porvoon energia 1/2014

Tove Jansson – luova ihminen

Jakeluverkko siirtyy maan alle • Sähkön toimintavarmuus paranee

PIM-agentit tempaisivat Itämeren puolesta

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 1 | 2014P

Kuinka ympäristöystävällinen on PBE?

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 1 18.3.2014 16.34

KU

VA

GR

EG

ER

GR

ÖN

RO

OS

2

Porvoon Energia

valinta Luonnollinen


3

Saavutamme vision olla asiakkaillemme luonnollinen

valinta vaalimalla vahvaa yrityskuvaa, toimimalla

tehokkaasti, luotettavasti ja olemalla lähellä asiakasta.


4

JULKAISIJA | Porvoon Energia -yhtiöt

Mannerheiminkatu 24, PL 95,

06101 Porvoo

puh. 019 661 411

faksi 019 661 4211

www.porvoonenergia.fi

PÄÄTOIMITTAJA | Nina Fransas

TOIMITUSNEUVOSTO | Benny Broman,

Nina Fransas, Magnus Nylander, Ari Raunio,

Jukka Rouhiainen, Patrick Wackström ja

Merja Wilkman

TOIMITUS & ULKOASU |

peak press & productions oy

Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa

www.peakpress.net

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ | Seppo Iisalo

TOIMITTAJA | Rolf Gabrielsson

AD | Sanna Nylén

KANNEN KUVA | Janne Lehtinen

PAINO | Painoyhtymä Oy

Teollisuustie 21

06150 Porvoo

www.painoyhtyma.fi

PAINOSMÄÄRÄ | 30 200 kpl

Sisä

ltö

Sähkösopimus vahingossa? --------------------- 6

Mittarinvaihto-operaatio lähes valmis --------- 7

Porvoon Energia palvelee ------------------------ 8

PBE Uutisia -------------------------------------- 12Lämpöakku, Biovoimalaitoksen arki, Toimistorakennuksen historiikki

Jakeluverkko siirtyy maan alle ---------------- 14

Kuinka ympäristöystävällinen on PBE? ---- 16

PIM-agentit tempaisivat s. 18

Ralf Sjödahlin uudet haasteet

s. 10

Kirpputorilöytöjä s. 22


5

PIM-agentit tempaisivat Itämeren puolesta - 18

Porvoon ja Loviisan kirppikset -------------- 22

Tove Janssonin elämäntarina ---------------- 24

Kivaa kevyttä ------------------------------------ 28

Vinkkejä eri sortin liikkujille ----------------- 29

Sähkön siirto -infograafi ----------------------- 30

Kiinnostaako energia-ala? --------------------- 32

Energiapäivän kuvakavalkadi ---------------- 34

Pääkirjoitus

”Sähköverkkojen omistus sopii jatkossakin hyvin Porvoolle.”

Energiapäivän kuvakavalkadi s. 34

Hämmentävää verkkojen myyntiä

Myymällä Suomen sähkö-verkkonsa Vattenfall ja Fortum

ovat saaneet aikaan jonkinas-

teista hämmennystä alalla. Jot-

kut ovat sitä mieltä, että nyt pitää

myydä ennen kuin on liian myö-

häistä.

Voi kuitenkin kysyä,

miksi ulkomaiset eläke-

rahastot ostavat sähkö-

verkkojamme ja infraam-

me. Eivätköhän ne etsi

varmaa ja kohtuullista

tuottoa rahoilleen, eli ar-

velevat sähköverkkojen

omistuksen olevan tuot-

toisaa toimintaa.

Sähköverkothan ovat juuri sellaista omis-tusta, jollaista myös kunnan tai kau-

pungin kannattaisi havitella itselleen

– ellei jo hyödy sellaisesta omistukses-

ta kuten Porvoon kaupunki. Energia-

yhtiönsä kautta Porvoo omistaa jake-

luverkon, jonka piirissä on yli 30 000

sähkönkäyttäjää.

Ulkomainen omistaja tuskin hallit-

see sähköverkkoalaa paremmin kuin

alan ammattilaiset rahoitusjärjestelyjä

kenties lukuun ottamatta, eikä niiden

luulisi olevan maallikollekaan mikään

iso ongelma vallitsevassa korkotilan-

teessa.

Sähköverkkojen omistus sopii jat-

kossakin hyvin Porvoolle. Tosin on

todettava, että siihen liittyy suuria in-

vestointipaineita vuosiksi eteenpäin,

kun valtio on asettanut tiukat aikarajat

myrskyjen ja muiden luonnonilmiöiden

mahdollisesti aiheuttamien sähkökat-

kosten kestolle. Käytännössä se tar-

koittaa sitä, että verkkoja on enemmän

ja enemmän vietävä maan alle.

Porvoon Energian oma verkko-yhtiö, Porvoon Sähköverkko Oy, on

hyvissä ajoin ennakoinut määräys-

ten tiukentumisen ja määrätietoisesti

vaihtanut ilmajohtoja maakaapeleiksi

toistasataa kilometriä vuosittain. Noin

kolmannes verkosta on jo maakaape-

loitu. Investointitarvetta on kuitenkin

vielä useamman miljoonan euron ver-

ran jokaiselle vuodelle aina 2020-luvun

loppuun asti.

Tämä tulee kieltämättä syömään

verkkotoiminnasta saatua tuottoa.

Porvoon kaupunki voi silti luottaa sii-

hen, että sen omistama energiayhtiö

tuotantolaitoksineen ja sähkön jake-

luverkkoineen tulee jatkossakin tuot-

tamaan sille varmaa ja kohtuullista

osinkoa sekä veronmaksajille kohtuu-

hintaisia tuotteita ja palveluja.

Patrick Wackström,toimitusjohtaja

KU

VA

SE

PP

O S

IRK

KA

Lisää kaapeleita s. 14


6

Saitko sähkö-sopimuksen vaikka et halunnut?Porvoon Energian asiakaspalveluun on tullut huolestuneita yhteydenottoja epämääräisistä puhelin-myyjistä, jotka kertovat tekevänsä yhteistyötä Porvoon Energian kanssa.

– Emme tee yhteistyötä sähkönmyynnissä

kyseisen yhtiön kanssa, sähkönmyyntipääl-

likkö Janette Englund Porvoon Energiasta

kertoo.

Puhelinsoitot ovat tapahtuneet iltaisin,

ja myyjä on tarjonnut uutta ”aikaisempaa

edullisempaa” sähkösopimusta. Kun asia-

kas on halunnut lisätietoja, puhelinmyyjä

on pyytänyt henkilötunnuksia. Tämän

jälkeen kotiin on lähetetty uusi sähköso-

pimus.

– Kun sitten asiakas on halunnut selvit-

tää asiaa, yritykseen on ollut vaikea saada

yhteyttä tai se on tehty hyvin hankalaksi.

Porvoon Energia auttaa

Janette Englund korostaa, etteivät houkut-

televia tarjouksia kaupittelevat puhelinmyy-

jät todellisuudessa edes voi tietää Porvoon

Energian asiakkaiden sähkösopimusten si-

sältöä ja senhetkistä hintaa.

– Sopimuksia on erilaisia – toistaiseksi

voimassaolevia, määräaikaisia ja pörssi-

sähkön hintaan sidottuja. Vertailu pitäisi

suorittaa aina samantyyppisen sopimuksen

kanssa.

Jos on kuitenkin tehnyt sopimuksen,

mutta tulee katumapäälle, kannattaa Eng-

lundin mukaan olla pikimmiten yhteydessä

Porvoon Energiaan.

– Mitä pidemmälle prosessi etenee, sitä

vaikeampi sopimusta on purkaa.

Vahvistusilmoituksen toimitusai-ka määräytyy puhelimen tai netin kautta tehdyissä sopimuksissa ku-luttajansuojalain mukaan. Vahvistus on toimitettava kohtuullisessa ajassa etäsopimuksen tekemisestä ja viimeistään ennen kuin palvelun suorittaminen aloitetaan.

Uudistetun kuluttajansuojalain mu-kaan myös sähkösopimusten osalta peruuttamisaika päättyy 14 päivän kuluttua sopimuksen tekemisestä ei-kä enää 14 päivän kuluttua sopimus-vahvistuksen vastaanottamisesta.

– Toisin sanoen 14 päivän peruut-tamisaika alkaa myyntipuhelusta

tai siitä, kun kuluttaja on tehnyt sopimuksen Internetissä, Janette Englund täsmentää.

Myyjän tulee mainita peruutusajan alkamisesta ja kestosta. Jos hän ei siitä mainitse, peruutusaika on 12 kuukautta 14 päivän sijaan.

Puhelinmyyntiä harjoittavan sähkön-myyjän kannattaa erimielisyyksien varalta varautua todistamaan puhelu-tallenteen avulla, että peruuttamisoi-keudesta on kerrottu.

– Jos ei ole kerrottu, asiakkaalla on 12 kuukauden peruutusaika.

Uutiset PBE

TEKSTI SEPPO IISALO KUVA JANNE LEHTINEN

Kuluttajansuojalaki muuttuu 13.6.2014

Monta syytä valita Porvoon Energia

1. Meitä on helppo lähestyä. Puhelimitse,

sähköpostitse tai käymällä konttoris-

samme. 2. Palvelemme henkilökohtaisesti.

3. Pidämme hinnat kilpailukykyisinä.

4. Panostamme ympäristöön.

Janette Englund, Porvoon Energian

sähkönmyyntipäällikkö, yksityisasiakkaat


7

Mittarinvaihto-operaatio viittä vaille valmisPorvoon Sähköverkko Oy:n etäluettavien sähkömitta-reiden massa-asennukset on lähes suoritettu.

Päivittäin asennettiin lähes 60 mittaria, seitsemänä päivänä viikossa noin puolentoista vuoden aikana.

Toukokuussa 2012 aloitettu urakka päättyi joulun alla. Kaik-

kiaan noin 31 000 sähkömittaria korvattiin etäluettavilla

mittareilla. Vaihtamatta on vielä noin 1 300 mittaria.

– Ne ovat sellaisia, joita erinäisistä syistä ei ole päästy vaih-

tamaan. Asiakas ei ole ollut paikalla, aikaa työn tekemiseen

ei ole saatu sovittua tai sähkökeskus on niin vanhentunut,

ettei siihen voi uutta mittaria asentaa ennen kuin koko keskus

on uusittu, Porvoon Sähköverkon mittauspäällikkö Tomas

Nordström toteaa.

Kaiken kaikkiaan Nordström on lopputulokseen tyyty-

väinen.

– Kaikki on mennyt erittäin hyvin, eikä reklamaatioita ole

paljon tullut.

Myös mittarivaihdoksia eri puolilla maata tehneiden asen-

tajien mukaan porvoolaiset ovat suhtautuneet erittäin myötä-

mielisesti asiaan, toisin kuin muualla Suomessa.

Hatunnosto asentajille

Nordström nostaa hattua asentajille muun muassa siitä, että

he eivät kertaakaan ajaneet karille liikkuessaan saaristossa.

– Lähes 800 mittaria vaihdettiin paikoissa, joihin piti

mennä veneellä.

Saaristossa on vielä jokunen mittari vaihtamatta, myös

rivi- ja kerrostaloista saattaa löytyä yksittäisiä vaihtoa odot-

tavia mittareita. Suurin osa vaihtamatta jääneistä noin 1 300

mittareista on omakotitaloissa.

– Olemme näihin asiakkaisiin yhteydessä, mutta meidän

on varauduttava siihen, että aikaa kuluu nyt enemmän per

asiakas. Oma asentajaporukkamme tekee työn, Nordström

kertoo.

TEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVA NINA FRANSAS


8

Uutiset PBE

Porvoon Sähköverkko ja Keravan Energia-yhtiöt raken-

sivat yhdessä samanlaisen raportointipalvelun. Porvoon

Sähköverkon palveluun on tähän mennessä rekisteröity-

nyt noin 3 000 asiakasta ja Keravan Energian palveluun

noin 1 000.

– Asetimme alun käyttäjätavoitteeksi 10 prosenttia asi-

akkaista eli noin 3 300. Siihen ei ole enää pitkä matka,

tyytyväinen mittauspäällikkö Tomas Nordström sanoo.

– Yksi huippupäivistä oli helmikuun toinen, jolloin re-

kisteröitiin yli 800 kirjautumista. Kirjautumisia rekiste-

röidään vuorokauden aikana myös noin sadasta erilaisesta

mobiililaitteesta.

Palveluun kirjaudutaan Nordströmin mukaan eniten

keskellä viikkoa. Hiljaisempaa on viikonloppuisin.

– Tavallisimmin halutaan katsoa edellisen vuorokau-

den kulutuslukemia tai perehtyä tarkemmin laskutettuun

kulutukseen. Seuraamalla kulutusta voi myös ennakoida

tulevan laskuun suuruutta.

Monien mahdollisuuksien palvelu

Kesämökkiläinen voi etänä tarkistaa tilanteen mökillään,

esimerkiksi toimivatko sähköt normaalisti. Hän voi myös

asentaa hälytyksen ilmoittamaan, jos kulutus mökillä tai

kotona ylittää asetetun rajan.

– Jos asettaa rajaksi esimerkiksi vain 1 kWh/vuorokausi,

saa automaattisesti edellisen vuorokauden kokonaiskulu-

tuslukeman joka päivä, Nordström vinkkaa.

Lisää palveluja odotettavissa

Kiitosta on saanut ulkolämpötilan liittäminen kulutuslu-

kemakäyrään. Jos on mennyt tavallista enemmän sähköä,

saa heti lämpötilaa kuvaavasta käyrästä varmistuksen siitä,

että mikään vika tai muu syy ei ole kulutuskasvun syynä.

– Jossakin vaiheessa voimme ehkä tarjota myös mahdol-

lisuuden katsoa, miten paljon esimerkiksi ilmalämpöpum-

pun asentaminen vaikuttaisi asunnon kokonaiskulutuk-

seen, Nordström visioi.

Etäluettavien mittareiden mahdollistama asiakasrapor-tointipalvelu on saanut hyvän vastaanoton. Kirjautumisia on päivittäin 400–800 ja viikoittain 3 000–4 000.

Asiakasraportointipalvelu

TEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVA PEAK PRESS

jo ahkerassa käytössä


9

”Suunnitelmallisuutta sähkönkulutukseen”

”Suosittelen myös mökkiläisille”

Porvoon Energia palvelee

Kotisivuillamme olevan kuvakkeen kautta pääsee tilaamaan

”Sähköhäiriötiedot kännykkään” -palvelun, www.porvoonenergia.fi

”Meille asennettiin etäluettava sähkömittari viime kesänä. Sen jälkeen olemme käyttäneet aktiivisesti Energiani-palvelua.

Olimme jo melkein unohtaneet, miten paljon esi-merkiksi yösähkön käyttämisellä säästää. Nykyään laitamme jälleen astianpesukoneen pyörimään vähän iltakymmenen jälkeen. Samoin olemme huomanneet, että piikkejä tulee viikonloppuisin, kun tv:t ja pleikat ovat pitkään yhtä aikaa päällä.

Kun hälytysraja-ilmoitus tulee sähköpostiin, voimme aina miettiä, mitä sellaista olemme teh-neet, että sähköä on kulunut arvioitua enemmän.

Energiani-palvelun ansiosta olemme voineet vai-kuttaa sähkölaskun suuruuteen, ja sähkön käytös-tä on tullut aikaisempaa suunnitelmallisempaa.”

Stefan Appel, Energiani-palvelun käyttäjä Nelihenkinen perhe asuu reilun

200 neliön omakotitalossa

”Häiriötekstiviestipalvelu on maksuton ja käyttö on todella helppoa. Ei tarvitse tehdä muuta kuin vas-taanottaa tekstiviesteinä tiedotteet, joissa kerrotaan sähkökatkon syy ja se, että korjaaminen on aloitettu. Parasta tässä palvelussa onkin tieto siitä, että sähkö-katko on huomattu ja että siihen on reagoitu.

Suosittelen häiriötekstiviestipalvelun käyttöä myös mökkiläisille. Jos katko on ollut pitempiaikainen, on hyvä tietää, että ehkä pakastimen sisältö ei ole enää priimaa mökille tultaessa. Tiedon saatuaan voi myös itse mennä mökille katsomaan, onko kaikki hyvin.”

Jonna Nyblom, häiriötekstiviestipalvelun käyttäjä Perhe asuu Porvoon saaristossa.

KUVAT JANNE LEHTINEN


Kuntavaikuttaja sai uuden pestinKohta neljä vuotta Forsby Gårdin toimitus-johtajana toiminut Ralf Sjödahl hykertelee tyytyväisenä, sillä maa- ja metsätalouteen keskittyvä sukuyritys jatkaa menestys -tarinaansa. SEPPO IISALO KUVA JANNE LEHTINEN

Ralf Sjödahlin loikka yhdistyneen Lo-

viisan talousjohtajan paikalta lähes

150-vuotiaan sukuyrityksen toimitus-

johtajaksi noteerattiin mediassa näyt-

tävästi – olihan Sjödahl yksi keskeisim-

mistä ja pitkäaikaisimmista kuntavaikuttajista itäisellä

Uudellamaalla.

– Pernajan kunnanjohtajana toimin vuosina 1987–

2009, ja sen jälkeen vielä kahdeksan kuukautta yhdis-

tyneen Loviisan talousjohtajana. Kesti 27 vuotta ennen

kuin oivalsin, että olin väärällä alalla – kunnan virka-

miehen työ ei ole enää valkoisen miehen hommaa, hän

sanoo puolivakavissaan viitaten kuntasektorilla jatku-

vasti lisääntyneeseen byrokratiaan ja erilaisten hallin-

nollisten tehtävien kasvuun.

Pernajan, Liljendalin, vanhan Loviisan ja Ruot-

sinpyhtään kuntafuusiota hän ei sellaisenaan kritisoi,

vaikka Pernajassa oli niitäkin, jotka olisivat halunneet

liittyä Porvooseen.

– Viimeistään neuvoa-antavan kansanäänestyksen

tulos käänsi vaakakupin Loviisan puolelle. Se oli myös

historiallisesti ymmärrettävä valinta, koska yhteistyötä

oli harjoitettu aiemmin esimerkiksi terveydenhoito- ja

koulupuolella.

Ei mikään hyppy tuntemattomaan

Oy Forsby Gård Ab aloitti toimintansa niinkin varhain

kuin 21.1.1865. Toimitusjohtaja muistaa perustamis-

päivän kuin oman syntymäpäivänsä.

– Askolinin suvun hallussa oleva yritys on yk-

si maamme vanhimpia. Se on perustettu vain kolme

vuotta Stockmannin jälkeen, Sjödahl toteaa lievää yl-

peyttä äänessään.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Loviisan Koskenky-

lässä uskomattoman kauniin Koskenjoen ja vanhan

kartanoalueen tehdasmiljöössä. Punatiilirakennuksen

alakerta on vuokrattu kolmelle yrittäjälle. Toisen ker-

roksen konttoritilojen seiniä koristavat sukutaulut ja

valokuvat, joista huokuu historian havina.

Sjödahlin työsarka liittyy kuitenkin tiukasti nyky-

päivään, maa- ja metsätalouteen sekä niihin liittyvään

muuhun toimintaan.

– Oy Forsby Gård Ab on kirjanpidollisesti konser-

ni, vaikka töissä on ”vain” 16 henkilöä. Yhtiö omistaa

metsää 9000 hehtaaria. Viljeltyä peltoa on 517 hehtaa-

ria, pääosin Pernajassa. Maanomistuksia löytyy myös

Vantaalla ja Vihdissä, ja jopa Utsjoella.

Maatalous tarkoittaa perinteistä maanviljelyä.

– Vehnä on tärkein, mutta viljelemme myös ohraa,

kevätrapsia ja kauraa. Vuonna 2013 viljaa viljeltiin yh-

teensä 1645 tonnia. Luomuviljelyyn emme ole vielä

menneet, mutta on siitäkin puhuttu.

Kestävän hakkuun periaatteita

Suurin osa Forsby Gårdin metsistä sijaitsee Loviisan

alueella, mutta vihreää kultaa yritys vuolee muualla-

kin, aina Keitelettä myöten.

– Hakkuumäärät pidämme kohtuullisina, se tarkoit-

taa 38 000 kuutiota vuodessa. Metsäpolitiikkamme on

pitkäjänteistä ja noudatamme kestävän hakkuun peri-

aatteita.

Luonteva yhteistyökumppani on metsäteollisuusyh-

tiö UPM, joka on myös sitoutunut kestävään kehityk-

seen.

– Haluamme varjella luontoa. Olemme myös rau-

hoittaneet joitakin omistamiamme metsiä.

Esimerkkinä Sjödahl mainitsee Myllyjärven alueen,

jonka Forsby Gård möi joitakin vuosia sitten Uuden-

maan virkistysalueyhdistykselle.

– Nyt tämä Loviisan puolella aivan Porvoon naapu-

rissa sijaitseva luonnonkaunis erämaa-alue on kaikkien

virkistyskäyttäjien ulottuvissa. Kuka tahansa voi naut-

tia luonnon rauhasta karun järven vehreillä rannoilla.

10


11

Yritysmaailman haasteet miellyttävät entistä kuntavaikuttajaa silminnähden. Paluu kunnallisiin tehtäviin tai politiikkaan ei enää houkuttele Ralf Sjödahlia.

Forsby Gård• Askolinin suvun hallitsema sukuyri-

tys, joka koostuu seitsemän yrityksen ryppäästä

• Toimialana maa- ja metsätalous ja niihin liittyvä toiminta

• Toimitusjohtaja Ralf Sjödahl

• Palkollisia emoyhtiössä 16

• Liikevaihto reilut 2,1 miljoonaa euroa

• Tuottoisin on metsätalous, jonka vuosi-kate on 890 000 euron luokkaa

• Yhtiö on paistatellut vuodesta toiseen Kauppalehden Balance Consulting -ana-lyysiyksikön 200 parhaiten menestyneen yrityksen listalla

Luonnollinen valintaForsby Gård on Porvoon Energian ”nor-maali” asiakas. – Olemme kilpailuttaneet sähkösopimuk-sen kahden vuoden välein. Porvoon Ener-gia on osoittautunut kilpailukykyiseksi, toimitusjohtaja Ralf Sjödahl sanoo.Porvoon Sähköverkon alueella vuosikulu-tus on noin 650 000 kwh vuodessa. Yhden megawatin omalla hakelämpövoimalalla lämpiävät konttorirakennus, linna sekä lähiympäristön talot.– Olemme suhteellisen suuri maanomis-taja itäisellä Uudellamaalla. Porvoon Sähköverkko Oy:n kanssa olemme sopineet hyvässä hengessä sähköverkon rakentamisesta maillemme. Muutenkin yhteistyö Porvoon Energian kanssa on sujunut saumattomasti.

11


Lämmin sää näkyytoimintatuloksessaTavanomaista huomattavasti lämpimämpi sää heijastuu Porvoon Energia Oy:n toimintaan ja tulokseen vuodelta 2013. Sekä sähköä että kaukolämpöä myytiin vähemmän kuin edellisvuonna. Mii-nusmerkki oli kuitenkin koko maan lukuja pienempi.

Konsernin 51,6 miljoonan liikevaihto jäi noin kolme prosenttia vuoden 2012 liikevaihdosta. Tulos ennen veroja ja varauksia putosi edellisvuoden 4,1 miljoonasta eurosta 1,5 miljoonaan euroon.

Investointeja tehtiin 15,9 miljoonan euron edestä (18,6 miljoo-naa euroa vuonna 2012). Edellisvuosien tapaan suurin investointi-kohde oli keväällä käyttöön vihitty Tolkkisten biovoimalaitos.

Kantaverkkomaksut nousivat jälleenPaikalliset energiayhtiöt arvostelevat kantaverkkoyhtiö Fingri-din päätöstä, joka nosti kantaverkkomaksuja vuoden 2014 alusta.

Fingridin perimä kulutusmaksu on noussut vuosina 2012-2014 yli 20 %, kantaverkosta sähkön ottaminen 19 % ja kantaverkkoon sähkön syöttäminen jopa 70 %.

Kaikki nämä hintojen korotukset nostavat jokaisen suomalaisen sähkönkuluttajan sähkölaskua, paikalliset energiayhtiöt pahoitte-levat.

Myös sähköveroa kerätään 80 miljoonaa euroa lisää vuonna 2014. Tämä tarkoittaa kotitalousasiakkaille lähes 12 %:n korotus-ta sähköveroon. Edellisen kerran sähköveroa korotettiin vuonna 2011, jolloin vero kaksinkertaistettiin.

Lämpöakku Porvoon Energialle?Porvoon Energia suunnittelee lämpöakun hankkimista kaukoläm-pöverkkoonsa.

Taustalla on se, että lämmön kulutus ei ole tasaista. Lämpöä tarvitaan eri vuorokaudenaikoina eri määriä ulkolämpötilasta riip-pumatta. Esimerkiksi aamulla lämmön kulutus kasvaa nopeasti, kun ihmiset käyvät suihkussa ja työpaikkoja lämmitetään.

Lämmön tuotantoa voidaan tasata lämpöakuilla.– Näin voidaan lisätä energiatehokkaiden lämmön- ja sähkön

yhteistuotantolaitosten käyttöä ja vähentää kalliimpien lämmön-tuotantolaitosten käyttöä, Porvoon Energian kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen kertoo.

Tolkkisten biovoimalaitoksella tuotettua lämpöä voidaan varas-toida suureen vesisäiliöön eli lämpöakkuun, josta se voidaan purkaa lämmön tarpeen kasvaessa.

Lämpöakun käytöllä uusiutuvan energian osuus Porvoon Energi-antuotannossa kasvaa. Samalla saavutetaan kustannussäästöjä.

Suunnittelun tässä vaiheessa tutkitaan Tolkkisten tuotantolaitos-ten lähiympäristön lisäksi muitakin sijoitusvaihtoehtoja.

Uutiset PBE

12

TEKSTI ROLF GABRIELSSON

GR

AFI

IKK

A P

EA

K P

RE

SS


13

Historiikki Porvoon Energian 100-vuotiaasta toimitalostaPorvoon Energia on tuottanut historiikin Mannerheiminkadun varrella sijaitsevasta toimitalostaan. Satavuotiaan talon suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist ja sen rakensi kolme sortavalaista rakennusmestaria.

Nykyään kokonaan Porvoon Energian toimistokäytössä olevassa rakennuksessa tuo-tettiin alussa dieselkoneilla kaikki Porvoossa kulutettu sähkö. Jo tuolloin talossa oli myös toimistotiloja, joita käytti silloisen Porvoon Sähkölaitoksen lisäksi muun muassa kaupun-gin vesilaitos.

Pienimuotoinen historiikki valottaa raken-nuksen eri vaiheita sähkölaitoksesta energiata-loksi. Historiikin on toimittanut Rolf Gabriels-son. Ulkoasun on suunnitellut ja toteuttanut loviisalainen peak press & productions oy.

Kohta puolitoista vuotta on kulunut siitä, kun ensituli sytytettiin Porvoon Energian uudessa biovoimalaitoksessa Tolkkisissa. Käyttökoke-mukset ovat olleet erittäin myönteiset.

Vain kerran, joulun alla vuonna 2012, laitos jouduttiin sulkemaan viikoksi rikkoutuneen ilmapuhaltimen takia.

– Silloin oltiin vielä koeajovaiheessa, käyttö-mestari Kaj Kulju kertoo.

Tämän jälkeen laitos on toiminut moitteettomasti tuottaen puuhakkeesta kauko-lämpöä ja vihreää sähköä Porvoon Energian asiakkaille.

Yhteisajo biovoimalaitoksen vieressä olevan vanhemman lämpövoimalaitoksen kanssa on sekin sujunut ongelmitta.

Kun Gammelbackan välipumppaamo valmistuu, uuden biovoimalaitoksen tehos-ta saadaan kaikki irti. Pumppaamo varmistaa sen, että aikaisempaa korkeampi paine ei laske liikaa kaukolämmön runkoputkilinjassa matkalla kaukaisimpiin-kaan kulutuspaikkoihin.

U

utiset PBE

Från elektricitetsverk till energihusEN VÄRDEBYGGNADS MÅNGA SKEPNADER

Sähkölaitoksesta energiataloksiARVORAKENNUKSEN MUODONMUUTOKSET

Biovoimalaitoksen arki sujunut hyvin

”Käyttö-kokemukset erittäin myönteiset.”

Lämmityskauden pitkistä suojasääjaksoista johtuen Tolk-kisten uutta biovoimalaitosta ei ole vielä tarvinnut käyttää täydellä teholla kuin joitain viikkoja.

gg oksigg okkssiggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggggg

Från elektricitetsverk till energihusEN VÄRDEBYGGNADS MÅNGA SKEPNADER

Sähkölaitoksesta energiataloksiARVORAKENNUKSEN MUODONMUUTOKSET

krkrkrkrkkkkkkkk rrkrkrkkkkkkkkkuuuususussssssuuuusususussssssPNNAAADADDDPNNAAADDDDEEEEERRRR

laitoksesestatalaaiitoitoktoksksesesesesttsstatatataenerergigiatat lal kk ikennerergigiatat lal kklaitokseeskskenenennere ggererggrrgigiigiaaiiaatatt lalll kk

Från elektricitetsverk till energihusgggggggggggggggggggggggggggggggEN VÄRDEBYGGNADS MÅNGA SKEPNADER

Sähkölaitoksesta energiataloksiggggggggggggggggggggggggggggggARVORAKENNUKSEN MUODONMUUTOKSET

KU

VA

JO

RI

GU

STA

FS

SO

N


Kaapeloinnista koituu yhtiölle joka vuosi noin kuuden

miljoonan investointilasku seuraavan 15 vuoden

ajan. Nopea laskutoimitus antaa loppusummaksi

90 miljoonaa euroa, josta 60 miljoonaa nykyisten

ilmajohtojen korvaamisesta maakaapeleilla.

Melkoisia summia, toimitusjohtaja Magnus Nylander!

– Kyllä, eikä siihen tulorahoitus riitä, vaan joudumme osaksi

turvautumaan lainarahoitukseen.

Mittava investointitarve johtuu viime syksynä voimaan astu-

neista uusista määräyksistä. Niiden mukaan sähkön jakeluverkot

on suunniteltava ja rakennettava niin, että verkon mahdollinen

vikaantuminen ei aiheuta asemakaava-alueella asiakkaille kuutta

tuntia pitempää sähkönjakelun keskeytystä. Muilla alueilla kes-

keytys saa olla korkeintaan

36 tuntia.

Hyvissä ajoin liikkeellä

Nylanderin mukaan tavoit-

teisiin pääsemiseksi täytyy

enenevässä määrin turvau-

tua maakaapelointiin. Muita

vaihtoehtoja ei juuri ole.

Porvoon Sähköverkko on jo hyvissä ajoin ennen uusia määräyk-

siä aloittanut jakeluverkkonsa vahvistamisen.

– Lähes kolmasosa verkostamme on jo maan alla. Asemakaa-

va-alueilla olemmekin jo aika lähellä viranomaisten asettamaa

”Muita vaihtoehtoja ei juuri ole.”

Maakaapelointi tehdään tärkeysjärjestyksessä.

Uutiset PBE

TEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVAT ROLF GABRIELSSON JA MATS JUSLIN

Kolmasosa jakeluverkosta jo maan alla

Porvoon Sähköverkko Oy vaihtaa vuosittain noin 120 km jakeluverkkonsa ilmajohtoja maakaapeleiksi. Uusia maa-kaapelilinjoja vedetään samalla 30 km:n vuosivauhtia.

14


15

aikataulua, jonka mu-

kaan kuuden tunnin ai-

karajaehto on täytettävä

vuoteen 2019 mennessä.

Haja-asutusalueet ovat sitten aivan eri asia, siellä meillä haas-

teita riittää.

Porvoon Sähköverkon kunnianhimoinen tavoite on, että

noin 75-80 prosenttia yhtiön koko jakeluverkosta olisi maa-

kaapeloitu vuoteen 2028 mennessä. Esimerkiksi saarissa ei

maakaapelointi ole tarkoituksenmukaista, eivätkä uudet mää-

räykset niitä koskekaan.

Nylander muistuttaa myös siitä, että määräykset koskevat

vain luonnonilmiöistä, kuten myrskyistä tai lumikuormasta

johtuvia jakelukeskeytyksiä.

– Eikä maakaapelikaan ole idioottivarma.

Monta urakkaa samanaikaisesti

Jakeluverkkonsa saneerauksissa Porvoon Sähköverkko pyrkii

suuriin kokonaisuuksiin, eikä vain yksittäisen linjan saamiseksi

sääturvalliseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että uudempi linja saate-

taan maakaapeloida vanhaa linjaa aikaisemmin.

Maaurakointi vie yhä suuremman osan kokonaisinvestoin-

nista, ja sen osan Porvoon Sähköverkko hankkii ostopalveluna.

Maakaapeliurakoita on yleensä meneillään monta yhtä ai-

kaa. Kun maaurakointi kaapelin laskuineen on valmis, siirtyy

urakoitsija seuraavaan kohteeseen, jolloin asentajat pääsevät

kytkentätöihin.

Viime syksynä Tokkisista Kulloseen ja Tolkkisista Kråköön vedetyt yhteensä seitsemän kilometrin pituiset merikaapelit ovat maa- ja kytkentätöitä vailla valmiit. Ne on tarkoitus kytkeä ennen kesää.

”Yhteensä noin 120 km vuodessa.”

KA

RTTA

PE

AK

PR

ES

S

Pornainen

Loviisa

Porvoo

Vuoden 2014 tärkeimmät investointikohteet1. Keskijänniteverkon maakaapelointi,

Ölstens ja Gammelbacka

2. Merikaapelin kytkeminen verkkoon, Kråkö

3. Merikaapelien viimeistelytyöt, Tolkkinen

4. Merikaapelin kytkeminen verkkoon, Kulloviken

5. Keskijänniteverkon maakaapelointi, Näsi

6. Keskijänniteverkon maakaapelointi, Suomenkylä

7. Keskijänniteverkon maakaapelointi, Veckjärvi

8. Keskijänniteverkon maakaapelointi, Kabböle

9. Keskijänniteverkon maakaapelointi, Sarvisalo

10. 110 kV:n voimajohto, Anttila-Pornainen


16

Porvoon Energian kaukolämmön ja sähkön tuotanto kehittyy yhä vihreämmäksi. Tuulivoiman tuotantoka-pasiteetti lähes kaksinkertaistui viime vuonna.

Tolkkisten uusi biovoimalaitos nosti viime vuonna uusiutuvan

polttoaineen osuuden vajaasta 70 prosentista noin 90 prosenttiin

yhtiön kaukolämmön tuotannossa Porvoossa. Samalla biovoimala

lähes kaksinkertaisti yhtiön ekosähkön tuotantokapasiteetin.

Loviisassa Porvoon Energialla ei ole yhdistettyä sähkön ja läm-

mön tuotantoa, vaan siellä tuotetaan pelkästään kaukolämpöä.

Polttoaine on sielläkin pääosin puuhaketta. Uusiutuvan polttoai-

neen osuus tuotannosta on noin 70 prosenttia. Valkon lämpölai-

toksessa käytetään vielä öljyä.

Porvoon Energian myyntiin menevästä sähköstä 57 prosenttia

(2013) on tuotettu uusiutuvilla polttoaineilla joko omissa voima-

loissa tai osakkuuslaitoksissa.

Tuotannosta 73 prosenttia on tällä hetkellä hii-

lidioksidipäästötöntä. Fennovoiman ydinvoimalai-

toksen valmistuttua (suunnitelmien mukaan vuon-

na 2014) osuus nousee yli 90 prosenttiin. Porvoon

Energia osallistuu hankkeeseen osakkuusyhtiönsä

Suomen Voima Oy:n kautta.

EU-tasolla ollaan kaukana Porvoon Energian lu-

kemista, sillä uusiutuvan energian osuus EU-mai-

den sähköntuotannosta on tällä hetkellä vain noin

21 prosenttia. EU:n tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian

osuus 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Porvoon Energian Tolkkisten molemmat voimalat tuottavat

sähköä ja kaukolämpöä sataprosenttisesti uusiutuvalla puuhake-

polttoaineella.

Porvoon Energian uusiutuvia polttoaineita käyttäviä osakkuus-

laitoksia ovat Oy Alholmens Kraft Ab:n Pietarsaaren, Kanteleen

Voima Oy:n Haapaveden ja Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden

voimalat.

Tuulivoimalla tuotettua sähköä Porvoon Energia saa osakkuus-

tuulivoimapuistoista eri puolilta Suomea.

Yhtiön käytettävissä oleva tuulivoimakapasiteetti lähes kaksin-

kertaistui viime vuonna, jolloin Kanteleen Voima Oy:n tytäryh-

tiön Raahen tuulivoimalat aloittivat tuotannon ja Suomen Voima

Oy:n tuulivoimalat Haminan Mäkelänkankaalla otettiin jatku-

vaan käyttöön.

”Porvoon Energia on uusiutuvanenergian edelläkävijä Suomessa.”Ympäristöministeri Ville Niinistö

Kuinka ympäristöystävällinen on PBE?

Öljy 30 %

Puuhake 70 %

Maakaasu 10 %

Puuhake 9 0 %

Kaukolämpö, Loviisa, %-osuudetKaukolämpö, Porvoo, %-osuudet

TEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVA STUDIO LINDELL/OSCAR


17

Porvoon Energia ja 16 muuta kotimaista energiayhtiötä ovat perustaneet sähköautojen latausoperaattoriyhtiön Liikenne-virta Oy:n. Uuden yhtiön ansiosta sähköautoilijat voivat ladata autonsa missä tahansa Virtapiste-tunnuksella varustetussa latauspisteessä kautta Suomen.

Sähköautojen yleistyminen edellyttää kattavaa lataus-verkostoa. Tähän saakka esteenä on ollut latauspalveluiden hajanaisuus. – Nyt perustettu yhtiö kytkee eri omistajien latauspisteet käyttä-jän kannalta yhtenäiseksi Virtapiste-latausverkostoksi, Porvoon Energian kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen kertoo.

Selkeiden standardien ja pelisääntöjen ansiosta eri toimijat pystyvät liittymään mukaan latauspalveluverkostoon. Energia-yhtiöiden lisäksi Virtapiste-palveluita voivat tarjota esimerkiksi kunnat, kaupungit, kauppaketjut, parkkihallit ja vaikka drive–in-pikaruokaravintolat.Suomessa oli viime vuoden elokuussa 330 ladattavaa autoa ja 261 julkista latauspistettä, joista yhdeksän oli pikalatauspistei-tä. Jo ensi kesään mennessä pikalatauspisteiden määrä kaksin-kertaistuu. Niitä tulee muun muassa Vantaalle ja Mäntsälään.

Sähköautoille maan kattava latausverkostoTEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVA EASY PARK

Öljy 5 %

Maakaasu 8 %

Puuhake 8 7 %

Kaukolämpö, Porvoo ja Loviisa yhteensä, %-osuudet

Muut 0 ,1 %

Muut 2 7 %

Uusiutuvat 9 9,9 %

Hiilidioksidi-päästöttömät 7 3 %

Sähköntuotanto, uusiutuvien polttoainei-den %-osuus, PBE:n omat laitokset

Hiilidioksidipäästöttömän sähköntuo-tannon %-osuus, PBE:n omat laitokset ja laitokset joissa PBE:llä tuotanto-osuuksia

*Luvuissa mukana Tolkkisten lämpö- ja biovoimalaitoksen, Strömbergin vesivoimalaitoksen ja Haarabackan kaasu-voimalaitoksen tuotanto.

*Tuulivoiman osuus kasvoi vuoden 2013 aikana 93 %.

Sähköautoilijat voivat oman palveluntarjoajansa kortilla ladata sähköä Virtapisteessä missä tahansa Suomessa.

Porvoolainen Ensto ja EasyPark aloittavat yhteistyön tar-

jotakseen käyttövalmiin latausasemiin yhdistettävän mo-

biilimaksujärjestelmän.

Euroopan komissio on valmistelemassa direktiiviä, joka

velvoittaa maat investoimaan merkittävästi latausinfra-

struktuuriin vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa

sitä, että sähköautojen ilmainen lataaminen päättyy.

– Meidän on pystyttävä tarjoamaan helppokäyttöinen

ja edullinen mahdollisuus latauksen veloittamiseen. Sen

vuoksi olemme valinneet yhteistyökumppaniksi pysäköin-

timaksupalveluiden tarjoajan EasyParkin, kertoo Enston

sähköautojen latausratkaisuista vastaava johtaja Allan

Ahlgren.

– Auto on pysäköitävä latausta varten, joten on järkevää

yhdistää pysäköintimaksu ja latausmaksu, toteaa Easy-

Park-konsernin sähköisen liikenteen hankkeista vastaava

johtaja Magnus Flodberg.

Ensto mukana kehitystyössä


Porvoon Albert Edelfeltin 6 b -luokan oppilaat päättivät ryhtyä Pelastakaa Itämeri -agenteiksi eli PIM-agenteiksi. Kevätjuhlaesityksessään he tekivät temppuja ja ohjeistivat muitakin suojelemaan merta ja luontoa. Esitys voitti Intohimona Itämeri -kilpailun.

PIM-agentit tempaisivat Itämeren puolestaREIJA KOKKOLA KUVAT JANNE LEHTINEN

18


19 19


20

– Ei Itämertakaan saa kiusata, Leo Viikari, Henna Meriläinen ja Verner Juuvinmaa pohtivat.

Albert Edelfeltin koulun 6 b -luokassa on innostu-

nut tunnelma. Parin viikon päästä koko porukka

lähtee opettajansa Maija Tiilikaisen johdolla pal-

kintoretkelle Helsinkiin.

Luokka voitti Porvoon Nuorkauppakamarin

järjestämän Intohimona Itämeri -kilpailun kevätjuhlaesityksel-

lään, jossa kerrottiin yleisölle parkourin, tanssin ja näytelmän kei-

noin miten jokainen voi toimia puhtaamman Itämeren hyväksi.

– Pääsemme käymään Helsingissä jätevedenpuhdistamolla ja

meille tarjotaan juhlalounas John Nurmisen Säätiön tiloissa.

Maija Tiilikainen voi syystäkin olla ylpeä oppilaistaan. Viime

vuoden kevätjuhlaa suunniteltaessa hän sai luovia vastauksia ky-

syessään, mitä luokka haluaa esittää kevätjuhlassa. Ehdotettiin

parkouria, tanssia, videoesitystä ja näytelmää.

– Päätimme yhdistää nämä kaikki. Ja koska kevätjuhlan yhtei-

nen teema oli vesi, tuli mieleeni heti Itämeri ja sen suojeleminen.

Samalla näin ilmoituksen Itämerikilpailusta Uusimaa-lehdessä,

joten päätimme osallistua siihen kevätjuhlaesityksellämme, Tii-

likainen kertoo.

Monta innokasta suojelijaa

Niin siinä sitten kävi, että dvd:lle tallennettu esitys valittiin voit-

tajaksi, ja Itämeri sai monta uutta innokasta suojelijaa, jotka myös

mielellään jakavat tietouttaan.

Henna Meriläinen, Leo Viikari ja Verner Juuvinmaa ovat

jutelleet kotona siitä, miten pitää toimia luonnon ja Itämeren suo-

jelemiseksi.

– Vanhemmat ovat kiinnostuneet ihan uudella tavalla asiasta

projektin myötä. Ja onhan Itämeri meidän oma meremme. Kyllä

sitä pitää suojella, he toteavat.

Matka Itämeren suojelemiseksi alkoi oikeastaan jo lukuvuon-

na 2011–2012, kun Tiilikainen yhdisti Pohjoismaiden ja Baltian

maantieteen opiskelun, biologian vesikasvit ja eläimet -aiheen sekä

kemian vedentutkimuksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tiilikainen

näki itse paljon vaivaa valmistaessaan eri oppiaineita yhdistelevää

oppimateriaalia.

– Erityisen hienoa oli nähdä oppilaiden innostus ja motivaatio

viestiä puhtaamman Itämeren puolesta. Vanhemmille myös kiitos

kannustavasta asenteesta. He ovat olleet tukenamme, kun olemme

tehneet aiheeseen liittyviä retkiä, Tiilikainen kiittää.

Sini Levä ja Rakko Levä, pahis ja hyvis

Lapset pääsivätkin vierailulle Kotkan Maretariumiin ja Herman-

ninsaaren jätevedenpuhdistamoon. Yksi retki tehtiin Bosgårdin

luomumaatilalle.

Henna, Leo ja Verner oppivat vierailuilla paljon ympäristön-

suojelusta.

– Maretariumissa näki, että kaloilla oli hyvä olla. Niillä oli ruo-

– Ei Itämertakaan saa kiusata, Leo Viikari, Henna Meriläinen ja Verner Juuvinmaa pohtivat.


21

”6 b-luokan oppilaiden mielestä Itä-merta pitää suojella eikä kiusata.”

Porvoon Energia mukana

Porvoon Nuorkauppakari kannusti Porvoon kouluja osallistumaan ”Intohimona Itämeri” -projektiin, jolla pyritään lisäämään oppilaiden ja opettajien tietoisuutta siitä kuinka pienetkin teot voivat vaikuttaa luonnon tasapainoon.

Porvoon Energia on mukana projektissa.– Haluamme, että yhteinen Itämeremme ja

arvokas saaristomme säilyy myös tuleville suku-polville, viestintäpäällikkö Nina Fransas toteaa.

Suomen Nuorkauppakamarit ry työskentelee Itämeren hyväksi yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin kanssa.

– Itämeren suurimmat ongelma-alueet ovat rehevöityminen, meriliikenteen riskit, vaaral-liset aineet sekä luonnon monimuotoisuuden häviäminen.

Intohimona Itämeri -projektiin osallistuvat haluavat vaikuttaa kaikkien näiden ongelma-alueiden ratkaisemiseksi.

kaa ja puhdasta vettä. Jätevedenpuhdistamossa taas näytettiin

miten vesi puhdistetaan ihan konkreettisesti, ja luomumaatilalla

näimme kuinka eläimet pääsivät laitumelle syömään puhdasta

ruokaa.

Lapset muistuttavat, ettei purkkaakaan pidä sylkäistä veteen.

Se voi koitua linnun tai kalan kohtaloksi.

– Pienilläkin asioilla voi olla iso vaikutus.

Lapset ovat olleet huolissaan Itämeren kunnosta jo aiemmin,

kun mökkirannassa lillui levää. Siitä Tiilikainen kirjoitti kevät-

näytelmään osion, jossa keskustelevat Sini Levä ja Rakko Levä.

– Sini Levä oli pahis, Rakko Levä taas hyvis. Rakkolevä on

tärkeä Itämerelle, sinilevä ei, Henna, Leo ja Verner tietävät.

Ei Itämertakaan voi kiusata

Albert Edelfeltin koulu on myös mukana päivittäisessä työssään

kiusaamisen vastaisessa KiVa-kouluhankkeessa. Näytelmässä

Sini Levä kiusaa Rakko Levää, mistä Tiilikainen keksi yhdistää

teeman KiVa-kouluhankkeeseen.

Projektin aikana oppilaat muuttuivat Pelastakaa Itämeri

-agenteiksi, eli PIM-agenteiksi. Kevätjuhlaesityksessä PIM-

agentit tekivät temppuja ja ohjeistivat muita suojelemaan Itäme-

rta ja muuta luontoa.

– Pim-agenttien viesti oli, että ei Itämertakaan saa kiusata.

Eihän koulussakaan saa kiusata, Henna, Leo ja Verner pohtivat.

Vaikka voittoisa projekti on nyt takana, nämä nuoret haluavat

jatkossakin toimia puhtaamman luonnon puolesta.

– Kyllä tämä Itämeri-projekti vaikuttaa käytökseemme luon-

non hyväksi myös tulevaisuudessa, he lupaavat.


22

Osa tarjonnasta on uutta, kuten ihanat 1920-luvun henkiset

mekot, jotka tulevat Englannista. Myös kenkä- ja koruvalikoi-

mista voi tehdä uutuuslöytöjä.

Liikkeestä saa kauniin iltapuvun pienelläkin rahalla, muu-

tamalla kymmenellä eurolla. Tangoilta löytyy toinen toistaan

sievempiä kesämekkoja, joiden hinnat alkavat vajaasta kymme-

nestä eurosta.

Miehille on oma nurkkaus, jossa on myytävänä muun muassa

ajattoman mallisia nahkatakkeja, housuja, paitoja ja hattuja.

– Myyntipöytää emme pidä, mutta meillä on myyntitili, jo-

hon keräämme asiakkaiden tuomien tuotteiden tulot, liikkeen

omistaja Päivi Dietrich kertoo.

Facebookissa toimiva Itä-Uusimaa ostetaan ja myydään

-ryhmä on lähes 7 000 jäsenellään toimiva alueellinen

myynti- ja ostokanava. Tuotteet on helppo noutaa itse ja

samalla varmistaa niiden kunto.

Osallistuaksesi ketjuun sinun pitää pyytää lupa liittyä

suljettuun ryhmään facebookissa. Tavara liikkuu hyvin –

etenkin jos hinta–laatu-suhde on kohdallaan.

www.facebook.com Itä-Uusimaa ostetaan ja myydään

– Meillä on 200 isoa kirpputoripöytää, paljon hyväkuntoisia huo-

nekaluja sekä vaihtuvaa kausitavaraa. Oikein hinnoiteltu tavara

kiertää ja valikoima uusiutuu reipasta tahtia. Se on yksi valttikor-

teistamme ja syy siihen, että meille tulee asiakkaita kaukaakin,

kertoo kirpputoriyrittäjä Petra Makkonen.

Idea kirpputorista syntyi, kun Espoosta Loviisaan muutta-

neet Petra ja hänen miehensä Sami Naskali kyllästyivät aja-

maan pääkaupunkiseudulle päivittäin töihin.

Siitä alkoi Suurkirppiksen tarina 2,5 vuotta sitten.

– Monet sanoivat, ettei kannata. Lama on kohta ohi. Mutta

on hyvä muistaa, että Suomessa on paljon jatkuvassa lamassa

eläviä ihmisiä. Toisaalta on myös eettinen valinta kierrättää. Se

on ekologista ja joillekin elämäntapa.

Alunperin hortonomin ja pihasuunnittelijan töitä tehnyt

Makkonen kertoo, että Loviisan Suurkirppis työllistää neljä

vakituista työntekijää. Yritys on alusta alkaen antanut omansa

hyväntekeväisyyteen.

– Lahjoitustavarasta tulevat tuotot ohjaamme lasten ja nuor-

ten hyväksi. Viimeisin lahjoitus meni Valkon koululle. Kustan-

simme lahjoitusvaroilla elokuvaliput kaikille Valkon oppilaille

Onnelia ja Annelia katsomaan. Auttamalla saa hyvän mielen,

Petra Makkonen sanoo.

Doris & Duken ikkunassa Vanhassa Porvoossa on toinen toistaan kiehtovampia vintagevaatteita ja -asusteita. Valikoima ulottuu lai-dasta laitaan 1960-luvulta alkaen.

Loviisan Stockmanniksikin kutsuttu Suurkirppis on rakkaudella hoidettu, väljä ja siisti sisäkirpputori. Laaja valikoima käyttökel-poista tavaraa ja antiikkia sekä asiakasystävälliset aukioloajat ovat tehneet siitä suositun treffi paikan.

22

TEKSTIT MAARIT GABRIELSSON, PÄIVI AHVONEN KUVAT PORVOO MARIT GABRIELSSON KUVAT LOVIISA PEAK PRESS

Kiehtova Doris & Duke

Runsauden sarvi

Porvoon ja Loviisan

kirppikset

kk

Netistä, läheltä

www.suurkirppis.fi - avoinna vuoden jokaisena päivänä. Löydät Suurkirppiksen myös face-bookista, jossa julkaistaan kuvia huonekaluista. Pöytävaraukset: puh. 0400 166411

Doris & Duke Second Hand vintage & modernKirkkokatu 3, PorvooAvoinna ma-pe klo 11-19, la klo 11-16 ja su klo 12-15. www.dorisdukeshop.comPuh. 040 765 3999


23

Myyjä on aina vastuussa käytetyn sähkölaitteen turvalli-suudesta, muistuttaa turvallisuusinsinööri Reino Rinnemaa Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).

Ovatko kirpputoreilla myytävät sähkölaitteet turvallisia,

turvallisuusinsinööri Reino Rinnemaa?

– Yleensä ne ovat turvallisia. Valikoima on kuitenkin laa-

ja, joten vaarallisiakin laitteita voi olla myynnissä. Turval-

lisuuspuutteita olemme havainneet muun muassa vanhoissa

valaisimissa, joiden ”töpseli” eli pistotulppa ei käy nykyiseen

suojamaadoitettuun pistorasiaan. Toinen ongelma liittyy

viime aikoina lisääntyneeseen valaisimien tuunaukseen.

Kun rakennellaan itse valaisimia, esimerkiksi materiaalien

paloturvallisuus voi olla vähän sitä sun tätä.

Miten vastuu jakautuu kirpputorin myyjän ja käytetyn

tuotteen ostajan (kuluttajan) välillä?– Vastuu on sillä henki-

löllä, joka on asettanut tuotteen myyntiin, ei ostajalla mutta

ei myöskään esimerkiksi kirpputorin omistavalla taholla.

Poikkeuksena on sähköromun myynti. Usein myyjää oh-

jeistetaankin katkaisemaan virtajohto, jolloin laite muuttuu

toimintakelvottomaksi eli myydään romuna. Vastuu korja-

uksista siirtyy silloin ostajalle.

Millaisia neuvoja annat kirpputorilta sähkölaitetta osta-

valle?

– Ihan ensimmäiseksi tarkistaisin, että laite on kaikin

puolin ehjä: kuori, liitäntäjohto ja pistotulppa mukaan luki-

en. Erityistä huomiota kiinnittäisin jatkojohdon ulkovaip-

paan ja laitteen sisäänvientiin, etteivät johtimet ole näkyvil-

lä laitteen ulkopuolella. Tietysti aina kannattaa varmistaa

se, että laite toimii oikein ja että oleelliset asiakirjat, kuten

käyttö-, turva- ja asennusohjeet, ovat saatavilla.

Käytetty sähkölaite voi olla vaarallinenHAASTATTELU SEPPO IISALO KUVA TUKES

Sporttipisteessä myydään edullisesti pääosin käytettyjä lapsille

ja nuorille suunnattuja urheiluvälineitä.

Liikkeen idean isä on porvoolainen, ikänsä liikuntaa harrastanut

ja pitkään juniorvalmennuksessa mukana ollut Jussi Sairanen.

– Toimintamme tähtää siihen, että kaikilla lapsilla ja nuorilla

olisi mahdollisuus harrastaa liikuntaa ilman että kalliit varus-

tehankinnat olisivat esteenä, hän kertoo.

Toimintaa pyörittää Lasten liikunnan ja yhteisöllisyyden hy-

väksi -niminen yhdistys.

– Taloudellisen hyödyn lahjoitamme lyhentymättömänä seu-

roille ja yhdistyksille liikuntatyön tukemiseen, Sairanen toteaa.

Yhdistys maksaa myös mahdollisuuksiensa mukaan lasten

seurojen kausimaksuja.

Tavaraa on laidasta laitaan, joukossa varsinaisia helmiä ja aar-

teita. Tänne kannattaa ajaa pidemmänkin matkan päästä nuus-

kimaan ja tutkimaan. Hakipa sitten vanhoja peltipurkkeja, soh-

vapöytää tai rakennusmateriaalia.

Sporttipisteen ovi käy tiuhaan tahtiin. Liikkeestä haetaan jälkikas-vuille urheiluvälineitä ja niitä myös tuodaan myyntiin lahjoituksina.

Valkon vanhassa jäädyttämössä avaa viikonloppuisin ovensa Loviisan Romu & Realisointi. Liike on verrattain uusi, mutta erittäin varteen-otettava toimija vanhan tavaran kierrätyskentällä.

Ainutlaatuista koko Suomessa

Romu & Realisointi

Loviisan Romu & Realisointi Vanha Valkontie 97 Avoinna viikonloppuisinPuh. 040 550 4974www.facebook.com Loviisan Romu & Realisointi

Sporttipiste PorvooRauhankatu 33, sisäpihaAvoinna ma-pe klo 12-17 la klo 10-13Kesälauantait kiinniwww.lastenhyvaksiporvoo.netPuh. 044 271 0511

23


24

Yksi elämä, loputon määrä tarinoita

© M

OO

MIN

CH

AR

AC

TER

S™

24


25

Millainen ihminen Tove Jansson oli? – Poikkeuksellisen utelias,

avoin, tarkka ja rohkea sielu, taidehistorioitsija ja kirjailija Tuula

Karjalainen luonnehtii. HAASTATTELU ANNA MALIN

25


26

Taidehistorioitsija ja kirjailija

Tuula Karjalainen huikkaa

tervehdyksen hymyillen. Hän

istuu Akateemisen kirjakau-

pan kahvilassa kupposen ää-

rellä ja on pukeutunut iloisiin väreihin ja

kirkkaisiin asusteisiin. Häntä ympäröivät

ystävät ja tutut jotka tulevat ja menevät.

Tuula on kirjoittanut menestyskirjan To-

ve Jansson – tee työtä ja rakasta. Mestari-

teos on käännetty monelle kielelle ja kään-

netään jatkossa vielä useammalle. Syntyy

tunne, että hän tuntee kaikki Helsingissä,

ehkä koko maailmassa. Hän muistuttaa jo-

takuta, mutta ketä?

– On ollut aika paljon töitä viime aikoi-

na, Tuula sanoo vaatimattomasti. En oi-

kein ehdi tavata ystäviäni tarpeeksi, juuri

nyt minut täytyy lähteä tapaamaan japani-

laisia vieraitani.

Vieraat ovat museon johtajia ja assistent-

teja Japanista. Tove Janssonista kertovat

juhlanäyttely Ateneumissa avaa 14. maalis-

kuuta ja Tuula on ison näyttelyn kuraattori.

Syyskuussa näyttely suuntaa ulkomaille ja

kiertue alkaa Japanista. Tuulalla on täysi

työ ennakkovalmisteluissa. viime kesänä

hän vieraili Japanissa tutustuakseen näyt-

tely-ympäristöön.

– Ajattele nyt. Tove Jansson on yksi

eniten käännetyistä suomalaisista kirjaili-

joista. Hänen työnsä ovat löytäneet tiensä

maailman joka kolkkaan. Tarinat ovat ajat-

tomia ja ne puhuttelevat nuoria ja vanhoja.

On niin paljon enemmän kuin Muumit.

Väitettä, että Tove Janssonia ärsyttäisi

muumihahmojen kaupallinen menestysta-

rina, Tuula ei purematta niele.

– Tove hyväksyi muumien levityksen ja

oli sitä mieltä, että mitä enemmän iloa ne

tuottavat, sen parempi. Tietysti hän oli joi-

tain asioita vastaan, mutta silloin hän kyllä

sanoi sen.

Muumitarinat ovat vain murto-osa To-

ve Janssonin luomuksista ja Tuula osoittaa

kaunista kirjaa pöydällä.

– Netissä on hauskoja persoonallisuus-

testejä, joissa voi vastata muutamiin kysy-

myksiin, ja sitten testi kertoo oletko Pikku

Myy tai Muumimamma. En ole ikinä teh-

nyt sellaista testiä, enkä taida haluta, Tuula

kertoo.

Kirjailija ei kovin mielellään halua valita

suosikkia Tove Janssonin hahmojen, kirjo-

jen tai tarinoiden parista. Kuvataidetta on

mahdotonta olla kommentoimatta, ja pie-

nen mietinnän jälkeen Tuula avaa kirjan.

– 1930-luvun maalaukset puhuttelevat

minua erityisesti, mutta eniten koskettaa

omakuva, Tuula kertoo ja näyttää kolme

suosikkia: ”Per il mio carissima Trinca”

vuodelta 1939, ”Loboa” vuodelta 1942 ja

Omakuva vuodelta 1975.

Hän katsoo kauan viimeistä omakuvaa.

– Tove Jansson oli arvoituksellinen hen-

kilö eikä ole helppoa osoittaa sormella mi-

kä hänestä teki niin ainutlaatuisen. Hän

oli monipuolisesti lahjakas, ei vain yhdellä

alueella. Sadut ja kirjat, kuvitukset, maa-

laukset – se kertoo jotain suhtautumista-

vasta.

Aiotko kirjoittaa useammankin Tove-

kirjan?

– (Huokaus) Tiedätkö, tämä voisi hyvin

olla yhdeksänosaisen sarjan ensimmäinen,

sen huomasin aika nopeasti. On niin paljon

mistä voisi kirjoittaa, mutta juuri tänään en

tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Tuula myöntää, ettei ollut valmistautu-

nut kirjan valtavaan suosioon.

– Olin yllättynyt, kyllä! En tajunnut, että

siitä tulisi näin iso juttu. Tove Jansson on

muovannut suomalaista kulttuuria enem-

män kuin uskommekaan. Voimme olla

sitä mieltä, että tiedämme hänestä paljon,

mutta kun alkaa kaivaa huomaa että onkin

paljon enemmän. Hän oli ahkera ja osaava

taiteilija.

– Tuula kuvailee Tove Janssonia erityi-

sen uteliaaksi, avoimeksi, tarkaksi ja roh-

”Tehdä työtä ja rakastaa” perustuu Tove Jans-sonin ex librikseen ”labora et amare”. Nämä kaksi (työ ja rakkaus) olivat hänelle elämän ydin, tässä tärkeysjärjestyksessä, kirjan tekijä Tuula Karjalainen arvioi.

”Hän oli ahkera ja osaava taiteilija.”

26


27

keaksi sieluksi. Hän oli arvoituksellinen ja

piti erityisen paljon hauskanpidosta, ilon

tuntemisesta. Erityisen paljon hän rakasti

tanssia ja rytmillä oli suuri merkitys hä-

nen elämässään. Mitä meidän pitäisi oppia

häneltä?

– Tove Jansson oli luova ihminen, hän

toteutti oman elämänsä. Teki juuri sitä mi-

tä halusi tehdä ja loi taiteensa omin ehdoin.

Ehkä tämä on se mistä voisimme ottaa op-

pia – toteuta oma elämäsi ja tee se ilolla ja

tunteella.

Hyvä neuvo. Aika kuluu, vieraat odotta-

vat ja Tuula Karjalainen lähtee kohti uusia

seikkailuja, seikkailuja jotka hän on itse

toteuttanut. Omilla ehdoillaan. Kun hän

taas vilkuttaa ohikulkeville tutuille, tajuan

sen – hänhän muistuttaa Tove Janssonia!

Tovea kyydissä©

MO

OM

IN C

HA

RA

CTE

RS

™

Pellinkiläinen Per-Erik Holmberg huolehti vuodes-ta toiseen siitä, että Tove Jansson pääsi turvallisesti pienen ja karun Klovharun luodon mökille. Siellä hän vietti kymmeniä kesiä yhdessä kumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa.

Holmbergin muistikuvissa muu-mipeikkojen luoja oli miellyttävä ja rauhallinen ihminen.– Erityisen rauhallinen ja hiljai-nen hän oli silloin, kun tuuli oli voimakas ja vene keikkui enem-män kuin normaalisti.

Matka luodolle kesti pitkälti toista tuntia Helsingin Eteläsata-masta, josta Holmberg taksiveneellään haki Janssonin ja Pietilän ja jonne hän vei heidät takaisin kesän lopussa.

Myös vieraita piti välillä olla kyyditsemässä luodolle ja sieltä pois.– Muistan muun muassa erään tšekkiläisen, joka kertoi tunteneensa Emil

Zatopekin. Ja pianisti ja säveltäjä Erna Taurohan kävi usein harulla.Holmberg kyyditsi myös Janssonin japanilaisia ystäviä, jotka olivat kääntä-

neet muumikirjoja japaniksi.Matkat Klovharulle sujuivat yleensä ilman ongelmia, paitsi kerran.– Tove oli ollut vieraineen kesäjuhlilla Skärgårdshemmetissä. Kun vein hei-

dät juhlien jälkeen takaisin luodolle, tuuli oli niin voimakas, että tavanomai-seen maihinnousupaikkaan ei ollut asiaa vaan piti yrittää rantautua toiseen paikkaan.

Siinä kohtaa oli sorainen pohja, eikä Tove Jansson aristellut hypätä veteen, koska veneellä ei päässyt aivan rantaan.

– Går det bra, så ses vi igen (nähdään taas, jos hyvin menee), huusi Tove ja hyppäsi.

Hyvinhän se meni, ja Tove Jansson ja Per-Erik Holmberg tapasivat vielä mo-nen monta kertaa.

”Nähdään taas, jos hyvin menee!”

Tove Jansson osti simpukankuorista tehdyn isonokkaisen linnun maailman-ympärysmatkallaan lahjaksi Per-Erik Holmbergille. ”Se näytti niin hassulta, että muistin sinut”, taiteilija kertoi myöhemmin. Lahjassa on Tove Janssonin signeeraus, Pejelle Hawaii, 1972, Tove.

TEKSTI JA KUVAT ROLF GABRIELSSON


28

Reseptinurkka

Ihanan mehevä porkkanakakku syntyy tällä reseptillä! Se on helppo ja nopea tehdä. Porkkanat tekevät kakusta mehukkaan. Peh-meä tuorejuustokuorrutus sopii kakkuun loistavasti ja kakku on suussa sulaava.

Ainesosat2 kanamunaa

2 dl sokeria

2 dl vehnäjauhoja

2 tlk kanelia

1 tlk vaniljasokeria

1 tlk soodaa

1 tlk leivinjauhetta

1 dl sulatettua voita

3 dl porkkanaraastetta

Täyte100 g tuorejuustoa esim. Philadelphia

(maustamaton)

250 g tomusokeria

2 tlk vaniljasokeria

60 g pehmeää voita

½ sitruunan mehua

hasselpähkinä- tai mantelirouhetta

Koristeeksioranssia sokerimassaa

persiljaa tai sitruunamelissaa

Tee näinVaahdota kanamunat ja sokeri.Yhdistä kuivat aineet keskenään.Lisää muna-sokerivaahtoon varovasti vuoro-tellen jauhoseosta, raastettua porkkanaa ja sulatettua voita. Sekoita tasaiseksi.Kaada seos voideltuun kakkuvuokaan ja paista noin 20-25 minuuttia 175 asteessa. Anna kakun jäähtyä.Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja tuore-juusto sähkövatkaimella. Lisää tomusokeri. Levitä kuorrutus tasaisesti kakun päälle.Ripottele pinnalle hasselpähkinä- tai mante-lirouhetta.Koristele sokerimassasta tehdyillä pienillä porkkanoilla ja laita persiljaa tai sitruuna-melissaa lehdeksi.

Tarjoile!Säilytä porkkanakakku jääkaapissa.

Porkkanakakku

Nam!

KU

VA

NIN

A F

RA

NS

AS

Valon lisääntyessä voi kylvää sisälle puutarhan ensimmäi-set taimet.

Aikainen kylvö aikaistaa satoa, mutta liikaa ei kannata kiirehtiä, ellei käytössäsi ole kasvihuonetta tai muuta suu-rempaa taimikasvatustilaa. Kylvöruukuista loppuu ennen pitkää tila, eivätkä hennot taimet selviä avomaassa ennen maan lämpenemistä.

Kylvämiseen ei kannata käyttää liian ravinteikasta multaa. Sopivaa kaktus- ja kylvömultaa myydään pusseissa, mutta voit myös laimentaa tavallista kukkamultaa reilusti hiekalla.

Aseta kylvökset lämpimään paikkaan, suojaa vedolta ja pidä kylvökset kosteana. Tarjoa taimille runsaasti valoa ja rakkautta.

Pitkän itämisajan lajeja ovat muun muassa chilit, papri-kat, latva-artisokka, munakoiso ja jättisipulit.

Maaliskuussa voit laittaa varhaisperunat itämään ja kylvää kasvihuonetomaatit, purjot, kiinansipulit, basilikat, timjamit, meiramit, sitruunamelissat ja salviat.

Huhtikuun kylvölistalle pääsevät avomaantomaatit, kas-vihuonekurkku, melonit, keräsalaatti, pinaatti ja kaalit.

Toukokuussa ruukkuihin kylvettäviä lajikkeita ovat avomaankurkut, maissi, pavu, sekä kesä-ja talvikurpitsat.

Valoa ja rakkautta taimille

KU

VA

EE

VA

KA

NG

AS

KOONNEET SANNA NYLÉN JA NINA FRANSAS

Kivaa kevyttä!

Kylvöt kuukalenterin mukaanVanha kansa ajoitti kylvöt kuukalenterin rytmin mukaan. Vanhan maanviljelysopin mukaan täydenkuun jälkeen, laske-van puolikuun aikaan kylvettiin juurikasvit. Uuden eli mus-tan kuun jälkeen, kasvavan puolikuun aikana on lehtikasvien kylvön ja pistokkaiden juurruttamisen aika.

Lähde: www.kotipuutarha.fi

28


Kissojen kuningas – sohvaperuna! Et ole vielä löytänyt liikunnan iloa. Johtuneeko se siitä, ettet ole löytänyt itsellesi mieluisaa lajia? Vai pelkästä laiskuudesta?1. Kävele. Aloita 5 minuutista ja lisää

minuutti päivittäin. Kävele edes joka toinen päivä, edes 10 minuuttia kerrallaan. Nauti ulkoilmasta – teeskentele vaikka aluksi. Kyllä se nautinnoksi muuttuu!

2. Istualtaankin voi liikkua. Aloita siitä, että yrität istua selkä suorassa ja kaiva esiin tuolijumppaohjeet.

3. Mieti, mistä oikeasti pidät. Olisiko jokin pitämistäsi asioista yhdistettävissä liikuntaan – edes jotenkin? Jos pidät esimerkiksi sienikastikkeesta, voisitko kerätä siihen tarvittavat sienet itse?

Himoliikkuja, hoi! Muista, että elimistösi tarvitsee myös palauttavaa, rauhallista liikuntaa. Älä unohda myöskään kehonhuoltoa. Jäikö venyttely vähemmälle huomiolle?

Tässä kolme vinkkiä kokeiltavaksi.

1. Syvävenyttävä YIN-jooga tekee terää. Siinä venytetään joka puolella kehoa olevaa sidekudosta. Pitkiä venytyksiä syvennetään askel askeleelta pikku hiljaa, kehoa kuunnellen ja sen viesteihin reagoiden.

2. Kaikki tavalliset venytys- eli stretching-tunnit tekevät hyvää lihaksille. Venyttely ennaltaehkäisee runsaasta liikunnasta aiheutuvia ongelmia.

3. Leppoisa kävelylenkki metsässä on hyvä haaste aivoille. Samalla se rentouttaa mahtavasti toimien vastapainona teholiikkumiselle.

Vinkkejä eri sortin liikkujilleKevein askelin kesää kohti! Runsas valon määrä ja ilmassa leijuva lupaus kesästä motivoivat liikkeelle.

TEKSTI PÄIVI AHVONEN KUVA EEVA KANGAS

29


30

Näin sähkö siirtyyvoimalaitokselta pistorasiaan

30

KANTAVERKKO 400 KV

VOIMALAITOS

JAKOKAAPPI

PYLVÄSMUUNTAMO

LIITTYMISJOHDOT

PIENJÄNNITEVERKKO

(ILMAJOHDOT)

PIENJÄNNITEVERKKO

(MAAKAAPELI)

SEPPO IISALO GRAFIIKKA PEAK PRESS/JUKKA SALMINEN

ASIAKAS

JAKOKAAPPI

VOIMALAITOS

PASIAKAS


31

K antaverkko yhdistää Suomen eri alueet ja

voimalaitokset toisiinsa. Kaikki voimalai-

tokset käyttävät kantaverkkoa sähkönja-

keluun. Suomen kantaverkko on yhdistetty myös

kaikkiin Suomen naapurimaihin.

Sähköasemat muuttavat sähkövirran jännitteen

jatkojakeluun sopivaksi.

Keskijänniteverkko siirtää sähköä edelleen lä-

hemmäs loppukäyttäjiä. Verkon jännite on jo huo-

mattavasti pienempi kuin sähkön alkutaipaleella.

Muuntamot muuttavat jännitettä jälleen pienem-

mäksi. Nyt jännite on enää 230 tai 400V. 230V säh-

kövirtaa kutsutaan valovirraksi ja 400V sähkövirtaa

voimavirraksi.

Liittymisjohdot ovat sähkövirran viimeinen

reitti kohti kulutuspaikkaa. Liittymisjohto on se

johto, joka yhdistää rakennuksen sulaketaulun ja

pienjänniteverkon toisiinsa.

Lähde: Energia ja ympäristö

Kantaverkon omistaa Fingrid Oyj, Porvoon Sähkö-verkko Oy muun verkko-osuuden aina asiakkaalle asti

Sähköasemat 110/20 kV yhteensä 7 kpl: Vek-koski, Hattula, Ölstens, Kevätkumpu, Tolkkinen, Grännes ja Tjusterby

Keskijänniteverkko (ilmajohto) 20 kV: 783 km Pienjänniteverkko (ilmajohto) 0,4 kV: 1779 km

Keskijänniteverkko (maakaapeli) 20 kV: 159 km

Pienjänniteverkko (maakaapeli) 0,4 kV: 798 km

Pylväsmuuntamoita: 871 kpl

Puistomuuntamoita: 266 kpl

Jakokaappeja: 1250 kpl Porvoon Sähköverkko Oy:n sähköverkko on 3 500 km pitkä. Se palvelee noin 33 000 asiakasta.

31

KANTAVERKKO 110 KV

KESKIJÄNNITEVERKKO

(MAAKAAPELI)

KESKIJÄNNITEVERKKO

(ILMAJOHDOT)

PIENJÄNNITEVERKKO

(MAAKAAPELI)

MUUNTAMO

titt eii

tee ott noo unn ruu krr kkk akk

MUUNTAMO

SÄHKÖASEMA

400/110 KV

SÄHKÖASEMA

110/20 KV


32

tietonurkka

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVA STUDIO LINDELL , ENERGIATEOLLISUUS

Kiinnostaako energia-ala?

– Meillä on töitä laidasta laitaan. Osassa tarvitaan teknistä

osaamista, kuten insinöörillä tai asentajalla on. Näiden lisäksi

meillä on työpaikkoja asiakaspalvelussa ja hallinnossa, Energia-

teollisuuden asiantuntija Milka Kortet kertoo.

Energia-alalta poistuu vuosittain lähinnä eläkkeelle noin 800

ihmistä. Heidän tilalleen tarvitaan uusia.

Next Step –messuilta vauhtia

Energiateollisuus on ollut huolissaan siitä, etteivät nuoret tahdo

keksiä alan tarjoamia hyviä työllistymisnäkymiä.

– Kokeiksi ja sisustussuunnittelijoiksi hakeudutaan ainakin

osittain siksi, että työt ovat tulleet tutuiksi telkkariohjelmista.

Ehkä Salkkareihin pitäisi saada yhdeksi roolihahmoksi voimalai-

tossuunnittelija, Kortet heittää.

Hän tapasi runsaasti nuoria vuoden alussa pidetyillä Next Step

-työpaikkamessuilla. Siellä hän jakoi tietoa ja kyseli, millaiset teh-

tävät heitä voisivat kiinnostaa. Tykkäätkö suunnitella rakennuk-

sia? Silloin voisit pitää laitosten rakennuttajan töistä. Entä pidätkö

luonnossa liikkumisesta vaikka moottorikelkalla? Voisit miettiä

verkostoasentajan hommaa. Tai kenties viihdyt ihmisten joukossa,

• oppisopimuskoulutus• ammatilliset oppilaitokset • ammattikorkeakoulut • yliopistot ja korkeakoulut

Miten kouluttaudun?Missä päin Suomea on alan oppilai-toksia ja milloin niihin haetaan?

Katso tiedot www.energiamaailma.fi

Energia-alalle monta polkua

Kehittyvä tietotekniikka iskee lujasti esimerkiksi rekka- ja taksikuskien hom-miin. Mutta myös tulevaisuudessa on joukko aloja, joissa ihmisen korvaaminen robotilla on hankalaa tai mahdotonta. Tällaisia töitä on paljon energia-alalla.


33

SEPPO IISALO KUVA JANNE LEHTINEN

jolloin erilaiset henkilöstö- ja viestintätehtä-

vät olisivat omiaan.

Energiateollisuuden palkkaamien ihmis-

ten kirjo on mittava, ja siihen mahtuvat niin

kaukolämpöasentaja, markkina-analyytik-

ko, tuulivoimainsinööri, ympäristösuunnit-

telija, kirvesmies, sovellusarkkitehti kuin

salkunhoitaja. Ja tässä vain pieni osa pitkästä

listasta.

Lisää verkostoasentajia

Parhaillaan Suomeen tarvittaisiin nopeasti

lisää ihmisiä verkostoasennuksiin, sillä säh-

kölinjat ovat siirtymässä maan alle. Pirkan-

maalla on käynnistynyt aikuiskoulutus ti-

lannetta helpottamaan, ja ammattikoulusta

valmistuneille sähköasentajille on aloitettu

verkkoasennuskoulutuksia. Käytännössä

näistä koulutuksista valmistuville on työ-

paikka valmiina.

Alalle tarvitaan lisää myös voimalaitos-

päälliköitä ja kaukolämpöasiantuntijoita.

– Myös verkostosuunnittelijoita tarvitaan

kiertämään maastoja ja neuvottelemaan alu-

eista maanomistajien kanssa. Siinä pärjäävät

hyvin ihmiset, jotka osaavat teknisen puolen

ja tulevat ihmisten kanssa hyvin toimeen.

”Rekrytointitahti ideaalinen”Porvoon Energia -yhtiöt rekrytoi vuosittain muutaman uuden työnte-

kijän. Viime vuonna yhtiössä aloitti kolme henkilöä. Määrän odotetaan

pysyvän tällä tasolla lähivuosina.

Talous- ja hallintojohtaja Merja Wilkmanin mukaan eläköitymis-

tahti on yhtiön kokoon nähden ideaalinen.

– Muutama eläköityminen vuodessa.

Suuret ikäluokat ovat jo pääsääntöisesti siirtyneet eläkkeelle, eli mi-

tään rynnäkköä ei ole lähivuosina odotettavissa.

– Tavoitteena on, että henkilöstöresurssit vastaavat määrältään ja laa-

dultaan toiminnan tarpeita. Pyrimme varautumaan jokaiseen eläkkeelle

siirtymiseen ajoissa samoin kuin uuden henkilön palkkaamiseen ja pe-

rehdyttämiseen.

Porvoon Energia on työllistänyt viime vuosina noin 20 kesätyönteki-

jää, eli 20 prosenttia vakinaisesta henkilökunnasta.

– Mieluiten alalle opiskelevia tai alasta kiinnostuneita koululaisia tai

opiskelijoita. Valtaosa heistä on kesälomasijaisia. Toisaalta kesätyönte-

kijät ovat osallistuneet myös erilaisiin projekteihin, esimerkiksi biovoi-

malaitoksen alueen siivoustöihin, muuntamokaappien puhdistuksiin ja

jopa koristeluun sekä arkistojen siivoukseen.

Kesän 2014 kesätyöntekijät on jo valittu.

• Porvoon Energia -yhtiöissä työskentelee yhteensä 105 henkilöä.

• Keski-ikä on 46,5 vuotta.

• Porvoon Sähköverkon palveluksessa on 35 henkilöä, joista 25 on sähköasentajia. Voimalaitosten operaattoreita on 25.

• Lisäksi sähkö- ja kaukolämpötehtävissä olevat insinöörit eli työnjohto ja suunnittelu muodostavat merkittävän henkilöstö-ryhmän, 25.

Keski-ikä 46,5 vuotta

Yli 60-vuotiaita 12 kpl

50–59-vuotiaita 43 kpl



Alle 29-vuotiaita 11 kpl

Yht. 105 kpl

Porvoon Energian henkilöstö, ikäjakauma 2013

– Koulun penkillä kaikkia taitoja ei opi, vaan sieltä saa peruskoulutuksen. Loput opitaan alan yrityksissä, Milka Kortet toteaa.


Energiapäivä 7.9.2013Ja meillä oli niin mukavaa…!


35

Energidag 7.9.2013Och vi hade så trevligt...!


porvoon energia 1/2014

Documents