Pelasta pölyttäjätMAUSTA LÄHIHUNAJALLA

Pienet hyönteiset ovat tärkeitä ruo-kamme ja koko ekosysteemin kan-

nalta. Erilaiset pölyttäjät tekevät työtä, joka takaa laadukkaan ja monipuolisen ravinnon sekä ihmisille että eläimille.

Arvioiden mukaan hyönteiset pölyttävät 75–80 prosenttia maailman kasvilajeista. Loput kasvit ovat tuuli- tai itsepölyttei-siä. Kasvi voi myös olla osittain tuulipö-lytteinen, mutta silti hyötyy hyönteis-pölytyksestä. Hyönteispölytyksestä hyötyminen tarkoittaa laadukkaampia ja kookkaampia marjoja tai hedelmiä tai

Ruokalautasemme tarvitsee pölyttäjiä

sitä, että kasvin siementuotanto tarvit-see hyönteispölytystä.

Vaikka hunaja on herkullista, pölytys on silti mehiläisten arvokkain tuote. Mehi-läishoito on tehokas keino edistää luon-non monimuotoisuutta. Mehiläispesiä voidaan myös kuljettaa marja- ja hedel-mäviljelmille pölytyskäyttöön. Lisäksi mehiläiset voivat torjua mansikka- ja vadelmaviljelmillä harmaahometta levit-tämällä kukkiin biologista torjunta-ai-netta. Onnistunut pölytys myös mm. lisää marjojen säilyvyyttä.

Esimerkkejä Suomessa viljeltävistä kasveista, jotka hyötyvät hyönteispölytyksestä:

Auringonkukka, basilika, chili, herukat, härkäpapu, juolukka, karpalo, karviainen,

kesäkurpitsa, kukkakaali, kurkku, kurpitsa, lehti-kaali, mansikka, minttu, munakoiso, mesimarja,

mustikka, omena, paprika, pensasmustikka, porkkana, punajuuri, puolukka, päärynä, retiisi, rapsi, rypsi, selleri, sipuli, tattari, tilli, timjami,

tomaatti, vadelma.

Tuontituotteista hyönteispölyttäjistä hyötyvät mm. avokado, cashewpähkinä, kaakao,

kahvi, kookos ja manteli.

Nämäkin hyötyvät

hyönteispölytyksestä

MehiläisetMehiläiset ovat tärkeimpiä pölyttäjiä. Suomessa yhteiskunnissa eläviä, huna-jaa tuottavia mehiläisiä ei ole lainkaan luonnonvaraisena, mutta erakkomehiläi-siä on noin 190 eri lajia.

Pölyttäjiä on iso joukko

7 dl maitoa

1,5 dl hunajaa *

50 g hiivaa

2 tl suolaa

1 dl kuorettomia auringonkukansiemeniä *

1 dl kurpitsansiemeniä *

1 dl kuivattuja karpaloita *

9 dl sämpyläjauhoja

13 dl vehnäjauhoja

1,5 dl sulatettua voita

Voiteluun

1 dl hunajaa *

1 dl vettä

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Lisää hunaja ja hiiva ja sekoita hyvin. Lisää suola, siemenet ja karpalot. Yhdistä jau-hot keskenään ja lisää niistä noin puolet taikinaan. Vaivaa hyvin. Lisää loput jau-hot pikkuhiljaa ja vaivaa taikina hyvin lei-poutuvaksi. Lisää loppuvaiheessa voisula.

Kohota taikina. Parhaan lopputuloksen saat, jos annat taikinan kohota yön yli jääkaapissa.

Voitele leipävuoat ja alusta taikina hyvin. Jaa taikina vuokiin ja paista noin 45–60 minuuttia 175 asteessa.

Sivele leivät paiston loppuvaiheessa hunaja-vesisekoituksella.

Ravintolakoulu Perhon hunajainen siemenleipä

*Raaka-aine, joka jollain tavalla hyötyy hyönteispölytyksestä.

KimalaisetKimalainen on usein isokokoinen, helposti havaittava pörröinen pölyttäjä. Kimalaiset ovat merkittäviä esimerkiksi mustikkasadolle. Ulkomailla kasvatettuja kimalaisia myös tuodaan pölyttämään kasvihuoneiden kasveja.

KukkakärpäsetErilaisia kukkakärpäsiä on satoja. Kasvin rakenne ratkaisee, millainen hyönteinen pölyttää sen parhaiten. Mo-nille kasveille kukkakärpänen on tärkein pölyttäjä.

AmpiaisetMehiläinen sotketaan usein ampiaiseen. Ampiainen ei kuitenkaan ole mesipisti-äinen eikä kovinkaan tehokas pölyttäjä. Pölyttäjinä voivat toimia myös esimerkiksi perhoset, linnut tai lepakot.

Toisin kuin joissakin muissa maissa, niin Suo-messa tarhamehiläiset ovat välttyneet suurilta joukkokuolemilta. Taitavat mehiläishoitajat ovat tärkeitä, sillä he ehkäisevät mehiläistauteja ja

niiden leviämistä.

Sen sijaan luonnon villeillä pölyttäjillä ei ole sa-manlaista ihmisten tuomaa turvaa. Sukupuutto uhkaa noin yhdeksää prosenttia Euroopan villi-mehiläisistä ja jopa noin 26 prosenttia kimalai-sista, arvioi kansainvälinen luonnonsuojeluliitto

IUCN vuonna 2015.

• Säästä pölyttäjille tärkeitä kasveja. Esimerkiksi varhain keväällä kukkiva paju on erittäin merkittävä siitepö-lyn lähde mehiläisille. Alkukesän voi-kukka ei todellakaan ole turha rikka-ruoho, vaan arvokas mesikasvi.

• Kasvata kasveja, joista pölyttäjät saa-vat joko mettä tai siitepölyä tai mo-lempia. Pölyttäjäystävällisiä kotipihan ja puutarhan kasveja ovat mm. sinilil-ja, akankaali, orapihlaja, kurjenpolvet, apilat, laventeli, maksaruoho, raunio-yrtti, kultapiisku, malvat ja kaunokit.

• Jätä pihaan lahoavia oksia hyönteis-ten pesäpaikoiksi.

• Rakenna pölyttäjäpesä tai -hotelli. Yksikertainen, toimiva pölyttäjäpesä

syntyy poraamalla reikiä puupölk-kyyn. Pesiä voi rakentaa myös hyö-dyntämällä erilaisia luonnonmateri-aaleja, kuten korsia tai käpyjä.

• Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyt-tö kotipuutarhassa. Vaikka aine tap-paisi haitalliseksi koettuja hyönteisiä tai kasveja, niin samalla se voi aiheut-taa ongelmia myös pölyttäjille.

• Käytä lähihunajaa ja muita mehiläis-tuotteita. Hunajaa ostamalla tuet me-hiläistarhaajan työtä ja mehiläispöly-tystä.

• Vuokraa mehiläispesä. Lähialueesi tarhaaja voi olla valmis tuomaan me-hiläispesän pihaasi.

• Ryhdy mehiläistarhaajaksi. Jos kiin-nostuksesi mehiläisiin kasvaa suurek-si, niin osallistu mehiläishoidon kurs-sille ja hanki omat mehiläiset.

Vinkit pölyttäjien hyväksi

Pelasta pölyttäjät

Hunajia on erilaisiaHunajat voivat näyttää ja maistua hyvin erilaisilta. Nämä erot syntyvät ennen kaikkea hunajan kasvialkuperän vuoksi. Erilaisista kasveista mehiläiset saavat erilaista mettä. Siksi myös hunajat ovat erilaisia.

Monikukkahunaja on sekoitus erilaisten kasvien medestä syntyneestä hunajas-ta. Tyypillisiä mesikasveja ovat esimer-kiksi vadelma, horsma, apila, kanerva ja rypsi. Hunaja voi olla myös niin sanot-tua lajihunajaa. Tällöin hunajan mesi on peräisin suurelta osin tietystä kasvista tai tietyltä maantieteelliseltä alueelta. Kennohunaja on linkoamatonta hunajaa.

MEHILÄISPESÄN JÄSENETKuningatar eli emo

kaikkien pesän mehiläisten äiti

Kuhnurit pesän koiraita: ainoa tehtävä parit-telu uusien kuningattarien kanssa

Työläiset lisääntymiskyvyttömät naaraat:

hoitavat pesässä eri tehtäviä, jotka vaihtuvat mehiläisen

elinkaaren aikana.

Mehiläispesä on tuottelias Mehiläispesästä saadaan hunajan ja pö-lytyksen lisäksi monia muita, monipuoli-sia tuotteita ihmisten hyödynnettäväksi: mehiläisvahaa, siitepölyä, pergaa eli mehiläisleipää ja propolista.

Lisäksi mehiläisiltä voidaan kerätä me-hiläismyrkkyä lääketeollisuudelle ja emomaitoa kosmetiikan raaka-aineeksi. Tulevaisuudessa kenties yleistyy kuhnu-ritoukkien käyttö ihmisravinnoksi.

Käytä hunajaa monipuolisesti Punajuuripasta neljälle

4 punajuurta *

2-3 valkosipulinkynttä

2 rkl rypsiöljyä *

2 dl ruokakermaa

1 tl kuivattua salviaa

1 rkl hunajaa *

½ tl suolaa

rouhittua mustapippuria *

100 g fetajuustoa

400 g tagliatellepastaa

Kuori ja raasta punajuuret. Kuo-ri ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy kattilassa. Lisää pu-najuuriraaste ja valkosipulit. Paista välillä sekoitellen, kunnes punajuuri on kypsää (5–10 minuuttia). Lisää raasteen joukkoon kerma ja maus-teet. Hauduta miedolla lämmöllä vielä hetki. Lisää puolet fetajuus-tosta.

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja sekoita puna-juurikastikkeen joukkoon. Ripottele loput fetajuustosta annosten päälle.

*Raaka-aine, joka jollain tavalla hyötyy

hyönteispölytyksestä.

• Säilytä hunaja huoneenlämmössä. Kun pidät purkin esillä muiden maus-teiden rinnalla, niin muistat myös kokeilla hunajaa monipuolisesti.

• Hunaja aistitaan makeammaksi kuin sokeri, joten hunajaa voi käyttää vähemmän kuin sokeria. Perussääntö on, että reseptissä 3 sokeria = 2 hunajaa.

• Yksi desilitra hunajaa painaa noin 140 grammaa.

• Pehmeä monikukkahunaja on moni-puolista, helppokäyttöistä perushu-najaa. Kokeile myös erilaisia lajihu-najia esimeriksi juustotarjottimella tai jälkiruokien koristelussa.

• Tarvitsetko juoksevaa hunajaa, mutta sinulla on vain kovaksi kiteytynyttä hunajaa? Lämmitä hunajaa varovasti esimerkiksi vesihauteessa. Näin sen rakenne muuttuu juoksevammaksi.

• Hunajan voi pakastaa. Kaikki hunajat ovat linkoamisen jälkeen juoksevia. Jos ostat loppukesällä tai syksyllä suuremman erän juoksevaa lähihu-najaa ja haluat käyttää sitä juokseva-na, niin pakasta hunaja. Sulaessaan hunaja on jälleen juoksevaa.

Hunajaa iholleHunajan käyttö ihon kosteuttajaksi sau-nan yhteydessä on monelle tuttua, mut-ta hunajaa voi käyttää kotikosmetiikka-na myös monella muulla tavalla. Sekoita pehmeää hunajaa ja kahvinporoja kasvo-jen kuorintavoiteeksi tai helli ihoasi naa-miolla, johon käytät hunajaa, jogurttia ja murskattuja kaurahiutaleita.

Vinkit hunajan käyttöön

Lue lisää mehiläisistä, muista pölyttäjistä ja pölytyksen merkityksestä:

www.polytys.fi

Hunajanet

Urheilujuoma2 rkl hunajaa *

0,3 dl sitruunamehua *

¼ tl suolaa

9 dl vettä

Sekoita kaikki ainekset. Tarvit-taessa voit sekoittaa hunajan haaleaan veteen, jotta se liukenee helpommin. Jäähdytä. Juoma säilyy jääkaapissa kolme päivää.

*Raaka-aine, joka jollain tavalla

hyötyy hyönteispölytyksestä.

Lähihunajan alkuperän voi selvittääHunajan alkuperämaa ja pakkaaja ovat pakollisia tietoja pakkauk-sessa. Niiden avulla saat tietoa hunajan taustoista. Muistathan, että hunajaa voivat käyttää kaikki yli 1-vuotiaat.

Hunajasta hyvää energiaaHunaja sisältää sekä nopeasti imeytyvää glukoosia että hitaasti pilkkoutuvaa fruktoosia ja antaa mainiota lisäenergiaa. Kokeile hunajaa esimerkiksi omien mysli-patukoiden valmistukseen tai tee hyvänmakuista, lisäaineetonta urheilujuomaa.

Etukannen kuvat: Monet suomalaiset marjat hyötyvät hyönteispölytyksestä. Kesäjuomaksi sopii hunajalla maustettu jäätee. Kuvat: Anna Autio

Mehiläiset lähellä ruokaasi -hanke. Tuotettu maa- ja metsätalousministeriön tuella.