osaraportti i · 2015. 5. 21. · 3 (31) osaraportti i 22.05.2015 e27501_osaraportti1.docx vat...

OSARAPORTTI I

E27501.10

EURAN KUNTA, HARJAVALLAN KAUPUNKI, KOKEMÄEN KAUPUNKI, KÖYLIÖN KUNTA,LAITILAN KAUPUNKI, RAUMAN KAUPUNKI, SÄKYLÄN KUNTA, SATAKUNTALIITTO,VARSINAIS-SUOMEN LIITTO JA VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS

POHJAVESIVARAT AKTIIVISEEN HYÖTYKÄYTTÖÖN ETELÄISESSÄ SATAKUNNASSA JALAITILASSA

22.05.2015

SWECO YMPÄRISTÖ OYVESI-INSTITUUTTI WANDER

SUOMEN POHJAVESITEKNIIKKA OY

Muutoslista

22.05.2015 ARY ARY MHAN VALMIS23.04.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS23.03.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS

MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

Swec o Y mpär is tö O y

PL 88, 00521 HelsinkiMäkelininkatu 17 A, 90100 OuluPL 453, 33101 TampereUudenmaankatu 19 A, 20700 Turku

w ww .sw ec o. f [email protected]. 010 2414 000

Y-tunnus 0564810-5

e27501_osaraportti1.docx

Sisältö1 JOHDANTO ............................................................................................... 12 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS ........................................................... 22.1 Hallinnolliset rajat .............................................................................................. 22.2 Väestön kehitys ................................................................................................. 22.3 Maankäyttö ja kaavoitus .................................................................................... 22.4 Elinkeinot ja teollisuus ...................................................................................... 32.5 Vedenhankinnalle tärkeät vesivarat ................................................................. 32.5.1 Pohjavedet ...................................................................................................................... 32.5.2 Pohjavedenoton säätely ja ympäristövaikutukset ............................................................. 42.5.3 Pintavedet ....................................................................................................................... 52.6 Tekopohjaveden muodostaminen .................................................................... 52.6.1 Muodostamiseen sopivat pohjavesialueet ........................................................................ 52.6.2 Muodostamiseen sopivat pintavesilähteet ........................................................................ 6

3 POHJAVESIVARAT, VEDENHANKINTA JA -JAKELU ........................... 73.1 Eura .................................................................................................................... 73.2 Harjavalta ........................................................................................................... 83.3 Kokemäki............................................................................................................ 93.4 Köyliö ............................................................................................................... 103.5 Laitila ................................................................................................................ 103.6 Rauma .............................................................................................................. 123.7 Säkylä ............................................................................................................... 133.8 Vesi- ja liittyjämäärät ....................................................................................... 143.9 Erityiskohteet ................................................................................................... 153.9.1 Teollisuus...................................................................................................................... 153.9.2 Eläintilat ........................................................................................................................ 173.9.3 Kasvin tai marjojen viljelytilat, kasvihuoneet ................................................................... 173.9.4 Kuntien suurimmat vedenkäyttäjät ................................................................................. 183.10 Poikkeusolojen vesihuolto .............................................................................. 203.11 Alueellinen yhteistyö ja sopimukset .............................................................. 21

4 VESIHUOLLON SUUNNITTELUTILANNE ............................................. 225 ENNUSTEET ........................................................................................... 235.1 Väestöennuste ................................................................................................. 235.2 Elinkeinoelämä................................................................................................. 235.3 Vedenkulutus ................................................................................................... 24

6 JÄRJESTELMIEN ARVIOINTI ................................................................ 26

4 (35)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


6.1 Pohjavesivarojen riittävyys ja hyödyntämiskelpoisuus ................................ 266.2 Siirtojärjestelmien riittävyys ........................................................................... 276.3 Poikkeusolojen vesihuolto .............................................................................. 27

7 KEHITTÄMISTARPEET .......................................................................... 288 SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET ............................. 299 SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET ......................................... 30

Liitteet:

Liite 1 Pohjavesialueet

Kartat:

Kartta 101 Vesihuollon nykytilanne, mk 1:200 000

1 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


1 JOHDANTOPohjavesivarat aktiiviseen hyötykäyttöön eteläisessä Satakunnassa ja Laitilassa –kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää suunnittelualueen mahdollisuuksia hyö-dyntää alueen hyviä, mutta epätasaisesti jakautuneita pohjavesivaroja niin, että se edis-täisi alueen kuntia, vesihuoltolaitoksia, teollisuutta ja taloutta sekä nousisi alueen menes-tystekijäksi.

Suunnittelutyö on jaettu kolmeen osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perus-selvitykset, ennusteet, tavoitteet ja suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa esitetäänsuunnitelmavaihtoehdot ja kolmannessa vedenhankinnan yleissuunnitelma.

Suunnittelutyön ohjaamisesta vastaa ohjausryhmä, jonka kokoonpano on seuraava:

- Kimmo Haapanen, Euran kunta

- Kalevi Tuominiemi, Euran kunta

- Kari Okkonen, Harjavallan kaupunki

- Markus Virtanen, Kokemäen kaupunki

- Marjo Salo-Pihlajamäki, Kokemäen Vesihuolto Oy

- Pertti Ollikka, Köyliön kunta

- Pekka Askola, Laitilan kaupunki

- Tapani Kokemäki, Laitilan kaupunki

- Seppo Heikintalo, Rauman Vesi

- Vesa-Pekka Viitanen, Rauman Vesi

- Pentti Perkola, Säkylän kunta

- Tarmo Saarinen, Säkylän kunta

- Teija Kirkkala, Pyhäjärvi-Instituutti

- Anne Nummela, Satakuntaliitto

- Timo Juvonen, Varsinais-Suomen liitto

- Jyrki Lammila, Varsinais-Suomen ELY-keskus (pj.)

- Minna Nummelin, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Suunnittelutyön ovat tehneet yhteistyössä Sweco Ympäristö Oy, Suomen Pohjavesitek-niikka Oy ja Vesi-Instituutti WANDER. Osaraportti I laadintaan ovat osallistuneet SwecoYmpäristö Oy:n Turun toimistosta projektivastaavana Antti Ryynänen ja suunnittelijanaMaiju Hannuksela, Suomen Pohjavesitekniikka Oy:stä Risto Reijonen ja Vesi-InstituuttiWANDERista Martti Latva, Tuija Kaunisto sekä Aino Pelto-Huikko. Tilaajan taholta työntoteutusta on koordinoinut Varsinais-Suomen ELY-keskus.

2 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS

2.1 Hallinnolliset rajat

Suunnittelualueeseen kuuluvat Euran, Köyliön ja Säkylän kunnat sekä Harjavallan, Ko-kemäen, Laitilan ja Rauman kaupungit. Suunnittelualue sijaitsee Länsi-Suomen läänissäja kuuluu Satakunnan maakuntaan lukuun ottamatta Laitilan kaupunkia, joka kuuluu Var-sinais-Suomen maakuntaan. Harjavalta ja Kokemäki edustavat Porin seutukuntaa, Eura,Köyliö, Rauma ja Säkylä Rauman seutukuntaa ja Laitila Vakka-Suomen seutukuntaa.Suunnittelualue kuuluu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton sekä Lounais-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueisiin.

2.2 Väestön kehitys

Suunnittelualueella asui vuonna 2014 noin 83 100 asukasta. Suunnittelualueen väestönkehitystä on leimannut muuttotappio. Vuoden 1980 tasosta alue on menettänyt melkein10 000 asukasta. Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen väestömääränkehitys vuosina 1980-2014.

Taulukko 2.1 Suunnittelualueen väestömäärän kehitys 1980-2014 (Tilastokeskus).1980 1990 2000 2010 2014

Eura 13 729 13 406 12 957 12 507 12 314Harjavalta 8 871 8 678 7 877 7 540 7 366Kokemäki 9 869 9 483 8 714 7 987 7 702Köyliö 3 507 3 306 3 010 2 824 2 647Laitila 8 855 9 342 8 821 8 440 8 542Rauma 42 973 42 410 41 001 39 715 39 970Säkylä 5 164 5 290 5 108 4 703 4 539Yhteensä 92 968 91 915 87 488 83 716 83 080

2.3 Maankäyttö ja kaavoitus

Maakuntakaavoitus

Maakuntakaavassa esitetään maakuntasuunnitelmassa määritellyt alueiden käytön jayhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueva-raukset. Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama (30.11.2011)Satakunnan maakuntakaava sekä viidessä osassa vahvistettu Varsinais-Suomen koko-naismaakuntakaava. Suunnittelualueesta Laitilan kaupunkia koskeva Vakka-Suomenmaakuntakaavan ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013.

Vesihuollon osalta Satakunnan maakuntakaavassa on esitetty pohjavesialueet, nykyisetja suunnitellut vedenottamot, nykyiset jätevedenpuhdistamot, taajamien väliset nykyiset jaohjeelliset yhdysvesijohdot ja siirtoviemärit sekä yhteystarpeet. Suunnittelualuetta koske-

3 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


vat toteutumattomat tekopohjavesilaitokset, ohjeelliset yhdysvesijohdot sekä yhteystar-peet ovat seuraavat:

- Järilänvuoren uusi tekopohjavesilaitos

- Järilänvuoren tekopohjavesilaitos – Rauma yhdysvesijohdon yhteystarve

- Järilänvuoren tekopohjavesilaitos – Kokemäki yhdysvesijohdon yhteystarve

- Kokemäki – Köyliön Ristola yhdysvesijohdon yhteystarve

- Eura – Köyliön Ristola yhdysvesijohdon yhteystarve

Vesihuollon osalta Vakka-Suomen maakuntakaavassa on esitetty pohjavesialueet, nykyi-set vedenottamot, nykyiset jätevedenpuhdistamot, taajamien väliset nykyiset ja uudetvesihuoltolinjat sekä vesihuollon yhteystarpeet. Laitilaa koskeva toteutumaton vesihuollonkohde on kaavassa esitetty uusi Untamala-Ropa -välinen vesihuoltolinja.

Maakuntakaavat ovat kokonaisuudessaan nähtävillä maakuntaliittojen Internet –sivuillaosoitteissa www.satakuntaliitto.fi ja www.varsinais-suomi.fi.

2.4 Elinkeinot ja teollisuus

Seudun elinkeinorakenne on teollisuusvaltainen. Jalostuksen osuus on 36 % työpaikoistaja palvelujen osuus 58 %. Eurassa jalostuksen osuus on suurin eli noin puolen työpai-koista. Alkutuotannon osuus on yhteensä vain 4 %, mutta kuntakohtaista vaihtelua esiin-tyy. Köyliössä alkutuotannon osuus on 21 % ja Eurassa, Kokemäellä ja Laitilassa noin 10% työpaikoista. Yhteensä työpaikkoja oli alueella 35 374 vuonna 2012. Seuraavassataulukossa on esitetty kuntien elinkeinorakenne vuoden 2012 lopussa.

Taulukko 2.2 Suunnittelualueen elinkeinorakenne 31.12.2012 (Tilastokeskus).Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Työpaikat yht.

Eura 8 % 48 % 43 % 1 % 5 296Harjavalta 1 % 41 % 57 % 1 % 3 808Kokemäki 9 % 27 % 63 % 2 % 2 626Köyliö 21 % 31 % 45 % 2 % 632Laitila 10 % 40 % 49 % 1 % 3 773Rauma 1 % 33 % 65 % 1 % 16 697Säkylä 5 % 30 % 64 % 1 % 2 542Yhteensä 4 % 36 % 58 % 1 % 35 374

2.5 Vedenhankinnalle tärkeät vesivarat

2.5.1 Pohjavedet

Suunnittelualueella sijaitsee yhteensä 36 pohjavesialuetta, joista 26 on luokkaan I kuulu-via vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita ja 10 vedenhankintaa soveltuvia II-

4 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


luokan alueita. Seuraavassa on esitetty yhteenveto suunnittelualueen pohjavesivaroistakunnittain. Pohjavesialueet on esitetty kartalla 101 ja alueiden tarkempi kuvaus liitteessä1 ja kappaleessa 3.

Taulukko 2.3 Suunnittelualueen pohjavesialueet (Ympäristöhallinto).

Pohjavesialue AlueluokkaKokonaispinta-ala

[km2]

Arvioitu, teoreettinenkokonaisantoisuus

[m3/d]Eura I 10,27 3 060

II 2,77 750Harjavalta I 24,03 10 000

II 1,71 350Kokemäki I 23,6 9 600

II 8,24 3 800Köyliö I 0,34 2 000

II 0,82 250Laitila I 10,51 4 350

II 1,38 650Rauma I 1,57 910

II 0 0Säkylä I 83,31 36 200

II 5,74 1 400Yhteensä: I 153,63 66 120

II 20,66 7 200Yhteensä: 174 73 320Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue.Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue.

2.5.2 Pohjavedenoton säätely ja ympäristövaikutukset

Vuonna 2012 voimaan tulleessa vesilaissa sovitettiin vedenhankinnan ottamistarpeet.Vesilain 4:5 määrätään, että eri tahojen ottamistarpeet on sovitettava yhteen. Jos vettä eiriitä kaikkiin tiedossa oleviin tarpeisiin, joudutaan lupakäsittelyssä noudattamaan laissamääritettyä priorisointia:

- Ensimmäisellä sijalla on kiinteistöjen omistajien oma vedenkäyttö.

- Toisena on paikallinen yhdyskuntien vedenhankinta.

- Kolmantena on muu vedenkäyttö paikkakunnalla tai yhdyskuntien vedenhankintapaikkakunnan ulkopuolella.

Lupaharkinnassa joudutaan tällöin arvioimaan pohjavesiesiintymään kohdistuvien ve-denoton jo olemassa olevia lupapäätöksiä ja mahdollisesti tarkentamaan lupapäätöksienehtoja.

5 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


Vedenottolupaharkinnassa joudutaan arvioimaan hakijan vedentarve, jolloin vanhat todel-lista antoisuutta suuremmat luvat voivat olla ”rasitteena” luvan tarvetta arvioitaessa. Käy-töstä poistettujen ottamoiden luvat tulisi myös tästä syystä peruuttaa.

Vedenottolupien hakeminen pohjavesireservien varaamiseksi on estetty vesilaissa eikäniihin saa käytännössä lupia.

Uuden vesilain suurimpia muutoksia vanhaan vesilakiin nähden on ns. vaikutusperustei-nen luvanvaraisuus. Tällä on vaikutusta esimerkiksi maa-ainesten ottamishankkeen osal-ta. Tällöin esimerkiksi soranotto pohjavesialueelta edellyttää I-luokan pohjavesialueellakäytännössä aina vesilain mukaista lupaa AVI:sta. Toisaalta myös vedenottamisen vaiku-tukset joudutaan arvioimaan entistä tarkemmin.

Luonnonsuojelulaissa ja metsälaissa on määritetty entistä tarkemmin vaatimuksia ve-denoton vaikutusten arvioimiseksi luonnonoloihin ja eliöstöön sekä eläimistöön ja kasvi-kuntaan. Käytännössä nämä ovat aiheuttaneet suuria rajoituksia vedenotolle ja jopaestäneet vedenottoa.

2.5.3 Pintavedet

Suunnittelualue kuuluu Eurajoen-Lapinjoen, Kokemäenjoen sekä Sirppujoen vesistöalu-eisiin. Suunnittelualueen suurin järvi on Pyhäjärvi, jonka ekologinen tila on luokiteltu hy-väksi. Alueen jokien ekologinen tila on luokiteltu pääosin tyydyttäväksi. Vedenhankinnankannalta tärkeitä vesistöjä ovat Eurajoki, Lapinjoki, Kokemäenjoki sekä Pyhäjärvi ja Äy-hönjärvi.

Euran kunta imeyttää Pyhäjärven vettä tekopohjavedeksi Lohiluoman tekopohjavesilai-toksella. Teollisuuslaitoksista mm. Apetit Oyj ottaa osan käyttövedestä suoraan Pyhäjär-vestä.

Rauman kaupungin sekä Raumalla toimivan metsäteollisuuden raakavesilähteinä toimivatLapinjoki ja Eurajoki, joista vesi johdetaan raakavesialtaana toimivaan Rauman Äyhönjär-veen.

Kokemäenjoen ja Köyliönjoki-Eurajoki välillä on korvausvesiputki, jonka avulla johdetaanraakavettä Rauman kaupungin ja Rauman seudun teollisuuden tarpeisiin Eurajoen jaLapinjoen virtaamien laskiessa riittävän alas.

2.6 Tekopohjaveden muodostaminen

2.6.1 Muodostamiseen sopivat pohjavesialueet

Tekopohjaveden muodostamiseen sopiva pohjavesiesiintymä on Järilänvuoren pohja-vesialue, jossa on suoritettu imeytyskokeet ja rakennettu 2 kpl koekaivoja. Tutkimustenperusteella alueelta on saatavissa 15 000 m3/d tekopohjavettä tyydyttämään Raumanseudun vedentarve. Vesimäärää voidaan kasvattaa muodostamalla tekopohjavettä Järi-länvuoren pohjavesialueen lisäksi sen kaakkoispuolella Kooman-Ilmiinjärven pohjavesi-alueella. Tällöin saatava tekopohjavesimäärä voi kasvaa 30 000 – 40 000 m3/d suurui-

6 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


seksi. Tekopohjaveden oton lisääminen laajemmalla alueella edellyttää kuitenkin asian-mukaisia tekopohjavesitutkimuksia imeytyskokeineen.

Toinen tekopohjaveden muodostamiseen sopiva alue on Säkylän Porsaanharjun-Virttaankankaan pohjavesialue. Kyseisellä puolustusministeriön harjoitusalueena toimival-la harjuosuudella ei ole tehty tekopohjavesitutkimuksia, joten alueen soveltuvuus tuleeselvittää asianmukaisin tutkimuksin. Tällöin tulee selvittää myös Turun Seudun Vesi Oy:nVirttaankankaan toimivan tekopohjavesilaitoksen ja suunnitellun laitoksen yhteisvaikutuk-set mm. ympäristöön Säkylän Porsaanharjun alueella voitaneen muodostaa tekopohja-vettä suuruusluokaltaan 20 000 – 30 000 m3/d.

2.6.2 Muodostamiseen sopivat pintavesilähteet

Tekopohjaveden muodostamiseen tarvitaan riittävän suuri määrä laadultaan sopivaapintavettä. Mikäli pintavesi ei suoraan sovellu tekopohjaveden muodostamiseen, joudu-taan vesi esikäsittelemään ennen veden imeytystä maaperään. Suunnittelualueella onkaksi mittasuhteiltaan tekopohjaveden muodostamiseen sopivaa raakavesilähdettä.

Ensimmäinen vaihtoehto on Kokemäenjoen vesi, jonka virtaamaan tekopohjavedenottosuurimmassakaan tarkasteluvaihtoehdossa ei vaikuttaisi kuivina aikoina prosenttiakaan.Kokemäenjoen vesi edellyttäisi kuitenkin esikäsittelyä. Mikäli vedenotto tapahtuisi Harja-vallassa, jouduttaisiin vesi esikäsittelemään kemiallisesti. Sopivasta esikäsittelystä ontehty kattavat soveltuvuuskokeet TEMU-tutkimushankkeen osatutkimuksena.

Toinen tekopohjaveden muodostamiseen sopiva raakavesilähde on Säkylän Pyhäjärvi.Veden laatu Pyhäjärvessä on selkeästi parempi kuin Kokemäenjoessa. Normaalitilanteis-sa vettä voidaan käyttää imeytyksessä ilman esikäsittelyä. Vedenlaatu voi heiketä kuiten-kin imeytykseen soveltumattomaksi voimakkaiden tuulien vaikutuksesta, jolloin vesi sa-menee ja sisältää runsaasti kiintoainesta. Säkylän Pyhäjärvessä esiintyy ajoittain sinile-väkukintoja, joiden sisältämät terveydelle vaaralliset myrkyt estävät Pyhäjärven vedenkäytön imeytykseen. Pyhäjärven veden käyttö imeytykseen joudutaan edellä kuvatuissatilanteissa keskeyttämään: Pyhäjärven vedenlaatua joudutaan seuraamaan siten tavan-omaista tarkemmin imeytyskäytössä ja tekopohjaveden imeytys joudutaan keskeyttä-mään ajoittain. Tekopohjavesilaitoksen suunnittelussa joudutaan varautumaan vedenvarastoimiseen maaperään imeytyskatkojen varalta ja se tulee ottaa huomioon tekopoh-javesitutkimuksissa ja laitoksen sijoittelun suunnittelussa.

7 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


3 POHJAVESIVARAT, VEDENHANKINTA JA -JAKELUSuunnittelualueen vedenhankinnan nykytilanne (ottamot, verkostot, vesisäiliöt) on esitettykartalla 101.

3.1 Eura

Eurassa vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaa kunnan vesihuoltolaitos. Eurassa onkaksi merkittävää pohjavesialuetta, joille on arvioitu muodostuvan teoreettisesti yhteensäpohjavettä n. 2 600 m3/d. Määrään ei ole laskettu rantaimeytymistä. Merkittävin pohja-vesialue on Vaaniin pohjavesialue (nro 0205051), jonka muodostumisalueen koko onarvioitu noin 2,5 km2 suuruiseksi. Pohjavesialueella sijaitsee Vaaniin ja Mölsin pohjave-denottamot. Mölsin ottamolta saatavaksi vesimääräksi on arvioitu 600 m3/d ja sitä yrite-tään nostaa käynnissä olevien pohjavesitutkimuksien avulla.

Toinen merkittävä pohjavesialue on Kauttuan pohjavesialue (nro 0205001). Vaikka Kaut-tuan pohjavesialue on kooltaan pieni (0,35 km2), sen antoisuutta on nostettu Pyhäjärvestärantaimeytyvän ja sadetetun tekopohjaveden avulla. Alueelta on arvioitu saatavaksi jopa5 000 m3 vuorokaudessa. Arvio on osoittautunut epärealistiseksi ja käytännössä Lohi-luoman ottamolta saatu vesimäärä on ollut suurimmillaan hieman yli 2 600 m3/d. Lisäksivedenlaatua on heikentänyt alhaisen happipitoisuuden aiheuttama rauta ja mangaanipi-toisuus sekä kohonnut orgaanisen aineksen määrä.

Muut Eurassa sijaitsevat pohjavesialueet eivät ole merkittäviä yhdyskuntien vedenhan-kinnan kannalta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Euran vedenottamot ja niistä pum-patut vesimäärät.

Taulukko 3.1 Euran vedenottamot ja pumpattu vesimäärä vuonna 2014.

Vedenottamo Lupa

Ottolupa Käyttö

Käsittely[m3/d] [m3/d]

Lohiluoma L-S VEO 1965 5 000 1 520Pintaveden imeytys rinnevalutuksena,lipeäalkalointi

Mölsi L-S VEO 1990 600 60* Hidassuodatus, lipeäalkalointi

Vaanii L-S VEO 1989 900 1 330 Alkalointi

Hinnerjoki - - 77 Lipeäalkalointi, varaottamo

Länsi-Eura - - - Lipeäalkalointi, varaottamo*) Mölsin ottamo on ollut v. 2014 osittain pois käytöstä kunnostustoimien takia, todellinen ottamonkäyttö on n. 500 m3/d.Lohiluoman vedenottamolla suurin osa vedestä on imeytetty Pyhäjärvestä. Pintavesiimeytetään rinnevalutuksena. Verkostoon lähtevä vesi alkaloidaan. Ottamo on varustettuklooraus- ja UV-laitteilla tekopohjaveden desinfioimiseksi.

Mölsin pohjavedenottamon raakavedessä on ollut ongelmana korkea fluoridipitoisuus.Korkea fluoridipitoisuus johtuu maaperästä, joka on osin rapakivialuetta. Fluoridiongelmapoistetaan Vaaniin vedenottamolta johdettavalla sekoitusvedellä. Ottamolla on käytössähidassuodatus raudan ja mangaanin poistamiseksi. Toista siirrettävistä kloorauslaitteistasäilytetään Mölsin vedenottamolla.

8 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


Vaaniin pohjavedenottamolta verkostoon lähtevä vesi alkaloidaan.

Länsi-Euran ottamo on poistettu käytöstä. Hinnerjoen ottamo toimii varavedenottamona.

Vesijohtoverkoston kokonaispituus on 450 km, joka on pääosin muovia. Verkostoon kuu-luu kaksi ylävesisäiliötä. Kauttuan ylävesisäiliö tilavuus on 1 500 m3 ja pinnankorkeudet +90 m ja + 85 m. Kiukaisten ylävesisäiliön tilavuus on 470 m3 ja pinnankorkeudet + 80 m ja+ 76 m.

Euran kunnan verkostosta on Ø 250 mm yhteys Säkylän kunnan verkostoon, Euran Hin-nerjoelta ja Länsi-Eurasta on Ø 160 mm yhteydet Rauman Lapin verkostoon sekä EuranKiukaisista on Ø 110 mm yhteys Harjavallan verkostoon.

3.2 Harjavalta

Harjavallan vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaa kaupungin vesihuoltolaitos. Harjaval-lassa sijaitsee yksi merkittävä pohjavesialue. Järilänvuoren (nro 0207951) pohjavesialu-een teoreettiseksi antoisuudeksi on arvioitu n. 10 000 m3/d. Pohjavesialueella Harjavallanvesilaitoksella on käytössä kaksi vedenottamoa, Hiittenharjun ja Järilänvuoren vedenot-tamot. Hiittenharjun vedenottamolla on kolme ja Järilänvuoren ottamolla kaksi siiviläputki-kaivoa. Järilänvuoren ottamo sijaitsee Kokemäen kaupungin alueella. Vesilaitoksella onlupa ottaa näistä kahdesta ottamosta yhteensä 3 000 m3/d ja tilapäisesti 6 000 m3/d, kui-tenkin siten, että vuosikeskiarvo on 3 000 m3/d. Tämän lisäksi Harjavallan vesihuoltolaitosomistaa Santamaan vedenottamon, jonka vedenottolupa on Nakkilan kunnalla. Santa-maan ottamo sijaitsee Kokemäen kaupungin alueella. Myös Suomen Teollisuuden Ener-giapalvelut Oy:llä (STEP Oy) on Järilänvuoren pohjavesialueella pohjavedenottamo, jostaotetaan yhteensä n. 3 000 m3/d.

Edellä mainitut vedenottamot sijaitsevat samalla harjujaksolla ja ovat keskenään hyd-raulisessa yhteydessä. Järilänvuoren pohjavesialueella on havaittu pohjaveden mangaa-ni- ja rautapitoisuuden nousua vedenottokaivoissa, joita on kuormitettu pidemmän aikaa.Pistekohtaista vedenottoa joudutaan rajoittamaan vedenlaadullisista syistä.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Harjavallan vedenottamot ja niistä pumpatut vesi-määrät.

Taulukko 3.2 Harjavallan vedenottamot ja pumpattu vesimäärä vuonna 2014.

Vedenottamo LupaOttolupa Käyttö

Käsittely[m3/d] [m3/d]Hiitteenharju L-S VEO 1981 3 000 * 1 023 Ei käsittelyäJärilänvuori L-S VEO 1981 3 000 * 775 Ei käsittelyäSantamaa L-S VEO 1981 2 000** 692 Ei käsittelyäSTEP Oy L-S VEO 1969 3 500*** 3 000 Ei käsittelyä* ) Hiittenharjun ja Järilänvuoren vedenottamoilla on yhteinen ottolupa, 3 000 m3/d.**) Santamaan vedenottamon lupa on myönnetty Nakkilan kunnalle.*** ) Teollisuuden käyttöön

9 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


Vesijohtoverkoston kokonaispituus on n. 145 km, joka on pääosin muovia. Verkostoonkuuluu ylävesisäiliö, jonka tilavuus on 500 m3. Verkostosta on Ø 315 mm yhteys Nakkilankunnan verkostoon, Ø 110 mm yhteys Euran kunnan Kiukaisten verkostoon ja Harjaval-lan suurteollisuuspuiston verkostoon.

3.3 Kokemäki

Kokemäen vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaa Kokemäen Vesihuolto Oy. Kokemäentärkeimmällä Koomankangas-Ilmiinjärven pohjavesialueella (nro 0227153) sijaitsee Ko-kemäen Vesihuolto Oy:n kolme käytössä olevaa vedenottamoa. Pohjavesialueen antoi-suudeksi on arvioitu n. 8 000 m3/d. Pohjavesialue sijaitsee samassa harjujaksossa kuinJärilänvuoren pohjavesialue ja ne ovat todennäköisesti hydraulisessa yhteydessä keske-nään.

Vedenhankinnasta huolehditaan Huovintien, Ilmijärven ja Kooman pohjavedenottamoilla,joiden antoisuudeksi on arvioitu yhteensä 4 500 m3/d. Koomankankaan pohjavesialueenvedenottamoilla on havaittu vedenoton myötä mangaanipitoisuuden nousua, mikä rajoit-taa vedenottomäärien nostoa nykyisiltä vedenottamoilta. Vedenoton nostaminen ottamoil-ta edellyttää lisäkaivojen rakentamista ja vedenoton hajauttamista.

Keskustan pohjoispuolella sijaitseva Häyhtiön pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitun. 600 m3/d. Alueella sijaitseva vedenottamo toimii nykyisin lähinnä paineenkorottamona.Pohjavesialueen vedenlaatua heikentävät kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet.

Säpilän pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu n. 3 000 m3/d. Pohjavesialueen varatovat täysin hyödyntämättä. Pohjavesialue sijaitsee toisella harjujaksolla kuin KokemäenVesihuolto Oy:n kolme muuta päävedenottamoa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Kokemäen vedenottamot ja niistä pumpatut vesimää-rät.

Taulukko 3.3 Kokemäen vedenottamot ja pumpattu vesimäärä vuonna 2014.


Käsittely[m3/d] [m3/d]Huovintie L-S VEO 2000 1 100* 192 Ei käsittelyäIlmijärvi L-S VEO 1974 2 000 1 601 Ei käsittelyäKooma L-S VEO 1981 1 300* 154 Ei käsittelyäHäyhtiö - - 0,3 Hiekkasuodatus*) Kooman ja Huovintien ottamoilla on yhteinen vedenottolupa, yhteensä 1 500 m3/d.

Ottamoiden vettä ei käsitellä ennen verkostoon johtamista. Kooman vedenottamolla onkaksi kemikaalin annostelupumppua, jotka voidaan ottaa käyttöön, mikäli vettä joudutaantilapäisesti desinfioimaan. Myös Ilmijärven ottamolla on annostelupumppu ja kemikaalisäi-liö varajärjestelmänä.

Vedenjakelu kattaa lähes koko kaupungin alueen. Verkoston pituus on 380,5 km. Verkos-toon kuuluu kaksi ylävesisäiliötä, joista vanhempaa käytetään valmistetun veden tasaus-

10 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


säiliönä sekä ylläpitämässä painetasoa verkostossa. Vanhemman ylävesisäiliön tilavuuson 500 m3 ja uudemman 1 500 m3. Risteen alueella on yksi paineenkorotuspumppaamo,joka on kaukovalvonnan piirissä.

Verkostosta on Ø 160 mm yhteydet Sastamalan Kiikoisten verkostoon sekä SastamalanRiitaniitun vedenottamolle ja Ø 110 mm (Kokemäki) / Ø 75 mm (Huittinen) yhteys Huittis-ten verkostoon.

3.4 Köyliö

Köyliön vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaa kunnan vesihuoltolaitos. Köyliöön ulottuuosittain kaksi laajaa pohjavesialuetta. Pohjoisessa sijaitsee Koomankangas-Ilmiinjärvenpohjavesialue (nro 0227153) ja etelässä Säkylän-Virttaankankaan (nro 0278351) pohja-vesialue. Köyliön kunnalla on ollut Säkylän-Virttaankankaan pohjavesialueella Vuoren-maan pohjavedenottamo. Ottamo ei ole tällä hetkellä käytössä. Vedenottamon käyttöäovat haitanneet kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet.

Köyliön nykyisen vedenhankinnan kannalta merkittävin alue on Yttilän pohjavesialue (nro0240004), joka sijaitsee Köyliönjärven rannalla. Yttilän pohjavesialueen antoisuudeksi onarvioitu 1 900 m3/d, vaikka karttatarkastelun perusteella alueelle ei näin paljoa pohjavettämuodostu. Myöskään Köyliönjärvestä ei arvioida tapahtuvan pohjaveden rantaimeytymis-tä vedenottamolle. Onkin todennäköistä, että Yttilän pohjavedenottamolle virtaa pohjave-siä Säkylän-Virttaankankaan pohjavesialueelta. Köyliön kunnan vedenhankinta tapahtuuYttilän pohjavedenottamolta.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Köyliön vedenottamot ja niistä pumpatut vesimäärät.

Taulukko 3.4 Köyliön vedenottamot ja pumpattu vesimäärä vuonna 2014.


Käsittely[m3/d] [m3/d]Yttilä L-S VEO 1 900 1 002 Ei käsittelyä

Vettä ei käsitellä ennen verkostoon johtamista. Ottamolla on kloorausvalmius. Ottamonpumpuista on vaihdettu kaksi vuonna 2014 ja yksi vuonna 2015.

Köyliön kunnan vesijohtoverkosto kattaa kunnan asutut alueet erittäin hyvin. Lähes kaikkikunnan asukkaat ovat liittyneet vesijohtoverkostoon. Verkoston pituus on 214 km. Ver-kostosta on Ø 160 mm ja Ø 200 mm yhteydet Säkylän verkostoon.

Peräkallion alue on erillään muusta verkostosta. Sinne vesi johdetaan Kokemäeltä. Köyli-ön vesijohtoverkostosta toimitetaan vettä muutamiin yksittäisiin kiinteistöihin Säkylässä jaHuittisissa Vampulan alueella.

3.5 Laitila

Laitilan vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaa kaupungin vesihuoltolaitos. Vedenhankin-nassa raakavetenä käytetään pohjavettä, joka hankitaan vesihuoltolaitosten omilta pohja-

11 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


vedenottamoilta sekä ostamalla Uudenkaupungin Vedeltä (Haudon pohjavedenottamo).Ottamoita on käytössä yhteensä kuusi kappaletta. Laitilan kaupungin alueella pohja-vesivarat ovat jakautuneet pieniksi hajanaisiksi pohjavesialueiksi ja niiden hyödyntäminenon teknisesti vaativaa ja kallista. Pohjavesiesiintymien käyttökelpoisuutta heikentävätvedenlaatuongelmat, kuten kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä fluoridipitoi-suudet. Laitilan kaupunki on ottanut käyttöönsä kaikkien pohjavesialueiden pohjavesiva-rat.

Laitilan kaupungin alueella suurin pohjavesialue on Palttilan pohjavesialue (nro 0240005),jonka antoisuudeksi on arvioitu suurimmillaan 1 500 m3/d. Alueella sijaitsee kunnan pää-vedenottamo. Saatava vesi sisältää fluoridia yli 3 mg/l, jonka poisto edellyttää raskastaveden käsittelyä.

Krouvinnummen pohjavesialueen (nro 0240001) antoisuudeksi on arvioitu maksimissaan800 m3/d, mitä ottamolta ei käytännössä ole saatavissa. Vedenlaatua heikentävät kohol-laan oleva fluoridipitoisuus.

Tulejärven pohjavesialueen (nro 0240002) antoisuudeksi on arvioitu suurimmillaan 500m3/d. Vedenlaatua heikentää kohonnut fluoridipitoisuus.

Puntarin (nro 0240003), Koveron (nro 0240003) ja Untamalan (nro 0240006) pohjavesi-alueiden antoisuus on pieni ja niille toteutetut ottamot ovat käyttökelpoisuudeltaan vähä-merkityksisiä.

Kaikkiaan Laitilan kunnan vedenhankintaa ei voida kasvattaa teknis-taloudellisesti järke-västi kunnan alueella sijaitsevien pohjavesivarjojen avulla.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Laitilan vedenottamot ja niistä pumpatut vesimäärät.

Taulukko 3.5 Laitilan vedenottamot ja pumpattu vesimäärä vuonna 2014.

Vedenottamo Lupa

Ottolupa Käyttö


Palttila L-S VEO 1976 1 500 483Kalkkikivialkalointi, fluoridinpoisto (kään-teisosmoosilaitteisto)

Puntari L-S VEO 1977 650 166Vedenkäsittelylaitos, kalkkikivialkaloin-ti,fluoridinpoisto (käänteisosmoosilaitteisto)

Tulejärvi L-S VEO 1991 500 216 Käsittely Puntarin vedenkäsittelylaitoksessaKrouvinnummi L-S VEO 1997 500 299 Käsittely Puntarin vedenkäsittelylaitoksessaKovero L-S VEO 1970 400 79 Käsittely Puntarin vedenkäsittelylaitoksessaUntamala VaHo 2007 350 199 Hiekka- ja kalkkikivisuodatus

Palttilan ottamo on saneerattu vuonna 2004. Ottamolla on veden käsittelemiseksi kalkki-kivialkalointi ja fluoridinpoisto (käänteisosmoosilaitteisto). Krouvinummi, Tulejärvi, Puntarija Kovero sijaitsevat keskusta-alueen kaakkoispuolella. Kaikkien näiden ottamoiden vedetkäsitellään Puntarin vedenkäsittelylaitoksessa ja johdetaan yhdysjohtojen kautta keskus-tan vesitorniin ja suoraan kulutukseen. Pohjavedenottamoiden vesi alkaloidaan pH:nnostamiseksi ennen verkostoon johtamista kalkkikivisepelikerroksen läpi suodattamalla.

12 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


Lisäksi Puntarin vedenkäsittelylaitoksella raakaveden fluoridi poistetaan kalvosuodatuk-sella, joka perustuu käänteisosmoosiin ja nanosuodatukseen. Kaikilla kaupungin vesi-huoltolaitoksen ottamoilla on UV-laitteistot. Lisäksi käytössä on yksi siirrettävä klooraus-laitteisto.

Vesijohtoverkoston pituus on yhteensä noin 150 km. Verkostosta on Ø 225 mm yhteysUudenkaupungin vesijohtoverkostoon.

3.6 Rauma

Rauman vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaa Rauman Vesi.

Rauman kantakaupungin alueen verkostoon johdettavan talousveden valmistamiseenkäytetään raakavetenä joko Lapinjoen tai Eurajoen vettä. Rauman kaupungilla on Länsi-Suomen vesioikeuden vuonna 1997 antama lupa johtaa Eurajoesta vettä enintään 0,2m³/s vuorokausikeskiarvona laskettuna sekä vuonna 1962 saatu lupa ottaa 0,2 m³/s vettävesijohtokanavasta, jolla UPM Kymmene Oyj johtaa vettä Lapinjoesta. Raakavesialtaanatoimii Äyhönjärvi. Lapinjoen vesi johdetaan Äyhönjärveen UPM-Kymmene Oyj:n omista-maa kanavaa pitkin raakavesialtaan koillisosaan. Eurajoen ja Lapinjoen välillä on UPM:nraakavesitunneli, joka mahdollistaa Eurajoen veden johtamisen Lapinjokeen ja siitä edel-leen kanavaa pitkin Raumalle. Toinen vaihtoehto Eurajoen veden johtamiseksi Äyhönjär-veen on pumpata vesi laitoksen omistamalla pumppausjärjestelmällä raakavesiputkeapitkin altaan luoteisosaan. Pumppausjärjestelmä käsittää Eurajoen Pappilankoskella ole-van pumppaamon, Koivuniemessä olevan vesisäiliön sekä purkupäässä olevan mittaus-ja venttiiliaseman. Eurajoen vesi voidaan ottaa raakavesiputkea pitkin myös suoraanlaitokselle ohittaen raakavesiallas. Tämä vaihtoehto on tarkoitettu varajärjestelmäksi niis-sä tapauksissa, että raakavesiallasta ei voida käyttää.

Raakavettä Rauman Vesi käyttää vuosittain n. 3,0 - 3,2 Mm³. Äyhönjärven käytettävissäolevien säännöstelyrajojen +2,10 m … +3,80 m vesitilavuus on 570 000 m³. Raakavedensaanti vähävetisinä vuosina on turvattu siten, että Kokemäenjoen ja Köyliönjoen - Eurajo-en välille on rakennettu korvausvesiputki pumppausjärjestelmineen. Järjestelmä turvaariittävän virtaaman Eurajoessa myös kuivina kausina.

Rauman verkostoon pumpattava vesi valmistetaan Äyhönjärven vedenkäsittelylaitoksella.Laitoksen prosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäisenä vaiheena on pystyselkeytyslaitos(rakennettu vuonna 1966) ja toisena vaiheena on flotaatiolaitos (rakennettu vuonna1981). Pystyselkeytyslaitosta ajetaan vakiokuormalla 150 l/s. Saostus tapahtuu pH-arvossa 5. Saostuskemikaalina käytetään rautasulfaattia ja pH:n säätö suoritetaan kalkil-la. Lietteen laskeuttamisen apuna käytetään polymeeriä. Flotaatiolaitosta ajetaan kulloi-senkin tarpeen mukaan 150 - 200 l/s. Flotaatiossa saostus tapahtuu samalla pH-arvolla jasamoilla kemikaaleilla kuin pystyselkeytyslaitoksessa. Mangaanin hapetus ja desinfiointisuoritetaan natriumhypokloriitilla. Jälkikäsittelynä on aktiivihiilisuodatus. Hiilisuodattimiaon viisi. Suodattimet ovat käytössä 20 kuukautta, jonka jälkeen suodattimen hiilet aktivoi-daan. Vuonna 2006 alkaliteetin säätelyssä otettiin käyttöön hiilidioksidin syöttö. Jälkikloo-rauksessa siirryttiin ammoniumkloridin käyttöön. Kloorin pysyvyydessä verkostossa onollut ongelmia.

13 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


Laitos on käynnissä klo 6 - 22, jona aikana valmistetaan kuluttajille menevä vesi sekänostetaan vesitornin pinta seuraavan yön kulutusta varten.

Lapin alueen vesijohtoverkostoon vesi hankitaan pohjavedenottamoilta. Pohjavedenot-tamoita on kolme, joista kaksi on nykyisin käytössä ja ne sijaitsevat Lappi - Hinnerjoki -tien varressa. Pohjavedessä on alumiinia, rautaa ja mangaania. Vesi käsitellään ilmas-tuksen ja suodatuksen yhdistelmällä. Ottamo on saneerattu täysin vuosina 2009-2010.Ottamolla on ilmennyt ajoittain ongelmia pintaveden kanssa, jolloin vettä on johdettuRauman suunnasta Lapin verkostoon.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Rauman vedenottamot ja niistä pumpatut vesimäärät.

Taulukko 3.6 Rauman vedenottamot ja pumpattu vesimäärä vuonna 2014.

Vedenottamo Lupa

Ottolupa Käyttö


Äyhönjärven vesilaitos L-S VEO 1997 * 17 300

7 347

Pystyselkeytyslaitos,(pintavesi) L-S VEO 1962 ** 17 300 flotaatiolaitos ja aktiivihiilisuodatusLapin ottamo I,Kirkonkylä L-S VEO 1983 400 259 Ilmastus ja suodatusLapin ottamo II,Katona L-S VEO 1991 100 -*)Lupa ottaa Eurajoesta 0,2 m3/s vuorokausikeskiarvona** )Lupa ottaa UPM Kymmene Oy:n vesijohtokanavasta 0,2 m3/s vuorokausikeskiarvona

Rauman keskustan ja Lapin verkostot on yhdistetty Ø 160 mm yhdysvesijohdolla, jota eikäytetä normaalioloissa. Yhdysvesijohdossa on paineenkorotus. Rauman keskustan jaKodisjoen verkostojen välillä on Ø 160 mm yhdysvesijohto. Yhteensä Raumalla on vesi-johtoverkostoa 570,8 km. Rauman keskustan verkostossa on ylävesisäiliö, jonka tilavuus2 400 m3 ja pinnankorkeudet +63 m ja +55 m. Vesilaitos käyttää tornia verkostopaineentasaajana ja yökulutuksen vesivarastona. Vesilaitoksella on 4 500 m3:n alavesisäiliö.

Rauman verkostosta on Ø 160 mm yhteydet Eurajoen ja Pyhärannan verkostoihin sekä Ø160 mm yhteys Rauman Lapista Euran Hinnerjoen ja Länsi-Euran verkostoihin.

3.7 Säkylä

Säkylän vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaa kunnan vesihuoltolaitos. Säkylän kunnanalueella sijaitsevat suunnittelualueen suurimmat pohjavesivarat. Säkylän-Virttaankankaan(nro 0278351) pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu n. 35 000 m3/d. Säkylän kunnal-la on yhdessä Puolustusministeriön kanssa kaksi vedenottamoa Porsaanharjulla. Por-saanharjun vedenottamon kapasiteetti on n. 3 500 m3/d ja Klopinmontun vedenottamon n.1000 m3/d. Lisäksi puolustusministeriöllä on oma vedenottamo varuskunnassa, joka eitällä hetkellä ole käytössä rauta- ja mangaaniongelmista johtuen.

Säkylän kunnalla on lisäksi Pyhäjärven rannan läheisyydessä Honkalan pohjavedenotta-mo, joka ei ole tällä hetkellä käytössä. Ottamo sijaitsee omalla erillisellä Honkalan pohja-vesialueella (nro 0278301). Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu 1 200 m3/d. Hon-

14 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


kalan ottamo on poistettu käytöstä pohjaveden saastuttua puolustusvoimien pesulanpäästöistä.

Säkylän kunta on käynnistänyt pohjavesitutkimuksen lisävedenhankinnasta Säkylänharju-Virttaankankaan pohjavesialueelta nykyisten vedenottamoiden itäpuolelta.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Säkylän vedenottamot ja niistä pumpatut vesimäärät.

Taulukko 3.7 Säkylän kunnan vedenottamot ja pumpattu vesimäärä vuonna 2014.

*)Porsaanharjun, Klopinmontun, Honkalan sekä puolustusministeriön päävedenottamolta ja Luolanottamolta yhteensä enintään 5 200 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna.

Ottamoiden vesi pumpataan suoraan verkostoon ilman käsittelyä. Ottamoilla on desinfi-ointivalmius.

Vesijohtoverkosto jakautuu kunnan ja varuskunnan verkostoihin. Vesijohtoverkosto kattaakunnan alueen hyvin. Vuonna 2014 verkoston pituus oli yhteensä noin 204 km. Verkos-toon kuuluu 1 000 m3 ylävesisäiliö Säkylänharjulla, 500 m3 alavesisäiliö varuskunnan jakeskustan välisen yhdysjohdon paineenkorottamon yhteydessä sekä 1 000 m3 alavesisäi-liö keskustan paineenkorottamon yhteydessä. Vedenottamoilta vesi pumpataan mittaus-laitoksen kautta ylävesisäiliöön. Ylävesisäiliöstä vesi johdetaan varuskunnan kulutukseensekä varuskunta-alueen länsilaidalla olevaan paineenkorotuslaitoksen alavesisäiliöön.Alavesisäiliöstä vesi pumpataan Säkylän kunnan kulutukseen.

Säkylän vesijohtoverkostosta on yhteys Ø 250 mm Euran kunnan ja Ø 160 mm ja Ø 200mm yhteydet Köyliön kunnan verkostoihin. Lisäksi verkostosta on Ø 160 mm yhteys Pöy-tyän Yläneen verkostoon, mutta alhaisen paineen takia yhteyden kautta ei saada toimitet-tua vettä Säkylän suuntaan.

3.8 Vesi- ja liittyjämäärät

Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen vesi- ja liittyjämäärät vuonna 2014.


Käsittely[m3/d] [m3/d]Porsaanharju VYO 3 500* 1 253 Ei käsittelyä.Klopinmonttu VYO 1 000* 757 Ei käsittelyä.

15 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


Taulukko 3.8 Suunnittelualueen kuntien vesihuoltolaitosten vedenkulutus vuonna 2014.Yksikkö Eura Harjavalta Kokemäki Köyliö Laitila Rauma Säkylä Yhteensä

Asukkaat as 12 314 7 366 7 702 2 647 8 542 39 970 4 539 83 080Liittyjämäärä as 11 400 7 148 7 400 2 450 5 897 38 000 4 500 76 795Liittymis-% % 93 97 96 93 69 95 99 92Ominaisvedenkulutus l/as d 285 195 263 410 210 200 447 240-ilman teollisuutta l/as d 169 187 221 386 157 182 215 191

Verkostoon pumpattu m3/d 3 244 2 499 1 947 1 003 1 236 7 607 2 010 18 439*- josta ostettu muualta m3/d 264 - - 1 139 - -

Laskutettu vedenkulutus m3/d 3 004 2 252 1 641 619 1 091 5 979 1 898 15 377*-kotitaloudet m3/d 1 681 1 089 839 561 632 4 384 857 10 043-teollisuus m3/d 1 323 56 310 58 309 685 1 041 3 781-teollisuus % 41 4 16 6 25 9 52 21

Laskuttamaton vesi m3/d 240 247 305 384 145 1 628 112 3 062Laskuttamaton vesi % 7 10 16 38 12 21 6 17

*) Luvussa ei ole mukana Harjavallan Nakkilaan myymää vesimäärää (1 107 m3/d).

Suunnittelualueen asukkaista noin 92 % on liittynyt vesijohtoverkostoon. Laitilassa liitty-misprosentti on pienin eli 69 %. Suurimmassa osassa kuntia lähes kaikki asukkaat ovatkeskitetyn vedenjakelun piirissä. Kotitaloudet käyttävät noin 2/3 laskutetusta vesimääräs-tä ja verkostoon liittynyt teollisuus noin 1/5. Teollisuuden osuus vedenkäytöstä on huo-mattavinta Eurassa (41 %), Laitilassa (38 %) ja Säkylässä (52 %). Harjavallassa ja Rau-malla teollisuuden käytössä ovat omat vesilähteet. Erityiskohteiden vedenkulutusta käsi-tellään tarkemmin kappaleessa 4.3. Harjavallan myymän veden määrä Nakkilalle olivuonna 2014 keskimäärin 1 107 m3/d. Eura on ostanut Säkylästä/Köyliöstä keskimäärin264 m3/d ja Laitila on ostanut Uudenkaupungin Vedeltä keskimäärin 139 m3/d vettä omil-ta ottamoilta pumpattavan vesimäärän lisäksi. Köyliön Peräkallion alue on erillään muustaKöyliön verkostosta ja sinne veden toimittaa Kokemäen Vesihuolto Oy.

Laskuttamattoman veden perusteella Euran, Harjavallan ja Säkylän verkostot ovat hyväs-sä kunnossa. Suurin vuotovesiprosentti on Köyliössä (38 %). Laitilassa vedenkäsittelyaiheuttaa hukkaa n. 20-30 % pumpatusta vesimäärästä. Suunnittelualueen ominaisve-denkulutus on 240 l/as d. Kuntien ominaisvedenkulutusta lisäävät Eurassa, Laitilassa jaSäkylässä teollisuuden vedenkulutus ja Köyliössä suuri vuotovesien määrä.

3.9 Erityiskohteet

3.9.1 Teollisuus

Suunnittelualueen vedenkulutuksesta noin viidesosa menee vesijohtoverkostoon liitty-neen teollisuuden tarpeisiin. Etenkin Eurassa, Laitilassa ja Säkylässä teollisuuden osuusvedenkulutuksesta on huomattava. Raumalla metsäteollisuus hankkii ja valmistaa tarvit-semansa veden. Metsäteollisuuden vedenkulutus on noin 98 000 m3/d. Harjavallassa

16 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


teollisuuden käytössä on oma vedenottamo (Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy),jolla on lupa vedenotolle 3 500 m3/d. Ottamosta pumpataan teollisuuden tarpeisiin vettänoin 3 000 m3/d. Säkylässä elintarviketeollisuus käyttää verkostoveden lisäksi Pyhäjärvenvettä.

Suurimmat vesijohtoverkostoon liittyneet vedenkäyttäjät ovat elintarviketeollisuuden alanyrityksiä: HKScan Finland Oyj Eurassa (1 003 m3/d), Apetit Oyj Säkylässä (506 m3/d),Kivikylän kotipalvaamo Säkylässä (382 m3/d), Finnamyl Oy Kokemäellä (254 m3/d), Kiu-kaisten alueen tuotantolaitokset Eurassa (220 m3/d) ja Laitilan WirvoitusjuomatehdasLaitilassa (150 m3/d).

Teollisuuden vedenkulutuksessa on huomioitava, että vuodenaikavaihtelu vaikuttaa huo-mattavasti vedenkulutukseen. Sesonkiajat vaihtelevat teollisuusaloittain, ja osalla aloistavedenkulutusta on vain tiettyinä vuodenaikoina (esimerkiksi sadonkorjuun aikaan).

Eurassa siipikarjan tuotantoon keskittyneen HKScan Finland Oyj:n vedenkulutus ajoittuuviiteen päivään viikossa, jolloin vedenkulutus on noin 1 000 - 1 400 m3/d.

Eurassa sijaitseva Amcor Flexibles Finland Oy -tehdas tuottaa joustopakkauksia mm.elintarvike- ja lääketeollisuudelle. Asiakkaille puhdas vesi on tärkeä osa tuotteen valmis-tusta. Tehtaalla on tavoitteena säästää vettä esim. vesikiertoja sulkemalla ja omalla jäte-veden käsittelyllä. Tehtaan alueella sijaitsee myös vuokralaisia, joiden vedenkäyttö onmukana kokonaiskulutuksessa. Kyseessä on kansainvälinen yritys, joten tulevaisuudenennustaminen on vaikeaa.

Eurassa sijaitseva Mykora Oy tuottaa elintarvikkeita, joten veden laatu ja määrä on tärke-ää yritykselle. Yritys odottaa merkittävää kasvua seuraavalle 20 vuodelle, koska kevyem-pi ravinto on yhä suositumpaa tulevaisuudessa ja laatusienen kysyntä kasvaa. Koskatuotteesta on n. 90 % vettä, veden hinta on olennainen tekijä.

Kokemäellä sijaitsevan Finnamyl Oy:n suunniteltu tulevaisuuden vedenkäyttö on 150 000m3/a. Vedenkäyttö keskittyy pääosin syksyyn (elokuu-marraskuu) ja pieneltä osin kevää-seen. Alalla on odotettavissa muutoksia, mahdollisesti teollisuuden keskittymistä. Talous-veden lisäksi prosessissa käytetään jokivettä ja kondenssivettä.

Laitilassa sijaitseva Pilkington Automotive Finland Oy:n tehdas käyttää lasinhiontaanvettä, joka joudutaan käsittelemään itse. Vedenkulutuksen ei ennusteta muuttuvan.

Laitilassa sijaitseva Munax Oy käyttää talousvettä mm. kuorimunakennojen pesuun, lait-teistojen pesuun, massaamon pesuihin sekä jalostetehtaassa keittoihin ja viilennyksiin.Munax Oy:n vedenkäyttö on vuonna 2014 ollut keskimäärin 8 m3/d. Ajoittain vedenkulutusvoi olla kuitenkin 20 m3/h. Veden paine ei aina ole riittävä prosessin toimivuuden takaa-miseksi. Veden riittämättömyys on ongelma ja vettä joudutaan nyt säännöstelemään.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenkäyttö vaihtelee 100 – 400 m3/d. Juomatehtaanvedenkulutus on kausittaista, esimerkiksi kevät-kesäisin vedenkulutus on suurempaa kuinmuina aikoina. Käytettävän veden tulee olla hyvä- ja tasalaatuista pohjavettä. Tällä het-kellä tulevan veden laatuvaihtelut ovat olleet suuria (pH jopa 9,3) ja vettä joudutaan käsit-

17 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


telemään. Veden riittävyyden varmistamiseksi on rakennettu vesisäiliö (2500 hl). Veden-kulutuksen odotetaan kasvavan merkittävästi.

Laitila Coating Oy:n talousvettä käytetään pintakäsittelyprosessissa tasaisesti (20-30m3/vrk). Kriittisiin prosesseihin käytetään ionivaihdettua vettä, muuhun tarpeeseen talo-usvesilaatu on riittävä. Veden määrä riittää eikä veden käyttö ole lisääntymässä. Päinvas-toin tulevaisuudessa pyritään vedenkäytön vähentämiseen.

Laitilassa sijaitseva Veljet Kuusisto Oy toimii sahateollisuudessa. Talousvettä käytetäänpuunkyllästykseen. Veden laatu on käyttöön sopivaa ja veden kulutuksen odotetaan py-syvän nykyisellä tasolla.

Laitilassa sijaitseva Finn Lamex Safety Glass Oy käyttää talousvettä pääosin autoklaavinjäähdytykseen. Veden määrä ja laatu on riittävä ja kulutuksessa ei ennusteta tulevanmuutoksia.

Kivikylän Kotipalvaamo Oy:llä on toimintaa sekä Säkylässä että Rauman Lapissa. Säky-län toimipisteen vedenkäytössä (n. 380 m3/d) on mukana samassa kiinteistössä toimivanLänsi-Kalkkuna Oy:n vedenkäyttö. Vedenkäyttö on tasaista ympäri vuoden. Vedenkäytönei odoteta kasvavan, vaan mahdollisesti jopa pienenevän tehtävien prosessimuutostenvuoksi. Rauman Lapissa vedenkäyttö on vähäisempää. Vedenlaadun tulee olla elintarvi-kevalmistukseen sopivaa. Veden laadun tai riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmiakummallakaan paikkakunnalla.

Säkylässä sijaitsevan Apetit Oyj:n vedenkäyttö vaihtelee ollen keväällä alhaisimmillaan200 m3/d ja syksyllä suurimmillaan jopa 1000 m3/d. Puhtaan veden saanti on edellytyselintarvikkeiden valmistukselle. Veden laadun tulee olla hyvää sekä mikrobiologisesti ettäkemiallisesti. Omaa veden käsittelyä ei ole, mutta veden laatua seurataan säännöllisesti.Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Vedenkulutuksen odotetaan kasvavan.Olennaisena pidetään veden hyvän laadun lisäksi hyvää yhteistyötä ja tiedon kulkua vesi-laitoksen kanssa.

3.9.2 Eläintilat

Eläintiloilla veden laadun ja määrän lisäksi veden jatkuva saatavuus on tärkeää. Koskavesi on kotieläintiloilla tärkein yksittäinen ravintoaine, mahdollinen vesikatkos vaikuttaavälittömästi vuorokaudesta tai vuorokauden ajasta riippumatta. Mahdollinen vesikatkos taitalousveden laatuongelmat voivat aiheuttaa mittavat taloudelliset vahingot esimerkiksimaitotiloilla päivätuotantoerien tai siipikarjatuotannossa kokonaisen kasvatuserän mene-tyksen vuoksi. Eläinsuojelulain säädännön mukaan eläimen on saatava riittävästi juota-vaa, ja terveydelle tiettävästi vaarallisen juoman tai ravinnon antaminen eläimille on kiel-lettyä. Eläinten juomaveden saatavuudesta on säädetty maa- ja metsätalousministeriönpäätöksissä ja asetuksissa. Maidontuotantotiloille ja elintarviketuotantoa tai niiden jatkoja-lostusta harjoittaville tiloille on määrätty talousveden laadun tarkkailuvelvoitteita.

3.9.3 Kasvin tai marjojen viljelytilat, kasvihuoneet

18 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


Veden pääasiallinen käyttö on kasvien tai marjojen kastelu. Kastelutarve riippuu kasvista,viljelytekniikasta ja olosuhteista. Toisaalta samankin kasvin kasvatuksessa voi olla isojakastelueroja eri viljelmillä. Annetusta kasteluvedestä kasvit ottavat 50 - 100 %. Kasvienottamasta vedestä yli 90 % kuluu kasvin lämmönsäätelyyn eli haihdutukseen, lopusta osajää kasviin vetenä ja osa hajoaa vedyksi ja hapeksi. Kasvihuoneviljelyssä vuositasollavettä annetaan keskimäärin 1000 litraa /m2. Kurkku, tomaatti, ruusu ottavat vettä 1 - 7l/m2/vrk. Ruukkusalaatti on poikkeus, sillä se saa satakertaisen määrän vettä, mutta samavesi kiertää jatkuvasti.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmis-tamiseksi asetettavista vaatimuksista (134/2006) määrittelee, että veden, jota alkutuotan-topaikalla käytetään eläinten juomavetenä, vesiviljelyssä, alkutuotannon tuotteiden kaste-lussa, puhdistamisessa ja jäähdyttämisessä sekä alkutuotantopaikan pintojen, laitteidenja välineiden puhdistamiseen on oltava puhdasta. Kasvien ja sienten elintarvikkeeksitarkoitettujen, sellaisenaan syötävien osien suoraan kasteluun saa käyttää vain sellaistavettä, josta on tutkittu vähintään Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, sekäarvioitu aistinvaraisesti väri ja haju, sekä, kun on kysymys luonnon pintavesistä, syano-bakteerien esiintyminen. Määritykset tulee tehdä vähintään kolmen vuoden välein näyt-teistä, jotka edustavat kasteluun käytettävää vettä. Mikäli vedessä todetaan E. coli- bak-teereita yli 300 pmy (pesäkettä muodostavaa yksikköä)/100 ml, suolistoperäisiä entero-kokkeja yli 200 pmy/100 ml, poikkeavaa väriä tai hajua taikka syanobakteerien massa-esiintymää, alkutuotannon toimijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun paranta-miseksi.

Kunnallisesti toimitetun pohjaveden käyttö ei yleisesti ole alkutuotannossa merkittävää.Pintavesi, käsitelty pintavesi sekä tilojen omat kaivot ovat huomattavasti yleisempiä. Poh-javeden käyttö tosin saattaa tulla yleistymään pintavesien laatuongelmien johdosta tule-vaisuudessa. Erityisesti ilmastonmuutos saattaa merkittävästi tuoda mukanaan tämänsuuntaista kehitystä. Tällöin todennäköisimmin tuotannon kustannukset myös kasvavat.Merkityksellistä on se onko mahdollista hyödyntää sitä, että alkutuotannossa on käytettyhyvänlaatuista pohjavettä myös itse tuotteiden markkinoinnissa. Esimerkiksi marjojenkautta levinneet ruokaepidemiat ovat yleistyneet kasteluveden laadun heikkenemisenmyötä1. Imagosyistä puhtaamman kasteluveden käyttöä voi jatkossa nousta entistä tär-keämmäksi, vaikka lainsäädäntö ei sitä edellyttäisikään.

3.9.4 Kuntien suurimmat vedenkäyttäjät

Seuraavaan taulukkoon on kerätty suunnittelualueen kunkin kunnan suurimmat veden-käyttäjät ja niiden käyttämä vesimäärä.

1 Esim. Helsingin Sanomat. 12.5.2015 Suomalaiset oppivat keittämään pakastemarjat – noroviruk-sesta runsaat 200 epidemiaa 2000-luvulla. Saatavilla: http://www.hs.fi/kotimaa/a1431315440818

19 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


Taulukko 3.9 Suunnittelualueella sijaitsevat kunkin kunnan suurimmat vedenkäyttäjätvuonna 2014.Suurimmat vedenkäyttäjät Vedenkäyttö keskimäärin

[m3/d]EuraHKScan Finland Oyj 1 003Kiukaisten alueen tuotantolaitokset (mm. Kurkku-mestarit, Satamuna Oy)

140

Mykora Oy 82Amcor Flexibles Finland Oy 35Jujo Thermal Oy 33HarjavaltaNakkilan kunta 1 107Satalinnan sairaala 30Harjavallan sairaala 26Terveysasema 18KokemäkiFinnamyl Oy 254muu teollisuus 60palvelu ja liikelaitokset 360maatalous 139KöyliöSatakunnan avovankila 21Härkälän puutarha 18Keltasiipi Oy 10FB Ketjutekniikka Oy 8LaitilaLaitilan Wirvoitusjuomatehdas 150Laitila Coating Oy 40Pilkington Automotive Finland 33Veljekset Kuusisto Oy 18Finn Lamex Safety Glass Oy 13Munax Oy 8RaumaBasf Minerals 82Oras Oy 78SäkyläApetit Oyj 506Kivikylän kotipalvaamo ja Länsi-Kalkkuna Oy 382Varuskunta 230

20 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


3.10 Poikkeusolojen vesihuolto

Vesihuollon poikkeustilanteeksi määritetään tilanne, jolloin laitoksen päävedenottamo onpoissa käytöstä. Poikkeustilanteessa varaottamosta tai yhdysvesijohtojen kautta tuleepystyä toimittamaan talousvettä 120 l asukasta kohti päivässä sekä turvaamaan sairaa-loiden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeän elintarviketeollisuuden vedentarve. Seuraa-vassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen vedentarve poikkeusoloissa kunnittain.

Taulukko 3.10 Suunnittelualueen kotitalouksien poikkeusolojen vedentarve (120 l/as d)kunnittain. Suluissa esitetty pääottamon kanssa samalla pohjavesialueella sijaitsevienottamoiden lupamäärä.

Kunta LiittyjätVedentarve

(m3/d)Pääottamo

(m3/d)Varaottamot

(m3/d)Hyödynnettävät

yhdysvesijohdotEura 11 400 1 370 5 000 1 500 Säkylä, RaumaHarjavalta 7 148 860 3 000 (3 000) -Kokemäki 7 399 890 2 000 (2 300) Huittinen, SastamalaKöyliö 2 450 300 1 900 - SäkyläLaitila 5 897 710 1 500 2 400 UusikaupunkiRauma 38 000 4 560 34 600 400 Eura, Eurajoki,

PyhärantaSäkylä 4 500 540 3 500 (1 000) Eura, KöyliöYhteensä 76 794 9 230

Euran kunnan päävedenottamo on Lohiluoman ottamo. Poikkeustilanteessa vedenhan-kinta voidaan suorittaa kunnan muilta ottamoilta. Lisäksi verkostosta on yhteydet Säkylänja Rauman verkostoihin, joiden kautta on mahdollista toimittaa vettä Euraan. Käytännös-sä Säkylästä ei tällä hetkellä pystytä toimittamaan vettä syksyisin noin kolmen kuukaudenjaksona, joka on Apetit Oyj:n toimintasesonki. Tällöin vettä on mahdollista johtaa Köyliös-tä Säkylän kautta Euraan. HKScanin ja Kiukaisten tuotantolaitosten vedentarve on yh-teensä noin 1 200 - 1 600 m3/d, joka huomioiden omien ottamoiden kapasiteetti ei riitävaraveden toimittamiseksi.

Harjavallan ottamot sijaitsevat kaikki samalla pohjavesialueella. Vain yhden ottamon ol-lessa pois käytöstä, voidaan tarvittava vesimäärä hankkia muilta ottamoilta. Harjavallanverkosto voidaan kytkeä Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy (STEP Oy) pohjave-denottamoon. Pohjavedenottamo sijaitsee kuitenkin muiden ottamoiden kanssa samallapohjavesialueella. Lisäksi Nakkilaan toimitettavaa vesimäärää voidaan tarvittaessa rajoit-taa tai lopettaa kokonaan. Nakkilaan toimitettava vesi otetaan myös ottamosta, joka onmuiden ottamoiden kanssa samalla pohjavesialueella.

Kokemäen päävedenottamo on Ilmijärven vedenottamo. Muut ottamot sijaitsevat samallapohjavesialueella. Mikäli vain yksi ottamo on pois käytöstä, on tarvittava vesimäärä mah-dollista toimittaa muilta ottamoilta. Muuten vedentoimitus on mahdollista Huittisista taiSastamalasta, joista on mahdollista saada osa vedentarpeesta. Finnamyl Oy:n keskimää-räinen vedentarve on noin 250 m3/d ja tuotantosesonkina jopa 800 m3/d.

21 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


Köyliössä sijaitsee yksi vedenottamo. Köyliöstä on kaksi yhteyttä Säkylään, joista vettä onmahdollista toimittaa poikkeustilanteessa. Käytännössä Säkylästä ei tällä hetkellä pystytätoimittamaan vettä syksyisin noin kolmen kuukauden jaksona, joka on Apetit Oyj:n toimin-tasesonki.

Laitilan päävedenottamo on Palttilan ottamo. Ottamon ollessa pois käytöstä voidaan tar-vittava vesimäärä toimittaa muilta ottamoilta. Laitilasta on lisäksi yhteys Uuteenkaupun-kiin, josta on mahdollista saada vettä poikkeustilanteessa. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaanvedentarve on noin 100 - 400 m3/d.

Rauman päävedenottamo on Äyhönjärven vesilaitos. Pintavesilaitoksella on varajärjes-telmä, jolla vettä voidaan tarpeen vaatiessa pumpata raakavesialtaan ohi. Raakavedensaanti vähävetisinä vuosina on turvattu siten, että Kokemäenjoen ja Köyliönjoen - Eurajo-en välille on rakennettu korvausvesiputki pumppausjärjestelmineen, joka turvaa riittävänvirtaaman Eurajoessa myös kuivina kausina. Raumalta on yhteydet Eurajoelle, Pyhäran-taan ja Euraan, joiden kautta on myös mahdollista toimittaa osa poikkeustilanteen veden-tarpeesta.

Säkylän päävedenottamo on Porsaanharju, joka sijaitsee samalla pohjavesialueella Sä-kylän toisen vedenottamon kanssa. Jos molemmat ottamot eivät ole pois käytöstä, ontarvittava vesimäärä mahdollista saada toimivasta ottamosta. Säkylästä on lisäksi yhtey-det Euran ja Köyliön verkostoihin, joiden kautta vettä on mahdollista toimittaa Säkylään.Apetit Oyj ja Kivikylän kotipalvaamo Oy:n sekä Länsi-Kalkkuna Oy:n vedentarve on noin600 – 1 400 m3/d, joka huomioiden oman ottamon kapasiteetti ei riitä varaveden toimitta-miseksi.

3.11 Alueellinen yhteistyö ja sopimukset

Euran, Köyliön ja Säkylän kesken on tehty sopimus veden toimittamisesta Köyliöstä jaSäkylästä Euraan normaaliaikana 1 500 m3/d. Toimitus on oikeus keskeyttää, jos vesi eiriitä omiin tarpeisiin Säkylässä tai Köyliössä.

Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan välillä on sopimus veden toimittamisesta Nak-kilaan. Sopimuksen mukaan Harjavallan kaupunki toimittaa vettä Nakkilaan enintään 2000 m3/d. Sopimus on voimassa määräaikaisena vuodesta 1997 vuoden 2031 loppuun jasen jälkeen sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus edellyttää, että Nakkilan kuntakäyttää omistamaansa Viikkalan pohjavedenottamoa tarpeen mukaan kulutuksen ja pai-neen tasaamiseen. Tämän perusteella tarvittaessa Nakkilaan toimitettavaa vesimääräävoidaan rajoittaa tai lopettaa toimittaminen kokonaan.

Harjavallan verkosto on mahdollista kytkeä poikkeustilanteessa Suomen TeollisuudenEnergiapalvelut Oy (STEP Oy) pohjavedenottamoon. Ottamolla on 3 500 m3/d ottolupa jaottamosta pumpataan n. 3 000 m3/d.

Harjavallan ja Euran Kiukaisten vesijohtoverkot on yhdistetty toisiinsa. Toimitettavan ve-den määrästä ei ole tehty sopimuksia.

Harjavallan Näyhälästä alkaa Kokemäenjoki – Köyliönjoki – Eurajoki vedensiirtolinja,jonka avulla johdetaan raakavettä Rauman kaupungin ja Rauman seudun teollisuuden

22 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


tarpeisiin Eurajoen ja Lapinjoen virtaamien laskiessa riittävän alas. Vettä otetaan n. 1m3/s suunnilleen kuukauden ajan vuodessa. Harjavallan kaupungin vesihuoltolaitoksellaei ole yhteistyötä tämän hankkeen kanssa.

Kokemäen ja Kiikoisten vesijohtoverkot on yhdistetty toisiinsa ja toimitettavan veden mää-räksi on sovittu 100 m3/d suuntaan tai toiseen.

Kokemäen ja Huittisten vesijohtoverkot on yhdistetty toisiinsa Ronkankulman alueelta.Toimitettavan veden määristä ei ole sovittu mitään (poikkeusajan varmuusyhteys, nor-maalitilanteessa vettä ei johdeta). Ongelmana yhteydelle on, että Kokemäen puolellayhdysvesijohto on Ø 110 mm ja Huittisten puolella ainoastaan Ø 75 mm.

Harjavallan kaupungin pohjoisosan muutamat kiinteistöt sekä Köyliön Peräkallion kyläsaavat talousveden Kokemäen vesihuolto Oy:n vesijohtoverkostosta.

Laitilan kaupungilla on sopimus Uudenkaupungin Veden kanssa veden toimittamisestaKalannin pohjavedenottamolta Laitilaan 300 m3/d.

4 VESIHUOLLON SUUNNITTELUTILANNEParhaillaan käynnissä olevista vesihuoltohankkeista merkittävimmät ovat Säkylän Por-saanharjun uusi vedenottamo ja sen koepumppaukset sekä Ristola alueen pohjavesitut-kimukset. Ristolan alueen pohjavesitutkimuksissa ovat mukana Eura, Köyliö, Laitila,Rauma sekä Kokemäki.

Vesihuollon kehittämissuunnitelmat on laadittu Harjavallassa vuonna 2008, Kokemäellävuonna 2009 ja Eurassa, Köyliössä, Laitilassa, Raumalla ja Säkylässä vuonna 2010.

Rauman seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 2009.Suunnitelmassa olivat mukana Euran, Eurajoen, Köyliön ja Säkylän kunnat sekä Raumankaupunki. Porin seudun vesihuoltoyhteistyön kehittäminen –selvitys on valmistunut 2008ja siinä olivat mukana suunnittelualueesta Harjavallan ja Kokemäen kaupungit. Vuonna2002 on valmistunut Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelma, jossaolivat suunnittelualueesta osallisina Harjavallan ja Kokemäen kaupungit. Laitilan kaupunkion ollut mukana vuonna 2002 valmistuneessa Länsivyöhykkeen ja Vakka-Suomen vesi-huollon kehittämissuunnitelmassa.

Alueen jätevedenkäsittelyä on tarkasteltu vuonna 2013 valmistuneessa Euran, Kokemä-en ja Säkylän jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelmassa.

23 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


5 ENNUSTEET

5.1 Väestöennuste

Suunnittelualueen väestömäärän ennustetaan vähenevän noin 4 600 asukkaalla vuoteen2035 mennessä. Yhteenkään kuntaan ei ennusteta väestönkasvua.

Seuraavassa taulukossa on esitetty alueen väestöennuste vuoteen 2035.

Taulukko 5.1 Väestönennuste vuoteen 2035 (Tilastokeskus).2014 2035

Eura 12 320 11 359Harjavalta 7 369 6 798Kokemäki 7 707 7 216Köyliö 2 648 2 593Laitila 8 545 7 984Rauma 39 986 38 384Säkylä 4 544 4 217Yhteensä 83 119 78 551

5.2 Elinkeinoelämä

Alueella toimivan elinkeinoelämän vedenkulutusta ja –ennusteita on kuvattu yksityiskoh-taisemmin kappaleessa 4.3. Osalla yrityksistä on kasvupotentiaalia ja –halukkuutta, johonsaatavilla olevan veden laatu, määrä ja hinta vaikuttaa olennaisesti.

Nykyisen teollisuuden vedenkulutuksen määrän arvioidaan kasvavan vajaasta 3 000 m3/d5 300 m3/d. Vedenkulutuksen kasvun kohdistuminen alueella riippuu ensisijaisestiHKScan Finland Oyj:n tehtaan sijoittumispäätöksestä. Mikäli HKScanin tehdas sijoittuuAla-Satakunnan ulkopuolelle, teollinen vedenkäyttö ei tule juurikaan kasvamaan.

Jäteveden määrä, laatu tai käsittelyn vaatimukset voivat myös vaikuttaa yritysten kasvu-halukkuuteen ja -mahdollisuuksiin.

Muuten nykyisten talousvettä käyttävien yritysten huolet voidaan jakaa kolmeen kategori-aan: määrä, laatu ja hinta. Olemassa olevien lukujen perusteella haluttuun kasvuun tarvi-taan lisää vettä. Lisäksi tarvitaan riittävä painetaso verkostossa prosessien toimivuudentakaamiseksi erityisesti pesuun liittyvissä prosessivaiheissa.

Useille toimialoille veden laatu on kriittinen. Elintarviketeollisuus tarvitsee pohjavettä ima-gosyistä. Myös veden käsittelyn tarve on tällöin vähäisempää. Veden laadun tasaisuuson elinehto lopputuotteen laadun takaamiseksi.

Veden hinta vaikuttaa tuotteen kokonaiskustannuksiin. Toimialasta riippuen vaikutuksetvoivat olla merkittävät. Yleinen toive on, että hintataso ei nouse ja on kilpailukykyinenmuiden alueiden veden hintaan.

24 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


Yleisesti voidaan todeta, että yrityksillä on tällä hetkellä vahva usko kunnalliseen vesi-huoltoon niin laadun kuin määränkin suhteen. Vedensaanti niin laadullisesti kuin määrälli-sesti tulee kunnan taholta turvata jatkossakin. Kehittämisehdotuksena on vesihuollonriskien arviointi ja hallinta, jotta yritysten vesihuolto voidaan turvata kaikissa tilanteissa jayhteistoimintaa kehittää.

Alueella saatavilla olevan hyvälaatuisen pohjaveden käyttöönotto turvaisi alueen nykyi-sen elintarviketeollisuuden keskittymän tulevaisuuden ja mahdollistaa kasvun nykyisilleyrityksille. Samalla hyvälaatuinen pohjavesi mahdollistaisi alueen markkinoinnin uusilleelintarviketeollisuuden toimijoille. Hyvälaatuinen pohjavesi voisi houkutella myös muutaprosesseissaan paljon vettä käyttävää teollisuutta. Hyvä kuntien välinen yhteistyö tukeeteollisuuden sijoittumista alueelle ja vähentää niiden veden laatuun ja saatavuuteen liitty-viä riskejä. Tämä avaa myös mahdollisuudet tehdä liiketoimintaa juomavedellä.

5.3 Vedenkulutus

Suunnittelualueen vesijohtoverkosto on levittynyt jo laajalle ja liittyjäprosentti on korkealähes jokaisessa kunnassa. Liittyjäasteen ennustetaan kasvavan nykyisestä 92 %:sta 97%:iin vuoteen 2035 mennessä. Liittyjämäärän ennustetaan vähenevän noin 800 liittyjällävuoteen 2035 mennessä, johtuen väestömäärän vähenemisestä suunnittelualueella. Seu-raavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen vesijohtoverkoston liittyjämääräennus-te vuoteen 2035.

Taulukko 5.2 Liittyjämäärän ja –asteen ennuste vuoteen 2035.Kunta 2014 2035

määrä aste määrä asteEura 11 400 93 % 11 400 100 %Harjavalta 7 148 97 % 6 800 100 %Kokemäki 7 400 96 % 7 250 100 %Köyliö 2 450 93 % 2 500 96 %Laitila 5 897 69 % 5 900 74 %Rauma 38 000 95 % 38 000 99 %Säkylä 4 500 99 % 4 200 100 %Yhteensä 76 795 92 % 76 050 97 %

Ominaisvedenkulutuksen ennustetaan pysyvän samalla tasolla asukasta kohden kuinvuonna 2014. Köyliössä ja Raumalla, jossa vuotovesiprosentti on korkea, ennustetaanominaisvedenkulutuksen vähenevän saneerauksen myötä. Eurassa, Kokemäellä ja Laiti-lassa ennustetaan teollisuuden vedenkulutuksen lisääntyvän nykyisestä, mikäli yritystentämän hetkiset kasvutavoitteet toteutuvat. Suunnittelualueen keskimääräisen ominaisve-denkulutuksen ennustetaan olevan 230 – 237 l/as vuorokaudessa vuoteen 2035 men-nessä. Ominaisvedenkulutuksen ennuste vuoteen 2035 on esitetty seuraavassa taulu-kossa.

25 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


Taulukko 5.3 Ominaisvedenkulutuksen ennuste vuoteen 2035.Kunta 2014 2035Eura l/as d 285 285 - 288Harjavalta l/as d 195 195Kokemäki l/as d 263 260 - 280Köyliö l/as d 410 330Laitila l/as d 210 210 - 263Rauma l/as d 200 190Säkylä l/as d 447 450Yhteensä l/as d 240 230 - 237

Ominaisvedenkulutukseen perustuva vedenkulutuksen ennuste vuoteen 2035 on esitettyseuraavassa taulukossa.

Taulukko 5.4 Vedenkulutuksen ennuste vuoteen 2035.Kunta 2014 2035Eura m3/d 3 200 3 200 - 3 300Harjavalta m3/d 1 400 1 300Kokemäki m3/d 2 000 1 900 - 2 000Köyliö m3/d 1 000 800Laitila m3/d 1 200 1 200 - 1 500Rauma m3/d 7 600 7 200Säkylä m3/d 2 000 1 900Yhteensä m3/d 18 400 17 500 - 18 000

Vedenkulutuksen ennustetaan vähenevän kokonaisuudessaan noin 400 - 900 m3/d vuo-teen 2035 mennessä. Vedenkulutuksen ennustetaan lisääntyvät ainoastaan kunnissa,joihin on ennustettu teollisuuden vedenkulutuksen lisääntymistä. Muissa kunnissa veden-kulutus vähenee väestöstä ja verkoston saneeraamisesta johtuen. Suunnittelualueenvedenkulutus kokonaisuudessaan tulee näin ollen olemaan tulevaisuudessa samallatasolla kuin nykyisin. Lähitulevaisuudessa ratkeava HKScanin tuotantolaitosinvestoinninsijoittuminen suunnittelualueelle nostaisi suunnittelualueen vedenkulutuksen noin 20 000m3/d. Tulevaisuudessa myös muut vastaavat vedenkulutukseen merkittävästi vaikuttavatelinkeinoelämän investoinnit ovat mahdollisia.

26 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


6 JÄRJESTELMIEN ARVIOINTI

6.1 Pohjavesivarojen riittävyys ja hyödyntämiskelpoisuus

Eura

- Kauttuan pohjavesialueen Lohiluoman ottamon todellinen antoisuus on noin2 600 m3/d arvioidun 5 000 m3/d sijaan.

- Vaaniin pohjavesialueella vesimäärää koitetaan lisätä, Mölsin pohjavesitutkimuk-set ovat käynnissä.

- Ei uusia hyödynnettäviä alueita.

Harjavalta

- Harjavallassa ollaan yhden pohjavesialueen varassa, ei muita alueita hyödynnet-tävissä esimerkiksi varavedenhankintaa ajatellen.

- Normaalitilanteessa vettä on riittävästi, pistekohtaista vedenottoa joudutaan ra-joittamaan vedenlaadullisista syistä.

Kokemäki

- Koomankangas-Ilmiinjärven pohjavesialueella riittää vedenhankintakapasiteettiatarvittaessa, vedenoton nostaminen edellyttää lisäkaivojen rakentamista ja ve-denoton hajauttamista.

- Säpilän pohjavesialue on vedenhankintaa ajatellen vielä täysin hyödyntämättä.

Köyliö

- Normaalitilanteessa vettä on riittävästi.

- Mahdollisia hyödynnettäviä alueita Koomankangas-Ilmiinjärven Ristolan alue jaSäkylänharju.

Laitila

- Laitilassa omat pohjavesivarat ovat käytössä, ei varojen lisäämismahdollisuuttanykyisestä.

- Tarve lisävedelle tai edullisemmalle vesilähteelle mahdollisimman nopealla aika-taululla.

Rauma

- Lapin Kirkonkylän ongelmallinen pohjavesialue haluttaisiin korvata muulla, ensisi-jaisesti pohjavesilähteellä.

- Ei uusia hyödynnettäviä alueita.

27 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


Säkylä

- Säkylänharju-Virttaankankaan pohjavesialueella riittää hyödynnettävää antoisuut-ta.

6.2 Siirtojärjestelmien riittävyys

Eura

- Riittävät yhteydet Säkylään ja Raumalle, Säkylästä/Köyliöstä mahdollista johtaariittävä määrä vettä.

Harjavalta

- Harjavallalla ei käytettäviä yhteyksiä poikkeusoloissa.

Kokemäki

- Kokemäellä ei käytettäviä yhteyksiä poikkeusoloissa. Yhteydet suunnittelualueenulkopuolelle Sastamalaan ja Huittisiin, joista ei kuitenkaan voida johtaa kokonaanpoikkeusolojen vedentarvetta.

Köyliö

- Köyliöstä yhteys Säkylään, ei yhteyksiä muiden kuntien verkostoihin.

Laitila

- Laitilan verkosto sijaitsee kaukana muun suunnittelualueen verkostosta, tällä het-kellä veden johtaminen muualta kuin Uudestakaupungista ei ole mahdollista.

Rauma

- Raumalla riittävät siirtojärjestelmät, Rauman Lapin alueelle on mahdollista johtaavettä kahdesta suunnasta Eurasta. Lisäksi yhteydet suunnittelualueen ulkopuolel-le Eurajoelle ja Pyhärantaan.

Säkylä

- Säkylässä nykytarpeisiin riittävät yhteydet.

6.3 Poikkeusolojen vesihuolto

Suunnittelualueen kotitalouksien poikkeusolojen vedentarpeessa ei tule tapahtumaansuurta muutosta nykytilanteeseen verrattuna. Poikkeusolojen vedentarve tulee vähene-mään n. 100 m3/d vuoteen 2035 mennessä. Teollisuuden poikkeusolojen vedentarpeenlisääntymiseen tulee varautua Eurassa, Kokemäellä ja Laitilassa, joihin on ennustettuteollisuuden vedenkulutuksen lisääntymistä. Seuraavassa taulukossa on esitetty kotita-louksien poikkeusolojen vedentarpeen ennuste vuoteen 2035.

28 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


Taulukko 6.1 Suunnittelualueen kotitalouksien poikkeusolojen vedentarpeen ennuste(120 l/as d) kunnittain vuoteen 2035.

KuntaLiittyjätv. 2035

Vedentarve v. 2014(m3/d)

Vedentarve v. 2035(m3/d)

Eura 11 400 1 370 1 370Harjavalta 6 800 860 820Kokemäki 7 250 890 870Köyliö 2 500 300 300Laitila 5 900 710 710Rauma 38 000 4 560 4 560Säkylä 4 200 540 510Yhteensä 76 050 9 230 9 140

7 KEHITTÄMISTARPEETEura

Eurassa kehittämistarpeena on lisävedenhankinta. Vedenhankintaa omilta ottamoilta eivoida lisätä nykyisestä. Eura on mukana Ristolan alueen pohjavesitutkimuksissa, jokaolisi mahdollinen vaihtoehto lisäveden hankkimiseksi. Toinen vaihtoehto on lisätä vedenostamista Säkylästä ja Köyliöstä.

Harjavalta

Harjavallan osalta tärkeimpänä kehittämistarpeena on veden saannin turvaaminen poik-keusoloissa rakentamalla varavesiyhteys Kokemäelle.

Kokemäki

Kokemäen osalta kehittämistarpeena on oman vedenhankinnan hajauttaminen Kooman-kangas-Ilmiinjärven pohjavesialueen lisäksi myös Säpilän pohjavesialueelle. Lisäksi kehit-tämistarpeena ovat uudet varavesiyhteydet Harjavaltaan ja mahdollisesti etelään KöyliönRistolan suuntaan.

Köyliö

Köyliön kehittämistarpeena on poikkeusolojen vedenhankintaa palvelevat uudet vara-vesiyhteydet. Köyliö on mukana Ristolan alueen pohjavesitutkimuksissa, joka sijaintinsapuolesta mahdollistaisi varavedenhankinnan myös kunnan pohjoisosan kautta.

Laitila

Laitilan kehittämistarpeena on lisäveden hankkiminen. Vedenhankintaa omilta ottamoiltaei voida lisätä nykyisestä. Laitila on mukana Ristolan alueen pohjavesitutkimuksissaa,joka olisi mahdollinen vaihtoehto lisäveden hankkimiseksi. Toinen vaihtoehto on lisätäveden ostamista Uudestakaupungista. Kehittämistarpeena on lisäksi yhdysvesijohto

29 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


muualle suunnittelualueen verkostoon, joka mahdollistaa vedenhankinnan kunnan ulko-puolelta sekä varaveden toimittamisen poikkeusoloissa.

Rauma

Rauman kehittämistarpeena on ensisijaisesti saada korvattua Lapin pohjavedenottamomuulla pohjavesilähteellä. Rauma on mukana Ristolan alueen pohjavesitutkimuksissa,joka olisi mahdollinen vaihtoehto korvaamaan nykyisen ottamon. Pohjaveden ostaminenmyös muualta suunnittelualueelta on mahdollista. Pitkällä aikajänteellä kehittämistarpee-na on siirtyä vedenhankinnassa tekopohjaveden käyttöön.

Säkylä

Säkylän kehittämistarpeena on vedenhankinnan lisääminen, joka on tarkoitus toteuttaauudella Porsaanharjun vedenottamolla.

8 SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA PAINOPISTEETSuunnittelualueen vedenhankinta perustuu alueella sijaitsevien pohjavesivarojen hyödyn-tämiseen olemassa olevilta ja uusilta rakennettavilta vedenottamoilta, nykyisistä pinta-vesilähteistä sekä tekopohjavesilaitokselta. Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueillaan veden hankinnasta ja jakelusta.

Vesilaitoksen tulisi pystyä toimittamaan vettä vähintään 120 l/as/d poikkeustilanteessa,jolloin päävesilähde on pois käytöstä. Varaveden saanti tulisi perustua eri pohjavesialu-eella sijaitsevaan vedenottamoon tai varavesiyhteyteen.

Lounais-Suomen ympäristökeskus on laatinut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämis-strategian vuoteen 2020, jossa keskeisenä tavoitteena on kiinnittää huomiota epätasai-sesti jakaantuneiden pohjavesien määrän ja laadun turvaamiseen sekä vedenhankinnankannalta tärkeiden pintavesien suojaamiseen.

Alueen pohjavesivaroja tulisi hyödyntää niin, että se edistäisi yhteistyössä sekä alueenkuntia, vesihuoltolaitoksia, alkutuotantoa että elintarviketeollisuutta ja muodostuisi alueenmenestystekijäksi.

Muita keskeisiä strategioita ovat:

- Pohjaveden käytön edistäminen ja pohjavesialueiden suojeleminen

- Vedenhankinnan varmistaminen poikkeusoloissa (120 l/as d)

- Vedenkäsittelyn kehitystoiminta

- Vuotovesimäärien vähentäminen (laskuttamaton vesimäärä alle 10 %) ja verkos-tojen kunnossapidon huomioiminen

- Liittymisaste vesijohtoverkostoon Lounais-Suomen alueella yli 95 %

- Kunnan ja laitoksen roolien selkiyttäminen

30 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


- Kuntien välisen ja alueellisen yhteistyön lisääminen

- Laitosten yhteistoiminnan kehittäminen ja valvonta.

9 SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEETLähtökohtana lisävedenhankinnalle käytetään ensisijaisesti suunnittelualueella tai suun-nittelualueen ympäristössä käytössä olevia ja hyödyntämättömiä pohjavesialueita pohja-vedenottoon. Vedenhankinnan mitoitusperusteena käytetään vuoden 2035 ennustetta.Asukas- ja liittyjämääräennusteet perustuvat Tilastokeskuksen kuntakohtaisiin väestöen-nusteisiin.

Vedenhankintajärjestelmät mitoitetaan yleisten mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Veden-hankinnan riittävyyttä arvioidaan keskimääräisen vuorokausikulutuksen perusteella. Vesi-säiliöt ja yhdys-(/syöttö-)vesijohdot mitoitetaan perustuen suurimpaan vuorokausikulutuk-seen (HQd). Päävarmuusvesijohdot mitoitetaan välittämään vettä vähintään 120 l/liittyjä/d.Verkostojen painetason tulee olla 30 – 50 mvp.

Johtolinjojen rakentamiskustannusten laskennassa käytetään suunnittelijan ylläpitämääyksikköhinnastoa, joka pohjautuu toteutuneisiin urakkatarjouksiin. Laitosten kustannus-laskenta perustuu toteutuneisiin referenssikohteisiin. Kustannusvertailussa otetaan huo-mioon rakentamis-, käyttö- ja kokonaisvuosikustannukset. Kokonaisvuosikustannuksetmuodostetaan annuiteettimenetelmää käyttäen, joka ottaa huomioon linjan tai laitoksenkäyttöiän ja laskentakorkokannan. Kustannuslaskennassa käytetään seuraavia oletuksia:

- kuoletusajat (käyttöiät):

o koneistot 15 vuotta

o rakennukset 30 vuotta

o johtolinjat 50 vuotta

o ottamoissa oletetaan koneiston osuudeksi 35 % ja rakennuksen osaksi65 %.

- herkkyystarkastelu tehdään eri laskentakoroilla 4 %, 5 % ja 6 %.

31 (31)

OSARAPORTTI I

22.05.2015


Turussa, 22. toukokuuta 2015

Sweco Ympäristö Oy

Antti Ryynänen Maiju Hannuksela

Aluejohtaja Suunnittelija

DI Ins. AMK

osaraportti i · 2015. 5. 21. · 3 (31) osaraportti i 22.05.2015 e27501_osaraportti1.docx vat...

Documents