parempi oppia yhdessÄ - opetushallitus · anne onnela, aleksanteri kenan koulu, sodankylä jukka...

PAREMPI OPPIA YHDESSÄ– tukea eTwinning-hankkeestaSatu Raitala • Hannu Yl i lehto (toim.)

eTwinning on Euroopan unionin tukema ohjelma, jonka

tarkoituksena on edistää opettajien ja oppilaiden

kansainvälisiä kumppanuuksia ja tietoja

viestintätekniikan yhteisöllistä opetuskäyttöä.

Ohjelma tarjoaa kouluille ja oppilaitoksille

monipuolisen verkkoympäristön ja joukon

näppäriä työkaluja, joiden avulla voi

helposti löytää partnereita ja toteuttaa

yhteisiä oppimisprojekteja. Yli 145 000

eurooppalaista ja 1 200 suomalaista koulua

on jo liittynyt hankkeeseen.

Tässä oppaassa kerrotaan, miten ja miksi

kannattaa lähteä joukkoon mukaan.

ISBN 978-952-13-4947-8

OpetuShallItuS/kir jas topl 38000531 hels inkipuhel in 040 348 7555 (vaihde)kir jas [email protected] iwww.oph.f i/ju lkaisutwww.edu.f i/etwinning

PAREMPI OPPIA YHDESSÄ – tukea eTwinning-hankkeesta

2. tarkistettu painos

© Opetushallitus ja tekijät

Kansi: Layout Studio Oy/Marke EteläahoGraafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke EteläahoKuvat: Piia Leppä, Marja Laine, Anne Onnela, Hannu Ylilehto; kaappauksia hankkeiden verkkosivuilta

ISBN 978-952-13-4947-8 (nid.)ISBN 978-952-13-4948-5 (pdf )http://www.oph.fi/download/46471_parempi_oppia_yhdessa.pdf

Juvenes Print, 2011

Kiitokset asiantuntijoille: Pasi Silander Minna Lakkala Leena Vainio Paula Mattila Tomi Terentjeff Anne Rongas

Kiitokset aktiivisille eTwinning-opettajille: Sari Auramo, Ohkolan koulu, Mäntsälä Arja Järvenoja, Koskelan koulu, Oulu Susanna Kivinen, Kenttäkadun päiväkoti, Hyvinkää Marjukka Koskiahde, Raision Kauppaoppilaitos, Raisio Piia Leppä, Forssan yhteislyseo, Forssa Marja Laine, Viialan keskuskoulu, Akaa Tuija Lindström, Havukosken koulu, Vantaa Kirsti Lähdesmäki, Puumalan yhteislukio, Puumala Anne Onnela, Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylä Jukka Pirttimäki, Euran lukio, Eura Pasi Siltakorpi, Pääskytien koulu, Porvoo Tiina Sarisalmi, Holman koulu, OrivesiTiina Torvinen, Jokelan koulu, Raahe Paula Vaattovaara, Levi-Instituutti / Lapin ammattiopisto, Kittilä

Opetushallituksen eTwinning-tiimi: Ella Kiesi, Yrjö Hyötyniemi, Mia Sandvik, Juho Helminen

eTwinning-koordinaattorit Opetushallituksessa: Yrjö Hyötyniemi, 040 348 7477, [email protected] Mia Sandvik 040 348 7013, [email protected]

http://www.oph.fi/download/46471_parempi_oppia_yhdessa.pdf

Sisältö

Lukijal le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

1 eTwinning: Verkkokumppaneiden kanssa maailmalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71.1 Portti ja portaali yhteistyöhön 81.2 eTwinning ja muut kansainväliset ohjelmat 91.3 eTwinningistä lisäarvoa koulutyöhön 10

2 Projektin pedagoginen rakentaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .152.1 Pedagogisen projektin lähtökohdat 152.2 Tehokas oppiminen ja erilaiset oppimiskäsitykset projektin taustalla 162.3 Pedagogiset mallit ja menetelmät eTwinning-projektissa 182.4 Pedagogisen projektin suunnittelun askeleet 21

2.4.1 Opetussuunnitelman tavoitteet taustalla 212.4.2 Yhteinen suunnittelu toisessa maassa olevan kumppani-opettajan kanssa ja oppijoiden osallistaminen 222.4.3 Oppimisprosessin ja oppimistilanteiden suunnittelu projektiin 22

3 Yhteisöl l inen toiminta verkko-oppimisympäristöissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .283.1 Yhteisöllisen verkkotyöskentelyn erityispiirteitä 293.2 Pedagogisia näkökulmia yhteisölliseen verkko-oppimiseen 303.3 Yhteisöllistä työskentelyä verkon kautta eTwinning-projekteissa 34

4 Projektin toteuttaminen koulussa ja oppi laitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .374.1 Mikä on projekti? 374.2 Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty 384.3 Käynnistäminen 394.4 Sitouttaminen 414.5 Arviointi 414.6 Projektin päättäminen 424.7 Projektimaista työskentelyä eTwinningissä 42

5 Mistä on hyvä hanke tehty? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .455.1 Monenlaista laatua 455.2 Käytännön vinkkejä 465.3 Opetussuunnitelma ohjaa 475.4 Kansainvälisessä seurassa 48

4

5.5 Yhteisvoimin yhteisiin tavoitteisiin 495.6 Koko koulu mukaan 505.7 Uutta luovasti 525.8 Tieto- ja viestintätekniikka hyödyllisessä käytössä 535.9 Tavoitteellisesti tuloksiin 545.10 Hyvä työ myös toisten tietoon 55

6 eTwinning-projektien t ietotekniset työväl ineet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .566.1 eTwinningin omat välineet 576.2 eTwinningiin liitetyt välineet 606.3 Sosiaalinen media ja sen sovellukset opettajan työkaluina 64

7 eTwinning opetussuunnitelmaa toteuttamassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .717.1 Toimintatapojen monipuolistaminen 717.2 Oppiaineet ja integrointi 747.3 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen 767.4 Tieto- ja viestintätekniikka 777.5 Innovatiivisuus 80

8 Tulosten arviointi ja levittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .828.1 Mitä hyötyä eTwinning-projekteista? 838.2 eTwinning-projektin arviointi 848.3 Projektin esittely 87

Li ite Projektien arkea ja hyviä käytäntöjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .89

5

Koulutuksen kehittämistilaisuuksissa kuulee usein sanottavan, että kan-sainvälisyydestä pitäisi tulla koulun arkea. Puhumme edelleen kansainvä-listämisestä, vaikka Suomi on jo kansainvälistynyt – ja sen mukana koulut. Elinkeinoelämä kulkee globalisaation virrassa. Väestö monikulttuuristuu. Työperäinen maahanmuutto kasvoi vuonna 2007 noin 60 % edellisvuo-desta. Maailma tulee elämäämme tietoverkkojen ja median kautta – ha-lusimme tai emme. Lapset ja nuoret elävät jo luontevasti kansainvälisessä maailmassa ja ovat tietoverkoissa kuin kotonaan. Pysyykö koulu mukana?

Opetussuunnitelmat edellyttävät, että kansainvälinen ja monikulttuurinen osaaminen mahdollistetaan jokaiselle oppilaalle. Kouluissa mietitään kei-noja, joilla kansainvälisyys parhaiten otettaisiin haltuun. Monen mieleen tulee matka ulkomaille, kun mietitään kansainvälistämisen tapoja. Onko meillä resursseja matkustaa kaikkien oppilaiden kanssa ”kansainvälisyy-teen”? Katsommeko Suomesta poispäin, kun hakeudumme kansainväli-syyteen, vai myös maan rajojen ja koulun sisälle, kotikansainvälisyyteen? Hyödynnämmekö tietoja viestintätekniikan mahdollisuudet täysipainoi-sesti?

Euroopassa koulujen kansainvälisyyttä on toteutettu monin EU-ohjelmin 1990-luvun alusta. Läpimurto tapahtui vuonna 2004, kun EU käynnisti eTwinning-ohjelman. Tavoitteena oli, että jokainen Euroopan koulu saisi kumppanin jonkin toisen maan koulusta. Vuoden 2008 loppuun mennes-sä jo yli 45 000 koulua on hankkinut kansainvälistä kokemusta hyödyn-tämällä eTwinningiä. Suomessa eTwinning-hankkeeseen oli liittynyt 800 koulua eli joka viides maamme oppilaitos.

Tämä opas pyrkii osoittamaan, kuinka kansainvälistä toimintaa voidaan tuoda jokaisen koulun arkeen niin että pysytään opetussuunnitelmien ta-voitteissa ja suomalaisen oppimisajattelun ytimessä. Partnerikoulun kanssa voi tehdä kansainvälistä yhteistyötä kirjeenvaihdosta kehittämisprojektei-hin ilman hakemussulkeisia, varojenkeräystä, kestävää kehitystä uhmaavia lentoja, murheita matkan vaaroista.

Luki jal le

6

Parempi oppia yhdessä

Kansainvälistymisen rinnalla on eTwinning-hankkeessa yhtä tärkeänä ta-voitteena edistää tietoja viestintätekniikan järkevää opetuskäyttöä Euroo-pan kouluissa, ei irrallisena toimintona vaan osana normaalia opetusta. Sil-loin myös oppimisprosessien ja opetusmenetelmien kehittäminen on osa eTwinning-yhteistyötä. Tämä opas on syntynyt näiden tavoitteiden yh-distämisestä. Oppaan alkuosassa oppimisen tutkijat antavat ohjeita oppi-mistilanteiden suunnittelusta ja uusien menetelmien käytöstä oppimispro-jekteissa. Toinen kokonaisuus muodostuu projekteissa hyödynnettävien tietoteknisten välineiden esittelystä ja kolmas opettajien hankkimista käy-tännön kokemuksista. Parhaat kiitokset kaikille niille opettajille, jotka ovat oppaan koontivaiheessa kertoneet kokemuksistaan!

Opettajan ainainen ongelma on tietenkin aikapula: kuinka mahduttaa kaikki tarpeellinen käytettävissä olevaan tuntimäärään? Siksi oppaan yksi tavoite on antaa konkreettisia ideoita ja vinkkejä siitä, kuinka projektityö sopii opetuksen osaksi ja kuinka se tarjoaa mahdollisuuden oppijoille ja opettajille kehittää erilaisia tietoja ja taitoja ilman ylimääräistä painetta. Suomalainen opetushenkilökunta on jo nyt ammattitaitoista, mutta kuka-pa ei haluaisi kehittää itseään aina vain eteenpäin.

Opetushallituksen eTwinning-tiimi

Toisen painoksen esipuhe

Parempi oppia yhdessä -kirjan ensimmäisen painoksen jälkeen vuonna 2008 paljon on muuttunut. Verkosta on tullut yhä luontevampi oppimis-ympäristö ja yhteinen toimiminen erilaisista rajoista riippumatta on koko ajan yleisempää. Ei ihme, että eTwinningin merkitys on jatkuvasti kasva-nut. Kesällä 2008 etwinnareita oli runsaat 30 000 ja tätä kirjoitettaessa heitä on jo 140 000. Niinpä kirjan uuteen painokseen on tehty runsaasti ajantasaistuksia ja monia jaksoja on kirjoitettu kokonaan uudelleen. Us-komme, että kirja tällaisena palvelee suomalaisia opettajia entistäkin pa-remmin.

Opetushallituksen eTwinning-tiimi 2011

7

eTwinning: Verkkokumppaneiden kanssa maailmalle

Mia Sandvik, Satu Raitala

1

”eTwinning on Euroopan laajuinen opettajien yhteisö, jonka jokainen jäsen haluaa tarjota oppilailleen mahdollisuuden olla suorassa yhteydessä toisen eurooppalaisen nuoren kanssa, oppia toisten ajatuksista ja keskustella aiheista, jotka kiinnostavat nuoria kaikkialla. Opettajat saavat itse kehittää pedagogisia taitojaan ja kokemustaan ja tekevät eTwinningistä dynaamisen, alati kasvavan ja vuorovaikutteisen yhteisön. eTwinningissä mukana voivat olla opettajat, oppilaat, rehtorit, kirjastonhoitajat ja koko kouluyhteisö. Hanke tuo yhteen tekijät koulussa, tukipalvelun työntekijät, vanhemmat, webmasterit, opettajien täydennyskoulutuksen vastaavat sekä pedagogiset asiantuntijat Euroopan unionin 27 jäsenmaassa sekä Norjassa, Islannissa, Kroatiassa, Turkissa ja Sveitsissä.”

Anne Gilleran: Opi eTwinningin kanssa

8


1.1 Portti ja portaali yhteistyöhön

eTwinning on tietoverkkopohjainen kouluhanke, jonka Euroopan ko-missio käynnisti vuonna 2004 osana eLearning -ohjelmaa. Vuonna 2007 käynnistyi toinen ohjelmakausi, jolloin eTwinning liitettiin osaksi Elin-ikäisen oppimisen ohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa Eu-roopan kouluja muodostamaan kumppanuuksia ja tekemään yhteistyötä tietoja viestintätekniikan avulla. Kolmas kausi käynnistyi vuonna 2009.

Toisin kuin eurooppalaisiin projekteihin yleensä, eTwinningiin ei liity pitkäkestoista ja suuritöistä sitoutumista, ylimääräistä byrokratiaa, budje-tointia eikä pakollista raportointia. Se tarjoaa koululle tai oppilaitokselle ilmaisen ja helpon tavan löytää eurooppalainen yhteistyökumppani – joko muutaman viikon projektia varten tai useaksi vuodeksi, ystävyyteen saak-ka. eTwinning on saavuttanut suuren suosion eurooppalaisten opettajien keskuudessa juuri yksinkertaisuutensa ja helppokäyttöisyytensä vuoksi. eTwinning kattaa esi- ja perusopetuksen lisäksi toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen.

Koska opetushankkeet toimivat verkon välityksellä, tarjoaa eTwinning mahdollisuuden tuoda oppilaitoksen tietoja viestintätekniikka uudelle tasolle opetussuunnitelmien edellyttämällä tavalla. eTwinningissä on pa-nostettu erilaiseen tukeen, koulutukseen, neuvontaan ja tiedotusmateri-aaliin sekä konkreettisiin työkaluihin. Ohjelma tarjoaa ilmaisia projektin hallinta- ja suunnittelutyökaluja sekä useita erilaisia välineitä varsinaiseen työntekoon. Erilaisten välineiden avulla kaksi tai useampi eurooppalaista oppilaitosta voi tehdä oppimisalustalla yhteisiä töitä, jakaa töittensä tulok-sia verkkolehdessä ja keskustella foorumeilla. Jokainen projektin perustaja voi määritellä itselleen sopivat työkalut ja varmistaa sen, että koulu on mukana kehittyvässä maailmassa ja antaa oppijoille parhaat mahdollisuu-det tulevaisuuteen.

eTwinning-portaalia on koko ajan kehitetty yhteisöllisempään suuntaan. Sekä opettajan oma työpöytä että projektin TwinSpace antavat runsaas-ti välineitä yhteisölliseen työskentelyyn. Voit perustaa opettajainhuoneen tai osallistua sellaiseen. Voit jakaa ja saada erilaisia hyödyllisiä resursseja, osallistua eri teemoilla toimivien ryhmien toimintaan ja kouluttautua op-pimistapahtumissa. Kaikki tämä tapahtuu verkon kautta, niin kuin kaikki muukin eTwinningissä. Voit myös pitää yhteyksiä toisiin etwinnareihin ja kertoa mielipiteesi heidän suunnitelmistaan ja projekteistaan.

eTwinning-projektille ei ole asetettu aikarajoja eikä toiminnasta tarvitse raportoida jälkikäteen. Suotavaa tietenkin on, että toiminnasta tiedotetaan yhteisessä portaalissa ja paikallisesti koulun sisällä. Myös projektin sisältö on eTwinningissä vapaa. Projekti voi olla kielten projekti, jonka tavoitteena

9

eTwinning – verkkokumppaneiden kanssa maai lmal le

on autenttisen kielenkäytön harjoitteleminen. Se voi olla luonnontieteiden projekti, jossa tehdään yhteisiä kokeita ja verrataan tuloksia. Se voi olla kulttuuriprojekti, jossa oppijat työstävät eri oppiaineissa yhteisiin euroop-palaisiin aiheisiin liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on kuitenkin opetus-suunnitelmien tavoitteiden toteuttaminen. Näin opettajalle ei synny yli-määräistä työtä, sillä projektin oppimistehtävät voidaan sisällyttää tavan-omaiseen luokkatyöskentelyyn. Kuten monet jo mukana olevat opettajat sanovat: vain mielikuvitus on rajana! Tässä teoksessa on runsaasti vinkkejä mahdollisuuksista toteuttaa opetussuunnitelmaa eTwinning-projekteissa. Liitteeseen on lisäksi koottu esimerkkejä jo toteutetuista projekteista, joista voi poimia itselle sopivat ainekset eTwinning-reseptin muokkaamiseksi.

1.2 eTwinning ja muut kansainväliset ohjelmat

Euroopan komission Elinikäisen oppimisen ohjelman rakenteet uudistet-tiin vuonna 2007. Näin myös eTwinningistä tuli osa Comenius-ohjelmaa, joka on tarkoitettu kaikille kouluyhteisöön kuuluville: oppilaille, opettajil-le ja muulle opetusalan henkilöstölle. Arkipäivän kielenkäytössä kannattaa kuitenkin eTwinning erottaa muista Comenius -hankkeista, joita Suomes-sa hallinnoi ja joihin tukea myöntää Kansainvälisen henkilövaihdon kes-kus CIMO. eTwinning-hankkeessa ei rahoiteta koulujen projekteja, vaan tukea tarjotaan hyvin monessa muussa muodossa. eTwinning on erityisesti opetuksen sisällöllisen ja menetelmällisen kehittämisen hanke ja se toimii myös ammatillisessa koulutuksessa.

Vaikka eTwinningiin ei kuulu rahoitusta eikä liikkuvuutta, niitä ei tarvit-se sulkea pois. eTwinning-projektin voi yhdistää muihin kansainvälisiin hankkeisiin, kuten Nordplus-ohjelmaan, Comenius-ohjelman muihin hankkeisiin ja Leonardo da Vinci -ohjelmaan. Esimerkiksi eTwinningin kumppanihaun kautta voi löytyä myös liikkuvuudesta ja kouluvaihdosta kiinnostuneita opettajia. eTwinning-projekti voikin toimia astinlautana pidempikestoiselle vaihtoprojektille. Hyvin toteutettu eTwinning-projekti voi auttaa varsinaisen Comenius-projektin rahoituksen saamisessa, mikä mahdollistaa kumppaneiden tapaamisen ja yhteistyön mahdollisen sy-ventämisen. Vastaavasti eTwinning-projekti voi myös olla lyhempi jakso Comenius-projektin aikana tai jatkoa jo päätökseen saatetulle Comenius-projektille, jolloin hyvin alkanutta yhteistyötä ei tarvitse keskeyttää. Perus-lähtökohta on, että eTwinning-hankkeen voi toteuttaa normaalina ope-tuksena ilman ylimääräistä rahoitusta.

On mahdollista hakea rahoitusta muistakin lähteistä, jos projekti täyttää ra-hoittajan asettamat vaatimukset. Esimerkiksi Opetushallitus antaa valtion-avustusta kansainvälistämishankkeille. Myös erilaisiin kulttuuri- tai tiede-instituutteihin kannattaa olla yhteydessä, projektin sisällöstä riip puen.

10


Hannu Ylilehto

1.3 eTwinningistä lisäarvoa koulutyöhön

eTwinning-ohjelman toiminta-ajatuksena on tarjota kouluille puitteet, joissa tehdään yhteistyötä muiden Euroopan koulujen kanssa internetissä. Se on siis tila ja työkalu laajaan kansainväliseen yhteistyöhön. Kansain-välisen toiminnan oikeutus osana koulun arkea tulee siitä, että se tukee opetussuunnitelman tavoitteita ja auttaa toteuttamaan niin oppilaiden kuin opettajien perustehtävää koulussa. Opettajien ja rehtorien autenttiset havainnot kertovat eTwinningin tuomasta lisäarvosta koulujen elämänme-noon.

”Oppimiselämyksiä kansainvälisyydestä”

Kansainvälisyys näkyy koulun arjessa. Siihen törmää kotikaupungin ka-duilla, se tulvii olohuoneeseen monen median kautta, se pesiytyy jokapäi-väiseen kielenkäyttöön. Mutta vasta kansainväliset kumppanuudet esimer-kiksi eTwinning-hankkeissa tuovat sen lähemmäksi opettajaa ja oppilaita. Omakohtaisista elämyksistä voi kasvaa innostavia oppimiskokemuksia.

Oman koulun perinteisiin kenties jo kuuluva, koulun painopistealueis-sa mainittu ja rehtorin opetussuunnitelmaan kirjaama kansainvälisyys ei välttämättä vielä kosketa. Se jää jotenkin piiloon ja kätköön – kukapa nyt opsia innostuakseen lukisi.

”Muistan nähneeni koulun käytävillä vaeltelevia, vierasta kieltä puhu-via vierailijaryhmiä. En kiinnittänyt niihin suurempaa huomiota, koska kukaan vaeltelijoista ei pysähtynyt puhuttelemaan erityisesti minua,” muistelee Piia Leppä Forssan yhteislyseosta.

Oven kansainvälistymiseen avasi Piialle opettajakollega, joka pyysi häntä mukaan Tarttoon opiskelijaryhmän valvojaksi. Asia seurasi toistaan, ja en-nen pitkää Piia Leppä huomasi vetävänsä tarttolaisen Forseliuksen lukion ja opettaja Helja Kirberin kanssa yhteistä kirjallisuuskurssia. Kohta Piia järjesteli yhteisiä chatteja ja seminaareja, toimitti verkkolehteä, otti vastaan ulkomaisia vieraita ja vieraili itsekin Virossa pari kertaa vuodessa.

Yhteistyön myötä Piia on tutustunut moniin uusiin ihmisiin ja kokonai-seen uuteen kulttuuriin. Hän on tutustuttanut siihen myös opiskelijoitaan, saanut kielikylpyjä, oppinut chattaamaan, innostunut pitämään blogia ja tekemään verkko-opetusmateriaalia.

11


”Olen saanut uusia näkökulmia omaan työhöni, alkanut lukea kir-jallisuutta toisin”, Piia kertoo. – ”Olen saanut Facebook-ystävikseni Heljan, Pertin, Kristyn ja Elisin. Tiedän virolaisten lukevan paljon Sofi Oksasta ja Juha Vuorista. Tunnistan pesivän haikaran, tiedän enemmän Vanemuisen ja Väinämöisen tarujen yhtymäkohdista. Mutta ennen kaikkea olen oppinut katselemaan itseäni, omaa kou-luani ja kulttuuriani uudella tavalla.”

”Mielekäs kurkistus maailmaan”

Omakohtaiset elämykset ja muistot innostavat opettajaa tuottamaan sa-mankaltaisia elämyksiä myös oppilaille. Mäntsälän Ohkolan koulussa opettava Sari Auramo muistaa lämpimästi perheen yhteiset ulkomaanmat-kat. Käänteentekevää Sarille oli tutustua 14 maasta tuleviin samanikäisiin varhaisnuorison leirillä Romaniassa vuonna 1980. Tärkeä oli myös vaihto-oppilasvuosi USA:ssa.

”Muistan ihmetelleeni asioita ja ymmärtäneeni oman maan erityis-piirteitä paremmin sen kautta, mitä näin ja koin muualla. Palasin kotiin aikuistuneena ja kielitaitoisena. Näin maailman huomattavasti monisävyisempänä kuin aiemmin.”

Vaikka matkustelu on Sarin oppilaille helpompaa ja yleisempää kuin se oli hänelle itselleen, se ei ole kaikille mahdollista. Mutta onneksi tietotekniik-ka on avannut maailman jokaisen ulottuville. Muihin maihin ja niiden asukkaisiin voi tutustua monien tietotekniikan ohjelmien, laitteiden ja so-vellusten avulla.

”Koululaiset ovat monesti opettajaansa taitavampia käyttämään re-aaliaikaisia viestintäkeinoja. Mutta opettajan tehtävä on ohjata nuo-ria kurkistamaan maailmaan mielekkäällä tavalla. eTwinning tarjoaa loistavan alustan kansainvälisille projekteille, jotka rakentuvat opet-tajan, oppilaiden ja käytettävissä olevien resurssien mukaan.”

Sari Auramo on ollut eri-ikäisten alakoululaistensa kanssa mukana seitse-mässä eTwinning-projektissa. Ne ovat vaihdelleet kestoltaan, aiheiltaan ja toteutukseltaan; on koettu niin onnistumisia kuin pettymyksiäkin. Mutta hauskaa on ollut!

”Toisluokkalainen oppilaani vastasi kreikkalaisen ikätoverinsa esitte-lyyn iloisesti: My name is Matti. I like spaghetti too. Pienten oppilai-den suurimmat ahaa-elämykset ovat tulleet sen tajuamisesta, kuinka samanlaisia toiset eurooppalaiset lapset ovat”, iloitsee Sari.

12


”Pelaako siellä tytötkin rugbya?”

Etwinning on kivaa. Siinä joutuu tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa ja pääsee tutustumaan heidän kouluunsa ja kulttuuriinsa. Saattaapa käydä niinkin, että oppilaat ja opettaja vallan innostuvat, ja kansainvälisyyden tuoma into ja mielihyvä heijastuu kaikkeen arkiseen koulutyöhön. Näin kävi Porvoossa Pääskytien koulussa Pasi Siltakorvelle ja hänen oppilailleen.

”Kolmisen vuotta sitten uteliaisuus voitti”, Pasi kertoo. ”Kirjauduin eTwinning-portaaliin ja ryhdyin etsimään kumppanikoulua. Muu-taman ehdokaskokelaan jälkeen löytyi se oikea: Sackvillen koulun erityisopetusyksikkö East Grinstedissä Englannissa.”

Kolmatta vuotta jatkuva yhteistyö kumppanikoulun kanssa on parhaim-millaan osa jokaviikkoista koulutyötä. Pasi pitää siitä, että eTwinningissä on helppo toteuttaa ideoitaan. Matkan varrella on puolin ja toisin tullut uusia ehdotuksia pikkuprojekteiksi. Aikaa on mennyt joskus koko päivä, joskus vain tunti viikossa.

Oman luokan kanssa on joustavaa toimia: teddykarhu Otso asetellaan kahvilan kaiteelle ja Esko nappaa muutaman kuvan, jotka sitten liitetään Otson mukaan matkapäiväkirjaan Englantiin. Joku keksii laittaa Otson istumaan Runebergin patsaan jalustalle.

…”Twix, Buy it!” Joonas, Pia ja Galang videokuvaavat mainosta. Hintakyltti kääntyy. Toisella puolella on eurot, toisella punnat. Vertaillaan patukoiden hintoja meillä ja Englannissa. Aiheena on nuorten rahankäyttö.

…Tytöillä on vuorosanat piilossa. Kolmas otto. Jos ei nyt naurattaisi niin pal-joa. Siis kuinka työhaastattelussa EI pidä käyttäytyä. Peetu kuvaa ”käy!”…

”Rajatullakin kielitaidolla ovat oppilaat pystyneet kommunikoimaan. Kuvin ja videoin on voitu kertoa monta asiaa. Videokonferenssin aluksi britit haluavat nähdä kun nostamme jalat kameran linssin eteen. Heistä on kummallista, kun meillä ei ole kenkiä ja sipsutamme sukkasillamme koulun tiloissa.”

Vaikka samankaltaista kahdenkeskistä toimintaa kuin Porvoon ja Sack-villen kesken voi olla ilman eTwinningiäkin, on eTwinning-portaalin kumppaninhaku Pasin kokemusten mukaan suureksi avuksi varsinkin al-kuvaiheessa kumppania etsittäessä.

13


”Ehdokkaita voi tulla liikaakin, ellei rajaa toiveitaan. Sitten vain, kuten muussakin deittailussa, nappaat sopivimman ehdokkaan”, Pasi neu-voo.

Pasi Siltakorpi uskoo entisille oppilailleen jääneen myönteisiä kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän aikoo jatkaa deittailua ja aloittaa yhteis-työtä uudenlaisen hankkeen parissa myös uusien oppilaittensa kanssa.

”Kansainvälisyys kannattaa”

”Lukiossa on kiire eteenpäin. Siksi kansainvälisyystoiminta kannat-taa sisällyttää koko koulun toimintakulttuuriin niin, ettei se kilpaile vaan täydentää sitä”, summaa Jukka Pirttimäki Euran lukion koke-muksia.

Euran lukiossa on panostettu kansainvälisyyteen jo usean vuoden ajan. Global.me-kurssi (globalme.org) on tarjonnut opiskelijoille mahdollisuu-den käsitellä ulkomaisten harjoittelijoiden johdolla globaaleja asioita ku-ten ihmisoikeuksien toteutumista ja kestävää kehitystä.

Pisa-verkostoon (sotunki.edu.vantaa.fi/pisa) kuuluminen on tuonut kou-luun saksalaisia nuoria tekemään tutkimusta suomalaisesta koulujärjestel-mästä. Apuopettajat, japanilainen Akiko ja tanskalainen Mette sekä monet muut vaihto-oppilaat ovat esitelleet omaa kulttuuriaan ja virkistäneet kou-lun arkea. Useat opintomatkat ovat motivoineet vieraan kielen ja kulttuu-rin opiskeluun.

Koulu on ollut mukana kahdessa eTwinning-projektissa. Ice-Breaker -pro-jektissa on mukana useita eurooppalaisia kouluja, ja opiskelijat ovat tuotta-neet materiaalia puolalaisen koordinaattorikoulun ylläpitämälle alustalle.

”Opiskelijamme ovat saaneet esitellä suomalaista kulttuuria ja tapo-jamme muille. Aiheet ovat vaihdelleet Alvar Aallosta eukonkantoon”, Pirttimäki naurahtaa.

Cultural Encounters -projektissa yhteistyö bolognalaisen Liceo Copernicon kanssa on tutustuttanut opiskelijoita italialaisiin nuoriin ja heidän kult-tuuriinsa.

”Oleellisinta on juuri opiskelijoiden yhteistoiminta”, Jukka Pirtti-mäki muistuttaa. ”Projekti on vaatinut opiskelijoiltamme kielen ja kulttuurin opiskelua, kirjallisuuden lukemista ja verkkomateriaalin tekemistä.”

14


Kansainvälisyys sivuaa kaikkia oppiaineita ja sillä on yhtymäkohtia opetus-suunnitelman jokaiseen aihekokonaisuuteen. Näin se tukee Jukka Pirtti-mäen mukaan lukio-opetuksen yleisten tavoitteiden toteuttamista.

”Tuntuu oikealta elämältä”

On englannintunti Oriveden Keskuskoulussa. Oppilaat istuvat pareittain ja keskustelevat ohjeen mukaan: ”Do you like reading? – Yes, I do. – What’s your favourite sport? – Football.”

Englanninopettaja Tiina Sarisalmesta tilanne tuntuu hiukan hölmöltä. Oppi laat kyselevät toisiltaan asioita, joiden vastaukset he tietävät ennes-tään. Joidenkin kysyjien kiinnostus herpaantuu. Tässä harjoitellaan vies-tinnän ja vuorovaikutuksen perussanontoja. Oikeasta vuorovaikutuksesta ei kuitenkaan ole kyse. Oppilaat keskittyvät kumpikin omaan suorituk-seensa ja vähät välittävät parin vastauksista.

On toinen englannintunti. Oppilaat istuvat tietokoneluokassa omassa verkko-oppimisympäristössään ja lukevat kumppanioppilaitten kirjeitä keskustelualueella. Aiheena ovat harrastukset. Nyt alkaa naputus. Oppi-laat kirjoittavat vastauksia ja kyselevät lisää tietoja. He kirjoittavat omia juttujaan ja tekevät tehtäviä.

Koulun jälkeen kotona voi mennä englannin virtuaaliluokkaan takaisin. Onko han joku vastannut kirjeeseen? Siellä on joku yhtä aikaa, hänelle voi lähettää viestin.

On taas englannintunti. Jenny näyttää tietokoneelta kuvaa dataprojekto-rilla ja kertoo luokkakavereilleen:“This is my Spanish friend Pablo. He likes reading. He likes Harry Potter books… – Does he play football? –Yes, he does. ”

Nyt englanninopettaja innostuu. Tämä on aitoa vuorovaikutusta! Näin käytetään vierasta kieltä oikeasti, jotta opittaisiin tuntemaan ja ymmärtä-mään toinen toistaan. Englannin sanavarasto kasvaa ja oppilaitten viestin-tätaidot kehittyvät kohisten.

”Ja mikä parasta, tämä ei tunnu koululta, vaan elämältä”, myhäilee Tiina Sarisalmi tyytyväisenä.

15

Projektin pedagoginen rakentaminen2

2.1 Pedagogisen projektin lähtökohdat

Koulussa toteutettavien pedagogisten projektien keskeisenä lähtökohta-na on monipuolisten ja rikkaiden oppimiskokemusten tarjoaminen op-pijoille. Projektit tarjoavatkin usein motivoivan ja oppijoita osallistavan lähtökohdan uusien asioiden oppimiselle. Tällöin projektin ja erityisesti oppijan oppimisprosessin tulee olla ennalta menetelmällisesti suunniteltu. Työelämän hankkeissa usein riittää ulkoisen toiminnan tai lopputulosten suunnittelu ja aikataulutus, mutta oppimisprojekteissa painopisteenä on lopputuloksen lisäksi oppijan ajattelun ohjaus.

Millaisia oppimistilanteita oppijalle halutaan projektin myötä mahdol-listaa? Millaisia ajattelutaitoja oppija voi projektiin osallistuessaan harjoittaa?

Pasi Silander

16


Tässä luvussa käsitellään eTwinning-projektin pedagogiikan rakentamista ja ohjeistetaan opettajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan pedagogisesti laadukas prosessi. Alkajaisiksi luodaan katsaus erilaisiin oppimiskäsityksiin ja teorioihin, joita projektit voivat sisältää, minkä jälkeen opetussuunni-telman tavoitteet otetaan projektin suunnittelun lähtökohdaksi ja niistä johdetaan pedagogisesti mielekäs prosessi. Prosessin suunnittelun jälkeen on helppo lähteä hahmottelemaan oppimistilanteita ja oppijoiden toimin-taa – opiskelua projektissa. Lopuksi luodaan vielä katsaus oppimispro-sessin suunnitteluun suunnittelupohjan avulla, mistä onkin hyvä jatkaa seuraavaan lukuun ja miettiä, miten verkkoympäristöä voidaan prosessissa hyödyntää.

2.2 Tehokas oppiminen ja erilaiset oppimiskäsitykset projektin taustalla

Miten oppiminen tapahtuu ja miten oppimista edistetään? Tähän kysy-mykseen vastaavat oppimiskäsitykset. Jokaisella meistä, niin opettajalla kuin oppijallakin, on oma käsityksemme siitä, miten oppiminen tapahtuu, miten itse opimme tehokkaimmin ja miten voimme edistää ja auttaa toi-sen ihmisen oppimista. Omat oppimiskäsitykset saattavat joskus olla naii-veja ja virheellisiäkin – ne ovat saattaneet muodostua lähes tiedostamatta, tai niiden muodostumista ovat ohjanneet epäonnekkaat sattumat ja ne-gatiiviset kokemukset. Oppimiskäsitykset ohjaavat joka tapauksessa vah-vasti opettamista ja opiskelua. Jotta eri menetelmiä ja pedagogisia malleja voisi käyttää projektissa tietoisesti apuna edistämään oppijan oppimista, on hyvä tarkastella taustalla vaikuttavaa oppimiskäsitystä. Jos myös oppija tulee tietoiseksi siitä, miten oppiminen tapahtuu ja miten itse parhaiten oppii, on hänellä työkalut uusien asioiden oppimiseen ja opiskeluun.

Perinteisesti oppimiskäsityksiä voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista:• Mitä oppiminen on?• Miten oppiminen tapahtuu?• Mitkä tekijät edistävät oppimista?• Millaista ajattelua tai tiedonprosessointia oppiminen oppijalta

edellyttää?• Millaisessa kontekstissa oppiminen parhaiten tapahtuu?• Mikä on oppijan, opettajan ja vertaisoppijoiden rooli?• Miten oppimista voi ohjata?

Näitä kysymyksiä voi käyttää apuna, kun reflektoidaan eli peilataan omaa oppi miskäsitystä. Kysymyslista toimii hyvin myös oppijoiden kanssa käy-tävän yhteisen keskustelun pohjana.

17

Pro jekt in pedagoginen rakentaminen

Oppimiskäsitykset

Kasvatustieteessä oppimiskäsitykset (engl. learning theories) voidaan kar-keasti jakaa perinteisiin (tai vanhoihin) ja uusiin (tai nykyisiin) oppimis-käsityksiin. Perinteisiä oppimiskäsityksiä ovat behaviorismi ja kognitiiviset informaationprosessointiteoriat. Uusiin oppimiskäsityksiin luetaan kon-struktivismi ja sosio-kulttuuriset oppimisteoriat. On kuitenkin huomat-tava, että oppimis käsitysten pohjalla on aina tiedonfilosofinen kysymys eli käsitys siitä, mitä tieto on, miten tieto rakentuu ja miten tietoa syntyy.

Nykyiset oppimiskäsitykset

Konstruktivistinen oppimiskäsitys (engl. constructivist learning theory)Konstruktivismi on perimmiltään tietokäsitys, jossa tiedon nähdään ra-kentuvan pienistä palasista, joista rakennetaan eli konstruoidaan aina tar-peen mukaan käyttötilanteeseen sopiva kokonaisuus. Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä oppijan nähdään olevan aktiivinen tiedonrakentelija. Oppiminen on tulosta oppijan omasta tiedonrakentelusta, omasta tiedon-tuottamisesta. Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä ei erityisesti paino-teta oppijoiden yhteisöllistä toimintaa, mutta toisaalta sitä ei ole suljettu poiskaan.

Sosio-kulttuurinen oppimiskäsitys (engl. socio-cultural learning theory)Sosio-kulttuurisen oppimiskäsityksen mukaisesti oppimisen nähdään ta-pahtuvan sosiaalisessa kontekstissa, jossa tieto muodostuu yhteisöllisesti ryhmän sisällä. Pääpaino on oppijoiden yhteisöllisellä tiedonrakentelulla ja vuorovaikutuksella. Kulttuuri välittää keskeistä tietoa; sosio-kulttuurisessa oppimiskäsityksessä kulttuurin välittämä tieto, kuten symbolijärjestelmät (esim. matematiikka) tai kieli ja kielenkäyttösäännöt ovat tärkeitä oppijan ajattelun työkaluja. Käytännön työmuotoina kouluissa usein käytetään tii-meissä tapahtuvaa yhteisöllistä oppimista tai tutkivan oppimisen projek-teja.

Opetussuunnitelmien oppimiskäsitysPeruskoulun, lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallisissa Opetussuunnitelmien perusteissa on käsitelty oppimiskäsitystä ja oppimis-ympäristöä (engl. learning environment), joita opetuksen tulee toteuttaa. Käy katsomassa valtakunnallisien opetussuunnitelmien perusteista, mitä oppimiskäsityksistä sanotaan kouluasteellasi. Opetussuunnitelmien perus-teet löytyvät mm. osoitteesta: http://www.oph.fi.

http://www.oph.fi

18


Milloin oppiminen on tehokasta?Oppiminen on tehokasta, kun1) opetus ja oppiminen on suunnitelmallista, lähtien ikäryhmälle sopi-

vista oppimisen TAVOITTEISTA (tavoitelähtöisyys oppimisproses-sissa)

– ja –2) oppija on aidosti ja koko ajan tietoinen oppimisen tavoitteista ja pys-

tyy siten toimimaan tavoitteellisesti – ja –3) oppimiskäsitys ja käytetyt menetelmät on tietoisesti valittu siten, että

ne tukevat kyseisen tavoitteen mukaista oppimista – ja –4) oppija on tietoinen siitä miten oppii, mitä menetelmiä ja tekniikoita

kyseisen asian opiskelussa käytetään, ja hän osaa käyttää näitä mene-telmiä ja tekniikoita (metakognitiiviset taidot)

– ja –5) oppijalla on käytössään tarvittavat materiaalit, resurssit ja työkalut

sekä oppimisyhteisö – ja –6) oppija on aktiivinen toimija, työstää tietoa em. menetelmien mukai-

sesti ja saa tarvittaessa opettajan ohjausta.

2.3 Pedagogiset mallit ja menetelmät eTwinning-projektissa

Pedagogiset mallit (engl. pedagogical models) ovat teoriapohjaisia jäsen-nyksiä oppimistilanteiden ja oppimisprosessin etenemisestä. Pedagoginen malli kuvaa, miten oppiminen tapahtuu pedagogisen asetelman mukaan. Ne jäsentävät oppimisprosessin eri vaiheisiin ja toimivat mainiona kehik-kona pedagogisen projektin suunnittelussa. Nykyisissä yleisesti käytetyissä pedagogisissa malleissa oppija on aktiivinen tiedonrakentelija, joka oppii yhteisöllisesti muiden oppijoiden kanssa. Seuraavassa esitellään muutama keskeinen pedagoginen malli eTwinning-projektin pedagogiikan rakenta-misen avuksi.

Oppiminen yhteisöllisesti

Oppiminen tapahtuu parhaiten sosiaalisessa kontekstissa, yhteisen tiedon-rakentelun pohjalta. Yhteisöllisellä oppimisella (engl. collaborative lear-ning) tarkoitetaan tässä työmuotoja, joissa oppijat toimivat oppimistilan-teessa esimerkiksi tiimeissä jonkin ongelman ratkaisemiseksi tai halutun tuotoksen tekemiseksi. Perinteisestä ryhmätyöstä yhteisöllinen oppiminen eroaa siinä, että yhteisöllisessä oppimisessa oppijat aidosti ajattelevat yh-dessä – ei riitä, että jokainen tekee oman palasensa ja palaset kootaan lo-puksi yhteen.

19


Omien ajatusten ulkoistamisella ja niiden esittämisellä muille oppijoille on keskeinen merkitys, samoin kuin vertaispalautteella. Yhteisöllisessä tie-donrakentelussa kehitetään ajatuksia ja rakennellaan tietoa yhdessä; saa-daan muilta oppijoilta kommentteja ja uusia ideoita ja joudutaan myös reflektoimaan omaa ajattelua. Yhteisöllistä oppimista voidaan toteuttaa mm. lähiopetuksessa luokkatilanteessa, erilaisissa projektitöissä ja verkko-oppimisympäristöissä.

Yhteisöllinen oppiminen on tehokkainta parin kanssa tai pienissä tiimeissä työskenneltäessä. Siihen ei ensisijaisesti sovi vanhakantainen atk-luokka, jossa jokainen oppija istuu oman koneensa takana ja puuhastelee yksinään. Yhteisöllisessä tilanteessa jokainen oppija voi tuoda yhteiseen prosessiin oman asiantuntemuksensa ja kokemuksensa. Oppijoita tulisi rohkaista esittämään myös keskeneräisiä ja kehittelyn alla olevia ajatuksiaan ja tuo-toksiaan, vaikka lopputuotos olisikin tarkoitus palauttaa opettajalle erik-seen.

Yhteisöllinen tiedonrakentelu kannattaa ohjeistaa hyvin, esimerkiksi anta-malla oppimistehtäviä. Keskustelua ei synny itsestään, vaan sille on annet-tava mielekäs aloitusongelma, konteksti sekä jokin tavoite ja päämäärä.

Ongelmakeskeinen oppiminen

Ongelmakeskeisessä oppimisessa (engl. problem based learning, PBL) op-pimisprosessi lähtee liikkeelle ongelmista eli kysymyksenasettelusta, ja op-pimisen nähdään olevan parhaimmillaan ongelmanratkaisuprosessi. Usein oppijat asettavat pienryhmissä aloitusongelmat, joihin lähtevät sitten vas-tausta rakentelemaan. Ongelmanasettelu toimii motivoivana ja oppimista ohjaavana elementtinä koko prosessin ajan. Ongelmanasetteluja voi tehdä esimerkiksi opettajan esittämän casen eli tapauskuvauksen pohjalta, tai jossain tilanteessa on opettajan mielekästä asettaa tarkastelun kohteena olevat ongelmat.

Ongelmakeskeisen oppimisen keskeinen tekijä on oppijoiden omien mie-lenkiinnon kohteiden käsittely ja aitojen kysymysten esittäminen. Kysy-mykset ohjaavat tiedonrakenteluprosessia. (Luonnollisesti myös opettaja voi tarvittaessa asettaa prosessille aloitusongelman.) Oppimisprosessissa ongelmanratkaisun lähtökohtana ovat aidot ongelmat. Myös oppijoiden tuotosten tulisi olla mahdollisimman autenttisia, ei vain opettajaa varten tehtyjä harjoituksia.

Ongelmakeskeisessä oppimisessa ongelmanratkaisuprosessilla on ongel-manasettelun ohella keskeinen merkitys. Ongelmanratkaisuprosessin (op-pimisprosessin) tavoitteena on synnyttää käsitteellinen muutos eli aito

20


laadullinen muutos, jossa oppijan tietorakenteet ja käsitteiden väliset suh-teet muuttuvat. Tämä on usein edellytyksenä tiedon soveltamiselle käy-täntöön.

PBL:stä on olemassa erilaisia sovelluksia ja yksityiskohtaisia malleja, joita löytyy esimerkiksi internetistä.

Tutkiva oppiminen

Tutkivan oppimisen (engl. progressive inquiry) lähtökohtana on oppijan tietoinen toiminta, jonka tavoitteena on oppijan oman käsityksen ja osaa-misen kehittäminen. Tätä oppijan omaa käsitystä ja osaamista kehitetään yhteisöllisesti muiden oppijoiden kanssa, jolloin yhteisellä jaetulla asian-tuntijuudella on keskeinen rooli prosessissa. Oppijat rakentelevat yhteisöl-lisesti uutta tietämystä ongelmanasettelun tai pienen tutkimuskysymyksen pohjalta. Oppijat myös jakavat keskenään tietoa ja omia käsityksiään sekä reflektoivat oppimaansa syklisesti syvenevässä prosessissa. Tutkivaa oppi-mista voidaan käyttää menetelmänä joko yksittäisellä oppitunnilla tai laa-jemmissa projekti- ja ryhmätöissä.

Tutkivan oppimisen prosessi lähtee liikkeelle kontekstin luomisesta, jol-loin motivoidaan oppijat ja luodaan konteksti, perusta opittaville asioille. Uudet opeteltavat asiat voidaan ankkuroida todellisen elämän ilmiöihin ja tehdä ne näin oppijoille merkityksellisiksi. Kontekstin eli perustan pohjal-ta oppijat esittävät omia kysymyksiä eli ongelmanasetteluja, joihin he yh-dessä haluavat löytää vastauksen. Luonnollisesti opettaja ohjaa kysymyk-senasettelua mielekkääseen suuntaan, ja yhdessä keskustellaan, millaiset kysymykset ovat relevantteja oppimisen tavoitteiden kannalta.

Oppijoilla on paljon aikaisempia käsityksiä opittavista asioista tai ainakin ennakkokäsityksiä, jotka ohjaavat uuden asian oppimista. Nämä ennakko-käsitykset on tärkeä tehdä näkyviksi, nostaa pöydälle, jotta niitä voidaan tietoisesti kehittää. Tämä myös mahdollistaa poisoppimisen – oppijat voivat prosessin kuluessa todeta, että aikaisempi, väärä tai puutteellinen käsitys (tai selitys) ei toimikaan, ja luoda uuden käsityksen tai selityksen vanhan tilalle. Jos oppijoiden käsityksiä asioista ei tuoda näkyville, on niitä mahdotonta kehittää tietoisesti. Aikaisemmat käsitykset voidaan helposti tuoda näkyville muutamassa minuutissa vaikka pari- tai ryhmäkeskuste-lussa, joka käydään opettajan antaman kysymyksen pohjalta. Näitä op-pijoiden käsityksiä tai selityksiä asioille ja ilmiöille kutsutaan tutkivassa oppimisessa työskentelyteorioiksi tai hypoteeseiksi.

Työskentelyteorian (eli oppijoiden luoman käsityksen tai selityksen) ref-lektointi ja kriittinen arviointi on merkityksellinen vaihe tutkivassa oppi-

21


misessa. Oppija arvioi yhdessä muiden kanssa, vastaako työskentelyteoria asetettuun ongelmaan tai kysymyksen ja millainen lisätieto on tarpeen. Kriittisesti pohditaan myös, mitkä ovat tämän oman selityksen vahvuudet ja mitkä sen heikkoudet. Tältä pohjalta oppijat lähtevät kehittämään työs-kentelyteorioitaan vertaillen niitä muiden oppijoiden esittämiin teorioihin sekä hakemalla tietoa eri lähteistä.

Tiedonrakenteluvaiheessa oppijat kehittävät ja rakentavat työskentelyteo-rioita yhteisöllisesti eri lähteitä hyödyntäen ja tuoden syventävää tietoa yhteiseen prosessiin. Oppijat joutuvat usein tarkentamaan alun ongelma-nasettelua, ja kokonaan uusia kysymyksiä saattaa tulla mieleen.

Oppimisprosessi jatkuu syklisesti ja sen tavoitteena on oppijan ajattelun niin sanottu käsitteellinen muutos eli aito laadullinen muutos, jossa sisäi-set tietorakenteet ja käsitteiden väliset suhteet muuttuvat. Pelkkä uuden tiedon kasaantuminen aikaisemman lisäksi ei siis riitä opetussuunnitelman mukaiseen kouluoppimiseen. Käsitteellinen muutos on usein edellytyk-senä luokassa opittujen asioiden soveltamiseen eri tilanteissa (transfer) ja niiden soveltamisessa käytäntöön. Erityinen merkitys käsitteellisellä muu-toksella on taitojen oppimisessa, jossa käsitteellinen malli on aina opitta-van taidon pohjalla.

”Tutkiva oppiminen on vähän kuin pullan leipomista: eri aineksista se-koitettua taikinaa (eli oppijoiden omia käsityksiä asiasta) vaivataan ja vatkataan, ja sitten muotoillaan pullat ja paistetaan ne uunissa. Oppijat itse ovat tämän leipomon leipureita.”

2.4 Pedagogisen projektin suunnittelun askeleet

1. Projektin oppimisen tavoitteiden asettaminen2. Oppimisprosessin ja käytettyjen menetelmien suunnittelu3. Oppimistilanteiden, oppimistehtävien ja ohjauksen suunnittelu

2.4.1 Opetussuunnitelman tavoitteet taustalla

eTwinning-projekti, joka toteutetaan oppijoiden kanssa, mahdollistaa mo-nien tietojen ja taitojen oppimisen ja tarjoaa samalla oppijoille valmiuk-sia kansainvälisyyteen. Kansainvälisyyden lisäksi projekteissa yhdistyvät parhaimmillaan muiden kulttuurien ymmärrys, kommunikaatiotaitojen opettelu, medialuku- ja kirjoitustaito, ongelmanratkaisu- ja päättelytai-tojen harjoittaminen sekä lukuisa joukko oppiainekohtaisia tavoitteita. Projektioppimiselle tyypillistä on, että projektissa käsitellään kokonaisval-taisesti jotakin ilmiötä tai asiaa integroimalla eri kouluoppiaineet. Tässä

22


mielessä projektioppiminen vastaa toimintaa aidossa elämässä tai työpai-kalla, jossa ei ole luonnollisestikaan keinotekoista oppiainejakoa.

Ensimmäinen vaihe projektin rakentamisessa ja suunnittelussa on hah-mottaa ne opetussuunnitelman tavoitteet, joihin projektin on tarkoitus osaltaan vastata. Projektin suunnittelua ei voi aloittaa miettimällä toimin-taa tai ”mikä olisi kivaa tehdä”, vaan aivan suunnittelun aluksi on mietit-tävä oppimisen tavoitteet ja siten myös projektin tavoitteet. Mitä asioita, tietoja ja taitoja oppijan on tarkoitus ja mahdollista oppia projektissa?

Oppimisen tavoitteiden miettiminen ja niiden näkyväksi tekeminen on lähtökohta menetelmien valinnalle. Oppimisprosessin suunnittelu lähtee liikkeelle myös oppimisen tavoitteista. Miten oppijat saavuttavat oppimi-sen tavoitteet? Millaisia menetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi kan-nattaa käyttää?

2.4.2 Yhteinen suunnittelu toisessa maassa olevan kumppani-opettajan kanssa ja oppijoiden osallistaminen

Rikkaiden ja monimuotoisten oppimiskokemusten tarjoamiseksi oppijoil-le kannattaa koko projektin ajan käyttää yhteisöllisiä työmuotoja, jossa oppijat toimivat tiimeinä. Tärkeää myös on, että prosessin aikana tiimit ovat vuorovaikutuksessa ja tekevät esimerkiksi yhteistyötä useampaan ot-teeseen jossakin toisessa maassa olevien oppijoiden, opettajan tai luokan kanssa. Valmiiden lopputulosten esitteleminen ja ”vaihtaminen” projektin päätteeksi on toki tärkeää, muttei yksistään pedagogisesti riittävää. Miten opettaja ja oppijat ovat prosessin kuluessa vuorovaikutuksessa toisessa maassa olevien oppijoiden ja opettajien kanssa?

Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon projektin yhteisessä suunnittelus-sa kumppani-opettajan kanssa, vaikka eri maissa itse oppimisen tavoitteet olisivatkin erilaiset. Projektin yhteisessä suunnittelussa kannattaa sopia ja suunnitella käytetyt työmuodot ja menetelmät sekä erityisesti se, mitä pe-dagogista lisäarvoa eTwinning-projektilta toivotaan. Mitä projekti toisessa maassa olevan opettajan, koulun ja oppijoiden kanssa tuo pedagogisesti lisää?

Projektin suunnittelussa yhdessä kumppani-opettajan kanssa voi lähtökoh-daksi ja yhteiseksi työkaluksi ottaa tässä luvussa esitetyn oppimisprosessin suunnittelupohjan, joka on saatavilla myös englanniksi. Miksi oppijat kannattaa ottaa projektin suunnitteluun mukaan?

23


2.4.3 Oppimisprosessin ja oppimistilanteiden suunnittelu projektiin

Oppimisprosessin (engl. learning process) suunnittelun lähtökohtana ovat oppimisen tavoitteet ja oppijoiden aikaisempi tietämys ja osaaminen. Kun oppimisprosessin tuloksena saavutettavaa osaamista, tietoja ja taitoja pei-lataan oppijoiden aikaisempaan osaamiseen, saadaan selkeät puitteet op-pimisprosessin rakentamiselle. Keskeistä suunnittelussa on miettiä, miten erilaiset oppijat oppivat ja saavuttavat tavoitteiden mukaista osaamista.

Miten oppijan oppiminen tapahtuu

Oppimisprosessiperustaisessa opetuksessa eri elementit – opetustilanne, oppimistehtävät, opetus sekä ohjaus ja palaute – linkittyvät kiinteästi toi-siinsa ja muodostavat myös ajallisen, eheän jatkumon. Oppimisprosessi-perustaisessa verkko-opetuksessa opetustilanteet, niin lähi- kuin etäope-tuskin, on siis sidottu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Keskeistä on koko oppimisprosessin aikainen ohjaus ja palaute, jonka pohjalta oppijat kehit-tävät omaa osaamistaan.

OPPIMISPROSESSIN AJALLINEN SUUNNITTELU

TAVOITE

LopussaOsaaminen• tiedot• taidot

Oppimisprosessissa muodostunut uusi tietämys

Alussa

Oppijan aikaisempi tietämys

2 jne.

Yksi lön/ryhmän oppimisprosessi

Opetus- tilanne

Oppimis- tehtävä

Ohjaus- arviointi

Oppimis- tehtävä

Opetus- tilanne

Ohjaus- arviointi

1

Oppimis- tehtävä

Opetus- tilanne

Ohjaus- arviointi

Kuva 1. Oppimisprosessikuvaaja.

24


Oppimisprosessi voidaan strukturoida edellä esitettyyn tapaan opetuksen ja mahdollisen oppimismateriaalin, oppimistehtävän ja sen ohjauksen muodostamiin kokonaisuuksiin – oppimistilanteisiin, joissa oppijat työs-tävät tietoa. Opetustilanne ja siihen liittyvät oppimistehtävät luovat selvän pohjan prosessin aikaiselle ohjaukselle ja palautteelle, joka voi olla vaikka toisten oppijoiden antamaa vertaispalautetta (engl. peer-feedback). Opetus-tilanteen, oppimistehtävän, ohjauksen ja palautteen tehtävänä on siis viedä oppimisprosessia eteenpäin, edistää oppimista!

Oppimisprosessissa saavutettu osaaminen on prosessin aikaisten oppimis-tapahtumien summa. Kun eri oppimistilanteet, oppimistehtävät ja ohjaus tehdään jo projektin suunnitteluvaiheessa näkyviksi, voidaan etukäteen suunnitella, mistä asioista annetaan palautetta, milloin voidaan hyödyntää vertaispalautetta ja mitkä asiat vaativat ohjausta.

Oppimisprosessi voidaan suunnitella eTwinning-projektiin joko edellä esitetyn oppimisprosessikuvaajan (oppimisprosessinuolen) tapaan visuaa-lisesti tai käyttämällä tämän luvun lopussa olevaa oppimisprosessin suun-nittelulomaketta. Miten hahmottaisit tutkivan oppimisen mukaisen op-pimisprosessin käyttäen edellä esitettyä oppimisprosessikuvaajaa?

Oppimistehtävät apuna

Oppimistehtävät ovat menetelmä, jonka avulla oppijaa ohjataan oppimaan uutta. Oppijat voivat toimia myös tiimeissä ja oppia yhdessä. Oppimisteh-tävissä oppija ei siis perinteisten tehtävien tapaan toista juuri opetettua tai luettua asiasisältöä, vaan lähtee rakentelemaan itselleen uutta tietoa. Oppimistehtävissä etsitään ratkaisua oppimistehtävän kysymykseen tai ongelmanasetteluun käyttämällä tarvittavia lähteitä. Näin tuetaan laadul-lisesti erilaisten tietorakenteiden muotoutumista – syväsuuntautunutta oppimista.

Oppimistehtävät kannattaa suunnitella oppimisprosessin pohjalta siten, että ne ohjaavat oppijan havainnointia ja tiedon prosessointia. Oppimis-tehtävissä oppija usein soveltaa ja käyttää tietoa. Tehtävänannossa oppijalle on hyvä lyhyesti kuvata varsinaisen kysymyksen lisäksi oppimisen tavoit-teet ja se, miten oppija tavoitteet saavuttaa eli miten oppija tehtävää teke-mällä oppii. Näin oppimistehtäville luodaan merkitys ja mielekkyys myös oppijan maailmassa. Oppimistehtävänä voi olla vaikka yhteisen ongelma-nasettelun luominen ongelmakeskeisen oppimisprosessin lähtökohdaksi.

Oppimistehtävää suunnitellessasi tarkastele kokonaisoppimisprosessia ja mieti sen pohjalta, mikä on oppimisen tavoite. Mitä osaamista oppijoiden on tehtävän avulla tarkoitus hankkia? Seuraavaksi mieti, miten tehtävällä

25


voidaan ohjata oppijoita saavuttamaan haluttua osaamista. Oppimistehtä-vät ovat usein tärkein menetelmä oppijoiden oppimisprosessin ohjaamises-sa. Niiden avulla voidaan edistää myös metakognitiivisten ja ongelmanrat-kaisutaitojen kehittymistä.

Mieti ennen tehtävän kirjaamista:• Mikäonoppimistehtäväntavoite?• Onkooppimistehtäväaito,oppijanomaanmaailmaanliittyvä

ongelma?• Mitätietoaoppijatprosessoivattehtävässä?• Mistäoppijatlöytävättarvittavantiedon?• Mitenoppijatprosessoivattietoasyväsuuntautuneestitehdessään

tehtävää?• Mitenoppimistehtäväohjaaoppijoidenoppimistaja

tiedon prosessointia?• Mitenoppijoitaohjataanjamitäpalautettahänelleannetaan?

Ohjaus

Ohjaus on oppimisprosessin edistämistä. Ohjaus ja palautteen anto kan-nattaa suunnitella etukäteen oppimisprosessin ja oppimistehtävien pohjal-ta. Tällöin opettaja/ohjaaja pystyy tietoisesti käyttämään eri menetelmiä ja edistämään oppijan oppimista juuri oikeissa kohdissa. Ennalta suunniteltu ohjaus on usein vaikuttavampaa, ja opettaja pystyy silloin suunnittelemaan myös oman ajankäyttönsä. Kun ohjaus on huolella suunniteltua ja oikea-aikaista oppijan oppimisprosessin kannalta, menee opettajalta siihen huo-mattavasti vähemmän aikaa kuin ohjattaessa aina tilanne kerrallaan ilman ennakkosuunnittelua. Millaista opettajan ohjausta tutkivan oppimisen prosessiin perustuvassa eTwinning-projektissa tarvitaan?

26


Oppim

ispro

sessi

n su

unnit

telup

ohja

eTwi

nning

-pro

jektia

varte

n

PrOj

eKTiN

TavO

iTTee

T (op

pimise

n tav

oittee

t):

Oppim

istila

ntee

n ta

voitt

eet?

Opp

imis

en ja

osa

amis

en

muo

doss

a

Miten

opita

an?

Opp

ijoid

en to

imin

ta ja

tie-

donp

rose

ssoi

nti,

työm

uodo

t

Ydins

isältö

?K

eske

inen

te

ema

Mater

iaalit

ja ty

ökalu

t?K

esku

stel

ualu

e, c

hat

yms.

Miten

ohjat

aan?

Men

etel

mäl

linen

, op-

pim

iste

htäv

ät, p

alau

te

Ajan

koht

a/yh

teysty

ö kum

p-pa

neide

n ka

nssa

? (jo

s lii

t-ty

y op

pim

isti

lant

eese

en)

1. O

ppim

istila

nne

• • • 2. O

ppim

istila

nne

• • • 3. O

ppim

istila

nne

• • • 4. O

ppim

istila

nne

• • • 5. O

ppim

istila

nne

• • • …

27


Desig

n To

ol fo

r a Le

arnin

g Pro

cess

in eT

winn

ing P

rojec

t

Objec

Tives

Of T

he Pr

Ojec

T: (le

arning

goals

)

Goals

of th

e ind

ividu

al lea

rning

situ

ation

s?de

scri

bed

as c

ompe

tenc

es; s

kills

an

d ab

iliti

es le

arne

rs w

ill a

chie

ve

How

do st

uden

ts lea

rn?

lear

ners

’ act

ivit

y, in

form

atio

n pr

oces

sing

and

wor

king

met

hod

Cont

ent?

core

-the

me?

Mater

ials,

tools

?di

scus

sion

fo-

rum

, cha

t, et

c.

Tuto

ring a

nd fe

edba

ck?

Met

hods

, lea

rnin

g ta

sks,

feed

back

Time/

date,

colla

bora

tion

with

partn

ers?

(whe

n ap

plie

s)

1. Le

arning

situa

tion

• • • 2. Le

arning

situa

tion

• • • 3. Le

arning

situa

tion

• • • 4. Le

arning

situa

tion

• • • 5. Le

arning

situa

tion

• • • …

28

Yhteisöl l inen toiminta verkko- oppimisympäristöissä3

Minna Lakkala

Virtuaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen oppimisen ja opetuk-sen välineenä on yleistynyt nopeasti ja alkaa olla jo arkipäivää monissa kouluissa ja oppilaitoksissa. eTwinning-projektissa verkkoteknologian roo-li on erityisen keskeinen. Pyrkimyksenähän on edistää hankkeita, joissa eri maissa olevat oppilasryhmät tekevät konkreettisesti yhteistyötä keskenään. Tällaisessa toiminnassa yhteydenpito ja yhteistyö tapahtuvat nimenomaan virtuaalisilla foorumeilla. Osallistumalla eTwinningiin koulut voivatkin tarjota oppilaille harjoittelutilanteita ja kokemuksia erityisesti verkon vä-lityksellä tapahtuvasta kommunikaatiosta ja yhteistyöstä erilaisista taus-toista ja kulttuureista tulevien kumppaneiden kanssa. eTwinning-kohtaa-misten autenttisuutta ja elämyksellisyyttä lisää se, että ne tapahtuvat aina ”oikeasti”oikeiden ihmisten kesken ja ovat aitoja vuorovaikutustilanteita.

29

Yhte i sö l l inen to iminta verkko-oppimisympär i s tö i ssä

3.1 Yhteisöllisen verkkotyöskentelyn erityispiirteitä

Se, että oppilaiden yhteistoiminta tapahtuu virtuaalisesti eikä kasvotusten, tarjoaa toiminnalle uusia mahdollisuuksia mutta tuo myös lisähaasteita. Verkkoympäristöjen käytöllä yhteisöllisessä oppimisessa on mm. seuraavia etuja:• Osanottajat voivat toimia yhteistyössä keskenään joko sitoutumat-

ta tai sitoutuen tiettyyn aikaan ja paikkaan. Eri puolilla Eurooppaa olevat oppilaat voivat eTwinningissä osallistua samaan projektiin te-kemällä oman osuutensa silloin kun kullekin parhaiten sopii, jolloin tapaaminen kasvokkain ei ole välttämätöntä.

• Verkkoympäristö tarjoaa osapuolille jaetun työskentelytilan, jonkavälityksellä kaikilla on pääsy samoihin tietoihin.

• Verkkoteknologiamahdollistaauseidenosallistujienvälisen ryhmä-kommunikaation. Verkkoympäristön välityksellä osapuolet voivat verkottua ja kommunikoida keskenään olemalla verkossa läsnä sa-maan aikaan (esimerkiksi videoneuvottelussa tai chat-istunnossa), tai toimimalla verkossa eri aikaan (esimerkiksi kirjoittaessaan viestejä keskustelufoorumiin tai sähköpostiin ja niitä lukiessaan).

• Verkkoympäristötarjoaamahdollisuudenerilaistentuotostenluomi-seen ja kehittelyyn aidosti yhdessä. Esimerkiksi wiki-työkalun avulla isokin ryhmä voi osallistua saman kirjallisen tuotoksen kirjoittami-seen ja muokkaamiseen, kun kaikki ryhmän jäsenet voivat tehdä muutoksia samaan tekstiin ja käytettävissä on aina uusin versio.

• Verkkoympäristössätyöskentelyprosessi(esim.eriosapuoltenkirjoit-tamat viestit ja kommentit tai työstettyjen dokumenttien eri versiot) jää talteen, jolloin prosessista saa käsityksen, vaikka liittyisi mukaan myöhemmin. Prosessia voi palata tarkastelemaan ja arvioimaan myös jälkikäteen. Verkkoympäristön tietokanta toimii siis ikään kuin yh-teisenä muistikirjana.

• Verkkoympäristö tarjoaakonkreettisia välineitäyhteisen työskente-lyprosessin strukturointiin ja organisointiin esimerkiksi kalenterityö-kalun, prosessimallien, kansiorakenteiden ja ryhmämäärittelyjen avulla.

Verkon välityksellä tapahtuva yhteistyö asettaa myös lisähaasteita yhteisöl-liselle työskentelylle. Seuraavia haasteita pidetään verkko-oppimisympäris-töjä käytettäessä tyypillisinä:

30


• Verkko-oppimisympäristöjen työkalut eivät vielä toimi välttämättäkovin joustavasti eivätkä yhdenmukaisesti, joten jokaisen työkalun käyttö vaatii opettelua ja perehtymistä. Myös tekniset ongelmat eri-tyisesti verkkoyhteyksissä voivat hankaloittaa sujuvaa käyttöä.

• Suullisessakanssakäymisessäsanattomallaviestinnällä(ilmeet,eleet,äänenpainot jne.) ja fyysisen läsnäolon tunteella on tärkeä merkitys. Verkossa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa nämä jäävät pois, mikä saattaa hankaloittaa yhteisöllisen tunnun ja luottamuksen muodos-tumista osanottajien välille. Joissakin verkkotyökaluissa on erilaisia ”social awareness” -toimintoja, jotka välittävät tietoa muiden osanot-tajien läsnäolosta ja toiminnasta.

• Verkkoympäristössäsuurinosakommunikoinnistatapahtuukirjalli-sen viestinnän kautta (esim. chat, verkkokeskustelut), mikä edellyttää taitoja kommunikoida kirjallisesti yhteisellä kielellä.

• Verkkoteknologiasinänsäeitakaayhteistyöntoimivuutta,vaanvir-tuaaliyhteisön pitää luoda yhteiset sopimukset, säännöt ja käytännöt, joiden mukaan toimitaan. eTwinning-projekteissa opettajilla on tär-keä rooli yhteisöllistä oppimista tukevien olosuhteiden, toimintata-pojen ja ohjeiden rakentamisessa verkkotyöskentelyyn.

3.2 Pedagogisia näkökulmia yhteisölliseen verkko-oppimiseen

Verkko-oppimisympäristöjä käytetään ja voidaan käyttää hyvinkin eri-laisten pedagogisten tavoitteiden toteuttamiseen. Tyypillisin tapa lienee edelleen käyttää verkkoa tietolähteenä tai oppimateriaalin välityskanava-na. Lisäksi useimmat verkko-oppimisympäristöt tarjoavat opettajalle te-hokkaat välineet opiskeluryhmien työskentelyprosessin systemaattiseen organisointiin ja hallinnointiin. Luonnollisesti verkkoa käytetään erilai-sissa oppimistilanteissa paljon myös kommunikoinnin ja yhteydenpidon välineenä, jotta eri paikoissa olevat oppilaat ja opettajat voivat olla yhte-ydessä toisiinsa. Oppimisen ja opetuksen tavoitteiden kannalta ei ole yh-dentekevää, mihin ja miten verkko-oppimisympäristöjen mahdollisuuksia yhteistyöprojekteissa käytetään. Pelkkä teknologian käyttö sinänsä ei tee yhteisöllisestä oppimistilanteesta tehokkaampaa tai laadukkaampaa, vaan ratkaisevaa on se, minkälaiseen yhteistoimintaan oppilaita ohjataan tai minkälaisia tavoitteita ja kriteerejä yhteisölliselle työskentelylle asetetaan.

Oppimisen tutkijat ovat nykyisin melko yksimielisiä siitä, millaiset yh-teisölliset oppimiskäytännöt ovat mielekkäitä ja tavoiteltavia: tyypillistä on, että oppilaat työskentelevät ryhmissä avointen tehtävien ja ongelmien parissa, hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja uudenaikaista

31


verkkoteknologiaa sekä tekevät yhdessä konkreettisen tuotoksen työsken-telyn tuloksena. Esimerkkejä tämäntyyppisistä pedagogisista käytännöistä käsiteltiin jo edellisessä luvussa. Tässä luvussa tarkastellaan erityisesti verk-ko-oppimisen yhteisöllisyyden eri tasoja, jotka on määritelty toiminnan tavoitteiden ja luonteen sekä yhteisöllisen toiminnan haastavuuden mu-kaan. Alla olevassa kuvassa 2 on hahmoteltu näitä tasoja ”yhteisöllisyyden kehitysportaina” alan kirjallisuuden ja tutkimusten pohjalta. Toki tällaiset jäsennykset ovat aina pelkistyksiä, mutta jäsennyksen tarkoitus on antaa uusia näkökulmia omien eTwinning-projektien yhteisöllisyyden suunnit-teluun ja kehittämiseen.

ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen yhdessä kehittäminen – pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä

Keskustelu ja vuorovaikutus oppilaiden kesken – pääpaino kommunikointitaidoissa

ideoiden ja tuotosten jakaminen ja kommunikointi – pääpaino oppisisällöissä ja tiedon esittämistaidoissa

Kommunikaatio opettajan ja oppilaiden välillä – pääpaino oppisisällöissä

ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö toimii materiaalin välityskanavana – pääpaino oppisisällöissä

Kuva 2. Yhteisöllisyyden kehitysportaat verkko-oppimisympäristöissä

Alimmainen porras edustaa toimintaa, jossa verkko toimii oppimateriaalin välityskanavana ilman toimijoiden välistä kommunikaatiota. Esimerkki tällaisesta projektista olisi opettajien valmiiksi verkkoon laatima oppima-teriaali tehtävineen, joita sitten eri maiden oppilaat käyttävät samojen asi-oiden opiskeluun omaan tahtiinsa.

Toisella portaalla vuorovaikutus tapahtuu vain opettajan ja oppilaiden vä-lillä, eivätkä oppilaat ole lainkaan yhteydessä keskenään. Tällaista toimintaa on esimerkiksi projekteissa, joissa oppilaat palauttavat tehtävät opettajalle verkkoympäristön kautta ja opettaja lähettää oppilaille henkilökohtaisen palautteen sähköpostilla. Näissä molemmissa ratkaisuissa tavoitteena on yleensä yksilölliseen oppimiseen keskittyminen ja tiettyjen oppisisältöjen omaksuminen.

Kolmannelta portaalta lähtien oppilaat ovat vuorovaikutuksessa myös suoraan keskenään. Kolmas porras tarkoittaa esimerkiksi sellaisia yhtei-söllisiä työskentelytilanteita, joissa oppilaat ensin valmistelevat jostakin

32


määritellystä asiasta materiaalia ja tuotoksia, joita he sitten jakavat muille ja joita muut ehkä myös kommentoivat. Monet toteutetuista eTwinning-projekteista näyttäisivät edustavan tämäntyyppistä toimintaa. Itse tuotos-ten tekeminen, esimerkiksi oman maan kulttuuritapojen esittely jostakin asiasta, saattaa olla oppilaille hyvinkin haastavaa. Varsinainen yhteisöllinen työskentely toisen maan oppilaiden kanssa jää kuitenkin helposti aika vä-häiseksi, jos tehtyjä tuotoksia vain jaetaan verkon välityksellä muille lu-ettavaksi. Yhteisöllisyys on vähän selkeämmin ja haastavammin mukana prosessissa silloin, jos työskentely sisältää tuotosten keskinäistä kommen-tointia niin, että tuotoksia myös kehitetään ja parannetaan muilta saatujen kommenttien pohjalta.

Neljäs porras kuvaa käytäntöjä, joissa oppilaat ovat vuorovaikutuksessa suoraan keskenään ja kommunikoivat vastavuoroisesti toistensa kanssa. Tyypillisiä tehtäviä neljättä porrasta edustavassa toiminnassa ovat oppilai-den väliset sähköposti- tai verkkokeskustelut, joissa osanottajat vaihtavat ajatuksia ja ideoita jostakin sovitusta aihepiiristä. Tällainen työskentely on tyypillinen tapa käyttää verkko-oppimisympäristöjä silloin, kun halutaan lisätä työskentelyyn oppilaiden välistä suoraa vuorovaikutusta. Ensisijainen tavoite on yleensä erilaisten kommunikointitaitojen harjoittelussa, kuten oman näkökulman esittäminen, toisenlaisten näkökulmien hyväksyminen tai ideoiden rakentava kommentointi ja argumentointi. Toki työskente-lyssä opitaan aina jotakin myös käsiteltävästä aihepiiristä. Jos oppilaiden kommunikointi tapahtuu vieraalla kielellä, kuten kansainvälisissä eTwin-ning-projekteissa, on vieraan kielen harjoittelu aidossa vuorovaikutusti-lanteessa usein olennainen tavoite. Tämä saattaa olla oppilaille hyvinkin haastava tehtävä, mutta samalla erittäin opettavainen ja antoisa. Oppilai-den verkkokeskustelua voi ohjata tavoitteellisempaan ja jäsentyneempään suuntaan, jos keskusteltavat kysymykset ja teemat perustuvat oppilaiden omiin mielenkiinnon kohteisiin ja jos keskustelulle asetetaan selkeitä osa-tavoitteita tai yhteisiä sääntöjä aikataulujen, kommentointivastuiden tai osateemojen avulla.

Kaikkein haastavinta on sellainen yhteisöllinen työskentely, jossa pyritään saamaan yhteistyön tuloksena aikaan jokin konkreettinen lopputulos, jonka tekemiseen kaikki osallistuvat kommentoiden, korjaten ja kehit-täen yhteisiä luonnoksia. Tuotos voi olla esimerkiksi yhteinen kirjallinen raportti valitusta aiheesta, yhdessä kehitelty ratkaisu johonkin avoimeen ongelmaan tai taiteellinen luomus.

Kuvan 2 viides porras kuvaa toimintatapoja, joissa oppilaiden työskentely kohdistuu tiedon tavoitteelliseen kehittelyyn yhdessä. Tällaisessa työsken-telyssä yhdistyvät syvällinen tutustuminen monialaisiin tietosisältöihin, viestintä- ja kommunikointitaidot, uuden tiedon tuottamisen taidot sekä kyky paneutua pitkäjänteiseen työhön. Tiettyjen oppisisältöjä hallinta

33


sinänsä ei ole tällaisen työskentelyn päätavoitteena, vaan se saavutetaan tavallaan toiminnan ”sivutuotteena”. Monien asiantuntijoiden mielestä kouluissa pitäisi nykyisin opettaa juuri tällaisia haastavan virtuaalisen yh-teistyön käytäntöjä jo alaluokilta lähtien, koska niitä pitää joka tapauksessa hallita ”oikeassa” elämässä, eikä niitä opi muuten kuin osallistumalla tällai-seen työskentelyyn itse.

Opettajien kannattaisikin hyödyntää eTwinningiä nimenomaan näitä ko-kemuksia tarjoavien oppimistilanteiden rakentamiseen, koska hanke luo luontevan kontekstin tietoverkoissa tapahtuvaan aitoon yhteistyöhön. Yh-teisöllistä tiedon rakentamista edustaisi esimerkiksi sellainen projekti, jossa oppilaiden tehtävänä on tuottaa kirjallinen selvitys valittuun pääteemaan liittyvistä kysymyksistä. Selvitykset tehdään alustavista ideoista lopulliseen tuotokseen asti yhdessä verkon välityksellä. Virtuaalinen yhteistyö on to-dellista, jos oppilasryhmät kootaan niin, että jokaisessa ryhmässä on eri maista tulevia oppilaita, jotka ovat yhteisesti vastuussa yhden osa-alueen selvityksen tekemisestä.

Jotkut verkkoteknologian sovellukset kuten wikit tai yhteisöllinen mal-linnusohjelma Cmap-Tools, on erityisesti suunniteltu tällaiseen tiedon yhteiskehittelyyn. Wikipedian (http://www.wikipedia.fi) suosion nopea kasvu ja käytön yleistyminen on hyvä esimerkki tietoverkkojen välityksellä tapahtuvan yhteisöllinen tiedon rakentelun roolista ja mahdollisuuksista nykypäivänä.

Aidosti yhteisöllinen tiedon rakentelu edellyttää osapuolilta hyvää yhteis-työtä, keskinäisiä sopimuksia, vastuunottoa sekä monipuolisia yhdessä te-kemisen taitoja. Kun työskennellään virtuaalisesti, kuten eTwinning-pro-jekteissa, opettajien kannattaa suunnitella etukäteen melko tarkasti, miten oppilaiden työskentelyn eri vaiheet ja osatehtävät organisoidaan, ajoitetaan ja ohjeistetaan (katso myös oppimisprosessin suunnittelua ja projektityötä käsittelevät luvut 2 ja 4).

Selkeät ohjeet ja toimintamallit varmistavat projektityön onnistumisen ja opettavat oppilaille hyviä käytänteitä yhteisöllisistä työtavoista myös tu-levaisuuden varalle. Jos vaikkapa eri maiden oppilaista koostuvien oppi-lasryhmien tarkoituksena on tuottaa ja julkaista tutkimusraportti valitse-mastaan ongelmasta, työskentelyprosessi kannattaa kuvata myös oppilaille selkeinä toimintavaiheina, jossa on määritelty, kuka tekee, mitä tekee, milloin tehdään, mitä välinettä käytetään ja mikä on toiminnan tavoite. Esimerkiksi:• Vaihe 1: Ideoiden jakaminen ja kommentointi ryhmän jäsenten

kesken keskustelufoorumissa viikon aikana.• Vaihe 2: Raportin rungosta päättäminen verkkokeskustelun pohjal-

ta ryhmän yhteisessä virtuaalikokouksessa.

http://www.wikipedia.fi

34


• Vaihe 3: Tiedon tuottaminen ryhmän raporttirunkoon wikiä käyt-täen viikon aikana.

• Vaihe 4: Jonkin toisen ryhmän luonnoksen kommentointi heidän wikiinsä viikon aikana.

• Vaihe 5: Oman ryhmän raportin kehittäminen kommenttien poh-jalta kahden viikon aikana.

• Vaihe 6: Opettajan kommentit raporttiin ja raporttien viimeistely viikon aikana.

• Vaihe 7: Lopullisten raporttien julkaiseminen projektin verkkosi-vuilla.

Aidosti yhteisöllisessä työskentelyssä tulee luonnollisesti vastaan myös yllä-tyksiä. Etenkin virtuaalinen kommunikointi voi tuottaa monenlaisia tie-tokatkoksia ja väärinymmärryksiä. Mahdollisimman tarkka etukäteissuun-nitelma yhteistyön eri vaiheista ja käytännöistä on tällöin suureksi avuksi: suunnitelma toimii ikään kuin yhteisenä karttana, joka auttaa palaamaan takaisin pääreitille, jos välillä eksytäänkin sivupoluille.

3.3 Yhteisöllistä työskentelyä verkon kautta eTwinning-projekteissa

Tämän kirjan luvussa 7 tarkastellaan toteutuneita eTwinning-projekteja ja niiden tuomaa pedagogis-didaktista lisäarvoa opetukseen. Hyvät käytännöt tarjoavat eTwinning-projekteja suunnitteleville ja toteuttaville opettajille uusia näkökulmia siitä, miten kehittää omia projekteja tavoitteellisen ja yhteisöllisen työskentelyn suuntaan. Seuraavat kaksi ovat hyviä esimerkke-jä projekteista, joissa opiskelijoiden välinen yhteisöllinen työtapa edustaa edellä esiteltyjen kahden ylimmän portaan työskentelyä. Niissä oppilaat ovat suorassa vuorovaikutuksessa keskenään joko vaihtaen kokemuksia ja näkemyksiä verkkokeskusteluissa tai laatien yhdessä konkreettisia tuotok-sia verkkoteknologian välityksellä.

Oriveden Holman koulussa Tiina Sarisalmi toteutti 5–6 luokkalaisten kanssa projektin Learning through Friendship, jossa oppilaat olivat vuo-rovaikutuksessa samanikäisten espanjalaisten oppilaiden kanssa. Yhteistyö-tä toteutettiin pääasiallisesti englannin opetuksessa. Oppilaiden työsken-telyprosessi oli jaettu kuukausittaisiin aihealueisiin opetussuunnitelmaan liittyvien kielenopetuksen teemojen mukaan, kuten itsensä esitteleminen, omasta kotiseudusta, kotimaasta ja ajankohtaisista kulttuuri-ilmiöistä kertominen. Jokaisesta aihealueesta opettajat olivat koonneet yhteiseen Moodle-ympäristöön erilaisia oppimistehtäviä, linkkejä, valokuvia ja kyse-lyitä, joita oppilaat saivat käydä läpi ja suorittaa omaan tahtiinsa.

35


Oppilaiden tärkein tehtävä oli osallistua keskustelualueilla käytävään kes-kusteluun. Tällainen keskustelutehtävä oli sisällytetty jokaiseen aihealuee-seen. Tehtävä oli määritelty niin, että kustakin aihealueesta (esimerkiksi omat harrastukset tai oman maan ruokakulttuuri) jokainen oppilas kir-joitti oman kirjeensä, luki toisten kirjeitä ja vastasi muutamaan kirjeeseen. Kaikki kirjeet olivat keskustelufoorumeissa kaikkien luettavissa ja kom-mentoitavissa.

Projektin kokonaisuuden organisointi vaikutti toimivalta, sillä kuukau-sittain vaihtuva aihepiiri toi prosessiin rakennetta, mutta antoi kuitenkin oppilaille riittävästi väljyyttä yhden aiheen käsittelyyn. Idea siitä, että oppi-laiden keskustelufoorumiin kirjoittamat viestit olivat ikään kuin ”kirjeitä”, joiden välityksellä kerrottiin itsestä ja oman maan erityispiirteistä ulko-maisille yhteistyökumppaneille, loi keskinäiseen viestintään konkreettisen viitekehyksen, joka sopii mielestäni mainiosti tämänikäisille oppilaille. Yhteistyön muotoja ei tarvitse välttämättä sen tarkemmin ohjata, koska kirjeen kirjoittaminen ja siihen vastaaminen on kaikille tuttua. Tällaisessa toimintatavassa olisi kuitenkin hyvä sopia selkeästi jonkinlaisista kommen-tointivastuista oppilaiden kesken. Niillä varmistetaan, että jokainen oppilas on riittävän aktiivinen ja saa varmasti myös vastauksia omaan kirjeeseensä: valitaan jokaiselle oppilaalle pari kirjettä, joihin hän ainakin vastaa, vaikka muuten vastauksia saa kirjoittaa vapaasti niin paljon kuin haluaa.

Oli myös onnistunut ratkaisu jakaa kaikki kirjeet avoimesti kaikkien luet-taviksi lähettämällä ne yhteisille keskustelualueille eikä yksityisesti. Oppi-lailla oli joka tapauksessa mahdollisuus käydä myös kahdenkeskisiä verk-kokeskusteluja Moodlen chatin tai sähköpostin välityksellä.

Lisää projektista: http://www.orivedenkoulut.net/holma/index.php?page=kv-projektit

Forssan yhteislyseossa Piia Leppä toteutti 16–18 -vuotiaiden lukiolais-ten ja virolaisen lukion yhteistyönä eTwinning-projekteja, jotka liittyivät erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmaan. Lukuvuon-na 2006–2007 projektin aiheena oli Naapureiden taide ja kirjallisuus 2000-luvulla. Oppimistehtäviä oli monenlaisia: pohtimista, mielipiteiden vaihtoa, tekstianalyysia, tiedonhakua, jne. Tehtävät saattoivat olla joko yk-silötöitä tai ryhmätöitä. Ryhmätöitä varten opettajat jakoivat opiskelijat 2–3 hengen työpareihin tai ryhmiin niin, että samassa ryhmässä oli sekä suomalaisia että virolaisia oppilaita. Ryhmä tai työpari sai parin kuukauden välein jonkin tehtävän – esimerkiksi jonkin suomeksi käännetyn virolaisen nykyteoksen lukeminen ja arvostelun kirjoittaminen siitä – jonka tulokset käsiteltiin suullisesti tai julkaistiin projektin verkkolehdessä. Ryhmät saivat opettajilta yleiset ohjeet työskentelyyn, mutta tarvittaessa myös yksilöllis-tä ohjausta. Projektissa käytettiin monenlaisia verkkovälineitä: koulujen

http://www.orivedenkoulut.net/holma/index.php?page=kv-projektit

36


kotisivuja, yhteistä verkkolehteä, eTwinning-oppimisalustaa, Forssassa Moodlea, Tartossa weblogia sekä opiskelijaryhmien sisäiseen kommuni-kointiin sähköpostia ja Messengeriä. Projektiin liittyi myös vierailu yhteis-työkouluun.

Yhteisöllisessä työskentelyssä erityisen kunnianhimoista oli se, että oppilas-ryhmät koottiin molempien maiden oppilaista, mikä pakotti nuoret opet-telemaan virtuaalisen yhteistyön käytäntöjä konkreettisesti. Projektissa käytettiin rinnakkain kolmea kieltä: suomea, viroa ja englantia. Yhteisöl-lisen työskentelyn mielekkyyttä ja tavoitteellisuutta lisäsi varmasti se, että ainakin osa tuotoksista julkaistiin verkkolehdessä avoimessa verkossa. Oli tärkeää, että opettajilta sai tarvittaessa ohjausta ryhmän työskentelyyn, jos yhteistyö ei itsestään sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Teknologian käyttöä yhteisen prosessin organisoijana ja välittäjänä voisi ehkä kehittää paremmaksi; nyt oli käytössä monia erilaisia välineitä, ja suomalaiset oppi-laat käyttivät osittain eri välineitä kuin virolaiset. Ilmeisesti suuri osa ryh-mien kommunikoinnista tapahtui sähköpostin ja Messengerin välityksellä, mikä ei mahdollista prosessin jakamista kaikkien kesken, vaan ideointi ja keskustelut jäävät ryhmien sisäisiksi.

Lisää projektista: http://www2.edu.fi/magazinefactory/magazines/wwwtfgtartuee/

http://www2.edu.fi/magazinefactory/magazines/wwwtfgtartuee/

37

Projektin toteuttaminen koulussa ja oppi laitoksessa4

Leena Vainio

4.1 Mikä on projekti?

Projektin liikkeelle paneva voima on nykytilan ja toivetilan välinen ris-tiriita. Projektilla halutaan yleensä saada muutosta nykytilanteeseen suh-teellisen nopeasti. Parhaimmillaan projekti on dynaaminen ja uudistuksia edistävä työmuoto.

Projekti-sana on peräisin latinan käsitteestä pro-iectum, joka merkitsee ’ulos’ tai ’eteen heitettyä’, ehdotusta. Projekti on siis eräänlainen ehdotus tavaksi hoitaa jokin asia.

Projektista ei oikeastaan vielä ole kyse silloin, kun otetaan yhteyttä ulko-maisiin kumppaneihin ja vaihdetaan muutamia kuvia ja viestejä ja jutellaan niitä näitä. Projektista ei enää ole kyse silloin, kun tehtävä toistuu saman-laisena vuodesta toiseen. Toistuvat tapahtumat ovat prosesseja. Projektissa sovitaan saavutettavat tavoitteet heti alussa, laaditaan yhteinen aikataulu, suunnitellaan työtavat, välitavoitteet ja arviointimenetelmät. Projekti al-kaa ja loppuu yhteisesti sovittuna aikana.

38


Projektin menestyksellinen hallinta ei ole eksaktia tiedettä vaan pikemmin-kin taitoa, joka kertyy tekemällä ja kokemuksista oppimalla. Oman talon rakentaminen on mittava projekti ja rakentajat sanovat, että vasta kolmas talo on onnistunut. Kolmas projektikin voi onnistua jo täydellisesti. Mutta kolmatta onnistumisen kokemusta ei saa, jos ei uskalla tehdä ensimmäis-tä ja vielä toistakin projektia. Kannattaa lähteä kokeilemaan – matka on mielenkiintoinen ja projektin aikana varmasti oppii. Mutta ennen lähtöä mieti, miksi lähdet projektiin – mitä haluat oppia eTwinning-projektin avulla tai mihin ongelmaan haluat löytää ratkaisun?

Tähän lukuun on koottu yleisiä ohjeita ja vinkkejä projektityyppisen työta-van peruspiirteistä. Mieti, miten ne soveltuvat oman eTwinning-projektisi käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Ensimmäinen hankkeesi saattaa olla luonteeltaan innovaatioprosessi, jossa varsinainen tavoite kirkastuu vasta ideoinnin ja kokeilun kautta. Aluksi voi olla vaikea suunnitella, määritellä ja sopia kaikkea tarkasti etukäteen. Mutta kun tiedät mitä projektiltasi ha-luat, systemaattinen työtapa säästää sekä aikaa että henkisiä voimavaroja.

4.2 hyvin suunniteltu on puoleksi tehty

Projekti kannattaa luonnostella alustavasti etukäteen. Ensimmäiseksi on valittava projektin aihe. Valintaa tehtäessä on syytä pohtia, minkä tyyppi-nen projekti parhaiten palvelee koulusi tai oppilaitoksesi, yhteistyökump-paneittesi, sinun ja oppilaittesi oppimisen tarpeita. Projekti on helpoin toteuttaa silloin, kun se liittyy oman yhteisösi kehittämistavoitteisiin ja oman tai oppilaittesi osaamisen kehittämiseen.

eTwinning-alustalle on ominaista, että voit lukea siellä myös muiden opet-tajien laatimia projektisuunnitelmia, joihin etsitään kumppaneita. Sinulla ei siis välttämättä tarvitse olla loppuun asti hiottua suunnitelmaa, kunhan tavoitteesi ovat selvillä.

Projektisuunnitelmassa on hyvä vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:• Miksitähänprojektiinlähdetään(taustat)jamitähyötyäprojektista

saadaan?• Mihinprojektillapyritään,mitkäovatprojektintavoitteet?• Pedagogisetlähtökohdat–opiskelijoidenaitooppimisprosessi?• Mitäriskejäprojektissaon,mihinonvarauduttava?• Mitentyöositetaanelimitäovatvälitavoitteet?• Keitätarvitaanmukaanprojektiintavoitteidensaavuttamiseksi?• Kenelleprojektistaontiedotettava?• Milläresursseillaprojektitoteutetaan?

39

Pro jekt in to teut taminen koulussa ja oppi la i toksessa

Kun ensimmäinen luonnos projektisuunnitelmasta on olemassa eli olet vastannut edellä oleviin kysymyksiin ja kirjoittanut niistä selkeät lyhyet kuvauk set, voit lähteä etsimään kumppaneita eTwinning-sivuston kaut-ta. Mitä selkeämmin olet kuvannut projektisi tavoitteet, sitä helpommin löydät yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppaneiden kanssa projekti-suunnitelmaa hiotaan, tavoitteita ja aikataulua tarkistetaan. Varaa projekti-suunnitelman tekemiseen riittävästi aikaa. Hyödynnä tietoja viestintätek-niikan välineitä yhteydenpidossa ja kommunikoinnissa – näin työvälineet tulevat tutuksi varsinaista projektia varten.

Työn osittaminen eli projektin jakaminen hallittavissa oleviin pienempiin osasiin (isoissa projekteissa puhutaan työpaketeista) auttaa määrittelemään selkeät vastuut ja eri osapuolten tehtävät. Järkevä työn osittaminen hel-pottaa eri toimijoiden tehtävien määrittelyä. Osituksen pohjalta voidaan arvioida työhön tarvittava aika sekä määritellä kullekin työpaketille yksi-tyiskohtaiset tulokset ja konkreettiset tuotokset. Työn osituksen pohjalta voidaan suunnitella projektin aikataulutus ja seurata projektin etenemistä. Erilaiset graafiset kaaviot helpottavat työn osittamista. Työn osituksessa kannattaa kuitenkin käyttää tervettä harkintaa, sillä liiallinen osittaminen tekee kokonaisuudesta helposti pirstaleisen.

Kullekin osatavoitteelle määritellään tarvittavat resurssit (ihmiset, työsken-telymuodot, käytettävät teknologiat, materiaalit jne.). Projektiaikataulun avulla arvioidaan kuinka paljon kuhunkin osatehtävään tarvitaan opetta-jien aikaa ja kuinka paljon varataan opiskelijoiden aikaa. Kansainvälisessä yhteistyössä aikaa on varattava myös tutustumiseen ja uusien työmenetel-mien oppimiseen. Verkostoissa työskentely ilman kontaktitapaamisia vaa-tii projektin vetäjältä aivan uudenlaisia työskentelytaitoja.

Projektisuunnitelman yhteinen valmistelu sitouttaa kaikki osapuolet pro-jektiin. Hyvin suunniteltu on todellakin puoleksi tehty. Kun jokainen saa jo etukäteen pohtia etenemisen tavat ja aikataulutukset, ei varsinaisessa toteutusvaiheessa enää tarvitse miettiä, mistä tekemiselle löytyy aika. Hy-vässä suunnitelmassa kuhunkin tavoitekohtaan on jo varattu kustakin maasta opiskelijaryhmät ja käytettävät oppitunnit, ja kukin opettaja on valmistellut opetussuunnitelmansa ja opetusmenetelmänsä niin, että työs-kentelytavat tukevat yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

4.3 Käynnistäminen

Projektin aloittaminen on tärkeää – mitä alussa, sitä lopussa. Hyvin suun-niteltu aloitus motivoi osallistujia ja luo hyvän tekemisen meiningin. Var-sinkin virtuaaliympäristöissä aloituskokoukseen kannattaa varautua huo-lellisesti. Työskentelymuotoja on harjoiteltava etukäteen niin, että tekniik-

40


ka ei tuota ongelmia. Tapaamisvälineeksi sopii esimerkiksi eTwinningin chatti tai jokin muu chat-työkalu, VoIP-keskustelu (esimerkiksi Skype) tai videoneuvottelu Flashmeetingin avulla.

On toki mahdollista, että varsinaista aloituskokousta ei järjestetäkään, vaan projekteista voidaan sopia sähköpostitse käytävissä keskusteluissa. Mutta hyvän yhteishengen luomiseksi virtuaalitapaamiset kannattaa ryt-mittää siten, että kaikki osapuolet ovat aktiivisesti mukana tekemisessä ja tulevat huomioiduiksi.

Pitkät yksinpuhelut tai pitkät sähköpostit puuduttavat – mieti osallistavia menetelmiä ja toimintatapoja, joissa kunkin toimijan näkemykset ja mie-lipiteet ja tekemisen tapa tulee koko ajan kaikille näkyviin. Toinen toisen-sa työkulttuurin tunteminen on myös tärkeää. Suomalaisten tapa mennä suoraan asiaan saattaa hämmentää vastapuolta – on viisasta ensin orien-toitua ympäristöön, tutustua yhteistyökumppaneihin ja edetä vähitellen tavoitteiden suuntaisesti asialistaan ja projektin tehtäviin.

Projektin vetäjien yhteiset, suljetut foorumit toimivat suunnittelun väli-neinä. Mutta olisiko hyvä kutsua mukaan myös muita mahdollisia yh-teistyökumppaneita kuin varsinaisia projektissa toimijoita? Ovatko opetta-jakollegasi tai jotkut oppilaitten vanhemmista kiinnostuneita projektista? Tiedottaminen kuuluu aina projekteihin, sen myötä eri osapuolilta saa-daan myös palautetta ja projektia eteenpäin vieviä hyviä kysymyksiä.

Käynnistysvaiheessa tarkennetaan projektin suunnittelua ja määritellään toimintatavat. Erityisesti määritellään projektitiimin organisointi ja toi-minnan periaatteet ja tarkistetaan resurssit, kuten käytettävien välineiden saatavuus. Myös osatavoitteiden aikataulutukset tarkistetaan ja määritel-lään lähiajan konkreettiset toimenpiteet.

Hyvään projektisuunnitelmaan kuuluu aina myös arviointisuunnitelma, ja sitä tarkennetaan käynnistyskokouksessa. Projektin onnistumisen kannalta on tärkeää luoda ryhmähenkeä ja valtuuttaa toimijat ottamaan vastuu teh-täväalueistaan ja tavoitteistaan.

Projektikoordinaattorin tehtävä on johtaa projektia, seurata toteutusta, ohjata toimijoita ja pitää huolta siitä, että edetään suunnitelmien mukai-sesti ja korjataan suunnitelmia tarvittaessa. Käynnistysvaiheessa on myös hyvä nostaa esille mahdolliset riskitekijät, jotta niitä voidaan ajoissa vält-tää. Esimerkiksi kieliongelmiin on etsittävä ratkaisuja. On varauduttava myös siihen, että tavoitteita ei pystytä toteuttamaan sovitussa aikataulussa. Kannattaa pohtia jo etukäteen, miten ongelmatilanteita hoidetaan ja kuka on vastuussa niiden ratkaisemisesta.

41


4.4 sitouttaminen

Vanha kiinalainen sananlasku sanoo: Kun hevonen on kuilun päällä, on myöhäistä kiristää ohjaksia. Projektiryhmä on heti alussa saatava sitou-tumaan tavoitteisiin ja yhteiseen tekemiseen ja ottamaan vastuuta. Hyvä käynnistyskokous, säännöllinen yhteydenpito, on-line-kokoukset sekä jat-kuva etenemisen seuranta ja palaute pitävät osanottajat tietoisina projektin tavoitteista.

Jo suunnitteluvaiheessa tasaisesti jaetut vastuut motivoivat toimijoita. Kunkin toimijan on myös päästävä tasapuolisesti esittämään tuloksiaan ja saatava palautetta työstään. Arviointi ja positiivinen palaute pitävät työs-kentelymotivaatiota yllä. Erityisesti verkkoympäristöissä on vastuuhenki-löiden oltava jatkuvasti aktiivisia. Pitkät tauot ja vastaamattomat viestit vähentävät sitoutumista.

Luottamus asiantuntijuuteen, toisten työn kunnioitus ja oman työn uskot-tavuus lisäävät kaikkien osapuolten sitoutumista. Tehokas tiedonkulku on myös merkittävä edellytys sitoutumiselle.

4.5 arviointi

Arviointia tehdään heti projektin alusta lähtien. Palautetta kootaan eri toimijoilta ja siltä kohderyhmältä, jolle hanke on suunnattu. Projekti-suunnitelman työpakettien yhteydessä on hyvä kuvata myös kunkin osion arvioin titavat.

Laadunarviointia voi tehdä jo etukäteen välttämällä yleisimpiä epäon-nistumisen syitä:• epäselväprojektintavoitteidentailaajuudenmäärittely• heikkoosatavoitteidenseuranta• toimijoidenerilaistatoimintakulttuuriaeioleymmärretty• kohderyhmänjäseniäeiolemukanasuunnittelussa• projektieioleyhteydessäomanoppilaitoksenkehittämiseen• johdontukipuuttuu• riittämätöntaiosaamatonprojektinjohto• riittämätönvuorovaikutus• kokemattomuusprojektityöskentelyssä• eioletukiverkostoaomassatyöyhteisössä• kielitaidottomuus• raportointitaitojatulostenyhteenvetotaitopuutteellista• käytössäontyömenetelmiäjateknologioita,joitaeiosatakäyttää.

42


Mieti oman projektisi kannalta, miten vältät näitä ongelmia. Tarkista myös projektisuunnitelmasta, onko kutakin ongelmakohtaa käsitelty ja mietitty toimenpiteet pulmatilanteiden varalle.

4.6 Projektin päättäminen

Projektin päättäminen on yhtä tärkeä vaihe kuin aloitus. Päätöskokoukses-sa arvioidaan tuloksia, jaetaan kiitosta ja tunnustusta kaikille osallistujille ja tehdään suunnitelmia uusista projekteista. On tärkeää jakaa kokemukset myös kollegoille ja sidosryhmille.

On huomaavaista kumppaneita kohtaan myös juhlistaa soveltuvin muo-doin yhteisiä kokemuksia ja aikaansaannoksia. Projektin alussa voi olla vaikeaa sitouttaa osallistujia, projektin päättyessä taas voi olla vaikeaa ir-rottautua hankkeesta. Juhliminen auttaa irrottautumaan ja viestii siitä, että ollaan valmiita etenemään uusiin haasteisiin. Projektin tulokset voidaan esitellä vaikkapa koulun yhteisessä juhlassa.

Loppuyhteenveto vapauttaa projektin vetäjän tehtävistään. Loppuraport-tiin tehdään myös itsearviointi projektissa onnistumisesta ja mahdollisista kehitettävistä asioista. Kehitettävät kohdat voivat olla lähtökohta uudelle projektille. Onnistumiset ja opitut asiat ovat saavutettuja tavoitteita eli ratkaisuja alkuperäiseen ongelmaan. Projekti oli aito projekti, jos löysit ongelmaan ratkaisun ja opit uusia toimintatapoja joita voit hyödyntää jat-kossa. Tämän todettuasi voit hyvillä mielin lopettaa projektin sovittuna aikana.

4.7 Projektimaista työskentelyä eTwinningissä

Toteutetuissa eTwinning-projekteissa on harjoiteltu ja sovellettu projek-tikäytänteitä joko tietoisesti tai ”näppituntumalta”. Hyviä projektityön aineksia löytyy useistakin hankkeista – seuraavassa muutamia esimerkkejä hyvistä käytännöistä.

Aleksanteri Kenan (Kitisenrannan) koulun kaksivuotisessa projektissa Exchange on the cinema lähdettiin liikkeelle selkeistä tavoitteista. Kan-sainvälisen hankkeen avulla haluttiin saada uusia näkökulmia mediakas-vatuksen opetukseen. Haluttiin myös oppia itsensä ilmaisua vieraalla kie-lellä. Projekti oli kiinteästi integroitu opetussuunnitelmaan. Hankkeeseen sitoutettiin oman koulun toimijoita laajemminkin. Projekti suunniteltiin ja aikataulutettiin yhdessä opettajien kanssa, ja mukaan otettiin matkan varrella vähitellen koko koulu. Toimijat sitoutettiin erilaisilla työskente-lymenetelmillä projektin tavoitteiden toteuttamiseen. Erityisesti aloitus-

43


vaiheessa annettiin aikaa tutustumiseen, jolloin syntyi luottamuksellinen työilmapiiri. Näin saatiin osallistujat toteuttamaan omat osuutensa projek-tin aikana. Opiskelijoilla oli projektissa selvät vastuut, ja muiden taitojen ohella he oppivat projektityöskentelyä. Muiden opettajien, opiskelijoiden ja vanhempien mukaan ottaminen varmisti tulosten levittämisen ja pro-jektissa opittujen asioiden käytön myös jatkossa normaalissa toiminnassa.

Viialan keskuskoulun kaksivuotisessa projektissa An Art Project About Environment oli projektin tavoitteet integroitu selkeästi opetussuunni-telman tavoitteisiin. Projekti suunniteltiin ja aikataulutettiin yhteistyös-sä osallistuvien opettajien kanssa. Työt oli selkeästi ositettu kuukausittain tapahtuvien oppimistehtävien kautta. Opiskelijoilla oli selkeät tavoitteet kustakin oppimistehtävästä, ja näin he olivat itse vastuussa kunkin osuu-den toteuttamisesta. Projektin tuloksia arvioitiin koko ajan hyödyntämällä eTwinning-väliraportointia, jonne kirjattiin projektin edistyminen. Näin nähtiin kuinka eri ryhmät edistyvät. Opettajat kustakin maasta laativat lukukauden lopussa omat arvionsa, ja projektin lopussa koottiin yhteinen arviointiraportti. Koko prosessin ajan jatkunut vertaisarviointi antoi pro-jektille ”potkua”.

Ohkolan koulun noin vuoden mittaisessa projektissa Fingerm – the fish todettiin, että projektin alkusuunnitteluun kannattaa panostaa aikaa ja ta-voitteiden asettaminen on tärkeää. Suunnittelussa aikataulutuksen osuus on tärkeä ja varsinaisen työskentelyyn varattavan ajan lisäksi on myös va-rattava aikaa yhteydenpitoon kumppaneiden kanssa. Erityisesti alkuvai-heessa yhteydenpitoon ja on oltava riittävästi aikaa. Oppimistehtävien selkeä osittaminen auttoi tavoitteisiin pääsemistä. Työskentelymenetelmät ja työkalut on valittava toimintaa tukevaksi. Ohkolan koulu perusti pro-jektille kotisivut, jonne myös yhteistyökumppaneilla oli pääsy. Projektin tuloksia levitettiin järjestämällä koko koululle mahdollisuus tulla katso-maan tuotoksia.

Havukosken koulun projekti Climatic changes and its consequences for ones own country vaati paljon suunnittelua, koska hanke kesti kolme vuotta ja osanottajia oli monista maista. Ensimmäinen vuosi käytettiinkin projektin suunnitteluun. Suunnittelun teki haastavammaksi myös se, että yhteistyökumppanit eivät tavanneet toisiaan kasvokkain, vaan koko suun-nittelu tehtiin erilaisia tietoja viestintätekniikan välineitä hyödyntäen. Projektin teemana oli ympäristökasvatus, mutta sisältöjä toteutettiin myös esim. vieraiden kielten tunnilla. Suunnittelu vaati näin opettajien välistä yhteistyötä myös omassa koulussa ja lisäksi eri kulttuureista tulevien opet-tajien ajattelun ymmärtämystä. Hyvä suunnittelu todettiin kullan arvoi-seksi. Tavoitteet integroitiin opetussuunnitelman tavoitteisiin; tähän käy-tettiinkin paljon yhteistä keskusteluaikaa, koska eri maissa opetussuunni-telmat eroavat. Oli myös eriäviä käsityksiä siitä, miten syvälle aihealueisiin

44


oppimistehtävien kautta mennään. Oppimistehtävien avulla työ ositettiin ja samalla suunniteltiin yhteiset työskentelyn muodot. Opiskelijat työs-kentelivät suunnitelman mukaan kansallisissa ja kansainvälisissä ryhmissä tuot taen oman osuutensa käyttämällä tietoja viestintätekniikkaa moni-puolisesti ja tapaamalla virtuaalisesti kerran kuussa. Kaikkien työt sekä opettajien palaute oli nähtävillä verkon kautta. Näin jatkuva toiminnan arviointi oli rakennettu sisään hankkeen toteutukseen.

45

Mistä on hyvä hanke tehty?5Mia Sandvik, Ella Kiesi, Paula Mattila, Yrjö Hyötyniemi

5.1 Monenlaista laatua

Kysymykseen, mikä on tunnusomaista hyvälle eTwinning-yhteistyölle, ei ole yksiselitteistä vastausta. eTwinningissä on laaja kirjo onnistuneita kouluprojekteja, jotka ovat kaikki erilaisia, riippuen opettajista, oppilaista, kouluasteesta, koulumuodosta, oppiaineista, verkkotyökaluista, hankkeen kestosta ja lähestymistavasta jne.

eTwinningissä on kuitenkin tiettyjä elementtejä, joita projektihallinnossa pidetään tärkeinä etenkin niille opettajille, jotka pyrkivät tiettyihin laatu-tavoitteisiin ja haluavat että heidän hankkeestaan tehdään arviointi esimer-kiksi Laatumerkin hakemista tai eTwinningin eurooppalaiseen kilpailuun osallistumista varten. Näitä elementtejä selostetaan tässä luvussa. Ne liit-tyvät mm. siihen, miten hanke on integroitu opetussuunnitelmaan, miten yhteistyö on järjestetty sekä oman koulun sisällä että kumppanuuskoulun kanssa ja miten tietoja viestintätekniikkaa hyödynnetään tarkoituksen-mukaisesti.

46


5.2 Käytännön vinkkejä

On myös eräitä käytännön näkökohtia, jotka on syytä ottaa huomioon eurooppalaisessa kouluyhteistyössä ja joista on puhuttu aikaisemmissa luvuissa. Kun ne ovat kohdallaan, saattaa yhteistyö sujua helpommin. eTwinningin toimintavuosien aikana on saatu runsaasti hyviä neuvoja osallistujilta, jotka ovat ehtineet kunnostautua projektitoiminnassa. Seu-raavassa muutamia niistä.

Sinun ei tarvitse olla huippuasiantuntija. Opettajana sinun ei tarvitse olla projektityön tai tietoteknologian asiantuntija voidaksesi viedä eTwinning-hanketta eteenpäin. Eräs eTwinning-ohjelman kuningasajatus onkin, että opettajat voivat lähteä liikkeelle pienimuotoisesti ja edetä omaan tahtiinsa. Hyvä neuvo vasta-alkajalle on aloittaa pienestä, koska projektia voidaan aina laajentaa, tai myöhemmin voidaan aloittaa isompi projekti. Pyydä neuvoa kokeneemmalta kollegalta, projektikumppanilta tai vaikka oppi-lailta, jos olet epävarma esimerkiksi jonkin verkkotyökalun käytöstä. Ku-ten kokenut ruotsalainen eTwinning-opettaja totesi: ”Opettajan ei enää tarvitse olla luokan paras. On pelkästään hyväksi, jos oppilaiden taitoja arvostetaan ja niitä hyödynnetään opetuksessa.” Voit vallan hyvin kääntyä myös eTwinning-tukipisteen puoleen.

Suunnittele huolella, tutustu kumppaneihisi. Suunnittelu vie usein ole-tettua enemmän aikaa. Varaa aikaa myös yhteistyökumppaneihin tutus-tumiseen. Molemminpuolinen luottamus on tärkeää. Muista myös, että Euroopassakin voi olla kulttuurieroja.

Aikataulut. Tee projektille realistiset aikataulut. Tarkista myös toisen kou-lun tai muiden koulujen loma-ajat. Niissä saattaa olla suuria eroja jopa Pohjoismaiden kesken. Jos huomaat, ettet pysty noudattamaan aikataulua, ilmoita asiasta heti yhteistyökumppaneillesi.

Netiketti. Vastaa sähköpostiviesteihin – myös eTwinning-portaalin sähkö-postityökalulla. Tutustu koulusi tietoturvakäytäntöön. Muista myös pyy-tää vanhempien lupa ennen kuin julkaiset oppilaiden kuvia tai videopätkiä netissä.

Sitouta osapuolet. Tärkeimpiä projektin osapuolia ovat oppilaat. Anna heille riittävän haastavia tehtäviä ja mielellään myös vastuuta projektista tai sen osasta, ikäkaudesta riippuen. Näin motivoit oppilaita ja saat heidät sitoutumaan projektiin. Sitouta opettajakollegasi työskentelemällä yli op-piainerajojen, ota myös oppilaiden vanhemmat mukaan.

47

Mistä on hyvä hanke tehty?

Myös pieleen mennyt projekti voi olla hyödyksi. Pieleen menevä projekti ei välttämättä ole epäonnistunut projekti. Mehän opimme virheistämme. Jos projekti näyttää menevän hakoteille, se saattaa silti tuottaa enemmän positiivisia yllätyksiä kuin projekti, jossa on niukalti liikkumavaraa. Ta-voitteita ja työskentelytapoja voi aina korjata myös kesken projektin.

Lähde ennakkoluulottomasti mukaan. Kansainvälinen kouluyhteistyö antaa opettajille tilaisuuden oppia paljon uutta niin pedagogiikan, tietoja viestintätekniikan, kielten kuin Eurooppa-tietouden alueilla, puhumatta-kaan omista oppiaineista. Se on elinikäistä oppimista mitä suurimmassa määrin.

5.3 Opetussuunnitelma ohjaa

eTwinning-hankkeen ei tule olla lisäkuormana opettajien työtaakassa, vaan yksi väline, jolla toteutetaan normaalia oman maan opetussuunnitelmaa. Projektin sisältö määräytyy opetussuunnitelman mukaisesti. Onnistunees-sa hankkeessa voidaan toteuttaa muitakin kuin sisällöllisiä opetussuunni-telman tavoitteita.

Voimassa olevat opetussuunnitelman perusteet edellyttävät monipuolisten työtapojen hyödyntämistä oppilaan oppimisen tueksi ja oppimishalujen virittämiseksi. Valittujen työtapojen edellytetään myös edistävän tietoja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Opetuksen eheyttämiseksi laadi-tuissa aihe- tai teemakokonaisuuksissa korostuvat suomalaisen ja euroop-palaisen kulttuuri-identiteetin kehittyminen sekä kulttuurien välisen vuo-rovaikutuksen ja kansainvälisyyden ymmärtäminen.

Onnistunut eTwinning-projekti voi olla oppilaalle ensi askel opeteltaessa kansainvälistä vuorovaikutusta. Samalla se tutustuttaa tietoteknisten väli-neiden monipuoliseen käyttöön. Me suomalaiset pystymme harvoin käyt-tämään omaa kieltämme yhteistyössä muiden maiden kansalaisten kanssa. Vaatimatonkin eTwinning-projekti osoittaa oppilaille myös vieraiden kiel-ten ja toisen kotimaisen kielen opiskelun merkityksen ja luo mahdollisuu-den hyödyntää vähäistäkin kielitaitoa aidoissa kontakteissa.

Parhaimmillaan aihekokonaisuuksien tavoitteet toteutuvat integroituina eri oppiaineisiin. Siksi myös eTwinning-projekteja voi ja kannattaa toteut-taa lähes missä tahansa oppiaineessa. Nykyiset opetussuunnitelman pe-rusteet perustustuvat oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi. Sitä kautta syntyy kulttuurista osallisuutta ja uusia, pysyviä oppimis- ja työs-kentelytapoja.

48


eTwinning-yhteistyö lähtee usein liikkeelle melko pienimuotoisena yhte-ydenpitona ja kulttuuritiedon vaihtona kumppanuuskoulun kanssa. Se toimii yhtä hyvin haastavana yhteisöllisenä tiedonrakennusrakennus- ja oppimisprojektina, johon kansainväliset kumppanit tuovat uutta näke-mystä ja antavat oman panoksensa – kuten aidoissa yhteistyötilanteissa työelämässäkin.

5.4 Kansainvälisessä seurassa

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Elinikäisen oppimisen toimin-taohjelman perustamisesta kytkee ohjelman ns. Lissabonin sopimukseen vuodelta 2000. Silloin Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi, että Euroo-pan unionista tulee maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamista-lous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tavoit-teet ovat kovat. eTwinning tarjoaa ruohonjuuritason toimijoiden käteen sopivan ja houkuttelevan työkalun, jossa ei ole byrokratiaa ja joka on pien-ten ihmisten ulottuvilla.

Vuoden 2011 lopulla työkaluun on tarttunut jo yli 145 000 koulua. EU on löytänyt merkittävän tavan lähentää kansalaisiaan. Mitä ajattelevat pa-rinkymmenen vuoden päästä ne nuoret päättäjät, jotka nyt opettelevat kansainvälistä yhteistyötä luontevasti kotiluokissaan chattailemalla ja opis-kelemalla yhdessä Euroopan eri puolilla asuvien ikätovereidensa kanssa? 145 000 koulua – se on ehkä 1 450 000 tai jopa 14 500 000 oppilasta – hyviä muistijälkiä täytyy siis jäädä paljon!

Ohjelmaan voivat tällä hetkellä ottaa virallisesti osaa kaikki EU-maat sekä Islanti, Norja, Kroatia, Turkki ja Sveitsi. EU:n ehdokasmaat eivät voi osal-listua. On tärkeää huomata, että avoimeen verkostoon voi kuitenkin tulla mukaan myös EU:n ulkopuolisten maiden kouluja. Niillä voi olla arvokas osansa eTwinning-yhteistyössä. Tärkeää on mielekäs yhdessä tekeminen. Maailmaa uhkaaviin moniin häiriöihin voidaan vaikuttaa vain yli rajojen tapahtuvassa yhteistyössä. Internetin yleismaailmallisuus tukee tätä kehi-tystä. Vuorovaikutusta helpottaa, kun englanti muuntuu vauhdilla glo-baaliksi lingua francaksi. Ei kuitenkaan kannata jäädä väkisin englannin loukkoon. Oppijat voivat harjoitella myös muita isoja eurooppalaisia kie-liä kuten ranskaa, espanjaa tai italiaa muiden opiskelijoiden kanssa. Myös pohjoismainen yhteistyö motivoi ruotsin käyttämiseen projektikielenä.

Usein kysytään, voiko esimerkiksi Venäjältä tulla kouluja mukaan eTwin-ning-yhteistyöhön. Suomalaiset koulut tekevät paljon yhteistyötä Venäjän koulujen kanssa, jotka on varustettu useimmiten jo erinomaisin digitaali-sin työvälinein. eTwinning voisi olla vaivaton silta itänaapuriin, koska se

49


on edullinen, byrokratiaton ja helppokäyttöinen. Venäläinen näkökulma olisi arvokas lisä erilaisiin kansainvälisiin projekteihin. Venäläisiä kouluja voi osallistua eTwinning-projekteihin ns. hiljaisina partnereina, jotka eivät rekisteröidy vaan jotka kutsutaan mukaan projektikumppaneiksi. Näillä kumppaneilla on samanlaiset mahdollisuudet osallistua täysipainoisesti projektityöhön kuin alkuperäisillä jäsenilläkin. On kuitenkin huomioita-va, että tämä kumppani ei ole mukana lähetettäessä ehdotus esimerkiksi eurooppalaiseen kilpailuun.

Opettaja, joka käyttää eTwinningiä, tekee luontevasti työtä eurooppalai-suuden hyväksi tuomalla kahden tai useamman Euroopan maan oppilaita ja opettajia yhteisen projektin pariin. Se on arkista koulutyötä euroop-palaisittain. Voi myös pohtia ja määritellä yhdessä, mitä eurooppalaisuus on. Mitä se on osallistujien kouluissa ja kotimaissa, ja tuleeko osallistujien eurooppalaisuuteen uusia merkityksiä projektin kautta? Analyysia voidaan viedä syvemmällekin ja ottaa esille oman, pienenkin projektin kytkök-set vaikkapa Lissabonin strategiaan. Itse projektin ei kuitenkaan tarvitse keskittyä eurooppalaisuuden pohtimiseen jotta se olisi osa eurooppalais-ta ulottuvuutta. Samalla voidaan työstää opetussuunnitelmien aihekoko-naisuuksia: ’osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys’ tai ’vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta’ ovat yhtä hyvin suomalaisen opetussuunnitelman aihekokonaisuuksia kuin avaimia EU:n yhteisiin ta-voitteisiin.

5.5 Yhteisvoimin yhteisiin tavoitteisiin

eTwinning tarjoaa mahdollisuuden uudenlaiseen projektiyhteistyöhön, joka siirtää vastuuta omasta oppimisesta oppijoille, mutta antaa heille myös onnistumisen elämyksiä ja vapautta toimia omien vahvuuksien pa-rissa sekä mahdollisuuden opettaa kumppaneita ja oppia muilta.

Luvussa 3 on puhuttu yhteisöllisen oppimisen toteuttamisesta. Se toivot-tavasti onkin eTwinning-projektien keskeinen piirre ja oppijat toimivat yhteistyössä kumppaneidensa kanssa. Vaarana kansainvälisissä projekteis-sa on näet usein se, että oppijat työskentelevät erillisten tehtävien parissa omissa luokissaan, lähettävät työnsä kumppaneilleen, ja projekti loppuu siihen kun toisten töitä joko luetaan tai ei. Tällöin projektityöskentely ei lopulta tuo opetukseen paljoakaan uutta.

Kuten luvun 3 ”Yhteisöllisyyden kehitysportaat” kuvaavat, aito yhteistyö eTwinningissä merkitsee työskentelyä kansainvälisissä pienryhmissä, jossa jokaisella toimijalla on vastuu projektin menestymisestä. Jokainen projekti voidaan toteuttaa eri menetelmin ja välinein, mutta kaikissa niissä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että kumppanukset osallistuvat työskentelyyn yhtäläisellä panoksella.

50


Yhteistyö merkitsee yhteisesti asetettuja tavoitteita ja aikataulua. Pedago-giset tavoitteet projektille on hyvä asettaa heti projektin alussa. Aikataulun laatiminen taas merkitsee projektin vaiheistamista: oli projekti lyhyt- tai pitkäkestoinen, on hyvä sopia etenemisvaiheista yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Yhteinen tavoite ei välttämättä tarkoita samoja työtapoja. Projektin sisällä voidaan sopia, että esimerkiksi oppijat löytävät itse sopi-van tavan tuottaa tietoa. Yhteistyön ei tarvitse myöskään merkitä yhtäläi-siä pedagogisia tavoitteita: kansainvälisessä projektissa on tärkeää, että sitä voidaan toteuttaa vaivattomasti kaikkien maiden opetussuunnitelmien ta-voitteiden mukaisesti. Monta oppiainetta sisältävä projekti voidaan myös toteuttaa niin, että eri ryhmät käsittelevät samaa aihetta eri näkökulmasta. Esimerkiksi kansallisia juhlapäiviä ja perinteitä voidaan käsitellä uskonnon tai historian näkökulmasta, tai ilmaston lämpenemistä voidaan tutkia eri luonnontieteiden tunneilla. Kun lopputulos on yhteinen, opettavat mo-lemmat ryhmät toisiaan ja samalla on tuotettu yhteistä oppimateriaalia myös vastaisen varalle. Aito eTwinning-yhteistyö merkitsee yhteisten ta-voitteiden toteuttamista yhteisöllisin keinoin.

5.6 Koko koulu mukaan

Koulun kansainvälistä toimintaa lähdetään usein toteuttamaan pidempiä pohtimatta. Kansainvälisyyttähän pitää aikaansa seuraavalla koululla olla. Paine toimintaan kanavoituu helposti matkoiksi, jotka koulun kielitaitoi-sin opettaja tai pari ulospäin suuntautuneinta opettaja ottaa junaillakseen. Näin työ kasautuu muutamien harteille ja koulun budjettikin kuormittuu – varsinkin, jos toiminta painottuu matkoihin joiden kohteet sijaitsevat kaukana.

Miten toteuttaa monipuolista kansainvälistä toimintaa niin, että mahdol-lisimman moni on mukana ja resurssitkin riittävät? Ennen kuin suunni-tellaan kumppanuuskohteita tai toimintamuotoja, on syytä pohtia myös yhteisesti opettajanhuoneessa, vanhempainilloissa ja tietenkin oppilaskun-nan kanssa, mitä oman koulun kansainvälisyys oikein on. Kouluviraston-kin kanssa on syytä pitää palaveria ja kysyä:

• Kuka tarvitseekoulummekansainvälisyyttä?Oppilasosaamiseensa,elinkeinoelämä saadakseen hyviä työntekijöitä, vai maailma saadak-seen kestävän tulevaisuuden rakentajia?

• Miksi sitä tehdään? Oppilaan hyväksi, elinkeinoelämää elvyttääk-semme vai maailmaa parantaaksemme?

Kun taustat ja tavoitteet ovat selvillä, voidaan sopia keinoista ja työnjaosta, jälleen yhteisesti. Samalla muistettakoon, että kansainvälisyys on – suoma-

51


laista koulua normittavien opetussuunnitelmienkin perusteella – kaikkien opiskelijoiden oikeus. Mutta kaikkia ei voida viedä ulkomaille kansainvä-lisyyteen.

Keinoja ja työnjakoa suunniteltaessa on hyvä tiedostaa, että kansainvä-lisyydessä on monta tasoa. Kullakin tasolla on oma keinovalikoimansa. Oheisen tasojaottelun mukaan voidaan hahmotella, kuinka ja kuka pääsee mukaan erityyppiseen kansainvälisyyteen ja minkälaista yhteistyötä pitää olla valmis hyödyntämään. On selvää, että kussakin tasossa on myös toisen tason piirteitä, mutta osallistujien määrä erottanee ne selvästi toisistaan. Asenteiden tasolla ovat kaikki mukana, liikkuvuuden tasolle ponnistaa koulumuodosta riippuenkin vain muutama prosentti osallistujista.

KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN TASOT

Liikkuvuus

Kansallinen kansainvälisyys

Kotikansainvälisyys

Kansainvälisyys asenteina,uskalluksena, ymmärryksenä

Ylikansallinen, usein EU-ohjelmia

Koulutuksen järjestäjät, isot hankkeet

Koulut

Yksilö, meidän luokkaPa

ula M

attila

, KL,

Opetu

shallit

us

Kuva 3. Kansainvälisyyden tasot

Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan niitä keinoja, joita voidaan toteuttaa oman koulun tilassa ja lähiympäristössä, avaamalla silmät ja korvat läsnä olevalla kansainvälisyydelle. Harvassa koulussa on enää luokkaa, jossa ei olisi maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Ei liene yhtään kuntaa, jossa ei olisi kansainvälisesti, jopa globaalisti toimivia yrityksiä.

Suomen kaikilla kouluilla on käytettävissään internet, useimmilla myös laajakaistayhteys. Kotikansainvälisyyden työkaluna eTwinning avaa tien kansainvälisyyteen omasta pulpetista. Mutta ennen kuin kaikkien ulottu-villa olevaa kotikansainvälisyyttäkään kannattaa ottaa haltuun, pitää sopia, miksi, kenelle ja kenen kanssa siihen lähdetään. Siis sovitaan kansainväli-syyden ja sitä tukevan yhteistyön periaatteista.

52


Opettajainhuone voi päättää työnjaosta ja toiminnan luonteesta opetus-suunnitelman näkökulmasta. Oppilaskunta ja oma luokka tietävät, mikä nuorta maailmalla kiinnostaa ja miten sosiaalista mediaa kannattaa käyt-tää. Kouluvirasto osaa sanoa, missä olisi kunnan kannalta kiinnostavia kumppanuuskouluja ja onko kunnalla resursseja muuhunkin kuin virtu-aaliyhteistyöhön. Huoltajat taas tietävät, mikä olisi tärkeää heidän lastensa kansainväliselle kehitykselle. Työnjaosta sovittaessa kannattaa muistaa, että eTwinning toimii vailla EU-hankkeille tyypillistä haku- ja raportointiby-rokratiaa. Voimavaroja jää enemmän kehittämiselle ja yhteistyölle.

Kansainvälisyyden eri tasojen tuntemisen ja hyödyntämisen myötä syntyy tarve tutkia erilaisia rahoituslähteitä. OPH ja CIMO ovat koonneet niitä yksiin kansiin. Oppaan nimi on Osaanko, uskallanko? Totta kai!Se löytyy myös osoitteesta: http://www.oph.fi/download/46474_opas_koulujen_kansainvalistamiseen.pdf.

5.7 Uutta luovasti

eTwinningin käytössä innovatiivisuudella ja luovuudella on keskeinen merkitys. Periaatteessa jokainen projekti haastaa niin opettajan kuin op-pilaat – kunkin osaamisensa mukaan – soveltamaan perinteistä opetusta ja oppimista kansainväliseen ja digitaaliseen ympäristöön. Tässä uudessa maailmassa ei kannata vain pysytellä mukana; sen tarjoamista mahdolli-suuksista saa eniten irti, kun ennakkoluulottomasti etsii uusia, innovatii-visia opetuksen muotoja.

Liikunnanopettaja voi järjestää maidenväliset reaaliaikaiset juoksukilpai lut, kielenopettaja voi perehdyttää oppilaat yhteisen kielen murteen tai puhekielen mahdollisuuksiin ja fysiikanopettaja voi työskennellä eri mai-den oppilaiden kanssa yhdessä tutkimuslaitoksen kanssa.

Keskeistä on myös luova ote. Sen aina tarvitse ole taiteellista irrottautumis-ta perinteistä, pikemminkin arkisten asioiden näkemistä uudella tavalla.

Innovatiivisuus ei tarkoita korkealla lentäviä, suuria keksintöjä. Myös arki-nen työ tehtynä uudella, kekseliäällä ja tutut tavoitteet paremmin toteut-tavalla tavalla on luovuutta. Jo uudenlainen ympäristö kannustaa luovuu-teen, miettimään miten tavoitteet saavutetaan ja ehkä ylitetäänkin verkko-ympäristössä, yhteistyössä erikielisen opettajan ja oppilaiden kanssa.

Luovuuteen sisältyy aina selkeä tavoitteen asettaminen ja hankkeelta odo-tettujen tulosten pohtiminen. Juuri suunnitteluvaihe on sen vuoksi keskei-nen kohta uusien ratkaisujen pohtimiselle. Jo siinä vaiheessa, kun kuvailet kumppaninhaussa odotuksiasi projektilta, ratkaiset millaisen kumppanin

http://www.oph.fi/download/46474_opas_koulujen_kansainvalistamiseen.pdf

http://www.oph.fi/download/46474_opas_koulujen_kansainvalistamiseen.pdf

53


löydät. Sen jälkeen tavoitteiden saavuttaminen on paljon helpompaa. Liian vaativien tavoitteiden asettaminen ei kuitenkaan ole hyödyllistä. Jos toteutus jää kauas suunnitellusta, into voi nopeasti laantua.

Luovuus on vaikea alue, eikä jokainen aina siihen ennätä paneutua. Tun-netustihan luovuudesta vain prosentti on inspiraatiota ja loppu raakaa työtä. Mutta innovatiivisuuteen, oman työn kehittämiseen aina vain pa-remmaksi on jokaisella koko ajan mahdollisuus. Mielekäs työ suorastaan vaatii innovoimaan.

5.8 Tieto- ja viestintätekniikka hyödyllisessä käytössä

Vaikka eTwinning on verkkopohjainen ohjelma, tietoja viestintäteknii-kan ei tarvitse olla pääosassa. Siksi opettajan ei tarvitse olla kokenut uuden opetusteknologian käyttäjä – monet opettajat ovatkin kertoneet taitojensa kehittyneen oppilaiden taitojen mukana. Opettajat oppivat myös kump-paneiltaan: eTwinning-yhteisössä on helppo löytää pidemmälle edistynyt kumppani, joka voi aluksi olla päävastuussa välineiden käytöstä. Samoin yhteistyötä voidaan tehdä koulun sisällä: projektissa voi olla mukana useam pi opettaja, joilla on kokemusta erilaisista menetelmistä ja välineis-tä.

Kaikkien hienouksien käyttäminen ei merkitse automaattisesti erinomais-ta projektia. Huomion pitäisikin kiinnittyä oikeiden työvälineiden valin-taan. Eri tehtäviin ja tavoitteisiin löytyy oma välineensä, joita esitellään tarkemmin luvussa 6. Projektia suunniteltaessa myös välineiden valintaan on syytä kiinnittää huomiota ja valita ne, jotka parhaiten sopivat tavoit-teisiin. Onko tarkoituksena löytää julkaisuväline, kommunikointiväline vai yhteisöllinen työkalu? Halutaanko mukaan liittää sosiaalisen verkon mukanaan tuomia kirjainmerkkipalveluita ja rakentaa yhteisöjä?

Edellisissä luvuissa on puhuttu yhteisöllisestä toiminnasta. Myös opetus-suunnitelman tavoitteisiin kuuluu ryhmässä toimimisen taito. Tieto- ja viestintätekniikka helpottaa ennen kaikkea kommunikointia kansainväli-sissä projekteissa, joissa ryhmän jäsenet eivät voi olla kasvokkain tekemi-sissä: oppijat voivat olla yhteydessä sähköpostitse, mutta myös erilaisilla salasanoin suojatuilla foorumeilla sekä reaaliaikaisesti chatissä.

Sisällön oppimisen lisäksi eTwinning-yhteistyö tukee esimerkiksi vieraan kielen oppimisen tavoitteita ja ohjaa oppijat tekemään yhteistyötä verkon välityksellä. Web 2.0 -työkalut ovat tarjolla tiedon yhteisölliseen rakenta-miseen – esimerkiksi wikien avulla oppijat voivat kommentoida ja muo-kata toistensa tekstejä. Niiden lisäksi erilaiset tussitaulut ja wideboardit mahdollistavat yhden dokumentin jakamisen kaikissa projektin luokissa

54


samanaikaisesti– oppilaiden ei siis tarvitse luoda loputtomia word-tiedos-toja ja lähettää niitä toisilleen, vaan luokat voivat yhdessä työstää samaa dokumenttia.

Tvt-välineiden käyttö ei tietenkään edellytä kansainvälistä projektia. Mut-ta kommunikointi verkossa samassa luokkahuoneessa työskentelevien op-pijoiden kesken on helposti teennäistä. eTwinning tekee foorumien raken-tamisesta ja keskusteluista entistä mielekkäämpää.

Verkko mahdollistaa myös töiden julkaisemisen erilaisissa muodoissa. Pod castien avulla voidaan jakaa äänitiedostoja, blogeissa ja verkkolehdissä voidaan julkaista tekstejä ja mielipidekirjoituksia, valokuvagalleriat mah-dollistavat visuaalisten tulosten julkaisemisen ja jakamisen.

Verkko tarjoaa myös oivan tallennuspaikan töille. Kaikki verkkoon talletet-tu materiaali on jatkossakin kaikkien luettavissa. Näin yhteisesti tuotettu materiaali on myöhemminkin sekä oppijoiden että opettajan käytettävissä. Lisäksi kirjanmerkkipalvelut mahdollistavat kiinnostavien verkkosivujen jakamisen oman yhteisön sisällä. Näin projektissa mukana olevat opettajat voivat jakaa verkosta löytämäänsä opetusmateriaalia kaikkien käyttöön tai jakaa tietoa yhteisestä aiheesta.

Luvussa 6 on tarkemmin esitelty erilaisten työvälineiden käyttöä ja luvus-ta 8 löytyy esimerkkejä tvt-välineiden pedagogisesta käytöstä eTwinning-projekteissa.

5.9 Tavoitteellisesti tuloksiin

eTwinning-projektiin on hauska osallistua ja se antaa paljon opettajalle ja oppilaille. On mukava pitää yhteyttä uusiin tuttaviin vieraassa maassa ja oppia kieltä ja tietoja viestintätekniikkaa. Tätä kautta eTwinning-projekti tuottaa aina tulosta; vähintäänkin viestintävalmiuksien kehittymistä.

eTwinning-projekti tekee mahdolliseksi saavuttaa uudenlaisia hyötyjä ope-tuksessa. Projektia suunniteltaessa kannattaa etsiä sellaisia toteutusmuo-toja, jotka eivät pelkästään passiivisesti tue perinteistä oppimista vaan an-tavat mahdollisuuden kokonaan uuden oppimiselle niin opettajalle kuin oppilaille. Yhdessä tekeminen – ei aina edes yhtä aikaa tekeminen – on usein keskeinen osa uudenlaista oppimista eTwinningin avulla.

Opetussuunnitelmien tavoitteiden toteuttaminen on syytä pitää koko ajan mielessä: miten ne voisi saavuttaa tavanomaista paremmin tekemällä jotain yhdessä ulkomaisen partnerin kanssa. Oppilaita aktivoiva ote on tietysti myös tärkeä, samoin avoin, uutta etsivä mieli.

55


5.10 hyvä työ myös toisten tietoon

Hyvässä eTwinning-hankkeessa on aina ominaisuuksia, joita myös toiset voivat hyödyntää. Sen vuoksi projektin kokemukset ja tulokset on hyvä saattaa kaikkien ulottuville.

Läpinäkyvyys. On hyvä kuvata heti alusta alkaen lyhyesti ja selkeästi projektin tavoitteet. Ensimmäisen kerran tähän on mahdollisuus ja tarve silloin, kun projekti perustetaan eTwinning-sivustolle. Jo tässä vaiheessa voidaan ja pitääkin kuvata, mitä projektilla tavoitellaan ja miten tulokset suunnitellaan saavutettaviksi. Tätä kuvausta voidaan kehiteltynä käyttää hyväksi myös myöhemmin, kun haetaan projektille Laatuleimaa tai osal-listutaan kilpailuihin. Kuvaus auttaa arvioimaan ja kehittämään työtä ja mahdollistaa toisille työn kulun seuraamisen.

Myöhemmin, kun hanke etenee, projektista voidaan kertoa projektipäivä-kirjassa, josta kansallinen tukipiste näkee mihin suuntaan ollaan menossa. Myös toteutuksessa ilmenneet ongelmat voi kuvata täällä. Epäonnistumis-tenkin kuvauksista on hyötyä kun arvioidaan omaa työtä, raportoidaan ongelmista – ja kun halutaan varoittaa muita.

Siirrettävyys. Jokainen eTwinning-projekti on erilainen. Toiset voivat kui-tenkin aina hyötyä siitä, mitä olet tehnyt ja siksi on tärkeää, että hanke jo alun perin suunnitellaan sen mukaan, että toiset tietävät mitä ja miten olet tehnyt. Toimintatapasi voi antaa heille uusia ideoita tai he voivat jatkaa aloittamaasi työtä. Voit itsekin myöhemmin käyttää vanhaa projektia poh-jana uusiin omiin hankkeisiisi. Vinkit projektien konkreettisesta toteutuk-sesta auttavat minkä tahansa oppiaineen projektien suunnittelussa.

Jatkuvuus. Älä unohda tekemääsi hyvää työtä. Vie sitä eteenpäin ja uudista sitä, kun olet saanut hyviä tuloksia. Jos hanketta mielestäsi voi parantaa, jatka sitä entistä suuremmalla syyllä. Sinä itse ja oppilaat voitte kehittyä koko ajan eteenpäin. eTwinning-projektisi paranevat koko ajan ja pystyt viemään pedagogista osaamistasi eteenpäin.

56

17.11.2008 15.16TwinSpacen työkalut

Sivu 1 / 1http://www.etwinning.net/fi/pub/tools/twinspace_tools.htm

TYÖPÖYTÄSI

LOGIN

Unohditko salasanasi?

Tulosta tämä sivu suomi

Olet tässä: Kotisivu Työkalut TwinSpacen työkalut

TwinSpace ToolseTwinning-projektisi on hyväksytty ja olet innokas aloittamaan. Projekti-ideat ovat ehkä

selvillä, ja TwinSpacen avulla saat ne toteutettua.

TwinSpace on monikielinen työväline, joka on suunniteltu varta vasten eTwinning-projekteja varten. Sinä

päätät, millä tavalla hyödynnät TwinSpacen erilaisia työkaluja! Voit käyttää TwinSpacea kaikkeen projektisi

kommunikaatioon ja toimintaan, projektin tulosten esittelyyn, tai vaikkapa vain aineiston varastoimiseen.

Nähdäksesi mitä TwinSpacessa voi tehdä, selaa julkisia TwinSpaceja (coming soon).

Mikä on TwinSpace? Miksi käyttäisin sitä?

TwinSpace on virtuaalinen ”luokkahuone”, jossa eTwinning-kumppanuudet toteuttavat projektejaan.

eTwinningiä varten suunniteltuna se vastaa nimenomaan eTwinnaajien tarpeita. TwinSpace on:

Monikielinen: käyttöliittymä on käännetty 22:lle kielelle, joita eTwinningiin hyväksytyissä maissa puhutaan.Tämä tekee siitä helppokäyttöisemmän niin oppilaille kuin opettajillekin;

Turvallinen: TwinSpaceen pääsevät vain projektin ylläpitäjien (yleensä kumppanuuden perustaneetopettajat) kutsumat henkilöt, ja vain salasanalla. Oppilaat voivat siis työskennellä turvallisessaympäristössä ilman pelkoa tuntemattomiin ihmisiin tai epätoivottavaan sisältöön törmäämisestä;

Käyttäjäystävällinen: TwinSpace on tarkoitettu käyttäjille, jotka eivät ole tietokoneasiantuntijoita. Se onsuunniteltu yksinkertaiseksi ja helpoksi kenelle tahansa, jolla on perustietokonetaidot;

Projekti-orientoitunut: se on räätälöity täyttämään kaikki yhteistyöprojektin suunnitteluun,kommunikaatioon ja julkaisemiseen liittyvät tarpeet.

Kuinka sitä käytetään?

Ei ole yhtä oikeaa tapaa käyttää TwinSpacea; kumppanukset voivat käyttää sitä monella tavalla, esimerkiksi:

opettajanhuoneena, jossa opettajat keskustelevat ja valmistelevat toimintaa oppilaille

luokkahuoneena, johon opettajat kutsuvat oppilaansa työstämään projektia

portfoliona, johon kumppanukset kokoavat tärkeimmät dokumenttinsa, tuloksensa ja linkkinsä

näyttelyhuoneena, jossa projektin tulokset ovat yleisön nähtävillä (esim. julkistamalla TwinSpace)

Sinun ei tarvitse käyttää kaikkia TwinSpacen työkaluja. Voit valita ne, jotka sopivat tarpeisiisi ja oppilaidesi

taitoihin. Ennen kuin alat käyttää TwinSpacen työkaluja, sinun kannattaa kokeilla niitä ja oppia kuinka ne

toimivat. TwinSpacen käytöstä on tarjolla tarkat ohjeet. Ehdotamme tässä muutamia tapoja käyttää

TwinSpacea, mutta kokeile myös rohkeasti itse ja ole luova!

Säännöt ja netiketti – luo perussäännöt

Suunnittele – luo projektisuunnitelma

Kommunikoi – keskustele ryhmäsi kanssa

Tee yhteistyötä organisoidusti – hallitse työtäsi, kuviasi ja tiedostojasi

Jaa – kutsu muita mukaan ja julkista työtäsi

Web-editori: Katerina BavorovaJulkaistu: 28.08.2008Viimeksi muokattu: 03.10.2008

Myös...

TyökalutTyöpöydän työkalut

TwinSpacen työkalut

Muita työkaluja

Tulosta tämä sivu

Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto | Vastuuvapauslauseke | Ota yhteyttä | Tietoa tästä sivustosta

Hae

Käyttäjätunnus

••••••••

KOTISIVU

UUTISIA

INSPIRAATIOTA

TYÖKALUT

PALKINTOJA

APUA

YHTEYSTIEDOT

eTwinning-projektien t ietotekniset työväl ineet6

17.11.2008 15.16Moduulit

Sivu 1 / 1http://www.etwinning.net/fi/pub/inspiration/modules.htm

TYÖPÖYTÄSI

LOGIN

Unohditko salasanasi?

Tulosta tämä sivu suomi

Olet tässä: Kotisivu Inspiraatiota Moduulit

Moduulit- UUTTA!eTwinning-moduulit ovat lyhyitä harjoituksia, jotka voidaan sisällyttää mihin tahansa

eTwinning-projektiin, aiheesta riippumatta. Moduulit ovat hyvä tapa aloittaa projekti, tehdä

jotakin erilaista projektin keskellä, tai lopettaa projekti.

Rikotaan jäätä

Kuka on kuka?

Tavataan siellä!

Piirrä minut!

Löydetään ystävä!

Matemaattiset kansantarinat: mikä on suosikkisi?

Pisteitä ja laatikoita

Kuka olen?

Kulttuurillinen tiedostus

Löydä muistomerkit

Kaupunkimme

Ihannekaupunki

Miltä sinusta tuntuu?

Ostoskori: kokkaa aineksistani!

Walking pattern tour

Mitä syödään? - Ruoka ja syömistottumukset

Kevät tulee

Luovuus

Yhteinen konsertti

Kiinnostava tarina

Kiinnostava laulu!

Tulevaisuuden koulu

Tangram-haaste

Mitä tulee telkkarista? – Keskustelua TV:stä

Mitä uutta? – Puhutaan sanomalehdistä

Verkkotyökalujen käyttö

Nettihaut, aineenkirjoitus, kirjoittaminen verkkoon

Web-editori: Christina CrawleyJulkaistu: 18.09.2008Viimeksi muokattu: 14.11.2008

Myös...

InspiraatiotaPakkeja

Moduulit

Galleria

TwinSpace

Oppiaineet

Tulosta tämä sivu

Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto | Vastuuvapauslauseke | Ota yhteyttä | Tietoa tästä sivustosta

Hae

Käyttäjätunnus

••••••••

KOTISIVU

UUTISIA

INSPIRAATIOTA

TYÖKALUT

PALKINTOJA

APUA

YHTEYSTIEDOT

Verkosta löytyy kaikenlaisia välineitä viestimiseen, töiden julkaisemiseen ja jakamiseen. Oppimisalustat ovat niistä tutuimpia ja jo monen koulun käytössä. Vähän vieraampia ovat verkkolehdet, chatit, blogit ja wikit. Mikä niistä olisi viisainta valjastaa eTwinning-hankkeen käyttöön?

Kuten tässä oppaassa on edellä kerrottu, eTwinning-ohjelmassa tärkeää on kouluille ja oppilaitoksille annettava tuki. Se on muun muassa koulutus-ta ja neuvontaa, mutta ohjelma tarjoaa koulujen käyttöön myös ilmaisia, eTwinningin omia työkaluja, kuten opettajan työpöytä ja oppimisalusta TwinSpace monine välineineen. Lisäksi voidaan tietysti käyttää erilaisia yleisesti käytettyjä sosiaalisen median työkaluja, ja niitä onkin hyödynnet-ty menestyksekkäästi monissa yhteistyöhankkeissa.

Tässä luvussa esitellään eTwinning-työkaluja sekä muutamia muita väli-neitä eTwinning-portaalin tarjonnan ulkopuolelta.

57

eTwinning-pro jekt ien t ie totekniset työväl ineet

6.1 eTwinningin omat välineet

Internet on muuttunut eTwinning-ohjelman alkuvaiheista. Olemme siir-tyneet yksisuuntaisesta netistä sosiaalisempaan Web 2.0:aan, jossa käyttä-jät voivat itse osallistua tiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja jakamiseen. Kaikki tämä on heijastunut myös eTwinning-ohjelmaan, jonka koulupro-jekteissa käytetään yhä enemmän sosiaalisen median työkaluja.

Mia Sandvik, Yrjö Hyötyniemi

Opettajan työpöytä

eTwinningin omat välineet jakautuvat kolmeen osaan. Perustiedot (www.etwinning.net) on kaikille avoin. Se kertoo uutisia, antaa vihjeitä ja näyttää yleiskatsauksen eri maiden etwinnareihin. Ja tarjoaa tietysti mahdollisuu-den rekisteröityä. Työpöytä on rekisteröityneen opettajan oma suojattu alue ja TwinSpace perustetun projektin työskentelyalue.

Työpöydältä opettaja löytää kaikki toimintaa varten tarvittavat ominai-suudet ja paljon muutakin. Työpöydälle muut eivät pääse mutta sieltä on laaja näköala omaan työskentelyyn ja kumppanien verkostoon. Työpöytä on itse asiassa eTwinning-opettajien oma yhteisö. Työpöydällä voit tutus-tua muihin opettajiin, kommunikoida ja verkostoitua. Voit antaa toisille kommentteja heidän ideoistaan, esitellä omiasi ja seurata mitä muut teke-vät. Jos haluat hakea projektillesi tunnustusta, työpöydällä voit hakea sille kansallista laatumerkkiä.

Työpöydän etusivulta löydät uutisia, pääset osallistumaan keskusteluihin ja näet tulossa olevat oppimistapahtumat ja voit ilmoittautua niihin.

Alkuvaiheessa keskeisin ominaisuus varmastikin on kumppaninhaku ot-sikolla ”Löydä eTwinnaajia”. Siellä voi erilaisin hakukriteerein etsiä kiin-nostavia ja hyödyllisiä henkilöitä ja ehdottaa heille kumppanuutta, joka taas mahdollistaa keskustelut ja etenemisen yhteiseen projektiin. Mutta siellä voi myös etsiä kiinnostavia eri teemoihin keskittyviä foorumeita. Niillä voit kertoa muille projekti-ideoistasi ja kiinnostuksesi kohteista, jol-loin muut löytävät sinut helposti kumppanikseen. Tai voit itse hakea eri kriteereillä sopivia kumppaneita tai muuten vastata muiden eTwinnaajien viesteihin. Sama haku toimii myös Comenius-kumppanuuksissa. Ja jos todella haluat löytää kumppanin, on tietysti tärkeää jo omissa perustie-doissasi kertoa millaisesta yhteisestä hankkeesta olisit kiinnostunut ja millä kielellä haluat työskennellä. Hyväkään suomeksi laadittu kuvaus ei kerro mitään italialaiselle. On hyvä myös kertoa mitä aineita opetat ja minkä ikäisiä oppilaasi ovat.

www.etwinning.net

www.etwinning.net

58


Opettajainhuone taas on paikka, jossa voit keskustella tietystä aiheesta ra-jatun ajan. eTwinnaajat itse perustavat huoneet. Yksityisiä huoneita pää-sevät kaikki eTwinnaajat katsomaan, mutta vain kutsutut jäsenet voivat osallistua. Julkisissa huoneissa kaikki eTwinnaajat saavat osallistua keskus-teluun.

Resurssit ovat eTwinning-koulujen yhteinen tietokanta, josta löydät ideoi-ta ja opetusmateriaalia, ja voit myös lisätä sinne omiasi. Profiilissa voit kertoa itsestäsi, pitää päiväkirjaa muiden luettavaksi ja nähdä kontaktisi, projektisi ja opettajanhuoneesi. Kaikkia tietoja, joita itsestäsi annat, voit milloin tahansa muuttaa.

Työpöydällä voit tietysti myös hallinnoida projektejasi, luoda uusia, hakea laatumerkkiä ja lähettää viestejä eTwinnaajille omalla sähköpostijärjestel-mällä.

Äläkä unohda HelpDeskiä! Siellä pääset chattailemaan ja löydät neuvoja erilaisiin ongelmiin.

Satu Raitala, Mia Sandvik

Twinspace

Kun olet päättänyt perustaa uuden projektin, löytänyt kumppanin ja so-pinut projektista hänen kanssaan, eTwinningin TwinsSpace tarjoaa työvä-lineet projektin toteuttamiseen. Tietysti voitte käyttää mitä tahansa muu-takin välinettä, mutta TwinSpace on aina käytettävissä, helppo, monipuo-linen ja maksuton.

TwinSpace mahdollistaa projektin suunnittelun ja yhteydenpidon. Jos sinä ja oppilaasi haluatte, voitte julkaista tuloksenne kaikkien nähtäväksi verkossa kokonaan tai osittain. TwinSpace’in turvallisuutta suojaa salasa-na, jonka avulla oppilaatkin voivat pitää yhteyksiä ja esitellä töitään vaa-ratta. Yleensä edes koulujen tavallisesti niin tiukat palomuurit eivät estä TwinSpacen käyttöä.

Opettaja voi kutsua kaikki projektiin osallistuvat TwinSpacen jäseneksi. Opettaja on se, jolla on oikeus päättä kuinka laajat oikeudet oppilaille tai muille projektiin osallistuville annetaan. Joskus on viisasta oikeuttaa oppilas vain lukemaan muiden kirjoittamia tekstejä ja ehkä muokkaamaan niitä. Opettajakollegalle taas on useimmiten viisasta antaa kaikki oikeudet. Vastuullisena jäsenenä hän voi tehdä sivustolla mitä tahansa ja kutsua mu-kaan uusia jäseniä niin kuin haluaa.

59


Opettaja antaa kaikille TwinSpacen käyttäjille salasanan, jolloin on helppo seurata esimerkiksi kuinka usein he käyvät TwinSpacessä ja miten he siellä työskentelevät.

TwinSpacessä on kolme yhteistyöaluetta: Projektiaktiviteetit (Project Ac-tivities) on koko projektin yhteinen työtila. Siellä kaikki työskentelevät yhdessä ennalta sovitulla tavalla. Sen sisältää suuren joukon erilaisia työka-luja. Opettajien työtila (Staff Room) on varattu projektin vetäjille. Sinne oppilailla ei ole pääsyä (jos et erikseen ole antanut heille siihen oikeutta). Siellä voit kollegoiden kanssa suunnitella, työskennellä ja keskustella. Mut-ta myös oppilailla on oma alueensa: Oppilaiden huone (Pupils Corner), jossa he voivat seurustella ja keskustella muustakin kuin projektityöstä opettajan valvomatta.

TwinSpace’issä on myös chatti, jossa projektin jäsenet voivat viestejä lähet-tämällä keskustella reaaliaikaisesti. Keskustelut tallentuvat, jolloin niihin voidaan myöhemmin tarvittaessa palata, vaikkapa kielenopetuksen tarpei-siin. Opettajat tietysti käyttävät Chattiä pääasiassa suunnittelutyöhön ja ideoiden vaihtoon kun taas oppilaat voivat käyttää sitä projektitehtäviensä suorittamiseen yhdessä kumppanikoulujen oppilaiden kanssa. Suora kes-kusteluyhteys toiseen maahan vieraalla kielellä luo työhön kiinnostavuutta ja motivaatiota mutta se mahdollistaa myös oppilaiden yhteisen suunnit-telun, keskustelun ja aikataulutuksen. Tämä lisää vastuuta omasta oppi-misesta.

TwinSpacessä on myös opastus (Guidelines), josta löydät vastauksia pul-matilanteisiin.

TwinSpacen tärkein alue ovat Projektiaktiviteetit. Siellä koko joukko eri-laisia työvälineitä, joihin pääset käsiksi menemällä samannimiseen välileh-teen. Valitsemalla ”Manage Pages” voit avata erilaisia työtiloja, vaikkapa omiksi työskentelyalueekseen ”7. luokan sivut” ja ”8. luokan sivut”. Kum-paankin työtilaan voit silloin kutsua sen luokan oppilaat. 8-luokkalaiset eivät näe mitä 7-luokkalaiset tekevät. Voit myös valita kullekin sivulle sillä tarvittavat työvälineet: foorumin, tiedostoarkiston, kuvagallerian, blogisi-vuston ja Wikin. Saat myös käyttöösi listan viimeisimmistä tapahtumista ja projektin jäsenistä ja tietysti mahdollisuuden antaa jäsenille toimintaoi-keudet. Näet kalenterin ja voit lähettää sähköpostia.

TwinSpacen oma sähköposti mahdollistaa jäsenten keskinäisen yhteyden-pidon. Koska se on sivuston sisäinen, se on turvallinen eikä siihen tule mainoksia tai roskapostia.

Projektin suunnittelua ja aikataulutusta varten on kalenteri, johon esi-merkiksi voidaan merkitä projektin oppimistavoitteet. Kaikki osallistujat

60


voivat suunnitella oman oppimisprosessinsa yhteisen aikataulun puitteissa. Siieh voidaan myös merkitä kunkin maan juhlapyhät, jotka muuten saatta-vat tuottaa arvaamattomia yllätyksiä. Myös koulun kiireiset viikot on hyvä merkitä näkyviin. Tämä helpottaa suunnittelua, sillä kaikki eurooppalaiset koulut työskentelevät yhtä aikaa vain noin kolme kuukautta vuodessa.

Tärkeää on, että sivustolle on tiedostoarkiston (File Archive) avulla mah-dollista tallentaa ja järjestellä dokumentteja, kuvia, ääntä ja videota. Ne ovat aineiston luonteesta riippuen saman tien kaikkien nähtävissä, muo-kattavissa ja tallennettavissa. Voit mapittaa ja organisoida tallenteita ha-luamallasi tavalla. Voit myös kirjoittaa verkkosivuja, jonne voit sijoittaa tietoja. Voit linkittää työskentelyalustasi muille verkkosivuille, esimerkiksi oman oppilaitoksen kotisivuille, projektin blogiin tai verkkolehteen. Myös kuvagalleriaan (Image Gallery) voit tallentaa valokuvia tai skannattuja tai-deteoksia. Wikin avulla voit suunnitella yhteisen tietojen keräämisen.

eTwinning ei millään tavalla rajoita muiden, eTwinningin ulkopuolisten työkalujen käyttöä. Jos koulullasi on jo alusta käytössä, voit yhtä hyvin käyttää sitä projektin tulosten julkaisemiseen. eTwinningin työkalujen etu on kuitenkin, että ne ovat monikielisiä; pienimmätkin oppilaat pystyvät lukemaan suomenkielisiä tekstejä.

Vaikka eTwinningin työvälineet toimivatkin hyvin ja luotettavasti, on usein hyvä käyttää monenlaisia välineitä eri tarkoituksiin. Näistä välineis-tä kerrotaan seuraavassa luvussa ja löydät niistä tietoa myös eTwinningin verkkosivuilta www.etwinning.net > työkalut > työpöydän työkalut.

Onnistuneelle projektille tärkeintä eivät ole kuitenkaan välineet vaan hyvä suunnittelu, tavoitteiden asettaminen ja hyvin tehty toteutus.

Mia Sandvik

6.2 eTwinningiin liitetyt välineet

Magazine factory

Verkkolehtityökaluja on olemassa jo useita. Tässä esiteltävä Opetushalli-tuksessa kehitetty Magazine Factory on lehtityökalu, joka toimii tavalli-simmissa nettiselaimissa. Se on myös ns. ulkoinen työkalu, joka eTwinnin-gin omien työvälineiden ohella on tarjolla opettajien käyttöön.

Magazine Factoryn avulla opettajat voivat vaivatta perustaa yhden tai use-amman kumppanuuskoulun kanssa nettitoimituksen ja tuottaa verkko-lehtiä yhdessä oppilaittensa kanssa. Lehti voi sisältää kuvitettuja juttuja,

www.etwinning.net

61


valokuvaesityksiä ja piirroksia. Lisäksi voidaan YouTubesta ladata lehteen video- ja äänitiedostoja. Siihen voidaan liittää myös interaktiivisia Google Maps -karttoja. Ne sopivatkin erityisen hyvin kansainvälisiin yhteistyö-hankkeisiin, joiden toimijat työskentelevät eri puolilla Eurooppaa.

Koulujen yhdessä tuottamat lehdet ovat vapaasti luettavissa netissä. Magazine Factory sisältää myös suljetun keskustelufoorumin, jonne vain toimituksella on pääsy. Sitä voidaan käyttää vaikkapa suunnittelufoorumi-na tai yleisenä keskustelualueena. Myös lukijat voivat lähettää julkaistavak-si omia puheenvuorojaan. Lisäksi toimituksella on työskentelynäkymässä käytössä Messenger, jonka avulla se voi keskustella reaaliaikaisesti.

Päätoimittajat valvovat, mitä aineistoa lehdessä julkaistaan. Tämä merkit-see sitä, että halutessaan julkaista juttuja, kuvia tai videoita oppilaat lähet-tävät aineiston ensin opettajalle. Opettaja päättää, julkaistaanko aineisto sellaisenaan vai opettajan muokkaamana, vai onko oppimisen kannalta parempi palauttaa aineisto kommentoituna oppilaan työstettäväksi. Näin oppilailla on tilaisuus toimia tuottajina eikä vain kuluttajina, ja samalla opettajat voivat valvoa mitä netissä julkaistaan.

Magazine Factory soveltuu erinomaisesti eTwinning-yhteistyöhön. Oppi-laat voivat toimittaa artikkeleja kansainvälisinä työpareina tai pienryhmis-sä ja pääsevät tuottamaan materiaalia oikeille lukijoille. Oppilaille voidaan helposti antaa erilaisia tehtäviä harrastuneisuuden mukaan; graafisesta suunnittelusta kiinnostuneet saavat vastata taitosta ja kuvakäsittelyä tai-tavat kuvituksesta jne. Yhtä tärkeää kuin tuottaa artikkeleita on käsitellä niitä tavalla tai toisella, jotta lehti ei jäisi ainoastaan julkaisualustaksi, jota ei käytetä sen enempää.

Magazine Factory on sitä käyttävien opettajien mielestä helppokäyttöinen työkalu. Sitä pidetään myös luontevana yhteydenpitoväylänä vanhempiin, jotka pääsevät lukemaan lehteä kotitietokoneeltaan. Monen opettajan mukaan oppilaiden motivaatiota lisää se, että he pääsevät kirjoittamaan ”oikeille” vastaanottajille: ulkomaisen kumppanuuskoulun oppilaille, van-hemmille tai kenelle tahansa joka surffaa netissä. Tietoisuus siitä, että omat ja yhteiset tuotokset saavat yleisöä, että lukijana ei ole vain oma opetta-ja, auttaa oppilaita ajattelemaan vastaanottajaa tekstiä tuottaessaan. Moni opettaja on myös huomannut oppilaiden alkaneen ymmärtää paremmin vastuutaan teksteistä, mielipiteistä ja kuvista joita he julkaisevat lehdessä. Käyttäjät voivat lisätä Magazine Factory -lehtensä näkyvyyttä ja löydettä-vyyttä verkossa merkitsemällä lehtensä avainsanoilla lukuisille kirjanmerk-kipalveluille (ks. Sosiaaliset kirjanmerkit, kappale 6.3).

62


Esimerkkejä eTwinning-lehdistä:Projektissa Science in our school oppilaat tekivät koulupäivän aikana tut-kimuksia ja dokumentoivat niitä valokuvin. Kotona he kirjoittivat tutki-musraportteja, jotka julkaistiin yhteisessä verkkolehdessä kuvien kera. Ra-portit korvasivat muistiinpanot ja oppilaat oppivat samalla kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi vastaanottajaa ajatellen. Kun kaikki tutkimukset esitettiin graafisesti lehdessä, saivat huomiota myös ne tutkimukset jotka eivät aiemmin olleet kiinnostaneet kaikkia oppilaita.

Eräs esimerkki verkkolehteen kirjoitetun materiaalin käsittelystä on lehdes-sä ”Eye Spy on Europe”, jossa opettajat loivat työskentelyalustoja (work-sheets) sisällöistä, joita heidän oppilaansa olivat julkaisseet verkossa. Tällä tavoin saivat muutkin opettajat alustan opetukselleen. Näin verkkolehti tarjoaa sopivan paikan asynkroniseen eli eriaikaiseen kommunikointiin.

Monet projekteissa laaditut verkkolehdet keskittyvät kulttuurivaihtoon; oppilaat esittelevät itsensä, koulunsa, tai vaikkapa tavallisen koulupäivänsä. Joissakin projekteissa verkkolehti on se osa projektia, joka ei suoranaisesti kuulu aiheeseen mutta on tärkeä keino tutustua yhteistyökumppaneihin ja esitellä itsensä. Etenkin sellaisissa hankkeissa joihin osallistuu iso joukko kouluja, verkkolehti on kiitollinen työkalu, koska sitä voidaan toimittaa omassa aikataulussa. Lehdessä ”Eye Spy on Europe” on osio nimeltä ”Sto-ries, poems and pics”, johon oppilaat voivat kirjoittaa kaikkea sellaista mitä haluavat jakaa toisten kanssa. Lehdessä on myös osio tekijänoikeuksista, jossa tehdään lukijoille selväksi toimitustyön pelisäännöt.

Lehtiformaatti soveltuu hyvin myös teemajulkaisuihin. ”Maths to play” si-sältää sekä laskutehtäviä että haasteita ja vinkkejä, joiden pohjalta oppilaat etsivät geometrisia muotoja arkkitehtuurista – mutta myös matemaattisia sitaatteja, vitsejä, otteita matematiikan historiasta ja artikkeleita naisista matemaatikkoina. Se on oiva esimerkki yhteistyölehdestä, jossa matema-tiikka on siirretty oppikirjaa laajempiin yhteyksiin.

Keskuslehden osoitteessa voit tutustua yllämainittuihin ja muihin eTwin-ning-lehtiin. Siellä voit myös rekisteröidä oman lehtesi:http://magazinefactory.edu.fiLisää Magazine Factorysta:www.etwinning.net >Työkalut>Muita työkalujawww.etwinning.net>Inspiraatiota>Galleria

http://magazinefactory.edu.fi

www.etwinning.net

www.etwinning.net

63


Pasi Siltakorpi

flash Meeting

Nettipuhelimia ja neuvottelusovelluksia on nykyisin useita erilaisia. Itse olemme käyttäneet Flashmeetingiä yhteydenpitoon eTwinningissä englan-tilaisen kumppanuuskoulumme kanssa. Tämä verkkotyökalu on sopinut koulujemme väliseen yhteistyöhön hyvin koska se on ilmainen, helppo käyttää, teknisesti vaivaton ja luotettava.

Pedagogiselta kannalta on myös hyödyllistä, että sessiot tallentuvat ja nii-hin voi palata myöhemmin. Alun perin Flashmeeting on luotu neuvottelu-käyttöön, mutta sitä voidaan käyttää myös kahden kesken, kuten olemme pääasiallisesti tehneet. Mukana voi tosin olla parikin kymmentä osanotta-jaa eri puolilta maailmaa.

Kuinka Flashmeeting toimii? Serveriltä varataan aika, jolloin kokous tai keskustelu halutaan pitää. Määritellään, kauanko sessio kestää ja kuinka monta osallistujaa on mukana. Varaaja saa webbiosoitteen, jonka hän lä-hettää kaikkien sessioon kutsuttujen sähköpostiin. Varattuna aikana osal-listuja klikkaa sähköpostissaan olevaa linkkiä ja siirtyy Flashmeeting-ko-kouksen sivulle.

Flashmeetingissä kaikki eivät puhu samaan aikaan toistensa päälle, vaan pyytävät puheenvuoroja kuten oikeassakin kokouksessa. Mikäli mukana on vain kaksi osallistujaa, ei tarvitse olla näin muodollisia. Kielitaidon li-säksi tämä kehittää myös oppijoiden sosiaalisia taitoja.

Flashmeetingissä on monia lisäominaisuuksia, mutta perustoiminnoillakin pärjää hyvin. Flashmeeting-kokoukseen tarvitaan laajakaistayhteys, webbi-kamera, mikrofoni ja kuulokkeet.

Sitten vaan tapaamaan kumppaneita maailmalla! Kuten monen muun tietoteknisen vempaimen käytön, tämänkin oppii vain kokeilemalla. On hauskaa opetella yhdessä ulkomailla olevan kumppanin kanssa. Harjoitte-limme ensin keskenämme englantilaisten kollegoiden kanssa ennen kuin otimme oppilaat mukaan. Flashmeeting on hyvä työkalu myös opettajien väliseen yhteydenpitoon erilaisissa kansainvälisissä projekteissa.

Yleensä kokouksemme ovat kestäneet noin yhden oppitunnin verran. Mi-käli oppilaita on ollut mukana, olemme harjoitelleet etukäteen mahdollista sanastoa ja kysymyksiä. Myöhemmin on ollut hauska katsoa tallennettua kokousta ja arvioida, mikä meni hyvin ja mitä olisi voinut tehdä toisin.

64


Miten webbikamerayhteyttä ulkomaille voisi hyödyntää eri oppiaineissa? Vieraan kielen opetukseen on monia mahdollisuuksia, mutta mikään ei estä tekemästä vaikkapa demonstraatiota fysiikan tai biologian tunnilta, näyttämästä karjalanpiirakan rypytystä tai laulamasta joululauluja. Kuten muissakin tietoteknisissä sovelluksissa, myös Flashmeetingin käytössä raja-na on vain mielikuvitus!

www.etwinning.net>työkalut>Muita työkaluja>Ryhmän kanssa kommu-nikointi

Anne Rongas, Tomi Terentjeff, Mia Sandvik, Satu Raitala

6.3 sosiaalinen media ja sen sovellukset opettajan työkaluina

Sosiaalinen media tarkoittaa osallistujien verkottumista ja yhteistä sisäl-löntuottamista. Palveluiden käyttäminen onnistuu verkkoselaimella miltä tahansa internet-yhteydessä olevalta koneelta. Tätä nykyä internet tarjoaa virtuaaliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen lukuisia käyttökelpoisia palveluita ja ohjelmia – suurimman osan näistä vieläpä ilmaiseksi. Palvelu tarkoittaa sitä, ettei omalle koneelle tarvitse ladata mitään erillistä ohjel-maa. Moniin palveluihin liittyy pieniä ohjelmia tai esimerkiksi selaimelle asennettavia laajennuksia. Valtaosa sosiaalisen median palveluista toimii myös mobiililaitteilla joko selaimen kautta tai sovellusohjelmien avulla.

Sosiaalinen media perustuu hyvin pitkälle käyttäjien jakamaan sisältöön. Kuvien, videoitten ja linkkivinkkien jakaminen ovat suosituimpia palve-luita. Näihin palveluihin liittyy aina joitakin verkottumisen ja viestinnän elementtejä, esimerkiksi mahdollisuus kommentoida ja arvioida toisten laatimia sisältöjä, mahdollisuus luoda ryhmiä ja kutsua uusia jäseniä ryh-miin sekä lähettää viestejä ryhmän jäsenille.

Jotkin palvelut toimivat ensisijaisesti verkostoitumisen tiloina. Tällaisis-sa palveluissa jokainen verkostoon liittyjä luo oman profiilinsa sekä lisää tuttaviaan kavereiksi. Verkostoitumispalveluissa on erilaisia viestinnän ja jakamisen elementtejä, esimerkiksi keskustelupalsta, chat eli pikaviestintä, kuvien ja muun median jakaminen.

Sosiaalisen median palveluille on tyypillistä, että niissä syntynyttä sisältöä voi helposti ohjata otsikkosyötteiden (RSS tai Atom feed) avulla haluttuun paikkaan. Syöte on kuin kotiin tilattu lehti. Syötteen voi tilata erilliseen lukijaan tai sen voi asentaa ilmestymään vaikkapa verkko-oppimisympä-ristöön haluttuun paikkaan. Informaatiota ohjaamalla voidaan keskitetysti seurata useita verkkotyöskentelyn sivustoja.

www.etwinning.net

65


Pidemmälle edistyneet sosiaalisen median taitajat voivat laatia omia pod-cast-verkkoradiokanaviaan tai lähettää vaikkapa reaaliaikaista kännykkä-tv-lähetystä. Laajakaistat ja kehittyneet tekniset laitteet mahdollistavat mielikuvituksellisia viestinnän ja vuorovaikutuksen muotoja. Video- ja puheyhteyskin on mahdollista järjestää ilman kalliita videoneuvottelulait-teita ja yhteyksiä. Virtuaalimaailmoissa liikutaan avatar-hahmojen avulla. Vaikka haju ja kosketus vielä puuttuvat, kohtaamisen tunne on todellisuu-den kaltainen!

Viihteellisten käyttötapojen lisäksi monimediaiset ympäristöt tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia eläytyvään ja yhteisölliseen oppimiseen. Yhteisöllisyys näkyy sosiaalisen median verkostoissa avuliaana suhtautu-misena muihin. Tyypillistä on se, että ihmiset auttavat toisiaan. Viestin-täympäristönä sosiaalisen median tilat ovat yleensä epävirallisia ja mutkat-tomia. Verkkoyhteisöllisyyteen osallistuneet ihmiset opettavat tulokkaita ja ystävällisyys leimaa työskentelykulttuuria.

Sosiaalinen media tarjoaa paljon hyvää, mutta aina on myös syytä pohtia varjopuolia. Verkko luo intiimin tunteen, mutta on kuin miljoonakaupun-gin keskustori. Huono käytös on huonoa myös verkossa. Avointen ja sosi-aalisten verkkotyövälineitten kanssa toimittaessa on luontevaa opetella ne-tikettiä ja turvallista verkkokäyttäytymistä. Kaikki eivät myöskään ole verk-kotyöskentelyssä yhtä taitavia eikä kaikilla ole kotonaan pääsyä verkkoon.

Sosiaalisen median etuja eTwinning-hankkeille ovat:• mahdollisuusvalitayhteinenkieli• nuortenvalmiuskäyttääsosiaalisenmedianpalveluita• monenlaisenmedianvälittäminenjasitensisältöjenelävyys• helppokäyttöisyys;palveluidensisäisetohjeetauttavatalkuun• vuorovaikutuksellisuusjamahdollisuustyöstääyhdessäsisältöjä• useissapalveluissaonmahdollisuuslisätägeopaikanneelikarttapiste• mobiilitliittymätmahdollistavatmatkallatapahtuvattyöskentelyn• kustannuksetjäävätvähäisiksi,jostietokonejainternetyhteysovatjo

olemassa

Sosiaalinen media ja sen sovellukset tarjoavat opettajille uusia tapoja työs-kennellä. Niiden käyttöönotto voi vaatia hieman ulkopuolista apua, mutta käyttäminen on helppoa ja nopeasti omaksuttavaa. Jos internet-selaimen ja sähköpostisovelluksen käyttäminen sujuu, onnistuu myös blogien ja wi-kien käyttäminen.

Lisätietoja sosiaalisen median palveluista ja ohjelmista löytyy internetistä hakusanoilla social web, social media, Web 2.0. Oppimisen ja hankeyh-teistyön näkökulmasta laadittu opas Sosiaalinen media oppimisen tukena sisältää linkkejä yllä kuvailtuihin palveluihin. Opas löytyy verkosta osoit-teesta www.edu.fi/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media.

www.edu.fi/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media

66


blogit

Sosiaalisen median palveluista tunnetuimpia ovat blogit ja wikit. Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enem-män tai vähemmän säännöllisesti. Se on helposti ylläpidettävä sivusto, jossa merkinnät kertyvät peräkkäin, uusin aina ylimmäksi. Kronologisen ominaisuuden vuoksi blogeja on nimitetty myös verkkopäiväkirjoiksi. Blo-giin voi liittää linkkejä, kuvia, videoleikkeitä ja muita mediaelementtejä. Blogissa voi kommentoida jokaista merkintää, ja vilkkaimmissa blogeissa käydäänkin merkintöjen innoittamaa aktiivista keskustelua. Blogissa voi olla useita kirjoittajia ja oikeuksia on helppo jakaa, joskin vain blogiin kutsutut pääsevät kirjoittamaan varsinaisia merkintöjä.

Blogi on opettajalle oiva valinta ensimmäiseksi sosiaalisen median työväli-neeksi. Se toimii hyvin esimerkiksi opettajan sähköisenä tiedotuskanavana. Opettaja voi kirjoittaa sivulle ajankohtaisia asioita kuten luokan uutisia, tiedotteita vanhemmille, mitä vaan opetustyöhönsä liittyvää. Vanhemmat voivat helposti selata heille tarkoitettuja tiedotteita, sillä opettaja voi ryh-mitellä kirjoituksensa avainsanojen eli tagien perusteella.

Esimerkiksi avainsanaa ”vanhemmat” painamalla käyttäjälle näytetään vain vanhemmille tarkoitetut kirjoitukset. Tämä tiedon jaottelu helpottaa oikean ja tärkeän tiedon löytämistä suurestakin tietomäärästä. Vanhem-mat voivat myös kommentoida ja keskustella uutisista ja tiedotteista, mikä mahdollistaa sujuvan vuorovaikutuksen opettajan, vanhempien ja oppilai-den välillä.

Blogi tukee parhaimmillaan myös itseoppimista. Opettamastaan koulu-aineesta innostunut opettaja kokoaa perinteisten oppimateriaalien tueksi oman tausta-aineistonsa, josta blogissa on mahdollista keskustella. Opetta-ja voi antaa myös osan tai kaikki kotitehtävät blogin kautta.

Tunnetuimpia blogi-työkaluja ovat Wordpress, Blogger ja Posterous, jotka saa käyttöön joko suoraan verkosta tai omalle palvelimelle asennettuina.

Wikit

Wiki on verkkosivusto, jonka sisältöjä käyttäjä voi muokata usean muun ihmisen kanssa. Wikiin luodut navigaatio- ja hakutoiminnot auttavat löy-tämään haluttuja sisältöjä. Wikiä voi helposti työstää suurellakin joukolla. Avoimuutta voi säädellä, palvelusta riippuen. Jokaisen wikisivun taustalla on keskustelusivu sekä versiohistoria. Wikiin voi lisätä linkkejä, kuvia, tie-dostoja ja erilaisia mediaelementtejä.

67


Blogien lisäksi wikit toimivat erinomaisesti opetuskäytössä. Käyttäjän ei useimmiten tarvitse edes kirjautua voidakseen editoida sivua. Vuorovai-kutteisuus ja muutosten tekemisen helppous tekevät wikistä tehokkaan ta-van työskennellä ja vaihtaa tietoa. Wikissä tuorein versio on aina käsillä ja tallessa yhdessä paikassa sen sijaan, että se olisi kadoksissa liitetiedostoissa, joita on tallennettuna lukuisille eri tietokoneille eri versioina.

Wikit ovat tulleet vuosi vuodelta helppokäyttöisemmiksi. Sen ansiosta ne ovatkin yleistyneet nopeasti. Aiemmin wikien käyttöä vaikeutti niin sanot-tu wiki-syntaksi, joka vaati käyttäjältä enemmän opettelua. Wikisyntaksin avulla luotiin wikisivuihin viittauksia, sisällysluetteloita ja osioita. Syntak-si on edelleen käytössä esimerkiksi verkkosanakirja Wikipediassa, joka on tunnetuimpia wikejä. Nykyisissä wikeissä tekstiä muokataan ja kuvia tai videoita lisätään helppokäyttöisillä Wysiwyg-editoreilla (What you see is what you get).

Opettajalle wikit antavat uusia tapoja antaa oppilaille tehtäviä ja seurata tehtävien etenemistä. Oppilaat voivat kirjoittaa wiki-sivuja, joihin pel-kästään opettajalla on katsomis- ja muokkausoikeudet. Näin kirjoitukset saadaan verkkoon, josta opettaja voi halutessaan julkaista parhaita paloja. Kurssitiedot kootaan wiki-sivuksi, ja sivun alle voidaan kerätä kurssin aika-na toteutetut kotitehtävät ja tehtävänannot. Kun oppilaat tekevät ryhmä-töitä, he työskentelevät yhdessä saman tiedoston äärellä. Opettaja seuraa ryhmätöiden etenemistä ja antaa kommentteja ja ohjeita vielä keskeneräi-siin töihin. Työskentely verkossa antaa mahdollisuuden liittää töihin ku-via, ääntä ja videoita, mikä tuo ryhmä- tai henkilökohtaisille harjoitustöille aivan uutta ilmettä.

Wikien käyttöönotto ei välttämättä ole helppoa, mutta asiantuntija voi pe-rehdyttää opettajaa wiki-sovellukseen niin, että tämä saa wikistä varmasti kaiken hyödyn irti. Oppilaille wikin omaksuminen ei ole hankalaa; opet-taja saa yleensä opetetuksi kaikki tarvittavat wiki-perusteet yhden tunnin aikana. Wikin käyttöliittymä sisältöjen päivittämiseen ja luomiseen muis-tuttaa Microsoft Officea tai muuta tekstinkäsittelyohjelmaa.

Suosituimpia wikisovelluksia ovat nykyisin Confluence, Twiki, MediaWi-ki ja DokuWiki sekä wiki-palvelut Wikispaces ja Purot.net. Nyt ovat wiki-kirjastossa saatavilla myös blogi- ja wikioppaat:h t t p : / / f i . w i k i b o o k s . o r g / w i k i / V i i s a u t t a _blogin_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6nhttp://fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_wikin_tekoon.

On suositeltavaa, että wiki asennetaan omalle tai vuokrapalvelimelle. Näin siihen voidaan asentaa vapaasti laajennuksia (plug-in), joiden avulla wikin toiminnallisuudet laajenevat käyttötarpeen mukaan. Oma asennus mah-

Purot.net

http://fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_blogin_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n

http://fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_blogin_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n

http://fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_wikin_tekoon

68


dollistaa wikille myös oman domainin, joka ei ilmaiswikissä olisi mahdol-lista. Sekä wikeihin että blogeihin voi luoda oman visuaalisen ilmeen, joka saa työkalun tuntumaan omalta.

Loppujen lopuksi tärkeintä on miettiä huolella, mihin tarkoitukseen blo-gia, wikiä tai niiden yhdistelmää halutaan käyttää: onko kyse esimerkiksi projektin sisäisestä viestinnästä, koulun ja perheiden keskinäisestä viestin-nästä, yhteisestä hankkeesta projektin sisällä, kotitehtävistä, vai opettajan omasta ammattitaidon ylläpitämisestä?

Useimmiten kannattaisi myös pohtia yhteistyötä muiden koulujen tai opettajien kanssa, jolloin tietoa kertyy etenkin wikeissä nopeammin. Tämä voi säästää yksittäisen opettajan omaa aikaa, koska kaikkea ei tarvitse tehdä yksin alusta saakka. Kun osallistuminen on vapaaehtoista, lopputulos voi kuitenkin jäädä muutaman aktiivisen ihmisen varaan. Tässä teknologia ei auta – ainoastaan ihmisten sitoutuminen ja motivointi.

Kun tavoitteet ovat selvillä, liikkeelle lähtö onnistuu nopeasti omien teki-jöiden tai yhteistyökumppanien avulla ja parhaimmillaan huomataan, että wiki tai blogi on tärkeä työkalu, joka helpottaa koulumaailman arkea.

Esimerkkejä wikeistä ja blogeista eTwinningissä:Atomi- ja ydinfysiikkaa käsittelevässä suomalais-unkarilaisessa eTwinning-hankkeessa The Particle Physics Project osallistujakoulujen oppilaat jaetaan kahteen projektiryhmään, jotka työstävät kahta yhteistä teemaa, Large Hadron Collider ja Higgsin hiukkanen. Kansainväliset työryhmät koostavat yhdessä tietoa jota he julkaisevat ja jatkotyöstävät wikissä. Muut osallistujat kommentoivat ja kehittelevät tuloksia edelleen. Wikiä täyden-tävät nettikeskustelut, joita myös opettajat ja yliopiston tutkijat kommen-toivat.

Tapa jolla opettajat voivat luoda kansainvälisiä ryhmiä. e-Twinning -por-taalin uusia elementtejä ovat monenlaiset moduulit, joita asiantuntijaopet-tajat ovat luoneet. Moduulit ovat lyhyitä aktiviteetteja, joita voidaan liittää kaikkiin eTwinning-hankkeisiin aineesta riippumatta. eTwinning-moduu-lissa Tavataan siellä opettajat sopivat blogin ja wikin formaatista, jota on tarkoitus käyttää ja neuvovat oppilaita käyttämään sitä. Oppilaat kirjoit-tavat luetteloita mielipuuhistaan, kirjoittavat ehdotuksensa lauantai-illan huvituksista ja käyvät katsomassa muiden ehdotuksia. Opettajien avus-tuksella oppilaat ryhmitellään yhteisten toiveiden mukaan, ja nämä ryh-tyvät yhdessä suunnittelemaan puuhiaan chattaamalla tai bloggaamalla. Kumppanuusoppilaat julkaisevat keskustelun pohjalta yhteisen kuvauksen täydellisestä lauantai-illasta. He voivat tämän jälkeen täydentää sivuja yk-sityiskohdilla ja aiheeseen liittyvillä valokuvilla.

69


Matematiikkaa muihin aineisiin integroituna. Moduuli Matemaattiset kansantarinat opettaa pieniä oppilaita tutustumaan hauskalla tavalla pro jektin aihepiiriin yhdistämällä sen muihin aihealueisiin. Oppilaat pääse-vät tutustumaan myös toisiinsa. Aluksi he esittelevät itsensä ja suosikki-satunsa. Se laitetaan esille eTwinning-sivulle. Sitten opettajat järjestävät keskustelufoorumin ja chatin, joilla oppilaat voivat keskustella töistään ja äänestävät suosikkisatunsa. Sitten oppilaat työskentelevät tietyissä ryhmis-sä luodakseen blogin, videon, podcast-lähetyksen tai webbisivun. Vaikka tämä moduuli keskittyy matematiikkaan, voidaan sitä käyttää satumene-telmän soveltamiseen myös muilla aihealueilla.

Lisää wikeistä ja blogeista:eTwinning-portaali>Työkalut>Lisää työkaluja>Työn jakaminen ja julkai-semineneTwinning-moduulit sisältävät usein blogi- tai wiki-työskentelyä.Tutustu Twinspace-sivuston blogi- ja wikityökaluihin.

Mia Sandvik

Podcasting

Podcasting eli podcast-verkkoradiokanavien käyttö on tapa julkaista, tilata ja kuunnella ääni- tai videotiedostoja netin kautta. Podcasting-lähetykset ovat enemmän tai vähemmän ilmaisia. Tarvitaan vain nettiyhteydessä ole-va tietokone, tallennusohjelma (tähänkin on ilmaisohjelmia saatavilla) ja mikrofoni. Kuuntelija tarvitsee joko tietokoneen, kannettavan musiikki-soittimen tai puhelimen.

Podcasteja voidaan opetuksessa käyttää hyvinkin erilaisiin tarkoituksiin. Verkossa olevia lähetyksiä voidaan käyttää (edellyttäen että niiden sisällöt ovat oppilaille sopivia) uusien asioiden oppimiseen, valmiiden podcastien arvioimiseen ja niiden laadun vertailuun. Netistä saatavien podcastien avulla voidaan harjoitella vieraiden kielten kuullunymmärtämistä, tutus-tua tietyn kielen eri variaatioihin (esimerkiksi Itävallan-saksa, Irlannin-englanti jne.) ja kuunnella ajankohtaisia uutislähetyksiä. Mahdollisuuksia ovat monia!

Oppimateriaalia voidaan myös tuottaa podcasting-formaattiin. Opettaja voi laatia lisämateriaalia tai ohjeita podcasting-lähetyksen muotoon. Op-pitunnin yhteenveto voidaan tarvittaessa tehdä podcastina oppilaille, jotka eivät ole olleet läsnä oppitunnilla.

70


Hauskinta podcastien käyttö on varmaankin silloin, kun oppilaat saavat itse suunnitella, harjoitella ja tuottaa omia podcasting-lähetyksiään. Sen sijaan että pitäisivät esitelmiä luokan edessä oppilaat voivat tehdä käsi-kirjoituksia ja äänittää esityksiään. Näin he saavat samalla yleisöä, joka ei rajoitu vain omaan tai kumppanuusluokkaan, vaan saattaa olla missä päin maailmaa tahansa. Oppilaat voivat äänittää myös haastatteluja ja omia esi-tyksiään sekä kertoa tarinoita. Laatimalla käsikirjoituksia ja harjoittelemal-la lähetystä oppilaat oppivat jäsentämään sisältöä vastaanottajaa ajatellen. Työskentelemällä pareittain tai pienryhmissä he oppivat pääsemään kes-kustelemalla yksimielisyyteen yhteisestä käsikirjoituksesta.

Esimerkkejä podcastingista eTwinning-hankkeissa:Tapa jakaa kokemuksia. eTwinning-hankkeessa Podcasting oppilaat jaka-vat kulttuurikokemuksiaan podcasteina. Projekti liittyy historiaan, ympä-ristö- ja luonnontietoon. Kumppanuuskoulun ensimmäinen podcast lin-kitettiin Google Earthiin. Äänitiedostot ja kuvat linkitettiin paikkamerk-keihin ja näin syntyi uudenlainen esitys koulun lähiympäristöstä.

Yksi monista tavoista esittää mitä on opittu. Kieli- ja kulttuuriyhteistyö-hankkeessa Échange entre les ports: Marseille – Hambourg oppilaat saa-vat itse valita tavan, jolla tuotetaan esitelmiä yhteisesti sovituista teemoista. Tällä tavoin jokainen voi löytää sopivan muodon informaation tuottami-seen ja jakamiseen. Podcasteja tuotettaessa opettajat voivat hyödyntää op-pilaitten osaamista nimeämällä vastuuoppilaat, jotka ensin itse opettelevat tekniikan ja sitten opettavat sen muille oppilaille ja opettajille.

Visailuja. Myös opetukseen suoranaisesti kuulumattomia toimintoja voi-daan toteuttaa podcasteina. Projektissa Science in our school oppilaat tuottivat podcast-lähetyksiä arvoitusten muodossa: ”Arvaa mitä ainetta tarkoitan”. Veikkaukset ja vastaukset lähetetään e-mailina suoraan oppi-laille.

Musiikkia. Moduulissa Kiinnostava laulu kumppanuusmaat valitsevat pe-rinteisen laulun. Sen voivat esimerkiksi luokan soittotaitoiset esittää pod-castina. Kumppanuuskoulun oppilaat laativat sitten 3–4 hengen ryhmissä uudet sanat lauluun tai lauluihin. Nämä uudet sävellykset jaetaan podcas-ting-lähetyksinä, joista oppilaat keskustelevat blogissa tai eTwinning-alus-talla. Audacity on tunnettu ilmainen äänenkäsittelyohjelma, joka toimii useimmissa käyttöjärjestelmissä.

Lisää podcasteista:eTwinning-portaali>Työkalut>Muita työkaluja>Työn jakaminen ja jul-kaisemineneTwinning-moduulit sisältävät myös äänitiedostojen kanssa työskentelyä.

71

eTwinning opetussuunnitelmaa toteuttamassa7Satu Raitala

7.1 Toimintatapojen monipuolistaminen

Suomen koulujen voimassa olevat opetussuunnitelmien perusteet perustu-vat uusiin oppimiskäsityksiin (ks. luku 2), jotka edellyttävät myös opetus-menetelmien kehittämistä ja monipuolistamista. eTwinning-projekteihin lähteneet opettajat ovat löytäneet helposti uusia, oppilaita motivoivia toi-mintatapoja. Koska koulujen yhteiset oppimisprojektit ovat eTwinning -hankkeen keskeinen toimintamalli, on projektioppiminen luonteva lähtö-kohta. Myös yhteisölliset toimintatavat ovat oleellinen osa eTwinningin ideaa (ks. luku 3). Lisäksi tietoja viestintätekniikka on mahdollistanut uusia tapoja etsiä tietoa, olla yhteistyössä ja suoriutua oppimistehtävistä (ks. luku 6).

72


Viialan keskuskoulun opettajan Marja Laineen, kuten monen muunkin opettajan projektissa lähtökohtana oli innostus löytää uusia lähestymista-poja ja menetelmiä opetukseen ja häivyttää luokkahuoneen rajoja. Marja Laine kertoo, että oppimisprojektissa oppikirjaan ei enää tukeuduttu yhtä vahvasti kuin aikaisemmin. Kirja toimi yhtenä tiedon lähteenä interne-tin ohella, kun kumppaneille pyrittiin antamaan mahdollisimman hyvä kuva omasta maasta etukäteen sovitun aiheen pohjalta. Tietoa jouduttiin hakemaan tietoverkoista, mutta sitä työstettiin myös itse, esimerkiksi ha-vainnoimalla omaa ympäristöä ja vierailemalla museoissa. Se, että oppijat pääsevät keskustelemaan keskenään itseään kiinnostavista aiheesta tehostaa opetusta entisestään; esimerkiksi Aleksanteri Kenan koulun opettajat huo-masivat, kuinka vapaassa keskustelussa nousevat esille myös oppimistehtä-viin liittyvät asiat. Hyvänä vinkkinä voidaan pitää ns. lämmittelytehtäviä (ice-breaking activities), jotka on syytä ottaa huomioon suunniteltaessa ai-kataulua. Jotta keskusteluyhteys kumppaneiden välillä syntyy, ei haittaa vaikka ensimmäiset oppimistehtävät keskittyvät toisiinsa tutustumiseen. Tämän voi aloittaa yksinkertaisella kyselylomakkeella, jota sitten yhdessä työstetään. Vinkkejä lämmittelytehtävistä löytyy myös eTwinning-portaa-lin Moduuleista Inspiraatiota-otsikon alta.

Äidinkielen opettaja Piia Leppä on toteuttanut Forssan lukiossa yhteistyö-hanketta virolaisen lukion kanssa. Hän pitää myönteisenä sitä, että pro-jektimaisessa opiskelussa kontakti opiskelijoihin on parempi kuin perin-teisessä luokkaopetuksessa. Hän kuitenkin kehottaa aluksi varautumaan siihen, että opiskelijat voivat olla aluksi olla hämmentyneitä kun opetus ei perustukaan oppikirjoihin ja kalvopohjiin. Alkuvaiheessa on varattava riittävästi aikaa ja ohjeistuksen on oltava riittävän tarkka, jotta itse oppi-mistehtävien tekeminen sujuu.

Myös Tiina Sarisalmi Holman koulusta on hyödyntänyt yhteistoiminnal-lista oppimista verkko-oppimisalustalle rakennetussa virtuaaliluokassa. Tärkein tehtävä eTwinning-projektissa on keskustelualueilla tapahtuvaan keskusteluun osallistuminen. Tiina Sarisalmi myöntää, että oppimispro-jektin suunnittelu saattaa aluksi tuntua vaivalloisemmalta kuin ”tavalli-sen” oppitunnin suunnittelu. Aihealueiden rakentaminen, kyselyiden ja tehtävien tekeminen, sopivien linkkien etsiminen jne. voi olla melko työ-lästä, mutta samalla erittäin kiinnostavaa. Sitä paitsi samaa kurssipohjaa voi käyttää uusissa projekteissa, joten työtaakka kevenee myöhemmin. Projektiin osallistuvien motivaatio kuitenkin korvaa ennen pitkää alun työmäärän. Kuten esimerkiksi Levi-Instituutin opettaja Paula Vaattovaa-ra toteaa, opettajan oma työmäärä vähenee itse oppituntien aikana, kun oppijat toimivat itsenäisesti hakien ja tuottaen tietoa opettajan toimiessa tukena. Opettaja Kirsti Lähdesmäki on erityisen tyytyväinen siihen, että eTwinning-projekti voi toteuttaa suoraan opetussuunnitelman tavoitteita, kunhan ne otetaan suunnitteluvaiheessa selkeästi huomioon. Projektit ei-

73

eTwinning opetussuunni te lmaa toteut tamassa

vät enää ole projekteja itsensä vuoksi vaan ne sopivat saumattomasti ope-tukseen. Hänen saksantunneillaan ainekirjoitukset on viety verkkoon. Ita-lialaisen kumppanin kanssa toteutetaan verkkolehteä. Kirjoitusten aiheet sovitaan etukäteen niin, että ne istuvat opetussuunnitelman tavoitteisiin ja käsittelevät esimerkiksi nuorten rahankäyttöä, kännyköitä tai kierrätystä. Samalla nämä ovat aiheita, joista nuorten on helppo kirjoittaa, mutta jot-ka vaativat hieman taustatyötä. Opiskelijat joutuvat myös etsimään tietoa verkosta, ja heitä kannustetaan käyttämään saksankielistä materiaalia.

Marjukka Koskiahde RaSeKosta piti eTwinning-projektia erityisen on-nistuneena, sillä se edisti myös oppijoiden itseohjautuvuutta. Lisäksi yh-teistoiminnallisuus kasvaa myös luokan sisällä: oppijat joutuvat yhdessä ratkaisemaan ongelmia, olivat ne sitten vieraaseen kieleen tai tietotekniik-kaan liittyviä tai sisällöllisiä kysymyksiä.

Ohkolan koulun opettaja Sari Auramo on toteuttanut eTwinning-kump-paneineen yhteisen satuprojektin Fingerm – the fish. Kaksi ryhmää valitsi osan tutusta sadusta, joka kuvitettiin yhdessä. Jokaiselle oppijalle jaettiin oma pala tarinasta, johon hänen piirustuksensa liittyi. Lisäksi satu luettiin ääneen ja liitettiin kuviin: tuloksena oli luokkien toteuttama kuvakerto-mus. Näin kaikki olivat yhteisesti vastuussa työn onnistumisesta, koska lopputulos oli yhteinen. Samaa menetelmää voidaan soveltaa mihin tahan-sa projektiin: kierrätyksen 10 käskyä, arvioinnit maailmankirjallisuuden klassikoista, avaruusaluksen suunnittelu, projekti kaivon rakentamisesta Afrikassa tai kuvakirja eurooppalaisista linnoista. Samalla yhdistyvät usean oppiaineen tiedot ja opetus eheytyy.

Yhteisölliseen oppimiseen kuuluu myös vertaispalaute, jonka eTwinning -projektit mahdollistavat vaivattomasti. Tehtävistä ja tuotoksista voidaan keskustella yhteisellä foorumilla esimerkiksi oppimisalustalla kuten Levi-instituutin projekteissa, joissa jokainen oppija toimii oman alansa asian-tuntijana ja töitä kehitetään aina projektikumppaneiden kysymysten ja kommenttien pohjalta. Palautteen antamista ja sen vastaanottamista on syytä harjoitella jo alakoulusta alkaen. Tämä onkin osa-alue, johon Ohko-lan koulun opettaja Sari Auramo kiinnittää huomiota projekteissaan.

Myös tutkivan oppimisen malli sopii hyvin eTwinning-projekteihin, sillä oppimisprosessi perustuu oppijan omaan reflektointiin ja vaatii yhteisöl-listä työskentelyä. Tämäntyyppisiä ideoita onkin ollut esimerkiksi monissa kulttuuriperintöä tai ilmastonmuutosta tutkivissa projekteissa. Aiheet ovat kiinnostavia, ja niistä usein jokaisella on jonkinlainen alkukäsitys. Tutki-van opetuksen malli sopii useampaankin oppiaineeseen. Esimerkiksi us-konnon opetukseen saadaan lisämaustetta, kun eri uskontoja vertaillaan eri kulttuuritaustoista tulevien kumppaneiden kanssa. Näin opitaan lu-terilaisten, katolilaisten ja ortodoksien eroja. Historian projekteihin tu-

74


lee eloa, kun niihin saadaan autenttisia valokuvia Ranskasta tai Italiasta. Avainsanana on tiedon yhteinen käsittely. Pieniin tutkimushankkeisiin tu-lee lisää kiinnostavuutta, kun tuloksia päästään vertailemaan muissa maissa olevien oppilaiden kanssa. Havukosken koulun opettaja Tuija Lindström on saanut huomata kuinka tvt:n käyttö mahdollistaa sen, että oppilas on subjektiivinen tekijä, kokeilija ja oppija, ja opettaja vain ohjaa asioiden ääreen ja auttaa yhdessä pohtimaan tilanteeseen sopivaa tapaa toimia. Hei-dän projekteissaan oppijat saivat valita lopullisen projektinsa aiheen, jotka liittyivät integroituihin luonnontieteiden ja matematiikan tehtäviin. Op-pijat toteuttivat yhteistyössä esimerkiksi esitykset suomalaisten käsityksistä ilmastonmuutoksesta, ohjeet energian säästämiseksi kotitalouksissa sekä esityksen suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuusta. Oppimistehtävät olivat jatkoa laajemmalle ilmastonmuutosprojektille, jota oli aluksi toteu-tettu maantiedon tunneilla. Niissä painotettiin yhteydenottoa asiantunti-joihin, ja suurin osa suomalaisista yrityksistä vastasikin heidän yhteyden-ottoihinsa. Oppijoille annettiin vapaat kädet projektinsa toteuttamiseksi: haastattelut saatettiin palauttaa podcastina tai suunnitelmista voitiin tehdä digitaalinen esitys.

eTwinning mahdollistaa myös opettajan ammattitaidon kehittymisen. Pasi Siltakorpi Pääskytien koulusta on saanut englantilaiselta kollegaltaan konkreettisia vinkkejä ongelmalähtöiseen oppimiseen. He toteuttivatkin projekteissaan useita yhteisiä kokeita, jotka perustuvat tietyn ongelman ratkaisemiseen. Esimerkiksi useat luonnontieteen kokeet sopivat hyvin yh-dessä toteuttaviksi, koska ne voidaan dokumentoida yhteiselle alustalle tai jakaa videolinkin välityksellä. Vaikka kokeet toteutetaan omissa kotiluo-kissa, niitä voidaan valmistella ja purkaa yhdessä kansainvälisissä ryhmissä. Tämä pätee mihin tahansa oppiaineeseen.

7.2 Oppiaineet ja integrointi

Kansainvälisyys yhdistetään helposti kielten opetukseen ja kansainväliset projektit jäävätkin usein kieltenopettajien harteille. Toki eTwinning par-haassa tapauksessa toteuttaa kielten oppimisen opetussuunnitelmaa, sillä se mahdollistaa suullisen ja kirjallisen kommunikaation autenttisissa ti-lanteissa. Tätä osa-aluetta ei pidä väheksyä. Esimerkiksi Puumalan yhteis-lyseon saksantunnit ovat saaneet eTwinningistä uutta sykettä, kun tavalli-sesti pienet ryhmät ovat kasvaneet uusilla italialaisilla oppilailla projektin myötä. Koska ainekirjoitus on siirretty kokonaan verkkolehteen, saavat oppijat lukea enemmän tekstejä kuin aikaisemmin. Lisäksi he huomaavat pystyvänsä kommunikoimaan vieraalla kielellä. Pääskytien koulun oppi-jat puolestaan kommunikoivat englanniksi syntyperäisten kielenpuhujien kanssa. Tämä hyödyttää molempia oppilaitoksia, sillä opettajilla on toi-siaan täydentävät tavoitteet: suomalaisten ensisijainen tavoite on kohentaa

75


omaa kielitaitoa, kun taas britit harjoittelevat kohdeyleisön huomioimista ja havainnoivat kielen eri tasoja.

eTwinningin ei tarvitse keskittyä pelkästään kieltenopetukseen. Useassa projektissa onkin integroitu eri oppiaineita. Vieraiden kielten opetuksen yhdistäminen muihin oppiaineisiin mahdollistaa sen, että oppijat pääsevät käyttämään oppimaansa sanastoa oikeassa kontekstissa. Tämä hyödyttää niin ammattikoulujen opiskelijoita, lukiolaisia kuin alakoululaisiakin, sillä projektityössä kaikki voivat käyttää aiemmin oppimaansa oman kielitai-tonsa mukaan.

Monesti eTwinning-hanke on opettajakohtainen, vaikka hankkeet sivuavat useampia oppiaineita. Esimerkkinä koko koulun yhteistyöstä puolestaan on Havukosken koulun luonnontieteiden projekti. Tuntui luonnolliselta sitoa projekti osaksi AT, GE, BI, FY, KE opetusta, sillä näiden oppiainei-den opetus toteutetaan oppilaitoksessa muutenkin integraatiokursseina. Lisäksi mukana on englanninopettaja. Tällaisissa tapauksissa kannattaa jo projektia suunniteltaessa keskustella kollegoiden kanssa ja tehdä yhteistyö-tä myös oppilaitoksen sisällä. Tämä vähentää omaa suunnittelutaakkaa. Esimerkiksi hyvinkääläisen Kenttäkadun päiväkodin koko henkilökun-ta on sitoutunut kansainväliseen projektiin. Tämä on mahdollista myös perusopetuksessa, sillä Havukosken koulussa vuoden 2006 teemavuosi Kestävä kehitys toteutettiin eTwinning-projektina. Projektia toteutettiin kuhunkin oppiaineeseen sopivin tavoin koko henkilökunnan voimin.

Äidinkielen opettaja Piia Leppä Forssan lukiosta on osoittanut, että kan-sainvälisen projektin voi toteuttaa muidenkin kuin vieraiden kielten tun-nilla. eTwinning-projekti mahdollistaa uuden tavan käsitellä Euroopan historiaa, maantiedettä ja kulttuuriperinteitä – jopa kirjallisuutta. Taide on inspiroinut useita eTwinning-projekteja. Monissa ammatillisissa oppilai-toksissa eTwinning tukee suoraan kurssien tavoitteita, kuten kansainvälistä markkinointia tai matkailualan opintoja. Kotitaloustunteja ei perinteisesti yhdistetä kansainvälisiin projekteihin, mutta eTwinningissä on nähty jo useita eurooppalaisia keittokirjoja ja esitelmiä erilaisista tapakulttuureis-ta. Matematiikka on niin ikään houkuttanut kansainväliseen yhteistyö-hön, ja useissa projekteissa on ratkottu yhteisiä tehtäviä. Maths challen-ge -projekti perustuu toisille lähetettäviin matemaattisiin tehtäviin, jotka pohjautuvat kulloinkin käsiteltävänä olevan aihealueeseen. Yhtäkkiä pieni kilpailu kumppaneiden kesken tuo matematiikkaan uuden ulottuvuuden, ja keksiessään kumppaneille tehtäviä oppijat oppivat huomaamattaan. eTwinning-portaali on täynnä hyviä esimerkkejä toteutetuista projekteista kaikissa oppiaineissa! Opetussuunnitelmat saattavat poiketa toisistaan jonkin verran eri mais-sa, mutta hyvällä suunnittelulla voidaan opetussuunnitelmien erot ottaa

76


huomioon. Tämä edellyttää huolellista tavoitteiden asettelua. Projektityös-sä kannattaa huomioida myös se, että tavoitteiden ei tarvitse olla täysin samanlaiset. Eri oppiaineisiin integroitu projekti voi myös merkitä sitä, että oppijat työskentelevät saman aiheen parissa eri oppiaineisiin liittyen ja lopuksi opettavat toinen toistaan. Näin voidaan integroida esimerkiksi his-torian ja uskonnon oppitunteja. Tämä auttaa myös oppijoita laajentamaan käsityksiään ja tarkastelemaan ilmiöitä eri tieteenalojen näkökulmista.

7.3 aihekokonaisuuksien toteuttaminen

eTwinning-projektilla voi olla myös tiedollisia ja taidollisia tavoitteita, jot-ka ovat laajempia kuin yhden oppiaineen edellyttämät tiedot. Oma kult-tuuri-identiteetti, eurooppalaisuus ja kansainvälisyys istuvat lähes luon-nostaan eTwinning-projekteihin. Nämä ovatkin usean projektin keskiössä, ja aihekokonaisuutta voi pohtia usealta eri kantilta. Aina on kuitenkin hyvä muistaa, että aiheen käsittely ei lopu oman kulttuurin esittelyyn ja kulttuuri-identiteetin tunnistamiseen. Esimerkiksi Viialan keskuskoulun projektissa on käsitelty keskiaikaa valokuvin ja maalauksin. Näin projek-tin eurooppalaiset oppijat saavat käsityksen siitä, millaista oli keskiajalla Euroopan eri kolkissa. Yhdessä on voitu vertailla eroja ja yhtäläisyyksiä oppijoiden tuottamien töiden perusteella. Myös kulttuurien välinen vuo-rovaikutus kuuluu eTwinning-projekteihin ja sitä voidaankin käsitellä eril-lisenä osana projektia. On hyvä pohtia, kuinka toiset otetaan huomioon viestittäessä vieraalla kielellä. Lähiyhteistyö unohdetaan usein kansainvä-lisyyttä pohdittaessa ja kurotetaan kauas etelään: pohjoismainen yhteistyö on silti edelleenkin yksi luonteva opetussuunnitelman osa!

Moni opettaja on kiittänyt erityisesti eTwinningin tuomaa mahdollisuutta oppijoiden itseilmaisun kehittämiseen. Projekteissa oppijat pääsevät to-teuttamaan itseään eri keinoin, käyttäen valokuvia, luovaa kirjoittamista tai maalaamista. Moni projekti perustuukin taiteeseen, jonka avulla on in-tegroitu useita teemoja. Opettajat ovat huomanneet tämän olevan erityisen hyvä menetelmä silloin, kun projektissa on mukana eri-ikäisiä oppijoita. Esimerkiksi Ohkolan koulussa eTwinning toimii valinnaiskurssina, ja kos-ka osallistujat tulevat kaikilta luokilta, tuntuivat kuvataiteet luonnolliselta yhteistyömuodolta – kuvallinen ilmaisuhan ei ole kiinni kielitaidosta.

eTwinning-projekti mahdollistaa myös eriyttämisen luokassa. Projektin si-sällä voidaan oppijoille antaa eri tehtäviä oppilaiden vahvuuksien mukaan, kuten on toimittu esimerkiksi Aleksanteri Kenan koulussa. Hiljaisimmat-kin oppijat ovat yhtäkkiä enemmän mukana, koska heillä on oma vas-tuutehtävä. Lisäksi projekti tukee erilaista harrastuneisuutta, kun oppijat voivat valita projektille mieleisiään toteutusmenetelmiä.

77


Aleksanteri Kenan koulun opettaja Anne Onnela kiittää myös eTwinnin-gin tarjoamaa mahdollisuutta toteuttaa Sodankylän kunnan painopistettä, elokuvakasvatusta. Projekti sai alkunsa elokuvakasvatuksen teemasta ja tuli kiinteäksi osaksi koulun ohjelmaa. Projektia on voitu toteuttaa useamman opettajan tunneilla ja elokuvan lisäksi on opittu yhteistyötaitoja ja kan-sainvälisyyttä. Kannattaa ottaa selvää mahdollisuuksista osallistua kunnan tarjoamiin projekteihin, sillä Aleksanteri Kenan koulun oppijat ovat pääs-seet hyödyntämään monipuolisia välineitä projektissaan kunnan tuella.

Vaikka usealla opettajalla on selkeä käsitys opetussuunnitelmien tavoitteis-ta ja luottamus omaan työhön, ei ole pahitteeksi välillä vilkaista opetus-suunnitelman perusteita ja huomata, kuinka eTwinning-projektit hyvin suunniteltuina toteuttavat opetukselle asetettuja tavoitteita yhtä hyvin – elleivät paremminkin – kuin perinteinen oppikirjalähtöinen opetus.

7.4 Tieto- ja viestintätekniikka

Tieto- ja viestintätekniikka on tullut jäädäkseen. Käytämme sitä hyväksem-me jokapäiväisissä toimissamme melkein huomaamattamme. Moni onkin todennut, ettei enää tulisi toimeen ilman sitä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitojen oppiminen sisältyy myös opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksiin. Moni opettaja on huomannut, kuinka eTwinningin avulla myös heidän omat tietotekniset valmiutensa ovat kasvaneet: projek-tia tehdessä opitaan yhdessä oppijoiden kanssa. Usein oppijoilla on hyvät valmiudet käyttää tvt-välineitä, sillä verkkokeskustelut ovat tuttuja koulun ulkopuolelta. eTwinning-projektin avulla välineet voidaan valjastaa peda-gogiseen käyttöön ja ryhmätyölle löytyy uusi ulottuvuus.

Perustaidot. Koska eTwinningissä ei usein päästä tapaamisiin kasvotusten ja kaikki työt näin ollen tehdään verkossa, kehittyvät mukanaolijoiden tie-toja viestintätaidot huomaamatta. Viialan keskuskoulussa kaikki oppijat suorittavat ATK-ajokortin, ja eTwinning-projektin avulla tvt-tehtävät ovat tarkoituksenmukaisia: oppijoiden ei tarvitse suorittaa erillisiä kokeita, vaan tvt-tehtävät suoritetaan osana projektityötä. Lähes kaikissa projekteissa pystytään käyttämään tekstin- ja kuvankäsittelyohjelmia. Excel-taulukot tulevat helposti tutuiksi erilaisten vertailujen kuten ruokapäiväkirjan tai säätilataulukoiden avulla. Oppijat oppivat havainnoimaan ympäristöään, kirjaamaan havaintojaan ja kirjoittamaan raportteja omista tuloksistaan.

Myös projektit, joissa tietoa jaetaan valokuvin, herättävät usein keskus-telua. Tämä on pyrkimyksenä esimerkiksi projektissa European Doors, jossa projektin keskustelutehtävät perustuvat jokaisen oppijan ottamaan valokuvaan omasta kotiovesta. Projekti on jaettu eri teemoihin: oppijat tekevät havaintoja kuvista teemaan liittyen ja esittävät sitten kysymyksiä

78


kumppaneilleen. Kumppanikoulussa etsitään vastauksia ja oppijat vertaa-vat niitä ennakkokäsityksiinsä. Näin opitaan kaupunkisuunnittelua, arkki-tehtuuria ja ilmastonmuutokseen liittyviä ilmiöitä. Kuvien teemaa voidaan vaihdella projektin tavoitteiden mukaisesti. Kuvia voidaan jakaa helposti ja turvallisesti eTwinningin alustalla. Ohkolan koulun opettaja Sari Auramo on huomannut, että kuvien välityksellä nuoremmatkin koululaiset voivat helposti olla yhteistyössä. Kuvataiteen tunnilla tehdyt työt on helppo skan-nata ja viedä verkkoon, ja kukin taitojensa mukaan voi liittää niihin kuva-tekstejä. Onnistuneisiin projekteihin ei siis välttämättä tarvita ihmeellisiä välineitä.

Medialukutaidot. Tiedonhaku on aina ollut osa opetusta, mutta tieto-verkkojen välityksellä mahdollisuudet ovat laajentuneet. Ne asettavat ope-tukselle uusia vaatimuksia. Oppijoiden täytyy olla erityisen lähdekriittisiä. Samoin netikettiin tulee tutustua ennen verkkoon sukeltamista. Samalla oppijoille paljastuu uusia mahdollisuuksia jakaa tietoa. Useassa projektissa käytetään verkkolehteä yhteisenä julkaisualustana. Opettaja Anne Onnela on huomannut, että oppijoiden omien tekstien julkaiseminen yhteisellä alustalla harjaannuttaa muitakin kuin oppimistehtävään liittyviä tiedollisia taitoja. Kirjoittajat joutuvat ottamaan huomioon yleisönsä ja keskittymään tyyliin. He oppivat perustelemaan mielipiteensä ja ottamaan vastaan kri-tiikkiä. Opettajien vinkkinä on aloittaa keskustelut oppijoita lähellä ole-vista ajankohtaisista aiheista ja edetä sitten varsinaisen projektin aiheisiin. Kun edetään helpommista kirjoitustehtävistä vaativampiin, kasvaa itsetun-to ja luottamus omiin taitoihin.

Tiedon yhteinen tuottaminen. Tässä kirjassa esitellyt sosiaalisen median välineet kuten wikit ja blogit sopivat yhteiseen tiedon rakenteluun. Niitä on käsitelty luvussa 6. Pääskytien koulun oppilaat ovat hyödyntäneet pro-jekteissaan liikkuvaa kuvaa. Projektissa Preparation for working life oli aiheena tulevaisuus, ja oppijat kuvasivat erilaisia työhaastattelutilanteita, jotka liitettiin verkkoon. Kumppanit puolestaan tutustuivat työturvalli-suuteen ja kuvasivat mahdollisia vaaratilanteita töissä. Näin molemmat osapuolet saivat käyttöönsä monipuolista materiaalia. Projektissa kuvattiin myös mainoksia, jotka oppijat olivat itse käsikirjoittaneet. Lisäksi projek-teissa on hyödynnetty ohjelmia, joissa voidaan yhdistää valokuvaa ja ääntä tai musiikkia. Sodankylän opiskelijat puolestaan ovat tehneet lyhyteloku-van omasta kotikunnastaan esittelyvideoksi kumppaneille.

Kommunikaatiotaidot. eTwinning-projektit vaativat myös synkronis-ta ja asynkronista kanssakäymistä verkossa, sillä tapaamiset kasvotusten onnistuvat harvoin. Opettaja Tiina Sarisalmi käyttää foorumeita hyväk-seen opetuksessa. Sen sijaan, että oppijat kulkisivat englannin tunneilla kyselemässä toisiltaan kysymyksiä joihin jo tietävät vastauksen, he saavat keskustella kumppaneidensa kanssa eri aiheista. Keskusteluista tulee mie-

79


lekkäitä, koska nuoret haluavat tutustua uusiin kumppaneihinsa. Sähkö-postit ovat tuttu keino olla yhteydessä ja konseptina helppo, koska kirjeen kirjoittaminen on jokaiselle tuttua. Kirjeitä ei kuitenkaan tarvitse lähettää sähköpostitse, vaan niille voidaan valita toisenlainen julkaisualusta, kuten foorumit. Foorumien avulla voidaan rakentaa keskusteluja mistä tahansa aihealueesta. Kirjallinen, asynkroninen yhteydenpito antaa jokaiselle osal-listujalle aikaa miettiä omaa viestiä, kun taas synkroninen yhteydenpito esimerkiksi eTwinningin chatin välityksellä edellyttää välitöntä reaktiota. Chatit ovat hyvä keino niin vieraiden kielten harjoitteluun kuin tehtävi-en yhdessä tekemiseen. Forseliuksen lukion opiskelijat tekevät ryhmätöitä kumppaneidensa kanssa msn:ssa keskustellen ja julkaisevat yhteiset kirja-arvostelut verkkolehdessä. Näin yhteistyötä tehdään jo suunnitteluvaihees-sa ja verkkolehti on todellinen yhteistyön väline.

Verkko mahdollistaa myös tapaamiset kasvotusten ilman matkustamista: kumppanit voi kutsua kylään esimerkiksi skypen tai flashmeetingin tai muun neuvottelutyökalun avulla. Välineeksi riittää nettikamera ja mikro-foni. Pääskytien koulun oppilaat tapasivat kumppaneitaan säännöllisesti verkon välityksellä. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja oppijat sai-vat uusia elämyksiä jo nähdessään kumppaneidensa koulupuvut. Opettaja Pasi Siltakorpi vinkkaa, että tapaamiset on hyvä suunnitella etukäteen. Kun keskustelujen teema sovitaan etukäteen kumppaneiden kesken, voidaan esimerkiksi kysymyksiä valmistella etukäteen. Videolinkin välityksellä voi-daan myös jakaa oppitunteja ja esitellä yhteisiä töitä. Viialan keskuskoulu on ollut osallisena virtuaalisessa taidenäyttelyssä projektissaan Van Gogh. Oppilaiden työt olivat esillä Hollannissa ja suomalaisella oppilaitoksella oli näyttelyyn videolinkki, jonka avulla he saattoivat vierailla näyttelyssä.

Yhteisölliset hyödyt. Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa myös tvt-vä-lineiden jakamisen. Opettaja Marja Laine oli tyytyväinen saadessaan käyt-töön hollantilaisten kumppaneidensa alustan. Pasi Siltakorpi puolestaan piti suomalaista oppimisalustaa monipuolisempana kuin brittien, ja niin se päätyi projektin käyttöön. Britit puolestaan toivat projektiin widebo-ardin, jonka avulla voidaan työstää yhteistä tiedostoa ja jakaa esimerkiksi videoita.

Pasi Siltakorpi on ollut erityisen kiinnostunut tvt-välineiden pedagogisesta käytöstä ja asettanut yhdeksi projektin tavoitteeksi välineiden monipuoli-sen kokeilemisen. eTwinning-projekteissa tvt-välineiden ei tarvitse olla pää-osassa, mutta ne tulevat kiinteäksi osaksi muuta opetusvälineistöä. Opetta-jien ei myöskään tarvitse heti projektin alussa olla tvt-eksperttejä. Ohkolan koulun opettaja Sari Auramo kouluttaa mielellään kumppaneitaan usean vuoden kokemuksella. Aleksanteri Kenan Anne Onnela puolestaan kokei-lee innokkaasti uutta, osallistuu koulutuksiin ja on päätynyt projektissaan tvt-tukihenkilöksi. Keskuskadun päiväkodin opettaja Susanna Kivinen on

80


myös osallistunut koulutuksiin ja kouluttaa projektin tvt-vastaavana päi-väkodin muuta henkilökuntaa. Kuten RaSeKon opettaja Marjukka Koski-ahde toteaa, opettaja oppii vähintään yhtä paljon kuin opiskelijat. Mukaan siis kannattaa heittäytyä ja pitää mielessä, että eTwinningissä tukitoimia on tarjolla kaikille.

7.5 innovatiivisuus

Innovatiivisuus ei tarkoita pyörän keksimistä uudestaan. Innovatiivisuus kuitenkin haastaa opettajan näkemään asiat uudella tavalla ja uskaltamaan irrottautua jo perinteisinä pidetyistä välineistä ja työtavoista.

Opettajat ovat huomanneet verkkotyövälineiden tuovan esiin uusia piir-teitä oppijoissa. Opettaja Tiina Sarisalmi kiittelee, että ”verkkopersoona” saattaa olla keskusteluissa aktiivisempi kuin luokkahuoneessa tavallisesti. Pasi Siltakorpi puolestaan on käyttänyt verkkotyökaluja hyväkseen käsi-tellessään vaikeita aiheita, kuten tunteita. Hänen projektissaan jokainen oppija teki itsestään paperinuken, johon liitettiin omia vahvuuksia. Nämä paperihahmot luotiin elämään animaatio-ohjelman avulla. Pasi Siltakor-pi on myös käyttänyt digikuvia viestinnän keinona. Kumppanukset ovat lähettäneet toisilleen pehmohahmon, jotka seikkailevat luokan mukana. Hahmon elämää kuvataan päiväkirjassa, johon liitetään myös tekstiä. Pasin mukaan oppijat ovat avautuneet enemmän kirjoittaessaan jonkun toisen suulla. Ruotsalais-saksalainen eTwinning-projekti The new Euro-peans: The two wooden dolls käsitteli maahanmuuttajia ja erilaisuuteen liittyviä aiheita puunukkien avulla. Opettajat ovat huomanneet, että nuo-ret ovat osanneet käsitellä hankaliakin asioita kun tunteiden projisoinnille on löytynyt sopiva väylä. Samalla voitiin käyttää hyväksi luokkien moni-kulttuurisuutta ja voimauttaa maahanmuuttajia.

Projektit ovat mahdollistaneet luokkahuoneen rajojen häivyttämisen. Ku-ten Pasi Siltakorpi toteaa, Eurooppa tulee luokkahuoneeseen erilaisten vä-lineiden avulla. Hänen oppilaansa ovat päässeet virtuaalikävelylle englan-tilaiseen metsään. Oppijoille luotiin yhteinen virtuaalinen metsä, jossa piti tunnistaa kasveja mutta myös osata suunnistaa. Näin yhdistettiin samalla liikunnan ja luonnontieteiden oppiaineita.

Yhteistyöprojektit mahdollistavat myös oppijoiden oman asiantuntijuu-den vahvistamisen. Levi-instituutin matkailualan projekti perustuu neljän kumppanin tuottamiin artikkeleihin. Oppimistehtävät suoritettiin aluksi kotiluokissa, minkä jälkeen kaikilla kumppaneilla oli mahdollisuus kom-mentoida ja pyytää lisätietoja. Projektin tarkoituksena on tuottaa oppima-teriaalia matkailualan opiskelijoiden käyttöön. eTwinning-projekti mah-dollistaa näin enemmän kuin perinteinen luokkatyöskentely. Suunnitte-

81


lussa on otettava huomioon, mitä projektissa saavutetaan enemmän kuin ns. perinteisillä menetelmillä. Levi-instituutin projektissa materiaali on tuotettu yhteistyössä. Sen lisäksi, että oppijat syventävät tietojaan omas-ta maasta, he ottavat selvää kumppaneidensa turismista osatakseen esittää tarkentavia kysymyksiä. Valmiit työt tallennetaan verkkoon ja ne jäävät näin oppimateriaaliksi opettajille ja opiskelijoille tulevaa käyttöä varten.

Oppimateriaalin tuottaminen pätee toki muihinkin asteisiin kuin amma-tilliseen koulutukseen. Havukosken koulun opiskelijat ovat toteuttaneet tutkielmia tulevaisuuden avaruusmatkasta. Oppimistehtävät pilkottiin sopiviksi palasiksi niin, että lopullisen aluksen suunnittelussa otettiin huo-mioon eri aspekteja, kuten toimivat mittasuhteet, painovoima, materiaalit ja jopa sosiaaliset suhteet aluksella. Aiheita oli aikaisemmin käsitelty osana eTwinning-projektia.

Uusiin oppimiskäsityksiin sopii myös asiantuntijoiden käyttäminen opetuksessa. Viialan keskuskoulun oppijat ovat keränneet materiaalia esimerkiksi museovierailuilla sekä haastattelemalla kouluun kutsuttuja luontoasian tuntijoita. Havukosken koulun opiskelijat tekivät töitä yritys-ten yhteiskuntavastuusta ja olivat itse yhteydessä merkittäviin suomalai-siin yrityksiin. Myös oppijoita, heidän vanhempiaan ja isovanhempiaan voidaan käyttää asiantuntijoina: maltalais-irlantilaisessa projektissa on tuotettu podcasteja oppijoiden isovanhempien kokemuksista toisesta maa-ilmansodasta. Suomalais-italialaisessa projektissa osallistujat haastattelivat vanhempiaan ja heidän vanhempiaan nuoruudesta ja vertasivat vastauksia sekä omiin kokemuksiinsa, että eri maiden välillä. Näin osallistujat saivat autenttisen käsityksen siitä kuinka maailma on muuttunut kolmen suku-polven aikana. Verkko julkaisuvälineenä mahdollistaa tulosten käyttämi-sen tulevinakin vuosina opetuksen tukena.

Verkko tarjoaa erilaisia täsmäsovelluksia hyödynnettäväksi eri oppiaineis-sa. Yksi esimerkki on vuoden 2008 lopussa käynnistynyt englantilaisen opettajan ideoimana matematiikan opetuksen pilottihanke Online Virtual Grand Prix Racing, jossa on mukana viisi englantilaista ja viisi ulkomaa-laista koulua. Näistä yksi on suomalainen koulu. Ohjelman avulla oppijat joutuvat käsittelemään matematiikasta tuttuja käsitteitä menestyäkseen virtuaalisessa formulakilpailussa. Tarkoituksena on osoittaa matematiikan kiinnostavuus ja hyödyllisyys.

82

Tulosten arviointi ja levittäminen 8Satu Raitala, Arja Järvenoja

eTwinning-projektityötä voidaan arvioida usealla tavalla. Monet opettajat ovat kehuneet oppijoiden motivaation kasvua projektin myötä: he ovat in-nostuneita oppimisesta ja tekevät koulutyötä ikään kuin vahingossa. Tämä edesauttaa aina myös oppimista, kuten luvussa 2 on todettu. Toinen ilon aihe on yleensä ollut oppijoiden työn laadun parantuminen: koska oppi-joiden töitä julkaistaan esimerkiksi yhteisessä lehdessä tai blogissa, he ovat suhtautuneet tehtäviin vakavammin ja olleet motivoidumpia esimerkik-si etsimään tietoa ja panostamaan ulkoasuun ja kieleen. Oppijat tietävät, että heidän teksteillään ja töillään on oikea yleisö, eikä juttuja tuoteta vain opettajan arvioitavaksi.

Projektia on kuitenkin hyvä arvioida muillakin kriteereillä. Opettajan olisi hyvä eritellä projektin aikana opitut asiat, arvioida metodin sekä

83

Tulos ten arv io int i ja lev i t täminen

oppimisprosessien toteutumista ja verrata niitä asetettuihin tavoitteisiin. eTwinningin työkalut mahdollistavatkin arvioinnin läpi koko projektin.

Tämä luku keskittyy projektin tulosten arviointiin ja niiden levittämiseen. Molemmista saattaa olla yllättävääkin hyötyä: seuraamalla oppimistulos-ten kehittymistä opettaja voi kehittää projektiaan edelleen sen edetessä tai ideoidessaan uutta projektia. Näin eTwinningistä saadaan eniten irti. Myös kollegat hyötyvät olemassa olevista projekteista: projekti-ideoita voi-daan aina kehittää eteenpäin omien tarpeiden mukaan, vaikka innovaatio olisikin tullut alun perin toiselta opettajalta. Vaikka eTwinningiin osallis-tuvilla kouluilla ei ole velvoitetta raportoida toiminnastaan, se ei tarkoita sitä ettei omaa toimintaa olisi hyvä arvioida.

Arja Järvenoja

8.1 Mitä hyötyä eTwinning-projekteista?

(Arja Järvenoja opettaa englantia Koskelan koulussa Oulussa ja on ollut mu-kana eTwinning-työssä jo usean vuoden ajan.)

eTwinning-projekti vaikuttaa koulussa monella tasolla: oppilaan motivaa-tioon ja oppimiseen, opettajan ammattitaidon kehittymiseen sekä koko koulun toimintaympäristöön. eTwinning-projektissa yksi tai useampi opettaja voi yhdistää tietotekniikan, kielten opiskelun ja minkä tahansa muun oppiaineen. Lisäksi samaan pakettiin voidaan liittää opetussuunni-telmassa mainittuja läpäisyaiheita, esimerkiksi kansainvälisyys/monikult-tuurisuus, kestävä kehitys tai turvallisuus.

Oppilaalle eTwinning-projektista on monenlaista hyötyä. Projektityös-kentely antaa vaihtelua työtapoihin. Oppilaat ovat innoissaan päästes-sään tietokoneluokkaan työstämään omia sivujaan. Tekemällä oppiminen motivoi suurinta osaa oppilaista. Varsinkin tietotekniset taidot ja vieraan kielen tuottaminen kehittyvät projektin aikana. Projektin alussa oppilaita opastetaan käyttämään erilaisia tietoteknisiä välineitä ja ohjelmia. Jos pro-jektista vastaava opettaja ei itse hallitse näitä asioita, hän voi pyytää koulun tietotekniikasta vastaavaa kollegaa pitämään muutaman opetustunnin it-selleen ja ryhmälle. Projektin edetessä opettajan omat tietotekniikan taidot kehittyvät ja hän oppii liittämään sivuille kuvaa ja ääntä sekä käyttämään erilaisia ohjelmia ja oppimisalustoja. Parhaiten oppii yrittämällä rohkeasti ja oppimalla virheistään. Joku oppilas saattaa olla kielellisesti heikompi kuin luokkatoverinsa, mutta hän voi innostua projektityöskentelystä, kun saa neuvoa luokkakavereitaan ja opettajaa tietotekniikan hienouksissa.

84


eTwinning-projektin myötä motivaatio oppia kieliä paranee monen oppi-laan kohdalla. Vierasta kieltä käytetään aidoissa viestintätilanteissa, joten oppilas kiinnittää enemmän huomiota viestin ulkoasuun ja kieliasuun ver-rattuna luokkatilanteessa tapahtuvaan kielen tuottamiseen. Kielen tuotta-minen muuttuu sujuvammaksi. Varsinkin oikeinkirjoitus ja lauseen raken-tamistaidot kehittyvät projektin tekstejä muokatessa. Oppimistilanne on rennompi kuin luokassa, joten virheiden pelko vähenee. eTwinning-pro-jekti tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden tutustua toisen maan kulttuuriin, koulujärjestelmään, perhe-elämään ja nuorten asioihin henkilökohtaisella tasolla.

Opettajalle eTwinning-projekti tarjoaa monenlaista yhteistyötä kollegojen kanssa. Saman koulun opettajat ja oppilaat muodostavat tiimin, jonka si-sällä oppiainerajat poistuvat. Esimerkiksi historian opettajan johdolla tut-kitaan muinaissuomalaisten asumuksia, kuvaamataidon opettajan ohjauk-sessa tehdään niistä pienoismallit ja ranskan opettajan johdolla kirjoitetaan niihin liittyvät selitykset. Yhdessä työskentelemällä saadaan uusia vinkkejä omaan työhön. Kumppanuuskoulun opettajien kanssa voidaan vaihtaa tietoja omista työtavoista tai kehitellä aivan uusia työskentelytapoja. Tällä tavoin opettajainhuonetta voi laajentaa toisen maan maaperälle.

8.2 eTwinning-projektin arviointi

eTwinning-työn arviointi ei eroa minkä tahansa muun oppimisjakson arvioinnista: oppimisen tavoitteita verrataan saavutettuihin tuloksiin. eTwinning-projektien tavoitteet ovat kuitenkin usein erilaisia kuin perin-teisen luokkahuonetyöskentelyn tavoitteet – mukana on tiedollisten taito-jen lisäksi paljon taidollisia tavoitteita, kuten kommunikaatiovalmiudet, tvt:n käyttötaidot tai ryhmätyöskentely. Myös kulttuurilliset taidot ovat usein projektin keskiössä. Nämä kaikki tulevat esiin opetussuunnitelman perusteiden tavoitteissa usean oppiaineen ja aihekokonaisuuden kohdal-la. Siksi eTwinning-projektin ei tarvitse erottua muusta työskentelystä ar-vioinnissakaan: oppijoiden toimintaa ja tuloksia voidaan arvioida osana koulutyötä.

Useimmat projektien aiheista toteuttavat opetussuunnitelman tavoitteita: oli aiheena sitten vieraat kielet, luonnontieteet tai historia, jokaisesta op-piaineesta voidaan lohkaista palanen toteutettavaksi projektityönä. Omaa projektia esiteltäessä jokainen opettaja voi viitata siihen opetussuunnitel-man kohtaan, jota projekti toteuttaa: monikulttuurisuuden ymmärtämis-tä, viestinnällisten valmiuksien parantamista vieraalla kielellä sekä omassa ryhmässä, yksilön itsetunnon kasvua, monipuolisten opetusmenetelmien käyttöä tai yksilöllistettyä opetusta. Projekteissa on hyvä myös viitata yk-sittäisten oppiaineiden tai aihekokonaisuuksien tiedollisiin tavoitteisiin.

85


Sudenkuoppa projektiesittelyissä tuntuu olevan tulosten ja tuotosten erot-teleminen. Tuotokset ovat niitä tuotteita, jotka ovat syntyneet projektin aikana. Niiden esittelyllä on paikkansa ja se usein motivoi oppijoita, mutta usein kiinnostavampaa opettajalle itselleen on projektin tulosten ja hyö-dyn arviointi: mitä uusia taitoja ja tietoja on projektin aikana saavutettu? Miten projekti on edesauttanut oppimista? Kuten useasta tämän kirjan tekstistä käy ilmi, projektin tuloksena voi olla opiskelijoiden oppimismo-tivaation kasvu, suullisen kielitaidon paraneminen, eurooppalaisen men-neisyyden hahmottaminen, tvt-taitojen kehittyminen, jne. Kaikkein pa-rasta tietenkin olisi jos tuloksena olisi selvä oppimistulosten paraneminen! Näin on usein käynyt erityisesti kieliprojekteissa, mutta myös tehtävissä, joissa oppijoita on kehotettu tutkimaan ja tuottamaan tietoa yhdessä ja arvioimaan ja kehittämään toistensa tuotoksia. Tämä tapahtuu parhaiten tutkivan oppimisen tehtävissä, joista on puhuttu luvuissa 2 ja 3. Myös yhteisöllinen oppiminen edesauttaa syväoppimista.

Projektin tuloksena voi myös olla opettajan oman pedagogisen ajattelun kehittyminen ja muutos työtavoissa esimerkiksi tutkivampaan työtapaan tai yhteisöllisempään työskentelyyn. Tämä liittyy myös projektin innova-tiivisuuteen ja opettajan luovuuteen: esimerkiksi oppikirjoista on luovuttu tai niitä on käytetty ainoastaan opetuksen tukena ja oppijat ovat tuottaneet omaa oppimateriaalia. Projektin aikana on käytetty uudenlaisia menetel-miä tai tapoja hankkia, tuottaa ja käsitellä tietoa. Oppijoille on annettu enemmän vastuuta omasta oppimisesta sitouttamalla heidät projektityös-kentelyyn.

Kuten useassa yhteydessä on todettu, projektin arviointi edellyttää hyvän suunnitelman tekoa projektin aluksi ja sen seuraamista koko projektin ajan. eTwinning tarjoaa välineitä, joiden avulla projektin tavoitteita voi suunnitella ja jotka palvelevat myös projektin arvioinnin välineinä. Pro-jekteista voi myös saada palautetta sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla hakemalla Laatumerkkiä ja osallistumalla kilpailuihin.

Laatumerkki

eTwinningin Laatumerkki myönnetään pedagogisesti erinomaisille pro-jekteille innovatiivisten opetusmenetelmien käytöstä. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden palkita projektiin osallistuneita oppilaita: jokainen Laa-tumerkillä palkittu opettaja saa todistuksen, joka voidaan liittää myös osal-listujien portfolioihin. Näin heillekin jää muisto ja osoitus siitä, että he ovat tehneet ryhmätyötä eurooppalaisella tasolla.

Laatumerkin hakeminen on myös tilaisuus saada projektista palautetta sekä uusia ideoita. Sen avulla voi myös arvioida omaa työtään: Laatumerk-

86


kiä haettaessa arvioidaan projektien eri osa-alueita, jotka on esitelty luvussa 5. Näitä kriteereitä voi myös pitää esillä jo projektia suunniteltaessa ja tie-toja taitotavoitteita asettaessa. Tässä kirjassa luvussa 2 olevaa pohjaa voi hyvin käyttää suunnitteluun. Laatumerkkipohjaa voi vaivatta käyttää pro-jektin loppuarvioin tiin ja samalla saada kansallista tunnustusta erinomai-sesta työstä. Mikäli projektin aikana kaipaa apua, kommentteja ja ohjausta voi saada projektipäiväkirjan kautta (ks. luku 5.9).

• ”Laatumerkin saaminen kannustaa minua itseäni edelleenkin jatkamaan eTwinning-työskentelyä, tuli mukava tunne, että työtäni arvostetaan, mutta kyllä minulla on aika tavalla samat kriteerit projekteihini kuin mitä laatumerkkiin vaaditaan.” (Marja Laine, Viialan keskuskoulu)

Laatumerkin voidaan ajatella myös tuovan lisää näkyvyyttä opettajan omalle työlle koulun sisällä sekä ympäröivässä kunnassa. Rehtori ja muut opettajat voidaan innostaa mukaan työhön – opettamisen malleja on aina helpompi muuttaa kun saa tukea omilta kollegoilta. Laatumerkkiä voidaan käyttää myös haettaessa projektille rahoitusta ulkopuoliselta taholta, sillä se on virallinen Opetushallituksen myöntämä tunnustus opettajan innova-tiivisesta otteesta ja projektin merkityksestä opettamisen uudistamisessa.

Laatumerkistä hyötyvät myös kollegat: jokainen menestynyt projekti esi-tellään eurooppalaisilla eTwinningin sivuilla. Näin projekteja tekevät ja aloittelevat opettajat voivat saada ideoita siitä, kuinka toteuttaa hyvä pro-jekti.

eurooppalainen laatumerkki

Projekteille annetaan tunnustusta myös eurooppalaisella tasolla. Projekti, jossa vähintään kaksi opettajaa on saavuttanut kansallisen laatumerkin, saa automaattisesti myös Eurooppalaisen laatumerkin. Näin projektiin osallis-tujat saavat tunnustusta myös kansainvälisellä tasolla.

Laatumerkkiä haetaan valmiilla lomakkeella, joka löytyy eurooppalaiselta verkkosivustolta www.etwinning.net.

Kilpailut

Vuotuinen eurooppalainen kilpailu tuo kaikki eTwinnaajat yhteen. Se huipentuu vuosikonferenssissa, johon kerääntyy innostuneita projektien toteuttajia. Kilpailuissa ei ole mahdollisuus ainoastaan saavuttaa mainet-ta ja kunniaa, vaan myös päästä tapaamaan virtuaalista kumppania hen-kilökohtaisesti: vuosikonferensseissa esitellään koko Euroopan laajuisesti

www.etwinning.net

87


menestyneitä projekteja. Usein sarjojensa voittajat kutsutaan esittelemään oma projektinsa.

Kilpailuun osallistuneiden projektien parhaat pyritään myös esittelemään eurooppalaisessa eTwinning-oppassa. Näin suomalaisella koululla on mah-dollisuus esitellä osaamistaan kansainvälisellä tasolla.

Kansallisesti menestyneet projektit esitellään aina Opetushallituksen verk-kosivustoilla ja lisäksi kilpailuissa on palkintoina usein erilaisia tukivälinei-tä tvt-projektien toteuttamiseen.

Kilpailuun osallistumisen edellytyksenä on usein Laatumerkin saavuttami-nen. Tämänkin vuoksi sitä kannattaa hakea!

8.3 Projektin esittely

Oman projektin esittelyyn kannattaa paneutua huolella, sillä ulkopuoli-sille saattaa jäädä epäselväksi mitä projektissa on tehty. Tämä on tärkeää erityisesti kilpailuihin osallistuttaessa ja Laatumerkkiä haettaessa. Lukijoita kiinnostaa projektin tuotosten lisäksi se, mitä oppijat ovat konkreettisesti tehneet. Nämä kuvaukset antavat parhaimman käsityksen projektista. Li-säksi se palvelee myös projektin mahdollista uudelleen toteuttamista. Kun kollegat pystyvät näkemään kuinka helposti eTwinning-projekti itse asias-sa sopii toteutettavaksi oppitunneilla, he voivat saada toteutuneista projek-teista uusia ideoita ja synnyttää kansainvälisyyden kipinän myös omassa luokassaan ja oppilaitoksessaan.

Projektia esiteltäessä on hyvä aloittaa tavoitteista. Millaisiin tiedollisiin ja taidollisiin tavoitteisiin projektityön avulla pyritään – mitä halutaan op-pia? Näin projektin toteutumista on helppo arvioida sen edetessä ja onnis-tumisia ja kehittämisen kohteita on mahdollista pohtia sen päätyttyä.

Projektin esittely kaipaa aina lyhyen kertomuksen oppimistehtävistä. Koska eTwinningin erityispiirteenä ovat yhteistyömahdollisuudet verkon välityksellä, on hyvä myös kertoa kuinka tätä mahdollisuutta on oppimi-sessa käytetty hyväksi. Opettajien kertomuksista tiedämme, että projektit synnyttävät usein yllättäviäkin tuloksia: esimerkiksi ujot oppilaat löytävät uuden keinon ilmaista itseään verkossa tai projektit kannustavat oppijoi-ta ylittämään itsensä. Näitä tuloksia ei kannata väheksyä. Vaikka projekti tuntuisi itsestä pieneltä, saavutukset saattavat muiden silmissä olla suuria.

88


Mitä projektista kannattaa kertoa:

1) Projektin esittely Kuka projektissa on ollut mukana, mikä on ollut sen tavoite,

kuinka projekti on sidottu opetussuunnitelmaan? Mitä tiedollisia ja taidollisia tavoitteita projektilla on? Mihin keskitytään erityisesti ja mitkä ovat toivottuja

sivutuotteita?

2) Oppimisprosessin määrittely Mitä työtapoja projektissa on käytetty? eTwinningissä on

mahdollisuus toimia yhteistyössä monen maan oppilaitosten kanssa. Kuinka tätä mahdollisuutta on käytetty? Miten verkkotyökaluja on hyödynnetty oppimisessa?

3) Oppimistehtävien esittely Mitä oppijat ovat konkreettisesti tehneet?

Kuinka oppiminen on tapahtunut?

4) Tuotosten esittely Mitä projektissa on tehty? Kuinka töitä on käsitelty yhdessä?

5) Projektin arviointi, saavutukset Kuinka tavoitteet saavutettiin?

Mitä onnistumisen elämyksiä koettiin? Myös mahdollisten epäonnistumisten reflektointi osoittaa projektin suunnittelun onnistumista.

89

L i i teOpettajien haastatteluista koonnut Satu Raitala

Projektien arkea ja hyviä käytäntöjä

aleksanteri Kenan (Kitisenrannan) koulu, sodankylä:

exchaNge ON The ciNeMa, WiThOUT PrejUDiceYläkoulun elokuvakasvatushanke

http://magazinefactory.edu.fi/magazines/mag

Sodankylän Kitisenrannan koulun projekti Exchange on the cinema, with out predjudice liittyi yläkoulun elokuvakasvatukseen. Lisäksi se integroitiin kuvataiteisiin, tvt-opetukseen ja äidinkieleen. Projekti oli kaksivuotinen, ja kumppanikouluna oli ranskalainen Edouard Herriotin yläkoulu. Oppijat olivat projektin aikana 15–17 -vuotiaita.

Mediakasvatuksen tultua osaksi uutta ope-tussuunnitelmaa heräsi kiinnostus saada tietoa siitä, miten mediakasvatusta opetetaan muissa Euroopan maissa. Koska Kitisenrannan koulu on erikoistunut elokuvakasvatukseen, tuntui luonnolliselta valita painopisteeksi nimen-omaan elokuva. Kansainvälisen yhteistyön avulla haluttiin hankkia uusia näkökulmia ai-heen opetukseen, tutustuttaa oppilaita vieraan maan kulttuuriin ja samalla välittää kumppa-nikoululle suomalaista kulttuuria elokuvan kautta. eTwinning-projekti antaa erinomaisen mahdollisuuden toteuttaa oppilaitoksen omia painoalueita. Opettaja Anne Onnela kertoo: ”Elokuvakasvatusta olisi tuskin koskaan saatu nidottua koulun arkeen niin luonnollisesti kuin se tässä projektissa kävi. Myös tutustuminen toi-seen kulttuuriin ja oman koulun erityisoppilai-siin olisi tuskin koskaan tapahtunut ainakaan samassa mittakaavassa koska harjaantumisluok-ka oli myös mukana projektissa.”

Projekti suunniteltiin ja aikataulutet-tiin yhdessä opettajien kesken. Molemmilla kumppanikouluilla oli sama tavoite ja aika-taulu (elokuva), mutta toteutustapa oli vapaa. Liikkeelle lähdettiin toisiinsa tutustumalla, koska toistensa tunteminen edistää projektiin sitoutumista erityisesti hankkeessa, jossa ei aluksi päästä tapaamaan kasvotusten. ”Kat-soimme, että luomalla henkilökohtaisemmat suhteet samanikäisten kumppaneiden välillä,

tieto syventyy ja jäsentyy voimakkaammin, jol-loin sitä on helpompi jakaa oman koulun muille luokille.” Projekti jakautui kuuteen jaksoon, joista jokaisella oli oma aihepiiri. Aikataulut jaksotettiin 1–3 kuukauden pätkiin riippuen tehtävän laajuudesta. Esimerkiksi omien elo-kuvien tekemiselle varattiin enemmän aikaa kuin tutustumistehtäviin.

Projektille asetettiin niin tiedollisia kuin taidollisia tavoitteita: tvt-taitojen syventämi-nen, vieraan kulttuurin ymmärtäminen, erilai-suuden hyväksyminen, itsensä ilmaisu vieraal-la kielellä. Nämä tavoitteet tukevat äidinkielen opetussuunnitelmaa ja mediakasvatuksen ai-hekokonaisuutta. Lisäksi tavoiteltiin jokaisen oppilaan omien vahvuuksien tukemista koska jokaisella oli mahdollisuus tuoda ryhmätyös-kentelyyn oma erikoisosaamisensa.

Oppijat työskentelivät pääasiallisesti kan-sallisissa ryhmissä tuottaen eri elokuvia. Esi-merkiksi harrastuksiaan oppijat halusivat ku-vata aidoissa olosuhteissa, ja näin osa työstä onkin tehty kouluajan ulkopuolella. Editointi tapahtui ennen kaikkea projektiin osallistu-neiden opettajien tunneilla, mutta koko koulu tuki projektia ja tarpeen vaatiessa oppijat sai-vat vapaata muiltakin tunneilta.

14.11.2008 15.21Elokuvakasvatus Kitisenrannan koululla

Sivu 1 / 3http://koulut.sodankyla.fi/elokuvakasvatus/kitisenranta/

KITISENRANNAN KOULUN SIVUT PÄÄSIVU KATSOTUT ELOKUVATOMAT

ELOKUVATKANSAINVÄLISET

PROJEKTITOPETTAJIENKOULUTUS

LINKIT

Elokuvakasvatus Kitisenrannan koululla

Koulumme oppilaat käyvät elokuvanäytännöissä, joissa tutustutaanelokuvaklassikoihin, mutta myös uudempiin elokuviin. Kitisenrannankoululla on mahdollista opiskella elokuvakasvatusta valinnaisenaaineena vuosiluokilla 7.-9. Elokuvakasvatusta integroidaanmahdollisuuksien mukaan myös muuhun kouluopetukseen. Lisäksikoululla toimii elokuvatyöpaja.

Koululla on käynnissä kansainvälisiä yhteistyöprojekteja, joidentavoitteena on elokuvan avulla oppia kulttuuritietoisuutta ja vaihtaaelokuvakasvatuksen opetusmetodeja.

Kitisenrannan koulun opettajat saavat täydennyskoulutustaElokuvakasvatus Sodankylässä -projektissa.

"Parasta elokuvakasvatuksessa on se, kunoppii käyttämään kameraa ja editoimaan."

- oppilas, 7. luokka

Ajankohtaista:

Sodankylän elokuvakasvatusuutisia

http://magazinefactory.edu.fi/magazines/mag

90


Projektin verkkolehti toimi yhteisenä kes-kustelu- ja julkaisufoorumina. Lisäksi kump-panit lähettivät toisilleen tekemiään eloku-via, joista keskusteltiin ryhmissä. Molemmat luokat katsoivat saman elokuvan ja eri ko-kemuksista keskusteltiin ja pystyttiin myös havainnoimaan ranskalaisen ja suomalaisen elokuvan eroja. Luokat työstivät myös poste-reita elokuvista. Verkkolehdestä luettiin artik-keleita ja kommentoitiin yhdessä kumppanien kirjoituksia. Lisäksi kumppanille järjestettiin tietovisoja yhdessä käydyistä aiheista. Projek-tiyhteistyö laajeni koko koulun hankkeeksi: ” Koulustamme on Exchange on the cinema -pro-jektin aikana osallistunut toimintaan useampia opettajia ja luokkia sekä ala- että yläkoulun puolelta. Osallistuminen on tapahtunut sen mu-kaan, miten projektin aiheet ovat sopivat luokan ja oppiaineiden opetussuunnitelmaan. Mieles-tämme on ollut hyvä idea soluttaa projekti eri oppiaineisiin ja ottaa mukaan koko peruskoulun luokkajakauma 1–9 ja johdattaa projektia vähi-tellen induktiivisempaan suuntaan. Projektia on myös toteutettu yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa, esimerkiksi elokuvia olemme voineet kat-soa paikallisessa elokuvateatterissa.”

Kansainvälinen yhteistyö näkyi myös nuor ten itsensä aloittamissa mesekeskusteluis-sa, joissa he pääsivät reaaliajassa keskustele-maan kumppaneidensa kanssa. Tunneilla käy-dyissä palautekeskusteluissa osoittautui myös, että nuoret olivat vapaan keskustelun lisäksi puineet myös tekemiään töitä, mikä opetta-jasta tuntui hienolta. Esimerkiksi koulupäivää esittelevässä videossa olevat pätkät käsityö- ja kotitaloustunneista herättivät kovasti keskus-telua. Samoin ”Without prejudice”, jossa käsi-teltiin oppituntien erilaisuutta/samanlaisuut-ta perusopetuksessa olevien ja erityistä tukea tarvitse vien oppilaiden välillä. Nämä keskuste-lut olivat kuitenkin aina nuorten välisiä, joita opettajat eivät päässeet seuraamaan.

Projektissa oppilaiden näkemys eurooppa-laisesta ja suomalaisesta elokuvasta on laajen-tunut ja käsitys elokuvasta taidemuotona on kehittynyt. Oman elämän ja elinympäristöjen vertailun kautta molempien koulun oppilaille on ollut yllättävää huomata, kuinka saman-laista nuoren elämä on pohjoisessa kuin eteläi-sessäkin Euroopassa. Projektin verkkolehteen

kirjoitettiin säännöllisesti. Tämä on tukenut paitsi vieraan kielen opetusta, myös antanut mahdollisuuden sivuta erilaisia aiheita kuten joukkoviestintää ja verkkoon kirjoittamista sekä netikettiä. Projekti on myös mahdollista-nut automaattisen eriyttämisen: hiljaiset oppi-laat pääsivät esille editointivaiheessa, jokaisen oppilaan kielitaito ja tvt-taidot paranivat sel-västi projektin aikana.

Projekti on poikinut uusia ideoita edetes-sään. Onkin tärkeää arvioida projektin etene-mistä säännöllisesti ja olla valmis joustamaan alkuperäisestä suunnitelmasta ja kehittämään projektia uuteen suuntaan. Esimerkiksi rans-kalaisten lyhytfilmien pohjalta päätettiin to-teuttaa molemmissa oppilaitoksissa yhtäaikai-sesti lyhytelokuvat saman päivän tapahtumis-ta. Oppilaat kantavat paljon vastuuta työsken-telystään itse, mikä on auttanut kytkemään eettisiä ja moraalisia kysymyksiä työskentelyn lomaan. Projektiin osallistumisen myötä op-pilaiden, mutta myös opettajien taito lukea, muokata, käsitellä, tehdä ja tulkita liikkuvaa ja liikkumatonta kuvaa on kehittynyt koko ajan. Samalla sekä oppilaat että opettajat ovat oppineet toisten huomioonottamista, hyväk-symään erilaisuutta ja ymmärtämään erilaista kulttuuria. ”eTwinning-projektin kautta uskom-me elokuvan ja videon opetusvälineenä tuoneen uutta opetusmenetelmien kehittämiseen. Samalla

KITISENRANNAN KOULUN SIVUT PÄÄSIVU KATSOTUT ELOKUVAT

OMAT ELOKUVAT

KANSAINVÄLISET PROJEKTIT

OPETTAJIEN KOULUTUS LINKIT

ETWINNING

COMENIUS 1

COMENIUS 3

ETWINNING - EXCHANGE ON THE CINEMA

eTwinning-toiminta on osa Euroopan komission alkuvuonna 2005 aloittamaa eLearning-ohjelmaa. eTwinning-toiminnan tarkoitus on tehdä kahden eri Euroopan maassa olevan koulun yhteistyö mahdolliseksi tietoja viestintätekniikan työkaluja hyödyntäen. Yhteistyön tuloksena syntyy uusia pedagogisia, sosiaalisia ja kulttuurillisia hyötyjä. Hanke tarjoaa mahdollisuuden innostaa nuoria tutustumaan toisiinsa, toistensa koulukulttuureihin ja perheisiin, ja kehittää samalla heidän tietoja viestintätekniikan taitojaan. eTwinning tehostaa opetusta, ja koulut ymmärtävät sen olevan arvokas lisä perinteiseen oppimiseen.

Kitisenrannan koulun yhteistyökumppanikoulu on Edouard Herriot. Koulu sijaitsee Livry-Garganissa, Ranskassa. Kumppanuuden aikana koulut vaihtavat tietojaan ja näkemyksiään elokuvista. Esillä ovat erityisesti suomalainen ja ranskalainen elokuva.

Lisää eTwinning-tietoa

HANKKEEN TUOTOKSET

Kitisenrannan koulun esittely

Presentation of Kitisenranta School (pdf, 954kt)

Näyte oppilaiden harrastuksia esittelevästä elokuvasta

MOMENTS OF LIVING (QuickTime, 3.72Mt, 3.00 min)

(video vaatii QuickTimePlayerin)

WITHOUT PREJUDICE

KITISENRANNAN KOULUN SIVUT PÄÄSIVU KATSOTUT ELOKUVAT

OMAT ELOKUVAT

KANSAINVÄLISET PROJEKTIT

OPETTAJIEN KOULUTUS LINKIT

ETWINNING

COMENIUS 1

COMENIUS 3

ETWINNING - EXCHANGE ON THE CINEMA

eTwinning-toiminta on osa Euroopan komission alkuvuonna 2005 aloittamaa eLearning-ohjelmaa. eTwinning-toiminnan tarkoitus on tehdä kahden eri Euroopan maassa olevan koulun yhteistyö mahdolliseksi tietoja viestintätekniikan työkaluja hyödyntäen. Yhteistyön tuloksena syntyy uusia pedagogisia, sosiaalisia ja kulttuurillisia hyötyjä. Hanke tarjoaa mahdollisuuden innostaa nuoria tutustumaan toisiinsa, toistensa koulukulttuureihin ja perheisiin, ja kehittää samalla heidän tietoja viestintätekniikan taitojaan. eTwinning tehostaa opetusta, ja koulut ymmärtävät sen olevan arvokas lisä perinteiseen oppimiseen.

Kitisenrannan koulun yhteistyökumppanikoulu on Edouard Herriot. Koulu sijaitsee Livry-Garganissa, Ranskassa. Kumppanuuden aikana koulut vaihtavat tietojaan ja näkemyksiään elokuvista. Esillä ovat erityisesti suomalainen ja ranskalainen elokuva.

Lisää eTwinning-tietoa

HANKKEEN TUOTOKSET

Kitisenrannan koulun esittely

Presentation of Kitisenranta School (pdf, 954kt)

Näyte oppilaiden harrastuksia esittelevästä elokuvasta

MOMENTS OF LIVING (QuickTime, 3.72Mt, 3.00 min)

(video vaatii QuickTimePlayerin)

WITHOUT PREJUDICE

91

L i i te

oppilaiden näkemys eurooppalaisesta elokuvasta ja elokuvakulttuurista on kehittynyt, samoin ymmärrys elokuvasta taiteenmuotona syventynyt. Myös oppilaiden minäkuva ei vain suomalaisena vaan eurooppalaisena on kehittynyt: Eurooppa on lopulta pienempi kuin alkujaan ajattelimme. Elokuva ilmaisun välineenä samoin kuin muun tvt-tekniikan käyttö projektin toiminnoissa on rohkaissut niin ujoimpia kuin hiljaisempiakin oppilaita osallistumaan enemmän. Syrjäytymis-vaarassa olevat oppilaat on saatu näiden väli-neiden ja kontaktien avulla usein innostumaan vieraasta kielestä ja kulttuurista.”

Projekti on herättänyt myös kiinnostusta vanhempien keskuudessa ja he ovat olleet in-nokkaasti mukana. Tämä on mahdollistanut

kahdeksasluokkalaisten työskentelyn koulu-ajan ulkopuolella heidän kuvatessaan ja tuotta-essaan lyhytelokuvia. Kansainvälinen foorumi oppilastöiden esittelyä varten on saanut posi-tiivista palautetta vanhemmilta, koska he ovat voineet seurata lastensa työskentelyä. Oppilaat ovat olleet erittäin motivoituneita uusien työs-kentelytapojen kokeilemisesta ja opettajat ovat saaneet uusia ideoita mediakasvatukseen rans-kalaisilta kollegoilta. ”On mahdotonta mainita kaikkea sitä, mitä olemme saaneet ja oppineet kuluneen projektin aikana. Eri luokissa ja op-piaineissa projektiin käytettyä aikaa on myös vaikea arvioida, sillä kukin osallistuva opettaja on pyrkinyt nivomaan projektin toiminnot sau-mattomasti omaan oppiaineeseensa.”

92


viialan keskuskoulu:

aN arT PrOjecT abOUT The eNvirONMeNTrakennusperinteen, ympäristöntutkimuksen ja kuvataiteen integroitu hanke 11–12 -vuotiaille

http://www.chain.to/?m3=10296http://www.edu.fi/>etwinning>opastusta>kuukauden_opettajan-palsta>Marja_Laine_viialan_keskustan_koulu

<>

introduction

book

seminars

projects

An art project about the environment The project was grounded by KHLim - OVSG,Belgium and Viialan Keskustan koulu Akaassa ( the Viiala Central School of Akaa ), Finland.

The other participants of this project have been

Viialan keskuskoulu on ollut mukana useas-sa kuvataiteisiin liittyvässä projektissa. An Art Project About the Environment oli kaksivuo-tinen projekti, joka alun perin perustettiin hollantilaisen oppilaitoksen kanssa ja johon sittemmin on liittynyt useampi maa. Mukana oli oppijoita alakoulusta ammattikoululaisiin. Suomalaiset oppijat olivat 11–12-vuotiai-ta. Projekti integroitui paitsi kuvataiteeseen, myös historiaan, biologiaan, maantieteeseen ja äidinkieleen, nivoutuen viidennen ja kuu-dennen luokan opetussuunnitelmiin. Lisäksi se tuki oppijoiden tietoja viestintäteknisiä taitoja: ”jokainen alakoululainen suorittaa ns. tietokonepassin ja projekti sopii erinomaisesti myös sen suorittamiseen.” Opetussuunnitelman teemoista projekti nivoutui seuraaviin aihei-siin: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, mediataidot ja kommunikaatio, vastuu ympä-ristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevai-suudesta, kasvu ihmisenä.

Projektissa oli monia tiedollisia tavoitteita, esimerkiksi: Historia: Suomen rakennustaiteen historia, Suomen varhaiset elinkeinot. Kuvataide: erilaiset työtavat (piirustus, maa-laus, kollaasi, muovailu, valokuvaus, grafiik-ka) ja taidehistoria: Akseli Gallén-Kallelan maalaustaide.Biologia ja maantieto: Eurooppa maanosana, Euroopan kasvillisuus- ja ilmastovyöhykkeet. Partnerimaiden sijainti ja keskeiset kulttuuril-liset piirteet. ICT: ATK passi, jossa 5.–6.-luokkalaisten ta voitteena on mm. etsiä tietoa Internetistä, käsitellä kuvaa, tehdä esitelmiä Wordilla sekä lyhyitä PowerPoint-esityksiä. Äidinkieli: luova kirjoittaminen.

Englanti: kommunikointi vieraalla kielellä, teks tien tuottaminen vieraalla kielellä.

Taidollisista tavoitteista pääosassa olivat yhteistyötaitojen kehittyminen ja vieraan kie-len käyttö tavoitteellisesti.

Projekti alkoi tammikuussa, jolloin keski-tyttiin materiaalin keräämiseen. Samalla op-pijat tutustuivat eri kausien arkkitehtuuriin Suomessa. Helmi-maaliskuun aikana projekti keskittyi vanhan ajan materiaaleihin ja Suo-messa tutkittiin myös Kalevalan kuvitusta. Arkkitehtuurin avulla saatiin kuva siitä kuinka ihmiset asuivat ennen vanhaan. Huhtikuussa keskityttiin ikkunoihin: mitä ikkunat kertovat rakennustyyleistä. Toukokuun aihe oli oppijoi-den oma kotiseutu. Jokainen maa esitteli pai-kallisia rakennuksia. Tällöin tutkittiin myös lähiseutua. Kesälomien jälkeen elokuussa kes-kityttiin maaseutuun ja tutustuttiin eläimiin ja syyskuussa maaseudun työkaluihin ja työhön. Syyskuussa järjestettiin myös maaseuturetki, johon liittyi erityisesti käsitöitä esimerkiksi vil-lasta (huovutus). Loka-joulukuun aiheena oli keskiaika. Oppijat tutkivat keskiaikaisia linno-ja, kirkkoja ja luostareita ja vaihtoivat tietoa. Työvälineinä eri vaiheissa käytettiinn kuva-taiteiden keinoja, valokuvausta, videoita ja kirjoittamista. Keskiaikaan tutustuttiin myös dramatisoimalla linnanneitojen ja -herrojen elämää keskiajan linnoissa.

eTwinning mahdollisti luokkahuoneen rajojen häilyttämisen. Kirjaan ei tukeudut-tu yhtä tiukasti kuin aikaisemmin, vaan se toimi ennen kaikkea yhtenä tiedon lähteenä kun oppijat etsivät tietoa esimerkiksi Suomen linnoista. Tietoa etsittiin myös verkosta, jotta kumppaneille saataisiin mahdollisimman kat-tava esitys. Tähän liitettiin mukaan myös tai-teen tutkimus, sillä taide kuvaa hyvin eri aika-

http://www.chain.to/?m3=10296

http://www.edu.fi/

93

L i i te

kausia. Lähiseutuun tutustuttiin vierailemalla maaseutumuseossa, sekä observoimalla itse omaa ympäristöä. Esimerkiksi slovakialaisten kumppaneiden kanssa vaihdettiin valokuvia, jotka oli otettu samana päivänä ja tutkittiin vuoden aikojen ilmenemisen eroja. Molem-missa maissa luokissa vieraili myös asiantun-tija, jonka kanssa keskusteltiin luonnosta ja eläimistä. Pääasiallisesti projektissa tuotettiin oppimateriaalia omasta maasta kumppaneille, aina etukäteen sovitusta aiheesta. Näin oppi-jat olivat oman maansa asiantuntijoita. Tämä mahdollistaa oppikirjaa laajemman ja kiinnos-tavan oppimateriaalin käytön: projekteihin voidaan liittää oikeita valokuvia ja oppijat voivat keskustella heitä kiinnostavista aiheis-ta ja oppia vielä enemmän. Kaikki materiaalit jaettiin eTwinningin alustalla. Näin ne jäävät talteen tulevaisuutta varten ja ne voidaan jakaa myös muille opettajille nähtäväksi ja käytettä-väksi.

Projektin toinen aspekti olivat oppilaiden taideprojektit, joita ohjattiin hollantilaisesta oppilaitoksesta käsin. Aiheet suunniteltiin ja työt aikataulutettiin pääpiirteittäin hollanti-laisten taideopiskelijoiden opettajan kanssa, mutta tehtävien annosta sekä palautteesta vastasivat opiskelijat itse. Näin oppijat oppi-vat kommunikoimaan eri-ikäisten nuorten kanssa ja tulevat opettajat saivat konkreettisen kosketuksen tulevaan ammattiinsa. Projektin taideosiolle asetettiin myös eri tavoitteita ku-ten kolmiulotteisuuteen tutustuminen, valo ja varjo tai maisemamaalaus. Teemat sopivat myös vaivatta slovakialaisten oppijoiden kans-sa tehtyihin töihin luonnosta. Oppilaiden töistä syntyi hieno taidenäyttely, joka oli esillä Hollannissa ja virtuaalisesti videon välityksellä ja myöhemmin valokuvin myös Suomessa.

Projektia oli helppo arvioida yhdessä kos-ka eTwinningin väliraportti projektipäiväkirja oli koko ajan käytössä. Sinne oli helppo kirjata työn edistymistä ja samalla voi nähdä kuinka muissa ryhmissä edetään. Lukukauden lopus-sa jokainen opettaja laati oman arvion työstä ja projektin lopuksi laadittiin yhteinen lop-puraportti. Opettajalle tuotti iloa myös ver-taisarviointi. Harvoin saa tilaisuuden kuulla kommentteja ja kehuja kollegoilta! Oppi-

joiden kanssa projektia arvioitiin suullisesti. Koska projektityöt olivat myös osa normaalia koulutyöskentelyä, ne kuuluivat myös oppiai-nekohtaiseen arviointiin. Työ arvioitiin myös Opetushallituksessa ja projektin lopuksi olikin mukava antaa jokaiselle oppilaalle palkinnoksi Laatumerkki.

”Oppijat olivat motivoituneita tutkimaan myös omaa kulttuuriperintöään koska toimivat sen asiantuntijoina. Lisäksi opittiin eurooppalai-sesta kulttuurista. Myös kielitaito sekä tvt-taidot paranivat. Opittiin yhteistoimintaa ja saatiin erilaisia esteettisiä elämyksiä. Iloa oli myös siitä, että saimme käyttöömme kumppanikoulumme oppimisalustan! Vaikka projekti laajenikin al-kuperäisestä taidepainotuksesta enemmän ympä-ristöpuolelle, se ei haitannut koska yhteistyö oli mielekästä. Projektissa todella tunsimme jakavan yhteisen päämäärän. Tulevaisuuden projekteissa oppilailla voisi olla vielä enemmän suoria kon-takteja toistensa kanssa”, kommentoi opettaja Marja Laine Viialan keskuskoulusta.

About the history of logging in Finland.

About farming in nowaday's Finland. __________________________________________________ CUSTOMS, TRADITIONS AND FESTIVALS THROUGH THE YEAR. Anja Ebell, Nadin Ewald Germany, Tomasz Woźnicki Poland, Dariusz Zdrojewski Poland, Marja Laine, Finland.

Preparing the Halloween in Germany.

Preparing the figures for the animation of Halloween in Finland.

Fishing at the campschool in Finland and learning about the beauty of nature - who would like to spoil this?

The Natural Park of Redes is situated in the central oriental mountain section of Asturias. It covers the boroughs of Caso and Sobre Escobio and boarders with the Natural Park of Ponga to the East.

The castle in Poland.Będzin is a small city in the south of Poland with 59,936 inhabitants (31 Dec 1999). Area 37 km². King‟s Castle in Będzin- impressive ruins of the castle on the left bank of the river Czarna Przemsza. Originally the castle is built for the Casimir the Great.

The Medieval castle of Turku in Finland.Turku was our capital, when Finland was a part of Sweden. A powerpoint by Jesse and Samuli, the 6th C, Viialan Keskuskoulu, Finland. __________________________________________________ THE ARCHITECTURE DURING THE PAST TIMES ON THE COUNTRYSIDE.

94


Pääskytien koulu, Porvoo:

1. eriTYisOPeTUKseN PrOjeKTi2. PreParaTiON fOr WOrKiNg Life

http://magazinefactory.edu.fi/magazines/kumpulatimes/index.php?artCat=9http://www.sackville.w-sussex.sch.uk/spring/index.htmhttp://www.peda.net/verkkolehti/porvoo/kumpulan/twinnews?m=content&a_id=5http://www.peda.net/veraja/porvoo/paaskytienkoulu/luokatjaluokanvalvojat/pienluokat/kuutoset/etwinning/futu-

re_plans

Pääskytien koulun opettaja Pasi Siltakorpi on toiminut erityisluokanopettajana vuodesta 1992, pääasiassa yläkoulussa: Aloitin ensim-mäisen eTwinning-projektini 2000-luvun puolessa välissä. Tuolloin oli rekisteröityneitä kouluja ympäri Eurooppaa kuutisen tuhat-ta. Tätä kirjoittaessa on kouluja mukana yli 130 000. Kumppanimme Sackvillen koulu löytyi Englannista West-Sussexista.. Britti-kumppanit Anne Jakins ja Nick Falk oppi-laineen ovat olleet osallisina miltei kaikissa kahdeksassa projektissa, joissa olen luokkani kanssa ollut mukana.

Kumppanin valinta oli alunperin sattu-maa, mutta pian huomasimme, että opettajilla oli samankaltaisia kiinnostuksen kohteita ja kumppanuus muodostui ystävyydeksi siitäkin huolimatta, että opettajat eivät ensimmäisen vuoden aikana tavanneet kasvotusten.

Koulussamme on oppilaita tällä hetkellä yli viisisataa. Aluksi eTwinning-toiminta keskittyi omaan luokkaani mutta myöhemmin on kou-lussamme syntynyt muitakin projekteja.

Olen erityisopettaja ja opetan pienluok-kaa. Kaikilla oppilailla on erityisiä oppimisen vaikeuksia. Motivointi on tärkeää ja eTwin-ning on erinomainen tapa saada oppilaat in-nostumaan. On kiva tehdä erilaisia asioita kun tietää, että ulkomailla toiset oppilaat näkevät ja lukevat töitäsi. Paljon toimimme kuvien avulla, joten oppilaiden suppeakaan kielitaito ei rajoita kanssakäymistä.

Aivan ensimmäisessä projektissamme ha-lusimme tutkia, voiko eTwinning-toimintaa

ylipäänsä hyödyntää erityisoppilaiden kanssa. Oletimme että totta kai voi ja näin kävikin.

“Tarkoitus oli käyttää erilaisia tietoteknisiä sovelluksia ja tutkia kuinka ne soveltuivat käy-tettäväksi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa. Sinälläänhän ei ole kovin viisasta vaih-taa työkaluja useasti, mutta oppilaat omaksuvat helposti uudetkin sovellukset jos ne ovat helppo-käytöisiä. Tavoitteena oli myös englannin kielen osaamisen lisääminen ja kannustaminen kom-munikointiin. Tässä onnistuttiinkin jopa niin että oppijoiden itsetunnon kasvaessa pystyimme myös olemaan yhteydessä kumppaneihimme reaa liajassa videokonferenssin välityksellä. Vaik-ka oppijoita naurattikin hermostuksesta, sujui keskustelu hienosti.”

Tässä ensimmäisessä projektissa hyödyn-simme kouluissamme käytössä olevia Peda.netin ja Moodlen työalustoja. Innostuttuam-me käytimme useita muitakin. Jos ohjelma on hyvä ja yksinkertainen käyttää, vain mieliku-vitus on rajana.

Ensimmäisestä projektista jäi erityisesti mieleen leikkinallekarhujen vaihtoprojek-ti. Lähetimme Englantiin Otso-nallen ja me saimme vieraaksemme Spencerin. Oppilaat kuvasivat digikameralla karhuja kaupungilla ja koulussa. Materiaalista koottiin päiväkirjaa Peda.nettiin. Karhujen avulla tutustuimme hyvin toisiimme.

“Jälkeenpäin pohdittuna projektimme sel-västi tuki oppimisen tavoitteita. Projektin si-tominen opsiin ei tunnu työläältä sillä pitkään opettaneena minulla on jo aika hyvä käsitys siitä

Peda.net > Portal frontpage > Porvoo - Borgå > Pääskytien koulu Luokat ja

luokanvalvojat > Pienluokat > Pasin ysit (vanha ETWINNING) > Etwinning >

TO ADMINISTRATION >>

Pasin ysit (vanha

ETWINNING) Etwinning

Spencers adventures in Porvoo nicks practise area Christmas traditions Food diary Future Pagemap

Our latest Flashmeeting session

http://flashmeeting.e2bn.net/fm/fmm.php?pwd=d072b7-947

Discussion on autumn,holiday and future plans

New topic

Autumn holiday pasi teacher 13.10.

Messages: 4 Latest: 13.10.

Show all

Discussion

New topic

What are you going to do next summer ? Any plans for summer. When do you have summer holiday ? 14.03.


Sports, football pasiteacher 14.03.


Music pasiteacher 14.03.


Show all

Image

http://magazinefactory.edu.fi/magazines/kumpulatimes/index.php?artCat=9

http://www.sackville.w-sussex.sch.uk/spring/index.htm

http://www.peda.net/verkkolehti/porvoo/kumpulan/twinnews?m=content&a_id=5

http://www.peda.net/veraja/porvoo/paaskytienkoulu/luokatjaluokanvalvojat/pienluokat/kuutoset/etwinning/future_plans

http://www.peda.net/veraja/porvoo/paaskytienkoulu/luokatjaluokanvalvojat/pienluokat/kuutoset/etwinning/future_plans

95

L i i te

minkälaiset työtavat toimivat luokassamme ja kuinka eri tehtävät istuvat opsiin.”

Koska oppilaani tuolloin olivat peruskou-lun viimeisellä luokalla, teimme myös työelä-mään valmistautumiseen liittyvän työn, jossa oli mm. videoita siitä kuinka työhaastattelussa ei pidä käyttäytyä. Lisäksi oppilaat tekivät it-sestään paperinukkehahmot jotka animoitiin liikkumaan. Kaikki helposti tavallisella digi-kameralla. Oppilaat pitivät verkkolomakkeella ruokapäiväkirjaa. Vertailimme ravintotottu-muksia eri maissa. Suunnittelimme myös suo-menkielen tervehdyksistä lyhyen kielikurssin ja teimme videomainoksia joiden avulla ver-tailimme hintoja.

Näihin aikoihin päätimme myös kokeil-la verkkolehti MagazineFactorya, johon sit-ten kirjoitettiin artikkeleita jouluperinteistä. ”Kumpula Timesiin” kirjoitettiin ajankohtais-ta tietoa mm. Suomen presidentinvaaleista ja tehtiin juttu kahdesta leirikoulusta.

Projektissa pystyttiin myös järjestämään yhteisiä luonnontieteen osioita. Brittiopettaja askarteli verkkoon virtuaalimetsän, jossa kum-mankin koulun opiskelijat saattoivat tehdä yhdessä havaintoja. ”Kartassa siirtymällä ilmes-tyi erilaisia kasveja. Näitä kasveja tunnistimme ja oppilaat etsivät niiden suomenkielisiä nimiä netistä ja kirjoista.” Molemmissa kouluissa teh-tiin myös ns. Apple trap -koe, johon saimme ohjeet brittioppilaitoksesta. Siinä kuvattiin digitaalisesti perunan ja omenan muuttumista ulkoilman vaikutuksesta. Molempien luok-kien tulokset julkaistiin alustalla, jolloin niitä oli helppo vertailla.

Harjoitellessaan digitaalista äänenkäsit-telyä oppilaat tekivät Audacity-ohjelmalla äänitiedostot, jotka siirrettiin verkkolehteen. Kyseessä oli muutaman sanan suomi-englanti harjoitukset, ”Easy Finnish”. Niitä tehtiin neljä erilaista. Joku toimi aina äänittäjänä kun toiset lukivat. Samaan paikkaan tehtiin myös video-tervehdys pokkaridigikameralla. Jälkikäteen ajatellen saimme jo ensimmäisenä vuotena to-della paljon aikaan. Tietysti onnistuneen pro-jektin mahdollisti oppilaiden innostuneisuus. Tärkeää oli kuitenkin myös, että käsitellyt asi-at olivat osa normaalia koulutyötämme ja osa opetussuunnitelmaa.

Edellä mainitut esimerkit integroituvat ko-titalouteen, matematiikkaan, tietoja viestin-tätekniikkaan, kuvaamataitoon ja luonnollises-ti englannin kieleen. Aikaa eTwinning-työhön käytimme viikossa noin yhden oppitunnin. Ei opettaja toki kaikkea saanut virka-aikansa puitteissa tehtyä, mutta koin että pieni panos-tus kansainvälisiin projekteihin antoi tarmoa myös arkipäiväisempään koulutyöhön.

”Halusimme myös nähdä toisemme, joten tapasimme toisemme useamman kerran video-konferenssin välityksellä. Videokonferensseihin valmistauduttiin aina etukäteen käymällä vie-raan kielen tunneilla läpi tarvittavaa sanastoa ja esimerkiksi valmistelemalla haastattelukysy-myksiä etukäteen. Projekti kehittikin oppijoiden itseilmaisua ja kommunikointitaitoja englannin kielessä. Hyvää valitsemassamme sovelluksessa oli se, että sessiot tallentuvat verkkoon. Näin niitä voi tutkia aina jälkikäteen ja analysoida sopi-vaan tarkoitukseen, esimerkiksi kieltenopetuksen tai ilmaisun kannalta.”

Ensimmäisen eTwinning-projektin jälkeen olemme olleet monien maiden kanssa mukana monessa hankkeessa. Projektissa nimeltä Cook-IT, TasteIT, ictIT oli mukana miltei kolme-kymmentä koulua. Siinä käsiteltiin perinteisiä ruokia. Työalustana oli Blogger. Oppilaat kai-kissa maissa ottivat verkkoon kuvia , reseptejä ja videoita kansallisista herkuistaan ja niiden valmistuksesta. Kaikki myös kommentoivat muiden töitä. Oppilaiden tekemät karjalan-piirakka- ja mämmivideot löytyvät myös You- tubesta. Katsojiakin on päälle kaksituhatta. Projekti oli mielenkiintoinen mutta suuri osanottajamäärä teki siitä vaikeasti hallitta-van.

Yhdessä ulkomaisten opettajien kanssa olemme aina yrittäneet hyödyntää jotakin uutta ja motivoivaa. Pelkkä tietokoneella työs-kentely on oppilaille arkipäivää ja ihanne olisi, jos koulu pystyisi olemaan askeleen edellä ja innostamaan oppilaita. Kun projektimme pe-rusidea on ollut selvillä, olemme brittikollega-ni kanssa sen vuoksi olleet tiiviissä yhteydessä ja keskustelleet erilaisista sovelluksista joita projektissamme voisimme hyödyntää.

Kahden viime vuoden aikana olemme hyödyntäneet mobiiliteknologiaa. Itse uskon,

96


että lähitulevaisuudessa opiskelu tapahtuu yhä enemmän älypuhelinten ja kannettavien tie-tokoneiden avulla. Digital Diary Dialogues -projektiimme saimme tukea johtavalta suo-malaiselta kännykkävalmistajalta. Kännyköi-den avulla oppimisympäristö laajeni fyysises-tikin koulun ulkopuolelle. Mobiiliteknologiaa käytettäessä tehtävät eivät ole aikaan ja paik-kaan sidottuja.

Projektin alussa saimme puhelimen vii-koksi käyttöön, yhdeksi päiväksi kullekin op-pilaalle. Puhelimet olivat oppilaiden vastuulla, eikä ongelmia esiintynyt. Olimme sopineet, että joka maassa tiettyyn kellonaikaan oppilas kuvaa toimintaansa ja ympäristöään ja lähet-tää tekstiviestin toiselle oppilaalle Englantiin ja Skotlantiin. Viesteissä kerrottiin myös tun-teista.Tuohon aikaan käytettiin tekstiviestejä, sillä esimerkiksi Twitter oli vasta tulossa. Var-sin yksinkertainen työ antoi oppilaille kuvan toisten nuorten elämästä ja mahdollisuuden kommunikoida heidän kanssaan. Tekstareista oppilaat kokosivat kuvakertomuksen. Viestit ja kuvat koottiin m-Explore alustalle. Sin-ne siirrettiin kuvat ja tekstit. Niistä laadittiin PhotoStoryllä tarina ja koottiin sanapilvi. Kun oppilaat seuraavana vuonna vaihtuivat, tutus-tuimme samalla tavalla kotiin ja harrastuksiin. Kunkin maan oppilaat tekivät videot maiden-sa ominaispiirteistä.

Viimeksi teimme Kites For Kids -projektin jonka aiheena olivat leijat. Aluksi valmistim-me perinteisen leijan ja tutkimme mitkä asiat mahdollistivat sen lentämisen. Britit lähettivät online-videokuvaa Qik-sivustolle, jossa mui-den oli mahdollista seurata heidän ohjeitaan projektin jatkosta livenä ja tallenteena. Tässä projektissa oli ulkojäseninä oppilaita aina Af-ganistanista asti. Tämä antoi leijavideoille ja virtuaalisesti kootuille ”ajatusleijoille” aivan

uuden merkityksen. Oppilaat saivat kuvien ja viestien välityksellä aivan toisenlaisen koske-tuksen maahan, josta muutoin uutiset liittyvät vain taisteluihin.

Useimmissa projekteissa olemme olleet yhteydessä kumppaneihimme Flashmeeting-työkalun avulla. Se soveltuu hyvin opetukseen koska videoneuvottelut tallentuvat ja niitä voi katsoa myöhemminkin.

Internetissä toki on nykyisin paljon muita-kin mahdollisuuksia, joita voi hyödyntää ope-tuksessa ja opiskelussa. eTwinning-portaalin TwinSpace antaa toimivat työkalut, joiden avulla pääsee alkuun. Jos opettaja ei aina osaa, niin oppilaat neuvovat. Itse aiomme käyttää seuraavassa hankkeessamme Google docsia. Teemoina tulevat olemaan ympäristö ja erityi-sesti vesi.

”Koska opettajana olen itse kiinnostunut erilaisista sovelluksista ja niiden pedagogisista mahdollisuuksista, projektissamme kokeilim-me kaikenlaista. Jos tämä ei kiinnosta, pärjää eTwinningin alustan työkaluilla myös mainios-ti.”

Projektien oppilailla on yksilölliset hojks:it mutta esimerkiksi englannissa on kaikilla ta-voitteena rohkaistuminen kielen käyttöön. Tämä toteutuikin yli odotusten. Oppijat oli-vat motivoituneita kommunikoimaan kump-paneittensa kanssa foorumeilla ja videon väli-tyksellä. He motivoituivat myös suoriutumaan tehtävistään erinomaisin tuloksin. Vaikka kumppanimme olivat englantilaisia ja työkie-lemme englanti, myös kumppanimme hyötyi-vät projektista: brittioppilaat joutuivat pohti-maan millaista sanastoa käyttää ja ottamaan kohdeyleisönsä huomioon. Myös oppijoiden itsetunto kasvoi projektin myötä. Tämä päti myös opettajaan. Onnistunut työ heijastui ta-valliseen arkiseen opiskeluun. ”Suosittelenkin

Questions from Porvoo part II questions from our pupils (translated mainly by pasi teacher) 08.03.


Questions from Porvoo Kumpula pupils 07.03.


Show all

Image

Sacksville forum

http://s9.invisionfree.com/S_I_C_P/

LINKS

Virtual Finland

Basic information

Quiz

New topic

Show all

A view from our classroom window

A viwe from our school yard

There is still a lot of snow. But spring is coming and birds are moving back from Finland from the shout. Some birds move from Lapland to South Africa ?!

Peda.net Portal 2008.10.07

97

L i i te

lähtemään rohkeasti mukaan. Projekti voi olla ihan lyhyt chattituokio vieraaseen kouluun tai pidempi projekti. On mukavaa kun luokkahuo-neena on maailma.”

Olen erittäin iloinen, että kuusi vuotta sitten tartuin tilaisuuteen jossa ymmärtääk-seni alun perin oli tarkoitus puhua koulujen kotisivujen käännöstyöstä. Siellä puhuttiin myös eTwinning-hankkeesta . Kiinnostuin ja innostuin. Opiskelijani ovat vuodesta toiseen olleet innokkaita tekemään kansainvälisiä pro-

jekteja. He tekisivät niitä enemmänkin kuin on mahdollista. Valitettavasti eurooppalaisten koulujen kellot ja vuosityöajat käyvät hieman eri aikaa. Peruskoulunsa päättäneiltä oppilaita on tullut viestejä, joissa he kertovat pitäneensä eTwinning-projekteja ikimuistoisina. Tieto-tekniikan kehitys etenee vauhdilla. Uskoisin, että viiden vuoden päästä on käytössä välineitä ja sovelluksia, joiden mahdollisuuksia opetus-käytössä ei tänä päivänä osaa edes kuvitella.

98


Ohkolan koulu, Mäntsälä:

geTTiNg cLOsersuomalais-espanjalainen peli

http://new-twinspace.etwinning.net/web/p17998/welcomehttp://www.etwinning.net/en/pub/profile.cfm?f=2&l=en&n=17998

Mäntsälän Ohkolan koulun opettajalla Sari Auramolla on kokemusta harvinaisen monista eTwinning-projekteista. Tässä kirjassa esitelty viimeisin projekti on nimeltään Getting Clo-ser. Se oli kahden koulun välinen projekti, jonka aikana oppilaat olivat 5-luokkalaisia. Projekti oli oikeastaan eräänlainen peli, jossa joukkueet liikkuivat kartalla koulujen välisiä reittejä pitkin. Liikkuminen tapahtui erilaisilla tehtävillä ansaittujen pisteiden mukaisesti.

Oppilaat oli jaettu 7–8 hengen joukkuei-siin, joissa kussakin puolet oppilaista oli suo-malaisia, puolet espanjalaisia. Kummassakin koulussa oli esillä Euroopan kartta, johon oli piirretty viisi reittiä. Ne yhdistivät Ohkolan ja La Rosan koulun Kanariansaarten La Palmas-sa, aivan Euroopan toisessa päässä. Pysähdyk-siä kullakin reitillä oli 30. Reitit oli tehty myös Google Earthiin.

Pisteitä joukkueet saivat erilaisten tehtävien avulla. Tapahtumien kulku oli aina sama:• Opettajat päättivät tehtävästä ja tekivät

valmistelut.• Sovittunapäivänä, yhtä aikaakummassa-

kin maassa, joukkueiden puolikkaat teki-vät tehtävän.

• Sovittunaaikana,samanapäivänä,otettiinSkype-yhteydet (5 erillistä puhelua), joi-den aikana kunkin joukkueen erimaalaiset puoliskot vaihtoivat tietoja ja päättivät, missä muodossa he antavat koko joukku-eensa yhteisen vastauksen.

• VastauksettalletettiinTwinspaceen.• Opettajat tarkistivat tehtävät vuorotellen

ja saivat näin selville joukkueiden järjes-tyksen. Parhaiten suoriutunut joukkue sai 5 pistettä, heikoimmin suoriutunut 1 pis-teen.

• Saatuaan pisteet joukkueet menivät kat-somaan Google Earthistä, mille paikka-kunnalle he olivat sillä kertaa edenneet reitillään. Sekä suomalainen että espanja-lainen joukkueen puolisko eteni kartalla yhtä monta pysäkkiä kohti toisiaan. Ete-neminen merkittiin myös luokan seinällä olevaan karttaan.

• Joukkueen puoliskot kirjoittivat sen jäl-keen englanniksi lokikirjaa. He etsivät Internetistä tietoa siitä paikasta, johon he olivat edenneet. Lokikirjaan merkittiin muistiin myös kyseisen paikan päivän sää-tila, kiinnostavia vierailukohteita ja hyviä matkamuistoja, ikään kuin oltaisiin oi-keasti paikan päällä. Lokikirjat talletettiin Twinspaceen.

Alex, Alejandro, Ayla and Irga Touko, Daniel and Titta

http://new-twinspace.etwinning.net/web/p17998/welcome

http://www.etwinning.net/en/pub/profile.cfm?f=2&l=en&n=17998

99

L i i te

Tehtävät olivat monipuolisia. Yhdessä piti et-siä vastauksia koskien joulunviettoa toisessa maassa, toisessa sijoittaa Euroopan valtioita kartalle mahdollisimman nopeasti. Yhdessä tehtävässä videoimme kummassakin maassa englanninkielisen laulun ja toisten piti sen avulla löytää puuttuvat sanat laulun sanoituk-sesta. Myös toisten kirjoittamia lokikirjoja tut-kittiin vastausten löytämiseksi.

Projektin alussa opettavat valitsivat oppi-lailleen kirjeenvaihtokaverin. Oppilaat kirjoit-tivat kirjeet toisilleen ja ne lähetettiin posti-paketissa Euroopan toiselle laidalla, mukana myös valokuvia, esitteitä, kartta sekä herkkuja. Sama tehtiin myös projektin lopussa. Oppilaat muuten saivat kirjeenvaihtokaverinsa selville vasta lukiessaan kirjettään ja etsiessään oikean valokuvan kirjeen vihjeiden perusteella.

Projekti huipentui loppujuhlaan. Skype-yhteys oli auki ja web-kamera oli suunnattu kuvaamaan koko luokkatilaa. Viimeiset posti-paketit avattiin kameran edessä. Paketeissa oli kirjeiden ja makeisten lisäksi myös palkinnot voittajajoukkueelle. Palkintojenjakokin suori-tettiin kameran välityksellä yhtä aikaa. Kukin oppilas kävi vielä moikkaamassa kirjeenvaih-tokaveriaan. Joukkueista saatiin myös otettua

yhteiskuvat niin, että joukkueen toinen puolis-ko heijastettiin valkokankaalle dataprojektorin avulla ja toinen puolisko asettautui ohjattuna seisomaan juuri oikeaan kohtaan.

Eipä tuossa vaiheessa tiedetty, että noin vuotta myöhemmin tulemme kohtaamaan oikeasti. Getting Closer valittiin ensin sekä Suomessa että Espanjassa vuoden parhaaksi projektiksi. Ja niin kävi, että meidät arvioitiin myös Euroopan parhaiksi. Neljän päivän pal-kintoleiri Budapestissa alkoi vähän ujoilla ha-lauksilla hotellin aulassa ja päättyi kyyneleisiin jäähyväisiin. Nämä muistot seuraavat meitä aina!

100


jokelan koulu, raahe:

KiDs iN aMaZiNg bOxesMielikuvitusmatka romaniaan

http://www.peda.net/veraja/raahe/jokelankouluhttp://new-twinspace.etwinning.net/web/p23842

Tiina Torvinen on nyt neljättä vuotta luokan-opettajana mediakasvatusta painottavassa Raa-hen Jokelan koulussa yhdistetyssä 1-2 luokas-sa. Aikaisemmin hän on työskennellyt yli 20 vuotta IT-alalta, joka on luonut innokkuuden TVT:n käyttöön opetuksessa. Kids in Ama-zing Boxes oli hänen ensimmäinen ja hyvin menestyksekäs eTwinning-projektinsa. Sen idea syntyi, kun hän pohti miten opettaa me-diataitoja ja ennen kaikkea mediakriittisyyttä kaikkein pienimmille alakoulun oppilaille. Tämän jälkeen hän ehtinyt käynnistää jo kaksi muuta projektia.

Mediakriittisessä opetusprojektissa Kids in Amazing Boxes Jokelan alakoulun oppilaat pääsivät kokeilemaan elokuvatemppujen teke-mistä ja oppimaan mediakriittisyyttä: älä usko kaikkea mitä näet. Projekti sisälsi koko kevät-talven mittaisen opetuskokonaisuuden, jonka toisena eTwinning-kumppanina oli Botosanin koulu Romaniassa.

Alun perin 1. ja 2. luokan oppilaille tar-koitettu projekti integroi lähes kaikki oppiai-neet ja imaisi koko koulun samaan projektiin. Projektista pyrittiin tekemään lapsilähtöinen käyttäen hyväksi lapsille luontaista leikkiä ja mielikuvitusta. Iso pahvilaatikko innosti oppi-laita mielikuvitus- ja oppimismatkalle. Opetus siirtyi perinteisestä luokkahuoneopetukses-ta laatikon ja kumppanikoulun maalaamien taustojen sekä videokameran avulla virtuaali-matkaksi, jossa oppilaista tuli ulkomaan mat-kailijoita ilman metrinkään matkustamista. Oppilaat pääsivät käytännössä kokeilemaan miten elokuvissa ja valokuvissa katsojaa voi-daan huijata. ”Projektin myötä ainakin oma opetukseni on muuttunut enemmän leikkiä

hyödyntäväksi ja lapset ovat oppineet antamaan neuvoja toisilleen sekä ottamaan niitä vastaan. Samalla oppilaiden mediakriittisyys on selvästi lisääntynyt, mikä olikin projektin tärkein tavoite mediataitojen harjoittelemisen rinnalla.”

Elokuvatemppu onnistui käyttämällä apuna videokameraa ja toisen maan koulun tekemää taustakuvaa: hypättiin suomalaisen taustakulissin edessä laatikkoon ja noustiin romanialaisen taustakulissin edessä ylös hake-maan romanialaisten valmistamat matkamuis-tot. Sen jälkeen matka takaisin kotimaahan ja oman taustan eteen saattoi alkaa. Videopysäy-tyksiä käyttämällä saatiin kaksi lasta vetävään pahvilaatikkoon videolla mahtumaan 15 Jo-kelan koulun ykkös-kakkosluokkalaista, jotka opettaja saattoi samaa videoteknistä silmän-kääntötemppua käyttämällä vetää yksi kerral-laan ulos laatikosta.

Projekti pyrittiin jo suunnitteluvaiheessa si-tomaan mahdollisimman moneen oppiaineeseen. Kuvaamataito tuli mukaan laatikon päällys-tämisessä, taustojen maalaamisessa ja matka-muistojen valmistamisessa. Käsityötunneilla valmistettiin matkamuistoja eri tekniikoilla ja tehtiin kumppanimaan lähettämien matka-muistojen mallin mukaan omia käsitöitä. Ym-päristö- ja luonnontiedon tunneilla tutustuttiin kumppanimaahan, sen kulttuuriin ja vuoden-aikoihin. Laatikko esimerkiksi päällystettiin eri sivuilta eri vuodenaikojen lehtikuvilla. Samoin omaa kotimaata ja lähiympäristöä mietittiin, kun pohdittiin mikä olisi tyypillinen matka-muisto Suomesta ja omalta paikkakunnalta. Äidinkielen tunneilla luettiin kumppanimaas-ta lähtöisin olevia satuja ja tutustuttiin tieto-kirjallisuuden avulla kohdemaahan. Liikunta

http://www.peda.net/veraja/raahe/jokelankoulu

http://new-twinspace.etwinning.net/web/p23842

101

L i i te

integroitui laatikkoon menemisessä ja tulemi-sessa. Pienille oppilaille oli haastavaa harpata korkeaan laatikkoon ja sieltä pois laatikon liikkumatta. Projektin aikana löytyi yllättäen myös suunnittelemattomia opetussuunnitel-miin sisältyviä asioita, kuten esim. päävärit, jotka esiintyivät kumppanimaan lipussa sekä valtakunnallinen Nuori Suomi ry:n liikunta-seikkailu, jossa seikkailun kohteeksi otettiin luonnollisesti Romania.

Projektin aluksi tehtiin romanialaisen kou-lun kanssa yhteinen aikataulu, jossa suunnitel-tiin projektin kulku. Projekti vaati tiimityötai-toja, sillä suunnitelma tarkentui ja eli projektin edetessä. Pääasioista pidettiin kuitenkin kiin-ni. Kumppanimaiden välinen tiivis yhteyden-pito tapahtui englannin kielellä sähköpostin välityksellä. Molemmat kumppanit maalasivat omat elokuvan taustansa, jotka lähetettiin en-sin kumppanimaahan ja sen jälkeen takaisin. Molemmat kumppanit kuvasivat omat eloku-vansa, jossa esiintyivät oman koulun oppilaat, oma tausta, kumppanin valmistama tausta

ja kumppanin valmistamat matkamuistot. Valokuvamanipulaatiossa kumppani lähetti oppilaiden toisista luokan oppilaista ottamat valokuvat. Jokelan koululaiset yhdistivät ne koulustaan ottamiinsa valokuviin Photoshop kuvankäsittelyohjelman avulla niin, että näytti kuin kumppanikoulun oppilaat olisivat olleet koulussa vierailulla. Valmiit filmit, kuvat ja PhotoStory-ohjelmalla tehdyt installaatiot la-dattiin eTwinning-projektin TwinSpace’iin. Ja totta kai projektin päätteeksi filmit katsottiin koko koulun yhteisessä ensi-illassa. Jokainen op-pilas tuntui olevan ylpeä saavutuksestaan. Oli tunne, että olimme saavuttaneet jotakin erityis-tä. Ja niin olimmekin.

Oppilaat oppivat jakamaan tietoa omasta kulttuuristaan ja taustastaan. He oppivat yh-teistyötaitoja ja pääsivät käytännössä kokei-lemaan erilaisia mediatyökaluja. Opettajille projekti antoi tilaisuuden rikastuttaa koulun opetussuunnitelmaa avaten TVT:n eri mah-dollisuuksia opetuskäytössä.

102


Oriveden holman koulu:LearNiNg ThrOUgh frieNDshiP5–7 -luokkalaiset opiskelemassa englantia espanjalaisten kumppanien kanssa

http://www.orivedenkoulut.net/holma/index.php?page=kv-projektithttp://twinspace.etwinning.net/launcher.cfm?lang=en&cid=2627

Englanninopettaja Tiina Sarisalmi on erikois-tunut opetuksessaan yhteisölliseen oppimi-seen. Hänellä on ollut useita projekteja, joissa osa englannin opetuksesta on siirretty verk-koon. Verkosta löytyy niin harjoitustehtäviä kuin keskustelualustojakin.

Learning Through Friendship oli 5–7 -luokkalaisten kaksivuotinen projekti, jonka tarkoituksena oli sisällyttää opetukseen enem-män yhteistoiminnallisuutta ja lisätä oppiai-neitten välistä yhteistyötä, joka on projekti-oppimiselle hyvin keskeistä. Lisäksi oppimis-projekteissa haluttiin käyttää tietotekniikkaa ja modernia teknologiaa.

Projekti toteutettiin pääasiallisesti englan-nin opetuksen tunneilla, mutta oppiaineista myös kuvataide, musiikki ja ympäristötieto olivat vahvasti mukana sekä aihekokonai-suuksista ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä- ja mediataito. Holman koulun englannin ope-tussuunnitelmassa painotetaan oppijan vies-tintävalmiuksien kehittämistä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. ”Vieraan kielen opetuksen tulee ensisijaisesti antaa oppilaalle valmiuksia toimia erilaisissa viestintätilanteissa. eTwinning-projek-tin kansainvälinen vuorovaikutus on edelleen paras mahdollinen tapa toteuttaa opetussuunni-telman henkeä ja tavoitteita.”

Projektin avainsanoja olivat autenttisuus ja jakaminen/yhteistoiminnallisuus. Autentti-suus tarkoitti sitä, että oppilaat olivat suoraan yhteydessä toisiinsa keskustelualueilla, cha-teissa ja henkilökohtaisten viestien välityksellä koko projektin ajan. He tutustuivat toisiinsa, kiinnostuivat toisistaan, vertailivat tapojaan ja tottumuksiaan, ystävystyivät ja lopulta myös viettivät yhden ikimuistoisen viikon yhdessä.

Jakaminen ja yhteistoiminnallisuus tar-koitti sitä, että koko yhteistyön pohja oli tie-tojen, tunteiden ja kokemusten jakamisessa ja yhdessä oppimisessa. Kaikki, mitä tehtiin, tehtiin jaettavaksi ja yhdessä koettavaksi.

Opettajan kaikille projekteille on löyty-nyt kumppanit eTwinningin TwinFinderin kautta. Aiheet osuvat yksiin opetussuunnitel-man kanssa, mutta myös oppijoilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa aihepiiriin. Oppimis-tehtävät ja niiden aikataulut on suunniteltu yhteisesti. Aikataulu on ollut tarpeeksi väljä, jotta molemmat kumppanit ehtisivät suorittaa tehtävät – jokaiseen oppimistehtävään on va-rattu aikaa yhdestä kahteen oppituntia. Koska projekteissa ei ollut tavoitteena synnyttää eri-tyistä tuotosta vaan pääosassa oli itse prosessi eli autenttinen kommunikaatio ja yhteistyö, ei kummallekaan kumppanille tullut paineita työstä suoriutumisessa. ”Projektin suunnittelu

Koulutustoimi

Etusivulle

Yhteystiedot

Ajankohtaista

Tapahtumat Toimintasuunnitelma

Oppilaskunta

Kulttuurikoulu

Taidegalleria

Kuvagalleria

Kansainvälisyys

eTwinning

Säännöt Työajat Loma-ajat

Kirjasto

Liikunta

Oppilashuolto

Terveydenhuolto

Ruokailu

Linkit

Opetussuunnitelma

Students from IES Escultor Juan de Villanueva visit Orivesi

SUNDAY - APRIL 29th 2007 Click the photo to see it in its original size

http://www.orivedenkoulut.net/holma/index.php?page=kv-projektit

http://twinspace.etwinning.net/launcher.cfm?lang=en&cid=2627

103

L i i te

saattaa aluksi tuntua työläämmältä kuin ns. tavallisen oppitunnin suunnittelu: aihealueiden rakentaminen, kyselyiden ja tehtävien tekemi-nen, sopivien linkkien etsiminen jne.oli melko työlästä, mutta kiinnostavaa. Hyvä puoli asiassa oli, että samaa kurssipohjaa saattoi käyttää uu-destaan uusissa projekteissa.”

Varsinainen oppimisympäristö oli virtu-aalinen englannin luokka rakennettuna op-pimisalustalle, johon kuuluu aihiot 11 eri ai-heesta. Tärkein tehtävä oli keskustelualueilla tapahtuvaan keskusteluun osallistuminen. Kaikki oppilaat kirjoittivat omat kirjeensä, lukivat toistensa kirjeet ja vastasivat muuta-maan. Pian opettajalle kuitenkin selvisi, että oppijat olivat tiiviimminkin yhteistyössä ja chattailivat alustalla koulupäivän jälkeenkin. Lisäksi eri pienprojektien yhteydessä tehtiin muitakin asioita; seurattiin kevään etenemistä Espanjassa ja Suomessa taulukoimalla säätiloja ja ilman lämpötiloja ja kuvaamalla luontoa ja ympäristöä. Säätilat kirjattiin sitten yhteiseen wikiin, johon oppilaat kävivät kirjaamassa ha-vaintojaan. Jouluksi tehtiin videotervehdys Es-panjaan ja seuraavana vuonna videotervehdys suomalaisesta kyläkoulusta Brysseliin eTwin-ning-konferenssiin. Lisäksi vertailtiin oppilait-ten ruokatottumuksia eri maissa ja vaihdeltiin ruokareseptejä.

Koulutustoimi

Etusivulle

Yhteystiedot

Ajankohtaista

Tapahtumat Toimintasuunnitelma

Oppilaskunta

Kulttuurikoulu

Taidegalleria

Kuvagalleria

Kansainvälisyys

eTwinning

Säännöt Työajat Loma-ajat

Kirjasto

Liikunta

Oppilashuolto

Terveydenhuolto

Ruokailu

Linkit

Opetussuunnitelma

HOLMA SCHOOL - SPRING 2006

SPRING PHOTOS - MAY 9th 2006 Click the photo to see it in its original size

SPRING PHOTOS - APRIL 18th 2006 Click the photo to see it in its original size

”Projekti kehitti selvästi oppijoiden viestin-nällisiä valmiuksia vieraalla kielellä. Sillä oli myös iloisia sivutuotteita: nekin oppilaat, jotka ovat olleet ujoja osallistumaan englannin tun-neilla, unohtivat pelkonsa ja osallistuivat täy-sipainoisesti foorumeilla ja chatissa. Oppilaat olivat erittäin motivoituneita keksimään keinoja ilmaistakseen itseään. Monet oppilaista kävivät ensimmäisen lukuvuoden aikana oppimisympä-ristössä vähintään 2–3 kertaa viikossa, jotkut jopa päivittäin. He lukivat kirjeitä, lähettivät ja vastasivat viesteihin tai surffailivat linkeissä ja tekivät tehtäviä. Oppijat olivat erittäin mo-tivoituneita eikä tunneilla esiintynyt häiriöitä. Lisäksi oppilaitten tietotekniikan käyttötaidot kehittyivät valtavasti. Moodlen peruskäyttö on helppoa, mutta se tarjoaa myös haasteita niitä haluaville. Vieraan kielen opetuksessa käytettä-vien kommunikaatioharjoitusten sijaan oppijat olivat monesti ensimmäistä kertaa tekemisissä vierasmaalaisen nuoren kanssa ja he huomasivat nopeasti, että 2–3 vuodessa hankittu kielitaito riitti kommunikaatioon oikeassa viestintätilan-teessa.”

WEDNESDAY - MAY 2nd 2007 Click the photo to see it in its original size

Top

THURSDAY - MAY 3rd 2007 Click the photo to see it in its original size

104


havukosken koulu, vantaa:

iLMasTONMUUTOs ja seN vaiKUTUs KUhUNKiN OsaLLisTUjaMaahaN – cLiMaTic chaNge aND iTs cONseqUeNces fOr ONe´s OWN cOUNTrY Kahdeksasluokkalaisten integroitu luonnontieteiden projekti

Projektissa ovat olleet mukana kaikki koulun kahdeksasluokkalaiset ja usea opettaja. Par-haimmillaan – tai pahimmillaan – siinä oli mukana yhdeksän maata. Aihe löytyi sattu-malta opettaja Tuija Lindströmin hollantilai-sen opettajatuttavan ehdotuksesta. Lisäksi se sopi erinomaisesti koulun omaan painotus-alueeseen eli ympäristökasvatukseen. Projekti toteutettiin englanniksi ja sen kestoksi määri-teltiin kolme vuotta, joista ensimmäinen käy-tettiin suunnitteluun. Hyvä suunnittelu onkin osoittautunut kullan arvoiseksi. Ensimmäise-nä projektivuonna Suomessa työhön linkitet-tiin kaksi ja toisena yksi kurssi. Varsinaisten kurssien lisäksi aiheita käsiteltiin muillakin tunneilla, kuten vieraiden kielten tunneilla.

Projektille asetettiin erilaisia tiedollisia sekä taidollisia tavoitteita. Lisäksi taka-alalla oli pyrkimys kehittää tietoja viestintäteknii-kan opetuskäyttöä oppilaitoksessa sekä uudis-taa kansainvälisyyskasvatusta. Projektissa to-teutettiin nykyisen opetussuunnitelman kan-sainvälisyyskasvatusta, teknologia-, tietoja informaatiokasvatusta sekä vastuuta yhteisestä ympäristöstä. Projekti nidottiin koulun ope-tussuunnitelmaan ilman, että se olisi olemassa vain yksittäisenä projektina muun opetuksen ohessa/rinnalla. Projektista jää varmaan elä-mään tiettyjä osia, jotka toteutetaan vuosittain esimerkiksi maantiedon opetuksessa. Muutoin projekti liittyi luonnontieteiden opetussuun-nitelmaan (kemia, biologia, maantieto), joka muutoinkin toteutetaan osin pakollisina in-tegraatiokursseina (AT, GE, BI, FY, KE). Li-säksi englannin kielen opetussuunnitelmassa on myös kokonaisuus ympäristökasvatuksesta.

Tämän sanaston opettelu auttoi töiden kään-tämisessä projektin kielelle. Opettajan toivee-na oli lähinnä itsenäinen tiedonhaku ja tieto-jen muokkaus esityskelpoiseksi sekä englannin kielen käyttötaito sillä tarkoitus oli, että op-pijat olisivat yhteydessä kumppaneihinsa reaa-liajassa. Lisäksi ymmärrys, että maailmanlaa-juisissa ongelmissa ollaan ”kaikki samassa ve-neessä”. Yhteenkuuluvuuden tunne oli todella tärkeä sekä havaita, että erilainen tapa toimia ja kommunikoida on myös rikkautta vaikka-kin joskus se hidastaa asioiden kulkua.

”Suunnittelulla on merkittävä rooli erityi-sesti silloin kun tapaamisia ei ole lainkaan tai niitä on vain harvoin. Vetovastuu projektissa oli erityisesti Kreikalla ja Hollannilla, mutta kaikki mukana olevat opettajat osallistuivat suunnitte-luun ja aikataulutukseen. Tapaamiset opettajien kesken sujuivat Messengerin avulla, lisäksi eT-winningin alustalla käytiin suunnittelukeskuste-luja koko ensimmäisen lukuvuoden ajan. Lisäksi opettajat suunnittelivat yhteiset aloitustunnit luokille. Opettajat olivat jo käyneet keskusteluja ilmastonmuutoksen mahdollisesta ilmenemisestä projektimaissa. Näihin keskusteluihin pohjau-tuivat suunnitellut oppimistehtävät. Suunnittelu ja ideointi olikin ehkä projektin työläin vaihe, koska vielä ei ollut hahmottunut mitä kaikkea saattaa nousta esille. Sitä ei onneksi tarvinnut tehdä yksin vaan ideoita saattoi jakaa projek-tikumppaneiden sekä oman koulun kollegoiden kanssa. Lisäksi suunnitteluvaiheessa kävi ilmi, että erimaalaisilla on erilaiset käsitykset siitä, kuinka syvälle aiheeseen mennään, johtuen mm. opetussuunnitelmien eroista.”

105

L i i te

Projektin toteutusvaiheessa oppilaat osal-listuivat ennalta suunnitellun aikataulun puit-teissa tekemällä aiheeseen liittyviä töitä sekä osallistumalla itse eTwinningin kautta kes-kusteluun eri maalaisten oppilaiden kanssa. Itse toteutusvaiheessa mukana oli enää neljä maata – projektityöhön kannattaa siis suhtau-tua joustavasti. Koska suunnittelu oli aloitettu edellisen lukuvuoden puolella, oli projektin käyttöön pystytty varaamaan tietokoneluokat. Projektitöitä esitettiin Word, Excel ja Power-Point -tiedostoina, näin oppijat saavuttivat sa-malla myös erinomaiset tekstinkäsittelytaidot. Lisäksi käytettiin valokuvia. Kaikki tiedostot jaettiin eTwinningin alustalla. Oppijat kävi-vät keskusteluja sekä alustalla että reaaliajassa chattaillen. Virtuaalisia tapaamisia järjestettiin kerran kuussa. Yhteistyö sujui sekä kansalli-sissa että kansainvälisissä ryhmissä. Työt to-teutettiin pääasiallisesti oman luokan kesken, mutta niitä käsiteltiin yhdessä. Jokaisen työt oli nähtävissä verkossa, samoin kuin opettajan antama palaute. Jokaisen pienryhmän tuotok-set esiteltiin omalle ryhmälle. Kaikkea ei kui-tenkaan ehditty yhdessä lukuvuodessa. Toi-sen lukuvuoden tavoite on käsitellä muiden ryhmien työt. Projektin aikana syntyi myös paljon yhteistä oppimateriaalia, jota voidaan käyttää tulevaisuudessa eri kursseilla.

Oppijat saavuttivat projektin aikana useita taitoja. Tieto- ja viestintätekniikka oli olennai-sena ja luonnollisena osana koulutyötä. Joskus opettajasta saattaa tuntua hirvittävältä ottaa käyttöön uusia työvälineitä, mutta siinä kart-tuu myös oma ammattitaito. Lisäksi englan-nin kielitaito parani koska vieraan kielen käyt-tö tuli luontevaksi osaksi kielten tunneilla ja maantiedon/biologian tunneilla. Oppijat ke-hittyivät kirjoittajina ja oppivat ilmaisemaan itseään myös vieraalla kielellä. Kumppanusten välille syntyi myös aitoa kommunikaatiota sillä he ovat olleet yhteydessä viikonloppuisin ja lomillaan. Myös niinkin poikkitieteellinen aihealue kuin ilmastonmuutos ja sen vaiku-tukset kuhunkin maahan tuli käsitellyksi hy-vin laajasti ajankohtaiseen aikaan. Oppijat saivat käyttää oppimaansa heti käytännön työssä. Työtapa osoittautui motivoivaksi, eikä opettaja kertaakaan kuullut kysyttävän ”miksi meidän täytyy opiskella tätä juttua?”. Opetta-jalle myös se, että jokainen oppilas paneutuu innolla työhön omien kykyjensä mukaisesti ja se, että opittiin yhdessä tehden ja pähkäillen oli hienoa: motivaation kasvu lisäsi välillisesti sisällön hallintaa. Yhdessäoppimisen ilo on pa-rasta eTwinningin antia, sillä se opettaa myös sosiaalisia taitoja. Myös opettaja saa uuden ko-kemuksen työskennellessään lähemmin omien kollegoidensa kanssa.

106


Puumalan yhteislukio:

Wir, Die jUgeNDLicheN vON heUTeLukion saksaa yhteistyössä italialaisen kielikoulun kanssa

http://daf.eduprojects.net/deledda/

Puumalan lukion vieraan kielen projektiin Wir, die jugendlichen von heute osallistui vuorollaan kukin lukion saksan opiskelija. Projektikumppanina oli italialainen kielikoulu Grazie Deledda. Projektin tavoitteena oli käyt-tää kummallekin projektikumppanille vierasta kieltä tavoitteellisesti. Tarkoituksena oli käsi-tellä erilaisia, 16–18-vuotiaita kiinnostavia ai-heita opetussuunnitelmaan tukeutuen.

Projektissa nuoret kirjoittivat verkkoleh-teen artikkeleita. Tämä tukee erityisesti kirjal-lisen ilmaisun tavoitteita vieraan kielen opin-noissa, ja projektin myötä opiskelijoiden tuli kirjoitettua ja luettua enemmän saksankielisiä tekstejä kuin aikaisemmin ns. perinteisessä tuntityöskentelyssä. Koska Puumalan lukion oppilasmäärä on pienehkö, projektin myötä luettavia tekstejä syntyi myös huomattavasti enemmän.

Oppimistehtävät suunniteltiin sähköpos-titse yhteisesti italialaisen ja suomalaisen opet-tajan kesken niin, että ne sopivat sekä opetus-suunnitelmaan että kiinnostivat opiskelijoita. Aiheina oli esimerkiksi muoti, kännyköiden käyttö sekä kestävä kehitys. Oppimistehtävät aloitettiin aina oppikirjatyöskentelyllä. Oppi-kirjasta luettiin aihetta vastaavat tekstit, esi-merkiksi saastuttamisesta ja kierrättämisestä sekä tehtiin vastaavia sisältötehtäviä sanaston omaksumiseksi. Seuraavaksi tutustuttiin verk-kolehteen. Suomalaiset opiskelijat saattoivat

lukea ja kommentoida italialaisten opiskelijoi-den tekstejä, minkä jälkeen he tuottivat omat artikkelinsa verkkoon. Projektin suunnittelu ei eronnut merkittävästi ns. perinteisestä työs-kentelystä sillä aina kun tavallisesti olisi kir-joitettu konseptille, kirjoitettiinkin verkkoon. Näin opiskelijoillekaan ei kertynyt ylimääräis-tä työtä.

Kielten opettajalle päänvaivaa saattaa tuot-taa kysymys siitä kuinka paljon tekstejä tulee korjata. Koska tekstejä tuotettiin tunnilla, saattoi opettaja antaa suullista palautetta ar-tikkeleista ennen niiden viemistä verkkoon. Vaikka muutamia pieniä virheitä saattoikin jäädä teksteihin, ne eivät haitanneet ymmär-tämistä. Toisinaan virheitä julkaistuun tekstiin jäi enemmänkin koska alkuperäisessä versios-sa niitä saattoi olla runsaasti. Korjaamisessa käytettiin siis opettajan harkintaa. Koska ai-hepiirit oli sidottu suoraan opetussuunnitel-man tavoitteisiin, oli helppoa varmistaa että ne tulivat saavutettua. Projektityö liittyi osana normaaliin luokkatyöskentelyyn ja liittyi siis opiskelijoiden arviointiin. Palautteen anto ta-pahtui pääosin suullisesti opettajan neuvoessa kirjoitustöissä. Lisäksi tekstit olivat myöhem-min luettavissa verkkolehdessä. Projekti ei siis missään vaiheessa tuottanut opettajallekaan lisätöitä. Suomalainen kurssijärjestelmä voi tuottaa ongelmia projektin aikatauluttami-sessa. Opettaja Kirsti Lähdesmäki ratkaisi sen

http://daf.eduprojects.net/deledda/

107

L i i te

kuitenkin liittämällä projektiin kaikki saksan opiskelijat eikä vain yhden ryhmän. Näin pro-jektia oli tekemässä ainakin yksi ryhmä ympäri lukuvuoden.

Projektia arvioitiin myös ulkopuoliselta ta-holta, ja se saavuttikin toisen sijan eurooppa-laisessa kilpailussa 16–18-vuotiaiden sarjassa innovatiivisella metodillaan.

Parasta projektissa oli opiskelijoiden moti-vaatio. He kirjoittivat mielellään koska tiesivät jonkun oikeasti lukevan heidän kirjoituksiaan. Näin vieraan kielen opiskeluun tuli vaihtelua ja opiskelijat huomasivat, että voivat oikeasti kommunikoida opiskelemallaan harvinaisem-malla kielellä. Lisäksi luku- ja kirjoitustehtäviä tuli tehtyä paljon tavallista enemmän, mikä näkyi myös kohentuneena kielitaitona.

Projektia olisi voitu kehittää vielä pidem-mälle esimerkiksi niin että jokaisella osallistu-jalla olisi ollut henkilökohtainen kumppani, jonka kanssa pitää yhteyttä. Ongelma oli kui-tenkin vaikea ratkaista sillä Puumalan lukion oppilasmäärä oli huomattavasti italialaista kumppanikoulua pienempi. Opiskelijoilla oli

kuitenkin mahdollisuus kommentoida tois-tensa tekstejä, joskin tämä hyytyi projektin edetessä pidemmälle. Toiseksi ongelmaksi ko-ettiin se, että italialaisen koulun ollessa kieli-koulu, heidän kielitaitonsa oli huomattavasti parempi ja lisäksi yksi heidän saksan opetta-jistaan oli natiivipuhuja. Partnerin valintaan kannattaa siis kiinnittää huomiota. Vaikka tässä projektissa varsinaista ongelmaa ei synty-nytkään, oli epäsuhta silti havaittavissa.

Vaikka projektin tavoite olikin vieraan kie-len hallinta, opiskelijat oppivat paljon myös omasta ja toisten kulttuurista. Heille oli tär-keää ja motivoivaa, että he pystyivät esittele-mään omaa kulttuuriaan toisille. Eniten ero-avaisuuksia suomalaisten ja italialaisten välillä kävi ilmi juhla- ruokakulttuureissa. Projektin kirjoituksia voitaisiinkin käsitellä muillakin oppitunneilla, esimerkiksi uskonnossa poh-tia luterilaisuuden ja katolilaisuuden eroja tai luonnontieteissä kehitellä keskustelua eteen-päin esimerkiksi kierrätyksestä vaikka nuori-sokulttuuri yleensä tuntuu olevan samanlaista Euroopan äärilaidoilla.

17.11.2008 12.07"Wir,die Jugendlichen von heute"

Sivu 1 / 2http://daf.eduprojects.net/deledda/index.php?action%5b%5d=IArticleShow::showArticle(%277532%27)

"Wir,die Jugendlichen von heute"

Suchen

Artikel »

Einen neuenKommentar hinzufügen

Main Menu »

Inhaltsverzeichnis

Kommentare zum E-Journal

Info-Seite

Zum Redaktionsbüro

Benutzer online: 1 (0 eingeloggt)

Heutzutage ist das Mobbing ein zunehmendes Problem.

Aber, was ist es?

Mit Mobbing meint man nicht einen Gelegenheitsvorfall,

sondern eine Gewohnheit; im Allgemeinen, ist Mobbing,

wenn einige Jugendliche einen Kameraden , der kleiner

oder schwächer ist, stören und schwer beleidigen . Sein

Leben wird eine Hölle.

Man wird in der Schule gemobbt und leider gibt es

verschiedene Weisen.

Die Halbstarken warten auf das Opfer auf dem Schulweg

und sie erschrecken es mit Drohungen.

Danach, in der Schule, beschädigen oder stehlen sie seine

Kleidungen und Bücher.

Die Halbstarken können auch falsche Gerüchte in Umlauf bringen, so wird das Opfer

verspottet.

Die unvermeidliche Folge ist die Ausgrenzung des Opfers bei gemeinsamen Spielen und

so seine Absonderung.

Er ist nämlich nervös, müde, ängstlich; oftmals hat er Schlafstörungen und zeigt

plötzliche Aggressivität.

Oft kann man eine beachtliche Verschlimmerung in seinen Schulischen Leistungen

bemerken.

Ein anderes Erkennungszeichen ist, dass das Opfer verschiedene Ausreden ersinnt, um

nicht an der Gruppenarbeit teilzunehmen.

Ich denke, dass diesen Personen schwer zu helfen ist, weil sie glauben, dass diese

Situation unlösbar ist.

Sie sind sehr erschreckt und lassen sich gehen. Wir müssen mit dem Opfer sprechen und

versuchen ,es in Aktivitäten zu involvieren.

Vielleicht kann man es überzeugen mit seinen Eltern zu sprechen, so wird die Situation

gelöst.

Ilaria Rossi - 4A

07.05.2007 - ilaria rossi

Info zum Artikel

Besucher: 278Bewertung: (5 beurteiler)

Erstellt am: 06.05.2007Letzte Veränderung: 07.05.2007

Bewertung dieses Artikels: Bewerten

Kommentar(e) zu dem Artikel

Es wurde bisher kein Kommentar gegeben.

« Zurück

108


Kenttäkadun päiväkoti, hyvinkää:

NaTUre – iNsPiraTiON fOr chiLDreN’s arTisTic acTiviTiesKansainvälisyyttä alkuopetukseen neljän maan kesken

Hyvinkääläisestä Kenttäkadun päiväkodista projektiin osallistuvat kaikki oppijat ensim-mäisestä ikävuodesta seitsemänteen sekä koko henkilökunta. Kaksivuotisessa projektissa on yhdistetty eTwinningin ja Comeniuksen hy-vät puolet: kumppanuksilla on tavoitteena olla yhteydessä virtuaalisesti oppimisalustan kautta, mutta Comeniuksesta saatu rahoitus mahdollistaa myös tapaamiset kasvotusten. Mukana on neljä maata, Suomen lisäksi Italia, Espanja ja Unkari.

Projekti koostuu kolmesta tasosta. Ensim-mäisellä tasolla toimijoina on henkilökunta ja projektin tavoitteena on mahdollistaa esi-opetuksen opettajien lisäkoulutus kumppani-en välisin keskusteluin: eri maiden opettajat keskustelevat niin opetuskulttuurista kuin eri maiden kulttuureista yleensä ja oppivat uutta. Projektin varsinaiset verkkokeskustelut käy-dään henkilökunnan välillä. Projektin aikana rakennetaan verkkosivut, jolla tuotettua ma-teriaalia voidaan jakaa. Tänne rakennetaan myös eri foorumeita, joilla kumppanukset voivat pohtia projektin aikana esille nousseita asioita.

Toisella tasolla mukana ovat myös oppi-jat. Tällöin tavoitteena on herättää oppijoissa kiinnostus toisia kulttuureita ja maita kohtaan sekä lisätä heidän tietouttaan sekä omasta maastaan että vieraista kulttuureista.

Kolmannella tasolla mukana ovat myös vanhemmat. Heidät on sitoutettu toimintaan heti alusta alkaen ensin tiedotustilaisuudella ja sen jälkeen useissa päiväkodin järjestämissä yhteisissä tilaisuuksissa. Lisäksi jokaiselle per-heelle on löytynyt kirjeenvaihtokaveri yhdestä kumppanimaasta ja vanhemmat kirjoittavat meilejä tai lähettävät kirjepostia yhdessä las-tensa kanssa.

Esiopetuksessa projektin ensimmäisen vuoden oppimistehtävien kautta keskitytään kumppaneihin tutustumiseen. Vuosi on jaet-tu 1–2 kuukautta kestäviin tehtäviin. Näin aikataulu on tarpeeksi väljä niin että jokai-nen kumppanioppilaitos ehtii suorittamaan yhteisten tavoitteiden mukaiset tehtävät so-vitussa ajassa. Lopullisena tavoitteena on jul-kaista kirja European stories, johon liitetään kuvataidetöitä, piirrustuksia ja verkkosivuille voidaan ladata myös videoita esityksistä sekä musiikkia.

Projektin toinen vuosi keskittyy yhteiseen teemaan Puut maassani. Tämä mahdollistaa tutkivan oppimisen menetelmiin tutustu-misen jo esiopetuksessa. Osa tehtävistä to-teutetaan retkillä ja pihalla havainnoiden ja materiaalia keräten. Tavoitteena on vaihtaa tietoa esimerkiksi valokuvien ja piirustusten välityksellä. Tähän sidotaan myös kestävän ke-hityksen teema: mietitään luonnon merkitystä ja tutustutaan esimerkiksi luonnon suojeluun ja kierrätykseen. Myös vanhemmat haastetaan keskusteluihin mukaan.

Kolmannessa vaiheessa tehdään yhdessä re-septikirja, jossa esitellään oppijoiden suosikki-reseptejä eri maista. Vanhemmat ovat lastensa apuna reseptejä mietittäessä. Kirja kuvitetaan piirustuksin ja valokuvin.

Kaikkiin projektin teemoihin on helppo sitoa esi- ja alkuopetuksen opsin tavoitteita. Oppimistehtävät liittyvät mm. luonnontie-don, musiikin, draaman, äidinkielen, mate-matiikan ja kuvallisen ilmaisun opseihin. Li-säksi projektin avulla pystytään käsittelemään yleisiä kohtia, kuten luonnon kunnioittamista, uteliaisuuden herättämistä ja itsensä ilmaisua eri keinoin. Lisäksi päiväkodin henkilökun-nalle mahdollistuu tiedon saaminen euroop-

109

L i i te

palaisesta päivähoidosta sekä tietenkin uusien kokemuksien saaminen kansainvälisestä yh-teistyöstä. Erityisesti eTwinning mahdollistaa myös uusien teknologioiden ja kommunikaa-tioväylien käytön, vaikka tämä onkin välillä kangerrellut kumppanimaissa. Mutta koska projektin tavoitteet ja aikataulu on suunni-teltu huolellisesti projektin alussa, eivät nämä takaiskut ole kaataneet projektia.

Koska mukana on useampi henkilökun-nan jäsen, ei toteutus kaadu yhden ihmisen harteille. Toiminta on ollut kuitenkin alusta alkaen vapaaehtoista, mikä on tärkeää henki-löiden sitouttamisessa projektiin. Myös kaikki innokkaat ovat saaneet osallistua projektiko-kouksiin, joihin on kutsuttu myös vanhempia. Jokaisella kansainvälisellä tiimillä on kuiten-kin yksi vastuuhenkilö, joka toimii tukihen-kilönä esimerkiksi eTwinning-ohjelman käy-tössä. Myös projektin seurantaryhmään, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, on kutsuttu lasten vanhempia. Näin projektia voidaan ar-voida sekä henkilökunnan että kotien näkö-kulmasta. Vanhempien sitouttaminen lastensa

toimiin ja positiivinen palaute on aina terve-tullutta. Tapaamalla vanhempia on saatu myös tietoa siitä kuinka innostuneita lapset ovat ol-leet kansainvälisyydestä ja kuinka se on näky-nyt myös kotona.

Projekti on tuonut uutta intoa päiväkodin toimintaan ja kaikki ovat olleet innostuneita myös uusista välineistä ja yleensäkin uuden op-pimisesta. Myös vanhemmat ovat innostuneet kansainvälisyydestä. Joissain tapauksissa nämä ovat opettaja Susanna Kivisen mukaan olleet ensimmäisiä kosketuksia kansainvälisyyteen ja muunmaalaisuuteen niin henkilökunnan kuin kotien piirissä. ”Kansainvälisessä hankkeessa mukana oleminen on kiehtovaa ja mukaansa-tempaavaa. Jo pelkkä kontaktien luominen ja yhteydenpito on palkitsevaa, puhumattakaan mahdollisista tapaamisista projektikokoukssa (Comenius). Tietenkin mukana olo vaatii aikaa ja ponnistelujakin. Silti suosittelen varsinkin päiväkoteja lähtemään mukaan toimintaan sillä tavoitteet voidaan nivoa luontevasti varhaiskas-vatussuunnitelmiin niin, että niiden toteuttami-nen ei vaadi ylimääräistä ponnistelua.”

110


raision kauppaopisto:

Life, WOrK aND cULTUre iN TWO DiffereNT cOUNTriesLiiketalouden perustutkintoon opiskelua monikulttuurisessa ympäristössä

Raision kauppaopistossa järjestettiin eTwinning -kurssi osana vapaasti valittavia kursseja. Pro-jektin nimeksi tuli Life, work and culture in two different countries. Osallistujat olivat noin 16-vuotiaita liiketalouden perustutkin-toa suorittavia opiskelijoita. Kurssi sidottiin opetussuunnitelman kansainvälisyyden tavoit-teisiin ja siihen integroituivat liiketalouden sekä englannin ja atk:n opintojaksoja. Lisäksi opetussuunnitelmassa mainitaan että opiske-lijan on omaksuttava valmiuksia toimia mo-nikulttuurisessa ympäristössä ja parannettava tietämystään muiden maiden työ- ja muista kulttuureista. Hänen on kehityttävä erilaisuut-ta suvaitsevaksi ja ymmärtäväksi kansalaiseksi, joka tuntee ja arvostaa sekä omaa että muiden kulttuuriperintöä. Hänen on monipuolistetta-va tietotekniikan käyttötaitojaan ja englannin kielen taitoaan. Suunniteltu eTwinning-kurssi toteutti erinomaisesti näitä tavoitteita.

Kurssi oli 1 opintoviikon laajuinen, mikä merkitsee 56 kontaktituntia. Opetusta oli kaksi tuntia viikossa. Kurssi suunniteltiin yh-dessä kumppanin kanssa, mutta suunnitteluun osallistuivat myös opiskelijat. Itse kurssin to-teutuksesta vastasivat pääasiassa opiskelijat. He saivat itse toteuttaa työnsä valitsemastaan aiheesta liityen suomalaiseen kulttuuriin, valit-semallaan tavalla (esim ppt-esitys). ”Opiskelijat osallistuivat ideointiin myös kurssin edetessä sillä ensimmäinen suunnitelma kaatui siihen, etten opettajana osannutkaan käyttää verkkolehteä! Myös kurssia suunniteltaessa oli vaikeaa kuvitella kaikkia tietotekniikan suomia mahdollisuuksia etukäteen koska en aikaisemmin ole käyttänyt tietotekniikkaa opetuksessani. Vaikka alussa oli-kin hieman epävarmaa millainen kurssista tulisi, osoittautui se hyväksi asiaksi sillä parhaat ideat syntyivät juuri kurssin aikana. Tämä myös mo-tivoi opiskelijoita sillä he saivat osallistua kurssin kehittämiseen ja näin sisällöstä tuli heitä moti-voiva. Suunnitteluvaiheessa tulisikin jättää tilaa ideoille, joita projektin edetessä syntyy!” kertoo opettaja Mrjukka Koskiahde.

Kurssi mahdollisti erityisesti opiskelijoiden itseohjautuvuuden. He olivat hyvin pitkälle vastuussa omien töidensä aikatauluttamisesta sekä kurssin sisällöstä, ja kurssin lopputuo-tokset olivat opiskelijoiden itsensä tuottamia. Opiskelijoilla oli mahdollisuus keskittyä itse-ään kiinnostavaan aihepiiriin. Kurssi aloitettiin aihepiirin esittelyllä ja oman aiheen valinnalla. Opiskelijat saivat valita tekivätkö pari- vai yk-silötyön. Seuraavassa vaiheessa haettiin tietoa erityisesti verkosta. Töiden suunnittelulle ja tiedonhaulle oli varattu 20 tuntia. Kurssille oli varattu ATK-luokka, joten koneet olivat aina käytössä. Opiskelijat olivat vastuussa aikatau-lussa pysymisessä, joten he käyttivät tiedon-hakuun myös omaa aikaansa. Koska he olivat saaneet vastata myös sisällön suunnittelusta, ei tämä aiheuttanut vastalauseita. Kurssin vii-meiset 6 tuntia käytettiin opiskelijoiden töiden esittelyyn. Suomalais-saksalaisista töistä koot-tiin mm. yhteinen keittokirja ja päivittäistava-roiden hintavertailutaulukko.

Erityisesti opiskelijoiden motivaatio ja oma-toimisuus ja itseohjautuvuus ilahduttivat opet-tajaa. Aina ei englanninkielen tai tietotekniikan apua ollut saatavissa ja opiskelijat oppivatkin toimimaan yhdessä ja ratkaisemaan oikeita on-gelmia. Opiskelijat pystyivät myös käyttämään muualla oppimiaan tietoja oikean tarkoituk-seen. Englantia voitiin käyttää autenttisessa kontekstissa ja liiketalouden sanastokin tuli käyttöön. Lisäksi opittiin muista kulttuureista ja erityisesti saksalaisesta työkulttuurista. ”Opetta-jalle itsellekin kertyi uusia taitoja – kannattaakin lähteä ennakkoluulottomasti mukaan. Projektin kuluessa minäkin opin uutta vähintään yhtä paljon kuin opiskelijatkin! Vaikka itselle tietotek-niikka ei projektin alussa ollut tuttua, oli hienoa saada kollegoista apua. eTwinning-projekti olikin oppilaitoksellemme ovi kansainvälisyyteen sillä se poiki kutsun Comenius-projektiin, joka on par-haillaan suunnitteilla. Italialainen oppilaitos otti meihin yhteyttä TwinFinderin kautta ja saimme loppujen lopuksi Leonardo-apurahan.”

111

L i i te

Lapin ammattiopiston Levi-instituutti oli yksi ensimmäisistä eTwinningiin lähteneistä op-pilaitoksista. Projekti onkin kehittynyt usean vuoden aikana yhteistyöksi, jossa matkailualan opiskelijat voivat suorittaa harjoittelujakson kumppanikoulussa Italiassa, Portugalissa ja Ranskalle kuuluvalla Réunionin saarella. Jopa näyttötutkinnon suorittamisesta on neuvoteltu yhteistyössä – näytönhän voi helposti suorittaa verkon välityksellä omaan oppilaitokseen ja saada tehdystä työstä palautetta kumppaniop-pilaitoksen opettajilta, kunhan jakso on hyvin suunniteltu ja kaikki kumppanit selvillä tois-tensa tavoitteista.

Ensimmäinen projekti oli nimeltään Picture of a country, johon osallistuivat noin 16-vuotiaat matkailualan perustutkinnon opiskelijat. Kansainvälisyys on jo perusajatuk-sena sisäänkirjattu matkailualan tutkintoon, ja eTwinning-tuntui sopivalta ja uudelta vä-lineeltä toteuttaa sitä. Lisäksi oppilaitokseen kaivattiin kokemuksia kansainvälisestä tietoja viestintäteknologian käytöstä. Kiinnostaval-ta tuntui myös mahdollisuus jatkoprojektei-hin, joissa opiskelijoiden liikkuvuus toteutuu yhdistämällä eTwinning muihin Comenius-hankkeisiin.

Projekti kesti yhden jakson ajan (2 kk), mikä merkitsi kolmea kontaktituntia viikossa. Projektissa toteutettiin sekä ”Matkailukohteet ja opastus” -opintojakso. Lisäksi se tuki englan-nin opsia, tarkemmin aihepiiriä ”Finland and Lapland studies”. Alusta alkaen oli tavoitteena, että projektin aikana tuotettava materiaali jäisi pysyvästi käyttöön. Projektityön aikana opis-kelijan tulisi oppia kertomaan asioita omasta kotimaastaan ja sen matkakohteista englannin kielellä. Teemat liittyivät mm. jokapäiväiseen elämään, kulttuuriin, ruokaan ja matkailuun.

Levi-instituutti, Lapin ammattiopisto:

PicTUre Of a cOUNTrYMatkailualan perustutkintoon neljän maan yhteistyöllä

http://magazinefactory.edu.fi/magazines/Picture_of_the_Country/?str=40

Projekti tarjosi oikean kohdeyleisön, joka mo-tivoi opiskelijoita huomattavasti enemmän kuin samojen asioiden esittäminen vain opet-tajalle ja omille opiskelutovereille. Opiskelijat motivoituivat myös paremmin ryhmätyön tekemiseen, vertaistuki oli usein tarpeen pro-jektin aikana.

Koska projektissa oli toimijoita neljästä eri maasta, oli suunnittelu ja aikataulutus erityi-sen tärkeää. Lipsumista tapahtui mm. erilaisis-ta loma-ajoista johtuen, mutta projektityössä on aina hyvä valmistautua pieniin korjauksiin. Projektin opettajien kesken sovittiin aihee-seen liittyvät teemat, joita käsiteltiin kussakin maassa. Jokaiselle teemalle sovittiin oma dea-dline, johon mennessä tuotokset tuli julkaista yhteisessä verkkosanomalehdessä. Näin jokai-nen oppilaitos pystyi itse järjestämään projek-tityöhön ajan, joka sille parhaiten sopi, kui-tenkin niin että materiaali oli tiettyyn päivään mennessä kaikkien luettavissa.

Projektissa toimittiin pääasiallisesti kan-sallisissa tiimeissä. Jokaisen projektin teeman (esimerkiksi ruoka, matkustus, turvallisuus jne.) alussa opiskelijat jaettiin työryhmiin ja opiskelijoille annettiin ohjeet kunkin teeman lähestymiseen. Vaikka opiskelijat toimivat itse-näisesti kysymysten asettelussa, tiedon haussa, tiedon tuottamisessa ja tuotostensa rakentelus-sa, kieltenopettaja ja matkailuaineiden opetta-ja oli jatkuvasti käytettävissä opiskelijoiden tukena projektituntien aikana. Näin opiskeli-jat saivat paitsi vertaispalautetta, myös reaali-aikaista palautetta opettajilta. Tämä oli myös osa arviointia. Opiskelijat saivat myös antaa palautetta oppimistehtävistä ja niiden ohjeis-tuksesta, mikä mahdollistaa kurssin edelleen kehittelyn.

http://magazinefactory.edu.fi/magazines/Picture_of_the_Country/?str=40

112


Oppimistehtävät lähtivät aina ongelman asettelusta. Jokainen tiimi sai oman tiedonha-kutehtävän käsillä olevasta aihepiiristä, johon he saivat keskittyä oman mielenkiinnon mu-kaan. Näin samoihin kysymyksiin tuli erilaisia vastauksia opiskelijoiden käsiteltyä aihetta eri näkökulmista. Oppimisjaksot sisälsivät melko perinteisiä tehtäviä kuten tiedon hakua. Uut-ta oli kuitenkin kansainvälinen ulottuvuus. Kaikki työt julkaistiin ensin suomalaisen op-pilaitoksen oppimisalustalla ja myöhemmin verkkolehdessä. Näin tietoa piti muokata samanikäisille opiskelijoille suunnatun verk-kolehden artikkelien muotoon. Artikkelit to-teutettiin aina 2–4 opiskelijan pienryhmissä, jolloin jokaisen opiskelijan panos artikkelin syntymiselle oli merkittävä. Yhteinen artikkeli suunniteltiin siten, että se olisi mahdollisim-man kiinnostava ja informatiivinen saman-ikäiselle lukijalle toisessa maassa. Tavoitteena oli että artikkeliin sisällytetään myös omia mielipiteitä ja kokemuksia annetusta aiheesta. Näin kirjoitustehtävät palvelivat useita tarkoi-tuksia. Tiedonhaussa merkittävää oli esitetyn tiedon valinta ja muoto niin, että artikkelista tuli mahdollisimman luettava. Myös tiedon luotettavuus oli syytä tarkistaa ennen lähteen käyttämistä. Opiskelijat oppivat myös subjek-tiivisen ja objektiivisen tiedon eroista.

Pienryhmätyön lisäksi projektissa toimit-tiin myös koko luokkana. Toisten artikkelit luettiin aina yhdessä ja niihin oli mahdollista esittää parannusehdotuksia. Lisäksi verkkoon tuotetut kumppaneiden artikkelit käsiteltiin yhdessä ja niihin oli mahdollista esittää kysy-myksiä verkossa. Sekä verkkolehti että oppi-misalustat mahdollistavat tällaisten keskuste-luiden luomisen. Artikkelien kirjoittaminen omasta maasta lisää myös kiinnostusta kohde-maan kulttuureihin ja tapoihin toimia, mikä lisää luonnollista verkkokeskustelua. Ja koska opiskelijat toimivat itse asiantuntijoina, he ottavat mielellään selvää asioista – on eri asia pohtia luokassa tse tse -kärpästen vaikutusta Réunionin saaren turismiin kuin kysyä asiaa paikallisilta opiskelijoilta!

Projektissa opittiin erilaisia tietoja ja taito-ja. Projektin teemat oli valittu siten, että ne tu-kivat matkailualan opsia. Lisäksi aihe ja teema

oli valittu siten, että siinä syntyneet tuotokset palvelisivat myöhemmin kieli- ja kulttuurival-mennuksena kohdemaahan työssäoppimisjak-solle lähtevälle opiskelijalle. Koska tuotokset julkaistiin verkossa, jäi jokaiselle opiskelijalle käyttöön oppimateriaalipaketti, joka palve-lee myös opettajia tulevaisuudessa. Edelleen opittiin erottelemaan tietomassasta, mikä on mielenkiintoista ja hyödyllistä. Opittiin, että ryhmässä työskenneltäessä jokaisen osuus on tärkeä ja kantamaan vastuuta omasta työstä. Luonnollisesti opittiin myös tvt-taitoja. ”Pa-rasta oli aito kohdeyleisö omille töille. Tämä ei ainoastaan lisännyt motivaatiota ja paranta-nut opiskelijoiden töiden tuloksia vaan loi myös ryhmähenkeä. Tilanteista piti selvitä omalla kielitaidolla ja opiskelutovereilta saadun tuen avulla”, kertoo Levi-Insituutin opettaja Paula Vaattovaara.

”Projektin suunnittelu on aluksi ns. perin-teistä luokkatyöskentelyä vaativampaa ja ai-kaaviepää, mutta projektin edetessä opettajan työmäärä pienenee sillä opiskelijat vastaavat itse kysymysten asettelusta ja tiedon hausta. Tärke-ää kuitenkin on se, että esivalmistelut on tehty huolellisesti ja opiskelijoille on annettu riittävä ohjeistus. Tässä projektissa jokainen sai oppi-mistehtävistä kirjalliset ohjeet, joihin oli helppo palata tarvittaessa. Yksinkertainen on kaunista, joten projektia ei kannata ainakaan aluksi suun-nitella liian monimutkaiseksi. Projektia tehdes-sään opiskelijat oppivat yllättäviäkin taitoja. Autenttisesta kommunikaatiosta, tiedon yhdessä tuottamisesta ja ryhmätyötaitojen oppimisesta on aina hyötyä. Ja siinä samassa vahvistuvat var-masti myös substanssitiedot.”

Ensimmäiset kokemukset innostivat oppi-laitosta laajentamaan yhteistyötä. Esimerkiksi Opetushallituksen kansainvälistymishankkei-siin tarkoitettu valtionavustus mahdollisti en-simmäisen työssäoppimisjakson järjestämisen. Vaihtoon valmistautuessaan opiskelijat Levi-Instituutista saattoivat käyttää hyväkseen pro-jektissa tuotettua materiaalia. Eräs projektin keskeisistä tavoitteista oli siis saavutettu.

PAREMPI OPPIA YHDESSÄ– tukea eTwinning-hankkeestaSatu Raitala • Hannu Yl i lehto (toim.)

eTwinning on Euroopan unionin tukema ohjelma, jonka

tarkoituksena on edistää opettajien ja oppilaiden

kansainvälisiä kumppanuuksia ja tietoja

viestintätekniikan yhteisöllistä opetuskäyttöä.

Ohjelma tarjoaa kouluille ja oppilaitoksille

monipuolisen verkkoympäristön ja joukon

näppäriä työkaluja, joiden avulla voi

helposti löytää partnereita ja toteuttaa

yhteisiä oppimisprojekteja. Yli 145 000

eurooppalaista ja 1 200 suomalaista koulua

on jo liittynyt hankkeeseen.

Tässä oppaassa kerrotaan, miten ja miksi

kannattaa lähteä joukkoon mukaan.

ISBN 978-952-13-4947-8

OpetuShallItuS/kir jas topl 38000531 hels inkipuhel in 040 348 7555 (vaihde)kir jas [email protected] iwww.oph.f i/ju lkaisutwww.edu.f i/etwinning

PAREMPI OPPIA YHDESSÄ – tukea eTwinning-hankkeesta

parempi oppia yhdessÄ - opetushallitus · anne onnela, aleksanteri kenan koulu, sodankylä jukka...

Documents