pan 8 - fiec.europa.eu › regional_policy › sources › docgener › panorama › pdf › … ·...

Solidaarisuus jayhteenkuuluvuus

HaastatteluFrank Gaskell,Euromontananpuheenjohtaja

YhteistyöLuoteis-Euroopanyhteistyöalue NWE

Selkeästi esitettynäEuroopan unioninuusisolidaarisuusrahasto

TutustumismatkahakijamaahanSlovenia

TutustumismatkaalueeseenBurgenland

TämänhetkistätoimintaaAndalusia torjuudigitaalista kuilua

fi

inforegiopanorama

8 Joulukuu 2002

Miten luonnehtisitte muutamallasanalla Euromontanan tehtävää? Onkotoimintanne pääasiallisesti teknistä vaimyös poliittista?

Euromontana on eurooppalainenvuoristoalueiden yhteistyöjärjestö.Toimintamme on hyvin kiteytettysäännöissämme: ”vuoristoalueidenväestöjen talous-, sosiaali-, kulttuuri-ja ympäristöasioiden edistäminen”.Verkostoomme kuuluu alueellisia jakansallisia vuoristoalueiden järjestöjäkoko maantieteellisen Euroopanalueelta, muun muassa yhdistyksiä,sosiaalis-ammatillisia ryhmittymiä,alueellisia yhteisöjä, talouden,maatalouden, maaseudun jaympäristönsuojelunkehittämiskeskuksia sekätutkimuslaitoksia. Monialaisuuden

ansiosta Euromontana pystyyvastaamaan dynaamisesti ja joustavastivuoristoa koskeviin haasteisiintoteuttaen samalla tehtäväänsä:yhtenäisen ja kestävän kehityksenedistämistä.

Vaikka epävirallinen mottomme onkin”tekoja, ei sanoja” ja vaikkaolemmekin ylpeitä teknisistä jatoiminnallisista kyvyistämme,hyödynnämme myös kaikkitilaisuudet tuoda esillevuoristoalueiden yhteisöjenhaavoittuvaisuuden ja edistää kyseistenalueiden mittaamattoman arvokastataloudellista ja sosiaalista potentiaalia.Tässä mielessä toimintamme on myöspoliittista. Tekninen tehtävämme ontärkeä, sillä se vahvistaa poliittistatehtäväämme ja mahdollistaavälittömän vaikuttamisen toimintaan.

Mikä on Euromontanan tärkeinsanoma? Miten tähän sanomaannesuhtaudutaan jäsenvaltioissa jaEuroopan tasolla?

Sanomamme on hyvin yksinkertainen.Euroopan vuoristoalueet kuuluvatviimeisten monimuotoisten alueidenjoukkoon – ei vain luontoa ajatellen,vaan myös kulttuurien, osaamisen japaikallisten tuotteiden suhteen.Globalisaation ja standardoinninaikakaudella vuoristoalueiden yhteisöt

merkitsevät Euroopalle arvokasta muttahaavoittuvaista taloudellista jasosiaalista valttia. Vuoristoalueidenlaiminlyönti ei ole ainoastaanmoraalisesti väärin, vaan vastuutontamyös talouden näkökulmastakatsottuna.

Näyttää siltä, että nämä perustelut ovatnyt vaikuttaneet EU:n toimielintenstrategioihin ja siihen, miten jäsenvaltiotsuhtautuvat vuoristoalueiden ongelmiin.Vuoristoalueet on saarten ja harvaanasuttujen alueiden tavoin kirjattuyhdeksi yhteisön aluepolitiikantärkeistä toiminta-alueista toisessataloudellista ja sosiaalista koheesiotakäsittelevässä kertomuksessa. Tämä onkannustava edistysaskel, mutta meidäntäytyy jatkuvasti muistuttaasanomastamme tässä laajentumisen,Euroopan aluepolitiikan uudistusten javuonna 2006 toteutettavan yhteisenmaatalouspolitiikan kannaltaratkaisevassa vaiheessa.

Mitkä ovat Euroopan vuoristoalueidenominaispiirteet?

Eri alueiden vauraus vaihtelee suuresti,mutta kaikilla vuoristoalueilla onkuitenkin samoja pinnanmuodoistajohtuvia pysyviä haittapuolia, kutenasutuksen hajanaisuus,vaikeakulkuisuus, huonotliikenneyhteydet ja epäsuotuisat

infor

Haastattelu

Interreg III B -ohjelma NWE, NorthWest Europe

4Tapahtumat

6Vastaava toimittaja: Thierry Daman, Euroopan komissio, aluepolitiikan pääosasto

Tämä lehti julkaistaan kaikilla EU:n 11 virallisella kielellä Internet-osoitteessahttp://europa.eu.int/comm/regional_policy/sources/docgener/panora_fi.htm ja painettunakierrätyspaperille viidellä EU:n virallisella kielellä (englanti, espanja, italia, ranska jasaksa). Tämän julkaisun kirjoitukset eivät ole oikeudellisesti sitovia.

Tekstit: Sophia Desillas, Elisabeth Helming, Jean-Luc Janot, Jean Lemaître, EamonO’Hara / AEIDL

Valokuvat (sivut): Euromontana (1), Michel Maigre (7), TZE Eisenstadt GmbH (11),Nationalpark Donau-Auen (12), Guadalinfo (14)

Kansi: CEDER Serranía de Ronda

Sisällys

GaskellEuromontanan puheenjohtaja

2 inforegio panorama • Nro 8

Frank

regioSlovenia: MenestystarinaKysymyksiä Sloveniantalousministerille TeaPetrinille

8Burgenland: Portti Itä-Eurooppaan

10Euroopan unionin uusisolidaarisuusrahasto

12Andalusia torjuudigitaalista kuilua

14

panorama • Nro 8inforegio 3

olosuhteet maataloudelle. Tähän onusein vielä lisättävä muut rakenteellisetongelmat, kuten vaikeus saadakorkeakouluopetusta sekä väestökato.Vuoristoalueilla on kuitenkin myöspaljon hyviä puolia: ympäristön rikkaus,ainutlaatuiset paikalliset tuotteet jaennen kaikkea sinnikkäitä ihmisiä jaresursseja täynnä olevat yhteisöt.

Mikä merkitys eurooppalaisellaulottuvuudella on vuoristoalueidenkehityksessä?

Olisi epäreilua jäsenvaltioita kohtaanantaa ymmärtää, että asian vieminenEuroopan tasolle ratkaisisi kaikkiongelmamme, mutta on totta, ettäuseimmissa Euroopan valtioissavuoristoalueiden ongelmia ei pidetäkovin tärkeinä. Näin ollen onkintärkeää yhdistää vuoristoalueidenintressit Euroopan tasolla, jottatodellinen alueellinen yhteenkuuluvuusvoitaisiin varmistaa. Todellineneurooppalainen strategia edistäävarmasti jäsenvaltioiden kiinnostumistaongelmista, joihin ilman strategiaa eiehkä kiinnitettäisi huomiota.

Onko jäsenvaltioissa käytössäesimerkillisiä vuoristoalueita suosiviapolitiikkoja? Olisivatko ne siirrettävissäEU:n tasolle?

On vaikea kuvitella, että kokoEuroopan alueelle voitaisiin siirtäätiettyjä politiikkoja, joita on sovellettumenestyksellisesti joissakinjäsenvaltioissa vastaamaan niidenomiin tarpeisiin. Euromontanassauskotaan kuitenkin, että yleisimpiäpaikallisesti kokeiltujalähestymistapoja voitaisiin siirtäämenestyksellisesti. Siirtämisestähyödyttäisiin eniten, kun asia koskeestrategisia alueita tai niin kutsuttujavuoristoalueiden suhteellisia etuja.

Vuoristoalueet voivat saada arvokastastrategista tietoa esimerkiksi toisilla

vuoristoalueilla tuotettujenlaatutuotteiden menestyksestä. Kutenkomissaari Fischlerkin erityisestitunnusti yhteisen maatalouspolitiikanväliarvioinnin yhteydessä, laadukkaidenelintarvikkeiden tuottaminen onmahdollisuus, jota ei kannata jättääkäyttämättä. Meidän mielestämme tämämahdollisuus avautuu parhaiten juurivuoristoalueille.

Tämä vahvistaa edelleen tarvettayksilöidä sellaiset alaa koskevatkokemukset, joita voitaisiin siirtäämuuallekin. Euromontana onkinpyrkinyt edistämään useidenstrategisten alueiden välistätiedonvaihtoa Euroopan tasolla.Olemme juuri aloittamassa Euroopaneri vuoristoalueiden laatutuotteidenkehittämistä varten tarvittavia tietojakoskevaa suurta hanketta.

Miten Euromontanassa nähdäänEuroopan aluepolitiikan tulevaisuus?

Olemme optimistisia, sillä olemmevakuuttuneita, että EU tunnustaaperustelumme oikeudenmukaisiksi.Tasapuolisuuden ja taloudellisten syidenvuoksi vuoden 2006 uudistuksilla onluotava kehityspolitiikka, joka olisitodellakin alueellinen ja jokakunnioittaisi alueidenyhteenkuuluvuutta yhtä paljon kuinsosiaalista ja taloudellistayhteenkuuluvuutta. Taloudellisentoiminnan yhä ilmeisempikeskittyminen tiettyihin Euroopan osiintulee myös kiinnittämään poliittistenpäättäjien huomion. Euroopan unioninvuoristoalueiden yhteisöjä – joidenmonimuotoisuutta Itä-Euroopanvuoristoalueet tulevat entisestäänrikastuttamaan – ei tulla unohtamaan,eikä myöskään näiden alueidenkorvaamatonta kulttuuria, osaamistaeikä tuotteita. Koko Eurooppa tuleehyötymään vuoristojemmetulevaisuuden pelastumisesta.

Ääni Euroopan vuoristojen puolesta

Vuonna 1974 Euroopan maatalousliittoCEA perusti Euromontanan. Tämänpysyvän työryhmän vastuulla olivatvuoristoalueiden sosiaalis-taloudellisetkysymykset. Ryhmään kuuluimaatalouden edustajia Alppien jaPyreneiden alueiden maista, ja se järjestijoka toinen vuosi oman konferenssinsa.

Vuonna 1994 Euromontana halusi luodauusia suhteita Keski- ja Itä-Euroopanmaihin ja ottaa mukaan maatalousalanlisäksi edustajia muiltakin aloilta, kutenmaaseudun ja ympäristön kehittämiseenliittyviltä aloilta.

Vuonna 1995 pidettiin PuolanKrakovassa ensimmäinen Keski-Euroopassa järjestetty Euromontanankonferenssi. Kokouksen menestyksenmyötä Euromontana päätettiinrekisteröidä oikeushenkilöksi.Roomassa 4. maaliskuuta 1996kokoontuneet Euroopan 14 aluetta javaltiota (Albania, Bulgaria, EspanjanBaskimaa, Italia, Kreikka, Makedonia,Puola, Ranska, Romania, Skotlanti,Slovakia, Slovenia, Sveitsi ja Tsekki)julistautuivat yhdistyksenperustajajäseniksi.

Euromontanaan kuuluu nykyään36 erityyppistä järjestöä 15:stä erimaasta (perustajajäsenien lisäksimukana on myös Portugali ja muitaalueita).

Yhteystiedot:

Euromontana Rue Philippe le Bon 46B-1000 BruxellesP. (32-2) 280 42 83F. (32-2) 280 42 85Sähköposti: [email protected]

Verkkosivut:http://www.euromontana.org/default.htm


NWE:n yhteistyöalue ulottuuSkotlannista Sveitsiin.Yhteistyöalueella asuu noin171 miljoonaa asukasta, toisin sanoenlähes puolet Euroopan unioninväestöstä. NWE on Interreg III B-ohjelman 13:sta valtioiden välisestäohjelma-alueesta ehdottomastiparhaiten tuettu, ja se tarjoaaainutlaatuisen mahdollisuuden alueenkaupungeille ja seuduille laajentaanäkymiään ja hyödyntää valtioidenvälistä hedelmällistä yhteistyötä.

Vaikka Luoteis-Eurooppa on olluttaloudellisesti vaurasta aluetta jokauan, siihen kuuluu myös useitakaupunkeja ja maaseutualueita, joissakärsitään teollisuuden vähentymisenkohtalokkaista ja tuhoisistakinseurauksista sekä tiettyjen alojentoiminnan liiallisesta keskittymisestäsuurkaupunkeihin. Luoteisalueet ovatEuroopan aktiivisia rakentajia, muttaniitä heikentävät jatkuvasti alueidensisäinen epätasa-arvoisuus,tärkeimpien liikenneväylienruuhkautuminen, luontoalueidensaastuminen, ongelmallisetkaupunginosat sekä huomattaviavahinkoja aiheuttavat tulvat.

Tällaisessa todellisuudessa NWE-ohjelma pyrkii torjumaan mainittujakohtalokkaita seurauksia sekähyödyntämään useita yhteistyöalueenvahvuuksia. Näitä ovat esimerkiksierinomaiset teiden, rautateiden jalentoreittien infrastruktuurit, pätevätyövoima sekä vakaa ja innovatiivinentalous.

Aluesuunnittelun uudistuksillapyritään edistämään yhätasapainoisempaa ja kestävääkehitystä

NWE-ohjelma kannustaa kaupunkejaja alueita yhteistyöhön, jonka avulla nevoisivat etsiä yhteisiä vastauksia omiin

ongelmiinsa. Käsiteltävät ongelmatovat luonteeltaan sellaisia, että niidentehokas ratkaiseminen on mahdollistaainoastaan valtioiden välisenyhteistyön avulla. Ohjelmaanosallistuvat jäsenvaltiot ja alueetovatkin määrittäneet viisitoimintalinjaa:

• Toimintalinja 1:kaupunkikeskusten ja alueidenhoukutteleva ja yhtenäinenjärjestelmäTasapainon parantaminen suurten ja

keskikokoisten kaupunkien välilläsekä kaupunkialueiden jamaaseutualueiden välillä.Kaupunkien kasvun hallitseminen.Sosiaalisen syrjäytymisen torjunta.Käytöstä poistettujenteollisuusalueiden kunnostaminen.

• Toimintalinja 2: sisäiset ja ulkoisetkulkuyhteydetLuoteis-Euroopan ja muunmaailman välisten kulkuyhteyksienparantaminen suosimallavaihtoehtoisia kulkutapoja (meri-,

YhteistyöInterreg III B -ohjelma NWE, North West Europe

Rajat ylittävän yhteistyön eri muodotLuoteis-Eurooppaa koskevan North West Europe / NWE -ohjelman (2000–2006) kokonaistalousarvio on650 miljoonaa euroa, joista 330 miljoonaa on Euroopan aluekehitysrahaston yhteisrahoitusta. Ohjelmassatähdätäänkin mittaviin saavutuksiin.


rautatie- ja lentoliikenteenyhteentoimivuus) sekä kestävänliikkuvuuden strategioita. Myöstietoyhteiskuntaan pääsyäkannustetaan tiedottamalla suurelleyleisölle ja yrityksille kehittyneistätieto- ja viestintäteknologioista sekäedistämällä niiden käyttöä.

• Toimintalinja 3: vesivarojenhallinta ja tulvien aiheuttamienvahinkojen torjuntaVesijärjestelmien ja -varastojenintegroidun ja kestävän hallinnanparantaminen. Jokien jarannikkovesien tulvien aiheuttamienvahinkojen estäminen javähentäminen.

• Toimintalinja 4: muutluonnonvarat ja kulttuuriperintöIhmisen toiminnasta aiheutuvanekologisen jalanjäljen vaikutuksenvähentäminen toimimallaviheralueiden yhtenäisyyden jaekologisten käytävien puolesta.Kaupunkien laajenemisen torjunta.Ympäristön ja kulttuuriperinnönsuojelu ja parantaminen. Yhtenäistenaluekehitysstrategioiden laatiminenja niiden kokeilutrannikkovyöhykkeillä,suojelualueilla, aroilla vyöhykkeilläja alueilla, joilla elollinen luonto onerittäin monimuotoista.

• Toimintalinja 5: NWE-ohjelmaankuuluvien merenranta-alueidenalueellisen yhteenkuuluvuudenedistäminenNWE-ohjelman alueella sijaitseviensatamien välisen yhteistyönkannustaminen ja meriliikenteenedistäminen alueiden välisillä lyhyillämatkoilla. Merenranta- ja sisämaa-alueiden välisen yhteistyönhelpottaminen. Kalavarojensäilyttäminen ja ihmisen toiminnastaaiheutuvien meren saastumisriskienestäminen.

NWE-ohjelman hallintoviranomainenon Nord-Pas-de-Calais’n alue (Ranska),jota avustaa Lillessä sijaitseva tekninensihteeristö. Ohjelman valtioidenvälisestä hallinnosta ja toteuttamisestavastaavat seurantakomitea jamaksuviranomainen.

Yhteystiedot:

Secrétariat Interreg III B ENOa/s Philippe Doucet, directeur duprogramme”Les Cariatides”, 5ème étage24, Boulevard CarnotF-59800 LilleP. (33) 320 78 55 00F. (33) 320 55 65 95Sähköposti: [email protected]

NWMA, valtioiden välisenaluesuunnittelun edelläkävijä

NWE-ohjelman edeltäjä, Interreg II C-ohjelma NWMA, puhalsi uusia tuuliarakennerahastojen toimintaan jahallintoon.

Ensimmäinen Luoteis-Eurooppaakoskeva ohjelma, joka vuonna 1997 sainimen NWMA (North WesternMetropolitan Area, ”Luoteis-Euroopansuurkaupunkien alue”), on edennythyvin. Vilkaistaanpa nopeasti ohjelmanmenneisyyteen. NWE-ohjelmansihteeristön rahoitusosastostavastaavan Angèle Martinezin mukaan”kokonaistulos on äärimmäisenpositiivinen ja kannustava. NWMAonnistui puhaltamaanrakennusrahastojen toimintaan jahallintoon uusia tuulia ja patistamaantärkeimpiä toimijoita ajattelemaanyhteisiä etuja.”

Huolimatta seitsemän osallistujavaltionlukuisista eri hallintotavoista,kulttuureista, lainsäädännöistä jakielistä, NWMA:n rakenne oli sen ajanmittapuun mukaan lähesainutlaatuinen: yhteinen tekninensihteeristö sekä seurantakomiteatoimivat täysin valtioiden välisinä.

”Menestys, joka kymmenkertaistitalousarviot”, tarkentaa AngèleMartinez. Kaiken kaikkiaan NWMA:stayhteisrahoitettiin peräti 45:tä hanketta,joihin on osallistunut 367 järjestöäuseilta eri aloilta.

NWMA:n kokeilema valtioidenvälisyysja sen menestys näkyvät myös siinä,että valtioiden välinen toimintatapa tulipakolliseksi myös kymmenelle muulleInterreg C -yhteistyöalueelle, jotkaeivät olleet valinneet sitäpäätöksentekojärjestelmäkseen(NWMA:n aikaan valtioiden välistäpäätöksentekomallia käytettiin lisäksiainoastaan Itämeren ja Pohjanmerenyhteistyöalueilla). Toinen NWMA:naikaansaama suuri edistysaskel olipaljon joustavampi, omaperäisempi jatehokkaampi rahaston hallinto, jokamahdollisti talousarviossamääritettyjen varojen käyttämisenlähes kokonaisuudessaan.

NWE-ohjelman yhteistyöalue

NWE-ohjelman valtioiden väliseen yhteistyöalueeseenkuuluu alueita kahdeksasta valtiosta:

• Belgian, Irlannin, Luxemburgin ja Yhdistyneenkuningaskunnan alueet kokonaisuudessaan

• Ranskasta 13 hallinnollista aluetta: Nord-Pas-de-Calais, Picardie, Haute-Normandie, Île-de-France, Basse-Normandie, Centre, Champagne-Ardenne, Lorraine,Bourgogne, Alsace, Franche-Comté, Bretagne ja Pays dela Loire

• Alankomaista yhdeksän provinssia: Overijssel,Gelderland, Flevoland, Utrecht, Noord-Holland, Zuid-Holland, Zeeland, Noord-Brabant ja Limburg

• Saksasta kuusi osavaltiota: Nordrhein-Westfalen,Hessen, Rheinland-Pfalz, Saarland, Baden-Württembergja Bayern (Schwaben, Unter-, Mittel- ja Oberfranken)

• Sveitsistä 15 kantonia: Basel-Stadt, Basel-Landschaft,Aargau, Solothurn, Bern, Jura, Uri, Schwyz, Obwalden,Nidwalden, Luzern, Glarus, Zug, Zürich ja Neuchâtel.


On muistettava, että Euroopan pinta-alasta 30 prosenttia onvuoristoalueita, ja niillä asuu 30 miljoonaa asukasta.

Aluepolitiikan ja maatalouden pääosastojen järjestämä,kansainväliseen vuorten vuoteen liittyvä seminaarimahdollisti erityisesti ensimmäisten arvioiden antamisenyhteisöpolitiikan vaikutuksista vuoristoalueisiin. Kolmessarinnakkaisessa työryhmässä pohdittiin seuraaviakysymyksiä: aluepolitiikkaa ja aluesuunnittelua,vuoristoalueiden maatalouden haasteita ja elämänlaatuavuoristoalueilla.

Aluepolitiikan pääosaston johtaja Guy Crauser esittiyhteenvetona kahden kokouspäivän esityksistä jakeskusteluista näkökantoja ja lähestymistapoja, joitasovelletaan, kun komissio käsittelee vuoden 2006 jälkeenperustettavia tukivälineitä:

• Eri vuoristoalueiden erityispiirteet on otettava yhäparemmin huomioon.

• Eri alojen ja vastuutasojen politiikkoja on yhdistettävä.

• Useiden olemassa olevien välineiden käyttö onoptimoitava.

• Alueiden välistä yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa onvahvistettava erityisesti Interregin avulla.

• Vuoristoa on hyödynnettävä siten, että lähtökohtanapidetään sen omaa potentiaalia ja laatutuotteita.

Lisätietoja seminaarista löytyy Inforegion verkkosivuiltaosoitteestahttp://europa.eu.int/comm/regional_policy/newsroom/index_fr.htm

Centren kanaali, joka yhdistää Schelden altaan Ranskanvesireittiverkostoon sekä Sambren, Maasin ja Reininjokiväylään, kärsi pullonkaulailmiöstä. Euroopankokoluokan (1 350 tonnia) alusten kulku viivästyi3,5 kilometrin mittaiselta osalta, koska vedet Maasin jaSchelden altaaseen jakavan harjanteen ylittäminen, toisinsanoen yli 88 metrin korkeusero hyvin lyhyellä matkalla,aiheutti moninaisia ongelmia. Tämän esteen ylittämistävarten toteutettiin kaksi suurta rakennelmaa:

• jättimäinen hissi, jonka avulla 1 350 tonnia painavat laivatpystyvät kulkemaan entisen kuuden tunnin sijaan allekahdessa tunnissa noin seitsemän kilometrin mittaisenmatkan, jonka varrella on 73,15 metriä korkea putous;Strépy-Thieun hissin korkeus on 105 metriä, pituus140 metriä ja leveys 85 metriä, ja se on tällä hetkellä suurin

maailmassa koskaan rakennettu tämäntyyppinenrakennelma

• vaikuttava kanaalisilta (pituus 500 metriä, syvyys10–20 metriä ja kantavuus 140 000 tonnia), joka ylittäätärkeän tieliittymän; kanaalisillalla laivat kulkevat autojenylitse.

Kanaalin uudistustöiden valmistumiseen tarvittiin 20 vuottaja noin 600 miljoonaa euroa. Työt aloitettiin vuonna 1982,mutta rahoitusongelmat estivät osittain niiden etenemistä.Asiat alkoivat edetä, kun Euroopan komissio määrittelihankkeen ensisijaiseksi yhteisön tärkeinä pitämiä vesiteitäkoskevassa kokonaissuunnitelmassaan (1993) ja kun vuonna1996 Vallonian alue antoi työmaan yhteisyrityksenhallintaan. Yhteisyritys onnistui saamaan mukaan useitarahoituslähteitä: muun muassa alueen pääomaa, Euroopan

TapahtumatYhteisön politiikat ja vuoristoalueetLokakuun 17. ja 18. päivänä noin 400 osallistujaa Euroopan unionin vuoristoalueilta kokoontui Brysselissäseminaariin, jonka tavoitteena oli käsitellä vuoristoalueille ominaisia aluekehitysongelmia sekä niiden ottamistayhä paremmin huomioon rakennerahastoissa.

Vallonia (Belgia)

Lentävien laivojen maaHainaut’n maakunnassa Belgiassa saatiin viime syyskuussa päätökseen kunnianhimoinen Centren kanaalinuudistusohjelma, jonka tuloksena avattiin kaksi maailmassa ainutlaatuista rakennelmaa: Strépy-Thieun laivahissija Sart’n kanaalisilta.


unionin tukia, Euroopan investointipankin pitkäaikaisialainoja ja yksityistä pääomaa.

Äärimmäistä teknistä osaamista vaatineet työt ovat nytvalmistuneet, ja uusi Euroopan kokoluokan mukainen osaavattiin 2. syyskuuta. Pullonkaulan poistamisen myötäaukeaa uusi 1 350 tonnin painoisille aluksillekulkukelpoinen vesiväylä, josta on yhteys Pariisin altaaseenja Nord-Pas-de-Calais’n alueeseen (Dunkerqueen jaLilleen) sekä Alankomaihin, Saksaan ja Itä-Eurooppaan.Strépy-Thieun näyttävän rakennelman käyttöönotto onerittäin kannustavaa ekologisen liikenteen tulevaisuuttaajatellen. Lisäksi rakennelma on tavoite 1 -ohjelman avullatoteutetun Hainaut’n kehitysstrategian mukaisesti myösuusi matkailunähtävyys.

Yhteystiedot:Région Wallonne, Ministère de l’Equipement et desTransportsDirection générale des Voies hydrauliques de Mons (D 221)Rue Verte 11B-7000 MonsP. (32-65) 39 96 10Verkkosivut: http://voies-hydrauliques.wallonie.beVerkkosivut (Centren kanaali): http://www.canal-du-centre.be

Inforegion verkkosivustolla (http://europa.eu.int/comm/regional_policy/index_fr.htm) voit tutustuatietokantaan, jossa on lähes 500 esimerkkiärakennerahastojen ja koheesiorahaston taloudelliseen jasosiaaliseen kehitykseen liittyvistä hankkeista.Hankkeet on luokiteltu maittain ja aiheittain.Täyttämällä sivuilla olevan lomakkeen voit kertoamyös uusista mielenkiintoisista hankkeista, joitavoidaan lisätä tietokantaan. Kerro vapaasti omistahankkeistasi osoitteessa

http://europa.eu.int/comm/regional_policy/projects/stories/index_en.cfm>

Kerro hankkeestasi Inforegionverkkosivustolla

Strépy-Thieussa alukset selviytyvät 88 metrin korkeuserosta nostolaitteen avulla.


Slovenia rajoittuu pohjoisessaItävaltaan, koillisessa Unkariin,kaakossa Kroatiaan sekä lännessäItaliaan ja Adrianmereen. Tämäentiseen Jugoslaviaan kuulunuttasavalta itsenäistyi kesäkuussa 1991, japinta-alaltaan se on vain20 254 neliökilometriä.

Vuoristoinen ja runsasmetsäinenSlovenia jakautuu kolmeenluonnonalueeseen: Gorenjskoon, jokaon paikallinen nimitys Alppeihinkuuluville vuorille, Karstinkalkkikiviylänköä vastaavaanNotranjskoon (”sisämaahan”) sekätasankojen ja mäkien Dolenjskoon.Dolenjskossa sijaitsee suurin osateollisuudesta ja kaupungeista, myöspääkaupunki Ljubljana (350 000asukasta). 46,6 kilometrin mittaisenrantaviivansa ansiosta Slovenialla onmyös meriyhteys Adrianmereen.

Paluu vaurauteenSloveniassa on useita luonnonvaroja(lyijyä, sinkkiä, elohopeaa, hiiltä, öljyäja puuta), ja maan teollisuus on hyvinmonimuotoista. Slovenian Alppienläpi kulkee Adrianmeren ja Keski-Euroopan välisiä tärkeitäyhteysreittejä, joten maa on hyötynytjo kauan liikenteen mukanaantuomasta kaupankäynnistä. Tämäselittääkin maan varhaisenkehittymisen ja tämänhetkisen,suhteellisen etuoikeutetuntaloudellisen tilanteen.

Ennen itsenäistymistään Slovenia olivaurain entisen Jugoslavian kuudestatasavallasta. Jugoslavian markkinoidenmenettäminen sekä Bosnia jaHerzegovinan pitkään jatkunut sotaaiheuttivat Slovenian taloudellevakavia jälkiseurauksia. Viranomaisetryhtyivät toimiin taloudensaattamiseksi kuntoon sekämarkkinoiden ja pankkien

uudistamiseksi. Ne kannustivatvaltionyritysten yksityistämistä, jota eivielä ole saatu päätökseen.

Talouden nousua edesauttoivat myöshyvät infrastruktuurit ja pätevätyövoima. Vuosina 1994–1999Slovenian kasvu parani keskimäärin4,2 prosenttia vuosittain ja työttömyysväheni puoleen (7,3 prosenttia vuonna1999). Inflaatio (200 prosenttia vuonna1992) saatiin hallintaan, vaikka se onedelleenkin suhteellisen korkea(7,9 prosenttia vuonna 2000). Vuonna2001 bruttokansantuote asukasta kohtioli 69 prosenttia EU:n 15 jäsenmaankeskiarvosta. Tällä tuloksella Sloveniasijoittui elintasoltaan Kreikan jaPortugalin väliin.

Teollisuuden osuus Slovenianbruttokansantuotteesta on56 prosenttia. Tärkeimmätteollisuudenalat ovat elektroniikka,sähkölaitteet, metallien jalostus,metallurgia, kodinkoneet ja autot.Maan vientituotteita ovat raaka-aineet,puolivalmisteet, koneet,sähkömoottorit, elintarvikkeet,vaatteet, lääkkeet ja kosmetiikka.Slovenian vientituotteista 70 prosenttiapäätyy Euroopan unionin alueelle.Myös matkailu on tärkeä tulonlähde,ja se kasvaa jatkuvasti.

LiittyminenSlovenia on liittynyt useisiinkansainvälisiin järjestöihin vuoden1992 jälkeen, jolloin valtiotunnustettiin kansainvälisesti.Maaliskuussa 1998 valtio aloittineuvottelut Euroopan unioniinliittymisestä.

Vuosina 2000–2006 Slovenia saa Phare-ohjelman tuen lisäksi ympäristö- jakuljetusalan rakenteita koskevienhankkeiden toteuttamistukea ISPA-ohjelmasta sekä rahoitustukea Sapard-ohjelmasta maatalouden ja maaseudun

kehittämiseen liittymistä edeltävientoimien toteuttamiseksi. Esimerkiksivuosina 2000–2002 Slovenian saamarahoitustuki näyttää seuraavalta: Phare-ohjelman vuosittainen tuki 6,5 miljoonaaeuroa (johon lisättiin 3,3 miljoonaavuoden 2001 aikana), Sapard-ohjelmanvuosittainen tuki 6,6 miljoonaa euroa jaISPA-ohjelman vuosittainen tuki10,8–21,7 miljoonaa euroa.

Slovenia voi valtiollistenmäärärahojensa avulla rahoittaa myösosan osallistumisestaan yhteisönohjelmiin, kuten tekniikantutkimuksen ja kehityksenpuiteohjelmiin sekä koulutus- jayritysalan ohjelmiin. Slovenialla onmyös mahdollisuus saada rahoitustayhteisön säännöstöön suoraanliittyvistä monikansallisista ja laaja-alaisista ohjelmista.

Yhteystiedot:

Ministry of the EconomyKotnikova 5SLO-1000 LjubljanaP. (386-1) 478 36 21F. (386-1) 478 35 22Verkkosivut:www2.gov.si/mg/mgslo.nsf

Tutustumismatka hakijamaahanSlovenia

MenestystarinaJo entisen Jugoslavian aikana hyvin tehokas Slovenia on vaurain kymmenestä Keski- ja Itä-Euroopanhakijamaasta sekä yksi unionin laajentumisneuvotteluissa pisimmälle edistyneistä maista.

Pinta-ala

20 273 km2

Asukasluku (2000)

1 982 600Asukastiheys: 98 asukasta/km2 (EU:n15 valtiossa: 118 asukasta/km2)

Talous ja työllisyys

BKT/asukas (2001): 16 000 euroa (EU: 23 200 euroa)Indeksi BKT/asukas ostovoimapariteettina(2001): 69 (EU: 100) Työttömyysaste (2001): 5,7 prosenttia(EU: 7,4 prosenttia)


Mikä selittääSloveniantaloudenperinteisesti hyvätsaavutukset?

Kymmenen vuodenajan Sloveniantalous on kokenutsuuria rakenteellisia

muutoksia, mutta sen on myös pitänytsopeutua erittäin kilpailukeskeiseenympäristöön. Slovenialaisyritystensuhteellisen hyvä kyky sopeutua jayrittäjien taito hyödyntää uusiamahdollisuuksia selittyvät suotuisillatoimintaolosuhteilla: makrotaloudellisestivakaalla ympäristöllä, tasapainoisella jayrityksiä kannustavalla verotuksella,pätevällä työvoimalla, korkeakoulutuksennopealla kasvulla, yhteyksien kannaltaerinomaisella maantieteellisellä sijainnilla,uudenaikaisella teknisellä infrastruktuurilla,tieteelliselle tutkimukselle myönnetyllämerkittävällä valtiontuella sekämahdollisuudella hyväänterveydenhuoltoon ja kattavaansosiaaliturvaan yleensäkin.

Mitkä ovat Slovenian tärkeimmätsosiaalis-taloudelliset haasteet? Mitenne otetaan huomioon valtionaluepolitiikassa?

Slovenia tähtää maailmantaloudenkilpailukykyiseksi toimijaksi, jonkavahvuuksia ovat paljon lisäarvoa tuottavattuotteet ja palvelut, laatu, innovatiivisuussekä yrittäjähenkisyys. Tavoitteena onvarmistaa talouden vahva kasvu. TällöinSloveniasta tulee vauras valtio, jossa onkorkea elämänlaadun ja hyvinvoinnin taso.

Tämän saavuttamiseksi pyrimmetaloudellisilla tavoitteillamme väestönkehittämisen ja sosiaalisenyhteenkuuluvuuden vahvistamiseen,infrastruktuurien ja palveluidenparantamiseen, tasapainoisenaluekehityksen tukemiseen sekä SlovenianEuroopan unioniin liittymisen viemiseenonnistuneesti päätökseen. Unioniinliittyminen nähdään sekä alueidenyhtenäistämisprosessina että Sloveniantalouden globalisaation tärkeänävälitavoitteena.

Tätä varten politiikassamme on kolmestrategisesti tärkeää linjaa. Ensinnäkin

taloutemme joustavuutta ja sopeutuvuuttaon lisättävä, jotta kehitysmahdollisuuksiavoitaisiin hyödyntää. Samalla on myöspienennettävä maailmantaloudenmuutoksista avoimelle ja integroidulletaloudellemme aiheutuvia riskejä. Toiseksion tuettava yritysten sopeutumistahuomattavasti nykyistä laajemmillemarkkinoille lisäämällä niidenerikoistumistasoa ja strategisiakumppanuuksia sekä parantamalla niidenuuden tiedon hankkimisvalmiutta.Kolmanneksi on pystyttävä hallitsemaanglobalisaation sosiaaliset riskit ja tähdättäväkestävään globaaliin kehitykseen.

Slovenian aluepolitiikassa pyritäänkin näinollen vahvistamaan kaikkien alueidentaloudellista elinvoimaisuutta.Aluepolitiikkamme perustuu kestävänkehityksen periaatteisiin eli alueidenpotentiaalin hyödyntämiseenvahingoittamatta tulevien sukupolvienresursseja ja kehitysmahdollisuuksia.Politiikassamme sopeutumisennopeuttamiseksi ja siinä onnistumiseksituetaan valtiollisesti yksittäisiä ihmisiä,paikallisyhteisöjä ja alueita, jotta uusiamahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää.

Koska alueiden taloudellinen tilannevaihtelee, toteutamme yrittäjyyttäedistävää, yritysten kilpailukykyä tukevaa,investointeja houkuttavaa ja rakenteitakehittävää, aktiivista politiikkaa.Aluekehitysohjelmia täydennetäänmaatalouden ja maaseudun kehittämiseen,kulttuuriperinnön suojeluun,aluesuunnitteluun ja ympäristönsuojeluunmyönnettävien tukien avulla.

Mitä maanne odottaa eniten Euroopanunioniin liittymiseltä?

Euroopan unioniin liittymisen myötäslovenialaisyritysten taloudellisetmahdollisuudet lisääntyvät huomattavasti.Niiden hyödyntäminen onkin sittenitsestämme kiinni. Näin ollen onkin tärkeäävalmistella maata yhtenäismarkkinoidenkilpailupaineen kestämiseen. Paljon on josaatukin aikaan, erityisesti yhteisönliittymistä edeltävän tuen ansiosta.

Aluepolitiikan suhteen toivomme, ettäyhteisön rakennepolitiikkaa sovelletaanmeihin tasapuolisesti. MielestämmeSloveniaa on käsiteltävä samoin kuin niitäjäsenvaltioita, joiden taloudellinen

kehitystaso on maatamme vastaava,esimerkkeinä Kreikka ja Portugali. Tasa-arvoinen kohtelu on välttämätöntä, jottavoisimme saavuttaa tasapainoistaaluekehitystä koskevat kansallisettavoitteemme ja pienentää välimatkaammeEuroopan unionin keskiarvoon.

Mitkä ovat vaikeimmat kysymykset,joista on vielä neuvoteltava ennenSlovenian liittymistä Euroopan unioniin?

Tähän mennessä (syyskuu 2002) Sloveniaon neuvotellut tilapäisesti28 neuvotteluluvusta (1). Luvut, joista onvielä neuvoteltava, koskevat maataloutta jatalousarviota. Maataloudenavainkysymykset liittyvät kiintiöihin jaslovenialaismaanviljelijöiden oikeuteensuoriin tukiin. Talousarviota koskienneuvotellaan vielä Slovenianrahoitusosuudesta ja maan asemastayhteisön talousarvion nettomaksajana.Toisaalta olemme vakuuttuneita, ettätasapainoisen aluekehityksen kannalta yhähedelmällisempää aluejakoa koskeviakeskusteluja jatketaan komission kanssa,jotta Slovenian NUTS-luokittelu voitaisiintarkistaa vuoden 2006 loppuun mennessä,kun maamme on jo liittynyt unioninjäsenvaltioksi.

Mitä Slovenia voi tarjota Euroopanunionille aluepolitiikan alalla japäinvastoin, mitä Euroopan unioni ja senjäsenvaltiot voivat tarjota maallenne?

Eri valtioiden aluepolitiikat ovat erilaisia.”Slovenian malli” eli useiden keskustenkehittäminen saattaisi kiinnostaajäsenvaltioita, joilla on meidänvaikeuksiamme vastaavia alueellisiaongelmia. Yhdymme täysin näkemykseensiitä – ja tämä on jo todistettu empiirisesti –,että taloudellisen toiminnan maantieteellinenkeskittyminen voi helposti johtaa palvelujenruuhkautumiseen, syrjäseutujentyöttömyyteen ja keskusalueen asuntojenhintojen räjähdysmäiseen kasvuun.Vastaavasti EU:n jäsenvaltioidenkokemukset tasapainoisen aluekehityksenhyviksi havaituista menetelmistä voisivat ollameille erittäin hyödyllisiä, kun kehitämmeomia aluepoliittisia toimiamme.

Kysymyksiä Slovenian talousministerille Tea Petrinille

(1) Toimituksen huomautus: Euroopan unioniinliittymistä koskeviin neuvotteluihin kuuluu31 ”neuvottelulukua”.


Burgenland sijaitsee Itävallanitäreunalla Slovakian, Slovenian jaUnkarin rajalla. Alueen erikoisuutenaon koko Neusiedler Seen ympärilläoleva ainutlaatuisen laaja ja kuivatasanko. Ennen alue kuului Unkariin,kunnes se tuli Itävallan hallinnonpiiriin vuonna 1921. Burgenlandissa eiole yhtään suurta asutuskeskusta.

Burgenlandin sijainti suoraan entisenrautaesiripun kupeessa hidastiBurgenlandin kehitystävuosikymmenien ajan. Vaikka alueenkasvu onkin ollut viime vuosinaItävallan keskitasoa voimakkaampaa,Burgenlandin bruttokansantuote onedelleen selvästi maan keskitasoaalhaisempi.

Itävallan itäisimmän osavaltionkehityksessä on alueen sisälläkinsuuria eroavaisuuksia. Pohjoisessa,alueen pääkaupungissa Eisenstadtissa(11 000 asukasta) useat pienet jakeskisuuret yritykset sekä myös isotteollisuusyritykset ovat rakentaneetyhteisiä keskuksia, kutenSiegendorfin teollisuuspuiston,Müllendorfin yrityspuiston jaEisenstadtin teknologiakeskuksen(katso erillinen artikkeli). PohjoisessaNeusiedler Seen ympärillä on myösItävallan suurin yhtenäinen viinialuesekä tärkein matkailualue(Seewinkel). Burgenlandin

keskialueella talous taas onsuurimmaksi osaksi maataloudenvarassa. Useiden mineraalilähteidenja terveyskylpylöiden eteläpuolestaan on Burgenlandin jaSteiermarkin kylpyläalueen tärkeinlenkki.

Yli 11 prosenttia työväestöstätyöskentelee maataloudessa jametsänhoitoalalla. Yksin näiltä aloiltasaatava lisäarvo alueella on kahdeksanprosenttia, joka on reilusti Itävallankeskiarvoa enemmän. Tärkeimmätjalostusalat ovat metallurgia,elintarviketeollisuus sekä nahka- jatekstiiliteollisuus. Myös rakennusalaja kaivosteollisuus ovat alueentalouden kannalta hyvin tärkeitä.Palveluala puolestaan on jatkuvassakasvussa. Palvelualan osuustaloudellisesta toiminnasta on yli60 prosenttia, mikä todistaa myösjulkisen sektorin merkittävyyttäalueella.

Koska kansainväliset liikenneyhteydetUnkariin kulkevat Burgenlandin läpi,osavaltiosta pyritään aluepolitiikassatekemään ”portti Itä-Eurooppaan”sekä välityspaikka idän ja lännenkauppaa varten. Burgenland tarjoaakinuseita mahdollisuuksia yrityksille,jotka haluavat sijoittautua Itä-Eurooppaan. Tähän liittyenHeiligenkreuz-Szentgotthardin rajat

ylittävä rahoitustoiminta-alue onkinavannut uusia näkymiä.

Tavoite 1 -ohjelmaan kuuluu kolmepäätavoitetta: Burgenlandinmuuttaminen uudenaikaiseksi Keski-Euroopan alueeksi, alueenvalmistaminen unionin laajentumiseensekä alueen sisäisten eroavaisuuksienvähentäminen. Tämä tapahtuuparantamalla alueen taloudellistasuorituskykyä ja alueen yritystenkilpailukykyä. Tästä syystä erityisentärkeässä asemassa ovatkin innovaatio,teknologiavaihto ja yritysverkostojenkehittäminen.

Yhteystiedot:

Amt der BurgenländischenLandesregierungEU-VerwaltungsbehördeLandesamtsdirektionEuropaplatz 1A-7000 EisenstadtP. (43-2682) 600 29 92F. (43-2682) 600 29 94Sähköposti:[email protected]: www.rmb.at/Lisätietoa Burgenlandista ja Euroopanunionista:www.burgenland.at/default.asp?SAULEID=6&SAEULENHOME=00272642020028759558

TutustumismatkaalueeseenBurgenland (Itävalta)

Portti Itä-EurooppaanEuroopan unionin laajentumisen myötä Burgenlandin kehitystä pitkään haitannut sijainti itärajalla onkin nytmuuttunut valtiksi.

Pinta-ala3 966 km2

Asukasluku278 600Asukastiheys: 70asukasta/km2 (EU:n15 valtiossa: 118 asukasta/km2)

Talous ja työllisyys

Indeksi BKT/asukasostovoimapariteettina(1999): 71,4 (EU: 100)Työttömyysaste (2001):8,2 prosenttia(EU: 7,4 prosenttia)

Rakennerahastot (2000–2006)

Tavoite 1

EU Muut julkiset varat Yksityisrahoitus Yhteensä

271 miljoonaa 98,57 miljoonaa 494,32 miljoonaa 863,90 miljoonaaeuroa euroa euroa euroa

Itävallan itäportailla sijaitsevaBurgenland on tähän asti tunnettuennemminkin viinialueestaan kuinhuipputeknologiastaan. Tavoite 1-ohjelma on kuitenkin mahdollistanutalueen suuntautumisenhuipputeknologiaan.

EU:n myöntämän 7,2 miljoonan eurontuen avulla on luotu TZE-keskus(Technologie Zentrum Eisenstadt),jossa sijaitsee tietoalan monikansallisiayrityksiä, pieniä ja keskisuuriayrityksiä sekä aloitteleviatietotekniikan yrityksiä.

TZE-keskus on kokoelma rakennuksiaja erittäin uudenaikaisia tiloja, joissaon kaikki edistyneessäviestintäteknologiassa vaadittavatdigitaaliset ja telemaattiset laitteet.Kokonaisuutta täydentävät monetyhteiskäytössä olevat tilat, kutenvideoneuvotteluhuone.

Burgenlandin pääkaupunginEisenstadtin valitsemiseen hankkeensijoituspaikaksi oli useita syitä:45 kilometrin säteellä kaupungistaasuu 450 000 asukasta, jatyömarkkina-alueen jalostus- japalvelualalla toimii 75 000 työntekijää.

Luvut puhuvat puolestaan: keskuksenvalmistuttua vuonna 1997 Eisenstadtinalueen vuosittainen kasvu on ollutkeskimäärin 3,6 prosenttia, ja uusiatyöpaikkoja on luotu 5 200.Aluetasolla TZE-keskus on kiistattaparantanut Burgenlandinkilpailukykyä sekä tarjonnut samallauseita koulutusmahdollisuuksia japitkäaikaisia työpaikkoja. Myösyliopiston kansainvälistenkauppasuhteiden tiedekunta aikooasettua yhteen TZE-keskuksenrakennuksista.

TZE-keskuksen menestys on johtanutneljän eri alan keskuksen luomiseen

saman mallin mukaan muualleBurgenlandiin, esimerkiksi Güssingiinon rakennettu uusiutuvien energioidenkeskus ja Jennersdorfiin optisenelektroniikan keskus.

Yhteystiedot:

Ernst Horvath, TZE, TechnologieZentrum Eisenstadt GmbHMarktstr. 3A-7000 EisenstadtP. (43-2682) 70 40F. (43-2682) 704 91Verkkosivut: http://www.tze.at/


High Tech BurgenlandEU:n tukien ansiosta Burgenland muuttuu teknologiakeskukseksi.

Tavoite 1 Burgenland

Pienistä hankkeista kasvaa suuriaSuurien rakennemuutoshankkeiden lisäksi Burgenlandin tavoite 1 -ohjelmasta yhteisrahoitetaan myös eri alojenpienempiä paikallishankkeita. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä.

• Tutkimus ja kehitysPinkafeldissä sijaitsevaaudiovisuaalialan yritys SunamicVisualisierung und NetzwerkGmbH sai tukea tavoite 1-ohjelmasta ulkokäyttööntarkoitettujen videonäyttöjen laatuavärien kontrasteja tehostamallaparantavan optisen järjestelmänkehittämiseen.

• OppisopimuskoulutusUseissa Eisenstadtintietotekniikkayrityksissä on otettukäyttöön kahden vuoden

pätevöitymiskoulutus, joka perustuulearning by doing -periaatteeseen.

• Yhteiskuntaan kuuluminenBUNGIS-yhdistys järjestääBurgenlandin eteläosassakoulutusohjelmia vammaisille japitkäaikaistyöttömille.

• Paikalliset tuotteetTavoite 1 -ohjelman tuella BadTazmannsdorfinmaaseutumarkkinoidenmaanviljelijät pystyvät siirtämäänmyyntipisteensä paikkakunnanpääaukiolle.

• HedelmämehutStegersbachiin on perustettulogistinen keskus, jossa varastoidaan,pakataan ja etiketöidäänhedelmämehua.

• Kuuman lähteen ravintolaTavoite 1 -ohjelman tukien ansiostaeräs ravintoloitsija pystyitoteuttamaan haaveensa: hän avasioman ravintolansa kuuman lähteenläheisyyteen. Useita pienyritystenhankkeita liittyykin juurilämminvesihoitoon, joka on toinenalueen talouden kannaltamerkittävistä aloista.


Kymmeniin vuosiin tuhoisimmat tulvat aiheuttivat hävitystäKeski-Euroopassa elokuun puolivälissä ja johtivat yli sadanihmisen kuolemaan. Infrastruktuurille ja asutuksille aiheutuimiljardien eurojen vahingot. Tulva-alueiden siivoaminen jauudelleenrakentaminen vievät kuukausia tai jopa vuosia.

Pahiten tulvat koettelivat Keski-Euroopan maista Itävaltaa,Saksaa, Slovakiaa ja Tsekkiä. Saksassa kärsi erityisestiSachsenin osavaltio, kun tulviva Elbe vaurioitti Dresdeninmuistomerkkejä ja muita historiallisia paikkoja.Kymmeniätuhansia asukkaita oli evakuoitava, samoinChemnitzissä ja Leipzigissä.

Itävallassa Kremsissä tuhansien ihmisten oli paettavaTonavan valloilleen päässeitä vesiä rakennusten ylimpiinkerroksiin. Tsekissä, jossa vastaavanlaisia tulvia ei ollutnähty satoihin vuosiin, 40 000 Prahan asukasta hakeutuiturvaan hätäsuojiin. Myös Slovakia joutui kokemaankovia: Bratislavassa oli huomattavia sähkökatkoksia, ja

teille sekä muille liikenteen rakenteille aiheutuimerkittäviä vaurioita.

Euroopan solidaarisuusrahasto

Euroopan komissio ilmaisi solidaarisuutensa tulvan uhrejakohtaan ja reagoi nopeasti: komission jäsenetkokoontuivat 28. elokuuta ja ilmoittivat tulva-alueidenavustuskeinoista, joihin kuului joitakin tarkistuksia jamuutoksia rakennerahastoihin. Koska talousarviossa eiollut varauduttu vastaamaan tämäntyyppisiinkatastrofeihin, komissio ehdotti ensin uudenkatastrofirahaston luomista.

Komissio hyväksyi 18. syyskuuta 2002 ehdotuksenasetukseksi, jossa määritetään Euroopan unioninsolidaarisuusrahaston soveltamista koskevatyksityiskohtaiset säännöt. Uusi rahasto onrakennerahastoista riippumaton nopea väline, jonka

Euroopan unionin uusi solidaarisuusrahastoUseissa Euroopan osissa kesällä 2002 tuhoja aiheuttaneiden tulvien jälkeen Euroopan komissio ehdotti uudensolidaarisuusrahaston luomista, jotta luonnonkatastrofeihin pystyttäisiin reagoimaan yhä nopeammin.

Selkeästi esitettynä

Donau-Auenin (Itävalta) kansallispuisto: veden virtausta helpotetaan yhdistämällä Tonavan joenmutkia jokiuomaan.


tarkoituksena on auttaa vakavien luonnonmullistustenvuoksi kärsineitä alueita.

Rahastoon varattuja rahoja voidaan tarpeen vaatiessamyöntää jäsenvaltioille sekä parhaillaan unioniinliittymisestä neuvotteleville valtioille.

Rahasto on tarkoitus suunnata välittömän taloudellisentuen antamiseen väestönosien, alueiden ja maidenpalauttamiseksi normaalitilaan mahdollisimman nopeasti.Rahaston toiminta-ala on siksi rajattu ainoastaankiireellisimpiin tapauksiin. Infrastruktuurien jatalouselämän rakenteiden pitkän aikavälinjälleenrakennushankkeet on jätettävä muiden välineidenhuoleksi. Yhteisön tuella täydennetään asianomaistenmaiden omia toimenpiteitä.

Rahastosta myönnettävien tukien tavoitteena on

• tärkeiden infrastruktuurien, kuten energiantoimituksen,vedenjakelun ja -käsittelyn, viestintä- ja liikenneverkkojen,terveydenhuollon ja opetusalan, toiminnan välitönpalauttaminen entiselleen

• asukkaiden ja pelastusryhmien tilapäinen majoittaminen

• varojärjestelmien, kuten patojen, varmistaminen

• vahingoittuneiden luontoalueiden puhdistaminen.

Rahoitusta myönnetään apua tarvitsevan valtion pyynnöstäEuroopan komission ja kyseisen valtion välisen sopimuksenperusteella. Tuen toteutus ja yksittäisten tuettavienhankkeiden valinta kuuluvat asianomaisen valtion tai alueentoimivaltaan.

Jos neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvätehdotuksen, rahasto otetaan käyttöön marraskuussa 2002.

Aluepolitiikasta ja kyseisestä rahastosta vastaavakomission jäsen Michel Barnier korosti ehdotustekstiäesitellessään, että ”Euroopan unionin solidaarisuusrahastomahdollistaisi välittömän avun antamisen”. Hän painottimyös, että ”ensisijaisesti olisi parannettavaehkäisytoimenpiteitä, riskienhallintaa sekä alueellista jakansainvälistä yhteistyötä”. Michel Barnierin mukaanriskienhallinta onkin yksi tulevaisuuden aluepolitiikanpainopisteistä.

Lisätietoja on saatavilla osoitteestahttp://europa.eu.int/comm/regional_policy/index_en.htm

IRMA Reinin ja Maasin tulvia estämäänUnioni yhteisrahoitti Interreg II C -ohjelmasta 153:a hanketta, joilla estetään Reinin ja Maasin alueiden riskejä.

Rein ja Maas nousivat uomistaan kahteen otteeseen13 kuukauden sisällä vuosina 1993 ja 1995 aiheuttaen suuriatulvia. Tästä syystä vuonna 1997 luotiin valtioiden välinenehkäisyohjelma IRMA (Interreg Rhin-Meuse Activities),joka saa EAKR:n tukea Interreg II C -ohjelmasta. IRMAedistää yhteistyötä ja yhtenäistä lähestymistapaatulvaongelmiin kannustamalla kokemustenvaihtoa Reinin jaMaasin valuma-alueilla olevien maiden eli Alankomaiden,Belgian, Luxemburgin, Ranskan, Saksan ja Sveitsin välillä.IRMA-ohjelman talousarvio on 419 miljoonaa euroa, joistakolmasosa tulee Euroopan unionilta. Ohjelmasta on

avustettu 153:a hanketta, jotka koskevat aluesuunnittelua,vesienhallintaa ja tulvien aiheuttamien vahinkojen estämistä.

Yhteystiedot:

Secrétariat du programme IRMAB.P. 30940 IPC 3652500 GX Den HaagNederlandP. (31-70) 339 51 19F. (31-70) 339 12 13Sähköposti: [email protected]: www.irma-programme.org


Hanke ei olisi voinut saada kauniimpaanimeä kuin Guadalinfo. Arabiaksi”Guada” (Oued) tarkoittaa jokea.Vuosisatojen ajanhan Espanjaneteläisimmässä maakunnassa vallitsiislamilainen kulttuuri, joka jätti sinnemonia jälkiä. Guada viittaa virtaan,johonkin, joka virtaa lähteestä – kutentieto. Kallisarvoinen tieto ei kuitenkaanole samalla tavoin kaikkien saatavilla.

Andalusiassa Internetin käyttäjienosuus on tosin melko suuri(22,8 prosenttia väestöstä), hiemansuurempi kuin Espanjassa keskimäärin(21,2 prosenttia). Tilastoista eikuitenkaan paljastu huomattavaepätasa-arvoisuus erityisestilaajakaistayhteyden suhteen.Andalusian kaupunkikeskusten sekäsyrjäisten ja huono-osaistenmaaseudulla tai vuoristossa sijaitsevienpikkupaikkakuntien välillä onmerkittäviä eroja. Yksityisetviestintäpalveluiden tarjoajat eivätkannattavuussyistä mielellään sijoitaharvahkoon asutuille alueille, joidenmaksukyky ei ole parhaimmasta päästä.Yksi ainut luku kertoo paljon: tällä

Tämänhetkistä toimintaaAndalusia torjuu digitaalista kuilua

...jotta Internetin tietovirtojen ääreenpääseminen olisi itsestäänselvyysEspanjassa Andalusian aluehallinnossa toteutetaan EAKR:n innovatiivisiin hankkeisiin kuuluvaa Guadalinfo-ohjelmaa.Tavoitteena on saada kaikkien asukkaiden käyttöön laajakaistayhteys Internetiin, kaikkein syrjäisimmillekinpikkupaikkakunnille. Kokeilussa luodaan 25 avointa Internet-keskusta sillanpääasemiksi taistelussa digitaalista kuilua vastaan.

hetkellä ainoastaan yli 65 000 asukkaankaupungeissa on kaapeliyhteys (kaapelion yksi keino saada käyttöönlaajakaistayhteys Internetiin). Eikätähän ole ollut näkyvissä minkäänlaistamuutosta lyhyellä aikavälillä. Jostoimittaisiin vain markkinoidenmukaan, ei 5 000 asukkaan taajamiineikä pieniin kyliin saataisi kaapelia vieläpariinkymmeneen vuoteen.

Suuret kaupungit ja pienimmätpaikkakunnat alkavatkin näinerkaantua toisistaan. Erot syvenevätsyvenemistään, kunnes alueiden välillemuodostuu todellinen digitaalinenkuilu. Kun alueelta ei olemahdollisuutta saadalaajakaistayhteyttä Internetiin, joutuvatkyseisen alueen ihmiset epäedulliseen jaeriarvoiseen asemaan aikana, jolloinpääsy koulutuksen, työelämän japalvelujen piiriin riippuu yhä enemmänInternetin käytön hallinnasta.”Internetin puute onkin sosiaalisensyrjäytymisen synonyymi, mutta sehaittaa myös innovaatioita ja taloutta”,arvioi Andalusian maakuntahallituksenviestintäyhtiön kehittämisestä vastaavapääsihteeri Jose Carlos Alarcon.

25 keskusta

Jotta laajakaistayhteys Internetiinsaataisiin Andalusiassa kaikkiensaataville, julkisen sektorin ontodellakin autettava asian saamisessaalkuun. Juuri tämä onkinaluekehitysrahaston tukemieninnovatiivisten hankkeiden piiriinkuuluvan Guadalinfo-ohjelman idea.Guadalinfossa perustetaan 25 keskustaerityisen epäedullisessa asemassaoleville pikkupaikkakunnille. Näistäkeskuksista kaikki pääsevätkäyttämään Internetiälaajakaistayhteyden kautta. Andalusianmaakuntahallituksen aktiivisuudenansiosta yksityiset viestintäpalveluidentarjoajat ovat sitoutuneet toteuttamaankyseiset Internetin nopeaan ja halpaankäyttöön tarvittavat investoinnit.

25 kokeilukeskusta eivät tyydyainoastaan laitteiston ja yhteyksientarjoamiseen paikallisväestölle, vaan neyhtenäistävät paikallista kehitystätoimimalla sillanpääasemina.

Tilaa innovaatiolle

Näiden pääkeskusten ympärillekerääntyy myös muita hankkeita. Yksiniistä koskee sijainnin mukaantarvittavaa tietoa. Ajatuksena onkehittää Internetin avulla väestölleonline-palveluita puhtaasti paikallistentarpeiden pohjalta. Hankkeessatoteutettaisiin esimerkiksi kyläteidenyksityiskohtaisia karttoja sekäpäivystävien apteekkien luetteloita jailmoitettaisiin maaseutulääkäreidenvastaanottopäivistä. Tällainenpaikallistason tieto on hyödyllistäalueen asukkaille. Tietojen hallintasaattaisi jopa luoda uusiapienyrityksiä. Kaksi kärpästälyödäänkin näin yhdellä iskulla, kunsamalla parannetaan sosiaalisia oloja jakannustetaan taloudellista toimintaa.

Julkiset keskukset pyörittävättoistakin hanketta, jolla tuetaanhankalassa tilanteessa olevilleväestöryhmille, erityisesti nuorille,työttömille ja naisille, tarkoitettuaetäopiskelujärjestelmää. Rahoitustukeamyönnetään opiskelijoiden todellisiintarpeisiin sovitettua etäopiskeluatarjoaville yrityksille.

Ohjelman ASP-osio (ApplicationService Provider) koskee toisenlaisiapalveluita. Pienillä paikkakunnillauseilla pienyrityksillä ei olemahdollisuutta kaikkiinvälttämättömiin resursseihin, kutenkirjanpitoneuvontaan tai myyntitukeen.Tällöinkin Internet voi olla ratkaisuongelmaan. Pienyrityksistä onkuitenkin vielä kerättävä useidenyritysten kokonaisuus, jotta ASP-palveluiden kysyntää olisi tarpeeksi.

Guadalinfo kannustaa myösperustettujen keskusten yhteistyötä javirtuaaliyhteisöjen muodostamistaniiden välille. Yhteisöt voivat vaihtaaAndalusian eri osien välillä yhteisiäkiinnostuksen kohteita koskevaa tietoahyvinkin vaihtelevilta aloilta,esimerkiksi elintarvikkeidenkeräämisestä kolmannen maailmankansalaisille, kansanlaulujenkokoamisesta ja luetteloimisesta taijäniksenmetsästyksestä vuoristossa.

Kohti itsenäistä toimintaa

Guadalinfon koordinoijana onAndalusian maakuntahallitus, ja hanke

kuuluu sen strategisiatietoyhteiskunnan kehittämisaloitteitakäsittävään [email protected] tarjouspyyntökilpailunjälkeen 25 keskusta valittaneen vuoden2002 loppuun mennessä.Innovatiivinen toiminta kestääkesäkuuhun 2004 asti. Andalusiankeskukset (joita hoitavat julkiset taiyksityiset voittoa tavoittelemattomatyhdistykset) saavat laitteiston jatoiminnan kattavan avustuksen sekäneuvontaa keskuksen hallintaan.Kahden vuoden päästä keskusten tuleekuitenkin osoittautua itsenäisiksi, jatämä otetaankin valintaperusteissahuomioon. Guadalinfo laskeeverkostojen dynaamisuuden sekälumipalloilmiön varaan. Tavoitteenaon tarjota laajakaistayhteydetInternetiin suurimmalle osalle alle20 000 asukkaan paikkakunnistavuoteen 2004 mennessä. Voidaankosilloin digitaalisista virroista nauttiayhtä helposti kuin seutujen läpivirtaavien jokien vesistä?

Yhteystiedot:

Andres Garcia LoriteGuadalinfo Programme DirectorConsejeria de la Presidencia, Junta deAndaluciaAvda de la Borbolla, nº 1E-41071 SevillaP. (34) 955 00 10 68 (955 30 10 68) F. (34) 955 00 10 52 (955 30 10 52) Sähköposti:[email protected] Verkkosivut: www.guadalinfo.net

Perustietoja

• AndalusiaSeitsemän miljoonan asukkaan Andalusia on Espanjan väkirikkain maakunta.Andalusian pinta-ala on 87 599 neliökilometriä, ja se onkin yksi Euroopansuurimmista maakunnista.

• eEurope 2005Komissio hyväksyi 29. maaliskuuta 2002 toimintasuunnitelman ”eEurope 2005 –Tietoyhteiskunta kaikille”.http://europa.eu.int/information_society/eeurope/action_plan/index_en.htm

• TalousarvioGuadalinfon talousarvio kaudeksi 2002–2003 on 5,85 miljoonaa euroa. Talousarviosta2,94 miljoonaa saadaan EAKR:stä.Andalusian maakuntahallitus osallistuu hankkeeseen1,33 miljoonalla eurolla.Yksityiseltä sektorilta puolestaan saadaan 1,58 miljoonaa euroa.

Rajat ylittävä yhteistyö33 esimerkkiä Interreg-hankkeista

Saatavana kaikilla unionin kielillä


Uusimmat julkaisut

YhteystiedotEuroopan komissio, aluepolitiikan pääosastoYksikkö 01, tiedotus ja viestintäThierry DamanAvenue de Tervuren 41, B-1040 BruxellesF. (32-2) 296 60 03Sähköposti: [email protected]://europa.eu.int/comm/dgs/regional_policy/index_fr.htm

Komission jäsen Michel Barnier:http://europa.eu.int/comm/commissioners/barnier/index_fr.htm’

Tietoa Euroopan unionin aluetuista:http://europa.eu.int/comm/regional_policy/index_fr.htm

KN-LR-01-008-FI-N

EUROOPAN YHTEISÖJEN

VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO

L-2985 Luxembourg

© Euroopan yhteisöt, 2002Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

http://european-convention.eu.int/Euroopan tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta koostuu hallitusten,kansallisten parlamenttien, Euroopan parlamentin sekä Euroopankomission edustajista, ja sen tarkoituksena on ehdottaa Euroopallesellaista toimielinjärjestelmää, joka olisi tarkoituksenmukainenmaailman kehittymisen, kansalaisten odotusten sekä unioninlaajentumisen kannalta. Sivustolta löytyy 11 kielellä valmistelukunnankokoonpanon esittely, työskentelyaikataulu, asiakirjat ja esitykset sekähakemisto. Sivustolla on myös kaikille Internetin käyttäjille avoinkeskustelupalsta sekä kansalaisyhteiskuntaa edustaville järjestöilletarkoitettu keskustelufoorumi.

www.newtowns.net Sivusto on omistettu ”uusille kaupungeille”, jotka on enimmäkseenperustettu 1970-luvulla tasapainoisen aluekehityksen edistämiseksi.ENTP (European New Towns Platform) perustettiin huhtikuussa 2001,ja siihen kuuluu tällä hetkellä kaupunkeja Alankomaista, Englannista,Espanjasta, Pohjois-Irlannista, Ranskasta, Ruotsista, Skotlannista,Suomesta ja Walesista. Verkosto on avoin kaikille Euroopan uusillekaupungeille. Toimintaohjelmaan kuuluu useita Interreg III -hankkeitasekä hyvien käytäntöjen vaihtoa Aasian uusien kaupunkien kanssaASIA Urbs -ohjelman kautta.

www.sustainableregions.net Sivusto on osa TASK-ohjelmaa (Towards a Sustainable KnowledgeBased Region), ja sen tavoitteena on tutkia sekä tiedottaa sellaisistakestävän aluekehityksen keinoista, joiden avulla alueet voivat vastataglobaalin talouden vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin riippumattaniiden taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta rakenteesta jaympäristöstä. EU:n yhteisrahoittamiin innovatiivisten toimienalueellisiin ohjelmiin kuuluvan TASK-kokeiluohjelman toteuttajanatoimii Wales. Englanninkielinen sivusto on muiden Euroopan alueidenyhteistyöverkoston hyödyllinen apuväline.

Online

pan 8 - fiec.europa.eu › regional_policy › sources › docgener › panorama › pdf › … ·...

Documents