Opas turvalliseen lapsuuteen

Anne Torvinen | Hanna Huhtala

Opas turvalliseen lapsuuteen

Anne Torvinen | Hanna Huhtala

Paino: Kopijyvä Oy 2012

Sinulle, hyvä huoltaja ...................................................... 5

TURVALLISEN LAPSUUDEN TAUSTALLA ......6Kiintymyssuhde turvan tuojana ...........................6Itsetunnon merkitys lapselle ................................. 7Lapsen vuorovaikutustaitojen kehittyminen 7Lapsen seksuaalinen kehitys. ................................ 7

TURVATTOMUUDEN AIHEUTTAJIA ...................9

KALTOINKOHTELU .................................................... 12Emotionaalinen kaltoinkohtelu .......................... 12Fyysinen kaltoinkohtelu ......................................... 13Kuritusväkivalta .......................................................... 13Seksuaalinen kaltoinkohtelu ............................... 15Kiusaaminen ................................................................ 15Kaltoinkohtelun tunnistaminen ......................... 16

KOHTI TURVALLISEMPAA LAPSUUTTA ....... 17Tunnetaidot ................................................................. 17Turvataidot ................................................................... 19Ohjeita lapsen suojelemiseksi erilaisilta kaltoinkohtelun muodoilta ..................................20Tehtäviä......................................................................... 22

Sisällysluettelo

5

Sinulle, hyvä huoltaja

Nykypäivänä lapsen sosiaalinen ympäristö ulottuu laajalle. Siihen kuuluu kodin lisäksi paljon erilai-sia ihmisiä ja ympäristöjä, kuten sukulaiset, hoitopaikat, pihapii-ri sekä kaverit. Myös media vai-kuttaa ja tuo muun maailman ko-teihimme television ja Internetin välityksellä. Lisäksi perheiden eri-laiset elämäntilanteet, kuten työt-tömyys ja sosiaalisten tukiverkos-tojen vähäisyys, vaikuttavat lasten ja perheiden elämään. Tässä mo-nimuotoisessa maailmassa van-hemman tehtävä suojella lasta käy yhä haasteellisemmaksi.

Lapsen eristäminen muusta maa-ilmasta ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan tarvitaan muita keinoja antaa lapselle turvallinen lapsuus. Tun-ne- ja turvataitokasvatus opettaa lapselle, kuinka suojella itseään asettamatta kuitenkaan lasta vas-tuuseen.

Oppaan tarkoitus on an-taa Sinulle vanhempana keinoja tukea lapsesi tur-vallista kasvua ja kehitystä. Tämä opas käsittelee lap-sen tunne- ja turvataitoja, joiden tarkoitus on suojel-la lasta fyysisen, psyykki-

sen ja seksuaalisen kaltoinkohte-lun uhalta. Tunne- ja turvataitoihin liittyy monia tekijöitä, ja sen vuok-si oppaassa on tietoa lapsen vuo-rovaikutustaidoista, seksuaali-suudesta, kiintymyssuhteesta ja itsetunnosta. On myös tärkeää tietää, miltä lasta suojellaan ja sen vuoksi oppaaseen on koottu pää-asiat erilaisista kaltoinkohtelun muodoista, niiden tunnistamises-ta ja ennaltaehkäisyn keinoista. Oppaan lopussa on lisäksi tehtä-viä, joita voit käyttää lapsesi tun-ne- ja turvataitokasvatuksessa.

Toivomme, että opas olisi käytössä lapsesi koko lapsuusajan. Tunne- ja turvataitojen perusta rakennetaan lapsuudessa ja niiden opettelu jat-kuu läpi lapsuuden ja nuoruuden, aina aikuisikään saakka.

6

TURVALLISEN LAPSUUDEN TAUSTALLA

Kiintymyssuhde turvan tuojana Lapsi kykenee käsittelemään kokemuksiaan ja tunteitaan ja oppimaan uutta vain tuntiessaan olonsa turvallisek-si. Toimiva kiintymysuhde luo ja ylläpitää turvallisuuden tunnetta. Kiintymyssuhde kuvastaa lapsen suhdetta kiintymyshahmoon ja heijastaa vuorovaikutuksen toi-mivuutta. Kiintymyshahmo useimmiten tarkoittaa lap-sen vanhempaa. Kiintymyssuhde muodostuu lapsella niihin ihmisiin, jotka omistautuvat hänelle ja ovat fyysi-sesti ja psyykkisesti läsnä. Turvallisen kiintymyssuhteen tärkein tekijä on vanhemman kyky vastata lapsen anta-miin viesteihin. Hyvän kiintymyssuhteen kehittyminen on tärkeää lapsen kasvun ja ke-hityksen kannalta varhaislapsuudesta saakka. Vanhemman ja lapsen vä-linen kiintymyssuhde on alkanut kehittyä jo raskauden aikana, ja varhai-nen vuorovaikutus on sille tärkeää. Turvallinen kiintymyssuhde ainakin yhteen aikuiseen on vaatimus lapsen terveelle kehitykselle.

Kiintymyssuhteen kehittymiselle on tärkeää vuorovaikutuksen johdon-mukaisuus ja toistuvuus. Lapsi oppii vanhemman reaktioista, mitkä tun-teet ovat sallittuja. Esimerkiksi kun hädissään oleva lapsi saa lohtua, hän oppii, että hän voi myöhemminkin näyttää hätänsä ja saada lohdutusta. Jos lapsi jätetään selvittämään hätänsä itse tai hänen tunteitaan vähä-tellään, hän oppii tukahduttamaan tunteensa. Turvallisesti kiinnittynyt lapsi ilmaisee tunteensa avoimesti.

Turvallisesti kiintynyt lapsi tuntee myös olevansa rakastettu ja arvos-tettu omana itsenään ilman suorituspaineita ja uskaltaa näyttää sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita. Hän luottaa vanhemman tuomaan turvaan ja uskaltaa tutkia ympäristöään, kuitenkin hädän hetkellä tur-vautuen vanhempaansa. Hän voi luottaa vanhemman läsnäoloon, herk-kyyteen ja hyvyyteen.

7

Itsetunnon merkitys lapselleTurvataitojen perustana on lapsen itsetunto ja itsearvostus. Itsetunto on ihmisen tietoisuutta siitä, kuka hän on ja miten hän itseensä suh-tautuu. Hyvä kiintymyssuhde on tärkeä lapsen itsetunnon kehitykselle, sillä hyvän itsetunnon pohjana on, että ihminen on lapsena saanut ko-kea olevansa arvokas vanhemmilleen. Kun lapsi kokee olevansa tärkeä ja rakastettu, hän oppii myös arvostamaan ja rakastamaan itseään sekä kokemaan itsensä suojelemisen arvoiseksi. Lapsi kaipaa rakkautta, hel-lyyttä ja hänen tarpeistaan huolehtimista. Lapselle on tärkeää, että hän saa kuulla olevansa vanhemmalleen rakas.

Lapsi, jolla on hyvä itsetunto, suhtautuu luottavaisesti itseensä, ympä-ristöönsä ja tulevaisuuteensa. Hän voi olla oma itsensä omine mielipitei-neen ja osaa kuunnella myös toisten mielipiteitä. Hän arvostaa itseään, on tasapainossa itsensä kanssa ja näin voi myös kunnioittaa toisia. Van-hemman usko lapsen unelmiin sekä hyvät ja kannustavat sanat vaikut-tavat positiivisesti lapsen itsetuntoon.

Onnistumisen kokemukset tukevat luonnollisesti lapsen itsetuntoa, mutta lapsen on tärkeä kokea olevansa hyväksytty sellaisena, kuin on myös epäonnistumisen, heikkouden ja tietämättömyyden hetkillä. On tärkeää kuunnella lapsen tunteita ja ottaa ne vastaan sellaisina, kuin ne tulevat, lohduttaa ja olla tukena.

Lapsen vuorovaikutustaitojen kehittyminenLapsen vuorovaikutustaitojen kehitty-miselle on tärkeää, että hänelle puhu-taan ja hänen kanssaan ollaan vuorovai-kutuksessa. Vuorovaikutuksessa lapsen kanssa vanhempi siirtää lapselle oman käsityksensä hänestä ja vaikuttaa siten lapsen itsetunnon, itseluottamuksen ja itsearvostuksen kehitykseen. Kaiken ikäisille lapsille on tärkeää hymyillä, jutella ja pyrkiä lapsen kanssa katsekontaktiin,

8

silloin lapsi voi kokea tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi, mikä lisää lapsen turvallisuuden tunnetta. Lapsi kaipaa jo vastasyntyneenä vanhemman ääntä ja erilaisia tarinoita, vaikkei hän niiden sisältöä ymmärtäisikään. Vanhemman äänensävy, ilmeet ja eleet houkuttelevat lasta vuorovaikutukseen.

♥ Vauva on vuorovaikutuksessa jo syntymästä lähtien. Keinona mm. itku. Kun itkuun vastataan syntyy turvan ja toivon tunne

♥ Katsekontaktin ja sosiaalisen hymyn kehittyminen♥ Kiintymys läheisiin ihmisiin, kykenemättömyys useampaan

vuorovaikutustilanteeseen yhtäaikaisesti

♥ Jokeltelu ja ensimmäisten sanojen tapailu♥ Tuttujen ja tuntemattomien erottaminen toisistaan -> VIERASTAMINEN♥ Aloitteellisuus vuorovaikutukseen

♥ Lapsen puhe kehittyy, yksinkertaiset lauseet♥ Lapsella on tarve käydä ”tankkaamassa” turvaa vanhemmalta

♥ Lapsi ymmärtää jo lähes kaiken puhutun, ilmaisee myös itseään mm. sanoin, elein, ilmein ja teoin♥ Tietoisuus itsestä johtaa omien rajojen kokeiluun. Vanhemman asettamat rajat tärkeitä♥ Lapsi alkaa nauttia ikätovereiden seurasta

♥ Lapsen kieli on rikasta ja hän nauttii sen käytöstä (laulu- ja loruleikit)♥ Lapsella on ymmärrys siitä, etteivät kaikki ajattele samalla tavalla kuin hän ♥ Hän viihtyy hyvin ikätovereiden seurassa♥ Roolileikit ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen

♥ Minäkuva on hyvin kehittynyt ♥ Lapsi peilaa itseään muihin -> itsekriittisyys ja epävarmuus♥ Lapsi kykenee toimimaan ryhmän jäsenenä sekä seuraamaan

sääntöjä ja ohjeita

0-6 kuukautta

6-12 kuukautta

Toinen ikävuosi

Kolmas ikävuosi

Neljäs ja viides ikävuosi

Kuudes ikävuosi

Pienen lapsen vuorovaikutustaitojen kehitys

9

Lapsen seksuaalinen kehitysLapsi tarvitsee paljon huolenpitoa, ohjausta ja tukea kehittyessään koh-ti aikuisen seksuaalisuutta. Vanhemman tehtävä on hoivata lasta, antaa lapselle oikeaa tietoa sekä asettaa rajoja, joiden suojassa lapsen on tur-vallista kasvaa ja kehittyä.

Lapsen seksuaalisuus ei tavoittele aikuisen seksuaalisuutta, parisuhdet-ta, eroottista kosketusta tai lisääntymistä eikä koskaan eroottista mie-lihyvää. Se tavoittelee hellyyttä ja turvallista syliä sekä ihmissuhteiden läheisyyttä. Lapsen seksuaalisuus ilmenee uteliaisuutena, avoimuutena, innokkuutena, estottomana leikkinä, tietojen keräämisenä ja omaan ke-hoon tutustumisena. Seksuaalisuus on osa jokaista ihmistä, lapsikin on seksuaalinen olento jo ennen syntymää.

10

Vast

asyn

tyny

t6k

k1v

2-3

v.3-

4 v.

5-6

v.*

Opp

ii, e

ttä

lähe

i-sy

ys o

n tu

rval

lista

ja

mie

lihyv

ää

tuott

avaa

*Opp

ii, e

ttä

nauti

n-to

on

hyvä

asi

a

*Mie

lihyv

ää s

uu-/

ih

okos

ketu

kses

ta

*Kuv

a om

asta

ke

host

a sy

ntyy

ho

ivan

ja k

oske

-tu

ksen

kau

tta

* Ta

rpei

siin

vas

taa-

min

en lu

o po

sitii

-vi

sta

min

äkuv

aa

*Poi

kava

uvoi

lla

esiin

tyy

erek

ti-oi

ta

*Suu

n ka

utta

koett

u m

ielih

yvä

edel

leen

tärk

eää

*Om

an k

ehon

osa

t al

kava

t hah

mot

-tu

a

*Kos

kett

elee

sa

tunn

aise

sti s

u-ku

puol

ielim

iään

*Kai

paa

ja ta

voit-

tele

e po

sitii

vist

a vu

orov

aiku

tust

a,

mik

ä ka

svatt

aa

oman

arvo

n-tu

ntoa

ja m

inä

–käs

ityst

ä

*Lap

si k

okee

rak-

kautt

a ja

hyv

ää

oloa

saa

dess

aan

ihai

lua

*Tut

kii j

a ko

skett

e-le

e su

kupu

olie

li-m

iään

mie

lihyv

ää

koki

en

*Ulo

stam

inen

tu

ottaa

mie

lihy-

vää

* Tu

tkii

maa

ilmaa

m

aist

amal

la ja

ko

skett

amal

la

*Hoi

va ja

hyv

ältä

tu

ntuv

a ko

sket

us

tärk

eää

*Kys

elee

sek

suaa

-lis

uute

en li

ittyv

iä

asio

ita e

sim

. mis

tä

laps

et tu

leva

t

*Suk

upuo

lten

erot

ja

van

hem

pien

su

hde

kiin

nost

avat

*Om

a su

kupu

oli j

a si

ihen

liitt

yvie

n ar

-vo

jen

ja a

sent

eide

n op

pim

inen

*Epä

onni

stum

inen

ja

liia

llise

t vaa

ti-m

ukse

t tuo

ttav

at

häpe

ää (e

sim

. vaa

-tiv

a w

c -k

asva

tus)

*O

nnis

tues

saan

la

psi s

aa k

okem

uk-

sen

itsen

äisy

ydes

tä

*Suk

upuo

liero

t,

alas

tom

uus

ja to

is-

ten

last

en s

ukup

uo-

lielin

ten

tutk

imin

en

kiin

nost

avat

*Lei

kkii

koko

keh

ol-

laan

ja it

sens

ä ko

s-ke

ttel

u on

tava

llist

a

*Voi

hal

uta

men

nä

naim

isiin

tois

en

vanh

empa

nsa

kans

sa

* Lä

äkär

i- ja

koti

lei-

kit o

vat a

jank

oh-

tais

ia s

ekä

piir

us-

tuks

et ja

loru

t,

joid

en a

vulla

laps

i kä

sitt

elee

sek

suaa

-lis

uutt

aan

*Pen

iste

n ja

rin

toje

n ve

rtai

lua

kave

rei-

den

kans

sa

* Lä

äkär

i- ja

ko

tilei

kit s

ekä

peni

sten

ja

rint

ojen

ver

tailu

a ka

vere

iden

ka

nssa

*Toi

sten

last

en

kosk

ettel

u ta

val-

lista

*Kiin

nost

aa, k

uin-

ka ih

min

en s

aa

alku

nsa

ja s

ynty

y m

aailm

aan

kiin

-no

staa

*Kes

kust

elee

ka-

vere

iden

kan

ssa

seks

uaal

isuu

teen

lii

ttyv

istä

asi

oist

a

*Kok

eilu

nhal

u (e

sim

. pen

ikse

n ty

öntä

min

en

lelu

ihin

)

Seks

uaal

isen

keh

ityk

sen

vaih

eet p

iene

llä la

psel

la

Laps

en k

ehity

s ta

paht

uu y

ksilö

llises

ti ja

jatk

umon

a. K

aikk

i tau

luko

ssa

mai

nitu

t asia

t kuu

luva

t lap

sen

norm

aaliin

sek

suaa

lisee

n ke

hity

ksee

n ja

iät

ovat

suu

ntaa

ant

avia

.

11

Vast

asyn

tyny

t6k

k1v

2-3

v.3-

4 v.

5-6

v.*

Opp

ii, e

ttä

lähe

i-sy

ys o

n tu

rval

lista

ja

mie

lihyv

ää

tuott

avaa

*Opp

ii, e

ttä

nauti

n-to

on

hyvä

asi

a

*Mie

lihyv

ää s

uu-/

ih

okos

ketu

kses

ta

*Kuv

a om

asta

ke

host

a sy

ntyy

ho

ivan

ja k

oske

-tu

ksen

kau

tta

* Ta

rpei

siin

vas

taa-

min

en lu

o po

sitii

-vi

sta

min

äkuv

aa

*Poi

kava

uvoi

lla

esiin

tyy

erek

ti-oi

ta

*Suu

n ka

utta

koett

u m

ielih

yvä

edel

leen

tärk

eää

*Om

an k

ehon

osa

t al

kava

t hah

mot

-tu

a

*Kos

kett

elee

sa

tunn

aise

sti s

u-ku

puol

ielim

iään

*Kai

paa

ja ta

voit-

tele

e po

sitii

vist

a vu

orov

aiku

tust

a,

mik

ä ka

svatt

aa

oman

arvo

n-tu

ntoa

ja m

inä

–käs

ityst

ä

*Lap

si k

okee

rak-

kautt

a ja

hyv

ää

oloa

saa

dess

aan

ihai

lua

*Tut

kii j

a ko

skett

e-le

e su

kupu

olie

li-m

iään

mie

lihyv

ää

koki

en

*Ulo

stam

inen

tu

ottaa

mie

lihy-

vää

* Tu

tkii

maa

ilmaa

m

aist

amal

la ja

ko

skett

amal

la

*Hoi

va ja

hyv

ältä

tu

ntuv

a ko

sket

us

tärk

eää

*Kys

elee

sek

suaa

-lis

uute

en li

ittyv

iä

asio

ita e

sim

. mis

tä

laps

et tu

leva

t

*Suk

upuo

lten

erot

ja

van

hem

pien

su

hde

kiin

nost

avat

*Om

a su

kupu

oli j

a si

ihen

liitt

yvie

n ar

-vo

jen

ja a

sent

eide

n op

pim

inen

*Epä

onni

stum

inen

ja

liia

llise

t vaa

ti-m

ukse

t tuo

ttav

at

häpe

ää (e

sim

. vaa

-tiv

a w

c -k

asva

tus)

*O

nnis

tues

saan

la

psi s

aa k

okem

uk-

sen

itsen

äisy

ydes

tä

*Suk

upuo

liero

t,

alas

tom

uus

ja to

is-

ten

last

en s

ukup

uo-

lielin

ten

tutk

imin

en

kiin

nost

avat

*Lei

kkii

koko

keh

ol-

laan

ja it

sens

ä ko

s-ke

ttel

u on

tava

llist

a

*Voi

hal

uta

men

nä

naim

isiin

tois

en

vanh

empa

nsa

kans

sa

* Lä

äkär

i- ja

koti

lei-

kit o

vat a

jank

oh-

tais

ia s

ekä

piir

us-

tuks

et ja

loru

t,

joid

en a

vulla

laps

i kä

sitt

elee

sek

suaa

-lis

uutt

aan

*Pen

iste

n ja

rin

toje

n ve

rtai

lua

kave

rei-

den

kans

sa

* Lä

äkär

i- ja

ko

tilei

kit s

ekä

peni

sten

ja

rint

ojen

ver

tailu

a ka

vere

iden

ka

nssa

*Toi

sten

last

en

kosk

ettel

u ta

val-

lista

*Kiin

nost

aa, k

uin-

ka ih

min

en s

aa

alku

nsa

ja s

ynty

y m

aailm

aan

kiin

-no

staa

*Kes

kust

elee

ka-

vere

iden

kan

ssa

seks

uaal

isuu

teen

lii

ttyv

istä

asi

oist

a

*Kok

eilu

nhal

u (e

sim

. pen

ikse

n ty

öntä

min

en

lelu

ihin

)

Lapselle tulee kertoa hänen kehityksestään, tunteista, kehosta, ihmis-suhteista ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista iänmukaisesti ja lap-sen tunteet huomioiden. Lapsi tarvitsee tietoa itselleen ajankohtaisista asioista, jotta hän osaisi suojautua väärältä tiedolta ja painostukselta. Tu-lee kuitenkin välttää kertomasta asioita, jotka pelottavat lasta tai ylittävät hänen käsityskykynsä. Useimmiten riittää vastaaminen lapsen esittämiin kysymyksiin. Tärkeää on kuunnella ja vastata lapsen kysymyksiin rehelli-sesti sekä kunnioittavasti.

Avoin keskustelu osoittaa lapselle, etteivät mitkään kysymykset ole huo-noja tai vääriä. Vanhempi on lapselle myös esikuva naiseudesta tai mie-heydestä. Vanhemman on tärkeää miettiä ajatuksiaan kehollisuudesta ja seksuaalisuudesta, sillä lapsi omaksuu vanhempansa asenteet niihin.

Lapsi

Lapsi, jota ivataan, oppii pelkäämään.

Lapsi, jota arvostellaan, oppii tuomitsemaan.

Lapsi, jota petetään, oppii pettämään.

Lapsi, joka kohtaa vihamielisyyttä, oppii hyökkäämään.

Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan.

Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottamaan itseensä.

Lapsi, joka saa tuntea totuuden, oppii ymmärtämään oikeutta.

Lapsi, jota kiitetään, oppii olemaan kiitollinen.

Lapsi, joka näkee annettavan omasta muille, oppii olemaan huomaavainen.

Lapsi, joka saa tietoa, oppii tuntemaan viisauden.

Lapsi, jota kohtaan tunnetaan kärsivällisyyttä,

oppii olemaan pitkämielinen.

Lapsi, joka elää onnellisena,

löytää rakkauden ja kauneuden.

Donald Russell

12

TURVATTOMUUDEN AIHEUTTAJIA

KALTOINKOHTELU

Kaltoinkohtelu tuo lapsen elämään turvattomuutta. Lapsi voi joutua kaltoinkohtelun uhriksi lähes missä vain. Lapsi saattaa kohdata kaltoinkohtelua kadulla, koulussa, kotona tai median vä-lityksellä. On tärkeää tietää, mitä lapsen kaltoinkohtelu on, jotta voi suojella lastaan siltä.

Emotionaalinen kaltoinkohteluEmotionaalisella kaltoinkohtelulla tarkoitetaan käyttäytymismallia, jos-sa lapsesta vastuussa olevat aikuiset välittävät hänelle käsityksen, jonka mukaan lapsella ei ole arvoa, hän on huono eikä häntä voi rakastaa. Lap-sen saatetaan myös antaa ymmärtää, että hänellä on arvoa vain hänen tyydyttäessään aikuisten tarpeita. Lapsen emotionaalisella laiminlyön-nillä tarkoitetaan sitä, että lapsen tunnetarpeita ei huomioida. Laimin-lyönnistä on kyse esimerkiksi kun lapsi jää vaille lohdutusta.

Emotionaalisen kaltoinkohtelun kuusi muotoa:1. Hyljeksiminen ja halventaminen: lapselle huudetaan ja kiroillaan jat-

kuvasti, häntä ei auteta eikä hänen ehdotuksiaan huomioida. Häntä nimitellään loukkaavasti ja nöyryytetään muiden nähden.

2. Uhkailu ja pelottelu: lapsi joutuu näkemään perheväkivaltaa, lapsen tai hänen läheisensä vahingoittamisella tai hylkäämisellä uhkaillaan tai itsemurhalla voidaan myös uhkailla.

3. Eristäminen: lapsi lukitaan omaan huoneeseensa tai yhteyden pitä-mistä kodin ulkopuolisiin ihmisiin rajoitetaan tarpeettomasti.

4. Lapsen käyttäminen aikuisen tarpeisiin: lasta kohdellaan joko van-hemman tai aikuisen asemassa olevana, häntä käytetään aikuisen toiveiden toteuttamiseen tai häntä manipuloidaan. Esimerkiksi lap-selta voidaan vaatia suorituksia, joihin hän ei ikätasoonsa nähden ole kykeneväinen, kuten raha-asioista tai pienemmistä sisaruksista huo-lehtimista.

13

5. Lapsen korruptoiminen: lapsen antisosiaalista käytöstä tuetaan tai suositaan, häntä rohkaistaan alkoholin ja päihteiden käyttöön tai hä-nelle aiheutetaan ikään kuulumatonta seksuaalista stimulointia.

6. Lapsen tunnetarpeiden huomiotta jättäminen: lasta kohtaan ollaan välinpitämättömiä, rakkautta ja huolenpitoa ei ilmaista. Lasta ei pu-hutella nimeltä.

Fyysinen kaltoinkohteluFyysistä kaltoinkohtelua on lapseen kohdistuva fyysinen tai kemiallinen väkivalta sekä lapsen hoidon laiminlyönti. Fyysisellä väkivallalla tarkoi-tetaan toimintaa, jolla aiheutetaan lap-selle kipua tai lapsen keholle tilapäistä tai pysyvää vahinkoa. Väkivaltaa on esi-merkiksi läimäyttäminen, tukistaminen ja töniminen. Kemiallisesta väkivallasta on kyse, kun lapsi joutuu päihteiden tai lääkkeiden väärinkäytön uhriksi tai hä-nen lääkehoitoaan tai ruokavaliotaan lai-minlyödään. Ruokavalion laiminlyönnin voi myös nähdä lapsen hoidon laimin-lyöntinä, jolloin lapsen perustarpeista, kuten riittävästä ravinnosta, hygieniasta tai vaatetuksesta ei huolehdita.

Lapsen fyysiseen kaltoinkohteluun liittyy aina emotionaalista kaltoinkohtelua, sillä se osoittaa, että lapsen hyvinvointi ei ole tärkeää. Fyysinen kaltoinkohtelu on aina loukkaavaa ja nöyryyttävää.

KuritusväkivaltaKuritusväkivalta, tai aiemmin muun muassa ruumiilliseksi kuritukseksi kutsuttu toiminta, on ollut Suomen laissa kielletty jo vuodesta 1984. Kuritusväkivaltaa on esimerkiksi läimäyttäminen, lapsen retuuttami-nen ja piiskan antaminen, mutta myös tukistaminen sekä luunapit. Kuri-tusväkivalta on lapseen kohdistuva väkivaltarikos.

14

Jos lasta kuritetaan fyysisesti, hänen mieleensä syntyy ristiriita. Toisaal-ta lapselle pyritään opettamaan, että hänen kehonsa on arvokas ja et-tei kukaan saa rikkoa hänen henkilökohtaisia rajojaan tai satuttaa häntä. Kuitenkin kurittaessaan aikuinen, johon lapsi luottaa ja joka on hänelle tärkeä, aiheuttaa hänelle kipua. Tämä vahingoittaa lapsen käsitystä hä-nen fyysisestä koskemattomuudestaan sekä oman arvon tunnostaan. Lapsi jota kohdellaan huonosti oppii kohtelemaan itseään huonosti. Ku-ritusväkivalta vaikuttaa myös lapsen ja aikuisen väliseen luottamussuh-teeseen negatiivisesti. Voi olla, ettei lapsi luota kurittavaan aikuiseen, eikä katso voivansa odottaa tältä kaipaamaansa läheisyyttä. Lisäksi ku-ritusväkivalta vaikutta lapsen itsetuntoon negatiivisesti ja vääristää lap-sen käsitystä oikeasta ja väärästä.

Astrid Lindgrenin kertomus siitä, kuinka papin rouva näki kuritusväki-vallan lapsen silmin:

”Äiti sanoi että pojan on itse haettava vitsa. Pieni poika lähti ulos ja vii-pyi poissa pitkään. Lopulta hän palasi takaisin itkien ja sanoi: - En löy-tänyt mitään risua, mutta tässä on kivi, jolla voit heittää minua. Silloin alkoi äitikin itkeä, sillä hän näki äkkiä kaiken lapsen silmin. Sitten hän asetti kiven keittiön hyllylle ikuiseksi muistutukseksi itselleen: ei koskaan väkivaltaa”

15

Seksuaalinen kaltoinkohteluLapsen seksuaalinen kaltoinkohtelu tarkoittaa sellaista seksuaalista te-koa tai puhetta, joka loukkaa lasta fyysisesti ja henkisesti tai loukkaa lapsen seksuaalista koskemattomuutta. Lapsen seksuaalista kaltoin-kohtelua on esimerkiksi lapsen tirkistely, lapsen saattaminen paljas-tamaan sukupuolielimensä, lapsen kuvaaminen seksuaalisessa tarkoi-tuksessa, pornografisen materiaalin tai sukupuolielimien esittäminen lapselle, lapsen eroottinen koskettelu tai saattaminen koskettamaan toisen ihmisen sukupuolielimiä ja/tai osallistumaan joko katsojana tai toimijana sukupuoliseen toimintaan.

Hyväksikäyttäjä on tavallisesti lapselle ennestään tuttu aikuinen henkilö. Joskus tekijänä voi olla myös toinen lapsi. Useimmiten hyväksikäyttä-jä soluttautuu lapsen elämään rakentamalla luottamuksellista suhdetta lapseen sekä tämän vanhempiin. Prosessi tapahtuu vähitellen lapsen ra-joja hivuttamalla ja käyttämällä hyväksi lapsen luottamusta ja luontais-ta miellyttämisenhalua. Hyväksikäyttäjän tarkoituksena on manipuloida lapsen ajatusmaailmaa ja saada lapsi suostumaan seksuaalisiin tekoihin tunteisiin vetoamalla. Hän saattaa tarjota lapselle rakkautta, hyväksyn-tää ja usein myös lahjoja, joita lapsi toivoo, ja samalla uhata näiden lop-pumisella, jos lapsi kertoo heidän yhteisestä salaisuudestaan.

Kiusaaminen Kiusaaminen vaikuttaa suuresti lapsen hyvinvointiin, ja sitä esiintyy jo alle kouluikäisillä. Lapset saattavat rikkoa toistensa henkilökohtaisia ra-joja monella tavalla. Lapset voivat käyttäytyä toisiaan kohtaan väkival-taisesti esimerkiksi tuuppimalla, lyömällä tai potkimalla, mutta lapset voivat myös kosketella toisiaan sopimattomasti. Fyysisen kiusaamisen lisäksi kiusaaminen voi olla sanallista haukkumista, kiristämistä tai toi-sen naurunalaiseksi tekemistä. Siinä voidaan kommentoida epäsopivas-ti toiseen liittyviä henkilökohtaisia piirteitä kuten ulkonäköä tai käyttäy-tymistä.

Kiusaamisesta on kyse silloin, kun lapset eivät ole samalla tasolla tois-tensa kanssa, vaan yksi lapsi joutuu toistuvasti kiusaamisen uhriksi ja on altavastaajan asemassa. Kiusaamisen tarkoitus on tuottaa toiselle paha

16

mieli. Ystävät eivät kiusaa. Hyvään ystävyyssuhteeseen ei kuulu dominoi-vuus tai torjunta, vaan positiivisuus, tasavertaisuus ja vastavuoroisuus.

Kaltoinkohtelun tunnistaminenKaikenlaisen kaltoinkohtelun tunnistamista helpottaa lapsen ja van-hemman välinen turvallinen kiintymyssuhde, joka toimii myös suojaa-vana tekijänä. Lapsen luottamus vanhempaan auttaa lasta kertomaan vanhemmalle tapahtumista. Pienen lapsen kohdalla kaltoinkohtelun tunnistaminen on kuitenkin vaikeampaa, sillä hän ei välttämättä tiedä kaltoinkohtelun olevan väärin, eikä hänellä ole sanoja siitä kertomiseen. Vanhemman herkkyys lapsen viesteille auttaa huomioimaan lapsessa tapahtuneet muutokset ja reagoimaan niihin.

Kaltoinkohtelun tavasta sekä lapsen ja tekijän välisestä suhteesta riip-puen lapsen oireilu voi vaihdella oireettomuudesta diagnosoitaviin häi-riöihin. Kaltoinkohtelua ei kuitenkaan voida tunnistaa pelkkien fyysisten ja psyykkisten oireiden perusteella. Oireet toimivat hälytysmerkkeinä, joiden ilmaantuessa lapsen tilanne vaatii selvittämistä.

- turvotus, mustelmat ja haavat- somaattiset ongelmat, kuten usein toistuvat päänsäryt ja

vatsakivut

Fyysiset merkit

Fyysiset merkit - häiriöitä tunne-elämässä, käytöksessä, kiintymyssuhteessa ja muissa ihmissuhteissa

- hyperaktiivisuus- uhmakkuus ja/tai aggressiivisuus - hyperaktiivisuus- uhmakkuus ja/tai aggressiivisuus - ahdistus, pelot ja painajaiset- masennus, itkuherkkyys- uudelleen alkanut kastelu ja/tai tuhriminen - syömishäiriöt - arvottomuuden, häpeän, syyllisyyden ja hylätyksi tulemisen

tunteet- seksuaalinen kaltoinkohtelu: yliseksuaalinen käytös, kuten

toisten pakottaminen sekssuaalisiin leikkeihin, pakonomai-nen itsetyydytys, seksuaalissävytteiset puheet

Kaltoinkohtelun merkkejä lapsessa:

17

KOHTI TURVALLISEMPAA LAPSUUTTA

Tunnetaidot Tunteiden ilmaisemisen taito on tärkeää tun-ne- ja turvataitojen omaksumisessa. Tunnetai-tojen avulla lapsi oppii tunnistamaan omia ja toisten tunteita ja motiiveja. Vastaaminen lap-sen tunteisiin johdonmukaisesti auttaa lasta käsittelemään tunteitaan. Vähitellen hän oppii myös säätelemään niitä.

Jo vastasyntyneellä vauvalla on tunne mielihyvästä ja mielipahasta. Van-hemman tehtävä on tulkita vauvan tunteita, saattaa mielihyvä ja mieli-paha tasapainoon sekä minimoida lapsen kokema mielipaha.

Rakastava ja turvallinen läsnäolo on tärkeää lapsen tunnetaitojen kehittymiselle. Hellyys ja läsnäolo luovat turvallisuuden tunteen, mikä luo pohjan positiivisille tunteiden kokemiselle. Silloin lapsi voi suhtautua myönteisesti sekä it-seensä että muihin ihmisiin.

Ensimmäisen ikävuoden jälkeen lapsi alkaa ope-tella myös tunteita, kuten pettymystä ja vihaa.

Tunteiden ilmaisu on sallittua, ja niiden kokemiselle on annettava tilaa. Vanhemman tehtävä on antaa lapsen tunteille nimet, jotta lapsi oppii tun-nistamaan ne.

Pieni lapsi ilmaisee tunteitaan teoillaan, esimerkik-si surullinen lapsi itkee ja kiukkuinen lapsi saattaa riehua ja rikkoa paikkoja. Lapsen tunteita ei saa vä-hätellä vaan ne pitää ottaa vastaan ja osoittaa, että myös negatiivisia tunteita arvostetaan ja ne ovat sallittuja. Esineiden rikkominen tai toiseen kohdis-tuva väkivalta eivät kuitenkaan ole sallittuja.

18

Vanhemman on hyvä asettaa tur-valliset rajat lapselle.

Lasta ei saa jättää selviytymään yksin tunteidensa kanssa. Jos lap-si saa vapaasti ilmaista tunteitaan, hän myös jatkaa niiden tuomista vuorovaikutukseen. Rauhallinen suhtautuminen lapsen negatiivisiin tunteisiin auttaa häntä rauhoittu-

maan ja käsittelemään tunteitaan. Tilanteiden toistuessa lapsi oppii vä-hitellen myös säätelemään tunteitaan itsenäisesti.

Vanhemman on tärkeää olla rehellinen omien tunteidensa kanssa. Jos vanhempi on esimerkiksi surullinen, tulee olla surullinen avoimesti ja re-hellisesti eikä peittää tunteitaan. Näin lapsikin saa luvan olla avoin tun-teidensa kanssa.

Tunnerehellinen lapsi tietää vahvuu-tensa ja heikkoutensa ja voi kokea it-sensä ja tunteensa arvokkaiksi. Näin hänelle syntyy positiivinen minäkuva.

19

TurvataidotTurvataidot ovat taitoja, joilla lapsi voi suojella itseään. Turvataitokasvatus vah-vistaa lasten itsearvostusta ja itseluot-tamusta sekä edistää lapsen sosiaalisia taitoja tukemalla hänen tunne- ja vuo-rovaikutustaitojaan. Lasten turvatai-dot auttavat lasta ikätasonsa mukaisesti välttämään sellaisia tilanteita tai selviy-tymään sellaisista tilanteista, joissa lasta kohtaa mahdollinen fyysisen, psyykkisen tai seksuaalisen väkivallan uhka.

Lapselle on hyvä kertoa, miten hän voi myös itse pitää huolta turvalli-suudestaan, mutta turvataitojen opettaminen ei poista vastuuta aikui-selta. Lapsen tulee tietää omat fyysisen ja henkisen koskemattomuu-tensa rajat sekä tuntea omat vahvuutensa, heikkoutensa ja oikeutensa. Lasta tulee ohjata tunnistamaan uhkaavia tilanteita ja kertomaan niis-tä luotettavalle aikuiselle. Uhkaavia tilanteita voivat olla esimerkiksi ah-distelu, kiusaaminen, väkivallan uhriksi joutuminen tai houkuttelu. Van-hemman tulee olla saatavilla, kuunnella ja vakuuttaa, että kaikesta voi kertoa ilman pelkoa rangaistuksesta. Vanhemman tehtävänä on luoda turvallista ilmapiiriä, jossa kaikenlaiset tunteet ja puheenaiheet ovat sal-littuja.

Lapselle on hyvä opettaa konkreettisia toimin-taohjeita. Hänelle voi esimerkiksi opettaa, että uhkaavassa tilanteessa tai toisen kosketuksen tuntuessa epämiellyttävältä on tärkeää sanoa ”EI”, lähteä pois ja kertoa asiasta heti turvallisel-le aikuiselle. Lasta voi opettaa myös leikin avul-la ja harjoitella tilanteissa toimimista, esimer-kiksi miettien yhdessä mitä tehdä, jos eksyy vanhemmasta kauppakeskuksessa tai jos jokin tilanne on muuten uhkaava.

Iida 8 v.: Kuva epämiellyttävästä kosketuksesta

Iida 8 v.: Kuva hyvästä kosketuksesta

20

Turvataitojen opettelu ei saa pelottaa lasta. Asioista täytyy kuitenkin kertoa rehellisesti. Esimerkiksi kaltoinkohtelusta voi puhua lapselle mo-nella tavalla. Lapsen ikä ja kehitystaso täytyy ottaa huomioon, sillä pie-ni lapsi ei pysty ymmärtämään kaikkea eikä hänen tarvitsekaan. Tärkeää on, että asioista kerrotaan rauhallisesti ja selvästi.

Turvataitokasvatuksesta voi olla suuri hyöty myös vanhemmalle. Se voi lujittaa vanhemman ja lapsen välistä suhdetta ja kehittää vanhemman taitoa kuunnella lapsen mieltä painavia asioita. Turvataitokasvatuksen avulla voi lisätä lapsen itsearvostusta ja sosiaalisia taitoja.

Läheiset ihmissuhteet ovat välttämättömiä lapsen turvataitojen kehit-tymiselle. Kun lapsi kokee olevansa tärkeä ja rakastettu, hän oppii myös

♥ Opeta lasta kertomaan asioistaan sinulle. Ole saatavilla, kuuntele ja vakuuta, että kaikesta voi kertoa sinulle ilman pelkoa rangaistuksesta. Luo turvallinen ilmapiiri, jossa kaikenlaiset tunteet ja puheenaiheet ovat sallittuja.

♥ Opeta lapselle jo varhain, että hänen kehonsa on hänen omansa. Kukaan ei saa koskettaa sitä ilman hänen lupaansa eikä aiheuttaa siten lapselle pelkoa, hämmen-nystä tai kipua. Jos näin tapahtuu, lapsen tulee olla myös varma, että siitäkin voi kertoa. On kuitenkin tilanteita, kuten rokotukset ja lääkärin tutkimukset, jotka voi-vat tuntua lapsesta epämiellyttäviltä, mutta ovat tarpeellisia. Näistä tilanteista on hyvä keskustella lapsen kanssa etukäteen.

♥ Hoivaa lasta ja huolehdi lapsen kehosta, jotta hän oppii arvostamaan sitä. Tue lap-sen itsetuntoa ja itsearvostusta. Osoita kunnioitusta, herkkyyttä ja hienotuntei-suutta lasta kohtaan. Rohkaise lasta kertomaan millainen koskettaminen tuntuu hänestä mukavalta ja mikä epämukavalta.

♥ Miettikää yhdessä lapsen kanssa, ketkä ovat hänelle turvalliset aikuiset, joille voi asioistaan kertoa.

♥ Opeta lasta sanomaan ”Ei”, kun hän kokee toisen kosketuksen epämiellyttäväksi. Opeta, kuinka toimia uhkaavissa tilanteissa: Huuda ”ei”, lähde pois ja kerro turvalli-selle aikuiselle.

♥ Kerro, että lapsella on oikeus kieltäytyä suukoista ja haleista. Voit myös kertoa, että lapsen sukupuolielimiin koskettaminen on lain mukaan kiellettyä ja rangais-tuksen saa se, joka tekee niin, ei lapsi.

Ohjeita lapsen suojelemiseksi erilaisi lta kaltoinkohtelun muodoilta:

21

♥ Opeta lasta tunnistamaan tunteitaan ja niiden antamia viestejä uhkaavien ja pe-lottavien tilanteiden tunnistamiseksi.

♥ Tue lapsen normaalia seksuaalista kehitystä. Jo hyvin pienelle lapselle voi opet-taa kehon eri osien oikeat nimet ja niiden toiminnot. Kerro, millainen toiminta on sopivaa ja millainen sopimatonta, sekä opeta intimiteetistä ja yksityisyyden kun-nioittamisesta: Lapsi voi tutustua omaan kehoonsa itsekseen omassa rauhassa.

♥ Kerro lapselle kaltoinkohtelusta hänen ikänsä huomioiden, rauhallisesti ja kont-rolloidusti. Kerro ja osoita esimerkilläsi, millainen on aikuisen ja lapsen normaali suhde.

♥ Opeta oikean ja väärän salaisuuden ero. Kosketukset, halaukset ja suukot eivät koskaan ole salaisuus.

♥ Laatikaa turvallisuusohjeet, kuten kielto lähteä tuntemattoman matkaan. Ope-ta, että näiden ohjeiden rikkomisesta ei seuraa rangaistusta vaan syyllinen on se, joka houkutteli lapsen tekemään niin. Kerro, että lapsella on oikeus turvalliseen elämään.

♥ On normaalia, että lapsen läheiset, kuten mummit ja kummit (turvalliset aikui-set), huomioivat lasta paljon. Kiinnitä kuitenkin huomiota, jos joku aikuinen osoit-taa normaalia enemmän kiinnostusta lapseesi kuin Sinuun ja pyrkii viettämään lapsen kanssa kahdenkeskistä aikaa.

Ohjeita lapsen suojelemiseksi erilaisi lta kaltoinkohtelun muodoilta:

arvostamaan itseään ja koke-maan itsensä suojelemisen arvoi-seksi. Näin ollen hyvä varhainen vuorovaikutus, kiintymyssuhde ja itsetunto auttavat lasta elämään turvallista elämää.

22

Tehtäviä

Lapsen on hyvä tuntea kehonsa ja tietää omat fyysisen koskemat-tomuutensa rajat. Nimetkää yh-dessä lapsen kanssa kehon osat. Keskustelkaa siitä, mitkä paikat kehosta ovat yksityisiä, joihin toi-set eivät saa koskea ilman lapsen lupaa. Voitte myös miettiä yhdes-sä, miten lapsi osaa jo huolehtia kehonsa eri alueista, esimerkiksi harjata hiukset ja hampaat, pestä kädet ja pukea vaatteet. Jutelkaa, mil-laiselta ja missä osassa kehoa tuntuu, jos toisen kosketus on hyvä. Entä epämiellyttävä kosketus? Mikä on sopivaa koskettamista? Entä sopima-tonta? (Sovellettu Lajunen ym. 2005.)

Se, millaiseksi vanhempana koet lapsesi, vaikuttaa lapsen käsitykseen omasta itsestään ja siten hänen itsetuntoonsa ja itsearvostukseensa. Piirtäkää lapsen käsi paperille. Miettikää yhdessä, miksi lapsen kädet ovat erityiset. Voitte vertailla käsiänne lapsen kanssa, kuten niiden ku-vioita, väriä ja kokoa. Voitte myös värittää piirretyn käden lapselle mie-luisilla väreillä. (Sovellettu Plummer, 2007)

Tunteiden ilmaisu on sallittua ja niiden kokemiselle on annettava tilaa. Tunteet on tärkeää nimetä, jotta lapsi oppii niitä tunnistamaan (esim. ilo, suru, pelko, hämmästys jne.) Harjoitelkaa tunteita leikkimällä. Esitä

23

jotain eläintä ja henkilöä, jonka kasvoilta tai liikkeestä näkyy jokin tun-ne. Toinen arvaa, mistä tunteesta on kyse. Valitse kahdeksi viimeisek-si jokin miellyttävä tunne. Tämä leikki toimii hyvin koko perheen kanssa leikittynä niin, että kukin vuorollaan esittää jotain tunnetta. (Sovellettu Plummer, 2007)

Kaikista tunteista on tärkeää puhua, myös epämiellyttävistä. Piirtäkää yhdessä kuva tai kirjoittakaa tarina, jonka teemana on esimerkiksi: ”Sil-loin minä olin tosi vihainen..” tai nolostunut tai vaikkapa surullinen.

Turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet ovat erityisen tärkeitä lapsellesi. Ketkä ovat lapsellesi tärkeitä? Millainen on turvallinen henkilö? Ketkä ovat turvallisia aikuisia, joille voi kertoa huolista, ketkä hyviä kavereita, joiden kanssa on kiva leikkiä?

Piirtäkää yhdessä turvallisia henkilöi-tä, värittäkää kuvat ja nimetkää henki-löt. Jutelkaa siitä, miten tärkeää on olla joku, jolle ker-toa, kun tulee huo-lia. (Sovellettu La-junen ym. 2005.)

Mieti erilaisia uhkaavia tilanteita, joita lapsesi voi kohdata arjessaan. Leikkikää ”Entä jos” – leikkiä näiden tilanteiden pohjalta. Opeta lapselle jokin turvaohje, kuten ”jos jokin tilanne vaikuttaa lapsesta uhkavalta tai pelottavalta, tulee lähteä pois ja kertoa turvalliselle aikuiselle”. Sen jäl-keen kysy lapselta esimerkiksi ”Entä jos” joku haluaa halata tai suuko-tella lasta eikä lapsi haluaisi tai ”Entä jos” joku pyytää sinua auton kyy-tiin ja lupaa jotain mukavaa. Näitä tilanteita voi myös näytellä leikkien.

TUNNE- JA TURVATAITOIHIN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA:Cacciatore, R., Korteniemi-Poikela, E. 2010. Portai-ta pitkin - Opas vanhemmille. WS Booklet OY Juva

Cacciatore, R., Korteniemi-Poikela, E. & Huovinen, M. 2008. Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa. WS Bookwell Oy Juva

Cacciatore, R. 2007. Huomenna pannaan pussaus-koppiin: Eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haas-teisiin syntymästä murrosikään. Opas vanhemmil-le. WSOY

Lajunen, K., Andell, M., Jalava, L. Kemppainen, K., Pakkanen, M. & Ylenius-Lehtonen, M. 2005. Turva-taitoja lapsille. Turvataitokasvatuksen oppimateri-aali. Stakes

Sinkkonen, J. & Kalland, M. (toim.) 2011. Varhais-lapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. WSOY Pro Helsinki