panorama vol 12-fi - european...

Parhaidenkäytäntöjen vaihtoa

HaastatteluEurocities-verkostonpuheenjohtajaWolfgang Tiefensee

Selkeästi esitettynäVuoden ikäinenEuroopan unioninsolidaarisuusrahasto

TutustumismatkaehdokasmaahanUnkari

TutustumismatkaalueeseenSisilia

fi

inforegiopanorama

12 Joulukuu 2003

Parhaidenkäytäntöjen vaihtoa

Eurocities-verkosto vaatiikaupungeillekeskeistä asemaarakennerahastojentulevassaohjelmasuunnitte-lussa. Milläperustein

kaupungit mielestänne ansaitsevattällaisen erityishuomion?

Vastaus on itsestään selvä: Eurooppa onmaailman kaupungistunein maanosa.Valtaosa väestöstä sekä erilaiset talouden,yhteiskunnan, kulttuurin ja vapaa-ajantoiminnot ovat sijoittuneet kaupunkeihinja kaupunkialueille. Kaupungit ovat ainaolleet muutosten tyyssijoja, ja niillä onmerkittävä rooli Euroopan tulevaisuudenluomisessa. Vaikka monet poliittisetkehityssuunnat vaikkapa taloudesta ainaympäristökysymyksiin riippuvatyleismaailmallisesta kehityksestä, uudetpolitiikat on suunniteltava ja otettavakäyttöön usein juuri paikallisesti. KunEuroopassa tähdätään talouskasvuun,työpaikkojen luomiseen, kestäväänkehitykseen ja kilpailukykyyn, nämätavoitteet on saavutettava ensiksipaikallisesti. Olen vakaasti sitä mieltä, ettäEuroopan unioni saavuttaa Lissaboninstrategian kauaskantoiset tavoitteet vain,jos kaupungeille ja alueille annetaankeskeinen rooli. Tapauskohtaisetkuulemiset erityiskysymyksistä eivät

sellaisinaan riitä. Tarvitaan jatkuvaa jajärjestelmällistä vuoropuhelua, jonkaansiosta kaupungit ja alueet voivatosallistua täysimääräisesti Euroopanunionin politiikan suunnitteluun jatäytäntöönpanoon. Tämä on tarpeen,jotta löydämme oikeaan osuvat poliittisetratkaisut keskenään hyvin erilaisiinkysymyksiin, jotka koskevat esimerkiksiyleishyödyllisiä palveluja,ympäristölainsäädäntöä, työllisyyttä jasosiaalista integraatiota sekä luonnollisestimyös alue- ja koheesiopolitiikkaa. Joshaluamme tehdä Euroopasta maailmankilpailukykyisimmän talouden ja ylläpitääyhteisvastuullista yhteiskuntaa,tarvitsemme vahvoja kaupunkeja, jotkapystyvät sopeutumaan sosiaalisiin jataloudellisiin muutoksiin.

Millainen rooli Euroopan unionilla onmielestänne tällöin oltava? Pitäisiköunionin esimerkiksi investoida entistäenemmän kaupunkialueideninfrastruktuureihin?

Pitäisi ehdottomasti. Kaupunkienliikenneyhteyksien sujuvuus on ilmanmuuta ehdottoman tärkeä Euroopanunionin kilpailukyvyn kannalta. Samakoskee saatavilla olevia liike- jatoimistotiloja, joiden on oltava sekätarkoitukseensa sopivia että kohtuullisenedullisia. Jos emme pysty tarjoamaanyrityksille sitä, mitä ne tarvitsevat, nemenevät muualle. Kaupunkiemme

taloudelliset ja sosiaaliset infrastruktuuritovat kuitenkin yhtä tärkeät.Koheesiopolitiikassa voimavarat onperinteisesti keskitetty niihinkaupunginosiin, joissa köyhyys jatyöttömyys ovat suurimmat.Vaikeuksissa olevien kaupunginosienelvyttäminen on tärkeä prioriteetti, kunotamme huomioon, että sosiaalis-taloudellinen eriarvoisuus on useinsuurempaa yhden kaupunkialueen sisälläkuin eri alueiden tai maiden välillä.Polttavimpiin yhteiskunnallisiinongelmiin on toki kiinnitettävä jatkuvastihuomiota, mutta samalla on puututtavaongelmien syihin ja pyrittävävarmistamaan pitkän aikavälintaloudellinen hyvinvointi. Tämä on yksiUrban-ohjelman opetuksista. Nyttarvitaan ennen kaikkea täydentäväälähestymistapaa, jossa hyödynnetäännykyisiä taloudellisia mahdollisuuksiasekä työllistämismahdollisuuksia javahvistetaan tällä tavoin suurtenkaupunkien valmiutta toimia Euroopantalouden käyttövoimana.

Tulevassa perussopimuksessa Euroopanunionin toimielimille tuskin annetaanerityistä toimivaltaa kaupunkipolitiikanalalla...

Minusta on merkillistä, ettei kaupunkejamainita missään kohtaa nykyisissäperussopimuksissa – vaikka sopimukseton nimetty Rooman, Maastrichtin ja

inforVuoden ikäinenEuroopan unioninsolidaarisuusrahasto:entistä vahvempieurooppalainenyhteisvastuuluonnonmullistustenkohdatessa

4Euroopan tuellaalueelliseenmenestykseen:esimerkkeinäYorkshire ja Humbe(Yhdistynytkuningaskunta)

7Vastaava toimittaja: Thierry Daman, Euroopan komissio, aluepolitiikan pääosasto

Tämä lehti julkaistaan kaikilla EU:n 11 virallisella kielellä Internet-osoitteessahttp://europa.eu.int/comm/regional_policy/index_en.htm ja painettuna keräyspaperille viidelläEU:n virallisella kielellä (englanti, espanja, italia, ranska ja saksa).Tämän julkaisun kirjoitukset eivät ole oikeudellisesti sitovia.

Valokuvat (sivut): Mike St Maur Sheil (1), Eurocities (2), AEIDL (4, 5), aluepolitiikan pääosasto(7), Hungary Tourist Board (9, 10), Prime Minister’s Office of the Republic ofHungary (10), Gianpiero Casagni (12, 13), Naisyrittäjän lähtöruutu (14, 15).

Kansi: Liegessä (Belgia) sijaitseva graafisen suunnittelun toimisto "Bizness Communications"sai tukea EAKR:sta.

Sisällys

Haastattelu TiefenseeEurocities-verkoston puheenjohtaja (1)

Wolfgang

2 inforegio panorama • N° 12

Amsterdamin mukaan! Tämä eikuitenkaan tarkoita, ettei yhteiselletoiminnalle jäisi tilaa. Unionintasapainoinen kehittäminen on keskeinentavoite, joka kattaa luonnollisesti myöskaupungit.

Omasta mielestäni varsinainen kysymyson se, pitääkö kaupungeille ja alueilleantaa mahdollisuus sanoa sanansa niihinpolitiikkoihin ja ohjelmiin, jotka voivatvaikuttaa niiden toimintaan. Etenemmekomission kanssa hyvin kohtijärjestelmällistä vuoropuhelua, johontoivon mukaan saamme ennen pitkäämukaan muutkin toimielimet. Lisäksipyrimme tekemään monenvälisiäsopimuksia kunnallisten, alueellisten jakansallisten viranomaisten sekäEuroopan komission kanssa.

Kaikki tiivistyy toissijaisuusperiaatteensoveltamisalan rajoihin: päättyykö sejäsenvaltion hallitukseen, vai ulottuukose myös alue- ja paikallishallintoon?Kysymystä käsiteltiin myös Leipzigissaviime toukokuussa isännöimässämme (1)alueiden komitean konferenssissa, jossapohdittiin koheesiopolitiikantulevaisuutta. Vaikka keskustelujenpääaiheena olivatkin rakennerahastot,yleisluonteisempaa kysymystäkaupunkien osallistumisesta hyväänhallintoon ei toki voitu ohittaa. Alueidenkanssa on sovittu, että ratkaisujenlöytäminen kaupunkien ongelmiin onyhteisen etumme mukaista ja ettäkaupungit on otettava vahvasti mukaanalueohjelmiin. Kaupunkien ja alueidenvälistä vastakkainasettelua ei siis ole.Nimenomaan yhdessä työskentelemälläpystymme saavuttamaan yhteisettavoitteet.

Kuinka aiotte vakuuttaa jäsenvaltioidenhallitukset siitä, että Euroopan unioninolisi tuettava aktiivisesti kaupunkienkehitystä juuri kuvailemaanne tapaan?

Tähän saakka unionin koheesiopolitiikanpäätehtävänä on ollut tasapainottaayhtenäismarkkinoiden haittavaikutuksia

auttamalla vähiten kehittyneitä tairakenneuudistuksen alaisia alueita.Nyttemmin keskustelu näyttääsiirtyneen poliittisista tavoitteistataloudellisiin tavoitteisiin. Erityisestieräät kansallisen politiikan johtohahmotkatsovat, että laajentuneessa unionissakaikki varat on kohdennettavaköyhimpiin jäsenvaltioihin, jolloinaluepolitiikka jää kansallisten hallitustenvastuulle. Eurocities vastustaa tiukastitällaista aluepolitiikan palauttamistakansalliselle tasolle, koska tämävaarantaa mielestämme vakavasti kokoEuroopan laajuisen hankkeen. Jottapääsemme päämääriimme, tarvitsemmeEuroopan unionin politiikan tukea.BKT:sta koheesiopolitiikkaan varattu0,45 prosentin nykyosuus on näin ollenehdoton vähimmäistaso. Sen allejääminen heikentäisi tuntuvastiLissabonin strategiaa ja vahingoittaisiEuroopan unionin taloudenkilpailukykyä ja koheesiota.

Tällaisen viestin haluamme osoittaaEuroopan unionin toimielimille ja omillehallituksillemme. Toimintammeonnistuminen riippuulobbausvoimastamme. Komission jäsenMichel Barnier on erittäin vahvastisitoutunut toteuttamaan todellistakoheesiopolitiikkaa, jossa kaupungeillaon keskeinen asema. Voimme luottaamyös Euroopan parlamentin jäsententukeen. Monet heistä vierailevatsäännöllisesti kaupungeissamme, jayhteydenpito vain lisääntyy vuoden 2004kesäkuussa pidettäviin vaaleihinmennessä. Olemme havainneet, että tarveEuroopan yhteisön, kaupunkien jaalueiden välisten suhteiden kehittämiseenymmärretään entistä laajemmin. Tämäauttaa meitä pääsemään yhteiseenpäämääräämme: Euroopan unionin jakansalaisten lähentämiseen.

regior

Unkari: täyttähöyryä eteenpäin! –Kysymyksiä UnkarinEurooppa-asiainministerilleEndre Juhászille

9Sisilia: syrjäseutujaja epätasapainoa

12Naisyrittäjänlähtöruutu

14

Eurocities: ajankohtaiset kaupungit

Vuonna 1986 perustettu Eurocities-järjestö kokoaa yhteen 31 Euroopanvaltion 120 kaupunginpaikallisviranomaiset. Tämä suurtenkaupunkien yhteistoimintaverkko pyrkiivahvistamaan Euroopan kaupunkienasemaa erityisesti politiikkojensuunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

Euroopan suurten kaupunkienverkoston pääasiallisiin tehtäviinkuuluvat

• verkottuminen: tiedon jakaminen jatietämyksen parantaminen,kaupunkien välisen yhteistyöntukeminen

• lobbaus: politiikkojen laatiminen janiihin vaikuttaminen, vuoropuhelunylläpitäminen Euroopan unionintoimielinten kanssa

• tiedostamisen lisääminen: yleisönhuomion kiinnittäminen erityisestitiedotusvälineiden avulla kaupunkejakoskeviin keskeisiin kysymyksiin.

Aihepiireittäin perustettujenkomiteoiden, työryhmien jaapuverkostojen avulla Eurocitiesselvittää monenlaisia kaupungeilletärkeitä poliittisia haasteita, muunmuassa kulttuuria ja vapaa-aikaa,talouskehitystä, ympäristöasioita,hallintotapaa, uusia tekniikoita,julkispalveluja, sosiaalista hyvinvointiaja kaupunkiliikennettä.

Yhteystiedot:EurocitiesSquare de Meeûs 18B-1050 BruxellesP. (32-2) 552 08 85F. (32-2) 552 08 89Internet: http://www.eurocities.org

(1) Wolfgang Tiefensee on myös saksalaisenLeipzigin kaupungin kaupunginjohtaja.

panorama • N°12inforegio 3


Keski-Euroopan maita vuoden 2002elokuussa kohdanneiden tuhotulvienjälkeen vuosi sitten perustettiinEuroopan komission ehdotuksestauusi rahoitusväline, Euroopan unioninsolidaarisuusrahasto. Kesää 2003leimannut poikkeuksellinen helleaaltoja sen erityisen ankarat seuraukset,jotka näkyivät Välimeren alueidenkuivuutena ja metsäpaloina, osoittivattehokkaan eurooppalaisen solidaari-

suusorganisaation tärkeyden suurissakatastrofeissa.

Pelkästään Portugalia koskevientietojen mukaan hiljattaisetmetsäpalot tuhosivat maan pinta-alasta yli 350 000 hehtaaria, joistalähes 300 000 hehtaaria oli metsää(kuusi prosenttia Portugalinmetsäalasta) ja 25 000 hehtaariaviljelysmaata. Metsäpalot aiheuttivat18 ihmisen kuoleman ja hävittivät

noin 45 000 ihmisen omaisuuden taitulonlähteen. Näissä tiedoissa eivätole mukana – sen enempää Portugalinkuin muidenkaan eteläisten alueiden– pitkän aikavälin inhimilliset,sosiaaliset, taloudelliset taiympäristövaikutukset, jotka ovatseurausta ennen muuta siitä, ettävuosittain tuhoutuva pinta-ala onpaljon uudelleenmetsitettyjä alueitasuurempi.

Selkeästi esitettynäVuoden ikäinen Euroopan unionin solidaarisuusrahasto

Entistä vahvempi eurooppalainenyhteisvastuu luonnonmullistusten kohdatessaEnsimmäisen toimintavuotensa aikana solidaarisuusrahasto on myöntänyt yli 800 miljoonaa euroa välitöntäapua. Tämän ohella sillä on edessään suuri tulevaisuuden haaste: Euroopan unionin yhteisvastuun yhätehokkaampi yhteensovittaminen ja ennalta ehkäisevän toiminnan korostaminen.

Elokuu 2002: Elbe tulvii Dresdenissä (Saksa).


Puute on korjattu

Euroopan unioninsolidaarisuusrahastonperustamisasetuksessa (1) säädetään,että jäsenvaltiot ja unioninjäsenyydestä neuvottelevat valtiotvoivat hakea rahastosta myönnettävääapua "suurkatastrofin" sattuessa.Suurkatastrofi määritellään siitäaiheutuneiden vahinkojen rahallisensuuruusarvion mukaan, jolloin rajanaon 3 miljardia euroa tai 0,6 prosenttiabruttokansantulosta. Yksittäinen aluevoi niin ikään saada poikkeuksellistatukea, jos luonnonmullistus vaikuttaavaltaosaan sen väestöstä ja siitäaiheutuu vakavia ja pitkään jatkuviavaikutuksia alueen taloudelliseenvakauteen ja elinolosuhteisiin.Solidaarisuusrahaston käytettävissäoleva vuotuinen talousarvio onvahvistettu 1 miljardiksi euroksi; tästäainoastaan 75 miljoonaa euroa voidaankäyttää poikkeuksellisiin alueellisiinluonnonmullistuksiin.

On tärkeää huomata, etteisolidaarisuusrahastoa ole tarkoitettukorvaamaan kaikkialuonnonmullistuksista aiheutuviakustannuksia. Esimerkiksiyksityishenkilöiden kärsimät vahingoteivät kuulu solidaarisuusrahastonpiiriin. Pitkän aikavälin toimia –kestävää kehitystä, taloudenrakenneuudistusta, ennaltaehkäisyä –voidaan puolestaan rahoittaa muistalähteistä (katso tietoruutu).Tarkoituksena on tarjota ensi hätäännopeaa, tehokasta ja joustavaataloudellista tukea muun muassatilapäismajoituksen tai päivittäistentoimintojen kannalta välttämättömieninfrastruktuurien väliaikaistenkorjausten rahoittamiseksi. Tätä ennenei nimittäin ollut olemassajäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvanväestönsuojelualan kattavaa unioninrahastoa.

2002–2003: solidaarisuudenvirstanpylväätTähän mennessä (toimituksenhuomautus: 15. lokakuuta 2003)solidaarisuusrahastoa oli pyydettyrahoittamaan kahdeksaa toimintaaseitsemässä valtiossa. Neljä ensimmäistäliittyy vuoden 2002 tulviin:

• Saksa (osavaltiot Baijeri,Brandenburg, Mecklenburg-Vorpommern, Niedersachsen,Sachsen, Sachsen-Anhalt, Schleswig-Holstein, Thüringen): 444 miljoonaaeuroa

• Itävalta (osavaltiot Niederösterreich,Oberösterreich, Salzburg,Steiermark, Tiroli, Vorarlberg,Wien): 134 miljoonaa euroa

• Tsekki: 129 miljoonaa euroa

• Ranska (Gardin departementti): 21miljoonaa euroa.

Tukien avulla on käytännössä korvattumonenlaisten toimenpiteidenaiheuttamia kustannuksia: kunnostettutilapäisesti käyttökuntoon liikenne- javiestintäväyliä (muun muassa Prahanmetro), energia- ja vesihuollonlaitteistoja, jätevedenpuhdistamoja,puhelin- tai postipalveluja sekäsosiaalialan infrastruktuureja, kutensairaaloita, kouluja ja päiväkoteja,vahvistettu penkereitä, järjestettyhätäapupalveluja vahinkoalueiden

väestölle (majoitus, elintarvikehuolto),suojattu kulttuuriperintöä japuhdistettu vahinkoalueita.

Muut solidaarisuusrahastosta tähänmennessä maksettaviksi päätetyt varaton myönnetty kolmelle valtiolle:

• Espanja (Asturia, Baskimaa, Galicia,Kantabria): Prestige-aluksenkatastrofin seurauksiin 8,6 miljoonaaeuroa

• Italia: 30,8 miljoonaa euroamaanjäristysten seurauksiin (Moliseja Puglia) ja 16,8 miljoonaa euroaEtnan purkauksen seurauksiin(Sisilia) eli yhteensä 47,6 miljoonaaeuroa

• Portugali: maassa kesällä 2003raivonneiden ennennäkemättömienmetsäpalojen aiheuttamiinvahinkoihin komissio myönsi 48,5miljoonan euron avustuksen.

Espanjassa korvattiin öljyn tahrimienrannikkoalueiden hätäpuhdistuksestaaiheutuneet kulut. Italiassasolidaarisuusrahaston tuki kohdistuipääasiassa väestöntilapäismajoitukseen,vahingoittuneiden julkisteninfrastruktuurien välittömäänkäyttökunnostukseen, ennaltaehkäisevien infrastruktuurienvahvistamiseen sekä omaisuudensuojaamiseen ja puhdistukseen.Portugalissa korvataan samoja

(1) Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, EYVLL 311, 11.11.2002.


kululuokkia, ja niihin sisältyvätkaikkein kiireellisimmät korjauksetenergian, liikenteen, televiestinnän,vesihuollon, terveydenhuollon jaopetuksen aloilla.

Kaikkiaan solidaarisuusrahastosta onsen olemassaoloaikana osoitettujotakuinkin 833 miljoonaa euroaavustustoimiin erittäin lyhyellävaroitusajalla. Toiminta on ollutperusteltua inhimillisten kärsimystenlisäksi myös siksi, että vuoden 2003"tappavan hellekesän" vahinkojenlaajuus kosketti vuoden 2002 tapaanyksittäisen maan tai alueen sijastakoko Euroopan unionia.

Tulevaisuus tiivistyy kahteenavainsanaan:ennaltaehkäisyyn jakoordinointiinHätäavun ohella rahaston on voitavavastata myös ihmisen toiminnanympäristövaikutuksista aiheutuviintoistuviin ja ennustettaviin

katastrofeihin, erityisestiilmastonmuutoksen kiihtymiseen.Komission jäsenen Michel Barnier’nmukaan korjaaminen on ainakalliimpaa kuin ennaltaehkäisy,varsinkin kun yksittäisen alueenkehittämiseen uhratut merkittävätponnistelut voivat katastrofien takiavalua hukkaan. Ennaltaehkäisyntärkeys on otettava huomioontarkistettaessa rakennerahastojenkauden 2000–2006 ohjelmiaväliarvioinnin yhteydessä.

Vuoden 2006 jälkeiseksi tavoitteeksiMichel Barnier on maininnut"luonnonriskien ennaltaehkäisyäkoskevan kohdan sisällyttämisenjokaiseen rakennerahastojenohjelmaan". Hän on lisäksi kehottanutperustamaan Euroopan unioninsolidaarisuusrahaston ja nykyistenjärjestelyjen täydennykseksi todelliseteurooppalaiset väestönsuojeluvoimat,joiden toiminta koordinoidaanhallitusten kesken.

Vuoden 2003 hellekesän vaikutustenperusteella Euroopan parlamentti onkehottanut jäsenvaltioita ja komissiotalisäämään ja koordinoimaanaloitteitaan tehokkaan eurooppalaisenyhteisvastuun toteuttamiseksi. Myösalueiden komitea on antanut vastaavankannanoton ja ehdottanut uudenyhteisön välineen perustamista. Se olisirakennerahastojen tavoitteistariippumaton, ja sen avullajärjestettäisiin paitsi hätäapu myöspitkän aikavälin toimenpiteet selkeissäja varmoissa poliittisissa jalainsäädännöllisissä puitteissa. (2) Myösehdotuksessa sopimukseksi Euroopanperustuslaista mainitaan unioninyhteisvastuuta koskeva huoli: siihensisältyy "yhteisvastuulauseke", jonkamukaan unioni ottaa käyttöön "kaikkikäytettävissään olevat välineet"antaakseen apua jäsenvaltiollekatastrofin tapahtuessa.

Muut toimintatavat

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston välittömän taloudellisen tuen ohella katastrofeja voidaan torjua eri tasoilla (alla olevaluettelo ei ole täydellinen):

• Rakennerahastoista rahoitetut aluekehitysohjelmat. Jäsenvaltiot voivat muuttaa ohjelmien painopistealueita jatalousarviojakaumaa täytäntöönpanon aikana. Uusia toimenpiteitä voidaan laatia infrastruktuurien jälleenrakentamiseksi jatuotantoinvestointien, koulutuksen ja työllisyyden tukemiseksi. Esimerkiksi Portugali kohdentaa tällä tavoin uudelleen 182miljoonaa euroa.

• Maaseudun kehittämisohjelmat. Ohjelmiin sisältyvillä toimenpiteillä edistetään esimerkiksi metsäpalojen torjuntaa,metsäalueiden ennallistamista ja maatilojen rakenteiden parantamista. Toimenpiteitä voidaan tehostaa.

• Yhteinen maatalouspolitiikka. Erilaiset erivapaudet ovat mahdollisia, esimerkiksi lupa käyttää kesantomaita eläintenruokintaan.

• Euroopan komission väestönsuojelun seuranta- ja tiedotuskeskus. Vuoden 2002 tammikuusta lähtien keskus on päivystänyt24 tuntia vuorokaudessa valmiina toimintaan katastrofin kohdanneen maan pyynnöstä. Se helpottaa muiden jäsenvaltioidenantaman avun perille toimittamista (esimerkkinä sammutuslentokoneiden lähettäminen).

• Valtiontuki. Tukia voidaan hyväksyä aineellisten vahinkojen sekä katastrofeihin selkeästi liittyvien epäsuorien vaikutustenkorvaamiseen.

• Maantieteellinen tiedottaminen. Tiedotus on avainasemassa riskien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Esimerkiksimetsätalouden alalla komissio on perustanut metsäpaloja koskevan eurooppalaisen tietojärjestelmän (EFFIS), joka tarjoaapäivittäistä tukipalvelua jäsenvaltioiden metsäasioista ja väestönsuojelusta vastaaville virastoille.

(2) Alueiden komitean lausunto:http://www.cor.eu.int/fi/prss/cprss2003/cor_03_07066.html.

Noin 150 aluekehityksen toimijaa eripuolilta Euroopan unionia suuntasiBritannian teräskaupunkiinosallistuakseen seminaariin, jonkaaiheena oli "Kilpailukykyiset alueet –parhaiden käytäntöjen muotoilua".Seminaarin järjestivät Etelä-Yorkshiren tavoite 1 -ohjelmanhallinnointiviranomainen, Euroopankomissio ja Yhdistyneenkuningaskunnan varapääministerinkanslia.

Kaksipäiväisen kokouksen aikanatutustuttiin muun muassa monenlaisiinonnistuneisiin tavoite 1 ja 2 -hankkeisiin, joita on toteutettuTanskassa, Saksassa, Ranskassa,Irlannissa, Suomessa, Ruotsissa jaYhdistyneessä kuningaskunnassaesimerkiksi yritystoiminnantukemisen, tietoyhteiskunnan,teknologian tutkimuksen ja kehityksensekä innovaatioiden siirron aloilla(katso tietoruutu).

eLearningSe, että parhaita käytäntöjä käsitteleväseminaari pidettiin Etelä-Yorkshiressä,ei ole yllättävää. Kyseisellä kaudeksi2000–2006 tavoite 1 -alueeksiluokitellulla seudulla on meneilläänkoko unionin innovoivimpiinkuuluvia kehitysohjelmia. Sellainen onesimerkiksi "South Yorkshire e-Learning Project", joka on Euroopanmerkittävin etäopetushanke ja suurintavoite 1 -investointi Etelä-Yorkshiressä. Siinä tavoitteen 1 varojakäytetään ensimmäistä kertaaetäopetukseen. Hanke on osa EU:n371 miljoonan euron investointiaammatilliseen koulutukseen ja taitojen

kehittämiseen. Sen tarkoituksena ontehdä alueesta kansallinen jakansainvälinen johtaja digitaalistenopetusresurssien kehityksessä.

Ennen rakennerahastoja Etelä-Yorkshire oli pitkään taantuva alue.Perinteisen teollisuustoiminnan(kivihiilikaivokset, terästeollisuus jatekninen teollisuus) romahdettuaalueen BKT aleni yhtäjaksoisestivuodesta 1979 vuoteen 1995 suhteessayhteisön keskiarvoon. Taloudentaantuma näkyi väestön vähenemisenä,korkeana työttömyytenä ja heikkonakoulutus- ja pätevyystasona.

Etelä-Yorkshire ryhtyi korjaamaankoulusuoriutumisen puutteitaosoittamalla noin 36 miljoonaa euroa"Pathways to Success" ("Menestyksenpolut") -ohjelmaan. Tarkoituksena on

nostaa koulutustasoa niin, ettäpaikallisille yrityksille voidaan tarjotaentistä pätevämpää työvoimaa.Ohjelma on tarkoitettu kaikille 13–16-vuotiaille koululaisille, kuuluivatpa helahjakkaimpiin tai koulunkäynninkeskeytymisvaarassa oleviinoppilaisiin.

Ratsain menestyksen poluille – DavidHunt on yksi menetelmästähyötyneistä nuorista. Vielä kaksivuotta sitten häntä uhkasivat koulustaerottaminen ja jääminen kokonaankoulutusjärjestelmän ulkopuolelle.Hän lintsasi tunneilta usein mutta eikuitenkaan halunnut hakeutuatyömarkkinoille. David oli varma, ettäkoko maailma oli häntä vastaan, eikähän voinut tajuta, kuinka hänenopinahjonsa, Barnsleyn koulu, auttaisitoteuttamaan hänen haaveensa: päästä

TapahtumaSeminaari "Kilpailukykyiset alueet – parhaiden käytäntöjen muotoilua"

Euroopan tuella alueelliseen menestykseen:esimerkkeinä Yorkshire ja Humber(Yhdistynyt kuningaskunta)Parhaiden käytäntöjen vaihdosta tavoitteiden 1 ja 2 ohjelmissa järjestettiin suuri eurooppalainen konferenssiSheffieldissä Englannissa 9. ja 10. lokakuuta 2003.



jockeyksi, ammattimaiseksikilparatsastajaksi.

Vuonna 2001 koulu ilmoitti hänetvaihtoehtoiseen opetusohjelmaan, jokakuului jo tuolloin "Menestyksenpolkujen" tuen piiriin. Opettajat olivatlaatineet opetussuunnitelman, johonsisältyi myös koulun ulkopuolistatoimintaa. Siitä muodostui Davidillevarsinainen integroitumisväylä: kolmeviikoittaista harjaantumispäivääBarnsleyn vammaisratsastuskeskuksessaantoivat hänelle uutta itseluottamusta.Ensimmäistä kertaa elämässään hän pitioppimastaan, kun hän sai tehdä työtähevosten parissa. Siitä alkoi myös hänentiensä sovintoon koulujärjestelmänkanssa. David suoritti koulunpäättötutkinnoissa hyväksytysti viisiarvosanaa, ja hänelle myönnettiintallinpitäjän tutkintotodistus. Davidtyöskenteli useita viikkoja Doncasterintallilla, joka on Britannian tärkeimpiäkilparatsastuskeskuksia. Tämäntyökokemuksen ansiosta hän pääsihuippuvalmentaja Derek Haydn-Jonesin kilparatsastajaoppilaaksi.

Hänen opettajiinsa kuuluvan RobPorterin mukaan "Davidin tarina onpalkinto kaikille niille, jotka ovattehneet hänen kanssaan ahkerasti töitä.Se on myös osoitus siitä, että’Menestyksen poluilla’ voi olla valtavavaikutus nuoren elämään."

Vaikka tavoite 1 kattaakin vainYorkshiren eteläosat, laajat Yorkshirenja Humberin alueet saavat muutayhteisön rakennetukea. Esimerkiksi"Longhill-Link-Up Trust" onYorkshiren itäosassa sijaitsevan Hullinseudulla toimiva seurakunnanpaikalliskehitysjärjestö. Säätiö kehittyialkuperäisestä pienestävapaaehtoistyöntekijöiden ryhmästätodelliseksi kehitystoimistoksi, jonka

palveluksessa on nykyään yhdeksänkokoaikaista avustajaa. Säätiö pitääInternet-kahvilaa, ja sen nuorisotyöstähyötyi vuoden 2002 aikana lähes 2 500nuorta. Äskettäin "Longhill-Link-UpTrust" onnistui saamaan FEDER-tukea, jonka avulla se pystyykohentamaan merkittävästi tilojaan jatäydentämään paikallisaloitteita.

Yhteystiedot:Helen MayYorkshire and Humber EuropeanOfficeAvenue de Cortenbergh 118B-1000 BruxellesP. (32-2) 735 34 08F. (32-2) 735 61 24Sähköposti:[email protected]

Yorkshire ja Humber

Yorkshiren ja Humberin alueellaon 5 miljoonaa asukasta. Suurinosa heistä asuu Yorkshiren etelä- jalänsiosien teollistuneissakaupunkikeskuksissa ja Humberjoensuulla. Alue on kuitenkin hyvinvaihtelevaa, ja aivankaupunkialueiden tuntumassasijaitsevat Britannian kauneimpiinkuuluvat maaseutumaisemat,erityisesti Pohjois-Yorkshiressä.Kaudella 2000–2006 Yorkshiren jaHumberin alueella onkäytettävissään noin 1 714miljoonaa euroa yhteisön tukea.

Parhaiden käytäntöjen siirtäminen

Lissabonin ja Göteborgin Eurooppa-neuvostojen strategisen tavoitteenpohjalta (Euroopan unionista on tultava "maailman kilpailukykyisin jadynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestäväätalouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalistayhteenkuuluvuutta") Sheffieldin seminaarin työryhmissä otettiin esiin 13onnistunutta tavoite 1 ja 2 -hanketta ja jaettiin ne kolmeen aihepiiriin.

Aihepiiri "Tuki pk-yrityksille"

"Mikroyrityksiä" koskeva toimenpide (Irlanti)

Finnveran lainat pk-yrityksille (Suomi)

Arvikan kampus (Ruotsi)

Merseyside Special Investment Fund (Yhdistynyt kuningaskunta)

Aihepiiri "Tutkimus, kehitys ja innovaatioiden siirto"

Novi-tiedepuisto (Tanska)

Bionord-bioteknologiakeskus (Saksa)

Zukunftswettbewerb Ruhrgebiet -hanke (Saksa)

EISLAB (Ruotsi)

GTI-bioteknologiarypäs (Yhdistynyt kuningaskunta)

Aihepiiri "Etäopetus sekä sähköinen kaupankäynti, hallinto ja asiointi"

Rakennerahastojen hallinnointitietokanta "efReporter" (Saksa)

Sähköisen asioinnin PRESAGE-hanke (Ranska)

Sähköisen hallinnon IS Oulu -hanke (Suomi)

Etäopetus: South Yorkshire e-Learning Project (Yhdistynyt kuningaskunta)


Itävaltaan, Kroatiaan, Romaniaan,Serbiaan, Slovakiaan, Sloveniaan jaUkrainaan rajoittuva Unkari onKeski-Euroopan vanhimpia valtioita.Maantieteellisesti tämä suhteellisenmatala ja meriyhteyttä vailla oleva maakoostuu kolmesta luonnonalueesta.Unkarin keskivuoristo käsittää 400kilometriä toisistaan erillisiävuoristoylänköjä, joista korkein onKékesvuori (1 015 metriä). Seneteläpuolella Tonava jakaa maankahteen tasankoalueeseen: lännessäsijaitseva Transdanubia rajoittuuMecsekvuoriin ja Itävallan Alppienviimeisiin rinteisiin; joen itäpuolella onlievästi kumpuilevaa alavaa tasankoa,josta käytetään nimitystä Iso-Alföldeli Ala-Unkarin tasanko. Unkarissa onsuhteellisen sateeton mannerilmasto,koska merellistä vaikutusta ei ole.

Budapest ja "Unkarinerämaat"

Kaksi kolmannesta noin 10miljoonasta unkarilaisesta asuukaupungeissa, joista suurin onBudapest (2 000 000 asukasta), joka onmaan pääkaupunki sekä talous- jakulttuurielämän keskus.Suurkaupungin ylivoima on niin suuri,että samaan tapaan kuin RanskassaPariisi aikoinaan suhteutettiinmaaseutuun, myös täällä puhutaanusein Budapestista ja "Unkarinerämaista". Hajauttamispyrkimyksistähuolimatta Unkarin pääkaupunkiinkeskittyy nimittäin yli neljännes maanteollisuustyöpaikoista, siellä tehdäänrunsas neljännes maan vähittäiskaupanliikevaihdosta ja siellä sijaitsee noinkolmannes lääkäreistä ja

sairaalapaikoista samoin kuin valtaosatutkimuslaitoksista.

Unkarissa on silti muutamiakeskikokoisiakin kaupunkeja:Debrecen (214 000 asukasta) on suurenmaatalousalueen kaupallinen keskus,Miskolc (194 000 asukasta)metalliteollisuuden keskus, Szeged(176 000 asukasta) Ison-Alföldinmaataloustuotteiden jakelukeskus sekäkemian teollisuuden keskittymä jaPécs (170 000 asukasta) puolestaankevyen teollisuuden keskus.Maaseutualueet muodostavat 67prosenttia maan pinta-alasta.

Talouden kestävä kasvu

Unkarissa kommunisminromahtamisen jälkeen tapahtunutyhteiskunnallis-taloudellinen siirtymäei ollut yhtä raju kuin monissa muissamaissa. Ankaran taantuman jälkeenUnkarin talous lähti nousuun jovuonna 1994. Makrotaloudellinensopeutusohjelma käynnistettiinvuonna 1995, ja se mahdollisti BKT:nkestävän kasvun, joka oli 4–5

prosentin luokkaa vuosina 1995–2002.Inflaatioprosentti oli vuoden 2001puoliväliin asti kymmenen, mutta sitäon pystytty alentamaan niin, ettävuoden 2003 elokuussa vuosi-inflaatiooli 4,7 prosenttia. Työttömyysaste –5,8 prosenttia vuonna 2003 – onEuroopan unioniin liittyvien maidenalhaisimpia.

Toimintaa on kuitenkin jatkettavakahdella rintamalla: vaikka maansuurta ulkomaanvelkaa onkinsupistettu, se on edelleen yli 50prosenttia BKT:sta. Maan talousarvionalijäämä oli kuusi prosenttia BKT:stavuonna 2002. Tilanteen odotetaanparanevan vuonna 2003, vaikkaalijäämän ei odoteta putoavan alleviiteen prosenttiin BKT:sta.

Makrotalouden sopeuttamisenjatkuessa myös yksityistäminen onedennyt pitkälle. Unkariin tehtyjenulkomaisten suorien sijoitusten osuuson Keski-Euroopan suurimpia, mikäon edistänyt huomattavastituotantorakenteiden nykyaikaistamistaja kilpailukyvyn kohentamista.

TutustumismatkaehdokasmaahanUnkari

Täyttä höyryä eteenpäin!Vuodesta 1995 voimakkaasti kasvanut Unkarin talous takaa maalle erinomaiset mahdollisuudet yhdentyätäysimääräisesti Euroopan unioniin. Unkarilaiset ovat tästä parhaiten tietoisia, sillä 13. huhtikuuta 2003järjestetyssä kansanäänestyksessä 83,8 prosenttia heistä kannatti liittymistä.


Erityisesti vientipainotteiset alat,maatalous ja elintarviketeollisuusmukaan luettuina, ovat toimineettalouden nousun vetureina.

Unkarin viennistä 80 prosenttiasuuntautuu Euroopan unioniin.Pääasialliset tuotteet ovat koneet jaliikennevälineet, maataloustuotteet,kemianteollisuuden tuotteet, kojeet,tekstiilit, rauta ja teräs sekä viini.Maahan tuodaan eniten koneita jaliikennevälineitä, jalostamatonta öljyä,kemianteollisuuden tuotteita jamalmeja. Palvelualojen osuus on 63prosenttia BKT:sta, ja ne työllistävät48 prosenttia työikäisestä väestöstä.Matkailun kehitys on ollut huimaa.Maassa vieraili jo vuonna 1993kaikkiaan 33 miljoonaa ulkomaalaistamatkailijaa. Määrä on pysynytjotakuinkin samana, ja Maailman

matkailujärjestön (WTO) mukaanUnkari oli vuonna 2001 maailmanmatkailutilastoissa 12:nneksi suosituinkohde.

Aluekehitys: mukautetutpoliittiset puitteet

Hyväksyessään vuonna 1996 lainaluekehityksestä ja aluesuunnittelustaUnkarista tuli ensimmäinen Keski-Euroopan maa, jonka lainsäädäntösisältää selvästi Euroopan unioninaluepolitiikkaa muistuttaviasäännöksiä. Laissa perustettiin kuntienoheen aluekehityksestä vastaavialäänineuvostoja. Vuonna 1998perustettiin seitsemän tilastoaluettaEuroopan unionin rahoituksenkohdentamiseksi. Alueiden johdossaovat aluekehitysneuvostot, joissavaltiolla on merkittävä asema.

Puolan lisäksi ensimmäisiin Phare-maihin kuulunut Unkari sai kyseisestäohjelmasta kaudella 1990–1999kaikkiaan 1,030 miljardia euroa ja 96miljoonaa euroa vuosina 2000–2002.Unkarille on myönnetty lisäksiliittymistä edeltävää Ispa-tukealiikenne- ja ympäristötoimiin jaSapard-tukea maaseudunkehittämiseen. Esimerkiksi vuonna2002 Ispa-tuki oli suuruudeltaan93,9 miljoonaa ja Sapard-tuki39,8 miljoonaa euroa.

Vuosina 2004–2006 Unkari saa lähes2 000 miljoonaa euroarakennerahastojen tavoite 1 -alueidentukea ja keskimäärin yli 1 123miljoonaa euroa koheesiorahastosta.Näiden lisäksi se saa liki 100 miljoonaaeuroa yhteisöaloitteista: Interreg III -osuus on 68,67 miljoonaa euroa jaEqualin osuus 30,29 miljoonaa euroa.

Yhteystiedot:Office of the Prime MinisterKossuth Lajos tér 4.H-1055 BudapestP. (36-1) 441 38 40F. (36-1) 441 38 42Sähköposti: [email protected]

Pinta-ala

93 030 km2

Asukasluku

10 164 000 asukastaAsukastiheys: 109 asukasta/km2

(EU-15: 118 asukasta/km2)

Talous ja työllisyys

BKT-indeksi/asukasostovoimapariteettina (2002):57 (EU-15: 100)Työttömyysaste (2002): 5,8 prosenttia(EU-15: 7,6 prosenttia)

"Kalastajien linnake" Budapestissä.


Suunnilleen 12 vuodessa Unkari ononnistunut sekä siirtymäänmarkkinatalouteen että varmistamaanliittymisensä Euroopan unioniin. Mitenselitätte maanne kyvyn "kiriä hukatunajan kiinni", jos ilmaisu sallitaan?

Eurostatin tuoreimman raportin mukaanUnkarin asukaskohtainen BKT olivuonna 2002 ostovoimapariteettinailmaistuna 57 prosenttia yhteisönkeskiarvosta, kun se vuonna 1995 oli 46prosenttia. Tämä 11 prosenttiyksikönkasvu on osoitus merkittävästävauhdista, jolla Unkari saavuttaanykyisiä unionin jäsenvaltioita. Unkarinkirimisvauhti on muita liittyviä maitasuurempi: vain Slovenia kymmenenprosenttiyksikön kasvullaan onsuoriutunut vastaavalla tavalla. Kunlisäksi tiedetään, että joidenkinehdokasmaiden tilanne on samaan aikaanheikentynyt, voidaan todellakin sanoa,että Unkari on kuromassa umpeen väliäEuroopan unionin jäsenmaihin.

Miten tämä on selvitettävissä? Siihenvaikuttaa moni osatekijä, muttatärkeimpiä niistä ovat varmasti todellisetuudistukset, jotka maassamme on saatettupäätökseen: yksityistäminen, teollisuudenrakenneuudistus, otollisuus ulkomaisillesijoituksille, ulkomaankaupanvapauttaminen jne. Olemmekäynnistäneet strategisia ohjelmia, jotkaovat paitsi hyvin valmisteltuja myöstosiasiassa toimivia. Emme kohentaneetmaamme tilaa sokkihoidolla vaanpikemminkin toteuttamalla suunnitelmathitaasti mutta varmasti. Poliittinen vakauson osaltaan auttanut rauhallista jajärjestäytynyttä siirtymistä. Maassammejärjestettiin vaalit vuosina 1990, 1994,1998 ja 2002. Vaikka oppositiopuolueetovat joka kerta voittaneet, hallitukset ovatolleet vakaita ja selvinneet ainanelivuotiskautensa loppuun. Meillä ei olekoskaan järjestetty ennenaikaisia vaaleja.Poliittinen vuorottelu on toiminut hyvin.

Onnistunut markkinatalouteensiirtyminen ei ole kuitenkaan ainakäynyt kivuttomasti. Siirtymäkaudenensimmäisinä vuosina 1990–1993 BKTlaski. Vuonna 1991 lasku oli kokonaiset12 prosenttia. Kaikki tunnustavat, että

olemme maksaneet sosiaalisesti kalliinhinnan ja että väestö on tehnyt suuriauhrauksia. Olemmekin tyytyväisiä, ettätuo vaihe on nyt jo likikokonaisuudessaan historiaa.

Maamme yhdentymispolitiikkaa suhteessaEuroopan unioniin on leimannut tiivistahti. Hallitus teki päätöksen Euroopanyhteisöön liittymisestä vuonna 1990 hetiensimmäisten vapaiden vaalien jälkeen.Kaikki sitä seuranneet hallituksetomaksuivat saman tavoitteen ja ajoivat sitätarmokkaasti. Olimme Puolan jaTsekkoslovakian kanssa ensimmäisinäneuvottelemassa ja tekemässä ETY:nkanssa assosiaatiosopimuksia vuonna1991. Unkari jätti ensimmäisenä myöshakemuksensa Euroopan unioninjäseneksi vuonna 1994.Liittymisneuvottelut olivat pitkät jahankalat, mutta yhdellekään Unkarinhallitukselle sen enempää kuin muullekaanmerkittävälle poliittiselle ryhmittymälle eitullut mieleen jättää niitä kesken.

Unkarissa matkustettaessa saadaanvaikutelma, että taloudellinen vauraus onyltänyt Tonavan varteen ja osinkauemmaskin saavuttamatta kuitenkaanvielä maan itäisiä osia. Onko vaikutelmaoikea?

Vaikutelma on jotakuinkin oikea, muttasitä on hieman täsmennettävä.Hyvinvointi on ilman muuta saavuttanutBudapestin, jonka BKT asukasta kohdenon jo 107,9 prosenttia yhteisönkeskiarvosta. Ero on suuri juuripääkaupungin ja muiden alueiden välillä.Myös maan läntisten alueiden jaTonavasta itään sijaitsevien alueidenvälillä on kouriintuntuva ero.Transdanubiassa Länsi-Unkarissa BKTasukasta kohden on 11–12 prosenttia yliEU:n keskiarvon. Pääsyynä tähän ovatulkomaiset sijoittajat, jotka mielelläänsijoittautuvat länsiosaan erityisestiliikenneinfrastruktuurin takia.

Miten Unkarissa lisätään koheesiota japienennetään alueiden välisiä eroja?

Alueiden välisten erojen pienentäminenkuuluu Unkarin hallituksen

päätavoitteisiin. Siihen tarvitaan uusiainvestointeja ja uusia työpaikkoja. Niidenaikaansaaminen tapahtuu ensi kädessähyvien liikenneinfrastruktuurien avulla.Budapestin ja Wienin välillä onmoottoritie, mutta itäisille, eteläisille jalounaisille alueille vieviä tärkeitämoottoritieosuuksia ei vielä ole.Haluamme nopeuttaa moottoriteidenrakentamista, ja kansallisessatalousarviossa onkin osoitettu tällepainopistealalle runsaasti varoja.Rautateiden nykyaikaistaminen on sekinlistalla. Toinen uusien investointienhoukuttelemiseen tarvittava edellytys onpätevä työvoima. Otamme parhaillaankäyttöön entistä voimakkaamminammattikoulutukseen keskittyviäkoulutusohjelmia. Myös työikäisenväestön liikkuvuutta olisi lisättävä.Unkarilainen työntekijä ei vielä ole valmismuuttamaan työn perässä. Ajattelutapaaolisi näin ollen välttämättä muutettava.Rakennerahastojen ja koheesiorahastonrahoitusta odoteltaessa kansalliseenaluesuunnittelupolitiikkaan kohdennetaanyhä enemmän varoja muun muassavuoden 2004 talousarviossa.

Mitä Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiotvoivat antaa maallenne aluepolitiikanalalla?

Euroopan unionin rakenne- jakoheesiopolitiikka on tärkeä välinealueiden välisten erojen pienentämisessä.Kansallisessakehityssuunnitelmassamme, joka toimiipohjana yhteisön tukikehykselle,esitetään lukuisia painopistealoja, joidentarkoituksena on parantaa maammesosiaalista ja alueellista koheesiota.Aluekehitystä varten on laadittuerityinen toimintaohjelma. Varojenvastaanottoa ja tehokasta hallinnointiakoskeva institutionaalinen järjestely onkäyttöönottovaiheessaan, eikäkäytettävissä olevan rahoituksentäysimääräiselle hyödyntämiselletoivottavasti ilmaannu esteitä.Toivomme, että vahvaa ja rahoitukseltaanvarmaa rakenne- ja koheesiopolitiikkaajatketaan myös vuoden 2006 jälkeen.

Haastattelupäivä: 2. lokakuuta 2003.

Kysymyksiä Unkarin Eurooppa-asiainministerille Endre Juhászille


Pinta-alaltaan 25 706 neliökilometrin suuruinen Sisilia onVälimeren suurin saaristoalue. Sisilian hyvin tiheä asutus(198 asukasta/km2) keskittyy saaren pohjois- ja itärannikonlukuisiin suuriin asutuskeskuksiin, joista voidaan mainitaPalermo (750 000 asukasta), Catania (360 000 asukasta) jaMessina (260 000 asukasta). Sisä-Sisilian ongelmana ovatnuorten maaltapako ja väestön ikääntyminen.

Koko saaren tuotantorakenne on edelleen hauras. Taloudelleon tyypillistä teollisuuden heikko työllistävyysmaatalouteen ja rakennusalaan verrattuna sekä yli 20prosentin työttömyys (naisista on työttömiä yli 30prosenttia ja alle 25-vuotiaista yli 50 prosenttia).Työttömyys on suurinta Ennan maakunnassa sekä Catanian,Palermon ja Messinan kaupungeissa. Vuoden 1992 jälkeenreaalinen BKT on laskenut kolme kertaa. Yleisestikin kasvuon jäänyt kansallisen keskiarvon alapuolelle. Vuosina 2001 ja2002 BKT:n ja työllisyyden kehityssuunta oli siltimyönteinen.

Sisilian suurin heikkous on ennen muuta sen syrjäinensijainti: saariasema on fyysinen este sosiaalisten,taloudellisten ja kaupallisten yhteyksien muodostumiselleniemimaan alueiden ja tämän "Etelä-Italian eteläisimmänosan" välille. Sisiliasta viedään vain hieman alle kuusiprosenttia tuotannosta, kun kansallinen keskiarvo on lähes20 prosenttia.

Sisilialla on silti myös merkittäviä valtteja, joistatärkeimpänä voidaan mainita henkilöresurssit: saaren väestöon kokonaisuudessaan hyvin nuorta. Sen muut vahvuudetliittyvät merkittävään luonnon- ja kulttuuriperintöön. Niitäei kuitenkaan hyödynnetä vielä riittävästi. Paikallinen

kehitys on aivan viime aikoina vilkastunut asukkaidenosallistuessa entistä laajemmin omaehtoisten aloitteidensuunnitteluun.

Rakennerahastot auttavat nyt Sisiliaa hyödyntämäänluonnonvarojaan (muun muassa vesi- ja energiahuollossa)saaren strategisten alojen kehittämisessä, kuten myösympäristön kestävyyden tavoitteiden täyttämisessä kaikillatuotannonaloilla. Alueellisen "Sicilia"-toimintaohjelmankokonaisbudjetti on 9 415 miljoonaa euroa.Rakennerahastojen osuus on 3 858 miljoonaa euroa.Ohjelmassa on kuusi painopistealaa: luonnonvarojenkäyttöönotto, kulttuuriresurssien hyödyntäminen,henkilöresurssien kehittäminen, paikallistentuotantojärjestelmien tukeminen, kaupunkien asemanhyödyntäminen seutukunnissa sekä palveluverkostot ja -keskittymät.

Yhteystiedot:Regione Siciliana – PresidenzaDirezione regionale della programmazionea/s Gabriella Palocci Piazza Don Luigi Sturzo, 36I-90139 PalermoP. (39) 09 16 96 00 13F. (39) 09 16 96 02 73Sähköposti: [email protected]: http://www.euroinfosicilia.it

Sisilia

Syrjäseutuja ja epätasapainoaVälimeren suurimman saaren kehitys on epätasapainossa: tiheään asutuilla rantavyöhykkeillä on erittäinmerkittäviä talouskeskittymiä, mutta väestökadosta kärsivän sisämaan eristyminen on ankaraa.

Tutustumismatkaalueeseen

Pinta-ala25 706 km2

Asukasluku5 100 000 asukastaAsukastiheys: 198 asukasta/km2 (EU-15: 118 asukasta/km2)

Talous ja työllisyysBKT-indeksi/asukas ostovoimapariteettina (2000):75 (EU-15: 100)Työttömyysaste (2001): 20,8 prosenttia (EU-15: 7,6 prosenttia)

Rakennerahastot (2000–2006)

Tavoite 1 (miljoonaa euroa)

EU Muut julkiset varat Yhteensä

3 857,946 3 727,918 9 415,495

Osa Trapanin satamaa.


Sisilian alueen ohjelmasuunnittelunpääosasto järjesti vuoden 2001tammikuusta alkaen tapaamisia saarensosioekonomisten toimijoiden kanssatarkoituksena kehittää järjestelmä, jonkaavulla koko saarella voidaan toteuttaaSisilian alueellisen "Sicilia 2000–2006" -toimintaohjelman tarjoamiamahdollisuuksia. Toiminnan tuloksenavuoden 2002 maaliskuussa perustettiin"Partenariato della comunicazione" -viestintäkumppanuus eli motivoituneidenjulkisten ja yksityisten toimijoidenverkosto, joka jakautuu tasapainoisestisaaren eri osiin. Ohjelmasuunnittelunpääosastoon kuuluvan viestintäyksikönkoordinoiman ja pyörittämän verkostontehtävänä on levittää tietoa ja asiakirjojaalueellisesta toimintaohjelmasta, kertoahankepyynnöistä sekä edistääkokemusten ja parhaiden käytäntöjenvaihtoa.

RakennerahastoportaaliViestintäkumppanuus tuotti ensimmäisenäkonkreettisena tuloksena Internet-sivuston. Sisilian toimintaohjelmanviralliseen sivustoonwww.euroinfosicilia.it salasananhankkineet kumppanit voivat käyttäätodellista "rakennerahastoportaalia", jostane saavat tarkoituksenmukaista jaajantasaista tietoa rahoitusmahdollisuuk-sista, käytännön esimerkkejä taiilmoituksia julkisista ja yksityisistälähteistä peräisin olevista ehdotuksista.Yhdessä sivuston osiossa annetaanvastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin,ja keskustelufoorumilla kumppanit voivatesittää mielipiteitään, vaihtaa kokemuksiasekä esittää viranomaisille tai muilleverkoston jäsenille kysymyksiä. Lisäksikäyttäjät voivat tutkia uusiahankepyyntöjä ja niitä koskeviayksityiskohtaisia sääntöjä sekä seuraavienkuuden kuukauden aikana julkaistavia

tarjouspyyntöjä unohtamatta myöskäänreferensseinä käytettyjen kumppaneiden janiiden alueviranomaisten yhteystietoja,jotka ovat vastuussa toimintaohjelmaankuuluvista erilaisista toimenpiteistä.

Verkoston jäsenet voivat lisäksi tiedottaatoiminnastaan 60 000 kappaleenkuukausipainoksena leviävänOpPORtunità-tiedotuslehden neljännelläsivulla. Vuoden 2003 lopulla käyttöönsaadaan kaksi uutta mediaa:kuukausittaisessa tv- ja radiolähetyksessäluodaan katsaus alueellisentoimintaohjelman edistymiseen painottaenennen muuta hankkeen vetäjien toimintaa.Lisäksi kumppanit voivat pyytäätiedotusseminaarin järjestämistä omallaseudullaan, jos ne havaitsevat omaatoimialaansa tai aluettaan koskevankiinnostavan hankepyynnön.

Näiden etujen vastineeksi verkostonjäsenten odotetaan puolestaan tiedottavanalueellisesta toimintaohjelmasta japerustavan paikallisia yhteyspisteitähankkeiden vetäjille sekä ohjelmanmahdollisille edunsaajille. Yhteyspisteettoteutetaan usein kumppanuuslaitoksiintai -yrityksiin sijoitettuina desk-muotoisina palveluina, joiden hoitajinatoimivat Sisilian alueen kyseiseentarkoitukseen kouluttamatyhteyshenkilöt. Yhteyspisteille onominaista Sisilian viestintäkumppanuudenerityispiirre: tiedon leviäminenmaksimoidaan käyttämällä hankkeidenvetäjiä tiedotuslinkkeinähallinnointiviranomaisten ja aluetuenmahdollisten edunsaajien välillä.Verkostosta muodostuu näin arvokasväline, jolla rohkaistaan ja toteutetaanuusia hankkeita.

TiedotuskulttuuriVuoden 2003 lokakuussa noin 180kumppania oli allekirjoittanut

sopimuksen, jossa vahvistetaanvirallisesti verkoston jäsenyys. Verkostonäyttää nyt saavuttaneen sekä kriittisenmassansa että täyden toimintakykynsä.Alussa kaikki ei sujunut yhtä helposti, jahankkeen vastuuhenkilöiltä vaadittiinkinrunsaasti sitkeyttä ja taivuttelukykyä,ennen kuin järjestely hyväksyttiinviranomaisten keskuudessa. Italiassavaltionhallinnolta puuttuu tavallaan"viestintäkulttuuri", ja hallinnolla ontaipumus vastustaa uusiamenettelytapoja ja tekniikoita.Viestintäkumppanuudella edistetään siishajautettua tiedottamista ja samallanykyaikaistetaan Sisilianhallintoviranomaisten rakenteita. Tämäntuloksena eri aluehallinnon alat näyttävätnyt tekevän entistä enemmän yhteistyötäja solmivan yhä tiiviimpiä yhteyksiäyhteisön varoista hyötyvien lopullistenedunsaajien kanssa.

"Viestintäkumppanuudella" varmistetaanalueellisen tuen vaikuttavuusVoidakseen hyötyä täysimääräisesti rakennerahastojen tarjoamista mahdollisuuksista Sisilian viranomaiset ovatperustaneet "Partenariato della comunicazione" -kumppanuuden, joka on koko saaren kattava julkisten jayksityisten sosioekonomisten toimijoiden verkosto.

Luvut puhuvat puolestaan: Suomessanaisten osuus työikäisestä väestöstä on48,6 prosenttia, mutta yrittäjistä vain30 prosenttia on naisia.

Lisäksi aloilla, joilla naisilla on tapanatoimia, käytetään vielä suhteellisenvähän uusia tekniikoita. Siltiesimerkiksi kehittynyttäviestintätekniikkaa käyttämällä naisetvoivat hakeutua eniten lisäarvoatarjoaville eli palkitsevimmille aloille,jotka tarjoavat heille nykyistäsuotuisammat kaupallisettulevaisuudennäkymät.

Koko Suomea koskeva toteamus päteeerityisen hyvin Savossa.Työttömyysaste on siellä erittäinkorkea, ja naisten ansio- ja uranäkymiärajoittaa alueen syrjäinen sijainti. Aluekärsii muuttotappiosta, ja erityisestinaiset lähtevät tästä tuotanto-

rakenteeltaan liian yksipuolisestamaakunnasta. Savossa naisyrittäjienosuus on muuta Suomea pienempi.Tästä saatiin sysäys rakennerahastoistatuettuun aloitteeseen, jossa perustettiinnaisyrittäjien kokonaisvaltainentukijärjestelmä.

Aiemmin toteutetut toimet, kutenmaaseudun naisten yrittäjyys- jatyöllisyyshanke "Weera" ja"Savotar/Enrec"-hanke (osanayhteisön Recite II -ohjelmaa), olivatosoittaneet perinteisten työttömyydentorjuntamenetelmien rajoituksetsyrjäisillä alueilla ja tuoneetpäivänvaloon naisyrittäjienerityisongelmat.

Näiden jatkoksi mutta niistä poiketenItä-Suomen tavoite 1 -alueenohjelmaan kuuluvalla "Naisyrittäjänlähtöruutu" -hankkeella on tarkoitus

löytää yhä parempia ratkaisujarahoittamalla niin infrastruktuurejakuin naisille tarkoitettuaammattikoulutustakin.

Resursseja ja synergiaa

Hankkeessa perustettiin aluksiresurssikeskuksia yritystä perustavillenaisille, jotka halusivat parantaataitojaan, sekä työttömille naisille janaisopiskelijoille, joiden aikomuksenaoli työllistää itse itsensä.

Sen lisäksi että keskuksissa tarjotaantietokoneen, kopiokoneen, faksin jamuun välineistön käyttömahdollisuus,niissä annetaan neuvontaa ja ohjeitapainatteiden (mainosesitteet,käyntikortit jne.) tai sähköistentuotteiden (verkkosivustot) laadintaan.

Lisäksi järjestetään lukuisiakoulutusjaksoja, osa etäopiskeluna.Naisyrittäjät ja heidän mahdolliset(myös miespuoliset) työntekijänsävoivat hioa kursseilla taitojaan omanhalunsa mukaan. Tältä osin juuriviestintäteknologian käyttö parantaatietoteknistä osaamista ja luoyhdyssiteitä, joskus jopa todellistayhteistyötä, osallistujien välillekeskenään sekä osallistujien jaoppilaitosten välille.

Koska resurssikeskukset sijaitsevatusein monitoimirakennuksissa, joissaon myös muuta (järjestö-, sosiaali-,terveydenhoito- ym.) toimintaa, nekannustavat ja ohjaavat perustamaanuusia yrityksiä paikallisestikannattaville toimialoille: esimerkiksiterveyteen ja hyvinvointiin liittyviäyhtiöitä on perustettu viime aikoina.


ToimintaaSavo (Suomi)

Naisyrittäjän lähtöruutuKilvoitteluun ja henkilökohtaiseen ohjaukseen perustuvan "Naisyrittäjän lähtöruutu" -hankkeen tarkoituksena onsaada mahdollisimman moni nainen perustamaan oma yritys, hoitamaan sitä ja ennen kaikkea varmistamaan senpitkäikäisyys.

Opiskelijoita perehdytetään markkinointiin "Dream Enterprise" -kurssilla, joka pidettiin elokuussa 2003.

Henkilökohtainen opastus

Resurssikeskukset ovat kuitenkinennen muuta naisyrittäjienneuvontapisteitä. Tarvekartoituksenjälkeen jokaiselle osallistujallelaaditaan räätälöity kehittämispolku.Kehittämispolun perusteellahalukkaat saavat valmennus-kupongin, jolla voi osallistuaerityiskoulutukseen ja konsultointiin.Tämän jälkeen opintoneuvoja auttaalöytämään palvelujen tarjoajat. Nämävalitaan useimmiten seuraaviltaaloilta: yrityksen perustaminen,johtajuus, markkinointi jamyyntitekniikka, verkkotyöskentely,tuotekehitys sekä laadunhallinta.

Eri puolille maata tehtävilläyritysvierailuilla osallistujat pystyvätvaihtamaan kokemuksiaan muidenmaakuntien vastaavien naisyrittäjienkanssa. Lähtöruutu antaa lisäksimahdollisuuden osallistua messuille jamyyntitapahtumiin.

Seminaareja tai pienryhmätapaamisiajärjestetään osallistujien tarpeiden jatoiveiden mukaan. Aika ajoinjärjestetään jopastressinhallintaryhmiä.

Vuoden 2002 huhtikuun ja vuoden2004 joulukuun välillä käynnistettävänhankkeen kokonaisbudjetti on 734 170euroa. Syksyllä 2003 toimintaan oliosallistunut 75 naisyrittäjää, jajohtamisneuvontaa oli annettu 268kertaa eri resurssikeskuksissa.Kaikkiaan 305 henkeä oli hyötynytsaatavilla olevista erilaisista palveluista.

Yhteystiedot:Terhi MajamaaprojektipäällikköNaisyrittäjän lähtöruutuYlä-Savon ammattiopistoPohjolankatu 9 BFIN-74100 IisalmiP. (358-17) 820 59 00F. (358-17) 820 59 01Sähköposti: [email protected]://www.ysao.fi/Ylasavo/Ammattiopisto/projekti.nsf

Kilpailukyky, kestävä kehitys jayhteenkuuluvuus Euroopassa –Lissabonista GöteborgiinAluepolitiikan vaikutukset Lissabonin jaGöteborgin Eurooppa-neuvostojenmäärittelemien tavoitteidentoteutumiseen 26 esimerkkihankkeenavulla esitettyinä.

Saatavana EU:n 11 virallisella kielellä.

Regions in action, a country onthe move – A selection ofsuccessful projects supported bythe Structural Funds in Greece("Aktiiviset alueet, toimiva maa –esimerkkejä rakennerahastoistatuetuista onnistuneistahankkeista Kreikassa")26 esimerkkiä Kreikassa onnistuneistahankkeista.

Saatavana englanniksi, kreikaksi jaranskaksi.


Uusimmatjulkaisut

Seminaarit ja konferenssit rikastuttavat ohjelmaa.

YhteystiedotEuroopan komissio, aluepolitiikan pääosastoYksikkö 01, tiedotus ja viestintäThierry DamanAvenue de Tervuren 41B-1040 BruxellesF. (32-2) 296 60 03Sähköposti: [email protected]: http://europa.eu.int/comm/dgs/regional_policy/index_fi.htm

Komission jäsen Michel Barnier:http://europa.eu.int/comm/commissioners/barnier/index_fi.htm

Tietoa Euroopan unionin aluetuista:http://europa.eu.int/comm/regional_policy/index_en.htm

KN-LR-03-012-FI-N

© Euroopan yhteisöt, 2003Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan

http://www.leaderplus.se/sv/index.aspKansalliset Leader+-verkostot ylläpitävät yhteistä tietokantaa, jolla pyritään hel-pottamaan maaseudun kehittämistä koskevasta yhteisöaloitteesta rahoitettavienpaikallisten toimintaryhmien välistä yhteistyötä. Kumppanien löytämistä helpottaa11 kielen avainsanoilla toimiva hakukone. "Rajaseutuyhteistyön markkinapaikka"on erittäin käyttökelpoinen väline muutenkin kuin Leader+:n yhteydessä. Siihenpääsee kansallisten Leader+-verkostojen sivustoista. Yhteistä tietokantaa isännöiruotsalainen verkosto.

http://www.arcmanche.com/suite.htmlVetäjiensä mukaan tämän Internet-sivuston saaminen käyttöön vuonna 2000 olierittäin myönteinen askel Arc Manchen käytön edistämisessä yhteistyön puitejär-jestelmänä. Arc Manche on kymmenkunnan Ranskan alueen ja Britannian kunnanmuodostama verkosto. Sen jäsenet pyrkivät vahvistamaan yhteyksiä Englannin ka-naalin molemmin puolin yhteistä etua palvelevan toiminnan avulla Interreg III BLuoteis-Eurooppa -ohjelman puitteissa. Tämä tyylikäs kaksikielinen (englanti jaranska) sivusto on myös erittäin monipuolinen: se sisältää muun muassa kumppa-nuusalueiden ja hankkeiden esittelyt, kartat ja hakukoneen. Se on käytännöllinenlähtökohta aluekehitykseen tämän maailman vilkkaimman meren rannalla.

http://www.espaces-transfrontaliers.org Ranskalaisen aluesuunnittelu- ja aluetoimintavaltuuskunnan DATARin (Délégation àl’Aménagement du Territoire et à l’Action Régionale) vuonna 1997 perustama MissionOpérationnelle Transfrontalière -rajaseututoimintayksikkö on ministeriöiden välinenorganisaatio, joka on erikoistunut eurooppalaisten rajaseutuhankkeiden pystyttämi-seen. Internet-sivusto on suunniteltu resurssitietokannaksi rajatylittävän yhteistyöntoimijoiden käyttöön. Se sisältää monenlaista tietoa: seutujen ja hankkeiden esittely-jä, lainsäädäntö-, asiakirja- ja karttaviitteitä, Interreg-varoja koskevan tietokannan(karttoja, yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja ja niiden yhteenvetoja), linkkejä sekä eritotenkaikille rajaseutuyhteistyön kehittäjille erittäin mielenkiintoisia metodologisia osioita.Onkin vahinko, että sivusto on käytettävissä vain ranskaksi.

http://www.circom-regional.orgVuonna 1973 perustettuun ja Euroopan toimielinten tukemaan CIRCOM-verkostoon(Coopérative Internationale de Recherche en matière de COMunication) kuuluu yli376 aluetelevisiota kaikkiaan 38 maasta. Sen tavoitteena on edistää aluetelevisioi-den välistä yhteistyötä, tarjota ympäristö audiovisuaalialan ja paikallisen tiedotuk-sen toimijoiden keskustelua ja tiedonvaihtoa varten sekä edistää Euroopan alueidenkulttuurien ja identiteettien kehitystä. CIRCOM valmistaa yhteistuotantoja ja edis-tää ohjelmavaihtoa: erikoisohjelmia, uutismakasiineja, rajaseutu-uutisia, doku-mentteja sekä nuoriso-, kulttuuri- ja musiikkiohjelmia. Verkosto myöntää vuosittainCIRCOM-palkinnon parhaille Eurooppaa käsitteleville alueellisille ohjelmille.

Online

panorama vol 12-fi - european...

Documents