ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela

Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

Päätös

Nro 27/2011/1

Dnro ESAVI/622/04.08/2010

Annettu julkipanon jälkeen

12.5.2011

ASIA Porvoon Energia Oy:n Tolkkisten biovoimalaitoksen toiminnan muutosta

(uuden biovoimalaitoksen toiminta) koskeva ympäristölupahakemus sekä

hakemus päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta,

Porvoo

LUVAN HAKIJA Porvoon Energia Oy

PL 95

06101 PORVOO

LAITOS Tolkkisten biovoimalaitos

Tolkkistentie 773

06750 PORVOO

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Voimalaitos sijaitsee Porvoon kaupungin Mustijoen kylässä tilalla 19:28,

jonka omistaa Porvoon Energia Oy. Yrityksen LY-tunnus on 0855859-4 ja

toimialatunnus 35113 (sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto). Porvoon

Energia Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus (Nro 0296400000, IF Vahin-

kovakuutus Oy).

HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille 14.9.2010.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tarvitaan ympäristölupa ympäristön-

suojelulain 28 §:n 3 momentin perusteella.

Voimalaitos on luvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja

ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan.

Etelä-Suomi

2

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelu-

asetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS-TILANNE

Laitoksen toimintaa koskevat seuraavat ympäristönsuojelu- ja vesi-

lainsäädännön mukaiset luvat taikka toimintaa koskevista ilmoituksista tai

suunnitelmista tehdyt päätökset:

Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupapäätös, Uu-

denmaan ympäristökeskus, No YS 763, Dnro 0197Y0251-

111 (31.7.2002).

Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös ympäristölupamää-

räysten tarkistamisesta, No YS 1386, Dnro UUS-2007-Y-651-

111 (9.11.2009).

Sahan toiminnan lopettamiseen liittyvä Porvoon kaupungin

ympäristönsuojelulautakunnan ympäristölupapäätös, Dnro

1739/60.607/2010 (23.6.2010).

Alueen kaavoitustilanne

Ympäristöministeriö on 5.4.2002 vahvistanut Itä-Uudenmaan vaihemaa-

kuntakaavan, jossa Tolkkisten höyryvoimalaitoksen sijaintipaikka teolli-

suusalueella on osoitettu merkinnällä ET (yhdyskuntateknisen huollon

alue). Itä-Uudenmaan maakuntavaltuusto on 12.11.2007 hyväksynyt Itä-

Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvistaa vie-

lä maakuntakaavan. Maakuntakaavassa voimalaitoksen sijaintipaikka on

merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T-alue).

Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaava on tullut voimaan 24.5.2006.

Osayleiskaavassa Tolkkisten höyryvoimalaitoksen alue on osoitettu ener-

gianhuollon alueeksi (EN).

Tolkkisten höyryvoimalaitoksen kiinteistön alueella ei ole vahvistettua

asemakaavaa. Laitosalueella on voimassa 24.11.1981 Uudenmaan lää-

ninhallituksen vahvistama rakennuskaava, jossa laitosalue on merkitty yh-

distettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV-alue).

Merkintä koskee kaava-aluetta, jossa ovat tai ovat olleet saha-alue, sellu-

loosatehdas sekä höyryvoimalaitos. Voimalaitosalueen asemakaavan laa-

timinen on käynnistynyt keväällä 2011.

3

Voimalaitosalueen itäpuolella sijaitsee lähinnä omakotirakennusten (AO)

korttelialueita ja osin kokonaan kaavoittamattomia alueita. Pohjoispuolella

sijaitsee yleisten rakennusten (YOS) korttelialue.

LAITOKSEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ

Biovoimalaitos rakennetaan Tolkkisten nykyisen höyryvoimalaitoksen yh-

teyteen. Tolkkisten voimalaitosalue sijaitsee Stora Enso Timber Oy:n enti-

sen Tolkkisten sahan alueella. Kiinteistöllä sijaitsee höyryvoimalaitos, öl-

jysäiliö, polttoaineen vastaanottoasemat sekä polttoaineiden ja tuhkan va-

rastoalueet, sekä Porvoon Sähköverkko Oy:n sähköasema. Voimalaitos-

alueen etelä- ja länsipuolella sijaitsee nykyisin Augustinrannan yrityspuisto.

Yrityspuistossa aloittaa toimintansa muun muassa huvialus- ja pien-

venetonnistotelakka sekä Port of Tolkkinen Oy:n syväsatama.

Tolkkisissa sijaitsee asutusta höyryvoimalaitoksen läheisyydessä. Lähin

asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta

itään. Lähin päiväkoti on noin 400 metrin etäisyydellä, lähin koulu noin

800 metrin etäisyydellä ja Porvoon kaupungin keskusta noin 10 km etäi-

syydellä. Merenlahden vastakkaisella puolella sahan tuotantolaitosten ta-

kana, noin 500 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta länteen, on kesäasu-

tusta ja pysyvää asutusta.

YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU

Päästöt, ilmanlaatu ja laskeuma

Porvoossa erityisesti Kilpilahden alueella on raskasta teollisuutta sekä sii-

hen liittyvää energiantuotantoa, jotka päästävät ilmaan huomattavia määriä

typen oksideja, rikkidioksidia, hiilivetyjä ja hiukkasia. Suurimmat liikenne-

päästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Porvoon keskustan pääkatujen

sekä valtatie 7:n liikenteestä.

Porvoon ilmanlaatua seurataan jaksoittain. Vuosina 2004 ja 2007 Porvoon

keskustassa Mannerheiminkadun varressa on mitattu jatkuvatoimisesti ul-

koilman typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuutta. Lisäksi ty-

penoksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvoja on seurattu vuosittain suuntaa

antavalla passiivikeräinmenetelmällä. Rikkidioksidipitoisuutta ei seurata.

Porvoon keskustan ulkoilman typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten

jatkuvatoimisten pitoisuusmittausten tulosten perusteella Porvoon ilman-

laatu on ollut vuosina 2004 ja 2007 enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää.

Keväällä hengittävien hiukkasten pitoisuudet ovat olleet ajoittain korkeita,

jonka takia ilmanlaatu on ollut huonoa tai erittäin huonoa. Vuosina 2004 ja

2007 mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi Valtioneuvoston typpi-

dioksidipitoisuuden tunti- ja vuosikeskiarvoille asettamien raja-arvojen ala-

puolella. Vuonna 2007 typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 22 μg/m3

ja vuonna 2004 vastaavasti 27 μg/m3. Korkein mitattu tuntipitoisuus vuon-

na 2007 oli 97 μg/m3 ja vuonna 2004 148 μg/m3. Hengitettävien hiukkasten

4

vuosikeskiarvopitoisuus oli vuonna 2004 Porvoossa 22 μg/m3 ja vuonna

2007 21 μg/m3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuus 70 μg/m3

ylittyi keväällä kumpanakin vuonna. Hiukkaspitoisuutta lisäsivät yleensä

hiekoitushiekasta ja asfaltista peräisin olevien materiaalien pölyäminen ka-

duilla.

Suomen ympäristökeskuksen havaintoasemilta kerättyjen laskeumanäyt-

teiden mukaan rikkilaskeuma Porvoon seudulla on vähentynyt. Rikkilas-

keuma oli vuonna 2001 400–500 mg/m2 ja vuonna 2003 enää 300–400

mg/m2 sulfaattirikkinä ilmaistuna. Nitraattitypen ja ammoniumtypen las-

keuma on Porvoon seudulla pysynyt samalla tasolla (200–300 mg/m2) se-

kä vuonna 2001 että vuonna 2003.

Bioindikaattorikartoitukset

Vuonna 2009 toteutetun bioindikaattoritutkimuksen tulosten perusteella

Porvoon alueella sormipaisukarpeen kunto oli heikentynyt neljällä näy-

tealalla 49:stä vuoteen 2004 verrattuna. Lieviä jäkälävaurioita todettiin ko-

ko Porvoon alueella.

Maaperä ja pohjavesi

Alueen kallioperä on rapakivigraniittia. Tolkkisten höyryvoimalaitos on pe-

rustettu ranta-alueen moreenikumpareelle. Pihan rakennekerrosten ja

ohuen savikerroksen alapuolella alkaa moreenikerros noin tasolta

+0,0…+1,0 mpy. Voimalaitostontin keskiosa ja luoteisreuna ovat vanhaa

täytettyä merenlahtea

Voimalaitosalue ei sijaitse yhteiskunnan kannalta tärkeällä pohjavesialu-

eella. Voimalaitosalueen pohjavesi on käytännössä suorassa yhteydessä

meriveteen. Maaperään suotautuvan veden virtaus alueelta tapahtuu täyt-

tömaata pitkin itään kohti merenlahtea (Koddervik). Muihin suuntiin virtaus-

ta ei tapahdu korkeammalle nousevien huonosti vettä läpäisevien liejusavi-

/savikerrosten vuoksi.

Voimalaitosalueen maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty lokakuussa

2010 (Porvoon Energia Oy, Tolkkisten voimalaitos, ympäristötekninen pe-

russelvitys, 2.2.2011, nro 13042, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy). Tut-

kimuksissa otettiin maaperänäytteitä yhteensä kymmenestä pisteestä.

Analysoidut kloorifenoli-, dioksiini- ja furaani- sekä raskasmetallipitoisuudet

alittivat maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista

annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alemmat ohjearvot. Ase-

tuksen arseeninkynnysarvot ylittyivät kahdessa pisteessä, joissa pitoisuu-

det olivat 5,9 mg/kg. Öljypitoisuuksien osalta korkein keskitisleiden pitoi-

suus oli 150 mg/kg ja raskaiden öljyjakeiden pitoisuus 390 mg/kg. Selvityk-

sen johtopäätöksissä todetaan, että alueella ei ole välitöntä kunnostustar-

vetta.

5

Suojeltavat kohteet

Tolkkisten voimalaitosalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualuei-

ta tai valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Luonnonsuojelu-

alueista voimalaitosta lähin on Telegrafberget, joka sijaitsee Haikkoossa

noin kolmen kilometrin päässä Tolkkisten voimalaitosalueelta. Telegrafber-

get on metsäinen näköalakallio.

Porvoon alueella on kuusi Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa suojelualuet-

ta, joista lähin, Porvoonjoen suisto–Stensbolen alue, sijaitsee noin 5 km

päässä voimalaitoksesta.

LAITOKSEN TOIMINTA

Toiminnan yleiskuvaus

Tolkkisten höyryvoimalaitos tuottaa kaukolämpöä ja sähköä Porvoon seu-

dulle sekä höyryä Stora Enso Oy:n Tolkkisten sahalle. Voimalaitoksella on

yksi polttoaineteholtaan 52,6 MW:n leijukerroskattila (K1) sekä vara- ja

huippukattilana yksi polttoaineteholtaan 20 MW:n öljykattila (K2). Leijuker-

roskattilan polttoaineena käytetään puupolttoaineita sekä raskasta polttoöl-

jyä käynnistys- ja häiriötilanteissa. Varapolttoaineena käytetään turvetta.

Leijukerroskattilan savukaasupesurin lämmönvaihdinteho on 10 MW.

Uusi biovoimalaitos on polttoaineteholtaan 49 MW:n leijukattila (K3). Leiju-

kattilassa käytetään polttoaineena biopolttoaineita ja turvetta.

Nykyinen Tolkkisten höyryvoimalaitos jää jatkossa huippu- ja varalaitok-

seksi, joka tulee olemaan tuotannossa uuden biovoimalaitoksen vuosihuol-

lon aikana sekä häiriötilanteissa. Lisäksi höyryvoimalaitosta tullaan käyt-

tämään lämmöntarpeen mukaan huippulämmön tuotantoon kaukolämpö-

kuorman niin vaatiessa, noin kolme kuukautta talviaikana. Uudelle biovoi-

malaitokselle ei rakenneta uutta apukattilaa, vaan kylmäkäynnistyksessä

tullaan käyttämään nykyisen höyryvoimalaitoksen apuhöyryä, joko leijukat-

tilalla tai apukattilalla tuotettuna. Kaukolämpöön liittyvät laitteet uudiste-

taan ja käytetään yhdessä molemmilla laitoksilla.

Prosessit

Uuden biovoimalaitoksen toimintaan liittyvät kiinteän polttoaineen leijuker-

roskattila ja turbiini sijoitetaan voimalaitosrakennukseen. Laitosalueella si-

jaitsevat apujäähdytin, savukaasujen puhdistuslaitteisto, polttoaineiden

vastaanottoasema, murska, seula ja magneettierotin, biopolttoaineiden va-

rastokenttä, kattilan polttoainekuljettimet, liitynnät sähkö- ja kaukolämpö-

verkkoon sekä tuhkan välivarasto. Laitosrakennukseen sijoitetaan myös

valvomo ja vesilaitos sekä muita tarvittavia tiloja, kuten toimisto, huolto- ja

kunnossapitotilat sekä varastotilat, jotka tullaan yhdistämään nykyisen höy-

ryvoimalaitoksen kanssa. Nykyisen höyryvoimalaitoksen savukaasupesuri

6

siirretään biovoimalaitoksen käyttöön. Apulauhdutinta käytettäessä laitok-

sella voidaan tuottaa lauhdesähköä.

Tuotanto ja tuotantokapasiteetti

Laitoksen energiantuotannossa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Nykyinen voimalaitos tuottaa sähköä keskimäärin 45,5 GWh, lämpöä 155,5

GWh ja höyryä 64 GWh vuodessa. Vuonna 2008 laitoksen käyttöaika oli

7 638 tuntia.

Vuosien 2007‒2009 kattilakohtaiset tuotantotiedot ja käyntiajat on esitetty

seuraavassa taulukossa.

2007 2008 2009

Sähkö (GWh) K1 44,6 43,7 38,9

Teollisuushöyry (GWh) K1 K2

60,4 9,5

60,8 1,5

14,4 0,1

Kaukolämpö (GWh) K1 K2

180,8 1,9

175,2 1,4

191,2 0,8

Käyntiaika (tuntia) K1 K2

7 072 1 731

7 638 654

6 915 228

Uuden biovoimalaitoksen kaukolämmön tuotantokapasiteetti on yhteensä

38 MW, josta kattilan kapasiteetti on noin 30 MW ja savukaasupesurin ka-

pasiteetti on noin 8 MW. Sähköntuotannon nimelliskapasiteetti on noin

12,5 MW. Uusi biovoimalaitos tuottaa kaukolämpöä noin 250 GWh vuo-

dessa ja sähköä noin 78 GWh vuodessa. Voimalaitoksen käyntiaika on

noin 7 500 tuntia vuodessa.

Uuden biovoimalaitoksen käyttöönoton jälkeen nykyinen pääkattila (K1) on

tuotannossa noin 3 500 tuntia vuodessa ja apukattila (K2) on tuotannossa

noin 200 tuntia vuodessa. Apukattilan käyttö liittyy muutoksen jälkeen häi-

riötilanteisiin tai tilanteisiin, jolloin koko laitos on pysäytettävä tai käynnis-

tettävä.

Polttoaineet sekä niiden käsittely

Nykyisen voimalaitoksen puupolttoaineesta noin 40 % on saatu viereiseltä

Tolkkisen sahalta. Sahan seisokin takia laitoksella on ollut tarve hankkia

puupolttoainetta muilta toimittajilta. Vuosina 2007‒2009 voimalaitoksella

on käytetty yhteensä polttoaineita:

2007 2008 2009

Kuori (t) 55 441 73 199 7 161

Metsätähdehake ja -murske (t) 62 104 64 366 -

Puupelletit ja briketit (t) 1 270 545 847

Puutähdehake tai -murske (t) 9 766 2 074 89 681

Raskas polttoöljy (t) 1 251 326 222

Sahanpurut, kutterilastut ym. (t) 8 356 3 878 13 456

Uudessa biovoimalaitoksessa käytetään polttoaineita yhteensä noin

320 GWh/a. Puhdasta puuperäistä biopolttoainetta, kuten metsähaketta,

7

käytetään keskimäärin noin 140 000 tonnia vuodessa. Turvetta käytetään

vuodessa noin 12 000 tonnia. Leijukattilassa voidaan polttaa useita poltto-

ainelajeja samanaikaisesti. Biopolttoaineen osuus kattilan polttoaine-

energiasta vaihtelee käyttötilanteiden ja polttoaineiden saatavuuden mu-

kaan välillä 70–100 %. Turpeen (jyrsin- tai palaturve) osuus vaihtelee vas-

taavasti 0‒30 %. Arvio kattilan tyypillisestä vuositason polttoainejakaumas-

ta energiaosuuksina on 90 % biopolttoaineita ja 10 % turvetta, mutta myös

pelkästään puuperäisen polttoaineen käyttö on mahdollista.

Biopolttoaine on puuperäistä ja lähinnä metsähaketta. Metsähakkeen li-

säksi biopolttoaine voi olla muun muassa kuorta, kokopuuhaketta, purua,

kutterinlastua, kantomurskaa sekä polttohaketta. Polttohake on valmistettu

lajitellusta, käsittelemättömästä ja jatkojalostukseen kelpaamattomasta

puusta. Polttohake ei sisällä halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras-

kasmetalleja.

Turpeen kemiallinen koostumus ja laatu vaihtelevat suotyypin, maatu-

misasteen sekä tuotantotavan ja olosuhteiden mukaan. Turpeen laatuun ja

saatavuuteen vaikuttavat merkittävästi sääolosuhteet. Peräkkäiset sateiset

kesät voivat heikentää merkittävästi energiaturpeen laatua lisäämällä tur-

peen kosteuspitoisuutta. Turpeen rikkipitoisuus on yleensä noin 0,2 % kui-

va-aineesta. Joillakin alueilla turpeen rikkipitoisuus voi olla huomattavasti

yli 0,3 %.

Käynnistys- ja varapolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä noin 120

tonnia vuodessa.

Polttoaineet tuodaan laitokselle autokuljetuksina. Biopolttoaine ostetaan

laitoksille valmiiksi murskattuna. Uutta biovoimalaitosta varten rakennetaan

uusi polttoaineen vastaanottoasema, jossa polttoaineet sekoitetaan keske-

nään. Kiinteät polttoaineet siirretään vastaanottoasemilta koteloiduilla kul-

jettimilla seulan ja metallinerotuksen jälkeen suoraan kattilasiiloihin, joista

edelleen kattilaan. Vastaanottoasemalle hankitaan seulan ylitemurskain,

jossa murskataan ylisuuret polttoainekappaleet.

Uuden biovoimalaitoksen käyttöönoton jälkeen kattila K1 tulee käyttämään

kiinteätä polttoaineita noin 150 GWh vuodessa, kaukolämmön tarpeesta

riippuen. Apukattila (K2) tulee käyttämään jatkossa raskasta polttoöljyä

noin 2 GWh vuodessa.

Polttoaineiden varastointi

Muutosten yhteydessä voimalaitoksen biopolttoainekenttä uusitaan. Bio-

polttoainekenttä perustetaan karkealla murskeella, jonka päälle rakenne-

taan sorapatja. Kyseiset kerrokset tiivistetään täryttämällä tiiveyden var-

mistamiseksi. Kentän pohja on vanhaa merenpohjaa. Polttoainekentän tii-

viiksi rakennettu sorapatja tehdään kaadoilla valuttamaan vedet viemä-

riojaan. Tästä ojasta vedet johdetaan padottamalla tehtyyn luonnonmukai-

seen selkeytysaltaaseen ennen sen johtamista Koddervikin merenlahteen.

8

Tulevaisuudessa on tarkoituksena pitää varastokentän polttoainemäärä

mahdollisimman pienenä hajuhaittojen vähentämiseksi ja varastokasan

hallinnan helpottamiseksi. Biopolttoainekentällä varastoidaan enintään

kahden kuukauden polttoainetarvetta vastaava määrä, noin 100 000 i-m3.

Kentällä ei varastoida turvetta.

Tolkkisten voimalaitosalueella on yksi teräksinen 990 m3:n säiliö, jossa va-

rastoidaan raskasta polttoöljyä. Käynnistys- ja varapolttoaineena käytettä-

vä raskas polttoöljy otetaan uudelle biovoimalaitokselle laitosalueella ole-

massa olevasta järjestelmästä.

Vedenhankinta ja jäähdytystarve

Höyryvoimalaitoksella käytetään nykyisin meri- ja makeanvedenaltaan vet-

tä jäähdytykseen, huuhteluihin, elvytysvesiin sekä savukaasupesurin toi-

mintaan. Jäähdytysvettä käytetään nykyisin noin 1 000 000 m3 vuodessa.

Jäähdytysvesi pumpataan biovoimalaitokselle merestä (Sillvik). Jäähdytys-

vedestä poistetaan kiintoaines pumppaamolla. Jäähdytysvettä tarvitaan

uudella biovoimalaitoksella sähkön ja lämmön yhteistuotannossa noin

1 000 000 m3 vuodessa. Jäähdytysvettä käytetään yhdistetyn kaukoläm-

mön ja sähkön tuotannon aikana muun muassa turbiinien voiteluöljyjen ja

säätö-öljyjen jäähdytykseen ja muiden laitteiden jäähdytykseen. Lisäksi

jäähdytysvettä käytetään ulospuhallussäiliön jäähdyttämiseen.

Voimalaitosalueelle on suunniteltu apujäähdytintä. Apulauhdutinta käytet-

täessä enin osa jäähdytysvedestä kuluu apulauhduttimen jäähdytykseen.

Tällöin jäähdytysvettä tarvitaan noin 200 kg/s ja vuodessa noin

2 000 000 m3.

Nykyisen voimalaitoksen prosessiveden kulutus vuosittain on noin

34 400 m3. Uuden biovoimalaitoksen prosessiveden kulutus on yhteensä

noin 25 000 m3/a. Uuden biovoimalaitoksen nuohoukseen vettä tarvitaan

noin 2 000 m3/a ja talousvettä käytetään sosiaalitiloissa ja laitostilojen pe-

suihin noin 500 m3/a.

Uusi biovoimalaitos liitetään Tolkkisten voimalaitosalueen vesi- ja viemäri-

verkkoon sekä Porvoon kaupungin vesi- ja viemäriverkkoon.

Vesien käsittely

Nykyinen raakaveden käsittelylaitos (käänteisosmoosi) uudistetaan. Ve-

denpuhdistuksessa käytettävien kemikaalien käyttö vähenee ja puhdistet-

tavat vesimäärät kasvavat. Prosessivesi valmistetaan vesijohtovedestä.

Vesilaitoksella valmistetaan uuden biovoimalaitoksen ja höyryvoimalaitok-

sen prosessivesi sekä kaukolämpöverkon lisävesi.

9

Kemikaalien käyttö ja varastointi

Uudella biovoimalaitoksella käytetään ja varastoidaan vähän kemikaaleja.

Natriumhydroksidia tarvitaan käänteisosmoosilaitteiston kalvojen pesuun ja

savukaasupesurissa kiertävän veden pH:n säätöön. Laitoksen höyrypro-

sessin putkistossa kiertävään veteen lisätään putkiston korroosion ja ker-

rostumien muodostumista estäviä kemikaaleja. Kemikaalien varastointi lai-

toksella järjestetään kemikaalilainsäädännön mukaisesti. Kemikaalit varas-

toidaan erillisissä säiliöissä tai varastotiloissa sekä myyntipakkauksissa.

Liikenne

Uudelle biovoimalaitokselle tulee autokuljetuksia laitokselle/laitokselta arki-

sin noin 15‒40 kappaletta vuorokaudessa, pääsääntöisesti klo 6‒22 väli-

senä aikana. Kuljetukset ovat pääasiassa polttoaine- ja tuhkakuljetuksia

rekka- ja kuorma-autoilla sekä kemikaalikuljetuksia säiliöautoilla. Turve- ja

biopolttoainekuormat ovat umpinaisia pölyämisen ja roskaantumisen estä-

miseksi. Kuljetusmäärät vaihtelevat tuotannon mukaan ja talviaikaan kulje-

tuksia on enemmän kuin kesällä. Voimalaitosalueen liikennejärjestelyihin ei

tule muutoksia.

Satunnaisesti polttoainetta voidaan tuoda myös laivalla Port of Tolkkinen

Oy:n satamaan.

Energia ja energiatehokkuus

Nykyisen höyryvoimalaitoksen höyryntuotannon hyötysuhde on noin 90 %.

Hyvän hyötysuhteen takaamiseksi molempien kattiloiden mitoituksessa on

huomioitu polttoaineen mahdollisimman tehokas palaminen ja johtumis- ja

säteilyhäviöt on minimoitu hyvällä eristyksellä. Kattilan likaantuminen alen-

taa hyötysuhdetta, joten kattiloiden nuohouksesta huolehditaan. Savukaa-

supesuri-investointi on tehty vuonna 2006, jolloin laitoksen energiatehok-

kuus ja ympäristönsuojelun tila on parantunut, kun savukaasujen sisältämä

lämpö saadaan siirrettyä kaukolämpöveteen. Lisäksi ulospuhallus hyödyn-

netään nykyisin vetenä ja lämpönä kaukolämpöverkossa.

Uuden biovoimalaitoksen leijukattilan hyötysuhde vastaa erittäin hyvin

pienten polttolaitosten tyypillisiä energiatehokkuusarvoja ja sen energiate-

hokkuutta lisätään savukaasupesurilla. Savukaasupesurilla saadaan kau-

kolämpöveteen siirrettyä savukaasujen sisältämään lämpöä. Hyvän hyö-

tysuhteen takaamiseksi kattilan mitoituksessa huomioidaan polttoaineen

mahdollisimman tehokas palaminen ja johtumis- sekä säteilyhäviöt mini-

moidaan hyvällä eristyksellä. Kattilan likaantuminen alentaa hyötysuhdetta,

joten kattilan nuohouksesta huolehditaan. Laitosta pyritään ajamaan par-

haalla hyötysuhteella kussakin tilanteessa. Kunnossapito seuraa ja ylläpi-

tää laitteiden kuntoa, jolloin vältetään ylösajoja, joissa energiaa kuluu

muuhun kuin varsinaiseen tuotantoon.

Porvoon Energia Oy on liittynyt Energiateollisuus ry:n ja TEM:n väliseen

nykyisin voimassa olevaan energiatehokkuussopimukseen, jonka mukai-

10

nen energiatehokkuusjärjestelmä on yhtiöllä käytössä. Energiatehokkuus-

järjestelmä on sisällytetty osaksi yhtiön sertifioitua toimintajärjestelmää.

Alun perin höyryvoimalaitos on liittynyt energiansäästösopimukseen vuon-

na 1999.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Uuden biovoimalaitoksen tuotanto- ja päästöjen vähentämistekniikka edus-

taa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ehkäistä ja vähentää toiminnan ai-

heuttamaa ympäristön pilaantumista. Toimintaa käsitellään Suomen ympä-

ristökeskuksen julkaisussa ”Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5–

50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa”.

Pölyn leviämistä laitosalueella tapahtuvassa polttoaineiden vastaanotossa

ja käsittelyssä ehkäisevät polttoainekuormien purku vastaanottohallissa,

koteloidut kuljettimet ja niiden puhtaanpito sekä turpeen ja puupolttoaineen

kosteuspitoisuus. Kosteuspitoisuus ehkäisee myös polttoaineiden itsesyt-

tymistä.

Uuden leijukattilan ominaispäästötasot tulevat vastaamaan parhaan käy-

tettävissä olevan tekniikan mukaisia pienten kattilalaitosten päästötasoja.

Leijukattila soveltuu käytännössä rikittömän puuperäisen polttoaineen polt-

toon, mikä on ympäristön kannalta monessa suhteessa myönteistä. Puu

sisältää muihin kiinteisiin polttoaineisiin verrattuna vähän tuhkaa ja ras-

kasmetalleja. Palamislämpötila leijukattilassa on 800–950 °C, jolloin ty-

penoksidien muodostuminen palamisilman typestä ja hapesta on vähäi-

sempää. Laitoksen päästöjä vähennetään sähkösuodattimella, joka edus-

taa kattilan kokoluokassa parasta käyttökelpoista hiukkaspäästöjen vähen-

tämistekniikkaa. Hiukkasten lisäksi sähkösuodattimella vähennetään ras-

kasmetallipäästöjä. Savukaasupesuri vähentää edelleen leijukattilan savu-

kaasujen hiukkas- ja raskasmetallipitoisuuksia sekä rikkidioksidi- ja HCl pi-

toisuuksia. Savukaasupesuri parantaa koko laitoksen hyötysuhdetta, koska

polttoaineiden käyttö vähenee otettaessa lämpöä talteen savukaasuista.

Siten myös poltosta aiheutuvat päästöt vähenevät.

Leijukattilan huolellisella käytön tarkkailulla ja kunnossapidolla vaikutetaan

päästöihin merkittävästi. Laitosta ja sen puhdistinlaitteita käytetään par-

haan käytännön mukaisesti. Palamisprosessin valvonnalla ja säädöllä taa-

taan tehokas palaminen, jolla minimoidaan hiilimonoksidin ja palamattomi-

en hiilivetyjen päästöt.

Tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään aktiivisesti ja tuhka ohja-

taan hyötykäyttöön aina, mikäli se on mahdollista.

11

Ympäristöjärjestelmä

Porvoon Energia Oy:n toimintajärjestelmään on integroitu ympäristöasioi-

den hallintajärjestelmä ja laatujärjestelmä. Standardin ISO 14 001 mukai-

nen ympäristöjärjestelmä on otettu yhtiössä käyttöön vuonna 2000 ja vii-

meisin sertifiointiauditointi on ollut vuonna 2009.

Toiminnan aloittaminen

Uuden biovoimalaitoksen rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan

vuonna 2011 ja laitos otetaan kaupalliseen käyttöön loppuvuodesta 2012.

PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN

Päästöt ilmaan

Nykyisen laitoksen keskimääräiset ilmapäästöt ovat viime vuosina olleet

7 t/a hiukkasia, 17 t/a rikkidioksidia ja 163 t/a typen oksideja. Vuosien

2007‒2009 kattilakohtaiset päästöt tonneina on esitetty seuraavassa

taulukossa.

2007 2008 2009

Rikkidioksidi, yhteensä 25,6 9,0 6,6

K1 5,1 3,5 4,3

K2 20,5 5,5 2,3

Typenoksidit (NO2:na), yhteensä 162,1 158,8 142,5

K1 154,4 156,5 141,5

K2 7,7 2,3 1,0

Hiukkaset, yhteensä 6,3 5,9 5,2

K1 5,6 5,7 5,1

K2 0,7 0,2 0,1

Hiilidioksidi, yhteensä, fossiilinen

biologinen

4 033

122 084

1 050

124 168

714

111 942

K1 fossiilinen

biologinen

368

122 084

71

124 168

307

111 942

K2 fossiilinen 3 665 979 407

Uuden biovoimalaitoksen päästöt ilmaan ovat vuodessa noin 26 tonnia rik-

kidioksidia, noin 180 tonnia typenoksideja, noin 20 tonnia hiukkasia ja hiili-

dioksidia fossiilisten polttoaineiden poltosta 12 450 tonnia.

Uuden biovoimalaitoksen käyttöönoton jälkeen nykyisten kattiloiden (K1 ja

K2) päästöt ilmaan vuodessa ovat yhteensä 20 tonnia hiukkasia, 10 tonnia

rikkidioksidia, 75 tonnia typenoksideja ja 700 tonnia hiilidioksidia

fossiilisten polttoaineiden poltosta.

Rikkidioksidipäästön määrään vaikuttaa polttoaineen rikkipitoisuus.

Puupolttoaine on käytännössä rikitöntä. Rikkidioksidipäästöjä vähentää

myös turpeen ja biopolttoaineen poltto kattilassa yhtä aikaa, jolloin puun

tuhka sitoo osan (10–20 %) turpeen poltossa syntyneestä rikkidioksidista.

12

Rikin sitoutuminen perustuu puuntuhkan suuriin alkalimetalli- (Na ja K) ja

kalsiumpitoisuuksiin.

Leijukattilan typenoksidipäästöihin vaikuttaa polttotekniikka. Kuplivassa

leijupoltossa typenoksidien päästöt muodostuvat polttoaineen sisältämästä

typestä sekä palamisilman typestä polttolämpötilassa muodostuvasta

termisestä NOx-päästöstä. Päästöihin voidaan vaikuttaa polttoaineiden

typpipitoisuuksilla sekä paremmalla lämpötilojen hallinnalla sekä ilman

säädöillä ja ohjauksilla. Puupolttoaineen typpipitoisuus (0,3–0,6 %) on

pienempi kuin turpeen (2,5 %), joten puun polton typenoksidipäästöt ovat

pienemmät. Tulipesässä voidaan vähentää typenoksidipäästöjä polttoilman

vaiheistuksella ja lämpötilojen tasaamisella. Hakija ei esitä

typenoksidipäästölle raja-arvoa, mutta katsoo että jos sellainen tullaan

asettamaan, sen tulisi olla valtioneuvoston asetuksen 445/2010 mukaisesti

monipolttoaineyksikölle laskettu 390 mg/m3(n), 6 % O2, kuiva savukaasu.

Hiukkaspäästöt aiheutuvat kiinteän polttoaineen poltosta. Kattilan

päästötason arvioidaan olevan enintään 40 mg/ mg/m3(n), 6 % O2, kuiva

savukaasu, ja toiminnanharjoittaja esittää tätä raja-arvoksi.

Valtaosa raskasmetalleista sitoutuu pölyhiukkasiin. Jotkut raskasmetallit

höyrystyvät (As, Hg, Pb, Cd) palamisen yhteydessä ja joko läpäisevät

hiukkassuodattimen höyryfaasissa (Hg) tai absorboituvat hiukkasten

pinnalle. Raskasmetallipäästöjen arviointiin liittyy epävarmuutta. Eri

raskasmetallien keskimääräiset vuosipäästöt ovat välillä 0,2–60 kg/a.

Eniten ilmaan pääsee sinkkiä ja vanadiinia.

Hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää vähentämällä fossiilisten

polttoaineiden käyttöä.

Savukaasujen käsittely ja ulkoilmaan johtaminen

Nykyisen leijukerroskattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella

ja savukaasupesurilla. Öljykattilan savukaasuja ei puhdisteta. Savukaasut

johdetaan 60 metriä korkeaan piippuun.

Savukaasupesuria käytetään myös lämmön talteenottolaitteistona. Savu-

kaasupesuri voidaan tarvittaessa ohittaa tuotannollisista syistä, häiriötilan-

teessa tai tilanteessa, jossa pääkattilassa poltetaan pitkä ajanjakso pelkäs-

tään raskasta polttoöljyä. Savukaasupesuri on otettu käyttöön elokuussa

2006. Pesurissa kiertävän veden pH pidetään välillä 6‒8 lisäämällä siihen

tarvittaessa natriumhydroksidia (NaOH).

Uuden leijukattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella ja johde-

taan savukaasulauhduttimen kautta maanpinnasta 75 metriä korkeaan uu-

teen rakennettavaan piippuun. Uuteen piippuun voidaan johtaa myös sa-

vukaasunpesurin ohitusten aikaiset päästöt, jolloin ei tarvita erillistä ohitus-

piippua. Nykyisen höyryvoimalaitoksen savukaasupesuri tullaan ottamaan

käyttöön uudelle biovoimalaitokselle.

13

Jäähdytysvedet, jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin

Nykyisen höyryvoimalaitoksen jäähdytys-, huuhtelu- ja elvytysvedet sekä

savukaasupesurin lauhdevedet (noin 1 000 000 m3 vuodessa) johdetaan

mereen. Sosiaalitiloista jätevesiä muodostuu noin 300 m3/a, jotka johde-

taan Porvoon Veden viemäriverkostoon. Voimalaitoksen keskimääräinen

vesien aiheuttama kiintoainepäästö on ollut noin 40 kg/d, BOD7-kuormitus

9,0 kg/d, kokonaisfosforipäästö 0,2 kg/d ja kokonaistyppipäästö 2,9 kg/d.

Pesurin lauhdevedestä poistetaan lieteasemalla kiintoainetta, joten vesis-

tön kuormitus ei ole merkittävästi lisääntynyt pesurin käyttöönoton jälkeen.

Uuden biovoimalaitoksen jäähdytysvesi johdetaan lämmenneenä takaisin

mereen niin, että puolet vedestä johdetaan Sillvikiin ja puolet Koddervikiin.

Apulauhduttimen jäähdytysvedet tullaan johtamaan Sillvikin puolelta kah-

den purkuputken kautta. Putket ovat olemassa olevia sahan toimintoihin

liittyneitä purkuputkia, joita ei ole kuitenkaan viime vuosina käytetty. Bio-

voimalaitoksella muodostuu jäähdytysvettä noin 1 milj. m3/a. Mereen joh-

dettava lämpömäärä on noin 27 TJ/a. Apulauhdutinta käytettäessä läm-

mennyttä jäähdytysvettä johdetaan takaisin mereen noin 2 milj. m3/a ja

lämpöä noin 21 TJ/a.

Uudella biovoimalaitoksella syntyy prosessijätevettä yhteensä noin

25 000 m3/a. Prosessijätevedet ovat pääosin peräisin käänteisosmoosilait-

teiston kalvojen pesusta. Vesilaitoksen elvytysvedet johdetaan vesilaitok-

sen alla olevaan neutralointialtaaseen, jossa valvotaan ja säädetään sekä

veden pH:ta, että virtausmäärää. Neutralointialtaasta vesi johdetaan uudel-

le laitokselle rakennettavaan jäähdytysvesialtaaseen.

Kattilan vesi-höyrypiiristä peräisin oleva prosessijätevesi (noin 7 000 m3/a)

sisältää kattilavedessä käytettäviä kemikaaleja. Vesi jäähdytetään ensin

ulospuhallussäiliöissä jäähdytysvedellä. Säiliöistä lauhdevedet johdetaan

putkella rakennettavaan jäähdytysvesialtaaseen.

Savukaasun lauhduttamisessa syntyvät lauhdevedet selkeytetään ja niiden

pH:ta valvotaan ja säädetään. Selkeytetty lauhdevesi johdetaan rakennet-

tavalle suotimelle (esimerkiksi hiekkasuodin). Suotimessa siitä poistetaan

kiintoaines. Suotimelta lauhde johdetaan rakennettavaan jäähdytysvesial-

taaseen.

Kaikki jätevedet johdetaan voimalaitosrakennuksen viereen rakennetta-

vaan jäähdytysvesialtaaseen. Jäähdytysvesialtaassa valvotaan prosessin

jätevesien lämpötilaa ja virtausmäärää. Altaasta vedet johdetaan voimalai-

tosalueen reunassa kulkevaa ojaa pitkin rakennettavalle hulevesien sel-

keytysaltaalle, jota kautta johdetaan kaikki Koddervikiin johdettavat vedet.

Ennen uuden kattilalaitoksen käyttöönottoa tehtävän kemiallisen puhdis-

tuksen (peittaus) runsaasti rautaa sisältävät happamet ja emäksiset jäte-

vedet ja jätteet käsitellään asianmukaisesti peittausurakoitsijan toimesta

niin, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä jäteveden

puhdistamon toiminnalle.

14

Uuden biovoimalaitoksen pesu- ja talousjätevedet, noin 500 m3/a, johde-

taan Porvoon kaupungin jätevesiviemäriin.

Uuden biovoimalaitoksen piha-alueen sadevedet ja perusvedet johdetaan

öljynerotuksen jälkeen voimalaitosalueen sadevesiviemäriin ja edelleen

Koddervikiin.

Päästöt maaperään

Voimalaitoksen normaalitoiminnasta ei synny päästöjä maaperään.

Melu ja tärinä

Uuden biovoimalaitoksen ympäristömelu muodostuu jatkuvasta käyntiää-

nestä sekä lyhytkestoisesta melusta muun muassa varoventtiilin toimiessa

ja ulospuhalluksissa. Varoventtiilit toimivat pelkästään häiriötilanteissa,

yleensä vain kymmeniä sekunteja, eikä toiminta ole etukäteen ennustetta-

vissa. Varo- ja ulospuhallusventtiilit varustetaan äänenvaimentimilla. Lähes

kaikki laitteet, mukaan lukien laitoksen merkittävimmät melulähteet (pum-

put ja puhaltimet), sijaitsevat sisätiloissa. Lisäksi alueelle suuntautuva lii-

kenne ja biopolttoainekentän kauhakuormaaja aiheuttavat melua.

Laitoksen toiminnasta aiheutuvan ympäristömelun vähentäminen otetaan

huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Biovoimalaitoksen aiheuttama melu ei

nosta Tolkkisten voimalaitosalueen yleistä melutasoa, koska Tolkkisten

höyryvoimalaitoksen käyttö vähenee eivätkä laitokset käy jatkuvasti yhtä

aikaa.

Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää.

Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen

Höyryvoimalaitoksessa lentotuhkaa erottuu savukaasunpuhdistusproses-

sissa keskimäärin 2 300 t/a. Pohjatuhkaa muodostuu keskimäärin 1 500 /a.

Pohjatuhkaa voidaan hyödyntää maarakentamisessa peitettyihin ja pääl-

lystettyihin rakenteisiin ja lentotuhkaa päällystettyihin rakenteisiin. Lento-

tuhka toimitetaan nykyisin metsälannoitteeksi. Uuden biokattilan pohjatuh-

kaa tullaan seulomaan kattilarakennukseen sijoitettavalla seulalla niin, että

osa petimateriaalista pystytään palauttamaan kattilaan.

Puupolttoaineiden vastaanottokentän alueella sijaitsee noin 1 500 m2:n

suuruinen pohja- ja lentotuhkan välivarastoalue. Tuhkat pyritään pitämään

erillään toisistaan. Kerralla varastoitava enimmäismäärä on 3 000 m3. Len-

totuhka välivarastoidaan betonoidussa altaassa ja pohjatuhka varastoi-

daan pihalla. Lentotuhkaa välivarastoidaan laitosalueella nykyisin ainoas-

taan häiriötilanteiden yhteydessä. Mikäli tuhkan hyötykäyttökohteita ei löy-

dy, tuhkat kuljetetaan kaatopaikalle. Betonoidun lentotuhka-altaan sade- ja

muut vedet imeytyvät pääosin tuhkaan ja muut valumavedet johdetaan

15

biopolttoainekentälle, josta ne johdetaan biopolttoainekentän valumavesien

mukana. Pohjatuhka varastoidaan maapohjaisessa varastokasassa.

Savukaasupesurin lauhdevedestä erotetaan lieteasemalla kiintoainetta (10

01 21) noin 150 kg/a, joka toimitetaan kaatopaikalle. Yhdyskuntajätettä ja

siihen rinnastettavaa jätettä, joka voidaan toimittaa tavanomaisen jätteen

kaatopaikalle, muodostuu keskimäärin 15 t/a. Ongelmajätteitä, kuten loiste-

putkia ja elohopealamppuja sekä erilaista öljyistä jätettä laitoksella muo-

dostuu vähäisiä määriä, keskimäärin 3 t/a. Jätteet toimitetaan asianmukai-

seen käsittelyyn. Tolkkisten höyryvoimalaitoksella välivarastoidaan muilla

Porvoon Energia Oy:n laitoksilla muodostuvaa jätettä, kuten loisteputkia,

akkuja ja metalliromua, jotka toimitetaan suuremmissa erissä asianmukai-

seen jätteiden käsittelyyn.

Uudessa biovoimalaitoksessa muodostuu tavanomaisia jätteitä seuraavasti

(suluissa EWC-numero):

lentotuhka (10 01 03), noin 2 200 t/a

pohjatuhka (10 01 03) ja petihiekka, yhteensä noin 1 300 t/a

savukaasupesurin lauhdevedestä erotettu lentotuhkaliete (10

01 21), noin 1 t/a

sekalainen yhdyskuntajäte (20 03 01), yhteensä noin 1 t/a

paperi ja pahvi (20 01 01), noin 0,5 t/a ja

metalliromua (16 01 17), noin 5 t/a.

Ongelmajätteitä syntyy seuraavasti:

jäteöljyt (13 02 05 ja 13 07 01), 0,8 t/a

öljynerotuskaivojen öljyiset vedet (13 05 06), 0,5 t/a

kemikaalijätteet, kuten maalit ja liuottimet (20 01 13), 10 kg/a

loisteputket (20 01 21), 4 kg/a ja

paristot ja akut (20 01 33), 1,5 kg/a.

Uudella biovoimalaitoksella syntyvät jätteet toimitetaan soveltuvin osin hyö-

tykäyttöön tai asianomaiseen jätteenkäsittelyyn.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Ympäristön kuormitus alueella uuden laitoksen käyttöönoton myötä ei tule

merkittävästi lisääntymään. Ottaen huomioon uuden biovoimalaitoksen sa-

vukaasupäästöjen vähentämistoimet, piipun korkeus sekä biopolttoaineen

käyttö polttoaineena, hakija arvioi, että biovoimalaitoksen vaikutus Porvoon

ilmanlaatuun ja luonnonympäristöön on vähäinen.

Uuden biovoimalaitoksen piipun pituudella on suuri vaikutus lähialueen il-

manlaatuun. Uudelle biovoimalaitokselle rakennetaan 75 metriä korkea

piippu. Pienten polttolaitosten piippunomogrammin perusteella yhden polt-

tolaitoksen päästöt saisivat aiheuttaa korkeintaan 20 % ilmanlaadun oh-

16

jearvotasosta. Mitoitusperusteena on käytetty hiukkaspitoisuuden ohjear-

voa. Nomogrammin avulla laskettu piipun vähimmäiskorkeus puupolttoai-

neita käyttävälle polttoaineteholtaan noin 50 MW:n kattilalle on 25 metriä,

joten lähialueen ilmanlaadun ei voida olettaa huonontuvan.

Uudella biovoimalaitoksella ei arvioida olevan vaikutuksia lähimpiin Natura

2000 -verkostoon kuuluviin alueisiin.

Nykyisen höyryvoimalaitoksen ja uuden biovoimalaitoksen tulevan käytön

perusteella hakija arvioi, että Tolkkisten voimalaitosalueelta normaalitoi-

minnasta aiheutuva jatkuva melu ei muuta ympäristön melutasoa nykyises-

tä.

Jäähdytysvesien purkamisen ei ole merkittävästi todettu lisänneen purku-

alueilla levän tuotantoa ja esiintymistä, vaan tuotannon lisääntymisen on

arvioitu johtuvan kasvukauden pitenemisestä lämmenneen jäädytysveden

vuoksi. Hakija arvioi, että biovoimalaitoksen jäähdytys- ja prosessijätevesi-

en purkamisella ei tule olemaan vaikutuksia meriveden laatuun tai biologi-

seen tilaan.

LAITOKSEN TOIMINNAN, PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Nykyisen höyryvoimalaitoksen tarkkailu on hyväksytty Uudenmaan ympä-

ristökeskuksen päätöksellä No YS 1386, 9.11.2009. Nykyisen toiminnan

tarkkailuun ei esitetä muutoksia.

Uuden biovoimalaitoksen valvomosta valvotaan biovoimalaitoksen lisäksi

myös höyryvoimalaitosta ja muita Porvoon Energia Oy:n laitoksia. Hakija

esittää seuraavaa tarkkailusuunnitelmaa hyväksyttäväksi uuden biovoima-

laitoksen tarkkailuohjelmaksi.

Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailu toteutetaan kattilan käytön, palamisen sekä prosessinoh-

jaamisen kattavalla automaatiojärjestelmällä. Päästöjen tarkkailemiseksi

automaatiojärjestelmässä on mukana seuraavien tekijöiden tarkkailu sekä

tietojärjestelmissä kirjanpito: kattilan käyttö, palamisen hyvyys, polttoainei-

den käyttö sekä puhdistinlaitteiden toiminta, käyttövaihtelut ja käyttöhäiriöt.

Automaatiojärjestelmästä saadut mittaus- ja hälytystiedot kirjautuvat järjes-

telmään. Lisäksi voimalaitoksen käytöstä pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon

kirjataan laitoksen ylös- ja alasajot, laitteiden ja prosessin häiriöt sekä me-

kaaniset ja automaatioviat kunnossapitoa varten. Käyttöpäiväkirjaan merki-

tään myös ympäristöön liittyvät merkittävät tapahtumat.

Kattilan käyttö ja palamisen hallinta

Kattilalaitosta ohjaa automaatiojärjestelmä, jonka avulla prosessia käyte-

tään, ohjataan ja tarkkaillaan voimalaitoksen valvomosta. Erilaisten ajoti-

17

lanteiden ja polttoaineen lämpöarvovaihteluiden vuoksi kattilan ohjaus- ja

säätöjärjestelmä muuttaa muun muassa polttoaineen syöttömäärää ja il-

mamääriä kulloisenkin tilanteen mukaiseksi. Valvomopäivystäjä seuraa

mittaustuloksia prosessitietokoneelta valvomossa ja tekee tarvittavat sää-

döt. Hälytykset tallentuvat järjestelmään. Palamisprosessin valvonnalla ja

säädöllä taataan tehokas palaminen, jolla minimoidaan hiilimonoksidin ja

palamattomien hiilivetyjen päästöt.

Palamisen hyvyyttä tarkkaillaan mittaamalla jatkuvasti kattilan tulipesän

lämpötilaa sekä savukaasujen happi- ja hiilimonoksidipitoisuutta. Palami-

sen hyvyyden edistämiseksi tulipesän pinnat pidetään puhtaana. Mittaus-

ten laadun varmistamiseksi mittarit kalibroidaan laitevalmistajan antamien

ohjeiden mukaan.

Polttoaineen käytön ja laadun tarkkailu

Polttoainetarkkailu käsittää kulutuksen ja laadun tarkkailun. Kiinteiden polt-

toaineiden punnitustiedot, kosteusmääritykset ja lämpöarvot siirretään lai-

toksen polttoaineiden hankintajärjestelmään, josta ne siirretään käyttötark-

kailun tietojärjestelmiin. Polttoaineiden tarkkailu on esitetty seuraavassa

taulukossa.

Polttoaine Kulutuksen tarkkailu Laadun tarkkailu

Turve Kulutus saadaan toimittajan rahtikir-joista. Turvetta pol-tettaessa se ajetaan suoraan kattilaan.

Kosteuspitoisuutta, lämpöarvoa, rikki-, tuhka- ja metalli- (As, Cd, Co, Cr, Ni, Pb, Zn, Hg) pitoisuuksia seurataan polt-toainetoimittajan toimittamien tietojen perusteella. Turpeen alkuperää seura-taan rahtikirjoista.

Biopolttoaine Kulutus lasketaan kuljettimen poikki-pinta-alan ja kierros-lukujen avulla.

Kosteus määritetään kokoomanäyttees-tä 1 krt/vko. Lämpöarvoa ja rikki- sekä metalli- (Cr,Pb, Zn, Cd, As) pitoisuutta seura-taan polttoainetoimittajalta saatavien tietojen perusteella. Biopolttoaineen alkuperää seurataan rahtikirjoista.

Raskas polt-toöljy

Määrämittari Rikki-, Ni- ja V-pitoisuutta, lämpöarvoa sekä alkuperää seurataan öljyntoimitta-jalta saatavien tietojen perusteella.

Savukaasun puhdistukseen liittyvä tarkkailu

Sähkösuodattimen toimintaa tarkkaillaan elektrodien virta- ja jännitemitta-

reilla sekä käyttötuntimittareilla. Erottuvan lentotuhkan määrää seurataan.

Kattilanhoitaja tarkistaa ravistusjärjestelmän toiminnan. Sähkösuodattimen

käyntiaikoja ja käyttöastetta seurataan. Sähkösuodattimelle tehdään vuo-

sihuolto.

Öljynerotus

Biovoimalaitoksen öljynerotin varustetaan öljynilmaisimella ja hälytys ohja-

taan laitoksen valvontajärjestelmään. Hälytykset ovat ympärivuorokautisen

18

päivystyksen piirissä. Hälytyksen toimivuus testaan vähintään vuoden vä-

lein. Öljynerottimesta poistuvan veden hiilivetypitoisuus määritetään kerran

kahdentoista kuukauden kuluessa laitoksen toiminnan aloittamisesta. Öl-

jynerotinta ja öljysäiliön pinnankorkeutta tarkkaillaan tarkkailukierrosten yh-

teydessä. Öljynerottimet tyhjennetään ja niiden kunto tarkastetaan silmä-

määräisesti vuosittain. Myös öljysäiliön kunto tarkastetaan säännöllisesti.

Tarkastukset, öljynpoistot erottimista öljymäärineen ja muut kunnossapito-

toimenpiteet merkitään tarkastuspöytäkirjaan.

Kemikaalit

Biovoimalaitoksella käytettävien kemikaalien vuotuista kulutusta seurataan

varastokirjanpidon ja varastomuutoksen perusteella.

Päästötarkkailu

Päästöt ilmaan

Uuden biovoimalaitoksen päästöjen tarkkailu perustuu polttoaineiden kulu-

tukseen, jatkuvaan opasiteettimittaukseen sekä kertamittaukseen (NOx,

hiukkaset) sekä ominaispäästö- ja hapettumiskertoimiin (CO2). Rikkidioksi-

dipäästöt mitataan yhden kerran, muutoin rikkidioksidipäästöjä tarkkaillaan

polttoaineiden rikkipitoisuuden ja käytön perusteella. Raskasmetallipäästö-

jen tarkkailu on laskennallista perustuen Suomen ympäristökeskuksen eri

polttoaineille antamiin päästökertoimiin ja polttoaineen kulutukseen.

Kertamittaukset tehdään joka toinen vuosi ja ensimmäisen kerran päästöt

mitataan viimeistään kahdentoista kuukauden kuluessa laitoksen toimin-

nan aloittamisesta. Mittaussuunnitelma toimitetaan kuukautta ennen mitta-

uksia Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan

ELY-keskukselle. Mittaukset tilataan alan yritykseltä, joka on akkreditoinut

käyttämänsä standardoidut tai muuten hyväksytyt mittausmenetelmät.

Päästöt mitataan kattilan suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä teholla.

Mittausten aikana huolehditaan, että palamisolosuhteet, polttoaineiden laa-

tu ja polttoaineiden määrä vastaavat normaalia käyttötilannetta.

Jäte- ja jäähdytysvesien tarkkailu

Merestä otetun jäähdytysveden määrää ja mereen johdettua lämpömäärää

tarkkaillaan laskennallisesti biovoimalaitoksen energiataseesta, huomioi-

den lauhdesähkön tuotanto. Vesimäärästä ja johtamispäivistä pidetään kir-

jaa purkupaikoittain.

Prosessijätevesimäärä arvioidaan kaupungin vesilaitokselta ostetun raaka-

vesimäärän, lisävesisäiliöön pumpatun vesimäärän ja kattilan ulospuhal-

luksen vesimäärän perusteella. Savukaasupesurin lauhdevesistä seura-

taan jatkuvatoimisesti pH:ta ja virtaamaa.

Uudelle laitokselle rakennettavassa jäähdytysaltaassa valvotaan jätevesi-

en lämpötilaa sekä virtausmäärää. Tämän lisäksi jätevesistä analysoidaan

19

sulfaatti-, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi-, BHK7-, ja kiintoainepitoisuudet

kahdesti vuodessa sekä raskasmetallipitoisuudet kerran vuodessa viemä-

riojan padotetusta selkeytysaltaasta, jonne kaikki jätevedet prosessista ja

polttoaineiden varastointikentältä johdetaan.

Biovoimalaitokselta kaupungin viemäriin johdettavien jätevesien määrää ja

laatua ei erikseen tarkkailla. Määrä arvioidaan kaupungin vesilaitokselta

ostetun vesimäärän sekä kattilaveden ja kaukolämpöverkostoon lisätyn

veden määrämittausten perusteella.

Jätteet

Jätteistä pidetään kirjaa (määrä, laatu, toimituspaikka) lajittelun tarkkuudel-

la kuorma- ja siirtoasiakirjoihin perustuen. Kirjauksessa noudatetaan ylei-

simpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöminis-

teriön asetuksen (1129/2001) mukaista jäteluokitusta. Laitosalueelta pois-

vietävät tuhkakuormat punnitaan ja määristä pidetään kirjaa. Hyötykäyt-

töön toimitettavan tuhkan ominaisuudet (esimerkiksi metallien liukoisuus)

tutkitaan niin, että tuhkan soveltuvuus hyötykäyttökohteeseen selviää.

Loppusijoitettavaksi toimitettavasta tuhkasta tutkitaan sen kaatopaikkakel-

poisuus. Kaatopaikkakelpoisuuslausunnot uusitaan tarvittaessa.

Toiminnan vaikutusten tarkkailu

Hakija osallistuu yhdessä alueen kuntien ja ympäristökuormitusta aiheutta-

vien toiminnanharjoittajien kanssa Porvoon seudun bioindikaattoriseuran-

taan.

Toiminnasta aiheutuva melutaso lähiympäristössä ei olennaisesti tule kas-

vamaan ja se tarvittaessa mallinnetaan laskennallisesti. Mallinnuksen läh-

tötietoina käytetään laitoksen merkittävimpien melulähteiden ääniteho-

tasoja, jotka selvitetään mittauksin. Mittaukset tilataan alan yritykseltä. Mal-

linnuksessa otetaan huomioon raskaan liikenteen aiheuttama melutaso kir-

jallisuuden perusteella sekä arvio taustamelutasosta ja se tehdään ympä-

ristöministeriön antaman ohjeen 1/1995 mukaisesti. Laitoksella kirjataan

muistiin ympäristöstä tulleet valitukset melusta. Valituksen aiheuttaneen

melun syy selvitetään ja valittajalle tiedotetaan tuloksista.

Hakija voi osallistua merialueen yhteistarkkailuun.

Raportointi

Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennes-

sä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon

kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

20

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Tolkkisten biovoimalaitoksen toiminnasta aiheutuvia mahdollisia ympäristö-

riskejä ovat öljyn tai kemikaalin pääsy vesistöön tai maaperään ja edelleen

pohjaveteen, tulipalo sekä savukaasujen hallitsematon päästö ilmaan.

Vahinkotilanteisiin varaudutaan rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin, suoja-

altaiden, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien, tarkkailun, kunnos-

sapidon sekä toimintaohjeiden avulla. Mahdolliset öljy- ja kemikaalivuodot

rajoittuvat todennäköisesti pelkästään voimalaitosalueelle ja seurausten

arvioidaan olevan hyvin vähäisiä.

Biovoimalaitoksen toimintaa valvotaan ympärivuorokautisesti. Riskikohtei-

den päivystys, tarkastus ja onnettomuustilanteissa hälyttäminen tapahtuu

siten, että vahinkotapahtumat on mahdollista havaita ja ryhtyä toimenpitei-

siin jo ennen kuin aiheutuu merkittäviä ympäristövahinkoja. Laitokselle ni-

metään vastuuhenkilö palo-, pelastus- ja suojelutoiminnalle.

Kemikaalien käyttö ja varastointi biovoimalaitoksella on vähäistä. Kemikaa-

lit varastoidaan pääasiassa myyntipakkauksissaan. Kemikaalien varastointi

ja voimalaitoksen viemäröinti suunnitellaan siten, että mahdolliset vuodot

esimerkiksi laitteistorikkojen seurauksena saadaan kiinni jo voimalaitoksel-

la suoja-altaisiin tai viemäriverkosta (öljynerotuskaivot). Vuotojen varalle

varataan imeytysainetta.

Varastosäiliöt ja kemikaalivarastot rakennetaan kemikaalilain ja sen nojalla

annettujen määräysten sekä SFS-standardien mukaan. Kaikki öljyputkistot

sekä öljynerottimien ja -ilmaisimien toiminta tarkastetaan säännöllisesti ja

tarkastukset dokumentoidaan. Laitoksen mahdollisesti öljyyntyvät vedet lai-

tosrakennuksista ja piha-alueilta johdetaan öljynerotuskaivojen kautta. Öl-

jyvahingon sattuessa suljetaan viemäri käsikäyttöisellä sulkuventtiilillä, ra-

joitetaan vahinkoa mahdollisimman paljon ja ryhdytään puhdistustoimenpi-

teisiin. Voimalaitoksen mahdollisesti öljyyntyneet vedet laitosrakennuksista

ja piha-alueilta johdetaan öljynerotuskaivojen kautta.

Kemikaalionnettomuuksien ehkäisemiseksi nopeusrajoitus laitosalueella

on 30 km/h, jolloin vakavaan vaurioitumiseen johtava onnettomuus on epä-

todennäköinen. Laitosalue, jolla kemikaaleja kuljettavat autot liikkuvat, on

kokonaisuudessaan asfaltoitu.

Voimalaitoksen tulipaloriskiä vähennetään rakenteellisella palosuojauksel-

la. Laitos varustetaan paloilmaisimilla ja paloilmoituspainikkeilla. Paloil-

maisimien hälytys ohjautuu voimalaitoksen valvomoon, jossa on ympäri-

vuorokautinen päivystys. Päivittäisillä tarkastuskierroksilla tarkastetaan

polttoainevarastot mahdollisten tulipalojen havaitsemiseksi. Tulipalon sat-

tuessa hälytetään pelastuslaitos. Tulipalon sammuttamiseksi eri puolilla ra-

kennusta on käsisammuttimia ja vesiposteja.

21

Leijukattilan päästöt ilmaan kasvavat, jos sähkösuodatin vikaantuu pahoin

ja savukaasupesuri on samanaikaisesti pois käytöstä. Hallitsemattomien

savukaasupäästöjen muodostuminen on epätodennäköistä, sillä säh-

kösuodattimen toimintaa tarkkaillaan ympäri vuorokauden. Hallitsematto-

mien savukaasupäästöjen ehkäisemiseksi sähkösuodatin huolletaan

säännöllisesti häiriöiden estämiseksi. Sähkösuodattimen vikaantuessa

kentän pois kytkeytymisestä tulee hälytys valvomoon. Pois kytkeytyminen

ei välttämättä aiheuta välitöntä kattilan alasajoa. Yhden sähkösuodattimen

kentän vikaannuttua ryhdytään poikkeaman vaatimiin toimenpiteisiin sekä

lasketaan kattilan kuormatasoa ja lisätään tarvittaessa öljyn käyttöä. Ajon

jatkamisesta päätettäessä huomioidaan ympäristölle mahdollisesti aiheu-

tuva haitta ja lämmönjakelun keskeyttämisen seuraukset.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

Porvoon Energia Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista lupaa

aloittaa uuden biovoimalaitoksen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta

huolimatta.

Perustelut

Tolkkisten voimalaitosalueella tapahtuva rakentaminen aiheuttaa paikalli-

sesti hyvin vähäisiä muutoksia alueella. Uuden biovoimalaitoksen toimin-

nasta ei aiheudu sellaisia päästöjä, joilla olisi haitallisia ympäristövaikutuk-

sia. Toiminnasta ei myöskään aiheudu sellaisia vaikutuksia, ettei oloja voi-

taisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai

sen ehtoja muutetaan. Biovoimalaitoksen päästöt ilmaan ja vesistöön, jät-

teiden muodostuminen ja mahdolliset melu- ja pölyhaitat loppuvat välittö-

mästi toiminnan loppuessa. Biovoimalaitoksella varastoitavat kemikaalit ja

jätteet voidaan kuljettaa asianmukaiseen käsittelyyn tai uusiokäyttöön il-

man ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tolkkisten biovoimalaitoksen toi-

minnan aloittaminen ei siten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Uusi rakennettava laitos on välttämätön takaamaan riittävän kaukolämmön

tuotannon Porvoon kaupungin lisääntyvään tarpeeseen. Tolkkisten bio-

voimalaitoksen voimalaitoksen toiminta on välttämätöntä aloittaa suunnitel-

lussa aikataulussa, sillä toiminnan aloittamisen viivästyminen aiheuttaa yh-

tiölle huomattavia taloudellisia tappioita merkittävän investoinnin seisoessa

tuottamattomana.

Vakuus

Yhtiö asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen

lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalle. Porvoon Energia Oy

esittää 25 000 euron pankkitakausta vakuudeksi.

22

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 23.3.2011, 24.3.2011 ja 8.4.2011.

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviras-

ton ilmoitustaululla 3.11.2010‒3.12.2010 ja Porvoon kaupungin ilmoitus-

taululla 3.11.2010‒3.12.2010. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu

suomeksi Uusimaa-sanomalehdessä 3.11.2010 sekä ruotsiksi Borgåbla-

det-sanomalehdessä 3.11.2010. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusai-

kana nähtävillä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Porvoon kaupungin

kirjaamoissa.

Hakemuksesta on tiedotettu asianosaisille 28.10.2010 päivätyllä kirjeellä.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Hakemuksesta on neuvoteltu voimalaitoksella 10.2.2011. Neuvottelusta on

laadittu muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskukselta, Porvoon kaupungilta ja Porvoon kaupungin ympä-

ristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomautet-

tavaa hakemuksesta. Aluehallintoviraston on huomioitava määräyksiä an-

taessaan valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin

energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista.

Porvoon kaupungin ympäristölautakunnan lausunto

Uusi biovoimalaitos sijoittuu alueelle, jolla on harjoitettu teollista toimintaa

noin sadan vuoden ajan. Maaperän puhtaus ja mahdollisten täyttömaiden

laatu tulee selvittää etukäteen ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Sillvikin lahden toisella puolella voimalaitoksesta länteen on sekä vakituista

että kesäasutusta.

Porvoon kaupunginhallitus on päättänyt 1.11.2010 käynnistää asemakaa-

van ja asemakaavan muutoksen Augustinrannan yrityspuiston alueelle.

Porvoon Energia Oy:n omistaman kiinteistön RN:o 19:29 kaavoitustilanne

ratkaistaan käynnistettävässä asemakaavan muutoksessa. Kaavoitustilan-

teesta on liitteenä erillinen Porvoon kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston

23

11.11.2010 päivätty lausunto. Lausunnossa todetaan muun muassa, että

24.5.2006 voimaan tulleessa Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaa-

vassa kiinteistö on osoitettu energiahuollon alueeksi (EN). Alueen asema-

kaava on vahvistettu rakennuskaavana 24.11.1981. Alue on asemakaa-

vassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV).

Kaupunginhallitus on päättänyt 1.11.2010 käynnistää asemakaavan ja

asemakaavan muutoksen laatimisen Augustinrannan yrityspuiston alueel-

le. Porvoon Energian omistaman kiinteistön 19:28 kaavoitustilanne ratkais-

taan käynnistettävässä asemakaavan muutoksessa. Asemakaavan muu-

toksessa tutkitaan asemakaavatasolla Porvoon Energian mahdollisuudet

toimintansa kehittämiseksi. Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaava on

maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ohjeena asemakaavan muutosta

laadittaessa.

Turpeen käyttö polttoaineena ei ole ilmastopoliittisesti tai ympäristönsuoje-

lun kannalta kannatettavaa. Turve ei ole samalla tavalla uusiutuva poltto-

aine kuin muu biopolttoaine. Metsän kiertoaika on esimerkiksi 50‒100

vuotta, turpeen uusiutumiseen kuluu tuhansia vuosia. Turvetta voidaan pi-

tää fossiilisena polttoaineena. Toisin sanoen turpeenkäyttö polttoaineena

ei tule olemaan ilmastopoliittisesti kestävä ratkaisu. Samoin turpeenotto ja

siihen liittyvät ojitukset kuormittavat paikallisesti vesistöjä rehevöittäen ja

muuttaen kirkasvetiset järvet ruskeiksi humusjärviksi. Vaikka kuormitus ei

ole kansallisesti merkittävä, ympäristövelvoitteistaan huolehtivan energia-

yhtiön ei tulisi käyttää sellaista polttoainetta, joka aiheuttaa kohtuutonta

ympäristön pilaantumista edes paikallisesti.

Tolkkisten biovoimalaitoksessa tulee käyttää ensisijaisesti puupohjaisia ja-

keita polttoaineena. Mikäli käytetään myös turvetta, tulee määrän olla kor-

keintaan 5 % vuositason polttoainejakaumasta.

Ympäristölupahakemuksen liitteenä ei ole aineistoa, josta selviäisi biopolt-

toaineiden varastokenttien sijoittuminen alueelle eikä uuden biopolttoainei-

den vastaanottoaseman/vastaanottohallin kuvaluonnoksia. Hakemusta oli-

si tarpeen tarkentaa tältä osin. Myös jätteiden (pohjatuhka, lentotuhka) va-

rastopaikat tulisi merkitä selvästi kartta-aineistoon (asemapiirros). Hake-

muksen mukaan kiinteät polttoaineet seulotaan ja tarvittaessa murskataan

sekä sekoitetaan. Hakemuksessa ei ole tietoa esimerkiksi murskauksen tai

sekoittamisen aiheuttamasta pölyämisestä tai melusta tai niiden torjunnas-

ta.

Raaka-aineiden murskauksesta, varastoinnista ja purkamisesta ei saa ai-

heutua kohtuutonta melua tai pölyämistä lähiympäristöön. Jos turvetta va-

rastoidaan alueella, tulee sen purku, varastointi ja käyttö toteuttaa siten,

ettei toiminnasta aiheudu turvepölyn leviämistä alueelle. Turpeen käytön

pölyämisen hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Myös siiloon tuo-

tavan hiekan sekä käytetyn petihiekan ja lentotuhkan varastoinnissa on pö-

lyämisen hallinta tärkeätä. Kiinteistöllä varastoitavat kemikaalit on säilytet-

tävä tiivispohjaisella alustalla siten, että niiden leviäminen ympäristöön on

estetty.

24

Raaka-aineiden ja jätteiden varastokenttien tulee olla päällystettyjä. Tuhki-

en säilyttämisestä aumassa pihalla tulee luopua ja rakentaa niitä varten

katettu tila.

Ympäristölupahakemus ei sisällä savukaasulauhduttimen lauhdevesien

selkeytysaltaan toimintaperiaatekuvaa.

Mereen johdettavat vedet on käsiteltävä erillisessä selkeytysaltaassa. Allas

on mitoitettava ja rakennettava niin, että veden sisältämä hienoaines saa-

daan erilleen. Allas on tyhjennettävä ja huollettava säännöllisesti. Altaasta

mereen johdettavan veden laatua seurata säännöllisesti.

Laitosalueelta poisvietävistä tuhkakuormista tulisi kirjata määrä, kuljetus-

päivämäärä, kuljetuksen suorittaja sekä sijoituskohde. Vuosiraporttiin on

syytä liittää tieto vuoden lopussa varastossa olevan tuhkan määrästä.

Ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot tulee määrätä uutta laitosta kos-

kevien BAT-periaatteiden mukaisesti.

Hakemus ei sisällä esitystä mereen johdettavien vesien laadun seurannas-

ta. Voimassa olevaa tarkkailuohjelmaa on tarkistettava ja arvioitava, onko

ohjelmaa tarvetta muuttaa vastaamaan muuttunutta toimintaa muun muas-

sa seurantapisteiden ja seurattavien haitta-aineiden osalta.

Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan pitää

kuitenkin olla asemakaavan mukaista.

Porvoon kaupungin terveydensuojelujaoston lausunto

Mahdolliseen raaka-aineiden (turve) pölyämiseen tulee kiinnittää huomiota

ja ympäristöön aiheutuvia pölypäästöjen tulee ehkäistä erityisesti, jos niillä

on vaikutuksia asutukseen.

Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettä-

vien kiinteistöjen piha-alueilla päiväohjearvoa (klo 07–22) 55 dB (LAeq) eikä

yöohjearvoa 50 dB (VNp 993/1992). Vapaa-ajan alueiden piha-alueilla oh-

jearvot ovat päivisin 45 dB (LAeq) ja yöaikaan 40 dB. Laitoksen toiminnoista

aiheutuvia melupäästöjä tulee mitata lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Varastoitavat kemikaalit, polttoainesäiliöt sekä ongelmajätekontit tulee va-

rustaa nestesäiliöiden tilavuutta suuremmalla suoja-altaalla tai vaihtoehtoi-

sesti käyttää kaksivaippaisia nestesäiliöitä, joiden tiiviys on varmistettu.

Tuhka tulee säilyttää katetussa tilassa.

Mereen johdettavien puhdistettujen prosessivesien laatua tulee seurata.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

25

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausuntojen ja muis-

tutuksen johdosta vastineen.

Tolkkisten höyryvoimalaitoksen kiinteistön alueella on menossa asema-

kaavoitusprosessi. Osayleiskaavassa alue on osoitettu energianhuollon

alueeksi (EN). Hakija katsoo, että nykyinen ja tuleva toiminta laitosalueella

on myös asemakaavan mukaista.

Laitosalueen toiminta ei muutu olennaisesti nykyisestä, ainoastaan nykyi-

sen höyryvoimalaitoksen vierelle tulee toinen biopolttoainevoimalaitos.

Näiden molempien laitosten tuotannolla korvataan mahdollisimman paljon

fossiilisten polttoaineiden käyttöä Porvoon Energia Oy:n kaukolämmön tuo-

tannossa vihreällä energiantuotannolla.

Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan lausunto

Uuden biovoimalaitoksen sijainti olemassa olevan höyryvoimalaitoksen vä-

littömään läheisyyteen tarkoittaa käytännössä sitä, että nykyisenkaltainen

toiminta jatkuu pääosin ennallaan. Myös naapuruston suhteen tilanne vain

paranee, kun biopolttoainetta kuluu tasaisesti koko vuoden eikä varastoista

muodostu liian suuria.

Maaperän puhtautta tontilla on tutkittu ja tulokset toimitettu ympäristöviran-

omaisille. Tulokset otetaan huomioon uutta biovoimalaitosta rakennettaes-

sa.

Turpeen osalta lupahakemuksessa esitetty ja toiminta ovat kaksi eri asiaa.

Turve on mukana laitoksen lupahakemuksessa vara- ja hätäpolttoaineena.

Turvetta ei kuitenkaan tulla normaalioloissa polttamaan. Hakemuksen mu-

kainen määrä on valittu polttoteknisesti optimaalisesti ja tällä määrällä ei

turvetta laitosalueella tulla varastoimaan muualla kuin vastaanottoasemal-

la.

Hakija voi tarvittaessa toimittaa biopolttoaineen vastaanotto-, käsittely- ja

kuljetinjärjestelmien sijoittumista koskevat kuvat, mutta pitää niitä enem-

män rakennuslupa-asiana.

Hakemuksessa mainittu kiinteän polttoaineen seulonta ja murskaus suori-

tetaan sisätiloissa seulomorakennuksessa, joten pölyämistä ei esiinny. Ky-

seinen murskaus käsittää vain seulomolta tulevan ylitteen murskaamisen.

Polttoaineiden sekoittuminen tapahtuu suljetuissa kuljettimissa sekä siilois-

sa, joten sekään ei aiheuta pölyämistä.

Polttoaineiden varastointi on pääasiassa tarkoitus suorittaa vastaanottora-

kennuksessa. On kuitenkin käyttövarmuuden takia pidettävä biopoltto-

ainevarastoa, jonne polttoaine puretaan suoraan autoista. Tämän varaston

kooksi on ajateltu jatkossa kahden kuukauden tarve biopolttoainetta eli

noin 100 000 i-m3.

26

Turvetta ei tulla varastoimaan ulkoalueella. Hiekka tuodaan säiliöautolla ja

puretaan siiloon pneumaattisesti, joten pölyäminen on vähäistä.

Tuhkien osalta hakija toivoo mahdollisia häiriötilanteita varten pienen tuh-

kan varastointialueen sijoittamista laitosalueelle kuljetusten järkevää järjes-

telyä varten.

Pohjatuhkan määrä tulee jatkossa olennaisesti pienenemään, kun sen

käypää jaetta aletaan uudella biovoimalaitoksella kierrättämään uusiokäyt-

töön takaisin petiin. Tähän sopimattomalle jakeelle Porvoon Energia Oy ai-

koo hakea maatäyttöön sopivat luvat, jolloin senkin osalta varastot jäisivät

vain sen kokoisiksi, että poiskuljettamiseen saadaan kerätä järkevä kerta-

erä.

Melua pyritään minimoimaan järkevillä sijoitteluilla ja hyvillä toimittaja-

/laitevalinnoilla. Melua aiheuttavat laitteistot pyritään viemään mahdolli-

simman kauas naapurustosta.

Mereen johdettavien vesien tarkkailusuunnitelma päivitetään, kun selkey-

tysallas saadaan käyttöön. Selkeytysaltaan toiminnasta ei ole vielä selvi-

tystä, mutta sen tarkoituksena on poistaa kiintoaines pois vedestä. Merestä

otettavaa ja sinne palautettavaa jäähdytysvettä ei johdeta selkeytysaltaan

kautta, vaan se johdetaan takaisin mereen merkittyihin kohtiin. Kaikkea

käytettyä veden määrää mitataan ja raportoidaan vuosittain.

Kemikaalien käyttö pyritään minimoimaan ja kemikaalit sekä öljyn polttoai-

nesäiliöt varastoidaan kaksoisvaippaisiin säiliöihin tai säiliöt varustetaan

suoja-altaalla.

Porvoon kaupungin terveydensuojelujaoston lausunto

Polttoaineiden varastointi on pääasiassa tarkoitus suorittaa vastaanottora-

kennuksessa. On kuitenkin käyttövarmuuden takia pidettävä biopoltto-

ainevarastoa, jonne polttoaine puretaan suoraan autoista. Tämän varaston

kooksi on ajateltu jatkossa kahden kuukauden tarve biopolttoainetta eli

noin 100 000 i-m3.

Turvetta ei tulla varastoimaan ulkoalueella. Hiekka tuodaan säiliöautolla ja

puretaan siiloon pneumaattisesti, joten pölyäminen on vähäistä.

Melua pyritään minimoimaan järkevillä sijoitteluilla ja hyvillä toimittaja-

/laitevalinnoilla. Melua aiheuttavat laitteistot pyritään viemään mahdolli-

simman kauas naapurustosta.

Kemikaalien käyttö pyritään minimoimaan ja kemikaalit sekä öljyn polttoai-

nesäiliöt varastoidaan kaksoisvaippaisiin säiliöihin tai säiliöt varustetaan

suoja-altaalla.

27

Mereen johdettavien vesien tarkkailusuunnitelma päivitetään, kun selkey-

tysallas saadaan käyttöön. Selkeytysaltaan toiminnasta ei ole vielä selvi-

tystä, mutta sen tarkoituksena on poistaa kiintoaines pois vedestä. Merestä

otettavaa ja sinne palautettavaa jäähdytysvettä ei johdeta selkeytysaltaan

kautta, vaan se johdetaan takaisin mereen merkittyihin kohtiin. Kaikkea

käytettyä veden määrää mitataan ja raportoidaan vuosittain.

Tuhkien osalta hakija toivoo mahdollisia häiriötilanteita varten pienen tuh-

kan varasointialueen sijoittamista laitosalueelle kuljetusten järkevää järjes-

telyä varten.

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Luparatkaisu

Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Porvoon Energia Oy:n Tolkkis-

ten voimalaitoksen toiminnan muuttamiselle (uusi biovoimalaitos, toimin-

taan liittyvä polttoaineiden varastointi ja käsittely sekä muut biovoimalai-

toksen toimintaan liittyvät uudet toiminnot) ja jäähdytys- ja jätevesien joh-

tamiselle olemassa olevaan purkupaikkaan Koddervikiin ja kahteen uuteen

purkupaikkaan Sillvikiin. Purkupaikkojen sijainnit on esitetty tämän päätök-

sen liitteenä 2 olevassa kartassa.

Aluehallintovirasto määrää uuden biovoimalaitoksen jäähdytysvesialtaalta

voimalaitosalueen kaakkoisreunaa pitkin selkeytysaltaalle kulkevan avo-

ojan (viemärioja) viemäriksi. Viemärin kunnossapidosta vastaa Porvoon

Energia Oy. Viemäriojan sijainti on esitetty tämän päätöksen liitteenä 1

olevassa kartassa.

Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti noudattaen voimassa

olevia ympäristölupapäätöksiä (Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 763

(31.7.2002) ja Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 1386 (9.11.2009)) ja

lisäksi uuden biovoimalaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen osalta seu-

raavia lupamääräyksiä:

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Poltto- ja raaka-aineet

1. Biovoimalaitoksella käynnistyspolttoaineena käytettävän raskaan polttoöl-

jyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöl-

jyn enintään 0,10 painoprosenttia.

Päästöt ilmaan

2. Biovoimalaitoksen savukaasut on johdettava ilmaan hakemuksen mukai-

sesti vähintään 75 metriä korkean piipun kautta. Savukaasun virtausno-

peuden savuhormissa on oltava vähintään 5 m/s.

28

3. Biovoimalaitoksen savukaasujen rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään

230 mg SO2/m3(n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 6 %:n happipitoi-

suuteen käytettäessä biopolttoainetta ja turvetta. Jos biopolttoainetta ei ole

saatavilla ja yksikkö siirtyy käyttämään yksinomaan turvetta, savukaasujen

rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään 500 mg SO2/m3(n) kuivissa savu-

kaasuissa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen. Käytettäessä öljyä polt-

toaineena saa savukaasujen rikkidioksidipitoisuus olla enintään 1 700 mg

SO2/m3(n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen

1.6.2012 saakka ja tämän jälkeen enintään 850 mg SO2/m3(n) kuivissa sa-

vukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja-arvoja tu-

lee noudattaa energiatuotantoyksikön tavanomaisissa käyttötilanteissa,

joihin eivät sisälly kattilan käynnistys- ja alasajotilanteet.

4. Biovoimalaitoksen savukaasujen typenoksidipitoisuus saa typpidioksidiksi

laskettuna olla enintään 388 mg NO2/m3(n) kuivissa savukaasuissa muun-

nettuna 6 %:n happipitoisuuteen käytettäessä biopolttoainetta ja turvetta.

Jos biopolttoainetta ei ole saatavilla ja yksikkö siirtyy käyttämään yksin-

omaan turvetta, savukaasujen typenoksidipitoisuus saa typpidioksidiksi

laskettuna olla enintään 500 mg NO2/m3(n) kuivissa savukaasuissa muun-

nettuna 6 %:n happipitoisuuteen. Käytettäessä öljyä polttoaineena savu-

kaasujen typenoksidipitoisuus saa typpidioksidiksi laskettuna olla enintään

500 mg NO2/m3(n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoi-

suuteen. Päästöraja-arvoja tulee noudattaa energiatuotantoyksikön tavan-

omaisissa käyttötilanteissa, joihin eivät sisälly kattilan käynnistys- ja

alasajotilanteet.

5. Biovoimalaitoksen savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 40

mg/m3(n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen.

Käytettäessä öljyä polttoaineena saa savukaasujen hiukkaspitoisuus olla

enintään 70 mg/m3(n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipi-

toisuuteen. Päästöraja-arvoja tulee noudattaa energiatuotantoyksikön ta-

vanomaisissa käyttötilanteissa, joihin eivät sisälly kattilan käynnistys- ja

alasajotilanteet.

6. Määräysten 3‒5 päästörajoja katsotaan noudatetun, kun uuden biovoima-

laitoksen mittaukset suoritetaan polttoaineteholtaan alle 50 megawatin

energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtio-

neuvoston asetuksen (445/2010) liitteen 2 mukaisesti, mittaustulokset liit-

teen 2 mukaisesti tarkasteltuna alittavat edellä asetetut päästörajat ja

päästöjen tarkkailussa noudatetaan tämän päätöksen lupamääräyksiä.

Melu

7. Biovoimalaitoksen toiminta on järjestettävä siten, että toiminnasta ja siihen

liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu laitoksen tavanomaisissa käyttötilan-

teissa ei ylitä melulle altistuvissa kohteissa päivällä (klo 7–22) melutasoa

LAeq 55 dB eikä yöllä (klo 22–7) melutasoa LAeq 50 dB. Loma-asumiseen

käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla, leirintäalueilla ja taajaman ul-

kopuolella olevilla virkistysalueilla toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää

29

päivällä (klo 7–22) melutasoa LAeq 45 dB eikä yöllä (klo 22–7) melutasoa

LAeq 40 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mitta-

us- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon.

Melutilanteen arvioinnissa on otettava huomioon myös alueen muiden läh-

teiden aiheuttama melutaso.

Biovoimalaitoksen toiminta ja siihen liittyvät liikenne-, purkaus- ja lastaus-

toiminnot sekä polttoaineen käsittely on suunniteltava ja sijoitettava siten,

että niiden aiheuttamia meluhaittoja voidaan ehkäistä. Toiminnan melu-

päästöjä on vähennettävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen

mukaisesti valitsemalla käyttöön äänitehotasoltaan mahdollisimman alhai-

sia koneita ja laitteita sekä vaimentamalla melulähteitä. Toiminnan aiheut-

taman melun leviämistä on estettävä rakennusteknisesti sekä suuntaamal-

la ja sijoittamalla melulähteet melun leviämisen kannalta mahdollisimman

haitattomasti.

Päästöt vesiin ja viemäriin sekä maaperään

8. Toiminnassa syntyvät jäte- ja jäähdytysvedet voidaan johtaa olemassa

olevaan purkupaikkaan Koddervikiin ja kahteen Sillvikin purkupaikkaan.

Jäähdytysveden purkupaikat on merkittävä asianmukaisesti ja varustettava

tarvittavilla suojalaitteilla. Jään heikkeneminen jäähdytysveden purkualu-

eella on tarvittaessa merkittävä asianmukaisesti.

9. Jos uuden biovoimalaitoksen toiminnassa syntyy tai käytetään aineita, jot-

ka sisältävät vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun

valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteessä I mainittuja aineita, on

varmistuttava, ettei niitä pääse pohjavesiin, vesiympäristöön tai viemäriin.

Biovoimalaitokselta mereen johdettavat savukaasupesurin lauhdevedet on

ennen johtamista neutraloitava, selkeytettävä ja suodatettava. Biovoimalai-

toksen täyssuolanpoiston jälkeen elvytysvedet on neutraloitava. Biovoima-

laitoksella kertaluonteisesti muodostuvat nuohousvedet on esikäsiteltävä

neutraloimalla ja selkeyttämällä ennen niiden johtamista viemäriin tai ne on

kerättävä talteen ja toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen käsittelylu-

van omaavaan paikkaan. Biovoimalaitoksen peittausvedet on käsiteltävä

neutraloimalla ennen niiden johtamista viemäriin tai ne on kerättävä talteen

ja toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen käsittelyluvan omaavaan paik-

kaan. Peittauksen huuhteluvedet voidaan johtaa jäähdytys- ja jätevesien

mukana hakemuksen mukaisiin purkupaikkoihin.

10. Biovoimalaitoksella sekä polttoaineiden varastoissa ja niihin liittyvissä ra-

kenteissa muodostuvat jätevedet sekä sadevedet ja muut alueen pintave-

det on kerättävä hallitusti sekä käsiteltävä ja johdettava niin, ettei niistä ai-

heudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Voimalaitos-

ta ja sen jäteveden käsittelyjärjestelmiä on käytettävä ja hoidettava niin, et-

tä laitokselta mereen ja viemäriin johdettavat päästöt ovat mahdollisimman

pienet. Uudet öljytuotteiden käsittelyalueiden hulevedet, jotka saattavat si-

sältää öljyjä, on johdettava öljynerottimeen. Uudet öljynerottimet on raken-

nettava asetuksen (445/2010) 10 §:n 1, 3 ja 4 momenttien mukaisesti.

30

11. Biovoimalaitosalueen sadevesikaivot sekä neutralointisäiliö, jäähdytys-

vesiallas ja selkeytysallas ja muut jätevesien viemäröintijärjestelmät on

huollettava ja pidettävä kunnossa siten, että mereen ja viemäriin johdetta-

van kiintoaineen määrä on mahdollisimman vähäinen. Voimalaitoksen

kaikkien jätevesien yhteisestä selkeytysaltaasta tulee poistaa kiintoaine

vähintään kerran vuodessa.

12. Biovoimalaitoksen talousjätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen jäte-

vesiviemäriin. Jäteveden johtamisessa vesihuoltolaitoksen viemäriin on

noudatettava Porvoon kaupungin vesilaitoksen kanssa tehdyn jätevesien

johtamissopimuksen ehtoja. Viemäriin ei saa laskea sellaista jätettä tai joh-

taa jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärin tai viemäriverkon rakenteil-

le, puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen asianmukaiselle käsitte-

lylle ja hyötykäytölle.

Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely

13. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueel-

la niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, haju-

haittaa tai maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa, palovaa-

raa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Biopolttoaineiden ulkovarasto-

kenttien on oltava hakemuksen mukaisesti tiivispohjaisia ja niiden hule-

vesijärjestelmä on hakemuksen mukaisesti varustettava kiintoaineen ero-

tuksella. Biovoimalaitoksen polttoaineena käytettävä turve tulee varastoida

polttoaineen vastaanottoasemalla sisätiloissa tai polttoainesiiloissa. Poltto-

aineen vastaanottoaseman lähiympäristö ja kuljetusreitit laitosalueella tu-

lee pitää puhtaana pesuharjauksella tai vastaavalla menetelmällä.

14. Biovoimalaitoksen pohja- ja lentotuhkat on varastoitava umpinaisissa sii-

loissa tai vastaavissa suljetuissa tiloissa ja kuljetettava laitokselta siten, et-

tä pölyäminen estyy. Pohjatuhkaa voidaan varastoida lyhytaikaisesti ennen

kuljetusta tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet johdetaan käsiteltä-

väksi. Tällöin pohjatuhkaa tulee kastella tai peittää pölyämisen ehkäise-

miksi. Lento- ja pohjatuhkien hyötykäyttökelpoisuutta tulee seurata vuosit-

tain tehtävillä analyyseilla.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

15. Toiminnanharjoittajan on varauduttava ennakolta poikkeuksellisiin tilantei-

siin ja laadittava näitä varten toimintasuunnitelma, jossa ympäristön pilaan-

tumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen pitää olla ohjeistettuja. Toiminta-

suunnitelmaa tulee tarpeen vaatiessa päivittää. Toimintasuunnitelma tulee

toimittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Por-

voon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen biovoimalaitoksen

toiminnan aloittamista.

16. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä poikkeuksellisen tilanteen

edellyttämiin korjaus- ja torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäise-

miseksi ja ympäristölle haitallisten vaikutusten estämiseksi. Poikkeukselli-

sen tilanteen vaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen luonteen

31

edellyttämässä laajuudessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-

keskuksen ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa

sovittavalla tavalla. Häiriö- ja poikkeuksellisten tilanteiden jälkeen on selvi-

tettävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen ehkäise-

miseksi.

Häiriötilanteista, kuten vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa ai-

heutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai joissa kemikaaleja,

polttonesteitä tai muita aineita pääsee maaperään, pinta- tai pohjavesiin,

viemäriin tai haihtumaan ilmaan, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympä-

ristönsuojeluviranomaiselle sekä viemäriin johdettavien päästöjen osalta

myös Porvoon kaupungin vesilaitokselle.

Tarkkailumääräykset

Käyttö- ja päästötarkkailu

17. Biovoimalaitoksen sekä siihen liittyvien toimintojen käyttö- ja päästötarkkai-

lu ja raportointi on suoritettava hakemuksen liitteenä esitetyn tarkkailu-

suunnitelman sekä asetuksen (445/2010) 16 §, 17 §:n ja liitteen 2 mukai-

sesti niin, että:

uuden biovoimalaitoksen savukaasun lämpötilaa, happipitoi-

suutta ja hiilimonoksidipitoisuutta on seurattava jatkuvatoimi-

silla mittalaitteilla,

uuden biovoimalaitoksen sähkösuodattimen jännite- ja virta-

arvoja ja savukaasupesurin paine-eroa ja nestevirtaa on seu-

rattava jatkuvasti,

polttoaineiden laadun ja määrän seuranta on suoritettava

asetuksen (445/2010) liitteen 2 taulukon 1 mukaisesti,

uuden biovoimalaitoksen hiukkaspäästötasoja (opasiteettimit-

taus) on mitattava jatkuvasti,

uuden biovoimalaitoksen hiukkas- ja typenoksidipäästöt on

mitattava kertamittauksina joka toinen vuosi. Mikäli laitoksella

käytetään turvetta polttoaineena, rikkidioksidipäästöt on mi-

tattava kertaluonteisesti kattilan tyypillisellä polttoainevalikoi-

malla. Mikäli laitoksella käytetään öljyä polttoaineena, on täl-

löin hiukkas- ja typenoksidipäästöt mitattava 2 500 käyttötun-

nin välein. Ensimmäiset kiinteiden polttoaineiden kertamitta-

ukset on tehtävä viimeistään 12 kuukauden kuluttua uuden

biovoimalaitoksen toiminnan aloittamisesta. Kertamittausten

mittaussuunnitelma on toimitettava viimeistään kuukautta en-

nen mittausten suorittamista Uuden elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuo-

jeluviranomaiselle,

savukaasupesurin jätevesiä on seurattava niin, että vesien

määrää, lämpötilaa ja pH:ta mitataan jatkuvasti jäähdytys-

vesialtaalla ja vesien sulfaatti-, kokonaisfosfori-, kokonaistyp-

32

pi- ja kiintoainepitoisuus sekä biologinen hapenkulutus

(BHK7) mitataan kaksi kertaa vuodessa ja raskasmetallit ase-

tuksen (445/2010) liitteen 2 taulukon 3 mukaisesti kerran

vuodessa selkeytysaltaalla,

toiminnassa syntyvien jätteiden määrää ja laatua on seurat-

tava säännöllisesti,

toiminnasta aiheutuva melutaso on mitattava laitoksen lä-

himmissä altistuvissa kohteissa kertaluonteisesti 12 kuukau-

den kuluessa laitoksen toiminnan aloittamisesta,

toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun men-

nessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä-

ristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluvi-

ranomaiselle vuosiraportti, joissa on esitettävä asetuksen

(445/2010) 19 §:n mukaiset tiedot ja

laitoksen on osallistuttava Porvoon alueen ilman ja melun

laadun yhteistarkkailuihin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Käyttö- ja päästötarkkailusta on pidettävä kirjaa. Täydennetty tarkkailu-

suunnitelma tulee toimittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-

keskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristöviranomaiselle ennen toimin-

nan aloittamista. Poikkeuksellisia tilanteita varten laadittava toimintasuun-

nitelma on esitettävä tarkkailusuunnitelman yhteydessä. Tarkkailusuunni-

telmaa voidaan tarvittaessa päivittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja

ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Toiminnan lopettaminen

18. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomai-

selle biovoimalaitoksen toiminnan lopettamisesta ja esitettävä suunnitelma

energiantuotantoyksikön ja rakenteiden poistamisesta sekä maaperän ja

pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan, luvan myöntämisen ja lupamääräysten yleiset perustelut

Tolkkisten voimalaitoksen toiminnan muuttamisesta, asetetut lupamäärä-

ykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toiminto-

jen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai

sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnon-

olosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärke-

än muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella

eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta

rasitusta naapureille. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 §:n mukai-

set luvan myöntämisedellytykset.

Toiminnasta ei aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumista ja pilaan-

tumisen vaara on otettu huomioon hakemuksen mukaisessa nykyisessä

33

toiminnassa sekä myös lupapäätöksessä muun muassa polttoaineiden,

kemikaalien ja jätteiden varastointia ja käsittelyä, onnettomuus- ja häiriöti-

lanteita sekä ilmoitusvelvollisuutta koskevissa määräyksissä. Laitos ei si-

jaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella

tai sellaisen välittömässä läheisyydessä.

Voimalaitostoiminta ei ole nykyisin voimassa olevan rakennuskaavan vas-

taista. Toiminnan ympäristövaikutukset ovat rinnastettavissa kaavan mu-

kaisen teollisuustoiminnan ympäristövaikutuksiin.

Biopolttoaineita ja turvetta polttoaineina käyttävän polttolaitoksen ilmaan

johdettavien päästöjen vähentämistekniikat edustavat kattiloiden parasta

käyttökelpoista tekniikkaa, kun toimitaan tämän päätöksen lupamääräysten

mukaisesti.

Laitoksella muodostuvien mereen ja viemäriin johdettavien jäte- ja jäähdy-

tysvesien käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toimitta-

essa lupahakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti. Voimalai-

toksen toiminnasta ei aiheudu lupahakemuksen perusteella ennalta arvioi-

den sellaista vesien pilaantumista, josta aiheutuisi korvattavaa vahinkoa.

Voimalaitokselta voimalaitosalueen itäreunaan rakennettavalle selkeytysal-

taalle johtava oja on määrätty viemäriksi ja näin on vakiinnutettu toiminnan

nykytilanne. Ojassa johdetaan pääosin jäähdytysvesiä Koddervikin purku-

paikkaan. Luvassa on annettu tarvittavat määräykset viemärin kunnossa-

pidosta.

Biovoimalaitoksen (kattila K3) sekä uusien ja olennaisesti muutettavien

aputoimintojen osalta luvassa on sovellettu polttoaineteholtaan alle 50 me-

gawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista anne-

tun valtioneuvoston asetuksen (445/2010) vähimmäisvaatimuksia.

Samalla voimalaitosalueella sijaitsevan nykyisen apukattilan (kattila K2)

toiminta ei olennaisesti muutu. Muutenkin asetuksen (445/2010) 20 §:n

mukaisesti vähimmäisvaatimukset tulevat sovellettavaksi apukattilalle K2

vasta 30.6.2016 jälkeen, jolloin päätöksen No YS 1386 (9.11.2009) mukai-

sesti hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä. Nykyinen höy-

ryvoimalaitos (kattila K1), sen polttoainetehon ollessa yli 50 MW, ei kuulu

asetuksen (445/2010) soveltamisalan piiriin. Näin ollen niiden aputoiminto-

jen osalta, joiden toimintaan ei ole tulossa muutoksia ja jotka liittyvät pää-

osin olemassa olevien kattiloiden toimintaan (muun muassa nestemäisten

polttoaineiden varastointi laitosalueella), ei ole tässä päätöksessä sovellet-

tu asetuksen (445/2010) vähimmäisvaatimuksia. Näitä toimintoja koskevat

nykyisin voimassa olevat ympäristölupapäätökset No YS 763 (31.7.2002)

ja No YS 1386 (9.11.2009).

34

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 1. Määräykset on annettu raskaan polttoöljyn ja kevyen polt-

toöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuutta koskevan

valtioneuvoston asetuksen (689/2006) noudattamiseksi.

Lupamääräys 2. Uuden biovoimalaitoksen savukaasut on hyväksytty joh-

dettavaksi hakemuksen mukaisesti, koska hakija esittämä piipun korkeus

täyttää asetuksen (445/2010) 7 §:n mukaisen vähimmäiskorkeuden. Piip-

pua ei ole tarpeen korottaa hakemuksen mukaista korkeammaksi ilman-

laadun turvaamiseksi lähialueilla.

Lupamääräys 3‒6. Päästöjä ilmaan koskevat määräykset on annettu ase-

tuksen (445/2010) ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

Vähimmäisvaatimuksia tiukempia määräyksiä ei ole ollut tarpeen antaa lu-

van myöntämisen edellytysten täyttämiseksi tai ympäristön laatuvaatimus-

ten turvaamiseksi. Biovoimalaitoksen savukaasujen päästöraja-arvot on

laskettu monipolttoainekattilalle, kun tyypillinen vuositason polttoaineja-

kauma on 90 % puuta tai muuta kiinteää biopolttoaineesta ja 10 % turvetta.

Päästöraja-arvot on annettu asetuksen (445/2010) mukaisesti myös muille

käytettäville polttoaineille, joita asetuksen vähimmäisvaatimukset koskevat.

Lupamääräys 7. Määräys on annettu toiminnoista aiheutuvan melun häirit-

sevyyden vähentämiseksi ja sen varmistamiseksi, etteivät toiminnot aiheu-

ta meluhaittaa asuin- ja virkistysalueilla. Lupamääräyksissä on annettu

asetuksen (445/2010) mukaiset ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuk-

set.

Lupamääräykset 8–12. Lupahakemuksessa esitetyt toimenpiteet mereen

ja viemäriin johdettavien jäähdytys- ja jätevesipäästöjen rajoittamiseksi

ovat pääosin riittäviä. Voimalaitokselta mereen johdettavien jätevesien si-

sältämien haitta-aineiden päästöt on katsottu niin pieniksi, ettei niille nykyti-

lanteessa ole tarpeen asettaa raja-arvoja. Lupamääräyksissä on annettu

asetuksen (445/2010) mukaiset ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuk-

set. Asetuksen 10 § mukaisia öljyisten jätevesien määräyksiä muuten kuin

uusien alueiden osalta ei ole annettu tässä päätöksessä, koska riittävät

määräykset tältä osin on annettu voimassa olevissa ympäristölupapäätök-

sissä No YS 763 (31.7.2002) ja No YS 1386 (9.11.2009).

Lupamääräykset 13–14. Määräykset ovat tarpeen polttoaineiden, kemikaa-

lien ja jätteiden varastoinnin, käsittelyn ja kuljettamisen aiheuttaman mah-

dollisen ympäristön pilaantumisen, roskaantumisen tai naapurustolle ai-

heutuvan kohtuuttoman haitan estämiseksi. Lupamääräyksissä on annettu

asetuksen (445/2010) mukaiset ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuk-

set. Ko. asetuksen 13 § ja 14 § nestemäisten polttoaineiden ja jätteiden

käsittelyä ja varastointia koskevia määräyksiä ei ole annettu tässä päätök-

sessä, koska riittävät määräykset tältä osin on annettu voimassa olevissa

ympäristölupapäätöksissä No YS 763 (31.7.2002) ja No YS 1386

(9.11.2009)

35

Lupamääräykset 15–16. Häiriötilanteisiin varautumista ja häiriötilanteissa

toimimista koskevat määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen es-

tämiseksi niin, että ne täyttävät asetuksen (445/2010) 15 §:n mukaiset ym-

päristönsuojelun vähimmäisvaatimukset

Lupamääräys 17. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva määräys on

annettu asetuksen (445/2010) 16 §:n ja 17 §:n mukaisesti.

Lupamääräys 18. Toiminnan lopettamista koskeva määräys on annettu

asetuksen (445/2010) 18 §:n mukaisesti.

VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUK-

SIIN

Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan lausunnon osalta alue-

hallintovirasto toteaa, että ympäristöluvassa ei ole mahdollista antaa mää-

räyksiä käytettävien polttoaineiden käyttömääristä. Muilta osin hakemuk-

sesta annetuissa lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on

otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä taval-

la.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Lupapäätös on voimassa toistaiseksi.

Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lain-

voimainen ympäristölupa. (YSL 28 §)

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on tehtävä hakemus tämän päätöksen lupamääräysten tar-

kistamiseksi 30.6.2016 mennessä. (YSL 55 §)

Hakemukseen on liitettävä yhteenveto suoritetuista vaikutustarkkailuista,

päästömittauksista ja arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltami-

sesta toiminnassa sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8–12 §:ssä säädetyt

tiedot soveltuvin osin.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän

lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia

säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es-

tämättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)

36

PÄÄTÖKSEN NOUDATTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

Luvan saaja voi aloittaa uuden biovoimalaitoksen toiminnan tämän lupa-

päätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muu-

toksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 25 000 euron

suuruinen hyväksyttävä vakuus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä-

ristökeskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen ku-

moamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan aset-

taa talletuksena tai pankkitakauksena, jossa edunsaaja on Uudenmaan

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai pankkitalletuksena.

Perustelut

Lupapäätöksen mukaisesti toimien laitoksessa noudatetaan polttoainete-

holtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojelu-

vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetusta (445/2010). Toiminta ei

ole asemakaavan vastaista. Kyseessä on olemassa olevan voimalaitoksen

toiminnan muutos, josta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä muutok-

sia laitoksen ympäristövaikutuksiin. Toiminnan muutoksen ympäristövaiku-

tukset ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä voidaan tehokkaasti ehkäistä

lupamääräyksillä.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 31, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 48,

52, 53, 54, 55, 56, 101 ja 108 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 17, 18, 19, 30, ja 37 §

Vesilaki 10 luvun 2 §

Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 7, 8, 9, 15, 19, 51 ja 52 §

Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 ja 7 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja merilii-

kenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006)

Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energian-

tuotantoyksikköjen ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010)

37

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Käsittelymaksu on 6 960 euroa.

Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallin-

non palvelukeskuksesta.

Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peri-

tään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion mak-

superustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston

asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallin-

toviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liit-

teen maksutaulukon mukaan voimalaitoksen, jonka suurin polttoaineteho

on 50‒150 MW, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 6 960

euroa. Toiminnan olennaisesta muuttamista koskevan hakemuksen käsit-

telystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaises-

ta maksusta (3 480 euroa). Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmää-

rä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulu-

kon mukainen maksu. Asian käsittelyn vaatiman työmäärä on vastannut,

ottaen huomioon että muutos koskee uuden rakennettava kattilan toimin-

taa, uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä.

38

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Porvoon Energia Oy

PL 95

06101 PORVOO

Jäljennös päätöksestä

Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Porvoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoitus päätöksestä

Asianosaisille listan mukaan dpoESAVI-622-04-08-2010.

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviras-

ton ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätös kuulutetaan Por-

voon kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta

Uusimaa- ja Borgåbladet-sanomalehdissä

39

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Liitteet Liite 1. Toimintojen sijoittuminen voimalaitosalueelle

Liite 2. Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikkojen sijainnit

Liite 3. Valitusosoitus

Ilpo Hiltunen

Jaakko Kuisma

Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ilpo Hiltunen. Asian on esitellyt ympä-

ristöylitarkastaja Jaakko Kuisma.

JK/sl

LIITE 1

TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN VOIMALAITOSALUEELLE (Ote kartasta: Tolkkisten biovoimalai-

tos, asemapiirros, VIT 4.4.2001, ei mittakaavassa)

LIITE 2

JÄTE- JA JÄÄHDYTYSVESIEN PURKUPAIKKOJEN SIJAINNIT (Ote kartasta: Tolkkisten biovoima-

laitos, jäähdytysvesi, VIT 1.4.2011, ei mittakaavassa)

LIITE 3 VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta

Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök-

sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.6.2011 Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä

vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian-omaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristön-suojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintoviras-

tolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä en-nen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolait-teessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn-

timaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit-teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.