille

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ -hankkeessa tartutaan no-peasti ajankohtaisiin teemoihin. Kulttuuriympäristö ei yksin ole nä-kyviä rakenteita vaan rakennuksiin ja paikkoihin liittyy myös paljon näkymätöntä ja kirjoittamaton-ta historiaa. KYNÄ-hanke koos-taa kahta julkaisua: rakennusten

ja rakennelmien uudesta elämäs-tä, niiden kunnostamisesta sekä vanhojen rakennusten esimerkilli-sestä hyödyntämisestä mm. yritys-toiminnassa, esimerkiksi matkai-lussa. Julkaisuissa esitellään hyviä esimerkkejä erikokoisista raken-nusprojekteista sekä Keski-Suo-mesta että Etelä-Savosta.

Lisätietoa hankkeesta: hankevastaava Leena Lahdenvesi-Korhonen p. 0400 875 326, leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi ja Saara Ryhänen p. 040 486 8237 saara.ryhanen@maajakotitalounaiset.fi

Kynä koostaa myös julkaisua kiven monista perinteisistä käyt-tötarkoituksista ja kivirakentei-den hoidosta. Onko sinulla kivi-rakenteisiin liittyvää tarinaa? Ota rohkeasti yhteyttä KYNÄ-toimi-joihin ja ehdota kohteita ja tari-noita julkaisuihin.

Hankkeen toimintaa ja tapah-tumia voi seurata hankkeen koti-sivuilla: maajakotitalousnaiset.fi/ky-nahanke ja facebook-sivuilla: Kult-tuuriympäristö näkyväksi KYNÄ.

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015-31.8.2018. Hanke toi-mii Etelä-Savon ja Keski-Suomen

maakuntien alueilla. Hanketta toteuttavat yhteistyössä alueiden ProAgria, MKN Maa- ja kotitalo-usnaiset (ELY -keskukset ole mu-kana tässä hankkeessa)

Hanketta rahoittavat Euroo-pan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskukset.

18

Ehdota maakuntasi Vuoden maisematekoa

Vuoden maisemateko on tunnustus vapaaehtoisesta maisematyöstä. Kilpailussa etsitään pientä tai suurta maisematekoa, joka on muutta-nut maisemaa paremmaksi.

Kilpailussa valitaan ehdotusten perusteella maakuntien Vuoden maisemateot, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta.

Vuoden maisemateko -tunnustus myönnetään toista kertaa. Vuonna 2015 kisaan saatiin 45 ehdotusta, josta valittiin 16 alu-eellista voittajaa. Valtakunnallisen Kilpailun voitti Köyliön Kan-kaanpään Kuninkaanlähteen puhdistustyö. Kyläläiset puhdisti-vat liejuisen joutoalueen puhdasvetiseksi lähteeksi, koko kylän upeaksi virkistysalueeksi.

Tunnustus vapaaehtoisille

Kilpailun tavoitteena on nostaa esille maiseman eteen tehty vapaaehtoistyö. Monet yhdistykset, talkooporukat ja yksittäiset henkilöt tekevät paljon merkittävää työtä kotimaisemansa parantamiseksi. Kilpailulla halutaan myös muistuttaa siitä, että maisema ei säily viihtyisänä, avoi-mena ja kauniina ilman hoitoa.

Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat valitsevat yhdessä asiantuntijaraadin kanssa ehdotuksista maakuntien parhaat maisema-teot loka-marraskuussa 2016.

Näistä voittajista valitaan Suomen Vuoden maisemateko, joka julkis-tetaan joulukuussa 2015. Valtakunnallisen valinnan tekee Maa- ja koti-talousnaisten Keskus yhdessä valtakunnallisen raadin kanssa.

Kilpailu on osa Vihervuosi 2016 -teemavuotta.

Toimintaohjeet

1. Ottakaa maisemasta valokuvia ennen ja jälkeen maisemateon2. Kuvailkaa maisemateon tulokset. Kertokaa, mitä teitte ja ket-

kä teon tekivät. Perustelkaa, miksi juuri teidän tekonne olisi vuoden maisemateon arvoinen.

3. Lähettäkää kuvailu syyskuun loppuun mennessä oman piiri-keskuksenne maisema-asiantuntijalle:

Etelä-Savo: leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi Pohjois-Karjala: paivi.jokinen@maajakotitalousnaiset.fi Pohjois-Savo: sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fi

Maisemateko voi olla esimerkiksi

- näkymien aukaisemista- raivaamista- rakennusten tai rakennelmien kunnos-

tamista- luonnon monimuotoisuuden lisäämistä

- rantojen hoitoa- kylämaiseman parantamista - tai muita mitä monimuotoisimpia tekoja

Vuoden 2015 Vuoden maisemateko tunnustuksen sai - Etelä-Savossa Etelä-Rantasalmen kylät – kyläyhdistys Ran-

tasalmen Parkumäen kulttuurihistoriallisesti ja maisemalli-sesti tärkeän alueen kunnostuksesta ja hoidosta yhteistyöllä

- Pohjois-Karjalassa Pro Kesälahti ry Kesälahden kirkonkylän ympäristön suunnitelmallisesta hoidosta

- Pohjois-Savossa Tervon maa- ja kotitalousnaiset Monipuo-lisista erilaisista ympäristötöistä Tervossa

Rantasalmella Parkumäen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeää aluetta kunnostettiin yhteistyöllä. Kuvat: Leena Lahdenvesi-Korhonen ja Susanna Nuutinen.

Kevään kylvöille!

Pohjois-Karjalan Siemen www.pksiemen.fiosmo.koponen@tilasiemen.fi

p. 044 534 6914

Ohra UUTUUS!

KAARLEBOROhraWOLMARIBOR

KauraAKSELIBOR

PeitatutRYPSINsiemenet

LaadukkaatNURMI-SEOKSET

KauraVENLABOR

Haemme uusia luomusiementuottajia!

Murrontie 291600 Utajärvip. 08 514 4700www.kinnusenmylly.fi

KIVENNÄIS-

JA ERIKOISREHU-

KAMPANJA

Halutessasi saat edun alennuksena.

Kun tilaat kerralla 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikois- rehuja ja Premi-Tähti-kiven- näisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä, saat kaupan päälle laadukkaan 24-osaisen ½ tuuman BAHCO S240 -hylsysarjan.

Voimassa 31.5.2016 asti

Korjaa kivennäispitoisuudet – kaupan päälle hylsysarja

Varmista kivennäispitoisuudet Kinnusen Myllyn monipuolisilla ja laadukkailla rakeisilla ja

jauheisilla kivennäistäydennyksillä.

Myynti:maatalouskaupat

19

Ohjeet vieraskasvien poistoon löytyvät nettisivuilta www.maajakotitalousnaiset.fi/impinpaiva

Uutuuksia ruokakurssitarjottimella

Kuva: Timo Viljakainen

Haitalliset vieraskasvit valloittavat luontoamme ja tukahduttavat oman kasvilajistomme. Kasveista pide-tään vahingollisimpana jättipalsamia, jättiputkea ja lupiinia. Impin päivä 11.6 sopii ajallisesti erinomaisesti jättipalsamin ja lupiinin poistotalkoisiin! Valitkaa kohde, jossa lupiini tai jättipalsami on valloittanut tai on valloittamassa kasvutilaa niittykasveiltamme. Haasta-kaa talkoisiin mukaan muut kylällä toimivat yhdistykset. Yhteiset talkoot saavat luonnonkasvimme jälleen kukoistamaan!

YK on nimennyt kuluvan vuoden palkokas-vien vuodeksi. Joko teidän yhdistyksenne on varannut oman Potkua pavuista ja palkokasveista -kurssin?Kekri – perinteistä sadonkorjuun juhlaa -kurssi tai luento johdattaa kekrin perintei-siin ja makujen maailmaan. Saatavilla tou-kokuussa – tilaa omasi hyvissä ajoin syksyä silmällä pitäen!Ota yhteyttä alueesi Maa-ja kotitalousnais-ten piirikeskuksen ruoka-asiantuntijaan.

Maahanmuuttajien kotouttaminen

Etelä- ja Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset vapaaehtois-toimijoineen ovat mukana maa-hanmuuttajien kotouttamis-työssä yhteistyössä työ- ja elin-keinoministeriön kanssa. Valta-kunnallisessa kotouttamishank-keessa koordinoidaan ja tuetaan maa- ja kotitalousnaisten pai-kallisyhdistysten kotoutumista tukevan vapaaehtoistoiminnan alkamista ja vahvistumista. Ta-voitteena on pyrkiä muuttamaan asenteita myönteisemmäksi maa-hanmuuttajia kohtaan tuomalla esiin hyviä kokemuksia maahan-muuttajista sekä lisäämällä yhtei-söllisyyttä paikkakuntalaisten ja maahanmuuttajien välillä.

Hanketta toteutetaan kah-deksan maa- ja kotitalousnais-

ten piirikeskuksen alueella ja ko-touttamiseen liittyvät toimintata-vat vaihtelevat piirikeskuksittain. Joissakin piirikeskuksissa opaste-taan maahanmuuttajia puutar-hapalstojen tekemiseen ja hoi-tamiseen. Toisissa maa- ja koti-talousnaisten jäsenet opettavat maahanmuuttajille suomalaiseen ruokakulttuuriin liittyviä asioita, ja maahanmuuttajat puolestaan avaavat oman ruokakulttuurinsa saloja meidän jäsenillemme. Jois-sakin piirikeskuksissa maahan-

muuttajat otetaan mukaan kylä-talkoisiin, marjaretkille ja Impin päivän toimintaan. Etelä-Savos-sa hankkeen toiminta on alkanut Juvalla ja Mikkelissä mm. suoma-laisiin kasviksiin tutustumalla ja yhteisillä yrttien istutustalkoilla.

Mikäli yhdistyksenne haluaa kantaa kortensa kekoon ja olla mukana maahanmuuttajien ko-touttamiseen liittyvässä vapaaeh-toistoiminnassa, ottakaa yhteyt-tä oman alueenne keskuksen yh-teyshenkilöön:

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Mervi Kukkonen, p. 040 842 3549, mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Heli Sulola, p. 040 672 0597, heli.sulola@maajakotitalousnaiset.fi

ProAgria Etelä-Savo ry:n

VUOSIKOKOUStorstai 28.4.2016 klo 11.00

Wanha Rokkalantalli, Ratamonkatu 5, Mikkeli

Kokousedustajien ilmoittautuminen, valtakirjojen tarkastusja kokousruokailu klo 10.00 alkaen.Kokouksessa käsitellään ProAgria Etelä-Savo ry:nsääntöjen 9 §:n vuosikokoukselle määräämät asiat.Kokousesitelmä: Sote-uudistus ja maakuntahallinto Etelä-Savos-sa, maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Etelä-Savon maakun-taliitto

Tervetuloa!

ProAgria Etelä-Savo Hallitus

Impin päivä 11.6.2016Rukkaset käteen ja vieraskasveja vähentämään!

20

Etelä-Savon maa-ja kotitalousnaiset vievät ensi syksynä matkalaiset ihailemaan ruskaa itäiseen Lappiin. Ruska-ajan värikäs luonto, pohjoisen ih-misten vieraanvaraisuus ja välittömyys ja pohjoiset nähtävyydet Suomen Lapissa ja Norjan rannikolla odottavat monipuolisissa vierailukohteissamme. Ensimmäisenä tutustumme Posion ja Kemijärven seutuihin. Majoitumme viikonlopuksi Suomutun-turin uudistettuun hotelliin. Sunnuntain opaste-tulla retkellä Napapiirin retkeilyreitillä tulevat tu-tuiksi myös Sallan ja Suomun väliset kylät ja Vil-man erämaa. Suomutunturin maisemista siirrym-me maanantaina keskelle Saariselän tunturikylää, jossa majoitumme kolmeksi yöksi Lapland Hotel Riekonlinnaan. Saariselällä yhdistyvät ainutlaatui-sesti vilkkaan tapahtumakeskuksen palvelut ja toi-saalta koskematon, upea tunturiluonto.

Saariselältä on mahdollisuus lähteä koko päi-vän opastetulle Jäämeren kierrokselle ja Norjan By-keijaan sekä tehdä lyhyempiä retkiä mm. Inariin.

Sekä Suomutunturin että Saariselän alue tarjoavat hyvät mahdollisuudet ja reitit patikointiin. Viimei-sen yön vietämme Kuusamon keskustassa, järven rannalla, lenkkipolkujen äärellä Sokos Hotel Kuu-samossa.

Matkan kesto on seitsemän päivää. Linja-auto lähtee Mikkelistä lauantaina 10.9.2016 (liityntä-kuljetus järjestetään Savonlinnasta, jos ilmoittau-tuneita reitin varrelta on yli 10)

Hinta: 690 EUR/henkilö. Matkan hinta sisältää matkat hyvätasoisella tilausajobussilla, matkan-johtajan palvelut, majoitukset hotelleissa jaetussa kahden hengen huoneessa, aamiaiset, kolme lou-nasta ja kuusi päivällistä ja elämyksellistä ohjel-maa (Huom. Opastettu Jäämeren kierros eri maksusta)

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten ruskamatka 10.–16.9.2016

Majoitukset:2 yötä Hotelli Suomutunturissa3 yötä Lapland Hotel Riekonlinnassa Saariselällä1 yö Original Sokos Hotel Kuusamossa.

Matkalaiset otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Paikkoja on rajoitetusti!Matkaohjelma päivitetään Etelä-Savon maa- ja kotitalous-naisten nettisivuille: https://etela-savo.maajakotitalousnaiset.fi/tapahtumat-ja-ajankoh-taista/tapahtumakalenteriLisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset ruskamatkalle 13.6.2016 mennessäMervi Kukkonen, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset.puh. 040 842 3549, mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fi

Etelä-Savo Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakoti-talousnaiset.fi/essähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnai-set.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi

Huhtikuu 16.4. Superruokaa Pohjolasta -ruokakoulutus,

Juva 16.4. Ruokavaliot ruoanvalmistuksessa –ruoka-

koulutus, Rantasalmi19.4. Superruokaa Pohjolasta –ruokakoulutus,

Anttola23.4. Superruokaa Pohjolasta –tapahtuma,

RantasalmiToukokuu7.5. Superruokaa Pohjolasta –ruokakoulutus,

Kangasniemi14.5. Ruisleipäkurssi, Sulkava21.5. Superruokaa Pohjolasta –tapahtuma,

Mikkelin Otava21.5. Kynä –hanke toimii, lammasaitatalkoot

perinteisin menetelmin, Mikkelin Antto-la, Hiidenmaan tila Lisätiedot: saara.ryha-nen@maajakotitalousnaiset

Pohjois-Savo

HuhtikuuKasvisaarteen arvoitus- tapahtumia päiväkoti-ikäisille12.4 Siilinjärven srk26-27.4 Neulamäen päiväkoti

Syö hyvää- ikääntyneet14.4. Nilsiän leivontuvalla.

Tiedustelut: Viivi Valutie p. 0400 571 642Syö hyvää – lapsiperheet21.4. Vuorelan perhekerho.

Tiedustelut: Viivi Valutie p. 0400 571 64228.4 Leppäkaarteen perhekerho.

Tiedustelut: Viivi Valutie p. 0400 571 642Muut tapahtumat11.4. Iisalmi Sushia kahteen makuun ruoka-

kurssi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset:

Marja Niskanen p. 0400 905 78216.4. Lapinlahti Ruokalahjat kevään juhliin Tiedustelut ja ilmoittautumiset:

Viivi Valutie p. 0400 571 64216.4. MAKUJA SAVOSTA –lähiruokaseminaari

Maa- ja kotitalousnaisten tapahtumat 2016Syyskuu10.-16.9. Ruskamatka itäiseen Lappiin Ruoka-asiantuntija, järjestövastaava Lisätiedot: Mervi Kukkonen,

p. 040 842 3549 mervi.kukkonen@maajako-titalousnaiset.fi

19.4. Iisalmi Puheenjohtajien ja sihteerien ym. luottamushenkilöiden tapaaminen

23.4. Superruokaa Pohjolasta- kurssi Vieremän ylä-asteen opetuskeittiössä klo 11-15. Il-moittautumiset 20.4. mennessä Marja Niskanen p. 0400 905 782

21.4. Kuopio Puheenjohtajien ja sihteerien ym. luottamushenkilöiden tapaaminen

23.4. Ostosmatka Marimekon Sulkavan Outlet-myymälän ostosmyyntiin

Hinta 50 EUR/jäsen ja 60 EUR/ei jäsen (sis. matkan, Marimekon ystävämyynnin, lounaan Järvisydämessä ja kahvin Mari-mekolla). Ilmoittautumiset: to 14.4. men-nessä Sinikalle p. 0400 571 643 tai sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fi

25.4. Kalaruoka- kurssi Pielavedellä SRK-talolla klo 10. Ilmoittautumiset Marketta Raati-kainen p. 0400 440 426

27.4. Varkaus Sushia kahteen makuun ruoka-kurssi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Viivi Valutie p. 0400 571 642

Toukokuu11.5. Superruokaa Pohjolasta- kurssi Haajais-

ten Koulukievarilla klo 18 alkaen. Ilmoit-tautumiset 9.5. mennessä Marja Niska-nen p. 0400 905 782

14.5. Siilinjärvi Gluteiiniton leivonta ruokakurs-si. Ilmoittautumiset: Marja Niskanen p. 0400 905 782

21.5. Siilinjärven Kolmisoppi Sushi ruokakurssi. Ilmoittautumiset: Raija Penttiselle: raija.penttinen12@luukku.com tai p. 044 250 4508

Kesäkuu11.6. Impinpäivän vieraslajitalkoot, Pieksämäki12.6. Impinpäivän vieraslajitalkoot, JuvaHeinäkuu9.7. Superruokaa Pohjolasta –tapahtuma,

Juva

KUOPIO (017) 465 3011JUANKOSKI (017) 613 999SUONENJOKI (017) 465 3031

LAPINLAHTI (017) 731 234PIELAVESI (017) 465 3021

• Uusia näytteilleasettajia• Koneuutuuksia ja työnäytöksiä• Ohjelmaa ja messutarjouksia • Metsä- ja maatalouskoneita• Klapikoneita • Lämmityslaitteistot• Kysy ryhmätarjousta• Liput 10 €, alle 18 v. ilmaiseksi

OKSAOutokumpu 5–6.8.2016

- metsä- ja maatalousmessut

Paljon nähtävää kaikille koneista ja metsä- ja maataloustöistä kiinnostuneille

Järjestäjä: Bio-Expert OyTiedustelut: Tuula Heikkilä, 045 1122 444,palvelu@lammitusjarjestelmat.com

www.oksamessut.fi

VARAA

PAIKKASI

AJOISSA!

Geokätköily on hauska ulkoiluharrastus, jossa etsitään ja piilotetaan geokätköjä kiinnostaviin kohteisiin. Kätköjä etsitään satelliittipaikan-nusta hyödyntävän GPS-laitteen, esimerkiksi älypuhelimen tai kartan avulla. Geokätköilyä voidaan kutsua nykyaikaiseksi aarteenetsinnäksi.

Jokaisen kätkön kuvauksessa on kerrottu koordinaattien tai karttapai-kan lisäksi kätkörasian koko sekä vihjeitä, jotka helpottavat kätkön löy-tämistä. Kätkön koko voi vaihdella filmipurkin ja parin litran pakastus-rasian välillä.

KUULE JA KERRO KYLÄMAISEMASTA

Samalla kun suunnittelette geokätköjen paikkoja, opitte itse lisää omas-ta kotimaisemastanne. Voitte laittaa kätkörasiaan esimerkiksi tietoa kätkön lähialueen historiasta, vanhoja valokuvia paikasta ym. kiinnosta-vaa asiaa. Lokikirja ja kynä varmistavat sen, että löytäjä saa oman puu-merkkinsä kätköön.

Geokätköily kuuluu jokamiehenoikeuksien piiriin. On hyvä kysyä tarvit-taessa maanomistajan lupa kätkön piilottamiseen.

Tarkat ohjeet geokätköilyn toteuttamiseen löytyvät sivuilta www.maajakotitalousnaiset.fi/geokatkoily

GEOKÄTKÖILY KYLÄMAISEMASSA Kertokaa kylänne upeista maisemakohteista ja historiasta geokätköilyn avulla!

Kuva

: La

ssi K

uja

la, Pl

ugi

TOIMINTAIDEA YHDISTYKSILLE Geokätköily kylämaisemas-sa sopii yhdistysten toimin-taan, perheiden yhteisiin luontoretkiin ja kylän kou-lulaisille. Se on oiva tapa tutustua tarkemmin omaan kotimai-semaan. Kätköjen etsintään voi yhdistää esimerkiksi eväshetken löytöpaikalla tai näköalan ihailemisen. VINKKI! Haastakaa alueen muut järjestöt ja koululai-set etsimään geokätköjä. Geokätköjä voivat hyödyn-tää myös kylän matkai-luyrittäjät.

21

Tule mukaan Marimekko -matkalleLauantaina 23.4.2016 keväinen Marimekko –matka Saimaan rannalle Sulkavalle. Tutustumme Marimekon Sulkavan Outlet - myymälän ystävä-myyntiin. Luvassa on löytöjä edullisilla hinnoilla. Marimekon Sulkavan myymälä sijaitsee historiallisessa miljöössä, luonnon-kauniissa ympäristössä, Saimaan rannalla. Poikkeamme meno-matkalla lounaalla Rantasalmen Porosalmessa Hotel&Spa Re-sort Järvisuomessa (www.jarvisydan.com).Linja-auto lähtee Iisalmesta klo 9.00, ajo Kuopion ja Varkau-den kautta. Otamme lähtijöitä mukaan myös matkan varrelta. Paluu Iisalmeen klo 20.30 mennessä. Ilmoittautuneille lähe-tämme tarkemman aikataulun.Matkan järjestää Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset / Pro-Agria. Matkanjohtajana toimii maisemasuunnittelijamme Si-nikka Jokela.Hinta: 50 EUR/jäsen ja 60 EUR/ei jäsen (sis. matkan, Marimekon ystävämyynnin, lounaan Järvisydämessä ja kahvin Marimekolla). Ilmoittautumiset to 14.4. mennessä Sinikalle puh. 0400 571 643 tai sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fiTervetuloa mukaan jäsenet ja kaikki muutkin Marimekon ystävät.

HenkilöstöuutisiaAsiantuntijoiden sähköpostit ProAgriassa ovat etunimi.sukunimi@proagria.fi jaMaa- ja kotitalousnaisilla etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Agronomi Tapani Keski-Soini aloitti 4.4. talousasi-antuntijana. Sijoituspaikka on Joensuu. Tapanin puh. 040 301 2429Tuotannonohjauksen

asiantuntija, agrologi AMK Paula Koivistoinen aloit-ti 8.2. Hänen työpiste si-jaitsee Kuopiossa. Paulan puh. 040 749 8430

MMM Katri Kostamo palasi äitiyslomalta toimi-tusjohtajan tehtäviin maa-liskuussa. Katrin tavoittaa puh. 043 825 1218

Tuottaja-tiedottajana RuokaSavo ja Premium –hankkeissa aloitti Resto-nomi AMK Jarkko Kääri-äinen 4.1. Jarkon työpis-te on Kuopion toimistolla. Jarkon tavoittaa puh. 043 8267 690MMM Tuomo Rissanen

siirtyi vt. toimitusjohtajan tehtävästä Kuopion seu-dun palvelupäälliköksi Mil-ja Heikkisen äitiysloman si-jaisuuden ajaksi. Tuomon puh. 040 563 8749

Valitsemalla kasvuoloihimme hyvin soveltuvan ja huolella

testatun lajikkeen tiedät varmasti mitä viljelet – ja varmistat

parhaan sadon myös tulevina vuosina. Kilpailukykyiset, kotimaiset

lajikkeemme on helppo tunnistaa BOR-merkistä. Se kertoo, että

kyseessä on laatulajike suomalaisiin oloihin.

Pohjoista kasvua

Boreal Kasvinjalostus Oywww.boreal.fi

www.farmit.net

Valitsemalla kasvuoloihimme hyvin soveltuvan ja huolella

testatun lajikkeen tiedät varmasti mitä viljelet – ja varmistat

Hyödynnä lajikehakukoneemme kauden lajikevalinnoissawww.boreal.fi/lajikehakukone

Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) 50101 Mikkeli www.viljavuuspalvelu.fi

YKSI OSOITE KAIKILLE NÄYTTEILLE!

Perustutkimukseen on lisätty laskennallinen kationinvaihtokapasiteetti

Uusi Laaja ravinnetilatutkimus, Soilfood

Hehkutushäviö maaperän multavuuden varmistamiseenLanta-analyysiin sisältyy fosforimääritys

Parhailla analyyseilla paras sato

Laaja analyysivalikoima,nopeat tulosten toimitusajat,

sähköiset palvelut: Tilaus- ja Tuloslaari

Seuraa meitä

Semex Finland Oy | Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 | sari.alhainen@semex.fi | www.semex.fi

Saat alennuksia siemenannoksista ja monia muita etuja

Semexin jalostussuunnitelman ja

eläinaineksen avulla parannat

karjasi kannattavuutta.

Terveet ja tuottavat lehmät tuovat

hyvinvointia myös hoitajille.

Paranna lehmiesivastustuskykyäImmunity-sonneilla!

Lähde Semexin sopimusasiakkaaksi!

Isossa yksikössä tarvitaan tyypiltään yhtenäinen eläinaines.Liisa ja Juha Vuorela Koskenojan tilalta ovat tyytyväisiäSemexin sonnien tyttäriin.

22

Hyvää kesää kaikille lukijoille

toivottavat Etelä-Savon,

Pohjois-Karjalan ja

Pohjois-Savon ProAgriat ja

Maa- ja kotitalousnaiset

Tähtitilillämetsävarallisuutesikasvaa.

Stora Enson Tähtitilillä® saat puukaupparahoillesi 3,5 % kiinteän koron jopa viideksi vuodeksi ilman kuluja.

Ota yhteyttä, kerromme lisää!

Stora Enso Metsäp. 09 8860 2102

www.facebook.com/StoraEnsoMetsa

MEILTÄ VALMISTUU OSAAJIA KokkiMerkonomiLähihoitajaLevyseppähitsaajaAutomaatio- ja sähköasentajaTalonrakentajaMaaseutuyrittäjäEläintenhoitaja

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee, Savikontie 13, 82500 Kitee puh. 013 244 3262. Lisätietoja opinto-ohjaaja Elina Hokkanen puh. 013 244 3269.

23

Hyvää kesää kaikille lukijoille

toivottavat Etelä-Savon,

Pohjois-Karjalan ja

Pohjois-Savon ProAgriat ja

Maa- ja kotitalousnaiset

Arvostan työtäni,siksi MYEL-työtulonikin

on kohdallaan!

Puh.

hin

ta: l

anka

puh.

8,3

5 sn

t + 6

,91 s

nt/m

in, m

atka

puh.

8,3

5 sn

t + 16

,69

snt/

min

saastopankki.fi/optia /saastopankkioptia

OTA YHTEYTTÄ, KARTOITETAAN YHDESSÄ

SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT!

IISALMI, Savonkatu 15, puh. 029 041 2540 JOENSUU, Kauppakatu 27 B 3, puh. 029 041 2690KIURUVESI, Kiurukatu 1, puh. 029 041 2600KUOPIO, Kauppakatu 22, puh. 029 041 2650LAPINLAHTI, Juhani Ahontie 2, puh. 029 041 2610RAUTAVAARA, Savontie 17, puh. 029 041 2560SONKAJÄRVI, Lyseotie 1, puh. 029 041 2570VARPAISJÄRVI, Kauppatie 25, puh. 029 041 2580VIEREMÄ, Ponssentie 2, puh. 029 041 2590NILSIÄ, Nilsiäntie 71, puh. 029 041 2580

Säästöpankki on viljelijän luotettava kumppani kaikissa

maatilan raha-asioissa.ASIANTUNTIJAMME AUTTAVAT SINUA MM.• Sijoittamisessa ja säästämisessä• Sukupolvenvaihdoksissa, investoinneissa,

kiinteistökaupoissa• Rahoitusasioissa