Sivu 1 / 5

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa

Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi

Kokeen tarkoitus ja toteutus

Muuttuvat korjuukustannukset alenevat vuositasolla, jos nurmi korjataan vain kerran kasvukaudessa.

MTT:n Mikkelin tutkimusasemalla ja tilakokeessa tutkittiin yhden niiton vaikutusta luonnonmukaisen

apilaheinänurmen talvehtimiseen, sadontuotantoon ja sadon laatuun seuraavana kesänä.

Kokeessa tehtiin kolme käsittelyä: 1. Kaksi säilörehuniittoa normaaliin korjuuaikaan (kesä- ja elokuun

loppu), 2. Yksi niitto kesäkuun lopussa ilman syyssadon korjuuta ja 3. Yksi niitto kesäkuun lopussa siten,

että syyssato murskattiin ja jätettiin murskattuna paikalleen.

Havainnot ja tulokset

Koealojen apilapitoisuus ja sato eivät eronneet toisistaan koetta perustettaessa. Tutkimusaseman

kokeessa puna-apilapitoisuus oli keskimäärin 43 % ja kuiva-ainesato 6 320 kg/ha ensimmäisessä niitossa

29.6.2011 (Kuva 1) kaikilla koejäsenillä.

Kuva 1. MTT Mikkelin apilaheinäkasvuston puna-apilapitoisuus oli koko alueella tasainen koetta

perustettaessa.

Sivu 2 / 5

Kaksi kertaa niitettävän nurmen toisen niiton kuiva-ainesato elokuun lopussa oli 5 500 kg/ha. Yhden

niiton nurmille talveksi jäävä tuoremassa mitattiin MTT Mikkelin tutkimusasemalla 26.9.2011 (Kuvat 2 ja

3). Se oli keskimäärin 26 200 kg/ha (5 930 kg/ha kuiva-ainetta). Käsittelyn 3 koealoilla kasvimassa

murskattiin 3.10.2011 ja jätettiin paikoilleen.

Kuva 2. MTT Mikkelin tutkimusasemalla korjaamatta jätetty syyssato marraskuun alussa (vasemmalla).

Sama kasvusto seuraavana keväänä 23.5.2012 (oikealla).

Kuva 3. MTT Mikkelin tutkimusasemalla murskattu ja paikoilleen jätetty syyssato marraskuun alussa

(vasemmalla). Sama kasvusto seuraavana keväänä 23.5.2012 (oikealla).

Tilakoe toteutettiin vuotta aiemmin kuin MTT Mikkelin koe. Tilakokeessa ensimmäinen korjuu tehtiin

noin kolme viikkoa myöhemmin heinäkuun puolen välin jälkeen vuonna 2010 kuin vastaava korjuu

Mikkelissä vuonna 2011. Tilakokeessa yhden niiton koealoille jäi talveksi jonkin verran, joskaan ei

Sivu 3 / 5

peittävyydeltään merkittävästi vähäisempi tuoremassa kuin MTT Mikkelin kokeessa (Kuva 4).

Tilakokeessa apilaheinäseoksessa oli myös alsikeapilaa.

Kuva 4. Tilakokeen kerran niitetyn apilaheinänurmen syyskasvusto (vasemmalla), joka murskattiin ja

jätettiin paikalleen. Oikealla on kasvusto seuraavana keväänä.

Yhden niiton nurmille talveksi jätetty kasvusto heikensi apilan talvehtimista sekä tutkimusasemalla että

tilakokeessa (Kuvat 2-4). Kaksi kertaa niitetyille nurmille ei jäänyt paksua kasvustomassaa syksyllä ja

apilan tiheys oli näillä nurmilla seuraavana keväänä keskimäärin 35 % (Kuvat 5-6). Apilan tiheys oli noin

16 % nurmilla, joille syyssato murskattiin ja jätettiin paikoilleen. Ilman syyskorjuuta jätetyillä nurmilla

apilan tiheys oli noin 10 %.

Kuva 5. Kaksi kertaa niitetty apilaheinäkasvusto myöhään syksyllä tilakokeessa (vasemmalla) ja MTT

Mikkelin tutkimusaseman kokeessa (oikealla).

Sivu 4 / 5

Kuva 6. Kaksi kertaa niitetty apilanurmi kasvuun

lähdössä seuraavana keväänä.

Kaksi kertaa niitettyjen nurmien seuraavan

kesän ensimmäinen puna-apilaheinäseoksen

kuiva-ainesato oli 6390 kg/ha ja apilapitoisuus

keskimäärin 29 % (Kuva 7). Vastaavasti nurmilla,

joiden syyssatoa ei käsitelty mitenkään, puna-

apilaheinäseoksen kuiva-ainesato oli 7670 kg/ha

ja apilapitoisuus 8 %. Kerran niitetyillä nurmilla,

joille jätettiin murskattu syyssato, seuraavan

kesän ensimmäinen seoksen kuiva-ainesato oli

5660 kg/ha ja sadon apilapitoisuus 21 %.

Kuva 7. Syksyn tuoremassa koealoilla (punainen kolmio, oikea akseli) ja seuraavan kesän ensimmäinen

rehun kuiva-ainesato (vihreät palkit, vasen akseli) MTT Mikkelissä.

Niittokäsittely vaikutti seuraavan kesän rehusadon laatuun ainoastaan apilapitoisuuden alenemisen

kautta. D-arvo oli keskimäärin 600 g /ka kuiva-ainetta ja raakavalkuainen 82 g/kg kuiva-ainetta. Sadon

sulavuus ja valkuainen oli heikko, mikä kertoo alhaisesta apilapitoisuudesta ja liian myöhäisestä niitosta.

0

6000

12000

18000

24000

30000

0

2000

4000

6000

8000

10000

Kaksi niittoa Yksi niitto Yksi niitto, murskattu syyssato

Tuoremassa kg/ha

Kuiva-ainesato kg/ha

Heinän kuiva-aine 26.6.2012

Apilan kuiva-aine 26.6.2012

Edellisen syksyn tuoremassa

Sivu 5 / 5

Johtopäätelmät

Kahteen niittoon verrattuna apilaheinänurmen kokonaissadosta menetettiin lähes 50 % kerran

niitettäessä. Heinä hyötyi yhdestä niitosta suhteessa apilaan, kun syyssatoa ei murskattu. Seuraavan

kesän heinän sato lisääntyi, mutta laatu heikkeni nopeasti sadon korsiintuessa. Syksyn tuoremassan

murskaus ei tuonut lisäetua. Apilasato väheni seuraavana vuonna, mikä ei ole suositeltavaa

luomunurmen satomäärän ja rehun laadun kannalta.

Edellisen kesän niittokäsittely ei suoraan vaikuttanut seuraavan kesän rehun energia-arvoon tai

sulavuuteen. Rehun laatu oli kaikissa näytteissä alhainen kertoen liian myöhäisestä niitosta suhteessa

sadon kasvilajikoostumukseen. Apilapitoisuuden väheneminen näkyi valkuaispitoisuuden ja sulavuuden

alentumisena. Sato niitettiin kesäkuun lopussa. Sadossa ei esiintynyt kuloa, vaikka sitä oli vielä keväällä

runsaasti kasvustossa.

Nurmen muuttuvia korjuukustannuksia hehtaaria kohti voidaan alentaa korjaamalla apilaheinänurmi

ainoastaan kerran kasvukaudessa. Hyvälaatuista nurmirehua on tällöin oltava riittävästi saatavissa

muilta lohkoilta. Seuraavana vuonna nurmen apilapitoisuus on alhainen ja hyvälaatuisen rehun korjuu

on entistä haastavampaa.