Kuvapuhelimet kotihoidon apuna s.8

Etäpalvelu tutuksi eteläpohjalaisille s.4

3 2015

Vauhdilla mukaan Vietnamin kasvuun s.16

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija haussa s. 6

Asko Peltola, maakuntajohtajaWWW.EPLIITTO.FI

PRO ETELÄ-POHJANMAA 3/2015 Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehti

PÄÄTOIMITTAJA:Maakuntajohtaja Asko Peltolapuh. 0400 590 123

TOIMITUSSIHTEERI: Va. tiedottaja Annika Pollari puh. 040 507 7510annika.pollari@etela-pohjanmaa.fiwww.epliitto.fi

ULKOASU: I-print | plusISSN 1796-0215

Uskotaan itseemme

PÄÄKIRJOITUSTEKIJÄT

Kuvapuhelimet kotihoidon apuna s.8

Etäpalvelu tutuksi eteläpohjalaisille s.4

3 2015

Vauhdilla mukaan Vietnamin kasvuun s.16

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija haussa s. 6

  Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisratkaisu tehdään ”kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta”. Näitä sote-palveluiden järjestämisestä vastaavia alueita syntyy enintään 19. Erityisen merkittävä on ohjel-man kirjaus siitä, että sote-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot.

Uusi itsehallintoalue tulee hoitamaan nykyisen maakunnan liiton tehtäviä. Jatkossa siihen voidaan liittää muita ylikunnallisia velvoit-teita. Ja jossain vaiheessa lisävastuita on tulossa myös valtion alue-hallinnolta. Suomeen on siis vihdoinkin muodostumassa aidosti kansanvaltainen aluehallinto.

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus linjasi yksimielisesti omat näkemyksensä itsehallintoalueisiin elokuussa 2015. Niiden mukaan uudistus on toteutettava hallitusohjelman linjaamalla tavalla ja ai-kataululla.

Kannanotossa painotetaan uusien sote-tuotantoalueiden ja niiden myötä syntyvien itsehallinnollisten alueiden valmistelun pohjautumista nykyisiin toiminnallisiin talousmaakuntiin. Etelä-Poh-janmaa haluaa siis olla oma itsehallintoalueensa. Myös sairaanhoito-piirin hallitus on samaa mieltä.

Toisenlaisiakin näkökantoja on maakunnallisessa keskustelussa nä-kynyt. Niiden mukaan Etelä-Pohjanmaa ei pärjää yksin, vaan sen on haettava tukea naapureiltaan. Nykyisten pohjalaismaakuntien olete-tun – mutta ei todellisen – kisailun arvellaan sitä kautta päättyvän.

Rohkenen epäillä näitä ennusteluita. Mistä löytyy esimerkki toi-mivasta monikeskuksisesta ja -kielisestä itsehallintoalueesta?

Kansanvaltaan perustuva itsehallintoalue ei synny ylhäältä päin rajat piirtämällä. Sen pitää pohjautua asukkaiden yhteenkuuluvuu-teen ja yhteiseen tahtoon. Valtion alueellisen hallinnon rajat voi valtioneuvosto määrätä, ja ne rakentukoot itsehallintoalueiden mu-kaisesti.

Vaasan vaalipiirin maakunnat tekevät jo nyt yhteistyötä moni-puolisesti. Jos valtion aluehallinnon tehtävien siirtäminen itsehallin-toalueille edellyttää joissain asioissa suurempaa silmäkokoa, yhteis-ten päätösrakenteiden luominen onnistuu kyllä.

Maakuntahallitus tähdensi linjauksessaan myös sitä, että Etelä-Pohjanmaan liitto jatkaa ylimaakunnallisen yhteistyönsä syventä-mistä naapurimaakuntiensa kanssa sekä kansallisesti että kansain-välisesti.

Yhdistymiselle on vaihtoehtoja. Oman maakunnan puolustami-seen toivon yhtenäisyyttä ja aktiivisuutta kaikilta eteläpohjalaisilta. Us-kotaan itseemme, eikä ensimmäisinä hakeuduta muiden helmoihin.

KANSIKUVA: J-P Köykkä, Spiller (2014-2015)

2 3/2015

Annika Pollariva. tiedottaja

Nimeni on Annika Pollari ja työskentelen Etelä-Pohjanmaan liitossa vakituisen tiedot-tajan sijaisena syksyn ajan. Oikealta amma-tiltani olen viestintäyrittäjä Viestintätoimisto Tenhossa.

Liiton tiedottaja kertoi keväällä tästä mah-dollisuudesta tulla tuuraamaan häntä hoitovapaan ajaksi. Myöskään yh-tiökumppanini mielestä tällaista tilaisuutta ja kokemusta ei kannattanut tuhlata, joten täällä sitä nyt ollaan! On ollut hienoa päästä seuraamaan aitiopaikalta maakunnallista asioiden hoitoa sekä ennen kaikkea laaja-alaista kehittämistyötä, jota eri organisaatiot tekevät yhdessä usein liiton johdolla.

Hieman rauhallisempi elämän rytmi sekä perhe vetivät minut takaisin lakeuksille viitisen vuotta sitten. Sitä ennen vietin opiskeluajan Savonlin-nassa ja reilut kymmenen vuotta pääkaupunkiseudulla. Varsinaisen kor-keakoulun markkinointiin ja viestintään olen käynyt Nokian globaalissa viestinnässä, jossa sain mahdollisuuden tehdä kaikkea mahdollista viestin-tään liittyvää, oli se sitten sisäistä tai ulkoista viestintää, PR:ää, esimiesvies-tintää, talousviestintää, kriisi- ja muutosviestintää tai verkkoviestintää.

Nyt nautin siitä, kun olen voinut saattaa maailmalla hankkimani tieto-taidon eteläpohjalaisten yritysten ja julkishallinnon toimijoiden käyttöön. ”Vuokraviestijänä” oleminen täällä Etelä-Pohjanmaan liitossa on ollut oi-kein mukavaa!

Uusi kasvo

LOKAKUU19.10. Maakuntahallituksen kokous 20.10. Etelä-Pohjanmaan toisen asteen

koulutuksen tulevaisuus -seminaari

23.10. Kehitysyhteistyötilaisuus Seinäjoen lukiolla

MARRASKUU03.11. Kulttuurilautakunnan kokous16.11. Maakuntahallituksen kokous18.11. Ystävyyskuntatoiminta nykyaikaan!

-seminaari

JOULUKUU03.12. Kulttuurilautakunnan kokous07.12. Maakuntavaltuuston kokous14.12. Maakuntahallituksen kokous18.12. Maakunnan yhteistyöryhmän kokous

Jaamme Facebook-sivuillamme tietoa ja käymme keskustelua meille tärkeistä asioista.

Päänavaus sosiaalisessa mediassa tehtiin osana liiton markkinointivies-tinnän kokonaisvaltaista kehittämistä.

Etelä-Pohjanmaan liiton Facebook-sivuilta löytyy ajankohtaista tietoa sekä liiton omilta tehtäväalueilta että muilta maakunnan kehittämiseen osallistuvilta toimijoilta.

Etelä-Pohjanmaan liitto loikkasi someen

TaPahTUmaKalEnTERI

”Vuokralla” Etelä-Pohjanmaan liitossa

   Tarkemmat tiedot tapahtumista löytyvät liiton verkko- sivuilta osoitteesta www.epliitto.fi/tapahtumat

Etelä-Pohjanmaan liitto on avannut omat sivunsa Facebookissa osoitteessa

www.facebook.com/ epliitto

33/2015

Etelä-Pohjanmaan liitto ja kahdeksan eteläpohjalaista kuntaa järjes-tivät viime kuussa maakunnallisen markkinointikampanjan etäpal-veluiden tunnettuuden lisäämiseksi. Etäpalvelu tarkoittaa asiointia viranomaisen asiantuntijan kanssa verkkoyhteyden avulla. Muun muassa TE-toimisto, maistraatti, Kela, oikeusapu ja Verohallinto tar-joavat asiantuntijapalvelujaan etäpalvelun kautta.

Etäpalveluja on tällä hetkellä tarjolla yhdeksässä eteläpohjalai-sessa kunnassa: Alavus, Alajärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Soini, Teuva, Vimpeli ja Ähtäri. Etäpalvelu täydentää kuntien ylläpitämi-en yhteispalvelupisteiden palvelutarjontaa antamalla kuntalaisille mahdollisuuden asioida viranomaisen asiantuntijan kanssa verk-koyhteyden avulla. Joissain kunnissa on mahdollisuus asioida myös kunnan omien virkamiesten kanssa verkkoyhteyden kautta.

– Etäpalvelu säästää aikaa ja vähentää matkustamista tuomalla asiantuntija-avun lähelle kuntalaista, kunta-asiamies Marko Rossi-nen Etelä-Pohjanmaan liitosta kertoo.

Yhteispalvelupisteiden palveluneuvojat ohjaavat ja auttavat tar-vittaessa etäasioinnissa.

– ATK-taitoja ei tarvitse olla, sillä palveluneuvojat auttavat asia-kasta etäasioinnin aikana. He opastavat laitteiden käytössä ja verk-koyhteyden muodostamisessa, Rossinen lisää.

Avoimet ovet yhteispalvelupisteissäMarkkinointiviestintäkampanjan aikana etäpalvelusta kerrottiin eri medioissa, kuten radiossa, verkossa ja sanomalehdissä. Kunnat järjestivät lisäksi avoimien ovien päiviä, joiden aikana kuntalaiset saattoivat tutustua etäpalveluun, sen kautta tarjottaviin palveluihin sekä kokeilla etäasiointia käytännössä palveluneuvojan ohjauksessa.

Avoimien ovien aikana yhteispalvelupisteistä sai myös tietoa sekä palvelupisteiden että kuntien muista palveluista. Useassa yh-teispalvelupisteessä saattoi tavata etäpalvelun tarjoajia myös ihan kasvotusten eikä pelkästään verkkoyhteyden kautta. •

Teksti ja kuvat : Annika Pollari

Etäpalvelu tutuksi eteläpohjalaisille kampanjan avulla

Töysä-talon yhteispalvelupisteessä palveluneuvoja Annukka Mäenpää opastaa Timo Harjua skannatun dokumentin jakamisessa. Etäyhteyden päässä on verosihteeri Kari Saareke Jyväskylästä.

Ähtäri on ollut edelläkävijä etäpalveluissa ja kotikäytön edistämisessä maakunnassamme. Avointen ovien päivänä kaupungin väki ja etäpalveluiden tarjoajat ehtivät myös palaveerata verkon välityksellä.

Alavuden kaupungintalon yhteispalvelupisteessä oli väkeä koolla, kun Jarmo Linna tiedusteli metsäverotusasioita Tapio Hintikalta Keski-Suomen verotoimistosta.

4 3/2015

Mitkä ovat mielestäsi maakunnan tärkeimpiä kehittämiskohteita? – Elinkeinoelämää ja työelämää lähellä oleva koulutus, liikenneinfran parantaminen erityisesti perustienpidon osalta ja maakunnan väkimäärän lisääminen tasaisesti koko alueellamme.

Miten niitä pitäisi edistää?– Koulutuspolitiikassa pitää tehdä rakenteellisia uudis-tuksia, kuten uudistaa koulutusten sisältöä ja parantaa mahdollisuuksia opiskella ympäri vuoden. Juha Sipilän hallitus lanseeraa niin sanotun panostuspaketin, jossa kohdistetaan infran peruskorjaamiseen ja infrahankkeisiin 1,6 miljardia euroa. Etelä-Pohjanmaan on otettava siitä osansa. Maakunnan väkimäärän saaminen kohdalleen vaatii uusien yritysten ja työpaikkojen luomista ja ihan uusiakin toimialoja maakuntaamme. Pidän tärkeänä, että myös korkeakoulutetulle väelle löytyy työpaikkoja jatkos-sa maakunnastamme.

Esittelyssä keskustan kansanedustaja Antti KurvinenKysyimme kansanedustaja Antti Kurviselta hänen näkemyksiään Etelä-Pohjanmaan kehittämiskohteista.

Teksti: Antti Kurvinen ja Annika Pollari

1

2

Maakunnassa käytiin vuoden alussa julkista keskustelua aiheesta ”Miten välttää Etelä-Pohjanmaan taantuminen Suomen perähikiäksi?” Mitkä ovat mielestäsi parhaat keinot tähän?– Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelma mahdollistaa erilaisten kokeilujen lanseeraamisen alueellisesti. Mielestä-ni Etelä-Pohjanmaan maakunnan sekä eteläpohjalaisten kuntien tulisi hakea aktiivisesti näitä erilaisia kokeiluja ja niihin mahdollisesti kytkettyjä hanketyyppisiä rahoituksia. Etelä-Pohjanmaalla on oltava kaikentasoista laadukasta koulutusta. Maakunnan kansainvälistymistä on jatkettava määrätietoisesti. On erittäin tärkeää, että eteläpohjalaiset yritykset valtaavat itselleen lisää vientimarkkinoita ja hais-tavat maailman nousevat trendit. Erityisesti biotalouteen satsaaminen on tärkeää: energia, metsä ja varsinkin ruoka ja kaikki ruokaan liittyvä on myös kansainvälinen menes-tystekijä meille tulevaisuudessa.. •

3

53/2015

Teksti : Riitta Suomalainen

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto järjestää tänä vuonna ensimmäistä kertaa Vuoden nuo-ri eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun. Kilpailun avulla pyritään nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa Etelä-Pohjanmaalla, antamaan nostet-ta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle, sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kilpailuun saivat osallistua kaik-ki vuonna 1980 syntyneet tai sitä nuoremmat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuvat tai sieltä kotoisin olevat kuvataiteilijat tai kuvataiteilijan ammattiin opiskelevat.

Kilpailu keräsi ilahduttavan määrän osanot-tajia elokuun loppuun mennessä, jonka jälkeen tuomaristo valitsi 28 kilpailuun osallistuneen ku-vataiteilijan joukosta jatkoon kuusi finalistia. Fi-nalisteiksi valikoituivat Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Katri Yli-Erkkilä, Hanne Kontiola, J-P Köykkä ja Ville Vuorenmaa. Finaaliin va-littiin säännöissä mainitun viiden finalistin sijaan

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija haussa

Hanne Kontiola, Left behind (2015) Heikki Hautala, Haaskalla II (2013)

6 3/2015

kuusi, koska tuomaristo halusi tuoda esille hyvin-kin erilaisia tekniikoita ja aiheita.

Kilpailuun sai osallistua kaikilla kuvataidela-jeilla, mutta tuomariston yllätykseksi kilpailuun osallistuttiin hyvin perinteisillä tekniikoilla toteu-tetuilla töillä. Työt olivat maalauksia, grafiikkaa, vesiväritöitä, valokuvia, piirustuksia ja 3-ulotteisia töitä paperista. Kilpailutöinä ei ollut lainkaan esi-merkiksi veistoksia, videoteoksia, nettitaidetta, performansseja tai installaatioita. Myös kokeileva taide puuttui kokonaan. Osallistujissa oli paljon klassisen tyylin omaavia tekijöitä, joilla tekniikka oli loistavaa, mutta oma ilmaisu ja sisältö vielä puuttuivat. Monesta osallistujasta tullaan tuo-mariston arvion mukaan kuulemaan vielä tule-vaisuudessa.

Kaikesta huolimatta tuomaristo oli erittäin tyy-tyväinen kilpailutöiden tasoon, vaikka tekijöillä oli hyvin erilaiset lähtökohdat ja ikäjakauma oli laaja, kilpailijat olivat 18–35-vuotiaita. Taitamattomia tekijöitä kilpailussa ei ollut yhtään, suurimmalla osalla oli takanaan pitkä taiteen tekemisen taival ja

Kuvataideverkosto

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkostoon on kutsuttu mukaan maakunnan taidemu-seot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöl-listä ympärivuotista näyttelytoimintaa.

Kuvataideverkoston tehtävänä on mm. kehittää yhteistyötä kuvataiteen alalla.

Kuvataideverkostoon kuuluvat Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimark-kamuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhavan taidetalo, Kauhajoen Hella-galleria, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

taiteenalan koulutustausta. Kilpailu myös tavoitti hyvin Etelä-Pohjanmaalla asuvia ja täältä lähtöisin olevia nuoria, vaikka kilpailuun haku olikin kesä-aikana..

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kil-pailun tuomaristoon kuuluivat tänä vuonna vs. museotoimenjohtaja Soile Haapala, museoleh-tori Elina Alkio, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto, näyttelykoordinaattori Sanna Kari-mäki-Nuutinen ja Pohjalaisen taiteilijaliiton pu-heenjohtaja Minna Tuohisto-Kokko.

Finalistien esittely ja heidän työnsä ovat esillä Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla 28. loka-kuuta asti. Finalistien joukosta tuomaristo valitsee voittajan ja yleisö oman suosikkinsa yleisöäänes-tyksen perusteella. Voittaja sekä yleisön suosikki julkistetaan lokakuun lopussa järjestettävässä maakuntajuhlassa Jalasjärvellä. •

   Tutustu eteläpohjalaisiin nuoriin taiteilijoihin osoitteessa www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija ja äänestä samalla omaa suosikkiasi!

Mari Hallapuro, Vaihtoehtoinen loppu (2013)

Katri Yli-Erkkilä, Symbioosi (2015)

Ville Vuorenmaa, Haalistunut rakkaus (2015)

73/2015

Etelä-Pohjanmaalla on ryhdytty kehittämään avointen, huippunopeiden kuituverkkojen hyö-dyntämistä sosiaali- ja terveysalan palveluiden tarjoamisessa sekä tukemaan alan etäpalveluiden käyttöönottoa maaseutumaisilla alueilla. Etelä-Pohjanmaan liiton vetämässä kansainvälisessä Connected for Health -hankkeessa pyritään pa-rantamaan ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotonaan ja tarjoamaan valokuituverkon kautta palveluita suoraan kotiin. Tavoitteena on myös kartoittaa malleja, joiden avulla voidaan luoda säästöjä kotihoidon järjestämisessä.

Alavuden kaupungin kotihoito ja Kuusio-kuntien terveyskuntayhtymä (6tk) ovat kesästä saakka kokeilleet haavapotilaiden monitorointia ja kotihoitoa kuvapuhelimen avulla. Kotihoidon hoitajat ottavat tablettitietokoneella yhteyden haavahoitajaan, joka pystyy kuvan sekä hoitaji-en ja potilaan kertomusten pohjalta arvioimaan haavan parantumista sekä antamaan ohjeita ko-tihoitoon.

Sairaanhoitaja Sari Salama Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä 6tk:sta saa yhteyden kotihoitoon ja haavapotilaaseen Anvian kehittämän Akkuna-ohjelman kautta.

– Kuvayhteys haavahoitajaan on helpotta-nut suuresti pilotissa mukana olevien potilaiden arkea, koska heidän ei tarvitse lähteä jokaista tarkistuskäyntiä varten haavapolille. Kaikki asiat voidaan hoitaa kotisohvalta käsin, kotihoidon johtaja Sari Haveri kertoo.

Myös haavahoitaja Sari Salama 6tk:sta on erit-täin tyytyväinen uuteen teknologiaan.

– Tunnin mittainen kontrollikäynti pystytään hoitamaan nyt 15 minuutissa, kun esimerkiksi riisuutumiset ovat jääneet pois. Pystyn ottamaan päivän aikana paljon enemmän potilaita vastaan, Salama toteaa.

Kotihoidon terveydenhoitajat varaavat haava-hoitajalle soittoajan, ja valmistelevat potilaan en-nen kuvapuhelinyhteyden avaamista. Salamalla on työpöydällään tablettitietokone, joka hälyttää, kun kotihoito soittaa hänelle. Puheluun vastaaminen onnistuu yhtä nappia painamalla. Vastaanoton ai-kana tarkastetaan potilaan haava ja hänen yleinen kuntonsa sekä sovitaan tarvittavasta hoidosta.

Kuvapuhelimet kotihoidon apunaTeksti ja kuvat : Annika Pollari

Kansainvä

linen

Etelä-Pohjanmaa

8 3/2015

– Kuvayhteys on melkein sama kuin potilas olisi vastaanotolla. Puhelin toimii silminäni ja kotihoidon hoitajat tarvittaessa käsinäni, Salama kuvailee.

Virikkeitä vanhusten koteihinAlavuden kaupungin perusturvajohtaja Maria-Liisa Nurmi näkee uudessa teknologiassa pal-jon erilaisia hyödyntämiskohteita. Suurimpana avuntuojana yksin asuville vanhuksille hän pitää ns. virtuaalisia kotikäyntejä, joiden avulla voidaan monitoroida ikäihmisten vointia ja seurata lääk-keen ottamista.

– Kuvayhteyden avulla voimme pistäytyä vanhuksen luona mihin aikaan vain, ja tiedustella vointia sekä vaihtaa kuulumisia. Myös erilaiseen viriketoimintaan, kuten jumppaan tai vaikkapa lounaalle voi osallistua yhdessä muiden ikäih-misten kanssa, Nurmi selventää.

Connected for Health -hankkeen aikana Ala-vudella testataan myös terveyskeskuslääkärin ja hoitajan etäkonsultointia kuvapuhelinyhtey-den välityksellä sekä kotihoitajien työtehtävien etäkirjausta. Yöaikaisessa monitoroinnissa hyö-dynnetään sänkyyn asennettavia antureita ja diabetespotilaat pääsevät kokeilemaan omatoi-mista terveydentilan seurantaa ja tiedonvälitystä Hyvis-portaalin avulla.

Kokemukset terveysalan etäpalveluista ovat koti- ja sairaanhoitajien mielestä innostavia ja erittäin lupaavia. Kuvapuhelinyhteyden hyödyn-tämistä aiotaan jatkaa myös hankkeen jälkeen.

– Laitteiden käyttäminen on ollut yllättävän helppoa ja hankkeen aikana on tutustunut ihan eri lailla muihin alan ammattilaisiin. Yhteistyö on myös parantunut huomattavasti, kotihoidon terveydenhoitaja Elina Leikkari sanoo. •

Connected for Health -hankkeen keskiös-sä on neljä eri pilottia Suomessa, Ruotsis-sa ja Tanskassa. Hankkeessa on mukana myös Tšekki, joka keskittyy Euroopan unionille tehtävien suositusten laadin-taan eTerveyden/eHealthin palveluiden käytöstä kotihoidossa. Projektin kan-sainväliset partnerit koostuvat julkisista sosiaali- ja terveydenalan organisaatioista, korkeakouluista, kuituverkkojen asiantun-tijoista sekä yksityisistä yrityksistä.

Etelä-Pohjanmaalla pilotoidaan muun muassa omatoimista terveydentilan seurantaa ja tiedonvälitystä portaalin kautta sekä etäkonsultointia, jota voivat hyödyntää kotihoidon työntekijät ja asi-akkaat. Maakunnasta ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto, Alavuden kaupunki, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä 6tk, EPTEK, Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoito-piiri sekä SeAMK. Alavuden terveysalan etäpalvelupiloteissa on mukana useita kymmeniä asiakkaita sekä kotihoidon ja 6tk:n terveydenhoidon ammattilaisia.

Piloteissa hankittujen kokemusten pe-rusteella Euroopan unionille tullaan laati-maan suosituksia eTerveyden palveluiden tarjoamisesta erityisesti kotihoidossa, kuituverkkoja tehokkaasti hyödyntäen. Uusien palveluiden ja toimintamallien on tarkoitus jäädä pysyvään käyttöön terveydenhoidossa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

   Lisätietoa: www.epliitto.fi/ connectedforhealth_en

Connected for Health -hanke

Kuvapuhelinyhteyden ottaminen on helppoa.

Ruudusta valitaan vain taho tai henkilö, jolle soitetaan.

93/2015

Hankkeen alku juontaa juurensa aiemman NauRu-hankkeen tuloksiin. Niiden mu-kaan kaupalliset lounaspalvelut ovat alue, jota on kehitetty melko vähän seniorinä-kökulmasta.

– Seniori-ikäisten määrä kasvaa merkit-tävästi tulevina vuosikymmeninä. Tulevai-suuden seniorit ovat usein vireitä, laatutie-toisia ja aktiivisia palvelujen käyttäjiä. Heillä on myös valmiutta käyttää kaupallisia lou-nasvaihtoehtoja. Tämän ovat muun mu-assa hankkeen lounasyrittäjät havainneet omassa liiketoiminnassaan ja kehityssuun-taa pidetään hyvänä, projektipäällikkö Katariina Perttula SeAMKista sanoo.

Hankkeessa on kevään aikana kartoitet-tu kaupallisten lounasravintoloitsijoiden ajatuksia senioreista asiakkaina. Senioreilta itseltään on myös kysytty heidän ajatuksi-aan lounaspalveluiden kehittämisestä.

– Alustavien tulosten mukaan näyttäisi siltä, että noin kolmannes lounastoimi-jakartoitukseen vastanneista 45 lounas-ravintoloitsijasta oli huomioinut seniorit

erillisenä asiakassegmenttinä jollain tapaa. Seniorit itse kokivat lounaspalveluissa tär-keäksi senioriystävällisen hinnan mutta myös senioriystävällisen palvelun, ruoan laadun, kotimaisuuden sekä palveluiden saavutettavuuden, Perttula kertoo.

Lounastoimijaverkoston toimintaHankkeen kehittäjäverkostossa on muka-na noin viisitoista ravitsemispalvelualan toimijaa Seinäjoelta ja muualta Etelä-Poh-janmaalta.

Yritykset käynnistävät nyt syksyn aika-na kehittämistoimintaansa. Tavoitteena on mallintaa hyviä toimintakäytäntöjä sekä luoda uusia palvelukonsepteja seni-oriruokailuun. Osa yrityksistä ottaa käyt-töön muun muassa seniorialennuksia tai kehittää palveluitaan senioriystävällisiksi muulla tavoin, esimerkiksi ruokailuym-päristön esteettömyyttä kohentamalla. Yrittäjät järjestävät myös ohjelmallisia lou-naita senioreille sekä organisoivat senoriai-heisia teemapäiviä.

Senioriystävällisiä lounaspalveluita Teksti : Katariina Perttula

Miten kaupallisia lounaspalveluita voitaisiin kehittää seniorinäkökulmasta? Tätä pohtii eteläpohjalainen lounasyrittäjien verkosto parhaillaan Senioriaterioista liiketoimintaa ja elämänlaatua -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on luoda uudenlaisia senioriystävällisiä palvelukonsepteja lounasateriointiin.

10 3/2015

Senioriaterioista liiketoimintaa ja elämänlaatua -hanke

Hankkeen rahoitus: Euroopan aluekehitysra-hasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto -ohjelma sekä Etelä-Pohjanmaan liitto.

Hankkeessa toimivat työntekijät: Projekti-päällikkö Katariina Perttula SeAMK Sosiaali-ja terveysalalta sekä projektityöntekijät lehtori Hillevi Eromäki, yliopettaja Kaija Nissinen sekä yliopettaja Tuija Pitkäkoski SeAMK Elintarvike ja maataloudesta.

Hankkeen yhteistyöverkosto: Uppalan kartano, Hotelli- Ravintola Alma, Prisman Ravintolamaailma, Marttilan Talli, CM Cafe Elonen Joupin Citymarket, Herkkuvintti, Seinäjoen seurakunnan ylläpitämä Café Kismus, Kivipuro Ry, Sisustuskahvila Ruufus, Fazer-ravintolat Seinäjoen Teatteriravintola, Seinäjoki Areena, Ravintola Kunnari, Kauha-joki, Ravintola Teräskaffeli, Peräseinäjoki, Ravintola Ruukki, Vimpeli, Ravintola Amitek, Teuva, sekä Seinäjoen kaupungin ikääntyvien palvelut ja Seinäjoen kaupungin vanhusneu-vosto.

– Hankkeen aikana pyritään mallintamaan uudenlaisia senioriystävällisiä palvelukonsepteja niin että kukin lounasyrittäjä voi kehittää niitä omista liiketoiminnallisista lähtökohdistaan kä-sin, Perttula kertoo.

Tavoitteena on saada mallinnettua kehittä-mistoiminnasta hyviä käytäntöjä ja sellaisia tu-levaisuuden toimintamalleja, joita myös muut lounasyrittäjät voisivat ottaa helposti käyttöön. •

Seniorit arvostavat lounaan edullista hintaa ja ystävällistä palvelua sekä ruoan laatua, kotimaisuutta ja palveluidensaavutettavuutta.

Tilastot on laadittu 14.9.2015 käytettävissä olleen aineiston pohjalta. Tilastoaineistoa on tarjolla mm. väestöstä, työmarkkinoista, asumisesta ja kuntataloudesta.

   Lisätietoa: Marko Rossinen kunta-asiamies, puh. 040 3563 933 etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Hyvinvoinnin tilastopaketti 2015 on julkaistuEtelä-Pohjanmaan hyvinvoinnin tilastopaketti 2015 on julkaistu ja se löytyy osoitteesta www.epliitto.fi/tilastot

lyhyET

113/2015

– Lähiruoalle on nyt kysyntää, joten olem-me tehneet töitä sen eteen, että tuottajat pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, Ruokaprovinssin koordinaattori Suvi Mäki-Pirilä kertoo.

Ruokaprovinssin puitteissa on järjestetty erilaisia tilaisuuksia ja kampanjoita sekä viri-telty yhteistyötä muun muassa myynnin ja markkinoinnin osalta. Ruuan myyntikanavat ovat viime vuosina monipuolistuneet ja esi-merkiksi suoramyynti ja panostukset verkko-kauppaan kasvaneet. Maakunnan ravintolat käyttävät yhä enemmän paikallisia raaka-aineita, ja monesta paikasta löytyy lähiruo-kamenu. Lähiruoka näkyy yhä enemmän myös alueen tapahtumien ruokatarjonnassa. Myös kaupat ovat heränneet lähiruokabuu-miin ja ottavat koko ajan enemmän myyn-

tiin paikallisia tuotteita.– Lähiruokatietoisuuden lisäämisellä sekä

lähiruuan saatavuuden ja löydettävyyden parantamisella on positiivinen vaikutus lähi-ruuan käyttöön, Mäki-Pirilä lisää. Hän toivoo, että kiristyneestä taloustilanteesta huoli-matta, ihmiset ostaisivat enemmän lähellä tuotettua ruokaa, koska sillä on merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset. Lisäksi lähellä tuotettu ruoka on usein ekologista, puhdas-ta sekä lyhyempien toimitusketjujen vuoksi tuoretta ja maukasta.

Suoraan kuluttajien pöytiinLähiruokaa ja muitakin paikallisia tuotteita on tuotu lähemmäs kuluttajia muun muassa erilaisissa tapahtumissa. Yksi isoimmista oli elokuussa Seinäjoen kauppatorilla järjestetty

Ruokaprovinssi kehittää ruoan tuotantoa pelloilta pöytiin saakka

Ruokaprovinssi on keskittynyt viime aikoina lähiruoan ja maakunnan elintarvikealan yritysten myynnin edistämiseen sekä lähiruokatietoi-suuden lisäämiseen.

Teksti: Annika Pollari

  Ruokaprovinssin koordinaattori Suvi Mäki-Pirilä on iloinen, että lähiruoka näkyy yhä enemmän kaupoissa, ravintoloissa ja tapahtumissa. Kuva: Annika Pollari

  Ruokaprovinssi-tori keräsi Seinäjoen kauppatorille tuhansia lähiruoan ystäviä elokuussa. Kuva: Timo Aalto

12 3/2015

Ruokaprovinssi-tori. Tapahtumassa oli kesän sa-toa ja paikallisia käsityötuotteita myymässä noin 40 torimyyjää. Suuren suosion kävijöiden kes-kuudessa saavutti seitsemän ravintolan pystyyn pistämä Epasteria-ravintola, josta sai torilla myyn-nissä olleista tuotteista valmistettuja erilaisia ete-läpohjalaisia tapaksia eli epaksia. Torilla oli myös grillausnäytöksiä ja ruokaan liittyviä luentoja sekä paikallisten artistien esittämää musiikkia.

Erityisen iloinen Mäki-Pirilä on siitä, että Sei-näjoella on saatu pyörimään Reko-lähiruokarinki, johon on muutaman kuukauden aikana liittynyt jo lähes 3000 jäsentä.

– Myös muilla maakuntamme paikkakun-nilla toimii samanlaisia ruokarinkejä ja koko ajan uusia perustetaan. Reko-rengasta aletaan usein perustaa kuluttajien tarpeesta käsin ja tilaukset hoidetaan Facebook-ryhmässä. Ruuan tuottajat ja kuluttajat kohtaavat siis suoraan ilman välikäsiä.Tulevaisuudessa tullaan entisestään panosta-maan lähiruokatietoisuuden lisäämiseen sekä ruokaketjun yhteistyön tiivistämiseen. – Elintarvikeviennissä potentiaalia on erityisesti luomulla sekä korkean jalostusasteen tuotteilla, Mäki-Pirilä sanoo. •

Kauhajoella vietettiin syyskuun alussa ruo-kamessujen 25-vuotisjuhlavuotta. Tapah-tuma keräsi jälleen jopa 12 000 vierailijaa viikonvaihteen aikana. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien kojulla oli kuhinaa, kun kaikkiaan yli 500 messuvierasta arvasi hyr-rien määrää voittaakseen Helmi-polku-pyörän.

Leader-ryhmien, maaseutuverkoston ja Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen

yhteisellä pisteellä tarjottiin muun ohessa tietoa yritys- ja hankerahoituksesta sekä Euroopan karttoja.

Messujen teemana oli lähiruoka. Lea-der-kojulta sai hakea myös Etelä-Pohjan-maalla uutena pyörivän REKO-lähiruoka-renkaan esitteitä.

Juhlapuheen piti kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministe-riöstä. •

Leader-rahoitus kiinnosti Kauhajoen ruokamessuilla

Maaseudun kehittämiseen tukea

Leader-rahoitusta voi saada oman koti-seudun kehittämiseen.

Maaseudun kehittämistuet haetaan ny-kyisin sähköisen Hyrrä-palvelun kautta.

Etelä-Pohjanmaalla toimii neljä alueel-lista Leader-toimistoa: Liiveri (Ilmajoki, Jalasjärvi ja Seinäjoki), Suupohja (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva), Kuudestaan (Alavus, Kuortane, Soini ja Ähtäri) ja Aisapari (Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua ja Vimpeli).

Lähde: Leader Etelä-Pohjanmaa

Teksti ja kuvat: Elina Manninen ja Virpi Myllymäki

  Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät kertoivat hankerahoituksesta ja järjestivät polkupyöräar-vonnan Kauhajoen ruokamessuilla. Samalla osastolla esittäytyivät myös Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus ja Maaseutuverkoston Yritysklinikka.

  Leader Suupohjan hallituksen puheenjoh-taja Petri Piipari testasi palkintopolkupyörää.

Mikä on Ruokaprovinssi? EtElä-Pohjanmaa on nimetty Suomen Ruokaprovinssiksi. Maakunnas-sa tuotetaan 14 % koko Suomen ruoasta, vaikka alueella asuu vain neljä prosenttia maan väestöstä. Ruokaprovinssi-toimin-nalla edistetään paikallisten elintarvik-keiden ja ruokaketjun tunnettuutta sekä viestitään maakunnan elintarvikeosaa-misesta.

Ruokaprovinssia kehittävät julkiset organisaatiot ja muut yleishyödylliset tahot, kuten Into Seinäjoki, Frami, Food-west, Etelä-Pohjanmaan liitto, SeAMK, Epanet ja Pro-Agria Etelä-Pohjanmaa. Mukana on myös runsas joukko elintar-vikealan yrityksiä.  Lisätietoa: www.ruokaprovinssi.fi

133/2015

Rahaston lasketaan saavan liikkeelle 315 miljardia euroa seuraavien kolmen vuoden aikana. Arvion mukaan tähän riittää 21 miljardin alkupääoma EU:lta ja Euroopan investointipankilta (EIP). Arvio pe-rustuu rahaston alustavaan riskinkantokykyyn. Rahasto pyrkii sijoit-tamaan riskialttiimpiin projekteihin kuin mihin Euroopan investoin-tipankki normaalisti pystyy.

Investointitukea voi saada vain hakemalla. Rahaa ei aiota korva-merkitä millekään alueelle tai alalle, vaan hankkeista päättää asian-tuntijoista koostuva puolueeton komitea. Tämän vuoksi halukkai-den tuensaajien on itse aktivoiduttava.

Suomessa ensimmäinen rahastosta takauksen saanut projekti on Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella. Suuryritykset voivat hakea investointitukea suoraan rahastosta ja investointipankista, kun taas pk-yritykset tarvitsevat välittäjäpankin. Välittäjäorganisaa-tioita kartoitetaan parhaillaan myös Suomessa.

Rahasto on keskeisin osa Euroopan komission investointiohjel-maa. Ohjelma pyrkii parantamaan kasvua ja työllisyyttä lisäämällä investointeja sekä poistamalla esteitä. Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen jatkaa investointipakettia esittelevää kiertuettaan EU-maissa. •

Miljardeja jaossa investointeihin

Euroopan parlamentti hyväksyi strategisten in-vestointien rahaston kesällä 2015, ja ensimmäiset lainat aiotaan antaa syys-lokakuussa. Tarkoituk-sena on kanavoida yksityistä rahoitusta strate-gisesti tärkeisiin kohteisiin, joita markkinat eivät voi rahoittaa yksin. Keskeisiä aloja ovat muun muassa infrastruktuuri, koulutus, innovointi ja uusiutuva energia.

SANASTo:European Fund for Strategic Investments EFSI = Euroopan strategisten investointien rahasto

European Investment Bank EIB = Euroopan investointipankki

European Investment Fund EIF= Euroopan investointirahasto (osa investointipankkia)

LISäTIEToA: Euroopan strategisten investointien rahasto www.ec.europa.eu/priorities/jobs-growth-investment/plan/index_en.htm

Euroopan investointipankki Suomessa www.eib.org/infocentre/contact/offices/ue/finland.htm

Teksti ja kuva: Elina Manninen

14 3/2015

Kauhajoella luovaa toimintaa järjestetään syksyn aikana neljässä kylässä, Ikkeläjärvellä, Kainastolla, Kokonkylässä ja Päntäneellä. Ikkeläjärvellä vas-taavasta toiminnasta on jo saatu hyviä koke-muksia Kulttuurista muistoja -hankkeen aloitta-mien Ikkeläjärven kaffikutsujen kautta. Kysyntää toiminnalle tuntuu olevan, sillä tämän syksyn ensimmäiseen kokoontumiseen saapui lähes 30 osallistujaa.

Kauhajoen kulttuuritoimi ja Suupohjan pe-ruspalveluliikelaitoskuntayhtymä toimivat pilotin toteuttamisessa tiiviissä yhteistyössä. Kuntayhty-mässä on kulttuuripuolen ja sosiaalitoimen yh-teistyömahdollisuuksia mietitty jo pitkään.

– Tavoitteena on mielen virkistämisen lisäksi, että ikäihmiset pystyisivät asumaan kodeissaan mahdollisimman kauan, kertoo kuntayhtymän kotihoidon johtaja Eila Runsala.

Keskeisessä roolissa Kauhajoen pilotin suun-nittelussa ja toteutuksessa toimii kuntayhtymän järjestämä ikäihmisten päivätoiminta. Kulttuurisi-sältöisten aktiviteettien sisällyttäminen päivätoi-minnan arkeen vaikuttaa toimivalta mallilta, joka voisi levitä myös naapurikuntiin.

Ohjelmaa kyläläisten makuunKauhajoen kylien asukkaille on syksyn aikana luvassa monipuolista ohjelmaa, kuten käsitöitä, musiikkia, tanssia, runonlausuntaa ja vanhoihin valokuviin liittyvää muistelua. Ohjelman suunnit-telussa on otettu huomioon toiminnan kohtee-na olevien ikäihmisten mieltymykset ja lähtökoh-dat. Hyvinvointinäkökulmasta on tärkeää, että järjestettävässä toiminnassa toteutuvat yhdessä tekeminen, aktiivinen osallistuminen ja muiden kanssa jaetut elämykset.

Etelä-Pohjanmaalla toteutetaan syksyn aika-na kulttuurihyvinvointiin liittyviä kuntapilotteja myös Kurikassa, Seinäjoella, Lapualla ja Kauha-valla, joista viimeksi mainittu toimii yhteistyössä Lappajärven ja Evijärven kanssa. Tavoitteena on luoda alueelle pysyviä taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä hyvinvointipalveluja, joita voidaan mal-lintaa ja levittää myös muiden kuntien puolelle.

Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja on Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä pohjalaismaakuntien liittojen ja Söfukin rahoittama ja toteuttama yli-maakunnallinen hanke. •

Kauhajoella viedään kylille

kulttuuria ja hyvinvointiaKolmen pohjalaismaakunnan alueella toteutettavan Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen kuntapilotit ovat alkusyksyn aikana päässeet täyteen vauhtiinsa. Etelä-Pohjanmaan alueella piloteista toteutetaan viisi. Kauhajoella on hankkeen puitteissa lähdetty järjestämään kulttuurisisältöistä toimintaa erityisesti kylissä kotona asuville ikäihmisille. Toimintaa viedään kyliin teemalla ”Ny ei aharista, ku kulttuuria teherähän.”

Teksti: Esa Vienamo

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri toivoo, että Euroopan strategisten investointien rahaston tuet löytäisivät Suomeen. Komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič taas korostaa, että on tärkeää investoida energiatehokkuuteen. Energiaunioni oli teemana Vaasassa järjestetyssä Kasvun karavaani -tapahtumassa syyskuussa. Paneelissa olivat keskustelemassa myös MEP Petri Sarvamaa ja energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

153/2015

Kansainvä

linen

Etelä-Pohjanmaa

Teksti ja kuva: Elina Manninen

Nyt on aika toimia, mikäli haluaa Vietnamin markkinoille. Tätä viestiä toi painokkaasti esiin Seinäjoella vieraillut Vietnamin Suo-men-suurlähettiläs Bui Van Khoa.

Vientiä Aasiaan -seminaarissa suurlähet-tiläs Bui Van Khoa esitteli kolme tärkeintä vapaakauppasopimusta, jotka tulevat toteu-tuessaan vaikuttamaan Vietnamin kasvuun jo lähivuosina. Sopimukset tulevat olemaan sekä mahdollisuus että haaste ulkomaisille toimijoille.

Vietnamiin kannattaisi suurlähettilään mukaan kiirehtiä juuri nyt, ennen sopimus-ten allekirjoittamista.

– Yhdysvaltalainen kenraali kirjoitti Viet-namin sodan aikana kirjan Miksi Vietnam? selityksenä kansalle. Selitys ei tyydyttänyt. Jos nyt ei tartuta Vietnamin mahdollisuuksiin, myöhemmin kirjoitetaan kirja Miksi ei Viet-nam?, suurlähettiläs nauratti.

Kun Kiinan vetovoima laskee ja kustan-nukset nousevat, monet sijoittajat siirtyvät Vietnamiin ja muihin Kaakkois-Aasian maihin.

Vietnamin Finpron päällikkö Eija Tynk-kynen kertoi, että niin ulkomaiset inves-toinnit kuin suomalaisyritysten toimetkin ovat virkistyneet Vietnamissa viime aikoina. Tynkkysen mukaan vietnamilaiset yhdistävät Suomeen laadun ja puhtaan veden.

Tynkkynen muistutti, että Finpron pal-velu on jo vuoden verran ollut yrityksille maksutonta. Lisäksi yhteistyö Team Finland -verkoston kanssa on tiivistynyt.

Viime keväänä joukko eteläpohjalaisia vieraili Vietnamissa. Jukka Lähteenkorva sai paikan päältä arvokkaita näkökulmia. Hän edustaa muun muassa uutta Food-Know-konsulttiyritystä.

– Jos harkitsee vaikkapa ruokaan tai tek-niikkaan liittyvää vientiä Vietnamiin, on hyvä tietää maan toimintatavat. Vietnamissa julki-sella hallinnolla on merkittävä rooli, Lähteen-korva sanoi.

Lähteenkorvan mukaan suomalaisten valtti on elintarviketurvallisuus.

– Suomalaiset voisivat auttaa nostamaan

  Suurlähettilään mukaan vietnamilaiset yritykset ovat usein vain tavarantoimittajia suurille firmoille, eikä omia tuotemerkkejä arvosteta. Suomalaisten osaamista tarvittaisiin. Framilla keskustelevat maakuntajohtaja Asko Peltola, suurlähettiläs Bui Van Khoa ja kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.

Vauhdilla mukaan Vietnamin kasvuun

16 3/2015

vietnamilaisen ruuan arvostusta ja turvalli-suutta, hän toteaa.

Tutkimusjohtaja Timo Nieminen Rura-lia-instituutista puhui tutkimusyhteistyöstä ja rahoitusmahdollisuuksista, joissa hanke-yhteistyötä voi ulottaa Vietnamiin asti. •

Alajärveläiselle Punaisen tuvan viinitilal-le kokoontui syksyllä nelisenkymmentä kansainvälistymisestä kiinnostunutta kuulijaa. Seminaarin järjestivät Järvi-Poh-janmaan Yrityspalvelu (JPYP) ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

JPYP:n toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa totesi, että tarkoituksena oli poh-tia, mikä voisi olla Järvi-Pohjanmaan seu-raava askel kansainvälistymisessä. JPYP hakee tässä vaiheessa kumppanuutta kansainvälisessä hankkeessa.

Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvä-listen asioiden päällikkö Jaakko Hallila esitteli kansainvälistymisen toimintaoh-jelmaa.

– Kansainvälistymiseen liittyy asioita, jotka hyödyttävät meitä kaikkia. Sen ta-kia kansainvälistymisen toimintaohjelma on tehty yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja nosti rahoitusmah-dollisuuksista esille lähialueiden yhteis-työtä painottavat Itämeren alueen oh-jelman ja Botnia–Atlantica-ohjelman. Eväsoja kehotti tutustumaan alueellisiin strategioihin, sillä niitä kysytään monissa eri rahoitushauissa.

Matkailun kehitystyössä ylitetään luontevasti toimialarajoja, muistutti Ulla Jussila Etelä-Pohjanmaan matkailusta:

– Mitä enemmän täällä on kansain-välisiä yrityksiä, sitä enemmän ulkomaisia yöpyjiä saadaan.

Projektipäällikkö Pertti Wathén Seinäjoen yliopistokeskuksesta esitteli Tikka-hanketta, joka tarjoaa palvelua käytännön ongelmiin. Ongelma voi olla mikä tahansa aina strategisesta tai sovel-tavasta tutkimuksesta yrittäjän arkipäi-vän haasteisiin. Erilaisia toimeksiantoja on löytynytkin laidasta laitaan, kuten tavoite nostaa perunan jalostusastetta.

Alajärvellä kuultiin myös yrityspu-heenvuorot Saltexin Meri Herralalta ja Kohiwoodin Jan Österlundilta.

Tekonurmivalmistaja Saltex on pon-nistanut Alajärveltä kansainväliseen nousuun mattokutomon menetelmillä, kun taas liimalevyjä tekevän Kohiwoodin vieraat kutsutaan aina ihailemaan Soinin luontoa.

– Meillä ei ole mitään hävettävää. Voimme olla ylpeitä tästä alueesta, luon-nosta ja niistä tuotteista, joita täällä teh-dään, summasi Alanko-Luopa. •

Järvi-Pohjanmaalla kansainvälistyminen kiinnostaa

Saltexin Meri Herrala kertoi kv-seminaarin osallistujille, kuinka tekonurmella tehdään kansainvälistä bisnestä.

Teksti: Elina Manninen Kuva: Jaakko Hallila

Vietnamin kauppaneuvottelut ViEtnam soPi lokakuun alussa Tyynenmeren alueen vapaakauppa-sopimuksesta (TPP) Yhdysvaltojen ja kymmenen muun maan kanssa. Lisäksi Vietnamin ja EU:n välille ol-laan solmimassa sopimusta. Viet-nam syventää yhteistyötään myös Kaakkois-Aasian liiton (ASEAN) kanssa rakentamalla Aasian talous-yhteisöä (AEC)..

173/2015

Etelä-Pohjanmaan liiton KATE - Kansainvälisyyden avulla tuloja Etelä-Pohjanmaalle -hanke on selvittänyt Etelä-Pohjanmaan kun-tien kansainvälisyyden nykytilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Erityisenä tavoitteena kerättiin tietoa kuntien ystävyyskunnista ja -toiminnasta.

Etelä-Pohjanmaan kunnilla on yhteensä 13 eri maassa ystä-vyyskuntia. Kyselyn mukaan kuntien ystävyyskuntasuhteiden aktiivisuus vaihtelee suuresti. Joissakin kunnissa ystävyyskunta-suhteet ovat lähes kokonaan hiipuneet, osa on jo unohdettu, osa aktiivisia ja pieni osa todella aktiivisia. Erityisesti pienemmissä kunnissa ystävyyskuntatoiminta on usein nojautunut muuta-man aktiivisen henkilön varaan, ja suhteet ovat hiipuneet hen-kilöiden vaihtuessa. Myös osaavan ja ehtivän henkilöstön puute todettiin monien ystävyyskuntasuhteiden hiipumisen taustalla.

Ystävyyskuntatoiminta on ollut monen kunnan kansainvä-listymisen väline. Ystävyyskuntatoiminnan kautta kunnat ovat luoneet kontakteja muualle Eurooppaan ja täten tuoneet kan-sainvälisyyttä lähemmäksi koululaisten, kulttuurin, päättäjien tai elinkeinoelämän toimijoiden arkeen.

– Laajasta Etelä-Pohjanmaan kuntien ystävyyskuntaverkos-tosta löytyy monia kohdemaita, ja monipuolista osaamista ja tarjontaa potentiaalisille uusille yhteistyöteemojen avaukselle. Kuntien tulisi nähdä ystävyyskunnat uudenlaista tietoa ja taitoa tuovana lisäarvona kunnan omaan kehittämiseen. Ystävyyskun-tien välisiin tapaamisiin on saatavilla jopa 100 % rahoitus Euroo-pan Unionilta, toteaa KATE-hankkeen projektipäällikkö Elina Koivisto.

KATE-hankkeessa kehitetään ystävyyskuntatoiminnan to-teuttamistapoja yhdessä kuntien kanssa sekä pohditaan miten lisätä strategisuutta ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen. Marraskuussa 2015 järjestetään kunnille suunnattu seminaari ys-tävyyskuntatoiminnan kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyen Seinäjoella. •

Etelä-Pohjanmaan kunnilla ystävyyskuntia 13 maassaTeksti: Elina Koivisto

Kansainvä

linen

Etelä-Pohjanmaa

Toisen vaihemaakunta- kaavan luonnos nähtävillä

Etelä-Pohjanmaan liitossa valmisteilla oleva toinen vaihemaakun-takaava käsittelee keskustatoimintoja, kauppaa ja liikenneverkkoa. Kaavan valmisteluaineisto ja siitä johdettu kaavaluonnos ovat val-mistuneet. Aineistot ovat nähtävillä 16.10.2015 asti. Liitto toivoo saa-vansa palautetta niin viranomaisilta, yrityksiltä ja asukkailta. Palautet-ta voi antaa myös nähtävillä olon jälkeen.

Keskusta-alueiden määrä tulee nykyisestä jonkin verran pienen-tymään johtuen väestön ja palvelujen keskittymisestä sekä kuntalii-toksista. Kaava turvaa kuitenkin edelleen keskustapalvelujen hyvän saavutettavuuden koko maakunnassa.

Kauppaa ohjataan osaltaan tukemaan keskustojen kehitys-tä. Kaavassa osoitetaan jonkin verran myös keskustojen ulko-puolisia kaupan alueita. Suu-rin keskustojen ulkopuolinen keskittymä on Alavuden Tuuri, jossa kauppa perustuu pääosin alueen ulkopuolelta tuleviin matkailijavirtoihin.

Liikenteen osalta kaava pai-nottuu liikenteen välityskyvyn kehittämiseen ja liikennetur-vallisuuden parantamiseen. Pahimpia pullonkauloja ovat kantatien 67 ja valtatien 19 osuudet Ilmajoki–Seinäjoki–Lapua-välillä.

Kaavan valmistelun tavoiteaikataulu on, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä kaavan keväällä 2016. Jos maankäyttö- ja rakennus-lain uudistaminen etenee suunnitellusti, maakuntakaavaa ei tarvitse enää ensi vuonna alistaa ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Täl-löin kaava voisi tulla voimaan valtuuston päätöksellä, mikäli siitä ei tehdä valituksia.

  Kaava-aineisto on nähtävillä osoitteessa: www.epliitto.fi/ vaihemaakuntakaava_ii

Teksti: Antti Saartenoja Kuvat: Katri Korpela

18 3/2015

Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Tulossa on Suomen suuri vuosi, jota viete-tään yhdessä vuoden alusta itsenäisyyspäivään. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät ovat terve-tulleita rakentamaan juhlavuoden ohjelmaa.

Juhlavuoden ohjelmaan voi hakea vuoden 2017 lokakuun loppuun asti juhlavuoden si-vustolla osoitteessa suomi100finland.fi. Ohjel-maan voidaan hyväksyä hankkeita, jotka liittyvät vuoden teemoihin ja tapahtuvat pääasiallisesti vuonna 2017. Ohjelmaan ottamisen edellytykset on esitelty suomi100finland.fi-sivustolla. Ohjel-ma-ehdotuksen voi tehdä kuka tahansa. Oh-jelmahankkeet saavat käyttöönsä Suomi 100 -tunnuksen, ja ne tulevat myöhemmin osaksi juhlavuoden esittelyä Suomi 100 -verkkosivuilla.

Juhlavuoden alueellinen ohjelmavalmistelu on myös lähtenyt liikkeelle. Maakuntien liitot ja Suo-men suurimmat kaupungit ovat käynnistäneet Suomi 100 -verkoston tänä syksynä. Verkoston tarkoituksena on muun muassa kehittää ja tukea alueellista Suomi 100 -toimintaa ja juhlavuoden ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita.

Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmahaku käynnistynyt

Liitto koordinoi Etelä-Pohjanmaan hankkeita

Etelä-Pohjanmaan liitto koordinoi maakunnan Suomi 100 -ohjelmatyötä. Liitto tarjoaa sekä ra-hallista että markkinointitukea ohjelmille tietyin edellytyksin. Avustusten edellytyksenä on, että tapahtuma tai hanke:

• on hyväksytty mukaan valtakunnalliseen Suomi 100 -ohjelmaan

• on erityinen itsenäisyyden satavuotisjuhla-vuoden sisältö

• toteuttaa Yhdessä-teemaa• tuo esiin Etelä-Pohjanmaan ja eteläpohjalais-

ten ja/tai Suomen ja suomalaisten historiaa, nykyhetkeä tai tulevaisuutta

• toteuttaa jotakin kolmesta painopistealu-eesta: Suomen 100 vuotta, Suomi nyt tai Suomen tulevaisuus

• toteutuu pääosin vuonna 2017

Ennen tuen myöntämistä, hankkeen tai tapahtu-man pitää olla hyväksytty valtakunnalliseen Suo-mi 100 -ohjelmaan. Alueellisen rahoituksen haku

Suomi 100 Vuonna 2017 vietettävän Suomi 100 -juhlavuoden teemana on Yhdes-sä. Vuosi on avoin kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville, ja sitä vietetään eri puolilla Suomea aina vuoden 2017 alus-ta itsenäisyyspäivään saakka. Juhlavuosi rakennetaan yhteisellä tekemisellä ja osal-listumisella. Tekojen kautta tarkastellaan itsenäisyyden mennyttä vuosisataa, Suo-men nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Valtioneuvoston kanslia on asettanut Suomi 100 -hankkeen koordinoimaan valmistelua. Suomi 100 -hankkeen sih-teeristö jakaa tietoa, aktivoi toimijoita ja kytkee yhteen kumppaneita tekemään juhlavuoden ohjelmaa.

  Mukaan ohjelmaan voi hakea verk-ko-osoitteessa suomi100finland.fi

järjestetään kaksi kertaa vuoden 2016 aikana. Tu-kea myönnetään edellä mainituin perustein, sitä ei tule automaattisesti. Kulttuurilautakunta päät-tää tukien myöntämisestä.

Toiveena on luoda iloinen ja myönteinen juh-lavuosi, joka katsoo tulevaisuuteen. Uudet tavat juhlia itsenäisyyttä ovat tervetulleita.

Lisätietoja: kulttuurin kehittämissuunnittelija, Tuija Ahola, puh. 050 5378 071, etunimi.sukuni-mi@etela-pohjanmaa.fi •

2017 on Suomen suuri vuosi, jota vietetään yhdessa vuoden alusta itsenäisyyspäivään.

193/2015

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien liittojen ylläpitämä yhteinen aluetoimisto Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (West Finland European Office, WFEO) juhli kaksikymmenvuotista taivaltaan syyskuussa Brysselissä.

Juhlaseminaarin avannut WFEO:n johtaja Sanna Alaranta oli ylpeä todetessaan, että Länsi-Suomi näki ensimmäisten joukossa Suomessa sen arvon, jota paikallinen edustusto Brysselissä voi tuoda.

– Aluetoimiston tarve on suuri myös tänä päi-vänä, sillä 63 % maakuntia koskevasta lainsäädän-nöstä tulee suoraan EU:sta, Alaranta toteaa.

Seminaarin paneelissa EU-komission varapu-heenjohtaja Jyrki Katainen, Suomen elinkein-oministeri olli Rehn ja Suomen entinen EU-suur-lähettiläs Jan Store pohtivat Suomen kuluneita kahtakymmentä vuotta Euroopan unionissa.

Seminaarin lopuksi kuultiin innostavia pu-heenvuoroja kunkin Länsi-Suomen maakunnan parhaista puolista eduskunnan I varapuhemies Mauri Pekkariselta, Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natrilta, Satakun-nan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tapio Huhtaselta sekä Euroopan parlamentin varapu-heenjohtaja Anneli Jäätteenmäeltä. Tilaisuuden

Teksti: Annika Pollari Kuvat: Emilia Pernaa

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto juhli kaksikymppisiään

juonsi Euroopan parlamentin jäsen Henna Virk-kunen.

Illan puutarhajuhlia isännöivät Suomen pysyvä edustaja EU:ssa, suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vier-ros-Villeneuve sekä Etelä-Pohjanmaan maakun-tavaltuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen. Illan juhlapuheessa Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen muisteli omia aikojaan Brysselin päätök-senteossa ja kannusti länsisuomalaisia aktiivisuu-teen myös jatkossa.

Kaikkiaan ilta suurlähettilään residenssissä su-jui leppoisassa tunnelmassa, hyvästä jazzmusiikis-ta ja iloisesta puheensorinasta nauttien. Länsisuo-malainen pitopöytä tarjosi maakuntien herkkuja kaikille kutsuvieraille. •

Juhlaseminaarissa (vasemmalta) Jan Store, Olli Rehn ja Jyrki Katainen muistelivat Suomen kahtakymmentä vuotta Euroopan unionissa.

Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kannusti länsisuomalaisia aktiivisuuteen myös jatkossa.

wfEO Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (West Finland European Office, WFEO) on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien liittojen ylläpitämä yhteinen aluetoimisto Brysselissä. WFEO on maakuntiensa EU-edun-valvontatoimisto, jonka toiminta aloitettiin jo Suomen liittymisvuonna 1995. Eurooppa-toimiston tehtävänä on toimia maakuntiensa parhaaksi tarjoamalla suora yhteys Brysseliin ja EU- instituutioihin. WFEO:n toiminta jakautuu kolmeen peruspilariin, joita ovat edunvalvonta, erilaiset toimeksi-annot ja hanketuki sekä tiedotus.

  www.wfeo.fi

20 3/2015

Teksti: Tuuliina Tuominen Kuva: Annika Pollari

Kunnallisjohdon seminaarissa yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopiston Johta-miskorkeakoulusta ravisteli kuulijoita näkemyksil-lään tulevaisuuden kunnista ja niiden tehtävistä. Hän painotti, että kunnat ovat tulevaisuudessa elinvoiman ylläpitämisen yksikköjä ja että jokai-sen kunnan pitää itse määritellä oman kuntansa elinvoiman lähteet. Kunnilla on mahdollisuus va-lita, mihin ne suuntautuvat.

– Olennaista on valita rooli, mihin nojata ja joka ei perustu pelkästään palveluihin. Tällaisia uusia rooleja voivat olla esimerkiksi hyvinvointi-, perinne- tai yhteisöjen alusta -rooli, hän toteaa.

Airaksisen mukaan sote‐ ja aluehallintouu-distus muuttaa kuntien roolia valtavasti. Uudis-tuksen myötä kunnissa vapautuu resursseja, joita on käytetty sote-asioiden järjestämiseen. Kuntien

tulee miettiä missionsa uudelleen. Kunnilla on vahva oikeutus kuntalaisten mielissä. Kun sote-asioiden päätöksenteko siirtyy itsehallintoalueille, pitää niille pystyä luomaan tehtävä ja uskottava syy olemassaoloon.

– Itsehallintoalueen tulevaisuus riippuu siitä, näkevätkö kunnat itsensä osana itsehallintoalu-etta, Airaksinen sanoo.

Tulevaisuuden johtajuus kunnissa ei ole joka paikassa samanlaista, vaan se määräytyy asia-yhteyden ja toimintaympäristön mukaan. Toi-mintaympäristön jatkuvassa muutoksessa on luottamus rakennettava yhä uudelleen. Tule-vaisuudessa johtajuus on enemmänkin tiedolla operointia: tiedon määrä on valtava, ja aina hä-viää jollekin tiedon määrässä. Luottamuksella on tärkeä rooli myös tiedonhallinnassa. •

Kuntien on mietittävä roolinsa uudestaan

  Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopis-ton Johtamiskor-keakoulusta patisti kuntia miettimään roolinsa uusiksi.

Jenni Airaksinen väittää, että:

Kuntien missio on rakennettava uu-delleen – ei palveluiden vaan laajasti elinvoiman perustalle

Vahva asukkaiden itsehallintoon perus-tuva kuntahallinto auttaa sopeutumaan muutoksiin – tuo ketteryyttä ja innova-tiivisuutta

Kuntien kokonaiskehittämisessä tarvitaan proaktiivista otetta – ei sopeu-tumista

Kannattaa luovia pois vinoutuneesta kuntakäsityksestä – ja edetä kohti kunnallishallinnon kapasiteetin hyödyn-tämistä

Tulevaisuudessa johtajuus on enemmänkin tiedolla operointia: tiedon määrä on valtava, ja aina häviää jollekin tiedon määrässä.

213/2015

Hyvää syksyä!

Etelä-Pohjanmaan liitto palveluksessasi

Etelä-Pohjanmaan liittoKampusranta 9 C, 4. kerrosPL 109, 60101 SEINÄJOKI

Sähköpostiosoitteet:kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

www.epliitto.fi