ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela

Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

Päätös Nro 60/2010/2

Dnro ESAVI/271/04.08/2010

Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2010

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka kos-

kee puuperäisten polttoaineiden käsittelylaitosta. Kyseessä on uusi toi-

minta. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitetun ratkai-

sun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta.

HAKIJA Szepaniak Oy

Teollisuustie 26

54120 Pulp

Y-tunnus: 0158951-5

HAKEMUKSEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n 2 momentin kohta 4; Ympäristön-

suojeluasetuksen (169/2000) 43 §:n 1 momentin kohta 20.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Aluehallintovirasto on kysymyksessä olevassa hankkeessa toimivaltainen

viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 12 d

mukaan.

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Biopolttoaineen varastointi- ja haketus-/murskauslaitos. Laitos sijaitsee

Kurkvuoren teollisuusalueella, Vuorikivenkadun varrella, Imatran kaupun-

gissa. Kiinteistöt omistaa Imatran kaupunki (153-404-0001-0215 ja

153-404-0001-0213), jolta Szepaniak Oy on vuokrannut alueet.

ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Imatran seudun ympäristötoimeen 2.12.2009. Asian

käsittely on siirretty Imatran seudun ympäristötoimesta Kaakkois-Suomen

Etelä-Suomi

2

ympäristökeskukselle ja on saapunut 8.12.2009. Käsittely on siirtynyt

1.1.2010 alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.

VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ

Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu

31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön

voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 §:n 1 momentin mukaan ympä-

ristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asi-

at, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat

aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimival-

taiselle aluehallintovirastolle.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Hakijalla ei ole alueelle voimassaolevia lupia.

Voimassa olevassa asemakaavassa kiinteistöt on merkitty teollisuus- ja va-

rastorakennusten korttelialueeksi (TY-4).

TY-4 on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- rakennusten kort-

telialue. Alueelle sijoittuva toiminta ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa

ympäristölle, eikä siitä kaavan mukaiselle asutukselle aiheutuva melutaso

saa ylittää 55 dB (A).

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus

Kurkvuorenalue on teollisuusaluetta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitse-

vat noin 800 metrin etäisyydellä alueesta. Valtatie 6 sijaitsee alueesta noin

200 metriä pohjoiseen. Hakeasema sijaitsee radanvarressa keskellä alueen

itäreunaa. Rautatieltä on yhteys olemassa (erillinen teollisuusraide).

Alue on ympäristöhallinnon luokittelemaa, vedenhankintaa varten tärkeää I-

luokan pohjavesialuetta, Vesioronkankaan pohjavesialue. Lähistöllä ei ole

talousvesikaivoja, mutta alue kuuluu ilmeisesti Imatran Hiekkoinlahden ve-

denottamon pohjaveden muodostumisalueeseen. Pohjavedenottamosta on

tehty vuonna 2004 suojelusuunnitelma, jossa vedenottamon suojavyöhyke

on määritelty vedenottamon luonnollisen valuma-alueen mukaiseksi. Ve-

denottamolla ei ole vesioikeuden vahvistamaa suojavyöhykettä.

Alueella ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia kohteita eikä muita arvok-kaita luontokohteita.

3

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Laitos sijaitsee Imatran kaupungilta vuokratulla määräalueella Vuorikiven-

kadun varrella Kurkvuoren teollisuusalueella. Alueella sijaitsee yksi ha-

keasema sekä henkilökunnan sosiaalitilat. Käsiteltävä materiaali pysyy

yleensä tilaajien hallinnassa ja toiminta asemalla onkin pääasiassa tilaus-

työtä. Laitoksen omistaa Szepaniak Oy ja Imatran Tuotantohake Oy

Asema koostuu päähakkurista, syöttökuljettimesta ja seulasta ym. asiaan

kuuluvista laitteista. Päävoiman lähteenä toimii sähkövirta (asemalla

100 kW puistomuuntaja). Asemalla ei ole hydrauliikkaa. Hakkuri syöttökul-

jettimineen ja sähkökeskuksineen, sijaitsee pellillä ja kovavillalla eristetyssä

rakennuksessa. Rakennuksen ulkopuolella sijaitsevat vastaanottotasku kul-

jettimineen, seula ja hake-, puru- ja kuorikuljettimet.

Haketettava materiaali asemalle tulee pääsääntöisesti autolla (80 %) ja lo-

put junalla. Haketettava materiaali syötetään materiaalinkäsittelykoneella

vastaanottopöydälle. Materiaali pyritään purkamaan suoraan hakkurin vas-

taanottopöydälle ilman välivarastointia (selluhake). Valmiit tuotteet putoavat

kuljettimilta aseman viereen kasoihin, joista jakeet lastataan kuljetusyksik-

köihin pyöräkuormaajalla ja ajetaan tilaajan osoittamiin paikkoihin. Hakkee-

na materiaaleja säilytetään korkeintaan viikon käyttöä vastaava määrä.

Polttoraaka-aine haketetaan normaalisti suoraan kasalle, mutta kesäaikaan

materiaali varastoidaan kuljetusvälineistä alueelle välivarastoon, josta siirto

syksyllä/talvella haketukseen ja käyttöön. Haketuksesta ja varastoinnista

syntyvät sivutuotteet, kuten purut, kuoret ja metallit toimitetaan hyötykäyt-

töön

Alueelle tulee myös muuta puuperäistä polttomateriaalia, jotka jatkokäsitel-

lään murskaimella ja läjitetään kasalle. Tarkoitus on ottaa vastaan murskat-

tavaksi myös puuperäisiä hyötyjätteitä (kannot, puutarharisut, oksat, puh-

taat purkujätteet ym.). Murskaustoiminnassa käytettään jossain määrin mo-

biilimurskainta mutta haketusaseman viereen on tarkoitus perustaa toimin-

taa varten kiinteä murskauslaitteisto.

Alueen varastointikenttä on tarkoitus asfaltoida myöhemmin, jolloin mahdol-

lisesti raaka-aineesta kariseva ja katkeillut osa saadaan kerättyä hyötykäyt-

töön. Varastointikenttää käytetään myös valmiina hakkeena tai kuorena os-

tetun erän varastointiin.

Raaka – aineet

Raaka-aineena on kotimainen tai tuonnista tulevat kuorelliset tai kuoretto-

mat pintalaudat (sahauksen sivutuote), sellunkeittoon kelpaamattomat kui-

tupuut (lahot, oksat, kuivat, nokipuut, kannot), haketettavat rangat, hak-

kuutähdepaalit, irtorisut, puhtaat purkujätteet sekä puutarhoista/ tonteilta

/teiden varsilta risut ja oksat sekä ruokohelppipaalit.

4

Jatkossa vuosittain käsiteltävien jätteiden määrä on 3000–4000 tonnia

kuorijätettä (syntyy omassa toiminnassa), enintään 1000 tonnia purkupe-

räistä puujätettä ja lisäksi jonkin verran kantoja rakennustoiminnasta ja ri-

sujätettä pensasaidoista ja muuta ym. vastaavaa yhteensä noin 1000 ton-

nia. Kuorta ja purua ei alueelle tuoda ulkopuolelta. Jos purkujätteen mää-

rää nostetaan, sille haetaan ympäristöluvan muutosta.

Haketus/murkausmäärät ovat noin 75 000m3 (50 000 tonnia).

Prosessin kuvaus

Prosessissa materiaalit nostetaan materiaalinkäsittelykoneella syöttökuljet-

timelle, josta puut kulkeutuvat hakkuriin/murskaimeen, haketuksesta seulal-

le ja hakekuljetinta pitkin hakekasalle. Seula erottelee purut erilleen, erotel-

tu purujae kulkeutuu kuljetinta pitkin omaan kasaan. Prosessissa kuljettimil-

ta erkaantuu kuorta, puusälöjä jotka kuljettimet kokoavat omaan kasaansa,

nämä jakeet murskataan myöhemmin omaan kasaansa toimitettavaksi polt-

tolaitoksille tai pihakatteeksi.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin

Sosiaalitilassa on Imatran kaupungin kunnallistekniikkaan kytketty järjes-

telmä. Käyttövesi tulee Imatran kaupungilta ja jätevesi palaa kaupungin

puhdistamolle.

Hakkurille on sosiaalitilasta vedetty palolinja, tästä linjasta otetaan terien

jäähdytyksen vesi. Jäähdytysvesi haihtuu tai imeytyy hakkeeseen, eikä ra-

sita pohjavettä. Asemalla ei käytetä kemikaaleja (leikkuunesteitä, pesuai-

neita ym.).

Päästöt ilmaan

Ei ilmaan tulevia päästöjä, raaka-aineiden käsittelystä kuivana kesäaikana

tulee jonkin verran pölypäästöjä.

Melu

Haketus on tapahtunut pääsääntöisesti arkipäivisin 7.00–18.00. Poikkeus-

tapauksissa tarpeen vaatiessa haketus/murskaus 7.00–21.00 sekä mahdol-

lisesti lauantaisin klo 7.00–14.00 (poikkeustapaus).

Hakkeen kuljetus tapahtuu normaalisti kuutena päivänä viikossa (ma-la)

5.00–24.00 keskimäärin 5 kuormaa/päivä. Talviaikaan mahdollisesti, myös

sunnuntaisin polttolaitosten vaatiessa toimitusta, max. 3 kuormaa/päivä.

Haketus aiheuttaa suurimman melun. Mahdollisia melupäästöjä voidaan

vähentää ohjeistuksella, työajoilla ja varastojärjestelyillä.

5

Melun suojauksessa käytetään hyväksi raaka-ainekasoja ja hakekasoja.

Kasat sijoitetaan mahdollisimman lähelle melulähdettä ja häiriintyvien koh-

teiden suuntiin.

Jätteet

Öljyt: Moottoriöljy määrä noin 150 kg/vuosi.

Hydrauliöljy, määrä noin 1000 kg/a.

Toimitetaan Ekokem.

Kuori: Kuusen ja männynkuorta sekä puujätettä 1000 tn/vuosi, murs-

kataan ja toimitetaan polttoon.

Rauta: Sidoslankoja noin 30 tn/vuosi, toimitetaan Kuusakoski Oy.

Kemikaalit ja nesteet

Vettä käytetään kesäkuukausina terien jäähdytykseen ja hakekairassa kit-

kan pienentämiseen, vettä ajetaan terille ohuena sumuna noin 10 l/min, ve-

si imeytyy hakkeeseen.

Lastauskoneiden käyttölähteenä käytetään polttoöljyä, jota alueella varas-

toidaan säiliöissä. Kaksivaippaisen säiliön tilavuus on 2000 litraa ja se si-

joitetaan asfalttipohjalle. Kulutus on noin 40 000 litraa/vuosi.

Hydraliikaöljy säilytetään varastotilassa, jossa on betonilattia, määrä on

noin 180 litraa kerralla. Vuosikulutus on noin 200 litraa/vuosi.

Jäteöljyt toimitetaan välittömästi korjaamolle (Pulp/Lappeenranta) varas-

tosäiliöön, josta ne toimitetaan Ekokem Oy:lle. Suuremmat määrät varas-

toitu korjaamolla Teollisuustie 26, Pulp, säiliöiden koko 3000 litraa.

Energia

Energialähteenä hakkurilla käytetään sähköä, vuosikulutus noin 150 Mwh.

Lastauskoneilla polttoaineena on polttoöljy kuten murskallakin, vuosikulutus

on yhteensä noin 40 000 litraa/vuosi.

Loistehon kompensointi on hoidettu asianmukaisella järjestelmillä.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Hakijan mukaan toiminnan haittaava vaikutus yleiseen viihtyisyyteen ja ih-

misten terveyteen on vähäinen. Toiminnalla ei nähdä olevan normaalia

suurempia vaikutuksia ympäristön luontoon tai rakennettuun ympäristöön.

Vähäistä pölyvaikutusta lukuun ottamatta toiminnalla ei ole vaikutuksia il-

maan. Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta vesistöön, maa-

perään tai pohjavesiin. Liikennöinnistä ja raaka-aineiden käsittelystä syntyy

meluääniä, mutta ei haittaavassa määrin. Uusitun haketusaseman melu mi-

tataan lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

6

Päästöt maaperään

Haitallisia päästöjä toiminnasta saattaa syntyä lähinnä purku- ja lastausko-

neiden käyttövoimasta, joissa on polttomoottori (moottoripolttoöljy).

Mahdolliset päästöt maaperään ovat lähinnä työkoneiden tai autojen rik-

koontumisesta johtuvia ja vahingot voidaan välittömästi rajata ja ryhtyä heti

siistimistöihin.

Talviaikaan lumien ja teiden aurauksen yhteydessä lumikasoihin joutuu

pieniä määriä haketta ja kuorta, keväisin lumien sulaessa mahdollisia va-

lumia maaperään. Kasoja käännellään keväisin, jolla saavutetaan veden

nopeampi haihtuminen. Kasojen ollessa sulia kuoret ja hakkeet toimitetaan

polttoon tai halukkaille viherrakentamiseen.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Ei tarkkailusuunnitelmia, eikä tarkkailuohjelmia.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvallisuusjärjestelyt

Palotorjuntaan on varauduttu siten, että konehallissa on käsisammuttimet ja

palovesilinjat. Seinissä käytetään palamatonta kovavillaa. Asemalla ei käy-

tössä hydrauliikkaa, lattiat betonoidaan, jolloin ajoittain laitteet pestään ve-

dellä. Sähkötilat ovat erillään palamattomilla levyillä eristyttyinä. Seula on

katetussa ulkotilassa, jolloin seulonnassa irtautuvat hienojakeet eivät lisää

hallien palokuormaa.

Varastokentät asfaltoidaan ja mahdollistetaan roskien poisto varastopaikan

tyhjentyessä.

Normaalin koneurakoinnin öljypäästöriskit.

Alueella käytettäviä työkoneita joudutaan tankkaamaan, huoltamaan ja säi-

lyttämään alueella. Kaksivaippainen farmarisäiliö tilavuus on 2000 litraa ja

se sijoitetaan betoniselle alustalle. Työkoneet tankattaessa pysäköidään

samalle alustalle, ylitäytössä kaadot keskelle jossa keräyssäiliö. Koneiden

päivittäishuollot tehdään asemalla betonoidun alustan päällä. Muita

korjauksia varten koneet siirretään, joko Joutsenoon tai Imatralle erilliseen

korjaamohalliin. Jos työ- ja kuljetuskalustosta tapahtuu polttoaine- tai öljy-

vuotoja, ryhdytään välittömästi torjuntatyöhön, jolla estetään vuotaneen ai-

neen pääsy maapohjaan ja vesiin. Esitorjuntatyötä varten varataan alueelle

turvetta, johon vuotanut aine voidaan ensivaiheessa imeyttää. Vuodosta il-

moitetaan välittömästi pelastuslaitokselle ja alueelliselle ympäristökeskuk-

selle, sekä suoritetaan tarvittavat puhdistustoimenpiteet viranomaisten an-

tamien ohjeiden mukaisesti.

7

Alue pidetään siistinä ja järjestyksessä, kukin jae erillään toisistaan. Alueen

vastaanottoa valvotaan ja käsittelyalueelle rakennetaan lukittava portti.

Alueelle nimetään vastuullinen valvoja.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

Szepaniak Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista määräystä

aloittaa ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huo-

limatta. Luvan hakijan mukaan aloituslupa puuperäisten polttoaineiden kä-

sittelylaitokselle tulisi antaa, koska

- haketus tulisi käynnistää välittömästi lupaprosessin pitkästä aika-

taulusta johtuen.

- tavara toimitetaan valmiin tavaran lämpölaitoksille, joiden haketoi-

mitukset pitäisi saada käyntiin viikosta 38 alkaen.

Luvan hakija esittää, että ympäristönsuojelulain 101 §:n mukainen vakuus

ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupa-

määräysten muuttamisen varalta olisi suuruudeltaan 3 000 €.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta il-

moitustaulullaan ja Imatran kaupungin virallisella ilmoitustaululla

21.12.2009–20.1.2010 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Uutis-Vuoksi nimi-

sessä sanomalehdessä 21.12.2009. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan

nähtävillä Imatran seudun ympäristötoimessa.

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 24.3.2010 ja 10.9.2010.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Alueelle on suoritettu luvan käsittelyyn liittyvä maastotarkastus 2.9.2010.

Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Imatran kaupunginhallitukselta, Imat-

ran seudun ympäristötoimelta ja Imatran kaupungin kaavoitusviranomai-

selta.

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle varattiin ti-

laisuus lausunnon antamiseen 13.4.2010.

8

Imatran seudun ympäristönlautakunta on esittänyt 19.1.2010 pidetyssä ko-

kouksessa seuraavia reunaehtoja hakemuksen toteuttamiseen:

Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat lounaaseen Petsamon asuinalueella

noin 1 kilometrin päässä olevat asuintalot ja koilliseen noin 2 kilometrin

päässä Oritlammen asuinalue.

Imatran seudun ympäristölautakunta lausuu Szepaniak Oy:n ympäristölu-

pahakemuksesta koskien Imatran Kurkvuoren hakeaseman biopolttoainei-

den varastointia ja murskaus- ja haketustoimintaa seuraavaa:

Hakelaitoksen aiheuttamasta melutasosta laitoksen lähiympäristössä tulee

esittää arvio ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi toiminnan aiheuttama

melutaso tulee selvittää mittauksin lähimmässä häiriintyvässä kohteessa

ensimmäisen toimintavuoden aikana. Jos toiminnan aiheuttaman melun

asuinalueella todetaan aiheuttavan kohtuutonta häiriötä, tulee toiminnan

harjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin melun vähentämiseksi tai toiminta-aikoja

tulee rajoittaa siten, että meluhaitta ei ole asukkaille kohtuuton.

Imatran kaupungin kaavoitusviranomainen on antanut 8.9.2010 päivätyn

lausunnon:

Szepaniak Oy:n ympäristölupahakemus koskien Kurkvuoren hakeaseman

biopolttoaineiden varastointia ja murskaus- ja haketustoimintaa.

Szepaniak Oy on hakenut lupaa otsikossa mainittuun toimintaan Imatran

Kurkvuoren kaupunginosaan 80 korttelissa 20 sijaitsevalle hakeasemalle.

Alue on asemakaavassa merkitty enintään kaksikerroksisten korttelialu-

eeksi (TY-4). Tontin rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e= 0,3.

Kaavamääräysten mukaan alueelle sijoittuva toiminta ei saa aiheuttaa koh-

tuutonta haittaa ympäristölle eikä siitä kaavan mukaiselle asutukselle ai-

heutuva melutaso saa ylittää 55 dB(A).

Suunniteltu toiminnan kehittäminen ko. tontille on asemakaavan mukaista

mikäli kaavamääräyksen ympäristöhaittoja ja melutasoa koskevat määrä-

ykset eivät ylity. Näiden seikkojen varmistamiseksi viittaamme Imatran

seudun ympäristölautakunnan 19.1.2010 (§13) sekä Kaakkois-Suomen

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 1.7.2010 antamiin lausuntoihin.

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa asiasta

1.7.2010 päivätyssä lausunnossaan seuraavan:

Pohjaveden suojelu

Pohjaveden suojelun kannalta on oleellista, että hake-, mahdolliset kuori-

tms. kasat eivät pääse pahoin vettymään, jolloin pintavesien imeytymisen

kautta pohjaveteen kohdistuisi suurempi kuormitus. Tämän vuoksi varas-

tointi hakkeena tulee olla mahdollisimman lyhytaikaista ja varastointi tulisi

suorittaa asfaltilla tmv. päällystetyllä kentällä, josta vesien kerääminen

(kentän kaadot ja reunukset) ja johtaminen on suunniteltu hallitusti pohja-

9

veden suojelu huomioon ottaen. Rakennettavan päällysteen kuntoa on

myös tarkkailtava säännöllisesti ja halkeamat korjattava. Alueella muodos-

tuvia pintavesiä ei saisi suoraan imeyttää maastoon, vaan pintavedet tulisi

johtaa pois alueelta ojiin ja niitä pitkin mahdollisuuksien mukaan myös poh-

javesien muodostumisalueen ulkopuolelle. Alueelta poisjohdettavia hule- ja

sadevesiä tulee tarkkailla (esim. ravinteet, kiintoaine, pH, sähkönjohtavuus,

öljyhiilivedyt), joten muodostuvat vedet tulisi johtaa pois alueelta tarkkailu-

kaivon kautta. Lisäksi tulisi tarkkailla myös alueen toimintojen vaikutusta

pohjaveteen.

Hakevarastotoiminnasta aiheutuvia muita pohjavesiriskejä ovat alueella

käytettävät työmaakoneet hydrauli- ja polttonestesäiliöineen sekä mahdolli-

set lämmitysöljysäiliöt. Suojelusuunnitelmassa (Tiuruniemen ja Vesioron-

kankaan pohjavesialueiden sekä Myllypuron, Peräsuonniityn ja Ahvenlam-

men vedenottamoiden suojelusuunnitelma, Paavo Ristola Oy, 9.2.2004) on

mainittu, että alueella on koneiden huolto- ja korjaustoimintaa korjaushal-

lissa. Pesuvedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta viemäriin. Lisäksi alu-

eella on suojelusuunnitelman mukaan kaksi maanalaista (3 m3) ja yksi

maanpäällinen lämmitysöljysäiliö. ELY-keskuksen käsityksen mukaan öl-

jynerotuskaivojen sekä öljysäiliöiden kunto (ainakin maanalaiset säiliöt sekä

maanpäälliset yksivaippasäiliöt) tulee tarkistaa säännöllisesti. Niiden

maanpäällisten kaksoisvaippasäiliöiden kunto, joissa ei ole vuodonilmaisua

tulisi myös tarkastaa säännöllisesti tai vuodonilmaisun toimivuutta tulisi

seurata säännöllisesti. Mikäli mahdollisten maanalaisten säiliöiden kunto

edellyttää säiliöiden uusimista, tulee uudet säiliöt asentaa maan päälle, jo-

ko sisätiloihin tai alueen liikenteen kannalta turvalliseen ja suojattuun sekä

katettuun, tiiviiseen suoja-altaaseen tai toteuttaa kaksiovaippasäiliönä.

Tankkaus tulisi suorittaa tiiviillä alustalla, josta hulevedet johdettaisiin öl-

jynerotuksen kautta viemäriin. Myös ongelmajätteet kuten jäteöljyt ja käy-

tetyt akut tulee säilyttää suojakaukaloissa lukituissa ja katetuissa tiloissa.

Mikäli alueella on käytöstä poistettuja maanalaisia öljysäiliöitä, tulee ne

poistaa viimeistään ennen alueen pinnoittamista, samalla tulee tarkistaa

alueen maaperän puhtaus. Mahdollisesta pilaantuneen maaperän puhdis-

tamisesta tulee tehdä ilmoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Satun-

naisten koneiden öljyvuotojen varalta on käytettävissä oltava sahanpurua

tms. materiaalia, johon maahan päässyt öljy voidaan heti imeyttää.

Haketustoiminnassa ympäristöriskejä liittyy myös paloturvallisuuteen: tuli-

palotilanteissa riski polttonesteiden pääsystä ympäristöön kasvaa, joten pa-

lontorjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palontorjuntasuunnitelman

laatiminen onkin tarpeen. Riittävän sammutusveden saannista ei ha-

kemusasiakirjoissa ole esitetty arviota, hallin osalta on maininta käsisam-

muttimista ja palovesilinjasta, mutta myös piha-alueella varastoitavat raaka-

aineet ja tuotteet omaavat palokuormaa. Tulipalotilanteissa sammutusvedet

saattavat sisältää ympäristölle haitallisia aineita, joten sammutusvedet tulisi

johtaa pohjavesien muodostumisalueen ulkopuolelle. Sammutusveden

saanti ja mahdollisuudet johtaa ne pohjavesien muodostumisalueen ulko-

puolelle tulisikin selvittää jo ennakkoon. Voitaneen lisäksi todeta, että

10

alueen aitaaminen vähentäisi asiattomien liikkujien aiheuttamaa tulipalon

syttymisriskiä.

Melu

Toiminnassa muodostuu melua haketuksesta ja murskauksesta sekä näihin

toimintoihin liittyvistä seulonnoista, lastauksista, puruista, kuljettimista yms.

sekä raaka-aine- ja tuotekuljetuksista. Osassa toimintoja muodostuva melu

voi olla lisäksi kapeakaistaista tai impulssimaista, mikä lisää melun häiritse-

vyyttä. Hakemuksessa ei oltu arvioitu eri toiminnoista aiheutuvaa melua, ei

myöskään vuosittaisia käyttöaikoja.

Vähintään tulisi toiminnan alkamisen jälkeen tehdä mittauksiin perustuva

selvitys toiminnan aiheuttamista melutasoista melulle altistuvissa kohteissa

sekä uusia mittaukset säännöllisin esim. viiden vuoden välein. Tuloksia ar-

vioitaessa tulisi melun impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus ottaa

huomioon. Tarvittaessa tulisi lisäksi tehdä selvitys, jossa melulähteet kartoi-

tettaisiin ja niiden melupäästöjen mittauksen ja leviämismallilaskelman pe-

rusteella arvioitaisiin meluvaikutukset ympäristöön. Meluvaikutuksia voi-

daan vähentää esim. rakennusten ja laitteiden sijoittelulla sekä laitevalin-

noilla ja –suojauksilla. Siltä osin kun alueella tehdään uusia laitehankintoja

tai rakennetaan uusia rakennuksia, tulee meluntorjunta ottaa huomioon jo

suunnitteluvaiheessa, myöhemmin meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttami-

nen saattaa olla huomattavasti kalliimpaa ja vaikeampaa. Myös varasto-

kasojen sijoittelulla voidaan ehkäistä melun leviämistä. Lisäksi toiminnassa

olisi jatkuvasti kiinnitettävä huomiota laitteiden ja koneiden kunnossapitoon

ja niiden aiheuttamaan meluun.

Muut ympäristönsuojeluseikat

Ilmansuojelun ja jätehuollon sekä roskaantumisasioiden osalta tulisi lisäksi

huolehtia seuraavasta: raaka-aineiden ja tuotteiden varastointipaikat ja kä-

sittely-yksiköt tulee olla sijoitettu ja toiminta järjestetty siten, ettei materiaa-

lia pääse valumavesien tai kovien tuulien kautta leviämään maastoon.

Myös pölyämisen estoon tulee kiinnittää huomiota esim. koteloinneilla, kul-

kuväylien ja muiden toiminta-alueiden puhtaanapidolla, kasojen korkeuden

säädöllä ja tarvittaessa myös kevyellä kastelulla (kastelu ei kuitenkaan saisi

olla niin runsasta, että muodostuisi runsaammin valumavesiä). Polttoon

kelpaamaton puujäte, ongelmajätteet kuten jäteöljyt ja käytetyt akut on toi-

mitettava paikkaan, jolle on myönnetty lupa kunkin aineen vastaanottoon.

Romumetalli on pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön.

Muistutukset ja mielipiteet

Lähialueen Kurkvuoren kylän asukkaiden puolesta AA ja BB ovat jättäneet hakemuksesta muistutuksen, jossa todetaan mm. seuraava:

11

"Kun kysymys on toiminnasta jossa sekä raaka-aineen että lopputuotteen

osalta syntyy väistämättä kompostoitumista, viittaamme tutkimuksiin pape-

riteollisuudesta sekä kaatopakoilta. On ryhdyttävä toimiin valumien estämi-

seksi pohjavesiin etukäteen eikä tähdättävä tulevaisuuteen. Lähtökohtana

tulisi olla uusien kaatopaikkojen perustamiseen liittyvät määräykset. Kaso-

jen tuulettaminen kääntämällä ja näin valumien estäminen lienee vitsi.

Silmämääräisesti arvioiden alueella on jo varastoituna enemmän kuin tuhat

kuutiota puupintoja. Kysymys on pohjavesialueesta.

Haketuksessa todetaan, ettei meluarvoja ylitetä ja että suurin haitta syntyy

purku- ja lastauskoneiden käyttövoimasta. Yrittäjä on harjoittanut alueella jo

vuosia puutavaran purkua junavaunuista, kuljetusta ja haketusta (selluha-

ke). Meluhaittoja on syntynyt todistettavasti neljästä syystä/lähteestä:

kiinteänhakeaseman melusuojaus ei ole ollut asianmukainen eikä

käyttöaikoja noudateta

alueella on käytetty kenttähakkuja johon ei ole lupaa

puumateriaalin syöttö vastaanottopöydälle ja puutavaran purku ju-

nanvaunuista asetettujen aikarajojen ulkopuolella

Edellä esitettyyn viitaten yritykseltä tulisi vaatia selvitys niiden kiinteiden

laitteiden melukuormasta, joita aiotaan toiminnassa käyttää. Laitteisiin liitty-

vä meluntorjuntasuunnitelma on tarpeen, jolla taataan, ettei asetettuja ar-

voja ylitetä. Siirrettävien kenttähakkujen käyttö tulee ehdottomasti kieltää.

Puutavaran purku junavaunuista ja autoista aiheuttaa niin sanottua hetkel-

listä melua. Tämä kolina ja pauke ylittää selvästi jatkuvan melun raja-arvot.

Vuorotyötä tekevän henkilön kannalta vaikutus on sama, onko kyseessä

jatkuva jyrinä vai hetkellinen helinä, kun se toistuu riittävän usein. Kaikki

purkutoiminta tulee rajata selkeästi kyseiselle tontille.

Ottaen huomioon lähialueen metsäteollisuuden tulevaisuuden tarpeet, ei

toiminta-ajoista arkipäivinä kello 7.00–18.00 ole syytä poiketa."

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on 2.2.2010 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja

esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja

muistutuksesta. Vastineessaan 22.2.2010 Szepaniak Oy on todennut näis-

tä mm. seuraavaa:

Imatran seudun ympäristölautakunnan lausunnossa on esitetty, että hakijan

on suoritettava toiminnan aiheuttama melutason mittaus ensimmäisen toi-

mintavuoden aikana lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Hakijalla,

Szepaniak Oy:llä ei ole syytä eikä tarvetta kieltäytyä esitetystä menettelystä

ja hakijankin mielestä alueen äänitaso pitää selvittää ennen toiminnan aloit-

tamista.

12

Immolan/Kurkvuoren teollisuusalueella tapahtuu myös muuta teollista toi-

mintaa jatkuvasti, jota on autoliikenne, vaunujen lastaus ja purku, sahaus

sekä Kaukopään tehdasäänet.

Asutusalueella haketusasemasta syntyvä melu ei ylitä valtioneuvoston pää-

töksen 993/92. annettuja ohjearvoja. Jos mittaukset ylittävät ohjearvot, ha-

kija käynnistää toimet meluhaittojen vähentämiseksi. Hakijalla ei ole tarkoi-

tusta aiheuttaa haittaa asutukselle tai muulle ympäristölle toiminnallaan.

Lähialueen asukkaiden muistutus Muistutuksessa viitattiin hakijan harjoit-

tamaan puutavaran purkuun ja lastaukseen. Hakija muistuttaa, ettei ole

harjoittanut alueella puutavaran purkua/lastausta eikä kuljetusta kahdek-

saan (8) vuoteen. Immolan puuterminaalissa ja Kurkvuoren ns. öljyraiteella

ko. toimintaa harjoittaa StoraEnson ja UPM-Kymmenen urakoitsijat, hakijal-

le ei voida säilyttää vastuuta näiden toimijoiden toimista/haitoista.

Hakkeen valmistus (selluhake) on lopetettu alueella 2005 ja sen jälkeen

alueella on käyty satunnaisesti mobilihakkuria ja mobiilimurskaa. Vuonna

2009 hakijalla ei ollut enää käytössä mobiilihakkuria. Murskaa on käytetty

2009 aikana alueella kymmenenä (10) päivänä.

Muistutuksessa viitattiin kaatopaikkaan, hakijalla on nimenomaan tarkoituk-

sena vastaanottaa puuperäiset, polttoon kelpaavat raaka-aineet edelleen-

käyttöön (ei kyllästettyjä, eikä pahveja, muoveja).

Alueella on tällä hetkellä varastoitu raaka-ainetta noin. 10 000 m3 (pintalau-

taa), joka on menossa alueen polttolaitoksille. Raaka-aineet eivät ole haki-

jan, vaan hakija on luovuttanut alueen Vapo:n käyttöön määräajaksi, koska

hakijalla ei ole ollut tarvetta varastoalueelle vuonna 2008-2009-2010. Vapo

Oy:n pintalaudat kuljetetaan polttolaitoksille vuoden 2010 aikana.

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon

liittyen on hakija todennut että raaka-aineena käytetään mekaanisen met-

säteollisuuden jalostamatonta raaka-ainetta:

hakkuutähteet (oksat/latvukset)

kannot

pintalauta

nokipuut paloalueilta

lahokuuset

kuivuneet kuidut

kuoret

purut

Vähäisiä määriä purkulautoja ja puuperäisiä rakennusmateriaaleja käyte-

tään myös mutta ei kestopuuta tai kyllästettyjä eriä.

Prosessiteollisuuteen menevä hake toimitetaan suoraan raaka-ainetta käyt-

täviin laitoksiin; UPM-Kymmene Oyj:lle ja Kaukaan tehtaille ja varastossa

on haketta maksimissaan 1000,0 im3/ vastaten kahden päivän ajomäärä.

13

Polttojakeita hakkeena varastoidaan n. 1500 im3 ja sillä turvataan pienten

polttolaitosten viikonlopun käyttö häiriö tilanteissa. Muutoin hakkee-

na/murskeena varastointi on vähäistä. Käsittelemättömänä raaka-aineena

varastot kesäaikana ovat noin 5 000 m3 polttoon menevää puutavaraa. Sel-

luksi menevänä raaka-aineena varasto n. 2 000 m3. Tavoitteena on saada

kaikki raaka-aineet sekä valmiit tuotteet päällystetyille kentille.

Haketustoiminnassa koneiden polttoainesäiliönä käytetään 2 000 litran

kaksoisvaipallista säiliötä. Säiliö sijoitetaan betoniselle alustalle, työkoneet

pysäköidään tankattaessa samalle alustalle. Ylitäyttöjen varalta tehdään

kaadot keskelle, jossa on keräyssäiliö. Koneiden normaali pysäköintipaikka

on asfaltoitu alusta. Koneiden päivittäishuollot tehdään asemalla beto-

noidun alustan päällä. Muita korjauksia varten koneet siirretään, joko Jout-

senoon tai Imatralle erilliseen korjaamohalliin. Alueella syntyvät jäteöljyt,

akut sekä uusittavat letkut toimitetaan jätekeräykseen hakijan toimipistee-

seen Teollisuustie 26 54120 Pulp, josta L&T /Ekokem noutaa ko. jätteet.

Sosiaalitila on kytketty kunnalliseen vesi/viemäriverkostoon. Sosiaalitilan

lämmitysmuoto on suorasähkölämmitys. Haketushallissa ei ole lämmitystä.

Alueella on kunnallinen palovesiposti. Alue tullaan toiminnan jatkuessa ai-

taamaan.

Immolan/Kurkvuoren teollisuusalueella tapahtuu teollista toimintaa jatku-

vasti, jota on autoliikenne, vaunujen lastaus ja purku, sahaus sekä Kau-

kopään tehdasäänet. Kurkvuoren alueella on muilla toimijoilla korjausta ja

huoltoa, sahausta, jätteiden keräystä ja lajittelutoimintaa ja lisäksi jätepape-

reiden ja kuitupuiden varastointia. Muiden toimijoiden toimintaan emme voi

puuttua.

Melusta todetaan, että haketuslaiteet on sijoitettu rakennukseen jossa ma-

teriaalit sisältä – ulospäin ovat:

seinä: pelti – kovavilla – ilmarako – pelti

Katto: pelti – kovavilla – ilmarako – pelti

lattia: 20 cm betonilaatta.

Sähkökeskus on samassa rakennuksessa erillisessä huoneessa, jossa on

paloseinä. Haketuslaitteiden oheislaiteet ovat sähkökäyttöisiä ja sisätilaan

sijoitettuja. Alueella käytettävä murska tullaan eristämään meluseinin. Alu-

eelle tapahtuva liikenne ohjataan Vuorikivenkatua myöten suoraan Imatran

ohikulkutieltä, kulkuväylien varrella ei ole asutusta; alueella toimii kul-

jetusliike ja varasto, joille ympärivuorokautinen liikenne. Lastauksessa käy-

tetään pyöräkuormaajaa ja haketettu puolivalmiste viedään yhdistelmillä

pois; kuormamäärät 5–6 kuormaa /arkipäivä, yksittäisiä kuljetuksia satun-

naisesti talvisin (1–2 krm/la/su).

Lähimmälle asutusalueelle on matkaa 800 m, äänitaso tuolla alueella jää

alle 55 dB arkisin. Toiminta haketuksen osalta ma–pe 7.00–22.00 (va-

rauma), ei haketusta/murskausta viikonloppuisin. Pääasiassa haketustoi-

minta on ma–pe 7.00–18.00.

14

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Szepaniak Oy:n ympäris-

tölupahakemuksen ja myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mu-

kaisen ympäristöluvan biopolttoaineen varastointi-, haketus- ja murskaus-

laitoksen toiminnalle. Toiminnan sijaintialue asemakaava-alueen korttelissa

TY-4 on esitetty päätöksen karttaliitteessä.

Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin:

Lupamääräykset

Tuotanto

1. Laitoksella saa varastoida, hakettaa ja murskata hakemuksessa ja tässä

päätöksessä mainittuja raaka-ainejakeita tämän päätöksen mukaisesti.

Hakkeen ja murskeen tuotanto- ja varastointi on tehtävä Kurkivuoren ha-

keaseman alueella. Laitoksen tuotanto voi olla vuodessa 50 000 tonnia tai

sitä vähemmän. Jätteeksi katsottavia puuperäisiä materiaaleja voi käsitel-

tävistä aineksista olla vuosittain enintään 6 000 tonnia ja siitä purkupuuta

enintään 1 000 tonnia. Alueelle ei saa tuoda muualta varastoitavaksi purua,

kuorta, turvetta eikä kuoripitoista haketta ja mursketta. Alueella jo oleva jä-

temateriaali voidaan käsitellä talven 2010–2011 aikana käyttörajoituksista

riippumatta hakemuksen mukaisesti.

Puuaineksen varastointi

2. Alueelle tuotava puuaines on varastoitava siten, ettei se ehdi merkittävissä

määrin biologisesti hajota ja lahota siten, että puun kuoriaineksen ravinteet

pääsevät maaperään. Puuaineksen kierto on oltava tehokasta ja yli vuoden

kestäviä varastointiaikoja on vältettävä. Tuotettu murske, hake ja jätekuori

on toimitettava viimeistään viikon kuluttua alueelta eteenpäin. Hake, murs-

ke ja kuori on varastoitava kestävällä asfaltoidulla alustalla, johon ei sade-

vesi lammikoidu ja josta vesi riittävin kallistuksin saadaan virtaamaan pois.

Vastaanotettavalle puuainekselle tarkoitetut varastopohjat ja alueen kulku-

väylät on päällystettävä vastaavalla tavalla asfaltilla viimeistään 1.9.2012

mennessä. Kulkuväylät ja paljaat varastoalueet on pidettävä puhtaana var-

sinkin sulan maan aikana säännöllisellä harjauksella ja harjausjäte on toimi-

tettava alueelta pois.

Hulevesien johtaminen ja käsittely

3. Alueella syntyvät hulevedet ja virtaavat sulamisvedet on johdettava ta-

sausaltaaseen, joka estää vesien imeytymisen suoraan maaperään ja joka

erottaa vesistä kelluvat roskat ja vettä raskaamman kiintoaineosan ja mah-

dollistaa myös pinnalle kertyvän öljyn ja rasvan poistamisen. Allas on toteu-

tettava siten, että sen vedet ovat tarvittaessa tarkkailtavissa ja että siihen

mahtuu kaikki varastoalueelta tulevat suurimman ennakoitavan vuoro-

kausisateen vedet ja se on oltava myös suljettavissa erilaisissa vahinkoti-

15

lanteissa. Altaaseen kertyvät lietteet ja roskat on poistettava viikoittain su-

lan maan aikana ja öljy ja rasva on imeytettävä helposti käsiteltäviin imey-

tystyynyihin. Altaasta purkautuva vesi voidaan hallitusti imeyttää maape-

rään paikkaan, jossa on luonnonmukaisesti tai keinotekoisesti aikaansaatu

riittävän paksu vettä suodattava hienojakoinen kivennäismaakerros. Jos

maakerros likaantuu, se on aika-ajoin vaihdettava. Jos teollisuusalueelle,

jossa varastoalue sijaitsee, rakennetaan hulevesiviemäri, on altaan vedet

johdettava siihen. Jos pohjaveden laadun seuranta osoittaa, että hulevedet

huonontavat pohjaveden laatua, ne on johdettava pohjavesialueen ulko-

puolelle.

Hulevesiallas imeytyskenttineen on toteutettava viimeistään samaan ai-

kaan, kun alueen varastopohjat päällystetään. Suunnitelma näiden toteut-

tamisesta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiedoksi hyvissä ajoin en-

nen sen rakentamista. Valvontaviranomainen voi vaatia suunnitelmaan tä-

hän päätökseen perustuvia muutoksia. Vaihtoehtoisesti hulevesien keräily-

ja imeytysjärjestelmä voidaan toteuttaa asianomaiseen tarkoitukseen suun-

nitelluilla ja soveltuvilla valmiilla järjestelmillä. Tällöin selvitys suunnitellusta

järjestelmästä on toimitettava lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi.

Poltto- ja voitelulaineiden varastointi ja öljyvahinkojen estäminen

4. Polttonesteet, kemikaalit ja voiteluaineet on varastoitava ja käsiteltävä niin,

ettei niistä aiheudu saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille ja

vuodot ovat kerättävissä talteen. Kyseisiä aineita ei alueella saa säilyttää

yhteensä kerrallaan 5000 litraa enempää ja ulkopuolisten pääsy varastoin-

tipaikkoihin on estettävä. Öljyvahinkojen varalta alueelle on varattava riittä-

västi imeytysturvetta tai muuta tarkoitukseen kehitettyä materiaalia. Konei-

den ja laitteiden öljyvuodot ovat välittömästi pysäytettävä ja tihkuvat vuodot

korjattava. Vuotanut öljy on imeytettävä ja kerättävä talteen. Laitoksella on

oltava selkeät ohjeet mahdollisten vahinkojen varalta. Koneiden päivittäis-

huollot on tehtävä asemalla betonoidun alustan päällä, jossa nestevuodot

ovat kerättävissä talteen. Nykyisen polttoainesäiliön ja tankkausalueen

maaperän puhtaus on selvitettävä ja tarvittaessa on maaperä puhdistetta-

va.

Jos alueelle sijoitetaan polttoainesäiliö, sen on oltava vuodonilmaisujärjes-

telmällä varustettu katettu kaksoisvaippasäiliö ja se asetettava tiiviille kan-

tavalle alustalle niin ettei sen läheisyydessä ole palokuormaa ja että se on

ajoneuvoilta törmäyssuojattu. Polttoainesäiliön niin sanotut täyttöpistoolit on

oltava lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Polttoainesäiliö on varustet-

tava ylitäytön estimellä ja laponestolla. Polttoaineen jakelualue on varus-

tettava standardin SFS 3352 määritellyllä kestopäällysteellä ja jakelualueen

vedet on kerättävä tiiviiseen säiliöön, josta vedet on toimitettava riittävän

usein muualle asianmukaiseen vastaanottopaikkaan tai tarpeen mukaan

käsiteltynä kunnalliseen jätevesiviemäriin.

16

Poikkeukselliset tilanteet ja palojen torjunta

5. Poikkeus- ja häiriötilanteessa, josta aiheutuu ympäristön pilaantumisen

vaaraa, on välittömästi ryhdyttävä torjuntatoimenpiteisiin, joilla vaaraa pi-

laantumisen jatkumisesta ja leviämisestä saadaan poistettua. Näistä tilan-

teista on ilmoitettava mahdollisimman pian pelastusviranomaisille ja valvon-

taviranomaiselle.

Alueella olevat tiet ja varastoalueet on suunniteltava ja rakennettava pe-

lastusajoneuvoille soveltuvaksi. Vastaanotettava puuaines on varastoitava

ottaen huomioon pelastusviranomaisten ohjeet riittävistä palokäytävistä pa-

lojen leviämisen estämiseksi. Tulipalojen varalta on huolehdittava myös et-

tä, sammutusvettä on alueella saatavissa riittävästi kaikkina vuodenaikoina

ja alkusammutuskalustoa on oltava paikalla nopeasti käytettävissä. Sam-

mutusvedet on mahdollisuuksien mukaan kerättävä talteen hulevesien ta-

sausaltaaseen. Pelastusviranomaisten kanssa on etukäteen selvitettävä

mahdollisuudet välttää sammutustoiminnassa pohjavesiä pilaavien sam-

mutusaineiden käyttämistä.

Meluntorjunta

6. Puuainesta voidaan alueella hakettaa tai murskata talviaikana 1.9.–30.4.

arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–22 ja kesäaikana 1.5–31.8. arki-

sin maanantaista perjantaihin kello 7.00–18.00. Viikonloppuisin, arkipyhinä

ja sellaisina päivinä, jotka ovat yleisesti vapaapäiviä, ei alueella saa haket-

taa ja murskata eikä aiheuttaa muuta merkittävää melua. Haketus ja murs-

kaus on tehtävä kiinteästi sijoitetuilla ja asianmukaisesti meluntorjuntaa var-

ten suojatuilla ja verhotuilla tuotantolaitteilla. Vain poikkeustilanteissa tuo-

tannossa voidaan käyttää mobiililaitteita. Murskausta voidaan alueella kui-

tenkin harjoittaa mobiililaitteilla 1.9.2012 saakka, jolloin kiinteästi sijoitettu

murskain on otettava viimeistään käyttöön.

Laitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu ei saa loma-asutuksen

piha-alueilla ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväarvoa

(klo 7-22) 45 dB eikä yöarvoa (klo 22-7) 40 dB ja vastaavasti vakituisessa

asutuksessa päiväarvoa 55 dB ja yöarvoa 50 dB. Meluraja-arvoissa pysy-

minen on varmistettava mittauksin ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpitei-

siin, joilla varmistetaan meluraja-arvoissa pysyminen.

Haketuslaitoksen äänitehotaso on mitattava laitoksen ja sen seinävuora-

usten valmistuttua. Samassa yhteydessä on mitattava myös käytettävän

mobiilimurskaimen ja laitoksen pyöräkuormaajan ja materiaalinsiirtokoneen

äänitehotasot normaalisti käytettävillä tuotantomateriaaleilla sekä hakkurin

vastaanottopöydän kuormauksen hetkellinen enimmäismelu. Näiden pe-

rusteella on laadittava asiantuntija-arvio laitoksen aiheuttamasta enimmäis-

ja ekvivalenttitason melusta lähimmillä asuntoalueilla. Selvityksessä on ver-

rattava saatua laskennallista melutasoa asuntoalueilla tehtäviin melu-

tasomittauksiin. Mittauksissa on selvitettävä myös, aiheutuuko alueen ää-

nilähteistä iskumaista tai kapeakaistaista ääntä. Selvitys on toimitettava sen

valmistuttua valvontaviranomaisille, kuitenkin viimeistään 30.5.2011 men-

17

nessä. Lähiasukkaille on järjestettävä mahdollisuus tutustua tehtyihin selvi-

tyksiin.

Hankittaessa laitokselle uusia koneita ja laitteita, niiden äänitehotasojen on

oltava parhaan tekniikan mukaisia. Korvaushankinnoissa ja korjauksissa on

mittauksin tai muuten varmistettava, etteivät äänitehotasot kohoa aiempia

arvoja suuremmiksi ja eivätkä ne ylitä myös valtioneuvoston asetuksen

621/2001 II-vaiheen suurinta sallittua äänitehotasoa ulkona käytettäville

laitteille siltä osin, kuin asetus niitä koskee. Liikkuvien työkoneiden peruu-

tussireenien hälytysäänet on korvattava mahdollisuuksien mukaan varoi-

tusvaloilla.

Päästöt ilmaan

7. Pölyntorjunnassa on erityistä huomiota kiinnitettävä työskentelyalueen ja

kulkuväylien puhtaanapitoon sekä kuivan purkupuun käsittelyyn. Pölyävien

ainesten murskauksessa ja haketuksessa on oltava mahdollisuus käyttää

pölynsidontaan vesisumutusta. Pölyävien ainesvirtojen vapaa pudotuskor-

keus on pidettävä matalana tai järjestettävä mahdollisuuksien mukaan suo-

jaus verhouksin kuljetushihnoilta putoavalle ainekselle. Suojapuustoa on

pyrittävä lisäämään eri tahoille aluetta. Laitteistojen ja koneiden diesel-

moottoreiden kylmäkäynnistyksiä on kylmissä sääolosuhteissa vältettävä.

Jätteiden käsittely

8. Jätteiden käsittely on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä

eikä haittaa ympäristölle. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, on kerättävä erilleen

ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Hyötykäyt-

töön kelpaamattomat jätteet on toimitettava kunnalliseen tai ammattimai-

seen jätteenkäsittelyyn. Lumenläjitysalueilta paljastuva kiinteä jäteaines on

lumien sulettua toimitettava muualle. Ongelmajätteet on varastoitava omis-

sa selkeästi merkityissä astioissaan tiiviillä alustalla sateelta suojattuna luki-

tussa paikassa siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle

ja ne on toimitettava säännöllisesti, vähintään puolivuosittain asian-

mukaiseen käsittelyyn.

Alueelle ei saa tuoda lajittelematonta purkujätettä lajiteltavaksi tai murskat-

tavaksi. Tuotava rakennus- ja purkujäte on oltava jo lajiteltua puujätettä,

josta muu aines on otettu eroon. Puuaineksen mukana mahdollisesti epä-

puhtautena tullutta haitallista ainesta, kuten PVC-muovia, sähkökaapeleita,

kyllästettyä puuta jne, ei saa murskata eikä sekoittaa polttomurskeeseen tai

-hakkeeseen. Valvontaviranomaiselle on toimitettava selvitys laitokselta

energiakäyttöön toimitettavan puujätemateriaalin laadunvalvontajärjestel-

mästä, muun muassa siitä, miten seurataan raskasmetallipitoisuuksien py-

symistä rajoissa, joita jätteen polttaminen ns. ”puhtaana puuna” ilman jät-

teenpolttoasetuksen vaatimuksia edellyttää.

18

Vastaava hoitaja

9. Luvan mukaisilla toiminnoilla on oltava vastaava hoitaja jolla on riittävä ko-

kemus energiajätteen vastaanotosta, käsittelykentän rakentamisesta,

hyödyntämisalueen käytöstä, hoidosta, valvonnasta (hyötykäyttöön toimi-

tettavan ja sijoitettavan jätteen laadun valvonnasta yms.) ja pintavesien

tarkkailusta. Laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja toiminnan tark-

kailua varten on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on il-

moitettava valvontaviranomaiselle. Jos vastaavan hoitajan nimi ja/tai yh-

teystiedot muuttuvat, on niistä tehtävä ilmoitus em. tahoille.

Toiminnantarkkailu

10. Toiminta-alueelle tai sen läheisyyteen on asennettava pohjavesiputki paik-

kaan, josta otettavista vesinäytteistä voidaan etukäteen arvioiden olettaa

saatavan hyvä kuva toiminnan ja hulevesien maahan imeyttämisen vaiku-

tuksesta pohjaveden laatuun. Pohjavesiputken on oltava halkaisijaltaan

pohjavesinäytteen ottoon soveltuva ja lukittava. Toiminnanharjoittajan on

tehtävä esitys pohjavesiputken sijainnista valvontaviranomaisille vähintään

kuukausi ennen hulevesialtaan rakentamisen aloittamista.

Toiminnan vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun on tarkkailtava edellä

mainitusta pohjavesiputkesta. Pohjavesinäytteet on otettava heti putken

valmistuttua, kun edustava näyte on saatavissa ja sen jälkeen kerran vuo-

dessa syksyllä. Näytteistä on analysoitava kolimuotoiset bakteerit, typpiyh-

disteet (nitraattityppi, nitriittityppi ja ammoniumtyppi, sulfaatti, kloridi, happi,

rauta, sähkönjohtokyky kokonaiskovuus, CODMn, pH, ulkonäkö (sameus ja

väri), maku, haju sekä öljyhiilivedyt (C11-C39). Lisäksi on mitattava pohja-

veden korkeus näytteenottohetkellä. Ensimmäisen näytteenoton yhteydes-

sä on mitattava myös läheisten muiden pohjavesiputkien pinnankorkeus ja

arvioitava pohjaveden virtaussuuntaa toiminta-alueen kohdalla. Lisäksi toi-

minnan vaikutuksia alueen pintavesiin on tarkkailtava hulevesialtaasta syk-

syllä. Näytteistä on analysoitava CODMn, kokonaistyppi, sähkönjohtavuus,

pH, haju ja väri aistinvaraisesti, öljyhiilivedyt (C10-C40) ja kiintoainepitoi-

suus.

Mittauksista on pidettävä kirjaa ja esitettävä tarkkailun tulokset valvontavi-

ranomaiselle viimeistään vuosiyhteenvedon yhteydessä. Valvontaviran-

omainen voi tarkistaa tarkkailua hyväksymällään tavalla.

Toiminnan raportointi

11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun

kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Kirjanpito on säi-

lytettävä ainakin neljän vuoden ajalta ja se on pyydettäessä esitettävä val-

vontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja on pidettävä kirjaa myös toimin-

nassa syntyneen, kerätyn, välivarastoidun, käsitellyn ja muualle käsittelyyn

toimitetun jätteen määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä.

19

Kirjanpidoista ja tarkkailuista on vuosittain helmikuun loppuun mennessä

toimitettava valvontaviranomaisille edellistä vuotta koskeva raportti. Rapor-

tin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään neljä

vuotta.

Vakuuden asettaminen

12. Toiminnan harjoittajan on asetettava ympäristönsuojelulain 42 §:n 3 mo-

mentissa tarkoitettu vakuus Imatran seudun ympäristötoimelle. Vakuuden

suuruudeksi määrätään 3 000 €. Vakuus on toimitettava valvontaviran-

omaiselle 30 päivän kuluessa ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulosta. Va-

kuuden määrää voidaan tarkistaa luvan voimassaoloaikana. Vakuus voi-

daan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena tai pankkitalletuksena.

Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset

13. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään 10 kuukautta ennen

toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesien-

suojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toi-

minnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut

Hakemus on siirretty vuoden 2009 lopulla Imatran kaupungin lupaviran-

omaiselta valtion lupaviranomaiselle toiminnassa käsiteltävien jätteiden

määrän takia. Jätemäärä ylitti tuolloin 5 000 tonnin vuosirajan, mikä jäte-

määrä edellytti hakemuksen käsittelyä valtion lupaviranomaisessa. Ympä-

ristönsuojeluasetuksen muutoksella vuosiraja on vuoden 2010 alusta nous-

sut 10 000 tonniin jätettä. Hakemusta ei ole siirretty kuitenkaan takaisin

kaupungille ja lupahakemus on käsitelty loppuun Etelä-Suomen aluehallin-

toviranomaisessa ottaen huomioon myös alueella oleva kertaluonteinen

suuri sahatavaran sivutuote-erä, joka sen pitkästä varastointiajasta johtuen

on mahdollisesti katsottava jätteeksi. Hakemuksen mukaan ja lupamäärä-

ysten johdosta käsiteltävien jätteiden määrä jää vuoden 2010 jälkeen alle

10 000 tonnin. Tämän vuoksi toiminnan lupaviranomainen muutostilanteis-

sa ja lupamääräysten tarkistusvaiheessa on Imatran kaupungin lupaviran-

omainen. Samasta syystä toiminnan ensisijaisena valvontaviranomaisena

toimii Imatran kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen.

Luparatkaisussa on erityisesti otettu huomioon toiminnan sijoittuminen en-

simmäisen luokan pohjavesialueelle sekä toiminta-aluetta koskeva vaativa

asemakaava ja sen määräykset. Tämän johdosta ratkaisuun sisältyy laaja-

alaisesti eri ympäristönsuojelun osa-alueita koskevia määräyksiä, joilla on

tarkoitus estää tehokkaasti laitoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja ja niiden

riskejä.

20

Luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei ennalta

arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantu-

mista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä

luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta

tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai-

kutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua

kohtuutonta rasitusta. Ottaen huomioon lupamääräykset toiminta täyttää

ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten

vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla

on säädetty. Luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Asiassa on otettu

huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnetto-

muusriski sekä arvioitu toiminnan asemakaavan ja kaavamääräysten mu-

kaisuutta. Toiminnan asemakaavan mukaisuus on kaupungin lausuntojen

kannan mukaisesti katsottu täyttyvän, kun toimintaa on arvioituna sellaise-

na kuin miksi se lupamääräyksillä rajoitetaan.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamäärys 1. Hyödyntämisalueelta vaaditaan erityisen korkeaa ympäris-

tönsuojelutasoa ja sen vuoksi käsittelykentälle saa tuoda ja sijoittaa lähinnä

vain puhdasta, karkeampaa puuainesta, joka säilyy varastoitaessa kohtuul-

lisen kuivana. Käsiteltävien jätteiden kokonaismäärä on rajoitettu suhteelli-

sen pieneksi, koska alue on asemakaavassa TY-aluetta. Tiiviisti kasautuvi-

en hienojakoisten jäteainesten, tuonti on kielletty, sillä niistä voi liueta ai-

nesten kostuessa mm. ravinteita. Hienoaines lisää myös itsesyttymisriskiä.

Alueelle tuotavan lajitellun puuperäisen rakennus- tai purkujätteen tuontia

on lisäksi rajoitettu, koska sen myötä riski haitallisten epäpuhtauksien pää-

semisestä ja leviämisestä alueelle kasvaa.

Lupamääräys 2. Alueella varastoitavan puuaineksen varastointiaika ennen

sen hyödyntämistä rajoitetaan enimmillään noin vuoteen. Varastoinnin pit-

kittyessä haittatekijät lisääntyvät, puuaineksen laatu huononee ja aines on

mahdollisesti käsiteltävä jätteenä. Kun varastoalue päällystetään, niin

alueen puhtaanapito helpottuu ja mahdollistaa myös hulevesien tarkkailun

ja johtamisen myöhemmin muualle.

Lupamääräys 3. Alueelta syntyviä hulevesiä on tarkkailtava ja niiden vir-

tausta on tasattava ylimääräisen aineksen poistamisen mahdollistamiseksi.

Alueen maastomuotojen ja hulevesiviemärin puuttumisen vuoksi vesiä on

vaikea poistaa alueelta. Käsiteltäviä ja varastoitavia aineksia koskevien ra-

joitusten vuoksi ei maahan imeytettävien vesien pitäisi sisältää kuitenkaan

merkittäviä määriä epänormaaleja aineksia, jotka voisivat aiheuttaa pohja-

vesiesiintymässä nopeaa ja pysyvää pilaantumista. Jos vedet aiheuttavat

pohjaveden laadun muutoksia, ne pitäisi voida havaita vaadittavassa poh-

javesitarkkailussa.

Lupamääräys 4. Käytettävien kemikaalien, polttoaineiden tai ongel-

majätteiden joutuminen maaperään voi aiheuttaa haittaa ympäristölle esi-

merkiksi maaperän tai pintavesien pilaantumisena. Laitos sijaitsee I-luokan

21

tärkeällä pohjavesialueella. Polttoaineiden varastointi on keskeinen pohja-

vesien pilaantumisen riskitekijä.

Lupamääräykset 5. Häiriötilanteista, onnettomuuksista ja vahingoista ilmoit-

taminen valvontaviranomaiselle on tarpeen, jotta häiriöistä aiheutuvia ym-

päristöhaittoja ja niiden torjumista voidaan valvoa ja ottaa kantaa mah-

dollisiin häiriöistä johtuviin valituksiin.

Pitämällä toiminta-alue siistinä ja kulkuväylät riittävän suurina sekä varau-

tumalla poikkeustilanteisiin etukäteen parannetaan alueen turvallisuutta ja

vähennetään paloista johtuvia haittoja ympäristöön ja pohjavesiin.

Lupamääräys 6. Asutukselle aiheutuvien haittojen rajoittamiseksi sekä ym-

päristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiksi on tarpeen rajoittaa toiminnasta

aiheuttavaa melua ajallisesti. Melukuormitusta vähennetään sekä enim-

mäis- että ekvivalenttimelutasojen rajoittamisella. Valtioneuvoston päätök-

sessä melutason ohjearvoista on loma-asumiseen käytettävällä alueella

päiväohjearvona korkeintaan 45 dB ja yöllä 40 dB ja vastaavasti vakituises-

sa asutuksessa 55/50 dB. Laitoksella voitaneen käyttää meluesteenä ha-

ketta ja puuraaka-aineita. Vaikutus on sitä tehokkaampi, mitä lähempänä

melueste on melulähdettä ja mitä korkeampi se on. Ensisijaisesti melua on

vähennettävä kuitenkin päästöjä pienentämällä. Melumittauksilla varmen-

netaan riittävä meluntorjunta. Melumittausten ja -selvitysten arviointi ja tu-

losten riittävyys meluntorjunnan kannalta jää valvovan viranomaisen tehtä-

väksi.

Lupamääräys 7. Määräys pölyhaittojen ja ilmaan leviävien päästöjen ehkäi-

systä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja minimoi-

miseksi.

Lupamääräys 8. Hyödyntämisalueen toiminnan ja jätteiden käsittelyn ympä-

ristönsuojelutasoa on jatkuvasti seurattava ja kehitettävä, jotta siellä käyte-

tään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa ja mahdollisimman

hyviä haittojen torjuntamenetelmiä.

Lupamääräys 9. Hyödyntämisalueen vastaavan hoitajan nimeäminen ja kir-

janpito kuuluvat käsittely-, ja hyödyntämisalueen pitäjän yleisiin velvolli-

suuksiin. Säännöllisellä ja riittävällä koulutuksella tai kurssituksella varmis-

tetaan henkilökunnan ammattitaito niin, että tämän päätöksen lupamäärä-

yksiä kyetään noudattamaan ja että henkilöstöllä on tarvittava jätteiden kä-

sittelyyn riittävä ammattitaito.

Lupamääräys 10. Tarkkailu on tarpeen toiminta-alueelta ympäristöön joh-

dettavien vesien laadun varmistamiseksi.

Lupamääräykset 11. Vuosiraportointi on määrätty tehtäväksi ympäris-

tönsuojelulain mukaisesti ja ympäristöhallinnossa noudatettavaa yleistä

käytäntöä noudattaen. Raportointia, kirjanpitoa ja tarkkailua koskevat mää-

räykset ovat tarpeen säädösten noudattamisen valvonnan ja tarkkailun to-

22

teuttamiseksi. Yksi toiminnanharjoittajan lakisääteinen velvollisuus on olla

riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja

haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.

Lupamääräys 12. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jätteiden käsittelijältä

vaadittava voimassa oleva vakuus ympäristönsuojelulain 42 § nojalla. Va-

kuus on asetettu laitoksella olevien jätteiden asianmukaisen jatkokäsittelyn

varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa. Jätteiden käsittelijältä vaadittava

vakuus perustuu ympäristönsuojelulakiin ja on määrätty asianmukaisen jä-

tehuollon varmistamiseksi. Vakuuden määrän on vastattava niitä kustan-

nuksia, joita asianmukaisessa jätehuollosta toiminnan lopettamisen yhtey-

dessä aiheutuu.

Lupamääräys 13. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa on an-

nettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Aluevirasto

katsoo, ettei tässä vaiheessa ole tarpeen antaa yksityiskohtaisia määräyk-

siä toiminnan lopettamisesta, vaan tarvittavat määräykset annetaan erilli-

sen suunnitelman perusteella.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

Lausunnoissa ja muistutuksessa esiin tuodut vaatimukset on otettu

huomioon siten kuin lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenee.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edel-

lyttää ympäristölupaa.

Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2020 mennessä tehdä uusi hakemus lu-

pamääräysten tarkistamiseksi.

Jätemäärien jäädessä alle 10 000 tonnia tulee lupamääräysten tarkistus-

hakemus tehdä Imatran kaupungin lupaviranomaiselle.

Ympäristölupahakemukseen on liitettävä lupamääräysten tarkistamista var-

ten muun tarvittavan selvityksen ohella selvitys parhaan käyttökelpoisen

tekniikan toteutumisesta laitoksen toiminnassa sekä asiantuntijalausunto

pohjaveden tarkkailun tuloksista.

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myön-

netyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia

23

säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es-

tämättä noudatettava.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANO

Päätöksen mukainen toiminta voidaan käynnistää purkupuun käsittelyä lu-

kuun ottamatta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen

asiassa toisin päätä, 3 000 euron suuruista vakuutta vastaan.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000)

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)

Jätelaki (1072/1993)

Jäteasetus (1390/1993)

Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000)

Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 §

Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaan-

panosta (903/2009) 4 ja 5 §

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Käsittelymaksu on 4 380 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.

Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peri-

tään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion mak-

superustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston

asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallinto-

viraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 §:n

2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen

asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voi-

massa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun

sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista an-

nettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutau-

lukon mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen, jossa hyödyn-

netään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa, käsittelystä

perittävä maksu on 4 380 euroa.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Szepaniak Oy

Teollisuustie 26

54120 Pulp

24

Jäljennös päätöksestä

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Imatran seudun ympäristötoimi

Imatran kaupunginhallitus

Imatran kaupunki

Imatran kaupungin kaavoitusviranomainen

AA ja BB

Ilmoitus päätöksestä

Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoESAVI-271-04-08-

2010 mukaan.

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustauluilla ja lehdessä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviras-

ton ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Imatran

kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

Kuulutuksesta ilmoitetaan Uutisvuoksi –nimisessä sanomalehdessä.

25

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta

valittamalla.

LIITE 1) Sijaintikartta

2) Valitusosoitus

Harri Majander Jouko Hytti

Asian on ratkaissut yli-insinööri Harri Majander ja esitellyt tarkastaja Jouko

Hytti.

JHy/ts

Liite 1

Sijaintikartta

VALITUSOSOITUS Liite 2

Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valite-taan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää-

töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.11.2010.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym-päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympä-ristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi-tys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintoviras-

tolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskir-jelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, teleko-piona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun va-lituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolait-teessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot

käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-

käyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.